Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0328(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0084/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0084/2019

Keskustelut :

PV 11/03/2019 - 19
CRE 11/03/2019 - 19

Äänestykset :

PV 13/03/2019 - 19.1
CRE 13/03/2019 - 19.1
Äänestysselitykset
PV 17/04/2019 - 16.12

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0189
P8_TA(2019)0419

Hyväksytyt tekstit
PDF 272kWORD 91k
Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019 - Strasbourg
Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus ja kansallisten koordinointikeskusten verkosto ***I
P8_TA(2019)0189A8-0084/2019

Euroopan parlamentin tarkistukset 13. maaliskuuta 2019 ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten verkoston perustamisesta (COM(2018)0630 – C8-0404/2018 – 2018/0328(COD))(1)

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Komission teksti   Tarkistus
Tarkistus 1
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 kappale
1)  Jokapäiväinen elämä ja talous perustuvat yhä enemmän digitaaliteknologiaan, ja kansalaiset tulevat entistä alttiimmiksi vakaville kyberturvallisuuspoikkeamille. Tulevaisuuden turvallisuus edellyttää muun muassa, että parannetaan teknologisia ja teollisia valmiuksia suojata unioni kyberuhilta, sillä sekä siviili-infrastruktuurit että sotilaalliset valmiudet ovat riippuvaisia turvallisista digitaalisista järjestelmistä. Unioni on jatkuvasti lisännyt toimiaan kasvaviin kyberturvallisuushaasteisiin vastaamiseksi.
 1)  Yli 80 prosentilla unionin väestöstä on internetyhteys ja jokapäiväinen elämä ja talous perustuvat yhä enemmän digitaaliteknologiaan, ja kansalaiset tulevat entistä alttiimmiksi vakaville kyberturvallisuuspoikkeamille. Tulevaisuuden turvallisuus edellyttää muun muassa, että edistetään yleistä resilienssiä, parannetaan teknologisia ja teollisia valmiuksia suojata unioni jatkuvasti muuttuvilta kyberuhilta, sillä sekä infrastruktuurit että turvallisuusvalmiudet ovat riippuvaisia turvallisista digitaalisista järjestelmistä. Tällainen turvallisuus voidaan saavuttaa parantamalla tietoisuutta kyberturvallisuusuhista, kehittämällä osaamista, kykyjä ja valmiuksia kaikkialla unionissa sekä ottamalla asianmukaisesti huomioon laitteisto- ja ohjelmistoinfrastruktuurin, tuotteiden ja prosessien vuorovaikutus sekä yhteiskunnalliset ja eettiset seuraukset ja huolenaiheet.
Tarkistus 2
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
1 a)   Kyberrikollisuus on nopeasti kasvava uhka unionille, sen kansalaisille ja taloudelle. Vuonna 2017 Euroopan yrityksistä 80 prosenttia koki vähintään yhden kyberhäiriön. Wannacry-hyökkäys toukokuussa 2017 vaikutti yli 150 maahan ja 230 000 tietotekniseen järjestelmään, ja sillä oli merkittävä vaikutus kriittisiin infrastruktuureihin kuten sairaaloihin. Tämä korostaa tarvetta korkeille kyberturvallisuusstandardeille ja kokonaisvaltaisille kyberturvallisuusratkaisuille, joihin sisältyvät ihmiset, tuotteet, prosessit ja teknologia unionissa, sekä unionin johtajuudelle tässä asiassa, ja digitaaliselle autonomialle.
Tarkistus 3
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 kappale
4)  Valtion- ja hallitusten päämiehet totesivat syyskuussa 2017 järjestetyssä Tallinnan digitaalihuippukokouksessa, että unionista olisi tehtävä ”kyberturvallisuusalan maailmanlaajuinen johtaja vuoteen 2025 mennessä, jotta voisimme varmistaa kansalaistemme, kuluttajiemme ja yritystemme luottamuksen ja suojan verkossa ja mahdollistaisimme vapaan ja lailla säännellyn internetin”.
 4)  Valtion- ja hallitusten päämiehet totesivat syyskuussa 2017 järjestetyssä Tallinnan digitaalihuippukokouksessa, että unionista olisi tehtävä ”kyberturvallisuusalan maailmanlaajuinen johtaja vuoteen 2025 mennessä, jotta voisimme varmistaa kansalaistemme, kuluttajiemme ja yritystemme luottamuksen ja suojan verkossa ja mahdollistaisimme vapaan, turvallisemman ja lailla säännellyn internetin”, ja kehottivat hyödyntämään enemmän avoimen lähdekoodin ratkaisuja ja/tai avoimia standardeja silloin, kun (uudelleen)rakennetaan tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä ja ratkaisuja (jotta voidaan esimerkiksi välttyä myyjien lukituksilta), myös unionin yhteentoimivuutta ja standardointia koskevissa ohjelmissa, kuten ISA2:ssa.
Tarkistus 4
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 a kappale (uusi)
4 a)  Teollisuus-, teknologia- ja tutkimusalan kyberturvallisuutta käsittelevän eurooppalaisen osaamiskeskuksen (jäljempänä ’osaamiskeskus’) olisi autettava lisäämään verkko- ja tietojärjestelmäinfrastruktuurin, mukaan lukien internet ja muu yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittinen infrastruktuuri, kuten liikenne, terveydenhuolto ja pankkijärjestelmät, resilienssiä ja luotettavuutta.
Tarkistus 5
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 4 b kappale (uusi)
4 b)  Osaamiskeskuksen ja sen toimien olisi otettava huomioon asetuksen (EU) 2019/XXX [uudelleenlaadittu asetus (EY) N:o 428/2009 sellaisena kuin sitä esitetään asiakirjassa COM(2016)0616]1 a täytäntöönpano.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/..., annettu ... päivänä ...kuuta ..., kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä, teknistä apua ja kauttakulkua koskevan unionin valvontajärjestelmän perustamisesta (EUVL L ..., ..., s. ...).
Tarkistus 6
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 5 kappale
5)  Verkko- ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt voivat vaikuttaa yksittäisiin jäsenvaltioihin ja koko unioniin. Verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus on sen vuoksi olennaisen tärkeää sisämarkkinoiden moitteettomalle toiminnalle. Unioni on tällä hetkellä riippuvainen Euroopan ulkopuolisista kyberturvallisuusalan toimittajista. On kuitenkin unionin strategisten etujen mukaista varmistaa, että se säilyttää kyberturvallisuuteen liittyvät keskeiset teknologiset valmiudet ja kehittää niitä digitaalisten sisämarkkinoidensa turvaamiseksi ja erityisesti kriittisten verkkojen ja tietojärjestelmien suojaamiseksi ja keskeisten kyberturvallisuuspalvelujen tarjoamiseksi.
 5)  Verkko- ja tietojärjestelmien vakavat häiriöt voivat vaikuttaa yksittäisiin jäsenvaltioihin ja koko unioniin. Verkko- ja tietojärjestelmien korkein turvallisuustaso koko unionissa on sen vuoksi olennaisen tärkeää sekä yhteiskunnan että talouden kannalta. Unioni on tällä hetkellä riippuvainen Euroopan ulkopuolisista kyberturvallisuusalan toimittajista. On kuitenkin unionin strategisten etujen mukaista varmistaa, että se säilyttää kyberturvallisuuteen liittyvät keskeiset teknologiset kapasiteetit ja valmiudet ja kehittää niitä Euroopan kansalaisten ja yritysten tietosuojan ja kriittisten verkkojen ja tietojärjestelmien turvaamiseksi, mukaan luettuina yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset infrastruktuurit, kuten liikenne-, terveydenhoito- ja pankkijärjestelmät sekä digitaaliset sisämarkkinat, ja keskeisten kyberturvallisuuspalvelujen tarjoamiseksi.
Tarkistus 7
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 kappale
6)  Unionissa on runsaasti kyberturvallisuusalan tutkimukseen, teknologiaan ja teolliseen kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusta, mutta tutkimus- ja teollisuusyhteisöjen toimet ovat hajanaisia ja epäyhtenäisiä ja niiltä puuttuu yhteinen missio, mikä heikentää kilpailukykyä tällä alalla. Nämä toimet ja osaaminen on koottava yhteen ja verkotettava ja niitä on käytettävä tehokkaalla tavalla vahvistamaan ja täydentämään olemassa olevia tutkimus-, teknologia- ja teollisuusvalmiuksia unionin ja jäsenvaltioiden tasolla.
 6)  Unionissa on runsaasti kyberturvallisuusalan tutkimukseen, teknologiaan ja teolliseen kehittämiseen liittyvää osaamista ja kokemusta, mutta tutkimus- ja teollisuusyhteisöjen toimet ovat hajanaisia ja epäyhtenäisiä ja niiltä puuttuu yhteinen missio, mikä heikentää kilpailukykyä ja kriittisten tietojen, verkostojen ja järjestelmien tehokasta suojelua tällä alalla. Nämä toimet ja osaaminen on koottava yhteen ja verkotettava ja niitä on käytettävä tehokkaalla tavalla vahvistamaan ja täydentämään olemassa olevia tutkimus-, teknologia- ja teollisuusvalmiuksia ja taitoja unionin ja jäsenvaltioiden tasolla. Samalla kun tieto- ja viestintätekniikan alalla on edessään merkittäviä haasteita, joita ovat esimerkiksi vastaaminen alan ammattitaitoisten työntekijöiden kysyntään, se voi hyötyä yhteiskunnan yleisen monimuotoisuuden edustamisesta ja sukupuolten tasapuolisen edustuksen saavuttamisesta, etnisestä monimuotoisuudesta ja vammaisten syrjimättömyydestä sekä tiedonsaannin helpottamisesta ja tulevien kyberturvallisuusasiantuntijoiden koulutuksesta, mukaan lukien heidän koulutuksensa epävirallisissa yhteyksissä, esimerkiksi vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmistohankkeissa, kansalaisteknologiahankkeissa, aloittelevissa yrityksissä ja mikroyrityksissä.
Tarkistus 8
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)
6 a)   Pk-yritykset ovat olennaisia toimijoita unionin kyberturvallisuusalalla, jotka voivat tarjota huipputason ratkaisuja joustavuutensa vuoksi. Kuitenkin pk-yritykset, jotka eivät ole erikoistuneet kyberturvallisuuteen, ovat myös alttiimpia kyberhäiriöille tehokkaisiin kyberturvallisuusratkaisuihin tarvittavien korkeiden investointien ja tietovaatimusten vuoksi. Siksi osaamiskeskuksen ja kyberturvallisuuden osaamisverkoston, jäljempänä ’verkosto’, olisi tarjottava erityistä tukea pk-yrityksille helpottamalla niiden tiedon ja koulutuksen saantia, jotta ne voivat turvata itsensä riittävällä tavalla ja jotta ne, jotka ovat aktiivisia kyberturvallisuuden alalla, voivat edistää unionin johtoasemaa alalla.
Tarkistus 9
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)
6 b)  Asiantuntemusta on muuallakin kuin teollisuudessa ja tutkimuksessa. Ei-kaupallisissa ja esikaupallisissa hankkeissa, joita kutsutaan nimellä kansalaisteknologian hankkeet, hyödynnetään avoimia standardeja, avointa dataa sekä ilmaisen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja yhteiskunnan ja yhteisen edun hyväksi. Ne parantavat kyberturvallisuuteen liittyvää resilienssiä, tietoisuutta ja taitojen kehittämistä ja niillä on tärkeä rooli valmiuksien kehittämisessä teollisuuden ja tutkimuksen alalla.
Tarkistus 10
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)
6 c)  Termillä ”sidosryhmä”, kun sitä käytetään tämän asetuksen yhteydessä, tarkoitetaan muun muassa toimialaa, julkisyhteisöjä ja muita yhteisöjä, jotka käsittelevät operatiivisia ja teknisiä kysymyksiä kyberturvallisuusalalla, sekä kansalaisyhteiskuntaa, muun muassa ammattiliittoja, kuluttajajärjestöjä, maksuttoman ja avoimen lähdekoodin yhteisöä ja korkeakoulu- ja tutkijayhteisöä.
Tarkistus 11
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 kappale
8)  Osaamiskeskuksen olisi oltava unionin tärkein väline, jonka avulla kootaan yhteen kyberturvallisuusalan tutkimukseen, teknologiaan ja teolliseen kehittämiseen tehtäviä investointeja ja toteutetaan asiaan liittyviä hankkeita ja aloitteita yhdessä kyberturvallisuuden osaamisverkoston kanssa. Sen olisi annettava kyberturvallisuuden alaan liittyvää rahoitustukea Euroopan horisontti -ohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, sen olisi oltava avoin Euroopan aluekehitysrahastolle ja tarvittaessa muille ohjelmille. Tämän toimintamallin pitäisi edistää kyberturvallisuusalan tutkimukseen, innovointiin, teknologiaan ja teolliseen kehittämiseen liittyvien synergioiden luomista ja rahoitustuen koordinointia sekä auttaa välttämään päällekkäisiä toimia.
 8)  Osaamiskeskuksen olisi oltava unionin tärkein väline, jonka avulla kootaan yhteen kyberturvallisuusalan tutkimukseen, teknologiaan ja teolliseen kehittämiseen tehtäviä investointeja ja toteutetaan asiaan liittyviä hankkeita ja aloitteita yhdessä verkoston kanssa. Sen olisi annettava kyberturvallisuuden alaan liittyvää rahoitustukea Euroopan horisontti -ohjelmasta ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta sekä Euroopan puolustusrahastosta puolustukseen liittyvien toimien ja hallinnollisten kustannusten osalta, sen olisi oltava avoin Euroopan aluekehitysrahastolle ja tarvittaessa muille ohjelmille. Tämän toimintamallin pitäisi edistää kyberturvallisuusalan tutkimus- ja kehittämistyön aloilla toteuttaviin unionin aloitteisiin, innovointiin, teknologiaan ja teolliseen kehittämiseen liittyvien synergioiden luomista ja rahoitustuen koordinointia sekä auttaa välttämään päällekkäisiä toimia.
Tarkistus 12
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)
8 a)  ”Sisäänrakennettu turvallisuus”, sellaisena kuin se vahvistetaan komission 13 päivänä syyskuuta 2017 esittämässä yhteisessä tiedonannossa ”Resilienssi, pelote ja puolustus: vahvan kyberturvallisuuden rakentaminen EU:lle”, sisältää viimeisimmät menetelmät turvallisuuden lisäämiseksi kaikissa tuotteen tai palvelun elinkaaren vaiheissa siten, että aloitetaan turvallisista suunnittelu- ja kehittämismenetelmistä, vähennetään hyökkäyspintaa ja sisällytetään riittävät turvallisuustestit ja turvallisuustarkastukset. Valmistajien tai palveluntarjoajien on koko käytön ja ylläpidon keston ajan asetettava saataville päivityksiä, joilla korjataan uudet haavoittuvuudet ja uhat viipymättä tuotteen arvioidun eliniän ajan ja pitempään. Tämä voidaan saavuttaa myös oikeuttamalla kolmannet osapuolet luomaan ja tarjoamaan tällaisia päivityksiä. Päivitysten tarjoaminen on erityisen tärkeää yleisesti käytettyjen infrastruktuurien, tuotteiden ja prosessien tapauksessa.
Tarkistus 13
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 b kappale (uusi)
8 b)   Ottaen huomioon kyberturvallisuushaasteen laajuuden ja kyberturvallisuuskapasiteettiin ja -valmiuksiin muualla maailmassa tehtyjen investointien määrän unionin ja jäsenvaltioiden olisi lisättävä kyseisen alan tutkimukseen, kehitykseen ja käyttöönottoon osoitetun rahoitustuen osuutta. Mittakaavaetujen toteuttamiseksi ja vertailukelpoisen suojatason saavuttamiseksi kaikkialla unionissa jäsenvaltioiden olisi suunnattava ponnistelunsa eurooppalaiseen toimintakehykseen investoimalla tarvittaessa osaamiskeskusmekanismin kautta.
Tarkistus 14
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 8 c kappale (uusi)
8 c)  Unionin kilpailukyvyn ja korkeimpien kyberturvallisuusstandardien edistämiseksi osaamiskeskuksen ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön olisi pyrittävä vaihtamaan tietoja kyberturvallisuustuotteista ja prosesseista, standardeista ja teknisistä standardeista kansainvälisen yhteisön kanssa. Teknisiin standardeihin sisältyy avoimilla vakiomuotoisilla lisensseillä julkaistavien viitetoteutusten luominen. Sisäänrakennettu turvallisuus erityisesti viitetoteutusten osalta on keskeistä yleisesti käytettyjen verkkojen ja tietojärjestelmäinfrastruktuurin, kuten internetin ja kriittisten infrastruktuurien yleisen luotettavuuden ja resilienssin kannalta.
Tarkistus 15
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 9 kappale
9)  Koska tämän aloitteen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten, jos siihen osallistuvat kaikki jäsenvaltiot tai mahdollisimman monet niistä, ja jotta jäsenvaltioilla olisi kannustin osallistua, äänioikeus olisi oltava ainoastaan niillä jäsenvaltioilla, jotka maksavat osuuden osaamiskeskuksen hallinto- ja toimintamenoista.
 9)  Koska tämän aloitteen tavoitteet voidaan saavuttaa parhaiten, jos niitä edistävät kaikki jäsenvaltiot tai mahdollisimman monet niistä, ja jotta jäsenvaltioilla olisi kannustin osallistua, äänioikeus olisi oltava ainoastaan niillä jäsenvaltioilla, jotka maksavat osuuden osaamiskeskuksen hallinto- ja toimintamenoista.
Tarkistus 16
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 12 kappale
12)  Jäsenvaltioiden olisi valittava kansalliset koordinointikeskukset. Tarvittavan hallintokapasiteetin lisäksi keskuksilla olisi joko oltava tai niiden olisi voitava saada suoraan käyttöönsä kyberturvallisuusalan teknistä asiantuntemusta etenkin sellaisilla aloilla kuten salaus, tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuspalvelut, tunkeutumisen havaitseminen, järjestelmän turvallisuus, verkkoturvallisuus, ohjelmien ja sovellusten turvallisuus sekä turvallisuuden ja yksityisyyden inhimilliset ja yhteiskunnalliset näkökohdat. Niillä pitäisi myös olla valmiudet ylläpitää toimivia yhteyksiä teollisuuteen, julkiseen sektoriin, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/114823 mukaisesti nimetyt viranomaiset, ja tutkimusyhteisöön ja koordinoida toimintaansa niiden kanssa.
 12)  Jäsenvaltioiden olisi valittava kansalliset koordinointikeskukset. Tarvittavan hallintokapasiteetin lisäksi keskuksilla olisi joko oltava tai niiden olisi voitava saada suoraan käyttöönsä kyberturvallisuusalan teknistä asiantuntemusta etenkin sellaisilla aloilla kuten salaus, tieto- ja viestintätekniikan turvallisuuspalvelut, tunkeutumisen havaitseminen, järjestelmän turvallisuus, verkkoturvallisuus, ohjelmien ja sovellusten turvallisuus sekä turvallisuuden ja yksityisyyden inhimilliset, eettiset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät näkökohdat. Niillä pitäisi myös olla valmiudet ylläpitää toimivia yhteyksiä teollisuuteen, julkiseen sektoriin, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/114823 mukaisesti nimetyt viranomaiset, ja tutkimusyhteisöön ja koordinoida toimintaansa niiden kanssa, jotta voidaan vakiinnuttaa kyberturvallisuutta koskeva jatkuva julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelu. Lisäksi yleisön tietoisuutta kyberturvallisuudesta olisi lisättävä asianmukaisilla viestintävälineillä.
__________________
 __________________
23 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1).
 23 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/1148, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2016, toimenpiteistä yhteisen korkeatasoisen verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi koko unionissa (EUVL L 194, 19.7.2016, s. 1).
Tarkistus 17
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 kappale
14)  Tekoälyn, esineiden internetin, suurteholaskennan ja kvanttilaskennan ja lohkoketjun kaltaiset kehittyvät teknologiat sekä turvallisten digitaalisten identiteettien kaltaiset konseptit luovat uusia haasteita kyberturvallisuudelle, mutta tarjoavat samalla myös ratkaisuja. Olemassa olevien ja tulevien tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien häiriönsietokyvyn arviointi ja validointi edellyttää hyökkäyksiltä suojaavien turvallisuusratkaisujen testaamista suurteho- ja kvanttitietokoneilla. Osaamiskeskuksen, verkoston ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön pitäisi edistää viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen kehittämistä ja levittämistä. Osaamiskeskuksen ja verkoston olisi samaan aikaan palveltava kehittäjiä ja operaattoreita kriittisillä aloilla kuten liikenteen, energian, terveydenhuollon, rahoituspalvelujen, julkishallinnon, televiestinnän, valmistuksen, puolustuksen ja avaruuden aloilla ja autettava niitä ratkaisemaan kyberturvallisuuteen liittyvät haasteensa.
 14)  Tekoälyn, esineiden internetin, suurteholaskennan ja kvanttilaskennan kaltaiset kehittyvät teknologiat sekä turvallisten digitaalisten identiteettien kaltaiset konseptit luovat uusia haasteita kyberturvallisuudelle, mutta tarjoavat samalla myös tuotteita ja prosesseja. Olemassa olevien ja tulevien tieto- ja viestintätekniikkajärjestelmien häiriönsietokyvyn arviointi ja validointi edellyttävät hyökkäyksiltä suojaavien turvallisuustuotteiden ja -prosessien testaamista suurteho- ja kvanttitietokoneilla. Osaamiskeskuksen, verkoston, eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön pitäisi edistää viimeisimpien kyberturvallisuustuotteiden ja -prosessien, myös kaksikäytön, kehittämistä ja levittämistä erityisesti niiden osalta, jotka auttavat järjestöjä pitämään yllä jatkuvaa rakennuskapasiteettia, resilienssiä ja sopivaa hallintaa. Osaamiskeskuksen ja verkoston olisi nopeutettava koko innovointisykliä ja edistettävä kyberturvallisuusteknologioiden ja -palvelujen innovoinnin kuolemanlaaksovaiheen ylittämistä. Osaamiskeskuksen, verkoston ja yhteisön olisi samaan aikaan palveltava kehittäjiä ja operaattoreita kriittisillä aloilla kuten liikenteen, energian, terveydenhuollon, rahoituspalvelujen, julkishallinnon, televiestinnän, valmistuksen, puolustuksen ja avaruuden aloilla ja autettava niitä ratkaisemaan kyberturvallisuuteen liittyvät haasteensa, ja tutkittava verkostojen ja tietojärjestelmien eheyteen kohdistuvien hyökkäyksien erilaisia motiiveja, kuten rikos, teollisuusvakoilu, häpäiseminen ja disinformaatio.
Tarkistus 18
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)
14 a)   Kyberuhkien ja kyberturvallisuuden nopeasti muuttuvan luonteen vuoksi unionin on voitava sopeutua nopeasti ja jatkuvasti uuteen kehitykseen alalla. Siksi osaamiskeskuksen, verkoston ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön olisi oltava tarpeeksi joustavia vaadittavan reagointikyvyn varmistamiseksi. Niiden olisi edistettävä ratkaisuja, jotka auttavat yhteisöjä kehittämään jatkuvasti valmiuksiaan parantaa niiden omaa ja unionin resilienssiä.
Tarkistus 19
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 14 b kappale (uusi)
14 b)   Osaamiskeskuksen tavoitteena olisi oltava vakiinnuttaa unionin johtoasema ja asiantuntemus kyberturvallisuuden alalla ja siten taata korkeimmat turvallisuusstandardit unionissa, varmistaa tietojen, tietojärjestelmien, verkostojen ja kriittisten infrastruktuurien suojelu unionissa, luoda uusia korkealaatuisia työpaikkoja alalla, estää eurooppalaisten kyberturvallisuuden asiantuntijoiden aivovuoto kolmansiin maihin ja lisätä eurooppalaista arvoa jo olemassa oleviin kansallisiin kyberturvallisuuden toimenpiteisiin.
Tarkistus 20
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 15 kappale
15)  Osaamiskeskuksella olisi oltava useita keskeisiä tehtäviä. Osaamiskeskuksen olisi ensinnäkin helpotettava Euroopan kyberturvallisuuden osaamisverkoston toimintaa ja autettava sen koordinoinnissa sekä tuettava kyberturvallisuuden osaamisyhteisöä. Keskuksen olisi edistettävä kyberturvallisuusalan teknologiastrategiaa ja helpotettava verkostoon ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön kootun osaamisen käyttöä. Toiseksi sen olisi pantava täytäntöön Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman asiaankuuluvat osat myöntämällä avustuksia, tavallisesti kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Kolmanneksi osaamiskeskuksen olisi helpotettava unionin, jäsenvaltioiden ja/tai toimialan yhteisiä investointeja.
 15)  Osaamiskeskuksella olisi oltava useita keskeisiä tehtäviä. Osaamiskeskuksen olisi ensinnäkin helpotettava verkoston toimintaa ja autettava sen koordinoinnissa sekä tuettava kyberturvallisuuden osaamisyhteisöä. Keskuksen olisi edistettävä kyberturvallisuusalan teknologiastrategiaa ja koottava, jaettava sekä helpotettava verkostoon ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön kootun osaamisen ja kyberturvallisuuden infrastruktuurin käyttöä. Toiseksi sen olisi pantava täytäntöön Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman asiaankuuluvat osat myöntämällä avustuksia, tavallisesti kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella. Kolmanneksi osaamiskeskuksen olisi helpotettava unionin, jäsenvaltioiden ja/tai toimialan yhteisiä investointeja, yhteisiä koulutusmahdollisuuksia ja tiedotusohjelmia Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisesti kansalaisia ja yrityksiä varten osaamisvajeen poistamiseksi. Sen olisi erityisesti kiinnitettävä huomiota pk-yritysten mahdollisuuksien parantamiseen kyberturvallisuuden alalla.
Tarkistus 21
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 kappale
16)  Osaamiskeskuksen olisi edistettävä ja tuettava yhteistyötä ja toimien koordinointia kyberturvallisuuden osaamisyhteisössä, johon kuuluisi laaja, avoin ja moninainen joukko kyberturvallisuusalan teknologian kanssa tekemisissä olevia toimijoita. Yhteisössä olisi erityisesti oltava osallistujia tutkimusyksiköistä, tarjontapuolen teollisuudesta, kysyntäpuolen teollisuudesta ja julkiselta sektorilta. Kyberturvallisuuden osaamisyhteisön olisi tarjottava panos osaamiskeskuksen toimiin ja sen työsuunnitelmaan ja sen olisi myös hyödyttävä osaamiskeskuksen ja verkoston yhteisöä kehittävistä toimista, mutta se ei saisi olla muutoin etuoikeutetussa asemassa ehdotuspyynnöissä tai tarjouspyynnöissä.
 16)  Osaamiskeskuksen olisi edistettävä ja tuettava pitkäaikaista strategista yhteistyötä ja toimien koordinointia kyberturvallisuuden osaamisyhteisössä, johon kuuluisi laaja, avoin, monitieteellinen ja moninainen joukko eurooppalaisia kyberturvallisuusalan teknologian kanssa tekemisissä olevia toimijoita. Yhteisössä olisi erityisesti oltava osallistujia tutkimusyksiköistä, myös kyberturvallisuuteen liittyviä eettisiä kysymyksiä tarkastelevista yksiköistä, tarjontapuolen teollisuudesta, kysyntäpuolen teollisuudesta, myös pk-yrityksistä, ja julkiselta sektorilta. Kyberturvallisuuden osaamisyhteisön olisi tarjottava panos osaamiskeskuksen toimiin ja sen työsuunnitelmaan ja sen olisi myös hyödyttävä osaamiskeskuksen ja verkoston yhteisöä kehittävistä toimista, mutta se ei saisi olla muutoin etuoikeutetussa asemassa ehdotuspyynnöissä tai tarjouspyynnöissä.
Tarkistus 22
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)
16 a)   Osaamiskeskuksen olisi tarjottava sopivaa tukea ENISAlle sen tehtävissä, jotka on määritelty direktiivissä (EU) 2016/1148 (NIS-direktiivi) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/XXX1 a (kyberturvallisuussäädös). Siksi ENISAn olisi tarjottava asianmukaisia tietoja osaamiskeskukselle sen tehtävässä, joka on rahoitusprioriteettien määrittäminen.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/..., annettu ... päivänä ..kuuta ...., ENISAsta, (EU:n kyberturvallisuusvirastosta) ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta, ja tieto- ja viestintäteknologian kyberturvallisuuden sertifioinnista (”kyberturvallisuussäädös”) (EUVL L ...) (2017/0225(COD)).
Tarkistus 23
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 kappale
17)  Jotta voitaisiin vastata sekä kysyntäpuolen että tarjontapuolen teollisuuden tarpeisiin, osaamiskeskuksen tehtävän tarjota kyberturvallisuuteen liittyvää tietämystä ja teknistä apua teollisuudelle olisi koskettava sekä tieto- ja viestintätekniikan tuotteita ja palveluja että kaikkia muita teollisuus- ja teknologiatuotteita ja -ratkaisuja, joissa kyberturvallisuus on olennainen tekijä.
 17)  Jotta voitaisiin vastata julkisen sektorin ja sekä kysyntäpuolen että tarjontapuolen teollisuuden tarpeisiin, osaamiskeskuksen tehtävän tarjota kyberturvallisuuteen liittyvää tietämystä ja teknistä apua julkiselle sektorille ja teollisuudelle olisi koskettava sekä tieto- ja viestintätekniikan tuotteita, prosesseja ja palveluja että kaikkia muita teollisuus- ja teknologiatuotteita ja -prosesseja, joissa kyberturvallisuus on olennainen tekijä. Osaamiskeskuksen pitäisi erityisesti auttaa hyödyntämään dynaamisia yritystason ratkaisuja, joissa keskitytään kokonaisten järjestöjen valmiuksien kehittämiseen, mukaan luettuna ihmiset, prosessit ja teknologia, jotta järjestöjä voidaan suojella tehokkaasti jatkuvasti muuttuvia kyberuhkia vastaan.
Tarkistus 24
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)
17 a)  Osaamiskeskuksen olisi edistettävä viimeisintä kehitystä edustavien ja erityisesti kansainvälisesti tunnustettujen kyberturvallisuustuotteiden ja -ratkaisujen laajaa käyttöönottoa.
Tarkistus 25
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 18 kappale
18)  Vaikka osaamiskeskuksen ja verkoston olisi pyrittävä luomaan synergioita kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusulottuvuuksien välillä, Euroopan horisontti ohjelmasta rahoitettavat hankkeet toteutetaan asetuksen XXX [Euroopan horisontti -asetus] mukaisesti, jossa säädetään, että Euroopan horisontti -ohjelmassa toteuttavissa tutkimus- ja innovointitoimissa on keskityttävä siviilisovelluksiin.
 18)  Vaikka osaamiskeskuksen ja verkoston olisi pyrittävä luomaan synergioita ja koordinointia kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusulottuvuuksien välillä, Euroopan horisontti ohjelmasta rahoitettavat hankkeet toteutetaan asetuksen XXX [Euroopan horisontti -asetus] mukaisesti, jossa säädetään, että Euroopan horisontti -ohjelmassa toteuttavissa tutkimus- ja innovointitoimissa on keskityttävä siviilisovelluksiin.
Tarkistus 26
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 19 kappale
19)  Jäsennetyn ja kestävän yhteistyön varmistamiseksi osaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten välisen suhteen olisi perustuttava sopimukseen.
 19)  Jäsennetyn ja kestävän yhteistyön varmistamiseksi osaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten välisen suhteen olisi perustuttava sopimukseen, joka olisi yhdenmukaistettava unionin tasolla.
Tarkistus 27
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 kappale
20)  Osaamiskeskuksen vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden takaamiseksi olisi annettava asianmukaiset säännökset.
 20)  Osaamiskeskuksen ja rahoitusta saavien yritysten vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden takaamiseksi olisi annettava asianmukaiset säännökset.
Tarkistus 28
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 a kappale (uusi)
20 a)   Käyttöönottohankkeiden toteutus erityisesti Euroopan tasolla tai yhteishankinnoissa käyttöönotettujen infrastruktuurien ja valmiuksien osalta voidaan jakaa eri toteutusvaiheisiin, kuten erillisiin tarjouksiin laite- ja ohjelmistoarkkitehtuurista, niiden tuotannosta, käytöstä ja huollosta, ja kukin yritys voi osallistua vain yhteen näistä vaiheista ja vaaditaan, että edunsaajat yhdessä tai useammassa näistä vaiheista täyttävät tietyt ehdot eurooppalaisen omistajuuden tai hallinnan osalta.
Tarkistus 29
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 b kappale (uusi)
20 b)  Koska ENISA on erityinen unionin kyberturvallisuusvirasto, osaamiskeskuksen olisi pyrittävä mahdollisimman suureen synergiaan viraston kanssa ja johtokunnan olisi kuultava ENISAa alan kokemuksesta kaikista kyberturvallisuuteen liittyvistä asioista, erityisesti tutkimukseen liittyvistä hankkeista.
Tarkistus 30
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 20 c kappale (uusi)
20 c)  Euroopan parlamentin olisi sisällytettävä johtokunnan edustajan nimittämistä koskevaan menettelyyn yksityiskohtaiset tiedot valtuuksista, mukaan lukien velvollisuudesta raportoida säännöllisesti Euroopan parlamentille tai asiasta vastaaville valiokunnille.
Tarkistus 31
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 21 kappale
21)  Komission Yhteisellä tutkimuskeskuksella ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastolla (ENISA) on kyberturvallisuuteen liittyvää osaamista, joten niiden pitäisi osallistua aktiivisesti kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön ja neuvoa-antavaan teollisuus- ja tiedekomiteaan.
 21)  Komission Yhteisellä tutkimuskeskuksella ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirastolla (ENISA) on kyberturvallisuuteen liittyvää osaamista, joten niiden pitäisi osallistua aktiivisesti kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön ja neuvoa-antavaan teollisuus- ja tiedekomiteaan, jotta voidaan varmistaa mahdollisimman tehokas synergia. ENISAn olisi jatkossakin täytettävä asetuksessa (EU) 2019/XXX [kyberturvallisuusasetus]1 a vahvistetut strategiset tavoitteensa erityisesti kybertuvallisuussertifioinnin alalla, kun taas osaamiskeskuksen olisi toimittava kyberturvallisuusalan operatiivisena elimenä.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/..., annettu ... päivänä ..kuuta ...., ENISAsta, (EU:n kyberturvallisuusvirastosta) ja asetuksen (EU) N:o 526/2013 kumoamisesta, ja tieto- ja viestintäteknologian kyberturvallisuuden sertifioinnista (”kyberturvallisuussäädös”) (EUVL L ...) (2017/0225(COD)).
Tarkistus 32
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 kappale
24)  Osaamiskeskuksen johtokunnan, jossa ovat edustettuina jäsenvaltiot ja komissio, olisi määriteltävä osaamiskeskuksen toiminnan yleinen suunta ja varmistettava, että se hoitaa tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti. Johtokunnalle olisi annettava tarvittavat valtuudet hyväksyä talousarvio, valvoa sen toteuttamista, vahvistaa tarvittavat varainhoitoa koskevat säännöt, luoda avoimet menettelyt osaamiskeskuksen päätöksentekoa varten, hyväksyä osaamiskeskuksen työsuunnitelma ja monivuotinen strateginen suunnitelma ottaen huomioon osaamiskeskuksen tavoitteiden ja tehtävien toteuttamiseen liittyvät prioriteetit, vahvistaa työjärjestyksensä, nimittää pääjohtaja sekä päättää tämän toimikauden jatkamisesta ja päättymisestä.
 24)  Osaamiskeskuksen johtokunnan, jossa ovat edustettuina jäsenvaltiot ja komissio, olisi määriteltävä osaamiskeskuksen toiminnan yleinen suunta ja varmistettava, että se hoitaa tehtäviään tämän asetuksen mukaisesti. Johtokunnalle olisi annettava tarvittavat valtuudet hyväksyä talousarvio, valvoa sen toteuttamista, vahvistaa tarvittavat varainhoitoa koskevat säännöt, luoda avoimet menettelyt osaamiskeskuksen päätöksentekoa varten, hyväksyä osaamiskeskuksen työsuunnitelma ja monivuotinen strateginen suunnitelma ottaen huomioon osaamiskeskuksen tavoitteiden ja tehtävien toteuttamiseen liittyvät prioriteetit, vahvistaa työjärjestyksensä, nimittää pääjohtaja sekä päättää tämän toimikauden jatkamisesta ja päättymisestä. Jotta synergioita voidaan hyödyntää, ENISAn olisi oltava pysyvä tarkkailija johtokunnassa ja edistettävä osaamiskeskuksen työtä, ja sitä olisi kuultava monivuotisen strategiasuunnitelman, työsuunnitelman ja rahoitusta varten valittujen toimien luettelon osalta.
Tarkistus 33
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 24 a kappale (uusi)
24 a)  Johtokunnan olisi pyrittävä tekemään osaamiskeskusta tunnetuksi maailmanlaajuisesti, jotta voidaan lisätä sen houkuttelevuutta ja tehdä siitä maailmanluokan huippuosaamista edustava laitos kyberturvallisuuden alalla.
Tarkistus 34
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 kappale
25)  Osaamiskeskuksen moitteettoman ja tehokkaan toiminnan takaamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että johtokunnan jäseniksi nimitettävillä henkilöillä on riittävä ammatillinen asiantuntemus ja kokemus toiminnallisilta aloilta. Johtokunnan työn jatkuvuuden varmistamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä rajoittamaan johtokunnassa olevien edustajiensa vaihtuvuutta.
 25)  Osaamiskeskuksen moitteettoman ja tehokkaan toiminnan takaamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että johtokunnan jäseniksi nimitettävillä henkilöillä on riittävä ammatillinen asiantuntemus ja kokemus toiminnallisilta aloilta. Johtokunnan työn jatkuvuuden varmistamiseksi komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä rajoittamaan johtokunnassa olevien edustajiensa vaihtuvuutta ja saavuttamaan sukupuolten edustuksen tasapaino.
Tarkistus 35
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 25 a kappale (uusi)
25 a)   Johtokunnan päätöksissä komission äänen painoarvon olisi vastattava unionin osaamiskeskukselle antamaa rahoitusosuutta ja komission vastuuta, joka on unionin talousarvion asianmukaisen hallinnan varmistaminen unionin etujen mukaisesti perussopimuksissa säädetyllä tavalla.
Tarkistus 36
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 26 kappale
26)  Osaamiskeskuksen moitteeton toiminta edellyttää, että sen pääjohtaja nimitetään ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten taitojen ja johtamistaitojen sekä kyberturvallisuuden kannalta merkityksellisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella ja että pääjohtajan tehtäviä hoidetaan täysin riippumattomasti.
 26)  Osaamiskeskuksen moitteeton toiminta edellyttää, että sen pääjohtaja nimitetään avoimella tavalla ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten taitojen ja johtamistaitojen sekä kyberturvallisuuden kannalta merkityksellisen pätevyyden ja kokemuksen perusteella ja että pääjohtajan tehtäviä hoidetaan täysin riippumattomasti.
Tarkistus 37
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 27 kappale
27)  Osaamiskeskuksella olisi oltava neuvoa-antavana elimenä neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea, jotta voidaan varmistaa säännöllinen yhteydenpito yksityisen sektorin, kuluttajajärjestöjen ja muiden asianosaisten sidosryhmien kanssa. Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean olisi keskityttävä sidosryhmiä koskeviin asioihin ja saatettava ne osaamiskeskuksen johtokunnan tietoon. Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean kokoonpanossa ja sille annettavissa tehtävissä, kuten siinä, että sitä kuullaan työsuunnitelmasta, olisi varmistettava sidosryhmien riittävä edustus osaamiskeskuksen työskentelyssä.
 27)  Osaamiskeskuksella olisi oltava neuvoa-antavana elimenä neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea, jotta voidaan varmistaa säännöllinen ja riittävän avoin yhteydenpito yksityisen sektorin, kuluttajajärjestöjen ja muiden asianosaisten sidosryhmien kanssa. Sen olisi myös annettava pääjohtajalle ja johtokunnalle riippumattomia neuvoja käyttöönotosta ja hankinnoista. Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean olisi keskityttävä sidosryhmiä koskeviin asioihin ja saatettava ne osaamiskeskuksen johtokunnan tietoon. Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean kokoonpanossa ja sille annettavissa tehtävissä, kuten siinä, että sitä kuullaan työsuunnitelmasta, olisi varmistettava sidosryhmien riittävä edustus osaamiskeskuksen työskentelyssä. Kustakin toimialan sidosryhmästä olisi oltava vähimmäismäärä edustajia, ja erityisesti olisi kiinnitettävä huomiota pk-yritysten edustukseen.
Tarkistus 38
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 kappale
28)  Osaamiskeskuksen olisi neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomiteansa kautta hyödynnettävä sopimusperusteisessa julkisen ja yksityisen sektorin kyberturvallisuuskumppanuudessa Horisontti 2020 -ohjelman aikana luotua erityisosaamista ja laajaa ja merkityksellistä sidosryhmäedustusta.
 28)  Osaamiskeskuksen ja sen toimien olisi neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomiteansa kautta hyödynnettävä sopimusperusteisessa julkisen ja yksityisen sektorin kyberturvallisuuskumppanuudessa Horisontti 2020 -ohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman alaisten kyberturvallisuuden osaamisverkostoa koskevien pilottihankkeiden aikana luotua erityisosaamista ja laajaa ja merkityksellistä sidosryhmäedustusta. Osaamiskeskuksen ja neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean olisi soveltuvin osin harkittava nykyisten rakenteiden, esimerkiksi työryhmien, kopiointia.
Tarkistus 39
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 28 a kappale (uusi)
28 a)  Osaamiskeskuksen ja sen elinten olisi hyödynnettävä kokemusta aikaisemmista ja nykyisistä aloitteista, kuten sopimusperusteisesta julkisen ja yksityisen sektorin kyberturvallisuuskumppanuudesta, Euroopan kyberturvallisuusjärjestöstä (ECSO) sekä ilmaisia ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja koskevasta pilottihankkeesta ja valmistelutoimesta (EU FOSSA).
Tarkistus 40
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 29 kappale
29)  Osaamiskeskuksella olisi oltava säännöt eturistiriitojen ehkäisemisestä ja hallinnasta. Osaamiskeskuksen olisi sovellettava asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevia asiaankuuluvia unionin säännöksiä, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/200124. Osaamiskeskuksessa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o XXX/2018. Osaamiskeskuksen olisi noudatettava tietojen käsittelyä koskevia unionin toimielimiin sovellettavia määräyksiä ja kansallista lainsäädäntöä, erityisesti kun on kyse arkaluonteisista turvallisuusluokittelemattomista ja EU:n turvallisuusluokitelluista tiedoista.
 29)  Osaamiskeskuksella olisi oltava eturistiriitojen ehkäisemistä, havaitsemista ja ratkaisemista koskevat säännöt, joita sovelletaan sen jäseniin, elimiin ja henkilöstöön, johtokuntaan sekä neuvoa-antavaan teollisuus- ja tiedekomiteaan ja yhteisöön. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja ratkaiseminen kansallisten koordinointikeskusten osalta. Osaamiskeskuksen olisi sovellettava asiakirjojen saamista yleisön tutustuttavaksi koskevia asiaankuuluvia unionin säännöksiä, sellaisina kuin ne on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1049/200124. Osaamiskeskuksessa tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o XXX/2018. Osaamiskeskuksen olisi noudatettava tietojen käsittelyä koskevia unionin toimielimiin sovellettavia määräyksiä ja kansallista lainsäädäntöä, erityisesti kun on kyse arkaluonteisista turvallisuusluokittelemattomista ja EU:n turvallisuusluokitelluista tiedoista.
__________________
 __________________
24 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
 24 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
Tarkistus 41
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 kappale
31)  Osaamiskeskuksen olisi toimittava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla ja annettava ajoissa kaikki asianmukaiset tiedot, ja sen olisi edistettävä toimiensa näkyvyyttä, mukaan lukien suurelle yleisölle suunnatuin tiedotusta ja tulosten levittämistä koskevin toimin. Osaamiskeskuksen elinten työjärjestys olisi asetettava julkisesti saataville.
 31)  Osaamiskeskuksen olisi toimittava avoimella ja läpinäkyvällä tavalla ja annettava ajoissa kattavasti tiedot, ja sen olisi edistettävä toimiensa näkyvyyttä, mukaan lukien suurelle yleisölle suunnatuin tiedotusta ja tulosten levittämistä koskevin toimin. Sen olisi esitettävä yleisölle ja kaikille kiinnostuneille luettelo kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäsenistä ja julkistettava näiden 42 artiklan mukaisesti esittämät sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset. Osaamiskeskuksen elinten työjärjestys olisi asetettava julkisesti saataville.
Tarkistus 42
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 31 a kappale (uusi)
31 a)   Sekä osaamiskeskusta että kansallisia koordinointikeskuksia kehotetaan seuraamaan ja noudattamaan kansainvälisiä normeja mahdollisimman tarkasti, jotta ne voivat edistää kehitystä kohti maailmanlaajuisia hyviä käytäntöjä.
Tarkistus 43
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 33 a kappale (uusi)
33 a)  Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla määritetään osaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten välillä allekirjoitettujen sopimusten osatekijät sekä kriteerit, joiden mukaisesti oikeussubjektit arvioidaan ja akkreditoidaan kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäseniksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa1 a vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.
__________________
1 a EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
Tarkistus 44
Ehdotus asetukseksi
Johdanto-osan 34 kappale
34)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli säilyttää ja kehittää kyberturvallisuuteen liittyviä unionin teknologisia ja teollisia valmiuksia, parantaa unionin kyberturvallisuusalan teollisuuden kilpailukykyä ja tehdä kyberturvallisuudesta kilpailuetu unionin muille teollisuudenaloille, koska olemassa olevat rajalliset resurssit ovat hajanaisia ja tarvittavat investoinnit ovat mittakaavaltaan suuria, vaan nämä tavoitteet voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, jotta voidaan välttää päällekkäisiä toimia, auttaa saavuttamaan investointien kriittinen massa ja varmistaa julkisen rahoituksen optimaalinen käyttö. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,
 34)  Nykyisten rajallisten resurssien hajanaisuuden ja tarvittavien investointien määrän vuoksi jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa riittävällä tavalla tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat unionin kilpailukyvyn ja valmiuksien parantaminen kyberturvallisuuden alalla ja unionin digitaalisen riippuvuuden vähentäminen lisäämällä unionissa kehitettyjen kyberturvallisuustuotteiden, -prosessien ja -palvelujen käyttöönottoa, unionin kyberturvallisuusteknologioiden ja teollisuuden valmiuksien säilyttäminen ja kehittäminen, unionin kyberturvallisuusteollisuuden kilpailukyvyn lisääminen ja kyberturvallisuuden kääntäminen unionin muiden alojen kilpailueduksi. Sen sijaan tavoitteet voidaan saavuttaa unionin tasolla paremmin välttämällä näiden tavoitteiden tarpeetonta toistamista, auttamalla saavuttamaan investointien kriittinen määrä ja varmistamalla, että julkista rahoitusta käytetään optimaalisella tavalla. Lisäksi vain unionin tason toimilla voidaan varmistaa kyberturvallisuuden korkein taso kaikissa jäsenvaltioissa ja poistaa siten joissakin jäsenvaltioissa olevat turvallisuusvajeet, jotka aiheuttavat turvallisuusvajeen koko unionissa. Unioni voi sen vuoksi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa säädetyn suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,
Tarkistus 45
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 1 kohta
1.  Tällä asetuksella perustetaan Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus, jäljempänä ’osaamiskeskus’, ja kansallisten koordinointikeskusten verkosto ja vahvistetaan kansallisten koordinointikeskusten nimittämistä ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön perustamista koskevat säännöt.
 1.  Tällä asetuksella perustetaan Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus, jäljempänä ’osaamiskeskus’, ja kansallisten koordinointikeskusten verkosto, jäljempänä ’verkosto’, ja vahvistetaan kansallisten koordinointikeskusten nimittämistä ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisön, jäljempänä ’yhteisö’, perustamista koskevat säännöt. Osaamiskeskuksen ja verkoston on edistettävä yleistä resilienssiä ja tietoisuutta kyberturvallisuusuhista unionissa ottaen asianmukaisesti huomioon yhteiskunnalliset vaikutukset.
Tarkistus 46
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 3 kohta
3.  Osaamiskeskuksen kotipaikka on [Bryssel, Belgia].
 Poistetaan.
Tarkistus 47
Ehdotus asetukseksi
1 artikla – 4 kohta
4.  Osaamiskeskus on oikeushenkilö. Sillä on kussakin jäsenvaltiossa laajin kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.
 Poistetaan.
Tarkistus 48
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1)  ’kyberturvallisuudella’ verkko- ja tietojärjestelmien, niiden käyttäjien ja muiden henkilöiden suojaamista kyberuhilta;
 1)  ’kyberturvallisuudella’ kaikkia toimia, joita tarvitaan verkko- ja tietojärjestelmien, niiden käyttäjien ja asianosaisten henkilöiden suojaamiseksi kyberuhilta;
Tarkistus 183
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
1 a)  ’kyberpuolustuksella’ ja ’kyberturvallisuuden puolustusulottuvuuksilla’ yksinomaan defensiivistä ja reaktiivista kyberpuolustusteknologiaa, jolla pyritään suojelemaan elintärkeitä infrastruktuureja, sotilaallisia verkostoja ja tietojärjestelmiä, niiden käyttäjiä ja asianomaisia henkilöitä kyberuhilta, kuten tilannetietoisuutta, uhkien havaitsemista ja digitaalista forensiikkaa;
Tarkistus 49
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
2)  ’kyberturvallisuustuotteilla ja -ratkaisuilla’ tieto- ja viestintätekniikan tuotteita, palveluja tai prosesseja, joiden erityisenä tarkoituksena on verkko- ja tietojärjestelmien, niiden käyttäjien ja asianosaisten henkilöiden suojaaminen kyberuhilta;
 2)  ’tuotteilla ja prosesseilla’ kaupallisia ja muita kuin kaupallisia tieto- ja viestintätekniikan tuotteita, palveluja tai prosesseja, joiden erityisenä tarkoituksena on tietojen, verkko- ja tietojärjestelmien, niiden käyttäjien ja muiden henkilöiden suojaaminen kyberturvallisuusuhilta;
Tarkistus 50
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)
2 a)  ’kyberuhalla’ potentiaalista tilannetta, tapahtumaa tai toimintaa, joka voi vahingoittaa tai häiritä verkko- ja tietojärjestelmiä, niiden käyttäjiä ja asianosaisia henkilöitä tai muulla tavoin vaikuttaa näihin haitallisesti;
Tarkistus 51
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
3)  ’viranomaisella’ keskushallintoa tai muita kansallisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkiset neuvoa-antavat elimet mukaan lukien, tai luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka kansallisen lainsäädännön nojalla hoitaa julkisia hallinnollisia tehtäviä, erityistehtävät mukaan luettuina;
 3)  ’viranomaisella’ keskushallintoa tai muita kansallisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia, julkiset neuvoa-antavat elimet mukaan lukien, tai luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka unionin ja kansallisen lainsäädännön nojalla hoitaa julkisia hallinnollisia tehtäviä, erityistehtävät mukaan luettuina;
Tarkistus 52
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 4 alakohta
4)  ’osallistuvalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka maksaa vapaaehtoisesti rahoitusosuuden osaamiskeskuksen hallinto- ja toimintamenoihin.
 4)  ’rahoitukseen osallistuvalla jäsenvaltiolla’ jäsenvaltiota, joka maksaa vapaaehtoisesti rahoitusosuuden osaamiskeskuksen hallinto- ja toimintamenoihin.
Tarkistus 53
Ehdotus asetukseksi
2 artikla – 1 kohta – 4 a alakohta (uusi)
4 a)  ’eurooppalaisilla digitaali-innovointikeskittymillä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2019/XXX1 a määriteltyjä oikeussubjekteja.
__________________
1 a Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/XXX, annettu ... päivänä ...kuuta ...., digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (EUVL, L ...) (2018/0227(COD)).
Tarkistus 54
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  säilyttämään ja kehittämään digitaalisten sisämarkkinoidensa turvaamiseksi tarvittavia kyberturvallisuuteen liittyviä teknologisia ja teollisia valmiuksia;
 a)  kehittämään kyberturvallisuuteen liittyvää teknologista, teollista, yhteiskunnallista, tieteellistä ja tutkimuksellista asiantuntijavalmiutta ja osaamista, joita tarvitaan suojaamaan digitaalisia sisämarkkinoita ja edistämään unionin kansalaisten, yritysten ja julkishallinnon tietosuojaa;
Tarkistus 55
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – a a alakohta (uusi)
a a)  lisäämään verkko- ja tietojärjestelmäinfrastruktuurin, myös kriittisen infrastruktuurin, internetin sekä unionissa yleisesti käytettyjen laitteiden ja ohjelmistojen resilienssiä ja luotettavuutta;
Tarkistus 56
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  parantamaan unionin kyberturvallisuusalan teollisuuden kilpailukykyä ja tekemään kyberturvallisuudesta kilpailuetu unionin muille teollisuudenaloille.
 b)  parantamaan unionin kyberturvallisuusalan teollisuuden kilpailukykyä ja tekemään kyberturvallisuudesta yksi unionin muiden teollisuudenalojen kilpailueduista.
Tarkistus 57
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  lisäämään tietoisuutta kyberturvallisuuden uhista ja niihin liittyvistä yhteiskunnallisista ja eettisistä seurauksista ja huolenaiheista ja vähentämään kyberturvallisuuteen liittyvää osaamisvajetta unionissa;
Tarkistus 58
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)  kehittämään unionin johtoasemaa kyberturvallisuuden alalla ja varmistamaan korkeimmat kyberturvallisuuden standardit koko unionissa;
Tarkistus 59
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – b c alakohta (uusi)
b c)  parantamaan unionin kilpailukykyä ja valmiuksia samalla kun vähennetään unionin digitaalista riippuvuutta lisäämällä unionissa kehitettyjen kyberturvallisuustuotteiden, -prosessien ja -palvelujen käyttöönottoa unionin sisällä;
Tarkistus 60
Ehdotus asetukseksi
3 artikla – 1 kohta – b d alakohta (uusi)
b d)  vahvistamaan kansalaisten, kuluttajien ja yritysten luottamusta digitaalimaailmaan edistäen siten digitaalisten sisämarkkinoiden strategian tavoitteita;
Tarkistus 61
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1.  helpottaa 6 artiklassa tarkoitetun kansallisten koordinointikeskusten verkoston, jäljempänä ’verkosto’, ja 8 artiklassa tarkoitetun kyberturvallisuuden osaamisyhteisön toimintaa ja auttaa sen koordinoinnissa;
 1.  perustaa 6 artiklassa tarkoitetun verkostonja 8 artiklassa tarkoitetun yhteisönsekä hallinnoi ja helpottaa niiden toimintaa;
Tarkistus 62
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 2 alakohta
2.  osallistua asetuksella N:o XXX26 perustetun Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kyberturvallisuutta koskevan osan ja erityisesti asetuksen (EU) N:o XXX [Digitaalinen Eurooppa -ohjelma] 6 artiklaan liittyvien toimien toteuttamiseen ja asetuksella N:o XXX27 perustetun Euroopan horisontti -ohjelman ja erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta annetun päätöksen N:o XXX [erityisohjelman viitenumero] liitteessä I olevan II pilarin 2.2.6 kohdan toteuttamiseen sekä muiden unionin ohjelmien toteuttamiseen, jos siitä säädetään unionin säädöksissä;
 2.  koordinoida asetuksella N:o XXX26 perustetun Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kyberturvallisuutta koskevan osan ja erityisesti asetuksen (EU) N:o XXX [Digitaalinen Eurooppa -ohjelma] 6 artiklaan liittyvien toimien toteuttamista sekä asetuksella N:o XXX27 perustetun Euroopan horisontti -ohjelman ja erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta annetun päätöksen N:o XXX [erityisohjelman viitenumero] liitteessä I olevan II pilarin 2.2.6 kohdan sekä muiden unionin ohjelmien toteuttamista, jos siitä säädetään unionin säädöksissä, ja osallistua asetuksella (EU) 2019/XXX perustetusta Euroopan puolustusrahastosta rahoitettujen toimien toteuttamiseen;
__________________
 __________________
26 [Lisätään nimi ja julkaisuviite.]
 26 [Lisätään nimi ja julkaisuviite.]
27 [Lisätään nimi ja julkaisuviite.]
 27 [Lisätään nimi ja julkaisuviite.]
Tarkistus 63
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – johdantokappale
3.  parantaa teollisuutta, julkista sektoria ja tutkimusyhteisöä palvelevia kyberturvallisuuteen liittyviä valmiuksia, tietämystä ja infrastruktuureja toteuttamalla seuraavia tehtäviä:
 3.  parantaa teollisuutta, julkista sektoria ja tutkimusyhteisöä palvelevia kyberturvallisuuteen liittyviä resilienssiä, kapasiteetteja, valmiuksia, tietämystä ja infrastruktuureja toteuttamalla seuraavia tehtäviä ja ottamalla siinä huomioon viimeisintä kehitystä edustavat kyberturvallisuuden teollisuus- ja tutkimusinfrastruktuurit ja niihin liittyvät palvelut:
Tarkistus 64
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – a alakohta
a)  ottaen huomioon viimeisintä kehitystä edustavat kyberturvallisuusalan teolliset ja tutkimusinfrastruktuurit ja niihin liittyvät palvelut, tällaisten infrastruktuurien ja niihin liittyvien palvelujen hankkiminen, parantaminen, käyttö ja asettaminen saataville teollisuuden, myös pk-yritysten, julkisen sektorin ja tutkimus- ja tiedeyhteisön monille erilaisille käyttäjille kaikkialla unionissa;
 a)  osaamiskeskusten tilojen ja niihin liittyvien palvelujen hankkiminen, parantaminen, käyttö ja asettaminen saataville tasapuolisesti, avoimesti ja läpinäkyvästi teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, julkisen sektorin ja tutkimus- ja tiedeyhteisön monille erilaisille käyttäjille kaikkialla unionissa;
Tarkistus 65
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b alakohta
b)  ottaen huomioon viimeisintä kehitystä edustavat kyberturvallisuusalan teolliset ja tutkimusinfrastruktuurit ja niihin liittyvät palvelut, muiden oikeussubjektien tukeminen, myös rahallisesti, tällaisten infrastruktuurien ja niihin liittyvien palvelujen hankinnassa, parantamisessa, käytössä ja asettamisessa saataville teollisuuden, myös pk-yritysten, julkisen sektorin ja tutkimus- ja tiedeyhteisön monille erilaisille käyttäjille kaikkialla unionissa;
 b)  muiden oikeussubjektien tukeminen, myös rahallisesti, niiden tilojen ja niihin liittyvien palvelujen hankinnassa, parantamisessa, käytössä ja asettamisessa saataville teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, julkisen sektorin ja tutkimus- ja tiedeyhteisön monille erilaisille käyttäjille kaikkialla unionissa;
Tarkistus 66
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  taloudellisen ja teknisen tuen antaminen kybertuvallisuusalan startup-yrityksille, pk-yrityksille, mikroyrityksille, järjestöille, yksittäisille asiantuntijoille ja kansalaisteknologian hankkeille;
Tarkistus 67
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – b b alakohta (uusi)
b b)  ohjelmistojen turvallisuuskoodien tarkastusten ja niihin liittyvien parannusten rahoittaminen hankkeissa, jotka koskevat infrastruktuureissa, tuotteissa ja prosesseissa yleisesti käytettäviä vapaita ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja;
Tarkistus 68
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c alakohta
c)  kyberturvallisuuteen liittyvän tietämyksen ja teknisen avun antaminen teollisuudelle ja viranomaisille, etenkin tukemalla toimia, joilla pyritään helpottamaan verkostossa ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisössä saatavilla olevan osaamisen käyttöä;
 c)  kyberturvallisuuteen liittyvän tietämyksen ja teknisen avun antaminen muun muassa kansalaisyhteiskunnalle, teollisuudelle ja viranomaisille sekä korkeakoulu- ja tutkimusyhteisölle tapahtuvan jakamisen helpottaminen etenkin tukemalla toimia, joilla pyritään helpottamaan verkostossa ja kyberturvallisuuden osaamisyhteisössä saatavilla olevan osaamisen käyttöä siten, että voidaan parantaa kyberresilienssiä unionissa;
Tarkistus 69
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c a alakohta (uusi)
c a)  ”sisäänrakennetun turvallisuuden” edistäminen periaatteena infrastruktuurien, tuotteiden ja palvelujen kehittämis-, ylläpito-, käyttö- ja päivitysprosesseissa, erityisesti tukemalla viimeisimmän kehityksen mukaisia turvallisia kehitysmenetelmiä, asianmukaisia turvallisuustestauksia ja turvatarkastuksia siten, että niihin sisältyy myös tuottajien tai toimittajien sitoumus asettaa saataville päivityksiä, joilla korjataan välittömästi uudet heikkoudet tai uhat, ja jotka ylittävät tuotteen arvioidun käyttöiän, tai antavat kolmannelle osapuolelle mahdollisuuden luoda ja toimittaa tällaisia päivityksiä;
Tarkistus 70
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c b alakohta (uusi)
c b)  lähdekoodin tuottamista ja kehittämistä koskevien politiikkatoimien tukeminen erityisesti tilanteissa, joissa viranomaiset käyttävät avoimen lähdekoodin ohjelmistoja;
Tarkistus 71
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 3 alakohta – c c alakohta (uusi)
c c)  teollisuuden, ammattiliittojen, korkeakoulujen, tutkimusjärjestöjen ja julkisten elinten sidosryhmien tuominen yhteen pitkäaikaisen yhteistyön varmistamiseksi kyberturvallisuuden tuotteiden ja prosessien kehittämisen ja täytäntöönpanon osalta, mukaan luettuna kyseisiä tuotteita ja prosesseja koskevien resurssien ja tiedon kerääminen ja jakaminen soveltuvin osin;
Tarkistus 72
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – johdantokappale
4.  edistää viimeisistä kehitystä edustavien kyberturvallisuustuotteiden ja -ratkaisujen laajaa käyttöönottoa kaikkialla taloudessa toteuttamalla seuraavia tehtäviä:
 4.  edistää viimeistä kehitystä edustavien ja kestävien kyberturvallisuustuotteiden ja -prosessien laajaa käyttöönottoa kaikkialla unionissa toteuttamalla seuraavia tehtäviä:
Tarkistus 73
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – a alakohta
a)  kyberturvallisuusalan tutkimuksen ja kehittämisen ja unionin kyberturvallisuustuotteiden ja -ratkaisujen käyttöönoton edistäminen viranomaisten ja käyttäjäteollisuuden keskuudessa;
 a)  kyberturvallisuusalan tutkimuksen ja kehittämisen ja unionin kyberturvallisuustuotteiden ja kokonaisvaltaisten prosessien käyttöönoton edistäminen koko innovointisyklin aikana muun muassa viranomaisten keskuudessa, teollisuudessa ja markkinoilla;
Tarkistus 74
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – b alakohta
b)  viranomaisten, kysyntäpuolen teollisuuden ja muiden käyttäjien avustaminen viimeisimpien kyberturvallisuusratkaisujen omaksumisessa ja integroinnissa;
 b)  viranomaisten, kysyntäpuolen teollisuuden ja muiden käyttäjien avustaminen resilienssin lisäämisessä omaksumalla ja integroimalla viimeisimmän kehityksen mukaisia kyberturvallisuustuotteita ja -prosesseja;
Tarkistus 75
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – c alakohta
c)  erityisesti viranomaisten tukeminen niiden julkisten hankintojen järjestämisessä tai viimeisintä kehitystä edustavien kyberturvallisuustuotteiden ja -ratkaisujen hankintojen toteuttaminen viranomaisten puolesta;
 c)  erityisesti viranomaisten tukeminen niiden julkisten hankintojen järjestämisessä tai viimeisintä kehitystä edustavien kyberturvallisuustuotteiden ja -prosessien hankintojen toteuttaminen viranomaisten puolesta myös tarjoamalla tukea kestäviin hankintoihin, jotta lisätään julkisten investointien turvallisuutta ja hyötyjä;
Tarkistus 76
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 4 alakohta – d alakohta
d)  rahoitustuen ja teknisen avun antaminen kyberturvallisuusalan startup-yrityksille ja pk-yrityksille, jotta ne voivat päästä potentiaalisille markkinoille ja houkutella investointeja;
 d)  rahoitustuen ja teknisen avun antaminen kyberturvallisuusalan startup-yrityksille ja pk-yrityksille, mikroyrityksille, yksittäisille asiantuntijoille, yleisesti käytetyille ilmaisen ja avoimen lähdekoodin ohjelmistohankkeille ja kansalaisteknologian hankkeille, jotta voidaan parantaa kyberturvallisuuden asiantuntemusta, päästä potentiaalisille markkinoille, saada käyttömahdollisuuksia ja houkutella investointeja;
Tarkistus 77
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – johdantokappale
5.  parantaa kyberturvallisuuden ymmärrystä ja edistää kyberturvallisuuteen liittyvien osaamisvajeiden supistamista unionissa toteuttamalla seuraavia tehtäviä:
 5.  parantaa kyberturvallisuuden ymmärrystä ja edistää kyberturvallisuuteen liittyvien osaamisvajeiden supistamista ja osaamistason vahvistamista unionissa toteuttamalla seuraavia tehtäviä:
Tarkistus 78
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – -a alakohta (uusi)
-a)  tarvittaessa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kehittynyttä digitaalista osaamista koskevan erityistavoitteen 4 saavuttamisen tukeminen yhteistyössä eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien kanssa;
Tarkistus 79
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 5 alakohta – a alakohta
a)  kyberturvallisuuteen liittyvien taitojen kehittämisen tukeminen, tarvittaessa yhdessä EU:n asianomaisten virastojen ja elinten kanssa, mukaan lukien ENISA;
 a)  kyberturvallisuuteen liittyvien taitojen ja osaamisen kehittämisen, yhdistämisen ja jakamisen tukeminen kaikilla asiaankuuluvilla koulutustasoilla, sukupuolten välistä tasapainoa koskevan tavoitteen tukeminen, kyberturvallisuustiedon yleisen korkean tason sekä käyttäjien ja infrastruktuurien resilienssin edistäminen kaikkialla unionissa yhteistyössä verkoston kanssa ja tarvittaessa yhdenmukaistamalla EU:n asianomaisten virastojen ja elinten kanssa, mukaan lukien ENISA;
Tarkistus 80
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – a alakohta
a)  antamalla rahoitustukea kyberturvallisuuteen liittyville tutkimustoimille yhteisen jatkuvasti arvioitavan ja parannettavan monivuotisen strategisen, teollisen, teknologisen ja tutkimusagendan pohjalta;
 a)  antamalla rahoitustukea kyberturvallisuuteen liittyville tutkimustoimille 13 artiklassa tarkoitetun yhteisen jatkuvasti arvioitavan ja parannettavan monivuotisen strategisen, teollisen, teknologisen ja tutkimussuunnitelman pohjalta;
Tarkistus 81
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b alakohta
b)  tukemalla yhteistyössä teollisuuden ja verkoston kanssa suuren mittakaavan tutkimus- ja demonstrointihankkeita, jotka koskevat seuraavan sukupolven teknologisia kyberturvallisuusvalmiuksia;
 b)  tukemalla yhteistyössä teollisuuden, korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön, julkisen sektorin ja viranomaisten kanssa, verkosto ja yhteisö mukaan lukien, suuren mittakaavan tutkimus- ja demonstrointihankkeita, jotka koskevat seuraavan sukupolven teknologisia kyberturvallisuusvalmiuksia;
Tarkistus 82
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  varmistamalla perusoikeuksien kunnioittamisen ja eettisen käyttäytymisen osaamiskeskuksen tukemissa kyberturvallisuutta koskevissa tutkimushankkeissa;
Tarkistus 83
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b b alakohta (uusi)
b b)  seuraamalla yhteisön havaitsemia haavoittuvuuksia koskevia raportteja ja helpottamalla näiden haavoittuvuuksien julkistamista sekä kehittämällä ja jakamalla paikkauksia, korjauksia ja ratkaisuja;
Tarkistus 84
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b c alakohta (uusi)
b c)  seuraamalla itseoppimisalgoritmeja koskevia tutkimustuloksia haitallisten kybertoimien yhteydessä yhteistyössä ENISAn kanssa ja tukemalla direktiivin (EU) 2016/1148 täytäntöönpanoa;
Tarkistus 85
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b d alakohta (uusi)
b d)  tukemalla kyberrikollisuuden alalla tehtävää tutkimusta;
Tarkistus 86
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – b e alakohta (uusi)
b e)  tukemalla vapaasti tutkittavissa, jaettavissa ja kehitettävissä olevien tuotteiden ja prosessien tutkimusta ja kehittämistä erityisesti todennettujen ja todennettavien laitteistojen ja ohjelmistojen alalla tiiviissä yhteistyössä toimialan, verkoston ja yhteisön kanssa;
Tarkistus 87
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – c alakohta
c)  tukemalla kyberturvallisuusteknologian standardointia koskevaa tutkimusta ja innovointia;
 c)  tukemalla kyberturvallisuusteknologian muodolliseen ja vapaamuotoiseen standardointiin ja sertifiointiin tähtäävää tutkimusta ja innovointia, yhdistäen ne jo tehtyyn työhön, ja tarvittaessa tiiviissä yhteistyössä eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden, sertifiointielinten ja ENISAn kanssa;
Tarkistus 88
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 6 alakohta – c a alakohta (uusi)
c a)  erityisen tuen antaminen pk-yrityksille siten, että helpotetaan niiden mahdollisuuksia saada tietoa ja koulutusta ja niiden tarpeisiin sovitettuja tutkimus- ja kehittämistuloksia, joita osaamiskeskukset ja verkosto vahvistavat kilpailukyvyn parantamiseksi;
Tarkistus 184
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 7 alakohta – johdantokappale
7.  parantaa siviili- ja puolustusalan välistä yhteistyötä kyberturvallisuuteen liittyvien kaksikäyttöteknologioiden ja ‑sovellusten alalla toteuttamalla seuraavia tehtäviä:
 7.  parantaa siviili- ja puolustusalan välistä yhteistyötä kyberturvallisuuteen liittyvien sellaisten kaksikäyttöteknologioiden ja ‑sovellusten alalla toteuttamalla seuraavia tehtäviä, joiden on oltava reaktiivista ja defensiivistä kyberpuolustusteknologiaa, -sovelluksia ja -palveluita:
Tarkistus 185
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – johdantokappale
8.  parantaa kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusulottuvuuksien välisiä synergioita Euroopan puolustusrahaston yhteydessä toteuttamalla seuraavia tehtäviä:
 8.  parantaa sellaisia kyberturvallisuuden siviili- ja puolustusulottuvuuksien välisiä synergioita Euroopan puolustusrahaston yhteydessä toteuttamalla seuraavia tehtäviä, joiden on oltava reaktiivista ja defensiivistä kyberpuolustusteknologiaa, -sovelluksia ja -palveluita:
Tarkistus 89
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 8 alakohta – b a alakohta (uusi)
b a)  tuen ja neuvojen antaminen komissiolle asetuksen (EU) 2019/XXX [uudelleenlaadittu asetus (EY) N:o 428/2009 sellaisena kuin sitä esitetään asiakirjassa COM(2016)0616] täytäntöönpanon osalta.
Tarkistus 90
Ehdotus asetukseksi
4 artikla – 1 kohta – 8 a alakohta (uusi)
8 a.  edistää unionin toimintaa kyberturvallisuutta koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä
a)  helpottamalla osaamiskeskuksen osallistumista kansainvälisiin konferensseihin ja hallitustenvälisiin järjestöihin sekä osallistumalla kansainvälisten standardointijärjestöjen työhön;
b)  tekemällä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa yhteistyötä asiaankuuluvissa kansainvälisissä yhteistyöpuitteissa.
Tarkistus 91
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – otsikko
Investoinnit infrastruktuureihin, valmiuksiin, tuotteisiin tai ratkaisuihin ja niiden käyttö
 Investoinnit infrastruktuureihin, valmiuksiin, tuotteisiin tai prosesseihin ja niiden käyttö
Tarkistus 92
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – johdantokappale
1.  Kun osaamiskeskus antaa rahoitusta infrastruktuureihin, valmiuksiin, tuotteisiin tai ratkaisuihin 4 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti avustuksen tai palkinnon muodossa, osaamiskeskuksen työsuunnitelmassa voidaan määritellä erityisesti
 1.  Kun osaamiskeskus antaa rahoitusta infrastruktuureihin, valmiuksiin, tuotteisiin tai prosesseihin 4 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti hankinnan, avustuksen tai palkinnon muodossa, osaamiskeskuksen työsuunnitelmassa voidaan määritellä erityisesti
Tarkistus 93
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  infrastruktuurin tai valmiuden toimintaa koskevat säännöt, mukaan lukien tarvittaessa toiminnan antaminen isäntälaitoksen tehtäväksi osaamiskeskuksen määrittelemien kriteerien mukaisesti;
 a)  infrastruktuurin tai valmiuden toimintaa koskevat erityiset säännöt, mukaan lukien tarvittaessa toiminnan antaminen isäntälaitoksen tehtäväksi osaamiskeskuksen määrittelemien kriteerien mukaisesti;
Tarkistus 94
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  täytäntöönpanon eri vaiheita koskevat erityiset säännöt;
Tarkistus 95
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 1 kohta – b b alakohta (uusi)
b b)  sen varmistaminen, että unionin panoksen tuloksena käyttö on niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin on tarpeen, ja että uudelleenkäyttö on mahdollista.
Tarkistus 96
Ehdotus asetukseksi
5 artikla – 2 kohta
2.  Osaamiskeskus voi vastata asiaan liittyvien yhteisten hankintatoimien yleisestä toteuttamisesta, mukaan lukien esikaupalliset hankinnat, verkoston jäsenten, kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäsenten tai muiden kyberturvallisuustuotteiden tai -ratkaisujen käyttäjiä edustavien kolmansien osapuolten puolesta. Osaamiskeskusta voi tässä tehtävässä avustaa yksi tai useampi kansallinen koordinointikeskus tai kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäsen.
 2.  Osaamiskeskus voi vastata asiaan liittyvien yhteisten hankintatoimien yleisestä toteuttamisesta, mukaan lukien esikaupalliset hankinnat, verkoston jäsenten puolesta. Osaamiskeskusta voi tässä tehtävässä avustaa yksi tai useampi kansallinen koordinointikeskus, kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäsen tai asiaankuuluva eurooppalainen digitaali-innovointikeskittymä.
Tarkistus 97
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – -1 kohta (uusi)
-1.  Jokaiseen jäsenvaltioon perustetaan yksi kansallinen koordinointikeskus.
Tarkistus 98
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 4 kohta
4.  Nimitetyillä kansallisilla koordinointikeskuksilla on oltava valmiudet tukea osaamiskeskusta ja verkostoa niiden tämän asetuksen 3 artiklassa määritellyn mission toteuttamisessa. Niillä on oltava tai niiden on voitava saada suoraan käyttöönsä kyberturvallisuusalan teknistä asiantuntemusta ja niillä on oltava valmiudet ylläpitää toimivia yhteyksiä teollisuuteen, julkisen sektoriin ja tutkimusyhteisöön ja koordinoida toimintaansa niiden kanssa.
 4.  Nimitetyillä kansallisilla koordinointikeskuksilla on oltava valmiudet tukea osaamiskeskusta ja verkostoa niiden tämän asetuksen 3 artiklassa määritellyn mission toteuttamisessa. Niillä on oltava tai niiden on voitava saada suoraan käyttöönsä kyberturvallisuusalan teknistä asiantuntemusta ja niillä on oltava valmiudet ylläpitää toimivia yhteyksiä teollisuuteen, julkisen sektoriin, korkeakoulu- tai tutkimusyhteisöön ja kansalaisiin, ja koordinoida toimintaansa niiden kanssa. Komissio julkaisee suuntaviivat, joissa esitetään arviointimenettelyn yksityiskohdat ja selitetään kriteerien soveltaminen.
Tarkistus 99
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 5 kohta
5.  Osaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten välisen suhteen on perustuttava osaamiskeskuksen ja kunkin kansallisen koordinointikeskuksen välillä allekirjoitettuihin sopimuksiin. Sopimuksessa on määrättävä osaamiskeskuksen ja kunkin kansallisen koordinointikeskuksen välistä suhdetta ja niiden tehtävien jakamista koskevista säännöistä.
 5.  Osaamiskeskuksen ja kansallisten koordinointikeskusten välisen suhteen on perustuttava osaamiskeskuksen ja kunkin kansallisen koordinointikeskuksen välillä allekirjoitettuihin vakiomuotoisiin sopimuksiin. Sopimuksessa on samat yhdenmukaistetut yleiset ehdot, joissa määrätään osaamiskeskuksen ja kunkin kansallisen koordinointikeskuksen välistä suhdetta ja niiden tehtävien jakamista koskevista säännöistä, ja erityisehdot, jotka on yksilöity tiettyä kansallista koordinointikeskusta varten.
Tarkistus 100
Ehdotus asetukseksi
6 artikla – 5 a kohta (uusi)
5 a.  Komissio antaa 45 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta, tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen sopimusten yhdenmukaistettujen yleisten ehtojen, niiden muoto mukaan luettuna, määrittämiseksi.
Tarkistus 101
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  tukea osaamiskeskusta sen tavoitteiden saavuttamisessa ja etenkin kyberturvallisuuden osaamisyhteisön koordinoinnissa;
 a)  tukea osaamiskeskusta sen tavoitteiden saavuttamisessa ja etenkin kyberturvallisuuden osaamisyhteisön perustamisessa ja koordinoinnissa;
Tarkistus 102
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – b alakohta
b)  helpottaa teollisuuden ja muiden toimijoiden osallistumista rajat ylittäviin hankkeisiin jäsenvaltioiden tasolla;
 b)  edistää, kannustaa ja helpottaa kansalaisyhteiskunnan, teollisuuden, erityisesti startup- ja pk-yritysten, korkeakoulu- ja tutkimusyhteisön sekä muiden toimijoiden osallistumista rajat ylittäviin hankkeisiin jäsenvaltioiden tasolla;
Tarkistus 103
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  toimia yhteistyössä muiden samankaltaisia tehtäviä hoitavien yhteisöjen kanssa keskitettynä palvelupisteenä kyberturvallisuuden tuotteille ja prosesseille, joita rahoitetaan unionin muista ohjelmista, kuten InvestEU- tai sisämarkkinaohjelmista, erityisesti pk-yrityksiä varten;
Tarkistus 104
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – c alakohta
c)  osallistua yhdessä osaamiskeskuksen kanssa alakohtaisten kyberturvallisuuteen liittyvien teollisten haasteiden määrittelyyn ja niihin vastaamiseen;
 c)  osallistua yhdessä osaamiskeskuksen kanssa alakohtaisten kyberturvallisuuteen liittyvien haasteiden määrittelyyn ja niihin vastaamiseen;
Tarkistus 105
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  tehdä tiivistä yhteistyötä kansallisten standardointijärjestöjen kanssa voimassa olevien standardien käytön edistämiseksi ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien, erityisesti pk-yritysten, saamiseksi mukaan uusien standardien laatimiseen;
Tarkistus 106
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – e alakohta
e)  pyrkiä luomaan synergioita asiaa liittyvien kansallisten ja alueellisten toimien välillä;
 e)  pyrkiä luomaan synergioita asiaa liittyvien kansallisten, alueellisten ja paikallisten toimien välillä;
Tarkistus 107
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – f a alakohta (uusi)
f a)  tehdä tunnetuksi ja levittää yhteisiä vähimmäistason kyberturvallisuuden opetusohjelmia yhteistyössä jäsenvaltioiden asianomaisten elinten kanssa;
Tarkistus 108
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – g alakohta
g)  tehdä tunnetuksi verkoston, kyberturvallisuuden osaamisyhteisön ja osaamiskeskuksen työtä ja levittää sen tuloksia kansallisella tai alueellisella tasolla;
 g)  tehdä tunnetuksi verkoston, kyberturvallisuuden osaamisyhteisön ja osaamiskeskuksen työtä ja levittää sen tuloksia kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla;
Tarkistus 109
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 1 kohta – h alakohta
h)  arvioida sellaisten oikeussubjektien, jotka ovat sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon kuin koordinointikeskus, pyyntöjä liittyä kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön.
 h)  arvioida sellaisten oikeussubjektien ja yksityishenkilöiden, jotka ovat sijoittautuneet samaan jäsenvaltioon kuin koordinointikeskus, pyyntöjä liittyä kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön.
Tarkistus 110
Ehdotus asetukseksi
7 artikla – 4 kohta
4.  Kansallisten koordinointikeskusten on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä verkoston kautta 1 kohdan a, b, c, e ja g alakohdassa tarkoitettujen tehtävien toteuttamiseksi.
 4.  Kansallisten koordinointikeskusten on tarvittaessa tehtävä yhteistyötä verkoston kautta ja asianmukaisten eurooppalaisten digitaali-innovointikeskittymien kanssa 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien toteuttamiseksi.
Tarkistus 111
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 1 kohta
1.  Kyberturvallisuuden osaamisyhteisö edistää 3 artiklassa määritellyn osaamiskeskuksen mission toteuttamista sekä parantaa ja levittää kyberturvallisuutta koskevaa asiantuntemusta kaikkialla unionissa.
 1.  Kyberturvallisuuden osaamisyhteisö edistää 3 artiklassa määritellyn osaamiskeskuksen mission toteuttamista sekä parantaa, yhdistää, jakaa ja levittää kyberturvallisuutta koskevaa asiantuntemusta kaikkialla unionissa ja tarjoaa teknistä asiantuntemusta.
Tarkistus 112
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 2 kohta
2.  Kyberturvallisuuden osaamisyhteisö koostuu alan teollisuudesta, korkeakouluista ja voittoa tavoittelemattomista tutkimusorganisaatioista ja järjestöistä sekä operatiivisten ja teknisten kysymysten parissa työskentelevistä julkisista elimistä ja muista yksiköistä. Se kokoaa yhteen kyberturvallisuuden teknologisiin ja teollisiin valmiuksiin liittyvät keskeiset sidosryhmät unionissa. Siinä ovat mukana kansalliset osaamiskeskukset sekä unionin toimielimet ja elimet, joilla on asiaa koskevaa asiantuntemusta.
 2.  Kyberturvallisuuden osaamisyhteisö koostuu kansalaisyhteiskunnasta, kysyntä- ja tarjontapuolen teollisuudesta, pk-yritykset mukaan lukien, korkeakoulu- ja tutkimusyhteisöstä, käyttäjäyhdistyksistä, yksittäisistä asiantuntijoista, asiaankuuluvista eurooppalaisista standardointijärjestöistä ja muista järjestöistä sekä kyberturvallisuuden alan operatiivisten ja teknisten kysymysten parissa työskentelevistä julkisista elimistä ja muista yksiköistä. Se kokoaa yhteen kyberturvallisuuden teknologisiin, teollisiin, korkeakoulutukseen liittyviin, tutkimuksellisiin ja yhteiskunnallisiin valmiuksiin ja osaamiseen liittyvät keskeiset sidosryhmät unionissa ja siinä ovat mukana kansalliset osaamiskeskukset, eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät sekä tämän asetuksen 10 artiklassa tarkoitetut unionin toimielimet ja elimet, joilla on asiaa koskevaa asiantuntemusta.
Tarkistus 113
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta – johdantokappale
3.  Ainoastaan unioniin sijoittautuneet oikeussubjektit voidaan akkreditoida kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäseniksi. Niiden on osoitettava, että niillä on kyberturvallisuutta koskevaa asiantuntemusta ainakin yhdellä seuraavista aloista:
 3.  Ainoastaan unioniin, Euroopan talousalueelle (ETA) tai Euroopan vapaakauppaliittoon (EFTA) sijoittautuneet oikeussubjektit ja niissä asuvat yksityishenkilöt voidaan akkreditoida kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäseniksi. Hakijoiden on osoitettava, että ne voivat tarjota kyberturvallisuutta koskevaa asiantuntemusta ainakin yhdellä seuraavista aloista:
Tarkistus 114
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  tutkimus;
 a)  korkeakoulut tai tutkimus;
Tarkistus 115
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)  etiikka;
Tarkistus 116
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 3 kohta – c b alakohta (uusi)
c b)  muodolliset ja tekniset standardoinnit ja eritelmät;
Tarkistus 117
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 4 kohta
4.  Osaamiskeskuksen on akkreditoitava kansallisen lainsäädännön mukaisesti perustetut oikeussubjektit kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäseniksi sen jälkeen kun sen jäsenvaltion kansallinen koordinointikeskus, johon oikeussubjekti on sijoittautunut, on arvioinut, täyttääkö kyseinen oikeussubjekti 3 kohdassa vahvistetut kriteerit. Akkreditoinnin kestoa ei saa rajoittaa, mutta osaamiskeskus voi peruuttaa sen milloin tahansa, jos se tai asianomainen kansallinen koordinointikeskus katsoo, ettei oikeussubjekti täytä 3 kohdassa vahvistettuja kriteereitä, tai siihen sovelletaan asetuksen XXX [uusi varainhoitoasetus] 136 artiklan asiaankuuluvia säännöksiä.
 4.  Osaamiskeskuksen on akkreditoitava kansallisen lainsäädännön mukaisesti perustetut oikeussubjektit tai yksityishenkilöt kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäseniksi sen jälkeen kun sen jäsenvaltion kansallinen osaamiskeskus, koordinointikeskus, johon oikeussubjekti on sijoittautunut tai jossa yksityishenkilön kotipaikka sijaitsee, on tehnyt yhdenmukaistetun arvioinnin siitä, täyttääkö kyseinen oikeussubjekti tai yksityishenkilö 3 kohdassa vahvistetut kriteerit. Akkreditoinnin kestoa ei saa rajoittaa, mutta osaamiskeskus voi peruuttaa sen milloin tahansa, jos se tai asianomainen kansallinen koordinointikeskus katsoo, ettei oikeussubjekti tai yksityishenkilö täytä 3 kohdassa vahvistettuja kriteereitä, tai siihen sovelletaan asetuksen XXX [uusi varainhoitoasetus] 136 artiklan asiaankuuluvia säännöksiä. Jäsenvaltioiden kansallisten koordinointikeskusten on pyrittävä varmistamaan sidosryhmien tasapainoinen edustus osaamisyhteisössä ja aktiivisesti kannustettava aliedustettuina olevien henkilöluokkien ja -ryhmien, erityisesti pk-yritysten, osallistumista.
Tarkistus 118
Ehdotus asetukseksi
8 artikla – 4 a kohta (uusi)
4 a.  Komissio antaa 45 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta, ja yksilöi niissä tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja kriteereitä, joiden mukaisesti hakijat valitaan, ja menettelyjä, joilla arvioidaan ja akkreditoidaan oikeussubjekteja, jotka täyttävät tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetut kriteerit.
Tarkistus 119
Ehdotus asetukseksi
9 artikla – 1 kohta – 5 a alakohta (uusi)
5 a)  tuettava osaamiskeskusta ilmoittamalla haavoittuvuuksista ja tuomalla ne esiin, auttamalla niiden lieventämisessä ja antamalla neuvoja siitä, miten tällaisia haavoittuvuuksia voidaan vähentää, myös asetuksen (EU) 2019/XXX [kyberturvallisuusasetus] mukaisesti hyväksyttyihin järjestelmiin kuuluvalla sertifioinnilla.
Tarkistus 120
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 1 kohta
1.  Osaamiskeskus tekee yhteistyötä asianomaisten unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kanssa, mukaan lukien Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto, tietotekniikan kriisiryhmä (CERT-EU), Euroopan ulkosuhdehallinto, komission Yhteinen tutkimuskeskus, tutkimuksen toimeenpanovirasto, innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto, Europolissa toimiva Euroopan kyberrikostorjuntakeskus sekä Euroopan puolustusvirasto.
 1.  Johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistamiseksi osaamiskeskus tekee kaksikäyttöhankkeita, -palveluja ja -valmiuksia koskevaa yhteistyötä asianomaisten unionin toimielinten, elinten, toimistojen ja virastojen kanssa, mukaan lukien ENISA, tietotekniikan kriisiryhmä (CERT-EU), Euroopan ulkosuhdehallinto, komission Yhteinen tutkimuskeskus, tutkimuksen toimeenpanovirasto, innovoinnin ja verkkojen toimeenpanovirasto, asiaankuuluvat eurooppalaiset digitaali-innovointikeskittymät, Europolissa toimiva Euroopan kyberrikostorjuntakeskus sekä Euroopan puolustusvirasto.
Tarkistus 121
Ehdotus asetukseksi
10 artikla – 2 kohta
2.  Yhteistyön on tapahduttava työjärjestelyjen puitteissa. Järjestelyt on toimitettava komissiolle ennakkohyväksyntää varten.
 2.  Yhteistyön on tapahduttava työjärjestelyjen puitteissa. Johtokunnan on hyväksyttävä järjestelyt sen jälkeen, kun komissio on antanut niille ennakkohyväksynnän.
Tarkistus 122
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 1 kohta
1.  Johtokunnassa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja unionin puolesta viisi edustajaa komissiosta.
 1.  Johtokunnassa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta, yksi Euroopan parlamentin nimittämä edustaja tarkkailijana ja neljä edustajaa komissiosta unionin puolesta siten, että pyritään sukupuolten tasapainoon johtokunnan jäsenten ja heidän varajäsentensä keskuudessa.
Tarkistus 123
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 3 kohta
3.  Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet nimitetään heidän teknologian alan tietämyksensä perusteella sekä asianmukaisten johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaitojen perusteella. Johtokunnan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta johtokunnassa. Komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen johtokunnassa.
 3.  Johtokunnan jäsenet ja varajäsenet nimitetään heidän kyberturvallisuusalan tietämyksensä perusteella sekä asianmukaisten johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaitojen perusteella. Johtokunnan toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta johtokunnassa. Komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen johtokunnassa.
Tarkistus 124
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 6 kohta
6.  Komissio voi tarvittaessa kutsua tarkkailijoita, myös asianomaisten unionin elinten, toimistojen ja virastojen edustajia, osallistumaan johtokunnan kokouksiin.
 6.  Johtokunta voi tarvittaessa kutsua tarkkailijoita, myös asianomaisten unionin elinten, toimistojen ja virastojen edustajia ja yhteisön jäseniä osallistumaan kokouksiinsa.
Tarkistus 125
Ehdotus asetukseksi
12 artikla – 7 kohta
7.  Euroopan unionin verkko- ja tietoturvavirasto (ENISA) on pysyvänä tarkkailijana johtokunnassa.
 7.  ENISA ja neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea ovat johtokunnassa pysyvinä tarkkailijoina, joilla on neuvoa-antava rooli ilman äänioikeutta. Johtokunnan on otettava pysyvien tarkkailijoiden mielipide mahdollisimman tarkasti huomioon.
Tarkistus 126
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta – a alakohta
a)  hyväksyy monivuotisen strategisen suunnitelman, jossa esitetään osaamiskeskuksen keskeiset prioriteetit ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeista ja -lähteistä;
 a)  hyväksyy monivuotisen strategisen suunnitelman, jossa esitetään osaamiskeskuksen keskeiset prioriteetit ja suunnitellut toimet sekä arvio rahoitustarpeista ja -lähteistä, ottaen huomioon ENISAn antamat neuvot;
Tarkistus 127
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta – b alakohta
b)  hyväksyy osaamiskeskuksen työsuunnitelman, vuosittaisen tilinpäätöksen ja taseen sekä vuotuisen toimintakertomuksen pääjohtajan ehdotuksen perusteella;
 b)  hyväksyy osaamiskeskuksen työsuunnitelman, vuosittaisen tilinpäätöksen ja taseen sekä vuotuisen toimintakertomuksen pääjohtajan ehdotuksen perusteella, ottaen huomioon ENISAn antamat neuvot;
Tarkistus 128
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta – e alakohta
e)  hyväksyy kriteerit ja menettelyt, joiden mukaisesti oikeussubjektit arvioidaan ja akkreditoidaan kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäseniksi;
 e)  hyväksyy menettelyt, joiden mukaisesti oikeussubjektit arvioidaan ja akkreditoidaan yhteisön jäseniksi;
Tarkistus 129
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta – e a alakohta (uusi)
e a)  hyväksyy 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut työjärjestelyt;
Tarkistus 130
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta – g a alakohta (uusi)
g a)  hyväksyy osaamiskeskuksen avoimuutta koskevat säännöt;
Tarkistus 131
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta – i alakohta
i)  perustaa työryhmiä kyberturvallisuuden osaamisyhteisön jäsenten kanssa;
 i)  perustaa työryhmiä, joissa on yhteisön jäseniä, ottaen huomioon pysyvien tarkkailijoiden antamat neuvot;
Tarkistus 132
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta – l alakohta
l)  tekee osaamiskeskusta tunnetuksi maailmanlaajuisesti, jotta voidaan lisätä sen houkuttelevuutta ja tehdä siitä maailmanluokan huippuosaamista edustava laitos kyberturvallisuuden alalla;
 l)  edistää osaamiskeskuksen yhteistyötä maailmanlaajuisten toimijoiden kanssa;
Tarkistus 133
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta – r alakohta
r)  hyväksyy petostentorjuntastrategian, joka on oikeassa suhteessa petosriskeihin nähden, kun toteutettavien toimenpiteiden kustannus-hyötyanalyysi otetaan huomioon;
 r)  hyväksyy petosten ja korruption torjuntaa koskevan strategian, joka on oikeassa suhteessa petos- ja korruptioriskeihin nähden, kun toteutettavien toimenpiteiden kustannus-hyötyanalyysi otetaan huomioon, ja hyväksyy unionin sovellettavan lainsäädännön mukaisia kattavia suojelutoimenpiteitä sellaisia henkilöitä varten, jotka ilmoittavat unionin oikeuden rikkomisesta;
Tarkistus 134
Ehdotus asetukseksi
13 artikla – 3 kohta – s alakohta
s)  hyväksyy jäsenvaltioiden rahoitusosuuden laskentamenetelmän;
 s)  hyväksyy jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien laajan määritelmän ja laskentamenetelmän jäsenvaltioiden vapaaehtoisille osuuksille, jotka voidaan laskea tämän määritelmän mukaisiksi rahoitusosuuksiksi; tämä arviointi suoritetaan jokaisen varainhoitovuoden lopussa.
Tarkistus 135
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 1 kohta
1.  Johtokunta valitsee äänivaltaisten jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahden vuoden mittaiseksi kaudeksi. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikautta voidaan jatkaa kerran johtokunnan päätöksellä. Jos heidän jäsenyytensä johtokunnassa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estynyt. Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.
 1.  Johtokunta valitsee äänivaltaisten jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kahden vuoden mittaiseksi kaudeksi pyrkien sukupuolten väliseen tasapainoon. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikautta voidaan jatkaa kerran johtokunnan päätöksellä. Jos heidän jäsenyytensä johtokunnassa kuitenkin päättyy heidän toimikautensa aikana, myös heidän toimikautensa päättyy tuona päivänä ilman eri toimenpiteitä. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estynyt. Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.
Tarkistus 136
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 3 kohta
3.  Pääjohtaja osallistuu keskusteluihin, jollei johtokunta toisin päätä, mutta hänellä ei ole äänioikeutta. Johtokunta voi tapauskohtaisesti kutsua muita henkilöitä osallistumaan kokouksiinsa tarkkailijoina.
 3.  Pääjohtaja osallistuu keskusteluihin, jollei johtokunta toisin päätä, mutta hänellä ei ole äänioikeutta.
Tarkistus 137
Ehdotus asetukseksi
14 artikla – 4 kohta
4.  Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean jäsenet voivat osallistua puheenjohtajan kutsusta johtokunnan kokouksiin ilman äänioikeutta.
 Poistetaan.
Tarkistus 138
Ehdotus asetukseksi
15 artikla
15 artikla
 Poistetaan.
Johtokunnan äänestyssäännöt
1.  Unionilla on 50 prosenttia äänimäärästä. Unionin äänioikeus on jakamaton.
2.  Kullakin osallistuvalla jäsenvaltiolla on yksi ääni.
3.  Johtokunta tekee päätöksensä vähintään 75 prosentin enemmistöllä kaikista äänistä, mukaan lukien poissa olevien jäsenten äänet, kun äänet edustavat vähintään 75:tä prosenttia osaamiskeskuksen kaikista rahoitusosuuksista. Rahoitusosuudet lasketaan 17 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden ehdottamien arvioitujen menojen pohjalta sekä 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien arvoa koskevan raportin pohjalta.
4.  Ainoastaan komission edustajilla ja osallistuvien jäsenvaltioiden edustajilla on äänioikeus.
5.  Puheenjohtaja osallistuu äänestykseen.
Tarkistus 139
Ehdotus asetukseksi
15 aartikla (uusi)
15 a artikla
Johtokunnan äänestyssäännöt
1.  Päätökset voivat koskea seuraavia:
a)  osaamiskeskuksen ja verkoston hallinto ja organisaatio;
b)  osaamiskeskuksen ja verkoston määrärahojen jakaminen;
c)  usean jäsenvaltion yhteiset toimet, joita mahdollisesti täydennetään unionin talousarviosta b alakohdan mukaisesti osoitetuilla määrärahoilla.
2.  Johtokunta tekee päätöksensä vähintään 75 prosentin enemmistöllä kaikkien jäsenten äänistä. Unionin äänioikeus, jota komissio edustaa, on jakamaton.
3.  Kukin jäsenvaltio on edustettuna yhtäläisellä äänestysoikeudella 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa päätöksissä. Muissa äänestyksissä, joissa käytettävissä on enintään 100 prosenttia äänistä, unionilla on vähintään 50 prosenttia sen rahoitusosuutta vastaavista äänioikeuksista.
4.  Kun on kyse 1 kohdan b tai c alakohdan soveltamisalaan kuuluvista päätöksistä tai muista päätöksistä, jotka eivät kuulu mihinkään muuhun 1 kohdan luokkaan, unionilla on vähintään 50 prosenttia sen rahoitusosuutta vastaavista äänioikeuksista. Vain rahoitukseen osallistuvilla jäsenvaltiolla on äänioikeuksia, ja äänioikeuksien on vastattava jäsenvaltioiden rahoitusosuuksia.
5.  Jos puheenjohtaja on valittu jäsenvaltioiden edustajista, puheenjohtaja osallistuu äänestykseen jäsenvaltionsa edustajana.
Tarkistus 140
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 3 kohta
3.  Johtokunta nimittää pääjohtajan avointa ja läpinäkyvää valintamenettelyä noudattaen komission esittämän ehdokasluettelon perusteella.
 3.  Johtokunta nimittää pääjohtajan noudattaen avointa, läpinäkyvää ja syrjimätöntä valintamenettelyä komission esittämän ehdokasluettelon, johon sisältyvät nimitykset, joilla pyritään saavuttamaan sukupuolten tasapuolinen edustus jäsenvaltioista, perusteella.
Tarkistus 141
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 5 kohta
5.  Pääjohtajan toimikausi on neljä vuotta. Toimikauden lopussa komissio laatii arvion, jossa otetaan huomioon pääjohtajan tehtävän hoidon arviointi ja osaamiskeskuksen tulevat tehtävät ja haasteet.
 5.  Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden lopussa komissio laatii arvion, jossa otetaan huomioon pääjohtajan tehtävän hoidon arviointi ja osaamiskeskuksen tulevat tehtävät ja haasteet.
Tarkistus 142
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 6 kohta
6.  Johtokunta voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 5 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään neljäksi vuodeksi.
 6.  Johtokunta voi komission ehdotuksesta, jossa otetaan huomioon 5 kohdassa tarkoitettu arviointi, jatkaa pääjohtajan toimikautta kerran enintään viideksi vuodeksi.
Tarkistus 143
Ehdotus asetukseksi
16 artikla – 8 kohta
8.  Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan johtokunnan päätöksellä, jonka se tekee komission ehdotuksen perusteella.
 8.  Pääjohtaja voidaan erottaa toimestaan ainoastaan johtokunnan päätöksellä, jonka se tekee omien jäsentensä tai komission ehdotuksen perusteella.
Tarkistus 144
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – c alakohta
c)  kuultuaan johtokuntaa ja komissiota laatii ja toimittaa johtokunnan hyväksyttäväksi luonnokset osaamiskeskuksen monivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi ja vuotuiseksi työsuunnitelmaksi, joissa esitetään työsuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavien ehdotuspyyntöjen, kiinnostuksenilmaisupyyntöjen ja tarjouspyyntöjen laajuus sekä vastaavat jäsenvaltioiden ja komission ehdottamat menoarviot;
 c)  kuultuaan johtokuntaa, neuvoa-antavaa teollisuus- ja tiedekomiteaa, ENISAa ja komissiota laatii ja toimittaa johtokunnan hyväksyttäväksi luonnokset osaamiskeskuksen monivuotiseksi strategiseksi suunnitelmaksi ja vuotuiseksi työsuunnitelmaksi, joissa esitetään työsuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavien ehdotuspyyntöjen, kiinnostuksenilmaisupyyntöjen ja tarjouspyyntöjen laajuus sekä vastaavat jäsenvaltioiden ja komission ehdottamat menoarviot;
Tarkistus 145
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – h alakohta
h)  laatii toimintasuunnitelman jälkiarviointien päätelmien johdosta toteutettavista toimista ja raportoi suunnitelman edistymisestä komissiolle kahden vuoden välein;
 h)  laatii toimintasuunnitelman jälkiarviointien päätelmien johdosta toteutettavista toimista ja raportoi suunnitelman edistymisestä komissiolle ja Euroopan parlamentille kahden vuoden välein;
Tarkistus 146
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – l alakohta
l)  hyväksyy luettelon rahoitettaviksi valituista toimista riippumattomien asiantuntijoiden paneelin laatiman järjestysluettelon pohjalta;
 l)  neuvoa-antavaa teollisuus- ja tiedekomiteaa ja ENISAa kuultuaan hyväksyy luettelon rahoitettaviksi valituista toimista riippumattomien asiantuntijoiden paneelin laatiman järjestysluettelon pohjalta;
Tarkistus 147
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – s alakohta
s)  laatii toimintasuunnitelman sisäisten tai ulkoisten tarkastuskertomusten päätelmiin sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvia jatkotoimia varten ja raportoi suunnitelman edistymisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja säännöllisesti johtokunnalle;
 s)  laatii toimintasuunnitelman sisäisten tai ulkoisten tarkastuskertomusten päätelmiin sekä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksiin perustuvia jatkotoimia varten ja raportoi suunnitelman edistymisestä kahdesti vuodessa komissiolle ja Euroopan parlamentille sekä säännöllisesti johtokunnalle;
Tarkistus 148
Ehdotus asetukseksi
17 artikla – 2 kohta – v alakohta
v)  huolehtii tehokkaasta yhteydenpidosta unionin toimielimiin;
 v)  huolehtii tehokkaasta yhteydenpidosta unionin toimielimiin ja raportoi pyynnöstä Euroopan parlamentille ja neuvostolle;
Tarkistus 149
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 1 kohta
1.  Neuvoa-antavassa teollisuus- ja tiedekomiteassa on enintään 16 jäsenestä. Johtokunta nimittää jäsenet kyberturvallisuuden osaamisyhteisöön kuuluvien oikeussubjektien edustajista.
 1.  Neuvoa-antavassa teollisuus- ja tiedekomiteassa on enintään 25 jäsentä. Johtokunta nimittää jäsenet yhteisöön kuuluvien oikeussubjektien edustajista tai omien jäsentensä keskuudesta. Valituiksi voivat tulla ainoastaan sellaisten oikeussubjektien edustajat, jotka eivät ole kolmannen maan tai kolmannen maan oikeussubjektin määräysvallassa, lukuun ottamatta ETA- ja EFTA-maita. Nimitys tapahtuu avointa, läpinäkyvää ja syrjimätöntä menettelyä noudattaen. Johtokunnan kokoonpanossa on pyrittävä sukupuolten tasapuoliseen edustukseen ja siihen on sisällyttävä tasapainoinen edustus teollisuuden, yliopistoyhteisön ja kansalaisyhteiskunnan sidosryhmistä.
Tarkistus 150
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 2 kohta
2.  Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean jäsenillä on oltava asiantuntemusta joko kyberturvallisuusalan tutkimuksesta, teollisesta kehittämisestä, ammattimaisista palveluista tai näiden käyttöönotosta. Johtokunta määrittelee pätevyysvaatimukset tarkemmin.
 2.  Neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean jäsenillä on oltava asiantuntemusta joko kyberturvallisuusalan tutkimuksesta, teollisesta kehittämisestä, tarjoamisesta, toteuttamisesta tai ammattimaisten palvelujen tai tuotteiden käyttöönotosta. Johtokunta määrittelee pätevyysvaatimukset tarkemmin.
Tarkistus 151
Ehdotus asetukseksi
18 artikla – 5 kohta
5.  Komission ja Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston edustajat voivat osallistua neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean työhön ja tukea sitä.
 5.  Komission ja ENISAn edustajia on kutsuttava osallistumaan neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean työhön ja tuettava sitä. Johtokunta voi tarvittaessa ja tapauskohtaisesti kutsua yhteisöstä muita edustajia tarkkailijoiksi, neuvonantajiksi tai asiantuntijoiksi.
Tarkistus 152
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 1 kohta
1.  Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa.
 1.  Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea kokoontuu vähintään kolme kertaa vuodessa.
Tarkistus 153
Ehdotus asetukseksi
19 artikla – 2 kohta
2.  Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea voi antaa johtokunnalle neuvoja työryhmien perustamisesta käsittelemään osaamiskeskuksen työskentelyn kannalta merkityksellisiä kysymyksiä, tarvittaessa neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean yhden tai useamman jäsenen yleisen koordinoinnin alaisuudessa.
 2.  Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea antaa johtokunnalle ehdotuksia työryhmien perustamisesta käsittelemään osaamiskeskuksen työskentelyn kannalta merkityksellisiä kysymyksiä, erityisesti jos ne kuuluvat 20 artiklassa tarkoitettuihin tehtäviin ja osaamisalueisiin, tarvittaessa neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean yhden tai useamman jäsenen yleisen koordinoinnin alaisuudessa.
Tarkistus 154
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – johdantokappale
Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea neuvoo osaamiskeskusta sen tehtävien hoidossa ja
 Neuvoa-antava teollisuus- ja tiedekomitea neuvoo osaamiskeskusta säännöllisesti sen tehtävien hoidossa ja
Tarkistus 155
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – 1 alakohta
1)  antaa pääjohtajalle ja johtokunnalle strategisia neuvoja ja palautetta työsuunnitelman ja monivuotisen strategisen suunnitelman laatimisesta johtokunnan asettamissa määräajoissa;
 1)  antaa pääjohtajalle ja johtokunnalle strategisia neuvoja ja palautetta osaamiskeskuksen suorittamasta käyttöönotosta, linjanvedosta ja toiminnasta teollisuuden ja tieteen osalta, työsuunnitelman ja monivuotisen strategisen suunnitelman laatimisesta johtokunnan asettamissa määräajoissa;
Tarkistus 156
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
1 a)  neuvoo johtokuntaa osaamiskeskuksen työn kannalta merkittäviä erityiskysymyksiä käsittelevien työryhmien perustamisessa;
Tarkistus 157
Ehdotus asetukseksi
20 artikla – 1 kohta – 3 alakohta
3)  tekee tunnetuksi osaamiskeskuksen työsuunnitelmaa ja monivuotista strategista suunnitelmaa ja kerää niistä palautetta.
 3)  tekee tunnetuksi osaamiskeskuksen työsuunnitelmaa ja monivuotista strategista suunnitelmaa ja kerää niistä palautetta sekä neuvoo johtokuntaa osaamiskeskuksen strategisten linjanvetojen ja toiminnan parantamisessa.
Tarkistus 158
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 1 kohta – a alakohta
a)  1 981 668 000 euroa Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, mukaan lukien enintään 23 746 000 euroa hallintomenoihin;
 a)  1 780 954 875 euroa vuoden 2018 hintoina (1 998 696 000 euroa käypinä hintoina) Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta, mukaan lukien enintään 21 385 465 euroa vuoden 2018 hintoina (23 746 000 euroa käypinä hintoina) hallintomenoihin;
Tarkistus 159
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi)
b a)  määrä, joka kohdennetaan Euroopan puolustusrahastosta puolustukseen liittyviin osaamiskeskuksen toimiin sekä kaikkiin asiaan liittyviin hallinnollisiin kustannuksiin, kuten kustannuksiin, joita osaamiskeskukselle voi aiheutua sen toimiessa hankepäällikkönä toimissa, joita toteutetaan Euroopan puolustusrahaston alaisuudessa.
Tarkistus 160
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 2 kohta
2.  Unionin rahoitusosuuden enimmäismäärä suoritetaan [Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalle] ja Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanoa koskevalle, päätöksellä XXX perustetulle erityisohjelmalle osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista.
 2.  Unionin rahoitusosuuden enimmäismäärä suoritetaan [Digitaalinen Eurooppa -ohjelmalle] ja Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanoa koskevalle, päätöksellä XXX perustetulle erityisohjelmalle, Euroopan puolustusrahastolle ja muille osaamiskeskuksen tai verkoston soveltamisalaan kuuluville ohjelmille ja hankkeille osoitetuista unionin yleisen talousarvion määrärahoista.
Tarkistus 161
Ehdotus asetukseksi
21 artikla – 4 kohta
4.  Unionin rahoitusosuus ei kata 4 artiklan 8 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja toimia.
 4.  Unionin rahoitusosuus Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja Euroopan horisontti -ohjelmasta ei kata 4 artiklan 8 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja toimia. Ne voidaan kattaa Euroopan puolustusrahaston rahoitusosuuksilla.
Tarkistus 162
Ehdotus asetukseksi
22 artikla – 4 kohta
4.  Komissio voi lakkauttaa unionin osaamiskeskukselle suorittaman rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen suorittamisen, jos osallistuvat jäsenvaltiot eivät suorita 1 kohdassa tarkoitettuja osuuksia, suorittavat ne ainoastaan osittain tai suorittavat ne myöhässä.
 4.  Komissio voi lakkauttaa unionin osaamiskeskukselle suorittaman rahoitusosuuden, vähentää sitä suhteellisesti tai keskeyttää sen suorittamisen, jos osallistuvat jäsenvaltiot eivät suorita 1 kohdassa tarkoitettuja osuuksia tai suorittavat ne ainoastaan osittain. Komission toteuttama unionin rahoitusosuuden lakkautus, vähennys tai keskeytys on suhteessa jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien lakkautuksen, vähennyksen tai keskeytyksen määrään ja ajankohtaan.
Tarkistus 163
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 4 kohta – a alakohta
a)  hallintomenoihin osoitettavat osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuudet;
 a)  hallintomenoihin osoitettavat unionin ja osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuudet;
Tarkistus 164
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 4 kohta – b alakohta
b)  toimintamenoihin osoitettavat osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuudet;
 b)  toimintamenoihin osoitettavat unionin ja osallistuvien jäsenvaltioiden rahoitusosuudet;
Tarkistus 165
Ehdotus asetukseksi
23 artikla – 8 a kohta (uusi)
8 a.  Osaamiskeskus tekee tiivistä yhteistyötä unionin muiden toimielinten, virastojen ja elinten kanssa synergioiden hyödyntämiseksi ja soveltuvissa tapauksissa hallintokustannusten vähentämiseksi.
Tarkistus 166
Ehdotus asetukseksi
30 artikla – 1 kohta
1.  Osaamiskeskus varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin soveltamalla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia seuraamuksia.
 1.  Osaamiskeskus varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, säännöllisillä ja tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin soveltamalla tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia seuraamuksia.
Tarkistus 167
Ehdotus asetukseksi
31 artikla – 7 kohta
7.  Osaamiskeskuksen henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja sopimussuhteisista toimihenkilöistä.
 7.  Osaamiskeskus pyrkii saavuttamaan sukupuolten välisen tasapainon henkilöstönsä keskuudessa. Henkilöstö koostuu väliaikaisista toimihenkilöistä ja sopimussuhteisista toimihenkilöistä.
Tarkistus 168
Ehdotus asetukseksi
34 artikla – 2 kohta – c a alakohta (uusi)
c a)   Asetuksen (EU) 2019/XXX [Euroopan puolustusrahasto] 22 artiklaa [tulosten omistusoikeus], 23 artiklaa [tulosten omistusoikeus] ja 30 artiklaa [luottamuksellisia tietoja koskevien sääntöjen soveltaminen] sovelletaan osaamiskeskuksen osallistumiseen kaikkiin puolustukseen liittyviin toimiin, kun työsuunnitelmassa niin säädetään, rinnakkaislisenssien myöntäminen voidaan rajoittaa kolmansiin osapuoliin, jotka ovat sijoittautuneet tai joiden katsotaan sijoittautuneen jäsenvaltioihin ja jotka ovat jäsenvaltioiden ja/tai jäsenvaltioiden kansalaisten määräysvallassa.
Tarkistus 169
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 1 kohta
1.  Osaamiskeskuksen toiminnan on oltava mahdollisimman avointa.
 1.  Osaamiskeskuksen toiminnassa on noudatettava mahdollisimman suurta avoimuutta.
Tarkistus 170
Ehdotus asetukseksi
35 artikla – 2 kohta
2.  Osaamiskeskus varmistaa, että suuri yleisö ja kaikki asianomaiset tahot saavat asianmukaista, puolueetonta, luotettavaa ja helposti saatavissa olevaa tietoa erityisesti osaamiskeskuksen työn tuloksista. Sen on myös julkistettava 41 artiklan mukaisesti tehdyt sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset.
 2.  Osaamiskeskus varmistaa, että suuri yleisö ja kaikki asianomaiset tahot saavat hyvissä ajoin perusteellista, asianmukaista, puolueetonta, luotettavaa ja helposti saatavissa olevaa tietoa erityisesti osaamiskeskuksen, verkoston, neuvoa-antavan teollisuus- ja tiedekomitean ja osaamisyhteisön työn tuloksista. Sen on myös julkistettava 42 artiklan mukaisesti tehdyt sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset.
Tarkistus 171
Ehdotus asetukseksi
38 artikla – 3 kohta
3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun arviointiin sisältyy arviointi osaamiskeskuksen saavuttamista tuloksista, ottaen huomioon sen tavoitteet, toimeksianto ja tehtävät. Jos komissio katsoo, että osaamiskeskuksen toiminnan jatkaminen on perusteltua sille asetettujen tavoitteiden ja sen toimeksiannon ja tehtävien kannalta, se voi esittää, että 46 artiklassa säädettyä osaamiskeskuksen toimikautta jatketaan.
 3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettuun arviointiin sisältyy arviointi osaamiskeskuksen saavuttamista tuloksista, ottaen huomioon sen tavoitteet, toimeksianto, tehtävät, tehokkuus ja vaikuttavuus. Jos komissio katsoo, että osaamiskeskuksen toiminnan jatkaminen on perusteltua sille asetettujen tavoitteiden ja sen toimeksiannon ja tehtävien kannalta, se voi esittää, että 46 artiklassa säädettyä osaamiskeskuksen toimikautta jatketaan.
Tarkistus 172
Ehdotus asetukseksi
38 aartikla (uusi)
38 a artikla
Osaamiskeskuksen oikeushenkilöys
1.  Osaamiskeskus on oikeushenkilö.
2.  Osaamiskeskuksella on kussakin jäsenvaltiossa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus ja oikeustoimikelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia ja luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.
Tarkistus 173
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 kohta
Osaamiskeskuksen johtokunta antaa sääntöjä jäseniinsä, elimiinsä ja henkilöstöönsä liittyvien eturistiriitojen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi. Näiden sääntöjen on sisällettävä määräyksiä, joiden tarkoituksena on estää johtokunnassa ja neuvoa-antavassa teollisuus- ja tiedekomiteassa olevien jäsenten edustajien eturistiriidat asetuksen XXX [uusi varainhoitoasetus] mukaisesti.
 Osaamiskeskuksen johtokunta hyväksyy eturistiriitojen ehkäisemistä, havaitsemista ja ratkaisemista koskevat säännöt, joita sovelletaan sen jäseniin, elimiin ja henkilöstöön, myös pääjohtajaan, johtokuntaan sekä neuvoa-antavaan teollisuus- ja tiedekomiteaan ja yhteisöön.
Tarkistus 174
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 a kohta (uusi)
Jäsenvaltioiden on varmistettava eturistiriitojen ehkäiseminen, havaitseminen ja ratkaiseminen kansallisten koordinointikeskusten osalta.
Tarkistus 175
Ehdotus asetukseksi
42 artikla – 1 b kohta (uusi)
Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen on oltava asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 mukaisia.
Tarkistus 176
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – otsikko
Isäntäjäsenvaltion tarjoama tuki
 Kotipaikka ja isäntäjäsenvaltion tarjoama tuki
Tarkistus 177
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – -1 kohta (uusi)
Osaamiskeskuksen toimipaikka määritellään demokraattisesti vastuullisessa menettelyssä käyttäen avoimia perusteita ja noudattaen unionin lainsäädäntöä.
Tarkistus 178
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – -1 a kohta (uusi)
Isäntäjäsenvaltion on tarjottava parhaat mahdolliset edellytykset osaamiskeskuksen sujuvalle toiminnalle, mukaan lukien koko keskuksen sijoittaminen samaan paikkaan, ja muut edellytykset, kuten henkilöstön jäsenten lapsille soveltuvien koulunkäyntimahdollisuuksien saatavuus, puolisoiden asianmukaiset mahdollisuudet päästä työmarkkinoille sekä riittävä sosiaaliturvan ja terveydenhuoltopalvelujen saatavuus lapsille ja puolisoille.
Tarkistus 179
Ehdotus asetukseksi
44 artikla – 1 kohta
Osaamiskeskus ja jäsenvaltio [Belgia], jossa sen kotipaikka sijaitsee, voivat tehdä hallinnollisen sopimuksen kyseisen valtion osaamiskeskukselle myöntämistä erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta tämän jäsenvaltion osaamiskeskukselle antamasta tuesta.
 Osaamiskeskus ja jäsenvaltio, jossa sen kotipaikka sijaitsee, tekevät hallinnollisen sopimuksen kyseisen valtion osaamiskeskukselle myöntämistä erioikeuksista ja vapauksista sekä muusta tämän jäsenvaltion osaamiskeskukselle antamasta tuesta.
Tarkistus 180
Ehdotus asetukseksi
45 aartikla (uusi)
45 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1.  Komissiolle siirrettyä valta antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.
2.  Siirretään komissiolle [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] määräämättömäksi ajaksi 6 artiklan 5 a kohdassa ja 8 artiklan 4 b kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.
3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 5 a kohdassa ja 8 artiklan 4 b kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.
4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.
5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
6.  Edellä olevan 6 artiklan 5 a kohdan ja 8 artiklan 4 b kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

(1)Asia päätettiin palauttaa asiasta vastaavaan valiokuntaan toimielinten välisiä neuvotteluja varten työjärjestyksen 59 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti (A8-0084/2019).

Päivitetty viimeksi: 27. tammikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö