Euroopan parlamentin päätös 12. maaliskuuta 2019 Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskevasta pyynnöstä (2018/2247(IMM))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskevan, Ranskan tasavallan oikeusministeriön Pariisin muutoksenhakutuomioistuimen yleisen syyttäjän pyynnöstä 5. syyskuuta 2018 välittämän pyynnön, joka liittyy tutkintatuomareiden esitutkinnassa olevaan asiaan, joka koskee luottamusaseman väärinkäyttöä, luottamusaseman väärinkäytön salaamista, järjestäytyneenä ryhmänä harjoitettua petosta, väärennöksiä ja väärennösten hyödyntämistä sekä työn teettämistä laiminlyömällä työntekijän ilmoittamisvelvoite parlamentin jäsenten avustajien työsuhteen ehdoissa, ja josta ilmoitettiin täysistunnossa 22. lokakuuta 2018,
– on kuullut Jean-François Jalkhia Jean-Marie Le Penin sijaisena työjärjestyksen 9 artiklan 6 kohdan mukaisesti,
– ottaa huomioon Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan sekä Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 6 artiklan 2 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 12. toukokuuta 1964, 10. heinäkuuta 1986, 15. ja 21. lokakuuta 2008, 19. maaliskuuta 2010, 6. syyskuuta 2011 ja 17. tammikuuta 2013 antamat tuomiot(1),
– ottaa huomioon Ranskan tasavallan perustuslain 26 pykälän,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 5 artiklan 2 kohdan, 6 artiklan 1 kohdan ja 9 artiklan,
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0167/2019),
Α. ottaa huomioon, että Pariisin alioikeuden tutkintatuomarit ovat pyytäneet Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä voidakseen kuulla häntä väitettyjen rikosten yhteydessä;
Β. ottaa huomioon, että Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden pidättämistä koskeva pyyntö liittyy väitettyihin rikoksiin, jotka koskevat luottamusaseman väärinkäyttöä, luottamusaseman väärinkäytön salaamista, järjestäytyneenä ryhmänä harjoitettua petosta, väärennöksiä ja väärennösten hyödyntämistä sekä työn teettämistä laiminlyömällä työntekijän ilmoittamisvelvoite Kansallista rintamaa (Front national) edustavien Euroopan parlamentin jäsenten avustajien työsuhteen ehdoissa;
C. ottaa huomioon, että esitutkinta käynnistettiin 5. joulukuuta 2016 sen jälkeen, kun oli tehty alustava tutkinta Euroopan parlamentin silloisen puhemiehen tehtyä 9. maaliskuuta 2015 ilmoituksen eräistä Kansallista rintamaa edustavien Euroopan parlamentin jäsenten avustajista;
D. toteaa, että Kansallisen rintaman puoluetoimistossa helmikuussa 2016 tehdyssä etsinnässä puolueen varainhoitajan toimistosta takavarikoitiin eräitä asiakirjoja, joista käy ilmi kyseisen puolueen halu säästää antamalla Euroopan parlamentin maksaa puolueen työntekijöiden palkat sillä perusteella, että nämä ovat parlamentin jäsenten avustajia;
E. ottaa huomioon, että helmikuussa 2015 julkaistun Kansallisen rintaman organisaatiokaavion tarkastelu osoitti, että yhteensä 23:sta Kansallista rintamaa edustavasta Euroopan parlamentin jäsenestä ja 54:stä parlamentin jäsenten avustajasta vain 15 parlamentin jäsentä, 21 paikallista avustajaa ja viisi valtuutettua avustajaa mainittiin organisaatiokaaviossa; ottaa huomioon, että eräät avustajat ilmoittivat Kansallisen rintaman Nanterressa sijaitsevan puoluetoimiston työpaikakseen, joissakin tapauksissa kokoaikaiseksi työpaikakseen, vaikka he asuivat 120–945 kilometrin päässä ilmoitetusta työpaikasta; ottaa huomioon, että tutkinnan tässä vaiheessa voitiin todeta, että kahdeksan parlamentin jäsenten avustajaa ei ollut työskennellyt lähes lainkaan avustajan tehtävissä tai työskentely oli ollut erittäin vähäistä;
F. ottaa huomioon, että tehdyissä tutkimuksissa tuli myös ilmi seikkoja, joiden perusteella voitiin esittää epäilys siitä, olivatko kyseiset avustajat tosiasiallisesti toimineet avustajana Euroopan parlamentissa tehdyssä työssä:
–
Euroopan parlamentin jäsenten avustajien työsopimukset sijoittuivat ajallisesti kahden Kansallisen rintaman kanssa tehdyn työsopimuksen väliin,
–
Euroopan parlamentin jäsenten avustajien Euroopan parlamentin kanssa tehdyt työsopimukset sijoittuivat samaan aikaan Kansallisen rintaman kanssa tehtyjen työsopimusten kanssa,
–
Kansallisen rintaman kanssa tehdyt työsopimukset alkoivat välittömästi Euroopan parlamentin jäsenten avustajien kanssa tehtyjen työsopimusten päättymisen jälkeen;
G. ottaa huomioon, että tutkimuksissa kävi ilmi, että Jean-Marie Le Pen palkkasi Euroopan parlamentin jäsenenä avustajan vuonna 2011, mutta kyseinen avustaja ilmoitti tutkijoille työskennelleensä kyseisenä ajanjaksona toisen jäsenen vaalikampanjan parissa; ottaa huomioon, että Jean-Marie Le Pen maksoi parlamentin avustajan työstä palkkaa kolmelle muulle henkilölle, vaikka nämä eivät hoitaneet lainkaan siihen liittyviä tehtäviä;
H. ottaa huomioon, että tutkimuksissa kävi myös ilmi, että toimiessaan väitettyjen rikosten ajankohtana Kansallisen rintaman puheenjohtajana hän otti käyttöön järjestelmän, josta Euroopan parlamentti on ilmoittanut ja jossa osa Kansallisen rintaman työntekijöistä koituneista kustannuksista maksettiin unionin varoista, niin että henkilöt, jotka itse asiassa työskentelivät puolueelle, allekirjoittivat sopimuksia Euroopan parlamentin kanssa voimassa olevien unionin sääntöjen vastaisesti;
I. toteaa, että tutkintatuomarit katsoivat tarpeelliseksi kuulla Jean-Marie Le Peniä;
J. toteaa, että Jean-Marie Le Pen kieltäytyi saapumasta tilaisuuteen, johon hänet oli kutsuttu vastaamaan tutkijoille 21. kesäkuuta 2018, ja myös saapumasta tutkintatuomareiden kuultavaksi heinäkuussa 2018 vedoten koskemattomuuteensa parlamentin jäsenenä;
K. toteaa, että voidakseen kuulustella Jean-Marie Le Peniä häntä vastaan esitetyistä syytteistä toimivaltainen viranomainen esitti hänen koskemattomuutensa pidättämistä koskevan pyynnön;
L. ottaa huomioon, että Euroopan unionin erioikeuksista ja vapauksista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 7 olevan 9 artiklan mukaan Euroopan parlamentin jäsenillä on oman valtionsa alueella sen valtion kansanedustajille myönnetty koskemattomuus;
M. ottaa huomioon, että Ranskan perustuslain 26 pykälän mukaan parlamentin jäsentä ei voida pidättää eikä hänen vapauttaan muuten riistää tai rajoittaa törkeästä rikoksesta tai muusta rikoksesta ilman sen parlamentin kamarin puhemiehistön lupaa, jonka jäsen hän on; lupaa ei kuitenkaan tarvita, jos hänet on tavattu itse teossa tai jos hänet on lainvoimaisesti tuomittu syylliseksi;
N. ottaa huomioon, että fumus persecutionis -tilanteesta ei ole todisteita eikä sellaista ole syytä epäillä;
1. päättää pidättää Jean-Marie Le Penin koskemattomuuden;
2. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen sekä asiasta vastaavan valiokunnan mietinnön viipymättä Ranskan tasavallan oikeusministerille ja Jean-Marie Le Penille.
Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 12.5.1964, Wagner v. Fohrmann ja Krier, 101/63, ECLI:EU:C:1964:28, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 10.7.1986, Wybot v. Faure ym., 149/85, ECLI:EU:C:1986:310, yhteisöjen ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomio 15.10.2008, Mote v. parlamentti, T-345/05, ECLI:EU:T:2008:440, yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 21.10.2008, Marra v. De Gregorio ja Clemente, C-200/07 ja C-201/07, ECLI:EU:C:2008:579, unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 19.3.2010, Gollnisch v. parlamentti, T-42/06, ECLI:EU:T:2010:102, unionin tuomioistuimen tuomio 6.9.2011, Patriciello, C-163/10, ECLI: EU:C:2011:543 sekä unionin yleisen tuomioistuimen tuomio 17.1.2013, Gollnisch v. parlamentti, T-346/11 ja T-347/11, ECLI:EU:T:2013:23.