Euroopan parlamentin päätös 16. tammikuuta 2019 Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisestä (2018/2938(RSP))

P8_TA(2019)0015 B8-0052/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2016,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2016 sekä viraston vastauksen(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2016 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 20. helmikuuta 2018 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2016 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05941/2018 – C8-0087/2018),

–  ottaa huomioon 18. huhtikuuta 2018 tekemänsä päätöksen(3), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2016 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajan vastauksen,

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2018 tekemänsä päätöksen(4) evätä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalta vastuuvapaus talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2016,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010(6) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan ja liitteessä IV olevan 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan toisen alakohdan,

1.  hyväksyy Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2016 tilien päättämisen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL C 417, 6.12.2017, s. 79. (2) EUVL C 417, 6.12.2017, s. 79. (3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0140. (4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0406. (5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. (6) EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11. (7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42.

Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 16. tammikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä (10593/2018 – C8-0463/2018 – 2018/0256M(NLE))

P8_TA(2019)0016 A8-0478/2018

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10593/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0463/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisen assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen,

–  ottaa huomioon 1. syyskuuta 2013 voimaan tulleen EU:n ja Marokon välisen sopimuksen maatalous- ja kalastustuotteita koskevista vastavuoroisista vapauttamistoimenpiteistä eli vapauttamissopimuksen,

–  ottaa huomioon unionin yleisen tuomioistuimen 10. joulukuuta 2015 (asiassa T-512/12) antaman tuomion,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 21. joulukuuta 2016 (asiassa C‑104/16 P) antaman tuomion,

–  ottaa huomioon komission yksiköiden 11. kesäkuuta 2018 laatiman valmisteluasiakirjan SWD(2018)0346, joka liittyy esitykseen neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 1969 tehdyn valtiosopimusoikeutta koskevan Wienin yleissopimuksen ja sen 34 ja 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostolle esitetyn pääsihteerin raportin Länsi-Saharan tilanteesta (S/2018/277),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2414 (2018) Länsi-Saharan tilanteesta (S/RES/2414 (2018)),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan, erityisesti sen itsehallintoa vailla olevia alueita käsittelevän XI luvun 73 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen V osaston 1 luvun 21 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan,

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman(1) esityksestä neuvoston päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön, ulkoasiainvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot ja kalatalousvaliokunnan tarkistuksina esitetyn kannan (A8-0478/2018),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä on historialliset suhteet ja että ne tekevät tiiviisti laajaan kumppanuuteen perustuvaa yhteistyötä, jossa otetaan huomioon poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat ja jota vahvistavat sen pitkälle edistyneen maan asema ja molempien osapuolten halukkuus kehittää sitä entisestään;

B.  toteaa, että EU:n ja Marokon välinen vapauttamissopimus tuli voimaan 1. syyskuuta 2013; toteaa, että Polisario-rintama vei sopimuksen Euroopan unionin tuomioistuimeen 19. marraskuuta 2012 katsoen sen loukkaavan kansainvälistä oikeutta, kun sitä sovelletaan Länsi-Saharan alueeseen;

C.  toteaa, että ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kumosi 10. joulukuuta 2015 neuvoston päätöksen, joka koski vapauttamissopimuksen tekemistä; toteaa, että neuvosto valitti päätöksestä 19. helmikuuta 2016 yksimielisesti;

D.  toteaa, että Euroopan unionin yleinen tuomioistuin totesi 21. joulukuuta 2016 antamassaan tuomiossa, ettei vapauttamissopimus tarjonnut oikeusperustaa Länsi-Saharan sisällyttämiseksi sen soveltamisalaan eikä sitä sen vuoksi voitaisi soveltaa tähän alueeseen;

E.  toteaa, että tuomion 106 artiklan mukaan Länsi-Saharan kansaa on pidettävä sopimukseen nähden ”kolmantena osapuolena” – sovellettaessa perussopimusten suhteellisen vaikutuksen periaatetta – jonka suostumus on saatava sopimuksen soveltamiseksi alueeseen; toteaa tämän vuoksi, että sopimusta ei voida laajentaa koskemaan Länsi-Saharan aluetta ilman lisäsopimusta;

F.  toteaa, että toimijat voivat edelleen harjoittaa tuontia Länsi-Saharasta Euroopan unioniin, mutta 21. joulukuuta 2016 alkaen tältä alueelta tuleviin tuotteisiin ei sovelleta tullietuuksia;

G.  toteaa, että käytettävissä ei ole tarpeeksi tietoja, joiden avulla unionin tulliviranomaiset voisivat määrittää, ovatko Marokon tuomat tuotteet peräisin Länsi-Saharasta, mikä näin ollen estää noudattamasta Euroopan unionin tuomioistuimen päätöstä;

H.  toteaa, että Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksen jälkeen neuvosto antoi komissiolle mandaatin muuttaa assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjoja N:o 1 ja N:o 4 niin, että Länsi-Saharan tuotteet voidaan sisällyttää sopimukseen; ottaa huomioon, että niiden sisällyttäminen sopimukseen edellyttää jonkinlaista jäljitettävyyttä, jotta kyseiset tuotteet voidaan tunnistaa;

I.  toteaa, että on välttämätöntä varmistaa, että sopimus on Euroopan unionin tuomioistuimen 21. joulukuuta 2016 asiassa C-104/16 P antaman tuomion mukainen;

J.  toteaa, että komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto (EUH) kuulivat Brysselissä ja Rabatissa tiettyjä valittuja virkamiehiä ja useita kansalaisyhteiskunnan edustajia ja järjestöjä itsehallintoa vailla olevalta Länsi-Saharan alueelta;

K.  toteaa, että parlamentti piti tarpeellisena mennä ja arvioida tilannetta omakohtaisesti ja saada käsitys ihmisten erilaisista näkemyksistä; muistuttaa myös kansainvälisen kaupan valiokunnan (INTA) 2. ja 3. syyskuuta 2018 alueelle tekemästä tiedonhankintamatkasta;

L.  toteaa, että vapauttamissopimuksen muuttaminen tapahtuu laajemmassa poliittisessa ja geopoliittisessa kontekstissa;

M.  toteaa, että alueella on ollut käynnissä konflikti yli 40 vuoden ajan sen jälkeen, kun alue lakkasi olemasta Espanjan siirtomaa;

N.  toteaa, että Yhdistyneiden kansakuntien mukaan Länsi-Sahara on alue, jonka siirtomaa-asemaa ei ole purettu;

O.  toteaa, että Yhdistyneiden Kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmassa 2440 (2018) Minurson toimeksiantoa jatkettiin kuudella kuukaudella;

P.  toteaa, etteivät EU ja sen jäsenvaltiot tunnusta Marokon suvereniteettia Länsi-Saharan alueella; toteaa, että Yhdistyneet kansakunnat ja Afrikan unioni tunnustavat Polisario‑rintaman Länsi-Saharan kansan edustajaksi;

Q.  ottaa huomioon, että Yhdistyneet kansakunnat sisällyttää Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevien alueiden luetteloon peruskirjansa 73 artiklan nojalla;

1.  muistuttaa, että Marokko on EU:n etuoikeutettu kumppani eteläisessä naapurustossa ja että EU on luonut sen kanssa vahvan, strategisen ja pitkäaikaisen kumppanuuden, jossa otetaan huomioon poliittiset, taloudelliset ja sosiaaliset näkökohdat sekä turvallisuus- ja muuttoliikekysymykset; korostaa, että Marokolle on annettu pitkälle edistyneen maan asema Euroopan naapuruuspolitiikassa;

2.  korosta pitävänsä tärkeänä, että tällä sopimuksella annetaan takeet kansainvälisen oikeuden, myös ihmisoikeuksien, kunnioittamisesta ja noudattaa Euroopan unionin tuomioistuimen asiaan liittyvää päätöstä;

3.  muistuttaa EU:n ja sen jäsenvaltioiden SEU 21 artiklan mukaisesta velvoitteesta noudattaa Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteita ja kansainvälistä oikeutta; korostaa tässä yhteydessä, että YK:n peruskirjan 1 artiklan 2 kohtaan sisältyy kansojen itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen;

4.  muistuttaa, että SEU 21 artiklan mukaisesti unionin toiminta kansainvälisellä tasolla perustuu demokratian ja oikeusvaltion periaatteisiin, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuteen ja jakamattomuuteen sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamiseen;

5.  korostaa, että tämä sopimus ei tarkoita minkäänlaista Marokon suvereniteetin tunnustamista Länsi-Saharassa, jonka Yhdistyneet kansakunnat luokittelee tällä hetkellä itsehallintoa vailla olevaksi alueeksi ja josta suurta osaa hallitsee Marokon kuningaskunta, ja vaatii, että EU on päättänyt edelleen tukea YK:n toimia, joilla pyritään varmistamaan Länsi-Saharan konfliktiin oikeudenmukainen, kestävä ja molemminpuolisesti hyväksyttävä ratkaisu, jossa Länsi-Saharan kansalle annetaan itsemääräämisoikeus kansainvälisen oikeuden, YK:n peruskirjan ja asiaan liittyvien YK:n päätöslauselmien mukaisesti; toistaa siksi tukevansa täysin Horst Köhleriä, YK:n pääsihteerin henkilökohtaista lähettilästä Länsi-Saharassa, pyrkimyksissä saada osapuolet takaisin YK:n neuvottelupöydän ääreen ratkaisun saavuttamiseksi; kehottaa osapuolia jatkamaan neuvotteluja ilman ennakkoehtoja ja vilpittömässä mielessä; korostaa, että EU:n ja Marokon välisen muutetun vapauttamissopimuksen ratifiointi ei saa millään tavalla vaikuttaa Länsi-Saharan rauhanprosessin tulokseen;

6.  huomauttaa, että Genevessä pidettiin joulukuun alussa Yhdistyneiden kansakuntien aloitteesta konfliktin osapuolten välinen kokous, johon myös Algeria ja Mauritania osallistuivat, ja toivoo, että kokous edistää rauhanprosessin käynnistämistä;

7.  panee merkille kaksi Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiossa asetettua ehtoa, joiden mukaan Länsi-Sahara on mainittava nimenomaisesti sopimustekstissä ja on saatava paikallisen väestön suostumus, sekä neuvoston lisäämän kolmannen ehdon, jonka mukaan on varmistettava, että sopimus hyödyttää paikallista väestöä;

8.  korostaa, kuten komission kertomuksessa todetaan, että näiden osallistavien kuulemisten avulla on toteutettu kaikki kohtuulliset ja toteutettavissa olevat toimet asianomaisen väestön hyväksynnän vahvistamiseksi;

9.  korostaa, että komissio ja EUH ovat koko kuulemisprosessin ajan pitäneet säännöllisesti yhteyttä YK:n pääsihteerin henkilökohtaiseen Länsi-Saharan lähettilääseen;

10.  panee merkille alueen kansan legitiimit edut ja katsoo, että käynnissä olevan konfliktin kunnioitettu ja hyväksytty päätös on edellytyksenä alueen taloudelliselle kehitykselle; on samanaikaisesti vakuuttunut siitä, että länsisaharalaisilla on oikeus kehittyä poliittista ratkaisua odotettaessa;

11.  korostaa erilaisten paikallisten toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa käytyjen keskustelujen pohjalta että jotkin osapuolet ilmaisevat puoltavansa sopimusta puolustamalla oikeuttaan talouskehitykseen, kun taas toisten mielestä poliittisen konfliktin ratkaisu olisi asetettava etusijalle kauppaetuuksien myöntämisen sijaan; panee merkille, että komission ja EUH:n johtamissa osallistavissa kuulemisissa, joihin osallistui useita Länsi-Saharan järjestöjä ja elimiä, enemmistö osallistujista antoi tukensa niille sosioekonomisille hyödyille, joita ehdotetuista tullietuuksista seuraisi;

12.  muistuttaa, ettei Euroopan unionin tuomioistuin kertonut tuomiossaan tarkemmin, kuinka ihmisten suostumus olisi ilmaistava, ja katsoo sen vuoksi, että tähän perusteeseen liittyy vielä jonkin verran epävarmuutta;

13.  toteaa, että sopimus voi johtaa sellaisen sosiaalisen ja kestävän kehityksen edistämiseen, joka vaikuttaa keskeisellä tavalla nykyiseen taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristölliseen kehitykseen ja mahdolliseen matalan ja korkean osaamistason työpaikkojen luomiseen paikallistasolla; panee merkille, että noin 59 000 työpaikkaa riippuu viennistä ja että luku vastaa noin kymmentä prosenttia alueen väestöstä;

14.  katsoo, että EU:n tullietuuksilla on ollut myönteinen vaikutus maatalous- ja kalastusalaan ja niiden vientitasoon Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalla alueella; kehottaa kuitenkin varovaisuuteen tarkistettaessa, että nämä tuottavat paikallista lisäarvoa, että niihin sijoitetaan paikallisesti uudelleen ja että paikalliselle väestölle tarjotaan kunnon työmahdollisuudet;

15.  on vakuuttunut siitä, että rauhanprosessin tuloksesta huolimatta paikallisväestö hyötyy talouskehityksestä ja sen heijastusvaikutuksista, jotka koskevat investointeja infrastruktuuriin, työllisyyteen, terveyteen ja koulutukseen;

16.  antaa tunnustusta nykyisille investoinneille useilla aloilla ja pyrkimyksiin kehittää ympäristöä säästävää teknologiaa, kuten uusiutuvia energialähteitä ja meriveden suolanpoistolaitos, mutta korostaa, että lisätoimet ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa osallisuuden lisääminen kaikissa paikallisen talouden osissa;

17.  antaa tunnustusta länsisaharalaisten ja erityisesti nuorten, joista monet ovat naisia, esittämille liiketoiminta-aloitteille ja korostaa heidän tarvitsevan entistä parempia vientimahdollisuuksia ja oikeusvarmuutta, jotta mahdollistettaisiin lisäinvestoinnit aloilla, joilla työvoiman kysyntä on suurta ja joita ovat muun muassa maa- ja kalatalous sekä infrastruktuuri;

18.  panee merkille Länsi-Saharan strategiset mahdollisuudet toimia koko Afrikan mantereen investointien keskuksena;

19.  varoittaa kielteisistä vaikutuksista, joita aiheutuu, jos Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevan alueen tuotteisiin ei sovelleta tullietuuksia, ja viestistä, joka vastaavasti välittyisi nuoremmalle sukupolvelle, joka investoi tai on halukas investoimaan alueeseen ja sen kehityspotentiaaliin; korostaa, että vaarana on toimien siirtäminen muille alueille, joilla ne nauttisivat etuuskohtelua; toteaa, että komission mukaan tullietuuksien soveltamatta jättäminen voisi heikentää asianomaisten alueiden paikallisväestön taloudellista ja sosiaalista tilannetta;

20.  on vakuuttunut siitä, että EU:n läsnäolo muun muassa tämä sopimuksen kautta on vetäytymistä parempi vaihtoehto, kun on kyse sitoutumisesta ihmisoikeuksien ja yksilönvapauksien edistämiseen ja seurantaan, ja vaatii Marokolta tarkkoja arvioita ja tiivistä vuoropuhelua näistä kysymyksistä;

21.  muistuttaa, että muualla maailmassa kestävään kehitykseen, korkeisiin työ- ja yhteiskuntaelämän normeihin ja ihmisoikeuksiin ei suhtauduta yhtä kunnianhimoisesti ja tähytään uusia kauppamahdollisuuksia, ja toteaa, että EU:n vetäytyessä näiden alueiden vaikutus lisääntyy;

22.  korostaa, että EU:n jatkuvilla toimilla alueella on myönteinen vipuvaikutus alueen kestävään kehitykseen;

23.  korostaa, että oikeusvarmuus on keskeinen tekijä houkuteltaessa kestäviä ja pitkän aikavälin investointeja alueelle ja näin myös paikallisen talouden dynamiikan ja monipuolistamisen kannalta;

24.  palauttaa mieliin, että Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion jälkeen jäsenvaltiot eivät voi lain mukaan soveltaa etuuskohtelua Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalta alueelta tuleviin tuotteisiin, ja katsoo, että talouden toimijoihin vaikuttava oikeudellinen epävarmuus on lopetettava;

25.  on tietoinen ja erittäin huolissaan siitä, että tähän mennessä on ollut äärimmäisen vaikeaa tunnistaa tuotteet, jotka on tuotu Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalta alueelta;

26.  korostaa, että parlamentin kannalta keskeinen vaatimus suostumuksen antamiselle sopimukselle on sen varmistaminen, että käyttöön otetaan mekanismi, jonka avulla jäsenvaltioiden tulliviranomaiset saavat luotettavaa tietoa Länsi-Saharasta peräisin olevista, unioniin tuoduista tuotteista täysin EU:n tullilainsäädännön mukaisesti; painottaa, että tällainen mekanismi tuo saataville yksityiskohtaisia ja eriteltyjä tilastotietoja viennistä hyvissä ajoin; pitää valitettavana, että kesti kauan ennen kuin komissio ja Marokko sopivat tällaisesta mekanismista ja kehottaa komissiota soveltamaan kaikkia käytettävissä olevia korjaavia toimenpiteitä, jos sopimuksen täytäntöönpano ei ole tyydyttävää; kehottaa komissiota esittämään parlamentille vuosittaisen arvioinnin, jossa arvioidaan tämän mekanismin yhdenmukaisuutta EU:n tullilainsäädännön kanssa;

27.  korostaa, että ilman voimassa olevaa sopimusta ja mekanismia, jolla tuotteet voidaan tunnistaa, on mahdotonta tietää, tuleeko EU:n markkinoille tuotteita Länsi-Saharan itsehallintoa vailla olevalta alueelta ja kuinka paljon niitä tulee;

28.  painottaa, että EU:n ja Marokon välillä sovitun järjestelyn toteuttaminen vuosittaisesta keskinäisestä tuotetietojen ja -tilastojen vaihdosta kirjeenvaihtona on tarpeen, jotta voidaan arvioida sopimuksen laajuutta ja sen vaikutusta kehitykseen ja paikallisväestöön;

29.  kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa seuraamaan tiiviisti sopimuksen täytäntöönpanoa ja tuloksia ja raportoimaan havainnoistaan säännöllisesti parlamentille;

30.  kehottaa komissiota tutkimaan, miten kauppaetuuksia voidaan tulevaisuudessa myöntää tehokkaasti koko Länsi-Saharan kansalle;

31.  muistuttaa, että EU ja Marokko ovat alkuperäisen vuoden 2012 sopimuksen määräysten mukaisesti neuvotelleet maataloustuotteiden, jalostettujen maataloustuotteiden sekä kalojen ja kalastustuotteiden maantieteellisten merkintöjen ja alkuperänimitysten suojaamisesta kunnianhimoisen ja kattavan sopimuksen, jossa määrätään siitä, että Marokko suojaa EU:n maantieteelliset merkinnät kokonaisuudessaan; muistuttaa myös, että tämän sopimuksen tekomenettely, joka aloitettiin vuonna 2015, keskeytettiin 21. joulukuuta 2016 annetun tuomioistuimen tuomion seurauksena; kehottaa unionia ja Marokkoa jatkamaan tätä menettelyä välittömästi ja palaamaan nopeasti pitkälle menevää ja laaja-alaista vapaakauppasopimusta koskeviin neuvotteluihin;

32.  korostaa, että eurooppalaiseen puutarhaviljelyalaan vaikuttaa suuresti tiettyjen sellaisten hedelmien ja vihannesten vienti Marokosta EU:hun, joihin sovelletaan maataloustuotteita, jalostettuja maataloustuotteita sekä kaloja ja kalastustuotteita koskevista vastavuoroisista vapauttamistoimenpiteistä 8. maaliskuuta 2012 tehdyssä sopimuksessa määrättyä etuuskohtelua;

33.  korostaa, että kaikkien kolmansien maiden pääsyn EU:n sisämarkkinoille olisi oltava riippuvainen siitä, noudattavatko ne EU:n terveys-, kasvinsuojelu-, jäljitettävyys- ja ympäristösääntöjä ja -vaatimuksia;

34.  pyytää komissiota edistämään sitä, että Marokko ja EU soveltavat samanlaisia toimenpiteitä ja valvontatoimia terveys-, kasvinsuojelu-, jäljitettävyys- ja ympäristövaatimusten sekä alkuperämerkintöjä koskevien sääntöjen alalla reilun kilpailun varmistamiseksi näiden kahden markkina-alueen välillä;

35.  muistuttaa, että ajantasaistetussa sopimuksessa ei muuteta tariffikiintiöitä eikä aiemmin vahvistettua tullietuuskohtelua ja ainoastaan selvennetään sopimuksen maantieteellistä soveltamisalaa eurooppalaisille tuottajille;

36.  kiinnittää huomiota siihen, että osa unioniin kyseiseen sopimukseen sisältyvän etuuskohtelun puitteissa vietävistä hedelmistä ja vihanneksista (muun muassa tomaateista ja meloneista) on peräisin Länsi-Saharan alueelta, ja huomauttaa, että tätä tuotantoa ja vientiä pyritään edelleen kehittämään kunnianhimoisin suunnitelmin;

37.  panee kuitenkin merkille uuteen sopimukseen sisältyvän selvennyksen ja toivoo, että se voisi muodostaa jatkossa selkeän, vakaan kehyksen sopimuksen osapuolille ja asianomaisille talouden toimijoille Välimeren molemmin puolin;

38.  toteaa, että herkkien maataloustuotteiden seuranta sekä kiintiöiden tarkka soveltaminen ovat olennaisen tärkeitä sopimuksen tasapainoisen toiminnan kannalta; muistuttaa, että vuoden 2012 sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevaan 7 artiklaan sisältyy suojalauseke, joka mahdollistaa aiheellisten toimenpiteiden toteuttamisen, jos sopimuksen mukaisia herkkiä maataloustuotteita tuodaan niin suuria määriä, että se aiheuttaa vakavia markkinahäiriöitä ja/tai vakavaa vahinkoa tuotannonalalle; toivoo, että komissio seuraa asianmukaisesti ja laajasti Marokosta ja Länsi-Saharan alueelta peräisin olevien herkkien maataloustuotteiden etuuskohteluun perustuvaa tuontia EU:hun ja että se on edelleen valmis vetoamaan välittömästi edellä mainittuun lausekkeeseen, jos siihen on perusteltua tarvetta;

39.  panee merkille, että asianomaisilla vesillä toimintaa harjoittavilla EU:n kalastusaluksilla on lakisääteinen velvollisuus käyttää alusten satelliittiseurantajärjestelmää (VMS) ja että on pakollista ilmoittaa aluksen sijainti Marokon viranomaisille, minkä ansioista on täysin mahdollista jäljittää alukset ja kirjata tiedot siitä, missä ne harjoittavat kalastustoimintaa;

40.  kehottaa unionia vauhdittamaan toimia, joilla edistetään Maghrebin alueen maiden alueellista yhteistyötä, jolla on väistämättä valtavia myönteisiä vaikutuksia alueelle ja sen ulkopuolelle;

41.  huomauttaa, että EU:lla on strateginen tarve tiivistää ja edistää yhteyksiään Maghrebin alueen maiden kanssa ja kehittää suhteitaan niihin; katsoo, että tässä yhteydessä assosiointia koskevan sopimuksen laajentaminen on tämän strategian looginen osa;

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0017.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. tammikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välistä assosiointia koskevan Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamisesta Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä (10593/2018 – C8-0463/2018– 2018/0256(NLE))

P8_TA(2019)0017 A8-0471/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10593/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Marokon kuningaskunnan välisestä assosiaatiosta tehdyn Euro–Välimeri-sopimuksen pöytäkirjojen N:o 1 ja N:o 4 muuttamista koskevan Euroopan unionin ja Marokon kuningaskunnan välisen kirjeenvaihtona tehdyn sopimusluonnoksen (10597/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan i alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0463/2018),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman(1), joka ei liity lainsäädäntöön, ehdotuksesta päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen sekä ulkoasiainvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0471/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Marokon hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0016.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. tammikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi asiassa DS492 Euroopan unioni – Eräiden siipikarjanlihatuotteiden tariffimyönnytyksiin liittyvät toimenpiteet – Euroopan unionin ja Kiinan kansantasavallan välillä kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (10882/2018 – C8-0496/2018 – 2018/0281(NLE))

P8_TA(2019)0018 A8-0472/2018

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (10882/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Kiinan kansantasavallan välillä WTO:n riitojenratkaisumenettelyssä DS492 – Eräiden siipikarjanlihatuotteiden tariffimyönnytyksiin liittyvät toimenpiteet – kirjeenvaihtona tehdyksi sopimukseksi (10883/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan ensimmäisen alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0496/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen (A8-0472/2018),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Kiinan kansantasavallan hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. tammikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) (COM(2018)0380 – C8-0231/2018 – 2018/0202(COD))

P8_TA(2019)0019 A8-0445/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0380),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 175 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0231/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön, kansainvälisen kaupan valiokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0445/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. tammikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) siirtymärahastosta (siirtymärahasto) [tark. 1 Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin]

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 175 artiklan kolmannen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 3 artiklassa ja SEUT-sopimuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 9 ja 10 artiklassa määrättyjä horisontaalisia periaatteita, myös SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistettuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita, olisi noudatettava rahastojen täytäntöönpanossa, jossa olisi otettava huomioon myös Euroopan unionin perusoikeuskirja. SEUT 8 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission olisi pyrittävä poistamaan epätasa-arvoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa ja ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat sekä torjumaan sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää. Rahastojen tavoitteiden toteuttamisessa olisi otettava huomioon kestävä kehitys, sekä se, että unioni edistää ympäristön laadun säilyttämistä, suojelua ja parantamista SEUT-sopimuksen 11 artiklan ja 191 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja saastuttaja maksaa -periaatetta noudattaen. [tark. 2]

(2)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(6), jolla vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Kun otetaan huomioon työelämän muuttuvat realiteetit, unionin on oltava valmis nykyisiin ja tuleviin globalisaation ja digitalisaation haasteisiin tekemällä kasvusta entistä osallistavampaa ja parantamalla työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa. Pilarin kaksikymmentä keskeistä periaatetta rakentuvat kolmen osa-alueen ympärille: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari toimii Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) siirtymärahaston (ESR) yleisenä ohjenuorana, ja unioni voi sen ansiosta toteuttaa asiaankuuluvat periaatteet käytännössä merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä.

(3)  Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät(7) ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”(8). Neuvosto painotti, että on tärkeää saavuttaa kestävän kehityksen kolme ulottuvuutta (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus) tasapainoisesti ja yhdennetysti. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys EU:n poliittiseen toimintakehykseen, ja unionin on oltava politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautui myönteisesti komission 22 päivänä marraskuuta 2016 antamaan tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena kestävän kehityksen tavoitteiden valtavirtaistamiseksi sekä kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena muun muassa rahoitusvälineiden kautta.

(4)  Helmikuussa 2018 komissio antoi tiedonannon ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”(9). Tiedonannossa korostetaan, että unionin talousarviosta tuetaan Euroopan ainutlaatuista sosiaalista markkinataloutta. Sen vuoksi on äärimmäisen tärkeää parantaa työllistymismahdollisuuksia ja vastata erityisesti digitalisaatioon, automaatioon ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymiseen liittyviin osaamishaasteisiin kunnioittaen täysin vuonna 2015 tehtyä Pariisin ilmastosopimusta, joka hyväksyttiin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolten 21. konferenssissa. Talousarvion joustavuus on yksi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen keskeisistä periaatteista. Joustomekanismit ovat edelleen käytössä, jotta unioni voi reagoida oikea-aikaisemmin odottamattomiin tapahtumiin ja jotta voidaan varmistaa, että talousarviovarat käytetään siellä, missä niitä kipeimmin tarvitaan. [tark. 3]

(5)  Valkoisessa kirjassaan Euroopan tulevaisuudesta(10) komissio on huolissaan eristäytymissuuntauksista, niistä epäilyksistä, joita avoimen kaupan hyödyistä yhä useammin esitetään, sekä unionin sosiaalisesta markkinataloudesta yleensä.

(6)  Pohdinta-asiakirjassaan globalisaation hallinnasta(11) komissio pitää kauppaan liittyvää globalisaatiota ja teknologista muutosta yhdessä keskeisinä syinä siihen, että koulutetun työvoiman kysyntä on lisääntynyt mutta matalamman koulutustason työpaikat ovat vähentyneet. Vaikka Avoimemmasta kaupasta ja maailman talouksien syvemmästä integraatiosta aiheutuu valtavia yleisiä hyötyjä, näihin on toki hyötyä mutta sen kielteisiin sivuvaikutuksiin on puututtava asianmukaisin keinoin. Globalisaation nykyiset hyödyt ovat jo epätasaisesti jakautuneet eri ihmisten ja alueiden kesken, mistä aiheutuu merkittäviä seurauksia kielteisistä vaikutuksista kärsiville, joten vaarana on, että alati kiihtyvä tekninen kehitys vauhdittaa teknologiset ja ympäristöön liittyvät muutokset syventävät näitä vaikutuksia entisestään. Näin ollen solidaarisuuden ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti on tarpeen varmistaa, että globalisaation hyödyt jaetaan oikeudenmukaisemmin. Globalisaation ja teknologisten ja ympäristöön liittyvien siirtymien mahdollisia samanaikaisia haittavaikutuksia olisi ennakoitava laajemmin asiaankuuluvassa unionin rakennerahastossa, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussassa (ESR+), jotta liiketoimintaympäristöä ja työvoimaa voidaan mukauttaa paremmin sovittamalla yhteen talouden avautuminen talouskasvu ja tekninen kehitys sekä sosiaalinen suojelu asianmukaisen sosiaalisen suojelun kanssa ja tukemalla aktiivisesti mahdollisuuksia työllistymiseen ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. [tark. 4]

(7)  Pohdinta-asiakirjassaan EU:n rahoituksen tulevaisuudesta(12) komissio korostaa tarvetta vähentää taloudellisia ja sosiaalisia eroja jäsenvaltioiden välillä ja sisällä. Näin ollen keskeisenä tavoitteena on investoida kestävään kehitykseen, tasa-arvoon, sosiaaliseen osallisuuteen, koulutukseen ja terveyteen. [tark. 5]

(8)  Ilmastonmuutos, globalisaatio ja teknologinen muutos lisäävät todennäköisesti entisestään maailman talouksien välisiä kytköksiä ja niiden keskinäistä riippuvuutta. Työvoiman uudelleenkohdentaminen on olennainen ja välttämätön osa tällaista talouden muutosta. Jotta muutoksen hyödyt jakautuisivat oikeudenmukaisesti, tuen tarjoaminen työttömiksi jääneille työntekijöille ja työttömyysuhan alla eläville on äärimmäisen tärkeää. Unionin tärkeimpiä välineitä näiden työntekijöiden auttamisessa ovat ESR+, jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti, ja siirtymärahasto, jonka tarkoituksena on tarjota tukea merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa reaktiivisesti. ”Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys”(13) on unionin politiikan väline, jolla luodaan puitteet yritysten rakenneuudistusten ennakoinnissa ja hoidossa käytettäville parhaille käytänteille. Se tarjoaa kattavat puitteet sille, miten talouden sopeuttamisen ja rakenneuudistuksen haasteet ja niiden työllisyyteen ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset olisi huomioitava asianmukaisin poliittisin keinoin. Lisäksi siinä kehotetaan jäsenvaltioita käyttämään EU:n ja kansallinen rahoitus siten, että voidaan varmistaa, että rakenneuudistuksen sosiaalisia vaikutuksia, erityisesti työllisyyteen kohdistuvia haittavaikutuksia, voidaan lieventää tehokkaammin. Unionin tärkeimpiä välineitä rakenneuudistuksista kärsivien työntekijöiden auttamisessa ovat Euroopan sosiaalirahasto plus (ESR+), jonka tarkoituksena on tarjota tukea ennakoivasti, ja EGR, jonka tarkoituksena on tarjota tukea odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten tapauksessa reaktiivisesti. [tark. 6]

(9)  Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1927/2006(14) 1 päivänä tammikuuta alkavan ja 2007 31 päivään joulukuuta 2013 ulottuvan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi. EGR perustettiin, jotta unioni voisi osoittaa solidaarisuutta globalisaatiosta johtuvien maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten vuoksi työttömiksi jääneille työntekijöille.

(10)  Asetuksen (EY) N:o 1927/2006 soveltamisalaa laajennettiin vuonna 2009 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 546/2009(15) osana Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaa siten, että siihen sisällytettiin maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena työpaikkansa menettäneet työntekijät.

(11)  Soveltamisalaa laajennettiin asetuksella (EU) N:o 1309/2013(16) 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisen ajanjakson kattavan monivuotisen rahoituskehyksen ajaksi kattamaan maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin, jonka takia asetus (EY) N:o 546/2009 annettiin, jatkumisen aiheuttaman vakavan talouden häiriötilan seurauksena tapahtuneiden työpaikkojen menetysten lisäksi minkä tahansa uuden maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin aiheuttamat työpaikkojen menetykset.

(11 a)  Siirtymärahasto-ohjelman olisi oltava näkyvä, ja sen olisi edellytettävä, että tietoja saadaan enemmän ja että ne ovat laadukkaampia, jotta siirtymärahastolle voitaisiin tehdä asianmukainen tieteellinen arviointi ja jotta vältettäisiin kaupan sopeutustukiohjelman toimintaan liittyvät hallinnolliset rajoitukset. [tark. 7]

(12)  Komissio teki EGR:n väliarvioinnin arvioidakseen, miten ja missä määrin EGR saavuttaa tavoitteensa. EGR osoittautui tehokkaaksi, ja sillä saavutettiin korkeampi työttömiksi jääneiden työntekijöiden uudelleenintegrointiaste kuin aiemmalla ohjelmakaudella. Arvioinnissa todettiin myös, että EGR tuottaa eurooppalaista lisäarvoa. Tämä koskee etenkin sen määrällisiä vaikutuksia, mikä tarkoittaa, että EGR:n tuella ei pelkästään lisätä tarjottavien palveluiden määrää ja moninaisuutta vaan myös niiden intensiteettiä. EGR:n toimet ovat lisäksi erittäin näkyviä ja osoittavat toimien tuottaman EU:n lisäarvon suoraan suurelle yleisölle. Useita haasteitakin kuitenkin todettiin. Käyttöönottomenettelyä pidettiin liian pitkänä. Lisäksi monet jäsenvaltiot ilmoittivat ongelmista työntekijävähennyksiin johtanutta tapahtumaa koskevan laajan tausta-analyysin kokoamisessa. Pääasiassa rahoitukseen ja institutionaalisiin valmiuksiin liittyvät syyt estävät niitä jäsenvaltioita, joilla saattaa olla mahdollinen EGR-tapaus, hakemasta tukea. Syynä saattaa kuitenkin olla pelkkä henkilöstön puute – jäsenvaltiot voivat tätä nykyä pyytää teknistä apua ainoastaan, jos niillä on täytäntöönpantavana EGR-tapaus. Koska työntekijävähennyksiä voi tapahtua odottamatta, on tärkeää, että jäsenvaltiot ovat valmiit toimimaan välittömästi ja voivat jättää hakemuksen viipymättä. Joissakin jäsenvaltioissa tarvitaan lisäksi perusteellisempia institutionaalisten valmiuksien kehittämistoimia, jotta varmistettaisiin EGR-tapausten tehokas ja vaikuttava täytäntöönpano. Erityisesti harvemmin asutuilla alueilla 500 menetetyn työpaikan kynnysarvoa kritisoitiin liian korkeaksi(17).

(13)  Komissio korostaa EGR:llä siirtymärahastolla olevan edelleen tärkeä rooli joustavana rahastona, josta tuetaan työpaikkansa laajamittaisissa rakenneuudistuksissa menettäneitä työntekijöitä ja autetaan heitä löytämään uusi työpaikka mahdollisimman pian. Unionin olisi edelleen tarjottava erityistä kertaluonteista tukea helpottamaan työttömiksi jääneiden työntekijöiden integroitumista uudelleen työelämään korkealaatuiseen ja kestävään palkkatyöhön alueilla, aloilla, toimialueilla tai työmarkkina-alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden häiriötila. Kun otetaan huomioon avoimen kaupan, teknologian muutosten, digitalisaation ja automaation tai Yhdistyneen kuningaskunnan eron Euroopan unionista tai vähähiiliseen talouteen siirtymisen kaltaisten muiden tekijöiden vuorovaikutus ja kun näin ollen otetaan huomioon, että on yhä vaikeampaa nimetä yksi tietty työpaikkojen menetykset aiheuttava tekijä, EGR:n siirtymärahaston käytön on olisi tulevaisuudessa perustuttava vain rakenneuudistuksen merkittäviin vaikutuksiin. Koska EGR:n siirtymärahaston tarkoituksena on tarjota tukea kiireellisissä tilanteissa ja odottamattomissa olosuhteissa ja täydentää ESR+:n tarjoamaa ennakoivampaa apua, sen on olisi pysyttävä joustavana erityisvälineenä, joka toimii monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettujen määrärahojen enimmäismäärien ulkopuolella, kuten komission tiedonannossa ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia: monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027” ja sen liitteessä(18) todetaan. [tark. 8 ja 97]

(13 a)  Euroopan parlamentti toisti monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 ja omista varoista 30 päivänä toukokuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa vakaan näkemyksensä siitä, kuinka paljon unionin tärkeimpien politiikkojen toteuttamiseen tarvitaan rahoitusta monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021–2027, jotta ne voisivat täyttää tehtävänsä ja saavuttaa tavoitteensa. Erityisesti se painotti vaatimusta kaksinkertaistaa pk-yrityksille ja nuorisotyöttömyyden torjuntaan monivuotisessa rahoituskehyksessä varattu erityisrahoitus. Se piti hyvinä useita ehdotuksia nykyisten säännösten parantamisesta ja varsinkin erityisvälineiden määrärahojen korotusta ja totesi aikovansa neuvotella muistakin parannuksista aina tarpeen mukaan. [tark. 9]

(14)  Kuten edellä todettiin, jotta säilytettäisiin EGR:n siirtymärahaston eurooppalainen luonne, tukihakemus pitäisi voida esittää, kun merkittävästä rakenneuudistuksesta aiheutuu huomattavia vaikutuksia paikalliseen tai alueelliseen talouteen. Tällainen vaikutus olisi määriteltävä menetettyjen työpaikkojen vähimmäismääränä tietyn viiteajanjakson aikana. Väliarvioinnin tulokset huomioon ottaen kynnysarvoksi on asetettava 250 200 menetettyä työpaikkaa neljän kuukauden viiteajanjakson aikana (tai 6 kuukauden kyseisten viiteajanjaksojen aikana alakohtaisissa tapauksissa). Kun otetaan huomioon, että eri toimialoilla mutta samalla alueella toteutettavilla irtisanomisaalloilla on yhtä merkittävä vaikutus paikallisiin työmarkkinoihin, myös alueellisten hakemusten olisi oltava mahdollisia. Pienillä työmarkkinoilla, kuten pienissä jäsenvaltioissa tai syrjäisillä alueilla, mukaan luettuina SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tarkoitetut syrjäisimmät alueet, tai poikkeuksellisissa olosuhteissa hakemuksia voitaisiin olisi voitava jättää silloinkin, kun menetettyjen työpaikkojen määrä on pienempi. [tark. 10]

(14 a)  Samalla kun otetaan huomioon toissijaisuusperiaate ja se, että siirtymärahastolle esitettävän tukihakemuksen edellytyksenä on, että rakenneuudistus on vaikutukseltaan merkittävä, siirtymärahastosta olisi pyrittävä osoittamaan solidaarisuutta kaikentyyppisistä ja -kokoisista yrityksistä irtisanotuille työntekijöille. [tark. 11]

(14 b)  Siirtymärahaston olisi säilyttävä unionin erityisvälineenä, jonka avulla voidaan reagoida tilanteisiin, joista aiheutuu merkittäviä rakenneuudistuksia unionin työmarkkinoilla. Unionin olisi kuitenkin edelleen etsittävä kestävämpiä tapoja sellaisista rakenteellisista muutoksista ja haasteista selviämiseksi, jotka vaikuttavat työmarkkinoihin ja johtavat jäsenvaltioissa tällaisiin tilanteisiin. [tark. 12]

(15)  Jotta unioni voisi ilmaista solidaarisuutensa työttömiksi jääneille työntekijöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, yksilöllisten palvelujen paketin ja sen täytäntöönpanon kustannusten yhteisrahoitusosuuden olisi oltava yhtä suuri kuin ESR+:n yhteisrahoitusosuus kussakin asianomaisessa jäsenvaltiossa.

(16)  Komission olisi toteutettava se osa unionin talousarviosta, joka on osoitettu EGR:lle siirtymärahastolle, hallinnoimalla sitä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) [uuden varainhoitoasetuksen numero](19), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, tarkoitetussa merkityksessä. Tämän vuoksi silloin kun EGR:n siirtymärahaston toteuttamisessa käytetään yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, komission ja jäsenvaltioiden olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä periaatteita, kuten moitteettoman varainhoidon, avoimuuden ja syrjimättömyyden periaatteita.

(17)  Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) yhteydessä Dublinissa toimiva Euroopan muutoksenseurantakeskus avustaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimalla laadullisia ja määrällisiä analyysejä kehityssuuntien, kuten globalisaation kehityssuuntien, teknologisten ja ympäristöön liittyvien muutosten ja rakenneuudistusten, arvioinnin ja EGR:n siirtymärahaston varojen käytön arvioinnin helpottamiseksi. Tällaisiin analyyseihin olisi sisällytettävä riittävästi eriteltyjä tietoja erityisesti sukupuolinäkökohdista, jotta sukupuolten epätasa-arvoa voitaisiin torjua tehokkaammin. [tark. 13]

(17 a)  Eurofoundin Euroopan rakenneuudistuksen seurantavälineellä (ERM) seurataan kansallisten yhteyshenkilöiden verkoston avulla reaaliaikaisesti raportointia koko unionin alueella tapahtuvista laajamittaisista rakenneuudistuksista. ERM on siirtymärahastolle hyvin tärkeä, ja sillä olisi avustettava siirtymärahaston toimintaa erityisesti auttamalla tunnistamaan mahdolliset toimia edellyttävät tapaukset varhaisessa vaiheessa. [tark. 14]

(18)  Työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien, joiden työskentely on loppunut, pitäisi voida hyötyä EGR:stä siirtymärahastosta tasapuolisesti työsopimuksen tai -suhteen tyypistä riippumatta. Tätä asetusta sovellettaessa olisi EGR:n siirtymärahaston mahdollisina edunsaajina sen vuoksi pidettävä työttömiksi jääneitä työntekijöitä sekä heidän työsuhteensa tyypistä ja kestosta riippumatta ja itsenäisiä ammatinharjoittajia, joiden työskentely on loppunut. [tark. 15]

(19)  EGR:n Siirtymärahaston rahoitustuki olisi keskitettävä ensisijaisesti aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja yksilöllisiin palveluihin, joilla pyritään integroimaan edunsaajat nopeasti takaisin korkealaatuiseen ja kestävään palkkatyöhön tulevaisuuteen suuntautuneella toimialalla, joka on joko entisellä toimialalla edunsaajan entinen toimiala tai sen ulkopuolella ulkopuolinen toimiala, mutta lisäksi sillä olisi pyrittävä edistämään itsenäistä ammatinharjoittamista ja yritysten, myös osuuskuntien, perustamista. Toimenpiteissä olisi otettava huomioon paikallisten tai alueellisten työmarkkinoiden ennakoidut tarpeet. Tarvittaessa olisi kuitenkin tuettava myös työttömiksi jääneiden työntekijöiden liikkuvuutta, jotta autettaisiin heitä löytämään uusi työpaikka muualta. Erityistä huomiota on olisi kiinnitettävä digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja tarvittaessa työhön liittyvien sukupuolistereotypioiden poistamiseen. Rahassa maksettavien avustusten sisällyttämistä yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin olisi rajoitettava. Rahoitustuella ei saisi korvata vaan sillä olisi täydennettävä toimenpiteitä, jotka kuuluvat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella jäsenvaltioiden ja/tai yritysten vastuulle. Yrityksiä voitaisiin kannustaa olisi kannustettava osallistumaan EGR:stä siirtymärahastosta tuettavien toimenpiteiden kansalliseen yhteisrahoitukseen. [tark. 16]

(19 a)  Pannessaan täytäntöön ja suunnitellessaan yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien uudelleenintegroitumista, jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä digitaalistrategiaa ja digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa ja parannettava niiden tavoitteiden kohdentamista, jotta voitaisiin puuttua tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (STEM) aloilla vallitsevaan huomattavaan eroon sukupuolten välillä edistämällä naisten uudelleenkoulutusta ja -pätevöitymistä tieto- ja viestintätekniikan alalle sekä STEM-aloille. Pannessaan täytäntöön ja suunnitellessaan yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia jäsenvaltioiden olisi myös vältettävä yhden sukupuolen valta-aseman kasvattamista sellaisilla toimialoilla ja sektoreilla, joilla tilanne on ollut perinteisesti tällainen. Heikommin edustetun sukupuolen edustuksen lisääminen eri aloilla, kuten talouden ja tieto- ja viestintätekniikan aloilla sekä STEM-aloilla, edistäisi sukupuolten palkka- ja eläke-erojen pienentämistä. [tark. 17]

(20)  Aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia kootessaan jäsenvaltioiden olisi keskityttävä toimenpiteisiin, jotka selvästi parantavat edunsaajien työllistettävyyttä. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä siihen, että mahdollisimman suuri määrä kaikki toimenpiteisiin osallistuvista edunsaajista integroituu osallistuvat edunsaajat integroituvat uudelleen korkealaatuiseen ja kestävään palkkatyöhön mahdollisimman pian rahoitustuen toteutusta koskevan loppukertomuksen toimittamisen määräpäivää edeltävän kuuden seitsemän kuukauden jakson kuluessa. Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa olisi otettava tarvittaessa huomioon työntekijöiden vähentämisen taustalla olevat syyt sekä ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä ja tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin olisi oltava yhteensopiva ilmastomyötäiseen ja resurssitehokkaaseen talouteen siirtymisen kanssa. [tark. 18]

(21)  Jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heikossa asemassa oleviin edunsaajiin, mukaan luettuina vammaiset henkilöt, omaistensa huoltajina toimivat henkilöt, nuoret ja ikääntyneet työttömät henkilöt, henkilöt, joilla on alhainen koulutustaso, maahanmuuttajataustaiset henkilöt ja köyhyysvaarassa olevat henkilöt, kun ne suunnittelevat aktiivisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden koordinoitua pakettia, koska näillä ryhmillä on erityisiä vaikeuksia päästä takaisin työmarkkinoille. Sukupuolten tasa-arvon periaatetta ja syrjimättömyysperiaatetta, jotka kuuluvat unionin perusarvoihin ja jotka on sisällytetty Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin, olisi noudatettava ja edistettävä EGR:n siirtymärahaston toteutuksen yhteydessä. [tark. 19]

(21 a)  Maaliskuun 2007 ja maaliskuun 2017 välisenä aikana komissio vastaanotti 21 jäsenvaltiolta 148 EGR:n yhteisrahoitusta koskevaa pyyntöä, joiden kokonaismäärä oli lähes 600 miljoonaa euroa ja joiden tarkoituksena oli auttaa 138 888:aa työttömäksi jäänyttä työntekijää ja 2 944:ää työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevaa henkilöä. [tark. 20]

(22)  Jotta edunsaajia voitaisiin tukea tehokkaasti ja nopeasti, jäsenvaltioiden olisi kaikin keinoin ja kiireellisesti pyrittävä jättämään täydellisiä hakemuksia hakiessaan EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea ja unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin arvioimaan ne nopeasti. Jos komissio tarvitsee lisätietoja hakemuksen arvioimiseksi, lisätietojen toimittaminen olisi rajattava ajallisesti. [tark. 21]

(22 a)  Tämän asetuksen täytäntöönpanon ja tavoitteiden edistämiseksi siirtymärahastoa ja sen tarjoamia mahdollisuuksia olisi tehtävä paremmin tunnetuksi erityisesti jäsenvaltioiden asiasta vastaavien viranomaisten tasolla. [tark. 22]

(22 b)  Komission olisi autettava kansallisia ja alueellisia viranomaisia tuen hakemisessa luomalla erillinen neuvontapalvelu, joka antaisi yleisiä tietoja ja selityksiä menettelyistä ja siitä, kuinka hakemus jätetään. Neuvontapalvelun olisi asetettava saataville vakiolomakkeita tilastointia ja jatkoanalyyseja varten. [tark. 23]

(23)  Edunsaajien ja toimenpiteiden toteutuksesta vastaavien elinten edun vuoksi hakijajäsenvaltion olisi tiedotettava kaikille hakumenettelyyn osallistuville toimijoille hakemuksen käsittelyn edistymisestä ja pidettävä ne mukana toteutusprosessissa. [tark. 24]

(24)  Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti EGR:n siirtymärahaston rahoitustuella ei pitäisi voida korvata vaan sillä pitäisi pikemminkin mahdollisuuksien mukaan täydentää tukitoimenpiteitä, joita voidaan suunnata edunsaajille unionin rahastoista tai muista unionin politiikoista tai ohjelmista. Siirtymärahaston rahoitustuella ei myöskään voida korvata kansallisia toimenpiteitä tai toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten perusteella kuuluvat irtisanovien yritysten vastuulle, vaan sillä olisi sen sijaan luotava todellista eurooppalaista lisäarvoa. [tark. 25]

(25)  Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että koko niiden alueella, myös maaseudulla, voidaan todella saada tietoa siirtymärahastosta. Komission olisi erityisesti edistettävä olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakamista, tehtävä siirtymärahaston tukikelpoisuusvaatimuksia ja hakumenettelyjä tunnetuksi ja lisättävä rahaston tunnettuutta unionin kansalaisten ja erityisesti työntekijöiden keskuudessa. EGR-tapauksiin Siirtymärahastotapauksiin ja niistä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia varten olisi annettava erityisiä säännöksiä. [tark. 26]

(26)  Tämän asetuksen täytäntöönpanon helpottamiseksi menot olisi katsottava tukikelpoisiksi joko siitä päivästä, jona jäsenvaltio ryhtyy tarjoamaan yksilöllisiä palveluja, tai siitä päivästä, jona jäsenvaltiolle aiheutuu hallintomenoja EGR:n siirtymärahaston toteutuksesta.

(27)  EGR:ää Siirtymärahastoa koskevaan budjettikohtaan olisi otettava vuotuisessa talousarviomenettelyssä riittävästi maksumäärärahoja, jotta katetaan tarpeet, joita ilmenee etenkin kunkin vuoden ensimmäisinä kuukausina, kun määrärahojen siirto muista budjettikohdista on erityisen vaikeaa.

(27 a)  Siirtymärahastoa koskevasta budjettikohdasta olisi asetettava vuotuisessa talousarviomenettelyssä saataville riittävä määrä maksumäärärahoja, jotta katetaan tarpeet, joita syntyy erityisesti kunkin vuoden ensimmäisten kuukausien aikana, jolloin muista budjettikohdista voidaan tehdä määrärahasiirtoja erityisen rajoitetusti. [tark. 27]

(28)  [Monivuotisessa rahoituskehyksessä ja talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta … päivänä …kuuta ... tehdyssä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisessä toimielinten sopimuksessa(20), jäljempänä ’toimielinten välinen sopimus’, määritetään EGR:n siirtymärahaston talousarviokehys].

(29)  Edunsaajien edun vuoksi tukea olisi asetettava saataville mahdollisimman pian ja tehokkaasti. Jäsenvaltioiden ja EGR:n siirtymärahaston päätöksentekoprosessiin osallistuvien unionin toimielinten olisi pyrittävä kaikin keinoin lyhentämään käsittelyaikaa ja yksinkertaistamaan menettelyjä, jotta varmistetaan EGR:n siirtymärahaston varojen käyttöönottamista koskevien päätösten sujuva ja nopea hyväksyminen. Tämän vuoksi budjettivallan käyttäjä päättää tulevaisuudessa komission esittämistä määrärahasiirtopyynnöistä, eikä EGR:n varojen käyttöönottoa koskevaa komission ehdotusta enää edellytetä. [erillinen äänestys]

(30)  Jos yritys lopettaa toimintansa, työttömiksi jääneitä työntekijöitä voidaan auttaa jatkamaan joitakin tai kaikkia entisen työnantajansa toimintoja, ja tämän mahdollistamiseksi jäsenvaltio, jossa yritys sijaitsee, voi asettaa kiireellisesti tarvittavat varat ennakkoon saataville. [tark. 29]

(31)  Jotta Euroopan parlamentti voisi harjoittaa poliittista valvontaa ja komissio voisi jatkuvasti seurata EGR:n siirtymärahaston tuella saatuja tuloksia, jäsenvaltioiden olisi toimitettava siirtymärahaston toteuttamisesta loppukertomus EGR:n toteuttamisesta, jonka olisi oltava selkeiden seurantavaatimusten mukainen ja johon olisi sisällytettävä tietoja edunsaajiin liittyvistä jatkotoimista sekä sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvien vaikutusten arviointi. [tark. 30]

(32)  Jäsenvaltioiden olisi jatkossakin vastattava rahoitustuen toteuttamisesta sekä unionin rahoituksella tuettujen toimien hallinnoinnista ja valvonnasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012, jäljempänä ’varainhoitoasetus’,(21) tai sen seuraaja-asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi esitettävä selvitys EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen käytöstä. Kun otetaan huomioon EGR-siirtymärahaston toimenpiteiden lyhyt täytäntöönpanokausi, raportointivelvollisuuksien olisi oltava EGR- siirtymärahaston tukitoimien erityisluonteen mukaisia.

(32a)  Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tehokkaita viestintätoimia jakaakseen tietoa siirtymärahastolta saadusta rahoitustuesta, korostettava unionilta saadun rahoituksen alkuperää ja parannettava unionin siirtymärahaston kautta rahoittamien toimien näkyvyyttä. [tark. 31]

(33)  Jäsenvaltioiden olisi lisäksi ehkäistävä sääntöjenvastaisuuksia, joihin kuuluvat myös edunsaajien tekemät petokset, sekä havaittava ja käsiteltävä ne tehokkaasti. Erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(22) ja neuvoston asetusten (Euratom, EY) N:o 2988/95(23) ja 2185/96(24) nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939(25) nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(26) mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kaikki unionin rahoitusta saavat henkilöt ja yhteisöt toimivat täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myöntävät komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF), Euroopan syyttäjänvirastolle (EPPO) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistavat, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi ilmoitettava komissiolle havaitsemistaan sääntöjenvastaisuuksista, petokset mukaan luettuina, ja niiden johdosta toteutetuista jatkotoimenpiteistä sekä OLAFin tutkimusten jatkotoimenpiteistä.

(34)  Varainhoitoasetuksen, asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013, asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95, asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksen (EU) 2017/1939 mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(35)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(36)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(27) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

(37)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, ohjelmasta edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista kaikessa unionin politiikassa ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita ilmastotavoitteiden saavuttamista vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja siihen, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Rahaston valmistelun ja toteutuksen kuluessa kartoitetaan asiaankuuluvia toimia, joita arvioidaan uudelleen rahaston arvioinnin yhteydessä. [tark. 32]

(38)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(39)  Kun otetaan huomioon, että talouden digitalisaatio edellyttää työvoimalta tietyntasoisia digitaalisia taitoja, digitaalisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamisen olisi oltava kunkin tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin pakollinen horisontaalinen osa ja sen tavoitteena olisi oltava naisten osuuden lisääminen STEM-ammateissa, [tark. 33]

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan globalisaatiorahasto siirtymärahasto, jäljempänä ’EGR siirtymärahasto’.

Siinä vahvistetaan EGR:n siirtymärahaston tavoitteet, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt ja perusteet, mukaan luettuina jäsenvaltioiden tekemät hakemukset EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen saamiseksi 7 artiklassa tarkoitettuihin edunsaajiin kohdistuvia toimenpiteitä varten. [tark. 34]

2 artikla

Tehtävä

EGR edistää globalisaation Siirtymärahaston tavoitteena on tukea globalisaatiosta ja teknologisista ja teknisen kehityksen hyötyjen suotuisampaa jakautumista ympäristöön liittyvistä muutoksista johtuvia sosioekonomisia muutoksia auttamalla työttömiksi jääneitä työntekijöitä sopeutumaan rakenneuudistukseen edistämällä vaihtoehtoista, kestävää työllisyyttä. Siirtymärahasto on reaktiivisesti toimiva hätärahasto, joka edistää oikeudenmukaista siirtymää. Siirtymärahasto edistää näin EGR edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin nojalla määriteltyjen periaatteiden toteuttamista ja lisää sosiaalista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta alueiden ja jäsenvaltioiden välillä. [tark. 35]

3 artikla

Tavoitteet

1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on osoittaa solidaarisuutta 5 artiklassa artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettujen odottamattomien merkittävien rakenneuudistusten yhteydessä työttömiksi jääneille työntekijöille heidän työsuhteensa tyypistä tai kestosta riippumatta ja itsenäisille ammatinharjoittajille, joiden työskentely on loppunut, sekä tarjota heille taloudellista tukea uudelleentyöllistämistoimenpiteisiin. [tark. 36]

2.  EGR:n Siirtymärahaston erityistavoitteena on tarjota apua ja tukea odottamattomissa työntekijöille työmarkkinoille uudelleen integroitumista varten merkittävissä rakenneuudistuksissa ja eritoten niissä, jotka aiheutuvat globalisaatioon liittyvistä haasteista, kuten maailmankaupan muutoksista, kauppariidoista, rahoitus- tai talouskriiseistä tai ,Yhdistyneen kuningaskunnan erosta Euroopan unionista, vähähiiliseen talouteen siirtymisestä tai jotka ovat seurausta digitalisaatiosta tai , automaatiosta ja teknologisesta muutoksesta. Erityisesti painotetaan toimenpiteitä, joilla autetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa. [tark. 37 ja 98]

4 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)  ’työttömäksi jääneellä työntekijällä’ hänen työsuhteensa tyypistä tai kestosta riippumatta työntekijää, jonka työsuhde päättyy ennenaikaisesti työntekijöiden vähentämisen kautta tai jonka sopimusta ei uusita taloudellisista syistä; [tark. 38]

b)  ’itsenäisellä ammatinharjoittajalla’ henkilöä, joka työllistää vähemmän kuin 10 työntekijää;

c)  ’edunsaajalla’ henkilöä, joka osallistuu EGR:n siirtymärahaston yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin;

d)  ’sääntöjenvastaisuudella’ mitä tahansa sovellettavan lainsäädännön rikkomista, joka johtuu EGR:n siirtymärahaston toteuttamiseen osallistuvan talouden toimijan teosta tai laiminlyönnistä ja joka tuottaa tai voisi tuottaa vahinkoa unionin talousarviolle siihen kohdistuvan perusteettoman menoerän vuoksi.

5 artikla

Toimintakriteerit

1.  Jäsenvaltiot voivat hakea EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat työttömiksi jääneisiin työntekijöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin tässä artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti.

2.  EGR:n Siirtymärahaston rahoitustukea myönnetään merkittävissä rakenneuudistuksissa, joilla on seuraavanlaiset seuraukset:

a)  yli 250:n vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän kuuden kuukauden viiteajanjakson aikana jäsenvaltiossa sijaitsevassa yhdessä yrityksessä, mukaan luettuna tapaukset, joissa työskentelyn loppuminen koskee yrityksen toimittajia tai jatkojalostajia; [tark. 39]

b)  yli 250:n vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen kuuden yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka kaikki toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla talouden alalla ja sijaitsevat NUTS 2 -tason yhdellä alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella taikka useammalla kuin kahdella NUTS 2 -tason vierekkäisellä alueella edellyttäen, että vaikutukset kohdistuvat kahdella alueista yhteensä yli 250 vähintään 200 työntekijään tai itsenäiseen ammatinharjoittajaan; [tark. 40]

c)  yli 250:n vähintään 200:n työttömäksi jääneen työntekijän tai itsenäisen ammatinharjoittajan työskentelyn loppuminen neljän yhdeksän kuukauden viiteajanjakson aikana, etenkin pk-yrityksissä, jotka toimivat NACE Rev. 2:n kaksinumerotasolla määritellyllä samalla tai eri talouden alalla ja sijaitsevat samalla NUTS 2 -tason alueella. [tark. 41]

3.  Pienillä työmarkkinoilla tai poikkeuksellisissa olosuhteissa, myös erityisesti kun on kyse hakemuksista, joissa on mukana pk-yrityksiä, jos hakijajäsenvaltio esittää näistä seikoista asianmukaisen selvityksen, tämän artiklan mukaista rahoitustukea koskeva hakemus voidaan kelpuuttaa, vaikka 1 kohdan a, b tai c alakohdassa asetetut ehdot eivät täyty kokonaan, jos irtisanomisilla on vakava vaikutus työllisyyteen työllisyystasoihin ja paikalliseen tai alueelliseen tai kansalliseen talouteen. Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä, mikä 1 kohdan a, b tai c alakohdassa säädetyistä toimintakriteereistä ei täyty kokonaan. Poikkeuksellisissa olosuhteissa myönnettävien tukien yhteenlaskettu määrä saa olla enintään 15 prosenttia EGR:n siirtymärahaston vuotuisesta enimmäismäärästä. [tark. 42]

4.  Siirtymärahaston tukea ei voida ottaa käyttöön, kun työntekijät irtisanotaan jäsenvaltion tekemien sellaisten määrärahojen leikkausten seurauksena, jotka vaikuttavat ensisijaisesti julkisesta rahoituksesta riippuvaisiin aloihin. [tark. 43]

6 artikla

Työttömiksi jääneiden ja työskentelyn loppumisen laskeminen

1.  Hakijajäsenvaltion on täsmennettävä menetelmä, jota käytetään 4 artiklassa määriteltyjen työttömäksi työttömiksi jääneiden työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien määrän laskemisessa 5 artiklaa artiklan 1–3 kohtaa sovellettaessa. [tark. 44]

2.  Hakijajäsenvaltion on laskettava 1 kohdassa tarkoitettu määrä yhdestä seuraavista ajankohdista:

a)  päivä, jona työnantaja neuvoston direktiivin 98/59/EY(28) 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti ilmoittaa kirjallisesti toimivaltaiselle viranomaiselle suunnitelluista joukkovähentämisistä;

b)  päivä, jona työnantaja antaa yksilöllisen ilmoituksen työntekijän irtisanomisesta tai työsopimuksen päättämisestä;

c)  päivä, jona työsopimus päättyy tosiasiallisesti tai jona sen voimassaolo päättyy;

d)  päivä, jona toimeksianto käyttäjäyrityksessä päättyy; tai

e)  kun kyse on itsenäisestä ammatinharjoittajasta, päivä, jona toiminta lakkaa kansallisen lainsäädännön tai hallinnollisten määräysten mukaisesti määriteltynä.

Edellä a alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa hakijajäsenvaltion on toimitettava komissiolle lisäksi tiedot tämän asetuksen 5 artiklan 1 kohdan mukaisten vähentämisten todellisesta määrästä, ennen kuin komissio saattaa arviointinsa päätökseen.

7 artikla

Tukeen oikeutetut edunsaajat

Hakijajäsenvaltio voi tarjota EGR:n siirtymärahaston tuella yhteisrahoitetun yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin 8 artiklan mukaisesti tukeen oikeutetuille edunsaajille, joita voivat olla

a)  työttömiksi jääneet työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut, laskettuina 6 artiklan mukaisesti 5 artiklassa artiklan 1–3 kohdassa säädettyjen viiteajanjaksojen kuluessa; [tark. 45]

b)  työttömiksi jääneet työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat, joiden työskentely on loppunut, laskettuina 6 artiklan mukaisesti 5 artiklassa säädettyjen viiteajanjaksojen ulkopuolella; eli 6 kuukautta ennen viiteajanjakson alkamista tai viiteajanjakson päättymisen ja sen päivän välisenä aikana, joka edeltää sitä päivää, jona komissio saattaa arviointinsa päätökseen.

Ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien katsotaan olevan oikeutettuja tukeen edellyttäen, että viiteajanjaksona tapahtuneiden vähentämisten selkeä syy-yhteys niihin johtaneeseen tapahtumaan voidaan osoittaa.

Poiketen siitä, mitä 5 artiklassa säädetään, hakijajäsenvaltiot voivat tarjota siirtymärahaston tuella yhteisrahoitettuja yksilöllisiä palveluja sellaisille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville henkilöille, jotka ovat hakemuksen jättämispäivänä alle 25-vuotiaita tai, jos jäsenvaltiot näin päättävät, alle 30-vuotiaita ja joiden määrä on enintään yhtä suuri kuin kohteena olevien edunsaajien määrä siten, että etusijalle asetetaan työntekijävähennysten kohteeksi joutuneet henkilöt tai henkilöt, joiden työskentely on loppunut, edellyttäen, että ainakin jotkin 4 artiklan mukaisista vähennyksistä on tehty NUTS 2 -tason alueilla. [tark. 46]

8 artikla

Tukikelpoiset toimenpiteet

1.  EGR:n Siirtymärahaston rahoitustukea voidaan myöntää aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin, jotka ovat osa yksilöllisten palvelujen koordinoitua pakettia, jossa ovat osallisina ammattijärjestöt ja/tai työntekijöiden edustajat ja jonka tarkoituksena on helpottaa kohteena olevien edunsaajien ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevien työttömiksi jääneiden henkilöiden integroitumista uudelleen korkealaatuiseen ja kestävään palkkatyöhön tai itsenäiseen ammatinharjoittamiseen. [tark. 47]

Digiteollisella aikakaudella ja resurssitehokkaassa taloudessa tarvittavien taitojen jakaminen on kunkin tarjottavan yksilöllisten koulutuksen ja/tai yksilöllisten palvelujen paketin pakollinen horisontaalinen osa. Koulutuksen taso on mukautettava edunsaajan pätevyyksiin, taitoihin ja tarpeisiin erityistarpeisiin. [tark. 48]

Yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin voivat kuulua etenkin seuraavat:

a)  räätälöity koulutus ja uudelleenkoulutus, mukaan luettuina tieto- ja viestintätekniset taidot ja muut digitaalisella aikakaudella vaadittavat taidot, todistus hankitusta kokemuksesta, yksilöllinen työnhakuneuvonta, ammatinvalinnanohjaus, neuvontapalvelut, mentorointi, työnvälityspalvelut, yrittäjyyden edistäminen, tuki itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, yritysten perustamiseen ja yritysten toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla sekä yhteistyötoimet; [tark. 49]

b)  erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, kuten työnhakuavustukset, työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, liikkuvuusavustukset sekä, lastenhoitotuet, koulutus- tai toimeentuloavustukset, myös mukaan lukien avustukset hoitajille ja työnantajille suunnatut työllistämiskannustimet, mukaan lukien kannustimet, joilla työttömiksi jääneille työntekijöille tarjotaan joustavia työjärjestelyjä. [tark. 50]

Edellä b alakohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden kustannukset saavat eivät saa olla enintään yli 35 prosenttia tässä kohdassa lueteltujen yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kokonaiskustannuksista. [tark. 51]

Itsenäiseen ammatinharjoittamiseen, oman yrityksen, mukaan lukien osuuskunnan, perustamiseen tai yrityksen toiminnan jatkamiseen työntekijöiden johdolla tehtävät investoinnit saavat eivät saa olla enintään 20 000 yli 25 000 euroa työttömäksi jäänyttä työntekijää kohden. [tark. 52]

Yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin suunnittelussa on ennakoitava tulevia työmarkkinanäkymiä sekä tarvittavia taitoja. Koordinoidun paketin on oltava yhteensopiva resurssitehokkaaseen ja kestävään talouteen siirtymisen kanssa, ja sen on myös keskityttävä digiteollisella aikakaudella tarvittavien taitojen jakamiseen ja otettava huomioon kysyntä paikallisilla työmarkkinoilla sekä mahdollisuus uudelleenintegroida työntekijöitä heidän edellisen työpaikkansa ammattialalle, jolla suuri rakenneuudistus on luonut tarpeen uusille tai lisätaidoille ja jolla olemassa olevia taitoja voidaan hyödyntää tehokkaimmin. [tark. 53]

2.  EGR:stä Siirtymärahastosta ei myönnetä rahoitustukea seuraaviin:

a)  edellä 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut erityiset kestoltaan rajoitetut toimenpiteet, joiden osalta ei ole ehtona kohteena olevien edunsaajien aktiivinen osallistuminen työnhakuun tai koulutukseen;

b)  toimenpiteet, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle;

b a)  toimenpiteet, joilla kannustetaan erityisesti sellaisia työntekijöitä, jotka ovat epäedullisessa asemassa tai joilla on suurempi köyhyysriski, ja ikääntyneitä työntekijöitä jäämään tai palaamaan työmarkkinoille; [tark. 54]

b b)  toimenpiteet, jotka ovat kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan jäsenvaltioiden vastuulla. [tark. 55]

EGR:n Siirtymärahaston tukemat toimenpiteet eivät missään olosuhteissa korvaa passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä. [tark. 56]

3.  Palvelujen koordinoitu paketti on laadittava yhteistyössä kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa ja/tai työmarkkinaosapuolten kanssa. [tark. 57]

4.  Hakijajäsenvaltion aloitteesta EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea voidaan myöntää valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimiin.

9 artikla

Hakemukset

1.  Hakijajäsenvaltion on jätettävä komissiolle hakemus 12 viikon kuluessa siitä päivästä, jona 5 artiklan 2 tai 3 kohdassa säädetyt kriteerit täyttyvät.

2.  Kymmenen työpäivän kuluessa hakemuksen jättämispäivästä tai tapauksen mukaan siitä päivästä, jolloin komissiolla on hallussaan hakemuksen käännös, sen mukaan, kumpi ajankohta on myöhempi, komissio ilmoittaa hakemuksen vastaanottamisesta ja ilmoittaa jäsenvaltiolle mahdollisista lisätiedoista, joita se tarvitsee hakemuksen arvioimiseksi. [tark. 58]

3.  Komissio antaa jäsenvaltioille niiden pyynnöstä teknistä apua menettelyn alkuvaiheessa. Jos komissio pyytää lisätietoja, jäsenvaltion on vastattava pyyntöön kymmenen työpäivän kuluessa sen päivämäärästä. Komissio pidentää kyseistä määräaikaa kymmenellä työpäivällä asianomaisen jäsenvaltion asianmukaisesti perustellusta pyynnöstä. [tark. 59]

4.  Jäsenvaltion toimittamien tietojen perusteella komissio saattaa päätökseen arviointinsa siitä, täyttääkö hakemus rahoitustuen myöntämistä koskevat edellytykset, 60 40 työpäivän kuluessa täydellisen hakemuksen tai tapauksen mukaan sen käännöksen vastaanottamisesta. Jos komissio poikkeuksellisesti ei pysty noudattamaan tätä määräaikaa, se esittää voi saada 20 työpäivää lisäaikaa esittämällä ennakkoon kirjallisen selityksen, jossa perustellaan viivästyksen syistä syyt, ja toimittaa selityksen kyseiselle jäsenvaltiolle. [tark. 60]

5.  Hakemuksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)  arvio vähennettyjen työntekijöiden määrästä 6 artiklan mukaisesti, mukaan lukien laskutapa;

b)  vahvistus siitä, että irtisanova yritys, joka on jatkanut toimintaansa irtisanomisten jälkeen, on noudattanut kaikkia työntekijöiden vähentämistä koskevia oikeudellisia velvoitteitaan ja turvannut työntekijänsä asianmukaisesti; [tark. 61]

b a)   selkeä ilmoitus toimista, joita jäsenvaltiot ovat jo toteuttaneet työttömiksi jääneiden työntekijöiden auttamiseksi, ja siirtymärahastosta pyydettyjen varojen täydentävästä luonteesta, koska kansallisilla tai alueellisilla viranomaisilla ei ole käytettävissään tarpeeksi resursseja; [tark. 62]

b b)   yleiskatsaus unionin rahoitukseen, jota työntekijöitä vähentänyt yritys on jo saanut joukkovähentämisiä edeltävien viiden vuoden aikana; [tark. 63]

c)  lyhyt kuvaus työntekijöiden vähentämisten taustalla olevista tapahtumista;

d)  tapauksen mukaan irtisanovien yritysten, toimittajien ja jatkojalostajien ja toimialojen yksilöinti sekä kohteena olevien edunsaajien ryhmät eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan;

e)  työntekijöiden vähentämisten odotettu vaikutus paikalliseen, alueelliseen tai , kansalliseen tai tarvittaessa rajat ylittävään talouteen ja työllisyyteen; [tark. 64]

f)  yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin ja siihen liittyvien menojen yksityiskohtainen kuvaus, mukaan luettuina erityisesti kaikki toimenpiteet, joilla tuetaan heikossa asemassa olevia, matalan osaamistason, ikääntyneitä ja nuoria sekä epäsuotuisien alueiden edunsaajia koskevia työllisyysaloitteita; [tark. 65]

g)  selvitys siitä, missä määrin muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen suositukset on otettu huomioon ja kuinka yksilöllisten palvelujen koordinoitu paketti täydentää muista kansallisista lähteistä tai unionin rahastoista rahoitettuja toimia, sekä tiedot toimenpiteistä, jotka ovat asianomaisille irtisanoville yrityksille pakollisia kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan;

h)  kohteena olevien edunsaajien hyväksi tarjottavan yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin kunkin osan sekä mahdollisten valmistelu-, hallinnointi-, tiedotus- ja mainonta-, valvonta- ja raportointitoimien ennakoitu talousarvio;

i)  arviointia varten ohjeelliset tapauskohtaiset tavoitteet, jotka jäsenvaltio on määritellyt edunsaajien uudelleentyöllistymisasteen osalta 6 kuukauden kuluttua täytäntöönpanokauden päättymisestä;

j)  päivämäärät, jolloin yksilölliset palvelut kohteena oleville edunsaajille ja 8 artiklassa tarkoitetut toimet EGR:n siirtymärahaston toteuttamiseksi aloitettiin tai on määrä aloittaa;

k)  menettelyt, joita noudatetaan kohteena olevien edunsaajien tai heidän edustajiensa tai työmarkkinaosapuolten sekä paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten tai mahdollisten muiden asiaan liittyvien sidosryhmien kuulemiseksi;

l)  lausunto, jossa vahvistetaan haetun EGR-siirtymärahaston tuen olevan unionin menettelyllisten ja aineellisoikeudellisten valtiontukisääntöjen mukaista, sekä lausunto, jossa esitetään pääpiirteittäin, miksi yksilöllisten palvelujen koordinoidulla paketilla ei korvata toimenpiteitä, jotka kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaan kuuluvat yritysten vastuulle;

m)  kansallisen ennakko- tai yhteisrahoituksen ja tarvittaessa muun yhteisrahoituksen lähteet;

m a)  lausunto, jonka mukaan ehdotetut toimet täydentävät rakennerahastoista rahoitettavia toimia ja kaksinkertainen rahoitus estetään. [tark. 66]

10 artikla

Täydentävyys, vaatimustenmukaisuus ja koordinointi

1.  EGR:n Siirtymärahaston rahoitus ei saa korvata toimenpiteitä, jotka kuuluvat yritysten vastuulle kansallisen lainsäädännön tai työehtosopimusten nojalla.

2.  Kohteena oleville edunsaajille annettavan tuen on täydennettävä jäsenvaltioiden toimenpiteitä kansallisella, alueellisella ja , paikallisella ja tarvittaessa rajat ylittävällä tasolla, unionin rahastoista ja ohjelmista yhteisrahoitettavat toimenpiteet mukaan lukien, muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevassa EU:n laatukehyksessä esitettyjen suositusten mukaisesti. [tark. 67]

3.  EGR:n Siirtymärahaston rahoitustuen määrä on rajoitettava siihen, mikä on tarpeen solidaarisuuden osoittamiseksi ja väliaikaisen, kertaluonteisen tuen antamiseen antamiseksi kohteena oleville edunsaajille. EGR:stä Siirtymärahastosta tuettavien toimenpiteiden on oltava unionin ja kansallisen lainsäädännön, valtiontukisäännöt mukaan luettuina, mukaisia. [tark. 68]

4.  Komissio ja hakijajäsenvaltio varmistavat omien vastuualueidensa mukaisesti unionin rahastoista ja ohjelmista myönnettävän tuen koordinoinnin. [tark. 69]

5.  Hakijajäsenvaltion on varmistettava, että EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea saaviin erityisiin toimenpiteisiin ei saada tukea muista unionin rahoitusvälineistä.

11 artikla

Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja syrjimättömyys

Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että naisten ja miesten välistä tasa-arvoa sekä sukupuolinäkökulman mukaan ottamista edistetään EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen toteuttamisen eri kaikissa asianmukaisissa vaiheissa ja että ne myös kuuluvat kaikkiin näihin vaiheisiin erottamattomasti. [tark. 70]

Komissio ja jäsenvaltio toteuttavat kaikki asianmukaiset toimet kaikenlaisen sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän estämiseksi EGR:n siirtymärahaston tuen saatavuuden osalta ja sen toteuttamisen eri vaiheissa.

12 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

1.  Komission aloitteesta enintään 0,5 prosenttia EGR:n siirtymärahaston vuotuisesta enimmäismäärästä voidaan käyttää sen tuen toteuttamiseen liittyvään tekniseen liittyvän teknisen ja hallinnolliseen apuun hallinnollisen avun rahoittamiseen, kuten valmistelu-, seuranta-, tiedonkeruu-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, mukaan luettuina yritysten tietotekniikkajärjestelmät, viestintätoimet ja EGR:n siirtymärahaston näkyvyyttä lisäävät toimet, sekä muihin hallinnollisen ja teknisen tuen toimenpiteisiin. Synergioita ERM:n kaltaisten rakenneuudistusten vakiintuneiden seurantajärjestelmien kanssa on vahvistettava. Tällaiset toimenpiteet voivat kattaa tulevat ja aikaisemmat ohjelmakaudet. [tark. 71]

2.  Jollei 1 kohdassa säädetystä enimmäismäärästä muuta johdu, komissio esittää teknistä apua koskevien määrärahojen siirtämistä asianomaisiin budjettikohtiin varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti.

3.  Komissio toteuttaa teknisen avun omasta aloitteestaan suoran tai välillisen hallinnoinnin avulla varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdan] mukaisesti.

Jos komissio hallinnoi teknistä apua välillisesti, se huolehtii, että menettely, jonka nojalla kolmannelle osapuolelle osoitetut tehtävät toteuttava osapuoli nimetään, on avoin, ja tiedottaa kaikille siirtymärahaston sidosryhmille, myös Euroopan parlamentille, tähän tarkoitukseen valitusta alihankkijasta. [tark. 72]

4.  Komission tekninen apu sisältää jäsenvaltioille tarjottavan, EGR:n siirtymärahaston käyttöä, seurantaa ja arviointia koskevan tiedon ja neuvonnan, mukaan lukien neuvontapalvelun käyttöön ottaminen. Komissio tarjoaa myös tietoa ja selkeää ohjeistusta EGR:n siirtymärahaston käytöstä Euroopan ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolille. Ohjaustoimenpiteisiin voi sisältyä myös erityistyöryhmien perustaminen silloin, kun jossakin jäsenvaltiossa esiintyy vakavia taloudellisia häiriötiloja. [tark. 73]

13 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Jäsenvaltioiden on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kohteena olevat edunsaajat, paikallis- ja alueviranomaiset, työmarkkinaosapuolet, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rahoituksesta saatava unionin lisäarvo tuodaan esiin, ja niiden on autettava komissiota tietojenkeruussa talousarvion avoimuuden lisäämiseksi. [tark. 74]

Jäsenvaltioiden on käytettävä EU:n tunnusta [yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen liitteen VIII] mukaisesti ja esitettävä yksinkertainen maininta rahoituksesta (”Euroopan unionin rahoittama/yhteisrahoittama”).

2.  Komissio ylläpitää ja päivittää säännöllisesti kaikilla unionin toimielinten virallisilla kielillä käytettävissä olevia verkkosivuja, joilla annetaan jotka sisältävät ajantasaista tietoa EGR:stä ja siirtymärahastosta, ohjeita hakemusten jättämiseen ja tietoa tukikelpoisista toimista, säännöllisesti päivitettävän jäsenvaltioiden yhteystietoluettelon sekä tietoa hyväksytyistä ja hylätyistä hakemuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston roolista talousarviomenettelyssä. [tark. 75]

3.  Komissio edistää viestintään liittyvien olemassa olevien hyvien käytäntöjen jakamista ja toteuttaa EGR-tapauksiin siirtymärahastotapauksiin ja niissä saatuihin tuloksiin liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joiden perustana käytetään sen saamia kokemuksia ja joiden tavoitteena on parantaa EGR:n siirtymärahaston näkyvyyttä, tehdä tunnetuksi sen tukikelpoisuusvaatimuksia ja hakumenettelyjä, parantaa siirtymärahaston vaikuttavuutta ja varmistaa, että unionin kansalaiset ja työntekijät ovat tietoisia EGR:stä siirtymärahastosta, mukaan lukien maaseutualueiden kansalaiset ja työntekijät, joiden on vaikea saada tietoja. [tark. 76]

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali toimitetaan pyynnöstä unionin toimielimille, elimille tai virastoille ja että unionille myönnetään rojaltimaksuton, yksinoikeudeton ja peruuttamaton lisenssi käyttää tällaista materiaalia sekä kaikkia siihen liittyviä olemassa olevia oikeuksia. Lisenssillä myönnetään unionille seuraavat oikeudet:

–  sisäinen käyttö eli oikeus jäljentää, kopioida ja asettaa viestintää ja näkyvyyttä koskeva materiaali EU:n ja EU:n jäsenvaltioiden toimielinten ja virastojen ja niiden työntekijöiden saataville;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin täydellinen tai osittainen jäljentäminen millä tahansa tavalla ja missä tahansa muodossa;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin välittäminen yleisölle käyttäen mitä tahansa viestintämuotoa;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin (tai sen jäljennösten) jakaminen yleisölle missä tahansa muodossa;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevan materiaalin tallentaminen ja arkistointi;

–  viestintää ja näkyvyyttä koskevaan materiaaliin liittyvien oikeuksien tapauksessa alalisenssin myöntäminen kolmansille osapuolille.

Unionille voidaan myöntää lisäoikeuksia.

4.  Tämän asetuksen nojalla viestintätoimiin osoitetuilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin tavoitteisiin.

14 artikla

Rahoitustuen vahvistaminen

1.  Komissio arvioi ja ehdottaa mahdollisimman nopeasti, 9 artiklan 4 kohdassa säädetyssä määräajassa 9 artiklan mukaisesti suoritetun arvioinnin perusteella ja ottaen erityisesti huomioon kohteena olevien edunsaajien määrän sekä ehdotetut toimenpiteet ja arvioidut kustannukset, mahdollisen EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen määrää, joka voidaan myöntää käytettävissä olevien varojen rajoissa. [tark. 77]

2.  Tarjottaviin toimenpiteisiin myönnettävä EGR:n siirtymärahaston yhteisrahoitusosuus on mukautettava ESR+:n korkeimpaan yhteisrahoitusosuuteen kussakin jäsenvaltiossa.

3.  Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyttyvät, se käynnistää 16 artiklassa säädetyn menettelyn viipymättä ja ilmoittaa asiasta hakijajäsenvaltiolle. [tark. 78]

4.  Jos komissio toteaa 9 artiklan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, etteivät tämän asetuksen mukaisen rahoitustuen edellytykset täyty, se ilmoittaa välittömästi asiasta hakijajäsenvaltiolle ja muille asiaankuuluville sidosryhmille, myös Euroopan parlamentille. [tark. 79]

15 artikla

Tukikelpoisuusaika

1.  Menoihin voidaan myöntää EGR:n siirtymärahaston rahoitustukea alkaen hakemuksessa 9 artiklan 5 kohdan j alakohdan nojalla esitetyistä päivistä, joina asianomainen jäsenvaltio alkaa tai sen on määrä alkaa tarjota yksilöllisiä palveluja kohteena oleville edunsaajille tai sille aiheutuu hallintomenoja EGR:n siirtymärahaston toteutuksesta 8 artiklan 1 ja 4 kohdan mukaisesti.

2.  Jäsenvaltion on toteutettava 8 artiklassa vahvistetut tukikelpoiset toimenpiteet mahdollisimman pian. Ne pannaan joka tapauksessa täytäntöön viimeistään kuusi kuukautta rahoitustukipäätöksen voimaantulopäivästä ja toteutetaan viimeistään 24 kuukauden kuluttua kyseistä rahoitustukea koskevan päätöksen rahoitustukipäätöksen voimaantulopäivästä. [tark. 80]

3.  Täytäntöönpanokausi on ajanjakso, joka alkaa hakemuksessa 9 artiklan 5 kohdan j alakohdan nojalla esitetyistä päivämääristä, joina asianomainen jäsenvaltio aloittaa yksilölliset palvelut kohteena oleville edunsaajille ja 8 artiklassa esitetyt toimenpiteet EGR:n siirtymärahaston toteuttamiseksi, ja päättyy 24 kuukauden kuluttua rahoitustukea koskevan päätöksen voimaantulopäivästä.

4.  Jos edunsaaja aloittaa kaksivuotisen tai pidemmän koulutuksen, tästä koulutuksesta aiheutuvat menot ovat EGR:n siirtymärahaston yhteisrahoituksen kannalta tukikelpoisia siihen päivään saakka, jona 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu loppukertomus on määrä toimittaa, edellyttäen että asiaankuuluvat menot ovat aiheutuneet ennen mainittua päivämäärää.

5.  Edellä olevan 8 artiklan 4 kohdan mukaiset menot ovat tukikelpoisia 20 artiklan 1 kohdan mukaiseen loppukertomuksen jättämisen määräaikaan saakka.

16 artikla

Talousarviomenettely ja toteutus

1.  Kun komissio on todennut, että EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen myöntämisen edellytykset täyttyvät, se tekee asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoesityksen varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti ehdotuksen siirtymärahaston varojen käyttöönottamisesta. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät yhdessä päätöksen siirtymärahaston varojen käyttöönottamisesta kuukauden kuluessa siitä, kun ehdotus on toimitettu niille. Neuvosto tekee ratkaisunsa määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentti jäsentensä enemmistöllä sekä kolmella viidesosalla annetuista äänistä.

Samaan aikaan kun komissio toimittaa ehdotuksensa päätökseksi siirtymärahaston varojen käyttöönottamisesta, se toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle asianomaisia budjettikohtia koskevan määrärahasiirtoesityksen. Jos yhteisymmärrystä ei saavuteta, käynnistetään trilogimenettely.

Siirtymärahastoon liittyvät määrärahasiirrot tehdään varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti. [tark. 81]

2.  Määrärahasiirtoesitykseen on liitettävä yhteenveto hakemuksen tukikelpoisuuden tarkastelusta. [tark. 82]

3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä rahoitustukea koskevan päätöksen, joka tulee voimaan päivänä, jona komissiolle ilmoitetaan siitä, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet määrärahasiirron. Tämä päätös on varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitettu rahoituspäätös hyväksyvät päätöksen siirtymärahaston varojen käyttöönotosta. [tark. 83]

3 a.  Edellä olevan 1 kohdan mukaiseen ehdotukseen päätökseksi siirtymärahaston käyttöönottamisesta on sisällyttävä

a)  9 artiklan 4 kohdan mukaisesti suoritettu arviointi sekä tiivistelmä arvioinnin perusteena olleista tiedoista;

b)  todisteet 5 ja 10 artiklassa säädettyjen kriteerien täyttymisestä; ja

c)  ehdotettujen määrien perusteet. [tark. 84]

16 a artikla

Poikkeustapaukset

Poikkeustapauksissa ja jos rahastossa merkittävän rakenneuudistuksen toteuttamisvuonna jäljellä olevat varat eivät riitä kattamaan budjettivallan käyttäjän tarpeelliseksi katsoman avun määrää, komissio voi ehdottaa erotuksen rahoittamista seuraavan vuoden rahastovaroista. Merkittävän rakenneuudistuksen toteuttamisvuoden ja sitä seuraavan vuoden rahaston talousarvion enimmäismäärää ei saa missään tapauksessa ylittää. [tark. 85]

17 artikla

Rahoitustuen maksaminen ja käyttö

1.  Kun 16 artiklan 3 kohdan mukainen päätös rahoitustuesta on tullut voimaan, komissio maksaa rahoitustuen asianomaiselle jäsenvaltiolle yhtenä 100 prosentin ennakkomaksuna periaatteessa 15 työpäivän kuluessa. Ennakkomaksu selvitetään, kun jäsenvaltio toimittaa todennetun menoilmoituksen 20 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Käyttämättä jäänyt määrä maksetaan takaisin komissiolle.

2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu rahoitustuki toteutetaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa varainhoitoasetuksen 63 artiklan mukaisesti.

3.  Komissio määrittää rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset tekniset säännöt 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa rahoitustukea koskevassa päätöksessä.

4.  Kun asianomainen jäsenvaltio toteuttaa yksilöllisten palvelujen koordinoituun pakettiin kuuluvia toimenpiteitä, se voi toimittaa komissiolle ehdotuksen pakettiin sisältyvien toimenpiteiden muuttamiseksi siten, että siihen lisätään muita 8 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdassa lueteltuja tukikelpoisia toimenpiteitä, edellyttäen että tällaiset muutokset ovat asianmukaisesti perusteltuja eivätkä johda 16 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun rahoitustuen ylittymiseen. Komissio arvioi ehdotetut muutokset, ja jos se katsoo niiden olevan hyväksyttävissä, muuttaa rahoitustukea koskevaa päätöstä vastaavasti.

5.  Asianomainen jäsenvaltio voi jakaa määriä uudelleen 16 artiklan 3 kohdan mukaisessa rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjen budjettikohtien välillä. Jos määrärahojen jakamisesta uudelleen seuraa se, että yhden tai useamman kohdan määrärahat kasvavat enemmän kuin 20 prosenttia, jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle etukäteen.

18 artikla

Euron käyttö

Tämän asetuksen mukaisissa hakemuksissa, rahoitustukea koskevissa päätöksissä ja kertomuksissa sekä kaikissa muissa asiaan liittyvissä asiakirjoissa kaikki määrät ilmaistaan euroina.

19 artikla

Indikaattorit

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti liitteessä vahvistettujen indikaattorien muuttamiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi rahaston käytön tehokkaan arvioinnin varmistamiseksi.

19 a artikla

Edunsaajia koskevan selvityksen malli

Jäljempänä 20 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun edunsaajia koskevan selvityksen on perustuttava komission täytäntöönpanosäädöksellä vahvistamaan malliin. Komissio hyväksyy kyseisen täytäntöönpanosäädöksen noudattaen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän artiklan täytäntöönpanolle. [tark. 86]

20 artikla

Loppukertomus ja tuen päättäminen

1.  Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään seitsemännen kuukauden lopussa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä toimitettava komissiolle rahoitustuen käytöstä loppukertomus, jossa annetaan seuraavat tiedot:

a)  toimenpiteiden tyyppi ja tärkeimmät saavutetut tulokset siten, että selostetaan haasteet, saadut kokemukset, synergiat ja täydentävyys muiden EU:n rahastojen, erityisesti ESR+:n, kanssa, ja ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan täydentävyys muista unionin tai kansallisista ohjelmista rahoitettujen toimenpiteiden kanssa muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskevan EU:n laatukehyksen mukaisesti; [tark. 87]

b)  toimenpidepakettia jäsenvaltiossa toteuttavien elinten nimet;

c)  19 artiklassa esitetyt indikaattorit;

d)  kuusi kuukautta kuuden kuukauden kuluessa täytäntöönpanokauden päättymisestä toteutetun edunsaajia koskevan selvityksen tulokset; kyselyn on katettava edunsaajien työllistettävyydessä havaittu muutos tai niiden osalta, jotka ovat jo löytäneet töitä, lisätietoja löydetyn työn laadusta ja tyypistä, kuten muutokset työtunneissa, vastuun asteessa tai palkkatason muutos edelliseen työsuhteeseen verrattuna, sekä alasta, jolla henkilö löysi töitä, sekä nämä tiedot eriteltyinä sukupuolen, ikäryhmän ja koulutustason mukaan; [tark. 88]

e)  tieto siitä, onko irtisanova yritys, startup-yrityksiä, mikroyrityksiä ja pk-yrityksiä lukuun ottamatta, saanut valtiontukea tai aikaisempaa rahoitusta unionin koheesio- tai rakennerahastoista viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana; [tark. 89]

f)  selvitys, jossa perustellaan menot.

2.  Asianomaisen jäsenvaltion on viimeistään yhdeksännentoista kuukauden lopussa 15 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päättymisestä toimitettava komissiolle täydelliset ja asianmukaisesti varmennetut tiedot liitteessä olevassa 3 kohdassa täsmennetystä pitkän aikavälin tulosindikaattorista. [tark. 90]

3.  Komissio päättää rahoitustuen viimeistään kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut kaikki 1 kohdassa vaaditut tiedot, määrittämällä EGR:n siirtymärahaston rahoitustuen lopullisen määrän ja asianomaisen jäsenvaltion maksettavaksi 24 artiklan mukaisesti mahdollisesti jäävän määrän. Päättäminen edellyttää 2 kohdan mukaisesti pitkän aikavälin tulosindikaattorin toimittamista.

21 artikla

Kaksivuotiskertomus

1.  Komissio esittää viimeistään 1 päivänä elokuuta 2021 ja kahden vuoden välein sen jälkeen Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaisista kahtena edellisenä vuonna toteutetuista toimista kertomuksen, jossa tarkastellaan kattavasti sekä toimien määrää että niiden laatua. Kertomuksessa käsitellään pääasiassa EGR:n siirtymärahaston avulla saatuja tuloksia, ja siinä on oltava erityisesti tiedot jätetyistä hakemuksista ja niiden käsittelynopeudesta sekä nykyisten sääntöjen mahdollisista puutteista, tehdyistä päätöksistä ja rahoitetuista toimenpiteistä, mukaan luettuina liitteessä esitettyjä indikaattoreita koskevat tilastotiedot, ja tällaisten toimenpiteiden täydentävyys muista unionin rahastoista, erityisesti ESR+:sta, rahoitettujen toimenpiteiden kanssa, sekä tiedot myönnetyn rahoitustuen päättämisestä, ja siinä on myös oltava tiedot niistä hakemuksista, jotka on hylätty tai joita on supistettu riittämättömien määrärahojen vuoksi tai siksi, että ne eivät ole olleet tukikelpoisia. [tark. 91]

2.  Kertomus toimitetaan tiedoksi jäsenvaltioille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille. [tark. 92]

22 artikla

Arviointi

1.  Komissio toteuttaa oma-aloitteisesti ja läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa joka neljäs vuosi siirtymärahaston rahoitustuesta arvioinnin EGR:n rahoitustuesta, joka sisältää myöhemmin tehtävän vaikutustenarvioinnin sen soveltamisesta kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla.

Jäsenvaltioiden on 1 alakohdassa tarkoitetun arvioinnin toteuttamiseksi kerättävä kaikki saatavilla olevat tiedot siirtymärahastotapauksista ja tukea saaneista työntekijöistä. [tark. 93]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen arviointien tulokset toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja työmarkkinaosapuolille. Arvioinneissa esitetyt suositukset on otettava huomioon suunniteltaessa uusia ohjelmia työllisyyden ja sosiaaliasioiden alalla tai kehitettäessä nykyisiä ohjelmia lisää.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin arviointeihin on sisällytettävä rahoitustukia koskevat tilastot aloittain ja jäsenvaltioittain eriteltyinä. [tark. 94]

4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti liitteen muuttamiseksi indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi, ja tämän asetuksen täydentämiseksi säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden perustamista, jotta varmistettaisiin, että voidaan tehokkaasti arvioida EGR:n siirtymärahaston edistymistä sen tavoitteiden saavuttamisessa.

23 artikla

Hallinnointi ja varainhoidon valvonta

1.  Rajoittamatta komissiolle kuuluvaa vastuuta unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta jäsenvaltioiden on oltava vastuussa EGR:n siirtymärahaston tukemien toimenpiteiden hallinnoinnista ja toimenpiteiden varainhoidon valvonnasta. Niiden toteuttamiin toimenpiteisiin on kuuluttava seuraavat:

a)  tarkastetaan, että hallinnointi- ja valvontajärjestelyt on perustettu ja että niitä toteutetaan tavalla, jolla varmistetaan, että unionin varoja käytetään tehokkaasti ja oikein moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti;

b)  varmistetaan, että seurantatietojen toimittaminen on pakollinen edellytys niiden elinten kanssa tehtävissä sopimuksissa, jotka toteuttavat yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin;

c)  tarkastetaan, että rahoitetut toimenpiteet on toteutettu asianmukaisesti;

d)  varmistetaan, että rahoitetut menot perustuvat todennettaviin tositteisiin ja että ne ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset;

e)  ehkäistään, havaitaan ja korjataan sääntöjenvastaisuudet, petokset mukaan luettuina, ja peritään takaisin aiheettomasti maksetut rahamäärät viivästyskorkoineen. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle havaituista sääntöjenvastaisuuksista, myös petoksista.

2.  Jäsenvaltioiden on varainhoitoasetuksen [63 artiklan 3 kohdan?] soveltamiseksi nimettävä elimiä vastaamaan EGR:n siirtymärahaston tukemien toimenpiteiden hallinnoinnista ja valvonnasta. Tällaisten elinten on toimitettava komissiolle varainhoitoasetuksen [63 artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa?] esitetyt tiedot rahoitustuen toteuttamisesta toimittaessaan tämän asetuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun loppukertomuksen.

Kun asetuksen (EU) N:o 1309/2013 mukaisesti nimetyt viranomaiset ovat toimittaneet riittävät takeet siitä, että maksut ovat lailliset ja sääntöjenmukaiset ja niistä on tehty tiliä asianmukaisesti, asianomainen jäsenvaltio voi ilmoittaa komissiolle, että kyseiset viranomaiset vahvistetaan tämän asetuksen nojalla. Tässä tapauksessa asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava, mitkä viranomaiset vahvistetaan ja mikä on niiden tehtävä.

3.  Jäsenvaltioiden on tehtävä vaaditut rahoitusoikaisut, jos on todettu sääntöjenvastaisuus. Jäsenvaltioiden tekemien oikaisujen on koostuttava unionin tuen peruuttamisesta kokonaan tai osittain. Jäsenvaltioiden on perittävä takaisin kaikki todetun sääntöjenvastaisuuden vuoksi aiheettomasti maksetut rahamäärät, maksettava ne takaisin komissiolle ja, jos asianomainen jäsenvaltio ei maksa rahamäärää takaisin sallitussa ajassa, maksettava viivästyskorko.

4.  Komissio ryhtyy unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta vastuullisena kaikkiin tarvittaviin toimenpiteisiin tarkastaakseen, että rahoitetut toimet on toteutettu moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti. Hakijajäsenvaltion velvollisuus on varmistaa, että sillä on kitkattomasti toimivat hallinnointi- ja valvontajärjestelmät. Komissio varmistuu siitä, että tällaiset järjestelmät ovat todella olemassa.

Rajoittamatta tilintarkastustuomioistuimen valtuuksia tai jäsenvaltion kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti suorittamia tarkastuksia komission virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat tätä tarkoitusta varten kohdistaa EGR:stä siirtymärahastosta rahoitettuihin toimenpiteisiin vähintään yhden työpäivän varoitusajalla paikalla tehtäviä tarkastuksia, otantatarkastukset mukaan luettuina. Komissio ilmoittaa asiasta hakijajäsenvaltiolle saadakseen kaiken tarvittavan avun. Asianomaisen jäsenvaltion virkamiehet tai muut sen palveluksessa olevat voivat osallistua tällaisiin tarkastuksiin.

5.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 25 artiklan mukaisesti 1 kohdan e alakohdan täydentämiseksi säännöksillä, joissa vahvistetaan perusteet ilmoitettavien sääntöjenvastaisuuksien ja toimitettavien tietojen määrittämiseksi.

6.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistettavaa mallia on käytettävä, kun sääntöjenvastaisuuksista ilmoitetaan noudattaen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän artiklan täytäntöönpanolle.

7.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki aiheutuneita menoja koskevat tositteet säilytetään komission ja tilintarkastustuomioistuimen saatavilla kolmen vuoden ajan sen jälkeen, kun EGR:ltä siirtymärahastosta saadun rahoitustuen tilit on päätetty.

24 artikla

Rahoitustuen takaisinperintä

1.  Tapauksissa, joissa yksilöllisten palvelujen koordinoidun paketin toteutuneet kustannukset ovat vähäisemmät kuin 16 artiklan mukaisen rahoitustuen määrä, komissio perii vastaavan määrän takaisin annettuaan ensin asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa.

2.  Jos komissio toteaa tarpeelliset tarkastukset loppuun saatettuaan, että jäsenvaltio ei ole noudattanut rahoitustukea koskevassa päätöksessä esitettyjä velvollisuuksia tai ei noudata sille 23 artiklan 1 kohdan nojalla kuuluvia velvollisuuksia, se antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle mahdollisuuden esittää huomautuksensa. Jos sopimukseen ei ole päästy, komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä päätöksen vaadittujen rahoitusoikaisujen tekemisestä peruuttamalla kaiken asianomaiselle toimenpiteelle EGR:stä siirtymärahastosta annetun tuen tai osan siitä. Päätös on tehtävä 12 kuukauden kuluessa sen jälkeen, kun jäsenvaltiolta on saatu huomautukset. Asianomaisen jäsenvaltion on perittävä takaisin kaikki sääntöjenvastaisuuden vuoksi aiheettomasti maksetut rahamäärät ja, jos hakijajäsenvaltio ei maksa kyseistä rahamäärää takaisin sallitussa ajassa, siitä on maksettava viivästyskorko.

25 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 19 artiklan 3 kohdassa ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 artiklan 3 kohdassa ja 23 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 19 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 5 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

26 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011(29) tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

27 artikla

Siirtymäsäännös

Asetusta (EU) N:o 1309/2013 sovelletaan edelleen 31 päivään joulukuuta 2020 saakka jätettyihin hakemuksiin. Sitä sovelletaan kyseisiin tapauksiin niiden päättämiseen asti.

28 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan seuraavana päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021 jätettyihin hakemuksiin.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

EGR-Siirtymärahasto-hakemusten yhteiset tuotos- ja tulosindikaattorit

Kaikki henkilötiedot(30) on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan.

1)  Edunsaajia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit

–  työttömät*

–  työelämän ulkopuolella olevat*

–  työlliset*

–  itsenäiset ammatinharjoittajat*

–  alle 30-vuotiaat*

–  yli 54-vuotiaat*

–  henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0–2)*

–  henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus*

–  henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)*

–  henkilöt, joilla on alle kahden vuoden ammattikokemus

–  henkilöt, joilla on 2–10 vuoden ammattikokemus

–  henkilöt, joilla on yli 10 vuoden ammattikokemus. [tark. 95]

Edunsaajien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti ammattiasemaan(31) liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella.

Nämä EGR:n siirtymärahaston yhteisrahoittamiin toimenpiteisiin osallistuvia edunsaajia koskevat tiedot on toimitettava 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa loppukertomuksessa.

2)  Edunsaajia koskevat yhteiset tulosindikaattorit

–  niiden EGR:n siirtymärahaston edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat työelämässä (eriteltyinä työsopimuksen tyypin mukaan: kokoaikainen/osa-aikainen, määräaikainen/vakituinen) ja itsenäisinä ammatinharjoittajina 6 kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*

–  niiden EGR:n siirtymärahaston edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat hankkineet pätevyyden 6 kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*

–  niiden EGR:n siirtymärahaston edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat koulutuksessa 6 kuukautta täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*.

Nämä tiedot on toimitettava 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa loppukertomuksessa, ja ne on kerättävä jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten toimittamien tietojen ja edunsaajia koskevista selvityksistä (siten kuin 20 artiklan 1 kohdan d alakohdassa täsmennetään) saatujen tietojen muodossa. Tietojen on katettava yhteisten tuotosindikaattoreiden (1) puitteissa ilmoitettu edunsaajien laskettu kokonaismäärä. Prosenttiosuudet koskevat näin ollen myös tätä laskettua kokonaismäärää.

3)  Yhteinen edunsaajia koskeva pitkän aikavälin tulosindikaattori

–  niiden EGR:n siirtymärahaston edunsaajien prosenttiosuus, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, 18 kuukautta rahoituspäätöksessä täsmennetyn täytäntöönpanokauden päättymisen jälkeen*.

Nämä tiedot on annettava saataville täytäntöönpanokauden päättymistä seuraavan 19. kuukauden loppuun mennessä. Tietojen olisi katettava yhteisten tuotosindikaattoreiden (1) puitteissa ilmoitettu edunsaajien laskettu kokonaismäärä. Prosenttiosuudet koskevat näin ollen myös tätä laskettua kokonaismäärää. Suuremmissa tapauksissa, kun on kyse yli 1 000 edunsaajasta, tiedot voidaan vaihtoehtoisesti kerätä tuotosindikaattorin (1) puitteissa ilmoitetusta edunsaajien lasketusta kokonaismäärästä otetun edustavan otoksen pohjalta.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä. (3) EUVL C .... (4) EUVL C .... (5) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. tammikuuta 2019. (6) https://ec.europa.eu/commission/priorities/deeper-and-fairer-economic-and-monetary-union/european-pillar-social-rights_fi. (7) http://eu-un.europa.eu/eu-response-2030-agenda-sustainable-development-sustainable-european-future/. (8) https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld. (9) https://ec.europa.eu/commission/sites/beta-political/files/communication-new-modern-multiannual-financial-framework_en.pdf (10) https://ec.europa.eu/commission/white-paper-future-europe-reflections-and-scenarios-eu27_fi. (11) https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-harnessing-globalisation_fi. (12) https://ec.europa.eu/commission/publications/reflection-paper-future-eu-finances_fi. (13) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Muutosten ennakointia ja rakenneuudistusta koskeva EU:n laatukehys (COM(2013)0882, 13.12.2013). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta (EUVL L 406, 30.12.2006, s. 1). (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta (EUVL L 167, 29.6.2009, s. 26). (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1309/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855). (17) COM(2018)0297 ja siihen liittyvä SWD(2018)192. (18) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2018)0171 ja sen liite COM(2018)0321. (19) EUVL L ... (20) Viittaus päivitettävä. (21) Viittaus päivitettävä. (22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1). (23) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1). (24) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2). (25) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1). (26) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29). (27) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. (28) Viite tarkistettava/päivitettävä: Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä (EYVL L 225, 12.8.1998, s. 16). (29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). (30) Hallintoviranomaisten on perustettava järjestelmä, jolla kirjataan ja talletetaan yksittäisiä osallistujia koskevat tiedot sähköisessä muodossa. Jäsenvaltioiden käytössä olevien tietojenkäsittelyjärjestelyjen on oltava luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27 päivänä huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1) säännösten ja erityisesti sen 4, 6 ja 9 artiklan mukaiset. Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja. Niiden käsittely on tarpeen rekisterinpitäjän lakisääteisen velvoitteen noudattamiseksi (asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c alakohta). (31) Työttömät, työelämän ulkopuolella olevat, työlliset, itsenäiset ammatinharjoittajat.

Euroopan parlamentin tarkistukset 16. tammikuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) (COM(2018)0382 – C8-0232/2018 – 2018/0206(COD))(1)

P8_TA(2019)0020 A8-0461/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan -1 kappale (uusi) (-1)  SEU-sopimuksen 3 artiklan mukaisesti unioni pyrkii sisämarkkinoita toteuttaessaan täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoittelevaan erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen, edistää naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua sekä torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää. SEUT-sopimuksen 9 artiklan mukaan unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon muun muassa korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset. Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 kappale (1)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisissa toimissa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisen edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla käytössä oleviin järjestelmiin; näin lujitettaisiin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti. (1)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisissa toimissa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisen edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, julkisten palvelujen, terveyspalvelujen, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla käytössä oleviin järjestelmiin; näin lujitettaisiin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT-sopimuksen 174 ja 175 artiklan mukaisesti. Kaikissa ESR+:n mukaisissa toimissa olisi noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa (perusoikeuskirja), ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyä eurooppalaista yleissopimusta ja otettava huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus, jonka sopimuspuolia Euroopan unioni ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat. Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale (2)  Unionin tasolla kansallisten uudistusten prioriteetit määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta. Niiden avulla unionin rahoitusta olisi käytettävä johdonmukaisella tavalla ja tarvittaessa maksimoitava etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, Euroopan investointivakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo. (2)  Unionin tasolla kansallisten uudistusten prioriteetit määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi laadittava yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa, niihin olisi sisällyttävä sukupuolinäkökulma ja ne olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta. Niiden avulla unionin rahoitusta olisi käytettävä johdonmukaisella tavalla ja tarvittaessa maksimoitava etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, Euroopan investointivakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo. Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale (3)   Neuvosto hyväksyi [...] jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan tarkistetut suuntaviivat, joita on muutettu niiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden kanssa. Tarkoituksena on parantaa Euroopan kilpailukykyä ja tehdä siitä houkuttelevampi kohde investoinneille, työpaikkojen luomiselle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle. Jotta varmistetaan, että ESR+ on täysin yhdenmukainen näiden suuntaviivojen kanssa, etenkin työllisyyden, koulutuksen sekä sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja syrjinnän torjunnan osalta, ESR:lla olisi tuettava jäsenvaltioita ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiaa koskevat yhdennetyt suuntaviivat ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut maakohtaiset suositukset ja tarvittaessa niiden strategioissa kansallisella tasolla sovitut kansalliset uudistusohjelmat. ESR+:lla olisi edistettävä myös unionin keskeisten aloitteiden ja toimien asiaan liittyvien osa-alueiden täytäntöönpanoa, etenkin Euroopan uutta osaamisohjelmaa ja eurooppalaista koulutusaluetta, asiaan liittyviä neuvoston suosituksia ja muita aloitteita, kuten nuorisotakuuta, taitojen parantamista ja pitkäaikaistyöttömien integroimista työmarkkinoille (3)   Neuvoston SEUT-sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksymät jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jotka koskevat työvoiman kysynnän lisäämistä, työvoiman tarjonnan parantamista, työhön pääsyä, taitoja ja osaamista, työmarkkinoiden toiminnan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden parantamista ja kaikkien yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä sekä sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjumista muodostavat yhdessä SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa yhdennetyt suuntaviivat Eurooppa 2020 -strategian tueksi. Neuvosto hyväksyi [...] jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan tarkistetut suuntaviivat niiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden kanssa, työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi, jotta voidaan parantaa Euroopan kilpailukykyä ja tehdä unionista houkuttelevampi kohde investoinneille. Jotta varmistetaan, että ESR+ on täysin yhdenmukainen suuntaviivojen kanssa työllisyyspolitiikan osalta, jäsenvaltioiden olisi suunniteltava omalta kannaltaan merkityksellinen ESR+:n tuki ottaen huomioon kyseiset suuntaviivat ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdassa ja 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut maakohtaiset suositukset ja niiden strategioissa kansallisella tasolla sovittujen kansallisten uudistusohjelmien työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat. ESR+:lla olisi edistettävä myös unionin keskeisten aloitteiden ja toimien asiaan liittyvien osa-alueiden täytäntöönpanoa, etenkin Euroopan uutta osaamisohjelmaa ja eurooppalaista koulutusaluetta, nuorisotakuuta ja muita asiaan liittyviä neuvoston suosituksia ja muita aloitteita, kuten suositusta ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”, taitojen parantamista, pitkäaikaistyöttömien integroimista työmarkkinoille, harjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen laatupuitteita sekä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevaa toimintasuunnitelmaa. Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale (4)  Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”. Neuvosto painotti, että on tärkeää saada kestävä kehitys toteutumaan tasapainoisella ja yhdennetyllä tavalla kaikissa kolmessa ulottuvuudessaan eli taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja ympäristön alalla. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys EU:n poliittiseen toimintakehykseen, ja unionin on oltava politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautuu myönteisesti 22 päivänä marraskuuta 2016 annettuun komission tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi unionin politiikkoihin ja kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena myös rahoitusvälineiden kautta. (4)  Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”. Neuvosto painotti, että on tärkeää saada kestävä kehitys toteutumaan tasapainoisella ja yhdennetyllä tavalla kaikissa kolmessa ulottuvuudessaan eli taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja ympäristön alalla. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys EU:n poliittiseen toimintakehykseen, ja unionin on oltava politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautuu myönteisesti 22 päivänä marraskuuta 2016 annettuun komission tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi unionin politiikkoihin ja kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena myös rahoitusvälineiden kautta. ESR+:lla olisi edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa poistamalla köyhyyden äärimmäiset muodot (tavoite 1), takaamalla laadukas ja kaikille avoin koulutus (tavoite 4), edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa (tavoite 5), edistämällä vakaata, osallistavaa ja kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille (tavoite 8) sekä vähentämällä epätasa-arvoa (tavoite 10). Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) (4 a)  Kun otetaan huomioon Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 allekirjoitettu Euroopan sosiaalinen peruskirja, unionin ja sen jäsenvaltioiden tavoitteisiin olisi SEUT-sopimuksen 151 artiklan mukaisesti kuuluttava työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen tarkoituksena saavuttaa korkea ja kestävä työllisyystaso ja syrjäytymisen torjuminen. Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 b kappale (uusi) (4 b)  Eurooppalaista yhteiskuntaa koettelevat yhä lukuisat yhteiskunnalliset haasteet. Yli 100:a miljoonaa ihmistä uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, nuorisotyöttömyys on edelleen kaksinkertainen verrattuna kokonaistyöttömyysasteeseen ja kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista on parannettava. Kyseiset haasteet paitsi vaarantavat niiden kansalaisten hyvinvoinnin, joihin ne vaikuttavat suoraan, myös lisäävät eurooppalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvaa taloudellista ja sosiaalista painetta. Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale (5)  Unionilla on vastassaan rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, muuttoliikkeen hallinnasta, turvallisuusuhkien kasvusta, siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista ja työvoiman yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pk-yrityksissä. Työelämän realiteettien muuttuessa unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ja investoitava relevanttiin osaamiseen, tehtävä kasvusta entistä osallistavampaa ja parannettava työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, myös työvoiman liikkuvuuden osalta. (5)  Unionilla on vastassaan rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, sosiaalisesta eriarvoisuudesta, muuttoliikkeen hallinnasta ja siihen liittyvistä kotouttamisen haasteista, oikeudenmukaisesta siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista, väestön vähenemisestä, työttömyydestä yleisesti ja nuorisotyöttömyydestä ja työvoiman yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pk-yrityksissä. Työelämän realiteettien muuttuessa unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ja investoitava relevanttiin osaamiseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, tehtävä kasvusta entistä osallistavampaa ja parannettava taitoja ja osaamista, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, myös unionin kansalaisten muodostaman työvoiman liikkuvuuden osalta, sekä puututtava jäsenvaltioiden väliseen ja sisäiseen yhä kasvavaan terveyteen liittyvään eriarvoisuuteen. Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale (6)  Asetuksella (EU) [...] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMIF-rahasto), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa. (6)  Asetuksella (EU) [...] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMIF-rahasto), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja sen koordinointi muiden rahastojen kanssa ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa. Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale (7)  Asetuksessa (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. ESR+:sta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus. (7)  Asetuksessa (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita sekä rahoitusvälineiden välisiä synergioita koskevat säännöt. ESR+:sta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus. Tässä asetuksessa olisi määriteltävä toiminnalliset tavoitteet ja vahvistettava erityiset säännökset, jotka koskevat tukikelpoisia toimia, joita ESR+:sta voidaan rahoittaa suoraan ja välillisesti hallinnoimalla. Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale (8)  Tässä asetuksessa tarkoitetut rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon etenkin tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi siksi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sellaisen rahoituksen käyttöä, joka ei perustu toimien kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen integroimiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 88 artiklan perusteella komissio voi korvata jäsenvaltioiden menoja käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset. (8)  Tässä asetuksessa tarkoitetut rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon etenkin tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi siksi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sellaisen rahoituksen käyttöä, joka ei perustu toimien kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen osallistamiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 88 artiklan perusteella komissio voi korvata jäsenvaltioiden menoja käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset. Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale (9)  Jotta voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa rahoitusympäristöä ja lisätä synergiamahdollisuuksia yhdennettyjen rahoitusmallien avulla, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ja unionin terveysalan toimintaohjelmasta tuetut toimet olisi sisällytettävä yhteen rahastoon, ESR+:aan. ESR+ olisi sen vuoksi jaettava kolmeen toimintalohkoon, jotka ovat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja terveysalan toimintalohko. Näin voitaisiin vähentää eri rahastojen hallinnointiin liittyvää hallinnollista rasitetta etenkin jäsenvaltioissa ja pitää voimassa yksinkertaisempia sääntöjä yksinkertaisempien toimien osalta, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakelussa. (9)  Jotta voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa rahoitusympäristöä ja lisätä synergiamahdollisuuksia yhdennettyjen rahoitusmallien avulla, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ja unionin terveysalan toimintaohjelmasta tuetut toimet olisi sisällytettävä yhteen rahastoon, ESR+:aan. ESR+ olisi sen vuoksi jaettava kolmeen toimintalohkoon, jotka ovat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja suoraan ja välillisesti hallinnoitava terveysalan toimintalohko. Näin voitaisiin vähentää eri rahastojen hallinnointiin liittyvää hallinnollista rasitetta etenkin jäsenvaltioissa ja edunsaajille ja pitää voimassa yksinkertaisempia sääntöjä yksinkertaisempien toimien osalta, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakelussa. Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale (10)  Koska ESR+:n soveltamisala tämän myötä laajenee, on aiheellista säätää, että pyrkimyksiä parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua, edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä sekä vähentää köyhyyttä ei toteuteta ainoastaan yhteistyöhän perustuvalla hallinnoinnilla, vaan että työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon osalta unionin tasolla edellytettyjen toimien toteutuksessa käytetään myös suoraa tai välillistä hallinnointia. (10)  Unionin olisi edistettävä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkoja kannustamalla yhteistyöhön ja täydentämällä niiden toimia. Koska ESR+:n soveltamisala tämän myötä laajenee, on aiheellista säätää, että pyrkimykset parantaa osallistavien, avointen ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden toimivuutta kaikille sukupuolille ja edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua, tukea koulutusjärjestelmiin paluuta ja edistää elinikäistä oppimista, edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä sekä poistaa köyhyys toteutetaan edelleen lähinnä yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla ja että sitä täydennetään tarvittaessa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon osalta unionin tasolla edellytettyjen toimien toteutuksessa käytettävällä suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla. Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale (11)  Unionin terveysalan toimintaohjelman sisällyttäminen ESR+:aan luo lisää synergioita sellaisten aloitteiden ja politiikkojen laatimiseen ja testaamiseen, joilla parannetaan ESR+-ohjelman terveysalan toimintolohkossa kehitettyjen terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, sopeutumiskykyä ja kestävyyttä, ja edistetään niiden toteutusta jäsenvaltioissa ESR+-asetuksen muiden toimintolohkojen tarjoamilla välineillä. (11)  Unionin terveysalan toimintaohjelman sisällyttäminen ESR+:aan luo lisää synergioita sellaisten aloitteiden ja politiikkojen laatimiseen ja testaamiseen, joilla parannetaan ESR+-ohjelman terveysalan toimintolohkossa kehitettyjen terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saavutettavuutta, sopeutumiskykyä ja kestävyyttä, ja edistetään niiden toteutusta jäsenvaltioissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ESR+-asetuksen muiden toimintolohkojen tarjoamilla välineillä. Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale (12)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:aa koskevat rahoituspuitteet. Joitakin rahoituspuitteiden osia olisi suunnattava toimiin, jotka toteutetaan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon puitteissa käyttäen suoraa tai välillistä hallinnointia. (12)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:aa koskevat rahoituspuitteet. Niissä olisi eriteltävä määrärahat, jotka myönnetään yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla toteutettaviin toimiin ja määrärahat, jotka myönnetään toimiin, jotka toteutetaan käyttäen suoraa tai välillistä hallinnointia. Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale (13)  ESR+:lla olisi pyrittävä edistämään työllisyyttä aktiivisilla toimilla, joiden ansiosta erityisesti nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja työelämän ulkopuolella olevat pääsevät (palaamaan) työmarkkinoille, ja tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta. ESR+:lla olisi pyrittävä tehostamaan työmarkkinoiden toimintaa tukemalla työmarkkinalaitosten, kuten julkisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistamista, jotta parannetaan niiden valmiuksia tarjota tehostetusti kohdennettua neuvontaa ja ohjausta työnhaussa ja työelämään siirtymisessä ja helpotetaan työntekijöiden liikkuvuutta. ESR+:lla olisi edistettävä naisten osallistumista työmarkkinoille toimenpiteillä, joilla varmistetaan muun muassa työ- ja yksityiselämän tasapaino ja lastenhoidon saatavuus. ESR+:lla olisi myös pyrittävä tarjoamaan terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin. (13)  ESR+:lla olisi pyrittävä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa edistämään työllisyyttä aktiivisilla toimilla, joiden ansiosta erityisesti nuoret, pitkäaikaistyöttömät, omaishoitajat, työvoiman ulkopuolella ja heikoimmassa asemassa olevat pääsevät (palaamaan) työmarkkinoille, ja tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista, yrittäjyyttä ja yhteisötaloutta. ESR+:lla olisi pyrittävä tehostamaan työllisyyspolitiikkaa ja työmarkkinoiden toimintaa tukemalla työmarkkinalaitosten, kuten julkisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistamista, jotta parannetaan niiden valmiuksia tarjota tehostetusti kohdennettua ja tarvittaessa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta työnhaussa ja työelämään siirtymisessä kiinnittäen erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja helpotetaan työntekijöiden liikkuvuutta ja tarjotaan palveluja syrjimättömästi. ESR+:lla olisi edistettävä naisten osallistumista työmarkkinoille toimenpiteillä, joilla varmistetaan muun muassa työ- ja yksityiselämän tasapaino ja kohtuuhintaisen tai ilmaisen laadukkaan lasten- ja vanhustenhoidon ja muiden hoitopalvelujen tai korkealaatuisen tuen helppo saatavuus. ESR+:lla olisi myös pyrittävä tarjoamaan turvallinen, terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata työhön ja muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin. ESR+:lla olisi myös tuettava toimenpiteitä, joilla pyritään helpottamaan nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään. Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) (13 a)  Jotta voitaisiin tukea ja vapauttaa yhteisötaloudessa olemassa oleva potentiaali luoda työpaikkoja, ESR+:lla olisi tuettava yhteisötalouden yritysten parempaa integroimista kansallisiin työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeviin suunnitelmiin sekä kansallisiin uudistusohjelmiin. Yhteisötalouden yritysten määritelmän olisi noudatettava jäsenvaltioiden yhteisötaloutta koskevassa lainsäädännössä sekä neuvoston päätelmissä 7 päivänä joulukuuta 2015 esitettyjä määritelmiä yhteisötalouden edistämisestä keskeisenä tekijänä taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle Euroopassa. Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale (14)  ESR+:sta olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutuksen laatua ja toimivuutta ja sen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta ja siten helpottaa erityisesti sellaisten digitaalisten taitojen hankkimista, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä, elinikäistä oppimista ja työllistyvyyttä, lisättävä kilpailukykyä ja edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla näihin aloihin liittyviä laajennuskelpoisia ja kestäviä aloitteita. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi työpaikalla tapahtuvalla oppimisella ja oppisopimuskoulutuksella, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta yhdessä elinkeinoelämän kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden tunnustamisella. (14)  Koska ESR+ on tärkein unionin työllisyyttä, osaamista ja sosiaalista osallisuutta käsittelevä väline, on tärkeää, että sillä pystytään edistämään sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta kaikkialla unionissa. Tästä syystä siitä olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutuksen laatua, syrjimättömyyttä, saatavuutta, osallistavuutta ja toimivuutta ja sen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta ja siten helpottaa sellaisten avaintaitojen, erityisesti kielitaidon, yrittäjyystaitojen ja digitaalisten taitojen, myös tietosuojaa ja tietojen hallintaa koskevien taitojen, hankkimista, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Pitkäaikaistyöttömien ja sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden tapauksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heidän voimaannuttamiseensa. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä ja palaamisessa, elinikäistä oppimista ja kaikkien työllistyvyyttä, lisättävä osallisuutta, kilpailukykyä ja horisontaalisen ja vertikaalisen eriytymisen vähentämistä, edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla näihin aloihin liittyviä laajennuskelpoisia ja kestäviä aloitteita. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi investoimalla ammattikoulutukseen, työpaikalla tapahtuvalla oppimisella ja oppisopimuskoulutuksella, keskittymällä erityisesti menestyksekkääseen opetuksen ja käytännön yhdistävään kaksiosaiseen koulutusjärjestelmään, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen tukemisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden tunnustamisella. ESR+:lla olisi myös edistettävä vähemmistöjen pääsyä opetusammatteihin, ja sen avulla olisi pyrittävä integroimaan entistä paremmin syrjäytyneitä yhteisöjä, kuten romaneja, vähemmistöjä ja maahanmuuttajia. Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 a kappale (uusi) (14 a)  ESR+:sta olisi annettava tukea jäsenvaltioiden kansallisiin suunnitelmiin sisältyviin toimenpiteisiin, joilla pyritään poistamaan energiaköyhyys ja lisäämään asuntojen energiatehokkuutta haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien osalta, mukaan lukien energiaköyhyyden koettelemat ja tarvittaessa myös sosiaalisen asuntotuotannon asunnoissa asuvat kotitaloudet, komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” sekä energiaunionin hallinnosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (XX/XX) ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (XX/XX) mukaisesti. Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 b kappale (uusi) (14 b)  ESR+:n varojen kohdentaminen jäsenvaltioille olisi tulevaisuudessa sidottava jäsenvaltioiden esittämiin todisteisiin, jotka osoittavat niiden työskentelevän tehokkaasti sellaisten hankkeiden parissa, jotka edistävät ja vahvistavat opetuksen ja käytännön yhdistävää kaksiosaista koulutusjärjestelmää nuorisotakuun puitteissa. Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale (15)  ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen; samalla edistetään siirtymistä koulutusalalta toiselle, ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä, lisätään terveysosaamista, lujitetaan epävirallisen ja virallisen oppimisen yhteyttä ja helpotetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä hyödyntämään Erasmus-ohjelmasta saatavia synergiaetuja, jotta voidaan helpottaa etenkin heikoimmassa asemassa olevien oppijoiden osallistumista oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen. (15)  ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta – kiinnittäen erityistä huomiota sosiaalisesti muita heikommassa asemassa oleviin, kuten laitoshoidossa oleviin lapsiin ja asunnottomiin lapsiin – yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen sekä palaamista koulutusjärjestelmän piiriin; samalla estetään köyhyyden siirtyminen sukupolvelta toiselle, edistetään siirtymistä koulutusalalta toiselle, vähennetään ja ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä ja sosiaalista syrjäytymistä, lisätään terveysosaamista, lujitetaan epävirallisen ja arkioppimisen yhteyttä ja helpotetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta. Nämä arkioppimisen muodot eivät saisi korvata pääsyä säännölliseen koulutukseen, erityisesti esiasteen ja perusasteen koulutukseen. Tässä yhteydessä olisi toteutettava Erasmus-ohjelmasta saatavia synergiaetuja, täydentävyyttä ja toiminnan johdonmukaisuutta, jotta heikoimmassa asemassa olevat oppijat voidaan saavuttaa asianmukaisesti ja aktiivisesti, jotta heitä voidaan valmistaa ulkomaankokemukseen ja jotta heidän osallistumistaan oppimiseen liittyvään rajat ylittävään liikkuvuuteen voidaan lisätä. Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) (15 a)   Investointiprioriteetin ”yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen” mukaisesti tuetaan kaikkia tässä asetuksessa asetettuja tavoitteita. ESR +:sta tuettuihin yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioihin olisi otettava mukaan sekä paikallisen toimintaryhmän hallinnoinnin että strategian sisällön määrittämisen osalta myös alueen heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. ESR+:sta olisi voitava tukea yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita kaupunki- ja maaseutualueilla sekä yhdennettyjä alueellisia investointeja. Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 b kappale (uusi) (15 b)  Unionin koheesiopolitiikan lisäarvo perustuu erityisesti paikkalähtöiseen alueellista ulottuvuutta korostavaan lähestymistapaan, monitasoiseen hallintoon, monivuotiseen suunnitteluun ja yhteisiin mitattavissa oleviin tavoitteisiin, yhdennettyyn kehittämiseen perustuvaan lähestymistapaan ja hallinnollisten valmiuksien lähentymiseen eurooppalaisiin standardeihin. Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 c kappale (uusi) (15 c)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen ovat sitova periaate kaikissa ohjelmasuunnittelun vaiheissa toimenpideohjelmien painopisteiden määrittelystä toteutukseen, seurantaan ja arviointiin ja että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen myönnetään tukea. Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 d kappale (uusi) (15 d)   ESR+:sta olisi tuettava koulutusjärjestelmiä, jotka tarjoavat aikuisille, joilla on heikot taidot, mahdollisuuden hankkia luku- ja laskutaitojen sekä digitaalisten taitojen vähimmäistaso neuvoston 19 päivänä joulukuuta 2016 antaman suosituksen ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille”1 a mukaisesti. __________________ 1 a EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1. Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale (16)  ESR+:lla olisi edistettävä joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia, erityisesti digitaalisten taitojen ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamisen osalta, jotta voidaan tarjota kaikille digitalisaatioon, tekniseen muutokseen, innovointiin sekä sosiaalisiin kysymyksiin ja talouteen liittyviin muutoksiin mukautettua osaamista, jolla helpotetaan uranvaihdoksia ja liikkuvuutta ja tuetaan erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavia ja/tai vähän koulutettuja aikuisia Euroopan uuden osaamisohjelman mukaisesti. (16)  ESR+:lla olisi edistettävä joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ottaen huomioon heikoimmassa asemassa olevien haasteet, erityisesti yrittäjyystaitojen ja digitaalisten taitojen ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamisen osalta, jotta voidaan tarjota ihmisille ja paikallisyhteisöille digitalisaatioon, tekniseen muutokseen, innovointiin sekä sosiaalisiin kysymyksiin ja talouteen liittyviin muutoksiin, kuten vähähiiliseen talouteen siirtymisestä johtuviin muutoksiin, mukautettua osaamista, taitoja ja tietoja, joilla helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään ja liikkuvuutta ja tuetaan erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavia, vammaisia henkilöitä ja/tai vähän koulutettuja aikuisia Euroopan uuden osaamisohjelman mukaisesti ja koordinoidusti ja täydentävästi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kanssa. Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale (17)  Euroopan horisontti -ohjelmasta saatavilla synergiaeduilla olisi varmistettava, että ESR+:lla voidaan hyödyntää ja kehittää edelleen Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja innovatiivisia opetussuunnitelmia, jotta ihmisille voidaan tarjota tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä. (17)  Euroopan horisontti -ohjelmasta saatavilla synergiaeduilla olisi varmistettava, että ESR+:lla voidaan hyödyntää ja kehittää edelleen Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja innovatiivisia opetussuunnitelmia, jotta ihmisille voidaan tarjota heidän henkilökohtaista ja ammatillista kehitystään tukevaa ja tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä ja puuttua nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Komission olisi varmistettava terveysalan toimintalohkon ja Euroopan horisontti ‑ohjelman väliset synergiavaikutukset terveyden suojelun ja sairauksien ehkäisyn alalla saavutettujen tulosten tehostamiseksi. Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) (17 a)   Oikeuksien ja arvojen ohjelmaan liittyvillä synergioilla olisi varmistettava, että ESR+:lla voidaan valtavirtaistaa ja laajentaa toimia, joilla estetään ja torjutaan syrjintää, rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä, islamofobiaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja, ja että käytetään erityistoimia, joilla estetään viha, erottelu ja leimaaminen, mukaan lukien kiusaaminen, häirintä ja suvaitsematon kohtelu. Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 b kappale (uusi) (17 b)   Alueellisella ja rajat ylittävällä tasolla tehdyn eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ansiosta aikaansaaduilla synergioilla on myös luotu yhteistyöhankkeita, joilla parannetaan työllisyyttä, osallistetaan haavoittuvimmassa asemassa olevia väestönosia, vastataan väestöhaasteisiin ja panostetaan terveyteen ja koulutukseen ja joita toteutetaan unionin lisäksi myös liittymistä valmistelevassa vaiheessa olevissa maissa ja naapurimaissa, joissa unionin tason yhteistyö tuo lisäarvoa. ESR+:sta olisi lisättävä tämän tyyppisten hankkeiden rahoitusta ja varmistettava tietämyksen vaihto hankkeiden ja lainsäädäntöprosessin välillä eurooppalaisen sääntelykehyksen parantamiseksi sekä edistettävä hyvien käytäntöjen jakamista unionin alueiden välillä. Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale (18)  ESR+:sta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä torjua köyhyyttä ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistettävä sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, torjumalla syrjintää ja puuttumalla terveyseroihin. Tämä edellyttää, että otetaan käyttöön erilaisia strategioita, jotka kohdistetaan heikoimmassa asemassa oleviin heidän iästään riippumatta, mukaan lukien lapset, marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit ja työssäkäyvät köyhät. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosioekonomisen integroitumisensa varmistamiseksi. ESR+:lla olisi parannettava kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten yleishyödyllisten palvelujen, kuten terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen, nopeaa ja tasapuolista saatavuutta. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista ja parannettava erityisesti niiden saatavuutta. (18)  ESR+:sta olisi tuettava kaikilla hallinnon tasoilla, mukaan luettuna alue- ja paikallistaso, jäsenvaltioiden pyrkimyksiä poistaa köyhyys, mukaan lukien energiaköyhyys, äskettäin hyväksyttyjen energiaunionin hallintoa koskevien sääntöjen mukaisesti [asetuksen numero korvattava sen jälkeen, kun asetus on julkaistu], ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistettävä sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, vähentämällä esteitä, torjumalla syrjintää ja puuttumalla sosiaali- ja terveyseroihin. Tämä edellyttää myös, mutta ei ainoastaan, että otetaan käyttöön erilaisia pro- ja reaktiivisia toimintalinjoja ja strategioita, jotka kohdistetaan heikoimmassa asemassa oleviin heidän iästään riippumatta, mukaan lukien lapset, marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit, vammaiset henkilöt, asunnottomat, kolmansien maiden kansalaiset, maahanmuuttajat mukaan luettuina, ja työssäkäyvät köyhät. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosioekonomisen integroitumisensa varmistamiseksi muun muassa yhteisötaloudelle myönnettävällä kohdennetulla tuella. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä ESR+:n toimia, joilla täydennetään kansallisia toimenpiteitä työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3 päivänä lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen1 a mukaisesti, riittävän tulotuen tarjoamista koskevat toimenpiteet mukaan luettuina. ESR+:lla olisi parannettava kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten yleishyödyllisten palvelujen, kuten yksilökeskeisen terveydenhuollon ja siihen liittyvän hoidon ja pitkäaikaishoidon sekä perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen sekä asianmukaiseen sosiaaliseen asuntotarjontaan tai kohtuuhintaisiin asuntoihin ohjaavien palvelujen, nopeaa ja tasapuolista saatavuutta. Tähän sisältyy terveyden edistämis- ja sairauksien ehkäisypalvelut osana ensisijaisia terveydenhuoltopalveluja. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista ja parannettava erityisesti niiden saatavuutta, osallistavuutta ja tehokkuutta vastattaessa työelämän muuttuvaan todellisuuteen. ESR+:sta olisi myös puututtava maaseudun köyhyyteen, joka johtuu maaseutualueiden erityisistä heikkouksista, kuten epäedullisesta väestökehityksestä, heikoista työmarkkinoista, koulutuspalvelujen tai terveydenhuoltopalvelujen ja sosiaalipalvelujen rajallisesta saatavuudesta. ______________ 1 a Komission suositus, annettu 3 päivänä lokakuuta 2008, työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä (EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11). Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale (19)  ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden torjumista tukemalla kansallisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja vakavaa aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. EU:n tasolla vähintään 4 prosentilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista tuetaan vähävaraisimpia, ja jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään 2 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että puututaan äärimmäisen köyhyyden muotoihin, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan yksinkertaisempia sääntöjä. (19)  ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden poistamista tukemalla kansallisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja vakavaa aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyydessä tai sosiaalisesti syrjäytyneenä elävien tai köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. Jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään 3 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että torjutaan äärimmäisen köyhyyden muotoja, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen, vanhuusiän köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan mahdollisimman yksinkertaisia sääntöjä. Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 a kappale (uusi) (19 a)   ESR+:lla olisi torjuttava unionin ikääntyneiden naisten köyhyyttä ottaen huomioon, että sukupuolten välinen eläke-ero, joka on tällä hetkellä 40 prosenttia, on vaarassa pahentaa erityisesti ilman kumppania olevien ikääntyneiden naisten köyhyyttä, ja seuraten neuvoston vuonna 2015 antamissa päätelmissä ”Naisten ja miesten yhtäläiset tulonsaantimahdollisuudet: Sukupuolten välisten eläke-erojen poistaminen”1 a esitettyjä sitoumuksia. Ikääntyneiden naisten köyhyyttä pahentavat myös terveydenhuollon ja lääkkeiden kasvavat omat kustannukset, jotka ikääntyneiden potilaiden on maksettava itse. Tämä koskee erityisesti naisia, joilla on elämänsä aikana miehiä pitempään huono terveydentila, mikä johtuu suurelta osin naisten pidemmästä elinajanodotteesta. _________________ 1 a http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9302-2015-INIT/fi/pdf Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 b kappale (uusi) (19 b)  Köyhyyden torjumiseksi ja sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi ESR+:ssa on vahvistettava alan kansalaisjärjestöjen ja köyhyydessä eläviä ihmisiä edustavien järjestöjen aktiivista osallistumista niin erityisohjelmien valmisteluun kuin niiden toteutukseen. Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale (20)  Koska tarve tehostaa toimia unioniin tulevien muuttovirtojen hallitsemiseksi ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, jämäkästi ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomista integroitumista ja näin täydennettävä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta rahoitettavia toimia. (20)  Koska tarve tehostaa toimia unioniin tulevien muuttovirtojen hallitsemiseksi ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, jämäkästi ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten, myös maahanmuuttajien, sosioekonomista integroitumista, mihin voi sisältyä paikallistason aloitteita, ja näin täydennettävä toimia, joita rahoitetaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja niistä rahastoista, joilla voi olla myönteinen vaikutus kolmansien maiden kansalaisten osallisuuteen. Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 a kappale (uusi) (20 a)   ESR+:n suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten olisi koordinoitava toimensa niiden viranomaisten kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet hallinnoimaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston toimia, jotta voidaan edistää kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista parhaalla mahdollisella tavalla kaikilla tasoilla pääasiassa paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toteuttamien strategioiden avulla sekä kaikkein asianmukaisimmin toimenpitein, jotka on räätälöity kolmansien maiden kansalaisten erityistilanteeseen. Kotouttamistoimenpiteiden olisi keskityttävä jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin tai, jos tarkoituksenmukaista, kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat hankkimassa lupaa oleskella laillisesti jäsenvaltiossa, mukaan lukien kansainvälistä suojelua saavat henkilöt. Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale (21)   ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia. Yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi suhteessa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten rakenteellisiin haasteisiin liittyvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, joihin on asianmukaista puuttua ESR+:n soveltamisalaan kuuluvilla monivuotisilla investoinneilla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa etenkin tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden ja niiden teknisen avun välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut. (21)   ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden poistamisen, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia. Yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi suhteessa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten rakenteellisiin haasteisiin liittyvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, joihin on asianmukaista puuttua ESR+:n soveltamisalaan kuuluvilla monivuotisilla investoinneilla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi otettava alue- ja paikallisviranomaiset mukaan varmistettaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa etenkin tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden ja niiden teknisen avun välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, ihmisarvoista työtä koskeva ILOn ohjelma ja alueelliset erityispiirteet, millä edistetään SEUT-sopimuksen 174 artiklassa vahvistettuja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia unionin tavoitteita. Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 a kappale (uusi) (21 a)  Kun otetaan huomioon alueiden kehitystasojen erilaisuus ja erilaiset sosiaaliset olot eri puolilla unionia, ESR+:n pitäisi olla riittävän joustava alueellisten erityispiirteiden huomioimista varten. Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale (22)  Sen varmistamiseksi, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettua EU:n sosiaalista ulottuvuutta viedään eteenpäin ja että määrärahoista tietty vähimmäismäärä kohdennetaan apua eniten tarvitseville, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 25 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen. (22)  Sen varmistamiseksi, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettua EU:n sosiaalista ulottuvuutta viedään eteenpäin ja että määrärahoista tietty vähimmäismäärä kohdennetaan apua eniten tarvitseville, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 27 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden poistamisen edistämiseen. Tämän prosenttiosuuden olisi täydennettävä äärimmäisen köyhyyden torjuntaan kohdennettuja kansallisia varoja. Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 a kappale (uusi) (22 a)  Kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen, joka muodostaa lasten oikeuksien edistämisen ja suojelun standardin. Lasten oikeuksien edistäminen mainitaan unionin politiikan yhtenä tavoitteena (Lissabonin sopimuksen 3 artikla) ja perusoikeuskirjassa edellytetään, että lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa unionin toimissa. Unionin ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä ESR+:aa asianmukaisesti köyhien ja syrjäytyneiden lasten huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi komission vuonna 2013 antaman suosituksen ”Investoidaan lapsiin” mukaisesti. ESR+:sta olisi tuettava toimia, joilla edistetään lasten oikeuksien toteutumista edistäviä tehokkaita toimenpiteitä. Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 b kappale (uusi) (22 b)  Koska lasten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen on unionissa edelleen yleistä (26,4 prosenttia vuonna 2017) ja ottaen huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jonka mukaan lapsilla on oikeus suojeluun köyhyyttä vastaan ja heikoista lähtökohdista tulevilla lapsilla on oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin erityistoimenpiteisiin, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavista määrärahoista eurooppalaiseen lapsitakuujärjestelmään, jotta edistetään lasten yhdenvertaista mahdollisuutta saada ilmainen terveydenhoito, ilmainen koulutus, ilmainen lastenhoito sekä asianmukaiset asuinolot ja asianmukainen ravitsemus, lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseksi. Lapsiin varhaisessa vaiheessa tehtävillä investoinneilla saadaan merkittävää tuottoa lapsille ja koko yhteiskunnalle, ja ne ovat ratkaisevan tärkeitä huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi jo lasten ensimmäisinä elinvuosina. Lasten tukeminen taitojen ja valmiuksien kehittämisessä antaa heille mahdollisuuden hyödyntää potentiaalinsa täysimääräisesti ja saavuttaa parhaat koulutus- ja terveystulokset, ja auttaa heitä kehittymään yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi ja lisää heidän mahdollisuuksiaan nuorina työntekijöinä työmarkkinoilla. Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale (23)  Koska työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri monissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, mikä vaikuttaa etenkin sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa, kyseisten jäsenvaltioiden on jatkossakin investoitava riittävästi ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja toimiin, joilla edistetään nuorten työllisyyttä muun muassa panemalla täytäntöön nuorisotakuujärjestelmä. Nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimien pohjalta jäsenvaltioiden olisi jatkettava nuorten työllisyyden ja koulutus- ja uudelleentyöllistymissuunnitelmien sekä tiedotuksen edistämistä keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin heikommassa asemassa oleviin nuoriin myös nuorisotyön avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään ja uudistamaan ja sopeuttamaan työvoimapalveluja, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä tukea. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi kohdennettava kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 10 prosenttia nuorten työllisyyden tukemiseen. (23)  Koska työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri monissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, mikä vaikuttaa etenkin sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa, mikä on vieläkin yleisempää sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten tapauksessa, kyseisten jäsenvaltioiden on jatkossakin investoitava riittävästi ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja toimiin, joilla edistetään nuorten työllisyyttä erityisesti panemalla täytäntöön nuorisotakuujärjestelmä. Nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimien pohjalta jäsenvaltioiden olisi jatkettava laadukkaiden nuorten työllisyyden ja koulutus- ja uudelleentyöllistymissuunnitelmien sekä tehokkaan tiedotuksen edistämistä keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin heikommassa asemassa oleviin, vaikeimmin tavoitettavissa oleviin nuoriin, myös nuorisotyön avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään ja uudistamaan ja sopeuttamaan työvoimapalveluja, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä tukea, ja joilla pyritään toteuttamaan nämä palvelut täysin syrjimättömästi. Jäsenvaltioiden olisi kohdennettava kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 3 prosenttia politiikkatoimiin, joilla tuetaan nuorten työllisyyttä, jatkokoulutusta, laadukkaita työpaikkoja sekä oppisopimus- ja harjoittelupaikkoja. Jäsenvaltioiden, joissa NEET-aste on unionin keskitasoa suurempi tai yli 15 prosenttia, olisi kohdennettava sopivalla alueellisella tasolla vähintään 15 prosenttia kansallisista ESR+:n määrärahoistaan tämän alan politiikkatoimien tukemiseen. Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 a kappale (uusi) (23 a)  Erot kasvavat alueellista tasoa alemmilla tasoilla, myös vauraimmilla alueilla, joilla esiintyy köyhyyssaarekkeita. Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 b kappale (uusi) (23 b)   Koska ESR+:n toimialaa on laajennettu, lisätehtäviä varten olisi lisättävä määrärahoja, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisärahoitusta tarvitaan työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden sekä köyhyyden torjuntaan ja ammatillisen kehittymisen ja koulutuksen tukemiseen etenkin digitaalisessa työympäristössä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 c kappale (uusi) (23 c)  Eures-verkostoa olisi vahvistettava pitkäjänteisesti, erityisesti internet-foorumin kattavalla kehittämisellä ja jäsenvaltioiden aktiivisella osallistumisella. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä tätä olemassa olevaa mallia tehokkaammin ja julkaistava kaikki jäsenvaltioissa sijaitsevat avoimet työpaikat Eures-järjestelmässä. Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 24 kappale (24)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys näistä rahastoista tuettavien toimien välillä. (24)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys ESR+:sta ja muista unionin ohjelmista ja välineistä, kuten Euroopan globalisaatiorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Erasmus-ohjelmasta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, Euroopan horisontti -ohjelmasta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, InvestEU-ohjelmasta, Luova Eurooppa -ohjelmasta tai Euroopan solidaarisuusjoukoista tuettavien toimien välillä, ja hyödynnettävä niiden välisiä synergioita. Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 kappale (25)  SEUT-sopimuksen 349 artiklan ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti harvaan asuttujen syrjäisimpien ja pohjoisten alueiden osalta voidaan hyväksyä yhteisiä politiikkoja ja EU:n ohjelmia koskevia erityistoimenpiteitä. Nämä alueet tarvitsevat erityistukea pysyvien rajoitteidensa vuoksi. (25)  SEUT-sopimuksen 349 ja 174 artiklan ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti harvaan asuttujen syrjäisimpien ja pohjoisten alueiden sekä saarialueiden osalta voidaan hyväksyä yhteisiä politiikkoja ja EU:n ohjelmia koskevia erityistoimenpiteitä. Nämä alueet tarvitsevat erityistukea kärsimiensä vakavien ja pysyvien luonnonhaittojen vuoksi. Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 25 a kappale (uusi) (25 a)  SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään sellaisten erityisten politiikkatoimien kehittämistä ja toteutusta, joilla puututaan vakavista ja pysyvistä haitoista kärsivien alueiden, kuten väestökatoalueiden ja harvaanasuttujen alueiden, rajoituksiin ja vaikeuksiin. Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 kappale (26)  ESR+:sta tuettavien toimien tehokas ja tuloksellinen toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta eri aluetasojen ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot kannustavat työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä osallistumaan yhteistyössä hallinnoitavien ESR+:n toimien toteutukseen. (26)  ESR+:sta tuettavien toimien tehokas ja tuloksellinen toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta unionin toimielimiltä, paikallisilta, alueellisilta ja kansallisilta viranomaisilta ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa varmistavat työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen, tasa-arvoelinten, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja muiden asiaankuuluvien tai edustavien organisaatioiden merkityksellisen osallistumisen ESR+:n ohjelmointiin ja toteutukseen toimenpideohjelmien painopisteiden määrittelystä toteutukseen, seurantaan ja tulosten ja vaikutusten arviointiin komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 240/20141 a vahvistettujen Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen mukaisesti. Syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamiseksi olisi lisäksi otettava myös tasa-arvoelimet ja kansalliset ihmisoikeusinstituutiot mukaan kuhunkin vaiheeseen. ____________ 1 a Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1). Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 26 a kappale (uusi) (26 a)  Hyvä hallintotapa ja hallintoviranomaisten ja kumppanien välinen kumppanuus edellyttävät valmiuksien luomisen tuloksellista ja tehokasta hyödyntämistä niiden sidosryhmien hyväksi, joille jäsenvaltioiden olisi kohdennettava riittävästi ESR+:n määrärahoja. Koska investoinnit institutionaalisiin valmiuksiin ja julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuuteen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla uudistusten, paremman sääntelyn ja hyvän hallintotavan aikaan saamiseksi eivät enää sisälly ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon toiminnalliseen tavoitteeseen, vaan ne on sisällytetty rakenneuudistusten tukiohjelmaan, on tarpeen, että komissio ja jäsenvaltiot varmistavat tehokkaan koordinoinnin näiden kahden välineen välillä. Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 kappale (27)  Sosiaalisen innovoinnin tukeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta poliittisilla toimilla pystytään vastaamaan paremmin sosiaalisiin haasteisiin ja jotta rohkaistaan ja tuetaan innovatiivisia ratkaisuja. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden soveltamisen laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa poliittisten toimien tehokkuutta, mikä siten oikeuttaa erityistukeen ESR+:sta. (27)  Sosiaalisen innovoinnin ja yhteisötalouden tukeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta poliittisilla toimilla pystytään vastaamaan paremmin sosiaalisiin haasteisiin ja jotta rohkaistaan ja tuetaan innovatiivisia ratkaisuja myös paikallistasolla. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden soveltamisen laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa poliittisten toimien tehokkuutta, mikä siten oikeuttaa erityistukeen ESR+:sta. Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 27 a kappale (uusi) (27a)  Jotta alojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja parantaa synergiavaikutuksia ja johdonmukaisuutta muiden politiikan alojen kanssa ESR+:n yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ESR+:sta olisi tuettava innovatiivisia toimia, joissa käytetään urheilua, liikuntaa ja kulttuuria välineenä, jolla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta, torjumaan nuorisotyöttömyyttä, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osalta, parantamaan marginalisoitujen ryhmien sosiaalista osallisuutta ja edistämään hyvää terveyttä ja ehkäisemään sairauksia. Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 kappale (28)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot ja -olot sekä uralla eteneminen. Niiden olisi varmistettava myös, että ESR+:sta edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman syrjintää SEUT-sopimuksen 10 artiklan mukaisesti ja vammaisten tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan vammaisten oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoon. Nämä periaatteet olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimia. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista syrjintää. ESR:sta ei pitäisi tukea toimenpiteitä, jotka edistävät eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta. (28)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot ja -olot sekä uralla eteneminen. Sukupuolinäkökohdat olisi otettava huomioon kaikissa toteutettavissa ohjelmissa kaikissa niiden valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Lisäksi ESR+:ssa olisi erityisesti noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaa, jossa kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen. Samoin olisi kiellettävä syrjintä, joka perustuu sukupuoliominaisuuksiin tai sukupuoli-identiteettiin taikka kansalaisuuteen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään myös vammaisten henkilöiden tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan vammaisten henkilöiden oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoon muun muassa koulutuksen, työn, työllisyyden ja yleisen esteettömyyden osalta. Nämä periaatteet olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimia. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista ja moniperusteista syrjintää. ESR+:sta ei pitäisi tukea toimenpiteitä, jotka edistävät eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt ovat perusoikeuskirjan mukaisia ja määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta. Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 a kappale (uusi) (28 a)  Alueellisten indikaattorien käyttöä olisi harkittava, jotta osa-alueelliset erot voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 28 b kappale (uusi) (28 b)   ESR+:sta olisi tuettava kielten tutkimusta, jotta voidaan edistää vastavuoroista ymmärrystä ja rakentaa osallistavaa yhteiskuntaa myös niin, että jäsenvaltiot hyväksyvät laajemmin Euroopan neuvoston kehittämiä työkaluja pakolaisten kielelliseen tukemiseen. Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale (29)  Jos tarvittavat tiedot ovat saatavilla rekistereistä, tiedonkeruuta koskevan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava, että hallintoviranomaiset keräävät tiedot tällaisista rekistereistä. (29)  Jos tarvittavat mahdollisesti sukupuolen mukaan eritellyt tiedot ovat saatavilla rekistereistä, tiedonkeruuta koskevan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava, että hallintoviranomaiset keräävät tiedot tällaisista rekistereistä noudattaen samalla henkilötietojen suojaa Euroopan parlamentin ja neuvoston yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/6791 a mukaisesti. On suositeltavaa kannustaa jatkamaan sähköistä tiedonsiirtoa, koska se auttaa vähentämään hallinnollista rasitetta. __________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 31 kappale (31)  Sosiaalipoliittiset kokeilut ovat pienimuotoisia hankkeita, joilla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Toimivat ideat olisi voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa ja muissa yhteyksissä ESR+:sta ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella. (31)  Sosiaalipoliittiset kokeilut ovat pienimuotoisia hankkeita, joilla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Toimivia ideoita olisi voitava testata paikallistasolla, ja ne olisi tarvittaessa voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa tai siirtää muihin yhteyksiin eri alueille tai jäsenvaltioihin ESR+:sta tai siitä ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella, ja tällaista testausta olisi kannustettava. Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 32 kappale (32)  ESR+:aa koskevilla säännöksillä on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden keskushallinnon työvoimaviranomaisten välillä ja komission kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta ja lisäämällä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan kuuluu myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta. (32)  ESR+:aa koskevilla säännöksillä on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden julkisten työvoimapalvelujen, komission ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi työmarkkinaosapuolten avustuksella parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta ja lisäämällä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan kuuluu myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta. ESR+ kattaa rajat ylittävät kumppanuudet alueellisten julkisten työvoimapalvelujen ja työmarkkinaosapuolten välillä sekä niiden toimet, joilla on tarkoitus edistää liikkuvuutta sekä rajat ylittävien työmarkkinoiden avoimuutta ja yhdentymistä tietojen, neuvonnan ja työnvälityksen avulla. Monilla raja-alueilla niillä on tärkeä rooli aitojen eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämisessä. Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 kappale (33)  Mikroyritysten, yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yritysten rahoituksen saannin puute on yksi suurimmista esteistä yrityksen perustamiselle etenkin niiden parissa, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. ESR+-asetuksessa vahvistetaan säännökset markkinoiden ekosysteemin luomiseksi, jotta voidaan lisätä yhteiskunnallisten yritysten mikrorahoituksen tarjontaa ja hyödyntämismahdollisuuksia ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät, naiset ja heikossa asemassa olevat, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään myös InvestEU-rahaston sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitusvälineitä ja talousarviotakauksia. (33)  Mikroyritysten, yhteisötalouden ja yhteisötalouden yritysten rahoituksen saannin puute on yksi suurimmista esteistä yrityksen perustamiselle etenkin niiden parissa, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. ESR+-asetuksessa vahvistetaan säännökset markkinoiden ekosysteemin luomiseksi, jotta voidaan lisätä yhteisötalouden yritysten mikrorahoituksen ja tukipalvelujen tarjontaa, myös kulttuurialalla ja luovilla aloilla ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät, naiset ja heikoimmassa asemassa olevat, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään myös InvestEU-rahaston sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitusvälineitä ja talousarviotakauksia. Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 a kappale (uusi) (33 a)  Komission olisi otettava unionin tasolla yhteisö- ja yhteisvastuutalouden yrityksiä varten käyttöön ”eurooppalainen yhteisötalouden merkki”, joka perustuu selkeisiin kriteereihin, joilla korostetaan näiden yritysten erityisluonnetta ja sosiaalisia vaikutuksia, lisätään niiden näkyvyyttä, kannustetaan investoimiseen, helpotetaan rahoituksen saamista ja sisämarkkinoille pääsyä kyseisten yritysten pyrkiessä laajentumaan joko omassa maassaan tai muihin jäsenvaltioihin, samalla kun otetaan huomioon alan ja jäsenvaltioiden erilaiset oikeudelliset muodot ja kehykset. Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 34 kappale (34)  Yhteiskunnallisten investointien markkinoiden toimijat, myös hyväntekeväisyysjärjestöt, tarjoavat rahoitusta ja innovatiivisia ja täydentäviä ratkaisuja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, työttömyyden vähentämiseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi niillä voi olla merkittävä asema useiden ESR+:n tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten säätiöt ja lahjoittajat, olisi soveltuvin osin otettava mukaan ESR+:n toimiin, erityisesti niihin, joilla pyritään kehittämään yhteiskunnallisten investointien markkinoiden ekosysteemiä. (34)  Yhteiskunnallisten investointien markkinoiden toimijat, myös hyväntekeväisyysjärjestöt, tarjoavat rahoitusta ja innovatiivisia ja täydentäviä ratkaisuja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, työttömyyden vähentämiseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi niillä voi olla merkittävä asema useiden ESR+:n tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten säätiöt ja lahjoittajat, olisi soveltuvin osin ja kunhan niillä ei ole unionin ihanteiden vastaista poliittista tai sosiaalista toimintaohjelmaa otettava mukaan ESR+:n toimiin, erityisesti niihin, joilla pyritään kehittämään yhteiskunnallisten investointien markkinoiden ekosysteemiä. Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 34 a kappale (uusi) (34 a)  Valtioiden välinen yhteistyö tuo merkittävää lisäarvoa, ja tämän vuoksi kaikkien jäsenvaltioiden olisi tuettava sitä, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. On myös välttämätöntä vahvistaa komission asemaa kokemusten vaihdon edistäjänä ja asiaan liittyvien aloitteiden täytäntöönpanon koordinoijana. Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 a kappale (uusi) (35 a)   Komission olisi lisättävä jäsenvaltioiden ja aliedustettujen järjestöjen osallistumista madaltamalla mahdollisimman paljon osallistumisen esteitä, myös rahoituksen hakemiseen ja saamiseen liittyvää hallinnollista rasitusta. Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 35 b kappale (uusi) (35 b)   Yksi unionin ensisijaisista tavoitteista on vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä tukemalla terveydenhuollon ja potilashoidon digitalisaatiota kehittämällä kestävä terveystietojärjestelmä sekä tukemalla kansallisia uudistuksia, joilla pyritään tehokkaampiin, helpommin saavutettaviin ja kestäviin terveydenhuoltojärjestelmiin. Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale (36)  Ihmisten pysyminen pitempään terveinä ja aktiivisina ja heidän kykynsä pitää aktiivisesti huolta terveydestään vaikuttavat positiivisesti terveyteen, terveyden eriarvoisuuden vähentämiseen, elämänlaatuun, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja osallisuuteen, mikä puolestaan vähentää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Komissio on sitoutunut auttamaan jäsenvaltioita niiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” saavuttamisessa. (36)  Tarvitaan jatkuvaa toimintaa, jotta SEUT-sopimuksen 168 artiklassa vahvistetut vaatimukset voidaan täyttää. Kaikkien ihmisten pysyminen terveinä ja aktiivisina syrjimättömästi ja heidän kykynsä pitää aktiivisesti huolta terveydestään vaikuttavat positiivisesti terveyteen, terveyden eriarvoisuuden vähentämiseen, elämänlaatuun, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja osallisuuteen, mikä puolestaan vähentää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Terveyteen vaikuttavan innovoinnin, mukaan lukien sosiaalisen innovoinnin, tukeminen ja tunnustaminen auttaa pyrittäessä vastaamaan terveysalan kestävyyttä koskevaan haasteeseen, kun ratkotaan väestörakenteen muutokseen liittyviä ongelmia. Lisäksi toiminta terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi on tärkeää osallistavan kasvun aikaansaamiseksi. Komissio on sitoutunut auttamaan jäsenvaltioita niiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” saavuttamisessa. _________________ _________________ 17 COM(2016)0739. 17 COM(2016)0739. Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 a kappale (uusi) (36 a)  Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan terveydellä tarkoitetaan täydellistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia eikä pelkästään sitä, että henkilö ei ole sairas tai vammainen. Unionin väestön terveyden parantamiseksi on oleellista, ettei keskitytä yksinomaan fyysiseen terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. WHO:n mukaan mielenterveysongelmat muodostavat lähes 40 prosenttia toimintarajoitteisten elinvuosien määrästä. Mielenterveysongelmat ovat myös laaja-alaisia ja pitkäkestoisia, aiheuttavat syrjintää ja lisäävät merkittävästi terveyteen liittyvää eriarvoisuutta. Lisäksi talouskriisi vaikuttaa mielenterveyden taustatekijöihin heikentämällä suojaavia tekijöitä ja lisäämällä riskitekijöitä. Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale (37)  Saadulla näytöllä ja 2 päivänä kesäkuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyillä Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmien yhteisillä arvoilla ja periaatteilla olisi tuettava innovatiivisten, tehokkaiden ja sopeutumiskykyisten terveydenhuoltojärjestelmien suunnitteluun ja hallinnointiin liittyvää päätöksentekoa, edistettävä laadukkaan terveydenhuollon yleistä saatavuutta sekä rohkaistava soveltamaan parhaita käytäntöjä laajasti vapaaehtoiselta pohjalta. (37)  Saadulla näytöllä ja 2 päivänä kesäkuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyillä Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmien yhteisillä arvoilla ja periaatteilla olisi tuettava innovatiivisten, tehokkaiden ja sopeutumiskykyisten terveydenhuoltojärjestelmien suunnitteluun ja hallinnointiin liittyvää päätöksentekoa, edistettävä laadukkaan yksilöllisen terveydenhuollon ja siihen liittyvän hoidon yleistä saatavuutta sekä rohkaistava soveltamaan parhaita käytäntöjä laajasti vapaaehtoiselta pohjalta. Tähän sisältyy terveyden edistämis- ja tautien ehkäisypalvelut osana ensisijaisia terveydenhuoltopalveluja. Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 a kappale (uusi) (37 a)  Aiemmista unionin toimintaohjelmista eli Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1786/2002/EY1 a perustetusta kansanterveysalan toimintaohjelmasta (2003–2008) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1350/2007/EY1 b ja asetuksella (EU) N:o 282/20141 c perustetusta terveysalan toimintaohjelmasta (2008–2013 ja 2014–2020), jäljempänä ’aiemmat terveysalan ohjelmat’, on tehty positiivinen arvio, jonka mukaan niillä on saatu aikaan erinäisiä tärkeitä kehitysaskeleita ja parannuksia. ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi pohjauduttava aiempien terveysalan ohjelmien yhteydessä aikaansaatuihin saavutuksiin. ____________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1786/2002/EY, tehty 23 päivänä syyskuuta 2002, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 1). 1 b Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1350/2007/EY, tehty 23 päivänä lokakuuta 2007, toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) (EUVL L 301, 20.11.2007, s. 3). 1 c Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman perustamisesta (2014–2020) ja päätöksen N:o 1350/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 1). Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 b kappale (uusi) (37 b)   ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi oltava väline toimien edistämiseksi aloilla, joilla voidaan osoittaa unionin tason lisäarvo seuraavien kriteerien perusteella: hyvien toimintamallien vaihtaminen jäsenvaltioiden ja alueiden kesken, osaamisen jakamiseen tai keskinäiseen oppimiseen tähtäävien verkostojen tukeminen, terveydenhuollon ammattilaisten pätevöitymisen edistäminen, rajat ylittävien uhkien torjuminen niiden riskien vähentämiseksi ja niiden seurausten lieventämiseksi, puuttuminen tiettyihin sisämarkkinakysymyksiin, joiden osalta unionin toimet ovat selvästi oikeutettuja sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioissa toteutetaan laadukkaita ratkaisuja, terveyteen liittyvän innovoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen, toimet, joilla voidaan rakentaa tavoitearvojärjestelmä tosiasioihin perustuvaa unionin tason päätöksentekoa varten sekä tehokkuuden lisääminen välttämällä päällekkäisyyksistä johtuva resurssien tuhlaaminen ja optimoimalla taloudellisten resurssien käyttö. Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 kappale (38)  ESR+:n terveysalan toimintalohkolla olisi myötävaikutettava sairauksien ehkäisemiseen unionin kansalaisten koko elinaikana ja terveyden edistämiseen puuttumalla terveysriskeihin, kuten tupakointiin ja passiiviseen tupakointiin, alkoholin haitalliseen käyttöön, laittomien huumausaineiden käyttöön vähentäen niihin liittyviä terveyshaittoja, epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin ja liikunnan puutteeseen, ja tuettava terveellisiä elämäntapoja tukevia ympäristöjä, jotta täydennetään jäsenvaltioiden vastaaviin strategioihin liittyviä toimia. ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi valtavirtaistettava tehokkaita ehkäisyä koskevia malleja, innovatiivisia teknologioita ja uusia liiketoimintamalleja ja ratkaisuja, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien innovatiivisuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä ja lisätä eurooppalaisten mahdollisuuksia saada parempaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa. (38)  ESR+:n terveysalan toimintalohkolla olisi myötävaikutettava sairauksien ehkäisemiseen, varhaiseen diagnosointiin unionissa asuvien kansalaisten koko elinaikana ja terveyden edistämiseen puuttumalla terveysriskeihin, kuten tupakointiin ja passiiviseen tupakointiin, alkoholin haitalliseen käyttöön, ympäristöön liittyviin terveyttä koskeviin riskitekijöihin, laittomien huumausaineiden käyttöön vähentäen niihin liittyviä terveyshaittoja, liikalihavuuteen ja epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin, myös niihin, jotka liittyvät köyhyyteen ja liikunnan puutteeseen, ja tuettava terveellisiä elämäntapoja tukevia ympäristöjä, lisättävä yleisön tietoisuutta riskitekijöistä sekä tuettava hyvin suunniteltuja kansanterveystoimia infektioiden ja ehkäistävissä olevien tartuntatautien yleiselle terveydentilalle aiheuttaman rasituksen ja vaikutuksen vähentämiseksi, muun muassa rokotteiden avulla, koko elinaikana, jotta täydennetään jäsenvaltioiden vastaaviin strategioihin liittyviä toimia. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota terveyskasvatukseen, sillä se auttaa yksilöitä ja yhteisöjä parantamaan terveyttään, lisää heidän tietämystään ja vaikuttaa asenteisiin. Nykyisiin terveyshaasteisiin voidaan vastata tehokkaasti vain unionin tasolla tehtävällä yhteistyöllä ja jatkuvilla unionin laajuisilla terveysalan toimilla. ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi tuettava asiaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa, valtavirtaistettava tehokkaita ehkäisyä ja tietoisuuden lisäämistä koskevia malleja, joilla tavoitetaan kaikki, innovatiivisia teknologioita ja uusia liiketoimintamalleja ja ratkaisuja, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien innovatiivisuutta, saavutettavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä ja lisätä unionissa sekä kaupunki- että maaseutualueilla asuvien mahdollisuuksia saada parempaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa. Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 38 a kappale (uusi) (38 a)   Terveysalan toimintalohkoon kuuluvien toimien toteuttamiseksi komission olisi tuettava terveysalan johtoryhmän perustamista. Lisäksi komission olisi ehdotettava keinoja ja menetelmiä, joilla terveyttä koskevat toimet yhdenmukaistetaan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan prosessin kanssa, jolla on nyt valtuudet suositella terveydenhuoltojärjestelmien (ja muiden terveyteen liittyvien sosiaalisten tekijöiden) uudistuksia, joilla parannetaan terveydenhuollon ja sosiaalisen suojelun saatavuutta ja kestävyyttä jäsenvaltioissa. Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 39 kappale (39)  Yli 80 prosenttia unionin ennenaikaisesta kuolleisuudesta johtuu ei-tarttuvista taudeista, ja niiden tehokas ennaltaehkäisy edellyttää rajat ylittävää ulottuvuutta. Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat samanaikaisesti tarvetta minimoida rajat ylittävien vakavien terveysuhkien, kuten tartuntatautien ja muiden biologisten, kemiallisten, ympäristöön liittyvien ja tuntemattomien uhkien, seuraukset kansanterveydelle tukemalla valmistautumista ja uhkiin vastaamiseen liittyvien valmiuksien kehittämistä. (39)  Yli 80 prosenttia unionin ennenaikaisesta kuolleisuudesta johtuu ei-tarttuvista taudeista, ja niiden tehokas ennaltaehkäisy edellyttää monialaisia toimia ja rajat ylittävää ulottuvuutta. Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat samanaikaisesti tarvetta minimoida rajat ylittävien vakavien terveysuhkien, kuten yhtäkkisten ja kasautuvien ympäristöpäästöjen ja saasteiden, tartuntatautien ja muiden biologisten, kemiallisten, ympäristöön liittyvien ja tuntemattomien uhkien, seuraukset kansanterveydelle tukemalla valmistautumista ja uhkiin vastaamiseen liittyvien valmiuksien kehittämistä. Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 39 a kappale (uusi) (39 a)   Jatkuvat investoinnit innovatiivisiin yhteisölähtöisiin lähestymistapoihin rajat ylittävien sairauksien, kuten hivin/aidsin, tuberkuloosin ja virusperäisen hepatiitin, torjumiseksi, ovat elintärkeitä, koska sairauksien sosiaalinen ulottuvuus on merkittävä tekijä, joka vaikuttaa kykyyn torjua niitä epidemioina unionissa ja naapurimaissa. Hivin/aidsin, tuberkuloosin ja hepatiitin torjumiseksi Euroopassa alueellisella tasolla pitkäkestoisesti tarvitaan määrätietoisempaa poliittista johtoa ja riittävät tekniset ja taloudelliset voimavarat, jotta voidaan saavuttaa näitä sairauksia koskevat kestävän kehityksen tavoitteet. Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 40 kappale (40)  Terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden ja kansalaisten terveyden kannalta on oleellista vähentää resistenttien infektioiden ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden aiheuttamaa rasitusta ja huolehtia tehokkaiden mikrobilääkkeiden saatavuudesta. (40)  Terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden ja kansalaisten terveyden kannalta on oleellista vähentää resistenttien infektioiden ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden aiheuttamaa rasitusta ja huolehtia tehokkaiden mikrobilääkkeiden saatavuudesta mutta samanaikaisesti vähentää niiden käyttöä mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 42 kappale (42)  ESR+:n terveysalan toimintalohkon joidenkin tavoitteiden erityisen luonteen ja siihen kuuluvien toimien tyypin vuoksi jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on parhaat edellytykset toteuttaa toimintalohkoon liittyvät toimet. Kyseiset jäsenvaltioiden nimeämät viranomaiset olisi siksi katsottava [uuden varainhoitoasetuksen] 195 artiklassa tarkoitetuiksi edunsaajiksi, ja tällaisille viranomaisille annettavat avustukset olisi myönnettävä niille julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä. (42)  ESR+:n terveysalan toimintalohkon joidenkin tavoitteiden erityisen luonteen ja siihen kuuluvien toimien tyypin vuoksi jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on parhaat edellytykset toteuttaa toimintalohkoon liittyvät toimet kansalaisyhteiskunnan aktiivisella tuella. Kyseiset jäsenvaltioiden nimeämät viranomaiset, ja lisäksi tarvittaessa kansalaisjärjestöt, olisi siksi katsottava [uuden varainhoitoasetuksen] 195 artiklassa tarkoitetuiksi edunsaajiksi, ja tällaisille viranomaisille annettavat avustukset olisi myönnettävä niille julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä. Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 42 a kappale (uusi) (42 a)   Ohjelman seurannan tehottomuuden ja puutteiden poistamiseksi komission olisi otettava käyttöön ja käytettävä ohjelma- ja toimikohtaisia erityisiä seurantaindikaattoreita ohjelman tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 42 b kappale (uusi) (42 b)   ESR+-ohjelmassa olisi paneuduttava kansalaisyhteiskunnan osallistumista ehkäisevien nykyisten esteiden poistamiseen, esimerkiksi yksinkertaistamalla hakumenettelyjä, keventämällä rahoitusperusteita luopumalla tietyissä tapauksissa yhteisrahoitusosuudesta, mutta myös lisäämällä potilaiden, potilasjärjestöjen ja muiden sidosryhmien valmiuksia koulutuksen avulla. Ohjelmalla olisi myös pyrittävä mahdollistamaan sellaisten kansalaisyhteiskunnan verkostojen ja järjestöjen toiminta unionin tasolla, jotka edistävät sen tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien unionin tason järjestöt. Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 42 c kappale (uusi) (42 c)   ESR+:n terveysalan toimintalohko olisi toteutettava siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen. Perussopimuksissa asetettuja velvoitteita ja jäsenvaltioiden roolia ensisijaisena yhteystahona unionin päätöksentekoprosessissa unohtamatta valtiotasoa alemman hallintotason toimivaltaiset viranomaiset olisi otettava mukaan, jotta voidaan varmistaa unionin terveyspolitiikan tehokas ja kestävä vaikutus integroimalla se sosiaalipolitiikkoihin kentällä. Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 44 kappale (44)  EU:n terveyslainsäädännöllä on välitön vaikutus kansalaisten elämään, terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuteen ja sopeutumiskykyyn sekä sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Lääkinnällisiä tuotteita ja teknologioita koskeva sääntelykehys (lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja ihmisestä peräisin olevat aineet) sekä tupakkalainsäädäntö, potilaiden oikeudet rajat ylittävässä terveydenhuollossa ja vakavat rajat ylittävät terveysuhkat ovat olennaisia terveyden suojelemiseksi EU:ssa. Samalla kun pyritään saavuttamaan terveystavoitteet, asetuksen ja sen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan on pysyttävä mukana innovaatioiden ja tutkimuksen kehityksessä sekä tällä alalla tapahtuvissa yhteiskunnallisissa muutoksissa. Sen vuoksi on aiheellista jatkuvasti rakentaa tällaisen tieteellisen lainsäädännön täytäntöönpanemisen edellyttämää tietopohjaa. (44)  EU:n terveyslainsäädännöllä on välitön vaikutus kansalaisten elämään, terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuteen ja sopeutumiskykyyn sekä sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Lääkinnällisiä tuotteita ja teknologioita koskeva sääntelykehys (lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja ihmisestä peräisin olevat aineet) sekä tupakkalainsäädäntö, potilaiden oikeudet rajat ylittävässä terveydenhuollossa ja vakavat rajat ylittävät terveysuhkat ovat olennaisia terveyden suojelemiseksi EU:ssa. Lisäksi monilla muilla unionin säädöksillä on merkittäviä vaikutuksia terveyteen, esimerkiksi elintarvikkeita ja elintarvikkeiden merkintöjä, ilmansaasteita, hormonaalisia haitta-aineita ja torjunta-aineita koskevilla säädöksillä. Joissakin tapauksissa ympäristön riskitekijöiden kasautuvia vaikutuksia ei ole oikein ymmärretty, mikä voi johtaa kansalaisten terveyteen kohdistuviin kohtuuttomiin riskeihin. Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 44 a kappale (uusi) (44 a)   Sääntelyn, jolla on vaikutusta terveyteen, sekä sen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan olisi pysyttävä mukana innovaatio- ja tutkimuskehityksessä sekä tällä alalla tapahtuvissa yhteiskunnallisissa muutoksissa mutta perustuttava samalla edelleen unionin perussopimuksiin kirjattuun ennaltavarautumisen periaatteeseen. Tämän vuoksi on tarpeen jatkuvasti kehittää tällaisen tieteellisluonteisen lainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämää näyttöpohjaa, ja koska tämän näytön jakaminen on yleisen edun mukaista, olisi myös taattava mahdollisimman korkea avoimuuden taso, jotta voidaan varmistaa mahdollisuus riippumattomaan valvontaan ja siten vahvistaa kansalaisten luottamusta unionin prosesseihin. Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 44 b kappale (uusi) (44 b)   Terveyshaasteita ei voi ratkaista pelkästään terveysalalla, sillä terveyteen vaikuttavat monet sen ulkopuoliset tekijät. Näin ollen, kuten Maastrichtin ja Amsterdamin sopimuksissa todetaan, unionin tulevien haasteiden kannalta on tärkeää sisällyttää terveys kaikkiin politiikkoihin. Yksi suurimmista unionin terveysalan tämänhetkisistä haasteista on kuitenkin saada muut alat tiedostamaan päätöstensä vaikutukset terveyteen ja integroimaan terveys politiikkoihinsa. Tärkeitä terveyteen liittyviä edistysaskelia on tähän mennessä saavutettu esimerkiksi koulutus-, liikenne-, ravitsemus-, maatalous- ja työvoimapolitiikan aloilla ja suunnittelussa. Esimerkiksi sydänterveydessä on havaittu merkittäviä parannuksia elintarvikkeiden laatua koskevaan politiikkaan ja määräyksiin tehtyjen muutosten, liikunnan lisäämisen ja tupakoinnin vähentämisen seurauksena. Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 46 kappale (46)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä asetuksella on myötävaikutettava ilmastotoimien sisällyttämiseen unionin politiikkoihin ja siihen, että saavutetaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista. Toteutettavat toimet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä. (46)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä asetuksella on myötävaikutettava ilmastotoimien sisällyttämiseen unionin politiikkoihin ja siihen, että saavutetaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja siihen, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Toteutettavat toimet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä. Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 47 kappale (47)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [neuvoston päätöksen 2013/755/EU 94] artiklan nojalla saada rahoitusta työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. (47)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [neuvoston päätöksen 2013/755/EU19] artiklan nojalla saada rahoitusta työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Ohjelmassa otetaan huomioon erityiset rajoitteet, joista näille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt kärsivät, jotta heille voitaisiin tarjota todellinen mahdollisuus osallistua edellä mainittuihin toimintalohkoihin. __________________ __________________ 19 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1). 19 Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1). Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 48 kappale (48)  Kolmannet maat, jotka kuuluvat Euroopan talousalueeseen (ETA), voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksessa vahvistetun yhteistyön puitteissa; siinä määrätään ohjelmien toteutuksesta mainitun sopimuksen mukaisen päätöksen nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. (48)  Kolmannet maat, jotka kuuluvat Euroopan talousalueeseen (ETA), voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksessa vahvistetun yhteistyön puitteissa, edellyttäen että ne noudattavat kaikkia asiaankuuluvia sääntöjä ja määräyksiä; siinä määrätään ohjelmien toteutuksesta mainitun sopimuksen mukaisen päätöksen nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 50 a kappale (uusi) (50 a)   On tärkeää varmistaa rahaston moitteeton ja oikeudenmukainen varainhoito, jotta voidaan taata, että rahaston toteutus on mahdollisimman selkeää, tehokasta ja helppoa, ja samalla taataan oikeusvarmuus ja se, että kaikki osallistujat voivat hyödyntää sitä. Koska ESR+:n toimintaan sovelletaan yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, jäsenvaltioiden ei pitäisi lisätä uusia sääntöjä tai muuttaa sääntöjä sen aikana, sillä se tekisi varojen käytöstä edunsaajien kannalta monimutkaisempaa ja voisi johtaa laskujen maksun viivästymiseen. Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 51 kappale (51)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen yleisiä tavoitteita eli parantaa työmarkkinoiden toimivuutta, edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua, edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä ja vähentää köyhyyttä sekä toteuttaa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta tuettavat toimet, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. (51)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen yleisiä tavoitteita eli parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta, edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen ja hoidon saatavuutta ja laatua, edistää sosiaalista osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja terveyttä ja poistaa köyhyys sekä toteuttaa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta tuettavat toimet, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 1 artikla 1 artikla 1 artikla Kohde Kohde Tällä asetuksella perustetaan Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’. ESR+ muodostuu kolmesta toimintalohkosta, jotka ovat yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja terveysalan toimintalohko. Siinä vahvistetaan ESR+:n tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, toteutustapa, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt. Tällä asetuksella vahvistetaan ESR+:n tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, toteutustapa, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt, jotka täydentävät ESR+:aan sovellettavia asetuksen (EU) xx [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaisia yleisiä sääntöjä. Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 2 artikla 2 artikla 2 artikla Määritelmät Määritelmät 1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan: 1)  ’liitännäistoimenpiteillä’ toimenpiteitä, joita tarjotaan elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamisen lisäksi ja joiden tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä esimerkiksi käyttämällä ja tarjoamalla sosiaalipalveluja tai antamalla kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskevaa neuvontaa; 1)  ’liitännäistoimenpiteillä’ toimenpiteitä, joita tarjotaan elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamisen lisäksi ja joiden tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä ja poistaa köyhyys esimerkiksi käyttämällä ja tarjoamalla sosiaalipalveluja ja psykologista tukea sekä antamalla asianmukaista tietoa julkisista palveluista tai kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskevaa neuvontaa; 2)  ’assosioituneella maalla’ kolmatta maata, joka on sellaisen unionin kanssa tehdyn sopimuksen osapuoli, joka mahdollistaa sen osallistumisen ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon 30 artiklan mukaisesti; 2)  ’assosioituneella maalla’ kolmatta maata, joka on sellaisen unionin kanssa tehdyn sopimuksen osapuoli, joka mahdollistaa sen osallistumisen ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon 30 artiklan mukaisesti; 3)  ’perushyödykkeellä’ tavaroita, jotka täyttävät henkilön ihmisarvoisen elämän perustarpeet, kuten vaatteet, hygieniatuotteet ja koulutarvikkeet; 3)  ’perushyödykkeellä’ tavaroita, jotka täyttävät henkilön ihmisarvoisen elämän perustarpeet, kuten vaatteet, hygieniatuotteet, mukaan lukien naisten hygieniatuotteet, ja koulutarvikkeet; 4)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja; 4)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja; 5)  ’yhteisillä välittömien tulosten indikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia neljän viikon sisällä siitä, kun osallistuja jätti toimen (eroamispäivä); 5)  ’yhteisillä välittömien tulosten indikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia neljän viikon sisällä siitä, kun osallistuja jätti toimen (eroamispäivä); 6)  ’yhteisillä pitkän aikavälin tulosindikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun osallistuja jätti toimen; 6)  ’yhteisillä pitkän aikavälin tulosindikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun osallistuja jätti toimen; 7)  ’elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannuksilla’ edunsaajalle elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostosta aiheutuvia todellisia kustannuksia, jotka eivät rajoitu elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden hintoihin; 7)  ’elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannuksilla’ edunsaajalle elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostosta aiheutuvia todellisia kustannuksia, jotka eivät rajoitu elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden hintoihin; 7 a)  ’rajat ylittävillä kumppanuuksilla’ työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkossa pysyviä yhteistyörakenteita julkisten työvoimapalvelujen, kansalaisyhteiskunnan tai työmarkkinaosapuolten välillä vähintään kahdessa jäsenvaltiossa; 8)  ’loppukäyttäjillä’ vähävaraisimpia, jotka saavat 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa tarkoitettua tukea; 8)  ’loppukäyttäjillä’ vähävaraisimpia, jotka saavat 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa tarkoitettua tukea; 9)  ’terveyskriisillä’ mitä tahansa kriisiä, joka yleisesti koetaan uhkana, jossa on terveysulottuvuus ja joka edellyttää viranomaisilta kiireellisiä toimia epävarmoissa olosuhteissa; 9)  ’terveyskriisillä’ mitä tahansa kriisiä, joka yleisesti koetaan uhkana, jossa on terveysulottuvuus ja joka edellyttää viranomaisilta kiireellisiä toimia epävarmoissa olosuhteissa; 10)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita; 10)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita; 11)  ’mikrorahoituksella’ takauksia, mikroluottoja, omaa ja oman pääoman luonteista pääomaa yhdistettynä liiketoiminnan kehittämispalveluihin, esimerkiksi yksilölliseen neuvontaan, koulutukseen ja mentorointiin, joka on ulotettu henkilöihin ja mikroyrityksiin, joilla on vaikeuksia saada luottoa ammatilliseen ja/tai tuloja tuottavaan toimintaan; 11)  ’mikrorahoituksella’ takauksia, mikroluottoja, omaa ja oman pääoman luonteista pääomaa yhdistettynä liiketoiminnan kehittämispalveluihin, esimerkiksi yksilölliseen neuvontaan, koulutukseen ja mentorointiin, joka on ulotettu henkilöihin ja mikroyrityksiin, joilla on vaikeuksia saada luottoa ammatilliseen ja/tai tuloja tuottavaan toimintaan; 12)  ’mikroyrityksellä’ yritystä, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase yhteensä on enintään 2 000 000 euroa; 12)  ’mikroyrityksellä’ yritystä, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase yhteensä on enintään 2 000 000 euroa; 13)  ’vähävaraisimmilla’ luonnollisia henkilöitä, jotka ovat yksittäisiä henkilöitä tai tällaisten henkilöiden muodostamia perheitä, kotitalouksia tai ryhmiä, joiden avuntarve on todettu sellaisin objektiivisin perustein, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan eturistiriitoja välttäen ja jotka kyseiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja joihin voi sisältyä elementtejä, jotka mahdollistavat kohdentamisen tietyillä maantieteellisillä alueilla eläville vähävaraisimmille; 13)  ’vähävaraisimmilla’ luonnollisia henkilöitä, jotka ovat yksittäisiä henkilöitä tai tällaisten henkilöiden muodostamia perheitä, kotitalouksia tai ryhmiä, mukaan lukien lapset ja asunnottomat, joiden avuntarve on todettu sellaisin objektiivisin perustein, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan eturistiriitoja välttäen ja jotka kyseiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja joihin voi sisältyä elementtejä, jotka mahdollistavat kohdentamisen tietyillä maantieteellisillä alueilla eläville vähävaraisimmille; 14)  ’viitearvolla’ yleisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien tavoitearvoa, joka perustuu käynnissä oleviin tai aiempiin vastaavanlaisiin tukitoimiin; 14)  ’viitearvolla’ yleisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien tavoitearvoa, joka perustuu käynnissä oleviin tai aiempiin vastaavanlaisiin tukitoimiin; 15)  ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ oikeudellisesta muodostaan riippumatta yritystä tai luonnollista henkilöä, 15)  ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ oikeudellisesta muodostaan riippumatta yhteisötalouden yritystä tai luonnollista henkilöä, a)  joka yhtiöjärjestyksensä, sääntöjensä tai muun oikeudellisen asiakirjan, joka voi aiheuttaa vastuun syntymisen sen jäsenvaltion sääntöjen nojalla, johon se on sijoittautunut, pyrkii ensisijaisesti saavuttamaan mitattavissa olevia myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia ennemminkin kuin tuottamaan voittoa muihin tarkoituksiin ja joka tuottaa palveluja tai tavaroita, jotka saavat aikaan sosiaalista hyötyä, ja/tai joka käyttää sellaista tuotteiden tai palveluiden tuotantomenetelmää, joka on sosiaalisiin tavoitteisiin soveltuva; a)  joka yhtiöjärjestyksensä, sääntöjensä tai muun oikeudellisen asiakirjan, joka voi aiheuttaa vastuun syntymisen sen jäsenvaltion sääntöjen nojalla, johon se on sijoittautunut, pyrkii ensisijaisesti saavuttamaan mitattavissa olevia myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, myös ympäristövaikutuksia, ennemminkin kuin tuottamaan voittoa muihin tarkoituksiin ja joka tuottaa palveluja tai tavaroita, jotka saavat aikaan sosiaalista hyötyä, ja/tai joka käyttää sellaista tuotteiden tai palveluiden tuotantomenetelmää, joka on sosiaalisiin tavoitteisiin soveltuva; b)  joka käyttää voittonsa pääasiallisesti ensisijaiseen yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa pyrkimiseen ja jolla on ennalta määriteltyjä menettelyjä ja sääntöjä, joita sovelletaan voittojen jakamiseen ja joilla varmistetaan, että voittojen jakaminen ei vaaranna päätavoitetta; b)  joka investoi uudelleen suurimman osan voitoistaan pääasiallisesti ensisijaiseen yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa pyrkimiseen ja jolla on ennalta määriteltyjä menettelyjä ja sääntöjä, joita sovelletaan voittojen jakamiseen ja joilla varmistetaan, että voittojen jakaminen ei vaaranna päätavoitetta; c)  jota johdetaan yrittäjähenkisesti, vastuullisesti ja avoimesti ja erityisesti siten, että työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa, osallistuvat johtamiseen; c)  jota johdetaan yrittäjähenkisesti, demokraattisesti, osallistavasti, vastuullisesti ja avoimesti ja erityisesti siten, että työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa, osallistuvat johtamiseen; 15 a)  ’yhteisötalouden yrityksellä’ erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka kuuluvat yhteisötalouteen, kuten osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset, säätiöt, yhteiskunnalliset yritykset ja muut yritysmuodot, joita säännellään eri jäsenvaltioiden laeilla ja jotka pohjautuvat yksittäistä ihmistä koskevien ja sosiaalisten tavoitteiden ensisijaisuuteen pääomaan nähden, demokraattiseen hallintoon, yhteisvastuuseen ja siihen, että suurin osa niiden voitoista ja ylijäämistä investoidaan uudelleen; 16)  ’sosiaalisilla innovaatioilla’ toimia, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti toimia, jotka liittyvät sellaisten (tuotteita, palveluja ja malleja koskevien) uusien ideoiden kehittämiseen ja toteutukseen, jotka samanaikaisesti täyttävät sosiaaliset tarpeet ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia; 16)  ’sosiaalisilla innovaatioilla’ toimia, mukaan lukien kollektiiviset toimet, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti toimia, jotka liittyvät sellaisten (tuotteita, palveluja, käytäntöjä ja malleja koskevien) uusien ideoiden kehittämiseen ja toteutukseen, jotka samanaikaisesti täyttävät sosiaaliset tarpeet ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä, myös julkisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden, kuten vapaaehtoisjärjestöjen ja yhteisöperustaisten järjestöjen sekä yhteisötalouden yritysten, välille, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia; 17)  ’sosiaalipoliittisilla kokeiluilla’ toimintatapoja, joilla tuotetaan innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin ja jotka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden soveltamista laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat vakuuttaviksi; 17)  ’sosiaalipoliittisilla kokeiluilla’ toimintatapoja, joilla tuotetaan innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin ja jotka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden soveltamista muissa, myös maantieteellisissä ja alakohtaisissa, yhteyksissä, ja laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat vakuuttaviksi; 18)  ’avaintaidoilla’ niitä tietoja, osaamista ja pätevyyksiä, joita kukin tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Avaintietoja ovat lukutaito, kielitaito, matematiikan, luonnontieteiden, teknologian ja insinööritieteiden alan taidot, digitaalitaidot, henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot, kansalaistaidot, yrittäjyystaidot ja tietoisuus kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot; 18)  ’avaintaidoilla’ niitä tietoja, osaamista ja pätevyyksiä, joita kukin tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Avaintietoja ovat lukutaito, kielitaito, matematiikan, luonnontieteiden, teknologian, taiteiden ja insinööritieteiden alan taidot, digitaaliset taidot, mediataidot, henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot, kansalaistaidot, yrittäjyystaidot ja tietoisuus kulttuurienvälisyydestä tai kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot sekä kriittinen ajattelu; 19)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio. 19)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio; 19 a)  ’heikoimmassa asemassa olevilla’ kohderyhmiä, joihin kuuluu paljon köyhyydessä eläviä tai köyhyyden, syrjinnän tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia ihmisiä, mukaan lukien muun muassa etniset vähemmistöt, kuten romanit, kolmansien maiden kansalaiset, myös maahanmuuttajat, vanhukset, lapset, yksinhuoltajat, vammaiset henkilöt tai henkilöt, joilla on kroonisia sairauksia; 19 b)  ’elinikäisellä oppimisella’ oppimista kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen), mukaan lukien varhaiskasvatus, yleissivistävä, ammatillinen ja korkea-asteen koulutus sekä aikuiskoulutus, ja jonka tuloksena osaaminen, tiedot, taidot ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollisuudet kehittyvät. 2.  [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [2] artiklan määritelmiä sovelletaan myös ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaan toimintalohkoon. 2.  [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [2] artiklan määritelmiä sovelletaan myös ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaan toimintalohkoon. 2 a.  Unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/10461 a 2 artiklan määritelmiä sovelletaan myös suoraan ja välillisesti hallinnoitaviin työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon. ________________ 1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1). Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 3 artikla 3 artikla 3 artikla Yleiset tavoitteet ja toteutus Yleiset tavoitteet ja toteutus ESR+:lla pyritään tukemaan jäsenvaltioita korkeamman työllisyystason, oikeudenmukaisen sosiaalisen suojelun ja tulevaisuuden työelämään valmiin osaavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman varmistamisessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 vahvistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti. ESR+:sta tuetaan jäsenvaltioita kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä unionia osallistavien yhteiskuntien, laadukkaisiin työpaikkoihin perustuvan korkean työllisyystason, työpaikkojen luomisen, laadukkaan ja osallistavan koulutuksen, yhtäläisten mahdollisuuksien, köyhyyden, myös lasten köyhyyden, poistamisen, sosiaalisen osallisuuden ja integroitumisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, sosiaalisen suojelun ja tulevaisuuden työelämään valmiin osaavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman varmistamisessa. ESR+ on Euroopan unionin perussopimusten ja perusoikeuskirjan mukainen, ja siinä noudatetaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 vahvistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita ja edistetään siten taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia unionin tavoitteita SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden sitoumuksia, jotka koskevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, ja Pariisin sopimuksen nojalla annettuja sitoumuksia. ESR+:sta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot, sosiaalinen suojelu ja osallisuus sekä ihmisten terveyden suojelun korkea taso. ESR+:sta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, yhtäläinen pääsy työmarkkinoille, elinikäinen oppiminen, korkealaatuiset työolot, sosiaalinen suojelu, integroituminen ja osallisuus, köyhyyden, myös lasten köyhyyden, poistaminen, investoinnit lapsiin ja nuoriin, syrjimättömyys, sukupuolten tasa-arvo, peruspalvelujen saatavuus ja ihmisten terveyden suojelun korkea taso. Se toteutetaan Se toteutetaan a)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvästä tuesta (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko) ja a)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvästä tuesta (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko) ja b)  suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko) ja 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (terveysalan toimintalohko). b)  suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko) ja 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (terveysalan toimintalohko). Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 4 artikla 4 artikla 4 artikla Erityistavoitteet Erityistavoitteet 1.  ESR+:sta tuetaan seuraavia erityistavoitteita työllisyyden, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden ja terveyden aloilla ja myötävaikutetaan siten myös [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa tarkoitettuun toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”sosiaalisempi Eurooppa – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen”: 1.  ESR+:sta tuetaan seuraavia erityistavoitteita työllisyyden, koulutuksen, liikkuvuuden ja sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden poistamisen ja terveyden aloilla ja myötävaikutetaan siten myös [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa tarkoitettuun toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”sosiaalisempi Eurooppa – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen”: i)  parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, ja työelämän ulkopuolella olevien työelämään pääsyä edistämällä itsenäistä ammatinharjoittamista ja yhteisötaloutta; i)  parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti pitkäaikaistyöttömien, työelämän ulkopuolella olevien ja heikoimmassa asemassa olevien, pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin ja aktivointitoimia, etenkin nuorille suunnattuja erityistoimia panemalla täytäntöön nuorisotakuu, keskittymällä työmarkkinoista kauimpana oleviin, edistämällä työllisyyttä, itsenäistä ammatinharjoittamista, yrittäjyyttä ja yhteisötaloutta; ii)  nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti; ii)  nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti; iii)  edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille, työ- ja yksityiselämän tasapainoa, mukaan lukien lastenhoitopalvelut, ja tervettä ja asianmukaista työympäristöä ottaen huomioon terveysriskit, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin ja terveenä ikääntyminen; iii)  edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille ja urakehitystä, samapalkkaisuuden periaatetta sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa keskittymällä erityisesti yksinhuoltajiin, mukaan lukien kohtuuhintaiset, osallistavat ja laadukkaat lastenhoito-, varhaiskasvatus- ja vanhustenhoitopalvelut sekä muut hoitopalvelut ja tuki, ja tervettä ja asianmukaista työympäristöä ottaen huomioon terveysriskit ja sairauden riskit, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin, ammatillinen uudelleensuuntautuminen ja terveenä ikääntyminen; iv)  parannetaan koulutuksen laatua, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien digitaaliset taidot; iv)  parannetaan koulutuksen laatua, osallistavuutta, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien yrittäjyystaidot ja digitaaliset taidot, ja tunnustetaan epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen, edistetään digitaalista osallisuutta ja helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään, jotta voidaan ottaa huomioon sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset; v)  edistetään kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottaminen; v)  edistetään kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja omaishoitajien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, kohtuuhintaiseen ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, puuttumalla koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen, edistämällä kaksiosaisen koulutusjärjestelmän käyttöönottoa, oppisopimuskoulutusta, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikille ja esteettömyyttä vammaisille henkilöille; vi)  edistetään elinikäistä oppimista, etenkin joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta; vi)  edistetään elinikäistä oppimista, etenkin joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon yrittäjyystaidot ja digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta ja täysimääräistä osallistumista yhteiskuntaan; vii)  tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä; vii)  tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien, syrjimättömyyden ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osalta; viii)  edistetään kolmansien maiden kansalaisten ja marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, sosioekonomista integroitumista; viii)  edistetään kolmansien maiden kansalaisten, myös maahanmuuttajien, pitkäaikaista sosioekonomista integroitumista; viii a) torjutaan marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, syrjintää ja edistetään niiden sosioekonomista integroitumista; ix)  parannetaan korkealaatuisten, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhdenvertaista ja oikea-aikaista saatavuutta; nykyaikaistetaan sosiaalisen suojelun järjestelmiä, mukaan lukien mahdollisuus sosiaaliseen suojeluun; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta, tehokkuutta ja sopeutumiskykyä; ix)  parannetaan korkealaatuisten, kestävien, helposti saatavien ja kohtuuhintaisten palvelujen, mukaan lukien asunnon saamista sekä yksilökeskeistä terveydenhuoltoa ja siihen liittyvää hoitoa koskevien palvelujen, yhdenvertaista ja oikea-aikaista saatavuutta; nykyaikaistetaan sosiaaliturvalaitoksia, julkisia työvoimapalveluja, sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden järjestelmiä, mukaan lukien mahdollisuus yhdenvertaiseen sosiaaliseen suojeluun, keskittymällä erityisesti lapsiin ja heikoimmassa asemassa oleviin sekä vähävaraisimpiin; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta myös vammaisille henkilöille sekä niiden tehokkuutta ja sopeutumiskykyä; ix a)  parannetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia tarkoituksena lisätä heidän osallistumistaan työmarkkinoille ja koulutukseen; x)  edistetään köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset; x)  edistetään köyhyydessä elävien tai köyhyyden ja/tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset; xi)  puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet. xi)  puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan heidän sosiaalinen osallisuutensa, keskittymällä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin. 2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien kautta ESR+:lla myötävaikutetaan myös muiden, [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa lueteltujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti seuraaviin liittyvien: 2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien kautta ESR+:lla pyritään myötävaikuttamaan myös muiden, [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [4] artiklassa lueteltujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti seuraaviin liittyvien: 1.  älykkäämpi Eurooppa – kehitetään älykkään erikoistumisen edellyttämää osaamista, keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamista, teollisuuden muutosprosessiin liittyvää alakohtaista yhteistyötä osaamisen ja yrittäjyyden osalta, tutkijoiden koulutusta ja verkottumis- ja kumppanuustoimia korkea-asteen oppilaitosten, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen laitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten ja yritysten sekä klustereiden välille sekä tuetaan mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhteisötaloutta; 1.  älykkäämpi Eurooppa – kehitetään älykkään erikoistumisen edellyttämää osaamista, keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamista, teollisuuden muutosprosessiin liittyvää alakohtaista yhteistyötä osaamisen ja yrittäjyyden osalta, tutkijoiden koulutusta ja verkottumis- ja kumppanuustoimia korkea-asteen oppilaitosten, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen laitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten, terveydenhuollon laitosten ja yritysten sekä klustereiden välille sekä tuetaan mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhteisötaloutta ottaen huomioon jäsenvaltioissa säädetyt yhteisötalouden lait ja kehykset; 2.  vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa – parannetaan koulutusjärjestelmiä taitojen ja pätevyyksien mukauttamisen edellyttämällä tavalla, parannetaan kaikkien, myös työvoiman, osaamista ja luodaan uusia työpaikkoja ympäristöön, ilmastoon, energiaan ja biotalouteen liittyville sektoreille. 2.  vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa – parannetaan koulutusjärjestelmiä taitojen ja pätevyyksien mukauttamisen edellyttämällä tavalla, annetaan kansalaisille tietoa kestävästä kehityksestä ja kestävistä elämäntavoista, parannetaan kaikkien, myös työvoiman, osaamista ja luodaan uusia työpaikkoja ympäristöön, ilmastoon, energiaan sekä kierto- ja biotalouteen liittyville sektoreille; 2 a.  lähempänä kansalaisia oleva unioni – vähennetään köyhyyttä ja lisätään sosiaalista osallisuutta toimenpiteillä, joissa otetaan huomioon kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden erityispiirteet kaupunkien ja alueiden sosioekonomisten eriarvoisuuksien torjumiseksi. 2 b.  ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta tuetaan unionin välineiden, politiikkatoimien ja asiaa koskevan lainsäädännön laatimista, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia ja edistetään näyttöön pohjautuvaa poliittista päätöksentekoa, sosiaalista innovointia ja yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen sekä julkisten ja yksityisten elinten kanssa (erityistavoite 1); siitä edistetään työntekijöiden vapaaehtoista alueellista liikkuvuutta oikeudenmukaiselta pohjalta ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia (erityistavoite 2); siitä edistetään työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta lisäämällä mikrorahoituksen saatavuutta mikroyrityksille ja yhteisötalouden yrityksille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille (erityistavoite 3). 3.  ESR+:n terveysalan toimintalohkosta tuetaan terveyden edistämistä ja sairauksien ennaltaehkäisyä, parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saatavuutta ja sopeutumiskykyä ja tehdään terveydenhuollosta turvallisempaa, vähennetään terveyseroja, suojellaan kansalaisia rajat ylittäviltä terveysuhkilta ja edistetään EU:n terveyslainsäädäntöä. 3.  ESR+:n terveysalan toimintalohkosta edistetään korkeatasoista ihmisten terveyden suojelua ja sairauksien ennaltaehkäisyä, muun muassa edistämällä liikuntaa ja terveyskasvatusta, parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saatavuutta ja sopeutumiskykyä ja tehdään terveydenhuollosta turvallisempaa, vähennetään terveyseroja, nostetaan syntymähetken elinajanodotetta, suojellaan kansalaisia rajat ylittäviltä terveysuhkilta, edistetään sairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaista diagnosointia sekä terveyttä koko elinajan ja edistetään terveyteen liittyvää unionin lainsäädäntöä, myös ympäristöterveydenhuollon alalla, ja edistetään terveysalaa kaikissa unionin politiikoissa. Unionin terveyspolitiikan on oltava linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa, jotta varmistetaan, että unioni ja jäsenvaltiot saavuttavat kestävän kehityksen tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille”. Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi 5 artikla 5 artikla 5 artikla Talousarvio Talousarvio 1.  ESR+:n toteuttamiseen varatut kokonaisrahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 101 174 000 000 euroa käypinä hintoina. 1.  ESR+:n toteuttamiseen varatut kokonaisrahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 106 781 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (120 457 000 000 euroa käypinä hintoina). 2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osuus rahoituspuitteista Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ‑tavoitteessa on 100 000 000 000 euroa käypinä hintoina tai 88 646 194 590 euroa vuoden 2018 hintoina, josta 200 000 000 euroa käypinä hintoina tai 175 000 000 vuoden 2018 hintoina kohdennetaan 23 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun innovatiivisia ratkaisuja tukevaan valtioiden väliseen yhteistyöhön ja 400 000 000 euroa käypinä hintoina tai 376 928 934 euroa vuoden 2018 hintoina lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa yksilöidyille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille. 2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osuus rahoituspuitteista Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun ‑tavoitteessa on 105 686 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (119 222 000 000 euroa käypinä hintoina), josta 200 000 000 euroa käypinä hintoina tai 175 000 000 vuoden 2018 hintoina kohdennetaan 23 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun innovatiivisia ratkaisuja tukevaan valtioiden väliseen yhteistyöhön, 5 900 000 000 euroa kohdennetaan 10 a artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen lapsitakuuseen liittyviin toimenpiteisiin ja 400 000 000 euroa käypinä hintoina tai 376 928 934 euroa vuoden 2018 hintoina lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa yksilöidyille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille. 3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon rahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 1 174 000 000 euroa käypinä hintoina. 3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon rahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 1 095 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (1 234 000 000 euroa käypinä hintoina). 4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on: 4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on: a)  761 000 000 euroa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toteutukseen; a)  675 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (761 000 000 euroa käypinä hintoina) työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toteutukseen; b)  413 000 000 euroa terveysalan toimintalohkon toteutukseen. b)  420 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (473 000 000 euroa käypinä hintoina tai 0,36 prosenttia monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027) terveysalan toimintalohkon toteutukseen. 5.  Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja määriä voidaan käyttää myös ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät. 5.  Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja määriä voidaan käyttää myös ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät. Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi 6 artikla 6 artikla 6 artikla Naisten ja miesten välinen tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys Sukupuolten tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys 1.  Kaikissa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon puitteissa toteutetuissa ohjelmissa sekä kaikissa toimissa, joita tuetaan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta, on varmistettava miesten ja naisten välisentasa-arvon toteutuminen kaikissa niiden valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Niillä on edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää kaikissa niiden valmistelu-, seuranta-, valvonta- ja arviointivaiheissa. 1.  Kaikissa ESR+:n puitteissa toteutetuissa ohjelmissa on varmistettava sukupuolten tasa-arvon toteutuminen kaikissa niiden valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Niillä on myös tuettava erityistoimia, joilla pyritään lisäämään naisten osallistumista työelämään ja heidän ammatillisista kehitystään sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen tai terveydentilaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, mukaan lukien esteettömyys vammaisille henkilöille myös tieto- ja viestintätekniikan osalta, kaikissa niiden valmistelu-, seuranta-, valvonta- ja arviointivaiheissa, millä edistetään sosiaalista osallisuutta ja vähennetään eriarvoisuutta. 2.  Jäsenvaltioiden ja komission on kaikissa ESR+:n tavoitteissa tuettava myös kohdennettuja erityistoimenpiteitä, joilla edistetään 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita, mukaan lukien siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon. 2.  Jäsenvaltioiden ja komission on kaikissa ESR+:n tavoitteissa tuettava myös kohdennettuja erityistoimenpiteitä, joilla edistetään 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita, mukaan lukien siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon, ja parannetaan yleistä esteettömyyttä vammaisille henkilöille. Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 7 artikla 7 artikla 7 artikla Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen 1.  Jäsenvaltioiden on keskitettävä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat toimiin, joilla puututaan niiden kansallisissa uudistusohjelmissa, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa havaittuihin haasteisiin, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet. 1.  Jäsenvaltioiden on keskitettävä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat toimiin, joilla puututaan niiden kansallisissa uudistusohjelmissa, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa havaittuihin haasteisiin, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu ja alueelliset erityispiirteet, millä edistetään SEUT-sopimuksen 174 artiklassa vahvistettuja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia unionin tavoitteita, ja jotka ovat kaikilta osin Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on edistettävä synergioita ja varmistettava ESR+:n koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden kanssa, kuten Erasmuksen, turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston ja rakenneuudistusten tukiohjelman, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline, kanssa sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on optimoitava koordinointimekanismit, jotta vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan toteutuksesta vastaavien tahojen tiivis yhteistyö johdonmukaisten ja yhtenäisten tukitoimien tarjoamiseksi. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on edistettävä synergioita ja varmistettava ESR+:n koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden kanssa, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan globalisaatiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, InvestEU-ohjelman, Luova Eurooppa ‑ohjelman, perusoikeuksia ja arvoja koskevan välineen, Erasmuksen, turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, EU:n vuoden 2020 jälkeisen kehyksen romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille ja rakenneuudistusten tukiohjelman, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline, kanssa sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on optimoitava koordinointimekanismit, jotta vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan toteutuksesta vastaavien hallintoviranomaisten tiivis yhteistyö yhteisten toimintatapojen sekä johdonmukaisten ja yhtenäisten tukitoimien tarjoamiseksi. 2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista asianmukainen määrä toimiin, joilla puututaan niihin SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, jotka kuuluvat 4 artiklassa vahvistettuun ESR+:n soveltamisalaan. 2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista asianmukainen määrä toimiin, joilla puututaan niihin SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, jotka kuuluvat 4 artiklassa vahvistettuun ESR+:n soveltamisalaan. 3.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 25 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan vii–xi alakohdassa vahvistettuihin sosiaalisen osallisuuden alan erityistavoitteisiin, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomisen integroitumisen edistäminen. 3.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 27 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistettuihin sosiaalisen osallisuuden alan erityistavoitteisiin, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomisen integroitumisen edistäminen. 3 a.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistetuissa sosiaalisen osallisuuden alan erityistavoitteissa vähintään 5 prosenttia kohdennettuihin toimiin, joilla pyritään eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanoon, jotta edistetään lasten yhdenvertaista mahdollisuutta saada ilmainen terveydenhoito, ilmainen koulutus, ilmainen lastenhoito sekä asianmukaiset asuinolot ja riittävä ravitsemus. 4.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 2 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa vahvistettuun, aineellista puutetta koskevaan erityistavoitteiseen. 4.  Sen lisäksi, että ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 27 prosenttia kohdennetaan 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin, jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 3 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan x ja xi alakohdassa vahvistettuihin, vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta ja/tai aineellista puutetta koskeviin erityistavoitteisiin. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 4 artiklan 1 kohdan x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen vähävaraisimmille kohdennetut määrärahat voidaan ottaa huomioon todennettaessa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vähintään 2 prosentin vähimmäisosuuden noudattamista. 5.  Jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus määrä on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2025 määrärahoista vähintään 10 prosenttia kohdennettuihin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä ja siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta etenkin nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä. 5.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 3 prosenttia kohdennettuihin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä ja siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta etenkin nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä. Jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien (NEET) 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi tai NEET-aste yli 15 prosenttia, on kohdennettava ohjelmakaudella ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2025 määrärahoista vähintään 15 prosenttia edellä mainittuihin toimiin ja rakenneuudistustoimenpiteisiin kiinnittäen erityistä huomiota niihin alueisiin, joita asia koskee enemmän niiden väliset erot huomioon ottaen. Ohjelmoitaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja vuosiksi 2026–2027 kauden puolivälissä [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14] artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2024 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava vuosien 2026–2027 määrärahoista vähintään 10 prosenttia edellä tarkoitettuihin toimiin. Ohjelmoitaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja vuosiksi 2026–2027 kauden puolivälissä [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 14] artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2024 unionin keskitasoa suurempi tai NEET-aste yli 15 prosenttia, on kohdennettava vuosien 2026–2027 määrärahoista vähintään 15 prosenttia edellä tarkoitettuihin toimiin tai rakenneuudistustoimenpiteisiin. Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa esitetyt edellytykset täyttävien syrjäisimpien alueiden ohjelmissa vähintään 15 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista on kohdennettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin. Näin kohdennetut määrärahat otetaan huomioon todennettaessa ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun vähimmäisosuuden noudattamista. Toisessa ja kolmannessa alakohdassa esitetyt edellytykset täyttävien syrjäisimpien alueiden ohjelmissa vähintään 15 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista on kohdennettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin. Näin kohdennetut määrärahat otetaan huomioon todennettaessa ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun vähimmäisosuuden noudattamista. Nämä kohdennetut määrärahat eivät korvaa syrjäisimpien alueiden infrastruktuuriin ja kehittämiseen tarvittavaa rahoitusta. Toimia toteuttaessaan jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ja toteutettava kohdennettuja tiedotustoimia. Toimia toteuttaessaan jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ja toteutettava kohdennettuja tiedotustoimia. 6.  Edellä olevaa 2–5 kohtaa ei sovelleta erityiseen lisämäärärahaan, joka myönnetään syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille. 6.  Edellä olevaa 2–5 kohtaa ei sovelleta erityiseen lisämäärärahaan, joka myönnetään syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille. 7.  Edellä olevaa 1–5 kohtaa ei sovelleta tekniseen apuun. 7.  Edellä olevaa 1–5 kohtaa ei sovelleta tekniseen apuun. Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 7 aartikla (uusi) 7 a artikla Perusoikeuksien kunnioittaminen Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava perusoikeuksien kunnioittaminen ja perusoikeuskirjan noudattaminen rahastojen toteuttamisessa. Sellaisista toimista aiheutuvat kustannukset, jotka eivät ole perusoikeuskirjan mukaisia, eivät ole tukikelpoisia yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen xx/xx 58 artiklan 2 kohdan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014 mukaisesti. Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi 8 artikla 8 artikla 8 artikla Kumppanuus Kumppanuus 1.  Jäsenvaltion on varmistettava työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen riittävä osallistuminen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon työllisyyttä, koulutusta ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen toteutukseen. 1.  Jäsenvaltion on varmistettava yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen, tasa-arvoelinten, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja muiden asiaankuuluvien tai edustavien organisaatioiden merkityksellinen osallistuminen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon työllisyyttä, koulutusta, syrjimättömyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen ja aloitteiden suunnitteluun ja toteutukseen [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] 6 artiklan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014 mukaisesti. Tällaisen merkityksellisen osallistumisen on oltava vammaisia henkilöitä osallistavaa ja heidän saavutettavissaan. 2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava kussakin ohjelmassa asianmukainen määrä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen. 2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava vähintään 2 prosenttia ESR+:n määrärahoista työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen, joka toteutetaan koulutuksen, verkottumistoimenpiteiden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisen muodossa unionin ja kansallisella tasolla. Tarkistus 95 Ehdotus asetukseksi 9 artikla 9 artikla 9 artikla Aineellisen puutteen torjuminen Aineellisen puutteen torjuminen Edellä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut määrärahat on ohjelmoitava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle. Edellä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta ja/tai aineellista puutetta koskevat määrärahat on ohjelmoitava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle. Tämän toimintalinjan tai ohjelman yhteisrahoitusosuus on vähintään 85 prosenttia. Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi 10 artikla 10 artikla 10 artikla Nuorisotyöllisyyden tukeminen Nuorisotyöllisyyden tukeminen Edellä 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu tuki on kohdennettava asiaa koskevalle toimintalinjalle ja sillä on tuettava 4 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta. Edellä 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu tuki on kohdennettava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle ja sillä on tuettava 4 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta. Tarkistus 97 Ehdotus asetukseksi 10 aartikla (uusi) 10 a artikla Eurooppalaisen lapsitakuun tukeminen Edellä 7 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettu tuki on ohjelmoitava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle Euroopan komission vuonna 2013 antaman suosituksen ”Investoidaan lapsiin” mukaisesti. Sillä on tuettava lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti. Tarkistus 98 Ehdotus asetukseksi 11 artikla 11 artikla 11 artikla Maakohtaisten suositusten tukeminen Maakohtaisten suositusten tukeminen Toimet, joilla puututaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, on toteutettava yhden tai useamman asiaa koskevan toimintalinjan nojalla. Toimet, joilla puututaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, on toteutettava jonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava täydentävyys, johdonmukaisuus, koordinointi ja synergiat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa. Hallintoviranomaisten tasolla on varmistettava riittävä joustavuus ESR+-investointien painopisteiden ja alojen määrittämiseksi erityisten paikallisten tai alueellisten haasteiden mukaan. Tarkistus 99 Ehdotus asetukseksi 11 aartikla (uusi) 11 a artikla Yhdennetty alueellinen kehitys 1.  ESR+:sta voidaan tukea yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] III osaston II luvun mukaisesti. 2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä ESR+:n tuella hyödyntäen yksinomaan asetuksen (EU) 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [22] artiklassa tarkoitettuja tuen muotoja. Tarkistus 100 Ehdotus asetukseksi 11 bartikla (uusi) 11 b artikla Valtioiden välinen yhteistyö 1.  Jäsenvaltiot voivat tukea valtioiden väliseen yhteistyöhön liittyviä toimia asiaa koskevan toimintalinjan mukaisesti. 2.  Valtioiden väliseen yhteistyöhön liittyvät toimet voidaan ohjelmoida mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. 3.  Tämän toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään 5 prosentin osalta näille toimintalinjoille ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista. Tarkistus 101 Ehdotus asetukseksi 12 artikla 12 artikla 12 artikla Soveltamisala Soveltamisala Tätä lukua sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen, kun se toteutetaan yhteistyöhän perustuvalla hallinnoinnilla (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki). Tätä lukua sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen, kun se toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki). Lisäksi 13 artiklaa sovelletaan myös 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen. Tarkistus 102 Ehdotus asetukseksi 13 artikla 13 artikla 13 artikla Innovatiiviset toimet Sosiaalisen innovoinnin toimet 1.  Jäsenvaltioiden on tuettava sosiaalisen innovoinnin toimia ja sosiaalipoliittisia kokeiluja tai lujitettava alhaalta ylöspäin suuntautuvia prosesseja, jotka perustuvat viranomaisten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksiin, kuten paikallisiin toimintaryhmiin, jotka suunnittelevat ja toteuttavat yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita. 1.  Jäsenvaltioiden on tuettava sosiaalisen innovoinnin toimia ja/tai sosiaalipoliittisia kokeiluja, mukaan lukien sosiokulttuurisen osion sisältävät toimet ja kokeilut, hyödyntämällä alhaalta ylöspäin suuntautuvia prosesseja, jotka perustuvat viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yhteisötalouden yritysten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksiin. 1 a.  Jäsenvaltioiden on kartoitettava joko toimenpideohjelmissaan tai myöhemmin täytäntöönpanovaiheessa sosiaalista innovointia ja sosiaalipoliittisia kokeiluja varten aihealueita, jotka vastaavat jäsenvaltioiden erityistarpeita. 2.  Jäsenvaltiot voivat tukea sellaisten pienimuotoisesti kokeiltujen innovatiivisten toimintatapojen (sosiaalipoliittiset kokeilut) toteuttamisen laajentamista, jotka on kehitetty työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja muiden unionin ohjelmien yhteydessä. 2.  Jäsenvaltiot voivat tukea sellaisten pienimuotoisesti kokeiltujen innovatiivisten toimintatapojen (sosiaalinen innovointi ja sosiaalipoliittiset kokeilut, mukaan lukien sosiokulttuurisen osion sisältävät toimet ja kokeilut) toteuttamisen laajentamista, jotka on kehitetty työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja muiden unionin ohjelmien yhteydessä. 3.  Innovatiiviset toimet ja toimintatavat voidaan sisällyttää mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. 3.  Innovatiiviset toimet ja toimintatavat voidaan sisällyttää mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. 4.  Jäsenvaltioiden on osoitettava 1 tai 2 kohdan tai molempien kohtien toteutukseen vähintään yksi toimintalinja. Näiden toimintalinjojen yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään viiden prosentin osalta näille toimintalinjoille ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista. 4.  Jäsenvaltioiden on osoitettava 1 tai 2 kohdan tai molempien kohtien toteutukseen vähintään yksi toimintalinja. Näiden toimintalinjojen yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään viiden prosentin osalta ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista. Tarkistus 103 Ehdotus asetukseksi 14 artikla 14 artikla 14 artikla Tukikelpoisuus Tukikelpoisuus 1.  [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [58] artiklassa tarkoitettujen kustannusten lisäksi myöskään seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä: 1.  [Tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] [58] artiklassa tarkoitettujen kustannusten lisäksi myöskään seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä: a)  maan, kiinteistöjen ja infrastruktuurien ostot, ja a)  maan, kiinteistöjen ja infrastruktuurien ostot, ja b)  huonekalujen, laitteiden ja ajoneuvojen ostot paitsi, jos hankinta on tarpeen toimen tavoitteen saavuttamiseksi, niiden kirjanpitoarvo poistetaan kokonaisuudessaan tai niiden ostaminen on taloudellisin vaihtoehto. b)  huonekalujen, laitteiden ja ajoneuvojen ostot paitsi, jos hankinta on ehdottomasti tarpeen toimen tavoitteen saavuttamiseksi, niiden kirjanpitoarvo poistetaan kokonaisuudessaan tai niiden ostaminen on taloudellisin vaihtoehto. 2.  Kolmannen osapuolen palkkioiden tai palkkojen muodossa toimeen osallistujille suorittamat luontoissuoritukset voivat olla tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos tällaiset luontoissuoritukset ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti, ja niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia. 2.  Kolmannen osapuolen palkkioiden tai palkkojen muodossa toimeen osallistujille suorittamat luontoissuoritukset voivat olla tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos tällaiset luontoissuoritukset ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti, ja niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia. 3.  Vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille myönnettävä erityinen lisämääräraha on käytettävä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamisen tukemiseen. 3.  Vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille myönnettävä erityinen lisämääräraha on käytettävä 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamisen tukemiseen. 4.  Suorat henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos niiden määrä on Eurostatin tietojen perusteella enintään 100 prosenttia kyseisen ammattialan tavanomaisesta palkasta kyseisessä jäsenvaltiossa. 4.  Suorat henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä. Jos sovelletaan työehtosopimusta, ne on määritettävä kyseisen sopimuksen mukaisesti. Jos työehtosopimusta ei sovelleta, niiden määrän on oltava asianomaisen hallintoviranomaisen toimittaman asiaan liittyvän kirjallisen näytön ja/tai Eurostatin tietojen perusteella enintään 100 prosenttia kyseisen ammattialan tai erityisasiantuntijan tavanomaisesta palkasta kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella. Tarkistus 104 Ehdotus asetukseksi 15 artikla 15 artikla 15 artikla Indikaattorit ja raportointi Indikaattorit ja raportointi 1.  Ohjelmien, jotka saavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä 1 esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita. 1.  Ohjelmien, jotka saavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä 1 tai liitteessä II a 4 artiklan 1 kohdan x alakohdan puitteissa vähävaraisimpien sosiaaliseen osallisuuteen kohdennettujen toimien osalta esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita ja toimikohtaisia indikaattoreita. 2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien lähtötasot on asetettava nollaan. Tuettujen toimenpiteiden luonteen perusteella näille indikaattoreille on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset välitavoitteet ja tavoitearvot absoluuttisina lukuina. Tuotosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina. 2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien lähtötasot on asetettava nollaan. Tuettujen toimenpiteiden luonteen perusteella näille indikaattoreille on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset välitavoitteet ja tavoitearvot absoluuttisina lukuina. Tuotosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina. 3.  Niiden yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden, joille on vahvistettu kumulatiivinen määrällinen välitavoite vuodeksi 2024 ja tavoitearvo vuodeksi 2029, viitearvot on vahvistettava käyttäen tuoreimpia saatavilla olevia tietoja tai muita relevantteja tietolähteitä. Yhteisten tulosindikaattorien tavoitteet on vahvistettava absoluuttisina lukuina tai prosenttimäärinä. Ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina. Yhteisten tulosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina. 3.  Niiden yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden, joille on vahvistettu kumulatiivinen määrällinen välitavoite vuodeksi 2024 ja tavoitearvo vuodeksi 2029, viitearvot on vahvistettava käyttäen tuoreimpia saatavilla olevia tietoja tai muita relevantteja tietolähteitä. Yhteisten tulosindikaattorien tavoitteet on vahvistettava absoluuttisina lukuina tai prosenttimäärinä. Ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina. Yhteisten tulosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina. 4.  Indikaattoreita koskevat tiedot välitetään osallistujien osalta vasta, kun kaikki liitteessä I olevassa 1a alakohdassa vaaditut tiedot ovat osallistujan osalta saatavilla. 4.  Indikaattoreita koskevat tiedot välitetään osallistujien osalta vasta, kun kaikki liitteessä I olevassa 1a alakohdassa vaaditut tiedot ovat osallistujan osalta saatavilla. 4 a.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä sukupuolivaikutusten arviointi, jotta voidaan seurata ESR+:n ohjelmien toteutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta, ja ne on eriteltävä sukupuolen mukaan. 5.  Kun tiedot ovat saatavilla rekistereissä tai vastaavissa lähteissä, jäsenvaltioiden on mahdollistettava, että hallintoviranomaiset ja muut ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen seurannassa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen keruusta vastaavat elimet saavat kyseiset tiedot käyttöönsä tietorekistereistä tai vastaavista lähteistä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan mukaisesti. 5.  Kun tiedot ovat saatavilla rekistereissä tai vastaavissa lähteissä, jäsenvaltiot voivat mahdollistaa, että hallintoviranomaiset ja muut ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen seurannassa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen keruusta vastaavat elimet saavat kyseiset tiedot käyttöönsä tietorekistereistä tai vastaavista lähteistä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan mukaisesti. 6.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä I olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi. 6.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä I ja II a olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi. Tarkistus 105 Ehdotus asetukseksi 17 artikla 17 artikla 17 artikla Periaatteet Periaatteet 1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea voidaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden ja tavaroiden jakamiseen, jotka ovat kulutustavaroiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön mukaisia. 1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea voidaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden ja tavaroiden jakamiseen, jotka ovat kulutustavaroiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön mukaisia. 2.  Jäsenvaltioiden ja edunsaajien on valittava elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet vähävaraisimpien tarpeisiin liittyvin objektiivisin perustein. Elintarvikkeisiin ja tapauksen mukaan tavaroihin sovellettavissa valintaperusteissa on myös otettava huomioon ilmastoon ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, etenkin elintarvikkeiden haaskauksen vähentämiseksi. Jaettavien elintarviketyyppien valinnassa on tarvittaessa otettava huomioon se, miten ne edistävät vähävaraisimpien tasapainoista ruokavaliota. 2.  Jäsenvaltioiden ja edunsaajien on valittava elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet vähävaraisimpien tarpeisiin liittyvin objektiivisin perustein. Elintarvikkeisiin ja tapauksen mukaan tavaroihin sovellettavissa valintaperusteissa on myös otettava huomioon ilmastoon ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, etenkin elintarvikkeiden ja kertakäyttömuovien haaskauksen vähentämiseksi. Jaettavien elintarviketyyppien valinnassa on tarvittaessa otettava huomioon se, miten ne edistävät vähävaraisimpien tasapainoista ruokavaliota. Elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet voidaan antaa vähävaraisimmille suoraan tai välillisesti sähköisillä arvoseteleillä tai korteilla edellyttäen, että ne voidaan lunastaa ainoastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä. Elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet voidaan antaa vähävaraisimmille suoraan tai välillisesti sähköisillä arvoseteleillä tai korteilla edellyttäen, että ne voidaan lunastaa ainoastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä ja että ne eivät korvaa olemassa olevia sosiaalietuuksia. Vähävaraisimmille toimitettavat elintarvikkeet voivat olla peräisin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti poistettujen tuotteiden käytöstä, käsittelemisestä tai myynnistä edellyttäen, että tämä on taloudellisesti suotuisin vaihtoehto eikä se viivytä kohtuuttomasti elintarvikkeiden toimittamista vähävaraisimmille. Vähävaraisimmille toimitettavat elintarvikkeet voivat olla peräisin asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti poistettujen tuotteiden käytöstä, käsittelemisestä tai myynnistä edellyttäen, että tämä on taloudellisesti suotuisin vaihtoehto eikä se viivytä kohtuuttomasti elintarvikkeiden toimittamista vähävaraisimmille. Tällaisista liiketoimista saadut määrät on käytettävä vähävaraisimpien eduksi ohjelmasta jo käytettävissä olevien määrien lisäksi. Tällaisista liiketoimista saadut määrät on käytettävä vähävaraisimpien eduksi ohjelmasta jo käytettävissä olevien määrien lisäksi. 3.  Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että annettaessa ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea kunnioitetaan vähävaraisimpien ihmisarvoa ja estetään heidän leimaantumisensa. 3.  Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että annettaessa ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea kunnioitetaan vähävaraisimpien ihmisarvoa ja estetään heidän leimaantumisensa. 4.  Elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden antamista voidaan täydentää ohjaamalla vähävaraisia kääntymään toimivaltaisten tahojen puoleen tai muilla liitännäistoimenpiteillä, joiden tavoitteena on vähävaraisimpien sosiaalinen osallisuus. 4.  Elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden antamista on täydennettävä ohjaamalla vähävaraisia kääntymään toimivaltaisten tahojen puoleen tai muilla liitännäistoimenpiteillä, joiden tavoitteena on vähävaraisimpien sosiaalinen osallisuus. Tarkistus 106 Ehdotus asetukseksi 20 artikla 20 artikla 20 artikla Menojen tukikelpoisuus Menojen tukikelpoisuus 1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat: 1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat: a)  elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannukset, mukaan lukien elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetuksesta edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten aiheutuneet kustannukset; a)  elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannukset, mukaan lukien elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetuksesta edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten aiheutuneet kustannukset; b)  jos elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetus edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten ei sisälly a alakohtaan, ne hankkivan elimen kustannukset, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljettamisesta varastoihin ja/tai edunsaajille, ja varastointikustannukset 1 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, tosiasiassa aiheutuneet ja maksetut kustannukset; b)  jos elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetus edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten ei sisälly a alakohtaan, ne hankkivan elimen kustannukset, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljettamisesta varastoihin ja/tai edunsaajille, ja varastointikustannukset 1 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, tosiasiassa aiheutuneet ja maksetut kustannukset; c)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakeluun osallistuvien edunsaajien hallinto-, kuljetus- ja varastointikustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista; tai 5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan mukaisesti poistettujen elintarvikkeiden arvosta; c)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakeluun osallistuvien edunsaajien hallinto-, kuljetus- ja varastointikustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista; tai 5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan mukaisesti poistettujen elintarvikkeiden arvosta; d)  elintarvikelahjoitusten keräämisestä, kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta ja niihin suoraan liittyvistä tiedotustoimista aiheutuneet kustannukset; d)  elintarvikelahjoitusten keräämisestä, kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta ja niihin suoraan liittyvistä tiedotustoimista aiheutuneet kustannukset; e)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden toimittamiseen osallistuvien edunsaajien toteuttamien tai niiden puolesta toteutettujen ja edunsaajien ilmoittamien liitännäistoimenpiteiden kustannukset 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista. e)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden toimittamiseen osallistuvien edunsaajien toteuttamien tai niiden puolesta toteutettujen ja edunsaajien ilmoittamien liitännäistoimenpiteiden kustannukset 5,5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista. 2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentaminen, joka johtuu siitä, että elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista vastaava elin ei ole noudattanut sovellettavaa lainsäädäntöä, ei johda 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentamiseen. 2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentaminen, joka johtuu siitä, että elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista vastaava elin ei ole noudattanut sovellettavaa lainsäädäntöä, ei johda 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentamiseen. 3.  Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia: 3.  Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia: a)  velkojen korot; a)  velkojen korot; b)  infrastruktuurin rakentaminen; b)  infrastruktuurin ostaminen; c)  käytettyinä hankittujen tavaroiden kustannukset. c)  heikompilaatuisten käytettyinä hankittujen tavaroiden kustannukset. Tarkistus 107 Ehdotus asetukseksi 21 artikla 21 artikla 21 artikla Indikaattorit ja raportointi Indikaattorit ja raportointi 1.  Toimintalinjoissa, joilla puututaan aineelliseen puutteeseen, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita. 1.  Toimintalinjoissa, joilla puututaan aineelliseen puutteeseen, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita. 2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien viitearvot on vahvistettava. 2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien viitearvot on vahvistettava. Raportointivaatimukset on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina. 3.  Hallintoviranomaisten on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja 30 päivänä kesäkuuta 2028 ilmoitettava komissiolle edeltävänä vuonna tehdyn loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen tulokset. Selvityksen on perustuttava täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttyyn komission malliin. 3.  Hallintoviranomaisten on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja 30 päivänä kesäkuuta 2028 ilmoitettava komissiolle edeltävänä vuonna tehdyn sellaisen loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn nimettömän selvityksen tulokset, jossa keskitytään myös heidän elinoloihinsa ja heidän aineellisen puutteensa luonteeseen. Selvityksen on perustuttava täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttyyn komission malliin. 4.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen toimittamisessa käytettävä malli, 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti, jotta varmistetaan tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano. 4.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen toimittamisessa käytettävä malli, 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti, jotta varmistetaan tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano. 5.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä II olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi. 5.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä II olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi. Tarkistus 108 Ehdotus asetukseksi 22 artikla – 1 kohta Toimen tarkastus voi kattaa kaikki sen toteutuksen vaiheet ja kaikki jakeluketjun tasot, lukuun ottamatta loppukäyttäjien tarkastusta, ellei riskinarvioinnissa ole todettu erityistä sääntöjenvastaisuuksien tai petosten riskiä. Toimen tarkastus voi kattaa kaikki sen toteutuksen vaiheet ja kaikki jakeluketjun tasot, lukuun ottamatta loppukäyttäjien tarkastusta, ellei riskinarvioinnissa ole todettu erityistä sääntöjenvastaisuuksien tai petosten riskiä. Toimen tarkastuksen on sisällettävä enemmän tarkastuksia toteutuksen alkuvaiheissa, jotta petosten riskin tapauksessa varat voidaan suunnata uudelleen muihin hankkeisiin. Tarkistus 109 Ehdotus asetukseksi 23 artikla 23 artikla 23 artikla Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat: a)  tuotetaan korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että 4 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen käytettävät toimintatavat perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat olennaisia assosioituneiden maiden tarpeiden, haasteiden ja olosuhteiden kannalta; a)  tuotetaan korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että 4 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen käytettävät toimintatavat perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat olennaisia assosioituneiden maiden tarpeiden, haasteiden ja olosuhteiden kannalta; b)  tehostetaan osallistavaa tietojen vaihtoa, keskinäistä oppimista, vertaisarviointia ja vuoropuhelua 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, jotta voidaan auttaa assosioituneita maita toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet; b)  tehostetaan osallistavaa tietojen vaihtoa, keskinäistä oppimista, vertaisarviointia ja vuoropuhelua 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, jotta voidaan auttaa assosioituneita maita toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet; c)  tuetaan sosiaalipoliittisia kokeiluja 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja vahvistetaan sidosryhmien valmiuksia panna testatut sosiaalipoliittiset innovaatiot täytäntöön, siirtää niitä tai laajentaa niiden soveltamista; c)  tuetaan sosiaalipoliittisia kokeiluja 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja vahvistetaan sidosryhmien valmiuksia valmistella ja suunnitella testattuja sosiaalipoliittisia innovaatioita, panna ne täytäntöön, siirtää niitä tai laajentaa niiden soveltamista keskittymällä erityisesti kaupunkien, paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja sosioekonomisten toimijoiden kehittämien paikallisten hankkeiden laajentamiseen kolmansien maiden kansalaisten vastaanoton, sosiaalisen osallisuuden ja integroinnin aloilla; d)  tarjotaan työnantajille ja työnhakijoille erityisiä tukipalveluja, joiden tarkoituksena on yhdentyneiden eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittäminen rekrytointia edeltävästä valmistelusta työhönsijoituksen jälkeiseen neuvontaan, jotta saadaan täytettyä avoimet työpaikat tietyillä aloilla, tietyssä ammatissa, maassa tai maaryhmässä tai tietyille työntekijäryhmille (esimerkiksi heikommassa asemassa olevat); d)  kehitetään ja tarjotaan työnantajille ja työnhakijoille erityisiä tukipalveluja, joiden tarkoituksena on yhdentyneiden eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittäminen rekrytointia edeltävästä valmistelusta työhönsijoituksen jälkeiseen neuvontaan, jotta saadaan täytettyä avoimet työpaikat tietyillä aloilla, tietyssä ammatissa, maassa tai maaryhmässä tai tietyille työntekijäryhmille (esimerkiksi haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset); d a)  tuetaan julkisten työvoimapalvelujen, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten rajat ylittäviä kumppanuuksia rajat ylittävien työmarkkinoiden ja rajat ylittävän liikkuvuuden edistämiseksi asianmukaisin edellytyksin; d b)  tuetaan Eures-palvelujen tarjoamista työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä myös rajat ylittävien kumppanuuksien avulla; d c)  edistetään työntekijöiden vapaaehtoista alueellista liikkuvuutta asiaankuuluvin sosiaalisin edellytyksin ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia kehittämällä laadukkaita ja osallistavia kaikille avoimia unionin työmarkkinoita samalla kun kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia kaikkialla unionissa; e)  tuetaan markkinoiden ekosysteemiä, joka liittyy mikrorahoituksen antamiseen mikroyrityksille niiden käynnistys- ja kehitysvaiheissa, etenkin niille, jotka työllistävät heikossa asemassa olevia; e)  tuetaan markkinoiden ekosysteemiä, joka liittyy mikrorahoituksen antamiseen ja sen saatavuuteen mikroyrityksille ja yhteisötalouden yrityksille niiden käynnistys- ja kehitysvaiheissa sekä haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, etenkin niille yrityksille, jotka työllistävät haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, myös heikoimmassa asemassa olevia; f)  tuetaan unionin tason verkostoitumista ja vuoropuhelua tärkeiden sidosryhmien kanssa ja niiden kesken 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja edistetään näiden sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantamista, mukaan lukien julkiset työvoimapalvelut, sosiaaliturvalaitokset, mikroluottolaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteiskunnallisille yrityksille ja yhteisötaloudelle; f)  tuetaan unionin tason verkostoitumista ja vuoropuhelua tärkeiden sidosryhmien kanssa ja niiden kesken 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja edistetään osallistuvien sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantamista, mukaan lukien julkiset työvoimapalvelut, sosiaaliturvalaitokset, kansalaisyhteiskunta, mikroluottolaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteisötalouden yrityksille ja yhteisötaloudelle; g)  tuetaan yhteiskunnallisten yritysten kehitystä ja yhteiskunnallisten investointien markkinoiden syntymistä helpottamalla julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta ja säätiöiden ja avustusjärjestöjen osallistumista kyseisillä markkinoilla; g)  tuetaan yhteisötalouden yritysten kehitystä ja yhteiskunnallisten investointien markkinoiden syntymistä helpottamalla julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta ja säätiöiden ja avustusjärjestöjen osallistumista kyseisillä markkinoilla; h)  tarjotaan ohjausta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi (mukaan lukien asuminen, lastenhoito, koulutus, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito), jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan toteuttaa; h)  tarjotaan ohjausta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi (mukaan lukien asuminen, varhaiskasvatus, vanhustenhoito, esteettömyysvaatimukset ja siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaisiin hoitopalveluihin, mukaan lukien vammaisia henkilöitä hyödyttävät esteettömyysvaatimukset, lastenhoito, koulutus, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito), jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan toteuttaa; i)  tuetaan valtioiden välistä yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen nopeuttamiseksi ja niiden soveltamisen laajentamiseksi, etenkin työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla kaikkialla Euroopassa; i)  tuetaan valtioiden välistä yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen nopeuttamiseksi ja niiden soveltamisen laajentamiseksi, etenkin köyhyyden torjunnan, työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla kaikkialla Euroopassa; j)  tuetaan relevanttien kansainvälisten sosiaali- ja työnormien täytäntöönpanoa globalisaation ja unionin politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden hallitsemiseksi 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla. j)  tuetaan relevanttien kansainvälisten sosiaali- ja työnormien täytäntöönpanoa globalisaation ja unionin politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden hallitsemiseksi 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla. Tarkistus 110 Ehdotus asetukseksi 23 aartikla (uusi) 23 a artikla Temaattinen keskittäminen ja rahoitus Edellä 5 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon osuus rahoituspuitteista kohdennetaan koko jaksolla 4 artiklan 2 b kohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin seuraavien ohjeellisten prosenttiosuuksien mukaisesti: a)  55 prosenttia erityistavoitteeseen 1; b)  18 prosenttia erityistavoitteeseen 2; c)  18 prosenttia erityistavoitteeseen 3. Tarkistus 111 Ehdotus asetukseksi 24 artikla 24 artikla 24 artikla Tukikelpoiset toimet Tukikelpoiset toimet 1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita. 1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita. 2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta voidaan tukea seuraavia toimia: 2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta voidaan tukea seuraavia toimia: a)  analyyttiset toimet, myös kolmansien maiden osalta, etenkin a)  analyyttiset toimet, myös kolmansien maiden osalta, etenkin i)  selvitykset, tutkimukset tilastotiedot, menetelmät, luokitukset, mikrosimulaatiot, indikaattorit, Euroopan laajuisten seurantakeskusten ja vertailuarvojen tukeminen; i)  selvitykset, tutkimukset tilastotiedot, menetelmät, luokitukset, mikrosimulaatiot, indikaattorit, Euroopan laajuisten seurantakeskusten ja vertailuarvojen tukeminen; ii)  sosiaalipoliittiset kokeilut sosiaalisten innovaatioiden arvioimiseksi; ii)  sosiaalipoliittiset kokeilut sosiaalisten innovaatioiden arvioimiseksi; iii)  unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi; iii)  unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi; b)  politiikkojen toteutus, etenkin: b)  politiikkojen toteutus, etenkin: i)  rajat ylittävät kumppanuudet ja raja-alueiden tukipalvelut; i)  rajat ylittävät kumppanuudet ja raja-alueiden tukipalvelut; ii)  EU:n laajuiset kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt unionin tasolla avoimien työpaikkojen täyttämiseksi alueilla, joilla on havaittu vajetta työmarkkinoilla; ii)  EU:n laajuiset kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt unionin tasolla avoimien työpaikkojen täyttämiseksi alueilla, joilla on havaittu vajetta työmarkkinoilla; iii)  mikrorahoitukseen ja yhteiskunnallisille yrityksille annettava tuki, mukaan lukien rahoitusta yhdistävät toimet kuten epäsymmetrinen riskinjako ja liiketoimien toteutuskustannusten vähentäminen sekä sosiaalisen infrastruktuurin ja osaamisen tukeminen; iii)  mikrorahoitukseen ja yhteisötalouden yrityksille annettava tuki, mukaan lukien rahoitusta yhdistävät toimet kuten epäsymmetrinen riskinjako ja liiketoimien toteutuskustannusten vähentäminen sekä sosiaalisen infrastruktuurin ja osaamisen tukeminen; iv)  valtioiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden tukeminen, jotta voidaan siirtää innovatiivisia ratkaisuja ja laajentaa niiden soveltamisalaa; iv)  valtioiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden tukeminen, jotta voidaan siirtää innovatiivisia ratkaisuja ja laajentaa niiden soveltamisalaa; c)  valmiuksien kehittäminen, etenkin c)  valmiuksien kehittäminen, etenkin i)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvät unionin tason verkostot; i)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvät unionin tason verkostot; ii)  kansalliset yhteyspisteet, jotka tarjoavat toimintalohkon toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua; ii)  kansalliset yhteyspisteet, jotka tarjoavat toimintalohkon toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua; iii)  osallistuvien maiden hallinnot, sosiaaliturvalaitokset ja työvoimapalvelut, jotka vastaavat työvoiman liikkuvuuden edistämisestä, ja mikrorahoituslaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteiskunnallisille yrityksille tai muille yhteiskunnallisen investoinnin toimijoille, sekä verkostot; iii)  osallistuvien maiden hallinnot, sosiaaliturvalaitokset ja työvoimapalvelut, jotka vastaavat työvoiman liikkuvuuden edistämisestä, ja mikrorahoituslaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteisötalouden yrityksille tai muille yhteiskunnallisen investoinnin toimijoille, sekä verkostot; iv)  sidosryhmien valtioiden välisen yhteistyön osalta; iv)  työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien valtioiden välisen yhteistyön osalta; d)  viestintä- ja tiedotustoimet, etenkin d)  viestintä- ja tiedotustoimet, etenkin i)  keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytäntöjä, innovatiivisia toimintatapoja ja analyysitoimien tuloksia, tekemällä vertaisarviointeja ja luomalla vertailuarvoja; i)  keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytäntöjä, innovatiivisia toimintatapoja ja analyysitoimien tuloksia, tekemällä vertaisarviointeja ja luomalla vertailuarvoja; ii)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alojen aloitteita koskevat oppaat, raportit, tiedotusmateriaali ja näkyvyys tiedotusvälineissä; ii)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alojen aloitteita koskevat oppaat, raportit, tiedotusmateriaali ja näkyvyys tiedotusvälineissä; iii)  tietojärjestelmät 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvän näytön jakamiseksi; iii)  tietojärjestelmät 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvän näytön jakamiseksi; iv)  neuvoston puheenjohtajavaltion järjestämät tapahtumat, konferenssit ja seminaarit. iv)  työohjelman toteuttamista koskeva tekninen ja hallinnollinen apu, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminta, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät. Tarkistus 112 Ehdotus asetukseksi 25 artikla – 1 kohta – b alakohta b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö. b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai asiaankuuluva kansainvälinen järjestö. Tarkistus 113 Ehdotus asetukseksi 25 aartikla (uusi) 25 a artikla Hallintotapa 1.  Komissio kuulee sidosryhmiä unionissa, erityisesti työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevista työohjelmista, niiden toimintalinjoista ja strategisista suuntaviivoista sekä niiden toteutuksesta. 2.  Komissio vahvistaa tarvittavat yhteydet työllisyyskomiteaan, sosiaalisen suojelun komiteaan, työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaan komiteaan, työsuhteista vastaavien pääjohtajien työryhmään ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavaan komiteaan varmistaakseen, että niitä kuullaan ja että niille tiedotetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti näiden ohjelmien toteutuksen edistymisestä. Komissio tiedottaa myös muille työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon kannalta merkityksellisiä politiikkatoimia, välineitä ja toimia käsitteleville komiteoille. Tarkistus 114 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – -a alakohta (uusi) -a)   tuetaan unionin kansanterveysstrategiaa, jolla on tarkoitus i)  tukea jäsenvaltioita kansanterveyden suojelemisessa ja parantamisessa; ja ii)  edistää terveyteen liittyvää unionin tehtävää SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti, jossa määrätään, että kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu; Tarkistus 115 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – a alakohta – johdantokappale a)  vahvistetaan unionin kriisivalmiutta, kriisinhallintaa ja kriisiin reagointia kansalaisten suojelemiseksi rajat ylittäviltä uhkilta; a)  vahvistetaan unionin kriisivalmiutta, kriisinhallintaa ja kriisiin reagointia, jotta voidaan puuttua rajat ylittäviin terveysuhkiin; Tarkistus 116 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – a alakohta – iv a alakohta (uusi) iv a)   toteutetaan hyvin suunniteltuja kansanterveystoimia infektioiden ja ehkäistävissä olevien tartuntatautien aiheuttaman rasituksen ja vaikutuksen vähentämiseksi; Tarkistus 117 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – a alakohta – iv b alakohta (uusi) iv b)   tuetaan taitojen ja välineiden kehittämistä tehokasta riskiviestintää varten; Tarkistus 118 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – b alakohta – i alakohta i)  investoidaan terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen; i)  investoidaan terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen muun muassa terveysosaamis- ja terveyskasvatusohjelmilla ja edistämällä liikuntaa; Tarkistus 119 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – b alakohta – i a alakohta (uusi) i a)  investoidaan varhaiseen diagnosointiin ja seulontaan; Tarkistus 120 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta ii)  tuetaan terveydenhuollon digitalisaatiota; ii)  tuetaan potilaiden ja kansalaisten tarpeiden ja huolenaiheiden mukaista terveydenhuollon digitalisaatiota erityisesti luomalla yhteyksiä ohjelmiin, joilla tuetaan medialukutaitoa ja digitaalisia taitoja; Tarkistus 121 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii a alakohta (uusi) ii a)   edistetään digitaalisia julkisia palveluja esimerkiksi terveydenhuollon alalla; Tarkistus 122 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii b alakohta (uusi) ii b)   parannetaan terveystietojen turvallisuutta ja laatua; Tarkistus 123 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – b alakohta – ii alakohta ii)  tuetaan kestävien unionin terveystietojärjestelmien kehittämistä; ii)  tuetaan kestävän, avoimen ja saavutettavissa olevan unionin terveystietojärjestelmän kehittämistä varmistaen samalla henkilötietojen suoja; (COM-asiakirjassa olevassa ehdotuksessa 26 artiklan b alakohdan merkinnöissä on virhe, sillä siinä on kaksi ii alakohtaa.) Tarkistus 124 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – b alakohta – iii alakohta iii)  tuetaan jäsenvaltioita terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden, saatavuuden ja sopeutumiskyvyn parantamista, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisemistä koskevien kansallisten uudistusprosessien, joissa puututaan erityisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, kannalta merkityksellisen tietämyksen siirrossa; iii)  tuetaan jäsenvaltioita sellaisessa tietämyksen siirrossa ja täytäntöönpanon tukemisessa, joka on hyödyllistä kansallisissa uudistusprosesseissa, joilla pyritään terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden, saavutettavuuden, sopeutumiskyvyn, syrjimättömyyden, osallistavuuden ja tasavertaisuuden parantamiseen sosiaalisen eriarvoisuuden poistamiseksi ja joilla pyritään edistämään terveyttä ja sairauksien ehkäisemistä puuttumalla erityisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin; tähän sisältyy myös sellaisten korkealaatuisten kansallisten rekisterien tukeminen, joista saadaan myös vertailukelpoisia tietoja; Tarkistus 125 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv a alakohta (uusi) iv a)   tuetaan siirtymistä kohti yksilökeskeistä hoitoa, lähiterveydenhuolto- ja -sosiaalipalveluja sekä integroitua yhteisöperustaista hoitoa, erityisesti edistämällä organisaatiomalleja, jotka perustuvat ammattialojen väliseen ryhmätyöhön ja monien sidosryhmien verkostoitumiseen; Tarkistus 126 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv b alakohta (uusi) iv b)   varmistetaan kaikkien asianomaisten sidosryhmien osallistuminen edellä mainittuihin toimiin, tarpeen mukaan unionin ja/tai kansallisella tasolla; Tarkistus 127 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – b alakohta – iv c alakohta (uusi) iv c)   kehitetään ja otetaan käyttöön välineitä ja strategioita, joilla ehkäistään terveyseroja ja puututaan niihin sekä edistetään sosiaalista osallisuutta, kansalaisten vaikutusvallan lisäämistä ja yhteisöosallistumista; Tarkistus 128 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – c alakohta – i alakohta i)  tuetaan lääkkeitä ja lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa; i)  tuetaan lääkkeitä, niiden saatavuutta koko unionissa ja lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa; Tarkistus 129 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – c alakohta – vi alakohta vi)  tuetaan kuluttajien turvallisuutta käsittelevää komission tiedekomiteaa ja terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevää komission tiedekomiteaa; vi)  tuetaan terveys kaikissa politiikoissa -ajattelun kehittämistä ja laaditaan prosesseja, joiden avulla terveysvaikutuksia voidaan käsitellä ja ottaa huomioon kaikissa politiikoissa; Tarkistus 130 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi) c a)   tuetaan muun unionin lainsäädännön ja muiden unionin politiikkojen, joilla on vaikutusta terveyteen, seurantaa, täytäntöönpanoa ja vahvistamista, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu, mukaan lukien muun muassa seuraavat seikat: i)  ilmansaasteet; ii)  hormonaaliset haitta-aineet ja muut kemikaalit, joilla on haitallisia ominaisuuksia; iii)  torjunta-ainejäämät ruoassa, vedessä ja ilmassa; iv)  elintarvikkeet ja elintarvikkeiden merkinnät, mukaan lukien transrasvahapot, alkoholijuomien merkinnät, lisäaineet ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit; Tarkistus 131 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – d alakohta – ii alakohta ii)  tuetaan terveysteknologian arviointiin liittyvän yhteistyön kehittämistä uusien yhdenmukaistettujen sääntöjen laatimiseksi; ii)  tuetaan terveysteknologian arviointiin liittyvän yhteistyön ja siihen liittyvien valmiuksien kehittämistä uusien yhdenmukaistettujen sääntöjen laatimiseksi; Tarkistus 132 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – d alakohta – iii a alakohta (uusi) iii a)   tuetaan seksuaali- ja lisääntymisterveyskasvatusta koskevien ohjelmien ja parhaiden käytäntöjen ja nuorille suunnattujen kampanjoiden täytäntöönpanoa; Tarkistus 133 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – d alakohta – iii b alakohta (uusi) iii b)   tuetaan unionin tasolla toimivia, terveyteen ja terveysnäkökohtiin keskittyneitä kansalaisjärjestöjä; Tarkistus 134 Ehdotus asetukseksi 26 artikla – 2 kohta – d alakohta – iii c alakohta (uusi) iii c)  tuetaan terveysalan johtoryhmän perustamista terveysalan toimintalohkon toimien toteuttamista varten. Tarkistus 135 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 1 kohta 1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 26 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita. 1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset terveyteen liittyvät toimet, joilla toteutetaan 3, 4 ja 26 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita. Tarkistus 136 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 kohta – a alakohta – i a alakohta (uusi) i a)   muun muassa elintarvikkeiden, veden, ilman ja muiden lähteiden saastumisesta johtuvien ympäristöriskitekijöiden aiheuttamien kasautuvien terveysvaikutusten seurantaan suunnitellut toimet; Tarkistus 137 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 kohta – a alakohta – 1 b alakohta (uusi) i b)   unionin lainsäädännön, kuten lääkevalvonnan tai vastaavan, terveysvaikutusten seurantatoimet; Tarkistus 138 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 kohta – a alakohta – 1 a alakohta (uusi) Analyyttisten toimien tulokset on niiden valmistuttua asetettava julkisesti saataville. Tarkistus 139 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 kohta – b alakohta – i alakohta i)  rajat ylittävä yhteistyö ja kumppanuus, mukaan lukien raja-alueet; i)  rajat ylittävä yhteistyö ja kumppanuus, mukaan lukien raja-alueet sekä ilmansaasteita ja muita rajat ylittäviä ympäristösaasteita koskeva yhteistyö; Tarkistus 140 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 kohta – c alakohta – i alakohta i)  sellaisten parhaiden käytäntöjen siirtämisellä, mukauttamisella ja käyttöönotolla, joilla on todistetusti unionin tason lisäarvoa jäsenvaltioiden kesken; i)  sellaisten parhaiden käytäntöjen vaihdolla, siirtämisellä, mukauttamisella ja käyttöönotolla, joilla on todistetusti unionin tason lisäarvoa jäsenvaltioiden kesken; Tarkistus 141 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 kohta – c alakohta – ii alakohta ii)  26 artiklassa tarkoitettuihin aloihin liittyvien EU:n laajuisten verkostojen osalta; ii)  26 artiklassa tarkoitettuihin aloihin liittyvien EU:n laajuisten verkostojen osalta jatkuvalla ja kestävällä tavalla varmistaen samalla aktiivisen kansalaisyhteiskunnan olemassaolo unionin tasolla; Tarkistus 142 Ehdotus asetukseksi 27 artikla – 2 kohta – c alakohta – iv alakohta iv)  kansallisten yhteyspisteiden, jotka tarjoavat ohjelman toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua, osalta; iv)  alueellisten, valtiotasoa alemmalla tasolla toimivien ja kansallisten yhteyspisteiden, jotka tarjoavat ohjelman toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua, osalta; Tarkistus 143 Ehdotus asetukseksi 29 artikla – 1 kohta Komissio kuulee jäsenvaltioiden terveysviranomaisia terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmässä tai muussa asiaan liittyvässä komission asiantuntijaryhmässä tai vastaavassa yhteisössä terveysalan toimintalohkolle vahvistetusta työohjelmasta ja siihen liittyvistä toimintalinjoista ja strategisista suuntaviivoista sekä sen toteutuksesta ja muiden politiikkojen ja tukimekanismien terveyspoliittisista näkökohdista, millä lisätään niiden yleistä koordinointia ja lisäarvoa. Komissio kuulee jäsenvaltioiden terveysviranomaisia terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmässä tai muussa asiaan liittyvässä komission asiantuntijaryhmässä tai vastaavassa yhteisössä, kuten terveysalan ammattijärjestöissä, terveysalan toimintalohkolle vahvistetusta vuotuisesta työohjelmasta ja siihen liittyvistä toimintalinjoista ja strategisista suuntaviivoista sekä sen toteutuksesta ja muiden politiikkojen ja tukimekanismien terveyspoliittisista näkökohdista, millä lisätään niiden yleistä koordinointia ja lisäarvoa. Vahva poliittinen johto ja asianmukainen terveysalan hallintorakenne varmistavat, että terveyden suojelu ja edistäminen taataan SEUT-sopimuksen 168 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikilla komission toimialoilla. Tarkistus 144 Ehdotus asetukseksi 29 aartikla (uusi) 29 a artikla Terveysalan johtoryhmä 1.  Komissio perustaa terveysalan johtoryhmän, jäljempänä ’johtoryhmä’, terveysalan toimintalohkoon kuuluvien toimien toteuttamista varten. 2.  Johtoryhmä keskittyy luomaan koordinoinnin ja yhteistyön avulla synergioita terveysalan toimintalohkon ja muiden sellaisten ohjelmien välillä, joihin sisältyy terveysulottuvuus, edistämään potilaiden ja yhteiskunnan osallistumista sekä antamaan tieteellistä neuvontaa ja suosituksia. Näillä toimilla mahdollistetaan arvoihin suuntautuneet terveysalan toimet, kestävyys ja paremmat terveysalan ratkaisut sekä edistetään terveydenhuollon saatavuutta ja vähennetään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta.  3.  Johtoryhmä laatii kattavan strategian ja antaa ohjausta terveysalan toimintalohkoon kuuluvia työohjelmia laadittaessa.  4.  Johtoryhmä on riippumaton sidosryhmä, johon kuuluu toimijoita kansanterveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen suojelun asiaankuuluvilta sektoreilta ja johon alueiden edustajat ja paikalliset terveysviranomaiset, potilaiden edustajat ja kansalaiset osallistuvat.  5.  Terveysalan johtoryhmään kuuluu 15–20 johtavassa asemassa olevaa henkilöä, jotka toimivat 4 kohdassa tarkoitetuilla eri tieteenaloilla ja tehtävissä. Komissio nimittää johtoryhmän jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella.  6.  Komissio nimittää johtoryhmän puheenjohtajan sen jäsenten keskuudesta.  7.  Johtoryhmä  i)  osallistuu panoksellaan terveysalan toimintalohkon vuotuisten työohjelmien laatimiseen komission ehdotuksen pohjalta; ii)  laatii mallin, jonka avulla ohjataan terveysalan toimintalohkon ja muiden ohjelmien, joihin sisältyy terveysulottuvuus, välistä koordinointia ja yhteistyötä. Mallilla helpotetaan kaikkien terveysalan kannalta merkityksellisten olemassa olevien rahoitusmekanismien näkyvyyden ja koordinoinnin varmistamista sekä koordinoinnin ja yhteistyön ohjaamista.  Tarkistus 145 Ehdotus asetukseksi 29 bartikla (uusi) 29 b artikla Kansainvälinen yhteistyö Komissio kehittää terveysalan toimintalohkon toteuttamiseksi yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti Maailman terveysjärjestön (WHO), samoin kuin Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa, jotta maksimoidaan unionin ja kansainvälisen tason toimien vaikuttavuus ja tehokkuus. Tarkistus 146 Ehdotus asetukseksi 31 artikla 31 artikla 31 artikla EU:n rahoituksen toteutus ja muodot EU:n rahoituksen toteutus ja muodot 1.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat ja vapaaehtoiset maksut kansainvälisille järjestöille, joiden jäsen unioni on tai joiden työhön se osallistuu. 1.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat, rahoitusosuudet ja vapaaehtoiset maksut kansainvälisille järjestöille, joiden jäsen unioni on tai joiden työhön se osallistuu. 2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon toteuttamisessa käytetään varainhoitoasetuksen mukaisesti suoraa hallinnointitapaa tai niitä hallinnoidaan välillisesti varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa. 2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon toteuttamisessa käytetään varainhoitoasetuksen mukaisesti suoraa hallinnointitapaa tai niitä hallinnoidaan välillisesti varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa. Avustuksia myönnettäessä varainhoitoasetuksen [150] artiklassa tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista. Avustuksia myönnettäessä varainhoitoasetuksen [150] artiklassa tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista. 3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti. 3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti. 4.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä sellaisten toimien rahoitukseen, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa ja joiden yhteisrahoitukseen osallistuvat jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden toimivaltaiset terveysviranomaiset tai näiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamat julkisen sektorin elimet ja valtioista riippumattomat elimet yksittäisesti tai verkostona. 4.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä sellaisten toimien rahoitukseen, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa ja joiden yhteisrahoitukseen osallistuvat jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden toimivaltaiset terveysviranomaiset tai näiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamat julkisen sektorin elimet ja valtioista riippumattomat elimet yksittäisesti tai verkostona. 5.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä eurooppalaisille osaamisverkostoille, jotka eurooppalaisia osaamisverkostoja käsittelevä jäsenvaltioiden johtoryhmä on hyväksynyt verkostoksi 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/287/EU mukaisen hyväksymismenettelyn nojalla; kyseisessä päätöksessä vahvistetaan perusteet eurooppalaisten osaamisverkostojen perustamiselle ja osaamisverkostojen ja niiden jäsenten arvioimiselle sekä tällaisten verkostojen perustamista ja arvioimista koskevien tietojen ja asiantuntijatiedon vaihtamisen helpottamiselle. 5.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä eurooppalaisille osaamisverkostoille, jotka eurooppalaisia osaamisverkostoja käsittelevä jäsenvaltioiden johtoryhmä on hyväksynyt verkostoksi 10 päivänä maaliskuuta 2014 annetun komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/287/EU mukaisen hyväksymismenettelyn nojalla; kyseisessä päätöksessä vahvistetaan perusteet eurooppalaisten osaamisverkostojen perustamiselle ja osaamisverkostojen ja niiden jäsenten arvioimiselle sekä tällaisten verkostojen perustamista ja arvioimista koskevien tietojen ja asiantuntijatiedon vaihtamisen helpottamiselle. Tarkistus 147 Ehdotus asetukseksi 32 artikla 32 artikla 32 artikla Työohjelma ja koordinointi Työohjelma ja koordinointi Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja terveysalan toimintalohko toteutetaan varainhoitoasetuksen [108] artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäville toimille osoitettu kokonaismäärä. Komissio antaa 38 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa ja terveysalan toimintalohkoa vahvistamalla varainhoitoasetuksen [108] artiklassa tarkoitettuja työohjelmia. Näissä työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäville toimille osoitettu kokonaismäärä. Komissio edistää synergioita ja varmistaa ESR+:n terveysalan toimintalohkon tehokkaan koordinoinnin suhteessa rakenneuudistusten tukiohjelmaan, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline. Komissio edistää synergioita ja varmistaa ESR+:n terveysalan toimintalohkon tehokkaan koordinoinnin suhteessa rakenneuudistusten tukiohjelmaan, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline. Tarkistus 148 Ehdotus asetukseksi 33 artikla 33 artikla 33 artikla Seuranta ja raportointi Seuranta ja raportointi 1.  On vahvistettava indikaattorit, joilla seurataan toimintalohkojen toteutusta ja edistymistä 4 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden ja 23 ja 26 artiklassa vahvistettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. 1.  On vahvistettava indikaattorit, joilla seurataan toimintalohkojen toteutusta ja edistymistä 4 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden ja 23 ja 26 artiklassa vahvistettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa. 2.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toimintalohkojen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja nopeasti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. 2.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toimintalohkojen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja nopeasti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. 3.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä III olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa toimintalohkojen toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi. 3.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan tarvittaessa liitteessä II b ja III olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa toimintalohkojen toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi. 3 a.  Toimintalohkojen säännöllistä seurantaa ja niiden toimintalinjoihin ja rahoituksen painopisteisiin tarvittavia mahdollisia mukautuksia varten komissio laatii ensimmäisen vuoden kattavan alustavan laadullisen ja määrällisen seurantakertomuksen ja sen jälkeen kolme kertomusta, jotka kattavat seuraavat kaksivuotiset ajanjaksot, ja lähettää nämä kertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukset toimitetaan tiedoksi myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kertomuksissa käsitellään toimintalohkojen tuloksia ja sitä, missä määrin naisten ja miesten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevia periaatteita on sovellettu, sekä sitä, miten syrjimättömyyteen liittyvät näkökohdat, mukaan luettuina esteettömiin mahdollisuuksiin liittyvät seikat, on otettu huomioon niiden toimissa. Toimintalohkojen avoimuuden lisäämiseksi kertomukset asetetaan yleisesti saataville. Tarkistus 149 Ehdotus asetukseksi 35 artikla 35 artikla 35 artikla Arviointi Arviointi 1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. 1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. 2.  Toimintalohkojen väliarviointi voidaan suorittaa heti kun niiden toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun toimintalohkojen toteutus on käynnistynyt. 2.  Komissio suorittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 toimintalohkoista väliarvioinnin, jossa a)  mitataan laadullisesti ja määrällisesti edistymistä toimintalohkojen tavoitteiden saavuttamisessa; b)  tarkastellaan unionin sosiaalista ympäristöä ja unionin lainsäädännöllä toteutettuja merkittäviä muutoksia; c)  määritetään, onko toimintalohkojen määrärahoja käytetty tehokkaasti, ja arvioidaan sen tuomaa unionin tason lisäarvoa. Väliarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 3.  Komissio suorittaa toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 5 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, toimintalohkojen lopullisen arvioinnin. 3.  Komissio suorittaa toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 5 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, toimintalohkojen lopullisen arvioinnin. 4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. 4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. Tarkistus 150 Ehdotus asetukseksi 37 artikla 37 artikla 37 artikla Tiedotus, viestintä ja julkisuus Tiedotus, viestintä ja julkisuus 1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. 1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. 2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa ja terveysalan toimintalohkoa ja niiden toimia ja tuloksia. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkolle ja terveysalan toimintalohkolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin prioriteetit liittyvät 4, 23 ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. 2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa ja terveysalan toimintalohkoa ja niiden toimia ja tuloksia. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkolle ja terveysalan toimintalohkolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa tiedottamista sikäli kuin prioriteetit liittyvät 4, 23 ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. Tarkistus 151 Ehdotus asetukseksi 38 artikla 38 artikla 38 artikla Siirretyn säädösvallan käyttäminen Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset. 2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 32 artiklassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 32 artiklassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. 4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa28 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa28 vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. 5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle. 6.  Edellä olevan 15 artiklan 6 kohdan, 21 artiklan 5 kohdan ja 33 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 6.  Edellä olevan 15 artiklan 6 kohdan, 21 artiklan 5 kohdan, 32 artiklan ja 33 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. _________________________________ _________________________________ 28.EYVL L 123, 12.5.2016, p. 13. 28.   EUVL L 123, 12.5.2016, p. 13. Tarkistus 152 Ehdotus asetukseksi 40 artikla 40 artikla 40 artikla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklan mukainen komitea Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklan mukainen komitea 1.  Komissiota avustaa (SEUT-sopimuksen 163 artiklalla perustettu) komitea, jäljempänä ’ESR+-komitea’. 1.  Komissiota avustaa (SEUT-sopimuksen 163 artiklalla perustettu) komitea, jäljempänä ’ESR+-komitea’. 2.  Kukin jäsenvaltio nimittää yhden hallituksen edustajan, yhden työntekijäjärjestöjen edustajan, yhden työnantajajärjestöjen edustajan ja yhden varajäsenen kullekin jäsenelle enintään seitsemän vuoden toimikaudeksi. Jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on ilman eri toimenpiteitä oikeus osallistua kokouksiin. 2.  Kukin jäsenvaltio nimittää yhden hallituksen edustajan, yhden työntekijäjärjestöjen edustajan, yhden työnantajajärjestöjen edustajan, yhden kansalaisyhteiskunnan edustajan, yhden tasa-arvoelinten tai muun riippumattoman ihmisoikeusinstituution edustajan [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen] 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ja yhden varajäsenen kullekin jäsenelle enintään seitsemän vuoden toimikaudeksi. Jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on ilman eri toimenpiteitä oikeus osallistua kokouksiin. 3.  ESR+-komiteaan kuuluu yksi edustaja kustakin työntekijäjärjestöjä ja työnantajajärjestöjä edustavasta unionin tason järjestöstä. 3.  ESR+-komiteaan kuuluu yksi edustaja kustakin työntekijäjärjestöjä, työnantajajärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä edustavasta unionin tason järjestöstä. 3 a.  ESR+-komitea voi kutsua Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston edustajia kokouksiinsa. 3 b.  Sukupuolten tasapuolinen edustus sekä vähemmistöjen ja muiden syrjäytyneiden ryhmien asianmukainen edustus ESR+-komiteassa on turvattava. 4.  ESR+-komiteaa kuullaan teknisen avun suunnitellusta käytöstä, jos apua myönnetään ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta, sekä muista kysymyksistä, joilla on vaikutusta ESR+:n kannalta merkityksellisten strategioiden toteutukseen unionin tasolla. 4.  ESR+-komiteaa kuullaan teknisen avun suunnitellusta käytöstä, jos apua myönnetään ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta, sekä muista kysymyksistä, joilla on vaikutusta ESR+:n kannalta merkityksellisten strategioiden toteutukseen unionin tasolla. 5.  ESR+-komitea voi antaa lausuntoja 5.  ESR+-komitea voi antaa lausuntoja a)  kysymyksistä, jotka koskevat ESR+:sta myönnettävä tukea Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi, mukaan lukien maakohtaiset suositukset ja ohjausjaksoon liittyvät prioriteetit (esimerkiksi kansalliset uudistusohjelmat); a)  kysymyksistä, jotka koskevat ESR+:sta myönnettävää tukea Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi, mukaan lukien maakohtaiset suositukset ja ohjausjaksoon liittyvät prioriteetit (esimerkiksi kansalliset uudistusohjelmat); b)  kysymyksistä, jotka koskevat [tulevaa yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta] ESR+:n osalta; b)  kysymyksistä, jotka koskevat [tulevaa yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta] ESR+:n osalta; c)  muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista ESR+:aan liittyvistä kysymyksistä, joista komissio pyytää siltä lausuntoa. c)  muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista ESR+:aan liittyvistä kysymyksistä, joista komissio pyytää siltä lausuntoa. ESR+-komitea antaa lausuntonsa hyväksyttyjen äänten ehdottomalla enemmistöllä, ja lausunnot toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Komissio tiedottaa ESR+-komitealle, millä tavoin tämän lausunnot on otettu huomioon. ESR+-komitea antaa lausuntonsa hyväksyttyjen äänten ehdottomalla enemmistöllä, ja lausunnot toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Komissio tiedottaa ESR+-komitealle kirjallisesti, millä tavoin tämän lausunnot on otettu huomioon. 6.  ESR+-komitea voi perustaa työryhmiä kuhunkin ESR+:n toimintalohkoon. 6.  ESR+-komitea voi perustaa työryhmiä kuhunkin ESR+:n toimintalohkoon. Tarkistus 153 Ehdotus asetukseksi Liite I LIITE I1 LIITE I1 ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea koskevat yhteiset indikaattorit ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea koskevat yhteiset indikaattorit Kaikki henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan. Jos tietyt tulokset eivät ole mahdollisia, niitä koskevia tietoja ei tarvitse kerätä eikä toimittaa. Kaikki henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan. Jos tietyt tulokset eivät ole saatavilla, niitä koskevia tietoja ei tarvitse kerätä eikä toimittaa. Arkaluonteisia henkilötietoja voidaan tarkastella nimettömästi. 1)  Ihmisiin kohdistuvien toimien yhteiset tuotosindikaattorit: 1)  Ihmisiin kohdistuvien toimien yhteiset tuotosindikaattorit: 1 a)  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit 1 a)  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit –  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat: –  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat: –  työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät* –  työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät* –  pitkäaikaistyöttömät* –  pitkäaikaistyöttömät* –  työelämän ulkopuolella olevat* –  työelämän ulkopuolella olevat* –  työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat* –  työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat* –  koulutuksen ulkopuolella olevat (NEET)* –  alle 30-vuotiaat* –  alle 18-vuotiaat lapset* –  18–29-vuotiaat nuoret* –  yli 54-vuotiaat* –  yli 54-vuotiaat* –  henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0–2)* –  henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0–2)* –  henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus* –  henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus* –  henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)*. –  henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)*. Osallistujien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti ammattiasemaan liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella. Osallistujien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti ammattiasemaan liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella. 1 b)  Muut yhteiset tuotosindikaattorit 1 b)  Muut yhteiset tuotosindikaattorit Jos näitä indikaattoreita koskevia tietoja ei kerätä tietorekistereistä, niiden arvot voidaan määrittää edunsaajan tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti. Jos näitä indikaattoreita koskevia tietoja ei kerätä tietorekistereistä, niiden arvot voidaan määrittää edunsaajan tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti. Osallistujat toimittavat tiedot aina vapaaehtoisesti. –  vammaiset** –  vammaiset henkilöt** –  alle 18-vuotiaat osallistujat* –  kolmannen maan kansalaiset –  kolmannen maan kansalaiset* –  ulkomaalaistaustaiset henkilöt –  ulkomaalaistaustaiset henkilöt* –  vähemmistöt (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit)** –  vähemmistöt (muut kuin romaniyhteisö)** –  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat** –  asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet* –  asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet* –  maaseutualueilla asuvat*. –  maaseutualueilla asuvat* –  maantieteellisiä alueita, joilla on paljon köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, edustavat osallistujat* –  laitoshoidosta perhe- tai yhteisöperustaiseen hoitoon siirtyvät osallistujat**. 2)  Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat: 2)  Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat: –  kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tuettujen viranomaisten tai julkisten palvelujen lukumäärä –  kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tuettujen viranomaisten tai julkisten palvelujen lukumäärä –  tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien osuustoiminnalliset ja yhteiskunnalliset yritykset) lukumäärä. –  tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien osuustoiminnalliset ja yhteiskunnalliset yritykset) lukumäärä. 3)  Osallistujia koskevat välittömät yhteiset tulosindikaattorit ovat seuraavat: 3)  Osallistujia koskevat välittömät yhteiset tulosindikaattorit ovat seuraavat: –  osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen* –  osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen* –  osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen* –  osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen* –  osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen* –  osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen* –  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen*. –  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen*. 4)  Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit ovat seuraavat: 4)  Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit ovat seuraavat: –  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen* –  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen* –  osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*. –  osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*. Vähimmäisvaatimuksena on, että tiedot kerätään edustavasta osallistujien otoksesta kunkin erityistavoitteen osalta. Otoksen sisäinen validiteetti varmistetaan niin, että tiedot voidaan yleistää erityistavoitteiden tasolla. Vähimmäisvaatimuksena on, että tiedot kerätään edustavasta osallistujien otoksesta kunkin erityistavoitteen osalta. Otoksen sisäinen validiteetti varmistetaan niin, että tiedot voidaan yleistää erityistavoitteiden tasolla. ________________________________ __________________________________ 1 Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja. 1 Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja. Kahdella tähdellä (**) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tietoryhmiä. Kahdella tähdellä (**) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tietoryhmiä. Tarkistus 154 Ehdotus asetukseksi Liite II LIITE II LIITE II ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit 1)  Tuotosindikaattorit 1)  Tuotosindikaattorit a)  Jaettujen elintarvikkeiden ja tavaroiden rahallinen kokonaisarvo a)  Jaettujen elintarvikkeiden ja tavaroiden rahallinen kokonaisarvo i)  elintarvikeavun kokonaisarvo i)  elintarvikeavun kokonaisarvo ia)  lapsille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo ia)  lapsille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo ib)  asunnottomille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo ib)  asunnottomille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo ic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo ic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo ii)  jaettujen tavaroiden kokonaisarvo ii)  jaettujen tavaroiden kokonaisarvo iia)  lapsille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo iia)  lapsille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo iib)  asunnottomille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo iib)  asunnottomille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo iic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo iic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo b)  Jaetun elintarvikeavun kokonaismäärä (tonnia) b)  Jaetun elintarvikeavun kokonaismäärä (tonnia) josta2: josta2: a)  niiden elintarvikkeiden osuus, joiden osalta ohjelmasta maksettiin vain kuljetus, jakelu ja varastointi (%) a)  niiden elintarvikkeiden osuus, joiden osalta ohjelmasta maksettiin vain kuljetus, jakelu ja varastointi (%) b)  ESR+:sta yhteisrahoitettujen elintarvikkeiden osuus edunsaajille jaettujen elintarvikkeiden kokonaismäärästä (%) b)  ESR+:sta yhteisrahoitettujen elintarvikkeiden osuus edunsaajille jaettujen elintarvikkeiden kokonaismäärästä (%) 3)  Yhteiset tulosindikaattorit3 3)  Yhteiset tulosindikaattorit3 Elintarvikeavun loppukäyttäjien lukumäärä Elintarvikeavun loppukäyttäjien lukumäärä –  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä –  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä –  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä –  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä –  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä –  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä –  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä –  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä –  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä –  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä –  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä –  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin (muuhun kuin romaniyhteisöön) kuuluvien loppukäyttäjien lukumäärä –  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat –  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä. –  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä. Aineellisen avun loppukäyttäjien lukumäärä Aineellisen avun loppukäyttäjien lukumäärä –  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä –  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä –  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä –  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä –  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä –  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä –  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä –  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä –  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä –  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä –  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä –  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin (muuhun kuin romaniyhteisöön) kuuluvien loppukäyttäjien lukumäärä –  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat, –  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä. –  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä. _________________________________ _________________________________ 2 Näitä indikaattoreita koskevat arvot määritetään edunsaajien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti. 2 Näitä indikaattoreita koskevat arvot määritetään edunsaajien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti. 3 Ks. edellinen alaviite. 3 Ks. edellinen alaviite. Tarkistus 155 Ehdotus asetukseksi Liite II a (uusi) LIITE II a ESR+:sta vähävaraisimpien sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea koskevat yhteiset indikaattorit Tuotosindikaattorit 1)  Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea saavien henkilöiden kokonaismäärä josta: a)  enintään 15-vuotiaiden lasten lukumäärä b)  yli 65-vuotiaiden lukumäärä c)  naisten lukumäärä d)  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin (muuhun kuin romaniyhteisöön) kuuluvien loppukäyttäjien lukumäärä e)  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat f)  asunnottomien lukumäärä. Tarkistus 156 Ehdotus asetukseksi Liite II b (uusi) LIITE II b Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa koskevat indikaattorit 1.  Unionin politiikkojen ja lainsäädännön paremmasta ymmärtämisestä ilmoitetun hyödyn taso 1)  Analyyttisten toimien lukumäärä 2)  Vastavuoroista oppimista sekä tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevien toimien lukumäärä 3)  Tuki keskeisille toimijoille 2.  Unionin, jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden hallintoelinten aktiivisen yhteistyön ja kumppanuuden taso 1)  Analyyttisten toimien lukumäärä 2)  Vastavuoroista oppimista sekä tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevien toimien lukumäärä 3)  Tuki keskeisille toimijoille 3.  Sosiaalipoliittisten innovaatioiden ilmoitettu käyttö sosiaalialan maakohtaisten suositusten toteutuksessa ja sosiaalipoliittisten kokeilujen tulokset poliittisessa päätöksenteossa 1)  Analyyttisten toimien lukumäärä 2)  Vastavuoroista oppimista sekä tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevien toimien lukumäärä 3)  Tuki keskeisille toimijoille 4.  Eures-portaalin käyttäjien lukumäärä 5.  Eka Eures-työpaikka ‑valmistelutoimella sekä kohdennetuilla liikkuvuusjärjestelyillä aikaansaatujen tai tuettujen nuorten työhönsijoitusten lukumäärä 6.  Eures-neuvojien henkilökohtaisten kontaktien lukumäärä työnhakijoiden, työpaikkaa vaihtavien ja työnantajien kanssa 7.  Niiden perustettujen tai toimintansa vakauttaneiden yritysten lukumäärä, jotka ovat saaneet unionin tukea 8.  Niiden työttömien tai heikoimmassa asemassa olevien edunsaajien osuus, jotka ovat perustaneet yrityksen tai kehittäneet sitä unionin mikrorahoituksella Tarkistus 157 Ehdotus asetukseksi Liite III – 2 kohta 2.  yhteisiä kliinisiä arviointeja koskevien terveysteknologioiden lukumäärä 2.  niiden edunsaajien (ammattilaisten, kansalaisten, potilaiden) lukumäärä, joita ohjelman tulokset koskevat Tarkistus 158 Ehdotus asetukseksi Liite III – 3 kohta 3.  siirrettyjen parhaiden käytäntöjen lukumäärä 3.  yhteisiä kliinisiä arviointeja koskevien terveysteknologioiden lukumäärä Tarkistus 159 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 kohta 4.  ohjelman tulosten käyttöaste kansallisissa terveyspolitiikoissa mitattuna ”ennen ja jälkeen” ‑kyselylomakkeella. 4.  siirrettyjen parhaiden käytäntöjen lukumäärä Tarkistus 160 Ehdotus asetukseksi Liite III – 4 a kohta (uusi) 4 a.   ohjelman tulosten käyttöaste alueellisissa ja kansallisissa terveyspolitiikoissa tai -välineissä mitattuna validoiduilla menetelmillä.