Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0249(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0089/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0089/2019

Keskustelut :

PV 12/03/2019 - 27
CRE 12/03/2019 - 27

Äänestykset :

PV 13/03/2019 - 11.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0176

Hyväksytyt tekstit
PDF 344kWORD 130k
Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019 - Strasbourg
Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline ***I
P8_TA(2019)0176A8-0089/2019
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi (COM(2018)0473 – C8-0272/2018 – 2018/0249(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0473),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 kohdan d alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0272/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A8‑0089/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi
P8_TC1-COD(2018)0249

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 kohdan d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionin kohdatessa muuttoliikkeeseen liittyviä muuttuvia haasteita sekä turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja toisaalta turvallisuuden välisen tasapainon ylläpitäminen on ensisijaisen tärkeää. Unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 67 artiklan 3 kohdan mukaisesti olisi saavutettava muun muassa sisärajoilla henkilöiden rajanylityksen yhteydessä toteutettavien yhteisten toimenpiteiden, ulkorajoilla suoritettavan rajavalvonnan ja yhteisen viisumipolitiikan avulla ylläpitämällä samalla henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja toisaalta turvallisuuden välistä herkkää tasapainoa. [tark. 1]

(2)  SEUT-sopimuksen 80 artiklan mukaisesti kyseisessä toimintapolitiikassa ja sen toteuttamisessa olisi noudatettava jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta.

(3)  Rooman julistuksessa, joka allekirjoitettiin 25 päivänä syyskuuta 2017, 27 jäsenvaltion johtajat vakuuttivat haluavansa päättäväisesti kehittää turvallista ja suojattua Eurooppaa varmistaa turvallisen ja suojatun Euroopan ja rakentaa unionin, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, jossa ulkorajat on suojattu tehokkaalla, vastuullisella ja kestävällä muuttoliikepolitiikalla kansainvälisiä normeja kunnioittaen, sekä rakentaa Euroopan, joka torjuu päättäväisesti terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. [tark. 2]

(3 a)   Tästä välineestä rahoitettavat toimet olisi pantava täytäntöön Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräyksien, tietosuojaa koskevan unionin oikeuden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukaisen kohtelun periaatteen mukaisesti sekä kunnioittaen oikeutta turvapaikkaan ja kansainväliseen suojeluun ja noudattaen palauttamiskiellon periaatetta ja unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat kansainvälisistä oikeusvälineistä, jotka ne ovat allekirjoittaneet, ja joita ovat muun muassa pakolaisten oikeusasemaa koskeva 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehty Geneven yleissopimus ja sitä täydentävä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehty New Yorkin pöytäkirja. Erityistä huomiota olisi myös kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti lasten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten, tunnistamiseen, välittömän avun tarjoamiseen ja heidän ohjaamiseensa suojelupalveluihin. [tark. 3]

(4)  Ulkorajojen valvontaa koskevan unionin politiikan tavoitteena on kehittää ja ylläpitää jäsenvaltioiden ja unionin tasolla Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, mikä on välttämätön edellytys henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle unionissa sekä yhdennetyn rajaturvallisuuden toiminta-ajatusta laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman maahanmuuton ja rajatylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja yhteisen viisumipolitiikan tukemiseksi. Tällä olisi vahvistettava henkilöiden vapaata liikkuvuutta unionissa, ja se on olennainen osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. [tark. 4]

(5)  Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus, jota toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624(4) perustettu eurooppalainen raja- ja merivartiosto, joka koostuu Euroopan raja- ja merivartiovirastosta ja rajavalvonnasta vastaavista kansallisista viranomaisista, mukaan luettuna merivartiostot, silloin kun ne toteuttavat rajavalvontatehtäviä, on välttämätön muuttoliikkeiden hallinnan ja turvallisuuden kannalta olisi omiaan helpottamaan rajavalvontaa ja näin yhdenmukaistamaan muuttoliikkeiden hallintaa – myös helpottamaan kansainvälisen suojelun saantia sitä tarvitseville – ja lisäämään turvallisuutta edistämällä terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumista. [tark. 5]

(6)  Laillisen matkustamisen helpottamisen ja laittoman muuttoliikkeen ja turvallisuuteen liittyvien riskien ehkäisemisen todettiin komission tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagenda(5) olevan yksi unionin päätavoitteista sen vastatessa kyseisen alan haasteisiin. [tark. 6]

(7)  Eurooppa-neuvosto kehotti 15 päivänä joulukuuta 2016(6) EU:n tietojärjestelmien ja tietokantojen yhteentoimivuuden jatkuvaan parantamiseen. Eurooppa-neuvosto korosti 23 päivänä kesäkuuta 2017(7) tarvetta parantaa tietokantojen yhteentoimivuutta, ja komissio hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2017 ehdotuksen asetukseksi kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle(8). [tark. 7]

(8)  Schengen-alueen kokonaisuuden säilyttämiseksi ja sen toiminnan vahvistamiseksi Pyrkiessään säilyttämään Schengen-alueen kokonaisuuden ja vahvistamaan EU:n ulkorajojen turvallisuutta jäsenvaltiot ovat 6 päivästä huhtikuuta 2017 olleet velvollisia tekemään asiaankuuluvien tietokantojen käyttöön perustuvia järjestelmällisiä tarkastuksia EU:n ulkorajat ylittävistä EU:n kansalaisista. Komissio antoi lisäksi jäsenvaltioille suosituksen hyödyntää paremmin poliisitarkastuksia ja rajat ylittävää yhteistyötä., niiden järjestelmällisten tarkastusten lisäksi, joita tehdään jo kaikille kolmansien maiden kansalaisille, jotka tulevat Schengen-alueelle. On kuitenkin osoittautunut tarpeelliseksi käyttää kohdennettuja tarkastuksia järjestelmällisten tarkastusten sijaan useilla ulkorajan ylityspaikoilla, sillä järjestelmällisillä tarkastuksilla on ollut suhteettomia vaikutuksia rajatylittävään liikennevirtaan(9). [tark. 8]

(8 a)  Komissio antoi jäsenvaltioille myös suosituksen 2017/1804(10) poliisitarkastusten ja rajatylittävän yhteistyön paremmasta hyödyntämisestä, jotta voidaan rajoittaa vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuvia vaikutuksia ja lieventää julkiselle politiikalle tai sisäiselle turvallisuudelle aiheutuvaa uhkaa. Erilaisista käyttöön otetuista toimenpiteistä huolimatta tietyt jäsenvaltiot ovat säilyttäneet laittoman sisärajavalvonnan, mikä vaarantaa Schengen-alueen perusajatuksen. [tark. 9]

(9)  Unionin talousarvion kautta saatava rahoitustuki on välttämätöntä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanemiseksi, jotta jäsenvaltioita voidaan tukea ulkorajojen ylittämisen tehokkaassa hallinnoinnissa ja muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisiin tuleviin uhkiin haasteisiin vastaamisessa näillä rajoilla; näin puututaan osaltaan vakavaan rajat ylittävään rikollisuuteen perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen. [tark. 10]

(10)  Euroopan yhdennettyyn rajaturvallisuuteen kuuluvat seuraavat osatekijät asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan mukaisesti: rajavalvonta, etsintä- ja pelastusoperaatiot rajavalvonnan yhteydessä, riskien analysointi, (Euroopan raja- ja merivartioviraston tukema ja koordinoima) yhteistyö jäsenvaltioiden välillä, virastojen välinen yhteistyö (mukaan luettuna säännöllinen tietojenvaihto), yhteistyö kolmansien maiden kanssa, Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan ja joiden tarkoituksena on puuttua laittomaan luvattomaan maahanmuuttoon ja torjua rajat ylittävää rikollisuutta paremmin, uusimman teknologian käyttäminen, laadunvalvonta- ja yhteisvastuumekanismit; Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanon edistämiseksi ja sen operatiivisen toteutumisen varmistamiseksi jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea. [tark. 11]

(11)  Koska jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet vastuulleen yhä enemmän tehtäviä, jotka ulottuvat usein turvallisuusalalle ja jotka toteutetaan ulkorajoilla, ulkorajoilla on tärkeää vahvistaa virastojen välistä yhteistyötä, mukaan lukien tiedon jakaminen olemassa olevien tietojenvaihtovälineiden kautta osana Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden lähestymistapaa asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan e alakohdan mukaisesti. Ulkorajoilla tapahtuvien raja- ja tullivalvonnan yhdenmukaisuuden täydentävyyden varmistamiseksi jäsenvaltioille on annettava riittävää unionin rahoitustukea. Näin paitsi tehostetaan tullitarkastuksia, jotta voidaan torjua sekä kaikkia laittoman kaupan muotoja, erityisesti tavaroiden laitonta kauppaa rajoilla, että terrorismia, myös helpotetaan laillista kauppaa ja matkustusta ja edistetään turvallista ja tehokasta tulliliittoa. [tark. 12]

(12)  Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa seuraajarahasto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 515/2014(11) perustetulle vuosien 2014–2020 sisäisen turvallisuuden rahastolle, osittain perustamalla yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’. [tark. 13]

(13)  SEUT-sopimuksen V osastoon liittyvien oikeudellisten vaatimusten ja ulkoraja- ja tullivalvontapolitiikkoja koskevien erilaisten sovellettavien oikeusperustojen vuoksi rahastoa ei ole oikeudellisesti mahdollista perustaa yhtenä rahoitusvälineenä.

(14)  Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alalla ja joka käsittää tällä asetuksella perustettavan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen, jäljempänä ’rahoitusväline’, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o .../...(12) perustettavan tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen. Kehystä olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o .../...(13) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], johon tässä asetuksessa olisi viitattava välineellä, jossa vahvistetaan yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevien sääntöjen osalta koskevat säännöt. [tark. 14]

(15)  Rahoitusväline olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja unionin kansainvälisiä velvoitteita perusoikeuksien osalta, myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen osalta, ja erityisesti olisi varmistettava palauttamiskiellon periaatteen, avoimuusperiaatteen, syrjimättömyysperiaatteen ja oikeuden hakea kansainvälistä suojelua kunnioittaminen. Erityistä huomiota olisi myös kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti lasten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten tunnistamiseen, välittömän avun tarjoamiseen ja heidän ohjaamiseensa suojelupalveluihin. [tark. 15]

(15 a)  Nämä velvoitteet koskevat yhtä lailla kolmansia maita, joiden kanssa jäsenvaltiot ja unioni toimivat tämän rahoitusvälineen puitteissa. [tark. 16]

(16)  Rahoitusvälineen on perustuttava sen edeltäjien tuella tehtyihin sijoituksiin ja saavutettuihin tuloksiin. Näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 574/2007/EY(14) vuosiksi 2007–2013 perustettu ulkorajarahasto ja asetuksella (EU) N:o 515/2014 perustettu ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020, ja sitä olisi laajennettava niin, että voidaan ottaa huomioon uudet kehityssuuntaukset. [tark. 17]

(17)  Yhdenmukaisen ja korkeatasoisen ulkorajavalvonnan ja joustavan laillisen rajanylitysliikenteen varmistamiseksi rahoitusvälineellä olisi edistettävä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden kehittämistä, mihin sisältyvät kaikki toimet, jotka liittyvät politiikkaan, lainsäädäntöön, järjestelmälliseen yhteistyöhön, taakan jakamiseen, tilanteen arviointiin ja muuttuviin olosuhteisiin, jotka koskevat laittomien maahanmuuttajien rajanylityspaikkoja, henkilöstöön, laitteistoon ja teknologiaan; näitä toimia toteuttavat eri tasoilla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto yhteistyössä muiden toimijoiden kuten kolmansien maiden ja muiden EU:n elinten, erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-LISA), Europolin sekä tarvittaessa kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. [tark. 18]

(18)  Rahoitusvälineestä olisi edistettävä viisumihakemusten käsittelyn tehostamista siten, että turvallisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvät riskit helpotetaan vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden viisumien käsittelyä ja voidaan havaita ja arvioida sekä helpottaa vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden viisumien käsittelyä turvallisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvät riskit. Rahoitusvälineestä olisi erityisesti annettava taloudellista tukea viisumihakemusten käsittelyn digitalisointiin, jonka tavoitteena on mahdollistaa nopeat, suojatut ja asiakaslähtöiset viisumimenettelyt sekä viisuminhakijoiden että konsulaattien eduksi. Rahoitusvälineellä olisi edistettävä myös mahdollisuuksia pitää yllä kattavaa konsuliedustusta eri puolilla maailmaa. Rahoitusvälineestä olisi myös katettava yhteisen viisumipolitiikan yhdenmukainen täytäntöönpano ja sen uudistaminen sekä jäsenvaltioille annettava apu alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämiseen humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi sekä unionin uudelleensijoittamisohjelmaan tai sisäisten siirtojen ohjelmaan kuuluville henkilöille sekä unionin viisumisäännöstön noudattamiseksi kaikilta osin. [tark. 19]

(19)  Rahoitusvälineestä olisi myös tuettava ulkorajojen valvontaan selvästi liittyviä Schengen-valtioiden alueella toteutettavia, rajavalvontaan liittyviä toimenpiteitä osana yhteisen yhdennetyn rajaturvallisuuden järjestelmän kehittämistä, joka vahvistaa Schengen-alueen yleistä toimivuutta. [tark. 20]

(20)  Ulkorajojen valvonnan parantamiseksi, laittoman muuttoliikkeen ehkäisemisen laillisen matkustamisen helpottamiseksi, laittomien rajanylitysten ehkäisyn ja torjumisen edistämiseksi ja korkean turvallisuustason edistämiseksi unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella rahoitusvälineestä olisi tuettava niiden laaja-alaisten, olemassa oleviin tai uusiin järjestelmiin perustuvien tietojärjestelmien kehittämistä. Siitä tietojärjestelmien kehittämistä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet. Tämän osalta siitä olisi myös tuettava sitä, että EU:n tietojärjestelmät (rajanylitystietojärjestelmä (EES)(15), viisumitietojärjestelmä (VIS)(16), EU:n matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmä (ETIAS)(17), Eurodac(18), Schengenin tietojärjestelmä (SIS)(19) ja kolmansien maiden kansalaisia koskeva eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS-TCN)(20) saadaan toimimaan jäsenvaltioissa yhteen, jotta nämä EU:n tietojärjestelmät ja niiden tiedot täydentäisivät toisiaan. Rahoitusvälineestä olisi myös edistettävä kansallisella tasolla tarvittavaa kehitystä sen jälkeen, kun keskustasolla on pantu täytäntöön yhteentoimivuuden komponentit (eurooppalainen hakuportaali (ESP), yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu (yhteinen BMS), yhteinen henkilötietorekisteri (CIR) ja rinnakkaishenkilöllisyyksientunnistin (MID)(21). [tark. 21]

(21)  Rahoitusvälineellä olisi täydennettävä ja tehostettava toimia, joilla pannaan täytäntöön Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus vastuun jakamisen ja yhteisvastuun periaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välillä, jotka edustavat eurooppalaisen raja- ja merivartioston kahta pilaria. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että jäsenvaltioiden olisi kansallisia ohjelmia laatiessaan otettava huomioon analyyttiset välineet sekä , operatiiviset ja tekniset ohjeistukset, joita Euroopan raja- ja merivartiovirasto on kehittänyt, sekä sen kehittämät koulutussuunnitelmat kuten rajavartijoita koskeva yhteinen opetussuunnitelma ja siihen kuuluvat perusoikeuksiin ja kansainväliseen suojeluun liittyvät komponentit. Jotta Euroopan raja- ja merivartioviraston toimeksianto tehtävät ja jäsenvaltioiden vastuulla olevat ulkorajatarkastukset ja ulkorajojen valvonta täydentäisivät toisiaan ja jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus ja vältettäisiin kustannustehottomuutta, komission olisi kuultava Euroopan raja- ja merivartiovirastoa sen toimivallan rajoissa jäsenvaltioiden toimittamien kansallisten ohjelmien luonnosten ja etenkin operatiivisella tuella rahoitettavien toimien johdosta. Komission olisi varmistettava, että eu-LISA, Euroopan perusoikeusvirasto ja muut asiaankuuluvat unionin virastot ja elimet ovat mukana jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien kehittämisprosessissa jo varhaisessa vaiheessa, sikäli kuin se kuuluu virastojen toimivaltaan. [tark. 22]

(22)  Rahoitusvälineestä olisi tuettava komission tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagenda esitetyn ja Eurooppa-neuvoston 25 ja 26 päivänä kesäkuuta 2015(22) hyväksymän hotspot-lähestymistavan täytäntöönpanoa. Hotspot-lähestymistapa tarjoaa operatiivista tukea hätätilanteeseen joutuneille jäsenvaltioille, joihin kohdistuu suhteettoman suuri muuttopaine unionin ulkorajoilla, jos kyseiset jäsenvaltiot sitä pyytävät. Se tarjoaa yhdennettyä, kokonaisvaltaista ja kohdennettua apua yhteisvastuun ja vastuun jakamisen hengessä mahdollistamalla sen, että suurten ihmismäärien saapuessa unionin ulkorajoille toimitaan inhimillisesti ja tehokkaasti sekä Schengen-alueen yhtenäisyyden turvaamiseksi. [tark. 23]

(23)  Yhteisvastuullisuuden vuoksi koko Schengen-alueella ja kaikkialla unionissa sekä vastuun jakamisen hengessä unionin niiden ulkorajojen suojelemiseksi, joilla on havaittu puutteita tai riskejä erityisesti neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013(23) mukaisesti tehdyn Schengen-arvioinnin jälkeen, asianomaisen jäsenvaltion olisi riittävällä tavalla puututtava asiaan käyttämällä ohjelmastaan varoja pannakseen täytäntöön kyseisen asetuksen nojalla annetut suositukset, jotka ovat linjassa Euroopan raja- ja merivartioviraston asetuksen (EU) 2016/1624 13 artiklan mukaisesti tekemien haavoittuvuusarviointien kanssa. [tark. 24]

(24)  Rahoitusvälineen olisi osoitettava yhteisvastuullisuutta ja vastuun jakamista myöntämällä tarjottava rahoitustukea niille jäsenvaltioille, jotka soveltavat ulkorajoja koskevia Schengenin säännöstön määräyksiä täysimääräisesti, ja niille jäsenvaltioille, jotka valmistautuvat osallistumaan Schengeniin täysimääräisesti, ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä rahastoa siten, että edistetään ulkorajojen valvontaa koskevaa unionin yhteistä politiikkaa. [tark. 25]

(25)  Vuoden 2003 liittymisasiakirjan(24) liitteenä olevan, henkilöiden kauttakulusta maitse Kaliningradin alueen ja Venäjän federaation muiden osien välillä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 mukaisesti rahoitusvälineestä olisi katettava mahdolliset lisäkustannukset, joita aiheutuu tällaista kauttakulkua koskevan unionin säännöstön erityismääräysten eli neuvoston asetuksen (EY) N:o 693/2003(25) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 694/2003(26) täytäntöönpanosta. Menetettyjen viisumimaksujen korvaamiseen tarkoitetun jatkuvan rahoitustuen tarve olisi kuitenkin määriteltävä unionin ja Venäjän federaation välillä voimassa olevan viisumijärjestelyn perusteella.

(26)  Jäsenvaltioiden olisi rahoitusvälineen toimintapoliittisen tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmissa pyritään saavuttamaan rahoitusvälineen erityistavoitteet, valitut painopisteet ovat EU:n sovittujen painopisteiden ja liitteessä II esitettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja riittävät määrärahat kohdennetaan eri tavoitteisiin ja toimiin oikeassa suhteessa kohdattuihin haasteisiin ja tarpeisiin. Tämän osalta on tärkeää saada aikaan resurssien oikeudenmukainen ja avoin jakautuminen rahoitusvälineen erityistavoitteiden kesken. Vastaavasti on asianmukaista varmistaa yhteisen viisumipolitiikan tukemista koskevalle erityistavoitteelle vähimmäistason menot sekä suoraan tai välillisesti että yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitujen toimenpiteiden osalta. [tark. 26]

(27)  Muiden EU:n rahastojen kanssa olisi pyrittävä kehittämään synergioita, yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta, ja estämään toimien päällekkäisyyttä.

(28)  Niiden kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen, joista jokin jäsenvaltio on antanut palauttamispäätöksen, on yksi Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden komponenteista asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti. Palauttamisen alalla toteutettavat toimenpiteet eivät luonteensa ja tavoitteensa vuoksi kuulu rahoitusvälineestä annettavan tuen soveltamisalaan, vaan ne katetaan asetuksessa (EU) N:o .../... [uusi turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa koskeva asetus](27).

(29)  Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten ulkorajoilla tekemän tärkeä työn tunnustamiseksi ja sen varmistamiseksi, että niillä on käytössään riittävät keinot toteuttaa laaja-alaisia tehtäviään kyseisillä rajoilla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o .../... [uusi tullitarkastuslaiterahasto] perustettavasta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä myönnetään kyseisille kansallisille viranomaisille tarvittavaa rahoitusta, jotta ne voivat investoida tullitarkastuslaitteisiin sekä laitteisiin, joita voidaan tullivalvonnan lisäksi käyttää myös muihin tarkoituksiin.

(30)  Useimpia tullitarkastuslaitteita voidaan käyttää myös muun lainsäädännön, kuten rajaturvallisuutta, viisumimenettelyjä tai poliisiyhteistyötä koskevien määräysten, noudattamiseen liittyviin tarkastuksiin. Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon on sen vuoksi perustettu kaksi täydentävää rahoitusvälinettä, joilla on erilliset mutta yhdenmukaiset soveltamisalat laitteiden hankintaan. Tällä asetuksella perustettua rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä ei sovelleta sellaisiin laitteisiin, joita voidaan käyttää sekä rajaturvallisuuden että tullivalvonnan alalla. Tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä tuetaan taloudellisesti pääasiassa tullitarkastuksiin tarkoitettuja laitteita, mutta sitä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten rajavalvontaan ja turvatoimiin. Roolien jako edistää virastojen välistä yhteistyötä osana Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden lähestymistapaa asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan e alakohdan mukaisesti, ja se mahdollistaa tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarviovaikutuksen valvontalaitteiden yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta.

(31)  Merirajojen valvonnan katsotaan kuuluvan unionin merialueilla suoritettaviin rannikkovartiostojen tehtäviin. Rannikkovartiostojen tehtäviä suorittavat kansalliset viranomaiset ovat myös vastuussa monenlaisista tehtävistä, joita ovat muun muassa meriturvallisuus, turvallisuus, etsintä ja pelastus, rajavalvonta, kalastuksenvalvonta, tullivalvonta, yleinen lainvalvonta ja ympäristönsuojelu. Rannikkovartiostojen laajan tehtävänkuvauksen vuoksi ne kuuluvat unionin eri politiikkojen toimialoihin, minkä vuoksi olisi kehitettävä synergioita vaikuttavampien ja tehokkaampien tulosten aikaansaamiseksi. [tark. 27]

(31 a)  Toteuttaessaan rahoitusvälineestä rahoitettuja, merirajojen valvontaan liittyviä toimia jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kansainvälisen merioikeuden mukaisiin velvoitteisiinsa antaa apua merihädässä oleville henkilöille. Tältä osin rahoitusvälineestä tuettuja laitteita ja järjestelmiä olisi käytettävä etsintä- ja pelastustilanteissa, joita voi tulla eteen merirajojen valvontaoperaatioissa, ja siten osallistutaan maahanmuuttajien suojeluun ja hengen pelastamiseen. [tark. 28]

(32)  Sen lisäksi, että unioni tekee yhteistyötä rannikkovartiostojen tehtävien osalta asetuksella (EU) 2016/1624 perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002(28) perustetun Euroopan meriturvallisuusviraston ja asetuksella (EY) N:o 768/2005(29) perustetun Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa, merialueilla toteutettavien toimien yhdenmukaisuutta on parannettava myös kansallisella tasolla. Merialan eri toimijoiden välisten synergioiden olisi oltava Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian ja merellisen turvallisuusstrategian mukaisia.

(33)  Jotta täydentävyyttä voidaan vahvistaa, merialan toimintojen yhdenmukaisuutta tehostaa sekä välttää toimien päällekkäisyyttä ja lieventää talousarvioon liittyviä rajoitteita merialan kaltaisella kalliiden toimintojen alalla, rahoitusvälineestä olisi tuettava luonteeltaan monikäyttöisiä merioperaatioita, joissa päätavoitteena on rajavalvonta, mutta samanaikaisesti voitaisiin pyrkiä muihinkin siihen liittyviin tavoitteisiin, kuten ihmiskaupan torjumiseen. [tark. 29]

(34)  Kun rahoitusvälineestä tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, Rahoitusvälineen ensisijaisena tarkoituksena olisi oltava tukea yhdennettyä rajaturvallisuutta unionin ulkorajoilla ja yhteistä viisumipolitiikkaa. Määritellyissä rajoissa ja asianmukaisten takeiden mukaisesti rahoitusvälineestä kuitenkin voidaan tukea tiettyjä kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden synergiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti ja noudatettava yhdenmukaisuutta sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä, ja täydennettävä kyseisiä toimia. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin yhdenmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita. Rahaston ulkoisen ulottuvuuden puitteissa rahoitusvälineestä olisi myönnettävä kohdennettua tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen ja niiden rajavalvontaan ja rajaturvallisuuden ylläpitämisvalmiuksiin liittyvien keskeisten näkökohtien vahvistamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä unionin muuttoliikepolitiikan ja turvallisuustavoitteiden kannalta. [tark. 30]

(34 a)  Komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kolmansia maita koskevien toimenpiteiden ja ohjelmien arviointiin. [tark. 31]

(35)  Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Koska unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset laatia puitteet, joiden avulla osoitetaan unionin yhteisvastuullisuutta rajavalvonnan, rajaturvallisuuden ja yhteisen viisumipolitiikan ja maahanmuuttovirtojen hallinnan alalla, ja tarjota foorumi näiden politiikkojen perustana olevien yhteisten tietotekniikkajärjestelmien kehittämiselle, tämän asetuksen perusteella myönnettävä rahoitustuki edistää erityisesti kansallisten ja unionin tason valmiuksien kehittämistä näillä aloilla. [tark. 32]

(36)  Jäsenvaltion katsotaan jättäneen noudattamatta asianomaista unionin säännöstöä mukaan luettuna tämän rahoitusvälineen mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alalla, jos on olemassa selvä vaara, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan säännöstöä täytäntöön pannessaan tai jos Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa on havaittu puutteita kyseisellä alalla, tai jos jäsenvaltio on yhteistyössään kolmannen maan kanssa rahoittanut ja toteuttanut kyseisen kolmannen maan kanssa yhteisiä toimia, jotka ovat johtaneet arviointi- ja valvontamekanismissa raportoituihin perusoikeuksien loukkauksiin. [tark. 33]

(37)  Rahoitusvälineessä olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve mutta myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin siten, että saavutetaan tässä asetuksessa asetetut tavoitteet. Siinä olisi tasapainotettava rahoituksen jakautumisen ennustettavuuden tarve sekä joustavuuden ja yksinkertaistamisen tarve. Täyttääkseen rahoituksen avoimuuden vaatimukset komission olisi julkistettava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tietoja temaattisen rahoitusvälineen vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien kehityksestä. Tehokkuuden, tuloksellisuuden ja varainkäytön laadun periaatteiden olisi ohjattava rahoitusvälineen täytäntöönpanoa. Lisäksi rahoitusvälineen täytäntöönpanon olisi oltava mahdollisimman käyttäjäystävällistä. [tark. 34]

(38)  Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioiden ohjelmiin osoitetut alkuperäiset määrät, jotka laskettiin liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti ja joissa otetaan huomioon ohjelman pituus ja uhkatasot viimeaikaisiin ja aiempiin tietoihin perustuvat vaikutustasot maa- ja meriulkorajaosuuksilla, työmäärä lentoasemilla ja konsulaateissa sekä konsulaattien määrä. [tark. 35]

(39)  Kyseiset alkuperäiset määrät muodostavat perustan jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille. Jotta voidaan ottaa huomioon alkutilanteessa tapahtuneet muutokset, kuten paine EU:n ulkorajoilla ja työmäärä ulkorajoilla ja konsulaateissa, jäsenvaltioille osoitetaan väliarvioinnin yhteydessä lisämäärä, joka perustuu uusimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin jakoperusteen mukaisesti, ja ottaen huomioon ohjelmien toteutusvaiheen.

(39 a)  Väliarviointia olisi käytettävä ohjelmien tehokkuuden ja unionin tason lisäarvon arvioimisessa, ensimmäisessä vaiheessa ilmaantuneiden ongelmien ratkaisemisessa ja täytäntöönpanoa koskevan avoimen yleiskatsauksen laatimisessa. [tark. 36]

(40)  Koska rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan haasteet muuttuvat jatkuvasti, rahoituksen jakaminen on tarpeen mukauttaa muuttovirroissa viisumipolitiikan ja rajaturvallisuuden painopisteissä tapahtuviin muutoksiin, paineisiin rajoilla ja turvallisuusuhkiin myös silloin, kun paine lisääntyy rajoilla, ja kohdentaa rahoitus painopisteisiin, joilla on suurin lisäarvo unionin kannalta. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin, politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin ja kohdentaa rahoitusta toimiin, joilla on suurta lisäarvoa unionin kannalta, osa rahoituksesta jaetaan säännöllisin väliajoin erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun temaattisen rahoitusvälineen kautta. [tark. 37]

(41)  Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelmaan myönnetyistä määrärahoista liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen myöntämällä niille suurempi unionin rahoitusosuus.

(42)  Rahoitusvälineestä olisi myönnettävä määritellyissä rajoissa tukea rajaturvallisuudesta, yhteisestä viisumipolitiikasta ja laaja-alaisista tietojärjestelmistä aiheutuvien operatiivisten kustannusten kattamiseen niin, että jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan, jotka ovat koko unionin kannalta olennaisen tärkeitä. Tällainen tuki käsittää rahoitusvälineen tavoitteisiin liittyvien erityisten kustannusten täyden korvaamisen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin. [tark. 38]

(43)  Osa käytettävissä olevista rahoitusvälineen varoista voitaisiin alkuperäisen määrän lisäksi osoittaa myös sellaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla toteutetaan erityistoimia. Kyseiset erityistoimet olisi määriteltävä unionin tasolla ja niiden olisi liityttävä unionin tason lisäarvoa tuottaviin toimiin, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden yhteisiä ponnisteluja, tai toimiin, jotka ovat tarpeen sellaisen unionissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi, jonka vuoksi yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle on myönnettävä lisärahoitusta. Kyseessä voi olla esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartioviraston operatiiviseen toimintaansa tarvitsemien teknisten laitteiden osto jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien kautta, viisumihakemusten käsittelyn uudistaminen, uusien laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja järjestelmien välisen yhteentoimivuuden varmistaminen. Komissio määrittelee kyseiset erityistoimet työohjelmissaan, ja ne olisi annettava delegoituina säädöksinä. [tark. 39]

(44)  Jotta tämän rahoitusvälineen toimintapoliittisen tavoitteen täytäntöönpanoa voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahoitusvälineestä olisi myös tuettava unionin tason toimia. Kyseisten toimien tavoitteiden olisi oltava yleisiä strategisia tavoitteita rahoitusvälineen toiminta-alan puitteissa ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa.

(45)  Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta vastata välittömästi odottamattomaan, kiireelliseen tai suhteettoman suureen muuttopaineeseen erityiseen tarpeeseen hätätilanteessa erityisesti niillä rajaosuuksilla, joilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1052/2013(30) mukaisesti muuttopaineen vaikutuksen on todettu olevan sellainen, että se vaarantaa koko Schengen-alueen toimivuuden, jäsenvaltioiden konsulaattien viisumipalveluille aiheutuvaan paineeseen tai rajaturvallisuuteen kohdistuviin riskeihin, rahoitusvälineestä olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua poikkeuksellisesti myönnettävä rahoitustukea viimeisenä keinona tässä asetuksessa vahvistetun kehyksen mukaisesti. [tark. 40]

(45 a)  Muuttoliikkeen ja sen, että suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia ylittää unionin ulkorajan, ei sinänsä pitäisi katsoa muodostavan yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa eikä sen pitäisi sellaisenaan käynnistää hätäapua tästä rahoitusvälineestä. [tark. 41]

(46)  Tämän rahoitusvälineen toimintapoliittiseen tavoitteeseen puututaan myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvien rahoitusvälineiden ja talousarviotakuun kautta. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. [tark. 42]

(47)  Tässä asetuksessa vahvistetaan kokonaisuudessaan rahoitusvälineen määrärahat, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(31) 17 kohdan] mukaisesti.

(48)  Tähän rahoitusvälineeseen sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o .../... [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’(32). Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitustukea, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. Rahoitusvälineestä suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen yhdenmukaisuus.

(49)  Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahoitusvälineen olisi oltava osa yhdenmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] välineestä, jolla vahvistetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tehtävään hallinnointiin sovellettavat yhteiset säännökset. Jos säännökset ovat keskenään ristiriitaisia, tämän asetuksen olisi oltava ensisijainen yhteisiin säännöksiin nähden. [tark. 43]

(50)  Asetuksella (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (BMVI) (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat ja säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määritellä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen tavoitteet ja vahvistaa erityissäännökset niiden toimien osalta, joille voidaan myöntää rahoitusta tästä rahoitusvälineestä.

(51)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusmuotoa, joka ei perustu toimien kustannuksiin.

(52)  Asetuksen (EU) N:o .../... [uusi varainhoitoasetus](33), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(34), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(35), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(36) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(37) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(38) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Rahoitusvälineeseen liittyviä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia koskevien tutkimusten tulokset olisi annettava Euroopan parlamentin saataville. [tark. 44]

(53)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(54)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU(39) 94 artiklan nojalla saada rahoitusta rahoitusvälineen sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(55)  SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän komission tiedonannon Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kansallisissa ohjelmissa pyritään puuttumaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin uusiin uhkiin, kuten rajavalvonta, ihmisten kohtuuton maahantulo tai EU:n tietojärjestelmien käyttöönottaminen. Rahoitusvälineestä tuetaan kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla syrjäisimpien alueiden auttamiseksi ottaen huomioon tällaiset erityispiirteet. [tark. 45]

(56)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(40) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä rahoitusvälinettä on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, myös laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahoitusvälineen käytännön vaikutuksista. Rahoitusvälineen saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahoitusvälineen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. [tark. 46]

(57)  Tässä rahoitusvälineessä otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään rahoitusvälineen valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.

(58)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi indikaattoreiden ja taloudellisen raportoinnin kautta seurattava rahoitusvälineen täytäntöönpanoa asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti olisi esitettävä vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenveto hyväksytyistä vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista. Komission olisi pyynnöstä toimitettava vuotuiset tuloksellisuuskertomukset kokonaisuudessaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 47]

(58 a)  On tärkeää varmistaa moitteeton varainhoito ja oikeusvarmuus siirtymävaiheessa ja koko rahoitusvälineen täytäntöönpanon ajan. Ohjelmakaudella 2014–2020 toteutettuja toimia ei saisi keskeyttää siirtymäkauden aikana. [tark. 48]

(59)  Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat liitteessä IV tarkoitettuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, ja toimintatukea koskevia säädöksiä sekä säädöksiä yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen edelleen kehittämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa(41) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(60)  Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(42) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa Neuvoa-antavaa menettelyä olisi puolestaan käytettävä hyväksyttäessä sellaisia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka liittyvät järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne. [tark. 49]

(61)  Jäsenvaltio ei saisi osallistua tähän rahoitusvälineeseen samanaikaisesti kun se osallistuu unionin väliaikaiseen rahoitusvälineeseen, jonka tarkoituksena on auttaa tukea saavia jäsenvaltioita rahoittamaan muun muassa toimia unionin uusilla ulkorajoilla Schengenin raja- ja viisumisäännöstön täytäntöön panemiseksi ja ulkorajavalvonnan harjoittamiseksi.

(62)  Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen(43) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY(44) 1 artiklan A ja B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(63)  Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen(45) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY(46) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(64)  Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen(47) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU(48) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(65)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanskan olisi päätettävä mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(66)  Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY(49) mukaisesti. Irlanti ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(67)  On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän välineen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o .../... [monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus](50) soveltamiskautta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  Tällä asetuksella perustetaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline, jäljempänä ’rahoitusväline’, osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, jäljempänä ’rahasto’ ajanjaksolle 1 päivä tammikuuta 2021 – 31 päivä joulukuuta 2027. [tark. 50]

2.  Rahasto perustetaan tällä asetuksella yhdessä asetuksen (EU) .../...(51) [tullitarkastuslaiterahasto] kanssa, jolla perustetaan osana [yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa] tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline. [tark. 51]

3.  Siinä Tässä asetuksessa vahvistetaan rahoitusvälineen tavoitteet, erityistavoitteet ja toimenpiteet niiden täytäntöönpanemiseksi, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt. [tark. 52]

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja; [tark. 53]

2)  ’rajanylityspaikalla’ toimivaltaisten viranomaisten ulkorajojen ylitykseen hyväksymää ylityspaikkaa, josta on ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399(52) 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

3)  ’Euroopan yhdennetyllä rajaturvallisuudella’ asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklassa lueteltuja komponentteja;

4)  ’ulkorajoilla’ asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä jäsenvaltioiden rajoja ulkorajoja: maarajoja, joki- ja järvirajat mukaan luettuina, merirajoja, lentoasemia sekä joki-, meri- ja järviliikenteen satamia, joihin sovelletaan ulkorajojen ylittämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä, mukaan luettuina ne sisärajat, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu; [tark. 54]

5)  ’ulkorajaosuudella’ jäsenvaltion maa- tai meriulkorajaa kokonaisuudessaan tai osittain sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (EU) N:o 1052/2013;

6)  ’hotspot-alueella’ asetuksen (EU) 2016/1624 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä hotspot-aluetta;

7)  ’sisärajoilla, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu’:

a)  yhteistä rajaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavan jäsenvaltion ja sellaisen jäsenvaltion välillä, jonka on määrä soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjansa mukaisesti, mutta jonka osalta asianomainen neuvoston päätös, jossa se valtuutetaan soveltamaan säännöstöä täysimääräisesti, ei ole vielä tullut voimaan;

b)  yhteistä rajaa kahden sellaisen jäsenvaltion välillä, joiden on määrä soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjansa mukaisesti, mutta joiden osalta asianomainen neuvoston päätös, jossa ne valtuutetaan soveltamaan säännöstöä täysimääräisesti, ei ole vielä tullut voimaan.

3 artikla

Rahoitusvälineen tavoitteet

1.  Rahoitusväline on osa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa ja sen toimintapoliittisena tavoitteena on varmistaa vahva ja tehokas Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoilla samalla, kun suojataan henkilöiden vapaa liikkuvuus unionin sisällä unionin perusoikeuksiin sitoutumisen mukaisesti ja edistetään siten turvallisuuden korkean tason varmistamista unionissa säännöstön sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden allekirjoittamien kansainvälisten oikeusvälineiden mukaisten kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. [tark. 55]

2.  Edellä 1 kohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahoitusvälineellä edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)  tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajavalvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman luvattoman maahanmuuton ja rajatylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla; [tark. 56]

b)  tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa jäsenvaltioiden yhdenmukaisemman lähestymistavan varmistamiseksi viisumien myöntämiseen sekä laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja ehkäistään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä turvallisuusriskien lieventämiseksi. [tark. 57]

3.  Edellä 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa rahoitusväline pannaan täytäntöön toteuttamalla liitteessä II lueteltuja toimenpiteitä.

3 a artikla

Syrjimättömyys ja perusoikeuksien kunnioittaminen

Rahoitusväline on pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti unionin säännöstössä, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita sekä noudattaen unionin kansainvälisiä velvoitteita perusoikeuksien osalta, erityisesti varmistamalla syrjimättömyyden ja palauttamiskiellon periaatteiden noudattaminen. [tark. 58]

4 artikla

Tuen soveltamisala

1.  Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä Liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti rahoitusvälineestä tuetaan toimia, jotka edistävät 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista, ja erityisesti liitteessä III lueteltuja toimia. [tark. 59]

2.  Tämän asetuksen Edellä 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitusvälineestä voidaan tarvittaessa poikkeustapauksissa, määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia takeita soveltaen tukea liitteessä III tarkoitettujen unionin painopisteiden mukaisia tarkoitettuja kolmansiin maihin liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia toimia 5 artiklan mukaisesti. [tark. 60]

2 a.  Kolmansiin maihin liittyvien tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien tukemiseen temaattisesta rahoitusvälineestä 8 artiklan mukaisesti osoitettavan rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää neljää prosenttia temaattiseen rahoitusvälineeseen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä. [tark. 61]

2 b.  Kolmansiin maihin liittyvien tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien tukemiseen jäsenvaltioiden ohjelmista 12 artiklan mukaisesti osoitettavan rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää yhden jäsenvaltion osalta neljää prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 10 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä. [tark. 62]

3.  Seuraavat toimet eivät ole tukikelpoisia:

a)  liitteessä III olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimet niillä sisärajoilla, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu;

b)  toimet, jotka liittyvät asetuksessa (EU) 2016/399 tarkoitettuun sisärajoilla tehtävien tarkastusten väliaikaiseen ja poikkeukselliseen palauttamiseen;

c)  tavaroiden tarkastuksen osalta:

1)  toimet, joiden yksinomainen tarkoitus tai vaikutus on tavaroiden tarkastus;

2)  laitteiden osto, ylläpito tai parantaminen, lukuun ottamatta liikennevälineitä, jonka yhtenä tarkoituksena tai vaikutuksena on tavaroiden tarkastus;

3)  muut tämän asetuksen mukaiset toimet, joiden pääasiallinen tarkoitus tai vaikutus on tavaroiden tarkastus.

Jos kyseessä on 23 artiklassa tarkoitettu hätätilanne, tässä kohdassa tarkoitetut toimet, jotka eivät ole tukikelpoisia, voidaan katsoa tukikelpoisiksi. [tark. 63]

5 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.  Osallistumiskelpoisiin yhteisöihin voivat kuulua seuraavat:

a)  oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

i)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii)  työohjelmassa mainittu kolmas maa siinä säädetyin edellytyksin, sillä ehdolla, että kaikki kyseisessä kolmannessa maassa toteutetut tai siihen liittyvät toimet ovat täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja periaatteiden mukaisia sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia; [tark. 64]

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen organisaatio.

2.  Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

3.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiltä osin kuin se on täysin unionin säännöstön ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaista. [tark. 65]

4.  Oikeussubjektit, jotka osallistuvat vähintään kahden riippumattoman yhteisön muodostamiin yhteenliittymiin, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin tai kyseisiin jäsenvaltioihin sidoksissa oleviin merentakaisiin maihin ja alueille tai kolmansiin maihin, ovat osallistumiskelpoisia. Jos yhteenliittymään osallistuvat kansainväliset organisaatiot ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan, sovelletaan 6 artiklan 3 kohtaa. [tark. 66]

II LUKU

RAHOITUS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKEHYS

1 jakso

Yhteiset säännökset

6 artikla

Yleiset periaatteet

1.  Tämän asetuksen nojalla myönnettävä tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja tuo unionin tason lisäarvoa tämän asetuksen tavoitteisiin. [tark. 67]

2.  Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että tämän asetuksen nojalla myönnetty tuki ja jäsenvaltioiden myöntämä tuki ovat yhdenmukaisia unionin asiaankuuluvien toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa ja että ne täydentävät unionin muita rahoitusvälineitä.

3.  Rahoitusvälinettä hallinnoidaan suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

3 b.  Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä rahoitusvälineen täytäntöönpanossa. Komissio perustaa neuvonta- ja yhteyspisteen tuen tarjoamiseksi jäsenvaltioille ja rahoituksen tehokkaan jakamisen edistämiseksi. [tark. 68]

7 artikla

Talousarvio

1.  Rahoitusvälineen täytäntöönpanoon varatut määrärahat vuosiksi 2021–2027 ovat 7 087 760 000 euroa vuoden 2018 hintoina (8 018 000 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 69]

2.  Määrärahat käytetään seuraavasti:

a)  yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ohjelmiin osoitetaan 4 811 000 000 euroa, joista 157 200 000 euroa 4 252 833 000 euroa vuoden 2018 hintoina (4 811 000 000 euroa käypinä hintoina), joista 138 962 000 euroa vuoden 2018 hintoina (157 200 000 euroa käypinä hintoina) osoitetaan 16 artiklassa tarkoitettuun yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavaan erityiseen kauttakulkujärjestelyyn; [tark. 70]

b)  temaattiseen rahoitusvälineeseen osoitetaan 3 207 000 000 euroa 2 834 927 000 euroa vuoden 2018 hintoina (3 207 000 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 71]

3.  Enintään 0,52 prosenttia määrärahoista osoitetaan komission aloitteesta annettavaan tekniseen apuun rahoitusvälineen täytäntöönpanoa varten.

4.  Schengenin säännöstön määräysten täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden osallistumista koskevan luonteen ja yksityiskohtaisten sääntöjen määrittämiseksi toteutetaan järjestelyjä maiden assosiaatiosopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti. Näiden maiden rahoitusosuudet lisätään 1 kohdassa tarkoitettuihin unionin talousarviosta saataviin kokonaismäärärahoihin.

8 artikla

Temaattisen rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevat yleiset säännökset

1.  Edellä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrärahat osoitetaan joustavasti temaattisen rahoitusvälineen kautta käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)  erityistoimet;

b)  unionin toimet ja

c)  hätäapu.

Komission aloitteesta annettavaa teknistä apua on myös tuettava temaattisen rahoitusvälineen määrärahoista.

2.  Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri lisäarvo unionille, tai ne käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti tai 20 artiklan tarkoitettuihin tukitoimenpiteisiin. Työohjelmien valmistelua varten komissio kuulee unionin tason kumppaneita, myös kansalaisyhteiskuntaa edustavia järjestöjä. [tark. 72]

2 a.  Vähintään 20 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen rahoituksesta osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. [tark. 73]

3.  Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, on varmistettava, ettei komissio ole antanut valituista hankkeista perusteltua lausuntoa SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen rahoitusta ei anneta hankkeisiin, kun on näyttöä siitä, että niiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai kyseisten hankkeiden toteuttaminen asetettaisiin kyseenalaiseksi komission SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon perusteella. [tark. 74]

4.  Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, komission on asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 18 artiklaa ja 19 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa arvioitava, antaako komissio suunnitelluista valituista toimista perustellun lausunnon SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen arvioitava suunnitellut toimet, jotta voidaan varmistaa, että rahoitusta ei anneta hankkeisiin, kun on näyttöä siitä, että niiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai kyseisten hankkeiden toteuttaminen asetettaisiin kyseenalaiseksi komission SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon perusteella. [tark. 75]

4 a.  Kun temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään rahoitusta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin, komissio arvioi, vaikuttaako suunniteltuihin toimiin jäsenvaltiossa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, jotka vaikuttavat tai uhkaavat vaikuttaa moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen tavalla, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen. [tark. 76]

5.  Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on käytettävissä temaattiseen rahoitusvälineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista.

6.  Komissio hyväksyy Siirretään komissiolle valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset työohjelmat temaattisen rahoitusvälineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin sen 1 kohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätöksissä esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä. [tark. 77]

7.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen työohjelman hyväksymisen jälkeen komissio voi vastaavasti muuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja ohjelmia. [tark. 78]

8.  Rahoituspäätökset Työohjelmat voivat olla yksi- tai monivuotisia ja ne voivat kattaa temaattisen rahoitusvälineen yhden tai useamman osan. [tark. 79]

2 jakso

Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta

9 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä jaksoa sovelletaan 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin määrärahoihin ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen rahoitusvälineen osalta tehdyn laadittujen komission päätöksen työohjelmien mukaisesti. [tark. 80]

2.  Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan ja asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaisesti.

10 artikla

Talousarviomäärärahat

1.  Edellä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varat osoitetaan jäsenvaltioiden toteuttamiin kansallisiin ohjelmiin, jäljempänä ’ohjelmat’, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, seuraavasti:

a)  3 543 880 000 euroa vuoden 2018 hintoina (4 009 000 000 euroa käypinä hintoina) jäsenvaltioille liitteessä I olevien kriteereiden mukaisesti; [tark. 81]

b)  708 953 000 euroa vuoden 2018 hintoina (802 000 000 euroa käypinä hintoina) jäsenvaltioille ohjelmiin osoitettavien määrärahojen muuttamista varten 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti. [tark. 82]

2.  Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää ei osoiteta, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

11 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista tukikelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia 85 prosenttia jäsenvaltioissa, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on vähemmän kuin 90 prosenttia unionin keskiarvosta, ja 75 prosenttia muiden jäsenvaltioiden kaikista tukikelpoisista menoista. [tark. 83]

2.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista tukikelpoisista menoista.

3.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista tukikelpoisista menoista.

4.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen, mukaan lukien erityisen kauttakulkujärjestelyn, kaikista tukikelpoisista menoista.

5.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 100 prosenttiin hätäavun kaikista tukikelpoisista menoista.

6.  Ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja tästä rahoitusvälineestä annettava tuen enimmäismäärä 1–5 kohdassa tarkoitettujen toimien tyyppien osalta.

7.  Kunkin erityistavoitteen osalta komission päätöksessä vahvistetaan, sovelletaanko erityistavoitetta koskevaa yhteisrahoitusosuutta

a)  kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

b)  ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

12 artikla

Ohjelmat

1.  Kunkin jäsenvaltion ja komission on varmistettava, että sen kansallisessa ohjelmassa olevat painopisteet ovat yhdenmukaisia rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan unionin painopisteiden ja haasteiden kanssa ja että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin, ja että ne ovat täysin linjassa asianomaisen unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden kanssa sekä unionin ja jäsenvaltioiden allekirjoittamista kansainvälisistä oikeusvälineistä seuraavien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Ohjelmiensa painopisteitä määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet otetaan riittävällä tavalla huomioon. [tark. 84]

1 a.  Tämän osalta jäsenvaltiot osoittavat vähintään 20 prosenttia niille myönnetystä rahoituksesta 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. [tark. 85]

2.  Komissio varmistaa tarvittaessa, että Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja tarvittaessa eu-LISA, Euroopan perusoikeusvirasto ja muut asiaankuuluvat unionin virastot ovat mukana jäsenvaltioiden ohjelmien kehittämisprosessissa jo varhaisessa vaiheessa, sikäli kuin se kuuluu virastojen toimivaltaan. [tark. 86]

3.  Se Komissio kuulee Euroopan raja- ja merivartiovirastoa ohjelmaluonnoksista painottaen erityisesti operatiiviseen tukeen sisältyviä toimia 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, että viraston ja jäsenvaltioiden rajaturvallisuutta koskevat toimet ovat yhdenmukaisia ja täydentäviä, ja että vältetään kaksoisrahoitus ja saavutetaan kustannustehokkuus. [tark. 87]

3 a.  Komissio kuulee eu-LISAa ohjelmaluonnoksista painottaen erityisesti tekniseen tukeen sisältyviä toimia 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, että eu-LISAn ja jäsenvaltioiden toimet ovat yhdenmukaisia ja täydentäviä. [tark. 88]

4.  Komissio voi tarvittaessa antaa Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ja tarvittaessa eu-LISAlle, Euroopan perusoikeusvirastolle ja muille asiaankuuluville virastoille 5 jaksossa tarkoitetut seuranta- ja arviointitehtävät erityisesti sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineen tuella toteutetut toimet noudattavat asianomaista unionin säännöstöä ja sovittuja unionin painopisteitä. [tark. 89]

5.  Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien suositusten hyväksymisen jälkeen asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti ja haavoittuvuusarviointien toteuttamisen yhteydessä annettujen suositusten hyväksymisen jälkeen asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion on tarkasteltava yhdessä komission kanssa asianmukaisinta tapaa vastata näihin suosituksiin tämän rahoitusvälineen tuella.

6.  Komissio antaa tarvittaessa Euroopan raja- ja merivartioviraston, eu-LISAn, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja muiden mahdollisten virastojen tai elinten tehtäväksi tarkastella asianmukaisinta tapaa vastata suosituksiin tämän rahoitusvälineen tuella. [tark. 90]

7.  Edellä 5 kohtaa täytäntöönpannessaan asianomaisen jäsenvaltion on asetettava ohjelmassa etusijalle toimenpiteet havaittujen puutteiden, erityisesti vakavien puutteiden korjaamiseksi, ja noudattamatta jättämistä koskevien arviointien johdosta toteutettavat toimet.

8.  Kyseessä olevaa ohjelmaa on tarvittaessa muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon 5 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi tarkoitetut suositukset ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa saavutettu edistyminen 27 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa esitetyn arvioinnin mukaisesti. Komissio voi hyväksyä hyväksyy tarkistetun ohjelman riippuen siitä, minkälainen vaikutus muutoksella on. [tark. 91]

9.  Yhteistyössä komission ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa, viraston toimivaltuuksien mukaisesti, ja niitä kuullen asianomainen jäsenvaltio voi kohdentaa ohjelmansa varat uudelleen, mukaan luettuina operatiiviseen tukeen osoitetut määrärahat, jotta se voisi vastata 5 kohdassa tarkoitettuihin suosituksiin, joilla on rahoitusvaikutuksia.

10.  Jos Ennen kuin jäsenvaltio päättää panna täytäntöön rahoitusvälineen tuella hankkeita kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa, asianomaisen toteutettavia tai kolmanteen maahan liittyviä hankkeita, sen on varmistettava, että kaikki kyseisen kolmannen maan ehdottamat, kolmannessa maassa toteutetut tai kolmanteen maahan liittyvät toimet ovat unionin ja kyseisen jäsenvaltion kansainvälisten velvoitteiden mukaisia ja että niissä kunnioitetaan täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita. Asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen käynnistämistä, myös varmistaakseen, että edellä esitetyt edellytykset täyttyvät. [tark. 92]

11.  Jos jäsenvaltio päättää poikkeuksellisesti toteuttaa kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa tai kolmanteen maahan liittyen rahoitusvälineen tuella toimia, jotka liittyvät laittomien rajanylitysten seurantaan, havaitsemiseen, tunnistamiseen, jäljittämiseen, estämiseen ja pysäyttämiseen tarkoituksena havaita, estää ja torjua laitonta luvatonta maahanmuuttoa ja rajat ylittävää rikollisuutta sekä auttaa suojelemaan maahanmuuttajien henkeä ja pelastamaan maahanmuuttajia hengenmenetykseltä, sen on varmistettava, että se on ilmoittanut komissiolle kaikki kahden- tai monenväliset yhteistyösopimukset kyseisen kolmannen kanssa asetuksen (EU) N:o 1052/2013 20 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava palauttamiskiellon periaatteen täysimääräinen noudattaminen, myös aavalla merellä toteutettavien toimien osalta. [tark. 93]

11 a.  Kun jäsenvaltio päättää käynnistää rahoitusvälineen tuella kolmannen maan kanssa, kolmannessa maassa toteutettavia tai kolmanteen maahan liittyviä hankkeita, jäsenvaltion on ilmoitettava siitä kansallisen tason kumppaneita edustaville järjestöille sekä johtokunnan jäsenille kymmenen päivän kuluessa. [tark. 94]

12.  Toimintavälineisiin, mukaan lukien kulkuneuvoihin, ja viestintäjärjestelmiin, joita tarvitaan tehokasta ja turvattua rajavalvontaa ja etsintä- ja pelastustoimintaa varten, ja jotka on hankittu tämän rahoitusvälineen tuella, sovelletaan seuraavaa: [tark. 95]

a)  ennen kuin käynnistetään prosessi toimintavälineiden, mukaan lukien kulkuneuvojen, ja viestintäjärjestelmien hankkimiseksi rahoitusvälineestä saatavalla tuella, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset laitteet täyttävät Euroopan raja- ja merivartioviraston asettamat vaatimukset, jos niitä on, ja varmistettava Euroopan raja- ja merivartiovirastolta laitteiden tekniset eritelmät, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisen raja- ja merivartioston käyttämien laitteiden yhteentoimivuus;

b)  kaikki rajavalvontaan tarvittavat suuret toimintavälineet, kuten ilma- ja meriliikenteen kuljetus- ja valvontavälineet, jotka jäsenvaltio on hankkinut, on rekisteröitävä Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin, jotta nämä voidaan asettaa saataville asetuksen (EU) 2016/1624 39 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

c)  jäsenvaltiot voivat päättää hankkia rahoitusvälineen tuella laitteistoa monitavoitteisiin merioperaatioihin edellyttäen, että kansallisten viranomaisten käytössä olevia laitteita käytetään rajavalvontaoperaatioissa vuosittain vähintään 60 prosenttia kansallisiin tarkoituksiin käytetystä kokonaisajasta. Laitteet on rekisteröitävä Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin, jotta nämä omaisuuserät voidaan asettaa saataville asetuksen (EU) 2016/1624 39 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

d)  Euroopan raja- ja merivartioston johdonmukaisen voimavarojen kehittämissuunnitelman ja mahdollisten yhteisten hankintojen tukemiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle osana 27 artiklan mukaista raportointia monivuotinen suunnitelma laitteista, jotka aiotaan hankkia rahoitusvälineen puitteissa. Komissio toimittaa nämä tiedot Euroopan raja- ja merivartiovirastolle.

Kun jäsenvaltiot toteuttavat tämän rahoitusvälineen mukaisia merirajojen valvontaan liittyviä toimia, niiden on kiinnitettävä erityistä huomiota merellä tehtävää etsintä- ja pelastustoimintaa koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiinsa ja niillä on tätä varten oltava oikeus käyttää tämän kohdan a-d alakohdassa tarkoitettuja laitteita ja järjestelmiä. [tark. 96]

13.  Tämän rahoitusvälineen tuella toteutettavan rajaturvallisuuden alan koulutuksen on perustuttava asianmukaiseen yhdenmukaistettuun ja laatuvarmistettuun eurooppalaiseen koulutukseen ja raja- ja merivalvonnan yhteisiin koulutusstandardeihin sekä asiaankuuluvaan unionin ja kansainväliseen oikeuteen, myös perusoikeuksien, kansainvälisen suojelun saatavuuden ja asiaankuuluvan merioikeuden osalta. [tark. 97]

14.  Jäsenvaltioiden on edistettävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja toimia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitettä IV.

15.  Asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava liitteessä VI olevassa taulukossa 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Kussakin ohjelmassa vahvistetaan kullekin erityistavoitteelle liitteessä VI olevan taulukon 1 mukaiset tukitoimityypit sekä suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien tai tuen kohteiden mukaan. [tark. 98]

13 artikla

Väliarviointi

-1.  Ohjelmista laaditaan 26 artiklan mukainen väliarviointi ja arviointi. [tark. 99]

1.  Vuonna Vuoden 2024 loppuun mennessä ja ilmoitettuaan asiasta Euroopan parlamentille komissio osoittaa asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevissa 1 kohdan c alakohdassa ja 2–11 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Määrärahat perustuvat liitteessä I olevissa 1 kohdan c alakohdassa ja 2–11 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden osalta tuoreimpiin käytössä oleviin tilastotietoihin. Rahoitus tulee voimaan varainhoitovuodesta 2025 alkavana jaksona. [tark. 100]

2.  Jos vähintään 10 30 prosentista 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 85 artiklan mukaisesti toimitettua välimaksupyyntöä, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmaansa 1 kohdassa tarkoitettua lisärahoitusta. [tark. 101]

2 a.   Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan vain silloin, jos asianmukainen sääntelykehys ja siihen liittyvät säädökset ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022. [tark. 102]

3.  Temaattisesta rahoitusvälineestä vuodesta 2025 alkaen jaettujen määrärahojen osalta on tarvittaessa otettava huomioon edistyminen asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja havaitut puutteet täytäntöönpanossa. [tark. 103]

14 artikla

Erityistoimet

1.  Erityistoimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, jotka tuovat unionin tason lisäarvoa ja joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa. [tark. 104]

2.  Jäsenvaltiot voivat 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi saada rahoitusta erityistoimiin edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa erityistoimiin osoitetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään tämän asetuksen tavoitteiden toteuttamista.

3.  Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

15 artikla

Operatiivinen tuki

1.  Operatiivinen tuki on osa jäsenvaltion määrärahoja, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

2.  Jäsenvaltio voi käyttää enintään 30 prosenttia sen ohjelmaan tämän rahoitusvälineen perusteella myönnetyistä määrärahoista rahoittaakseen operatiivista tukea viranomaisille, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

3.  Operatiivista tukea käyttävien jäsenvaltioiden on noudatettava unionin raja- ja viisumisäännöstöä säännöstöä. [tark. 105]

4.  Jäsenvaltioiden on perusteltava ohjelmassa ja 27 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa operatiivisen tuen käyttöä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennen ohjelman hyväksymistä ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kuulemisen jälkeen viraston toimivaltuuksien osalta 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio arvioi alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea ottaen huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, ja tarvittaessa tiedot, jotka ovat saatavilla Schengenin arviointien ja haavoittuvuusarviointien valossa sekä Schengenin arviointien ja haavoittuvuusarviointien jälkeen annetut suositukset.

5.  Operatiivinen tuki keskitetään erityistehtäviin ja -palveluihin tukikelpoisiin toimenpiteisiin liitteessä VII esitetyn mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamista. [tark. 106]

6.  Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä VII olevia erityistehtäviä ja -palveluita tukikelpoisia toimenpiteitä. [tark. 107]

16 artikla

Erityiselle kauttakulkujärjestelylle myönnettävä operatiivinen tuki

1.  Rahoitusvälineestä myönnetään tukea menetettyjen kauttakulkuviisumimaksujen korvaamiseen ja ylimääräisiin kustannuksiin, joita aiheutuu asetuksen (EY) N:o 693/2003 ja asetuksen (EY) N:o 694/2003 mukaisen kauttakulkua helpottavaan asiakirjaan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavaan asiakirjaan (FRTD) liittyvän järjestelyn täytäntöönpanosta.

2.  Liettualle osoitetut määrärahat 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityistä kauttakulkujärjestelyä varten asetetaan saataville operatiivisena lisätukena Liettualle liitteessä VII tarkoitettujen ohjelman operatiiviseen tukeen oikeutettujen toimien mukaisesti.

3.  Poiketen siitä, mitä 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, Liettua voi käyttää sille 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti osoitetut määrärahat operatiivisen tuen rahoittamiseen 15 artiklan 2 kohdassa määritellyn määrän lisäksi.

4.  Komissio ja Liettua tarkastelevat tämän artiklan soveltamista uudelleen, jos tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat erityisen kauttakulkujärjestelyn olemassaoloon tai toteutukseen.

3 jakso

Tuki ja täytäntöönpano suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

17 artikla

Soveltamisala

Komissio panee tämän jakson mukaisen tuen täytäntöön suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, tai se pannaan täytäntöön välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

18 artikla

Unionin toimet

1.  Unionin toimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita.

2.  Komission aloitteesta rahoitusvälineestä voidaan rahoittaa unionin toimia, jotka koskevat 3 artiklassa tarkoitettuja tämän asetuksen tavoitteita liitteiden II ja III mukaisesti.

3.  Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Lisäksi niistä voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

4.  Suoran hallinnoinnin kautta myönnettävät avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti.

5.  Ehdotuksia arvioiva arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

6.  Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen (EU) N:o .../... [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

19 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Tämän rahoitusvälineen puitteissa päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen [X osaston] mukaisesti. [tark. 108]

20 artikla

Tekninen apu komission tasolla

Rahoitusvälineestä voidaan tukea komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavia teknisen avun toimenpiteitä. Toimenpiteet eli valmisteluvaiheet, seuranta, hallinta, tarkastus, arviointi ja kaikki hallinnolliset ja teknisen avun toimet, joita tarvitaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten, ja tarpeen mukaan kolmansien maiden kanssa voidaan rahoittaa täysimääräisesti. [tark. 109]

21 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

22 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys erityisesti kun ne tekevät tehtävä tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua merkityksellistä tietoa eri erilaisille tarkoituksenmukaisille kohderyhmille asianmukaisilla kielillä, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi unionin rahoituksen saajien on toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten vastaanottajien on varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle suunnatussa viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki. [tark. 110]

2.  Komissio Mahdollisimman laajan yleisön saavuttamiseksi komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat tätä rahoitusvälinettä tämän rahoitusvälineen täytäntöönpanoa ja sen toimia ja tuloksia. Komissio julkaisee erityisesti tiedot temaattisen rahoitusvälineen vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien kehittämisestä. Komissio julkaisee myös luettelon toimista, jotka on valittu tuettavaksi temaattisesta rahoitusvälineestä, julkisesti saatavilla olevalla verkkosivustolla ja päivittää luetteloa vähintään kolmen kuukauden välein. Tälle rahoitusvälineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä poliittisten painopisteiden täytäntöönpanoa koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin. Komissio voi erityisesti edistää parhaita käytäntöjä ja tietojen vaihtoa rahoitusvälineen täytäntöönpanon osalta. [tark. 111]

2 a.  Komissio julkaisee 2 kohdassa tarkoitetut tiedot avoimessa koneellisesti luettavassa muodossa, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY(53) 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, minkä ansiosta tietoja voidaan luokitella, niihin voidaan tehdä hakuja, niistä voidaan poimia otteita, niitä voidaan verrata ja käyttää uudelleen. Tiedot on voitava luokitella painopisteiden, erityistavoitteen, toimien tukikelpoisten kokonaiskustannusten, hankkeiden kokonaiskustannusten, hankintamenettelyjen kokonaiskustannusten, tuensaajan nimen ja toimeksisaajan nimen perusteella. [tark. 112]

2 b.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot yhteisesti hallinnoitujen ohjelmien kehityksestä, jotta komissio voi julkistaa ne verkkosivustollaan. [tark. 113]

4 jakso

Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

23 artikla

Hätäapu

1.  Rahoitusvälineestä myönnetään Komissio voi päättää myöntää poikkeustapauksissa rahoitustukea kiireellisiin tarpeisiin ja erityistarpeisiin asianmukaisesti perustellussa hätätilanteessa, joka johtuu ja viimeisenä keinona. Nämä tilanteet voivat johtua äkillisestä ja poikkeuksellisesta paineesta, kun suuri tai suhteeton määrä kolmansien maiden kansalaisia on ylittänyt, ylittää tai odotetaan ylittävän yhden tai useamman jäsenvaltion ulkorajat erityisesti rajaosuuksilla, joilla vaikutuksen on todettu olevan sellainen, että se vaarantaa koko Schengen-alueen toimivuuden, tai mistä tahansa muusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvasta tilanteesta, johon liittyy äkillinen ja poikkeuksellinen paine, ja joka vaatii välitöntä toimintaa asianmukaisesti perustellusta hätätilanteesta, joka edellyttää kiireellisiä toimia ulkorajoilla. Komissio ilmoittaa asiasta viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 114]

2.  Hätäapua voidaan myöntää erillisvirastoihin suoraan myönnettävinä avustuksina.

3.  Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi osoittaa hätäapua edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa hätäavuksi. Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

4.  Suoran hallinnoinnin kautta myönnettävät avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti.

4 a.  Hätäapuun voidaan sisällyttää menoja, jotka ovat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää tai tukipyyntöä, mutta eivät ennen 1 päivää tammikuuta 2021, jos tämä on välttämätöntä toimen toteuttamiseksi. [tark. 115]

4 b.  Hätäapu on toimitettava tavalla, joka on täysin yhdenmukainen unionin säännöstön sekä unionin ja jäsenvaltioiden sellaisten kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien velvoitteiden kanssa, joiden allekirjoittajia ne ovat. [tark. 116]

24 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta rahoitusvälineestä, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen toimeen osoitettavaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti. Unionin muista ohjelmista saatavat rahoitusosuudet tämän rahoitusvälineen mukaisiin toimiin esitetään tapauksen mukaan komission työohjelmissa tai kansallisissa ohjelmissa ja vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa. [tark. 117]

2.  Toimet Operaatiot, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset vastaavat edellytykset: [tark. 118]

a)  ne on arvioitu rahoitusvälineeseen perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)  ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten takia, mutta

ne voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 67 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta] 8 artiklan mukaisesti unionin rakennerahastoista edellyttäen, että tällaiset toimet ovat yhdenmukaisia asianomaisen ohjelman tavoitteiden kanssa. Tukea myöntävän rahaston tai rahoitusvälineen sääntöjä sovelletaan. [tark. 119]

5 jakso

Seuranta, raportointi ja arviointi

1 alajakso

Yhteiset säännökset

25 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Komissio antaa vähintään kerran vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tuloksellisuudesta liitteen V mukaisesti varainhoitoasetuksen 43 41 artiklan 3 kohdan h alakohdan i alakohdan iii alakohdasta johtuvaa raportointivelvollisuutta noudattaen. [tark. 120]

2.  Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettaviin tuloksellisuutta koskeviin tietoihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

3.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahoitusvälineen edistymisestä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 asetettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia. Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien määrärahojen osalta on käytettävä yhteisiä indikaattoreita. Komission saamat tiedot tuotos- ja tulosindikaattoreista annetaan pyynnöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville. [tark. 121]

4.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5.  Jotta voidaan varmistaa, että edistystä rahoitusvälineen tavoitteiden saavuttamisessa voidaan arvioida tehokkaasti, komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti liitteen VIII muuttamiseksi näin indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkastella uudelleen ja täydentää; ja tätä asetusta voidaan täydentää seuranta- ja arviointikehyksen perustamista, mukaan luettuna jäsenvaltioiden toimittamia tietoja, koskevilla säännöksillä.

5 a.  Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien määrärahojen osalta seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI esitettyihin tukitoimityyppeihin. Siirretään komissiolle valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. [tark. 122]

5 b.  Komissio kiinnittää erityistä huomiota 5 artiklan ja 12 artiklan 10 ja 11 kohdan mukaisten kolmansien maiden toteuttamien, niissä toteutettujen tai niihin liittyvien toimien seurantaan. [tark. 123]

26 artikla

Arviointi

1.  Komissio suorittaa tämän asetuksen, mukaan lukien tämän rahoitusvälineen mukaisesti toteutettujen toimien, väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin. Komissio esittää väliarvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Väliarvioinnissa tarkastellaan rahaston tuloksellisuutta, tehokkuutta, yksinkertaistamista ja joustavuutta. Tarkemmin sanoen siihen on sisällyttävä arvio [tark. 124]

a)  edistymisestä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon kaikki jo käytettävissä olevat asiaankuuluvat tiedot, erityisesti jäsenvaltioiden 30 artiklan mukaisesti toimittamat vuotuiset tuloksellisuuskertomukset ja liitteessä VIII vahvistetut tuotos- ja tulosindikaattorit; [tark. 125]

b)  tämän rahoitusvälineen mukaisesti toteutettujen toimien ja operaatioiden unionin tason lisäarvosta; [tark. 126]

c)  rahoitusvälineen vaikutuksesta ulkorajojen nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemiseen ja yhteisen viisumipolitiikan kehittämiseen sekä rahoitusvälineen käytöstä Schengenin arviointimekanismin ja haavoittuvuusarvioinnin yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseen; [tark. 127]

d)  siitä, ovatko liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet ja liitteessä III esitetyt toimet edelleen tarpeellisia ja asianmukaisia; [tark. 128]

e)  tästä rahoitusvälineestä tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista myönnettävän tuen välisestä johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä; [tark. 129]

Väliarvioinnissa on otettava huomioon jälkiarvioinnin tulokset ulkorajojen ja viisumipolitiikan edellisen rahoitusvälineen pitkän aikavälin vaikutuksista osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020. [tark. 130]

1 a.  Komissio suorittaa jälkiarvioinnin 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä. Komissio toimittaa samaan päivään mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen. Jälkiarvioinnissa on arvioitava 1 kohdassa esitettyjä seikkoja. Tässä mielessä on arvioitava rahoitusvälineen pitkän aikavälin vaikutuksia seuraavan rahaston mahdollista uusimista tai muuttamista koskevan päätöksen perustaksi. [tark. 131]

2.  Väliarviointi ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa asetuksen (EU) N:o …/.... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 40 artiklassa vahvistetun aikataulun tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti. [tark. 132]

2 a.  Väliarvioinnissaan ja jälkiarvioinnissaan komissio kiinnittää erityistä huomiota 5 artiklan ja 12 artiklan 10 ja 11 kohdan mukaisten kolmansien maiden toteuttamien, niissä toteutettujen tai niihin liittyvien toimien arviointiin. [tark. 133]

2 alajakso

Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

27 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivään helmikuuta 2023 mennessä ja tämän jälkeen vuosittain samaan päivään mennessä vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus. Vuonna 2023 toimitetun kertomuksen on katettava ohjelman täytäntöönpano 30 päivään kesäkuuta 2022 saakka. Jäsenvaltioiden on julkaistava nämä kertomukset erityisellä verkkosivustolla ja toimitettava ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 134]

2.  Vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

a)  edistyminen ohjelman täytäntöönpanossa ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 37 artiklan mukaisesti komissiolle toimitetut kumulatiiviset tiedot; [tark. 135]

a a)  kansallisen ohjelman tilinpäätöksen erittely perityistä summista, ennakkomaksuista lopullisille edunsaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneista menoista; [tark. 136]

b)  ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet, mukaan luettuina perustellut lausunnot, jotka komissio on antanut SEUT-sopimuksen 258 artiklan mukaisen rikkomusmenettelyn yhteydessä; [tark. 137]

c)  rahoitusvälineestä tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista, erityisesti unionin ulkoisista rahoitusvälineistä ja muista kolmansissa maissa olevista tai niihin rahoitusta myöntävistä tai kolmansiin maihin liittyvistä rahastoista, myönnettävän tuen välinen täydentävyys, yhteensovittaminen ja yhdenmukaisuus; [tark. 138]

d)  ohjelman rahoitusosuus asiaa koskevan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon;

d a)  perusoikeuksia koskevien vaatimusten noudattaminen; Tark. 139]

e)  viestintä- ja näkyvyystoimien toteuttaminen;

f)  mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan.;

f a)  kolmannessa maassa toteutettavien tai kolmanteen maahan liittyvien hankkeiden täytäntöönpano. [tark. 140]

3.  Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisesta tuloksellisuuskertomuksesta kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi. Kun komissio on hyväksynyt vuotuiset tuloksellisuuskertomukset, se toimittaa yhteenvedon niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja julkaisee yhteenvedot vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista erityisellä verkkosivustolla. [tark. 141]

4.  Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

28 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] IV osaston mukaisen seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolla on valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen VI muuttamiseksi.

2.  Yhteisiä indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan ja 37 artiklan mukaisesti. [tark. 142]

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

29 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 8, 12, 15, 25 ja 28 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 143]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8, 12, 15, 25 ja 28 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 144]

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 8, 12, 15, 25 ja 28 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 145]

30 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen koordinointikomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.  Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. Tätä ei sovelleta 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen. [tark. 146]

31 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta toimia ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen puitteissa, joka perustettiin osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 asetuksella (EU) N:o 515/2014, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättymiseen saakka.

2.  Rahoitusvälineen määrärahat voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen rahoitusvälineen ja sen edeltäjän, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen, joka perustettiin osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 asetuksella (EU) N:o 515/2014, puitteissa hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

32 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Ohjelmien rahoituksen kohdentamisen perusteet yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

1.  10 artiklassa tarkoitetut käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)  kukin jäsenvaltio saa rahoitusvälineestä 5 000 000 euron kiinteän määrän vain ohjelmakauden alussa;

b)  Liettualle kohdennetaan 157 200 000 euron määrä erityistä kauttakulkujärjestelyä varten vain ohjelmakauden alussa;

c)  ja loput 10 artiklassa tarkoitetuista varoista jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

30 prosenttia – maaulkorajat;

35 prosenttia – meriulkorajat;

20 prosenttia – lentoasemat;

15 prosenttia – konsulaatit.

2.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut maa- ja meriulkorajoihin käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)  70 prosenttia niiden maaulkorajojen ja meriulkorajojen pituudelle, joka lasketaan kullekin asetuksessa (EU) N:o 1052/2013 määritellylle rajaosuudelle 11 kohdan mukaisesti määriteltyjen painotustekijöiden perusteella; ja

b)  30 prosenttia maa- ja meriulkorajojen työmäärälle, joka määritellään 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.  Euroopan raja- ja merivartiovirasto määrittää 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun painotuksen 11 kohdan mukaisesti.

4.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa mainitut lentoasemien osalta käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken lentoasemista aiheutuvan, 7 kohdan b alakohdan mukaisesti määritellyn työmäärän mukaan.

5.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut konsulaattien käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)  50 prosenttia neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001(54) liitteessä I luetelluissa maissa olevien jäsenvaltioiden konsulaattien (mukaan lukien kunniakonsulaatit) määrälle ja

b)  50 prosenttia tämän liitteen 7 kohdan c alakohdan mukaisesti määritellylle työmäärälle, joka koskee viisumipolitiikan hoitoa jäsenvaltioiden konsulaateissa asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä I luetelluissa maissa.

6.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua varojen jakamista varten ’meriulkorajoilla’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden aluevesien ulkorajaa siten kuin se määritellään Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 4–16 artiklan mukaisesti. Jos laittoman luvattoman muuttoliikkeen tai laittoman maahantulon ehkäiseminen edellyttää säännöllisesti toteutettavia pitkän matkan operaatioita, meriulkorajoilla tarkoitetaan kuitenkin sellaisten alueiden ulkorajaa, joilla uhka on merkittävä. Tällöin ’meriulkorajan’ määritelmässä otetaan huomioon asianomaisen jäsenvaltion toimittamat operatiiviset tiedot kahdelta viime vuodelta. Tätä määritelmää käytetään yksinomaan tätä asetusta varten. [tark. 147]

7.  Rahoituksen alustavaa kohdentamista varten työmäärä arvioidaan niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat edeltävät 36 kuukautta ja ovat saatavilla tämän asetuksen ensimmäisenä soveltamispäivänä. Väliarviointia varten työmäärä arvioidaan niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan saatavilla olevat edeltävät 36 kuukautta. Työmäärän arviointi perustuu seuraaviin tekijöihin:

a)  maaulkorajat ja meriulkorajat:

1)  70 60 prosenttia – ulkorajan ylitysten määrä rajan virallisilla ylityspaikoilla; [tark. 148]

2)  30 20 prosenttia – ulkorajalta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrä; [tark. 149]

2 a)  20 prosenttia – henkilöt, jotka ovat tehneet kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tai jotka on merkitty perheenjäseniksi tällaiseen hakemukseen ja joiden hakemuksia on käsitelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU(55) 43 artiklassa tarkoitetun rajamenettelyn mukaisesti;[tark. 150]

b)  lentoasemilla:

1)  70 prosenttia – ulkorajan ylitysten määrä rajan virallisilla ylityspaikoilla;

2)  30 prosenttia – ulkorajalta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrä;

c)  konsulaateissa:

viisumihakemusten määrä lyhytaikaista oleskelua tai lentoaseman kauttakulkua varten.

8.  Edellä 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen konsulaattien määrän vertailuluvut lasketaan viisumihakemusten käsittelyä ja myönnettyjen viisumien muuttamista varten laaditusta käsikirjasta 19 päivänä maaliskuuta 2010 annetun komission päätöksen K(2010) 1620 liitteessä 28 olevien tietojen mukaisesti.

Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet kyseisiä tilastoja, käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia kyseisiä jäsenvaltioita koskevia tietoja. Jos jäsenvaltiosta ei ole saatavilla tietoja tai jos jäsenvaltio ei toimita tietoja kahtena peräkkäisenä vuotena, vertailuluku on nolla. [tark. 151]

9.  Vertailuluvut, joita tarkoitetaan

a)  7 kohdan a alakohdan 1 kohdassa ja 7 kohdan b alakohdan 1 alakohdassa, ovat viimeisimmät jäsenvaltion unionin lainsäädännön mukaisesti toimittamat tilastotiedot;

b)  7 kohdan a alakohdan 2 kohdassa ja 7 kohdan b alakohdan 2 alakohdassa, ovat viimeisimmät tilastotiedot, jotka komissio (Eurostat ) on tuottanut jäsenvaltion unionin lainsäädännön mukaisesti toimittamien tietojen perusteella;

c)  7 kohdan c alakohdassa, ovat viimeisimmät komission viisumisäännöstön 46 artiklan mukaisesti julkaisemat viisumeita koskevat tilastot(56).

d)  Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet kyseisiä tilastoja, käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia kyseisiä jäsenvaltioita koskevia tietoja. Jos jäsenvaltiosta ei ole saatavilla tietoja tai jos jäsenvaltio ei toimita tietoja kahtena peräkkäisenä vuotena, vertailuluku on nolla. [tark. 152]

10.  Euroopan raja- ja merivartiovirasto toimittaa komissiolle raportin varojen jakautumisesta maaulkorajojen, meriulkorajojen ja lentoasemien osalta 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio asettaa raportin julkisesti saataville. [tark. 153]

11.  Rahoituksen alustavaa kohdentamista varten 10 kohdassa tarkoitetussa raportissa yksilöidään kunkin rajaosuuden keskimääräinen uhkataso vaikutustaso niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat edeltävät 36 kuukautta tämän asetuksen ensimmäisenä soveltamispäivänä. Väliarviointia varten 10 kohdassa tarkoitetussa raportissa yksilöidään kunkin rajaosuuden keskimääräinen uhkataso vaikutustaso niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan saatavilla olevat edeltävät 36 kuukautta. Siinä määritetään kullekin rajaosuudelle oma painotustekijä soveltamalla asetuksessa (EU) N:o 1052/2013 määriteltyjä uhkatasoja vaikutustasoja: [tark. 154]

a)  kerroin 0,5: matala uhka vaikutustaso; [tark. 155]

b)  kerroin 3: keskitason uhka vaikutustaso; [tark. 156]

c)  kerroin 5: korkea uhka vaikutustaso;. [tark. 157]

d)  tekijä 8: kriittinen uhka. [tark. 158]

LIITE II

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.  Rahoitusväline edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  rajavalvonnan parantaminen asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan a kohdan mukaisesti seuraavilla toimilla:

i.  tarkastusten toteuttamista ja valvontaa ulkorajoilla koskevien valmiuksien lisääminen, myös toimenpiteet rajat ylittävän rikollisuuden, kuten maahantulijoiden salakuljetuksen, ihmiskaupan ja terrorismin, estämiseksi ja havaitsemiseksi estämiseen ja havaitsemiseen liittyvät toimenpiteet samoin kuin sellaisten henkilöiden palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen; [tark. 159]

ii.  etsintä- ja pelastustoimien tukeminen osana merirajojen valvontaa; [tark. 160]

iii.  Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan, edellyttäen että toimenpiteet eivät muodosta uhkaa vapaalle liikkuvuudelle; [tark. 161]

iv.  sisäisen turvallisuuden riskien analysointi ja ulkorajojen toimintaan tai turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavien uhkien analysointi;

v.  niiden jäsenvaltioiden tukeminen osana tämän asetuksen soveltamisalaa, joihin kohdistuu suhteeton olemassa oleva tai mahdollinen muuttopaine EU:n ulkorajoilla 23 artiklassa tarkoitettu hätätilanne, esimerkiksi teknisen ja operatiivisen tuen kautta ja lähettämällä muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmiä hotspot-alueille. [tark. 162]

b)  eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston kehittäminen edelleen yhteisen valmiuksien kehittämisen, yhteisten hankintojen, yhteisten normien vahvistamisen ja muiden sellaisten toimenpiteiden kautta, jolla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia kehittämiseksi edelleen, edistäminen; [tark. 163]

c)  virastojen välisen yhteistyön lisääminen kansallisella tasolla rajavalvonnasta tai rajalla toteutetuista tehtävistä vastaavien kansallisten viranomaisten välillä sekä EU:n tasolla jäsenvaltioiden välillä tai jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin elinten, toimistojen ja virastojen tai kolmansien maiden , ulkoisista toimista vastaavat virastot mukaan luettuina, välillä; [tark. 164]

d)  unionin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen ulkorajoilla esimerkiksi toteuttamalla suosituksia, jotka perustuvat laadunvalvontamekanismeihin, esimerkiksi Schengenin arviointimekanismiin asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti, haavoittuvuusarviointeihin asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti ja kansallisiin laadunvalvontamekanismeihin;

e)  niiden laaja-alaisten tietojärjestelmien perustaminen, toiminta ja ylläpito rajavalvonnan alalla, joista jo säädetään unionin lainsäädännössä, myös näiden tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin yhteentoimivuus ja toimet tietojen laadun ja niiden toimittamisen parantamiseksi. [tark. 165]

e a)  valmiuksien lisääminen avun antamiseksi merihätään joutuneille ihmisille, erityisesti tukemalla etsintä- ja pelastustoimintaa; [tark. 166]

e b)  etsintä- ja pelastustoimien tukeminen osana merirajojen valvontaa [tark. 167]

2.  Rahoitusväline edistää 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  tehokkaiden ja asiakasystävällisten palvelujen tarjoaminen viisuminhakijoille siten, että säilytetään viisumimenettelyn turvallisuus ja luotettavuus, kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin ja lapsiin; [tark. 168]

a a)  jäsenvaltioiden tukeminen viisumien myöntämisessä, mukaan lukien humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi ja unionin uudelleensijoittamisohjelmaan tai sisäisten siirtojen ohjelmaan kuuluville henkilöille myönnettävät alueellisesti rajoitetut viisumit, sekä unionin viisumisäännöstön noudattamisessa kaikilta osin; [tark. 169]

b)  unionin viisumisäännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen, myös yhteisen viisumipolitiikan kehittäminen ja nykyaikaistaminen;

c)  yhteistyön eri muotojen kehittäminen jäsenvaltioiden välille viisumien käsittelyssä;

d)  laaja-alaisten tietojärjestelmien perustaminen päivittäminen, toiminta ja ylläpito yhteisen viisumipolitiikan alalla, myös näiden tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin yhteentoimivuus. [tark. 170]

LIITE III

Tuen soveltamisala

1.  Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa a alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)  infrastruktuuri, rakennukset, rajanylityspaikoilla edellytetyt järjestelmät ja palvelut hotspot-alueita ja rajanylityspaikkojen rajavalvontaa varten luvattomien rajanylitysten, laittoman luvattoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ulkorajoilla sekä laillisten matkustajien joustavan kulun varmistamiseksi sekä muuttovirtojen tehokas hallinnointi, myös sellaisten henkilöiden palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, siten että varmistetaan aina kyseisten henkilöiden ihmisarvoinen kohtelu; [tark. 171]

b)  tehokkaaseen ja turvattuun rajavalvontaan tarvittavien toimintavälineiden, myös liikennevälineiden ja viestintäjärjestelmien, hallinnointi Euroopan raja- ja merivartioviraston kehittämien normien mukaisesti, jos sellaiset ovat olemassa;

c)  koulutus yhdennetyn eurooppalaisen rajaturvallisuuden alalla tai sen kehittämiseen osallistuminen ottaen huomioon operatiiviset tarpeet ja riskianalyysi, sekä, riskianalyysi sekä maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyt haasteet, aina perusoikeuksia täysin noudattaen; [tark. 172]

d)  yhteisten yhteyshenkilöiden tilapäinen siirto kolmansiin maihin asetuksessa (EU) N:o …/ … [maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostoja koskeva asetus] määritellyllä tavalla ja rajavartijoiden ja muiden asiaankuuluvien asiantuntijoiden tilapäinen siirto jäsenvaltioon tai jäsenvaltiosta kolmanteen maahan, yhteistyön ja asiantuntijoiden tai yhteyshenkilöiden verkostojen operatiivisen kapasiteetin lisääminen sekä parhaiden käytänteiden vaihto ja eurooppalaisten verkostojen valmiuksien parantaminen unionin toimintalinjojen arvioinnissa, edistämisessä, tukemisessa ja kehittämisessä; [tark. 173]

e)  tutkimukset, pilottihankkeet ja muut toimet, joilla pyritään toteuttamaan tai kehittämään yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartioviraston kehittäminen edelleen yhteisen valmiuksien kehittämisen, yhteisten hankintojen, yhteisten normien vahvistamisen ja muiden sellaisten toimenpiteiden kautta, joilla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia, sekä sellaisten henkilöiden palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen; [tark. 174]

f)  toimet, joilla kehitetään muihin jäsenvaltioihin siirrettävissä olevia innovatiivisia menetelmiä tai käytetään uusia teknologioita, ja erityisesti turvallisuustutkimushankkeiden tulosten käyttäminen, kun Euroopan raja- ja merivartiovirasto on todennut asetuksen (EU) 2016/1624 37 artiklan mukaisesti toimiessaan, että tällainen käyttäminen edistää eurooppalaisen raja- ja merivartioston operatiivisten valmiuksien kehittämistä. Näitä innovatiivisia menetelmiä ja uusia teknologioita on käytettävä siten, että otetaan täysimääräisesti huomioon perusoikeudet ja oikeus henkilötietojen suojaan; [tark. 175]

g)  ulkorajapolitiikan toteuttamiseen vaadittavat valmistelu-valmisteluvaiheet, seuranta-, hallinto- ja tekniset toimet, joilla esimerkiksi parannetaan Schengen-alueen hallintoa kehittämällä ja toteuttamalla asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistettuja arviointimekanismeja Schengen-säännöstön ja Schengenin rajasäännöstön soveltamisen varmistamiseksi, mukaan lukien paikalla tehtäviin käynteihin osallistuvien komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden virkamatkakulut sekä toimenpiteet Euroopan raja- ja merivartioviraston asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti tekemän haavoittuvuusarvioinnin jälkeen esitettyjen suositusten toteuttamiseksi; [tark. 176]

g a)   toimet, joilla parannetaan tietoteknisiin järjestelmiin tallennettujen tietojen laatua viisumien ja rajojen alalla ja toteutetaan paremmin rekisteröidyn oikeus tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista tai poistaa ne tai rajoittaa niiden käsittelyä tämän rahoitusvälineen soveltamisalaan kuuluvien toimien yhteydessä; [tark. 208]

h)  tunnistaminen, sormenjälkien ottaminen, rekisteröinti, turvatarkastukset, kuulemiset, tietojen tarjoaminen, lääketieteellinen arviointi, haavoittuvuusarviointi ja tarvittaessa lääketieteellinen hoito sekä asianmukaisen menettelyn tarvittaessa asianmukaisen turvapaikkamenettelyn osoittaminen kolmansien maiden kansalaisille ulkorajoilla, erityisesti hotspot-alueilla; [tark. 177]

i)  toimet, joilla pyritään lisäämään sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta unionin politiikoista ja tavoitteista, mukaan luettuna unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta;

j)  tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen ottaen asianmukaisesti huomioon syrjimättömyysperiaatteen; [tark. 178]

k)  operatiivinen tuki Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanoa varten;

k a)  parhaiden käytäntöjen ja asiantuntemuksen vaihto, myös perusoikeuksien suojelun osalta rajavalvonnan eri osatekijöiden yhteydessä, ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamisen, välittömän avun tarjoamisen ja heidän ohjaamisensa suojelupalveluihin osalta; [tark. 179]

k b)  toimenpiteet toimintapolitiikkojen ja menettelyjen kehittämiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi, myös yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattorien soveltaminen edistymisen mittaamiseksi ja toimintapoliittisen kehityksen arvioimiseksi. [tark. 180]

2.  Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa b alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)  viisumihakemusten käsittelyä ja konsuliyhteistyötä varten tarvittava infrastruktuuri ja rakennukset, myös turvatoimet, sekä muut toimet, joilla pyritään parantamaan viisuminhakijoille tarkoitettuja palveluja;

b)  viisumihakemusten käsittelyä ja konsuliyhteistyötä varten tarvittavat toimintavälineet ja viestintäjärjestelmät;

c)  konsulaattien ja muun henkilöstön kouluttaminen yhteisen viisumipolitiikan ja konsuliyhteistyön, tarvittaessa myös perusoikeuksien noudattamisen, edistämiseksi; [tark. 181]

d)  parhaiden käytänteiden vaihto ja asiantuntijavaihto, myös asiantuntijoiden tilapäinen siirto, sekä eurooppalaisten verkostojen valmiuksien parantaminen unionin toimintalinjojen ja tavoitteiden arvioinnissa, edistämisessä, tukemisessa ja kehittämisessä edelleen, myös siksi, että voidaan suojella perusoikeuksia haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamisessa, heidän välittömässä avustamisessa ja heidän ohjaamisessa suojelupalveluihin; [tark. 182]

e)  tutkimukset, pilottihankkeet ja muut asianmukaiset toimet, esimerkiksi tietämyksen parantaminen analyysien, seurannan ja arviointien kautta;

f)  toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menettelyjä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien tutkimushankkeiden tulosten testaus ja validointi;

g)  valmistelu- valmisteluvaiheet, seuranta-, hallinto- ja tekniset toimet, joilla esimerkiksi parannetaan pyritään parantamaan Schengen-alueen hallintoa kehittämällä ja toteuttamalla asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistettuja arviointimekanismeja Schengen-säännöstön ja soveltamisen varmistamiseksi, mukaan lukien paikalla tehtäviin käynteihin osallistuvien komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden virkamatkakulut; [tark. 183]

h)  viisumipolitiikkaa koskevat tiedotustoimet sidosryhmien ja kansalaisten keskuudessa, mukaan luettuna unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta;

i)  tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen ottaen asianmukaisesti huomioon syrjimättömyysperiaatteen ja oikeuden henkilötietojen suojaan; [tark. 184]

j)  operatiivinen tuki yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa varten. ottaen asianmukaisesti huomioon syrjimättömyysperiaatteen; [tark. 185]

j a)  jäsenvaltioiden tukeminen viisumien myöntämisessä, mukaan lukien humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi ja unionin uudelleensijoittamisohjelmaan tai sisäisten siirtojen ohjelmaan kuuluville henkilöille myönnettävät alueellisesti rajoitetut viisumit, sekä unionin viisumisäännöstön noudattamisessa kaikilta osin; [tark. 186]

3.  Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)  laaja-alaisten tietojärjestelmien ja niihin liittyvien viestintäinfrastruktuurin osien ylläpitoa varten tarvittava infrastruktuuri ja rakennukset;

b)  laajamittaisten tietojärjestelmien moitteetonta toimintaa varten tarvittavat välineet ja viestintäjärjestelmät;

c)  laajamittaisiin viestintäjärjestelmiin liittyvä koulutus ja viestintä;

d)  laajamittaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja päivittäminen;

e)  laajamittaisten tietojärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden toteuttamiseen liittyvät tutkimukset, konseptien oikeaksi todistaminen, pilottihankkeet ja muut asianmukaiset toimet;

f)  toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menettelyjä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien tutkimushankkeiden tulosten testaus ja validointi;

g)  tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen laajoja tietojärjestelmiä varten viisumien ja rajojen alalla ottaen asianmukaisesti huomioon syrjimättömyysperiaatteen ja oikeuden henkilötietojen suojaan; [tark. 187]

g a)  toimet, joilla parannetaan tietojen laatua ja toteutetaan paremmin rekisteröidyn oikeus tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista tai poistaa ne tai rajoittaa niiden käsittelyä; [tark. 188]

h)  operatiivinen tuki laajamittaisten tietojärjestelmien toteuttamisen alalla.

LIITE IV

Toimet, joiden yhteisrahoitusosuus voi olla suurempi 11 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan 14 kohdan mukaisesti

1)  Toimintavälineiden hankkiminen yhteisin hankintajärjestelyin Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön sen operatiivista toimintaa varten asetuksen (EU) 2016/1624 39 artiklan 14 kohdan mukaisesti.

2)  Toimet, joilla tuetaan yhteistyötä jäsenvaltion ja sen naapurina olevan sellaisen kolmannen maan virastojen välillä, jonka kanssa EU:lla on yhteinen maa- tai meriraja.

3)  Eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittäminen edelleen yhteisen valmiuksien kehittämisen, yhteisten hankintojen, yhteisten normien vahvistamisen ja muiden sellaisten toimenpiteiden kautta, jolla , joilla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia liitteessä II olevan 1 kohdan b alakohdassa esitetyllä tavalla Euroopan raja- ja rannikkovartioston kehittämiseksi edelleen, edistäminen. [tark. 189]

4)  Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden yhteinen käyttö liitteessä III tarkoitetulla tavalla.

5)  Toimet ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja tukemisen parantamiseksi ja rajat ylittävän yhteistyön lisääminen ihmiskauppiaiden havaitsemiseksi rajavalvonnan puitteissa, myös kehittämällä ja tukemalla suojeluun ja ohjaamiseen tarkoitettuja mekanismeja. [tark. 190]

5 a)  yhdennettyjen lastensuojelujärjestelmien kehittäminen ulkorajoilla ja lasten suojelua muuttoliikkeen yhteydessä koskevan toimintapolitiikan kehittäminen, myös tarjoamalla henkilöstölle riittävää koulutusta ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä jäsenvaltioiden kesken. [tark. 191]

6)  Toimet, jotka liittyvät uusien menetelmien tai teknologioiden käyttöönottoon, siirtoon, testaukseen ja validointiin, mukaan lukien unionin rahoittamaan turvallisuustutkimukseen liittyvät pilottihankkeet ja seurantatoimet liitteessä III tarkoitetulla tavalla. joilla parannetaan tietoteknisiin järjestelmiin tallennettujen tietojen laatua viisumien ja rajojen alalla ja joilla toteutetaan paremmin rekisteröidyn oikeus tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista tai poistaa ne tai rajoittaa niiden käsittelyä tämän rahoitusvälineen soveltamisalaan kuuluvien toimien yhteydessä;[tark. 209]

6 a)  Toimet, joilla pyritään haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamiseen, välittömän avun tarjoamiseen ja heidän ohjaamiseensa suojelupalveluihin. [tark. 193]

7)  Toimet hotspot-alueiden perustamiseksi ja hoitamiseksi niissä jäsenvaltioissa, joihin kohdistuu poikkeuksellinen ja suhteeton olemassa oleva tai mahdollinen muuttopaine.

8)  Viisumien käsittelyä koskevien yhteistyön muotojen kehittäminen edelleen jäsenvaltioiden kesken liitteessä II olevassa 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

9)  Jäsenvaltioiden konsuliedustuksen lisääminen viisumipakon piiriin kuuluvissa maissa, erityisesti niissä, joissa yksikään jäsenvaltio ei ole vielä edustettuna.

LIITE V

25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit

a)  Erityistavoite 1: tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajavalvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman luvattoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla; [tark. 194]

1)  niiden laittomien rajanylitysten määrä, jotka havaittiin EU:n ulkorajalla a) rajatarkastusasemien välissä ja b) rajatarkastusasemilla

Tietolähde: Euroopan raja- ja merivartiovirasto

2)  Niiden henkilöiden määrä, jotka saatiin kiinni vilpillisten matkustusasiakirjojen käytöstä rajatarkastusasemilla

Tietolähde: Euroopan raja- ja merivartiovirasto

2 a)  Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua rajanylityspaikalla

Tietolähde: jäsenvaltiot [tark. 195]

2 b)  Niiden henkilöiden määrä, joilta on evätty maahantulo

Tietolähde: jäsenvaltiot [tark. 196]

b)  Erityistavoite 2: tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja ehkäistään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä: jäsenvaltioiden yhdenmukaisemman lähestymistavan varmistamiseksi viisumien myöntämiseen ja laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja turvallisuusriskien lieventämiseksi: [tark. 197]

1)  niiden henkilöiden määrä, jotka saatiin kiinni vilpillisten matkustusasiakirjojen käytöstä rahaston tukea saavissa konsulaateissa

Tietolähde: jäsenvaltiot

1 a)  Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua jäsenvaltioiden konsulaateissa

Tietolähde: jäsenvaltiot [tark. 198]

2)  Keskimääräinen päätöksentekoaika (ja suuntaukset) viisumimenettelyssä.

Tietolähde: jäsenvaltiot

LIITE VI

Tukitoimityypit

TAULUKKO 1: TUKITOIMIEN KOODIT

I.  Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus

001

Rajatarkastukset

002

Rajavalvonta – ilmavalvontakalusto

003

Rajavalvonta – maavalvontakalusto

004

Rajavalvonta – merivalvontakalusto

005

Rajavalvonta – automaattiset rajavalvontajärjestelmät

006

Rajavalvonta – muut toimenpiteet

007

Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan

008

Tilannetietoisuus ja tiedonvaihto

009

Riskianalyysi

010

Tietojenkäsittely

011

Hotspot-alueet

011a

Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamiseen ja palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet [tark. 199]

011b

Sellaisten henkilöiden tunnistamiseen ja palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen [tark. 200]

012

Eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittäminen

013

Virastojen välinen yhteistyö – kansallinen taso

014

Virastojen välinen yhteistyö – EU:n taso

015

Virastojen välinen yhteistyö – kolmansien maiden kanssa

016

Yhteisten maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden käyttö

017

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – Eurodac rajaturvallisuustarkoituksiin

018

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – rajanylitystietojärjestelmä

019

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS)

020

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – Schengenin tietojärjestelmä (SIS II)

021

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – yhteentoimivuus

022

Operatiivinen tuki – yhdennetty rajaturvallisuus

023

Operatiivinen tuki – Eurodac rajaturvallisuustarkoituksiin

024

Operatiivinen tuki – erityinen kauttakulkujärjestely

II.  Yhteinen viisumipolitiikka

001

Viisumihakemusten käsittelyn parantaminen

002

Konsulaattien tehokkuuden, asiakasystävällisyyden ja turvallisuuden parantaminen

003

Asiakirjojen turvallisuus / asiakirja-asiantuntijat

004

Yhteistyö konsuliasioissa

005

Konsuliedustuksen kattavuus

006

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – viisumitietojärjestelmä (VIS)

007

Muut tietojärjestelmät viisumihakemusten käsittelyssä

008

Operatiivinen tuki – yhteinen viisumipolitiikka

009

Operatiivinen tuki – laaja-alaiset tietojärjestelmät viisumihakemusten käsittelyssä

010

Operatiivinen tuki – erityinen kauttakulkujärjestely

010a

Humanitaaristen viisumien myöntäminen [tark. 201]

 

III.  Tekninen tuki

001

Tiedotus ja viestintä

002

Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

003

Arviointi ja selvitykset, tietojenkeruu

003a

Tietojen laatu ja rekisteröidyn oikeudet tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista tai poistaa ne tai rajoittaa niiden käsittelyä [tark. 202]

004

Valmiuksien kehittäminen

TAULUKKO 2: TOIMITYYPPIEN KOODIT

001

Infrastruktuuri ja rakennukset

002

Liikennevälineet

003

Muu operatiivinen välineistö

004

Viestintäjärjestelmät

005

Tietojärjestelmät

006

Koulutus

007

Parhaiden käytäntöjen vaihto – jäsenvaltioiden kesken

008

Parhaiden käytäntöjen vaihto – kolmansien maiden kanssa

009

Asiantuntijoiden lähettäminen

010

Tutkimukset, konseptien oikeaksi todistaminen, pilottihankkeet ja vastaavat toimet

011

Viestintätoimet

012

Tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen

013

Tutkimushankkeiden käyttöönotto tai muu seuranta

TAULUKKO 3: TOTEUTUSTAPOJEN KOODIT

001

Erityistoimet

002

Hätäapu

003

Liitteessä IV luetellut toimet

004

Schengen-arviointeihin perustuvien suositusten toteuttaminen

005

Haavoittuvuusarviointia koskevien suositusten täytäntöönpano

006

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

007

Kolmansissa maissa toteutettavat toimet

LIITE VII

Operatiiviseen tukeen oikeutetut toimet

a)  Edellä 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat kustannukset, mikäli Euroopan raja- ja merivartiovirasto ei kata niitä osana operatiivista toimintaansa:

1)  henkilöstökustannukset;

2)  välineistön ja infrastruktuurin huolto tai korjaus;

3)  käyttöönottokustannukset, myös hotspot-alueilla tämän asetuksen mukaisesti; [tark. 203]

4)  operaatioista aiheutuvat toimintakustannukset.

Asetuksen (EU) 2016/1624 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää operatiivista tukea kattamaan omia käyttökustannuksiaan, jotka johtuvat osallistumisesta asetuksen (EU) 2016/1624 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun operatiiviseen toimintaan ja kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, tai kattamaan kansallisia rajavalvontatoimia.

b)  Edellä 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

1)  henkilöstökulut, myös koulutusmenot;

2)  käyttöönottokustannukset;

3)  välineistön ja infrastruktuurin huolto tai korjaus;

4)  kiinteä omaisuus, myös vuokrauskustannukset ja poistot.

c)  Edellä 3 artiklan 1 kohdassa esitetyn toimintapoliittisen tavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

1)  henkilöstökulut, myös koulutusmenot;

2)  laaja-alaisten tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin operatiivinen hallinnointi ja ylläpito rajavalvonnan alalla, myös näiden järjestelmien yhteentoimivuus ja turvallisten tilojen vuokraus.

d)  Edellä mainitun lisäksi Liettuaa koskevaan ohjelmaan sisältyvästä operatiivisesta tuesta annetaan tukea 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

LIITE VIII

25 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuotos- ja tulosindikaattorit

a)  Erityistavoite 1: tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajavalvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman luvattoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla; [tark. 204]

1)  rajavalvontainfrastruktuuri, liikennevälineet ja muut rahoitusvälineen avulla rahoitetut toimintavälineet:

–  vastarakennettujen tai kunnostettujen rajanylityspaikkojen lukumäärä kaikista vastarakennetuista tai kunnostetuista rajanylityspaikoista kyseisessä jäsenvaltiossa;

–  rajatarkastusautomaattien määrä;

–  lentoliikennevälineiden määrä;

–  meriliikennevälineiden määrä;

–  maaliikennevälineiden määrä;

–  Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön asetettujen toimintavälineiden määrä;

–  muiden toimintavälineiden määrä, ja niistä niiden toimintavälineiden määrä, joita käytetään hotspot-alueiden perustamiseen, kunnostamiseen tai ylläpitoon tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla;

–  rahoitusvälineestä tuettujen monikäyttöisten toimintavälineiden määrä.

2)  rahoitusvälineestä tuettujen erityisvirkojen määrä kolmansissa maissa

–  yhteiset yhteyshenkilöt liitteessä III tarkoitetulla tavalla;

–  muut rajaturvallisuuteen liittyvät erityisvirat.

3)  Jäsenvaltioissa rahoitusvälineen tuella kansallisten viranomaisten ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välillä aloitettujen sellaisten yhteistyöhankkeiden tai -kokonaisuuksien määrä, joilla kehitetään eurooppalaista raja- ja merivartiostoa.

4)  Niiden toimintavälineiden, joita käytetään Euroopan raja- ja merivartioviraston operatiivisen toiminnan aikana ja jotka on hankittu rahoitusvälineen tuella, lukumäärän osuus kaikista Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin rekisteröidyistä toimintavälineistä.

5)  Kansallisten virastojen Eurosurin kansallisen koordinointikeskuksen kanssa rahoitusvälineen tuella aloittamien yhteistyöhankkeiden tai -kokonaisuuksien määrä.

6)  Yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevissa kysymyksissä rahoitusvälineen tuella koulutusta saaneen henkilöstön määrä.

7)  Rahoitusvälineen tuella kehitettyjen, toteutettujen, ylläpidettyjen tai päivitettyjen tietotekniikan toimintojen määrä, myös yhteentoimivuutta varten:

–  SIS II;

–  ETIAS;

–  rajanylitystietojärjestelmä;

–  VIS rajaturvallisuustarkoituksiin;

–  Eurodac rajaturvallisuustarkoituksiin;

–  Niiden tietoteknisten järjestelmien yhteyksien määrä eurooppalaiseen hakuportaaliin, jotka on rahoitettu välineen tuella.

–  Muut tässä asetuksessa tarkoitetut laajamittaiset tietotekniset järjestelmät.

8)  Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä rajojen ja haavoittuvuusarviointia koskevien suositusten alalla, jotka on täytetty rahastosta saadun tuen avulla, kaikkien niiden suositusten kokonaismäärästä, joilla on taloudellisia vaikutuksia.

b)  Erityistavoite 2: tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja ehkäistään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä: jäsenvaltioiden yhdenmukaisemman lähestymistavan varmistamiseksi viisumien myöntämiseen ja laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja turvallisuusriskien lieventämiseksi. [tark. 205]

1)  Niiden Schengen-alueen ulkopuolisten konsulaattien, jotka on perustettu tai kunnostettu rahoitusvälineen tuella, lukumäärän osuus kaikista Schengen-alueen ulkopuolella olevista perustetuista tai kunnostetuista jäsenvaltion konsulaateista.

2)  Yhteiseen viisumipolitiikkaan liittyvää koulutusta rahoitusvälineen avulla saaneiden henkilöiden määrä ja tällaisten kurssien määrä

3)  Rahoitusvälineen tuella kehitettyjen, toteutettujen, ylläpidettyjen tai päivitettyjen tietotekniikan toimintojen määrä, myös yhteentoimivuutta varten:

–  VIS;

–  rajanylitystietojärjestelmä;

–  muut tässä asetuksessa tarkoitetut laajamittaiset tietotekniset järjestelmät.

4)  Niiden jäsenvaltioiden välisten viisumien käsittelyyn liittyvien yhteistyön muotojen määrä, jotka on perustettu rahoitusvälineen tuella:

–  yhteiset tilat;

–  yhteiset viisumikeskukset;

–  edustustot;

–  muut.

5)  Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä yhteisen viisumipolitiikan alalla, jotka on toteutettu rahoitusvälineen tuen avulla, kaikkien niiden suositusten kokonaismäärästä, joilla on taloudellisia vaikutuksia.

6)  Niiden viisumipakon piiriin kuuluvien maiden määrä, joissa edustettuina olevien jäsenvaltioiden määrä on lisääntynyt rahoitusvälineen tuella.

(1)EUVL C , , s. .
(2)EUVL C , , s. .
(3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.
(4)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).
(5)COM(2015)0240, 13.5.2015.
(6)http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/12/15/euco-conclusions-final/
(7)Eurooppa-neuvoston päätelmät, 22. ja 23. kesäkuuta 2017.
(8)COM(2017)0794.
(9) Komission 29 päivänä huhtikuuta 2017 antama lausunto maahantulon hallinnasta Slovenian ja Kroatian välisellä rajalla.
(10) Komission suositus (EU) 2017/1804, annettu 3 päivänä lokakuuta 2017, sisärajavalvonnan väliaikaista palauttamista Schengen-alueella koskevien Schengenin rajasäännöstön säännösten soveltamisesta (EUVL L 259, 7.10.2017, s. 25).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143).
(12)EUVL L […], […], s.
(13)EUVL L […], […], s.
(14)EUVL L 144, 6.6.2007, s. 22.
(15)Asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20).
(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).
(17)COM(2016)0731, 16.11.2016.
(18)COM(2016)0272, 4.5.2016.
(19)COM(2016)0881, 0882 ja 0883, 21.12.2016.
(20)COM(2017)0344, 29.6.2017.
(21)COM(2017)0794, 12.12.2017.
(22)EUCO 22/15 CO EUR 8 CONCL 3.
(23)Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).
(24)EUVL L 236, 23.9.2003, s. 946.
(25)Neuvoston asetus (EY) N:o 693/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, erityisen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) käyttöön ottamisesta sekä yhteisen konsuliohjeiston ja yhteisen käsikirjan muuttamisesta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8).
(26)Neuvoston asetus (EY) N:o 694/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, asetuksessa (EY) N:o 693/2003 säädettyjen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) yhtenäisestä kaavasta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 15).
(27)EUVL L […], […], s.
(28)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1).
(29)Neuvoston asetus (EY) N:o 768/2005, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2005, yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).
(30)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1052/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) perustamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 11).
(31)EUVL C , , s. .
(32)EUVL C , , s. .
(33)EUVL C […], […], s. […].
(34)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(35)Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(36)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(37)Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(38)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(39)Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(40)Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(41)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(42)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(43)EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.
(44)Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).
(45)EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.
(46)Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).
(47)EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.
(48)Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).
(49)Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).
(50)EUVL L […], […], s.
(51)EUVL L […], […], s.
(52)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).
(53) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90).
(54) Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 81, 21.3.2001, s. 1).
(55) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).
(56) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).

Päivitetty viimeksi: 14. huhtikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö