Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat Turkkia koskevat päätöslauselmansa, erityisesti EU:n ja Turkin välisistä suhteista 24. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman(1), toimittajien tilanteesta Turkissa 27. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman(2) ja Turkin tämänhetkisestä ihmisoikeustilanteesta 8. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman(3),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2018 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n laajentumispolitiikasta (COM(2018)0450), Turkkia koskevan vuoden 2018 kertomuksen (SWD(2018)0153) ja elokuussa 2018 hyväksytyn Turkkia koskevan tarkistetun ohjeellisen strategia-asiakirjan (2014–2020),

–  ottaa huomioon puheenjohtajavaltion 13. joulukuuta 2016 antamat päätelmät ja 26. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät ja aiemmat asiaa koskevat neuvoston ja Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2005 hyväksytyn Turkin neuvottelukehyksen ja sen, että kaikkien muiden liittymisneuvotteluja käyvien maiden tavoin Turkin liittyminen EU:hun edellyttää Kööpenhaminan arviointiperusteiden noudattamista kaikilta osin,

–  ottaa huomioon 18. helmikuuta 2008 tehdyn neuvoston päätöksen 2008/157/EY Turkin tasavallan liittymiskumppanuuden periaatteista, ensisijaisista tavoitteista ja ehdoista(4) sekä aiemmat, vuosina 2001, 2003 ja 2006 tehdyt neuvoston päätökset liittymiskumppanuudesta,

–  ottaa huomioon 29. marraskuuta 2015 pidetyssä EU:n ja Turkin huippukokouksessa annetun yhteisen julkilausuman sekä EU:n ja Turkin yhteisen toimintasuunnitelman,

–  ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden 21. syyskuuta 2005 antaman julistuksen, jonka mukaan kaikkien jäsenvaltioiden antama hyväksyntä on välttämätön osatekijä neuvotteluissa ja että Turkin on pantava täytäntöön Ankaran sopimuksen lisäpöytäkirja kaikkien jäsenvaltioiden osalta poistamalla kaikki tavaroiden vapaan liikkuvuuden esteet rajoituksitta ja ilman syrjintää,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan ihmisoikeussopimuksen 46 artiklan, jonka mukaan sopimuspuolet sitoutuvat noudattamaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen lopullisia tuomioita asioissa, joiden osapuolina ne ovat, sekä näin ollen Turkin velvoitteen panna täytäntöön kaikki Euroopan tuomioistuinten tuomiot,

–  toteaa, että Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuonna 2018 julkaiseman lehdistönvapautta kuvaavan indeksin mukaan Turkki on 180 maan joukossa sijalla 157,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston päätöslauselman 1625 (2008), joka koskee kreikkalais-ortodoksisen väestön ja sen säätiöiden omistus- ja perintöoikeutta Gökçeadan (Imbros) ja Bozcaadan (Tenedos) saarilla,

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Turkin jännitteitä aiheuttavista toimista Kyproksen tasavallan talousvyöhykkeellä(5) ja 15. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman Armenian kansanmurhan satavuotismuistopäivästä(6),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston Venetsian komission lausunnot, erityisesti 10.–11. maaliskuuta 2017 annetut lausunnot, jotka koskevat perustuslakia koskevia muutoksia, jotka on alistettu kansanäänestykseen, ja viimeaikaisissa poikkeustila-asetuksissa säädettyjä tiedotusvälineiden vapauteen sekä rauhantuomareiden tehtäviin, toimivaltaan ja toimintaan liittyviä toimenpiteitä, 6.–7. lokakuuta 2017 annetut lausunnot, jotka koskevat säädöksen nro 674 säännöksiä paikallisdemokratian harjoittamisesta, 9.–10. joulukuuta 2016 annetut lausunnot, jotka koskevat 15. heinäkuuta 2016 tehdyn epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen annettuja poikkeustila-asetuksia nro 667–676 sekä 14.–15. lokakuuta 2016 annetut lausunnot parlamentaarista koskemattomuutta koskevan perustuslain 83 artiklan toisen kohdan soveltamisen keskeyttämisestä,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutetun 26. heinäkuuta 2016 antaman lausunnon Turkissa poikkeustilan aikana toteutetuista toimista,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston (ODIHR) tarvearviointivaltuuskunnan tekemät havainnot ja päätelmät 24. kesäkuuta 2018 pidetyistä ennenaikaisista presidentinvaaleista ja parlamenttivaaleista,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen demokraattisten instituutioiden toiminnasta Turkissa 25. huhtikuuta 2017 antaman päätöslauselman 2156, jonka johdosta seurantamenettely käynnistettiin uudelleen,

–  ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman,

–  ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Turkin pakolaisavun koordinointivälineen ensimmäisestä vuosikertomuksesta (COM(2017)0130), 14. maaliskuuta 2018 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Turkin pakolaisavun koordinointivälineen toisesta vuosikertomuksesta (COM(2018)0091) ja 2. maaliskuuta 2017 annetun komission viidennen kertomuksen Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle ja neuvostolle EU:n ja Turkin julkilausuman täytäntöönpanon edistymisestä (COM(2017)0204),

–  ottaa huomioon 21. joulukuuta 2016 annetun komission suosituksen neuvoston päätökseksi luvan antamisesta aloittaa Turkin kanssa neuvottelut etuuskohtelun soveltamisalan laajentamista kahdenvälisissä kauppasuhteissa ja tulliliiton uudistamista koskevasta sopimuksesta sekä 26. kesäkuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät, joissa todetaan, että EU:n ja Turkin välisen tulliliiton uudistamiseksi ei ole suunnitteilla lisätoimia,

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 14. maaliskuuta 2018 antaman erityiskertomuksen ”Liittymistä valmisteleva EU:n tuki Turkille: tähän mennessä vähäisiä tuloksia”,

–  ottaa huomioon, että vuoden 2019 talousarviossa vähennetään Turkille myönnettäviä IPA II:n varoja 146,7 miljoonaa euroa, mikä johtuu Turkissa vallitsevasta ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota koskevasta tilanteesta,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston maaliskuussa 2018 antaman raportin poikkeustilan vaikutuksista ihmisoikeuksiin Turkissa, erityisesti maan kaakkoisosassa,

–  ottaa huomioon EU:n ja Turkin takaisinottosopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 52 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0091/2019),

A.  ottaa huomioon, että EU:n ja Turkin parlamentaarinen sekavaliokunta piti kauan odotetun 77. kokouksensa Brysselissä 28. huhtikuuta 2018 parlamenttien välisissä suhteissa vallinneen kolmen vuoden tauon jälkeen;

B.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutetun (UNHCR) mukaan Turkki on vastaanottanut eniten pakolaisia maailmassa ja että maassa on yli 3 miljoonaa rekisteröityä pakolaista Syyriasta, Irakista ja Afganistanista;

C.  ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioittaminen, mukaan lukien vallanjako, demokratia, sananvapaus ja lehdistönvapaus, ihmisoikeudet, vähemmistöjen oikeudet ja uskonnonvapaus, yhdistymisvapaus ja oikeus rauhanomaiseen mielenosoittamiseen, korruption torjunta ja rasismin ja haavoittuvien ryhmien syrjinnän torjuminen, ovat neuvotteluprosessin ytimessä;

D.  ottaa huomioon, että marraskuussa 2016 parlamentti kehotti komissiota ja jäsenvaltioita jäädyttämään väliaikaisesti Turkin kanssa käytävät liittymisneuvottelut ja sitoutui tarkistamaan kantaansa, kun Turkin poikkeustilan nojalla toteuttamat suhteettomat toimet on poistettu;

E.  ottaa huomioon, että heinäkuussa 2017 parlamentti kehotti komissiota ja jäsenvaltioita neuvottelukehyksen mukaisesti keskeyttämään viipymättä liittymisneuvottelut Turkin kanssa, jos perustuslain uudistuspaketti pannaan täytäntöön muuttumattomana;

1.  toteaa, että poikkeustilaa, joka otettiin käyttöön vuoden 2016 vallankaappausyrityksen jälkeen, jatkettiin seitsemän kertaa; suhtautuu myönteisesti 19. heinäkuuta 2018 tehtyyn päätökseen kumota poikkeustila; pitää kuitenkin valitettavana, että heinäkuussa 2018 voimaan tulleessa uudessa lainsäädännössä, erityisesti laissa nro 7145, monet presidentille ja toimeenpanovallan käyttäjälle poikkeustilan nojalla myönnetyt valtaoikeudet jäävät voimaan, mikä periaatteessa mahdollistaa poikkeustilan jatkumisen kaikkine vapauksiin ja perusihmisoikeuksiin kohdistuvine rajoituksineen; korostaa, että tämä vaimentaa poikkeustilan kumoamisen myönteisiä vaikutuksia; panee merkille, että pitkittynyt poikkeustila on horjuttanut vakavasti oikeusvaltiota ja heikentänyt ihmisoikeuksia Turkissa, millä saattaa olla kauaskantoisia vaikutuksia maan institutionaaliseen ja sosioekonomiseen rakenteeseen; on huolestunut siitä, että poliisi ja paikallishallinto soveltavat edelleen monia poikkeustilan aikana voimassa olleita menettelyjä; on huolestunut myös vakavasta taantumisesta ilmaisunvapauden, kokoontumisvapauden, yhdistymisvapauden sekä menettelyllisten oikeuksien ja omistusoikeuksien alalla;

2.  on erittäin huolissaan siitä, että yli 150 000 henkilöä on otettu säilöön vallankaappausyrityksen jälkeisissä tukahduttamistoimissa, 78 000 on pidätetty terrorismisyytteiden nojalla ja yli 50 000 ihmistä on edelleen vankilassa, useimmissa tapauksissa ilman vakuuttavia todisteita; on huolissaan liian pitkistä tutkintavankeusajoista ja oikeudenkäynneistä, siitä, että useissa tapauksissa syytteitä ei ole edelleenkään nostettu, sekä vankeusolojen ankaruudesta; on huolestunut myös siitä, että vangittuina olevien ja epäiltyjen henkilöiden sukulaisten passeja on laajamittaisesti peruutettu, ja korostaa tarvetta oikeudenmukaiseen menettelyyn ja hallinnollisiin muutoksenhakukeinoihin tapauksissa, joissa peruutusta ei ole perusteltu asianmukaisesti; on erityisen huolissaan siitä, että tällaiset pidätykset näyttävät kohdistuvan myös laillisiin toisinajattelijoihin, mukaan lukien ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin tai opposition jäseniin; on erittäin huolissaan väitteistä, joiden mukaan vankiloissa olevia kohdellaan huonosti ja kidutetaan, kuten useat ihmisoikeusjärjestöt ja YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ovat raportoineet; on erittäin huolissaan kertomuksista, joiden mukaan pitkäaikaista eristämistä sovelletaan yleisesti ja että siitä on tullut toinen rangaistus vangituille henkilöille; varoittaa käyttämästä terrorismin vastaisia toimia väärin ihmisoikeuksien tukahduttamisen oikeuttamiseksi; kehottaa painokkaasti Turkkia noudattamaan suhteellisuusperiaatetta toteuttaessaan terrorismin vastaisia toimia ja varmistamaan, että maan terrorismin vastainen lainsäädäntö on kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukainen;

3.  pitää valitettavina toimia, joita Turkin hallitus on toteuttanut Turkin kansalaisia vastaan kolmansissa maissa ja joita ovat muun muassa häirintä, sieppaukset ja tarkkailu sekä vihjepuhelinnumerot, joiden kautta ihmisiä kannustetaan ilmiantamaan muita kansalaisia Turkin hallitukselle; on erittäin huolestunut siitä, että 101 Turkin kansalaista 18 maassa on siepattu ja luovutettu, mikä on vahvistettu Turkin viranomaisten 16. heinäkuuta 2018 antamassa lausunnossa; kehottaa painokkaasti EU:n jäsenvaltioita käsittelemään kaikki Turkin luovutuspyynnöt avoimesti ja noudattaen oikeudellisia menettelyjä, jotka ovat kaikilta osin kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisia; toteaa jälleen, että Interpolin pidätysmääräyksiä ei saa käyttää väärin siten, että ne kohdistetaan turkkilaisiin toisinajattelijoihin, ihmisoikeuksien puolustajiin, toimittajiin ja hallitukseen kriittisesti suhtautuviin henkilöihin, kuten Saharov-palkintoehdokkaaseen Can Dündariin;

4.  toteaa, että poikkeustilan julistamisen jälkeen yli 152 000 virkamiestä, esimerkiksi opettajia, lääkäreitä, (rauhan)tutkijoita, lakimiehiä, tuomareita ja syyttäjiä, on irtisanottu; panee merkille, että 125 000 henkilöä on valittanut poikkeustilatoimenpiteiden tutkintakomissiolle (COSEM), jonka tehtävänä on tarkistaa ja tehdä päätös kahden vuoden kuluessa valituksista, jotka koskevat poikkeustilan ja siihen liittyvien asetusten nojalla suoritettuja toimenpiteitä, ja että 81 000 näistä odottaa edelleen päätöstä; panee merkille, että myönteisiä tuloksia, joiden perusteella valituksen tekijöille on palautettu heidän asemansa, on ollut erittäin vähän (seitsemän prosenttia); on huolissaan tämän komission vähäisistä toimivaltuuksista, sen riippumattomuuden puutteesta sekä siitä, että tutkimukset tehdään yksinomaan aineiston sisältämien asiakirjojen perusteella ilman asianomaisen henkilön osallistumista; toteaa, että irtisanomisilla on ollut hyvin ankara vaikutus asianomaisiin henkilöihin ja heidän perheisiinsä myös taloudellisesti, ja että niiden seurauksena on pysyvä sosiaalinen ja ammatillinen leimautuminen; kehottaa Turkin hallitusta varmistamaan, että kaikilla on oikeus oikeudenmukaiseen menettelyyn ja saada asiansa käsitellyksi kansainvälisten normien mukaisesti riippumattomassa tuomioistuimessa, joka voi myöntää korvauksia aineellisista ja henkisistä vahingoista, joita heidän mielivaltainen erottamisensa on aiheuttanut; kehottaa Turkkia varmistamaan kansallisen ihmisoikeus- ja tasa-arvoinstituution ja oikeusasiamiesinstituution toiminnallisen, rakenteellisen ja taloudellisen riippumattomuuden, jotta voidaan taata niiden valmiudet tarjota todellisia uudelleentarkastelumahdollisuuksia ja oikeussuojakeinoja;

5.  on hyvin huolestunut raporteista, joiden mukaan Turkin tiedustelupalvelu käyttää uskonnollisten asioiden virastoa (Diyanet) Gülen-liikettä edustavien oppositiojohtajien tai muiden vastustajien vainoamiseen, ja kehottaa painokkaasti unionin ja jäsenvaltioiden turvallisuusyksikköjä tutkimaan tätä vakavaa itsemääräämisoikeuden ja yleisen järjestyksen rikkomista;

6.  tuomitsee toimeenpanovallan käyttäjän harjoittaman lisääntyneen valvonnan ja poliittisen painostuksen, jotka vaikuttavat tuomarien ja syyttäjien työhön; korostaa, että Turkin on uudistettava perusteellisesti lainsäädäntövallan ja tuomiovallan rakenteita, jotta parannetaan pääsyä oikeusjärjestelmän piiriin, lisätään sen tehokkuutta ja suojataan paremmin oikeutta oikeudenkäyntiin kohtuullisen ajan kuluessa; korostaa, että näitä uudistuksia tarvitaan myös, jotta Turkki voi noudattaa kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön mukaisia velvoitteitaan; on huolissaan siitä, että yli 4 000 tuomarin ja syyttäjän erottaminen on uhka oikeuslaitoksen riippumattomuudelle ja puolueettomuudelle; katsoo myös, että yli 570 lakimiehen pidättäminen on este puolustautumisoikeudelle ja oikeudelle oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin; tuomitsee myös ihmisoikeusasianajajien pidätykset ja oikeudellisen ahdistelun; kehottaa uudistusta käsittelevää toimintaryhmää tarkistamaan oikeuslaitoksen uudistamista koskevaa strategiaa ja varmistamaan, että se on vaadittujen EU:n ja Euroopan neuvoston normien mukainen; kehottaa Turkkia varmistamaan koko uudistusprosessin ajan kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien ja erityisesti kansalaisjärjestöjen osallistumisen; kehottaa komissiota valvomaan, että EU:n rahoitusta käytetään asianmukaisesti tuomareiden ja lainvalvontaviranomaisten koulutukseen, sillä niitä ei saisi käyttää oikeuttamaan tukahduttamistoimia;

7.  panee huolestuneena merkille, että poikkeustilan julistamisen jälkeen Turkin kansalaisten turvapaikkahakemusten määrä lisääntyi jyrkästi ja että Turkki on näin ollen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston mukaan viidenneksi suurin EU:n jäsenvaltioihin jätettyjen turvapaikkahakemusten alkuperämaa; korostaa, että yli 16 000 hakemukseen odotettiin syyskuussa 2018 edelleen ensimmäisessä oikeusasteessa tehtävää päätöstä;

8.  painottaa jälleen tiedotusvälineiden vapauden ja riippumattomuuden merkitystä yhtenä EU:n perusarvoista ja kaiken demokratian kulmakivenä; on erittäin huolestunut suhteettomista ja mielivaltaisista toimenpiteistä, joilla rajoitetaan ilmaisunvapautta, tiedotusvälineiden vapautta ja tiedonsaantia; tuomitsee sen, että vallankaappausyrityksen jälkeen Turkissa on suljettu yli 160 tiedotusvälinettä, pidätetty suuri määrä toimittajia ja media-alan työntekijöitä, langetettu perusteettomia ja suhteettomia tuomioita ja estetty viime vuoteen saakka pääsy yli 114 000 verkkosivustolle, myös Wikipediaan; kiinnittää huomiota kurdikysymyksen parissa työskentelevien toimittajien ja ihmisoikeuksien puolustajien oikeuksia koskeviin rajoituksiin; kehottaa Turkkia takaamaan ensisijaisesti tiedotusvälineiden vapauden ja vapauttamaan syytteistä ja päästämään välittömästi vapaaksi kaikki laittomasti vangitut toimittajat; kehottaa Turkin viranomaisia osoittamaan nollatoleranssia kaikkea toimittajiin kohdistettua fyysistä ja sanallista väkivaltaa tai uhkailua vastaan;

9.  ilmaisee vakavan huolensa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien sekä perusoikeuksien ja -vapauksien edistämismahdollisuuksien kutistumisesta; korostaa, että suuri määrä aktivisteja, myös ihmisoikeuksien puolustajia, pidätettiin ja että mielenosoitukset kiellettiin jatkuvasti poikkeustilan aikana; kehottaa Turkkia vapauttamaan kaikki vangitut ihmisoikeuksien puolustajat, toimittajat ja muut, jotka on pidätetty perusteettomien syytteiden nojalla, ja luopumaan näistä syytteistä ja antamaan heille mahdollisuus tehdä työtään ilman uhkailua ja esteettä kaikissa olosuhteissa; kehottaa Turkkia suojelemaan kaikkien kansalaisten perusoikeuksia, myös etnisten, uskonnollisten ja seksuaalisten vähemmistöjen; muistuttaa, että Turkin vihapuhetta koskeva lainsäädäntö ei ole Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön mukainen; kehottaa painokkaasti Turkin hallitusta ja parlamenttia hyväksymään viharikoslain, jolla voidaan suojella kaikkiin vähemmistöihin kuuluvia fyysisiltä ja sanallisilta hyökkäyksiltä ja täyttää EU:n ehdokasmaita koskevat Kööpenhaminan arviointiperusteet vähemmistöjen kunnioittamisen ja suojelemisen osalta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään suojeluaan ja tukeaan vaarassa oleville ihmisoikeuksien puolustajille Turkissa muun muassa myöntämällä hätäavustuksia;

10.  tuomitsee Osman Kavalan mielivaltaisen pidättämisen; toteaa, että kyseessä on näkyvä ja arvostettu Turkin kansalaisyhteiskunnan johtohahmo, jota on pidetty vangittuna yli puolentoista vuoden ajan; on tyrmistynyt, että Osman Kavala ja 15 muuta asetettiin äskettäin syytteeseen ja että heitä odottaa kovennettu elinkautistuomio ”yrityksestä syrjäyttää hallitus” sen vuoksi, minkälainen rooli heillä väitetään olleen Gezi-puistossa vuonna 2013 järjestetyissä mielenosoituksissa; vaatii vapauttamaan heidät välittömästi ja ehdoitta ja pyytää Turkissa toimivaa EU:n edustustoa seuraamaan heidän tapaustaan tarkasti; kehottaa lisäksi Euroopan parlamentin valtuuskuntaa olemaan läsnä asiaan liittyvissä oikeudenkäynneissä; pitää valitettavana 13 tutkijan ja aktivistin pidättämistä 16. marraskuuta 2018 Osman Kavalan tapauksen yhteydessä; panee merkille, että heistä 12 vapautettiin sen jälkeen, kun he olivat antaneet lausuntonsa ja että yksi on edelleen vangittuna; pyytää, että hänet vapautetaan vireillä olevassa menettelyssä ja että muille asetetut matkustuskiellot kumotaan;

11.  on vakavasti huolissaan uskonnonvapauden kunnioittamisen puutteesta, uskonnollisiin vähemmistöihin, kuten kristittyihin ja alaviitteihin, kohdistuvasta syrjinnästä ja väkivallasta uskonnon perusteella; painottaa, että kirkoilla on Turkissa edelleen ongelmia, jotka koskevat pyhättöjen perustamista tai niiden käytön jatkamista; kehottaa Turkin viranomaisia edistämään myönteisiä ja vaikuttavia uudistuksia ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauden alalla mahdollistamalla sen, että uskonnolliset yhteisöt voivat saada oikeushenkilöllisyyden, sallimalla hyväntekeväisyyssäätiöiden valita omat hallintoelimensä, poistamalla kaikki pappien koulutusta, nimittämistä ja virassa seuraamista koskevat rajoitukset, kunnioittamalla asianomaisia Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioita sekä noudattamalla Venetsian komission suosituksia ja poistamalla kaikenlaisen uskontoon perustuvan syrjinnän ja kaikenlaiset uskontoon perustuvat esteet; kehottaa Turkkia kunnioittamaan ekumeenisen patriarkaatin erillisluonnetta ja merkitystä ja antamaan sille oikeushenkilöyden; toteaa, että on sallittava Halkin pappisseminaarin uudelleen avaaminen ja poistettava kaikki esteet sen asianmukaiselta toiminnalta; kehottaa julkaisemaan muita kuin islaminuskoisia säätiöitä koskevat vaalimääräykset; pitää myönteisenä, että Turkin hallitus on palauttanut 50 aramealaiskirkkoa, luostaria ja hautausmaata Mardinissa, ja kehottaa Turkin viranomaisia palauttamaan myös kyseiset maat oikeille omistajilleen; kiinnittää huomiota turvatoimien vaikutukseen Tur Abdinin väestöön ja kehottaa Turkkia varmistamaan, että asukkaat voivat edelleen saada koulutusta, harjoittaa taloudellista toimintaa ja käydä uskonnollisissa kohteissa; kehottaa Turkkia tekemään kaikkensa, jotta vältetään aramealaisen kulttuuriperinnön tuhoaminen käynnissä olevalla Ilisiun patohankkeen valmistelutyöllä; kehottaa Turkin viranomaisia ryhtymään torjumaan vakavasti kaikkia antisemitismin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa;

12.  on huolestunut hlbti-henkilöiden ihmisoikeusloukkauksista, erityisesti Pride-kulkueiden ja hlbti-tapahtumien toistuvasta kieltämisestä kaikkialla maassa poikkeustilan kumoamisesta huolimatta, ja kehottaa kumoamaan välittömästi nämä syrjivät kiellot; kehottaa Turkkia toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla ehkäistään vihapuheita tai rikoksia, jotka kohdistuvat muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten romaneihin ja syyrialaisiin pakolaisiin sekä turvapaikanhakijoihin, ja rangaistaan niistä, ja kehottaa toteuttamaan jatkuvia toimia heidän tilanteensa parantamiseksi; kehottaa Turkkia panemaan täysimääräisesti täytäntöön romanien integraatiota edistävän strategian (2016–2021) ja kiinnittämään erityistä huomiota mustalaisvastaisuuden torjuntaan, takaamaan romaneille kohtuuhintaisen ja laadukkaan asunnon saannin, turvaamaan heidän pääsynsä koulutukseen ja toteuttamaan toimenpiteitä, joilla ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä, torjutaan erottelua ja nostetaan romanien työllisyysastetta; panee huolestuneena merkille niin sanottujen kunniamurhien lisääntymisen; kehottaa Turkkia yhdenmukaistamaan kansallisen lainsäädäntönsä naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta tehdyn Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimuksen kanssa; kehottaa Turkkia varmistamaan täysimääräisen tasa-arvon kaikille kansalaisille ja ryhtymään toimiin vähemmistöjen ongelmien ja erityisesti koulutus- ja omistusoikeusongelmien ratkaisemiseksi; muistuttaa, että on tärkeää panna täysimääräisesti täytäntöön Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen päätöslauselma Imbrosin ja Tenedosin saarista, ja kehottaa Turkkia auttamaan sellaisten ulkomailla asuvien vähemmistöperheiden paluuta, jotka ovat halukkaita muuttamaan takaisin saarille; pitää myönteisenä edistysaskeleena kreikkalaisvähemmistön koulun perustamista Imbrosin saarelle;

13.  on huolissaan Turkin yhteiskunnassa naisiin kohdistuvan väkivallan yleisyydestä ja vakavuudesta, mukaan lukien kunniamurhat, laittomat lapsiavioliitot ja seksuaalinen hyväksikäyttö, sekä Turkin viranomaisten haluttomuudesta rangaista sukupuoleen perustuvan väkivallan tekijöitä; korostaa, että perheväkivallan vuoksi kuoli 440 naista vuonna 2018 – eli enemmän kuin edellisvuosina – ja että rikosoikeudelliset menettelyt ovat usein pitkiä ja omiaan viivästymään; kehottaa Turkin hallitusta noudattamaan nollatoleranssipolitiikkaa tässä asiassa;

14.  kehottaa Turkin hallitusta noudattamaan täysin antamiaan oikeudellisia sitoumuksia ja panemaan ne kokonaisuudessaan täytäntöön, mukaan luettuina kulttuuriperinnön suojelemista koskevat määräykset, ja erityisesti teettämään vilpittömästi inventaarion viime vuosisadalla tuhotusta tai raunioituneesta kreikkalaisesta, armenialaisesta, assyrialaisesta ja muusta kulttuuriperinnöstä; vastustaa tässä yhteydessä kaikkia äärinäkemyksiä, joissa kannatetaan muutoksia historiallisen ja uskonnollisen monumentin, Hagia Sofian, olemukseen ja sen muuttamista moskeijaksi; kehottaa Turkkia ratifioimaan vuoden 2005 Unescon yleissopimuksen kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä; kehottaa Turkkia tekemään yhteistyötä asianomaisten kansainvälisten organisaatioiden, kuten erityisesti Euroopan neuvoston, kanssa, jotta ehkäistään ja torjutaan laitonta kauppaa ja kulttuuriperinnön tarkoituksellista tuhoamista;

15.  on syvästi huolissaan Turkin kaakkoisosan tilanteesta ja vakavista syytöksistä, jotka koskevat ihmisoikeusloukkauksia, liiallista voimankäyttöä, kidutusta sekä mielipiteen- ja ilmaisuvapauden sekä poliittisen osallistumisen huomattavaa rajoittamista maan kaakkoisosassa, erityisesti sen jälkeen kun kurdikysymyksen ratkaisemiseen tähdännyt prosessi romahti vuonna 2015, kuten YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimisto ja ihmisoikeuksien puolustajat Turkissa ovat dokumentoineet; toistaa tuomitsevansa ankarasti EU:n terroristijärjestöjen luettelossa vuodesta 2002 alkaen olleen Kurdistanin työväenpuolueen (PKK) palaamisen väkivaltaan; korostaa, että on käynnistettävä pikaisesti uskottava poliittinen prosessi, joka johtaa kurdikysymyksen rauhanomaiseen ratkaisemiseen; kehottaa Turkkia tutkimaan pikaisesti kaikki vakavat väitteet ihmisoikeusloukkauksista ja surmista sekä sallimaan kansainvälisten tarkkailijoiden suorittaa riippumatonta tarkkailutoimintaa; on huolestunut siitä, että Turkin hallinto tuhoaa Turkin kaakkoisosan historiallisia perintökohteita, mukaan lukien Diyarbakirissa sijaitsevassa muinaisessa Surissa, joka on sisällytetty Unescon maailmanperintöluetteloon, mikä vaarantaa kurdien identiteetin ja kulttuurin säilyttämisen Turkissa;

16.  panee huolestuneena merkille, että poikkeustilan aikana valtava määrä kaupunginjohtajia ja apulaiskaupunginjohtajia maan kaakkoisosassa irtisanottiin ja/tai pidätettiin ja että hallitus nimitti edunvalvojia korvaamaan heidät; painottaa, että tämän seurauksena suuri osa Turkin väestöstä oli ilman demokraattista edustusta paikallisella tasolla; katsoo, että maaliskuussa 2019 pidettävien kunnallisvaalien on tarjottava merkittävä mahdollisuus suoran demokraattisen mandaatin periaatteen täysimittaiseen palauttamiseen;

17.  toteaa huolestuneena, että poikkeustila ja perustuslain uudistuspaketin tietyt säännökset ovat rajoittaneet entisestään kansalliskokouksen valmiuksia hoitaa demokraattista valvontaa ja vastuuvelvollisuutta koskevaa perustavanlaatuista tehtäväänsä; panee erittäin huolestuneena merkille kahden Tasavaltalaisen kansanpuolueen (CHP) kansanedustajan pidättämisen ja Kansan demokraattisen puolueen (HDP) erityisen syrjinnän, sillä useita HDP:n kansanedustajia on pidätetty väitetyn terrorismin tukemisen perusteella; kehottaa vapauttamaan kaikki parlamentin jäsenet, jotka on pidätetty heidän kansanedustajan työhön liittyvien puheidensa ja toimiensa perusteella; painottaa, että Turkin kansalliskokouksen olisi oltava keskeinen instituutio Turkin demokratiassa ja sen olisi edustettava kaikkia kansalaisia yhdenveroisesti; pitää valitettavana korkeaa äänikynnystä, joka rajoittaa aitoa poliittista edustusta eikä kuvasta Turkin moniarvoista yhteiskuntaa;

18.  tuomitsee oppositiojohtajan ja presidenttiehdokkaan Selahattin Demirtaşin edelleen jatkuvan pidätyksen; suhtautuu myönteisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen häntä koskevassa asiassa antamaan päätökseen, jossa kehotetaan Turkin viranomaisia vapauttamaan hänet välittömästi; korostaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin antoi lisäksi tuomion, jonka mukaan Demirtaşin pidätyksellä pyrittiin viime kädessä tukahduttamaan moniarvoisuutta ja rajoittamaan poliittisen keskustelun vapautta; tuomitsee Turkin viranomaisten tätä tuomiota vastustavan kannan; odottaa, että komissio ja jäsenvaltiot seuraavat tätä tapausta hyvin tiiviisti, ja vaatii vapauttamaan Demirtaşin välittömästi ja ehdoitta;

19.  painottaa korruption torjunnan tärkeyttä ja kiinnittää huomiota komission Turkkia koskevan vuoden 2018 kertomuksen pohjalta tekemiin havaintoihin, joiden mukaan korruptio on edelleen yleistä monilla aloilla ja on yhä vakava ongelma; on huolissaan siitä, että korruptiotapausten tutkinnan, syytetoimien ja tuomioiden alalla tulokset ovat yhä heikkoja varsinkin korkean tason tapauksissa;

20.  muistuttaa, että Venetsian komissio arvioi perustuslain muutoksia, jotka liittyvät presidenttivaltaisen järjestelmän käyttöönottoon, ja katsoi, että niistä puuttuu riittävä valvontajärjestelmä ja ne vaarantavat toimeenpanovallan ja oikeuslaitoksen välisen vallanjaon; muistuttaa lisäksi, että Euroopan parlamentti on kehottanut Turkin hallitusta panemaan täytäntöön perustuslain ja oikeuslaitoksen muutoksia ja uudistuksia yhteistyössä Venetsian komission kanssa, ja kehotti viime vuonna myös keskeyttämään virallisesti liittymisneuvottelut, jos perustuslakiuudistus pannaan täytäntöön muuttumattomana, koska se olisi ristiriidassa Kööpenhaminan kriteerien kanssa;

21.  kehottaa kaiken edellä mainitun perusteella komissiota ja Euroopan unionin neuvostoa neuvottelukehyksen mukaisesti keskeyttämään virallisesti liittymisneuvottelut Turkin kanssa; on kuitenkin edelleen sitoutunut Turkin kanssa käytävään demokraattiseen ja poliittiseen vuoropuheluun; pyytää komissiota käyttämään kaikki tällä hetkellä liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA II ja tuleva IPA III) osoitetut varat Turkin kansalaisyhteiskunnan, ihmisoikeuksien puolustajien ja toimittajien tukemiseen sekä parantamaan mahdollisuuksia ihmisten välisiin yhteyksiin, akateemista vuoropuhelua, turkkilaisten opiskelijoiden pääsyä eurooppalaisiin yliopistoihin ja toimittajille tarkoitettuja media-alustoja demokraattisten arvojen ja periaatteiden, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen suojelemiseksi ja edistämiseksi; odottaa, että Turkin ja EU:n välinen suhde määritellään uudelleen tehokkaan kumppanuuden mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 49 artiklan soveltamista; painottaa, että EU:n ja Turkin välisten mahdollisten uusien suhteiden olisi perustuttava demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien kunnioittamista koskeviin ennakkoehtoihin;

22.  panee merkille, että vaikka EU:hun liittymisprosessi oli aluksi vahva kannustin Turkissa toteutettaville uudistuksille, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien alalla on tapahtunut voimakasta taantumista viime vuosina;

23.  korostaa, että tulliliiton uudistaminen lujittaisi entisestään Turkin ja EU:n jo ennestään vahvoja siteitä ja pitäisi Turkin taloudellisesti kiinnittyneenä EU:hun; katsoo siksi, että olisi annettava mahdollisuus nykyaikaistaa ja kehittää EU:n ja Turkin vuoden 1995 tulliliittoa, jotta siihen voitaisiin sisällyttää myös sellaiset alat kuin maatalous, palvelut ja julkiset hankinnat, jotka eivät tällä hetkellä kuulu sen piiriin; muistuttaa, että Turkki on EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani ja EU Turkin suurin kauppakumppani ja että kaksi kolmasosaa Turkkiin tehtävistä suorista ulkomaisista investoinneista tulee EU:n jäsenvaltioista ja että Turkki on EU:lle tärkeä kasvumarkkina; katsoo, että tulliliiton kehittäminen tarjoaisi arvokkaan mahdollisuuden demokraattiselle ehdollisuudelle, myönteiselle vipuvaikutukselle ja mahdollisuudelle laatia etenemissuunnitelma, jossa tulliliiton kehittäminen kulkisi käsi kädessä Turkin demokraattisista uudistuksista demokratian, ihmisoikeuksien, perusvapauksien sekä oikeusvaltion alalla tekemien konkreettisten parannusten kanssa tiellä kohti kansalaisyhteiskunnan avoimia ja aitoja toimintamahdollisuuksia ja moniarvoisuutta; katsoo lisäksi, että tulliliiton kehittäminen tarjoaisi merkittävän mahdollisuuden käydä poliittista vuoropuhelua sosiaalisesti ja ympäristön kannalta kestävästä talouskehityksestä, ilmastonmuutoksesta ja työntekijöiden oikeuksista Turkissa; kehottaa komissiota aloittamaan valmistelut tulliliiton kehittämiseksi heti, kun Turkin hallitus osoittaa olevansa valmis vakaviin uudistuksiin; kehottaa komissiota sisällyttämään parannettuun tulliliittoon ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevan lausekkeen, joka tekee ihmisoikeuksista ja perusvapauksista keskeisen ehdon; muistuttaa, että tulliunionin potentiaalia ei kyetä hyödyntämään täysimääräisesti ennen kuin Turkki panee lisäpöytäkirjat täytäntöön täysimääräisesti kaikkien jäsenvaltioiden osalta;

24.  korostaa, että järjestäytymisvapaus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ovat välttämättömiä moniarvoisen yhteiskunnan kehittämiseksi; pitää valitettavana työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksia koskevia lainsäädännöllisiä puutteita ja korostaa, että järjestäytymisoikeus, kollektiivinen neuvotteluoikeus ja lakko-oikeus ovat työntekijöiden perusoikeuksia; pitää erittäin valitettavana, että ammattiliiton jäsenyyttä on usein pidetty todisteena rikollisuudesta oikeustapauksissa; katsoo, että tällainen asenne voi entisestään vaarantaa maassa toimivien ammattiliittojen asemaa; on vakavasti huolissaan työntekijöiden työoloista Istanbulin uuden lentokentän rakennustyömaalla, ottaen huomioon, että raporttien mukaan 38 työntekijää on kuollut työtapaturmissa sen jälkeen, kun rakennustyöt aloitettiin toukokuussa 2015, ja että 31 ihmistä, mukaan lukien yksi ay-johtaja, on tällä hetkellä vankilassa, koska he ovat protestoineet huonoja työoloja ja pientä ja epäsäännöllisesti maksettavaa palkkaa vastaan; kehottaa Turkin viranomaisia neuvottelemaan tiiviisti asianomaisten ammattiliittojen kanssa tarvittavista toimista työntekijöiden suojelemiseksi työpaikoilla ja suorittamaan perusteellisen tutkimuksen kuolemantapauksista ja loukkaantumisista ja sallimaan ammattiliitoille täydet mahdollisuudet valvoa asianomaisten työntekijöiden etua; on huolissaan lapsityövoiman käytöstä erityisesti maataloudessa ja kausityöntekijöinä; panee merkille Turkin hallituksen pyrkimykset myöntää Turkissa tilapäistä suojelua saaville pakolaisille oikeus työskennellä, johon vaaditaan asianmukainen lupa; panee merkille, että yli 20 000 työlupaa on myönnetty syyrialaisille ja että niihin sisältyy tiettyjä ehtoja vähimmäispalkan ja sosiaaliturvan osalta; huomauttaa, että näistä toimista huolimatta monet syyrialaiset työskentelevät edelleen ilman lupaa monilla aloilla ja monissa Turkin maakunnissa; korostaa, että kielitaidon puute on edelleen yksi tärkeimmistä esteistä syyrialaisille työntekijöille;

25.  kehottaa Turkin hallitusta keskeyttämään Akkuyuun rakennettavaa ydinvoimalaa koskevat suunnitelmansa; kehottaa Turkkia liittymään Espoon yleissopimukseen; pyytää Turkin hallitusta ottamaan jatkossa naapurimaidensa, kuten Kreikan ja Kyproksen, hallitukset mukaan Akkuyu-hankkeen kehittämiseen tai ainakin kuulemaan niitä tästä hankkeesta;

26.  toteaa, että viisumipakon poistaminen on erittäin tärkeää Turkin kansalaisille ja erityisesti opiskelijoille, tutkijoille, liike-elämän edustajille ja henkilöille, joilla on perhesiteitä EU:n jäsenvaltioissa; kannustaa Turkin hallitusta noudattamaan täysimääräisesti viisumivapautta koskevassa etenemissuunnitelmassa esitettyjä 72 kriteeriä; tähdentää, että Turkin terrorismin vastaisen lainsäädännön uudelleentarkastelu on keskeinen ehto perusoikeuksien ja -vapauksien varmistamiseksi; kannustaa Turkkia toteuttamaan tarvittavat toimet jäljellä olevien etappien saavuttamiseksi; korostaa, että viisumivapaus on mahdollista, kun kaikki kriteerit on täytetty täysimääräisesti ja tosiasiallisesti syrjimättömällä tavalla;

27.  muistuttaa Turkin tärkeästä roolista Syyrian sodasta johtuvaan muuttoliikekriisiin vastaamisessa; katsoo, että Turkki ja turkkilaiset ovat osoittaneet suurta vieraanvaraisuutta tarjoamalla suojaa yli 3,5 miljoonalle syyrialaispakolaiselle; korostaa, että Turkissa on noin miljoona kouluikäistä syyrialaista lasta, joista 60 prosenttia on rekisteröity Turkin kouluihin; ottaa huomioon 18. maaliskuuta 2016 annetun EU:n ja Turkin julkilausuman; kehottaa Turkkia noudattamaan palauttamiskiellon periaatetta; pitää valitettavana, että EU rahoitti IPA-ohjelman 2011/2012 nojalla Cobra II -panssariautojen hankintaa, ja kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti EU:n ohjelmista (yhteis)rahoitettujen välineiden käyttöä ja palauttamiskiellon periaatteen tehokasta täytäntöönpanoa erityisesti Syyrian rajalla; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita pitämään lupauksensa laajamittaisesta uudelleensijoittamisesta ja varmistamaan riittävät taloudelliset resurssit Turkissa olevien syyrialaispakolaisten tukemiseksi pitkällä aikavälillä; panee merkille Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2018 erityiskertomuksen, jossa kehotetaan tehostamaan ja avaamaan rahoituksen kohdentamista ja jakamista; kiinnittää huomiota siihen, että syyrialaispakolaisten tilanne Turkissa on yhä epävarmempi heidän tilapäisen suojelunsa näkymien osalta, ja pyytää Turkkia harkitsemaan, millä tavoin voitaisiin lisätä sosiaalista yhteenkuuluvuutta alueilla, joilla on suuria syyrialaisia pakolaisyhteisöjä, parantaa sosioekonomista ja kulttuurista osallisuutta pidemmällä aikavälillä sekä varmistaa koulutuksen ja ammattikoulutuksen riittävä ja tehokas saatavuus; kehottaa komissiota pysymään valppaana ja varmistamaan, että EU:n varoja käytettäessä pakolaisten oikeuksia kunnioitetaan asianmukaisesti ja että toteutetaan toimia, joilla estetään lapsityövoiman käyttö, lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ja muut ihmisoikeusloukkaukset;

28.  toteaa, että sekä EU:n että sen jäsenvaltioiden ja Turkin on tärkeää jatkaa tiivistä vuoropuhelua ja yhteistyötä ulko- ja turvallisuuspolitiikan kysymyksissä; kannustaa tekemään yhteistyötä ja jatkamaan ulkopolitiikan sekä puolustus- ja turvallisuusasioiden yhdenmukaistamista, myös terrorismin vastaisessa yhteistyössä; muistuttaa, että Turkki on myös Naton pitkäaikainen jäsen ja sillä on keskeinen geostrateginen sijainti alueellisen ja eurooppalaisen turvallisuuden ylläpitämisen kannalta; toteaa, että EU ja Turkki jatkavat yhteistyötä (sotilaallisesti) strategisesti tärkeissä asioissa Naton toimintakehyksessä; kehottaa Turkkia aloittamaan uudelleen yhteistyön Natoon kuuluvien EU:n jäsenten kanssa EU:hun kuulumattomia valtioita koskevassa Naton jatkuvassa yhteistyöohjelmassa;

29.  kiittää Turkkia Idlib-yhteisymmärryspöytäkirjan neuvotteluista; pitää valitettavana, että Turkin tukemat Vapaan Syyrian armeijan (FSA) aseistetut ryhmät ovat raporttien mukaan takavarikoineet, ryöstäneet ja tuhonneet kurdisiviilien omaisuutta Pohjois-Syyriassa sijaitsevalla Afrinin alueella; korostaa, että Turkin ja FSA:n Afrinissa sijaitsevien ryhmien olisi maksettava korvauksia siirtymään joutuneille asukkaille, joiden omaisuutta ne ovat takavarikoineet, tuhonneet tai ryöstäneet, eikä asukkaiden pitäisi menettää omaisuuttaan lopullisesti; on huolestunut raporteista, joiden mukaan etupäässä Turkin varustamat ja aseistamat syyrialaisjoukot ja Turkin armeija ovat syyllistyneet laajoihin väkivaltaisuuksiin Afrinissa ja että ne ovat väitetysti vallanneet kouluja keskeyttäen lasten kouluopetuksen; on huolestunut siitä, että Turkki pyrkii myös muuttamaan väestötasapainoa Afrinin alueella siirtämällä syyrialaisia sunniarabipakolaisia Turkista kurdien asuttamalle alueelle; pyytää Turkin hallitusta luopumaan syytteistä kaikkia niitä kansalaisia vastaan, jotka ovat kritisoineet Turkin sotatoimia Syyriassa, ja kunnioittamaan siten oikeutta sananvapauteen;

30.  muistuttaa hyvien naapuruussuhteiden merkityksestä; kehottaa tässä yhteydessä Turkkia lisäämään ponnistelujaan jäljellä olevien kahdenvälisten kysymysten ratkaisemiseksi, mukaan lukien oikeudellisten velvoitteiden täyttämättä jättäminen sekä Turkin ja sen maa- ja merirajanaapureiden välisten ja ilmatilaa koskevien kiistojen ratkaiseminen YK:n peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti; kehottaa jälleen Turkin hallitusta allekirjoittamaan ja ratifioimaan YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS); kehottaa Turkin hallitusta lopettamaan Kreikan ilmatilan ja aluevesien toistuvat loukkaukset sekä kunnioittamaan kaikkien naapureidensa alueellista koskemattomuutta ja itsemääräämisoikeutta; pitää valitettavana, että Turkin kansalliskokouksen Kreikalle osoittamaa ”casus belli” -vaatimusta ei ole vielä kumottu;

31.  suhtautuu myönteisesti YK:n pääsihteerin alaisuudessa toteutettaviin pyrkimyksiin käynnistää uudelleen neuvottelut Kyproksen jälleenyhdistymisestä; toistaa tukevansa oikeudenmukaista, kattavaa ja toteuttamiskelpoista ratkaisua, joka perustuu sellaiseen kahden yhteisön ja kahden alueen liittovaltioon, jolla on yksi kansainvälinen oikeushenkilöys, yksi itsemääräämisoikeus ja yksi kansalaisuus ja jonka kaksi yhteisöä ovat poliittisesti yhdenvertaisia YK:n turvallisuusneuvoston asiaankuuluvien päätöslauselmien, kansainvälisen oikeuden ja EU:n säännöstön mukaisesti ja unionin perustana olevien periaatteiden kunnioittamisen perusteella; kiinnittää huomiota YK:n pääsihteerin esittämään kehykseen ja hänen vetoomukseensa neuvottelujen uudelleenaloittamisesta vuoden 2017 Crans-Montana -prosessissa jo tehtyjen sopimusten pohjalta; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita toimimaan aktiivisemmin, jotta neuvotteluille saadaan myönteinen lopputulos; kehottaa jälleen kaikkia asianomaisia osapuolia, erityisesti Turkkia, sitoutumaan kattavan ratkaisun aikaansaamiseen ja edistämään sitä; kehottaa Turkkia aloittamaan joukkojensa vetämisen Kyprokselta, siirtämään Famagustan suljetun alueen YK:n alaisuuteen YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman nro 550 mukaisesti ja pidättymään toimista, joilla muutetaan saaren väestötasapainoa laittomien siirtokuntien politiikalla; painottaa tarvetta panna EU:n säännöstö täytäntöön koko saaren alueella; toteaa tältä osin, että EU-valmisteluja käsittelevän kahden yhteisön tilapäisen komitean toiminta jatkuu; sitoutuu tehostamaan pyrkimyksiään saada kyproksenturkkilaiset mukaan valmisteluihin, jotka koskevat täyttä integroitumista unioniin Kyproksen ongelman ratkaisemisen jälkeen, ja pyytää komissiota toimimaan samoin; antaa runsaasti tunnustusta kahden yhteisön välisen kateissa olevien henkilöiden komitean, joka etsii sekä kyproksenturkkilaisia että kyproksenkreikkalaisia kateissa olevia henkilöitä, tekemälle merkittävälle työlle ja kiittää komitean pääsyn helpottamisesta kaikkiin asiaankuuluviin paikkoihin myös sotilasalueilla; kehottaa Turkkia avustamaan kateissa olevien henkilöiden komiteaa antamalla tietoja sotilasarkistostaan; toteaa, että Kyproksen tasavallalla on oikeus tehdä kahdenvälisiä sopimuksia, jotka koskevat sen talousvyöhykettä; kehottaa Turkkia jälleen unionin säännöstön ja kansainvälisen oikeuden mukaisesti kunnioittamaan unionin kaikkien jäsenvaltioiden täysivaltaisia oikeuksia, myös luonnonvarojen etsimiseen ja hyödyntämiseen liittyviä oikeuksia; kehottaa Turkkia keskittymään kiistojen rauhanomaiseen ratkaisuun ja pidättymään uhkailusta tai toimista, joilla saattaisi olla kielteisiä vaikutuksia hyville naapurisuhteille;

32.  kehottaa Turkkia ja Armeniaa tavoittelemaan suhteidensa normalisointia; korostaa, että Turkin ja Armenian välisen rajan avaaminen saattaisi johtaa maiden suhteiden parantumiseen erityisesti rajat ylittävän yhteistyön ja taloudellisen yhdentymisen myötä;

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioille sekä Turkin hallitukselle ja kansalliskokoukselle ja käännättämään tämän mietinnön turkin kielelle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0450. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2016)0423. (3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0040. (4) EUVL L 51, 26.2.2008, s. 4. (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2014)0052. (6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0094.