Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. maaliskuuta 2019 EU:n ja Venäjän poliittisten suhteiden tilasta (2018/2158(INI))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2015 antamansa päätöslauselman EU:n ja Venäjän suhteiden tilasta(1),
– ottaa huomioon Minskissä 5. ja 19. syyskuuta 2014 sekä 12. helmikuuta 2015 tehdyt sopimukset(2),
– ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa ja etenkin 14. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman Georgian miehitetyistä alueista kymmenen vuotta Venäjän hyökkäyksen jälkeen(3) sekä 4. helmikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Krimin ja erityisesti Krimin tataarien ihmisoikeustilanteesta(4),
– ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2014 neuvostolle antamansa suosituksen Sergei Magnitskin tapaukseen osallistuneita Venäjän viranomaisia koskevien yhteisten viisumirajoitusten käyttöönotosta(5),
– ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2016 annetut ulkoasiainneuvoston päätelmät Venäjästä,
– ottaa huomioon, että vuoden 2018 Saharov-mielipiteenvapauspalkinto myönnettiin ukrainalaiselle elokuvaohjaajalle Oleg Sentsoville,
– ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman Venäjästä ja erityisesti ukrainalaisen poliittisen vangin Oleg Sentsovin tapauksesta(6),
– ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman tilanteesta Asovanmerellä(7),
– ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2018 annetun Etyjin / Etyjin demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) loppukertomuksen presidentinvaaleista Venäjän federaatiossa,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,
– ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0073/2019),
A. ottaa huomioon, että EU on yhteisö, joka perustuu keskeisiin yhteisiin arvoihin, joihin kuuluvat rauha, vapaus, demokratia, oikeusvaltio ja perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen;
B. katsoo, että YK:n peruskirjaan, vuoden 1975 Helsingin päätösasiakirjaan ja Etyjin vuoden 1990 Pariisin peruskirjaan kirjatut periaatteet ovat rauhanomaisen Euroopan mantereen kulmakiviä;
C. toteaa, että nämä arvot muodostavat perustan EU:n suhteille kolmansiin osapuoliin;
D. katsoo, että EU:n Venäjän-suhteiden on perustuttava kansainvälisen oikeuden periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, demokratiaan ja konfliktien ratkaisemiseen rauhanomaisesti, ja koska Venäjä suhtautuu näihin periaatteisiin välinpitämättömästi, EU:n Venäjän-suhteet perustuvat nykyään yhteistyöhön tietyissä yhteistä etua koskevissa asioissa, jotka on määritelty 14. maaliskuuta 2016 annetuissa ulkoasiainneuvoston päätelmissä, sekä uskottavaan pelotteeseen;
E. ottaa huomioon, että EU on edelleen avoin vahvemmalle suhteelle ja siihen johtavalle vuoropuhelulle ja toivoo voivansa palauttaa yhteistyösuhteet Venäjään, kunhan Venäjän viranomaiset täyttävät kansainväliset ja oikeudelliset velvoitteensa ja osoittavat, että Venäjä on aidosti sitoutunut palauttamaan menetetyn luottamuksen; katsoo, että rakentava ja ennustettavissa oleva suhde hyödyttäisi molempia osapuolia ja olisi ihanteellisessa tapauksessa molempien osapuolien edun mukainen;
F. toteaa, että Venäjän federaatio on Euroopan neuvoston ja Etyjin täysjäsen ja on näin ollen sitoutunut demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen periaatteisiin; ottaa huomioon, että viime vuosina tapahtuneet jatkuvat vakavat oikeusvaltioperiaatteen loukkaukset ja rajoittavien lakien hyväksyminen asettavat yhä kyseenalaisemmaksi sen, noudattaako Venäjä kansainvälisiä ja kansallisia velvoitteitaan; ottaa huomioon, että Venäjä on jättänyt panematta täytäntöön yli tuhat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiota;
G. ottaa huomioon, että hallitusten raporteista ilmenee, että Venäjän vihamielinen vakoilutoiminta on lisääntynyt merkittävästi viime vuosina ja noussut tasolle, jollaista ei ole nähty kylmän sodan jälkeen;
H. ottaa huomioon, että Minskin sopimusten täysimääräinen täytäntöönpano ja kansainvälisen oikeuden laajempi kunnioittaminen ovat edelleen keskeisenä edellytyksenä tiiviimmälle yhteistyölle Venäjän kanssa; toteaa, että EU on vastannut Krimin niemimaan laittomaan liittämiseen Venäjään ja hybridisotaan, jota Venäjä käy Ukrainaa vastaan, hyväksymällä rajoittavia toimia, joita olisi noudatettava, kunnes Minskin sopimukset on pantu täytäntöön;
I. ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän välille on syntynyt vuoden 2015 jälkeen uusia jännitteitä, joita ovat aiheuttaneet muun muassa Venäjän väliintulo Syyriassa ja puuttuminen asioihin Libyan ja Keski-Afrikan tasavallan kaltaisissa maissa, laajamittaiset sotaharjoitukset (Zapad 2017), Venäjän pyrkimykset vaikuttaa vaaleihin ja kansanäänestyksiin ja lietsoa jännitteitä eurooppalaisissa yhteiskunnissa, Kremlin tuki EU:n vastaisille puolueille ja äärioikeistoa edustaville liikkeille, perusvapauksien rajoitukset ja laajat ihmisoikeusloukkaukset Venäjällä sekä hlbti-henkilöiden vastaisen asenteen leviäminen, poliittisen opposition tukahduttaminen, ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin ja kansalaisyhteiskuntaan kohdistetut järjestelmälliset toimet Venäjällä, mukaan lukien Memorial-ihmisoikeusjärjestön Tšetšenian-toimiston johtajan Ojub Titijevin mielivaltainen vangitseminen ja järjestön Karjalan-osastoa edustavan Juri Dmitrijevin tapaus, kansalaisyhteiskunnan aktivistien leimaaminen ”ulkomaisiksi agenteiksi”, vakavat ihmisoikeusloukkaukset Pohjois-Kaukasuksella ja varsinkin Tšetšenian tasavallassa (sieppaukset, kidutus, laittomat teloitukset, tekaistut rikossyytteet jne.), tataarivähemmistön syrjintä miehitetyllä Krimillä ja Aleksei Navalnyin ja monien muiden vaino poliittisista syistä sekä murhat, joista huomattavimpia ovat Boris Nemtsovin ja Sergei Magnitskin tapaukset, kyber- ja hybridihyökkäykset ja venäläisten tiedustelutyöntekijöiden Euroopan maaperällä tekemät salamurhat kemiallisilla aseilla, vuoden 2018 Saharov-palkinnon saaneen Oleg Sentsovin ja monen muun ulkomaalaisen uhkailu, pidättäminen ja vangitseminen Venäjällä kansainvälisen oikeuden vastaisesti, laittomien ja sääntöjen vastaisten vaalien järjestäminen Donbassin alueella, epädemokraattiset presidentinvaalit, joissa ei tarjottu todellisia vaihtoehtoja ja joiden yhteydessä rajoitettiin perusvapauksia, disinformaatiokampanjat ja Kertšinsalmen sillan laiton rakentaminen, laittomasti miehitetyn ja liitetyn Krimin samoin kuin Mustanmeren ja Asovanmeren osien laajamittainen militarisointi, kansainvälisen laivaliikenteen rajoittaminen Asovanmerellä ja Kertšinsalmessa, joka on koskenut myös EU:n jäsenvaltioiden lipun alla purjehtivia aluksia, Ukrainan laivaston aluksiin kohdistettu laiton hyökkäys ja alusten takavarikointi ja ukrainalaisten merimiesten pidättäminen Kertšinsalmessa, asevalvontasopimusten rikkominen, toimittajien ja riippumattomien tiedotusvälineiden tukahduttaminen toimittajien ja bloginpitäjien jatkuvilla pidätyksillä sekä Venäjän sijoittuminen sijalle 148/180 tiedotusvälineiden vapautta vuonna 2018 mittaavassa maailman lehdistönvapausindeksissä;
J. ottaa huomioon, että Memorial-ihmisoikeusjärjestö on rekisteröinyt 1. maaliskuuta 2018 alkaen 143 poliittisia vankeja koskevaa tapausta, joista 97:ssä oli kyse vainoamisesta uskonnollisin perustein; ottaa huomioon, että Memorial-ihmisoikeusjärjestön laatimaa poliittisia vankeja koskevaa luetteloa analysoitaessa käy ilmi, että vuonna 2017 syytteitä oli nostettu 23 tapauksessa julkisten tapahtumien yhteydessä tapahtuneista rikoksista (mellakat, viranomaisten väkivaltainen vastustaminen) ja 21 tapauksessa, jotka liittyivät pääasiassa kirjoitusten julkaisemiseen internetissä, syytteitä oli nostettu ääriliikkeiden torjuntaa koskevien rikoslain pykälien nojalla;
K. ottaa huomioon, että Venäjä on suoraan tai epäsuorasti osapuolena useissa yhteisten naapurialueiden, kuten Transnistrian, Etelä-Ossetian, Abhasian, Donbassin alueen ja Vuoristo-Karabahin, pitkittyneissä konflikteissa, jotka aiheuttavat vakavaa haittaa kyseisten naapurimaiden kehitykselle ja vakaudelle, vaarantavat niiden itsenäisyyden ja rajoittavat niiden vapaita riippumattomia valintoja;
L. ottaa huomioon, että Itä-Ukrainan konflikti on kestänyt yli neljä vuotta, vaatinut yli 10 000 kuolonuhria, joista lähes kolmasosa on siviilejä, ja aiheuttanut tuhansien siviilien loukkaantumisen;
M. ottaa huomioon, että EU:n ja Venäjän väliset jatkuvat jännitteet ja vastakkainasettelu eivät ole kummankaan osapuolen etujen mukaisia; katsoo, että viestintäkanavat olisi pidettävä avoimina pettymyksen tuottavista tuloksista huolimatta; ottaa huomioon, että uusi jakolinja mantereella vaarantaa sekä EU:n että Venäjän turvallisuuden;
N. ottaa huomioon, että Venäjä on tällä hetkellä EU:n tärkein ulkoinen maakaasun toimittaja; ottaa huomioon, että energia-asioilla on edelleen keskeinen ja strateginen rooli EU:n ja Venäjän suhteissa; katsoo, että Venäjä käyttää energiaa suojellakseen ja edistääkseen ulkopoliittisia etujaan; ottaa huomioon, että EU:n riippuvuus Venäjän kaasutoimituksista on lisääntynyt vuodesta 2015; ottaa huomioon, että ulkoisia paineita koskevaa EU:n kestävyyttä voidaan parantaa monipuolistamalla energiatoimituksia ja vähentämällä riippuvuutta Venäjästä; katsoo, että EU:n on toimittava yksimielisesti ja osoitettava vahvaa sisäistä solidaarisuutta energiaturvallisuutta koskevissa kysymyksissä; ottaa huomioon, että EU:n suuri riippuvuus fossiilisista polttoaineista estää unionia kehittämästä tasapainoista, johdonmukaista ja arvopohjaista suhdetta Venäjään; toteaa, että EU:ssa, jäsenvaltioissa ja itäisen kumppanuuden maissa tarvitaan luotettavampaa ja strategista energiainfrastruktuuria, jotta parannetaan vastustuskykyä Venäjän hybriditoimille;
O. ottaa huomioon, että venäläisten suihkuhävittäjien vastuuton toiminta lähellä EU:n ja Naton jäsenvaltioiden ilmatilaa uhkaa siviililentojen turvallisuutta ja saattaa vaarantaa eurooppalaisen ilmatilan turvallisuuden; ottaa huomioon, että Venäjä on suorittanut provokatiivisia ja laajoja sotilaallisia toimia EU:n alueen välittömässä läheisyydessä;
P. ottaa huomioon, että Venäjä suhtautuu edelleen välinpitämättömästi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioihin ja kansainvälisen pysyvän välitystuomioistuimen velvoittaviin päätöksiin, kuten Naftogazin tapauksessa, mikä heikentää kansainvälisiä kauppakiistojen ratkaisumekanismeja;
Q. toteaa, että Venäjän monikeskuksinen näkemys vallan keskittymisestä on ristiriidassa monenvälisyyden ja sääntöperusteisen kansainvälisen järjestyksen kanssa, joihin EU uskoo; toteaa, että Venäjän liittyminen monenväliseen sääntöperusteiseen järjestykseen ja sen tukeminen olisivat edellytyksenä suhteiden lähentämiselle EU:hun;
R. toteaa, että Venäjän viranomaiset kohtelevat laittomasti miehitettyjä alueita edelleen ikään kuin Venäjän alueen sisäisinä osina sallimalla näiden alueiden edustajien osallistumisen Venäjän federaation lainsäädäntö- ja täytäntöönpanoelinten toimintaan, mikä on vastoin kansainvälistä oikeutta;
S. ottaa huomioon, että neuvosto jatkoi 21. joulukuuta 2018 Minskin sopimusten täytäntöönpanoa arvioituaan Venäjän talouden tiettyihin aloihin kohdistettujen talouspakotteiden voimassaoloa 31. heinäkuuta 2019 asti;
T. toteaa, että Venäjän toimet ovat kansainvälisen oikeuden, kansainvälisten sitoumusten sekä hyvien naapuruussuhteiden vastaisia;
U. ottaa huomioon, että Venäjän federaation strategia-asiakirjoissa EU ja Nato kuvataan Venäjän päävastustajiksi;
Haasteet ja yhteiset edut
1. korostaa, että Ukrainaan kuuluvan Krimin niemimaan laiton miehitys ja liittäminen Venäjään, Venäjän suora ja välillinen osallistuminen aseellisiin konflikteihin Ukrainan itäosassa sekä Georgian ja Moldovan alueellisen koskemattomuuden jatkuva loukkaaminen ovat kansainvälisen oikeuden, demokratian periaatteiden sekä perusarvojen tahallisia loukkauksia; tuomitsee painokkaasti ihmisoikeusrikkomukset, joihin Venäjän edustajat ovat syyllistyneet miehitetyillä alueilla;
2. painottaa, että EU ei voi suunnitella paluuta tavanomaiseen tilanteeseen niin kauan kuin Venäjä ei pane täysimääräisesti täytäntöön Minskin sopimusta ja palauta Ukrainan alueellista koskemattomuutta; kehottaa tämän osalta EU:ta arvioimaan suhteitaan Venäjän federaatioon uudelleen kriittisesti ja kattavasti;
3. painottaa, että Venäjää ei nykyoloissa enää voida pitää ”strategisena kumppanina”; katsoo, ettei kumppanuus- ja yhteistyösopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja periaatteita enää noudateta, minkä vuoksi sopimusta olisi tarkasteltava uudelleen; katsoo, että EU:n ja Venäjän välisten suhteiden kehyksen tulisi perustua aina siihen, että noudatetaan täysimääräisesti kansainvälistä oikeutta, Helsingin Etyj-periaatteita, demokratiaperiaatteita, ihmisoikeuksia sekä oikeusvaltioperiaatetta, ja kehyksen olisi mahdollistettava vuoropuhelu globaalien haasteiden hallitsemisesta ja globaalin hallinnon vahvistamisesta sekä varmistettava kansainvälisten sääntöjen täytäntöönpanon valvonta, mikä koskee varsinkin Euroopan rauhanjärjestyksen takaamista sekä turvallisuuden takaamista EU:n naapurustossa ja Länsi-Balkanilla;
4. katsoo, että Minskin sopimusten täytäntöönpano olisi osoitus Venäjän hyvästä tahdosta edistää Itä-Ukrainan konfliktin ratkaisua ja sen valmiuksista taata Euroopan turvallisuus; painottaa tarvetta edistää kuulemisia Normandia-ryhmässä ja tarvetta vahvistaa unionin roolia; toteaa jälleen tukevansa Ukrainan itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta;
5. katsoo, että on tärkeää lieventää vallitsevia jännitteitä ja aloittaa Venäjän kanssa keskustelut, jotta vähennetään väärinymmärrysten, väärintulkintojen ja väärinkäsitysten riskiä; ottaa kuitenkin huomioon, että EU:n on pysyttävä lujana suhteessa Venäjää koskeviin odotuksiinsa; korostaa EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön merkitystä monenvälisessä sääntöperusteisessa järjestyksessä ja myönteisessä sitoutumisessa kansainvälisiin ja monenvälisiin järjestöihin, joiden jäsen Venäjä on, erityisesti Etyjin kehyksessä kiistakysymysten ja kriisien ratkaisemiseksi;
6. tuomitsee voimakkaasti Venäjän osallisuuden Skripalien tapauksessa samoin kuin Venäjän tiedustelupalvelujen järjestämät disinformaatiokampanjat ja kyberhyökkäykset, joilla on pyritty horjuttamaan julkista ja yksityistä viestintäinfrastruktuuria ja lisäämään jännitteitä EU:ssa ja jäsenvaltioissa;
7. pitää erittäin huolestuttavina Venäjän hallituksen ja EU:n äärioikeistolaisten ja populististen puolueiden ja hallitusten välisiä yhteyksiä, jotka uhkaavat unionin perusarvoja, jotka on vahvistettu Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa ja jotka ilmenevät EU:n perusoikeuskirjassa, kuten demokratian, tasa-arvon, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen;
8. pitää myös valitettavana, että Venäjä pyrkii heikentämään EU:n ehdokasvaltioita erityisesti ja esimerkiksi siten, että Moskova myöntää tukea järjestöille ja poliittisille voimille, jotka vastustavat Prespan sopimusta, jolla olisi tarkoitus lopettaa pitkäaikainen nimikiista entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian ja Kreikan välillä;
9. uskoo, että venäläiset valtiolliset toimijat puuttuivat brexit-kansanäänestykseen liittyvään kampanjaan käyttäen avoimia ja salattuja keinoja, kuten sosiaalista mediaa, ja mahdollisesti myöntämällä laitonta rahoitustukea, mitä Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaiset parhaillaan tutkivat;
10. korostaa, että suurempi molemminpuolinen avoimuus sotilas- ja rajavartiotoiminnassa on tärkeää enempien jännitteiden välttämiseksi; tuomitsee jyrkästi sen, että Venäjä loukkaa EU:n jäsenvaltioiden ilmatilaa; kehottaa laatimaan selkeät käytännesäännöt sotilas- ja siviililentokoneiden ilmatilan käytölle; suhtautuu tältä osin hyvin tuomitsevasti siihen, että Venäjä on toistuvasti loukannut Itämeren alueen maiden aluevesiä ja ilmatilaa; tuomitsee Venäjän federaation syyllistymisen lennon MH17 alasampumiseen Itä-Ukrainan yllä vuonna 2014, minkä kansainvälinen tutkijaryhmä on näyttänyt toteen, ja kehottaa saattamaan syylliset oikeuden eteen;
11. pitää valitettavina ihmisoikeustilanteen merkittävää heikentymistä sekä ilmaisunvapauden, yhdistymisvapauden ja rauhanomaisen kokoontumisen vapauden laajalle levinneitä ja perusteettomia rajoituksia Venäjällä ja pitää erittäin huolestuttavana ihmisoikeuksien puolustajien, mieltään osoittavien aktivistien ja muiden arvostelijoiden tukahduttamista, häirintää ja vainoamista;
12. pitää erittäin huolestuttavana sitä, että Venäjä esittelee niin avoimesti sotilaallista voimaansa, uhkailee muita maita ja osoittaa käytännössä olevansa halukas ja valmis käyttämään sotilaallista voimaansa muita kansakuntia vastaan, myös kehittyneiden ydinaseiden avulla, kuten presidentti Putin totesi useasti vuonna 2018;
13. suhtautuu tuomitsevasti tukahduttamistoimiin, joita hallitus toteuttaa eriäviä mielipiteitä ja tiedotusvälineiden vapautta vastaan sekä aktivisteja, poliittisia vastustajia ja niitä vastaan, jotka ovat avoimesti eri mieltä hallituksen kanssa;
14. pitää huolestuttavina raportteja, joiden mukaan homoseksuaaleina pidettyjä miehiä vangitaan mielivaltaisesti ja kidutetaan Tšetšeniassa, ja suhtautuu tuomitsevasti Tšetšenian hallituksen lausuntoihin, joiden mukaan maassa ei ole homoseksuaaleja ja joissa kannustetaan väkivaltaan hlbti-henkilöitä vastaan;
15. korostaa, että ilmastonmuutosta, ympäristöä, energiaturvallisuutta, digitalisaatiota ja siihen liittyviä algoritmeihin perustuvaa päätöksentekoa ja tekoälyä, ulko- ja turvallisuuspoliittisia kysymyksiä, joukkotuhoaseiden leviämisen estämistä sekä terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja arktisen alueen herkässä ympäristössä tapahtuvaa koskevat maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät valikoivaa yhteistyötä Venäjän kanssa;
16. pitää huolestuttavana sitä, että venäläiset yritykset ja henkilöt pesevät vuosittain mahdollisesti satoja miljardeja euroja EU:n kautta pyrkien laillistamaan korruption avulla saadun tuoton, ja kehottaa tutkimaan näitä rikoksia;
17. korostaa, että Venäjän rahanpesua ja järjestäytynyttä talousrikollisuutta hyödynnetään vakautta horjuttaviin poliittisiin tarkoituksiin ja että ne uhkaavat Euroopan turvallisuutta ja vakautta; katsoo rahanpesun suuruusluokan olevan osa vihamielisiä pyrkimyksiä heikentää tilannetta, antaa väärää tietoa ja horjuttaa vakautta ylläpitäen samalla rikollista toimintaa ja korruptiota; panee merkille, että Venäjän EU:ssa toteuttamat rahanpesutoimet uhkaavat itsemääräämisoikeutta ja oikeusvaltioperiaatetta kaikissa jäsenvaltioissa, joissa Venäjä toteuttaa näitä toimia; toteaa, että tämä uhkaa Euroopan turvallisuutta ja vakautta ja asettaa vakavan haasteen Euroopan unionin yhteiselle ulko- ja turvallisuuspolitiikalle;
18. suhtautuu tuomitsevasti Venäjän rahanpesutoimiin, laittomiin rahoitustoimiin ja muihin taloussodankäynnin keinoihin; kehottaa EU:n toimivaltaisia rahoitusalan viranomaisia lisäämään keskinäistä yhteistyötään ja asianomaisten tiedustelu- ja turvallisuuspalvelujen kanssa tehtävää yhteistyötä Venäjän rahanpesutoimien torjumiseksi;
19. muistuttaa, että vaikka EU pitäytyy johdonmukaisesti ja yhtenäisesti kannassaan ja sen Venäjälle asettamia pakotteita jatketaan niin kauan kuin Venäjä jatkaa kansainvälisen oikeuden rikkomista, EU:n Venäjää koskeva ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja kaipaa lisää koordinointia ja johdonmukaisuutta; kehottaakin jäsenvaltioita lopettamaan kultainen viisumi/passi -ohjelmat, jotka hyödyttävät venäläisiä oligarkkeja, jotka tukevat usein Kremliä ja saattavat vähentää kansainvälisten pakotteiden vaikuttavuutta; toistaa aiemmat kehotuksensa säätää Euroopan unionin ”Magnitski-laki”(ihmisoikeuksien alaan liittyvä EU:n Global Human Rights Sanctions Regime ‑seuraamusjärjestelmä), ja kehottaa neuvostoa jatkamaan asiaa koskevaa työtään viipymättä; kehottaa jäsenvaltioita tekemään Venäjän-politiikassaan täyttä yhteistyötä unionin tasolla;
20. painottaa, että rajoittavia kohdennettuja toimia, jotka liittyvät Itä-Ukrainaan ja miehitettyyn Krimin niemimaahan, ei ole suunnattu Venäjän kansaa vastaan vaan tiettyjä sellaisia henkilöitä ja yrityksiä vastaan, jotka ovat yhteydessä Venäjän johtoon;
21. painottaa tässä yhteydessä, että EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkatoimien yhdenmukaisuus ja ulkoisten politiikkatoimien koordinoinnin parantaminen on keskeisessä EU:n yhtenäisemmän, vaikuttavamman ja menestyksekkäämmän ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta myös suhteessa Venäjään; korostaa, että tämä koskee erityisesti sellaisia politiikanaloja kuin Euroopan puolustusunionia, Euroopan energiaunionia, kyberpuolustusta strategisen viestinnän välineitä;
22. tuomitsee naapurimaiden alueellisen koskemattomuuden loukkaukset, joihin Venäjä on syyllistynyt myös näiden maiden kansalaisten laittomilla sieppauksilla, joiden tarkoituksena on asettaa heidät syytteeseen venäläisessä tuomioistuimessa; tuomitsee myös Venäjän harjoittaman Interpolin väärinkäytön, joka ilmenee siten, että se käyttää kansainvälisiä etsintäkuulutuksia poliittisten vastustajien vainoamiseen;
23. suhtautuu tuomitsevasti Venäjän toimiin Asovanmerellä, koska ne loukkaavat kansainvälistä merioikeutta ja Venäjän kansainvälisiä sitoumuksia, sekä Kertšinsalmen sillan rakentamiseen ja vedenalaisten kaapelien vetämiseen Venäjään laittomasti liitetylle Krimin niemimaalle ilman Ukrainan suostumusta; pitää erittäin huolestuttavana Venäjän harjoittamaa Asovanmeren, Mustanmeren sekä Kaliningradin alueen militarisointia sekä Euroopan maiden aluevesien toistuvaa loukkaamista Itämerellä;
24. vahvistaa tukevansa yksiselitteisesti Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta; vaatii Venäjän federaatiota lopettamaan Georgiaan kuuluvien alueiden (Abhasia ja Tshinvalin alue / Etelä-Ossetia) miehittämisen ja kunnioittamaan täysimääräisesti Georgian itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta; korostaa, että Venäjän federaation on noudatettava ehdoitta kaikkia 12. elokuuta 2008 tehdyn tulitaukosopimuksen määräyksiä ja varsinkin sitoumusta vetää pois kaikki sotilasjoukkonsa Georgian alueelta;
25. painottaa, että se, että Venäjä ei kunnioita kansainvälisiä sääntöjä – mikä tarkoittaa tässä tapauksessa merten vapautta, kahdenvälisiä sopimuksia ja Krimin niemimaan laitonta liittämistä Venäjään – on uhka Venäjän naapureille kaikkialla Euroopassa, ei ainoastaan Mustanmeren alueella vaan myös Itämeren alueella ja Välimerellä; korostaa, että on tärkeää kehittää vakaata Venäjän-politiikkaa kaikilta näiltä osin;
26. ottaa huomioon, että ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan ja Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen muodostama kansainvälinen vaalitarkkailuvaltuuskunta tarkkaili 18. maaliskuuta 2018 pidettyjä presidentinvaaleja; ottaa huomioon, että ODIHR:n vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppukertomuksen mukaan vaalit pidettiin ylimitoitetusti valvotussa oikeudellisessa ja poliittisessa ympäristössä, jossa ilmeni jatkuvaa painostusta kriittisiä näkemyksiä esittäviä kohtaan ja rajoitettiin kokoontumisen, yhdistymisen ja ilmaisun perusvapauksia sekä ehdokkaiden rekisteröintiä, minkä vuoksi todellista kilpailua ei ollut;
27. pitää huolestuttavana sitä, että Venäjä jatkaa tuen antamista autoritaarisille järjestelmille ja maille, kuten Pohjois-Korealle, Iranille, Venezuelalle, Syyrialle, Kuuballe ja Nicaragualle, ja että se pyrkii jatkuvasti estämään kansainvälisiä toimia käyttämällä veto-oikeuttaan YK:n turvallisuusneuvostossa;
Yhteistä etua koskevat asiat
28. toteaa jälleen tukevansa viittä periaatetta, jotka ohjaavat EU:n Venäjän-politiikkaa, ja kehottaa määrittelemään tarkemmin valikoivan yhteydenpidon periaatteen; suosittelee, että keskitytään MENA-alueeseen sekä pohjoiseen alueeseen ja arktiseen alueeseen, terrorismiin, väkivaltaisiin ääriliikkeisiin, aseiden leviämisen estämiseen, asevalvontaan, kyberalan strategiseen vakauteen, järjestäytyneeseen rikollisuuteen, muuttoliikkeeseen ja ilmastonmuutokseen liittyviin kysymyksiin, mukaan lukien yhteiset toimet, joilla turvataan YK:n turvallisuusneuvoston tukema yhteinen kattava toimintasuunnitelma Iranin kanssa ja lopetetaan Syyrian sota; painottaa, että vaikka EU:n ja Venäjän välistä keskustelua kyberterrorismista ja järjestäytyneestä rikollisuudesta pitääkin jatkaa, Venäjän järjestelmälliset hybridiuhat edellyttävät vahvaa pelotetta; kehottaa tässä yhteydessä käymään EU:n, Venäjän, Kiinan ja Keski-Aasian välistä vuoropuhelua yhteyksistä;
29. korostaa, että EU on tällä hetkellä Venäjän suurin kauppakumppani ja säilyttää asemansa keskeisenä talouskumppanina myös lähitulevaisuudessa, mutta Nord Stream 2 -hanke lisää EU:n riippuvuutta Venäjän kaasutoimituksista, uhkaa EU:n sisämarkkinoita eikä ole EU:n energiapolitiikan tai sen strategisten etujen mukainen, minkä vuoksi se on pysäytettävä; painottaa, että EU on edelleen sitoutunut saattamaan energiaunionin valmiiksi ja monipuolistamaan energialähteitään; korostaa, että mitään uusia hankkeita ei pitäisi panna täytäntöön toteuttamatta oikeudellista ennakkoarviointia siitä, miten ne vastaavat EU:n lainsäädäntöä ja sovittuja poliittisia painopisteitä; pitää valitettavana Venäjän noudattamaa politiikkaa, jossa se käyttää energiavarojaan poliittisena välineenä käyttääkseen, ylläpitääkseen ja lisätäkseen poliittista vaikutusvaltaansa ja painostusta omaksi katsomaansa vaikutuspiiriin ja loppukuluttajiin nähden;
30. korostaa, että EU:n ja Venäjän rajat ylittävät yhteistyöohjelmat ja rakentava yhteistyö pohjoisen ulottuvuuden kumppanuuden ja Barentsin euroarktisen neuvoston kehyksessä tuovat konkreettisia etuja raja-alueiden asukkaille ja tukevat näiden alueiden kestävää kehitystä; suosittaa tässä yhteydessä, että kaikkia näitä myönteisiä rakentavan yhteistyön aloja tuetaan edelleen;
31. ottaa huomioon esimerkiksi koulutuksen ja kulttuurin avulla aikaansaatavien ihmisten välisten yhteyksien merkityksen;
32. kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja jäsenvaltioita vahvistamaan niiden pyrkimyksiä niin sanottujen jäätyneiden konfliktien ratkaisemiseksi itäisissä naapurimaissa, jotta varmistetaan EU:n itäisten kumppanien turvallisuuden ja vakauden paraneminen;
Suositukset
33. korostaa, että on tärkeää antaa jatkuvaa poliittista ja taloudellista tukea yleisesti ihmisten välisille yhteyksille ja erityisesti kansalaisyhteiskunnan aktivisteille, ihmisoikeuksien puolustajille, bloggaajille, riippumattomille tiedotusvälineille, tutkiville journalisteille, suorapuheisille tutkijoille ja julkisuuden henkilöille sekä kansalaisjärjestöille; kehottaa komissiota asettamaan olemassa olevista ulkoisista rahoitusvälineistä saataville kunnianhimoisempaa ja pitkän aikavälin taloudellista ja institutionaalista samoin kuin kapasiteettia lisäävää apua Venäjän kansalaisyhteiskunnalle ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään osallistumistaan tähän apuun; kannustaa jäsenvaltioita panemaan aktiivisesti täytäntöön ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat antamalla vaikuttavaa ja oikea-aikaista tukea ja suojelua ihmisoikeuksien puolustajille, toimittajille ja muille aktivisteille; kannustaa erityisesti jäsenvaltioita myöntämään pitkäaikaisviisumeita uhattuina oleville ihmisoikeuksien puolustajille ja heidän perheenjäsenilleen; tukee lisärahoituksen myöntämistä toimittajien koulutukselle ja eurooppalaisten toimittajien kanssa toteutettaville vaihdoille sekä välineille, joilla edistetään ihmisoikeuksia ja demokratiaa, kuten demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR) ja eurooppalainen demokratiarahasto;
34. kehottaa lisäämään ihmisten välisiä yhteyksiä keskittyen nuoriin, vuoropuhelun ja yhteistyön lisäämiseen EU:n ja Venäjän asiantuntijoiden, tutkijoiden, kansalaisyhteiskuntien ja paikallisviranomaisten välillä sekä tiivistämään opiskelijoiden, ammatillisessa koulutuksessa olevien harjoittelijoiden ja nuorten välisiä vaihtoja, erityisesti Erasmus+-ohjelman kehyksessä; tukee tältä osin uusille Erasmus+‑ohjelmille vuosiksi 2021–2027 myönnetyn rahoituksen lisäämistä; toteaa, että EU tarjoaa Venäjälle enemmän mahdollisuuksia akateemiseen liikkuvuuteen kuin muut kansainväliset kumppanimaat;
35. kehottaa vapauttamaan ehdoitta kaikki ihmisoikeuksien puolustajat ja muut henkilöt, jotka on vangittu heidän käytettyään rauhanomaisesti oikeuttaan ilmaisun, kokoontumisen ja yhdistymisen vapauteen, erityisesti Tšetšenian tasavallan Memorial-ihmisoikeusjärjestön johtajan Ojub Titijevin, jota vastaan on nostettu syyte huumausaineiden hallussapitoa koskevien tekaistujen väitteiden perusteella; kehottaa Venäjän viranomaisia takaamaan heidän ihmisoikeuksiensa ja lainmukaisten oikeuksiensa täyden kunnioittamisen, mikä koskee myös oikeutta käyttää asianajajaa ja saada sairaanhoitoa, ja kehottaa kunnioittamaan heidän ruumiillista koskemattomuuttaan ja ihmisarvoaan ja suojelemaan heitä oikeudelliselta ahdistelulta, kriminalisoinnilta ja mielivaltaiselta pidättämiseltä;
36. ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan järjestöt ovat usein liian heikkoja vaikuttaakseen merkittävästi korruption torjuntaan Venäjällä, kun taas kansalaisjärjestöjä kannustetaan järjestelmällisesti olemaan osallistumatta aktiivisesti korruption torjuntaan tai viranomaisten lahjomattomuuden edistämiseen; korostaa, että on tarpeen ottaa kansalaisyhteiskunta mukaan korruption torjuntaa koskevien politiikkojen vaikuttavuuden riippumattomaan seurantaan; kehottaa Venäjää panemaan asianmukaisesti täytäntöön kansainväliset korruption torjuntaa koskevat normit, joita on määritetty esimerkiksi korruption vastaisessa YK:n yleissopimuksessa ja Kansainvälisissä liikesuhteissa tapahtuvan ulkomaisiin virkamiehiin kohdistuvan lahjonnan torjuntaa koskevassa OECD:n yleissopimuksessa (lahjonnan torjuntaa koskeva yleissopimus);
37. korostaa, että ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen on oltava keskeisellä sijalla EU:n Venäjän-suhteissa; kehottaa siksi EU:ta ja jäsenvaltioita jatkamaan ihmisoikeuskysymysten ottamista esille kaikissa yhteyksissä Venäjän viranomaisten kanssa; kannustaa EU:ta kehottamaan jatkuvasti Venäjää kumoamaan kaikki lait ja asetukset – tai tarkistamaan niitä – jotka ovat yhteensopimattomia kansainvälisten ihmisoikeusnormien kanssa, mukaan lukien säädökset, joilla rajoitetaan oikeutta ilmaisun, kokoontumisen ja yhdistymisen vapauteen;
38. ilmaisee olevansa vakuuttunut, että Venäjän jäsenyys Euroopan neuvostossa on nykyisin tärkeä osa instituutioiden välisiä suhteita Euroopassa; toivoo, että voidaan löytää tapoja vakuuttaa Venäjä olemaan luopumatta jäsenyydestään Euroopan neuvostossa;
39. tuomitsee Venäjän hallituksen yritykset estää internetin viestipalvelujen ja verkkosivustojen toiminta; kehottaa Venäjän hallitusta ylläpitämään perusvapauksia, jotka koskevat ilmaisunvapautta ja yksityisyydensuojaa niin verkossa kuin sen ulkopuolella;
40. kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan vastustuskyvyn parantamiseksi erityisesti kyber- ja media-aloilla, mukaan lukien mekanismit, joilla havaitaan vaaleihin vaikuttaminen ja torjutaan sitä; vaatii kyberhyökkäyksiä koskevan vastustuskyvyn parantamista; pitää erittäin huolestuttavana sitä, että EU on reagoinut ja vastannut Venäjän propagandakampanjaan ja laajoihin suoriin disinformaatiohyökkäyksiin riittämättömästi, ja katsoo, että tähän liittyviä toimia on vahvistettava erityisesti ennen toukokuussa 2019 pidettäviä tulevia Euroopan parlamentin vaaleja; painottaa tässä yhteydessä, että East StratCom -työryhmälle myönnettävää EU:n rahoitusta ja työryhmän henkilöstöresursseja on lisättävä huomattavasti; vaatii EU:n laajuista tukea Euroopan kyberturvallisuusalalle ja toimiville digitaalisille sisämarkkinoille sekä vahvempaa sitoutumista tutkimukseen; kannustaa tähän liittyen East StratCom -työryhmää tekemään eurooppalaisia arvoja tunnetuiksi venäjäksi; suhtautuu myönteisesti disinformaation torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman hyväksymiseen ja kehottaa jäsenvaltioita ja kaikkia asiaankuuluvia EU:n toimijoita panemaan sen toimet täytäntöön erityisesti toukokuussa 2019 pidettäviä Euroopan parlamentin vaaleja edeltävänä aikana;
41. kehottaa EU:ta tarkastelemaan sellaisen sitovan oikeudellisen kehyksen laatimista sekä unionissa että kansainvälisesti, jolla torjutaan hybridisodankäyntiä ja jonka avulla unioni voisi toteuttaa päättäväisiä toimia demokratiaa tai oikeusvaltioperiaatetta uhkaavien kampanjoiden torjumiseksi, mukaan lukien kohdennetut pakotteet näiden kampanjoiden järjestämisestä ja toteuttamisesta vastuussa olevia tahoja vastaan;
42. katsoo, että merkityksellinen vuoropuhelu edellyttää jäsenvaltioiden välistä vahvempaa yhtenäisyyttä ja selkeämpää tiedottamista siitä, mitä EU pitää ehdottomina kysymyksinä; painottaa siksi, että EU:n olisi oltava valmis hyväksymään uusia pakotteita, myös kohdennettuja henkilökohtaisia pakotteita, ja rajoitettava rahoituksen ja teknologian saantia, jos Venäjä jatkaa edelleen kansainvälisen oikeuden rikkomista; painottaa kuitenkin, että tällaiset toimet eivät kohdistu Venäjän kansaa vaan tiettyjä henkilöitä vastaan; kehottaa neuvostoa analysoimaan perin pohjin käytössä olevan pakotejärjestelmän tehokkuutta ja tiukkuutta; pitää myönteisenä neuvoston päätöstä kohdistaa rajoittavia toimenpiteitä Kertšinsalmen sillan laittomaan rakentamiseen osallistuneisiin eurooppalaisiin yrityksiin; toistaa huolensa näiden yritysten osallistumisesta, koska ne ovat näin tietämättään tai tietoisesti horjuttaneet EU:n pakotejärjestelmää; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan voimassa olevien unionin rajoittavien toimenpiteiden soveltamista ja varmistamaan sen ja kehottaa jäsenvaltioita jakamaan tietoja mahdollisissa rikkomistapauksissa suoritetuista kansallisista tulli- tai rikostutkinnoista;
43. kehottaa ottamaan käyttöön EU:n laajuisen mekanismin, jonka avulla voidaan valvoa poliittisten puolueiden rahoitusta, ja toteuttamaan jatkotoimia sen estämiseksi, että joitakin osapuolia ja liikkeitä käytetään horjuttamaan Eurooppa-hanketta sisältä päin;
44. suhtautuu tuomitsevasti Venäjän sotaharjoitusten, joissa Venäjän joukot harjoittelevat ydinasehyökkäyksiä, laajenemiseen ja määrään;
45. kehottaa komissiota ja Euroopan ulkosuhdehallintoa valmistelemaan viipymättä EU:n laajuista Magnitski-lakia koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jonka nojalla voitaisiin määrätä viisumikieltoja ja kohdennettuja pakotteita, kuten omaisuuden tai omistusoikeuksien jäädyttäminen EU:n lainkäyttöalueella, yksittäisille viranomaisille tai virallisessa asemassa toimiville henkilöille, jotka ovat syyllistyneet korruptioon tai vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin; painottaa välittömien pakotteiden luettelon merkitystä, jotta varmistetaan, että unionin versio Magnitski-laista pannaan tehokkaasti täytäntöön;
46. kehottaa EU:ta varmistamaan EU:n voimassa olevien rajoittavien toimien soveltamisen ja jäsenvaltioiden välisen tiedonjaon sen varmistamiseksi, että EU:n Venäjän toimien vastaista pakotejärjestelmää ei heikennetä vaan että sitä sovelletaan oikeasuhteisesti Venäjän aiheuttamaan uhkaan nähden; korostaa vaaraa, joka liittyy pakotteiden vähentämiseen ilman, että Venäjä on osoittanut selkein toimin eikä ainoastaan sanallisesti kunnioittavansa Euroopan rajoja, sen naapureiden ja muiden kansakuntien itsemääräämisoikeutta sekä kansainvälisiä sääntöjä ja sopimuksia; toteaa jälleen, että tilanne voi jatkua tavanomaisena vasta, kun Venäjä noudattaa kaikilta osin sääntöjä ja rajoittaa toimiaan rauhanomaiseen toimintaan;
47. toteaa jälleen, että Venäjällä ei ole veto-oikeutta eurooppalaisten kansakuntien euroatlanttisiin pyrkimyksiin nähden;
48. kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti Venäjän vastatoimien vaikutuksia talouden toimijoihin ja harkitsemaan tarvittaessa korvaustoimia;
49. korostaa, että Itä-Ukrainan sota voidaan ratkaista vain poliittisesti; kannustaa luottamusta lisääviin toimiin Donbassin alueella; tukee mandaattia, joka koskee YK:n rauhanturvajoukkojen sijoittamista tälle Itä-Ukrainan alueelle; kehottaa jälleen nimittämään Krimin niemimaasta ja Donbassin alueesta vastaavan EU:n erityislähettilään;
50. tuomitsee EU-poliitikkojen, muun muassa Euroopan parlamentin nykyisten ja entisten jäsenten, ja EU-virkamiesten Venäjälle pääsyä koskevan mielivaltaisen kiellon; vaatii poistamaan maahantulokiellon välittömästi ja ehdoitta;
51. kehottaa Venäjää vapauttamaan välittömästi poliittiset vangit, kuten ulkomaiden kansalaiset, ja toimittajat;
52. kehottaa Venäjää toimimaan täydessä yhteistyössä kansainvälisessä tutkinnassa, joka koskee mahdollisesti sotarikokseksi katsottavaa lennon MH17 alasampumista; tuomitsee kaikki yritykset ja päätökset armahtaa henkilöt, joiden todetaan olevan vastuussa turmasta, tai viivyttää syytteiden nostamista, sillä tekijät pitää saattaa vastuuseen teoistaan;
53. kehottaa Venäjän hallitusta olemaan estämättä sellaisten YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien käsittelyä, joissa tarkastellaan Syyrian tilannetta ja joilla pyritään torjumaan siviileihin kohdistuvaa jatkuvaa väkivaltaa ja esimerkiksi kemiallisten aseiden käyttöä, Geneven sopimuksien räikeää rikkomista ja yleismaailmallisten ihmisoikeuksien loukkaamista;
54. tukee yhdennetyn Euroopan energiaunionin ripeää loppuun saattamista ja itäisten kumppanien ottamista siihen mukaan tulevaisuudessa; korostaa energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevan kunnianhimoisen politiikan merkitystä tässä yhteydessä; tuomitsee voimakkaasti Venäjän painostuksen Valko-Venäjää kohtaan, jotta tämä luopuisi itsenäisyydestään; korostaa, että EU:n on sen Venäjän-strategian edistämisestä riippumatta vahvistettava sitoutumistaan itäisiin kumppaneihin ja niille myönnettävää tukea sekä tuettava uudistuksia, joilla vahvistetaan turvallisuutta ja vakautta, demokraattista hallintoa ja oikeusvaltiota;
55. tukee eurooppalaisen demokratiarahaston, Russian Language News Exchange (RLNE) ‑tiedotusalustan ja muiden demokratiaa ja ihmisoikeuksia Venäjällä ja muualla edistävien välineiden rahoituksen lisäämistä;
56. kehottaa Venäjän viranomaisia tuomitsemaan kommunismin ja Neuvostoliiton hallinnon ja rankaisemaan kyseisen hallinnon aikana tehtyihin rikoksiin ja rikkomuksiin syyllistyneitä;
o o o
57. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.
Kolmen osapuolen yhteysryhmän tapaamisissa aikaansaatuja tuloksia koskeva pöytäkirja, joka allekirjoitettiin 5. syyskuuta 2014, ja Minskin sopimusten täytäntöönpanotoimenpiteitä koskeva paketti, joka hyväksyttiin 12. helmikuuta 2015.