Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välistä assosiaatiota koskevan sopimuksen IV osan(1),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen(2) tekemisestä sekä siihen liittyvästä väliaikaisesta kertomuksesta(3),

–  ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2015, 18. helmikuuta 2016 ja 5. huhtikuuta 2017 annetut komission vuosikertomukset EU:n ja Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen IV osan täytäntöönpanosta (COM(2015)0131, COM(2016)0073 ja COM(2017)0160),

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman Nicaraguan tilanteesta(4) ja 2. lokakuuta 2018 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman Nicaraguan tilanteesta,

–  ottaa huomioon Wienissä 20. syyskuuta 2018 hyväksytyt EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselmat globalisaation hallinnasta ja yritysten yhteiskuntavastuusta EU:ssa ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa,

–  ottaa huomioon 9. marraskuuta 2017 annetun komission kertomuksen vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2016 - 31. joulukuuta 2016 (SWD(2017)0364),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa”(5),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta(6), ja 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman Globalisaation hallinta: kauppaa koskevat näkökohdat(7),

–  ottaa huomioon assosiaatiovaliokunnan neljättä kokousta koskevan 14. kesäkuuta 2018 annetun kertomuksen,

–  ottaa huomioon kansalaisyhteiskunnan foorumille 13. kesäkuuta 2018 toimitetun kertomuksen kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän komitean neljännestä kokouksesta, jossa käsiteltiin Euroopan unionin ja Keski-Amerikan välistä assosiaatiosopimusta(8),

–  ottaa huomioon Euroopan ja Keski-Amerikan kansalaisyhteiskunnan neuvoa-antavien ryhmien yhteisessä kokouksessa 16. kesäkuuta 2016 käydyn keskustelun tiivistelmän(9),

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) 20. kesäkuuta 2018, 15. maaliskuuta 2016 ja 27. maaliskuuta 2012 järjestämät julkiset kuulemiset,

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta(10),

–  ottaa huomioon WTO:n ministerikokouksessa Buenos Airesissa joulukuussa 2017 annetun kauppaa ja naisten taloudellista voimaannuttamista koskevan yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A8-0459/2018),

A.  ottaa huomioon, että EU:n ja Keski-Amerikan välinen assosiaatiosopimus, jäljempänä ’sopimus’, oli ensimmäinen EU:n tekemä alueiden välinen assosiaatiosopimus; toteaa, että se perustuu kolmeen toisiaan täydentävään pilariin eli poliittiseen vuoropuheluun, yhteistyöhön ja kauppaan; katsoo, että sopimuksen kauppaa koskeva pilari (osa IV) oli varsin laaja ja kunnianhimoinen, kun siitä neuvoteltiin, mutta jälkikäteen katsottuna siitä puuttuivat ajantasaistetut säännökset muun muassa sukupuolten tasa-arvosta ja kaupasta, digitaalisesta kaupasta ja sähköisestä kaupasta, hankinnoista, investoinneista, korruption torjunnasta ja pienistä ja keskisuurista (pk) yrityksistä;

B.  ottaa huomioon, että sopimuksen kauppaa koskevaa osaa on sovellettu väliaikaisesti viiden vuoden ajan: Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman kanssa 1. elokuuta 2013, Costa Rican ja El Salvadorin kanssa 1. lokakuuta 2013 ja Guatemalan kanssa 1. joulukuuta 2013 lähtien;

C.  ottaa huomioon, että poliittista vuoropuhelua ja yhteistyöpilaria ei sovelleta vielä, koska kaikki jäsenvaltiot eivät ole ratifioineet sopimusta; katsoo, että näiden kahden pilarin soveltamatta jättäminen aiheuttaa epätasapainoa kauppaan liittyvien kysymysten ja poliittisten kysymysten, kuten EU:n perusarvojen, esimerkiksi demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisen, välillä;

D.  ottaa huomioon, että Keski-Amerikka on suhteellisen pieni markkina-alue, jolla asuu lähes 43 miljoonaa asukasta ja jonka osuus maailman BKT:stä on 0,25 prosenttia;

E.  toteaa, että Keski-Amerikan maat ovat viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana olleet avoimempia kuin muut vastaavan tulotason maat; toteaa kuitenkin, että tuonti on edelleen tärkein muiden maiden kanssa käytävän kaupan lähde;

F.  ottaa huomioon, että Keski-Amerikan tärkein markkina-alue on alue itsessään ja että Keski-Amerikan yhteismarkkinat ovat toiseksi suurin kauppakumppani lähes kaikille alueen maille, ja sen osuus viennistä on 26 prosenttia;

G.  ottaa huomioon, että EU:n vapaakauppasopimusten täytäntöönpano on keskeinen painopiste parlamentille, neuvostolle ja komissiolle EU:n yhteisen kauppapolitiikan seuraamiseksi, arvioimiseksi ja kalibroimiseksi; katsoo, että raportointi Keski-Amerikan kanssa tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta on oikea-aikainen ja hyödyllinen panos pohdintaan sen mahdollisesta nykyaikaistamisesta;

H.  ottaa huomioon, että nyt on saatu riittävästi kokemusta, dataa ja tilastotietoja sopimuksen kauppaa koskevan pilarin täytäntöönpanon arvioimiseksi; ottaa huomioon, että rinnakkain sopimuksen hyväksymisen kanssa 11. joulukuuta 2012 annetussa parlamentin päätöslauselmassa linjattiin sopimuksen kauppaa koskevan pilarin tavoitteet, ja ne sisälsivät ehdotuksia sen täytäntöönpanon aikana toteutettavista jatkotoimista(11), joilla on merkitystä tekeillä olevan analyysin kannalta;

I.  ottaa huomioon, että 16. toukokuuta 2017 annetussa EU:n tuomioistuimen lausunnossa 2/15(12) vahvistetaan, että EU:n yhteinen kauppapolitiikka on arvoihin perustuvaa politiikkaa ja että kestävän kehityksen edistäminen on olennainen osa EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa;

J.  katsoo, että ihmisoikeustilanne on huolestuttava useissa Keski-Amerikan maissa;

Tärkeimmät päätelmät ja suositukset

1.  katsoo, että sopimus pyrkii täyttämään yhden sen alkuperäisistä päätavoitteista, sillä sopimuksella pyritään vahvistamaan Keski-Amerikan maiden alueellista yhdentymisprosessia tukemalla alueen yhteisiä toimielimiä, yhteistyötä ja vuoropuhelua, mikä edistää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimuksen) 21 artiklan ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n toteuttamista ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 208 artiklassa vahvistetun kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevan periaatteen puitteissa niiden tuotannonalojen keskinäistä täydentävyyttä, helpottamalla oikeudenmukaista rajat ylittävää kauppaa ja tukemalla alueen kestävää talouskasvua; muistuttaa, että sopimuksella edistetään EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian kumppanuuden laajemman strategisen ulottuvuuden lujittamista; pitää tärkeänä varmistaa, että sopimus, joka odottaa vielä joidenkin EU:n jäsenvaltioiden sisäistä ratifiointia(13), tulee täysimääräisesti voimaan, ja että kumpikin osapuoli panee tehokkaasti ja asianmukaisesti täytäntöön kauppaa koskevan pilarin kaikki säännökset;

2.  muistuttaa, että on tärkeää lujittaa kahden alueen välistä yhteistyötä, jotta voidaan säilyttää ja vahvistaa monenvälistä kauppajärjestelmää, joka on keskeinen pilari kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja jotta voidaan taata sääntöihin perustuva talouden ohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan oikeudenmukaisempi, osallistavampi ja kestävämpi kauppa; muistuttaa erityisesti tukevansa WTO:ta ja korostaa sen roolia talouden vakauden aikaansaamisessa sekä kasvun ja kehityksen tukemisessa, ja kehottaa osapuolia hyödyntämään sopimuksessa edistettyä vuoropuhelua WTO:n nykyaikaistamiseksi tarvittavien yhteisten strategioiden hahmottamiseksi ja kehittämiseksi;

3.  korostaa, että Keski-Amerikka on yksi niistä alueista, joihin ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit eniten vaikuttavat, ja kehottaa siksi tutkimaan huolellisesti investointien ja maanomistuksen vapauttamisesta johtuvan maankäytön muutoksen ja monokulttuurin lisääntymisen välistä suhdetta, vesivarojen ja makean veden suojelua ja saantia sekä tarvetta ylläpitää ja/tai kehittää julkisia yleishyödyllisiä palveluja sekä yhteistyötä saastuttamattomien julkisen liikenteen järjestelmien ja energiajärjestelmien kehittämisessä;

4.  korostaa, että sopimus edellyttää sääntöihin perustuvaa oikeudenmukaista ja ennustettavissa olevaa suhdetta, jolla edistetään kauppakumppaneiden välistä entistä turvallisempaa taloudellista ympäristöä, joka perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin ja ihmisoikeuksien sekä työ- ja ympäristönormien kunnioittamiseen siten, että samalla turvataan oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallintotapa, ja korostaa tarvetta laatia tehokkaita korruption vastaisia toimenpiteitä; katsoo, että tällainen ennakoitavuus edistää talouskasvua, tavarakauppaa, palvelujen tarjoamista, julkisiin hankintoihin osallistumista, investointien houkuttelevuutta, laadukasta työllisyyttä ja parempia työoloja ja elintasoa, vaikka kauppavirrat eivät aina kehity lineaarisesti;

5.  pyytää komissiota toimittamaan ajantasaiset ja kattavat vuosikertomukset sopimuksen täytäntöönpanosta asianomaisissa täytäntöönpanoasetuksissa edellytetyllä tavalla; katsoo, että vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa koskevaan kertomukseen sisältyvät tiedot eivät ole riittäviä (SWD(2017)0364); panee merkille, että tuontia Keski-Amerikasta koskevat tiedot vaihtelevat paljon, sillä Keski-Amerikan vienti keskittyy raaka-aineisiin, joiden hinnat perustuvat maailmanmarkkinoihin, tai tuotteiden osiin globaaleissa arvoketjuissa; kannustaa voimakkaasti osapuolia sopimuksen täytäntöönpanon asianmukaisen arvioinnin varmistamiseksi toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla parannetaan kattavien, ajantasaisten, vertailukelpoisten ja luotettavien tilastotietojen keräämistä ja tarjoamista asiaankuuluvilta aloilta, mukaan lukien tavaroiden ja palvelujen kauppa, investoinnit ja ilmastonmuutos, sekä pk-yritysten toiminnan vakiintuneisuuden asteesta, ja tekemään arviointeja sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen perusteella; kannustaa molempia osapuolia lisäksi valvomaan kansainvälisesti sovittujen rahanpesun torjuntaa koskevien normien noudattamista sekä veropetosten ja veronkierron torjuntaa; kehottaa jälleen komissiota kehittämään ja saattamaan ajan tasalle yhteisen menetelmän kauppasopimusten täytäntöönpanon arvioimiseksi johdonmukaisemmin;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että osapuolten väliset kauppavirrat ovat kaiken kaikkiaan osoittautuneet kestäviksi huolimatta epäsuotuisasta kansainvälisestä taloudellisesta tilanteesta; toteaa, että EU:n vienti viiteen Keski-Amerikan maahan on lisääntynyt 22 prosenttia ja tuonti niistä on lisääntynyt 18,3 prosenttia, että EU:n suurin vientimaa Keski-Amerikassa on Costa Rica ja seuraavina ovat Panama ja Guatemala, ja että suurin tavaranviejä unioniin on Costa Rica ja seuraavaksi suurimmat ovat Honduras ja Guatemala; panee huolestuneena merkille, että Costa Rican vienti EU:hun väheni vuonna 2015 merkittävästi, 40,4 prosentilla, suuren tietoteknisten laitteiden tuottajan siirryttyä Kaakkois-Aasiaan, mikä johti Keski-Amerikasta tulevan tuonnin vähenemiseen 16,8 prosentilla;

7.  pitää valitettavana, että Keski-Amerikka tai EU eivät kumpikaan käytä täysimääräisesti niille myönnettyjä tariffikiintiöitä, ja siksi kehottaa löytämään mahdollisia aloja, joilla kaupankäyntiä olisi vielä edistettävä; pitää valitettavana, että etuusjärjestelyjen käyttöasteita koskevat luvut ovat saatavilla ainoastaan Costa Rican osalta; on huolissaan siitä, että vain 16,6 prosenttia EU:n viennistä Costa Ricaan hyötyi vapaakauppasopimuksesta, kun taas Costa Rican viennissä EU:hun luku oli 92 prosenttia(14); muistuttaa, että on erittäin tärkeää lisätä kaupan osallistavuutta ja helpottaa pk-yritysten ja erityisesti pienviljelijöiden asianmukaista integroitumista arvoketjuihin; pyytää komissiota tässä yhteydessä ryhtymään aktiivisiin toimiin tiedon lisäämiseksi ja sopimuksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen helpottamiseksi eurooppalaisten tuottajien, erityisesti pk-yritysten keskuudessa etuusjärjestelyjen käyttöasteiden nostamiseksi ja nykyisten tariffikiintiöiden käytön lisäämiseksi;

8.  panee merkille, että Keski-Amerikan tärkeimmät vientituotteet EU:hun ovat edelleen keskittyneet alkutuotannon alalle ja suhteellisen vähän lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin, kuten tekstiileihin, kahviin, sokeriin, autonosiin tai katkarapuihin, kun taas EU:n tärkeimmät vientituotteet Keski-Amerikkaan ovat koneita ja laitteita, kemianteollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteita sekä kuljetusvälineitä; panee kuitenkin merkille, että sopimus alkaa vähitellen tukea Keski-Amerikan viennin nykyaikaistamista ja monipuolistamista ja sen lisäarvon kasvattamista, esimerkkinä neulat, proteettiset välineet ja lääkinnälliset laitteet, sekä reilun kaupan ja luonnonmukaisten tuotteiden viennin kasvua;

9.  pahoittelee, ettei kolmanteen vuosikertomukseen eikä EU:n vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa koskevaan, vuoden 2016 kattavaan selvitykseen sisälly investointivirtojen arvioimiseksi tarvittavia tietoja; kehottaa komissiota lisäämään nämä tiedot tuleviin kertomuksiin;

10.  panee merkille, että EU:n palvelukaupan kokonaismäärä Keski-Amerikan kanssa väheni hieman ja kauppa näyttää keskittyvän Panamaan ja Costa Ricaan, ja kehottaa komissiota toimittamaan tarkempia maakohtaisia analyysejä aloittain;

11.  panee merkille edistyksen terveys- ja kasvinsuojelustandardeissa, alkuperäsäännöissä ja kaupan teknisissä esteissä ja kehottaa osapuolia tehostamaan ennakkovaroitusta ja avoimuutta sekä sisäistä lainsäädäntöä ja menettelyjä koskevaa tietojenvaihtoa; panee merkille, että Keski-Amerikka on huolissaan EU:n uudesta oikeudellisesta kehyksestä, joka saattaa haitata palmuöljyn vientiä; toistaa, että tarvitaan oikea-aikaista tietoa ja enemmän ennakoivaa tietojenvaihtoa, jotta osapuolet voivat mukautua muuttuviin toimintamalleihin ja noudattaa sisäisiä oikeudellisia vaatimuksia;

12.  korostaa, että edistymistä on jatkettava esimerkiksi Costa Rican alkoholijuomien tuontiin kohdistaman syrjivän verotuksen ongelman osalta; on huolestunut myös ratkaisematta olevista kysymyksistä, jotka liittyvät maantieteellisten merkintöjen tehokkaaseen suojeluun, esimerkiksi Costa Ricassa (Manchego), Guatemalassa (Parmigiano) tai Hondurasissa (rinnakkaisvalmisteiden luettelo), ja suosittelee, että sääntöjen noudattamiseen liittyviä lisätoimia jatketaan;

13.  pitää valitettavana, että nykyisestä sopimuksesta puuttuu pk-yrityksiä koskeva luku, ja kannustaa komissiota, ulkosuhdehallintoa, jäsenvaltioita ja Keski-Amerikkaa sisällyttämään sopimukseen tällaisen luvun sen tulevan tarkistuksen yhteydessä; kehottaa osapuolia asettamaan pk-yritysten saataville kaiken oikeudellisen ja hallinnollisen tuen ja välineet, joita pk-yritykset tarvitsevat osallistuakseen tämän sopimuksen mukaiseen kauppaan ja investointeihin, jotta voidaan lisätä tietojenvaihtoa ja osallistumista sopimuksen etujen hyödyntämiseksi, muun muassa aktiivisilla toimenpiteillä, joilla edistetään pk-yritysten kansainvälistymistä ja yhteyspisteiden perustamista sekä pk-yrityksille erikoistuneen verkkosivuston luomista; toistaa, että on edistettävä toimia, joiden tarkoituksena on lisätä molempien alueiden sidosryhmien, erityisesti pk-yritysten tietoisuutta sopimuksesta ja niiden saatavilla olevasta tuesta; kehottaa jälleen edistämään yhteistyötä molemmille alueille strategisilla toimialoilla huolehtien siitä, että saatavilla on asianmukaiset tekniset ja taloudelliset resurssit;

14.  korostaa, että julkisten hankintojen markkinoiden avaaminen oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla Keski-Amerikassa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille; katsoo, että Keski-Amerikan hankintamarkkinoita voitaisiin avata edelleen keskushallinnon ja aluehallinnon tasolla;

15.  katsoo, että alueiden sisäiset tullien ulkopuoliset toimenpiteet ovat merkittävä este Keski-Amerikalle tehtäville investoinneille; kehottaa komissiota varmistamaan, että Keski-Amerikan maat parantavat investointiolosuhteita ja paikallista liiketoimintaympäristöä eurooppalaisille investoijille, jotka edistävät työllisyyttä ja infrastruktuuria ja vastaavat alueen merkittäviin kehitystarpeisiin;

16.  korostaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin erityismääräyksiin liittyvien sitoumusten tehokasta täytäntöönpanoa, sillä ne ovat kiinteä osa sopimusta ja olennaisen tärkeitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; panee merkille, että komissio tekee vuonna 2019 jälkiarvioinnin sopimuksesta, myös sen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevasta luvusta, ja arviointiin osallistuu riippumattomia asiantuntijoita, ja katsoo, että näin olisi toimittava myös jatkossa; muistuttaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa luvussa määrätään sellaisten kansallisten neuvoa-antavien ryhmien tai komiteoiden perustamisesta, jotka vastaavat työhön, ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvistä asioista; pitää myönteisenä erityisesti sitä, että kansalaisyhteiskunnan neuvoa-antavat mekanismit on nyt perustettu kaikkiin Keski-Amerikan maihin; toteaa, että näiden neuvoa-antavien ryhmien riippumattomuus ja niiden osallistumiskyky joissakin Keski-Amerikan maissa on herättänyt vakavaa huolta; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että assosiaatiokomitean ja alakomiteoiden sekä kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumin kokouksia ei pidetty suunnitelmien mukaisesti, ja vaatii, että kokouksia järjestetään vähintään kerran vuodessa; kehottaa sopimuksen osapuolia ottamaan pikaisesti käyttöön mekanismit ja tarvittavat taloudelliset resurssit sisäisten neuvoa-antavien ryhmien vahvistamiseksi, jotta varmistetaan, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat riippumattomia ja että sidosryhmät ovat tasapuolisesti edustettuina, jotta ne voivat osallistua asianmukaisesti; kehottaa sopimuspuolia ottamaan lisäksi käyttöön tehokkaat menettelyt neuvoa-antavien ryhmien ja eri alakomiteoiden jäsenten kanssa käytävää vuoropuhelua varten ja sisällyttämään ne vuodeksi 2019 kaavailtuihin jälkiarviointiprosesseihin; pitää myönteisinä 16. kesäkuuta 2016 pidetyssä EU:n ja Keski-Amerikan sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kolmannessa yhteisessä kokouksessa esitettyjä suosituksia ja kehottaa osapuolia panemaan ne täytäntöön; muistuttaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun sisältyy oikeudellisesti sitovia määräyksiä, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön työelämää, sosiaali- ja ympäristöalaa koskevat vaatimukset; panee tyytyväisenä merkille, että sopimuksessa on määrätty yhteisten sitoumusten täytäntöönpanoa koskevasta säännöllisestä vuoropuhelusta; panee merkille, että parlamentti on kannustanut komissiota vahvistamaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen seuranta-, täytäntöönpano- ja valvontamekanismeja; panee siksi merkille komission 15-kohtaisen suunnitelman, jolla pyritään tehostamaan EU:n kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja, ja palauttaa mieliin, että on tarpeen jatkaa vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa, parlamentti mukaan lukien, tehokkaasta täytäntöönpanomekanismista kauppasopimuksiin sisällytetyille työelämää ja ympäristönsuojelua koskeville sitoumuksille;

17.  kehottaa osapuolia tarkistamaan sopimusta tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottamiseksi, ja harkitsemaan erilaisten täytäntöönpanon valvontamenetelmien joukossa seuraamuksia varoittavana toimenpiteenä, jota käytetään viimeisenä keinona vakavien rikkomisten tapauksessa, sekä mahdollistamaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan asianmukainen osallistuminen;

18.  kehottaa EU:ta ja kaikkia Keski-Amerikan maita ratifioimaan ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevat monenväliset ympäristösopimukset, erityisesti ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen ja Pariisin sopimuksen; korostaa, että EU:n ja Keski‑Amerikan on tehostettava yhteistyötään tällä alalla;

19.  panee merkille ILO:n laatimat maakohtaiset raportit ja vielä jäljellä olevat haasteet; kehottaa asianomaisia Keski-Amerikan valtioita tekemään lopun ay-aktivisteihin ja alkuperäiskansoihin kohdistuvasta väkivallasta ja ryhtymään lainsäädännöllisiin toimiin yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluja, syrjimättömyyttä ja lapsityövoiman käyttöä koskevien ILOn keskeisten yleissopimusten panemiseksi tehokkaasti täytäntöön; korostaa, että on tärkeää vahvistaa työsuojelutarkastuksia ja parantaa työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua;

20.  pyytää komissiota antamaan takeet siitä, että vientiteollisuuden vapaa-alueilla tuotetut tavarat tai tavaroiden osat eivät kuulu sopimuksen tullietuuksiin, koska vientiteollisuuden vapaa-alueet on vapautettu kansainvälisen työlainsäädännön ja kansallisten ympäristölakien noudattamisesta; pyytää komissiolta konkreettisia tietoja tulleista tai muista määräyksistä, joita sovelletaan, jotta voidaan tunnistaa tuotteet, jotka ovat peräisin vientiteollisuuden vapaa-alueilta ja jotka näin ollen eivät kuulu tullien poistamisen piiriin;

21.  palauttaa mieliin, että sopimuksen liitteenä olevan ja vuoteen 2020 sovellettavan banaanialan vakautusmekanismin mukaisesti vahvistettuja kynnysarvoja ei saisi ylittää, ja että tämän mekanismin voimassaolon päättyessä osapuolten olisi jatkettava tilastojen toimittamista muun muassa reilusta kaupasta ja luonnonmukaisesta tuotannosta; panee merkille, että Nicaragua ja Guatemala ylittivät kynnykset (349 prosentilla ja 102 prosentilla) syyskuussa 2018, ja on huolissaan siitä, että tällä on vaikutusta Euroopan banaanintuottajiin; palauttaa mieliin komission sitoumuksen, jonka mukaan se arvioi unionin banaanintuottajien tilannetta viimeistään 1. tammikuuta 2019 ja että markkinoiden vakavan heikkenemisen tai unionin banaanintuottajien tilanteen vuoksi voidaan harkita mekanismin voimassaolon jatkamista; palauttaa mieliin, että komission olisi annettava sekä Euroopan parlamentille että asianomaisille toimialoille perusteellisempaa ja säännöllistä tiedotusta markkinakehityksestä ottaen huomioon sopimukseen sisällytetyt vakautusmekanismin ja suojalausekkeen;

22.  korostaa, että viimeaikainen poliittinen ja taloudellinen kehitys, jossa väkivalta yleistyy, oikeusjärjestelmät haurastuvat ja oikeusvaltio ei toimi joissakin Keski-Amerikan maissa voi aiheuttaa myös taloudellisia seurauksia, jotka vaikuttavat kielteisesti koko alueeseen ja voivat horjuttaa sen vakautta; on erityisen huolissaan Nicaraguan tämänhetkisestä tilanteesta ja tuomitsee jyrkästi sen; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa seuraamaan edelleen tarkasti Nicaraguan tilannetta ja tarvittaessa arvioimaan mahdollisesti toteutettavia toimenpiteitä assosiaatiosopimuksen valossa; muistuttaa, että demokratialauseke on olennainen osa kaikkia unionin sopimuksia kolmansien maiden kanssa;

23.  palauttaa mieliin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa vahvistetun EU:n velvoitteen sekä EU:n ja Buenos Airesin sukupuolten tasa-arvosta ja kaupasta annetun julkilausuman muiden allekirjoittajien sitoumuksen valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvo kauppapolitiikkaan; kehottaa osapuolia vahvistamaan sopimuksen sukupuolinäkökulmaa sekä edistämään ja tukemaan erityisen sukupuolinäkökohdan sisällyttämistä tulevaan uudelleentarkasteluun;

24.  kehottaa Itävaltaa, Belgiaa ja Kreikkaa ratifioimaan sopimuksen, ja toistaa pitävänsä tärkeänä, että sopimuksen muita osia sovelletaan täysimääräisesti, mukaan luettuna yhteistyö talouden ja kaupan kehittämiseksi (52 artikla ja muut);

25.  pitää myönteisenä, että osapuolet ryhtyvät vihdoinkin soveltamaan hallinnollisia ja institutionaalisia menettelyjä hyväksyäkseen pöytäkirjan Kroatian liittämisestä sopimukseen;

o
o   o

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioille ja Keski-Amerikan maiden hallituksille ja Eurolat-edustajakokoukselle.

(1) EUVL L 346, 15.12.2012, s. 3. (2) EUVL C 434, 23.12.2015, s. 181. (3) 8. marraskuuta 2012 tehty väliaikainen kertomus ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen tekemisestä. (4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0238. (5) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 27. (6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0230. (7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0439. (8) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/july/tradoc_157150.pdf (9) https://www.eesc.europa.eu/sites/default/files/resources/docs/en_joint-document_advisory-groups_16-june-2016_final.pdf (10) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 132. (11) 19. syyskuuta 2012 tehty kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen tekemisestä. (12) ECLI:EU:C:2017:376. (13) Ratifiointi on 10. syyskuuta 2018 edelleen kesken Itävallassa, Belgiassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Kreikassa. http://www.consilium.europa.eu/en/documents-publications/treaties-agreements/agreement/?id=2012001 (14) Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen IV osan täytäntöönpanoa koskeva kolmas vuosikertomus (COM(2017)0160).