Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 16. tammikuuta 2019 - Strasbourg
Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) varainhoitovuoden 2016 tilien päättäminen
 EU:n ja Marokon sopimus Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta (päätöslauselma)
 EU:n ja Marokon sopimus Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta ***
 EU:n ja Kiinan sopimus WTO:n riitojenratkaisumenettelyssä, asia DS492 – Eräiden siipikarjanlihatuotteiden tariffimyönnytyksiin liittyvät toimenpiteet ***
 Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) ***I
 Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) ***I
 Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat erityissäännökset ***I
 Unionin WTO-luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jakaminen Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi ***I
 Torjunta-aineiden lupamenettely unionissa
 Ydinlaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan erityisen rahoitusohjelman perustaminen *
 Keski-Amerikan kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen kauppaa koskevan pilarin täytäntöönpano
 InvestEU-ohjelman perustaminen ***I
 EU:n tilapäinen matkustusasiakirja *
 Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelma vuosiksi 2021–2025 *
 Euroopan keskuspankin vuosikertomus 2017
 Pankkiunionia koskeva vuosikertomus 2018
 EU:n sekä Kolumbian ja Perun välisen kauppasopimuksen täytäntöönpano
 Perusoikeuksien tilanne Euroopan unionissa vuonna 2017

Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) varainhoitovuoden 2016 tilien päättäminen
PDF 107kWORD 44k
Euroopan parlamentin päätös 16. tammikuuta 2019 Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä (2018/2938(RSP))
P8_TA(2019)0015B8-0052/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2016,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 sekä viraston vastauksen(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2016 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 20. helmikuuta 2018 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2016 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05941/2018 – C8-0087/2018),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2018 tekemänsä päätöksen(3), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2016 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajan vastauksen,

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2018 tekemänsä päätöksen(4) evätä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalta vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010(6) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteessä IV olevan 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen alakohdan,

1.  hyväksyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 417, 6.12.2017, s. 79.
(2) EUVL C 417, 6.12.2017, s. 79.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0140.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0406.
(5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1.
(6) EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11.
(7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.


EU:n ja Marokon sopimus Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta (päätöslauselma)
PDF 136kWORD 52k
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 16. tammikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä (10593/2018 – C8-0463/2018 – 2018/0256M(NLE))
P8_TA(2019)0016A8-0478/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10593/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0463/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen,

–  ottaa huomioon 1. syyskuuta 2013 voimaan tulleen EU:n ja Marokon välisen sopimuksen maatalous- ja kalastustuotteita koskevista vastavuoroisista vapauttamistoimenpiteistä eli vapauttamissopimuksen,

–  ottaa huomioon unionin yleisen tuomioistuimen 10. joulukuuta 2015 (asiassa T-512/12) antaman tuomion,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 21. joulukuuta 2016 (asiassa C‑104/16 P) antaman tuomion,

–  ottaa huomioon komission yksiköiden 11. kesäkuuta 2018 laatiman valmisteluasiakirjan SWD(2018)0346, joka liittyy esitykseen neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 1969 tehdyn valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen ja sen 34 ja 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostolle esitetyn pääsihteerin raportin Länsi-Saharan tilanteesta (S/2018/277),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2414 (2018) Länsi-Saharan tilanteesta (S/RES/2414 (2018)),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, erityisesti sen itsehallintoa vailla olevia alueita käsittelevän XI luvun 73 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen V osaston 1 luvun 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan,

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman(1) esityksestä neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön, ulkoasiainvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot ja kalatalousvaliokunnan tarkistuksina esitetyn kannan (A8-0478/2018),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä on historialliset suhteet ja että ne tekevät tiiviisti laajaan kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa otetaan huomioon poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat ja jota vahvistavat sen pitkälle edistyneen maan asema ja molempien osapuolten halukkuus kehittää sitä entisestään;

B.  toteaa, että EU:n ja Marokon välinen vapauttamissopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 2013; toteaa, että Polisario-rintama vei sopimuksen Euroopan unionin tuomioistuimeen 19. marraskuuta 2012 katsoen sen loukkaavan kansainvälistä oikeutta, kun sitä sovelletaan Länsi-Saharan alueeseen;

C.  toteaa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi 10. joulukuuta 2015 neuvoston päätöksen, joka koski vapauttamissopimuksen tekemistä; toteaa, että neuvosto valitti päätöksestä 19. helmikuuta 2016 yksimielisesti;

D.  toteaa, että Euroopan unionin yleinen tuomioistuin totesi 21. joulukuuta 2016 antamassaan tuomiossa, ettei vapauttamissopimus tarjonnut oikeusperustaa Länsi-Saharan sisällyttämiseksi sen soveltamisalaan eikä sitä sen vuoksi voitaisi soveltaa tähän alueeseen;

E.  toteaa, että tuomion 106 artiklan mukaan Länsi-Saharan kansaa on pidettävä sopimukseen nähden ”kolmantena osapuolena” – sovellettaessa perussopimusten suhteellisen vaikutuksen periaatetta – jonka suostumus on saatava sopimuksen soveltamiseksi alueeseen; toteaa tämän vuoksi, että sopimusta ei voida laajentaa koskemaan Länsi-Saharan aluetta ilman lisäsopimusta;

F.  toteaa, että toimijat voivat edelleen harjoittaa tuontia Länsi-Saharasta Euroopan unioniin, mutta 21. joulukuuta 2016 alkaen tältä alueelta tuleviin tuotteisiin ei sovelleta tullietuuksia;

G.  toteaa, että käytettävissä ei ole tarpeeksi tietoja, joiden avulla unionin tulliviranomaiset voisivat määrittää, ovatko Marokon tuomat tuotteet peräisin Länsi-Saharasta, mikä näin ollen estää noudattamasta Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä;

H.  toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen jälkeen neuvosto antoi komissiolle mandaatin muuttaa assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjoja N:o 1 ja N:o 4 niin, että Länsi-Saharan tuotteet voidaan sisällyttää sopimukseen; ottaa huomioon, että niiden sisällyttäminen sopimukseen edellyttää jonkinlaista jäljitettävyyttä, jotta kyseiset tuotteet voidaan tunnistaa;

I.  toteaa, että on välttämätöntä varmistaa, että sopimus on Euroopan unionin tuomioistuimen 21. joulukuuta 2016 asiassa C-104/16 P antaman tuomion mukainen;

J.  toteaa, että komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) kuulivat Brysselissä ja Rabatissa tiettyjä valittuja virkamiehiä ja useita kansalaisyhteiskunnan edustajia ja järjestöjä itsehallintoa vailla olevalta Länsi-Saharan alueelta;

K.  toteaa, että parlamentti piti tarpeellisena mennä ja arvioida tilannetta omakohtaisesti ja saada käsitys ihmisten erilaisista näkemyksistä; muistuttaa myös kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) 2. ja 3. syyskuuta 2018 alueelle tekemästä tiedonhankintamatkasta;

L.  toteaa, että vapauttamissopimuksen muuttaminen tapahtuu laajemmassa poliittisessa ja geopoliittisessa kontekstissa;

M.  toteaa, että alueella on ollut käynnissä konflikti yli 40 vuoden ajan sen jälkeen, kun alue lakkasi olemasta Espanjan siirtomaa;

N.  toteaa, että Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Länsi-Sahara on alue, jonka siirtomaa-asemaa ei ole purettu;

O.  toteaa, että Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2440 (2018) Minurson toimeksiantoa jatkettiin kuudella kuukaudella;

P.  toteaa, etteivät EU ja sen jäsenvaltiot tunnusta Marokon suvereniteettia Länsi-Saharan alueella; toteaa, että Yhdistyneet kansakunnat ja Afrikan unioni tunnustavat Polisario‑rintaman Länsi-Saharan kansan edustajaksi;

Q.  ottaa huomioon, että Yhdistyneet kansakunnat sisällyttää Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevien alueiden luetteloon peruskirjansa 73 artiklan nojalla;

1.  muistuttaa, että Marokko on EU:n etuoikeutettu kumppani eteläisessä naapurustossa ja että EU on luonut sen kanssa vahvan, strategisen ja pitkäaikaisen kumppanuuden, jossa otetaan huomioon poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat sekä turvallisuus- ja muuttoliikekysymykset; korostaa, että Marokolle on annettu pitkälle edistyneen maan asema Euroopan naapuruuspolitiikassa;

2.  korosta pitävänsä tärkeänä, että tällä sopimuksella annetaan takeet kansainvälisen oikeuden, myös ihmisoikeuksien, kunnioittamisesta ja noudattaa Euroopan unionin tuomioistuimen asiaan liittyvää päätöstä;

3.  muistuttaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden SEU 21 artiklan mukaisesta velvoitteesta noudattaa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteita ja kansainvälistä oikeutta; korostaa tässä yhteydessä, että YK:n peruskirjan 1 artiklan 2 kohtaan sisältyy kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen;

4.  muistuttaa, että SEU 21 artiklan mukaisesti unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuteen ja jakamattomuuteen sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen;

5.  korostaa, että tämä sopimus ei tarkoita minkäänlaista Marokon suvereniteetin tunnustamista Länsi-Saharassa, jonka Yhdistyneet kansakunnat luokittelee tällä hetkellä itsehallintoa vailla olevaksi alueeksi ja josta suurta osaa hallitsee Marokon kuningaskunta, ja vaatii, että EU on päättänyt edelleen tukea YK:n toimia, joilla pyritään varmistamaan Länsi-Saharan konfliktiin oikeudenmukainen, kestävä ja molemminpuolisesti hyväksyttävä ratkaisu, jossa Länsi-Saharan kansalle annetaan itsemääräämisoikeus kansainvälisen oikeuden, YK:n peruskirjan ja asiaan liittyvien YK:n päätöslauselmien mukaisesti; toistaa siksi tukevansa täysin Horst Köhleriä, YK:n pääsihteerin henkilökohtaista lähettilästä Länsi-Saharassa, pyrkimyksissä saada osapuolet takaisin YK:n neuvottelupöydän ääreen ratkaisun saavuttamiseksi; kehottaa osapuolia jatkamaan neuvotteluja ilman ennakkoehtoja ja vilpittömässä mielessä; korostaa, että EU:n ja Marokon välisen muutetun vapauttamissopimuksen ratifiointi ei saa millään tavalla vaikuttaa Länsi-Saharan rauhanprosessin tulokseen;

6.  huomauttaa, että Genevessä pidettiin joulukuun alussa Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta konfliktin osapuolten välinen kokous, johon myös Algeria ja Mauritania osallistuivat, ja toivoo, että kokous edistää rauhanprosessin käynnistämistä;

7.  panee merkille kaksi Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiossa asetettua ehtoa, joiden mukaan Länsi-Sahara on mainittava nimenomaisesti sopimustekstissä ja on saatava paikallisen väestön suostumus, sekä neuvoston lisäämän kolmannen ehdon, jonka mukaan on varmistettava, että sopimus hyödyttää paikallista väestöä;

8.  korostaa, kuten komission kertomuksessa todetaan, että näiden osallistavien kuulemisten avulla on toteutettu kaikki kohtuulliset ja toteutettavissa olevat toimet asianomaisen väestön hyväksynnän vahvistamiseksi;

9.  korostaa, että komissio ja EUH ovat koko kuulemisprosessin ajan pitäneet säännöllisesti yhteyttä YK:n pääsihteerin henkilökohtaiseen Länsi-Saharan lähettilääseen;

10.  panee merkille alueen kansan legitiimit edut ja katsoo, että käynnissä olevan konfliktin kunnioitettu ja hyväksytty päätös on edellytyksenä alueen taloudelliselle kehitykselle; on samanaikaisesti vakuuttunut siitä, että länsisaharalaisilla on oikeus kehittyä poliittista ratkaisua odotettaessa;

11.  korostaa erilaisten paikallisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta että jotkin osapuolet ilmaisevat puoltavansa sopimusta puolustamalla oikeuttaan talouskehitykseen, kun taas toisten mielestä poliittisen konfliktin ratkaisu olisi asetettava etusijalle kauppaetuuksien myöntämisen sijaan; panee merkille, että komission ja EUH:n johtamissa osallistavissa kuulemisissa, joihin osallistui useita Länsi-Saharan järjestöjä ja elimiä, enemmistö osallistujista antoi tukensa niille sosioekonomisille hyödyille, joita ehdotetuista tullietuuksista seuraisi;

12.  muistuttaa, ettei Euroopan unionin tuomioistuin kertonut tuomiossaan tarkemmin, kuinka ihmisten suostumus olisi ilmaistava, ja katsoo sen vuoksi, että tähän perusteeseen liittyy vielä jonkin verran epävarmuutta;

13.  toteaa, että sopimus voi johtaa sellaisen sosiaalisen ja kestävän kehityksen edistämiseen, joka vaikuttaa keskeisellä tavalla nykyiseen taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen ja mahdolliseen matalan ja korkean osaamistason työpaikkojen luomiseen paikallistasolla; panee merkille, että noin 59 000 työpaikkaa riippuu viennistä ja että luku vastaa noin kymmentä prosenttia alueen väestöstä;

14.  katsoo, että EU:n tullietuuksilla on ollut myönteinen vaikutus maatalous- ja kalastusalaan ja niiden vientitasoon Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalla alueella; kehottaa kuitenkin varovaisuuteen tarkistettaessa, että nämä tuottavat paikallista lisäarvoa, että niihin sijoitetaan paikallisesti uudelleen ja että paikalliselle väestölle tarjotaan kunnon työmahdollisuudet;

15.  on vakuuttunut siitä, että rauhanprosessin tuloksesta huolimatta paikallisväestö hyötyy talouskehityksestä ja sen heijastusvaikutuksista, jotka koskevat investointeja infrastruktuuriin, työllisyyteen, terveyteen ja koulutukseen;

16.  antaa tunnustusta nykyisille investoinneille useilla aloilla ja pyrkimyksiin kehittää ympäristöä säästävää teknologiaa, kuten uusiutuvia energialähteitä ja meriveden suolanpoistolaitos, mutta korostaa, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa osallisuuden lisääminen kaikissa paikallisen talouden osissa;

17.  antaa tunnustusta länsisaharalaisten ja erityisesti nuorten, joista monet ovat naisia, esittämille liiketoiminta-aloitteille ja korostaa heidän tarvitsevan entistä parempia vientimahdollisuuksia ja oikeusvarmuutta, jotta mahdollistettaisiin lisäinvestoinnit aloilla, joilla työvoiman kysyntä on suurta ja joita ovat muun muassa maa- ja kalatalous sekä infrastruktuuri;

18.  panee merkille Länsi-Saharan strategiset mahdollisuudet toimia koko Afrikan mantereen investointien keskuksena;

19.  varoittaa kielteisistä vaikutuksista, joita aiheutuu, jos Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevan alueen tuotteisiin ei sovelleta tullietuuksia, ja viestistä, joka vastaavasti välittyisi nuoremmalle sukupolvelle, joka investoi tai on halukas investoimaan alueeseen ja sen kehityspotentiaaliin; korostaa, että vaarana on toimien siirtäminen muille alueille, joilla ne nauttisivat etuuskohtelua; toteaa, että komission mukaan tullietuuksien soveltamatta jättäminen voisi heikentää asianomaisten alueiden paikallisväestön taloudellista ja sosiaalista tilannetta;

20.  on vakuuttunut siitä, että EU:n läsnäolo muun muassa tämä sopimuksen kautta on vetäytymistä parempi vaihtoehto, kun on kyse sitoutumisesta ihmisoikeuksien ja yksilönvapauksien edistämiseen ja seurantaan, ja vaatii Marokolta tarkkoja arvioita ja tiivistä vuoropuhelua näistä kysymyksistä;

21.  muistuttaa, että muualla maailmassa kestävään kehitykseen, korkeisiin työ- ja yhteiskuntaelämän normeihin ja ihmisoikeuksiin ei suhtauduta yhtä kunnianhimoisesti ja tähytään uusia kauppamahdollisuuksia, ja toteaa, että EU:n vetäytyessä näiden alueiden vaikutus lisääntyy;

22.  korostaa, että EU:n jatkuvilla toimilla alueella on myönteinen vipuvaikutus alueen kestävään kehitykseen;

23.  korostaa, että oikeusvarmuus on keskeinen tekijä houkuteltaessa kestäviä ja pitkän aikavälin investointeja alueelle ja näin myös paikallisen talouden dynamiikan ja monipuolistamisen kannalta;

24.  palauttaa mieliin, että Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion jälkeen jäsenvaltiot eivät voi lain mukaan soveltaa etuuskohtelua Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalta alueelta tuleviin tuotteisiin, ja katsoo, että talouden toimijoihin vaikuttava oikeudellinen epävarmuus on lopetettava;

25.  on tietoinen ja erittäin huolissaan siitä, että tähän mennessä on ollut äärimmäisen vaikeaa tunnistaa tuotteet, jotka on tuotu Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalta alueelta;

26.  korostaa, että parlamentin kannalta keskeinen vaatimus suostumuksen antamiselle sopimukselle on sen varmistaminen, että käyttöön otetaan mekanismi, jonka avulla jäsenvaltioiden tulliviranomaiset saavat luotettavaa tietoa Länsi-Saharasta peräisin olevista, unioniin tuoduista tuotteista täysin EU:n tullilainsäädännön mukaisesti; painottaa, että tällainen mekanismi tuo saataville yksityiskohtaisia ja eriteltyjä tilastotietoja viennistä hyvissä ajoin; pitää valitettavana, että kesti kauan ennen kuin komissio ja Marokko sopivat tällaisesta mekanismista ja kehottaa komissiota soveltamaan kaikkia käytettävissä olevia korjaavia toimenpiteitä, jos sopimuksen täytäntöönpano ei ole tyydyttävää; kehottaa komissiota esittämään parlamentille vuosittaisen arvioinnin, jossa arvioidaan tämän mekanismin yhdenmukaisuutta EU:n tullilainsäädännön kanssa;

27.  korostaa, että ilman voimassa olevaa sopimusta ja mekanismia, jolla tuotteet voidaan tunnistaa, on mahdotonta tietää, tuleeko EU:n markkinoille tuotteita Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalta alueelta ja kuinka paljon niitä tulee;

28.  painottaa, että EU:n ja Marokon välillä sovitun järjestelyn toteuttaminen vuosittaisesta keskinäisestä tuotetietojen ja -tilastojen vaihdosta kirjeenvaihtona on tarpeen, jotta voidaan arvioida sopimuksen laajuutta ja sen vaikutusta kehitykseen ja paikallisväestöön;

29.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa seuraamaan tiiviisti sopimuksen täytäntöönpanoa ja tuloksia ja raportoimaan havainnoistaan säännöllisesti parlamentille;

30.  kehottaa komissiota tutkimaan, miten kauppaetuuksia voidaan tulevaisuudessa myöntää tehokkaasti koko Länsi-Saharan kansalle;

31.  muistuttaa, että EU ja Marokko ovat alkuperäisen vuoden 2012 sopimuksen määräysten mukaisesti neuvotelleet maataloustuotteiden, jalostettujen maataloustuotteiden sekä kalojen ja kalastustuotteiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojaamisesta kunnianhimoisen ja kattavan sopimuksen, jossa määrätään siitä, että Marokko suojaa EU:n maantieteelliset merkinnät kokonaisuudessaan; muistuttaa myös, että tämän sopimuksen tekomenettely, joka aloitettiin vuonna 2015, keskeytettiin 21. joulukuuta 2016 annetun tuomioistuimen tuomion seurauksena; kehottaa unionia ja Marokkoa jatkamaan tätä menettelyä välittömästi ja palaamaan nopeasti pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppasopimusta koskeviin neuvotteluihin;

32.  korostaa, että eurooppalaiseen puutarhaviljelyalaan vaikuttaa suuresti tiettyjen sellaisten hedelmien ja vihannesten vienti Marokosta EU:hun, joihin sovelletaan maataloustuotteita, jalostettuja maataloustuotteita sekä kaloja ja kalastustuotteita koskevista vastavuoroisista vapauttamistoimenpiteistä 8. maaliskuuta 2012 tehdyssä sopimuksessa määrättyä etuuskohtelua;

33.  korostaa, että kaikkien kolmansien maiden pääsyn EU:n sisämarkkinoille olisi oltava riippuvainen siitä, noudattavatko ne EU:n terveys-, kasvinsuojelu-, jäljitettävyys- ja ympäristösääntöjä ja -vaatimuksia;

34.  pyytää komissiota edistämään sitä, että Marokko ja EU soveltavat samanlaisia toimenpiteitä ja valvontatoimia terveys-, kasvinsuojelu-, jäljitettävyys- ja ympäristövaatimusten sekä alkuperämerkintöjä koskevien sääntöjen alalla reilun kilpailun varmistamiseksi näiden kahden markkina-alueen välillä;

35.  muistuttaa, että ajantasaistetussa sopimuksessa ei muuteta tariffikiintiöitä eikä aiemmin vahvistettua tullietuuskohtelua ja ainoastaan selvennetään sopimuksen maantieteellistä soveltamisalaa eurooppalaisille tuottajille;

36.  kiinnittää huomiota siihen, että osa unioniin kyseiseen sopimukseen sisältyvän etuuskohtelun puitteissa vietävistä hedelmistä ja vihanneksista (muun muassa tomaateista ja meloneista) on peräisin Länsi-Saharan alueelta, ja huomauttaa, että tätä tuotantoa ja vientiä pyritään edelleen kehittämään kunnianhimoisin suunnitelmin;

37.  panee kuitenkin merkille uuteen sopimukseen sisältyvän selvennyksen ja toivoo, että se voisi muodostaa jatkossa selkeän, vakaan kehyksen sopimuksen osapuolille ja asianomaisille talouden toimijoille Välimeren molemmin puolin;

38.  toteaa, että herkkien maataloustuotteiden seuranta sekä kiintiöiden tarkka soveltaminen ovat olennaisen tärkeitä sopimuksen tasapainoisen toiminnan kannalta; muistuttaa, että vuoden 2012 sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevaan 7 artiklaan sisältyy suojalauseke, joka mahdollistaa aiheellisten toimenpiteiden toteuttamisen, jos sopimuksen mukaisia herkkiä maataloustuotteita tuodaan niin suuria määriä, että se aiheuttaa vakavia markkinahäiriöitä ja/tai vakavaa vahinkoa tuotannonalalle; toivoo, että komissio seuraa asianmukaisesti ja laajasti Marokosta ja Länsi-Saharan alueelta peräisin olevien herkkien maataloustuotteiden etuuskohteluun perustuvaa tuontia EU:hun ja että se on edelleen valmis vetoamaan välittömästi edellä mainittuun lausekkeeseen, jos siihen on perusteltua tarvetta;

39.  panee merkille, että asianomaisilla vesillä toimintaa harjoittavilla EU:n kalastusaluksilla on lakisääteinen velvollisuus käyttää alusten satelliittiseurantajärjestelmää (VMS) ja että on pakollista ilmoittaa aluksen sijainti Marokon viranomaisille, minkä ansioista on täysin mahdollista jäljittää alukset ja kirjata tiedot siitä, missä ne harjoittavat kalastustoimintaa;

40.  kehottaa unionia vauhdittamaan toimia, joilla edistetään Maghrebin alueen maiden alueellista yhteistyötä, jolla on väistämättä valtavia myönteisiä vaikutuksia alueelle ja sen ulkopuolelle;

41.  huomauttaa, että EU:lla on strateginen tarve tiivistää ja edistää yhteyksiään Maghrebin alueen maiden kanssa ja kehittää suhteitaan niihin; katsoo, että tässä yhteydessä assosiointia koskevan sopimuksen laajentaminen on tämän strategian looginen osa;

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0017.


EU:n ja Marokon sopimus Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta ***
PDF 107kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. tammikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä (10593/2018 – C8-0463/2018– 2018/0256(NLE))
P8_TA(2019)0017A8-0471/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10593/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisen kirjeenvaihtona tehdyn sopimusluonnoksen (10597/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0463/2018),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman(1), joka ei liity lainsäädäntöön, ehdotuksesta päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen sekä ulkoasiainvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0471/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Marokon hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0016.


EU:n ja Kiinan sopimus WTO:n riitojenratkaisumenettelyssä, asia DS492 – Eräiden siipikarjanlihatuotteiden tariffimyönnytyksiin liittyvät toimenpiteet ***
PDF 107kWORD 43k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. tammikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi asiassa DS492 Euroopan unioni – Eräiden siipikarjanlihatuotteiden tariffimyönnytyksiin liittyvät toimenpiteet – Euroopan unionin ja Kiinan kansantasavallan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (10882/2018 – C8-0496/2018 – 2018/0281(NLE))
P8_TA(2019)0018A8-0472/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10882/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Kiinan kansantasavallan välillä WTO:n riitojenratkaisumenettelyssä DS492 – Eräiden siipikarjanlihatuotteiden tariffimyönnytyksiin liittyvät toimenpiteet – kirjeenvaihtona tehdyksi sopimukseksi (10883/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0496/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A8-0472/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kiinan kansantasavallan hallituksille ja parlamenteille.


Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) ***I
PDF 270kWORD 97k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. tammikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) (COM(2018)0380 – C8-0231/2018 – 2018/0202(COD))
P8_TA(2019)0019A8-0445/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0380),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0231/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön, kansainvälisen kaupan valiokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0445/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. tammikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) siirtymärahastosta (siirtymärahasto) [tark. 1 Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin]

P8_TC1-COD(2018)0202


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 9 ja 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. SEUT 8 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen. [tark. 2]

(2)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(6), jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Kun otetaan huomioon työelämän muuttuvat realiteetit, unionin on oltava valmis nykyisiin ja tuleviin globalisaation ja digitalisaation haasteisiin tekemällä kasvusta entistä osallistavampaa ja parantamalla työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Pilarin kaksikymmentä keskeistä periaatetta rakentuvat kolmen osa-alueen ympärille: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari toimii Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) siirtymärahaston (ESR) yleisenä ohjenuorana, ja unioni voi sen ansiosta toteuttaa asiaankuuluvat periaatteet käytännössä merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä.

(3)  Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät(7) ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”(8). Neuvosto painotti, että on tärkeää saavuttaa kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus) tasapainoisesti ja yhdennetysti. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys EU:n poliittiseen toimintakehykseen, ja unionin on oltava politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautui myönteisesti komission 22 päivänä marraskuuta 2016 antamaan tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseksi sekä kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena muun muassa rahoitusvälineiden kautta.

(4)  Helmikuussa 2018 komissio antoi tiedonannon ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”(9). Tiedonannossa korostetaan, että unionin talousarviosta tuetaan Euroopan ainutlaatuista sosiaalista markkinataloutta. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää parantaa työllistymismahdollisuuksia ja vastata erityisesti digitalisaatioon, automaatioon ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymiseen liittyviin osaamishaasteisiin kunnioittaen täysin vuonna 2015 tehtyä Pariisin ilmastosopimusta, joka hyväksyttiin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa. Talousarvion joustavuus on yksi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen keskeisistä periaatteista. Joustomekanismit ovat edelleen käytössä, jotta unioni voi reagoida oikea-aikaisemmin odottamattomiin tapahtumiin ja jotta voidaan varmistaa, että talousarviovarat käytetään siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan. [tark. 3]

(5)  Valkoisessa kirjassaan Euroopan tulevaisuudesta(10) komissio on huolissaan eristäytymissuuntauksista, niistä epäilyksistä, joita avoimen kaupan hyödyistä yhä useammin esitetään, sekä unionin sosiaalisesta markkinataloudesta yleensä.

(6)  Pohdinta-asiakirjassaan globalisaation hallinnasta(11) komissio pitää kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Vaikka Avoimemmasta kaupasta ja maailman talouksien syvemmästä integraatiosta aiheutuu valtavia yleisiä hyötyjä, näihin on toki hyötyä mutta sen kielteisiin sivuvaikutuksiin on puututtava asianmukaisin keinoin. Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että alati kiihtyvä tekninen kehitys vauhdittaa teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutokset syventävät näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin. Globalisaation ja teknologisten ja ympäristöön liittyvien siirtymien mahdollisia samanaikaisia haittavaikutuksia olisi ennakoitava laajemmin asiaankuuluvassa unionin rakennerahastossa, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussassa (ESR+), jotta liiketoimintaympäristöä ja työvoimaa voidaan mukauttaa paremmin sovittamalla yhteen talouden avautuminen talouskasvu ja tekninen kehitys sekä sosiaalinen suojelu asianmukaisen sosiaalisen suojelun kanssa ja tukemalla aktiivisesti mahdollisuuksia työllistymiseen ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. [tark. 4]

(7)  Pohdinta-asiakirjassaan EU:n rahoituksen tulevaisuudesta(12) komissio korostaa tarvetta vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä. Näin ollen keskeisenä tavoitteena on investoida kestävään kehitykseen, tasa-arvoon, sosiaaliseen osallisuuteen, koulutukseen ja terveyteen. [tark. 5]

(8)  Ilmastonmuutos, globalisaatio ja teknologinen muutos lisäävät todennäköisesti entisestään maailman talouksien välisiä kytköksiä ja niiden keskinäistä riippuvuutta. Työvoiman uudelleenkohdentaminen on olennainen ja välttämätön osa tällaista talouden muutosta. Jotta muutoksen hyödyt jakautuisivat oikeudenmukaisesti, tuen tarjoaminen työttömiksi jääneille työntekijöille ja työttömyysuhan alla eläville on äärimmäisen tärkeää. Unionin tärkeimpiä välineitä näiden työntekijöiden auttamisessa ovat ESR+, jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti, ja siirtymärahasto, jonka tarkoituksena on tarjota tukea merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa reaktiivisesti. ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys”(13) on unionin politiikan väline, jolla luodaan puitteet yritysten rakenneuudistusten ennakoinnissa ja hoidossa käytettäville parhaille käytänteille. Se tarjoaa kattavat puitteet sille, miten talouden sopeuttamisen ja rakenneuudistuksen haasteet ja niiden työllisyyteen ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset olisi huomioitava asianmukaisin poliittisin keinoin. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita käyttämään EU:n ja kansallinen rahoitus siten, että voidaan varmistaa, että rakenneuudistuksen sosiaalisia vaikutuksia, erityisesti työllisyyteen kohdistuvia haittavaikutuksia, voidaan lieventää tehokkaammin. Unionin tärkeimpiä välineitä rakenneuudistuksista kärsivien työntekijöiden auttamisessa ovat Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti, ja EGR, jonka tarkoituksena on tarjota tukea odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa reaktiivisesti. [tark. 6]

(9)  Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006(14) 1 päivänä tammikuuta alkavan ja 2007 31 päivään joulukuuta 2013 ulottuvan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi. EGR perustettiin, jotta unioni voisi osoittaa solidaarisuutta globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille.

(10)  Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 soveltamisalaa laajennettiin vuonna 2009 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 546/2009(15) osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa siten, että siihen sisällytettiin maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena työpaikkansa menettäneet työntekijät.

(11)  Soveltamisalaa laajennettiin asetuksella (EU) N:o 1309/2013(16) 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen ajanjakson kattavan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi kattamaan maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin, jonka takia asetus (EY) N:o 546/2009 annettiin, jatkumisen aiheuttaman vakavan talouden häiriötilan seurauksena tapahtuneiden työpaikkojen menetysten lisäksi minkä tahansa uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin aiheuttamat työpaikkojen menetykset.

(11 a)  Siirtymärahasto-ohjelman olisi oltava näkyvä, ja sen olisi edellytettävä, että tietoja saadaan enemmän ja että ne ovat laadukkaampia, jotta siirtymärahastolle voitaisiin tehdä asianmukainen tieteellinen arviointi ja jotta vältettäisiin kaupan sopeutustukiohjelman toimintaan liittyvät hallinnolliset rajoitukset. [tark. 7]

(12)  Komissio teki EGR:n väliarvioinnin arvioidakseen, miten ja missä määrin EGR saavuttaa tavoitteensa. EGR osoittautui tehokkaaksi, ja sillä saavutettiin korkeampi työttömiksi jääneiden työntekijöiden uudelleenintegrointiaste kuin aiemmalla ohjelmakaudella. Arvioinnissa todettiin myös, että EGR tuottaa eurooppalaista lisäarvoa. Tämä koskee etenkin sen määrällisiä vaikutuksia, mikä tarkoittaa, että EGR:n tuella ei pelkästään lisätä tarjottavien palveluiden määrää ja moninaisuutta vaan myös niiden intensiteettiä. EGR:n toimet ovat lisäksi erittäin näkyviä ja osoittavat toimien tuottaman EU:n lisäarvon suoraan suurelle yleisölle. Useita haasteitakin kuitenkin todettiin. Käyttöönottomenettelyä pidettiin liian pitkänä. Lisäksi monet jäsenvaltiot ilmoittivat ongelmista työntekijävähennyksiin johtanutta tapahtumaa koskevan laajan tausta-analyysin kokoamisessa. Pääasiassa rahoitukseen ja institutionaalisiin valmiuksiin liittyvät syyt estävät niitä jäsenvaltioita, joilla saattaa olla mahdollinen EGR-tapaus, hakemasta tukea. Syynä saattaa kuitenkin olla pelkkä henkilöstön puute – jäsenvaltiot voivat tätä nykyä pyytää teknistä apua ainoastaan, jos niillä on täytäntöönpantavana EGR-tapaus. Koska työntekijävähennyksiä voi tapahtua odottamatta, on tärkeää, että jäsenvaltiot ovat valmiit toimimaan välittömästi ja voivat jättää hakemuksen viipymättä. Joissakin jäsenvaltioissa tarvitaan lisäksi perusteellisempia institutionaalisten valmiuksien kehittämistoimia, jotta varmistettaisiin EGR-tapausten tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano. Erityisesti harvemmin asutuilla alueilla 500 menetetyn työpaikan kynnysarvoa kritisoitiin liian korkeaksi(17).

(13)  Komissio korostaa EGR:llä siirtymärahastolla olevan edelleen tärkeä rooli joustavana rahastona, josta tuetaan työpaikkansa laajamittaisissa rakenneuudistuksissa menettäneitä työntekijöitä ja autetaan heitä löytämään uusi työpaikka mahdollisimman pian. Unionin olisi edelleen tarjottava erityistä kertaluonteista tukea helpottamaan työttömiksi jääneiden työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään korkealaatuiseen ja kestävään palkkatyöhön alueilla, aloilla, toimialueilla tai työmarkkina-alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Kun otetaan huomioon avoimen kaupan, teknologian muutosten, digitalisaation ja automaation tai Yhdistyneen kuningaskunnan eron Euroopan unionista tai vähähiiliseen talouteen siirtymisen kaltaisten muiden tekijöiden vuorovaikutus ja kun näin ollen otetaan huomioon, että on yhä vaikeampaa nimetä yksi tietty työpaikkojen menetykset aiheuttava tekijä, EGR:n siirtymärahaston käytön on olisi tulevaisuudessa perustuttava vain rakenneuudistuksen merkittäviin vaikutuksiin. Koska EGR:n siirtymärahaston tarkoituksena on tarjota tukea kiireellisissä tilanteissa ja odottamattomissa olosuhteissa ja täydentää ESR+:n tarjoamaa ennakoivampaa apua, sen on olisi pysyttävä joustavana erityisvälineenä, joka toimii monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella, kuten komission tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” ja sen liitteessä(18) todetaan. [tark. 8 ja 97]

(13 a)  Euroopan parlamentti toisti monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista 30 päivänä toukokuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa vakaan näkemyksensä siitä, kuinka paljon unionin tärkeimpien politiikkojen toteuttamiseen tarvitaan rahoitusta monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027, jotta ne voisivat täyttää tehtävänsä ja saavuttaa tavoitteensa. Erityisesti se painotti vaatimusta kaksinkertaistaa pk-yrityksille ja nuorisotyöttömyyden torjuntaan monivuotisessa rahoituskehyksessä varattu erityisrahoitus. Se piti hyvinä useita ehdotuksia nykyisten säännösten parantamisesta ja varsinkin erityisvälineiden määrärahojen korotusta ja totesi aikovansa neuvotella muistakin parannuksista aina tarpeen mukaan. [tark. 9]

(14)  Kuten edellä todettiin, jotta säilytettäisiin EGR:n siirtymärahaston eurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävästä rakenneuudistuksesta aiheutuu huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määriteltävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi on asetettava 250 200 menetettyä työpaikkaa neljän kuukauden viiteajanjakson aikana (tai 6 kuukauden kyseisten viiteajanjaksojen aikana alakohtaisissa tapauksissa). Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan luettuina SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia voitaisiin olisi voitava jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi. [tark. 10]

(14 a)  Samalla kun otetaan huomioon toissijaisuusperiaate ja se, että siirtymärahastolle esitettävän tukihakemuksen edellytyksenä on, että rakenneuudistus on vaikutukseltaan merkittävä, siirtymärahastosta olisi pyrittävä osoittamaan solidaarisuutta kaikentyyppisistä ja -kokoisista yrityksistä irtisanotuille työntekijöille. [tark. 11]

(14 b)  Siirtymärahaston olisi säilyttävä unionin erityisvälineenä, jonka avulla voidaan reagoida tilanteisiin, joista aiheutuu merkittäviä rakenneuudistuksia unionin työmarkkinoilla. Unionin olisi kuitenkin edelleen etsittävä kestävämpiä tapoja sellaisista rakenteellisista muutoksista ja haasteista selviämiseksi, jotka vaikuttavat työmarkkinoihin ja johtavat jäsenvaltioissa tällaisiin tilanteisiin. [tark. 12]

(15)  Jotta unioni voisi ilmaista solidaarisuutensa työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, yksilöllisten palvelujen paketin ja sen täytäntöönpanon kustannusten yhteisrahoitusosuuden olisi oltava yhtä suuri kuin ESR+:n yhteisrahoitusosuus kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa.

(16)  Komission olisi toteutettava se osa unionin talousarviosta, joka on osoitettu EGR:lle siirtymärahastolle, hallinnoimalla sitä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero](19), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun EGR:n siirtymärahaston toteuttamisessa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

(17)  Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) yhteydessä Dublinissa toimiva Euroopan muutoksenseurantakeskus avustaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimalla laadullisia ja määrällisiä analyysejä kehityssuuntien, kuten globalisaation kehityssuuntien, teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten ja rakenneuudistusten, arvioinnin ja EGR:n siirtymärahaston varojen käytön arvioinnin helpottamiseksi. Tällaisiin analyyseihin olisi sisällytettävä riittävästi eriteltyjä tietoja erityisesti sukupuolinäkökohdista, jotta sukupuolten epätasa-arvoa voitaisiin torjua tehokkaammin. [tark. 13]

(17 a)  Eurofoundin Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineellä (ERM) seurataan kansallisten yhteyshenkilöiden verkoston avulla reaaliaikaisesti raportointia koko unionin alueella tapahtuvista laajamittaisista rakenneuudistuksista. ERM on siirtymärahastolle hyvin tärkeä, ja sillä olisi avustettava siirtymärahaston toimintaa erityisesti auttamalla tunnistamaan mahdolliset toimia edellyttävät tapaukset varhaisessa vaiheessa. [tark. 14]

(18)  Työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, joiden työskentely on loppunut, pitäisi voida hyötyä EGR:stä siirtymärahastosta tasapuolisesti työsopimuksen tai -suhteen tyypistä riippumatta. Tätä asetusta sovellettaessa olisi EGR:n siirtymärahaston mahdollisina edunsaajina sen vuoksi pidettävä työttömiksi jääneitä työntekijöitä sekä heidän työsuhteensa tyypistä ja kestosta riippumatta ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut. [tark. 15]

(19)  EGR:n Siirtymärahaston rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja yksilöllisiin palveluihin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin korkealaatuiseen ja kestävään palkkatyöhön tulevaisuuteen suuntautuneella toimialalla, joka on joko entisellä toimialalla edunsaajan entinen toimiala tai sen ulkopuolella ulkopuolinen toimiala, mutta lisäksi sillä olisi pyrittävä edistämään itsenäistä ammatinharjoittamista ja yritysten, myös osuuskuntien, perustamista. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Tarvittaessa olisi kuitenkin tuettava myös työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuutta, jotta autettaisiin heitä löytämään uusi työpaikka muualta. Erityistä huomiota on olisi kiinnitettävä digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja tarvittaessa työhön liittyvien sukupuolistereotypioiden poistamiseen. Rahassa maksettavien avustusten sisällyttämistä yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin olisi rajoitettava. Rahoitustuella ei saisi korvata vaan sillä olisi täydennettävä toimenpiteitä, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella jäsenvaltioiden ja/tai yritysten vastuulle. Yrityksiä voitaisiin kannustaa olisi kannustettava osallistumaan EGR:stä siirtymärahastosta tuettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen. [tark. 16]

(19 a)  Pannessaan täytäntöön ja suunnitellessaan yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien uudelleenintegroitumista, jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä digitaalistrategiaa ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa ja parannettava niiden tavoitteiden kohdentamista, jotta voitaisiin puuttua tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) aloilla vallitsevaan huomattavaan eroon sukupuolten välillä edistämällä naisten uudelleenkoulutusta ja -pätevöitymistä tieto- ja viestintätekniikan alalle sekä STEM-aloille. Pannessaan täytäntöön ja suunnitellessaan yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia jäsenvaltioiden olisi myös vältettävä yhden sukupuolen valta-aseman kasvattamista sellaisilla toimialoilla ja sektoreilla, joilla tilanne on ollut perinteisesti tällainen. Heikommin edustetun sukupuolen edustuksen lisääminen eri aloilla, kuten talouden ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla sekä STEM-aloilla, edistäisi sukupuolten palkka- ja eläke-erojen pienentämistä. [tark. 17]

(20)  Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia kootessaan jäsenvaltioiden olisi keskityttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri määrä kaikki toimenpiteisiin osallistuvista edunsaajista integroituu osallistuvat edunsaajat integroituvat uudelleen korkealaatuiseen ja kestävään palkkatyöhön mahdollisimman pian rahoitustuen toteutusta koskevan loppukertomuksen toimittamisen määräpäivää edeltävän kuuden seitsemän kuukauden jakson kuluessa. Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi otettava tarvittaessa huomioon työntekijöiden vähentämisen taustalla olevat syyt sekä ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin olisi oltava yhteensopiva ilmastomyötäiseen ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymisen kanssa. [tark. 18]

(21)  Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin edunsaajiin, mukaan luettuina vammaiset henkilöt, omaistensa huoltajina toimivat henkilöt, nuoret ja ikääntyneet työttömät henkilöt, henkilöt, joilla on alhainen koulutustaso, maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja köyhyysvaarassa olevat henkilöt, kun ne suunnittelevat aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia, koska näillä ryhmillä on erityisiä vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta, jotka kuuluvat unionin perusarvoihin ja jotka on sisällytetty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, olisi noudatettava ja edistettävä EGR:n siirtymärahaston toteutuksen yhteydessä. [tark. 19]

(21 a)  Maaliskuun 2007 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana komissio vastaanotti 21 jäsenvaltiolta 148 EGR:n yhteisrahoitusta koskevaa pyyntöä, joiden kokonaismäärä oli lähes 600 miljoonaa euroa ja joiden tarkoituksena oli auttaa 138 888:aa työttömäksi jäänyttä työntekijää ja 2 944:ää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa henkilöä. [tark. 20]

(22)  Jotta edunsaajia voitaisiin tukea tehokkaasti ja nopeasti, jäsenvaltioiden olisi kaikin keinoin ja kiireellisesti pyrittävä jättämään täydellisiä hakemuksia hakiessaan EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea ja unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin arvioimaan ne nopeasti. Jos komissio tarvitsee lisätietoja hakemuksen arvioimiseksi, lisätietojen toimittaminen olisi rajattava ajallisesti. [tark. 21]

(22 a)  Tämän asetuksen täytäntöönpanon ja tavoitteiden edistämiseksi siirtymärahastoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia olisi tehtävä paremmin tunnetuksi erityisesti jäsenvaltioiden asiasta vastaavien viranomaisten tasolla. [tark. 22]

(22 b)  Komission olisi autettava kansallisia ja alueellisia viranomaisia tuen hakemisessa luomalla erillinen neuvontapalvelu, joka antaisi yleisiä tietoja ja selityksiä menettelyistä ja siitä, kuinka hakemus jätetään. Neuvontapalvelun olisi asetettava saataville vakiolomakkeita tilastointia ja jatkoanalyyseja varten. [tark. 23]

(23)  Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille hakemuksen käsittelyn edistymisestä ja pidettävä ne mukana toteutusprosessissa. [tark. 24]

(24)  Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti EGR:n siirtymärahaston rahoitustuella ei pitäisi voida korvata vaan sillä pitäisi pikemminkin mahdollisuuksien mukaan täydentää tukitoimenpiteitä, joita voidaan suunnata edunsaajille unionin rahastoista tai muista unionin politiikoista tai ohjelmista. Siirtymärahaston rahoitustuella ei myöskään voida korvata kansallisia toimenpiteitä tai toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella kuuluvat irtisanovien yritysten vastuulle, vaan sillä olisi sen sijaan luotava todellista eurooppalaista lisäarvoa. [tark. 25]

(25)  Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että koko niiden alueella, myös maaseudulla, voidaan todella saada tietoa siirtymärahastosta. Komission olisi erityisesti edistettävä olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakamista, tehtävä siirtymärahaston tukikelpoisuusvaatimuksia ja hakumenettelyjä tunnetuksi ja lisättävä rahaston tunnettuutta unionin kansalaisten ja erityisesti työntekijöiden keskuudessa. EGR-tapauksiin Siirtymärahastotapauksiin ja niistä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia varten olisi annettava erityisiä säännöksiä. [tark. 26]

(26)  Tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi menot olisi katsottava tukikelpoisiksi joko siitä päivästä, jona jäsenvaltio ryhtyy tarjoamaan yksilöllisiä palveluja, tai siitä päivästä, jona jäsenvaltiolle aiheutuu hallintomenoja EGR:n siirtymärahaston toteutuksesta.

(27)  EGR:ää Siirtymärahastoa koskevaan budjettikohtaan olisi otettava vuotuisessa talousarviomenettelyssä riittävästi maksumäärärahoja, jotta katetaan tarpeet, joita ilmenee etenkin kunkin vuoden ensimmäisinä kuukausina, kun määrärahojen siirto muista budjettikohdista on erityisen vaikeaa.

(27 a)  Siirtymärahastoa koskevasta budjettikohdasta olisi asetettava vuotuisessa talousarviomenettelyssä saataville riittävä määrä maksumäärärahoja, jotta katetaan tarpeet, joita syntyy erityisesti kunkin vuoden ensimmäisten kuukausien aikana, jolloin muista budjettikohdista voidaan tehdä määrärahasiirtoja erityisen rajoitetusti. [tark. 27]

(28)  [Monivuotisessa rahoituskehyksessä ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta … päivänä …kuuta ... tehdyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa(20), jäljempänä ’toimielinten välinen sopimus’, määritetään EGR:n siirtymärahaston talousarviokehys].

(29)  Edunsaajien edun vuoksi tukea olisi asetettava saataville mahdollisimman pian ja tehokkaasti. Jäsenvaltioiden ja EGR:n siirtymärahaston päätöksentekoprosessiin osallistuvien unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta varmistetaan EGR:n siirtymärahaston varojen käyttöönottamista koskevien päätösten sujuva ja nopea hyväksyminen. Tämän vuoksi budjettivallan käyttäjä päättää tulevaisuudessa komission esittämistä määrärahasiirtopyynnöistä, eikä EGR:n varojen käyttöönottoa koskevaa komission ehdotusta enää edellytetä. [erillinen äänestys]

(30)  Jos yritys lopettaa toimintansa, työttömiksi jääneitä työntekijöitä voidaan auttaa jatkamaan joitakin tai kaikkia entisen työnantajansa toimintoja, ja tämän mahdollistamiseksi jäsenvaltio, jossa yritys sijaitsee, voi asettaa kiireellisesti tarvittavat varat ennakkoon saataville. [tark. 29]

(31)  Jotta Euroopan parlamentti voisi harjoittaa poliittista valvontaa ja komissio voisi jatkuvasti seurata EGR:n siirtymärahaston tuella saatuja tuloksia, jäsenvaltioiden olisi toimitettava siirtymärahaston toteuttamisesta loppukertomus EGR:n toteuttamisesta, jonka olisi oltava selkeiden seurantavaatimusten mukainen ja johon olisi sisällytettävä tietoja edunsaajiin liittyvistä jatkotoimista sekä sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvien vaikutusten arviointi. [tark. 30]

(32)  Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin vastattava rahoitustuen toteuttamisesta sekä unionin rahoituksella tuettujen toimien hallinnoinnista ja valvonnasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012, jäljempänä ’varainhoitoasetus’,(21) tai sen seuraaja-asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi esitettävä selvitys EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen käytöstä. Kun otetaan huomioon EGR-siirtymärahaston toimenpiteiden lyhyt täytäntöönpanokausi, raportointivelvollisuuksien olisi oltava EGR- siirtymärahaston tukitoimien erityisluonteen mukaisia.

(32a)  Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tehokkaita viestintätoimia jakaakseen tietoa siirtymärahastolta saadusta rahoitustuesta, korostettava unionilta saadun rahoituksen alkuperää ja parannettava unionin siirtymärahaston kautta rahoittamien toimien näkyvyyttä. [tark. 31]

(33)  Jäsenvaltioiden olisi lisäksi ehkäistävä sääntöjenvastaisuuksia, joihin kuuluvat myös edunsaajien tekemät petokset, sekä havaittava ja käsiteltävä ne tehokkaasti. Erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(22) ja neuvoston asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95(23) ja 2185/96(24) nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939(25) nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(26) mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki unionin rahoitusta saavat henkilöt ja yhteisöt toimivat täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myöntävät komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistavat, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista, petokset mukaan luettuina, ja niiden johdosta toteutetuista jatkotoimenpiteistä sekä OLAFin tutkimusten jatkotoimenpiteistä.

(34)  Varainhoitoasetuksen, asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013, asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95, asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksen (EU) 2017/1939 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(36)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(27) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

(37)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, ohjelmasta edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista kaikessa unionin politiikassa ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita ilmastotavoitteiden saavuttamista vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja siihen, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Rahaston valmistelun ja toteutuksen kuluessa kartoitetaan asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston arvioinnin yhteydessä. [tark. 32]

(38)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(39)  Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää työvoimalta tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi oltava kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin pakollinen horisontaalinen osa ja sen tavoitteena olisi oltava naisten osuuden lisääminen STEM-ammateissa, [tark. 33]

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan globalisaatiorahasto siirtymärahasto, jäljempänä ’EGR siirtymärahasto’.

Siinä vahvistetaan EGR:n siirtymärahaston tavoitteet, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt ja perusteet, mukaan luettuina jäsenvaltioiden tekemät hakemukset EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen saamiseksi 7 artiklassa tarkoitettuihin edunsaajiin kohdistuvia toimenpiteitä varten. [tark. 34]

2 artikla

Tehtävä

EGR edistää globalisaation Siirtymärahaston tavoitteena on tukea globalisaatiosta ja teknologisista ja teknisen kehityksen hyötyjen suotuisampaa jakautumista ympäristöön liittyvistä muutoksista johtuvia sosioekonomisia muutoksia auttamalla työttömiksi jääneitä työntekijöitä sopeutumaan rakenneuudistukseen edistämällä vaihtoehtoista, kestävää työllisyyttä. Siirtymärahasto on reaktiivisesti toimiva hätärahasto, joka edistää oikeudenmukaista siirtymää. Siirtymärahasto edistää näin EGR edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nojalla määriteltyjen periaatteiden toteuttamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta alueiden ja jäsenvaltioiden välillä. [tark. 35]

3 artikla

Tavoitteet

1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on osoittaa solidaarisuutta 5 artiklassa artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettujen odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneille työntekijöille heidän työsuhteensa tyypistä tai kestosta riippumatta ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, sekä tarjota heille taloudellista tukea uudelleentyöllistämistoimenpiteisiin. [tark. 36]

2.  EGR:n Siirtymärahaston erityistavoitteena on tarjota apua ja tukea odottamattomissa työntekijöille työmarkkinoille uudelleen integroitumista varten merkittävissä rakenneuudistuksissa ja eritoten niissä, jotka aiheutuvat globalisaatioon liittyvistä haasteista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, rahoitus- tai talouskriiseistä tai ,Yhdistyneen kuningaskunnan erosta Euroopan unionista, vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta tai , automaatiosta ja teknologisesta muutoksesta. Erityisesti painotetaan toimenpiteitä, joilla autetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa. [tark. 37 ja 98]

4 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)  ’työttömäksi jääneellä työntekijällä’ hänen työsuhteensa tyypistä tai kestosta riippumatta työntekijää, jonka työsuhde päättyy ennenaikaisesti työntekijöiden vähentämisen kautta tai jonka sopimusta ei uusita taloudellisista syistä; [tark. 38]

b)  ’itsenäisellä ammatinharjoittajalla’ henkilöä, joka työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää;

c)  ’edunsaajalla’ henkilöä, joka osallistuu EGR:n siirtymärahaston yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin;

d)  ’sääntöjenvastaisuudella’ mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön rikkomista, joka johtuu EGR:n siirtymärahaston toteuttamiseen osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi.

5 artikla

Toimintakriteerit

1.  Jäsenvaltiot voivat hakea EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työttömiksi jääneisiin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin tässä artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

2.  EGR:n Siirtymärahaston rahoitustukea myönnetään merkittävissä rakenneuudistuksissa, joilla on seuraavanlaiset seuraukset:

a)  yli 250:n vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuuden kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yhdessä yrityksessä, mukaan luettuna tapaukset, joissa työskentelyn loppuminen koskee yrityksen toimittajia tai jatkojalostajia; [tark. 39]

b)  yli 250:n vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen kuuden yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka kaikki toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS 2 -tason vierekkäisellä alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat kahdella alueista yhteensä yli 250 vähintään 200 työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan; [tark. 40]

c)  yli 250:n vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla tai eri talouden alalla ja sijaitsevat samalla NUTS 2 -tason alueella. [tark. 41]

3.  Pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, myös erityisesti kun on kyse hakemuksista, joissa on mukana pk-yrityksiä, jos hakijajäsenvaltio esittää näistä seikoista asianmukaisen selvityksen, tämän artiklan mukaista rahoitustukea koskeva hakemus voidaan kelpuuttaa, vaikka 1 kohdan a, b tai c alakohdassa asetetut ehdot eivät täyty kokonaan, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen työllisyystasoihin ja paikalliseen tai alueelliseen tai kansalliseen talouteen. Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä, mikä 1 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä toimintakriteereistä ei täyty kokonaan. Poikkeuksellisissa olosuhteissa myönnettävien tukien yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 15 prosenttia EGR:n siirtymärahaston vuotuisesta enimmäismäärästä. [tark. 42]

4.  Siirtymärahaston tukea ei voida ottaa käyttöön, kun työntekijät irtisanotaan jäsenvaltion tekemien sellaisten määrärahojen leikkausten seurauksena, jotka vaikuttavat ensisijaisesti julkisesta rahoituksesta riippuvaisiin aloihin. [tark. 43]

6 artikla

Työttömiksi jääneiden ja työskentelyn loppumisen laskeminen

1.  Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä menetelmä, jota käytetään 4 artiklassa määriteltyjen työttömäksi työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien määrän laskemisessa 5 artiklaa artiklan 1–3 kohtaa sovellettaessa. [tark. 44]

2.  Hakijajäsenvaltion on laskettava 1 kohdassa tarkoitettu määrä yhdestä seuraavista ajankohdista:

a)  päivä, jona työnantaja neuvoston direktiivin 98/59/EY(28) 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoittaa kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle suunnitelluista joukkovähentämisistä;

b)  päivä, jona työnantaja antaa yksilöllisen ilmoituksen työntekijän irtisanomisesta tai työsopimuksen päättämisestä;

c)  päivä, jona työsopimus päättyy tosiasiallisesti tai jona sen voimassaolo päättyy;

d)  päivä, jona toimeksianto käyttäjäyrityksessä päättyy; tai

e)  kun kyse on itsenäisestä ammatinharjoittajasta, päivä, jona toiminta lakkaa kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisten määräysten mukaisesti määriteltynä.

Edellä a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hakijajäsenvaltion on toimitettava komissiolle lisäksi tiedot tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisten vähentämisten todellisesta määrästä, ennen kuin komissio saattaa arviointinsa päätökseen.

7 artikla

Tukeen oikeutetut edunsaajat

Hakijajäsenvaltio voi tarjota EGR:n siirtymärahaston tuella yhteisrahoitetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin 8 artiklan mukaisesti tukeen oikeutetuille edunsaajille, joita voivat olla

a)  työttömiksi jääneet työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut, laskettuina 6 artiklan mukaisesti 5 artiklassa artiklan 1–3 kohdassa säädettyjen viiteajanjaksojen kuluessa; [tark. 45]

b)  työttömiksi jääneet työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut, laskettuina 6 artiklan mukaisesti 5 artiklassa säädettyjen viiteajanjaksojen ulkopuolella; eli 6 kuukautta ennen viiteajanjakson alkamista tai viiteajanjakson päättymisen ja sen päivän välisenä aikana, joka edeltää sitä päivää, jona komissio saattaa arviointinsa päätökseen.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien katsotaan olevan oikeutettuja tukeen edellyttäen, että viiteajanjaksona tapahtuneiden vähentämisten selkeä syy-yhteys niihin johtaneeseen tapahtumaan voidaan osoittaa.

Poiketen siitä, mitä 5 artiklassa säädetään, hakijajäsenvaltiot voivat tarjota siirtymärahaston tuella yhteisrahoitettuja yksilöllisiä palveluja sellaisille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville henkilöille, jotka ovat hakemuksen jättämispäivänä alle 25-vuotiaita tai, jos jäsenvaltiot näin päättävät, alle 30-vuotiaita ja joiden määrä on enintään yhtä suuri kuin kohteena olevien edunsaajien määrä siten, että etusijalle asetetaan työntekijävähennysten kohteeksi joutuneet henkilöt tai henkilöt, joiden työskentely on loppunut, edellyttäen, että ainakin jotkin 4 artiklan mukaisista vähennyksistä on tehty NUTS 2 -tason alueilla. [tark. 46]

8 artikla

Tukikelpoiset toimenpiteet

1.  EGR:n Siirtymärahaston rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka ovat osa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jossa ovat osallisina ammattijärjestöt ja/tai työntekijöiden edustajat ja jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työttömiksi jääneiden henkilöiden integroitumista uudelleen korkealaatuiseen ja kestävään palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. [tark. 47]

Digiteollisella aikakaudella ja resurssitehokkaassa taloudessa tarvittavien taitojen jakaminen on kunkin tarjottavan yksilöllisten koulutuksen ja/tai yksilöllisten palvelujen paketin pakollinen horisontaalinen osa. Koulutuksen taso on mukautettava edunsaajan pätevyyksiin, taitoihin ja tarpeisiin erityistarpeisiin. [tark. 48]

Yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin voivat kuulua etenkin seuraavat:

a)  räätälöity koulutus ja uudelleenkoulutus, mukaan luettuina tieto- ja viestintätekniset taidot ja muut digitaalisella aikakaudella vaadittavat taidot, todistus hankitusta kokemuksesta, yksilöllinen työnhakuneuvonta, ammatinvalinnanohjaus, neuvontapalvelut, mentorointi, työnvälityspalvelut, yrittäjyyden edistäminen, tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla sekä yhteistyötoimet; [tark. 49]

b)  erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset, työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, liikkuvuusavustukset sekä, lastenhoitotuet, koulutus- tai toimeentuloavustukset, myös mukaan lukien avustukset hoitajille ja työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, mukaan lukien kannustimet, joilla työttömiksi jääneille työntekijöille tarjotaan joustavia työjärjestelyjä. [tark. 50]

Edellä b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannukset saavat eivät saa olla enintään yli 35 prosenttia tässä kohdassa lueteltujen yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. [tark. 51]

Itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, oman yrityksen, mukaan lukien osuuskunnan, perustamiseen tai yrityksen toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla tehtävät investoinnit saavat eivät saa olla enintään 20 000 yli 25 000 euroa työttömäksi jäänyttä työntekijää kohden. [tark. 52]

Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa, ja sen on myös keskityttävä digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja otettava huomioon kysyntä paikallisilla työmarkkinoilla sekä mahdollisuus uudelleenintegroida työntekijöitä heidän edellisen työpaikkansa ammattialalle, jolla suuri rakenneuudistus on luonut tarpeen uusille tai lisätaidoille ja jolla olemassa olevia taitoja voidaan hyödyntää tehokkaimmin. [tark. 53]

2.  EGR:stä Siirtymärahastosta ei myönnetä rahoitustukea seuraaviin:

a)  edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, joiden osalta ei ole ehtona kohteena olevien edunsaajien aktiivinen osallistuminen työnhakuun tai koulutukseen;

b)  toimenpiteet, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle;

b a)  toimenpiteet, joilla kannustetaan erityisesti sellaisia työntekijöitä, jotka ovat epäedullisessa asemassa tai joilla on suurempi köyhyysriski, ja ikääntyneitä työntekijöitä jäämään tai palaamaan työmarkkinoille; [tark. 54]

b b)  toimenpiteet, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan jäsenvaltioiden vastuulla. [tark. 55]

EGR:n Siirtymärahaston tukemat toimenpiteet eivät missään olosuhteissa korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. [tark. 56]

3.  Palvelujen koordinoitu paketti on laadittava yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa ja/tai työmarkkinaosapuolten kanssa. [tark. 57]

4.  Hakijajäsenvaltion aloitteesta EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea voidaan myöntää valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin.

9 artikla

Hakemukset

1.  Hakijajäsenvaltion on jätettävä komissiolle hakemus 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona 5 artiklan 2 tai 3 kohdassa säädetyt kriteerit täyttyvät.

2.  Kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä tai tapauksen mukaan siitä päivästä, jolloin komissiolla on hallussaan hakemuksen käännös, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi, komissio ilmoittaa hakemuksen vastaanottamisesta ja ilmoittaa jäsenvaltiolle mahdollisista lisätiedoista, joita se tarvitsee hakemuksen arvioimiseksi. [tark. 58]

3.  Komissio antaa jäsenvaltioille niiden pyynnöstä teknistä apua menettelyn alkuvaiheessa. Jos komissio pyytää lisätietoja, jäsenvaltion on vastattava pyyntöön kymmenen työpäivän kuluessa sen päivämäärästä. Komissio pidentää kyseistä määräaikaa kymmenellä työpäivällä asianomaisen jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä. [tark. 59]

4.  Jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella komissio saattaa päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämistä koskevat edellytykset, 60 40 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen tai tapauksen mukaan sen käännöksen vastaanottamisesta. Jos komissio poikkeuksellisesti ei pysty noudattamaan tätä määräaikaa, se esittää voi saada 20 työpäivää lisäaikaa esittämällä ennakkoon kirjallisen selityksen, jossa perustellaan viivästyksen syistä syyt, ja toimittaa selityksen kyseiselle jäsenvaltiolle. [tark. 60]

5.  Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)  arvio vähennettyjen työntekijöiden määrästä 6 artiklan mukaisesti, mukaan lukien laskutapa;

b)  vahvistus siitä, että irtisanova yritys, joka on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen, on noudattanut kaikkia työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvannut työntekijänsä asianmukaisesti; [tark. 61]

b a)   selkeä ilmoitus toimista, joita jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet työttömiksi jääneiden työntekijöiden auttamiseksi, ja siirtymärahastosta pyydettyjen varojen täydentävästä luonteesta, koska kansallisilla tai alueellisilla viranomaisilla ei ole käytettävissään tarpeeksi resursseja; [tark. 62]

b b)   yleiskatsaus unionin rahoitukseen, jota työntekijöitä vähentänyt yritys on jo saanut joukkovähentämisiä edeltävien viiden vuoden aikana; [tark. 63]

c)  lyhyt kuvaus työntekijöiden vähentämisten taustalla olevista tapahtumista;

d)  tapauksen mukaan irtisanovien yritysten, toimittajien ja jatkojalostajien ja toimialojen yksilöinti sekä kohteena olevien edunsaajien ryhmät eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;

e)  työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai , kansalliseen tai tarvittaessa rajat ylittävään talouteen ja työllisyyteen; [tark. 64]

f)  yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin ja siihen liittyvien menojen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan luettuina erityisesti kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia, matalan osaamistason, ikääntyneitä ja nuoria sekä epäsuotuisien alueiden edunsaajia koskevia työllisyysaloitteita; [tark. 65]

g)  selvitys siitä, missä määrin muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen suositukset on otettu huomioon ja kuinka yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti täydentää muista kansallisista lähteistä tai unionin rahastoista rahoitettuja toimia, sekä tiedot toimenpiteistä, jotka ovat asianomaisille irtisanoville yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan;

h)  kohteena olevien edunsaajien hyväksi tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kunkin osan sekä mahdollisten valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien ennakoitu talousarvio;

i)  arviointia varten ohjeelliset tapauskohtaiset tavoitteet, jotka jäsenvaltio on määritellyt edunsaajien uudelleentyöllistymisasteen osalta 6 kuukauden kuluttua täytäntöönpanokauden päättymisestä;

j)  päivämäärät, jolloin yksilölliset palvelut kohteena oleville edunsaajille ja 8 artiklassa tarkoitetut toimet EGR:n siirtymärahaston toteuttamiseksi aloitettiin tai on määrä aloittaa;

k)  menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten tai mahdollisten muiden asiaan liittyvien sidosryhmien kuulemiseksi;

l)  lausunto, jossa vahvistetaan haetun EGR-siirtymärahaston tuen olevan unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista, sekä lausunto, jossa esitetään pääpiirteittäin, miksi yksilöllisten palvelujen koordinoidulla paketilla ei korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle;

m)  kansallisen ennakko- tai yhteisrahoituksen ja tarvittaessa muun yhteisrahoituksen lähteet;

m a)  lausunto, jonka mukaan ehdotetut toimet täydentävät rakennerahastoista rahoitettavia toimia ja kaksinkertainen rahoitus estetään. [tark. 66]

10 artikla

Täydentävyys, vaatimustenmukaisuus ja koordinointi

1.  EGR:n Siirtymärahaston rahoitus ei saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuulle kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla.

2.  Kohteena oleville edunsaajille annettavan tuen on täydennettävä jäsenvaltioiden toimenpiteitä kansallisella, alueellisella ja , paikallisella ja tarvittaessa rajat ylittävällä tasolla, unionin rahastoista ja ohjelmista yhteisrahoitettavat toimenpiteet mukaan lukien, muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevassa EU:n laatukehyksessä esitettyjen suositusten mukaisesti. [tark. 67]

3.  EGR:n Siirtymärahaston rahoitustuen määrä on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen solidaarisuuden osoittamiseksi ja väliaikaisen, kertaluonteisen tuen antamiseen antamiseksi kohteena oleville edunsaajille. EGR:stä Siirtymärahastosta tuettavien toimenpiteiden on oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön, valtiontukisäännöt mukaan luettuina, mukaisia. [tark. 68]

4.  Komissio ja hakijajäsenvaltio varmistavat omien vastuualueidensa mukaisesti unionin rahastoista ja ohjelmista myönnettävän tuen koordinoinnin. [tark. 69]

5.  Hakijajäsenvaltion on varmistettava, että EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea saaviin erityisiin toimenpiteisiin ei saada tukea muista unionin rahoitusvälineistä.

11 artikla

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja syrjimättömyys

Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä sukupuolinäkökulman mukaan ottamista edistetään EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen toteuttamisen eri kaikissa asianmukaisissa vaiheissa ja että ne myös kuuluvat kaikkiin näihin vaiheisiin erottamattomasti. [tark. 70]

Komissio ja jäsenvaltio toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet kaikenlaisen sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi EGR:n siirtymärahaston tuen saatavuuden osalta ja sen toteuttamisen eri vaiheissa.

12 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

1.  Komission aloitteesta enintään 0,5 prosenttia EGR:n siirtymärahaston vuotuisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää sen tuen toteuttamiseen liittyvään tekniseen liittyvän teknisen ja hallinnolliseen apuun hallinnollisen avun rahoittamiseen, kuten valmistelu-, seuranta-, tiedonkeruu-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, mukaan luettuina yritysten tietotekniikkajärjestelmät, viestintätoimet ja EGR:n siirtymärahaston näkyvyyttä lisäävät toimet, sekä muihin hallinnollisen ja teknisen tuen toimenpiteisiin. Synergioita ERM:n kaltaisten rakenneuudistusten vakiintuneiden seurantajärjestelmien kanssa on vahvistettava. Tällaiset toimenpiteet voivat kattaa tulevat ja aikaisemmat ohjelmakaudet. [tark. 71]

2.  Jollei 1 kohdassa säädetystä enimmäismäärästä muuta johdu, komissio esittää teknistä apua koskevien määrärahojen siirtämistä asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti.

3.  Komissio toteuttaa teknisen avun omasta aloitteestaan suoran tai välillisen hallinnoinnin avulla varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan] mukaisesti.

Jos komissio hallinnoi teknistä apua välillisesti, se huolehtii, että menettely, jonka nojalla kolmannelle osapuolelle osoitetut tehtävät toteuttava osapuoli nimetään, on avoin, ja tiedottaa kaikille siirtymärahaston sidosryhmille, myös Euroopan parlamentille, tähän tarkoitukseen valitusta alihankkijasta. [tark. 72]

4.  Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, EGR:n siirtymärahaston käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan, mukaan lukien neuvontapalvelun käyttöön ottaminen. Komissio tarjoaa myös tietoa ja selkeää ohjeistusta EGR:n siirtymärahaston käytöstä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille. Ohjaustoimenpiteisiin voi sisältyä myös erityistyöryhmien perustaminen silloin, kun jossakin jäsenvaltiossa esiintyy vakavia taloudellisia häiriötiloja. [tark. 73]

13 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Jäsenvaltioiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kohteena olevat edunsaajat, paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rahoituksesta saatava unionin lisäarvo tuodaan esiin, ja niiden on autettava komissiota tietojenkeruussa talousarvion avoimuuden lisäämiseksi. [tark. 74]

Jäsenvaltioiden on käytettävä EU:n tunnusta [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteen VIII] mukaisesti ja esitettävä yksinkertainen maininta rahoituksesta (”Euroopan unionin rahoittama/yhteisrahoittama”).

2.  Komissio ylläpitää ja päivittää säännöllisesti kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä käytettävissä olevia verkkosivuja, joilla annetaan jotka sisältävät ajantasaista tietoa EGR:stä ja siirtymärahastosta, ohjeita hakemusten jättämiseen ja tietoa tukikelpoisista toimista, säännöllisesti päivitettävän jäsenvaltioiden yhteystietoluettelon sekä tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston roolista talousarviomenettelyssä. [tark. 75]

3.  Komissio edistää viestintään liittyvien olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakamista ja toteuttaa EGR-tapauksiin siirtymärahastotapauksiin ja niissä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joiden perustana käytetään sen saamia kokemuksia ja joiden tavoitteena on parantaa EGR:n siirtymärahaston näkyvyyttä, tehdä tunnetuksi sen tukikelpoisuusvaatimuksia ja hakumenettelyjä, parantaa siirtymärahaston vaikuttavuutta ja varmistaa, että unionin kansalaiset ja työntekijät ovat tietoisia EGR:stä siirtymärahastosta, mukaan lukien maaseutualueiden kansalaiset ja työntekijät, joiden on vaikea saada tietoja. [tark. 76]

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali toimitetaan pyynnöstä unionin toimielimille, elimille tai virastoille ja että unionille myönnetään rojaltimaksuton, yksinoikeudeton ja peruuttamaton lisenssi käyttää tällaista materiaalia sekä kaikkia siihen liittyviä olemassa olevia oikeuksia. Lisenssillä myönnetään unionille seuraavat oikeudet:

–  sisäinen käyttö eli oikeus jäljentää, kopioida ja asettaa viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali EU:n ja EU:n jäsenvaltioiden toimielinten ja virastojen ja niiden työntekijöiden saataville;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin täydellinen tai osittainen jäljentäminen millä tahansa tavalla ja missä tahansa muodossa;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin välittäminen yleisölle käyttäen mitä tahansa viestintämuotoa;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin (tai sen jäljennösten) jakaminen yleisölle missä tahansa muodossa;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin tallentaminen ja arkistointi;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevaan materiaaliin liittyvien oikeuksien tapauksessa alalisenssin myöntäminen kolmansille osapuolille.

Unionille voidaan myöntää lisäoikeuksia.

4.  Tämän asetuksen nojalla viestintätoimiin osoitetuilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin tavoitteisiin.

14 artikla

Rahoitustuen vahvistaminen

1.  Komissio arvioi ja ehdottaa mahdollisimman nopeasti, 9 artiklan 4 kohdassa säädetyssä määräajassa 9 artiklan mukaisesti suoritetun arvioinnin perusteella ja ottaen erityisesti huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän sekä ehdotetut toimenpiteet ja arvioidut kustannukset, mahdollisen EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen määrää, joka voidaan myöntää käytettävissä olevien varojen rajoissa. [tark. 77]

2.  Tarjottaviin toimenpiteisiin myönnettävä EGR:n siirtymärahaston yhteisrahoitusosuus on mukautettava ESR+:n korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen kussakin jäsenvaltiossa.

3.  Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyttyvät, se käynnistää 16 artiklassa säädetyn menettelyn viipymättä ja ilmoittaa asiasta hakijajäsenvaltiolle. [tark. 78]

4.  Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, etteivät tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyty, se ilmoittaa välittömästi asiasta hakijajäsenvaltiolle ja muille asiaankuuluville sidosryhmille, myös Euroopan parlamentille. [tark. 79]

15 artikla

Tukikelpoisuusaika

1.  Menoihin voidaan myöntää EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea alkaen hakemuksessa 9 artiklan 5 kohdan j alakohdan nojalla esitetyistä päivistä, joina asianomainen jäsenvaltio alkaa tai sen on määrä alkaa tarjota yksilöllisiä palveluja kohteena oleville edunsaajille tai sille aiheutuu hallintomenoja EGR:n siirtymärahaston toteutuksesta 8 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti.

2.  Jäsenvaltion on toteutettava 8 artiklassa vahvistetut tukikelpoiset toimenpiteet mahdollisimman pian. Ne pannaan joka tapauksessa täytäntöön viimeistään kuusi kuukautta rahoitustukipäätöksen voimaantulopäivästä ja toteutetaan viimeistään 24 kuukauden kuluttua kyseistä rahoitustukea koskevan päätöksen rahoitustukipäätöksen voimaantulopäivästä. [tark. 80]

3.  Täytäntöönpanokausi on ajanjakso, joka alkaa hakemuksessa 9 artiklan 5 kohdan j alakohdan nojalla esitetyistä päivämääristä, joina asianomainen jäsenvaltio aloittaa yksilölliset palvelut kohteena oleville edunsaajille ja 8 artiklassa esitetyt toimenpiteet EGR:n siirtymärahaston toteuttamiseksi, ja päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoitustukea koskevan päätöksen voimaantulopäivästä.

4.  Jos edunsaaja aloittaa kaksivuotisen tai pidemmän koulutuksen, tästä koulutuksesta aiheutuvat menot ovat EGR:n siirtymärahaston yhteisrahoituksen kannalta tukikelpoisia siihen päivään saakka, jona 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu loppukertomus on määrä toimittaa, edellyttäen että asiaankuuluvat menot ovat aiheutuneet ennen mainittua päivämäärää.

5.  Edellä olevan 8 artiklan 4 kohdan mukaiset menot ovat tukikelpoisia 20 artiklan 1 kohdan mukaiseen loppukertomuksen jättämisen määräaikaan saakka.

16 artikla

Talousarviomenettely ja toteutus

1.  Kun komissio on todennut, että EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen myöntämisen edellytykset täyttyvät, se tekee asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoesityksen varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti ehdotuksen siirtymärahaston varojen käyttöönottamisesta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen siirtymärahaston varojen käyttöönottamisesta kuukauden kuluessa siitä, kun ehdotus on toimitettu niille. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

Samaan aikaan kun komissio toimittaa ehdotuksensa päätökseksi siirtymärahaston varojen käyttöönottamisesta, se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoesityksen. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, käynnistetään trilogimenettely.

Siirtymärahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti. [tark. 81]

2.  Määrärahasiirtoesitykseen on liitettävä yhteenveto hakemuksen tukikelpoisuuden tarkastelusta. [tark. 82]

3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona komissiolle ilmoitetaan siitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet määrärahasiirron. Tämä päätös on varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös hyväksyvät päätöksen siirtymärahaston varojen käyttöönotosta. [tark. 83]

3 a.  Edellä olevan 1 kohdan mukaiseen ehdotukseen päätökseksi siirtymärahaston käyttöönottamisesta on sisällyttävä

a)  9 artiklan 4 kohdan mukaisesti suoritettu arviointi sekä tiivistelmä arvioinnin perusteena olleista tiedoista;

b)  todisteet 5 ja 10 artiklassa säädettyjen kriteerien täyttymisestä; ja

c)  ehdotettujen määrien perusteet. [tark. 84]

16 a artikla

Poikkeustapaukset

Poikkeustapauksissa ja jos rahastossa merkittävän rakenneuudistuksen toteuttamisvuonna jäljellä olevat varat eivät riitä kattamaan budjettivallan käyttäjän tarpeelliseksi katsoman avun määrää, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista seuraavan vuoden rahastovaroista. Merkittävän rakenneuudistuksen toteuttamisvuoden ja sitä seuraavan vuoden rahaston talousarvion enimmäismäärää ei saa missään tapauksessa ylittää. [tark. 85]

17 artikla

Rahoitustuen maksaminen ja käyttö

1.  Kun 16 artiklan 3 kohdan mukainen päätös rahoitustuesta on tullut voimaan, komissio maksaa rahoitustuen asianomaiselle jäsenvaltiolle yhtenä 100 prosentin ennakkomaksuna periaatteessa 15 työpäivän kuluessa. Ennakkomaksu selvitetään, kun jäsenvaltio toimittaa todennetun menoilmoituksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Käyttämättä jäänyt määrä maksetaan takaisin komissiolle.

2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitustuki toteutetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa varainhoitoasetuksen 63 artiklan mukaisesti.

3.  Komissio määrittää rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset tekniset säännöt 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa rahoitustukea koskevassa päätöksessä.

4.  Kun asianomainen jäsenvaltio toteuttaa yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin kuuluvia toimenpiteitä, se voi toimittaa komissiolle ehdotuksen pakettiin sisältyvien toimenpiteiden muuttamiseksi siten, että siihen lisätään muita 8 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa lueteltuja tukikelpoisia toimenpiteitä, edellyttäen että tällaiset muutokset ovat asianmukaisesti perusteltuja eivätkä johda 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitustuen ylittymiseen. Komissio arvioi ehdotetut muutokset, ja jos se katsoo niiden olevan hyväksyttävissä, muuttaa rahoitustukea koskevaa päätöstä vastaavasti.

5.  Asianomainen jäsenvaltio voi jakaa määriä uudelleen 16 artiklan 3 kohdan mukaisessa rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjen budjettikohtien välillä. Jos määrärahojen jakamisesta uudelleen seuraa se, että yhden tai useamman kohdan määrärahat kasvavat enemmän kuin 20 prosenttia, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle etukäteen.

18 artikla

Euron käyttö

Tämän asetuksen mukaisissa hakemuksissa, rahoitustukea koskevissa päätöksissä ja kertomuksissa sekä kaikissa muissa asiaan liittyvissä asiakirjoissa kaikki määrät ilmaistaan euroina.

19 artikla

Indikaattorit

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti liitteessä vahvistettujen indikaattorien muuttamiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi rahaston käytön tehokkaan arvioinnin varmistamiseksi.

19 a artikla

Edunsaajia koskevan selvityksen malli

Jäljempänä 20 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun edunsaajia koskevan selvityksen on perustuttava komission täytäntöönpanosäädöksellä vahvistamaan malliin. Komissio hyväksyy kyseisen täytäntöönpanosäädöksen noudattaen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän artiklan täytäntöönpanolle. [tark. 86]

20 artikla

Loppukertomus ja tuen päättäminen

1.  Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään seitsemännen kuukauden lopussa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä toimitettava komissiolle rahoitustuen käytöstä loppukertomus, jossa annetaan seuraavat tiedot:

a)  toimenpiteiden tyyppi ja tärkeimmät saavutetut tulokset siten, että selostetaan haasteet, saadut kokemukset, synergiat ja täydentävyys muiden EU:n rahastojen, erityisesti ESR+:n, kanssa, ja ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan täydentävyys muista unionin tai kansallisista ohjelmista rahoitettujen toimenpiteiden kanssa muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen mukaisesti; [tark. 87]

b)  toimenpidepakettia jäsenvaltiossa toteuttavien elinten nimet;

c)  19 artiklassa esitetyt indikaattorit;

d)  kuusi kuukautta kuuden kuukauden kuluessa täytäntöönpanokauden päättymisestä toteutetun edunsaajia koskevan selvityksen tulokset; kyselyn on katettava edunsaajien työllistettävyydessä havaittu muutos tai niiden osalta, jotka ovat jo löytäneet töitä, lisätietoja löydetyn työn laadusta ja tyypistä, kuten muutokset työtunneissa, vastuun asteessa tai palkkatason muutos edelliseen työsuhteeseen verrattuna, sekä alasta, jolla henkilö löysi töitä, sekä nämä tiedot eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan; [tark. 88]

e)  tieto siitä, onko irtisanova yritys, startup-yrityksiä, mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä lukuun ottamatta, saanut valtiontukea tai aikaisempaa rahoitusta unionin koheesio- tai rakennerahastoista viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana; [tark. 89]

f)  selvitys, jossa perustellaan menot.

2.  Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään yhdeksännentoista kuukauden lopussa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä toimitettava komissiolle täydelliset ja asianmukaisesti varmennetut tiedot liitteessä olevassa 3 kohdassa täsmennetystä pitkän aikavälin tulosindikaattorista. [tark. 90]

3.  Komissio päättää rahoitustuen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut kaikki 1 kohdassa vaaditut tiedot, määrittämällä EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen lopullisen määrän ja asianomaisen jäsenvaltion maksettavaksi 24 artiklan mukaisesti mahdollisesti jäävän määrän. Päättäminen edellyttää 2 kohdan mukaisesti pitkän aikavälin tulosindikaattorin toimittamista.

21 artikla

Kaksivuotiskertomus

1.  Komissio esittää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2021 ja kahden vuoden välein sen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaisista kahtena edellisenä vuonna toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan kattavasti sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa käsitellään pääasiassa EGR:n siirtymärahaston avulla saatuja tuloksia, ja siinä on oltava erityisesti tiedot jätetyistä hakemuksista ja niiden käsittelynopeudesta sekä nykyisten sääntöjen mahdollisista puutteista, tehdyistä päätöksistä ja rahoitetuista toimenpiteistä, mukaan luettuina liitteessä esitettyjä indikaattoreita koskevat tilastotiedot, ja tällaisten toimenpiteiden täydentävyys muista unionin rahastoista, erityisesti ESR+:sta, rahoitettujen toimenpiteiden kanssa, sekä tiedot myönnetyn rahoitustuen päättämisestä, ja siinä on myös oltava tiedot niistä hakemuksista, jotka on hylätty tai joita on supistettu riittämättömien määrärahojen vuoksi tai siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia. [tark. 91]

2.  Kertomus toimitetaan tiedoksi jäsenvaltioille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille. [tark. 92]

22 artikla

Arviointi

1.  Komissio toteuttaa oma-aloitteisesti ja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa joka neljäs vuosi siirtymärahaston rahoitustuesta arvioinnin EGR:n rahoitustuesta, joka sisältää myöhemmin tehtävän vaikutustenarvioinnin sen soveltamisesta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Jäsenvaltioiden on 1 alakohdassa tarkoitetun arvioinnin toteuttamiseksi kerättävä kaikki saatavilla olevat tiedot siirtymärahastotapauksista ja tukea saaneista työntekijöistä. [tark. 93]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen arviointien tulokset toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille. Arvioinneissa esitetyt suositukset on otettava huomioon suunniteltaessa uusia ohjelmia työllisyyden ja sosiaaliasioiden alalla tai kehitettäessä nykyisiä ohjelmia lisää.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin arviointeihin on sisällytettävä rahoitustukia koskevat tilastot aloittain ja jäsenvaltioittain eriteltyinä. [tark. 94]

4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti liitteen muuttamiseksi indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi, ja tämän asetuksen täydentämiseksi säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden perustamista, jotta varmistettaisiin, että voidaan tehokkaasti arvioida EGR:n siirtymärahaston edistymistä sen tavoitteiden saavuttamisessa.

23 artikla

Hallinnointi ja varainhoidon valvonta

1.  Rajoittamatta komissiolle kuuluvaa vastuuta unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta jäsenvaltioiden on oltava vastuussa EGR:n siirtymärahaston tukemien toimenpiteiden hallinnoinnista ja toimenpiteiden varainhoidon valvonnasta. Niiden toteuttamiin toimenpiteisiin on kuuluttava seuraavat:

a)  tarkastetaan, että hallinnointi- ja valvontajärjestelyt on perustettu ja että niitä toteutetaan tavalla, jolla varmistetaan, että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja oikein moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

b)  varmistetaan, että seurantatietojen toimittaminen on pakollinen edellytys niiden elinten kanssa tehtävissä sopimuksissa, jotka toteuttavat yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin;

c)  tarkastetaan, että rahoitetut toimenpiteet on toteutettu asianmukaisesti;

d)  varmistetaan, että rahoitetut menot perustuvat todennettaviin tositteisiin ja että ne ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

e)  ehkäistään, havaitaan ja korjataan sääntöjenvastaisuudet, petokset mukaan luettuina, ja peritään takaisin aiheettomasti maksetut rahamäärät viivästyskorkoineen. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle havaituista sääntöjenvastaisuuksista, myös petoksista.

2.  Jäsenvaltioiden on varainhoitoasetuksen [63 artiklan 3 kohdan?] soveltamiseksi nimettävä elimiä vastaamaan EGR:n siirtymärahaston tukemien toimenpiteiden hallinnoinnista ja valvonnasta. Tällaisten elinten on toimitettava komissiolle varainhoitoasetuksen [63 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa?] esitetyt tiedot rahoitustuen toteuttamisesta toimittaessaan tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun loppukertomuksen.

Kun asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaisesti nimetyt viranomaiset ovat toimittaneet riittävät takeet siitä, että maksut ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset ja niistä on tehty tiliä asianmukaisesti, asianomainen jäsenvaltio voi ilmoittaa komissiolle, että kyseiset viranomaiset vahvistetaan tämän asetuksen nojalla. Tässä tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava, mitkä viranomaiset vahvistetaan ja mikä on niiden tehtävä.

3.  Jäsenvaltioiden on tehtävä vaaditut rahoitusoikaisut, jos on todettu sääntöjenvastaisuus. Jäsenvaltioiden tekemien oikaisujen on koostuttava unionin tuen peruuttamisesta kokonaan tai osittain. Jäsenvaltioiden on perittävä takaisin kaikki todetun sääntöjenvastaisuuden vuoksi aiheettomasti maksetut rahamäärät, maksettava ne takaisin komissiolle ja, jos asianomainen jäsenvaltio ei maksa rahamäärää takaisin sallitussa ajassa, maksettava viivästyskorko.

4.  Komissio ryhtyy unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta vastuullisena kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tarkastaakseen, että rahoitetut toimet on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Hakijajäsenvaltion velvollisuus on varmistaa, että sillä on kitkattomasti toimivat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Komissio varmistuu siitä, että tällaiset järjestelmät ovat todella olemassa.

Rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen valtuuksia tai jäsenvaltion kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia komission virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat tätä tarkoitusta varten kohdistaa EGR:stä siirtymärahastosta rahoitettuihin toimenpiteisiin vähintään yhden työpäivän varoitusajalla paikalla tehtäviä tarkastuksia, otantatarkastukset mukaan luettuina. Komissio ilmoittaa asiasta hakijajäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvittavan avun. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin.

5.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti 1 kohdan e alakohdan täydentämiseksi säännöksillä, joissa vahvistetaan perusteet ilmoitettavien sääntöjenvastaisuuksien ja toimitettavien tietojen määrittämiseksi.

6.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistettavaa mallia on käytettävä, kun sääntöjenvastaisuuksista ilmoitetaan noudattaen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän artiklan täytäntöönpanolle.

7.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki aiheutuneita menoja koskevat tositteet säilytetään komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun EGR:ltä siirtymärahastosta saadun rahoitustuen tilit on päätetty.

24 artikla

Rahoitustuen takaisinperintä

1.  Tapauksissa, joissa yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin toteutuneet kustannukset ovat vähäisemmät kuin 16 artiklan mukaisen rahoitustuen määrä, komissio perii vastaavan määrän takaisin annettuaan ensin asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa.

2.  Jos komissio toteaa tarpeelliset tarkastukset loppuun saatettuaan, että jäsenvaltio ei ole noudattanut rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjä velvollisuuksia tai ei noudata sille 23 artiklan 1 kohdan nojalla kuuluvia velvollisuuksia, se antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa. Jos sopimukseen ei ole päästy, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen vaadittujen rahoitusoikaisujen tekemisestä peruuttamalla kaiken asianomaiselle toimenpiteelle EGR:stä siirtymärahastosta annetun tuen tai osan siitä. Päätös on tehtävä 12 kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun jäsenvaltiolta on saatu huomautukset. Asianomaisen jäsenvaltion on perittävä takaisin kaikki sääntöjenvastaisuuden vuoksi aiheettomasti maksetut rahamäärät ja, jos hakijajäsenvaltio ei maksa kyseistä rahamäärää takaisin sallitussa ajassa, siitä on maksettava viivästyskorko.

25 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 19 artiklan 3 kohdassa ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 artiklan 3 kohdassa ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 19 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

26 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011(29) tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

27 artikla

Siirtymäsäännös

Asetusta (EU) N:o 1309/2013 sovelletaan edelleen 31 päivään joulukuuta 2020 saakka jätettyihin hakemuksiin. Sitä sovelletaan kyseisiin tapauksiin niiden päättämiseen asti.

28 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021 jätettyihin hakemuksiin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

EGR-Siirtymärahasto-hakemusten yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit

Kaikki henkilötiedot(30) on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan.

1)  Edunsaajia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit

–  työttömät*

–  työelämän ulkopuolella olevat*

–  työlliset*

–  itsenäiset ammatinharjoittajat*

–  alle 30-vuotiaat*

–  yli 54-vuotiaat*

–  henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0–2)*

–  henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus*

–  henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)*

–  henkilöt, joilla on alle kahden vuoden ammattikokemus

–  henkilöt, joilla on 2–10 vuoden ammattikokemus

–  henkilöt, joilla on yli 10 vuoden ammattikokemus. [tark. 95]

Edunsaajien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti ammattiasemaan(31) liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella.

Nämä EGR:n siirtymärahaston yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuvia edunsaajia koskevat tiedot on toimitettava 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa loppukertomuksessa.

2)  Edunsaajia koskevat yhteiset tulosindikaattorit

–  niiden EGR:n siirtymärahaston edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat työelämässä (eriteltyinä työsopimuksen tyypin mukaan: kokoaikainen/osa-aikainen, määräaikainen/vakituinen) ja itsenäisinä ammatinharjoittajina 6 kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*

–  niiden EGR:n siirtymärahaston edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat hankkineet pätevyyden 6 kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*

–  niiden EGR:n siirtymärahaston edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat koulutuksessa 6 kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*.

Nämä tiedot on toimitettava 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa loppukertomuksessa, ja ne on kerättävä jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tietojen ja edunsaajia koskevista selvityksistä (siten kuin 20 artiklan 1 kohdan d alakohdassa täsmennetään) saatujen tietojen muodossa. Tietojen on katettava yhteisten tuotosindikaattoreiden (1) puitteissa ilmoitettu edunsaajien laskettu kokonaismäärä. Prosenttiosuudet koskevat näin ollen myös tätä laskettua kokonaismäärää.

3)  Yhteinen edunsaajia koskeva pitkän aikavälin tulosindikaattori

–  niiden EGR:n siirtymärahaston edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, 18 kuukautta rahoituspäätöksessä täsmennetyn täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*.

Nämä tiedot on annettava saataville täytäntöönpanokauden päättymistä seuraavan 19. kuukauden loppuun mennessä. Tietojen olisi katettava yhteisten tuotosindikaattoreiden (1) puitteissa ilmoitettu edunsaajien laskettu kokonaismäärä. Prosenttiosuudet koskevat näin ollen myös tätä laskettua kokonaismäärää. Suuremmissa tapauksissa, kun on kyse yli 1 000 edunsaajasta, tiedot voidaan vaihtoehtoisesti kerätä tuotosindikaattorin (1) puitteissa ilmoitetusta edunsaajien lasketusta kokonaismäärästä otetun edustavan otoksen pohjalta.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(3)EUVL C ....
(4)EUVL C ....
(5)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. tammikuuta 2019.
(6)https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights_fi.
(7)http://eu-un.europa.eu/eu-response-2030-agenda-sustainable-development-sustainable-european-future/.
(8)https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld.
(9)https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/communication-new-modern-multiannual-financial-framework_en.pdf
(10)https://ec.europa.eu/commission/white-paper-future-europe-reflections-and-scenarios-eu27_fi.
(11)https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-harnessing-globalisation_fi.
(12)https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-future-eu-finances_fi.
(13)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys (COM(2013)0882, 13.12.2013).
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta (EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1).
(15)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta (EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26).
(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1309/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855).
(17)COM(2018)0297 ja siihen liittyvä SWD(2018)192.
(18)Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2018)0171 ja sen liite COM(2018)0321.
(19)EUVL L ...
(20)Viittaus päivitettävä.
(21)Viittaus päivitettävä.
(22)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(23)Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(24)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(25)Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(26)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(27)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(28)Viite tarkistettava/päivitettävä: Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16).
(29)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(30)Hallintoviranomaisten on perustettava järjestelmä, jolla kirjataan ja talletetaan yksittäisiä osallistujia koskevat tiedot sähköisessä muodossa. Jäsenvaltioiden käytössä olevien tietojenkäsittelyjärjestelyjen on oltava luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27 päivänä huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1) säännösten ja erityisesti sen 4, 6 ja 9 artiklan mukaiset. Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja. Niiden käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi (asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c alakohta).
(31)Työttömät, työelämän ulkopuolella olevat, työlliset, itsenäiset ammatinharjoittajat.


Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+) ***I
PDF 379kWORD 132k
Euroopan parlamentin tarkistukset 16. tammikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) (COM(2018)0382 – C8-0232/2018 – 2018/0206(COD))(1)
P8_TA(2019)0020A8-0461/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan -1 kappale (uusi)
(-1)  SEU-sopimuksen 3 artiklan mukaisesti unioni pyrkii sisämarkkinoita toteuttaessaan täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoittelevaan erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen, edistää naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua sekä torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää. SEUT-sopimuksen 9 artiklan mukaan unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon muun muassa korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisissa toimissa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisen edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla käytössä oleviin järjestelmiin; näin lujitettaisiin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti.
(1)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisissa toimissa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisen edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, julkisten palvelujen, terveyspalvelujen, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla käytössä oleviin järjestelmiin; näin lujitettaisiin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT-sopimuksen 174 ja 175 artiklan mukaisesti. Kaikissa ESR+:n mukaisissa toimissa olisi noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa (perusoikeuskirja), ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyä eurooppalaista yleissopimusta ja otettava huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus, jonka sopimuspuolia Euroopan unioni ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Unionin tasolla kansallisten uudistusten prioriteetit määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta. Niiden avulla unionin rahoitusta olisi käytettävä johdonmukaisella tavalla ja tarvittaessa maksimoitava etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, Euroopan investointivakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo.
(2)  Unionin tasolla kansallisten uudistusten prioriteetit määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi laadittava yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa, niihin olisi sisällyttävä sukupuolinäkökulma ja ne olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta. Niiden avulla unionin rahoitusta olisi käytettävä johdonmukaisella tavalla ja tarvittaessa maksimoitava etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, Euroopan investointivakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)   Neuvosto hyväksyi [...] jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan tarkistetut suuntaviivat, joita on muutettu niiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden kanssa. Tarkoituksena on parantaa Euroopan kilpailukykyä ja tehdä siitä houkuttelevampi kohde investoinneille, työpaikkojen luomiselle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle. Jotta varmistetaan, että ESR+ on täysin yhdenmukainen näiden suuntaviivojen kanssa, etenkin työllisyyden, koulutuksen sekä sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja syrjinnän torjunnan osalta, ESR:lla olisi tuettava jäsenvaltioita ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiaa koskevat yhdennetyt suuntaviivat ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut maakohtaiset suositukset ja tarvittaessa niiden strategioissa kansallisella tasolla sovitut kansalliset uudistusohjelmat. ESR+:lla olisi edistettävä myös unionin keskeisten aloitteiden ja toimien asiaan liittyvien osa-alueiden täytäntöönpanoa, etenkin Euroopan uutta osaamisohjelmaa ja eurooppalaista koulutusaluetta, asiaan liittyviä neuvoston suosituksia ja muita aloitteita, kuten nuorisotakuuta, taitojen parantamista ja pitkäaikaistyöttömien integroimista työmarkkinoille
(3)   Neuvoston SEUT-sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksymät jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jotka koskevat työvoiman kysynnän lisäämistä, työvoiman tarjonnan parantamista, työhön pääsyä, taitoja ja osaamista, työmarkkinoiden toiminnan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden parantamista ja kaikkien yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä sekä sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjumista muodostavat yhdessä SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa yhdennetyt suuntaviivat Eurooppa 2020 -strategian tueksi. Neuvosto hyväksyi [...] jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan tarkistetut suuntaviivat niiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden kanssa, työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi, jotta voidaan parantaa Euroopan kilpailukykyä ja tehdä unionista houkuttelevampi kohde investoinneille. Jotta varmistetaan, että ESR+ on täysin yhdenmukainen suuntaviivojen kanssa työllisyyspolitiikan osalta, jäsenvaltioiden olisi suunniteltava omalta kannaltaan merkityksellinen ESR+:n tuki ottaen huomioon kyseiset suuntaviivat ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdassa ja 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut maakohtaiset suositukset ja niiden strategioissa kansallisella tasolla sovittujen kansallisten uudistusohjelmien työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat. ESR+:lla olisi edistettävä myös unionin keskeisten aloitteiden ja toimien asiaan liittyvien osa-alueiden täytäntöönpanoa, etenkin Euroopan uutta osaamisohjelmaa ja eurooppalaista koulutusaluetta, nuorisotakuuta ja muita asiaan liittyviä neuvoston suosituksia ja muita aloitteita, kuten suositusta ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”, taitojen parantamista, pitkäaikaistyöttömien integroimista työmarkkinoille, harjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen laatupuitteita sekä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevaa toimintasuunnitelmaa.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”. Neuvosto painotti, että on tärkeää saada kestävä kehitys toteutumaan tasapainoisella ja yhdennetyllä tavalla kaikissa kolmessa ulottuvuudessaan eli taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja ympäristön alalla. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys EU:n poliittiseen toimintakehykseen, ja unionin on oltava politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautuu myönteisesti 22 päivänä marraskuuta 2016 annettuun komission tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi unionin politiikkoihin ja kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena myös rahoitusvälineiden kautta.
(4)  Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”. Neuvosto painotti, että on tärkeää saada kestävä kehitys toteutumaan tasapainoisella ja yhdennetyllä tavalla kaikissa kolmessa ulottuvuudessaan eli taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja ympäristön alalla. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys EU:n poliittiseen toimintakehykseen, ja unionin on oltava politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautuu myönteisesti 22 päivänä marraskuuta 2016 annettuun komission tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi unionin politiikkoihin ja kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena myös rahoitusvälineiden kautta. ESR+:lla olisi edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa poistamalla köyhyyden äärimmäiset muodot (tavoite 1), takaamalla laadukas ja kaikille avoin koulutus (tavoite 4), edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa (tavoite 5), edistämällä vakaata, osallistavaa ja kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille (tavoite 8) sekä vähentämällä epätasa-arvoa (tavoite 10).
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
(4 a)  Kun otetaan huomioon Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 allekirjoitettu Euroopan sosiaalinen peruskirja, unionin ja sen jäsenvaltioiden tavoitteisiin olisi SEUT-sopimuksen 151 artiklan mukaisesti kuuluttava työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen tarkoituksena saavuttaa korkea ja kestävä työllisyystaso ja syrjäytymisen torjuminen.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
(4 b)  Eurooppalaista yhteiskuntaa koettelevat yhä lukuisat yhteiskunnalliset haasteet. Yli 100:a miljoonaa ihmistä uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, nuorisotyöttömyys on edelleen kaksinkertainen verrattuna kokonaistyöttömyysasteeseen ja kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista on parannettava. Kyseiset haasteet paitsi vaarantavat niiden kansalaisten hyvinvoinnin, joihin ne vaikuttavat suoraan, myös lisäävät eurooppalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvaa taloudellista ja sosiaalista painetta.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Unionilla on vastassaan rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, muuttoliikkeen hallinnasta, turvallisuusuhkien kasvusta, siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista ja työvoiman yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pk-yrityksissä. Työelämän realiteettien muuttuessa unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ja investoitava relevanttiin osaamiseen, tehtävä kasvusta entistä osallistavampaa ja parannettava työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, myös työvoiman liikkuvuuden osalta.
(5)  Unionilla on vastassaan rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, sosiaalisesta eriarvoisuudesta, muuttoliikkeen hallinnasta ja siihen liittyvistä kotouttamisen haasteista, oikeudenmukaisesta siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista, väestön vähenemisestä, työttömyydestä yleisesti ja nuorisotyöttömyydestä ja työvoiman yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pk-yrityksissä. Työelämän realiteettien muuttuessa unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ja investoitava relevanttiin osaamiseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, tehtävä kasvusta entistä osallistavampaa ja parannettava taitoja ja osaamista, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, myös unionin kansalaisten muodostaman työvoiman liikkuvuuden osalta, sekä puututtava jäsenvaltioiden väliseen ja sisäiseen yhä kasvavaan terveyteen liittyvään eriarvoisuuteen.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Asetuksella (EU) [...] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMIF-rahasto), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa.
(6)  Asetuksella (EU) [...] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMIF-rahasto), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja sen koordinointi muiden rahastojen kanssa ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Asetuksessa (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. ESR+:sta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus.
(7)  Asetuksessa (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita sekä rahoitusvälineiden välisiä synergioita koskevat säännöt. ESR+:sta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus. Tässä asetuksessa olisi määriteltävä toiminnalliset tavoitteet ja vahvistettava erityiset säännökset, jotka koskevat tukikelpoisia toimia, joita ESR+:sta voidaan rahoittaa suoraan ja välillisesti hallinnoimalla.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Tässä asetuksessa tarkoitetut rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon etenkin tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi siksi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sellaisen rahoituksen käyttöä, joka ei perustu toimien kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen integroimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 88 artiklan perusteella komissio voi korvata jäsenvaltioiden menoja käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset.
(8)  Tässä asetuksessa tarkoitetut rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon etenkin tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi siksi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sellaisen rahoituksen käyttöä, joka ei perustu toimien kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen osallistamiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 88 artiklan perusteella komissio voi korvata jäsenvaltioiden menoja käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Jotta voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa rahoitusympäristöä ja lisätä synergiamahdollisuuksia yhdennettyjen rahoitusmallien avulla, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ja unionin terveysalan toimintaohjelmasta tuetut toimet olisi sisällytettävä yhteen rahastoon, ESR+:aan. ESR+ olisi sen vuoksi jaettava kolmeen toimintalohkoon, jotka ovat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja terveysalan toimintalohko. Näin voitaisiin vähentää eri rahastojen hallinnointiin liittyvää hallinnollista rasitetta etenkin jäsenvaltioissa ja pitää voimassa yksinkertaisempia sääntöjä yksinkertaisempien toimien osalta, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakelussa.
(9)  Jotta voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa rahoitusympäristöä ja lisätä synergiamahdollisuuksia yhdennettyjen rahoitusmallien avulla, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ja unionin terveysalan toimintaohjelmasta tuetut toimet olisi sisällytettävä yhteen rahastoon, ESR+:aan. ESR+ olisi sen vuoksi jaettava kolmeen toimintalohkoon, jotka ovat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja suoraan ja välillisesti hallinnoitava terveysalan toimintalohko. Näin voitaisiin vähentää eri rahastojen hallinnointiin liittyvää hallinnollista rasitetta etenkin jäsenvaltioissa ja edunsaajille ja pitää voimassa yksinkertaisempia sääntöjä yksinkertaisempien toimien osalta, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakelussa.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  Koska ESR+:n soveltamisala tämän myötä laajenee, on aiheellista säätää, että pyrkimyksiä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua, edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä sekä vähentää köyhyyttä ei toteuteta ainoastaan yhteistyöhän perustuvalla hallinnoinnilla, vaan että työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon osalta unionin tasolla edellytettyjen toimien toteutuksessa käytetään myös suoraa tai välillistä hallinnointia.
(10)  Unionin olisi edistettävä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkoja kannustamalla yhteistyöhön ja täydentämällä niiden toimia. Koska ESR+:n soveltamisala tämän myötä laajenee, on aiheellista säätää, että pyrkimykset parantaa osallistavien, avointen ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden toimivuutta kaikille sukupuolille ja edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua, tukea koulutusjärjestelmiin paluuta ja edistää elinikäistä oppimista, edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä sekä poistaa köyhyys toteutetaan edelleen lähinnä yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ja että sitä täydennetään tarvittaessa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon osalta unionin tasolla edellytettyjen toimien toteutuksessa käytettävällä suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  Unionin terveysalan toimintaohjelman sisällyttäminen ESR+:aan luo lisää synergioita sellaisten aloitteiden ja politiikkojen laatimiseen ja testaamiseen, joilla parannetaan ESR+-ohjelman terveysalan toimintolohkossa kehitettyjen terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, sopeutumiskykyä ja kestävyyttä, ja edistetään niiden toteutusta jäsenvaltioissa ESR+-asetuksen muiden toimintolohkojen tarjoamilla välineillä.
(11)  Unionin terveysalan toimintaohjelman sisällyttäminen ESR+:aan luo lisää synergioita sellaisten aloitteiden ja politiikkojen laatimiseen ja testaamiseen, joilla parannetaan ESR+-ohjelman terveysalan toimintolohkossa kehitettyjen terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saavutettavuutta, sopeutumiskykyä ja kestävyyttä, ja edistetään niiden toteutusta jäsenvaltioissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ESR+-asetuksen muiden toimintolohkojen tarjoamilla välineillä.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
(12)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:aa koskevat rahoituspuitteet. Joitakin rahoituspuitteiden osia olisi suunnattava toimiin, jotka toteutetaan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon puitteissa käyttäen suoraa tai välillistä hallinnointia.
(12)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:aa koskevat rahoituspuitteet. Niissä olisi eriteltävä määrärahat, jotka myönnetään yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla toteutettaviin toimiin ja määrärahat, jotka myönnetään toimiin, jotka toteutetaan käyttäen suoraa tai välillistä hallinnointia.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 kappale
(13)  ESR+:lla olisi pyrittävä edistämään työllisyyttä aktiivisilla toimilla, joiden ansiosta erityisesti nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja työelämän ulkopuolella olevat pääsevät (palaamaan) työmarkkinoille, ja tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta. ESR+:lla olisi pyrittävä tehostamaan työmarkkinoiden toimintaa tukemalla työmarkkinalaitosten, kuten julkisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistamista, jotta parannetaan niiden valmiuksia tarjota tehostetusti kohdennettua neuvontaa ja ohjausta työnhaussa ja työelämään siirtymisessä ja helpotetaan työntekijöiden liikkuvuutta. ESR+:lla olisi edistettävä naisten osallistumista työmarkkinoille toimenpiteillä, joilla varmistetaan muun muassa työ- ja yksityiselämän tasapaino ja lastenhoidon saatavuus. ESR+:lla olisi myös pyrittävä tarjoamaan terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin.
(13)  ESR+:lla olisi pyrittävä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa edistämään työllisyyttä aktiivisilla toimilla, joiden ansiosta erityisesti nuoret, pitkäaikaistyöttömät, omaishoitajat, työvoiman ulkopuolella ja heikoimmassa asemassa olevat pääsevät (palaamaan) työmarkkinoille, ja tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista, yrittäjyyttä ja yhteisötaloutta. ESR+:lla olisi pyrittävä tehostamaan työllisyyspolitiikkaa ja työmarkkinoiden toimintaa tukemalla työmarkkinalaitosten, kuten julkisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistamista, jotta parannetaan niiden valmiuksia tarjota tehostetusti kohdennettua ja tarvittaessa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta työnhaussa ja työelämään siirtymisessä kiinnittäen erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja helpotetaan työntekijöiden liikkuvuutta ja tarjotaan palveluja syrjimättömästi. ESR+:lla olisi edistettävä naisten osallistumista työmarkkinoille toimenpiteillä, joilla varmistetaan muun muassa työ- ja yksityiselämän tasapaino ja kohtuuhintaisen tai ilmaisen laadukkaan lasten- ja vanhustenhoidon ja muiden hoitopalvelujen tai korkealaatuisen tuen helppo saatavuus. ESR+:lla olisi myös pyrittävä tarjoamaan turvallinen, terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata työhön ja muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin. ESR+:lla olisi myös tuettava toimenpiteitä, joilla pyritään helpottamaan nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)
(13 a)  Jotta voitaisiin tukea ja vapauttaa yhteisötaloudessa olemassa oleva potentiaali luoda työpaikkoja, ESR+:lla olisi tuettava yhteisötalouden yritysten parempaa integroimista kansallisiin työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeviin suunnitelmiin sekä kansallisiin uudistusohjelmiin. Yhteisötalouden yritysten määritelmän olisi noudatettava jäsenvaltioiden yhteisötaloutta koskevassa lainsäädännössä sekä neuvoston päätelmissä 7 päivänä joulukuuta 2015 esitettyjä määritelmiä yhteisötalouden edistämisestä keskeisenä tekijänä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle Euroopassa.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  ESR+:sta olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutuksen laatua ja toimivuutta ja sen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta ja siten helpottaa erityisesti sellaisten digitaalisten taitojen hankkimista, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä, elinikäistä oppimista ja työllistyvyyttä, lisättävä kilpailukykyä ja edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla näihin aloihin liittyviä laajennuskelpoisia ja kestäviä aloitteita. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi työpaikalla tapahtuvalla oppimisella ja oppisopimuskoulutuksella, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta yhdessä elinkeinoelämän kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden tunnustamisella.
(14)  Koska ESR+ on tärkein unionin työllisyyttä, osaamista ja sosiaalista osallisuutta käsittelevä väline, on tärkeää, että sillä pystytään edistämään sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta kaikkialla unionissa. Tästä syystä siitä olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutuksen laatua, syrjimättömyyttä, saatavuutta, osallistavuutta ja toimivuutta ja sen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta ja siten helpottaa sellaisten avaintaitojen, erityisesti kielitaidon, yrittäjyystaitojen ja digitaalisten taitojen, myös tietosuojaa ja tietojen hallintaa koskevien taitojen, hankkimista, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Pitkäaikaistyöttömien ja sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden tapauksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heidän voimaannuttamiseensa. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä ja palaamisessa, elinikäistä oppimista ja kaikkien työllistyvyyttä, lisättävä osallisuutta, kilpailukykyä ja horisontaalisen ja vertikaalisen eriytymisen vähentämistä, edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla näihin aloihin liittyviä laajennuskelpoisia ja kestäviä aloitteita. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi investoimalla ammattikoulutukseen, työpaikalla tapahtuvalla oppimisella ja oppisopimuskoulutuksella, keskittymällä erityisesti menestyksekkääseen opetuksen ja käytännön yhdistävään kaksiosaiseen koulutusjärjestelmään, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen tukemisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden tunnustamisella. ESR+:lla olisi myös edistettävä vähemmistöjen pääsyä opetusammatteihin, ja sen avulla olisi pyrittävä integroimaan entistä paremmin syrjäytyneitä yhteisöjä, kuten romaneja, vähemmistöjä ja maahanmuuttajia.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  ESR+:sta olisi annettava tukea jäsenvaltioiden kansallisiin suunnitelmiin sisältyviin toimenpiteisiin, joilla pyritään poistamaan energiaköyhyys ja lisäämään asuntojen energiatehokkuutta haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien osalta, mukaan lukien energiaköyhyyden koettelemat ja tarvittaessa myös sosiaalisen asuntotuotannon asunnoissa asuvat kotitaloudet, komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” sekä energiaunionin hallinnosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (XX/XX) ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (XX/XX) mukaisesti.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
(14 b)  ESR+:n varojen kohdentaminen jäsenvaltioille olisi tulevaisuudessa sidottava jäsenvaltioiden esittämiin todisteisiin, jotka osoittavat niiden työskentelevän tehokkaasti sellaisten hankkeiden parissa, jotka edistävät ja vahvistavat opetuksen ja käytännön yhdistävää kaksiosaista koulutusjärjestelmää nuorisotakuun puitteissa.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen; samalla edistetään siirtymistä koulutusalalta toiselle, ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä, lisätään terveysosaamista, lujitetaan epävirallisen ja virallisen oppimisen yhteyttä ja helpotetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä hyödyntämään Erasmus-ohjelmasta saatavia synergiaetuja, jotta voidaan helpottaa etenkin heikoimmassa asemassa olevien oppijoiden osallistumista oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen.
(15)  ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta – kiinnittäen erityistä huomiota sosiaalisesti muita heikommassa asemassa oleviin, kuten laitoshoidossa oleviin lapsiin ja asunnottomiin lapsiin – yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen sekä palaamista koulutusjärjestelmän piiriin; samalla estetään köyhyyden siirtyminen sukupolvelta toiselle, edistetään siirtymistä koulutusalalta toiselle, vähennetään ja ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä ja sosiaalista syrjäytymistä, lisätään terveysosaamista, lujitetaan epävirallisen ja arkioppimisen yhteyttä ja helpotetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta. Nämä arkioppimisen muodot eivät saisi korvata pääsyä säännölliseen koulutukseen, erityisesti esiasteen ja perusasteen koulutukseen. Tässä yhteydessä olisi toteutettava Erasmus-ohjelmasta saatavia synergiaetuja, täydentävyyttä ja toiminnan johdonmukaisuutta, jotta heikoimmassa asemassa olevat oppijat voidaan saavuttaa asianmukaisesti ja aktiivisesti, jotta heitä voidaan valmistaa ulkomaankokemukseen ja jotta heidän osallistumistaan oppimiseen liittyvään rajat ylittävään liikkuvuuteen voidaan lisätä.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)   Investointiprioriteetin ”yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen” mukaisesti tuetaan kaikkia tässä asetuksessa asetettuja tavoitteita. ESR +:sta tuettuihin yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioihin olisi otettava mukaan sekä paikallisen toimintaryhmän hallinnoinnin että strategian sisällön määrittämisen osalta myös alueen heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. ESR+:sta olisi voitava tukea yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita kaupunki- ja maaseutualueilla sekä yhdennettyjä alueellisia investointeja.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 b kappale (uusi)
(15 b)  Unionin koheesiopolitiikan lisäarvo perustuu erityisesti paikkalähtöiseen alueellista ulottuvuutta korostavaan lähestymistapaan, monitasoiseen hallintoon, monivuotiseen suunnitteluun ja yhteisiin mitattavissa oleviin tavoitteisiin, yhdennettyyn kehittämiseen perustuvaan lähestymistapaan ja hallinnollisten valmiuksien lähentymiseen eurooppalaisiin standardeihin.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 c kappale (uusi)
(15 c)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen ovat sitova periaate kaikissa ohjelmasuunnittelun vaiheissa toimenpideohjelmien painopisteiden määrittelystä toteutukseen, seurantaan ja arviointiin ja että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen myönnetään tukea.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 d kappale (uusi)
(15 d)   ESR+:sta olisi tuettava koulutusjärjestelmiä, jotka tarjoavat aikuisille, joilla on heikot taidot, mahdollisuuden hankkia luku- ja laskutaitojen sekä digitaalisten taitojen vähimmäistaso neuvoston 19 päivänä joulukuuta 2016 antaman suosituksen ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille”1 a mukaisesti.
__________________
1 a EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  ESR+:lla olisi edistettävä joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, erityisesti digitaalisten taitojen ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamisen osalta, jotta voidaan tarjota kaikille digitalisaatioon, tekniseen muutokseen, innovointiin sekä sosiaalisiin kysymyksiin ja talouteen liittyviin muutoksiin mukautettua osaamista, jolla helpotetaan uranvaihdoksia ja liikkuvuutta ja tuetaan erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavia ja/tai vähän koulutettuja aikuisia Euroopan uuden osaamisohjelman mukaisesti.
(16)  ESR+:lla olisi edistettävä joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ottaen huomioon heikoimmassa asemassa olevien haasteet, erityisesti yrittäjyystaitojen ja digitaalisten taitojen ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamisen osalta, jotta voidaan tarjota ihmisille ja paikallisyhteisöille digitalisaatioon, tekniseen muutokseen, innovointiin sekä sosiaalisiin kysymyksiin ja talouteen liittyviin muutoksiin, kuten vähähiiliseen talouteen siirtymisestä johtuviin muutoksiin, mukautettua osaamista, taitoja ja tietoja, joilla helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään ja liikkuvuutta ja tuetaan erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavia, vammaisia henkilöitä ja/tai vähän koulutettuja aikuisia Euroopan uuden osaamisohjelman mukaisesti ja koordinoidusti ja täydentävästi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kanssa.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
(17)  Euroopan horisontti -ohjelmasta saatavilla synergiaeduilla olisi varmistettava, että ESR+:lla voidaan hyödyntää ja kehittää edelleen Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja innovatiivisia opetussuunnitelmia, jotta ihmisille voidaan tarjota tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä.
(17)  Euroopan horisontti -ohjelmasta saatavilla synergiaeduilla olisi varmistettava, että ESR+:lla voidaan hyödyntää ja kehittää edelleen Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja innovatiivisia opetussuunnitelmia, jotta ihmisille voidaan tarjota heidän henkilökohtaista ja ammatillista kehitystään tukevaa ja tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä ja puuttua nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Komission olisi varmistettava terveysalan toimintalohkon ja Euroopan horisontti ‑ohjelman väliset synergiavaikutukset terveyden suojelun ja sairauksien ehkäisyn alalla saavutettujen tulosten tehostamiseksi.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
(17 a)   Oikeuksien ja arvojen ohjelmaan liittyvillä synergioilla olisi varmistettava, että ESR+:lla voidaan valtavirtaistaa ja laajentaa toimia, joilla estetään ja torjutaan syrjintää, rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä, islamofobiaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja, ja että käytetään erityistoimia, joilla estetään viha, erottelu ja leimaaminen, mukaan lukien kiusaaminen, häirintä ja suvaitsematon kohtelu.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 b kappale (uusi)
(17 b)   Alueellisella ja rajat ylittävällä tasolla tehdyn eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ansiosta aikaansaaduilla synergioilla on myös luotu yhteistyöhankkeita, joilla parannetaan työllisyyttä, osallistetaan haavoittuvimmassa asemassa olevia väestönosia, vastataan väestöhaasteisiin ja panostetaan terveyteen ja koulutukseen ja joita toteutetaan unionin lisäksi myös liittymistä valmistelevassa vaiheessa olevissa maissa ja naapurimaissa, joissa unionin tason yhteistyö tuo lisäarvoa. ESR+:sta olisi lisättävä tämän tyyppisten hankkeiden rahoitusta ja varmistettava tietämyksen vaihto hankkeiden ja lainsäädäntöprosessin välillä eurooppalaisen sääntelykehyksen parantamiseksi sekä edistettävä hyvien käytäntöjen jakamista unionin alueiden välillä.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  ESR+:sta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä torjua köyhyyttä ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistettävä sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, torjumalla syrjintää ja puuttumalla terveyseroihin. Tämä edellyttää, että otetaan käyttöön erilaisia strategioita, jotka kohdistetaan heikoimmassa asemassa oleviin heidän iästään riippumatta, mukaan lukien lapset, marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit ja työssäkäyvät köyhät. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosioekonomisen integroitumisensa varmistamiseksi. ESR+:lla olisi parannettava kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten yleishyödyllisten palvelujen, kuten terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen, nopeaa ja tasapuolista saatavuutta. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista ja parannettava erityisesti niiden saatavuutta.
(18)  ESR+:sta olisi tuettava kaikilla hallinnon tasoilla, mukaan luettuna alue- ja paikallistaso, jäsenvaltioiden pyrkimyksiä poistaa köyhyys, mukaan lukien energiaköyhyys, äskettäin hyväksyttyjen energiaunionin hallintoa koskevien sääntöjen mukaisesti [asetuksen numero korvattava sen jälkeen, kun asetus on julkaistu], ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistettävä sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, vähentämällä esteitä, torjumalla syrjintää ja puuttumalla sosiaali- ja terveyseroihin. Tämä edellyttää myös, mutta ei ainoastaan, että otetaan käyttöön erilaisia pro- ja reaktiivisia toimintalinjoja ja strategioita, jotka kohdistetaan heikoimmassa asemassa oleviin heidän iästään riippumatta, mukaan lukien lapset, marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit, vammaiset henkilöt, asunnottomat, kolmansien maiden kansalaiset, maahanmuuttajat mukaan luettuina, ja työssäkäyvät köyhät. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosioekonomisen integroitumisensa varmistamiseksi muun muassa yhteisötaloudelle myönnettävällä kohdennetulla tuella. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä ESR+:n toimia, joilla täydennetään kansallisia toimenpiteitä työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3 päivänä lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen1 a mukaisesti, riittävän tulotuen tarjoamista koskevat toimenpiteet mukaan luettuina. ESR+:lla olisi parannettava kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten yleishyödyllisten palvelujen, kuten yksilökeskeisen terveydenhuollon ja siihen liittyvän hoidon ja pitkäaikaishoidon sekä perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen sekä asianmukaiseen sosiaaliseen asuntotarjontaan tai kohtuuhintaisiin asuntoihin ohjaavien palvelujen, nopeaa ja tasapuolista saatavuutta. Tähän sisältyy terveyden edistämis- ja sairauksien ehkäisypalvelut osana ensisijaisia terveydenhuoltopalveluja. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista ja parannettava erityisesti niiden saatavuutta, osallistavuutta ja tehokkuutta vastattaessa työelämän muuttuvaan todellisuuteen. ESR+:sta olisi myös puututtava maaseudun köyhyyteen, joka johtuu maaseutualueiden erityisistä heikkouksista, kuten epäedullisesta väestökehityksestä, heikoista työmarkkinoista, koulutuspalvelujen tai terveydenhuoltopalvelujen ja sosiaalipalvelujen rajallisesta saatavuudesta.
______________
1 a Komission suositus, annettu 3 päivänä lokakuuta 2008, työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä (EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11).
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
(19)  ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden torjumista tukemalla kansallisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja vakavaa aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. EU:n tasolla vähintään 4 prosentilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista tuetaan vähävaraisimpia, ja jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään 2 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että puututaan äärimmäisen köyhyyden muotoihin, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan yksinkertaisempia sääntöjä.
(19)  ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden poistamista tukemalla kansallisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja vakavaa aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyydessä tai sosiaalisesti syrjäytyneenä elävien tai köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. Jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään 3 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että torjutaan äärimmäisen köyhyyden muotoja, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen, vanhuusiän köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan mahdollisimman yksinkertaisia sääntöjä.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)
(19 a)   ESR+:lla olisi torjuttava unionin ikääntyneiden naisten köyhyyttä ottaen huomioon, että sukupuolten välinen eläke-ero, joka on tällä hetkellä 40 prosenttia, on vaarassa pahentaa erityisesti ilman kumppania olevien ikääntyneiden naisten köyhyyttä, ja seuraten neuvoston vuonna 2015 antamissa päätelmissä ”Naisten ja miesten yhtäläiset tulonsaantimahdollisuudet: Sukupuolten välisten eläke-erojen poistaminen”1 a esitettyjä sitoumuksia. Ikääntyneiden naisten köyhyyttä pahentavat myös terveydenhuollon ja lääkkeiden kasvavat omat kustannukset, jotka ikääntyneiden potilaiden on maksettava itse. Tämä koskee erityisesti naisia, joilla on elämänsä aikana miehiä pitempään huono terveydentila, mikä johtuu suurelta osin naisten pidemmästä elinajanodotteesta.
_________________
1 a http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9302-2015-INIT/fi/pdf
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 b kappale (uusi)
(19 b)  Köyhyyden torjumiseksi ja sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi ESR+:ssa on vahvistettava alan kansalaisjärjestöjen ja köyhyydessä eläviä ihmisiä edustavien järjestöjen aktiivista osallistumista niin erityisohjelmien valmisteluun kuin niiden toteutukseen.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Koska tarve tehostaa toimia unioniin tulevien muuttovirtojen hallitsemiseksi ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, jämäkästi ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomista integroitumista ja näin täydennettävä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta rahoitettavia toimia.
(20)  Koska tarve tehostaa toimia unioniin tulevien muuttovirtojen hallitsemiseksi ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, jämäkästi ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten, myös maahanmuuttajien, sosioekonomista integroitumista, mihin voi sisältyä paikallistason aloitteita, ja näin täydennettävä toimia, joita rahoitetaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja niistä rahastoista, joilla voi olla myönteinen vaikutus kolmansien maiden kansalaisten osallisuuteen.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
(20 a)   ESR+:n suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten olisi koordinoitava toimensa niiden viranomaisten kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet hallinnoimaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston toimia, jotta voidaan edistää kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista parhaalla mahdollisella tavalla kaikilla tasoilla pääasiassa paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toteuttamien strategioiden avulla sekä kaikkein asianmukaisimmin toimenpitein, jotka on räätälöity kolmansien maiden kansalaisten erityistilanteeseen. Kotouttamistoimenpiteiden olisi keskityttävä jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin tai, jos tarkoituksenmukaista, kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat hankkimassa lupaa oleskella laillisesti jäsenvaltiossa, mukaan lukien kansainvälistä suojelua saavat henkilöt.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)   ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia. Yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi suhteessa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten rakenteellisiin haasteisiin liittyvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, joihin on asianmukaista puuttua ESR+:n soveltamisalaan kuuluvilla monivuotisilla investoinneilla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa etenkin tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden ja niiden teknisen avun välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut.
(21)   ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden poistamisen, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia. Yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi suhteessa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten rakenteellisiin haasteisiin liittyvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, joihin on asianmukaista puuttua ESR+:n soveltamisalaan kuuluvilla monivuotisilla investoinneilla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi otettava alue- ja paikallisviranomaiset mukaan varmistettaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa etenkin tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden ja niiden teknisen avun välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, ihmisarvoista työtä koskeva ILOn ohjelma ja alueelliset erityispiirteet, millä edistetään SEUT-sopimuksen 174 artiklassa vahvistettuja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia unionin tavoitteita.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 a kappale (uusi)
(21 a)  Kun otetaan huomioon alueiden kehitystasojen erilaisuus ja erilaiset sosiaaliset olot eri puolilla unionia, ESR+:n pitäisi olla riittävän joustava alueellisten erityispiirteiden huomioimista varten.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Sen varmistamiseksi, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettua EU:n sosiaalista ulottuvuutta viedään eteenpäin ja että määrärahoista tietty vähimmäismäärä kohdennetaan apua eniten tarvitseville, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 25 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen.
(22)  Sen varmistamiseksi, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettua EU:n sosiaalista ulottuvuutta viedään eteenpäin ja että määrärahoista tietty vähimmäismäärä kohdennetaan apua eniten tarvitseville, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 27 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden poistamisen edistämiseen. Tämän prosenttiosuuden olisi täydennettävä äärimmäisen köyhyyden torjuntaan kohdennettuja kansallisia varoja.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)  Kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen, joka muodostaa lasten oikeuksien edistämisen ja suojelun standardin. Lasten oikeuksien edistäminen mainitaan unionin politiikan yhtenä tavoitteena (Lissabonin sopimuksen 3 artikla) ja perusoikeuskirjassa edellytetään, että lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa unionin toimissa. Unionin ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä ESR+:aa asianmukaisesti köyhien ja syrjäytyneiden lasten huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi komission vuonna 2013 antaman suosituksen ”Investoidaan lapsiin” mukaisesti. ESR+:sta olisi tuettava toimia, joilla edistetään lasten oikeuksien toteutumista edistäviä tehokkaita toimenpiteitä.
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 b kappale (uusi)
(22 b)  Koska lasten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen on unionissa edelleen yleistä (26,4 prosenttia vuonna 2017) ja ottaen huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jonka mukaan lapsilla on oikeus suojeluun köyhyyttä vastaan ja heikoista lähtökohdista tulevilla lapsilla on oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin erityistoimenpiteisiin, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavista määrärahoista eurooppalaiseen lapsitakuujärjestelmään, jotta edistetään lasten yhdenvertaista mahdollisuutta saada ilmainen terveydenhoito, ilmainen koulutus, ilmainen lastenhoito sekä asianmukaiset asuinolot ja asianmukainen ravitsemus, lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseksi. Lapsiin varhaisessa vaiheessa tehtävillä investoinneilla saadaan merkittävää tuottoa lapsille ja koko yhteiskunnalle, ja ne ovat ratkaisevan tärkeitä huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi jo lasten ensimmäisinä elinvuosina. Lasten tukeminen taitojen ja valmiuksien kehittämisessä antaa heille mahdollisuuden hyödyntää potentiaalinsa täysimääräisesti ja saavuttaa parhaat koulutus- ja terveystulokset, ja auttaa heitä kehittymään yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi ja lisää heidän mahdollisuuksiaan nuorina työntekijöinä työmarkkinoilla.
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  Koska työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri monissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, mikä vaikuttaa etenkin sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa, kyseisten jäsenvaltioiden on jatkossakin investoitava riittävästi ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja toimiin, joilla edistetään nuorten työllisyyttä muun muassa panemalla täytäntöön nuorisotakuujärjestelmä. Nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimien pohjalta jäsenvaltioiden olisi jatkettava nuorten työllisyyden ja koulutus- ja uudelleentyöllistymissuunnitelmien sekä tiedotuksen edistämistä keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin heikommassa asemassa oleviin nuoriin myös nuorisotyön avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään ja uudistamaan ja sopeuttamaan työvoimapalveluja, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä tukea. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi kohdennettava kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 10 prosenttia nuorten työllisyyden tukemiseen.
(23)  Koska työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri monissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, mikä vaikuttaa etenkin sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa, mikä on vieläkin yleisempää sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten tapauksessa, kyseisten jäsenvaltioiden on jatkossakin investoitava riittävästi ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja toimiin, joilla edistetään nuorten työllisyyttä erityisesti panemalla täytäntöön nuorisotakuujärjestelmä. Nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimien pohjalta jäsenvaltioiden olisi jatkettava laadukkaiden nuorten työllisyyden ja koulutus- ja uudelleentyöllistymissuunnitelmien sekä tehokkaan tiedotuksen edistämistä keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin heikommassa asemassa oleviin, vaikeimmin tavoitettavissa oleviin nuoriin, myös nuorisotyön avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään ja uudistamaan ja sopeuttamaan työvoimapalveluja, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä tukea, ja joilla pyritään toteuttamaan nämä palvelut täysin syrjimättömästi. Jäsenvaltioiden olisi kohdennettava kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 3 prosenttia politiikkatoimiin, joilla tuetaan nuorten työllisyyttä, jatkokoulutusta, laadukkaita työpaikkoja sekä oppisopimus- ja harjoittelupaikkoja. Jäsenvaltioiden, joissa NEET-aste on unionin keskitasoa suurempi tai yli 15 prosenttia, olisi kohdennettava sopivalla alueellisella tasolla vähintään 15 prosenttia kansallisista ESR+:n määrärahoistaan tämän alan politiikkatoimien tukemiseen.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 a kappale (uusi)
(23 a)  Erot kasvavat alueellista tasoa alemmilla tasoilla, myös vauraimmilla alueilla, joilla esiintyy köyhyyssaarekkeita.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 b kappale (uusi)
(23 b)   Koska ESR+:n toimialaa on laajennettu, lisätehtäviä varten olisi lisättävä määrärahoja, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisärahoitusta tarvitaan työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden sekä köyhyyden torjuntaan ja ammatillisen kehittymisen ja koulutuksen tukemiseen etenkin digitaalisessa työympäristössä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 c kappale (uusi)
(23 c)  Eures-verkostoa olisi vahvistettava pitkäjänteisesti, erityisesti internet-foorumin kattavalla kehittämisellä ja jäsenvaltioiden aktiivisella osallistumisella. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä tätä olemassa olevaa mallia tehokkaammin ja julkaistava kaikki jäsenvaltioissa sijaitsevat avoimet työpaikat Eures-järjestelmässä.
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys näistä rahastoista tuettavien toimien välillä.
(24)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys ESR+:sta ja muista unionin ohjelmista ja välineistä, kuten Euroopan globalisaatiorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Erasmus-ohjelmasta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, Euroopan horisontti -ohjelmasta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, InvestEU-ohjelmasta, Luova Eurooppa -ohjelmasta tai Euroopan solidaarisuusjoukoista tuettavien toimien välillä, ja hyödynnettävä niiden välisiä synergioita.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
(25)  SEUT-sopimuksen 349 artiklan ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti harvaan asuttujen syrjäisimpien ja pohjoisten alueiden osalta voidaan hyväksyä yhteisiä politiikkoja ja EU:n ohjelmia koskevia erityistoimenpiteitä. Nämä alueet tarvitsevat erityistukea pysyvien rajoitteidensa vuoksi.
(25)  SEUT-sopimuksen 349 ja 174 artiklan ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti harvaan asuttujen syrjäisimpien ja pohjoisten alueiden sekä saarialueiden osalta voidaan hyväksyä yhteisiä politiikkoja ja EU:n ohjelmia koskevia erityistoimenpiteitä. Nämä alueet tarvitsevat erityistukea kärsimiensä vakavien ja pysyvien luonnonhaittojen vuoksi.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
(25 a)  SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään sellaisten erityisten politiikkatoimien kehittämistä ja toteutusta, joilla puututaan vakavista ja pysyvistä haitoista kärsivien alueiden, kuten väestökatoalueiden ja harvaanasuttujen alueiden, rajoituksiin ja vaikeuksiin.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
(26)  ESR+:sta tuettavien toimien tehokas ja tuloksellinen toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta eri aluetasojen ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot kannustavat työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä osallistumaan yhteistyössä hallinnoitavien ESR+:n toimien toteutukseen.
(26)  ESR+:sta tuettavien toimien tehokas ja tuloksellinen toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta unionin toimielimiltä, paikallisilta, alueellisilta ja kansallisilta viranomaisilta ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa varmistavat työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen, tasa-arvoelinten, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja muiden asiaankuuluvien tai edustavien organisaatioiden merkityksellisen osallistumisen ESR+:n ohjelmointiin ja toteutukseen toimenpideohjelmien painopisteiden määrittelystä toteutukseen, seurantaan ja tulosten ja vaikutusten arviointiin komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 240/20141 a vahvistettujen Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen mukaisesti. Syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamiseksi olisi lisäksi otettava myös tasa-arvoelimet ja kansalliset ihmisoikeusinstituutiot mukaan kuhunkin vaiheeseen.
____________
1 a Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1).
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)
(26 a)  Hyvä hallintotapa ja hallintoviranomaisten ja kumppanien välinen kumppanuus edellyttävät valmiuksien luomisen tuloksellista ja tehokasta hyödyntämistä niiden sidosryhmien hyväksi, joille jäsenvaltioiden olisi kohdennettava riittävästi ESR+:n määrärahoja. Koska investoinnit institutionaalisiin valmiuksiin ja julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuuteen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla uudistusten, paremman sääntelyn ja hyvän hallintotavan aikaan saamiseksi eivät enää sisälly ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon toiminnalliseen tavoitteeseen, vaan ne on sisällytetty rakenneuudistusten tukiohjelmaan, on tarpeen, että komissio ja jäsenvaltiot varmistavat tehokkaan koordinoinnin näiden kahden välineen välillä.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Sosiaalisen innovoinnin tukeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta poliittisilla toimilla pystytään vastaamaan paremmin sosiaalisiin haasteisiin ja jotta rohkaistaan ja tuetaan innovatiivisia ratkaisuja. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden soveltamisen laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa poliittisten toimien tehokkuutta, mikä siten oikeuttaa erityistukeen ESR+:sta.
(27)  Sosiaalisen innovoinnin ja yhteisötalouden tukeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta poliittisilla toimilla pystytään vastaamaan paremmin sosiaalisiin haasteisiin ja jotta rohkaistaan ja tuetaan innovatiivisia ratkaisuja myös paikallistasolla. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden soveltamisen laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa poliittisten toimien tehokkuutta, mikä siten oikeuttaa erityistukeen ESR+:sta.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 a kappale (uusi)
(27a)  Jotta alojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja parantaa synergiavaikutuksia ja johdonmukaisuutta muiden politiikan alojen kanssa ESR+:n yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ESR+:sta olisi tuettava innovatiivisia toimia, joissa käytetään urheilua, liikuntaa ja kulttuuria välineenä, jolla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta, torjumaan nuorisotyöttömyyttä, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osalta, parantamaan marginalisoitujen ryhmien sosiaalista osallisuutta ja edistämään hyvää terveyttä ja ehkäisemään sairauksia.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot ja -olot sekä uralla eteneminen. Niiden olisi varmistettava myös, että ESR+:sta edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman syrjintää SEUT-sopimuksen 10 artiklan mukaisesti ja vammaisten tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan vammaisten oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoon. Nämä periaatteet olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimia. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista syrjintää. ESR:sta ei pitäisi tukea toimenpiteitä, jotka edistävät eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta.
(28)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot ja -olot sekä uralla eteneminen. Sukupuolinäkökohdat olisi otettava huomioon kaikissa toteutettavissa ohjelmissa kaikissa niiden valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Lisäksi ESR+:ssa olisi erityisesti noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaa, jossa kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen. Samoin olisi kiellettävä syrjintä, joka perustuu sukupuoliominaisuuksiin tai sukupuoli-identiteettiin taikka kansalaisuuteen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään myös vammaisten henkilöiden tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoon muun muassa koulutuksen, työn, työllisyyden ja yleisen esteettömyyden osalta. Nämä periaatteet olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimia. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista ja moniperusteista syrjintää. ESR+:sta ei pitäisi tukea toimenpiteitä, jotka edistävät eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt ovat perusoikeuskirjan mukaisia ja määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)
(28 a)  Alueellisten indikaattorien käyttöä olisi harkittava, jotta osa-alueelliset erot voitaisiin ottaa paremmin huomioon.
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 b kappale (uusi)
(28 b)   ESR+:sta olisi tuettava kielten tutkimusta, jotta voidaan edistää vastavuoroista ymmärrystä ja rakentaa osallistavaa yhteiskuntaa myös niin, että jäsenvaltiot hyväksyvät laajemmin Euroopan neuvoston kehittämiä työkaluja pakolaisten kielelliseen tukemiseen.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Jos tarvittavat tiedot ovat saatavilla rekistereistä, tiedonkeruuta koskevan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava, että hallintoviranomaiset keräävät tiedot tällaisista rekistereistä.
(29)  Jos tarvittavat mahdollisesti sukupuolen mukaan eritellyt tiedot ovat saatavilla rekistereistä, tiedonkeruuta koskevan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava, että hallintoviranomaiset keräävät tiedot tällaisista rekistereistä noudattaen samalla henkilötietojen suojaa Euroopan parlamentin ja neuvoston yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/6791 a mukaisesti. On suositeltavaa kannustaa jatkamaan sähköistä tiedonsiirtoa, koska se auttaa vähentämään hallinnollista rasitetta.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
(31)  Sosiaalipoliittiset kokeilut ovat pienimuotoisia hankkeita, joilla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Toimivat ideat olisi voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa ja muissa yhteyksissä ESR+:sta ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella.
(31)  Sosiaalipoliittiset kokeilut ovat pienimuotoisia hankkeita, joilla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Toimivia ideoita olisi voitava testata paikallistasolla, ja ne olisi tarvittaessa voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa tai siirtää muihin yhteyksiin eri alueille tai jäsenvaltioihin ESR+:sta tai siitä ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella, ja tällaista testausta olisi kannustettava.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  ESR+:aa koskevilla säännöksillä on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden keskushallinnon työvoimaviranomaisten välillä ja komission kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta ja lisäämällä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan kuuluu myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta.
(32)  ESR+:aa koskevilla säännöksillä on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalvelujen, komission ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi työmarkkinaosapuolten avustuksella parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta ja lisäämällä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan kuuluu myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta. ESR+ kattaa rajat ylittävät kumppanuudet alueellisten julkisten työvoimapalvelujen ja työmarkkinaosapuolten välillä sekä niiden toimet, joilla on tarkoitus edistää liikkuvuutta sekä rajat ylittävien työmarkkinoiden avoimuutta ja yhdentymistä tietojen, neuvonnan ja työnvälityksen avulla. Monilla raja-alueilla niillä on tärkeä rooli aitojen eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämisessä.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 kappale
(33)  Mikroyritysten, yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen saannin puute on yksi suurimmista esteistä yrityksen perustamiselle etenkin niiden parissa, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. ESR+-asetuksessa vahvistetaan säännökset markkinoiden ekosysteemin luomiseksi, jotta voidaan lisätä yhteiskunnallisten yritysten mikrorahoituksen tarjontaa ja hyödyntämismahdollisuuksia ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät, naiset ja heikossa asemassa olevat, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään myös InvestEU-rahaston sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitusvälineitä ja talousarviotakauksia.
(33)  Mikroyritysten, yhteisötalouden ja yhteisötalouden yritysten rahoituksen saannin puute on yksi suurimmista esteistä yrityksen perustamiselle etenkin niiden parissa, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. ESR+-asetuksessa vahvistetaan säännökset markkinoiden ekosysteemin luomiseksi, jotta voidaan lisätä yhteisötalouden yritysten mikrorahoituksen ja tukipalvelujen tarjontaa, myös kulttuurialalla ja luovilla aloilla ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät, naiset ja heikoimmassa asemassa olevat, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään myös InvestEU-rahaston sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitusvälineitä ja talousarviotakauksia.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
(33 a)  Komission olisi otettava unionin tasolla yhteisö- ja yhteisvastuutalouden yrityksiä varten käyttöön ”eurooppalainen yhteisötalouden merkki”, joka perustuu selkeisiin kriteereihin, joilla korostetaan näiden yritysten erityisluonnetta ja sosiaalisia vaikutuksia, lisätään niiden näkyvyyttä, kannustetaan investoimiseen, helpotetaan rahoituksen saamista ja sisämarkkinoille pääsyä kyseisten yritysten pyrkiessä laajentumaan joko omassa maassaan tai muihin jäsenvaltioihin, samalla kun otetaan huomioon alan ja jäsenvaltioiden erilaiset oikeudelliset muodot ja kehykset.
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 kappale
(34)  Yhteiskunnallisten investointien markkinoiden toimijat, myös hyväntekeväisyysjärjestöt, tarjoavat rahoitusta ja innovatiivisia ja täydentäviä ratkaisuja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, työttömyyden vähentämiseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi niillä voi olla merkittävä asema useiden ESR+:n tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten säätiöt ja lahjoittajat, olisi soveltuvin osin otettava mukaan ESR+:n toimiin, erityisesti niihin, joilla pyritään kehittämään yhteiskunnallisten investointien markkinoiden ekosysteemiä.
(34)  Yhteiskunnallisten investointien markkinoiden toimijat, myös hyväntekeväisyysjärjestöt, tarjoavat rahoitusta ja innovatiivisia ja täydentäviä ratkaisuja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, työttömyyden vähentämiseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi niillä voi olla merkittävä asema useiden ESR+:n tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten säätiöt ja lahjoittajat, olisi soveltuvin osin ja kunhan niillä ei ole unionin ihanteiden vastaista poliittista tai sosiaalista toimintaohjelmaa otettava mukaan ESR+:n toimiin, erityisesti niihin, joilla pyritään kehittämään yhteiskunnallisten investointien markkinoiden ekosysteemiä.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 a kappale (uusi)
(34 a)  Valtioiden välinen yhteistyö tuo merkittävää lisäarvoa, ja tämän vuoksi kaikkien jäsenvaltioiden olisi tuettava sitä, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. On myös välttämätöntä vahvistaa komission asemaa kokemusten vaihdon edistäjänä ja asiaan liittyvien aloitteiden täytäntöönpanon koordinoijana.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 a kappale (uusi)
(35 a)   Komission olisi lisättävä jäsenvaltioiden ja aliedustettujen järjestöjen osallistumista madaltamalla mahdollisimman paljon osallistumisen esteitä, myös rahoituksen hakemiseen ja saamiseen liittyvää hallinnollista rasitusta.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 b kappale (uusi)
(35 b)   Yksi unionin ensisijaisista tavoitteista on vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä tukemalla terveydenhuollon ja potilashoidon digitalisaatiota kehittämällä kestävä terveystietojärjestelmä sekä tukemalla kansallisia uudistuksia, joilla pyritään tehokkaampiin, helpommin saavutettaviin ja kestäviin terveydenhuoltojärjestelmiin.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 kappale
(36)  Ihmisten pysyminen pitempään terveinä ja aktiivisina ja heidän kykynsä pitää aktiivisesti huolta terveydestään vaikuttavat positiivisesti terveyteen, terveyden eriarvoisuuden vähentämiseen, elämänlaatuun, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja osallisuuteen, mikä puolestaan vähentää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Komissio on sitoutunut auttamaan jäsenvaltioita niiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” saavuttamisessa.
(36)  Tarvitaan jatkuvaa toimintaa, jotta SEUT-sopimuksen 168 artiklassa vahvistetut vaatimukset voidaan täyttää. Kaikkien ihmisten pysyminen terveinä ja aktiivisina syrjimättömästi ja heidän kykynsä pitää aktiivisesti huolta terveydestään vaikuttavat positiivisesti terveyteen, terveyden eriarvoisuuden vähentämiseen, elämänlaatuun, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja osallisuuteen, mikä puolestaan vähentää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Terveyteen vaikuttavan innovoinnin, mukaan lukien sosiaalisen innovoinnin, tukeminen ja tunnustaminen auttaa pyrittäessä vastaamaan terveysalan kestävyyttä koskevaan haasteeseen, kun ratkotaan väestörakenteen muutokseen liittyviä ongelmia. Lisäksi toiminta terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi on tärkeää osallistavan kasvun aikaansaamiseksi. Komissio on sitoutunut auttamaan jäsenvaltioita niiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” saavuttamisessa.
_________________
_________________
17 COM(2016)0739.
17 COM(2016)0739.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)
(36 a)  Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan terveydellä tarkoitetaan täydellistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia eikä pelkästään sitä, että henkilö ei ole sairas tai vammainen. Unionin väestön terveyden parantamiseksi on oleellista, ettei keskitytä yksinomaan fyysiseen terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. WHO:n mukaan mielenterveysongelmat muodostavat lähes 40 prosenttia toimintarajoitteisten elinvuosien määrästä. Mielenterveysongelmat ovat myös laaja-alaisia ja pitkäkestoisia, aiheuttavat syrjintää ja lisäävät merkittävästi terveyteen liittyvää eriarvoisuutta. Lisäksi talouskriisi vaikuttaa mielenterveyden taustatekijöihin heikentämällä suojaavia tekijöitä ja lisäämällä riskitekijöitä.
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 kappale
(37)  Saadulla näytöllä ja 2 päivänä kesäkuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyillä Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmien yhteisillä arvoilla ja periaatteilla olisi tuettava innovatiivisten, tehokkaiden ja sopeutumiskykyisten terveydenhuoltojärjestelmien suunnitteluun ja hallinnointiin liittyvää päätöksentekoa, edistettävä laadukkaan terveydenhuollon yleistä saatavuutta sekä rohkaistava soveltamaan parhaita käytäntöjä laajasti vapaaehtoiselta pohjalta.
(37)  Saadulla näytöllä ja 2 päivänä kesäkuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyillä Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmien yhteisillä arvoilla ja periaatteilla olisi tuettava innovatiivisten, tehokkaiden ja sopeutumiskykyisten terveydenhuoltojärjestelmien suunnitteluun ja hallinnointiin liittyvää päätöksentekoa, edistettävä laadukkaan yksilöllisen terveydenhuollon ja siihen liittyvän hoidon yleistä saatavuutta sekä rohkaistava soveltamaan parhaita käytäntöjä laajasti vapaaehtoiselta pohjalta. Tähän sisältyy terveyden edistämis- ja tautien ehkäisypalvelut osana ensisijaisia terveydenhuoltopalveluja.
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 a kappale (uusi)
(37 a)  Aiemmista unionin toimintaohjelmista eli Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1786/2002/EY1 a perustetusta kansanterveysalan toimintaohjelmasta (2003–2008) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1350/2007/EY1 b ja asetuksella (EU) N:o 282/20141 c perustetusta terveysalan toimintaohjelmasta (2008–2013 ja 2014–2020), jäljempänä ’aiemmat terveysalan ohjelmat’, on tehty positiivinen arvio, jonka mukaan niillä on saatu aikaan erinäisiä tärkeitä kehitysaskeleita ja parannuksia. ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi pohjauduttava aiempien terveysalan ohjelmien yhteydessä aikaansaatuihin saavutuksiin.
____________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1786/2002/EY, tehty 23 päivänä syyskuuta 2002, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 1).
1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1350/2007/EY, tehty 23 päivänä lokakuuta 2007, toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) (EUVL L 301, 20.11.2007, s. 3).
1 c Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman perustamisesta (2014–2020) ja päätöksen N:o 1350/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 1).
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 37 b kappale (uusi)
(37 b)   ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi oltava väline toimien edistämiseksi aloilla, joilla voidaan osoittaa unionin tason lisäarvo seuraavien kriteerien perusteella: hyvien toimintamallien vaihtaminen jäsenvaltioiden ja alueiden kesken, osaamisen jakamiseen tai keskinäiseen oppimiseen tähtäävien verkostojen tukeminen, terveydenhuollon ammattilaisten pätevöitymisen edistäminen, rajat ylittävien uhkien torjuminen niiden riskien vähentämiseksi ja niiden seurausten lieventämiseksi, puuttuminen tiettyihin sisämarkkinakysymyksiin, joiden osalta unionin toimet ovat selvästi oikeutettuja sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioissa toteutetaan laadukkaita ratkaisuja, terveyteen liittyvän innovoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen, toimet, joilla voidaan rakentaa tavoitearvojärjestelmä tosiasioihin perustuvaa unionin tason päätöksentekoa varten sekä tehokkuuden lisääminen välttämällä päällekkäisyyksistä johtuva resurssien tuhlaaminen ja optimoimalla taloudellisten resurssien käyttö.
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 kappale
(38)  ESR+:n terveysalan toimintalohkolla olisi myötävaikutettava sairauksien ehkäisemiseen unionin kansalaisten koko elinaikana ja terveyden edistämiseen puuttumalla terveysriskeihin, kuten tupakointiin ja passiiviseen tupakointiin, alkoholin haitalliseen käyttöön, laittomien huumausaineiden käyttöön vähentäen niihin liittyviä terveyshaittoja, epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin ja liikunnan puutteeseen, ja tuettava terveellisiä elämäntapoja tukevia ympäristöjä, jotta täydennetään jäsenvaltioiden vastaaviin strategioihin liittyviä toimia. ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi valtavirtaistettava tehokkaita ehkäisyä koskevia malleja, innovatiivisia teknologioita ja uusia liiketoimintamalleja ja ratkaisuja, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien innovatiivisuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä ja lisätä eurooppalaisten mahdollisuuksia saada parempaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa.
(38)  ESR+:n terveysalan toimintalohkolla olisi myötävaikutettava sairauksien ehkäisemiseen, varhaiseen diagnosointiin unionissa asuvien kansalaisten koko elinaikana ja terveyden edistämiseen puuttumalla terveysriskeihin, kuten tupakointiin ja passiiviseen tupakointiin, alkoholin haitalliseen käyttöön, ympäristöön liittyviin terveyttä koskeviin riskitekijöihin, laittomien huumausaineiden käyttöön vähentäen niihin liittyviä terveyshaittoja, liikalihavuuteen ja epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin, myös niihin, jotka liittyvät köyhyyteen ja liikunnan puutteeseen, ja tuettava terveellisiä elämäntapoja tukevia ympäristöjä, lisättävä yleisön tietoisuutta riskitekijöistä sekä tuettava hyvin suunniteltuja kansanterveystoimia infektioiden ja ehkäistävissä olevien tartuntatautien yleiselle terveydentilalle aiheuttaman rasituksen ja vaikutuksen vähentämiseksi, muun muassa rokotteiden avulla, koko elinaikana, jotta täydennetään jäsenvaltioiden vastaaviin strategioihin liittyviä toimia. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota terveyskasvatukseen, sillä se auttaa yksilöitä ja yhteisöjä parantamaan terveyttään, lisää heidän tietämystään ja vaikuttaa asenteisiin. Nykyisiin terveyshaasteisiin voidaan vastata tehokkaasti vain unionin tasolla tehtävällä yhteistyöllä ja jatkuvilla unionin laajuisilla terveysalan toimilla. ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi tuettava asiaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa, valtavirtaistettava tehokkaita ehkäisyä ja tietoisuuden lisäämistä koskevia malleja, joilla tavoitetaan kaikki, innovatiivisia teknologioita ja uusia liiketoimintamalleja ja ratkaisuja, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien innovatiivisuutta, saavutettavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä ja lisätä unionissa sekä kaupunki- että maaseutualueilla asuvien mahdollisuuksia saada parempaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa.
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 38 a kappale (uusi)
(38 a)   Terveysalan toimintalohkoon kuuluvien toimien toteuttamiseksi komission olisi tuettava terveysalan johtoryhmän perustamista. Lisäksi komission olisi ehdotettava keinoja ja menetelmiä, joilla terveyttä koskevat toimet yhdenmukaistetaan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan prosessin kanssa, jolla on nyt valtuudet suositella terveydenhuoltojärjestelmien (ja muiden terveyteen liittyvien sosiaalisten tekijöiden) uudistuksia, joilla parannetaan terveydenhuollon ja sosiaalisen suojelun saatavuutta ja kestävyyttä jäsenvaltioissa.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 kappale
(39)  Yli 80 prosenttia unionin ennenaikaisesta kuolleisuudesta johtuu ei-tarttuvista taudeista, ja niiden tehokas ennaltaehkäisy edellyttää rajat ylittävää ulottuvuutta. Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat samanaikaisesti tarvetta minimoida rajat ylittävien vakavien terveysuhkien, kuten tartuntatautien ja muiden biologisten, kemiallisten, ympäristöön liittyvien ja tuntemattomien uhkien, seuraukset kansanterveydelle tukemalla valmistautumista ja uhkiin vastaamiseen liittyvien valmiuksien kehittämistä.
(39)  Yli 80 prosenttia unionin ennenaikaisesta kuolleisuudesta johtuu ei-tarttuvista taudeista, ja niiden tehokas ennaltaehkäisy edellyttää monialaisia toimia ja rajat ylittävää ulottuvuutta. Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat samanaikaisesti tarvetta minimoida rajat ylittävien vakavien terveysuhkien, kuten yhtäkkisten ja kasautuvien ympäristöpäästöjen ja saasteiden, tartuntatautien ja muiden biologisten, kemiallisten, ympäristöön liittyvien ja tuntemattomien uhkien, seuraukset kansanterveydelle tukemalla valmistautumista ja uhkiin vastaamiseen liittyvien valmiuksien kehittämistä.
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 39 a kappale (uusi)
(39 a)   Jatkuvat investoinnit innovatiivisiin yhteisölähtöisiin lähestymistapoihin rajat ylittävien sairauksien, kuten hivin/aidsin, tuberkuloosin ja virusperäisen hepatiitin, torjumiseksi, ovat elintärkeitä, koska sairauksien sosiaalinen ulottuvuus on merkittävä tekijä, joka vaikuttaa kykyyn torjua niitä epidemioina unionissa ja naapurimaissa. Hivin/aidsin, tuberkuloosin ja hepatiitin torjumiseksi Euroopassa alueellisella tasolla pitkäkestoisesti tarvitaan määrätietoisempaa poliittista johtoa ja riittävät tekniset ja taloudelliset voimavarat, jotta voidaan saavuttaa näitä sairauksia koskevat kestävän kehityksen tavoitteet.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 40 kappale
(40)  Terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden ja kansalaisten terveyden kannalta on oleellista vähentää resistenttien infektioiden ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden aiheuttamaa rasitusta ja huolehtia tehokkaiden mikrobilääkkeiden saatavuudesta.
(40)  Terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden ja kansalaisten terveyden kannalta on oleellista vähentää resistenttien infektioiden ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden aiheuttamaa rasitusta ja huolehtia tehokkaiden mikrobilääkkeiden saatavuudesta mutta samanaikaisesti vähentää niiden käyttöä mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 kappale
(42)  ESR+:n terveysalan toimintalohkon joidenkin tavoitteiden erityisen luonteen ja siihen kuuluvien toimien tyypin vuoksi jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on parhaat edellytykset toteuttaa toimintalohkoon liittyvät toimet. Kyseiset jäsenvaltioiden nimeämät viranomaiset olisi siksi katsottava [uuden varainhoitoasetuksen] 195 artiklassa tarkoitetuiksi edunsaajiksi, ja tällaisille viranomaisille annettavat avustukset olisi myönnettävä niille julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä.
(42)  ESR+:n terveysalan toimintalohkon joidenkin tavoitteiden erityisen luonteen ja siihen kuuluvien toimien tyypin vuoksi jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on parhaat edellytykset toteuttaa toimintalohkoon liittyvät toimet kansalaisyhteiskunnan aktiivisella tuella. Kyseiset jäsenvaltioiden nimeämät viranomaiset, ja lisäksi tarvittaessa kansalaisjärjestöt, olisi siksi katsottava [uuden varainhoitoasetuksen] 195 artiklassa tarkoitetuiksi edunsaajiksi, ja tällaisille viranomaisille annettavat avustukset olisi myönnettävä niille julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 a kappale (uusi)
(42 a)   Ohjelman seurannan tehottomuuden ja puutteiden poistamiseksi komission olisi otettava käyttöön ja käytettävä ohjelma- ja toimikohtaisia erityisiä seurantaindikaattoreita ohjelman tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi.
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 b kappale (uusi)
(42 b)   ESR+-ohjelmassa olisi paneuduttava kansalaisyhteiskunnan osallistumista ehkäisevien nykyisten esteiden poistamiseen, esimerkiksi yksinkertaistamalla hakumenettelyjä, keventämällä rahoitusperusteita luopumalla tietyissä tapauksissa yhteisrahoitusosuudesta, mutta myös lisäämällä potilaiden, potilasjärjestöjen ja muiden sidosryhmien valmiuksia koulutuksen avulla. Ohjelmalla olisi myös pyrittävä mahdollistamaan sellaisten kansalaisyhteiskunnan verkostojen ja järjestöjen toiminta unionin tasolla, jotka edistävät sen tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien unionin tason järjestöt.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 42 c kappale (uusi)
(42 c)   ESR+:n terveysalan toimintalohko olisi toteutettava siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen. Perussopimuksissa asetettuja velvoitteita ja jäsenvaltioiden roolia ensisijaisena yhteystahona unionin päätöksentekoprosessissa unohtamatta valtiotasoa alemman hallintotason toimivaltaiset viranomaiset olisi otettava mukaan, jotta voidaan varmistaa unionin terveyspolitiikan tehokas ja kestävä vaikutus integroimalla se sosiaalipolitiikkoihin kentällä.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 kappale
(44)  EU:n terveyslainsäädännöllä on välitön vaikutus kansalaisten elämään, terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuteen ja sopeutumiskykyyn sekä sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Lääkinnällisiä tuotteita ja teknologioita koskeva sääntelykehys (lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja ihmisestä peräisin olevat aineet) sekä tupakkalainsäädäntö, potilaiden oikeudet rajat ylittävässä terveydenhuollossa ja vakavat rajat ylittävät terveysuhkat ovat olennaisia terveyden suojelemiseksi EU:ssa. Samalla kun pyritään saavuttamaan terveystavoitteet, asetuksen ja sen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan on pysyttävä mukana innovaatioiden ja tutkimuksen kehityksessä sekä tällä alalla tapahtuvissa yhteiskunnallisissa muutoksissa. Sen vuoksi on aiheellista jatkuvasti rakentaa tällaisen tieteellisen lainsäädännön täytäntöönpanemisen edellyttämää tietopohjaa.
(44)  EU:n terveyslainsäädännöllä on välitön vaikutus kansalaisten elämään, terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuteen ja sopeutumiskykyyn sekä sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Lääkinnällisiä tuotteita ja teknologioita koskeva sääntelykehys (lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja ihmisestä peräisin olevat aineet) sekä tupakkalainsäädäntö, potilaiden oikeudet rajat ylittävässä terveydenhuollossa ja vakavat rajat ylittävät terveysuhkat ovat olennaisia terveyden suojelemiseksi EU:ssa. Lisäksi monilla muilla unionin säädöksillä on merkittäviä vaikutuksia terveyteen, esimerkiksi elintarvikkeita ja elintarvikkeiden merkintöjä, ilmansaasteita, hormonaalisia haitta-aineita ja torjunta-aineita koskevilla säädöksillä. Joissakin tapauksissa ympäristön riskitekijöiden kasautuvia vaikutuksia ei ole oikein ymmärretty, mikä voi johtaa kansalaisten terveyteen kohdistuviin kohtuuttomiin riskeihin.
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 a kappale (uusi)
(44 a)   Sääntelyn, jolla on vaikutusta terveyteen, sekä sen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan olisi pysyttävä mukana innovaatio- ja tutkimuskehityksessä sekä tällä alalla tapahtuvissa yhteiskunnallisissa muutoksissa mutta perustuttava samalla edelleen unionin perussopimuksiin kirjattuun ennaltavarautumisen periaatteeseen. Tämän vuoksi on tarpeen jatkuvasti kehittää tällaisen tieteellisluonteisen lainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämää näyttöpohjaa, ja koska tämän näytön jakaminen on yleisen edun mukaista, olisi myös taattava mahdollisimman korkea avoimuuden taso, jotta voidaan varmistaa mahdollisuus riippumattomaan valvontaan ja siten vahvistaa kansalaisten luottamusta unionin prosesseihin.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 44 b kappale (uusi)
(44 b)   Terveyshaasteita ei voi ratkaista pelkästään terveysalalla, sillä terveyteen vaikuttavat monet sen ulkopuoliset tekijät. Näin ollen, kuten Maastrichtin ja Amsterdamin sopimuksissa todetaan, unionin tulevien haasteiden kannalta on tärkeää sisällyttää terveys kaikkiin politiikkoihin. Yksi suurimmista unionin terveysalan tämänhetkisistä haasteista on kuitenkin saada muut alat tiedostamaan päätöstensä vaikutukset terveyteen ja integroimaan terveys politiikkoihinsa. Tärkeitä terveyteen liittyviä edistysaskelia on tähän mennessä saavutettu esimerkiksi koulutus-, liikenne-, ravitsemus-, maatalous- ja työvoimapolitiikan aloilla ja suunnittelussa. Esimerkiksi sydänterveydessä on havaittu merkittäviä parannuksia elintarvikkeiden laatua koskevaan politiikkaan ja määräyksiin tehtyjen muutosten, liikunnan lisäämisen ja tupakoinnin vähentämisen seurauksena.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 46 kappale
(46)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä asetuksella on myötävaikutettava ilmastotoimien sisällyttämiseen unionin politiikkoihin ja siihen, että saavutetaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toteutettavat toimet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.
(46)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä asetuksella on myötävaikutettava ilmastotoimien sisällyttämiseen unionin politiikkoihin ja siihen, että saavutetaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja siihen, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Toteutettavat toimet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 47 kappale
(47)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [neuvoston päätöksen 2013/755/EU 94] artiklan nojalla saada rahoitusta työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.
(47)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [neuvoston päätöksen 2013/755/EU19] artiklan nojalla saada rahoitusta työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Ohjelmassa otetaan huomioon erityiset rajoitteet, joista näille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt kärsivät, jotta heille voitaisiin tarjota todellinen mahdollisuus osallistua edellä mainittuihin toimintalohkoihin.
__________________
__________________
19 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
19 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 48 kappale
(48)  Kolmannet maat, jotka kuuluvat Euroopan talousalueeseen (ETA), voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksessa vahvistetun yhteistyön puitteissa; siinä määrätään ohjelmien toteutuksesta mainitun sopimuksen mukaisen päätöksen nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.
(48)  Kolmannet maat, jotka kuuluvat Euroopan talousalueeseen (ETA), voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksessa vahvistetun yhteistyön puitteissa, edellyttäen että ne noudattavat kaikkia asiaankuuluvia sääntöjä ja määräyksiä; siinä määrätään ohjelmien toteutuksesta mainitun sopimuksen mukaisen päätöksen nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 50 a kappale (uusi)
(50 a)   On tärkeää varmistaa rahaston moitteeton ja oikeudenmukainen varainhoito, jotta voidaan taata, että rahaston toteutus on mahdollisimman selkeää, tehokasta ja helppoa, ja samalla taataan oikeusvarmuus ja se, että kaikki osallistujat voivat hyödyntää sitä. Koska ESR+:n toimintaan sovelletaan yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, jäsenvaltioiden ei pitäisi lisätä uusia sääntöjä tai muuttaa sääntöjä sen aikana, sillä se tekisi varojen käytöstä edunsaajien kannalta monimutkaisempaa ja voisi johtaa laskujen maksun viivästymiseen.
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 51 kappale
(51)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen yleisiä tavoitteita eli parantaa työmarkkinoiden toimivuutta, edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua, edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä ja vähentää köyhyyttä sekä toteuttaa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta tuettavat toimet, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
(51)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen yleisiä tavoitteita eli parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta, edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen ja hoidon saatavuutta ja laatua, edistää sosiaalista osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja terveyttä ja poistaa köyhyys sekä toteuttaa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta tuettavat toimet, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
1 artikla
1 artikla
1 artikla
Kohde
Kohde
Tällä asetuksella perustetaan Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’.
Tällä asetuksella perustetaan Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’. ESR+ muodostuu kolmesta toimintalohkosta, jotka ovat yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja terveysalan toimintalohko.
Siinä vahvistetaan ESR+:n tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, toteutustapa, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
Tällä asetuksella vahvistetaan ESR+:n tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, toteutustapa, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt, jotka täydentävät ESR+:aan sovellettavia asetuksen (EU) xx [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaisia yleisiä sääntöjä.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
2 artikla
2 artikla
2 artikla
Määritelmät
Määritelmät
1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan:
1)  ’liitännäistoimenpiteillä’ toimenpiteitä, joita tarjotaan elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamisen lisäksi ja joiden tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä esimerkiksi käyttämällä ja tarjoamalla sosiaalipalveluja tai antamalla kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskevaa neuvontaa;
1)  ’liitännäistoimenpiteillä’ toimenpiteitä, joita tarjotaan elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamisen lisäksi ja joiden tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä ja poistaa köyhyys esimerkiksi käyttämällä ja tarjoamalla sosiaalipalveluja ja psykologista tukea sekä antamalla asianmukaista tietoa julkisista palveluista tai kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskevaa neuvontaa;
2)  ’assosioituneella maalla’ kolmatta maata, joka on sellaisen unionin kanssa tehdyn sopimuksen osapuoli, joka mahdollistaa sen osallistumisen ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon 30 artiklan mukaisesti;
2)  ’assosioituneella maalla’ kolmatta maata, joka on sellaisen unionin kanssa tehdyn sopimuksen osapuoli, joka mahdollistaa sen osallistumisen ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon 30 artiklan mukaisesti;
3)  ’perushyödykkeellä’ tavaroita, jotka täyttävät henkilön ihmisarvoisen elämän perustarpeet, kuten vaatteet, hygieniatuotteet ja koulutarvikkeet;
3)  ’perushyödykkeellä’ tavaroita, jotka täyttävät henkilön ihmisarvoisen elämän perustarpeet, kuten vaatteet, hygieniatuotteet, mukaan lukien naisten hygieniatuotteet, ja koulutarvikkeet;
4)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;
4)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;
5)  ’yhteisillä välittömien tulosten indikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia neljän viikon sisällä siitä, kun osallistuja jätti toimen (eroamispäivä);
5)  ’yhteisillä välittömien tulosten indikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia neljän viikon sisällä siitä, kun osallistuja jätti toimen (eroamispäivä);
6)  ’yhteisillä pitkän aikavälin tulosindikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun osallistuja jätti toimen;
6)  ’yhteisillä pitkän aikavälin tulosindikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun osallistuja jätti toimen;
7)  ’elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannuksilla’ edunsaajalle elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostosta aiheutuvia todellisia kustannuksia, jotka eivät rajoitu elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden hintoihin;
7)  ’elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannuksilla’ edunsaajalle elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostosta aiheutuvia todellisia kustannuksia, jotka eivät rajoitu elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden hintoihin;
7 a)  ’rajat ylittävillä kumppanuuksilla’ työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkossa pysyviä yhteistyörakenteita julkisten työvoimapalvelujen, kansalaisyhteiskunnan tai työmarkkinaosapuolten välillä vähintään kahdessa jäsenvaltiossa;
8)  ’loppukäyttäjillä’ vähävaraisimpia, jotka saavat 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa tarkoitettua tukea;
8)  ’loppukäyttäjillä’ vähävaraisimpia, jotka saavat 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa tarkoitettua tukea;
9)  ’terveyskriisillä’ mitä tahansa kriisiä, joka yleisesti koetaan uhkana, jossa on terveysulottuvuus ja joka edellyttää viranomaisilta kiireellisiä toimia epävarmoissa olosuhteissa;
9)  ’terveyskriisillä’ mitä tahansa kriisiä, joka yleisesti koetaan uhkana, jossa on terveysulottuvuus ja joka edellyttää viranomaisilta kiireellisiä toimia epävarmoissa olosuhteissa;
10)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita;
10)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita;
11)  ’mikrorahoituksella’ takauksia, mikroluottoja, omaa ja oman pääoman luonteista pääomaa yhdistettynä liiketoiminnan kehittämispalveluihin, esimerkiksi yksilölliseen neuvontaan, koulutukseen ja mentorointiin, joka on ulotettu henkilöihin ja mikroyrityksiin, joilla on vaikeuksia saada luottoa ammatilliseen ja/tai tuloja tuottavaan toimintaan;
11)  ’mikrorahoituksella’ takauksia, mikroluottoja, omaa ja oman pääoman luonteista pääomaa yhdistettynä liiketoiminnan kehittämispalveluihin, esimerkiksi yksilölliseen neuvontaan, koulutukseen ja mentorointiin, joka on ulotettu henkilöihin ja mikroyrityksiin, joilla on vaikeuksia saada luottoa ammatilliseen ja/tai tuloja tuottavaan toimintaan;
12)  ’mikroyrityksellä’ yritystä, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase yhteensä on enintään 2 000 000 euroa;
12)  ’mikroyrityksellä’ yritystä, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase yhteensä on enintään 2 000 000 euroa;
13)  ’vähävaraisimmilla’ luonnollisia henkilöitä, jotka ovat yksittäisiä henkilöitä tai tällaisten henkilöiden muodostamia perheitä, kotitalouksia tai ryhmiä, joiden avuntarve on todettu sellaisin objektiivisin perustein, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan eturistiriitoja välttäen ja jotka kyseiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja joihin voi sisältyä elementtejä, jotka mahdollistavat kohdentamisen tietyillä maantieteellisillä alueilla eläville vähävaraisimmille;
13)  ’vähävaraisimmilla’ luonnollisia henkilöitä, jotka ovat yksittäisiä henkilöitä tai tällaisten henkilöiden muodostamia perheitä, kotitalouksia tai ryhmiä, mukaan lukien lapset ja asunnottomat, joiden avuntarve on todettu sellaisin objektiivisin perustein, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan eturistiriitoja välttäen ja jotka kyseiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja joihin voi sisältyä elementtejä, jotka mahdollistavat kohdentamisen tietyillä maantieteellisillä alueilla eläville vähävaraisimmille;
14)  ’viitearvolla’ yleisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien tavoitearvoa, joka perustuu käynnissä oleviin tai aiempiin vastaavanlaisiin tukitoimiin;
14)  ’viitearvolla’ yleisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien tavoitearvoa, joka perustuu käynnissä oleviin tai aiempiin vastaavanlaisiin tukitoimiin;
15)  ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ oikeudellisesta muodostaan riippumatta yritystä tai luonnollista henkilöä,
15)  ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ oikeudellisesta muodostaan riippumatta yhteisötalouden yritystä tai luonnollista henkilöä,
a)  joka yhtiöjärjestyksensä, sääntöjensä tai muun oikeudellisen asiakirjan, joka voi aiheuttaa vastuun syntymisen sen jäsenvaltion sääntöjen nojalla, johon se on sijoittautunut, pyrkii ensisijaisesti saavuttamaan mitattavissa olevia myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia ennemminkin kuin tuottamaan voittoa muihin tarkoituksiin ja joka tuottaa palveluja tai tavaroita, jotka saavat aikaan sosiaalista hyötyä, ja/tai joka käyttää sellaista tuotteiden tai palveluiden tuotantomenetelmää, joka on sosiaalisiin tavoitteisiin soveltuva;
a)  joka yhtiöjärjestyksensä, sääntöjensä tai muun oikeudellisen asiakirjan, joka voi aiheuttaa vastuun syntymisen sen jäsenvaltion sääntöjen nojalla, johon se on sijoittautunut, pyrkii ensisijaisesti saavuttamaan mitattavissa olevia myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, myös ympäristövaikutuksia, ennemminkin kuin tuottamaan voittoa muihin tarkoituksiin ja joka tuottaa palveluja tai tavaroita, jotka saavat aikaan sosiaalista hyötyä, ja/tai joka käyttää sellaista tuotteiden tai palveluiden tuotantomenetelmää, joka on sosiaalisiin tavoitteisiin soveltuva;
b)  joka käyttää voittonsa pääasiallisesti ensisijaiseen yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa pyrkimiseen ja jolla on ennalta määriteltyjä menettelyjä ja sääntöjä, joita sovelletaan voittojen jakamiseen ja joilla varmistetaan, että voittojen jakaminen ei vaaranna päätavoitetta;
b)  joka investoi uudelleen suurimman osan voitoistaan pääasiallisesti ensisijaiseen yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa pyrkimiseen ja jolla on ennalta määriteltyjä menettelyjä ja sääntöjä, joita sovelletaan voittojen jakamiseen ja joilla varmistetaan, että voittojen jakaminen ei vaaranna päätavoitetta;
c)  jota johdetaan yrittäjähenkisesti, vastuullisesti ja avoimesti ja erityisesti siten, että työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa, osallistuvat johtamiseen;
c)  jota johdetaan yrittäjähenkisesti, demokraattisesti, osallistavasti, vastuullisesti ja avoimesti ja erityisesti siten, että työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa, osallistuvat johtamiseen;
15 a)  ’yhteisötalouden yrityksellä’ erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka kuuluvat yhteisötalouteen, kuten osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset, säätiöt, yhteiskunnalliset yritykset ja muut yritysmuodot, joita säännellään eri jäsenvaltioiden laeilla ja jotka pohjautuvat yksittäistä ihmistä koskevien ja sosiaalisten tavoitteiden ensisijaisuuteen pääomaan nähden, demokraattiseen hallintoon, yhteisvastuuseen ja siihen, että suurin osa niiden voitoista ja ylijäämistä investoidaan uudelleen;
16)  ’sosiaalisilla innovaatioilla’ toimia, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti toimia, jotka liittyvät sellaisten (tuotteita, palveluja ja malleja koskevien) uusien ideoiden kehittämiseen ja toteutukseen, jotka samanaikaisesti täyttävät sosiaaliset tarpeet ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia;
16)  ’sosiaalisilla innovaatioilla’ toimia, mukaan lukien kollektiiviset toimet, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti toimia, jotka liittyvät sellaisten (tuotteita, palveluja, käytäntöjä ja malleja koskevien) uusien ideoiden kehittämiseen ja toteutukseen, jotka samanaikaisesti täyttävät sosiaaliset tarpeet ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä, myös julkisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden, kuten vapaaehtoisjärjestöjen ja yhteisöperustaisten järjestöjen sekä yhteisötalouden yritysten, välille, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia;
17)  ’sosiaalipoliittisilla kokeiluilla’ toimintatapoja, joilla tuotetaan innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin ja jotka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden soveltamista laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat vakuuttaviksi;
17)  ’sosiaalipoliittisilla kokeiluilla’ toimintatapoja, joilla tuotetaan innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin ja jotka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden soveltamista muissa, myös maantieteellisissä ja alakohtaisissa, yhteyksissä, ja laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat vakuuttaviksi;
18)  ’avaintaidoilla’ niitä tietoja, osaamista ja pätevyyksiä, joita kukin tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Avaintietoja ovat lukutaito, kielitaito, matematiikan, luonnontieteiden, teknologian ja insinööritieteiden alan taidot, digitaalitaidot, henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot, kansalaistaidot, yrittäjyystaidot ja tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot;
18)  ’avaintaidoilla’ niitä tietoja, osaamista ja pätevyyksiä, joita kukin tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Avaintietoja ovat lukutaito, kielitaito, matematiikan, luonnontieteiden, teknologian, taiteiden ja insinööritieteiden alan taidot, digitaaliset taidot, mediataidot, henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot, kansalaistaidot, yrittäjyystaidot ja tietoisuus kulttuurienvälisyydestä tai kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot sekä kriittinen ajattelu;
19)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio.
19)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio;
19 a)  ’heikoimmassa asemassa olevilla’ kohderyhmiä, joihin kuuluu paljon köyhyydessä eläviä tai köyhyyden, syrjinnän tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia ihmisiä, mukaan lukien muun muassa etniset vähemmistöt, kuten romanit, kolmansien maiden kansalaiset, myös maahanmuuttajat, vanhukset, lapset, yksinhuoltajat, vammaiset henkilöt tai henkilöt, joilla on kroonisia sairauksia;
19 b)  ’elinikäisellä oppimisella’ oppimista kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen), mukaan lukien varhaiskasvatus, yleissivistävä, ammatillinen ja korkea-asteen koulutus sekä aikuiskoulutus, ja jonka tuloksena osaaminen, tiedot, taidot ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollisuudet kehittyvät.
2.  [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [2] artiklan määritelmiä sovelletaan myös ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaan toimintalohkoon.
2.  [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [2] artiklan määritelmiä sovelletaan myös ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaan toimintalohkoon.
2 a.  Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/10461 a 2 artiklan määritelmiä sovelletaan myös suoraan ja välillisesti hallinnoitaviin työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon.
________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
3 artikla
3 artikla
3 artikla
Yleiset tavoitteet ja toteutus
Yleiset tavoitteet ja toteutus
ESR+:lla pyritään tukemaan jäsenvaltioita korkeamman työllisyystason, oikeudenmukaisen sosiaalisen suojelun ja tulevaisuuden työelämään valmiin osaavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman varmistamisessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 vahvistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti.
ESR+:sta tuetaan jäsenvaltioita kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä unionia osallistavien yhteiskuntien, laadukkaisiin työpaikkoihin perustuvan korkean työllisyystason, työpaikkojen luomisen, laadukkaan ja osallistavan koulutuksen, yhtäläisten mahdollisuuksien, köyhyyden, myös lasten köyhyyden, poistamisen, sosiaalisen osallisuuden ja integroitumisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, sosiaalisen suojelun ja tulevaisuuden työelämään valmiin osaavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman varmistamisessa.
ESR+ on Euroopan unionin perussopimusten ja perusoikeuskirjan mukainen, ja siinä noudatetaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 vahvistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita ja edistetään siten taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia unionin tavoitteita SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden sitoumuksia, jotka koskevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, ja Pariisin sopimuksen nojalla annettuja sitoumuksia.
ESR+:sta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot, sosiaalinen suojelu ja osallisuus sekä ihmisten terveyden suojelun korkea taso.
ESR+:sta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, yhtäläinen pääsy työmarkkinoille, elinikäinen oppiminen, korkealaatuiset työolot, sosiaalinen suojelu, integroituminen ja osallisuus, köyhyyden, myös lasten köyhyyden, poistaminen, investoinnit lapsiin ja nuoriin, syrjimättömyys, sukupuolten tasa-arvo, peruspalvelujen saatavuus ja ihmisten terveyden suojelun korkea taso.
Se toteutetaan
Se toteutetaan
a)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvästä tuesta (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko) ja
a)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvästä tuesta (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko) ja
b)  suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko) ja 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (terveysalan toimintalohko).
b)  suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko) ja 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (terveysalan toimintalohko).
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
4 artikla
4 artikla
4 artikla
Erityistavoitteet
Erityistavoitteet
1.  ESR+:sta tuetaan seuraavia erityistavoitteita työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden ja terveyden aloilla ja myötävaikutetaan siten myös [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa tarkoitettuun toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”sosiaalisempi Eurooppa – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen”:
1.  ESR+:sta tuetaan seuraavia erityistavoitteita työllisyyden, koulutuksen, liikkuvuuden ja sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden poistamisen ja terveyden aloilla ja myötävaikutetaan siten myös [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa tarkoitettuun toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”sosiaalisempi Eurooppa – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen”:
i)  parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, ja työelämän ulkopuolella olevien työelämään pääsyä edistämällä itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta;
i)  parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti pitkäaikaistyöttömien, työelämän ulkopuolella olevien ja heikoimmassa asemassa olevien, pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin ja aktivointitoimia, etenkin nuorille suunnattuja erityistoimia panemalla täytäntöön nuorisotakuu, keskittymällä työmarkkinoista kauimpana oleviin, edistämällä työllisyyttä, itsenäistä ammatinharjoittamista, yrittäjyyttä ja yhteisötaloutta;
ii)  nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti;
ii)  nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti;
iii)  edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille, työ- ja yksityiselämän tasapainoa, mukaan lukien lastenhoitopalvelut, ja tervettä ja asianmukaista työympäristöä ottaen huomioon terveysriskit, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin ja terveenä ikääntyminen;
iii)  edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille ja urakehitystä, samapalkkaisuuden periaatetta sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa keskittymällä erityisesti yksinhuoltajiin, mukaan lukien kohtuuhintaiset, osallistavat ja laadukkaat lastenhoito-, varhaiskasvatus- ja vanhustenhoitopalvelut sekä muut hoitopalvelut ja tuki, ja tervettä ja asianmukaista työympäristöä ottaen huomioon terveysriskit ja sairauden riskit, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin, ammatillinen uudelleensuuntautuminen ja terveenä ikääntyminen;
iv)  parannetaan koulutuksen laatua, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien digitaaliset taidot;
iv)  parannetaan koulutuksen laatua, osallistavuutta, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien yrittäjyystaidot ja digitaaliset taidot, ja tunnustetaan epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen, edistetään digitaalista osallisuutta ja helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään, jotta voidaan ottaa huomioon sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset;
v)  edistetään kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottaminen;
v)  edistetään kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja omaishoitajien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, kohtuuhintaiseen ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, puuttumalla koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen, edistämällä kaksiosaisen koulutusjärjestelmän käyttöönottoa, oppisopimuskoulutusta, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikille ja esteettömyyttä vammaisille henkilöille;
vi)  edistetään elinikäistä oppimista, etenkin joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta;
vi)  edistetään elinikäistä oppimista, etenkin joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon yrittäjyystaidot ja digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta ja täysimääräistä osallistumista yhteiskuntaan;
vii)  tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä;
vii)  tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien, syrjimättömyyden ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osalta;
viii)  edistetään kolmansien maiden kansalaisten ja marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomista integroitumista;
viii)  edistetään kolmansien maiden kansalaisten, myös maahanmuuttajien, pitkäaikaista sosioekonomista integroitumista;
viii a) torjutaan marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, syrjintää ja edistetään niiden sosioekonomista integroitumista;
ix)  parannetaan korkealaatuisten, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhdenvertaista ja oikea-aikaista saatavuutta; nykyaikaistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, mukaan lukien mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta, tehokkuutta ja sopeutumiskykyä;
ix)  parannetaan korkealaatuisten, kestävien, helposti saatavien ja kohtuuhintaisten palvelujen, mukaan lukien asunnon saamista sekä yksilökeskeistä terveydenhuoltoa ja siihen liittyvää hoitoa koskevien palvelujen, yhdenvertaista ja oikea-aikaista saatavuutta; nykyaikaistetaan sosiaaliturvalaitoksia, julkisia työvoimapalveluja, sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden järjestelmiä, mukaan lukien mahdollisuus yhdenvertaiseen sosiaaliseen suojeluun, keskittymällä erityisesti lapsiin ja heikoimmassa asemassa oleviin sekä vähävaraisimpiin; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta myös vammaisille henkilöille sekä niiden tehokkuutta ja sopeutumiskykyä;
ix a)  parannetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia tarkoituksena lisätä heidän osallistumistaan työmarkkinoille ja koulutukseen;
x)  edistetään köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset;
x)  edistetään köyhyydessä elävien tai köyhyyden ja/tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset;
xi)  puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet.
xi)  puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan heidän sosiaalinen osallisuutensa, keskittymällä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.
2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien kautta ESR+:lla myötävaikutetaan myös muiden, [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa lueteltujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti seuraaviin liittyvien:
2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien kautta ESR+:lla pyritään myötävaikuttamaan myös muiden, [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa lueteltujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti seuraaviin liittyvien:
1.  älykkäämpi Eurooppa – kehitetään älykkään erikoistumisen edellyttämää osaamista, keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamista, teollisuuden muutosprosessiin liittyvää alakohtaista yhteistyötä osaamisen ja yrittäjyyden osalta, tutkijoiden koulutusta ja verkottumis- ja kumppanuustoimia korkea-asteen oppilaitosten, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen laitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten ja yritysten sekä klustereiden välille sekä tuetaan mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhteisötaloutta;
1.  älykkäämpi Eurooppa – kehitetään älykkään erikoistumisen edellyttämää osaamista, keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamista, teollisuuden muutosprosessiin liittyvää alakohtaista yhteistyötä osaamisen ja yrittäjyyden osalta, tutkijoiden koulutusta ja verkottumis- ja kumppanuustoimia korkea-asteen oppilaitosten, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen laitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten, terveydenhuollon laitosten ja yritysten sekä klustereiden välille sekä tuetaan mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhteisötaloutta ottaen huomioon jäsenvaltioissa säädetyt yhteisötalouden lait ja kehykset;
2.  vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa – parannetaan koulutusjärjestelmiä taitojen ja pätevyyksien mukauttamisen edellyttämällä tavalla, parannetaan kaikkien, myös työvoiman, osaamista ja luodaan uusia työpaikkoja ympäristöön, ilmastoon, energiaan ja biotalouteen liittyville sektoreille.
2.  vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa – parannetaan koulutusjärjestelmiä taitojen ja pätevyyksien mukauttamisen edellyttämällä tavalla, annetaan kansalaisille tietoa kestävästä kehityksestä ja kestävistä elämäntavoista, parannetaan kaikkien, myös työvoiman, osaamista ja luodaan uusia työpaikkoja ympäristöön, ilmastoon, energiaan sekä kierto- ja biotalouteen liittyville sektoreille;
2 a.  lähempänä kansalaisia oleva unioni – vähennetään köyhyyttä ja lisätään sosiaalista osallisuutta toimenpiteillä, joissa otetaan huomioon kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden erityispiirteet kaupunkien ja alueiden sosioekonomisten eriarvoisuuksien torjumiseksi.
2 b.  ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta tuetaan unionin välineiden, politiikkatoimien ja asiaa koskevan lainsäädännön laatimista, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia ja edistetään näyttöön pohjautuvaa poliittista päätöksentekoa, sosiaalista innovointia ja yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen sekä julkisten ja yksityisten elinten kanssa (erityistavoite 1); siitä edistetään työntekijöiden vapaaehtoista alueellista liikkuvuutta oikeudenmukaiselta pohjalta ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia (erityistavoite 2); siitä edistetään työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta lisäämällä mikrorahoituksen saatavuutta mikroyrityksille ja yhteisötalouden yrityksille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille (erityistavoite 3).
3.  ESR+:n terveysalan toimintalohkosta tuetaan terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä, parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saatavuutta ja sopeutumiskykyä ja tehdään terveydenhuollosta turvallisempaa, vähennetään terveyseroja, suojellaan kansalaisia rajat ylittäviltä terveysuhkilta ja edistetään EU:n terveyslainsäädäntöä.
3.  ESR+:n terveysalan toimintalohkosta edistetään korkeatasoista ihmisten terveyden suojelua ja sairauksien ennaltaehkäisyä, muun muassa edistämällä liikuntaa ja terveyskasvatusta, parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saatavuutta ja sopeutumiskykyä ja tehdään terveydenhuollosta turvallisempaa, vähennetään terveyseroja, nostetaan syntymähetken elinajanodotetta, suojellaan kansalaisia rajat ylittäviltä terveysuhkilta, edistetään sairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaista diagnosointia sekä terveyttä koko elinajan ja edistetään terveyteen liittyvää unionin lainsäädäntöä, myös ympäristöterveydenhuollon alalla, ja edistetään terveysalaa kaikissa unionin politiikoissa. Unionin terveyspolitiikan on oltava linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa, jotta varmistetaan, että unioni ja jäsenvaltiot saavuttavat kestävän kehityksen tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille”.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
5 artikla
5 artikla
5 artikla
Talousarvio
Talousarvio
1.  ESR+:n toteuttamiseen varatut kokonaisrahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 101 174 000 000 euroa käypinä hintoina.
1.  ESR+:n toteuttamiseen varatut kokonaisrahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 106 781 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (120 457 000 000 euroa käypinä hintoina).
2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osuus rahoituspuitteista Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ‑tavoitteessa on 100 000 000 000 euroa käypinä hintoina tai 88 646 194 590 euroa vuoden 2018 hintoina, josta 200 000 000 euroa käypinä hintoina tai 175 000 000 vuoden 2018 hintoina kohdennetaan 23 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun innovatiivisia ratkaisuja tukevaan valtioiden väliseen yhteistyöhön ja 400 000 000 euroa käypinä hintoina tai 376 928 934 euroa vuoden 2018 hintoina lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa yksilöidyille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.
2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osuus rahoituspuitteista Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ‑tavoitteessa on 105 686 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (119 222 000 000 euroa käypinä hintoina), josta 200 000 000 euroa käypinä hintoina tai 175 000 000 vuoden 2018 hintoina kohdennetaan 23 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun innovatiivisia ratkaisuja tukevaan valtioiden väliseen yhteistyöhön, 5 900 000 000 euroa kohdennetaan 10 a artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen lapsitakuuseen liittyviin toimenpiteisiin ja 400 000 000 euroa käypinä hintoina tai 376 928 934 euroa vuoden 2018 hintoina lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa yksilöidyille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.
3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon rahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 1 174 000 000 euroa käypinä hintoina.
3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon rahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 1 095 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (1 234 000 000 euroa käypinä hintoina).
4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on:
4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on:
a)  761 000 000 euroa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toteutukseen;
a)  675 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (761 000 000 euroa käypinä hintoina) työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toteutukseen;
b)  413 000 000 euroa terveysalan toimintalohkon toteutukseen.
b)  420 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (473 000 000 euroa käypinä hintoina tai 0,36 prosenttia monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027) terveysalan toimintalohkon toteutukseen.
5.  Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja määriä voidaan käyttää myös ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.
5.  Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja määriä voidaan käyttää myös ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
6 artikla
6 artikla
6 artikla
Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys
Sukupuolten tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys
1.  Kaikissa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon puitteissa toteutetuissa ohjelmissa sekä kaikissa toimissa, joita tuetaan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta, on varmistettava miesten ja naisten välisentasa-arvon toteutuminen kaikissa niiden valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Niillä on edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää kaikissa niiden valmistelu-, seuranta-, valvonta- ja arviointivaiheissa.
1.  Kaikissa ESR+:n puitteissa toteutetuissa ohjelmissa on varmistettava sukupuolten tasa-arvon toteutuminen kaikissa niiden valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Niillä on myös tuettava erityistoimia, joilla pyritään lisäämään naisten osallistumista työelämään ja heidän ammatillisista kehitystään sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen tai terveydentilaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, mukaan lukien esteettömyys vammaisille henkilöille myös tieto- ja viestintätekniikan osalta, kaikissa niiden valmistelu-, seuranta-, valvonta- ja arviointivaiheissa, millä edistetään sosiaalista osallisuutta ja vähennetään eriarvoisuutta.
2.  Jäsenvaltioiden ja komission on kaikissa ESR+:n tavoitteissa tuettava myös kohdennettuja erityistoimenpiteitä, joilla edistetään 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita, mukaan lukien siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon.
2.  Jäsenvaltioiden ja komission on kaikissa ESR+:n tavoitteissa tuettava myös kohdennettuja erityistoimenpiteitä, joilla edistetään 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita, mukaan lukien siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon, ja parannetaan yleistä esteettömyyttä vammaisille henkilöille.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
7 artikla
7 artikla
7 artikla
Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen
Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen
1.  Jäsenvaltioiden on keskitettävä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat toimiin, joilla puututaan niiden kansallisissa uudistusohjelmissa, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa havaittuihin haasteisiin, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet.
1.  Jäsenvaltioiden on keskitettävä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat toimiin, joilla puututaan niiden kansallisissa uudistusohjelmissa, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa havaittuihin haasteisiin, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu ja alueelliset erityispiirteet, millä edistetään SEUT-sopimuksen 174 artiklassa vahvistettuja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia unionin tavoitteita, ja jotka ovat kaikilta osin Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia.
Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on edistettävä synergioita ja varmistettava ESR+:n koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden kanssa, kuten Erasmuksen, turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja rakenneuudistusten tukiohjelman, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline, kanssa sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on optimoitava koordinointimekanismit, jotta vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan toteutuksesta vastaavien tahojen tiivis yhteistyö johdonmukaisten ja yhtenäisten tukitoimien tarjoamiseksi.
Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on edistettävä synergioita ja varmistettava ESR+:n koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden kanssa, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan globalisaatiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, InvestEU-ohjelman, Luova Eurooppa ‑ohjelman, perusoikeuksia ja arvoja koskevan välineen, Erasmuksen, turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, EU:n vuoden 2020 jälkeisen kehyksen romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille ja rakenneuudistusten tukiohjelman, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline, kanssa sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on optimoitava koordinointimekanismit, jotta vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan toteutuksesta vastaavien hallintoviranomaisten tiivis yhteistyö yhteisten toimintatapojen sekä johdonmukaisten ja yhtenäisten tukitoimien tarjoamiseksi.
2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista asianmukainen määrä toimiin, joilla puututaan niihin SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, jotka kuuluvat 4 artiklassa vahvistettuun ESR+:n soveltamisalaan.
2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista asianmukainen määrä toimiin, joilla puututaan niihin SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, jotka kuuluvat 4 artiklassa vahvistettuun ESR+:n soveltamisalaan.
3.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 25 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan vii–xi alakohdassa vahvistettuihin sosiaalisen osallisuuden alan erityistavoitteisiin, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomisen integroitumisen edistäminen.
3.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 27 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistettuihin sosiaalisen osallisuuden alan erityistavoitteisiin, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomisen integroitumisen edistäminen.
3 a.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistetuissa sosiaalisen osallisuuden alan erityistavoitteissa vähintään 5 prosenttia kohdennettuihin toimiin, joilla pyritään eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanoon, jotta edistetään lasten yhdenvertaista mahdollisuutta saada ilmainen terveydenhoito, ilmainen koulutus, ilmainen lastenhoito sekä asianmukaiset asuinolot ja riittävä ravitsemus.
4.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 2 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa vahvistettuun, aineellista puutetta koskevaan erityistavoitteiseen.
4.  Sen lisäksi, että ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 27 prosenttia kohdennetaan 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin, jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 3 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan x ja xi alakohdassa vahvistettuihin, vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta ja/tai aineellista puutetta koskeviin erityistavoitteisiin.
Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 4 artiklan 1 kohdan x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen vähävaraisimmille kohdennetut määrärahat voidaan ottaa huomioon todennettaessa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vähintään 2 prosentin vähimmäisosuuden noudattamista.
5.  Jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus määrä on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2025 määrärahoista vähintään 10 prosenttia kohdennettuihin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä ja siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta etenkin nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä.
5.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 3 prosenttia kohdennettuihin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä ja siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta etenkin nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä.
Jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien (NEET) 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi tai NEET-aste yli 15 prosenttia, on kohdennettava ohjelmakaudella ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2025 määrärahoista vähintään 15 prosenttia edellä mainittuihin toimiin ja rakenneuudistustoimenpiteisiin kiinnittäen erityistä huomiota niihin alueisiin, joita asia koskee enemmän niiden väliset erot huomioon ottaen.
Ohjelmoitaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja vuosiksi 2026–2027 kauden puolivälissä [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14] artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2024 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava vuosien 2026–2027 määrärahoista vähintään 10 prosenttia edellä tarkoitettuihin toimiin.
Ohjelmoitaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja vuosiksi 2026–2027 kauden puolivälissä [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14] artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2024 unionin keskitasoa suurempi tai NEET-aste yli 15 prosenttia, on kohdennettava vuosien 2026–2027 määrärahoista vähintään 15 prosenttia edellä tarkoitettuihin toimiin tai rakenneuudistustoimenpiteisiin.
Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa esitetyt edellytykset täyttävien syrjäisimpien alueiden ohjelmissa vähintään 15 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista on kohdennettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin. Näin kohdennetut määrärahat otetaan huomioon todennettaessa ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun vähimmäisosuuden noudattamista.
Toisessa ja kolmannessa alakohdassa esitetyt edellytykset täyttävien syrjäisimpien alueiden ohjelmissa vähintään 15 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista on kohdennettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin. Näin kohdennetut määrärahat otetaan huomioon todennettaessa ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun vähimmäisosuuden noudattamista. Nämä kohdennetut määrärahat eivät korvaa syrjäisimpien alueiden infrastruktuuriin ja kehittämiseen tarvittavaa rahoitusta.
Toimia toteuttaessaan jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ja toteutettava kohdennettuja tiedotustoimia.
Toimia toteuttaessaan jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ja toteutettava kohdennettuja tiedotustoimia.
6.  Edellä olevaa 2–5 kohtaa ei sovelleta erityiseen lisämäärärahaan, joka myönnetään syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.
6.  Edellä olevaa 2–5 kohtaa ei sovelleta erityiseen lisämäärärahaan, joka myönnetään syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.
7.  Edellä olevaa 1–5 kohtaa ei sovelleta tekniseen apuun.
7.  Edellä olevaa 1–5 kohtaa ei sovelleta tekniseen apuun.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
7 aartikla (uusi)
7 a artikla
Perusoikeuksien kunnioittaminen
Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava perusoikeuksien kunnioittaminen ja perusoikeuskirjan noudattaminen rahastojen toteuttamisessa.
Sellaisista toimista aiheutuvat kustannukset, jotka eivät ole perusoikeuskirjan mukaisia, eivät ole tukikelpoisia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen xx/xx 58 artiklan 2 kohdan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014 mukaisesti.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
8 artikla
8 artikla
8 artikla
Kumppanuus
Kumppanuus
1.  Jäsenvaltion on varmistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen riittävä osallistuminen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen toteutukseen.
1.  Jäsenvaltion on varmistettava yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen, tasa-arvoelinten, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja muiden asiaankuuluvien tai edustavien organisaatioiden merkityksellinen osallistuminen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon työllisyyttä, koulutusta, syrjimättömyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen ja aloitteiden suunnitteluun ja toteutukseen [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] 6 artiklan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014 mukaisesti. Tällaisen merkityksellisen osallistumisen on oltava vammaisia henkilöitä osallistavaa ja heidän saavutettavissaan.
2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava kussakin ohjelmassa asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen.
2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava vähintään 2 prosenttia ESR+:n määrärahoista työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen, joka toteutetaan koulutuksen, verkottumistoimenpiteiden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisen muodossa unionin ja kansallisella tasolla.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
9 artikla
9 artikla
9 artikla
Aineellisen puutteen torjuminen
Aineellisen puutteen torjuminen
Edellä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut määrärahat on ohjelmoitava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle.
Edellä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta ja/tai aineellista puutetta koskevat määrärahat on ohjelmoitava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle. Tämän toimintalinjan tai ohjelman yhteisrahoitusosuus on vähintään 85 prosenttia.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
10 artikla
10 artikla
10 artikla
Nuorisotyöllisyyden tukeminen
Nuorisotyöllisyyden tukeminen
Edellä 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu tuki on kohdennettava asiaa koskevalle toimintalinjalle ja sillä on tuettava 4 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
Edellä 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu tuki on kohdennettava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle ja sillä on tuettava 4 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
10 aartikla (uusi)
10 a artikla
Eurooppalaisen lapsitakuun tukeminen
Edellä 7 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettu tuki on ohjelmoitava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle Euroopan komission vuonna 2013 antaman suosituksen ”Investoidaan lapsiin” mukaisesti. Sillä on tuettava lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
11 artikla
11 artikla
11 artikla
Maakohtaisten suositusten tukeminen
Maakohtaisten suositusten tukeminen
Toimet, joilla puututaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, on toteutettava yhden tai useamman asiaa koskevan toimintalinjan nojalla.
Toimet, joilla puututaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, on toteutettava jonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava täydentävyys, johdonmukaisuus, koordinointi ja synergiat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa.
Hallintoviranomaisten tasolla on varmistettava riittävä joustavuus ESR+-investointien painopisteiden ja alojen määrittämiseksi erityisten paikallisten tai alueellisten haasteiden mukaan.
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
11 aartikla (uusi)
11 a artikla
Yhdennetty alueellinen kehitys
1.  ESR+:sta voidaan tukea yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] III osaston II luvun mukaisesti.
2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä ESR+:n tuella hyödyntäen yksinomaan asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [22] artiklassa tarkoitettuja tuen muotoja.
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
11 bartikla (uusi)
11 b artikla
Valtioiden välinen yhteistyö
1.  Jäsenvaltiot voivat tukea valtioiden väliseen yhteistyöhön liittyviä toimia asiaa koskevan toimintalinjan mukaisesti.
2.  Valtioiden väliseen yhteistyöhön liittyvät toimet voidaan ohjelmoida mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.
3.  Tämän toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään 5 prosentin osalta näille toimintalinjoille ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
12 artikla
12 artikla
12 artikla
Soveltamisala
Soveltamisala
Tätä lukua sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen, kun se toteutetaan yhteistyöhän perustuvalla hallinnoinnilla (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki).
Tätä lukua sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen, kun se toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki). Lisäksi 13 artiklaa sovelletaan myös 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen.
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
13 artikla
13 artikla
13 artikla
Innovatiiviset toimet
Sosiaalisen innovoinnin toimet
1.  Jäsenvaltioiden on tuettava sosiaalisen innovoinnin toimia ja sosiaalipoliittisia kokeiluja tai lujitettava alhaalta ylöspäin suuntautuvia prosesseja, jotka perustuvat viranomaisten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksiin, kuten paikallisiin toimintaryhmiin, jotka suunnittelevat ja toteuttavat yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita.
1.  Jäsenvaltioiden on tuettava sosiaalisen innovoinnin toimia ja/tai sosiaalipoliittisia kokeiluja, mukaan lukien sosiokulttuurisen osion sisältävät toimet ja kokeilut, hyödyntämällä alhaalta ylöspäin suuntautuvia prosesseja, jotka perustuvat viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yhteisötalouden yritysten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksiin.
1 a.  Jäsenvaltioiden on kartoitettava joko toimenpideohjelmissaan tai myöhemmin täytäntöönpanovaiheessa sosiaalista innovointia ja sosiaalipoliittisia kokeiluja varten aihealueita, jotka vastaavat jäsenvaltioiden erityistarpeita.
2.  Jäsenvaltiot voivat tukea sellaisten pienimuotoisesti kokeiltujen innovatiivisten toimintatapojen (sosiaalipoliittiset kokeilut) toteuttamisen laajentamista, jotka on kehitetty työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja muiden unionin ohjelmien yhteydessä.
2.  Jäsenvaltiot voivat tukea sellaisten pienimuotoisesti kokeiltujen innovatiivisten toimintatapojen (sosiaalinen innovointi ja sosiaalipoliittiset kokeilut, mukaan lukien sosiokulttuurisen osion sisältävät toimet ja kokeilut) toteuttamisen laajentamista, jotka on kehitetty työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja muiden unionin ohjelmien yhteydessä.
3.  Innovatiiviset toimet ja toimintatavat voidaan sisällyttää mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.
3.  Innovatiiviset toimet ja toimintatavat voidaan sisällyttää mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.
4.  Jäsenvaltioiden on osoitettava 1 tai 2 kohdan tai molempien kohtien toteutukseen vähintään yksi toimintalinja. Näiden toimintalinjojen yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään viiden prosentin osalta näille toimintalinjoille ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista.
4.  Jäsenvaltioiden on osoitettava 1 tai 2 kohdan tai molempien kohtien toteutukseen vähintään yksi toimintalinja. Näiden toimintalinjojen yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään viiden prosentin osalta ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
14 artikla
14 artikla
14 artikla
Tukikelpoisuus
Tukikelpoisuus
1.  [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [58] artiklassa tarkoitettujen kustannusten lisäksi myöskään seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä:
1.  [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [58] artiklassa tarkoitettujen kustannusten lisäksi myöskään seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä:
a)  maan, kiinteistöjen ja infrastruktuurien ostot, ja
a)  maan, kiinteistöjen ja infrastruktuurien ostot, ja
b)  huonekalujen, laitteiden ja ajoneuvojen ostot paitsi, jos hankinta on tarpeen toimen tavoitteen saavuttamiseksi, niiden kirjanpitoarvo poistetaan kokonaisuudessaan tai niiden ostaminen on taloudellisin vaihtoehto.
b)  huonekalujen, laitteiden ja ajoneuvojen ostot paitsi, jos hankinta on ehdottomasti tarpeen toimen tavoitteen saavuttamiseksi, niiden kirjanpitoarvo poistetaan kokonaisuudessaan tai niiden ostaminen on taloudellisin vaihtoehto.
2.  Kolmannen osapuolen palkkioiden tai palkkojen muodossa toimeen osallistujille suorittamat luontoissuoritukset voivat olla tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos tällaiset luontoissuoritukset ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti, ja niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia.
2.  Kolmannen osapuolen palkkioiden tai palkkojen muodossa toimeen osallistujille suorittamat luontoissuoritukset voivat olla tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos tällaiset luontoissuoritukset ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti, ja niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia.
3.  Vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille myönnettävä erityinen lisämääräraha on käytettävä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamisen tukemiseen.
3.  Vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille myönnettävä erityinen lisämääräraha on käytettävä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamisen tukemiseen.
4.  Suorat henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos niiden määrä on Eurostatin tietojen perusteella enintään 100 prosenttia kyseisen ammattialan tavanomaisesta palkasta kyseisessä jäsenvaltiossa.
4.  Suorat henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä. Jos sovelletaan työehtosopimusta, ne on määritettävä kyseisen sopimuksen mukaisesti. Jos työehtosopimusta ei sovelleta, niiden määrän on oltava asianomaisen hallintoviranomaisen toimittaman asiaan liittyvän kirjallisen näytön ja/tai Eurostatin tietojen perusteella enintään 100 prosenttia kyseisen ammattialan tai erityisasiantuntijan tavanomaisesta palkasta kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella.
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
15 artikla
15 artikla
15 artikla
Indikaattorit ja raportointi
Indikaattorit ja raportointi
1.  Ohjelmien, jotka saavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä 1 esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.
1.  Ohjelmien, jotka saavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä 1 tai liitteessä II a 4 artiklan 1 kohdan x alakohdan puitteissa vähävaraisimpien sosiaaliseen osallisuuteen kohdennettujen toimien osalta esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita ja toimikohtaisia indikaattoreita.
2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien lähtötasot on asetettava nollaan. Tuettujen toimenpiteiden luonteen perusteella näille indikaattoreille on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset välitavoitteet ja tavoitearvot absoluuttisina lukuina. Tuotosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.
2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien lähtötasot on asetettava nollaan. Tuettujen toimenpiteiden luonteen perusteella näille indikaattoreille on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset välitavoitteet ja tavoitearvot absoluuttisina lukuina. Tuotosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.
3.  Niiden yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden, joille on vahvistettu kumulatiivinen määrällinen välitavoite vuodeksi 2024 ja tavoitearvo vuodeksi 2029, viitearvot on vahvistettava käyttäen tuoreimpia saatavilla olevia tietoja tai muita relevantteja tietolähteitä. Yhteisten tulosindikaattorien tavoitteet on vahvistettava absoluuttisina lukuina tai prosenttimäärinä. Ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina. Yhteisten tulosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.
3.  Niiden yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden, joille on vahvistettu kumulatiivinen määrällinen välitavoite vuodeksi 2024 ja tavoitearvo vuodeksi 2029, viitearvot on vahvistettava käyttäen tuoreimpia saatavilla olevia tietoja tai muita relevantteja tietolähteitä. Yhteisten tulosindikaattorien tavoitteet on vahvistettava absoluuttisina lukuina tai prosenttimäärinä. Ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina. Yhteisten tulosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.
4.  Indikaattoreita koskevat tiedot välitetään osallistujien osalta vasta, kun kaikki liitteessä I olevassa 1a alakohdassa vaaditut tiedot ovat osallistujan osalta saatavilla.
4.  Indikaattoreita koskevat tiedot välitetään osallistujien osalta vasta, kun kaikki liitteessä I olevassa 1a alakohdassa vaaditut tiedot ovat osallistujan osalta saatavilla.
4 a.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä sukupuolivaikutusten arviointi, jotta voidaan seurata ESR+:n ohjelmien toteutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta, ja ne on eriteltävä sukupuolen mukaan.
5.  Kun tiedot ovat saatavilla rekistereissä tai vastaavissa lähteissä, jäsenvaltioiden on mahdollistettava, että hallintoviranomaiset ja muut ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen seurannassa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen keruusta vastaavat elimet saavat kyseiset tiedot käyttöönsä tietorekistereistä tai vastaavista lähteistä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan mukaisesti.
5.  Kun tiedot ovat saatavilla rekistereissä tai vastaavissa lähteissä, jäsenvaltiot voivat mahdollistaa, että hallintoviranomaiset ja muut ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen seurannassa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen keruusta vastaavat elimet saavat kyseiset tiedot käyttöönsä tietorekistereistä tai vastaavista lähteistä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan mukaisesti.
6.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä I olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.
6.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä I ja II a olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
17 artikla
17 artikla
17 artikla
Periaatteet
Periaatteet
1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea voidaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden ja tavaroiden jakamiseen, jotka ovat kulutustavaroiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön mukaisia.
1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea voidaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden ja tavaroiden jakamiseen, jotka ovat kulutustavaroiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön mukaisia.
2.  Jäsenvaltioiden ja edunsaajien on valittava elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet vähävaraisimpien tarpeisiin liittyvin objektiivisin perustein. Elintarvikkeisiin ja tapauksen mukaan tavaroihin sovellettavissa valintaperusteissa on myös otettava huomioon ilmastoon ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, etenkin elintarvikkeiden haaskauksen vähentämiseksi. Jaettavien elintarviketyyppien valinnassa on tarvittaessa otettava huomioon se, miten ne edistävät vähävaraisimpien tasapainoista ruokavaliota.
2.  Jäsenvaltioiden ja edunsaajien on valittava elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet vähävaraisimpien tarpeisiin liittyvin objektiivisin perustein. Elintarvikkeisiin ja tapauksen mukaan tavaroihin sovellettavissa valintaperusteissa on myös otettava huomioon ilmastoon ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, etenkin elintarvikkeiden ja kertakäyttömuovien haaskauksen vähentämiseksi. Jaettavien elintarviketyyppien valinnassa on tarvittaessa otettava huomioon se, miten ne edistävät vähävaraisimpien tasapainoista ruokavaliota.
Elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet voidaan antaa vähävaraisimmille suoraan tai välillisesti sähköisillä arvoseteleillä tai korteilla edellyttäen, että ne voidaan lunastaa ainoastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä.
Elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet voidaan antaa vähävaraisimmille suoraan tai välillisesti sähköisillä arvoseteleillä tai korteilla edellyttäen, että ne voidaan lunastaa ainoastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä ja että ne eivät korvaa olemassa olevia sosiaalietuuksia.
Vähävaraisimmille toimitettavat elintarvikkeet voivat olla peräisin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti poistettujen tuotteiden käytöstä, käsittelemisestä tai myynnistä edellyttäen, että tämä on taloudellisesti suotuisin vaihtoehto eikä se viivytä kohtuuttomasti elintarvikkeiden toimittamista vähävaraisimmille.
Vähävaraisimmille toimitettavat elintarvikkeet voivat olla peräisin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti poistettujen tuotteiden käytöstä, käsittelemisestä tai myynnistä edellyttäen, että tämä on taloudellisesti suotuisin vaihtoehto eikä se viivytä kohtuuttomasti elintarvikkeiden toimittamista vähävaraisimmille.
Tällaisista liiketoimista saadut määrät on käytettävä vähävaraisimpien eduksi ohjelmasta jo käytettävissä olevien määrien lisäksi.
Tällaisista liiketoimista saadut määrät on käytettävä vähävaraisimpien eduksi ohjelmasta jo käytettävissä olevien määrien lisäksi.
3.  Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että annettaessa ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea kunnioitetaan vähävaraisimpien ihmisarvoa ja estetään heidän leimaantumisensa.
3.  Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että annettaessa ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea kunnioitetaan vähävaraisimpien ihmisarvoa ja estetään heidän leimaantumisensa.
4.  Elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden antamista voidaan täydentää ohjaamalla vähävaraisia kääntymään toimivaltaisten tahojen puoleen tai muilla liitännäistoimenpiteillä, joiden tavoitteena on vähävaraisimpien sosiaalinen osallisuus.
4.  Elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden antamista on täydennettävä ohjaamalla vähävaraisia kääntymään toimivaltaisten tahojen puoleen tai muilla liitännäistoimenpiteillä, joiden tavoitteena on vähävaraisimpien sosiaalinen osallisuus.
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
20 artikla
20 artikla
20 artikla
Menojen tukikelpoisuus
Menojen tukikelpoisuus
1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat:
1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat:
a)  elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannukset, mukaan lukien elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetuksesta edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten aiheutuneet kustannukset;
a)  elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannukset, mukaan lukien elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetuksesta edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten aiheutuneet kustannukset;
b)  jos elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetus edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten ei sisälly a alakohtaan, ne hankkivan elimen kustannukset, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljettamisesta varastoihin ja/tai edunsaajille, ja varastointikustannukset 1 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, tosiasiassa aiheutuneet ja maksetut kustannukset;
b)  jos elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetus edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten ei sisälly a alakohtaan, ne hankkivan elimen kustannukset, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljettamisesta varastoihin ja/tai edunsaajille, ja varastointikustannukset 1 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, tosiasiassa aiheutuneet ja maksetut kustannukset;
c)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakeluun osallistuvien edunsaajien hallinto-, kuljetus- ja varastointikustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista; tai 5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan mukaisesti poistettujen elintarvikkeiden arvosta;
c)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakeluun osallistuvien edunsaajien hallinto-, kuljetus- ja varastointikustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista; tai 5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan mukaisesti poistettujen elintarvikkeiden arvosta;
d)  elintarvikelahjoitusten keräämisestä, kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta ja niihin suoraan liittyvistä tiedotustoimista aiheutuneet kustannukset;
d)  elintarvikelahjoitusten keräämisestä, kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta ja niihin suoraan liittyvistä tiedotustoimista aiheutuneet kustannukset;
e)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden toimittamiseen osallistuvien edunsaajien toteuttamien tai niiden puolesta toteutettujen ja edunsaajien ilmoittamien liitännäistoimenpiteiden kustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista.
e)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden toimittamiseen osallistuvien edunsaajien toteuttamien tai niiden puolesta toteutettujen ja edunsaajien ilmoittamien liitännäistoimenpiteiden kustannukset 5,5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista.
2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentaminen, joka johtuu siitä, että elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista vastaava elin ei ole noudattanut sovellettavaa lainsäädäntöä, ei johda 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentamiseen.
2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentaminen, joka johtuu siitä, että elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista vastaava elin ei ole noudattanut sovellettavaa lainsäädäntöä, ei johda 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentamiseen.
3.  Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:
3.  Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:
a)  velkojen korot;
a)  velkojen korot;
b)  infrastruktuurin rakentaminen;
b)  infrastruktuurin ostaminen;
c)  käytettyinä hankittujen tavaroiden kustannukset.
c)  heikompilaatuisten käytettyinä hankittujen tavaroiden kustannukset.
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
21 artikla
21 artikla
21 artikla
Indikaattorit ja raportointi
Indikaattorit ja raportointi
1.  Toimintalinjoissa, joilla puututaan aineelliseen puutteeseen, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.
1.  Toimintalinjoissa, joilla puututaan aineelliseen puutteeseen, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.
2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien viitearvot on vahvistettava.
2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien viitearvot on vahvistettava. Raportointivaatimukset on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina.
3.  Hallintoviranomaisten on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja 30 päivänä kesäkuuta 2028 ilmoitettava komissiolle edeltävänä vuonna tehdyn loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen tulokset. Selvityksen on perustuttava täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttyyn komission malliin.
3.  Hallintoviranomaisten on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja 30 päivänä kesäkuuta 2028 ilmoitettava komissiolle edeltävänä vuonna tehdyn sellaisen loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn nimettömän selvityksen tulokset, jossa keskitytään myös heidän elinoloihinsa ja heidän aineellisen puutteensa luonteeseen. Selvityksen on perustuttava täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttyyn komission malliin.
4.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen toimittamisessa käytettävä malli, 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti, jotta varmistetaan tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano.
4.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen toimittamisessa käytettävä malli, 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti, jotta varmistetaan tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano.
5.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä II olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.
5.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä II olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 1 kohta
Toimen tarkastus voi kattaa kaikki sen toteutuksen vaiheet ja kaikki jakeluketjun tasot, lukuun ottamatta loppukäyttäjien tarkastusta, ellei riskinarvioinnissa ole todettu erityistä sääntöjenvastaisuuksien tai petosten riskiä.
Toimen tarkastus voi kattaa kaikki sen toteutuksen vaiheet ja kaikki jakeluketjun tasot, lukuun ottamatta loppukäyttäjien tarkastusta, ellei riskinarvioinnissa ole todettu erityistä sääntöjenvastaisuuksien tai petosten riskiä. Toimen tarkastuksen on sisällettävä enemmän tarkastuksia toteutuksen alkuvaiheissa, jotta petosten riskin tapauksessa varat voidaan suunnata uudelleen muihin hankkeisiin.
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
23 artikla
23 artikla
23 artikla
Toiminnalliset tavoitteet
Toiminnalliset tavoitteet
Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
a)  tuotetaan korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että 4 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen käytettävät toimintatavat perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat olennaisia assosioituneiden maiden tarpeiden, haasteiden ja olosuhteiden kannalta;
a)  tuotetaan korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että 4 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen käytettävät toimintatavat perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat olennaisia assosioituneiden maiden tarpeiden, haasteiden ja olosuhteiden kannalta;
b)  tehostetaan osallistavaa tietojen vaihtoa, keskinäistä oppimista, vertaisarviointia ja vuoropuhelua 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, jotta voidaan auttaa assosioituneita maita toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet;
b)  tehostetaan osallistavaa tietojen vaihtoa, keskinäistä oppimista, vertaisarviointia ja vuoropuhelua 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, jotta voidaan auttaa assosioituneita maita toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet;
c)  tuetaan sosiaalipoliittisia kokeiluja 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja vahvistetaan sidosryhmien valmiuksia panna testatut sosiaalipoliittiset innovaatiot täytäntöön, siirtää niitä tai laajentaa niiden soveltamista;
c)  tuetaan sosiaalipoliittisia kokeiluja 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja vahvistetaan sidosryhmien valmiuksia valmistella ja suunnitella testattuja sosiaalipoliittisia innovaatioita, panna ne täytäntöön, siirtää niitä tai laajentaa niiden soveltamista keskittymällä erityisesti kaupunkien, paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja sosioekonomisten toimijoiden kehittämien paikallisten hankkeiden laajentamiseen kolmansien maiden kansalaisten vastaanoton, sosiaalisen osallisuuden ja integroinnin aloilla;
d)  tarjotaan työnantajille ja työnhakijoille erityisiä tukipalveluja, joiden tarkoituksena on yhdentyneiden eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittäminen rekrytointia edeltävästä valmistelusta työhönsijoituksen jälkeiseen neuvontaan, jotta saadaan täytettyä avoimet työpaikat tietyillä aloilla, tietyssä ammatissa, maassa tai maaryhmässä tai tietyille työntekijäryhmille (esimerkiksi heikommassa asemassa olevat);
d)  kehitetään ja tarjotaan työnantajille ja työnhakijoille erityisiä tukipalveluja, joiden tarkoituksena on yhdentyneiden eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittäminen rekrytointia edeltävästä valmistelusta työhönsijoituksen jälkeiseen neuvontaan, jotta saadaan täytettyä avoimet työpaikat tietyillä aloilla, tietyssä ammatissa, maassa tai maaryhmässä tai tietyille työntekijäryhmille (esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset);
d a)  tuetaan julkisten työvoimapalvelujen, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten rajat ylittäviä kumppanuuksia rajat ylittävien työmarkkinoiden ja rajat ylittävän liikkuvuuden edistämiseksi asianmukaisin edellytyksin;
d b)  tuetaan Eures-palvelujen tarjoamista työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä myös rajat ylittävien kumppanuuksien avulla;
d c)  edistetään työntekijöiden vapaaehtoista alueellista liikkuvuutta asiaankuuluvin sosiaalisin edellytyksin ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia kehittämällä laadukkaita ja osallistavia kaikille avoimia unionin työmarkkinoita samalla kun kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia kaikkialla unionissa;
e)  tuetaan markkinoiden ekosysteemiä, joka liittyy mikrorahoituksen antamiseen mikroyrityksille niiden käynnistys- ja kehitysvaiheissa, etenkin niille, jotka työllistävät heikossa asemassa olevia;
e)  tuetaan markkinoiden ekosysteemiä, joka liittyy mikrorahoituksen antamiseen ja sen saatavuuteen mikroyrityksille ja yhteisötalouden yrityksille niiden käynnistys- ja kehitysvaiheissa sekä haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, etenkin niille yrityksille, jotka työllistävät haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, myös heikoimmassa asemassa olevia;
f)  tuetaan unionin tason verkostoitumista ja vuoropuhelua tärkeiden sidosryhmien kanssa ja niiden kesken 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja edistetään näiden sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantamista, mukaan lukien julkiset työvoimapalvelut, sosiaaliturvalaitokset, mikroluottolaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteiskunnallisille yrityksille ja yhteisötaloudelle;
f)  tuetaan unionin tason verkostoitumista ja vuoropuhelua tärkeiden sidosryhmien kanssa ja niiden kesken 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja edistetään osallistuvien sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantamista, mukaan lukien julkiset työvoimapalvelut, sosiaaliturvalaitokset, kansalaisyhteiskunta, mikroluottolaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteisötalouden yrityksille ja yhteisötaloudelle;
g)  tuetaan yhteiskunnallisten yritysten kehitystä ja yhteiskunnallisten investointien markkinoiden syntymistä helpottamalla julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta ja säätiöiden ja avustusjärjestöjen osallistumista kyseisillä markkinoilla;
g)  tuetaan yhteisötalouden yritysten kehitystä ja yhteiskunnallisten investointien markkinoiden syntymistä helpottamalla julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta ja säätiöiden ja avustusjärjestöjen osallistumista kyseisillä markkinoilla;
h)  tarjotaan ohjausta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi (mukaan lukien asuminen, lastenhoito, koulutus, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito), jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan toteuttaa;
h)  tarjotaan ohjausta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi (mukaan lukien asuminen, varhaiskasvatus, vanhustenhoito, esteettömyysvaatimukset ja siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaisiin hoitopalveluihin, mukaan lukien vammaisia henkilöitä hyödyttävät esteettömyysvaatimukset, lastenhoito, koulutus, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito), jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan toteuttaa;
i)  tuetaan valtioiden välistä yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen nopeuttamiseksi ja niiden soveltamisen laajentamiseksi, etenkin työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla kaikkialla Euroopassa;
i)  tuetaan valtioiden välistä yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen nopeuttamiseksi ja niiden soveltamisen laajentamiseksi, etenkin köyhyyden torjunnan, työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla kaikkialla Euroopassa;
j)  tuetaan relevanttien kansainvälisten sosiaali- ja työnormien täytäntöönpanoa globalisaation ja unionin politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden hallitsemiseksi 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla.
j)  tuetaan relevanttien kansainvälisten sosiaali- ja työnormien täytäntöönpanoa globalisaation ja unionin politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden hallitsemiseksi 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla.
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
23 aartikla (uusi)
23 a artikla
Temaattinen keskittäminen ja rahoitus
Edellä 5 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon osuus rahoituspuitteista kohdennetaan koko jaksolla 4 artiklan 2 b kohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin seuraavien ohjeellisten prosenttiosuuksien mukaisesti:
a)  55 prosenttia erityistavoitteeseen 1;
b)  18 prosenttia erityistavoitteeseen 2;
c)  18 prosenttia erityistavoitteeseen 3.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
24 artikla
24 artikla
24 artikla
Tukikelpoiset toimet
Tukikelpoiset toimet
1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.
1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.
2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta voidaan tukea seuraavia toimia:
2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta voidaan tukea seuraavia toimia:
a)  analyyttiset toimet, myös kolmansien maiden osalta, etenkin
a)  analyyttiset toimet, myös kolmansien maiden osalta, etenkin
i)  selvitykset, tutkimukset tilastotiedot, menetelmät, luokitukset, mikrosimulaatiot, indikaattorit, Euroopan laajuisten seurantakeskusten ja vertailuarvojen tukeminen;
i)  selvitykset, tutkimukset tilastotiedot, menetelmät, luokitukset, mikrosimulaatiot, indikaattorit, Euroopan laajuisten seurantakeskusten ja vertailuarvojen tukeminen;
ii)  sosiaalipoliittiset kokeilut sosiaalisten innovaatioiden arvioimiseksi;
ii)  sosiaalipoliittiset kokeilut sosiaalisten innovaatioiden arvioimiseksi;
iii)  unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi;
iii)  unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi;
b)  politiikkojen toteutus, etenkin:
b)  politiikkojen toteutus, etenkin:
i)  rajat ylittävät kumppanuudet ja raja-alueiden tukipalvelut;
i)  rajat ylittävät kumppanuudet ja raja-alueiden tukipalvelut;
ii)  EU:n laajuiset kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt unionin tasolla avoimien työpaikkojen täyttämiseksi alueilla, joilla on havaittu vajetta työmarkkinoilla;
ii)  EU:n laajuiset kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt unionin tasolla avoimien työpaikkojen täyttämiseksi alueilla, joilla on havaittu vajetta työmarkkinoilla;
iii)  mikrorahoitukseen ja yhteiskunnallisille yrityksille annettava tuki, mukaan lukien rahoitusta yhdistävät toimet kuten epäsymmetrinen riskinjako ja liiketoimien toteutuskustannusten vähentäminen sekä sosiaalisen infrastruktuurin ja osaamisen tukeminen;
iii)  mikrorahoitukseen ja yhteisötalouden yrityksille annettava tuki, mukaan lukien rahoitusta yhdistävät toimet kuten epäsymmetrinen riskinjako ja liiketoimien toteutuskustannusten vähentäminen sekä sosiaalisen infrastruktuurin ja osaamisen tukeminen;
iv)  valtioiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden tukeminen, jotta voidaan siirtää innovatiivisia ratkaisuja ja laajentaa niiden soveltamisalaa;
iv)  valtioiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden tukeminen, jotta voidaan siirtää innovatiivisia ratkaisuja ja laajentaa niiden soveltamisalaa;
c)  valmiuksien kehittäminen, etenkin
c)  valmiuksien kehittäminen, etenkin
i)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvät unionin tason verkostot;
i)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvät unionin tason verkostot;
ii)  kansalliset yhteyspisteet, jotka tarjoavat toimintalohkon toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua;
ii)  kansalliset yhteyspisteet, jotka tarjoavat toimintalohkon toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua;
iii)  osallistuvien maiden hallinnot, sosiaaliturvalaitokset ja työvoimapalvelut, jotka vastaavat työvoiman liikkuvuuden edistämisestä, ja mikrorahoituslaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteiskunnallisille yrityksille tai muille yhteiskunnallisen investoinnin toimijoille, sekä verkostot;
iii)  osallistuvien maiden hallinnot, sosiaaliturvalaitokset ja työvoimapalvelut, jotka vastaavat työvoiman liikkuvuuden edistämisestä, ja mikrorahoituslaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteisötalouden yrityksille tai muille yhteiskunnallisen investoinnin toimijoille, sekä verkostot;
iv)  sidosryhmien valtioiden välisen yhteistyön osalta;
iv)  työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien valtioiden välisen yhteistyön osalta;
d)  viestintä- ja tiedotustoimet, etenkin
d)  viestintä- ja tiedotustoimet, etenkin
i)  keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytäntöjä, innovatiivisia toimintatapoja ja analyysitoimien tuloksia, tekemällä vertaisarviointeja ja luomalla vertailuarvoja;
i)  keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytäntöjä, innovatiivisia toimintatapoja ja analyysitoimien tuloksia, tekemällä vertaisarviointeja ja luomalla vertailuarvoja;
ii)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alojen aloitteita koskevat oppaat, raportit, tiedotusmateriaali ja näkyvyys tiedotusvälineissä;
ii)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alojen aloitteita koskevat oppaat, raportit, tiedotusmateriaali ja näkyvyys tiedotusvälineissä;
iii)  tietojärjestelmät 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvän näytön jakamiseksi;
iii)  tietojärjestelmät 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvän näytön jakamiseksi;
iv)  neuvoston puheenjohtajavaltion järjestämät tapahtumat, konferenssit ja seminaarit.
iv)  työohjelman toteuttamista koskeva tekninen ja hallinnollinen apu, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminta, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.
b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai asiaankuuluva kansainvälinen järjestö.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
25 aartikla (uusi)
25 a artikla
Hallintotapa
1.  Komissio kuulee sidosryhmiä unionissa, erityisesti työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevista työohjelmista, niiden toimintalinjoista ja strategisista suuntaviivoista sekä niiden toteutuksesta.
2.  Komissio vahvistaa tarvittavat yhteydet työllisyyskomiteaan, sosiaalisen suojelun komiteaan, työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaan komiteaan, työsuhteista vastaavien pääjohtajien työryhmään ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavaan komiteaan varmistaakseen, että niitä kuullaan ja että niille tiedotetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti näiden ohjelmien toteutuksen edistymisestä. Komissio tiedottaa myös muille työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon kannalta merkityksellisiä politiikkatoimia, välineitä ja toimia käsitteleville komiteoille.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – -a alakohta (uusi)
-a)   tuetaan unionin kansanterveysstrategiaa, jolla on tarkoitus
i)  tukea jäsenvaltioita kansanterveyden suojelemisessa ja parantamisessa; ja
ii)  edistää terveyteen liittyvää unionin tehtävää SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti, jossa määrätään, että kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu;
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale
a)  vahvistetaan unionin kriisivalmiutta, kriisinhallintaa ja kriisiin reagointia kansalaisten suojelemiseksi rajat ylittäviltä uhkilta;
a)  vahvistetaan unionin kriisivalmiutta, kriisinhallintaa ja kriisiin reagointia, jotta voidaan puuttua rajat ylittäviin terveysuhkiin;
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – a alakohta – iv a alakohta (uusi)
iv a)   toteutetaan hyvin suunniteltuja kansanterveystoimia infektioiden ja ehkäistävissä olevien tartuntatautien aiheuttaman rasituksen ja vaikutuksen vähentämiseksi;
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – a alakohta – iv b alakohta (uusi)
iv b)   tuetaan taitojen ja välineiden kehittämistä tehokasta riskiviestintää varten;
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – i alakohta
i)  investoidaan terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen;
i)  investoidaan terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen muun muassa terveysosaamis- ja terveyskasvatusohjelmilla ja edistämällä liikuntaa;
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – i a alakohta (uusi)
i a)  investoidaan varhaiseen diagnosointiin ja seulontaan;
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta
ii)  tuetaan terveydenhuollon digitalisaatiota;
ii)  tuetaan potilaiden ja kansalaisten tarpeiden ja huolenaiheiden mukaista terveydenhuollon digitalisaatiota erityisesti luomalla yhteyksiä ohjelmiin, joilla tuetaan medialukutaitoa ja digitaalisia taitoja;
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii a alakohta (uusi)
ii a)   edistetään digitaalisia julkisia palveluja esimerkiksi terveydenhuollon alalla;
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii b alakohta (uusi)
ii b)   parannetaan terveystietojen turvallisuutta ja laatua;
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta
ii)  tuetaan kestävien unionin terveystietojärjestelmien kehittämistä;
ii)  tuetaan kestävän, avoimen ja saavutettavissa olevan unionin terveystietojärjestelmän kehittämistä varmistaen samalla henkilötietojen suoja;
(COM-asiakirjassa olevassa ehdotuksessa 26 artiklan b alakohdan merkinnöissä on virhe, sillä siinä on kaksi ii alakohtaa.)
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – iii alakohta
iii)  tuetaan jäsenvaltioita terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden, saatavuuden ja sopeutumiskyvyn parantamista, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisemistä koskevien kansallisten uudistusprosessien, joissa puututaan erityisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, kannalta merkityksellisen tietämyksen siirrossa;
iii)  tuetaan jäsenvaltioita sellaisessa tietämyksen siirrossa ja täytäntöönpanon tukemisessa, joka on hyödyllistä kansallisissa uudistusprosesseissa, joilla pyritään terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden, saavutettavuuden, sopeutumiskyvyn, syrjimättömyyden, osallistavuuden ja tasavertaisuuden parantamiseen sosiaalisen eriarvoisuuden poistamiseksi ja joilla pyritään edistämään terveyttä ja sairauksien ehkäisemistä puuttumalla erityisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin; tähän sisältyy myös sellaisten korkealaatuisten kansallisten rekisterien tukeminen, joista saadaan myös vertailukelpoisia tietoja;
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv a alakohta (uusi)
iv a)   tuetaan siirtymistä kohti yksilökeskeistä hoitoa, lähiterveydenhuolto- ja -sosiaalipalveluja sekä integroitua yhteisöperustaista hoitoa, erityisesti edistämällä organisaatiomalleja, jotka perustuvat ammattialojen väliseen ryhmätyöhön ja monien sidosryhmien verkostoitumiseen;
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv b alakohta (uusi)
iv b)   varmistetaan kaikkien asianomaisten sidosryhmien osallistuminen edellä mainittuihin toimiin, tarpeen mukaan unionin ja/tai kansallisella tasolla;
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv c alakohta (uusi)
iv c)   kehitetään ja otetaan käyttöön välineitä ja strategioita, joilla ehkäistään terveyseroja ja puututaan niihin sekä edistetään sosiaalista osallisuutta, kansalaisten vaikutusvallan lisäämistä ja yhteisöosallistumista;
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – c alakohta – i alakohta
i)  tuetaan lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa;
i)  tuetaan lääkkeitä, niiden saatavuutta koko unionissa ja lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa;
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – c alakohta – vi alakohta
vi)  tuetaan kuluttajien turvallisuutta käsittelevää komission tiedekomiteaa ja terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevää komission tiedekomiteaa;
vi)  tuetaan terveys kaikissa politiikoissa -ajattelun kehittämistä ja laaditaan prosesseja, joiden avulla terveysvaikutuksia voidaan käsitellä ja ottaa huomioon kaikissa politiikoissa;
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   tuetaan muun unionin lainsäädännön ja muiden unionin politiikkojen, joilla on vaikutusta terveyteen, seurantaa, täytäntöönpanoa ja vahvistamista, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu, mukaan lukien muun muassa seuraavat seikat:
i)  ilmansaasteet;
ii)  hormonaaliset haitta-aineet ja muut kemikaalit, joilla on haitallisia ominaisuuksia;
iii)  torjunta-ainejäämät ruoassa, vedessä ja ilmassa;
iv)  elintarvikkeet ja elintarvikkeiden merkinnät, mukaan lukien transrasvahapot, alkoholijuomien merkinnät, lisäaineet ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit;
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – d alakohta – ii alakohta
ii)  tuetaan terveysteknologian arviointiin liittyvän yhteistyön kehittämistä uusien yhdenmukaistettujen sääntöjen laatimiseksi;
ii)  tuetaan terveysteknologian arviointiin liittyvän yhteistyön ja siihen liittyvien valmiuksien kehittämistä uusien yhdenmukaistettujen sääntöjen laatimiseksi;
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – d alakohta – iii a alakohta (uusi)
iii a)   tuetaan seksuaali- ja lisääntymisterveyskasvatusta koskevien ohjelmien ja parhaiden käytäntöjen ja nuorille suunnattujen kampanjoiden täytäntöönpanoa;
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – d alakohta – iii b alakohta (uusi)
iii b)   tuetaan unionin tasolla toimivia, terveyteen ja terveysnäkökohtiin keskittyneitä kansalaisjärjestöjä;
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – d alakohta – iii c alakohta (uusi)
iii c)  tuetaan terveysalan johtoryhmän perustamista terveysalan toimintalohkon toimien toteuttamista varten.
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 1 kohta
1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 26 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.
1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset terveyteen liittyvät toimet, joilla toteutetaan 3, 4 ja 26 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – a alakohta – i a alakohta (uusi)
i a)   muun muassa elintarvikkeiden, veden, ilman ja muiden lähteiden saastumisesta johtuvien ympäristöriskitekijöiden aiheuttamien kasautuvien terveysvaikutusten seurantaan suunnitellut toimet;
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – a alakohta – 1 b alakohta (uusi)
i b)   unionin lainsäädännön, kuten lääkevalvonnan tai vastaavan, terveysvaikutusten seurantatoimet;
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – a alakohta – 1 a alakohta (uusi)
Analyyttisten toimien tulokset on niiden valmistuttua asetettava julkisesti saataville.
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – b alakohta – i alakohta
i)  rajat ylittävä yhteistyö ja kumppanuus, mukaan lukien raja-alueet;
i)  rajat ylittävä yhteistyö ja kumppanuus, mukaan lukien raja-alueet sekä ilmansaasteita ja muita rajat ylittäviä ympäristösaasteita koskeva yhteistyö;
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – c alakohta – i alakohta
i)  sellaisten parhaiden käytäntöjen siirtämisellä, mukauttamisella ja käyttöönotolla, joilla on todistetusti unionin tason lisäarvoa jäsenvaltioiden kesken;
i)  sellaisten parhaiden käytäntöjen vaihdolla, siirtämisellä, mukauttamisella ja käyttöönotolla, joilla on todistetusti unionin tason lisäarvoa jäsenvaltioiden kesken;
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – c alakohta – ii alakohta
ii)  26 artiklassa tarkoitettuihin aloihin liittyvien EU:n laajuisten verkostojen osalta;
ii)  26 artiklassa tarkoitettuihin aloihin liittyvien EU:n laajuisten verkostojen osalta jatkuvalla ja kestävällä tavalla varmistaen samalla aktiivisen kansalaisyhteiskunnan olemassaolo unionin tasolla;
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta – c alakohta – iv alakohta
iv)  kansallisten yhteyspisteiden, jotka tarjoavat ohjelman toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua, osalta;
iv)  alueellisten, valtiotasoa alemmalla tasolla toimivien ja kansallisten yhteyspisteiden, jotka tarjoavat ohjelman toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua, osalta;
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta
Komissio kuulee jäsenvaltioiden terveysviranomaisia terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmässä tai muussa asiaan liittyvässä komission asiantuntijaryhmässä tai vastaavassa yhteisössä terveysalan toimintalohkolle vahvistetusta työohjelmasta ja siihen liittyvistä toimintalinjoista ja strategisista suuntaviivoista sekä sen toteutuksesta ja muiden politiikkojen ja tukimekanismien terveyspoliittisista näkökohdista, millä lisätään niiden yleistä koordinointia ja lisäarvoa.
Komissio kuulee jäsenvaltioiden terveysviranomaisia terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmässä tai muussa asiaan liittyvässä komission asiantuntijaryhmässä tai vastaavassa yhteisössä, kuten terveysalan ammattijärjestöissä, terveysalan toimintalohkolle vahvistetusta vuotuisesta työohjelmasta ja siihen liittyvistä toimintalinjoista ja strategisista suuntaviivoista sekä sen toteutuksesta ja muiden politiikkojen ja tukimekanismien terveyspoliittisista näkökohdista, millä lisätään niiden yleistä koordinointia ja lisäarvoa. Vahva poliittinen johto ja asianmukainen terveysalan hallintorakenne varmistavat, että terveyden suojelu ja edistäminen taataan SEUT-sopimuksen 168 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikilla komission toimialoilla.
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
29 aartikla (uusi)
29 a artikla
Terveysalan johtoryhmä
1.  Komissio perustaa terveysalan johtoryhmän, jäljempänä ’johtoryhmä’, terveysalan toimintalohkoon kuuluvien toimien toteuttamista varten.
2.  Johtoryhmä keskittyy luomaan koordinoinnin ja yhteistyön avulla synergioita terveysalan toimintalohkon ja muiden sellaisten ohjelmien välillä, joihin sisältyy terveysulottuvuus, edistämään potilaiden ja yhteiskunnan osallistumista sekä antamaan tieteellistä neuvontaa ja suosituksia. Näillä toimilla mahdollistetaan arvoihin suuntautuneet terveysalan toimet, kestävyys ja paremmat terveysalan ratkaisut sekä edistetään terveydenhuollon saatavuutta ja vähennetään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta. 
3.  Johtoryhmä laatii kattavan strategian ja antaa ohjausta terveysalan toimintalohkoon kuuluvia työohjelmia laadittaessa. 
4.  Johtoryhmä on riippumaton sidosryhmä, johon kuuluu toimijoita kansanterveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen suojelun asiaankuuluvilta sektoreilta ja johon alueiden edustajat ja paikalliset terveysviranomaiset, potilaiden edustajat ja kansalaiset osallistuvat. 
5.  Terveysalan johtoryhmään kuuluu 15–20 johtavassa asemassa olevaa henkilöä, jotka toimivat 4 kohdassa tarkoitetuilla eri tieteenaloilla ja tehtävissä. Komissio nimittää johtoryhmän jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella. 
6.  Komissio nimittää johtoryhmän puheenjohtajan sen jäsenten keskuudesta. 
7.  Johtoryhmä 
i)  osallistuu panoksellaan terveysalan toimintalohkon vuotuisten työohjelmien laatimiseen komission ehdotuksen pohjalta;
ii)  laatii mallin, jonka avulla ohjataan terveysalan toimintalohkon ja muiden ohjelmien, joihin sisältyy terveysulottuvuus, välistä koordinointia ja yhteistyötä.
Mallilla helpotetaan kaikkien terveysalan kannalta merkityksellisten olemassa olevien rahoitusmekanismien näkyvyyden ja koordinoinnin varmistamista sekä koordinoinnin ja yhteistyön ohjaamista. 
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
29 bartikla (uusi)
29 b artikla
Kansainvälinen yhteistyö
Komissio kehittää terveysalan toimintalohkon toteuttamiseksi yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti Maailman terveysjärjestön (WHO), samoin kuin Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa, jotta maksimoidaan unionin ja kansainvälisen tason toimien vaikuttavuus ja tehokkuus.
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
31 artikla
31 artikla
31 artikla
EU:n rahoituksen toteutus ja muodot
EU:n rahoituksen toteutus ja muodot
1.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat ja vapaaehtoiset maksut kansainvälisille järjestöille, joiden jäsen unioni on tai joiden työhön se osallistuu.
1.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat, rahoitusosuudet ja vapaaehtoiset maksut kansainvälisille järjestöille, joiden jäsen unioni on tai joiden työhön se osallistuu.
2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon toteuttamisessa käytetään varainhoitoasetuksen mukaisesti suoraa hallinnointitapaa tai niitä hallinnoidaan välillisesti varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.
2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon toteuttamisessa käytetään varainhoitoasetuksen mukaisesti suoraa hallinnointitapaa tai niitä hallinnoidaan välillisesti varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.
Avustuksia myönnettäessä varainhoitoasetuksen [150] artiklassa tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.
Avustuksia myönnettäessä varainhoitoasetuksen [150] artiklassa tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.
3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.
3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.
4.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä sellaisten toimien rahoitukseen, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa ja joiden yhteisrahoitukseen osallistuvat jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden toimivaltaiset terveysviranomaiset tai näiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamat julkisen sektorin elimet ja valtioista riippumattomat elimet yksittäisesti tai verkostona.
4.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä sellaisten toimien rahoitukseen, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa ja joiden yhteisrahoitukseen osallistuvat jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden toimivaltaiset terveysviranomaiset tai näiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamat julkisen sektorin elimet ja valtioista riippumattomat elimet yksittäisesti tai verkostona.
5.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä eurooppalaisille osaamisverkostoille, jotka eurooppalaisia osaamisverkostoja käsittelevä jäsenvaltioiden johtoryhmä on hyväksynyt verkostoksi 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/287/EU mukaisen hyväksymismenettelyn nojalla; kyseisessä päätöksessä vahvistetaan perusteet eurooppalaisten osaamisverkostojen perustamiselle ja osaamisverkostojen ja niiden jäsenten arvioimiselle sekä tällaisten verkostojen perustamista ja arvioimista koskevien tietojen ja asiantuntijatiedon vaihtamisen helpottamiselle.
5.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä eurooppalaisille osaamisverkostoille, jotka eurooppalaisia osaamisverkostoja käsittelevä jäsenvaltioiden johtoryhmä on hyväksynyt verkostoksi 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/287/EU mukaisen hyväksymismenettelyn nojalla; kyseisessä päätöksessä vahvistetaan perusteet eurooppalaisten osaamisverkostojen perustamiselle ja osaamisverkostojen ja niiden jäsenten arvioimiselle sekä tällaisten verkostojen perustamista ja arvioimista koskevien tietojen ja asiantuntijatiedon vaihtamisen helpottamiselle.
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
32 artikla
32 artikla
32 artikla
Työohjelma ja koordinointi
Työohjelma ja koordinointi
Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja terveysalan toimintalohko toteutetaan varainhoitoasetuksen [108] artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäville toimille osoitettu kokonaismäärä.
Komissio antaa 38 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa ja terveysalan toimintalohkoa vahvistamalla varainhoitoasetuksen [108] artiklassa tarkoitettuja työohjelmia. Näissä työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäville toimille osoitettu kokonaismäärä.
Komissio edistää synergioita ja varmistaa ESR+:n terveysalan toimintalohkon tehokkaan koordinoinnin suhteessa rakenneuudistusten tukiohjelmaan, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline.
Komissio edistää synergioita ja varmistaa ESR+:n terveysalan toimintalohkon tehokkaan koordinoinnin suhteessa rakenneuudistusten tukiohjelmaan, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline.
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
33 artikla
33 artikla
33 artikla
Seuranta ja raportointi
Seuranta ja raportointi
1.  On vahvistettava indikaattorit, joilla seurataan toimintalohkojen toteutusta ja edistymistä 4 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden ja 23 ja 26 artiklassa vahvistettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.
1.  On vahvistettava indikaattorit, joilla seurataan toimintalohkojen toteutusta ja edistymistä 4 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden ja 23 ja 26 artiklassa vahvistettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.
2.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toimintalohkojen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja nopeasti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.
2.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toimintalohkojen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja nopeasti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.
3.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä III olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa toimintalohkojen toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.
3.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan tarvittaessa liitteessä II b ja III olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa toimintalohkojen toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.
3 a.  Toimintalohkojen säännöllistä seurantaa ja niiden toimintalinjoihin ja rahoituksen painopisteisiin tarvittavia mahdollisia mukautuksia varten komissio laatii ensimmäisen vuoden kattavan alustavan laadullisen ja määrällisen seurantakertomuksen ja sen jälkeen kolme kertomusta, jotka kattavat seuraavat kaksivuotiset ajanjaksot, ja lähettää nämä kertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukset toimitetaan tiedoksi myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kertomuksissa käsitellään toimintalohkojen tuloksia ja sitä, missä määrin naisten ja miesten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevia periaatteita on sovellettu, sekä sitä, miten syrjimättömyyteen liittyvät näkökohdat, mukaan luettuina esteettömiin mahdollisuuksiin liittyvät seikat, on otettu huomioon niiden toimissa. Toimintalohkojen avoimuuden lisäämiseksi kertomukset asetetaan yleisesti saataville.
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
35 artikla
35 artikla
35 artikla
Arviointi
Arviointi
1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.
1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.
2.  Toimintalohkojen väliarviointi voidaan suorittaa heti kun niiden toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun toimintalohkojen toteutus on käynnistynyt.
2.  Komissio suorittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 toimintalohkoista väliarvioinnin, jossa
a)  mitataan laadullisesti ja määrällisesti edistymistä toimintalohkojen tavoitteiden saavuttamisessa;
b)  tarkastellaan unionin sosiaalista ympäristöä ja unionin lainsäädännöllä toteutettuja merkittäviä muutoksia;
c)  määritetään, onko toimintalohkojen määrärahoja käytetty tehokkaasti, ja arvioidaan sen tuomaa unionin tason lisäarvoa.
Väliarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
3.  Komissio suorittaa toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 5 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, toimintalohkojen lopullisen arvioinnin.
3.  Komissio suorittaa toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 5 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, toimintalohkojen lopullisen arvioinnin.
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
37 artikla
37 artikla
37 artikla
Tiedotus, viestintä ja julkisuus
Tiedotus, viestintä ja julkisuus
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa ja terveysalan toimintalohkoa ja niiden toimia ja tuloksia. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkolle ja terveysalan toimintalohkolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin prioriteetit liittyvät 4, 23 ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa ja terveysalan toimintalohkoa ja niiden toimia ja tuloksia. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkolle ja terveysalan toimintalohkolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa tiedottamista sikäli kuin prioriteetit liittyvät 4, 23 ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
38 artikla
38 artikla
38 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 32 artiklassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 32 artiklassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa28 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa28 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.  Edellä olevan 15 artiklan 6 kohdan, 21 artiklan 5 kohdan ja 33 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
6.  Edellä olevan 15 artiklan 6 kohdan, 21 artiklan 5 kohdan, 32 artiklan ja 33 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.
_________________________________
_________________________________
28.EYVL L 123, 12.5.2016, p. 13.
28.   EUVL L 123, 12.5.2016, p. 13.
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
40 artikla
40 artikla
40 artikla
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklan mukainen komitea
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklan mukainen komitea
1.  Komissiota avustaa (SEUT-sopimuksen 163 artiklalla perustettu) komitea, jäljempänä ’ESR+-komitea’.
1.  Komissiota avustaa (SEUT-sopimuksen 163 artiklalla perustettu) komitea, jäljempänä ’ESR+-komitea’.
2.  Kukin jäsenvaltio nimittää yhden hallituksen edustajan, yhden työntekijäjärjestöjen edustajan, yhden työnantajajärjestöjen edustajan ja yhden varajäsenen kullekin jäsenelle enintään seitsemän vuoden toimikaudeksi. Jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on ilman eri toimenpiteitä oikeus osallistua kokouksiin.
2.  Kukin jäsenvaltio nimittää yhden hallituksen edustajan, yhden työntekijäjärjestöjen edustajan, yhden työnantajajärjestöjen edustajan, yhden kansalaisyhteiskunnan edustajan, yhden tasa-arvoelinten tai muun riippumattoman ihmisoikeusinstituution edustajan [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ja yhden varajäsenen kullekin jäsenelle enintään seitsemän vuoden toimikaudeksi. Jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on ilman eri toimenpiteitä oikeus osallistua kokouksiin.
3.  ESR+-komiteaan kuuluu yksi edustaja kustakin työntekijäjärjestöjä ja työnantajajärjestöjä edustavasta unionin tason järjestöstä.
3.  ESR+-komiteaan kuuluu yksi edustaja kustakin työntekijäjärjestöjä, työnantajajärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä edustavasta unionin tason järjestöstä.
3 a.  ESR+-komitea voi kutsua Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston edustajia kokouksiinsa.
3 b.  Sukupuolten tasapuolinen edustus sekä vähemmistöjen ja muiden syrjäytyneiden ryhmien asianmukainen edustus ESR+-komiteassa on turvattava.
4.  ESR+-komiteaa kuullaan teknisen avun suunnitellusta käytöstä, jos apua myönnetään ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta, sekä muista kysymyksistä, joilla on vaikutusta ESR+:n kannalta merkityksellisten strategioiden toteutukseen unionin tasolla.
4.  ESR+-komiteaa kuullaan teknisen avun suunnitellusta käytöstä, jos apua myönnetään ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta, sekä muista kysymyksistä, joilla on vaikutusta ESR+:n kannalta merkityksellisten strategioiden toteutukseen unionin tasolla.
5.  ESR+-komitea voi antaa lausuntoja
5.  ESR+-komitea voi antaa lausuntoja
a)  kysymyksistä, jotka koskevat ESR+:sta myönnettävä tukea Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi, mukaan lukien maakohtaiset suositukset ja ohjausjaksoon liittyvät prioriteetit (esimerkiksi kansalliset uudistusohjelmat);
a)  kysymyksistä, jotka koskevat ESR+:sta myönnettävää tukea Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi, mukaan lukien maakohtaiset suositukset ja ohjausjaksoon liittyvät prioriteetit (esimerkiksi kansalliset uudistusohjelmat);
b)  kysymyksistä, jotka koskevat [tulevaa yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta] ESR+:n osalta;
b)  kysymyksistä, jotka koskevat [tulevaa yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta] ESR+:n osalta;
c)  muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista ESR+:aan liittyvistä kysymyksistä, joista komissio pyytää siltä lausuntoa.
c)  muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista ESR+:aan liittyvistä kysymyksistä, joista komissio pyytää siltä lausuntoa.
ESR+-komitea antaa lausuntonsa hyväksyttyjen äänten ehdottomalla enemmistöllä, ja lausunnot toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Komissio tiedottaa ESR+-komitealle, millä tavoin tämän lausunnot on otettu huomioon.
ESR+-komitea antaa lausuntonsa hyväksyttyjen äänten ehdottomalla enemmistöllä, ja lausunnot toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Komissio tiedottaa ESR+-komitealle kirjallisesti, millä tavoin tämän lausunnot on otettu huomioon.
6.  ESR+-komitea voi perustaa työryhmiä kuhunkin ESR+:n toimintalohkoon.
6.  ESR+-komitea voi perustaa työryhmiä kuhunkin ESR+:n toimintalohkoon.
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
Liite I
LIITE I1
LIITE I1
ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea koskevat yhteiset indikaattorit
ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea koskevat yhteiset indikaattorit
Kaikki henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan. Jos tietyt tulokset eivät ole mahdollisia, niitä koskevia tietoja ei tarvitse kerätä eikä toimittaa.
Kaikki henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan. Jos tietyt tulokset eivät ole saatavilla, niitä koskevia tietoja ei tarvitse kerätä eikä toimittaa. Arkaluonteisia henkilötietoja voidaan tarkastella nimettömästi.
1)  Ihmisiin kohdistuvien toimien yhteiset tuotosindikaattorit:
1)  Ihmisiin kohdistuvien toimien yhteiset tuotosindikaattorit:
1 a)  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit
1 a)  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit
–  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:
–  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:
–  työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät*
–  työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät*
–  pitkäaikaistyöttömät*
–  pitkäaikaistyöttömät*
–  työelämän ulkopuolella olevat*
–  työelämän ulkopuolella olevat*
–  työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat*
–  työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat*
–  koulutuksen ulkopuolella olevat (NEET)*
–  alle 30-vuotiaat*
–  alle 18-vuotiaat lapset*
–  18–29-vuotiaat nuoret*
–  yli 54-vuotiaat*
–  yli 54-vuotiaat*
–  henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0–2)*
–  henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0–2)*
–  henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus*
–  henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus*
–  henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)*.
–  henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)*.
Osallistujien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti ammattiasemaan liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella.
Osallistujien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti ammattiasemaan liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella.
1 b)  Muut yhteiset tuotosindikaattorit
1 b)  Muut yhteiset tuotosindikaattorit
Jos näitä indikaattoreita koskevia tietoja ei kerätä tietorekistereistä, niiden arvot voidaan määrittää edunsaajan tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.
Jos näitä indikaattoreita koskevia tietoja ei kerätä tietorekistereistä, niiden arvot voidaan määrittää edunsaajan tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti. Osallistujat toimittavat tiedot aina vapaaehtoisesti.
–  vammaiset**
–  vammaiset henkilöt**
–  alle 18-vuotiaat osallistujat*
–  kolmannen maan kansalaiset
–  kolmannen maan kansalaiset*
–  ulkomaalaistaustaiset henkilöt
–  ulkomaalaistaustaiset henkilöt*
–  vähemmistöt (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit)**
–  vähemmistöt (muut kuin romaniyhteisö)**
–  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat**
–  asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet*
–  asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet*
–  maaseutualueilla asuvat*.
–  maaseutualueilla asuvat*
–  maantieteellisiä alueita, joilla on paljon köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, edustavat osallistujat*
–  laitoshoidosta perhe- tai yhteisöperustaiseen hoitoon siirtyvät osallistujat**.
2)  Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:
2)  Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:
–  kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tuettujen viranomaisten tai julkisten palvelujen lukumäärä
–  kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tuettujen viranomaisten tai julkisten palvelujen lukumäärä
–  tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien osuustoiminnalliset ja yhteiskunnalliset yritykset) lukumäärä.
–  tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien osuustoiminnalliset ja yhteiskunnalliset yritykset) lukumäärä.
3)  Osallistujia koskevat välittömät yhteiset tulosindikaattorit ovat seuraavat:
3)  Osallistujia koskevat välittömät yhteiset tulosindikaattorit ovat seuraavat:
–  osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen*
–  osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen*
–  osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen*
–  osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen*
–  osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen*
–  osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen*
–  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen*.
–  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen*.
4)  Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit ovat seuraavat:
4)  Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit ovat seuraavat:
–  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*
–  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*
–  osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*.
–  osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*.
Vähimmäisvaatimuksena on, että tiedot kerätään edustavasta osallistujien otoksesta kunkin erityistavoitteen osalta. Otoksen sisäinen validiteetti varmistetaan niin, että tiedot voidaan yleistää erityistavoitteiden tasolla.
Vähimmäisvaatimuksena on, että tiedot kerätään edustavasta osallistujien otoksesta kunkin erityistavoitteen osalta. Otoksen sisäinen validiteetti varmistetaan niin, että tiedot voidaan yleistää erityistavoitteiden tasolla.
________________________________
__________________________________
1 Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.
1 Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.
Kahdella tähdellä (**) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tietoryhmiä.
Kahdella tähdellä (**) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tietoryhmiä.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
Liite II
LIITE II
LIITE II
ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit
ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit
1)  Tuotosindikaattorit
1)  Tuotosindikaattorit
a)  Jaettujen elintarvikkeiden ja tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
a)  Jaettujen elintarvikkeiden ja tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
i)  elintarvikeavun kokonaisarvo
i)  elintarvikeavun kokonaisarvo
ia)  lapsille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo
ia)  lapsille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo
ib)  asunnottomille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo
ib)  asunnottomille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo
ic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo
ic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo
ii)  jaettujen tavaroiden kokonaisarvo
ii)  jaettujen tavaroiden kokonaisarvo
iia)  lapsille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
iia)  lapsille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
iib)  asunnottomille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
iib)  asunnottomille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
iic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
iic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo
b)  Jaetun elintarvikeavun kokonaismäärä (tonnia)
b)  Jaetun elintarvikeavun kokonaismäärä (tonnia)
josta2:
josta2:
a)  niiden elintarvikkeiden osuus, joiden osalta ohjelmasta maksettiin vain kuljetus, jakelu ja varastointi (%)
a)  niiden elintarvikkeiden osuus, joiden osalta ohjelmasta maksettiin vain kuljetus, jakelu ja varastointi (%)
b)  ESR+:sta yhteisrahoitettujen elintarvikkeiden osuus edunsaajille jaettujen elintarvikkeiden kokonaismäärästä (%)
b)  ESR+:sta yhteisrahoitettujen elintarvikkeiden osuus edunsaajille jaettujen elintarvikkeiden kokonaismäärästä (%)
3)  Yhteiset tulosindikaattorit3
3)  Yhteiset tulosindikaattorit3
Elintarvikeavun loppukäyttäjien lukumäärä
Elintarvikeavun loppukäyttäjien lukumäärä
–  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä
–  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä
–  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä
–  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä
–  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä
–  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä
–  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä
–  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä
–  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä
–  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä
–  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä
–  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin (muuhun kuin romaniyhteisöön) kuuluvien loppukäyttäjien lukumäärä
–  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat
–  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä.
–  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä.
Aineellisen avun loppukäyttäjien lukumäärä
Aineellisen avun loppukäyttäjien lukumäärä
–  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä
–  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä
–  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä
–  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä
–  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä
–  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä
–  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä
–  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä
–  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä
–  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä
–  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä
–  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin (muuhun kuin romaniyhteisöön) kuuluvien loppukäyttäjien lukumäärä
–  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat,
–  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä.
–  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä.
_________________________________
_________________________________
2 Näitä indikaattoreita koskevat arvot määritetään edunsaajien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.
2 Näitä indikaattoreita koskevat arvot määritetään edunsaajien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti.
3 Ks. edellinen alaviite.
3 Ks. edellinen alaviite.
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
Liite II a (uusi)
LIITE II a
ESR+:sta vähävaraisimpien sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea koskevat yhteiset indikaattorit
Tuotosindikaattorit
1)  Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea saavien henkilöiden kokonaismäärä
josta:
a)  enintään 15-vuotiaiden lasten lukumäärä
b)  yli 65-vuotiaiden lukumäärä
c)  naisten lukumäärä
d)  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin (muuhun kuin romaniyhteisöön) kuuluvien loppukäyttäjien lukumäärä
e)  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat
f)  asunnottomien lukumäärä.
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
Liite II b (uusi)
LIITE II b
Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa koskevat indikaattorit
1.  Unionin politiikkojen ja lainsäädännön paremmasta ymmärtämisestä ilmoitetun hyödyn taso
1)  Analyyttisten toimien lukumäärä
2)  Vastavuoroista oppimista sekä tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevien toimien lukumäärä
3)  Tuki keskeisille toimijoille
2.  Unionin, jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden hallintoelinten aktiivisen yhteistyön ja kumppanuuden taso
1)  Analyyttisten toimien lukumäärä
2)  Vastavuoroista oppimista sekä tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevien toimien lukumäärä
3)  Tuki keskeisille toimijoille
3.  Sosiaalipoliittisten innovaatioiden ilmoitettu käyttö sosiaalialan maakohtaisten suositusten toteutuksessa ja sosiaalipoliittisten kokeilujen tulokset poliittisessa päätöksenteossa
1)  Analyyttisten toimien lukumäärä
2)  Vastavuoroista oppimista sekä tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevien toimien lukumäärä
3)  Tuki keskeisille toimijoille
4.  Eures-portaalin käyttäjien lukumäärä
5.  Eka Eures-työpaikka ‑valmistelutoimella sekä kohdennetuilla liikkuvuusjärjestelyillä aikaansaatujen tai tuettujen nuorten työhönsijoitusten lukumäärä
6.  Eures-neuvojien henkilökohtaisten kontaktien lukumäärä työnhakijoiden, työpaikkaa vaihtavien ja työnantajien kanssa
7.  Niiden perustettujen tai toimintansa vakauttaneiden yritysten lukumäärä, jotka ovat saaneet unionin tukea
8.  Niiden työttömien tai heikoimmassa asemassa olevien edunsaajien osuus, jotka ovat perustaneet yrityksen tai kehittäneet sitä unionin mikrorahoituksella
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 2 kohta
2.  yhteisiä kliinisiä arviointeja koskevien terveysteknologioiden lukumäärä
2.  niiden edunsaajien (ammattilaisten, kansalaisten, potilaiden) lukumäärä, joita ohjelman tulokset koskevat
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 3 kohta
3.  siirrettyjen parhaiden käytäntöjen lukumäärä
3.  yhteisiä kliinisiä arviointeja koskevien terveysteknologioiden lukumäärä
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 4 kohta
4.  ohjelman tulosten käyttöaste kansallisissa terveyspolitiikoissa mitattuna ”ennen ja jälkeen” ‑kyselylomakkeella.
4.  siirrettyjen parhaiden käytäntöjen lukumäärä
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
Liite III – 4 a kohta (uusi)
4 a.   ohjelman tulosten käyttöaste alueellisissa ja kansallisissa terveyspolitiikoissa tai -välineissä mitattuna validoiduilla menetelmillä.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0461/2018).


Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat erityissäännökset ***I
PDF 275kWORD 96k
Euroopan parlamentin tarkistukset 16. tammikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä (COM(2018)0374 – C8-0229/2018 – 2018/0199(COD))(1)
P8_TA(2019)0021A8-0470/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (’EAKR’) tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. SEUT-sopimuksen kyseisen artiklan ja 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisesti EAKR:n tehtävänä on osaltaan vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyttä siten, että erityistä huomiota on kiinnitettävä tiettyihin alueluokkiin, joihin kuuluvat erityisesti rajaseutualueet.
(1)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 176 artiklassa määrätään, että Euroopan aluekehitysrahaston (’EAKR’) tarkoituksena on myötävaikuttaa keskeisimmän alueellisen epätasapainon poistamiseen unionissa. SEUT-sopimuksen kyseisen artiklan ja 174 artiklan toisen ja kolmannen kohdan mukaisesti EAKR:n tehtävänä on osaltaan vähentää alueiden välisiä kehityseroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden, maaseutualueiden, teollisuuden muutosprosessissa olevien alueiden, harvaan asuttujen alueiden sekä saari- ja vuoristoalueiden jälkeenjääneisyyttä.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]21 vahvistetaan EAKR:lle ja eräille muille rahastoille yhteiset säännökset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) [uusi EAKR-asetus]22 vahvistetaan EAKR:stä myönnettävän tuen erityistavoitteita ja soveltamisalaa koskevat säännökset. Nyt on tarpeen antaa erityissäännöksiä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta (Interreg), jonka mukaisesti yksi tai useampi jäsenvaltio tekee rajatylittävää yhteistyötä tehokkaan ohjelmasuunnittelun varmistamiseksi, mukaan lukien teknistä apua, seurantaa, arviointia, viestintää, tukikelpoisuutta, hallinnointia ja valvontaa sekä varainhoitoa koskevia säännöksiä.
(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]21 vahvistetaan EAKR:lle ja eräille muille rahastoille yhteiset säännökset ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) [uusi EAKR-asetus]22 vahvistetaan EAKR:stä myönnettävän tuen erityistavoitteita ja soveltamisalaa koskevat säännökset. Nyt on tarpeen antaa erityissäännöksiä Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteesta (Interreg), jonka mukaisesti yksi tai useampi jäsenvaltio ja niiden alueet tekevät rajatylittävää yhteistyötä tehokkaan ohjelmasuunnittelun varmistamiseksi, mukaan lukien teknistä apua, seurantaa, arviointia, viestintää, tukikelpoisuutta, hallinnointia ja valvontaa sekä varainhoitoa koskevia säännöksiä.
_________________
_________________
21 [Viite]
21 [Viite]
22 [Viite]
22 [Viite]
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 kappale
(3)  Unionin alueen kaikkia tasoja koskevan tasapainoisen kehityksen tukemiseksi EAKR:stä olisi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti tuettava rajatylittävää yhteistyötä, valtioiden välistä yhteistyötä, merialueyhteistyötä, syrjäisimpien alueiden yhteistyötä ja alueiden välistä yhteistyötä.
(3)  Unionin alueen kaikkia tasoja koskevan yhteistyöhön perustuvan ja tasapainoisen kehityksen tukemiseksi ja nykyisten erojen vähentämiseksi EAKR:stä olisi Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) mukaisesti tuettava rajatylittävää yhteistyötä, valtioiden välistä yhteistyötä, merialueyhteistyötä, syrjäisimpien alueiden yhteistyötä ja alueiden välistä yhteistyötä. Prosessissa olisi otettava huomioon monitasohallinnon ja kumppanuuden periaatteet ja vahvistettava paikkalähtöisiä lähestymistapoja.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
(3 a)  Interregin eri osa-alueiden olisi autettava saavuttamaan kestävän kehityksen tavoitteet sellaisina kuin ne esitetään syyskuussa 2015 hyväksytyssä kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
(4)  Rajatylittävän yhteistyön osa-alueella olisi pyrittävä ratkaisemaan rajaseuduilla yhteisesti havaittuja yhteisiä haasteita ja hyödyntämään käyttämätöntä kasvupotentiaalia raja-alueilla23, kuten ilmenee komission tiedonannosta Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla (’raja-alueita koskeva tiedonanto’). Näin ollen rajatylittävän yhteistyön osa-alue olisi rajoitettava yhteistyöhön maarajoilla, ja rajatylittävä yhteistyö merirajoilla olisi sisällytettävä valtioiden väliseen osa-alueeseen.
(4)  Rajatylittävän yhteistyön osa-alueella olisi pyrittävä ratkaisemaan rajaseuduilla yhteisesti havaittuja yhteisiä haasteita ja hyödyntämään käyttämätöntä kasvupotentiaalia raja-alueilla23, kuten ilmenee komission tiedonannosta Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla (’raja-alueita koskeva tiedonanto’). Näin ollen rajatylittävän yhteistyön osa-alueeseen olisi sisällyttävä yhteistyö maa- tai merirajoilla tämän rajoittamatta syrjäisimpien alueiden välisen yhteistyön uutta osa-aluetta.
__________________
__________________
23 Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla, COM(2017)0534, 20.9.2017.
23 Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Kasvun ja yhteenkuuluvuuden edistäminen EU:n raja-alueilla, COM(2017)0534, 20.9.2017.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
(5)  Rajatylittävän yhteistyön osa-alueen olisi myös katettava yhteistyö yhden tai useamman jäsenvaltion ja yhden tai useamman unionin ulkopuolisen maan tai muun alueen välillä. Sisäisen ja ulkoisen rajatylittävän yhteistyön sisällyttämisen tähän asetukseen odotetaan johtavan sovellettavien säännösten yksinkertaistumiseen ja keventymiseen ohjelmasta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten ja unionin ulkopuolisten kumppaniviranomaisten ja tuensaajien näkökulmasta verrattuna ohjelmakauteen 2014–2020.
(5)  Rajatylittävän yhteistyön osa-alueen olisi myös katettava yhteistyö yhden tai useamman jäsenvaltion tai niiden alueen ja yhden tai useamman unionin ulkopuolisen maan tai alueen tai muun alueen välillä. Sisäisen ja ulkoisen rajatylittävän yhteistyön sisällyttämisen tähän asetukseen odotetaan johtavan sovellettavien säännösten yksinkertaistumiseen ja keventymiseen ohjelmasta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten ja unionin ulkopuolisten kumppaniviranomaisten ja tuensaajien näkökulmasta verrattuna ohjelmakauteen 2014–2020.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
(6)  Valtioiden välistä yhteistyötä ja merialueyhteistyötä koskevalla osa-alueella olisi pyrittävä tehostamaan yhteistyötä toiminnalla, joka johtaa unionin koheesiopolitiikan toimintalinjoihin liittyvään yhdennettyyn alueelliseen kehittämiseen, ja siihen olisi sisällyttävä myös rajatylittävä merialueyhteistyö. Valtioiden välisen yhteistyön olisi katettava laajempia alueita unionin manneralueella, kun taas merialueyhteistyön olisi katettava merialueiden ympärillä olevat alueet, ja siihen olisi sisällytettävä ohjelmakauden 2014–2020 rajatylittävä yhteistyö merirajoilla. Olisi sallittava mahdollisimman suuri jousto, jotta aiempaa rajatylittävää merialueyhteistyötä voidaan jatkaa laajemmissa merialueyhteistyön puitteissa, erityisesti määrittelemällä sen piiriin kuuluva alue, yhteistyön erityistavoitteet, hankekumppanuutta koskevat vaatimukset sekä alaohjelmien ja erityisten ohjauskomiteoiden perustaminen.
(6)  Valtioiden välistä yhteistyötä ja merialueyhteistyötä koskevalla osa-alueella olisi pyrittävä tehostamaan yhteistyötä toiminnalla, joka johtaa unionin koheesiopolitiikan toimintalinjoihin liittyvään yhdennettyyn alueelliseen kehittämiseen toissijaisuusperiaatetta täysin noudattaen. Valtioiden välisen yhteistyön olisi katettava laajempia valtioiden välisiä alueita sekä soveltuvin osin merialueiden ympärillä olevat alueet, joiden maantieteellinen laajuus on suurempi kuin rajatylittävissä ohjelmissa.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 7 kappale
(7)  Ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu ohjelmakaudella 2014–2020 rajatylittävästä ja valtioiden välisestä yhteistyöstä syrjäisimmillä alueilla, joilla molempien osa-alueiden yhdistäminen yhteen ohjelmaan yhteistyöaluetta kohden ei ole saanut aikaan riittävää yksinkertaistamista ohjelmasta vastaavien viranomaisten ja tuensaajien kannalta, olisi perustettava erityinen syrjäisimpien alueiden osa-alue, jotta syrjäisimmät alueet voisivat tehdä yhteistyötä naapurimaidensa ja -alueidensa kanssa mahdollisimman vaikuttavalla ja yksinkertaisella tavalla.
(7)  Ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu ohjelmakaudella 2014–2020 rajatylittävästä ja valtioiden välisestä yhteistyöstä syrjäisimmillä alueilla, joilla molempien osa-alueiden yhdistäminen yhteen ohjelmaan yhteistyöaluetta kohden ei ole saanut aikaan riittävää yksinkertaistamista ohjelmasta vastaavien viranomaisten ja tuensaajien kannalta, olisi perustettava erityinen syrjäisimpien alueiden osa-alue, jotta syrjäisimmät alueet voisivat tehdä yhteistyötä kolmansien maiden, merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen kanssa mahdollisimman vaikuttavalla ja yksinkertaisella tavalla niiden erityispiirteet huomioon ottaen.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
(8)  Ottaen huomioon kokemukset, joita on saatu Interregin alueiden välisistä yhteistyöohjelmista, ja tällaisen yhteistyön puute Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa ohjelmakaudella 2014–2020, alueiden välisen yhteistyön osa-alueella olisi keskityttävä erityisesti koheesiopolitiikan vaikuttavuuden lisäämiseen. Kyseinen osa-alue olisi sen vuoksi rajattava kahteen ohjelmaan, joista toinen mahdollistaa kaikenlaisen kokemuksen hankkimisen ja innovatiivisten lähestymistapojen ja valmiuksien kehittämisen molempien tavoitteiden mukaisissa ohjelmissa ja edistää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/200624 nojalla perustettuja tai perustettavia eurooppalaisia alueellisen yhteistyön yhtymiä (’EAYY’) ja toinen parantaa kehitystrendien analysointia. Hankepohjainen yhteistyö koko unionissa olisi sisällytettävä uuteen alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevaan osa-alueeseen, ja se olisi liitettävä läheisesti komission tiedonannon Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat25 täytäntöönpanoon, erityisesti temaattisten älykkään erikoistumisen alustojen tukemiseksi muun muassa energian, teollisuuden nykyaikaistamisen ja maatalouselintarvikkeiden aloilla. Toiminnallisiin kaupunkialueisiin tai kaupunkialueisiin kohdistettu yhdennetty alueellinen kehitys olisi keskitettävä Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ‑tavoitteen ohjelmiin ja yhteen liitännäisvälineeseen, ’eurooppalaiseen kaupunkialoitteeseen’. Molempien alueiden välistä yhteistyötä koskevaan osa-alueeseen kuuluvien ohjelmien olisi katettava koko unioni ja niiden olisi oltava avoinna kolmansien maiden osallistumiselle.
(8)  Ottaen huomioon toisaalta myönteiset kokemukset, joita on saatu Interregin alueiden välisistä yhteistyöohjelmista, ja toisaalta tällaisen yhteistyön puute Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen mukaisissa ohjelmissa ohjelmakaudella 2014–2020, kaupunkien ja alueiden välinen yhteistyö, jossa käytetään kokemusten vaihtoa ja kehitetään valmiuksia ohjelmia varten molempien tavoitteiden puitteissa (Euroopan alueellinen yhteistyö ja Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun), on tärkeä osa-alue, kun etsitään yhteisiä ratkaisuja koheesiopolitiikan alalla ja luodaan kestäviä kumppanuuksia. Sen vuoksi nykyisiä ohjelmia ja erityisesti hankepohjaista yhteistyötä olisi edistettävä edelleen, mukaan luettuna eurooppalaisten alueellisen yhteistyön yhtymien (’EAYY’) edistäminen sekä makroalueelliset strategiat.
__________________
24 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1082/2006, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, eurooppalaisesta alueellisen yhteistyön yhtymästä (EAYY) (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 19).
25 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Innovoinnin tehostaminen Euroopan alueilla: sopeutumiskykyistä, osallistavaa ja kestävää kasvua koskevat strategiat – COM(2017)0376, 18.7.2017.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
(8 a)   Alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevan uuden aloitteen olisi perustuttava älykkääseen erikoistumiseen ja sitä olisi käytettävä tukemaan älykkään erikoistumisen alustoja sellaisilla aloilla kuin energia, teollisuuden nykyaikaistaminen, kiertotalous, sosiaalinen innovointi, ympäristö tai maatalouselintarvikkeet sekä auttamaan älykkäisiin erikoistumisstrategioihin osallistuvia toimijoita kerääntymään yhteen, jotta voidaan tehostaa innovointia ja tuoda innovatiivisia tuotteita, prosesseja ja ekosysteemejä unionin markkinoille. Näyttö viittaa siihen, että uusien teknologioiden (esimerkiksi keskeisten mahdollistavien teknologioiden) demonstroinnin testaus- ja validointivaiheessa on yhä sitkeä järjestelmään liittyvä toimintahäiriö varsinkin silloin, kun innovointi aiheutuu täydentävien alueellisten erikoistumisten integroinnista, jolla tuotetaan innovatiivisia arvoketjuja. Tämä toimintahäiriö on erityisen kriittinen pilottitoimien ja täysimittaisen markkinoille saattamisen välillä. Joillain strategisilla teknologia- ja teollisuusaloilla pk-yritykset eivät tällä hetkellä voi hyödyntää huippuluokkaista ja avointa yhteenliitettyä yleiseurooppalaista demonstrointi-infrastruktuuria. Alueiden välistä yhteistyötä koskevaan aloitteeseen kuuluvien ohjelmien olisi katettava koko unioni ja niiden olisi oltava avoinna erityisesti syrjäisimpien alueiden naapureina olevien MMA:iden, kolmansien maiden, niiden alueiden ja alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen osallistumiselle. Olisi kannustettava synergioita, joita saavutetaan alueiden välisten innovointi-investointien ja muiden asiaankuuluvien unionin ohjelmien välillä, esimerkkinä ne, joita toteutetaan Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Horisontti 2020 ‑ohjelmasta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja sisämarkkinaohjelmasta, koska ne vahvistavat investointien vaikutusta ja tuovat parempaa lisäarvoa kansalaisille.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
(9)  Tukikelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava objektiiviset perusteet. Tätä varten tukikelpoiset alueet ja unionin tason alueet olisi nimettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/200326 mukaisen yhteisen alueluokitusjärjestelmän perusteella.
(9)  Tukikelpoisten alueiden määrittelemiseksi olisi vahvistettava yhteiset objektiiviset perusteet. Tätä varten tukikelpoiset alueet ja unionin tason alueet olisi nimettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1059/200326 mukaisen yhteisen alueluokitusjärjestelmän perusteella.
__________________
__________________
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
26 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1059/2003, annettu 26 päivänä toukokuuta 2003, yhteisestä tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistöstä (NUTS) (EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1).
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 kappale
(10)  On aiheellista jatkaa tai tarvittaessa käynnistää yhteistyötä sen kaikissa ulottuvuuksissa unionin naapureina olevien kolmansien maiden kanssa, koska tällainen yhteistyö on tärkeä aluepoliittinen väline ja siitä todennäköisesti hyötyvät kolmansien maiden rajanaapureina sijaitsevat jäsenvaltioiden alueet. Tämän vuoksi EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä (IPA27, NDICI28 ja MMA-ohjelma29) olisi tuettava rajatylittävään yhteistyöhön, valtioiden väliseen yhteistyöhön ja merialueyhteistyöhön, syrjäisimpien alueiden yhteistyöhön ja alueiden väliseen yhteistyöhön perustuvia ohjelmia. EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen olisi perustuttava vastavuoroisuuteen ja oikeasuhteisuuteen. IPA III:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmien ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmien osalta EAKR:n tukea olisi kuitenkin täydennettävä vähintään vastaavalla määrällä IPA III:n ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista myönnettävää tukea noudattaen kuitenkin asianomaisessa säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää, toisin sanoen enintään 3 prosenttia IPA III -välineen kokonaismäärärahoista ja enintään 4 prosenttia NDICI-asetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisen naapuruusalueita koskevan maantieteellisen ohjelman kokonaismäärärahoista.
(10)  On aiheellista jatkaa tai tarvittaessa käynnistää yhteistyötä sen kaikissa ulottuvuuksissa unionin naapureina olevien kolmansien maiden kanssa, koska tällainen yhteistyö on tärkeä aluepoliittinen väline ja siitä todennäköisesti hyötyvät kolmansien maiden rajanaapureina sijaitsevat jäsenvaltioiden alueet. Tämän vuoksi EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä (IPA27, NDICI28 ja MMA-ohjelma29) olisi tuettava rajatylittävään yhteistyöhön, valtioiden väliseen yhteistyöhön, syrjäisimpien alueiden yhteistyöhön ja alueiden väliseen yhteistyöhön perustuvia ohjelmia. EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävän tuen olisi perustuttava vastavuoroisuuteen ja oikeasuhteisuuteen. IPA III:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmien ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmien osalta EAKR:n tukea olisi kuitenkin täydennettävä vähintään vastaavalla määrällä IPA III:n ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista myönnettävää tukea noudattaen kuitenkin asianomaisessa säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää.
__________________
__________________
27 Asetus (EU) XXX liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L xx, s. y).
27 Asetus (EU) XXX liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L xx, s. y).
28 Asetus (EU) XXX naapuruus-, kumppanuus- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (EUVL L xx, s. y).
28 Asetus (EU) XXX naapuruus-, kumppanuus- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä (EUVL L xx, s. y).
29 Neuvoston päätös (EU) XXX merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin sekä Euroopan unionin ja Grönlannin ja Euroopan unionin ja Tanskan kuningaskunnan välisistä suhteista (EUVL L xx, s. y).
29 Neuvoston päätös (EU) XXX merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin sekä Euroopan unionin ja Grönlannin ja Euroopan unionin ja Tanskan kuningaskunnan välisistä suhteista (EUVL L xx, s. y).
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)
(10 a)   Alueisiin, joista tulee unionin uusia ulkorajoja, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta varmistetaan käynnissä olevien yhteistyöohjelmien asianmukainen jatkuvuus.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 11 kappale
(11)  IPA III -tuella olisi keskityttävä pääasiassa auttamaan IPA-tuensaajia vahvistamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltiota, uudistamaan oikeuslaitosta ja julkishallintoa, kunnioittamaan perusoikeuksia ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä. IPA-tuella olisi edelleen tuettava IPA-tuensaajien pyrkimyksiä edistää alueellista, makroalueellista ja rajatylittävää yhteistyötä sekä aluekehitystä, muun muassa panemalla täytäntöön unionin makroaluestrategioita. Lisäksi IPA-tuen olisi katettava turvallisuus, muuttoliike ja rajaturvallisuus, ja sen avulla olisi varmistettava kansainvälisen suojelun saatavuus, merkityksellisten tietojen jakaminen, rajavalvonnan tehostaminen sekä yhteisten toimenpiteiden toteuttaminen laittoman muuttoliikkeen ja siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi.
(11)  IPA III -tuella olisi keskityttävä pääasiassa auttamaan IPA-tuensaajia vahvistamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltiota, uudistamaan oikeuslaitosta ja julkishallintoa, kunnioittamaan perusoikeuksia ja edistämään sukupuolten tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä sekä alueellista ja paikallista kehitystä. IPA-tuella olisi edelleen tuettava IPA-tuensaajien pyrkimyksiä edistää alueellista, makroalueellista ja rajatylittävää yhteistyötä sekä aluekehitystä, muun muassa panemalla täytäntöön unionin makroaluestrategioita. Lisäksi IPA-tuen olisi katettava turvallisuus, muuttoliike ja rajaturvallisuus, ja sen avulla olisi varmistettava kansainvälisen suojelun saatavuus, merkityksellisten tietojen jakaminen, rajavalvonnan tehostaminen sekä yhteisten toimenpiteiden toteuttaminen laittoman muuttoliikkeen ja siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)
(12 a)  Kehittämällä synergiaetuja unionin ulkoisen toiminnan ja kehitysohjelmien kanssa olisi myös autettava varmistamaan mahdollisimman suuri vaikuttavuus samalla, kun noudatetaan periaatetta kehitykseen vaikuttavien poliitikkojen johdonmukaisuudesta, josta määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklassa. Unionin kaikkien alojen politiikan yhtenäisyys on kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta ratkaisevan tärkeää.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
(14)  Unionin syrjäisimpiä alueita koskevan erityistilanteen vuoksi on tarpeen hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat edellytyksiä, joiden täyttyessä kyseiset alueet voivat saada tukea rakennerahastoista. Tämän asetuksen tiettyjä säännöksiä olisi sen vuoksi mukautettava syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin, jotta yhteistyötä niiden naapureiden kanssa voitaisiin yksinkertaistaa ja edistää ottaen samalla huomioon komission tiedonanto Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa31.
(14)  Unionin syrjäisimpiä alueita koskevan erityistilanteen vuoksi on tarpeen hyväksyä toimenpiteitä, jotka koskevat niiden edellytysten parantamista, joiden täyttyessä kyseiset alueet voivat saada tukea rakennerahastoista. Tämän asetuksen tiettyjä säännöksiä olisi sen vuoksi mukautettava syrjäisimpien alueiden erityispiirteisiin, jotta niiden yhteistyötä kolmansien maiden ja MMA:iden kanssa voitaisiin yksinkertaistaa ja edistää ottaen samalla huomioon komission tiedonanto Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa31.
_________________
_________________
31 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille –Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa – COM(2017)0623, 24.10.2017.
31 Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille –Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa – COM(2017)0623, 24.10.2017.
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
(14 a)  Tässä asetuksessa vahvistetaan MMA:iden mahdollisuus osallistua Interreg-ohjelmiin. MMA:iden erityispiirteet ja niiden kohtaamat haasteet olisi otettava huomioon, jotta voidaan helpottaa niiden tosiasiallisia osallistumismahdollisuuksia ja osallistumista.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  On tarpeen vahvistaa kullekin Interreg-osa-alueelle kohdennettavat määrärahat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion osuus rajatylittävän yhteistyön, valtioiden välisen yhteistyön ja merialueyhteistyön, syrjäisimpien alueiden yhteistyön ja alueiden välisen yhteistyön kokonaismäärärahoista sekä jäsenvaltioiden käytettävissä olevat mahdollisuudet joustoon näiden osa-alueiden välillä. Rajatylittävän yhteistyön osuutta olisi vähennettävä verrattuna ohjelmakauteen 2014–2020, kun taas valtioiden välisen yhteistyön ja merialueyhteistyön osuutta olisi lisättävä merialueyhteistyön yhdistämisen vuoksi, ja olisi luotava uusi syrjäisimpien alueiden yhteistyötä koskeva osa-alue.
(15)  On tarpeen vahvistaa kullekin Interreg-osa-alueelle kohdennettavat määrärahat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion osuus rajatylittävän yhteistyön, valtioiden välisen yhteistyön, syrjäisimpien alueiden yhteistyön ja alueiden välisen yhteistyön kokonaismäärärahoista sekä jäsenvaltioiden käytettävissä olevat mahdollisuudet joustoon näiden osa-alueiden välillä. Kun yhteistyöllä pyritään vauhdittamaan investointeja työpaikkoihin ja kasvuun sekä yhteisiä investointeja muiden alueiden kanssa, yhteistyön olisi globalisaation vuoksi määräydyttävä alueiden yhteisten piirteiden ja tavoitteiden eikä välttämättä rajojen mukaisesti, minkä vuoksi alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevalle uudelle aloitteelle olisi osoitettava lisävaroja, jotta voidaan vastata globaaleihin markkinaolosuhteisiin.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
(18)  Ottaen huomioon Irlannin saarella vallitseva ainutlaatuinen ja erityinen tilanne ja jotta voitaisiin tukea pitkänperjantain sopimuksen mukaista pohjoisen ja etelän välistä yhteistyötä, uudella rajatylittävällä ’PEACE PLUS’ ‑ohjelmalla olisi jatkettava ja kehitettävä Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien välisten aikaisempien ohjelmien työtä. Ohjelman käytännön merkityksen vuoksi on tärkeää varmistaa, että kun ohjelmalla tuetaan rauhaa ja sovintoa, EAKR:n olisi myös osaltaan edistettävä asianomaisten alueiden sosiaalista, taloudellista ja alueellista vakautta, erityisesti toimenpiteillä, joilla edistetään yhteisöjen välistä yhteenkuuluvuutta. Ohjelman erityispiirteiden vuoksi sitä olisi hallinnoitava integroidusti siten, että Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus sisällytetään ohjelmaan ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Lisäksi tiettyjä tässä asetuksessa olevia toimien valintaa koskevia sääntöjä ei saisi soveltaa kyseiseen ohjelmaan rauhaa ja sovintoa tukevien toimien osalta.
(18)  Ottaen huomioon Irlannin saarella vallitseva ainutlaatuinen ja erityinen tilanne ja jotta voitaisiin tukea pitkänperjantain sopimuksen mukaista pohjoisen ja etelän välistä yhteistyötä, uudella rajatylittävällä ’PEACE PLUS’ ‑ohjelmalla olisi jatkettava ja kehitettävä Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajakreivikuntien välisten aikaisempien ohjelmien työtä. Ohjelman käytännön merkityksen vuoksi on tärkeää varmistaa, että kun ohjelmalla tuetaan rauhaa ja sovintoa, EAKR:n olisi myös osaltaan edistettävä asianomaisten alueiden sosiaalista, taloudellista ja alueellista vakautta ja yhteistyötä, erityisesti toimenpiteillä, joilla edistetään yhteisöjen välistä yhteenkuuluvuutta. Ohjelman erityispiirteiden vuoksi sitä olisi hallinnoitava integroidusti siten, että Yhdistyneen kuningaskunnan rahoitusosuus sisällytetään ohjelmaan ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina. Lisäksi tiettyjä tässä asetuksessa olevia toimien valintaa koskevia sääntöjä ei saisi soveltaa kyseiseen ohjelmaan rauhaa ja sovintoa tukevien toimien osalta.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Suurin osa unionin tuesta olisi keskitettävä rajalliseen määrään toimintapoliittisia tavoitteita Interregin vaikutuksen maksimoimiseksi.
(20)  Suurin osa unionin tuesta olisi keskitettävä rajalliseen määrään toimintapoliittisia tavoitteita Interregin vaikutuksen maksimoimiseksi. Synergiaa ja täydentävyyttä Interregin osa-alueiden välillä olisi vahvistettava.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
(21)  Interreg-ohjelmien valmistelua, hyväksymistä ja muuttamista sekä alueellista kehitystä, toimien valintaa, seurantaa ja arviointia, ohjelmasta vastaavia viranomaisia, toimien tarkastuksia sekä avoimuutta ja viestintää koskevia säännöksiä olisi mukautettava Interreg-ohjelmien erityispiirteisiin verrattuna asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säännöksiin.
(21)  Interreg-ohjelmien valmistelua, hyväksymistä ja muuttamista sekä alueellista kehitystä, toimien valintaa, seurantaa ja arviointia, ohjelmasta vastaavia viranomaisia, toimien tarkastuksia sekä avoimuutta ja viestintää koskevia säännöksiä olisi mukautettava Interreg-ohjelmien erityispiirteisiin verrattuna asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säännöksiin. Nämä erityissäännökset olisi pidettävä yksinkertaisina ja selkeinä, jotta vältetään ylisääntely ja jäsenvaltioille ja tuensaajille aiheutuva ylimääräinen hallinnollinen rasitus.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 kappale
(22)  Olisi jatkettava ohjelmakaudella 2014–2020 vahvistettuja säännöksiä, jotka koskevat perusteita, joiden täyttyessä toimet katsotaan aidosti yhteisiksi toimiksi, kumppanuutta Interreg-toimissa ja johtavan kumppanin velvoitteita. Interreg-kumppaneiden olisi kuitenkin tehtävä yhteistyötä kaikilla neljällä osa-alueella (kehitys, toteutus, henkilöstö ja rahoitus), ja syrjäisimpien alueiden yhteistyön osalta kolmella neljästä, koska olisi oltava yksinkertaisempaa yhdistää EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävä tuki sekä ohjelmien että toimien tasolla.
(22)  Olisi jatkettava ohjelmakaudella 2014–2020 vahvistettuja säännöksiä, jotka koskevat perusteita, joiden täyttyessä toimet katsotaan aidosti yhteisiksi toimiksi, kumppanuutta Interreg-toimissa ja johtavan kumppanin velvoitteita. Interreg-kumppaneiden olisi tehtävä yhteistyötä kehityksen ja toteutuksen sekä henkilöstön tai rahoituksen tai molempien osa-alueilla, ja syrjäisimpien alueiden yhteistyön osalta kolmella neljästä osa-alueesta, koska olisi oltava yksinkertaisempaa yhdistää EAKR:stä ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävä tuki sekä ohjelmien että toimien tasolla.
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 22 a kappale (uusi)
(22 a)  Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet ovat rajatylittävän yhteistyön ohjelmissa tärkeä ja menestyksekäs väline, jolla poistetaan rajaesteitä, edistetään paikallisten ihmisten välisiä yhteyksiä ja integroidaan raja-alueita ja niiden kansalaisia. Ihmisten välisiä ja pienimuotoisia hankkeita toteutetaan useilla aloilla, joita ovat esimerkiksi kulttuuri, urheilu, matkailu, koulutus, talous, tiede, ympäristönsuojelu ja ekologia, terveydenhuolto, liikenne ja pienet infrastruktuurihankkeet, hallinnollinen yhteistyö ja suhdetoiminta. Kuten alueiden komitean lausunnossa ”Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa”32 todetaan, ihmisten välisillä ja pienimuotoisilla hankkeilla on merkittävä eurooppalainen lisäarvo ja ne antavat huomattavan panoksen rajat ylittävän yhteistyön ohjelmien yleistavoitteisiin.
__________________
32 Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa”, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2017 (EUVL C 342, 12.10.2017, s. 38).
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 23 kappale
(23)  On tarpeen selkeyttää sääntöjä, jotka koskevat pienhankerahastoja, joita on pantu täytäntöön koko Interreg-aloitteen ajan, mutta joihin ei ole koskaan sovellettu erityissäännöksiä. Kuten myös alueiden komitean lausunnossa aiheesta Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa32 todetaan, tällaisilla pienhankerahastoilla on merkittävä rooli luottamuksen rakentamisessa kansalaisten ja instituutioiden välille, ne tarjoavat eurooppalaista lisäarvoa ja edistävät merkittävästi rajatylittävän yhteistyön ohjelmien yleistä tavoitetta poistamalla rajaesteitä ja integroimalla raja-alueita ja niiden kansalaisia. Jotta voitaisiin tehdä pienhankkeiden rahoituksen hallinnoinnista yksinkertaisempaa lopullisille tuensaajille, jotka eivät usein ole tottuneet hakemaan unionin rahoitusta, yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ja kertakorvausten käyttö olisi tehtävä pakolliseksi tietyn kynnysarvon alapuolella.
(23)  Ihmisten välisiä ja pienimuotoisia hankkeita on tuettu koko Interreg-aloitteen ajan pääasiassa pienhankerahastoista tai vastaavista välineistä, joista ei kuitenkaan ole annettu erityissääntöjä, minkä vuoksi pienhankerahastoja koskevia sääntöjä on tarpeen selkeyttää. Jotta voitaisiin saada lisäarvoa ja etuja ihmisten välisistä ja pienimuotoisista hankkeista myös paikallisen ja alueellisen kehityksen kannalta ja tehdä pienhankkeiden rahoituksen hallinnoinnista yksinkertaisempaa lopullisille tuensaajille, jotka eivät usein ole tottuneet hakemaan unionin rahoitusta, yksinkertaistettujen kustannusvaihtoehtojen ja kertakorvausten käyttö olisi tehtävä pakolliseksi tietyn kynnysarvon alapuolella.
__________________
32 Euroopan alueiden komitean lausunto aiheesta ”Ihmisten väliset ja pienimuotoiset hankkeet rajat ylittävän yhteistyön ohjelmissa”, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2017 (EUVL C 342, 12.10.2017, s. 38).
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
(24)  Koska osallistujia on useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta ja hallinnolliset kustannukset ovat sen vuoksi erityisesti valvonnan ja kääntämisen osalta suuremmat, teknisen avun menojen enimmäismäärän olisi oltava suurempi kuin Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa. Suurempien hallinnollisten kustannusten vastapainoksi jäsenvaltioita olisi kannustettava vähentämään mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvää hallinnollista taakkaa. Lisäksi Interreg-ohjelmien, jotka saavat rajoitetusti unionin tukea, tai ulkoisten rajatylittävien yhteistyöohjelmien olisi tehokkaiden teknisen avun toimien riittävän rahoituksen varmistamiseksi saatava teknistä apua varten tietty vähimmäismäärä.
(24)  Koska osallistujia on useammasta kuin yhdestä jäsenvaltiosta ja muun muassa ohjelmien hakijoiden ja toteuttajien tärkeinä keskustelukumppaneina toimivien ja siten suoran linjan yhteisiin sihteeristöihin tai kulloisiinkin viranomaisiin muodostavien alueellisten yhteyspisteiden (joita kutsutaan myös antenneiksi) aiheuttamat hallinnolliset kustannukset ovat sen vuoksi erityisesti myös valvonnan ja kääntämisen osalta suuremmat, teknisen avun menojen enimmäismäärän olisi oltava suurempi kuin Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa. Suurempien hallinnollisten kustannusten vastapainoksi jäsenvaltioita olisi kannustettava vähentämään mahdollisuuksien mukaan yhteisten hankkeiden täytäntöönpanoon liittyvää hallinnollista taakkaa. Lisäksi Interreg-ohjelmien, jotka saavat rajoitetusti unionin tukea, tai ulkoisten rajatylittävien yhteistyöohjelmien olisi tehokkaiden teknisen avun toimien riittävän rahoituksen varmistamiseksi saatava teknistä apua varten tietty vähimmäismäärä.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
(25 a)  Komission, jäsenvaltioiden ja alueiden olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä hallinnollisen rasituksen vähentämisessä, jotta voidaan hyödyntää asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 77 artiklassa tarkoitettuja parannettuja asianmukaisia säännöksiä, jotka koskevat Interreg-ohjelman hallinnointi- ja valvontajärjestelmää.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
(27)  Jäsenvaltioita olisi kannustettava osoittamaan hallintoviranomaisen tehtävät EAYY:lle tai antamaan tällaiselle yhtymälle, kuten muille rajatylittäville oikeussubjekteille, vastuu alaohjelmien, integroitujen alueellisten investointien tai yhden tai useamman pienhankerahaston hallinnoinnista, tai nimettävä ne toimimaan ainoana kumppanina.
(27)  Jäsenvaltioiden olisi tarvittaessa delegoitava hallintoviranomaisen tehtävät uudelle tai soveltuvin osin olemassa olevalle EAYY:lle tai antamaan tällaiselle yhtymälle, kuten muille rajatylittäville oikeussubjekteille, vastuu alaohjelmien tai integroitujen alueellisten investointien hallinnoinnista, tai nimettävä ne toimimaan ainoana kumppanina. Jäsenvaltioiden olisi annettava eri jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisille ja muille julkisille elimille mahdollisuus perustaa tällaisia yhteistyöyhtymiä, joilla on oikeushenkilöys, ja kutsuttava paikallis- ja alueviranomaiset mukaan niiden toimintaan.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
(28)  Jotta ohjelmakautta 2014–2020 varten luotua maksuketjua komissiolta todentamisviranomaisen kautta johtavalle kumppanille voitaisiin jatkaa, maksuketjua olisi jatkettava kirjanpitotoiminnossa. Unionin tuki olisi maksettava johtavalle kumppanille, paitsi jos se johtaa kaksinkertaisiin valuutanmuuntomaksuihin, joita aiheutuu johtavan kumppanin ja muiden kumppanien välillä tuen muuntamisesta euromääräiseksi ja sen jälkeen takaisin toiseen valuuttaan tai päinvastoin.
(28)  Jotta ohjelmakautta 2014–2020 varten luotua maksuketjua komissiolta todentamisviranomaisen kautta johtavalle kumppanille voitaisiin jatkaa, maksuketjua olisi jatkettava kirjanpitotoiminnossa. Unionin tuki olisi maksettava johtavalle kumppanille, paitsi jos se johtaa kaksinkertaisiin valuutanmuuntomaksuihin, joita aiheutuu johtavan kumppanin ja muiden kumppanien välillä tuen muuntamisesta euromääräiseksi ja sen jälkeen takaisin toiseen valuuttaan tai päinvastoin. Ellei toisin määrätä, johtavan kumppanin olisi varmistettava, että muut kumppanit saavat asianomaisesta unionin rahastosta osoitettavan rahoitusosuuden kokonaisuudessaan kaikkien kumppanien sopimassa määräajassa ja noudattaen johtavaan kumppaniin sovellettavaa menettelyä.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
(29)  Asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [63 artiklan 9 kohdan] mukaan alakohtaisissa säännöissä on otettava huomioon Euroopan alueellisen yhteistyön (Interreg) ohjelmien tarpeet erityisesti tarkastustoiminnon osalta. Vuotuista tarkastuslausuntoa, vuotuista valvontakertomusta ja toimien tarkastuksia koskevia säännöksiä olisi sen vuoksi yksinkertaistettava ja mukautettava niihin ohjelmiin, joihin osallistuu useampi kuin yksi jäsenvaltio.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 kappale
(30)  Sääntöjen vastaisesti maksettujen summien takaisinperinnän osalta olisi päätettävä selkeästä rahoitusvastuuketjusta ainoasta kumppanista tai muista kumppaneista johtavan kumppanin ja hallintoviranomaisen kautta komissioon. Olisi säädettävä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai merentakaisten maiden ja alueiden (MMA:t) vastuusta silloin, kun takaisinperintä ainoalta kumppanilta, muilta kumppaneilta tai johtavalta kumppanilta ei onnistu, missä tapauksessa jäsenvaltio korvaa summan hallintoviranomaiselle. Näin ollen Interreg-ohjelmissa ei tuensaajien tasolla voi olla määriä, joita ei saada perittyä takaisin. On kuitenkin tarpeen selventää sellaista tilannetta koskevia sääntöjä, jossa jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA ei korvaa summaa hallintoviranomaiselle. Myös johtavan kumppanin velvoitteita takaisinperinnän osalta olisi selkeytettävä. Erityisesti hallintoviranomaisen ei pitäisi voida velvoittaa johtavaa kumppania käynnistämään oikeudellista menettelyä toisessa maassa.
(30)  Sääntöjen vastaisesti maksettujen summien takaisinperinnän osalta olisi päätettävä selkeästä rahoitusvastuuketjusta ainoasta kumppanista tai muista kumppaneista johtavan kumppanin ja hallintoviranomaisen kautta komissioon. Olisi säädettävä jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai merentakaisten maiden ja alueiden (MMA:t) vastuusta silloin, kun takaisinperintä ainoalta kumppanilta, muilta kumppaneilta tai johtavalta kumppanilta ei onnistu, missä tapauksessa jäsenvaltio korvaa summan hallintoviranomaiselle. Näin ollen Interreg-ohjelmissa ei tuensaajien tasolla voi olla määriä, joita ei saada perittyä takaisin. On tarpeen kuitenkin selventää sellaista tilannetta koskevia sääntöjä, jossa jäsenvaltio, kolmas maa, kumppanimaa tai MMA ei korvaa summaa hallintoviranomaiselle. Myös johtavan kumppanin velvoitteita takaisinperinnän osalta olisi selkeytettävä. Lisäksi seurantakomitean olisi vahvistettava ja hyväksyttävä takaisinperintään liittyvät menettelyt. Hallintoviranomaisen ei pitäisi kuitenkaan voida velvoittaa johtavaa kumppania käynnistämään oikeudellista menettelyä toisessa maassa.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 30 a kappale (uusi)
(30 a)   On asianmukaista kannustaa rahoituskuria. Samalla talousarviositoumusten vapauttamisjärjestelyissä olisi otettava huomioon Interreg-ohjelmien ja niiden täytäntöönpanon monitahoisuus.
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 32 kappale
(32)  Vaikka Interreg-ohjelmat, joihin osallistuu kolmansia maita, kumppanimaita tai MMA:ita, olisi toteutettava käyttämällä yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, syrjäisimpien alueiden yhteistyö voidaan toteuttaa välillisellä hallinnoinnilla. Olisi annettava yksityiskohtaiset säännöt siitä, miten nämä ohjelmat toteutetaan kokonaisuudessaan tai osittain välillisellä hallinnoinnilla.
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 35 kappale
(35)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset Interreg-ohjelmien hyväksyntää ja muuttamista varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Ulkoisissa rajatylittävissä yhteistyöohjelmissa olisi kuitenkin noudatettava soveltuvin osin asetusten (EU) [IPA III] ja [NDICI] nojalla vahvistettuja komiteamenettelyjä kyseisiä ohjelmia koskevan ensimmäisen hyväksymispäätöksen osalta.
(35)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset Interreg-ohjelmien hyväksyntää ja muuttamista varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Ulkoisissa rajatylittävissä yhteistyöohjelmissa olisi kuitenkin soveltuvin osin noudatettava asetusten (EU) [IPA III] ja [NDICI] nojalla vahvistettuja komiteamenettelyjä kyseisiä ohjelmia koskevan ensimmäisen hyväksymispäätöksen osalta.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 36 a kappale (uusi)
(36 a)  Euroopan alueellisen yhteistyön edistäminen on EU:n koheesiopolitiikan merkittävä tavoite. Pk-yritysten tukeminen Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden kustannuksissa on jo komission asetuksella (EU) N:o 651/20141a (yleinen ryhmäpoikkeusasetus) vapautettu ilmoitusvelvollisuudesta. Erityisiä säännöksiä kaikenkokoisten yritysten investointeihin osoitetuista aluetuista annetaan myös aluetuen suuntaviivoissa 2014–20202 a ja yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen jaksossa ”Alueellinen tuki”. Saatujen kokemusten valossa Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden tukemisella on vain rajallinen vaikutus jäsenvaltioiden väliseen kilpailuun ja kauppaan, ja siten komission olisi voitava ilmoittaa, että tällainen apu on yhteensopivaa sisämarkkinoiden kanssa ja että Euroopan alueelliseen yhteistyöhön liittyvien hankkeiden tueksi annettavaan rahoitukseen voidaan soveltaa ryhmäpoikkeusta.
_____________________
1 a Komission asetus (EU) N:o 651/2014, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2014, tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perussopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti (EUVL L 187, 26.6.2014, s. 1).
2 a Alueellisia valtiontukia koskevat suuntaviivat vuosille 2014–2020 (EUVL C 209, 23.7.2013, s. 1).
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä unionin sisällä sekä jäsenvaltioiden ja rajanaapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ’MMA:t’, välillä.
1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevat säännöt, joiden tarkoituksena on edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja niiden alueiden välillä unionin sisällä sekä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden, niiden alueiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai merentakaisten maiden ja alueiden, jäljempänä ’MMA:t’, tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen tai alueellisen organisaation osan muodostavien kolmansien maiden ryhmien välillä.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
4)  ’rajatylittävällä oikeussubjektilla’ tarkoitetaan oikeussubjektia, joka on perustettu jonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti edellyttäen, että sen perustajana ovat alueelliset viranomaiset tai muut elimet vähintään kahdesta osallistujamaasta.
4)  ’rajatylittävällä oikeussubjektilla’ tarkoitetaan oikeussubjektia, myös euroregiota, joka on perustettu jonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan maan lainsäädännön mukaisesti edellyttäen, että sen perustajana ovat alueelliset viranomaiset tai muut elimet vähintään kahdesta osallistujamaasta.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
4 a)  ’alueellisilla yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöillä’ tarkoitetaan samalla maantieteellisellä alueella olevien jäsenvaltioiden tai alueiden ryhmää, jonka tavoitteena on tiiviimpi yhteistyö yhteisesti tärkeillä aihealueilla;
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
1)  vierekkäisten alueiden välinen rajatylittävä yhteistyö, jolla edistetään yhdennettyä alueellista kehitystä (osa-alue 1):
1)  vierekkäisten alueiden välinen rajatylittävä yhteistyö, jolla edistetään yhdennettyä ja yhtenäistä alueellista kehitystä (osa-alue 1):
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  sisäinen rajatylittävä yhteistyö kahden tai useamman jäsenvaltion vierekkäisten maaraja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman 4 artiklan 3 kohdassa luetellun kolmannen maan vierekkäisten maaraja-alueiden välillä; tai
a)  sisäinen rajatylittävä yhteistyö kahden tai useamman jäsenvaltion vierekkäisten maa- tai meriraja-alueiden välillä tai vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman 4 artiklan 3 kohdassa luetellun kolmannen maan vierekkäisten maa- tai meriraja-alueiden välillä; tai
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 1 alakohta – b alakohta – johdantokappale
b)  ulkoinen rajatylittävä yhteistyö vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman seuraavassa luetellun osapuolen vierekkäisten maaraja-alueiden välillä:
b)  ulkoinen rajatylittävä yhteistyö vähintään yhden jäsenvaltion ja yhden tai useamman seuraavassa luetellun osapuolen vierekkäisten maa- tai meriraja-alueiden välillä:
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
2)  laajemmilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla tai merialueilla toteutettava valtioiden välinen yhteistyö ja merialueyhteistyö, jossa on mukana kansallisia, alueellisia ja paikallisia ohjelmakumppaneita jäsenvaltioista, kolmansista maista ja kumppanimaista sekä Grönlannista ja jonka tavoitteena on parantaa alueellista yhdentymistä (osa-alue 2; kun tarkoitetaan ainoastaan valtioiden välistä yhteistyötä: osa-alue 2A; kun tarkoitetaan ainoastaan merialueyhteistyötä: osa-alue 2B);
2)  laajemmilla valtioiden rajat ylittävillä alueilla tai merialueilla toteutettava valtioiden välinen yhteistyö, jossa on mukana kansallisia, alueellisia ja paikallisia ohjelmakumppaneita jäsenvaltioista, kolmansista maista ja kumppanimaista sekä MMA:issa ja jonka tavoitteena on parantaa alueellista yhdentymistä (osa-alue 2);
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
3)  syrjäisimpien alueiden keskinäinen yhteistyö ja niiden yhteistyö naapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden kanssa tai niistä useiden kanssa, kun yhteistyön tavoitteena on alueellisen yhdentymisen helpottaminen niiden naapurialueilla (osa-alue 3);
3)  syrjäisimpien alueiden keskinäinen yhteistyö ja niiden yhteistyö naapureina olevien kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen kanssa tai niistä useiden kanssa, kun yhteistyön tavoitteena on alueellisen yhdentymisen ja yhdenmukaisen kehityksen helpottaminen niiden naapurialueilla (osa-alue 3);
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta – i a alakohta (uusi)
i a)  alueiden välisten yhteisten kehityshankkeiden täytäntöönpanoa;
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta – i b alakohta (uusi)
i b)  valmiuksien kehittämistä kumppanien välillä kaikkialla unionissa seuraavien yhteydessä:
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta – ii a alakohta (uusi)
ii a)  hyvien toimintatapojen määrittäminen ja levittäminen ja niiden siirtäminen erityisesti Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen piiriin kuuluviin toimenpideohjelmiin;
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta – ii b alakohta (uusi)
ii b)  kokemusten vaihto, joka koskee kaupunkialueiden kestävään kehitykseen liittyvien hyvien käytäntöjen tunnistamista, siirtämistä ja jakamista, kaupunki- ja maaseutualueiden väliset yhteydet mukaan lukien;
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta – iii a alakohta (uusi)
iii a)  asetuksessa (EU) [uusi eurooppalainen rajanylinen mekanismi] tarkoitetun eurooppalaisen rajanylisen mekanismin perustaminen, toiminta ja käyttö;
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – 5 alakohta
5)  alueiden väliset innovointi-investoinnit sellaisten alueiden välisten innovointihankkeiden kaupallistamisen ja laajentamisen kautta, jotka voivat edistää eurooppalaisten arvoketjujen kehittämistä (osa-alue 5).
Poistetaan.
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta
1.  Rajatylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan EAKR:stä, ovat unionin NUTS 3 -tason alueet kaikilla sisäisillä ja ulkoisilla maarajoilla kolmansien maiden tai kumppanimaiden kanssa.
1.  Rajatylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan EAKR:stä, ovat unionin NUTS 3 -tason alueet kaikilla sisäisillä ja ulkoisilla maa- tai merirajoilla kolmansien maiden tai kumppanimaiden kanssa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisia mukautuksia ohjelmakauden 2014–2020 yhteistyöohjelma-alueiden yhdenmukaisuuden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta
2.  Merirajoilla olevia alueita, joilla on kiinteä yhteys meren yli, tuetaan myös rajatylittävän yhteistyön perusteella.
Poistetaan.
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 3 kohta
3.  Sisäiset rajatylittävää yhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa Norjan, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan NUTS 3 -tason alueita vastaavat alueet sekä Liechtensteinin, Andorran ja Monacon.
3.  Sisäiset rajatylittävää yhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa Norjan, Sveitsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan NUTS 3 -tason alueita vastaavat alueet sekä Liechtensteinin, Andorran, Monacon ja San Marinon.
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 4 kohta
4.  Ulkoisen rajatylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan IPA III- tai NDICI-välineestä, ovat asianomaisen kumppanimaan NUTS 3 -tason alueet tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kaikilla maarajoilla olevat vastaavat alueet, jotka ovat tukikelpoisia IPA III- tai NDICI-välineen perusteella.
4.  Ulkoisen rajatylittävän yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan IPA III- tai NDICI-välineestä, ovat asianomaisen kumppanimaan NUTS 3 -tason alueet tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, jäsenvaltioiden ja kumppanimaiden kaikilla maa- tai merirajoilla olevat vastaavat alueet, jotka ovat tukikelpoisia IPA III- tai NDICI-välineen perusteella.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – otsikko
5 Valtioiden välisen yhteistyön ja merialueyhteistyön maantieteellinen kattavuus
Valtioiden välisen yhteistyön maantieteellinen kattavuus
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta
1.  Valtioiden välisen yhteistyön ja merialueyhteistyön osalta alueet, joita tuetaan EAKR:stä, ovat unionin NUTS 2 -tason alueet, jotka kattavat vierekkäiset toiminnalliset alueet, ottaen tarvittaessa huomioon makroaluestrategiat tai merialuestrategiat.
1.  Valtioiden välisen yhteistyön osalta alueet, joita tuetaan EAKR:stä, ovat unionin NUTS 2 -tason alueet, jotka kattavat vierekkäiset toiminnalliset alueet, sanotun rajoittamatta mahdollisia muutoksia, joilla varmistetaan tällaisen yhteistyön yhteenkuuluvuus ja jatkuvuus laajemmilla yhteenkuuluvilla alueilla vuosien 2014–2020 ohjelmasuunnittelujakson pohjalta ottaen tarvittaessa huomioon makroaluestrategiat tai merialuestrategiat.
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – johdantokappale
Valtioiden välistä yhteistyötä ja merialueyhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa
Valtioiden välistä yhteistyötä koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  Grönlannin;
b)  MMA-maat, jotka saavat MMA-ohjelman tukea;
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 3 kohta
3.  Edellä 2 kohdassa lueteltujen alueiden, kolmansien maiden tai kumppanimaiden on oltava NUTS 2 -tason alueita tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, vastaavia alueita.
3.  Edellä 2 kohdassa lueteltujen alueiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on oltava NUTS 2 -tason alueita tai, NUTS-luokituksen puuttuessa, vastaavia alueita.
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 2 kohta
2.  Syrjäisimpiä alueita koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa NDICI:stä tukea saavia naapureina olevia kumppanimaita tai MMA-ohjelmasta tukea saavia MMA:ita tai molempia.
2.  Syrjäisimpiä alueita koskevat Interreg-ohjelmat voivat kattaa NDICI:stä tukea saavia kumppanimaita, MMA-ohjelmasta tukea saavia MMA:ita, alueellisia yhteistyöjärjestöjä tai kahden tai kaikkien kolmen yhdistelmiä.
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – otsikko
Alueiden välisen yhteistyön ja alueiden välisten innovointi-investointien maantieteellinen kattavuus
Alueiden välisen yhteistyön maantieteellinen kattavuus
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta
1.  Kaikkien osa-alueeseen 4 kuuluvien Interreg-ohjelmien tai osa-alueeseen 5 kuuluvien alueiden välisten innovointi-investointien osalta unionin koko aluetta tuetaan EAKR:stä.
1.  Kaikkien osa-alueeseen 4 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta unionin koko aluetta tuetaan EAKR:stä, mukaan luettuina syrjäisimmät alueet.
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 2 kohta
2.  Osa-alueeseen kuuluvat 4 Interreg-ohjelmat voivat kattaa 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai MMA:iden koko alueen tai osan siitä riippumatta siitä, saavatko ne tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä.
2.  Osa-alueeseen kuuluvat 4 Interreg-ohjelmat voivat kattaa 4, 5 ja 6 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden, kumppanimaiden, muiden alueiden tai MMA:iden koko alueen tai osan siitä riippumatta siitä, saavatko ne tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä. Kolmannet maat voivat osallistua näihin ohjelmiin, mikäli maat osallistuvat rahoitukseen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muodossa.
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös sisältää myös luettelon niistä unionin NUTS 3 -tason alueista, jotka otetaan huomioon kohdennettaessa EAKR:stä määrärahoja rajatylittävälle yhteistyölle kaikilla sisärajoilla ja unionin ulkoisten rahoitusvälineiden soveltamisalaan kuuluvilla ulkorajoilla, sekä luettelon niistä NUTS 3 -tason alueista, jotka otetaan huomioon kohdennettaessa määrärahoja 9 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun osa-alueen 2B perusteella.
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu täytäntöönpanosäädös sisältää myös luettelon niistä unionin NUTS 3 -tason alueista, jotka otetaan huomioon kohdennettaessa EAKR:stä määrärahoja rajatylittävälle yhteistyölle kaikilla sisärajoilla ja unionin ulkoisten rahoitusvälineiden soveltamisalaan kuuluvilla ulkorajoilla.
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta
3.  Kolmansien maiden tai kumppanimaiden alueet tai unionin ulkopuoliset alueet, jotka eivät saa tukea EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä, mainitaan myös 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa.
3.  Kolmansien maiden tai kumppanimaiden alueet tai unionin ulkopuoliset alueet, joita ei tueta EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä, mainitaan myös 1 kohdassa tarkoitetussa luettelossa.
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta
1.  EAKR:n Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 8 430 000 000 euroa EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista, jotka esitetään asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 102 artiklan 1 kohdassa.
1.  Euroopan alueellista yhteistyötä koskevan tavoitteen (Interreg) määrärahat ovat 11 165 910 000 euroa vuoden 2018 hintoina EAKR:n, ESR+:n ja koheesiorahaston talousarviositoumuksiin ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevista kokonaismäärärahoista, jotka esitetään asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 103 artiklan 1 kohdassa.
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut määrärahat kohdennetaan seuraavasti:
2.  10 195 910 000 euroa (91,31 %) 1 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista kohdennetaan seuraavasti:
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  52,7 prosenttia (eli yhteensä 4 440 000 000 euroa) rajatylittävälle yhteistyölle (osa-alue 1);
a)  7 500 000 000 euroa (67,16 %) rajatylittävälle yhteistyölle (osa-alue 1);
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  31,4 prosenttia (eli yhteensä 2 649 900 000 euroa) valtioiden väliselle yhteistyölle ja merialueyhteistyölle (osa-alue 2);
b)  1 973 600 880 euroa (17,68 %) rajatylittävälle yhteistyölle (osa-alue 2);
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  3,2 prosenttia (eli yhteensä 270 100 000 euroa) syrjäisimpien alueiden yhteistyölle (osa-alue 3);
c)  357 309 120 euroa (3,2 %) syrjäisimpien alueiden yhteistyölle (osa-alue 3);
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  1,2 prosenttia (eli yhteensä 100 000 000 euroa) alueiden väliselle yhteistyölle (osa-alue 4);
d)  365 000 000 euroa (3,27 %) alueiden väliselle yhteistyölle (osa-alue 4);
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  11,5 prosenttia (eli yhteensä 970 000 000 euroa) alueiden välisille innovointi-investoinneille (osa-alue 5).
Poistetaan.
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  NUTS 3 -tason alueet osa-alueen 1 osalta ja 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä luetellut NUTS 3 -tason alueet osa-alueen 2B osalta;
a)  8 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa täytäntöönpanosäädöksessä luetellut NUTS 3 -tason alueet osa-alueen 1 osalta;
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – b alakohta
b)  NUTS 2 -tason alueet osa-alueiden 2A ja 3 osalta.
b)  NUTS 2 -tason alueet osa-alueen 2 osalta.
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 3 kohta – 2 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  tason NUTS 2 ja 3 alueet osa-alueen 3 osalta.
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  970 000 000 euroa (8,69 %) 1 kohdassa tarkoitetuista varoista kohdennetaan alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevaan uuteen aloitteeseen sellaisena kuin se on määritelty 15 a artiklassa (uusi).
Jos komissio ei 31 päivään joulukuuta 2026 mennessä ole sitonut kaikkia 1 kohdassa tarkoitetuista varoista kyseisen aloitteen mukaisesti valittuihin hankkeisiin, jäljellä oleva sitomaton määrä kohdennetaan uudelleen pro rata osa-alueille 1–4.
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
EAKR:stä myönnetään tukea yksittäisille ulkoisille rajatylittäville Interreg-ohjelmille edellyttäen, että IPA III:n ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista myönnetään tukea vastaava määrä asiaa koskevassa strategisessa ohjelma-asiakirjassa. Tähän vastaavuuteen sovelletaan IPA III -säädöksessä tai NDICI-säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää.
EAKR:stä myönnetään tukea yksittäisille ulkoisille rajatylittäville Interreg-ohjelmille edellyttäen, että IPA III:n ja NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista myönnetään tukea vähintään vastaava määrä asiaa koskevassa strategisessa ohjelma-asiakirjassa. Tähän rahoitusosuuteen sovelletaan IPA III -säädöksessä tai NDICI-säädöksessä vahvistettua enimmäismäärää.
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  Interreg-ohjelmaa ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla osallistujamaiden välisissä suhteissa ilmenneiden ongelmien vuoksi.
b)  asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa Interreg-ohjelmaa ei voida toteuttaa suunnitellulla tavalla osallistujamaiden välisissä suhteissa ilmenneiden ongelmien vuoksi.
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Komission jo hyväksymän osa-alueeseen 2 kuuluvan Interreg-ohjelman osalta kumppanimaan tai Grönlannin osallistuminen keskeytetään, jos jokin 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista tilanteista toteutuu.
Komission jo hyväksymän osa-alueeseen 2 kuuluvan Interreg-ohjelman osalta kumppanimaan tai MMA:n osallistuminen keskeytetään, jos jokin 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetuista tilanteista toteutuu.
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – a alakohta
a)  että Interreg-ohjelma keskeytetään kokonaan, erityisesti silloin, kun ohjelman keskeisiin yhteisiin kehityshaasteisiin ei pystytä vastaamaan ilman kyseisen kumppanimaan tai Grönlannin osallistumista;
a)  että Interreg-ohjelma keskeytetään kokonaan, erityisesti silloin, kun ohjelman keskeisiin yhteisiin kehityshaasteisiin ei pystytä vastaamaan ilman kyseisen kumppanimaan tai MMA:n osallistumista;
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 4 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c)  että Interreg-ohjelmaa jatketaan ilman kyseisen kumppanimaan tai Grönlannin osallistumista.
c)  että Interreg-ohjelmaa jatketaan ilman kyseisen kumppanimaan tai MMA:n osallistumista.
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 6 kohta
6.  Jos jokin kolmas maa tai kumppanimaa, joka osallistuu Interreg-ohjelman rahoitukseen kansallisilla varoilla, joissa ei ole kyse EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä peräisin olevan tuen kansallisesta yhteisrahoituksesta, ja joka on saanut 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun asiakirjan, vähentää tätä rahoitusta Interreg-ohjelman toteuttamisen aikana joko yleisesti tai jo valittujen yhteisten toimien osalta, osallistuvan jäsenvaltion tai osallistuvien jäsenvaltioiden on pyydettävä yhtä 4 kohdan toisessa alakohdassa esitetyistä vaihtoehdoista.
6.  Jos jokin kolmas maa, kumppanimaa tai MMA, joka osallistuu Interreg-ohjelman rahoitukseen kansallisilla varoilla, joissa ei ole kyse EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä peräisin olevan tuen kansallisesta yhteisrahoituksesta, ja joka on saanut 22 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun asiakirjan, vähentää tätä rahoitusta Interreg-ohjelman toteuttamisen aikana joko yleisesti tai jo valittujen yhteisten toimien osalta, osallistuvan jäsenvaltion tai osallistuvien jäsenvaltioiden on pyydettävä yhtä tämän artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa esitetyistä vaihtoehdoista.
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 1 kohta
Kunkin Interreg-ohjelman yhteisrahoitusosuus on enintään 70 prosenttia, paitsi jos ulkoisten rajatylittävien tai osa-alueeseen 3 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta asetuksissa (EU) [IPA III] ja [NDICI] tai neuvoston päätöksessä (EU) [MMA-ohjelma] tai niiden nojalla annetuissa säädöksissä vahvistetaan korkeampi prosenttiosuus.
Kunkin Interreg-ohjelman yhteisrahoitusosuus on enintään 80 prosenttia, paitsi jos ulkoisten rajatylittävien tai osa-alueeseen 3 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta asetuksissa (EU) [IPA III] ja [NDICI] tai neuvoston päätöksessä (EU) [MMA-ohjelma] tai niiden nojalla annetuissa säädöksissä vahvistetaan korkeampi prosenttiosuus.
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta – johdantokappale
3.  Asetuksen (EU) [uusi EAKR] 2 artiklassa vahvistettujen EAKR:n erityistavoitteiden lisäksi EAKR voi ja unionin ulkoiset rahoitusvälineet voivat soveltuvin osin edistää myös toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4 kuuluvien erityistavoitteiden saavuttamista seuraavasti:
3.  Asetuksen (EU) [uusi EAKR] 2 artiklassa vahvistettujen EAKR:n erityistavoitteiden lisäksi EAKR edistää ja unionin ulkoiset rahoitusvälineet edistävät soveltuvin osin myös toimintapoliittiseen tavoitteeseen 4 kuuluvien erityistavoitteiden saavuttamista seuraavasti:
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 4 kohta – a alakohta – johdantokappale
a)  osa-alueisiin 1 ja 2B kuuluvissa Interreg-ohjelmissa:
a)  osa-alueisiin 1 ja 2 kuuluvissa Interreg-ohjelmissa:
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 4 kohta – a alakohta – ii alakohta
ii)  tehostamalla julkishallintoa edistämällä oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä sekä kansalaisten ja instituutioiden välistä yhteistyötä erityisesti raja-alueiden oikeudellisten ja muiden esteiden poistamiseksi;
ii)  tehostamalla julkishallintoa edistämällä oikeudellista ja hallinnollista yhteistyötä sekä kansalaisten välistä yhteistyötä, mukaan luettuina ihmisten väliset hankkeet, sekä kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja instituutioiden välistä yhteistyötä erityisesti raja-alueiden oikeudellisten ja muiden esteiden poistamiseksi;
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 5 kohta
5.  Ulkoisissa rajatylittävissä ja osa-alueisiin 2 ja 3 kuuluvissa Interreg-ohjelmissa EAKR edistää ja unionin ulkoiset rahoitusvälineet edistävät soveltuvin osin myös turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaa erityistä ulkoista Interreg-tavoitetta erityisesti rajanylitysten hallinnan sekä liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinnan, maahanmuuttajien suojelu mukaan luettuna, aloilla toteutettavilla toimilla.
5.  Osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvissa Interreg-ohjelmissa EAKR ja unionin ulkoiset rahoitusvälineet voivat soveltuvin osin edistää myös turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaa erityistä ulkoista Interreg-tavoitetta erityisesti toimilla, joita toteutetaan rajanylitysten hallinnan sekä liikkuvuuden ja muuttoliikkeen hallinnan alalla, mukaan luettuna maahanmuuttajien ja pakolaisten suojelu sekä taloudellinen ja sosiaalinen integrointi kansainvälisen suojelun mukaisesti.
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 2 kohta
2.  Lisäksi 15 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kullekin osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvista Interreg-ohjelmista muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavista määrärahoista on kohdennettava Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen tai turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaan erityiseen ulkoiseen Interreg-tavoitteeseen.
2.  Enintään 15 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä kullekin osa-alueisiin 1, 2 ja 3 kuuluvista Interreg-ohjelmista muiden toimintalinjojen kuin teknisen avun perusteella kohdennettavista määrärahoista on kohdennettava Interreg-ohjelmien hallinnoinnin parantamista koskevaan erityiseen Interreg-tavoitteeseen ja enintään 10 prosenttia voidaan kohdentaa turvallisempaa ja suojatumpaa Eurooppaa koskevaan erityiseen ulkoiseen Interreg-tavoitteeseen.
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 3 kohta
3.  Jos osa-alueeseen 2A kuuluva Interreg-ohjelma tukee makroaluestrategiaa, kaikki EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin ulkoisen avun perusteella kohdennettavat määrärahat on ohjelmoitava kyseisen strategian tavoitteisiin.
3.  Jos osa-alueeseen 1 tai 2 kuuluva Interreg-ohjelma tukee makroaluestrategiaa tai merialuestrategiaa, vähintään 80 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin osa unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin ulkoisen avun perusteella kohdennettavista määrärahoista on kohdennettava kyseisen strategian tavoitteisiin.
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
15 artikla – 4 kohta
4.  Jos osa-alueeseen 2B kuuluva Interreg-ohjelma tukee makroaluestrategiaa tai merialuestrategiaa, vähintään 70 prosenttia EAKR:stä ja soveltuvin osin unionin ulkoisista rahoitusvälineistä muiden toimintalinjojen kuin ulkoisen avun perusteella kohdennettavista kokonaismäärärahoista on kohdennettava kyseisen strategian tavoitteisiin.
Poistetaan.
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
15 aartikla (uusi)
15 a artikla
Alueiden väliset innovointi-investoinnit
1.  Edellä 9 artiklan 5 a kohdassa (uusi) tarkoitetut varat kohdennetaan alueiden välisiä innovointi-investointeja koskevaan uuteen aloitteeseen, jonka tarkoituksena on:
a)  kaupallistaa ja laajentaa yhteisiä innovointihankkeita, jotka todennäköisesti edistävät eurooppalaisten arvoketjujen kehittämistä;
b)  koota yhteen kansallisen tai alueellisen tason älykkään erikoistumisen ja sosiaalisen innovoinnin strategioihin osallistuvia tutkijoita, yrityksiä, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja julkishallinnon toimijoita;
c)  toteuttaa pilottihankkeita, joilla pyritään tunnistamaan tai testaamaan älykkään erikoistumisen strategioihin perustuvia uusia alueellisia ja paikallisia kehittämisratkaisuja; tai
d)  vaihtaa innovointitoiminnassa saatuja kokemuksia tavoitteena hyödyntää alueellisen tai paikallisen kehityksen alalla saatua kokemusta.
2.  Euroopan alueellisen yhteenkuuluvuuden periaatteen ylläpitämiseksi ja suunnilleen yhtä suurin rahoitusosuuksin näissä investoinneissa on keskityttävä luomaan yhteyksiä vähemmän kehittyneiden alueiden sekä johtavien alueiden välille lisäämällä vähemmän kehittyneiden alueiden alueellisten innovointiekosysteemien valmiuksia niiden integroimiseksi sekä olemassa olevan tai syntyvän yhteisön lisäarvon siirtämiseksi ja siten, että lisätään valmiutta osallistua kumppanuuksiin muiden alueiden kanssa.
3.  Komissio toteuttaa nämä investoinnit joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden. Asiantuntijaryhmä tukee sitä pitkäaikaisen työohjelman ja siihen liittyvien ehdotuspyyntöjen määrittelyssä.
4.  Kaikkien alueiden välisten innovointi-investointien osalta unionin koko aluetta tuetaan EAKR:stä. Kolmannet maat voivat osallistua investointeihin, mikäli maat osallistuvat rahoitukseen ulkoisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen muodossa.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 1 kohta
1.  Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg) toteutetaan Interreg-ohjelmien kautta yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla lukuun ottamatta osa-aluetta 3, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan tai osittain välillisesti hallinnoiden, sekä osa-aluetta 5, joka toteutetaan suoraan tai välillisesti hallinnoiden.
1.  Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite (Interreg) toteutetaan Interreg-ohjelmien kautta yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla lukuun ottamatta osa-aluetta 3, joka voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan tai osittain välillisesti hallinnoiden sidosryhmien kuulemisen jälkeen.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 2 kohta
2.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on valmisteltava liitteessä esitetyn mallin mukainen Interreg-ohjelma 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi.
2.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on valmisteltava liitteessä esitetyn mallin mukainen Interreg-ohjelma 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 väliseksi ajaksi.
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Osallistuvien jäsenvaltioiden on valmisteltava Interreg-ohjelma yhteistyössä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa tarkoitettujen ohjelmakumppanien kanssa.
Osallistuvien jäsenvaltioiden on valmisteltava Interreg-ohjelma yhteistyössä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa tarkoitettujen ohjelmakumppanien kanssa. Valmisteltaessa Interreg-ohjelmia, jotka kattavat makroalue- ja merialuestrategiat, jäsenvaltioiden ja ohjelmakumppanien on otettava huomioon kyseisten makroalue- ja merialuestrategioiden aihekohtaiset painopisteet ja kuultava asiaankuuluvia toimijoita. Tätä varten jäsenvaltioiden ja ohjelmakumppaneiden on perustettava ennakkomekanismi varmistamaan, että kaikki makroalueen tai merialueen tason toimijat, Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmaviranomaiset, alueet ja valtiot kokoontuvat yhteen ohjelmakauden alussa päättämään yhdessä kunkin ohjelman painopisteistä. Nämä painopisteet on tarvittaessa yhdenmukaistettava makroalue- tai merialuestrategioiden kanssa.
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on toimitettava komissiolle Interreg-ohjelma viimeistään [voimaantulopäivä + yhdeksän kuukautta] kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden puolesta.
Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on toimitettava komissiolle yksi tai useampi Interreg-ohjelma viimeistään [voimaantulopäivä + kaksitoista kuukautta] kaikkien osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen puolesta.
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on kuitenkin toimitettava unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävää tukea sisältävä Interreg-ohjelma viimeistään kuusi kuukautta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt asiaankuuluvan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun strategisen ohjelma-asiakirjan, tai jos yhdessä tai useammassa unionin ulkoisen rahoitusvälineen perussäädöksessä niin edellytetään.
Tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion on kuitenkin toimitettava unionin ulkoisista rahoitusvälineistä myönnettävää tukea sisältävä Interreg-ohjelma viimeistään kaksitoista kuukautta sen jälkeen, kun komissio on hyväksynyt asiaankuuluvan 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun strategisen ohjelma-asiakirjan, tai jos yhdessä tai useammassa unionin ulkoisen rahoitusvälineen perussäädöksessä niin edellytetään.
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 3 kohta
3.  Jotta voidaan tehostaa ohjelman toteuttamista ja suurentaa toimien mittakaavaa, asianomainen jäsenvaltio voi päättää asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja yhteisymmärryksessä komission kanssa siirtää Interreg-ohjelmiin enintään [x] prosenttia samalle alueelle Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen perusteella kohdennetuista EAKR:n määrärahoista. Siirretty määrä muodostaa erillisen toimintalinjan tai erilliset toimintalinjat.
3.  Jotta voidaan tehostaa ohjelman toteuttamista ja suurentaa toimien mittakaavaa, asianomainen jäsenvaltio voi päättää siirtää Interreg-ohjelmiin enintään 20 prosenttia samalle alueelle Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteen perusteella kohdennetuista EAKR:n määrärahoista. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle etukäteen tämän siirtomahdollisuuden käyttämisaikeesta ja perusteltava päätöksensä. Siirretty määrä muodostaa erillisen toimintalinjan tai erilliset toimintalinjat.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta –b alakohta – johdantokappale
b)  tärkeimpiä yhteisiä haasteita koskeva tiivistelmä, jossa otetaan huomioon seuraavat seikat:
b)  tärkeimpiä yhteisiä haasteita koskeva tiivistelmä, jossa otetaan huomioon erityisesti seuraavat seikat:
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta – b alakohta – ii alakohta
ii)  yhteiset investointitarpeet ja täydentävyys muiden tukimuotojen kanssa;
ii)  yhteiset investointitarpeet ja täydentävyys muiden tukimuotojen kanssa sekä mahdolliset saavutettavat synergiaedut;
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta – b alakohta – iii alakohta
iii)  aiemmat kokemukset;
iii)  aiemmat kokemukset ja se, miten ne on otettu ohjelmassa huomioon;
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta – c alakohta
c)  valittujen toimintapoliittisten tavoitteiden ja erityisten Interreg-tavoitteiden, niitä vastaavien toimintalinjojen, erityistavoitteiden ja tukimuotojen perustelut, joissa on tarvittaessa käsiteltävä rajatylittävän infrastruktuurin puuttuvia yhteyksiä;
c)  valittujen toimintapoliittisten tavoitteiden ja erityisten Interreg-tavoitteiden ja niitä vastaavien toimintalinjojen perustelut sekä tarvittaessa rajatylittävän infrastruktuurin puuttuvat yhteydet;
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta – e alakohta – i alakohta
i)  tavoitetta koskevien toimien tyypit, mukaan lukien luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja soveltuvin osin makroalue- ja merialuestrategioihin;
i)  tavoitetta koskevien toimien tyypit, mukaan lukien luettelo suunnitelluista strategisesti tärkeistä toimista, sekä niiden odotettu vaikutus kyseisiin erityistavoitteisiin ja soveltuvin osin makroalue- ja merialuestrategioihin sekä toimintaa koskevat perusteet ja vastaavat avoimet valintaperusteet;
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta – e alakohta – iii alakohta
iii)  pääasialliset kohderyhmät;
Poistetaan.
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 4 kohta – e alakohta – v alakohta
v)  rahoitusvälineiden suunniteltu käyttö;
Poistetaan.
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 5 kohta – a alakohta – iii alakohta
iii)  MMA-ohjelmasta tuettujen osa-alueeseen 2 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta jaettuna rahoitusvälineittäin (’EAKR’ ja ’MMA-ohjelma Grönlanti’);
iii)  MMA-ohjelmasta tuettujen osa-alueeseen 2 kuuluvien Interreg-ohjelmien osalta jaettuna rahoitusvälineittäin (’EAKR’ ja ’MMA-ohjelma’);
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 5 kohta – b alakohta
b)  edellä 4 kohdan g alakohdan ii alakohdassa tarkoitettuun taulukkoon on sisällytettävä ainoastaan vuosia 2021–2025 koskevat määrät.
Poistetaan.
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 7 kohta – b alakohta
b)  vahvistettava yhteisen sihteeristön perustamista koskeva menettely;
b)  vahvistettava yhteisen sihteeristön perustamista koskeva menettely ja soveltuvin osin tuettava jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa olevia hallintorakenteita;
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 kohta
1.  Komissio arvioi kutakin Interreg-ohjelmaa ja sen yhdenmukaisuutta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], asetuksen (EU) [uusi EAKR] ja tämän asetuksen kanssa ja, jos on kyse unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä myönnettävästä tuesta ja tarvittaessa, sen yhdenmukaisuutta 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategia-asiakirjan tai yhtä tai useampaa kyseistä välinettä koskevan perussäädöksen mukaisen strategisen ohjelmasuunnittelun kehyksen kanssa.
1.  Komissio arvioi täysin avoimesti kutakin Interreg-ohjelmaa ja sen yhdenmukaisuutta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], asetuksen (EU) [uusi EAKR] ja tämän asetuksen kanssa ja, jos on kyse unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä myönnettävästä tuesta ja tarvittaessa, sen yhdenmukaisuutta tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun monivuotisen strategia-asiakirjan tai yhtä tai useampaa kyseistä välinettä koskevan perussäädöksen mukaisen strategisen ohjelmasuunnittelun kehyksen kanssa.
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 3 kohta
3.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden tai kumppanimaiden tai MMA:iden on tarkasteltava Interreg-ohjelmaa uudelleen ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.
3.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden tai kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on tarkasteltava Interreg-ohjelmaa uudelleen ottaen huomioon komission esittämät huomautukset.
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 4 kohta
4.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen kunkin Interreg-ohjelman hyväksymisestä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio on toimittanut ohjelman.
4.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen kunkin Interreg-ohjelman hyväksymisestä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päivästä, jona tulevan hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio on toimittanut ohjelman tarkistetun version.
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 1 kohta
1.  Hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio voi toimittaa Interreg-ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.
1.  Hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltio voi toimittaa alue- ja paikallisviranomaisia kuultuaan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklan mukaisesti Interreg-ohjelman muuttamista koskevan perustellun pyynnön sekä muutetun ohjelman, jossa esitetään kyseisen muutoksen odotettu vaikutus tavoitteiden saavuttamiseen.
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 2 kohta
2.  Komissio arvioi muutoksen yhdenmukaisuuden asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], asetuksen (EU) [uusi EAKR] ja tämän asetuksen kanssa ja voi esittää huomautuksia kolmen kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.
2.  Komissio arvioi muutoksen yhdenmukaisuuden asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], asetuksen (EU) [uusi EAKR] ja tämän asetuksen kanssa ja voi esittää huomautuksia kuukauden kuluessa muutetun ohjelman toimittamisesta.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 3 kohta
3.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden on tarkasteltava muutettua ohjelmaa uudelleen ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset.
3.  Osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on tarkasteltava muutettua ohjelmaa uudelleen ja otettava huomioon komission esittämät huomautukset.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 4 kohta
4.  Komissio hyväksyy Interreg-ohjelman muuttamisen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.
4.  Komissio hyväksyy Interreg-ohjelman muuttamisen viimeistään kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun jäsenvaltio on toimittanut sen.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 5 kohta – 1 alakohta
Jäsenvaltio voi ohjelmakauden aikana siirtää saman Interreg-ohjelman eri toimintalinjaan summan, joka on enintään 5 prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään 3 prosenttia ohjelman budjetista.
Jäsenvaltio voi alue- ja paikallisviranomaisia kuultuaan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklan mukaisesti ohjelmakauden aikana siirtää saman Interreg-ohjelman eri toimintalinjaan summan, joka on enintään 10 prosenttia toimintalinjan alkuperäisistä määrärahoista ja enintään 5 prosenttia ohjelman budjetista.
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Seurantakomitea voi perustaa yhden tai, erityisesti alaohjelmien tapauksessa, useamman ohjauskomitean, jotka toimivat toimia valitessaan sen valvonnassa.
Seurantakomitea voi perustaa yhden tai, erityisesti alaohjelmien tapauksessa, useamman ohjauskomitean, jotka toimivat toimia valitessaan sen valvonnassa. Ohjauskomiteoiden on sovellettava asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 6 artiklassa esitettyä kumppanuusperiaatetta ja otettava mukaan kumppaneita kaikista osallistuvista jäsenvaltioista.
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 3 kohta
3.  Hallintoviranomaisen on kuultava komissiota ja otettava sen huomautukset huomioon ennen kuin valintaperusteet toimitetaan seurantakomitealle tai soveltuvin osin ohjauskomitealle. Sama koskee arviointiperusteiden mahdollisia myöhempiä muutoksia.
3.  Hallintoviranomaisen on toimitettava valintaperusteet komissiolle ennen kuin ne toimitetaan seurantakomitealle tai soveltuvin osin ohjauskomitealle. Sama koskee arviointiperusteiden mahdollisia myöhempiä muutoksia.
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 4 kohta – johdantokappale
4.  Toimia valitessaan seurantakomitean tai soveltuvin osin ohjauskomitean on
4.  Ennen kuin seurantakomitea tai soveltuvin osin ohjauskomitea valitsee toimia, hallintoviranomaisen on
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 6 kohta – 2 alakohta
Kyseisessä asiakirjassa on esitettävä myös 50 artiklan mukaista takaisinperintää koskevat johtavan kumppanin velvoitteet. Seurantakomitea määrittelee nämä velvoitteet. Eri jäsenvaltiossa, kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:assa sijaitseva johtava kumppani ei ole kuitenkaan velvollinen takaisinperintään oikeudellisen menettelyn kautta.
Kyseisessä asiakirjassa on esitettävä myös 50 artiklan mukaista takaisinperintää koskevat johtavan kumppanin velvoitteet. Seurantakomitea määrittelee ja hyväksyy takaisinperintämenettelyt. Eri jäsenvaltiossa, kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:assa sijaitseva johtava kumppani ei ole kuitenkaan velvollinen takaisinperintään oikeudellisen menettelyn kautta.
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Osa-alueisiin 1, 2 ja 3 valituissa toimissa on oltava toimijoita vähintään kahdesta osallistujamaasta ja vähintään yhden on oltava jäsenvaltion tuensaaja.
Osa-alueisiin 1, 2 ja 3 valituissa toimissa on oltava toimijoita vähintään kahdesta osallistujamaasta tai MMA:sta ja vähintään yhden on oltava jäsenvaltion tuensaaja.
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 2 kohta
2.  Interreg-toimi voidaan toteuttaa yhdessä maassa edellyttäen, että ohjelma-alueeseen kohdistuvat vaikutukset ja hyödyt määritellään toimen sovelluksessa.
2.  Interreg-toimi voidaan toteuttaa yhdessä maassa tai MMA:ssa edellyttäen, että ohjelma-alueeseen kohdistuvat vaikutukset ja hyödyt määritellään toimen sovelluksessa.
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 4 kohta – 1 alakohta
Kumppaneiden on toimittava yhteistyössä Interreg-toimien kehittämisessä, toteuttamisessa ja rahoittamisessa sekä henkilöstön osoittamisessa niihin.
Kumppaneiden on toimittava yhteistyössä Interreg-toimien kehittämisessä ja toteuttamisessa sekä rahoittamisessa ja/tai henkilöstön osoittamisessa niihin. Kumppaneiden määrä on pyrittävä rajoittamaan enintään kymmeneen Interreg-toimea kohti.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 4 kohta – 2 alakohta
Osa-alueen 3 Interreg-ohjelmiin kuuluvissa Interreg-toimissa syrjäisimmiltä alueilta ja kolmansista maista, kumppanimaista tai MMA:ista lähtöisin olevien kumppaneiden on tehtävä yhteistyötä ainoastaan kolmella ensimmäisessä alakohdassa mainituista neljästä yhteistyöalasta.
Osa-alueen 3 Interreg-ohjelmiin kuuluvissa Interreg-toimissa syrjäisimmiltä alueilta ja kolmansista maista, kumppanimaista tai MMA:ista lähtöisin olevien kumppaneiden on tehtävä yhteistyötä ainoastaan kahdella ensimmäisessä alakohdassa mainituista neljästä yhteistyöalasta.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Rajatylittävä oikeussubjekti tai EAYY voi olla osa-alueiden 1, 2 ja 3 Interreg-ohjelmiin kuuluvan Interreg-toimen ainoa kumppani edellyttäen, että sen jäseninä on kumppaneita vähintään kahdesta osallistujamaasta.
Rajatylittävä oikeussubjekti tai EAYY voi olla osa-alueiden 1, 2 ja 3 Interreg-ohjelmiin kuuluvan Interreg-toimen ainoa kumppani edellyttäen, että sen jäseninä on kumppaneita vähintään kahdesta osallistujamaasta tai MMA:sta.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 7 kohta – 2 alakohta
Ainoa kumppani voi kuitenkin olla rekisteröity jäsenvaltiossa, joka ei osallistu ohjelmaan, kunhan 23 artiklassa säädetyt edellytykset täyttyvät.
Poistetaan.
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä Interreg-ohjelman pienhankerahastoon osoitettava rahoitusosuus saa olla enintään 20 000 000 euroa tai 15 prosenttia kyseisen Interreg-ohjelman kokonaismäärärahoista sen mukaan, kumpi määrä on pienempi.
EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä Interreg-ohjelman yhteen tai useampaan pienhankerahastoon osoitettava kokonaisrahoitusosuus saa olla enintään 20 prosenttia kyseisen Interreg-ohjelman kokonaismäärärahoista, ja sen on oltava rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmassa vähintään kolme prosenttia kokonaismäärärahoista.
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 2 kohta
2.  Pienhankerahaston tuensaajan on oltava rajatylittävä oikeussubjekti tai EAYY.
2.  Pienhankerahaston tuensaajan on oltava julkis- tai yksityisoikeudellinen taho tai toimija, jolla on oikeushenkilöys tai ei ole oikeushenkilöyttä, tai luonnollinen henkilö, joka on vastuussa toimien käynnistämisestä tai sekä käynnistämisestä että täytäntöönpanosta.
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 5 kohta
5.  Pienhankerahaston hallinnoinnista tuensaajan tasolla aiheutuvat henkilöstökulut ja välilliset kustannukset saavat olla enintään 20 prosenttia asianomaisen pienhankerahaston tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
5.  Pienhankerahaston tai -rahastojen hallinnoinnista tuensaajan tasolla aiheutuvat henkilöstökulut ja muut 39–42 artiklassa säädettyihin kustannusluokkiin kuuluvat välittömät kustannukset sekä välilliset kustannukset saavat olla yhteensä enintään 20 prosenttia asianomaisen pienhankerahaston tai asianomaisten pienhankerahastojen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 6 kohta – 1 alakohta
Jos pienhankkeen julkinen rahoitusosuus on enintään 100 000 euroa, EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä osoitettava rahoitusosuus myönnetään yksikkökustannuksina tai kertasuorituksina, joihin voi sisältyä kiinteämääräistä rahoitusta, paitsi hankkeissa, joiden tuki on valtiontukea.
Jos pienhankkeen julkinen rahoitusosuus on enintään 100 000 euroa, EAKR:stä tai soveltuvin osin unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä osoitettava rahoitusosuus myönnetään yksikkökustannuksina tai kertasuorituksina, joihin voi sisältyä kiinteämääräistä rahoitusta.
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
24 artikla – 6 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Jos kunkin toimen kokonaiskustannukset ovat enintään 100 000 euroa, yhden tai useamman pienhankkeen tuen määrä voidaan asettaa osana talousarvioluonnosta, joka vahvistetaan tapauskohtaisesti ja jonka toimen valitseva elin on hyväksynyt ennalta.
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 2 kohta
2.  Jollei 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sovituista järjestelyistä muuta johdu, johtavan kumppanin on varmistettava, että muut kumppanit saavat asianomaisesta unionin rahastosta osoitettavan rahoitusosuuden kokonaisuudessaan mahdollisimman pian. Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään määriä eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät muille kumppaneille maksettavaa määrää.
2.  Jollei 1 kohdan a alakohdan mukaisesti sovituista järjestelyistä muuta johdu, johtavan kumppanin on varmistettava, että muut kumppanit saavat asianomaisesta unionin rahastosta osoitettavan rahoitusosuuden kokonaisuudessaan ja kaikkien kumppanien kesken sovitussa aikataulussa noudattaen samaa menettelyä kuin johtavan kumppanin osalta. Siitä ei saa vähentää tai pidättää mitään määriä eikä siitä saa periä mitään erityismaksuja tai muita vaikutukseltaan vastaavia maksuja, jotka vähentäisivät muille kumppaneille maksettavaa määrää.
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Johtavaksi kumppaniksi voidaan nimetä mikä tahansa Interreg-ohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion, kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n tuensaaja.
Johtavaksi kumppaniksi voidaan nimetä mikä tahansa Interreg-ohjelmaan osallistuvan jäsenvaltion tuensaaja.
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
25 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot, kolmannet maat, kumppanimaat tai MMA:t voivat kuitenkin sopia, että johtavaksi kumppaniksi voidaan nimetä kumppani, joka ei saa tukea EAKR:stä tai unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä.
Poistetaan.
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 1 kohta
1.  Kullekin Interreg-ohjelmalle annettava tekninen apu korvataan kiinteämääräisenä soveltamalla 2 kohdassa vahvistettuja prosenttimääriä kuhunkin maksatushakemukseen sisältyviin tukikelpoisiin kustannuksiin soveltuvin osin asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [85 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan] mukaisesti.
1.  Kullekin Interreg-ohjelmalle annettava tekninen apu korvataan kiinteämääräisenä soveltamalla 2 kohdassa vahvistettuja prosenttimääriä vuosien 2021 ja 2022 osalta tämän asetuksen 49 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan mukaisten ennakkomaksujen vuotuisiin eriin ja seuraavien vuosien osalta kuhunkin maksatushakemukseen sisältyviin tukikelpoisiin kustannuksiin soveltuvin osin asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [85 artiklan 3 kohdan a tai c alakohdan] mukaisesti.
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  EAKR:stä tuetut sisäiset rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmat: 6 %;
a)  EAKR:stä tuetut sisäiset rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmat: 7 %;
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
26 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  sekä EAKR:n että soveltuvin osin unionin ulkoisten rahoitusvälineiden osalta osa-alueiden 2, 3 ja 4 Interreg-ohjelmat: 7 %.
c)  sekä EAKR:n että soveltuvin osin unionin ulkoisten rahoitusvälineiden osalta osa-alueiden 2, 3 ja 4 Interreg-ohjelmat: 8 %.
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 1 kohta
1.  Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t perustavat yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa komitean seuraamaan ohjelman toteutusta, jäljempänä ’seurantakomitea’, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltioille on ilmoitettu komission päätöksestä hyväksyä asianomainen ohjelma.
1.  Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat, MMA:t tai alueelliset yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöt perustavat yhteisymmärryksessä hallintoviranomaisen kanssa komitean seuraamaan ohjelman toteutusta, jäljempänä ’seurantakomitea’, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenvaltioille on ilmoitettu komission päätöksestä hyväksyä asianomainen ohjelma.
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 2 kohta
2.  Seurantakomitean puheenjohtajana toimii hallintoviranomaisen sijaintijäsenvaltion tai hallintoviranomaisen edustaja.
Poistetaan.
Jos seurantakomitean työjärjestyksessä määrätään kiertävästä puheenjohtajuudesta, puheenjohtajana voi toimia kolmannen maan, kumppanimaan tai MMA:n edustaja ja varapuheenjohtajana jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen edustaja ja päinvastoin.
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
27 artikla – 6 kohta
6.  Hallintoviranomaisen on julkaistava seurantakomitean työjärjestys ja kaikki seurantakomitealle toimitetut tiedot 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.
6.  Hallintoviranomaisen on julkaistava seurantakomitean työjärjestys, seurantakomitealle toimitettujen tietojen yhteenveto ja kaikki päätökset 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t sopivat ohjelman seurantakomitean kokoonpanosta ja huolehtivat jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden viranomaisten, välittävien elinten ja ohjelmakumppanien edustajien, joihin viitataan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [6 artiklassa], tasapainoisesta edustuksesta.
Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t voivat sopia ohjelman seurantakomitean kokoonpanosta ja pyrkivät jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden viranomaisten, välittävien elinten ja ohjelmakumppanien edustajien, joihin viitataan asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [6 artiklassa], tasapainoiseen edustukseen.
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
Seurantakomitean kokoonpanossa on otettava huomioon kyseiseen Interreg-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden määrä.
Poistetaan.
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
Seurantakomiteassa on oltava edustajia myös elimistä, jotka on yhdessä perustettu koko ohjelma-alueella tai sen osassa, myös EAYY:istä.
Seurantakomiteassa on oltava edustajia myös alueilta ja paikallishallinnosta sekä muista elimistä, jotka on yhdessä perustettu koko ohjelma-alueella tai sen osassa, myös EAYY:istä.
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 2 kohta
2.  Hallintoviranomaisen on julkaistava luettelo seurantakomitean jäsenistä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.
2.  Hallintoviranomaisen on julkaistava luettelo seurantakomitean jäseniksi nimetyistä viranomaisista/elimistä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla verkkosivustolla.
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 3 kohta
3.  Komission edustajat osallistuvat seurantakomitean työhön neuvonantajina.
3.  Komission edustajat voivat osallistua seurantakomitean työhön neuvonantajina.
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
28 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.  Ohjelman koko aluetta varten määritettyjen tai sen osan kattavien yhteenliittymien, mukaan lukien EAYY:t, edustajat voivat osallistua seurantakomitean työhön neuvonantajan ominaisuudessa.
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  edistymistä julkisten laitosten ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä.
g)  edistymistä julkisten laitosten ja tuensaajien hallinnollisten valmiuksien kehittämisessä ehdottaen tarvittaessa mahdollisia lisätukitoimia.
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
29 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  toimien valinnassa käytettävät menetelmät ja perusteet ja niihin tehtävät muutokset kuultuaan ensin komissiota 22 artiklan 2 kohdan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [27 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan] soveltamista;
a)  toimien valinnassa käytettävät menetelmät ja perusteet ja niihin tehtävät muutokset toimitettuaan ne ensin komissiolle tämän asetuksen 22 artiklan 2 kohdan nojalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [27 artiklan 3 kohdan b, c ja d alakohdan] soveltamista;
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Hallintoviranomaisen on komission pyynnöstä toimitettava sille kuukauden kuluessa tiedot 29 artiklan 1 kohdassa luetelluista seikoista:
2.  Hallintoviranomaisen on komission pyynnöstä toimitettava sille kolmen kuukauden kuluessa tiedot 29 artiklan 1 kohdassa luetelluista seikoista:
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
Kunkin hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle sähköisesti asianomaisen Interreg-ohjelman kumulatiiviset tiedot kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta, 31 päivään maaliskuuta, 31 päivään toukokuuta, 31 päivään heinäkuuta, 30 päivään syyskuuta ja 30 päivään marraskuuta mennessä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteessä [VII] olevan mallin mukaisesti.
Kunkin hallintoviranomaisen on toimitettava komissiolle sähköisesti asianomaista Interreg-ohjelmaa koskevat tämän asetuksen 31 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaiset tiedot kunkin vuoden 31 päivään tammikuuta, 31 päivään toukokuuta ja 30 päivään syyskuuta mennessä sekä tämän asetuksen 31 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaiset tiedot kerran vuodessa asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] liitteessä [VII] olevan mallin mukaisesti.
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Tiedot on toimitettava käyttäen olemassa olevia tietojen ilmoittamista koskevia järjestelmiä siltä osin kuin järjestelmät ovat osoittautuneet luotettaviksi edellisellä ohjelmakaudella.
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  tuotos- ja tulosindikaattoreiden arvot valittujen Interreg-toimien osalta ja Interreg-toimilla saavutetut arvot.
b)  tuotos- ja tulosindikaattoreiden arvot valittujen Interreg-toimien osalta ja loppuunsaatetuilla Interreg-toimilla saavutetut arvot.
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 1 kohta
1.  Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita, jotka esitetään asetuksen (EU) [uusi EAKR-asetus] liitteessä [I], ja tarvittaessa ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12 artiklan 1 kohdan] sekä tämän asetuksen 17 artiklan 3 kohdan d alakohdan ii alakohdan ja 31 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.
1.  Yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita, jotka esitetään asetuksen (EU) [uusi EAKR-asetus] liitteessä [I] ja joiden todetaan soveltuvan parhaiten Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen (Interreg) ohjelmien tavoitteissa saavutetun edistymisen mittaamiseen, on käytettävä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12 artiklan 1 kohdan] sekä tämän asetuksen 17 artiklan kohdan alakohdan ii alakohdan ja 31 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti.
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
33 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.  Tarvittaessa ja hallintoviranomaisen asianmukaisesti perustelemissa tapauksissa on käytettävä ohjelmakohtaisia tuotos- ja tulosindikaattoreita 1 kohdan mukaisesti valittujen indikaattoreiden lisäksi.
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 1 kohta
1.  Hallintoviranomaisen on suoritettava arviointi kustakin Interreg-ohjelmasta. Kussakin arviossa on arvioitava ohjelman tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa, jotta saataisiin parannettua asianomaisen Interreg-ohjelman suunnittelun ja toteutuksen laatua.
1.  Hallintoviranomaisen on suoritettava arviointi kustakin Interreg-ohjelmasta enintään kerran vuodessa. Kussakin arviossa on arvioitava ohjelman tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa, jotta saataisiin parannettua asianomaisen Interreg-ohjelman suunnittelun ja toteutuksen laatua.
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 4 kohta
4.  Hallintoviranomaisen on huolehdittava tarvittavista menettelyistä, joilla tuotetaan ja kerätään arvioinneissa tarvittavat tiedot.
4.  Hallintoviranomaisen on pyrittävä varmistamaan tarvittavat menettelyt, joilla tuotetaan ja kerätään arvioinneissa tarvittavat tiedot.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 3 kohta
3.  Asiassa sovelletaan hallintoviranomaisen vastuualueita koskevia asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [44 artiklan 2–7 kohtaa].
3.  Asiassa sovelletaan hallintoviranomaisen vastuualueita koskevia asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [44 artiklan 2–kohtaa].
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  asettamalla tiedotustaulun näkyvälle paikalle heti, kun Interreg-toimen fyysinen toteutus alkaa sellaisilla fyysisillä investoinneilla tai laitehankinnoilla, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 100 000 euroa;
c)  asettamalla tiedotustaulun näkyvälle paikalle heti, kun Interreg-toimen fyysinen toteutus alkaa sellaisilla fyysisillä investoinneilla tai laitehankinnoilla, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 50 000 euroa;
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – d alakohta
d)  muiden kuin c alakohdan soveltamisalaan kuuluvien Interreg-toimien osalta asettamalla näkyvälle paikalle vähintään yhden tulosteen tai elektronisen näytön, jonka vähimmäiskoko on A3 ja jossa annetaan tietoa Interreg-toimesta ja korostetaan Interreg-rahastosta saatua tukea;
d)  muiden kuin c alakohdan soveltamisalaan kuuluvien Interreg-toimien osalta asettamalla näkyvälle paikalle vähintään yhden tulosteen ja mahdollisesti elektronisen näytön, jonka vähimmäiskoko on A2 ja jossa annetaan tietoa Interreg-toimesta ja korostetaan Interreg-rahastosta saatua tukea;
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 4 kohta – 1 alakohta – e alakohta
e)  strategisesti tärkeiden toimien osalta ja sellaisten toimien osalta, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 10 000 000 euroa, järjestämällä viestintätapahtuman ja ottamalla komission ja vastuullisen hallintoviranomaisen siihen mukaan hyvissä ajoin.
e)  strategisesti tärkeiden toimien osalta ja sellaisten toimien osalta, joiden kokonaiskustannukset ylittävät 5 000 000 euroa, järjestämällä viestintätapahtuman ja ottamalla komission ja vastuullisen hallintoviranomaisen siihen mukaan hyvissä ajoin.
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 6 kohta
6.  Jos tuensaaja ei noudata asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [42 artiklan] tai tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan, jäsenvaltion on tehtävä rahoitusoikaisu peruuttamalla enintään 5 prosenttia rahastoista kyseiselle toimelle osoitetusta tuesta.
6.  Jos tuensaaja ei noudata asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [42 artiklan] tai tämän artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisia velvoitteitaan tai ei korjaa laiminlyöntiään hyvissä ajoin, hallintoviranomaisen on tehtävä rahoitusoikaisu peruuttamalla enintään 5 prosenttia rahastoista kyseiselle toimelle osoitetusta tuesta.
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 3 kohta – c alakohta
c)  kiinteämääräisinä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [50 artiklan 1 kohdan] mukaisesti.
c)  toimen välittömät henkilöstökustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 20 prosenttia asianomaisen toimen välittömistä kustannuksista toimen henkilöstökustannuksia lukuun ottamatta, ilman että jäsenvaltiota vaaditaan suorittamaan laskelma sovellettavan osuuden määrittämiseksi.
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 5 kohta – a alakohta
a)  jakamalla kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset tunteina ilmaistulla kuukausittaisella työajalla, joka vahvistetaan työsuhdeasiakirjassa; tai
a)  jakamalla viimeisimmät dokumentoidut kuukausittaiset bruttotyövoimakustannukset kyseisen henkilön tunteina ilmaistulla kuukausittaisella työajalla työsopimuksessa tarkoitetun sovellettavan lainsäädännön ja asetuksen EU .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 50 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti; tai
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 6 kohta
6.  Henkilöstökustannukset, jotka liittyvät työsuhdeasiakirjan mukaan tuntitaksalla työskenteleviin henkilöihin, ovat tukikelpoisia, kun toimea koskevaa tosiasiallista työtuntimäärää sovelletaan työsuhdeasiakirjassa sovittuun tuntitaksaan ajankäytön seurantajärjestelmän perusteella.
6.  Henkilöstökustannukset, jotka liittyvät työsuhdeasiakirjan mukaan tuntitaksalla työskenteleviin henkilöihin, ovat tukikelpoisia, kun toimea koskevaa tosiasiallista työtuntimäärää sovelletaan työsuhdeasiakirjassa sovittuun tuntitaksaan ajankäytön seurantajärjestelmän perusteella. Edellä 38 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut palkkakustannukset voidaan lisätä tähän tuntitaksaan sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti, jos ne eivät sisälly sovittuun tuntitaksaan.
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
39 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Toimisto- ja hallintokustannukset on rajattava seuraaviin:
Toimisto- ja hallintokustannukset on rajattava 15 prosenttiin toimen välittömistä kokonaiskustannuksista ja seuraaviin:
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
40 artikla – 4 kohta
4.  Jos tuensaajan työntekijä maksaa tässä artiklassa tarkoitetut menot suoraan, tuensaajan on annettava työntekijälle tosite korvauksesta.
4.  Jos tuensaajan työntekijä maksaa tässä artiklassa tarkoitetut menot suoraan, tuensaajan on annettava työntekijälle tosite korvauksesta. Tätä kustannusluokkaa voidaan käyttää toimintahenkilöstön ja muiden sidosryhmien matkakuluihin Interreg-toimien ja -ohjelman täytäntöönpanemiseksi ja edistämiseksi.
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
40 artikla – 5 kohta
5.  Toimen matka- ja majoituskustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 15 prosenttia asianomaisen toimen muista välittömistä kustannuksista kuin välittömistä henkilöstökustannuksista.
5.  Toimen matka- ja majoituskustannukset voidaan laskea kiinteänä osuutena, joka voi olla enintään 15 prosenttia asianomaisen toimen välittömistä kustannuksista.
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
41 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Ulkopuoliseen asiantuntemukseen ja palveluihin liittyvät kustannukset on rajattava seuraaviin, muun julkis- tai yksityisoikeudellisen elimen tai luonnollisen henkilön kuin toimen tuensaajan tarjoamiin palveluihin ja asiantuntemukseen:
Ulkopuoliseen asiantuntemukseen ja palveluihin liittyvät kustannukset muodostuvat seuraavista, mutta eivät rajoitu niihin, muun julkis- tai yksityisoikeudellisen elimen tai luonnollisen henkilön, kaikki kumppanit mukaan lukien, kuin toimen tuensaajan tarjoamista palveluista ja asiantuntemuksesta:
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
41 artikla – 1 kohta – o alakohta
o)  ulkopuolisten asiantuntijoiden, luennoitsijoiden, kokousten puheenjohtajien ja palveluntarjoajien matka- ja majoituskustannukset;
o)  ulkopuolisten asiantuntijoiden matka- ja majoituskustannukset;
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Kustannukset toimen tuensaajan ostamista, vuokraamista tai liisaamista, muista kuin 39 artiklan soveltamisalaan kuuluvista laitteista on rajattava seuraaviin:
1.  Kustannukset toimen tuensaajan ostamista, vuokraamista tai liisaamista, muista kuin 39 artiklan soveltamisalaan kuuluvista laitteista muodostuvat seuraavista, mutta eivät rajoitu niihin:
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
43 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  maan hankinta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [58 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti;
a)  maan hankinta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [58 artiklan 1 kohdan alakohdan] mukaisesti;
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 1 kohta
1.  Interreg-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden on nimettävä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklan soveltamista varten yksi hallintoviranomainen ja yksi tarkastusviranomainen.
1.  Interreg-ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden ja soveltuvin osin kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden ja alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen on nimettävä asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklan soveltamista varten yksi hallintoviranomainen ja yksi tarkastusviranomainen.
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 2 kohta
2.  Hallintoviranomaisen ja tarkastusviranomaisen on sijaittava samassa jäsenvaltiossa.
2.  Hallintoviranomainen ja tarkastusviranomainen voivat sijaita samassa jäsenvaltiossa.
Tarkistus 171
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 5 kohta
5.  Mitä tulee osa-alueiden 2B tai 1 Interreg-ohjelmaan, kun viimeksi mainittu kattaa pitkiä rajoja, joilla on erilaisia kehityshaasteita ja tarpeita, Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t voivat määritellä alaohjelma-alueita.
5.  Mitä tulee osa-alueen 1 Interreg-ohjelmaan, kun viimeksi mainittu kattaa pitkiä rajoja, joilla on erilaisia kehityshaasteita ja tarpeita, Interreg-ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot ja soveltuvin osin kolmannet maat, kumppanimaat ja MMA:t voivat määritellä alaohjelma-alueita.
Tarkistus 172
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 6 kohta
6.  Jos hallintoviranomainen nimeää Interreg-ohjelmaa varten välittävän elimen asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65 artiklan 3 kohdan] mukaisesti, kyseisen välittävän elimen on suoritettava mainitut tehtävät useammassa kuin yhdessä osallistuvassa jäsenvaltiossa tai soveltuvin osin kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa.
6.  Jos hallintoviranomainen nimeää Interreg-ohjelmaa varten yhden tai useamman välittävän elimen asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65 artiklan 3 kohdan] mukaisesti, kyseisen välittävän elimen tai kyseisten välittävien elinten on suoritettava mainitut tehtävät useammassa kuin yhdessä osallistuvassa jäsenvaltiossa tai omassa jäsenvaltiossaan tai soveltuvin osin useammassa kuin yhdessä kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa.
Tarkistus 173
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 a kohta (uusi)
1 a.   Asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 87 artiklan 2 kohdasta poiketen komissio maksaa välimaksuna 100 prosenttia maksatushakemukseen sisältyvistä määristä, jotka saadaan siten, että sovelletaan yhteisrahoitusosuutta tukikelpoisiin kokonaismenoihin tai tarvittaessa julkiseen rahoitusosuuteen.
Tarkistus 174
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 b kohta (uusi)
1 b.   Kun hallintoviranomainen ei toteuta asetuksen (EU) [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 68 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tarkastuksia koko ohjelma-alueella, kukin jäsenvaltio nimeää tällaisista tarkastuksista alueensa edunsaajien osalta vastaavan elimen tai henkilön.
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
45 artikla – 1 c kohta (uusi)
1 c.   Asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 92 artiklasta poiketen Interreg-ohjelmiin ei sovelleta vuotuista tilien tarkastamista ja hyväksymistä. Tilit tarkastetaan ja hyväksytään ohjelman päättyessä lopullisen tuloksellisuuskertomuksen perusteella.
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 7 kohta
7.  Jos 6 kohdassa tarkoitettu yleinen ekstrapoloitu kokonaisvirhetaso on yli 2 prosenttia siihen perusjoukkoon kuuluvissa Interreg-ohjelmissa ilmoitetuista kokonaismenoista, josta yhteinen otos valittiin, komissio laskee yleisen jäännösvirhetason ottaen huomioon rahoitusoikaisut, joita asianomaiset Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset ovat soveltaneet 1 kohdan mukaisesti valittujen toimien tarkastuksissa havaittujen yksittäisten sääntöjenmukaisuuksien johdosta.
7.  Jos 6 kohdassa tarkoitettu yleinen ekstrapoloitu kokonaisvirhetaso on yli 3,5 prosenttia siihen perusjoukkoon kuuluvissa Interreg-ohjelmissa ilmoitetuista kokonaismenoista, josta yhteinen otos valittiin, komissio laskee yleisen jäännösvirhetason ottaen huomioon rahoitusoikaisut, joita asianomaiset Interreg-ohjelmasta vastaavat viranomaiset ovat soveltaneet 1 kohdan mukaisesti valittujen toimien tarkastuksissa havaittujen yksittäisten sääntöjenmukaisuuksien johdosta.
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
48 artikla – 8 kohta
8.  Jos 7 kohdassa tarkoitettu yleinen jäännösvirhetaso on enemmän kuin 2 prosenttia siihen perusjoukkoon kuuluvissa Interreg-ohjelmissa ilmoitetuista menoista, josta yhteinen otos valittiin, komissio päättää, onko tarpeen pyytää tietyn Interreg-ohjelman tai Interreg-ohjelmien ryhmän, jossa sääntöjenvastaisuuksia on eniten, tarkastusviranomaista suorittamaan lisätarkastuksia virhetason sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden arvioimiseksi niitä Interreg-ohjelmia varten, joissa sääntöjenvastaisuuksia on havaittu.
8.  Jos 7 kohdassa tarkoitettu yleinen jäännösvirhetaso on enemmän kuin 3,5 prosenttia siihen perusjoukkoon kuuluvissa Interreg-ohjelmissa ilmoitetuista menoista, josta yhteinen otos valittiin, komissio päättää, onko tarpeen pyytää tietyn Interreg-ohjelman tai Interreg-ohjelmien ryhmän, jossa sääntöjenvastaisuuksia on eniten, tarkastusviranomaista suorittamaan lisätarkastuksia virhetason sekä tarvittavien korjaavien toimenpiteiden arvioimiseksi niitä Interreg-ohjelmia varten, joissa sääntöjenvastaisuuksia on havaittu.
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta – a alakohta
a)  2021: 1 %;
a)  2021: 3 %;
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta – b alakohta
b)  2022: 1 %;
b)  2022: 2,25 %;
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  2023: 1 %;
c)  2023: 2,25 %;
Tarkistus 181
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta – d alakohta
d)  2024: 1 %;
d)  2024: 2,25 %;
Tarkistus 182
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta – e alakohta
e)  2025: 1 %;
e)  2025: 2,25 %;
Tarkistus 183
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 2 kohta – f alakohta
f)  2026: 1 %.
f)  2026: 2,25 %.
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 3 kohta – 1 alakohta
Jos ulkoisia rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmia tuetaan EAKR:stä ja IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista, kaikkien tällaista Interreg-ohjelmaa tukevien rahastojen ennakkomaksut suoritetaan asetuksen (EU) [IPA III -asetus] tai [NDICI-asetus] tai minkä tahansa niiden perusteella annetun säädöksen mukaisesti.
Jos ulkoisen yhteistyön Interreg-ohjelmia tuetaan EAKR:stä ja IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista, kaikkien tällaista Interreg-ohjelmaa tukevien rahastojen ennakkomaksut suoritetaan asetuksen (EU) [IPA III ‑asetus] tai [NDICI-asetus] tai minkä tahansa niiden perusteella annetun säädöksen mukaisesti.
Tarkistus 185
Ehdotus asetukseksi
49 artikla – 3 kohta – 3 alakohta
Ennakkomaksuina maksettu määrä on palautettava täysimääräisenä komissiolle, jos rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmaan liittyvää maksatushakemusta ei ole lähetetty 24 kuukauden kuluessa päivästä, jona komissio suorittaa ennakkomaksun ensimmäisen erän. Tällainen palautus on sisäistä käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa, eikä se vähennä EAKR:n taikka IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista ohjelmalle kohdennettavaa tukea.
Ennakkomaksuina maksettu määrä on palautettava täysimääräisenä komissiolle, jos rajatylittävän yhteistyön Interreg-ohjelmaan liittyvää maksatushakemusta ei ole lähetetty 36 kuukauden kuluessa päivästä, jona komissio suorittaa ennakkomaksun ensimmäisen erän. Tällainen palautus on sisäistä käyttötarkoitukseensa sidottua tuloa, eikä se vähennä EAKR:n taikka IPA III:n tai NDICI:n rajatylittävän yhteistyön ohjelmista ohjelmalle kohdennettavaa tukea.
Tarkistus 186
Ehdotus asetukseksi
VIII luku – otsikko
Kolmansien maiden, kumppanimaiden tai MMA:iden osallistuminen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluviin Interreg-ohjelmiin
Kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen osallistuminen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluviin Interreg-ohjelmiin
Tarkistus 187
Ehdotus asetukseksi
51 artikla – 1 kohta
Edellä olevaa I–VII lukua ja X lukua sovelletaan kolmansien maiden, kumppanimaiden ja MMA:iden osallistumiseen Interreg-ohjelmiin, jollei tämän luvun erityissäännöksistä muuta johdu.
Edellä olevaa I–VII lukua ja X lukua sovelletaan kolmansien maiden, kumppanimaiden, MMA:iden tai alueellisten yhdentymis- ja yhteistyöjärjestöjen osallistumiseen Interreg-ohjelmiin, jollei tämän luvun erityissäännöksistä muuta johdu.
Tarkistus 188
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 3 kohta
3.  Johonkin Interreg-ohjelmaan osallistuvan kolmannen maan, kumppanimaan ja MMA:n on siirrettävä henkilöstöä kyseisen ohjelman yhteiseen sihteeristöön tai perustettava alueelleen sivutoimipiste taikka toteutettava molemmat toimet.
3.  Johonkin Interreg-ohjelmaan osallistuva kolmas maa, kumppanimaa ja MMA voi hallintoviranomaisen suostumuksella siirtää henkilöstöä kyseisen ohjelman yhteiseen sihteeristöön tai perustaa alueelleen yhteisen sihteeristön sivutoimipisteen taikka toteuttaa molemmat toimet.
Tarkistus 189
Ehdotus asetukseksi
52 artikla – 4 kohta
4.  Kansallisen viranomaisen tai elimen, joka vastaa 35 artiklan 1 kohdassa säädettyä Interreg-ohjelman viestintävastaavaa, on tuettava asianomaisessa kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa toimivaa hallintoviranomaista ja kumppaneita 35 artiklan 2–7 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamisessa.
4.  Kansallinen viranomainen tai elin, joka vastaa 35 artiklan 1 kohdassa säädettyä Interreg-ohjelman viestintävastaavaa, voi tukea asianomaisessa kolmannessa maassa, kumppanimaassa tai MMA:ssa toimivaa hallintoviranomaista ja kumppaneita 35 artiklan 2–7 kohdassa säädettyjen tehtävien hoitamisessa.
Tarkistus 190
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 2 kohta
2.  Osa-alueen 2 ja 4 Interreg-ohjelmat, joissa yhdistetään EAKR:n ja yhden tai useamman unionin ulkoisen rahoitusvälineen rahoitusosuuksia, toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai kumppanimaissa, tai osa-alueen 3 osalta kaikissa MMA:issa, riippumatta siitä, saako kyseinen MMA tukea yhdestä tai useammasta unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä.
2.  Osa-alueen 2 ja 4 Interreg-ohjelmat, joissa yhdistetään EAKR:n ja yhden tai useamman unionin ulkoisen rahoitusvälineen rahoitusosuuksia, toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa, kumppanimaissa tai MMA:issa, tai osa-alueen 3 osalta kaikissa MMA:issa, riippumatta siitä, saako kyseinen MMA tukea yhdestä tai useammasta unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä.
Tarkistus 191
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – a alakohta
a)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa;
a)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa tai alueellisen järjestön muodostavassa kolmansien maiden ryhmässä;
Tarkistus 192
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – b alakohta
b)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ainoastaan jäsenvaltioissa ja kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa yhden tai useamman toimen osalta unionin ulkopuolella syntyneiden EAKR:n menojen osalta, kun taas yhdestä tai useammasta unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä saatavia rahoitusosuuksia hallinnoidaan välillisesti;
b)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ainoastaan jäsenvaltioissa ja kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa tai alueellisen järjestön muodostavassa kolmansien maiden ryhmässä yhden tai useamman toimen osalta unionin ulkopuolella syntyneiden EAKR:n menojen osalta, kun taas yhdestä tai useammasta unionin ulkoisesta rahoitusvälineestä saatavia rahoitusosuuksia hallinnoidaan välillisesti;
Tarkistus 193
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 3 kohta – 1 alakohta – c alakohta
c)  välillisellä hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa.
c)  välillisellä hallinnoinnilla sekä jäsenvaltioissa että kaikissa osallistuvissa kolmansissa maissa tai MMA:issa tai alueellisen järjestön muodostavassa kolmansien maiden ryhmässä;
Tarkistus 194
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 3 kohta – 2 alakohta
Jos koko osa-alueen 3 Interreg-ohjelma tai osa siitä toteutetaan välillisellä hallinnoinnilla, sovelletaan 60 artiklan säännöksiä.
Jos koko osa-alueen 3 Interreg-ohjelma tai osa siitä toteutetaan välillisellä hallinnoinnilla, tarvitaan kyseisten jäsenvaltioiden ja alueiden välinen ennakkosopimus ja sovelletaan 60 artiklan säännöksiä.
Tarkistus 195
Ehdotus asetukseksi
53 artikla – 3 a kohta (uusi)
3 a.   Yhteisiä ehdotuspyyntöjä rahoituksen hankkimiseksi kahdenvälisistä tai usean valtion välisistä NDICI-ohjelmista ja Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmista voidaan esittää, jos kyseiset hallintoviranomaiset sen hyväksyvät. Ehdotuspyynnön sisällössä on täsmennettävä sen alueellinen ulottuvuus ja sen odotettu vaikutus kyseisten ohjelmien tavoitteisiin. Hallintoviranomaiset päättävät, sovelletaanko ehdotuspyyntöön NDICI-sääntöjä vai Euroopan alueellista yhteistyötä koskevia sääntöjä. Ne voivat päättää nimittää ”johtavan hallintoviranomaisen”, joka vastaa ehdotuspyyntöön liittyvistä hallinto- ja tarkastustehtävistä.
Tarkistus 196
Ehdotus asetukseksi
55 artikla – 3 kohta
3.  Jos yhden tai useamman suuren infrastruktuurihankkeen valinta on jo otettu jonkin seurantakomitean tai soveltuvin osin ohjauskomitean kokouksen esityslistalle, hallintoviranomaisen on toimitettava kutakin tällaista hanketta koskeva yhteenvetoasiakirja komissiolle viimeistään kaksi kuukautta ennen kokouspäivää. Yhteenvetoasiakirjan pituus saa olla enintään kolme sivua, ja siinä on ilmoitettava hankkeen nimi, sijainti, talousarvio, johtava kumppani ja kumppanit sekä sen päätavoitteet ja suoritteet. Ellei yhtä tai useampaa suurta infrastruktuurihanketta koskevaa yhteenvetoasiakirjaa toimiteta komissiolle mainitussa määräajassa, komissio voi pyytää seurantakomitean tai ohjauskomitean puheenjohtajaa poistamaan kyseiset hankkeet kokouksen esityslistalta.
3.  Jos yhden tai useamman suuren infrastruktuurihankkeen valinta on jo otettu jonkin seurantakomitean tai soveltuvin osin ohjauskomitean kokouksen esityslistalle, hallintoviranomaisen on toimitettava kutakin tällaista hanketta koskeva yhteenvetoasiakirja komissiolle viimeistään kaksi kuukautta ennen kokouspäivää. Yhteenvetoasiakirjan pituus saa olla enintään viisi sivua, ja siinä on ilmoitettava hankkeen nimi, sijainti, talousarvio, johtava kumppani ja kumppanit sekä sen päätavoitteet ja suoritteet ja esitettävä uskottava liiketoimintasuunnitelma, josta ilmenee, että kyseisen hankkeen tai kyseisten hankkeiden jatkuminen on turvattu tarvittaessa myös ilman Interreg-rahastoista saatua tukea. Ellei yhtä tai useampaa suurta infrastruktuurihanketta koskevaa yhteenvetoasiakirjaa toimiteta komissiolle mainitussa määräajassa, komissio voi pyytää seurantakomitean tai ohjauskomitean puheenjohtajaa poistamaan kyseiset hankkeet kokouksen esityslistalta.
Tarkistus 197
Ehdotus asetukseksi
60 artikla – 1 kohta
1.  Jos osa-alueen 3 Interreg-ohjelmasta osa toteutetaan välillisellä hallinnoinnilla 53 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti tai se toteutetaan kokonaan välillisellä hallinnoinnilla 53 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, toteuttamistehtävät on siirrettävä jollekin asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa] luetelluista elimistä, erityisesti osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevalle tällaiselle elimelle, kuten kyseisen Interreg-ohjelman hallintoviranomaiselle.
1.  Jos asianosaisten sidosryhmien kuulemisen jälkeen osa-alueen 3 Interreg-ohjelmasta osa toteutetaan välillisellä hallinnoinnilla tämän asetuksen 53 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti tai se toteutetaan kokonaan välillisellä hallinnoinnilla 53 artiklan 3 kohdan c alakohdan mukaisesti, toteuttamistehtävät on siirrettävä jollekin asetuksen (EU, Euratom) [varainhoitoasetuksen koontiasetus] [62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa] luetelluista elimistä, erityisesti osallistuvassa jäsenvaltiossa sijaitsevalle tällaiselle elimelle, kuten kyseisen Interreg-ohjelman hallintoviranomaiselle.
Tarkistus 198
Ehdotus asetukseksi
61 artikla
61 artikla
Poistetaan.
Alueiden väliset innovointi-investoinnit
EAKR voi tukea komission aloitteesta 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja alueiden välisiä innovointi-investointeja, jotka kokoavat yhteen kansallisella tai alueellisella tasolla laadittujen älykkään erikoistumisen strategioiden parissa toimivia tutkijoita ja yrityksiä sekä kansalaisyhteiskunnan ja julkishallinnon edustajia.
Tarkistus 199
Ehdotus asetukseksi
61 aartikla (uusi)
61 a artikla
Vapautus SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta ilmoitusvelvollisuudesta
Komissio voi säätää, että EU:n Euroopan alueellisen yhteistyön tukemille hankkeille tarkoitetut tuet soveltuvat sisämarkkinoille ja että ne vapautetaan SEUT-sopimuksen 108 artiklan 3 kohdassa määrätystä ilmoitusvelvollisuudesta.

(1) Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0470/2018).


Unionin WTO-luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jakaminen Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi ***I
PDF 121kWORD 47k
Päätöslauselma
Teksti
Liite
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. tammikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin WTO-luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jakamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 32/2000 muuttamisesta (COM(2018)0312 – C8-0202/2018 – 2018/0158(COD))
P8_TA(2019)0022A8-0361/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0312),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0202/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 7. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0361/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tähän päätöslauselmaan liitetyn lausumansa, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

3.  hyväksyy tähän päätöslauselmaan liitetyn komission lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

4.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. tammikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi unionin WTO-luetteloon sisältyvien tariffikiintiöiden jakamisesta Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen vuoksi ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 32/2000 muuttamisesta

P8_TC1-COD(2018)0158


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/216.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin lausuma

Euroopan parlamentti pitää erittäin tärkeänä, että sille toimitetaan kaikki tiedot delegoitujen säädösten valmistelun aikana, ja erityisen tärkeänä se pitää 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 28 kohtaa, jonka mukaan yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kaikkien tietojen saannissa Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille.

Komission lausuma

Komissio noudattaa täysimääräisesti paremman sääntelyn periaatteita ja paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettuja sitoumuksia. Se pyrkii näin ollen antamaan neuvostolle ja Euroopan parlamentille mahdollisimman pian lainsäädäntöehdotuksen neuvoston asetuksen (EY) N:o 32/2000 mukauttamiseksi Lissabonin sopimuksella käyttöön otettuun lainsäädäntökehykseen.


Torjunta-aineiden lupamenettely unionissa
PDF 194kWORD 76k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2019 torjunta-aineiden lupamenettelystä unionissa (2018/2153(INI))
P8_TA(2019)0023A8-0475/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 tekemänsä päätöksen torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevän erityisvaliokunnan asettamisesta, sen tehtävistä, jäsenten määrästä ja toimikaudesta(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 191 artiklan,

–  ottaa huomioon seitsemännen yleisen unionin ympäristöalan toimintaohjelman(2),

–  ottaa huomioon YK:n Euroopan talouskomission (UNECE) yleissopimuksen tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa (Århusin yleissopimus),

–  ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009(3) (jäljempänä ”asetus”),

–  ottaa huomioon torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta 23. helmikuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005(4),

–  ottaa huomioon aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta sekä direktiivien 67/548/ETY ja 1999/45/EY muuttamisesta ja kumoamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1907/2006 muuttamisesta 16. joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008(5),

–  ottaa huomioon yleisön osallistumisesta tiettyjen ympäristöä koskevien suunnitelmien ja ohjelmien laatimiseen sekä neuvoston direktiivien 85/337/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta yleisön osallistumisen sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeuden osalta 26. toukokuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/35/EY(6),

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(7),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta kasvinsuojeluaineiden arvioimista ja hyväksymistä koskevien yhdenmukaisten periaatteiden osalta 10. kesäkuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 546/2011(8),

–  ottaa huomioon tehoaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta 1. maaliskuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 283/2013(9),

–  ottaa huomioon kasvinsuojeluaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta 1. maaliskuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 284/2013(10),

–  ottaa huomioon täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän voimassaoloajan pidentämiseksi 29. kesäkuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1056(11) ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen glyfosaatti hyväksymisedellytysten osalta 1. elokuuta 2016 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2016/1313(12),

–  ottaa huomioon tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2017/2324(13),

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016(14) ja 24. lokakuuta 2017(15) antamansa päätöslauselmat ehdotuksesta komission täytäntöönpanoasetukseksi tehoaineen glyfosaatti hyväksynnän uusimisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 liitteen muuttamisesta,

–  ottaa huomioon 15. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman alkuperältään biologisista vähäriskisistä torjunta-aineista(16),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman innovoinnin ja talouskehityksen tehostamisesta tulevaisuuden tilanhoidossa EU:ssa(17),

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2016 antamansa päätöslauselman kestävän maatalouden teknisistä ratkaisuista EU:ssa(18),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kasvinsuojeluaineita koskevan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta (19),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun huhtikuussa 2018 julkaiseman Euroopan tason täytäntöönpanon arvioinnin asetuksesta (EY) N:o 1107/2009 ja sen asiaankuuluvat liitteet,

–  ottaa huomioon unionin tuomioistuimen 23. marraskuuta 2016 antaman tuomion asiassa C-442/14 Bayer CropScience SA-NV ja Stichting De Bijenstichting vastaan College voor de toelating van gewasbeschermingsmiddelen en biociden(20),

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen 18. helmikuuta 2016 antaman päätöksen asiassa 12/2013/MDC, joka koskee kasvinsuojeluaineiden (torjunta-aineet) hyväksyntään ja markkinoille saattamiseen liittyviä komission käytäntöjä,

–  ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2015 julkaistun tutkimuksen ”IARC Monographs Volume 112: evaluation of five organophosphate insecticides and herbicides”,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen (EFSA) 12. marraskuuta 2015 julkaiseman asiakirjan ”Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glyphosate”(21) ja sen 7. syyskuuta 2017 julkaiseman vertaisarvioinnin ”Peer review of the pesticide risk assessment of the potential endocrine disrupting properties of glyphosate”(22),

–  ottaa huomioon glyfosaatin luokittelusta 15. maaliskuuta 2017 annetun Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) riskinarviointikomitean lausunnon,

–  ottaa huomioon tieteellisen neuvonannon mekanismin (SAM) kesäkuussa 2018 antaman tieteellisen lausunnon 5/2018 kasvinsuojeluaineiden lupamenettelyistä(23),

–  ottaa huomioon komission kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle torjunta-aineita koskevista tilastoista 25. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1185/2009 täytäntöönpanosta (COM(2017)0109),

–  ottaa huomioon kestävää kasvinsuojelua käsittelevän asiantuntijaryhmän laatiman täytäntöönpanosuunnitelman, joka koskee vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden saatavuuden parantamista ja integroidun tuholaisten torjunnan täytäntöönpanon nopeuttamista jäsenvaltioissa ja jonka neuvosto hyväksyi 28. kesäkuuta 2016,

–  ottaa huomioon oikeutta ruokaan käsittelevän, YK:n ihmisoikeusneuvoston erityisraportoijan 24. tammikuuta 2017 antaman raportin maailmanlaajuisesta torjunta-aineiden käytöstä maataloudessa ja sen vaikutuksesta ihmisoikeuksiin,

–  katsoo, että SEUT 13 artiklan mukaan unionin politiikan laadinnassa ja täytäntöönpanossa erityisesti sisämarkkinoiden osalta olisi otettava täysimääräisesti huomioon eläinten hyvinvoinnin vaatimukset, koska eläimet ovat tuntevia olentoja,

–  ottaa huomioon 22. syyskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/63/EU tieteellisiin tarkoituksiin käytettävien eläinten suojelusta(24),

–  ottaa huomioon maaliskuussa 2016 tehdyn erityiseurobarometritutkimuksen N:o 442, jonka mukaan 89 prosenttia EU:n kansalaisista on samaa mieltä siitä, että unionin pitäisi tehdä enemmän edistääkseen laajempaa tietoisuutta eläinten hyvinvoinnin merkityksestä kansainvälisesti, ja 90 prosenttia EU:n kansalaisista on samaa mieltä siitä, että on tärkeää ottaa käyttöön eläinten hyvinvointia koskevat tiukat vaatimukset,

–  ottaa huomioon, että parlamentti saa lukuisia vetoomuksia huolestuneilta kansalaisilta, jotka käyttävät SEUT-sopimuksen 24 ja 227 artiklassa ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 44 artiklassa säädettyä oikeuttaan ja vaativat eläinkokeiden lopettamista sekä Euroopassa että koko maailmassa ja eläinten hyvinvointia koskevien kansainvälisten standardien laatimista;

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä (COM(2018)0179)(25),

–  ottaa huomioon komission meneillään olevan REFIT-arvioinnin asetuksesta (EY) N:o 1107/2009,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevän erityisvaliokunnan mietinnön (A8-0475/2018),

Yleiset näkökohdat

A.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 (jäljempänä ”asetus”) tarkoituksena on varmistaa sekä ihmisten että eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa yhdenmukaistamalla kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevia sääntöjä ja parantaa samalla maataloustuotantoa;

B.  katsoo, että EU:n kasvinsuojeluaineiden lupamenettely on yksi maailman tiukimmista; toteaa, että useat sidosryhmät ovat ilmaisseet olevansa huolissaan glyfosaatin arvioinnista, minkä perusteella torjunta-aineiden lupamenettelyä unionissa käsittelevä erityisvaliokunta (PEST) pyrkii tunnistamaan unionin kasvinsuojeluaineiden lupamenettelyssä alueet, joita voidaan entisestään parantaa, ja antamaan tätä varten tarpeelliseksi katsomiaan suosituksia, joiden avulla voidaan varmistaa sekä ihmisten että eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun korkea taso;

C.  ottaa huomioon, että ennalta varautumisen periaate on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklassa tarkoitettu unionin politiikan keskeinen periaate; ottaa huomioon, että asetus perustuu sen 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti ennalta varautumisen periaatteeseen; ottaa huomioon, että 13 artiklan 2 kohdassa säädetyn riskinhallintaa koskevan päätöksen on täytettävä asetuksen (EY) N:o 178/2002 7 artiklan 1 kohdassa vahvistetun ennalta varautumisen periaatteen edellytykset; ottaa huomioon, että asetuksen 178/2002 7 artiklan 2 kohdassa säädetään, että ennalta varautumisen periaatteen nojalla toteutettujen toimenpiteiden on oltava oikeasuhteisia;

D.  ottaa huomioon, että useat sidosryhmät ovat ilmaisseet huolensa glyfosaatin arvioinnista ja erityisesti siitä, onko arviointi tehty riippumattomasti, objektiivisesti ja avoimesti, onko asetuksen (EY) N:o 1272/2008 luokitteluperusteita sovellettu asianmukaisesti, onko asianmukaisia ohjeasiakirjoja käytetty asianmukaisesti ja onko hyväksymisperusteita ja ennalta varautumisen periaatetta sovellettu asianmukaisesti;

E.  ottaa huomioon, että asetuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti kasvinsuojeluaineilla ei saa olla hyvän kasvinsuojelukäytännön mukaisen käytön seurauksena ja ottaen huomioon realistiset käyttöolosuhteet muun muassa välittömiä tai myöhemmin ilmeneviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen, haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät mukaan luettuina, eikä sillä saa olla kohtuuttomia vaikutuksia ympäristöön;

F.  toteaa asetuksen täytäntöönpanon arvioinnin osoittaneen, että ihmisen ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelutavoitteita ei ole täysin saavutettu ja että täytäntöönpanoa voitaisiin parantaa asetuksen kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi;

G.  pitää erittäin tärkeänä, että asetus pannaan kaikilta osin täytäntöön kaikissa jäsenvaltioissa;

H.  toteaa, että hyväksyntä- ja lupamenettelyyn osallistuvien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten työ viivästyy usein; toteaa, että hyväksyntä- ja lupamenettelyyn osallistuvien kansallisten toimivaltaisten viranomaisten henkilöstö ja rahoitus on joissakin tapauksissa havaittu riittämättömiksi; katsoo, että arviointityön viivästymisen ohella resurssien puute uhkaa vaikuttaa sekä tehoaineiden että kasvinsuojeluaineiden arviointien laatuun;

I.  katsoo, että riskiarviointien riippumattomuus muodostaa perustan sille, että asetukseen ja EU:n elintarvikelainsäädäntöön voidaan luottaa;

J.  toteaa, että päätöksentekomenettelyjen avoimuudessa on havaittu puutteita menettelyn kaikissa vaiheissa aina tutkimusraporttien ja käsittelemättömien tietojen julkisesta saatavuudesta riskienhallintavaiheeseen;

K.  pitää merkittävänä oikeutta tutustua EU:n toimielinten ja virastojen hallussa pitämiin asiakirjoihin, ja toteaa, että siihen myönnettäviä poikkeuksia on tulkittava suppeasti; korostaa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä, jonka mukaan avoimuus ja asiakirjoihin saatavuus lisäävät EU:n virastojen legitimiteettiä kansalaisten silmissä, ja sen varmistamista, että unionin virastot ovat aiempaa suuremmassa määrin tilivelvollisia kansalaisille demokraattisessa järjestelmässä(26);

L.  katsoo, että tehoaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta annettu komission asetus (EU) N:o 283/2013 olisi saatettava säännöllisesti ajan tasalle nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen huomioon ottamiseksi; katsoo, että 1. maaliskuuta 2013 annettu komission tiedonanto tehoaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta annetun komission asetuksen (EU) N:o 283/2013 täytäntöönpanon yhteydessä(27) on edelleen kattavin ohjeasiakirjojen ja testausohjeiden lähde, vaikka monet luetelluista asiakirjoista on mahdollisesti korvattu ja ne olisi saatettava ajan tasalle, katsoo, että EFSAn ja jäsenvaltioiden ohjeistuksen mukaiset, tehoaineiden tieteellisessä arvioinnissa käytetyt menetelmät eivät aina ole tieteellisen ja teknisen nykytietämyksen mukaisia, kuten asetuksen 4 artiklassa edellytetään; toteaa, että riskinarvioinnista puuttuu eräitä keskeisiä testejä tai viimeaikaisia tieteellisiä menetelmiä (kuten maaperän organismeja koskevat ajantasaiset ekotoksikologiset testit ja ympäristössä olevien pitoisuuksien sekä pölyssä, tuulessa, ilmassa ja vedessä olevien jäämien arviointi);

M.  toteaa, että päivitettyjä mehiläisiä koskevia ohjeita, joita elintarviketurvallisuusviranomainen käytti viimeksi arvioidessaan kolmea neonikotinoidia, ei ole vielä virallisesti hyväksytty; toteaa, että elintarviketurvallisuusviranomaisen nykyisin käyttämä maaperän organismeja koskeva ohjeistus on vuodelta 2002;

N.  ottaa huomioon, että ohjeilla lainsäädännön vaatimukset muutetaan käytännön toimiksi ja selitetään, mitä on tehtävä, kun taas testausohjeissa täsmennetään testausprotokollat, joita on noudatettava tietojen tuottamisessa, ja selitetään, miten testit on tehtävä;

O.  on huolestunut siitä, että kasvinsuojeluaineita käytetään laajamittaisesti tautien ennaltaehkäisyyn tarpeettomasti;

P.  katsoo, että kasvisuojeluaineiden käyttö kuivatukseen (varsinaisen viljelykasvin käsittely ennen sadonkorjuuta, jotta voitaisiin nopeuttaa sen kypsymistä ja helpottaa sen sadonkorjuuta) ei ole asianmukaista;

Q.  katsoo, että kasvinsuojeluaineiden käyttö suuren yleisön tai haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien käytössä olevilla alueilla ei ole asianmukaista;

R.  ottaa huomioon, että YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) kokoamien tietojen mukaan EU käytti vuonna 2016 torjunta-aineita 368 588 tonnia, mikä on 11,8 % maailmanlaajuisesta kulutuksesta;

S.  ottaa huomioon, että FAO:n mukaan torjunta-aineiden käyttö on ollut EU:ssa kasvussa vuodesta 2009 alkaen; ottaa huomioon, että suuntaus on kuitenkin hyvin erilainen eri jäsenvaltioissa, sillä joissakin niistä määrä on noussut jyrkästi ja joissakin taas laskenut jyrkästi; ottaa huomioon, että 16 jäsenvaltiossa myytyjen torjunta-aineiden tehoaineiden kokonaismäärä kasvoi 1,6 prosenttia vuosina 2011–2016;

T.  ottaa huomioon, että vuoteen 2018 mennessä on hyväksytty 493 tehoainetta ja perusainetta;

U.  toteaa, että asetuksen (EY) N:o 1185/2009 täytäntöönpanoa koskevassa komission kertomuksessa korostettiin torjunta-aineiden käyttötilastojen puutteita ja tiettyjen tehoaineiden käyttöä koskevan tiedon puutetta;

V.  ottaa huomioon, että EFSAn vuonna 2018 julkaisemassa, torjunta-ainejäämiä elintarvikkeissa koskevassa EU:n kertomuksessa(28) vuodelta 2016 todettiin, että 96,2 prosenttia näytteistä oli EU:n lainsäädännön sallimissa rajoissa;

W.  toteaa, että suurella yleisöllä ei ole tarpeeksi tietoa vaaroista ja riskeistä eikä hyväksyttävistä ja kohtuuttomista vaaroista ja riskeistä eikä myöskään jäämien enimmäismäärää koskevien arvojen noudattamisen tasosta unionissa;

X.  ottaa huomioon, että uusia tehoaineita ja kasvinsuojeluaineita koskevat lupapäätökset tehdään poikkeuksetta ilman varmuutta todellisista vaikutuksista; katsoo, että luvan myöntämisen jälkeisessä seurannassa on puutteita; toteaa, että tiedot kunkin käytetyn kasvinsuojeluaineen tarkoista määristä, lieventämistoimenpiteiden täytäntöönpanosta ja tehokkuudesta sekä ihmisten ja eläinten terveydelle ja ympäristölle mahdollisesti haitallisista vaikutuksista puuttuvat;

Y.  katsoo, että tietoa ei ole tarpeeksi tehoaineiden, suoja-aineiden, tehosteaineiden ja apuaineiden tosiasiallisista vaikutuksista eikä valmisteista ja tuoteseoksista; katsoo näin ollen, että torjunta-aineiden kokonaisvaikutusta ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön ei tunneta riittävästi;

Z.  ottaa huomioon, että pilottihanketta ”torjunta-aineiden käytön ympäristövaikutusten seuranta hunajamehiläisten avulla” ei ole vielä pantu täytäntöön siitä huolimatta, että se on sisällytetty unionin talousarvioon varainhoitovuosiksi 2017 ja 2018;

AA.  toteaa, että yksi vuoteen 2020 ulottuvan yleisen unionin seitsemännen ympäristöalan toimintaohjelman tavoitteista on tuottaa ja käyttää kemikaaleja tavalla, jolla minimoidaan merkittävät haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja ympäristöön, ja että ei ole vieläkään varmuutta siitä, mikä on eri kemikaalien yhteisvaikutusten kokonaisvaikutus ihmisten terveyteen ja ympäristöön;

AB.  ottaa huomioon, että asetuksen 4 artiklan 3 kohdassa säädetään, että kasvinsuojeluaineilla ”ei saa olla välittömiä tai myöhemmin ilmeneviä haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen [...] ottaen huomioon tunnetut kumulatiiviset ja yhteisvaikutukset, kun saatavilla on elintarviketurvallisuusviranomaisen hyväksymät tieteelliset menetelmät tällaisten vaikutusten arvioimiseksi”; toteaa, että asetuksessa (EY) N:o 396/2005 säädetään, että ”tunnetut kumulatiiviset ja synergiavaikutukset” on otettava huomioon, ”jos menetelmät tällaisten vaikutusten arviointiin ovat olemassa”;

AC.  toteaa, että tällaiset menetelmät ovat nyt saatavilla ja että EFSAn odotetaan saavan vuoden 2019 loppuun mennessä valmiiksi pilottiarviointi, jossa tarkastellaan elintarvikkeissa oleville torjunta-aineille altistumisen kumulatiivisia vaikutuksia ihmisten hermo- ja kilpirauhasjärjestelmään;

AD.  toteaa, että tällä hetkellä ei ole voimassa oikeudellista velvoitetta testata tehoaineita kehitykseen liittyvän neurotoksisuuden (DNT) osalta, ja toteaa, että niiden neurotoksisuudella on yhteys autismiin, tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriöön (ADHD) ja dysleksiaan; toteaa, että kehitykseen liittyvää toksisuutta ja neurotoksisuutta koskevat tutkimukset ovat tarpeen ja ne voivat johtaa tapauskohtaisiin tutkimuksiin, joissa käsitellään erityisiä huolenaiheita; toteaa, että elintarviketurvallisuusviranomainen tekee jatkuvasti työtä eläinkokeille vaihtoehtoisten menetelmien kehittämiseksi DNT-vaikutusten seulonnassa;

AE.  panee huolestuneena merkille, että asetuksen täytäntöönpanossa ei noudateta eläinkokeita koskevassa direktiivissä 2010/63/EU tarkoitettua 3R-periaatetta (korvaaminen, vähentäminen ja parantaminen) eläinkokeissa, joissa testataan vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia, sillä komission asetuksia (EU) N:o 283/2013 ja (EU) N:o 284/2013 sekä vastaavia ohjeita ei ole päivitetty niiden hyväksymisen jälkeen, vaikka käytettävissä on hyväksyttyjä vaihtoehtoisia testejä ja tekniikoita;

AF.  ottaa huomioon, että ihmisen terveyteen kohdistuvien vaikutusten testaus käsittää eläinkokeet, minkä vuoksi niillä ei välttämättä ennakoida tarkasti ihmisten reaktioita;

AG.  katsoo, että on tarpeen nopeuttaa sellaisten uusien muiden kuin eläinkokeisiin perustuvien menetelmien kehittämistä ja hyväksymistä, joista saadaan tietoa ihmisille toksisuuden taustalla olevista mekanismeista, mukaan lukien väylät, jotka johtavat ihmiseen kohdistuviin kielteisiin seurauksiin;

AH.  toteaa, että monien kolmansien maiden maataloustuotteiden kohdalla ihmisten ja eläinten terveyden sekä ympäristön suojelun taso on alhaisempi, kun kyseessä ovat kasvinsuojeluaineiden luvat ja käyttö; katsoo, että on tarpeen varmistaa, että EU:n suojelun tasoa ei heikennetä maataloustuotteiden tuonnilla kolmansista maista;

AI.  toteaa, että laittomasti maahan tuotuja kasvinsuojeluaineita on liikkeellä ja käytetään EU:ssa, mikä saattaa muodostaa mahdollisen uhan kansanterveydelle ja tehdä kilpailusta epäreilua niihin kasvinsuojeluaineisiin nähden, joihin sovelletaan lupamenettelyä EU:n voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti;

Tehoaineiden hyväksymistä koskeva hakemus

AJ.  panee merkille useiden sidosryhmien esille ottaman huolen avoimuudesta ja eturistiriidoista, jotka liittyvät siihen, että hakijoilla on oikeus valita esittelevä jäsenvaltio tehoaineen hyväksyntää koskevan ensimmäisen hakemuksen yhteydessä;

AK.  panee lisäksi merkille, että useat sidosryhmät ovat ilmaisseet avoimuuden ja ristiriitojen osalta olevansa huolissaan myös siitä, että esittelevä jäsenvaltio, jonka vastuulle komissio on antanut arviointikertomuksen laadinnan jatkamisen, voi olla sama jäsenvaltio, joka laati alkuperäisen luonnoksen arviointikertomukseksi;

AL.  panee merkille, että hakijat ovat valinneet uusien tehoaineiden osalta 28 jäsenvaltiosta vain 11 jäsenvaltiota esitteleviksi jäsenvaltioiksi asetuksen voimaantulon jälkeen, mikä kuvastaa asiantuntemuksen ja henkilöstökapasiteetin merkittäviä eroja;

AM.  ottaa huomioon, että Ranska, Alankomaat, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat käsitelleet noin 80 prosenttia kaikista asiakokonaisuuksista; ottaa huomioon, että brexit vaikuttaa merkittävästi muiden jäsenvaltioiden työmäärään;

AN.  toteaa, että asetuksen 8 artiklan 1 kohdassa edellytetään, että hakija toimittaa asiakirja-aineiston tiivistelmän, jossa on oltava muun muassa testien ja tutkimusten tiivistelmät ja tulokset tietovaatimusten kunkin kohdan osalta sekä kaikkien toimitettujen tietojen arviointi;

AO.  panee merkille, että useat sidosryhmät ovat huolissaan lakisääteisestä arviointimenettelystä ja erityisesti siitä, kenen olisi tuotettava tieteellisiä tutkimuksia ja näyttöä tehoaineiden arviointia varten, tarjottava tieteellistä vertaisarvioitua aineistoa ja arvioitava tutkimuksia;

AP.  toteaa, että asetuksen 8 artiklan 5 kohdassa edellytetään, että hakija liittää asiakirja-aineistoon vertaisarvioidun vapaasti käytettävissä olevan tieteellisen aineiston tehoaineesta ja sen aineenvaihduntatuotteista;

AQ.  toteaa, että uusien tehoaineiden osalta on tavallisesti saatavilla vain hakijan toteuttamiin lakisääteisiin testeihin perustuvia tietoja;

AR.  katsoo, että riskinarvioinnin on perustuttava kaikkeen käytettävissä olevaan tieteelliseen näyttöön; katsoo, että vertaisarvioitu vapaasti käytettävissä oleva tieteellinen aineisto tuottaa tärkeää lisätietoa hakijan tuottamiin hyviin laboratoriokäytäntöihin (GLP) perustuviin tutkimuksiin ja voi sisältää löydöksiä, jotka suuntaavat arvioijien huomion haittavaikutuksiin, joita ei ole havaittu vakiotestauksessa;

AS.  toteaa, että OECD on kehittänyt hyvät laboratoriokäytännöt sen varmistamiseksi, että tutkimukset toteutetaan kunkin testimenetelmän edellyttämällä tavalla vilpillisten käytäntöjen estämiseksi; panee merkille, että unioni on hyväksynyt nämä periaatteet direktiivillä 2004/10/EY, jossa jäsenvaltioiden edellytetään varmistavan, että kemiallisille tuotteille turvallisuustutkimuksia tekevät laboratoriot noudattavat OECD:n GLP-periaatteita sekä direktiiviä 2004/9/EY, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan nimeämään viranomaiset, jotka ovat vastuussa GLP:n noudattamisen valvonnasta alueellaan;

AT.  toteaa, että komission vuonna 2015 antaman ilmoituksen mukaan kaikki jäsenvaltiot ovat saattaneet GLP-direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä ja perustaneet toimivat kansalliset hyvän laboratoriokäytännön noudattamista koskevat seurantaohjelmat;

AU.  ottaa huomioon, että OECD:n testausohjeissa varmistetaan, että tutkimukset ovat toistettavissa, johdonmukaisia ja yhtenäisiä ja antavat sääntelijöille mahdollisuuden arvioida tutkimuksen laatua ja tarkoituksenmukaisuutta, jotta voidaan varmistaa tutkimuksen metodologinen pätevyys ja helpottaa tietojen vastavuoroista hyväksymistä jäsenvaltioiden välillä;

Esittelevän jäsenvaltion tekemä arviointiluonnos

AV.  toteaa, että asetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti esittelevän jäsenvaltion on suoritettava riippumaton, objektiivinen ja avoin arviointi tieteellisen ja teknisen nykytietämyksen perusteella;

AW.  panee merkille, että eri jäsenvaltioiden on todettu soveltavan erilaisia käytäntöjä esittelevänä jäsenvaltiona toimiessaan ja etenkin viitattaessa hakijan tiivistelmiin vertaisarvioidusta tieteellisestä aineistosta; panee merkille perusperiaatteen, jonka mukaan tieteellisissä tutkimuksissa olisi selkeästi merkittävä toisten esittämät toteamukset lainausmerkkeihin;

AX.  on tietoinen Saksan liittovaltion riskinarviointilaitoksen (Bundesinstitut für Risikobewertung, BfR) käynnistämästä keskustelusta, joka koskee glyfosaatin riskinarviointikertomuksen tieteellisen aineiston arviointia; panee merkille, että useat sidosryhmät ovat huolissaan siitä, että olennaisia glyfosaattia koskevan riskinarviointikertomusluonnoksen arviointitekijöitä oli otettu hakemuksesta ilmoittamatta niitä selkeästi viittauksiksi;

EFSAn lausunto arviointikertomusluonnoksista ja ECHA:n tehoaineiden luokittelu

AY.  katsoo, että unionin kasvinsuojeluaineiden hyväksymisjärjestelmän uskottavuus on suurelta osin riippuvainen suuren yleisön luottamuksesta EFSAan, joka laatii unionin elintarviketurvapäätösten perustana olevat tieteelliset lausunnot; on huolissaan siitä, että suuri yleisö luottaa entistä vähemmän EFSAan;

AZ.  panee merkille, että tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa EFSAn palveluksessa olevista kansallisista asiantuntijoista on peräisin vain kuudesta jäsenvaltiosta;

BA.  toteaa, että asetuksen 4 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti tehoaineen arvioinnissa on ensin todettava, täyttyvätkö liitteessä II olevissa 3.6.2–3.6.4 kohdassa ja 3.7 kohdassa säädetyt hyväksymiskriteerit (= poissulkemisperusteet); toteaa, että yksi näistä poissulkemisperusteista koskee aineen luokittelemista syöpää aiheuttavaksi aineeksi (kategoria 1A tai 1B) asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisesti;

BB.  panee merkille, että Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) luokitteli glyfosaatin todennäköisesti ihmisille syöpää aiheuttavaksi aineeksi (ryhmä 2A) nimikkeistönsä mukaan (vastaa asetuksen (EY) N:o 1272/2008 kategoriaa 1B); toteaa, että saatavilla olevien tietojen arvioinnin ja Kansainvälisen syöväntutkimuslaitoksen (IARC) arvioinnin jälkeen EFSA ja ECHA, joiden vastuulla on tarjota tieteellisiä arviointeja EU:n riskinhallintapäätösten perustaksi, katsoivat, ettei luokittelulle syöpää aiheuttavaksi aineeksi ole asetuksen (EY) N:o 1272/2008 mukaisia perusteita;

BC.  toteaa, että IARC perusti päätelmänsä julkaistuun tieteelliseen aineistoon omien työperiaatteidensa mukaisesti, kun EFSA ja ECHA puolestaan käyttivät arviointinsa keskeisenä perusteena myös hakijan asetuksen 8 artiklan mukaisesti toimittamia julkaisemattomia tutkimuksia, joiden lisäksi niillä oli käytössään relevanttia raakatietoa;

BD.  panee merkille, että useat muut toimivaltaiset viranomaiset ympäri maailmaa, mukaan lukien Yhdysvallat, Kanada, Uusi-Seelanti, Australia ja Japani, ovat tämän jälkeen saaneet päätökseen glyfosaattia koskevat uudet arviointinsa ja todenneet, että se ei ole syöpää aiheuttava aina; ottaa huomioon, että Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto (US Environmental Protection Agency) arvioi edelleen glyfosaattia ja että sen ekologista riskinarviointia koskevassa luonnoksessa todetaan selvästi, että glyfosaatti vaikuttaa mahdollisesti lintuihin, nisäkkäisiin sekä maa- ja vesikasveihin;

BE.  panee merkille, kuten EFSAn vuonna 2017 toteuttama vertaileva arvio osoittaa, että EU:n ja IARCn järjestelmissä arvioiduista 54 torjunta-aineesta unionin luokittelu oli 14 tapauksessa konservatiivisempi (ja näin ollen ankarampi) kuin IARCn, 11 tapauksessa (glyfosaatti ja 10 muuta tehoainetta) vähemmän ankara ja 29 tapauksessa vastaava;

BF.  panee merkille, että useiden sidosryhmien huolena ovat olleet ja ovat edelleen EFSAn ja ECHA:n lausunnot, jotka koskevat niiden päätelmiä jättää glyfosaatti luokittelematta syöpää aiheuttavaksi aineeksi;

BG.  pitää valitettavana, ettei tähän kiistaan saatu aikaan ratkaisua erityisvaliokunnassa;

BH.  ottaa huomioon, että komissio ilmoitti lokakuussa 2017, että eurooppalainen kansalaisaloite ”Kielletään glyfosaatti ja suojellaan ihmisiä ja ympäristöä myrkyllisiltä torjunta-aineilta” voidaan ottaa käsiteltäväksi; ottaa huomioon, että yli miljoona kansalaista kehotti, että komissio ehdottaa jäsenvaltioita kieltämään glyfosaatin käytön, uudistamaan torjunta-aineiden hyväksyntämenettelyn sekä asettamaan torjunta-aineiden käytölle pakollisia vähennystavoitteita unionin tasolla;

BI.  ottaa huomioon, että niin sanotut Monsanto-paperit ja Kalifornian ylimmän tuomioistuimen äskettäinen tuomio asiassa Dewayne Johnson v. Monsanto (asia N:o CGC-16–550128) ja sen jälkeen tehty valitus ovat herättäneet huolta glyfosaatin arviointiprosessin riippumattomuuden ja eturistiriitojen suhteen;

Komission hyväksyntä tehoaineille

BJ.  panee merkille, että asetuksessa komissiolle säädetään kuuden kuukauden määräajasta, joka alkaa EFSAn päätelmistä ja päättyy asetusluonnoksen esittämiseen;

BK.  panee merkille, että päätös glyfosaatin hyväksynnän uusimisesta ei sisältänyt minkäänlaisia oikeudellisesti sitovia riskinhallintatoimenpiteitä unionin tasolla; ottaa huomioon, että komissio on päättänyt hyväksyä erityisen suosituksen hyväksyntäehdoissa, joiden mukaan jäsenvaltioiden, jotka myöntävät lupia glyfosaattia sisältäville kasvinsuojeluaineille, olisi kiinnitettävä erityistä huomiota maalla eläville selkärankaisille aiheutuvaan riskiin; panee merkille, että lähes kaiken glyfosaatin käytön on havaittu aiheuttavan korkean pitkäaikaisen riskin muille kuin kohteena oleville maalla eläville selkärankaisille, mukaan lukien nisäkkäät ja linnut;

BL.  ottaa huomioon, että ECHA on todennut, että glyfosaatti aiheuttaa vakavia silmävaurioita ja on myrkyllistä vesieliöille kauan;

BM.  katsoo, että on epäselvää, missä tapauksessa komissio ja jäsenvaltiot pitävät riskiä ympäristön kannalta kohtuuttomana;

BN.  pitää huolestuttavana, että komissio jäsenvaltioiden tuella hyväksyy tehoaineita, joiden EFSA katsoo aiheuttavan suurta vaaraa ympäristölle ja biologiselle monimuotoisuudelle, ottaen huomioon, että asetuksen 4 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti kasvinsuojeluaineella ei saa olla kohtuuttomia vaikutuksia ympäristöön;

BO.  panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies katsoi asiassa 12/2013/MDC 18. helmikuuta 2016 antamassaan päätöksessä, että vahvistustietojen toimittamisen ei tulisi koskea hakemuksen toimittamisen aikaan voimassa olleita tietovaatimuksia, jotka liittyvät terveysriskeihin ja joita varten oli olemassa riittävä ohjeistus;

BP.  toteaa, että vahvistustietoihin ei yleensä sovelleta samaa tieteellistä tarkastelua tai arviointia kuin alkuperäisessä hakemuksessa toimitettuihin tietoihin, sillä niihin ei sovelleta EFSAn vertaisarviointia säännönmukaisesti; panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies kehotti vuonna 2016 antamassaan päätöksessä harkitsemaan, olisiko kaikkiin vahvistustietoihin tästä lähtien systemaattisesti sovellettava EFSAn vertaisarviointia ja olisiko ohjeistusta muutettava vastaavasti;

BQ.  ottaa huomioon, että komissio laati helmikuussa 2018 seurantakertomuksen kymmenestä tehoaineesta, joita tarkasteltiin oikeusasiamiehen tutkinnan yhteydessä, ja toteaa, että kertomuksen perusteella vahvistavia tietoja koskeva menettely on johtanut siihen, että kaksi tehoainetta, haloksifoppi-P ja malationi, jotka muuten olisivat olleet rajoitettuja, ovat jääneet markkinoille pitkäksi aikaa;

BR.  toteaa, että vähäriskisten biologisten torjunta-aineiden osalta tietoaukkoja esiintyy pääasiassa siksi, että tietovaatimukset on suunniteltu kemiallisia kasvinsuojeluaineita varten ja ne eivät siten sovellu vähäriskisiin biologisiin torjunta-aineisiin;

BS.  toteaa, että huolimatta riskeistä, joihin EFSA viittaa tehoaineita koskevissa päätelmissään, komissio jättää riskinhallintatoimenpiteet usein jäsenvaltioille, vaikka sille on asetuksessa annettu mahdollisuus määrätä niistä EU:n tasolla; panee merkille, että Euroopan oikeusasiamies moitti tätä toimintatapaa asiassa 12/2013/MDC tekemässään päätöksessä;

BT.  katsoo, että on asianmukaista, että jäsenvaltiot päättävät riskinhallintatoimenpiteistä oman huolta aiheuttavan tilanteensa mukaisesti;

BU.  toteaa, että vähäriskisiä kasvinsuojeluaineita ei ole tarpeeksi saatavilla; panee merkille, että kaikkiaan lähes 500:sta EU:n markkinoilla olevasta tuotteesta vain kymmenen ainetta on hyväksytty vähäriskisiksi tehoaineiksi; ottaa huomioon, että vähäriskisten kasvinsuojeluaineiden saatavuuden puute vaikeuttaa tuholaisten integroidun torjunnan täytäntöönpanoa ja kehittämistä; ottaa huomioon, että puute johtuu pitkästä arviointi-, hyväksymis- ja rekisteröintiprosessista;

BV.  katsoo, että täsmäviljelyn ja robotiikan kaltaisia edistyneitä tekniikoita voidaan käyttää rikkakasvien tai haitallisten hyönteisten tarkassa seurannassa ja hävittämisessä jo varhaisessa vaiheessa; ottaa huomioon, että kehittyneet menetelmät ovat edelleen alikehittyneitä Euroopan unionissa ja ne edellyttävät unionin ja jäsenvaltioiden tukea;

Kasvinsuojeluaineiden hyväksyminen jäsenvaltioissa

BW.  katsoo, että kasvinsuojeluaineita olisi arvioitava perusteellisesti nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen mukaisesti ennen niiden hyväksymistä; katsoo, että puutteelliset henkilöstöresurssit ja/tai liian niukka rahoitus voivat johtaa siihen, että kasvinsuojeluaineita koskevien päätösten yhteydessä luotetaan liikaa tehoaineiden hyväksynnän yhteydessä tehtyyn arvioon;

BX.  katsoo, että kasvinsuojeluaineiden hyväksymismenettelyssä ja erityisesti riskinarviointia koskevissa tietovaatimuksissa olisi otettava huomioon kasvinsuojeluaineiden todellinen käyttö;

BY.  katsoo, että myönnettäessä lupia kasvinsuojeluaineille olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ’haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille’ aiheutuvaan riskiin; ottaa huomioon, että asetuksessa määritellään haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät henkilöiksi, jotka on otettava erityisesti huomioon arvioitaessa kasvinsuojeluaineiden akuutteja ja kroonisia terveysvaikutuksia; toteaa, että haavoittuvassa asemassa ovat raskaana olevat ja imettävät naiset, sikiöt, imeväiset ja lapset, vanhukset sekä henkilöt, jotka työnsä tai asuinpaikkansa vuoksi altistuvat pitkällä aikavälillä korkeille torjunta-ainepitoisuuksille;

BZ.  toteaa, että asetuksen 25 artiklassa edellytetään, että suoja-aineisiin ja tehosteaineisiin sovelletaan samaa hyväksymismenettelyä kuin tehoaineisiin, jotta ne voidaan sisällyttää sallittujen aineiden luetteloon; toteaa, että komissio ei ole vielä hyväksynyt suoja-aineita tai tehosteaineita;

CA.  toteaa, että asetuksen 27 artiklassa edellytetään, että komissio sisällyttää liitteeseen III kiellettyjen aineiden luettelon apuaineista, joita ei hyväksytä osaksi kasvinsuojeluainetta; panee merkille, että komissio ei ole vielä hyväksynyt kiellettyjen apuaineiden luetteloa mutta on ilmoittanut aikomuksestaan tehdä niin vuoden 2018 loppuun mennessä; katsoo, että tätä viivettä ei voida hyväksyä, kun otetaan huomioon näiden aineiden vaikutus; panee merkille, että unionin tason luettelon puuttuessa eräät jäsenvaltiot ovat kehittäneet omia kiellettyjen apuaineiden luetteloitaan;

CB.  katsoo, että EU:n luetteloiden puuttuminen vaikeuttaa kasvinsuojeluaineiden perusteellista riskinarviointia;

CC.  panee merkille aluekohtaista järjestelmää koskevat huolenaiheet ja erityisesti menettelyn viivästykset sekä sen, että hakemuksia uudelleenarvioidaan usein kokonaan tai osittain vastavuoroisen tunnustamisen yhteydessä, koska samaan alueeseen kuuluvien jäsenvaltioiden arviointimalleja koskevat kansalliset vaatimukset poikkeavat toisistaan; toteaa, että jäsenvaltioiden keskinäisen tunnustamisen menettelyn tavoitteena oli yksinkertaistaa menettelyjä ja lisätä jäsenvaltioiden välistä luottamusta; katsoo, että vastavuoroisen tunnustamisen menettelyn soveltamista pidetään tärkeänä välineenä, jolla lisätään työnjakoa ja varmistetaan määräaikojen noudattaminen samalla kun taataan paras mahdollinen suoja, ja että se on tärkeä sisämarkkinoiden toiminnan kannalta;

CD.  toteaa, että komissio valmistelee kasvinsuojeluaineiden sovellusten hallintaa varten tietojärjestelmää (Plant Protection Products Application Management System, PPPAMS), joka tulee yleisön saataville ja edistää vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvaa järjestelmää;

CE.  toteaa, että tällä hetkellä ei ole yleiskuvaa kaikista EU:ssa hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista, sillä jäsenvaltioilla ei ole velvollisuutta ilmoittaa komissiolle systemaattisesti lupapäätöksistään;

CF.  muistuttaa, että komission asetuksessa (EU) N:o 283/2013 vaaditaan pitkäaikaista myrkyllisyyttä koskevia tutkimuksia; muistuttaa myös, että komission asetuksessa (EU) N:o 284/2013 vaaditaan tällä hetkellä toksikologisia tutkimuksia käyttäjän, sivullisen ja asukkaan sekä työntekijän altistumisesta, useita pitkän aikavälin ja kroonisia toksikologisia tutkimuksia eläimistä sekä käyttäytymisestä maaperässä, vedessä ja ilmassa, mukaan lukien hajoamisreitti ja -nopeus ilmassa ja kulkeutuminen ilman välityksellä, mutta ei kasvinsuojeluaineiden pitkäaikaisesta myrkyllisyydestä;

CG.  toteaa, että jäsenvaltiot valmistelevat vertailevaa arviointia kasvinsuojeluaineista ja mahdollisista korvaavista aineista; ottaa huomioon, että tavoitteena on korvata tällaiset tuotteet turvallisemmilla kasvinsuojeluaineilla ja muilla kuin kemiallisilla menetelmillä, kuten yhteisön politiikan puitteista torjunta-aineiden kestävän käytön aikaansaamiseksi 21. lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/128/EY(29) määritellyillä menetelmillä;

CH.  ottaa huomioon, että viimeaikaisissa kertomuksissa on korostettu biologisen monimuotoisuuden merkittävää heikkenemistä lintujen ja hyönteisten, erityisesti mehiläisten ja muiden pölyttäjien osalta; toteaa, että suojelualueilla on havaittu, että viimeisten 27 vuoden aikana lentävien hyönteisten kokonaisbiomassa on vähentynyt yli 75 prosentilla(30); ottaa huomioon, että maatalouden voimaperäistyminen (esimerkiksi torjunta-aineiden käyttö, ympärivuotinen maanmuokkaus, lannoitteiden lisääntyvä käyttö ja agronomisten toimenpiteiden tiheys), joita ei ole sisällytetty tähän analyysiin, voivat muodostaa uskottavan syyn; toteaa, että maatalouden voimaperäistyminen on yhdistetty kasvien, hyönteisten, lintujen ja muiden lajien biologisen monimuotoisuuden yleiseen vähenemiseen; korostaa biologisen monimuotoisuuden ja elinvoimaisten ekosysteemien, etenkin mehiläisten ja muiden pölyttäjähyönteisten, keskeistä merkitystä terveen ja kestävän maatalouden varmistamisessa;

CI.  on tyytyväinen siihen, että kolmen neonikotinoidin (imidaklopridi, klotianidiini ja tiametoksaami) käyttö ulkona on kiellettyä; katsoo, että kyseisiä kieltoja ei saisi heikentää aiheettomilla 53 artiklan poikkeuksilla;

CJ.  katsoo, että muita järjestelmän kannalta merkittäviä kasvinsuojeluaineita olisi mahdollisimman paljon rajoitettava, myös siementen käsittelyä varten, jos ne aiheuttavat vaaran ihmisten terveydelle ja ympäristölle;

CK.  toteaa, että asetuksen 53 artiklan 2 kohdan nojalla hätätapauksissa myönnettyjen lupien määrä on unionissa tasaisessa kasvussa; toteaa, että tietyt jäsenvaltiot turvautuvat 53 artiklaan merkittävästi muita enemmän; panee merkille EFSAn hiljattain tekemän arvioinnin, joka koskee kolmea hätätapauksen perusteella myönnettyä lupaa neonikotinoideille ja jossa todettiin, että joissakin tapauksissa luvat olivat lainsäädännön mukaisia mutta toisissa tapauksissa edellytykset eivät täyttyneet;

CL.  katsoo, että lupaprosessien järjestelmällinen viivästyminen voisi myös lisätä hätätapauksissa myönnettävien lupien käyttöä; ottaa huomioon, että 53 artiklan mukaisten poikkeusten soveltaminen vähäisiin käyttötarkoituksiin muissa erityistilanteissa kuin todellisissa hätätilanteissa ei ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista; toteaa, että EFSAn olisi tutkittava korvaavien aineiden vaikutusta sekä muiden kuin kemiallisten menetelmien saatavuutta;

CM.  katsoo, että vähäistä käyttöä varten tarkoitettujen kasvinsuojeluaineiden kehittämiseen olisi kiinnitettävä erityistä huomiota, koska yrityksille tarjotaan tällä hetkellä vain vähän taloudellisia kannustimia näiden tuotteiden kehittämiseen;

CN.  toteaa, että komissio on käyttänyt asetuksen voimaantulosta lähtien ainoastaan kerran mahdollisuutta pyytää EFSAlta lausunto 53 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

Yleiset näkökohdat

1.  katsoo, että vaikka unionilla on yksi maailman tiukimmista järjestelmistä, asetusta ja sen täytäntöönpanoa on parannettava, jotta järjestelmä palvelee tarkoitustaan;

2.  panee merkille, että komissio tekee parhaillaan REFIT-arviointia asetuksesta;

3.  korostaa, että on tärkeää varmistaa tehoaineita ja kasvinsuojeluaineita koskeva riippumaton, objektiivinen ja avoin tieteellinen arviointi;

4.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita osoittamaan riittävästi resursseja ja asianmukaista asiantuntemusta tehoaineiden ja kasvinsuojeluaineiden arviointiin ja varmistamaan nykyisen tieteellisen ja teknisen tietämyksen huomioon ottava riippumaton, objektiivinen ja avoin arviointi;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan sellaisia tehoaineita, jotka ovat perimää vaurioittavia, syöpää aiheuttavia tai lisääntymiselle vaarallisia tai joilla on hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia, koskevien vaarallisuuteen perustuvien poissulkemisperusteiden täysimääräisen ja yhdenmukaisen soveltamisen;

6.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan riskinhallinnasta vastaavina tahoina asianmukaisesti ennalta varautumisen periaatetta, kun käytettävissä olevien tietojen arvioinnin perusteella on havaittu haitallisten terveysvaikutusten mahdollisuus mutta asiasta ei ole tieteellistä varmuutta, hyväksymällä väliaikaisia riskinhallintatoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen ihmisten terveyden korkeatasoisen suojelun varmistamiseksi;

7.  kehottaa komissiota ilmoittamaan järjestelmällisesti siitä, miten tämä periaate on otettu huomioon ja miten riskinhallintapäätös on tehty;

8.  suhtautuu myönteisesti tieteellisen neuvonannon mekanismin suositukseen siitä, että komission olisi edistettävä koko yhteiskunnassa käytävää laajempaa keskustelua, jotta saadaan aikaan EU:n laajuinen yhteinen näkemys kestävästä elintarviketuotannosta, mukaan lukien kasvinsuojeluaineiden rooli elintarviketuotannossa; katsoo, että näissä pohdinnoissa olisi muiden seikkojen ohella otettava huomioon elintarvikkeiden laatu, turvallisuus, saatavuus ja kohtuuhintaisuus kuluttajien kannalta, maataloustuotannosta saatavien tulojen kohtuullisuus ja maataloustuotannon pitkäaikainen kestävyys, ilmastonmuutos sekä lyhyen ja pitkän aikavälin riskit ja edut ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön kannalta kasvinsuojeluaineiden käytön eri skenaarioissa, mukaan lukien integroitu torjunta ja vaihtoehto, ettei kasvinsuojeluaineita käytetä lainkaan;

9.  katsoo, että EU:n järjestelmässä olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kasvinsuojeluaineiden laajaan käyttöön ja myös ennalta ehkäisevään käyttöön, kun se ei ole asianmukaista, sekä niiden vaikutuksiin ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen ja ympäristöön sekä resistenssin kehittymiseen kohdeorganismissa;

10.  korostaa, että ottaen huomioon direktiivin 2009/128/EY yhteys hyväksymisjärjestelmään on tärkeää panna se täysimääräisesti täytäntöön, erityisesti säännökset, jotka koskevat integroitua torjuntaa ja viljelijöiden riittävää koulutusta siihen; huomauttaa, että parlamentissa meneillään oleva tätä asiaa koskeva työ tarjoaa lisävalaistusta asiaan;

11.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan tarkoituksen johdonmukaisuus tämän asetuksen mukaisen tehoaineiden hyväksymisen ja kasvinsuojeluaineiden hyväksymisen sekä direktiivin 2009/128/EY tarkoituksen välillä;

12.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lopettamaan kuivatukseen tarkoitettujen tehoaineiden tai kasvinsuojeluaineiden hyväksymisen;

13.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita olemaan sallimatta enää kasvinsuojeluaineiden käyttöä direktiivin 2009/128/EY 12 artiklan a alakohdassa määritellyillä suuren yleisön tai herkkien väestöryhmien käyttämillä alueilla;

14.  kehottaa komissiota sisällyttämään asetukseen erityisiä toimia, joilla haavoittuvia ryhmiä voidaan todella suojella niin, että lopetetaan viipymättä ja ilman poikkeuksia lopettaa torjunta-aineiden laaja-alainen käyttö lähellä kouluja, päiväkoteja, leikkipaikkoja, sairaaloita, synnytyssairaaloita ja hoitokoteja;

15.  kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että torjunta-aineita koskevat tehoainekohtaiset ja jäsenvaltiokohtaiset myyntitilastot ovat julkisesti saatavilla ja että torjunta-aineiden käyttöä koskevia tilastoja parannetaan edelleen, jotta saadaan täydelliset tiedot ympäristöriskien arviointia ja asetuksen mukaista vertailevaa arviointia varten;

16.  kehottaa luomaan tehokkaan markkinoille saattamisen jälkeisen seurantajärjestelmän, jonka avulla voidaan valvoa järjestelmällisesti kasvinsuojeluaineiden käytön todellisia vaikutuksia ihmisten ja eläinten terveyteen ja ympäristöön kokonaisuutena, myös pitkällä aikavälillä; korostaa, että kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisen jälkeisen seurannan avulla olisi varmistettava tehokas tietojen keruu ja viestintä kaikkien sidosryhmien keskuudessa, ja toteaa, että tämän olisi oltava avointa ja julkisesti saatavilla; kehottaa Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaista (EFSA) ja Euroopan kemikaalivirastoa (ECHA) laatimaan yhdenmukaistetut ohjeet tämän alan tehokasta markkinoille saattamisen jälkeistä seurantaa varten;

17.  kehottaa komissiota kehittämään standardoidun EU:n laajuisen tietoteknisen alustan tai tietokannan markkinoille saattamisen jälkeisten seurantatietojen jakamista varten ja katsoo, että markkinoille saattamisen jälkeisiä seurantatietoja ja muita saatavilla olevia seurantatietoja olisi käytettävä hyväksymisprosessissa;

18.  kehottaa komissiota panemaan nopeammin täytäntöön torjunta-aineiden käytön ympäristövaikutusten seurantaa mehiläisten avulla koskevan pilottihankkeen, joka mahdollistaa muun muassa torjunta-aineiden käyttöä ja hyväksymistä koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanon arvioinnin;

19.  kehottaa komissiota tekemään epidemiologisen tutkimuksen kasvinsuojeluaineiden todellisista vaikutuksista ihmisten terveyteen;

20.  kehottaa komissiota kehittämään edelleen ja panemaan täytäntöön lähestymistapoja kemikaalien yhteisvaikutusten ottamiseksi huomioon edistämällä yhdennettyä ja koordinoitua arviointia kaikissa asiaa koskevissa unionin säädöksissä;

21.  pitää myönteisenä käynnissä olevaa EFSAn hanketta DNT-vaikutusten mallintamiseksi mutta pitää sitä riittämättömänä, kunnes on olemassa lakisääteinen vaatimus, että tehoaineiden ja torjunta-aineiden muiden ainesosien DNT-vaikutukset on arvioitava osana hyväksymisprosessia; kehottaa siksi komissiota arvioimaan vaihtoehdot sen varmistamiseksi, että kasvinsuojeluaineiden tehoaineet ja muut ainesosat arvioidaan DNT-vaikutusten osalta ja että tällöin otetaan täysimääräisesti huomioon luotettavat mekaanisluonteiset DNT-vaarojen arviointimenetelmät, joissa keskitytään ihmisiin eikä käytetä eläimiä;

22.  pitää olennaisen tärkeänä, että unionissa kehitetään edelleen tutkimusta ja innovointia, ja vaatii siksi, että Euroopan horisontti, muut unionin rahoitusvälineet ja jäsenvaltiot tarjoavat riittävästi rahoitusta seuraavien edistämiseen:

   a) riippumaton tutkimus kasvinsuojeluaineiden vaikutuksista ihmisten ja eläinten terveyteen, ympäristöön ja maataloustuotantoon;
   b) kasvinsuojeluaineiden, mukaan lukien muut kuin kemialliset menetelmät, vaihtoehtoja ja vähäriskisiä torjunta-aineita koskeva tutkimus, jotta viljelijät saisivat uusia ratkaisuja kestävän maatalouden tarpeisiin, sekä agroekologisia ja täsmäviljelytekniikoita koskeva tutkimus, jotta voidaan minimoida ulkoiset vaikutukset ja optimoida tuhoojien torjunta kohdennetulla ja kestävällä tavalla;

23.  kehottaa komissiota ottamaan huomioon, että olisi tärkeää saada aikaan sellainen sääntelykehys, joka kannustaa innovointiin ja tutkimukseen parempien ja turvallisempien kasvinsuojeluaineiden ja vaihtoehtojen kehittämiseksi;

24.  palauttaa mieliin, että turvallisten ja tehokkaiden kasvinsuojeluaineiden saatavuus on olennaisen tärkeää, jotta viljelijät voivat torjua luontaisesti esiintyviä elintarvikeperäisiä epäpuhtauksia, kuten syöpää aiheuttavia mykotoksiineja, jotka vaarantavat elintarvikkeiden turvallisuuden;

25.  huomauttaa, että viljelykasvit sekä maaperä- ja ilmasto-olosuhteet jäsenvaltioissa ja erityisesti Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla ovat hyvin moninaisia ja erityisiä; kehottaa ottamaan tämän moninaisuuden huomioon hyväksymisprosesseissa;

26.  kehottaa EFSAa ja komissiota parantamaan riskejä koskevaa viestintäänsä, jotta yleisö saisi tietoa asianmukaisella, ymmärrettävällä ja helpolla tavalla; katsoo, että on tärkeää parantaa suuren yleisön tietämystä vaaroista ja riskeistä sekä hyväksyttävistä ja kohtuuttomista vaaroista ja riskeistä, lisätä tietoisuutta jäämien enimmäismääriä koskevien arvojen noudattamisesta kaikkialla Euroopassa ja tiedottaa käyttäjille mahdollisista riskinhallintatoimenpiteistä;

27.  kehottaa panemaan 3R-periaatteen (korvaaminen, vähentäminen ja parantaminen) kaikilta osin täytäntöön;

28.  kehottaa soveltamaan tehoaineiden, suoja-aineiden, tehosteaineiden, muiden apuaineiden ja valmisteiden testaukseen sekä tehoaineiden ja kasvinsuojeluaineiden kumulatiivisten vaikutusten ja sekavaikutusten arviointiin muita kuin eläinkokeisiin perustuvia testejä ja tekniikoita, jos sellaisia on saatavilla;

29.  kehottaa saattamaan komission asetukset (EU) N:o 283/2013 ja (EU) N:o 284/2013 ajan tasalle aina, kun validoituja vaihtoehtoisia testejä ja tekniikoita on saatavilla;

30.  kehottaa komissiota sisällyttämään sääntelytieteeseen uusia menetelmiä koskeva tieteellinen ja tekninen kehitys, jotta voidaan parantaa lainsäädännössä edellytetyn testauksen ennakoitavuutta ja korvata eläinten käyttö;

31.  kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuuksia edellyttää ihmisiä koskevien tietojen, esimerkiksi lääkkeiden testauksen aikana toteutetuissa kliinisissä kokeissa saatujen tietojen, toimittamista avoimeen tietokantaan, johon viitataan ECHA:n/EFSAn tarjouspyynnössä, niin että ihmisiä koskevia tietoja voidaan käyttää kehitteillä olevien eläinkokeettomien menetelmien validoinnissa;

32.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan kolmansista maista tuotavien maataloustuotteiden tehokkaan valvonnan, jotta varmistetaan korkeatasoinen suoja ja tasapuoliset toimintaedellytykset unionin elintarviketuotantoa varten;

33.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään lisätoimiin laittomien kasvinsuojeluaineiden kaupan lopettamiseksi, koska nämä tuotteet vaikeuttavat unionin tämän alan lainsäädännön tavoitteiden saavuttamista;

Tehoaineiden hyväksymistä koskeva hakemus

34.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen asetuksen muuttamiseksi siten, että sillä on valtuudet hyväksyä työohjelma, joka koskee hyväksymishakemuksia käsittelevän esittelevän jäsenvaltion nimeämistä riippumatonta, objektiivista ja avointa arviointia koskevien seuraavien perusteiden perusteella: asiantuntemus, resurssit, eturistiriidattomuus, merkitys tuotteen kannalta, tekninen kapasiteetti ja kyky saada aikaan tieteellisesti vankkoja ja luotettavia tuloksia annetussa aikataulussa yhdistettynä laaja-alaiseen vertaisarviointiin ja sidosryhmien kuulemiseen vastaavalla tavalla kuin tehoaineiden uudelleenhyväksyntää koskevassa järjestelmässä;

35.  kehottaa komissiota kohdentamaan uusimista koskevien hakemusten arvioinnin eri jäsenvaltiolle kuin sille, joka toteutti aiemmat arvioinnit, edellyttäen, että tarvittava asiantuntemuksen ja resurssien taso voidaan varmistaa;

36.  pyytää komissiota varmistamaan, että esitteleviksi jäsenvaltioiksi voivat tulla ainoastaan jäsenvaltiot, jotka voivat taata arvioinnin korkean laadun ja joilla on tehokkaat menettelyt eturistiriitojen arvioimiseksi;

37.  kehottaa komissiota toteuttamaan EFSAn tuella arvioinnin esittelevien jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisten alaisuudessa toimivista kansallisista vertailulaboratorioista, jotta varmistettaisiin esittelevien jäsenvaltioiden arviointikertomusluonnosten osalta sama asiantuntemuksen taso;

38.  kehottaa jäsenvaltioita lisäksi toteuttamaan vastuullisesti GLP-sertifioitujen laboratorioiden tarkastukset, ja kehottaa komissiota luomaan unionin todentamisjärjestelmän sen johdolla tehtäviä jäsenvaltioiden tarkastuksia varten;

39.  panee merkille komission ehdotuksen elintarvikeketjuun kohdistuvan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä ja pitää täten myönteisenä mahdollisuutta parantaa nykytilannetta tältä osin;

40.  pitää tärkeänä, että hakijoiden edellytetään rekisteröivän kaikki suoritettavat lakisääteiset tutkimukset julkiseen rekisteriin ja että annetaan mahdollisuus kommentointiaikaan, jolloin sidosryhmät voivat toimittaa olemassa olevia tietoja sen varmistamiseksi, että kaikki merkitykselliset tiedot otetaan huomioon; korostaa, että julkista rekisteriä koskeviin säännöksiin sisältyy myös se, että sertifioidut laboratoriot rekisteröivät tutkimuksen alkamis- ja päättymispäivät ja että verrokkitiedot julkaistaan ja sisällytetään historiallisten verrokkien rekisteriin, mukaan lukien suoritettavia testejä koskevat menetelmät, henkilötietojen suojaa noudattaen; katsoo, että hakemuksen mukana voidaan toimittaa vain rekisteröityjä lakisääteisiä tutkimuksia;

41.  korostaa, että on tarpeen velvoittaa hakijat toimittamaan esittelevälle jäsenvaltiolle koneellisesti luettavassa muodossa kaikki tutkimukset, mukaan lukien käsittelemättömät tiedot;

42.  kehottaa avoimuuden varmistamiseksi antamaan yleisölle mahdollisuuden tutustua koneellisesti luettavassa muodossa edellä mainittuihin tutkimuksiin kokonaisuudessaan, mukaan lukien kaikki täydentävät tiedot ja hyväksymishakemuksiin liittyvät tiedot, ja mahdollistamaan siten oikea-aikainen riippumaton valvonta ja huolehtimaan samalla henkilötietojen suojasta sekä varmistamaan, että tutkimuksia pyytäneet tahot voivat käyttää niitä vain muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, jotta turvataan asiaa koskevat teollis- ja tekijänoikeudet;

43.  pyytää komissiota arvioimaan, olisiko tarkoituksenmukaista, ettei hakijalta enää vaadittaisi vertaisarvioidun vapaasti käytettävissä olevan tieteellisen aineiston toimittamista tehoaineista ja niihin liittyvistä valmisteista vaan tehtävä annettaisiin esittelevälle jäsenvaltiolle, jota EFSA avustaisi;

44.  korostaa, että vertaisarvioidulle vapaasti käytettävissä olevalle tieteelliselle aineistolle, kun sellaista on saatavilla, olisi arvioinnissa annettava vastaava painoarvo kuin hyvään laboratoriokäytäntöön perustuville tutkimuksille; katsoo, että niitä molempia voidaan käyttää arvioinnissa ja niitä olisi painotettava sen mukaan, millainen on tutkimusten suhteellinen laatu ja niiden merkitys käsiteltävänä olevan hakemuksen kannalta;

45.  pyytää komissiota arvioimaan, olisiko tarkoituksenmukaista, ettei hakijaa enää vaadittaisi arvioimaan hakemuksen osana toimitettavia tietoja vaan tehtävä annettaisiin esittelevälle jäsenvaltiolle;

46.  kehottaa toteuttamaan tieteellisen aineiston arviointia koskevien nykyisten sääntöjen riippumattoman uudelleenarvioinnin, jotta varmistetaan, että kaikki asiaa koskevat tutkimukset otetaan huomioon;

Esittelevän jäsenvaltion tekemä arviointiluonnos

47.  vaatii, että esittelevät jäsenvaltiot soveltavat tiukasti asetuksen 9 artiklaa, jotta varmistetaan hakemusten täydellisyys ennen kuin katsotaan, että ne voidaan ottaa käsiteltäviksi;

48.  korostaa, että arviointiin olisi sisällytettävä arviointivaiheessa saatavilla olevien käsittelemättömien tietojen sekä lopullisiin valmisteisiin liittyvien tietojen perinpohjainen arviointi; kehottaa esitteleviä jäsenvaltioita osoittamaan selkeästi arviointiluonnoksessa, että kaikkien tutkimusten merkityksellisyys, tieteellinen laatu ja pätevyys on asianmukaisesti tarkastettu, ja tarvittaessa ottamaan mukaan muita tutkimuksia, joita hakija ei ollut katsonut merkityksellisiksi; muistuttaa, että haitallisia vaikutuksia koskevien tietojen sivuuttamisen olisi perustuttava pelkästään tieteelliseen näyttöön, esimerkiksi asiaa koskevien OECD:n ohjeasiakirjojen asianmukaiseen soveltamiseen;

49.  kehottaa komissiota arvioimaan, miten parhaiten varmistetaan, että tehoaineet arvioidaan yleisimpien käyttötarkoitusten, yleisimmin käytettyjen formulaattien, niiden annostuksen ja merkityksellisten altistumisskenaarioiden perusteella;

50.  vaatii, että arvioinnit perustuisivat kaiken saatavilla olevan näytön järjestelmälliseen arviointiin ja todistusnäytön käyttöä koskevaan täyteen avoimuuteen;

51.  suosittaa, että esittelevä jäsenvaltio rajoittaisi kohtien toisintamisen minimiin ja ainoastaan perusteltuihin ja asianmukaisesti raportoituihin tapauksiin; vaatii, että niin kauan kuin arvioinnin tekee hakija, tehdään selkeä ero viranomaisen ja hakijan tekemien arviointien välillä, jos hakemusasiakirjoista poimitaan kohtia;

EFSAn lausunto arviointikertomusluonnoksista ja ECHA:n tehoaineiden luokittelu

52.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että riskinarviointiin sisällytetään keskeiset testit (kuten maaperän organismeja koskevat ajantasaiset ekotoksikologiset testit ja ympäristössä olevien pitoisuuksien sekä pölyssä, tuulessa, ilmassa ja vedessä olevien jäämien arviointi ja testit, jotka koskevat aineiden pitkäaikaista myrkyllisyyttä erityisesti herkkien väestöryhmien osalta) ja menetelmien ajantasaiset tieteelliset ja teknologiset kehityskulut;

53.  kehottaa komissiota päivittämään asianmukaisesti ajantasaisia ohjeasiakirjoja ja testausohjeita koskevan yleiskatsauksensa;

54.  kehottaa komissiota helpottamaan ja tehostamaan tietovaatimusten ja menetelmien yhdenmukaistamisprosessin loppuunsaattamista erityisesti ekotoksikologiaa ja ympäristössä käyttäytymistä koskevien ohjeasiakirjojen alalla;

55.  kehottaa komissiota vahvistamaan maaperän ja pintavesien jäämien enimmäismäärät käyttäen muun muassa markkinoille saattamisen jälkeisestä ympäristöseurannasta saatuja tietoja;

56.  kehottaa nopeuttamaan ja tehostamaan elintarvikkeiden ja rehujen sisältämien jäämien enimmäismäärien määrittämistä ja lisäämään yhdenmukaisuutta yhdenmukaistamalla jäämien enimmäismäärien arvioinnin ja hyväksynnän tai hyväksynnän uusimisisen väliset ajanjaksot;

57.  kehottaa käyttämään markkinoille saattamisen jälkeisestä ympäristöseurannasta saatuja tietoja käyttäytymistä ympäristössä koskevissa malleissa käytettyjen arvioitujen ympäristöpitoisuuksien (PEC) tarkkuuden tarkistamisessa;

58.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen komission asetuksen (EU) N:o 284/2013 muuttamisesta niin, että siihen sisällytetään tietovaatimukset, jotka koskevat kasvinsuojeluaineen pitkäaikaista myrkyllisyyttä ja muita altistumisreittejä, erityisesti tuulen ja veden aiheuttamaa eroosiota, ajantasaista mallinnusta käyttäen;

59.  kehottaa EFSAa päivittämään ohjeasiakirjansa säännöllisesti niin, että se on kaikilla asiaa koskevilla aloilla linjassa viimeaikaisimman kehityksen kanssa, jotta voidaan arvioida pintavesissä, maaperässä, ilmassa ja pölyssä olevien tehoaineiden, valmisteiden ja seosten jäämien lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia;

60.  katsoo, että ohjeasiakirjoissa olisi annettava riskinarvioinnista vastaaville tahoille riittävän selkeät suuntaviivat korkealaatuisen arvioinnin takaamiseksi ja ennakoitavuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi hakijoiden kannalta;

61.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään pysyvässä kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomiteassa (PAFF-komitea) viipymättä mahdolliset valmisteilla olevat ohjeistukset, mukaan lukien mehiläisiä koskevat EFSAn päivitetyt ohjeet, joita se käytti kolmea neonikotinoidia koskevassa äskettäin tehdyssä tarkistuksessa;

62.  kehottaa EFSAa valmisteilla olevan ohjeistuksen hyväksymisestä riippumatta päivittämään mehiläisiä koskevaa ohjeasiakirjaa vielä niin, että siinä otetaan huomioon muut pölyttäjälajit sekä sekavaikutukset ja tekninen toteutettavuus;

63.  suhtautuu myönteisesti kumulatiivisia vaikutuksia koskevaan pilottiarviointiin ja kehottaa saattamaan sen loppuun suunnitelman mukaisesti vuoden 2018 loppuun mennessä sekä panemaan kumulatiivisten riskien arvioinnit sen jälkeen nopeasti täytäntöön hyväksymisprosessin osana; kehottaa priorisoimaan kilpirauhas- ja hermojärjestelmiä koskevan tutkimuksen ohella muita altistumisreittejä koskevan tutkimuksen ja vauhdittamaan sitä;

64.  kehottaa EFSAa, komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan ”turvallista” altistumista laskettaessa erityistä turvallisuuskerrointa, jotta voidaan puuttua mahdolliseen seoksen myrkyllisyyteen tapauksissa, joissa epävarmuutta on edelleen paljon eikä sitä ole ei voitu vähentää seosten lisätesteillä;

65.  kehottaa EFSAa ja ECHA:ta parantamaan verkkosivustoillaan olevien tietojen käyttäjäystävällisyyttä sekä helpottamaan tiedonlouhintaa;

66.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niillä on asianmukainen riippumattomien kansallisten asiantuntijoiden edustus EFSAssa; suosittaa, että jäsenvaltiot osallistuvat EFSAn toimintaan rakentavalla tavalla;

67.  suosittaa varmistamaan tieteellisen tietämyksen ja tutkimuskapasiteetin tukemalla, laajentamalla ja vahvistamalla riskinarviointiin osallistuvien EU:n virastojen, jäsenvaltioiden elinten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen tutkimusryhmien asiantuntijaverkostoa;

68.  suosittaa lisäksi tekemään kansainvälisissä tiedeverkostoissa yhteistyötä kansainvälisten asiantuntijoiden kanssa tieteellisen keskustelun ja tieteellisen panoksen tukemiseksi, jotta vahvistetaan vertaisarviointijärjestelmään liittyvää kansainvälistä yhteistyötä, ja toteaa, että tämän avulla saadaan enemmän laadukkaita kansainvälisesti tunnustettuja tuloksia;

69.  suosittaa, että EFSA julkaisee lausuntonsa vertaisarvioiduissa tieteellisissä julkaisuissa, jotta tehostetaan rakentavaa keskustelua sekä kannustetaan ja rohkaistaan kansallisia asiantuntijoita ja muita tutkijoita osallistumaan sen työhön;

70.  kehottaa osoittamaan EFSAlle ja ECHA:lle riittävästi varoja, jotta ne voivat suorittaa tehtävänsä riippumattomasti, objektiivisesti ja avoimesti ja jotta näin taataan ihmisten ja eläinten terveyden ja ympäristön suojelun korkea taso ja myös siksi, että näiden virastojen työmäärän ennakoidaan lisääntyvän;

71.  korostaa, että kasvinsuojeluaineiden hyväksymisjärjestelmän uskottavuus on suurelta osin riippuvainen yleisön luottamuksesta unionin virastoihin; painottaa, että tieteellisen arviointiprosessin avoimuus on tärkeää yleisön luottamuksen säilyttämisen kannalta; panee lisäksi tyytyväisenä merkille EFSAn jatkuvat pyrkimykset kehittää järjestelmää sekä sen riippumattomuuspolitiikan viimeisimmän päivityksen kesäkuussa 2017 riippumattomuuden ja mahdollisten eturistiriitojen hallinnan varmistamiseksi;

72.  kehottaa EFSAa varmistamaan, että kaikki arviointiin osallistuvat asiantuntijat esittävät julkisesti saatavilla olevan ilmoituksen sidonnaisuuksista, ja estämään sellaisten asiantuntijoiden osallistumisen vertaisarvioinnin eri vaiheisiin, joilla on eturistiriitoja;

73.  ehdottaa, että EFSAn yhteyteen perustetaan riippumaton valvontakomitea, jonka tehtävänä on analysoida mahdollisia eturistiriitoja;

74.  kehottaa tarjoamaan riittävät resurssit kokonaisvaltaisen markkinoille saattamisen jälkeisen ympäristöseurannan ja -analyysin mahdollistamiseksi, mukaan lukien maaperän ja pölyn torjunta-ainejäämien seuranta, ja toteaa, että tulokset olisi jaettava EFSAn kanssa;

75.  kehottaa EFSAa varmistamaan, että sillä on tarvittava asiantuntemus arvioida täysipainoisesti muiden kuin kemiallisten menetelmien saatavuutta ja soveltamista;

76.  kehottaa komission tieteellisen neuvonannon mekanismia toimimaan pyynnöstä sovittelijana tehoaineita koskevissa tieteellisissä erimielisyyksissä;

77.  kehottaa tieteellisen neuvonannon mekanismia aloittamaan kaikkien glyfosaatin ja glyfosaattipohjaisten valmisteiden karsinogeenisuutta käsittelevien saatavilla olevien tutkimusten järjestelmällisen tarkastelun, jotta voidaan arvioida, olisiko perusteltua tarkastella uudelleen glyfosaatille myönnettyä hyväksyntää asetuksen 21 artiklan mukaisesti;

Komission hyväksyntä tehoaineille

78.  pitää erittäin valitettavina lukuisia viivästyksiä jäsenvaltioiden ja komission tasolla ennen EFSAn vertaisarviointia ja sen jälkeen, erityisesti viivästyksiä poissulkemisperusteet täyttävien aineiden arvioinnissa, ja kehottaa esitteleviä jäsenvaltioita ja komissiota noudattamaan asetuksessa säädettyjä määräaikojaan;

79.  korostaa tarvetta varmistaa poliittinen vastuuvelvollisuus täytäntöönpanosäädösten hyväksymisessä komitologiamenettelyä käyttäen; ilmaisee huolensa avoimuuden puutteesta PAFF-komiteassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan menettelyjen yleistä avoimuutta, muun muassa esittämällä komitologiakeskusteluista ja asiaa koskevista kannoista yksityiskohtaiset pöytäkirjat ja erityisesti selittämällä ja perustelemalla PAFF-komitean päätöksiä ja julkistamalla, miten jäsenvaltiot ovat äänestäneet;

80.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan riippumattomuutta koskevat toimintaperiaatteet ja varmistamaan, että pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean jäsenillä ei ole eturistiriitoja;

81.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita soveltamaan tarkasti asetuksen 4 artiklaa ja hyväksymään selkeät tieteellisesti perustellut kriteerit sille, mitkä katsotaan kohtuuttomiksi ympäristöön kohdistuviksi vaikutuksiksi, kun otetaan huomioon todellinen (akuutti ja krooninen) altistuminen useille kasvinsuojeluaineille;

82.  kehottaa komissiota rajoittamaan vahvistavien tietojen menettelyn käytön tiukasti asetuksen 6 artiklan f alakohdassa säädettyyn tarkoitukseen eli tapauksiin, joissa arviointimenettelyn aikana tai uuden tieteellisen ja teknisen tietämyksen seurauksena vahvistetaan uusia vaatimuksia; katsoo, että kansanterveyden ja ympäristön suojelun on oltava kaikkein ensisijaisin tavoite, ja samaan aikaan hakijoille on annettava luotettava hyväksymiseen sovellettava aikataulu; korostaa, että tehoaineiden hyväksymisen kannalta on olennaista, että asiakirjat ovat täydelliset; pitää valitettavana, että vahvistettavien tietojen menettelyssä sovellettu poikkeus on johtanut siihen, että ainakin kaksi tehoainetta, joille muutoin olisi asetettu rajoituksia, ovat jääneet markkinoille pitkäksi aikaa;

83.  kehottaa komissiota muuttamaan asiaa koskevaa ohjeasiakirjaa siten, että vahvistettavat tiedot kuuluisivat johdonmukaisesti EFSAn täyden vertaisarvioinnin piiriin hakemukseen sisältyvien alkuperäisten tietojen tavoin;

84.  kehottaa komissiota sisällyttämään oikeudellisesti sitovia riskinhallintatoimenpiteitä tehoaineiden hyväksyntään, jotta voitaisiin puuttua kasvinsuojeluaineiden tunnettuihin riskeihin, ja tukemaan samalla jäsenvaltioita niiden riskinhallintatoimenpiteiden tunnistamisessa, jotka ovat merkityksellisiä niiden maakohtaisen tilanteen kannalta, kun otetaan huomioon maataloustuotantoon, ilmastoon ja ympäristöön liittyvät olosuhteet niiden alueilla;

85.  kehottaa komissiota myös varmistamaan, että markkinoille saattamisen jälkeisessä seurannassa arvioidaan toteutettujen hallintatoimenpiteiden vaikuttavuutta ja tehokkuutta;

86.  kehottaa komissiota varmistamaan asetuksen 25 artiklan täysimääräisen soveltamisen siten, että suoja-aineita ja tehosteaineita voidaan käyttää vasta kun ne on hyväksytty; korostaa, että suoja-aineita ja tehosteaineita hyväksyttäessä tietovaatimusten olisi oltava samat kuin tehoaineiden yhteydessä edellytetyt tietovaatimukset, ja kehottaa hyväksymään täytäntöönpanosäädöksen asetuksen 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

87.  kehottaa komissiota hyväksymään ensimmäisen apuaineita koskevan negatiivisen luettelon asetuksen 27 artiklan nojalla vuoden 2018 loppuun mennessä, sekä vahvistamaan kriteerit ja menettelyn vielä muiden apuaineiden määrittelemiseksi; kehottaa tätä tarkoitusta varten keräämään yhteen REACH-asetuksen, CLP-asetuksen ja biosidiasetuksen mukaan vaaditut tiedot sekä tiedot, joita jäsenvaltiot ovat keränneet omien apuaineita koskevien negatiivisten luetteloidensa laatimisen aikana;

88.  kehottaa alkuperältään biologisista vähäriskisistä torjunta-aineista 15. helmikuuta 2017 antamansa päätöslauselman sekä asetuksen täytäntöönpanosta 13. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman mukaisesti komissiota esittämään ennen vuoden 2018 loppua erityisen lainsäädäntöehdotuksen asetuksen muuttamiseksi meneillään olevan REFIT-menettelyn ulkopuolella, jotta voidaan ottaa käyttöön tiukka, korkeatasoinen ja nopea arviointi-, hyväksymis- ja rekisteröintiprosessi;

89.  kehottaa komissiota parantamaan avoimuutta perustamalla verkkosivun, jolla esitetään kunkin tehoaineen hyväksymisen aikataulu ja vaiheet sekä mainitaan esittelevän jäsenvaltion, EFSAn ja ECHA:n päätökset, PAFF-komitean päätökset, luvan voimassaoloaika sekä muut asiaa koskevat tiedot;

Kasvinsuojeluaineiden hyväksyminen jäsenvaltioissa

90.  kehottaa komissiota tekemään vyöhykejärjestelmää koskevan perusteellisen arvioinnin sen selvittämiseksi, miten voidaan parhaiten varmistaa kasvinsuojeluaineiden asianmukainen ja yhdenmukaistettu tieteellinen arviointi ja samalla turvata jäsenvaltioiden tehtävät kasvinsuojeluaineita koskevaa lupaa hyväksyttäessä, rajoitettaessa tai evättäessä, sekä tarkistamaan luvan epäämistä koskevia rajoituksia;

91.  katsoo, että vastavuoroisen tunnustamisen menettely on hyvin tärkeä työtaakan jakamiseksi ja määräaikojen noudattamiseen helpottamiseksi; pitää valitettavina viipeitä jäsenvaltioiden suorittamassa lupahakemusten arvioinnissa sekä vastavuoroisen tunnustamisen periaatteeseen liittyviä täytäntöönpano-ongelmia; kehottaa komissiota parantamaan yhdessä jäsenvaltioiden kanssa vyöhykejärjestelmän toimintaa; painottaa, että voimassa olevan lainsäädännön täysimääräisellä täytäntöönpanolla tulisi pyrkiä päällekkäisen työn välttämiseen ja uusien aineiden saattamiseen viljelijöiden käyttöön ilman tarpeetonta viivytystä;

92.  kehottaa jäsenvaltioita noudattamaan asetuksessa säädettyjä kasvinsuojeluaineiden arvioinnin määräaikoja ja vastavuoroista tunnustamista koskevia säännöksiä;

93.  kehottaa EFSAa laatimaan kasvinsuojeluaineiden arviointia koskevat yhdenmukaistetut ohjeet ja komissiota sen jälkeen hyväksymään ne;

94.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikille kasvinsuojeluaineille tehdään asianmukaiset arvioinnit, mukaan lukien altistumisskenaariot, kasvinsuojeluaineesta itsestään saatujen tietojen perusteella, ja katsoo, että kasvinsuojeluaineita koskevien tietojen ekstrapolointia ei pitäisi tehdä tehoaineista saaduista tiedoista, jollei se ole tieteellisesti perusteltua ja vahvistettu luotettavaksi markkinoille saattamisen jälkeisen seurannan perusteella;

95.  kehottaa komissiota esittämään parlamentille kahden vuoden kuluessa yksityiskohtaisen kertomuksen kasvinsuojeluaineiden riskinarviointia ja riskinhallintaa koskevista kansallisista käytännöistä;

96.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki kasvinsuojeluaineiden hyväksymisestä tehtävät päätökset perustuvat herkkien ryhmien todellista sekä akuuttia että kroonista altistumista koskevaan asianmukaiseen riskinarviointiin, ja muuttamaan vastaavaa EFSAn ohjeistusta vastaavasti;

97.  korostaa, että on tarpeen velvoittaa hakijat toimittamaan hakemuksen tutkivalle jäsenvaltiolle koneellisesti luettavassa muodossa kaikki tutkimukset, mukaan lukien käsittelemättömät tiedot;

98.  kehottaa avoimuuden varmistamiseksi antamaan yleisölle mahdollisuuden tutustua koneellisesti luettavassa muodossa edellä mainittuihin tutkimuksiin kokonaisuudessaan, mukaan lukien kaikki täydentävät tiedot ja hyväksymishakemuksiin liittyvät tiedot, ja mahdollistamaan siten oikea-aikainen riippumaton valvonta ja huolehtimaan samalla henkilötietojen suojasta sekä varmistamaan, että tutkimuksia pyytäneet tahot voivat käyttää niitä vain muihin kuin kaupallisiin tarkoituksiin, jotta turvataan asiaa koskevat teollis- ja tekijänoikeudet;

99.  kehottaa komissiota arvioimaan, olisiko aiheellista antaa kasvinsuojeluaineiden riskinarviointi EFSAn vastuulle mutta pitää kuitenkin samalla kiinni siitä, että kasvinsuojeluaineiden hyväksymistä koskeva varsinainen päätös olisi tehtävä kansallisella tasolla maakohtaisten tilanteiden huomioon ottamiseksi;

100.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan tehokkuutta paremman vyöhykkeiden sisäisen ja välisen koordinaation avulla työmäärän tasaamiseksi ja kunkin jäsenvaltion resurssien käyttämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla sekä myöntämään asetuksen 53 artiklan mukaisia poikkeuksia vain silloin, kun voimassa olevia vaatimuksia noudatetaan tarkasti;

101.  katsoo, että vyöhykkeiden välisen vastavuoroisen tunnustamisen järjestelmää on parannettava;

102.  kehottaa jäsenvaltioita parantamaan lupamenettelyjen täytäntöönpanoa kansallisella tasolla rajoittaakseen asetuksen 53 artiklan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten ja pidennysten soveltamisen todellisiin hätätilanteisiin; kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan tarkasti asetuksen 53 artiklaa, hyväksymään ja käsittelemään ainoastaan täydelliset poikkeuksia koskevat hakemukset ja toimittamaan ainoastaan täydelliset poikkeuksia koskevat ilmoitukset komissiolle ja muille jäsenvaltioille;

103.  kehottaa komissiota käyttämään täysimääräisesti 53 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisia valvontaoikeuksiaan 53 artiklan mukaisesti myönnettyjen poikkeusten ja pidennysten rajoittamiseksi perusteltuihin hätätilanteisiin;

104.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että asianomaisten sidosryhmien julkinen kuuleminen järjestetään ennen 53 artiklan mukaisen hätätilanteeseen liittyvän luvan myöntämistä viivyttämättä kuitenkaan tarpeettomasti hätätilanteisiin liittyvän luvan myöntämistä ja että kaikille asianomaisille sidosryhmille tiedotetaan oikea-aikaisesti, myönnetäänkö hätätilanteeseen liittyvä lupa vai evätäänkö se;

105.  kehottaa jäsenvaltioita julkaisemaan saamansa täytetyt hakemuslomakkeet, joissa pyydetään hätätilanteeseen liittyvää lupaa 53 artiklan mukaisesti, riippumatta siitä, myönnetäänkö lupa vai ei;

106.  kehottaa komissiota viimeistelemään menetelmät, joilla määritellään, milloin tiettyjä poikkeuksia olisi mahdollisesti sovellettava, erityisesti kun on kyse ”merkityksettömästä altistumisesta” tai ”kasvien terveyteen kohdistuvasta vakavasta vaarasta”;

107.  kehottaa jäsenvaltioita tiedottamaan toisilleen ja komissiolle sekä yleisölle kasvinsuojeluaineiden hyväksymisistä ja niiden poistamisesta markkinoilta sekä riskinhallintatoimenpiteistä, jotta saataisiin EU:n laajuinen yleiskuva markkinoilla olevista kasvinsuojeluaineista ja niihin liittyvästä riskinhallinnasta;

108.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan tiedonvaihtoaan turvallisemmista kasvinsuojeluaineista, jotka voisivat korvata korvattavia aineita sisältävät kasvinsuojeluaineet, jotta helpotetaan kasvinsuojeluaineiden vertailevaa arviointia;

109.  toteaa, että kuparin käytöstä alueilla, joilla se on osa pitkäaikaista käytäntöä, tehty tutkimus osoittaa, että käytöllä on vaikutuksia maaperän mikrobiologiaan; on yhtä mieltä siitä, että kuparia olisi pidettävä kasvinsuojelutarkoituksiin käytettävänä siirtymäkauden materiaalina ja että sen käytöstä olisi luovuttava asteittain heti, kun parempia vaihtoehtoja on saatavilla;

110.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään kasvinsuojeluaineiden kestävien ja ekologisten vaihtoehtojen, integroitua tuholaistorjuntaa koskevien toimenpiteiden ja vähäriskisten torjunta-aineiden kehittämistä ja käyttöä, sillä se on tärkeä toimenpide tuholaistorjunnan haitallisten vaikutusten vähentämiseksi; tiedostaa näiden tuotteiden lisätutkimuksen ja kehittämisen olevan tarpeen; kehottaa siksi komissiota arvioimaan vaihtoehtoja tämän alan innovoinnin edistämiseksi;

111.  kehottaa komissiota tekemään ehdotuksen asetuksen muuttamiseksi siten, että menettelytasolla helpotetaan toimijoiden mahdollisuuksia käyttää ja myös saattaa markkinoille vähäriskisiä kasvinsuojeluaineita; katsoo, että on selvennettävä erityisesti perusaineiden markkinoille saattamiseen liittyviä seikkoja;

112.  kehottaa huolehtimaan tehoaineiden avoimesta ja oikeudenmukaisesta saatavuudesta pk-sektorilla toimiville kasvinsuojeluaineiden formuloijille;

113.  kehottaa komissiota laatimaan analyysin kasvinsuojeluaineiden ja biosidivalmisteiden hyväksymistä ja kauppaa sääntelevän nykyisen lainsäädännön vaatimusten vaikutuksesta pk-sektorilla toimivien tuottajien henkilöresursseihin ja niiden saatavilla oleviin taloudellisiin valmiuksiin ja laatimaan tällaisen analyysin aina, kun voimassa oleviin asetuksiin tehdään muutoksia; korostaa, että tällaisten analyysien tulokset on asetettava yleisön saataville;

114.  kehottaa ottamaan käyttöön yhdenmukaistetun ”vähäisen käytön” määritelmän tasapuolisten toimintaedellytysten edistämiseksi sekä suosittelee, että laaditaan yksi ainoa unionin luettelo pääasiallisista viljelykasveista;

115.  kehottaa komissiota, EFSAa ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikki asianomaiset sidosryhmät, myös kansalaiset, sisällytetään kaikkiin torjunta-aineita koskeviin sidosryhmätoimiin direktiivin 2003/35/EY ja Århusin yleissopimuksen mukaisesti;

116.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että asetuksessa säädetyt muiden kuin kemiallisten menetelmien priorisointia koskevat vaatimukset pannaan asianmukaisesti täytäntöön;

o
o   o

117.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL C 463, 21.12.2018, s. 73.
(2) Sellaisena kuin se on vahvistettu vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” 20. marraskuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1386/2013/EU (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).
(3) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1.
(4) EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1.
(5) EUVL L 353, 31.12.2008, s. 1.
(6) EUVL L 156, 25.6.2003, s. 17.
(7) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(8) EUVL L 155, 11.6.2011, s. 127.
(9) EUVL L 93, 3.4.2013, s. 1.
(10) EUVL L 93, 3.4.2013, s. 85.
(11) EUVL L 173, 30.6.2016, s. 52.
(12) EUVL L 208, 2.8.2016, s. 1.
(13) EUVL L 333, 15.12.2017, s. 10.
(14) EUVL C 58, 15.2.2018, s. 102.
(15) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 117.
(16) EUVL C 252, 18.7.2018, s. 184.
(17) EUVL C 86, 6.3.2018, s. 62.
(18) EUVL C 86, 6.3.2018, s. 51.
(19) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0356.
(20) Unionin tuomioistuimen (viides jaosto) 23. marraskuuta 2016 antama tuomio asiassa C-442/14 Bayer CropScience SA-NV ja Stichting De Bijenstichting vastaan College voor de toelating van gewasbeschermingsmiddelen en biociden, ECLI:EU:C:2016:890
(21) EFSA Journal 2015;13(11):4302.
(22) EFSA Journal 2017;15(9):4979.
(23) https://ec.europa.eu/research/sam/pdf/sam_ppp_report.pdf
(24) EUVL L 276, 20.10.2010, s. 33.
(25) Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä sekä asetuksen (EY) N:o 178/2002 [yleinen elintarvikelainsäädäntö], direktiivin 2001/18/EY [muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen levittäminen ympäristöön], asetuksen (EY) N:o 1829/2003 [muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut], asetuksen (EY) N:o 1831/2003 [rehun lisäaineet], asetuksen (EY) N:o 2065/2003 [savuaromit], asetuksen (EY) N:o 1935/2004 [elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit], asetuksen (EY) N:o 1331/2008 [elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäinen hyväksymismenettely], asetuksen (EY) N:o 1107/2009 [kasvinsuojeluaineet] ja asetuksen (EU) 2015/2283 [uuselintarvikkeet] muuttamisesta.
(26) Ks. asia T-235/15, Pari Pharma GmbH v. Euroopan lääkevirasto, ks. myös asia T-729/15, MSD Animal Health Innovation GmbH ja Intervet international BV v. Euroopan lääkevirasto, ja asia T-718/15, PTC Therapeutics International Ltd v. Euroopan lääkevirasto.
(27) EUVL C 95, 3.4.2013, s. 1.
(28) https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5348
(29)EUVL L 309, 24.11.2009, s. 71.
(30) Ks. Hallmann, C.A., Sorg, M., Jongejans, E., Siepel, H., Hofland, N., Schwan, H., et al. (2017) ‘More than 75 percent decline over 27 years in total flying insect biomass in protected areas’. PLoS ONE 12(10): e0185809. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0185809.


Ydinlaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan erityisen rahoitusohjelman perustaminen *
PDF 142kWORD 43k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. tammikuuta 2019 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi ydinlaitosten käytöstä poistamista ja radioaktiivisen jätteen huoltoa koskevan erityisen rahoitusohjelman perustamisesta sekä neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1368/2013 kumoamisesta (COM(2018)0467 – C8-0314/2018 – 2018/0252(NLE))
P8_TA(2019)0024A8-0441/2018

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (COM(2018)0467),

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 203 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8‑0314/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 78 c artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A8-0441/2018),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 2 kappale
(2)  Menoja koskeva erityinen rahoitusohjelma voi tuoda EU:n lisäarvoa muodostamalla unionin sisällä viitekehyksen sille, kuinka käsitellä turvallisesti ydinlaitosten käytöstä poistamisen teknologisia näkökohtia ja levittää tietämystä. Tällaisen taloudellisen tuen toimittamisen olisi perustuttava ennakkoarviointiin, jossa on määritelty erityistarpeet ja osoitettu ydinlaitosten käytöstä poistamisen ja radioaktiivisen jätteen huollon tukemiseen liittyvän tavoitteen yhteydessä saavutettava unionin lisäarvo.
(2)  Menoja koskeva erityinen rahoitusohjelma voi tuoda EU:n lisäarvoa muodostamalla unionin sisällä viitekehyksen sille, kuinka käsitellä turvallisesti ydinlaitosten käytöstä poistamisen teknologisia näkökohtia ja levittää tietämystä. Tällaisen taloudellisen tuen toimittamisen olisi perustuttava ennakkoarviointiin, jossa on määritelty erityistarpeet ja osoitettu ydinlaitosten käytöstä poistamisen ja radioaktiivisen jätteen huollon tukemiseen liittyvän tavoitteen yhteydessä saavutettava unionin lisäarvo. Tällainen taloudellinen tuki ei kuitenkaan saisi muodostua ennakkotapaukseksi tulevan ydinlaitosten käytöstä poistamisen unionin tason rahoitukselle. Aloitteen tekemisen ydinlaitosten käytöstä poistamiseen ja sen rahoittamisen olisi jatkossakin oltava jäsenvaltioiden vastuulla.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
(15)  Ohjelmassa olisi myös varmistettava ydinlaitosten käytöstäpoistoprosessia koskevan tietämyksen levitys unionissa, koska tällaisilla toimenpiteillä saavutetaan suurin unionin lisäarvo ja parannetaan työntekijöiden ja muun väestön turvallisuutta.
(15)  Ohjelmassa olisi myös varmistettava ydinlaitosten käytöstäpoistoprosessia koskevan tietämyksen levitys unionissa ja parhaiden käytäntöjen ja kokemusten vaihto jäsenvaltioiden kesken, koska tällaisilla toimenpiteillä saavutetaan suurin unionin lisäarvo ja parannetaan työntekijöiden ja muun väestön turvallisuutta ja ympäristön suojelua.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)
(15 a)  Yhteisen tutkimuskeskuksen olisi tehtävä erillinen aloite, jolla pyritään jäsentämään käytöstäpoistoa koskevan tiedon keruuta, kehittämistä ja jakamista unionin tasolla unohtamatta kansainvälistä yhteistyötä. Aloitteessa olisi otettava huomioon moniulotteiset haasteet, kuten tutkimus ja innovointi, standardointi, sääntely, koulutus ja teollisuus.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
(16)  Tässä asetuksessa tarkoitettu ydinlaitosten käytöstä poistaminen olisi suoritettava parasta mahdollista teknistä asiantuntemusta käyttäen ja käytöstä poistettavien laitosten luonne ja tekniset erityispiirteet asianmukaisesti huomioon ottaen, jotta varmistetaan turvallisuus ja suurin mahdollinen tehokkuus, ottaen näin ollen huomioon kansainväliset parhaat käytännöt.
(16)  Tässä asetuksessa tarkoitettu ydinlaitosten käytöstä poistaminen olisi suoritettava parasta mahdollista teknistä asiantuntemusta, myös kolmansien maiden asiantuntemusta, käyttäen ja käytöstä poistettavien laitosten luonne ja tekniset erityispiirteet asianmukaisesti huomioon ottaen, jotta varmistetaan turvallisuus ja suurin mahdollinen tehokkuus, ottaen näin ollen huomioon kansainväliset parhaat käytännöt.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
(20)  Kozloduy-ohjelman toimet olisi toteutettava unionin ja Bulgarian yhteisrahoituksella ja Bohunice-ohjelman toimet unionin ja Slovakian yhteisrahoituksella. Unionin yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä olisi vahvistettava edellisissä ohjelmissa vakiintuneiden yhteisrahoituskäytäntöjen mukaisesti.
(20)  Kozloduy-ohjelman toimet olisi toteutettava unionin ja Bulgarian yhteisrahoituksella ja Bohunice-ohjelman toimet unionin ja Slovakian yhteisrahoituksella. Unionin yhteisrahoitusosuuden vähimmäismäärä olisi vahvistettava edellisissä ohjelmissa vakiintuneiden yhteisrahoituskäytäntöjen mukaisesti.
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta
Tässä asetuksessa vahvistetaan ”Ydinlaitosten käytöstäpoistoa ja radioaktiivisen jätteen huoltoa”, jäljempänä ’ohjelma, koskeva erityinen rahoitusohjelma, jonka painopisteenä ovat nykyiseltä pohjalta yksilöidyt tarpeet. Monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana siitä tuetaan Bulgariaa ja Slovakiaa, jotta ne poistaisivat turvallisesti käytöstä ensimmäisen sukupolven ydinreaktorinsa, sekä komission omien ydinlaitosten käytöstäpoistoprosessin toteutusta ja radioaktiivisen jätteen huoltoa Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) laitosalueilla.
Tässä asetuksessa vahvistetaan ”Ydinlaitosten käytöstäpoistoa ja radioaktiivisen jätteen huoltoa”, jäljempänä ’ohjelma, koskeva erityinen rahoitusohjelma, jonka painopisteenä ovat nykyiseltä pohjalta yksilöidyt tarpeet. Monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 aikana siitä tuetaan Bulgariaa ja Slovakiaa, jotta ne poistaisivat turvallisesti käytöstä ennenaikaisesti suljetut ydinreaktorinsa, sekä komission omien ydinlaitosten käytöstäpoistoprosessin toteutusta ja radioaktiivisen jätteen huoltoa Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) laitosalueilla, ja huolehditaan samalla erityisesti terveysvaikutusten osalta työntekijöiden ja muun väestön sekä ympäristön suojelusta.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 2 kohta
Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, Euroopan atomienergiayhteisön, jäljempänä ’yhteisö’, rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, kokonaistalousarvio vuosiksi 2021–2027, mukaan lukien varojen tarkka jakautuminen kolmen ohjelman välillä, Euroopan atomienergiayhteisön, jäljempänä ’yhteisö’, rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
(2)  ’käytöstäpoistosuunnitelmalla’ asiakirjaa, johon sisältyvät yksityiskohtaiset tiedot ehdotetusta käytöstäpoistosta ja jossa esitetään valittu käytöstäpoistostrategia; käytöstäpoistotoimien aikataulu, tyyppi ja järjestys; sovellettava jätehuoltostrategia, mukaan lukien jätteiden vapauttaminen valvonnasta; ehdotettu lopullinen vaihe; käytöstäpoiston yhteydessä syntyvän jätteen varastointi ja loppusijoitus; käytöstäpoiston määräaika; käytöstäpoiston päätökseen saattamista koskeva kustannusarvio; sekä tavoitteet, odotetut tulokset, välitavoitteet, määräajat sekä vastaavat keskeiset tulosindikaattorit, mukaan lukien ansaittuun arvoon perustuvat indikaattorit. Suunnitelman laatii ydinlaitoksen luvanhaltija, ja se otetaan huomioon ohjelman monivuotisissa työohjelmissa;
(2)  ’käytöstäpoistosuunnitelmalla’ asiakirjaa, johon sisältyvät yksityiskohtaiset tiedot ehdotetusta käytöstäpoistosta ja jossa esitetään valittu käytöstäpoistostrategia; käytöstäpoistotoimien aikataulu, tyyppi ja järjestys; sovellettava jätehuoltostrategia, mukaan lukien jätteiden vapauttaminen valvonnasta, ja työntekijöiden suojelua koskeva ohjelma; ehdotettu lopullinen vaihe; käytöstäpoiston yhteydessä syntyvän jätteen varastointi ja loppusijoitus; käytöstäpoiston määräaika; käytöstäpoiston päätökseen saattamista koskeva kustannusarvio; sekä tavoitteet, odotetut tulokset, välitavoitteet, määräajat sekä vastaavat keskeiset tulosindikaattorit, mukaan lukien ansaittuun arvoon perustuvat indikaattorit. Suunnitelman laatii ydinlaitoksen luvanhaltija, ja se otetaan huomioon ohjelman monivuotisissa työohjelmissa;
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
5 a)   ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 1 alakohta
Nykyisten, kaudelle 2021–2027 määriteltyjen tarpeiden perusteella ohjelmalla pyritään erityisesti auttamaan Bulgariaa ja Slovakiaa Kozloduyn ja Bohunicen käytöstäpoisto-ohjelmien toteuttamisessa painopisteen ollessa erityisesti niiden säteilyturvallisuushaasteiden hallinnassa sekä tukemaan JRC:n käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelmaa varmistaen samalla, että tässä yhteydessä tuotettua tietämystä ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisesta levitetään laajasti EU:n kaikille jäsenvaltioille.
Nykyisten, kaudelle 2021–2027 määriteltyjen tarpeiden perusteella ohjelmalla pyritään erityisesti auttamaan Bulgariaa ja Slovakiaa Kozloduyn ja Bohunicen käytöstäpoisto-ohjelmien toteuttamisessa painopisteen ollessa erityisesti niiden säteilyturvallisuushaasteiden hallinnassa sekä tukemaan JRC:n käytöstäpoisto- ja jätehuolto-ohjelmaa varmistaen samalla, että tässä yhteydessä tuotettua tietämystä ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisesta ja radioaktiivisen jätteen huollosta levitetään laajasti kaikille jäsenvaltioille ja parhaita käytäntöjä jaetaan kaikkien jäsenvaltioiden kesken.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 2 kohta – 2 alakohta – c alakohta
c)  kehitetään unionissa toimivien sidosryhmien kesken ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen alan suhteita ja vuorovaikutusta mahdollisten synergioiden aikaansaamiseksi unionin tasolla.
c)  kehitetään unionissa toimivien sidosryhmien ja erityisesti teollisuuden kesken ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen ja radioaktiivisen jätteen huollon ja loppusijoituksen alan suhteita ja vuorovaikutusta tietämyksen levittämisen ja kokemusten vaihdon varmistamiseksi kaikilla asian kannalta merkityksellisillä aloilla, esimerkiksi tutkimuksen ja innovoinnin, sääntelyn ja koulutuksen aloilla, ja mahdollisten synergioiden aikaansaamiseksi unionin tasolla.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 2 kohta – johdantokappale
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on seuraava:
2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun määrän jakautuminen on seuraava:
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta
Ohjelmasta voidaan rahoittaa toimen avustuskelpoisia kustannuksia liitteissä I ja II esitettyyn enimmäismäärään asti. Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmissa sovellettava unionin yhteisrahoitusosuuden enimmäismäärä on 50 prosenttia. Jäljelle jäävän osan yhteisrahoituksesta toimittavat tapauksen mukaan Bulgaria ja Slovakia.
Ohjelmasta voidaan rahoittaa toimen avustuskelpoisia kustannuksia liitteissä I ja II esitetyn mukaisesti. Kozloduy- ja Bohunice-ohjelmissa sovellettava unionin yhteisrahoitusosuuden vähimmäismäärä on 50 prosenttia. Jäljelle jäävän osan yhteisrahoituksesta toimittavat tapauksen mukaan Bulgaria ja Slovakia.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Liite I – 2 kohta
2.  Kaudella 2021–2027 rahoitettaviin hankkeisiin ja toimintoihin sovelletaan EU:n enimmäisrahoitusosuutta, joksi on vahvistettu 50 prosenttia.
2.  Kaudella 2021–2027 rahoitettaviin hankkeisiin ja toimintoihin sovelletaan unionin vähimmäisrahoitusosuutta, joksi on vahvistettu 50 prosenttia.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Liite II – 2 kohta
2.  Kaudella 2021–2027 rahoitettaviin hankkeisiin ja toimintoihin sovelletaan EU:n enimmäisrahoitusosuutta, joksi on vahvistettu 50 prosenttia.
2.  Kaudella 2021–2027 rahoitettaviin hankkeisiin ja toimintoihin sovelletaan unionin vähimmäisrahoitusosuutta, joksi on vahvistettu 50 prosenttia.

Keski-Amerikan kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen kauppaa koskevan pilarin täytäntöönpano
PDF 151kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 16. tammikuuta 2019 Keski-Amerikan kanssa tehdyn assosiaatiosopimuksen kauppaa koskevan pilarin täytäntöönpanosta (2018/2106(INI))
P8_TA(2019)0025A8-0459/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välistä assosiaatiota koskevan sopimuksen IV osan(1),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2012 antamansa päätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen(2) tekemisestä sekä siihen liittyvästä väliaikaisesta kertomuksesta(3),

–  ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2015, 18. helmikuuta 2016 ja 5. huhtikuuta 2017 annetut komission vuosikertomukset EU:n ja Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen IV osan täytäntöönpanosta (COM(2015)0131, COM(2016)0073 ja COM(2017)0160),

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman Nicaraguan tilanteesta(4) ja 2. lokakuuta 2018 annetun komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman Nicaraguan tilanteesta,

–  ottaa huomioon Wienissä 20. syyskuuta 2018 hyväksytyt EU:n ja Latinalaisen Amerikan parlamentaarisen edustajakokouksen päätöslauselmat globalisaation hallinnasta ja yritysten yhteiskuntavastuusta EU:ssa ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian maissa,

–  ottaa huomioon 9. marraskuuta 2017 annetun komission kertomuksen vapaakauppasopimusten täytäntöönpanosta 1. tammikuuta 2016 - 31. joulukuuta 2016 (SWD(2017)0364),

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Kauppaa ja kestävää kehitystä koskevat luvut EU:n vapaakauppasopimuksissa”(5),

–  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta yhteisen kauppapolitiikan täytäntöönpanosta(6), ja 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman Globalisaation hallinta: kauppaa koskevat näkökohdat(7),

–  ottaa huomioon assosiaatiovaliokunnan neljättä kokousta koskevan 14. kesäkuuta 2018 annetun kertomuksen,

–  ottaa huomioon kansalaisyhteiskunnan foorumille 13. kesäkuuta 2018 toimitetun kertomuksen kauppaa ja kestävää kehitystä käsittelevän komitean neljännestä kokouksesta, jossa käsiteltiin Euroopan unionin ja Keski-Amerikan välistä assosiaatiosopimusta(8),

–  ottaa huomioon Euroopan ja Keski-Amerikan kansalaisyhteiskunnan neuvoa-antavien ryhmien yhteisessä kokouksessa 16. kesäkuuta 2016 käydyn keskustelun tiivistelmän(9),

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) 20. kesäkuuta 2018, 15. maaliskuuta 2016 ja 27. maaliskuuta 2012 järjestämät julkiset kuulemiset,

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle rahanpesua, veronkiertoa ja veropetoksia käsittelevän tutkinnan johdosta(10),

–  ottaa huomioon WTO:n ministerikokouksessa Buenos Airesissa joulukuussa 2017 annetun kauppaa ja naisten taloudellista voimaannuttamista koskevan yhteisen julkilausuman,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan sekä valiokunta-aloitteisten mietintöjen laatimista koskevasta lupamenettelystä 12. joulukuuta 2002 tehdyn puheenjohtajakokouksen päätöksen 1 artiklan 1 kohdan e alakohdan ja liitteen 3,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A8-0459/2018),

A.  ottaa huomioon, että EU:n ja Keski-Amerikan välinen assosiaatiosopimus, jäljempänä ’sopimus’, oli ensimmäinen EU:n tekemä alueiden välinen assosiaatiosopimus; toteaa, että se perustuu kolmeen toisiaan täydentävään pilariin eli poliittiseen vuoropuheluun, yhteistyöhön ja kauppaan; katsoo, että sopimuksen kauppaa koskeva pilari (osa IV) oli varsin laaja ja kunnianhimoinen, kun siitä neuvoteltiin, mutta jälkikäteen katsottuna siitä puuttuivat ajantasaistetut säännökset muun muassa sukupuolten tasa-arvosta ja kaupasta, digitaalisesta kaupasta ja sähköisestä kaupasta, hankinnoista, investoinneista, korruption torjunnasta ja pienistä ja keskisuurista (pk) yrityksistä;

B.  ottaa huomioon, että sopimuksen kauppaa koskevaa osaa on sovellettu väliaikaisesti viiden vuoden ajan: Hondurasin, Nicaraguan ja Panaman kanssa 1. elokuuta 2013, Costa Rican ja El Salvadorin kanssa 1. lokakuuta 2013 ja Guatemalan kanssa 1. joulukuuta 2013 lähtien;

C.  ottaa huomioon, että poliittista vuoropuhelua ja yhteistyöpilaria ei sovelleta vielä, koska kaikki jäsenvaltiot eivät ole ratifioineet sopimusta; katsoo, että näiden kahden pilarin soveltamatta jättäminen aiheuttaa epätasapainoa kauppaan liittyvien kysymysten ja poliittisten kysymysten, kuten EU:n perusarvojen, esimerkiksi demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisen, välillä;

D.  ottaa huomioon, että Keski-Amerikka on suhteellisen pieni markkina-alue, jolla asuu lähes 43 miljoonaa asukasta ja jonka osuus maailman BKT:stä on 0,25 prosenttia;

E.  toteaa, että Keski-Amerikan maat ovat viimeksi kuluneiden 15 vuoden aikana olleet avoimempia kuin muut vastaavan tulotason maat; toteaa kuitenkin, että tuonti on edelleen tärkein muiden maiden kanssa käytävän kaupan lähde;

F.  ottaa huomioon, että Keski-Amerikan tärkein markkina-alue on alue itsessään ja että Keski-Amerikan yhteismarkkinat ovat toiseksi suurin kauppakumppani lähes kaikille alueen maille, ja sen osuus viennistä on 26 prosenttia;

G.  ottaa huomioon, että EU:n vapaakauppasopimusten täytäntöönpano on keskeinen painopiste parlamentille, neuvostolle ja komissiolle EU:n yhteisen kauppapolitiikan seuraamiseksi, arvioimiseksi ja kalibroimiseksi; katsoo, että raportointi Keski-Amerikan kanssa tehdyn sopimuksen täytäntöönpanosta on oikea-aikainen ja hyödyllinen panos pohdintaan sen mahdollisesta nykyaikaistamisesta;

H.  ottaa huomioon, että nyt on saatu riittävästi kokemusta, dataa ja tilastotietoja sopimuksen kauppaa koskevan pilarin täytäntöönpanon arvioimiseksi; ottaa huomioon, että rinnakkain sopimuksen hyväksymisen kanssa 11. joulukuuta 2012 annetussa parlamentin päätöslauselmassa linjattiin sopimuksen kauppaa koskevan pilarin tavoitteet, ja ne sisälsivät ehdotuksia sen täytäntöönpanon aikana toteutettavista jatkotoimista(11), joilla on merkitystä tekeillä olevan analyysin kannalta;

I.  ottaa huomioon, että 16. toukokuuta 2017 annetussa EU:n tuomioistuimen lausunnossa 2/15(12) vahvistetaan, että EU:n yhteinen kauppapolitiikka on arvoihin perustuvaa politiikkaa ja että kestävän kehityksen edistäminen on olennainen osa EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa;

J.  katsoo, että ihmisoikeustilanne on huolestuttava useissa Keski-Amerikan maissa;

Tärkeimmät päätelmät ja suositukset

1.  katsoo, että sopimus pyrkii täyttämään yhden sen alkuperäisistä päätavoitteista, sillä sopimuksella pyritään vahvistamaan Keski-Amerikan maiden alueellista yhdentymisprosessia tukemalla alueen yhteisiä toimielimiä, yhteistyötä ja vuoropuhelua, mikä edistää Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimuksen) 21 artiklan ja YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n toteuttamista ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) 208 artiklassa vahvistetun kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta koskevan periaatteen puitteissa niiden tuotannonalojen keskinäistä täydentävyyttä, helpottamalla oikeudenmukaista rajat ylittävää kauppaa ja tukemalla alueen kestävää talouskasvua; muistuttaa, että sopimuksella edistetään EU:n ja Latinalaisen Amerikan ja Karibian kumppanuuden laajemman strategisen ulottuvuuden lujittamista; pitää tärkeänä varmistaa, että sopimus, joka odottaa vielä joidenkin EU:n jäsenvaltioiden sisäistä ratifiointia(13), tulee täysimääräisesti voimaan, ja että kumpikin osapuoli panee tehokkaasti ja asianmukaisesti täytäntöön kauppaa koskevan pilarin kaikki säännökset;

2.  muistuttaa, että on tärkeää lujittaa kahden alueen välistä yhteistyötä, jotta voidaan säilyttää ja vahvistaa monenvälistä kauppajärjestelmää, joka on keskeinen pilari kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja jotta voidaan taata sääntöihin perustuva talouden ohjausjärjestelmä, jolla varmistetaan oikeudenmukaisempi, osallistavampi ja kestävämpi kauppa; muistuttaa erityisesti tukevansa WTO:ta ja korostaa sen roolia talouden vakauden aikaansaamisessa sekä kasvun ja kehityksen tukemisessa, ja kehottaa osapuolia hyödyntämään sopimuksessa edistettyä vuoropuhelua WTO:n nykyaikaistamiseksi tarvittavien yhteisten strategioiden hahmottamiseksi ja kehittämiseksi;

3.  korostaa, että Keski-Amerikka on yksi niistä alueista, joihin ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit eniten vaikuttavat, ja kehottaa siksi tutkimaan huolellisesti investointien ja maanomistuksen vapauttamisesta johtuvan maankäytön muutoksen ja monokulttuurin lisääntymisen välistä suhdetta, vesivarojen ja makean veden suojelua ja saantia sekä tarvetta ylläpitää ja/tai kehittää julkisia yleishyödyllisiä palveluja sekä yhteistyötä saastuttamattomien julkisen liikenteen järjestelmien ja energiajärjestelmien kehittämisessä;

4.  korostaa, että sopimus edellyttää sääntöihin perustuvaa oikeudenmukaista ja ennustettavissa olevaa suhdetta, jolla edistetään kauppakumppaneiden välistä entistä turvallisempaa taloudellista ympäristöä, joka perustuu kestävän kehityksen periaatteisiin ja ihmisoikeuksien sekä työ- ja ympäristönormien kunnioittamiseen siten, että samalla turvataan oikeusvaltioperiaate ja hyvä hallintotapa, ja korostaa tarvetta laatia tehokkaita korruption vastaisia toimenpiteitä; katsoo, että tällainen ennakoitavuus edistää talouskasvua, tavarakauppaa, palvelujen tarjoamista, julkisiin hankintoihin osallistumista, investointien houkuttelevuutta, laadukasta työllisyyttä ja parempia työoloja ja elintasoa, vaikka kauppavirrat eivät aina kehity lineaarisesti;

5.  pyytää komissiota toimittamaan ajantasaiset ja kattavat vuosikertomukset sopimuksen täytäntöönpanosta asianomaisissa täytäntöönpanoasetuksissa edellytetyllä tavalla; katsoo, että vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa koskevaan kertomukseen sisältyvät tiedot eivät ole riittäviä (SWD(2017)0364); panee merkille, että tuontia Keski-Amerikasta koskevat tiedot vaihtelevat paljon, sillä Keski-Amerikan vienti keskittyy raaka-aineisiin, joiden hinnat perustuvat maailmanmarkkinoihin, tai tuotteiden osiin globaaleissa arvoketjuissa; kannustaa voimakkaasti osapuolia sopimuksen täytäntöönpanon asianmukaisen arvioinnin varmistamiseksi toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä, joilla parannetaan kattavien, ajantasaisten, vertailukelpoisten ja luotettavien tilastotietojen keräämistä ja tarjoamista asiaankuuluvilta aloilta, mukaan lukien tavaroiden ja palvelujen kauppa, investoinnit ja ilmastonmuutos, sekä pk-yritysten toiminnan vakiintuneisuuden asteesta, ja tekemään arviointeja sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen perusteella; kannustaa molempia osapuolia lisäksi valvomaan kansainvälisesti sovittujen rahanpesun torjuntaa koskevien normien noudattamista sekä veropetosten ja veronkierron torjuntaa; kehottaa jälleen komissiota kehittämään ja saattamaan ajan tasalle yhteisen menetelmän kauppasopimusten täytäntöönpanon arvioimiseksi johdonmukaisemmin;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että osapuolten väliset kauppavirrat ovat kaiken kaikkiaan osoittautuneet kestäviksi huolimatta epäsuotuisasta kansainvälisestä taloudellisesta tilanteesta; toteaa, että EU:n vienti viiteen Keski-Amerikan maahan on lisääntynyt 22 prosenttia ja tuonti niistä on lisääntynyt 18,3 prosenttia, että EU:n suurin vientimaa Keski-Amerikassa on Costa Rica ja seuraavina ovat Panama ja Guatemala, ja että suurin tavaranviejä unioniin on Costa Rica ja seuraavaksi suurimmat ovat Honduras ja Guatemala; panee huolestuneena merkille, että Costa Rican vienti EU:hun väheni vuonna 2015 merkittävästi, 40,4 prosentilla, suuren tietoteknisten laitteiden tuottajan siirryttyä Kaakkois-Aasiaan, mikä johti Keski-Amerikasta tulevan tuonnin vähenemiseen 16,8 prosentilla;

7.  pitää valitettavana, että Keski-Amerikka tai EU eivät kumpikaan käytä täysimääräisesti niille myönnettyjä tariffikiintiöitä, ja siksi kehottaa löytämään mahdollisia aloja, joilla kaupankäyntiä olisi vielä edistettävä; pitää valitettavana, että etuusjärjestelyjen käyttöasteita koskevat luvut ovat saatavilla ainoastaan Costa Rican osalta; on huolissaan siitä, että vain 16,6 prosenttia EU:n viennistä Costa Ricaan hyötyi vapaakauppasopimuksesta, kun taas Costa Rican viennissä EU:hun luku oli 92 prosenttia(14); muistuttaa, että on erittäin tärkeää lisätä kaupan osallistavuutta ja helpottaa pk-yritysten ja erityisesti pienviljelijöiden asianmukaista integroitumista arvoketjuihin; pyytää komissiota tässä yhteydessä ryhtymään aktiivisiin toimiin tiedon lisäämiseksi ja sopimuksen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen helpottamiseksi eurooppalaisten tuottajien, erityisesti pk-yritysten keskuudessa etuusjärjestelyjen käyttöasteiden nostamiseksi ja nykyisten tariffikiintiöiden käytön lisäämiseksi;

8.  panee merkille, että Keski-Amerikan tärkeimmät vientituotteet EU:hun ovat edelleen keskittyneet alkutuotannon alalle ja suhteellisen vähän lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin, kuten tekstiileihin, kahviin, sokeriin, autonosiin tai katkarapuihin, kun taas EU:n tärkeimmät vientituotteet Keski-Amerikkaan ovat koneita ja laitteita, kemianteollisuuden ja siihen liittyvän teollisuuden tuotteita sekä kuljetusvälineitä; panee kuitenkin merkille, että sopimus alkaa vähitellen tukea Keski-Amerikan viennin nykyaikaistamista ja monipuolistamista ja sen lisäarvon kasvattamista, esimerkkinä neulat, proteettiset välineet ja lääkinnälliset laitteet, sekä reilun kaupan ja luonnonmukaisten tuotteiden viennin kasvua;

9.  pahoittelee, ettei kolmanteen vuosikertomukseen eikä EU:n vapaakauppasopimusten täytäntöönpanoa koskevaan, vuoden 2016 kattavaan selvitykseen sisälly investointivirtojen arvioimiseksi tarvittavia tietoja; kehottaa komissiota lisäämään nämä tiedot tuleviin kertomuksiin;

10.  panee merkille, että EU:n palvelukaupan kokonaismäärä Keski-Amerikan kanssa väheni hieman ja kauppa näyttää keskittyvän Panamaan ja Costa Ricaan, ja kehottaa komissiota toimittamaan tarkempia maakohtaisia analyysejä aloittain;

11.  panee merkille edistyksen terveys- ja kasvinsuojelustandardeissa, alkuperäsäännöissä ja kaupan teknisissä esteissä ja kehottaa osapuolia tehostamaan ennakkovaroitusta ja avoimuutta sekä sisäistä lainsäädäntöä ja menettelyjä koskevaa tietojenvaihtoa; panee merkille, että Keski-Amerikka on huolissaan EU:n uudesta oikeudellisesta kehyksestä, joka saattaa haitata palmuöljyn vientiä; toistaa, että tarvitaan oikea-aikaista tietoa ja enemmän ennakoivaa tietojenvaihtoa, jotta osapuolet voivat mukautua muuttuviin toimintamalleihin ja noudattaa sisäisiä oikeudellisia vaatimuksia;

12.  korostaa, että edistymistä on jatkettava esimerkiksi Costa Rican alkoholijuomien tuontiin kohdistaman syrjivän verotuksen ongelman osalta; on huolestunut myös ratkaisematta olevista kysymyksistä, jotka liittyvät maantieteellisten merkintöjen tehokkaaseen suojeluun, esimerkiksi Costa Ricassa (Manchego), Guatemalassa (Parmigiano) tai Hondurasissa (rinnakkaisvalmisteiden luettelo), ja suosittelee, että sääntöjen noudattamiseen liittyviä lisätoimia jatketaan;

13.  pitää valitettavana, että nykyisestä sopimuksesta puuttuu pk-yrityksiä koskeva luku, ja kannustaa komissiota, ulkosuhdehallintoa, jäsenvaltioita ja Keski-Amerikkaa sisällyttämään sopimukseen tällaisen luvun sen tulevan tarkistuksen yhteydessä; kehottaa osapuolia asettamaan pk-yritysten saataville kaiken oikeudellisen ja hallinnollisen tuen ja välineet, joita pk-yritykset tarvitsevat osallistuakseen tämän sopimuksen mukaiseen kauppaan ja investointeihin, jotta voidaan lisätä tietojenvaihtoa ja osallistumista sopimuksen etujen hyödyntämiseksi, muun muassa aktiivisilla toimenpiteillä, joilla edistetään pk-yritysten kansainvälistymistä ja yhteyspisteiden perustamista sekä pk-yrityksille erikoistuneen verkkosivuston luomista; toistaa, että on edistettävä toimia, joiden tarkoituksena on lisätä molempien alueiden sidosryhmien, erityisesti pk-yritysten tietoisuutta sopimuksesta ja niiden saatavilla olevasta tuesta; kehottaa jälleen edistämään yhteistyötä molemmille alueille strategisilla toimialoilla huolehtien siitä, että saatavilla on asianmukaiset tekniset ja taloudelliset resurssit;

14.  korostaa, että julkisten hankintojen markkinoiden avaaminen oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla Keski-Amerikassa on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset yrityksille; katsoo, että Keski-Amerikan hankintamarkkinoita voitaisiin avata edelleen keskushallinnon ja aluehallinnon tasolla;

15.  katsoo, että alueiden sisäiset tullien ulkopuoliset toimenpiteet ovat merkittävä este Keski-Amerikalle tehtäville investoinneille; kehottaa komissiota varmistamaan, että Keski-Amerikan maat parantavat investointiolosuhteita ja paikallista liiketoimintaympäristöä eurooppalaisille investoijille, jotka edistävät työllisyyttä ja infrastruktuuria ja vastaavat alueen merkittäviin kehitystarpeisiin;

16.  korostaa kauppaa ja kestävää kehitystä koskeviin erityismääräyksiin liittyvien sitoumusten tehokasta täytäntöönpanoa, sillä ne ovat kiinteä osa sopimusta ja olennaisen tärkeitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi; panee merkille, että komissio tekee vuonna 2019 jälkiarvioinnin sopimuksesta, myös sen kauppaa ja kestävää kehitystä koskevasta luvusta, ja arviointiin osallistuu riippumattomia asiantuntijoita, ja katsoo, että näin olisi toimittava myös jatkossa; muistuttaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevassa luvussa määrätään sellaisten kansallisten neuvoa-antavien ryhmien tai komiteoiden perustamisesta, jotka vastaavat työhön, ympäristöön ja kestävään kehitykseen liittyvistä asioista; pitää myönteisenä erityisesti sitä, että kansalaisyhteiskunnan neuvoa-antavat mekanismit on nyt perustettu kaikkiin Keski-Amerikan maihin; toteaa, että näiden neuvoa-antavien ryhmien riippumattomuus ja niiden osallistumiskyky joissakin Keski-Amerikan maissa on herättänyt vakavaa huolta; pitää tässä yhteydessä valitettavana, että assosiaatiokomitean ja alakomiteoiden sekä kansalaisyhteiskunnan keskustelufoorumin kokouksia ei pidetty suunnitelmien mukaisesti, ja vaatii, että kokouksia järjestetään vähintään kerran vuodessa; kehottaa sopimuksen osapuolia ottamaan pikaisesti käyttöön mekanismit ja tarvittavat taloudelliset resurssit sisäisten neuvoa-antavien ryhmien vahvistamiseksi, jotta varmistetaan, että kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ovat riippumattomia ja että sidosryhmät ovat tasapuolisesti edustettuina, jotta ne voivat osallistua asianmukaisesti; kehottaa sopimuspuolia ottamaan lisäksi käyttöön tehokkaat menettelyt neuvoa-antavien ryhmien ja eri alakomiteoiden jäsenten kanssa käytävää vuoropuhelua varten ja sisällyttämään ne vuodeksi 2019 kaavailtuihin jälkiarviointiprosesseihin; pitää myönteisinä 16. kesäkuuta 2016 pidetyssä EU:n ja Keski-Amerikan sisäisten neuvoa-antavien ryhmien kolmannessa yhteisessä kokouksessa esitettyjä suosituksia ja kehottaa osapuolia panemaan ne täytäntöön; muistuttaa, että kauppaa ja kestävää kehitystä koskevaan lukuun sisältyy oikeudellisesti sitovia määräyksiä, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön työelämää, sosiaali- ja ympäristöalaa koskevat vaatimukset; panee tyytyväisenä merkille, että sopimuksessa on määrätty yhteisten sitoumusten täytäntöönpanoa koskevasta säännöllisestä vuoropuhelusta; panee merkille, että parlamentti on kannustanut komissiota vahvistamaan kauppaa ja kestävää kehitystä koskevien lukujen seuranta-, täytäntöönpano- ja valvontamekanismeja; panee siksi merkille komission 15-kohtaisen suunnitelman, jolla pyritään tehostamaan EU:n kauppaa ja kestävää kehitystä koskevia lukuja, ja palauttaa mieliin, että on tarpeen jatkaa vuoropuhelua eri toimijoiden kanssa, parlamentti mukaan lukien, tehokkaasta täytäntöönpanomekanismista kauppasopimuksiin sisällytetyille työelämää ja ympäristönsuojelua koskeville sitoumuksille;

17.  kehottaa osapuolia tarkistamaan sopimusta tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottamiseksi, ja harkitsemaan erilaisten täytäntöönpanon valvontamenetelmien joukossa seuraamuksia varoittavana toimenpiteenä, jota käytetään viimeisenä keinona vakavien rikkomisten tapauksessa, sekä mahdollistamaan työmarkkinaosapuolten ja kansalaisyhteiskunnan asianmukainen osallistuminen;

18.  kehottaa EU:ta ja kaikkia Keski-Amerikan maita ratifioimaan ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevat monenväliset ympäristösopimukset, erityisesti ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen ja Pariisin sopimuksen; korostaa, että EU:n ja Keski‑Amerikan on tehostettava yhteistyötään tällä alalla;

19.  panee merkille ILO:n laatimat maakohtaiset raportit ja vielä jäljellä olevat haasteet; kehottaa asianomaisia Keski-Amerikan valtioita tekemään lopun ay-aktivisteihin ja alkuperäiskansoihin kohdistuvasta väkivallasta ja ryhtymään lainsäädännöllisiin toimiin yhdistymisvapautta, työehtosopimusneuvotteluja, syrjimättömyyttä ja lapsityövoiman käyttöä koskevien ILOn keskeisten yleissopimusten panemiseksi tehokkaasti täytäntöön; korostaa, että on tärkeää vahvistaa työsuojelutarkastuksia ja parantaa työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua;

20.  pyytää komissiota antamaan takeet siitä, että vientiteollisuuden vapaa-alueilla tuotetut tavarat tai tavaroiden osat eivät kuulu sopimuksen tullietuuksiin, koska vientiteollisuuden vapaa-alueet on vapautettu kansainvälisen työlainsäädännön ja kansallisten ympäristölakien noudattamisesta; pyytää komissiolta konkreettisia tietoja tulleista tai muista määräyksistä, joita sovelletaan, jotta voidaan tunnistaa tuotteet, jotka ovat peräisin vientiteollisuuden vapaa-alueilta ja jotka näin ollen eivät kuulu tullien poistamisen piiriin;

21.  palauttaa mieliin, että sopimuksen liitteenä olevan ja vuoteen 2020 sovellettavan banaanialan vakautusmekanismin mukaisesti vahvistettuja kynnysarvoja ei saisi ylittää, ja että tämän mekanismin voimassaolon päättyessä osapuolten olisi jatkettava tilastojen toimittamista muun muassa reilusta kaupasta ja luonnonmukaisesta tuotannosta; panee merkille, että Nicaragua ja Guatemala ylittivät kynnykset (349 prosentilla ja 102 prosentilla) syyskuussa 2018, ja on huolissaan siitä, että tällä on vaikutusta Euroopan banaanintuottajiin; palauttaa mieliin komission sitoumuksen, jonka mukaan se arvioi unionin banaanintuottajien tilannetta viimeistään 1. tammikuuta 2019 ja että markkinoiden vakavan heikkenemisen tai unionin banaanintuottajien tilanteen vuoksi voidaan harkita mekanismin voimassaolon jatkamista; palauttaa mieliin, että komission olisi annettava sekä Euroopan parlamentille että asianomaisille toimialoille perusteellisempaa ja säännöllistä tiedotusta markkinakehityksestä ottaen huomioon sopimukseen sisällytetyt vakautusmekanismin ja suojalausekkeen;

22.  korostaa, että viimeaikainen poliittinen ja taloudellinen kehitys, jossa väkivalta yleistyy, oikeusjärjestelmät haurastuvat ja oikeusvaltio ei toimi joissakin Keski-Amerikan maissa voi aiheuttaa myös taloudellisia seurauksia, jotka vaikuttavat kielteisesti koko alueeseen ja voivat horjuttaa sen vakautta; on erityisen huolissaan Nicaraguan tämänhetkisestä tilanteesta ja tuomitsee jyrkästi sen; kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa seuraamaan edelleen tarkasti Nicaraguan tilannetta ja tarvittaessa arvioimaan mahdollisesti toteutettavia toimenpiteitä assosiaatiosopimuksen valossa; muistuttaa, että demokratialauseke on olennainen osa kaikkia unionin sopimuksia kolmansien maiden kanssa;

23.  palauttaa mieliin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa vahvistetun EU:n velvoitteen sekä EU:n ja Buenos Airesin sukupuolten tasa-arvosta ja kaupasta annetun julkilausuman muiden allekirjoittajien sitoumuksen valtavirtaistaa sukupuolten tasa-arvo kauppapolitiikkaan; kehottaa osapuolia vahvistamaan sopimuksen sukupuolinäkökulmaa sekä edistämään ja tukemaan erityisen sukupuolinäkökohdan sisällyttämistä tulevaan uudelleentarkasteluun;

24.  kehottaa Itävaltaa, Belgiaa ja Kreikkaa ratifioimaan sopimuksen, ja toistaa pitävänsä tärkeänä, että sopimuksen muita osia sovelletaan täysimääräisesti, mukaan luettuna yhteistyö talouden ja kaupan kehittämiseksi (52 artikla ja muut);

25.  pitää myönteisenä, että osapuolet ryhtyvät vihdoinkin soveltamaan hallinnollisia ja institutionaalisia menettelyjä hyväksyäkseen pöytäkirjan Kroatian liittämisestä sopimukseen;

o
o   o

26.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, jäsenvaltioille ja Keski-Amerikan maiden hallituksille ja Eurolat-edustajakokoukselle.

(1) EUVL L 346, 15.12.2012, s. 3.
(2) EUVL C 434, 23.12.2015, s. 181.
(3) 8. marraskuuta 2012 tehty väliaikainen kertomus ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen tekemisestä.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0238.
(5) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 27.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0230.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0439.
(8) http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2018/july/tradoc_157150.pdf
(9) https://www.eesc.europa.eu/sites/default/files/resources/docs/en_joint-document_advisory-groups_16-june-2016_final.pdf
(10) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 132.
(11) 19. syyskuuta 2012 tehty kansainvälisen kaupan valiokunnan lausunto ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen tekemisestä.
(12) ECLI:EU:C:2017:376.
(13) Ratifiointi on 10. syyskuuta 2018 edelleen kesken Itävallassa, Belgiassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Kreikassa. http://www.consilium.europa.eu/en/documents-publications/treaties-agreements/agreement/?id=2012001
(14) Komission kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle: Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Keski-Amerikan välisen assosiaatiosopimuksen IV osan täytäntöönpanoa koskeva kolmas vuosikertomus (COM(2017)0160).


InvestEU-ohjelman perustaminen ***I
PDF 327kWORD 110k
Teksti
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin tarkistukset 16. tammikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi InvestEU-ohjelman perustamisesta (COM(2018)0439 – C8-0257/2018 – 2018/0229(COD))(1)
P8_TA(2019)0026A8-0482/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

EUROOPAN PARLAMENTIN TARKISTUKSET(2)
P8_TA(2019)0026A8-0482/2018
komission ehdotukseen
P8_TA(2019)0026A8-0482/2018
---------------------------------------------------------
P8_TA(2019)0026A8-0482/2018

Ehdotus
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
InvestEU-ohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan ja 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(-1)  Euroopan strategisten investointien rahasto on osoittautunut hyödylliseksi välineeksi yksityisten investointien hankkimiseksi EU:n takuuta ja EIP-ryhmän omia varoja hyödyntämällä.

(1)  Vuonna 2016 infrastruktuuri-investoinnit olivat unionissa 1,8 prosenttia suhteessa EU:n BKT:hen. Suhdeluku on noin 20 prosenttia pienempi kuin ennen maailmanlaajuista finanssikriisiä, sillä vuonna 2009 se oli 2,2 prosenttia. Vaikka on havaittavissa, että investointisuhde on unionissa elpymässä, se on edelleen pienempi kuin voitaisiin odottaa voimakkaalla elpymisjaksolla, eikä se riitä kompensoimaan vuosien ali-investoimista. Vielä tärkeämpää on se, että julkisten ja yksityisten investointien nykyiset ja ennustetut tulevat määrät eivät kata niitä unionin pitkän aikavälin kasvua ylläpitäviä rakenteellisia investointitarpeita, joita teknologinen muutos ja maailmanlaajuinen kilpailukyky edellyttävät, kuten investoinnit innovointiin, osaamiseen, infrastruktuuriin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jäljempänä ’pk-yritykset’. Ne eivät myöskään kata tarvetta puuttua keskeisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten kestävyyteen tai väestön ikääntymiseen. Tämän vuoksi jatkuva tuki on tarpeen, jotta voidaan puuttua markkinoiden toimintapuutteisiin ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, pienentää investointivajetta kohdesektoreilla ja saavuttaa unionin politiikkatavoitteet.

(2)  Arvioinnit ovat osoittaneet, että vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen perustuva rahoitusvälineiden moninaisuus on johtanut joihinkin päällekkäisyyksiin. Tämä moninaisuus on myös merkinnyt monimutkaisuutta välittäjien ja rahoituksen lopullisten saajien kannalta, sillä tukikelpoisuus- ja raportointisäännöt ovat poikenneet toisistaan eri välineissä. Yhdenmukaisten sääntöjen puuttuminen on myös haitannut tuen yhdistämistä useammasta unionin rahastosta, vaikka yhdistäminen olisi ollut hyödyllistä erityyppistä rahoitusta tarvitsevien hankkeiden tukemiseksi. Näistä syistä olisi perustettava yksi ainoa rahasto, InvestEU-rahasto, jotta rahoituksen lopullisille saajille voidaan tarjota tehokkaammin toimivaa tukea kokoamalla rahoituksen tarjonta yhteen talousarviotakuujärjestelmään ja yksinkertaistamalla sitä. Näin unionin tuen vaikutusta parannetaan ja samalla vähennetään unionin talousarvioon aiheutuvia kustannuksia.

(3)  Jotta voidaan saattaa sisämarkkinat valmiiksi ja edistää kestävää ja osallistavaa kasvua ja työllisyyttä, unionissa on viime vuosina laadittu useita kunnianhimoisia strategioita, kuten Eurooppa 2020 -strategia, pääomamarkkinaunioni, digitaalisten sisämarkkinoiden strategia, Euroopan unionin kulttuuria koskeva asialista, puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketti, unionin kiertotaloutta koskeva toimintasuunnitelma, vähäpäästöisen liikkuvuuden strategia ja ▌avaruusalan strategia Euroopalle sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari. InvestEU-rahaston tulisi hyödyntää ja lisätä näiden toisiaan vahvistavien strategioiden välistä synergiaa tukemalla investointeja ja rahoituksen saantia.

(4)  Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso muodostaa unionin tasolla kehyksen, jonka puitteissa määritellään kansallisten uudistusten painopisteet ja seurataan niiden täytäntöönpanoa. Jäsenvaltiot kehittävät yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa omat kansalliset monivuotiset investointistrategiansa tukemaan kyseisiä uudistusten painopisteitä. Nämä strategiat olisi esitettävä yhdessä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien kanssa, jotta kansallisella tai unionin taikka molempien rahoituksella tuettavat ensisijaiset investointihankkeet voidaan määrittää ja niitä voidaan koordinoida. Näillä strategioilla olisi voitava myös varmistaa unionin rahoituksen johdonmukainen käyttö ja Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, Euroopan investointien vakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta osoitettavalla taloudellisella tuella aikaan saatavan lisäarvon maksimointi.

(5)  InvestEU-rahaston olisi osaltaan edistettävä unionin kilpailukykyä ja sosioekonomista lähentymistä, myös innovoinnin, digitalisaation ja kiertotalouden näkökulmasta resurssien tehokkaan käytön alalla, unionin talouskasvun kestävyyttä ja osallistavuutta, sosiaalista sopeutumiskykyä ▌sekä unionin pääomamarkkinoiden yhdentymistä, mukaan