(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0472),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 82 artiklan 1 kohdan, 84 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0267/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0115/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 1 kohdan, 84 artiklan sekä 87 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Sisäisen turvallisuuden varmistaminen Vaikka kansallinen turvallisuus kuuluu edelleen yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta kaikkien sen suojeleminen edellyttää unionin tason yhteistyötä ja koordinointia. Sisäinen turvallisuus on yhteinen hanke, jota EU:n toimielinten, asiaan liittyvien asiaankuuluvien unionin virastojen ja jäsenvaltioiden olisi yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan avulla yhdessä pyrittävä edistämään sitä. Komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat määrittäneet vuosina 2015–2020 yhteisiä painopisteitä, jotka esitetään huhtikuussa 2015 annetussa Euroopan turvallisuusagendassa(4) ja jotka neuvosto vahvisti kesäkuussa 2015 uudistetussa sisäisen turvallisuuden strategiassa(5) ja Euroopan parlamentti heinäkuussa 2015 päätelmissään antamassaan päätöslauselmassa(6). Yhteisen strategian tavoitteena oli tarjota strategiset puitteet sisäisen turvallisuuden alalla unionin tasolla toteutettaville toimille, ja siinä määriteltiin toimien painopisteet, jotta voitiin varmistaa tehokkaat unionin vastatoimet turvallisuusuhkiin vuosina 2015–2020, esimerkiksi terrorismin torjuminen ja radikalisoitumisen ehkäiseminen ja joita ovat terrorismin ehkäiseminen ja torjuminen sekä radikalisoitumisen ehkäiseminen, mukaan luettuna verkossa tapahtuva radikalisoituminen, väkivaltainen ääriliikehdintä, suvaitsemattomuus ja syrjintä, järjestäytyneen rikollisuuden kitkeminen ja kyberrikollisuuden torjuminen. [tark. 1]

(2)  Syyskuun Maaliskuun 25 päivänä 2017 allekirjoitetussa Rooman julistuksessa 27 jäsenvaltion johtajat, Eurooppa-neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio vakuuttivat haluavansa päättäväisesti kehittää turvallista ja suojattua Eurooppaa ja rakentaa unionin, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, jossa ulkorajat on suojattu tehokkaalla, vastuullisella ja kestävällä muuttoliikepolitiikalla kansainvälisiä normeja kunnioittaen, sekä rakentaa Euroopan, joka torjuu päättäväisesti terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. [tark. 2]

(3)  Eurooppa-neuvosto kehotti 15 päivänä joulukuuta 2016 EU:n tietojärjestelmien ja tietokantojen yhteentoimivuuden jatkuvaan parantamiseen. Eurooppa-neuvosto korosti 23 päivänä kesäkuuta 2017 tarvetta parantaa tietokantojen yhteentoimivuutta, ja komissio hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2017 ehdotuksen asetukseksi kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (poliisi- ja oikeudellinen yhteistyö, turvapaikka- ja muuttoliikekysymykset) yhteentoimivuudelle(7).

(4)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 67 artiklan 3 kohdan mukainen unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olisi saavutettava muun muassa toteuttamalla toimenpiteitä rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä tukemalla yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten välillä, myös alalla toimivien unionin virastojen ja muiden unionin elinten sekä asiaankuuluvien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

(5)  Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi toteutettava unionin tason toimia, jotta ihmisiä, julkisia tiloja ja omaisuutta kriittistä infrastruktuuria voidaan suojella uhkatekijöiltä, jotka ovat yhä enemmän rajat ylittäviä, ja jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa. Muun muassa terrorismi, vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, liikkuva rikollisuus, huumekauppa huume- ja asekauppa, korruptio, rahanpesu, kyberrikollisuus, seksuaalinen hyväksikäyttö, mukaan lukien lapsiin kohdistuva, ja hybridiuhat sekä kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat ja ihmiskauppa ja laittomien aseiden kauppa muodostavat edelleen uhkan unionin sisäiselle turvallisuudelle ja sisämarkkinoille. [tark. 3]

(5 a)  Rahastosta olisi tuettava taloudellisesti sellaisten uusien haasteiden ratkaisemista, jotka johtuvat siitä, että internetin kautta tehtävien tietyntyyppisten rikosten, kuten maksupetosten, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja asekaupan, jäljempänä ’kyberympäristöä hyväksi käyttäen tehtävät rikokset’, mittakaava on kasvanut merkittävästi viime vuosina. [tark. 4]

(6)  Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. SEUT-sopimuksen 84 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan mukaisesti rahoituksella olisi tuettava toimenpiteitä, joilla edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikosten ehkäisemisen, yhteisen koulutuksen ja poliisiyhteistyön poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön alalla, joihin osallistuvat kaikki jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä unionin virastot ja jotka koskevat erityisesti tiedonvaihtoa, tehostettua operatiivista yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Rahastosta ei pitäisi tukea operatiivisia kustannuksia eikä toimia, jotka liittyvät SEUT-sopimuksen 72 artiklassa tarkoitettuihin jäsenvaltioiden olennaisiin tehtäviin yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. [tark. 5]

(7)  Schengen-säännöstön ja koko unionin sisämarkkina-alueen säilyttämiseksi ja sen toiminnan vahvistamiseksi jäsenvaltiot ovat 6 päivästä huhtikuuta 2017 olleet velvollisia tekemään asiaankuuluvien tietokantojen käyttöön perustuvia järjestelmällisiä tarkastuksia EU:n ulkorajat ylittävistä EU:n kansalaisista. Komissio antoi lisäksi jäsenvaltioille suosituksen hyödyntää paremmin poliisitarkastuksia ja rajat ylittävää yhteistyötä. Toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämiseen tähtäävissä unionin ja jäsenvaltioiden toimissa keskeisinä periaatteina olisi oltava jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuus, selkeä tehtävänjako, perusoikeuksien ja -vapauksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, globaalin näkökulman vahva painottaminen sekä tarvittava johdonmukaisuus turvallisuuden ulkoiseen ulottuvuuteen nähden. [tark. 6]

(8)  Jotta edistettäisiin toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämistä ja täytäntöönpanoa ja voitaisiin varmistaa sisäisen turvallisuuden korkea taso kaikkialla Euroopan unionissa, jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea perustamalla sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, ja hallinnoimalla sitä.

(9)  Rahaston toteuttamisessa olisi noudatettava kaikilta osin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEU-sopimus, 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja perusoikeuksiin ihmisoikeuksiin liittyviä unionin kansainvälisiä velvoitteita. Erityisesti tässä asetuksessa pyritään varmistamaan, että perusoikeuksia, kuten oikeutta ihmisarvoon, oikeutta elämään, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltoa, oikeutta henkilötietojen suojaan, lapsen oikeuksia ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, kunnioitetaan täysimääräisesti. Asetuksessa pyritään myös edistämään syrjimättömyysperiaatteen soveltamista. [tark. 7]

(10)  SEU-sopimuksen 3 artiklan mukaisesti rahastosta olisi tuettava toimia, joilla varmistetaan lasten suojelu väkivallalta, hyväksikäytöltä, riistolta ja laiminlyönniltä. Rahastosta olisi tuettava myös suoja- ja tukitoimia, jotka on tarkoitettu todistajina toimivien ja uhreiksi joutuneiden lasten sekä erityisesti ilman huoltajaa olevien tai muuten holhousta tarvitsevien lasten auttamiseen.

(10 a)  Lainvalvontaviranomaisten tietoisuuden lisääminen kaikenlaiseen rasismiin, myös juutalais- ja romanivastaisuuteen, liittyvistä kysymyksistä, on keskeinen tekijä sisäisen turvallisuuden lisäämisessä. Lainvalvonta-alan toimijoiden tietoisuuden lisäämistä koskevat koulutustoimenpiteet olisi siksi sisällytettävä rahaston soveltamisalaan, jotta voidaan lisätä paikallisen tason valmiuksia luottamuksen kehittämiseen. [tark. 8]

(11)  Unionin turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi tarkoitettujen unionin tasolla yksilöityjen yhteisten painopisteiden mukaisesti rahastosta tuetaan toimia, joilla on tarkoitus puuttua keskeisiin turvallisuusuhkiin ja erityisesti ehkäistä ja torjua terrorismia ja väkivaltaista ääriliikehdintää, mukaan lukien radikalisoitumista, suvaitsemattomuutta ja syrjintää, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta sekä avustaa ja suojella rikosten uhreja uhreja ja suojella kriittistä infrastruktuuria. Rahastolla varmistetaan, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat asianmukaisesti varustettuja, jotta ne voivat puuttua myös uusiin ja kehittymässä oleviin uhkiin, kuten laittomaan kauppaan, myös sellaiseen, jota harjoitetaan verkossa toimivien kanavien kautta, hybridiuhkiin sekä kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin, todellisen turvallisuusunionin toteuttamiseksi. Tähän olisi pyrittävä rahoitustuella, jolla tuetaan parempaa tiedonvaihtoa, tiivistetään operatiivista yhteistyötä ja parannetaan kansallisia ja kollektiivisia valmiuksia. [tark. 9]

(12)  Rahastosta annettavalla rahoitustuella – osana rahaston kokonaisvaltaista kehystä – olisi tuettava erityisesti tietojen vaihtoa ja saatavuutta sekä poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä ja ehkäiseviä toimia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman asekaupan, korruption, rahanpesun, huumekaupan, ympäristörikosten, tietojen vaihdon ja saatavuuden, terrorismin, ihmiskaupan, laittoman maahanmuuton pakolaisten ja laittomien muuttajien hyväksikäytön, työvoiman vakavan hyväksikäytön, lasten muun muassa lapsiin ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön, lasten hyväksikäyttöä sisältävän kuvamateriaalin ja lapsipornografian levittämisen sekä kyberrikollisuuden alalla. Rahastosta olisi tuettava myös ihmisten, julkisten tilojen ja kriittisten infrastruktuurien suojelua turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien tehokasta hallinnointia, myös yhteisen koulutuksen avulla, kehittämällä yhteistä politiikkaa (strategiat, toimintapoliittiset syklit, ohjelmat ja toimintasuunnitelmat), lainsäädäntöä ja käytännön yhteistyötä. [tark. 10]

(12 a)  Rahastosta olisi avustettava lainvalvontaviranomaisia niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesta organisaatiorakenteesta riippumatta. Tästä syystä rahaston tukea olisi voitava myöntää myös toimiin, joihin osallistuu sisäisen turvallisuuden tehtävistä vastaavia sotilasjoukkoja, siltä osin kuin tällaisilla toimilla edistetään rahaston erityistavoitteiden saavuttamista. Hätätilanteissa sekä yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien riskien käsittelemiseksi ja ehkäisemiseksi, myös terrori-iskun jälkeen, jäsenvaltion alueella toimivien sotilasjoukkojen olisi voitava saada tukea rahastosta. Rahastosta ei missään olosuhteissa saisi myöntää tukea jäsenvaltion alueen ulkopuolella toteutettaviin rauhanturva- ja puolustustoimiin. [tark. 11]

(13)  Rahaston olisi pohjauduttava seuraavien sitä edeltäneiden välineiden sijoituksiin ja tuloksiin: rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskeva erityisohjelma (ISEC) ja terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennalta ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa koskeva erityisohjelma (CIPS) vuosina 2007–2013 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 513/2014(8) perustettu poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan väline (ISF-P) vuosina 2014–2020, ja sitä olisi laajennettava uuden kehityksen huomioon ottamiseksi.

(14)  Unionin rahoituksen vaikutukset on tarpeen maksimoida asettamalla käyttöön, yhdistämällä ja hyödyntämällä julkisia ja yksityisiä rahoitusresursseja. Rahastosta olisi edistettävä kansalaisyhteiskunnan, myös kansalaisjärjestöjen, aktiivista ja merkityksellistä osallistumista ja kannustettava Euroopan teollisen sektorin osallistumista turvallisuuspolitiikan, erityisesti kyberturvallisuuden, kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, myös siten, että otetaan asiaankuuluvat muut toimijat, unionin virastot ja muut unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt mukaan toimintaan, kun se on merkityksellistä rahaston tavoitteen kannalta. Olisi kuitenkin varmistettava, että rahastosta saatavaa tukea ei käytetä lakisääteisten tai julkisten tehtävien siirtämiseen yksityisille toimijoille. [tark. 12]

(15)  Unionin huumausainestrategiassa korostetaan tasapainoista lähestymistapaa, jolla pyritään vähentämään samanaikaisesti tarjontaa ja kysyntää, ja osana näitä kokonaisvaltaisia puitteita tästä rahastosta annettavalla rahoitustuella olisi tuettava kaikkia toimia, joilla pyritään estämään ja torjumaan huumekauppaa (tarjonnan ja kysynnän vähentäminen), ja erityisesti toimenpiteitä, jotka kohdistetaan laittomien huumeiden tuotantoon, valmistukseen, uuttamiseen, myyntiin, kuljetukseen, tuontiin ja vientiin sekä hallussapitoon ja hankintaan silloin, kun tarkoituksena on osallistua huumekauppaan liittyvään toimintaan. Rahastosta olisi erityisesti katettava huumausainepolitiikan ennaltaehkäisevät näkökohdat. Jotta voitaisiin lisätä yhteisvaikutuksia ja selkeyttä huumausaineisiin liittyvällä alalla, nämä huumausaineisiin liittyvien tavoitteiden osatekijät, jotka vuosina 2014–2020 kuuluivat oikeusalan ohjelman piiriin, olisi sisällytettävä rahastoon.

(16)  Sen varmistamiseksi, että rahastolla edistetään vaikuttavasti sisäisen turvallisuuden korkeaa tasoa kaikkialla Euroopan unionissa ja kehitetään todellista turvallisuusunionia, sitä olisi hyödynnettävä tavalla, jolla saadaan aikaan eniten eurooppalaista lisäarvoa jäsenvaltioiden toimiin. [tark. 13]

(17)  Jos erityisesti Schengen-arvioinnin jälkeen havaitaan heikkouksia tai riskejä, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi unionin sisäisen yhteisvastuullisuuden edistämiseksi ja sen turvallisuuteen liittyvän jaetun vastuun puitteissa puututtava riittävällä tavalla asiaan käyttämällä ohjelmastaan varoja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013(9) nojalla annettujen suositusten panemiseksi täytäntöön.

(18)  Jäsenvaltioiden olisi rahaston tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmien painopisteillä käsitellään edistetään rahaston erityistavoitteita erityistavoitteiden saavuttamista, että valitut painopisteet ovat liitteessä II 3 a artiklassa esitettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja että määrärahojen kohdentamisella kohdentaminen eri tavoitteisiin tapahtuu oikeasuhtaisesti haasteisiin ja tarpeisiin nähden ja että sillä varmistetaan yleisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen. [tark. 14]

(19)  Muihin EU:n rahastoihin nähden olisi pyrittävä yhteisvaikutuksiin, johdonmukaisuuteen ja tehokkuuteen ja toimien päällekkäisyyden estämiseen.

(20)  Rahaston olisi oltava johdonmukainen muihin turvallisuuden alan unionin rahoitusohjelmiin nähden ja täydennettävä niitä. Yhteisvaikutuksia pyritään erityisesti saamaan aikaan takaamaan seuraavien kanssa: turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, joka muodostuu asetuksella (EU) X perustetusta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä ja asetuksella (EU) X perustetusta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä, sekä muut asetuksen (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat koheesiopolitiikan rahastot, asetuksella (EU) X perustetun Euroopan horisontti -ohjelman turvallisuustutkimusosa, asetuksella (EU) X perustettu perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, asetuksella (EU) X perustettu oikeusalan ohjelma, asetuksella (EU) X perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja asetuksella (EU) X perustettu InvestEU-ohjelma. Yhteisvaikutuksia olisi pyrittävä saamaan aikaan erityisesti infrastruktuurien ja julkisten tilojen turvallisuuden, kyberturvallisuuden, uhrien suojelemisen ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän, kuten radikalisoitumisen, ehkäisemisen alalla. Toimivat koordinointimekanismit ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan maksimoida toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen, hyödyntää mittakaavaetuja ja välttää toimien päällekkäisyys. [tark. 15]

(21)  Rahastosta tuettavilla kolmansissa maissa toteutettavilla ja niihin liittyvillä toimenpiteillä olisi pyrittävä yhteisvaikutuksiin ja johdonmukaisuuteen sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä, ja olisi täydennettävä kyseisiä toimia. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja sekä unionin ulkopolitiikan ja kehitysapupolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita. Ulkoiseen ulottuvuuteen liittyen rahaston olisi tiivistettävä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, joilla on merkitystä unionin sisäisen turvallisuuden kannalta, kuten terrorismin ja radikalisoitumisen torjuminen ja yhteistyö kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten kanssa terrorismin (myös henkilöstön tilapäiset siirrot ja yhteiset tutkintaryhmät) terrorismin, erityisesti aseiden, huumausaineiden, uhanalaisten lajien ja kulttuuriesineiden laittoman kaupan, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption, ihmiskaupan ja maahanmuuttajien salakuljetuksen torjumiseksi. [tark. 16]

(22)  Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Turvallisuusasiat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, minkä vuoksi tarvitaan tehokkaita ja koordinoituja unionin tason toimia. Tämän asetuksen perusteella myönnettävä rahoitustuki edistää sekä kansallisten että unionin tason valmiuksien lujittamista turvallisuuden alalla.

(23)  Jäsenvaltion katsotaan jättäneen noudattamatta asiaa koskevaa unionin säännöstöä tämän rahaston mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan turvallisuuden alalla, jos on olemassa selvä riski, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja pannessaan täytäntöön turvallisuuden alan säännöstöä tai jos Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa yksilöidään puutteita kyseisellä alalla.

(23 a)  Unionin olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o X(10) nojalla ryhdyttävä toimiin talousarvionsa suojaamiseksi, kun oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa on vahvistettu kohdistuvan yleisiä puutteita. Tähän rahastoon olisi sovellettava asetusta (EU) N:o X. [tark. 17]

(24)  Rahastossa olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve mutta myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen oikeudenmukaisesti ja avoimesti, jotta saavutetaan tässä asetuksessa asetetut tavoitteet. Tehokkuuden, tuloksellisuuden ja varainkäytön laadun periaatteiden olisi ohjattava rahaston toteuttamista. Lisäksi rahaston tuen toteuttamisen olisi oltava mahdollisimman käyttäjäystävällistä. [tark. 18]

(25)  Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioille osoitetut alkuperäiset määrät, jotka on laskettu liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti.

(26)  Näiden alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille turvallisuuteen. Jotta voidaan ottaa huomioon sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien tai alkutilanteen muutokset, jäsenvaltioille olisi kohdennettava jakoperusteen mukaisesti kauden puolivälissä lisämäärä, joka perustuu uusimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin, ohjelman toteutusvaihe huomioon ottaen. [tark. 19]

(26 a)  Kriittiset infrastruktuurit, joita jäsenvaltioiden on suojeltava, olisi otettava huomioon, kun rahastosta käytettävissä olevia määrärahoja jaetaan. [tark. 20]

(27)  Koska turvallisuuden alan haasteet muuttuvat jatkuvasti, on tarpeen mukauttaa rahoituksen kohdentamista sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien muutosten perusteella ja suunnata rahoitus painopisteisiin, joilla on suurin lisäarvo unionin kannalta. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin sekä politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin ja suunnata rahoitusta toimiin, joilla on suurta unionin tason lisäarvoa, osa rahoituksesta kohdennetaan säännöllisin väliajoin erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun temaattisen rahoitusvälineen kautta. [tark. 21]

(28)  Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelman määrärahoista rahoittamaan liitteessä IV lueteltuja toimia, joihin myönnetään suurempi unionin rahoitusosuus pääasiassa niiden korkean eurooppalaisen lisäarvon tai niiden unionille keskeisen merkityksen vuoksi. [tark. 22]

(29)  Osa rahastossa käytettävissä olevista resursseista voitaisiin jakaa myös sellaisten erityistoimien toteuttamiseen, jotka edellyttävät yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken tai joissa unionissa tapahtunut uusi kehitys edellyttää lisärahoitusta yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle. Komissio määrittelee kyseiset erityistoimet työohjelmissaan.

(30)  Rahastosta olisi myönnettävä tukea sisäiseen turvallisuuteen liittyvien operatiivisten kustannusten kattamiseen niin, että jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan, jotka ovat koko unionin kannalta olennaisen tärkeitä. Tällainen tuki käsittää rahaston tavoitteisiin liittyvien joidenkin erityiskustannusten täyden korvaamisen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin.

(31)  Jotta rahaston toimintapoliittisen tavoitteen toteuttamista voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahastosta olisi tuettava myös unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahaston toiminta-alan puitteissa, ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa tai tiettyjen jäsenvaltioiden välillä. Tässä yhteydessä olisi edistettävä jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen välistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa tarvittava tiedonvaihto terrorismin sekä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi ja edistää niiden rajat ylittävän luonteen parempaa ymmärtämistä. Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä vaihtaa parhaita käytäntöjä ja edistää yhteistä koulutusta, jotta voidaan auttaa kehittämään yhteistyön kulttuuria ja keskinäistä luottamusta tiedustelupalvelujen välillä sekä tiedustelupalvelujen ja Europolin välillä. [tark. 23]

(32)  Jotta voidaan vahvistaa unionin kykyä reagoida välittömästi unionin turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin ja uusiin uhkakuviin, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti. Sen vuoksi hätäapua ei pitäisi antaa pelkkiin varotoimenpiteisiin ja pitkäaikaisiin toimenpiteisiin tai sellaisiin tilanteisiin puuttumiseen, joissa toiminnan kiireellisyys johtuu toimivaltaisten viranomaisten puutteellisesta hallinnollisesta organisoinnista ja operatiivisesta suunnittelusta.

(33)  Jotta voidaan varmistaa toimien riittävä joustavuus ja vastata kehittymässä oleviin tarpeisiin, olisi säädettävä mahdollisuudesta, jonka mukaan erillisvirastoille voidaan antaa asianmukaista lisärahoitusta tiettyjä hätätilanteessa toteutettavia tehtäviä varten. Tapauksissa, joissa toteutettava tehtävä on niin kiireellinen, että talousarvion muutosta ei voida tehdä ajoissa, erillisvirastojen olisi voitava saada hätäapua, myös avustusten muodossa, EU:n toimielinten unionin tasolla yksilöimien painopisteiden ja aloitteiden mukaisesti.

(33 a)  Ottaen huomioon unionin toimien ylikansallisen luonteen ja jotta voidaan edistää koordinoituja toimia unionin turvallisuuden mahdollisimman korkean tason varmistamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, erillisvirastojen olisi voitava saada tukea unionin toimista, myös avustusten muodossa. Tällaisen tuen olisi oltava unionin toimielinten unionin tasolla määrittämien painopisteiden ja aloitteiden mukaista, jotta voidaan varmistaa eurooppalainen lisäarvo. [tark. 24]

(34)  Tämän rahaston toimintapoliittisia tavoitteita käsitellään myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo.

(35)  Tässä asetuksessa vahvistetaan sisäisen turvallisuuden rahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta X tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(11) X kohdan mukaisesti.

(36)  Tähän rahastoon sovelletaan asetusta (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus](12), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitustukea, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. Sisäisen turvallisuuden rahastosta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus.

(37)  Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahaston olisi oltava osa johdonmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta (EU) X(13) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]. Jos säännökset ovat keskenään ristiriitaisia, tämän asetuksen olisi oltava ensisijainen asetukseen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] nähden. [tark. 159]

(38)  Asetuksella (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston , maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (BMVI) (osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallinnointia ja valvontaa koskevat säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määritellä sisäisen turvallisuuden rahaston tavoitteet ja vahvistaa erityissäännökset niiden toimien osalta, joille voidaan myöntää rahoitusta tästä rahastosta. [tark. 26]

(38 a)  Sen varmistamiseksi, että rahastosta tuetaan toimia, joilla puututaan kaikkiin rahaston erityistavoitteisiin, ja että resurssien jakaminen tavoitteiden kesken on oikeassa suhteessa haasteisiin ja tarpeisiin, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa, rahaston kullekin erityistavoitteelle olisi määriteltävä tietty rahastosta osoitettava vähimmäisosuus sekä kansallisia ohjelmia että temaattista rahoitusvälinettä varten. [tark. 27]

(39)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien tavoitteet ja saadaan aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(40)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(14), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(15), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(16) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(17) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, oikaiseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten ja/tai rikosoikeudellisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta rikoksesta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto voi neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(18) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden on tehtävä täysipainoista yhteistyötä ja annettava kaikki tarvittava tuki unionin toimielimille, virastoille ja elimille unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi. Rahastoon liittyviä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia koskevien tutkimusten tulokset olisi annettava Euroopan parlamentin käyttöön. [tark. 28]

(41)  Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(42)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU(19) 94 artiklan nojalla saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(43)  SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”(20) mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ohjelmissa pyritään puuttumaan syrjäisimpiin alueisiin kohdistuviin uusiin uhkiin. Rahastosta tuetaan kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla näiden alueiden auttamiseksi tarpeen mukaan. [tark. 29]

(44)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(21) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä rahastoa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahaston käytännön vaikutuksista. Rahaston saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahaston kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. Näihin indikaattoreihin olisi kuuluttava laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita. [tark. 30]

(45)  Tässä rahastossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään rahaston valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. [tark. 31]

(46)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi näiden indikaattoreiden ja tilinpäätösraportoinnin kautta seurattava rahaston toteuttamista asetuksen (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Voidakseen täysin täyttää valvontatehtävänsä komission olisi pystyttävä määrittämään rahastosta kunakin vuonna todellisuudessa käytetyt määrät. Tehdessään kansallisen ohjelmansa vuotuiset tilitykset komissiolle jäsenvaltioiden olisi siksi eroteltava toisistaan takaisin perityt maksut, ennakkomaksut lopullisille tuensaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen korvaukset. Rahaston toteuttamisen tarkastuksen ja valvonnan helpottamiseksi komission olisi sisällytettävä nämä määrät vuotuiseen raporttiinsa rahaston toteutuksesta. Komission olisi esitettävä vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenveto hyväksytyistä vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista. Komission olisi pyynnöstä toimitettava vuotuiset tuloksellisuuskertomukset kokonaisuudessaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 32]

(47)  Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka temaattisen rahoitusvälineen työohjelmia, koskevat liitteessä IV tarkoitettuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, operatiivista tukea ja seuranta- ja arviointikehyksen kehittämistä edelleen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. [tark. 33]

(48)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(22) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi puolestaan käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, jotka liittyvät järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne. [tark. 34]

(49)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(50)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti [ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin / on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen], sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(51)  On aiheellista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi vastaamaan monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) X(23) soveltamiskautta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  Tällä asetuksella perustetaan sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, kaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2021 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027. [tark. 35]

2.  Siinä Tässä asetuksessa vahvistetaan:

a)   rahaston tavoitteet, ;

b)  rahaston erityistavoitteet ja toimenpiteet näiden erityistavoitteiden täytäntöönpanemiseksi;

c)   talousarvio vuosiksi 2021–2027, ;

d)   unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta tällaisen rahoituksen tarjoamista koskevat säännöt. [tark. 36]

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

b)  ’rikosten ehkäisemisellä’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää rikollisuutta tai muutoin edistää rikollisuuden ja kansalaisten turvattomuuden tunteen vähentämistä neuvoston päätöksen 2009/902/YOS(24) 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)  ’kriittisellä infrastruktuurilla’ sellaista omaisuutta, verkkoa tai järjestelmää tai niiden osaa, joka on olennainen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen, kansalaisten terveyden, turvallisuuden sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja joiden toimintahäiriöllä, rikkoutumisella tai tuhoutumisella olisi merkittävä vaikutus jäsenvaltiossa tai unionissa sen vuoksi, että näitä toimintoja ei kyettäisi ylläpitämään;

d)  ’kyberrikoksella’ kyberympäristöstä riippuvaista rikosta eli rikosta, joka voidaan tehdä vain käyttämällä tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ja järjestelmiä ja jossa laitteet ja järjestelmät ovat joko rikoksentekovälineitä tai rikoksen ensisijaisia kohteita, sekä kyberympäristöä hyväksi käyttäen tehtävää rikosta eli perinteistä rikosta, kuten lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, jonka ulottuvuutta tai saatavuutta voidaan laajentaa käyttämällä tietokoneita, tietokoneverkkoja tai muita tieto- ja viestintäteknologian muotoja; [tark. 37]

e)  ’EMPACT-toimilla’ toimia, jotka toteutetaan Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT)(25) puitteissa. EMPACT on asiaan liittyvien jäsenvaltioiden, unionin toimielinten ja virastojen sekä kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja muiden julkisten ja yksityisten kumppanien jäsennetty monialainen yhteistyöfoorumi, jolla käsitellään järjestäytyneen ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden priorisoituja uhkia unionin toimintapoliittisen syklin mukaisesti;

f)  ’unionin toimintapoliittisella syklillä’ tiedusteluun perustuvaa monialaista aloitetta, jonka tarkoituksena on torjua vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden suurimpia uhkia unionissa edistämällä yhteistyötä jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, unionin oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen sekä tapauksen mukaan kolmansien maiden ja tiettyjen kansainvälisten järjestöjen kesken; [tark. 38]

g)  ’tietojen vaihdolla ja tietojen saatavuudella’ sellaisten tietojen suojattua keräämistä, tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa, joita SEUT-sopimuksen 87 artiklassa tarkoitetut viranomaiset ja Europol, Eurojust ja Euroopan syyttäjänvirasto tarvitsevat rikosten ehkäisemistä, paljastamista, tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten, erityisesti kun on kyse terrorismista ja kyberrikollisuudesta sekä rajat ylittävästä, vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, ja joita käsitellään unionissa sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti; [tark. 39]

h)  ’oikeudellisella yhteistyöllä’ rikosoikeudellista yhteistyötä; [tark. 40]

i)  ’LETS-kehyksellä’ lainvalvontaviranomaisten eurooppalaista koulutuskehystä, jonka tarkoituksena on varustaa lainvalvontaviranomaiset tiedoilla ja taidoilla, joita ne tarvitsevat ehkäistäkseen ja torjuakseen järjestäytynyttä ja vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta ja terrorismia tehokkaalla yhteistyöllä ja joka esitetään 27 päivänä maaliskuuta 2013 annetussa lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen perustamista koskevassa komission tiedonannossa(26) ja johon viitataan CEPOL-asetuksessa(27); [tark. 41]

j)  ’järjestäytyneellä rikollisuudella’ sellaista rangaistavaa toimintaa, joka liittyy neuvoston puitepäätöksessä 2008/841/YOS(28) määriteltyyn rikollisjärjestön toimintaan osallistumiseen;

k)  ’varautumisella’ mitä tahansa erityisiä toimia, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai vähentää mahdolliseen terrorihyökkäykseen tai muuhun turvallisuuteen liittyvään vaaratilanteeseen liittyviä riskejä; [tark. 42]

l)  ’Schengenin arviointi- ja valvontamekanismilla’ asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistetun Schengen-säännöstön moitteettoman soveltamisen todentamista, myös poliisiyhteistyön alalla;

m)  ’korruption torjumisella’ kaikkia korruption vastaisessa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa katettuja aloja, mukaan luettuna ehkäisevät, kriminalisoivat ja lainvalvontatoimenpiteet, kansainvälinen yhteistyö, varallisuuden takaisinperintä, tekninen apu ja tiedonvaihto;

n)  ’terrorismilla’ kaikkia terrorismin torjumisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541(29) määriteltyjä tahallisia tekoja ja rikoksia.

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.  Rahaston toimintapoliittisena tavoitteena on edistää unionin turvallisuuden korkean tason varmistamista, muun muassa lisäämällä yhteistyötä, erityisesti ehkäisemällä ja torjumalla terrorismia ja radikalisoitumista väkivaltaista ääriliikehdintää, mukaan luettuna radikalisoituminen, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta sekä auttamalla ja suojelemalla rikosten uhreja. Rahastosta tuetaan myös turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin valmistautumista ja niiden hallintaa. [tark. 43]

2.  Edellä 1 kohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahastolla edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)  lisätään tiedonvaihtoa unionin lainvalvontaviranomaisten, parannetaan ja helpotetaan oleellisten ja täsmällisten tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten, jäsenvaltioiden muiden toimivaltaisten viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien asiaankuuluvien unionin elinten, erityisesti Europolin ja Eurojustin, välillä ja sisällä sekä tarvittaessa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa; [tark. 44]

b)  parannetaan ja tehostetaan rajat ylittävää koordinointia ja yhteistyötä, myös terrorismiin ja vakavaan ja järjestäytyneeseen rajat ylittävään rikollisuuteen liittyviä rajat ylittäviä merkityksellisiä yhteisiä operaatioita unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välillä ja sisällä; ja [tark. 45]

c)  tuetaan pyrkimyksiä vahvistaa rikollisuuden, myös terrorismin, kyberrikollisuuden ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän, mukaan lukien radikalisoituminen, torjumiseen ja ehkäisemiseen liittyviä valmiuksia liittyvien jäsenvaltioiden valmiuksien tarvittavaa vahvistamista, erityisesti tiivistämällä viranomaisten, asiaankuuluvien unionin virastojen, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisten kumppaneiden toimijoiden välistä yhteistyötä jäsenvaltioiden sisällä ja välillä, sekä turvallisuuteen liittyvän vaaratilanteen jälkeistä siviilikriisinhallintaa; [tark. 46]

c a)  kehitetään yhteistä tiedustelukulttuuria tukemalla yhteyksiä ja keskinäistä luottamusta, ymmärtämystä ja oppimista sekä tietotaidon ja parhaiden käytäntöjen levittämistä jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen kesken ja Europolin kanssa, erityisesti yhteisen koulutuksen ja asiantuntijavaihdon avulla. [tark. 47]

3.  Edellä 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa rahasto toteutetaan liitteessä II muun muassa 3 a artiklassa luetelluilla toimenpiteillä täytäntöönpanotoimenpiteillä. [tark. 48]

4.  Rahoitettavien toimien toteuttamisessa Rahoitettavat operaatiot on kunnioitettava toteutettava noudattaen täysimääräisesti perusoikeuksia ja ihmisarvoasekä SEU 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, ja rahoitus on keskeytettävä ja perittävä takaisin, jos on saatu selkeää ja perusteltua näyttöä siitä, että toimet loukkaavat näitä oikeuksia. Erityisesti toimien operaatioiden on oltava Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräysten, unionin tietosuojalainsäädännön ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisia. Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä toimia toteuttaessaan erityistä huomiota Toteutettaessa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja oleviin henkilöihin, etenkin lasten lapsiin ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten avustamiseen ja suojeluun oleviin alaikäisiin liittyviä operaatioita on noudatettava erityistä huolellisuutta. [tark. 49]

3 a artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.  Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  turvallisuutta koskevan unionin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen tukemalla asiaankuuluvien tietojen vaihtoa, myös panemalla täytäntöön suositukset, jotka on laadittu laadunvalvonta- ja arviointimekanismien, kuten Schengenin arviointimekanismin ja muiden laadunvalvonta- ja arviointimekanismien perusteella;

b)  turvallisuuden kannalta merkityksellisten unionin tietojärjestelmien ja viestintäverkkojen perustaminen, mukauttaminen ja ylläpito, myös niiden yhteentoimivuuden varmistaminen, sekä asianmukaisten välineiden kehittäminen havaittujen puutteiden korjaamiseksi;

c)  turvallisuuden kannalta merkityksellisten unionin tiedonvaihtovälineiden, järjestelmien ja tietokantojen aktiivisen käytön lisääminen, turvallisuuteen liittyvien kansallisten tietokantojen yhteenliittämisen ja niiden unionin tietokantoihin liittämisen parantaminen, kun tästä on säädetty asiaa koskevissa oikeusperustoissa, sekä sen varmistaminen, että niihin tallennetaan olennaista ja korkealaatuista tietoa;

d)  asiaa koskevien kansallisten toimenpiteiden tukeminen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitettyjen erityistavoitteiden toteuttamiseksi.

2.  Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  jäsenvaltioiden yhteisten ja tarvittaessa myös muiden toimijoiden kanssa toteutettavien lainvalvontaoperaatioiden lisääminen, jotta voidaan erityisesti helpottaa ja parantaa yhteisten tutkintaryhmien, yhteispartioinnin, välittömän takaa-ajon, peitetoimina suoritettavan tarkkailun ja muiden operatiivisen yhteistyön mekanismien käyttöä unionin toimintapoliittisen syklin (EMPACT) yhteydessä painottaen erityisesti valtioiden rajat ylittäviä operaatioita;

b)  lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön lisääminen sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa esimerkiksi kansallisten erikoisyksiköiden verkostojen, unionin verkostojen ja yhteistyörakenteiden ja unionin keskusten puitteissa;

c)  yhteistyön parantaminen virastojen välillä ja unionin tasolla jäsenvaltioiden välillä tai yhtäältä jäsenvaltioiden ja toisaalta asiaankuuluvien unionin elinten ja laitosten välillä sekä kansallisella tasolla kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä.

3.  Rahastolla edistetään 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  lainvalvontakoulutuksen, harjoitusten ja keskinäisen oppimisen lisääminen, erityisesti sisällyttämällä siihen elementtejä, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta radikalisoitumiseen, väkivaltaiseen ääriliikehdintään ja rasismiin liittyvistä kysymyksistä, jäsenvaltioiden välisiä erityisiä vaihto-ohjelmia, myös nuoremman lainvalvontahenkilöstön osalta, ja parhaiden käytäntöjen jakamista, myös kolmansien maiden ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa;

b)  yhteisvaikutusten hyödyntäminen yhdistämällä voimavaroja ja tietämystä jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kesken, kansalaisyhteiskunnan toimijat mukaan lukien, esimerkiksi laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja perustamalla yhteisiä osaamiskeskuksia tai yhteisiä operatiivisia tukikeskuksia yhdessä toteutettuja operaatioita varten tai jakamalla rikosten torjumista paikallisella tasolla koskevia parhaita käytäntöjä;

c)  toimenpiteiden, suojatoimien, mekanismien ja parhaiden käytäntöjen edistäminen ja kehittäminen todistajien, väärinkäytösten paljastajien ja rikoksen uhrien varhaista tunnistamista, suojelua ja tukemista varten sekä kumppanuuksien kehittäminen viranomaisten ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa tätä tarkoitusta varten;

d)  tarvittavien varusteiden hankkiminen ja koulutusvälineiden ja muun keskeisen turvallisuusinfrastruktuurin perustaminen ja päivittäminen turvallisuusuhkiin valmistautumisen, selviytymiskyvyn, yleisön tietoisuuden ja asianmukaisten vastatoimien lisäämiseksi;

e)  kriittisen infrastruktuurin ja markkinoilla yleisten tietoteknisten laitteiden haavoittuvuuksien havaitseminen, arvioiminen ja poistaminen tietojärjestelmiin ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien hyökkäysten estämiseksi esimerkiksi tarkastamalla ilmaisten ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen koodi, kehittämällä ja tukemalla ”bug bounty” -ohjelmia tai tekemällä tunkeutumistestejä.

4.  Rahastolla edistetään 3 artiklan 2 kohdan c a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  parannetaan jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen välistä sekä niiden ja lainvalvontaviranomaisten välistä yhteistyötä ja koordinointia yhteyksien, verkostoitumisen, keskinäisen luottamuksen, ymmärtämyksen ja oppimisen, taitotiedon, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdon ja levittämisen avulla, erityisesti kun on kyse poliisin tutkimusten ja uhkien arvioinnin tukemisesta;

b)  tiedusteluhenkilöstön vaihto ja koulutus. [tark. 50]

4 artikla

Tuen soveltamisala

1.  Edellä 3 a artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti rahastosta tuetaan erityisesti toimia, joilla edistetään 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista. Niihin voivat sisältyä liitteessä III lueteltuja toimia luetellut toimet. [tark. 51]

2.  Tämän asetuksen 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi rahastosta voidaan tarvittaessa poikkeustapauksissa, määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia takeita soveltaen tukea liitteessä III tarkoitettujen unionin painopisteiden mukaisia tarkoitettuja kolmansiin maihin liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia toimia 5 artiklan mukaisesti. [tark. 52]

2 a.  Kolmansiin maihin liittyvien tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien tukemiseen temaattisesta rahoitusvälineestä 8 artiklan mukaisesti osoitettavan rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää kahta prosenttia temaattiseen rahoitusvälineeseen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä. [tark. 53]

2 b.  Kolmansiin maihin liittyvien tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien tukemiseen jäsenvaltioiden ohjelmista 12 artiklan mukaisesti osoitettavan rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää kunkin jäsenvaltion osalta kahta prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 10 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä. [tark. 54]

3.  Seuraavat toimet eivät ole avustuskelpoisia:

a)  toimet, jotka rajoittuvat yleisen järjestyksen ylläpitoon kansallisella tasolla tai koostuvat pääosin siitä; [tark. 55]

b)  toimet, jotka liittyvät SEUT-sopimuksen 87 artiklassa tarkoitettujen lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten standardilaitteiden, -ajoneuvojen tai -valmiuksien hankintaan tai ylläpitoon;

c)  sotilaalliset tai maanpuolustukseen liittyvät toimet;

d)  laitteet, joiden käyttötarkoituksista vähintään yksi päätarkoituksena on tullivalvonta; [tark. 56]

e)  pakkokeinoihin liittyvät välineet, kuten aseet, ammukset, räjähteet ja mellakkapamput, paitsi jos niitä käytetään koulutustarkoituksiin;

f)  tietolähteille maksettavat palkkiot ja valeostoihin tarkoitetut varat (”flash money”)(30) EMPACT-toimien ulkopuolella.

Jos kyseessä on hätätilanne, tässä kohdassa ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitettuja toimia, jotka eivät ole avustuskelpoisia, voidaan pitää avustuskelpoisina. [tark. 57]

5 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.  Osallistumiskelpoisia voivat olla seuraavat yhteisöt:

a)  oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

i)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii)  työohjelmassa mainittu kolmas maa siinä säädetyin edellytyksin ja sillä edellytyksellä, että kaikki kyseisen kolmannen maan toteuttamat, siinä toteutetut tai siihen liittyvät toimet ovat täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja periaatteiden mukaisia sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia; [tark. 58]

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa asiaankuuluva kansainvälinen järjestö. [tark. 59]

2.  Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

3.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat komission antaman hyväksynnän jälkeen poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi. [tark. 60]

4.  Oikeussubjektit, jotka osallistuvat vähintään kahden riippumattoman yhteisön muodostamiin yhteenliittymiin, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin tai kyseisiin jäsenvaltioihin sidoksissa oleviin merentakaisiin maihin ja alueille tai kolmansiin maihin, ovat osallistumiskelpoisia. [tark. 61]

II LUKU

RAHOITUS- JA TOTEUTUSKEHYS

1 JAKSO

Yhteiset säännökset

6 artikla

Yleiset periaatteet

1.  Tämän asetuksen nojalla myönnettävällä tuella on täydennettävä kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja pyrittävä tuomaan eurooppalaista lisäarvoa tämän asetuksen tavoitteisiin. [tark. 62]

2.  Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla myöntämä tuki on johdonmukaista suhteessa unionin asiaankuuluviin toimiin, politiikkaan ja painopisteisiin ja että se täydentää kansallisia rahoitusvälineitä ja sovitetaan yhteen muiden unionin muita rahoitusvälineitä välineiden, etenkin unionin muiden rahastojen puitteissa toteutettavien toimien kanssa. [tark. 63]

3.  Rahastoa hallinnoidaan suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

7 artikla

Talousarvio

1.  Rahaston toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 2 209 725 000 euroa vuoden 2018 hintoina (2 500 000 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 64]

2.  Määrärahat käytetään seuraavasti:

a)  1 325 835 000 euroa vuoden 2018 hintoina (1 500 000 000 euroa käypinä hintoina) kohdennetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ohjelmiin; [tark. 65]

b)  883 890 euroa vuoden 2018 hintoina (1 000 000 000 euroa käypinä hintoina) kohdennetaan temaattiseen rahoitusvälineeseen. [tark. 66]

3.  Enintään 0,84 prosenttia määrärahoista kohdennetaan komission aloitteesta annettavaan tekniseen apuun rahaston toteuttamista varten.

8 artikla

Temaattisen rahoitusvälineen toteuttamista koskevat yleiset säännökset

1.  Edellä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrärahat kohdennetaan joustavasti temaattisen rahoitusvälineen kautta käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)  erityistoimet;

b)  unionin toimet; ja

c)  hätäapu.

Komission aloitteesta annettavaa teknistä apua on myös tuettava temaattisen rahoitusvälineen määrärahoista.

2.  Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri lisäarvo unionille, tai ne käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II 3 a artiklassa esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti, sellaisiin erityistoimiin kuin liitteessä III luetellut toimet tai toimien tukemiseen 19 artiklan mukaisesti. Temaattisen rahoitusvälineen resurssien jakaminen eri painopisteiden kesken toteutetaan mahdollisimman pitkälti oikeasuhteisesti haasteisiin ja tarpeisiin nähden niin, että varmistetaan rahaston tavoitteiden saavuttaminen. [tark. 67]

2 a.  Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus jaetaan seuraavasti:

a)  vähintään 10 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

b)  vähintään 10 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

c)  vähintään 30 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

d)  vähintään 5 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan c a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen; [tark. 68]

3.  Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, on varmistettava, ettei komissio ole antanut valituista hankkeista perusteltua lausuntoa SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen rahoitusta ei osoiteta hankkeille, jos on selvää näyttöä siitä, että niiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus, tai kyseisten hankkeiden tuloksellisuus olisi kyseenalainen perustellun lausunnon seurauksena, jonka komissio on antanut SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitettuun rikkomusmenettelyyn liittyen. [tark. 69]

4.  Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, komission on asetuksen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 18 artiklaa ja 19 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa arvioitava, antaako komissio suunnitelluista toimista perustellun lausunnon SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden varmistettava, että hankkeille ei osoiteta rahoitusta, jos on selvää näyttöä siitä, että kyseisten hankkeiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus, tai kyseisten hankkeiden toteuttamisen tuloksellisuus olisi kyseenalainen perustellun lausunnon seurauksena, jonka komissio on antanut SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitettuun rikkomusmenettelyyn liittyen. [tark. 70]

5.  Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on käytettävissä temaattiseen rahoitusvälineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista. Komissio hyväksyy Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi vahvistamalla työohjelmia varainhoitoasetuksen [110] artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset artiklan mukaisesti temaattisen rahoitusvälineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin sen 1 kohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätöksissä Ennen työohjelman hyväksymistä komissio kuulee asiaankuuluvia sidosryhmiä, myös kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä. Varmistaakseen, että resursseja on käytettävissä oikeaan aikaan, komissio voi erikseen hyväksyä työohjelman hätäapua varten. [tark. 71]

6.  Edellä 3 5 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen työohjelman hyväksymisen jälkeen komissio voi vastaavasti muuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja ohjelmia. [tark. 72]

7.  Rahoituspäätökset Työohjelmat voivat olla yksi- tai monivuotisia, ja ne voivat kattaa temaattisen rahoitusvälineen yhden tai useamman osan. [tark. 73]

2 JAKSO

Tuki ja toteuttaminen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta

9 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä jaksoa sovelletaan 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun määrärahojen osaan ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen rahoitusvälineen osalta tehdyn komission päätöksen mukaisesti.

2.  Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan ja asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaisesti.

10 artikla

Talousarviomäärärahat

1.  Edellä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varat kohdennetaan jäsenvaltioiden toteuttamiin ja yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin kansallisiin ohjelmiin, jäljempänä ’ohjelmat’, seuraavasti:

a)  1 250 000 000 euroa jäsenvaltioille liitteessä I esitettyjen kriteereiden mukaisesti;

b)  250 000 000 jäsenvaltioille ohjelmiin kohdennettujen määrärahojen muuttamista varten 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.  Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu määrä jätetään kohdentamatta, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

11 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista avustuskelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia.

2.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista avustuskelpoisista menoista.

3.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista avustuskelpoisista menoista.

4.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen kaikista avustuskelpoisista menoista.

5.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin hätäavun kaikista avustuskelpoisista menoista.

5 a.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan jäsenvaltioiden aloitteesta korottaa 100 prosenttiin teknisen tuen kaikista avustuskelpoisista menoista. [tark. 74]

6.  Ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja tästä rahastosta annettava tuen enimmäismäärä 1–5 kohdassa tarkoitettujen toimien tyyppien osalta.

7.  Komission päätöksessä vahvistetaan kunkin erityistavoitteen osalta, sovelletaanko erityistavoitetta koskevaa yhteisrahoitusosuutta

a)  kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

b)  ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

12 artikla

Ohjelmat

1.  Kunkin jäsenvaltion ja komission on varmistettava, että sen kansallisissa ohjelmissa olevat painopisteet ovat johdonmukaisia suhteessa unionin painopisteisiin ja haasteisiin turvallisuusalalla, että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin ja että ne ovat täysin asiaan liittyvän unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia. Ohjelmiensa painopisteitä määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II 3 a artiklassa esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet otetaan riittävällä tavalla huomioon ohjelmassa. [tark. 75]

1 a.  Arvioidessaan jäsenvaltioiden kansallisia ohjelmia komissio varmistaa, ettei se ole antanut suunnitelluista hankkeista perusteltua lausuntoa koskien SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitettua rikkomista, joka liittyy menojen laillisuuteen ja sääntöjenmukaisuuteen tai hankkeiden toteuttamiseen. [tark. 76]

1 b.  Jäsenvaltioiden on osoitettava varat kansallisiin ohjelmiinsa seuraavasti:

a)  vähintään 10 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

b)  vähintään 10 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

c)  vähintään 30 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen;

d)  vähintään 5 prosenttia osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan c a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. [tark. 77]

1 c.  Jäsenvaltioiden, jotka haluavat poiketa 1 b kohdan säännöksistä, on ilmoitettava asiasta komissiolle ja arvioitava yhdessä komission kanssa, olisiko vähimmäisprosenttiosuuksia muutettava sisäiseen turvallisuuteen vaikuttavien erityisolosuhteiden vuoksi. Tällaisille muutoksille on saatava komission hyväksyntä. [tark. 78]

2.  Komissio varmistaa, että Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto (Europol), Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirasto (CEPOL), Euroopan unionin rikosoikeudellisen yhteistyön virasto (Eurojust), Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO), Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA), vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaava Euroopan unionin virasto (eu-LISA), Euroopan raja- ja merivartiovirasto (Frontex), Euroopan unionin perusoikeusvirasto (FRA) ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) otetaan mukaan ohjelmien kehittämisen heti alkuvaiheessa niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Jäsenvaltioiden on kuultava Europolia toimiensa suunnittelusta erityisesti, kun ne sisällyttävät ohjelmiinsa unionin toimintapoliittisen syklin mukaisia toimia tai EMPACT-toimia taikka yhteisen kyberrikollisuuden torjunnan työryhmän (J-CAT) koordinoimia toimia. Ennen kuin jäsenvaltiot sisällyttävät koulutusta ohjelmiinsa, niiden on koordinoitava CEPOLin kanssa, jotta vältetään päällekkäisyydet. Jäsenvaltioiden on kuultava toimiensa suunnittelusta myös muita asiaankuuluvia sidosryhmiä, muun muassa kansalaisyhteiskunnan järjestöjä. [tark. 79]

3.  Komissio voi ottaa Euroopan unionin lainvalvontayhteistyöviraston (Europol) 2 kohdassa tarkoitetut virastot, Euroopan unionin lainvalvontakoulutusviraston (CEPOL) tietosuojaneuvoston ja Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) tietosuojavaltuutetun (EDPS) tarvittaessa mukaan 5 jaksossa esitettyihin seuranta- ja arviointitehtäviin erityisesti sen varmistamiseksi, että rahaston tuella toteutettavat toimet, jotka kuuluvat niiden toimeksiantoon, ovat asiaan liittyvän unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia. [tark. 80]

4.  Jäsenvaltion ohjelman määrärahoista enintään 15 prosenttia voidaan käyttää laitteiden tai kulkuneuvojen hankintaan tai turvallisuuden kannalta olennaisten laitosten rakentamiseen. Tämä enimmäismäärä voidaan ylittää vain asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja komission hyväksynnän jälkeen. [tark. 81]

5.  Jäsenvaltioiden on käsiteltävä ohjelmissaan ensisijaisesti seuraavia:

a)  turvallisuuden alalla unionin painopisteet ja säännöstö, erityisesti tiedonvaihto lainvalvontaviranomaisten välinen koordinointi ja yhteistyö sekä oleellisten ja täsmällisten tietojen vaihto ja EU:n ja tietojärjestelmien yhteentoimivuus yhteentoimivuudelle luodun kehyksen osien täytäntöönpano; [tark. 82]

b)  poliisiyhteistyön alalla Schengenin arviointi- ja valvontamekanismista annetun asetuksen (EU) N:o 1053/2013 puitteissa annetut suositukset, joilla on rahoitusvaikutuksia;

c)  korruption alalla maakohtaiset puutteet, joilla on rahoitusvaikutuksia ja jotka on yksilöity tarpeiden arvioinneissa, kuten EU-ohjausjaksossa annetuissa suosituksissa.

6.  Ohjelmaa on tarvittaessa muutettava siten, että siinä otetaan huomioon 5 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi tarkoitetut suositukset ja edistyminen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa 26 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa esitetyn arvioinnin mukaisesti. Komissio voi hyväksyä hyväksyy tarkistetun ohjelman riippuen siitä, minkälainen vaikutus muutoksella on, asetuksen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 19 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. [tark. 83]

7.  Jäsenvaltioiden on edistettävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja toimia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan toteuttamisen varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitettä IV.

8.  Jos jäsenvaltio päättää toteuttaa rahaston tuella 5 artiklan mukaisesti hankkeita kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa tai hankkeita, jotka liittyvät kolmanteen maahan, asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen käynnistämistä. Komissio arvioi suunniteltujen hankkeiden täydentävyyttä ja yhteensopivuutta unionin ja jäsenvaltioiden muiden toimien kanssa suhteessa kyseiseen kolmanteen maahan. Lisäksi komissio tarkistaa, noudattavatko suunnitellut hankkeet tämän asetuksen 3 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja perusoikeuksia koskevia vaatimuksia. [tark. 84]

9.  Asetuksen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 17 artiklan mukaisesti kussakin ohjelmassa vahvistetaan kullekin erityistavoitteelle 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava liitteessä VI olevassa taulukossa olevan taulukon 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin mukaiset tukitoimityypit sekä suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien tai tuen kohteiden mukaan. [tark. 85]

13 artikla

Väliarviointi

1.  Komissio kohdentaa vuonna 2024, ilmoitettuaan asiasta Euroopan parlamentille, asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Rahoitus tulee voimaan kalenterivuodesta 2025 alkaen. [tark. 86]

2.  Jos vähintään 1030 prosentista 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 85 artiklan mukaisesti toimitettua välimaksupyyntöä, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmaansa 1 kohdassa tarkoitettua lisärahoitusta. [tark. 87]

2 a.   Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan vain silloin, jos asianmukainen sääntelykehys ja siihen liittyvät säädökset ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022. [tark. 160]

3.  Temaattisesta rahoitusvälineestä vuodesta 2025 alkaen kohdennettavien määrärahojen osalta on tarvittaessa otettava huomioon edistyminen asetuksen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja havaitut puutteet toteutuksessa. [tark. 88]

14 artikla

Erityistoimet

1.  Erityistoimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa.

2.  Jäsenvaltiot voivat 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi saada rahoitusta erityistoimiin edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa erityistoimiin kohdennetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään tämän asetuksen tavoitteiden toteuttamista, mukaan luettuna uusien uhkakuvien kattaminen.

3.  Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

15 artikla

Operatiivinen tuki

1.  Operatiivinen tuki on jäsenvaltion määrärahojen osa, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun, sikäli kuin ne edistävät turvallisuuden korkean tason varmistamista koko unionissa. [tark. 89]

2.  Jäsenvaltio voi käyttää enintään 10 20 prosenttia rahastosta sen ohjelmaan kohdennetuista määrärahoista rahoittaakseen operatiivista tukea viranomaisille, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun. [tark. 90]

3.  Operatiivista tukea käyttävien jäsenvaltioiden on noudatettava turvallisuutta koskevaa unionin säännöstöä.

4.  Jäsenvaltioiden on perusteltava ohjelmassa ja 26 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa operatiivisen tuen käyttöä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennen ohjelman hyväksymistä komissio arvioi alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea, ottaen huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot sekä suositukset laadunvalvonta- ja arviointimekanismeista, kuten Schengenin arviointimekanismista, Euroopan raja- ja merivartioviraston (Frontex) haavoittuvuus- ja riskiarvioinnista tai muista laadunvalvonta- ja arviointimekanismeista, tapauksen mukaan. [tark. 91]

5.  Operatiivinen tuki keskitetään erityistehtäviin ja -palveluihin toimiin liitteessä VII esitetyn mukaisesti. [tark. 92]

6.  Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan toteutuksen varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä VII olevia erityistehtäviä ja -palveluita.

15 a artikla

Näkyvyys, avoimuus ja viestintä

Unionin rahoituksen saajien on noudatettava täysimääräisesti näkyvyyttä, avoimuutta ja viestintää koskevia vaatimuksia asetuksen (EU) N:o X (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) mukaisesti. [tark. 93]

3 jakso

Tuki ja toteutus suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

16 artikla

Soveltamisala

Joko komissio toteuttaa tämän jakson mukaisen tuen suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai se toteutetaan välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

17 artikla

Unionin toimet

1.  Unionin toimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita.

2.  Komission aloitteesta rahastosta voidaan rahoittaa unionin toimia, jotka koskevat 3 artiklassa tarkoitettuja tämän asetuksen tavoitteita liitteen III mukaisesti.

3.  Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Lisäksi niistä voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3 a.  Myös erillisvirastot voivat täyttää unionin toimien puitteissa saatavilla olevan rahoituksen kelpoisuusehdot, jotta voidaan tukea valtioiden välisiä toimia, jotka tuovat eurooppalaista lisäarvoa. [tark. 94]

4.  Avustukset, joihin sovelletaan suoraa hallinnointia, myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

5.  Ehdotuksia arvioiva arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

6.  Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin unionin rahoituksen saajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen X [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

18 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Rahoitusta yhdistävät toimet, joista on tehty päätös tämän rahaston puitteissa, toteutetaan InvestEU-asetuksen(31) ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

19 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen apu

Rahastosta voidaan tukea komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavia teknisen avun toimenpiteitä. Nämä toimenpiteet, eli valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimet sekä viestintätoimet, joihin kuuluu myös unionin poliittisia painopisteitä turvallisuuden alalla koskeva ulkoinen tiedotustoiminta, näkyvyyttä koskevat ja kaikki hallinnolliset ja teknisen avun toimet, jotka ovat välttämättömiä tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi, tarvittaessa kolmansien maiden kanssa, voidaan rahoittaa täysimääräisesti. [tark. 95]

20 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan asetuksen (EU) [asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä] 127 artiklan mukaisesti.

21 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien saajan on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tehtävä tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia tarjoamalla johdonmukaista, olennaista vaikuttavaa ja oikeasuhteista kohdennettua merkityksellistä tietoa eri asianmukaisella kielellä erilaisille tarkoituksenmukaisille kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi unionin rahoituksen saajien on toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten vastaanottajien on varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle näkyvässä viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki. [tark. 96]

2.  Mahdollisimman laajan yleisön saavuttamiseksi komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Komissio julkaisee erityisesti tiedot temaattisen rahoitusvälineen vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien kehittämisestä. Komissio julkaisee myös luettelon toimista, jotka on valittu tuettaviksi temaattisesta rahoitusvälineestä, julkisesti saatavilla olevalla verkkosivustolla ja päivittää luetteloa säännöllisesti. Tälle rahastolle kohdennetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös viestintää, erityisesti unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista, sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin. [tark. 97]

2 a.  Komissio julkaisee 2 kohdassa tarkoitetut tiedot avoimessa koneellisesti luettavassa esitysmuodossa, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY(32) 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, minkä ansiosta tietoja voidaan luokitella, niihin voidaan tehdä hakuja, niistä voidaan poimia otteita, niitä voidaan verrata ja käyttää uudelleen. Tiedot on voitava luokitella painopisteiden, erityistavoitteen, toimien tukikelpoisten kokonaiskustannusten, hankkeiden kokonaiskustannusten, hankintamenettelyjen kokonaiskustannusten, tuensaajan nimen ja toimeksisaajan nimen perusteella. [tark. 98]

4 jakso

Tuki ja toteutus yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

22 artikla

Hätäapu

1.  Komissio voi päättää myöntää rahastosta annetaan rahoitustukea kiireellisiin tarpeisiin ja erityistarpeisiin hätätilanteissa, jotka johtuvat asianmukaisesti perustellussa hätätilanteessa. Tällaiset tilanteet voivat johtua tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista turvallisuuteen liittyvistä vaaratilanteista tai , uusista uhkakuvista tai hiljattain havaituista haavoittuvuuksista, jotka vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa hyvin kielteisesti väestön, julkisten tilojen tai kriittisen infrastruktuurin turvallisuuteen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa. Tällaisissa tapauksissa se ilmoittaa asiasta kohtuullisessa ajassa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 99]

2.  Hätäapua voidaan myöntää erillisvirastoille suoraan myönnettävinä avustuksina.

3.  Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi kohdentaa hätäapua edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa hätäavuksi. Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

4.  Avustukset, joihin sovelletaan suoraa hallinnointia, myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti.

4 a.  Hätäapuun voidaan sisällyttää menoja, jotka ovat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää tai tukipyyntöä, mutta eivät ennen 1 päivää tammikuuta 2021, jos tämä on välttämätöntä toimen toteuttamiseksi. [tark. 100]

23 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.  Toimi Operaatio, joka on saanut rahoitusta rahastosta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan lukien yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen toimea koskevaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen operaation avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti. [tark. 101]

2.  ToimetOperaatiot, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset vastaavat edellytykset: [tark. 102]

a)  ne on arvioitu rahastoon perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)  ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten takia,

voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto+:sta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 67 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) X [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta] 8 artiklan mukaisesti edellyttäen, että tällaiset toimet operaatiotovat yhdenmukaisia asianomaisen ohjelman tavoitteiden kanssa. Tukea myöntävän rahaston sääntöjä sovelletaan. [tark. 103]

5 jakso

Seuranta, raportointi ja arviointi

1 alajakso

Yhteiset säännökset

24 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tuloksellisuudesta liitteen V mukaisesti noudattaen varainhoitoasetuksen 43 artiklan 3 kohdan h alakohdan i alakohdan iii alakohdassa säädettyjä raportointivaatimuksia.

2.  Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettaviin tuloksellisuutta koskeviin tietoihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

3.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahaston edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 asetettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia. Komission antaa saamansa tiedot tuotos- ja tulosindikaattoreista pyynnöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville. [tark. 104]

4.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5.  Sen varmistamiseksi, että edistystä rahaston tavoitteiden saavuttamisessa voidaan arvioida tehokkaasti, komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti liitteen VIII muuttamiseksi, jotta indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkastella uudelleen ja täydentää ja tätä asetusta täydentää säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointikehyksen perustamista, mukaan luettuna jäsenvaltioiden toimittamat hanketiedot. Arviointiin on sisällytettävä laadullisia indikaattoreita. [tark. 105]

25 artikla

Arviointi

1.  Komissio suorittaa esittää tämän asetuksen, myös tämän rahaston mukaisesti toteutettujen toimien, väli- ja jälkiarvioinnin. väliarvioinnin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Väliarvioinnissa tarkastellaan rahaston tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä ja johdonmukaisuutta. Siinä arvioidaan erityisesti seuraavia seikkoja:

a)  edistyminen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon kaikki jo käytettävissä olevat asiaankuuluvat tiedot, erityisesti 26 artiklassa tarkoitetut vuotuiset tuloksellisuuskertomukset ja liitteessä VIII vahvistetut tuotos- ja tulosindikaattorit;

b)  tämän rahaston mukaisesti toteutettujen toimien ja operaatioiden eurooppalainen lisäarvo;

c)  olemassa oleviin ja uusiin turvallisuushaasteisiin vastaamiseksi 3 a artiklassa vahvistettujen täytäntöönpanotoimenpiteiden asianmukaisuus;

d)  rahaston pitkän aikavälin vaikutukset ja kestävyysvaikutukset;

e)  tästä rahastosta tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista myönnettävän tuen välinen täydentävyys ja johdonmukaisuus;

Tässä pakollisessa väliarvioinnissa on otettava huomioon edellisen sisäisen turvallisuuden rahoitustukivälineen vuosiksi 2014–2020, eli sisäisen turvallisuuden rahasto – poliisiyhteistyö, jälkiarvioinnista saadut tulokset. Arviointiin liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen tarkistamiseksi. [tark. 106]

1 a.  Komissio suorittaa viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2030 mennessä tämän asetuksen jälkiarvioinnin. Samaan päivään mennessä komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen, joka sisältää 1 kohdassa luetellut osatekijät. Tämän rahoitusvälineen pitkän aikavälin vaikutuksia on arvioitava seuraavan rahaston mahdollista uusimista tai muuttamista koskevan päätöksen perustaksi. [tark. 107]

2.  Väliarviointi ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 40 artiklassa vahvistetun aikataulun mukaisesti. asetettava julkisesti saataville ja toimitettava parlamentille viipymättä täyden avoimuuden varmistamiseksi. Komissio varmistaa, että arviointeihin ei sisälly tietoja, joiden levittäminen voi vaarantaa yksilöiden turvallisuuden tai yksityisyyden tai vaarantaa turvallisuusoperaatioita. [tark. 108]

2 alajakso

Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

26 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivään helmikuuta 2023 mennessä ja tämän jälkeen vuosittain samaan päivään mennessä vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus. Vuonna 2023 toimitettavan kertomuksen on katettava ohjelman toteutus 30 päivään kesäkuuta 2022 saakka. Jäsenvaltioiden on julkaistava nämä kertomukset erityisellä verkkosivustolla ja toimitettava ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 109]

2.  Vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

a)  edistyminen ohjelman toteutuksessa ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 37 artiklan mukaisesti;

a a)  kansallisen ohjelman tilinpäätöksen erittely takaisin perittyihin maksuihin, ennakkomaksuihin lopullisille tuensaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneisiin menoihin; [tark. 110]

b)  ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet, mukaan luettuina perustellut lausunnot, jotka komissio on antanut SEUT-sopimuksen 258 artiklan mukaisen rikkomusmenettelyn yhteydessä; [tark. 111]

c)  rahastosta tuettavien toimien, erityisesti kolmansissa maissa toteutettavien tai niihin liittyvien toimien, ja unionin muista rahastoista myönnettävän tuen välinen täydentävyys, koordinointi ja johdonmukaisuus; [tark. 112]

d)  ohjelman panos asiaa koskevan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon;

d a)  perusoikeuksia koskevien vaatimusten noudattaminen; [tark. 113]

e)  viestintätoimien ja näkyvyyttä lisäävien toimien toteuttaminen;

f)  mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan.

3.  Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisesta tuloksellisuuskertomuksesta kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi.

3 a.  Kun vuotuiset tuloksellisuuskertomukset on hyväksytty, komissio toimittaa niiden yhteenvedot Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja julkaisee ne erityisellä verkkosivustolla. Vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen koko teksti on pyynnöstä toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet sitä 1 kohdan mukaisesti. [tark. 114]

4.  Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

27 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] IV osaston mukaisen seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 28 artiklan mukaisesti liitteen VI muuttamiseksi.

2.  Indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan ja 37 artiklan mukaisesti.

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 8, 12, 15, 24 ja 27 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 115]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8, 12, 15, 24 ja 27 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 116]

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä 8, 12, 15, 24 ja 27 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 117]

29 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen koordinointikomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.  Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. Tätä ei sovelleta 26 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen.

30 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Kumotaan asetus (EU) N:o 513/2014 1 päivästä tammikuuta 2021.

2.  Tämän asetuksen estämättä toimia voidaan jatkaa tai muuttaa niiden päättämiseen saakka noudattaen sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyön välinettä, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 kohdan soveltamista.

3.  Rahaston rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen toteutettaessa siirtyminen rahaston ja sen edeltäjän, asetuksella (EU) N:o 513/2014 perustetun sisäisen turvallisuuden rahaston poliisiyhteistyön välineen mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

31 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Ohjelmien rahoituksen kohdentamisen perusteet yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

Asetuksen 10 artiklassa tarkoitetut varat kohdennetaan jäsenvaltioiden ohjelmiin seuraavasti:

1)  jokainen jäsenvaltio saa ohjelmakauden alussa kertaluonteisen kiinteän 5 000 000 euron rahoituksen, jotta voidaan varmistaa kriittinen massa kunkin ohjelman osalta ja kattaa tarpeet, jotka eivät käy suoraan ilmi jäljempänä esitettyjen kriteerien perusteella;

2)  jäljellä olevat varat jaetaan seuraavien kriteerien mukaisesti:

a)  45 prosenttia käänteisessä suhteessa niiden bruttokansantuotteeseen (yksikkönä ostovoimastandardi asukasta kohti)

b)  40 prosenttia suhteessa väestömäärään

c)  15 prosenttia suhteessa pinta-alaan.

Alustavat määrärahat perustuvat viimeisimpiin komission (Eurostatin) tuottamiin vuotuisiin tilastotietoihin, jotka kattavat edeltävän kalenterivuoden. Vertailuluvut väliarviointeja varten ovat viimeisimmät komission (Eurostatin) tuottamat vuotuiset tilastotiedot, jotka kattavat edeltävän kalenterivuoden ja jotka ovat saatavilla vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan.

LIITE II

Täytäntöönpanotoimenpiteet

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  turvallisuutta koskevan unionin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen tukemalla tiedonvaihtoa muun muassa Prüm-puitteiden, EU:n matkustajarekisteridirektiivin ja SIS II -tietojärjestelmän avulla, myös panemalla täytäntöön suositukset, jotka on laadittu laadunvalvonta- ja arviointimekanismien, kuten Schengenin arviointimekanismin ja muiden laadunvalvonta- ja arviointimekanismien perusteella;

b)  turvallisuuden kannalta merkityksellisten unionin tietojärjestelmien perustaminen, mukauttaminen ja ylläpito, niiden yhteentoimivuus mukaan lukien, sekä asianmukaisten välineiden kehittäminen havaittujen puutteiden korjaamiseksi;

c)  turvallisuuden kannalta merkityksellisten unionin tiedonvaihtovälineiden, järjestelmien ja tietokantojen aktiivisen käytön lisääminen varmistamalla, että niihin tallennetaan korkealaatuista tietoa;

d)  asiaa koskevien kansallisten toimenpiteiden tukeminen, jos se on tarpeen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitettyjen erityistavoitteiden toteuttamiseksi.

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  jäsenvaltioiden yhteisten ja tarvittaessa myös muiden toimijoiden kanssa toteutettavien lainvalvontaoperaatioiden lisääminen, jotta voidaan erityisesti helpottaa ja parantaa yhteisten tutkintaryhmien, yhteispartioinnin, välittömän takaa-ajon, peitetoimina suoritettavan tarkkailun ja muiden operatiivisen yhteistyön mekanismien käyttöä unionin toimintapoliittisen syklin (EMPACT) yhteydessä painottaen erityisesti valtioiden rajat ylittäviä operaatioita;

b)  lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön lisääminen sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa esimerkiksi kansallisten erikoisyksiköiden verkostojen, unionin verkostojen ja yhteistyörakenteiden ja unionin keskusten puitteissa;

c)  virastojen välisen yhteistyön parantaminen unionin tasolla jäsenvaltioiden välillä ja jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin toimielinten, elinten ja laitosten välillä sekä kansallisella tasolla kunkin jäsenvaltion kansallisten viranomaisten välillä.

Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  lainvalvonta-alan koulutuksen, harjoitusten, keskinäisen oppimisen, erityisten vaihto-ohjelmien ja parhaiden käytäntöjen vaihtamisen lisääminen myös kolmansissa maissa ja niiden kanssa sekä muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa;

b)  yhteisvaikutusten hyödyntäminen yhdistämällä voimavaroja ja tietämystä jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kesken, kansalaisyhteiskunnan toimijat mukaan lukien, esimerkiksi laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja perustamalla yhteisiä osaamiskeskuksia tai yhteisiä operatiivisia tukikeskuksia yhdessä toteutettuja operaatioita varten;

c)  toimenpiteiden, suojatoimien, mekanismien ja parhaiden käytänteiden edistäminen ja kehittäminen todistajien, väärinkäytösten paljastajien ja rikoksen uhrien varhaista tunnistamista, suojelua ja tukemista varten sekä kumppanuuksien kehittäminen viranomaisten ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa tätä tarkoitusta varten;

d)  tarvittavien varusteiden hankkiminen ja koulutusvälineiden ja muun keskeisen turvallisuusinfrastruktuurin perustaminen ja päivittäminen turvallisuusuhkiin valmistautumisen, selviytymiskyvyn, yleisön tietoisuuden ja asianmukaisten vastatoimien lisäämiseksi. [tark. 119]

LIITE III

Esimerkkejä tukikelpoisista rahastosta 4 artiklan mukaisesti tuettavat toimet tuettavista toimista [tark. 120]

Sisäisen turvallisuuden rahastosta voidaan tukea muun muassa seuraavantyyppisiä toimia: [tark. 121]

–  Tietojärjestelmät ja -verkot, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista edistävien tietojärjestelmien ja -verkkojen perustaminen, koulutus niiden käyttämistä varten, yhteentoimivuuden testaaminen ja parantaminen näiden järjestelmien yhteentoimivuuskomponenttien sekä näiden järjestelmien tietojen laatu tietojen laadun testaaminen ja parantaminen; [tark. 122]

–  unionin lainsäädännön ja unionin toimintatavoitteiden toteuttamisen seuranta jäsenvaltioissa turvallisuuden kannalta merkityksellisten tietojärjestelmien alalla, erityisesti tietosuojan, yksityisyyden ja tietoturvallisuuden alalla; [tark. 123]

–  EMPACT-toimet, joilla toteutetaan EU:n toimintapoliittiseen sykliin kuuluvia toimia tai helpotetaan niiden toteuttamista;

–  erillisvirastojen tukeminen yhteistyön helpottamiseksi rajat ylittävien operaatioiden aikana; [tark. 124]

–  toimet, joilla tuetaan tehokasta ja koordinoitua valmiutta reagoida kriiseihin muun muassa kansanterveyden, pelastuspalvelun ja , terrorismin ja kyberrikollisuuden alalla nykyisten alakohtaisten valmiuksien, asiantuntemuskeskusten ja tilannearviointikeskusten pohjalta; [tark. 125]

–  toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menettelyjä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien turvallisuustutkimushankkeiden tulosten testaus ja validointi;

–  toimet, joilla edistetään tutkimusta ja asiantuntemuksen vaihtoa selviytymiskyvyn parantamiseksi uusien uhkien varalta, mukaan lukien verkossa toimivien kanavien kautta harjoitettava laiton kauppa, hybridiuhat ja kemialliset, biologiset sekä säteily- ja ydinuhat; [tark. 126]

–  kansallisten yhteyspisteiden toimet ja verkostot, jotka helpottavat sellaisten tietojen rajat ylittävää vaihtoa, jotka on saatu valvontajärjestelmistä, kuten kameroista ja muista ilmaisimista, joihin on yhdistetty tekoälyalgoritmeja ja joihin kohdistetaan vankkoja suojatoimia, mukaan luettuna tietojen minimointi, oikeusviranomaisen antama ennakkohyväksyntä sekä oikeussuojakeinojen saatavuus; [tark. 127]

–  erikoistuneista kansallisista yksiköistä muodostettujen temaattisten tai monialaisten verkostojen tukeminen, jotta voidaan parantaa keskinäistä luottamusta ja asiantuntemuksen, tietojen, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä resurssien ja asiantuntemuksen yhdistämistä yhteisissä osaamiskeskuksissa;

–  jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen verkostointiin liittyvien aloitteiden tukeminen yhteisen tiedustelukulttuurin edistämiseksi, keskinäisen luottamuksen lisäämiseksi sekä tietotaidon, tietojen, kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihdon ja levittämisen edistämiseksi; [tark. 128]

–  lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten sekä hallintovirastojen henkilöstön ja asiantuntijoiden kouluttaminen, ottaen huomioon operatiiviset tarpeet ja riskianalyysit, lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen pohjalta ja yhteistyössä CEPOLin ja tarvittaessa Euroopan juridisen koulutusverkoston kanssa;

–  lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten sekä hallintovirastojen henkilöstön ja asiantuntijoiden kouluttaminen ennaltaehkäisevissä toimintapolitiikoissa korostaen erityisesti perusoikeuskoulutusta, mukaan luettuna toimet rasismin havaitsemiseksi ja välttämiseksi sekä parhaiden käytäntöjen vaihto; [tark. 129]

–  yhteistyö yksityisen sektorin kanssa erityisesti kyberturvallisuuden alalla, jotta voidaan lujittaa luottamusta ja parantaa koordinointia ja valmiussuunnittelua sekä tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden välillä, myös julkisten tilojen suojelun ja kriittisen infrastruktuurin suojelun alalla; [tark. 130]

–  toimet, joilla annetaan yhteisöille mahdollisuus kehittää paikallisia toimintamalleja ja ennaltaehkäiseviä toimintapolitiikkoja, sekä unionin turvallisuuspolitiikkaa koskeva tiedotus ja viestintä sidosryhmien ja yleisön keskuudessa;

–  laitteet, kulkuneuvot, viestintäjärjestelmät ja turvallisuuden kannalta olennaiset laitokset;

–  henkilöstökustannukset, jotka liittyvät rahastosta tuettavien toimien tai sellaisten toimien toteuttamiseen, jotka teknisistä tai turvallisuussyistä edellyttävät henkilöstön osallistumista.

LIITE IV

Toimet, joiden yhteisrahoitusosuus voi olla suurempi 11 artiklan 2 3 kohdan ja 12 artiklan 6 7 kohdan mukaisesti [tark. 131]

–  Hankkeet, joiden tavoitteena on ehkäistä ja torjua väkivaltaista ääriliikehdintää, mukaan luettuna radikalisoituminen, suvaitsemattomuus ja syrjintä, erityisesti toimet, joilla puututaan niiden perimmäisiin syihin ja ehkäistään radikalisoitumista vankiloissa, sekä hankkeet, jotka tarjoavat erityiskoulutusta lainvalvontaviranomaisille. [tark. 132]

–  Hankkeet, joiden tavoitteena on parantaa tietojärjestelmien ja viestintäverkkojen yhteentoimivuutta, siinä määrin kuin siitä säädetään unionin tai jäsenvaltion lainsäädännössä.(33) [tark. 133]

–  Hankkeet, joilla pyritään torjumaan sellaisia järjestäytyneen rikollisuuden rakenteita, jotka ovat EMPACT-foorumin mukaan erityisen vaarallisia. [tark. 134]

–  Hankkeet, joiden tavoitteena on ehkäistä ja torjua kyberrikollisuutta, erityisesti verkossa tapahtuvaa lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, kuten toimenpiteet tietojärjestelmiin ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvien iskujen ehkäisemiseksi havaitsemalla ja poistamalla haavoittuvuuksia. [tark. 135]

–  Hankkeet, joilla pyritään torjumaan verkossa toimivien kanavien kautta harjoitettavaa laitonta kauppaa. [tark. 136]

LIITE V

Asetuksen 24 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit

Erityistavoite 1: Tiedonvaihdon parantaminen

1)  EU:n tiedonvaihtomekanismien käyttö.

Tietojen lähde: Europol, EU-LISA, neuvosto, jäsenvaltiot

Erityistavoite 2: Operatiivisen yhteistyön lisääminen

1)  Rahastosta tuettujen yhteisten operatiivisten toimien määrä.

Tietolähde: Europol, Eurojust, jäsenvaltiot

2)  Rahaston avulla jäädytettyjen ja menetetyksi tuomittujen varojen arvioitu arvo.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

3)  Niiden laittomien huumausaineiden, aseiden, luonnonvaraisista eläimistä tai kasveista peräisin olevien tuotteiden ja laittomasti kaupattujen kulttuuriesineiden takavarikointien arvo, jotka on takavarikoitu toimeenpantu lainvalvontaviranomaisten rahaston tuella yli rajojen tekemän yhteistyön avulla. [tark. 137]

Tietolähde: Jäsenvaltiot, unionin toimiin liittyvien avustusten saajat

4)  Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä, joilla on taloudellisia vaikutuksia turvallisuuden alalla ja jotka on täytetty rahastosta saadun tuen avulla, verrattuna sellaisten suositusten kokonaismäärään, joilla on taloudellisia vaikutuksia turvallisuuden alalla.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

Erityistavoite 3: Rikosten torjuntaa ja ehkäisemistä koskevien valmiuksien parantaminen

5)  Niiden lainvalvontaviranomaisten henkilöstön jäsenten määrä, jotka ovat osallistuneet koulutukseen, harjoituksiin, keskinäiseen oppimiseen tai erityisiin vaihto-ohjelmiin, jotka koskevat valtioiden rajat ylittäviä aiheita ja jotka on toteutettu rahaston tuella.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

6)  Niiden kriittisten infrastruktuurien ja julkisten tilojen määrä ja kriittisten infrastruktuurien mittakaava, joiden suojelua turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta on parannettu rahaston avulla. [tark. 138]

Tietolähde: Jäsenvaltiot

7)  Niiden aloitteiden määrä, joilla on ehkäisty väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavaa radikalisoitumista.

Tietojen lähde: Radikalisoitumisen torjunnan EU-verkosto (RAN).

LIITE VI

Tukitoimityypit

TAULUKKO 1: TUKITOIMIEN ALAKOODIT

TAULUKKO 2: TOIMITYYPPIEN KOODIT

TAULUKKO 3: TOTEUTUSTAPOJEN KOODIT

LIITE VII

Operatiiviseen tukeen oikeutetut toimet

Tiedonvaihdon parantamista koskevan erityistavoitteen yhteydessä ohjelmista annettava operatiivinen tuki voi kattaa seuraavat:

–  huolto- ja tukipalvelut sellaisia unionin ja tarvittaessa kansallisia tietojärjestelmiä varten, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

–  henkilöstökulut, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Operatiivisen yhteistyön lisäämistä koskevan erityistavoitteen yhteydessä kansallisista ohjelmista annettava operatiivinen tuki voi kattaa seuraavat:

–  huoltopalvelut sellaisia teknisiä laitteita tai kulkuneuvoja varten, joita käytetään valtioiden rajat ylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisen, paljastamisen ja tutkinnan alalla.

–  henkilöstökulut, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Rikosten torjuntaa ja ehkäisemistä koskevien valmiuksien parantamista koskevan erityistavoitteen yhteydessä kansallisista ohjelmista annettava operatiivinen tuki voi kattaa seuraavat:

–  huoltopalvelut sellaisia teknisiä laitteita tai kulkuneuvoja varten, joita käytetään valtioiden rajat ylittävän vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisen, paljastamisen ja tutkinnan alalla.

–  henkilöstökulut, jotka edistävät tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista.

Rahoitusta ei myönnetä toimiin, jotka eivät ole tukikelpoisia 4 artiklan 3 kohdan nojalla.

LIITE VIII

Asetuksen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuotos- ja tulosindikaattorit

Erityistavoite 1: Tiedonvaihdon parantaminen

1)  EU:n tiedonvaihtomekanismien käyttö, jota mitataan seuraavien tietojen perusteella:

a)  Schengenin tietojärjestelmässä (SIS) tehtyjen kuulutusten ja hakujen määrä; [tark. 143]

b)  jäsenvaltioiden välisessä forensisten tietojen (DNA, sormenjäljet, rekisterikilvet) vaihtoa koskevassa järjestelmässä (Prüm-mekanismin automatisoitu tiedonvaihtojärjestelmä) tehtyjen hakujen määrä;

c)  Europolin suojatun tiedonvaihdon verkkosovelluksessa (SIENA) vaihdettujen viestien määrä;

d)  Europolin tietojärjestelmässä (EIS) tehtyjen hakujen määrä;

e)  niiden matkustajien kokonaismäärä, joiden EU:n matkustajarekisteritiedot (PNR) on kerätty ja vaihdettu;

e a)  kolmansien maiden kansalaisia koskevan eurooppalaisen rikosrekisteritietojärjestelmän (ECRIS-TCN) kautta tehtyjen hakujen määrä. [tark. 144]

Tietolähde: Europol, EU-LISA, neuvosto, jäsenvaltiot

2)  Turvallisuuden kannalta merkityksellisiin tietokantoihin rahaston tuella luotujentoimivaltaisten viranomaisten uusien yhteyksien määrä: [tark. 145]

a)  yhteydet EU:n (ja tarvittaessa kansainvälisiin) tietokantoihin;

b)  yhteydet jäsenvaltion sisällä;

c)  yhteydet yhden tai useamman toisen jäsenvaltion kanssa;

d)  yhteydet yhden tai useamman kolmannen maan kanssa.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

3)  Niiden uusien aktiivikäyttäjien määrä, jotka ovat rahaston tuen ansiosta ryhtyneet käyttämään EU:n ja mahdollisesti kansallisia turvallisuuden kannalta merkityksellisiä tiedonvaihtovälineitä, järjestelmiä ja tietokantoja, verrattuna käyttäjien kokonaismäärään.

Tietojen lähde: Jäsenvaltiot

Erityistavoite 2: Operatiivisen yhteistyön lisääminen

4)  Rahastosta tuettujen yhteisten operatiivisten toimien määrä, mukaan lukien osallistuvat jäsenvaltiot ja viranomaiset, jaoteltuna aloittain (terrorismintorjunta, järjestäytynyt rikollisuus yleensä, järjestäytynyt rikollisuus – ampuma-aseet, kyberrikollisuus, muut):

a)  yhteisten tutkintaryhmien määrä;

b)  Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT) puitteissa toteutettujen operatiivisten hankkeiden määrä;

c)  muut yhteiset operatiiviset toimet.

Tietolähde: Europol, Eurojust, jäsenvaltiot

5)  Osallistuminen rahaston tuella toimiviin rajatylittäviin verkostoihin.

Tietojen lähde: Jäsenvaltiot, unionin toimien tai hätäapuavustusten edunsaajat

6)  Rahaston avulla jäädytettyjen ja menetetyksi tuomittujen varojen arvioitu arvo.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

7)  Niiden laittomien huumausaineiden, aseiden, luonnonvaraisista eläimistä tai kasveista peräisin olevien tuotteiden ja laittomasti kaupattujen kulttuuriesineiden takavarikointien arvo, jotka on takavarikoitu toimeenpantu lainvalvontaviranomaisten rahaston tuella yli rajojen tekemän yhteistyön avulla. [tark. 146]

Tietolähde: Europol, jäsenvaltiot, unionin toimiin liittyvien avustusten saajat [tark. 147]

8)  Rahaston avulla perustettujen nykyisten rajatylittävien verkostojen tuotokset, kuten parhaita käytäntöjä koskevat käsikirjat, työpajat, yhteiset harjoitukset.

Tietolähde: Unionin toimiin liittyvien avustusten saajat

9)  Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä, joilla on taloudellisia vaikutuksia turvallisuuden alalla ja jotka on täytetty rahastosta saadun tuen avulla, verrattuna sellaisten suositusten kokonaismäärään, joilla on taloudellisia vaikutuksia turvallisuuden alalla.

Tietolähde: Jäsenvaltiot

Erityistavoite 3: Rikosten torjuntaa ja ehkäisemistä koskevien valmiuksien parantaminen

10)  Niiden lainvalvontaviranomaisten henkilöstön jäsenten määrä, jotka ovat osallistuneet koulutukseen, harjoituksiin, keskinäiseen oppimiseen tai erityisiin vaihto-ohjelmiin, jotka koskevat valtioiden rajat ylittäviä aiheita ja jotka on toteutettu rahaston tuella, jaoteltuna seuraavien alojen mukaan:

a)  terrorismin torjunta;

b)  järjestäytynyt rikollisuus;

c)  kyberrikollisuus;

d)  muut operatiivisen yhteistyön alat.

Tietolähde: Jäsenvaltiot, Europol, ENISA [tark. 148]

11)  Sellaisten parhaita käytäntöjä, tutkimustekniikoita ja vakioituja toimintaohjeita koskevien käsikirjojen ja muiden välineiden määrä, jotka on tuotettu rahaston tuella eri puolilla EU:ta toimivien organisaatioiden vuorovaikutuksen tuloksena.

Tietolähde: Jäsenvaltiot, unionin toimien tai hätäapuavustusten edunsaajat

12)  Niiden rikoksen uhrien määrä, jotka ovat saaneet tukea rahastosta, rikoksen tyypin mukaan jaoteltuna (ihmiskauppa, siirtolaisten salakuljetus ihmis- ja elinkauppa, terrorismi, vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, kyberrikollisuus, seksuaalinen hyväksikäyttö ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, kidutus tai epäinhimillinen tai halventava kohtelu). [tark. 149]

Tietolähde: Jäsenvaltiot

13)  Niiden kriittisten infrastruktuurien ja julkisten tilojen määrä ja kriittisten infrastruktuurien mittakaava, joiden suojelua turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta on parannettu rahaston avulla. [tark. 150]

Tietolähde: Jäsenvaltiot

14)  Niiden aloitteiden määrä, joilla on ehkäisty väkivaltaisiin ääriliikkeisiin johtavaa radikalisoitumista.

a)  Osumien määrä radikalisoitumisen torjunnan EU-verkoston (RAN) verkkosivulla; [tark. 151]

b)  RAN-verkoston osallistujien määrä asiantuntijatyypin mukaan jaoteltuna;

c)  Niiden opintokäyntien, koulutustapahtumien, työpajojen ja neuvontaistuntojen määrä, jotka on toteutettu jäsenvaltioissa kansallisten viranomaisten tiiviin koordinoinnin avulla, jaoteltuna edunsaajatyypin mukaan (lainvalvontaviranomaiset, muut), ja osallistujien palaute. [tark. 152]

Tietolähde: Radikalisoitumisen torjunnan EU-verkosto (RAN), jäsenvaltiot [tark. 153]

15)  Niiden rahaston tuella perustettujen kumppanuuksien määrä, jotka edistävät todistajille, väärinkäytösten paljastajille ja rikoksen uhreille annettavan tuen kehittämistä, sen mukaan, edustavatko kumppanit

a)  yksityistä sektoria;

b)  kansalaisyhteiskuntaa.

Tietolähde: Jäsenvaltiot, unionin toimien tai hätäapuavustusten edunsaajat

Erityistavoite 3 a: Yhteisen tiedustelukulttuurin kehittäminen

15 a)  Jäsenvaltioiden välisten yhteydenottojen määrä tiedustelun alalla.

15 b)  Niiden lainvalvontavirkamiesten ja tiedusteluvirkailijoiden määrä, jotka ovat osallistuneet koulutukseen, harjoituksiin, keskinäisen oppimisen ohjelmiin tai erityisiin vaihto-ohjelmiin, jotka koskevat valtioiden rajat ylittäviä aiheita ja jotka on toteutettu rahaston tuella.

Tietolähde: Jäsenvaltiot [tark. 154]

(1) (2) (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019. (4) COM(2015)0185, 28.4.2015. (5) Neuvoston päätelmät, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2015, uudistetusta Euroopan unionin sisäisen turvallisuuden strategiasta 2015–2020. (6) Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan turvallisuusagendasta (2015/2697(RSP)). (7) COM(2017)0794. (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 513/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja neuvoston päätöksen 2007/125/YOS kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 93). (9) Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten ja toimeenpanevan komitean 16 päivänä syyskuuta 1998 pysyvän Schengenin arviointi- ja soveltamiskomitean perustamisesta tekemän päätöksen kumoamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27). (10) Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita (COM(2018)0324). (11) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:32013Q1220(01) (12) Täydelliset viitetiedot (13) Täydelliset viitetiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, annettu ... päivänä ...kuuta ...., Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahasto plussaa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä ja rahoitussäännöistä sekä turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa, sisäisen turvallisuuden rahastoa ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä koskevista rahoitussäännöistä (COM(2018)0375). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1). (15) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1). (16) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2). (17) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1). (18) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29). (19) Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1). (20) COM(2017)0623. (21) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13 päivänä huhtikuuta 2016 tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1). (22) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). (23) Neuvoston asetus (EU, Euratom) XXX. (24) Neuvoston päätös 2009/902/YOS, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, eurooppalaisen rikoksentorjuntaverkoston perustamisesta ja päätöksen 2001/427/YOS kumoamisesta (EUVL L 321, 8.12.2009, s. 44) (25) Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston päätelmät, 8 ja 9 päivänä marraskuuta 2010. (26) ”Lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen perustaminen”, COM(2013)0172. (27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/2219, annettu 25 päivänä marraskuuta 2015, Euroopan unionin lainvalvontakoulutusvirastosta (CEPOL) ja neuvoston päätöksen 2005/681/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 319, 4.12.2015, s. 1). (28) Neuvoston puitepäätös 2008/841/YOS, tehty 24 päivänä lokakuuta 2008, järjestäytyneen rikollisuuden torjunnasta (EUVL L 300, 11.11.2008, s. 42). (29) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6). (30) ”Flash money” on aitoa käteistä, joka esitetään rikostutkimuksen aikana osoituksena maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta epäillyille tai muille henkilöille, joilla on tietoa saatavuudesta tai toimituksesta tai jotka toimivat välittäjinä, jotta voidaan suorittaa valeosto, jonka tarkoituksena on pidättää epäiltyjä, löytää laittomia tuotantopaikkoja tai muutoin hajottaa järjestäytyneitä rikollisryhmiä. (31) Täydelliset viitetiedot. (32) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90). (33) Komission tiedonannon Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi (COM(2016)0205) mukaisesti.