Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0332(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0169/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0169/2019

Keskustelut :

PV 25/03/2019 - 15
CRE 25/03/2019 - 15

Äänestykset :

PV 26/03/2019 - 7.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0225

Hyväksytyt tekstit
PDF 171kWORD 57k
Tiistai 26. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
Vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopuminen ***I
P8_TA(2019)0225A8-0169/2019
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 26. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta ja direktiivin 2000/84/EY kumoamisesta (COM(2018)0639 – C8-0408/2018 – 2018/0332(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0639),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0408/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Tanskan parlamentin, Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin ylähuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2018–16. elokuuta 2018 järjestetyn Euroopan komission verkkokuulemisen tulokset,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0169/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 62, 15.2.2019, s. 305.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 26. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) .../… antamiseksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta ja direktiivin 2000/84/EY kumoamisesta
P8_TC1-COD(2018)0332

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Jäsenvaltiot päättivät aikanaan ottaa käyttöön kesäaikajärjestelyt kansallisella tasolla. Sisämarkkinoiden toiminnan kannalta oli tärkeää, että kaikkialla unionissa vahvistettiin yhteinen päivämäärä ja aika kesäajan alkamiselle ja päättymiselle, jotta voidaan koordinoida kellonajan siirtämistä jäsenvaltioissa. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/84/EY(3) mukaisesti kaikki jäsenvaltiot noudattavat siirtävät tällä hetkellä kesäaikasäännöksiä kellonaikaa vuodenajoittain kahdesti vuodessa. Normaaliajasta siirrytään kesäaikaan maaliskuun viimeisestä sunnuntaista viimeisenä sunnuntaina, ja se jatkuu saman vuoden lokakuun viimeiseen sunnuntaihin saakka. [tark. 1]

(2)  Euroopan parlamentti kehotti 8 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa , kansalaisilta saatuihin vetoomuksiin, kansalaisaloitteisiin ja parlamentin esittämiin kysymyksiin perustuvassa päätöslauselmassaan komissiota laatimaan perusteellisen arvioinnin direktiivissä 2000/84/EY säädetyistä kesäaikasäännöksistä ja esittämään tarvittaessa ehdotuksen mainitun direktiivin tarkistamiseksi. Kyseisessä päätöslauselmassa vahvistettiin korostettiin myös, että on olennaisen erittäin tärkeää säilyttää yhdenmukaistettu ja koordinoitu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa sekä yhtenäinen aikajärjestelmä unionissa. [tark. 2]

(3)  Komission analysoima saatavilla oleva näyttö osoittaa, että tätä alaa on tärkeää säännellä yhdenmukaistetuilla unionin säännöillä. Näin voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta, luoda ennakoitavuutta ja pitkän aikavälin varmuutta sekä välttää muun muassa liikenteen aikataulutuksen sekä tieto- ja viestintäjärjestelmien toiminnan häiriöt, rajat ylittävän kaupan kustannusten nousu sekä tavaroiden ja palvelujen tuottavuuden lasku. Ei ole luotettavaa näyttöä siitä, ovatko kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron hyödyt suuremmat kuin siihen liittyvät hankaluudet. [tark. 3]

(3 a)   Kesäaikajärjestelyjä koskeva julkinen keskustelu ei ole uutta, ja useita aloitteita on esitetty järjestelyn käyttöönotosta alkaen käytännöstä luopumiseksi. Joissakin jäsenvaltioissa on järjestetty asiasta kansallisia kuulemisia, ja suurin osa yrityksistä ja sidosryhmistä on kannattanut käytännöstä luopumista. Euroopan komission käynnistämässä kuulemisessa päädyttiin samaan päätelmään. [tark. 4]

(3 b)  Tässä yhteydessä kotieläintuottajien tilanne voi toimia esimerkkinä tapauksesta, jossa kesäaikajärjestelyjä pidettiin alun perin maataloustyön kanssa yhteensopimattomina, erityisesti siksi, että jo normaaliajan puitteissa työpäivä alkaa huomattavan aikaisin. Kahdesti vuodessa tapahtuvan kellonajan siirron katsottiin myös vaikeuttavan tuotteiden ja eläinten saattamista markkinoille. Lisäksi maidontuotannon odotettiin vähenevän, koska lehmien luontainen lypsyrytmi pysyy ennallaan. Nykyaikaiset maatalouskoneet ja -käytännöt ovat kuitenkin mullistaneet maataloutta niin, että suurin osa aiemmista huolenaiheista vaikuttaa nyt merkityksettömiltä. Sen sijaan eläinten biologiseen rytmiin ja maatalousalan työntekijöiden työoloihin liittyvät huolenaiheet ovat yhä ajankohtaisia. [tark. 5]

(4)  Kellonajan siirrosta käydään vilkasta julkista keskustelua. Komission järjestämään julkiseen kuulemiseen saatiin kansalaisilta noin 4,6 miljoonaa vastausta, eli enemmän kuin yhteenkään aikaisempaan komission järjestämään kuulemiseen. Myös useat kansalaisaloitteet ovat tuoneet esiin kansalaisten huolen kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta, ja eräät jäsenvaltiot ovat jo ilmaisseet kannattavansa nykyjärjestelyistä nykyisistä kesäaikajärjestelyistä luopumista. Tämän kehityksen valossa on tarpeen turvata edelleen sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja välttää merkittävät sisämarkkinoiden toimintahäiriöt, joita saattaisi aiheutua jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavista järjestelyistä tällä alalla. Siksi on aiheellista luopua vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta koordinoidusti koordinoidusti ja yhdenmukaisesti. [tark. 6]

(4 a)  Kronobiologinen tutkimus on osoittanut, että kaikki kellonajan muutokset vaikuttavat ihmisen biorytmiin, millä saattaa olla haitallinen vaikutus terveyteen. Viimeaikaiset tieteelliset tutkimukset ovat antaneet selviä viitteitä siitä, että kellonajan siirron ja sydän- ja verisuonisairauksien, tulehduksellisten autoimmuunisairauksien ja verenpaineen kohoamisen välillä on yhteys, joka johtuu vuorokausirytmin häiriintymisestä. Tietyt ryhmät, kuten lapset ja vanhukset, ovat erityisen haavoittuvia. Siksi vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta on aiheellista luopua kansanterveyden suojelemiseksi. [tark. 7]

(4 b)   Muut alueet kuin jäsenvaltioiden merentakaiset alueet kuuluvat kolmeen aikavyöhykkeeseen eli normaaliaikaan, jotka ovat GMT, GMT+1 ja GMT+2. Euroopan unionin laajuus pohjois-eteläsuunnassa merkitsee sitä, että kellonajan vaikutus päivänvalon määrään vaihtelee eri puolilla unionia. Siksi on tärkeää, että jäsenvaltiot ottavat huomioon kellonajan maantieteelliset näkökohdat eli luonnolliset aikavyöhykkeet ja maantieteellisen sijainnin, ennen kuin ne muuttavat aikavyöhykettään. Jäsenvaltioiden olisi kuultava kansalaisia ja asiaankuuluvia sidosryhmiä, ennen kuin ne päättävät aikavyöhykkeensä muuttamisesta. [tark. 8]

(4 c)  Eräissä kansalaisaloitteissa on tuotu esiin kansalaisten huoli kahdesti vuodessa tapahtuvasta kellonajan siirrosta, ja jäsenvaltioille olisi annettava aikaa ja mahdollisuus toteuttaa omat julkiset kuulemisensa ja vaikutustenarviointinsa, jotta ymmärrettäisiin paremmin, mitä seurauksia vuodenajoittaisesta kellonajan siirrosta luopumisesta on kaikilla alueilla. [tark. 9]

(4 d)  Kesäajan ansiosta aurinko laskee myöhemmin kesäkuukausina. Monien unionin kansalaisten mielessä kesä tarkoittaa sitä, että auringonvalo jatkuu myöhäiseen iltaan saakka. Paluu ”normaaliaikaan” tarkoittaisi, että aurinko laskisi kesällä tuntia aikaisemmin, mikä lyhentäisi huomattavasti sitä aikaa vuodesta, jolloin päivänvaloa riittää myöhäiseen iltaan. [tark. 10]

(4 e)  Lukuisissa tutkimuksissa on selvitetty kesäaikaan siirtymisen yhteyttä sydänkohtausten riskiin, biologisen rytmin häiriintymiseen, univajeeseen, keskittymisen ja tarkkaavaisuuden puutteeseen, onnettomuusriskin kasvuun, yleisen tyytyväisyyden laskuun ja jopa itsemurhiin. Pidempään jatkuvalla valoisalla ajalla, ulkoilulla työn ja koulun jälkeen sekä altistumisella auringonvalolle on kuitenkin selkeästi osoitettuja myönteisiä pitkäaikaisvaikutuksia yleiseen hyvinvointiin. [tark. 11]

(4 f)  Vuodenajoittainen kellonajan siirto vaikuttaa haitallisesti myös eläinten hyvinvointiin, mikä näkyy maataloudessa esimerkiksi siten, että lehmien maidontuotanto kärsii. [tark. 12]

(4 g)  Yleisesti uskotaan, että vuodenajoittainen kellonajan siirto säästää energiaa. Tämä olikin merkittävin syy siihen, miksi siirtymät otettiin käyttöön viime vuosisadalla. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että vaikka kellonajan siirrolla saattaa olla marginaalisia energiankulutusta vähentäviä vaikutuksia koko unionin tasolla, kaikissa jäsenvaltioissa näin ei ole. Kesäaikaan siirtymisellä valaistuksessa säästetty energia saattaa myös kumoutua lämmitysenergian kasvavalla käytöllä. Lisäksi tuloksia on vaikea tulkita, sillä niihin vaikuttavat merkittävästi ulkoiset tekijät, kuten sää, energiankuluttajien käyttäytyminen ja meneillään oleva energiakäänne. [tark. 13]

(5)  Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa kunkin jäsenvaltion oikeuteen päättää itse, mitä normaaliaikaa tai -aikoja se noudattaa lainkäyttövaltaan kuuluvilla alueillaan, jotka kuuluvat perussopimusten alueelliseen soveltamisalaan, eikä asiaa koskeviin tuleviin muutoksiin. Sen varmistamiseksi, ettei kesäaikajärjestelyjen noudattamisesta pelkästään joissakin jäsenvaltioissa kuitenkaan aiheudu häiriöitä sisämarkkinoiden toiminnalle, jäsenvaltioiden tulisi pidättäytyä muuttamasta normaaliaikaa lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla vuodenajoittaisiin muutoksiin liittyvistä syistä, jollei tällaisessa muutoksessa ole kyse aikavyöhykkeen muutoksesta. Jotta voidaan minimoida muun muassa liikenteelle, viestinnälle ja muille asiaankuuluville aloille aiheutuvat häiriöt, jäsenvaltioiden olisi lisäksi annettava komissiolle tiedoksi hyvissä ajoin viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2020 aikomuksensa muuttaa normaaliaikaansa ja tämän jälkeen sovellettava tiedoksi antamiaan muutoksia. Kyseisen tiedoksiannon perusteella komissio ilmoittaa asiasta kaikille muille jäsenvaltioille, jotta nämä voivat toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet. Se myös tiedottaa asiasta suurelle yleisölle ja sidosryhmille julkaisemalla nämä tiedot lokakuun 2021 viimeisenä sunnuntaina. [tark. 14]

(6)  Siksi on tarpeen luopua direktiivissä 2000/84/EY säädettyjen kesäaikasäännösten kattaman kauden yhdenmukaistamisesta ja ottaa käyttöön yhteiset säännöt, joilla estetään jäsenvaltioita soveltamasta toisistaan poikkeavia vuodenajoittaisia aikajärjestelyjä muuttamalla noudattamansa normaaliajan useammin kuin kerran vuodessa ja asetetaan velvoite antaa tiedoksi suunnitellut normaaliajan muutokset. Tällä direktiivillä pyritään edistämään määrätietoisesti sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Siksi tämän direktiivin olisi perustuttava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 114 artiklaan, sellaisena kuin sitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti. [tark. 15]

(6 a)   Ennen päätöksen tekemistä tietyn normaaliajan soveltamisesta kussakin jäsenvaltiossa on toteutettava kuulemiset ja tutkimukset, joissa otetaan huomioon kansalaisten mieltymykset, maantieteellinen vaihtelu, alueelliset erot, tavanomaiset työjärjestelyt ja muut kutakin jäsenvaltiota koskevat tekijät. Tämän vuoksi jäsenvaltioilla olisi oltava riittävästi aikaa analysoida ehdotuksen vaikutusta ja valita väestölleen parhaiten soveltuva ratkaisu samalla kun otetaan huomioon sisämarkkinoiden moitteeton toiminta. [tark. 16]

(6 b)   Muu kuin vuodenaikojen vaihtumiseen liittyvä kellonajan siirto aiheuttaa siirtymäkustannuksia, jotka koskevat erityisesti liikennealan ja muiden alojen tietotekniikkajärjestelmiä. Jotta siirtymäkustannuksia voidaan vähentää merkittävästi, tämän direktiivin täytäntöönpanoa varten tarvitaan kohtuullinen valmisteluaika. [tark. 17]

(7)  Tätä direktiiviä olisi sovellettava 1 päivästä huhtikuuta 2019 2021 siten, että viimeinen direktiivin 2000/84/EY sääntöjen mukainen kesäaika alkaisi kaikissa jäsenvaltioissa 31 päivänä maaliskuuta 2019 maaliskuun viimeisenä sunnuntaina vuonna 2021 kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden, jotka kyseisen kesäajan jälkeen aikovat ottaa käyttöön normaaliajan, joka vastaa talvikaudella sovellettavaa aikaa direktiivin 2000/84/EY mukaisesti, olisi muutettava normaaliaikaansa 27 päivänä lokakuuta 2019 lokakuun 2021 viimeisenä sunnuntaina kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa, jotta eri jäsenvaltioissa toteutettavat samankaltaiset ja pysyvät muutokset tapahtuisivat samanaikaisesti. On suotavaa, että jäsenvaltiot tekevät normaaliaikaa koskevat päätöksensä siten, että kutakin niistä voidaan alkaa soveltaa yhtenäisesti vuodesta 2019 2021 alkaen. [tark. 18]

(7 a)  Tämän direktiivin yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi jäsenvaltioiden olisi tehtävä keskenään yhteistyötä ja tehtävä suunniteltuja aikajärjestelyjä koskevat päätöksensä yhtenäisesti ja koordinoidusti. Tästä syystä olisi perustettava koordinointimekanismi, jossa olisi oltava yksi nimetty edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja yksi edustaja komissiosta. Koordinointimekanismin olisi käsiteltävä ja arvioitava kaikkien jäsenvaltion normaaliaikaa koskevien päätösten mahdollisia vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan merkittävien häiriöiden välttämiseksi. [tark. 19]

(7 b)  Komission olisi arvioitava, onko eri jäsenvaltioiden suunnitelluilla aikajärjestelyillä mahdollisia merkittäviä ja pysyviä vaikutuksia, jotka haittaisivat sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa. Jos tämä arviointi ei johda siihen, että jäsenvaltiot tarkistavat suunnittelemiaan aikajärjestelyjä, komission olisi voitava lykätä tämän direktiivin soveltamisen alkamispäivää enintään 12 kuukaudella ja tehtävä tarvittaessa lainsäädäntöehdotus. Tämän direktiivin asianmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissiolle olisi tästä syystä siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotta tämän direktiivin soveltamisen alkamispäivää voidaan lykätä enintään 12 kuukaudella. [tark. 20]

(8)  Tämän direktiivin täytäntöönpanoa olisi seurattava. Komissio esittää kyseisen seurannan tulokset Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavassa kertomuksessa. Kertomuksen olisi perustuttava tietoihin, jotka jäsenvaltiot asettavat komission saataville hyvissä ajoin, jotta kertomus voidaan esittää määräajassa.

(9)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita yhdenmukaistettujen aikajärjestelyjen osalta, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Kyseisessä artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(10)  Yhdenmukaistettuja aikajärjestelyjä olisi sovellettava niiden perussopimusten alueellista soveltamisalaa koskevien määräysten mukaisesti, joista määrätään SEUT 355 artiklassa.

(11)  Sen vuoksi direktiivi 2000/84/EY olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

1.  Jäsenvaltiot eivät saa tehdä vuodenajoittaisia muutoksia normaaliaikaansa tai ‑aikoihinsa.

2.  Sen estämättä Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot saavat vielä tehdä vuodenajoittaisen muutoksen normaaliaikaansa tai -aikoihinsa vuonna 2019 2021, jos ne tekevät sen 27 päivänä lokakuuta 2019 kyseisen vuoden lokakuun viimeisenä sunnuntaina kello 1.00 koordinoitua yleisaikaa. Jäsenvaltioiden on annettava tämä päätös tiedoksi 2 artiklan mukaisesti komissiolle viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2020. [tark. 21]

2 artikla

1.  Jos jäsenvaltio päättää muuttaa normaaliaikaansa tai -aikojaan jollakin lainkäyttövaltaansa kuuluvalla alueella, sen on annettava asia komissiolle tiedoksi viimeistään 6 kuukautta ennen muutoksen voimaantuloa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 artiklan soveltamista. Jos jäsenvaltio on tehnyt tällaisen tiedoksiannon eikä ole peruuttanut sitä viimeistään 6 kuukautta ennen suunnitellun muutoksen päivämäärää, jäsenvaltion on sovellettava kyseistä muutosta Perustetaan koordinointimekanismi, jonka tavoitteena on varmistaa yhdenmukaistettu ja koordinoitu lähestymistapa aikajärjestelyihin kaikkialla unionissa. [tark. 22]

2.  Kuukauden kuluessa mainitusta tiedoksiannosta komissio ilmoittaa asiasta muille jäsenvaltioille ja julkaisee kyseiset tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä Koordinointimekanismissa on oltava yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta ja yksi edustaja komissiosta. [tark. 23]

2 a.  Jos jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle 1 artiklan 2 kohdan nojalla tekemästään päätöksestä, koordinointimekanismi kutsutaan koolle keskustelemaan suunnitellun muutoksen vaikutuksesta sisämarkkinoiden toimintaan ja arvioimaan sitä, jotta vältetään merkittävät häiriöt. [tark. 24]

2 b.  Kun komissio katsoo 2 a kohdassa tarkoitetun arvioinnin perusteella, että suunniteltu muutos vaikuttaa merkittävästi sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan, se tiedottaa asiasta ilmoittavalle jäsenvaltiolle. [tark. 25]

2 c.  Ilmoittavan jäsenvaltion on päätettävä viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2020, pitääkö se aikomuksensa ennallaan vai ei. Jos ilmoittava jäsenvaltio päättää pitää aikomuksensa ennallaan, sen on toimitettava yksityiskohtainen selvitys siitä, miten se käsittelee muutoksen kielteisiä vaikutuksia sisämarkkinoiden toimintaan. [tark. 26]

3 artikla

1.  Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 tämän direktiivin soveltamisesta ja täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 arviointikertomuksen sekä tarvittaessa direktiivin uudelleentarkastelua koskevan lainsäädäntöehdotuksen, joka pohjautuu perusteelliseen arviointiin, jossa ovat olleet mukana kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. [tark. 27]

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024 2025. [tark. 28]

4 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 1 päivänä huhtikuuta 2019 2021. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Jäsenvaltioiden on sovellettava näitä säännöksiä 1 päivästä huhtikuuta 2019 2021.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään. [tark. 29]

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

4 a artikla (uusi)

1.  Komissio seuraa tiiviissä yhteistyössä 2 artiklassa tarkoitetun koordinointimekanismin kanssa suunniteltuja aikajärjestelyjä kaikkialla unionissa.

2.  Jos komissio katsoo, että jäsenvaltioiden 1 artiklan 2 kohdan mukaisesti tiedoksi antamat suunnitellut aikajärjestelyt voivat häiritä merkittävästi ja pysyvästi sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa, sille siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä tämän direktiivin soveltamisen alkamispäivän lykkäämiseksi enintään 12 kuukaudella ja tehdä tarvittaessa lainsäädäntöehdotus. [tark. 30]

4 b artikla

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle [tämän direktiivin voimaantulopäivästä alkaen] [tämän direktiivin soveltamispäivään asti] 4 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 4 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 31]

5 artikla

Kumotaan direktiivi 2000/84/EY 1 päivästä huhtikuuta 2019 2021 alkaen. [tark. 32]

6 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)EUVL C 62, 15.2.2019, s. 305.
(2)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 26. maaliskuuta 2019.
(3)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/84/EY, annettu 19 päivänä tammikuuta 2001, kesäaikasäännöksistä (EYVL L 31, 2.2.2001, s. 21).

Päivitetty viimeksi: 20. huhtikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö