Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/2111(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0041/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0041/2019

Keskustelut :

PV 11/02/2019 - 16
CRE 11/02/2019 - 16

Äänestykset :

PV 12/02/2019 - 9.15
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0076

Hyväksytyt tekstit
PDF 172kWORD 58k
Tiistai 12. helmikuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
Perussopimusten määräysten täytäntöönpano EU:n kansalaisuuden osalta
P8_TA(2019)0076A8-0041/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. helmikuuta 2019 perussopimusten määräysten täytäntöönpanosta EU:n kansalaisuuden osalta (2018/2111(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 6, 9, 10, 11, 12, 21 ja 23 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8, 9, 10, 15, 18, 20, 21, 22, 23, 24, 26, 45, 46, 47 ja 153 ja 165 artiklan,

–  ottaa huomioon SEU:n 10 ja 11 artiklan sekä 10 artiklan 3 kohdan toteamuksen, jonka mukaan kaikilla kansalaisilla on oikeus osallistua demokratian toteuttamiseen unionissa,

–  ottaa huomioon SEU:n 3 artiklan 2 kohdassa vahvistetun henkilöiden vapaan liikkuvuuden,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon monivuotisen rahoituskehyksen vuosiksi 2020–2027,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta 29. huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY(2),

–  ottaa huomioon Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 14. huhtikuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 390/2014(3),

–  ottaa huomioon työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta unionin alueella 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 492/2011(4),

–  ottaa huomioon työnvälityspalvelujen eurooppalaisesta verkostosta (Eures), liikkuvuuspalvelujen tarjoamisesta työntekijöille ja työmarkkinoiden yhdentymisen tiivistämisestä ja asetusten (EU) N:o 492/2011 ja (EU) N:o 1296/2013 muuttamisesta 13. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/589(5),

–  ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta 7. syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY(6),

–  ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY ja hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 muuttamisesta 20. marraskuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/55/EU(7),

–  ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston direktiiviksi EU:n tilapäisen matkustusasiakirjan laatimisesta ja päätöksen 96/409/YUTP kumoamisesta (COM(2018)0358),

–  ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2015 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2015/637 yhteensovittamis- ja yhteistyötoimenpiteistä edustusta vailla oleville unionin kansalaisille kolmansissa maissa annettavan konsuliviranomaisten suojelun helpottamiseksi ja päätöksen 95/553/EY(8) kumoamisesta,

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta (COM(2018)0383),

–  ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2009 annetun komission tiedonannon Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetun direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanon ja soveltamisen parantamisesta (COM(2009)0313),

–  ottaa huomioon 24. tammikuuta 2017 annetun komission kertomuksen ”Kansalaisten oikeuksista vahvempia demokraattisen muutoksen unionissa – Katsaus Euroopan unionin kansalaisuuteen vuonna 2017” (COM(2017)0030),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetun komission suosituksen vaaliyhteistyöverkostoista, läpinäkyvyydestä verkossa, suojautumisesta kyberturvallisuuden häiriötilanteilta sekä disinformaatiokampanjoiden torjumisesta Euroopan parlamentin vaalien yhteydessä (C(2018)5949),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin toiminnan parantamisesta hyödyntämällä Lissabonin sopimuksen tarjoamia mahdollisuuksia(9),

–  ottaa huomioon 28. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta(10) sekä ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta (COM(2017)0482),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman unionin kansalaisuuden myymisestä(11),

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU-asioiden oppimisesta koulussa(12),

–  ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman Kansalaisten Eurooppa -ohjelmasta vuosina 2014–2020 14. huhtikuuta 2014 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 390/2014 täytäntöönpanosta(13),

–  ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n kansalaisten vapautta liikkua ja työskennellä sisämarkkinoilla rajoittavista tekijöistä(14),

–  ottaa huomioon 31. tammikuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon ”EU:n kansalaisuuden lujittaminen: EU:n kansalaisten vaalioikeuksien edistäminen”,

–  ottaa huomioon politiikkayksikkö C:n vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen ”Obstacles to the right of free movement and residence for EU citizens and their families”,

–  ottaa huomioon perusoikeusviraston vuoden 2018 raportin ”Making EU citizens’ rights a reality: national courts enforcing freedom of movement and related rights”,

–  ottaa huomioon Eurobarometrin 89/2018 tulokset,

–   ottaa huomioon 7. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin kokoonpanosta(15),

–   ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2018 esittämänsä kannan esityksestä neuvoston päätökseksi 20 päivänä syyskuuta 1976 annetun neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitteenä olevan, edustajien valitsemisesta Euroopan parlamenttiin yleisillä välittömillä vaaleilla annetun säädöksen muuttamisesta(16),

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2018 tekemänsä päätöksen Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisiä suhteita koskevan puitesopimuksen tarkistamisesta(17),

–   ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista(18),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 – parlamentin kanta yhteisymmärryksen saavuttamiseksi(19),

–   ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle aiheesta ”Vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien turvaaminen” (COM(2018)0637),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön sekä kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0041/2019),

A.  ottaa huomioon, että unionin kansalaisuus ja siihen liittyvät oikeudet otettiin alun perin käyttöön Maastrichtin sopimuksessa vuonna 1992 ja että niitä tehostettiin sittemmin joulukuussa 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa mutta ne on pantu vain osittain täytäntöön;

B.  ottaa huomioon, että oikeudet, arvot ja periaatteet, joihin unioni perustuu ja joita korostetaan SEU:n 2 ja 6 artiklassa, sijoittavat kansalaisen Eurooppa-hankkeen keskiöön; ottaa huomioon, että keskustelu Euroopan tulevaisuudesta merkitsee myös yhteisen identiteettimme vahvuuden pohdintaa;

C.  ottaa huomioon, että unionin toimielinten ja päätöksentekoprosessien avoimuutta, loukkaamattomuutta ja vastuullisuutta koskevat periaatteet, sellaisina kuin on esitetty SEU:n 10 ja 11 artiklassa ja perusoikeuskirjan 41 artiklassa, ovat kansalaisuuden käsitteen keskeisiä elementtejä ja olennaisia rakennettaessa ja vahvistettaessa unionin yleistä uskottavuutta ja sitä kohtaan tunnettua luottamusta; ottaa huomioon, että turvautuminen tilapäisiin ja hallitusten välisiin järjestelyihin ja välineisiin useilla unionin politiikan aloilla sekä turvautuminen epävirallisiin päätöksentekoelimiin, millä kierretään tavanomaista lainsäädäntömenettelyä ja viedään se toimielinten ulkopuolelle, on vaarassa vakavasti heikentää näitä periaatteita;

D.  ottaa huomioon, että unionilla on ollut vaikeuksia monessa kriisissä, joilla on merkittäviä sosiaalis-taloudellisia seurauksia, mikä on nostanut esiin populistisia ja kansallismielisiä ideologioita, jotka perustuvat poissulkeviin identiteetteihin ja ylivaltaa korostaviin kriteereihin, jotka ovat ristiriidassa eurooppalaisten arvojen kanssa;

E.  ottaa huomioon, että erilaisten kriisien epätyydyttävä hoitaminen on lisännyt kansalaisten tyytymättömyyttä joihinkin unionin yhdentymishankkeen tuloksiin; ottaa huomioon, että on olennaista varmistaa, että unionin kansalaisuutta pidetään kansalaisten keskuudessa arvostettuna etuoikeutena, mukaan luettuna EU-hanketta kohtaan tunnetun luottamuksen palauttaminen, ja että asetetaan etusijalle kaikkien kansalaisten oikeuksien edistäminen, mukaan luettuina muun muassa demokratian laadun parantaminen unionissa, perusoikeuksien ja -vapauksien käytännön nauttiminen ja kaikkien kansalaisten mahdollisuus osallistua unionin demokraattiseen elämään samalla kun mahdollistetaan kansalaisyhteiskunnan suurempi osallistuminen päätöksenteko- ja täytäntöönpanoprosesseihin;

F.  ottaa huomioon, että kansalaisaloitetta koskevan direktiivin meneillään olevalla uudelleentarkastelulla pyritään parantamaan sen tehokkuutta sekä vahvistamaan osallistuvaa demokratiaa ja aktiivista kansalaisuutta;

G.  toteaa, että unionin kansalaisuus saadaan jäsenvaltion kansalaisuuden kautta ja että viimeksi mainittua säännellään kansallisella lainsäädännöllä; ottaa huomioon, että samanaikaisesti unionin kansalaisuudesta johtuvat oikeudet ja velvollisuudet on vahvistettu unionin lainsäädännössä eivätkä ne riipu jäsenvaltioista, jolloin ne eivät perusteetta voi rajoittaa niitä;

H.  ottaa huomioon, että kansallisen kansalaisuuden saannin osalta jäsenvaltioihin pitäisi soveltaa unionin lainsäädännön periaatteita, kuten suhteellisuutta, oikeusvaltioperiaatetta ja syrjimättömyyttä, joita on perusteellisesti käsitelty Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä;

I.  ottaa huomioon, että brexitin mahdollisuus on korostanut unionin kansalaisuuden tarjoamien oikeuksien merkitystä erityisesti nuorten eurooppalaisten keskuudessa sekä niiden roolia miljoonien unionin kansalaisten elämässä, ja se on myös lisännyt tietoisuutta unionissa tällaisten oikeuksien mahdollistamisesta menettämisestä molemmilla puolilla;

J.  ottaa huomioon, että keskimääräinen äänestysprosentti vuoden 2014 Euroopan parlamentin vaaleissa oli 42,6 %; ottaa huomioon, että viimeisimmän Eurobarometri‑tutkimuksen mukaan vain 19 % haastatelluista eurooppalaisista tiesi seuraavien EU-vaalien ajankohdan;

K.  ottaa huomioon, että unionin kansalaiset ovat miltei täysin tietämättömiä Europe Direct -toimistoista, vaikka niiden päärooli on jakaa tietoa;

L.  ottaa huomioon, että eri puolilla unionia on yli 400 Europe Direct -tiedotuskeskusta, jotka osaltaan auttavat komissiota tiedottamaan kansalaisille näitä välittömästi kiinnostavista unionin politiikoista ja pyrkivät olemaan yhteydessä kansalaisiin paikallisella ja alueellisella tasolla;

M.  ottaa huomioon, että kansalaisuuden käsite määrittelee kansalaisten suhteen poliittiseen yhteisöön, mukaan luettuina heidän oikeutensa, velvollisuutensa ja vastuunsa; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 20 artiklan mukaan jokaisella unionin kansalaisella on äänioikeus ja vaalikelpoisuus EU-vaaleissa ja kunnallisvaaleissa siinä jäsenvaltiossa, jossa hän asuu, samoin edellytyksin kuin tämän valtion kansalaisilla;

N.  ottaa huomioon, että Euroopan kansalaiset ovat suoraan edustettuina Euroopan parlamentissa ja jokaisen kansalaisen on saatava yhtäläisesti huomiota unionin toimielimiltä; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 8 artiklassa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaate toteamalla, että ”unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa”;

O.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut useassa tapauksessa, että myös jonkin jäsenvaltion kansalaiset voivat käyttää unionin kansalaisuudesta aiheutuvia oikeuksia kyseiseen valtioon nähden(20);

P.  ottaa huomioon, että moni jäsenvaltio tarjoaa niin sanottuja ”kultaisia viisumeita” ja sijoittajille tarkoitettuja järjestelyjä keinona hankkia kansalaisuus;

Q.  ottaa huomioon, että vapaa liikkuvuus tarjoaa unionin kansalaisille mahdollisuuden matkustaa, opiskella, työskennellä ja asua muissa EU-maissa; ottaa huomioon, että yli 16 miljoonaa eurooppalaista käyttää oikeuttaan asua toisessa EU-maassa;

R.  toteaa, että oikeus vapaaseen liikkuvuuteen on unionin kansalaisuudelle keskeistä ja täydentää unionin sisämarkkinoiden muita vapauksia; ottaa huomioon, että nuoret eurooppalaiset ovat erityisen kiintyneitä vapaaseen liikkuvuuteen, jota pidetään unionin myönteisimpänä saavutuksena Euroopan rauhan turvaamisen jälkeen;

S.  ottaa huomioon, että direktiivin 2004/38/EY täytäntöönpanossa on kohdattu käytännön vaikeuksia, ja eurooppalaisten saattaa edelleen olla vaikeaa muuttaa toiseen jäsenvaltioon tai asua siellä, koska heihin kohdistuu syrjintää, joka aiheutuu joko kansalaisuutta, maahantuloa tai oleskelua koskevista vaatimuksista; ottaa huomioon, että tuomioistuimella on huomattavaa oikeuskäytäntöä, jolla pyritään selventämään keskeisiä käsitteitä liikkuvia unionin kansalaisia varten;

T.  ottaa huomioon, että SEUT:n 20 ja 23 artiklassa taataan oikeus konsuliviranomaisten suojeluun, ja siksi unionin kansalaisilla on kolmannessa jäsenvaltiossa, jossa heidän kansallisella jäsenvaltiollaan ei ole edustusta, oikeus kaikkien muiden jäsenvaltioiden tarjoamaan suojeluun samoin edellytyksin kuin kyseisen valtion kansalaisilla; ottaa huomioon, että hätätilat, luonnonkatastrofit tai terrori-iskun kaltaiset tapahtumat voivat vaikuttaa Euroopan kansalaisiin, jotka ovat kotoisin jäsenvaltiosta, jolla ei ole edustusta kyseisessä kolmannessa maassa;

U.  ottaa huomioon, että komissio on osoittanut sitoutuneensa unionin kansalaisuutta vuotta 2017 koskevassa katsauksessaan järjestämään koko unionissa unionin kansalaisuudesta juontuvia oikeuksia koskevan tiedotus‑ ja valistuskampanjan, jotta kansalaisia voitaisiin auttaa olemaan paremmin perillä oikeuksistaan; ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan on jaettava tämä vastuu siitä, että unionin kansalaisille tiedotetaan paremmin heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan;

V.  toteaa, että komission vuotta 2017 koskevasta katsauksesta Euroopan unionin kansalaisuuteen käy ilmi, että vuodesta 2012 lähtien yhä useammat ihmiset ovat raportoineet kokeneensa jonkinlaista syrjintää;

W.  toteaa, että Schengen-alueen luominen ja Schengenin säännöstön sisällyttäminen EU: n puitekehykseen ovat parantaneet huomattavasti vapaata liikkuvuutta unionissa ja että ne ovat yksi Euroopan yhdentymisprosessin suurimmista saavutuksista;

X.  toteaa, että unionin kansalaisuuden käyttöönotto on Euroopan yhdentymishankkeen saavutus, jonka kaikkia mahdollisuuksia ei ole vielä hyödynnetty; korostaa, että kyseessä on ainutlaatuinen järjestely, jollaista ei ole missään muualla maailmassa;

1.  katsoo, että kaikkia unionin kansalaisuutta koskevia määräyksiä ja säännöksiä ei ole pantu täytäntöön niiden täyden potentiaalin saavuttamiseksi, vaikka tämä auttaisi konsolidoimaan eurooppalaista identiteettiä; korostaa, että unionin kansalaisuuden luominen on osoittanut, että kansalaisuus, jota ei ole määritelty kansallisuuden mukaan, on mahdollinen ja että se muodostaa perustan poliittiselle alueelle, josta voi johtua oikeuksia ja velvollisuuksia, jotka määritellään Euroopan unionin eikä valtion lainsäädännössä; kehottaa unionin toimielimiä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta voidaan parantaa kansalaisuutta koskevien perussopimusten määräysten sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjaan kirjattujen vastaavien määräysten täytäntöönpanoa, soveltamisalaa ja vaikuttavuutta; huomauttaa, että unionin kansalaiset eivät ole täysin tietoisia unionin kansalaisuudesta johtuvista oikeuksistaan;

2.  muistuttaa, että unionin kansalaisuus täydentää jäsenvaltion kansalaisuutta; korostaa, että unionin kansalaisuus antaa kansalaiselle mahdollisuuden useiden identiteettien täydentävyyteen ja että poissulkeva kansallismielisyys ja populistiset ideologiat heikentävät tätä mahdollisuutta; katsoo, että aktiivisen kansalaisuuden harjoittaminen ja kansalaisten osallistumisen kannustaminen on avain pyrittäessä vahvistamaan tunnetta kuulumisesta poliittiseen hankkeeseen, jotta voidaan osaltaan kehittää yhteistä eurooppalaisen identiteetin tunnetta, vastavuoroista ymmärrystä, kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja ylikansallista yhteistyötä, sekä rakentamaan avointa, osallistavaa yhteenkuuluvaa ja kestävää yhteiskuntaa;

3.  pitää tärkeänä, että unionin toimielimet, elimet, toimistot ja virastot panevat täysin täytäntöön Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja että siinä vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita edistetään aktiivisesti, koska niillä on olennainen vipuvaikutus pyrittäessä takaamaan unionin kansalaisten tehokas osallistuminen unionin demokraattiseen prosessiin ja SEUT:n 20 artiklaan kirjattujen määräysten käytännön toteuttaminen;

4.  korostaa, että EU:n kansalaisuuteen perustuvia oikeuksia ja velvollisuuksia ei saa rajoittaa perusteettomasti; kehottaa tältä osin jäsenvaltioita käyttämään oikeuttaan kansalaisuuden myöntämiseen oikeudenmukaisen yhteistyön hengessä, mukaan luettuina tapaukset, joissa kyseessä ovat unionin kansalaisten lapset, joilla on vaikeuksia täyttää kansalaisuusvaatimuksia kansallisten sääntöjen mukaisesti; korostaa kansalaisuuteen liittyvien oikeuksien menestyksekkään toteutumisen edellyttävän, että kaikkia perusoikeuskirjaan kirjattuja oikeuksia ja vapauksia suojellaan ja edistetään, mukaan luettuina vammaiset, joiden olisi voitava käyttää perusoikeuksiaan samalla tavoin kuin muut kansalaiset, ja että sukupuolikysymykset valtavirtaistetaan, jotta varmistetaan, että naiset voivat täysin käyttää unionin kansalaisuuteen liittyviä oikeuksia;

5.  muistuttaa, että unionin kansalaisuudella on myös laajempia ulottuvuuksia ja se antaa oikeuksia demokraattiseen osallistumiseen sellaisena kuin se on määritelty SEU:n 10 ja 11 artiklassa; korostaa, että unionin demokraattiseen elämään osallistumiseen liittyvän oikeuden harjoittaminen edellyttää, että päätökset tehdään avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia ja että siten on perustavalaatuisen tärkeää tarjota asiaankuuluvat takeet päätöksenteon avoimuudesta ja korruption torjunnasta;

6.  pitää valitettavina perussopimusten tiettyjä osia koskevia joidenkin jäsenvaltioiden poikkeuksia, jotka vaarantavat kansalaisten oikeudet ja luovat tosiasiallisia eroja kansalaisten oikeuksien välille, vaikka niiden perussopimusten mukaisesti olisi oltava yhtäläisiä;

7.  toteaa, että Erasmus+, oikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelma sekä Kansalaisten Eurooppa -ohjelma tuovat unionin kansalaisille ja erityisesti nuorille merkittäviä etuja, kun niillä lisätään heidän tietoisuuttaan heidän asemastaan unionin kansalaisina ja parannetaan heidän tietojaan tästä asemasta aiheutuvista oikeuksista ja sen taustalla olevista arvoista; katsoo, että eurooppalaiset vapaaehtoisohjelmat, kuten eurooppalainen vapaaehtoispalvelu ja Euroopan solidaarisuusjoukot, vaikuttavat myös kiinteästi Euroopan kansalaisuuden kehittämiseen; korostaa tällaisten ohjelmien ensisijaista merkitystä erityisesti nuorten keskuudessa ja kehottaa vahvistamaan niitä taloudellisesti;

Poliittiset oikeudet

8.  on huolissaan äänestysprosentin laskusta sekä kansallisissa vaaleissa että EU-vaaleissa erityisesti nuorten keskuudessa; on vakuuttunut siitä, että Euroopan julkisen elämän vahvistamisella ja Euroopan kansalaisuuden täydellä täytäntöönpanolla voidaan auttaa kääntämään tämä suuntaus lisäämällä kansalaisten tunnetta kuulumisesta eurooppalaiseen yhteisöön ja vahvistamalla edustuksellista demokratiaa;

9.  antaa tunnustusta komission ponnistuksille edistää ohjelmia, joilla tuetaan Euroopan kansalaisuutta ja kansalaisten tietoisuutta poliittista oikeuksistaan; panee kuitenkin merkille, että SEUT:n 165 artiklaa on käytetty niukasti oikeusperustana edistämään kansalaisten kouluttamisen eurooppalaista ulottuvuutta; pitää olennaisena edistää kansalaisten osallistumista unionin demokraattiseen elämään ja uskoo, että kun jatketaan unionin kansalaisuuden tarjoaman potentiaalin kehittämistä, etusijalle olisi asetettava unionia koskevan opetussuunnitelman kehittäminen koulutusjärjestelmissä;

10.  pitää jälleen valitettavana sitä, että joillakin unionin kansalaisilla ei ole äänioikeutta kansallisessa jäsenvaltiossaan eivätkä he voi osallistua kansallisiin kansanedustuslaitoksen vaaleihin asuinjäsenvaltiossaan; korostaa, että vaalioikeuksien menettäminen toisessa jäsenvaltiossa asumisen vuoksi voi saada kansalaiset haluttomiksi muuttamaan toiseen jäsenvaltioon ja voi siten muodostaa SEUT:n 18 artiklan mahdollisen rikkomisen;

11.   katsoo että edustuksellisessa demokratiassa on olennaista varmistaa unionin toimielinten moitteeton toiminta unionin kansalaisten kaikkien poliittisten oikeuksien suojelemiseksi; pitää tärkeänä, että unionin kansalaisuutta ja siitä johtuvia oikeuksia koskevaa tietoa on saatavilla kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä, jotta voidaan vahvistaa unionin kansalaisuuden käsitettä; pitää valitettavana, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen SEUT:n 15 artiklan 3 kohtaa, josta tuli oikeusperusta oikeudelle tutustua asiakirjoihin ja jolla tätä oikeutta koskevat säännöt ulotetaan koskemaan kaikkia unionin toimielimiä, elimiä, virastoja ja toimistoja, ei ole vielä pantu täysin täytäntöön; katsoo, että jäsenvaltiot ovat jatkuvasti estäneet uuden sääntelyn hyväksymisen edistymisen;

Vapaa liikkuvuus

12.  pitää myönteisenä etuja, joita vapaa liikkuvuus tuo unionin kansalaisille ja jäsenvaltioiden talouksille; toteaa, että Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella annetusta direktiivistä 2004/38/EY johtuvia oikeuksia ei aina tunneta ja kunnioiteta, mikä johtaa vapaan liikkuvuuden ja asuinpaikan valinnan esteisiin unionin kansalaisten ja heidän perheidensä kannalta sekä heihin kohdistuvaan syrjintään; muistuttaa, että jäsenvaltiot ovat velvollisia suojelemaan oikeutta vapaaseen liikkuvuuteen, mukaan luettuna samaa sukupuolta olevien puolisoiden perheenyhdistäminen;

13.  on huolissaan siitä, että joitakin direktiivin 2004/38/EY säännöksiä ja termejä tulkitaan kansallisissa tuomioistuimissa eri tavalla paitsi eri jäsenvaltioissa niin joskus myös samalla lainkäyttöalueella; panee huolestuneena merkille, että kansalliset viranomaiset eivät aina ole täysin tietoisia direktiivillä 2004/38/EY vahvistetuista oikeuksista ja velvollisuuksista;

14.  pitää erityisen ongelmallisena, että ei ole saatavilla tietoa tai että annetaan virheellistä tai hämmentävää tietoa perheenjäsenten viisumivaatimuksista tai asuinpaikkaoikeuksista; vaatii jäsenvaltioita varmistamaan, että poistetaan tarpeettomat maahan saapumisen tai maassa oleskelun esteet erityisesti kolmansien maiden kansalaisilta, jotka ovat unionin kansalaisten perheenjäseniä;

15.  on huolissaan vetoomuksen esittäjien kohtaamista vaikeuksista saada ammattipätevyytensä tunnustetuksi unionissa; uskoo, että ammattipätevyysdirektiivi ja eurooppalainen tutkintojen viitekehys ovat auttaneet helpottamaan tunnustamista jäsenvaltioiden keskuudessa; uskoo myös, että ammattitutkintojen tunnustaminen on avain pyrittäessä varmistamaan sekä opiskelijoiden että ammattityöntekijöiden parempi liikkuvuus; kehottaa komissiota jatkamaan ammattipätevyyksien tunnustamisen helpottamista mahdollisuuksien mukaan;

16.  on vakavasti huolissaan Euroopan perusoikeusviraston suorittaman tutkimuksen tuloksista, joissa todettiin syrjintää työpaikan hankkimisessa, arvioitaessa erilaisia palveluja kuten auton tai asunnon vuokraamista tai tiettyjä pankkipalveluja, sekä koulutuksen ja verotuksen aloilla; korostaa, että kansalaisuuteen perustuva syrjintä voi haitata unionin kansalaisten vapaata liikkuvuutta; kehottaa unionia ja jäsenvaltioita kiinnittämään erityistä huomiota tällaisten syrjintätapausten valvontaan sekä toteuttamaan päättäväisiä toimia niiden estämiseksi;

17.  korostaa, että liikkuvuus on tärkeää nuorten henkilökohtaisessa kehityksessä, kun sillä parannetaan oppimista ja kulttuurivaihtoa ja lisätään aktiivisen kansalaisuuden ja sen harjoittamisen ymmärtämistä; kannustaa jäsenvaltioita tukemaan liikkuvuutta edistäviä EU:n ohjelmia;

18.  pitää arvossa kulttuurin, taiteen ja tieteen merkitystä aktiivisen EU-kansalaisuuden kiinteänä osana; painottaa edellä mainittujen seikkojen asemaa vahvistettaessa kansalaisten yhteistä tunnetta siitä, että he kuuluvat unioniin, sekä edistettäessä keskinäistä yhteisymmärrystä ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua;

Konsuliviranomaisten suojelu

19.  panee merkille, että lähes seitsemän miljoonaa EU:n kansalaista elää unionin ulkopuolisissa maissa ja että määrän odotetaan kasvavan vähintään 10 miljoonaan vuoteen 2020 mennessä;

20.  katsoo, että oikeus konsuliviranomaisten suojeluun hyödyttää kaikkia unionin kansalaisia, ja muistuttaa, että neuvoston direktiivissä (EU) 2015/637 tulkitaan konsuliviranomaisten suojelua mahdollisimman laajasti, eli se käsittää kaiken konsuliavun; korostaa, että nämä oikeudet ovat edelleen vähän tunnettuja;

21.  kehottaa komissiota julkistamaan neuvoston direktiivin (EU) 2015/637 täytäntöönpanon arvioinnin ja käynnistämään tarvittaessa rikkomismenettelyt; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään hätätilanneprotokollia, joissa otetaan huomioon vailla edustusta olevat kansalaiset, jotta voidaan parantaa hätätilanteiden viestintää yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden edustustojen ja unionin edustustojen kanssa; muistuttaa pitkään vaatineensa vahvistamaan unionilla kolmansissa maissa olevien edustustojen roolia, ja korostaa unionilla kentällä olevan diplomaattisen verkoston tarjoamaa lisäarvoa;

Vetoomus Euroopan parlamentille ja kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle

22.  pitää tärkeänä oikeutta vetoomukseen, sellaisena kuin se on vahvistettu SEUT:n 227 artiklassa ja perusoikeuskirjan 44 artiklassa, sekä oikeutta kannella oikeusasiamiehelle, sellaisena kuin se on vahvistettu SEUT:n 228 artiklassa ja perusoikeuskirjan 43 artiklassa; antaa tunnustusta Euroopan oikeusasiamiehen työlle torjuttaessa unionin toimielinten, elinten ja laitosten toiminnassa ilmeneviä hallinnollisia epäkohtia erityisesti avoimuuden alalla; pitää avoimuutta tärkeänä, jotta saavutetaan asianmukainen demokraattinen toiminta ja osallistuminen unionissa, joka herättää luottamusta kansalaistensa keskuudessa; hyväksyy tältä osin suositukset, jotka oikeusasiamies antoi tuoreessa erityiskertomuksessaan neuvoston lainsäädäntömenettelyn avoimuudesta;

Suositukset

23.  suosittelee, että komissio käyttää sillä SEUT:n 258 artiklan mukaisesti olevia oikeuksiaan ja pyytää unionin tuomioistuinta ratkaisemaan, olisiko toisessa unionin jäsenvaltiossa asumisesta aiheutuvaa oikeuksien menetystä pidettävä vapaata liikkuvuutta ja asuinpaikan valintaa koskevan oikeuden rikkomisena; kehottaa jälleen jäsenvaltioita panemaan täytäntöön Venetsian komission hyviä vaalikäytäntöjä koskevan säännöstön, mukaan luettuna se, että jäsenvaltiot lakkaavat kieltämästä ulkomailla asuvia kansalaisiaan osallistumasta kansallisten kansanedustuslaitosten vaaleihin;

24.  ehdottaa, että komissio käyttää SEUT:n 25 artiklassa vahvistettua menettelyä ja laajentaa SEUT:n 20 artiklan 2 kohdassa lueteltuja oikeuksia antaakseen unionin kansalaisille mahdollisuuden päättää, haluavatko he äänestää kansallisjäsenvaltiossaan vai asuinjäsenvaltiossaan, ja ulottamaan tämän koskemaan kaikkia vaaleja kunkin jäsenvaltion perustuslaillisten mahdollisuuksien puitteissa;

25.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön sähköisen demokratian välineitä paikallisella ja kansallisella tasolla ja integroimaan ne asianmukaisesti poliittiseen prosessiin, millä helpotetaan sekä kansalaisten että asukkaiden demokraattista osallistumista;

26.  katsoo, että eurooppalaista kansalaisaloitetta koskevan oikeudellisen kehyksen tarkistaminen tarjoaa tilaisuuden tehostaa kansalaisten osallistumista EU:n päätöksentekoon siten, että välineestä tehdään vähemmän byrokraattinen ja helpommin lähestyttävä;

27.  kehottaa komissiota kehittämään vahvempia käytäntöjä hyväksyttyjen eurooppalaisten kansalaisaloitteiden poliittiseen ja oikeudelliseen seurantaan;

28.  vaatii kohdentamaan enemmän voimavaroja siihen, että luodaan täydentäviä ohjelmia ja aloitteita, joilla pyritään edistämään eurooppalaista julkista tilaa, jossa perusoikeuksien ja -vapauksien nauttiminen, sosiaalinen hyvinvointi ja eurooppalaisten arvojen täyttyminen muodostavat kansalaisten identiteettimallin; pitää oikeuksien ja arvojen ohjelmaa arvokkaana esimerkkinä siitä, että unioni tukee aktiivisesti unionin kanalaisuudesta johtuvia ja perussopimuksissa vahvistettuja arvojaan ja oikeuksiaan muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, jotka edistävät ja suojelevat näitä oikeuksia ja arvoja; pitää tärkeänä säilyttää oikeuksien ja arvojen ohjelman nykyinen talousarvio; vastustaa jyrkästi sen supistamista uudessa monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosille 2021–2027 komission esittämällä tavalla;

29.  kannustaa painokkaasti Euroopan tason puolueita ja niiden jäseniä varmistamaan ehdokkaiden tasapuolisen sukupuolijakauman tasapuolisten luetteloiden tai muiden vastaavien menetelmien avulla;

30.  ehdottaa Europe Direct -toimistojen näkyvyyden merkittävää lisäämistä; korostaa, että näiden toimistojen olisi toimittava välittäjinä jäsenvaltioiden julkishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välillä (mukaan luettuina ammattijärjestöt, elinkeinoelämän yhdistykset sekä julkiset ja yksityiset elimet) tiedottamalla aktiivisesti Euroopan kansalaisille heidän oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä edistämällä kansalaisten osallistumista paikallisella tasolla unionin demokraattisen elämään; kannustaa jäsenvaltioita ja alueellisen ja paikallisen tason yhteisöjä tekemään aktiivista yhteistyötä näiden toimistojen kanssa; korostaa, että näiden toimistojen olisi saavutettava synergioita Kansalaisten Eurooppa -ohjelman kaltaisten ohjelmien kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että nämä toimistot keskittävät olennaisen tiedon, joka antaa unionin kansalaisille mahdollisuuden harjoittaa oikeuksiaan, sekä mahdollistamaan unionin kansalaisoikeuksien käyttämisen; katsoo, että SOLVIT-palvelua olisi edelleen virtaviivaistettava, jotta se voi tehokkaammin suojella unionin kansalaisten oikeuksia ennen kuin nämä hakevat oikeudellista tai hallinnollista suojakeinoa,

31.  kehottaa näin ollen komissiota esittämään ehdotuksen, jolla vahvistetaan sekä Europe Direct -toimistojen roolia että unionin kansalaisuuden hyödyntämistä siten, että perustaksi otetaan oikeudet, jotka on annettu työntekijöille direktiivin 2014/54/EU soveltamisen yhteydessä, mukaan luettuna unionin kansalaisten oikeus suojeluun syrjinnältä, äänestysoikeuksien käyttäminen SEUT:n 22 artiklan mukaisesti ja heidän vapaa liikkuvuutensa SEUT:n 21artiklan ja direktiivin 2004/38/EY mukaisesti sekä heidän perheenjäsentensä oikeus vapaaseen liikkuvuuteen;

32.  kehottaa komissiota reagoimaan järjestelmällisesti jäsenvaltioiden rikkoessa direktiiviä 2004/38/EY, ja vaatii uudelleenlaadittuja unionin suuntaviivoja, jotka koskevat unionin kansalaisiin vaikuttavan lainsäädännön soveltamista ja tulkintaa, jotta niihin voidaan sisällyttää unionin tuomioistuimen viimeisimmät ratkaisut, jolloin varmistetaan, että unionin lainsäädäntö vaikuttaa täysimääräisesti;

33.  vaatii valtavirtaistamaan sukupuolikysymykset johdonmukaisesti kaikessa unionin toiminnassa erityisesti hyväksyttäessä lainsäädäntöä tai pantaessa täytäntöön politiikkoja, jotka liittyvät unionin kansalaisuuteen;

34.  muistuttaa, että parlamentti on vuodesta 2014 ja useaan otteeseen ollut huolissaan siitä, että kaikki kansalliset järjestelmät, joihin liittyy unionin kansalaisuuden suora tai välillinen myynti, heikentävät Euroopan kansalaisuuden koko käsitettä; kehottaa komissiota valvomaan tällaisia järjestelyjä ja laatimaan kertomuksen kansallisista järjestelmistä, joiden mukaan sijoittajille myönnetään unionin kansalaisuus, kuten vuoden 2017 kansalaisuuskatsauksessa esitettiin;

35.  pitää valitettavana, että komission vuoden 2017 kansalaisuuskatsauksessa ei viitata Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, vetoomusoikeuteen, oikeuteen kannella Euroopan oikeusasiamiehelle, oikeuteen tutustua asiakirjoihin tai oikeuteen tukea eurooppalaista kansalaisaloitetta; kehottaa komissiota ottamaan perusoikeuskirjan määräykset täysin huomioon ja korjaamaan nämä puutteet seuraavassa arviossa;

36.  korostaa, että yhä suurempi määrä unionin kansalaisia on kärsinyt terrori-iskuista maassa, joka ei ole heidän kotimaansa, ja kehottaa näin ollen jäsenvaltioita laatimaan kiireellisesti toimintatapoja, joiden avulla voidaan auttaa muita eurooppalaisia kuin kyseisen maan kansalaisia terrori-iskun tapauksessa terrorismin torjunnasta annetun direktiivin (EU) 2017/541 mukaisesti;

37.  ehdottaa jäsenvaltioille, että 9. toukokuuta vahvistetaan eurooppalaiseksi vapaapäiväksi, jotta lujitetaan eurooppalaisuuden tunnetta ja luodaan tilaa kansalaisliikkeille ja -toiminnalle;

38.  kehottaa jälleen komissiota esittämään ehdotuksen, jolla pannaan täytäntöön parlamentin suositukset, jotka koskevat demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevaa EU:n järjestelmää;

39.  uskoo vakaasti, että syrjimättömyyden periaate on unionin kansalaisuuden kulmakivi sekä yleinen periaate ja unionin oikeuden perusarvo SEU:n 2 artiklan mukaisesti; kehottaa neuvostoa saattamaan päätökseen horisontaalisen syrjinnän vastaisen unionin direktiivin hyväksymisen, jotta voidaan edelleen taata perusoikeudet unionissa, ja hyväksymään tätä varten konkreettista unionin lainsäädäntöä, jolla pannaan täysin täytäntöön SEUT:n 18 ja 19 artikla horisontaalisella tavalla, pitää valitettavana, että kymmenen vuotta komission ehdotuksen julkaisemisen jälkeen neuvosto estää edelleen syrjinnän vastaisen direktiivin vahvistamisen;

40.  muistuttaa perussopimuksissa määrätystä velvoitteesta, joka koskee unionin liittymistä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen (Euroopan ihmisoikeussopimus); kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet, joilla saatetaan loppuun unionin liittyminen Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja liitytään Euroopan sosiaaliseen peruskirjaan;

41.  korostaa, että kaikenikäisille suunnatun (sekä muodollisen että epävirallisen) kansalaiskasvatuksen laatu on ratkaisevan tärkeää, jotta kansalaiset voivat luottavaisesti käyttää demokraattisia oikeuksiaan ja jotta demokraattinen yhteiskunta toimii moitteettomasti; panee merkille, että ainoastaan jatkuvalla koulutusponnistuksella voidaan varmistaa vaaliaktiivisuuden lisääntyminen Euroopan tasolla ja parantaa kulttuurien välistä ymmärrystä ja solidaarisuutta Euroopassa sekä torjua syrjintää, ennakkoluuloja ja sukupuolten epätasa-arvoa; kehottaa käyttämään SEUT:n 165, 166 ja 167 artiklaa oikeusperustana tutkittaessa koulutus-, ammattikoulutus- ja nuorisopolitiikkojen potentiaalia;

42.  muistuttaa, että Euroopan tason poliittiset puolueet myötävaikuttavat ”eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostumiseen ja unionin kansalaisten tahdon ilmaisemiseen” (SEU-sopimuksen 10 artiklan 4 kohta); kehottaa siksi antamaan yksittäisille unionin kansalaisille mahdollisuuden hakea suoraan Euroopan tason poliittisten puolueiden jäsenyyttä;

43.  muistuttaa tarpeesta edistää EU-vaalien eurooppalaista ulottuvuutta parlamentin mahdollisen tulevan työn tukemiseksi siten, että se käyttää SEUT:n 225 artiklan mukaista oikeuttaan lainsäädäntöaloitteeseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ponnistelujaan edistääkseen kansalaisten oikeuksia Euroopan kansalaisten keskuudessa, mukaan luettuina äänestysoikeuksiin liittyvät oikeudet; korostaa, että parempi ja kohdennetumpi tiedottaminen EU:n toimintapolitiikoista ja EU:n lainsäädännön vaikutuksesta kansalaisten jokapäiväiseen elämään auttaisi nostamaan äänestysprosenttia EU-vaaleissa; muistuttaa, että on edistettävä osallistumista EU-vaaleihin lisäämällä eurooppalaisten poliittisten puolueiden näkyvyyttä; muistuttaa, että EU-vaaleihin osallistumisen edistäminen on kansalaisten, jäsenvaltioiden ja unionin yhteisellä vastuulla; korostaa tarvetta tiedottaa kansalaisille vaalilainsäädännön äskettäisestä uudistamisesta ja kärkiehdokasprosessista; korostaa kärkiehdokkaan poliittista merkitystä ja symbolismia unionin kansalaisuuden vahvistamisen kannalta;

44.  muistuttaa, että Euroopan parlamentti on koko unionin parlamentti ja että sillä on keskeinen rooli varmistettaessa unionin poliittisten toimielinten legitiimiys, kun se tekee niistä vastuunalaisia varmistamalla asianmukaisen parlamentaarisen valvonnan; vaatii siksi, että parlamentin lainsäädäntövalta ja valvontaoikeudet on taattava, ja niitä on lujitettava ja vahvistettava;

45.  muistuttaa komission suuntaviivoista, jotka koskevat unionin tietosuojalainsäädännön soveltamista vaalien yhteydessä, sekä sen 12. syyskuuta 2018 antamasta tiedonannosta vapaiden ja oikeudenmukaisten EU-vaalien turvaamisesta (COM(2018)0637); kehottaa pyrkimään kaikin keinoin varmistamaan vaalit, joissa ei esiinny vilpillisiä vaikuttamispyrkimyksiä; korostaa, että on määriteltävä unionin politiikka, jolla reagoidaan unionin vastaiseen propagandaan ja kohdennettuihin vääriin tietoihin;

46.  kannustaa komissiota vahvistamaan demokraattisen osallistumisen tukemista tehostamalla vuoropuheluaan kansalaisten kanssa, parantamalla kansalaisten tietoisuutta unionin lainsäädännön roolista heidän arjessaan sekä korostamalla heidän oikeuttaan äänestää ja asettua ehdolle paikallisella, kansallisella ja eurooppalaisella tasolla;

47.  kehottaa komissiota tässä yhteydessä hyödyntämään sosiaalista mediaa ja digitaalisia välineitä erityisesti nuorten ja vammaisten henkilöiden osallistumisen lisäämiseksi; vaatii, että verkkofoorumeiden kaltaisia sähköisen demokratian välineitä on kehitettävä ja otettava käyttöön, jotta kansalaiset voisivat osallistua suoremmin unionin demokraattiseen toimintaan edistäen siten heidän sitoutuneisuuttaan;

48.  kannattaa sitä, että kaikilla EU:n virallisilla kielillä tuotetaan ja levitetään lehdistö- ja multimediamateriaalia, joka keskittyy lisäämään EU:n kansalaisten tietoisuutta heidän oikeuksistaan ja vahvistamaan heidän valmiuksiaan harjoittaa näitä oikeuksia tehokkaasti kaikissa jäsenvaltioissa;

49.  katsoo, että sosiaalisen median vaikuttaessa kansalaisten elämään yhä enemmän unionin toimielinten olisi edelleen kehitettävä uusia mekanismeja ja julkisia politiikkoja, jotka on suunniteltu suojelemaan yksilöiden perusoikeuksia digitaalisessa ympäristössä; korostaa, että kansalaisten tietoja on jaettava turvallisesti, oikeudenmukaisesti ja avoimesti; korostaa, että vapaat tiedotusvälineet ja oikeus tutustua monimuotoisiin mielipiteisiin ovat terveen demokratian välttämätön osa ja että medialukutaito on ratkaisevan tärkeä ja sitä olisi kehitettävä lapsuudesta lähtien;

50.  kannustaa SEUT:n 25 artiklan käyttämistä toimenpiteisiin, joilla voitaisiin helpottaa Euroopan kansalaisuuden harjoittamisesta arjessa;

51.  kehottaa komissiota SEUT:n 25 artiklan mukaisesti ottamaan seuraavassa kansalaisuuskatsauksessa huomioon unionin kansalaisuuden oikeuksien kehittämisen sekundaarisessa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä sekä ehdottamaan etenemissuunnitelmaa, jossa kaikki nämä pyrkimykset kootaan muodollisesti yhteen ottaen huomioon unionin kehitys tällä alalla;

52.  korostaa, että tämän toiminnan lopullisena tavoitteena olisi SEUT:n 25 artiklan menettelyn mukaisesti toteuttaa käytännön aloitteita kohti kansalaiskohtaisten oikeuksien ja vapauksien konsolidointia unionin kansalaisuuden peruskirjaan, joka muistuttaa Euroopan sosiaalista pilaria, mukaan luettuina perusoikeuskirjassa vahvistetut perusoikeudet ja -vapaudet ja Euroopan sosiaalisessa pilarissa esitetyt sosiaaliset oikeudet sekä SEU:n 2 artiklassa vahvistetut arvot eurooppalaisen ”julkisen tilan” määrittelevinä elementteinä, mukaan luettuina muun muassa tätä julkista tilaa koskeva hallintomalli, arvokkuus, vapaus, oikeusvaltioperiaate, demokratia, moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja solidaarisuus, yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys, ja joka otettaisiin huomioon tulevissa tai mahdollisissa perussopimusten uudistamisissa;

o
o   o

53.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioille.

(1) EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43.
(2) EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77.
(3) EUVL L 115, 17.4.2014, s. 3.
(4) EUVL L 141, 27.5.2011, s. 1.
(5) EUVL L 107, 22.4.2016, s. 1.
(6) EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.
(7) EUVL L 354, 28.12.2013, s. 132.
(8) EUVL L 106, 24.4.2015, s. 1.
(9) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 215.
(10) EUVL C 355, 20.10.2017, s. 17.
(11) EUVL C 482, 23.12.2016, s. 117.
(12) EUVL C 58, 15.2.2018, s. 57.
(13) EUVL C 263, 25.7.2018, s. 28.
(14) EUVL C 263, 25.7.2018, s. 98.
(15) EUVL C 463, 21.12.2018, s. 83.
(16) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0282.
(17) EUVL C 463, 21.12.2018, s. 89.
(18) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0226.
(19) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.
(20) Esimerkiksi tuomioistuimen tuomio 8. maaliskuuta 2011, Gerardo Ruiz Zambrano vs Office national de l’emploi (ONEM), C-34/09, ECLI:EU:C:2011:124, tuomioistuimen tuomio 2. maaliskuuta 2010, Janko Rottman vs Freistaat Bayern, C-135/08, ECLI:EU:C:2010:104, tuomioistuimen tuomio 5. toukokuuta 2011, Shirley McCarthy vs Secretary of State for the Home Department, C-434/09, ECLI:EU:C:2011:277 ja tuomioistuimen tuomio 15. marraskuuta 2011, Murat Dereci ynnä muut vs Bundesministerium für Inneres, C-256/11, ECLI:EU:C:2011:734.

Päivitetty viimeksi: 27. tammikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö