Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2019/2611(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B8-0186/2019

Keskustelut :

PV 14/03/2019 - 8.2
CRE 14/03/2019 - 8.2

Äänestykset :

PV 14/03/2019 - 11.2

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0204

Hyväksytyt tekstit
PDF 124kWORD 43k
Torstai 14. maaliskuuta 2019 - Strasbourg
Iran ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanne
P8_TA(2019)0204RC-B8-0186/2019

Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. maaliskuuta 2019 Iranista ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanteesta (2019/2611(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman Iranista ja erityisesti Nasrin Sotoudehin tapauksesta(1) ja 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman EU:n Iranin-strategiasta ydinsopimuksen jälkeen(2),

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät Iranista,

–  ottaa huomioon Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilannetta käsittelevän erityisraportoijan 30. tammikuuta 2019 antaman kertomuksen ja hänen Iranista 29. marraskuuta 2018 antamansa julkilausuman,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 17. joulukuuta 2018 antaman päätöslauselman Iranin islamilaisen tasavallan ihmisoikeustilanteesta,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, jonka sopimuspuolena Iran on,

–  ottaa huomioon Iranin presidentin kansalaisten oikeuksia koskevan perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusasiantuntijoiden 29. marraskuuta 2018 antaman julkilausuman ”Iran must protect women’s rights advocates”,

–  ottaa huomioon kuolemanrangaistusta koskevat EU:n suuntaviivat, EU:n politiikan suuntaviivat kidutukseen ja muuhun julmaan, epäinhimilliseen tai halventavaan kohteluun tai rangaistukseen liittyvissä kysymyksissä sekä sananvapautta verkossa ja verkon ulkopuolella koskevat EU:n ihmisoikeussuuntaviivat,

–  ottaa huomioon neuvoston 12. huhtikuuta 2018 tekemän päätöksen, jolla sen rajoittavia toimenpiteitä jatkettiin 12 kuukaudella vastauksena Iranissa ilmenneisiin vakaviin ihmisoikeusloukkauksiin,

–  ottaa huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) tiedottajan 12. maaliskuuta 2019 antaman julkilausuman iranilaisen ihmisoikeusasianajajan Nasrin Sotoudehin tuomiosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 135 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustajat, toimittajat, lakimiehet ja verkkoaktivistit joutuvat Iranissa edelleen ahdistelun, mielivaltaisten pidätysten, vangitsemisten ja syytteiden nostamisen kohteeksi työnsä takia; ottaa huomioon, että Iranin tiedusteluministeriö ja muut elimet ovat käynnistäneet viime kuukausina kansalaisyhteiskunnan ankaran tukahduttamiskampanjan;

B.  ottaa huomioon, että 25. lokakuuta 2016 annetussa päätöslauselmassa EU:n Iranin-strategiasta ydinsopimuksen jälkeen korostettiin, että EU:n ja Iranin välisten suhteiden yhteydessä on tärkeää pitää kiinni EU:n ihmisoikeuksia koskevista suuntaviivoista myös ihmisoikeuksien puolustajien osalta;

C.  ottaa huomioon, että maineikas ihmisoikeusasianajaja Nasrin Sotoudeh tuomittiin äskettäin vähintään seitsemäksi vuodeksi vankeuteen; ottaa huomioon, että kahden oikeudenkäynnin kuluessa on raportoitu, että hänen yhdistetty tuomionsa voisi olla merkittävästi pidempi, vaikkakin hänen vankeusrangaistuksensa täsmällinen pituus on edelleen epäselvä; ottaa huomioon, että hänen vangitsemisensa todellinen syy näyttää olevan ihmisoikeuksien rauhanomainen puolustaminen Iranissa; ottaa huomioon, että hänen oikeudenkäynneissään ei noudatettu asianmukaisen oikeuskäsittelyn kansainvälisiä perusnormeja;

D.  ottaa huomioon, että Nasrin Sotoudehin aviomies Reza Khandan vangittiin, kun hän tuki naisia, jotka ovat rauhanomaisesti kampanjoineet hijab-huivin käyttöpakkoa vastaan, ja hänen vaimonsa vankilasta vapauttamisen puolesta; ottaa huomioon, että tammikuussa 2019 Teheranin vallankumoustuomioistuin tuomitsi hänet kuudeksi vuodeksi vankeuteen;

E.  ottaa huomioon, että ympäristöaktivistit Taher Ghadirian, Niloufar Bayani, Amirhossein Khaleghi, Houman Jokar, Sam Rajabi, Sepideh Kashani, Abdolreza Kouhpayeh ja Morad Tahbaz, jotka edustavat Persian Wildlife Heritage Foundation -järjestöä, pidätettiin tammi- ja helmikuussa 2018, heidät vangittiin ilman oikeutta tavata asianajajaa, ja he ovat viime viikkoina joutuneet oikeuden eteen menettelyissä, jotka eivät täyttäneet oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin vaatimuksia; ottaa huomioon, että ryhmän toinen jäsen, iranilais-kanadalainen yliopiston professori Kavous Seyed Emami, kuoli vangittuna viime vuonna epäselvissä oloissa;

F.  ottaa huomioon, että ammattiyhdistysaktivistit Esmaeil Bakhshi, Sepideh Gholian ja Mohammad Habibi pidätettiin vuonna 2018 ja 2019 heidän johdettuaan mielenosoituksia työntekijöiden ja opettajien oikeuksien puolesta; ottaa huomioon, että ihmisoikeuksien puolustaja Maryam Akbari Monfared tuomittiin 15 vuodeksi vankeuteen vuonna 2010 ”vihamielisyydestä jumalaa kohtaan” ja häneltä on evätty lääketieteellinen hoito, vaikka hän kärsii eri sairauksista;

G.  ottaa huomioon, että aktivistit Arash Sadeghi, Narges Mohammadi ja Farhad Meysami ovat kaikki saaneet pitkiä vankilatuomioita kampanjoituaan naisten oikeuksien, kuolemanrangaistuksen poistamisen ja ihmisoikeuksien puolesta;

H.  ottaa huomioon, että iranilaiset tuomioistuimet eivät säännönmukaisesti mahdollista oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja käyttävät kidutuksella saatuja tunnustuksia todisteina tuomioistuimessa; ottaa huomioon, että viranomaiset pitävät ihmisoikeusaktivismia edelleen rikoksena ja käyttävät Iranin rikosprosessioikeuden 48 pykälää rajoittaakseen vangittujen mahdollisuuksia saada oikeusapua; toteaa, että ei ole olemassa riippumattomia mekanismeja, joilla taataan tuomioistuinlaitoksen vastuunalaisuus;

I.  ottaa huomioon, että EU:n ja Iranin kaksoiskansalaisia, mukaan luettuna brittiläis-iranilainen Nazanin Zaghari-Ratcliffe, pidätetään edelleen, minkä jälkeen he joutuvat pitkäaikaisen eristämisen ja kuulustelujen kohteeksi, eivät saa asianmukaista oikeudenkäyntiä ja heidät tuomitaan pitkiin vankeustuomioihin, jotka perustuvat epämääräisiin tai määrittelemättömiin syytteisiin, jotka koskevat ”kansallista turvallisuutta” ja ”vakoilua”, ja vangittuihin henkilöihin kohdistetaan valtion tukemia häväistyskampanjoita;

J.  ottaa huomioon, että on raportoitu lukuisista tapauksista, joissa vankilaolot ovat epäinhimilliset ja alentavat, ja että Iranissa ei tutkintavankeuden aikana ole tarjolla asianmukaista lääketieteellistä hoitoa, mikä rikkoo vankien kohtelun minimitasoa koskevia YK:n sääntöjä;

K.  toteaa, että Iran Human Rights -kansalaisjärjestön raportin mukaan Iranin arvioidaan teloittaneen 273 ihmistä vuonna 2018, mikä on kyseisen vuoden toiseksi suurin määrä maailmassa;

L.  ottaa huomioon, että vuonna 2018 tuhannet ihmiset osallistuivat rauhanomaisiin mielenosoituksiin ja lakkoihin, joilla protestoitiin maksamattomia palkkoja, kehnoja työoloja, korruptiota, poliittista tukahduttamista ja muita epäkohtia vastaan; ottaa huomioon, että viranomaiset pidättivät heistä satoja, joista monet tuomittiin vankeuteen tai ruoskittaviksi;

M.  ottaa huomioon, että Iranin oikeuslaitos kohtelee edelleen ankarasti rauhanomaista vastarintaa, jota naisten oikeuksien puolustajat harjoittavat vastustaessaan hijab-huivin käyttöpakkoa; ottaa huomioon, että vuonna 2018 protestien yhteydessä pidätettiin vähintään 39 naista, ja toiset 55 pidätettiin heidän naisten oikeuksien puolesta tekemänsä työn vuoksi;

N.  ottaa huomioon, että lehdistönvapaus sekä verkossa että verkon ulkopuolella, yhdistymisvapaus ja mielipiteenvapaus on tukahdutettu Iranissa;

O.  ottaa huomioon, että Iranin viranomaiset ovat järjestelmällisesti kohdistaneet toimittajiin, mukaan luettuina ne, jotka työskentelevät BBC:n persiankielisessä palvelussa, ja heidän perheisiinsä rikostutkimuksia, varojen jäädyttämisiä, mielivaltaisia pidätyksiä, vangitsemisia, valvontaa ja ahdistelua sekä levittäneet väärää, pahantahtoista ja halventavaa tietoa; ottaa huomioon, että Iranissa on tällä hetkellä vangittuna vähintään kahdeksan toimittajaa;

P.  ottaa huomioon, että Iranin presidentti Hassan Rouhani esitteli kansalaisten oikeuksien peruskirjan joulukuussa 2016; ottaa huomioon, että kyseinen peruskirja ei ole oikeudellisesti sitova;

Q.  ottaa huomioon, että uskonnollisten ja etnisten vähemmistöjen jäsenet, mukaan luettuina Baha’i-uskon edustajat ja azeri-, kurdi-, arabi- ja belutšiyhteisöt, sunnimuslimit, kristityt ja uskonnottomat joutuvat Iranissa syrjinnän kohteiksi työelämässä, koulutuksessa sekä uskonnonvapauden ja poliittisen toiminnan alalla;

1.  kehottaa Iranin viranomaisia vapauttamaan viipymättä ja ehdoitta kaikki ihmisoikeuksien puolustajat, mielipidevangit ja toimittajat, jotka on pidätetty ja tuomittu pelkästään sen vuoksi, että he ovat käyttäneet sananvapauttaan ja oikeuttaan rauhanomaiseen kokoontumiseen; korostaa, että Iranin viranomaisten on kaikissa oloissa varmistettava, että ihmisoikeuksien puolustajat, lakimiehet ja toimittajat pystyvät tekemään työtään ilman uhkailua, ahdistelua ja haitantekoa;

2.  kehottaa jälleen Iranin hallitusta vapauttamaan Saharov-palkintoehdokkaan Nasrin Sotoudehin välittömästi ja ehdoitta, ja antaa tunnustusta tämän rohkeudelle ja sitoutumiselle ihmisoikeuksiin ja naisten oikeuksiin Iranissa; pitää Nasrin Sotoudehin selkeästi epäoikeudenmukaista oikeudenkäyntiä ja tuomitsemista vakavasti virheellisenä ja pitää ulkosuhdehallinnon 12. maaliskuuta 2019 asiasta antamaa julkilausumaa tervetulleena;

3.  vaatii Iranin viranomaisia tarkistamaan maan rikosprosessioikeuden 48 pykälää, jotta varmistetaan, että kaikilla syytetyillä on oikeus saada edustajakseen valitsemansa asianajaja ja oikeudenmukainen oikeudenkäynti tavalla, joka vastaa Iranin sitoutumista kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen;

4.  vaatii Iranin viranomaisia varmistamaan kaikkien vangittujen turvallisuuden ja hyvinvoinnin, mukaan luettuna riittävän lääketieteellisen hoidon saanti; vaatii myös riippumatonta tutkimusta Kavous Seyed Emamin vankeudessa tapahtuneesta kuolemasta sekä syytöksistä, jotka koskevat muiden vangittuina olevien aktivistien kidutusta, ja tuomitsee käytännön, jonka mukaan poliittisilta vangeilta tahallisesti kielletään lääketieteellinen hoito;

5.  vaatii Iranin viranomaisia lopettamaan kiireellisesti toimittajien, verkkoaktivistien ja näiden perheiden valvonnan, pidätykset, ahdistelun ja syytteeseenpanon sekä lopettamaan verkkosensuurin, ja vaatii luomaan olosuhteet, joissa sallitaan sananvapaus ja tiedotusvälineiden vapaus sekä verkossa että verkon ulkopuolella;

6.  vaatii Iranin hallitusta tekemään yhteistyötä Iranin ihmisoikeustilannetta käsittelevän YK:n erityisraportoijan kanssa myös sallimalla hänen pääsynsä maahan;

7.  vaatii unionin jäsenvaltioita ja toimielimiä ottamaan pidätettyjen ihmisoikeuksien puolustajien tapauksen edelleen esille iranilaisten kumppaneidensa kanssa YK:n ihmisoikeusneuvoston seuraavassa kokouksessa Genevessä;

8.  vaatii EUH:ta sisällyttämään jatkossakin ihmisoikeudet ja erityisesti ihmisoikeuksien puolustajien tilanteen EU:n ja Iranin korkean tason vuoropuheluun; vaatii edelleen unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa / komission varapuheenjohtajaa julkisesti vahvistamaan, että ihmisoikeuksien kunnioittaminen on EU:n ja Iranin suhteiden kehittymisen keskeinen osatekijä;

9.  kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa tutkimaan mahdollisuutta käynnistää muodollinen ihmisoikeusvuoropuhelu Iranin kanssa tavalla, joka vastaa unionin suuntaviivoja ihmisoikeusvuoropuhelusta kolmansien maiden kanssa;

10.  vaatii unionin virkamiehiäkehottamaan Iranin viranomaisia takaamaan vangittuina olevien ihmisoikeusaktivistien turvallisuus ja hyvinvointi ja tutkimaan perusteellisesti kidutusta koskevat raportit;

11.  kehottaa kaikkia jäsenvaltioita, joilla on diplomaattinen edustus Teheranissa, käyttämään ihmisoikeuksien puolustajia koskevissa EU:n suuntaviivoissa esitettyjä mekanismeja näiden henkilöiden tukemiseen, mukaan luettuina julkiset lausunnot, diplomaattiset toimenpiteet, oikeudenkäyntien seuranta ja vankilavierailut;

12.  kehottaa Irania lopettamaan naisten oikeuksien puolustajien työn kriminalisoinnin, mukaan luettuina henkilöt, jotka protestoivat rauhanomaisesti hijab-pakkoa vastaan, ja vaatii luopumaan tästä syrjivästä ja nöyryyttävästä käytännöstä;

13.  kehottaa Iranin hallitusta suojelemaan kaikkien uskonnollisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksia ja puuttumaan kaikkiin näihin kohdistuvan syrjinnän muotoihin;

14.  pitää tervetulleena huumekauppaa koskevan lain muutoksia, joilla on vähennetty kuolemanrangaistusten langettamista, ja kehottaa tarkistamaan kaikki kuolemantuomiot, jotta varmistetaan, että näissä oikeudenkäynneissä noudatetaan kansainvälisiä normeja; kehottaa Iranin viranomaisia lopettamaan välittömästi kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon askeleena kohti kuolemanrangaistuksen lakkauttamista;

15.  kehottaa lähettämään ihmisoikeuksien alivaliokunnan tilapäisen valtuuskunnan Iraniin ennen kuluvan toimikauden päättymistä, jotta voidaan vierailla vangittujen naisten luona ja järjestää tarvittavat tapaamiset Iranin viranomaisten kanssa;

16.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille, Iranin islamilaisen tasavallan korkeimmalle johtajalle, Iranin islamilaisen tasavallan presidentille ja Iranin parlamentaarisen yleiskokouksen jäsenille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0525.
(2) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 86.

Päivitetty viimeksi: 27. tammikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö