Hyväksytyt tekstit - Romanien integrointistrategiat

Choisissez la langue de votre document :

Hakemisto

Edellinen

Seuraava

Koko teksti

Menettely : 2019/2509(RSP)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari : B8-0098/2019
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit : B8-0098/2019		Keskustelut :		Äänestykset : PV 12/02/2019 - 9.14 CRE 12/02/2019 - 9.14 Äänestysselitykset		Hyväksytyt tekstit : P8_TA(2019)0075

Hyväksytyt tekstit

124k

49k

Tiistai 12. helmikuuta 2019 - Strasbourg

Romanien integrointistrategiat

P8_TA(2019)0075

B8-0098/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. helmikuuta 2019 tarpeesta laatia vahvistettu vuoden 2020 jälkeinen EU:n strateginen puitekehys romanien osallisuutta edistäville kansallisille strategioille ja tehostaa romanivastaisuuden torjuntaa (2019/2509(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

– ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille” (COM(2011)0173) ja sen jälkeen annetut täytäntöönpano- ja arviointikertomukset,

– ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen,

– ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön romanien tunnustamisesta ryhmäksi, jota on erityisesti suojeltava syrjinnältä,

– ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselman 2153 (2017) romanien ja travellerien osallisuuden edistämisestä,

– ottaa huomioon rodusta tai etnisestä alkuperästä riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta 29. kesäkuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/43/EY(1),

– ottaa huomioon 9. joulukuuta 2013 annetun neuvoston suosituksen jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä(2) sekä 8. joulukuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät romanien integrointiprosessin nopeuttamisesta ja 13. lokakuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksesta nro 14/2016,

– ottaa huomioon rasismin ja muukalaisvihan tiettyjen muotojen ja ilmaisujen torjumisesta rikosoikeudellisin keinoin 28. marraskuuta 2008 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2008/913/YOS(3),

– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman perusoikeusnäkökohdista romanien integroinnissa EU:ssa: romanivastaisuuden torjunta(4),

– ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman kansainvälisen romanipäivän johdosta – mustalaisvastaisuus Euroopassa ja romanien toisen maailmansodan aikaisen kansanmurhan tunnustaminen EU:ssa(5),

– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston perusoikeusraportin vuodelta 2016 ja viraston EU-MIDIS I- ja EU-MIDIS II -kyselyt sekä monet muut kyselyt ja raportit romaneista,

– ottaa huomioon 3. huhtikuuta 2017 rekisteröidyn eurooppalaisen kansalaisaloitteen ”Minority SafePack”,

– ottaa huomioon romanijärjestöjen, romaniasioita edistävien kansalaisjärjestöjen ja tutkimuslaitosten asiaa koskevat raportit ja suositukset,

– ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A. ottaa huomioon, että romanivastaisuus(6) on erityinen rasismin muoto, rodulliseen ylemmyyteen perustuva ideologia ja epäinhimillistämisen ja institutionaalisen rasismin muoto, jota historiallinen syrjintä ruokkii ja joka ilmenee muun muassa väkivaltana, vihapuheena, hyväksikäyttönä, leimaamisena ja mitä räikeimpänä syrjintänä(7);

B. ottaa huomioon, että romanit(8) eivät edelleenkään voi käyttää perusluonteisia ihmisoikeuksiaan Euroopassa;

C. toteaa, että komission kertomuksessa vuoteen 2020 ulottuvia, romanien integraatiota edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n puitekehyksen arvioinnista (COM(2018)0785) korostetaan, että ”puitekehys on ollut keskeisen tärkeä sellaisten EU:n ja kansallisten välineiden ja rakenteiden kehittämisessä, joilla pyritään edistämään romanien osallisuutta, mutta romanien syrjimisen lopettamista koskevaa tavoitetta ei ole saavutettu”;

D. ottaa huomioon, että komission arviointi osoittaa, että osallisuutta edistävissä strategioissa on tarkasteltava eri tavoitteita samanaikaisesti noudattaen kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa kiinnitetään entistä suurempi huomio romanivastaisuuden torjuntaan; toteaa, että puitekehykseen pitäisi neljän romanien osallisuutta koskevan tavoitteen (koulutus, asunnot, työpaikat ja terveydenhuolto) lisäksi sisällyttää syrjimättömyyttä koskeva erityistavoite sekä romanien osallisuutta edistäviä tavoitteita;

E. huomauttaa, että romanien osallisuudessa saavutettu edistyminen on kaiken kaikkiaan vähäistä; ottaa huomioon, että parannuksia havaittiin koulunkäynnin keskeyttämisessä ja varhaiskasvatuksessa mutta koulujen erottelussa tapahtui heikennys; toteaa, että romanien oma arvio terveydentilastaan on parantunut, mutta terveydenhuollon saatavuus on edelleen heikkoa; huomauttaa, että useimmissa jäsenvaltioissa parannusta ei havaittu työllistymisessä, ja työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien romaninuorten määrä on jopa kasvanut; toteaa, että asumistilanteeseen liittyy vakavia ongelmia ja köyhyyden poistamisessa on edistytty vain vähän; ottaa huomioon, että romanivastaisuus ja sen ilmentymät, kuten viharikokset ja vihapuhe verkossa ja muualla, aiheuttavat edelleen suurta huolta; huomauttaa, että EU:n toimien katsottiin tuoneen lisäarvoa kansallisille romanipolitiikoille ja niiden täytäntöönpanolle poliittisen, hallinnollisen ja taloudellisen ulottuvuuden kautta;

F. toteaa, että arvioinnin mukaan puitekehyksen alustavassa suunnittelussa oli puutteita ja sen vaikuttavuus on täytäntöönpanon aikana ollut vähäistä;

G. ottaa huomioon, että arvioinnissa korostetaan, että romanien vaikutusvalta ja osallistuminen on varmistettava erityisin toimenpitein; toteaa, että romanien ja kansalaisjärjestöjen vaikutusvallan ja valmiuksien lisääminen on erittäin tärkeää;

H. huomauttaa, että arvioinnin mukaan EU:n puitekehyksessä ei kiinnitetty tarpeeksi huomiota romanien erityisryhmiin, että on käsiteltävä moninkertaista ja moniperusteista syrjintää ja että strategioissa on otettava huomioon vahva sukupuoliulottuvuus ja lapsilähtöinen lähestymistapa;

I. toteaa, että nykyisestä EU:n puitekehyksestä puuttuvat selkeät päämäärät ja mitattavissa olevat tavoitteet; huomauttaa, että laadulliset ja määrälliset seurantamenettelyt ovat riittämättömiä eivätkä maakohtaiset suositukset ole sitovia; katsoo, että romanien ja romaniyhteisöjen rajallista osallistumista romaneja koskevien toimenpiteiden, ohjelmien ja hankkeiden suunnitteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin ei ole puitekehyksessä käsitelty riittävästi;

J. toteaa, että useimmissa yleisissä ohjelmissa ei edistetä romanien osallisuutta ja että rakennerahastoista katetuilla kohdennetuilla toimilla ei saatu aikaan kestäviä myönteisiä muutoksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevien romanien elämään;

K. katsoo, että jäsenvaltioilla on selkeä vastuu toteuttaa korjaavia toimenpiteitä, joilla puututaan romaneja syrjiviin käytäntöihin;

L. huomauttaa, että on välttämätöntä rakentaa luottamusta romanien ja muiden välillä, jotta romanien elämänlaatua ja mahdollisuuksia voidaan parantaa; toteaa, että luottamusta tarvitaan koko yhteiskunnassa;

1. toistaa kantansa, pyyntönsä ja suosituksensa, jotka se esitti ja hyväksyi 25. lokakuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa perusoikeusnäkökohdista romanien integroinnissa EU:ssa: romanivastaisuuden torjunta; pitää valitettavana, että tässä päätöslauselmassa esitettyjen suositusten johdosta on toteutettu vain vähän toimia;

2. kehottaa komissiota

	i.	toimimaan parlamentin, neuvoston ja useiden kansalaisjärjestöjen ja asiantuntijoiden esittämien pyyntöjen mukaisesti ja esittämään vuoden 2020 jälkeiseksi ajaksi romanien osallisuutta edistäviä kansallisia strategioita koskevan EU:n strategisen puitekehyksen, johon sisältyy useampia ensisijaisia aloja ja selkeitä ja sitovia tavoitteita, aikatauluja ja indikaattoreita romaniyhteisöjen erityishaasteiden seuraamiseksi ja ratkaisemiseksi romaniyhteisöjen monimuotoisuuden huomioon ottaen, ja osoittamaan tähän merkittävän määrän julkisia varoja;
	ii.	ottamaan romanien edustajat, kansalaisjärjestöt ja kansallisten tasa-arvoelinten eurooppalaisen verkoston (Equinet) riittävässä määrin mukaan EU:n strategisen puitekehyksen suunnitteluun, muun muassa näkyvässä ja helposti saavutettavassa kuulemismenettelyssä, ja mahdollistamaan niiden tarkoituksenmukaisen osallistumisen sen täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin, jotta niiden omavastuullisuutta voidaan lujittaa;
	iii.	ottamaan romanivastaisuuden torjunnan EU:n strategisen puitekehyksen keskiöön, myös sisällyttämällä siihen syrjimättömyyttä koskevan erityistavoitteen sekä muita tavoitteita, kuten romanien osallisuuden ympäristön kannalta kestävään digitaaliyhteiskuntaan ja heidän tasavertaisen edustuksensa kaikilla elämänaloilla, ja kannustamaan jäsenvaltioita siihen, että ne kehittävät kohdennettuja strategioita ja konkreettisia toimia romanivastaisuuden torjumiseksi sen lisäksi, että torjutaan yhtä sen ilmentymismuotoa eli sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä;
	iv.	varmistamaan, että moninkertaisen ja moniperusteisen syrjinnän torjunta, tasa-arvon valtavirtaistaminen ja lapsilähtöinen lähestymistapa otetaan asianmukaisesti huomioon EU:n strategisessa puitekehyksessä;
	v.	varmistamaan, että se osoittaa riittävät henkilöresurssit ja taloudelliset resurssit siihen, että sillä on tarvittavat valmiudet harjoittaa seurantaa ja tarjota tukea ja neuvontaa romaniväestön osallisuutta edistävien kansallisten strategioiden täytäntöönpanossa, mukaan lukien neuvonta kansallisille romaniasioiden yhteyspisteille;
	vi.	lujittamaan perusoikeusviraston toimeksiantoa, institutionaalisia valmiuksia, henkilöresursseja ja talousarviota, jotta se voi auttaa romanien osallisuutta edistävien kansallisten strategioiden suunnittelussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa;
	vii.	hyväksymään henkilöstön monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevan strategian, jotta EU:n toimielinten henkilöstössä olisi romaneja;
	viii.	kiinnittämään EU:n strategisessa puitekehyksessä huomiota romaniväestön erityisryhmiin, kuten oikeuttaan liikkumisvapauteen käyttäviin EU:n romaneihin, muihin kuin EU:n kansalaisiin ja romaneihin liittymisneuvotteluja käyvissä maissa;
	ix.	sisällyttämään EU:n strategiseen puitekehykseen totuus-, tunnustamis- ja sovintoprosessin luottamuksen rakentamiseksi ja tuomaan esille konkreettisia kulttuurisia ja rakenteellisia toimenpiteitä ja aloitteita, joita tuetaan EU:n varoilla;
	x.	selvittämään jatkossakin jäsenvaltioiden yleisen toimintapolitiikan osallistavuuden eurooppalaisella ohjausjaksolla Eurooppa 2020 -strategian puitteissa ja säilyttämään vahvan yhteyden osallistavien rakenneuudistusten, romanien osallisuutta koskevien tavoitteiden ja jäsenvaltioissa tapahtuvan EU:n rahoituksen käytön välillä;

3. kehottaa jäsenvaltioita

	i.	laatimaan vuoden 2020 jälkeiseksi ajaksi romanien osallisuutta edistäviä kansallisia strategioita, joihin sisältyy useampia ensisijaisia aloja ja selkeitä ja sitovia tavoitteita, aikatauluja ja indikaattoreita romaniyhteisöjen erityishaasteiden seuraamiseksi ja ratkaisemiseksi romaniyhteisöjen monimuotoisuuden huomioon ottaen, ja osoittamaan tähän merkittävän määrän julkisia varoja;
	ii.	noudattamaan alhaalta ylöspäin suuntautuvaa lähestymistapaa ja ottamaan romanien edustajat, yhteisöt, kansalaisjärjestöt ja tasa-arvoelimet mukaan romanien osallisuutta edistävien kansallisten strategioiden suunnitteluun sekä mahdollistamaan niiden tarkoituksenmukaisen osallistumisen strategioiden täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin;
	iii.	ottamaan romanivastaisuuden torjunnan strategioiden keskiöön sen lisäksi, että torjutaan yhtä sen ilmentymismuotoa eli sosiaalista ja taloudellista syrjäytymistä; kehittämään kohdennettuja strategioita ja konkreettisia toimia romanivastaisuuden torjumiseksi, kuten tutkimaan romaneihin kohdistuvia ja aiemmin kohdistuneita rasistisia hyökkäyksiä; edistämään romanien tasavertaista edustusta kaikilla elämänaloilla, kuten tiedotusvälineissä, julkisissa instituutioissa ja poliittisissa elimissä;
	iv.	varmistamaan, että moninkertaisen ja moniperusteisen syrjinnän torjunta, tasa-arvon valtavirtaistaminen ja lapsilähtöinen lähestymistapa otetaan asianmukaisesti huomioon niiden strategioissa;
	v.	asettamaan lapset selkeästi etusijalle romanien osallisuutta edistävien kansallisten strategioiden suunnittelussa ja täytäntöönpanossa; toteaa jälleen kerran, että on tärkeää suojella ja edistää romanilasten yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää kaikkia oikeuksia;
	vi.	lujittamaan kansallisten romaniasioiden yhteyspisteiden toimeksiantoa, institutionaalisia valmiuksia, henkilöresursseja ja talousarviota sekä varmistamaan niiden tarkoituksenmukaisen tehtävän julkishallintojen rakenteessa, jotta ne voivat hoitaa työnsä tehokkaan monialaisen koordinoinnin kautta;
	vii.	kiinnittämään strategioissaan huomiota romaniväestön erityisryhmiin, kuten oikeuttaan liikkumisvapauteen käyttäviin EU:n romaneihin, muihin kuin EU:n kansalaisiin ja romaneihin liittymisneuvotteluja käyvissä maissa;
	viii.	sisällyttämään strategioihinsa totuus-, tunnustamis- ja sovintoprosessin luottamuksen rakentamiseksi ja tuomaan esille konkreettisia kulttuurisia ja rakenteellisia toimenpiteitä ja aloitteita, joita tuetaan julkisilla varoilla;
	ix.	varmistamaan ja turvaamaan käytännössä yleisen toimintapolitiikkansa osallistavuuden ja käyttämään saatavilla olevia EU:n rakennerahastojen määrärahoja romanien elinolojen ja mahdollisuuksien parantamiseen avoimesti ja vastuullisesti; tutkimaan nykyistä ja aiempaa asiaa koskevien määrärahojen väärinkäyttöä ja ryhtymään oikeustoimiin väärinkäyttöön syyllistyneitä vastaan; toteuttamaan tarvittavat toimet, jotta voidaan varmistaa kaikkien romaniyhteisöille tarkoitettujen varojen hyödyntäminen, nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen päättymiseen mennessä;

4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden ja ehdokasmaiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unionin perusoikeusvirastolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle, alueiden komitealle jaettavaksi valtiotasoa alemmille kansanedustuslaitoksille ja valtuustoille, Euroopan neuvostolle ja Yhdistyneille kansakunnille.

(1)	EYVL L 180, 19.7.2000, s. 22.
(2)	EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1.
(3)	EUVL L 328, 6.12.2008, s. 55.
(4)	EUVL C 346, 27.9.2018, s. 171.
(5)	EUVL C 328, 6.9.2016, s. 4.
(6)	Romanivastaisuudesta käytetään toisinaan erilaisia nimiä, ja siihen viitataan eri jäsenvaltioissa joskus hieman eri termein, kuten Antiziganismus.
(7)	ECRIn yleistä politiikkaa koskeva suositus nro 13 romanivastaisuuden ja romaneihin kohdistuvan syrjinnän torjumisesta.
(8)	Termiä ’romani’ käytetään tässä yläkäsitteenä, joka kattaa erilaiset asiaan liittyvät ryhmät, jotka saattavat olla kulttuuriltaan ja elämäntavoiltaan erilaisia ja joita elää eri puolilla Eurooppaa, kuten romanit, travellerit, sintit, manouchet, kalet, romanichalit, boyashit, ashkalit, ”egyptiläiset”, jenishit, domit ja lomit, riippumatta ryhmien mahdollisesta liikkuvuudesta.

Päivitetty viimeksi: 27. tammikuuta 2020

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö