(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaaviin valiokuntiin toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0482/2018). (2) * Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan ja 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(-1)  Euroopan strategisten investointien rahasto on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi yksityisten investointien hankkimiseksi EU:n takuuta ja EIP-ryhmän omia varoja hyödyntämällä.

(1)  Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että julkisten ja yksityisten investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin pitkän aikavälin kasvua ylläpitäviä rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.

(2)  Arvioinnit ovat osoittaneet, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva rahoitusvälineiden moninaisuus on johtanut joihinkin päällekkäisyyksiin. Tämä moninaisuus on myös merkinnyt monimutkaisuutta välittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien kannalta, sillä tukikelpoisuus- ja raportointisäännöt ovat poikenneet toisistaan eri välineissä. Yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen on myös haitannut tuen yhdistämistä useammasta unionin rahastosta, vaikka yhdistäminen olisi ollut hyödyllistä erityyppistä rahoitusta tarvitsevien hankkeiden tukemiseksi. Näistä syistä olisi perustettava yksi ainoa rahasto, InvestEU-rahasto, jotta rahoituksen lopullisille saajille voidaan tarjota tehokkaammin toimivaa tukea kokoamalla rahoituksen tarjonta yhteen talousarviotakuujärjestelmään ja yksinkertaistamalla sitä. Näin unionin tuen vaikutusta parannetaan ja samalla vähennetään unionin talousarvioon aiheutuvia kustannuksia.

(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina laadittu useita kunnianhimoisia strategioita, kuten Eurooppa 2020 -strategia, pääomamarkkinaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, Euroopan unionin kulttuuria koskeva asialista, puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti, unionin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, vähäpäästöisen liikkuvuuden strategia ja ▌avaruusalan strategia Euroopalle sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.

(4)  Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jonka puitteissa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot kehittävät yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistusten painopisteitä. Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella tai unionin taikka molempien rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja niitä voidaan koordinoida. Näillä strategioilla olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta osoitettavalla taloudellisella tuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

(5)  InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä ja sosioekonomista lähentymistä, myös innovoinnin, digitalisaation ja kiertotalouden näkökulmasta resurssien tehokkaan käytön alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä ja osallistavuutta, sosiaalista sopeutumiskykyä ▌sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan niiden hajanaisuuteen ja monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä. Tämä auttaisi unionin taloutta ja rahoitusjärjestelmää selviämään talouden taantumasta paremmin ja lisäämään sen kykyä reagoida suhdannevaihteluihin. Tämän vuoksi InvestEU-rahastolla olisi tuettava teknisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti toteuttamiskelpoisia hankkeita tarjoamalla kehys unionin talousarviotakuulla ja tarvittaessa toteutuskumppanien osoittamilla rahoitusosuuksilla tuettavien vieraan pääoman ehtoisten välineiden, riskinjakovälineiden ja oman pääoman ehtoisten välineiden käytölle. InvestEU-rahaston olisi perustuttava kysyntään, ja samalla sen toiminnan olisi keskityttävä tarjoamaan strategisia pitkän aikavälin hyötyjä EU:n keskeisillä politiikanaloilla, joita ei muuten rahoitettaisi tai ei rahoitettaisi riittävästi, ja edistettävä näin unionin politiikkatavoitteiden saavuttamista.

(5 a)  Komission ja toteutuskumppaneiden olisi varmistettava, että InvestEU-ohjelmassa hyödynnetään kaikkea täydentävyyttä ja kaikkia synergioita avustusten muodossa annettavan rahoituksen ja muilla sen tukemilla politiikan aloilla toteutettavien toimien välillä muiden unionin ohjelmien, kuten Euroopan horisontti, Verkkojen Eurooppa -väline, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma, sisämarkkinaohjelma, unionin avaruusohjelma, Euroopan sosiaalirahasto plus, Luova Eurooppa -ohjelma ja ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life), tavoitteiden mukaisesti.

(5 b)  Kulttuuriala ja luovat alat ovat selviytymiskykyisiä ja nopeasti kasvavia unionin talouden aloja, jotka tuottavat sekä taloudellista arvoa että kulttuuriarvoa henkisestä omaisuudesta ja yksilöllisestä luovuudesta. Niiden hyödykkeiden aineeton luonne kuitenkin rajoittaa niiden mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta, joka on olennaista kansainvälisen tason investointien, laajentumisen ja kilpailun kannalta. Luova Eurooppa -ohjelman kautta perustettu erityinen takausjärjestelmä on menestyksekkäästi vahvistanut kulttuurialan ja luovien alojen yritysten taloudellista valmiutta ja kilpailukykyä. Siksi InvestEU-ohjelmalla olisi edelleen helpotettava pk-yritysten sekä kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioiden rahoituksen saantia.

(6)  InvestEU-rahaston olisi tuettava kestävää ja osallistavaa kasvua, investointeja ja työllisyyttä edistäviä investointeja aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, kulttuuriperintö mukaan lukien, ja siten osaltaan lisättävä hyvinvointia ja vaikutettava oikeudenmukaisempaan tulonjakoon sekä lisättävä taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta unionissa. InvestEU-rahastosta tuettujen hankkeiden olisi täytettävä unionin sosiaali- ja ympäristönormit, kuten työntekijöiden oikeuksien, energian ilmastoystävällisen käytön ja jätehuollon sääntöjen noudattaminen. InvestEU-rahaston tuella olisi täydennettävä avustuksina myönnettävää unionin tukea.

(7)  Unioni on hyväksynyt tavoitteet, jotka on asetettu Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen ohjelmassa (Agenda 2030) ja siihen kuuluvissa kestävän kehityksen tavoitteissa, Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 ja Sendain kehyksessä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030. Jotta saavutetaan sovitut tavoitteet, ja myös unionin ympäristöpolitiikan tavoitteet, kestävään kehitykseen tähtääviä toimia on tehostettava huomattavasti. Tämän vuoksi kestävän kehityksen ja turvallisuuden periaatteiden tulisi olla InvestEU-rahaston toiminnan perustana eikä fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä investointeja saisi tukea, ellei niitä perustella asianmukaisesti sillä, että investoinneilla edistetään energiaunionin tavoitteita.

(8)  InvestEU-ohjelman olisi osaltaan myötävaikutettava sellaisen kestävän rahoitusjärjestelmän rakentamiseen unionissa, jolla tuetaan yksityisen pääoman suuntaamista uudelleen kohti sosiaalisia ja kestäviä investointeja niiden tavoitteiden mukaisesti, jotka esitetään kestävän kasvun rahoitusta koskevassa komission toimintasuunnitelmassa(3).

(8 a)   Pitkän aikavälin rahoituksen ja kestävän kasvun edistämiseksi vakuutusyhtiöiden pitkän aikavälin investointistrategioita olisi rohkaistava tarkistamalla EU:n takuun kattamien investointihankkeiden rahoitusosuuksien vakavaraisuusvaatimuksia InvestEU-ohjelman yhteydessä. Vakuutuksenantajien kannustimien yhdenmukaistamiseksi unionin pitkän aikavälin kasvua koskevan tavoitteen kanssa ja investointien esteiden poistamiseksi InvestEU-ohjelmassa komission olisikin otettava huomioon tämä tarkistaminen osana Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY(4) 77 f artiklan 3 kohdassa tarkoitettua uudelleentarkastelua.

(9)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, InvestEU-ohjelmalla edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista sekä sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavan osuuden odotetaan olevan vähintään 40 prosenttia InvestEU-ohjelman kokonaismäärärahoista. Ilmastotoimia yksilöidään InvestEU-ohjelman valmistelun ja toteutuksen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

(10)  InvestEU-rahaston vaikutusta ilmastotavoitteen ja vuoden 2030 ilmasto- ja energiapuitteisiin sisältyvien alakohtaisten tavoitteiden saavuttamiseen seurataan EU:n ilmastoseurantajärjestelmän avulla, jonka komissio on kehittänyt yhteistyössä toteutuskumppanien kanssa, ja käyttäen asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa(5)] vahvistettuja kriteerejä, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. InvestEU-ohjelmalla olisi myös edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden muiden ulottuvuuksien täytäntöönpanoa.

(11)  Maailman talousfoorumin maailmanlaajuisista riskeistä vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan viisi kymmenestä kaikkein merkittävimmästä maailmantaloutta uhkaavasta riskistä liittyy ympäristöön. Näihin riskeihin kuuluvat ilman, maaperän, sisävesien ja valtamerten saastuminen, äärimmäiset sääilmiöt, biologisen monimuotoisuuden häviäminen ja epäonnistuminen ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. Ympäristöpolitiikan periaatteet ovat kiinteä osa perussopimuksia ja monia unionin politiikan aloja. Sen vuoksi ympäristötavoitteiden valtavirtaistamista olisi edistettävä InvestEU-rahastosta tuettavissa toimissa. Ympäristönsuojelu ja siihen liittyvien riskien ehkäisy ja hallinta olisi sisällytettävä investointien valmisteluun ja toteutukseen. EU:n olisi myös seurattava biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen valvontaan liittyviä menojaan, jotta voidaan täyttää biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/2284(6) raportointivelvollisuudet. Ympäristön kannalta kestäviin tavoitteisiin kohdistettuja investointeja olisi sen vuoksi seurattava käyttämällä yhteisiä menetelmiä, jotka ovat johdonmukaisia ilmaston, biologisen monimuotoisuuden ja ilman saastumisen hallintaan sovellettavien muiden unionin ohjelmien kanssa. Näin voidaan arvioida sellaisten investointien yksin ja yhdessä muiden kanssa aikaansaamia vaikutuksia, joita tehdään luontopääoman keskeisiin komponentteihin, kuten ilma, vesi, maaperä ja biologinen monimuotoisuus.

(12)  Merkittävää unionin tukea saaville investointihankkeille, erityisesti infrastruktuurialalla, olisi tehtävä avointen julkisten kuulemisten jälkeen komission ja InvestEU-ohjelman toteutuskumppaneiden tiiviissä yhteistyössä laatiman ohjeistuksen mukainen kestävyysarviointi, jossa käytetään asianmukaisella tavalla [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa] vahvistettuja kriteerejä, joilla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, ja joka on linjassa muita unionin ohjelmia varten laaditun ohjeistuksen kanssa. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tällaisen ohjeistuksen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta, ja tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet olisi vapautettava kestävyysarvioinnista.

(13)  Infrastruktuuri-investointien vähäinen määrä unionissa finanssikriisin aikana heikensi unionin kykyä edistää kestävää kasvua, kilpailukykyä ja lähentymistä. Mittavat investoinnit eurooppalaiseen infrastruktuuriin, etenkin energiaverkkojen yhteenliittämiseen ja energiatehokkuuteen sekä yhtenäisen liikennealueen luomiseen, ovat keskeisiä, jotta unioni voi saavuttaa kestävyyttä koskevat tavoitteensa, kestävän kehityksen tavoitteita koskevat EU:n sitoumukset ja vuoden 2030 energia- ja ilmastotavoitteet mukaan lukien. Tämän vuoksi InvestEU-rahaston tuki olisi kohdennettava investoinneille liikenteeseen, energiaan, energiatehokkuus ja uusiutuva energia mukaan lukien, ympäristöön, ilmastotoimiin sekä meriliikenteen infrastruktuuriin ja digitaaliseen infrastruktuuriin tukemalla esimerkiksi älykkäiden liikennejärjestelmien (ITS) kehittämistä ja käyttöönottoa. InvestEU-ohjelmassa olisi asetettava etusijalle alat, joihin ei investoida riittävästi ja joilla tarvitaan täydentäviä investointeja, mukaan lukien kestävä liikkuvuus, energiatehokkuus ja toimet, joilla edistetään vuoden 2030 sekä pitkän aikavälin ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. Unionin rahoitustuen vaikutuksen ja lisäarvon maksimoimiseksi olisi aiheellista edistää yksinkertaistettua investointiprosessia, joka mahdollistaa hankejatkumon näkyvyyden ja maksimoi asiaankuuluvien unionin ohjelmien väliset synergiat liikenne-, energia- ja digitaalialalla. Turvallisuusuhkien takia unionin tukea saavissa investointihankkeissa olisi otettava huomioon periaatteet, joilla kansalaisia suojellaan julkisissa tiloissa. Näin voitaisiin täydentää muiden unionin rahastojen, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, toimia, joilla tuetaan julkisiin tiloihin, liikenteeseen, energiaan ja muihin kriittisiin infrastruktuureihin tehtävien investointien turvallisuusnäkökohtia.

(13 a)   InvestEU-ohjelman olisi voimaannutettava kansalaisia ja yhteisöjä, jotka haluavat investoida kestävämpään, hiilivapaaseen yhteiskuntaan, energiakäänne mukaan lukien. [Uusiutuvista energialähteistä annetussa tarkistetussa direktiivissä] ja [tarkistetussa sähködirektiivissä] tunnustetaan nyt uusiutuvaa energiaa tuottavien energiayhteisöjen ja kansalaisten energiayhteisöjen sekä itse tuottamaansa uusiutuvaa energiaa käyttävien kuluttajien keskeinen rooli unionin energiakäänteessä ja annetaan niille tukea, joten InvestEU-ohjelman olisi helpotettava kyseisten toimijoiden osallistumista markkinoille. [Tark. 3]

(13 b)  InvestEU-ohjelmalla olisi edistettävä tarvittaessa [uusiutuvista energialähteistä annetun tarkistetun direktiivin] ja [hallintoasetuksen] tavoitteita sekä energiatehokkuutta investointipäätöksissä. Sillä olisi myös edistettävä rakennusten pitkän aikavälin peruskorjausstrategiaa, joka jäsenvaltioiden on vahvistettava [rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin] mukaisesti. Ohjelmalla olisi vahvistettava digitaalisia sisämarkkinoita ja pyrittävä osaltaan kaventamaan digitaalista kuilua ja lisäämään kattavuutta ja yhteenliitettävyyttä kaikkialla unionissa.

(13 c)   Tienkäyttäjien turvallisuuden varmistaminen on suuri haaste liikennealan kehittämisessä, ja nyt toteutetut toimet ja tehdyt investoinnit auttavat vain rajallisesti vähentämään tieliikenteessä kuolevien tai vakavasti loukkaantuvien määrää. InvestEU-ohjelmalla olisi autettava tehostamaan pyrkimyksiä suunnitella ja soveltaa teknologioita, jotka auttavat parantamaan kulkuneuvojen ja tieinfrastruktuurin turvallisuutta.

(13 d)   Aito multimodaalisuus on mahdollisuus luoda tehokas ja ympäristöystävällinen liikenneverkko, joka käyttää kaikkien kulkuneuvojen maksimaalisen potentiaalin ja luo synergioita niiden välille. InvestEU-ohjelmasta voisi tulla tärkeä väline tukemaan investointeja multimodaalisiin liikennekeskuksiin, jotka ovat merkittävä riski yksityisille sijoittajille huolimatta niiden merkittävästä taloudellisesta potentiaalista ja liiketaloudellisista perusteista.

(14)  Vaikka investointien kokonaismäärä unionissa on kasvamassa, investoinnit riskialttiimpaan toimintaan, kuten tutkimukseen ja innovointiin, ovat edelleen riittämättömiä. Koska tutkimus- ja innovointitoiminnan julkinen rahoitus edistää tuotannon kasvua ja on ratkaisevan tärkeää yksityisen tutkimus- ja innovointitoiminnan edistämiseksi, tästä seuraava ali-investoiminen tutkimukseen ja innovointiin vahingoittaa unionin teollisuuden ja talouden kilpailukykyä ja sen kansalaisten hyvinvointia. InvestEU-rahaston tulisi tarjota asianmukaisia rahoitustuotteita kattamaan innovointisyklin eri vaiheet ja monenlaiset sidosryhmät, jotta mahdollistetaan ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto kaupallisessa mittakaavassa unionissa, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä maailmanmarkkinoilla, ja edistetään kestäviin teknologioihin liittyvää unionin huippuosaamista maailmanlaajuisella tasolla. Jotta voidaan vastata tutkimuksen ja innovoinnin kaltaiseen riskialttiimpaan toimintaan tehtävien investointien tukemistarpeeseen, on olennaista, että Euroopan horisontti ja erityisesti Euroopan innovaationeuvosto toimivat synergisesti InvestEU-ohjelman puitteissa käyttöön otettavien rahoitustuotteiden kanssa. Lisäksi innovatiiviset pk-yritykset ja startup-yritykset ja erityisesti yritykset, jotka keskittyvät aineettomiin hyödykkeisiin, kohtaavat vaikeuksia rahoituksen saannissa, minkä vuoksi Euroopan innovaationeuvoston toiminnan on täydennettävä InvestEU-ohjelman mukaisia erityisiä rahoitustuotteita, jotta varmistetaan tällaisten pk-yritysten tuen jatkuminen. Tältä osin Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä käytetyistä rahoitusvälineistä, kuten InnovFin ja COSMEn nojalla pk-yrityksille myönnetty lainatakuu, saadun kokemuksen pitäisi toimia vahvana pohjana tämän kohdennetun tuen toimittamisessa.

(14 a)  Matkailu on tärkeä ala unionin taloudessa, ja InvestEU-ohjelmalla olisi vahvistettava alan pitkän aikavälin kilpailukykyä tukemalla toimia, joiden tavoitteena on siirtyminen kohti kestävää, innovatiivista ja digitaalista matkailua.

(15)  Investoiminen digitalisaatiokehitykseen ja sen tehostaminen sekä hyödyn jakaminen kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille edellyttää kiireellisesti merkittäviä toimia kaupunki- ja maaseutualueilla. Digitaalisten sisämarkkinoiden strategian vahvan politiikkakehyksen rinnalle olisi nyt tuotava yhtä kunnianhimoiset investoinnit, myös tekoälyyn, Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisesti erityisesti etiikan, koneoppimisen, esineiden internetin, bioteknologian ja rahoitusteknologian osalta, koska niillä voidaan lisätä yritystoimintaan tarvittavan pääoman saannin tehokkuutta.

(16)  Pk-yritysten osuus unionin liikeyrityksistä on yli 99 prosenttia, ja niiden taloudellinen arvo on merkittävä ja keskeinen ▌. Niiden on kuitenkin vaikeaa saada rahoitusta suureksi koetun riskin ja riittävien vakuuksien puuttumisen vuoksi. Lisää haasteita aiheuttaa myös se, että pk-yritysten ja yhteiskunnallisten yritysten on pysyttävä kilpailukykyisinä ja oltava mukana digitalisaatiossa, kansainvälistymisessä, kiertotalouden logiikan muuntamisessa, innovointitoiminnassa ja työvoiman osaamisen kehittämisessä. Verrattuna suurempiin yrityksiin niillä on lisäksi käytössään rajallisemmat rahoituslähteet: ne eivät tavallisesti laske liikkeeseen joukkovelkakirjoja, ja niillä on vain rajoitettu mahdollisuus hyödyntää arvopaperipörssiä tai suuria institutionaalisia sijoittajia. Pk-yritysten pääoman saantia heikentävät myös unionin yksityisten pääomasijoitus- ja riskipääoma-alan suhteellinen heikkous. Rahoituksen saanti on vielä haasteellisempaa niille pk-yrityksille, joiden toiminta keskittyy aineettomiin hyödykkeisiin. Pk-yritykset ovat unionissa vahvasti riippuvaisia pankeista ja velkarahoituksesta, jota saadaan sekkiluottojen, pankkilainojen tai leasing-järjestelyjen kautta. Edellä mainittuja haasteita kohtaavien pk-yritysten tukeminen yksinkertaistamalla niiden rahoituksen saantia ja monipuolisempien rahoituslähteiden tarjoaminen on tarpeen, jotta voidaan lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta perustamis-, kasvu-, innovointi- ja kestävän kehittämisen vaiheessa ja varmistaa niiden kilpailukyky, parantaa niiden kykyä selvitä talouden taantumasta ja lisätä talouden ja rahoitusjärjestelmän häiriönsietokykyä talouden taantuman tai häiriöiden tapauksessa sekä kykyä luoda työpaikkoja ja sosiaalista hyvinvointia. Näin myös täydennetään pääomamarkkinaunionin yhteydessä jo toteutettuja aloitteita. COSMEn kaltaiset ohjelmat ovat olleet merkittäviä pk-yrityksille siinä mielessä, että ne ovat helpottaneet rahoituksen saantia pk-yritysten elinkaaren kaikissa vaiheissa. Tätä on lisännyt myös ESIR-rahasto, jota pk-yritykset ovat pystyneet käyttämään nopeasti. InvestEU-rahaston olisi sen vuoksi perustuttava näihin onnistumisiin ja tarjottava käyttöpääomaa ja investointeja yrityksen koko elinkaaren ajan, rahoitusleasingin rahoitusta ja mahdollisuutta keskittyä kohdennetumpiin rahoitustuotteisiin.

(16 a)   Yleishyödyllisiä palveluja tarjoavilla yrityksillä on tärkeä ja strateginen rooli keskeisillä aloilla, joilla on suuria verkkotoimijoita (energia, vesihuolto, jätehuolto, ympäristö, postipalvelut, liikenne ja televiestintä), terveydenhuollossa, koulutuksessa ja sosiaalipalveluissa. Näitä yrityksiä tukemalla unioni turvaa kansalaistensa hyvinvoinnin ja demokraattiset valinnat muun muassa palvelujen laadun osalta.

(17)  Kuten pohdinta-asiakirjassa Euroopan sosiaalisesta ulottuvuudesta(7) ja tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(8) sekä vammaisten henkilöiden oikeuksista tehtyä YK:n yleissopimusta koskevassa unionin kehyksessä todetaan, osallistavamman ja oikeudenmukaisemman unionin kehittäminen on unionin keskeinen tavoite, jotta voidaan torjua eriarvoisuutta ja tukea sosiaalista osallisuutta edistävää politiikkaa Euroopassa. Eriarvoiset mahdollisuudet vaikuttavat erityisesti koulutuksen, kulttuurin, työpaikkojen sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen saatavuuteen. Investoinneilla talouteen, joka perustuu sosiaaliseen, inhimilliseen ja osaamispääomaan, sekä haavoittuvassa asemassa olevien väestöryhmien integroimiseen yhteiskuntaan voidaan edistää taloudellisia mahdollisuuksia, erityisesti jos investointeja koordinoidaan unionin tasolla. InvestEU-rahastoa olisi käytettävä tukemaan investointeja koulutukseen, myös uudelleenkoulutukseen ja ammattitaidon parantamiseen muun muassa alueilla, jotka ovat riippuvaisia hiili-intensiivisestä taloudesta ja joihin rakenteellinen siirtyminen vähähiiliseen talouteen vaikuttaa, sekä kohentamaan tilannetta sukupuolten tasa-arvon, yhdenvertaisten mahdollisuuksien, sukupolvien välisen solidaarisuuden, terveydenhuolto- ja sosiaalialan, sosiaalisen asuntotuotannon, kodittomuuden, digitaalisen osallisuuden, yhteisöjen kehittämisen, nuorten yhteiskunnallisen roolin ja aseman sekä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kolmansien maiden kansalaisten, osalta. InvestEU-ohjelmalla olisi myös tuettava eurooppalaista kulttuuria ja luovuutta. Jotta voidaan sopeutua niihin perinpohjaisiin muutoksiin, joita unionin yhteiskunnissa ja työmarkkinoilla on tulevan vuosikymmenen aikana odotettavissa, on tarpeen investoida inhimilliseen pääomaan, sosiaaliseen infrastruktuuriin, kestävään ja sosiaaliseen rahoitukseen, mikrorahoitukseen, yhteiskunnallisten yritysten rahoitukseen ja uusiin yhteisötalouden liiketoimintamalleihin, mukaan lukien yhteiskunnallisesti vaikuttavat investoinnit ja sosiaalisiin tuotoksiin tähtäävät sopimukset. InvestEU-ohjelman olisi vahvistettava uutta sosiaalisen markkinatalouden toimintaympäristöä, lisätä rahoituksen tarjontaa ja saatavuutta mikroyrityksille, yhteiskunnallisille yrityksille ja sosiaalista yhteisvastuuta edistäville laitoksille, jotta voidaan vastata rahoituksen kysyntään siellä, missä sitä eniten tarvitaan. Sosiaaliseen infrastruktuuriin Euroopassa tehtäviä investointeja käsittelevän korkean tason asiantuntijaryhmän kertomuksessa(9) todettiin, että sosiaaliseen infrastruktuuriin ja palveluihin, mukaan lukien koulutus, terveydenhuolto ja asuminen, liittyy yhteensä 1,5 triljoonan euron investointivaje kaudella 2018–2030, mikä edellyttää tuen myöntämistä myös unionin tasolla. Tämän vuoksi julkisen, kaupallisen ja hyväntekeväisyyspääoman sekä vaihtoehtoisten rahoituksen tarjoajien, kuten eettisten, sosiaalisten ja kestävyyttä ajavien toimijoiden, ja säätiöiden myöntämän tuen kollektiivinen voima olisi valjastettava tukemaan sosiaalisen talouden arvoketjun kehittämistä ja unionin häiriönsietokyvyn parantamista.

(18)  InvestEU-rahaston toiminnan olisi katettava seuraavat neljä politiikkaikkunaa, jotka vastaavat unionin keskeisiä politiikan painopisteitä: kestävä infrastruktuuri; tutkimus, innovointi ja digitalisaatio, pk-yritykset; ja sosiaaliset investoinnit ja osaaminen.

(19)  Kunkin politiikkaikkunan olisi koostuttava kahdesta osiosta, eli EU-osiosta ja jäsenvaltio-osiosta. EU-osiolla olisi puututtava EU:n laajuisiin tai jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, myös niihin jotka liittyvät unionin politiikkatavoitteisiin. Jäsenvaltio-osion avulla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi voitava suorittaa rahoitusosuus jäsenvaltio-osioon takuuna tai käteisenä. EU-osiota ja jäsenvaltio-osiota olisi käytettävä tarvittaessa täydentävästi rahoitus- tai investointitoimen tukemiseen, myös yhdistämällä tukea molemmista osioista. Alueviranomaisten olisi voitava siirtää InvestEU-rahastoon jäsenvaltioiden kautta osa yhteistyössä hallinnoitavista varoista, joita ne hoitavat, ja jotka kohdennettaisiin InvestEU-hankkeisiin samalla alueella. InvestEU-rahastosta joko EU- tai jäsenvaltio-osion kautta myönnetty tuki ei saisi olla päällekkäistä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla.

(20)  Jäsenvaltio-osio olisi suunniteltava siten, että yhteistyössä hallinnoituja varoja voidaan käyttää unionin myöntämän takuun rahoittamiseen. Tämä mahdollisuus lisäisi unionin talousarviotakuun lisäarvoa tarjoamalla sen useammille rahoituksen saajille ja hankkeille ja monipuolistamalla niiden keinojen valikoimaa, joilla yhteisesti hallinnoitujen varojen tavoitteet saavutetaan, samalla kun varmistetaan ehdollisten velkojen johdonmukainen riskinhallinta toteuttamalla komission antama takuu välillisellä hallinnointitavalla. Unionin olisi taattava komission ja toteutuskumppaneiden jäsenvaltio-osiossa tekemissä takuusopimuksissa vahvistetut rahoitus- ja investointitoimet; takuu olisi rahoitettava yhteistyössä hallinnoiduista rahastoista soveltaen rahoitusastetta, jonka komissio määrittää yhteisymmärryksessä jäsenvaltion kanssa toimien luonteen ja siitä johtuvien odotettavissa olevien tappioiden perusteella; jäsenvaltio ja/tai toteutuskumppanit tai yksityiset sijoittajat vastaisivat odotettavissa olevat tappiot ylittävistä tappioista myöntämällä back-to-back-takauksen unionille. Tällaisista järjestelyistä olisi sovittava rahoitusosuussopimuksessa, joka tehdään kunkin vapaaehtoisesti tämän vaihtoehdon valinneen jäsenvaltion kanssa. Rahoitusosuussopimuksen olisi katettava kyseisessä jäsenvaltiossa täytäntöön pantava takuusopimus tai takuusopimukset. Rahoitusasteen tapauskohtainen määrittäminen edellyttää poikkeamista asetuksen (EU, Euratom) XXXX(10), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, [211 artiklan 1 kohdasta]. Tämä toteutusmalli merkitsee myös, että samaa sääntökokonaisuutta sovelletaan sekä talousarviotakuisiin, joiden tukena on keskitetysti hallinnoituja varoja, että talousarviotakuisiin, joiden tukena on yhteistyössä hallinnoituja varoja, mikä helpottaa niiden yhdistämistä.

(21)  InvestEU-rahaston olisi oltava avoin rahoitusosuuksille kolmansista maista, jotka ovat Euroopan vapaakauppaliiton jäsenmaita, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokkaita ja mahdollisia ehdokkaita sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvia maita ja muita maita, unionin ja kyseisten maiden välillä vahvistetuin ehdoin. Tämän pitäisi mahdollistaa yhteistyön jatkaminen asianomaisten maiden kanssa erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla sekä pk-yritysten osalta.

(22)  Tässä asetuksessa vahvistetaan InvestEU-ohjelman muiden kuin takuun rahoittamiseen liittyvien toimenpiteiden rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viittaus päivitettävä tarvittaessa uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(11) 17 kohdan] mukaisesti.

(23)  EU:n takuu olisi 40 817 500 000 euroa (käypinä hintoina) unionin tasolla, ja sen odotetaan saavan liikkeelle yli 698 194 079 000 euron lisäinvestoinnit unionissa; tämä määrä olisi jaettava ▌politiikka-ikkunoiden kesken.

(23 a)  Jäsenvaltiot voivat suorittaa rahoitusosuuden jäsenvaltio-osioon takuuna tai käteisenä. Jäsenvaltioiden takuuna tai käteisenä suorittamat kertaluonteiset rahoitusosuudet jäsenvaltio-osioon tai jäsenvaltion tai julkisyhteisöjen sektoriin luokiteltujen tai jäsenvaltion puolesta toimivien kansallisten kehityspankkien investointijärjestelyihin suorittamat rahoitusosuudet olisi periaatteessa katsottava neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97(12) 5 artiklassa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1467/97(13) 3 artiklassa tarkoitetuiksi kertaluonteisiksi toimenpiteiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston oikeuksia vakaus- ja kasvusopimuksen täytäntöönpanossa.

(24)  InvestEU-rahaston perustana oleva EU:n takuu olisi toteutettava siten, että komissio toimii välillisesti toteutuskumppaneiden avulla, jotka tavoittavat tarvittaessa rahoituksen välittäjät ja rahoituksen lopulliset saajat. Toteutuskumppaneiden valinnan olisi oltava avointa eikä siinä saisi olla eturistiriitoja. Komission olisi tehtävä kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimus takuukapasiteetin myöntämisestä InvestEU-rahastosta, jotta voidaan tukea InvestEU-rahaston tavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden mukaisia rahoitus- ja investointitoimia. Takuun riskinhallinta ei saisi haitata toteutuskumppaneiden suoraa hyötymistä takuusta. Kun takuu myönnetään EU-osiosta toteutuskumppaneille, niiden olisi oltava täysin vastuussa koko investointiprosessista sekä rahoitus- tai investointitoimien due diligence -arvioinnista. InvestEU-rahastosta olisi tuettava hankkeita, joilla on yleensä korkeampi riskiprofiili kuin toteutuskumppaneiden tavanomaisilla toimilla tukemilla hankkeilla ja joita toteutuskumppanit eivät ilman InvestEU-rahaston tukea olisi voineet toteuttaa EU:n takuun käyttöaikana lainkaan tai samassa laajuudessa.

(24 a)  InvestEU-rahastolla olisi oltava asianmukainen hallintorakenne, jonka toiminnan olisi vastattava sen tarkoitusta, joka on yksinomaan EU:n takuun asianmukaisen käytön varmistaminen. Samalla olisi varmistettava investointipäätösten poliittinen riippumattomuus ja se, että ne ovat tarvittaessa yhdenmukaisia InvestEU-rahaston markkinavetoisuusperiaatteen kanssa. Tämän hallintorakenteen olisi koostuttava johtokunnasta, neuvottelukunnasta ja täysin riippumattomasta investointikomiteasta. Komission olisi arvioitava, ovatko toteutuskumppaneiden esittämät investointi- ja rahoitustoimet unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukaisia, mutta rahoitus- ja investointitoimia koskevat päätökset tekisi viime kädessä toteutuskumppani. Tasapuolinen sukupuolijakauma olisi varmistettava hallintorakenteen yleisessä kokoonpanossa.

(25)  Olisi perustettava komission, Euroopan investointipankkiryhmän (EIP-ryhmän) ja toteutuskumppanien edustajista ja jäsenvaltioiden edustajista sekä yhdestä Euroopan talous- ja sosiaalikomitean kutakin neljää politiikkaikkunaa varten nimeämästä asiantuntijasta ja yhdestä alueiden komitean nimeämästä asiantuntijasta koostuva neuvottelukunta, jotta voidaan vaihtaa tietoja ja tarkastella InvestEU-rahastosta tuettujen rahoitustuotteiden käyttöä sekä keskustella muuttuvista tarpeista ja uusista tuotteista sekä erityisistä alueellisista markkinapuutteista.

(26)  Johtokunnan olisi vahvistettava InvestEU-rahaston strategiset suuntaviivat ja sen toiminnan kannalta tarpeelliset säännöt sekä säännöt, joita sovelletaan investointijärjestelyjen kanssa toteutettaviin toimiin. Johtokunnassa olisi oltava kuusi jäsentä seuraavasti: kolme komission nimittämää jäsentä, yksi Euroopan investointipankin nimittämä jäsen, yksi jäsen, jonka neuvottelukunta on nimittänyt toteutuskumppaneiden edustajien keskuudesta ja jonka ei pidä olla EIP-ryhmän edustaja, ja yksi Euroopan parlamentin nimittämä asiantuntija, joka ei pyydä eikä ota vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta taikka muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä ja joka toimii täysin riippumattomasti. Asiantuntijan olisi hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja InvestEU-rahaston edun mukaisesti. Johtokunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat olisi julkaistava heti, kun johtokunta on hyväksynyt ne, ja Euroopan parlamentille olisi ilmoitettava välittömästi niiden julkaisusta.

(27)  Ennen kuin hanke toimitetaan investointikomitealle, komission hoitaman sihteeristön, joka on vastuussa investointikomitean puheenjohtajalle, olisi tarkistettava toteutuskumppaneiden toimittamien asiakirjojen täydellisyys ja avustettava komissiota sen arvioinnissa, ovatko investointi- ja rahoitustoimet yhteensopivia unionin lainsäädännön ja politiikkojen kanssa. Sihteeristön olisi myös avustettava johtokuntaa.

(28)  Riippumattomista asiantuntijoista koostuvan investointikomitean olisi esitettävä päätelmänsä tuen myöntämisestä EU:n takuuna rahoitus- ja investointitoimille, jotka täyttävät tukikelpoisuusvaatimukset, ja näin tarjottava ulkopuolista asiantuntemusta hankkeisiin liittyvien investointien arvioinnissa. Investointikomitealla tulisi olla eri kokoonpanoja, joilla katetaan mahdollisimman hyvin eri politiikan alat ja sektorit.

(29)  Valitessaan toteutuskumppaneita InvestEU-rahaston käyttöön komission olisi otettava huomioon vastapuolen kyky saavuttaa InvestEU-rahaston tavoitteet ja osallistua siihen, jotta voidaan varmistaa riittävä maantieteellinen kattavuus ja monipuolisuus, houkutella yksityisiä sijoittajia ja hajauttaa riskejä riittävästi sekä tarjota uusia ratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin ja varmistetaan taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus. Kun otetaan huomioon EIP-ryhmän asema perussopimusten nojalla, sen valmiudet toimia kaikissa jäsenvaltioissa ja nykyisistä rahoitusvälineistä ja ESIR-rahastosta saadut kokemukset, sen tulisi pysyä InvestEU-rahaston EU-osiossa etuoikeutettuna toteutuskumppanina. EIP-ryhmän lisäksi kansallisten kehityspankkien tai -laitosten olisi voitava tarjota täydentävää rahoitustuotevalikoimaa, sillä niiden kokemuksesta ja valmiuksista alueellisella tasolla voisi olla hyötyä julkisten varojen vaikutuksen maksimoimisessa unionin koko alueella ja hankkeiden oikeudenmukaisen maantieteellisen tasapainon varmistamisessa, millä vähennettäisiin alueellisia eroavuuksia. Kansallisten kehityspankkien tai -laitosten InvestEU-ohjelmaan osallistumista koskevissa säännöissä olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate kyseisten toteutuskumppaneiden monimutkaisuuden, koon ja riskin osalta, jotta varmistetaan yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet pienemmille ja uudemmille kehityspankeille tai -laitoksille. Lisäksi toteutuskumppaneina pitäisi voida olla muita kansainvälisiä rahoituslaitoksia, erityisesti jos ne tarjoavat suhteellisina etuina erityisasiantuntemusta ja -kokemusta tietyissä jäsenvaltioissa. Myös muiden yhteisöjen, jotka täyttävät varainhoitoasetuksessa asetetut vaatimukset, tulisi voida toimia toteutuskumppaneina.

(29 a)  Investointijärjestelyihin olisi koottava tarpeen mukaan investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia sekä muita asiaankuuluvia toimijoita unionin, kansallisella ja alueellisella tasolla.

(30)  Jotta voidaan varmistaa, että InvestEU-rahaston EU-osioon kuuluva tuki keskitetään markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin unionin tasolla ja samalla saavutetaan tavoitteena oleva paras mahdollinen maantieteellinen kattavuus, EU:n takuu olisi myönnettävä toteutuskumppanille, joka voi yksin tai yhdessä muiden kumppanien kanssa kattaa yhden tai useamman jäsenvaltion. Jälkimmäisessä tapauksessa toteutuskumppaneiden sopimusperusteinen vastuu rajoittuu edelleen niiden omien kansallisten valtuutusten mukaan. Paremman maantieteellisen monipuolisuuden edistämiseksi voidaan perustaa erityisiä alueellisia investointijärjestelyjä, jotka koskevat kiinnostuneita jäsenvaltioryhmiä. Niissä yhdistetään pilareihin perustuvissa arvioinneissa arvioitujen rahoituslaitosten pyrkimykset ja asiantuntemus kansallisten kehityspankkien suppeaan kokemukseen rahoitusvälineiden käytöstä. Tällaisten rakenteiden perustamista olisi kannustettava muun muassa InvestEU-neuvontakeskuksesta saatavalla tuella. Vähintään 75 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta olisi myönnettävä EIP-ryhmälle. Määrät, jotka ylittävät 75 prosenttia EU:n takuusta, voitaisiin antaa EIP-ryhmän käyttöön siinä tapauksessa, että kansalliset kehityspankit tai -laitokset eivät voi käyttää jäljellä olevaa takuuosuutta kaikilta osin. Vastaavasti määrät, jotka ylittävät 25 prosenttia EU:n takuusta, voitaisiin antaa muiden toteutuskumppaneiden käyttöön siinä tapauksessa, että EIP-ryhmä ei voi käyttää takuuosuuttaan kaikilta osin. Kansalliset kehityspankit tai -laitokset voisivat hyödyntää EU:n takuuta täysimääräisesti myös siinä tapauksessa, että ne päättävät käyttää sitä EIP-ryhmän tai Euroopan investointirahaston välityksellä.

(31)  Jäsenvaltio-osioon kuuluva EU:n takuu olisi myönnettävä mille tahansa [varainhoitoasetuksen] [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti tukikelpoiselle toteutuskumppanille, mukaan lukien kansalliset tai alueelliset kehityspankit tai -laitokset, EIP, Euroopan investointirahasto ja muut monenväliset kehityspankit. Jäsenvaltio-osion toteutuskumppaneita valittaessa komission olisi otettava huomioon kunkin jäsenvaltion ehdotukset. [Varainhoitoasetuksen] [154 artiklan] mukaan komission on tehtävä arvio toteutuskumppanin säännöistä ja menettelyistä sen varmistamiseksi, että ne tarjoavat unionin taloudellisille eduille komission tarjoamaa suojaa vastaavan suojan tason.

(32)  Toteutuskumppanin olisi tehtävä rahoitus- ja investointitoimia koskeva lopullinen päätös omissa nimissään, toteutettava ne sisäisiä sääntöjään ja menettelyjään noudattaen ja kirjattava ne omaan tilinpäätökseensä. Näin ollen komission olisi kirjattava ainoastaan EU:n takuusta mahdollisesti aiheutuva taloudellinen vastuu ja ilmoitettava takuun enimmäismäärä, mukaan lukien kaikki asiaankuuluvat tiedot myönnetystä takuusta.

(33)  InvestEU-rahaston olisi tarvittaessa sallittava unionin talousarviosta tai muista lähteistä, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta, rahoitettujen avustusten tai rahoitusvälineiden taikka molempien joustava ja tehokas yhdistäminen tilanteissa, joissa tämä on tarpeen, jotta voidaan parhaiten tukea markkinoiden toimintapuutteiden tai optimaalista heikompien investointitilanteiden ratkaisemiseen tähtääviä investointeja.

(34)  Hankkeiden, joita toteutuskumppanit esittävät InvestEU-ohjelman tuen piiriin ja joihin sisältyy tuen yhdistäminen muista unionin ohjelmista myönnettyyn tukeen, tulisi kokonaisuudessaan vastata myös kyseisten unionin ohjelmien sääntöihin sisältyviä tavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita. EU:n takuun käytöstä olisi päätettävä InvestEU-ohjelman sääntöjen mukaisesti.

(35)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tuettava vahvan investointihankejatkumon kehittämistä jokaiselle politiikka-ikkunalle ja huolehdittava maantieteellisen monipuolistamisen tehokkaasta toteuttamisesta unionin taloudelliseen, sosiaaliseen ja alueelliseen yhteenkuuluvuuteen liittyvän tavoitteen edistämiseksi ja alueellisten erojen vähentämiseksi. Neuvontakeskuksen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tarpeeseen yhdistää pienet hankkeet ja niputtaa ne suuremmiksi salkuiksi. Komission olisi allekirjoitettava sopimukset EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden kanssa niiden nimeämiseksi neuvontakeskuskumppaneiksi. Komission, EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä tuen tehokkuuden, synergiaetujen ja tosiasiallisen maantieteellisen kattavuuden varmistamiseksi kaikkialla unionissa ottaen huomioon paikallisten toteutuskumppaneiden asiantuntemuksen ja paikalliset valmiudet sekä olemassa olevat rakenteet, kuten Euroopan investointineuvontakeskus. Lisäksi InvestEU-ohjelmassa tulisi olla monialainen osio, jotta keskitetysti hallinnoitujen unionin ohjelmien käyttöön voidaan osoittaa keskitetty asiointipiste ja monialainen hankekehitystuki. [Tark. 5]

(36)  Jotta voidaan taata neuvontapalvelujen ulottaminen laajalle maantieteelliselle alueelle koko unionissa ja levittää tuloksellisesti tietoa InvestEU-rahastosta paikallistasolla, olisi varmistettava InvestEU-neuvontakeskuksen paikallinen edustus siellä, missä sitä tarvitaan, nykyisiä tukijärjestelyjä ja paikallisia kumppaneita täydentämään; näin voidaan antaa konkreettista, ennakoivaa ja räätälöityä tukea paikan päällä. Jotta voidaan helpottaa neuvonnan tarjoamista paikallistasolla ja varmistaa tehokkuus, synergiavaikutus ja tukien tosiasiallinen maantieteellinen kattavuus kaikkialla unionin alueella, InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tehtävä yhteistyötä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten ja Euroopan rakenne- ja investointirahastojen hallintoviranomaisten kanssa sekä hyödynnettävä ja käytettävä niiden asiantuntemusta. Jäsenvaltioissa, joissa kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia ei ole, InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tarjottava tarvittaessa ja asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tällaisten pankkien tai laitosten perustamista koskevaa ennakoivaa neuvontaa.

(36 a)  InvestEU-neuvontakeskuksen olisi tarjottava neuvontaa pienille hankkeille ja startup-yrityshankkeille etenkin silloin, kun startup-yritys pyrkii suojaamaan tutkimus- ja innovointi-investointejaan immateriaalioikeuksilla, kuten patenteilla.

(37)  InvestEU-rahaston yhteydessä tarvitaan myös hankkeiden kehittämiseen liittyvää tukea ja valmiuksien kehittämistukea laadukkaiden hankkeiden alullepanon edellyttämien organisatoristen valmiuksien ja markkinatakaustoiminnan kehittämistä varten. Tavoitteena on lisäksi luoda edellytykset mahdollisten tukikelpoisten rahoituksen saajien määrän lisäämiseen uusilla markkina- ja paikallissegmenteillä, erityisesti jos yksittäisten hankkeiden pieni koko kasvattaa huomattavasti transaktiokustannuksia hanketasolla, kuten sosiaalisen rahoituksen ekosysteemeissä. Tämän vuoksi valmiuksien kehittämistuen pitäisikin olla täydentävää lisätukea toimille, jotka toteutetaan unionin muiden, tietyn politiikan alan kattavien ohjelmien puitteissa. Olisi pyrittävä myös tukemaan mahdollisten hankkeiden toteuttajien, erityisesti paikallisten palveluntarjoajaorganisaatioiden ja viranomaisten, valmiuksien kehittämistä.

(38)  Olisi otettava käyttöön InvestEU-portaali, joka tarjoaa helposti saatavilla olevan ja käyttäjäystävällisen hanketietokannan, jotta lisätään rahoitusta tarvitsevien investointihankkeiden näkyvyyttä ja jonka tarkoituksena on erityisesti tarjota toteutuskumppaneille unionin lainsäädännön ja politiikkojen mukainen mahdollinen investointihankejatkumo.

(39)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(14) 22 ja 23 kohdan nojalla InvestEU-ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä InvestEU-ohjelman käytännön vaikutuksista.

(40)  Olisi otettava käyttöön kattava seurantakehys, joka perustuu tuotos-, tulos- ja vaikutusindikaattoreihin, jotta voidaan seurata edistymistä unionin tavoitteissa. Jotta vastuuvelvollisuus Euroopan kansalaisia kohtaan voidaan varmistaa, komission ja johtokunnan olisi raportoitava vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle InvestEU-ohjelman edistymisestä, vaikutuksista ja sen perusteella toteutetuista toimista.

(41)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(42)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien talousarviotakuuta koskevat säännöt.

(43)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(15), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(16), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(17) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(18) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(19) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(44)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien täytäntöönpanosta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös muut kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla jätetään offshore-yhtiöt ja yhteistyöhön osallistumattomissa valtioissa toimivat yhtiöt soveltamisalan ulkopuolelle ja jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti, ja taataan unionin oikeus varmistaa varainhoito ja suojata taloudellisia etujaan.

(45)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 88 artiklan [viite ajantasaistetaan tarvittaessa uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti] nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(46)  Jotta tämän asetuksen tiettyjä muita kuin keskeisiä osia voidaan täydentää komission ja toteutuskumppaneiden kuulemisten toteuttamisen jälkeen tiiviissä yhteistyössä laatimilla investointisuuntaviivoilla, joita rahoitus- ja investointitoimissa olisi noudatettava, ja helpottaa tulosindikaattoreiden nopeaa ja joustavaa hyväksymistä sekä muuttaa rahoitusastetta, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä eri politiikka-ikkunoiden rahoitus- ja investointitoimia koskevien investointisuuntaviivojen laatimisesta sekä tämän asetuksen liitteen III muuttamisesta indikaattoreiden tarkistamiseksi tai täydentämiseksi ja rahoitusosuuden muuttamiseksi. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti näiden investointisuuntaviivojen pitäisi sisältää asianmukaiset määräykset, joilla vältetään tarpeetonta hallinnollista rasitetta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(47)  InvestEU-ohjelmalla olisi puututtava unionin laajuisiin ja/tai jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin sekä mahdollistettava uusiin tai monimutkaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin kohdistettujen innovatiivisten rahoitustuotteiden ja niiden levitysjärjestelmien unioninlaajuinen markkinatestaus. Näistä syistä unionin tason toimet ovat perusteltuja,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan InvestEU-rahasto, josta unionin sisäisten politiikkojen tukemiseksi myönnetään EU:n takuu toteutuskumppaneiden toteuttamiin rahoitus- ja investointitoimiin.

Lisäksi tällä asetuksella perustetaan neuvontamekanismi, jolla tuetaan investointikelpoisten ja kestävien hankkeiden kehittämistä ja rahoituksen saantia ja kehitetään niihin liittyviä valmiuksia, jäljempänä ’InvestEU-neuvontakeskus’. Asetuksella perustetaan myös tietokanta, jonka avulla hankkeet, joille hankkeiden toteuttajat hakevat rahoitusta, saavat näkyvyyttä, ja jonka kautta sijoittajat saavat tietoa sijoitusmahdollisuuksista, jäljempänä ’InvestEU-portaali’.

Asetuksessa vahvistetaan InvestEU-ohjelman tavoitteet, talousarvio ja EU:n takuun määrä vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

-1)  ’täydentävyydellä’ täydentävyyttä sellaisena kuin se määritellään tämän asetuksen 7 a artiklassa ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan b alakohdassa;

-1 a)  ’neuvontakeskuskumppanilla’ kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta, jonka kanssa komissio allekirjoittaa sopimuksen sellaisen palvelun toteuttamisesta, jonka InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa;

1)  ’rahoitusta yhdistävillä toimilla’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, joiden tarkoituksena on yhdistää EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja EU:n talousarviosta rahoitettavia takaisin maksettavia tukia tai näitä molempia kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamiin, takaisin maksettaviin tukimuotoihin; unionin ohjelmat, joita rahoitetaan muista lähteistä kuin unionin talousarviosta, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahasto, voidaan rinnastaa tässä määritelmässä unionin talousarviosta rahoitettaviin ohjelmiin;

1 a)  ’rahoitusosuussopimuksella’ oikeudellista välinettä, jolla komissio ja jäsenvaltiot määrittelevät EU:n takuun ehdot 9 artiklassa tarkoitetussa jäsenvaltio-osiossa;

1 b)  ’EIP-ryhmällä’ Euroopan investointipankkia ja sen tytäryhteisöjä;

2)  ’EU:n takuulla’ unionin talousarviosta myönnettävää kokonaistakuuta, jossa [varainhoitoasetuksen] [219 artiklan 1 kohdan] mukaiset talousarviotakuut tulevat voimaan, kun toteutuskumppaneiden kanssa allekirjoitetaan yksittäisiä takuusopimuksia;

2 a)  ’rahoitusosuudella’ toteutuskumppanin rahoitusosuutta tämän asetuksen kattamiin toimiin oman riskinottokapasiteetin ja/tai taloudellisen tuen muodossa;

3)  ’rahoitustuotteella’ komission ja toteutuskumppanin välillä sovittua rahoitusmekanismia tai -järjestelyä, jonka ehtojen nojalla toteutuskumppani tarjoaa suoraa tai välitettyä rahoitusta lopullisille saajille missä tahansa 13 artiklassa tarkoitetussa muodossa;

4)  ’rahoitus- ja/tai investointitoimilla’ toteutuskumppanin omissa nimissään sisäisten sääntöjensä mukaisesti toteuttamia toimia, jotka esitetään sen omissa tilinpäätöstiedoissa ja joilla lopullisille saajille annetaan rahoitusta suoraan tai välillisesti rahoitustuotteiden muodossa;

5)  ’yhteistyössä hallinnoitavilla rahastoilla’ rahastoja, joista on mahdollista osoittaa varoja talousarviotakuun rahoittamiseen InvestEU-rahaston jäsenvaltio-osiossa, eli Euroopan aluekehitysrahastoa (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussaa (ESR+), koheesiorahastoa, Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa (EMKR) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto);

6)  ’takuusopimuksella’ oikeudellista välinettä, jossa komissio ja toteutuskumppani määrittävät ehdot, joilla EU:n takuun myöntämistä rahoitus- ja investointitoimille voidaan ehdottaa, talousarviotakuu kyseisille toimille myöntää ja kyseiset toimet toteuttaa tämän asetuksen säännösten mukaisesti;

7)  ’toteutuskumppanilla’ kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta, kuten rahoituslaitosta tai muuta välittäjää, jonka kanssa komissio allekirjoittaa takuusopimuksen ▌;

8)  ’InvestEU-neuvontakeskuksella’ 20 artiklassa määriteltyä teknistä apua;

9)  ’InvestEU-portaalilla’ 21 artiklassa määriteltyä tietokantaa;

10)  ’InvestEU-ohjelmalla’ InvestEU-rahastoa, InvestEU-neuvontakeskusta, InvestEU-portaalia ja rahoitusta yhdistäviä toimia yhdessä;

10 a)  ’investointisuuntaviivoilla’ kriteereitä, jotka perustuvat tässä asetuksessa vahvistettuihin periaatteisiin yleisten tavoitteiden, tukikelpoisuusperusteiden ja kelpoisuusvaatimukset täyttävien välineiden osalta ja joita investointikomitea käyttää päättäessään avoimesti ja riippumattomasti EU:n takuun käytöstä;

10 b)  ’investointijärjestelyillä’ erityisrahoitusyhtiötä, hoidettua tiliä, sopimusperusteista yhteisrahoitus- tai riskinjakojärjestelyä tai millä tahansa muulla tavoin luotua järjestelyä, jonka kautta yhteisöt kanavoivat rahoitusosuuden joidenkin investointihankkeiden rahoittamiseksi ja johon voi sisältyä

a)  kansallisia tai alueellisia järjestelyjä, joihin on koottu useita investointihankkeita tietyn jäsenvaltion alueella

b)  usean maan kattavia tai alueellisia järjestelyjä, joihin on koottu hankkeista tietyllä maantieteellisellä alueella kiinnostuneita kumppaneita useista jäsenvaltioista tai kolmansista maista

c)  aihekohtaisia järjestelyjä, joihin on koottu tietyn alan investointihankkeita;

11)  ’mikrorahoituksella’ asetuksessa [[ESR+] numero] määriteltyä mikrorahoitusta;

12)  ’midcap-yrityksillä’ yhteisöjä, joissa on enintään 3 000 työntekijää ja jotka ovat muita kuin pk-yrityksiä tai pieniä midcap-yrityksiä;

13)  ’kansallisella kehityspankilla tai -laitoksella’ oikeussubjektia, joka harjoittaa ammattimaista rahoitustoimintaa ja jolle jäsenvaltio tai jäsenvaltion keskus-, alue- tai paikallistason yhteisö on antanut tehtäväksi toteuttaa kehittämis- tai edistämistoimia;

14)  ’pk-yrityksillä’ komission suosituksen 2003/361/EY(20) liitteessä määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

15)  ’pienillä midcap-yrityksillä’ yhteisöjä, joissa on enintään 499 työntekijää ja jotka ovat muita kuin pk-yrityksiä;

16)  ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ asetuksessa [[ESR+] numero] määriteltyä yhteiskunnallista yritystä;

16 a)  ’kestävällä rahoituksella’ ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvien näkökohtien asianmukaista huomioon ottamista investointeja koskevassa päätöksenteossa, mikä toisi lisää investointeja pitkäjänteiseen ja kestävään toimintaan;

17)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio.

3 artikla

InvestEU-ohjelman tavoitteet

1.  InvestEU-ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea unionin politiikkatavoitteita rahoitus- ja investointitoimilla, joilla edistetään:

a)  unionin kilpailukykyä, tutkimus, innovointi ja digitalisaatio mukaan lukien;

a a)  unionin työllisyysasteen nostamista ja laadukkaiden työpaikkojen luomista unionissa;

b)  unionin talouden kasvua ja kestävyyttä, joka antaa unionille mahdollisuuden saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet;

c)  unionin sosiaalista innovatiivisuutta, sopeutumiskykyä ja osallistavuutta;

c a)  tieteen ja teknologian kehityksen sekä kulttuurin ja koulutuksen edistämistä;

c b)  taloudellista, alueellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta;

d)  unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä ja sisämarkkinoiden vahvistumista, mukaan lukien ratkaisut, joilla puututaan unionin pääomamarkkinoiden hajanaisuuteen, monipuolistetaan unionin yritysten rahoituslähteitä ja edistetään kestävää rahoitusta.

2.  InvestEU-ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)  kestävään infrastruktuuriin kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuilla aloilla;

b)  tutkimukseen, innovointiin ja digitalisaatioon kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen kaikissa politiikkaikkunoissa, mukaan lukien innovatiivisten yritysten laajentamisen ja teknologioiden markkinoille saattamisen tukeminen;

c)  innovatiivisten startup-yritysten, pk-yritysten, mikroyritykset mukaan lukien – ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös pienten midcap-yritysten – rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen ja yksinkertaistaminen sekä maailmanlaajuisen kilpailukyvyn parantaminen;

d)  pk-yritysten, yhteiskunnallisten yritysten, kulttuurialan ja luovien alojen sekä opetusalan mikrorahoituksen ja muun rahoituksen saannin ja saatavuuden parantaminen sekä sosiaalisiin investointeihin, kykyihin ja osaamiseen kohdistuvien rahoitus- ja investointitoimien tukeminen 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetuilla aloilla.

4 artikla

EU:n takuun talousarvio ja määrä

1.  Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua EU-osiota koskeva EU:n takuu on 40 817 500 000 euroa (käypinä hintoina). Sen rahoitusaste on 40 prosenttia.

Jäljempänä 8 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua jäsenvaltio-osiota varten EU:n takuuta voidaan korottaa jäsenvaltioiden [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero](21) [10 artiklan 1 kohdan] ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero](22) [75 artiklan 1 kohdan] nojalla osoittamalla määrällä.

Jäsenvaltiot voivat toisessa alakohdassa tarkoitetun rahoitusosuuden lisäksi suorittaa rahoitusosuuden jäsenvaltio-osioon takuuna tai käteisenä.

Myös 5 artiklassa tarkoitetut kolmansien maiden rahoitusosuudet, jotka [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] mukaisesti suoritetaan kokonaan käteisenä, korottavat ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua EU:n takuuta.

2.  Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainitun määrän ▌jakautuminen esitetään liitteessä I. Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta muuttamalla liitteessä I mainittuja määriä enimmillään 15 prosenttia kunkin ikkunan osalta ▌.

3.  Jäljempänä V ja VI luvussa säädettyjen toimenpiteiden toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet ovat 525 000 000 euroa (käypinä hintoina).

4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää myös InvestEU-ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

5 artikla

InvestEU-rahastoon assosioituneet kolmannet maat

Seuraavat kolmannet maat voivat [varainhoitoasetuksen] [218 artiklan 2 kohdan] nojalla osallistua 8 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun InvestEU-rahaston EU-osion ja 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden rahoittamiseen voidakseen osallistua tiettyihin rahoitustuotteisiin:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

i)  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

ii)  vahvistetaan ohjelmin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [varainhoitoasetuksen] [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

iii)  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

iv)  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

6 artikla

Unionin rahoituksen toteutus ja muodot

1.  EU:n takuun toteutuksessa käytetään välillistä hallinnointia, johon osallistuvat [varainhoitoasetuksen] [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii–vii alakohdassa] tarkoitetut elimet. Tämän asetuksen mukaisen EU:n rahoituksen muiden muotojen toteutuksessa käytetään [varainhoitoasetuksen] mukaisesti suoraa tai välillistä hallinnointia, mukaan lukien avustukset, jotka toteutetaan [varainhoitoasetuksen] [VIII osaston] mukaisesti.

2.  EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien, jotka ovat osa rahoitusta yhdistävää toimea, jossa tämän asetuksen mukaista tukea yhdistetään yhdestä tai useammasta muusta unionin ohjelmasta tai EU:n päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta tulevaan tukeen,

a)  on vastattava niitä politiikkatavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään;

b)  on oltava tämän asetuksen mukaisia.

2 a.  Rahoitusta yhdistävien toimien, joissa yhdistetään tämän asetuksen mukaisia tukimuotoja, on oltava mahdollisimman saumattomia.

3.  Rahoitusta yhdistävien toimien, joissa on mukana rahoitusväline, joka rahoitetaan kokonaisuudessaan unionin muista ohjelmista tai päästökauppajärjestelmän innovointirahastosta käyttämättä tämän asetuksen mukaista EU:n takuuta, on vastattava niitä politiikkatavoitteita ja tukikelpoisuusperusteita, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään.

4.  Tukimuodoista, joita ei makseta takaisin, ja/tai unionin talousarviosta tulevista rahoitusvälineistä, jotka muodostavat osan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetusta rahoitusta yhdistävästä toimesta, päätetään 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisen unionin ohjelman sääntöjä noudattaen ja ne toteutetaan rahoitusta yhdistävän toimen puitteissa tätä asetusta ja [varainhoitoasetuksen] [X osastoa] noudattaen.

Raportoinnissa on käsiteltävä myös vastaavuutta niiden politiikkatavoitteiden ja tukikelpoisuusperusteiden kanssa, jotka esitetään siinä unionin ohjelmaa koskevassa säännössä, jonka nojalla tuesta päätetään, ja tämän asetuksen noudattamista.

II LUKU

InvestEU-rahasto

7 artikla

Politiikkaikkunat

1.  InvestEU-rahasto toimii seuraavien neljän politiikkaikkunan kautta, jotta näillä aloilla voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja/tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin:

a)  kestävän infrastruktuurin politiikkaikkuna: käsittää kestävät investoinnit seuraavilla osa-alueilla: liikenne, mukaan lukien multimodaalinen liikenne, liikenneturvallisuus, rautatie- ja tieinfrastruktuurin korjaaminen ja kunnossapito, matkailu, energia, erityisesti uusiutuvan energian käytön lisääminen, energiatehokkuus vuosien 2030 ja 2050 energiapuitteiden mukaisesti, rakennusten kunnostushankkeet, joissa keskitytään energiansäästöön, ja rakennusten liittäminen osaksi energiaa, varastointia, digitalisointia ja liikennettä koskevaa järjestelmää, yhteenliitäntäasteen parantaminen, digitaaliset yhteydet ja niiden saatavuus muun muassa maaseutualueilla, raaka-aineiden tarjonta ja käsittely, avaruus, valtameret, sisävedet, jätteiden välttäminen ja kiertotalous, luonto ja muu ympäristöinfrastruktuuri, laitteet, liikkuva omaisuus ja sellaisten innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto, jotka edistävät ympäristöön tai yhteiskunnalliseen kestävyyteen liittyviä unionin tavoitteita tai niitä molempia ja täyttävät ympäristöä tai yhteiskunnallista kestävyyttä koskevat unionin normit;

b)  tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkuna: käsittää seuraavat: tutkimus-, tuotekehitys- ja innovointitoiminta, teknologioiden ja tutkimustulosten siirtäminen markkinoille, markkinoiden edistäjien ja yritysten välisen yhteistyön tukeminen, innovatiivisten ratkaisujen esittely ja käyttöönotto ja ▌innovatiivisten yritysten, myös startup-yritysten ja pk-yritysten, laajentamisen tukeminen sekä unionin teollisuuden digitalisaatio, erityisesti InnovFinistä saatujen kokemusten perusteella;

c)  pk-yritysten politiikkaikkuna: startup-yritysten, pk-yritysten, innovatiiviset yritykset mukaan lukien – ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa myös pienten midcap-yritysten – rahoituksen saannin ja saatavuuden yksinkertaistaminen erityisesti maailmanlaajuisen kilpailukyvyn, innovoinnin, digitalisaation ja kestävyyden parantamiseksi;

d)  sosiaalisten investointien ja osaamisen politiikkaikkuna: eettinen ja kestävä rahoitus, mikrorahoitus, työntekijöiden yritysostot, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous sekä sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien aktiivista osallistumista edistävät toimenpiteet; osaaminen, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut; sosiaalinen infrastruktuuri (mukaan lukien sosiaali- ja opiskelija-asunnot); sosiaalinen innovointi; terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito; osallistaminen ja saavutettavuus; kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä; kulttuuriala ja luovat alat, mukaan lukien kulttuurien välistä vuoropuhelua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevat tavoitteet; haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.

2.  Jos 19 artiklassa tarkoitetulle investointikomitealle ehdotettu rahoitus- tai investointitoimi kuuluu useampaan kuin yhteen politiikkaikkunaan, sen on katsottava kuuluvan siihen politiikkaikkunaan, johon sen päätavoite tai sen useimpien alahankkeiden päätavoite kuuluu, ellei investointisuuntaviivoissa määritellä toisin.

3.  Kaikkiin 1 kohdassa tarkoitettuihin politiikkaikkunoihin kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien ilmasto-, ympäristö- ja sosiaalinen kestävyys on tarvittaessa varmistettava, jotta ilmastoon, ympäristöön ja sosiaaliseen ulottuvuuteen kohdistuvat haitalliset vaikutukset voidaan minimoida ja niihin kohdistuvat edut maksimoida. Hankkeiden toteuttajien, jotka pyytävät rahoitusta, on toimitettava tätä varten riittävät tiedot komission delegoidulla säädöksellä antaman ohjeistuksen perusteella ja ottaen huomioon kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetussa asetuksessa (EU) N:o .../... (COM(2018)0353) vahvistetut kriteerit, joiden avulla määritetään, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää. Tarvittaessa tiettyä ohjeistuksessa määriteltyä kokoa pienemmät hankkeet voidaan vapauttaa kestävyyden varmistamisesta.

Komission ohjeistuksella voidaan

a)  ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta varmistaa kyky sietää ilmastonmuutoksen mahdollisia haitallisia vaikutuksia arvioimalla ilmastonmuutokseen liittyvää haavoittuvuutta ja riskejä, mukaan lukien sopeutumistoimenpiteet, ja ilmastonmuutoksen lieventämisen osalta sisällyttää kasvihuonekaasupäästöjen kustannukset ja ilmastonmuutoksen lieventämistoimenpiteiden myönteiset vaikutukset kustannus-hyötyanalyysiin ja varmistaa yhdenmukaisuus EU:n ympäristötavoitteiden ja -normien kanssa;

b)  ottaa huomioon hankkeen kokonaisvaikutus luontopääoman tärkeimpiin komponentteihin, jotka liittyvät ilmaan, veteen, maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen;

b a)  arvioida vaikutus työllisyyteen ja laadukkaiden työpaikkojen luomiseen;

c)  arvioida vaikutus tiettyjen alueiden tai väestöryhmien sosiaaliseen osallisuuteen.

4.  Toteutuskumppaneiden on annettava komission antaman ohjeistuksen perusteella tiedot, jotka tarvitaan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteita edistävien investointien seuraamiseksi, ja arvioitava tarvittaessa toimien yhdenmukaisuus [kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä annetun] asetuksen (EU) .../... kanssa.

4 a.  Pk-yritysten politiikkaikkunasta on tarjottava tukea myös tuensaajille, joita on tuettu InvestEU-ohjelmassa yhdistetyistä erilaisista EU:n takausjärjestelmistä, erityisesti Luova Eurooppa -ohjelman kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestelystä.

5.  Toteutuskumppaneiden on pidettävä tavoitteena, että

a)   vähintään 65 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää merkittävästi unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista Pariisin sopimuksen mukaisesti;

b)  liikenteen alalla vähintään 10 prosenttia kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää sen EU:n tavoitteen saavuttamista, että kuolemaan johtavat onnettomuudet ja vakavat loukkaantumiset loppuvat tieliikenteessä vuoteen 2050 mennessä, sekä rautatie- ja maantiesiltojen ja -tunnelien kunnostamista niiden turvallisuuden vuoksi;

c)  vähintään 35 prosenttia tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikkaikkunaan kuuluvista investoinneista edistää Euroopan horisontti -ohjelman tavoitteita;

d)  merkittävä osuus pk-yrityksille ja pienille midcap-yrityksille tarjotusta pk-yritysten politiikkaikkunaan kuuluvasta takauksesta myönnetään innovatiivisten pk-yritysten tukemiseen.

Komissio ja toteutuskumppanit pyrkivät yhdessä siihen, että osa kestävän infrastruktuurin politiikkaikkunaa varten käytetystä talousarviotakuusta jaetaan niin, että pyritään saavuttamaan toimien välinen tasapaino eri alueilla.

6.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa määritellään kunkin politiikkaikkunan investointisuuntaviivat.

6 a.  Kun komissio tuottaa lisätietoa investointisuuntaviivojen tulkinnasta, se asettaa nämä tiedot toteutuskumppaneiden, investointikomitean ja InvestEU-neuvontakeskuksen saataville.

7 a artikla

Täydentävyys

Tässä asetuksessa ’täydentävyydellä’ tarkoitetaan InvestEU-rahaston tukea toimille, joilla puututaan unionin laajuisiin ja/tai jäsenvaltiokohtaisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin ja joita toteutuskumppanit eivät ilman InvestEU-rahaston tukea olisi voineet toteuttaa EU:n takuun käyttöaikana lainkaan tai samassa laajuudessa.

8 artikla

Osiot

1.  Edellä 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut politiikkaikkunat käsittävät kukin kaksi osiota, joiden avulla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin seuraavasti:

a)  EU-osion avulla puututaan seuraaviin tilanteisiin:

i)  unionin politiikan painopisteisiin liittyvät markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet ▌;

ii)  unionin laajuiset ja/tai jäsenvaltiokohtaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet; tai

iii)  uudet tai monimutkaiset markkinoiden toimintapuutteet tai optimaalista heikommat investointitilanteet, joiden yhteydessä on tarkoitus kehittää uusia rahoitusratkaisuja ja markkinarakenteita;

b)  jäsenvaltio-osion avulla puututaan yksittäisiin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, jotta voidaan edistää osallistuvien, yhteistyössä hallinnoitavien rahastojen tavoitteita.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja osioita käytetään tarvittaessa täydentävästi rahoitus- tai investointitoimen tukemiseen ja yhdistämällä tukea molemmista osioista.

9 artikla

Jäsenvaltio-osioon sovellettavat säännökset

1.  Määrärahoilla, jotka jäsenvaltio osoittaa [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 1 kohdan] nojalla tai [YMP-suunnitelmia koskevan] asetuksen [numero] [75 artiklan 1 kohdan] nojalla, rahoitetaan se osa jäsenvaltio-osioon kuuluvasta EU:n takuusta, joka kattaa rahoitus- ja investointitoimet kyseisessä jäsenvaltiossa.

1 a.  Jäsenvaltiot voivat myös suorittaa rahoitusosuuden jäsenvaltio-osioon takuuna tai käteisenä. Kyseisiä rahoitusosuuksia voidaan käyttää takuun perusteella vaadittujen maksujen suorittamiseen ainoastaan 4 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisen rahoituksen jälkeen.

2.  Kyseisen jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun osan perustaminen edellyttää, että jäsenvaltion ja komission välillä tehdään rahoitusosuussopimus.

▌

Kahden tai useamman jäsenvaltion on mahdollista tehdä yhteinen rahoitusosuussopimus komission kanssa.

Poiketen siitä, mitä [varainhoitoasetuksen] [211 artiklan 1 kohdassa] säädetään, EU:n takuun rahoitusaste on jäsenvaltio-osiossa 40 prosenttia ja sitä voidaan kussakin rahoitusosuussopimuksessa tarkistaa alas- tai ylöspäin, jotta voidaan ottaa huomioon käytettäviin rahoitustuotteisiin liittyvät riskit.

3.  Rahoitusosuussopimuksessa on oltava ainakin seuraavat asiat:

a)  jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseistä jäsenvaltiota koskevan osan kokonaismäärä, sen rahoitusaste, yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista osoitettavien rahoitusosuuksien määrä, vuotuisen rahoitussuunnitelman mukainen rahoituksen muodostusvaihe ja syntyvän ehdollisen velan määrä, joka on katettava kyseisen jäsenvaltion ja/tai toteutuskumppaneiden tai yksityisten sijoittajien antamalla back-to-back-takauksella;

b)  strategia, joka sisältää rahoitustuotteet ja niiden vähimmäisvipuvaikutuksen, maantieteellisen kattavuuden, investointikauden ja, soveltuvin osin, lopullisten saajien ja kelpoisuusvaatimukset täyttävien rahoituksenvälittäjien ryhmät;

c)  yksi tai useampi toteutuskumppani, joka on valittu yhteisymmärryksessä jäsenvaltion kanssa;

d)  mahdollinen yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista investointijärjestelyille ja InvestEU-neuvontakeskukselle osoitettava rahoitusosuus;

e)  vuotuiset raportointivelvoitteet suhteessa jäsenvaltioon, mukaan lukien rahoitusosuussopimuksessa tarkoitettujen indikaattoreiden mukainen raportointi;

f)  määräykset, jotka koskevat korvausta jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisestä osasta;

g)  8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu mahdollinen yhdistäminen EU-osioon kuuluviin varoihin, mukaan lukien monikerroksinen rakenne, jolla riski voidaan kattaa paremmin.

Yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista suoritettuja rahoitusosuuksia voidaan jäsenvaltioiden harkinnan mukaan ja yhteisymmärryksessä toteutuskumppaneiden kanssa käyttää strukturoitujen rahoitusvälineiden osuuksien takaamiseen.

4.  Komissio panee rahoitusosuussopimukset täytäntöön toteutuskumppaneiden kanssa 14 artiklan nojalla allekirjoitetuilla takuusopimuksilla.

Jos yhdeksän kuukauden kuluessa rahoitusosuussopimuksen allekirjoittamisesta ei ole tehty takuusopimusta tai sitouduttu yhdellä tai useammalla takuusopimuksella rahoitusosuussopimuksen koko määrään, ensin mainitussa tapauksessa rahoitusosuussopimus irtisanotaan ja jälkimmäisessä tapauksessa sitä muutetaan tilannetta vastaavasti, ja rahoituksen käyttämätön määrä käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 5 kohdan] nojalla ja [YMP-suunnitelma-]asetuksen [numero] [75 artiklan 5 kohdan] nojalla.

Jos takuusopimusta ei ole pantu asianmukaisesti täytäntöön [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 6 kohdassa] tai [YMP-suunnitelma-] asetuksen [numero] [75 artiklan 5 kohdassa] määritetyn ajan kuluessa, rahoitusosuussopimusta muutetaan ja rahoituksen käyttämätön määrä käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [numero] [10 artiklan 6 kohdan] nojalla ja [YMP-suunnitelma-] asetuksen [numero] [75 artiklan 6 kohdan] nojalla.

5.  Seuraavia sääntöjä sovelletaan rahoitusosuussopimuksella perustettavan, jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun osan rahoittamiseen:

a)  tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun muodostusvaiheen jälkeen mahdollinen vuotuinen varojen ylijäämä, joka lasketaan vertaamalla rahoitusasteen edellyttämää varojen määrää ja tosiasiallista varojen määrää toisiinsa, käytetään uudelleen [yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen [10 artiklan 6 kohdan] nojalla ja [YMP-suunnitelma-] asetuksen [numero] [75 artiklan 6 kohdan] nojalla;

b)  poiketen siitä, mitä [varainhoitoasetuksen] [213 artiklan 4 kohdassa] säädetään, tämän artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun muodostusvaiheen jälkeen rahoittaminen ei saa sinä aikana, jona jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseinen osa on saatavilla, aiheuttaa varojen vuotuista kasvua;

c)  komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle välittömästi, jos jäsenvaltio-osioon kuuluvan EU:n takuun kyseisen osan rahoituksen taso alenee pienemmäksi kuin 20 prosenttia alkuperäisestä rahoituksesta sen seurauksena, että EU:n takuun kyseiseen osaan on turvauduttu;

d)  ▌

III LUKU

EU:n takuu

10 artikla

EU:n takuu

1.  InvestEU-rahastoon sisältyvä EU:n takuu myönnetään toteutuskumppaneille [varainhoitoasetuksen] [219 artiklan 1 kohdan] mukaisesti, ja sitä hallinnoidaan [varainhoitoasetuksen] [X osastoa] noudattaen. EU:n takuun on oltava peruuttamaton ja ehdoton, ja sitä on tarjottava kelpoisuusvaatimukset täyttäville vastapuolille heti vaadittaessa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia rahoitus- ja investointitoimia varten. EU:n takuun hinnoittelu on liitettävä yksinomaan taustalla olevien toimien ominaisuuksiin ja riskiprofiiliin ottaen asianmukaisesti huomioon niiden taustalla olevien toimien luonne ja asetettujen politiikkatavoitteiden saavuttaminen, mukaan lukien asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tiettyjen edullisten ehtojen ja kannustimien mahdollinen soveltaminen, erityisesti

a)  tilanteissa, joissa vaikeat rahoitusmarkkinaolosuhteet estäisivät toteutuskelpoisen hankkeen toteuttamisen

b)  kun on tarpeen helpottaa investointijärjestelyjen perustamista tai sellaisten alojen tai alueiden hankkeiden rahoittamista, joilla on merkittävä markkinoiden toimintapuute ja/tai optimaalista heikompi investointitilanne.

Lisäksi EU:n takuun olisi mahdollistettava

a)  vakaa mekanismi sen nopeaa käyttöä varten

b)  kesto, joka on yhteensopiva lopullisen tuensaajan maksaman viimeisen saatavan lopullisen erääntymispäivän kanssa

c)  riittävä riski- ja takaussalkun seuranta

d)  luotettava mekanismi, jonka avulla voidaan arvioida odotettavissa olevat kassavirrat siinä tapauksessa, että niitä käytetään

e)  riskinhallintapäätöksiä koskeva riittävä asiakirja-aineisto

f)  takuun käyttötapaa koskeva riittävä jousto, joka mahdollistaa sen, että toteutuskumppanit voivat hyötyä takuusta suoraan, kun/jos se on tarpeen, erityisesti jos ei ole olemassa lisätakuujärjestelmää;

g)  kaikkien niiden lisävaatimusten täyttäminen, joita asianomainen sääntelyviranomainen on mahdollisesti pyytänyt, jotta sitä voidaan pitää tehokkaana kokonaisriskinvähennyksenä.

1 a.  EU-osioon kuuluva EU:n takuu on myönnettävä toteutuskumppaneille. Vähintään 75 prosenttia EU-osioon kuuluvasta EU:n takuusta on myönnettävä EIP-ryhmälle. Määrät, jotka ylittävät 75 prosenttia EU:n takuusta, voidaan antaa EIP-ryhmän käyttöön siinä tapauksessa, että kansalliset kehityspankit tai -laitokset eivät voi käyttää jäljellä olevaa takuuosuutta kaikilta osin. Vastaavasti määrät, jotka ylittävät 25 prosenttia EU:n takuusta, voidaan antaa muiden toteutuskumppaneiden käyttöön siinä tapauksessa, että EIP-ryhmä ei voi käyttää takuuosuuttaan kaikilta osin. Kansalliset kehityspankit tai -laitokset voivat hyödyntää EU:n takuuta täysimääräisesti myös siinä tapauksessa, että ne päättävät käyttää sitä EIP-ryhmän tai Euroopan investointirahaston välityksellä.

2.  EU:n takuu voidaan myöntää tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluviin rahoitus- ja investointitoimiin investointikaudeksi, joka päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027. Toteutuskumppanin ja rahoituksen lopullisen saajan tai rahoituksenvälittäjän tai muun 13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun tahon väliset sopimukset on allekirjoitettava viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2028.

11 artikla

Tukikelpoiset rahoitus- ja investointitoimet

1.  InvestEU-rahastosta tuetaan ainoastaan julkisia ja yksityisiä rahoitus- ja investointitoimia, jotka

a)  täyttävät [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan a–e alakohdassa] säädetyt edellytykset ja tämän asetuksen 7 a artiklassa säädetyn täydentävyysvaatimuksen, ja joilla [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan d alakohdan] mukaisesti tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;

b)  edistävät, täydentävät ja noudattavat johdonmukaisesti unionin politiikkatavoitteita ja kuuluvat soveltuvan politiikkaikkunan puitteissa tämän asetuksen liitteen II mukaisiin rahoitus- ja investointitoimiin oikeutettuihin osa-alueisiin; ja

c)  ovat investointisuuntaviivojen mukaisia.

2.  Unionissa sijaitsevien hankkeiden lisäksi InvestEU-rahastosta voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimilla seuraavia hankkeita ja toimia:

a)  sellaisia ▌hankkeita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa sijaitsevien tai niihin sijoittautuneiden yhteisöjen välillä, jotka ulottuvat yhteen tai useampaan kolmanteen maahan, mukaan lukien unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat, Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin, Euroopan talousalueeseen tai Euroopan vapaakauppaliittoon kuuluvat maat, tai Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä II tarkoitetut merentakaiset maat ja alueet taikka ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat, riippumatta siitä, onko kyseisissä kolmansissa maissa taikka merentakaisissa maissa tai merentakaisilla alueilla kumppania;

b)  rahoitus- ja investointitoimet 5 artiklassa tarkoitetuissa maissa, jotka ovat osallistuneet tietyn rahoitustuotteen rahoittamiseen.

3.  InvestEU-rahastosta voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimia, joilla tarjotaan rahoitusta oikeussubjekteille, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

a)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

b)  kolmas maa tai alue, joka on assosioitunut InvestEU-ohjelmaan 5 artiklan mukaisesti;

c)  2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu kolmas maa, kyseisissä tilanteissa;

d)  muut maat, jos tarpeen hankkeen rahoittamiseksi a–c alakohdassa tarkoitetussa maassa tai alueella.

12 artikla

Toteutuskumppaneiden valinta

1.  Komissio valitsee toteutuskumppanit tai tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun toteutuskumppaniryhmän kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten joukosta [varainhoitoasetuksen] [154 artiklan] mukaisesti.

EU-osiossa kelpoisuusvaatimukset täyttävien vastapuolten on täytynyt ilmaista kiinnostuksensa ja pystyttävä kattamaan rahoitus- ja investointitoimia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai yhdellä tai useammalla alueella. Toteutuskumppanit voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa tai yhdellä tai useammalla alueella myös yhdessä muodostamalla ryhmän. Toteutuskumppanit, joiden sopimusperusteista vastuu on rajattu niiden omissa kansallisissa valtuutuksissa, voivat myös puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin paikallisesti mukautetuilla vastaavilla välineillä.

Toteutuskumppaneiden ryhmä voidaan hankkeen valmiusasteen perusteella muodostaa milloin tahansa ja eri kokoonpanoilla, jotta markkinoiden vaatimukset voidaan täyttää tehokkaasti.

Jäsenvaltio-osiossa jäsenvaltio voi ehdottaa toteutuskumppaniksi yhtä tai useampaa kelpoisuusvaatimukset täyttävää vastapuolta 9 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kiinnostuksensa ilmaisseiden joukosta.

Jos jäsenvaltio ei ehdota toteutuskumppania, komissio etenee tämän kohdan toisen alakohdan mukaisesti ja valitsee toteutuskumppanin niiden toteutuskumppaneiden joukosta, jotka voivat kattaa rahoitus- ja investointitoimia asianomaisilla maantieteellisillä alueilla.

2.  Toteutuskumppaneita valitessaan komissio varmistaa, että InvestEU-rahaston rahoitustuotesalkulla

a)  maksimoidaan 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden kattavuus;

b)  maksimoidaan EU:n takuun vaikutus toteutuskumppanin itsensä sitomien varojen kautta;

c)  tilanteen mukaan maksimoidaan yksityiset sijoitukset;

d)  saavutetaan maantieteellinen hajonta ja mahdollistetaan pienempien hankkeiden rahoittaminen;

e)  riskien hajauttaminen on riittävää;

f)  edistetään innovatiivisia rahoitus- ja riskiratkaisuja, joilla puututaan markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin;

f a)  saavutetaan täydentävyys.

3.  Toteutuskumppaneita valitessaan komissio ottaa huomioon myös

a)  mahdolliset unionin talousarviosta maksettavat kustannukset ja unionin talousarvioon maksettavat korvaukset;

b)  toteutuskumppanin kyvyn noudattaa perusteellisesti [varainhoitoasetuksen] [155 artiklan 2 ja 3 kohdassa] säädettyjä vaatimuksia, jotka liittyvät veronkiertoon, veropetoksiin ja verovilppiin, rahanpesuun, terrorismin rahoittamiseen ja yhteistyöhaluttomiin oikeudenkäyttöalueisiin;

b a)  toteutuskumppanin kyvyn arvioida rahoitus- ja investointitoimia kansainvälisten tunnustettujen sosiaalisen tuloskunnon luokitusstandardien mukaisesti kiinnittäen erityistä huomiota sosiaaliseen ja ympäristövaikutukseen;

b b)  toteutuskumppanin kyvyn esittää todisteita rahoitus- ja investointitoimista ja varmistaa avoimuus ja julkinen pääsy tietoon, joka koskee kutakin rahoitus- ja investointitoimea;

b c)  tarvittaessa toteutuskumppanin kyvyn hallinnoida rahoitusvälineitä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046(23) tarkoitettuja rahoitusvälineitä ja hallintoviranomaisia koskevan aiemman kokemuksen pohjalta.

4.  Toteutuskumppaneiksi voidaan valita kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia edellyttäen, että ne täyttävät tässä artiklassa ja 14 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa säädetyt vaatimukset.

13 artikla

Tukikelpoiset rahoitusmuodot

1.  EU:n takuuta voidaan käyttää kattamaan riskejä, joita toteutuskumppaneille aiheutuu seuraavantyyppisen rahoituksen myöntämisestä:

a)  rahoituksen lopullisille saajille kanavoitavat lainat, takaukset, vastatakaukset, pääomamarkkinainstrumentit, muut rahoituksen tai erillistakauksen muodot, mukaan lukien huonommassa etuoikeusasemassa oleva vieraan pääoman ehtoinen rahoitus, tai oman pääoman ehtoiset tai luonteiset sijoitukset, jotka tehdään suoraan tai rahoituksenvälittäjien, rahastojen, investointijärjestelyjen tai muiden välineiden kautta;

b)  toteutuskumppanin toiselle rahoituslaitokselle myöntämä rahoitus tai takaus, jonka avulla viimeksi mainitun on mahdollista toteuttaa a alakohdassa tarkoitettuja rahoitustoimia.

Jotta rahoitus voidaan kattaa EU:n takuulla, toteutuskumppanin on myönnettävä, hankittava tai laskettava liikkeeseen tämän kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettu rahoitus 11 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitus- tai investointitoimia varten sellaisen rahoitussopimuksen tai transaktion mukaisesti, jonka toteutuskumppani on allekirjoittanut tai tehnyt sen jälkeen, kun komission ja toteutuskumppanin välillä on allekirjoitettu takuusopimus, ja jonka voimassaolo ei ole päättynyt tai jota ei ole peruutettu.

2.  Rahastojen tai muiden välittäjätahojen kautta toteutettavat rahoitus- ja investointitoimet voidaan kattaa EU:n takuulla investointisuuntaviivoissa annettavien säännösten mukaisesti, vaikka tällainen taho sijoittaisi vähemmistön sijoittamistaan määristä unionin ulkopuolella ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa maissa tai muihin kuin tämän asetuksen nojalla kelpoisuusvaatimukset täyttäviin varoihin.

14 artikla

Takuusopimukset

1.  Komissio tekee kunkin toteutuskumppanin kanssa takuusopimuksen EU:n takuun myöntämisestä tämän asetuksen vaatimusten mukaisesti komission määrittämään määrään asti.

Jos toteutuskumppanit muodostavat 12 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun ryhmän, tehdään vain yksi takuusopimus komission ja kunkin ryhmään kuuluvan toteutuskumppanin välillä tai komission ja yhden, ryhmän lukuun toimivan toteutuskumppanin välillä.

2.  Takuusopimukseen on sisällytettävä erityisesti määräykset seuraavista:

a)  toteutuskumppanin tarjoaman rahoitusosuuden määrä ja ehdot;

b)  toteutuskumppanin toiselle toteutukseen osallistuvalle oikeussubjektille, jos tällainen on, tarjoaman rahoituksen tai takausten ehdot;

c)  EU:n takuun antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt 16 artiklan mukaisesti, mukaan lukien säännöt tietyntyyppisistä välineistä muodostuvien salkkujen kattamisesta ja tapahtumista, joiden perusteella EU:n takuuseen voidaan vedota;

d)  riskinotosta maksettava korvaus, joka jaetaan unionin ja toteutuskumppanin riskinottoa koskevien osuuksien mukaisessa suhteessa;

e)  maksuehdot;

f)  toteutuskumppanin sitoumus hyväksyä komission ja investointikomitean päätökset, jotka koskevat EU:n takuun käyttöä ehdotettuun rahoitus- tai investointitoimeen, rajoittamatta kuitenkaan toteutuskumppanin päätöksentekoa ehdotetusta toimesta ilman EU:n takuuta;

g)  toteutuskumppanin tehtäväksi annettavaan saatavien perintään sovellettavat määräykset ja menettelyt;

h)  EU:n takuun kattamiin toimiin liittyvä taloudellinen ja toimintaa koskeva raportointi ja seuranta;

i)  keskeiset tulosindikaattorit, jotka koskevat erityisesti EU:n takuun käyttöä, 3, 7 ja 11 artiklassa säädettyjä tavoitteita ja perusteita sekä yksityisen pääoman mobilisointia;

j)  jos on kyse rahoitusta yhdistävistä toimista, niihin liittyvät säännökset ja menettelyt;

k)  muut merkitykselliset säännökset, jotka täyttävät [varainhoitoasetuksen] [X osaston] vaatimukset.

3.  Takuusopimuksessa määrätään myös, että unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista maksettava korvaus suoritetaan sen jälkeen kun siitä on vähennetty EU:n takuuseen vetoamisen seurauksena suoritettavat maksut.

4.  Lisäksi takuusopimuksessa määrätään, että korvauksen, tulojen ja palautusten kokonaismäärästä, joka toteutuskumppanin on maksettava unionille tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista, on vähennettävä EU:n takuuseen liittyvä mahdollinen velka toteutuskumppanille. Jos tämä määrä ei riitä kattamaan velkaa toteutuskumppanille 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti, maksettava määrä otetaan EU:n takuun varoista.

5.  Jos takuusopimus tehdään jäsenvaltio-osiossa, siinä voidaan määrätä jäsenvaltion tai asianomaisten alueiden edustajien osallistumisesta takuusopimuksen toteutuksen seurantaan.

15 artikla

EU:n takuun käytön edellytykset

1.  EU:n takuun myöntäminen edellyttää toteutuskumppanin kanssa tehdyn takuusopimuksen voimaantuloa.

2.  EU:n takuu kattaa rahoitus- ja investointitoimet ainoastaan, jos ne täyttävät tässä asetuksessa ja investointisuuntaviivoissa vahvistetut vaatimukset ja investointikomitea on tullut siihen tulokseen, että ne täyttävät vaatimukset, joita tuen saaminen EU:n takuuna edellyttää. Toteutuskumppanit vastaavat edelleen siitä, että rahoitus- ja investointitoimissa noudatetaan tätä asetusta ja asiaa koskevia investointisuuntaviivoja.

3.  Komissio ei maksa toteutuskumppanille mitään hallintomenoja tai palkkioita, jotka liittyvät EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien toteuttamiseen, ellei toteutuskumppani voi osoittaa, että politiikkatavoitteet, joihin toteutettavalla rahoitustuotteella pyritään, ovat luonteeltaan sellaisia, että tästä on tarpeen poiketa. Tällaisten kustannusten kattamisesta on määrättävä takuusopimuksessa, ja siinä on noudatettava [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan g alakohtaa].

4.  Lisäksi toteutuskumppani voi käyttää EU:n takuuta kattaakseen asiaankuuluvan osuuden mahdollisista takaisinperintäkuluista, ellei niitä ole 14 artiklan 4 kohdan mukaisesti vähennetty perintätuotoista.

16 artikla

EU:n takuun kattavuus ja ehdot

1.  Riskinotosta maksettava korvaus jaetaan unionin ja toteutuskumppanin kesken sillä perusteella, kuinka suuri niiden osuus on rahoitus- ja investointitoimisalkun tai, tapauksen mukaan, yksittäisten toimien riskinotosta, ja sen on liityttävä yksinomaan taustalla olevien toimien ominaisuuksiin ja riskiprofiiliin. Toteutuskumppanilla on oltava asianmukainen oma riski niissä rahoitus- ja investointitoimissa, joita EU:n takuulla tuetaan, elleivät politiikkatavoitteet, joihin rahoitustuotteen toteuttamisella pyritään, ole luonteeltaan sellaisia, että toteutuskumppani ei ole poikkeuksellisesti voinut kohtuudella osallistua rahoitustuotteeseen omalla riskinkantokyvyllään.

2.  EU:n takuu kattaa seuraavat:

a)  13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen vieraan pääoman ehtoisten tuotteiden osalta:

i)  pääoma ja kaikki korot ja määrät, jotka on rahoitustoimien ehtojen mukaisesti maksettava toteutuskumppanille mutta joita se ei ole saanut, maksukyvyttömyystapahtumaan saakka; huonommassa etuoikeusasemassa olevan vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen osalta lykkäys, vähentäminen tai vaadittu myyminen katsotaan maksukyvyttömyystapahtumaksi;

ii)  uudelleenjärjestelytappiot;

iii)  tappiot, jotka johtuvat muiden valuuttojen kuin euron kurssivaihteluista markkinoilla, joilla on rajalliset mahdollisuudet pitkän aikavälin suojaamiseen;

b)  13 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen oman pääoman ehtoisten tai luonteisten sijoitusten osalta sijoitetut määrät ja niiden rahoituskulut sekä muiden valuuttojen kuin euron kurssivaihteluista aiheutuvat tappiot;

c)  13 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen toteutuskumppanin toiselle oikeussubjektille myöntämän rahoituksen ja takauksien osalta käytetyt määrät ja niiden rahoituskulut.

3.  Jos unioni suorittaa maksun toteutuskumppanille, joka on vedonnut EU:n takuuseen, unioni siirtää itselleen kyseisiin EU:n takuun kattamiin rahoitus- ja investointitoimiin liittyvät toteutuskumppanin oikeudet siltä osin kuin ne edelleen jatkuvat.

Toteutuskumppanin on unionin puolesta huolehdittava niitä määriä vastaavien saatavien perinnästä, joihin unionille on siirtynyt oikeus, ja maksettava unionille takaisin perimistään summista.

IV LUKU

HALLINNOINTI

16 a artikla

Johtokunta

1.  InvestEU-rahastoa johtaa johtokunta, jonka on määritettävä EU:n takuun käyttöä varten 3 artiklassa säädettyjen yleisten tavoitteiden mukaisesti

a)  InvestEU-rahaston strategiset suuntaviivat;

b)  toimintapolitiikka ja -menettelyt, jotka ovat tarpeen InvestEU-rahaston toiminnan kannalta;

c)  säännöt, joita sovelletaan investointijärjestelyjen kanssa toteutettaviin toimiin.

2.  Johtokunta

a)  koostuu kuudesta jäsenestä seuraavasti:

i)  kolme komission nimittämää jäsentä;

ii)  yksi EIP-ryhmän nimittämä jäsen;

iii)  yksi jäsen, jonka neuvottelukunta on nimittänyt toteutuskumppaneiden edustajien keskuudesta; tämä jäsen ei saa olla EIP-ryhmän edustaja;

iv)  yksi Euroopan parlamentin nimittämä asiantuntija. Kyseinen asiantuntija ei saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita unionin toimielimiltä, elimiltä tai laitoksilta, jäsenvaltioiden hallituksilta taikka muilta julkisilta tai yksityisiltä elimiltä, ja hän toimii täysin riippumattomasti. Asiantuntija hoitaa tehtävänsä puolueettomasti ja InvestEU-rahaston edun mukaisesti;

b)  valitsee komission nimittämien jäsenten joukosta puheenjohtajan kolmen vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran;

c)  käy keskusteluja ja ottaa mahdollisimman paljon huomioon kaikkien jäsentensä kannat. Jos jäsenet eivät pääse kannoistaan sopimukseen, johtokunta tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä. Johtokunnan kokousten pöytäkirjoissa esitetään kaikkien jäsenten kannat olennaisilta osin.

3.  Johtokunta ehdottaa komissiolle liitteessä I tarkoitettujen määrien jakautumisen muuttamista.

4.  Johtokunta kuulee säännöllisesti asiaankuuluvia sidosryhmiä ja varsinkin investointikumppaneita, viranomaisia, asiantuntijoita, koulutus- ja tutkimuslaitoksia, hyväntekeväisyysjärjestöjä, asiaankuuluvia työmarkkinaosapuolia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia tämän asetuksen mukaisesti noudatetun investointipolitiikan kohdennuksesta ja toteuttamisesta.

5.  Johtokunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat on julkaistava heti, kun johtokunta on hyväksynyt ne.

17 artikla

Neuvottelukunta

1.  Komissiota ja johtokuntaa neuvoo neuvottelukunta ▌.

1 a.  Neuvottelukunnan on pyrittävä varmistamaan sukupuolten välinen tasapaino, ja se koostuu

a)  yhdestä kunkin toteutuskumppanin edustajasta;

b)  yhdestä kunkin jäsenvaltion edustajasta;

c)  yhdestä EIP-ryhmän edustajasta;

d)  yhdestä komission edustajasta;

e)  yhdestä kunkin politiikkaikkunan asiantuntijasta, jotka Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on nimittänyt;

f)  yhdestä alueiden komitean nimittämästä asiantuntijasta.

2.  ▌

3.  ▌

4.  Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii komission edustaja. Varapuheenjohtajana toimii EIP:n edustaja ▌.

▌

Neuvottelukunta kokoontuu säännöllisesti ja vähintään kaksi kertaa vuodessa puheenjohtajan koolle kutsumana. ▌

Neuvottelukunnan kokousten yksityiskohtaiset pöytäkirjat on julkaistava mahdollisimman pian sen jälkeen, kun neuvottelukunta on hyväksynyt ne.

Komissio vahvistaa neuvottelukunnan toimintasäännöt ja -menettelyt ja huolehtii sen sihteeristötehtävistä.

5.  Neuvottelukunta

▌

a)   antaa tämän asetuksen nojalla toteutettavien rahoitustuotteiden suunnittelua koskevia neuvoja;

b)   antaa komissiolle ja johtokunnalle markkinoiden toimintapuutteita ja optimaalista heikompia investointitilanteita ja markkinaolosuhteita koskevia neuvoja;

▌

c)   tiedottaa jäsenvaltioille InvestEU-rahaston toteuttamisesta kussakin politiikkaikkunassa;

d)   vaihtaa jäsenvaltioiden kanssa näkemyksiä markkinoiden kehityksestä ja jakaa parhaita käytäntöjä.

17 a artikla

Riskinarviointimenetelmä

Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä asetuksen täydentämiseksi riskinarviointimenetelmällä. Riskinarviointimenetelmä kehitetään tiiviissä yhteistyössä EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden kanssa, ja se sisältää

a)  riskiluokituksen, jolla varmistetaan kaikkien toimien johdonmukainen ja vakiomuotoinen käsittely, riippumatta välittäjänä toimivasta laitoksesta;

b)  menetelmän, jolla arvioidaan odotettu tappio ja maksukyvyttömyyden todennäköisyys selkeiden tilastollisten menetelmien mukaisesti, mukaan lukien ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät kriteerit;

c)  menetelmän maksukyvyttömyystilassa olevan vastuun ja tappio-osuuden arvioimiseksi ottaen huomioon rahoituksen arvo, hankkeeseen liittyvä riski, takaisinmaksuehdot, vakuus ja muut asiaankuuluvat indikaattorit.

17 b artikla

Tulostaulu

1.  Kunkin toteutuskumppanin on käytettävä indikaattoritulostaulua, jäljempänä ’tulostaulu’, jotta voidaan arvioida EU:n takuulla mahdollisesti tuettujen investointien laatua ja vakautta. Tulostaululla on varmistettava EU:n takuun mahdollisen ja tosiasiallisen käytön riippumaton, avoin ja yhdenmukainen arviointi.

2.  Kukin toteutuskumppanin on täytettävä tulostaulukko, joka koskee sen ehdottamia rahoitus- ja investointitoimia. Jos useat toteutuskumppanit tekevät ehdotuksen samasta investointitoimesta, asianosaisten toteutuskumppaneiden on täytettävä tulostaulu yhdessä.

3.  Tulostaulussa on arvioitava erityisesti seuraavia:

a)  ehdotettujen rahoitus- ja investointitoimien riskiprofiili, joka perustuu 17 a artiklassa tarkoitetun riskinarviointimenetelmän soveltamiseen;

b)  rahoituksen lopullisille saajille koituva etu;

c)  YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, Pariisin ilmastosopimusta, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja perusoikeuskirjaa koskevien unionin sitoumusten noudattaminen;

d)  tukikelpoisuusperusteiden noudattaminen;

e)  investointitoimen laatu ja vaikutus kestävän kasvun ja työllisyyden edistämisen kannalta;

f)  investointitoimen vaikutus InvestEU:n ohjelman tavoitteiden toteutumiseen;

g)  tekninen ja taloudellinen tuki hankkeelle;

h)  sitä, puututaanko ehdotetulla toimella havaittuihin markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin.

4.  Siirretään komissiolle valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi toteutuskumppaneiden käyttämää tulostaulua koskevilla yksityiskohtaisilla säännöillä.

5.  Komissio voi tarvittaessa avustaa toteutuskumppaneita riskinarviointimenetelmän soveltamisessa ja tulostaulun laadinnassa. Se varmistaa, että pisteytysmenetelmää sovelletaan asianmukaisesti ja että investointikomitealle esitetyt tulostaulut ovat korkealaatuisia.

18 artikla

▌

19 artikla

Investointikomitea

1.  Perustetaan täysin riippumaton investointikomitea. Sen tehtävänä on

a)  käsitellä rahoitus- ja investointitoimia koskevat ehdotukset, joita toteutuskumppanit esittävät katettavaksi EU:n takuusta ja jotka ovat läpäisseet unionin lainsäädännön ja politiikkojen noudattamista koskevan komission tarkastuksen;

b)  tarkistaa, ovatko ehdotukset tämän asetuksen ja investointisuuntaviivojen mukaisia, kiinnittäen erityistä huomiota tämän asetuksen 7 a artiklassa säädettyyn täydentävyysvaatimukseen ja [varainhoitoasetuksen] [209 artiklan 2 kohdan d alakohdassa] edellytettyyn yksityisten sijoitusten houkuttelemiseen; ja

c)  tarkistaa, täyttävätkö rahoitus- ja investointitoimet, joita tuettaisiin EU:n takuulla, kaikki asiaankuuluvat vaatimukset.

2.  Investointikomitea kokoontuu neljässä eri kokoonpanossa, jotka vastaavat 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja politiikkaikkunoita.

Kukin investointikomitean kokoonpano muodostuu kuudesta palkatusta ulkopuolisesta asiantuntijasta. Asiantuntijat valitaan [varainhoitoasetuksen] [237 artiklan] mukaisesti, ja komissio nimittää heidät enintään neljän vuoden toimikaudeksi. Toimikausi voidaan uusia, mutta sen kokonaiskesto saa olla enintään seitsemän vuotta. Johtokunta voi päättää uusia investointikomitean jäsenen toimikauden ilman tässä kohdassa säädettyä menettelyä.

Asiantuntijoilla on oltava asianmukaista korkean tason markkinakokemusta hankerakenteiden suunnittelusta ja rahoittamisesta tai pk-yritysten tai suurempien yritysten rahoittamisesta.

Investointikomitean kokoonpanolla varmistetaan, että sillä on 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen politiikkaikkunoiden kattamien sektoreiden ja unionin maantieteellisten markkinoiden laaja tuntemus ja että se on kokonaisuutena sukupuolijakaumaltaan tasapainoinen.

Neljän jäsenen on oltava investointikomitean kaikkien neljän kokoonpanon pysyviä jäseniä. Lisäksi neljässä eri kokoonpanossa on kussakin oltava kaksi asiantuntijaa, joilla on kokemusta investoinneista kyseisen politiikkaikkunan kattamilta sektoreilta. Ainakin yhdellä pysyvistä jäsenistä on oltava asiantuntemusta kestävästä investoimisesta. Johtokunta osoittaa investointikomitean jäsenet sopivaan kokoonpanoon tai sopiviin kokoonpanoihin. Investointikomitea valitsee pysyvien jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan.

Komissio hyväksyy investointikomitean työjärjestyksen ja hoitaa sen sihteeristötehtävät. Sihteeristö tukee myös johtokuntaa.

3.  Investointikomitean jäsenten on komitean toimintaan osallistuessaan hoidettava tehtävänsä puolueettomasti ja yksinomaan InvestEU-rahaston edun mukaisesti. He eivät saa pyytää eivätkä ottaa vastaan ohjeita toteutuskumppaneilta, unionin toimielimiltä, jäsenvaltioilta taikka muulta julkiselta tai yksityiseltä elimeltä.

Investointikomitean kaikkien jäsenten ansioluettelot ja ilmoitukset taloudellisista sidonnaisuuksista on julkistettava, ja ne on pidettävä jatkuvasti ajan tasalla. Kunkin investointikomitean jäsenen on ilmoitettava komissiolle ja johtokunnalle viipymättä kaikki tiedot, jotka ovat tarpeen jatkuvan eturistiriidattomuuden selvittämiseksi.

Johtokunta voi poistaa jäsenen tehtävistään, jos tämä ei noudata tässä kohdassa säädettyjä vaatimuksia, tai muista asianmukaisesti perustelluista syistä.

4.  Toimiessaan tämän artiklan mukaisesti investointikomitealla on oltava tukenaan komission hoitama ja investointikomitean puheenjohtajalle vastuussa oleva sihteeristö. Sihteeristön on tarkistettava toteutuskumppanien toimittamien asiakirjojen täydellisyys eli se, että ne sisältävät standardoidun pyyntölomakkeen, tulostaulun ja kaikki muut asiakirjat, joita se pitää merkityksellisinä. Investointikomitea voi pyytää toteutuskumppanilta lisäselvityksiä kokoustensa aikana tai pyytämällä lisätietoja, jotka on toimitettava myöhempään kokoukseen. Toteutuskumppanin tekemät hankearvioinnit eivät sido investointikomiteaa sen suhteen, katetaanko rahoitus- tai investointitoimi EU:n takuulla.

Investointikomitean on käytettävä ehdotusten arvioimisessa ja tarkistamisessa 17 b artiklassa tarkoitettua indikaattoritulostaulua.

5.  Investointikomitean päätelmät on hyväksyttävä kaikkien jäsenten yksinkertaisella enemmistöllä, jos yksinkertainen enemmistö sisältää vähintään yhden asiantuntijan. Äänten mennessä tasan investointikomitean puheenjohtajan ääni ratkaisee.

Investointikomitean päätelmien, joissa hyväksytään rahoitus- tai investointitoimen tukeminen EU:n takuulla, on oltava julkisesti saatavilla, ja niiden on sisällettävä hyväksynnän perustelut. Päätelmissä on viitattava myös tulostauluun perustuvaan kokonaisarviointiin. Investointikomitea sisällyttää, soveltuvin osin, EU:n takuusta annettavan tuen hyväksymistä koskeviin päätelmiin tietoja toimista, erityisesti kuvauksen niistä, tiedot hankkeen toteuttajasta tai rahoituksen välittäjästä ja tiedot hankkeen tavoitteista. Julkistetut päätelmät eivät saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja. Jos on kyse kaupallisesti arkaluonteisista päätöksistä, investointikomitea julkistaa kyseiset päätökset sekä tiedot hankkeen toteuttajista tai rahoituksen välittäjistä asianomaisen rahoituksen päättymispäivänä tai minä tahansa aiempana ajankohtana, jolloin kaupallinen arkaluonteisuus päättyy.

Tulostaulun on oltava julkisesti saatavilla ennen kuin rahoitus- tai investointitoimi tai alahanke ▌on allekirjoitettu. Julkistettu tulostaulu ei saa sisältää kaupallisesti arkaluonteisia tietoja tai henkilötietoja, joita unionin tietosuojasääntöjen mukaan ei saa julkistaa.

Investointikomitea toimittaa kaksi kertaa vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle luettelon kaikista päätelmistä sekä tulostaulut, jotka koskevat kaikkia näitä päätöksiä. Toimittamiseen sovelletaan tiukkoja luottamuksellisuusvaatimuksia ▌.

EU:n takuun käytön epäämistä koskevat investointikomitean päätelmät on annettava kyseisen toteutuskumppanin saataville kohtuullisessa ajassa.

6.  Jos investointikomiteaa pyydetään hyväksymään EU:n takuun käyttö rahoitus- tai investointitoimessa, joka on väline, ohjelma tai rakenne, jolla on alahankkeita, hyväksynnän on koskettava myös alahankkeita, ellei investointikomitea päätä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pidättää itsellään oikeutta hyväksyä ne erikseen.

6 a.  Investointikomitea voi tarpeelliseksi katsomissaan tapauksissa tehdä komissiolle ehdotuksia investointisuuntaviivojen muuttamisesta.

V LUKU

InvestEU-neuvontakeskus

20 artikla

InvestEU-neuvontakeskus

1.  InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa neuvontaa investointihankkeiden määrittämistä, valmistelua, kehittämistä ja jäsentämistä, hankkeisiin liittyviä hankintoja ja hankkeiden toteuttamista varten sekä lisää hankkeiden toteuttajien ja rahoituksenvälittäjien kapasiteettia toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia. Se voi antaa tukeaan missä tahansa hankkeen tai tuetun yhteisön rahoituksen elinkaaren vaiheessa.

Komissio allekirjoittaa sopimukset EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden kanssa nimetäkseen ne neuvontakeskuskumppaneiksi ja antaa niille tehtäväksi edellisessä alakohdassa tarkoitetun neuvonnan ja 2 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamisen. Komissio perustaa InvestEU-neuvontakeskuksen keskitetyn yhteyspisteen ja jakaa neuvontatukea koskevat pyynnöt asianomaiselle neuvontakeskuskumppanille. Komissio, EIP-ryhmä ja muut toteutuskumppanit tekevät tiivistä yhteistyötä varmistaakseen tuen tehokkuuden, synergiaedut ja tehokkaan maantieteellisen kattavuuden koko unionissa ottaen samalla asianmukaisesti huomioon olemassa olevat rakenteet ja työn.

InvestEU-neuvontakeskus on käytettävissä kunkin 7 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun politiikkaikkunan komponenttina, joka kattaa kaikki kyseiseen ikkunaan kuuluvat sektorit. Lisäksi käytettävissä on monialaisia ja valmiuksia kehittäviä neuvontapalveluja.

2.  InvestEU-neuvontakeskus tarjoaa erityisesti seuraavia palveluja:

a)  hankekehitystuen tarjoaminen keskitetystä asiointipisteestä viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille keskitetysti hallinnoituja unionin ohjelmia varten;

a a)  kaikkien investointisuuntaviivoja ja niiden tulkintaa koskevien saatavilla olevien lisätietojen toimittaminen viranomaisille ja hankkeiden toteuttajille;

b)  hankkeiden toteuttajien avustaminen tarvittaessa hankkeiden kehittämiseksi siten, että ne täyttävät 3, 7 ja 11 artiklassa säädetyt tavoitteet ja tukikelpoisuusperusteet, ja pienimuotoisten hankkeiden yhteenliittymien kehittämisen helpottaminen; tällainen apu ei kuitenkaan ennalta rajoita investointikomitean päätelmiä tällaisten hankkeiden tukemisesta EU:n takuulla;

b a)  pienimuotoisten hankkeiden houkuttelemista ja rahoittamista koskevien mahdollisuuksien hyödyntäminen, myös investointijärjestelyjen avulla;

c)  toimien tukeminen ja paikallisen tietämyksen lisääminen InvestEU-rahaston tuen käytön helpottamiseksi kaikkialla unionissa ja mahdollisuuksien mukaan aktiivinen myötävaikuttaminen InvestEU-rahaston sektorikohtaisen ja maantieteellisen monipuolisuuden tavoitteeseen siten, että tuetaan toteutuskumppaneita mahdollisten rahoitus- ja investointitoimien alullepanossa ja kehittämisessä;

d)  vertaisvaihtoon ja tiedon, tietotaidon ja parhaiden käytäntöjen jakamiseen tarkoitettujen yhteistyöalustojen perustamisen helpottaminen hankejatkumon ja sektoreiden kehittämisen tukemiseksi, mukaan lukien osallistuminen hyväntekeväisyysjärjestöjen ja muiden mahdollisten sijoittajien ja hankkeiden toteuttajien yhteistyön edistämiseen erityisesti sosiaalisia investointien ja osaamisen politiikkaikkunan osalta;

e)  investointijärjestelyjen, ja erityisesti ▌rajatylittävien ja makroalueellisten pieniä ja keskisuuria hankkeita yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa aihekohtaisesti tai alueittain yhteen niputtavien investointijärjestelyjen, perustamista koskevan proaktiivisen neuvonnan tarjoaminen, tarvittaessa paikallisen edustuksen avulla;

e a)   unionin talousarviosta tai muista lähteistä rahoitettavien avustusten tai rahoitusvälineiden helpottaminen ja tukeminen unionin välineiden välisen synergiavaikutusten ja täydentävyyden vahvistamiseksi ja InvestEU-ohjelman vipuvaikutuksen ja muun vaikutuksen maksimoimiseksi;

f)  organisatoristen valmiuksien, taitojen ja prosessien kehittämiseen ja organisaatioiden investointivalmiuden nopeuttamiseen tähtäävien toimien tukeminen, jotta hankkeiden toteuttajat ja viranomaiset voivat kehittää investointihankejatkumoita, rahoitusvälineitä ja investointijärjestelyjä ja hallinnoida hankkeita ja rahoituksenvälittäjät toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia sellaisten yhteisöjen hyväksi, joilla on vaikeuksia saada rahoitusta, muun muassa tukemalla riskinarviointikyvyn kehittämistä tai sektorikohtaista osaamista, ja keskittyen erityisesti kulttuurialaan ja luoviin aloihin;

f a)  ennakoivan neuvonnan tarjoaminen startup-yrityksille etenkin silloin, kun pyritään suojaamaan niiden tutkimus- ja innovointi-investointeja immateriaalioikeuksilla, kuten patenteilla.

3.  InvestEU-neuvontakeskuksen on oltava hankkeiden julkisten ja yksityisten toteuttajien, kuten kansallisten kehityspankkien, investointijärjestelyjen, pk- ja startup-yritysten, viranomaisten ja rahoituksenvälittäjien ja muiden välittäjien käytettävissä.

4.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista voidaan periä maksuja, joilla katetaan osa kyseisten palvelujen tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista. Tämä ei koske julkisille toteuttajille ja hyötyä tavoittelemattomille yhteisöille tarjottavia palveluja, joista ei peritä maksua. Edellä 2 kohdassa tarkoitetuista palveluista pk-yrityksiltä perittävät maksut rajataan kolmannekseen niiden tarjoamisesta aiheutuvista kustannuksista.

5.  Jotta 1 kohdassa tarkoitettu tavoite voidaan saavuttaa ja jotta neuvontapalvelujen tarjoamista voidaan helpottaa, InvestEU-neuvontakeskus hyödyntää komission, EIP-ryhmän ja muiden toteutuskumppaneiden asiantuntemusta.

6.  InvestEU-neuvontakeskuksella on tarvittaessa oltava paikallinen edustus. Paikallinen edustus on perustettava erityisesti jäsenvaltioissa tai alueilla, joilla on vaikeuksia InvestEU-hankkeiden kehittämisessä. InvestEU-neuvontakeskus avustaa tiedon siirrossa alueelliselle ja paikalliselle tasolle, jotta voidaan kehittää 1 kohdassa tarkoitettuun tukeen liittyviä alueellisia ja paikallisia valmiuksia ja asiantuntemusta ja toteuttaa pieniä hankkeita ja mukautua niitä varten.

6 a.  Jotta 1 kohdassa tarkoitettua neuvontaa voidaan antaa ja jotta neuvonnan tarjoamista paikallistasolla voidaan helpottaa, InvestEU-neuvontakeskus toimii yhteistyössä kansallisten kehityspankkien tai -laitosten kanssa ja hyödyntää niiden asiantuntemusta. Invest EU-neuvontakeskuksen ja kansallisen kehityspankin tai -laitoksen välinen yhteistyö voidaan toteuttaa sopimusperusteisena kumppanuutena. InvestEU-neuvontakeskuksen on pyrittävä tekemään vähintään yksi yhteistyösopimus kansallisen kehityspankin tai -laitoksen kanssa jäsenvaltiota kohden. Jäsenvaltioissa, joissa ei ole kansallisia kehityspankkeja tai -laitoksia, InvestEU-neuvontakeskuksen on tarjottava tarvittaessa ja asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tällaisten pankkien tai laitosten perustamista koskevaa ennakoivaa neuvontaa.

7.  Toteutuskumppanit ehdottavat rahoitusta hakeville hankkeiden toteuttajille, myös erityisesti pienempimuotoisten hankkeiden toteuttajille, että nämä pyytävät hankkeeseensa InvestEU-neuvontakeskuksen tukea, jotta voidaan tarvittaessa tehostaa hankkeiden valmistelua ja arvioida mahdollisuutta yhdistää hankkeita.

Toteutuskumppaneiden on myös tiedotettava hankkeiden toteuttajille mahdollisuudesta lisätä niiden hankkeet 21 artiklassa tarkoitetun InvestEU-portaalin luetteloon.

VI LUKU

21 artikla

InvestEU-portaali

1.  Komissio perustaa InvestEU-portaalin. Se on helposti saatavilla oleva ja käyttäjäystävällinen hanketietokanta, jossa annetaan asiaankuuluvaa tietoa kustakin hankkeesta.

2.  InvestEU-portaali tarjoaa hankkeiden toteuttajille kanavan, jossa ne saavat näkyvyyttä hankkeilleen, joille ne hakevat rahoitusta, ja jossa ne antavat niitä koskevaa tietoa sijoittajille. Hankkeen ottaminen InvestEU-portaaliin ei rajoita päätöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen tai minkään muun unionin välineen mukaisen tuen taikka julkisen rahoituksen piiriin tuettaviksi valittuja lopullisia hankkeita.

3.  Portaalissa luetellaan ainoastaan hankkeita, jotka ovat sopusoinnussa unionin lainsäädännön ja politiikkojen kanssa.

4.  Komissio välittää hankkeet, jotka täyttävät 3 kohdassa asetetut ehdot, toteutuskumppaneille ja tarpeen mukaan InvestEU-neuvontakeskukselle.

5.  Toteutuskumppanit tarkastelevat hankkeita, jotka kuuluvat niiden maantieteelliseen ja toiminta-alueeseen.

VII LUKU

VASTUU, seuranta ja raportointi, arviointi ja valvonta

21 a  artikla

Vastuu

1.  Johtokunnan puheenjohtaja antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä pyynnön esittävälle toimielimelle selvityksen InvestEU-rahaston toiminnan tuloksista, muun muassa osallistumalla Euroopan parlamentin kuulemistilaisuuteen.

2.  Johtokunnan puheenjohtaja vastaa joka tapauksessa Euroopan parlamentin tai neuvoston InvestEU-rahastolle osoittamiin kysymyksiin suullisesti tai kirjallisesti viiden viikon kuluessa kysymyksen vastaanottamispäivästä.

3.  Komissio antaa Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

22 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan Invest-EU-ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään tämän asetuksen liitteessä III.

2.  Jotta InvestEU-ohjelman toteuttamisen edistymistä voidaan arvioida suhteessa tavoitteisiin, komissiolle siirretään valta antaa 26 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tämän asetuksen liitettä III tarkistamalla tai täydentämällä indikaattoreita tarpeen mukaan sekä täydennetään tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointikehyksen perustamista.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten toteutuskumppaneille ja muille unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4.  Komissio raportoi InvestEU-ohjelman toteuttamisesta [varainhoitoasetuksen] [241 ja 250 artiklan] mukaisesti. Tätä varten EIP-ryhmän ja toteutuskumppaneiden on toimitettava vuosittain tarvittavat tiedot muun muassa takuun toiminnasta, jotta komissio voi täyttää raportointivelvoitteensa.

5.  Lisäksi kunkin toteutuskumppanin on toimitettava Euroopan parlamentille ja komissiolle kuuden kuukauden välein kertomus tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista jaoteltuina EU-osioon ja jäsenvaltio-osioon jäsenvaltioittain. Kertomukseen on sisällytettävä arvio EU:n takuun käytön edellytysten ja tämän asetuksen liitteessä III esitettyjen keskeisten tulosindikaattoreiden noudattamisesta. Kertomukseen on lisäksi sisällytettävä toiminta-, tilasto-, rahoitus- ja kirjanpitotietoja, mahdollisimman laajasti ja samalla suojellen yksityisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen luottamuksellisuutta, kunkin rahoitus- ja investointitoimen, kunkin osion ja kunkin politiikkaikkunan sekä InvestEU-rahaston tasolla. Yhteen näistä kertomuksista on sisällytettävä tiedot, jotka toteutuskumppaneiden on annettava [varainhoitoasetuksen] [155 artiklan 1 kohdan a alakohdan] nojalla. Komissio kokoaa ja arvioi toteutuskumppaneiden kertomukset ja esittää yhteenvedon julkisina vuotuisina kertomuksina, joissa annetaan tietoa ohjelman toteutustasosta suhteessa sen tavoitteisiin ja tulosindikaattoreihin sekä osoitetaan InvestEU-ohjelmasta tuettujen rahoitus- ja investointitoimien riskit ja mahdollisuudet.

23 artikla

Arviointi

1.  Arvioinnit on tehtävä oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.  Komissio tekee viimeistään 30 päivänä syyskuuta 2024 väliarvioinnin InvestEU-ohjelmasta, ja erityisesti EU:n takuun käytöstä.

3.  Komissio suorittaa InvestEU-ohjelman toteuttamisen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, InvestEU-ohjelman, ja erityisesti EU:n takuun käytön, lopullisen arvioinnin.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

5.  Toteutuskumppaneiden on annettava komissiolle tarvittavat tiedot 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen arviointien suorittamista varten.

6.  Komissio tarkastelee [varainhoitoasetuksen] [211 artiklan 1 kohdan] nojalla [varainhoitoasetuksen] [250 artiklassa] tarkoitetussa vuosikertomuksessa kolmen vuoden välein tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetyn rahoitusasteen riittävyyttä suhteessa EU:n takuun kattamien rahoitus- ja investointitoimien todelliseen riskiprofiiliin. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 26 artiklan mukaisesti, jotta tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädettyä rahoitusastetta voidaan mukauttaa tämän tarkastelun perusteella enimmillään 15 prosenttia.

24 artikla

Tarkastukset

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen sekä henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoituksen käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan [varainhoitoasetuksen] [127 artiklan] mukaisesti.

25 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu InvestEU-ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

26 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. Sellaisia toimia koskevat delegoidut säädökset, joita toteutuskumppanit toteuttavat tai joiden toteuttamiseen toteutuskumppanit osallistuvat, on laadittava käymällä tiivistä vuoropuhelua toteutuskumppaneiden kanssa.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 4 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 3 ja 6 kohdassa, 17 a artiklassa, 17 b artiklassa, 22 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä viiden vuoden ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä]. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 3 ja 6 kohdassa, 17 a artiklassa, 17 b artiklassa, 22 artiklan 2 kohdassa ja 23 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 4 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 3 ja 6 kohdan, 17 a artiklan, 17 b artiklan, 22 artiklan 2 kohdan ja 23 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

VIII LUKU

Avoimuus ja näkyvyys

27 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Toteutuskumppaneiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien ja keskittymällä myös sosiaalisiin ja ympäristövaikutuksiin.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat InvestEU-ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. InvestEU-ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

IX LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä perustettuihin rahoitusvälineisiin liittyviä tuloja, palautuksia ja takaisinperittyjä varoja voidaan käyttää tämän asetuksen mukaisen EU:n takuun rahoittamiseen.

2.  Asetuksella (EU) 2015/1017 perustettuun EU:n takuuseen liittyviä tuloja, palautuksia ja takaisinperittyjä varoja voidaan käyttää tämän asetuksen mukaisen EU:n takuun rahoittamiseen, ellei niitä käytetä asetuksen (EU) 2015/1017 4, 9 ja 12 artiklassa tarkoitettuihin tarkoituksiin.

29 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Ohjeelliset määrät jaoteltuna erityisten tavoitteiden mukaan

Seuraavassa esitetään 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu määrän ▌jakautuminen rahoitus- ja investointitoimiin:

a)  ▌11 500 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

b)  ▌11 250 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

c)  ▌12 500 000 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin;

d)  ▌5 567 500 000 euroa 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

LIITE II

Alat, joilla voidaan toteuttaa rahoitus- ja investointitoimia

Rahoitus- ja investointitoimet voivat kuulua yhteen tai useampaan seuraavista aloista:

1.  Energiasektorin kehittäminen energiaunionin painopisteiden mukaisesti, mukaan lukien energian toimitusvarmuus, sekä Agenda 2030 -ohjelman ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien sitoumusten täyttäminen erityisesti seuraavien kautta:

a)  puhtaan ja kestävän uusiutuvan energian ratkaisujen tuottamisen lisääminen ja käyttöönoton, tarjonnan tai toteuttamisen vauhdittaminen;

b)  energiatehokkuus, energiakäänne ja energiansäästö (painotus kysynnän vähentämisessä kysynnänhallinnan ja rakennusten kunnostamisen kautta);

c)  kestävän energiainfrastruktuurin (siirto- ja jakelutaso, varastointiteknologiat, älyverkot) kehittäminen, älyllistäminen ja uudistaminen ja jäsenvaltioiden välisen sähköverkkojen yhteenliittämisen tason nostaminen;

d)  kestävien synteettisten polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä ja niiden tarjoaminen sekä vaihtoehtoiset polttoaineet kaikille liikennemuodoille [uusiutuvista energialähteistä annetun direktiivin 2009/28/EY] säännösten mukaisesti;

e)  infrastruktuuri hiilidioksidin talteen ottamiseksi ja hiilen varastoimiseksi teollisuusprosesseissa, bioenergialaitoksissa ja valmistuslaitoksissa energiakäännettä varten.

2.  Kestävien ja turvallisten liikenneinfrastruktuurin ja liikkuvuusratkaisujen sekä laitteiden ja innovatiivisten teknologioiden kehittäminen unionin liikennealan painopisteiden ja Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon liittyvien sitoumusten mukaisesti erityisesti seuraavien kautta:

a)  hankkeet, joilla tuetaan TEN-T-infrastruktuurin kehittämistä, mukaan lukien sen kaupunkisolmukohdat, merisatamat, sisävesisatamat, lentoasemat, multimodaaliterminaalit ja niiden liityntäyhteys pääverkkoihin sekä asetuksessa (EU) N:o 1315/2013 tarkoitettuihin telemaattisiin sovelluksiin;

a a)  TEN-T-infrastruktuurihankkeet, joissa mahdollistetaan vähintään kahden eri liikennemuodon käyttö, erityisesti multimodaaliset tavaraliikenneterminaalit ja matkustajaliikennekeskukset;

b)  älykkäät ja kestävät kaupunkiliikennehankkeet, myös sisävesillä ja lentoliikenteessä (kohteena vähäpäästöiset kaupunkiliikenteen muodot, syrjimätön esteettömyys, ilmansaasteet ja melu, energiankulutus ja parempi turvallisuus, myös pyöräilijöille ja jalankulkijoille);

c)  liikennekaluston uudistamisen ja jälkiasennusten tukeminen vähäpäästöisten liikenneratkaisujen ottamiseksi käyttöön, mukaan lukien uusiutuvista/hiilineutraaleista energialähteistä tuotettujen vaihtoehtoisten ja synteettisten polttoaineiden käyttö kaikkien liikennemuotojen ajoneuvoissa;

d)  rautatieinfrastruktuuri, muut rautatiehankkeet, sisävesi-infrastruktuuri, merisatamat ja merten moottoritiet;

e)  vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuuri kaikille liikennemuodoille, mukaan lukien sähköajoneuvojen latausinfrastruktuuri;

e a)  älykkäät ja kestävät liikennehankkeet, joiden kohteena on

i)  tieliikenneturvallisuus (myös kuljettajan ja matkustajan turvallisuuden parantaminen ja kuolemaan johtavien onnettomuuksien ja vakavien loukkaantumisten määrän vähentäminen),

ii)  saavutettavuus (myös maaseutualueilla),

iii)  päästöjen vähentäminen,

iv)  uusien liikenneteknologioiden ja -palvelujen kehittäminen ja käyttöönotto erityisesti pk-yrityksissä ja verkottuneiden ja autonomisten liikennemuotojen sekä integroidun matkalippujärjestelmän osalta;

e b)  hankkeet nykyisen liikenneinfrastruktuurin ylläpitämiseksi tai parantamiseksi, mukaan lukien TEN-T-verkkoon kuuluvat moottoritiet, tarvittaessa tieliikenneturvallisuuden ylläpitämiseksi tai parantamiseksi, ITS-palvelujen kehittämiseksi tai infrastruktuurin eheyden ja normien varmistamiseksi, erityisesti turvalliset pysäköintialueet ja -tilat, vaihtoehtoisten polttoaineiden asemat ja sähkölatausjärjestelmät;

e c)  tieliikenneinfrastruktuuri koheesiomaissa, vähemmän kehittyneillä alueilla tai rajatylittävissä liikennehankkeissa.

3.  Ympäristö ja resurssit erityisesti seuraavien kautta:

a)  vesi, mukaan lukien vesihuolto ja sanitaatio, ja rannikkoinfrastruktuuri sekä muu veteen liittyvä vihreä infrastruktuuri;

b)  jätehuoltoinfrastruktuuri;

c)  hankkeet ja yritykset ympäristöresurssien hallinnan ja kestävien teknologioiden aloilla;

d)  ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen tehostaminen ja palauttaminen;

e)  kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden kestävä kehittäminen ja elvyttäminen;

f)  ilmastonmuutostoimet, mukaan lukien luonnonkatastrofien riskin pienentäminen sekä ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillitseminen;

g)  hankkeet ja yritykset, jotka toteuttavat kiertotaloutta nivomalla resurssitehokkuutta koskevat näkökohdat tuotantoon ja tuotteen elinkaareen, mukaan lukien perus- ja uusioraaka-aineiden kestävä tarjonta;

h)  hiilestä irtautuminen ja energiavaltaisen teollisuuden hiilidioksidipäästöjen merkittävä vähentäminen, mukaan lukien innovatiivisten vähäpäästöisten teknologioiden ja niiden käyttöönoton laajamittainen esittely;

h a)  kestävän kulttuuriperinnön edistämishankkeet, erityisesti strategiat ja välineet, joilla suojellaan Euroopan aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä.

4.  Digitaalisen yhteenliitettävyysinfrastruktuurin kehittäminen erityisesti sellaisten hankkeiden kautta, joilla tuetaan erittäin suuren kapasiteetin digitaalisten verkkojen kehittämistä, 5G-yhteyksiä sekä digitaalisen yhteenliitettävyyden ja digitaalipalvelujen saatavuuden parantamista erityisesti maaseutualueilla ja syrjäisillä alueilla.

5.  Tutkimus, kehitys ja innovointi erityisesti seuraavien kautta:

a)  tuki tutkimusinfrastruktuurille ja tutkimus- ja innovaatiohankkeille kaikilla aihealueilla, joilla edistetään [Euroopan horisontti -ohjelmassa] määriteltyjä tavoitteita;

b)  yrityshankkeet, mukaan lukien koulutus sekä klustereiden ja yritysverkostojen luomisen edistäminen;

c)  esittelyhankkeet ja -ohjelmat sekä niihin liittyvien infrastruktuurien, teknologioiden ja prosessien ottaminen käyttöön;

d)  korkeakoulujen, tutkimus- ja innovointiorganisaatioiden ja teollisuuden yhteistyöhankkeet tutkimuksen ja innovoinnin alalla; julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet ja kansalaisjärjestöt;

e)  tietämyksen ja teknologian siirtäminen;

f)  uudet tehokkaat ja saavutettavat terveydenhuoltotuotteet, kuten lääkkeet, terveydenhuollon laitteet, diagnostiikka ja pitkälle kehitetyssä terapiassa käytettävät lääkkeet, uudet mikrobilääkkeet ja innovatiiviset kehitysprosessit, joissa vältetään koe-eläinten käyttöä.

6.  Digitaalisten teknologioiden ja palveluiden kehittäminen, käyttöönotto ja laajentaminen erityisesti seuraavien kautta:

a)  tekoäly Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisesti erityisesti etiikan osalta;

a a)  kvanttiteknologia;

b)  kyberturvallisuus ja infrastruktuuria suojeleva verkosto;

c)  esineiden internet;

d)  lohkoketju ja muut hajautetun tilikirjan teknologiat;

e)  edistyneet digitaaliset taidot;

f)  muut edistyneet digitaaliset teknologiat ja palvelut, jotka edistävät unionin teollisuuden digitalisaatiota sekä digitaaliteknologian, -palvelujen ja -taitojen integroimista unionin liikennealaan;

f a)  robotiikka ja automaatio.

7.  Taloudellinen tuki yhteisöille, jotka työllistävät enintään 3 000 työntekijää. Pk-yritysten politiikkaikkunassa keskitytään ainoastaan pk-yrityksiin ja pieniin midcap-yrityksiin sekä sosiaalisiin yrityksiin, jotka ovat pk-yrityksiä, erityisesti seuraavien kautta:

a)  käyttöpääoman ja investointien tarjoaminen erityisesti toimiin, joilla tuetaan yrittämiskulttuuria ja -ympäristöä ja edistetään mikro- ja pk-yritysten perustamista ja kasvua;

b)  riskirahoituksen tarjoaminen yrityksen perustamisesta laajentumisvaiheeseen saakka teknologisen johtoaseman saavuttamiseksi innovatiivisilla ja kestävillä sektoreilla, mukaan lukien niiden digitalisaatio- ja innovaatiovalmiuden tehostaminen, ja niiden maailmanlaajuisen kilpailukyvyn varmistamiseksi.

8.  Kulttuuriala ja luovat alat; media, audiovisuaaliala ja journalismi, erityisesti, mutta ei ainoastaan, seuraavien kautta:

a)  uudet teknologiat, kuten avustavat teknologiat, joita sovelletaan kulttuurialan ja luovien alojen hyödykkeisiin ja palveluihin;

b)  digitaalisen teknologian käyttö Euroopan kulttuuriperinnön säilyttämiseksi ja ennallistamiseksi;

c)  kulttuuriala ja luovat alat, esimerkiksi laajennettu todellisuus / virtuaalitodellisuus, immersiivinen ympäristö, ihminen–tietokone-rajapinta, internetprotokolla- ja pilvi-infrastruktuurit, 5G-verkot, uudet mediat;

d)  immateriaalioikeuksien teknologinen hallinnointi.

9.  Matkailuala.

10.  Kestävä maatalous, metsänhoito, kalastus, vesiviljely ja muut laajempaan kestävään biotalouteen liittyvät osatekijät.

11.  Sosiaaliset investoinnit, mukaan lukien investoinnit, joilla tuetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa, erityisesti seuraavien kautta:

a)  eettinen ja kestävä rahoitus, mikrorahoitus, yhteiskunnallisten yritysten rahoitus ja yhteisötalous;

b)  osaamisen kysyntä ja tarjonta;

c)  yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja niihin liittyvät palvelut;

d)  sosiaalinen infrastruktuuri, erityisesti

i)  yleissivistävä ja ammatillinen koulutus, myös varhaiskasvatus ja lastenhoito, oppilaitokset, opiskelija-asunnot ja digitaaliset laitteet;

ii)  sosiaalinen asuntotuotanto;

iii)  terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito, mukaan lukien klinikat, sairaalat, perusterveydenhuolto, kotihoito ja lähiterveydenhuolto;

e)  sosiaalinen innovointi, mukaan lukien innovatiiviset sosiaaliset ratkaisut ja järjestelmät, joilla edistetään sosiaalisia vaikutuksia ja tuloksia tässä kohdassa mainituilla aloilla;

f)  kulttuuritoiminta, jolla on yhteiskunnallinen päämäärä;

f a)  sukupuolten tasa-arvoa ja naisten aktiivista osallistumista edistävät toimenpiteet;

g)  haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden integroiminen, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset;

h)  innovatiiviset terveysratkaisut, mukaan lukien sähköinen terveydenhuolto, terveyspalvelut ja uudet hoitomallit;

i)  vammaisten osallisuus sekä esteettömyys.

12.  Puolustusteollisuuden kehittäminen ja sen myötä unionin strategisen riippumattomuuden kasvattaminen erityisesti tukemalla seuraavia:

a)  unionin puolustusteollisuuden toimitusketju, erityisesti pk- ja midcap-yrityksille myönnettävän taloudellisen tuen kautta;

b)  yritykset, jotka osallistuvat puolustusalan läpimurtoinnovaatiohankkeisiin ja liittyvät läheisesti kaksikäyttöteknologioihin;

c)  puolustusalan toimitusketju, kun on kyse osallistumisesta yhteistyöhön perustuviin puolustusalan tutkimus- ja kehityshankkeisiin, myös niihin, joita tuetaan Euroopan puolustusrahastosta;

d)  puolustusalan tutkimus- ja koulutusinfrastruktuuri.

13.  Avaruus, erityisesti kehittämällä avaruusalaa seuraavien avaruusstrategian tavoitteiden mukaisesti:

a)  maksimoidaan avaruuden hyödyt unionin yhteiskunnalle ja taloudelle;

b)  edistetään avaruusjärjestelmien ja -teknologioiden kilpailukykyä ja puututaan erityisesti toimitusketjujen riippumattomuuteen;

c)  tuetaan avaruusalan yrittäjyyttä myös kehittämisen loppupään osalta;

d)  edistetään unionin riippumattomuutta turvallisessa ja turvatussa avaruuteen pääsyssä, mukaan lukien kaksikäyttönäkökohdat.

13 a.  Meret ja valtameret kehittämällä kestävää sinistä taloutta yhdennetyn meripolitiikan tavoitteita vastaavasti erityisesti seuraavin keinoin:

a)  meriyrittäjyys;

b)  innovatiivinen ja kilpailukykyinen merenkulkuala;

c)  valtamerten tuntemus ja siniset urat;

d)  kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, erityisesti tavoite 14 (Vedenalainen elämä);

e)  uusiutuva merienergia ja kiertotalous, [Tark. 2 ja 16/rev]

LIITE III

Keskeiset tulosindikaattorit

1.  InvestEU-rahoituksen määrä (jaoteltuna rahoitus- ja investointitoimia varten avustuskelpoisten alojen perusteella liitteen II mukaisesti)

1.1  Allekirjoitetut rahoitustoimet

1.2  Investointien määrä

1.3  Yksityisen rahoituksen määrä

1.4  Saavutettu vipu- ja kerrannaisvaikutus

1.4 a  Synergiat muiden unionin ohjelmien kanssa

2.  InvestEU-rahoituksen maantieteellinen kattavuus (jaoteltuna rahoitus- ja investointitoimia varten avustuskelpoisten alojen perusteella liitteen II mukaisesti)

2.1  Hankkeiden kattamien maiden määrä

2.1 a  Hankkeiden kattamien alueiden määrä

2.1 b  Toimien määrä ja suuruusluokka jäsenvaltioittain ja alueittain

3.  InvestEU-rahoituksen vaikutukset

3.1  Luotujen tai tuettujen työpaikkojen määrä

3.2  Investoinnit energia- ja ilmastotavoitteiden tukemiseen jaoteltuina tarvittaessa politiikkaikkunaa ja luokkaa kohti, sekä ilmastomerkityksellisyyden osuus

3.3  Investoinnit digitalisaation tukemiseen

3.3 a  Investoinnit sosiaalisten tavoitteiden tukemiseen

4.  Kestävä infrastruktuuri

4.1  Energia: Uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteetin lisäys (MW) lähteen mukaan

4.2  Energia: Niiden kotitalouksien, julkisten tilojen ja liiketilojen määrä, joiden energiatehokkuusluokka on parantunut, mukaan lukien luokituksen paranemisen aste tai vastaava luku, tai niiden kotitalouksien määrä, jotka on remontoitu nollanettotasolle ja passiivitalostandardin mukaisesti

4.3  Digitaalinen infrastruktuuri: Niiden kotitalouksien, liikerakennusten ja/tai julkisten rakennusten määrän lisäys, joiden saatavilla on laajakaistaliittymä, jonka siirtonopeus on vähintään 100 Mbit/s ja joka on nostettavissa gigabittinopeuteen, tai perustettujen langattomien wifi-alueiden määrä

4.4  Liikenne: Investoinnit TEN-T-liikenneverkkoon: ▌

–  ydinverkko ja kattava verkko osissa, jotka on määritetty Verkkojen Eurooppa -välineestä annetun [asetus N:o XXX, lisätään viittaus uuteen Verkkojen Eurooppa -välineeseen] liitteessä;

–  multimodaalinen infrastruktuuri;

–  innovatiiviset ratkaisut, joilla edistetään liikennemuotojen tasapainoista yhdistelmää, myös sisävesi- ja lentoliikenteessä

–  Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöön otettujen jakelupisteiden määrä

4.5  Ympäristö: Investoinnit, joilla edistetään ilmanlaatuun, veteen, jätteisiin ja luontoon liittyvän EU:n ympäristölainsäädännön edellyttämien suunnitelmien ja ohjelmien toteuttamista

4.5 a  Vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöön otettujen jakelupisteiden määrä

4.6  Päästöjen väheneminen: vähentyneiden hiilidioksidipäästöjen määrä

5.  Tutkimus, innovointi ja digitalisaatio

5.1  Toimet, joilla edistetään EU:n tavoitetta, jonka mukaan 3 prosenttia unionin BKT:stä tulisi investoida tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin koko ohjelmassa

5.2  Tutkimus- ja innovointihankkeita toteuttavien tuensaajayritysten määrä koko ohjelmassa

5.2 a  Niiden hankkeiden lukumäärä, jotka saivat aikaisemmin tukea Euroopan horisontti -ohjelmasta ja/tai Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta

6.  Pk-yritykset

6.1  Tukea saaneiden yritysten määrä koon mukaan (mikroyritykset, pienet yritykset, keskisuuret yritykset ja pienet midcap-yritykset)

6.2  Tukea saaneiden yritysten ja erityisesti innovatiivisten pk-yritysten määrä kehitysvaiheen mukaan (varhaisvaihe, kasvuvaihe/laajennusvaihe)

6.3  Tukea saaneiden yritysten määrä alan mukaan

7.  Sosiaaliset investoinnit ja osaaminen

7.1  Sosiaalinen infrastruktuuri: Tuetun sosiaalisen infrastruktuurin kapasiteetti ja vaikutusala sektoreittain: asuntotuotanto, koulutus, terveydenhuolto, muut

7.2  Mikrorahoitus ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitus: Tuettujen yhteiskunnallisten yritysten määrä

7.2 a  Mikrorahoitus ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitus: Perustettujen yhteiskunnallisten yritysten määrä

7.2 b  Mikrorahoitus ja yhteiskunnallisten yritysten rahoitus: Tukea saaneiden yhteiskunnallisten yritysten määrä kehitysvaiheen mukaan (varhaisvaihe, kasvuvaihe/laajennusvaihe)

7.5  Osaaminen: Uutta osaamista hankkivien tai hankitun osaamisen validointia hakevien henkilöiden määrä: virallinen ja epävirallinen yleissivistävä ja ammatillinen koulutus

LIITE IV

InvestEU-ohjelma – aikaisemmat välineet

A.  Oman pääoman ehtoiset instrumentit

—  Euroopan teknologiaohjelma (ETF98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43).

—  Teknologian siirtohanke (TTP): Komission päätös täydentävän rahoituspäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston ”Tavaroiden sisämarkkinat ja alakohtaiset politiikat” osaston toiminnan rahoittamiseksi vuonna 2007 ja puitepäätöksen hyväksymisestä yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston valmistelevan toimen ”Euroopan unionin aseman omaksuminen globaalistuneessa maailmassa” ja pilottihankkeiden ”Erasmus nuorille yrittäjille”, ”Toimenpiteet mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten välisen yhteistyön ja kumppanuuksien edistämiseksi”, ”Teknologian siirto” ja ”Eurooppalaiset matkailun huippukohteet” rahoittamiseksi vuonna 2007 (C(2007)531).

—  Euroopan teknologiaohjelma (ETF01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

—  Kasvavien ja innovatiivisten pk-yritysten rahoitustuki (GIF): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

—  Verkkojen Eurooppa -väline: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto 25 päivänä kesäkuuta 2015 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2015/1017 (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).

—  COSMEn kasvuun tähtäävä pääomajärjestely (COSME EFG): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

—  InnovFin Equity -pääomarahoitusväline:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–  Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

—  EaSi-ohjelman alainen investointivalmiuksia kehittävä aloite: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

B.  Takausvälineet

—  Pk-yritysten takausjärjestelmä ’98 (SMEG98): Neuvoston päätös 98/347/EY, tehty 19 päivänä toukokuuta 1998, innovatiivisille ja työpaikkoja luoville pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) tarkoitetuista rahoitustukitoimenpiteistä – Kasvua ja työllisyyttä koskeva aloite (EYVL L 155, 29.5.1998, s. 43).

—  Pk-yritysten takausjärjestelmä ’01 (SMEG01): Neuvoston päätös 2000/819/EY, tehty 20 päivänä joulukuuta 2000, monivuotisesta ohjelmasta yritysten ja yrittäjyyden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset), hyväksi (2001–2005) (EYVL L 333, 29.12.2000, s. 84).

—  Pk-yritysten takausjärjestelmä ’07 (SMEG07): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1639/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman (2007–2013) perustamisesta (EUVL L 310, 9.11.2006, s. 15).

—  Eurooppalaisen Progress-mikrorahoitusjärjestelyn mukainen takausjärjestelmä (EPMF-G): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

—  Riskinjakorahoitusväline:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1);

–  Neuvoston päätös 2006/971/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöönpanemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Yhteistyö” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 86);

–  Neuvoston päätös 2006/974/EY, tehty 19 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännen tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelman (2007–2013) täytäntöön panemiseksi toteutettavasta erityisohjelmasta ”Valmiudet” (EUVL L 400, 30.12.2006, s. 299).

—  EaSI-takaus: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238).

—  COSMEn lainantakausjärjestely (COSME LGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1287/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yritysten kilpailukykyä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä koskevan ohjelman (COSME) (2014–2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 1639/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 33).

—  InnovFin Debt - laina- ja takauspalvelu:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104);

–  Neuvoston päätös 2013/743/EU, annettu 3 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti 2020” (2014–2020) täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta ja päätösten 2006/971/EY, 2006/972/EY, 2006/973/EY, 2006/974/EY ja 2006/975/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 965).

—  Kulttuurialan ja luovien toimialojen takausjärjestely (CCS GF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1295/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221).

—  Opintolainojen takausjärjestelmä (SLGF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).

—  Energiatehokkuuden yksityinen rahoitusväline (PF4EE): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

C.  Riskinjakovälineet

—  Riskinjakorahoitusväline (RSFF): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1982/2006/EY, tehty 18 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan yhteisön seitsemännestä tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja demonstroinnin puiteohjelmasta (2007–2013) (EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1).

—  InnovFin:

–   Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1290/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 (2014–2020) osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä ja asetuksen (EY) N:o 1906/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 81);

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1291/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Horisontti 2020” (2014–2020) ja päätöksen N:o 1982/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 104).

—  Verkkojen Eurooppa -välineen vieraan pääoman ehtoinen rahoitusväline (CEF DI): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1316/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Verkkojen Eurooppa -välineen perustamisesta sekä asetuksen (EU) N:o 913/2010 muuttamisesta ja asetusten (EY) N:o 680/2007 ja (EY) N:o 67/2010 kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 129).

—  Luonnonpääoman rahoitusjärjestely (NCFF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1293/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, ympäristön ja ilmastotoimien ohjelman (Life) perustamisesta ja asetuksen (EY) N:o 614/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 185).

D.  Erityiset sijoitusvälineet

—  Eurooppalainen Progress-mikrorahoitusjärjestely – sijoitusrahasto – yhteissijoitusrahasto (EPMF FCP-FIS): Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 283/2010/EU, annettu 25 päivänä maaliskuuta 2010, eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta (EUVL L 87, 7.4.2010, s. 1).

—  Marguerite:

–  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 680/2007, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2007, yleisistä säännöistä yhteisön rahoitustuelle Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen alalla (EUVL L 162, 22.6.2007, s. 1);

–  Komission päätös C(2010)0941, annettu 25 päivänä helmikuuta 2010, Euroopan unionin osallistumisesta Euroopan energia-, ilmastonmuutos- ja infrastruktuurirahastoon 2020 (Marguerite-rahasto).

—  Euroopan energiatehokkuusrahasto (EEEF): Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1233/2010, annettu 15 päivänä joulukuuta 2010, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta (EUVL L 346, 30.12.2010, s. 5).

(1) EUVL C […], […], s. […]. (2) EUVL C […], […], s. […]. (3) COM(2018)0097. (4) 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1). (5) COM(2018)0353. (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2284, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, tiettyjen ilman epäpuhtauksien kansallisten päästöjen vähentämisestä, direktiivin 2003/35/EY muuttamisesta sekä direktiivin 2001/81/EY kumoamisesta (EUVL L 344, 17.12.2016, s. 1). (7) COM(2017)0206. (8) COM(2017)0250. (9) European Economy Discussion Paper 074, julkaistu tammikuussa 2018. (10) (11) Viittaus päivitettävä: EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. Sopimus on saatavilla osoitteessa http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.ENG&toc=OJ:C:2013:373:TOC (12) 1a Neuvoston asetus (EY) N:o 1466/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1). (13) 1b Neuvoston asetus (EY) N:o 1467/97, annettu 7 päivänä heinäkuuta 1997, liiallisia alijäämiä koskevan menettelyn täytäntöönpanon nopeuttamisesta ja selkeyttämisestä (EYVL L 209, 2.8.1997, s. 6). (14) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1). (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1). (16) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1). (17) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 11, 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2). (18) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1). (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29). (20) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36). (21) (22) (23) 1a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).