Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Tiistai 15. tammikuuta 2019 - Strasbourg
Tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustaminen yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi ***I
 Euroopan raja- ja merivartioviraston Albaniassa toteuttamia toimia koskevan EU:n ja Albanian välisen asemaa koskevan sopimuksen tekeminen ***
 EU:n ja Kirgisian kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen pöytäkirja (Kroatian liittyminen) ***
 EU:n ja Kirgisian laaja-alainen sopimus
 Autonomiset ajoneuvot Euroopan liikenteessä
 Ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttäminen maanteiden tavaraliikenteessä ***I
 Tiettyihin EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin sisältyvien etuuksien väliaikainen peruuttaminen ***I
 Tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustaminen ***I
 Euroopan investointipankin perussäännön muuttaminen *
 Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen Euroopan parlamentin toiminnassa
 Eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten
 Arvio EU:n talousarvion käytöstä julkisen sektorin uudistamisessa
 Uskonnon- ja vakaumuksenvapautta EU:n ulkopuolella edistävää EU:n erityislähettilästä koskevat EU:n suuntaviivat ja toimeksianto
 Sukupuolten tasa-arvo ja EU:n veropolitiikka

Tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustaminen yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi ***I
PDF 192kWORD 58k
Euroopan parlamentin tarkistukset 15. tammikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi (COM(2018)0474 – C8-0273/2018 – 2018/0258(COD))(1)
P8_TA(2019)0001A8-0460/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Euroopan unionin ulkorajoilla sijaitsevat 2 140 tullitoimipaikkaa2 tarvitsevat asianmukaiset laitteet varmistaakseen tulliliiton toimintaan. Riittävien ja samantasoisten tullitarkastusten tarve on entistäkin tärkeämpi, koska tullin on perinteisen varojenkeruutehtävänsä lisäksi yhä enemmän tehostettava unionin ulkorajojen yli saapuvien ja poistuvien tavaroiden tarkastuksia turvallisuuden ja vaarattomuuden varmistamiseksi. Tällaisten ulkorajojen yli liikkuvien tavaroiden tarkastusten ei tulisi kuitenkaan heikentää kolmansien kanssa käytävää laillista kauppaa, vaan sitä olisi sen sijaan helpotettava.
(1)  Euroopan unionin ulkorajoilla sijaitsevat 2 140 tullitoimipaikkaa2 tarvitsevat asianmukaiset laitteet varmistaakseen tulliliiton tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan. Riittävien ja samantasoisten tullitarkastusten tarve on entistäkin tärkeämpi, koska tullin on perinteisen varojenkeruutehtävänsä lisäksi yhä enemmän tehostettava unionin ulkorajojen yli saapuvien ja poistuvien tavaroiden tarkastuksia turvallisuuden ja vaarattomuuden varmistamiseksi. Tällaisten ulkorajojen yli liikkuvien tavaroiden tarkastusten ei tulisi kuitenkaan heikentää kolmansien kanssa käytävää laillista kauppaa, vaan sitä olisi sen sijaan helpotettava turvallisuusvaatimusten mukaisesti.
__________________
__________________
2 Vuotta 2016 koskevan tulliliiton tuloksellisuuskertomuksen liite on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/publications/annual-activity-report-2016-taxation-and-customs-union_en.
2 Vuotta 2016 koskevan tulliliiton tuloksellisuuskertomuksen liite on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/publications/annual-activity-report-2016-taxation-and-customs-union_en.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)  Tulliliitto on maailman suurimpiin kaupparyhmittymiin kuuluvan Euroopan unionin kulmakiviä, ja se on välttämätön sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle ja hyödyllinen niin yrityksille kuin kansalaisillekin. Euroopan parlamentti totesi 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa2 a olevansa erityisen huolestunut tullipetoksista, jotka ovat johtaneet merkittäviin tulojen menetyksiin unionin talousarviossa. Euroopan parlamentti katsoi, että unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään, ja kehotti siksi jatkamaan tukea nykyisille politiikoille, lisäämään unionin lippulaivaohjelmien resursseja ja rahoittamaan uudet tehtävät lisärahoituksen turvin.
__________________
2 a P8_TA(2018)0075: Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Eri jäsenvaltiot eivät tällä hetkellä tee tullitarkastuksia tasapainoisesti. Tämä epätasapaino johtuu sekä jäsenvaltioiden välisistä maantieteellisistä eroista että eroista niiden valmiuksissa ja voimavaroissa. Jäsenvaltioiden kyky reagoida jatkuvasti kehittyvien maailmanlaajuisten liiketoimintamallien ja toimitusketjujen synnyttämiin haasteisiin riippuu sekä inhimillisistä tekijöistä että nykyaikaisten ja luotettavien tullitarkastuslaitteiden saatavuudesta. Samantasoisten tullitarkastuslaitteiden saatavuus on näin ollen tärkeässä asemassa pyrittäessä löytämään ratkaisu nykyiseen epätasapainoon. Se parantaa tullitarkastusten samantasoisuutta kaikissa jäsenvaltioissa, minkä ansiosta voidaan välttää tavaravirtojen suuntaaminen heikoimpiin kohtiin.
(2)  Eri jäsenvaltiot eivät tällä hetkellä tee tullitarkastuksia tasapainoisesti. Tämä epätasapaino johtuu jäsenvaltioiden välisistä maantieteellisistä eroista ja eroista niiden valmiuksissa ja voimavaroissa sekä yhdenmukaisten tullitarkastusten puutteesta. Jäsenvaltioiden kyky reagoida jatkuvasti kehittyvien maailmanlaajuisten liiketoimintamallien ja toimitusketjujen synnyttämiin haasteisiin riippuu sekä inhimillisistä tekijöistä että nykyaikaisten ja luotettavien tullitarkastuslaitteiden saatavuudesta ja niiden asianmukaisesta toiminnasta. Muutkin haasteet, kuten sähköisen kaupan voimakas kasvu, valvonta- ja tarkastuskertomusten digitalisaation kehitys sekä kestokyky kyberhyökkäyksiä, sabotaasiia, teollisuusvakoilua ja tietojen väärinkäyttöä vastaan, lisäävät entistä toimivampien tullimenettelyjen tarvetta. Samantasoisten tullitarkastuslaitteiden saatavuus on näin ollen tärkeässä asemassa pyrittäessä löytämään ratkaisu nykyiseen epätasapainoon. Se parantaa tullitarkastusten samantasoisuutta kaikissa jäsenvaltioissa, minkä ansiosta voidaan välttää tavaravirtojen suuntaaminen heikoimpiin kohtiin. Kaikkia unionin tullialueelle saapuvia tavaroita olisi valvottava perusteellisesti, jotta voitaisiin välttää tullipetosten tekijöiden harjoittama saapumispaikkaan liittyvä keinottelu. Sen varmistamiseksi, että kokonaisvahvuutta lisätään ja että jäsenvaltioiden välillä tapahtuu lähentymistä tullitarkastusten toteuttamisessa, on tarpeen laatia heikoimpia kohtia koskeva selkeä strategia.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Jäsenvaltiot ovat toistuvasti tuoneet esille rahoitustuen tarpeen, ja ne pyysivät perusteellisen analyysin tekemistä tarvittavista laitteista. Neuvosto kehotti 23 päivänä maaliskuuta 2017 antamissaan tullin rahoitusta koskevissa päätelmissä3 komissiota ”arvioimaan mahdollisuutta rahoittaa tekniseen välineistöön liittyviä tarpeita komission tulevista rahoitusohjelmista sekä parantamaan koordinointia ja (...) yhteistyötä tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten välillä rahoitustarkoituksia varten”.
(3)  Useat jäsenvaltiot ovat toistuvasti tuoneet esille rahoitustuen tarpeen, ja ne pyysivät perusteellisen analyysin tekemistä tarvittavista laitteista. Neuvosto kehotti 23 päivänä maaliskuuta 2017 antamissaan tullin rahoitusta koskevissa päätelmissä3 komissiota ”arvioimaan mahdollisuutta rahoittaa tekniseen välineistöön liittyviä tarpeita komission tulevista rahoitusohjelmista sekä parantamaan koordinointia ja (...) yhteistyötä tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten välillä rahoitustarkoituksia varten”.
___________________
___________________
3.https://www.consilium.europa.eu/media/22301/st09581en17-vf.pdf ja http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-7586-2017-INIT/en/pdf
3.https://www.consilium.europa.eu/media/22301/st09581en17-vf.pdf ja http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-7586-2017-INIT/en/pdf
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Tästä syystä on suotavaa perustaa uusi tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline.
(6)  Tästä syystä on suotavaa perustaa uusi tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline, jolla varmistetaan erilaisten käytäntöjen, kuten väärennettyjen tavaroiden ja muiden laittomien kaupallisten käytäntöjen, havaitseminen. Välinettä varten olisi harkittava jo olemassa olevia rahoitustuen muotoja.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Koska jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet yhä enemmän vastuutehtäviä, jotka usein ulottuvat turvallisuusalalle ja suoritetaan ulkorajoilla, rajavalvonnan suorittamisen ja tullitarkastusten tekemisen välinen samantasoisuus ulkorajoilla on varmistettava antamalla riittävää unionin rahoitustukea jäsenvaltioille. On myös tärkeää edistää tavaroiden ja henkilöiden tarkastamista koskevaa virastojen välistä yhteistyötä unionin rajoilla sellaisten kunkin jäsenvaltion viranomaisten keskuudessa, jotka vastaavat rajavalvonnasta tai muista rajoilla suoritettavista tehtävistä.
(7)  Koska jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet yhä enemmän vastuutehtäviä, jotka usein ulottuvat turvallisuusalalle ja suoritetaan ulkorajoilla, rajavalvonnan suorittamisen ja tullitarkastusten tekemisen välinen samantasoisuus ulkorajoilla on varmistettava antamalla riittävää unionin rahoitustukea jäsenvaltioille. On myös tärkeää edistää tavaroiden ja henkilöiden tarkastamista koskevaa virastojen välistä yhteistyötä unionin rajoilla, kyberturvallisuus huomioiden, sellaisten kunkin jäsenvaltion viranomaisten keskuudessa, jotka vastaavat rajavalvonnasta tai muista rajoilla suoritettavista tehtävistä.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen6 17 kohdan mukaisesti.
(11)  Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen6 17 kohdan mukaisesti. Talousarvion kurinalaisuuden varmistamiseksi avustusten priorisoimista koskevien ehtojen olisi oltava selkeät ja hyvin määritellyt ja niiden olisi perustuttava tullitoimipisteiden suorittamia tehtäviä koskeviin määriteltyihin tarpeisiin.
___________________
___________________
6 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1).
6 Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1).
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)  Tästä välineestä rahoitettujen tullitarkastuslaitteiden olisi täytettävä optimaaliset turvallisuutta, myös kyberturvallisuutta, ympäristöä ja terveyttä koskevat vaatimukset.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)
(13 b)  Vain viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön olisi voitava tutustua tästä välineestä rahoitettujen tullitarkastuslaitteiden tuottamiin tietoihin ja käsitellä niitä, ja ne olisi suojattava riittävällä tavalla luvatonta pääsyä tai tiedonvälittämistä vastaan. Näiden tietojen olisi oltava täysin jäsenvaltioiden hallinnassa.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 c kappale (uusi)
(13 c)  Tästä välineestä rahoitetuilla tullitarkastuslaitteilla olisi edistettävä optimaalista tullialan riskienhallintaa.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 d kappale (uusi)
(13 d)  Kun vanhat tullitarkastuslaitteet korvataan tämän välineen mukaisesti, jäsenvaltioiden olisi vastattava niiden ympäristöystävällisestä hävittämisestä.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Useimmat tullitarkastuslaitteet voivat olla yhtä soveltuvia tai satunnaisesti soveltuvia muussa lainsäädännössä, kuten rajaturvallisuutta, viisumipolitiikkaa tai poliisiyhteistyötä koskevissa säännöksissä, määrättyjen vaatimusten tarkastamiseen. Sen vuoksi yhdennetty rajaturvallisuuden rahasto sisältää kaksi toisiaan täydentävää laitteiden ostamista koskevaa välinettä, joiden soveltamisalat ovat keskenään erilaiset mutta johdonmukaiset. Asetuksella [2018/XXX]10 perustetun rajaturvallisuutta ja viisumipolitiikkaa koskevan välineen soveltamisalaan eivät toisaalta kuulu laitteet, joita voidaan käyttää sekä rajavalvonnassa että tullitarkastuksissa. Toisaalta tällä asetuksella perustetusta tullitarkastuslaitteille myönnettävää rahoitustukea koskevasta välineestä ei anneta rahoitustukea pelkästään laitteille, joiden pääasiallisena tarkoituksena on tullitarkastusten tekeminen, vaan kyseisiä laitteita voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten rajavalvontaan ja turvallisuuteen. Roolien jakaminen edistää asetuksen (EU) 2016/162411 4 artiklan e alakohdassa tarkoitettua virastojen välistä yhteistyötä osana Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, mikä mahdollistaa tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarvion vaikutukset yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta.
(15)  Useimmat tullitarkastuslaitteet voivat olla yhtä soveltuvia tai satunnaisesti soveltuvia muussa lainsäädännössä, kuten rajaturvallisuutta, viisumipolitiikkaa tai poliisiyhteistyötä koskevissa säännöksissä, määrättyjen vaatimusten tarkastamiseen. Sen vuoksi yhdennetty rajaturvallisuuden rahasto sisältää kaksi toisiaan täydentävää laitteiden ostamista koskevaa välinettä, joiden soveltamisalat ovat keskenään erilaiset mutta johdonmukaiset. Asetuksella [2018/XXX]10 perustetun rajaturvallisuutta ja viisumipolitiikkaa koskevan välineen soveltamisalaan eivät toisaalta kuulu laitteet, joita voidaan käyttää sekä rajavalvonnassa että tullitarkastuksissa. Toisaalta tällä asetuksella perustetusta tullitarkastuslaitteille myönnettävää rahoitustukea koskevasta välineestä ei anneta rahoitustukea pelkästään laitteille, joiden pääasiallisena tarkoituksena on tullitarkastusten tekeminen, vaan kyseisiä laitteita voidaan käyttää myös muihin asiaan liittyviin tarkoituksiin, kuten rajavalvontaan ja turvallisuuteen. Roolien jakaminen edistää asetuksen (EU) 2016/16242611 4 artiklan e alakohdassa tarkoitettua virastojen välistä yhteistyötä osana Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, mikä mahdollistaa tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarvion vaikutukset yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta. Sen varmistamiseksi, että rahastosta rahoitettu laite tai väline on pysyvästi sen omistavan tullitoimipisteen hallussa, olisi määriteltävä, että tulli- ja rajaviranomaisten välinen laitteiden yhteiskäyttö ja yhteentoimivuus ei ole järjestelmällistä eikä säännöllistä.
__________________
__________________
10 COM(2018)0473.
10 COM(2018)0473.
11 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).
11 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksessa säädetään, useasta unionin ohjelmasta tai välineestä yhdelle toimelle annettavan rahoituksen olisi oltava mahdollista monialaisen yhteistyön ja yhteentoimivuuden sallimiseksi ja tukemiseksi tarvittaessa. Tällaisissa tapauksissa rahoitusosuudet eivät kuitenkaan saa kattaa samoja kustannuksia varainhoitoasetuksessa säädetyn kaksinkertaista rahoituksen kieltoa koskevan periaatteen mukaisesti.
(16)  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksessa säädetään, useasta unionin ohjelmasta tai välineestä yhdelle toimelle annettavan rahoituksen olisi oltava mahdollista monialaisen yhteistyön ja yhteentoimivuuden sallimiseksi ja tukemiseksi tarvittaessa. Tällaisissa tapauksissa rahoitusosuudet eivät kuitenkaan saa kattaa samoja kustannuksia varainhoitoasetuksessa säädetyn kaksinkertaista rahoituksen kieltoa koskevan periaatteen mukaisesti. Jos jäsenvaltiolle on jo myönnetty rahoitusosuuksia tai se on saanut sellaisia muista unionin ohjelmista tai sille on myönnetty tai se on saanut tukea unionin rahastosta samojen laitteiden hankintaan, kyseinen rahoitusosuus tai tuki olisi mainittava hakemuksessa.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
(16 a)   Komission olisi toteutettava toimia, joilla jäsenvaltioita kannustetaan yhdessä hankkimaan ja testaamaan tullitarkastuslaitteita.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Koska tullin painopistealat, uhat ja teknologiat kehittyvät nopeasti, työohjelmien keston ei tulisi olla pitkä. Samalla tarve vahvistaa vuotuisia työohjelmia lisää sekä komissiolle että jäsenvaltioille aiheutuvia hallinnollisia rasituksia, jotka eivät ole tarpeellisia välineen toteuttamiselle. Tätä taustaa vasten työohjelmien keston pitäisi periaatteessa olla pidempi kuin yksi varainhoitovuosi.
(17)  Koska tullin painopistealat, uhat ja teknologiat kehittyvät nopeasti, työohjelmien keston ei tulisi olla pitkä. Samalla tarve vahvistaa vuotuisia työohjelmia lisää sekä komissiolle että jäsenvaltioille aiheutuvia hallinnollisia rasituksia, jotka eivät ole tarpeellisia välineen toteuttamiselle. Tätä taustaa vasten työohjelmien keston pitäisi periaatteessa olla pidempi kuin yksi varainhoitovuosi. Lisäksi sen varmistamiseksi, että säilytetään unionin strategisten etujen koskemattomuus, jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan huolellisesti huomioon kyberturvallisuus ja mahdollinen riski arkaluonteisten tietojen paljastumisesta unionin ulkopuolella uusia tullitarkastuslaitteita koskevien hankintojen tarjouskilpailussa.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Jotta voitaisiin varmistaa tämän asetuksen mukaisten työohjelmien yhdenmukainen toteutus, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/201112 mukaisesti.
Poistetaan.
__________________
12 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  Vaikka keskitetty toteutus on välttämätöntä erityistavoitteen saavuttamiseksi eli sen varmistamiseksi, että tullitarkastukset ovat samantasoiset, välineen teknisen luonteen vuoksi valmistelutyötä on tarpeen tehdä teknisellä tasolla. Sen vuoksi toteutusta olisi tuettava tarvearvioinneilla, jotka riippuvat kansallisesta asiantuntemuksesta ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten osallistumisesta saadusta kokemuksesta. Kyseisten tarvearviointien olisi perustuttava selkeään metodiikkaan, mukaan lukien vaadittujen tietojen keräämisen varmistava vaiheiden vähimmäismäärä.
(19)  Vaikka keskitetty toteutus on välttämätöntä erityistavoitteen saavuttamiseksi eli sen varmistamiseksi, että tullitarkastukset ovat samantasoiset, välineen teknisen luonteen vuoksi valmistelutyötä on tarpeen tehdä teknisellä tasolla. Sen vuoksi toteutusta olisi tuettava erillisillä tarvearvioinneilla, jotka riippuvat kansallisesta asiantuntemuksesta ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten osallistumisesta saadusta kokemuksesta. Kyseisten tarvearviointien olisi perustuttava selkeään metodiikkaan, mukaan lukien vaadittujen asiaankuuluvien tietojen keräämisen varmistava vaiheiden vähimmäismäärä.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Säännöllisen seurannan ja raportoinnin varmistamiseksi olisi otettava käyttöön asianmukainen kehys välineellä saavutettujen tulosten ja välineeseen kuuluvien toimien seuraamiseksi. Tällaisen seurannan ja raportoinnin olisi perustuttava indikaattoreihin, joilla mitataan välineeseen kuuluvien toimien vaikutuksia. Raportointivaatimuksiin olisi kuuluttava joitakin tietoja sellaisista tullitarkastuslaitteista, joiden osalta tietty kustannuskynnys ylittyy.
(20)  Säännöllisen seurannan ja raportoinnin varmistamiseksi olisi otettava käyttöön asianmukainen kehys välineellä saavutettujen tulosten ja välineeseen kuuluvien toimien seuraamiseksi. Tällaisen seurannan ja raportoinnin olisi perustuttava määrällisiin ja laadullisiin indikaattoreihin, joilla mitataan välineeseen kuuluvien toimien vaikutuksia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava avoimet ja selkeät hankintamenettelyt. Raportointivaatimuksiin olisi kuuluttava yksityiskohtaiset tiedot sellaisista tullitarkastuslaitteista ja hankintamenettelyistä, joiden osalta tietty kustannuskynnys ylittyy, sekä kustannusten perustelut.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Jotta voidaan reagoida asianmukaisesti politiikan painopisteiden, uhkien ja teknologioiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat välineeseen kuuluvien avustuskelpoisten toimien muuttamista tullitarkastusten tarkoitusten osalta ja erityistavoitteiden saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
(22)  Jotta voidaan reagoida asianmukaisesti politiikan painopisteiden, uhkien ja teknologioiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen muuttamista työohjelmien laatimiseksi, välineeseen kuuluvien avustuskelpoisten toimien muuttamista tullitarkastusten tarkoitusten osalta ja erityistavoitteiden saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset ja täysin avoimet kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan perusteella hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Kyseiset säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään etenkin avustuksien, hankintojen, palkintojen tai välillisen toteutuksen muodossa tapahtuva talousarvion vahvistamis- ja toteutusmenettely ja määrätään taloushallinnon toimijoiden vastuuta koskevista tarkastuksista. SEUT-sopimuksen 322 artiklan perusteella annetut säännöt koskevat unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, koska kyseisen periaatteen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.
(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan perusteella hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Kyseiset säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään etenkin avustuksien, hankintojen, palkintojen tai välillisen toteutuksen muodossa tapahtuva talousarvion vahvistamis- ja toteutusmenettely ja määrätään taloushallinnon toimijoiden vastuuta koskevista tarkastuksista. SEUT-sopimuksen 322 artiklan perusteella annetut säännöt koskevat unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, koska kyseisen periaatteen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle. Tästä välineestä myönnettävässä rahoituksessa olisi noudatettava avoimuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä yhtäläisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityistavoite ja tulokset erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnolliset rasitukset ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä oletettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.
(25)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityistavoite ja tulokset erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnolliset rasitukset ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä oletettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen. Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin. Täytäntöönpanon ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava ohjaavina periaatteina pyrittäessä saavuttamaan välineelle asetetut tavoitteet samalla kun varmistetaan varojen optimaalinen käyttö.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta
1.  Koska väline on osa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, sen yleisenä tavoitteena on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, varmistaa turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojata unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta ja samalla helpottaa laillista liiketoimintaa.
1.  Koska väline on osa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa ja koska pitkällä aikavälillä pyritään siihen, että kaikki unionin tullitarkastukset ovat yhdenmukaisia, välineen yleisenä tavoitteena on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, edistää virastojen välistä tavaroiden ja henkilöiden tarkastuksiin liittyvää yhteistyötä unionin rajoilla, varmistaa turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojata unionia laittomalta kaupalta ja samalla helpottaa laillista liiketoimintaa.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta
2.  Välineen erityistavoitteena on edistää riittäviä ja samantasoisia tullitarkastuksia, ja tämä tapahtuu ostamalla, ylläpitämällä ja päivittämällä asiaankuuluvia, nykytasoa vastaavia ja luotettavia tullitarkastuslaitteita.
2.  Välineen erityistavoitteena on edistää riittäviä ja samantasoisia tullitarkastuksia, ja tämä tapahtuu ostamalla, ylläpitämällä ja päivittämällä täysin avoimella tavalla asiaankuuluvia, nykytasoa vastaavia, turvallisia, kyberiskuilta suojattuja, vaarattomia, ympäristöystävällisiä ja luotettavia tullitarkastuslaitteita. Lisätavoitteena on parantaa tullitarkastusten laatua kaikissa jäsenvaltioissa, jotta vältettäisiin tavaravirtojen suuntaaminen unionin heikompiin kohtiin.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Väline edistää Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toteuttamista tukemalla virastojen välistä yhteistyötä ja välineen kautta hankittujen uusien laitteiden yhteiskäyttöä ja yhteentoimivuutta.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta
1.  Rahoituspuitteet välineen toteuttamista varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 1 300 000 000 euroa käypinä hintoina.
1.  Rahoituspuitteet välineen toteuttamista varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 1 149 175 000 euroa vuoden 2018 hintoina (1 300 000 000 euroa käypinä hintoina).
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta
2.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta välineen hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät välineen tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan välineen hallinnoinnissa.
2.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös perusteltuja ja tarkistettuja menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminnasta sekä muusta välineen hallinnointia ja sen suorituskykyä ja tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Lisäksi siitä voidaan kattaa myös perusteltuja ja tarkistettuja menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin ja asianomaisten jäsenvaltioiden väliseen tiedonvaihtoon, sikäli kuin ne liittyvät välineen yleistä tavoitetta tukeviin erityistavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan välineen hallinnoinnissa.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Kun tuettuun toimeen liittyy laitteen ostaminen tai päivittäminen, komissio ottaa käyttöön asianmukaisia turva- ja varotoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kaikki unionin ohjelmien ja välineiden tuella ostetut laitteet ovat asianomaisten tulliviranomaisten käytössä kaikissa asiaankuuluvissa tapauksissa.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta
3.  Kun tuettuun toimeen liittyy laitteen ostaminen tai päivittäminen, komissio perustaa koordinointimekanismin varmistaakseen tehokkuuden ja yhteentoimivuuden kaikkien unionin ohjelmista ja välineistä myönnettävällä tuella ostettujen laitteiden välillä.
3.  Kun tuettuun toimeen liittyy laitteen ostaminen tai päivittäminen, komissio perustaa koordinointimekanismin varmistaakseen tehokkuuden ja yhteentoimivuuden kaikkien unionin ohjelmista ja välineistä myönnettävällä tuella ostettujen laitteiden välillä, mikä mahdollistaa asianomaisten unionin erillisvirastojen ja erityisesti Euroopan raja- ja merivartioviraston kuulemisen ja osallistumisen. Koordinointimekanismiin sisällytetään Euroopan raja- ja merivartioviraston osallistuminen ja kuuleminen EU:n tason lisäarvon maksimoimiseksi rajavalvonnan alalla.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Kun tuettuun toimeen liittyy laitteen ostaminen tai päivittäminen, komissio ottaa käyttöön asianmukaisia turva- ja varotoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kaikki unionin ohjelmien ja välineiden tuella ostetut laitteet vastaavat hyväksyttyjä säännöllistä huoltoa koskevia vaatimuksia.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimet voivat koskea myös sellaisten tullitarkastuslaitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, joita käytetään laitteiden uusien osien tai toimintojen testaamisessa toimintaolosuhteissa.
2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimet voivat koskea myös sellaisten tullitarkastuslaitteiden täysin avointa ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, joita käytetään laitteiden uusien osien tai toimintojen testaamisessa toimintaolosuhteissa.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 3 kohta
3.  Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen tullitarkastusten tarkoitusten muuttamiseksi sekä liitteen 1 muuttamiseksi, kun tällaista uudelleentarkastelua pidetään tarpeellisena.
3.  Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen tullitarkastusten tarkoitusten muuttamiseksi sekä liitteen 1 muuttamiseksi, kun tällaista uudelleentarkastelua pidetään tarpeellisena, sekä teknisen kehityksen, tavaroiden salakuljetuksen muuttuvien muotojen ja tullitarkastuksiin soveltuvien uusien, älykkäiden ja innovatiivisten ratkaisujen tasalla pysymiseksi.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 4 kohta
4.  Tästä välineestä rahoitettuja tullitarkastuslaitteita voidaan käyttää muita tarkoituksia kuin tullitarkastuksia varten, kuten henkilöiden tarkastamiseen kansallisten rajaturvallisuusviranomaisten tukena ja tutkimusten tekemiseen.
4.  Tästä välineestä rahoitettuja tullitarkastuslaitteita olisi käytettävä ensisijaisesti tullitarkastuksiin, mutta niitä voidaan käyttää muita tarkoituksia kuin tullitarkastuksia varten, kuten henkilöiden tarkastamiseen kansallisten rajaturvallisuusviranomaisten tukena ja tutkimusten tekemiseen, jotta voidaan saavuttaa 3 artiklassa vahvistetut välineen yleiset ja erityistavoitteet.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.   Komissio toteuttaa toimenpiteitä, joilla jäsenvaltioita kannustetaan yhdessä hankkimaan ja testaamaan tullitarkastuslaitteita.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Tämän enimmäismäärän ylittävää rahoitusta voidaan myöntää tapauksissa, joissa jäsenvaltiot yhdessä hankkivat ja testaavat tullitarkastuslaitteita.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut poikkeusolosuhteet voivat sisältää uusien tullitarkastuslaitteiden ostamisen ja laitteiden sisällyttämisen eurooppalaisen raja- ja merivartioston teknisen kaluston valmiusluetteloon. Tullitarkastuslaitteiden hyväksyttävyys teknisen kaluston valmiusluetteloon varmistetaan 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Välineestä ei voida myöntää rahoitusta seuraaviin kustannuksiin:
Välineestä myönnetään rahoitusta kaikkiin 6 artiklassa tarkoitettuihin toimiin liittyviin kustannuksiin seuraavin poikkeuksin:
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  kustannukset, jotka liittyvät laitteiden käytön edellyttämään koulutukseen tai taitojen kehittämiseen;
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  sähköisiin järjestelmiin liittyvät kustannukset, lukuun ottamatta sellaiseen ohjelmistoon suoraan liittyvät kustannukset, jotka ovat välttämättömiä tullitarkastuslaitteiden käyttämiseksi;
c)  sähköisiin järjestelmiin liittyvät kustannukset, lukuun ottamatta sellaiseen ohjelmistoon ja ohjelmistopäivityksiin suoraan liittyviä kustannuksia, jotka ovat välttämättömiä tullitarkastuslaitteiden käyttämiseksi, ja lukuun ottamatta sellaiseen sähköiseen ohjelmistoon ja ohjelmointiin liittyviä kustannuksia, joka on tarpeen nykyisten ohjelmistojen yhdistämiseksi tullitarkastuslaitteisiin;
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – d alakohta
d)  suojattujen ja suojaamattomien viestintäkanavien kaltaisten verkkojen kustannukset tai liittymäkustannukset;
d)  suojattujen ja suojaamattomien viestintäkanavien kaltaisten verkkojen kustannukset tai liittymäkustannukset, lukuun ottamatta tullitarkastuslaitteiden käytön välittömästi edellyttämiä verkkoja tai liittymiä;
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 2 kohta
2.  Komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädöksellä. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
2.  Siirretään komissiolle valta antaa 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 a työohjelmien vahvistamiseksi.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen työohjelmien valmistelun tueksi laaditaan tarvearviointi, jonka on sisällettävä vähintään seuraavat:
Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen työohjelmien valmistelun tueksi laaditaan erillinen tarvearviointi, jonka on sisällettävä seuraavat:
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  kattava inventaario käytettävissä olevista tullitarkastuslaitteista;
b)  kattava inventaario käytettävissä olevista ja toimivista tullitarkastuslaitteista;
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  tullitarkastuslaitteiden vähimmäistasolle ja optimaaliselle tasolle annettu yhteinen määritelmä, joka perustuu rajanylityspaikkojen luokitukseen; ja
c)  tullitarkastuslaitteiden tekniselle vähimmäistasolle annettu yhteinen määritelmä, joka perustuu rajanylityspaikkojen luokitukseen;
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – c a alakohta (uusi)
c a)  tullitarkastuslaitteiden optimaalisen tason arviointi, joka perustuu rajanylityspaikkojen luokitukseen; ja
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  yksityiskohtainen arvio rahoitustarpeista.
d)  yksityiskohtainen arvio rahoitustarpeista tullioperaatioiden koon ja suhteellisen työmäärän mukaan.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta
1.  Indikaattorit, joilla raportoidaan välineen edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä 2.
1.  Komissio esittää varainhoitoasetuksen 38 artiklan 3 kohdan e alakohdan i alakohdan mukaisten raportointivaatimusten mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle ohjelman tuloksellisuutta koskevia tietoja. Tuloksellisuutta koskevaan komission raportointiin on sisällyttävä tiedot sekä edistymisestä että puutteista.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 2 kohta
2.  Jotta varmistetaan tuloksellisen arvioinnin tekeminen välineen etenemisestä kohti sen tavoitteiden saavuttamista, komissiolle siirretään 14 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 indikaattoreiden uudelleentarkastelemiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja joilla lisätään asetukseen seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevia säännöksiä.
2.  Indikaattorit, joilla raportoidaan välineen edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä 2. Jotta varmistetaan tuloksellisen arvioinnin tekeminen välineen etenemisestä kohti sen tavoitteiden saavuttamista, komissiolle siirretään 14 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 indikaattoreiden uudelleentarkastelemiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja joilla lisätään asetukseen seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevia säännöksiä, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle voidaan antaa ajantasaisia laadullisia ja määrällisiä tietoja ohjelman tuloksellisuudesta.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 3 kohta
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että välineen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että välineen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot ovat vertailukelpoisia ja täydellisiä ja että ne kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle luotettavia tietoja käytettyjen tuloksellisuutta koskevien tietojen laadusta.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   unionin talousarviosta rahoitettujen tullitarkastuslaitteiden saatavillaolo ja kunto viiden vuoden kuluttua niiden käyttöönotosta;
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta – c b alakohta (uusi)
c b)   tiedot tullitarkastuslaitteen huoltotapahtumista;
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta – c c alakohta (uusi)
c c)   tiedot hankintamenettelystä;
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta – c d alakohta (uusi)
c d)   kustannusten perustelut.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta
1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.
1.  Tästä välineestä rahoitettujen, 6 artiklassa tarkoitettujen toimien arvioinneissa on tarkasteltava välineen tuloksia, vaikutuksia ja tehokkuutta ja ne on tehtävä oikea-aikaisesti, jotta varmistetaan niiden tehokas hyödyntäminen päätöksenteossa.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 kohta
2.  Välineen väliarviointi on suoritettava heti, kun välineen toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun välineen toteutus on käynnistynyt.
2.  Välineen väliarviointi on suoritettava heti, kun välineen toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun välineen toteutus on käynnistynyt.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Väliarvioinnissa on esitettävä havainnot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan tehdä päätös ohjelman jatkotoimista vuoden 2027 jälkeen ja sen tavoitteista.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta
3.  Komissio tekee välineen loppuarvioinnin välineen toteutuksen lopussa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä.
3.  Komissio tekee välineen loppuarvioinnin välineen toteutuksen lopussa, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 4 kohta
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa sekä saatujen kokemusten tarkastelun Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Komissio sisällyttää vuotuiset osittaiset arvioinnit komission kertomukseen ”Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petostentorjunta”.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 2 kohta
2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 6 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 6 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 2 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 3 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 2 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 6 kohta
6.  Edellä olevan 6 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
6.  Edellä olevan 6 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
15 artikla
15 artikla
Poistetaan.
Komiteamenettely
1.  Komissiota avustaa asetuksen (EU) [2018/XXX]23 18 artiklassa tarkoitettu tulliohjelmakomitea.
2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.
__________________
23 COM(2018)0442.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle.
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle, ja osoitettava näin unionin tason lisäarvo ja autettava komissiota sen tiedonkeruussa, jotta voidaan lisätä talousarvion avoimuutta.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat välinettä ja sen toimia ja tuloksia. Välineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa sisäistä tiedotusta sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
2.  Avoimuuden varmistamiseksi komissio tiedottaa säännöllisesti suurelle yleisölle välineestä, sen toimista ja tuloksista viitaten muun muassa 11 artiklassa tarkoitettuihin työohjelmiin.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
Liite I – sarake 3 – rivi 1
Kontit, rekat, junavaunut
Kontit, rekat, junavaunut ja ajoneuvot
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – sarake 3 – 3 a rivi (uusi)
Ajoneuvot
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
Liite I – sarake 2 – rivi 5
Röntgensäteiden takaisinsirontaportaali-ilmaisin
Röntgensäteisiin perustuva takaisinsirontaportaali-ilmaisin
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
Liite 2 – sarake 2 – 6 a rivi (uusi)
Millimetriaaltoihin perustuva turvaskanneri
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
Liite 2 – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Turvallisuus ja vaarattomuus
a)  Tullitarkastuslaitteita koskevien turvallisuusvaatimusten noudattamisaste kaikissa rajanylityspaikoissa, kyberturvallisuus mukaan luettuna
b)  Tullitarkastuslaitteita koskevien vaarattomuusvaatimusten noudattamisaste kaikissa rajanylityspaikoissa
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
Liite 1 – 1 b kohta (uusi)
1 b.  Terveys ja ympäristö
a)  Tullitarkastuslaitteita koskevien terveysvaatimusten noudattamisaste kaikissa rajanylityspaikoissa
b)  Tullitarkastuslaitteita koskevien ympäristövaatimusten noudattamisaste kaikissa rajanylityspaikoissa
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
Liite 2 a (uusi)
Liite 2 a
Työohjelmat
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
Liite 2 b (uusi)
Liite 2 b
Poikkeusolosuhteet enimmäismäärän ylittävää rahoitusta varten

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0460/2018).


Euroopan raja- ja merivartioviraston Albaniassa toteuttamia toimia koskevan EU:n ja Albanian välisen asemaa koskevan sopimuksen tekeminen ***
PDF 104kWORD 37k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan raja- ja merivartioviraston Albanian tasavallassa toteuttamia toimia koskevan Euroopan unionin ja Albanian tasavallan välisen asemaa koskevan sopimuksen tekemisestä (10302/2018 – C8-0433/2018 – 2018/0241(NLE))
P8_TA(2019)0002A8-0463/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10302/2018),

–  ottaa huomioon esityksen Euroopan raja- ja merivartioviraston Albanian tasavallassa toteuttamia toimia koskevan Euroopan unionin ja Albanian tasavallan välisen asemaa koskevaksi sopimukseksi (10290/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 77 artiklan 2 kohdan b ja d alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0433/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0463/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Albanian tasavallan hallituksille ja parlamenteille.


EU:n ja Kirgisian kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen pöytäkirja (Kroatian liittyminen) ***
PDF 107kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan kesken tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettävän pöytäkirjan tekemisestä unionin ja jäsenvaltioiden puolesta (12564/2017 – C8-0033/2018 – 2017/0185(NLE))
P8_TA(2019)0003A8-0443/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (12564/2017),

–  ottaa huomioon luonnoksen kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan kesken tehtyyn kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen Kroatian tasavallan Euroopan unioniin liittymisen huomioon ottamiseksi liitettäväksi pöytäkirjaksi (12659/2017),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan, 207 ja 209 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0033/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen (A8-0443/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kirgisian tasavallan hallituksille ja parlamenteille.


EU:n ja Kirgisian laaja-alainen sopimus
PDF 144kWORD 45k
Euroopan parlamentin suositus 15. tammikuuta 2019 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n ja Kirgisian tasavallan laaja-alaisesta sopimuksesta (2018/2118(INI))
P8_TA(2019)0004A8-0450/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 9. lokakuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2017/… luvan antamisesta Euroopan komissiolle ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle neuvottelujen aloittamiseen ja käymiseen Euroopan unionin puolesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan välisen kattavan sopimuksen niistä määräyksistä, jotka kuuluvat unionin toimivaltaan (11436/1/17 REV 1),

–  ottaa huomioon neuvostossa 9. lokakuuta 2017 kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätöksen Euroopan komission valtuuttamisesta neuvottelujen aloittamiseen ja käymiseen jäsenvaltioiden puolesta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan välisen kattavan sopimuksen niistä määräyksistä, jotka kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan (11438/1/17 REV 1),

–  ottaa huomioon uuden laaja-alaisen sopimuksen ehdotetut oikeusperustat, Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 37 artiklan ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 91 artiklan, 100 artiklan 2 kohdan sekä 207 ja 209 artiklan,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kirgisian tasavallan välisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 1999,

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanon nykytilasta(1) ja 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n Keski-Aasian strategian täytäntöönpanosta ja uudelleentarkastelusta(2),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Kirgisiasta, erityisesti 15. tammikuuta 2015(3), 8. heinäkuuta 2010(4) ja 6. toukokuuta 2010(5) antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan 16. lokakuuta 2017 antaman julkilausuman Kirgisian tasavallan presidentinvaaleista,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, kansainvälisen vaalitarkkailuvaltuuskunnan, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön sekä demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (Etyj/ODHIR) päätelmät presidentinvaaleista,

–  ottaa huomioon EU:n ja Kirgisian 13. parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan 3. toukokuuta 2018 hyväksymän julistuksen,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin 2. helmikuuta 2016 tekemän päätöksen GSP+ ‑aseman myöntämisestä Kirgisian tasavallalle,

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2013 vahvistamansa kannan neuvoston ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamasta kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen hyväksymiseksi makrotaloudellisen lisärahoitusavun myöntämisestä Kirgisian tasavallalle(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0450/2018),

A.  toteaa, että EU ja Kirgisia aloittivat joulukuussa 2017 neuvottelut laaja-alaisesta sopimuksesta, joka korvaisi EU:n ja Kirgisian tämänhetkisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen, ja että tarkoituksena oli lisätä ja syventää yhteistyötä yhteistä etua koskevilla aloilla soveltaen pohjana yhteisiä demokratian, oikeusvaltion ja hyvän hallinnon arvoja uudessa oikeudellisessa kehyksessä;

B.  toteaa, että laaja-alaisen sopimuksen voimaantulo edellyttää parlamentin hyväksyntää;

1.  suosittaa neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että

Yleiset periaatteet

Poliittinen vuoropuhelu ja kansainvälinen yhteistyö

Toimielimiä koskevat määräykset

Sopimuksessa käsiteltyjä yhteisiä huolenaiheita ja etuja yhteistyön aloilla

   a) EU:n ja Kirgisian välillä neuvotellaan ja tehdään kunnianhimoinen, kattava ja tasapainoinen sopimus, jolla korvataan vuonna 1999 tehty kumppanuus- ja yhteistyösopimus ja luodaan perusta vahvoille ja kestäville suhteille sekä molempien osapuolten vakaalle, turvalliselle ja kestävälle kehitykselle;
   b) laaja-alaisessa sopimuksessa määritetään strategiset lyhyen ja pitkän aikavälin näkymät ja asetetaan hyvin määriteltyjä ja jäsenneltyjä tavoitteita Kirgisian kanssa tehtävää yhteistyötä varten; lisätään ponnisteluja ja syvennetään suhteita, jotta EU:sta tulisi näkyvämpi ja tehokkaampi Kirgisiassa ja kyseisellä alueella;
   c) edistetään markkinataloutta tuomalla sosiaalisia ja taloudellisia etuja molempien osapuolten kansalaisille; pidetään yllä kilpailusääntöjä ja oikeusvarmuutta myös riippumattomia ja avoimia instituutioita vahvistamalla;
   d) varmistetaan kummankin osapuolen vakaa sitoutuminen demokraattisten periaatteiden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamiseen ja edistämiseen kunnioittaen kaikilta osin perusteita, joilla Kirgisialle on myönnetty GSP+-asema, mukaan lukien asiaa koskevien kansainvälisten yleissopimusten ratifiointi ja kyseisten yleissopimusten mukaisesti perustettujen asianomaisten valvontaelinten päätelmien ja suositusten tosiasiallinen täytäntöönpano; edistetään ja käydään molempia osapuolia kiinnostavista ihmisoikeuskysymyksistä säännöllistä ja tuloshakuista vuoropuhelua, johon viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan olisi osallistuttava, jotta voidaan vahvistaa institutionaalista kehystä ja julkista politiikkaa; painotetaan Kirgisian rakentavaa jäsenyyttä YK:n ihmisoikeusneuvostossa vuosina 2016–2018 ja kannustetaan sitä jatkamaan kansainvälistä osallistumistaan;
   e) edistetään monenvälisyyden ja kansainvälisen yhteistyön vahvistamista ja kehitetään yhteisiä yhteistyömenettelyjä kirgisialaisten kumppaneiden kanssa, jotta voidaan edistää kansainvälistä turvallisuutta, torjua tehokkaasti globaaleja haasteita, kuten terrorismia, ilmastonmuutosta, muuttoliikettä ja järjestäytynyttä rikollisuutta, ja osallistua kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 sekä vuodet 2018–2040 kattavan uuden kansallisten kehitysstrategian täytäntöönpanoon, ja yleisemmin edistää Keski-Aasian vakautta ja kasvua;
   f) vahvistetaan poliittista vuoropuhelua ja alakohtaista yhteistyötä; käydään tarkoituksenmukaista ja säännöllistä vuoropuhelua kaikista merkityksellisistä aiheista olemassa olevien toimintamallien pohjalta;
   g) tehostetaan yhteistyötä kriisinhallinnassa, konfliktien ehkäisyssä, terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden sekä kyberrikollisuuden torjumisessa, väkivaltaisen radikalisoitumisen ja rajat ylittävien rikosten estämisessä sekä yhdennetyssä rajavalvonnassa ihmisoikeuksia ja perusvapauksia kaikilta osin suojellen rikoslakiin tehtyjen muutosten mukaisesti; varmistetaan, että ääriliikkeiden torjunnasta vuonna 2005 annettu kansallinen laki nro 150 vastaa täysin kansainvälisiä normeja;
   h) laajennetaan kauppaan ja taloussuhteisiin liittyviä määräyksiä investointiedellytyksiä parantaen ja Kirgisian talouden monipuolistamista edistäen, mikä hyödyttää molempia osapuolia, ja vahvistetaan oikeusvarmuutta ja sääntelyn avoimuutta; tuetaan hyvää hallintotapaa, toimivaa oikeuslaitosta ja vähennetään byrokratiaa ja käytetään kaikkia tapoja, joilla voidaan tukea kestävää talouskehitystä niin, että voidaan vakiinnuttaa ja kehittää monenvälistä sääntöihin perustuvaa kaupan järjestelmää; edistetään pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen ja kehittämisen tukemista; laajennetaan entisestään EU:n ja Kirgisian taloudellisia ja kauppasuhteita GSP+-aseman osalta ja kehotetaan Kirgisiaa panemaan täytäntöön tästä asemasta johtuvat kansainväliset sitoumukset maan talouskehityksen tukemiseksi;
   i) parannetaan yhteistyötä korruption, rahanpesun ja veropetosten torjunnassa; sisällytetään sopimukseen erityisiä jaksoja, joissa määritellään selkeitä ja vahvoja sitoumuksia ja toimenpiteitä, jotta voidaan torjua korruptiota sen kaikissa muodoissa ja panna täytäntöön kansainvälisiä normeja ja monenvälisiä korruption vastaisia yleissopimuksia; sisällytetään sopimukseen verotusalan hyvää hallintotapaa koskevia määräyksiä ja avoimuusvaatimuksia, joilla vahvistetaan osapuolten sitoumus noudattaa kansainvälisiä normeja veron välttelyn ja veropetosten torjumiseksi;
   j) edistetään Kirgisian roolia Maailman kauppajärjestön (WTO) jäsenenä toteuttamalla asianmukaisia uudistuksia, jotka koskevat ulkomaisia sijoituksia, tulliviranomaisia ja pääsyä kansainvälisille markkinoille;
   k) parannetaan EU:n ja Kirgisian kantojen koordinointia kansainvälisillä foorumeilla;
   l) tehostetaan Kirgisian parlamentin ja Euroopan parlamentin välistä vuoropuhelua;
   m) varmistetaan, että sopimuksessa keskitytään voimakkaasti ilmastonmuutokseen, vesivarojen hoitoon ja katastrofien ehkäisemiseen sekä katastrofivalmiuteen, koska luonnonkatastrofien, kuten maanjäristysten, vaara alueella on suuri; tuetaan Kirgisiaa sen pyrkiessä suojelemaan ympäristöä ja edistämään määrätietoisesti kestävää kehitystä;
   n) varmistetaan neuvotteluohjeiden välittäminen Euroopan parlamentille luottamuksellisuutta koskevia sääntöjä noudattaen, jotta parlamentti voi tarkastella neuvotteluprosessia asianmukaisesti ja jotta täytetään johdonmukaisesti SEUT-sopimuksen 218 artiklan 10 kohdasta johtuvat toimielinten väliset velvoitteet, joiden mukaan parlamentille on tiedotettava välittömästi ja täydellisesti menettelyn kaikissa vaiheissa;
   o) jaetaan kaikki neuvotteluihin liittyvät asiakirjat, kuten pöytäkirjat, neuvotellut tekstiluonnokset sekä tiedotetaan etenemisestä säännöllisesti Euroopan parlamentille;
   p) varmistetaan, että kaikilla tasoilla noudatetaan vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaan uutta sopimusta ei sovelleta väliaikaisesti ennen kuin Euroopan parlamentti on antanut hyväksyntänsä;
   q) vahvistetaan ja laajennetaan nykyisen kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen mukaista tämänhetkistä yhteistyötä, jonka avulla oli jo perustettu seuraavat yhteistyö- ja keskusteluelimet;
   ministeritason yhteistyöneuvosto;
   vanhempien virkamiesten yhteistyökomitea ja kaupan ja investointien sekä kehitysyhteistyön alakomiteat;
   parlamentaarinen yhteistyövaliokunta;
   r) vahvistetaan uudessa sopimuksessa parlamenttien välistä seurantaa entistä vahvemman parlamentaarisen yhteistyövaliokunnan avulla etenkin demokratian, oikeusvaltion ja korruption torjunnan alalla;
   s) varmistetaan kansalaisyhteiskunnan osallistuminen sekä neuvotteluiden että sopimuksen täytäntöönpanon aikana;
   t) varmistetaan, että sopimukseen sisällytetään ehdot, joiden nojalla yhteistyö voidaan keskeyttää, mikäli jompikumpi osapuoli rikkoo sopimuksen keskeisiä osia, ja taataan Euroopan parlamentin kuuleminen tällaisissa tapauksissa;
   u) osoitetaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla riittävät resurssit laaja-alaisen sopimuksen täytäntöönpanoa varten, jotta varmistetaan neuvottelujen aikana asetettujen kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen;
   v) otetaan huomioon Kirgisian asema yhtenä alueen nousevista demokraattisista maista, mikä edellyttää EU:n pitkäaikaista poliittista, diplomaattista, rahallista ja teknistä tukea;
   w) pyritään vakiinnuttamaan toimiva parlamentaarinen demokratia, jossa on todellinen monipuoluejärjestelmä sekä perustuslaillinen valvonta ja tasapaino, ja varmistetaan toimeenpanovaltaa koskeva parlamentin valvonta, sillä kyseessä on yksi EU:n demokratiatuen pilottimaista; ilmaistaan huoli perustuslakiin vuonna 2016 tehdyistä muutoksista ja erityisesti pääministerin toimivaltuuksien merkittävästä lisäämisestä, kansallisten tuomioistuinten päätösten ensisijaisuudesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin nähden ja korkeimman oikeuden perustuslakijaoston riippumattomuuden menettämisestä; tuetaan kansalaisjärjestöjen osallistumista maan lainsäädännön ja politiikkojen kehittämiseen ja tarkasteluun erityisesti sellaisten mahdollisten välineiden tai mekanismien osalta, jotka vaikuttavat suoraan kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden toimintaan;
   x) vahvistetaan sen merkitys, että tehdään järjestelmällisesti työtä demokratian ja ihmisoikeuksien arvojen edistämiseksi, mikä kattaa myös sananvapauden sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapauden sekä oikeuslaitoksen riippumattomuuden;
   y) edistetään toimittajille ja riippumattomille tiedotusvälineille suotuisan ympäristön luomisessa; varmistetaan, että Kirgisia päästää kielletyt ulkomaiset ihmisoikeustyöntekijät ja toimittajat maahan ja antaa heidän jatkaa työtään häiriöttä;
   z) otetaan huomioon saavutettu edistys parlamenttivaalien ja presidentinvaalien rauhanomaisessa järjestämisessä ja niiden avoimuuden parantamisessa ja kehotetaan jatkamaan kansainvälisten vaalitarkkailijaryhmien esittämien suositusten täytäntöönpanoa;
   aa) kehotetaan Kirgisiaa kumoamaan kaikki negatiiviset autoritaariset suuntaukset, kuten lainkäytön hyödyntäminen politiikan välineenä, epäoikeudenmukaiset oikeudelliset rangaistukset, epäoikeudenmukaiset ja suljetut oikeudenkäynnit, puuttuminen tiedotusvälineiden vapauteen, lainvalvontaviranomaisten rankaisemattomuus sekä vangittuina olevien väitetty huono kohtelu ja kidutus, karkotukset maihin, joissa henkilöt saattavat joutua kidutetuiksi tai epäasiallisesti kohdelluiksi, samoin kuin vähemmistöjen syrjintä sekä kokoontumis- ja sananvapauden rajoitukset, ja kehotetaan Kirgisiaa tutkimaan perusteellisesti kaikki väitteet väärennetyistä todisteista, kiristyksestä, kidutuksesta ja huonosta kohtelusta; on huolissaan siitä, että poliittisia johtajia sekä mahdollisia presidenttiehdokkaita on vangittu syytettyinä väitetystä korruptiosta;
   ab) ilmaistaan tässä yhteydessä tyytymättömyys etnisten ryhmien välistä väkivaltaa vuonna 2010 dokumentoineelle ihmisoikeusaktivisti Azimjon Askaroville annetun elinkautistuomion vahvistamisesta ja pyydetään hänen vapauttamistaan välittömästi, hänen tuomionsa kumoamista, hänen maineensa palauttamista sekä korvausten maksamista hänelle;
   ac) muistutetaan, että korruptio heikentää ihmisoikeuksia, tasa-arvoa, kauppaa ja tervettä kilpailua sekä karkottaa ulkomaisia investointeja ja jarruttaa näin talouskasvua vähentäen samalla kansalaisten luottamusta valtiollisiin elimiin;
   ad) kehotetaan sitoutumaan vahvasti yhteiskunnalliseen edistykseen, hyvään hallintoon, demokratiaan, etnisten ja uskonnollisten ryhmien välisiin hyviin suhteisiin sekä koulutukseen, mikä on myös keino vahvistaa vakauden ja turvallisuuden perustaa; jatketaan tukea rauhanrakentamiseen ja turvallisuuteen liittyville toimille ja lisätään Kirgisiassa vuonna 2010 ilmenneiden etnisten selkkausten jälkeisiä ponnistuksia, joiden avulla vähemmistöt voidaan integroida täysin tulevien konfliktien välttämiseksi;
   ae) autetaan voittamaan sosioekonomiset ongelmat ja esteet, jollaisiin viitattiin ILO:n suosituksessa 202; kiinnitetään tässä yhteydessä erityistä huomiota nuoriin edistämällä akateemista vaihtoa sekä nuoriso- ja kulttuurivaihtoa; kiinnitetään erityistä huomiota aluekehitykseen ja etenkin pohjoisen ja etelän väliseen eriarvioisuuteen;
   af) tuetaan, edistetään ja helpotetaan edelleen alueellista yhteistyötä Keski-Aasiassa, joka on yksi maailman vähiten integroituneista alueista, nykyistä myönteistä kehitystä seuraten muun muassa koko Keski-Aasian vakauden ja kehityksen lisäämiseksi; annetaan tunnustusta maan osallistumiselle tämänsuuntaisiin EU:n ohjelmiin ja EU:n ja Keski-Aasian strategian täytäntöönpanoon energian, vesivarojen hoidon ja ympäristöhaasteiden alalla sekä EU:n kanssa käytäviin säännöllisiin poliittisiin ja ihmisoikeuksia koskeviin vuoropuheluihin;
   ag) varmistetaan, ettei Kirgisian jäsenyys Euraasian talousunionissa vaikuta sen EU-suhteiden vahvistamiseen, kuten hiljattain ratifioidussa EU:n ja Kazakstanin laajennetussa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa on osoitettu;
   ah) otetaan huomion Kirgisian Kiinan- ja Venäjän-suhteiden kehitys; kannustetaan Kirgisiaa monipuolistamaan talouttaan niin, että se voisi vähentää huomattavaa poliittista riippuvuuttaan näistä kahdesta ulkoisesta toimijasta; otetaan huomioon näiden suhteiden kehittyminen Kiinan OBOR-strategian (uusi silkkitie) täytäntöönpanon yhteydessä; varmistetaan, että Venäjän tiedotusvälineiden levittämän propagandan torjumista tehostetaan Kirgisiassa merkittävästi;
   ai) edistetään toimia, joilla pyritään lieventämään viimeaikaisia diplomaattisia ja taloudellisia jännitteitä alueella, myös Kazakstanin ja Kirgisian välillä;
   aj) tuetaan käynnissä olevaa diplomaattisuhteiden parantamista Uzbekistanin kanssa samoin kuin rakentavaa vuoropuhelua alueen niukkojen vesivarojen hoidosta;
   ak) otetaan huomioon Kirgisian turvallisuuteen liittyvät huolenaiheet Afganistanin turvallisuustilanteen huonontuessa ja vastattaessa kasvavaan radikalisoitumiseen Keski-Aasian alueella; annetaan tukea, joka liittyy ulkomailta palaaviin ulkomaisiin islamistitaistelijoihin ja heidän perheenjäseniinsä; vahvistetaan Keski-Aasian maiden kanssa tehtävää alueellista yhteistyötä, joka koskee jihadistiliikkeiden ja kansainvälisen rikollisuuden torjuntaa sellaisten oikeudellisten, institutionaalisten ja käytännön vastatoimintaan liittyvien terrorisminvastaisten rajavalvontatoimenpiteiden ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden täytäntöönpanon osalta, joilla torjutaan väkivaltaista uskonnollista radikalisoitumista;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä Kirgisian tasavallan presidentille, hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 91.
(2) EUVL C 58, 15.2.2018, s. 119.
(3) EUVL C 300, 18.2.2016, s. 10.
(4) EUVL C 351 E, 2.12.2011, s. 92.
(5) EUVL C 81 E, 15.3.2011, s. 80.
(6) EUVL C 208, 10.6.2016, s. 177.


Autonomiset ajoneuvot Euroopan liikenteessä
PDF 161kWORD 53k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2019 autonomisista ajoneuvoista Euroopan liikenteessä (2018/2089(INI))
P8_TA(2019)0005A8-0425/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 17. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Matkalla automatisoituun liikkuvuuteen: EU:n strategia tulevaisuuden liikkuvuudelle” (COM(2018)0283),

–  ottaa huomioon 30. marraskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalainen strategia vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten – ensimmäinen virstanpylväs matkalla kohti vuorovaikutteista, verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkumista” (COM(2016)0766),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman internetyhteyksistä kasvun, kilpailukyvyn ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseksi: eurooppalainen gigabittiyhteiskunta ja 5G(1),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A8-0425/2018),

A.  ottaa huomioon, että verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkuvuutta koskeva unionin strategia on läheisessä yhteydessä komission poliittisiin painopisteisiin ja erityisesti sen suunnitelmiin, jotka koskevat työpaikkoja, kasvua ja investointeja, tutkimusta ja innovointia, ympäristöä ja ilmastonmuutosta, puhdasta ja turvallista liikkuvuutta ja liikennettä, liikenneturvallisuutta ja tieliikenteen ruuhkien purkamista, digitaalisia sisämarkkinoita sekä energiaunionia;

B.  ottaa huomioon, että teknologisen kehityksen nopeudella sekä liikenteen alalla että robotiikan ja tekoälyn alalla on merkittävä vaikutus talouteen ja yhteiskuntaan; ottaa huomioon, että itseohjautuvat ajoneuvot muuttavat merkittävästi arkeamme, määrittelevät maailmanlaajuisen tieliikenteen tulevaisuuden, vähentävät liikenteen kustannuksia, parantavat liikenneturvallisuutta, lisäävät liikkuvuutta ja vähentävät ympäristövaikutuksia; katsoo, että tieliikenteen ala voi avata mahdollisuuden uusille palveluille ja uusille liikennemuodoille, joilla vastattaisiin henkilöiden ja tavaroiden liikkuvuuden kasvun tarpeeseen, ja voi jopa auttaa mullistamaan kaupunkisuunnittelun;

C.  ottaa huomioon, että komissio pyrkii Vision Zero -tavoitteiden mukaisesti puolittamaan vuoteen 2020 mennessä vuotuisten liikennekuolemien määrän EU:ssa vuoden 2010 tasosta; toteaa, että edistys kuolleiden ja loukkaantuneiden kokonaismäärän vähentämisessä vaikuttaa viime aikoina pysähtyneen, kun otetaan huomioon, että vuonna 2016 yli 25 000 ihmistä menetti henkensä EU:n tieliikenteessä ja lisäksi 135 000 loukkaantui vakavasti; toteaa, että kaupungeissamme on suuria liikenneongelmia, joita pahentavat saastuminen ja ilmastonmuutos;

D.   toteaa, että kuljettajaa avustavat kehittyneet järjestelmät, kuten kaistavahtijärjestelmä ja automaattiset hätäjarrut, ovat jo todistettavasti edistäneet liikenneturvallisuutta ja vähentäneet vakavien onnettomuuksien määrää;

E.  ottaa huomioon, että ylivoimaisesti useimmat liikenneonnettomuudet aiheutuvat inhimillisestä virheestä ja siksi tällaisten onnettomuuksien mahdollisuuksia on ehdottomasti vähennettävä tekemällä turvallisuutta lisäävien kuljettajaa avustavien järjestelmien käyttö pakolliseksi samalla kun pidetään kiinni henkilökohtaisesta liikkuvuudesta;

F.  ottaa huomioon, että EU:ssa kymmenen viime vuoden aikana vallinnut vakaa ja myönteinen kehitys liikenneturvallisuudessa on hidastunut; ottaa huomioon, että tieliikenne aiheuttaa edelleen suurimman osan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä ja ilmansaasteista;

G.  ottaa huomioon, että sekä matkustaja- että rahtiliikennetarpeet lisääntyvät kaikkialla maailmassa samalla kun tietoisuus maapallomme voimavarojen rajallisuudesta kasvaa, ja ottaa huomioon, että liikenteen tehokkuudella on siten yhä ratkaisevampi merkitys;

H.  ottaa huomioon, että unionin olisi kannustettava ja edelleen kehitettävä digitaalisia teknologioita automatisoitua liikkuvuutta varten inhimillisten virheiden korjaamiseksi ja liikenneonnettomuuksien ja liikenteen kuolonuhrien määrän vähentämiseksi;

I.  toteaa, että automaatio ja uuden teknologian käyttöönotto parantavat liikenteen ja liikennejärjestelmien turvallisuutta ja poistavat joitakin inhimillisiä tekijöitä; toteaa, että automatisoinnin yhteydessä on otettava huomioon sekä liikennejärjestelmien monimuotoisuus että niiden kunto eri jäsenvaltioissa; katsoo, että ennen automatisoinnin toteuttamista on rakennettava uusia liikennejärjestelmiä ja varustettava sekä olemassa olevat että uudet liikennejärjestelmät riittävillä turvaominaisuuksilla;

J.  ottaa huomioon, että automaatiotasoja on jo olemassa ja että tasot 1 ja 2 ovat jo markkinoilla, mutta että rajoitetun, suuren ja täydellisen (kun ajoneuvosta tulee itseohjautuva) automaation tasojen odotetaan tulevan saataville vasta vuosina 2020–2030, ja korostaa siksi kuljettajaa avustavien järjestelmien asemaa perusteknologiana siirryttäessä kohti täydellistä automaatiota;

K.  ottaa huomioon, että on tarpeen investoida sekä tutkimusvaiheessa että myöhemmässä kehitysvaiheessa, jotta voidaan parantaa tarjolla olevia tekniikoita ja toteuttaa turvallinen ja älykäs liikenneinfrastruktuuri;

L.  ottaa huomioon, että monet maat eri puolilla maailmaa (esim. Yhdysvallat, Australia, Japani, Korea ja Kiina) etenevät nopeasti sekä verkkoon liitetyn että automatisoidun liikkuvuuden markkinoille saattamiseksi; katsoo, että Euroopan on reagoitava paljon proaktiivisemmin alan nopeaan kehitykseen, kannustettava aloitteita ja edistettävä tiukkoja turvallisuusvaatimuksia kaikille liikenteen osallistujille, jotka liikkuvat merillä, vesiteillä, maanteillä, ilmassa tai raiteilla ja käyttävät liikennemuotojen yhdistelmää;

M.  ottaa huomioon, että komission mukaan automatisoitujen ja verkkoon liitettyjen ajoneuvojen uudet markkinat kasvavat eksponentiaalisesti ja EU:n autoteollisuuden tulojen arvioidaan ylittävän 620 miljardia euroa ja EU:n elektroniikka-alan tulojen 180 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä;

N.  ottaa huomioon, että Amsterdamin julistuksessa (2016) hahmoteltiin jäsenvaltioiden, komission ja toimialan välistä yhteistyötä verkkoon liitetyn ja automatisoidun ajamisen alalla;

O.  ottaa huomioon, että autonominen liikenne kattaa kaikki etäohjatut, automatisoidut ja autonomiset maantie-, rautatie-, ilma-, meri- ja sisävesiliikenteen muodot;

P.  ottaa huomioon, että komission tiedonanto matkasta automatisoituun liikkuvuuteen muodostaa tärkeän virstanpylvään unionin strategiassa, joka koskee verkkoon liitettyä ja automatisoitua liikkuvuutta;

Q.  katsoo, että painopisteen on oltava autonomisessa liikkuvuudessa, koska täysin autonomisiin ajoneuvoihin liittyy merkittäviä liikenneturvallisuusetuja ja ne voivat toimia ilman verkkoon liittymisen ominaisuuksia; ottaa huomioon, että lisätoiminnot ja -palvelut saattavat edelleen edellyttää digitaalista viestintää;

R.  katsoo, että autonomisten ajoneuvojen odotetaan tulevan laajasti käyttöön jo vuonna 2020 ja se tuo paitsi merkittäviä etuja niin myös erilaisia uusia riskejä, jotka liittyvät erityisesti tieliikenneturvallisuuteen, korvausvastuuseen, vakuutuksiin, kyberturvallisuuteen, teollis- ja tekijänoikeuksiin, tietosuojaan ja datan käyttöoikeuksiin, tekniseen infrastruktuuriin, standardointitoimiin sekä työllisyyteen; katsoo, että autonomisen liikkuvuuden pitkän aikavälin vaikutusta työpaikkoihin ja ympäristöön ei ole vielä ennakoitu täysin; pitää ratkaisevan tärkeänä varmistaa, että unionin lainsäädäntökehys pystyy vastaamaan noihin haasteisiin asianmukaisesti ja lisäämään yleistä tietoisuutta autonomisista ajoneuvoista ja niiden julkista hyväksyntää;

S.  katsoo, että näiden teknologioiden käyttöön liittyvien eettisten kysymysten vuoksi on tarpeen kehittää tekoälyn käyttöönottoa koskevia suuntaviivoja sekä järjestelmiä, joilla varmistetaan näiden eettisten kysymysten johdonmukainen käsittely;

Yleiset periaatteet

1.  suhtautuu myönteisesti automatisoitua liikennettä koskevaan komission tiedonantoon, jossa esitetään lähestymistapa, jolla unioni saavuttaa maailmanlaajuisen johtoaseman turvallisten automatisoidun liikkumisen järjestelmien käyttöönotossa, millä lisätään liikenteen turvallisuutta ja tehokkuutta, torjutaan ruuhkia, vähennetään liikenteen energiankulutusta ja päästöjä sekä luovutaan asteittain fossiilisten polttoaineiden käytöstä;

2.  antaa tunnustusta komission ja jäsenvaltioiden ensiaskelille kohti tulevaisuuden automatisoitua liikkuvuutta ja suhtautuu myönteisesti ITS-direktiiviä koskeviin lainsäädäntöaloitteisiin(3) ja tarkistuksiin, joita esitetään tieinfrastruktuurin turvallisuuden hallinnasta annettuun direktiiviin(4) sekä moottoriajoneuvojen yleistä turvallisuutta koskevaan asetukseen(5);

3.  vahvistaa, että älykkäillä ja yhteentoimivilla liikennejärjestelmillä (C-ITS) on tärkeä rooli, kun tarjotaan liitettävyyttä SAE-tasojen (Society of Automotive Engineers) 2, 3 ja mahdollisesti 4 automatisoiduille/autonomisille ajoneuvoille; kannustaa jäsenvaltioita ja toimialaa panemaan edelleen täytäntöön C-ITS-järjestelmiä, ja kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita ja toimialaa C-ITS-palvelujen käyttöönotossa erityisesti Verkkojen Eurooppa -välineen, Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja InvestEU‑ohjelman avulla;

4.  korostaa kaikkien maantie-, rautatie-, vesi- ja ilmaliikenteen autonomisten muotojen innovointipotentiaalia; korostaa, että eurooppalaisten toimijoiden on yhdistettävä voimansa, jotta ne voivat saavuttaa maailmanlaajuisesti johtavan aseman autonomisessa liikenteessä ja säilyttää sen; toteaa, että autonomisen liikkuvuuden nopea kehitys erityisesti maantieliikenteessä edellyttää synergistä yhteistyötä useilla Euroopan talouden aloilla, mukaan lukien ajoneuvojen valmistajat ja digitaaliala;

5.  toteaa, että automaattisella liikkuvuudella on merkittävää potentiaalia monella alalla ja että se antaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia startup-yrityksille, pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yritykset) ja koko toimialalle ja yrityksille kokonaisuudessaan erityisesti uusien liikkuvuuspalvelujen ja työllistymismahdollisuuksien luomisen kannalta;

6.  korostaa, että on kehitettävä autonomisia ajoneuvoja, jotka ovat esteettömiä vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille (PRMS);

7.  kehottaa komissiota esittämään strategian, joka koskee erityisesti dataa, sen käyttöoikeutta ja kyberturvallisuutta, kuten parlamentti esitti 13. maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa eurooppalaisesta strategiasta vuorovaikutteisia älykkäitä liikennejärjestelmiä varten, ja varmistamaan teknologianeutraalin ja avoimen lähestymistavan; panee merkille mahdollisuudet, joita tarjoutuu komission tulevissa suosituksissa, jotka koskevat pääsyä ajoneuvossa olevaan dataan ja resursseihin;

8.  toteaa, että lainsäädäntöaloitteita tarvitaan, jotta varmistetaan joidenkin kolmansien osapuolten oikeudenmukainen, reaaliaikainen ja teknologianeutraali pääsy ajoneuvoissa olevaan dataan; katsoo, että tällaisen pääsyn myötä loppukäyttäjien ja kolmansien osapuolten olisi voitava hyötyä digitalisaatiosta ja että sillä olisi edistettävä tasapuolisia toimintaedellytyksiä ja mahdollisimman korkeaa turvallisuustasoa ajoneuvoissa olevan datan säilyttämisessä;

9.  panee merkille, että samanlaisia teollis- ja tekijänoikeuksiin sekä vastaaviin käyttöoikeuksiin liittyviä kysymyksiä esiintyy autonomisen liikkuvuuden yhteydessä käytettävän tekoälyn suhteen myös muilla aloilla, kuten keinoälyn itse luomien ohjelmakoodien, datan ja keksintöjen omistus- ja käyttöoikeudet; katsoo kuitenkin, että näihin kysymyksiin olisi löydettävä mahdollisimman yleisiä vastauksia.

10.  korostaa, että autonomisen liikkuvuuden sääntelyä koskevan uuden lainsäädäntökehyksen laadinnassa tulee varmistaa, että voidaan poistaa kaikki teknologisen kehityksen, tutkimuksen ja innovoinnin edistämisen tiellä olevat esteet;

11.  toteaa, että komission tiedonannossa automatisoidusta liikkuvuudesta ei esitetä analyysia eikä ehdotuksia autonomisista ajoneuvoista kaikkien liikennemuotojen alalla; kehottaa komissiota varmistamaan liikennemuotokohtaiset analyysit ja strategiat myös intermodaalisen liikenteen ja liikkuvuuden aloilla;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laajentamaan itseohjautuvia ajoneuvoja koskevia politiikkatoimiaan ja sisällyttämään niihin myös joukkoliikenteen sekä laajentamaan visionsa kattamaan kaikki liikennemuodot;

13.  pitää myönteisenä neuvoston korkean tason tapaamisissa tehtyä työtä autonomisen ajamisen alalla ja toivoo, että tämä työ ulotetaan koskemaan myös muita liikennemuotoja kuin tieliikennettä;

14.  korostaa, että ajoneuvoja ja infrastruktuuria (esim. liikennemerkit, tiemerkinnät, merkinantojärjestelmät ja C-ITS) koskevia teknisiä standardeja olisi kehitettävä ja yhdenmukaistettava kansainvälisellä, unionin ja kansallisella tasolla tehdyn työn ja nykyisten foorumien pohjalta päällekkäisyyksien välttämiseksi ja noudattaen avoimen ja teknologianeutraalin lähestymistavan periaatteita ja parantaen liikenneturvallisuutta ja siten, että varmistetaan saumaton yhteentoimivuus yli rajojen:

15.  toteaa, että luotettava ajoneuvoissa oleva data ja reittidata ovat sekä autonomisen että verkottuneen ajamisen peruselementtejä yhtenäisellä eurooppalaisella liikennealueella ja loppukäyttäjille tarjottavien kilpailukykyisten palvelujen kannalta; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että tällaisen datan käyttöä koskevat esteet puretaan ja että luodaan 1. tammikuuta 2020 mennessä tätä koskeva vankka sääntelyjärjestelmä, jolla varmistetaan samantasoinen datan laatu ja saatavuus kaikissa jäsenvaltioissa;

16.  pitää tärkeänä tarjota sekä käyttäjille että sidosryhmille oikeusvarmuus siitä, miten autonomiset ajoneuvot noudattavat keskeistä voimassa olevaa lainsäädäntöä ja erityisesti sähköisen viestinnän tietosuojalainsäädäntöä ja yleistä tietosuoja-asetusta(6); kehottaa komissiota täsmentämään, mitä autonomisten ajoneuvojen luoman tiedon luokkia pidetään avoimena datana ja asetetaan saataville reaaliajassa ja mitä tietoja pidetään luottamuksellisina;

17.  pitää tärkeänä varmistaa, että käyttäjät voivat hallita ja käyttää sekä henkilötietojaan että verkottuneessa ja automatisoidussa ajoneuvossa muodostuvia, kerättäviä ja tuotettavia tietoja; korostaa, että kuluttajille on tarjottava mahdollisimman hyvä suoja kyberhyökkäyksiä vastaan;

18.  korostaa, että autonomisten ajoneuvojen tuottaman ja niistä kerättävän ja lähetettävän datan odotetaan lisääntyvän valtavasti, ja painottaa tarvetta käyttää tätä dataa ja erityisesti muita kuin henkilötietoja ja anonymisoitua dataa mahdollistamaan autonomisten ajoneuvojen käyttöönotto ja edistämään uusiin liikkuvuusratkaisuihin liittyvää innovointia; muistuttaa, että yksityisyyden ja autonomisten ajoneuvojen tuottamien arkaluonteisten tietojen suojaaminen tulisi asettaa ehdottomalle etusijalle;

19.  korostaa, että täysin autonomisia tai pitkälle automatisoituja ajoneuvoja tulee kaupallisesti saataville lähivuosina ja että asianmukaisen sääntelykehyksen, jolla varmistetaan niiden turvallinen käyttö ja huolehditaan selkeästä vastuuta koskevasta järjestelmästä, on oltava valmiina mahdollisimman pian, jotta voidaan reagoida siitä aiheutuviin muutoksiin, mukaan lukien autonomisten ajoneuvojen ja infrastruktuurin ja muiden käyttäjien välinen vuorovaikutus;

20.  toteaa, että nykyisiä vahingonkorvaussääntöjä, joita ovat muun muassa 25. heinäkuuta 1985 annettu neuvoston direktiivi 85/374/ETY tuotevastuuta koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä(7) (tuotevastuudirektiivi) ja 16. syyskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/103/EY moottoriajoneuvojen käyttöön liittyvän vastuun varalta otettavasta vakuutuksesta ja vakuuttamisvelvollisuuden voimaansaattamisesta(8) (liikennevakuutusdirektiivi), ei ole kehitetty vastaamaan autonomisten ajoneuvojen aiheuttamiin haasteisiin, ja korostaa, että on yhä enemmän todisteita siitä, että nykyinen sääntelykehys ei enää ole riittävä tai soveltuva varsinkaan vastuun, vakuutusten sekä henkilötietojen rekisteröinnin ja suojelun osalta, kun eteen tulee ajoneuvojen lisääntyvästä automatisoinnista, verkottumisesta ja monimutkaisuudesta aiheutuvia riskejä;

21.  katsoo, että alan dynaamisten teknologisten muutosten valossa on täsmennettävä, kuka on vastuussa vahingoista täysin autonomisten ajoneuvojen aiheuttamien onnettomuuksien tapauksessa, ja jos automaatiotaso mahdollistaa ajoneuvon käytön joko täysin automaattisesti tai kuljettajan ajamana, on määritettävä täysin selvästi, kuka on vastuullinen osapuoli kussakin yksittäisessä tilanteessa; korostaa, että on erityisesti tarpeen tutkia, onko sen vuoksi, että tähän asti ainoastaan erittäin pieni osuus vahingoista on aiheutunut teknisistä syistä, perusteltua siirtää vastuu osaksi valmistajan tuotevastuuta siten, että syyllisyyskysymyksestä riippumatta vaaran aiheuttajana pidettäisiin autonomisen ajoneuvon saattamista markkinoille; korostaa myös, että on tutkittava, olisiko tätä vastuun siirtymistä mahdollista kompensoida määräämällä täsmällisiä liikennevakuutusvelvollisuuksia ajoneuvon haltijalle sekä ajoneuvon kuljettajan opastamista koskevia velvollisuuksia; kehottaa siksi komissiota toteuttamaan perusteellisen arvioinnin, mukauttamaan unionin nykyistä oikeuskehystä ja esittämään tarvittaessa uusia sääntöjä, joiden perusteella vastuu ja korvausvelvollisuus kohdennetaan; kehottaa komissiota arvioimaan ja valvomaan mahdollisuutta laatia EU:n lisävälineitä tekoälyn kehittymisen mukaisesti;

22.  korostaa, että maailmanlaajuiseen satelliittinavigointijärjestelmään (GNSS) perustuvat tekniikat ja Galileo-hanke ovat tärkeitä, jotta voidaan parantaa ajoneuvoihin asennettujen ja verkoissa olevien digitaalijärjestelmien välistä vuorovaikutusta ja yhteentoimivuutta; kehottaa viimeistelemään ja lähettämään loput satelliitit mahdollisimman pian, jotta eurooppalaista Galileo-paikannusjärjestelmää voidaan käyttää automatisoiduissa autoissa oletusarvoisena paikannusjärjestelmänä;

23.  toteaa, että automatisoidun liikkuvuuden teknologian yleinen saatavuus ei ole mahdollista ilman nopean internetin ja 5G-verkon saatavuuden varmistamista; pitää valitettavana, että on olemassa alueita, joilla nykyisen sukupolven 4G-verkon toteuttaminen on yhä viivästynyt suhteessa odotuksiin erityisesti maaseutualueilla;

Maantieliikenne

24.  muistuttaa uusista turvallisuussäännöistä, jotka sisältyvät GEAR 2030 -loppuraportissa esitettyihin ohjaaviin periaatteisiin, jotka koskevat ihmisen ja koneen välistä rajapintaa;

25.  korostaa, että liikenneturvallisuutta koskevaa lainsäädäntöä on muutettava mahdollisimman pian YK:n Euroopan talouskomission (UNECE), unionin ja kansallisella tasolla siten, että se tukee teknologisia innovaatioita ja autonomista ajamista inhimillisten virheiden, liikenneonnettomuuksien ja liikennekuolemien vähentämiseksi;

26.  korostaa, että on tärkeää hyväksyä uusi kunnianhimoinen moottoriajoneuvojen yleistä turvallisuutta koskeva asetus, sillä on mahdollista säästää lyhyellä aikavälillä ihmishenkiä vaatimalla asentamaan uusia ajoneuvojen turvallisuustekniikoita, joita käytetään tulevaisuudessa myös verkkoon liitettyjen ja automatisoitujen ajoneuvojen (CAV) käyttöönotossa;

27.  muistuttaa, että CAV-ajoneuvojen kehittämisen taustalla on pääasiassa teknologian kehitys; kehottaa tutkimaan CAV-ajoneuvojen kehityksen inhimillisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia ja ottamaan ne huomioon sekä varmistamaan, että niiden käyttöönotossa kunnioitetaan täysimääräisesti yhteiskunnallisia, inhimillisiä ja ympäristöä koskevia arvoja ja tavoitteita;

28.  ottaa huomioon liikkuvuuden tärkeyden EU:ssa ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sopimaan yhteisestä kannasta ja tekemään yhteistyötä, jotta unioni voi omaksua ja säilyttää johtavan aseman automatisoitujen ajoneuvojen kansainvälisessä teknisessä yhdenmukaistamisessa UNECEn ja Wienin yleissopimuksen puitteissa ja erityisesti kaikissa UNECEn ajoneuvoja koskevien sääntöjen yhdenmukaistamista käsittelevän maailmanfoorumin (työryhmä 29) sekä automaattisia/autonomisia ja verkottuneita ajoneuvoja käsittelevän työryhmän (GRVA) keskusteluissa;

29.  korostaa, että automatisoituihin ajoneuvoihin koko niiden elinkaaren ajan liittyvien markkinavalvontamenettelyjen olisi oltava mahdollisimman standardoituja, avoimia ja todennettavia ja niiden olisi katettava rajatylittävä testaus avoimilla teillä ja todellisissa ajo-olosuhteissa sekä määräaikaiskatsastukset;

30.  korostaa, että tarvitaan selkeää lainsäädäntöä, jota tarkistetaan, päivitetään ja tarvittaessa yhdenmukaistetaan ja joka velvoittaa asentamaan tapahtumatallentimet tarkistettua yleistä turvallisuutta koskevaa asetusta vastaavasti, jotta voidaan parantaa onnettomuuksien tutkintaa sekä pikimmiten täsmentää vastuukysymyksiä ja mahdollistaa niiden ratkaiseminen; toteaa, että nämä tapahtumatallentimet ovat tarpeen, jotta voidaan määrittää onnettomuudessa osallisina olleiden eri toimijoiden vastuut;

31.  korostaa, että turvajärjestelmiä on otettava käyttöön jo siirtymävaiheessa, jolloin automatisoituja ajoneuvoja käytetään samaan aikaan kuin ajoneuvoja, joita ei ole liitetty verkkoon eikä automatisoitu; korostaa kuljettajaa avustavien järjestelmien merkitystä siirryttäessä kohti täysin automatisoitua ajamista, jotta jo nyt voitaisiin ehkäistä liikenneonnettomuuksia aktiivisten turvajärjestelmien avulla ja lieventää onnettomuuksien vakavuutta passiivisten turvajärjestelmien avulla;

32.  kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan tieinfrastruktuurin turvallisuudesta ja laadusta, jotta automatisoitujen ja autonomisten ajoneuvojen käyttö olisi mahdollista;

33.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki digitaalisia tieliikennetietoja käyttävät järjestelmät ovat yhteentoimivia;

34.  korostaa esiin nousevia huolia, jotka koskevat käyttäjän tuudittautumista turvallisuudentunteeseen käytettäessä ajoneuvoja, jotka edellyttävät jossain määrin kuljettajan osallistumista; vaatii selkeyttämään ”ajoneuvojen, joissa on edistyneitä kuljettajaa avustavia järjestelmiä” (SAE:n tasot 1–3) ja ”automatisoitujen ajoneuvojen” (SAE:n tasot 4–5) määritelmiä, sekä eriyttämään niitä koskevat vaatimukset liikenneturvallisuutta koskevassa lainsäädännössä; vaatii lisätutkimuksia tason 3 automatisoitujen ajoneuvojen käyttökelpoisuudesta ja turvallisuudesta ja erityisesti siitä, miten kuljettajalle ilmoitetaan ajotapahtumaan osallistumisen tarpeesta sekä vaaroista, joita osallistumisen mahdollinen viivästyminen voi aiheuttaa;

35.  kehottaa komissiota laatimaan tekoälyä koskevat selkeät eettiset suuntaviivat;

36.  kehottaa komissiota laatimaan vastuuta koskevat perusteet ja varmistusjärjestelmät ihmisten suojelemiseksi, jotta voidaan käsitellä johdonmukaisesti eettisiä kysymyksiä, jotka liittyvät automatisoitujen ajoneuvojen autonomisiin järjestelmiin;

37.  korostaa, että itseohjautuvien ajoneuvojen eettisiin näkökohtiin on puututtava ja lainsäätäjän on löydettävä niihin ratkaisut ennen kuin kyseiset ajoneuvot voidaan hyväksyä täysin ja niiden pääsy liikenteeseen voidaan sallia; painottaakin, että itseohjautuvat ajoneuvot on ensin arvioitava kyseisten eettisten näkökohtien huomioon ottamiseksi;

38.  korostaa, että kaupunkien liikkuvuuteen odotetaan kohdistuvan ruuhkahaasteita, kun autonomisia ajoneuvoja otetaan käyttöön laajasti; toteaa, että autonomisten ajoneuvojen sekä yhteiskäyttöautojen ja yhteiskyytien kaltaisten ratkaisujen olisi autettava ratkaisemaan näitä haasteita; kehottaa viranomaisia kehittämään käytäntöjä, joilla varmistetaan, että autonomiset ajoneuvot parantavat kaikkien kansalaisten matkustusvaihtoehtoja;

39.  korostaa, että saattueajo on lupaava menetelmä, sillä se säästää polttoainetta ja energiaa ja parantaa liikenneturvallisuutta, ja vaatii siksi jäsenvaltioita, komissiota ja toimialaa panemaan täytäntöön Amsterdamin julistuksessa luetellut toimenpiteet; kehottaa komissiota ehdottamaan sääntelykehystä, jolla edistetään ajoneuvojen ja ympäristön välistä (V2X) yhteenliitettävyyttä (esim. saattueajo) erityisesti kaukoliikenteessä;

40.  katsoo, että autonomisten ajoneuvojen sekä passiiviset että aktiiviset turvaominaisuudet ovat tärkeitä kolareiden lukumäärän ja niistä aiheutuvien loukkaantumisten ja kuolemantapausten vähentämisen kannalta, koska liikenteessä ja erityisesti välivaiheen sekaliikenteessä voi edelleen tapahtua kolareita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan liikenneturvallisuutta;

41.  korostaa, että perinteisten ja autonomisten ajoneuvojen sekaliikenteen kasvuun liittyy riskejä, ja kehottaa siksi toteuttamaan lisää itse paikalla tehtäviä testejä, jotta voidaan tukea tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottavaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa julkisten ja yksityisten yritysten ja elinten kannalta mutta myös saada konkreettista dataa, joka auttaa mukauttamaan korvausvastuuta koskevia sääntöjä asianmukaisesti;

42.  korostaa, että nykyisten aukkojen ja puutteiden ratkaisemiseksi yhtenä vaihtoehtona voisi olla, että luodaan ankaran vastuun vakuutuskehys autonomisista ajoneuvoista aiheutuvia vahinkoja varten;

43.  korostaa, kuten robotiikkaa koskevista yksityisoikeudellisista säännöistä 16. helmikuuta 2017 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa(9) todetaan, että korvattavan vahingon tyyppiä ja laajuutta ei saisi rajoittaa, jotta voidaan turvata uhrien asianmukainen suojeleminen;

Lentoliikenne

44.  korostaa, että päivitetyistä ilmailun turvallisuussäännöistä hiljattain annetut EASA‑säännöt(10) sisältävät muun muassa määräyksiä, jotka muodostavat moitteettoman oikeusperustan kaikkien aikojen ensimmäisille kattaville unionin säännöille, jotka koskevat kaikenlaisia siviililennokkeja; muistuttaa, että EASA-sääntöjen hyväksyminen oli erittäin tärkeää, kun otetaan huomioon, että uudet teknologiat, kuten lentävät miehittämättömät ilma-alukset (UAV), ovat ilmestymässä myös Euroopan taivaalle, ja että se edellytti voimassaolevan unionin sääntelykehyksen ja erilaisten kansallisten sääntöjen mukauttamista;

45.  kehottaa komissiota myös esittämään viipymättä automatisoituja ilma-aluksia koskevat yksityiskohtaiset säännöt, jotka edellyttävät erityisiä ja räätälöityjä määritelmiä, koska UAV- ja operaatiokohtainen lähestymistapa ei riitä varmistamaan automatisoitujen ilma‑alusten turvallista integroimista ilmatilaan, joka jaetaan miehitettyjen ilma-alusten kanssa; muistuttaa, että UAV:t tarvitsevat turvalliset ja tarvittaessa sertifioidut tietojärjestelmät sekä erityisen ilmatila- ja hallintaympäristön; korostaa, että UAV‑säännöissä olisi myös otettava huomioon operaation tai toiminnan luonne ja riskit, kyseisen miehittämättömän ilma-aluksen operatiiviset ominaispiirteet ja operaatioalueen ominaispiirteet, kuten väestötiheys, maanpinnan ominaispiirteet ja alueella olevat rakennukset ja muut herkät infrastruktuurit;

46.  muistuttaa, että on tärkeä taata henkilötietojen suojelu ilmailualalla automatisoitujen ilma-alusten käytön yhteydessä;

47.  muistuttaa vuoden 2016 Varsovan lennokkijulistuksesta työpaikkoja ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia tarjoavana tekijänä; toistaa pitävänsä tärkeinä suunniteltuja toimia unionin lennokkiekosysteemin kehittämiseksi, ja odottaa niiden valmistuvan vuoteen 2019 mennessä ja perustuvan Riian julistuksen ohjaaviin periaatteisiin;

48.  painottaa, että on tärkeää kehittää koordinoidusti niitä tekniikoita ja toimintakäsitteitä, jotka mahdollistavat ilma-alusten turvallisen integroinnin ilmaliikenteen hallintapalvelujen yhteydessä SESAR-yhteisyrityksen toteuttaman U-Space-ohjelman tavoitteiden mukaisesti; antaa tunnustusta SESAR-yhteisyrityksen tähän mennessä toteuttamille toimille, joiden tukemista on jatkettava;

49.  muistuttaa, että nykyisten UAV-tutkimus- ja kokeiluohjelmien, kuten U‑Space‑hankkeen, rahoitusta on lisättävä merkittävästi tulevilla talousarviokausilla; huomauttaa, että nämä kokeilut, joiden ansiosta nykyään voidaan testata todellisissa olosuhteissa useita miehittämättömiä ilma-aluksia siten, että samalla taataan lentoliikenteen hallinnan mahdollisimman hyvä turvallisuus ja siihen liittyvät turvallisuusolosuhteet, voivat toimia esimerkkinä autonomisten maa-ajoneuvojen kokeiluille;

50.  toteaa, että on tarpeen luoda asianmukaiset testausalueet autonomisten ilma-alusten teknologian tarpeisiin, mukaan lukien droonit, jotta voidaan tarjota turvalliset olosuhteet uusien ratkaisujen simuloinnille ennen niiden lopullista toteuttamista;

Meri- ja sisävesiliikenne

51.  korostaa autonomisten alusten potentiaalia ja lisäarvoa erityisesti sisävesillä ja lähimerenkulussa ja odottaa tämän johtavan meri- ja vesiliikenneonnettomuuksien vähenemiseen, sillä suurin osa niistä aiheutuu inhimillisestä virheestä;

52.  korostaa, että automatisoinnilla on mahdollista poistaa osa inhimillisistä virheistä ja että se antaa komentosillalla olevalle henkilöstölle lisää aikaa optiseen havainnointiin erityisesti kapeilla merireiteillä ja satama-alueilla; korostaa kuitenkin, että erityisesti muiden alusten läheisyydessä tiedonvaihto ja viestintä on välttämätöntä turvallisuuden takaamiseksi, minkä vuoksi komentosillat on pidettävä miehitettyinä

53.  suhtautuu myönteisesti kansainvälisen navigointijärjestön (PIANC) älykästä meriliikennettä koskevan työryhmän ja autonomisten alusten kansainvälisen verkoston työhön;

54.  kehottaa komissiota hahmottelemaan ja määrittelemään automaatiotasot sekä sisävesi- että meriliikennettä varten, mukaan luettuina satamat, sekä yhteiset standardit, jotta voidaan yhdenmukaistaa autonomisten alusten käyttöönottoa ja kannustaa siihen yhteistyössä automatisoitujen ja ei-automatisoitujen käyttäjien ja infrastruktuurin kanssa;

55.  korostaa, että on tärkeää kehittää ja laajentaa digitaalikeskittymiä ja yhteenliitettyjä Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN‑T) käytäviä nykyaikaisilla terminaaleilla ja tehokkailla sähköisillä liikenteenhallintajärjestelmillä, kuten jokiliikenteen tietopalvelu ja Reinin satamien tietopalvelu (RPIS), jotta saavutetaan täysin multimodaalinen autonominen liikennejärjestelmä;

56.  kehottaa komissiota laatimaan kokonaisvaltaisen strategian, jolla pyritään edelleen vauhdittamaan sisävesiliikenteen ja sen infrastruktuurin, väylien ja liikenteenhallinnan automatisointia sekä automatisoitujen satamien kehittämistä siten, että otetaan huomioon sisävesisatamien asema multimodaalisina keskittyminä valmisteltaessa digitaalista sisävesialuetta (DINA);

57.  toivoo lisää tukea ja julkisuutta rajatylittäville testialueille sekä lisää sellaisia hankkeita kuin NOVIMAR ja MUNIN (Maritime Unmanned Navigation through Intelligence in Networks), joita EU rahoittaa seitsemännestä puiteohjelmasta ja Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta kehittääkseen edelleen autonomista laivateknologiaa ja automatisoitua infrastruktuuria unionissa;

58.  korostaa, että aluksiin sovellettavat standardit on kehitettävä ja yhtenäistettävä Kansainvälisen merenkulkujärjestön kanssa, jotta voidaan laatia kansainvälinen oikeudellinen kehys alusten turvallista toimintaa varten;

Rautatieliikenne

59.  kehottaa komissiota koordinoidusti toimialan ja muiden sidosryhmien kanssa ja niitä kuullen kehittämään yhteisiä protokollia ja normeja autonomisten junajärjestelmien ja kevyen raideliikenteen järjestelmien mahdollistamiseksi;

60.  kehottaa parantamaan autonomisen raideliikenteen toimintaedellytyksiä ja vauhdittamaan siirtymistä digitaaliseen raideliikennealaan; huomauttaa, että eurooppalainen junakulunvalvontajärjestelmä (ETCS) toimii perustana raideliikennealan automatisoinnille, joka voidaan toteuttaa yhdistämällä ETCS automaattiseen junanhallintaan; kehottaa komissiota vauhdittamaan ja painottamaan eurooppalaisen junakulunvalvontajärjestelmän (ETCS) käyttöönottoa unionin nykyisissä ja tulevissa rahoitusjärjestelmissä;

61.  korostaa digitaalisten yhteenkytkentöjen merkitystä uutena tärkeänä etappina rautatieinfrastruktuurin digitalisoimisen edistämisessä ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan niiden käyttöönottoa;

62.  kehottaa komissiota jatkamaan Shift2Rail-ohjelmaa, jotta voidaan edistyä kohti digitaalista raideverkostoa ja täysin automatisoitua raideliikennettä, mukaan luettuna automatisoidun raideliikenteen standardin kehittäminen ETCS:n ja kyberturvallisuuden alalla;

63.  korostaa kaupunkiliikenteen lisääntyviä ruuhkahaasteita sekä mahdollisuuksia, joita automatisoidut julkisen raideliikenteen järjestelmät tarjoavat näiden haasteiden ratkaisemiseksi; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja tukemaan hankkeita, joissa näihin haasteisiin vastataan automatisoiduilla julkisen raideliikenteen innovaatioilla;

Kuluttajien oikeudet ja kilpailuedellytykset

64.  kehottaa komissiota laatimaan kattavat säännöt, jotka koskevat valmistajan, kuljettajan tai toiminnanharjoittajan vastuita kaikilla automaatiotasoilla kaikissa liikennemuodoissa; korostaa, että nämä vastuut on annettava selkeästi ja yksiselitteisesti tiedoksi kuljettajille tai toiminnanharjoittajille kaupallisilla merkinnöillä tai muilla viestintätavoilla; pitää olennaisena varmistaa ajoneuvojen turvallisuus ja niiden säännöllinen kunnossapito koko elinkaaren ajan, ja pitää tältä osin tärkeänä, että asiaankuuluvat sidosryhmät voivat markkinaehtoisesti käyttää ajoneuvojen dataa ja resursseja;

65.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikki autonomisten ajoneuvojen järjestelmät suunnitellaan siten, että ajoneuvojen omistajat tai kuljettajat voivat vapaasti valita kilpailukykyiset palveluntarjoajat ilman riippuvuutta pelkästään ajoneuvon valmistajan tarjoamista palveluista;

66.  korostaa tarvetta taata riippumattomien autoteollisuuden palveluntarjoajien markkinaehtoinen pääsy autonomisten ajoneuvojen huoltojen ja korjausten markkinoille; muistuttaa, että tällaiset toimijat, erityisesti osien valmistajat sekä pienet korjaamot ja huoltamot, muodostavat autoalan markkinoiden kilpailullisesti tärkeän osan ja vaikuttavat positiivisesti tällaisten palvelujen saatavuuteen ja hintoihin;

67.  toteaa, että digitalisoiduilla autoalan palvelujen markkinoilla suora ja oikea-aikainen pääsy ajoneuvon tietoihin ja toimintoihin määrää, onko automatisoidun ja verkottuneen liikkuvuuden alan palvelujen markkinoilla reilua kilpailua; muistuttaa, että riippumattomilla toimijoilla on erittäin tärkeä rooli autoalan koko toimitusketjussa;

68.  ennakoi, että autonomisten ajoneuvojen huoltoalan sisämarkkinoiden kilpailu voi vaarantua, jos valmistajat vaikeuttavat riippumattomien korjaajien pääsyä näihin ajoneuvoihin asennettuihin järjestelmiin; korostaa, että tähän markkinasegmenttiin tulisi soveltaa komission asetuksen (EU) N:o 461/2010(11) säännöksiä;

69.  korostaa, että kuluttajille olisi tiedotettava etukäteen heidän hankkimistaan ajoneuvoista ja tarjolla olevista korjauspalveluista;

70.  katsoo, että automatisoituihin ajoneuvoihin siirtyminen voi vaikuttaa myönteisesti liikenneturvallisuuteen, polttoaineen kulutukseen ja ympäristöön ja luoda uusia työpaikkoja televiestintä- ja autoalalle mutta voi aiheuttaa myös työpaikkojen menetyksiä liikennealalla ja vaikuttaa kielteisesti vakuutusalaan; katsoo, että näihin vaikutuksiin on puututtava pikimmiten sujuvan siirtymisen varmistamiseksi;

Tutkimus- ja koulutustarpeet

71.  korostaa tarvetta kehittää keskeisiä autonomisia teknologioita (esim. ihmisaivojen ja kognition ajosuorituksen aikainen formalisointi ja simulointi, ympäristön havainnointijärjestelmät ja tekoäly) unionissa, jotta pysytään mukana kilpailussa kansainvälisellä tasolla ja luodaan uusia työpaikkoja;

72.  korostaa, että kunhan automatisoituja ajoneuvoja on saatavilla markkinoilla, niillä on suuri vaikutus tavaroiden jakeluun ja kulutukseen; katsoo siksi, että on pikaisesti arvioitava tätä vaikutusta ja toteutettava kyseisiä aloja ja ihmisiä tukevia toimenpiteitä;

73.  vaatii aloitteita, joilla kartoitetaan ja ratkaistaan työelämän tarjonnan ja kysynnän muutoksiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia muuntokoulutuksen avulla (esimerkiksi kurssit ja koulutus), kun otetaan huomioon uusien ja erikoistuneiden taitojen tarve sekä ajoneuvojen valmistuksessa että ammattikäytössä, jotta voidaan mahdollistaa siirtyminen kohti uusia liikkuvuuden muotoja;

74.  kehottaa komissiota yhdessä jäsenvaltioiden kanssa ehdottamaan aloitteita, joilla edistetään tarvittavia taitoja ja koulutusta ja ammatillista koulutusta, jotta unioni säilyy autonomisen liikennealan eturintamassa; pitää tärkeänä, että jäsenvaltiot ottavat nämä nousevat suuntaukset huomioon koulutusohjelmissaan, jotta ne voivat vastata pätevän ja osaavan työvoiman tarpeeseen eri liikennealoilla;

75.  muistuttaa, että Horisontti 2020 -ohjelmassa osoitettiin 300 miljoonaa euroa automatisoituja ajoneuvoja koskeviin tutkimus- ja innovointiohjelmiin vuosiksi 2014–2020, ja suosittelee, että näitä ohjelmia jatketaan ja laajennetaan koskemaan kaikkia liikennemuotoja seuraavalla rahoituskaudella 2021–2027 (Euroopan horisontti);

76.  korostaa tutkimusyhteistyön tärkeää roolia pyrittäessä varmistamaan liikenteen automatisoinnin nopea edistäminen siten, että koko innovointiekosysteemi osallistuu;

77.  kehottaa komissiota perustamaan raideliikennettä koskevaa Shift2Rail-hanketta sekä ilmailualaa koskevaa Clean Sky -yhteisyritystä vastaavasti yhteisyrityksen, jotta voidaan käynnistää teollisuusvetoinen autonomista liikennettä koskeva strateginen aloite, joka vetoaa unionin kansalaisiin, on kaupallisesti huomattavan järkeä, vauhdittaa unionin tutkimus- ja innovointipotentiaalia teollisen, julkisen ja tutkimuksen alan laajaan yhteistyöhön perustuen sekä edistää teknologioiden yhdenmukaista ja yhteentoimivaa kehittämistä ja käyttöönottoa, jotta voidaan luoda autonomista liikennettä varten multimodaalinen liikennejärjestelmä, joka on laajennettavissa maailmanlaajuiseksi;

78.  korostaa, että eri puolille unionia tarvitaan todellisia olosuhteita vastaavia testipaikkoja uusien teknologioiden perusteellista testausta ja kehittämistä varten; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita nimeämään vuoteen 2020 mennessä kaupungeista ja niiden ulkopuolelta alueita, joilla autonomisia testiajoneuvoja voidaan testata todellisissa liikenneolosuhteissa siten, että samalla taataan noiden alueiden liikenneturvallisuus, ja varmistamaan, että testaukselle laaditaan rajatylittävät ja yhteentoimivat eurooppalaiset puitteet;

79.  toteaa, että jotkut unionin kansalaiset ovat suhtautuneet automatisoituun liikkuvuuteen epäillen; korostaa siksi, että lainsäätäjien on puututtava eettiseen ulottuvuuteen parantaakseen julkista hyväksyntää tältä osin; kehottaa investoimaan tekoälyä ja muita automatisoidun liikenteen ulottuvuuksia koskevaan laajamittaiseen tutkimukseen;

80.  kehottaa tutkimaan laajasti autonomisen liikenteen pitkäaikaisvaikutukset sellaisiin kysymyksiin kuin kuluttajien omaksuminen, yhteiskunnallinen hyväksyntä, fysiologiset reaktiot, fyysiset reaktiot ja sosiaalinen liikkuvuus, onnettomuuksien vähentäminen ja liikenteen yleinen parantaminen;

81.  kehottaa kaikkia sidosryhmiä, myös ajoneuvojen valmistajia, komponenttien toimittajia, ohjelmisto- ja suunnittelupalveluja sekä jäsenvaltioita ja asiaan liittyviä viranomaisia yhteistyössä edistämään innovointia, varmistamaan investoinnit automatisoidulle liikenteelle soveltuvaan infrastruktuuriin sekä maanteillä että kaupungeissa ja mahdollistamaan rajat ylittävän testaamisen; korostaa tarvetta lisätä investointeja nykyiseen infrastruktuuriin tehtäviin mukautuksiin, uuden infrastruktuurin rakentamiseen sekä Euroopan maanteiden verkottumisen parantamiseen; toteaa, että itseohjautuvia ajoneuvoja kohtaan on havaittavissa epäluottamusta unionin kansalaisten keskuudessa ja sen vuoksi olisi toteutettava kansalaisten luottamusta lisääviä tiedotuskampanjoita; kehottaa investoimaan tekoälyä sekä itseohjautuvan ja verkottuneen liikenteen eettistä ulottuvuutta koskevaan laajamittaiseen tutkimukseen;

o
o   o

82.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 307, 30.8.2018, s. 144.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0063.
(3) EUVL L 207, 6.8.2010, s. 1.
(4) COM(2018)0274.
(5) COM(2018)0286.
(6) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
(7) EYVL L 210, 7.8.1985, s. 29.
(8) EUVL L 263, 7.10.2009, s. 11.
(9) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 239.
(10) EUVL L 212, 22.8.2018, s. 1.
(11) EUVL L 129, 28.5.2010, s. 52.


Ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttäminen maanteiden tavaraliikenteessä ***I
PDF 160kWORD 49k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttämisestä maanteiden tavaraliikenteessä annetun direktiivin 2006/1/EY muuttamisesta (COM(2017)0282 – C8-0172/2017 – 2017/0113(COD))
P8_TA(2019)0006A8-0193/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0282),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0172/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 6. joulukuuta 2017 antaman lausunnon(1)

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0193/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. tammikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttämisestä maanteiden tavaraliikenteessä annetun direktiivin 2006/1/EY muuttamisesta

P8_TC1-COD(2017)0113


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ovat kuulleet alueiden komiteaa,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/1/EY(5) säädetään markkinoiden avaamisen vähimmäistasosta ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttämiselle maanteiden tavaraliikenteessä.

(2)  Vuokrattujen ajoneuvojen käytöllä voidaan vähentää omaan lukuun tai toisen lukuun tavaroita kuljettavien yritysten kustannuksia ja samalla lisätä niiden toiminnan joustavuutta. Näin voidaan osaltaan parantaa kyseessä olevien yritysten kilpailukykyä ja tuottavuutta. Lisäksi koska vuokratut ajoneuvot ovat yleensä uudempia kuin keskimääräinen kalusto, ne ovat yleensä voivat usein olla turvallisempia ja saastuttavat saastuttaa vähemmän. [Tark. 1]

(3)  Direktiivi 2006/1/EY ei mahdollista sitä, että yritykset hyötyisivät vuokrattujen ajoneuvojen käytöstä täysimääräisesti. Mainittu direktiivi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden rajoittaa sitä, että niiden alueelle sijoittautuneet yritykset käyttävät omaan lukuunsa sellaisia vuokrattuja ajoneuvoja, joiden suurin sallittu kokonaispaino on yli kuusi tonnia. Lisäksi jäsenvaltioiden ei tarvitse sallia vuokratun ajoneuvon käyttöä omilla alueillaan, jos ajoneuvo on rekisteröity tai otettu käyttöön jonkin muun jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti kuin sen, johon ajoneuvon vuokraava yritys on sijoittautunut. [Tark. 2]

(4)  Jotta yritykset voisivat hyötyä suuremmassa määrin vuokrattujen ajoneuvojen eduista, niiden olisi voitava käyttää missä tahansa jäsenvaltiossa vuokrattuja ajoneuvoja, ei ainoastaan siinä, mihin ne ovat sijoittautuneet. Tämän myötä niiden olisi helpompi vastata lyhyellä aikavälillä tilapäisesti tai kausiluonteisesti lisääntyneeseen kysyntään tai korvata viallisia tai vahingoittuneita ajoneuvoja.

(4 a)   Jäsenvaltioiden ei pitäisi voida rajoittaa omalla alueellaan sellaisen ajoneuvon käyttöä, jonka asianmukaisesti toisen jäsenvaltion alueelle sijoittautunut yritys on vuokrannut edellyttäen, että ajoneuvo on rekisteröity ja toimintastandardien ja turvallisuusvaatimusten mukainen tai otettu käyttöön jonkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti ja asiasta vastaavan yrityksen sijoittautumisjäsenvaltio on myöntänyt sille toimintaluvan. [Tark. 3]

(5)  Tieliikenteen verotuksen taso vaihtelee edelleen huomattavasti unionissa. Tämän vuoksi tietyt rajoitukset, jotka välillisesti vaikuttavat myös vapauteen tarjota ajoneuvojen vuokrauspalveluja, ovat edelleen perusteltuja, jotta vältetään verotuksen vääristymiä. Tämän vuoksi kun ajoneuvo vuokrataan jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin sen vuokraavan yrityksen sijoittautumisjäsenvaltiossa, jäsenvaltioilla olisi oltava tässä direktiivissä säädetyin edellytyksin mahdollisuus rajoittaa alueellaan sitä, kuinka kauan sijoittautunut yritys voi käyttää toisessa jäsenvaltiossa rekisteröityä tai käyttöön otettua vuokrattua ajoneuvoa. Niiden olisi myös voitava rajoittaa alueelleen sijoittautuneen yrityksen vuokraamien tällaisten ajoneuvojen määrää mahdollisuus rajoittaa sen käyttöaikaa alueellaan. [Tark. 4]

(5 a)   Tällaisten toimenpiteiden soveltamisen valvomiseksi vuokratun ajoneuvon rekisterinumerosta olisi annettava tietoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1071/2009(6) perustetuissa jäsenvaltioiden kansallisissa sähköisissä rekistereissä. Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, joille on ilmoitettu sellaisen ajoneuvon käytöstä, jonka liikenteenharjoittaja on vuokrannut ja joka on rekisteröity tai otettu käyttöön toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, olisi ilmoitettava asiasta kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä tähän sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää (IMI). [Tark. 5]

(6)  Jotta omaan lukuun tehtävät kuljetustoimet voitaisiin suorittaa tehokkaammin, jäsenvaltioiden ei enää olisi sallittava rajoittaa mahdollisuutta käyttää vuokrattuja ajoneuvoja kyseisiä kuljetustoimia varten.

(6 a)  Toimintastandardien ja turvallisuusvaatimusten noudattamiseksi ja kuljettajien asianmukaisten työolojen varmistamiseksi on tärkeää, että liikenteenharjoittajilla on käytettävissään varoja ja suora tuki-infrastruktuuri siinä maassa, jossa ne toimivat. [Tark. 6]

(7)  Komission olisi seurattava tämän direktiivin täytäntöönpanoa ja vaikutuksia ja esitettävä ne kertomuksessa viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamiselle asetetun määräajan jälkeen. Kertomuksessa olisi otettava asianmukaisesti huomioon vaikutukset tieliikenneturvallisuuteen, verotuloihin ja ympäristöön. Kertomuksessa olisi myös arvioitava tämän direktiivin rikkomuksia, rajatylittävät rikkomukset mukaan luettuina. Kaikkia tTämän alan tulevia toimia tulevien toimien tarvetta olisi harkittava kyseisen kertomuksen perusteella. [Tark. 7]

(8)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan maantieliikenteen ja niiden kysymysten, joita tällä direktiivillä on määrä ratkaista, rajatylittävän luonteen vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(9)  Direktiiviä 2006/1/EY olisi näin ollen muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 2006/1/EY seuraavasti:

1)  Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)  muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)  korvataan johdantolause seuraavasti:"

”Jokaisen jäsenvaltion on sallittava, että vuokrattuja ajoneuvoja käyttävät sen alueella yritykset, jotka ovat sijoittautuneet johonkin toiseen jäsenvaltioon, jos”;

"

ii)  korvataan a alakohta seuraavasti:"

"a) ”ajoneuvo on rekisteröity tai otettu käyttöön jonkin jäsenvaltion lakien mukaisesti myös toimintastandardien ja turvallisuusvaatimusten osalta;”; [Tark. 8]

"

b)  lisätään 1a kohta seuraavasti:"

”1a. Jos ajoneuvoa ei ole rekisteröity tai otettu käyttöön sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, johon ajoneuvon vuokraava yritys on sijoittautunut, jäsenvaltiot voivat rajoittaa vuokratun ajoneuvon käyttöaikaa alueellaan. Jäsenvaltioiden on kuitenkin tällaisessa tapauksessa sallittava sen käyttö ainakin neljän kuukauden ajan kalenterivuodessa.” [Tark. 9]

"

2)  Korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että niiden alueelle sijoittautuneet yritykset voivat maanteiden tavaraliikenteessä käyttää vuokrattuja ajoneuvoja samoin ehdoin kuin omistamiaan ajoneuvoja, jos 2 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.” [Tark. 10]

1 a.  Jos ajoneuvo on rekisteröity tai otettu käyttöön toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, yrityksen sijoittautumisjäsenvaltio voi

   a) rajoittaa vuokratun ajoneuvon käyttöaikaa alueellaan edellyttäen, että se sallii vuokratun ajoneuvon käytön yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan tietyn kalenterivuoden aikana; tällaisessa tapauksessa voidaan vaatia, että vuokrasopimuksen kesto ei ole pidempi kuin jäsenvaltion asettama aikarajoitus;
   b) rajoittaa niiden vuokrattujen ajoneuvojen lukumäärää, joita yritykset voivat käyttää edellyttäen, että se sallii ajoneuvojen vähimmäismäärän käytön siten, että määrä on 25 prosenttia koko tavarankuljetusajoneuvokannasta, jonka yritys omistaa 31 päivänä joulukuuta luvan pyytämistä edeltävänä vuonna; jos yrityksen koko ajoneuvokanta koostuu useammasta kuin yhdestä ja vähemmästä kuin neljästä ajoneuvosta, sen on sallittava käyttää ainakin yhtä tällaista vuokrattua ajoneuvoa. [Tark. 11]

1 b.  Jäsenvaltiot voivat jättää 1 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle omaan lukuun tapahtuvat kuljetukset, joihin käytettyjen ajoneuvojen suurin sallittu kokonaispaino on enemmän kuin 6 tonnia. [Tark. 28 ja 34]

"

2 a)  Lisätään 3 a artikla seuraavasti:"

”3 a artikla

1.  Tiedot vuokratun ajoneuvon rekisterinumerosta on sisällytettävä asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklassa tarkoitettuun kansalliseen sähköiseen rekisteriin*.

2.  Liikenteenharjoittajan sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, joille on ilmoitettu sellaisen ajoneuvon käytöstä, jonka liikenteenharjoittaja on vuokrannut ja joka on rekisteröity tai otettu käyttöön toisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, on ilmoitettava asiasta kyseisen toisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettua hallinnollista yhteistyötä harjoitetaan asetuksella (EU) N:o 1024/2012** perustetun sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän (IMI) kautta.

__________________

* Viittaus asetuksen (EY) N:o 1071/2009 16 artiklaan ottaen huomioon kirjattavien tietojen lisääminen komission ehdottamalla tavalla.

** EUVL L 316, 14.11.2012, s. 1.” [Tark. 12]

"

3)  Lisätään 5 a artikla seuraavasti:"

”5 a artikla

Komissio antaa viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on viisi kolme vuotta määräajasta direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän direktiivin täytäntöönpanosta ja vaikutuksista. Kertomuksen on sisällettävä tiedot niiden ajoneuvojen käytöstä, jotka on vuokrattu jossakin muussa jäsenvaltiossa kuin ajoneuvon vuokraavan yrityksen sijoittautumisjäsenvaltiossa. Kertomuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vaikutuksiin, jotka kohdistuvat tieliikenneturvallisuuteen ja verotuloihin, myös verotuksen vääristymiin, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1072/2009* vahvistettujen kabotaasisääntöjen täytäntöönpanon valvontaan. Komissio arvioi tämän kertomuksen perusteella, onko tarpeen ehdottaa lisätoimenpiteitä.” [Tark. 13]

__________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72).

"

2 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [Julkaisutoimisto: lisätään päivämäärä, joka on 18 20 kuukautta tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle. [Tark. 14]

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty ...,

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL C 129, 11.4.2018, s. 71.
(2)Tämä kanta korvaa 14. kesäkuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0264).
(3)EUVL C 129, 11.4.2018, s. 71.
(4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 15. tammikuuta 2019.
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/1/EY, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, ilman kuljettajaa vuokrattujen ajoneuvojen käyttämisestä maanteiden tavaraliikenteessä (kodifioitu toisinto) (EUVL L 33, 4.2.2006, s. 82).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009 , maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).


Tiettyihin EU:n ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin sisältyvien etuuksien väliaikainen peruuttaminen ***I
PDF 119kWORD 42k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tiettyihin Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin sisältyvien, etuuksien väliaikaisen peruuttamisen mahdollistavien suojalausekkeiden ja muiden mekanismien täytäntöönpanosta (COM(2018)0206 – C8-0158/2018 – 2018/0101(COD))
P8_TA(2019)0007A8-0330/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0206),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0158/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 5. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A8-0330/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin ja komission lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 15. tammikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi tiettyihin Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisiin kauppasopimuksiin sisältyvien, etuuksien väliaikaisen peruuttamisen mahdollistavien kahdenvälisten suojalausekkeiden ja muiden mekanismien täytäntöönpanosta

P8_TC1-COD(2018)0101


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/287.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA KOMISSION YHTEINEN LAUSUMA

Euroopan parlamentti ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että on tärkeää tehdä tiivistä yhteistyötä tiettyihin Euroopan unionin ja kolmansien maiden välisiin sopimuksiin sisältyvien, etuuksien väliaikaisen peruuttamisen mahdollistavien suojalausekkeiden ja muiden mekanismien täytäntöönpanosta 13 päivänä helmikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/287(1) liitteessä lueteltujen sopimusten täytäntöönpanossa. Tässä tarkoituksessa ne sopivat, että jos Euroopan parlamentti hyväksyy suosituksen suojatoimenpiteitä koskevan tutkimuksen vireille panemisesta, komissio tutkii tarkasti, täyttyvätkö asetuksen mukaiset edellytykset panna tutkimus vireille viran puolesta. Jos komissio katsoo, että edellytykset eivät täyty, se antaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavalle valiokunnalle kertomuksen, jossa se selvittää myös kaikki tällaisen tutkimuksen vireillepanoon liittyvät seikat.

(1) EUVL L 53, 22.2.2019, s. 1.


Tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustaminen ***I
PDF 194kWORD 60k
Euroopan parlamentin tarkistukset 15. tammikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta (COM(2018)0442 – C8-0261/2018 – 2018/0232(COD))(1)
P8_TA(2019)0008A8-0464/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Asetuksella (EU) N:o 1294/201318 perustettu Tulli 2020 -ohjelma ja sen edeltäjät ovat merkittävällä tavalla helpottaneet ja parantaneet tulliyhteistyötä. Monet tullialan toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä, ne koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja vaikuttavat niihin kaikkiin, minkä vuoksi yksittäiset jäsenvaltiot eivät kykene huolehtimaan näistä toimista tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla. Komission unionin tasolla toteuttama tulliohjelma tarjoaa jäsenvaltioille unionin kehyksen tällaisten yhteistyötoimien kehittämiseksi, mikä on kustannustehokkaampaa kuin jos kukin jäsenvaltio perustaisi oman yhteistyökehyksensä kahden- tai monenväliseltä pohjalta. Sen vuoksi on aiheellista varmistaa tulliyhteistyötä koskeville toimille myönnettävän unionin rahoituksen jatkuvuus perustamalla kyseistä alaa koskeva uusi ohjelma eli Tulli-ohjelma.
(1)  Asetuksella (EU) N:o 1294/201318 perustettu Tulli 2020 -ohjelma ja sen edeltäjät ovat merkittävällä tavalla helpottaneet ja tehostaneet tulliyhteistyötä. Monet tullialan toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä, ne koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja vaikuttavat niihin kaikkiin, minkä vuoksi jäsenvaltiot eivät kykene yksinään panemaan näitä toimia täytäntöön tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla. Komission toteuttama unionin laajuinen tulliohjelma tarjoaa jäsenvaltioille unionin tason kehyksen tällaisten yhteistyötoimien kehittämiseksi, mikä on kustannustehokkaampaa kuin se, että kukin jäsenvaltio perustaisi oman yhteistyökehyksensä kahden- tai monenvälisellä tasolla. Tulliohjelmalla on myös tärkeä tehtävä unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamisessa, sillä sen avulla varmistetaan tullien tehokas kantaminen ja se on näin ollen tärkeä tulonlähde unionin talousarviolle ja kansallisille talousarvioille. Sillä pyritään myös vahvistamaan tietoteknisiä valmiuksia ja lisäämään yhteistyötä tullialalla. Lisäksi tarvitaan yhdenmukaistettuja ja standardoituja tarkastuksia laittomien rajatylittävien tavaravirtojen jäljittämiseksi ja petosten ehkäisemiseksi. Sen vuoksi on aiheellista ja tarpeen tehokkuuden takaamiseksi varmistaa tulliyhteistyötä koskeville toimille myönnettävän unionin rahoituksen jatkuvuus perustamalla kyseistä alaa koskeva uusi ohjelma eli Tulli-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.
__________________
__________________
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1294/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin tullitoimintaa kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (Tulli 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 624/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 209).
18 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1294/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin tullitoimintaa kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (Tulli 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 624/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 209).
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
(1 a)  Kansallisten tulliviranomaisten täytäntöönpanema tulliliitto on 50 vuoden ajan ollut yksi maailman suurimpiin kaupparyhmittymiin kuuluvan Euroopan unionin kulmakivistä. Tulliliitto on merkittävä esimerkki onnistuneesta integraatiosta unionissa, ja se on välttämätön sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle, joka on sekä yritysten että kansalaisten edun mukaista. Euroopan parlamentti totesi 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” olevansa erityisen huolissaan tullipetoksista. Unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään, tukea nykyisille politiikoille jatketaan ja resursseja kasvatetaan.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Tulliliitto on kehittynyt huomattavasti viimeisten viidenkymmenen vuoden aikana, ja tulliviranomaiset pystyvät nyt suorittamaan monia erilaisia tehtäviä rajoilla. Viranomaiset työskentelevät yhdessä helpottaakseen kauppaa ja vähentääkseen byrokratiaa, kerätäkseen tuloja kansallisiin talousarvioihin ja unionin talousarvioon sekä suojellakseen kansalaisia terrorismi-, terveys- ja ympäristöuhkia ja muita uhkia vastaan. Tulli on ollut terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan eturintamassa erityisesti siitä lähtien, kun EU:n laajuinen yhteinen riskinhallintajärjestelmä19 otettiin käyttöön ja suurten käteismäärien siirtojen tullitarkastukset aloitettiin rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi. Kun otetaan huomioon kyseinen laaja toimeksianto, tullista on nyt tosiasiallisesti tullut johtava tavaroita tarkastava viranomainen unionin ulkorajoilla. Tätä taustaa vasten Tulli-ohjelman ei tulisi koskea pelkästään tulliyhteistyötä vaan siitä annettava tuki olisi laajennettava koskemaan myös asetuksen (EU) N:o 952/2013 3 artiklassa säädettyjä tulliviranomaisten tehtäviä eli unionin kansainvälisen kaupan valvontaa sekä sisämarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden, yhteisen kauppapolitiikan, unionin muiden kauppaan liittyvien yhteisten politiikkojen täytäntöönpanoa ja toimitusketjujen turvallisuutta. Sen vuoksi oikeusperusta kattaa tulliyhteistyön (SEUT-sopimuksen 33 artikla), sisämarkkinat (SEUT-sopimuksen 114 artikla) ja kauppapolitiikan (SEUT-sopimuksen 207 artikla).
(2)  Tulliliitto on kehittynyt huomattavasti viimeisten 50 vuoden aikana, ja tulliviranomaiset suorittavat nyt monia erilaisia tehtäviä rajoilla. Viranomaiset työskentelevät yhdessä helpottaakseen eettistä ja oikeudenmukaista kauppaa ja vähentääkseen byrokratiaa, kerätäkseen tuloja kansallisiin talousarvioihin ja unionin talousarvioon sekä suojellakseen väestöä terrorismi-, terveys- ja ympäristöuhkia ja muita uhkia vastaan. Tulliviranomaiset ovat johtaneet terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja vilpillisen kilpailun torjuntaa erityisesti ottamalla käyttöön unionin tason yhteisen riskinhallintajärjestelmän19 tullialalla ja valvomalla suurten käteismäärien virtoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi. Kun otetaan huomioon tulliviranomaisten laaja toimeksianto, ne ovat tällä hetkellä todellisuudessa tärkeimpiä tavaroita tarkastavia viranomaisia unionin ulkorajoilla. Näin ollen Tulli-ohjelman ei tulisi koskea pelkästään tulliyhteistyötä vaan siitä olisi annettava tukea myös laajemmin asetuksen (EU) N:o 952/2013 3 artiklassa säädetyille tulliviranomaisten tehtäville, joita ovat unionin kansainvälisen kaupan valvonta sekä sisämarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden, yhteisen kauppapolitiikan ja unionin muiden kauppaan vaikuttavien yhteisten politiikkojen täytäntöönpano ja toimitusketjujen turvallisuus. Sen vuoksi tämän asetuksen oikeusperustan olisi katettava tulliyhteistyö (SEUT-sopimuksen 33 artikla), sisämarkkinat (SEUT-sopimuksen 114 artikla) ja kauppapolitiikka (SEUT-sopimuksen 207 artikla).
__________________
__________________
19 https://ec.europa.eu/taxation_customs/general-information-customs/customs-risk-management/measures-customs-risk-management-framework-crmf_en
19 https://ec.europa.eu/taxation_customs/general-information-customs/customs-risk-management/measures-customs-risk-management-framework-crmf_en
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Koska ohjelma muodostaa puitteet toimille, joiden tavoitteena on tulliliiton ja tulliviranomaisten tukeminen, sillä olisi suojattava unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja; suojattava unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta ja tukea samalla laillista liiketoimintaa; varmistettava unionin ja sen asukkaiden turvallisuus ja vaarattomuus; ja helpotettava laillista kauppaa, jotta yritykset ja kansalaiset voivat saada täysimääräiset hyödyt sisämarkkinoista ja maailmankaupasta.
(3)  Ohjelman yleisenä tavoitteena olisi oltava avustaa jäsenvaltioita ja komissiota tarjoamalla puitteet toimille, joiden päämääränä on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia ja pitkällä aikavälillä varmistaa, että unionin tullihallinnot tekevät mahdollisimman tiivistä yhteistyötä, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, suojata unionia hyvän kauppatavan vastaisilta ja laittomilta kaupan käytännöiltä ja kannustaa samalla lailliseen liiketoimintaan, taata unionin ja sen asukkaiden turvallisuus ja vaarattomuus edistäen samalla kuluttajansuojaa ja helpottaa laillista kauppaa, jotta yritykset ja kansalaiset voivat saada täysimääräiset hyödyt sisämarkkinoista ja maailmankaupasta.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)  Jotkin unionin tullikoodeksista annetun asetuksen 278 artiklassa tarkoitetuista järjestelmistä voidaan todennäköisesti ottaa vain osittain käyttöön 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä, joten muita kuin sähköisiä järjestelmiä on käytössä tämän päivämäärän jälkeenkin. Koska tämän määräajan pidentämistä koskevia lakimuutoksiakaan ei ole esitetty, yritykset ja tulliviranomaiset eivät pysty täyttämään tullitoimintaan liittyviä tehtäviään ja oikeudellisia velvoitteitaan. Sen vuoksi yksi ohjelman ensisijaisista erityistavoitteista olisi oltava jäsenvaltioiden ja komission auttaminen tällaisten sähköisten järjestelmien perustamisessa.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)
(3 b)  Tullihallinto ja tullitarkastukset on dynaaminen toimintalohko, jolle jatkuvasti kehittyvät maailmanlaajuiset liiketoimintamallit ja toimitusketjut sekä muuttuvat kulutustottumukset ja digitalisaatio, kuten sähköinen kaupankäynti, mukaan lukien esineiden internet, data-analytiikka, tekoäly ja lohkoketjuteknologia, tuovat uusia haasteita. Ohjelmalla olisi tuettava tullihallintoa tällaisissa tilanteissa ja mahdollistettava innovatiivisten ratkaisujen käyttö. Nämä haasteet tuovat korostetusti esiin tarpeen tehostaa tulliviranomaisten välistä yhteistyötä ja tarpeen tullilainsäädännön yhdenmukaiseen tulkintaan ja täytäntöönpanoon. Samaan aikaan julkiseen talouteen kohdistuu paineita, maailmankaupan volyymit kasvavat, petokset ja salakuljetus ovat jatkuva ja kasvava huolenaihe, ja ohjelmalla olisi pyrittävä torjumaan näitä ongelmia.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 c kappale (uusi)
(3 c)  Tehokkuuden maksimoimiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi komission olisi sovitettava ohjelman täytäntöönpano yhteen asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja rahastojen kanssa. Näitä ovat erityisesti Fiscalis-ohjelma, EU:n petostentorjuntaohjelma ja sisämarkkinaohjelma sekä sisäisen turvallisuuden rahasto ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, rakenneuudistusten tukiohjelma, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline sekä neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja täytäntöönpanoasetukset ja -toimet.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 d kappale (uusi)
(3 d)  Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollinen eroaminen unionista mielessä pitäen ohjelman rahoituspuitteissa ei oteta huomioon erosopimuksen allekirjoittamisesta ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin mahdollisesta tulevasta suhteesta aiheutuvia kustannuksia. Sopimuksen allekirjoittaminen, Yhdistyneen kuningaskunnan vetäytyminen kaikista olemassa olevista tullijärjestelmistä ja tulliyhteistyöstä sekä sen oikeudellisten velvoitteiden raukeaminen tällä alalla voivat aiheuttaa lisäkustannuksia, joita ei voida arvioida tarkasti tämän ohjelman perustamisajankohtana. Komission olisi näin ollen harkittava mahdollisuutta varata riittävästi resursseja tällaisia mahdollisia kustannuksia varten. Näitä kustannuksia ei pitäisi kuitenkaan kattaa ohjelman määrärahoista, sillä ohjelman määrärahat riittävät ainoastaan kattamaan kulut, jotka voidaan realistisesti ennakoida ohjelman perustamisajankohtana.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessin tukemiseksi olisi ohjelman oltava tiettyjen ehtojen täyttyessä avoin myös liittyville maille, ehdokasmaille, mahdollisille ehdokkaille ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille. Siihen voivat osallistua myös muut kolmannet maat niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevissa erityisissä unionin ja kyseisen kolmannen maan välisissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti.
(5)  Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessin tukemiseksi olisi ohjelman oltava kaikkien ehtojen täyttyessä avoin myös liittyville maille, ehdokasmaille, mahdollisille ehdokkaille ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille. Siihen voisivat osallistua myös muut kolmannet maat niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevissa erityisissä unionin ja kyseisen kolmannen maan välisissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti, jos tällainen osallistuminen on unionin etujen mukaista, sillä on myönteinen vaikutus sisämarkkinoihin eikä se vaikuta kuluttajansuojaan.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) [2018/XXX]21, jäljempänä ’varainhoitoasetus’, sovelletaan tähän ohjelmaan. Siinä vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.
(6)  Ohjelmaan olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/104621, jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt.
__________________
__________________
21 COM(2016)0605
21 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Tulli 2020 -ohjelmaan kuuluvat toimet ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä. Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla kuvaavia esimerkkejä konkreettisista toimista. Tulli-ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta valmiuksia toteuttaa tullialan keskeisimmät painopistealat voitaisiin parantaa.
(7)  Tulli 2020 -ohjelmaan kuuluvat toimet, jotka ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, olisi säilytettävä, kun taas soveltumattomiksi osoittautuneet toimet olisi lopetettava. Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla kuvaavia esimerkkejä konkreettisista toimista. Ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta valmiuksia toteuttaa tullialan keskeisimmät painopistealat voitaisiin parantaa.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Tullitarkastuslaitteiden väline, jäljempänä ’CCE-väline’, perustetaan osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa asetuksella [2018/XXX]22 Jotta kaikkien tullialaan ja tullitarkastuslaitteisiin liittyvien yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna ne kaikki täytäntöön yhdellä ainoalla säädöksellä ja sääntökokonaisuudella eli tällä asetuksella. Sen vuoksi CCE-välineestä olisi tuettava ainoastaan avustuskelpoisten laitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, kun taas tällä ohjelmalla olisi tuettava kaikkia muita asiaankuuluvia toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai ostettuihin laitteisiin liittyvää tarvekohtaista koulutusta.
(8)  Tullitarkastuslaitteiden väline, jäljempänä ’CCE-väline’, perustetaan osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa asetuksella [2018/XXX]22. Jotta kaikkien tullialaan ja tullitarkastuslaitteisiin liittyvien yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna ne kaikki täytäntöön yhdellä ainoalla säädöksellä ja sääntökokonaisuudella. Kyseinen säädös on tämä asetus, ja siinä vahvistetaan kyseiset säännöt. Sen vuoksi CCE-välineestä olisi tuettava ainoastaan avustuskelpoisten laitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, kun taas tällä ohjelmalla olisi tuettava kaikkia muita asiaankuuluvia toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai ostettuihin laitteisiin liittyvää tarvekohtaista koulutusta.
_________________
_________________
22 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tullitarkastuslaitteiden rahoitustuen välineen perustamisesta osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa.
22 Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tullitarkastuslaitteiden rahoitustuen välineen perustamisesta osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Globalisaation tärkeyden vuoksi ohjelmassa olisi edelleen annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Kyseisten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi oltava pääasiassa valtion viranomaisten edustajia, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden edustajat, sekä kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.
(10)  Globalisaation tärkeyden vuoksi ohjelmassa olisi edelleen annettava mahdollisuus varainhoitoasetuksen 238 artiklassa tarkoitettujen ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumiselle. Kyseisten ulkopuolisten asiantuntijoiden olisi oltava pääasiassa valtion viranomaisten edustajia, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden edustajat, sekä tutkijoita ja kansainvälisten järjestöjen, talouden toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajia.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu”23 vahvistaman rahoitusohjelmien johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen varmistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resurssien olisi oltava yhteisiä muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmaan kuuluvien toimien tavoitteet ovat samat useilla rahoitusvälineillä, mutta kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus tulliliiton ja tulliviranomaisten tukemiseen tarkoitettujen unionin resurssien käytössä.
(11)  Komission 19 päivänä lokakuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”EU:n talousarvion kokonaistarkastelu”23 vahvistaman rahoitusohjelmien johdonmukaisuuden ja yksinkertaistamisen varmistamista koskevan sitoumuksen mukaisesti resurssien olisi oltava yhteisiä muiden unionin rahoitusvälineiden kanssa, jos ohjelmaan kuuluvien toimien tavoitteet ovat samat useilla rahoitusvälineillä, sillä tälle ohjelmalle osoitettu määrä lasketaan ottamatta huomioon mahdollisia ennakoimattomia menoja, mutta kaksinkertainen rahoittaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Ohjelmaan kuuluvilla toimilla olisi varmistettava johdonmukaisuus tulliliiton ja tulliviranomaisten tukemiseen tarkoitettujen unionin resurssien käytössä.
__________________
__________________
23 COM(2010)0700
23 COM(2010)0700
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)
(11 a)   Ohjelmasta olisi voitava myöntää rahoitusta tiukkojen rajatarkastusten suorittamiseen tarvittavan ohjelmiston hankintakustannuksiin. Lisäksi tiedonsiirron helpottamiseksi olisi kannustettava sellaisen ohjelmiston hankintaan, jota voidaan käyttää kaikissa jäsenvaltioissa.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Suurin osa ohjelman talousarviosta on tarkoitus kohdentaa tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi kuvattava erityisissä säännöksissä. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi.
(12)  Ohjelman talousarviosta on tarkoitus kohdentaa suurempi osuus tietoteknisten valmiuksien kehittämiseen tähtääviin toimiin. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteiset ja kansalliset osat olisi kuvattava erityisissä säännöksissä. Lisäksi toimien soveltamisala sekä komission ja jäsenvaltioiden vastuualueet olisi määriteltävä selkeästi. Jotta voidaan varmistaa tietoteknisten valmiuksien kehittämistoimien yhdenmukaisuus ja yhteensovittaminen, ohjelmassa olisi säädettävä, että komissio kehittää tullialan monivuotisen strategiasuunnitelman (MASP-C-suunnitelma) ja päivittää sitä, jotta voidaan luoda sähköinen ympäristö, jolla varmistetaan unionin tullijärjestelmien johdonmukaisuus ja yhteentoimivuus.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  Euroopan tilintarkastustuomioistuimen äskettäin hyväksymissä kahdessa tullialaa koskevassa erityiskertomuksessa eli 5 päivänä joulukuuta 2017 annetussa erityiskertomuksessa nro 19/2017 ”Tuontimenettelyt: oikeuskehyksen puutteet ja täytäntöönpanon tehottomuus vaikuttavat EU:n taloudellisiin etuihin” sekä 10 päivänä lokakuuta 2018 annetussa erityiskertomuksessa nro 26/2018 ”Mikä on viivästyttänyt tullin tietoteknisten järjestelmien toteuttamista?” esitettyjen päätelmien mukaisesti tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman piirissä toteutetuilla toimenpiteillä olisi pyrittävä korjaamaan esitettyjä puutteita.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
(14 b)  Euroopan parlamentti hyväksyi 4 päivänä lokakuuta 2018 päätöslauselman tullipetosten torjunnasta ja EU:n omien varojen suojelusta. Tähän päätöslauselmaan sisältyvät päätelmät olisi otettava huomioon ohjelman puitteissa toteutettavissa toimissa.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityiset tavoitteet ja tulokset erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnolliset rasitukset ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä oletettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.
(20)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityiset tavoitteet ja parhaat tulokset erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnolliset rasitukset ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä oletettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, varmistaa turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojata unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta ja samalla helpottaa laillista liiketoimintaa.
1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea tulliliittoa ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisia unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamisessa, jotta voidaan saavuttaa pitkän aikavälin tavoite mahdollisimman tiiviistä yhteistyöstä unionin tullihallintojen välillä ja jotta voidaan taata jäsenvaltioiden turvallisuus ja vaarattomuus sekä suojata unionia petoksilta, hyvän kauppatavan vastaisilta ja laittomilta kaupan käytännöiltä ja samanaikaisesti edistää laillista liiketoimintaa ja kuluttajansuojan korkeaa tasoa.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelman erityistavoitteena on tukea tullilainsäädännön ja -politiikan valmistelua ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa sekä tukea tulliyhteistyötä ja hallinnollisten valmiuksien kehittämistä, mukaan lukien inhimilliset toimintaedellytykset sekä eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittäminen ja käyttäminen.
2.  Ohjelman erityistavoitteita ovat seuraavat:
1)   tukea tullilainsäädännön ja -politiikan valmistelua ja yhdenmukaista täytäntöönpanoa sekä tukea tulliyhteistyötä;
2)  edistää tietoteknisten valmiuksien kehittämistä, johon kuuluvat sähköisten järjestelmien kehittäminen, ylläpito ja käyttäminen unionin tullikoodeksista annetun asetuksen 278 artiklan mukaisesti, ja sujuva siirtyminen paperittomaan ympäristöön ja kauppaan tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti;
3)  rahoittaa yhteisiä toimia, joihin kuuluvat yhteistyömekanismit, joiden avulla virkamiehet voivat suorittaa ydinvastuualueilleen kuuluvia yhteisiä operationaalisia toimia, vaihtaa tullialaan liittyviä kokemuksia ja toteuttaa tullipolitiikkaa yhteistyössä;
4)  parantaa inhimillisiä toimintaedellytyksiä, tukea tullivirkailijoiden ammatillisia taitoja ja auttaa heitä suorittamaan työtehtävänsä yhdenmukaisella tavalla;
5)  tukea innovointia tullipolitiikan alalla.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Ohjelman on oltava johdonmukainen, ja siinä on hyödynnettävä mahdollisia synergioita unionin muiden toimintaohjelmien ja rahastojen kanssa, joilla on vastaavanlaisia tavoitteita, asiaan liittyvillä aloilla.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 b kohta (uusi)
2 b.  Ohjelman täytäntöönpanossa noudatetaan avoimuuden, oikeasuhteisuuden, tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 c kohta (uusi)
2 c.  Ohjelmalla tuetaan myös tulliviranomaisten välisen yhteistyön jatkuvaa arviointia ja seurantaa heikkouksien ja mahdollisten parannusten löytämiseksi.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta
1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteutusta varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 950 000 000 euroa käypinä hintoina.
1.  Rahoituspuitteet ohjelman toteutusta varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 842 844 000 euroa vuoden 2018 hintoina (950 000 000 euroa käypinä hintoina).
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta ohjelman hallinnointia ja sen tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu ohjelman hallinnoinnissa tarvittava tekninen ja hallinnollinen apu.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan tarvittaessa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kattaa myös menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja muusta ohjelman hallinnointia ja sen tuloksellisuuden ja tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin ja komission jäsenvaltioille ja talouden toimijoille kohdistamiin tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu ohjelman hallinnoinnissa tarvittava tekninen ja hallinnollinen apu, sikäli kuin kyseisiä toimia tarvitaan ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.  Ohjelmaa ei käytetä kattamaan kustannuksia, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan mahdolliseen eroamiseen unionista. Komissio varaa tekemänsä arvion mukaisesti varoja, joilla katetaan kustannukset, jotka liittyvät Yhdistyneen kuningaskunnan vetäytymiseen kaikista unionin tullijärjestelyistä ja -yhteistyöstä ja sen oikeudellisten velvoitteiden raukeamiseen tällä alalla.
Ennen näiden varojen varaamista komissio laatii arvion mahdollisista kustannuksista ja ilmoittaa niistä Euroopan parlamentille heti, kun arvioon tarvittavat tiedot ovat saatavilla.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – c alakohta – johdantokappale
c)  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella
c)  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten nojalla edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – c alakohta – 2 luetelmakohta
–  otetaan käyttöön ohjelmaan osallistumista koskevat edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien laskeminen ja ohjelmien hallinnolliset kustannukset. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [2018/XXX] [uusi varainhoitoasetus] 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.
–  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien laskeminen ja ohjelmien hallinnolliset kustannukset. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta
2.  Toimille, joilla täydennetään tai tuetaan asetuksen (EU) [2018/XXX] [CCE-väline] 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita, voidaan myös myöntää rahoitusta tästä ohjelmasta.
2.  Toimille, joilla täydennetään tai tuetaan asetuksen (EU) [2018/XXX] [CCE-väline] 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita, ja/tai toimille, joilla täydennetään tai tuetaan asetuksen (EU) [2018/XXX] [petostentorjuntaohjelma] 2 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita, voidaan myös myöntää rahoitusta tästä ohjelmasta.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta;
b)  hankeperusteinen jäsennelty yhteistoiminta, kuten jäsenvaltioiden ryhmän yhteinen tietotekninen kehitystyö;
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  inhimillisten toimintaedellytysten ja henkilöstövalmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet;
d)  inhimillisten toimintaedellytysten ja henkilöstövalmiuksien kehittämiseen tähtäävät toimet, koulutus ja parhaiden käytäntöjen vaihto mukaan luettuina;
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – e alakohta – 3 a alakohta (uusi)
3 a)   seurantatoimet; 
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 kohta
4.  Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteisiin osiin kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen tehtävien mukautusten tai laajennusten kehittämistä ja käyttämistä koskeville toimille voidaan myöntää rahoitusta, jos ne ovat unionin edun mukaisia. Komissio ottaa käyttöön tarvittavat hallinnolliset järjestelyt, joissa asianomaisilta kolmansilta osapuolilta voidaan veloittaa rahoitusosuus näihin toimiin osallistumisesta.
4.  Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien yhteisiin osiin kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen tehtävien mukautusten tai laajennusten kehittämistä, käyttöönottoa, ylläpitoa ja käyttämistä koskeville toimille voidaan myöntää rahoitusta, jos ne ovat unionin edun mukaisia. Komissio ottaa käyttöön tarvittavat hallinnolliset järjestelyt, joissa asianomaisilta kolmansilta osapuolilta voidaan veloittaa rahoitusosuus näihin toimiin osallistumisesta.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta
1.  Valtion viranomaisten edustajat, mukaan lukien sellaisten kolmansien maiden edustajat, jotka eivät ole 5 artiklan mukaisia assosioituneita maita, sekä kansainvälisten ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen, talouden toimijoiden, talouden toimijoita edustavien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat osallistua ohjelmaan kuuluviin toimiin ulkoisina asiantuntijoina, kun tämä on hyödyllistä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien suorittamiseksi.
1.  Valtion viranomaisten edustajat, mukaan lukien sellaisten kolmansien maiden edustajat, jotka eivät ole 5 artiklan mukaisia ohjelmaan assosioituneita maita, sekä tutkijat ja kansainvälisten ja muiden asiaankuuluvien järjestöjen, talouden toimijoiden, talouden toimijoita edustavien järjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan edustajat voivat osallistua ohjelmaan kuuluviin toimiin ulkoisina asiantuntijoina, kun tämä on hyödyllistä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien suorittamiseksi.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta
3.  Komissio valitsee ulkopuoliset asiantuntijat heidän asianomaisen toimen kannalta merkittävien taitojen, kokemusten ja tietämyksen perusteella mahdollisia eturistiriitoja välttäen.
3.  Komissio valitsee ulkopuoliset asiantuntijat heidän taitojensa, heidän kokemuksensa tämän asetuksen soveltamisen alalla ja heidän toteutettavan toimen kannalta merkityksellisen tietämyksensä perusteella mahdollisia eturistiriitoja välttäen. Valinnassa on löydettävä tasapaino liike-elämän edustajien ja muiden kansalaisyhteiskunnan asiantuntijoiden välillä sekä otettava huomioon sukupuolten tasa-arvon periaate. Ulkoisten asiantuntijoiden luettelo on saatettava säännöllisesti ajan tasalle ja asetettava julkisesti saataville.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelman mukaiset avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.
1.  Ohjelman mukaiset avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti ja noudattaen erityisesti moitteettoman varainhoidon, avoimuuden, suhteellisuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta
1.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklassa säädetään, ohjelmasta voidaan rahoittaa toimen avustuskelpoiset kustannukset kokonaan.
1.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklassa säädetään, ohjelmasta voidaan rahoittaa toimen avustuskelpoiset kustannukset kokonaan toimen merkityksellisyyden ja arvioidun vaikutuksen mukaisesti.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 1 kohta
1.  Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat yhdessä 12 artiklassa tarkoitetussa tullialan monivuotisessa strategiasuunnitelmassa lueteltujen eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen, mukaan lukien suunnittelu, määrittely, vaatimustenmukaisuuden testaus, käyttöönotto, ylläpito, parantaminen, turvallisuus, laadunvarmistus ja laadunvalvonta.
1.  Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat yhdessä 12 artiklassa tarkoitetussa tullialan monivuotisessa strategiasuunnitelmassa lueteltujen eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen, mukaan lukien niiden suunnittelu, määrittely, vaatimustenmukaisuuden testaus, käyttöönotto, ylläpito, parantaminen, nykyaikaistaminen, turvallisuus, laadunvarmistus ja laadunvalvonta.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen yleinen koordinointi niiden yhteentoimivuuden, yhteenliitettävyyden, jatkuvan parantamisen ja synkronoidun täytäntöönpanon varmistamiseksi;
b)  eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen yleinen koordinointi niiden yhteentoimivuuden, kyberturvallisuuden, yhteenliitettävyyden, jatkuvan parantamisen ja synkronoidun täytäntöönpanon varmistamiseksi;
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 2 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)   toimiva ja nopea viestintä jäsenvaltioiden kanssa ja niiden kesken unionin sähköisten järjestelmien hallinnon yksinkertaistamiseksi;
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 2 kohta – e b alakohta (uusi)
e b)   oikea-aikainen ja avoin viestintä unionin ja jäsenvaltioiden tietotekniikkajärjestelmien täytäntöönpanosta vastaavien sidosryhmien kanssa erityisesti viivästyksistä unionin ja kansallisten osien täytäntöönpanossa ja niihin liittyvistä kustannuksista. 
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
11 artikla – 3 kohta – d alakohta
d)  säännöllinen tiedottaminen komissiolle niistä toimenpiteistä, jotka on toteutettu, jotta kansalliset viranomaiset tai talouden toimijat voivat täysipainoisesti hyödyntää eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä;
d)  säännöllinen tiedottaminen komissiolle niistä toimenpiteistä, jotka on toteutettu, jotta asianomaiset kansalliset viranomaiset tai talouden toimijat voivat täysipainoisesti ja tehokkaasti hyödyntää eurooppalaisia sähköisiä järjestelmiä;
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Komissio laatii ja pitää ajan tasalla tullialan monivuotisen strategiasuunnitelman, jossa luetellaan kaikki eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen kannalta asiaankuuluvat tehtävät ja jossa kukin järjestelmä tai sen osa luokitellaan
1.  Komissio laatii ja pitää ajan tasalla tullialan monivuotisen strategiasuunnitelman, jossa luetellaan kaikki eurooppalaisten sähköisten järjestelmien kehittämisen ja käyttämisen kannalta asiaankuuluvat tehtävät ja jossa kukin järjestelmä tai järjestelmän osa luokitellaan
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)   yhteiseksi osaksi: unionin tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla tai jonka komissio on yksilöinyt yhteiseksi osaksi tehokkuuden, turvallisuuden ja rationalisoinnin vuoksi;
a)  yhteiseksi osaksi: unionin tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on kaikkien jäsenvaltioiden saatavilla tai jonka komissio on yksilöinyt yhteiseksi osaksi tehokkuuden, rationalisoinnin turvallisuuden ja luotettavuuden vuoksi;
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  kansalliseksi osaksi: kansallisella tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on sen jäsenvaltion saatavilla, joka on sen luonut tai joka on osallistunut sen luomiseen;
b)  kansalliseksi osaksi: kansallisella tasolla kehitetty eurooppalaisten sähköisten järjestelmien osa, joka on sen jäsenvaltion saatavilla, joka on sen luonut tai joka on osallistunut sen luomiseen esimerkiksi jäsenvaltioiden ryhmän yhteisessä tietotekniikan kehittämishankkeessa;
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 3 kohta
3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, kun ne ovat saaneet päätökseen kunkin 1 kohdassa tarkoitetussa tullialan monivuotisessa strategiasuunnitelmassa niille osoitetun tehtävän. Niiden on myös raportoitava komissiolle säännöllisesti, miten ne ovat edelleen tehtäviensä suorittamisessa.
3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle, kun ne ovat saaneet päätökseen kunkin 1 kohdassa tarkoitetussa tullialan monivuotisessa strategiasuunnitelmassa niille osoitetun tehtävän. Niiden on myös raportoitava komissiolle säännöllisesti edistymisestään tehtäviensä suorittamisessa ja tarvittaessa odotettavissa olevista viivästyksistä suunnitelman toteutuksessa.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 5 kohta
5.  Komissio laatii 4 kohdassa tarkoitettujen vuotuisten katsausten perusteella viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä lokakuuta yhteenvetokertomuksen, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden ja komission edistymistä 1 kohdassa tarkoitetun suunnitelman toteutuksessa ja jonka komissio julkistaa.
5.  Komissio laatii 4 kohdassa tarkoitettujen vuotuisten katsausten perusteella viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä lokakuuta yhteenvetokertomuksen, jossa arvioidaan jäsenvaltioiden ja komission edistymistä 1 kohdassa tarkoitetun suunnitelman toteutuksessa, mukaan lukien tiedot tarvittavista mukautuksista suunnitelmaan tai suunnitelman viivästyksistä, ja jonka komissio julkistaa.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta
1.  Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 108 artiklassa tarkoitetuilla monivuotisilla työohjelmilla.
1.  Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla monivuotisilla työohjelmilla. Monivuotisissa työohjelmissa vahvistetaan erityisesti tavoitteet, joihin pyritään, odotetut tulokset, toteutustapa ja rahoitussuunnitelman kokonaismäärä. Niihin sisältyy myös yksityiskohtainen kuvaus rahoitettavista toimista, maininta kunkin toimen rahoitukseen varatusta määrästä sekä alustava toteutusaikataulu. Vuotuiset työohjelmat toimitetaan tarvittaessa Euroopan parlamentille.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 kohta
2.  Komissio hyväksyy monivuotiset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä. Kyseiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.
2.  Komissio hyväksyy monivuotiset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä ja toimittaa ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Monivuotiset työohjelmat perustuvat aikaisemmista ohjelmista saatuihin kokemuksiin.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta
1.  Indikaattorit, joilla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, ovat liitteessä 2.
1.  Varainhoitoasetuksen 41 artiklan 3 kohdan h alakohdan mukaisten raportointivaatimusten mukaisesti komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle ohjelman tuloksellisuutta koskevia tietoja. Tuloksellisuutta koskevaan raportointiin on sisällyttävä tiedot sekä edistymisestä että puutteista.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 2 kohta
2.  Jotta varmistetaan tuloksellisen arvioinnin tekeminen ohjelman etenemisestä kohti sen tavoitteiden saavuttamista, komissiolle siirretään 17 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 indikaattoreiden uudelleentarkastelemiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja joilla lisätään asetukseen seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevia säännöksiä.
2.  Indikaattorit, joilla raportoidaan ohjelman tuloksellisuudesta 3 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, ovat liitteessä 2. Jotta varmistetaan tuloksellisen arvioinnin tekeminen ohjelman etenemisestä kohti sen tavoitteiden saavuttamista, komissiolle siirretään 17 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 indikaattoreiden uudelleentarkastelemiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja joilla lisätään asetukseen seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevia säännöksiä, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle voidaan antaa ajantasaisia laadullisia ja määrällisiä tietoja ohjelman tuloksellisuudesta.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteutuksen ja sen tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.
3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteutuksen ja sen tulosten seurannassa käytettävät tiedot ovat vertailukelpoisia ja kattavia ja että ne kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Tätä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset ja asiaankuuluvat raportointivaatimukset. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle luotettavia tietoja käytettyjen tuloksellisuutta koskevien tietojen laadusta.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta
2.  Ohjelman väliarviointi on tehtävä heti, kun ohjelman toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.
2.  Ohjelman väliarviointi on tehtävä heti, kun ohjelman toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt.
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 a kohta (uusi)
2 a.   Väliarvioinnissa on esitettävä havainnot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan tehdä päätös ohjelman jatkotoimista ja sen tavoitteista vuoden 2027 jälkeen.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 3 kohta
3.  Komissio tekee ohjelman loppuarvioinnin ohjelman toteutuksen lopussa, mutta kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa eritellyn ajanjakson päättymisestä.
3.  Komissio tekee ohjelman loppuarvioinnin ohjelman toteutuksen lopussa, mutta kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua 1 artiklassa tarkoitetun ajanjakson päättymisestä.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 kohta
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
4.  Komissio esittää arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa sekä saadut kokemukset ja toimittaa ne Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta
Kun jokin kolmas osallistuu ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyllä päätöksellä tai muulla oikeudellisella välineellä, kyseisen kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan luettuina, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti.
Kun jokin kolmas osallistuu ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen nojalla tehdyllä päätöksellä tai muulla oikeudellisella välineellä, kyseisen kolmannen maan on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle ja Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston ja Euroopan syyttäjänviraston osalta näihin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan luettuina, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/20131 a ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/19391 b mukaisesti.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
1 b Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 1 kohta
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle.
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen mahdollisimman hyvä näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 2 kohta
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa, ohjelmasta rahoitettuja toimia ja rahoitetuilla toimilla saavutettuja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa toimielinten tiedotustoimintaa sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0464/2018).


Euroopan investointipankin perussäännön muuttaminen *
PDF 104kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 15. tammikuuta 2019 ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan investointipankin perussäännön muuttamisesta (13166/2018 – C8-0464/2018 – 2018/0811(CNS))
P8_TA(2019)0009A8-0476/2018

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan investointipankin ehdotuksen neuvostolle Euroopan investointipankin perussäännön muuttamisesta (13166/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 308 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0464/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0476/2018),

1.  hyväksyy ehdotuksen;

2.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

3.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia parlamentin hyväksymään tekstiin;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle, Euroopan investointipankille sekä kansallisille parlamenteille.


Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen Euroopan parlamentin toiminnassa
PDF 169kWORD 57k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2019 sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa (2018/2162(INI))
P8_TA(2019)0010A8-0429/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 ja 3 artiklan, joissa vahvistetaan sukupuolten tasa-arvon periaate unionin keskeisenä arvona,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 8 artiklan ja 19 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan, joka sisältää erityisiä määräyksiä sukupuolten tasa-arvon horisontaalisesta periaatteesta, ja SEU-sopimuksen 6 artiklan, jossa todetaan, että perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus),

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2011 Istanbulissa tehdyn Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta,

–  ottaa huomioon 24. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n liittymisestä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehtyyn Istanbulin yleissopimukseen(1),

–  ottaa huomioon neljännessä naisten maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman, YK:n erityisistunnoissa Peking +5 (2000), Peking +10 (2005) ja Peking +15 (2010) hyväksytyt päätösasiakirjat, sekä Peking +20 -tarkistuskonferenssin päätösasiakirjan,

–  ottaa huomioon 10. helmikuuta 2010 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2009(2), 8. maaliskuuta 2011 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2010(3), 13. maaliskuuta 2012 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2011(4), 10. maaliskuuta 2015 naisten ja miesten tasa-arvon kehityksestä Euroopan unionissa – 2013(5), ja 14. maaliskuuta 2017 naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2014–2015(6)antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2003 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa(7),

–  ottaa huomioon 18. tammikuuta 2007 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokuntatyöskentelyssä(8),

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2009 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta valiokuntien ja valtuuskuntien työssä(9),

–  ottaa huomioon 7. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta EU:n ulkosuhteissa sekä rauhanrakentamisessa ja valtiorakenteiden kehittämisessä(10),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2012 antamansa päätöslauselman naisten asemasta poliittisessa päätöksenteossa(11),

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuoden 2015 jälkeen(12),

–  ottaa huomioon 3. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa Euroopassa vuoden 2015 jälkeen koskevasta uudesta strategiasta(13),

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2016 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin työssä(14),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa(15),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman toimenpiteistä kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja poliittisessa elämässä EU:ssa(16),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavat henkilöstösäännöt ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavat palvelussuhteen ehdot, jotka on vahvistettu neuvoston asetuksella (ETY, Euratom, EHTY) N:o 259/68(17), ja erityisesti sen 1 artiklan c ja d alakohdan,

–  ottaa huomioon Naiset Euroopan parlamentissa -esitteen 2018,

–  ottaa huomioon elokuussa 2018 julkaistun Euroopan parlamentin henkilöstöresursseja koskevan vuosikertomuksen 2017,

–  ottaa huomioon ohjeet sukupuolineutraalista kielenkäytöstä Euroopan parlamentissa,

–  ottaa huomioon puhemiehistön 16. tammikuuta 2017 pitämässä kokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin varapuhemiehen ja sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän puheenjohtajan Dimitrios Papadimoulisin raportin puhemiehistölle aiheesta Sukupuolten tasa-arvo Euroopan parlamentin pääsihteeristössä – nykytilanne ja tulevat toimet 2017–2019,

–  ottaa huomioon raportin ”Sukupuolten tasa-arvo Euroopan parlamentin pääsihteeristössä – nykytilanne ja tulevat toimet 2017–2019” täytäntöönpanoa koskevan etenemissuunnitelman 2017–2019,

–  ottaa huomioon toimintasuunnitelman sukupuolten tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämisestä Euroopan parlamentin pääsihteeristössä 2014–2019,

–  ottaa huomioon sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän toimeksiannon,

–  ottaa huomioon valintalautakuntien jäsenille ja rekrytoijille antamansa tasa-arvo-ohjeet,

–  ottaa huomioon 19. heinäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon monimuotoisuudesta ja osallisuudesta työelämässä ”A better workplace for all: from equal opportunities towards diversity and inclusion' (C(2017)5300)(18) and its Diversity and Inclusion Charter(19),

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2015 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Strateginen sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseen vuosina 2016–2019” (SWD(2015)0278)(20),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston sukupuolten tasa-arvoa koskevan strategian 2018–2023(21),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 19. marraskuuta 2013 sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta antaman yhteisen lausuman, joka on liitetty monivuotiseen rahoituskehykseen liitettyyn Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaan ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta(22),

–  ottaa huomioon vuonna 2011 julkaistun sukupuolinäkökulmaa parlamenteissa käsittelevän Parlamenttienvälisen liiton raportin ”Gender-Sensitive Parliaments: A Global Review of Good Practice”,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A8-0429/2018),

A.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvon periaate on yksi EU:n perusarvoista ja että se on vahvistettu EU:n perussopimuksissa ja perusoikeuskirjassa; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaan EU:n on kaikella toiminnallaan pyrittävä poistamaan eriarvoisuutta, edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja torjumaan syrjintää politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa;

B.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on yleisestikin keskeistä ihmisoikeuksien suojelun, demokratian toiminnan, oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen, talouskasvun, sosiaalisen osallisuuden ja kestävyyden kannalta ja on olennaista integroida sukupuoliulottuvuus kaikkiin politiikanaloihin, jotka kuuluvat EU:n toimivaltaan;

C.  katsoo, että oikeus yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyden takaaminen ovat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista tukevia perusperiaatteita; toteaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen tarkoittaa naisten, tyttöjen, hlbtiq-henkilöiden ja kaikkia sukupuoli-identiteettejä edustavien ihmisten oikeuksien, näkökulmien ja hyvinvoinnin huomioon ottamista;

D.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseen liittyvä edistys EU:ssa ei ole ainoastaan pysähtynyt koko unionissa, vaan tasa-arvossa on myös otettu merkittävää takapakkia joissakin jäsenvaltioissa;

E.  toteaa, että Istanbulin sopimuksessa painotetaan, että ajattelutapaa ja asenteita on tärkeä muuttaa, jotta kaikenlaisen sukupuoleen perustuvan väkivallan jatkuminen saadaan päättymään; katsoo, että tätä varten tarvitaan kaikilla tasoilla ja kaikenikäisille henkilöille koulutusta naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta, ei-stereotyyppisistä sukupuolirooleista ja henkilökohtaisen koskemattomuuden kunnioittamisesta;

F.  toteaa, että myönnetyt varat ja henkilöresurssit eivät riitä sen varmistamiseen, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen EU:n politiikoissa, ohjelmissa, aloitteissa ja toimissa todella edistyy;

G.  toteaa, että EU:n väestöstä puolet on naisia ja puolet miehiä, mutta parlamentin kokoonpanossa naiset ovat huomattavan aliedustettuina, sillä vain 36,1 prosenttia parlamentin jäsenistä on naisia; toteaa, että parlamentin puhemiehistön kokoonpano korostaa tätä eroa entisestään, sillä se koostuu 7 naisesta ja 13 miehestä; katsoo, että sukupuolten tasapainoinen edustus ja monimuotoisuus parlamentin elimissä auttavat rikkomaan stereotypioita, vähentävät syrjintää ja parantavat EU:n kansalaisten demokraattista edustusta ja parlamentin päätösten legitiimiyttä;

H.  toteaa, että parlamentin ylempään johtoon (pääjohtajiksi ja johtajiksi) nimitetyistä oli vuonna 2016 vain 11 prosenttia ja vuonna 2017 vain 33 prosenttia naisia;

I.  ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tavoitteiden tavoite 5 on ”saavuttaa sukupuolten välinen tasa-arvo sekä vahvistaa naisten ja tyttöjen oikeuksia ja mahdollisuuksia” vuoteen 2030 mennessä ja että se on monialainen tavoite, joka kattaa kaikki 17 kestävän kehityksen tavoitetta; katsoo, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on tehokkaan, pitkäkestoisen, kestävän ja tasapuolisen kehityksen väline, joka vaikuttaa myönteisesti köyhyyden vähentämistavoitteiden saavuttamiseen; toteaa kuitenkin, että sukupuolten tasa-arvossa on tapahtunut erittäin vähän edistystä ja että muutokset ovat olleet monissa maailman maissa hyvin pieniä(23), Euroopan maat mukaan lukien; katsoo, että kestävän kehityksen tavoitteen 5 toteuttamisella EU:n jäsenvaltioissa on saavutettu vaihtelevia tuloksia jäsenvaltioissa ja niiden välillä, ja toteaa, että naisten osuus kansallisissa parlamenteissa ja päätöksentekotehtävissä on edelleen kaukana siitä, mikä miesten osuus niissä on(24);

J.  ottaa huomioon, että sukupuolivaikutusten arvioinnit ovat tarpeellisia, jotta voidaan arvioida ja kartoittaa, miten todennäköisesti tietyllä päätöksellä on kielteisiä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon; toteaa, että tämän vuoksi on tärkeää analysoida määrärahoja sukupuolinäkökulmasta, jotta saadaan tietoa erilaisista vaikutuksista, joita talousarviomäärärahojen kohdentamisella ja jakamisella voi olla sukupuolten tasa-arvoon, ja lisätä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta;

K.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista pidetään tehokkaana ja maailmanlaajuisesti hyväksyttynä strategiana, jonka tavoitteena on saavuttaa sukupuolten tasa-arvo ja torjua syrjintää järjestämällä uudelleen, parantamalla, kehittämällä ja arvioimalla toimintapoliittisia prosesseja niin, että politiikkaan osallistuvat toimijat sisällyttävät sukupuolten tasa-arvon näkökulman kaikkiin politiikkatoimiin, sääntelytoimenpiteisiin ja rahoitusohjelmiin kaikilla tasoilla; katsoo, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen tarjoaa keskeisiä välineitä olosuhteiden, tilanteiden ja tarpeiden erojen järjestelmälliseen huomioon ottamiseen kaikissa toimintapolitiikoissa ja toimissa sekä sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten oikeuksien ja sukupuolten tasapainoisen edustuksen edistämiseen hallinnon, politiikan, yhteiskunnan ja talouden eri tasoilla ja päätöksenteossa;

L.  katsoo, että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisessa tarvitaan lisää toimielinten välistä yhteistyötä parlamentin, neuvoston ja komission välillä, jotta voidaan varmistaa, että sukupuolinäkökulma voidaan ottaa huomioon unionin talousarvion, toimintapolitiikkojen, ohjelmien ja aloitteiden kaikissa vaiheissa, mikä helpottaisi parlamentin omaa työtä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseksi;

M.  toteaa, että sukupuolinäkökulman sisällyttämistä koskevat tarkistukset, jotka naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta on hyväksynyt ja jotka on esitetty hyväksyttäviksi muissa valiokunnissa, ovat tehokas työkalu sen takaamiseksi, että sukupuolten tasa-arvo otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin mietinnöissä ja päätöslauselmissa;

N.  katsoo, että suunnittelun ja ohjelmatyön muodossa toteutettava sukupuolitietoinen budjetointi edistää sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksien toteutumista ja on niitä keskeisiä välineitä, joita poliittiset päättäjät käyttävät sukupuolten tasa-arvon edistämisessä mutta joita EU:n toimielimet eivät siitä huolimatta edelleenkään käytä järjestelmällisesti;

O.  toteaa, että viimeisimpien saatavilla olevien tietojen(25) mukaan parlamentin henkilöstöstä 59 prosenttia on naisia mutta he ovat silti aliedustettuina kaikilla johtoportaan tasoilla; toteaa, että naisten määrä ylemmässä johdossa on jopa pienentynyt kesäkuusta 2017 lähtien ja keskijohdon tehtävissä työskentelevien naisten määrä on kasvanut vain hieman;

P.  ottaa huomioon parlamentin varapuhemiehen Dimitrios Papadimoulisin vuoden 2017 raportin sukupuolten tasa-arvosta, jossa asetettiin kolme naisten edustusta keskijohdossa ja ylemmässä johdossa koskevaa tavoitetta vuodeksi 2019: 30 prosenttia pääjohtajatasolla, 35 prosenttia johtajatasolla ja 40 prosenttia yksikönpäällikkötasolla; ottaa huomioon esitetyn etenemissuunnitelman näiden tavoitteiden saavuttamiseksi;

Q.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen edistämiseksi parlamentin valiokuntien ja valtuuskuntien työssä kussakin valiokunnassa ja valtuuskuntien puheenjohtajakokouksessa nimetään yksi jäsen, joka vastaa tasa-arvon valtavirtaistamiseen liittyvistä asioista ja jakaa kokemuksia ja parhaita käytäntöjä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavassa verkostossa;

R.  katsoo, että parlamentin ja muiden EU:n toimielinten uskottavuuden kannalta on välttämätöntä varmistaa johdonmukaisuus niiden sisäisen henkilöstöpolitiikan ja sukupuolten tasa-arvon ja hlbtiq-oikeuksien edistämistä koskevien ulkoisten toimien välillä;

S.  ottaa huomioon, että parlamentin työjärjestyksessä on vuodesta 2014 määrätty, että parlamentin moninaisuuden on näyttävä kunkin valiokunnan puheenjohtajiston kokoonpanossa eikä puheenjohtajistossa saa olla pelkästään miehiä tai pelkästään naisia;

T.  ottaa huomioon, että vain parlamentin puhemiehistö päättää nimityksistä parlamentin ylemmän johdon tehtäviin;

U.  toteaa, että Euroopan parlamentin on sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa kiinnitettävä asianmukaista huomiota hlbtiq-henkilöiden ja kaikkia sukupuoli-identiteettejä edustavien ihmisten oikeuksiin, näkökulmiin ja hyvinvointiin; toteaa, että vaikka parlamentti kiinnittää entistä enemmän huomiota hlbtiq-kysymyksiin, hlbtiq-aktivistien näkyvyys on suhteellisen vähäinen ja heidän äänensä heikko;

V.  katsoo, että on tunnustettava naisjärjestöjen ja naisten tilojen, niiden historian ja työn sosiaalinen ja poliittinen arvo ja niiden keskeinen asema sukupuoleen perustuvan väkivallan ehkäisemisessä ja sukupuolten tasa-arvon, naisten itsemääräämisoikeuden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämisessä; toteaa, että tietoinen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen ei ole mahdollista, jos ei ole paikkoja, joiden avulla naisten itsemääräämisoikeus ja vaikutusvalta pystytään toteuttamaan ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa pystytään torjumaan;

W.  toteaa, että naisten poliittisen toiminnan oikeutus kyseenalaistetaan toisinaan vieläkin ja että naiset ovat sellaisten stereotypioiden uhreja, jotka saavat heidät pidättäytymään osallistumasta poliittiseen toimintaan, mikä on erityisen silmiinpistävää kaikkialla, missä naiset ovat vähemmän edustettuina politiikassa;

X.  toteaa, että naisilla on EU:ssa samat poliittiset ja kansalaisoikeudet kuin miehillä mutta he ovat kuitenkin usein sosiaalisesti, yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti eriarvoisessa asemassa;

Y.  katsoo, että sukupuolten tasa-arvo edistää perusteellisempaa keskustelua ja parempaa päätöksentekoa, sillä sen ansiosta esille voi nousta erilaisia näkökantoja kaikenkattavasti;

Z.  toteaa, että toimielinten on vastattava sukupuolenmukaisen vertikaalisen ja horisontaalisen eriytymisen torjunnasta;

AA.  toteaa, että parlamentti on jo vuosien ajan sitoutunut edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan vastuulla on toteuttaa ja kehittää edelleen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista kaikilla politiikanaloilla;

AB.  toteaa, että parlamentin on jatkettava seksuaalisen häirinnän torjuntaa ja toteutettava sovitut toimenpiteet;

AC.  toteaa, että parlamentilla on eri elimiä, jotka ovat vastuussa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen kehittämisestä ja täytäntöönpanosta sekä poliittisella että hallinnollisella tasolla, kuten sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevä korkean tason työryhmä, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaava verkosto, tasa-arvoisuuden ja monimuotoisuuden yksikkö, yhtäläisten mahdollisuuksien ja monimuotoisuuden komitea (COPEC), Égalité-yhdistys (EU:n toimielimissä työskentelevien hlbti-henkilöiden yhdistys), neuvoa-antava työsuojelukomitea ja tasa-arvo- ja monimuotoisuusasioiden koordinaattoreiden ryhmä; katsoo kuitenkin, että näiden elinten välillä ei ole selvää koordinointia tai yhdenmukaisuutta;

AD.  katsoo, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on prosessi, joka edellyttää erityisiä taitoja ja erityistä osaamista sekä sitoutumista, ja on sellaisena tehokasta vain, jos siihen liittyy toimielinten ja henkilöstön keskuudessa toteutettava valistustoiminta ja valmiuksien kehittäminen;

AE.  toteaa, että parlamentti sitoutui jo vuonna 2003 hyväksymään ja panemaan täytäntöön sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan toimintapoliittisen suunnitelman, jonka ensisijaisena tavoitteena on sisällyttää sukupuolinäkökulma valiokuntien ja valtuuskuntien työhön konkreettisilla välineillä, joilla ne edistävät ja toteuttavat sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen periaatetta päivittäisessä työssään sekä lisäävät tietoisuutta siitä;

Yleisiä huomioita

1.  vahvistaa jälleen olevansa vankasti sitoutunut sukupuolten tasa-arvoon EU:n politiikkojen, aloitteiden ja ohjelmien sisällössä ja kaikilla unionin poliittisilla, talousarvioon liittyvillä, hallinnollisilla ja täytäntöönpanoon liittyvillä tasoilla;

2.  pyytää, että uuteen monivuotiseen rahoituskehykseen liitettäisiin edeltävän monivuotisen rahoituskehyksen tavoin parlamentin, komission ja neuvoston yhteinen lausuma, jossa sitoudutaan siihen, että monivuotiseen rahoituskehykseen sovellettaviin vuotuisiin talousarviomenettelyihin sisällytetään tarvittaessa sukupuolinäkökulmaan perustuvia tekijöitä ottaen huomioon se, miten unionin kokonaisrahoituskehys tukee sukupuolten tasa-arvon saavuttamista ja varmistaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen;

3.  kehottaa jälleen komissiota esittämään todellisen eurooppalaisen tasa-arvostrategian sellaisen tiedonannon muodossa, joka sisältää selvät ja mahdollisuuksien mukaan mitattavissa olevat tavoitteet, ja käännättämään sen kaikille EU:n virallisille kielille, jotta voidaan varmistaa parempi levikki ja ymmärrys asiasta kansalaisten sekä yhteiskunnallisten ja taloudellisten toimijoiden keskuudessa;

4.  katsoo, että parlamentin olisi luotava ja edistettävä monimuotoisuuden ja osallisuuden kulttuuria ja kaikille turvallista työympäristöä ja että henkilöstön ja parlamentin jäsenten hyvinvoinnin varmistavat yleisluonteiset toimet olisi yhdistettävä kohdennettuihin toimiin, jotta saavutettaisiin sukupuolten tasapainoinen edustus sekä hallinnollisella että poliittisella tasolla;

5.  katsoo, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen voi myös tarkoittaa tiettyjen naisiin tai miehiin kohdistettavien toimien toteuttamista pysyvän eriarvoisuuden torjumiseksi tai valtavirtapolitiikan mukauttamiseksi yksilöiden tai ryhmien erilaisiin olosuhteisiin;

6.  antaa tunnustusta sukupuolten tasa-arvoa edistäville mies- ja naispuolisille roolimalleille sekä parlamentissa niin hallinnollisella kuin poliittisella tasolla toteutettaville aloitteille, jotka edistävät aktiivisesti sukupuolten tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia; kannustaa lisäksi edistämään erilaisia roolimalleja kaikentyyppisten sukupuolistereotypioiden torjumiseksi;

7.  painottaa, että sukupuolten tasa-arvoon pyrkiminen ei ole vain naisten asia vaan koko yhteiskunnan olisi osallistuttava siihen;

8.  pitää valitettavana, että parlamentin visuaalisessa viestinnässä käytetään joskus sukupuolistereotypioita ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvia stereotypioita; palauttaa tässä yhteydessä mieliin, että on tärkeää tuoda esille ja edistää sukupuolten tasa-arvoa kaikkien politiikanalojen viestintämateriaalissa;

9.  palauttaa mieliin, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen kattaa toimintavaihtoehdot, päätöksenteon, menettelyt ja käytännöt sekä täytäntöönpanon, seurannan ja arvioinnin; korostaa näin ollen, että sekä politiikan sisältö että sukupuolten edustus hallinnossa ja päätöksenteossa olisi otettava huomioon, jotta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen nykytilanne parlamentissa voidaan arvioida kattavasti;

10.  ilmaisee huolensa siitä, että naisten edustus parlamentin poliittisen ja hallinnollisen tason keskeisissä päätöksentekotehtävissä on edelleen vähäinen, ja katsoo, että parlamentin on varmistettava päätöksentekotehtävien tasainen jakautuminen sukupuolten välillä;

11.  pitää valitettavana johdonmukaisuuden ja koordinoinnin puutetta sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevien parlamentin elinten välillä; kehottaa jälleen parantamaan sisäistä koordinointia, jotta tehostetaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista, mukaan lukien henkilöstön palvelukseenotto, työn järjestäminen sekä työtä koskevat päätökset ja menettelyt;

12.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin päätöksen nimetä tasa-arvo- ja monimuotoisuuspalkinto EU:n toimielinten ensimmäisen naispuolisen puhemiehen ja naisten oikeuksien, erityisesti laillisen abortin ja lisääntymisoikeuksien, vankkumattoman edistäjän Simone Veilin mukaan ja pitää tätä keinona korostaa ja tunnustaa yhtäläisiä mahdollisuuksia koskevia hyviä käytäntöjä ja roolimalleja parlamentin pääsihteeristössä; suosittelee tämän tärkeän palkinnon näkyvyyden ja tunnettuuden lisäämistä;

13.  painottaa ulkopuolisten sidosryhmien, kuten kansalaisjärjestöjen, naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa ajavien ruohonjuuritason ryhmien, naisliikkeiden, kansainvälisten instituutioiden, yliopistomaailman ja kansallisten parlamenttien, kanssa käytävän vuoropuhelun merkitystä kehitettäessä välineitä ja kerättäessä tietoja; palauttaa mieliin, että niiden osallistuminen on EU:n sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisprosessien parantamisen ja parhaita käytäntöjä koskevan vastavuoroisen vaihdon edistämisen kannalta tärkeää;

Sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen välineet

14.  vaatii tehokkaita toimenpiteitä miesten ja naisten todellisen tasa-arvon takaamiseksi Euroopan parlamentissa; korostaa tässä yhteydessä, että ennen kaikkea toimenpiteet seksuaalisen häirinnän torjumiseksi ovat erityisen tärkeitä; painottaa erityisesti valistus- ja koulutustoimenpiteiden tarvetta;

15.  on tyytyväinen heinäkuussa 2018 julkaistuihin tarkistettuihin ohjeisiin sukupuolineutraalista kielenkäytöstä Euroopan parlamentissa, joissa otetaan nyt entistä paremmin huomioon kielen ja kulttuurin kehitys ja annetaan kaikilla virallisilla kielillä käytännön ohjeita kaikkia sukupuolia tasapuolisesti kohtelevasta ja osallistavasta kielenkäytöstä; muistuttaa, että parlamentti oli vuonna 2008 ensimmäisiä kansainvälisiä organisaatioita, joka hyväksyi sukupuolineutraalia kielenkäyttöä koskevat monikieliset ohjeet; muistuttaa, että on tärkeää saada näille ohjeille laaja yleinen hyväksyntä, ja kehottaa parlamentin jäseniä ja työntekijöitä tekemään tunnetuksi ja soveltamaan näitä ohjeita johdonmukaisesti työssään;

16.  panee merkille sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavan verkoston työn, suhtautuu myönteisesti siihen, että valtuuskuntien puheenjohtajakokouksen edustajia on otettu mukaan verkostoon, ja kehottaa kehittämään verkostoa edelleen;

17.  panee tyytyväisenä merkille, että useimmat valiokunnat ovat ottaneet käyttöön sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevia toimintasuunnitelmia ja että monet niistä ovat jo esitelleet toimintasuunnitelmansa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta vastaavalle verkostolle; kehottaa muitakin valiokuntia noudattamaan tätä esimerkkiä; panee kuitenkin merkille näiden suunnitelmien heterogeenisyyden ja niiden täytäntöönpanon puuttumisen; kehottaa hyväksymään Euroopan parlamentin yhteisen sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan toimintasuunnitelman, jossa olisi oltava vähintään lausekkeet sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta kaikessa parlamentaarisessa työssä ja kaikissa parlamentin elimissä, sukupuolinäkökulman sisällyttämisestä sen kaikkeen poliittiseen toimintaan ja työn järjestämiseen sekä sukupuolineutraalista kielenkäytöstä kaikissa asiakirjoissa; pyytää, että työjärjestystä muutetaan vastaavasti;

18.  pitää valitettavana, että työjärjestykseen ei sen viimeisimmässä uudistuksessa sisällytetty sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen täytäntöönpanoa koskevia menettelyjä;

19.  pitää myönteisenä viime vuosina tapahtunutta edistystä sukupuolten tasa-arvon toimintasuunnitelmien hyväksymisessä useimmissa parlamentin valiokunnissa;

20.  kehottaa tekemään tiiviimpää yhteistyötä valiokunnissa, jotta niiden mietintöihin saadaan todellinen sukupuolinäkökulma, ja korostaa, että on tärkeää, että kaikki valiokunnat kunnioittavat naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan toimivaltuuksia hyväksymällä sekä tämän valiokunnan esittelemät tasa-arvon valtavirtaistamista koskevat tarkistukset että tekemällä yhteistyötä toimivaltaristiriitojen välttämiseksi;

21.  muistuttaa, että on tärkeää soveltaa sukupuolitietoista budjetointia talousarviomenettelyn kaikilla tasoilla; pitää valitettavana sukupuolitietoisen budjetoinnin mekanismien puutetta EU:n toimielimissä niitä koskevasta vahvasta sitoutumisesta huolimatta; kehottaa parlamentin asiasta vastaavia elimiä ottamaan sukupuolinäkökulman huomioon ja käyttämään sukupuoli-indikaattoreita laatiessaan ja hyväksyessään parlamentin ennakkoarvioita sekä vastuuvapauden myöntämisprosessin aikana;

22.  panee tyytyväisenä merkille 26. lokakuuta 2017 annetun parlamentin päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa; korostaa, että seksuaalinen häirintä on vakava rikos, joka jää useimmissa tapauksissa ilmoittamatta, äärimmäinen sukupuoleen perustuva syrjinnän muoto ja yksi suurimmista sukupuolten tasa-arvon esteistä; pitää myönteisenä puhemiehistön 2. heinäkuuta 2018 tekemää päätöstä Euroopan parlamentin jäsenistä tehtyjen, työpaikkahäirintää koskevien valitusten käsittelystä vastaavan neuvoa-antavan komitean toiminnan ja valitusten käsittelymenettelyjen tarkistamisesta, ja hyväksyy vahvasti 6 artiklan, jonka mukaan kaksi asiantuntijaneuvonantajaa – yksi työterveysaseman lääkäri ja yksi oikeudellisen yksikön jäsen – nimeää pääsihteeri, sekä 34 a artiklan, joka koskee taloudellisia seurauksia tapauksessa, jossa valtuutettuun avustajaan on todistetusti kohdistettu häirintää, lisäämisen Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen soveltamisohjeisiin;

23.  suhtautuu myönteisesti häirinnän torjumisesta 26. lokakuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa pyydettyihin uusiin toimenpiteisiin, jotka tulivat voimaan 1. syyskuuta 2018 ja joiden mukaisesti

   a) perustetaan neuvoa-antavalle komitealle oma ja pysyvä sihteeristö, joka kuuluu puhemiehistön ja kvestoreiden sihteeristöön, sekä suurempi ja erikoistuneempi henkilöstö, jota koulutetaan säännöllisesti ja joka käsittelee pelkästään häirintätapauksia
   b) sallitaan valtuutettujen avustajien toisen edustajan osallistuminen komitean kokouksiin täysjäsenenä, jotta otetaan huomioon rajoitettua päätösvaltaisuutta koskevat seikat ja valtuutettujen avustajien edustajan työmäärä
   c) varmistetaan, että parlamentin työjärjestykseen (11 ja 166 artikla) sisällytetään uusia häirintää koskevia seuraamuksia ja Euroopan parlamentin jäsenten asianmukaista käyttäytymistä edustajantoimensa hoitamisessa koskevat säännöt ja että laaditaan puhemiehelle esitettävä ja parlamentin verkkosivustolla (allekirjoitettuna tai allekirjoittamattomana) julkaistava ilmoitus, joka jokaisen jäsenen on allekirjoitettava aloittaessaan toimikautensa ja jossa vakuutetaan, että he ovat lukeneet käyttäytymissäännöt ja lupaavat noudattaa niissä esitettyjä periaatteita toiminnassaan
   d) tiedotetaan valtuutetuille avustajille paremmin mahdollisuudesta, että parlamentti kattaa kaikki heidän oikeudenkäyntikulunsa ja tukee heitä koko prosessin ajan;

24.  pitää kuitenkin hyvin valitettavana hidasta ja puutteellista edistymistä parlamentin päätöslauselman muiden tärkeiden suositusten täytäntöönpanossa; vaatii, että parlamentin puhemies ja hallinto kiinnittävät tinkimättä huomiota kaikkien pyydettyjen toimenpiteiden täysimääräiseen täytäntöönpanoon erityisesti jäsenten ja valtuutettujen avustajien, harjoittelijoiden tai muun henkilöstön välisissä konflikti- ja häirintätapauksissa toteutettavia ennaltaehkäiseviä ja varhaisen vaiheen tukitoimia koskevan vuosien 2017–2019 etenemissuunnitelman avulla, jota olisi tarkistettava mahdollisimman pian, jotta siihen voitaisiin asianmukaisesti sisällyttää ainakin seuraavat päätöslauselmassa esitetyt vaatimukset ja niiden toteuttamisen selkeät aikataulut:

   a) pakollisen koulutuksen antaminen jäsenille ja henkilöstölle
   b) sellaisen riippumattomien, ulkopuolisten asiantuntijoiden työryhmän perustaminen, joka tutkii seksuaalisen häirinnän tilannetta parlamentissa sekä sen kahden häirintää käsittelevän komitean toimintaa
   c) häirinnän vastaisten komiteoiden vahvistaminen yhdistämällä ne yhdeksi komiteaksi, jonka kokoonpano vaihtelee tutkittavan tapauksen mukaan ja johon otetaan mukaan pysyviksi jäseniksi asiantuntijoita, kuten lakimiehiä ja lääkäreitä;

25.  kehottaa tässä yhteydessä komissiota valvomaan edelleen miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY(26) asianmukaista soveltamista ja täytäntöönpanoa; toteaa, että direktiivissä säädetään todistustaakan kääntämisestä sukupuoleen perustuvissa syrjintätapauksissa;

26.  kehottaa uudelleen parlamentin tutkimuspalvelua teettämään säännöllisesti yksityiskohtaisia kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia tutkimuksia sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisessa saavutetusta edistyksestä parlamentissa ja sitä varten luodun organisaatiorakenteen toiminnasta sekä kehittämään sukupuolivaikutusten arviointeja ja sukupuoleen perustuvia analyyseja; kehottaa lisäämään järjestelmällistä ja säännöllistä sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämistä ja tilastojen laatimista toimintapolitiikkojen ja ohjelmien vaikutustenarvioinneista sekä päätöksentekoprosessista, jotta voidaan analysoida sukupuolten tasa-arvon edistymistä, kartoittaa tarkasti sukupuolten välisiä eroja, arvioida edistymistä tai taantumista ja hankkia näyttöön perustuvaa tietoa päätöksentekoa varten;

27.  toistaa vaatimuksensa muiden ihmisten kunnioittamista ja ihmisarvoa koskevan pakollisen koulutuksen järjestämisestä kaikille Euroopan parlamentin jäsenille ja työntekijöille ja joka tapauksessa uuden toimikauden alkaessa;

28.  muistuttaa, että on tärkeää kehittää sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisvalmiuksia kaikissa EU:n toimielimissä varmistamalla, että annettu koulutus on sukupuolisensitiivistä, ja tarjoamalla erityisiä koulutusohjelmia sukupuolten tasa-arvosta kaikilla politiikanaloilla; ilmaisee tukevansa täysin kohdennetun ja säännöllisen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan koulutuksen kehittämistä ja erityisiä koulutusohjelmia naisille, joilla on potentiaalia johtotehtäviin; kannustaa henkilöstöasioiden pääosastoa antamaan sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa koulutusta Euroopan parlamentin jäsenille, avustajille ja henkilöstölle sekä poliittisille ryhmille, jotta ne voivat antaa sukupuolten valtavirtaistamista koskevaa koulutusta henkilöstölleen;

29.  suhtautuu myönteisesti Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) kehittämään sukupuolisensitiivisyyttä parlamenteissa käsittelevään työkaluun, jolla autetaan Euroopan parlamenttia sekä kansallisia ja alueellisia parlamentteja arvioimaan ja edistämään sukupuolisensitiivisyyttään; kehottaa parlamentin hallintoa ja poliittisia ryhmiä varmistamaan, että arviointitulosten perusteella toteutetaan asianmukaiset jatkotoimet;

30.  kehottaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia toimittamaan säännöllisesti tietoja parlamentin valiokunnille ja komissiolle, jotta voidaan korostaa sukupuolinäkökulmaa kaikilla päätöksenteon aloilla, ja asettamaan saataville tietoja ja sen kehittämiä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista käsittelevän foorumin kaltaisia välineitä, kuten sukupuolitietoista budjetointia, osana laajempia valmiuksien kehittämistoimia, jotka koskevat myös henkilöstöä ja parlamentin jäsenten avustajia;

Poliittinen taso

31.  pitää myönteisenä sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista käsittelevän Euroopan parlamentin pysyvän esittelijän nimittämistä vuonna 2016 ja pysyvän esittelijän aktiivista osallistumista sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevän korkean tason työryhmän toimintaan; suosittaa näin ollen, että parlamentti säilyttää tehtävän vaalikaudella 2019–2024;

32.  katsoo, että vahvemmat toimielinten väliset suhteet sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisen alalla voivat auttaa kehittämään sukupuolisensitiivisiä EU:n toimintapolitiikkoja; pitää valitettavana, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa jäsenneltyä yhteistyötä ei ole vielä aloitettu komission, neuvoston ja EIGEn kaltaisten muiden institutionaalisten kumppaneiden kanssa;

33.  korostaa sen merkitystä, että lisätään vähemmän edustettuun sukupuoleen kuuluvien henkilöiden – tavallisesti naisten – määrää vaaliluetteloissa; kannustaa painokkaasti Euroopan tason puolueita ja niiden jäseniä varmistamaan vuoden 2019 Euroopan parlamentin vaalien ehdokkaiden tasapuolisen sukupuolijakauman tasapuolisten luetteloiden tai muiden menetelmien kuten pariteettiperiaatteen mukaisten ehdokasluetteloiden avulla; kannattaa miesten ja naisten tasapainoista osuutta kaikilla tasoilla;

34.  kehottaa parlamentin poliittisia ryhmiä varmistamaan tasapuolisen sukupuolijakauman Euroopan parlamenttia hallinnoivissa elimissä ja suosittaa, että ne esittävät vaalikaudella 2019–2024 sekä mies- että naispuolisia jäseniä ehdokkaiksi puhemiehen, varapuhemiehen ja puhemiehistön jäsenen tehtäviin sekä valiokuntien ja valtuuskuntien puheenjohtajien tehtäviin tämän tavoitteen saavuttamiseksi;

35.  suosittaa, että parlamentin vaalikauden 2019–2024 poliittiset ryhmät valitsevat yhteispuheenjohtajan tehtävään kaksi jäsentä, yhden miehen ja yhden naisen;

36.  kannustaa parlamentin vaalikauden 2019–2024 poliittisia ryhmiä ottamaan huomioon sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamiseen liittyvän tavoitteen nimittäessään jäseniä kaikkiin valiokuntiin ja valtuuskuntiin ja etenkin nimittämään yhtä monta mies- ja naisjäsentä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan jäseniksi ja varajäseniksi, jotta kannustetaan miehiä osallistumaan tasa-arvopolitiikkaan;

37.  ehdottaa, että selvitetään keinoja perustaa parlamenttiin naisten verkosto, joka yhdistää kansallisia verkostoja, koska viralliset tai epäviralliset verkostot parantavat työprosesseja ja ovat sen lisäksi keskeinen tekijä tiedottamisessa, vastavuoroisessa tukemisessa ja valmennuksessa sekä roolimallien luomisessa;

38.  kannustaa parlamentin poliittisia ryhmiä hyväksymään sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevan strategian sen varmistamiseksi, että niiden ehdotuksissa otetaan huomioon niiden vaikutus sukupuolten tasa-arvoon;

39.  kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä soveltamaan nimitysehdotuksissa ylemmän johdon virkoihin samaa periaatetta, jota sovelletaan yksikönpäällikön virkoihin, eli määräämään, että ehdokasluetteloissa on oltava kolme sopivaa ehdokasta ja vähintään yksi nais- ja miesehdokas ja että jos hakijat ovat muuten tasavahvoja (esimerkiksi pätevyydeltään ja kokemukseltaan), etusijalle asetetaan aliedustettua sukupuolta oleva hakija; toteaa, että jos näitä vaatimuksia ei noudateta, virka on asetettava uudelleen haettavaksi;

40.  tuomitsee mitä jyrkimmin naisvihamielisen kielenkäytön, jota on esiintynyt useaan otteeseen istuntosalissa; pitää myönteisenä parlamentin puhemiehen asettamia ja puhemiehistön vahvistamia seuraamuksia parlamentin jäsenelle tämän täysistunnossa 1. maaliskuuta 2017 esittämistä naisten ihmisarvoa loukkaavista kommenteista; pitää huolestuttavana unionin yleisen tuomioistuimen 31. toukokuuta 2018 tekemää puhemiehen ja puhemiehistön päätöksen kumoamispäätöstä, joka perustuu työjärjestyksen asiaankuuluvien määräysten tulkintaan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen (ECHR) 10 artiklaa (sananvapautta) koskevaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöön; kehottaa työjärjestysasioista vastaavaa valiokuntaa tarkastamaan sovellettavat säännöt varmistaakseen, että kaikkia kohdellaan istuntosalissa aina kunnioittavasti ja ihmisarvoisesti ja kehottaa erityisesti lisäämään sääntöihin ehdon, jonka mukaan parlamentin jäsenet eivät saa käyttää parlamentin keskusteluissa kieltä, joka kiihottaa vihamielisyyteen tai syrjintään sukupuolen, rodun, ihonvärin, kansalaisuuden, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai uskomusten, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella, ja määräämään, että tämän ehdon rikkomisesta määrätään esimerkinomaisia rangaistuksia;

41.  pitää myönteisenä tiedostamattomia ennakkoasenteita ja häirintää koskevien ammatillisten kurssien saatavuutta ja painottaa, että tällaisissa kursseissa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon ja hlbtiq-kysymyksiin ja sen olisi oltava pakollista johtajille ja valintalautakunnan jäsenille ja vahvasti suositeltua kaikelle muulle henkilöstölle;

42.  on tyytyväinen vuonna 2017 julkaistuun komission monimuotoisuutta ja osallistamista koskevaan strategiaan; kehottaa parlamenttia hyödyntämään tätä hyvää esimerkkiä soveltaakseen monimuotoisuuden johtamista täysimääräisesti ja tunnustaakseen, arvostaakseen ja osallistaakseen henkilöstön jäsenet, joilla on erilainen seksuaalinen suuntautuminen tai sukupuoli-identiteetti;

Hallinnollinen taso

43.  suhtautuu myönteisesti Dimitrios Papadimoulisin raporttiin ”Sukupuolten tasa-arvo Euroopan parlamentin pääsihteeristössä – nykytilanne ja tulevat toimet 2017–2019” sekä sen täytäntöönpanoa koskevaan etenemissuunnitelmaan; on tyytyväinen edistymiseen etenemissuunnitelman käytännön toimien täytäntöönpanossa ja sen erityistoimien selkeään aikatauluun seuraavilla osa-alueilla: johtotehtävät, ammatillinen koulutus, sukupuolten tasa-arvosta tiedottaminen, työ- ja yksityiselämän yhteensovittaminen ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen säännöllinen seuranta tilastojen avulla; kehottaa etenemään nopeammin, jotta vuodeksi 2019 asetetut sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet saavutettaisiin;

44.  kehottaa sukupuolten tasa-arvoa ja moninaisuutta käsittelevää korkean tason työryhmää esittämään kahden vuoden välein kohta kohdalta rakenteellisen arvion sukupuolten tasa-arvoa koskevan etenemissuunnitelman täytäntöönpanosta henkilöstöasioiden pääosaston esityksen mukaisesti;

45.  pitää huolestuttavana sitä, että voimakkaista institutionaalisista ja poliittisista lausunnoista huolimatta sukupuolten tasa-arvon tavoitteita ei ole ilmaistu selvästi parlamentin talousarvioasiakirjoissa eikä niitä oteta huomioon kaikissa talousarviomenettelyn vaiheissa;

46.  ehdottaa, että henkilöstöasioiden pääosasto teettää kyselyn, jonka täyttävät vapaaehtoisesti erityisesti keskijohtoon kuuluvat naiset ja jossa kysytään motivaatiosta, ammatillisista esteistä ja mahdollisuuksista, jotta tunnettaisiin paremmin ylempiin johtotehtäviin hakemisen esteet;

47.  pitää myönteisenä parlamentin laatimaa henkilöresursseja koskevaa vuosikertomusta;

48.  muistuttaa, että työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen parantamiseksi toteutetuissa toimissa olisi erityisesti kannustettava johtajia hyväksymään toimet ja molempia puolisoita hyödyntämään niitä tasapuolisesti; toteaa, että yleisön tietoisuutta työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisesta parlamentissa olisi edelleen parannettava työpajojen, kurssien ja julkaisujen avulla; toteaa, että parlamentin jäsenille ja henkilöstölle on tiedotettava hyvin siitä, että toimenpiteet työ- ja yksityiselämän yhteensovittamisen parantamiseksi, kuten äitiys-/isyysloma, vanhempainloma, omaishoitovapaa ja joustavat työjärjestelyt auttaisivat saavuttamaan sukupuolten tasa-arvon parlamentissa, kannustamaan jakamaan paremmin huoltovelvollisuuksia naisten ja miesten välillä, parantamaan naisten työllisyyden laatua ja heidän hyvinvointiaan ja vaikuttamaan pitkällä aikavälillä sosiaaliseen ja taloudelliseen kehitykseen;

49.  suosittaa, että parlamentin viestinnän pääosasto sisällyttää entistä vahvemmin ja aktiivisemmin sukupuolinäkökulman parlamentin päätöksentekoa koskevaan raportointiinsa ja erityisesti Euroopan parlamentin vuoden 2019 vaalikampanjan valmisteluun;

50.  on tyytyväinen edistymiseen sukupuolten tasa-arvon edistämisessä ylemmän johdon ja keskijohdon viroissa parlamentin pääsihteeristössä, mutta toteaa, että vaikka suurin osa parlamentin viranhaltijoista on naisia, heidän edustuksensa ylemmän johdon ja keskijohdon viroissa on yhä hyvin vähäistä: vuoden 2017 lopussa 15,4 prosenttia pääjohtajista, 30,4 prosenttia johtajista ja 36,2 prosenttia yksikönpäälliköistä parlamentin pääsihteeristössä oli naisia; palauttaa sen vuoksi mieliin, että kun valittavana on hakijoita, joilla on sama profiili (kuten kokemus ja pätevyys), etusijalle olisi asetettava aliedustettu sukupuoli;

51.  vaatii, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevaa tietämystä tai kokemusta pidetään etuna henkilöstön hauissa ja valinnoissa;

52.  kehottaa parlamentin valiokuntien sihteeristöjä auttamaan jäseniään varmistamaan valiokunnan kuulemisiin kutsuttavien puhujien tasapuolinen sukupuolijakauma ehdottamalla sukupuolijakaumaltaan tasapuolista asiantuntijaluetteloa;

53.  korostaa, että todellisen edistymisen saavuttamiseksi sukupuolten tasa-arvon parantamisessa parlamentin pääsihteeristössä ja poliittisissa ryhmissä tarvitaan kulttuurista muutosta, jotta voidaan muuttaa ajatus- ja käyttäytymismalleja ja kehittää edelleen tasa-arvon kulttuuria pääsihteeristössä;

o
o   o

54.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 224, 27.6.2018, s. 96.
(2) EUVL C 341 E, 16.12.2010, s. 35.
(3) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 65.
(4) EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 1.
(5) EUVL C 316, 30.8.2016, s. 2.
(6) EUVL C 263, 25.7.2018, s. 49.
(7) EUVL C 61 E, 10.3.2004, s. 384.
(8) EUVL C 244 E, 18.10.2007, s. 225.
(9) EUVL C 184 E, 8.7.2010, s. 18.
(10) EUVL C 212 E, 5.8.2010, s. 32.
(11) EUVL C 251 E, 31.8.2013, s. 11.
(12) EUVL C 407, 4.11.2016, s. 2.
(13) EUVL C 35, 31.1.2018, s. 35.
(14) EUVL C 50, 9.2.2018, s. 15.
(15) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 192.
(16) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0331.
(17) EYVL L 56, 4.3.1968, s. 1.
(18) https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/communication-equal-opportunities-diversity-inclusion-2017.pdf
(19) https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/diversity-inclusion-charter-2017-07-19-en.pdf
(20) https://ec.europa.eu/anti-trafficking/sites/antitrafficking/files/151203_strategic_engagement_en.pdf
(21) https://rm.coe.int/prems-093618-gbr-gender-equality-strategy-2023-web-a5/16808b47e1
(22) Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2013)0455.
(23) ‘The Global Gender Gap Report 2016’, World Economic Forum, 2016, http://reports.weforum.org/global-gender-gap-report-2016/
(24) Sustainable development in the European Union – monitoring report on progress towards the SDGs in an EU context, Eurostat, 2018, https://ec.europa.eu/eurostat/documents/3217494/9237449/KS-01-18-656-EN-N.pdf/2b2a096b-3bd6-4939-8ef3-11cfc14b9329
(25) Raportti ”Naiset Euroopan parlamentissa”, Euroopan parlamentti, 8. maaliskuuta 2018, http://www.europarl.europa.eu/RegData/publications/2018/0001/P8_PUB(2018)0001_FI.pdf
(26) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.


Eurooppalainen yhteisyritys ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten
PDF 115kWORD 41k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2019 eurooppalaisesta yhteisyrityksestä ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten (2018/2222(INI))
P8_TA(2019)0011A8-0393/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle tehdyn neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom muuttamisesta (COM(2018)0445),

–  ottaa huomioon neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle(1),

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2017 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaavan eurooppalaisen yhteisyrityksen tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 sekä yhteisyrityksen vastauksen,

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon EU:n osuudesta uudistetussa ITER-hankkeessa (COM(2017)0319),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A8-0393/2018),

A.  ottaa huomioon, että fuusioenergialla voisi olla ratkaiseva asema Euroopan ja koko maailman tulevassa energiaympäristössä mahdollisesti ehtymättömänä, turvallisena, ilmastoystävällisenä, ympäristön kannalta vastuullisena ja taloudellisesti kilpailukykyisenä energialähteenä;

B.  ottaa huomioon, että fuusio tarjoaa teollisuudelle jo nyt konkreettisia mahdollisuuksia ja vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen, talouskasvuun ja innovointiin niin, että myönteinen vaikutus ulottuu fuusio- ja energia-aloja laajemmalle;

C.  ottaa huomioon, että ITERistä ja fuusioenergian kehittämisestä vastaava eurooppalainen yhteisyritys koordinoi tieteellistä ja teknologista tutkimusta ja kehittämistä fuusioalalla;

D.  ottaa huomioon, että EU on alusta alkaen ollut johtavassa asemassa ITER-hankkeessa, jota on kehitetty tiiviissä yhteistyössä EU:n ulkopuolisten ITER-sopimuksen allekirjoittajamaiden (Yhdysvallat, Venäjä, Japani, Kiina, Etelä-Korea ja Intia) kanssa; ottaa huomioon myös, että EU:n osuus, joka on kanavoitu yhteisyrityksen kautta, on 45 prosenttia hankkeen rakentamiskustannuksista;

E.  ottaa huomioon, että komission ehdotuksella neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom muuttamisesta pyritään varmistamaan, että rahoitus unionin osuudelle ITER-hankkeessa jatkuu seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kokonaiskeston ajan, jotta voidaan taata jatkuvuus tälle hankkeelle, jossa etsitään ratkaisevia tieteellisiä läpimurtoja fuusioenergian kehittämiseksi siviilialalla, minkä olisi jossain vaiheessa helpotettava turvallisen, kannattavan ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden mukaista energian tuotantoa;

1.  pitää myönteisenä komission ehdotusta neuvoston päätökseksi eurooppalaisen yhteisyrityksen perustamisesta ITERiä ja fuusioenergian kehittämistä varten sekä etujen myöntämisestä perustettavalle yhteisyritykselle tehdyn neuvoston päätöksen 2007/198/Euratom muuttamisesta, jolla luodaan perusta yhteisyrityksen toiminnan rahoittamiselle vuosina 2021–2027 Euratomin perustamissopimuksen nojalla;

2.  pitää valitettavana, että neuvosto ei ole kuullut parlamenttia ehdotuksesta, ja pitää myönteisenä komission unionin tilaa 2018 koskevan puheen yhteydessä ilmoittamaa aikomusta tarkastella mahdollisuuksia lisätä määräenemmistöäänestyksiä ja mahdollisesti uudistaa Euratom-sopimusta; odottaa tällaisen uudistuksen johtavan ilman muuta siihen, että Euroopan parlamentille annetaan asiassa lainsäädäntövaltaa;

3.  palauttaa mieliin viivästykset tämän kokeellisen reaktorin rakentamisessa, sillä alun perin ITER-rakennushankkeen piti olla valmis vuonna 2020 mutta vuonna 2016 ITER-organisaation neuvosto hyväksyi uuden aikataulun, jonka mukaan ensimmäisen plasman vaihe saavutetaan joulukuussa 2025, mikä on aikaisin mahdollinen teknisesti toteutettavissa oleva ajankohta ITER-hankkeen rakentamiselle;

4.  korostaa, että Euratomin osuutta yhteisyrityksessä vuosina 2021–2027 ei pitäisi ylittää;

5.  korostaa, että jotta vältetään hankkeen kustannusarvion nostaminen toistuvasti ja viivästykset toiminnan välitavoitteiden määräajoissa sekä varmistetaan mahdollisimman luotettavat aikataulut, ITER-organisaation olisi otettava aikataulua mahdollisesti tarkistaessaan kohtuullisessa määrin huomioon ennakoimattomat tapahtumat; kannattaa tämän vuoksi komission ehdottamia enintään enintään 24 kuukauden liikkumavaraa aikataulussa ja 10–20 prosentin liikkumavaraa talousarviossa;

6.  pitää myönteisenä ITER-organisaation uutta lähestymistapaa riskinhallintaan ja kannustaa ITER-neuvostoa vähentämään edelleen alikomiteoiden määrää, yhtenäistämään niiden toimintaa ja poistamaan päällekkäisyyksiä;

7.  kehottaa neuvostoa hyväksymään komission ehdotuksen ja tekemään siihen seuraavat muutokset:

   Euratomin osuus yhteisyritykseen ilmoitetaan sekä kiinteinä että käypinä hintoina
   käytetään selkeyden vuoksi sanaa ”Euratom” sanan ”yhteisö” sijasta kaikkialla tekstissä
   päätökseen sisällytetään selkeitä säännöksiä yhteisyrityksen hallintoneuvostoa avustavien komiteoiden, erityisesti hallinto- ja johtokomitean, hankintoja ja sopimuksia käsittelevän komitean sekä neuvoa-antavan teknisen paneelin, kokoonpanosta, pysyvästä tai väliaikaisesta asemasta, kokousten lukumäärästä ja niiden jäsenten palkkiojärjestelmästä
   arvioidaan hallinto- ja johtokomitean ja neuvoa-antavan teknisen paneelin vastuualueita hankesuunnitelmien ja työohjelmien suhteen ja poistetaan päällekkäisyydet
   otetaan käyttöön ITERin isäntävaltion osuuksia koskevia säännöksiä
   sisällytetään liitteeseen III (Taloushallintoa koskevat säännöt: yleiset periaatteet) vaatimus vahvistaa yhteisyrityksen taloushallintoa koskevissa säännöissä säännöt ja menettelyt luontoissuoritusten arviointia varten
   sisällytetään 5 artiklaan ja liitteeseen III säännöksiä, jotka mahdollistavat sen, että yhteisyritystä voidaan rahoittaa rahoitusvälineillä, jotka liittyvät tulevan InvestEU-ohjelman mukaisesti täytäntöönpantuihin sekarahoitusoperaatioihin
   selkeytetään Yhdistyneen kuningaskunnan asemaa ja sen panosta Euratomin suhteen, erityisesti mitä tulee sen mahdolliseen osallistumiseen ITERiin
   sisällytetään päätökseen säännöksiä synergiasta ja yhteistyöstä ITERin ja Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman 2021–2025 välillä
   harkitaan yhteistyötä yksityisen sektorin innovoivien pienten ja keskisuurten toimijoiden kanssa, kuten uusia toimintamalleja ja teknologioita kokeilevien uusyritysten kanssa, tutkimusohjelmassa ja nimettyjen laitosten verkostossa fuusioteknologiaa ja sen tutkimusta koskevan tieteellisen tutkimuksen alalla
   selkeytetään säännöksiä, jotka koskevat yhteisyrityksen laatimia vuosikertomuksia ja arviointeja,
   sisällytetään ehdotukseen suositus tutkia ITER-hankkeessa tällä hetkellä käytettävien materiaalien mahdollista jatkokäyttöä;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 90, 30.3.2007, s. 58.


Arvio EU:n talousarvion käytöstä julkisen sektorin uudistamisessa
PDF 119kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2019 arviosta EU:n talousarvion käytöstä julkisen sektorin uudistamisessa (2018/2086(INI))
P8_TA(2019)0012A8-0378/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon sisäasioiden pääosaston vuonna 2016 julkaiseman tutkimuksen julkisen sektorin uudistamisesta ja siitä, millä tavoin EU:n talousarviota käytetään uudistuksen edistämiseen(1),

–  ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian,

–  ottaa huomioon EU:n nykyisen rahoituskauden (2014–2020) ja komission ehdotuksen uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi (2021–2018),

–  ottaa huomioon lainsäädäntövallan käyttäjien heinäkuussa 2018 saavuttaman sopimuksen rakenneuudistusten tukiohjelman määrärahojen lisäämisestä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 197 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0378/2018),

A.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden julkishallinto on erittäin tärkeä unionin talousarvion toteuttamisen kannalta, ja katsoo, että tehokkaasti toimiva julkishallinto voi auttaa luomaan uudenaikaisia järjestelmiä, jotka lisäävät vaurautta ja hyvinvointia EU:ssa;

B.  toteaa, että uuteen monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen ei sellaisenaan sisälly julkishallintoa koskevaa tavoitetta;

1.  toteaa, että julkishallintoon liittyvät tehtävät ovat jakautuneet komission eri yksiköille ja että tämä hankaloittaa toimivaltaisten yksiköiden sekä EU:n rahoittamien ohjelmien ja aloitteiden tehokasta koordinointia; toivoo kaikkien teknisen avun ohjelmien parempaa koordinointia, jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja varmistaa, etteivät toimet jää tehottomiksi ja mitätöi komission pyrkimyksiä edistää varojen yhdistämistä synergiaetujen hyödyntämiseksi; kehottaa komissiota parantamaan hyvien käytäntöjen vaihtoa koskevia järjestelmiään, jotta jäsenvaltioita voidaan auttaa ottamaan käyttöön hyviä käytäntöjä turvautumatta kuitenkaan palkanalennuksiin ja sosiaalisesti kestämättömiin uudistuksiin tähtääviä politiikkatoimia;

2.  kehottaa seuraavaa komission puheenjohtajaa antamaan yhdelle komission jäsenelle vastuun asioista, jotka liittyvät julkishallinnon parantamiseen;

3.  katsoo, että tehokas julkisen sektorin uudistus on olennaisen tärkeä, kun jäsenvaltioita autetaan mukautumaan muuttuviin olosuhteisiin, parantamaan sietokykyä tulevien kriisien ehkäisemiseksi, laajentamaan sähköistä hallintoa ja parantamaan palvelujen tarjoamista unionissa erityisesti uuden teknologian ja tietoteknisten järjestelmien osalta, ja katsoo, että uudistus auttaisi vähentämään merkittävästi unionin varojen tuhlausta, menettämistä tai vilpillistä käyttöä; vaatii sen vuoksi, että myös tulevassa ohjelmasuunnittelussa suunnataan rahoitusta sähköistä hallintoa edistäviin toimiin sähköistä hallintoa koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa vahvistettujen periaatteiden ja painopisteiden mukaisesti;

4.  toteaa jälleen, että erityisesti kehityksessä jälkeen jääneillä alueilla on usein vaikeuksia saada tai käyttää rahoitusta, mikä johtuu byrokratiasta, hallinnollisiin valmiuksiin liittyvistä syistä tai säännönvastaisuuksista; toivoo tämän vuoksi, että jäsenvaltioiden sisällä edistettäisiin konkreettisempia uudistuksia, joissa sovelletaan hyvän hallinnon periaatetta ja nopeutetaan oikeudenkäyntejä;

5.  toteaa, että EU:n talousarvio tarjoaa EU:n jäsenvaltioille noin 9 miljardia euroa tukea julkishallinnon uudistamiseksi; kehottaa komissiota yhdistämään tämän taloudellisen tuen kohdennettuun tiedon, kokemusten ja hyvien käytäntöjen jakamiseen jäsenvaltioiden kesken;

6.  kehottaa komissiota vauhdittamaan yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta jälkeen jääneitä alueita tuettaisiin sekä niiden valmiuksia ja hallinnollista ohjausta parannettaisiin;

7.  kehottaa toteuttamaan toimia, joilla kannustetaan henkilöresursseja koskevien strategioiden kehittämistä ja täytäntöönpanoa edistävien ohjelmien täytäntöönpanoa esimerkiksi vaihtamalla parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden välillä, ja ottamalla mukaan myös johtajat ja muut kokeneet toimijat;

8.  korostaa, että erityisten toimenpideohjelmien ja muiden EU:n rahoituslähteiden välillä on usein havaittu lukuisia päällekkäisyyksiä, ja kehottaa tekemään asiassa ehdotuksia; toivoo siksi, että tukitoimien koordinointia, keskinäistä täydentävyyttä ja yksinkertaistamista parannetaan;

9.  pitää tärkeänä varmistaa, että toimenpideohjelmat toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja käyttäjäystävällisesti; pitää olennaisen tärkeänä, etteivät jäsenvaltiot lisää sääntöjä, jotka vaikeuttavat tuensaajan varojen käyttöä;

10.  toteaa, että komissiolla ei ole julkishallintoa koskevaa standardoitua ja yhteistä arviointijärjestelmää eikä systemaattista tiedonkeruumenetelmää; panee huolestuneena merkille, että näiden välineiden puutteen vuoksi komissio on tehnyt epätäydellisiä analyysejä erinäisistä asioista eri jäsenvaltioissa; ehdottaa, että vuotuiseen kasvuselvitykseen otetaan uudelleen julkishallintoa koskeva luku;

11.  kehottaa komissiota arvioimaan etukäteen kehitysyhteistyöpolitiikan täytäntöönpanosta vastaavien rakenteiden hallinnollisia valmiuksia ja edistämään strategisesti erityisen tärkeissä hankkeissa sellaisten kansallisten elinten ja virastojen käyttöä, jotka kykenevät määrittelemään ohjelmia ja yksittäisiä toimenpiteitä sekä nopeuttamaan niiden toteuttamista;

12.  katsoo, että monivuotista rahoituskehystä olisi käytettävä kannustamaan sellaisten ohjelmien laatimiseen, jotka parantavat julkishallintoa, jotta voidaan auttaa jäsenvaltioita erityisesti laskusuhdanteen aikana, ja toteaa, että tällaisissa tilanteissa julkishallinnon järjestelmien alalla toteutetut uudistukset voivat auttaa asianomaisia jäsenvaltioita;

13.  panee tyytyväisenä merkille, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on esitetty ehdotuksia, joiden tarkoituksena on välttää ohjelmien päällekkäisyydet ja edistää yksinkertaistamista;

14.  kannustaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kehittämään erityisen arviointikehyksen, jossa otetaan huomioon korkeatasoisen julkishallinnon määrälliset ja laadulliset näkökohdat, ja kehittämään omia analyyttisiä valmiuksiaan; korostaa tarvetta arvioida kunkin jäsenvaltion ongelmia ja edistää käytössä olevien resurssien puitteissa toimenpiteitä, joilla vähennetään näitä vaikeuksia vahvistamalla ennakkoehtoja koskevia perusteita ja asettamalla tavoitteita;

15.  ehdottaa, että komissio lisää jäsenvaltioiden kanssa käytävää poliittista vuoropuhelua varmistamalla erityisen foorumin perustamisen;

16.  ehdottaa, että parlamentin istuntokalenterissa varataan aikaa jäsenneltyyn vuoropuheluun kansallisten parlamenttien kanssa julkishallinnon parantamiseen EU:ssa liittyvistä kysymyksistä; kehottaa EU:ta parantamaan temaattisen tavoitteen 11 mukaisten ERI-rahastojen seurantaa ja arviointia ottamalla käyttöön erityisiä indikaattoreita, joilla arvioidaan edistymistä julkishallinnon uudistamista koskevien EU:n tavoitteiden ja ensisijaisten tavoitteiden saavuttamisessa;

17.  on tyytyväinen sellaisen vertailuarvon kehittämiseen, jolla arvioidaan EU:n ehdokasmaiden julkishallinnon valmiuksia ottaa EU-jäsenyydestä aiheutuva vastuu kantaakseen; toivoo, että jäsenvaltioiden sisällä edistettäisiin entistä konkreettisempia uudistuksia, joissa sovelletaan hyvän hallinnon periaatetta;

18.  panee merkille, että komissio ja eräät jäsenvaltiot rahoittavat Euroopan julkisen sektorin palkintoa (EPSA), joka kokoaa yhteen eurooppalaisen julkisen sektorin kaikkein parhaimmat, innovatiivisimmat ja tehokkaimmat toimijat; katsoo, että komission olisi varmistettava entistä kattavampi oppiminen ja tiedonvaihto ja pyrittävä laajempaan kattavuuteen koko Euroopassa;

19.  pitää tarpeellisena lisätä julkishallintojen sisällä innovatiivisia menettelyjä, jotka edistävät yhteyksien parantamista, digitalisointia ja korkealaatuisia digitaalisia palveluja kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille, samalla kun pysytellään kyseisten alojen nopean teknisen kehityksen tahdissa; pitää ilahduttavana, että uudessa yhteisiä säännöksiä koskevassa asetuksessa tuleville edunsaajille annetaan tarpeelliset tiedot järjestelmän mahdollisimman nopeaa käyttöä varten;

20.  toteaa, että paikallishallinnon sitoutuminen on edellytys EU:n tason tavoitteiden saavuttamiselle tällä alalla; kiinnittää huomiota Tallinnan julistukseen ehdotuksesta, jonka aiheena on yhteisten hallintorakenteiden parantaminen paikallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa kansallisella tasolla(2);

21.  suhtautuu myönteisesti olemassa oleviin verkostoihin(3), jotka kokoavat yhteen jäsenvaltioiden edustajia – etenkin niitä, jotka saavat EU-rahoitusta – jotta voidaan parantaa julkishallintoa jakamalla parhaita käytäntöjä ja hyödyntämällä vastavuoroista oppimista;

22.  katsoo, että nykyiset verkostot voisivat parantaa tuloksellisuuttaan merkittävästi asettamalla kunnianhimoisemmat tavoitteet ja kehittämällä proaktiivisempia lähestymistapoja, kuten vertailuoppimista, ja yhdistämällä näin jäsenvaltioiden itsearvioinnin tehostettuun vertaisarviointijärjestelmään;

23.  uskoo, että korkeatasoinen julkishallinto on olennainen edellytys sille, että monivuotisen rahoituskehyksen mukaiset ja muut EU:n politiikan tavoitteet voidaan saavuttaa; korostaa hyvän viestinnän ja poliittisen tietoisuuden merkitystä luottamuksen rakentamisessa ja myönteisiin uudistustoimiin ja -ohjelmiin kannustamisessa;

24.  katsoo, että on tarpeen arvioida jatkuvasti, onko koheesiopolitiikan täydentävyysperiaatetta noudatettu tavanomaisilla varoilla rahoitetuissa toimissa myös sen estämiseksi, ettei koheesiopolitiikan toimilla korvata tavanomaista kansallista rahoitusta;

25.  toteaa, että vaikka ERI-rahastojen varoja on osoitettu alueelliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan määrällisesti enemmän viime ohjelmakauden aikana, seurantaa voisi parantaa, jotta tämän alueelliseen täytäntöönpanosuunnitelmaan osoitetun rahoituksen vaikutusta voitaisiin arvioida;

26.  kehottaa jatkamaan jäsenvaltioiden kansallisia viranomaisia avustavien komission työryhmien työtä, jotta koheesiopolitiikan resursseja voidaan käyttää paremmin jäsenvaltioissa, jotka ovat jääneet jälkeen ERI-rahastojen varojen käytön suhteen;

27.  korostaa rakenneuudistusten tukiohjelman merkitystä ja toivoo, että sitä tehostetaan tulevalla ohjelmakaudella määrittelemällä selvästi sen tehtävä mahdollistajana, ei niinkään teknisen tuen lähteenä, ja parannetaan myös sen vaikuttavuutta ja tehokkuutta vähentämättä koheesiomäärärahoja komission monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027 tekemän ehdotuksen mukaisesti;

28.  panee merkille, että EU:lla ei ole välitöntä oikeudellista toimivaltaa julkishallinnon alalla mutta sillä on myönteinen vaikutus jäsenvaltioiden julkishallintoihin ja erityisesti sillä on välillinen rooli hallinnollisten normien vahvistamisessa yhteisön säännöstössä, parhaiden käytäntöjen vaihtamisessa kaikkien jäsenvaltioiden välillä ja sellaisten talousarviovälineiden tarjoamisessa, joilla voidaan tukea ja edistää julkishallinnon uudistamista vahvistamalla hallinnollisia valmiuksia, tehostamalla hallintoelimiä ja kannustamalla innovointia julkisella sektorilla;

29.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Tutkimus – ”Public Sector Reform: How the EU budget is used to encourage it”, Euroopan parlamentti, sisäasioiden pääosasto, talousarvioasioista vastaava politiikkayksikkö D, 2016.
(2) https://ec.europa.eu/digital-single-market/en/news/ministerial-declaration-egovernment-tallinn-declaration
(3) Julkishallintojen eurooppalainen verkko (EUPAN); julkishallintoa koskeva temaattinen verkosto ja muut foorumit ja verkostot, jotka keskittyvät erityisesti oikeuslaitokseen, korruption torjuntaan, digitalisaatioon, julkisiin hankintoihin jne.


Uskonnon- ja vakaumuksenvapautta EU:n ulkopuolella edistävää EU:n erityislähettilästä koskevat EU:n suuntaviivat ja toimeksianto
PDF 157kWORD 51k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2019 uskonnon- ja vakaumuksenvapautta EU:n ulkopuolella edistävää EU:n erityislähettilästä koskevista EU:n suuntaviivoista ja toimeksiannosta (2018/2155(INI))
P8_TA(2019)0013A8-0449/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 artiklassa, vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklassa, vuonna 1981 annetussa julistuksessa kaikkinaisen uskontoon tai uskoon perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta, Euroopan ihmisoikeussopimuksen 9 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 10, 21 ja 22 artiklassa vahvistetun ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden kansainvälisen oikeudellisen suojelun,

–  ottaa huomioon 30. heinäkuuta 1993 annetun Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusneuvoston huomautuksen nro 22 vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 artiklaan ja 12. huhtikuuta 2011 annetun ihmisoikeusneuvoston päätöslauselman 16/18 henkilöihin uskonnon tai uskon perusteella kohdistuvien suvaitsemattomuuden, kielteisten stereotypioiden ja stigmatisoinnin, syrjinnän, väkivaltaan yllyttämisen sekä väkivallan torjumisesta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 2 ja 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 17 artiklan,

–  ottaa huomioon 21. helmikuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät uskontoon ja uskoon perustuvasta suvaitsemattomuudesta, syrjinnästä ja väkivallasta,

–  ottaa huomioon neuvostossa 25. kesäkuuta 2012 hyväksytyn ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2015–2019,

–  ottaa huomioon 24. kesäkuuta 2013 annetut EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämisestä ja suojelemisesta,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 antamansa suosituksen luonnoksesta EU:n suuntaviivoiksi uskonnon- tai uskonvapauden edistämisestä ja suojelemisesta(1),

–  ottaa huomioon 20. tammikuuta 2011 antamansa päätöslauselman kristittyjen tilanteesta ja uskonnonvapaudesta(2), 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman niin kutsutun Isisin/Da’eshin järjestelmällisesti toteuttamasta uskonnollisten vähemmistöjen joukkomurhasta(3) ja 14. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman rohingya-väestön tilanteesta(4),

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n uudesta lähestymistavasta ihmisoikeuksiin ja demokratiaan – eurooppalaisen demokratiarahaston EED:n toiminta sen perustamisen jälkeen(5), ja erityisesti sen 27 ja 28 artiklan,

–  ottaa huomioon 14. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2015 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(6) ja erityisesti sen 14 kohdan sekä 23. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2016 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(7) ja erityisesti sen 8 kohdan,

–  ottaa huomioon 5. lokakuuta 2012 julkaistun Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimiston Rabatin toimintasuunnitelman, jonka tavoitteena on kieltää kansallisuuteen, rotuun tai uskontoon perustuvan vihan puoltaminen, joka merkitsee yllytystä syrjintään, vihollisuuksiin tai väkivaltaan,

–  ottaa huomioon ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta EU:n ulkopuolella edistävän EU:n erityislähettilään toimeksiannon,

–  ottaa huomioon demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 235/2014(8),

–  ottaa huomioon 19. toukokuuta 2014 annetut neuvoston päätelmät kaikki ihmisoikeudet käsittävän oikeusperustaisen lähestymistavan soveltamisesta kehitysyhteistyössä ja 30. huhtikuuta 2014 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Tool-box – A rights-based approach encompassing all human rights for EU development cooperation” (SWD(2014)0152),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin mielipiteenvapauden Saharov-palkinnon myöntämisen vuonna 2015 saudiarabialaiselle bloggaajalle Raif Badawille tämän merkittävistä pyrkimyksistä edistää uskontoa ja politiikkaa koskevaa avointa keskustelua kotimaassaan; ottaa huomioon Raif Badawin jatkuvan vangittuna pitämisen hänen saatuaan kymmenen vuoden vankeustuomion, tuhat raipaniskua ja suuren sakkotuomion väitetystä ”islamin halventamisesta”,

–  ottaa huomioon pakistanilaisen kristityn naisen Asia Bibin, joka vangittiin ja tuomittiin kuolemaan jumalanpilkasta, tapauksen ja häntä koskevan äskettäisen vapauttavan tuomion,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0449/2018),

A.  toteaa, että oikeus ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapauteen, joista EU:n kehyksessä yleensä ja tässä päätöslauselmassa käytetään nimitystä oikeus uskonnon- ja vakaumuksenvapauteen, on kaikille ihmisille kuuluva ihmisoikeus ja perusoikeus, joka on muiden oikeuksien veroinen ja johon ei saisi kohdistaa minkäänlaista syrjintää, kuten vahvistetaan kansainvälisissä sopimuksissa ja Euroopan unionin perussopimuksissa, mukaan luettuina ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja Euroopan unionin perusoikeuskirja; ottaa huomioon, että kaikilla ihmisillä on oikeus ihmisoikeuksien kunnioitukseen siten kuin ne on tunnustettu ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, ilman rotuun, etniseen alkuperään, kykenevyyteen, sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen, uskonnolliseen vakaumukseen tai vakaumuksen puuttumiseen perustuvaa syrjintää; ottaa huomioon, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan nojalla unionin ulkoinen toiminta perustuu sen perustamisen johtoajatuksena oleviin periaatteisiin; ottaa huomioon, että sopimuksen 2 artiklan nojalla unioni perustuu yhteiskuntiin, joille on ominaista moniarvoisuus ja suvaitsevaisuus;

B.  ottaa huomioon, että kirkon ja valtion erottamisen periaate on johtava perustuslaillinen periaate maailmassa ja Euroopassa;

C.  ottaa huomioon, että sekularismi, jonka Euroopan parlamentti on määritellyt uskonnollisten ja poliittisten elinten tiukaksi erillään pitämiseksi ja joka merkitsee, että torjutaan kaikenlainen uskonnollinen vaikutus valtion toimintaan tai kaikenlainen julkinen puuttuminen uskonnollisiin asioihin, paitsi jos tämä on tarpeen turvallisuutta ja yleistä järjestystä koskevien sääntöjen ylläpitämisen vuoksi (mukaan lukien muiden vapauden kunnioittaminen), ja että taataan kaikille – uskoville, agnostikoille ja ateisteille – yhtäläinen omantunnonvapaus;

D.  toteaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapaudessa otetaan huomioon yksilön oikeus valita, mihin hän uskoo tai ei usko, oikeus vaihtaa uskontoa ja vakaumusta tai luopua siitä ilman mitään rajoituksia ja oikeus harjoittaa ja tunnustaa valitsemaansa ajattelua, omaatuntoa, uskontoa tai vakaumusta joko yksin tai yhdessä muiden kanssa yksityisesti tai julkisesti; toteaa, että ajattelua, omaatuntoa, uskontoa tai vakaumusta voidaan ilmaista jumalanpalveluksissa, uskonnollisissa menoissa, hartaudenharjoituksissa ja opetuksessa; toteaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapaus sisältää uskonnonharjoittajien tai vakaumustaan noudattavien henkilöiden ja uskonnottomien yhteisöjen oikeuden suojella henkistä ajatteluaan tai hylätä tällainen henkinen ajattelu ja toimia sen mukaisesti ja uskonnollisille, sekulaareille ja ei-tunnustuksellisille järjestöille oikeuden saada tunnustetun oikeushenkilön asema; toteaa, että on välttämätöntä suojella henkilöitä, jotka tunnustavat jotain uskontoa tai eivät tunnusta uskontoa, ja käsitellä tehokkaasti uskonnon- ja vakaumuksenvapauden loukkauksia, kuten uskontoon tai vakaumukseen liittyvää syrjintää tai oikeudellisia rajoituksia, ja tämä on perusedellytys sille, että yksilöt voivat nauttia uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta tasa-arvoisesti;

E.  toteaa, että KP-yleissopimuksen 18 artikla suojelee myös teistisiä, ei-teistisiä ja ateistisia vakaumuksia sekä oikeutta olla tunnustamatta mitään uskontoa tai vakaumusta; toteaa, että uskonnon tai vakaumuksen tunnustaminen tai tunnustamattomuus on ehdoton oikeus, eikä sitä saa rajoittaa missään olosuhteissa;

F.  ottaa huomioon, että ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat jakamattomia, toisiaan tukevia ja toisiinsa liittyviä; toteaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapaus sisältää elementtejä monista muista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista, kuten sananvapaudesta ja kokoontumis- ja yhdistymisvapaudesta, ja on riippuvainen niistä ja että yhdessä niillä on merkittävä asema kaiken muotoisen uskontoon tai vakaumukseen perustuvan suvaitsemattomuuden ja syrjinnän torjunnassa;

G.  ottaa huomioon, että uskonnonvapaus päättyy, jos muiden oikeuksia ja vapauksia loukataan, ja katsoo, että uskonto tai vakaumus ei voi koskaan eikä minkäänlaisen syyn varjolla olla peruste väkivaltaisille ääriliikkeille tai silpomiselle, eikä sillä voida puolustaa myöskään tekoja, joilla loukataan henkilöiden synnynnäistä ihmisarvoa;

H.  toteaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapauden kunnioittaminen edistää suoraan demokratiaa, kehitystä, oikeusvaltioperiaatetta, rauhaa ja vakautta; toteaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapauden loukkaukset ovat yleisiä, koskevat ihmisiä kaikkialla maailmassa, loukkaavat ihmiselämän arvokkuutta ja synnyttävät tai pahentavat suvaitsemattomuutta ja että nämä seikat ovat usein mahdollisten väkivaltaisuuksien ja konfliktien varhaisia indikaattoreita; toteaa, että valtioiden on noudatettava huolellisuusvelvoitetta estääkseen henkilöihin heidän uskontonsa tai vakaumuksensa perusteella kohdistuvan väkivallan tai sen uhan sekä tutkiakseen ja rangaistakseen tästä sekä varmistaakseen, että jos väkivaltaa käytetään, siitä joutuu vastuuseen;

I.  toteaa, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaan EU edistää ja puolustaa ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuutta ja jakamattomuutta sekä ihmisarvon kunnioittamista osana ulkopolitiikkaansa ohjaavia periaatteita;

J.  toteaa, että monissa valtioissa esiintyy edelleen hallitusten tai yhteiskunnan synnyttämiä uskonnollisia rajoituksia ja vastakkainasetteluja; toteaa, että joihinkin uskonnollisiin vähemmistöihin on kohdistunut lisääntyviä uhkia ja vainoa valtion ja muiden kuin valtiollisten toimijoiden taholta; toteaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapauden puolesta taisteleviin ihmisoikeuksien puolustajiin kohdistuu yhä useammin uhkaa ja hyökkäyksiä kaikkialla maailmassa;

K.  toteaa, että tarkoituksenaan edistää ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapautta EU:n ulkopolitiikassa neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2013 EU:n suuntaviivat ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden edistämisestä ja suojelemisesta ja että toukokuussa 2016 komissio nimesi ensimmäisen erityislähettilään, joka vastaa ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden edistämisestä EU:n ulkopuolella, yhden vuoden mittaiseksi toimikaudeksi, joka on sittemmin uusittu kaksi kertaa vuotuiselta pohjalta;

L.  toteaa, että EU on edistänyt uskonnon- ja vakaumuksenvapautta kansainvälisellä tasolla ja monenvälisillä foorumeilla ja ottanut johtavan roolin uskonnon- ja vakaumuksenvapautta käsittelevien temaattisten päätöslauselmien osalta YK:n yleiskokouksessa ja YK:n ihmisoikeusneuvostossa sekä tukenut uskonnon- ja vakaumuksenvapautta käsittelevän YK:n erityisraportoijan toimeksiantoa ja toiminut hänen kanssaan yhteistyössä; toteaa, että EU on lisäksi tehnyt yhteistyötä samoin ajattelevien kolmansien maiden kanssa;

M.  toteaa, että ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden edistäminen, muun muassa tukemalla kansalaisyhteiskuntaa uskonnonharjoittajien ja tunnustuksettomien henkilöiden kunnioittamiseksi ja uskonnollisiin ja vakaumukseen liittyviin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien suojelemiseksi, tukemalla ihmisoikeuksien puolustajia, torjumalla uskontoon ja vakaumukseen perustuvaa syrjintää sekä edistämällä kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua, on ensisijainen rahoituskohde demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) puitteissa kaudella 2014–2020; toteaa, että Euroopan kehitysrahastosta (EKR) ja sellaisista EU:n rahoitusvälineistä kuin kehitysyhteistyöväline (DCI), Euroopan naapuruusväline (ENI), vakautta ja rauhaa edistävä väline (IcSP) ja liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA) on myös tuettu hankkeita, joilla ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden edellytyksiä voitaisiin parantaa;

1.  painottaa, että ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapaus, sellaisena kuin siihen viitataan yleisesti EU:n kehyksessä ja tässä päätöslauselmassa uskonnon- ja vakaumuksenvapautena, on yleismaailmallinen ihmisoikeus, EU:n arvo ja tärkeä ja kiistaton ihmisarvon pilari, joka vaikuttaa suuresti kaikkiin henkilöihin, heidän identiteettiinsä ja kehitykseensä sekä yhteiskuntiin; korostaa, että kullakin on oltava yksilöllinen vapaus järjestää henkilökohtainen elämänsä oman vakaumuksensa mukaisesti; painottaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapauteen sisältyy oikeus uskonnottomuuteen, oikeus teistisiin, ei-teistisiin, agnostisiin tai ateistisiin näkemyksiin ja oikeus niistä luopumiseen; vahvistaa, että kaikkien toimijoiden on asianmukaisesti suojeltava, edistettävä ja turvattava uskonnon- ja vakaumuksenvapautta ja että sitä on vahvistettava uskontojen ja kulttuurien välisessä vuoropuhelussa ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 artiklan mukaisesti sekä Euroopan unionin arvojen mukaisesti sellaisina kuin niistä määrätään perustamissopimuksessa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa; painottaa valtioiden velvollisuutta taata uskonnon- ja vakaumuksenvapaus ja kohdella kaikkia yksilöitä tasaveroisesti ilman minkäänlaista uskontoon tai vakaumukseen perustuvaa syrjintää, jotta säilytetään rauhanomaiset, demokraattiset ja moniarvoiset yhteiskunnat, joissa kunnioitetaan monimuotoisuutta ja eri vakaumuksia;

2.  ilmaisee syvän huolensa siitä, että viime vuosien aikana uskonnon- ja vakaumuksenvapauden loukkaukset sekä uskonnonharjoittajien ja uskonnottomien vainot ovat lisääntyneet voimakkaasti maailmanlaajuisesti; tuomitsee uskonnollisten kysymysten välineellistämisen poliittisiin tarkoituksiin sekä yksilöihin tai ihmisryhmiin kohdistuvan väkivallan, häirinnän tai sosiaalisen painostuksen heidän ajattelunsa, omantuntonsa, uskontonsa tai vakaumuksensa perusteella; tuomitsee etnisiin vähemmistöihin, uskonnollisiin ryhmiin, uskonnottomiin, ateisteihin tai muihin vähemmistöihin kohdistuvan vainon ja hyökkäykset sekä naisten ja tyttöjen vainoamisen ja henkilöiden vainoamisen heidän seksuaalisen suuntautumisensa perusteella; tuomitsee pakkokäännytykset ja haitalliset käytännöt, kuten naisten sukuelinten silpomisen sekä pakkoavioliitot ja tietyt muut käytännöt, jotka liitetään uskontoon tai vakaumukseen tai mielletään sellaisen osoitukseksi, ja kehottaa asettamaan välittömästi tällaisiin rikkomuksiin syyllistyneet vastuuseen teoistaan; korostaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapauden loukkaukset johtavat usein sotiin tai muihin aseellisiin selkkauksiin tai pahentavat niitä, mikä johtaa humanitaarisen oikeuden rikkomiseen, esimerkiksi joukkomurhiin tai kansanmurhiin; painottaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapauden loukkaukset heikentävät demokratiaa, estävät kehitystä ja vaikuttavat kielteisesti mahdollisuuteen nauttia muista perusvapauksista ja -oikeuksista; korostaa, että tämä velvoittaa kansainvälisen yhteisön, EU:n ja sen jäsenvaltiot vahvistamaan uudelleen määrätietoisen pyrkimyksensä ja lujittamaan toimiaan kaikkien uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi;

3.  tähdentää, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 21 artiklan mukaisesti EU ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet tukemaan ihmisoikeuksien kunnioittamista EU:n ulkopolitiikkaa ohjaavana periaatteena; on erittäin tyytyväinen siihen, että vuonna 2013 annetuissa EU:n suuntaviivoissa uskonnon- ja vakaumuksenvapaus valtavirtaistetaan EU:n ulkopolitiikkaan ja ulkoisiin toimiin, ja vaatii vahvistamista koskevien toimien jatkamista edelleen tietoisuuden lisäämiseksi ja suuntaviivojen täytäntöönpanemiseksi;

4.  painottaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 17 artiklan mukaisesti EU on sitoutunut ylläpitämään avointa ja säännöllistä vuoropuhelua kirkkojen, uskonnollisten yhteisöjen ja elämänkatsomuksellisten ja ei-tunnustuksellisten järjestöjen kanssa; korostaa tällaisen vuoropuhelun vaikutuksia muiden ihmisoikeuksien kunnioittamiseen; painottaa, että eräät EU:n kansainväliset kumppanit suhtautuvat usein avoimemmin tällaiseen uskontojen ja kulttuurien väliseen vuoropuheluun ja että vuoropuhelu luo alkupisteen edistymiselle muilla aloilla;

5.  painottaa tarvetta tukea uskonnottomia henkilöitä valtioissa, joissa nämä eivät voi järjestäytyä eivätkä nauttia yhdistymisvapaudesta;

EU:n strategia uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi kansainvälisten suhteiden ja yhteistyön avulla

6.  suhtautuu myönteisesti siihen, että uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämistä on lisätty EU:n ulkopolitiikassa ja ulkoisissa toimissa viime vuosina erityisesti EU:n yleisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä vuosia 2015–2019 koskevan ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman kautta; panee tyytyväisenä merkille, että monet kumppanimaat sitoutuvat entistä enemmän noudattamaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18 artiklaa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen 18 artiklaa;

7.  panee merkille, että komission puheenjohtaja perusti uskonnon- ja vakaumuksenvapautta EU:n ulkopuolella edistävän EU:n erityislähettilään toimen vuonna 2016 vastauksena parlamentin 4. helmikuuta 2016 antamaan päätöslauselmaan; katsoo, että erityislähettilään nimittäminen on tärkeä askel, ja katsoo, että sillä tunnustettiin selkeästi uskonnon- ja vakaumuksenvapaus EU:n ulkopolitiikan ihmisoikeusohjelmassa ja ulkoisissa, sekä kahden- että monenvälisissä toimissa ja kehitysyhteistyössä; kehottaa erityislähettilästä jatkamaan sitoutumistaan ja yhteistyötään ja huolehtimaan, että hänen toimensa täydentävät ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan toimia tällä alalla, mukaan luettuna EU:n suuntaviivojen edistäminen; pitää myönteisenä, että kansainvälisestä yhteistyöstä ja kehitysasioista vastaava komission jäsen ja kehitysasioiden pääosasto tukevat aktiivisesti erityislähettilästä;

8.  korostaa, että on tärkeää kytkeä toisiinsa pyrkimykset, joilla edistetään uskonnon- ja vakaumuksenvapautta ja uskontojen sekä vakaumusten sisäistä ja välistä vuoropuhelua ja vakaumusten, kulttuurien ja filosofioiden välistä vuoropuhelua, ja pyrkimykset, joilla ehkäistään uskonnollisia ääriliikkeitä, täydentävältä ja toisiaan vahvistavalta pohjalta niin, että voidaan säilyttää uskonnon- ja vakaumuksenvapaus maailmassa, erityisesti naapurimaissa ja muissa maissa, joihin EU:lla on erityiset suhteet; painottaa, että myös ei-tunnustukselliset, humanistiset ja sekulaarit järjestöt ovat keskeisiä toimijoita uskonnollisten ääriliikkeiden torjumisessa;

9.  kehottaa lisäämään yhteistyötä ajatteluun, omaantuntoon, uskontoon tai vakaumukseen perustuvan vainon ehkäisemiseksi, luomaan edellytykset rauhanomaiselle rinnakkainelolle yhteiskunnissa, joille ominaista on monimuotoisuus, ja turvaamaan uskonnollisten johtajien ja toimijoiden, uskonoppineiden, kirkkojen ja muiden uskontoon perustuvien järjestöjen, uskonnottomien ryhmien, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden, ihmisoikeuksien puolustajien, naisten oikeuksia ajavien järjestöjen ja nuorisojärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan edustajien ja tiedotusvälineiden välillä meneillään oleva vuoropuhelu; kehottaa ulkosuhdehallintoa ja EU:n edustustoja määrittelemään eri kumppanien kanssa yhteiset tavoitteet uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ihmisoikeusvuoropuhelussa;

10.  katsoo, että uskonnollinen lukutaidottomuus sekä uskontojen merkitystä suurelle osalle ihmiskuntaa koskevan ymmärryksen ja tunnustuksen puute ruokkivat ennakkoasenteita ja stereotypioita, jotka edistävät osaltaan jännitteiden, väärinkäsitysten sekä halventavan ja epäoikeudenmukaisen kohtelun lisääntymistä, jotka kohdistuvat suurten väestönosien näkemyksiin ja käyttäytymiseen; painottaa koulutuksen merkitystä uskonnon- ja vakaumuksenvapauden säilyttämisessä ja kehittämisessä kaikkialla maailmassa sekä suvaitsemattomuuden torjumisessa; kehottaa tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median vaikuttajia edistämään myönteisesti ja kunnioittavasti julkista keskustelua ja välttämään uskontoja ja uskovaisia koskevia kielteisiä ennakkoasenteita ja stereotypioita sekä harjoittamaan sananvapauttaan vastuullisesti, kuten Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa edellytetään;

11.  pitää valitettavana, että joissakin maissa on olemassa, pannaan täytäntöön tai yritetään ottaa käyttöön rikoslakeja, joissa jumalanpilkasta, kääntymyksestä tai uskosta luopumisesta määrätään rangaistuksia, kuolemanrangaistus mukaan luettuna; pitää valitettavana, että näiden lakien tarkoituksena on yleensä rajoittaa uskonnon- ja vakaumuksenvapautta ja sanavapautta ja niitä käytetään usein vähemmistöjen sortamiseen ja poliittiseen painostukseen; toteaa myös, että on olemassa maita, joissa vallitsee tai on vaarassa syntyä konflikteja, joissa uskontokysymykset ovat liikkeelle paneva voima tai joissa uskontokysymykset välineellistetään; kehottaa EU:ta lisäämään poliittista sitoutumistaan siihen, että sen ulkopoliittisissa pyrkimyksissä asetetaan etusijalle kaikki asianomaiset maat, jotta tällaiset syrjivät lait voidaan kumota sekä lakkauttaa ihmisoikeuksien puolustajien sorto ja kansalaisyhteiskunnan tilan rajoittaminen uskonnollisin perustein; kehottaa EU:ta sisällyttämään ihmisoikeusvuoropuhelun, joka kattaa uskonnon- ja vakaumuksenvapauden, kaikkiin neuvotteluihin, joita mahdollisesti käydään sopimusten tekemiseksi unionin ulkopuolisten maiden kanssa;

12.  tuomitsee Saharov-palkinnon saaja Raif Badawin jatkuvan vangittuna pitämisen tätä koskeneen laittoman oikeudenkäynnin jälkeen ja vaatii Saudi-Arabian viranomaisia vapauttamaan hänet välittömästi ja ehdoitta;

13.  kehottaa Pakistanin viranomaisia varmistamaan Asia Bibin ja hänen perheensä turvallisuuden;

Uskonnon- ja vakaumuksenvapautta EU:n ulkopuolella edistävä EU:n erityislähettiläs

14.  panee tyytyväisenä merkille, että erityislähettiläs on kehittänyt toimivia yhteistyöverkostoja komission sekä neuvoston, Euroopan parlamentin ja muiden sidosryhmien kanssa; kehottaa erityislähettilästä raportoimaan vuosittain viirailemistaan maista ja temaattisista painopisteistään;

15.  pyytää neuvostoa ja komissiota toteuttamaan avoimen ja kattavan arvioinnin erityislähettilään toimen vaikuttavuudesta ja lisäarvosta hänen toimikautensa uusimisprosessin yhteydessä; kehottaa neuvostoa ja komissiota tämän arvion perusteella tukemaan asianmukaisella tavalla erityislähettilään institutionaalista toimeksiantoa, valmiuksia ja tehtäviä tutkimalla mahdollisuutta monivuotiseen toimikauteen, jota tarkastellaan vuosittain, ja kehittämällä työverkostoja kaikkien asiaankuuluvien EU:n toimielinten sisällä;

16.  painottaa, että erityislähettilään tehtävissä olisi keskityttävä edistämään ajatuksen-, omantunnon-, uskonnon- ja vakaumuksenvapautta sekä oikeutta uskonnottomuuteen, uskosta luopumiseen ja ateististen näkemysten omaksumiseen, kiinnittäen huomiota myös vaarassa olevien uskonnottomien tilanteeseen; suosittaa, että erityslähettilään tehtäviin sisällytetään muun muassa seuraavat: EU:n uskonnon- ja vakaumuksenvapautta koskevan politiikan näkyvyyden, tehokkuuden, johdonmukaisuuden ja vastuullisuuden lisääminen EU:n ulkopuolella; vuotuisen edistymiskertomuksen ja erityislähettilään toimeksiannon päättyessä hänen työtään koskevan kattavan kertomuksen toimittaminen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja komissiolle ja toimiminen tiiviissä yhteistyössä neuvoston ihmisoikeustyöryhmän (COHOM) kanssa;

17.  kiittää ihmisoikeuksista vastaavan Euroopan unionin erityisedustajan tekemästä työstä myös uskonnon- ja vakaumuksenvapauden alalla; korostaa, että institutionaalisia valtuuksia kehitettäessä on tärkeää välttää erityislähettilään ja ihmisoikeuksista vastaavan EU:n erityisedustajan tehtävien ja toimivaltuuksien päällekkäisyyttä;

18.  toteaa, että useat jäsenvaltiot ovat äskettäin luoneet uskonnon- ja vakaumustenvapautta koskevia uusia vastuutehtäviä, joiden rooli on erityislähettilään kaltainen; painottaa sellaisen johdonmukaisen lähestymistavan tarvetta, joka kattaa kaikkien uskonnollisten yhteisöjen ja uskonnottomien oikeudet; kehottaa erityislähettilään sekä sellaisten kansallisten virkamiesten, jotka vastaavat uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta oman maansa ulkopuolella, väliseen yhteistyöhön sekä yhteistyöhön neuvoston ihmisoikeustyöryhmän ja Euroopan parlamentin kanssa; kehottaa vahvistamaan yhteistyötä sekä EU:n edustustojen ja jäsenvaltioiden lähetystöjen yhteisiä pyrkimyksiä, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen ja yhtenäinen ääni uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi EU:n ulkopuolella ja tukea yhteisöjä ja yksilöitä, joiden uskonnon- ja vakaumuksenvapautta loukataan;

19.  suosittaa, että harkitaan mahdollisuutta perustaa epävirallinen neuvoa-antava työryhmä, joka koostuu jäsenvaltioiden uskonnon- ja omantunnonvapautta käsittelevistä edustajista ja muiden asiaankuuluvien instituutioiden sekä Euroopan parlamentin edustajista ja asiantuntijoista, tieteenharjoittajista ja kansalaisyhteiskunnan edustajista, mukaan lukien kirkot ja muut uskonnolliset organisaatiot sekä ei-tunnustukselliset järjestöt;

20.  suosittaa, että erityislähettiläs kehittää edelleen yhteistyötä EU:n ulkopuolisten kumppaneiden kanssa erityisesti toimimalla tiiviissä yhteistyössä YK:n ihmisoikeuksia käsittelevän erityisraportoijan ja YK:n muiden erityisraportoijien, erityisesti uskonnon- ja vakaumuksenvapautta käsittelevän erityisraportoijan kanssa, ja tukemalla heidän toimintaansa, sekä kartoittamalla mahdollisuutta käynnistää EU:n ja YK:n yhteisiä aloitteita, joilla käsitellään uskonnollisten ryhmien ja vähemmistöjen sekä uskonnottomien ja uskontoa vaihtavien tai arvostelevien tai uskonnosta luopuneiden syrjintää, myös muotoilemalla yhteisiä ehdotuksia siitä, miten tällainen syrjintä voidaan lopettaa; panee merkille ehdotuksen virallisen, YK:n johtaman kansainvälisen uskonnollisen vainon uhrien ja siitä selvinneiden muistopäivän perustamiseksi;

EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi

21.  katsoo, että EU:n suuntaviivat sisältävät selkeän joukon ensisijaisia toimia koskevia poliittisia linjoja, periaatteita, normeja ja aiheita sekä välineet, joiden avulla kolmansissa maissa toimivat EU:n edustajat voivat seurata, arvioida, raportoida ja toteuttaa toimia; katsoo, että ne muodostavat vakaan strategisen lähestymistavan EU:lle ja sen jäsenvaltioille, jotta ne voisivat harjoittaa tehokkaasti rooliaan ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden edistämisessä EU:n ulkopuolella;

22.  kehottaa panemaan uskonnon- ja vakaumuksenvapautta koskevat EU:n suuntaviivat pikaisesti ja tehokkaasti täytäntöön, jotta EU voi vaikutusvaltaisemmin edistää uskonnon- ja vakaumuksenvapautta maailmanlaajuisesti; korostaa, että sen ymmärtäminen, miten ideat, uskonnot ja muut kulttuurin ja vakaumusten muodot, myös uskonnottomuus, voivat muovata yhteiskunnan toimintaa ja vaikuttaa siihen, on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan paremmin sisällyttää uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistäminen EU:n ulkopolitiikkaan ja kansainväliseen yhteistyöhön; kehottaa kiinnittämään yhtäläisesti huomiota vainoa, syrjintää ja väkivaltaa kohtaavien uskonnottomien, ateistien ja uskonnosta luopuneiden tilanteeseen;

23.  kehottaa vahvistamaan tietoisuutta uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta ja panee tältä osin merkille Euroopan ulkosuhdehallinnon ja komission pyrkimykset antaa EU:n virkamiehille ja kansallisille diplomaateille koulutusta uskontoja ja vakaumuksia koskevan lukutaidon alalla ja uskonnollisten vähemmistöjen ja uskonnottomien tilanteesta, moniarvoisuuden ja puolueettomuuden periaatteita kunnioittaen; painottaa kuitenkin, että tarvitaan laajempia ja järjestelmällisempiä koulutusohjelmia, joilla lisätään tietoisuutta EU:n suuntaviivoista ja niiden käyttöä EU:n ja jäsenvaltioiden virkamiesten ja diplomaattien keskuudessa sekä vahvistetaan yhteistyötä erityislähettilään kanssa; suosittaa, että tieteenharjoittajat, kirkot ja uskonnolliset yhteisöt ja järjestöt kaikissa niiden eri muodoissa sekä ei-tunnustukselliset järjestöt, ihmisoikeusjärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan järjestöt osallistuisivat tähän koulutusprosessiin; pyytää komissiota ja neuvostoa osoittamaan riittävät resurssit tällaisiin koulutusohjelmiin;

24.  pyytää komissiota ja ulkosuhdehallintoa varmistamaan, että EU:n vuosikertomuksessa ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa on uskonnon- ja vakaumuksenvapautta koskeva luku ja EU:n suuntaviivojen täytäntöönpanoa koskevat edistymiskertomukset, ja toimittamaan sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle; panee merkille, että EU:n suuntaviivojen mukaan neuvoston ihmisoikeustyöryhmä arvioi niiden täytäntöönpanoa kolmen vuoden jälkeen, ja että tällaista arviointia ei ole toimitettu eikä julkistettu; vaatii, että arviointi julkistetaan viipymättä; katsoo, että arvioinnissa olisi tuotava esiin parhaat käytännöt, määritettävä alat, joilla parannuksia on tehtävä, ja annettava täytäntöönpanoa koskevat konkreettiset suositukset tietyn ajan ja säännöllisen vuosittaisen arvioinnin kohteena olevien välitavoitteiden mukaisesti; kehottaa sisällyttämään arvioinnin EU:n vuosikertomukseen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa;

25.  korostaa kaikkien EU:n edustustojen sekä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatioiden ihmisoikeusyhteyspisteiden hoitamia vastuita, myös uskonnon- ja vakaumuksenvapauden osalta; vaatii, että näille edustustoille ja operaatioille myönnetään riittävät resurssit, jotta ne voivat hoitaa työnsä ja seurata ja arvioida ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyviä huolestuttavia tilanteita, mukaan lukien uskonnon- ja vakaumuksen vapautta koskevat tilanteet, ja raportoida niistä;

26.  muistuttaa maakohtaisten ihmisoikeus- ja demokratiastrategioiden merkityksestä, sillä niiden perusteella EU:n toimet räätälöidään kunkin maan erityistilanteeseen ja -tarpeisiin; kehottaa kiinnittämään riittävästi huomiota ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauteen liittyviin kysymyksiin ja laatimaan EU:n toimintalinjoja, jotta niitä voidaan käsitellä maakohtaisissa ihmisoikeus- ja demokratiastrategioissa, jos ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden kunnioittaminen on vaarassa; pyytää jälleen, että Euroopan parlamentin jäsenille annetaan oikeus tutustua maakohtaisten ihmisoikeus- ja demokratiastrategioiden sisältöön;

EU:n toimet ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnonvapauden alalla monenvälisillä foorumeilla

27.  on tyytyväinen EU:n sitoumukseen edistää uskonnon- ja vakaumuksenvapautta monenvälisillä foorumeilla, etenkin YK:ssa, Euroopan neuvostossa ja Etyjissä sekä Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestön (OIC) kanssa; tukee tältä osin EU:n yhteistyötä uskonnon- ja vakaumuksenvapautta käsittelevän YK:n eritysraportoijan kanssa ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston kanssa; suosittaa, että jatketaan EU:n käytäntöä, jonka mukaan tehdään YK:n yleiskokouksen ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston päätöslauselmia koskevia aloitteita uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta ja pyritään luomaan liittoutumia ja puolustamaan yhteisiä kantoja kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa; kehottaa EU:ta ja Islamilaisten maiden yhteistyöjärjestöä harkitsemaan yhteisen päätöslauselman laatimista uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta YK:ssa;

EU:n rahoitusvälineet

28.  on tyytyväinen siihen, että uskonnon- ja vakaumuksenvapaus tunnustetaan demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen (EIDHR) painopisteeksi; panee merkille uskonnon- ja vakaumuksenvapauteen liittyvien hankkeiden EIDHR-rahoituksen lisääntyneen sen jälkeen, kun EU:n suuntaviivat hyväksyttiin; kehottaa komissiota ja ulkosuhdehallintoa varmistamaan, että EU:n diplomaattiset toimet ihmisoikeuksien, myös uskonnon- ja vakaumuksenvapauden ja EIDHR-rahoitteisten hankkeiden edistämiseksi vahvistavat molempia, ja noudattamaan varojen jakamisessa moniarvioisuuden, puolueettomuuden, kohtuullisuuden periaatteita; korostaa, että uskonnon- ja vakaumuksenvapautta voidaan tukea myös muista välineistä kuin ihmisoikeuksien edistämiseen tarkoitetuista rahastoista, joihin kuuluvat muun muassa konfliktinestoa tai koulutusta ja kulttuuria koskevat rahastot; kehottaa komissiota ja neuvostoa säilyttämään vuosien 2021–2027 monivuotiseen rahoituskehykseen riittävän rahoituksen EU:n ulkoisen rahoituksen välineiden puitteissa toteutettavia uskonnon- ja vakaumuksenvapauteen liittyviä hankkeita varten; esittää pyynnön, että EIDHR voisi rahoittaa kotimaissaan uhattujen tai vainottujen vapaa-ajattelijoiden ja ihmisoikeuksien puolustajien suojelu- tai luovutustoimia;

29.  kehottaa pyrkimään avoimuuteen rahoituksen jakamisessa ja varojen käytön valvonnassa uskonnollisten organisaatioiden keskuudessa ja niiden toiminnassa;

30.  korostaa, että EU:n toimintalinjoihin rauhan, turvallisuuden ja konfliktien ehkäisemisen sekä kehityksen ja yhteistyön aloilla kohdistuu haasteita, joiden ratkaisemiseen voivat osallistua muun muassa kirkot, uskonnolliset johtajat, tieteenharjoittajat, uskonnolliset yhteisöt ja yhdistykset sekä uskonnolliset ja ei-tunnustukselliset organisaatiot, joilla kaikilla on keskeinen osa kansalaisyhteiskunnassa; pitää tärkeänä ottaa huomioon moninaiset kirkot, uskonnolliset ja vakaumukselliset yhteisöt ja yhdistykset sekä uskonnolliset ja ei-tunnustukselliset organisaatiot, jotka aikaansaavat todellista kehitystä ja tekevät humanitaarista työtä yhteisöjen hyväksi ja niiden kanssa; kehottaa neuvostoa ja komissiota sisällyttämään tarvittaessa uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseen ja suojeluun liittyviä tavoitteita ja toimintoja näihin toimintalinjoihin liittyvien rahoitusvälineiden ohjelmasuunnitteluun, kuten Euroopan kehitysrahaston (EKR), kehitysyhteistyövälineen (DCI), Euroopan naapuruusvälineen (ENI), vakautta ja rauhaa edistävän välineen (IcSP) ja liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA) ohjelmiin sekä kaikkiin muihin välineisiin, joita asiaan liittyvillä alueilla voidaan perustaa vuoden 2020 jälkeen;

o
o   o

31.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Yhdistyneille kansakunnille.

(1) EUVL C 65, 19.2.2016, s. 174.
(2) EUVL C 136 E, 11.5.2012, s. 53.
(3) EUVL C 35, 31.1.2018, s. 77.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0500.
(5) EUVL C 265, 11.8.2017, s. 130.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0502.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0494.
(8) EUVL L 77, 15.3.2014, s. 85.


Sukupuolten tasa-arvo ja EU:n veropolitiikka
PDF 169kWORD 54k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2019 sukupuolten tasa-arvosta ja EU:n veropolitiikasta (2018/2095(INI))
P8_TA(2019)0014A8-0416/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8, 10, 11, 153 ja 157 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan ja 33 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman 2015,

–  ottaa huomioon 16. kesäkuuta 2016 annetut neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvosta (00337/2016),

–  ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2011 annettuihin neuvoston päätelmiin liitetyn Euroopan tasa-arvosopimuksen vuosiksi 2011–2020 (07166/2011),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja erityisesti sen syrjinnän kieltävän 14 artiklan,

–  ottaa huomioon taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä riippumattoman asiantuntijan laatiman, 15. tammikuuta 2016 julkaistun YK:n raportin ”Final study on illicit financial flows, human rights and the 2030 Agenda for Sustainable Development”, jossa tarkastellaan ulkomaanvelan ja muiden siihen liittyvien valtioiden kansainvälisten rahoitussitoumusten vaikutuksia kaikkien ihmisoikeuksien ja erityisesti taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien täysimääräiseen toteutumiseen,

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen (CEDAW),

–  ottaa huomioon neljännessä naisten maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä YK:n erityisistunnoissa Peking +5 (2000), Peking +10 (2005), Peking +15 (2010) ja Peking +20 (2015) hyväksytyt päätösasiakirjat,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta (Istanbulin yleissopimus) ja sen 3 artiklan, jossa ”sukupuoli” määritellään siten, että sillä tarkoitetaan ”yhteiskunnallisesti rakentuneita rooleja, käyttäytymismuotoja, toimintoja ja ominaisuuksia, joita tietty yhteiskunta pitää sopivina naisille ja vastaavasti miehille”, sekä vuonna 1994 tehdyn Amerikan valtioiden yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisestä, siitä rankaisemisesta ja sen poistamisesta (Belem do Parán yleissopimus),

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antaman päätöslauselman 70/1 kestävän kehityksen toimintaohjelmasta ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development”,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeiset sukupuolten tasa-arvoa koskevat yleissopimukset, kuten yleissopimuksen nro 100, joka koskee samanarvoisesta työstä maksettavaa samaa palkkaa, yleissopimuksen nro 111 työmarkkinoilla ja ammatin harjoittamisen yhteydessä tapahtuvasta syrjinnästä, yleissopimuksen nro 156 perheenhuoltovelvollisuuksia omaavista työntekijöistä sekä yleissopimuksen nro 183 äitiyssuojelusta,

–  ottaa huomioon CEDAW-sopimukseen liittyvän yhteisen kannanoton aiheesta ”Swiss Responsibility for the Extraterritorial Impacts of Tax Abuse on Women’s Rights”, jonka esittivät Centre for Economic and Social Rights (CESR), Alliance Sud, New York University School of Law -yliopistossa toimiva Global Justice Clinic, Public Eye sekä Tax Justice Network ja jossa korostetaan naisiin, erityisesti pienituloisiin naisiin ja kehitysmaiden naisiin, kohdistuvaa kohtuutonta verorasitusta, joka johtuu rajat ylittävän verovilpin aiheuttamista julkisten tulojen menetyksistä,

–  ottaa huomioon 3. joulukuuta 2015 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Strateginen sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseen vuosina 2016–2019” (SWD(2015)0278),

–  ottaa huomioon älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian,

–  ottaa huomioon komission eurooppalaisen ohjausjakson maaraportit 2018,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa 2017,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen verotuksen suuntauksista Euroopan unionissa ”Taxation Trends in the European Union - Data for the EU Member States, Iceland and Norway, 2018 Edition”,

–  ottaa huomioon 8. toukokuuta 2018 annetun komission kertomuksen pienten lasten hoitopalveluiden kehittämisestä naisten työmarkkinoille osallistumisen, työssäkäyvien vanhempien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen sekä kestävän ja osallistavan kasvun tehostamiseksi Euroopassa (”Barcelonan tavoitteet”) (COM(2018)0273),

–  ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY,

–  ottaa huomioon 18. tammikuuta 2018 annetun ehdotuksen neuvoston direktiiviksi direktiivin 2006/112/EY muuttamisesta arvonlisäverokantojen osalta (COM(2018)0020),

–  ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin (EIGE) tasa-arvoindeksin,

–  ottaa huomioon vuonna 2015 julkistetun YK:n tasa-arvojärjestön raportin naisten oikeuksien kehittymisestä vuosina 2015–2016 ”Progress of the world’s women 2015–2016. Transforming economies, realising rights”,

–  ottaa huomioon sukupuolitietoista budjetointia käsittelevän Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmän vuonna 2005 laatiman loppukertomuksen, jossa sukupuolitietoinen budjetointi määritetään talousarvioiden suunnittelemiseksi tasa-arvonäkökohdista käsin ottamalla ne huomioon talousarviomenettelyn kaikissa vaiheissa ja järjestämällä tulot ja menot uudelleen niin, että ne edistävät sukupuolten välistä tasa-arvoa,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun vuonna 2015 tekemän tutkimuksen läpinäkyvyyden, koordinoinnin ja lähentymisen lisäämisestä unionin yhtiöveropolitiikoissa ”Bringing transparency, coordination and convergence to corporate tax policies in the European Union - I - Assessment of the magnitude of aggressive corporate tax planning”,

–  ottaa huomioon CEDAW-komitean päätelmät ekstraterritoriaalisista velvoitteista, jotka koskevat laittomien rahavirtojen ja yhtiöveron kiertämisen sukupuolivaikutuksia Sveitsissä (2016) ja Luxemburgissa (2018)(1),

–  ottaa huomioon Institute of Development Studies -instituutin vuonna 2016 julkaiseman katsauksen palkattomasta hoivatyöstä ja verotusasioiden vaikutuksesta naisten oikeuksiin ”Redistributing Unpaid Care Work – Why Tax Matters for Women’s Rights”,

–  ottaa huomioon parlamentin kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön huhtikuussa 2017 julkaiseman tutkimuksen sukupuolten tasa-arvosta ja verotuksesta Euroopan unionissa ”Gender equality and taxation in the European Union”,

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2018 julkistetun YK:n tasa-arvojärjestön kertomuksen sukupuolesta, verotuksesta ja tasa-arvosta kehitysmaissa ”Gender, taxation and equality in developing countries”,

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2012 antamansa päätöslauselman naisten roolista vihreässä taloudessa(2),

–  ottaa huomioon OECD:n raportin ”Implementation of the OECD Gender Recommendation” (kesäkuu 2017) sekä Tax and Benefit Models -mallit vuodelta 2015,

–  ottaa huomioon 9. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuoden 2015 jälkeen(3),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman kotitalous- ja hoivatyötä tekevistä naisista EU:ssa(4),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman köyhyydestä: sukupuolinäkökulma(5),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa vuosina 2014–2015(6),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan mukaisen talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan yhteisen käsittelyn,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A8-0416/2018),

A.  toteaa, että SEU-sopimuksen 2 ja 3 artiklassa vahvistetaan, että syrjimättömyys ja naisten ja miesten tasa-arvo ovat unionin perustana olevia arvoja ja päämääriä; toteaa, että SEUT-sopimuksen 8 ja 10 artiklassa velvoitetaan Euroopan unioni pyrkimään poistamaan eriarvoisuutta, edistämään sukupuolten tasa-arvoa ja torjumaan syrjintää politiikkojensa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa; ottaa huomioon, että perusoikeuskirjassa on oikeuksia ja periaatteita, joissa viitataan välittömän ja välillisen syrjinnän kieltoon (perusoikeuskirjan 21 artiklan 1 kohta) ja naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon (perusoikeuskirjan 23 artikla); ottaa huomioon, että perusoikeuskirjassa vahvistetut oikeudet koskevat suoraan jäsenvaltioita, kun ne soveltavat unionin oikeutta (perusoikeuskirjan 51 artikla);

B.  ottaa huomioon, että naiset ovat edelleen aliedustettuina työmarkkinoilla kaikkialla Euroopan unionissa ja että naisten kokonaistyöllisyysaste on yhä lähes 12 prosenttia alhaisempi kuin miesten; ottaa huomioon, että EU:ssa 31,5 prosenttia työssäkäyvistä naisista tekee osa-aikatyötä, kun taas miesten vastaava osuus on 8,2 prosenttia;

C.  ottaa huomioon, että on erittäin tärkeää puuttua naisten ja miesten välisiin työllisyyseroihin ja kaventaa sukupuolten eläke-eroa, joka on tällä hetkellä EU:ssa keskimäärin lähes 40 prosenttia ja joka johtuu naisten elämän aikana kumuloituneesta eriarvoisuudesta ja ajanjaksoista, jotka naiset ovat poissa työmarkkinoilta;

D.  ottaa huomioon, että sukupuolten palkkaero EU:ssa on 16 prosenttia, mikä tarkoittaa, että naiset ansaitsevat EU:ssa talouden alasta riippumatta keskimäärin 16 prosenttia vähemmän tunnissa kuin miehet;

E.  toteaa, että naisiin kohdistuvien useiden erojen (sukupuolten väliset palkka- ja työllisyyserot, urakatkokset ja lastenhoitovapaat, kokoaikainen työ vs. osa-aikatyö) kumulatiivinen vaikutus lisää merkittävästi sukupuolten välisiä palkka- ja eläke-eroja, minkä vuoksi naiset ovat suuremmassa vaarassa altistua köyhyydelle ja sosiaaliselle syrjäytymiselle, joiden kielteiset vaikutukset ulottuvat myös heidän lapsiinsa ja perheisiinsä;

F.  ottaa huomioon, että Pekingin toimintaohjelmassa painotetaan, että erilaisia politiikkoja ja ohjelmia, myös verotukseen liittyviä politiikkoja ja ohjelmia, on analysoitava sukupuolinäkökulmasta ja niitä on tarvittaessa mukautettava, jotta voidaan edistää tuotanto-omaisuuden, vaurauden, mahdollisuuksien, tulojen ja palvelujen jakautumista tasaisemmin;

G.  ottaa huomioon, että kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan YK:n yleissopimuksen (CEDAW) mukaan perheiden on perustuttava tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja yksilöiden itsensä toteuttamista koskeviin periaatteisiin sekä naisten ja miesten yhdenvertaiseen kohteluun myös verolainsäädännössä yksilöinä ja itsenäisinä kansalaisina sen sijaan, että naisia pidettäisiin miehistä riippuvaisina;

H.  katsoo, että jäsenvaltiot ovat taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (TSS-sopimus) allekirjoittajina sitoutuneet noudattamaan velvoitetta asettamaan saataville mahdollisimman paljon varoja, jotta taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet voidaan vaiheittain panna täytäntöön;

I.  toteaa, että henkilökohtaista tuloverotusta koskevat säädökset, joissa naiset asetetaan epäsuorasti epäedulliseen asemaan työllistymisen ja työnantajan tarjoamiin eläkejärjestelmiin pääsyn sekä niitä koskevien ehtojen kannalta, saattavat rikkoa miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa(8) 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY(9) 14 artiklaa;

J.  ottaa huomioon, että komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa ”Strategic Engagement for Gender Equality (2016–2019)” yksilöidään sukupuolten tasa-arvon kannalta keskeisiä aloja ja veropolitiikka on yksi näistä, mutta toteaa, että asiakirja ei sisällä sitovia säännöksiä eikä siinä kehoteta sitoumuksiin, jotka koskevat sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista jäsenvaltioiden tasolla;

K.  toteaa, että veropolitiikassa sukupuolittuminen saattaa olla suoraa tai epäsuoraa; toteaa suoran sukupuolittumisen merkitsevän sitä, että verosäännöstä sovelletaan joko miehiin tai naisiin suoraan eri tavalla, kun taas epäsuora sukupuolittuminen merkitsee sitä, että säännöstä sovelletaan nimellisesti samalla tavalla molempiin mutta todellisuudessa tapahtuu syrjintää, sillä säännös toimii vuorovaikutuksessa käyttäytymis- ja tulomallien kanssa, jotka vaikuttavat eri sukupuoliin eri tavalla; ottaa huomioon, että useimmat jäsenvaltiot ovat kumonneet verosäännökset, joissa nimenomaisesti tehdään ero naisten ja miesten välillä, mutta toteaa, että verotuksen epäsuoraa sukupuolittumista ilmenee vieläkin kaikkialla EU:ssa, sillä verosäännökset toimivat vuorovaikutuksessa sosioekonomisten tilanteiden kanssa;

L.  toteaa, että tulojen lisäämistä ja uudelleen jakamista koskevilla toimintapoliittisilla valinnoilla voi olla kohtuuton vaikutus naisten tuloihin ja taloudelliseen turvaan ja ne voivat vähentää naisten mahdollisuuksia käyttää laadukkaita julkisia palveluja ja heikentää näin heidän mahdollisuuksiaan käyttää taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksiaan ja edetä kohti sukupuolten tasa-arvoa;

M.  toteaa, että sukupuolinäkökulman puuttuminen unionin ja jäsenvaltioiden veropolitiikoista vahvistaa nykyisiä sukupuolten välisiä eroja (työllisyydessä, tuloissa, palkattomassa työssä, eläkkeissä, köyhyydessä, varallisuudessa jne.) eikä kannusta naisia siirtymään työmarkkinoille ja pysymään niillä sekä toistaa perinteisiä sukupuolirooleja ja -stereotypioita;

N.  panee merkille, että veropolitiikkojen suunnittelu on keskeinen tekijä Eurooppa 2020 ‑strategiassa; toteaa, että eurooppalaisen ohjausjakson tärkeimpänä tavoitteena on jatkossakin vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamisen varmistaminen ja että sukupuolinäkökohdat, erityisesti verotukseen liittyvät sukupuolinäkökohdat, jätetään yleensä vaille huomiota painopisteissä ja suosituksissa;

O.  ottaa huomioon, että eri jäsenvaltioissa viime vuosikymmeninä tehdyt muutokset, jotka ovat johtaneet yhtiöiden, kulutuksen ja omaisuuden regressiiviseen verotukseen, ovat heikentäneet verojärjestelmien uudelleenjakovaikutusta ja vahvistaneet tuloerojen kasvua koskevaa suuntausta; ottaa huomioon, että tämä verotukseen liittyvä rakennemuutos on siirtänyt verorasituksen kohti pienituloisia ryhmiä ja tätä kautta erityisesti naisia, sillä tulot jakautuvat epätasaisesti naisten ja miesten välillä, naisia on vähän suurituloisimpien palkansaajien joukossa, naiset kuluttavat keskimääräistä enemmän perustarvikkeita ja -palveluja ja palkkatulojen osuus naisten kokonaistuloista on verrattain suuri ja pääomatulojen osuus pieni(10);

P.  toteaa, että erityisesti naiset saattavat kärsiä taloudellisesta eriarvoisuudesta, joka johtuu siitä, että tulot jakautuvat epätasaisesti naisten ja miesten välillä, naisia on vähän suurituloisimpien palkansaajien joukossa ja palkkatulojen osuus naisten kokonaistuloista on verrattain suuri ja pääomatulojen osuus pieni(11);

Q.  ottaa huomioon, että keskimääräinen yhteisövero on laskenut merkittävästi 1980-luvun yli 40 prosentista 21,9 prosenttiin vuonna 2018, kun taas kulutusverojen osuus (josta arvonlisävero muodostaa suuren osan) on kasvanut vuodesta 2009 lähtien niin, että se oli 20,6 prosenttia vuonna 2016(12);

R.  katsoo, että nykyisissä makrotaloudellisissa politiikkatoimissa olisi otettava paremmin huomioon palkattoman hoiva- ja kotityön merkitys, ja toteaa, että on näyttöä siitä, että palkatonta työtä tekevät omaishoitajat tekevät noin 80 prosenttia kaikesta hoivatyöstä EU:ssa ja että heistä 75 prosenttia on naisia; ottaa huomioon, että tietyt veropolitiikat, alirahoitetut julkiset palvelut ja sosiaalipalveluiden saatavuus vaikuttavat kohtuuttomasti pienituloisiin ryhmiin ja erityisesti naisiin, sillä usein naiset täyttävät puutteet hoivan antamisessa, koulutuksessa tai muissa perhetukipalveluissa ja tämä tapahtuu yleensä korvauksetta, mikä pahentaa entisestään tilannetta, jossa naiset kantavat kohtuuttoman vastuun hoivan antamisesta; ottaa huomioon, että köyhimmät ja haavoittuvimmassa asemassa olevat naiset joutuvat EU-maissa kantamaan kaksinkertaisen taakan eli tekemään epävirallista hoivatyötä ja työskentelemään matalapalkkaisissa epävarmoissa työsuhteissa(13);

S.  panee merkille, että lähes kaikki jäsenvaltiot ovat tehneet tuloverojärjestelmistään kaksitahoisia kantamalla korkeampaa marginaaliveroa toisen tulonsaajan tuloista ja soveltamalla yhtenäistä verokantaa useimpiin pääomatulotyyppeihin; panee merkille, että välittömistä progressiivisista tuloverojärjestelmistä johtuva toisten tulonsaajien kohtuuttoman korkea verorasitus useimmissa jäsenvaltioissa on yksi tärkeimmistä tekijöistä, jotka eivät kannusta naisia osallistumaan työmarkkinoille(14), samoin kuin muut yhteisverotusta ja etuuksia koskevat säännökset sekä yleisten päivähoitopalvelujen kustannukset ja puute;

T.  ottaa huomioon, että kannustinloukku (nykyään 40 prosenttia) ja matalapalkkaloukku, joilla on kohtuuton vaikutus naisiin ja jotka eivät kannusta heitä osallistumaan täysimääräisesti työmarkkinoille, johtuvat suurelta osin välitöntä verotusta koskevista säännöksistä, samoin kuin etuuksien menetyksestä;

U.  ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa perheet, joissa toinen puoliso on riippuvainen toisesta, voivat edelleen saada veronhuojennuksia, avioliitossa oleville pariskunnille voidaan myöntää verovähennyksiä ja/tai yhden palkansaajan pariskunnille voidaan myöntää verohyvityksiä, ja toteaa, että tämä lisää eriarvoisuutta yksinhuoltajaperheisiin nähden, sillä yksinhuoltajat ovat useimmiten naisia, eikä ota huomioon perhetilanteiden monimuotoisuutta EU:ssa; ottaa huomioon, että nämä veroetuudet eivät yleensä kannusta naimisissa olevia naisia osallistumaan työmarkkinoille ja aiheuttavat suoraan tai välillisesti naisten ajankäytön muuttumisen ja siirtymisen palkkatyöstä palkattomaan työhön;

V.  katsoo, että verotuksen vaikutusta sukupuolten eroihin yritysten varallisuuden sekä yksilöiden varallisuuden ja omaisuuden alalla ei ole tutkittu riittävästi ja että on kiireellisesti varmistettava, että näillä aloilla on saatavilla sukupuolen mukaan jaoteltua tietoa;

1.  kehottaa komissiota tukemaan sukupuolten tasa-arvoa kaikissa veropolitiikoissa ja antamaan jäsenvaltioille erityisiä ohjeita ja suosituksia, jotta voidaan poistaa verotuksen sukupuolittuminen ja varmistaa, että ei oteta käyttöön uusia sellaisia veroja, menoja, lakeja, ohjelmia tai käytäntöjä, jotka lisäävät sukupuolten eroja markkinoilla tai tuloissa verojen jälkeen;

2.  painottaa, että SEU-sopimuksen 5 artiklan 3 kohdassa määritetyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat vapaasti asettaa veropolitiikkaa koskevia sääntöjä, edellyttäen, että ne noudattavat EU:n sääntöjä; korostaa lisäksi, että veroasioita koskevat EU:n säännöt edellyttävät kaikkien jäsenvaltioiden yksimielistä hyväksyntää;

3.  kehottaa komissiota edistämään sitä, että unioni ratifioi kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen, kuten se on ratifioinut myös yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja on ratifioimassa Istanbulin yleissopimusta;

4.  kannustaa komissiota kohottamaan sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan strategisen toimintaohjelman statusta hyväksymällä sen tiedonannon muodossa(15) ja sisällyttämään siihen selkeitä tavoitteita ja keskeisiä toimia, joilla lisätään naisten ja miesten tasa-arvoa kaikkia EU:n toimia, kuten verotukseen liittyviä näkökohtia, koskevan alakohtaisen analyysin välityksellä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että sukupuoleen perustuvan välillisen ja välittömän syrjinnän vastainen unionin lainsäädäntö pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että sen edistymistä seurataan järjestelmällisesti, jotta sen avulla voidaan taata, että naiset ja miehet ovat yhdenvertaisia toimijoita;

Välitön verotus

Henkilökohtainen tuloverotus

5.  toteaa, että veropolitiikat vaikuttavat eri tavalla erityyppisiin kotitalouksiin (kahden palkansaajan kotitalouksiin ja mies- tai naispuolisen yhden palkansaajan kotitalouksiin jne.); korostaa kielteisiä vaikutuksia, joita aiheutuu, jos naisten työllisyyttä ja naisten taloudellista riippumattomuutta ei kannusteta, ja kiinnittää huomiota yhteisverotuksesta johtuvaan sukupuolten väliseen merkittävään eläke-eroon; korostaa, että verojärjestelmät eivät enää saisi perustua siihen oletukseen, että kotitalouksissa rahat kootaan yhteen ja jaetaan tasapuolisesti, ja katsoo, että erillisverotuksella on ratkaiseva merkitys naisten oikeudenmukaisen verotuskohtelun saavuttamiselle; pitää olennaisen tärkeänä, että miehistä ja naisista tulee tulonsaajina ja hoitajina tasavertaisia; vaatii kaikkia jäsenvaltioita edistymään erillisverotuksessa ja varmistamaan samalla kaikkien nykyisissä verojärjestelmissä taattujen vanhemmuuteen liittyvien rahallisten ja muiden etuuksien säilymisen; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa saatetaan tarvita siirtymäaikoja erillisverotusjärjestelmiin siirryttäessä; kehottaa näiden siirtymäkausien aikana poistamaan kaikki sellaiset verotuet, jotka perustuvat yhteisiin tuloihin, ja panee merkille, että on varmistettava, että kaikki veroedut, rahalliset etuudet ja valtion luontoissuoritukset myönnetään yksilöille, jotta voidaan varmistaa heidän taloudellinen ja yhteiskunnallinen riippumattomuutensa;

6.  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2017–2019 – Sukupuolten palkkaeron kaventaminen” (COM(2017)0678), jossa määritetään kahdeksan toimintalohkoa, ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään niiden toimia sukupuolten palkkaeron vaikuttavaksi kaventamiseksi, jotta parannetaan naisten taloudellista tilannetta ja turvataan heidän taloudellinen riippumattomuutensa;

7.  panee merkille, että kaksilapsisten perheiden toisten tulonsaajien keskimääräinen henkilökohtainen nettoveroaste oli vuonna 2014 keskimäärin 31 prosenttia EU:hun kuuluvissa OECD-maissa ja 28 prosenttia kaikissa OECD-maissa; kehottaa komissiota jatkuvasti seuraamaan ja vahvistamaan naisten ja miesten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan eriarvoisuuden poistaminen sekä työmarkkinoilla että verotuksessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita puuttumaan horisontaaliseen ja vertikaaliseen syrjintään työmarkkinoilla poistamalla sukupuolten eriarvoisuuden ja syrjinnän työelämässä ja erityisesti kouluttamalla ja valistamalla, kannustamalla tyttöjä ja naisia opiskelemaan, hankkimaan työpaikan ja luomaan uran innovoivilla kasvualoilla, kuten tieto- ja viestintätekniikan sekä STEM-aineiden alalla;

8.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työhön ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen liittyvät verokannustimet eivät ole sukupuolen perusteella syrjiviä, ja harkitsemaan toisille tulonsaajille ja yksinhuoltajille tarkoitettuja verokannustimia ja muita veroetuuksia tai -palveluja; kehottaa jäsenvaltioita tarkastelemaan eri keinoja torjua naisten aliedustusta työmarkkinoilla ja puuttumaan mahdollisiin taloudellisiin tekijöihin, jotka eivät kannusta toisia tulonsaajia osallistumaan työmarkkinoille; panee merkille, että sukupuolittumista esiintyy myös työhön liittyvissä vapautuksissa ja vähennyksissä, kuten ylityötuntien edullinen verotuskohtelu, joka hyödyttää yleensä miehisiä ammatteja;

9.  kehottaa jäsenvaltioita pidättäytymään vähentämästä tuloverojärjestelmiensä progressiivisuutta esimerkiksi pyrkimällä yksinkertaistamaan henkilökohtaista tuloverotusta;

10.  kehottaa suunnittelemaan henkilökohtaisen tuloveron (veroasteikot, vapautukset, vähennykset, avustukset, hyvitykset jne.) niin, että se edistää aktiivisesti palkallisen ja palkattoman työn, tulojen sekä eläkeoikeuksien tasapuolista jakautumista naisten ja miesten kesken, ja kehottaa poistamaan kannustimet, jotka pahentavat epätasa-arvoisia sukupuolirooleja;

11.  katsoo, että tietyt veropolitiikat voivat vaikuttaa kohtuuttomasti naisiin johtuen työmarkkinoilla vallitsevasta eriarvoisuudesta; katsoo, että työvoimapoliittisten toimenpiteiden uudistus naisten taloudellisen riippumattomuuden saavuttamiseksi on asianmukainen tapa ratkaista ongelma; kehottaa jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä edistämään sukupuolten välisen eläke-eron ja naisten taloudellisen riippumattomuuden vaikutuksia koskevia tutkimuksia ottaen huomioon väestön ikääntymisen, sukupuolten väliset terveyteen ja eliniänodotteeseen liittyvät erot, perherakenteiden muuttumisen ja yksinasuvien määrän lisääntymisen sekä naisten erilaiset henkilökohtaiset tilanteet;

Yhtiöverotus

12.  kehottaa eurooppalaisella ohjausjaksolla aggressiivisen verosuunnittelun takia yksilöityjä jäsenvaltioita muuttamaan lainsäädäntöään ja kumoamaan kyseiset säännökset mahdollisimman pian(16); on huolissaan vaarasta, että kun jäsenvaltiot pyrkivät sovittamaan yhteen yhtiöveropohjansa, ne saattavat löytää uusia säännöksiä, jotka helpottavat yhtiöiden aggressiivista verosuunnittelua, jolloin jäsenvaltiot joutuvat etsimään uusia verotuslähteitä (esimerkiksi kulutusverotuksesta), jotka vaikuttavat kohtuuttomasti naisiin;

13.  kehottaa jäsenvaltioita järkeistämään yrityksille myöntämänsä verokannustimet tai ‑helpotukset, varmistamaan, että nämä verokannustimet ja -helpotukset hyödyttävät pääasiassa pienyrityksiä ja edistävät todellista innovointia, sekä arvioimaan etukäteen ja jälkikäteen sitä, miten kyseiset kannustimet saattavat vaikuttaa sukupuolten tasa-arvoon;

Pääoman ja omaisuuden verotus

14.  panee merkille, että yhtiöveroilla ja omaisuusverolla on keskeinen rooli eriarvoisuuden vähentämisessä, sillä ne jakavat varallisuutta uudelleen verojärjestelmässä ja tarjoavat tuloja sosiaalipalvelujen ja sosiaalisten tulonsiirtojen rahoittamiseen;

15.  toteaa, että laadukkaiden lastenhoitopalvelujen saatavuuden puute, kohtuuttomat kustannukset ja riittävän infrastruktuurin puuttuminen ovat yhä merkittävä yksittäinen tekijä, joka estää etenkin naisten tasa-arvoisen osallistumisen kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden toimintaan, kuten työelämään; kehottaa jäsenvaltioita säätämään veropolitiikkoja kohtuuhintaisten, laadukkaiden lastenhoitopalvelujen saatavuuden ja käyttömahdollisuuden parantamiseksi verokannustimilla, jotta vähennetään esteitä, joiden vuoksi naiset eivät osallistu palkkatyöhön, ja edistetään palkallisen ja palkattoman työn tasapuolisempaa jakamista kotitalouksissa ja näin kavennetaan sukupuolten välisiä palkka- ja eläke-eroja; painottaa, että näissä politiikoissa olisi erityisesti keskityttävä pienituloisiin perheisiin, yksinhuoltajaperheisiin ja muihin epäsuotuisassa asemassa oleviin ryhmiin;

16.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13 päivänä joulukuuta 2004 annetun neuvoston direktiivin 2004/113/EY, jossa puututaan muun muassa sukupuolen perusteella tapahtuvaan syrjintään rahoitustuotteiden ja -palvelujen tarjoamisessa vakuutusalalla ja muilla siihen liittyvillä aloilla ja kielletään tällainen syrjintä; kehottaa keräämään tietoja, jotta voidaan saada täsmällistä tietoa mahdollisista täytäntöönpanon puutteista; korostaa, että omistukseen sovelletaan toissijaisuusperiaatetta ja että EU:ssa ei ole sellaista omistusoikeutta koskevaa lainsäädäntöä, joka syrjisi naisia tai miehiä, sillä omistusoikeus on omistajalla;

17.  pitää valitettavana, että varallisuusverojen osuus kokonaisverotuloista on kaikkiaan pysynyt alhaisena ja on 5,8 prosenttia kokonaisverotuloista EU15:ssä ja 4,3 prosenttia EU28:ssa(17);

18.  pitää valitettavana, että pääomaverojen osuus verotuloista on laskenut vuodesta 2002 lähtien, mikä johtuu muun muassa siitä yleisestä suuntauksesta, että pääomatuloihin ei enää sovelleta tavanomaista henkilökohtaisen tuloveron järjestelmää vaan niistä kannetaan suhteellisen alhaista kiinteämääräistä veroa, mikä on havaittavissa monissa jäsenvaltioissa(18);

Välillinen verotus

19.  panee merkille, että kulutusverojen osuus verotuloista nousi unionissa vuosina 2009–2016; panee merkille, että arvonlisäveron osuus on tyypillisesti kahdesta kolmasosasta kolmeen neljäsosaan jäsenvaltioiden kulutusveroista ja että arvonlisäveron osuus on noussut keskimäärin noin viidesosaan kokonaisverotuloista EU:ssa(19);

20.  panee merkille, että sukupuolittumista tapahtuu, kun verolainsäädäntö toimii vuorovaikutuksessa sukupuolten välisten suhteiden, normien ja taloudellisen käyttäytymisen kanssa; panee merkille, että arvonlisävero johtaa sukupuolittumiseen, mikä johtuu naisten ja miesten erilaisista kulutustottumuksista, sillä naiset ostavat enemmän tavaroita ja palveluja, jotka edistävät terveyttä, koulutusta ja ravitsemusta(20); on huolissaan siitä, että yhdistettynä naisten pienempiin tuloihin tämä johtaa siihen, että naiset kantavat suuremman arvonlisäverotaakan; kehottaa jäsenvaltioita myöntämään arvonlisäverovapautuksia ja -vähennyksiä ja soveltamaan nollaverokantaa sellaisiin tuotteisiin ja palveluihin, joilla on myönteisiä sosiaalisia, terveydellisiä ja/tai ympäristövaikutuksia, unionin arvonlisäverodirektiivin parhaillaan tehtävän tarkistuksen mukaisesti;

21.  toteaa, että kuukautisköyhyys on jatkuva ongelma EU:ssa, jossa Plan International UK ‑järjestön arvion mukaan joka kymmenennellä tytöllä ei ole varaa hygieniatuotteisiin; pitää valitettavana, että naisten hygieniatuotteita ja lasten, ikääntyneiden tai vammaisten henkilöiden hoitotuotteita ja -palveluja ei vieläkään pidetä perustuotteina kaikissa jäsenvaltioissa; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita poistamaan niin kutsutun tamponiveron hyödyntäen arvonlisäverodirektiivissä säädettyä joustovaraa ja soveltamaan kaikkiin näihin keskeisiin perustuotteisiin vapautuksia tai nollaverokantoja; katsoo, että alentamalla näiden tuotteiden hintoja vapauttamalla ne arvonlisäverosta tuotettaisiin mittaamatonta hyötyä nuorille naisille; tukee liikkeitä, joilla pyritään edistämään hygieniatuotteiden laajamittaista saatavuutta, ja kannustaa jäsenvaltioita asettamaan saataville vapaasti käytettävissä olevia naisten hygieniatuotteita tiettyihin (julkisiin) tiloihin, kuten kouluihin, yliopistoihin ja asunnottomien suojapaikkoihin, ja pienituloisista väestöryhmistä tuleville naisille, jotta kuukautisköyhyys voitaisiin poistaa kokonaan EU:n julkisista wc-tiloista;

Verovilpin ja veronkierron vaikutus sukupuolten tasa-arvoon

22.  panee merkille, että verovilppi ja veronkierto ovat merkittäviä sukupuolten eriarvoisuutta aiheuttavia tekijöitä unionissa ja maailmanlaajuisesti, sillä ne vähentävät hallitusten käytettävissä olevia varoja, joilla ne voisivat lisätä yhdenvertaisuutta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla(21);

23.  palauttaa mieliin rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta 13. joulukuuta 2017 antamansa suosituksen(22) sekä aiempien erityisvaliokuntien (TAX ja TAX2) työn johdosta antamansa suositukset verovilpin ja veronkierron torjumiseksi unionissa; kehottaa jäsenvaltioita hyväksymään julkisen maakohtaisen raportoinnin, yhteisen yhdistetyn yhteisöveropohjan (CCCTB) ja uudelleenlaaditun korko- ja rojaltidirektiivin mahdollisimman pian;

24.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään sukupuolitasa-arvoisia verouudistuksia kaikilla kansainvälisillä foorumeilla, esimerkiksi OECD:ssä ja YK:ssa, ja tukemaan hallitustenvälisen verotusta käsittelevän elimen perustamista Yhdistyneiden kansakuntien alaisuuteen, ja katsoo, että kaikkien maiden olisi oltava elimen jäseniä, kaikilla olisi oltava samat äänioikeudet ja naisten ja miesten olisi oltava tasavertaisesti edustettuina; korostaa, että elimellä olisi oltava riittävät resurssit kehittää sukupuoleen liittyvää verotusasiantuntemusta;

25.  panee merkille, että jäsenvaltioiden ja kehitysmaiden väliset kaksinkertaista verotusta koskevat sopimukset eivät yleensä edistä verotuksen lähdemaaperiaatetta ja näin ollen hyödyttävät monikansallisia yhtiöitä eivätkä ota käyttöön kehitysmaiden kotimaisia resursseja; toteaa, että kotimaisten resurssien käyttöönoton puuttuminen estää kyseisissä maissa kokonaan rahoitetut julkiset palvelut, kuten terveydenhoidon ja koulutuksen, ja tämä vaikuttaa kohtuuttomasti naisiin ja tyttöihin; kehottaa jäsenvaltioita antamaan komission tehtäväksi tarkistaa olemassa olevat kaksinkertaista verotusta koskevat sopimukset, jotta voidaan tarkastella ja torjua näitä ongelmia, ja varmistamaan, että tuleviin kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin sisällytetään yleisten väärinkäytösten vastaisten määräysten lisäksi määräyksiä sukupuolten tasa-arvosta;

26.  kehottaa talousrikoksia, veropetoksia ja veronkiertoa käsittelevää erityisvaliokuntaa sisällyttämään laatimiinsa suosituksiin sukupuolinäkökulman;

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen veropolitiikoissa

27.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään veropoliittisille toimille säännöllisesti sukupuolivaikutusten arviointeja, joissa keskitytään kerrannaisvaikutukseen ja implisiittiseen sukupuolittumiseen, jotta voidaan varmistaa, että EU:n veropoliittisissa toimissa ei ilmene välitöntä eikä välillistä syrjintää;

28.  kehottaa jäsenvaltioita jakamaan parhaita käytäntöjä, jotka liittyvät niiden työmarkkinoiden ja verojärjestelmien suunnitteluun, jotta autetaan vähentämään sukupuolten palkka- ja eläke-eroja, edistäen siten verokohtelun oikeudenmukaisuutta ja tasa-arvoisuutta naisten ja miesten välillä;

29.  muistuttaa komissiota, että siitä alkaen, kun perusoikeuskirja sisällytettiin Lissabonin sopimuksella osaksi primaarilainsäädäntöä, komissiolla on ollut oikeudellinen velvoite edistää sukupuolten tasa-arvoa sen politiikoissa ja toiminnassa;

30.  toteaa, että monet edunvalvontaryhmät ja kansalaisyhteiskunnan ryhmät kokevat jääneensä syrjään veropolitiikkaa koskevissa keskusteluissa asiantuntemuksen puutteen vuoksi ja että teollisuus- ja rahoitusala ovat siten yliedustettuina monien jäsenvaltioiden budjetointiin liittyvissä kuulemisprosesseissa; kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan ongelmaan toteuttamalla talousarviomenettelyihin liittyviä valistustoimia sekä mahdollistamalla kansalaisyhteiskunnan aidon kuulemisen;

31.  kehottaa komissiota täyttämään sen oikeudellisen velvoitteen edistää sukupuolten tasa-arvoa myös sen tekemissä veropolitiikan perusrakenteen arvioinneissa; korostaa, että tätä on analysoitava perinpohjaisesti eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä tehtävissä jäsenvaltioiden verojärjestelmien tarkastuksissa sekä maakohtaisissa suosituksissa;

32.  kehottaa komissiota hyödyntämään Eurooppa 2020 -strategian painopistealoja torjuakseen EU:n talouden rakenteellisia heikkouksia, puuttuakseen sukupuolten palkka- ja eläke-eroihin, parantaakseen EU:n kilpailukykyä ja tuottavuutta ja tukeakseen kestävää sosiaalista markkinataloutta, joka hyödyttää kaikkia naisia ja miehiä;

33.  muistuttaa kannastaan(23) julkista maakohtaista ilmoittamista koskevaan direktiiviehdotukseen, jossa esitetään kunnianhimoisia toimia, joilla lisätään monikansallisten yritysten verotuksen läpinäkyvyyttä ja julkista valvontaa, koska siten entistä laajempi yleisö saisi pääsyn tietoihin yritysten tekemistä voitoista, niiden saamista tuista ja niiden maksamista veroista oikeudenkäyttöalueilla, joilla ne toimivat; suosittaa, että sijoitetaan kattava tasa-arvoanalyysi kaikkien verotuksen oikeudenmukaisuutta koskevien nykyisten ja tulevien tutkimuksen ja politiikan tasojen ytimeen, jotta lisätään verotuksen avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta; kehottaa neuvostoa pyrkimään yhteiseen sopimukseen ehdotuksesta aloittaa neuvottelut muiden toimielinten kanssa julkisen maakohtaisen raportoinnin vaatimuksen hyväksymiseksi, koska tämä on keskeinen toimenpide avoimuuden lisäämiseksi yritysten verotiedoista kaikille kansalaisille; muistuttaa, että jäsenvaltioiden on arvioitava säännöllisesti näiden toimenpiteiden aineellisia heijastusvaikutuksia muihin jäsenvaltioihin ja kehitysmaihin, myös analysoitava veropoliittisten toimenpiteiden sukupuolittumista ja sitä, miten niillä pystytään keräämään kotimaisia tuloja naisten oikeuksien rahoittamiseksi, ja toteaa samalla, että verotusalan hyvän hallintotavan foorumin yhteydessä on toteutettu joitakin tähän liittyviä toimia;

34.  toteaa, että sukupuolten tasa-arvo on paitsi perusihmisoikeus sen saavuttaminen myös edistäisi osallistavampaa ja kestävämpää kasvua; painottaa, että sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan budjetoinnin avulla parannettaisiin tiedottamista siitä, miten julkisten investointien jakautuminen vaikuttaa naisiin ja miehiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan sukupuolitietoista budjetointia siten, että nimenomaisesti seurataan, mikä osuus julkisista varoista on kohdistettu naisiin, ja varmistetaan, että kaikki politiikkatoimet, joita varten otetaan käyttöön varoja ja kohdennetaan menoja, edistävät sukupuolten tasa-arvoa;

35.  kehottaa komissiota edistämään sellaisia veropolitiikkaa koskevia parhaita käytäntöjä, joissa otetaan huomioon sukupuolivaikutukset ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa, erityisesti kotitalouksien tulojen verotuksen ja arvonlisäveron alalla; kehottaa komissiota sisällyttämään tasa-arvoanalyysin sen vuotuiseen kertomukseen verotuksen suuntauksista Euroopan unionissa;

36.  palauttaa mieliin, että vuosien 2014–2020 rahoituskehysasetuksen liitteenä olevasta sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista koskevasta yhteisestä lausumasta huolimatta tällä alalla ei ole saavutettu merkittävää edistystä ja että komissio ei ottanut sukupuolten tasa-arvon toteuttamista huomioon monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa; kehottaa arvioimaan vuotuisissa talousarviomenettelyissä unionin poliitikkojen kokonaisvaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja ottamaan nämä vaikutukset huomioon (sukupuolitietoinen budjetointi); odottaa parlamentin, neuvoston ja komission uusivan sitoumuksensa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja seuraavan tämän toteutumista tehokkaasti myös monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin aikana ottaen asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklaan kirjatun naisten ja miesten tasa-arvon periaatteen;

37.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan niiden perusoikeuskirjaan perustuvaa oikeudellista velvoitetta edistää sukupuolten tasa-arvoa pannessaan täytäntöön unionin lainsäädäntöä ja kansallisia politiikkoja, joihin sovelletaan unionin lainsäädäntöä;

38.  korostaa, että verojärjestelmän sukupuolikohtaisia jakauma- ja kohdennusvaikutuksia on tutkittava lisää ja on parannettava sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämistä; kehottaa erityisesti jäsenvaltioita keräämään verotietoja yksilökohtaisesti eikä ainoastaan kotitalouksien tasolla sekä poistamaan sukupuolten väliset erot tiedoissa, jotka koskevat kulutusmalleja ja alennettujen verokantojen käyttöä, yrittäjätulon jakautumista ja asiaan liittyvää veronmaksua sekä nettovarallisuutta, pääomatuloja ja asiaan liittyvää veronmaksua;

39.  pitää valitettavana, että suurimmassa osassa jäsenvaltioita ei kerätä tai arvioida yksilöllisiä tuloverotietoja ja että monissa jäsenvaltioissa kerätään edelleen tietoja kotitalouksien tasolla ainoastaan yhteisten verosäännösten välityksellä;

40.  kannustaa jäsenvaltioita suunnittelemaan asianmukaisen veroetuuksiin perustuvan kannustinrakenteen eri politiikkatoimien alalla, jotta kannustetaan maahanmuuttajanaisia osallistumaan (uudelleen) koulutukseen tai hankkimaan työpaikan;

o
o   o

41.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) CEDAW/C/CHE/CO/4-5, 40–43 kohta (Sveitsi 2016); CEDAW/C/LUX/CO/6-7, 10, 15, 16 kohta (Luxemburg 2018).
(2) EUVL C 353 E, 3.12.2013, s. 38.
(3) EUVL C 407, 4.11.2016, s. 2.
(4) EUVL C 66, 21.2.2018, s. 30.
(5) EUVL C 76, 28.2.2018, s. 93.
(6) EUVL C 263, 25.7.2018, s. 49.
(7) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 132.
(8) Euroopan parlamentin politiikkayksikkö C, ”Gender equality and taxation in the European Union”, 2017.
(9) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.
(10) Euroopan parlamentin politiikkayksikkö C, ”Gender equality and taxation in the European Union”, 2017.
(11) Euroopan parlamentin politiikkayksikkö C, ”Gender equality and taxation in the European Union”, 2017.
(12) Euroopan komissio, verotuksen ja tulliliiton pääosasto, ”Taxation Trends in the European Union - Data for the EU Member States, Iceland and Norway - 2018 Edition”.
(13) Institute of Development Studies, ”Redistributing Unpaid Care Work – Why Tax Matters for Women’s Rights. Policy Briefing. Issue 109”, tammikuu 2016.
(14) Euroopan parlamentin politiikkayksikkö C, ”Gender equality and taxation in the European Union”, 2017.
(15) Kuten sukupuolten tasa-arvosta 16. kesäkuuta 2016 annetuissa neuvoston päätelmissä kehotetaan.
(16) Euroopan komissio (2018), eurooppalaisen ohjausjakson maaraportit 2018, 7. maaliskuuta 2018.
(17) Euroopan parlamentin politiikkayksikkö C, ”Gender equality and taxation in the European Union”, 2017.
(18) Euroopan parlamentin politiikkayksikkö C, ”Gender equality and taxation in the European Union”, 2017.
(19) Euroopan parlamentin politiikkayksikkö C, ”Gender equality and taxation in the European Union”, 2017.
(20) La Fiscalidad en España desde una Perspectiva de Género (2016) - Institut per a l’estudi i la transformació d ela vida quotidiana / Ekona Consultoría.
(21) Riippumattomien asiantuntijoiden tekemä YK:n tutkimus ulkomaanvelan ja valtioiden muiden velkavälineiden vaikutuksesta ihmisoikeuden, erityisesti taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen oikeuksien täysimääräiseen toteutumiseen ”Final study on illicit financial flows, human rights and the 2030 Agenda for Sustainable Development”, 2016.
(22) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 132.
(23) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0284.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö