Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0207(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0468/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0468/2018

Keskustelut :

PV 16/01/2019 - 31
CRE 16/01/2019 - 31
OJ 27/04/2021 - 74

Äänestykset :

PV 17/01/2019 - 10.10
CRE 17/01/2019 - 10.10
Äänestysselitykset
PV 17/04/2019 - 8.15

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0040
P8_TA(2019)0407

Hyväksytyt tekstit
PDF 262kWORD 91k
Torstai 17. tammikuuta 2019 - Strasbourg
Perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustaminen ***I
P8_TA(2019)0040A8-0468/2018

Euroopan parlamentin tarkistukset 17. tammikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta (COM(2018)0383 – C8-0234/2018 – 2018/0207(COD))(1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Otsikko
Ehdotus
 Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta
 kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin ”perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.” Sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin ”päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia” ja unioni ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä”. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä.
 (1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Näistä oikeuksista ja arvoista ihmisarvo kaikkien perusihmisoikeuksien ensisijainen perusta, kuten ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa todetaan. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin ”päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia” ja unioni ”kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä”. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)   Monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista 30 päivänä toukokuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti painotti niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen ja kaiken siihen liittyvän EU:n toimintapolitiikan perustana, mukaan lukien YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttäminen kaikkeen EU:n toimintapolitiikkaan ja kaikkiin aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan. Parlamentti korosti myös, että syrjinnän poistaminen on elintärkeää, jos halutaan täyttää EU:n sitoumukset osallistavan unionin luomisesta, ja piti valitettavana, ettei sukupuolinäkökulmaa ole valtavirtaistettu eikä sukupuolten tasa-arvoa koskevia sitoumuksia täytetty EU:n toimissa, vaikka monivuotista rahoituskehystä koskevissa ehdotuksissa niin esitetään.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 b kappale (uusi)
(1 b)   Euroopan parlamentti ilmaisi aiheesta ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa tukensa kulttuurin, koulutuksen, tiedotusvälineiden, nuorison, urheilun, demokratian, kansalaisuuden ja kansalaisyhteiskunnan alojen ohjelmille, jotka ovat selvästi osoittaneet unionin tason lisäarvonsa ja ovat pysyvästi edunsaajien suosiossa. Parlamentti korosti myös, että unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään, ja suositti, että olisi perustettava sisäinen eurooppalainen demokratiarahasto, jota komissio hallinnoi ja jolla vahvistetaan kansalaisyhteiskunnalle ja demokratian ja ihmisoikeuksien alalla toimiville kansalaisjärjestöille annettavaa tukea. Nykyisiä toimintapolitiikkoja olisi tuettava jatkuvasti, unionin lippulaivaohjelmien resursseja olisi lisättävä ja uusiin tehtäviin olisi myönnettävä vastaavasti lisärahoitusta.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen edistettävä ja vahvistettava, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava EU-hankkeen perusta. Tätä varten EU:n talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja: ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa ja oikeusvaltioperiaatetta. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Oikeusalan ohjelma on osa uutta rahastoa, ja siitä tuetaan edelleen unionin oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/20138, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/20149, jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’.
 (2)  Näitä oikeuksia ja arvoja on edelleen vaalittava aktiivisesti, suojeltava, edistettävä ja vahvistettava johdonmukaisesti unionin ja kunkin jäsenvaltion kaikessa politiikassa, ja niiden olisi oltava unionin kansalaisten ja kansojen yhteisiä ja muodostettava EU-hankkeen perusta, sillä näiden oikeuksien ja arvojen suojelun heikkeneminen missä tahansa jäsenvaltiossa voi johtaa haitallisiin vaikutuksiin kaikkialla unionissa. Tätä varten EU:n talousarvioon perustetaan uusi oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahasto, josta rahoitetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa ja oikeusalan ohjelmaa. Euroopan yhteiskunnissa esiintyy yhä enemmän ääriliikkeitä, radikalismia ja jakolinjoja ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan toimintatila kaventuu jatkuvasti, joten on entistä tärkeämpää edistää, voimistaa ja puolustaa oikeutta, perusoikeuksia ja unionin arvoja: ihmisoikeuksia, ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, tasa-arvoa, syrjimättömyyttä ja oikeusvaltioperiaatetta. Tällä on syvä ja suora vaikutus poliittiseen, sosiaaliseen, kulttuuriseen ja taloudelliseen elämään Euroopassa. Oikeusalan ohjelma on osa uutta rahastoa, ja siitä tuetaan edelleen unionin oikeusalueen ja rajat ylittävän yhteistyön kehittämistä. Kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa, jäljempänä ’ohjelma’, yhdistyvät vuosina 2014–2020 toteutettavat perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma, joka on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1381/20138, ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelma, joka on perustettu neuvoston asetuksella (EU) N:o 390/20149, jäljempänä ’edeltävät ohjelmat’, ja sitä mukautetaan eurooppalaisiin arvoihin kohdistuviin uusiin haasteisiin vastaamiseksi.
__________________
 __________________
8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).
 8 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1381/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 62).
9 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 (EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3).
 9 Neuvoston asetus (EU) N:o 390/2014, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2014, Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 (EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3).
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat ihmiset ja yhteisöt, jotka edistävät unionin yhteisten arvojen, oikeuksien ja rikkaan monimuotoisuuden elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on edistää ja pitää yllä oikeuksiin perustuvaa, tasa-arvoista, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa. Tähän sisältyy elinvoimainen kansalaisyhteiskunta, joka kannustaa kansalaisia mukaan demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sosiaaliseen osallistumiseen ja edistää eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisen historian ja muistiperinnön pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa täsmennetään myös, että toimielimet antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.
 (3)  Oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston ja kahden siihen liittyvän rahoitusohjelman toiminnassa keskeisellä sijalla ovat ihmiset ja yhteisöt, jotka edistävät unionin yhteisten arvojen, tasa-arvon, oikeuksien ja rikkaan monimuotoisuuden elinvoimaisuutta. Viime kädessä tavoitteena on edistää ja pitää yllä oikeuksiin perustuvaa, tasa-arvoista, avointa, osallisuutta edistävää ja demokraattista yhteiskuntaa rahoittamalla toimia, joilla edistetään elinvoimaista, pitkälle kehittynyttä, kestävää ja vaikutusmahdollisuuksia tarjoavaa kansalaisyhteiskuntaa, mukaan lukien yhteisten arvojen edistäminen ja suojelu, ja joilla kannustetaan kansalaisia mukaan demokraattiseen toimintaan ja kansalaisvaikuttamiseen sekä sosiaaliseen osallistumiseen ja joilla tuetaan rauhaa ja vaalitaan eurooppalaisen yhteiskunnan monimuotoisuutta myös yhteisten arvojen, historian ja muistiperinnön pohjalta. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa edellytetään, että toimielimet pitävät yllä avointa ja säännöllistä vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa ja antavat kansalaisille ja etujärjestöille mahdollisuuden esittää ja vaihtaa julkisesti mielipiteitä kaikilla unionin toiminta-aloilla asianmukaisten kanavien kautta.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)  Komission olisi varmistettava säännöllinen ja avoin vuoropuhelu ohjelman avustuksensaajien ja muiden sidosryhmien kanssa perustamalla kansalaisvuoropuhelun ryhmä. Kansalaisvuoropuhelun ryhmän olisi edistettävä ohjelman kattamiin aloihin ja tavoitteisiin liittyvien kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa sekä keskustelua politiikan kehityksestä. Kansalaisvuoropuhelun ryhmän olisi koostuttava organisaatioista, jotka ovat saaneet toiminta-avustuksen tai toimikohtaisen avustuksen ohjelmasta, ja muista organisaatioista ja sidosryhmistä, jotka ovat ilmaisseet olevansa kiinnostuneita ohjelmasta tai toimivat tällä politiikanalalla, vaikka ne eivät välttämättä olisi saaneet tukea ohjelmasta.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Perusoikeuksien ja arvojen ohjelmassa, jäljempänä ’ohjelma’, olisi mahdollistettava yhteisvaikutusten kehittäminen, jotta voidaan puuttua arvojen edistämiseen ja suojeluun liittyviin yhteisiin haasteisiin ja saavuttaa kriittinen massa konkreettisten tulosten aikaan saamiseksi. Tässä olisi käytettävä perustana edeltävistä ohjelmista saatuja positiivisia kokemuksia. Näin voidaan hyödyntää täysimääräisesti mahdolliset yhteisvaikutukset, tukea tehokkaammin kohteena olevia toiminta-aloja ja lisätä ohjelmien potentiaalia saavuttaa kohderyhmänsä. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikanalojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja.
 (4)  Ohjelmassa olisi mahdollistettava yhteisvaikutusten kehittäminen, jotta voidaan puuttua perussopimuksissa vahvistettujen yhteisten arvojemme edistämiseen ja suojeluun liittyviin yhteisiin haasteisiin ja saavuttaa kriittinen massa konkreettisten tulosten aikaan saamiseksi. Tässä olisi käytettävä perustana edeltävistä ohjelmista saatuja positiivisia kokemuksia, joita olisi kehitettävä edelleen. Näin voidaan hyödyntää täysimääräisesti mahdolliset yhteisvaikutukset, tukea tehokkaammin kohteena olevia toiminta-aloja ja lisätä ohjelmien potentiaalia saavuttaa kohderyhmänsä. Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri politiikanalojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet ja osallistumismahdollisuudet soveltamalla räätälöityjä ja kohdennettuja toimintamalleja myös niin, että ohjelmalla edistetään kaikenlaista tasa-arvoa ja myös sukupuolten tasa-arvoa.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Oikeusvaltioperiaatteen ja demokratian täysimääräinen noudattaminen ja edistäminen ovat perusedellytys sille, että voidaan rakentaa kansalaisten luottamusta unioniin. Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen unionissa on ennakkoedellytys perusoikeuksien suojelulle ja kaikkien perussopimuksissa määrättyjen oikeuksien ja velvollisuuksien toteutumiselle. Tapa, jolla oikeusvaltioperiaatetta toteutetaan jäsenvaltioissa, on keskeisessä asemassa jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen sekä niiden oikeusjärjestelmiä kohtaan tunnetun luottamuksen varmistamiseksi. Tämän vuoksi ohjelmalla olisi edistettävä ja varjeltava perusoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
(4 b)  Oikeusvaltioperiaate on vahvistettu SEU-sopimuksen 2 artiklassa yhdeksi unionin arvoksi, ja siihen kuuluvat laillisuusperiaate, joka merkitsee läpinäkyvää, vastuuvelvollista, demokraattista ja moniarvoista lainsäädäntöprosessia, oikeusvarmuus, toimeenpanovallan käyttäjien mielivaltaisuuden kielto, riippumattomien tuomioistuinten takaama tehokas oikeussuoja, joka sisältää myös perusoikeuksien kunnioittamisen varmistamisen, sekä vallanjako ja yhdenvertaisuus lain edessä.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten sitoutumista yhteiskunnan toimintaan ja näin heidän osallistumistaan demokraattiseen toimintaan unionissa. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, monimuotoisuutta, vuoropuhelua ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja eurooppalaista identiteettiä, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta.
 (5)  Jotta kansalaiset tuntisivat, että EU-asiat kuuluvat heille, jotta edistettäisiin demokraattiseen toimintaan osallistumista ja parannettaisiin kansalaisten mahdollisuuksia käyttää unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, tarvitaan erilaisia toimia ja koordinoituja ponnisteluja, ja olisi pyrittävä näiden tasapuoliseen maantieteelliseen jakautumiseen. Kun tuodaan ihmisiä yhteen ystävyyskaupunkihankkeiden tai kaupunkiverkostojen kautta ja tuetaan paikallisen, alueellisen, kansallisen ja kansainvälisen tason kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ohjelman soveltamisaloilla, edistetään kansalaisten aktiivista sitoutumista yhteiskunnan toimintaan unionissa ja muokataan unionin poliittista asialistaa. Samoin keskinäistä ymmärtämystä, kulttuurienvälistä vuoropuhelua, kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta, sovintoa, sosiaalista osallisuutta ja muiden ihmisten kunnioittamista edistävien toimien tukemisella voidaan kehittää unioniin kuulumisen tunnetta ja yhteisen kansalaisuuden tunnetta sellaisen eurooppalaisen identiteetin pohjalta, joka perustuu yhteiseen käsitykseen eurooppalaisista arvoista, kulttuurista, historiasta ja perinnöstä. Unioniin kuulumisen tunteen ja unionin arvojen edistäminen on erityisen tärkeää EU:n syrjäisimmillä alueilla, koska ne ovat etäällä manner-Euroopasta.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)
(5 a)   Lisääntyvä moninaisuus ja maailmanlaajuiset muuttosuuntaukset lisäävät kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun merkitystä yhteiskunnissamme. Kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua olisi tuettava ohjelmasta täysimääräisesti osana yhteiskunnallista sopusointua Euroopassa ja keskeisenä sosiaalista osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta edistävänä tekijänä. Uskontojen välinen vuoropuhelu voisi auttaa korostamaan uskonnon myönteistä vaikutusta sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, mutta uskonnollinen lukutaidottomuus saattaa luoda puitteet uskonnollisten tunteiden väärinkäytölle väestön keskuudessa. Ohjelmasta olisikin tuettava uskonnollista lukutaitoa edistäviä hankkeita ja aloitteita, joilla edistetään uskontojen välistä vuoropuhelua ja keskinäistä ymmärrystä.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Muistiperintöön ja Euroopan historian kriittiseen tarkasteluun liittyvä toiminta on tarpeen, jotta kansalaiset saisivat tietoa yhteisestä historiasta yhteisen tulevaisuuden, moraalisen tarkoituksen ja jaettujen arvojen perustana. Huomioon olisi otettava myös historiallisten, kulttuurillisten ja kulttuurienvälisten seikkojen merkitys sekä muistiperinnön ja eurooppalaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomisen väliset yhteydet.
 (6)  Muistiperintöön ja Euroopan historian kriittiseen ja luovaan tarkasteluun liittyvä toiminta on tarpeen, jotta kansalaiset, erityisesti nuoret, saisivat tietoa yhteisestä historiastaan yhteisen tulevaisuuden perustana. Huomioon olisi otettava myös historiallisten, sosiaalisten, kulttuurillisten ja kulttuurienvälisten seikkojen sekä suvaitsevaisuuden ja vuoropuhelun merkitys, jotta voitaisiin edistää yhteisiin arvoihin, solidaarisuuteen, moniarvoisuuteen ja rauhaan perustuvaa yhteistä perustaa, sekä muistiperinnön ja eurooppalaisen identiteetin ja yhteenkuuluvuuden tunteen luomisen väliset yhteydet.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Kansalaisten olisi tunnettava paremmin unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeutensa, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti, ja heidän olisi voitava käyttää kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Kansalaisyhteiskuntaa olisi tuettava toiminnassa, jolla se edistää ja suojaa SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia EU:n yhteisiä arvoja ja lisää niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikuttaa unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen.
 (7)  Unionin kansalaiset eivät tunne riittävästi unionin kansalaisuudesta johtuvia oikeuksiaan, kuten oikeutta äänestää Euroopan parlamentin vaaleissa ja paikallisvaaleissa tai oikeutta saada konsuliviranomaisen suojelua toisen jäsenvaltion suurlähetystöstä. Kansalaisille olisi tiedotettava paremmin näistä oikeuksista, heidän olisi voitava asua, matkustaa, opiskella, työskennellä ja tehdä vapaaehtoistyötä toisessa jäsenvaltiossa vaivattomasti, ja heidän olisi voitava käyttää kaikkia kansalaisuuteen liittyviä oikeuksiaan, luottaa siihen, että he voivat nauttia samoista oikeuksista täysimääräisesti ja että heidän oikeuksiaan suojataan ilman syrjintää riippumatta siitä, missä he oleskelevat unionin alueella. Kansalaisyhteiskuntaa olisi vahvistettava kaikilla tasoilla toiminnassa, jolla se edistää ja suojaa SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia EU:n yhteisiä arvoja ja lisää niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikuttaa unionin lainsäädännön mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 a kappale (uusi)
(7 a)   Eurooppalaisesta omastatunnosta ja totalitarismista 2 päivänä huhtikuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa sekä 9 ja 10 päivänä kesäkuuta 2011 kokoontuneen neuvoston päätelmissä totalitaaristen järjestelmien Euroopassa tekemien rikosten muistamisesta tähdennetään, että on tärkeää säilyttää elävinä menneisyyden muistot, sillä se on keino rakentaa yhteistä tulevaisuutta, ja painotetaan sitä, että unionilla on arvokas tehtävä näiden rikosten kollektiivisen muiston helpottamisessa, jakamisessa ja edistämisessä pyrittäessä edistämään moniarvoista ja demokraattista yhteistä eurooppalaista identiteettiä.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista ja tavoitteista. Naisten syrjintä ja eriarvoinen kohtelu loukkaa heidän perusoikeuksiaan ja estää heidän täysimittaisen poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen osallistumisensa yhteiskunnan toimintaan. Rakenteellisten ja kulttuuristen esteiden esiintyminen vaikeuttaa todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen unionin kaikessa toiminnassa on unionin ydintoimintaa ja vauhdittaa talouskasvua, minkä vuoksi sitä olisi tuettava ohjelmasta.
 (8)  Sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin perusperiaatteista ja tavoitteista. Tämän asetuksen 8 artiklassa unionille annetaan tehtäväksi poistaa eriarvoisuutta sekä edistää miesten ja naisten tasa-arvoa kaikissa toimissaan. Tästä huolimatta sukupuolten tasa-arvo edistyy Euroopassa hyvin hitaasti, mikä käy ilmi Euroopan tasa-arvoinstituutin julkaisemasta vuoden 2017 tasa-arvoindeksistä. Naisten ja tyttöjen kohtaama usein hiljainen ja piilevä moniperusteinen syrjintä ja eriarvoinen kohtelu sekä monenlainen naisiin kohdistuva väkivalta loukkaavat heidän perusoikeuksiaan ja estävät heidän täysimittaisen poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen osallistumisensa yhteiskunnan toimintaan. Poliittisten, rakenteellisten ja kulttuuristen esteiden esiintyminen vaikeuttaa todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamista. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen unionin kaikessa toiminnassa tukemalla sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja syrjimättömyyttä koskevia tavoitteita, torjumalla aktiivisesti stereotypioita ja puuttumalla myös hiljaiseen syrjintään on unionin ydintoimintaa ja vauhdittaa talouskasvua, minkä vuoksi sitä olisi tuettava ohjelmasta.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Sukupuoleen perustuva väkivalta ja lapsiin ja nuoriin kohdistuva väkivalta loukkaavat vakavasti perusoikeuksia. Tällaista väkivaltaa esiintyy kaikkialla unionissa, kaikissa sosiaalisissa ja taloudellisissa ympäristöissä, ja sillä on vakavia seurauksia uhrien fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle sekä koko yhteiskunnalle. Lapset, nuoret ja naiset ovat erityisen alttiita väkivallalle, erityisesti lähipiirissään. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään lapsen oikeuksia ja suojellaan lapsia vahingoittamiselta ja väkivallalta, jotka vaarantavat heidän fyysisen ja mielenterveytensä ja loukkaavat heidän oikeuttaan kehitykseen, suojeluun ja ihmisarvoon. Kaikenlaisen väkivallan torjuminen, ehkäisevien toimien edistäminen ja uhrien suojelu ja tukeminen ovat unionin painopisteitä, joilla autetaan ihmisiä käyttämään perusoikeuksiaan ja edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa. Näitä painopisteitä olisi tuettava ohjelmasta.
 (9)  Sukupuoleen perustuva väkivalta ja lapsiin, nuoriin, ikääntyneisiin, vammaisiin henkilöihin, pakolaisiin ja muuttajiin sekä erilaisten vähemmistöryhmien jäseniin, kuten etnisten vähemmistöryhmien jäseniin ja hlbtiq-ihmisiin, kohdistuva väkivalta loukkaavat vakavasti perusoikeuksia. Tällaista väkivaltaa esiintyy kaikkialla unionissa, kaikissa sosiaalisissa ja taloudellisissa ympäristöissä, ja sillä on vakavia seurauksia uhrien fyysiselle terveydelle ja mielenterveydelle sekä koko yhteiskunnalle. Sukupuoleen perustuva väkivalta edellyttää moniulotteista toimintamallia, joka kattaa oikeudelliset, koulutukseen, terveyteen (myös seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin) ja talouteen liittyvät sekä muut yhteiskunnalliset näkökohdat ja jossa esimerkiksi tuetaan naisten oikeuksia ajavia järjestöjä, tarjotaan neuvoja ja apua ja tuetaan hankkeita, joissa tavoitellaan parempaan sukupuolten tasa-arvoon perustuvaa yhteiskuntaa. Haitallisiin stereotypioihin ja normeihin on syytä puuttua aktiivisesti jo varhaisessa iässä, kuten myös kaikenlaiseen vihapuheeseen ja väkivaltaan verkossa. Olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla edistetään lapsen oikeuksia ja suojellaan lapsia vahingoittamiselta ja väkivallalta, jotka vaarantavat heidän fyysisen ja mielenterveytensä ja loukkaavat heidän oikeuttaan kehitykseen, suojeluun ja ihmisarvoon. Euroopan neuvoston yleissopimuksessa naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus) naisiin kohdistuvan väkivallan määritellään käsittävän ”kaikki sellaiset sukupuoleen perustuvat väkivallanteot, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa naisille ruumiillista, seksuaalista, henkistä tai taloudellista haittaa tai kärsimystä, mukaan lukien tällaisilla teoilla uhkaaminen, pakottaminen tai mielivaltainen vapaudenriisto joko julkisessa tai yksityiselämässä”. Kaikenlaisen väkivallan torjuminen, ehkäisevien toimien edistäminen ja uhrien suojelu ja tukeminen ovat unionin painopisteitä, joilla autetaan ihmisiä käyttämään perusoikeuksiaan ja edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa. Näitä painopisteitä olisi tuettava ohjelmasta. Ennaltaehkäisy ja uhrien oikeuksien tuki olisi suunniteltava yhteistyössä kohderyhmän kanssa, ja samalla olisi varmistettava, että täytetään niiden henkilöiden erityistarpeet, jotka ovat monin tavoin haavoittuvassa asemassa.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
(9 a)  Paperittomat naiset ovat erityisen alttiita väkivallalle ja seksuaaliselle hyväksikäytölle, eikä heille ole tarjolla tukea. On erittäin tärkeää ottaa käyttöön uhrikeskeinen toimintamalli ja tarjota riittäviä tukipalveluja kaikille naisille koko unionissa heidän kotipaikka-asemastaan riippumatta. Monialaisen työn mahdollistamiseksi turvapaikkaprosesseissa tarvitaan ehdottomasti sukupuolitietoista näkökulmaa, ja se voi osaltaan parantaa sukupuolten tasa-arvoa.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Kaikenlaisen väkivallan ehkäisy ja torjuminen ja uhrien suojelu edellyttävät voimakasta poliittista tahtoa ja koordinoituja toimia, joiden lähtökohtana ovat aiempien Daphne-ohjelmien, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja oikeusalan ohjelman menetelmät ja tulokset. Daphne-rahoitus, joka käynnistettiin vuonna 1997 ja jolla tuetaan väkivallan uhreja ja torjutaan naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa, on ollut todellinen menestys: sidosryhmät (viranomaiset, akateemiset laitokset ja kansalaisjärjestöt) ovat olleet siihen tyytyväisiä ja rahoitetut hankkeet ovat olleet vaikuttavia. Siitä on rahoitettu hankkeita, joilla lisätään asiaan liittyvää tietoa, tarjotaan tukipalveluja uhreille ja tuetaan kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen toimintaa. Siinä on puututtu kaikenlaiseen väkivaltaan, kuten perheväkivaltaan, seksuaaliseen väkivaltaan, ihmiskauppaan ja uusiin väkivallan muotoihin, kuten verkkokiusaamiseen. Sen vuoksi on tärkeää jatkaa kaikkia näitä toimia ja ottaa saadut tulokset ja kokemukset asianmukaisesti huomioon ohjelman toteuttamisessa.
 (10)  Kaikenlaisen väkivallan ehkäisy ja torjuminen ja uhrien suojelu edellyttävät voimakasta poliittista tahtoa ja koordinoituja toimia, joiden lähtökohtana ovat aiempien Daphne-ohjelmien, perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja oikeusalan ohjelman menetelmät ja tulokset. Daphne-rahoitus, joka käynnistettiin vuonna 1997 ja jolla tuetaan väkivallan uhreja ja torjutaan naisiin, lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa, on ollut todellinen menestys: sidosryhmät (viranomaiset, akateemiset laitokset ja kansalaisjärjestöt) ovat olleet siihen tyytyväisiä ja rahoitetut hankkeet ovat olleet vaikuttavia. Siitä on rahoitettu hankkeita, joilla lisätään asiaan liittyvää tietoa, tarjotaan tukipalveluja uhreille ja tuetaan kentällä toimivien kansalaisjärjestöjen toimintaa. Siinä on puututtu kaikenlaiseen väkivaltaan, kuten perheväkivaltaan, seksuaaliseen väkivaltaan, ihmiskauppaan, ahdisteluun ja vahingollisiin perinteisiin käytäntöihin, kuten naisten sukuelinten silpomiseen, ja uusiin väkivallan muotoihin, kuten verkkokiusaamiseen ja -häirintään. Sen vuoksi on tärkeää jatkaa kaikkia näitä toimia, varata Daphne-ohjelmalle omat määrärahat ja ottaa saadut tulokset ja kokemukset asianmukaisesti huomioon ohjelman toteuttamisessa.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Syrjintäkielto on yksi unionin perusperiaatteista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklassa määrätään toimenpiteistä sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Syrjintäkielto vahvistetaan myös perusoikeuskirjan 21 artiklassa. Eri syrjintämuotojen erityispiirteet olisi otettava huomioon, ja yhdestä tai useammasta syystä johtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi olisi suunniteltava asianmukaisia toimia. Ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla ehkäistään ja torjutaan syrjintää, rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä, muslimivihaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaikenlaisen väkivallan, vihan, erottelun ja leimaamisen ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä kiusaamisen, ahdistelun ja suvaitsemattoman kohtelun torjuntaan. Ohjelma olisi toteutettava tavalla, jolla vahvistetaan muita samoihin tavoitteisiin tähtääviä unionin toimia; tällaisia ovat erityisesti toimet, joita tarkoitetaan 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n kehys romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille vuoteen 2020 saakka”10 ja 9 päivänä joulukuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä11.
 (11)  Syrjintäkielto on yksi unionin perusperiaatteista. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 19 artiklassa määrätään toimenpiteistä sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi. Syrjintäkielto vahvistetaan myös perusoikeuskirjan 21 artiklassa. Eri syrjintämuotojen, muun muassa suoran ja välillisen ja rakenteellisen syrjinnän, erityispiirteet olisi otettava huomioon, ja yhdestä tai useammasta syystä johtuvan syrjinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi olisi suunniteltava asianmukaisia toimia. Ohjelmasta olisi tuettava toimia, joilla ehkäistään ja torjutaan syrjintää, rasismia, muukalaisvihaa, afrofobiaa, antisemitismiä, romanivastaisuutta, muslimivihaa, homofobiaa ja muita vähemmistöihin kuuluviin ihmisiin kohdistuvan suvaitsemattomuuden muotoja sekä verkossa että sen ulkopuolella ottaen huomioon naisiin kohdistuvan syrjinnän monet eri tasot. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kaikenlaisen väkivallan, vihan, erottelun ja leimaamisen ehkäisemiseen ja torjuntaan sekä kiusaamisen, ahdistelun ja suvaitsemattoman kohtelun torjuntaan. Ohjelma olisi toteutettava tavalla, jolla vahvistetaan muita samoihin tavoitteisiin tähtääviä unionin toimia; tällaisia ovat erityisesti toimet, joita tarkoitetaan 5 päivänä huhtikuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa ”EU:n kehys romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille vuoteen 2020 saakka”10 ja 9 päivänä joulukuuta 2013 annetussa neuvoston suosituksessa jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä11.
__________________
 __________________
10 COM(2011)0173.
 10 COM(2011)0173.
11 EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1.
 11 EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Asenteisiin ja ympäristöön liittyvät esteet sekä esteettömyysongelmat vaikeuttavat vammaisten täysimittaista ja tehokasta osallistumista yhteiskunnan toimintaan tasapuolisin edellytyksin. Vammaisiin kohdistuu useita muitakin esteitä: heidän on vaikeampi päästä työmarkkinoille, saada inklusiivista ja korkealaatuista opetusta, välttää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, hyödyntää kulttuurialoitteita ja mediaa tai käyttää poliittisia oikeuksiaan. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolia ja ovat näin sitoutuneet edistämään, suojelemaan ja takaamaan kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Yleissopimuksen määräyksistä on tullut erottamaton osa unionin säännöstöä.
 (12)  Asenteisiin ja ympäristöön liittyvät esteet sekä esteettömyysongelmat vaikeuttavat vammaisten täysimittaista ja tehokasta osallistumista yhteiskunnan toimintaan tasapuolisin edellytyksin. Vammaisiin, myös henkilöihin, joilla on pitkäaikainen ruumiillinen, henkinen, älyllinen tai aisteihin liittyvä vamma, kohdistuu useita muitakin esteitä: heidän on vaikeampi päästä työmarkkinoille, saada inklusiivista ja korkealaatuista opetusta, välttää köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, hyödyntää kulttuurialoitteita ja mediaa tai käyttää poliittisia oikeuksiaan. Unioni ja sen jäsenvaltiot ovat vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen sopimuspuolia ja ovat näin sitoutuneet edistämään, suojelemaan ja takaamaan kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Yleissopimuksen määräysten täytäntöönpano on pakollista, ja niistä on tullut erottamaton osa unionin säännöstöä. Ohjelmassa olisi siksi kiinnitettävä erityistä huomiota toimiin, joilla lisätään tietoisuutta vammaisten henkilöiden haasteista heidän osallistuessaan täysimääräisesti yhteiskunnan toimintaan ja käyttäessään tasavertaisesti kansalaisoikeuksiaan, ja siitä olisi rahoitettava näitä toimia.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  Oikeus yksityis- ja perhe-elämän, kodin ja viestien kunnioittamiseen (oikeus yksityisyyteen) on perusoikeuskirjan 7 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suoja on perusoikeuskirjan 8 artiklaan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamista valvovat riippumattomat valvontaviranomaiset. Unionin lainsäädännössä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/67912 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/68013, annetaan säännöksiä sen varmistamiseksi, että henkilötietojen suojaa koskeva oikeus pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Näillä säädöksillä annetaan kansallisten tietosuojaviranomaisten tehtäväksi edistää henkilötietojen käsittelyä koskevien riskien, sääntöjen, takeiden ja oikeuksien tuntemusta ja ymmärtämistä kansalaisten parissa. Unionin pitäisi voida toteuttaa tiedotuskampanjoita, tehdä tutkimuksia ja toteuttaa muita asiaan liittyviä toimia, kun otetaan huomioon henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden merkitys näinä nopean teknologisen kehityksen aikoina.
 (13)  Oikeus yksityis- ja perhe-elämän, kodin ja viestien kunnioittamiseen (oikeus yksityisyyteen) on perusoikeuskirjan 7 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suoja on perusoikeuskirjan 8 artiklaan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklaan kirjattu perusoikeus. Henkilötietojen suojaa koskevien sääntöjen noudattamista valvovat riippumattomat valvontaviranomaiset. Unionin lainsäädännössä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/67912 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/68013, annetaan säännöksiä sen varmistamiseksi, että henkilötietojen suojaa koskeva oikeus pannaan asianmukaisesti täytäntöön. Näillä säädöksillä annetaan kansallisten tietosuojaviranomaisten tehtäväksi edistää henkilötietojen käsittelyä koskevien riskien, sääntöjen, takeiden ja oikeuksien tuntemusta ja ymmärtämistä kansalaisten parissa. Unionin pitäisi voida toteuttaa tiedotuskampanjoita, tukea kansalaisyhteiskunnan organisaatioita unionin vaatimusten mukaisen tietosuojan edistämisessä, tehdä tutkimuksia ja toteuttaa muita asiaan liittyviä toimia, kun otetaan huomioon henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden merkitys näinä nopean teknologisen kehityksen aikoina.
__________________
 __________________
12 EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
 12 EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
13 EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89.
 13 EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)   Sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus on vahvistettu Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Tiedon vapaa saanti, tiedotusvälineiden toimintapuitteiden arviointi sekä tieto- ja viestintäverkostojen vastuullinen ja turvallinen käyttö liittyvät suoraan yleisen mielipiteen vapaaseen muodostumiseen ja ovat keskeisen tärkeitä toimivan demokratian takaamiseksi. Kansalaisten on hankittava medialukutaitoja, joita tarvitaan kriittiseen ajatteluun, harkinnan käyttämiseen, monimutkaisten tosiasioiden analysoimiseen, mielipiteiden ja tosiasioiden välisen eron tunnistamiseen ja vihaan yllyttämisen kaikkien muotojen vastustamiseen. Tätä varten unionin olisi edistettävä kaikenikäisten kansalaisten medialukutaidon parantamista koulutuksen, tietoisuuden lisäämisen, tutkimusten ja muiden merkityksellisten toimien kautta.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  SEUT-sopimuksen 24 artiklalla velvoitetaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antamaan säännöksiä menettelyistä ja edellytyksistä, joita vaaditaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisaloitetta varten. Tämä on tehty antamalla [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/201114]. Ohjelmasta olisi annettava rahoitusta asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaan tekniseen ja organisatoriseen tukeen ja tuettava näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita.
 (14)  Eurooppalainen kansalaisaloite on ensimmäinen osallistavan demokratian ylikansallinen väline, ja sen avulla luodaan suora yhteys unionin kansalaisten ja toimielinten välille. SEUT-sopimuksen 24 artiklalla velvoitetaan Euroopan parlamentti ja neuvosto antamaan säännöksiä menettelyistä ja edellytyksistä, joita vaaditaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 11 artiklassa tarkoitettua kansalaisaloitetta varten. Tämä on tehty antamalla [Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/201114]. Ohjelmasta olisi annettava rahoitusta asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaan tekniseen ja organisatoriseen tukeen ja tuettava näin kansalaisten oikeutta panna vireille, tukea ja kannustaa muita tukemaan eurooppalaisia kansalaisaloitteita.
_________________
 _________________
14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kansalaisaloitteesta (EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1).
 14 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 211/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, kansalaisaloitteesta (EUVL L 65, 11.3.2011, s. 1).
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  SEUT-sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa toimissa olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista.
 (15)  SEUT-sopimuksen 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa toimissa olisi tuettava sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden tavoitteiden valtavirtaistamista, ja niissä olisi myös edistettävä sukupuolitietoisen budjetoinnin ja sukupuolivaikutusten arvioinnin käyttöä aina tarvittaessa unionin koko talousarviomenettelyn ajan. Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen asianmukainen täytäntöönpano edellyttää sukupuolitietoista budjetointia kaikissa asiaankuuluvissa budjettikohdissa ja riittävien määrärahojen myöntämistä sekä sukupuolten tasa-arvon edistämiseen ja sukupuoleen perustuvan syrjinnän torjumiseen tarkoitettujen budjettikohtien avoimuutta. Yksittäisiä hankkeita ja koko ohjelmaa olisi tarkasteltava rahoituskauden päättyessä, jotta voidaan selvittää, missä määrin ne ovat edistäneet edellä mainittujen periaatteiden toteutumista.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Jäsenvaltiot ovat perustaneet yhdenvertaista kohtelua koskevien unionin säädösten mukaisesti riippumattomia elimiä (tasa-arvoelimiä) edistämään yhdenvertaista kohtelua ja torjumaan rotuun ja etniseen alkuperään sekä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Monet jäsenvaltiot ovat kuitenkin menneet näitä vaatimuksia pidemmälle ja varmistaneet, että tasa-arvoelimet voivat käsitellä myös ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen tai muihin syihin perustuvaa syrjintää. Tasa-arvoelimillä on keskeinen tehtävä tasa-arvon edistämisessä ja yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön tosiasiallisen soveltamisen varmistamisessa erityisesti siten, että ne antavat riippumatonta apua syrjinnän uhreille, tekevät riippumattomia tutkimuksia syrjinnästä, julkaisevat riippumattomia raportteja ja esittävät suosituksia syrjintään omassa maassaan liittyvistä aiheista. On olennaisen tärkeää, että tasa-arvoelinten tähän liittyvää toimintaa koordinoidaan unionin tasolla. EQUINET perustettiin vuonna 2007. Sen jäseniä ovat neuvoston direktiivien 2000/43/EY15 ja 2004/113/EY16 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2006/54/EY17 ja 2010/41/EU18 mukaisesti perustut yhdenvertaisen kohtelun edistämisestä vastaavat elimet. EQUINETin tilanne on poikkeuksellinen, koska se on ainoa taho, joka koordinoi tasa-arvoelinten toimintaa. EQUINETin koordinointitoiminta on avainasemassa sen varmistamisessa, että unionin syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan moitteettomasti täytäntöön jäsenvaltioissa, ja sitä olisi tuettava ohjelmasta.
 (17)  Jäsenvaltiot ovat perustaneet yhdenvertaista kohtelua koskevien unionin säädösten mukaisesti riippumattomia elimiä (tasa-arvoelimiä) edistämään yhdenvertaista kohtelua ja torjumaan rotuun ja etniseen alkuperään sekä sukupuoleen perustuvaa syrjintää. Monet jäsenvaltiot ovat kuitenkin menneet näitä vaatimuksia pidemmälle ja varmistaneet, että tasa-arvoelimet voivat käsitellä myös kieleen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen, uskontoon ja vakaumukseen, vammaisuuteen tai muihin syihin perustuvaa syrjintää. Tasa-arvoelimillä on keskeinen tehtävä tasa-arvon edistämisessä ja yhdenvertaista kohtelua koskevan lainsäädännön tosiasiallisen soveltamisen varmistamisessa erityisesti siten, että ne antavat riippumatonta apua syrjinnän uhreille, tekevät riippumattomia tutkimuksia syrjinnästä, julkaisevat riippumattomia raportteja ja esittävät suosituksia syrjintään omassa maassaan liittyvistä aiheista. On olennaisen tärkeää, että näiden kaikkien asiaan liittyvien tasa-arvoelinten tähän liittyvää toimintaa koordinoidaan unionin tasolla. EQUINET perustettiin vuonna 2007. Sen jäseniä ovat neuvoston direktiivien 2000/43/EY15 ja 2004/113/EY16 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2006/54/EY17 ja 2010/41/EU18 mukaisesti perustut yhdenvertaisen kohtelun edistämisestä vastaavat elimet. Komissio hyväksyi 22 päivänä kesäkuuta 2018 suosituksen tasa-arvoelimiä koskevista normeista, ja suositus kattaa tasa-arvoelinten toimeksiannon, riippumattomuuden, vaikuttavuuden sekä niiden välisen koordinoinnin ja yhteistyön. EQUINETin tilanne on poikkeuksellinen, koska se on ainoa taho, joka koordinoi tasa-arvoelinten toimintaa. EQUINETin koordinointitoiminta on avainasemassa sen varmistamisessa, että unionin syrjinnän vastainen lainsäädäntö pannaan moitteettomasti täytäntöön jäsenvaltioissa, ja sitä olisi tuettava ohjelmasta.
__________________
 __________________
15 Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).
 15 Neuvoston direktiivi 2000/43/EY, annettu 29 päivänä kesäkuuta 2000, rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta (EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22).
16 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).
 16 Neuvoston direktiivi 2004/113/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla (EUVL L 373, 21.12.2004, s. 37).
17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).
 17 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).
 18 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/41/EU, annettu 7 päivänä heinäkuuta 2010, miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin sekä neuvoston direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (EUVL L 180, 15.7.2010, s. 1).
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)  Saatavuuden parantamiseksi ja puolueettoman neuvonnan ja käytännön tiedon tarjoamiseksi kaikissa ohjelmaan liittyvissä asioissa kunkin jäsenvaltion olisi perustettava yhteyspiste avustamaan sekä avustuksensaajia että hakijoita. Yhteyspisteiden olisi voitava suorittaa tehtävänsä riippumattomasti, ilman että ne ovat välittömästi viranomaisten määräysvallan alaisia tai että viranomaiset puuttuvat niiden päätöksentekoon. Yhteyspisteitä voivat hallinnoida jäsenvaltiot tai kansalaisyhteiskunnan organisaatiot tai niiden yhteenliittymät. Hankkeiden valinta ei kuulu yhteyspisteiden vastuualaan.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla on keskeinen rooli toiminnassa, jolla edistetään ja suojataan SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikutetaan unionin lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Kuten 18 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuodaan esiin, riittävä taloudellinen tuki on keskeistä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. EU:n rahoituksella täydennetään kansallisen tason rahoitusta, joten sillä olisi tuettava ja vahvistettava valmiuksia ihmisoikeuksien edistämisen alalla toimivissa riippumattomissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa, joiden toiminta edistää EU:n lainsäädännön ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, myös edunvalvonta- ja valvontatoimilla, sekä edistettävä ja suojattava unionin yhteisiä arvoja ja lisättävä niitä koskevaa tietoa kansallisella tasolla.
 (18)  Riippumattomilla ihmisoikeuselimillä, kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla ja ihmisoikeuksien puolustajilla on keskeinen rooli toiminnassa, jolla edistetään ja suojataan SEU-sopimuksen 2 artiklan mukaisia unionin yhteisiä arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoa sekä myötävaikutetaan unionin lainsäädännön, myös perusoikeuskirjan, mukaisten oikeuksien tosiasialliseen toteutumiseen. Kuten 19 päivänä huhtikuuta 2018 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa tuodaan esiin, rahoituksen lisääminen ja riittävä taloudellinen tuki on keskeistä, jotta voidaan kehittää suotuisa ja kestävä toimintaympäristö, jossa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot voivat vahvistaa rooliaan ja hoitaa tehtävänsä riippumattomasti ja tehokkaasti. EU:n rahoituksella täydennetään kansallisen tason rahoitusta, joten sillä olisi tuettava ja vahvistettava valmiuksia myös riittävän perusrahoituksen ja yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen sekä rahoitussääntöjen ja -menettelyjen avulla demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien kaltaisten unionin arvojen edistämisen alalla toimivissa riippumattomissa kansalaisyhteiskunnan organisaatioissa, joiden toiminta edistää EU:n lainsäädännön ja EU:n perusoikeuskirjan mukaisten oikeuksien strategista täytäntöönpanoa, myös edunvalvonta- ja valvontatoimilla, sekä edistettävä ja suojattava unionin yhteisiä arvoja ja lisättävä niitä koskevaa tietoa paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Komission olisi varmistettava yleinen johdonmukaisuus, täydentävyys ja yhteisvaikutus unionin elinten, virastojen ja laitosten kuten Euroopan tasa-arvoinstituutin ja unionin perusoikeusviraston toimien kanssa, ja arvioitava muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden työtä ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla.
 (19)  Komission olisi varmistettava yleinen johdonmukaisuus, täydentävyys ja yhteisvaikutus unionin elinten, virastojen ja laitosten kuten Euroopan tasa-arvoinstituutin ja unionin perusoikeusviraston toimien kanssa, ja arvioitava muiden kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden työtä ohjelman piiriin kuuluvilla aloilla. Komission olisi aktiivisesti opastettava ohjelmaan osallistuvia käyttämään näiden unionin elinten, virastojen ja laitosten tuottamia raportteja ja resursseja, kuten Euroopan tasa-arvoinstituutin kehittämiä sukupuolitietoisen budjetoinnin ja sukupuolivaikutusten arvioinnin välineitä.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)  Demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan unionin kattavan mekanismin olisi taattava kaikkien jäsenvaltioiden säännöllinen ja tasapuolinen arviointi, josta saadaan tarvittavat tiedot yleisiin unionin arvoja koskeviin puutteisiin liittyvien toimenpiteiden aktivoimiseksi.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenten, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ja sellaisten EFTAn jäsenten, jotka eivät ole ETAn jäseniä, sekä muiden Euroopan maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan tietyin edellytyksin. Myös liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, olisi voitava osallistua ohjelmaan.
 (20)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenten, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ja sellaisten EFTAn jäsenten, jotka eivät ole ETAn jäseniä, sekä muiden Euroopan maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan tietyin edellytyksin tiettyjen erityistavoitteiden toteuttamisen osalta; näitä erityistavoitteita ovat sukupuolten tasa-arvon ja oikeuksien sekä kansalaisten unionin demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä väkivallan torjunta. Myös liittyvien maiden, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, olisi voitava osallistua ohjelmaan.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia, ja olisi pyrittävä johdonmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten asiaan liittyvien toiminta-alojen rahoitusohjelmien kanssa, joilla on tiiviit yhteydet toisiinsa, erityisesti oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahaston puitteissa, eli oikeusalan ohjelman sekä Luova Eurooppa -ohjelman ja Erasmus+ -ohjelman kanssa, jotta voidaan hyödyntää kulttuurialan ristikkäisvaikutusten potentiaalia kulttuurin, median, taiteiden, koulutuksen ja luovan toiminnan aloilla. On saatava aikaan yhteisvaikutuksia muiden EU:n rahoitusohjelmien kanssa etenkin aloilla, jotka liittyvät työllisyyteen, sisämarkkinoihin, yrityksiin, nuorisoon, terveyteen, kansalaisuuteen, oikeusalaan, maahanmuuttoon, turvallisuuteen, tutkimukseen, innovointiin, teknologiaan, teollisuuteen, koheesioon, matkailuun, ulkosuhteisiin, kauppaan ja kehitysyhteistyöhön.
 (21)  Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa myös paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla ja että niillä pyritään edistämään SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja arvoja ja suojaamaan niitä. Komission olisi pyrittävä takaamaan johdonmukaisuus, yhteisvaikutukset ja täydentävyys jäsenvaltioiden toimien kanssa ja muiden sellaisten asiaan liittyvien toiminta-alojen rahoitusohjelmien kanssa, joilla on tiiviit yhteydet oikeusalan, perusoikeuksien ja arvojen rahastoon, myös Luova Eurooppa -ohjelman ja Erasmus+ -ohjelman kanssa sekä muiden asiaan liittyvien unionin toimintapolitiikkojen kanssa.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a)  SEUT-sopimuksen 9 artiklan mukaisesti olisi edistettävä työllisyyden korkeaa tasoa, riittävää sosiaaliturvaa sekä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa. Sen vuoksi tämän ohjelman toimissa olisi edistettävä yhteisvaikutuksia köyhyyden, sosiaalisen syrjäytymisen ja työmarkkinoilta syrjäytymisen torjunnan, tasa-arvon edistämisen ja syrjinnän kaikkien muotojen torjumisen välillä. Ohjelma olisikin pantava täytäntöön siten, että varmistetaan mahdollisimman runsas yhteisvaikutus ja täydentävyys sekä ohjelman eri lohkojen kesken että Euroopan sosiaalirahasto plussan kanssa. Lisäksi olisi varmistettava yhteisvaikutukset sekä Erasmus-ohjelman että Euroopan sosiaalirahasto plussan kanssa, jotta voidaan varmistaa, että nämä rahastot edistävät yhdessä laadukkaan koulutuksen tarjoamista ja takaavat yhtäläiset mahdollisuudet kaikille.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)  On tärkeää varmistaa, että ohjelman varainhoito on moitteetonta ja että ohjelma toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti, samalla kun taataan oikeusvarmuus ja se, että ohjelma on kaikkien osallistujien ulottuvilla.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 b kappale (uusi)
(22 b)  Täytäntöönpanon ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava ohjaavana periaatteena pyrittäessä saavuttamaan ohjelmalle asetetut tavoitteet, samalla kun varmistetaan varojen optimaalinen käyttö.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [the new FR], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.
 (23)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [the new FR], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt, ja siinä edellytetään täydellistä avoimuutta resurssien käytön suhteen, moitteetonta varainhoitoa ja resurssien harkittua käyttöä. Erityisesti säännöt, jotka koskevat paikallisten, alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, myös paikallisten ruohonjuuritason kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, mahdollisuutta saada rahoitusta monivuotisten toiminta-avustusten, porrastettujen avustusten (kolmansille osapuolille myönnettävä rahoitustuki) sekä nopean ja joustavan avustusmenettelyn varmistavien säännösten, kuten kaksivaiheisen hakemusmenettelyn ja käyttäjäystävällisten sovellusten ja ilmoitusmenettelyjen kautta, olisi saatettava käyttövalmiiksi, ja niitä olisi lujitettava edelleen osana ohjelman täytäntöönpanoa.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201320, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/9521, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/9622 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193923 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137124 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.
 (24)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus, sidosryhmien ja kohteena olevien avustuksensaajien koko ja valmiudet ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien, yksikkökustannusten ja porrastettujen avustusten käyttämistä, otettava huomioon yhteisrahoituksen perusteet, joissa huomioidaan vapaaehtoistyö, sekä harkittava varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Yhteisrahoitusvaatimukset olisi hyväksyttävä luontoissuorituksena, ja vaatimuksista voidaan luopua, jos täydentävä rahoitus on rajoitettua. Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/201320, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/9521, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/9622 ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/193923 mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/137124 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.
__________________
 __________________
20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
 20 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
21 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
 21 Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EUVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
22 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
 22 Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
23 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
 23 Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
 24 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.
 (25)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin tiettyjen erityistavoitteiden, eli sukupuolten tasa-arvon, oikeuksien sekä kansalaisten unionin demokraattiseen toimintaan osallistumisen edistämisen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä väkivallan torjunnan, toteuttamisen osalta ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)
(26 a)  Ehdotuksella Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojelusta siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, pyritään antamaan unionille välineet suojella paremmin talousarviotaan, jos oikeusvaltioperiaatteen heikkoudet haittaavat tai uhkaavat haitata moitteetonta varainhoitoa tai unionin taloudellisia etuja. Sen olisi täydennettävä perusoikeuksien ja arvojen ohjelmaa, jonka tehtävä on erilainen, nimittäin rahoittaa perusoikeuksien ja eurooppalaisten arvojen mukaisia toimintapolitiikkoja, joiden keskiössä on ihmisten elämä ja osallistuminen.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [: neuvoston päätöksen 2013/755/EU25 94 artiklan] nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.
 (27)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [Viittaus päivitettävä tarvittaessa merentakaisia maita ja alueita koskevan uuden päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen 2013/755/EU25 94 artiklan] nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. MMA:iden etäisyydestä johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toteutettaessa, ja niiden todellista osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.
__________________
 __________________
25 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
 25 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.
 (28)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Ohjelman valmistelun ja toteuttamisen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.
 (29)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tässä yhteydessä hakijoiksi ja avustuksensaajiksi, joilla ei kenties ole riittävää määrää resursseja ja henkilöstöä seuranta- ja raportointivaatimusten täyttämiseksi, voitaisiin esimerkiksi katsoa muun muassa kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, paikalliset viranomaiset ja työmarkkinaosapuolet. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.
Amendment 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskeva 14 ja 16 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
 (30)  Jotta voidaan täydentää tätä asetusta ohjelman toteuttamiseksi ja ohjelman edistymisen ja tavoitteiden saavuttamisen tehokkaan arvioinnin varmistamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat 13 artiklassa tarkoitettuja työohjelmia sekä 14 ja 16 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201126 mukaisesti,
 Poistetaan.
__________________
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta
Tällä asetuksella perustetaan perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.
 Tällä asetuksella perustetaan kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta
Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
 Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet ja soveltamisala, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat ehdot.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää EU:n perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita avoimen, demokraattisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi.
 1.  Ohjelman tavoitteena on suojella ja edistää perussopimuksissa vahvistettuja perusoikeuksia ja arvoja, kuten SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia, erityisesti tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja parantamalla niiden valmiuksia paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla, erityisesti ruohonjuuritasolla, ja kannustamalla kansalaisvaikuttamiseen ja demokraattiseen toimintaan osallistumiseen avoimen, oikeuksiin perustuvan, demokraattisen, tasa-arvoisen ja osallisuutta edistävän yhteiskunnan säilyttämiseksi ja kehittämiseksi edelleen.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 kohta – -a alakohta (uusi)
-a)  suojellaan ja edistetään demokratiaa ja oikeusvaltiota paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla (unionin arvoja koskeva lohko),
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  edistetään tasa-arvoa ja perusoikeuksia (tasa-arvon ja perusoikeuksien lohko),
 a)  edistetään tasa-arvoa, myös sukupuolten tasa-arvoa, perusoikeuksia ja syrjimättömyyttä sekä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista (tasa-arvon, perusoikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon lohko),
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  edistetään kansalaisten sitoutumista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa (kansalaisten sitoutumista ja osallistumista koskeva lohko),
 b)  lisätään kansalaisten, erityisesti nuorten, tietoisuutta unionin merkityksestä toimilla, joilla pyritään säilyttämään sen perustamiseen johtaneiden historiallisten tapahtumien muistiperintö, ja edistetään demokratiaa, sananvapautta, moniarvoisuutta, kansalaisvaikuttamista sekä kansalaistapaamisia ja kansalaisten aktiivista osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa (aktiivista kansalaisuutta koskeva lohko),
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  torjutaan väkivaltaa (Daphne-lohko).
 c)  torjutaan väkivaltaa, myös sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa (Daphne-lohko).
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
2 aartikla (uusi)
2 a artikla
Unionin arvojen lohko
Edellä 2 artiklan 1 kohdassa esitetyn yleistavoitteen ja 2 artiklan 2 kohdan -a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:
a)   suojellaan ja edistetään demokratiaa ja oikeusvaltiota, myös tukemalla sellaisia kansalaisyhteiskunnan toimia, jotka edistävät oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja riippumattomien tuomioistuinten takaamaa tehokasta oikeussuojaa, myös perusoikeuksia; tuetaan riippumattomia ihmisoikeuksien puolustajia ja oikeusvaltioperiaatteen noudattamista valvovia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, väärinkäytösten paljastien suojelua sekä yhteistä avoimuuden kulttuuria, hyvää hallintoa ja korruption torjuntaa edistäviä aloitteita;
b)   edistetään demokraattisemman unionin rakentamista sekä suojellaan perussopimuksissa vahvistettuja oikeuksia ja arvoja ja lisätään niitä koskevaa tietoisuutta tarjoamalla rahoitustukea näitä oikeuksia ja arvoja paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla vaaliville riippumattomille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille luoden siten ympäristön, joka mahdollistaa demokraattisen vuoropuhelun ja sananvapauden, rauhanomaisen kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, tiedotusvälineiden vapauden sekä tiedotusvälineiden monimuotoisuuden ja akateemisen vapauden lujittamisen.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – otsikko
Tasa-arvo ja perusoikeudet -lohko
 Tasa-arvo, perusoikeudet ja sukupuolten tasa-arvo -lohko
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Edellä 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:
 Edellä 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun yleistavoitteen ja 2 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  ehkäistään ja torjutaan eriarvoisuutta ja syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen, ja tuetaan laaja-alaista politiikkaa, jolla edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä ja niiden valtavirtaistamista, sekä politiikkaa, jolla torjutaan rasismia ja kaikenlaista suvaitsemattomuutta;
 a)  edistetään tasa-arvoa ja ehkäistään ja torjutaan eriarvoisuutta ja syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, yhteiskunnalliseen tai etniseen alkuperään, ihonväriin, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, omaisuuteen, syntymään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen tai muihin perusteisiin, ja tuetaan laaja-alaista politiikkaa, jolla edistetään tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä ja niiden valtavirtaistamista, sekä politiikkaa, jolla torjutaan rasismia ja kaikenlaista suvaitsemattomuutta sekä verkossa että sen ulkopuolella;
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  tuetaan laaja-alaista politiikkaa ja ohjelmia, joilla edistetään naisten oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä ja sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista;
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – otsikko
Kansalaisten sitoutuminen ja osallistuminen -lohko
 Aktiivinen kansalaisuus -lohko
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Edellä 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:
 Edellä 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa pyritään seuraaviin tavoitteisiin:
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  lisätään kansalaisten ymmärtämystä unionista, sen historiasta, kulttuuriperinnöstä ja monimuotoisuudesta;
 a)  tuetaan kansalaisten esittämiä hankkeita, joissa keskitytään erityisesti nuoriin ja joiden tavoitteena on kannustaa ihmisiä muistamaan unionin perustamista edeltävät tapahtumat, jotka muodostavat sen muistiperinnön ytimen, sekä oppimaan enemmän yhteisestä historiastaan, kulttuuristaan ja arvoistaan ja tutustumaan yhteiseen kulttuuriperintöönsä sekä kulttuurisen ja kielellisen monimuotoisuuden rikkauteen, jotka muodostavat perustan yhteiselle tulevaisuudelle; edistetään kansalaisten ymmärtämystä unionista, sen alkuperästä, olemassaolon oikeutuksesta ja saavutuksista ja lisätään heidän tietoisuuttaan sen nykyisistä ja tulevista haasteista sekä sellaisen keskinäisen ymmärtämyksen ja suvaitsevaisuuden merkityksestä, jotka ovat koko Euroopan yhdentymishankkeen ytimessä;
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)   edistetään ja tuetaan hyvien käytäntöjen vaihtoa unionin kansalaisuutta koskevan virallisen ja epävirallisen koulutuksen alalla;
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  edistetään eri maista tulevien kansalaisten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä; edistetään kansalaisten kansalaisvaikuttamista ja demokraattista osallistumista, minkä ansiosta kansalaiset ja heitä edustavat järjestöt saavat näkemyksensä esiin ja voivat vaihtaa näkemyksiään julkisesti kaikilla unionin toiminta-aloilla.
 b)  edistetään julkista vuoropuhelua ystävyyskaupunkitoiminnan, kansalaistapaamisten, erityisesti nuorten tapaamisten, avulla ja eri maiden kuntien, paikallisyhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välisen yhteistyön avulla, jotta ne saisivat suoraa käytännön kokemusta kulttuurisen monimuotoisuuden ja -perinnön rikkaudesta unionissa ja jotta lisättäisiin kansalaisten sitoutumista yhteiskuntaan.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  kannustetaan ja edistetään kansalaisten osallistumista demokraattiseen toimintaan unionissa paikallisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla; annetaan kansalaisille ja yhdistyksille mahdollisuus edistää kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja käydä asianmukaista julkista keskustelua unionin toiminnan kaikista osa-alueista ja muokata näin unionin poliittista asialistaa; tuetaan sekä kansalaisyhdistysten että oikeushenkilöiden verkostojen muodossa toteutettavia yhteisiä aloitteita, joilla pannaan tehokkaammin täytäntöön edellisissä kohdissa asetettuja tavoitteita.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Edellä 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:
 Edellä 2 artiklan 1 kohdassa vahvistetun yleistavoitteen ja 2 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti ohjelmassa keskitytään seuraaviin:
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – -a alakohta (uusi)
-a)  ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista naisiin kohdistuvaa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja edistetään naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen (Istanbulin yleissopimus) täysimääräistä täytäntöönpanoa kaikilla tasoilla; ja
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin, nuoriin ja naisiin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin;
 a)  ehkäistään ja torjutaan kaikenlaista väkivaltaa, joka kohdistuu lapsiin ja nuoriin, sekä väkivaltaa, joka kohdistuu muihin riskiryhmiin, kuten hlbtiq-ihmisiin, vammaisiin henkilöihin, vähemmistöihin, ikäihmisiin sekä muuttajiin ja pakolaisiin;
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  tuetaan ja suojellaan tällaisen väkivallan uhreja.
 b)  tuetaan ja suojellaan tällaisen väkivallan uhreja, myös tukemalla sellaisten kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintaa, jotka helpottavat oikeussuojan ja uhrien tukipalvelujen saatavuutta ja poliisille ilmoittamista kaikkien tällaisen väkivallan uhrien kannalta, ja tuetaan sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja ja varmistetaan heille samantasoinen suojelu kaikkialla unionissa.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [641 705 000] euroa käypinä hintoina.
 1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat [1 627 000 000] euroa vuoden 2018 hintoina [1 834 000 000 euroa käypinä hintoina].
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta – -a alakohta (uusi)
-a)  [754 062 000 euroa vuoden 2018 hintoina] [850 000 000 euroa käypinä hintoina] (eli 46,34 prosenttia kokonaismäärärahoista) 2 artiklan 2 kohdan -a alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  [408 705 000] euroa 2 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin;
 a)  [429 372 000 euroa vuoden 2018 hintoina] [484 000 000 euroa] (eli 26,39 prosenttia kokonaismäärärahoista) 2 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin;
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  [233 000 000] euroa 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.
 b)  [443 566 000 euroa vuoden 2018 hintoina] [500 000 000 euroa] (eli 27,26 prosenttia kokonaismäärärahoista) 2 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komissio osoittaa vähintään 50 prosenttia tämän kohdan ensimmäisen alakohdan -a ja a alakohdassa tarkoitetuista määristä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden tukemiseen, ja tästä vähintään 65 prosenttia osoitetaan paikallisille ja alueellisille kansalaisyhteiskunnan organisaatioille.
Komissio saa poiketa liitteessä I olevassa ‑a alakohdassa vahvistetuista kokonaismäärärahoista lasketuista prosenttiosuuksista enintään viidellä prosenttiyksiköllä. Jos tämän rajan ylittäminen osoittautuu tarpeelliseksi, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 16 artiklan mukaisesti liitteessä I olevan -a alakohdan muuttamiseksi ohjelman kokonaismäärärahoista laskettujen prosenttiosuuksien muuttamiseksi yli viidellä mutta enintään kymmenellä prosenttiyksiköllä.
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 5 kohta
5.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.
 5.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden tai komission pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä jäsenvaltion hyväksi.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
6 aartikla (uusi)
6 a artikla
Arvojen tukimekanismi
1.   Poikkeustapauksissa, jos SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen unionin arvojen noudattaminen on heikentynyt vakavasti ja nopeasti ja on vaara, että kyseisiä arvoja ei suojella ja edistetä riittävästi, komissio voi käynnistää nopeutettuna menettelynä ehdotuspyynnön kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden avustushakemuksia varten, jotta voidaan helpottaa, tukea ja lisätä demokraattista vuoropuhelua kyseisessä jäsenvaltiossa ja puuttua SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettujen arvojen puutteellista noudattamista koskevaan ongelmaan.
2.   Komissio varaa enintään 5 prosenttia 6 artiklan 2 kohdan -a alakohdassa tarkoitetuista määristä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun arvojen tukimekanismiin. Kunkin varainhoitovuoden lopussa komissio siirtää tämän mekanismin mahdolliset sitomattomat määrärahat ohjelman tavoitteiden piiriin kuuluviin muihin toimiin.
3.   Siirretään komissiolle valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun arvojen tukimekanismin käynnistämistä. Mekanismin aktivoimisen on perustuttava kaikkien jäsenvaltioiden demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien tilanteen kattavaan, säännölliseen ja näyttöön perustuvaan seurantaan ja arviointiin.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.
 1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa.
 2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, pääasiassa toimikohtaisina avustuksina sekä vuotuisina ja monivuotisina toiminta-avustuksina. Rahoitus on toteutettava siten, että varmistetaan moitteeton varainhoito, julkisten varojen harkittu käyttö, ohjelman toimijoille ja avustuksensaajille aiheutuva vähäisempi hallinnollinen rasite sekä ohjelman varojen saatavuus mahdollisille avustuksensaajille. Kertakorvauksia, kiinteitä määriä ja porrastettuja avustuksia (kolmansille osapuolille myönnettävä rahoitustuki) voidaan käyttää. Yhteisrahoitus hyväksytään luontoismuotoisena, ja siitä voidaan luopua, jos lisärahoitus on rajoitettua.
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
Tämän asetuksen nojalla voidaan myöntää rahoitusta toimiin, jotka edistävät jonkin 2 artiklassa määritellyn erityistavoitteen saavuttamista. Rahoitusta voidaan myöntää erityisesti liitteessä I lueteltuihin toimintoihin.
 1.   Tämän asetuksen nojalla voidaan myöntää rahoitusta toimiin, jotka edistävät jonkin 2 artiklassa määritellyn yleis- tai erityistavoitteen saavuttamista. Rahoitusta voidaan myöntää erityisesti 9 a artiklassa lueteltuihin toimintoihin.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta (uusi)
2.   Komissio perustaa SEU 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti kansalaisvuoropuhelun ryhmän, jonka tarkoituksena on varmistaa, että ohjelman avustuksensaajien ja muiden sidosryhmien välillä käydään säännöllistä ja avointa vuoropuhelua, jotta voidaan vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä ja keskustella ohjelman kattamiin aloihin ja tavoitteisiin liittyvästä politiikan kehityksestä.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
9 aartikla (uusi)
9 a artikla
Avustuskelpoiset toimet
Ohjelman 2 artiklassa säädettyihin yleis- ja erityistavoitteisiin pyritään erityisesti, mutta ei pelkästään, tukemalla seuraavia toimia:
a)   lisätään tietoisuutta, edistetään julkista koulutusta, tehdään tunnetuksi ja levitetään tietoa, jotta parannetaan tietämystä ohjelman kattamiin aloihin ja tavoitteisiin liittyvästä toimintapolitiikasta, periaatteista ja oikeuksista;
b)   edistetään vastavuoroista oppimista vaihtamalla hyviä toimintatapoja sidosryhmien parissa, jotta parannetaan tietämystä ja keskinäistä ymmärtämystä sekä lisätään kansalaisvaikuttamista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan;
c)   toteutetaan analyysi-, seuranta-, raportointi- ja edistämistoimia, joilla parannetaan ymmärtämystä ohjelman kattamien alojen tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla ja parannetaan EU:n lainsäädännön, politiikan ja unionin yhteisten arvojen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa; tällaisia toimia ovat muun muassa tiedon ja tilastojen kerääminen; kehitetään yhteisiä menetelmiä ja tarvittaessa indikaattoreita tai vertailuarvoja; tehdään tutkimuksia, selvityksiä, analyysejä ja kyselytutkimuksia, suoritetaan arviointeja, tehdään vaikutusarviointeja, laaditaan ja julkaistaan oppaita, raportteja ja koulutusmateriaalia;
d)   koulutetaan sidosryhmiä, jotta parannetaan niiden tietämystä ohjelman kattamalla alalla sovellettavasta toimintapolitiikasta ja oikeuksista, ja parannetaan sidosryhmien riippumattomuutta ja niiden valmiuksia, jotta ne voivat edistää ohjelman kattamalla alalla sovellettavia toimintapolitiikkoja ja oikeuksia, myös strategisten oikeudenkäyntien avulla;
e)   lisätään kansalaisten tietoisuutta ja ymmärtämystä henkilötietojen suojeluun, yksityisyyteen ja digitaaliseen turvallisuuteen liittyvistä riskeistä, säännöistä, takeista ja oikeuksista;
f)   lujitetaan kansalaisten tietoisuutta eurooppalaisista ydinarvoista ja sitoutumisesta oikeuteen, tasa-arvoon, oikeusvaltioon ja demokratiaan sekä tietoisuutta unionin kansalaisuudesta johtuvista kansalaisten oikeuksista ja velvollisuuksista, kuten oikeudesta matkustaa, työskennellä, opiskella ja asua toisessa jäsenvaltiossa, tiedotuskampanjoiden, keskinäisen ymmärtämyksen edistämisen, kulttuurienvälisen vuoropuhelun ja unionissa vallitsevan moninaisuuden kunnioituksen avulla;
g)   lisätään kansalaisten, erityisesti nuorten, tietämystä Euroopan kulttuurista, kulttuuriperinnöstä, identiteetistä, historiasta ja muistiperinnöstä ja vahvistetaan unioniin kuulumisen tunnetta erityisesti aloitteilla, joiden avulla pohditaan Euroopan nykyhistorian totalitaaristen järjestelmien syitä ja muistetaan niiden rikosten ja vääryyksien uhreja, ja toimilla, jotka koskevat Euroopan lähihistorian muita merkittäviä hetkiä;
h)   tuodaan yhteen eri kansallisuuksia ja kulttuureja edustavia kansalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan sekä pienimuotoisiin hankkeisiin ja kansalaisyhteiskunnan hankkeisiin, millä luodaan edellytykset vahvemmalle alhaalta ylöspäin suuntautuvalle lähestymistavalle;
i)   kannustetaan ja helpotetaan, kiinnittäen erityistä huomiota syrjäytyneisiin yhteiskuntaryhmiin, aktiivista ja osallisuutta edistävää osallistumista demokraattisemman unionin rakentamiseen sekä lisätään tietoisuutta oikeuksista ja arvoista ja edistetään ja suojellaan niitä tukemalla ohjelman kattamilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kaikilla tasoilla sekä kehitetään eurooppalaisten verkostojen ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksia, jotta ne voivat edistää unionin lainsäädännön, poliittisten tavoitteiden, arvojen ja strategioiden kehittämistä ja niitä koskevan tietoisuuden lisäämistä ja täytäntöönpanon seurantaa;
j)   rahoitetaan asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaa teknistä ja organisatorista tukea, millä tuetaan kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita;
k)   lisätään tietoa ohjelmasta ja levitetään sen tuloksia ja parannetaan tulosten siirrettävyyttä sekä pyritään saavuttamaan useampia kansalaisia ja kansalaisyhteiskunta, myös perustamalla ja tukemalla riippumattomia ohjelman yhteyspisteitä;
l)  vahvistetaan ihmisoikeuksien puolustajien ja oikeusvaltion tilannetta seuraavien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden valmiuksia ja riippumattomuutta ja tuetaan paikallista, alueellista, kansallista ja kansainvälistä toimintaa;
m)   tuetaan väärinkäytösten paljastajien suojelua, mukaan lukien aloitteet ja toimenpiteet, joilla luodaan turvallisia ilmoituskanavia organisaatioiden sisällä ja viranomaisille tai muille asianmukaisille tahoille ilmoittamista varten, sekä toimenpiteet, joilla suojellaan väärinkäytösten paljastajia irtisanomiselta, siirtämiseltä muihin tehtäviin ja muilta kostotoimilta, muun muassa kouluttamalla asianomaisia viranomaisia ja sidosryhmiä;
n)   tuetaan aloitteita ja toimenpiteitä, joilla edistetään ja suojellaan tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta ja rakennetaan valmiuksia uusmedian ja vihapuheen ja kohdennettujen valheellisten tietojen kaltaisten uusien haasteiden kohtaamiseksi tietoisuuden lisäämisen, koulutuksen, tutkimusten ja seurannan avulla;
o)   tuetaan julkishallinnon ja viranomaisten koskemattomuutta, avoimuutta ja vastuullisuutta edistäviä ja valvovia sekä korruptiota torjuvia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;
p)   tuetaan väkivallan uhreja ja vaarassa olevia henkilöitä auttavia, majoittavia ja suojelevia järjestöjä, myös naisten turvakoteja.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta
1.  Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä.
 1.  Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä, ja avustukset voivat olla toimikohtaisia avustuksia, monivuotisia toiminta-avustuksia ja porrastettuja avustuksia.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 2 kohta
2.  Arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.
 2.  Arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista. Arviointikomitean kokoonpanossa on varmistettava tasapainoinen sukupuolijakauma.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta
1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoidut rahastot mukaan lukien, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. [Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa].
 1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoidut rahastot mukaan lukien, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja ja että päällekkäinen rahoitus vältetään osoittamalla selvästi kunkin menoluokan rahoituslähteet moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. [Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa].
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 2 kohta – a alakohta – 1 luetelmakohta
–  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;
 –  jäsenvaltio tai jäsenvaltioon sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 2 kohta – a alakohta – 2 luetelmakohta
–  ohjelmaan assosioitunut kolmas maa;
 –  ohjelmaan tämän asetuksen 7 artiklan mukaisesti assosioitunut kolmas maa 2 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden osalta;
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.
 b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu voittoa tavoittelematon oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 3 kohta
3.  Euroopan tasa-arvoelinten verkostolle (EQUINET) voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä toiminta-avustus sen pysyvään työohjelmaan liittyvien kulujen rahoittamista varten.
 3.  Euroopan tasa-arvoelinten verkostolle (EQUINET) voidaan myöntää ilman ehdotuspyyntöä toiminta-avustus 6 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti sen pysyvään työohjelmaan liittyvien kulujen rahoittamista varten edellyttäen, että sen työohjelmasta on tehty sukupuolivaikutusten arviointi.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – otsikko
Työohjelma
 Työohjelma ja monivuotiset painopisteet
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla.
 (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Komissio soveltaa kumppanuusperiaatetta määrittäessään ohjelman painopisteitä ja tarjoaa sidosryhmille mahdollisuuden osallistua kattavasti ohjelman ja sen työohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin 15 a artiklan mukaisesti.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 kohta
2.  Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä. Täytäntöönpanosäädös hyväksytään 19 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.
 2.  Siirretään komissiolle valta antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta perustamalla asiaankuuluva työohjelma.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta
1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 2 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.
 1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 2 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa kerätään tarvittaessa sukupuolen mukaan eriteltyinä. Luettelo indikaattoreista esitetään liitteessä II.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.
 3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset ja vähiten rasitetta aiheuttavat raportointivaatimukset. Raportointivaatimusten täyttämisen helpottamiseksi komissio tarjoaa käyttöön käyttäjäystävälliset raportointimuodot ja tarjoaa ohjaus- ja tukiohjelmia, jotka on suunnattu erityisesti kansalaisyhteiskunnan organisaatioille, joilla ei välttämättä ole tarvittavaa tietotaitoa, resursseja tai henkilökuntaa raportointivaatimusten täyttämiseksi.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 1 kohta
1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.
 1.  Arvioinneissa on otettava huomioon sukupuolinäkökulma ja esitettävä sukupuolen mukaan eriteltyjä lukuja, niissä on oltava erillinen luku kustakin lohkosta, niissä on otettava huomioon ohjelmalla saavutettujen henkilöiden lukumäärä, heidän antamansa palaute ja ohjelman maantieteellinen kattavuus, ja ne on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt. Väliarvioinnissa on otettava huomioon edeltävien ohjelmien (perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelman) pitkän aikavälin vaikutuksia koskevien arviointien tulokset.
 2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteuttaminen on käynnistynyt. Väliarvioinnissa on otettava huomioon edeltävien ohjelmien (perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelman ja Kansalaisten Eurooppa -ohjelman) pitkän aikavälin vaikutuksia koskevien arviointien tulokset. Väliarviointiin on sisällyttävä sukupuolivaikutusten arviointi, jotta voidaan arvioida, missä määrin sukupuolten tasa-arvoon liittyvät ohjelman tavoitteet on saavutettu, varmistaa, ettei millään ohjelman osalla ole tahattomia kielteisiä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon, ja määrittää suosituksia siitä, miten tulevia ehdotuspyyntöjä ja toiminta-avustuksia koskevia päätöksiä voidaan kehittää siten, että niillä edistetään aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoon liittyviä näkökohtia.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 kohta
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
 4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Komissio julkaisee arvioinnit ja asettaa ne helposti saataville verkkosivustollaan.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
 2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 13 ja 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 3 kohta
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13 ja 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 4 kohta
4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
 4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Kuultavan asiantuntijaryhmän kokoonpanossa on varmistettava tasapainoinen sukupuolijakauma. Valmistellessaan ja laatiessaan delegoituja säädöksiä komissio varmistaa, että kaikki asiakirjat, säädösesitykset mukaan lukien, jaetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle oikea-aikaisesti ja samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille. Jos Euroopan parlamentti ja neuvosto katsovat sen tarpeelliseksi, ne voivat kumpikin lähettää asiantuntijoita komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä ja joihin jäsenvaltioiden asiantuntijat on kutsuttu. Tätä varten Euroopan parlamentille ja neuvostolle on toimitettava seuraavia kuukausia koskeva suunnitelma ja kutsut kaikkiin asiantuntijakokouksiin.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 5 kohta
5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
 5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti kansalaisilla ja muilla sidosryhmillä on neljä viikkoa aikaa ilmaista näkemyksensä delegoitua säädöstä koskevasta luonnoksesta. Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa on kuultava luonnokseen liittyen, jotta voidaan hyödyntää kansalaisjärjestöjen ja paikallisten ja alueellisten viranomaisten kokemuksia ohjelman toteutuksessa.
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 6 kohta
6.  Edellä olevan 14 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
 6.  Edellä olevan 13 tai 14 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 kohta
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
 1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla myös vammaisille henkilöille käyttökelpoisessa muodossa olevaa johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö sekä tarvittaessa tällä tavalla rahoitettujen toimien avustuksensaajat ja niiden osallistujat mukaan lukien, jotta voidaan osoittaa unionin tason lisäarvo ja tukea komission tiedonkeruuta talousarvion avoimuuden lisäämiseksi.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista, sikäli kuin painopisteet liittyvät 2 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
 2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia.
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
18 aartikla (uusi)
18 a artikla
Ohjelman yhteyspisteet
Kussakin jäsenvaltiossa on oltava riippumaton ohjelman yhteyspiste, jossa työskentelevä henkilökunta on pätevää ja jonka tehtävänä on tarjota ohjelman sidosryhmille ja avustuksensaajille riippumatonta ohjausta, käytännön tietoa ja avustusta kaikissa ohjelmaan liittyvissä asioissa, myös sen hakumenettelyssä.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
19 artikla
19 artikla
 Poistetaan.
Komiteamenettely
1.  Komissiota avustaa komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.
3.  Komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsitelläkseen ohjelman yksittäisiä lohkoja.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
Liite -I (uusi)
Liite -I
Edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut ohjelman määrärahat kohdennetaan seuraavasti:
(a)  6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määrästä
–  vähintään 15 prosenttia toimiin, joilla toteutetaan 3 artiklan a a alakohdassa tarkoitettu erityistavoite;
–  vähintään 40 prosenttia toimiin, joilla toteutetaan 5 artiklan -a alakohdassa tarkoitettu erityistavoite; ja
–  vähintään 45 prosenttia toimiin, joilla toteutetaan 3 artiklan a ja b alakohdassa ja 5 artiklan a ja b alakohdassa tarkoitetut erityistavoitteet;
(b)  6 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta määrästä
–  15 prosenttia muistiperintöä koskeviin toimiin;
–  65 prosenttia demokraattiseen toimintaan osallistumiseen;
–  10 prosenttia tunnetuksi tekemistä koskeviin toimiin; ja
–  10 prosenttia hallintoon.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
Liite I
Liite I
 Poistetaan.
Ohjelmasta tuettavat toimet
Ohjelman 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin pyritään erityisesti tukemalla seuraavia toimia:
(a)   lisätään tietoisuutta ja jaetaan tietoa, jotta parannetaan ohjelman kattamilla aloilla sovellettavaa toimintapolitiikkaa ja oikeuksia koskevaa tietämystä;
(b)   edistetään vastavuoroista oppimista vaihtamalla hyviä toimintatapoja sidosryhmien parissa, jotta parannetaan tietämystä ja vastavuoroista ymmärtämystä sekä lisätään kansalaisvaikuttamista ja osallistumista demokraattiseen toimintaan;
(c)   toteutetaan analyysi- ja seurantatoimia1, joilla parannetaan ymmärtämystä ohjelmaan kuuluvien alojen tilanteesta jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla ja parannetaan EU:n lainsäädännön ja politiikan täytäntöönpanoa;
(d)   koulutetaan asianomaisia sidosryhmiä, jotta parannetaan heidän tietämystään alalla sovellettavasta toimintapolitiikasta ja oikeuksista;
(e)   kehitetään ja ylläpidetään tieto- ja viestintäteknisiä välineitä;
(f)   lisätään kansalaisten tietämystä Euroopan kulttuurista, historiasta ja muistiperinnöstä sekä vahvistetaan unioniin kuuluvuuden tunnetta;
(g)   tuodaan yhteen eri kansalaisuuksia ja kulttuureja edustavia eurooppalaisia antamalla heille mahdollisuus osallistua ystävyyskaupunkitoimintaan;
(h)   kannustetaan ja helpotetaan aktiivista osallistumista demokraattisemman unionin rakentamiseen ja lisätään tietoisuutta oikeuksista ja arvoista tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;
(i)   rahoitetaan asetuksen [(EU) N:o 211/2011] täytäntöönpanoon tarvittavaa teknistä ja organisatorista tukea ja tuetaan näin kansalaisten oikeutta panna vireille ja tukea eurooppalaisia kansalaisaloitteita;
(j)   kehitetään eurooppalaisten verkostojen valmiuksia edistää ja kehittää edelleen unionin lainsäädäntöä, poliittisia tavoitteita ja strategioita sekä tuetaan ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivia kansalaisyhteiskunnan organisaatioita;
(k)   lisätään tietoa ohjelmasta ja levitetään ja siirretään sen tuloksia ja pyritään saavuttamaan useampia kansalaisia, mukaan luettuna perustamalla ja tukemalla ohjelman yhteyspisteitä/kansallisten yhteyspisteiden verkostoa.
1 Näihin sisältyvät muun muassa tiedon keruu ja tilastojen laatiminen, yhteisten menetelmien ja tarvittaessa indikaattoreiden tai vertailuarvojen kehittäminen, tutkimukset, selvitykset, analyysit ja mielipidemittaukset, arvioinnit, vaikutustenarviointi sekä oppaiden, raporttien ja koulutusmateriaalin laatiminen ja julkaiseminen.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 1 kohta – johdantokappale
Ohjelmaa seurataan sellaisten indikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, ja pyrkimyksenä on minimoida hallinnolliset rasitteet ja kustannukset. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista:
 Ohjelmaa seurataan sellaisten tulosindikaattoreiden perusteella, joiden tarkoituksena on mitata, missä määrin ohjelman yleis- ja erityistavoitteet on saavutettu, ja pyrkimyksenä on minimoida hallinnolliset rasitteet ja kustannukset. Indikaattorit on mahdollisuuksien mukaan eriteltävä iän, sukupuolen ja muiden kerättävien tietojen (esimerkiksi etninen alkuperä, vammaisuus ja sukupuoli-identiteetti jne.) mukaan. Tätä varten kerätään tietoja seuraavista avainindikaattoreista:
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 1 kohta – taulukko
Niiden henkilöiden määrä, jotka on saavutettu
 Niiden henkilöiden määrä sukupuolen ja iän mukaan eriteltynä, jotka on saavutettu
i)  koulutustoimilla;
 i)  koulutustoimilla;
ii)  vastavuoroista oppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa koskevilla toimilla;
 ii)  vastavuoroista oppimista ja hyvien toimintatapojen vaihtoa koskevilla toimilla;
iii)  tietoisuuden lisäämistä koskevilla toimilla ja tiedotus- ja levitystoimilla.
 iii)  tietoisuuden lisäämistä koskevilla toimilla ja tiedotus- ja levitystoimilla.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 1 kohta – 1 a rivi (uusi)
Komissio julkistaa vuosittain myös seuraavat seurausindikaattorit:
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 1 kohta – 1 b rivi (uusi)
Hakemusten ja rahoitettavien toimien lukumäärä 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luettelon ja lohkojen mukaan eriteltynä
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 1 kohta – 1 c rivi (uusi)
Hakijoiden 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun luettelon ja lohkojen osalta pyytämän rahoituksen määrä.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
Liite II – taulukko – 6 rivi
Ohjelman toimista seuranneiden kansainvälisten verkostojen ja aloitteiden määrä, joissa keskitytään eurooppalaiseen muisti- ja kulttuuriperintöön
 Ohjelman toimista seuranneiden kansainvälisten verkostojen ja aloitteiden määrä, joissa keskitytään eurooppalaiseen muistiperintöön, perintöön ja kansalaisvuoropuheluun.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
Liite II – taulukko – 6 a rivi (uusi)
Hankkeiden maantieteellinen jakautuminen

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0468/2018).

Päivitetty viimeksi: 13. joulukuuta 2019Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö