Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(1) (jäljempänä ”varainhoitoasetus”),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) (jäljempänä ”rahoituskehysasetus”),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2019(5) sekä siihen liittyvät parlamentin, neuvoston ja komission yhteiset lausumat,

–  ottaa huomioon YK:n yleiskokouksen 25. syyskuuta 2015 antaman ja 1. tammikuuta 2016 voimaan tulleen päätöslauselman 70/1 ”Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development” sekä äskettäin esitellyn komission pohdinta-asiakirjan ”Kohti kestävää Eurooppaa vuoteen 2030 mennessä”,

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antamat päätelmät varainhoitovuoden 2020 talousarviomenettelyn suuntaviivoista (06323/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 86 a artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0172/2019),

A.  ottaa huomioon, että unionin vuoden 2020 talousarviota koskevat neuvottelut käydään samanaikaisesti seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä ja unionin omien varojen järjestelmän uudistamisesta käytävien neuvottelujen kanssa; ottaa huomioon, että vuosi 2020 on monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 seitsemäs vuosi;

B.  toteaa neuvoston toiminnan olleen toistuvasti ristiriitaista viime vuosina, sillä se on asettanut unionille uusia poliittisia painopisteitä ja osoittanut toisaalta haluttomuutta myöntää uusia määrärahoja niiden rahoittamiseen; katsoo, että unionin uudet poliittiset painopisteet ja tulevat haasteet olisi rahoitettava uusista määrärahoista, ei vähentämällä nykyisten ohjelmien määrärahoja;

C.  ottaa huomioon, että nykyisen rahoitussuunnittelukauden lähestyessä loppuaan monivuotisten ohjelmien täytäntöönpanoon on osoitettava riittävästi määrärahoja ja vuonna 2020 suoritettaviin maksuihin on näin varauduttava, jotta voidaan ehkäistä uusi maksukriisi vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisinä vuosina;

Talousarvio 2020 – silta tulevaan Eurooppaan: investoinnit innovointiin, kestävään kehitykseen, kansalaisten suojelemiseen ja turvallisuuteen

1.  korostaa, että unionin vuoden 2020 talousarvio on silta monivuotiseen rahoituskehykseen vuosiksi 2021–2027 ja sen olisi edistettävä yhteisen pitkän aikavälin vision luomista unionin tulevista poliittisista painopisteistä ja saatava aikaan eurooppalaista lisäarvoa; odottaa käyvänsä vuoden 2020 talousarvion hyväksymisen aikaan neuvoston kanssa täysitehoisia neuvotteluja monivuotisesta rahoituskehyksestä Eurooppa-neuvoston tekemän poliittisen sopimuksen perusteella; katsoo, että vahva, vastuullinen ja tulevaisuuteen suuntautuva talousarvio vuodeksi 2020 helpottaa sopimukseen pääsyä ja siirtymistä seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen; aikoo siksi hyödyntää täysimääräisesti rahoituskehysasetuksen ja varainhoitoasetuksen nykyisiä joustosäännöksiä ja muita säännöksiä, jotta vuoden 2020 talousarviossa vahvistetaan unionin keskeisiä ohjelmia ja jotta unionin talousarviossa otetaan asianmukaisesti huomioon tulosbudjetointiin perustuva toimintatapa;

2.  katsoo, että maatalouden erityisohjelmissa on edistettävä yhtäältä lyhyitä myyntiketjuja, tuotannosta maksettavia oikeudenmukaisia hintoja ja viljelijöiden vakaata ja ihmisarvoista tulotasoa ja toisaalta tukien uudelleenjakoa, jotta voidaan varmistaa niiden oikeudenmukainen jakautuminen maiden, tuotantomuotojen ja tuottajien välillä ja poistaa nykyiset eroavuudet sekä antaa suhteellista hyötyä niille jäsenvaltioille, joiden tuotanto on selkeimmin alijäämäistä, samoin kuin pienille ja keskisuurille tuottajille;

3.  katsoo siksi, että unionin ensi vuoden talousarviossa olisi määriteltävä selkeät poliittiset painopisteet ja annettava unionille mahdollisuus luoda kestävää ja osallistavaa talouskasvua ja työpaikkoja, jatkaa tulevien ratkaisujen kehittämiseksi investoimista innovointi- ja tutkimusvalmiuksiin, edistää kilpailukykyä, turvata Euroopan turvallisuus ja rauha, parantaa kansalaisten työ- ja elinoloja, vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, tukea unionia sen pyrkiessä torjumaan ympäristöhaasteita ja ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen velvoitteiden täyttämiseksi, osallistua kaikilta osin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon ja toteuttaa Euroopan sosiaalisen oikeuksien pilari;

4.  huomauttaa, että vuosi 2020 on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen voimassaolovuosi, joten unionin ohjelmien, etenkin yhteistyössä hallinnoitavien koheesiopolitiikan, yhteisen maatalouspolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan ohjelmien, täytäntöönpanon on nopeuduttava entisestään, jotta aiemmat viivästymiset voidaan kompensoida ja päästään päätösvaiheeseen; uskoo tämän näkyvän maksupyyntöjen määrän huomattavana lisääntymisenä ja odottaa maksumäärärahojen vuotuisen tason nousevan tästä syystä korkealle vuonna 2020; tähdentää, että parlamentti on sitoutunut turvaamaan tarvittavat maksut vuonna 2020 ja estämään sen, että vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisten vuosien aikana syntyy uusi maksukriisi, kuten nykyisellä kaudella kävi; korostaa jatkuvaa tarvetta parantaa valvonta- ja korjausmekanismeja, jotta unionin ohjelmat voidaan panna täytäntöön asianmukaisesti ja ripeästi;

5.  muistuttaa unionin erillisvirastojen tärkeydestä varmistettaessa unionin lainsäädäntöprioriteettien täytäntöönpano ja pyrittäessä siten saavuttamaan unionin politiikkatavoitteet, jotka liittyvät muun muassa kilpailukykyyn, kestävään kasvuun ja työllisyyteen sekä nykyisten muuttoliike- ja pakolaisvirtojen hallintaan; odottaa, että unionin virastojen toimintaan ja hallintoon osoitetaan vuoden 2020 talousarvioneuvotteluissa asianmukainen rahoitus, jotta ne voivat hoitaa lisääntyvät tehtävänsä ja saavuttaa parhaat mahdolliset tulokset; toistaa kantansa, jonka mukaan vuosi 2018 oli viimeinen vuosi, jolloin pannaan täytäntöön viiden prosentin henkilöstövähennys ja ns. uudelleen kohdennettavien toimien varanto; kehottaa komissiota ja neuvostoa pidättymään virastojen resurssien lisäleikkauksista vuoden 2020 talousarviossa;

Innovointi ja tutkimus tulevaisuuden ratkaisujen kehittämiseksi: tuetaan kestävää ja osallistavaa talouskasvua, joka auttaa ennakoimaan muutosta ja parantamaan kilpailukykyä

6.  pitää tärkeänä, että unioni ottaa johtoaseman avainteknologioiden, kuten avaruustutkimuksen, terveydenhuollon, ympäristön, maatalouden, turvallisuuden ja liikenteen, alalla; pitää tarpeellisena varmistaa, että tutkimus- ja innovointitoiminnalla tarjotaan jatkossakin ratkaisuja unionin tarpeita, haasteita ja kilpailukykyä varten, ja muistuttaa tässä mielessä perustutkimuksen tärkeydestä; korostaa, että siirtymisen Horisontti 2020 -puiteohjelmasta Euroopan horisontti -ohjelmaan on tapahduttava kitkattomasti, jotta yrityksille, tutkimuslaitoksille ja korkeakouluille varmistetaan vakaa toimintaympäristö; pitää hälyttävänä Horisontti 2020 -ohjelman huomattavaa rahoitusvajetta koko kauden ajan, minkä vuoksi erinomaiset hakemukset ovat onnistuneet heikosti; aikoo sen vuoksi hyödyntää kaikkia rahoituskehysasetuksen ja varainhoitoasetuksen nykyisiä joustosäännöksiä, jotta varmistettaisiin, että Horisontti 2020 -ohjelmalle myönnetään ensi vuoden talousarviossa mahdollisimman paljon määrärahoja; korostaa myös, että on tärkeää syventää synergioita Euroopan rakenne- ja investointirahastojen kanssa;

7.  korostaa, että unionin teknologinen muutos tarjoaa mahdollisuuksia talouskasvuun, ja kehottaa tukemaan unionin talousarviosta asianmukaisesti unionin teollisuuden digitalisointia ja edistämään digitaalisia taitoja ja yrittäjyyttä; pitää tärkeänä lisäinvestointeja digitaalisiin valmiuksiin, kuten EU:n suurteholaskentaan, tekoälyyn ja kyberturvallisuuteen; tähdentää, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä odotetaan suurta lisäystä Digitaalinen Eurooppa -ohjelman rahoitukseen, ja aikoo näin ollen lisätä tähän tarkoitukseen rahoitusta ensi vuoden talousarviossa;

8.  korostaa, että Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) on onnistunut luomaan lisäinvestointeja unioniin ja että se pyrkii saavuttamaan vuoteen 2020 mennessä vähintään 500 miljardin euron investointitavoitteen voimassaoloaikansa pidentämisen jälkeen; korostaa kuitenkin, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suositusten mukaisesti sen täytäntöönpanoa olisi parannettava entisestään valittujen hankkeiden täydentävyyden osalta; muistuttaa, että ESIR-takuurahasto rahoitettiin osittain kohdentamalla uudelleen Horisontti 2020 -ohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen määrärahoja, ja vahvistaa pitkäaikaisen kantansa, jonka mukaan uudet aloitteet on rahoitettava kokonaan uudella rahoituksella;

9.  on täysin vakuuttunut siitä, että unionin kestävän kehityksen edellytyksenä on oikeudenmukaisuuden lisääminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoaminen eurooppalaisessa sosiaalisessa markkinataloudessa; aikoo turvata riittävän rahoituksen COSMEn ja tulevien ja kehitteillä olevien teknologioiden (FET) kaltaisille ohjelmille, jotka tukevat omalta osaltaan merkittävästi uusyritysten ja pk-yritysten menestystä, sillä nämä ovat Euroopan talouden selkäranka ja talouskasvun, työpaikkojen luomisen, innovoinnin ja sosiaalisen integraation avaintekijöitä; korostaa, että näiden ohjelmien toteutus on korkealla tasolla ja että niillä on valmiudet käyttää varoja jopa nykyistä enemmän;

Turvallisuus ja rauha unionin kansalaisille

10.  katsoo, että unionin ulkorajojen ja sisäisen turvallisuuden suojeleminen tukemalla eurooppalaisen raja- ja merivartioston ja Europolin vahvistamista, sisärajaton Euroopan unioni ja Schengen-alueen asianmukainen toiminta sekä unionin liikkumisen vapaus liittyvät erottamattomasti toisiinsa ja hyödyttävät kaikkia osapuolia; korostaa samalla, että on tärkeää, että unioni investoi järeästi sisäiseen turvallisuuteen, jotta voitaisiin muun muassa tehostaa unionin lainvalvontatoimia ja oikeudellista vastausta rajat ylittävän rikollisuuden uhkiin, edistää tietojenvaihtoa ja vahvistaa tukea Eurojustille ja Euroopan syyttäjänvirastolle; pitää välttämättömänä varmistaa, että kaikille turvallisuuden, oikeuden ja rajavalvonnan alalla toimiville virastoille osoitetaan riittävä rahoitus, henkilöstö ja koulutus, sillä nykyinen rahoitus ei riitä, koska niiden vastuut ovat kasvaneet merkittävästi, niiden keskinäinen yhteistyö on tärkeää, tekniset innovaatiot ja mukautukset ovat tarpeellisia ja niillä on olennainen tehtävä jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja koordinoinnin vahvistamisessa;

11.  korostaa samalla unionin humanitaarista vastuuta muuttoliikepolitiikasta ja panee merkille Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston ja perusoikeusviraston keskeisen tehtävän, kun jäsenvaltioissa kehitetään ja pannaan täytäntöön yhteisiä turvapaikkakäytäntöjä; pitää välttämättömänä varmistaa, että kaikki muuttoliike-, turvapaikka- ja ihmisoikeusalalla toimivat virastot saavat riittävän rahoituksen, henkilöstön, henkilöstön koulutuksen sekä asianmukaiset rahoitus- ja henkilöresurssit, jotta ne voivat hoitaa tehtävänsä kunnolla;

12.  panee tyytyväisenä merkille jäsenvaltioiden sitoumuksen EU:n uudistettuun puolustusagendaan ja niiden halukkuuden viedä Euroopan puolustusyhteistyötä eteenpäin; pitää tärkeänä Euroopan puolustusteollisen kehittämisohjelman käynnistämistä Euroopan puolustusrahaston ensimmäisenä vaiheena; pyytää Euroopan puolustusteollisuuden kilpailukyvyn ja innovoinnin parantamiseksi korottamaan entisestään unionin puolustusbudjettia käyttäen sen rahoittamiseen ainoastaan uutta rahoitusta;

13.  kannattaa voimakkaasti unionin toimien vahvistamista, jotta torjuttaisiin kasvavia turvallisuusuhkia, kuten radikalisoitumista ja väkivaltaisia ääriliikkeitä Euroopassa ja naapurimaissa, sekä tällaisten ohjelmien parempaa koordinointia unionin tasolla;

14.  korostaa, että kyberturvallisuus on erittäin tärkeää unionin kukoistuksen ja turvallisuuden kannalta ja myös kansalaisten yksityisyyden kannalta, ja korostaa, että kyberhyökkäykset, kyberrikokset ja manipulointi uhkaavat avoimia yhteiskuntia ja taloudellinen vakoilu haittaa digitaalisten sisämarkkinoiden toimintaa ja vaarantaa eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn; pyytää osoittamaan kaikille asiaankuuluville virastoille riittävät taloudelliset resurssit operatiivisiin ja hallinnollisiin tehtäviin, jotta ne voivat turvata verkko- ja tietojärjestelmät, kehittää vahvaa kyberresilienssiä ja torjua kyberrikollisuutta; tukee tässä yhteydessä Euroopan unionin verkko- ja tietoturvaviraston (ENISA) ja Europolin välistä strategista yhteistyötä;

15.  palauttaa mieliin, että rauha ja vakaus ovat keskeisiä arvoja, joita tuetaan Euroopan unionin talousarviosta, ja korostaa tässä yhteydessä unionin merkittävää panosta Irlannin saaren rauhan ja sovinnon edistämisessä ja etenkin sen tukea pitkänperjantain sopimukselle ja rahoitusta PEACE- ja Interreg-ohjelmille; korostaa, että on tärkeää säilyttää näiden ohjelmien rahoitus brexitin jälkeen;

16.  viittaa 25. lokakuuta 2018 antamaansa päätöslauselmaan Cambridge Analytican käyttämistä Facebookin käyttäjien tiedoista ja vaikutuksesta tietosuojaan(6) ja katsoo, että disinformaation torjunta, etenkin sen jäljittäminen ja paljastaminen, ja kaiken muun ulkopuolisen sekaantumisen torjunta on ensisijaisen tärkeää etenkin EU-vaalivuonna, jotta taattaisiin oikeudenmukaiset ja demokraattiset vaalit; pyytää lisää rahoitusta strategisten viestintävälineiden systemaattisen käytön vahvistamiseksi, jotta unioni voi tarjota voimakkaan, koordinoidun vastauksen; tukee komission asettamia suuntaviivoja siitä, miten nykyisiä unionin sääntöjä olisi hyödynnettävä, jotta voidaan puuttua henkilötietojen käyttöön kansalaisten tavoittelemiseksi sosiaalisessa mediassa vaalien aikana ja taata vaaliprosessin oikeudenmukaisuus;

17.  panee huolestuneena merkille, että vain harva unionin kansalainen uskoo unionin toimivan hänen hyväkseen ja uskoo hyötyvänsä unionista merkittävästi; kehottaa osoittamaan komissiolle riittävästi määrärahoja investointeihin äskettäin käyttöön otettujen parlamentin aloitteiden ”Näin EU toimii hyväkseni” ja ”Citizens’ App” kaltaisiin välineisiin, jotta kansalaisille tiedotetaan unionin toiminnasta ja jotta korostetaan toimia rauhan, demokratian, oikeusvaltion ja sananvapauden edistämiseksi; katsoo, että näistä välineistä olisi jaettava paremmin tietoa jäsenvaltioissa;

18.  korostaa, että yhteinen maatalouspolitiikka ja yhteinen kalastuspolitiikka ovat Euroopan yhdentymisen kulmakiviä, joilla pyritään varmistamaan unionin kansalaisille turvallinen ja korkealaatuinen elintarvikehuolto, moitteettomasti toimivat maatalouden sisämarkkinat, maaseutualueiden pitkäaikainen kestävyys ja luonnonvarojen kestävä hoito; muistuttaa, että näillä politiikoilla edistetään unionin elinkelpoisuutta ja vakautta; kehottaa komissiota tukemaan edelleen kaikkialla Euroopassa tuottajia, joiden on selviydyttävä markkinoiden odottamattomista heilahteluista ja taattava turvallinen ja laadukas elintarvikehuolto; pyytää kiinnittämään erityistä huomiota pienimuotoiseen maatalouteen ja pienimuotoiseen kalastukseen;

Solidaarisuuden ja keskinäisen ymmärtämyksen lujittaminen

19.  kehottaa lisäämään Erasmus+ -ohjelmalle osoitettuja määrärahoja sen tulevien tarpeiden rahoittamiseksi, sillä se on ensisijainen koulutuksen, myös ammattikoulutuksen, ja nuoriso- ja urheilualan ohjelma Euroopassa, ja kehottaa ottamaan tässä huomioon myös sen ulkoisen ulottuvuuden; korostaa, että ohjelman ”demokratisointiin” on osoitettava riittävästi resursseja, jotta rahoitusta voidaan tarjota kaikista taustoista tuleville ihmisille ja jotta edistetään laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisia puitteita keinona torjua nuorisotyöttömyyttä; palauttaa mieliin, että parlamentti pyysi kolminkertaistamaan tämän ohjelman määrärahat seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; pyytää lujittamaan yhteistyötä koulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, kulttuurin ja tutkimuksen välillä;

20.  katsoo, että tänä aikana, jolloin Eurooppa-hanke on kyseenalaistettu, on erittäin tärkeää uudistaa voimakas sitoutuminen Eurooppaan kulttuurin, osaamisen, luomisen ja innovoinnin kautta; katsoo siksi, että Luova Eurooppa - ja MEDIA-ohjelmia olisi tuettava asianmukaisella tasolla;

21.  korostaa, että nuorisotyöttömyyden torjunta edellyttää huomattavaa lisäystä määrärahoihin koulutus- ja työllisyysmahdollisuuksien luomiseksi; korostaa tässä yhteydessä nuorisotyöllisyysaloitteen myönteistä vaikutusta, sillä siitä oli tuettu arviolta 1,7:ää miljoonaa nuorta vuoden 2017 loppuun mennessä; panee tyytyväisenä merkille, että nuorisotyöllisyysaloitteen kokonaismäärärahat korotettiin vuoden 2019 talousarviosta käytyjen neuvottelujen tuloksena 350 miljoonaan euroon vuonna 2019, koska parlamentti vaati sitä painokkaasti; odottaa, että vuoden 2020 talousarvioesityksessä tämän ohjelman tavoitteet ovat kunnianhimoisia, jotta voidaan varmistaa kitkaton siirtyminen Euroopan sosiaalirahasto plus -ohjelmaan (ESR+) seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä; korostaa, että tämän ohjelman täytäntöönpanoa on nopeutettava ja sen tehokkuutta on parannettava entisestään, jotta varmistetaan, että se lisää kansallisten työllisyyspolitiikkojen eurooppalaista lisäarvoa;

22.  katsoo, että unionin sosiaalisen yhteenkuuluvuuden on edistettävä kestäviä ratkaisuja, joiden avulla torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistetään vammaisten osallistamista sekä pitkän aikavälin väestörakenteellista muutosta; korostaa, että on osoitettava määrärahoja unionin ohjelmiin, joiden avulla Euroopan ikääntyvälle väestölle voidaan tarjota asianmukainen tuki liikkuvuuden, terveydenhuollon ja julkisten palvelujen saatavuuden alalla;

23.  palauttaa mieliin, että muuttoliikkeen ja turvapaikka-asioiden alalla tarvitaan jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuullisuutta ja vastuunjakoa, ja kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastoa (AMIF) asianmukaisesti kansallisten ohjelmien kautta; pyytää osoittamaan tälle rahastolle vuonna 2020 riittävästi määrärahoja, jotta tuettaisiin turvapaikanhakijoiden vastaanottoa jäsenvaltioissa, tehokkaita palautusstrategioita, uudelleensijoittamisohjelmia ja laillista muuttoliikettä edistävää politiikkaa ja edistettäisiin kolmansien maiden kansalaisten todellista sopeuttamista; on sitä mieltä, että eurooppalaisessa turvapaikkajärjestelmässä olisi tuettava enemmän kaupunkeja ja kuntia;

24.  palauttaa mieliin, että nykyisen muuttoliikeilmiön kestävän ratkaisun perustana on niiden maiden poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen ja ympäristöön liittyvä kehitys, joista muuttovirrat ovat peräisin; kehottaa osoittamaan Euroopan naapuruusvälineelle ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineelle riittävät taloudelliset resurssit tämän ensisijaisen tavoitteen tukemiseksi ja kestävien, kaikkia osapuolia hyödyttävien kumppanuuksien kehittämisen jatkamiseksi esimerkiksi Afrikan maiden kanssa; vahvistaa tässä yhteydessä, että YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimen (UNRWA), YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) kaltaisille kansainvälisille järjestöille on osoitettava riittävää ja jatkuvaa rahoitustukea; kehottaa lisäämään rahoitustukea ja organisatorista tukea ohjelmille, joilla edistetään unionin ja kumppanimaiden välistä vaihtotoimintaa eri aloilla, kuten ammatillisessa koulutuksessa, uusyritysten luomisessa, pk-yritysten tukemisessa, terveydenhuollossa ja peruskoulutuksessa, sekä toimiin, jotka liittyvät puhtaaseen veteen, jätevedenpuhdistukseen ja jätehuoltoon;

25.  katsoo, että sukupuoleen perustuvaa syrjintää ei pidä suvaita eikä se sovi yhteen unionin arvojen kanssa; huomauttaa, että Daphne-ohjelman ja muita naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan torjuntaan tarkoitettuja varoja koskevien hakemusten hyväksymisaste on hälyttävän alhainen, ja aikoo varmistaa ohjelman rahoituksen lisäämisen; toteaa myös, että sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistaminen on tehokas strategia sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi ja syrjinnän torjumiseksi, ja kehottaa sisällyttämään sukupuolinäkökulman asiaa koskeviin unionin politiikkoihin ja meno-ohjelmiin; odottaa komission esittävän mahdollisimman varhaisessa vaiheessa puitteet sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiselle unionin talousarviossa;

26.  muistuttaa Euroopan naapuruuspolitiikan merkityksestä vahvistettaessa suhteita naapurimaihin, tuettaessa rauhanprosesseja ja edistettäessä taloudellista ja sosiaalista kasvua ja kestävää rajat ylittävää yhteistyötä; korostaa, että unionin ja Länsi-Balkanin alueen väliset lujat suhteet ovat elintärkeitä alueen vakauttamiselle ja alueen maiden liittymistä edeltävälle prosessille; palauttaa mieliin, että unionin talousarviorahoitus on räätälöitävä niin, että sillä vahvistetaan maiden kykyä jatkaa tarvittavia oikeudellisia, poliittisia, sosiaalisia ja taloudellisia uudistuksia ja etenkin lujitetaan julkishallinnon asianmukaista toimintaa ja tuetaan demokraattisten instituutioiden vakautta ja sopeutumiskykyä ja oikeusvaltion toteutumista;

Ympäristöhaasteisiin ja ilmastonmuutokseen vastaaminen

27.  korostaa, että vuoden 2020 talousarviossa on edistettävä merkittävästi ympäristöhaasteisiin ja ilmastonmuutokseen vastaamista, jotta tilanne saataisiin ajan tasalle ja unionin sitoumukset voitaisiin saavuttaa; palauttaa mieliin, että unioni on sitoutunut olemaan edelläkävijä siirryttäessä vähähiiliseen ja ilmastoneutraaliin kiertotalouteen, mutta pitää valitettavana, että se on jäämässä ilmastotavoitteistaan ja etenkin tavoitteesta, jonka mukaan se käyttäisi vuosina 2014–2020 ilmastotoimiin 20 prosenttia määrärahoistaan; pitää näin ollen ilmastomenojen merkittävää lisäystä keskeisen tärkeänä asiana unionin ilmastopolitiikan ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamisen edistämisen kannalta; katsoo, että ilmastotoimien valtavirtaistamista olisi edistettävä kaikilla unionin politiikan aloilla, ja se olisi optimoitava, ja tarvittaessa olisi otettava käyttöön ilmastotoimien ja kestävyyden testaaminen; pyytää lisäämään kaikkien asiaankuuluvien unionin ohjelmien määrärahoja sellaisten hankkeiden tukemiseksi, joista saadaan eurooppalaista lisäarvoa ja joilla edistetään puhtaaseen energiaan siirtymistä ja resurssitehokkuutta, kestävää vihreää ja sinistä taloutta sekä luonnonsuojelua, ja kehottaa kohdistamaan huomion luonnon monimuotoisuuteen, luontotyyppeihin ja uhanalaisiin lajeihin;

28.  korostaa, että unionin olisi asetettava Pariisin sopimuksen ratifiointi ja täytäntöönpano tulevien kauppasopimusten ennakkoehdoksi, jotta ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyvät toimet olisivat johdonmukaisia ja tehokkaita; muistuttaa tässä yhteydessä 3. heinäkuuta 2018 ilmastodiplomatiasta antamastaan päätöslauselmasta(7) ja komissiolle esittämästään kehotuksesta tehdä kattava arviointi nykyisten vapaakauppasopimusten yhteensopivuudesta Pariisin sopimuksen sitoumusten kanssa; katsoo, että mikäli unionin kumppani ei täytä näitä sitoumuksia, komissio voisi keskeyttää väliaikaisesti tämän kumppanin kanssa tekemänsä sitoumukset unionin kaupan vapauttamisesta;

Vuoden 2020 menettelyä koskevat avoimet kysymykset

29.  olettaa, ettei Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista maaliskuussa 2019 vaikuta suoraan vuoden 2020 talousarvioon, sillä Yhdistynyt kuningaskunta jatkaa edelleen maksuja talousarvioon ja osallistuu sen toteuttamiseen; kehottaa komissiota kuitenkin arvioimaan kaikkia mahdollisia skenaarioita ja valmistautumaan niihin, jotta varmistettaisiin unionin talousarvion moitteeton varainhoito ja varautumissuunnitelma, määriteltäisiin selkeät sitoumukset ja pääpiirteittäiset mekanismit ja suojeltaisiin unionin talousarviota, jos Yhdistynyt kuningaskunta ei suorita maksujaan tai ei osallistu unionin talousarvion toteuttamiseen vuonna 2020;

30.  palauttaa mieliin, että komissio esittää vuoden 2019 talousarviota koskevissa yhteisissä päätelmissä määrärahojen lisäyksestä alaotsakkeessa 1 a lisätalousarvion avulla annetun parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman perusteella lisätalousarvion lisätäkseen Erasmus+ -ohjelman ja Horisontti 2020 -ohjelman määrärahoja heti, kun monivuotisen rahoituskehyksen tekninen mukautus vuodeksi 2020 on saatu keväällä 2019 päätökseen, jotta neuvosto ja parlamentti voivat käsitellä sen nopeasti;

31.  korostaa, että varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan perusteella vuotuisessa talousarviomenettelyssä on mahdollista ottaa uudelleen käyttöön kokonaan tai osittain toteutumatta jääneisiin tutkimushankkeisiin osoitetut vapautetut määrät hyödyttämään sitä tutkimusohjelmaa, johon hankkeet kuuluvat, asettamatta toteutukselle uusia ennakkoehtoja; pyytää komissiota raportoimaan erityisesti vapautuneista määristä tutkimusohjelmia varten ja esittämään kaikki tarpeelliset tiedot ja yksityiskohdat tähän artiklaan liittyen; pyytää neuvoston puheenjohtajavaltiota selventämään, ovatko kaikki jäsenvaltiot nyt ymmärtäneet täysin tämän artiklan; pyytää joka tapauksessa ottamaan tämän säännöksen ja siihen liittyvän menettelyn käyttöön vuoden 2020 talousarviomenettelyssä ja sisällyttämään sen alkajaisiksi talousarvioesitykseen;

32.  katsoo, että kansalaisten suoraan valitseman Euroopan parlamentin olisi budjettivallan käyttäjänä täytettävä poliittinen tehtävänsä ja esitettävä ehdotuksia pilottihankkeiksi ja valmistelutoimiksi, joista käyvät ilmi sen poliittiset tulevaisuudennäkymät; sitoutuu tässä yhteydessä itse ehdottamaan pilottihanke- ja valmistelutoimipakettia, joka laaditaan tiiviissä yhteistyössä kaikkien sen valiokuntien kanssa, jotta löydetään oikea tasapaino poliittisen tahdon ja teknisen toteutettavuuden välillä komission arvion mukaisesti;

o
o   o

33.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1. (2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. (4) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105. (5) EUVL L 67, 7.3.2019. (6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0433. (7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0280.