Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0243(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0173/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0173/2019

Keskustelut :

PV 26/03/2019 - 19
CRE 26/03/2019 - 19

Äänestykset :

PV 27/03/2019 - 10.4
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0298

Hyväksytyt tekstit
PDF 630kWORD 233k
Keskiviikko 27. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline ***I
P8_TA(2019)0298A8-0173/2019
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta (COM(2018)0460 – C8–0275/2018 – 2018/0243(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0460),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 209 ja 212 artiklan sekä 322 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8–0275/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 13. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 6. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysvaliokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan ja kehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0173/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 45, 4.2.2019, s. 1.
(2) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 163.
(3) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 295.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 27. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen perustamisesta
P8_TC1-COD(2018)0243

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 ja 212 artiklan sekä 322 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon(1),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Ohjelman ”naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline”, jäljempänä ’väline’, yleiseksi tavoitteeksi olisi asetettava rahoituskehyksen tarjoaminen unionin arvojen, periaatteiden ja perustavanlaatuisten etujen puolustaminen puolustamiselle ja edistäminen edistämiselle maailmanlaajuisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklassa ja 21 artiklassa vahvistettujen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. [tark. 1]

(2)  SEU 21 artiklan mukaisesti unioni huolehtii johdonmukaisuudesta ulkoisen toimintansa eri alojen välillä sekä näiden ja muiden politiikkojensa välillä ja pyrkii saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla. Tämän asetuksen nojalla mahdollisten monenlaisten toimien olisi edistettävä kyseisessä SEU-sopimuksen artiklassa vahvistettuja tavoitteita.

(2 a)  SEU 21 artiklan mukaisesti tämän asetuksen soveltamista ohjaavat unionin ulkoisen toiminnan periaatteet, eli demokratian ja oikeusvaltion periaatteet, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuus ja jakamattomuus, ihmisarvon kunnioittaminen, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteet sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteet ja kansainvälisen oikeuden noudattaminen. Tällä asetuksella on määrä edistää unionin ulkoisten toimien tavoitteiden saavuttamista. Niihin kuuluvat myös ihmisoikeuksia koskeva unionin politiikka sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevassa EU:n strategiakehyksessä ja toimintasuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita koskevat toimet. Unionin toimissa olisi suosittava ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen noudattamista. [tark. 2]

(3)  SEU 8 artiklan mukaan unioni luo naapurimaittensa kanssa erityissuhteet pyrkien saamaan aikaan unionin arvoihin perustuvan alueen, jolla vallitsee vauraus ja hyvä naapuruus ja jolle ovat ominaisia yhteistyöhön perustuvat läheiset ja rauhanomaiset suhteet. Tämän asetuksen olisi edistettävä kyseistä tavoitetta.

(3 a)   Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 167 artiklan mukaan unionin ja jäsenvaltioiden olisi suosittava yhteistyötä kolmansien maiden sekä kulttuurin alalla toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tällä asetuksella olisi edistettävä kyseisessä artiklassa vahvistettuja tavoitteita. [tark. 3]

(4)  SEUT 208 artiklassa määritelty unionin kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoite on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen. Unionin kehitysyhteistyöllä edistetään myös unionin ulkoisen toiminnan tavoitteita, etenkin sillä edistetään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen SEU 21 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti kehitysmaiden talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä ensisijaisena tarkoituksena poistaa köyhyys ja säilyttää pysyvä rauha, estää konfliktit ja lujittaa kansainvälistä turvallisuutta SEU-sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti. [tark. 4]

(5)  Unioni huolehtii kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuudesta SEUT 208 artiklassa edellytetyllä tavalla. Unionin olisi otettava huomioon kehitysyhteistyön tavoitteet politiikoissaan, jotka todennäköisesti vaikuttavat kehitysmaihin, mikä on olennainen osa strategiaa Yhdistyneiden kansakuntien syyskuussa 2015 hyväksymässä kestävän kehityksen toimintaohjelmassa Agenda 2030(5), jäljempänä ’Agenda 2030 -toimintaohjelma’, määriteltyjen kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Agenda 2030 -toimintaohjelmaan sisällytetty kestävää kehitystä tukeva politiikkajohdonmukaisuus edellyttää, että kaikkien politiikkojen vaikutus kestävään kehitykseen otetaan huomioon kaikilla tasoilla, kansallisesti, unionissa, muissa maissa ja maailmanlaajuisesti. Unionin ja jäsenvaltioiden kehitysyhteistyöpolitiikkojen olisi täydennettävä ja vahvistettava toisiaan. [tark. 5]

(6)  Tässä välineessä säädetään toimista näiden tavoitteiden saavuttamisen ja ulkoisen toiminnan politiikkojen tueksi lähtökohtana toimet, joita tuettiin aiemmin asetuksen (EU) N:o 233/2014(6), yhdettätoista Euroopan kehitysrahastoa (EKR) koskevan sisäisen sopimuksen(7) ja täytäntöönpanoasetuksen(8), asetuksen (EU) N:o 232/2014(9), asetuksen (EU) N:o 230/2014(10), asetuksen (EU) N:o 235/2014(11), asetuksen (EU) N:o 234/2014(12), asetuksen (Euratom) N:o 237/2014(13), asetuksen (EU) N:o 236/2014(14), päätöksen N:o 466/2014/EU, asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009(15) ja asetuksen (EU) 2017/1601(16) nojalla.

(7)  Toimien maailmanlaajuinen viitekehys on sääntöihin ja arvoihin perustuva maailmanjärjestys, jonka keskeinen periaate on monenvälisyys ja jonka ytimen muodostaa Yhdistyneet kansakunnat. Agenda 2030 -toimintaohjelma on yhdessä Pariisin ilmastosopimuksen(17) (”Pariisin sopimus) ja Addis Abeban toimintaohjelman(18) kanssa kansainvälisen yhteisön vastaus kestävään kehitykseen liittyviin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja kehityssuuntauksiin. Agenda 2030 -toimintaohjelma rakentuu kestävän kehityksen tavoitteille ja tarjoaa muutosvoimaisen kehyksen köyhyyden poistamiselle ja kestävälle kehitykselle maailmanlaajuisesti sekä rauhanomaisten, oikeudenmukaisten ja osallistavien yhteiskuntien edistämiselle niin, että samalla torjutaan ilmastonmuutosta ja tehdään työtä valtamerien ja metsien säilyttämiseksi. Sen soveltamisala on universaali, ja se tarjoaa toiminnalle laaja-alaisen jaetun kehyksen, jota sovelletaan unioniin, sen jäsenvaltioihin ja sen kumppaneihin. Siinä otetaan tasapainoisesti huomioon kestävän kehityksen taloudellinen, sosiaalinen, kulttuurinen, koulutuksellinen ja ympäristöön liittyvä ulottuvuus ja tärkeät riippuvuussuhteet päätavoitteiden ja alatavoitteiden välillä. Agenda 2030 -toimintaohjelmassa ei unohdeta ketään ja ensisijaisesti pyritään tavoittamaan huonoimmassa asemassa olevat. Toimintaohjelman täytäntöönpanoa koordinoidaan tiiviisti asiaan liittyvien unionin muiden kansainvälisten sitoumusten kanssa. Tämän asetuksen nojalla toteutettavissa toimissa toteuttavia toimia olisi kiinnitettävä erityistä huomiota ohjattava periaatteilla ja tavoitteilla, jotka on asetettu Agenda 2030 -toimintaohjelmassa, Pariisin sopimuksessa sekä Addis Abeban toimintaohjelmassa, ja niiden olisi edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden välisiin yhteyksiin ja saavuttamista niin, että huomioon otetaan erityisesti niiden väliset yhteydet sekä yhteydet yhdennettyyn toimintaan, jolla voidaan saada aikaan sivuhyötyjä ja saavuttaa useita tavoitteita johdonmukaisella tavalla muita tavoitteita heikentämättä. [tark. 6]

(8)  Tämän asetuksen täytäntöönpanossa soveltamisen olisi noudatettava viittä periaatetta perustuttava viiteen periaatteeseen, jotka on määritetty EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa(19), jäljempänä ’globaalistrategia’, joka hyväksyttiin 19 päivänä kesäkuuta 2016 ja joka edustaa unionin yhteistä visiota ja muodostaa puitteet yhtenäiselle ja vastuulliselle ulkoiselle toiminnalle kumppanina muiden kanssa EU:n arvoja ja etuja edistäen. Unionin olisi lujitettava kumppanuuksia, edistettävä eri politiikan aloja koskevaa vuoropuhelua ja yhteisiä vastauksia maailmanlaajuisiin haasteisiin. Sen toimien olisi tuettava kaikin puolin unionin perustavia etuja, periaatteita ja arvoja muun muassa edistämällä demokratiaa ja ihmisoikeuksia, edistämällä köyhyyden poistamista, säilyttämällä rauhaa, ehkäisemällä konflikteja, rauhanvälityksellä ja konfliktin jälkeisellä jälleenrakentamisella ja osallistamalla naisia kaikissa vaiheissa, takaamalla ydinalan turvallisuus, lisäämällä kansainvälistä turvallisuutta, puuttumalla sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin syihin ja auttamalla maita ja alueita ja niiden asukkaita selviytymään luonnon tai ihmisen aiheuttamista katastrofeista, luomalla edellytykset perustaa kansainvälinen oikeuskehys ilmastonmuutoksen vuoksi siirtymään joutuneiden henkilöiden suojelemiseksi, tukemalla osallistavaa laadukasta koulutusta, tukemalla oikeudenmukaista, kestävää sekä sääntöihin ja arvoihin perustuvaa kauppapolitiikkaa, talousdiplomatiaa kehitysyhteistyön välineenä, jolla voidaan kehittää ja parantaa oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksia, talous- ja kulttuuridiplomatiaa ja taloudellista yhteistyötä, edistämällä digitaalisia ratkaisuja ja teknologioita sekä suojelemalla kulttuuriperintöä etenkin konfliktialueilla, käsittelemällä globaaleja kansanterveyden uhkia ja edistämällä unionin politiikkojen kansainvälistä ulottuvuutta. Perustavia etujaan, periaatteitaan ja arvojaan edistäessään unionin olisi noudatettava ja edistettävä periaatteita, joiden mukaan kunnioitetaan korkeatasoisia sosiaalisia, työ- ja ympäristönormeja, myös ilmastonmuutoksen yhteydessä, oikeusvaltioperiaatetta, kansainvälistä oikeutta, myös humanitaarista ja ihmisoikeuksia kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä. [tark. 7]

(9)  Tämän asetuksen soveltamisen olisi perustuttava myös kesäkuun 7 päivänä 2017 allekirjoitettu uusi allekirjoitettuun kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus koskevaan eurooppalaiseen konsensukseen(20), jäljempänä ’konsensus’, joka muodostaa kehyksen unionin ja sen jäsenvaltioiden yhteiselle lähestymistavalle kehitysyhteistyöhön Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Addis Abeban toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi. Köyhyyden poistaminen, syrjinnän ja eriarvoisuuden torjuminen, sen varmistaminen, ettei ketään unohdeta, ympäristön suojeleminen ja ilmastonmuutoksen torjuminen sekä selviytymiskyvyn parantaminen muodostavat EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan ytimen olisi asetettava tämän asetuksen soveltamisen pohjaksi. [tark. 8]

(9 a)  YK:n Agenda 2030 toimintaohjelman, Pariisin ilmastonmuutossopimuksen, Addis Abeban toimintasuunnitelman täytäntöönpanemiseksi, EU:n globaalistrategian, kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensusuksen sekä unionin naapuruuspolitiikan lisäksi, jotka muodostavat ensisijaisen poliittisen kehyksen, tämän asetuksen soveltamisessa olisi noudatettava myös seuraavia asiakirjoja ja niiden tulevia tarkistuksia:

   ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskeva EU:n strategiakehys ja uusi toimintasuunnitelma;
   ihmisoikeuksia koskevat EU:n suuntaviivat;
   ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin sovellettava EU:n yhdennetty lähestymistapa ja EU:n vuoden 2013 kokonaisvaltainen lähestymistapa ulkoisiin konflikteihin ja kriiseihin;
   kokonaisvaltainen lähestymistapa naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevien Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien 1325 ja 1820 täytäntöönpanoon EU:ssa;
   unionin ohjelma väkivaltaisten konfliktien estämiseksi;
   neuvoston 20. kesäkuuta 2011 antamat päätelmät konfliktien estämisestä;
   EU:n välitys- ja vuoropuheluvalmiuksien vahvistamista koskeva toimintaperiaate;
   turvallisuusalan uudistuksen tukemista koskevan koko EU:n kattavan strategisen kehyksen lähtökohdat;
   laittomien ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden sekä niiden ampumatarvikkeiden vastainen EU:n strategia;
   EU:n toimintamalli aseistariisunnan, demobilisaation ja yhteiskuntaan sopeuttamisen (DDR-toiminta) tukemiseksi;
   neuvoston 19 päivänä marraskuuta 2007 antamat päätelmät EU:n toimista epävakaissa tilanteissa sekä neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien samoin 19 päivänä marraskuuta 2007 annetut päätelmät turvallisuudesta ja kehityksestä;
   Eurooppa-neuvoston 25 päivänä maaliskuuta 2004 antama julkilausuma terrorismin torjunnasta, 30 päivänä marraskuuta 2005 julkaistu Euroopan unionin terrorisminvastainen strategia sekä neuvoston 23 päivänä toukokuuta 2011 antamat päätelmät terrorismintorjunnan sisäisten ja ulkoisten näkökohtien välisten yhteyksien parantamisesta;
   OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille;
   yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat;
   kaupunkeja koskeva toimintaohjelma;
   vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus;
   pakolaisyleissopimus;
   kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskeva yleissopimus;
   Pekingin toimintaohjelman ja kansainvälisen väestö- ja kehityskonferenssin (ICPD) toimintaohjelman tulokset;
   UNCTAD:n valtionvelkojen kestävää järjestelyä koskeva etenemissuunnitelma (huhtikuu 2015);
   YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston laatimat ulkomaanvelkaa ja ihmisoikeuksia koskevat suuntaviivat;
   pakolaisia koskeva Global Compact -aloite;
   Marokossa 10. joulukuuta 2018 hyväksytty turvallista, hallittua ja laillista muuttoliikettä koskeva Global Compact aloite;
   Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimus lapsen oikeuksista. [tark. 9]

(10)  Jotta voitaisiin panna täytäntöön uusi kansainvälinen kehys, joka perustuu Agenda 2030 -toimintaohjelmaan, globaalistrategiaan ja konsensukseen, tällä asetuksella olisi pyrittävä unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden lisäämiseen ja tuloksellisuuden varmistamiseen kokoamalla sen toimet yhden tehokkaan välineen piiriin eri ulkosuhdepolitiikkojen täytäntöönpanon parantamiseksi.

(11)  Noudattaen globaalistrategiaa ja 18 päivänä maaliskuuta 2015 hyväksyttyä Sendain kehystä katastrofiriskien vähentämiseksi 2015–2030(21) olisi tunnustettava tarve siirtyä kriisinhallinnasta ja kriisien rajoittamisesta jäsennellympään ennalta ehkäisevään pitkän aikavälin lähestymistapaan, jolla voidaan vastata tehokkaammin epävakaisiin tilanteisiin, luonnon ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin ja pitkittyneisiin kriiseihin. Riskien vähentäminen, ehkäiseminen ja lievittäminen sekä niihin valmistautuminen edellyttävät, että niihin panostetaan aiempaa enemmän ja niitä käsitellään kollektiivisesti; nopean reagoinnin ja kestävän toipumisen edistämiseksi on tehtävä enemmän työtä. Tällä asetuksella olisi sen vuoksi edistettävä selviytymiskyvyn parantamista ja humanitaarisen avun ja kehitystoimien niveltämistä etenkin hyödyntäen nopean vasteen toimia sekä asiaan liittyviä maantieteellisiä ja temaattisia ohjelmia ja varmistettava samalla riittävä ennakoitavuus, avoimuus ja vastuullisuus sekä johdonmukaisuus, yhdenmukaisuus ja täydentävyys humanitaarisen avun kanssa, kansainvälisen humanitaarisen oikeuden täysimääräinen noudattaminen ja haittaamatta humanitaarisen avun toimittamista inhimillisyyttä, neutraaliutta, puolueettomuutta ja riippumattomuutta koskevien periaatteiden mukaisesti hätätilanteissa ja hätätilanteiden jälkeen. [tark. 10]

(12)  Ottaen huomioon unionin kansainväliset sitoumukset, jotka liittyvät Busanissa 2011 sovittuun ja korkean tason kokouksessa Nairobissa vuonna 2016 uudistettuun sekä konsensuksessa toistettuun periaatteeseen kehitystyön tuloksellisuudesta, unionin kehitysyhteistyössä olisi sovellettava kehitystyön virallisen kehitysyhteistyönsä yhteydessä kaikissa tukimuodoissa kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteita, joita ovat kehitysyhteistyön ensisijaisten tavoitteiden omistajuus kehitysmaissa, tuloskeskeisyys, osallistavat kehityskumppanuudet sekä vastavuoroinen avoimuus ja vastuuvelvollisuus yhdenmukaistamisen ja harmonisoinnin periaatteiden ohella. [tark. 11]

(13)  Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti tällä asetuksella olisi edistettävä tuloskeskeisen seurannan ja raportoinnin parantamista siten, että ne kattavat tuotokset, tulokset ja vaikutukset kumppanimaissa, jotka saavat unionin ulkoista rahoitusapua. Konsensuksessa sovitun mukaisesti tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien odotetaan edistävän olisi edistettävä tavoitetta, jonka mukaan vähintään 20 prosentilla tämän asetuksen nojalla rahoitettavasta virallisesta kehitysavusta edistetään sosiaalista osallisuutta ja inhimillistä kehitystä, mukaan lukien sukupuolten tasa-arvo keskittyen perussosiaalipalveluihin, kuten terveyteen, kolutukseen, ravintoon, veteen, vesi- ja jätevesihuoltoon ja hygieniaan, ja sosiaaliseen suojeluun ja erityisesti kaikkein syrjäytyneimpien suojeluun ottaen huomioon sukupuolten tasa-arvo, naisten vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen sekä lasten oikeudet poikkialaisina kysymyksinä. [tark. 12]

(14)  Unionin ulkoisen toiminnan tuloksia talousarvion todellisen vastuuvelvollisuuden ja avoimuuden parantamiseksi komission olisi aina kun se on mahdollista ja asianmukaista perustettava selvät seuranta- ja arviointimekanismit sen varmistamiseksi, että edistystä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa arvioidaan tehokkaasti. Unionin ulkoisen toiminnan tuloksia olisi seurattava ja arvioitava ennalta määritetyillä, läpinäkyvillä, maakohtaisilla ja mitattavissa olevilla indikaattoreilla, jotka on mukautettu kyseessä olevan välineen erityispiirteisiin ja tavoitteisiin ja joiden olisi suotavaa perustua perustuttava kumppanimaan tuloskehykseen. Komission olisi seurattava säännöllisesti toimintaansa ja tarkasteltava edistymistä ja julkistettava tulokset erityisesti Euroopan parlamentilla ja neuvostolle osoitetun vuosittaisen kertomuksen muodossa. [tark. 13]

(15)  Tällä asetuksella olisi edistettävä unionin kollektiivista tavoitetta antaa kehitysapuun 0,7 prosenttia bruttokansantulosta Agenda 2030 -toimintaohjelmassa asetetussa määräajassa. Tämän sitoumuksen olisi perustuttava unionin ja sen jäsenvaltioiden selvään etenemissuunnitelmaan, jossa vahvistetaan sen saavuttamisen määräajat ja toteutustavat. Tähän liittyen tämän asetuksen mukaisesta rahoituksesta vähintään 92 95 prosentilla olisi rahoitettava toimia, jotka on suunniteltu niin, että ne täyttävät viralliset kehitysavun kriteerit, jotka on määritellyt Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitea. [tark. 14]

(16)  Sen varmistamiseksi, että resurssit kohdistetaan sinne, missä tarve on suurin, etenkin vähiten kehittyneisiin maihin ja hauraisiin tai konfliktien koettelemiin maihin, tällä asetuksella olisi edistettävä sen kollektiivisen tavoitteen saavuttamista, että vähiten kehittyneille maille suunnataan 0,20 prosenttia unionin bruttokansantulosta Agenda 2030 -toimintaohjelmassa asetetussa määräajassa. Tämän sitoumuksen olisi perustuttava EU:n ja sen jäsenvaltioiden selvään etenemissuunnitelmaan, jossa vahvistetaan sen saavuttamisen määräajat ja toteutustavat. [tark. 15]

(16 a)  Sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevan EU:n toimintasuunnitelman (GAP II) sisältämien sitoumusten mukaisesti vähintään 85 prosenttia virallisesta kehitysavusta olisi osoitettava maantieteellisille ja temaattisille ohjelmille, joiden ensisijaisena tai merkittävänä tavoitteena on sukupuolten OECD:n määrittelemä sukupuolten tasa-arvo. Menojen pakollisella tarkastelulla olisi varmistettava, että merkittävällä osalla näistä ohjelmista on ensisijaisena tavoitteena sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen. [tark. 16]

(16 b)  Tässä asetuksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiin ja nuoriin Agenda 2030 -toimintaohjelman toteutuksen edistäjinä. Tämän asetuksen mukaisessa unionin ulkoisessa toiminnassa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heidän tarpeisiinsa ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa kasvattamiseen ja autettava heitä toteuttamaan kaikkia mahdollisuuksiaan toimia keskeisinä muutoksen tekijöinä investoimalla inhimilliseen kehitykseen ja sosiaaliseen osallisuuteen. [tark. 17]

(16 c)   Olisi otettava huomioon, että Saharan eteläpuolisen Afrikan maat koostuvat pääasiassa nuorista ja nuorista aikuisista. Kunkin maan olisi itse päätettävä väestöpolitiikastaan. Väestödynamiikkaa olisi kuitenkin käsiteltävä kokonaisvaltaisesti, jotta nykyiset ja tulevat sukupolvet voisivat hyödyntää mahdollisuuksiaan täysimääräisesti ja kestävällä tavalla. [tark. 18]

(17)  Tämän asetuksen olisi kuvastettava tarvetta keskittyä strategisiin painopisteisiin maantieteellisesti – Euroopan naapurialueet ja Afrikka sekä hauraat maat ja maat, joilla on suurimmat tarpeet, erityisesti vähiten kehittyneet maat – mutta myös temaattisesti – kestävä kehitys, köyhyyden poistaminen, demokratia ja ihmisoikeudet, oikeusvaltioperiaate, hyvä hallinto, turvallisuus, turvallinen, hallittu ja laillinen muuttoliike, ilmastonmuutos ja ihmisoikeudet eriarvoisuuden torjuminen, sukupuolten tasa-arvo sekä ympäristön pilaantumisen ja ilmastonmuutoksen sekä globaalien kansanterveysuhkien käsittely. [tark. 19]

(17 a)  Tällä asetuksella olisi osaltaan edistettävä valtioiden ja yhteiskuntien selviytymiskyvyn kehittämistä kansanterveyden alalla koko maailmassa puuttumalla maailmanlaajuisiin kansanterveysuhkiin, vahvistamalla terveydenhuoltojärjestelmiä, saavuttamalla yleiskattava terveydenhuolto, ehkäisemällä ja torjumalla tarttuvia tauteja sekä auttamalla turvaamaan kohtuuhintaiset lääkkeet ja rokotteet kaikille. [tark. 20]

(18)  Unionin naapurimaiden kanssa kehitetty SEU-sopimuksen 8 artiklan mukainen erityinen suhde olisi säilytettävä ja sitä olisi vahvistettava tämän asetuksen soveltamisella. Tällä asetuksella olisi edistettävä valtioiden ja yhteiskuntien selviytymiskykyä unionin naapurustossa globaalistrategiassa tehtyjen sitoumusten mukaisesti. Sillä olisi tuettava vuonna 2015 tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanoa sekä alueellisten yhteistyökehysten täytäntöönpanoa mukaan lukien rajatylittävä yhteistyö ja kyseeseen tulevien makroalue- ja merialuestrategioiden ja -politiikkojen ulkoiset näkökohdat itäisessä ja eteläisessä naapurustossa, mukaan luettuina pohjoinen ulottuvuus ja Mustanmeren alueellinen yhteistyö. Nämä aloitteet muodostavat molemminpuolisen vastuuvelvollisuuden sekä jaetun omistajuuden ja vastuun periaatteisiin perustuvat täydentävät poliittiset puitteet, joissa voidaan syventää suhteita kumppanimaihin ja kumppanimaiden kesken. [tark. 21]

(19)  Vuonna 2015 tarkistetulla(22) Euroopan naapuruuspolitiikalla pyritään syventämään demokratiaa, edistämään ihmisoikeuksia ja ylläpitämään oikeusvaltiota, vakauttamaan naapurialueilla sijaitsevia maita ja parantamaan selviytymiskykyä etenkin talouskehitystä edistämällä edistämällä poliittisia, taloudellisia ja sosiaalisia uudistuksia, mikä kuuluu unionin tärkeimpiin poliittisiin painopisteisiin. Jotta tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan tavoitteet saavutettaisiin, siinä on keskitytty neljään painopistealaan sen täytäntöönpanossa tämän asetuksen avulla olisi keskityttävä seuraaviin painopistealoihin: hyvä hallintotapa, demokratia, oikeusvaltioperiaate ja ihmisoikeudet, erityisesti painottaen tiiviimpiä yhteyksiä kansalaisyhteiskuntaan; talouskehitys sosioekonominen kehitys ja nuorisotyöttömyyden torjunta sekä koulutus ja ympäristökestävyys; turvallisuus; muuttoliike ja liikkuvuus, mukaan lukien sääntelemättömän laittoman muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden käsittely ja kasvaneesta muuttopaineesta kärsivien maiden, alueiden ja niiden asukkaiden tukeminen. Tällä asetuksella olisi tuettava unionin assosiaatiosopimusten täytäntöönpanoa sekä pitkälle meneviä ja laaja-alaisia vapaakauppasopimuksia naapuruston maiden kanssa. Euroopan naapuruuspolitiikassa ovat tärkeitä eriyttäminen ja voimakas molempien osapuolten omistajuus, sillä näin otetaan huomioon vuorovaikutuksen eri tasot ja kunkin maan intressit sen ja unionin kumppanuuden luonteen ja painotuksen suhteen. Tulosperusteinen lähestymistapa on yksi Euroopan naapuruuspolitiikan keskeisistä periaatteista. Tuki olisi keskeytettävä tilanteessa, jossa demokratia heikkenee vakavasti tai jatkuvasti jossakin kumppanimaassa. Naapuruuspolitiikan rahoitus on keskeinen keino yhteisiin haasteisiin, kuten laittomaan muuttoliikkeeseen ja ilmastonmuutokseen, puuttumisessa sekä vaurauden, turvallisuuden ja vakauden levittämisessä talouskehityksen ja paremman hallinnon avulla. Unionin tuen näkyvyyttä naapuruusalueilla olisi vahvistettava. [tark. 22]

(20)  Tällä asetuksella olisi tuettava Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) valtioiden ryhmän maiden kanssa tehtävän uudistetun assosiaatiosopimuksen täytäntöönpanoa ja annettava unionille ja sen AKT-kumppaneille mahdollisuus kehittää edelleen vahvoja liittoutumia keskeisissä ja yhteisissä maailmanlaajuisissa haasteissa. Tällä asetuksella olisi erityisesti tuettava unionin ja Afrikan unionin välisen vakiintuneen yhteistyön jatkamista yhteisen EU–Afrikka-strategian mukaisesti, mukaan luettuna Afrikan ja unionin sitoutuminen lasten oikeuksien edistämiseen sekä Euroopan ja Afrikan nuorten vaikutusmahdollisuuksien kasvattamiseen, ja hyödynnettävä tulevaa EU–AKT-sopimusta vuoden 2020 jälkeiselle ajalle muun muassa soveltamalla Afrikkaan maanosanlaajuista lähestymistapaa sekä EU:n ja Afrikan tasa-arvoista ja kumpaakin osapuolta hyödyttävää kumppanuutta. [tark. 23]

(20 a)   Tällä asetuksella olisi myös myötävaikutettava unionin ulkosuhteiden kauppaa koskeviin näkökohtiin, kuten yhteistyö kolmansien maiden kanssa due diligence -velvoitteiden soveltamisessa tinan, tantaalin ja volframin toimitusketjuun, Kimberleyn prosessi, kestävyyssopimus sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 978/2012(23) (yleinen tullietuusasetus) mukaisten velvoitteiden noudattaminen, metsähallintoa ja puukauppaa (FLEGT) koskevan toimintasuunnitelman mukainen yhteistyö ja kauppaa tukevan kehitysyhteistyön aloitteet, jotta varmistetaan johdonmukaisuus ja vastavuoroinen tuki unionin kauppapolitiikan ja sen kehitystavoitteiden ja -toimien kesken; [tark. 24]

(21)  Unionin olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä huolehtimalla unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden – etenkin liittymistä valmistelevan tukivälineen III(24), humanitaarisen avun välineen(25), merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta tehdyn päätöksen(26), naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen(27), yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä hiljattain ehdotetun, unionin talousarvion ulkopuolisen Euroopan rauhanrahaston(28) – keskinäisestä yhdenmukaisuudesta, johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä sekä luomalla synergioita unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa, mukaan luettuina erityisrahastot sekä EU:n jäsenvaltioiden politiikkatoimet ja ohjelmat. Tähän kuuluu tapauksen mukaan myös johdonmukaisuus ja täydentävyys makrotaloudellisen rahoitusavun kanssa. Jotta voitaisiin maksimoida toimien yhteisvaikutus yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, tässä asetuksessa olisi sallittava rahoituksen yhdistäminen muiden unionin ohjelmien kanssa, kunhan rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. [tark. 25]

(22)  Tämän asetuksen mukaista rahoitusta olisi käytettävä Erasmus-ohjelman ja Luova Eurooppa -ohjelman kansainväliseen ulottuvuuteen kuuluvien toimien rahoittamiseen, ja täytäntöönpanossa olisi noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) .../... (Erasmus-asetus)(29) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) .../... (Luova Eurooppa ‑asetus)(30). [tark. 26]

(22 a)   Erasmus+-ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta olisi vahvistettava, jotta voidaan lisätä maailman vähemmän kehittyneiden maiden yksittäisten henkilöiden ja organisaatioiden mahdollisuuksia liikkuvuuteen ja yhteistyöhön – tukea valmiuksien kehittämistä kolmansissa maissa, taitojen kehittämistä ja ihmisten välistä vaihtoa ja tarjota samalla enemmän mahdollisuuksia yhteistyöhön ja liikkuvuuteen kehittyneiden maiden ja nousevien talouksien kanssa. [tark. 27]

(22 b)  Koska koulutukseen ja kulttuuriin on tärkeää kiinnittää huomiota kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n ja kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskevan EU:n strategian mukaisesti, tällä asetuksella olisi osaltaan varmistettava osallistava, tasapuolinen ja laadukas koulutus, tuettava kaikkien saatavilla olevia elinikäisiä oppimismahdollisuuksia ja edistettävä kansainvälisiä kulttuurisuhteita ottaen huomioon kulttuurin merkitys eurooppalaisten arvojen edistäjänä niin, että toteutetaan asiaa koskevia kohdennettuja toimia, joilla pyritään selvään unionia esille tuovaan vaikutukseen globaalisti. [tark. 28]

(23)  Tämän asetuksen nojalla rahoitettavia toimia olisi toteutettava pääasiassa maantieteellisten ohjelmien kautta, jotta voidaan maksimoida unionin avun vaikutus ja tuoda unionin toiminta lähemmäs kumppanimaita ja niiden asukkaita ja samalla olisi tuettava temaattisia painopisteitä, kuten ihmisoikeuksia, kansalaisyhteiskuntaa ja kestävyyttä. Tätä yleistä lähestymistapaa Maantieteellisten ja temaattisten ohjelmien tavoitteiden olisi oltava keskenään johdonmukaisia ja yhdenmukaisia ja niitä olisi täydennettävä tarvittaessa temaattisilla ohjelmilla ja nopean vasteen toimilla. Olisi varmistettava tehokas täydentävyys maantieteellisten ja temaattisten ohjelmien ja nopean vasteen ohjelmien ja toimien kesken. Kunkin ohjelman erityispiirteiden huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti annettavia delegoituja säädöksiä tämän asetuksen säännösten täydentämiseksi vahvistamalla unionin strategia, painopistealat, yksityiskohtaiset tavoitteet, odotetut tulokset, yksilöidyt tulosindikaattorit ja erilliset määrärahat kunkin ohjelman osalta. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti(31). Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 29]

(24)  Konsensuksen mukaisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi lisättävä yhteistä ohjelmasuunnittelua niiden kollektiivisen vaikutuksen kasvattamiseksi resurssien ja valmiuksien yhdistämisen avulla. Yhteisen ohjelmasuunnittelun olisi perustuttava kumppanimaiden sitoutumiseen, omaksi kokemiseen ja omistajuuteen. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi pyrittävä tukemaan kumppanimaita yhteisen täytäntöönpanon soveltamisen keinoin aina, kun se on tarkoituksenmukaista. Yhteisen soveltamisen olisi oltava osallistavaa ja avoinna kaikille unionin kumppaneille, jotka yhtyvät yhteiseen visioon ja voivat sitä edistää, myös jäsenvaltioiden virastoille ja niiden kehitysrahoituslaitoksille, paikallisviranomaisille, yksityissektorille, kansalaisyhteiskunnalle ja tiedeyhteisölle. [tark. 30]

(24 a)  Tuki voidaan keskeyttää delegoidulla säädöksellä osittain tai kokonaan, jos demokratia, ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate heikkenevät vakavasti tai jatkuvasti jossakin kumppanimaassa. Komission olisi otettava päätöksenteossaan asianmukaisesti huomioon asiaan liittyvät Euroopan parlamentin päätöslauselmat. [tark. 31]

(24 b)  Tällä asetuksella olisi vahvistettava ydinturvallisuus tärkeänä osana unionin ulkoisia toimia ja helpotettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) .../... (EINS-asetus)(32) määritettyjen yhteistyön tavoitteiden saavuttamista. Näin ollen silloin, jos jokin kumppanimaa laiminlyö jatkuvasti ydinturvallisuuden perusnormeja, kuten asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten määräyksiä IAEA:n puitteissa, Espoon ja Århusin yleissopimusta ja niiden myöhempiä muutoksia, ydinsulkusopimusta ja sen lisäpöytäkirjoja, sitoumuksia stressitestien ja niihin liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseen ja EINS-asetuksessa määritettyjä yhteistyön tavoitteita, tämän asetuksen mukaista apua kyseiselle maalle olisi harkittava uudelleen ja se voidaan keskeyttää kokonaan tai osittain. [tark. 32]

(25)  Vaikka demokratiaan ja , ihmisoikeuksiin, mukaan lukien ja perusvapauksiin sekä lasten, vähemmistöjen, vammaisten henkilöiden ja hlbti-henkilöiden suojeluun sekä sukupuolten tasa-arvo tasa-arvoon ja naisten ja tyttöjen vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen, kasvattamiseen ja vammaisten osallistamiseen olisi kiinnitettävä jatkuvasti huomiota ja ne olisi valtavirtaistettava kaikissa tämän asetuksen täytäntöönpanovaiheissa soveltamisvaiheissa, ihmisoikeuksiin ja demokratiaan sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioihin ja paikallisviranomaisiin liittyvien temaattisten ohjelmien kautta annettavalla unionin avulla olisi oltava erityinen täydentävä asema ja erillinen merkitys maailmanlaajuisen luonteensa vuoksi ja siksi, että se ei ole riippuvaista kyseisten kolmansien maiden hallitusten ja julkisten viranomaisten suostumuksesta. Näin toimiessaan unionin olisi kiinnitettävä erityistä huomiota maihin ja hätätilanteisiin, joissa ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat eniten vaarassa ja joissa kyseisten oikeuksien ja vapauksien rikkominen on erityisen vakavaa ja järjestelmällistä, sekä tilanteisiin, joissa kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet ovat uhattuina. Tämän asetuksen mukainen unionin apu olisi suunniteltava siten, että se mahdollistaa tuen kansalaisyhteiskunnalle sekä yhteistyön ja kumppanuuden sen kanssa arkaluonteisissa ja ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevissa kysymyksissä ja luo joustavuutta ja tarvittavaa reaktiivisuutta muuttuviin olosuhteisiin, avunsaajien tarpeisiin ja kriiseihin vastaamiseksi ja tarvittaessa edistää kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittämistä. Tällaisissa tapauksissa poliittisilla painopisteillä olisi edistettävä kansainvälisen oikeuden kunnioittamista ja tarjottava paikalliselle kansalaisyhteiskunnalle ja muille asianmukaisille sidosryhmille keinot toimia, jotta ne voivat osaltaan edistää hyvin vaikeissa olosuhteissa tehtävää työtä. Tämän asetuksen olisi myös tarjottava kansalaisyhteiskunnan organisaatioille mahdollisuus saada tarvittaessa pieniä tukia nopeasti ja tehokkaasti erityisesti kaikkein vaikeimmissa tilanteissa, kuten epävakaissa tilanteissa, kriisitilanteissa sekä tilanteissa, joissa on syntynyt yhteisöjen välisiä jännitteitä. [tark. 33]

(25 a)  SEU-sopimuksen 2, 3 ja 21 artiklan ja SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täytäntöönpanon ohjaavina periaatteina olisi sovellettava sukupuolten tasa-arvoa ja naisten ja tyttöjen voimaannuttamista ja sen avulla olisi pyrittävä suojelemaan ja edistämään naisten oikeuksia noudattaen sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevaa EU:n toimintasuunnitelmaa, neuvoston 10 päivänä joulukuuta 2018 esittämiä päätelmiä asiakokonaisuudesta ”naiset, rauha ja turvallisuus”, Euroopan neuvoston Istanbulin yleissopimusta sekä kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitetta 5. [tark. 34]

(25 b)  Tässä asetuksessa olisi käsiteltävä ja valtavirtaistettava naisten oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa maailmanlaajuisesti myös tukemalla järjestöjä, jotka toimivat seksuaali- ja lisääntymisterveyden ja -oikeuksien edistämisen alalla (laadukkaiden tietojen, koulutuksen ja palveluiden saatavuus) ja torjuvat sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja syrjintää, ja olisi myös pantava merkille rauhaan, turvallisuuteen, kehitykseen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvien kysymysten väliset tiiviit yhteydet ja käsiteltävä niitä. Työn olisi vastattava asiaa koskevia kansainvälisiä ja unionin tason periaatteita ja yleissopimuksia ja edistettävä niiden täytäntöönpanoa. [tark. 35]

(26)  Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiksi olisi luettava monenlaisia toimijoita, joilla on erilaiset tehtävät monenlaisia tehtäviä ja valtuudet valtuuksia ja joihin lukeutuvat kaikki valtiosta riippumattomat, voittoa tavoittelemattomat, puolueettomat ja väkivallattomat rakenteet, joita ihmiset ovat muodostaneet yhteisiä poliittisia, kulttuurisia, sosiaalisia, uskonnollisia, ympäristöön liittyviä ja taloudellisia tavoitteita ja ihanteita edistääkseen tai asettaakseen viranomaiset vastuuseen. Ne voivat toimia paikallisella, kansallisella, alueellisella tai kansainvälisellä tasolla, kaupungeissa tai maaseudulla, ja niihin kuuluu sekä virallisia että epämuodollisia organisaatioita. Muita elimiä tai toimijoita, joita ei ole erityisesti suljettu tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle, olisi voitava tarvittaessa rahoittaa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. [tark. 36]

(26 a)  Kehitysyhteistyötä koskevan konsensuksen mukaisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi vaalittava kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja paikallisviranomaisten panosta kestävään kehitykseen ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseen, muun muassa demokratian, oikeusvaltion, perusvapauksien ja ihmisoikeuksien ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden aloilla sekä perussosiaalipalvelujen tarjoajina niitä eniten tarvitseville väestönosille. Niiden olisi tunnustettava kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja paikallisviranomaisten moninaiset roolit sekä viimeksi mainittujen asema alueellisen lähestymistavan, myös hallinnon hajauttamista koskevien prosessien, osallistumisen, valvonnan ja vastuullisuuden edistäjinä. Unionin ja sen jäsenvaltioiden olisi edistettävä kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia, luotava niiden toiminnan mahdollistava ympäristö ja lisättävä edelleen tukeaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja paikallisviranomaisten valmiuksille osallistua kestävän kehityksen tavoitteita koskevaan menettelyyn sekä edistää poliittista, sosiaalista ja taloudellista vuoropuhelua, myös kansalaisyhteiskuntavälineitä koskevien ohjelmien kautta. [tark. 37]

(26 b)   Unionin olisi tuettava kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja edistettävä niiden entistä voimakkaampaa strategista osallistumista kaikkiin ulkoisiin välineisiin ja ohjelmiin, mukaan lukien tämän asetuksen sisältämät maantieteelliset ohjelmat ja nopean vasteen toimet, noudattaen neuvoston 15 päivänä lokakuuta 2012 antamia päätelmiä aiheesta ”Demokratian ja kestävän kehityksen juuret: EU:n suhtautuminen kansalaisyhteiskuntaan ulkosuhteissa”. [tark. 38]

(27)  Tässä asetuksessa vahvistetaan tämän välineen rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(33) 17 kohdan mukaisesti.

(28)  Koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta, suojella ympäristöä ja torjua luonnon monimuotoisuuden vähenemistä Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten, luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, tällä asetuksella olisi edistettävä ilmastotoimien ilmasto- ja ympäristötoimien valtavirtaistamista unionin eri politiikkoihin sekä sen yleistavoitteen saavuttamista, että 25 prosentilla unionin talousarvion menoista tuettaisiin ilmastotavoitteita kokonaistavoitetta, joka koskee ilmastotavoitteiden tukemista unionin talousarvin menoilla sekä sellaisten toimien tukemista, jotka tuovat selvää ja tunnistettavaa sivuhyötyä eri aloilla. Tämän asetuksen mukaisten toimien odotetaan edistävän tavoitetta, jonka mukaan 25 45 prosenttia tämän asetuksen kokonaismäärärahasta osoitetaan ilmastotavoitteisiin, ympäristöasioiden hallintaan ja -suojeluun, biologiseen monimuotoisuuteen ja aavikoitumisen torjumiseen, ja 30 kokonaisrahoituksesta olisi käytettävä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. Tähän liittyvät toimet yksilöidään tämän asetuksen täytäntöönpanon soveltamisen yhteydessä, ja tämän asetuksen koko panosta olisi tarkasteltava asiaa koskevissa arvioinneissa ja tarkasteluprosesseissa. Unionin tämän alan toiminnassa olisi asetettava etusijalle Pariisin sopimuksen ja Rion yleissopimusten noudattaminen, eikä se saisi aiheuttaa ympäristön tilan huononemista eikä vahinkoa ympäristölle tai ilmastolle. Toimissa ja toimenpiteissä, jotka edistävät ilmastoa koskevan tavoitteen saavuttamista, olisi painotettava etenkin tukea ilmastonmuutokseen sopeutumiselle köyhissä ja erittäin haavoittuvissa maissa, ja niissä olisi otettava huomioon ilmaston, rauhan ja turvallisuuden, naisten voimaannuttamisen sekä köyhyyden torjumisen välinen suhde. Tämän asetuksen olisi edistettävä luonnonvarojen kestävää hoitoa ja edistettävä kestävää ja turvallista kaivostoimintaa, metsänhoitoa ja maataloutta. [tark. 39]

(29)  Muuttoliikkeeseen liittyvää yhteistyötä liittyvä yhteistyö kumppanimaiden kanssa on olennaista tehostaa entisestään hyödyntäen hyvin voi tuoda molemminpuolista hyötyä hallitun, turvallisen ja säännellyn vastuullisen muuttoliikkeen etuja ja puuttuen kautta, ja sen avulla voidaan puuttua tehokkaasti sääntelemättömään muuttoliikkeeseen ja pakkomuuttoon. Tällä yhteistyöllä olisi edistettävä turvallisia ja laillisia muutto- ja turvapaikkaväyliä, kansainvälisen suojelun saannin varmistamista, sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden käsittelyä, toimintaa muuttajayhteisöjen kanssa, rajaturvallisuuden lujittamista ja toimia sääntelemättömän muuttoliikkeen, ihmiskaupan sääntelemättömään muuttoliikkeeseen, ihmiskauppaan ja siirtolaisten salakuljetuksen torjumiseksi salakuljetukseen puuttumiseksi sekä tarvittaessa turvalliseen, ihmisarvoiseen ja kestävään palauttamiseen, takaisinottoon ja uudelleenkotouttamiseen liittyvää työtä konfliktit huomioon ottaen keskinäisen vastuun pohjalta ja kunnioittaen kaikilta osin humanitaarisia ja ihmisoikeuksiin liittyviä velvoitteitakansainvälisen oikeuden ja unionin oikeuden mukaisesti. Tämän vuoksi kolmansien maiden toimivan yhteistyön unionin kanssa tällä alalla olisi oltava olennainen osa tämän asetuksen yleisiä periaatteita. Muuttoliike- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskinäistä johdonmukaisuutta on tärkeää parantaa sen varmistamiseksi, että kehitysapu tukee kumppanimaiden toimia Muuttoliike- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskinäinen johdonmukaisuus on tärkeää sen varmistamiseksi, että kehitysapu tukee kumppanimaita köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunnassa ja oikeuksien ja vapauksien edistämisessä ja se edistää hallittua, turvallista ja vastuullista muuttoliikkeen hallinnan tehostamiseksi hallintaa. Tällä asetuksella olisi edistettävä koordinoitua, kokonaisvaltaista ja jäsenneltyä lähestymistapaa muuttoliikkeeseen maksimoiden synergiat ja hyödyntäen tarvittavaa vipuvaikutusta muuttoliikkeen ja liikkuvuuden myönteisiä vaikutuksia kehitykseen. [tark. 40]

(30)  Tämän asetuksen olisi annettava unionille mahdollisuuksia vastata muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin, tarpeisiin ja mahdollisuuksiin unionin muuttoliikepolitiikan muuttoliike- ja kehitysyhteistyöpolitiikan täydennyksenä. Tämän vuoksi ja jotta voidaan maksimoida muuttoliikkeen vaikutus kehitykseen, sen kokonaismäärärahasta odotetaan osoitettavan enintään 10 prosenttia sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisten syiden käsittelyyn ja vahvistetun sitoutumisen turvallisen, asianmukaisen ja säännönmukaisen muuttoliikkeen hallinnan helpottamiseen ja suunniteltujen ja hyvin hallittujen muuttoliikepolitiikkojen ja hallinnon tukemiseen mukaan lukien pakolaisten ja muuttajien kansainväliseen oikeuteen ja unionin oikeuteen perustuvien oikeuksien suojelu tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta ennakoimattomissa olosuhteissa tulevien haasteiden tai uusien tarpeiden edessä. Tällä asetuksella olisi myös edistettävä aivovuodon käsittelemistä ja vastaanottavien yhteisöjen ja siirtymään joutuneiden henkilöiden auttamista erityisesti tarjoamalla peruspalveluja ja toimeentulomahdollisuuksia. [tark. 41]

(30 a)   Tieto- ja viestintätekniikka (TVT) ja -palvelut ovat todistetusti kestävän kehityksen ja osallistavan kasvun mahdollistajia. Ne voivat olla keskeisiä tekijöitä köyhimpien maiden kansalaisten elämän parantamisessa erityisesti naisia ja tyttöjä voimaannuttamalla, demokraattista hallintotapoja ja avoimuutta lisäämällä sekä tuottavuutta ja työpaikkojen luomista edistämällä. Liitettävyys ja saatavuus ovat kuitenkin edelleen ongelmana sekä alueiden välillä että niiden sisällä, koska korkean ja alemman tulotason maiden sekä kaupunki- ja maaseutualueiden välillä on suuria vaihteluita. Siksi tämän asetuksen olisi autettava jatkamaan digitalisoinnin valtavirtaistamista unionin kehitysyhteistyöpolitiikassa. [tark. 42]

(30 b)  Kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmassa, joka hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselmalla 25 päivänä syyskuuta 2015, korostettiin, että on tärkeää kehittää rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia. Tällöin on pyrkimyksenä saavuttaa kestävän kehityksen tavoite 16 mutta myös muita kehityspolitiikan tavoitteita. Kestävän kehityksen alatavoite 16.a edellyttää erityisesti ”asianomaisten kansallisten instituutioiden vahvistamista muun muassa kansainvälisen yhteistyön avulla, jotta väkivallan ehkäisemiseen sekä terrorismin ja rikollisuuden torjumiseen tarvittavia valmiuksia voidaan kehittää kaikilla tasoilla, erityisesti kehitysmaissa”. [tark. 43]

(30 c)  Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean 19 päivänä helmikuuta 2016 pidetyn korkean tason kokouksen tiedonannossa saatettiin ajan tasalle virallista kehitysapua koskevat raportointiohjeet rauhan ja turvallisuuden alalla. Tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen toimien rahoitus on virallista kehitysapua, kun se täyttää kriteerit, jotka on esitetty kyseisissä raportointiohjeissa tai mahdollisissa myöhemmissä raportointiohjeissa, joista kehitysapukomitea voi päästä sopimukseen. [tark. 44]

(30 d)  Valmiuksien kehittämistä kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi olisi käytettävä vain poikkeuksellisissa tapauksissa, joissa asetuksen tavoitteita ei voida saavuttaa muiden kehitysyhteistyön toimintojen avulla. On olennaista tukea turvallisuusalan toimijoita kolmansissa maissa, mukaan lukien poikkeuksellisissa olosuhteissa asevoimat, konfliktien ehkäisemisen, kriisinhallinnan tai vakauttamisen yhteydessä, jotta voidaan varmistaa köyhyyden poistamisen ja kehityksen asianmukaiset edellytykset. Hyvä hallintotapa, turvallisuusjärjestelmää ja myös asevoimia koskeva tehokas demokraattinen valvonta ja siviilivalvonta sekä ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion periaatteiden kunnioittaminen, ovat keskeisiä hyvin toimivan valtion tunnusmerkkejä kaikissa yhteyksissä ja niitä olisi edistettävä kolmansille maille annettavalla tuella, jonka kohteena ovat laajemmat turvallisuusalan uudistukset. [tark. 45]

(30 e)  Tämän asetuksen olisi perustuttava komissiolta kesäkuuksi 2020 pyydetyn arvioinnin päätelmiin, mukaan luettuina laaja-alainen useiden sidosryhmien julkinen kuuleminen sekä valmiuksien kehittämistä kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi koskevien toimien johdonmukaisuuden arvioiminen unionin ja sen jäsenvaltioiden rahoittaman turvallisuuden ja kehityksen välisen yhteyden osalta globaalistrategian ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. [tark. 46]

(30 f)  Unionin olisi myös edistettävä konfliktiherkkää ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa lähestymistapaa kaikissa tämän asetuksen mukaisissa toimissa ja ohjelmissa sekä pyrittävä välttämään kielteisiä vaikutuksia ja maksimoimaan myönteiset vaikutukset. [tark. 47]

(31)  Tähän asetukseen olisi sovellettava horisontaalisia varainhoitosääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat antaneet SEUT 322 artiklan nojalla. Nämä säännöt annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046(34), jäljempänä ’varainhoitoasetus’,, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarvio ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, talousarviotukea, erityisrahastoja, rahoitusvälineitä sekä talousarviotakuita, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltion toteutumiseen jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa liittyy yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on olennaisen tärkeää moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden kannalta.

(32)  Tähän asetukseen perustuvan rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät soveltamismenetelmät olisi valittava kumppanien tarpeiden, mieltymysten, erityistilanteiden ja erityisen yhteyden, niiden asiaankuuluvuuden, kestävyyden ja niiden valmiuden noudattaa kehitysavun tuloksellisuutta koskevia periaatteita perusteella sekä sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnollinen rasitus ja arvioitu noudattamatta jättämisen riski. Harkittaviin muotoihin olisi luettava varainhoitoasetuksen varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttö sekä rahoitus, joka ei perustu kustannuksiin.Eurooppalaisen demokratiarahaston tehtävää rahastona, jolla on unionin toimielinten antamat toimivaltuudet demokratian, kansalaisyhteiskunnan ja ihmisoikeuksien tukemiseen maailmanlaajuisesti, olisi vahvistettava ja laajennettava tällä asetuksella. Eurooppalaiselle demokratiarahastolle olisi annettava hallinnollista joustoa ja rahoitusmahdollisuuksia kohdennettujen tukien jakamiseen Euroopan naapurimaiden kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jotka vastaavat Euroopan naapuruuspolitiikan toteuttamisesta, erityisesti silloin, kun on se koskee demokratian, ihmisoikeuksien, vapaiden vaalien ja oikeusvaltioperiaatteen kehittämistä. [tark. 48]

(33)  Uuden Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan (EKKR+), jonka perustana on sen menestyksekäs edeltäjä EKKR(35), tulisi muodostaa integroitu rahoituspaketti, josta voidaan antaa maailmanlaajuisesti rahoitusta avustuksina, talousarviotakuina ja rahoitusvälineinä. EKKR+:n olisi tuettava ulkoista investointiohjelmaa ja hyödynnettävä rahoitusta yhdistäviä toimia ja talousarviotakuutoimia, jotka katetaan ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä, mukaan lukien toimet, joilla katetaan lainanantotoimintaan liittyviä valtion riskejä ja joita on aiemmin toteutettu Euroopan investointipankin ulkoisen lainanantovaltuuden tuella. Ottaen huomioon perussopimusten mukaisen Euroopan investointipankin roolin ja sille viime vuosikymmenten ajalta kertyneen kokemuksen unionin politiikkojen tukemisesta Euroopan investointipankin olisi luonnollisesti pysyttävä komission kumppanina ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn nojalla toteutettavien toimien täytäntöönpanossa soveltamisessa. Myös muilla monenkeskisillä kehityspankeilla tai EU:n kansallisilla kehityspankeilla on taitoja ja pääomaa, joka voi tuoda merkittävää lisäarvoa EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan vaikutukselle, ja tämän vuoksi myös niiden osallistumista EKKR+:aan olisi edistettävä voimakkaasti tällä asetuksella. [tark. 49]

(34)  EKKR+:lla olisi pyrittävä tukemaan investointeja keinona tukea kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista edistämällä kestävää ja osallistavaa taloudellista, kulttuurista ja sosiaalista kehitystä, edistämään kumppanimaiden sosioekonomista selviytymiskykyä kiinnittäen erityisesti huomiota köyhyyden poistamiseen, konfliktien estämiseen ja rauhanomaisten, oikeudenmukaisten ja osallistavien yhteiskuntien edistämiseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun talouden kehitykseen, ilmastonmuutoksen torjumiseen sitä lieventämällä ja siihen sopeutumalla, ympäristön tilan huononemiseen, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen, luomiseen asiaa koskevien ILO:n normien mukaisesti ja taloudellisiin mahdollisuuksiin, osaamiseen ja yrittäjyyteen, sosioekonomisesti tärkeisiin aloihin, mikroyrityksiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä käsittelemään sääntelemättömän muuttoliikkeen tapauskohtaisia sosioekonomisia perimmäisiä syitä kulloinkin noudatettavien suuntaa-antavien ohjelma-asiakirjojen mukaisesti etenkin naisille, nuorille ja haavoittuville henkilöille. Olisi korostettava osallistavan ja tasa-arvoisen laadukkaan koulutuksen tarjoamista ja taitojen ja yrittäjyyden kehittämistä vahvistamalla koulutus- ja kulttuurirakenteita, myös humanitaarisessa hätätilassa oleville ja pakkomuutetuille lapsille. Sen avulla olisi myös pyrittävä tukemaan vakaata investointiympäristöä, teollistamista, sosioekonomisia aloja, osuuskuntia, sosiaalisia yrityksiä, mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja vahvistamaan demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksien, joiden puute on usein sosioekonomisena perimmäisenä syynä laittomaan maahanmuuttoon ja pakkosiirtoihin, kulloinkin noudatettavien suuntaa-antavien ohjelma-asiakirjojen mukaisesti. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maihin, joiden tilanne on todettu epävakaaksi tai joissa on käynnissä konflikti, vähiten kehittyneisiin maihin ja erittäin velkaantuneisiin köyhiin maihin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä välttämättömien julkisten peruspalvelujen sekä elintarviketurvan parantamiseen ja nopeasti kasvavan kaupunkiväestön elämänlaadun parantamiseen, myös riittävän, turvallisen ja kohtuuhintaisen asumisen avulla. EKKR+:n olisi kannustettava voittoa tavoittelevia / voittoa tavoittelemattomia kumppanuuksia välineenä, jolla yksityisen sektorin investoinnit suunnataan kohti kestävää kehitystä ja köyhyyden poistamista. Kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja unionin valtuuskuntien strategista toimintaa kumppanimaissa olisi myös tuettava hankesyklin kaikissa vaiheissa, jotta voidaan auttaa löytämään sellaisia räätälöityjä ratkaisuja, jotka edistävät yhteisön taloudellista ja sosiaalista kehitystä, työpaikkojen luontia ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Investointien olisi perustuttava konfliktianalyysiin, keskityttävä konfliktin, haavoittuvuuden ja epävakauden perimmäisiin syihin, maksimoitava mahdollisuus rauhan vaalimiseen ja minimoitava pahenevien konfliktien riskit. [tark. 50]

(35)  EKKR+:n olisi maksimoitava rahoituksen lisäys, puututtava markkinoiden toimimattomuuteen ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, tuotettava innovatiivisia tuotteita ja houkuteltava varoja yksityiseltä sektorilta paikalliseen kestävään kehitykseen osoitetun yksityisen rahoituksen panoksen optimoimiseksi. Yksityisen sektorin osallistumisesta unionin yhteistyöhön kumppanimaiden kanssa EKKR+:n välityksellä olisi saatava mitattavissa olevaa lisävaikutusta kehitykseen ympäristöä, paikallisyhteisöjen oikeuksia ja elinkeinoja täysimääräisesti kunnioittaen sekä paikallisia markkinoita vääristämättä ja ilman että kilpaillaan epäreilusti paikallisten taloudellisten toimijoiden kanssa. Sen olisi oltava kustannustehokasta ja perustuttava keskinäiseen vastuuseen sekä riskien ja kustannusten jakamiseen. EKKR+:n olisi perustuttava asianmukaisiin vastuullisuutta ja avoimuutta koskeviin kriteereihin, toimittava ”keskitettynä asiointipisteenä”, joka vastaanottaa rahoitusehdotuksia rahoituslaitoksilta ja julkisilta tai yksityisiltä sijoittajilta ja tarjoaa monentyyppistä taloudellista tukea tukikelpoisille investoinneille. [tark. 51]

(35 a)  EKKR+ -takuuseen kuuluu valtioiden investointioperaatioihin julkisella sektorilla tarkoitettu EU:n takuu. Tätä EU:n takuuta ei saisi myöntää valtioiden investointioperaatioihin, joihin sisältyy jälleenlainausta yksityiselle sektorille tai lainausta sellaisille valtiotason alapuolisille yhteisöille tai niiden hyväksi, jotka voivat saada valtiotason alapuolisille yhteisöille myönnettävää rahoitusta ilman valtiontakauksia. Jotta voidaan tukea EIP:n kapasiteetin suunnittelua, EIP:lle olisi osoitettava taattu vähimmäismäärä tällaisia valtion investointioperaatioita. [tark. 52]

(36)  Nykyisen EKKR-takuun ja ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahaston pohjalta olisi perustettava ulkosuhdetoimien takuujärjestely. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä olisi tuettava EKKR+ -toimia, jotka katetaan talousarviotakuilla, makrotaloudellisella rahoitusavulla ja neuvoston päätökseen 77/270/Euratom(36) perustuvilla lainoilla kolmansille maille. Näitä toimia olisi tuettava tämän asetuksen määrärahoilla sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o ...(37), jäljempänä ’IPA III -asetus’, määrärahoilla, joista olisi katettava myös makrotaloudellisen rahoitusavun lainat ja niistä aiheutuvat vastuut, ja EINS-asetuksen määrärahoista, joista olisi katettava myös kyseisen asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut lainat kolmansille maille. EKKR+ -toimien rahoituksessa olisi asetettava etusijalle toimet, joilla on suuri vaikutus ihmisarvoisten työpaikkojen ja elinkeinojen luomiseen ja joiden kustannus-hyötysuhde parantaa investoinnin kestävyyttä ja jotka antavat parhaimmat takuut kestävyydestä sekä pitkäkestoisesta kehitysvaikutuksesta koko paikallisessa omistajuudessa. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuettavista toimista olisi tehtävä perusteellinen ennakkoarviointi tarpeen mukaan sosiaalisista, ympäristö- ja rahoitusnäkökulmista, mukaan lukien vaikutus asianomaisten yhteisöjen ihmisoikeuksiin ja elinkeinoihin ja vaikutus eriarvoisuuteen ja niiden keinojen kartoittaminen, joilla näihin asioihin voidaan puuttua paremman sääntelyn vaatimusten mukaisesti ja ottaen huomioon vaikutuksen piiriin kuuluvilta yhteisöiltä hankittavan vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaate maata koskevissa investoinneissa. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä ei pitäisi käyttää keskeisten julkisten palvelujen tuottamiseen, joka pysyy valtioiden vastuulla. Myös jälkiarviointeja olisi toteutettava EKKR+-toimien kehitysvaikutuksen mittaamiseksi. [tark. 53]

(37)  Jotta voitaisiin järjestää joustovaraa, lisätä houkuttelevuutta yksityiselle sektorille, edistää oikeudenmukaista kilpailua ja maksimoida investointien vaikutus, olisi säädettävä tukikelpoisia vastapuolia koskeva poikkeus varainhoitoasetuksen säännöistä, jotka koskevat unionin talousarvion täytäntöönpanomenetelmiä. Tukikelpoiset vastapuolet voisivat olla myös elimiä, joille ei ole annettu tehtäväksi julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden täytäntöönpanoa, ja ne voisivat olla myös kumppanimaan yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvia elimiä. [tark. 54]

(38)  Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn vaikutuksen lisäämiseksi jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolten olisi voitava osallistua sen rahoittamiseen käteisellä rahalla tai takauksilla. Osallistuminen takausten muodossa ei saisi ylittää 50 prosenttia unionin takaamien toimien rahallisesta määrästä. Tästä takauksesta aiheutuvia rahoitusvastuita ei pitäisi rahoittaa, ja yhteisen vararahaston pitäisi toimia likviditeettipuskurina.

(39)  Ulkoista toimintaa toteutetaan usein nopeasti muuttuvissa olosuhteissa, mikä edellyttää jatkuvaa ja nopeaa mukautumista unionin kumppaneiden muuttuviin haasteisiin sekä ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin, demokratiaan ja hyvään hallintotapaan, turvallisuuteen ja vakauteen, ilmastonmuutokseen ja ympäristöön, valtameriin sekä , muuttoliikkeeseen ja sen perimmäisiin syihin liittyviin maailmanlaajuisiin haasteisiin perussyihin, kuten köyhyyteen ja eriarvoisuuteen, sekä kotinsa jättämään joutuneiden ihmisten määrän lisääntymisen aiheuttamiin, erityisesti kehitysmaihin kohdistuviin vaikutuksiin. Ennakoitavuuden periaatteen sovittaminen yhteen sen kanssa, että uusiin tarpeisiin on reagoitava nopeasti, edellyttää ohjelmien rahoituksen täytäntöönpanon soveltamisen mukauttamista. Jotta voitaisiin lisätä EU:n kykyä reagoida ennakoimattomiin tarpeisiin, joita ohjelmat ja ohjelma-asiakirjat eivät kata, Euroopan kehitysrahastosta (EKR) saatujen myönteisten kokemusten perusteella ennalta määritetty osa varoista olisi jätettävä kohdentamatta ja joustovaraksi uusia haasteita ja painopisteitä varten. Näitä varoja olisi otettava käyttöön asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. [tark. 55]

(40)  Näin ollen vaikka kunnioitetaan periaatetta, jonka mukaan unionin talousarvio vahvistetaan vuosittain, tässä asetuksessa olisi varattava mahdollisuus soveltaa samanlaista joustoa kuin varainhoitoasetuksessa jo sallitaan muille politiikan aloille eli varainhoitovuodelta toiselle siirtämistä ja varojen uudelleenkohdentamista, jotta voitaisiin varmistaa unionin varojen tehokas käyttö sekä unionin kansalaisten että kumppanimaiden hyödyksi ja tällä tavalla maksimoida unionin ulkoisiin toimiin käytettävissä olevat varat.

(41)  Neuvoston päätöksen …/… (MMA:t) 83 artiklan mukaisesti merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen pitäisi voida saada tämän asetuksen mukaista rahoitusta sen sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Kumppanimaita ja SEUT 349 artiklassa tarkoitettuja merentakaisia maita ja alueita sekä unionin syrjäisimpiä alueita olisi lisäksi kannustettava yhteistyöhön yhteisen edun mukaisilla aloilla.

(42)  Jotta voitaisiin tehostaa kumppanimaiden demokraattista omistajuutta niiden kehitysprosesseissa ja ulkoisen avun kestävyyttä unionin olisi suosittava soveltuvissa tapauksissa kumppanimaiden omien instituutioiden, resurssien, asiantuntemuksen sekä järjestelmien ja menettelyjen käyttöä kaikissa yhteistyöhankkeiden vaiheissa varmistaen samalla paikalliset resurssit ja asiantuntemus sekä paikallishallinnon ja kansalaisyhteiskunnan täysimääräinen osallisuus. Unionin olisi myös tarjottava paikallisten viranomaisten virkamiehille ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioille unionin rahoituksen hakemista koskevia koulutusohjelmia, joiden tarkoituksena on auttaa heitä parantamaan hankkeidensa tukikelpoisuutta ja tuloksellisuutta. Nämä ohjelmat olisi järjestettävä kyseisissä maissa niissä käytettävillä kielillä, ja niiden olisi täydennettävä myös mahdollisia muita etäopetusohjelmia, jotta varmistetaan, että kyseisen maan tarpeisiin vastataan kohdennetulla koulutuksella. [tark. 56]

(43)  Tämän asetuksen 19 artiklassa tarkoitetut vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet ovat varainhoitoasetuksen mukaisia työohjelmia. Vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat koostuvat joukosta toimenpiteitä, jotka on koottu yhteen asiakirjaan.

(44)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(38), neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95(39), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(40) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(41) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava tehokkain ja oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(42) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Tästä syystä kolmansien maiden ja alueiden kanssa ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyjen sopimusten ja kaikkien tämän asetuksen täytäntöönpanosta johtuvien sopimusten on sisällettävä määräyksiä, joilla komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä toimivaltansa puitteissa tällaisia tarkastuksia sekä paikan päällä suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, ja joilla varmistetaan, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(44 a)  Jotta voidaan edistää kansainvälistä veropetosten, veronkierron, petosten, korruption ja rahanpesun torjuntaa, kaikki tämän asetuksen mukaisesti myönnettävä rahoitus on esitettävä täysin avoimesti. Tukikelpoiset vastapuolet eivät myöskään saisi tukea laittomia toimia eivätkä osallistua mihinkään sellaiseen rahoitus- tai investointitoimeen, joka toteutetaan yhteistyöhaluttomalla oikeudenkäyttöalueella sijaitsevan välineen tai veroparatiisin kautta. Vastapuolten olisi myös pidättäydyttävä kaikenlaisten verojen välttelyä tai aggressiivista verosuunnittelua koskevien suunnitelmien tekemisestä. [tark. 57]

(45)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(43) mukaisesti. [tark. 58]

(46)  Jotta tämän asetuksen muita kuin olennaisia osia voitaisiin täydentää tai muuttaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat 26 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja rahoitusasteita, liitteissä II, III ja IV lueteltuja yhteistyön ja toimien aloja, liitteessä V lueteltuja EKKR+ -toimien ensisijaisia aloja, liitteessä VI esitettyä EKKR+:n hallinnointia tai joilla tarvittaessa tarkistetaan tai täydennetään liitteessä VII lueteltuja tulosindikaattoreita taikka joilla täydennetään tätä asetusta säännöksillä seuranta- ja arviointikehyksen perustamisesta unionin strategiaa, painopistealoja, yksityiskohtaisia tavoitteita, odotettuja tuloksia, yksilöityjä tulosindikaattoreita ja erillisiä määrärahoja, sekä yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt kunkin maantieteellisen ja temaattisen ohjelman osalta, toimintasuunnitelmia ja toimenpiteitä, jotka eivät perustu ohjelma-asiakirjoihin ja joissa vahvistetaan ihmisoikeuksia koskeva toimintakehys ja riskinhallintakehys, päätetään tarpeista, joita ohjelmat tai ohjelma-asiakirjat eivät kata, päätetään avustusten keskeyttämisestä, vahvistetaan tulosperusteisen lähestymistavan kehys ja rahoitusasteet, seuranta- ja arviointikehys sekä laajennetaan toimien ulottuvuus maihin ja alueille, joita tämä asetus ei kata. Jotta tämän asetuksen muita kuin olennaisia osia voitaisiin muuttaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteissä II, III ja IV lueteltuja yhteistyön ja toimien aloja, liitteessä V lueteltuja EKKR+ -toimien ensisijaisia aloja ja investointi-ikkunoita sekä liitteessä VII lueteltuja tulosindikaattoreita. [tark. 59]

(47)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(44) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää olisi sisällytettävä mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla asianomaisten sidosryhmien, kuten kansalaisyhteiskunnan ja asiantuntijoiden, kuulemiset, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 60]

(48)  Viittauksia neuvoston päätöksen 2010/427/EU(45), jonka tämä asetus korvaa, 9 artiklassa mainittuihin unionin välineisiin olisi pidettävä viittauksina tähän asetukseen, ja komission olisi varmistettava, että tämän asetuksen täytäntöönpanossa otetaan huomioon kyseisessä päätöksessä säädetty Euroopan ulkosuhdehallinnon asema. Tämän asetuksen laajan luonteen ja soveltamisalan vuoksi sekä tämän asetuksen ja muiden ulkoisten rahoitusvälineiden, kuten EINS-asetuksen tai ulkoiseen politiikkaan kiinteästi liittyvien välineiden, kuten IPA III -asetuksen, mukaisten periaatteiden, tavoitteiden ja varojen keskinäisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi kaikki asiaankuuluvat komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yksiköt kattavan perustettavan horisontaalisen ohjausryhmän, jonka puheenjohtajana toimii komissoin puheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja tai hänen edustajansa, olisi oltava vastuussa tämän asetuksen mukaisten periaatteiden, ohjeiden, tavoitteiden ja toimien ohjauksesta, koordinoinnista ja hallinnasta, jotta varmistetaan kaiken unionin ulkoisen rahoituksen johdonmukaisuus, tehokkuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus. Varapuheenjohtajan / korkean edustajan olisi varmistettava unionin ulkoisen toiminnan yleinen poliittinen koordinointi. Kaikissa toimissa, mukaan luettuina nopean vasteen toimet ja poikkeukselliset avustustoimenpiteet, ja koko välineen ohjelmoinnin, suunnittelun ja soveltamisen koko syklissä EUH:n korkean edustajan olisi tehtävä yhteistyötä komission asiaankuuluvien jäsenten ja yksiköiden kanssa, jotka nimetään suunnitellun toiminnan luonteen ja tavoitteiden pohjalta näiden asiantuntemus huomioon ottaen. Kaikki päätösehdotukset olisi laadittava komission menettelyjä noudattaen ja ne olisi toimitettava komission hyväksyttäviksi. [tark. 61]

(48 a)  Tämän asetuksen soveltamisella olisi tarvittaessa täydennettävä SEU V osaston 2 luvun soveltamisalaan kuuluvien unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi hyväksyttyjä toimenpiteitä ja sen olisi oltava johdonmukaista niiden kanssa sekä täydennettävä SEUT-sopimuksen viidennen osan mukaisesti hyväksyttyjä toimenpiteitä. [tark. 62]

(49)  Jäljempänä esitetyissä suunnitelluissa toimissa olisi noudatettava huolellisesti unionin rajoittavissa toimenpiteissä vahvistettuja ehtoja ja menettelyjä, [tark. 63]

(49 a)  Euroopan parlamentti olisi otettava täysimääräisesti mukaan välineiden suunnittelu-, ohjelmasuunnittelu-, seuranta- ja arviointivaiheisiin, jotta taataan unionin ulkoisten toimien alan rahoituksen poliittinen valvonta, demokraattinen valvonta ja vastuuvelvollisuus. Olisi käynnistettävä toimielinten välinen vahva vuoropuhelu sen varmistamiseksi, että Euroopan parlamentti voi harjoittaa poliittista valvontaa tämän asetuksen soveltamisen ajan järjestelmällisellä ja sujuvalla tavalla sekä tehokkuuden että legitimiteetin vahvistamiseksi, [tark. 64]

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan ohjelma ”naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline”, jäljempänä ’väline’.

Siinä vahvistetaan välineen tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

Sillä perustetaan myös Euroopan kestävän kehityksen rahasto plus, jäljempänä ’EKKR+’, sekä ulkosuhdetoimien takuujärjestely.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)  ’maaohjelmalla’ yhden maan kattavaa suuntaa-antavaa ohjelmaa;

2)  ’useita maita kattavalla ohjelmalla’ useamman kuin yhden maan kattavaa suuntaa-antavaa ohjelmaa;

3)  ’rajatylittävällä yhteistyöllä’ yhden tai useamman jäsenvaltion sekä unionin ulkorajan vieressä sijaitsevan yhden tai useamman kolmannen maan tai alueen välillä;

4)  ’alueellisella ohjelmalla’ useamman maan kattavaa suuntaa-antavaa ohjelmaa, joka kattaa useamman kuin yhden kolmannen maan samalla 4 artiklan 2 kohdassa määritetyllä maantieteellisellä alueella;

5)  ’alueiden välisellä ohjelmalla’ useamman maan kattavaa suuntaa-antavaa ohjelmaa, joka kattaa useamman kuin yhden kolmannen maan tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa määritetyiltä eri alueilta;

6)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

6 a)  ’kansalaisyhteiskunnan organisaatioilla’ kaikkia valtiosta riippumattomia, voittoa tavoittelemattomia ja väkivallattomia rakenteita, joita ihmiset ovat muodostaneet yhteisiä poliittisia, kulttuurisia, sosiaalisia, taloudellisia tai ympäristöön liittyviä tavoitteita ja ihanteita edistääkseen tai asettaakseen viranomaiset vastuuseen ja jotka toimivat paikallisella, kansallisella, alueellisella tain kansainvälisellä tasolla ja joihin voi kuulua kaupunkien ja maaseudun samoin kuin virallisia ja epävirallisia organisaatioita; ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan temaattisen ohjelman yhteydessä ’kansalaisyhteiskunnan organisaatiot’ käsittävät kaikki henkilöt tai ryhmät, jotka ovat valtiosta riippumattomia ja joiden toiminnalla autetaan ihmisoikeuksien ja demokratian edistämistä, mukaan luettuna ihmisoikeuksien puolustajat sellaisina kuin nämä on määritelty YK:n julistuksessa yksilöiden, ryhmien ja yhteiskuntaelinten oikeudesta ja velvollisuudesta; [tark. 65]

6 b)  ’paikallisviranomaisilla’ hallinnon tai julkisten viranomaisten osastoja, jotka toimivat kansallista alemmalla tasolla (esimerkiksi kunnallisella, hallintopiirien, läänien, maakuntien tai alueiden tasolla). [tark. 66]

7)  ’investointi-ikkunalla’ kohdennettua alaa, jolla investointiportfolioita tuetaan EKKR+ -takuulla tietyillä alueilla, tietyissä maissa tai tietyillä aloilla;

8)  ’rahoittajalla’ jäsenvaltiota, kansainvälistä rahoituslaitosta tai jäsenvaltion julkista laitosta, julkista virastoa tai muita julkisia tai yksityisiä yhteisöjä, jotka osallistuvat yhteisen vararahaston rahoittamiseen käteisellä rahalla tai takauksilla. [tark. 67]

8 a)  ’täydentävyydellä’ periaatetta, jolla varmistetaan, että ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä edistetään kestävää kehitystä sellaisilla toimilla, joita ei olisi voitu toteuttaa ilman sitä tai joilla saadaan aikaan myönteisiä tuloksia, jotka ovat parempia ja pidemmälle meneviä kuin ne, joita olisi voitu saavuttaa ilman sitä, sekä yksityissektorin rahoituksen houkuttelua ja markkinoiden toimimattomuuden ja optimaalista heikompien investointitilanteiden käsittelyä sekä investoinnin laadun, kestävyyden, vaikutuksen tai laajuuden parantamista. Kyseisellä periaatteella varmistetaan myös, että ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamilla investoinneilla ja rahoitustoimilla ei korvata jäsenvaltion myöntämää tukea, yksityistä rahoitusta taikka muita unionin tai kansainvälisiä rahoitustoimia ja että niillä vältetään muiden julkisten tai yksityisten investointien syrjäyttämistä. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuettavilla hankkeilla on yleensä korkeampi riskiprofiili kuin investointisalkulla, jota tukikelpoiset vastapuolet tukevat tavanomaisen investointipolitiikkansa puitteissa ilman ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä. [tark. 68]

8 b)  ’teollisuusmailla’ kolmansia maita, jotka eivät ole OECD:n kehitysapukomitean (OECD-DAC) virallisen kehitysavun vastaanottajamaiden luetteloon sisältyviä kehitysmaita. [tark. 69]

8 c)  ’köyhyydellä’ kaikkia olosuhteita, joissa ihmiset ovat jääneet osattomiksi ja joissa heidän katsotaan olevan kykenemättömiä muuttamaan tilannettaan erilaisissa yhteiskunnallisissa ja paikallisissa olosuhteissa; köyhyyden keskeisiä ulottuvuuksia ovat taloudelliset, inhimilliset, poliittiset, sosiokulttuuriset ja suojautumista koskevat mahdollisuudet. [tark. 70]

8 d)   ’sukupuolinäkökulman huomioon ottamisella’ toimintaa, jonka tavoitteena on ymmärtää ja ottaa huomioon sukupuoleen perustuvan syrjäytymisen ja syrjinnän yhteiskunnallisia ja kulttuurisia tekijöitä kaikilla julkisen ja yksityiselämän aloilla; [tark. 71]

8 e)   ’konfliktiherkkyydellä’ toimintaa, jonka avulla pyritään ymmärtämään, että konfliktiympäristössä tehty aloite vaikuttaa konfliktiin ja konflikti siihen ja että tällaisella vuorovaikutuksella on seurauksia, joilla voi olla myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia; konfliktiherkkyys tarkoittaa myös sen varmistamista, että unionin toimissa (poliittisissa, toiminnallisissa, ulkoisessa avussa) pyritään kaikin tavoin välttämään kielteiset vaikutukset ja maksimoimaan myönteiset vaikutukset konfliktidynamiikkaan ja edistämään siten konfliktien ehkäisyä, rakenteiden vakautta ja rauhan rakentamista. [tark. 72]

Viitattaessa ihmisoikeuksiin niiden on katsottava kattavan perusvapaudet; [tark. 73]

Sovellettaessa 15 artiklaa ”eniten apua tarvitseviin maihin” voivat kuulua myös liitteessä I luetellut maat. [tark. 74]

3 artikla

Tavoitteet

1.  Tämän asetuksen yleisenä tavoitteena on säätää rahoituskehyksestä, jonka avulla unioni voi puolustaa ja edistää unionin arvoja ja etuja arvojaan, periaatteitaan sekä keskeisiä etujaan maailmanlaajuisesti SEU 3 artiklan 5 kohdassa, 8 artiklassa ja 21 artiklassa ja SEUT 11 ja 208 artiklassa vahvistettujen unionin ulkoisen toiminnan tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti. [tark. 75]

2.  Noudattaen 1 kohdan säännöksiä tämän asetuksen erityisenä tavoitteena on

a)  tukea ja edistää vuoropuhelua ja yhteistyötä naapurialueilla, Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Aasiassa ja Tyynenmeren alueella sekä Amerikassa ja Karibian alueella sijaitsevien kolmansien maiden ja alueiden kanssa;

a a)  auttaa saavuttamaan kansainväliset sitoumukset ja tavoitteet, jotka unioni on hyväksynyt, erityisesti Agenda 2030 -toimintaohjelman, kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin sopimuksen yhteydessä; [tark. 76]

a b)  kehittää unionin itäisen ja eteläisen naapuruston maihin erityinen vahvistettu suhde, joka perustuu yhteistyöhön, rauhaan ja turvallisuuteen, molemminpuoliseen vastuuvelvollisuuteen ja yhteiseen sitoutumiseen yleismaailmallisiin arvoihin, joita ovat demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sosioekonominen yhdentyminen sekä ympäristönsuojelu ja ilmastotoimet; [tark. 77]

a c)  pyrkiä vähentämään ja pitkällä aikavälillä poistamaan köyhyys erityisesti vähiten kehittyneissä maissa; mahdollistaa kestävä sosiaalinen ja taloudellinen kehitys; [tark. 78]

b)  maailmanlaajuisella tasolla vahvistaa ja tukea demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia, tukea kansalaisyhteiskunnan organisaatioita, kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja paikallisviranomaisia, edistää vakautta ja rauhaa, ehkäistä konflikteja ja edistää oikeudenmukaisia ja osallistavia yhteiskuntia, edistää vakautta ja rauhaa monenvälisyyttä, kansainvälistä oikeutta ja vastuuvelvollisuutta ja ratkaista muita maailmanlaajuisia ja alueellisia haasteita, kuten ilmastonmuutosta ja ympäristön pilaantumista, sekä ulkopoliittisia tarpeita ja prioriteetteja sellaisina kuin ne esitetään liitteessä III, mukaan lukien muuttoliike ja liikkuvuus luottamuksen rakentaminen ja hyvien naapurisuhteiden edistäminen; [tark. 79]

b a)  suojella, tukea ja edistää ihmisoikeuksia, demokratiaa, oikeusvaltiota sekä sukupuolten tasa-arvoa ja sosiaalista tasa-arvoa myös kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa ja hätätilanteissa kumppanuudessa kansalaisyhteiskunnan, myös ihmisoikeuksien puolustajien kanssa ympäri maailman; [tark. 80]

c)  reagoida nopeasti kriiseihin, epävakauteen ja konflikteihin; selviytymiskykyyn liittyviin haasteisiin ja humanitaarisen avun ja kehitystoimien niveltämiseen; sekä ulkopoliittisiin tarpeisiin ja ensisijaisiin tavoitteisiin. [tark. 81]

Näiden tavoitteiden saavuttamista mitataan 31 artiklassa tarkoitetuilla soveltuvilla indikaattoreilla.

3.  Tämän asetuksen mukaisista menoista vähintään 92 95 prosentin olisi täytettävä viralliset kehitysavun kriteerit, jotka on määritellyt Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitea. Tällä asetuksella on edistettävä unionin kollektiivista tavoitetta antaa kehitysapuun vähiten kehittyneille maille 0,2 prosenttia unionin bruttokansantulosta ja 0,7 prosenttia unionin bruttokansantulosta virallisena kehitysapuna Agenda 2030 ‑toimintaohjelmassa asetetussa määräajassa. [tark. 82]

3 a.  Vähintään 20 prosenttia tämän asetuksen nojalla rahoitettavasta virallisesta kehitysavusta on kohdennettava kaikissa sekä maantieteellisissä että aihekohtaisissa ohjelmissa vuosittain ja toimien koko keston ajan sosiaaliseen osallisuuteen ja inhimilliseen kehitykseen, jotta voidaan tukea ja lujittaa perussosiaalipalvelujen, kuten terveyspalvelujen, koulutuksen, ravitsemuksen ja sosiaalisen suojelun, tarjoamista erityisesti kaikkein marginalisoiduimmille ryhmille painottaen naisia ja lapsia. [tark. 83]

3 b.  Vähintään 85 prosenttia tämän asetuksen nojalla rahoitettavasta virallisesta kehitysavusta on kohdennettava toimiin, joiden ensisijaisena tai merkittävänä tavoitteena on sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen OECD:n kehitysapukomitean määrittelemällä tavalla. Lisäksi merkittävällä osalla näistä ohjelmista on oltava ensisijaisena tavoitteena sukupuolten tasa-arvo ja naisten ja tyttöjen oikeuksien ja vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen. [tark. 84]

4 artikla

Soveltamisala ja rakenne

1.  Tämän asetuksen nojalla myönnettävän unionin rahoituksen toteutuksessa soveltamisessa käytetään seuraavia: [tark. 85]

a)  maantieteelliset ohjelmat;

b)  temaattiset ohjelmat;

c)  nopean vasteen toimet.

2.  Maantieteelliset ohjelmat kattavat yhteistyön yhden tai useamman maan kanssa seuraavilla alueilla:

a)  naapurialueet;

b)  Saharan eteläpuolinen Afrikka;

c)  Aasia ja Tyynenmeren alue;

d)  Amerikka ja Karibian alue.

Maantieteelliset ohjelmat voivat kattaa kaikki kolmannet maat paitsi asetuksessa ...(46) määritellyt jäsenehdokkaat ja mahdolliset jäsenehdokkaat ja neuvoston päätöksessä... määritellyt merentakaiset maat ja alueet. Voidaan myös perustaa koko mantereen tai alueiden välisen ulottuvuuden kattavia maantieteellisiä ohjelmia ja erityisesti yleisafrikkalainen ohjelma, joka kattaa a ja b kohdissa tarkoitetut Afrikan valtiot, sekä ohjelma, joka kattaa b, c ja d kohdissa tarkoitetut Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtiot. [tark. 86]

Maantieteelliset ohjelmat naapurialueilla voivat kattaa minkä tahansa liitteessä I luetellun maan.

Edellä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi maantieteelliset ohjelmat perustuvat liitteessä II lueteltuihin yhteistyöaloihin.

3.  Temaattiset ohjelmat kattavat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen tähtääviä maailmanlaajuisia toimia seuraavilla aloilla:

a)  ihmisoikeudet ja demokratia;

b)  kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja paikallisviranomaiset:; [tark. 87]

c)  vakaus ja rauha;

d)  maailmanlaajuiset haasteet.

d a)  ulkopoliittiset tarpeet ja ensisijaiset tavoitteet; [tark. 88]

Temaattiset ohjelmat voivat kattaa kaikki kolmannet maat ja . Merentakaisilla mailla ja alueilla on mahdollisuus käyttää temaattisia ohjelmia neuvoston päätöksessä ... määritellyt merentakaiset maat ja alueet päätöksen .../... (EU) mukaisesti. Niiden tehokas osallistuminen on varmistettava ottamalla huomioon niiden erityispiirteet ja niillä olevat erityishaasteet. [tark. 89]

Edellä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi temaattiset ohjelmat perustuvat liitteessä III lueteltuihin yhteistyöaloihin.

4.  Nopean vasteen toimilla mahdollistetaan varhainen toiminta, jolla

a)  edistetään rauhaa, vakautta ja konfliktien ehkäisyä kiireellisissä tilanteissa, syntymäisillään olevissa kriiseissä, kriisitilanteissa ja kriisien jälkeen; [tark. 90]

b)  edistetään valtioiden, paikallisviranomaisten, yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden selviytymiskyvyn parantamista ja humanitaarisen avun ja kehitystoimien niveltämistä toisiinsa; [tark. 91]

c)  reagoidaan ulkopoliittisiin tarpeisiin ja ensisijaisiin tavoitteisiin. [tark. 92]

Nopean vasteen toimet voivat kattaa kaikki kolmannet maat ja neuvoston päätöksessä ... määritellyt merentakaiset maat ja alueet.

Edellä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi nopean vasteen toimet perustuvat liitteessä IV lueteltuihin yhteistyöaloihin.

5.  Tämän asetuksen mukaisia toimia toteutetaan sovelletaan pääasiassa maantieteellisillä ohjelmilla. [tark. 93]

Temaattisilla ohjelmilla toteutettavat sovellettavat toimet täydentävät maantieteellisistä ohjelmista rahoitettavia toimia, ja niillä tuetaan maailmanlaajuisia ja alueiden välisiä aloitteita 3 artiklan 2 kohdan a a alakohdassa tarkoitettujen kansainvälisesti sovittujen tavoitteiden, etenkin kestävän kehityksen tavoitteiden, saavuttamiseksi ja suojellaan globaaleja julkishyödykkeitä tai vastataan maailmanlaajuisiin haasteisiin. Temaattisilla ohjelmilla voidaan toteuttaa toimia myös riippumattomasti ja paikoissa, joita varten ei ole maantieteellistä ohjelmaa, joiden maantieteellinen ohjelma on keskeytetty, joissa toimista ei ole tehty sopimusta kyseessä olevan kumppanimaan kanssa tai joissa toimia ei voida asianmukaisesti toteuttaa maantieteellisillä ohjelmilla. [tark. 94]

Nopean vasteen toimilla täydennetään maantieteellisiä ja temaattisia ohjelmia sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, (humanitaarista apua koskeva asetus) mukaisesti rahoitettavia toimia. Nämä toimet suunnitellaan ja toteutetaan niitä sovelletaan siten, että niitä on tarvittaessa mahdollista jatkaa osana maantieteellisiä tai temaattisia ohjelmia. [tark. 95]

6.  Siirretään komissiolle valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteiden II, III ja IV täydentämiseksi tai muuttamiseksi.

5 artikla

Johdonmukaisuus, yhdenmukaisuus ja täydentävyys

1.  Tämän asetuksen täytäntöönpanossa soveltamisessa varmistetaan yhdenmukaisuus, synergiat ja täydentävyys unionin muiden kaikkien ulkoisen toiminnan, erityisesti muiden ulkoisten rahoitusvälineiden ja IPA III -asetuksen kanssa sekä SEU-sopimuksen V osaston 2 luvun ja SEUT-sopimuksen viidennen osan nojalla toteutettujen toimenpiteiden, ja muiden asiaankuuluvien unionin politiikkojen ja ohjelmien kanssa sekä kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuus. Unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet soveltaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin. [tark. 96]

1 a.   Unioni ja jäsenvaltiot koordinoivat omia tukiohjelmiaan, jotta voidaan lisätä ohjelmien toteuttamisen tuloksellisuutta ja tehokkuutta ja estää päällekkäinen rahoitus. [tark. 97]

1 b.  Tämän asetuksen soveltamisessa komissio ja EUH ottavat asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin kannat. [tark. 98]

2.  Tällä asetuksella ei rahoiteta toimia, jotka kuuluvat neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/96 soveltamisalaan.

3.  Muista unionin ohjelmista voidaan tarvittaessa osallistua tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien rahoitukseen, kunhan näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Tällä asetuksella voidaan myös osallistua muiden unionin ohjelmien perusteella toteutettavien toimien rahoitukseen, kunhan näillä rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia. Näissä tapauksissa kyseisiä toimia koskevissa työohjelmissa määritetään, kumpia sääntöjä noudatetaan.

6 artikla

Talousarvio

1.  Kokonaismääräraha tämän asetuksen täytäntöönpanoa soveltamista varten ajanjaksolla 2021–2027 on 89 200 miljoonaa 82 451 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (93 154 000 000 euroa käypinä hintoina) [100 prosenttia]. [tark. 99]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kokonaismääräraha jakautuu seuraavasti:

a)  68 000 63 687 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (71 954 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [77,24 prosenttia] maantieteellisiin ohjelmiin: [tark. 100]

–  naapurialueet vähintään 22 000 20 572 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (23 243 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [24,95 prosenttia]; [tark. 101]

–  Saharan eteläpuolinen Afrikka vähintään 32 000 30 723 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (34 711 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [37,26 prosenttia]; [tark. 102]

–  Aasia ja Tyynenmeren alue 8 851 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (10 000 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [10,73 prosenttia], josta vähintään 620 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (700 miljoonaa euroa käypinä hintoina) Tyynenmeren alueelle; [tark. 103]

–  Amerikka ja Karibian alue 3 540 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (4 000 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [4,29 prosenttia], josta 1 062 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (1 200 miljoonaa euroa käypinä hintoina) Karibian alueelle; [tark. 104]

b)  9 471 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina 7 000 (10 700 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [11,49 prosenttia] temaattisiin ohjelmiin: [tark. 105]

–  ihmisoikeudet ja demokratia vähintään 1 500 1 770 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (2 000 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [2,15 prosenttia], enintään 25 prosenttia ohjelmasta osoitettavaksi EU:n vaalitarkkailutehtävien rahoitukseen; [tark. 106]

–  kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja paikallisviranomaiset 1 500 2 390 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (2 700 miljoonaa käypinä hintoina) [2,36 prosenttia], josta 1 947 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (2 200 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [2,36 %] kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja 443 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (500 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [0,54 %] paikallisviranomaisille; [tark. 107]

–  vakaus ja rauha 885 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (1 000 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [1,07 prosenttia]; [tark. 108]

–  maailmanlaajuiset haasteet 3 000 3 983 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (4 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [4,83 prosenttia]; [tark. 109]

–  ulkopoliittiset tarpeet ja ensisijaiset tavoitteet 443 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (500 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [0,54 prosenttia]; [tark. 110]

c)  4 000 3 098 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (3 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [3,76 prosenttia] nopean vasteen toimiin.

–  vakaus ja konfliktien ehkäisy kiireellisissä tilanteissa, syntymäisillään olevissa kriiseissä, kriisitilanteissa ja kriisien jälkeen 1 770 miljoonaa euroa vuoden 2018 hintoina (2 000 miljoonaa käypinä hintoina) [2,15 prosenttia];

–  valtioiden, yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden selviytymiskyvyn parantaminen ja humanitaarisen avun ja kehitystoimien niveltäminen toisiinsa 1 328 miljoonaa vuoden 2018 hintoina (1 500 miljoonaa euroa käypinä hintoina) [1,61 prosenttia]. [tark. 111]

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja määriä kasvatetaan vuoden 2018 hintoina 10 200 6 196 miljoonan euron (käypinä hintoina 7 000 miljoonan euron) [7,51 prosenttia] suuruisesta joustovarasta uusia haasteita ja painopisteitä varten 15 artiklan mukaisesti. [tark. 112]

4.  Edellä 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun määrärahan osuuden on oltava vähintään 75 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta määrärahasta.

4 a.  Tämän asetuksen 9 artiklan mukaisia toimia rahoitetaan enintään 270 miljoonalla eurolla. [tark. 113]

4 b.  Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa talousarviomenettelyn aikana, kun toimielimet ovat sopineet painopisteistä. [tark. 114]

7 artikla

Poliittinen kehys

Assosiaatiosopimukset, kumppanuus- ja yhteistyösopimukset, monenväliset sopimukset kauppasopimukset ja muut sopimukset, joilla luodaan oikeudellisesti sitova suhde kumppanimaihin, näillä sopimuksilla perustettujen elinten antamat suositukset ja säännökset sekä asiaankuuluvat monenväliset sopimukset, unionin säädökset, Eurooppa-neuvoston ja neuvoston päätelmät, huippukokousten julkilausumat tai ja muut kansainväliset julkilausumat ja kumppanimaiden kanssa pidettyjen ministerikokousten päätelmät, asiaankuuluvat Euroopan parlamentin päätöslauselmat sekä komission tiedonannot tai ja kannat sekä komission ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan yhteiset tiedonannot tiedonannot ja Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimukset ja päätöslauselmat muodostavat yleisen poliittisen kehyksen tämän asetuksen nojalla myönnettävän unionin tuen täytäntöönpanoa soveltamista varten. [tark. 115]

8 artikla

Yleiset periaatteet

1.  Unioni pyrkii edistämään, kehittämään ja vakiinnuttamaan perustanaan olevia periaatteita, erityisesti demokratian, oikeusvaltion, hyvän hallintotavan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden, ihmisarvon kunnioittamisen, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteita, sekä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan ja kansainvälisen oikeuden periaatteiden noudattamista käymällä vuoropuhelua ja tekemällä yhteistyötä kumppanimaiden ja ‑alueiden kanssa, toimimalla YK:ssa ja muilla kansainvälisillä foorumeilla sekä tekemällä yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, paikallisviranomaisten ja yksityisen sektorin toimijoiden kanssa. Tämän asetuksen perusteella myönnettävän rahoituksen on noudatettava näitä periaatteita sekä kansainvälisen oikeuden mukaisia unionin sitoumuksia. [tark. 116]

1 a.  SEU-sopimuksen 2 ja 21 artiklan mukaisesti unionin sitoutuminen demokratiaan ja oikeusvaltioon sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojeluun perustuu ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön ja kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen. [tark. 117]

2.  Ihmisoikeusperiaatteiden integroimiseksi sovelletaan oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa, joka kattaa kaikki ihmisoikeudet, olipa kyse kansalais- ja poliittisista oikeuksista tai taloudellisista, sosiaalisista ja sivistyksellisistä oikeuksista, jotta voidaan tukea oikeudenhaltijoita, erityisesti köyhiä marginalisoituneita ja haavoittuvia ryhmiä, kuten vähemmistöjä, naisia, lapsia ja nuoria ikääntyneitä, alkuperäiskansoihin kuuluvia, hlbti-henkilöitä ja vammaisia henkilöitä, keskittyä, oikeuksiensa vaatimisessa, keskittyä olennaisiin työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliseen osallisuuteen ja avustaa kumppanimaita niiden kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden täytäntöönpanossa. Tällä asetuksella edistetään sukupuolten tasa-arvoa ja naisten, nuorten ja lasten vaikutusmahdollisuuksien kasvattamista, seksuaali- ja lisääntymisterveys ja siihen liittyvät oikeudet mukaan lukien. [tark. 118]

3.  Unioni tukee tarpeen mukaan kahdenvälisen, alueellisen ja monenvälisen yhteistyön ja vuoropuhelun, kumppanuussopimusten ja kolmenvälisen yhteistyön toteuttamista.

Unioni edistää monenvälistä ja sääntöihin ja arvoihin perustuvaa lähestymistapaa globaaleihin hyödykkeisiin ja haasteisiin ja tekee tähän liittyvää yhteistyötä jäsenvaltioiden, kumppanimaiden, kansainvälisten järjestöjen, mukaan luettuna kansainväliset rahoituslaitokset sekä YK:n virastot, rahastot ja ohjelmat, ja muiden avunantajien kanssa. [tark. 119]

Unioni edistää yhteistyötä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen ja muiden avunantajien kanssa. [tark. 120]

Suhteissa kumppanimaihin otetaan huomioon niiden tulokset sitoumusten, kansainvälisten sopimusten ja erityisesti Pariisin sopimuksen, ja unionin kanssa luotujen sopimussuhteiden, erityisesti assosiaatio-, kumppanuus- ja yhteistyösopimusten sekä kauppasopimusten, täytäntöönpanossa. [tark. 121]

4.  Unionin ja jäsenvaltioiden sekä kumppanimaiden yhteistyö perustuu kehitystoimien tuloksellisuuden periaatteille ja niiden edistämiselle soveltuvin osin kaikissa muodoissa; näitä periaatteita ovat kumppanimaiden ensisijaisten kehitystavoitteidensa omistajuus, tuloskeskeisyys, osallistavat kehityskumppanuudet, avoimuus ja keskinäinen vastuuvelvollisuus sekä mukautuminen kumppanimaiden ensisijaisiin tavoitteisiin. Unioni edistää tuloksellista ja tehokasta resurssien hankintaa ja käyttöä. [tark. 122]

Komissio varmistaa osallistavan kumppanuuden periaatteen mukaisesti tarvittaessa, että kumppanimaan sidosryhmiä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja paikallisviranomaiset, kuullaan asianmukaisesti ja että niiden saatavilla on hyvissä ajoissa tarvittavaa tietoa, jotta ne voivat osallistua mielekkäällä tavalla ohjelmien suunnitteluun, täytäntöönpanoon soveltamiseen ja seurantaan liittyviin prosesseihin. [tark. 123]

Omistajuusperiaatteen mukaisesti komissio käyttää soveltuvin osin ensisijaisesti kumppanimaan järjestelmiä ohjelmien täytäntöönpanoon soveltamiseen. [tark. 124]

5.  Edistääkseen toimiensa täydentävyyttä ja tehokkuutta unioni ja jäsenvaltiot sovittavat yhteen politiikkansa sekä neuvottelevat keskenään avustusohjelmistaan, myös kansainvälisissä järjestöissä ja konferensseissa.

6.  Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa ohjelmissa ja toimissa valtavirtaistetaan ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu SEUT-sopimuksen 11 artiklan mukaisesti, katastrofiriskien vähentäminen ja katastrofivalmius, inhimillinen kehitys, konfliktien estäminen ja rauhan rakentaminen, sukupuolten tasa-arvo ja naisten, lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen, syrjimättömyys, koulutus ja kulttuuri sekä digitalisaatio ja otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteiden väliset kytkökset sellaisen yhdennetyn toiminnan edistämiseksi, jolla voidaan saada aikaan sivuhyötyjä ja saavuttaa useita tavoitteita johdonmukaisella tavalla. Näiden ohjelmien ja toimien on perustuttava valmiuksien, riskien ja haavoittuvuustekijöiden analysointiin, niihin on sisällytettävä ihmis- ja yhteisökeskeinen selviytymiskykyä tukeva lähestymistapa ja niiden on oltava konfliktisensitiivisiä. Niiden johtavana periaatteena johtavina periaatteina on oltava, että ketään ei unohdeta ja vältetään haitan aiheuttamista. [tark. 125]

7.  Kumppaneiden kanssa pyritään koordinoidumpaan, kokonaisvaltaiseen ja jäsenneltyyn lähestymistapaan muuttoliikkeeseen, ja sen tuloksellisuutta arvioidaan säännöllisesti ilman, että kolmansien maiden kehitysavun ehdoksi asetetaan yhteistyötä muuttoliikkeen hallinnassa, ja siten että kunnioitetaan ihmisoikeuksia, myös kaikille kuuluvaa oikeutta lähteä kotimaastaan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta unionin ulkoisten toimien muihin tavoitteisiin. [tark. 126]

7 a.  Komissio varmistaa, että tämän asetuksen mukaisesti hyväksytyt toimet, jotka liittyvät turvallisuuteen, vakauteen ja rauhaan, erityisesti sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämisen osalta tukena kehitykselle ja kehityksen mahdollistavalle turvallisuudelle tai terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan ja kyberturvallisuuden osalta, toteutetaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti, myös kunnioittaen kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä ja humanitaarista oikeutta. Komission voi laatia yhdessä edunsaajakumppanien kanssa etenemissuunnitelmia, joilla parannetaan avun sotilaallisten toimijoiden institutionaalista ja operatiivista kykyä noudattaa avoimuus- ja ihmisoikeusnormeja. Komissio seuraa ja arvioi huolellisesti tällaisten kuhunkin asiaankuuluvaan tavoitteeseen liittyvien toimien soveltamista ja raportoi siitä 31 artiklan mukaisesti sen varmistamiseksi, että ihmisoikeusvelvoitteita noudatetaan. Tällaisten toimien osalta komissio soveltaa konfliktinäkökohtien huomioon ottamista, myös perinpohjaista ja järjestelmällistä etukäteen suoritettavaa konfliktianalyysiä, johon sisältyy täysimääräisesti tasa-arvoanalyysi, 8 artiklan 8 kohdan b alakohdassa riskinhallinnasta esitettyjen säännösten lisäksi. Komissio antaa delegoidun säädöksen 34 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi ja perustaa olemassa oleviin ohjeisiin perustuvan toimintakehyksen varmistaakseen, että ihmisoikeudet otetaan huomioon tässä artiklassa tarkoitettujen toimenpiteiden suunnittelussa ja soveltamisessa, erityisesti siltä osin kuin on kyse kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun estämisestä ja asianmukaista oikeudenkäyntiä koskevien vaatimusten noudattamisesta, mukaan lukien syyttömyysolettama, oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeus puolustukseen. [tark. 127]

8.  Komissio antaa säännöllisesti tietoja Euroopan parlamentille ja vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä sen kanssa käy sen kanssa mielekästä poliittista vuoropuhelua omasta aloitteestaan ja Euroopan parlamentin pyynnöstä. [tark. 128]

8 a.  Komissio vaihtaa säännöllisesti tietoja kansalaisyhteiskunnan sekä paikallisviranomaisten kanssa. [tark. 129]

8 b.  Komissio antaa delegoituja säädöksiä 34 artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämistä varten säätämällä asianmukaisesta riskinhallintakehyksestä arviointia ja lieventämistä koskevat toimenpiteet mukaan luettuina asetuksen kunkin asiaankuuluvan tavoitteen osalta. [tark. 130]

8 c.  Koko välineen perustana ovat avoimuus ja vastuuvelvollisuus, ja siinä keskitytään vahvasti raportointiin ja valvontaan. Tähän sisältyy avoin seurantajärjestelmä, mukaan lukien raportointi varojen vastaanottajia koskevista tiedoista ja siitä, onko maksut suoritettu ajoissa. [tark. 131]

9 artikla

Sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittäminen tukena kehitykselle ja kehityksen mahdollistavalle turvallisuudelle

1.  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti Tämän asetuksen mukaista unionin rahoitusta ei käytetä aseiden tai ampumatarvikkeiden hankinnan tai sellaisten operaatioiden, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, rahoittamiseen. Kaikkiin tämän asetuksen mukaisesti toimitettaviin laitteisiin, palveluihin tai teknologiaan on sovellettava tiukkaa siirtojen valvontaa noudattaen yhteisestä kantaa 944/YUTP, kaksikäyttöasetusta ja kaikkia voimassa olevia EU:n rajoittavia toimenpiteitä. Asetuksen (EU) .../... (tiettyjen sellaisten tavaroiden kaupasta, joita voi käyttää kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon tai kidutukseen, annettu EU:n asetus) mukaisesti tätä asetusta ei käytetä minkään sellaisen laitteen toimittamiseen, jota voidaan käyttää kidutukseen, kaltoinkohteluun tai muihin ihmisoikeusloukkauksiin. [tark. 132]

2.  Kestävän kehityksen edistämiseksi, mikä edellyttää sitä, että yhteiskunnat ovat vakaita, rauhanomaisia ja osallistavia, tämän asetuksen mukaista unionin apua voidaan käyttää laajemman turvallisuusalan uudistamisen yhteydessä tai kumppanimaiden sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämiseen 4 kohdassa säädetyissä poikkeuksellisissa olosuhteissa kehitystoimien toteuttamiseksi ja kehitystoimet mahdollistavan turvallisuuden varmistamiseksi kestävän kehityksen yleistavoitteen mukaisesti. [tark. 133]

3.  Tämän artiklan mukaisella avulla voidaan erityisesti kattaa sellaisia valmiuksien kehittämiseen tähtääviä ohjelmia kehityksen ja kehityksen mahdollistavan turvallisuuden tueksi, joihin sisältyy koulutusta, ohjausta ja neuvontaa sekä välineistön toimituksia, infrastruktuurin parantamista ja tähän apuun suoraan liittyviä palveluja.

4.  Tämän artiklan nojalla apua voidaan myöntää ainoastaan

a)  kun tämän asetuksen mukaisia unionin tavoitteita ei voida riittävästi saavuttaa turvautumalla ei-sotilaallisiin toimijoihin ja kun on olemassa uhka, joka kohdistuu toiminnassa olevien valtion instituutioiden olemassaoloon tai ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojeluun, eivätkä valtion instituutiot kykene vastaamaan kyseiseen uhkaan; ja

b)  kun kyseinen kumppanimaa ja unioni ovat yksimielisiä siitä, että sotilaalliset toimijat ovat avainasemassa kestävän kehityksen kannalta olennaisten olosuhteiden säilyttämisessä, luomisessa tai palauttamisessa, ja siitä, että kyseiset sotilaalliset toimijat eivät ole syyllistyneet ihmisoikeusloukkauksiin tai muodosta uhkaa valtion instituutioiden toiminnalle, mukaan lukien kriisit ja hauraat tai epävakaat tilanteet. [tark. 134]

5.  Tämän artiklan mukaista unionin apua ei saa käyttää sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittämisen rahoittamiseen muutoin kuin kehitystoimien ja kehitystoimet mahdollistavan turvallisuuden varmistamiseksi. Sitä ei saa käyttää varsinkaan seuraavien rahoittamiseen:

a)  juoksevat sotilasmenot;

b)  aseiden ja ammusten tai muiden tappavan voiman aikaansaamiseen suunniteltujen laitteiden hankkiminen;

c)  koulutus, joka on suunniteltu parantamaan erityisesti asevoimien taisteluvalmiuksia.

6.  Suunnitellessaan ja toteuttaessaan soveltaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla komissio edistää kumppanimaan omistajuutta. Se kehittää myös tarpeellisia osatekijöitä ja hyviä käytäntöjä, jotka ovat tarpeen kestävän kehityksen ja vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, sekä edistää oikeusvaltioperiaatteen ja vakiintuneiden kansainvälisen oikeuden periaatteiden noudattamista. Komissio varmistaa, että nämä toimet luovat väestölle suoria inhimillistä turvallisuutta koskevia hyötyjä, ne integroidaan laajempaan turvallisuusalan uudistuspolitiikkaan, joka käsittää vahvan demokraattisen ja parlamentaarisen valvonnan sekä vastuuvelvollisuuden ja myös entistä paremman turvallisuuspalvelujen tarjonnan, ja ne sopivat pitkän aikavälin rauhan- ja kehitysstrategioihin, joiden tavoitteena on puuttua konfliktin perimmäisiin syihin. Komissio myös varmistaa, että asevoimien uudistamiseen tähtäävillä toimilla lisätään niiden avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja sitä, että ne noudattavat enemmän kaikkien niiden alaisuuteen tulevien henkilöiden ihmisoikeuksia. Sellaisten toimenpiteiden yhteydessä, joiden tavoitteena on toimittaa laitteita kumppaneina toimiville sotilasjoukoille, komissio ilmoittaa toimitettavan laitteen tyypin kunkin toimenpiteen yhteydessä. Komissio soveltaa 8–8 b artiklassa (uusi) tarkoitettuja säännöksiä varmistaakseen, että asianomaisia laitteita käyttävät vain niiden tarkoitetut edunsaajat. [tark. 135]

7.  Komissio vahvistaa asianmukaiset riskinarviointi-, seuranta- ja arviointimenettelyt tämän artiklan mukaisille toimenpiteille. toteuttaa 32 artiklan mukaisen arvioinnin yhteydessä ja erityisesti välivaiheen arviointia varten yhteiset arvioinnit jäsenvaltioiden kanssa. Tuloksia hyödynnetään ohjelmasuunnittelussa ja määrärahojen kohdentamisessa sekä unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden ja täydentävyyden parantamisessa edelleen. [tark. 136]

II OSASTO

ASETUKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELTAMINEN [tark. 137]

I luku

Ohjelmasuunnittelu

9 a artikla

Maantieteellisten ohjelmien soveltamisala

1.  Tämän artiklan mukaisia unionin yhteistyötoimia sovelletaan paikallisten, kansallisten, alueellisten, alueiden välisten ja maanosan laajuisten toimien osalta.

2.  Edellä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi maantieteelliset ohjelmat perustuvat seuraaviin yhteistyöaloihin:

a)  hyvä hallinto, demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä kansalaisyhteiskunta;

b)  köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden torjunta ja inhimillinen kehitys;

c)  muuttoliike ja liikkuvuus;

d)  ympäristö ja ilmastonmuutos;

e)  osallistava ja kestävä talouskasvu ja ihmisarvoiset työpaikat;

f)  turvallisuus, vakaus ja rauha;

g)  kumppanuudet.

3.  Tarkemmat yksityiskohdat 2 kohdassa tarkoitetuista yhteistyöaloista sisältyvät liitteeseen II. [tark. 138]

9 b artikla

Temaattisten ohjelmien soveltamisala

1.  Temaattiset ohjelmat kattavat seuraavat toiminta-alat:

a)  ihmisoikeudet, perusvapaudet ja demokratia:

–  ihmisoikeuksien ja ihmisoikeuksien puolustajien suojeleminen ja edistäminen valtioissa ja hätätilanteissa, joissa ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat eniten uhattuina, erityisesti vastaamalla ihmisoikeuksien puolustajien kiireelliseen suojelutarpeeseen joustavalla ja kattavalla tavalla;

–  kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolustaminen yhteiskuntien kehittämiseksi sellaisiksi, että niille ovat ominaista osallistuminen, syrjimättömyys, tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja vastuuvelvollisuus;

–  demokratian vahvistaminen ja tukeminen käsitellen kaikenlaisia demokraattisen hallintotavan näkökohtia, mukaan lukien demokraattisen moniarvoisuuden lujittaminen, kansalaisten osallistumisen lisääminen, myös tukemalla kansalaisten vaalitarkkailujärjestöjä ja niiden alueellisia verkostoja koko maailmassa, kansalaisyhteiskunnan toiminnan mahdollistavan ympäristön luominen ja uskottavien, osallistavien ja läpinäkyvien vaaliprosessien tukeminen koko vaalikauden ajan erityisesti EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien avulla;

–  tehokkaan monenvälisyyden ja strategisen kumppanuuden edistäminen, millä edistetään valmiuksien kehittämistä kansainvälisissä, alueellisissa ja kansallisissa puitteissa, sekä paikallisten toimijoiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja suojelemiseksi;

–  uusien alueiden välisten synergiaetujen ja verkostoitumisen edistäminen paikallisten kansalaisyhteiskuntien ja muiden asiaankuuluvien ihmisoikeuselinten ja mekanismien kesken ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien parhaiden käytäntöjen jakamisen maksimoimiseksi ja positiivisen vireen luomiseksi;

b)  kansalaisyhteiskunnan organisaatiot ja paikallisviranomaiset:

–  kaikkia koskevan, osallistavan, vaikutusvaltaisen ja riippumattoman kansalaisyhteiskunnan tukeminen kumppanimaissa;

–  vuoropuhelun edistäminen kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa ja niiden kesken;

–  paikallisten viranomaisten valmiuksien kehittämisen tukeminen ja niiden asiantuntemuksen käyttäminen edistämään alueellista lähestymistapaa kehitykseen;

–  kampanjointi, tiedon jakaminen ja unionin kansalaisten aktivoiminen tämän asetuksen 3 artiklassa täsmennettyjen tavoitteiden osalta;

–  kansalaisyhteiskunnan tukeminen osallistumisessa julkiseen politiikkaan vaikuttamiseen ja vuoropuheluun hallintojen ja kansainvälisten elinten kanssa;

–  kansalaisyhteiskunnan tukeminen kuluttajien ja kansalaisten tiedonsaannin parantamiseksi ja heidän tietojensa lisäämiseksi ympäristöystävällisestä ja reilun kaupan tuotannosta ja kulutuksesta, jotta heitä voidaan kannustaa omaksumaan kestävämpiä toimintatapoja;

c)  vakaus ja rauha:

–  apu konfliktien estämiseen, rauhan rakentamiseen ja kriisivalmiuteen;

–  apu maailmanlaajuisten ja alueiden rajat ylittävien sekä uusien uhkien torjumiseen;

d)  globaalit haasteet:

–  terveys;

–  koulutus;

–  sukupuolten tasa-arvo;

–  lapset ja nuoret;

–  muuttoliike ja pakkosiirrot;

–  ihmisarvoinen työ, sosiaalinen suojelu ja eriarvoisuus;

–  kulttuuri;

–  terveellisen ympäristön varmistaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta;

–  kestävä energiahuolto;

–  kestävä ja osallistava kasvu, ihmisarvoiset työpaikat ja yksityisen sektorin osallistuminen;

–  ruoka ja ravinto;

–  osallistavien yhteiskuntien, hyvän taloushallinnon ja avoimen julkisen talouden hoidon edistäminen;

–  turvallisen veden saatavuus, puhtaanapito ja hygienia;

e)  ulkopoliittiset tarpeet ja ensisijaiset tavoitteet;

–  tuen tarjoaminen unionin kahdenvälisen, alueellisen ja alueidenvälisen yhteistyön kumppanuusstrategioille edistämällä eri politiikanaloja koskevaa vuoropuhelua ja kehittämällä yhteisiä lähestymistapoja ja vastauksia maailmanlaajuisiin haasteisiin;

–  tuki unionin kauppapolitiikalle;

–  unionin sisäpolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden täytäntöönpanon tukeminen ja unionia ja sen roolia maailmassa koskevan ymmärryksen ja näkyvyyden lisääminen.

2.  Tarkemmat yksityiskohdat 1 kohdassa tarkoitetuista yhteistyöaloista sisältyvät liitteeseen III. [tark. 139]

10 artikla

Yleinen lähestymistapa ohjelmasuunnitteluun

1.  Tämän asetuksen nojalla tehtävään yhteistyöhön ja toimiin sovelletaan ohjelmasuunnittelua lukuun ottamatta 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja nopean vasteen toimia.

2.  Tähän asetukseen liittyvä ohjelmasuunnittelu perustuu 7 artiklan mukaisesti seuraaviin seikkoihin:

a)  ohjelma-asiakirjoilla määritetään johdonmukainen kehys unionin ja kumppanimaiden tai -alueiden yhteistyölle tämän asetuksen yleisen tarkoituksen ja soveltamisalan, tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti ja unionin kumppanimaata tai -aluetta koskevan strategian tai unionin temaattisten strategioiden perusteella; [tark. 140]

b)  unioni ja jäsenvaltiot kuulevat toisiaan ohjelmasuunnittelun varhaisessa vaiheessa ja koko sen ajan lisätäkseen yhteistyötoimiensa johdonmukaisuutta, täydentävyyttä ja yhtenäisyyttä. Maakohtaisessa ohjelmasuunnittelussa suositaan yhteistä ohjelmasuunnittelua. Yhteiseen ohjelmasuunnitteluun voivat osallistua tarvittaessa myös muut avunantajat;

c)  unioni kuulee tarvittaessa myös muita avunantajia ja toimijoita edistää varhaisessa vaiheessa ja koko ohjelmasuunnittelun säännöllistä monien sidosryhmien osallistavaa vuoropuhelua muiden unionin sekä unionin ulkopuolisten avunantajien ja toimijoiden kanssa, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan edustajat ja paikallisviranomaiset sekä yksityiset ja poliittiset säätiöt; Euroopan parlamentille on ilmoitettava näiden kuulemisten tuloksista; [tark. 141]

d)  4 artiklan 3 kohdan a, b ja alakohdassa tarkoitetuista ihmisoikeuksia ja demokratiaa, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja paikallisviranomaisia sekä kansalaisyhteiskuntaa vakautta ja rauhaa koskevista temaattisista ohjelmista annetaan apua riippumatta kyseisten kolmansien maiden hallitusten tai muiden julkisten viranomaisten suostumuksesta. Näillä Ihmisoikeuksia ja demokratiaa ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja paikallisviranomaisia käsittelevillä temaattisilla ohjelmilla tuetaan pääasiassa kansalaisyhteiskunnan organisaatioita kansalaisyhteiskuntaa ja myös ihmisoikeuksien puolustajia ja paineen alla työskenteleviä toimittajia. kansalaisyhteiskunnan organisaatioita. [tark. 142]

11 artikla

Maantieteellisten ohjelmien Ohjelmasuunnittelun periaatteet [tark. 143]

-1.  Tämän asetuksen mukaisessa ohjelmasuunnittelussa otetaan asianmukaisesti huomioon ihmisoikeudet, perusvapaudet, hyvä hallintotapa ja demokratia kumppanimaissa. [tark. 144]

-1 a.  Kaikkien tässä artiklassa tarkoitettujen ohjelmointiasiakirjojen laatimisessa, soveltamisessa ja tarkistamisessa noudatetaan kehityspolitiikan johdonmukaisuutta ja avun tuloksellisuutta koskevia periaatteita. [tark. 145]

-1 b.  Maantieteelliset ja temaattiset ohjelmat täydentävät toisiaan, ovat johdonmukaisia keskenään ja luovat lisäarvoa. [tark. 146]

1.  Maantieteellisten ohjelmien ohjelmasuunnittelun perustan muodostavat seuraavat periaatteet:

a)  toimien on perustuttava mahdollisuuksien mukaan unionin toimielinten, jäsenvaltioiden ja kyseisten kumppanimaiden, mukaan lukien niiden kansalliset ja paikalliset viranomaiset, osallistavaan vuoropuheluun, johon osallistuvat kansalaisyhteiskunta kansalaisyhteiskunnan järjestöt, alueelliset, kansalliset ja paikalliset parlamentit, yhteisöt ja muut sidosryhmät, jotta voidaan vahvistaa prosessin demokraattista omistajuutta ja kannustaa tuen antamista kansallisille ja alueellisille strategioille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 kohdan soveltamista; [tark. 147]

b)  ohjelmasuunnittelukausi yhdenmukaistetaan tarvittaessa aina kun se on mahdollista kumppanimaiden strategioiden syklin kanssa; [tark. 148]

c)  ohjelmasuunnittelu voi koskea yhteistyötoimia, jotka rahoitetaan 6 artiklan 2 kohdassa luetelluista eri määrärahoista ja muista unionin ohjelmista niiden perussäädösten mukaisesti.

2.  Tämän vaikuttamatta 1 kohtaan maantieteellisten ohjelmien ohjelmasuunnittelussa määritetään yhteistyölle tarkka räätälöity kehys, joka perustuu seuraaviin: [tark. 149]

a)  kumppaneiden tarpeet, jotka määritetään tarkkojen kriteerien ja perinpohjaisen analyysin mukaisesti ottaen huomioon väestön, köyhyyden, epätasa-arvon, inhimillisen kehityksen, ihmisoikeuksien tilanteen, perusvapaudet, demokratian ja sukupuolten tasa-arvon, kansalaisyhteiskunnan toimintatilan, talouden ja ympäristön haavoittuvuuden sekä valtion ja yhteiskunnan selviytymiskyvyn; [tark. 150]

b)  kumppaneiden valmiudet tuottaa, saada kotimaisten resurssien tehokkaaseen käyttöönottoon kansallisten kehitystavoitteiden tukemiseksi ja valmiudet hyödyntää taloudellisia resursseja; [tark. 151]

c)  kumppaneiden sitoumukset, mukaan luettuna yhdessä unionin kanssa sovitut sitoumukset, ja saavutukset pyrkimykset, jotka määritetään esimerkiksi poliittisia uudistuksia, oikeusvaltioperiaatteen kehittymistä, hyvää hallintotapaa, ihmisoikeuksia ja korruption torjuntaa sekä taloudellista ja sosiaalista kehitystä ja ympäristökestävyyttä koskevien kriteerien ja tuen tehokkaan käytön perusteella; [tark. 152]

d)  unionin rahoituksen mahdollinen vaikutus kumppanimaissa ja -alueilla;

e)  kumppaneiden valmiudet ja sitoutuneisuus yhteisten etujen ja arvojen arvojen, periaatteiden ja keskeisten etujen edistämiseen ja yhteisten tavoitteiden ja monenvälisten liittoutumien tukemiseen sekä unionin ensisijaisten tavoitteiden edistyminen. [tark. 153]

3.  Maat, jotka tarvitsevat apua eniten, erityisesti vähiten kehittyneet maat, alhaisen tulotason maat ja kriisissä olevat maat, kriisistä toipuvat maat, hauraat ja haavoittuvassa tilassa olevat valtiot, mukaan lukien pienet kehittyvät saarivaltiot, ovat etusijalla varoja kohdennettaessa.

4.  Yhteistyössä teollisuusmaiden kanssa keskitytään unionin ja yhteisten etujen sekä yhteisten keskeisten etujen ja arvojen, yhteisesti sovittujen tavoitteiden ja monenvälisyyden edistämiseen. Tarvittaessa tällainen yhteistyö perustuu unionin, myös Euroopan parlamentin, ja jäsenvaltioiden väliseen vuoropuheluun, johon myös kansalaisyhteiskunta osallistuu. [tark. 154]

5.  Maantieteellisten ohjelmien Ohjelma-asiakirjojen on perustuttava tuloksiin, ja niissä on otettava huomioon tarpeen mukaan kansainvälisesti sovitut oltava tulossuuntautuneita ja sisällettävä mahdollisuuksien mukaan selkeät tavoitteet ja indikaattorit edistymisen sekä unionin avun vaikutuksen mittaamiseksi. Indikaattorit voivat tarvittaessa perustua kansainvälisesti sovittuihin normeihin, etenkin kestävän kehityksen tavoitteisiin liittyvät tavoitteet ja indikaattorit sekä maakohtaiset tuloskehykset, jotta voidaan arvioida unionin vaikutusta tuloksiin tuotosten, saavutusten ja vaikutuksen osalta ja viestittää siitä liittyviin normeihin sekä maakohtaisiin tuloskehyksiin. [tark. 155]

6.  Laadittaessa ohjelma-asiakirjoja kriisissä tai kriisin jälkitilanteessa oleville maille ja alueille tai hauraille ja haavoittuvassa tilassa oleville maille ja alueille, kyseessä olevien maiden tai alueiden erityistarpeet ja olosuhteet sekä haavoittuvuustekijät, riskit ja valmiudet otetaan asianmukaisesti huomioon, jotta voidaan lisätä selviytymiskykyä. Myös konfliktin ehkäisyyn, valtiorakenteiden kehittämiseen ja rauhan rakentamiseen, konfliktin jälkeiseen sovinnontekoon ja jälleenrakennustoimenpiteisiin, katastrofivalmiuteen sekä naisten rooliin ja lasten oikeuksiin näissä prosesseissa olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota. On sovellettava ihmisoikeuksiin perustuvaa ja ihmiskeskeistä menettelytapaa.

Jos kumppanimaat tai -alueet ovat kriisissä, kriisin jälkeisessä tai epävakaassa tilanteessa tai jos tällainen tilanne vaikuttaa niihin, painotetaan erityisesti koordinoinnin tehostamista kaikkien asiaankuuluvien toimijoiden kesken, jotta voidaan auttaa torjumaan väkivaltaa ja edistää siirtymistä hätätilanteesta kehitysvaiheeseen. [tark. 156]

7.  Tällä asetuksella osallistutaan tämän asetuksen 4 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen ohjelmien avulla Erasmus-asetuksen nojalla toteutettavien toimien rahoittamiseen. Maantieteellisistä ohjelmista saatava suuntaa-antava 2 000 000 000 euron määrä olisi kohdennettava toimiin, jotka koskevat liikkuvuutta ja yhteistyötä sekä kumppanimaiden viranomaisten, elinten ja järjestöjen välistä poliittista vuoropuhelua. Tästä asetuksesta laaditaan seitsemänvuotinen yhtenäinen ohjelma-asiakirja, joka kattaa myös IPA III -asetuksen mukaiset varat. Näiden varojen käyttöön sovelletaan Erasmus-asetusta, ja samalla varmistetaan yhdenmukaisuus IPA III -asetuksen kanssa. [tark. 157]

7 a.   Tällä asetuksella osallistutaan Luova Eurooppa -asetuksen nojalla toteutettavien toimien rahoittamiseen. Tästä asetuksesta laaditaan seitsemänvuotinen yhtenäinen ohjelma-asiakirja, joka kattaa myös IPA III -asetuksen mukaiset varat. Näiden varojen käyttöön sovelletaan Luova Eurooppa -asetusta. [tark. 158]

12 artikla

Maantieteellisten ohjelmien ohjelma-asiakirjat

-1.  Siirretään komissiolle valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tämän asetuksen muita kuin olennaisia osia ottamalla käyttöön puitteet kutakin maakohtaista ja useita maita kattavaa monivuotista ohjelmaa varten. Näissä puitesäännöksissä

a)  täsmennetään 9 a artiklassa ja 15 b artiklassa määriteltyjen alojen joukosta painopistealat;

b)  vahvistetaan kunkin ohjelman erityiset täsmälliset ja mitattavissa olevat tavoitteet;

c)  esitetään odotetut tulokset mitattavine tavoitteineen sekä tavoitteisiin liittyvät selkeät ja täsmälliset tulosindikaattorit;

d)  esitetään ohjeelliset määrärahat sekä kokonaisuudessaan että painopistealoittain;

e)  vahvistetaan yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt, myös osallistuminen ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen. [tark. 159]

1.  Tämä asetus pannaan maantieteellisten ohjelmien osalta täytäntöön suuntaa-antavilla monivuotisilla maaohjelmilla ja useita maita kattavilla ohjelmilla. [tark. 160]

2.  Suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa on esitettävä unionin rahoitusta saaviksi valitut ensisijaiset alat, yksilöidyt tavoitteet, odotetut tulokset, selkeät ja yksilöidyt tulosindikaattorit sekä määrärahojen ohjeellinen kohdentaminen sekä kokonaisuudessaan ja kunkin ensisijaisen alan osalta. [tark. 161]

3.  Suuntaa-antavien Monivuotisten ohjelmien lähtökohtana ovat seuraavat: [tark. 162]

-a)  raportti, jossa on 11 artiklan 2 kohdan mukainen analyysi asianomaisen kumppanimaan tai kumppanimaiden tarpeista, valmiuksista, sitoumuksista ja tuloksista ja unionin rahoituksen mahdollisesta vaikutuksesta sekä yksi tai useampi seuraavista: [tark. 163]

a)  kansallinen tai alueellinen strategia kehityssuunnitelman tai vastaavan asiakirjan muodossa, joka perustuu paikallisväestön ja kansalaisyhteiskunnan merkitykselliseen kuulemiseen ja jonka komissio on hyväksynyt perustaksi suuntaa-antavalle monivuotiselle ohjelmalle hyväksyessään jälkimmäisen asiakirjan; [tark. 164]

b)  puiteasiakirja asiakirja, jossa määritellään unionin politiikka kyseistä yhtä tai useampaa kumppania kohtaan, mukaan lukien unionin ja jäsenvaltioiden yhteinen asiakirja; [tark. 165]

c)  unionin ja kyseisen yhden tai useamman kumppanin yhteinen asiakirja yhteisistä painopisteistä.

4.  Unionin kollektiivisten toimien vaikutuksen lisäämiseksi yhteisen ohjelma-asiakirjan olisi, milloin mahdollista, korvattava unionin ja jäsenvaltioiden ohjelma-asiakirjat. Yhteinen ohjelma-asiakirja voi korvata unionin suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman, jos se on hyväksytty 14 artiklan mukaisesti annetulla säädöksellä ja on 10 ja 11 artiklan mukainen, sisältää tämän artiklan 2 kohdassa luetellut asiat ja siinä esitetään unionin ja jäsenvaltioiden välinen työnjako. [tark. 166]

4 a.  Monivuotisissa ohjelmissa voidaan edellyttää, että jotakin määrää varoista, korkeintaan viittä prosenttia kokonaismäärästä, ei kohdenneta ensisijaiselle alalle tai kumppanimaalle tai kumppanimaiden ryhmälle. Nämä varat sidotaan 21 artiklan mukaisesti. [tark. 167]

13 artikla

Temaattisten ohjelmien ohjelma-asiakirjat

-1.  Siirretään komissiolle valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tämän asetuksen muita kuin olennaisia osia ottamalla käyttöön puitteet kutakin temaattista monivuotista ohjelmaa varten. Näissä puitesäännöksissä

a)  täsmennetään 9 b artiklassa määriteltyjen alojen joukosta painopistealat;

b)  vahvistetaan kunkin ohjelman erityiset täsmälliset ja mitattavissa olevat tavoitteet;

c)  esitetään odotetut tulokset mitattavine tavoitteineen sekä tavoitteisiin liittyvät selkeät ja täsmälliset tulosindikaattorit;

d)  esitetään ohjeelliset määrärahat sekä kokonaisuudessaan että painopistealoittain;

e)  vahvistetaan yhteistyötä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. [tark. 168]

1.  Tämä asetus pannaan temaattisten ohjelmien osalta täytäntöön suuntaa-antavilla monivuotisilla ohjelmilla. [tark. 169]

2.  Temaattisten ohjelmien suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa määritellään unionin strategia, unionin valitsemat rahoituksen painopistealat, yksilöidyt tavoitteet, odotetut tulokset, selkeät ja yksilöidyt tulosindikaattorit, kansainvälinen tilanne ja tärkeimpien kumppanien toimet kyseisellä alalla. [tark. 170]

Maailmanlaajuisiin aloitteisiin osallistumista varten määritellään tarvittaessa voimavarat ja toimien tärkeysjärjestys.

Temaattisten ohjelmien suuntaa-antavissa monivuotisissa ohjelmissa esitetään alustava määrärahojen kokonaismäärän jako yhteistyöaloittain ja painopisteittäin. Suuntaa-antavat määrärahat voidaan esittää myös vaihteluvälinä. [tark. 171]

Tämän asetuksen 12 ja 13 artiklassa tarkoitetut puitesäännökset perustuvat raporttiin, joka sisältää analyysin kansainvälisestä tilanteesta ja tärkeimpien kumppaneiden toimista kyseisen teeman osalta ja jossa esitetään ohjelman odotetut tulokset. [tark. 172]

2 a.   Monivuotisissa ohjelmissa voidaan edellyttää, että jotakin määrää varoista, korkeintaan viittä prosenttia kokonaismäärästä, ei kohdenneta ensisijaiselle alalle tai kumppanimaalle tai kumppanimaiden ryhmälle. Nämä varat sidotaan 21 artiklan mukaisesti. [tark. 173]

14 artikla

Suuntaa-antavien Monivuotisten ohjelmien hyväksyminen ja mukauttaminen [tark. 174]

1.  Komissio hyväksyy Siirretään komissiolle valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tämän asetuksen muita kuin olennaisia osia säännöksillä, joilla otetaan käyttöön puitteet 12 ja 13 artiklassa tarkoitetut suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä tarkoitettuja monivuotisia maaohjelmia varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset delegoidut säädökset hyväksytään 35 artiklan 2 kohdassa 34 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä menettelyä noudattaen. Samaa menettelyä sovelletaan myös tämän artiklan 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettuihin tarkistuksiin, joiden vaikutuksesta suuntaa-antavat monivuotiset ohjelmat muuttuvat merkittävästi. [tark. 175]

2.  Hyväksyttäessä 12 artiklassa tarkoitettuja yhteisiä monivuotisia ohjelma-asiakirjoja komission päätöstä delegoitua säädöstä sovelletaan ainoastaan unionin osuuteen yhteisestä monivuotisesta ohjelma-asiakirjasta. [tark. 176]

3.  Maantieteellisten ohjelmien suuntaa-antavia monivuotisia ohjelmia voidaan tarkistaa kun se on tarpeen niiden tuloksellisen täytäntöönpanon kannalta, etenkin jos 7 artiklassa tarkoitettu poliittinen kehys muuttuu huomattavasti tai kriisin tai kriisin jälkeisen tilanteen seurauksena. Maantieteelliset ja temaattiset ohjelmat päättyvät viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025. Komissio hyväksyy uudet monivuotiset ohjelmat 30 päivään kesäkuuta 2025 mennessä 32 artiklassa tarkoitetun väliarvioinnin tulosten, havaintojen ja päätelmien perusteella [tark. 177]

4.  Temaattisten ohjelmien suuntaa-antavia Monivuotisia ohjelmia voidaan tarkistaa muuttaa kun se on tarpeen niiden tuloksellisen täytäntöönpanon soveltamisen kannalta, etenkin jos 7 artiklassa tarkoitettu poliittinen kehys muuttuu huomattavasti. Monivuotisia ohjelmia on muutettava, jos joustovaran käyttö uusia haasteita ja painopisteitä varten edellyttää asianomaisen ohjelman kehyssäännösten muuttamista. [tark. 178]

5.  Asianmukaisesti perustelluista erittäin kiireellisistä syistä, jollaisia ovat esimerkiksi kriisit sekä tilanteet, joissa demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet tai perusvapaudet ovat välittömästi uhattuina, komissio voi muuttaa tämän asetuksen 12 ja 13 artiklassa tarkoitettuja suuntaa-antavia monivuotisia ohjelmia 35 artiklan 4 kohdassa 34 a artiklassa tarkoitettua kiireellistä menettelyä noudattaen annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä delegoiduilla säädöksillä. [tark. 179]

15 artikla

Joustovara uusia haasteita ja painopisteitä varten

1.  Edellä 6 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu määrä käytetään muun muassa siihen asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa keskittyen ensisijaisesti eniten apua tarvitseviin maihin ja täydentäen tämän asetuksen mukaisesti annettuja säädöksiä ja yhdenmukaisesti niiden kanssa siten, että [tark. 180]

a)  varmistetaan unionin asianmukaiset toimet ennakoimattomissa olosuhteissa tarpeissa, joita ohjelmat ja ohjelma-asiakirjat eivät kata; [tark. 181]

b)  vastataan uusiin tarpeisiin tai haasteisiin, kuten luonnon tai ihmisen aiheuttamiin kriiseihin ja kriisien jälkitilanteisiin tai muuttoliikkeen aiheuttamiin paineisiin muuttoliikeilmiöön, erityisesti pakkosiirtymisiin, liittyviin haasteisiin unionin tai sen naapurimaiden rajoilla tai kolmansissa maissa; [tark. 182]

c)  edistetään uusia unionin johtamia tai kansainvälisiä aloitteita tai painopistealoja tai vastataan niihin. [tark. 183]

2.  Näiden varojen käytöstä päätetään 14 ja 21 artiklassa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti.

15 a artikla

Avun keskeyttäminen

1.  Jos kumppanimaa jatkuvasti jättää kunnioittamatta demokratiaa, oikeusvaltiota, hyvää hallintotapaa sekä ihmisoikeuksia ja perusvapauksia koskevia periaatteita tai ydinturvallisuusvaatimuksia, komissiolla on valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen VII-a muuttamiseksi lisäämällä kumppanimaa niiden kumppanimaiden luetteloon, joiden osalta unionin apu on keskeytetty tai keskeytetty osittain, tämän vaikuttamatta kumppanimaiden ja alueiden kanssa tehtyjen sopimusten tuen keskeyttämistä koskevien säännösten soveltamiseen. Jos tuki keskeytetään osittain, on ilmoitettava ohjelmat, joihin keskeyttäminen vaikuttaa.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen VII-a muuttamiseksi, jotta unionin tuki voidaan palauttaa tapauksissa, joissa komissio havaitsee, että tuen keskeyttämiseen oikeuttavat syyt eivät enää päde.

3.  Tapauksissa, joissa tuki keskeytetään osittain, unionin tukea on käytettävä ensisijaisesti tukemaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja valtiosta riippumattomia toimijoita toimenpiteissä, joilla pyritään edistämään ihmisoikeuksia ja perusvapauksia sekä tukemaan demokratiakehitystä ja vuoropuheluprosesseja kumppanimaissa.

4.  Komissio ottaa päätöksenteossaan asianmukaisesti huomioon asiaan liittyvät Euroopan parlamentin päätöslauselmat [tark. 184]

II luku

Naapurialueita koskevat erityissäännökset

15 b artikla

Naapurialueita koskevat erityistavoitteet

1.  Tämän asetuksen nojalla myönnetyn unionin tuen tavoitteena naapurialueilla on 3 ja 4 artiklan mukaisesti

a)  vahvistaa poliittista yhteistyötä ja Euroopan naapuruuspolitiikan omistajuutta unionissa ja sen kumppanimaissa;

b)  tukea assosiaatiosopimusten tai muiden voimassa olevien ja tulevien sopimusten sekä yhdessä sovittujen assosiaatio-ohjelmien, kumppanuuden painopisteiden tai vastaavien asiakirjojen täytäntöönpanossa;

c)  lujittaa ja vakiinnuttaa demokratiaa, valtiorakenteiden kehittämistä, hyvää hallintoa, oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia sekä edistää entistä tehokkaampaa uudistusten toteuttamista yhdessä sovitussa muodossa;

d)  vakauttaa naapurialueet poliittisessa, taloudellisessa ja turvallisuutta koskevassa mielessä;

e)  lujittaa alueellista yhteistyötä etenkin itäisen kumppanuuden, Välimeren unionin ja Euroopan naapuruuspolitiikan toteuttamisalueen laajuisen yhteistyön sekä rajatylittävän yhteistyön puitteissa;

f)  tukea luottamuksen rakentamista, hyviä naapurisuhteita ja muita turvallisuutta kaikissa muodoissaan edistäviä toimenpiteitä sekä konfliktien ehkäisemistä ja ratkaisua, pitkittyneet konfliktit mukaan luettuna, ja antaa tukea konflikteista kärsivälle väestölle ja jälleenrakentamiselle sekä kunnioittaa monenkeskisyyttä ja kansainvälistä oikeutta;

g)  lujittaa lujittaminen unionin ja kumppanimaiden yhteiskuntien välillä muun muassa liikkuvuuden lisäämisen ja ihmisten välisten yhteyksien avulla, erityisesti kulttuuri-, koulutus-, ammatti- ja urheilutoiminnan yhteydessä;

h)  tehostaa laillista ja laitonta muuttoliikettä koskevaa yhteistyötä;

i)  saavuttaa asteittainen yhdentyminen unionin sisämarkkinoihin ja alakohtaisen ja monialaisen yhteistyön lisääminen muun muassa lähentämällä lainsäädäntöä ja sääntelyä unionin ja muihin kansainvälisiin normeihin ja parantamalla markkinoille pääsyä, myös pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden avulla, ja kehittämällä tähän liittyviä instituutioita ja investoimalla;

j)  tukea kestävää, osallistavaa ja yhteiskunnan kannalta hyödyllistä taloudellista ja sosiaalista kehitystä edistämällä työpaikkojen luomista ja työllisyyttä etenkin nuorten keskuudessa;

k)  edistää Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa vahvistamalla yhteistyötä energiavarmuuden alalla ja edistämällä uusiutuvien energialähteiden ja kestävän energian käyttöä sekä energiatehokkuuden tavoitteita;

l)  kannustaa aihekohtaisten puitteiden täytäntöönpanoa naapurimaiden ja kumppanimaiden kanssa yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi muun muassa muuttoliikkeen, energian, turvallisuuden ja terveyden aloilla. [tark. 185]

16 artikla

Ohjelma-asiakirjat ja varojen jakoperusteet

1.  Liitteessä I lueteltujen kumppanimaiden osalta unionin rahoitusta saavat ensisijaiset alat valitaan pääasiassa 12 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetuissa asiakirjoissa mainituista aloista noudattaen liitteessä II määritettyjä yhteistyöaloja naapurialueiden kanssa.

2.  Poiketen siitä, mitä 11 artiklan 2 kohdassa säädetään, unionin tuki naapurialueiden maantieteellisistä ohjelmista eriytetään muodoltaan ja määrältään ottaen huomioon seuraavat kumppanimaakohtaiset tekijät:

a)  tarpeet väestön ja kehitystason kaltaisten indikaattoreiden perusteella;

b)  sitoutuminen yhdessä sovittujen poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten sekä ympäristöön liittyvien uudistustavoitteiden täytäntöönpanoon ja edistyminen siinä; [tark. 186]

c)  sitoutuminen syvän ja kestävän demokratian rakentamiseen ja edistyminen siinä, mukaan lukien ihmisoikeuksien edistäminen, hyvä hallintotapa, oikeusvaltion ylläpitäminen ja korruption torjunta; [tark. 187]

c a)  sitoutuminen monenvälisyyteen; [tark. 188]

d)  kumppanuus unionin kanssa, mukaan lukien kumppanuuden tavoitetaso;

e)  vastaanottokyky ja tämän asetuksen nojalla myönnettävän unionin tuen mahdollinen vaikutus.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettu tuki otetaan huomioon 12 artiklassa tarkoitetuissa ohjelma-asiakirjoissa.

3 a.  Unionin tukea liitteessä I luetelluille kumppanimaille sovelletaan varainhoitoasetuksen 190 artiklassa vahvistetun yhteisrahoitusperiaatteen mukaisesti. [tark. 189]

17 artikla

Tulosperusteinen lähestymistapa

1.  Tulosperusteisen lähestymistavan soveltamiseksi liitteessä I luetelluille kumppanimaille osoitetaan alustavasti 10 prosenttia 4 vähintään 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa alakohdan ensimmäisessä luetelmakohdassa vahvistetusta määrärahasta 12 artiklassa tarkoitettujen maakohtaisten määrärahojen täydennyksenä. Tulosperusteisista määrärahoista päätetään sen perusteella, miten kumppanimaat ovat edistyneet demokratian, ihmisoikeuksien, oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallintotavan, turvalliseen, hallittuun ja lailliseen muuttoliikkeeseen liittyvän yhteistyön, talouden hallinnan ja sovittujen uudistusten sekä muuttoliikeyhteistyön toteuttamisen osalta. Kumppanimaiden edistymistä arvioidaan vuosittain kansalaisyhteiskunnan osallistuessa siihen aktiivisesti ja erityisesti maakohtaisissa edistymiskertomuksissa, joissa käsitellään myös suuntauksia aiempiin vuosiin verrattuna. [tark. 190]

1 a.  Tämän asetuksen mukaisen tuloksellisuuteen perustuvan lähestymistavan soveltamisesta käydään säännöllistä näkemystenvaihtoa Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. [tark. 191]

2.  Tulosperusteista lähestymistapaa ei sovelleta kansalaisyhteiskunnalle ja ihmisten väliseen kanssakäymiseen, mukaan lukien paikallisviranomaisten välinen yhteistyö, annettavaan tukeen, ihmisoikeuksien parantamiseksi annettavaan tukeen eikä kriiseihin liittyviin tukitoimenpiteisiin. Jos demokratian, ihmisoikeuksien tai oikeusvaltion tila heikkenee vakavalla tai pitkäaikaisella tavalla, tukea näille toimille voidaan lisätä on tarvittaessa lisättävä. [tark. 192]

2 a.  Komissio ja EUH tarkastelevat tulosperusteista tukea uudelleen, jos demokratian, ihmisoikeuksien tai oikeusvaltion tilanne heikkenee vakavasti tai jatkuvasti. [tark. 193]

2 b.  Komissio antaa 34 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen tämän asetuksen täydentämiseksi laatimalla tulosperusteisen lähestymistavan menettelykehyksen. [tark. 194]

18 artikla

Rajatylittävä yhteistyö

1.  Edellä 2 artiklan 3 kohdassa määritelty rajatylittävä yhteistyö kattaa yhteistyön maarajojen maa- ja merirajojen lähialueilla, monikansallisen yhteistyön laajoilla monikansallisilla alueilla, merialueyhteistyön merialueilla sekä alueidenvälisen yhteistyön. Rajatylittävällä yhteistyöllä pyritään johdonmukaisuuteen nykyisten ja tulevien makroaluestrategioiden ja alueellisen yhdentymisen prosessien tavoitteiden kanssa. [tark. 195]

2.  Naapurialueiden määrärahasta osallistutaan niiden 1 kohdassa tarkoitettujen rajatylittävän yhteistyön ohjelmien rahoittamiseen, joiden rahoittamiseen osallistuu Euroopan aluekehitysrahasto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../...(47) (ETC-asetus) mukaisesti. Tällaisten ohjelmien tukemiseen osoitetaan alustavasti enintään 4 prosenttia naapurialueiden määrärahasta.

3.  Rajatylittävän yhteistyön ohjelmien rahoittamisesta päätetään ja varoja käytetään ETC-asetuksen 10 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4.  Unionin yhteisrahoitusosuus ei voi olla suurempi kuin 90 prosenttia rajatylittävän yhteistyön ohjelmien tukikelpoisista menoista. Teknisen avun osalta yhteisrahoitusosuus on 100 prosenttia.

5.  Rajatylittävän yhteistyön ohjelmien ennakkomaksut määritetään työohjelmassa ohjelmaan osallistuvien kolmansien maiden ja alueiden tarpeiden mukaisesti, ja ne voivat ylittää ETC-asetuksen 49 artiklassa tarkoitetun prosenttiosuuden.

6.  Rajatylittävän yhteistyön suuntaa-antava monivuotinen strategia-asiakirja, jossa esitetään tämän asetuksen 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut seikat, hyväksytään ETC-asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

7.  Jos rajatylittävän yhteistyön ohjelma keskeytetään ETC-asetuksen 12 artiklan mukaisesti, keskeytetylle ohjelmalle naapurialueiden tuesta käytettäväksi jäävä osa voidaan käyttää minkä tahansa muun naapurialueita koskevan toiminnan rahoittamiseen.

III luku

Toimintasuunnitelmat, toimenpiteet ja täytäntöönpanomenetelmät Toteutus [tark. 196]

19 artikla

Toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet

1.  Komissio hyväksyy vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat tai toimenpiteet. Toimenpiteet voivat olla yksittäisiä toimenpiteitä, erityistoimenpiteitä, tukitoimenpiteitä tai poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä. Toimintasuunnitelmissa ja toimenpiteissä yksilöidään kunkin toimen osalta tavoitteet, odotetut tulokset ja tärkeimmät toiminnot, täytäntöönpanomenetelmät soveltamismenetelmät, talousarvio ja niihin mahdollisesti liittyvät tukimenot. [tark. 197]

2.  Toimintasuunnitelmien on perustuttava ohjelma-asiakirjoihin, lukuun ottamatta 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia.

Toimi voidaan tarvittaessa hyväksyä yksittäisenä toimenpiteenä ennen toimintasuunnitelmien hyväksymistä tai sen jälkeen. Yksittäisten toimenpiteiden on perustuttava ohjelma-asiakirjoihin, lukuun ottamatta 3 kohdassa tarkoitettuja tapauksia ja muita asianmukaisesti perusteltuja tapauksia.

Komissio voi hyväksyä erityistoimenpiteitä, jotka eivät sisälly perustu ohjelma-asiakirjoihin, kun on kyse ennakoimattomista tarpeista tai olosuhteista ja jos rahoitus ei ole mahdollista sopivammista lähteistä. [tark. 198]

3.  Vuotuisia tai monivuotisia toimintasuunnitelmia ja yksittäisiä toimenpiteitä voidaan käyttää 4 artiklan 4 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettujen nopean vasteen toimien täytäntöönpanoon suorittamiseen. [tark. 199]

4.  Komissio voi hyväksyä 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetuille nopean vasteen toimille poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä.

Poikkeuksellisen avustustoimenpiteen kesto voi olla enintään 18 kuukautta, ja sitä voidaan pidentää kahdesti enintään kuudella kuukaudella siten, että yhteenlaskettu enimmäiskesto on 30 kuukautta, jos toimenpiteen toteuttamisessa ilmenee objektiivisia ja odottamattomia esteitä ja edellyttäen, että toimenpiteen rahoitusta ei lisätä. [tark. 200]

Pitkittyneissä kriiseissä ja konflikteissa komissio voi toteuttaa toisen poikkeuksellisen avustustoimenpiteen, jonka kesto voi olla enintään 18 kuukautta. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä muita toimenpiteitä, jos unionin toiminnan jatkuvuus on olennaista eikä sitä voida varmistaa muilla tavoin. [tark. 201]

4 a.  Tällaisten 19 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti toteutettujen toimenpiteiden kesto voi olla enintään 18 kuukautta, ja sitä voidaan pidentää kahdesti enintään kuudella kuukaudella siten, että yhteenlaskettu enimmäiskesto on 30 kuukautta, jos toimenpiteen toteuttamisessa ilmenee objektiivisia ja odottamattomia esteitä ja edellyttäen, että toimenpiteen rahoitusta ei lisätä.

Pitkittyneissä kriiseissä ja konflikteissa komissio voi toteuttaa toisen poikkeuksellisen avustustoimenpiteen, jonka kesto voi olla enintään 18 kuukautta. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä muita toimenpiteitä, jos unionin tämän kohdan mukaisen toiminnan jatkuvuus on olennaista eikä sitä voida varmistaa muilla tavoin. [tark. 202]

20 artikla

Tukitoimenpiteet

1.  Unionin rahoitus voi kattaa tukimenot välineen täytäntöönpanemiseksi suorittamiseksi ja sen tavoitteiden saavuttamiseksi, mukaan lukien hallinnollinen tuki, joka liittyy täytäntöönpanon suorittamisen kannalta tarvittaviin valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimiin, sekä päätoimipaikassa ja unionin edustustoissa aiheutuvat kustannukset, jotka liittyvät ohjelman tarvitsemaan hallinnolliseen tukeen, ja tämän asetuksen nojalla rahoitettujen toimien hallinnoimiseksi, mukaan lukien tiedotus- ja viestintätoimet sekä tietotekniikkajärjestelmät. [tark. 203]

2.  Jos tukimenot eivät sisälly 21 artiklassa tarkoitettuihin toimintasuunnitelmiin tai toimenpiteisiin, komissio hyväksyy tarvittaessa tukitoimenpiteitä. Unionin tukitoimenpiteille osoittama rahoitus voi kattaa:

a)  selvityksistä, kokouksista, tiedotus- ja valistustoimista, koulutuksesta, valmistelusta, kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihdosta, julkaisutoiminnasta ja muusta hallinnollisesta tai teknisestä avusta, mukaan lukien palkatut ulkopuoliset asiantuntijat, aiheutuvat menot, jotka ovat ohjelmasuunnittelun ja toimien hallinnoinnin kannalta välttämättömiä;

b)  menot, jotka aiheutuvat asiaankuuluvia kysymyksiä koskevista tutkimus- ja innovointitoimista ja selvityksistä ja niiden tulosten tunnetuksi tekemisestä;

c)  menot, jotka liittyvät tiedottamiseen ja viestintätoimiin, mukaan lukien viestintästrategioiden laatiminen ja unionin poliittisia painopisteitä koskeva tiedottaminen ja näkyvyys.

21 artikla

Toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden hyväksyminen

1.  Toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet hyväksytään 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun tarkastelumenettelyn komission päätöksellä varainhoitoasetuksen mukaisesti annetuilla täytäntöönpanosäädöksillä. [tark. 204]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua menettelyä ei tarvitse noudattaa seuraavia varten:

a)  toimintasuunnitelmat, yksittäiset toimenpiteet ja tukitoimenpiteet, joita unioni rahoittaa enintään 10 miljoonalla eurolla;

b)  nopean vasteen toimien toteuttamiseksi hyväksyttävät erityistoimenpiteet sekä toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet, joita unioni rahoittaa enintään 20 miljoonalla eurolla;

c)  tekniset muutokset edellyttäen, että tällaiset muutokset eivät merkittävällä tavalla vaikuta asianomaisen toimintasuunnitelman tai toimenpiteen tavoitteisiin, kuten:

i)  täytäntöönpanomenetelmän muutos;

ii)  varojen kohdentaminen uudelleen toimintaohjelmaan sisältyvien toimien välillä;

iii)  toimintasuunnitelmien tai toimenpiteiden talousarvion korottaminen tai supistaminen enintään 20 prosentilla niiden alkuperäisestä talousarviosta, ylittämättä kuitenkaan 10 miljoonan euron määrää.

Kun on kyse monivuotisista toimintasuunnitelmista ja toimenpiteistä, 2 kohdan a ja b alakohdassa sekä c alakohdan iii luetelmakohdassa tarkoitettuja rajoja sovelletaan vuositasolla.

Tämän kohdan nojalla hyväksytyistä toimintasuunnitelmista ja toimenpiteistä, lukuun ottamatta poikkeuksellisia avustustoimenpiteitä, sekä teknisistä muutoksista on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille 35 artiklassa tarkoitetun asiaankuuluvan komitean välityksellä kuukauden kuluessa niiden hyväksymisestä. [tark. 205]

3.  Ennen kustannuksiltaan enintään 20 miljoonan euron poikkeuksellisen avustustoimenpiteen hyväksymistä tai jatkamista komissio toimittaa neuvostolle tiedot toimenpiteen luonteesta, tavoitteista ja suunnitellusta rahoituksen määrästä. Komissio ilmoittaa neuvostolle ennakkoon merkittävistä muutoksista, joita se aikoo tehdä jo hyväksyttyihin poikkeuksellisiin avustustoimenpiteisiin. Unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuden varmistamiseksi komissio ottaa tällaisia toimenpiteitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan soveltaessaan huomioon neuvoston ja Euroopan parlamentin poliittisen lähestymistavan asiaan. [tark. 206]

Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille asianmukaisesti ja hyvissä ajoin välittömästi tämän artiklan mukaisten poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden toimenpiteiden suunnittelusta ja täytäntöönpanosta, mukaan lukien suunnitellusta rahoituksen määrästä, ja ilmoittaa Euroopan parlamentille myös tehdessään kyseiseen apuun merkittäviä muutoksia tai jatkaessaan sen voimassaoloa. Mahdollisimman pian toimenpiteen hyväksymisen tai sen merkittävän muuttamisen jälkeen ja joka tapauksessa kuukauden kuluessa sen hyväksymisestä komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle yleisesityksen hyväksytyn toimenpiteen luonteesta ja sen perusteluista, kestosta ja siihen liittyvistä olosuhteista sekä toimenpiteen täydentävyydestä käynnissä olevien ja suunniteltujen unionin avustustoimenpiteiden kanssa. Poikkeuksellisten avustustoimenpiteiden yhteydessä komission on myös ilmoitettava, varmistaako se poikkeuksellisella avulla toteutetun politiikan jatkuvuuden tämän asetuksen mukaisella keskipitkän tai pitkän aikavälin avulla ja miten ja missä laajuudessa se niin tekee. [tark. 207]

3 a.  Ennen sellaisten toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden hyväksymistä, jotka eivät perustu 19 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin ohjelma-asiakirjoihin, lukuun ottamatta 19 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja tapauksia, komissio antaa 34 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla täydennetään tätä asetusta yksilöimällä näiden toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden erityistavoitteet, odotetut tulokset, käytettävät välineet, tärkeimmät toiminnot ja suuntaa-antavat määrärahat. [tark. 208]

4.  Asianmukaisesti perustelluista erittäin kiireellisistä syistä, jollaisia ovat esimerkiksi kriisit mukaan lukien luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit tai tilanteet, joissa demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet tai perusvapaudet ovat välittömästi uhattuina, komissio voi 35 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen hyväksyä toimintasuunnitelmia ja toimenpiteitä tai muutoksia voimassa oleviin toimintasuunnitelmiin ja toimenpiteisiin välittömästi sovellettavilla täytäntöönpanosäädöksillä. [tark. 209]

5.  Asianmukainen ihmisoikeusnäkökohtien, sosiaalisten näkökohtien ja ympäristönäkökohtien tarkastelu, mukaan lukien ilmastonmuutos ja vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen, tehdään toimien tasolla sovellettavien unionin säädösten mukaisesti, mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU(48) sekä neuvoston direktiivi 85/337/ETY(49), ja siihen sisältyy ympäristön kannalta herkissä hankkeissa tarvittaessa tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, etenkin kun on kyse mittavasta uudesta infrastruktuurista. [tark. 210]

Lisäksi toteutetaan ihmisoikeusnäkökohdat, sukupuoleen liittyvät kysymykset sekä sosiaaliset ja työvoimanäkökohdat kattavat ennakkoarvioinnit samoin kuin konfliktialanyysi ja riskinarviointi. [tark. 211]

Alakohtaisten ohjelmien täytäntöönpanossa toteuttamisessa käytetään tarvittaessa ihmisoikeuksia koskevia, sosiaalisia näkökohtia koskevia ja strategisia ympäristöarviointeja. Asianomaisten sidosryhmien osallistuminen ympäristöarviointeihin näihin arviointeihin ja tällaisten arviointien tulosten julkinen saatavuus on varmistettava. [tark. 212]

21 a artikla

Euroopan parlamentin avustusohjelmat

Komissio käy vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa ja ottaa huomioon sen näkemykset, jotka koskevat aloja, joilla parlamentti panee täytäntöön omia avustusohjelmiaan, kuten valmiuksien kehittäminen ja vaalitarkkailu. [tark. 213]

22 artikla

Yhteistyömenetelmät

1.  Komissio panee tähän välineeseen perustuvan rahoituksen täytäntöön varainhoitoasetuksen mukaisesti joko suoraan omien yksiköidensä, unionin edustustojen ja toimeenpanovirastojen kautta tai välillisesti varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa lueteltujen yhteisöjen kautta.

2.  Tähän välineeseen perustuvaa rahoitusta voidaan antaa myös rahoitusosuuksina kansainvälisiin, alueellisiin tai kansallisiin rahastoihin, joita esimerkiksi EIP, jäsenvaltiot, kumppanimaat ja -alueet, kansainväliset järjestöt tai muut avunantajat ovat perustaneet tai joita ne hallinnoivat.

3.  Varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja tämän asetuksen 29 artiklan 1 kohdassa lueteltujen yhteisöjen on täytettävä varainhoitoasetuksen 155 artiklan mukaiset vuotuiset raportointivelvollisuutensa. Kaikkia näitä yhteisöjä koskevat raportointivaatimukset kirjataan puitekumppanuussopimukseen, rahoitusosuussopimukseen, talousarviotakuuta koskevaan sopimukseen tai rahoitussopimukseen.

4.  Välineellä rahoitettavien toimien täytäntöönpanossa voidaan käyttää rinnakkaista tai yhdistettyä yhteisrahoitusta.

5.  Rinnakkaisessa yhteisrahoituksessa toimi jaetaan selkeästi tunnistettavissa oleviin osiin, joista kutakin rahoittaa yhteisrahoitukseen osallistuva eri kumppani siten, että rahoituksen lopullinen kohde on aina yksilöitävissä.

6.  Yhdistetyssä yhteisrahoituksessa toimen kokonaiskustannukset jaetaan yhteisrahoitukseen osallistuvien kumppaneiden kesken ja varat yhdistetään siten, ettei toimen yksittäisten toimintojen rahoituslähde ole enää yksilöitävissä.

7.  Unionin ja sen kumppaneiden yhteistyötä voidaan tehdä muun muassa seuraavissa muodoissa:

a)  kolmenväliset järjestelyt, joissa unioni koordinoi kumppanimaalle tai -alueelle antamaansa apua kolmansien maiden kanssa;

b)  hallinnolliset yhteistyötoimenpiteet, esimerkiksi jäsenvaltion ja kumppanimaan tai -alueen julkisten laitosten, paikallisviranomaisten, kansallisten julkisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä hoitavien yksityisoikeudellisten yhteisöjen välinen twinning-toiminta, sekä yhteistyötoimenpiteet, joihin osallistuu jäsenvaltioiden lähettämiä julkisen sektorin asiantuntijoita sekä jäsenvaltioiden alue- ja paikallisviranomaisia;

c)  osallistuminen kustannuksiin, joita aiheutuu julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien perustamisesta ja hallinnoinnista, mukaan lukien laajan osallistumisen tukeminen perustamalla riippumaton kolmannen osapuolen kansalaisyhteiskunnan järjestön muodostama elin arvioimaan ja seuraamaan julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusjärjestelyjä; [tark. 214]

d)  alakohtaisia politiikkoja tukevat ohjelmat, joilla unioni antaa tukea kumppanimaan sektoriohjelmalle;

e)  osallistuminen kustannuksiin, joita aiheutuu kyseisten maiden osallistumisesta unionin ohjelmiin ja toimintaan, jota toteuttavat unionin virastot ja elimet sekä sellaiset elimet tai henkilöt, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa SEU V osaston mukaisia yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan erityistoimia;

f)  korkotuet.

23 artikla

EU:n Unionin rahoituksen muodot ja toteutustavat soveltamistavat [tark. 215]

1.  Unionin rahoitusta voidaan myöntää varainhoitoasetuksen mukaisissa rahoitusmuodoissa, joita ovat erityisesti:

a)  avustukset;

b)  palveluja, tavaratoimituksia ja urakoita koskevat julkiset hankinnat;

c)  budjettituki;

d)  rahoitusosuudet komission varainhoitoasetuksen 234 artiklan mukaisesti perustamiin erityisrahastoihin;

e)  rahoitusvälineet;

f)  talousarviotakuut;

g)  rahoitusta yhdistävät toimet;

h)  velkahelpotukset kansainvälisesti sovittujen velkahelpotusohjelmien puitteissa;

i)  taloudellinen apu;

j)  palkatut ulkopuoliset asiantuntijat.

2.  Työskennellessään kumppanimaiden sidosryhmien kanssa komissio ottaa huomioon niiden erityispiirteet, mukaan lukien niiden tarpeet ja toimintaympäristön, määrittäessään rahoitusta koskevat yksityiskohtaiset säännöt, rahoitusmuodon, myöntämisedellytykset ja avustusten hallinnointiin sovellettavat hallinnolliset säännökset, jotta saavutettaisiin näistä sidosryhmistä mahdollisimman monet ja vastattaisiin mahdollisimman hyvin niiden tarpeisiin. Tässä arvioinnissa on otettava huomioon ehdot, jotka koskevat kaikkien sidosryhmien, erityisesti paikallisen kansalaisyhteiskunnan, tarkoituksenmukaista osallistumista ja osallisuutta. Edistetään varainhoitoasetuksen mukaisesti erityismenettelyjä, kuten kumppanuussopimuksia, rahoitusavun myöntämistä kolmansille osapuolille, suoraa myöntämistä tai kelpoisuusehtojen perusteella rajattuja ehdotuspyyntöjä taikka varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kertakorvauksia, yksikkökustannuksiin perustuvaa rahoitusta, kiinteämääräistä rahoitusta sekä rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin. Näillä eri menettelyillä on varmistettava avoimuus, jäljitettävyys ja innovointi. Paikallisten ja kansainvälisten kansalaisjärjestöjen välistä yhteistyötä on edistettävä, jotta voidaan vahvistaa kansalaisyhteiskunnan valmiuksia osallistua täysimääräisesti kehitysohjelmiin. [tark. 216]

3.  Varainhoitoasetuksen 195 artiklassa tarkoitettujen tapausten lisäksi suoraa myöntämismenettelyä voidaan käyttää seuraaviin:

a)  vähäiset avustukset ihmisoikeuksien puolustajille ja mekanismeille, joilla suojellaan vaarassa olevia ihmisoikeuksien puolustajia, kiireellisten suojelutoimien rahoittamiseen, soveltuvissa tapauksissa ilman tarvetta yhteisrahoitukseen, sekä sovittelijoille ja muille kansalaisyhteiskunnan toimijoille, jotka osallistuvat kriisien ja aseellisten selkkausten yhteydessä käytävään vuoropuheluun, konfliktien ratkaisuun, sovintoon ja rauhan rakentamiseen; [tark. 217]

b)  avustukset, soveltuvissa tapauksissa ilman tarvetta yhteisrahoitukseen, toimien rahoittamiseksi kaikkein vaikeimmissa olosuhteissa, joissa ehdotuspyynnön julkaiseminen ei tule kyseeseen, mukaan lukien tilanteet, joissa perusvapauksien puute on vakava, demokraattisiin instituutioihin kohdistuu uhkia tai kyseessä on kriisin laajeneminen tai aseellinen selkkaus, ja joissa ihmisten turvallisuus on eniten uhattuna tai joissa ihmisoikeusjärjestöjen, ihmisoikeuksien puolustajien, sovittelijoiden ja muiden kriisien ja aseellisten selkkausten yhteydessä käytävään vuoropuheluun, sovintoon ja rauhan rakentamiseen osallistuvien kansalaisyhteiskunnan toimijoiden toimintaolosuhteet ovat vaikeimmat. Tällaiset avustukset voivat olla määrältään enintään 1 000 000 euroa ja kestoltaan enintään 18 kuukautta, mitä on mahdollista jatkaa 12 kuukaudella, jos niiden täytäntöönpanossa soveltamisessa on objektiivisia ja odottamattomia esteitä; [tark. 218]

c)  avustukset YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistolle ja Global Campukselle, ihmisoikeuksia ja demokratiakehitystä käsittelevälle Euroopan yliopistojen väliselle keskukselle, jossa on mahdollista suorittaa eurooppalainen ylempi korkeakoulututkinto ihmisoikeuksien ja demokratiakehityksen alalla, sekä keskukseen assosioituneelle yliopistojen verkostolle, jossa on mahdollista suorittaa ihmisoikeusalan jatkotutkintoja, mukaan lukien apurahat kolmansien maiden opiskelijoille, tutkijoille, opettajille ja ihmisoikeuksien puolustajille. [tark. 219]

c a)   23 a artiklassa (uusi) kuvaillut pienet hankkeet; [tark. 220]

Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettu budjettituki, mukaan lukien alakohtaiset tulosperusteiset uudistamissopimukset, perustuu kyseisen maan omistajuuteen, molemminpuoliseen vastuuvelvollisuuteen ja yhteiseen sitoutumiseen yleismaailmallisiin arvoihin, demokratiaan, ihmisoikeuksiin, sukupuolten tasa-arvoon, sosiaaliseen osallisuuteen ja inhimilliseen kehitykseen ja oikeusvaltioperiaatteeseen, ja sen tavoitteena on vahvistaa unionin ja kumppanimaiden välisiä kumppanuuksia. Siihen sisältyy tehostettu alakohtaista politiikkaa koskeva vuoropuhelu, valmiuksien kehittäminen ja hallinnon parantaminen täydentäen kumppaneiden pyrkimyksiä kerätä tuloja tehokkaammin ja käyttää varoja järkevämmin kestävän ja osallistavan talouskasvun ja työllisyyden tukemiseksi , osallistavan ja kaikkia hyödyttävän sosioekonomisen kehityksen tukemiseksi ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseksi, kiinnittäen erityistä huomiota nuoriin, eriarvoisuuden vähentämiseksi ja köyhyyden poistamiseksi ottaen asianmukaisella tavalla huomioon paikallinen talous sekä ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset oikeudet. [tark. 221]

Jokaisen päätöksen budjettituen myöntämisestä on perustuttava unionin hyväksymään budjettitukipolitiikkaan, selkeisiin tukikelpoisuusperusteisiin sekä riskien ja hyötyjen huolelliseen arvioimiseen. Yksi tällaisen päätöksen keskeinen tekijä on sen arviointi, miten sitoutuneita kumppanimaat ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteuttamiseen, miten ne ovat niitä toteuttaneet ja miten ne ovat toteuttamisessa edenneet. [tark. 222]

4.  Budjettituki on eriytettävä siten, että sillä vastataan paremmin kumppanimaan poliittiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen tilanteeseen, ottaen huomioon epävakaat tilanteet.

Myönnettäessä budjettitukea varainhoitoasetuksen 236 artiklan mukaisesti komissio määrittelee selkeästi budjettituen ehdollisuuden kriteerit, kuten edistymisen uudistuksissa ja avoimuuden, ja seuraa niiden noudattamista sekä tukee parlamentaarisen valvonnan ja kansallisten tarkastusvalmiuksien kehittämistä, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden osallistumista seurantaan sekä avoimuuden lisäämistä, tietojen julkista saatavuutta sekä paikallista talouskehitystä ja paikallisia yrityksiä tukevien vakaiden julkisten hankintojen järjestelmien kehittämistä. [tark. 223]

5.  Budjettituen maksu perustuu indikaattoreihin, jotka osoittavat, että kumppanimaan kanssa sovittujen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty tyydyttävästi.

6.  Tämän asetuksen mukaisten rahoitusvälineiden muotoja voivat olla esimerkiksi lainat, vakuudet, oman pääoman ehtoinen tai luonteinen rahoitus, sijoitukset tai osakkuudet ja riskinjakorahoitusvälineet, jos mahdollista ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 1 kohdan mukaisesti EIP:n, jonkin monenvälisen eurooppalaisen rahoituslaitoksen, kuten Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin, tai kahdenvälisen eurooppalaisen rahoituslaitoksen, esimerkiksi kahdenvälisten kehityspankkien, johdolla, mahdollisesti yhdessä jäsenvaltioilta ja kolmansilta osapuolilta saatavien lisäavustusten kanssa.

Tämän asetuksen mukaisten unionin rahoitusvälineiden rahoittamiseen voivat osallistua jäsenvaltiot sekä mitkä tahansa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut yhteisöt.

7.  Mainittuja rahoitusvälineitä voidaan ryhmitellä eri välineiksi täytäntöönpanoa soveltamista ja raportointia varten. [tark. 224]

7 a.   Komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto eivät toteuta uusia toimia tai jatka toimia sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka on rekisteröity tai jotka ovat sijoittautuneet oikeudenkäyttöalueille, jotka on määritelty yhteistyöhaluttomiksi unionin asiaa koskevan politiikan yhteydessä tai jotka on yksilöity suuririskisiksi kolmansiksi maiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai jotka eivät tosiasiallisesti noudata avoimuutta ja tietojen vaihtoa koskevia unionin tai kansainvälisesti sovittuja veronormeja. [tark. 225]

8.  Unionin rahoitus ei saa johtaa erityisten verojen, tullien tai muiden maksujen muodostumiseen tai niiden kantoon.

9.  Kumppanimaiden määräämiin veroihin, tulleihin ja maksuihin voidaan antaa rahoitusta tämän asetuksen nojalla.

23 a artikla

Pienhankerahastot

1.  Tämän asetuksen nojalla voidaan antaa rahoitusta pienhankerahastoille, joilla valitaan ja pannaan täytäntöön hankkeita, joiden taloudellinen merkitys on pieni.

2.  Pienhankerahaston tuensaajia ovat kansalaisyhteiskunnan järjestöt.

3.  Pienhankerahaston lopulliset vastaanottajat saavat tukea tästä asetuksesta edunsaajan välityksellä, ja ne toteuttavat kyseisen pienhankerahaston pieniä hankkeita, jäljempänä ’pienhankkeet’.

4.  Jos pienhankkeen julkinen rahoitusosuus on enintään 50 000 euroa, rahoitusosuus myönnetään yksikkökustannuksina tai kertasuorituksina tai siihen voi sisältyä kiinteämääräistä rahoitusta. [tark. 226]

24 artikla

Osallistumiskelpoiset henkilöt ja yksiköt

1.  Maantieteellisistä ohjelmista sekä kansalaisyhteiskunnan organisaatioita ja maailmanlaajuisia haasteita koskevista ohjelmista rahoitettaviin toimiin liittyviin hankinta-, avustus- ja palkitsemismenettelyihin voivat osallistua kansainväliset järjestöt ja kaikki muut oikeussubjektit, jotka ovat seuraavien maiden tai alueiden kansalaisia tai johonkin niistä tosiasiallisesti sijoittautuneita oikeushenkilöitä:

a)  jäsenvaltiot, IPA III -asetuksessa luetellut edunsaajat ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet;

b)  kumppanimaat naapurialueilla ja Venäjän federaatio silloin, kun asianomainen menettely liittyy liitteessä I tarkoitettuihin ohjelmiin, joihin se osallistuu;

c)  kehitysmaat ja kehittyvät alueet, jotka sisältyvät Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean luetteloon virallisen kehitysavun saajista ja jotka eivät ole G20-ryhmän jäseniä, sekä neuvoston päätöksessä .../... (EU) määritellyt merentakaiset maat ja alueet;

d)  virallisen kehitysavun vastaanottajamaiden luetteloon sisältyvät kehitysmaat, jotka ovat G20-ryhmän jäseniä, sekä muut maat ja alueet silloin, kun asianomainen menettely liittyy unionin tämän asetuksen nojalla rahoittamaan toimeen, johon ne osallistuvat;

e)  maat, joiden osalta komissio on vahvistanut ulkoisen rahoituksen vastavuoroisen saantimahdollisuuden. Tämä mahdollisuus voidaan myöntää vähintään vuoden pituiseksi määräajaksi edellyttäen, että asianomainen maa soveltaa samoja kelpoisuusehtoja unionin ja sellaisten maiden yksiköihin, jotka ovat tämän asetuksen mukaan osallistumiskelpoisia. Komissio päättää vastavuoroisesta rahoituksensaantimahdollisuudesta ja sen kestosta asianomaista yhtä tai useampaa tuensaajamaata kuultuaan; ja

f)  Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön jäsenmaat, kun on kyse virallisen kehitysavun vastaanottajamaiden luetteloon sisältyvässä vähiten kehittyneessä maassa tai voimakkaasti velkaantuneessa köyhässä maassa täytäntöön pantavista sovellettavista sopimuksista. [tark. 227]

2.  Ihmisoikeuksia ja demokratiaa sekä rauhaa ja vakautta koskevista ohjelmista rahoitettavien toimien ja nopean vasteen toimien osalta ei rajoiteta millään tavalla osallistumista hankinta-, avustus- ja palkitsemismenettelyihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta toimien luonteesta ja tavoitteista johtuvia rajoituksia.

3.  Kaikki tämän asetuksen nojalla rahoitettavat tarvikkeet ja aineet voivat olla peräisin mistä tahansa maasta.

4.  Tässä artiklassa vahvistettuja sääntöjä ei sovelleta luonnollisiin henkilöihin, jotka ovat osallistumiskelpoisen toimeksisaajan tai mahdollisen alihankkijan palveluksessa tai muussa oikeudellisessa sopimussuhteessa siihen, eivätkä ne aiheuta kyseisten henkilöiden kansalaisuutta koskevia rajoituksia.

5.  Toimissa, joiden rahoittamiseen osallistuu varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii–viii luetelmakohdassa tarkoitettu yhteisö tai jotka toteutetaan joita sovelletaan tällaisten yhteisöjen kanssa joko suoraan tai välillisesti hallinnoiden, sovelletaan myös kyseisten yhteisöjen kelpoisuussääntöjä. [tark. 228]

6.  Jos avunantajat antavat rahoitusta komission perustamaan erityisrahastoon tai ulkoisina käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina, sovelletaan kelpoisuussääntöjä, jotka on vahvistettu kyseisen erityisrahaston perustamisasiakirjassa tai avunantajan kanssa tehdyssä sopimuksessa, jos on kyse ulkoisista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

7.  Kun on kyse toimista, joita rahoitetaan tämän asetuksen nojalla sekä jostakin toisesta unionin ohjelmasta, tällaisten ohjelmien mukaan osallistumiskelpoiset yksiköt katsotaan osallistumiskelpoisiksi.

8.  Kun on kyse useita maita kattavista toimista, osallistumiskelpoisiksi voidaan katsoa oikeussubjektit, jotka ovat kyseisten toimien soveltamisalaan kuuluvien maiden ja alueiden kansalaisia tai johonkin niistä tosiasiallisesti sijoittautuneita oikeushenkilöitä.

9.  Tässä artiklassa vahvistettuja kelpoisuussääntöjä voidaan rajoittaa hakijoiden kansalaisuuden, maantieteellisen sijainnin ja luonteen osalta, jos toimen erityisluonne, tavoitteet ja tehokas täytäntöönpano soveltaminen edellyttävät tällaisia rajoituksia. Kansalaisuutta koskevia rajoituksia ei sovelleta kansainvälisiin järjestöihin. [tark. 229]

10.  Muiden kuin osallistumiskelpoisten maiden tarjoajat, hakijat ja ehdokkaat voidaan hyväksyä osallistumiskelpoisiksi kiireellisissä tapauksissa tai tapauksissa, joissa palveluja ei ole saatavilla asianomaisten maiden tai alueiden markkinoilla, tai muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa toimen toteuttaminen olisi kelpoisuussääntöjen soveltamisen takia mahdotonta tai kohtuuttoman vaikeaa.

11.  Paikallisen tuotantokyvyn sekä paikallisten markkinoiden ja hankintojen edistämiseksi etusijalle asetetaan paikalliset ja alueelliset toimeksisaajat asetetaan etusijalle ottaen huomioon niiden ympäristön kestävyyden tai reilun kaupan alalla saavuttamat tulokset, kun varainhoitoasetuksessa säädetään yhden ainoan tarjouksen perusteella tehtävästä hankinnasta. Kaikissa muissa tapauksissa paikallisten ja alueellisten toimeksisaajien osallistumista edistetään mainitun asetuksen asiaa koskevien säännösten mukaisesti. Kaikissa tapauksissa on noudatettava kestävyyttä ja huolellisuusvelvollisuutta koskevia kriteereitä. [tark. 230]

12.  Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevassa ohjelmassa osallistumiskelpoisia ovat kaikkia yksiköt, jotka eivät sisälly oikeussubjektin määritelmään 2 artiklan 6 kohdassa, jos tämä on välttämätöntä tämän ohjelman toiminta-aloilla.

12 a.  Naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä ei tueta toimia, jotka 21 artiklassa tarkoitetun ympäristönäkökohtien tarkastelun mukaan vahingoittavat ympäristöä tai ilmastoa. Määrärahojen on noudatettava täysimääräisesti Pariisin sopimusta, ja eurooppalaisen ulkoisen toiminnan rahoituksen on tuettava yleisesti Pariisin sopimuksen pitkän aikavälin tavoitteita. Välineestä ei tueta etenkään seuraavia toimia:

a)  toimet, jotka eivät ole yhdenmukaisia edunsaajamaiden Pariisin sopimuksessa määriteltyjen kansallisten panosten kanssa;

b)  investoinnit fossiilisiin polttoaineisiin liittyvän toimintaketjun alku-, keski- tai loppupäähän. [tark. 231]

25 artikla

Määrärahojen siirtäminen, vuotuiset erät, maksusitoumusmäärärahat, palautukset ja rahoitusvälineiden tuottamat tulot

1.  Sen lisäksi, mitä säädetään varainhoitoasetuksen 12 artiklan 2 kohdassa, tämän asetuksen käyttämättömät maksusitoumus- ja maksumäärärahat siirretään ilman eri toimenpiteitä seuraavalle varainhoitovuodelle ja niitä voidaan sitoa sen vuoden joulukuun 31 päivään saakka. Varainhoitovuodelta toiselle siirretty määrä käytetään seuraavana varainhoitovuonna ensin.

Komissio ilmoittaa toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle siirretyistä maksusitoumusmäärärahoista tietoja määrärahoista, jotka on siirretty varainhoitovuodelta toiselle ilman eri toimenpiteitä, mukaan lukien asianomaiset määrät, varainhoitoasetuksen 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti. [tark. 232]

2.  Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 15 artiklassa säädetään määrärahojen ottamisesta uudelleen käyttöön, maksusitoumusmäärärahat, jotka vastaavat tämän asetuksen mukaisten toimien kokonaan tai osittain toteutumatta jäämisen vuoksi vapautettujen sitoumusten määrää, otetaan takaisin alkuperäiseen budjettikohtaan.

Monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun asetuksen 12 artiklan 1 kohdan b alakohdassa olevien viittausten varainhoitoasetuksen 15 artiklaan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa sisältävän viittauksen tähän kohtaan.

3.  Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi varainhoitoasetuksen 112 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tällaisiin monivuotisiin toimiin ei sovelleta varainhoitoasetuksen 114 artiklan 2 kohdan kolmatta alakohtaa. Komissio vapauttaa ilman eri toimenpiteitä toimen talousarviositoumuksen osat, joita ei ole talousarviositoumuksen tekovuotta seuraavan viidennen vuoden joulukuun 31 päivään mennessä käytetty ennakkorahoitukseen tai välimaksuihin tai joista ei ole esitetty todennettua menoilmoitusta tai maksupyyntöä.

Tämän artiklan 2 kohtaa sovelletaan myös vuotuisiin eriin.

4.  Poiketen varainhoitoasetuksen 209 artiklan 3 kohdasta palautukset ja rahoitusvälineen tuottamat tulot otetaan alkuperäiseen budjettikohtaan sisäisinä käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina sen jälkeen, kun hallinnointikustannukset ja -palkkiot on vähennetty. Komissio tarkastelee joka viides vuosi olemassa olevien rahoitusvälineiden vaikutusta unionin tavoitteiden saavuttamiseen ja niiden tuloksellisuutta.

IV luku

EKKR+, talousarviotakuut ja kolmansille maille myönnettävä rahoitusapu

26 artikla

Soveltamisala ja rahoitus

1.  Edellä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla maantieteellisiin ohjelmiin tarkoitetulla määrärahalla rahoitetaan Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussaa (EKKR+) ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä, ja samalla varmistetaan, ettei tämä rahoitus haittaa muita maantieteellisillä ohjelmilla tuettavia toimia. [tark. 233]

EKKR+:n, joka on integroitu rahoituspaketti rahoituksen myöntämiseen 23 artiklan 1 kohdan a, e, f ja g alakohdassa tarkoitetuissa toteutusmuodoissa kohdassa tarkoitettujen avustusten, takuiden ja muiden rahoitusvälineiden muodossa, tarkoituksena on tukea investointeja ja lisätä rahoituksen saantia maksimoiden samalla sen lisäyksen, tuottaen innovatiivisia tuotteita ja houkutellen varoja yksityiseltä sektorilta keinona tukea kestävää ja osallistavaa taloudellista, ympäristöön liittyvää ja sosiaalista kehitystä, edistää sekä teollistumista ja vakaata investointiympäristöä, jotta voidaan parantaa kumppanimaiden sosioekonomista ja ympäristöön liittyvää selviytymiskykyä kiinnittäen erityisesti huomiota köyhyyden poistamiseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun, ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillitsemiseen, ympäristönsuojeluun ja ympäristöasioiden hallintaan, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen asiaa koskevien ILO:n normien mukaisesti, taloudellisiin mahdollisuuksiin, osaamiseen ja yrittäjyyteen sekä sosioekonomisesti tärkeisiin sektoreihin, mikroyrityksiin, pieniin ja keskisuuriin yrityksiin keskittyen sosiaalisiin yrityksiin ja osuuskuntiin, kun otetaan huomioon niiden mahdollisuudet vähentää köyhyyttä ja eriarvoisuutta ja edistää ihmisoikeuksia ja toimeentuloa, ja mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten tukemiseen sekä puuttua sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton tapauskohtaisiin sosioekonomisiin perimmäisiin syihin ja palautettujen maahanmuuttajien kestävään uudelleenkotouttamiseen kulloinkin noudatettavien suuntaa-antavien ohjelma-asiakirjojen mukaisesti. Rahoituksesta 45 prosenttia käytetään investointeihin, jotka edistävät ilmastotavoitteita, ympäristöasioiden hallintaa ja -suojelua, biologista monimuotoisuutta ja aavikoitumisen torjumista, ja 30 kokonaisrahoituksesta käytetään ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä maihin, joiden tilanne on todettu epävakaaksi tai joissa on käynnissä konflikti, vähiten kehittyneisiin maihin ja erittäin velkaantuneisiin köyhiin maihin, ja näille maille on tarjottava lisätukea instituutioiden valmiuksien kehittämisen, talouden hallinnan ja teknisen avun aloilla. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä on käytettävä täydentämään valtioiden investointia olennaisten julkisten palvelujen tarjoamiseen, joka kuuluu edelleen valtioiden vastuulle. [tark. 234]

2.  Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuetaan EKKR+ -toimia, jotka katetaan talousarviotakuilla tämän asetuksen 27, 28 ja 29 artiklan mukaisesti, makrotaloudellisella rahoitusavulla ja lainoilla EINS-asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille kolmansille maille.

3.  Unioni voi taata ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä enintään 60 000 000 000 euron arvosta toimia, joista on allekirjoitettu sopimukset 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2027 välisenä aikana. Enimmäismäärää on tarkistettava väliarvioinnista laadittavan kertomuksen kehyksessä 32 artiklan mukaisesti. [tark. 235]

4.  Rahoitusaste on 9–50 prosenttia riippuen toimen tyypistä. Unionin talousarviosta tähän tarkoitukseen osoitetaan rahoitusta enintään 10 miljardia euroa vuotuisessa talousarviomenettelyssä erillisen budjettikohdan tai määrärahasiirron kautta. Siirretään komissiolle valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa tätä enimmäismäärää. [tark. 236]

Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoitusaste on 9 prosenttia unionin makrotaloudellisen rahoitusavun osalta ja sellaisten talousarviotakuiden osalta, joilla katetaan lainanantotoimintaan liittyviä valtion riskejä.

Rahoitusasteita tarkistetaan kolmen kahden vuoden välein alkaen 40 artiklassa vahvistetusta tämän asetuksen soveltamisen aloittamispäivästä. Komissiolle siirretään valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan näitä asteita ja rahamääriä. [tark. 237]

5.  Ulkosuhdetoimien takuujärjestely katsotaan yhdeksi takuuksi varainhoitoasetuksen 212 artiklalla perustetussa yhteisessä vararahastossa.

6.  EKKR+:sta ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä voidaan tukea rahoitus- ja investointitoimia kumppanimaissa, jotka sijaitsevat 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla maantieteellisillä alueilla. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä rahoitetaan 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa määritettyjen maantieteellisten ohjelmien talousarviosta, ja varat siirretään yhteiseen vararahastoon. EKKR+ -toimien maantieteellisen jakautumisen on myös mahdollisimman laajasti kuvastettava määrärahojen suhteellista painoarvoa eri alueiden kannalta, kuten 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetään. EKKR+:sta ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä voidaan myös tukea toimia IPA III -asetuksen liitteessä I lueteltujen edunsaajien alueella. EKKR+:sta näitä toimia varten myönnettävä rahoitus samoin kuin ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittaminen perustuvat IPA-asetukseen. Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittaminen EINS-asetuksen 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuille maille myönnettäviä lainoja varten perustuu EINS-asetukseen. [tark. 238]

7.  Varainhoitoasetuksen 211 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu rahoittaminen muodostuu kustakin toimesta aiheutuvien unionin sitoumusten kokonaismäärän perusteella, mukaan lukien toimet, joista on allekirjoitettu sopimukset ennen vuotta 2021 ja jotka unioni on taannut. Vuosittain tarvittavan rahoituksen määrä voidaan koota enintään seitsemän vuoden kuluessa.

8.  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 mukaisesti perustetussa EKKR-takuurahastossa ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 mukaisesti perustetussa ulkosuhteisiin liittyvien hankkeiden takuurahastossa 31 päivänä joulukuuta 2020 oleva saldo siirretään yhteiseen vararahastoon tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun saman yhden takuun kattamien toimien rahoittamista varten.

26 a artikla

EKKR+:n tavoitteet

1.  EKKR+ -toimilla, joita voidaan tukea ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä, edistetään erityisesti seuraavia painopistealoja:

a)  rahoituksen ja tuen antaminen yksityisen sektorin, osuustoiminta-alan ja yhteiskunnallisten yritysten sektorin kehittämiseen kestävän kehityksen edistämiseksi taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöön liittyen keskittyen erityisesti köyhyyden poistamiseen, ja tarvittaessa Euroopan naapuruuspolitiikan sekä IPA III -asetuksen 3 artiklassa asetettujen tavoitteiden edistämiseksi;

b)  yksityisiä investointeja haittaavien pullonkaulojen poistaminen erityisesti takaamalla sijoitusten oikeusturva;

c)  yksityisen sektorin rahoituksen hankkiminen keskittyen erityisesti mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin;

d)  sosioekonomisesti tärkeiden alojen ja alueiden sekä niihin liittyvän julkisen ja yksityisen infrastruktuurin sekä kestävien yhteyksien ja kestävän tuotannon vahvistaminen osallistavan, kestävän ja ihmisoikeuksia ja ympäristöä kunnioittavan sosioekonomisen kehityksen edistämiseksi;

e)  ilmastotoimien ja ympäristönsuojelun sekä ympäristöasioiden hallinnan edistäminen;

f)  kestävää kehitystä edistämällä puuttuminen muuttoliikkeen erityisiin perimmäisiin syihin, sääntelemätön muuttoliike ja pakkomuutto mukaan lukien, ja turvallisen, hallitun ja säännellyn muuttoliikkeen ja liikkuvuuden edistäminen. [tark. 239]

27 artikla

Toimien ja vastapuolten tukikelpoisuus ja valinta

1.  Rahoitus- ja investointitoimien, joita voidaan tukea ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä, on oltava johdonmukaisia ja unionin politiikkojen ja varsinkin sen kehitysyhteistyöpolitiikan ja Euroopan naapuruuspolitiikan mukaisia sekä kumppanimaiden strategioiden ja politiikkojen mukaisia, ja niillä on puututtava markkinoiden toimimattomuuteen ja optimaalista heikompiin investointitilanteisiin välttäen epäoikeudenmukaista kilpailua paikallisten talouden toimijoiden kanssa. Niiden on erityisesti tuettava tämän asetuksen ja asiaan liittyvien suuntaa-antavien ohjelma-asiakirjojen tavoitteita, yleisiä periaatteita ja politiikkakehystä ottaen asianmukaisesti huomioon 26 a artiklassa luetellut ja liitteessä V luetellut lähemmin kuvatut painopistealat. [tark. 240]

1 a.  Tuen myöntäminen ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä edellyttää, että komissio tekee unionin puolesta tukikelpoisen vastapuolen kanssa EKKR-takuusopimuksia. [tark. 241]

2.  Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuetaan rahoitus- ja investointitoimia, jotka täyttävät joilla puututaan markkinoiden toimimattomuuteen tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin. Toimien on myös täytettävä varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan a–c d alakohdassa esitetyt edellytykset ja jotka niiden on oltava sellaisia, että ne [tark. 242]

-a a)   varmistavat varojen täydentävyyden rahoituksen ja kehitysyhteistyön osalta; [tark. 243]

-a b)   sisältävät ihmisoikeuksia, sosiaalisia sekä työvoima- ja ympäristönäkökohtia koskevan julkisesti saatavilla olevan ja osallistavan ennakkoarvioinnin, jossa kartoitetaan kyseisten alojen riskit ja puututaan niihin noudattaen asianmukaisesti vaikutuksen piiriin kuuluvilta yhteisöiltä hankittavan vapaan ja tietoon perustuvan ennakkosuostumuksen periaatetta maata koskevissa investoinneissa; [tark. 244]

a)  täydentävät muita aloitteita;

b)  ovat taloudellisesti ja rahoituksellisesti toteutuskelpoisia ottaen asianmukaisesti huomioon yksityisten ja julkisten kumppanien mahdollinen tuki ja yhteisrahoitus hankkeelle siten, että samalla otetaan huomioon erityinen toimintaympäristö ja valmiudet maissa, joiden tilanne on todettu epävakaaksi tai joissa on käynnissä konflikti, vähiten kehittyneissä maissa ja erittäin velkaantuneissa köyhissä maissa, joissa voidaan tarjota edullisempia ehtoja;

c)  ovat teknisesti toteutuskelpoisia sekä sosiaalisesti ja ympäristön ja sosioekonomisten näkökohtien kannalta kestäviä; [tark. 245]

c a)  kohdistuvat aloihin ja kysymyksiin, joiden yhteydessä markkinoiden tai toimielinten toimimattomuus estää selvästi yksityisen sektorin rahoituksen; [tark. 246]

c b)  on jäsennelty siten, että edistetään markkinoiden kehitystä ja käytetään yksityisen sektorin varoja investointivajeen korjaamiseksi; [tark. 247]

c c)  keskittyvät hankkeisiin, joihin liittyy suurempi riski kuin yksityiset luotonantajat ovat valmiita hyväksymään yksinomaan kaupalliselta pohjalta; [tark. 248]

c d)  eivät vääristä markkinoita kumppanimaissa ja -alueilla; [tark. 249]

c e)  saavat mahdollisuuksien mukaan liikkeelle mahdollisimman paljon pääomaa paikalliselta yksityiseltä sektorilta; [tark. 250]

c f)  noudattavat kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia periaatteita, sellaisina kuin ne on vahvistettu tuloksellista kehitysyhteistyötä koskevassa Busanin kumppanuudessa ja uudelleen Nairobissa vuonna 2016, joita ovat muun muassa omavastuullisuus, mukautuminen, tuloshakuisuus, avoimuus ja keskinäinen vastuu sekä avun sidonnaisuuksien purkamisen tavoite; [tark. 251]

c g)  on suunniteltu täyttämään virallista kehitysapua koskevat OECD-DAC:n vahvistamat arviointiperusteet ottaen huomioon yksityisen sektorin kehityksen erityispiirteet, lukuun ottamatta toimia, joita toteutetaan virallisen kehitysavun piiriin kuulumattomissa teollisissa maissa; [tark. 252]

c h)  toteutetaan noudattaen kaikilta osin ihmisoikeuksia koskevaa kansainvälistä oikeutta sekä kansainvälisesti sovittuja suuntaviivoja, periaatteita ja yleissopimuksia, joihin kuuluvat vastuullisen sijoittamisen periaatteet, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n suuntaviivat, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, vastuullista investointia maatalouteen ja elintarvikejärjestelmiin koskevat YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) periaatteet sekä Kansainvälisen työjärjestön yleissopimukset ja normit, YK:n yleissopimus kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamisesta, Maastrichtin periaatteet valtioiden ekstraterritoriaalisista velvoitteista taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien alalla ja FAO:n vapaaehtoiset suuntaviivat maa- ja luonnonvaraoikeuksien vastuullisesta hallinnasta kansallisen elintarviketurvan yhteydessä; [tark. 253]

3.  Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyä käytetään kattamaan seuraavista välineistä aiheutuvia riskejä:

a)  lainat, mukaan lukien lainat paikallisessa valuutassa ja makrotaloudellisen rahoitusavun lainat;

b)  takaukset;

c)  vastatakaukset;

d)  pääomamarkkinainstrumentit;

e)  muut rahoitusmuodot ja lisävakuusjärjestelyt, vakuutukset sekä pääomasijoitukset tai oman pääoman luonteiset sijoitukset.

4.  Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyssä tukikelpoisia vastapuolia ovat ne, jotka mainitaan varainhoitoasetuksen 208 artiklan 4 kohdassa, mukaan lukien osapuolet ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen osallistuvista kolmansista maista, jotka komissio on hyväksynyt tämän asetuksen 28 artiklan ja strategisen johtokunnan lausunnon mukaisesti. Lisäksi ja poiketen siitä, mitä säädetään varainhoitoasetuksen 62 artiklan 2 kohdan c alakohdassa, takuujärjestelyssä tukikelpoisia ovat jäsenvaltion tai kolmannen maan yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvat elimet, jotka ovat osallistuneet ulkosuhteiden takuujärjestelyn rahoittamiseen 28 artiklan mukaisesti ja antaneet riittävän varmuuden taloudellisista valmiuksistaan. [tark. 254]

4 a.  Euroopan investointipankkiryhmän on muun muassa

a)  osallistuttava EKKR+:n riskinhallintaan yhdessä muiden eurooppalaisten rahoituslaitosten kanssa ottaen asianmukaisesti huomioon tarve välttää mahdolliset eturistiriidat;

b)  pantava täytäntöön yksinomaan se osa investointi-ikkunasta, joka kattaa maantieteellisten ohjelmien määrärahoista valtioille myönnettävät vähintään 1 000 000 000 euron lainat, tämän osaston 1 ja 3 luvussa vahvistettujen menettelyjen mukaisesti;

c)  oltava vaatimukset täyttävä vastapuoli muihin investointi-ikkunoihin kuuluvien toimien täytäntöönpanossa. [tark. 255]

5.  Tukikelpoisten vastapuolten on noudatettava varainhoitoasetuksen 62 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädettyjä sääntöjä ja edellytyksiä. Kun on kyse jäsenvaltion tai kolmannen maan yksityisoikeuden soveltamisalaan kuuluvista elimistä, jotka ovat osallistuneet ulkosuhteiden takuujärjestelyn rahoittamiseen tämän asetuksen 28 artiklan mukaisesti, etusijalle asetetaan ne elimet, jotka antavat ympäristöä, sosiaalinäkökohtia, verotusta ja yrityksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmää koskeviin kriteereihin liittyviä tietoja. [tark. 256]

Komissio varmistaa tukikelpoisten vastapuolten käytettävissä olevien resurssien tuloksellisen, tehokkaan ja oikeudenmukaisen käytön ja edistää vastapuolten välistä yhteistyötä.

Komissio varmistaa kaikkien tukikelpoisten vastapuolten oikeudenmukaisen kohtelun ja mahdollisuuden saada rahoitusta sekä varmistaa, että eturistiriidat vältetään EKKR+:n täytäntöönpanokauden soveltamiskauden aikana. Täydentävyyden varmistamiseksi komissio voi pyytää tukikelpoisia vastapuolia antamaan kaikki asian kannalta merkitykselliset tiedot muista toimistaan, jotka eivät kuulu EKKR+:n piiriin. [tark. 257]

5 a.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi kutsua tukikelpoiset vastapuolet, kansalaisyhteiskunnan järjestöt ja paikallisyhteisöt keskustelemaan tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista. [tark. 258]

6.  Komissio valitsee tukikelpoiset vastapuolet varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon

a)  strategisen johtoryhmän ja alueellisten operatiivisten johtoryhmien neuvot liitteen VI mukaisesti;

b)  investointi-ikkunan tavoitteet;

c)  tukikelpoisen vastapuolen kokemuksen ja riskinhallintavalmiudet;

d)  omien varojen määrän sekä yksityisen sektorin yhteisrahoitusosuuden, jonka tukikelpoinen vastapuoli on valmis käyttämään investointi-ikkunan rahoittamiseen.

d a)   julkisia hankintamenettelyjä koskevat tasapuolisuuden ja avoimuuden periaatteet. [tark. 259]

7.  Komissio perustaa tämän asetuksen nojalla rahoitettavia ja tiettyyn määrään asti ulkosuhteiden takuujärjestelystä katettavia investointi-ikkunoita alueita, tiettyjä kumppanimaita tai näitä molempia varten taikka tiettyjä aloja, tiettyjä hankkeita, tiettyjä lopullisten edunsaajien luokkia tai näitä molempia varten. Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, miten nämä investointi-ikkunat täyttävät tämän artiklan vaatimukset ja mitkä ovat niiden tarkat ensisijaiset rahoituskohteet. Kaikki investointi-ikkunoihin liittyvät rahoitustukea koskevat pyynnöt on esitettävä komissiolle.

Investointi-ikkunoiden valinta on perusteltava asianmukaisesti markkinoiden toimimattomuuden tai optimaalista heikompien investointitilanteiden analyysillä. Komissio suorittaa tämän analyysin yhteistyössä mahdollisesti tukikelpoisten vastapuolten ja sidosryhmien kanssa.

Tukikelpoiset vastapuolet voivat tarjota 3 kohdassa tarkoitettuja välineitä investointi-ikkunan tai tukikelpoisen vastapuolen hallinnoiman yksittäisen hankkeen puitteissa. Näitä välineitä voidaan tarjota kumppanimaille, mukaan lukien maat, joiden tilanne on epävakaa tai joissa on käynnissä konflikti tai maat, joissa on ilmennyt jälleenrakentamiseen ja konfliktien jälkeiseen olojen ennalleen palauttamiseen liittyviä haasteita, ja kyseisten kumppanimaiden instituutioille, muun muassa niiden julkisille kansallisille ja yksityisille paikallisille pankeille ja rahoituslaitoksille, sekä näiden kumppanimaiden yksityisen sektorin toimijoille. [tark. 260]

8.  Komissio arvioi, täyttävätkö ulkosuhteiden takuujärjestelyllä tuettavat toimet 2 ja 3 kohdassa säädetyt kelpoisuusvaatimukset, hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan tukikelpoisten vastapuolten olemassa olevia tulosten mittausjärjestelmiä. Komissio laatii tulostaulun hankkeiden valintaa varten. Täytäntöönpanokumppanit täyttävät tulostaulun kaikkien EKKR+:n alaisten toimintojen osalta. Komissio arvioi, täyttävätkö takuujärjestelyllä tuettavat toimet 27 artiklassa luetellut kelpoisuusvaatimukset, ja se käyttää tulostaulua suorittaessaan huolellisuusvelvollisuuden laatua ja täytäntöönpanokumppaneiden tekemää arviointia koskevan hanketason riippumattoman arvioinnin. Tarvittaessa komissio pyytää täytäntöönpanokumppaneita antamaan selvennyksiä ja tekemään muutoksia. Komissio julkaisee kutakin investointi-ikkunaa koskevassa arvioinnissaan vuosittain kutakin investointi-ikkunaa koskevan arviointinsa tuloksen tulostaulun kaikkien hankkeiden osalta sen jälkeen, kun komissio ja täytäntöönpanokumppanit ovat hyväksyneet takauksen käytön, ja kaikki takausvälineiden ja yksittäisten hankkeiden tulokset. [tark. 261]

9.  Siirretään komissiolle valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteessä V lueteltujen painopistealojen ja EKKR+:n hallintoa koskevan liitteen VI täydentämiseksi tai muuttamiseksi investointi-ikkunoiden täydentämiseksi tai muuttamiseksi. Kun komissio täydentää tai muuttaa tällä asetuksella rahoitettavia ja ulkosuhteiden takuujärjestelyllä tiettyyn määrään asti katettavia investointi-ikkunoita tiettyjä alueita tai kumppanimaita tai näitä molempia varten, tiettyjä aloja varten tai tiettyjä hankkeita tai tiettyjä lopullisten edunsaajien luokkia tai näitä molempia varten, komissio ottaa asianmukaisesti huomioon strategiselta johtoryhmältä saamansa neuvot ja kuulee operatiivista johtoryhmää.

Komissio ilmoittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle, miten nämä investointi-ikkunat täyttävät 26 a artiklan ja tämän artiklan vaatimukset ja mitkä ovat niiden tarkat ensisijaiset rahoituskohteet. Kaikki investointi-ikkunoihin liittyvät rahoitustukea koskevat pyynnöt on esitettävä komissiolle.

Investointi-ikkunoiden valinta on perusteltava asianmukaisesti markkinoiden toimintapuutteiden tai optimaalista heikompien investointitilanteiden analyysillä. Komissio suorittaa tämän analyysin yhteistyössä mahdollisesti tukikelpoisten vastapuolten ja sidosryhmien kanssa.

Tukikelpoiset vastapuolet voivat tarjota 3 kohdassa tarkoitettuja välineitä investointi-ikkunan tai tukikelpoisen vastapuolen hallinnoiman yksittäisen hankkeen puitteissa. Näitä välineitä voidaan tarjota kumppanimaille, mukaan lukien maat, joiden tilanne on epävakaa tai joissa on käynnissä konflikti tai maat, joissa on ilmennyt jälleenrakentamiseen ja konfliktien jälkeiseen olojen ennalleen palauttamiseen liittyviä haasteita, ja kyseisten kumppanimaiden instituutioille, muun muassa niiden julkisille kansallisille ja yksityisille paikallisille pankeille ja rahoituslaitoksille, sekä näiden kumppanimaiden yksityisen sektorin toimijoille. Maissa, joiden tilanne on epävakaa tai joissa on käynnissä konflikti, sekä muissa maissa silloin, kun se on perusteltua, tukea voidaan antaa julkisen sektorin investointeihin, joilla on oleellinen vaikutus yksityisen sektorin kehitykseen. [tark. 262]

27 a artikla

EKKR+:n hallinto ja rakenne

1.  EKKR+ koostuu alueellisista investointijärjestelyistä, jotka perustetaan unionin nykyisten ulkoisten rahoitusta yhdistävien välineiden työmenetelmien, menettelyjen ja rakenteiden pohjalta ja joissa voidaan yhdistää niiden rahoitusta yhdistävät toimet sekä EKKR+:n kattamat ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn toimet.

2.  Komissio vastaa EKKR+:n ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn yleisestä hallinnoinnista. Tämän lisäksi komissio ei saa pyrkiä toteuttamaan yleisiä pankkitoimintoja. Komissio tiedottaa säännöllisesti Euroopan parlamentille, jotta voidaan varmistaa avoimuutta ja taloudellista vastuuta koskevat mahdollisimman korkeat vaatimukset.

3.  Komissiota neuvoo EKKR+:n hallinnoinnissa strateginen johtoryhmä lukuun ottamatta toimia, jotka kattavat unionin laajentumispolitiikan ja joita rahoitetaan IPA III -asetuksen nojalla, jolloin komissiota neuvoo Länsi-Balkanin investointikehyksen strateginen johtoryhmä. Komissio tekee myös tiivistä yhteistyötä kaikkien tukikelpoisten vastapuolten kanssa ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn operatiivisen hallinnoinnin osalta. Tätä varten perustetaan komission asiantuntijoista ja tukikelpoisista vastapuolista koostuva tekninen työryhmä arvioimaan riskejä ja siihen liittyvää hinnoittelua.

4.  Strateginen johtoryhmä neuvoo komissiota EKKR+:n kattamien ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn investointien strategisessa linjauksessa ja painopisteissä ja myötävaikuttaa siihen, että ne ovat yhteneviä unionin ulkoisen toiminnan, kehityspolitiikan ja Euroopan naapuruuspolitiikan pääperiaatteiden ja tavoitteiden sekä 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden ja 26 artiklassa vahvistetun EKKR+:n tarkoituksen kanssa. Lisäksi se antaa komissiolle tukea asetettaessa yleisiä investointitavoitteita ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn käytölle, jolla tuetaan EKKR+ -toimia, sekä seuraa investointi-ikkunoiden asianmukaista ja monipuolista maantieteellistä ja aihekohtaista kattavuutta kiinnittäen erityistä huomiota maihin, joiden tilanne on todettu epävakaaksi tai joissa on käynnissä konflikti, sekä vähiten kehittyneisiin maihin ja erittäin velkaantuneisiin köyhiin maihin.

5.  Strateginen johtoryhmä tukee myös alueellisten investointijärjestelyjen välistä, Euroopan investointiohjelman kolmen pilarin välistä sekä Euroopan investointiohjelman ja unionin muiden muuttoliikkeeseen ja Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvien toimien välistä yleistä koordinointia, täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta sekä yleistä koordinointia, täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta muiden tällä asetuksella perustettujen ohjelmien, muiden unionin rahoitusvälineiden ja erityisrahastojen kanssa.

6.  Strateginen johtoryhmä koostuu komission ja korkean edustajan, kaikkien jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin edustajista. Euroopan parlamentilla on tarkkailijan asema. Rahoittajille, tukikelpoisille vastapuolille, kumppanimaille, asianomaisille alueellisille järjestöille ja muille sidosryhmille voidaan tarvittaessa myöntää tarkkailijan asema. Strategista johtoryhmää on kuultava ennen uusien tarkkailijoiden mukaan ottamista. Strategisen johtoryhmän puheenjohtajina toimivat komissio ja korkea edustaja.

7.  Strateginen johtoryhmä kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ja mahdollisuuksien mukaan antaa lausuntoja yksimielisesti. Puheenjohtaja voi milloin tahansa järjestää ylimääräisiä kokouksia, tai niitä voidaan pitää myös jäsenten kolmasosan pyynnöstä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, sovelletaan sitä äänestysoikeutta, josta on sovittu strategisen johtoryhmän ensimmäisessä kokouksessa ja joka on vahvistettu sen työjärjestyksessä. Kyseisessä äänestysoikeudessa on asianmukaisesti huomioitava rahoituslähde. Työjärjestyksessä vahvistetaan tarkkailijoiden tehtävää koskevat puitteet. Strategisen johtoryhmän kokousten pöytäkirjat ja esityslistat julkistetaan niiden hyväksymisen jälkeen.

8.  Komissio antaa strategiselle johtoryhmälle vuosittain kertomuksen EKKR+:n soveltamisen edistymisestä. Länsi-Balkanin investointikehyksen strateginen johtoryhmä antaa tiedot edistymisestä takuujärjestelyn soveltamisessa laajentumisalueella mainitun kertomuksen täydentämiseksi. Strateginen johtoryhmä kuulee säännöllisesti asiaankuuluvia sidosryhmiä EKKR+:n strategisista linjauksista ja soveltamisesta.

9.  Kahden strategisen johtoryhmän olemassaolo ei vaikuta siihen, että tarvitaan yksi yhtenäinen EKKR+:n riskienhallintajärjestelmä.

10.  EKKR+:n soveltamiskauden aikana strateginen johtoryhmä hyväksyy ja julkaisee mahdollisimman pian suuntaviivat, joissa vahvistetaan, miten EKKR+ -toimien yhdenmukaisuus 26 a ja 27 artiklassa säädettyjen tavoitteiden ja kelpoisuusvaatimusten kanssa on tarkoitus varmistaa.

11.  Antaessaan strategisia ohjeita strateginen johtoryhmä ottaa asianmukaisesti huomioon asiaankuuluvat Euroopan parlamentin päätöslauselmat sekä neuvoston päätökset ja päätelmät.

12.  Alueellisten investointijärjestelyjen operatiiviset johtoryhmät tukevat komissiota soveltamistasolla määritettäessä alueellisia ja alakohtaisia investointitavoitteita sekä alueellisia, alakohtaisia ja temaattisia investointi-ikkunoita, ja ne laativat lausuntoja rahoitusta yhdistävistä toimista ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn käytöstä EKKR+ ‑toimissa. [tark. 263]

28 artikla

Muiden avunantajien osallistuminen ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen

1.  Jäsenvaltiot, kolmannet maat ja muut kolmannet osapuolet voivat osallistua ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn rahoittamiseen.

Poiketen varainhoitoasetuksen 218 artiklan 2 kohdan toisesta alakohdasta Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet voivat osallistua takauksilla tai käteisellä rahalla.

Muut kolmannet maat kuin Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolet ja muut kolmannet osapuolet voivat osallistua käteisellä rahalla edellyttäen strategisen johtoryhmän lausuntoa ja komission hyväksyntää. [tark. 264]

Komissio ilmoittaa vahvistetut rahoitusosuudet viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

Jäsenvaltioiden pyynnöstä niiden rahoitusosuudet voidaan korvamerkitä toimiin, jotka käynnistetään tietyillä alueilla tai sektoreilla taikka tietyissä maissa tai investointi-ikkunoissa. [tark. 265]

2.  Osallistuminen takausten muodossa ei saa ylittää 50 prosenttia tämän asetuksen 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta määrästä.

Jäsenvaltioiden ja Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen sopimuspuolten takauksina suorittamia rahoitusosuuksia voidaan käyttää takuun perusteella vaadittujen maksujen suorittamiseen vasta sen jälkeen, kun unionin yleisestä talousarviosta saatava rahoitus ja mahdolliset muut käteisvaroina suoritetut rahoitusosuudet on käytetty takuun perusteella vaadittuihin maksuihin.

Kaikkia rahoitusosuuksia voidaan käyttää takuun perusteella vaadittujen maksujen suorittamiseen korvamerkinnästä riippumatta. [tark. 266]

Rahoitussopimuksessa, jonka tekevät komissio unionin puolesta ja rahoittaja, määrätään erityisesti maksuehdoista.

29 artikla

Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimusten täytäntöönpano soveltaminen [tark. 267]

1.  Komissio tekee unionin puolesta 27 artiklan mukaisesti valittujen tukikelpoisten vastapuolten kanssa ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimukset. Sopimusten on oltava ehdottomia, peruuttamattomia, vaadittaessa toimeen pantavia ja valittujen vastapuolten edun mukaisia. Sopimuksia voidaan tehdä kahden tai useamman tukikelpoisen vastapuolen muodostaman yhteenliittymän kanssa. [tark. 268]

2.  Komissio tekee valitun tukikelpoisen vastapuolen tai valittujen tukikelpoisten vastapuolten kanssa yhden tai useamman kutakin investointi-ikkunaa koskevan ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimuksen. Erityistarpeisiin vastaamiseksi ulkosuhdetoimien takuujärjestely voidaan myöntää yksittäisiä rahoitus- tai investointitoimia varten.

Kaikki ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimukset on asetettava pyynnöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville ottaen huomioon luottamuksellisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelun. [tark. 269]

3.  Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimuksiin sisältyvät erityisesti

a)  tarkat säännöt soveltamisalasta, vaatimuksista, tukikelpoisuudesta, tukikelpoisista vastapuolista ja menettelyistä;

b)  ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuun antamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt, mukaan lukien säännöt sen kattavuudesta ja tietyntyyppisistä välineistä muodostuvien salkkujen ja hankkeiden määritellystä kattamisesta, sekä hankkeita ja hankesalkkuja koskeva riskianalyysi, myös alakohtaisella, alueellisella ja kansallisella tasolla;

c)  maininta tämän asetuksen tavoitteista ja tarkoituksesta, tarvearvio ja maininta odotetuista tuloksista, ottaen huomioon yritysten yhteiskuntavastuu ja vastuullisen yritystoiminnan edistäminen erityisesti noudattamalla 27 artiklan 2 kohdan c h alakohdassa tarkoitettuja kansainvälisesti sovittuja suuntaviivoja, periaatteita ja oikeudellisia asiakirjoja; [tark. 270]

d)  takuusta maksettava korvaus, jonka on vastattava riskitasoa, ja mahdollisuus osittain tuettuun korvaukseen, jotta voidaan tarjota edullisempia ehtoja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, erityisesti maille, joiden tilanne on todettu epävakaaksi tai joissa on käynnissä konflikti, sekä vähiten kehittyneille maille ja erittäin velkaantuneille maille; [tark. 271]

e)  ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuun käyttöä koskevat vaatimukset, muun muassa maksuehdot, kuten maksuajat, erääntyneistä määristä maksettavat korot, perintäkulut ja muut kustannukset sekä mahdollisesti tarvittavat likviditeettijärjestelyt;

f)  vaatimuksiin sovellettavat menettelyt, jotka koskevat muun muassa laukaisevia tapahtumia ja harkinta-aikoja, sekä saatavien perintää koskevat menettelyt;

g)  avointa seurantaa, raportointia ja arviointia koskevat velvoitteet; [tark. 272]

h)  selkeät ja helposti saatavilla olevat valitusmenettelyt sellaisia kolmansia osapuolia varten, joihin ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuettujen hankkeiden toteuttaminen soveltaminen voi vaikuttaa. [tark. 273]

4.  Tukikelpoinen vastapuoli hyväksyy rahoitus- ja investointitoimet omien sääntöjensä ja menettelyjensä mukaisesti ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn takuusopimuksen ehtoja noudattaen.

5.  Ulkosuhdetoimien takuujärjestely voi kattaa

a)  vieraan pääoman ehtoisten välineiden osalta pääoman sekä kaikki korot ja määrät, jotka on rahoitustoimien ehtojen mukaisesti maksettava valitulle tukikelpoiselle vastapuolelle mutta joita se ei ole saanut maksukyvyttömyystapahtuman jälkeen;

b)  oman pääoman ehtoisten sijoitusten osalta sijoitetut määrät ja niiden rahoituskulut;

c)  muiden 27 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen rahoitus- ja investointitoimien osalta käytetyt määrät ja niiden rahoituskulut;

d)  kaikki asiaankuuluvat maksukyvyttömyystapahtumaan liittyvät perintäkulut ja muut kustannukset, ellei niitä ole vähennetty perintätuotoista.

5 a.  Komissio ottaa seuraavat seikat asianmukaisesti huomioon tehdessään tukikelpoisten vastapuolten kanssa EKKR-takuusopimuksia:

a)  strategisten ja alueellisten johtoryhmien neuvonta ja ohjeet;

b)  investointi-ikkunan tavoitteet;

c)  tukikelpoisen vastapuolen kokemus sekä toiminta-, rahoitus- ja riskinhallintakapasiteetti;

d)  omien varojen määrän sekä yksityisen sektorin yhteisrahoitusosuuden, jonka tukikelpoinen vastapuoli on valmis käyttämään investointi-ikkunan rahoittamiseen. [tark. 274]

6.  Komission kirjanpitoa ja sen ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamia riskejä koskevaa raportointia varten ja varainhoitoasetuksen 209 artiklan 4 kohdan mukaisesti tukikelpoisten vastapuolten, joiden kanssa on tehty takuusopimus, on annettava komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle vuosittain tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia rahoitus- ja investointitoimia koskevat tilinpäätösraportit, jotka riippumaton ulkopuolinen tarkastaja on tarkastanut ja joihin on sisällytettävä muun muassa seuraavat tiedot:

a)  tukikelpoisten vastapuolten rahoitus- ja investointitoimien riskinarviointi, mukaan lukien tiedot unionin vastuista, jotka määritetään varainhoitoasetuksen 80 artiklassa tarkoitettujen kirjanpitosääntöjen ja julkissektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IPSAS) mukaisesti;

b)  tukikelpoisille vastapuolille niiden rahoitus- ja investointitoimia varten myönnetyistä EKKR+ -toimista johtuva unionin rahoitusvelvoite toimikohtaisesti jaoteltuna.

7.  Tukikelpoisten vastapuolten on toimitettava pyynnöstä komissiolle kaikki lisätiedot, jotka komissio tarvitsee täyttääkseen tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa, ja erityisesti tiedot ihmisoikeuksien, sosiaalisten ja työvoimanäkökohtien sekä ympäristövaikutusten ennakkoarviointiin perustuvien suositusten toteuttamisesta ja muiden 27 artiklassa säädettyjen valintakriteerien täyttämisestä. [tark. 275]

8.  Komissio raportoi rahoitusvälineistä, talousarviotakuista ja rahoitusavusta varainhoitoasetuksen 241 ja 250 artiklan mukaisesti. Tätä varten tukikelpoisten vastapuolten on toimitettava vuosittain komissiolle kaikki tiedot, jotka komissio tarvitsee täyttääkseen raportointivelvoitteensa. Lisäksi komissio toimittaa vuosikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle 31 artiklan 6 a kohdassa mainitulla tavalla. [tark. 276]

8 a.  Jos komissiolla tai tukikelpoisilla vastapuolilla on tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien rahoitus- ja investointitoimien valmistelun, toteuttamisen tai päättämisen missään vaiheessa syytä epäillä petosta, lahjontaa, rahanpesua tai muuta laitonta toimintaa, joka saattaa vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, ne ilmoittavat asiasta välittömästi OLAFille. Komissio tai tukikelpoiset vastapuolet antavat OLAFille kaikki tarvittavat tiedot, jotta se voi suorittaa täydellisen ja perusteellisen tutkinnan. [tark. 277]

29 a artikla

Valitus- ja oikeussuojamekanismi

Kumppanimaissa olevien kolmansien osapuolten, esimerkiksi niiden yhteisöjen ja luonnollisten henkilöiden, joihin EKKR+:lla ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyllä tuettavat hankkeet vaikuttavat, mahdollisesti tekemiä valituksia varten komissio ja Euroopan unionin edustustot julkaisevat verkkosivustoillaan suoria viittauksia komission kanssa sopimuksia tehneiden asianomaisten vastapuolten valitusmekanismeihin. Komissio tarjoaa myös kaikille tämän asetuksen IV luvun mukaisille hankkeille tarkoitetun unionin keskitetyn valitusmekanismin, joka antaa mahdollisuuden vastaanottaa suoraan valituksia, jotka liittyvät tukikelpoisille vastapuolille esitettyjen valitusten käsittelyyn. Komissio ottaa nämä tiedot huomioon tulevassa yhteistyössä kyseisten vastapuolten kanssa. [tark. 278]

29 b artikla

Poissuljetut toimet ja yhteistyöhaluttomat oikeudenkäyttöalueet

1.  Ulkosuhdetoimien takuujärjestelyillä ei tueta rahoitus- ja investointitoimia,

a)  jotka liittyvät sotilas- tai turvallisuusalaan

b)  joilla tuetaan ydinenergian kehittämistä, lukuun ottamatta EINS-asetuksen mukaisesti myönnettyjä lainoja, ja fossiilisten polttoaineiden kehittämistä sekä edistetään hiililukkiutumaa talouksissa ja yhteiskunnissa

c)  joilla on ympäristöalaan liittyviä merkittäviä ulkoisia kustannuksia, kuten ne, joihin liittyy suojelualueiden, uhanalaisten elinympäristöjen ja perintökohteiden tuhoaminen ilman kestävän kehityksen mukaisen hoitosuunnitelman laatimista

d)  joista seuraa ihmisoikeusloukkauksia kumppanimaissa, kuten se, että yhteisöiltä evätään niille kuuluva oikeus käyttää ja valvoa maan kaltaisia luonnonvaroja tai joilla edistetään väestön pakkomuuttoa tai joihin liittyy pakkotyötä tai lapsityötä.

2.  Tukikelpoisten vastapuolten on rahoitus- ja investointitoimissaan noudatettava sovellettavaa unionin oikeutta ja sovittuja kansainvälisiä ja unionin normeja, eivätkä ne näin ollen saa tukea tämän asetuksen nojalla hankkeita, jotka edistävät rahanpesua, terrorismin rahoitusta, veronkiertoa, veropetoksia ja verovilppiä. Lisäksi tukikelpoiset vastapuolet eivät saa toteuttaa uusia toimia tai jatkaa toimia sellaisten yhteisöjen kanssa, jotka on rekisteröity tai jotka ovat sijoittautuneet oikeudenkäyttöalueille, jotka sisältyvät yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevan unionin toimintaperiaatteiden puitteissa laadittuun asianomaiseen luetteloon tai jotka on yksilöity suuririskisiksi kolmansiksi maiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/849 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai jotka eivät tosiasiallisesti noudata avoimuutta ja tietojen vaihtoa koskevia unionin tai kansainvälisesti sovittuja veronormeja. Tukikelpoiset vastapuolet saavat poiketa tästä periaatteesta vain, jos hanke toteutetaan fyysisesti jollakin näistä oikeudenkäyttöalueista eikä siihen liity mitään viitteitä siitä, että asianomainen toimi kuuluu johonkin tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa luetelluista luokista. Tehdessään sopimuksia rahoituksen välittäjien kanssa tukikelpoisten vastapuolten on sisällytettävä tässä artiklassa tarkoitetut vaatimukset asianomaisiin sopimuksiin ja pyydettävä rahoituksen välittäjiä raportoimaan vaatimusten noudattamisesta.

3.  Tukikelpoisen vastapuolen on noudatettava rahoitus- ja investointitoimissaan unionin oikeuden mukaisia periaatteita ja vaatimuksia, joilla estetään rahoitusjärjestelmän käyttöä rahanpesuun ja terrorismin rahoitukseen, ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2015/847 ja direktiiviä (EU) 2015/849. Tukikelpoisten vastapuolten on asetettava sekä suoran rahoituksen että tämän asetuksen nojalla välittäjien kautta tapahtuvan rahoituksen ehdoksi todellista omistajaa ja edunsaajaa koskevien tietojen ilmoittaminen direktiivin (EU) 2015/849 mukaisesti ja julkaistava maakohtaiset raportointitiedot Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU 89 artiklan 1 kohdan mukaisesti. [tark. 279]

30 artikla

Pääomarahoitus kehityspankille

Edellä 6 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua maantieteellisten ohjelmien määrärahaa voidaan käyttää osallistumiseen eurooppalaisten ja muiden kehitysrahoituslaitosten perustamispääomaan.

V luku

Seuranta, raportointi ja arviointi

31 artikla

Seuranta ja raportointi

-1.  Tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamista mitataan tarkoituksenmukaisella, avoimella ja vastuuvelvollisella seuranta-, raportointi- ja arviointijärjestelmällä, jolla varmistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asianmukainen osallisuus ja edistetään kaikkien unionin kumppanien, kuten kansalaisyhteiskunnan, osallistuminen ohjelmien soveltamiseen. [tark. 280]

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan tämän asetuksen nojalla tapahtuneesta edistymisestä 3 artiklassa artiklan 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä VII yhdenmukaisesti kestävän kehityksen tavoitteiden indikaattoreiden kanssa. Indikaattoreissa käytetään perustana 1 päivän tammikuuta 2021 arvoja arvioitaessa, missä määrin tavoitteet on saavutettu. [tark. 281]

2.  Komissio huolehtii toimiensa säännöllisestä seurannasta ja tarkastelee edistymistä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden sekä odotettujen tulosten, tuotokset mukaan lukien, saavuttamisessa. [tark. 282]

Edistymistä odotettujen tulosten saavuttamisessa olisi seurattava seurataan liitteessä VII vahvistettujen selkeiden, läpinäkyvien ja tarvittaessa mitattavissa olevien indikaattoreiden pohjalta sekä 9 kohdan nojalla hyväksyttyjen seuranta- ja arviointipuitteiden ja unionin talousarvion toteuttamista koskevia säännösten mukaisesti. Indikaattoreiden määrä on pidettävä kohtuullisena, jotta ajoissa raportoiminen olisi helpompaa, ja ne on vähintään jaoteltava sukupuolen ja iän mukaan. [tark. 283]

3.  Yhteisiin ohjelma-asiakirjoihin sisältyvät yhteiset tuloskehykset, jotka täyttävät 12 artiklan 4 kohdassa esitetyt vaatimukset, muodostavat perustan unionin ja jäsenvaltioiden yhteiselle seurannalle, joka koskee niiden tietylle kumppanimaalle antaman kollektiivisen tuen täytäntöönpanoa soveltamista. [tark. 284]

Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen soveltamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja ajoissa. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. [tark. 285]

4.  Komissio tarkastelee tämän asetuksen täytäntöönpanon soveltamisen edistymistä. Komissio toimittaa vuodesta 2022 alkaen Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisesta käyttäen indikaattoreita, mukaan lukien mutta ei ainoastaan liitteessä VII määritetyt indikaattorit sekä unionin talousarvion toteuttaminen, joilla mitataan saavutettuja tuloksia ja asetuksen tehokkuutta. Tämä kertomus toimitetaan myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. [tark. 286]

5.  Vuosikertomus sisältää edellistä vuotta koskevia tietoja rahoitetuista toimenpiteistä, seurannan ja arvioinnin tuloksista, kumppaneiden osallistumisesta sekä talousarviositoumusten ja maksumäärärahojen toteuttamisesta soveltamisesta maittain, alueittain ja yhteistyöaloittain esitettyinä. Se sisältää arvioinnin edistymisestä 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen odotettujen tulosten saavuttamisessa ja monialaisten aiheiden käsittelyssä. Siinä arvioidaan unionin rahoituksen tuloksia käyttäen mahdollisuuksien mukaan yksilöityjä ja mitattavissa olevia indikaattoreita, joilla tarkastellaan rahoituksen merkitystä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa. Kun on kyse kehitysyhteistyöstä, kertomuksessa arvioidaan myös, aina kun se on mahdollista ja asianmukaista, kehitysyhteistyön tuloksellisuuden periaatteiden noudattamista, mukaan lukien innovatiivisten rahoitusvälineiden osalta. [tark. 287]

6.  Vuonna 2021 laadittavassa vuosikertomuksessa esitetään vuosia 2014–2020 koskevien vuosikertomusten konsolidoidut tiedot kaikesta 40 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin asetuksiin perustuvasta rahoituksesta, mukaan lukien ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja rahoitusosuudet erityisrahastoihin, sekä eritellään menot edunsaajamaan, käytettyjen rahoitusvälineiden, sitoumusten ja maksujen mukaan. Kertomuksessa on otettava huomioon tärkeimmät kokemukset ja aiempina vuosina suoritetuissa ulkoisissa arvioinneissa esitettyjen suositusten jatkotoimet. Kertomus sisältää arvioinnin päätoimipaikan ja unionin edustustojen henkilöstökapasiteetista kaikkien tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. [tark. 288]

6 a.  Komissio toimittaa vuosittain osana vuosittaista kertomusta yksityiskohtaiset tiedot ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn piiriin kuuluvista rahoitus- ja investointitoimista sekä EKRR+:n toiminnasta, hallinnoinnista ja todellisesta panoksesta tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyseiseen vuosittaisen kertomuksen osaan liitetään tilintarkastustuomioistuimen lausunto. Siihen on sisällytettävä seuraavat tiedot:

a)  arvio tässä asetuksessa vahvistettuihin EKKR+:n tarkoitukseen ja tavoitteisiin vaikuttavista tuloksista;

b)  arvio nykyisistä ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamista rahoitus- ja investointitoimista alojen, maiden ja alueiden tasolla ja niiden yhdenmukaisuudesta tämän asetuksen kanssa, mukaan lukien riskitoimenpiteet ja niiden vaikutus kumppanien rahoituksen ja talouden vakauteen;

c)  arvio ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamien rahoitus- ja investointitoimien täydentävyydestä ja lisäarvosta, niihin yksityiseltä sektorilta saaduista varoista sekä niiden arvioiduista ja toteutuneista tuotoksista, tuloksista ja vaikutuksista kootusti esitettynä, mukaan lukien vaikutus ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen, toimeentulon turvaavan palkan tarjoamiseen, köyhyyden poistamiseen ja eriarvoisuuden vähentämiseen; Tähän arvioon sisältyy katettuja toimia koskeva tasa-arvoanalyysi, joka perustuu mahdollisuuksien mukaan näyttöön ja sukupuolen mukaan eriytettyihin tietoihin, sekä analyysi tuetuista yksityisen sektorin toimijoista, osuuskunnat ja yhteiskunnalliset yritykset mukaan lukien;

d)  arvio ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn käytön edellytysten ja kullekin toimitetulle ehdotukselle määritettyjen keskeisten tulosindikaattorien toteutumisesta;

e)  arvio ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn ja EKKR+:n kattamien toimien vipuvaikutuksesta;

f)  edunsaajille siirrettyjen varojen määrä ja arvio tukikelpoisten vastapuolten rahoitus- ja investointitoimista kootusti esitettynä;

g)  arvio tukikelpoisten vastapuolten rahoitus- ja investointitoimien täydentävyydestä ja lisäarvosta ja kyseisiin toimiin liittyvästä kokonaisriskistä;

h)  yksityiskohtaiset tiedot tapauksista, joissa on esitetty ulkosuhdetoimien takuujärjestelyyn perustuvia vaatimuksia, tappioista, tuotoista, takaisinperityistä määristä ja muista saaduista maksusuorituksista samoin kuin kokonaisriskistä;

i)  tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tukikelpoisten vastapuolten rahoitus- ja investointitoimia koskevat tilinpäätösraportit, jotka riippumaton ulkopuolinen tarkastaja on tarkastanut;

j)  jo laadittuihin asiaankuuluviin kertomuksiin perustuva arvio ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamien toimien ja ulkoisen investointiohjelman toisen ja kolmannen pilarin piiriin kuuluvien toimien välisistä synergioista ja niiden keskinäisestä täydentävyydestä siten, että kiinnitetään erityistä huomiota hyvään hallintoon liittyvään edistykseen, jota on tapahtunut muun muassa lahjonnan ja laittomien rahavirtojen torjunnassa, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisessa, sukupuolinäkökohdat huomioon ottavien politiikkojen noudattamisessa sekä yrittäjyyden, paikallisen liiketoimintaympäristön ja paikallisten rahoitusmarkkinoiden edistämisessä;

k)  arvio siitä, miten ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamissa toimissa noudatetaan kehitysyhteistyön tuloksellisuutta koskevia kansainvälisesti sovittuja periaatteita;

l)  arvio takuista maksettavasta korvauksesta;

m)  arvio poissuljettuja toimia ja yhteistyöhaluttomia oikeudenkäyttöalueita koskevien säännösten täytäntöönpanosta. [tark. 289]

7.  Ilmastotoimiin ja luonnon monimuotoisuuteen Tässä asetuksessa vahvistettuihin tavoitteisiin liittyvistä kokonaismenoista tehdään vuotuinen arvio hyväksyttyjen suuntaa-antavien ohjelma-asiakirjojen perusteella. Tämän asetuksen nojalla myönnettyyn rahoitukseen sovelletaan, mahdollisesti saatavilla olevia täsmällisempiä menetelmiä poissulkematta, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön menetelmiin (nk. Rion tunnusluvut) , mukaan lukien ”Rion tunnusluvut”, perustuvaa, unionin ohjelmien tulosohjausmenetelmiin integroitua vuotuista seurantajärjestelmää, jolla kvantifioidaan ilmastotoimiin ja , luonnon monimuotoisuuteen ja ympäristöön, inhimilliseen kehitykseen ja sosiaaliseen osallisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon ja viralliseen kehitysapuun liittyvät menot 19 artiklassa tarkoitettujen toimintasuunnitelmien ja toimenpiteiden tasolla ja jota käytetään arvioinneissa ja vuosikertomuksissa. Komissio toimittaa arvion Euroopan parlamentille osana vuotuista raporttia. [tark. 290]

8.  Komissio antaa tietoa kehitysyhteistyöstä tunnustettujen kansainvälisten käytäntöjen mukaisesti, mukaan lukien Kansainvälisen työjärjestön käytännöt, käyttäen kansainvälisen avun läpinäkyvyyttä koskevan aloitteen kehittämää yhteisten normien kehystä. [tark. 291]

9.  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon edistymisen tehokas arviointi suhteessa tavoitteisiin, komissiolle siirretään valta komissio antaa delegoituja säädöksiä 34 artiklan mukaisesti, jotta voidaan muuttaa liitettä VII tarkistamalla tai täydentämällä indikaattoreita tarpeen mukaan, myös 32 artiklan mukaisen väliarvioinnin yhteydessä, sekä täydentää tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointikehyksen perustamista, mihin voi sisältyä muita tulosindikaattoreita, joita voidaan soveltaa tämän asetuksen kuhunkin erityistavoitteeseen. [tark. 292]

32 artikla

Väliarviointi ja arviointi [tark. 293]

1.  Komissio toimittaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 väliarvioinnista laadittavan kertomuksen tämän asetuksen väliarviointi on suoritettava heti kun sen täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun välineen täytäntöönpano on aloitettu. soveltamisesta. Väliarvioinnista laadittavassa kertomuksessa katetaan 1 päivän tammikuuta 2021 ja 31 päivän joulukuuta 2023 välinen ajanjakso ja tarkastellaan unionin osuutta tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa hyödyntäen indikaattoreita, joilla mitataan saatuja tuloksia, sekä kaikkia havaintoja ja päätelmiä, jotka koskevat tämän asetuksen vaikutusta, myös Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan sekä ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn vaikutusta, [tark. 294]

Euroopan parlamentti voi osallistua arviointiin. Komissio ja EUH järjestävät keskeisten sidosryhmien ja edunsaajien, myös kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, kuulemisen. Komissio ja EUH kiinnittävät erityistä huomiota sen varmistamiseen, että kaikkein syrjäytyneimmät ovat edustettuina. [tark. 295]

Komissio arvioi myös toimiensa vaikutusta ja tehokkuutta kullakin toiminta-alalla ja ohjelmasuunnittelun tehokkuutta ulkoisten arviointien välityksellä. Komissio ja EUH ottavat asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston ehdotukset ja näkemykset, jotka koskevat riippumattomia ulkoisia arviointeja. Arvioinneissa on soveltuvissa tapauksissa soveltuvilta osin hyödynnettävä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean hyvien käytäntöjen periaatteita, ja niiden avulla olisi pyrittävä selvittämään, onko tavoitteet saavutettu, ja laatimaan suosituksia tulevien toimien parantamiseksi. Väliarvioinnissa on arvioitava, miten unioni on edistynyt tässä asetuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. [tark. 296]

2.  Komissio suorittaa asetuksen täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, asetuksen lopullisen arvioinnin. Arvioinnissa tarkastellaan unionin osuutta tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon indikaattorit, joilla mitataan saatuja tuloksia, sekä kaikki havainnot ja päätelmät, jotka koskevat tämän asetuksen vaikutusta. Väliarvioinnista laadittavassa kertomuksessa tarkastellaan lisäksi tämän asetuksen tehokkuutta, lisäarvoa, yksinkertaistetun ja virtaviivaistetun ulkoisen rahoitusarkkitehtuurin toimintaa, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta ja sitä, ovatko asetuksen tavoitteet edelleen asianmukaisia, rahoitettujen toimien välistä täydentävyyttä ja niiden välisiä synergioita, toimien vaikutusta unionin ulkoisen toiminnan johdonmukaisuuteen ja sitä, missä määrin vastaanottajamaiden kansalaiset ovat tietoisia unionin rahoitustuesta. Tarvittaessa väliarviointikertomukseen on sisällytettävä 31 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kertomusten tulokset. [tark. 297]

Lopullisesta arvioinnista laadittavassa kertomuksessa tarkastellaan lisäksi tämän asetuksen tehokkuutta, lisäarvoa, yksinkertaistamismahdollisuuksia, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta sekä sitä, ovatko sen tavoitteet edelleen asianmukaisia. [tark. 298]

Lopullisesta arvioinnista Väliarvioinnista laadittavan kertomuksen nimenomaisena tarkoituksena on parantaa unionin rahoituksen täytäntöönpanoa soveltamista. Siihen sisältyy tietoja tämän asetuksen nojalla täytäntöön pantujen eri toimien jatkamista, muuttamista tai keskeyttämistä koskevia päätöksiä varten. [tark. 299]

Lopullisesta arvioinnista Väliarvioinnista laadittava kertomus sisältää myös asiaankuuluvien vuosikertomusten konsolidoidut tiedot kaikesta tämän asetuksen nojalla hallinnoidusta rahoituksesta, mukaan lukien ulkoiset käyttötarkoitukseensa sidotut tulot ja rahoitusosuudet erityisrahastoihin, ja siinä eritellään menot edunsaajamaan, käytettyjen rahoitusvälineiden, sitoumusten ja maksujen sekä maantieteellisen ja temaattisen ohjelman ja nopean toiminnan toimien mukaan ja otetaan huomioon kehittymässä olevista haasteista ja prioriteettien puskurista saadut varat. [tark. 300]

Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille 35 artiklassa tarkoitetun komitean välityksellä. Yksittäisistä arvioinneista voidaan keskustella kyseisessä komiteassa jäsenvaltioiden pyynnöstä. Tuloksia hyödynnetään ohjelmien suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa. [tark. 301]

Komissio ottaa tämän asetuksen nojalla myönnetyn unionin rahoituksen arviointiprosessiin mukaan kaikki sidosryhmät siinä määrin kuin se on tarkoituksenmukaista ja edunsaajat, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot mukaan lukien, ja voi tarvittaessa pyrkiä tekemään yhteisiä arviointeja jäsenvaltioiden ja kehityskumppanien kanssa siten, että myös kumppanimaat osallistuvat siihen tiiviisti. [tark. 302]

2 a.  Komissio toimittaa 2 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnista laadittavan kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukseen liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksia tähän asetukseen tehtävistä tarvittavista tarkistuksista. [tark. 303]

2 b.  Komissio suorittaa tämän asetuksen soveltamisjakson päätyttyä, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun jakson päättymisestä, asetuksen lopullisen arvioinnin samoin perustein kuin tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun väliarvioinnin. [tark. 304]

3.  Raportointia koskevien varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti komissio arvioi ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn käyttöä ja toimintaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Komissio toimittaa arviointikertomuksensa Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Arviointikertomukseen liitetään tilintarkastustuomioistuimen lausunto.

III OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

33 artikla

Sellaisen maan tai alueen osallistuminen, joka ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan

1.  Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja jos toteutettava sovellettava toimi on luonteeltaan maailmanlaajuinen, alueiden välinen tai alueellinen, komissio voi unionin rahoituksen johdonmukaisuuden ja tuloksellisuuden varmistamiseksi taikka alueellisen tai alueiden välisen yhteistyön edistämiseksi päättää asiaankuuluvien suuntaa-antavien monivuotisten ohjelmien, toimintasuunnitelmien tai toimenpiteiden puitteissa laajentaa toimien soveltamisalaa maihin tai alueisiin komissiolle siirretään valta antaa 34 artiklan mukaisesti delegoitu säädös tämän asetuksen täydentämiseksi siten, että lisätään maat tai alueet niiden joukkoon, jotka eivät 4 artiklan mukaan kuulu kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, kyseisten toimien toteuttamista varten. [tark. 305]

2.  Komissio voi sisällyttää tähän erillisen määrärahan, jolla autetaan kumppanimaita ja -alueita lisäämään yhteistyötään niiden naapureina sijaitsevien unionin syrjäisimpien alueiden sekä neuvoston MMA-päätöksen soveltamisalaan kuuluvien merentakaisten maiden ja alueiden kanssa. Tämän vuoksi tällä asetuksella voidaan rahoittaa tarvittaessa ja vastavuoroisuuden pohjalta ja kohtuullisessa suhteessa MMA-päätöksen ja/tai ETC-asetuksen nojalla myönnetyn rahoituksen määrään toimia, joita toteuttaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva kumppanimaa tai -alue tai muu toimija, MMA-päätöksen soveltamisalaan kuuluva maa tai alue tai muu toimija tai jokin unionin syrjäisimmistä alueista yhteisen toimintaohjelman tai ETC-asetuksen nojalla perustetun ja toteutetun alueiden välisen yhteistyöohjelman tai toimenpiteen puitteissa. [tark. 306]

33 a artikla

Kumppanimaiden ja -alueiden ja niiden naapureina sijaitsevien unionin syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden välinen yhteistyö

1.  Komissio voi sisällyttää tähän erillisen määrärahan, jolla autetaan kumppanimaita ja -alueita lisäämään yhteistyötään niiden naapureina sijaitsevien unionin syrjäisimpien alueiden sekä neuvoston MMA-päätöksen soveltamisalaan kuuluvien merentakaisten maiden ja alueiden kanssa. Tämän vuoksi tällä asetuksella voidaan rahoittaa tarvittaessa ja vastavuoroisuuden pohjalta ja kohtuullisessa suhteessa MMA-päätöksen ja/tai ETC-asetuksen nojalla myönnetyn rahoituksen määrään toimia, joita soveltaa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluva kumppanimaa tai -alue tai muu toimija, MMA-päätöksen soveltamisalaan kuuluva maa tai alue tai muu toimija tai jokin unionin syrjäisimmistä alueista yhteisen toimintaohjelman tai ETC-asetuksen nojalla perustetun ja sovelletun alueiden välisen yhteistyöohjelman tai toimenpiteen puitteissa.

2.  Unionin yhteisrahoitusosuus ei voi olla suurempi kuin 90 prosenttia ohjelman tai toimen tukikelpoisista menoista. Teknisen avun osalta yhteisrahoitusosuus on 100 prosenttia. [tark. 307]

34 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.  Siirretään 4 artiklan 6 kohdassa, 8 artiklan 7 a kohdassa, 8 artiklan 8 b kohdassa, 14 artiklan 1 kohdassa, 15 artiklan a alakohdassa, 17 artiklan 4 kohdassa, 21 artiklan 3 a kohdassa, 26 artiklan 3 kohdassa, 27 artiklan 9 kohdassa sekä , 31 artiklan 9 kohdassa ja 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle tämän asetuksen voimassaoloajaksi. Komission antaa nämä delegoidut säädökset mahdollisimman pian, kuitenkin niin, että 8 artiklan 7 a kohdassa, 8 artiklan 8 b kohdassa, 17 artiklan 4 kohdassa ja 31 artiklan 9 kohdassa tarkoitetut delegoidut säädökset annetaan viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuusi kuukautta tämän asetuksen voimaantulopäivän jälkeen]. [tark. 308]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 6 kohdassa, 8 artiklan 7 a kohdassa, 8 artiklan 8 b kohdassa, 14 artiklan 1 kohdassa, 15 artiklan a alakohdassa, 17 artiklan 4 kohdassa, 21 artiklan 3 a kohdassa, 26 artiklan 3 kohdassa, 27 artiklan 9 kohdassa ja , 31 artiklan 9 kohdassa ja 33 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 309]

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan olevien 4 artiklan 6 kohdan, 8 artiklan 7 a kohdan, 8 artiklan 8 b kohdan, 14 artiklan 1 kohdan, 15 artiklan a alakohdan, 17 artiklan 4 kohdan, 21 artiklan 3 a kohdan, 26 artiklan 3 kohdan, 27 artiklan 9 kohdan tai , 31 artiklan 9 kohdan ja 33 artiklan 1 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 310]

34 a artikla

Kiireellinen menettely

1.  Erittäin kiireellisistä syistä, jollaisia ovat esimerkiksi luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit tai tilanteet, joissa demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet tai perusvapaudet ovat välittömästi uhattuina, siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä ja sovelletaan tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä.

2.  Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 3 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

3.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 34 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi. [tark. 311]

34 b artikla

Demokraattinen vastuuvelvollisuus

1.  Unionin toimielinten, kuten erityisesti Euroopan parlamentin, komission ja EUH:n, välisen vuoropuhelun edistämiseksi, avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden laajentamisen varmistamiseksi ja komissiossa toteutettavan säädösten ja toimien hyväksymisen nopeuttamiseksi Euroopan parlamentti voi kutsua komission ja EUH:n keskustelemaan strategisista linjauksista ja suuntaviivoista, jotka koskevat tämän asetuksen mukaista ohjelmasuunnittelua. Vuoropuhelulla on myös lisättävä kaikkien ulkosuhteiden rahoitusvälineiden yleistä johdonmukaisuutta 5 artiklan mukaisesti. Vuoropuhelua voidaan käydä ennen komission toteuttamia delegoitujen säädösten antamista ja vuotuisen talousarvioesityksen hyväksymistä. Vuoropuhelua voidaan myös käydä tapauskohtaisesti merkittävien poliittisten tapahtumien johdosta Euroopan parlamentin tai Euroopan komission pyynnöstä.

2.  Komissio ja EUH esittävät Euroopan parlamentille kaikki tässä yhteydessä merkitykselliset asiakirjat vähintään kuukausi ennen vuoropuhelua. Vuotuiseen talousarvioon liittyvässä vuoropuhelussa komissio ja EUH antavat konsolidoituja tietoja kaikista 21 artiklassa tarkoitetuista hyväksytyistä tai suunnitelluista toimintasuunnitelmista ja toimenpiteistä, maittain, alueittain ja eri temaattisten toimien kehyksessä tehdystä yhteistyöstä sekä nopean vasteen toimien, uusia haasteita ja painopisteitä varten tarkoitetun joustovaran ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn käytöstä.

3.  Komissio ja EUH ottavat Euroopan parlamentin kannan tarkoin huomioon. Komission ja EUH:n on esitettävä asianmukaiset perustelut siinä tapauksessa, että se ei ota Euroopan parlamentin kantoja huomioon.

4.  Komission ja EUH:n tehtävänä on erityisesti 38 artiklassa tarkoitetun ohjausryhmän kautta tiedottaa Euroopan parlamentille tämän asetuksen soveltamisesta ja erityisesti käynnissä olevista toimenpiteistä, toimista ja tuloksista. [tark. 312]

35 artikla

Komitea

1.  Komissiota avustaa naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

3.  Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

4.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 8 artiklaa yhdessä sen 5 artiklan kanssa.

5.  Annettu päätös pysyy voimassa hyväksytyn tai muutetun asiakirjan, toimintaohjelman tai toimenpiteen keston ajan.

6.  Euroopan investointipankin tarkkailija osallistuu komitean työskentelyyn Euroopan investointipankkia koskevissa asioissa. [tark. 313]

36 artikla

Tiedotus Avoimuus, viestintä ja julkisuus tietojen julkistaminen [tark. 314]

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Komission tehtävänä on valvoa, että rahoituksen saajat noudattavat näitä vaatimuksia. [tark. 315]

2.  Komissio toteuttaa soveltaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat tätä asetusta ja siihen liittyviä toimia ja tuloksia. Tälle asetukselle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. [tark. 316]

2 a.  Komissio toteuttaa toimia vahvistaakseen strategista viestintää ja julkisuusdiplomatiaa unionin arvojen ja lisäarvon välittämiseksi. [tark. 317]

2 b.  Komissio perustaa yhtenäisen kattavan julkisen sähköisen keskusrekisterin kaikista tämän asetuksen mukaisesti rahoitetuista toimista, mukaan lukien kriteerit, joilla kumppaneiden tarpeet on määritetty varoja kohdennettaessa, ja varmistaa sen säännöllisen päivittämisen, lukuun ottamatta toimia, joihin katsotaan liittyvän 37 artiklassa tarkoitettuja turvallisuusseikkoja tai paikallisia poliittisia herkkyystekijöitä. [tark. 318]

2 c.  Keskusrekisteriin sisällytetään myös tietoja kaikista rahoitus- ja investointitoimista, myös yksittäisellä ja hanketasolla, sekä kaikkien EKKR+ ‑takuusopimusten olennaiset osat, mukaan lukien tiedot tukikelpoisten vastapuolten oikeushenkilöllisyydestä, odotetuista kehityshyödyistä ja valitusmenettelyistä, ottaen huomioon luottamuksellisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojan. [tark. 319]

2 d.  Tukikelpoisten EKKR+ ‑vastapuolten on avoimuuspolitiikkansa ja unionin tietosuojaa sekä asiakirjojen ja tietojen saatavuutta koskevien sääntöjen mukaisesti ennakoivasti ja järjestelmällisesti julkaistava verkkosivustoillaan tietoja kaikista ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamista rahoitus- ja investointitoimista ja erityisesti siitä, miten kyseisillä toimilla tuetaan tämän asetuksen tavoitteiden toteutumista ja vaatimusten täyttymistä. Nämä tiedot on esitettävä eriteltyinä hankkeen mukaan. Näissä tiedoissa on aina otettava huomioon luottamuksellisten ja kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojelu. Tukikelpoisten vastapuolten on myös tiedotettava unionin tuesta kaikissa tiedoissa, jotka ne julkaisevat ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn kattamista rahoitus- ja investointitoimista tämän asetuksen mukaisesti. [tark. 320]

37 artikla

Poikkeus näkyvyysvaatimuksista

Turvallisuusseikkojen tai paikallisten poliittisten herkkyystekijöiden vuoksi voi olla suotavampaa tai välttämätöntä rajoittaa viestintää ja näkyvyyttä tietyissä maissa tai tietyillä alueilla tai tiettyinä aikoina. Tällaisissa tapauksissa kohdeyleisö ja tietyn toimen tunnetuksi tekemiseen käytettävät näkyvyyttä edistävät keinot, tuotteet ja kanavat valitaan tapauskohtaisesti unionia kuullen ja sen kanssa sopien. Jos äkillisessä kriisissä tarvitaan nopeita toimia, tiedotusta ja näkyvyyttä koskevaa suunnitelmaa ei tarvitse laatia kokonaisuudessaan välittömästi. Tällaisissa tilanteissa unionin tuki on kuitenkin tuotava alusta alkaen esiin asianmukaisella tavalla.

38 artikla

Euroopan ulkosuhdehallintoa koskeva lauseke

Tätä asetusta sovelletaan päätöksen 2010/427/EU mukaisesti. [tark. 321]

38 a artikla

Hallinto

Asiaankuuluvista komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yksiköistä koostuva horisontaalinen ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii komission puheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja tai hänen edustajansa, on vastuussa tämän välineen ohjauksesta, koordinoinnista ja hallinnasta koko hallintosyklin ajan, jotta varmistetaan kaiken unionin rahoituksen johdonmukaisuus, tehokkuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus. Varapuheenjohtaja / korkea edustaja varmistaa unionin ulkoisen toiminnan yleisen poliittisen koordinoinnin. Kaikissa toimissa, mukaan luettuina nopean vasteen toimet ja poikkeukselliset avustustoimenpiteet, ja koko välineen ohjelmoinnin, suunnittelun ja soveltamisen koko syklissä EUH:n korkea edustaja tekee yhteistyötä komission asiaankuuluvien jäsenten ja yksiköiden kanssa, jotka nimetään suunnitellun toiminnan luonteen ja tavoitteiden pohjalta näiden asiantuntemus huomioon ottaen. Kaikki päätösehdotukset laaditaan komission menettelyjä noudattaen ja ne toimitetaan komission hyväksyttäviksi.

Euroopan parlamentti otetaan täysimääräisesti mukaan välineiden suunnittelu-, ohjelmasuunnittelu-, seuranta- ja arviointivaiheisiin, jotta taataan unionin ulkoisten toimien alan rahoituksen poliittinen valvonta, demokraattinen valvonta ja vastuuvelvollisuus. [tark. 322]

39 artikla

Kumoaminen ja siirtymäsäännökset

1.  Päätös N:o 466/2014/EU, asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009 ja asetus (EU) 2017/1601 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

2.  Tämän asetuksen rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtymä tähän asetukseen seuraavien sen edeltäjien mukaisesti hyväksytyistä toimenpiteistä: asetus (EU) N:o 233/2014, asetus (EU) N:o 232/2014, asetus (EU) N:o 230/2014, asetus (EU) N:o 235/2014, asetus (EU) N:o 234/2014, asetus (Euratom) N:o 237/2014, asetus (EU) N:o 236/2014, asetus N:o 466/2014/EU, asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009 ja asetus (EU) 2017/1601.

3.  Tämän asetuksen rahoituspuitteet voivat kattaa menoja, jotka liittyvät tämän asetuksen mahdollisen seuraajan valmisteluun.

4.  Talousarvioon voidaan 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

40 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [...] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021 31 päivään joulukuuta 2027. [tark. 323]

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

LUETTELO MAISTA JA ALUEISTA NAAPURIALUEILLA

Algeria

Armenia

Azerbaidžan

Valko-Venäjä

Egypti

Georgia

Israel

Jordania

Libanon

Libya

Moldovan tasavalta

Marokko

Miehitetty palestiinalaisalue

Syyria

Tunisia

Ukraina

Unionin tukea tällä alueella voidaan myös käyttää mahdollistamaan Venäjän federaation osallistuminen rajatylittäviin yhteistyöohjelmiin ja muihin soveltuviin useita maita kattaviin ohjelmiin, kuten koulutusyhteistyöhön ja erityisesti opiskelijavaihtoihin. [tark. 324]

LIITE II

MAANTIETEELLISTEN OHJELMIEN YHTEISTYÖALAT

A.  Kaikki maantieteelliset alueet

IHMISET

1.  Hyvä hallinto, demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet

a)  Demokratian ja osallistavien demokraattisten prosessien, hallintotavan ja hallinnon valvonnan kehittäminen, mukaan lukien riippumaton oikeuslaitos, oikeusvaltion periaate ja avoimet, rauhanomaiset ja uskottavat vaaliprosessit [tark. 325]

b)  Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen perustuvien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistämisen ja suojan lujittaminen ja niihin liittyvien kansainvälisten välineiden toteutumisen edistäminen. ihmisoikeuksien puolustajien tukeminen ja suojelu, maailmanlaajuisten ja alueellisten sopimusten ja kehysten täytäntöönpanon edistäminen, niiden täytäntöönpanoon ja seurantaan liittyvien kansalaisyhteiskunnan valmiuksien kehittäminen ja sellaisen oikeudellisen kehyksen perustan luominen, jolla suojataan ilmastonmuutoksen vuoksi kotinsa jättämään joutuneita henkilöitä [tark. 326]

c)  Syrjinnän kaikkien muotojen torjunnan tukeminen ja tasa-arvon periaate, erityisesti sukupuolten tasa-arvo, naisten ja tyttöjen oikeudet ja vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen sekä lasten, nuorten, vammaisten ja vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden, hlbti-henkilöiden ja alkuperäisväestöjen oikeudet [tark. 327]

d)  Vireän kansalaisyhteiskunnan tukeminen ja sen aseman tukeminen vahvistaminen poliittisissa siirtymissä, uudistusprosesseissa ja demokratiakehityksessä ja suotuisien edellytysten edistäminen, jotta kansalaisyhteiskunta ja kansalaiset voisivat osallistua poliittiseen päätöksentekoon elämään ja päätöksenteon valvontaan [tark. 328]

e)  Vapaan ja riippumattoman median moniarvoisuuden, riippumattomuuden ja ammattitaidon parantaminen

f)  Valtioiden, yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden selviytymiskyvyn parantaminen poliittisissa, taloudellisissa, yhteiskunnallisissa sekä ympäristöön, elintarvikkeisiin ja väestömuutoksiin liittyvissä paineissa ja häiriötiloissa, jotta ne pystyvät varautumaan ympäristöön liittyviin ja talouden häiriötiloihin, luonnon tai ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin, konflikteihin ja terveydenhuoltoon ja elintarviketurvaan liittyviin kriiseihin, mukautumaan näihin tilanteisiin ja toipumaan niistä nopeasti [tark. 329]

g)  Demokraattisten julkisten instituutioiden kehityksen vahvistaminen kansainvälisellä, kansallisella ja sitä alemmilla tasoilla, mukaan lukien riippumaton, tuloksia tuottava, tehokas ja vastuuvelvollinen oikeusjärjestelmä, oikeusvaltioperiaatteen edistäminen, kansainvälinen oikeus, vastuuvelvollisuus ja oikeussuojan saatavuus kaikille [tark. 330]

h)  Julkishallinnon uudistusprosessien tukeminen, mukaan lukien kansalaiskeskeinen sähköinen viranomaisasiointi, oikeudellisten kehysten ja institutionaalisen rakenteen, kansallisen tilastoinnin, valmiuksien ja moitteettoman julkisten varojen hoidon kehittäminen ja korruption, veronkierron, veropetosten ja aggressiivisen verosuunnittelun torjunnan edistäminen [tark. 331]

i)  Osallistavan, tasapainoisen ja yhdennetyn alue- ja kaupunkipolitiikan edistäminen vahvistamalla julkisia instituutioita ja elimiä kansallisella ja sitä alemmilla tasoilla ja tukemalla tehokasta hajauttamista ja valtiorakenteiden uudistusprosesseja

j)  Julkisten instituutioiden avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisääminen, julkisten hankintojen menettelyn, mukaan lukien (ympäristö- ja sosiaalisten ja taloudellisten) kestävyyskriteereiden ja -tavoitteiden kehittämisen kannustaminen, ja julkisten varojen hoidon parantaminen, sähköisen viranomaisasioinnin kehittäminen ja palvelujen tarjonnan lisääminen [tark. 332]

k)  Kestävän, vastuuvelvollisen ja avoimen luonnonvarojen ja niistä saatavien tulojen hallinnoinnin sekä tasapuolisen, oikeudenmukaisen ja kestävän veropolitiikan takaavien uudistusten tukeminen

k a)   Parlamentaarisen demokratian edistäminen [tark. 333]

2.  Köyhyyden poistaminen, eriarvoisuuden torjunta ja inhimillinen kehitys

a)  Kaikenlaisen köyhyyden poistaminen sekä syrjinnän ja eriarvoisuuden torjuminen ketään unohtamatta ja pyrkien tavoittamaan heikoimmassa asemassa olevat ensimmäisenä asettamalla etusijalle investoinnit terveyden, ravitsemuksen, koulutuksen ja sosiaalisen suojelun julkisiin palveluihin [tark. 334]

b)  Toimien tehostaminen, jotta otettaisiin käyttöön politiikkoja ja tarkoituksenmukaisia investointeja, joilla edistetään, suojellaan ja toteutetaan naisten ja , nuorten ja lasten sekä vammaisten henkilöiden oikeuksia, helpotetaan heidän tarkoituksenmukaista osallistumistaan yhteiskunta- ja talouselämään ja kansalaistoimintaan sekä varmistetaan heidän täysi panoksensa osallistavaan kasvuun ja kestävään kehitykseen [tark. 335]

c)  Naisten ja tyttöjen oikeuksien suojelun ja toteutumisen edistäminen ja vaikutusmahdollisuuksien kasvattaminen, mukaan lukien taloudelliset, sosiaaliset ja työelämän oikeudet, maaoikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niihin liittyvät oikeudet, ja seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan kaikkien muotojen torjuminen ja niiltä suojeleminen; tähän sisältyy se, että edistetään kaikkien mahdollisuuksia saada kattavaa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvää tietoa ja kattavaa seksuaalikasvatusta, sekä uusien ja parempien seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon välineiden tutkimuksen ja innovoinnin yhteistyön edistäminen, mukaan lukien perhesuunnittelu erityisesti vähävaraisissa oloissa [tark. 336]

d)  Erityisen huomion kiinnittäminen heikommassa tai haavoittuvassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin, kuten lapsiin, iäkkäisiin, vammaisiin, hlbti-henkilöihin ja alkuperäiskansoihin; tähän kuuluu myös sen edistäminen, että siirrytään lasten, sekä vammaisten että vammattomien lasten, laitoshoidosta yhteisöllisiin hoitomuotoihin [tark. 337]

e)  Yhdennetyn lähestymistavan edistäminen tuettaessa yhteisöjä, etenkin köyhimpiä ja vaikeimmin saavutettavia yhteisöjä, parantamalla perustarpeiden täyttämisen yleistä täyttämistä ja palvelujen tarjonnan parantamisessa tarjontaa, erityisesti terveydenhuoltoa, seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät palvelut mukaan lukien, tiedotusta ja tarvikkeiden toimittamista, koulutusta, ravitsemusta ja sosiaalista suojelua [tark. 338]

f)  Mahdollisimman hyvän alun tarjoaminen elämään lapsille, erityisesti syrjäytyneimmille lapsille, investoimalla varhaiskasvatukseen ja varmistamalla, että köyhyyttä tai eriarvoisuutta kokevilla lapsilla on käytössään peruspalvelut, kuten terveydenhuolto, ravitsemus, koulutus ja sosiaalinen suojelu; tukeminen turvallisen ja hoivaavan ympäristön luomisessa lapsille, sillä se on tärkeä tekijä huolehdittaessa terveen nuoren väestön kehittymisestä täyteen potentiaaliinsa, kiinnittäen erityisesti huomiota tyttöjen tarpeisiin [tark. 339]

g)  Riittävän, kohtuuhintaisen, turvallisen ja ravitsevan ravinnon yleisen saatavuuden tukeminen etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevien keskuudessa, kuten alle 5-vuotiaat lapset, nuoret, sekä tytöt että pojat, ja naiset etenkin raskauden ja imetyksen aikana, elintarviketurvan ja ravitsemustilanteen parantaminen etenkin maissa, joita koettelevat pitkittyneet tai toistuvat kriisit, ja ravitsemukseen liittyvien monialaisten maataloutta koskevien lähestymistapojen edistäminen [tark. 340]

h)  Turvallisen ja riittävän juomaveden yleisen saatavuuden, puhtaanapidon ja yleisen hygienian tukeminen sekä kestävä ja integroitu vesihuolto, jotka ovat terveyden, koulutuksen, ravitsemuksen, ilmastonmuutoksen sietämisen ja sukupuolten tasa-arvon kannalta ratkaisevia tekijöitä [tark. 341]

i)  Yleiskattavan terveydenhuollon saavuttaminen siten, että laadukkaita ja kohtuuhintaisia terveyspalveluja on saatavilla tasapuolisesti, muun muassa seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät palvelut, ja tukemalla osallistavien, vahvojen, laadukkaiden, selviytymiskykyisten ja kaikille avointen terveydenhuoltojärjestelmien kehittämistä ja parantamalla valmiuksia varhaiseen varoittamiseen, riskien vähentämiseen ja hallitsemiseen sekä toimintakyvyn palauttamiseen; täydennetään toimia EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman välityksellä, jotta torjutaan maailmanlaajuisia uhkia, kehitetään turvallisia, tehokkaita ja edullisia rokotteita ja hoitomuotoja köyhyyteen liittyviä ja laiminlyötyjä sairauksia vastaan ja parannetaan terveyteen liittyviin haasteisiin vastaamista, mukaan lukien tartuntataudit, mikrobilääkeresistenssi ja uudet sairaudet ja epidemiat [tark. 342]

j)  Yleiskattavan ja tasapuolisen sosiaalisen suojelun tukeminen ja sosiaalisten turvaverkkojen lujittaminen, jotta voidaan taata perustulo, ehkäistä äärimmäistä köyhyyttä ja parantaa selviytymiskykyä

j a)  Yksilöiden ja yhteisöjen selviytymiskyvyn vahvistaminen, myös lisäämällä investointeja yhteisölähtöisiin katastrofiriskien vähentämistä koskeviin hankkeisiin ja valmiushankkeisiin [tark. 343]

j b)  Kansallisten, alueellisten ja paikallisten hallitusten ja hallintojen tukeminen tarvittavan ja viimeisintä teknistä ja hallinnollista kehitystä hyödyntävän infrastruktuurin luomiseksi muun muassa fyysisten, teknisten ja henkilöresurssien osalta, jotta mahdollistetaan kaikkien väestötietojen täsmällinen rekisteröinti (syntymästä kuolemaan) ja virallisesti hyväksyttyjen asiakirjojen kaksoiskappaleiden julkaisu tarvittaessa ja varmistetaan näin, että kaikki kansalaiset ovat virallisesti olemassa ja että he voivat käyttää perusoikeuksiaan [tark. 344]

k)  Osallistavan ja kestävän kaupunkikehityksen edistäminen eriarvoisuuden korjaamiseksi kaupungeissa keskittyen erityisesti eniten apua tarvitseviin ja sukupuolinäkökulman huomioon ottaen [tark. 345]

l)  Paikallisviranomaisten tukeminen toimissa, joilla parannetaan peruspalvelujen tarjontaa, tasapuolista elintarveturvaa, ihmisarvoisten ja kohtuuhintaisten asuntojen tarjontaa ja elämänlaatua kaupungeissa kiinnittäen erityistä huomiota ihmisiin, jotka asuvat epävirallisilla asuinalueilla ja slummeissa [tark. 346]

m)  Kaikille tarjottavan osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan virallisen ja epävirallisen koulutuksen sekä arkioppimisen, myös teknisen ja ammatillisen koulutuksen, edistäminen Kansainvälisesti sovittujen koulutustavoitteiden saavuttamisen edistäminen painottaen erityisesti ilmaisia julkisia koulutusjärjestelmiä, siten, että edistetään kaikille tarjottavaa osallistavaa, tasapuolista ja laadukasta virallista ja epävirallista koulutusta sekä arkioppimista ja mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, mukaan lukien lapsen varhaiskehitys sekä tekninen ja ammatillinen koulutus, kaikilla tasoilla, mukaan lukien hätä- ja kriisitilanteissa, hyödyntäen muun muassa digitaaliteknologiaa koulutuksen, opetuksen ja oppimisen parantamiseksi [tark. 347]

m a)  Koulutuskäytävien tukeminen sen varmistamiseksi, että sotaa käyvistä maista tulevat opiskelijat voivat opiskella unionin yliopistoissa [tark. 348]

n)  Valmiuksien kehittämiseen tähtäävien toimien tukeminen, oppimiseen liittyvä liikkuvuus kumppanimaihin, näistä maista tai niiden välillä Kolmansiin maihin suuntautuvaa, kolmansista maista tulevaa tai kumppanimaiden välistä oppimiseen liittyvää liikkuvuutta, valmiuksien kehittämistä ja kulttuuriyhteistyötä koskevien toimien tukeminen sekä yhteistyö ja politiikkaa koskeva vuoropuhelu näiden maiden instituutioiden, organisaatioiden ja viranomaisten kanssa [tark. 349]

n a)   Valmiuksien kehittämisen ja yhteistyön edistäminen tieteen, teknologian ja tutkimuksen aloilla, erityisesti sellaisiin köyhyyteen liittyviin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen, jotka vaikuttavat kohtuuttomasti kumppanimaihin, ja erityisesti aloilla, joilla tutkimus- ja innovointitoiminta on vähäistä ja yksityisen sektorin investoinnit rajallisia, sekä avoimen datan alalla ja sosiaalisten innovointien edistäminen [tark. 350]

o)  Valmiuksien kehittämisen ja yhteistyön edistäminen tieteen, teknologian ja tutkimuksen sekä avoimen datan, massadatan, tekoälyn ja innovoinnin aloilla koordinoiden toimia EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman kanssa aivoviennin torjumiseksi [tark. 351]

p)  Koordinoinnin tehostaminen kaikkien tarvittavien toimijoiden kanssa, jotta voidaan auttaa siirtymisessä hätätilanteesta kehitysvaiheeseen

q)  Kulttuurien välisen vuoropuhelun ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen sen kaikissa muodoissa, kulttuuriperinnön säilyttäminen ja edistäminen sekä kulttuurialan ja luovien alojen potentiaalin vapauttaminen kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen tueksi [tark. 352]

q a)  Toiminnan tukeminen ja yhteistyön edistäminen urheilualalla, jotta edistetään naisten ja nuorten sekä yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien kasvattamista ja tuetaan Agenda 2030 -toimintaohjelman terveyteen, koulutukseen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä tavoitteita [tark. 353]

r)  Pitkäaikaisesti kotinsa jättämään joutuneiden henkilöiden ihmisarvon ja selviytymiskyvyn edistäminen ja sen edistäminen, että heidät otetaan mukaan vastaanottajamaiden ja -yhteisöjen talouteen ja yhteiskuntaan

3.  Muuttoliike ja , liikkuvuus ja pakkomuutto [tark. 354]

-a)  Toimivien ja ihmisoikeuksiin perustuvien muuttoliikepolitiikkojen, mukaan lukien suojeluohjelmat, tukeminen kaikilla tasoilla, jotta helpotetaan turvallista, järjestynyttä ja säänneltyä muuttoliikettä [tark. 355]

a)  Kahdenvälisten, alueellisten, myös etelä–etelä-suuntaisten, ja kansainvälisten kumppanuuksien lujittaminen lujittamisen edistäminen muuttoliikkeeseen ja liikkuvuuteen liittyvissä asioissa noudattaen yhdennettyä ja tasapainoista lähestymistapaa ja ottaen huomioon muuttoliikkeen kaikki eri näkökulmat, myös auttaminen unionin kahdenvälisten tai alueellisten sopimusten ja järjestelyjen, mukaan lukien liikkuvuuskumppanuudet, täytäntöönpanossa sekä noudattaen kansainvälistä ja unionin oikeutta ja ihmisoikeusvelvoitteita [tark. 356]

a a)  Auttaminen kolmansien maiden kanssa tehtyjen unionin kahdenvälisten tai alueellisten sopimusten ja järjestelyjen täytäntöönpanossa, mukaan lukien liikkuvuuskumppanuuksien, turvallisten ja laillisten muutto- ja turvapaikkaväylien kehittäminen, myös laatimalla viisumihelpotus- sekä uudelleensijoittamissopimuksia, ja perustuen molemminpuoliseen vastuuvelvollisuuteen sekä humanitaaristen velvoitteiden ja ihmisoikeusvelvoitteiden kunnioittamiseen kaikilta osin [tark. 357]

b)  Paluumuuttajien kestävän ja menestyksellisen sosioekonomisen uudelleenkotouttamisen tukeminen [tark. 358]

c)  Sääntelemättömän muuttoliikkeen ja pakkomuuton perimmäisiin syihin puuttuminen ja niiden vähentäminen

d)  Sääntelemättömän Muuttoliikkeen, ihmiskaupan haavoittuvuustekijöiden vähentäminen, myös puuttumalla sääntelemättömään muuttoliikkeeseen, ja tehostamalla kansainvälistä vastausta ihmiskauppaan ja siirtolaisten salakuljetuksen torjuminen tehostamalla yhdennettyyn rajaturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä salakuljetukseen kansainvälisen oikeuden ja unionin oikeuden mukaisesti [tark. 359]

e)  Tieteellisten, teknisten, inhimillisten ja institutionaalisten valmiuksien kehittäminen muuttoliikkeen hallintaa varten, mukaan lukien tarkkojen ja jaoteltujen tietojen kerääminen ja käyttö näyttöön perustuvien politiikkojen perustana, jotta edistetään turvallista, hallittua ja vastuullista muuttoliikettä [tark. 360]

f)  Toimivien ja ihmisoikeuksiin perustuvien muuttoliikepolitiikkojen, mukaan lukien suojeluohjelmat, tukeminen [tark. 361]

g)  Laillisen muuton ja hallitun liikkuvuuden sekä ihmisten välisten yhteyksien helpottaminen maksimoiden , myös antamalla tarkkaa ja oikea-aikaista tietoa kaikissa muuttoliikkeen hyöty kehitykselle vaiheissa [tark. 362]

g a)  Muuttoliikkeen kehitykselle tuottaman hyödyn maksimoiminen ja muuttoliikkeen ja kehityksen välistä yhteyttä koskevan yhteisymmärryksen parantaminen [tark. 363]

h)  Muuttajien ja pakkosiirtolaisten suojelu kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuviin ryhmiin ja soveltaen oikeuksiin perustuvaa lähestymistapaa; ja erilaisista ryhmistä koostuvien muuttovirtojen yhteydessä kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden tunnistamisen ja suojeluaseman määrittämisen varmistaminen [tark. 364]

i)  Tuki kehitykseen perustuville ratkaisuille pakkosiirtolaisia ja heidän vastaanottajayhteisöjään varten, myös koulutusmahdollisuuksien ja ihmisarvoisen työn välityksellä, jotta edistetään kotinsa jättämään joutuneiden henkilöiden arvokkuutta, selviytymiskykyä ja omaehtoista kehitystä sekä heidän ottamistaan mukaan vastaanottajamaiden talouteen ja yhteiskuntaan [tark. 365]

j)  Maastamuuttajayhteisöjen kannustaminen osallistumaan lähtömaidensa kehittämiseen, jotta edistetään kattavasti kestävää kehitystä [tark. 366]

k)  Rahalähetysten nopeuttamisen, niiden kulujen alentamisen ja turvallisuuden parantamisen edistäminen sekä lähetys- että vastaanottomaissa, jotta voidaan hyödyntää niiden kehityspotentiaalia

k a)  Muuttajien ja yhteiskuntien valmiuksien kehittämisen edistäminen heidän täysimääräisen osallisuutensa ja sosiaalisen koheesion täytäntöön panemiseksi [tark. 367]

Tällä alalla tehtävää yhteistyötä hallinnoidaan johdonmukaisesti [turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston] kanssa noudattaen kaikilta osin kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatetta. [tark. 368]

MAAPALLO

4.  Ympäristö ja ilmastonmuutos

a)  Ihmisten ja instituutioiden tieteellisten ja teknisten valmiuksien kehittäminen ilmasto- ja ympäristöasioiden hallintaa, valtavirtaistamista ja seurantaa varten; alueellisen ja kansallisen ilmastohallinnon kehittäminen

b)  Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tukeminen painottaen erityisen haavoittuvassa asemassa olevia valtioita ja asukkaita, joilla ei ole resursseja tarvittavien toimien toteuttamiseksi. Kumppaneiden avustaminen niiden pyrkiessä täyttämään ilmastonmuutokseen liittyvät sitoumuksensa Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti, mukaan lukien kansallisesti määriteltyjen panosten sekä ilmastonmuutoksen lievittämistä ja siihen sopeutumista koskevien toimintasuunnitelmien täytäntöönpano ja lievittämis- ja sopeutumistoimien yhteisvaikutus, ja muiden monenvälisten ympäristösopimusten, kuten biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen ja YK:n aavikoitumissopimuksen, mukaisesti [tark. 369]

c)  Kestävän vihreän ja sinisen kasvun aikaansaaminen ja/tai vauhdittaminen kaikilla talouden aloilla

d)  Kestävän energian saannin edistäminen kehitysmaissa, jotta kunnioitetaan unionin vuonna 2012 tekemää sitoumusta taata kestävän energian saanti vielä 500 miljoonalle ihmiselle vuoteen 2030 mennessä, asettaen etusijalle pienimuotoiset mikroverkkoratkaisut ja verkon ulkopuoliset ratkaisut, jotka tuottavat merkittävästi ympäristöön ja kehitykseen liittyvää arvoa. Yhteistyön lisääminen kestävän energian alalla; yhteistyön edistäminen ja lisääminen energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden käytön aloilla luotettavien, turvallisten, kohtuuhintaisten, puhtaiden ja kestävien energiapalvelujen saatavuuden ja erityisesti sellaisten paikallisten ja hajautettujen ratkaisujen edistäminen, joilla varmistetaan köyhien ja syrjäisillä alueilla elävien henkilöiden energiahuolto [tark. 370]

d a)  Valmiuksien kehittäminen ympäristön kestävyyden ja ilmastonmuutostavoitteiden valtavirtaistamiseksi sekä vihreän kasvun tavoittelun sisällyttäminen kansallisiin ja alueellisiin kehitysstrategioihin, mukaan lukien kestävyyskriteereiden käytön tukeminen julkisissa hankintamenettelyissä [tark. 371]

d b)  Yritysten yhteiskuntavastuun ja toimitusketjujen huolellisuusvelvollisuuden noudattamisen edistäminen sekä ennalta varautumisen periaatteen ja saastuttaja maksaa ‑periaatteen johdonmukainen soveltaminen [tark. 372]

d c)   Sellaisten ympäristön kannalta kestävien maatalouskäytäntöjen edistäminen, agroekologia mukaan lukien, joiden on todettu edistävän ekosysteemien ja biologisen monimuotoisuuden suojelua sekä parantavan ympäristön ja yhteiskuntien kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta pitkällä aikavälillä [tark. 373]

e)  Paikallisten, kansallisten, alueellisten ja maanosanlaajuisten multimodaaliliikenneverkkojen ja -palvelujen parantaminen, jotta voidaan edelleen parantaa mahdollisuuksia kestävään ja ilmastonmuutosta kestävään talouskehitykseen ja työpaikkojen luomiseen ja saada aikaan vähähiilistä ja ilmastonmuutosta kestävää kehitystä; liikenteen sujuvoittaminen ja vapauttaminen, liikenteen kestävyyden, liikenneturvallisuuden ja kestokyvyn parantaminen

f)  Paikallisyhteisöjen ja alkuperäiskansojen osallistumisen lisääminen ilmastotoimissa, luonnon monimuotoisuuden vähenemisen ja luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin kohdistuvan rikollisuuden torjunnassa, ekosysteemien säilyttämisessä ja luonnonvarojen hallinnoinnissa, myös parantamalla maan käyttö- ja hallintaoikeutta ja vesivarojen hoitoa; kestävän kaupunkikehityksen ja kaupunkialueiden selviytymiskyvyn edistäminen [tark. 374]

f a)  Konfliktimineraalikaupan ja kaivostyöntekijöiden hyväksikäytön lopettaminen ja paikallisyhteisöjen kehityksen tukeminen toimitusketjun due diligence -velvoitteista ja liitännäistoimenpiteistä annetun asetuksen (EU) 2017/821 mukaisesti sekä vastaavan menettelytavan laatiminen sellaisia mineraaleja varten, jotka eivät nykyisellään kuulu asetuksen soveltamisalaan [tark. 375]

f b)   Kestävää kehitystä edistävän koulutuksen tukeminen, jotta lisätään ihmisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnan muutosprosessissa ja rakennetaan kestävää tulevaisuutta [tark. 376]

g)  Luonnonvarojen ja terveiden ekosysteemien säilyttämisen, kestävän hoidon ja käytön edistäminen, biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttäminen sekä luonnonvaraisten kasvien ja eläinten suojelu, salametsästyksen ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjunta mukaan lukien [tark. 377]

g a)  Luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen puuttuminen ja siihen liittyvien kansainvälisten ja unionin aloitteiden täytäntöönpano, erityisesti edistämällä maa- ja vesiekosysteemien ja niihin liittyvän luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, kestävää käyttöä ja hallintaa [tark. 378]

h)  Yhdennetyn ja kestävän vesivarojen hoidon sekä valtioiden rajojen yli ulottuvia vesistöjä koskevan yhteistyön edistäminen kansainvälistä lainsäädäntöä noudattaen [tark. 379]

i)  Hiilivarantojen säilyttämisen ja kartuttamisen edistäminen hallinnoimalla kestävästi maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta, sekä ympäristön pilaantumisen, aavikoitumisen ja maaperän ja metsien huonontumisen sekä kuivuuden torjuminen [tark. 380]

j)  Metsäkadon hillitseminen, metsälainsäädännön noudattamisen, metsähallinnon ja puukaupan edistäminen (FLEGT) sekä laittomien hakkuiden ja laittoman puutavaran ja laittomien puutuotteiden kaupan torjuminen. Hallintotavan parantamisen ja valmiuksien kehittämisen tukeminen luonnonvarojen kestävää hoitoa varten vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia koskevien neuvottelujen ja täytäntöönpanon tukeminen [tark. 381]

k)  Valtamerten hallinnoinnin tukeminen, mukaan lukien rannikko- ja merialueiden kaikenlainen, myös ekosysteemien, suojelu, merien roskaantumisen torjunta, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän (LIS) kalastuksen torjunta ja merten biologisen monimuotoisuuden suojelu YK:n merioikeusyleissopimuksen (UNCLOS) mukaisesti [tark. 382]

l)  Alueellisen katastrofiriskin vähentämisen ja valmistautumisen ja selviytymiskyvyn parantaminen yhteisöllisen ja ihmiskeskeisen lähestymistavan välityksellä synergiassa ilmastonmuutokseen sopeutumisen politiikkojen ja toimien kanssa [tark. 383]

m)  Resurssitehokkuuden ja kestävien kulutus- ja tuotantotapojen edistäminen, mukaan lukien (myös kaikkialla toimitusketjussa), myös rajoittamalla luonnonvarojen käyttöä konfliktien rahoittamisessa ja tukemalla sidosryhmiä Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmän kaltaisten aloitteiden noudattamisessa; saastumisen torjuminen sekä kemikaalien ja jätteiden toimiva hallinnointi [tark. 384]

n)  Talouden kestävän monipuolistamisen, kilpailukyvyn, arvoa jakavien toimitusketjujen ja oikeudenmukaisen kaupan lisäämisen ja yksityisen sektorin kehittämisen tukeminen painottaen erityisesti vähähiilistä ja ilmastonmuutosta kestävää vihreää kasvua, mikro- ja pk-yrityksiä, yhteisötalouden yrityksiä ja osuuskuntia ja hyödyntäen voimassa olevia kauppasopimuksia etuja EU:n kanssa tehtyjen voimassa olevien kauppasopimusten kehittämisestä [tark. 385]

n a)  Sellaisten biologisen monimuotoisuuden suojelemista koskevien kansainvälisten sitoumusten saavuttaminen, jotka sisältyvät biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen, villieläimistön ja ‑kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen (CITES-sopimus) ja muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemista koskevan yleissopimuksen kaltaisin sopimuksiin ja muihin biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin sopimuksiin [tark. 386]

n b)   Ilmastonmuutos- ja ympäristötavoitteiden yhdentämisen ja valtavirtaistamisen lisääminen unionin kehitysyhteistyössä tukemalla metodologiaan ja kehitysmaita koskevaan ja kehitysmaissa suoritettavaan tutkimukseen liittyvää työtä, muun muassa valvonta-, raportointi- ja todentamismekanismeja, ekosysteemikartoitusta, arviointia ja seurantaa, ympäristöasiantuntemuksen lisäämistä ja innovatiivisten toimien ja politiikan johdonmukaisuuden edistämistä [tark. 387]

n c)   Ilmastonmuutoksen sellaisten maailmanlaajuisten ja alueiden rajat ylittävien vaikutusten torjuminen, jotka saattavat horjuttaa kehitystä, rauhaa ja turvallisuutta [tark. 388]

VAURAUS

5.  Osallistava ja kestävä talouskasvu ja ihmisarvoiset työpaikat

a)  Yrittäjyyden tukeminen, myös mikrorahoituksen välityksellä, ja ihmisarvoisten työpaikkojen ja työllisyyden tukeminen kehittämällä osaamista ja taitoja, muun muassa koulutuksen avulla, ILO:n työelämän normien kattavan soveltamisen parantaminen, työmarkkinavuoropuhelu ja lapsityövoiman torjunta mukaan lukien, ja terveellisessä ympäristössä taattavien työolojen parantaminen, toimeentuloon riittävä palkka ja mahdollisuuksien luominen etenkin nuorille [tark. 389]

b)  Sellaisten kansallisten kehityspolkujen tukeminen, joissa maksimoidaan positiiviset sosiaaliset tulokset ja vaikutukset, progressiivisen tehokkaiden ja kestävien verotuksen ja uudelleenjakoon perustuvien julkisten politiikkojen tukeminen sekä kestävien sosiaalisen suojelun järjestelmien ja sosiaalivakuutusjärjestelmien luominen ja vahvistaminen veropetosten ja veroparatiisien torjumiseen tähtäävien kansallisten ja kansainvälisten toimien tukeminen [tark. 390]

c)  Vastuullisten liiketoiminta- ja investointiolosuhteiden parantaminen, talouskehitykselle suotuisan sääntely-ympäristön luominen ja yritysten, etenkin mikro- ja pk-yritysten, osuuskuntien ja yhteisötalouden yritysten tukeminen liiketoiminnan laajentamisessa ja työpaikkojen luomisessa, solidaarisen talouden kehittämisessä sekä yksityisen sektorin vastuuvelvollisuuden lisäämisessä [tark. 391]

c a)  Yritysten vastuuvelvollisuuden ja oikeussuojamekanismien edistäminen yksityisen sektorin toimintaan liittyvien ihmisoikeusrikkomusten alalla; sellaisten paikallisten, alueellisten ja maailmanlaajuisten toimien tukeminen, joilla varmistetaan, että yritys noudattaa ihmisoikeusnormeja ja sääntelyn kehitystä myös pakollisten due diligence ‑velvoitteiden alalla sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia maailmanlaajuisesti koskevaa oikeudellisesti sitovaa kansainvälistä välinettä [tark. 392]

d)  Sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden, yritysten sosiaalisen vastuun ja liiketoiminnan vastuullisuuden lujittaminen arvoketjujen kaikissa osissa varmistaen arvon jakamisen, oikeudenmukaiset hinnat ja tasapuoliset kaupankäyntiedellytykset [tark. 393]

e)  Julkisten varojen käytön tuloksellisuuden ja kestävyyden parantaminen, myös edistämällä kestäviä julkisia hankintoja, ja niiden julkisen rahoituksen strategisemman käytön edistäminen muun muassa rahoituslähteitä yhdistämällä, jotta saadaan houkuteltua julkisia ja yksityisiä lisäinvestointeja [tark. 394]

f)  Kaupunkien potentiaalin hyödyntäminen kestävän ja osallistavan kasvun ja innovoinnin keskuksina

g)  Sisäisen taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion parantaminen lujittamalla kaupunki- ja maaseutualueiden yhteyksiä ja helpottamalla matkailualan sekä luovien alojen että kulttuurimatkailualan kehittämistä kestävän kehityksen edistäjänä edistäjinä [tark. 395]

h)  Maatalous- Maatalouden ja elintarvikealan kestävien ja osallistavien arvoketjujen tukeminen ja monipuolistaminen, elintarviketurvan ja talouden monipuolistamisen ja arvonlisäyksen, alueellisen yhdentymisen, kilpailukyvyn ja oikeudenmukaisen kaupan edistäminen sekä kestävien, vähähiilisten ja ilmastonmuutosta kestävien innovaatioiden edistäminen [tark. 396]

h a)   Pienviljelijöiden, erityisesti naisten, harjoittaman maatalouden tehostamiseen keskittyminen ekologisesti kestävällä tavalla tukemalla kansallisia politiikkoja, strategioita ja lainsäädäntöjä, jotka ovat tuloksellisia ja kestäviä, sekä edistämällä luonnonvarojen (mm. maa ja vesi), (mikro)luottojen ja muiden maatalouden tuotantopanosten jakamista oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla. [tark. 397]

h b)   Kansalaisjärjestöjen ja maataloustuottajien järjestöjen aktiivinen tukeminen osallistumaan entistä enemmän politiikantekoon, tutkimusohjelmiin sekä hallitusohjelmien täytäntöönpanoon ja arviointiin. [tark. 398]

i)  Kestävän kalastuksenhoidon ja kestävän vesiviljelyn tukeminen

j)  Turvallisen, edullisen ja kestävän energian yleisen saatavuuden turvaaminen sekä vähähiilisen, ilmastonmuutosta kestävän ja resurssitehokkaan kiertotalouden edistäminen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti [tark. 399]

k)  Älykkään, kestävän, osallistavan ja turvallisen liikkuvuuden edistäminen sekä liikenneyhteyksien parantaminen unioniin

l)  Kohtuuhintaisen, osallistavan ja , luotettavan ja turvallisen digitaalisen liitettävyyden edistäminen ja digitaalitalouden kehittäminen; digitaalisen lukutaidon ja osaamisen edistäminen; digitaalisen yrittäjyyden ja työpaikkojen luomisen edistäminen; digitaaliteknologian käytön edistäminen kestävän kehityksen mahdollistavana tekijänä; kyberturvallisuuteen, tietosuojaan ja digitalisointiin liittyviin muihin sääntelykysymyksiin vastaaminen [tark. 400]

m)  Markkinoiden ja alojen kehittäminen ja lujittaminen siten, että edistetään osallistavaa ja kestävää kasvua ja oikeudenmukaista kauppaa [tark. 401]

n)  Alueellisen yhdentymisen ja optimaalisten kauppapolitiikkojen tukeminen osallistavan ja kestävän kehityksen edistämiseksi sekä EU:n unionin ja sen kumppaneiden oikeudenmukaisten kauppasopimusten lujittamisen ja täytäntöönpanon tukeminen, mukaan lukien kehitysmaiden kumppanien kanssa tehtävät kokonaisvaltaiset ja epäsymmetriset sopimukset; monenvälisyyden ja kestävän taloudellisen yhteistyön edistäminen ja vahvistaminen sekä Maailman kauppajärjestön säännöt ja periaatteet [tark. 402]

o)  Yhteistyön edistäminen tieteen, teknologian ja tutkimuksen sekä , digitalisaation, avoimen datan, massadatan ja tekoälyn sekä innovoinnin aloilla, mukaan luettuna tiedediplomatian kehittäminen [tark. 403]

p)  Kulttuurien välisen vuoropuhelun ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen sen kaikissa muodoissa, paikallisen käsityöläisyyden, nykytaiteiden ja kulttuuri-ilmaisujen kehittäminen sekä kulttuuriperinnön säilyttäminen ja edistäminen [tark. 404]

q)  Naisten voimaannuttaminen osallistumaan enemmän talouselämään ja päätöksentekoon

r)  Ihmisarvoisten työpaikkojen saatavuuden lisääminen kaikille terveellisessä ympäristössä ja sellaisten työmarkkinoiden ja työllisyyspolitiikkojen kehittäminen osallistavammiksi ja toimiviksi, joilla pyritään ihmisarvoiseen työhön, ihmisoikeuksien ja työoikeuksien kunnioittamiseen, mukaan lukien toimeentuloon riittävät palkat kaikille, etenkin naisille ja nuorille [tark. 405]

r a)   Oikeudenmukaisen ja kestävän pääsyn varmistaminen kaivos- ja kaivannaisteollisuuden alalle samalla kuin vältetään konflikteja tai korruptiota [tark. 406]

s)  Oikeudenmukaisen, kestävän ja häiriöttömän pääsyn tarjoaminen kaivos- ja kaivannaisteollisuuden alalle; avoimuuden lisäämisen, asianmukaisen huolellisuuden ja sijoittajien vastuun varmistaminen edistäen samalla yksityisen sektorin vastuuvelvollisuutta; sellaisten toimenpiteiden toteuttaminen, jotka liittyvät 17 päivänä toukokuuta 2017 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2017/821 unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta [tark. 407]

RAUHA

6.  Turvallisuus, vakaus ja rauha Rauha, turvallisuus ja vakaus [tark. 408]

a)  Rauhan edistäminen, konfliktien estäminen ja siten vakauden edistäminen parantamalla valtioiden, yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden selviytymiskykyä poliittisissa, taloudellisissa, yhteiskunnallisissa sekä ympäristöön ja väestömuutoksiin liittyvissä paineissa ja häiriötiloissa, myös tukemalla kestävyysarviointeja, jotka on suunniteltu tunnistamaan yhteiskuntien omat valmiudet, joiden avulla ne voivat kestää näitä paineita ja häiriötiloja, sopeutua niihin ja toipua niistä nopeasti [tark. 409]

a a)  Väkivallattoman kulttuurin edistäminen myös tukemalla virallista ja epävirallista rauhankasvatusta [tark. 410]

b)  Konfliktien ehkäisemisen, varhaisen varoittamisen ja rauhan rakentamisen tukeminen rauhanvälityksen, kriisinhallinnan ja vakauttamistoimien avulla sekä konfliktin jälkeinen jälleenrakentaminen, mukaan lukien naisten roolin laajentaminen kaikissa näissä vaiheissa; luottamusta rakentavien toimien, välitystoimien, vuoropuhelun ja sovinnon, hyvien naapurisuhteiden ja muiden konfliktienestoon ja -ratkaisuun pyrkivien toimenpiteiden edistäminen, helpottaminen ja niitä koskevien valmiuksien parantaminen erityisesti tilanteissa, joissa kansanryhmien välille on syntymässä jännitteitä ja kun tarvitaan sovittelutoimia yhteiskunnan osien välillä sekä pitkittyneissä konflikteissa ja kriiseissä [tark. 411]

b a)  Aseellisten konfliktien uhrien kuntouttamisen ja uudelleensopeuttamisen tukeminen sekä entisten taistelijoiden ja heidän perheidensä aseistariisunta, kotiuttaminen ja uudelleensopeuttaminen kansalaisyhteiskuntaan, ottaen huomioon naisten erityistarpeet [tark. 412]

b b)  Naisten ja nuorten aseman parantaminen rauhanrakentamisessa ja konfliktinestossa ja heidän tarkoituksenmukainen yhteiskunnallinen ja poliittinen osallistumisensa ja sosiaalinen tunnustuksensa; YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1325 täytäntöönpanon tukeminen erityisesti epävakaissa, konfliktitilanteessa olevissa tai konfliktin jälkeisessä tilanteessa olevissa maissa [tark. 413]

c)  Tuki konfliktisensitiiviselle turvallisuusalan uudistamiselle, jonka ansiosta ihmiset ja valtio saavat vähitellen tehokkaampia, demokraattisempia ja vastuullisempia turvallisuuspalveluja kestävän kehityksen ja rauhan tueksi [tark. 414]

d)  Sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittäminen tukena kehitykselle ja kehityksen mahdollistavalle turvallisuudelle [tark. 415 (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)]

d a)   Alueellisten ja kansainvälisten aseriisunta-aloitteiden sekä aseviennin valvontajärjestelyiden ja -mekanismien tukeminen [tark. 416]

e)  Turvallisuutta, vakautta ja rauhaa edistävien paikallisten, alueellisten ja kansainvälisten aloitteiden tukeminen sekä yhteyksien luominen näiden eri aloitteiden välille [tark. 417]

f)  Väkivaltaisiin ääriliikkeisiin ja terrorismiin johtavan radikalisoitumisen ehkäiseminen ja torjuminen tilannekohtaisilla, konfliktisensitiivisillä ja ihmiskeskeisillä ohjelmilla ja toimenpiteillä [tark. 418]

f a)  Henkilömiinojen, räjähtämättömien taisteluvälineiden ja sodan muiden räjähtämättömien jäänteiden siviiliväestölle aiheuttamiin sosioekonomisiin vaikutuksiin puuttuminen ottaen huomioon myös naisten tarpeet [tark. 419]

f b)  Asevoimien uudelleenjärjestelyn sosiaalisten vaikutusten käsitteleminen ottaen huomioon myös naisten tarpeet [tark. 420]

f c)  Tapauskohtaisesti koolle kutsuttavien paikallisten, kansallisten, alueellisten ja kansainvälisten tuomioistuinten, totuus- ja sovintokomissioiden ja mekanismien tukeminen [tark. 421]

g)  Kaikenlaisen väkivallan, korruption, järjestäytyneen rikollisuuden ja rahanpesun torjuminen

h)  Lähialueyhteistyön edistäminen yhteisten luonnonvarojen kestävän hoidon alalla kansainvälisen ja unionin oikeuden mukaisesti [tark. 422]

i)  Ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskeva yhteistyö kolmansien maiden kanssa etenkin kehittämällä kolmansien maiden valmiuksia ja infrastruktuuria terveyden, maatalouden ja elintarviketurvallisuuden aloilla; sellaisten sosiaalisten toimien tukeminen, joilla hoidetaan kaikenlaisten säteilyonnettomuuksien seurauksia kaikkein heikoimmassa asemassa olevalle altistuneelle väestöryhmälle ja pyritään parantamaan heidän elinolojaan; ydinalaan liittyvien alojen tietämyksenhallinnan ja koulutuksen edistäminen; Näitä toimia kehitetään rinnakkain toimien kanssa, jotka kuuluvat EINS-asetuksessa perustetun eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen puitteissa toteutettaviin toimiin [tark. 423]

j)  Meriturvallisuuden ja merten vaarattomuuden parantaminen turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen valtamerten mahdollistamiseksi [tark. 424]

k)  Tuki valmiuksien kehittämiselle kyberturvallisuuden, toimintavarmojen digitaaliverkkojen, tietojen suojaamisen ja henkilötietojen suojan aloilla

KUMPPANUUS

7.  Kumppanuus

a)  Maakohtaisen omistajuuden sekä kumppanuuden ja vuoropuhelun lujittaminen, jotta voidaan parantaa kehitysyhteistyön tuloksellisuutta kaikilta osin (kiinnittäen erityistä huomiota vähiten kehittyneiden maiden tai maiden, joissa on käynnissä konflikti, erityishaasteisiin sekä edistyneempien kehitysmaiden erityisiin siirtymävaiheen haasteisiin)

b)  Unionin sekä kolmansien maiden ja alueellisten organisaatioiden vuoropuhelun syventäminen politiikan, talouden, kulttuurin, sosiaali- ja ympäristöasioiden aloilla sekä kahden- ja kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanon tukeminen

c)  Kannustaminen hyviin naapurisuhteisiin, alueelliseen yhdentymiseen, yhteyksien parantamiseen, yhteistyöhön ja vuoropuheluun

c a)  Kumppanimaiden ja -alueiden auttaminen lisäämään yhteistyötään niiden naapureina sijaitsevien unionin syrjäisimpien alueiden sekä merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta [...] päivänä [...] annetun neuvoston päätöksen1 soveltamisalaan kuuluvien merentakaisten maiden ja alueiden kanssa [tark. 425]

_________________________

1 Neuvoston päätös .../... assosiaatiosta Euroopan unionin merentakaisten maiden ja alueiden kanssa ...(EUVL...).

d)  Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, mukaan lukien säätiöt, suotuisien toimintaedellytysten edistäminen, millä edistetään niiden mielekästä ja jäsenneltyä osallistumista kotimaanpolitiikkaan sekä niiden valmiuksia hoitaa tehtäväänsä riippumattomina toimijoina kehitys- ja hallintotapa-asioissa; uudenlaisen kumppanuuden lujittaminen kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa, millä edistetään asiapitoista ja jäsenneltyä vuoropuhelua unionin kanssa ja maakohtaisten etenemissuunnitelmien tehokasta hyödyntämistä EU:n ja täytäntöönpanoa unionin ja kansalaisyhteiskunnan suhteissa [tark. 426]

e)  Suhteiden ylläpitäminen paikallisviranomaisiin ja niiden roolin tukeminen politiikan- ja päätöstenteossa paikallisen kehityksen edistämiseksi ja hallintotavan parantamiseksi

f)  Tehokkaampi yhteyksien ylläpito kolmansien maiden kansalaisiin ja ihmisoikeuksien puolustajiin muun muassa hyödyntämällä täysimääräisesti talous-, kulttuuri-, urheilu- ja julkisuusdiplomatiaa [tark. 427]

g)  Teollisuusmaiden ja edistyneempien kehitysmaiden aktivoiminen Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanossa ja globaaleja julkishyödykkeitä ja maailmanlaajuisia haasteita koskeva vuorovaikutus niiden kanssa, myös etelä–etelä- ja kolmikantayhteistyön avulla

h)  Alueellisen yhdentymisen ja yhteistyön kannustaminen tuloskeskeisellä tavalla tukemalla alueellista yhdentymistä ja vuoropuhelua

B.   Erityisesti naapurialueet

a)  Tehostetun poliittisen yhteistyön edistäminen

b)  Tukeminen assosiaatiosopimusten tai muiden voimassa olevien ja tulevien sopimusten sekä yhdessä sovittujen assosiaatio-ohjelmien, kumppanuuden painopisteiden tai vastaavien asiakirjojen täytäntöönpanossa

c)  Kumppanuuden lujittaminen unionin ja kumppanimaiden yhteiskuntien välillä muun muassa ihmisten välisten yhteyksien avulla

d)  Alueellisen yhteistyön lujittaminen, etenkin itäisen kumppanuuden, Välimeren unionin ja Euroopan naapuruuspolitiikan toteuttamisalueen laajuisen yhteistyön sekä rajatylittävän yhteistyön puitteissa

e)  Asteittainen yhdentyminen unionin sisämarkkinoihin ja alakohtaisen ja monialaisen yhteistyön lisääminen muun muassa lähentämällä lainsäädäntöä ja sääntelyä unionin ja muihin kansainvälisiin normeihin ja parantamalla markkinoille pääsyä, myös pitkälle menevien ja laaja-alaisten vapaakauppa-alueiden avulla, ja kehittämällä tähän liittyviä instituutioita ja investoimalla [tark. 428]

LIITE III

TEMAATTISTEN OHJELMIEN TOIMINTA-ALAT

1.  IHMISOIKEUKSIIN JA DEMOKRATIAAN LIITTYVÄT TOIMINTA-ALAT

—  Tuki perusarvojen eli demokratian, oikeusvaltioperiaatteen, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien yleismaailmallisuuden ja jakamattomuuden, ihmisarvon kunnioittamisen, syrjimättömyyden, tasa-arvon ja yhteisvastuun periaatteiden sekä Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden ja kansainvälisen oikeuden noudattamisen edistämiselle. [tark. 429]

—  Mahdollisuuden tarjoaminen yhteistyöhön ja kumppanuuteen kansalaisyhteiskunnan kanssa ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksissä, mukaan lukien sensitiivisissä ja kiireellisissä tilanteissa. Jäljempänä esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi laaditaan johdonmukainen ja kokonaisvaltainen strategia kaikkia tasoja varten. [tark. 430]

—  Kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolustaminen yhteiskuntien kehittämiseksi sellaisiksi, että niille ovat ominaista osallistuminen, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeus ja vastuuvelvollisuus, yhteisvastuu ja tasa-arvo. Kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista ja noudattamista seurataan, edistetään ja lujitetaan ihmisoikeuksien yleismaailmallisuuden, jakamattomuuden ja keskinäisen riippuvuuden periaatteiden mukaisesti. Ohjelman soveltamisalaan kuuluvat kansalaisoikeudet sekä poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet. Ihmisoikeushaasteita käsiteltäessä vireytetään kansalaisyhteiskuntaa ja suojellaan ja voimaannutetaan ihmisoikeuksien puolustajia kiinnittäen huomiota myös heidän kapeneviin toimintamahdollisuuksiinsa. [tark. 431]

—  Demokratian kehittäminen, tukeminen ja suojeleminen käsitellen kattavasti kaikenlaisia demokraattisen hallintotavan näkökohtia, mukaan lukien demokraattisen moniarvoisuuden lujittaminen, kansalaisten osallistumisen lisääminen ja uskottavien, osallistavien ja läpinäkyvien vaaliprosessien tukeminen. Demokratiaa lujitetaan puolustamalla demokraattisten järjestelmien tukipilareita, joihin kuuluvat oikeusvaltioperiaate, demokraattiset normit ja arvot, riippumaton media, vastuuvelvolliset ja osallistavat instituutiot, mukaan lukien puolueet ja parlamentit, sekä korruption torjunta. Vaalitarkkailulla on keskeinen osa demokraattisten prosessien tukemisessa laajemmin. Tähän liittyen EU:n vaalitarkkailu on jatkossakin merkittävä osa ohjelmaa samoin kuin EU:n vaalitarkkailutehtävien perusteella laadittujen suositusten seuranta. [tark. 432]

—  Tehokkaan monenvälisyyden ja strategisen kumppanuuden edistäminen, millä edistetään valmiuksien kehittämistä kansainvälisissä, alueellisissa ja kansallisissa puitteissa ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja suojelemiseksi. Strategisia kumppanuuksia tehostetaan painottaen erityisesti YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimistoa, Kansainvälistä rikostuomioistuinta (ICC) ja asiaankuuluvia alueellisia ja kansallisia ihmisoikeusmekanismeja. Lisäksi ohjelmassa edistetään ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvää koulutusta ja tutkimusta muun muassa Global Campus for Human Rights and Democracy -verkostolle. [tark. 433]

Unioni avustaa kumppanisuhteessa kansalaisyhteiskunnan kanssa ja tämän ohjelman kehyksessä maailmanlaajuisiin, alueellisiin, kansallisiin ja paikallisiin ihmisoikeus- ja demokratiakysymyksiin puuttumisessa seuraavilla strategisilla toiminta-aloilla:

1 a.  Ihmisoikeuksien ja ihmisoikeuksien puolustajien suojeleminen ja edistäminen valtioissa ja hätätilanteissa, joissa ihmisoikeudet ja perusvapaudet ovat eniten uhattuina, myös vastaamalla ihmisoikeuksien puolustajien kiireelliseen suojelutarpeeseen joustavalla ja kattavalla tavalla.

Painopisteenä ovat ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevat kysymykset, joihin ei voida vastata maantieteellisten tai muiden temaattisten ohjelmien avulla johtuen niiden sensitiivisestä tai kiireellisestä luonteesta. Näissä tapauksissa on ensisijaisen tärkeää edistää asiaa koskevan kansainvälisen oikeuden kunnioittamista ja antaa konkreettista apua ja toimintakeinoja paikalliselle kansalaisyhteiskunnalle hyvin vaikeissa olosuhteissa. On myös kiinnitettävä erityistä huomiota ihmisoikeuksien puolustajien suojelumekanismin vahvistamiseen.

1 b.  Kaikkien ihmisten ihmisoikeuksien ja perusvapauksien puolustaminen yhteiskuntien kehittämiseksi sellaisiksi, että niille ovat ominaista osallistuminen, syrjimättömyys, tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, kansainvälinen oikeus ja vastuuvelvollisuus;

Unionin avun myötä on voitava puuttua kaikkein sensitiivisimpiin politiikkaa koskeviin kysymyksiin, kuten kuolemanrangaistus, kidutus, ilmaisunvapaus rajoitetussa asiayhteydessä ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien syrjintä, sekä lasten oikeuksien suojelu ja edistäminen (esimerkiksi lapsityön, lapsikaupan, lapsiprostituution ja lapsisotilaiden osalta) ja vastattava uusiin monimutkaisiin haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen vuoksi kotinsa jättämään joutuneiden henkilöiden suojelu, hyödyntäen unionin avustustoimien riippumattomuutta ja yhteistyömenettelyihin liittyvää merkittävää joustoa.

1 c.  Demokratian vahvistaminen ja tukeminen käsitellen kaikenlaisia demokraattisen hallintotavan näkökohtia, mukaan lukien demokraattisen moniarvoisuuden lujittaminen, kansalaisten osallistumisen lisääminen, kansalaisyhteiskunnan toiminnan mahdollistavan ympäristön luominen ja uskottavien, osallistavien ja läpinäkyvien vaaliprosessien tukeminen erityisesti EU:n vaalitarkkailuvaltuuskuntien avulla.

Demokratiaa lujitetaan puolustamalla demokraattisten järjestelmien tukipilareita, joihin kuuluvat oikeusvaltioperiaate, demokraattiset normit ja arvot, riippumaton media, vastuuvelvolliset ja osallistavat instituutiot, mukaan lukien puolueet ja parlamentit, sekä vastuuvelvollinen turvallisuussektori ja korruption torjunta. Painopisteenä on oltava konkreettisen avun ja toimintakeinojen tarjoaminen erittäin vaikeissa olosuhteissa toimiville poliittisille toimijoille. Vaalitarkkailulla on keskeinen osa demokraattisten prosessien tukemisessa laajemmin. Tähän liittyen EU:n vaalitarkkailu on jatkossakin merkittävä osa ohjelmaa samoin kuin EU:n vaalitarkkailutehtävien perusteella laadittujen suositusten seuranta. Toisena painopisteenä on tukea kansalaisia edustavia vaalitarkkailijoita ja niiden alueellisia verkostoja kaikkialla maailmassa.

Kansalaisista muodostuvien vaalitarkkailuorganisaatioiden sekä vastaavien alueellisten foorumeiden kapasiteettia ja näkyvyyttä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvissa unionin itä- ja eteläpuolella sijaitsevissa maissa vahvistetaan erityisesti edistämällä kestävää vertaisoppimisohjelmaa riippumattomille ja puolueettomille kansalaisista muodostuville vaalitarkkailuorganisaatioille. Unioni pyrkii parantamaan kansalaisista muodostuvien kotimaisten vaalitarkkailuorganisaatioiden valmiuksia, tarjoamaan äänestystietoutta, medialukutaitoa, ohjelmia kotimaisten ja kansainvälisten vaalitarkkailuvaltuuskuntien suosituksien toteutuksen seuraamiseksi sekä puolustamaan vaalielinten ja vaalitarkkailuorganisaatioiden uskottavuutta ja niihin luottamista.

1 d.  Tehokkaan monenvälisyyden ja strategisten kumppanuuksien edistäminen, millä edistetään valmiuksien kehittämistä kansainvälisissä, alueellisissa ja kansallisissa puitteissa ja kasvatetaan paikallisten toimijoiden vaikutusmahdollisuuksia ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen edistämiseksi ja suojelemiseksi.

Ihmisoikeuskumppanuudet, joissa keskitytään kansallisen ja kansainvälisen ihmisoikeusjärjestelmän vahvistamiseen, myös tukemalla monenvälisyyttä, koska YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston, Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) sekä asiaankuuluvien alueellisten ja kansallisten ihmisoikeusmekanismien riippumattomuus ja tehokkuus ovat keskeisessä asemassa. Ihmisoikeuksiin ja demokratiaan liittyvän koulutuksen ja tutkimuksen sekä akateemisen vapauden tukemisen jatkaminen muun muassa tukemalla Global Campus for Human Rights and Democracy -verkostoa.

1 e.  Uusien aluerajat ylittävien synergioiden ja verkostoitumisen edistäminen paikallisen kansalaisyhteiskunnan keskuudessa ja kansalaisyhteiskunnan ja muiden asiaankuuluvien ihmisoikeuselinten ja -mekanismien välillä, jotta maksimoidaan ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevien parhaiden käytäntöjen vaihto ja luodaan positiivista dynamiikkaa.

Painopisteenä on yleiskatteisuusperiaatteen suojelu ja edistäminen, kaikkia ihmisoikeuksia – kuten kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet tai taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet ja perusvapaudet – koskevien parhaiden käytäntöjen tunnistaminen ja jakaminen vastattaessa merkittäviin haasteisiin, kuten kestävä turvallisuus, terrorismin torjunta, laiton muuttoliike ja kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksien väheneminen. Tarvitaan merkittävämpiä ponnisteluja saattamaan yhteen eri maiden ja maanosien monenlaisia ihmisoikeuksien alan sidosryhmiä (esim. paikallinen kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeusaktivistit, asianajajat, korkeakoulut, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ja naisten oikeuksien instituutiot, yhteenliittymät), jotka voivat luoda yhdessä ihmisoikeuksia koskevan myönteisen kehityssuunnan, jonka vaikutus moninkertaistuu.

1 f.  Unioni edistää edelleen välineen mukaisissa suhteissaan kolmansiin maihin kansainvälisiä pyrkimyksiä saada aikaan monenvälinen sopimus sellaisten välineiden kaupan kieltämisestä, joita voidaan käyttää kidutukseen ja kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanoon. [tark. 434]

2.  KANSALAISYHTEISKUNNAN ORGANISAATIOIHIN KANSALAISYHTEISKUNTAAN JA PAIKALLISVIRANOMAISIIN LIITTYVÄT TOIMINTA-ALAT [tark. 435]

1.  Kaikkia koskeva, osallistava, vaikutusvaltainen ja riippumaton kansalaisyhteiskunta ja kansalaistoiminta paikallisviranomaiset kumppanimaissa [tark. 436]

a)  Suotuisien olosuhteiden luominen kansalaisten osallistumiselle ja kansalaisyhteiskunnan toiminnalle, myös tukemalla kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista politiikkaa koskevaan vuoropuheluun säätiöiden kautta [tark. 437]

b)  Kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, mukaan lukien säätiöt, tukeminen ja valmiuksien kehittäminen, jotta ne voivat toimia aktiivisesti kehitys- ja hallintotapa-asioissa [tark. 438]

c)  Kumppanimaiden kansalaisyhteiskunnan verkostojen, foorumien ja liittoutumien valmiuksien parantaminen

c a)  Kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten valmiuksien kehittäminen, koordinointi ja institutionaalinen vahvistaminen, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja paikallisviranomaisten ja kattojärjestöjen eteläiset verkostot, niiden organisaatioiden sisällä sekä erityyppisten, julkiseen kehityskeskusteluun aktiivisesti osallistuvien sidosryhmien välillä, ja vuoropuhelu hallitusten kanssa hallituksen politiikasta ja vaikuttava osallistuminen kehitysprosessiin [tark. 439]

2.  Kehityspolitiikkaa koskeva Vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa ja välillä [tark. 440]

a)  Muiden Osallistavien, usean sidosryhmän vuoropuhelufoorumien edistäminen ja kansalaisyhteiskunnan ja paikallisviranomaisten verkostojen institutionaalinen vahvistaminen kattaen myös vuorovaikutuksen ja koordinoinnin kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden, paikallisten viranomaisten, jäsenvaltioiden, kumppanimaiden ja muiden keskeisten kehitykseen liittyvien sidosryhmien välillä [tark. 441]

b)  Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden välisen yhteistyön ja kokemusten vaihdon mahdollistaminen

c)  Jatkuvan asiapitoisen ja jäsennellyn vuoropuhelun ja kumppanuuksien ylläpitäminen EU:n kanssa

3.  Euroopan kansalaisten tietoisuus ja tiedot kehitysasioista ja aktiivisuus niissä

a)  Kansalaisten osallistumismahdollisuuksien lisääminen

b)  Unionin, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden kansalaisten tuen hankinta köyhyyden vähentämiselle ja kestävän ja osallistavan kehityksen strategioille kumppanimaissa [tark. 442]

b a)   Tietoisuuden lisääminen kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta sekä tietoisuus toimitusketjuista ja unionin kansalaisten ostovoiman vaikutuksista kestävän kehityksen mahdollistamiseen [tark. 443]

3 a.  Sosiaalisten peruspalvelujen tarjoaminen apua tarvitseville väestönosille;

Kansalaisyhteiskuntaa edustavat järjestöt ja paikallisviranomaiset toteuttavat kumppanimaissa toimia, joilla tuetaan haavoittuvassa asemassa olevia ja syrjäytyneitä ryhmiä tarjoamalla sosiaalisia peruspalveluja, kuten terveydenhuolto, mukaan lukien ravitsemus, koulutus, sosiaalinen suojelu, turvallisen veden saanti, sanitaatio ja hygienia [tark. 444]

3 b.  Paikallisviranomaisten roolin vahvistaminen kehitysasioissa seuraavin tavoin:

a)  unionin ja kehitysmaiden paikallisviranomaisten verkostojen, foorumien ja liittoutumien valmiuksien lisääminen, jotta ne voivat käydä asiapitoista ja jatkuvaa politiikkavuoropuhelua kehityksestä ja osallistua vaikuttavasti kehitykseen ja jotta voidaan edistää demokraattista hallintotapaa, etenkin noudattaen alueellista lähestymistapaa paikalliseen kehitykseen (Territorial Approach to Luca Development)

b)  kehitysasioita koskevan vuorovaikutuksen lisääminen unionin kansalaisten kanssa, (tietoisuuden lisääminen, tiedon jakaminen, aktivointi, myös ottamalla julkisissa hankinnoissa käyttöön kestävyyskriteerit) unionin, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden alueella kiinnittäen erityisesti huomiota kestävän kehityksen tavoitteisiin

c)  avun omistajuuden ja hyödyntämisen lisääminen paikallisviranomaisten virkamiehille suunnatuilla koulutusohjelmilla, jotka käsittelevät unionin rahoituksen hakemista ja jotka järjestetään paikan päällä; [tark. 445]

3.  RAUHANRAKENTAMISEEN, KONFLIKTINESTOON JA VAKAUTEEN JA RAUHAAN LIITTYVÄT TOIMINTA-ALAT [tark. 446]

1.  Apu konfliktien estämiseen, rauhan rakentamiseen ja kriisivalmiuteen

Unioni antaa teknistä ja taloudellista apua tukeakseen toimenpiteitä, joilla pyritään kehittämään ja lujittamaan unionin ja kumppaneiden valmiuksia ehkäistä konflikteja, rakentaa rauhaa ja vastata kriisiä edeltäviin ja kriisin jälkeisiin tarpeisiin läheisessä yhteistyössä Yhdistyneiden kansakuntien ja muiden kansainvälisten sekä laajempien ja suppeampien alueiden organisaatioiden sekä valtiollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Unioni tukee kumppaneiden toimia pääasiassa seuraavilla aloilla kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon, naisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen ja nuorten osallistumiseen: [tark. 447]

a)  varhainen varoittaminen ja konfliktisensitiivinen riskianalyysi; luottamusta lisäävät toimenpiteet, rauhanvälitys, vuoropuhelu ja sovittelu ennakkovaroittamisen edistäminen ja konfliktiriskianalyysit politiikanteossa ja politiikan täytäntöönpanossa; [tark. 448]

a a)  luottamusta lisäävien toimenpiteiden helpottaminen ja niitä koskevien valmiuksien parantaminen, rauhanvälitys, vuoropuhelu ja sovittelu erityisesti tilanteissa, joissa kansanryhmien välille on syntymässä jännitteitä, ja varsinkin kun pyritään ehkäisemään kansanmurhan ja ihmisyyttä vastaan tehdyt rikokset; [tark. 449]

a b)  siviilialan vakauttamisoperaatioihin osallistumista ja niiden toimintaa koskevien valmiuksien lisääminen; unionin, kansalaisyhteiskunnan ja unionin kumppanien valmiuksien vahvistaminen rauhanturva- ja rauhanrakennustoiminnan siviilioperaatioihin osallistumiseksi ja niiden käyttöönottamiseksi; rauhanrakentamista, konfliktianalyysiä, varhaisvaroitusta tai koulutusta ja palvelujen tarjontaa koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihto; [tark. 450]

b)  konfliktien jälkeinen olojen ennalleen palauttaminen, mukaan lukien kadonneita henkilöitä koskevaan kysymykseen puuttuminen konfliktien jälkeisissä tilanteissa ja asianomaisten monenvälisten sopimusten täytäntöönpanon tukeminen niin, että voidaan käsitellä maamiinojen ja sodan räjähtämättömien jäänteiden aiheuttamia ongelmia, sekä katastrofien jälkeinen poliittisen ja turvallisuustilanteen kannalta merkityksellinen olojen ennalleen palauttaminen; [tark. 451]

c)  rauhanrakentamisen ja valtiorakenteiden kehittämisen tukitoimet tukeminen, mukaan lukien paikalliset ja kansainväliset kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, valtiot ja kansainväliset organisaatiot, ja useilla eri tasoilla käytävän rakenteellisten vuoropuhelujen kehittäminen paikallisen kansalaisyhteiskunnan, kumppanimaiden ja unionin välillä; [tark. 452]

d)  konfliktien ehkäiseminen ja kriisitoimet;

d a)  konfliktien rahoittamiseen liittyvän luonnonvarojen käytön estäminen ja sidosryhmien kannustaminen noudattamaan eri aloitteita, kuten Kimberleyn prosessin sertifiointijärjestelmää, mukaan lukien aloitteet, jotka liittyvät 17 päivänä toukokuuta 2017 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2017/82(50) unionin tuojiin, jotka tuovat konfliktialueilta ja korkean riskin alueilta peräisin olevia tinaa, tantaalia ja volframia, niiden malmeja sekä kultaa, sovellettavien toimitusketjun due diligence -velvoitteiden vahvistamisesta, etenkin luonnonvarojen tuotantoa ja kauppaa koskevien tehokkaiden sisäisten valvontatoimien täytäntöön panemiseksi; [tark. 453]

e)  turvallisuutta ja kehitystä tukevien sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittäminen tukena kehitykselle ja kehityksen mahdollistavalle turvallisuudelle. [tark. 454]

e a)  sukupuolten välistä tasa-arvoa ja naisten vaikutusmahdollisuuksia edistävien toimien tukeminen, erityisesti panemalla täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 1325 ja 2250, sekä edistämällä naisten ja nuorten osallistumista ja edustusta virallisissa ja epävirallisissa rauhanprosesseissa; [tark. 455]

e b)  väkivallattomuuden kulttuurin edistäminen myös tukemalla virallista ja epävirallista sekä arkipäivän rauhankasvatusta; [tark. 456]

e c)  tuki toimille, joilla vahvistetaan valtioiden, yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden kestävyyttä, mukaan lukien kestävyysarvioinnit, jotka on suunniteltu tunnistamaan yhteiskuntien omat valmiudet, joiden avulla ne voivat kestää näitä paineita ja häiriötiloja, mukautua näihin tilanteisiin ja toipua niistä nopeasti; [tark. 457]

e d)   tuki kansainvälisille rikostuomioistuimille, kansallisille erityistuomioistuimille, totuus- ja sovintokomissioille, siirtymäkauden oikeusjärjestelyille sekä muille mekanismeille, jotka on perustettu ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevien kansainvälisten normien mukaisesti ihmisoikeusrikkomusten tuomioistuinkäsittelyä sekä omistusoikeuksien vaatimista ja vahvistamista varten; [tark. 458]

e e)   toimet ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden laittoman käytön ja saatavuuden torjumiseksi; [tark. 459]

Tällä alalla

a)  toteutettaviin toimenpiteisiin kuuluvat taitotiedon siirtäminen, tietojen ja parhaiden toimintatapojen vaihtaminen, riskien tai uhkien arviointi, tutkimus ja analyysi, ennakkovaroitusjärjestelmät, koulutus ja palvelujen tarjoaminen

b)  toteutettavilla toimenpiteillä edistetään rauhanrakentamiskysymyksissä käytävän rakenteellisen vuoropuhelun edelleen kehittämistä

c)  toteutettaviin toimenpiteisiin voi sisältyä tekninen apu ja rahoitusapu rauhan rakentamista ja valtiorakenteiden kehittämistä koskevien tukitoimien soveltamiselle. [tark. 460]

2.  Apu maailmanlaajuisten ja alueiden rajat ylittävien sekä uusien uhkien torjumiseen

Unioni antaa teknistä ja taloudellista apua tukeakseen kumppaneiden ja unionin toimia, joilla vastataan maailmanlaajuisiin ja alueiden rajat ylittäviin uhkiin sekä uusiin uhkiin pääasiassa seuraavilla aloilla: [tark. 461]

a)  lakiin ja järjestykseen sekä ihmisten turvallisuuteen kohdistuvat uhat, kuten terrorismi, väkivaltaiset ääriliikkeet, järjestäytynyt rikollisuus, kyberrikollisuus, hybridiuhat sekä salakuljetus, laiton kauppa ja kauttakulku, erityisesti terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden, kyberrikollisuuden, ja kaikkien salakuljetuksen muotojen torjuntaan ja laittoman kaupan ja kauttakulun tehokkaaseen valvontaan osallistuvien lainvalvontaviranomaisten ja oikeus- ja siviilialan viranomaisten valmiuksien kehittäminen.

Etusijalle asetetaan alueiden rajat ylittävä yhteistyö, johon osallistuu vähintään kaksi sellaista kolmatta maata, jotka ovat osoittaneet selvää poliittista tahtoa ilmaantuvien ongelmien ratkaisemiseksi.

Toimissa on painotettava erityisesti hyvää hallintotapaa ja toimenpiteiden on oltava kansainvälisen oikeuden mukaisia. Yhteistyötä terrorismin torjumiseksi voidaan tehdä myös yksittäisten maiden ja alueiden sekä kansainvälisten, alueellisten ja osa-alueellisten järjestöjen kanssa.

Terrorismin torjumiseen osallistuville viranomaisille myönnettävässä avussa etusijalle asetetaan sellaisten toimenpiteiden tukeminen, jotka koskevat terrorisminvastaisten lakien laatimista ja vahvistamista, rahoitus-, tulli- ja maahanmuuttolainsäädännön täytäntöönpanoa ja soveltamista, tiukimpien kansainvälisten normien ja kansainvälisen oikeuden mukaisten lainvalvontamenettelyjen kehittämistä, demokraattisten ja institutionaalisten valvontamekanismien vahvistamista ja väkivaltaisen radikalisoitumisen ehkäisemistä.

Huumeiden muodostamaan ongelmaan liittyvässä avussa kiinnitetään asianmukaista huomiota kansainväliseen yhteistyöhön, jonka tarkoituksena on edistää kysynnän, tuotannon ja haittojen vähentämiseen liittyviä parhaita toimintatapoja; [tark. 462]

b)  julkisiin tiloihin, kriittiseen infrastruktuuriin, johon voivat kuulua kansainvälinen henkilö- ja rahtiliikenne, energiansiirto ja -jakelu, kyberturvallisuuteen, kansanterveyteen, kuten äkillisiin epidemioihin, joilla saattaa olla valtioiden rajat ylittävä vaikutus, tai ympäristön vakauteen kohdistuvat uhat, meriturvallisuuden uhat ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista aiheutuvat maailmanlaajuiset ja aluerajat ylittävät uhat, jotka saattavat horjuttaa rauhaa ja turvallisuutta; [tark. 463]

c)  kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinaineita ja -tekijöitä sekä niihin liittyviä laitoksia tai paikkoja koskevien riskien lieventäminen ja niihin valmistautuminen riippumatta siitä, ovatko ne tahallisia, tahattomia vai luonnon aiheuttamia; , erityisesti seuraavilla aloilla:

1)  siviilitutkimuksen tukeminen ja edistäminen vaihtoehtona puolustusalan tutkimukselle

2)  turvallisuuskäytäntöjen parantaminen siviilikäytössä olevissa tiloissa, joissa säilytetään tai käsitellään arkaluonteisia kemiallisia, biologisia, radiologisia ja ydinaineita ja -tekijöitä osana siviilitutkimusohjelmia

3)  unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa sellaisen siviili-infrastruktuurin luomisen ja siihen liittyvän siviilitutkimuksen käynnistämisen tukeminen, joita tarvitaan aseisiin liittyvien laitosten ja kohteiden purkamiseksi, saneeraamiseksi tai muuntamiseksi silloin, kun ilmoitetaan, että ne eivät enää ole osa jotakin puolustusalan ohjelmaa

4)  niiden toimivaltaisten siviiliviranomaisten valmiuksien vahvistaminen, jotka osallistuvat kemiallisten, biologisten, radiologisten ja ydinaineiden ja -tekijöiden laittoman kaupan tehokkaan valvonnan kehittämiseen ja täytäntöönpanoon (mukaan lukien niiden tuotantoon tai toimittamiseen käytettävä laitteisto)

5)  tehokkaan vientivalvonnan käyttöönoton ja täytäntöönpanon edellyttämien oikeudellisten puitteiden ja institutionaalisten valmiuksien kehittäminen erityisesti kaksikäyttötuotteiden osalta, mukaan lukien alueelliset yhteistyötoimet, ja kun kyse on asekauppasopimuksen säännöksien täytäntöönpanosta ja sen noudattamisen edistämisestä

6)  tehokkaan siviilipuolen katastrofivalmiuden, valmiussuunnittelun, kriisitoiminnan ja puhdistusvalmiuksien kehittäminen.

Näitä toimia kehitetään rinnakkain toimien kanssa, jotka kuuluvat EINS-asetuksessa perustetun eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen puitteissa toteutettaviin toimiin [tark. 464]

d)  turvallisuutta ja kehitystä tukevien sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittäminen tukena kehitykselle ja kehityksen mahdollistavalle turvallisuudelle. [tark. 465]

4.  MAAILMANLAAJUISIIN HAASTEISIIN LIITTYVÄT TOIMINTA-ALAT

A.  IHMISET

1.  Terveys

a)  Tehokkaiden ja kattavien terveydenhuoltojärjestelmien sellaisten keskeisten osien kehittäminen, joita on parasta käsitellä ylikansallisella tasolla, jotta voidaan turvata tasapuolinen, edullinen, osallistava ja yleinen terveyspalvelujen saatavuus ja seksuaali- ja lisääntymisterveys ja siihen liittyvät oikeudet [tark. 466]

a a)  Väkivallan uhrien, erityisesti naisten ja lasten, olennaisten palvelujen ja psykologisen tuen edistäminen, tarjoaminen ja laajentaminen [tark. 467]

b)  Sellaisten maailmanlaajuisten aloitteiden tukeminen, jotka ovat keskeisiä, jotta voidaan saavuttaa yleiskattava terveydenhuolto ”terveys kaikissa politiikoissa” -ajattelun maailmanlaajuisella johdolla siten, että terveydenhuolto muodostaa jatkumon terveyden edistämisestä ja ennaltaehkäisevästä hoidosta jälkihoitoon

c)  Maailman terveysturvallisuuden kohentaminen tutkimalla ja kontrolloimalla tartuntatauteja, myös köyhyyteen liittyviä ja laiminlyötyjä sairauksia, torjumalla tällaisia tauteja ja valelääkkeitä ja hallitsemalla tartuntatautitilannetta, muuntamalla tieto turvallisiksi, saatavilla oleviksi ja kohtuuhintaisiksi tuotteiksi ja politiikoiksi, joilla voidaan vastata tautitaakan muutoksiin immunisaatioon, monenlaisten tulehdusten, uusien ja uusiutuvien tautien ja epidemioiden jatkuvaan taakkaan sekä mikrobilääkeresistenssiin (ei-tarttuvat taudit, kaikenlainen virheravitsemus ja ympäristöriskitekijät) ja muovaamalla maailmanmarkkinoita siten, että terveyden kannalta keskeisten hyödykkeiden ja palveluiden saatavuus paranee, etenkin seksuaali- ja lisääntymisterveyden alalla [tark. 468]

c a)  Sellaisten aloitteiden tukeminen, joilla lisätään turvallisten, tehokkaiden ja kohtuuhintaisten lääkkeiden saatavuutta, mukaan lukien rinnakkaisvalmisteet, diagnostiikka ja asiaankuuluva terveystekniikka, ja käytetään kaikkia saatavilla olevia välineitä elintärkeiden lääkkeiden ja diagnostiikan hinnan alentamiseksi [tark. 469]

c b)  Hyvän terveyden edistäminen ja tartuntatautien torjuminen vahvistamalla terveydenhuoltojärjestelmiä ja saavuttamalla kestävän kehityksen tavoitteet, myös lisäämällä ennaltaehkäisyn ja rokotteilla estettävien tautien torjunnan painottamista [tark. 470]

2.  Koulutus

a)  Yhteisten maailmanlaajuisten toimien Kansainvälisesti sovittujen koulutustavoitteiden saavuttamisen edistäminen ja koulutusköyhyyden torjuminen yhteisillä maailmanlaajuisilla toimilla osallistavan, tasapuolisen ja laadukkaan koulutuksen tarjoamiseksi kaikilla tasoilla, mukaan lukien ja kaiken ikäisille oppijoille, myös varhaislapsuuden kehityksen aikana ja hätä- ja kriisitilanteissa, ja asettaen ilmaisten julkisten koulutusjärjestelmien vahvistaminen erityiseksi painopisteeksi [tark. 471]

b)  Tiedon, tutkimuksen ja innovoinnin, osaamisen ja arvojen vahvistaminen kumppanuuksilla ja liittoutumilla kansalaisaktiivisuuden ja yhteiskuntien tuottavuuden, kouluttautuneisuuden, demokraattisuuden, osallistavuuden ja selviytymiskyvyn edistämiseksi [tark. 472]

c)  Maailmanlaajuisten toimien edistäminen kaikenlaisen syrjinnän ja epätasa-arvon vähentämiseksi esimerkiksi tyttöjen/naisten ja poikien/miesten välillä, jotta kaikilla olisi tasapuoliset mahdollisuudet osallistua talouselämään ja yhteiskuntaan taloudelliseen, poliittiseen, yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen elämään [tark. 473]

c a)   Kansalaisyhteiskunnan käynnistämien toimien tukeminen ja niiden toteuttamien parhaiden käytäntöjen parantaminen osallistavan ja laadukkaan koulutuksen takaamiseksi haavoittuvissa ympäristöissä, joissa hallintorakenteet ovat heikot. [tark. 474]

c b)  Toiminnan tukeminen ja yhteistyön edistäminen urheilualalla, jotta edistetään naisten ja nuorten sekä yksilöiden ja yhteisöjen vaikutusmahdollisuuksien kasvattamista ja tuetaan Agenda 2030 ‑toimintaohjelman terveyteen, koulutukseen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyviä tavoitteita [tark. 475]

3.  Naiset ja lapset [tark. 476]

a)  Paikallisten, kansallisten ja alueellisten aloitteiden sekä maailmanlaajuisten toimien, kumppanuuksien ja liittoutumien, joilla edistetään kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevassa YK:n yleissopimuksessa ja sen valinnaisessa pöytäkirjassa tarkoitettuja naisten oikeuksia, johtaminen ja tukeminen kaikenlaisen , jotta voidaan poistaa naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan poistamiseksi ja haitallisten käytäntöjen kaikki muodot ja kaikenlainen syrjintä; tämä kattaa ruumiillisen, henkisen, seksuaalisen, taloudellisen, poliittisen ja muun väkivallan ja syrjinnän, mukaan lukien naisten syrjinnän yksityisen ja julkisen elämän eri aloilla [tark. 477]

a a)  sukupuolten eriarvoisuuden perimmäisiin syihin puuttuminen keinona tukea konfliktinestoa ja rauhanrakentamista; naisten vaikutusmahdollisuuksien tukeminen, mukaan lukien heidän roolissaan kehitysalan toimijoina ja rauhan rakentajina; naisten ja tyttöjen edustuksen, heidän äänensä kuuluville saamisen ja osallistumisen mahdollistaminen yhteiskunnallisessa, taloudellisessa, poliittisessa ja siviilielämässä [tark. 478]

a b)  Naisten ja tyttöjen oikeuksien suojelun ja toteutumisen edistäminen, mukaan lukien taloudelliset, työelämän, sosiaaliset ja poliittiset oikeudet sekä seksuaali- ja lisääntymisterveys ja niihin liittyvät oikeudet, mukaan lukien seksuaali- ja lisääntymisterveydenhuollon palvelut, koulutus ja tarvikkeet [tark. 479]

b)  Uusien aloitteiden edistäminen lastensuojelujärjestelmien lujittamiseksi kolmansissa maissa, jotta lapsia voidaan suojella kaikilla alueilla väkivallalta, kaltoinkohtelulta ja laiminlyönneiltä, muun muassa edistämällä siirtymistä lasten laitoshoidosta yhteisöllisiin hoitomuotoihin [tark. 480]

3 a.  Lapset ja nuoret

a)  Uusien aloitteiden edistäminen lastensuojelujärjestelmien lujittamiseksi kolmansissa maissa, jotta lapset saavat parhaan mahdollisen alun elämälle ja jotta heitä voidaan suojella kaikilla alueilla väkivallalta, kaltoinkohtelulta ja laiminlyönneiltä, muun muassa edistämällä siirtymistä lasten laitoshoidosta yhteisöllisiin hoitomuotoihin

b)  Lasten, syrjäytyneimmät lapset mukaan luettuina, perussosiaalipalvelujen saatavuuden edistäminen keskittymällä terveyteen, ravintoon, koulutukseen, varhaiskasvatukseen ja sosiaaliseen suojeluun, ja sisällyttämällä tähän seksuaali- ja lisääntymisterveyttä koskevat palvelut, tiedottaminen ja tarvikkeet, nuorisoystävälliset palvelut ja kattava seksuaalikoulutus, ravinto, kasvatus ja sosiaaliturva

c)  Toimien toteuttaminen, jotta edistetään nuorten mahdollisuuksia hankkia taitoja sekä ihmisarvoisia ja laadukkaita työpaikkoja koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja teknisen koulutuksen välityksellä, ja digitaalitekniikan käyttöä; nuorten yrittäjyyden tukeminen ja kestävien työpaikkojen ja ihmisarvoisten työolojen luomisen edistäminen

d)  Sellaisten hankkeiden edistäminen, jotka voimaannuttavat nuoria ja lapsia ja tukevat politiikkaa ja toimia, joilla taataan heidän osallisuutensa, tarkoituksenmukainen osallistumisensa kansalaisyhteiskuntaan ja politiikkaan sekä heille annettu yhteiskunnallinen tunnustus, heidän todellisen potentiaalinsa tunnustaminen muutoksen myönteisinä toimijoina sellaisilla aloilla kuin rauha, turvallisuus, kestävä kehitys, ilmastonmuutos, ympäristönsuojelu ja köyhyyden vähentäminen [tark. 481]

4.  Muuttoliike, liikkuvuus ja pakkomuutto [tark. 482]

a)  EU:n johtoaseman jatkon varmistaminen muuttoliikeasioita ja pakkomuuton hallintaa koskevan maailmanlaajuisen asialistan muovaamisessa sen kaikilta osin, jotta helpotetaan turvallista, järjestynyttä ja säänneltyä muuttoliikettä [tark. 483]

b)  Maailmanlaajuisen ja aluerajat ylittävän, myös etelä–etelä-suuntaisen muuttoliikkeen alalla käytävän politiikkavuoropuhelun ohjaaminen ja tukeminen, mukaan lukien vuorovaikutus ja yhteistyö muuttoliikkeeseen ja pakkomuuttoon liittyvissä asioissa [tark. 484]

c)  Tukitoimet muuttoliikettä ja pakkomuuttoa koskevien kansainvälisten ja EU:n sitoumusten täytäntöönpanossa, myös jatkotoimina muuttoliikettä ja pakolaisia koskeville Global Compact -aloitteille

d)  Maailmanlaajuisen näytön kerryttäminen muun muassa muuttoliikkeen ja kehityksen välisestä yhteydestä ja pilottiluonteisten toimien käynnistäminen innovatiivisten käytännön lähestymistapojen kehittämiseen muuttoliikkeeseen ja pakkomuuttoon liittyvissä asioissa

d a)  Tällä alalla tehtävässä yhteistyössä on noudatettava ihmisoikeusperustaista lähestymistapaa ja sitä on hallinnoitava johdonmukaisesti [turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston] kanssa kunnioittaen täysimääräisesti ihmisen arvokkuutta ja noudattaen kaikilta osin kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatetta. [tark. 485]

5.  Ihmisarvoinen työ, sosiaalinen suojelu ja epätasa-arvo

a)  Maailmanlaajuisen asialistan muovaaminen ja tuki aloitteille, joissa on vahvana perustana yhdenvertaisuus ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus Euroopan arvojen mukaisesti

b)  Ihmisarvoista työtä koskevan maailmanlaajuisen asialistan edistäminen kaikille terveellisessä ympäristössä perustuen ILO:n työelämän perusnormeihin, mukaan lukien työmarkkinavuoropuhelu, toimeentuloon riittävät palkat ja lapsityön torjunta, etenkin maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja lisätiedon hankkiminen tekemällä maailmanlaajuisista arvoketjuista kestäviä ja vastuullisia horisontaalisten due diligence ‑velvoitteiden perustella ja hankkimalla lisätietoa toimivista työllisyyspolitiikoista, jotka vastaavat työmarkkinoiden tarpeisiin, mukaan lukien ammatillinen koulutus ja elinikäinen oppiminen [tark. 486]

b a)   Liiketoiminnan ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuisten aloitteiden tukeminen, mukaan lukien yritysten vastuuvelvollisuus oikeuksien rikkomisesta ja oikeussuojakeinojen saatavuus [tark. 487]

c)  Tuki yleistä sosiaalista suojelua koskeville kansainvälisille aloitteille, joissa noudatetaan tehokkuuden, kestävyyden ja tasapuolisuuden periaatteita, mukaan lukien epätasa-arvon korjaamisen ja sosiaalisen koheesion varmistamisen tukeminen erityisesti, kun perustetaan ja vahvistetaan kestäviä sosiaalisen suojelun järjestelmiä ja sosiaalivakuutusjärjestelmiä, uudistetaan verotusta, vahvistetaan verojärjestelmien valmiuksia ja torjutaan petoksia, verovilppiä ja aggressiivista verosuunnittelua [tark. 488]

d)  Sellaisten sosiaalisten innovaatioiden tutkimus- ja kehitystyön jatkaminen maailmanlaajuisesti, joilla parannetaan sosiaalista osallisuutta ja vastataan yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin

6.  Kulttuuri

a)  Kulttuurista monimuotoisuutta ja kulttuurien ja uskontojen välistä vuoropuhelua koskevien aloitteiden edistäminen eri yhteisöjen välisten rauhanomaisten suhteiden tukemiseksi [tark. 489]

b)  Kulttuurin ja luovan ja taiteellisen ilmaisun tukeminen kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen edistäjänä, ja kulttuuriperintöä moottoreina sekä kulttuuriperinnön ja nykytaiteen ja muiden kulttuuri-ilmaisujen säilyttäminen ja niitä koskevan yhteistyön lujittaminen [tark. 490]

b a)  Paikallisen käsityöläisyyden kehittäminen paikallisen kulttuuriperinnön suojelemiseksi [tark. 491]

b b)  Vahvistetaan yhteistyötä kulttuuriperinnön suojelemiseksi, säilyttämiseksi ja lujittamiseksi, mukaan lukien erityisen haavoittuvan kulttuuriperinnön, erityisesti vähemmistö- ja eristyneiden yhteisöjen ja alkuperäiskansojen kulttuuriperinnön suojelu, säilyttäminen ja lujittaminen [tark. 492]

b c)   Kulttuuriomaisuuden palauttamista alkuperämaahan tai sen palauttamista anastamisen vuoksi koskevien aloitteiden tukeminen [tark. 493]

b d)  Kulttuurisen yhteistyön tukeminen unionissa esimerkiksi vaihto-ohjelmien, kumppanuuksien ja muiden aloitteiden avulla ja tunnustamalla tekijöiden, taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden ammatillisuus [tark. 494]

b e)  Urheiluorganisaatioiden yhteistyön ja kumppanuuksien tukeminen [tark. 495]

B.  MAAPALLO

1.  Terveellisen ympäristön aikaansaaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta

a)  Maailmanlaajuisen ilmasto- ja ympäristöhallinnon lujittaminen, ja Pariisin ilmastosopimuksen, Rion yleissopimusten ja muiden monenvälisten ilmastosopimusten täytäntöönpano

b)  Unionin ympäristö- ja ilmastopolitiikkojen ulkoisen ulottuvuuden edistäminen noudattaen kaikilta osin kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuuden periaatetta [tark. 496]

c)  Ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja katastrofiriskien vähentämiseen liittyvien tavoitteiden sisällyttäminen politiikkoihin, suunnitelmiin ja investointeihin muun muassa hankkimalla niistä parempaa tietoa ja ymmärrystä, mukaan lukien ohjelmat ja toimenpiteet yhtäältä yhteistyötä tekevien valtioiden ja alueiden välillä ja toisaalta niiden naapureina sijaitsevien syrjäisimpien alueiden ja merentakaisten maiden ja merentakaisten alueiden (MMA) välillä [tark. 497]

d)  Sellaisten kansainvälisten ja EU:n aloitteiden täytäntöönpano, joilla edistetään ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen hillitsemistä sekä ilmastonmuutosta kestävää vähäpäästöistä kehitystä, muun muassa panemalla täytäntöön kansallisesti määritellyt panokset ja vähäpäästöiset ja ilmastonmuutosta kestävät strategiat, edistämällä katastrofiriskien vähentämistä, puuttumalla ympäristön pilaantumiseen ja pysäyttämällä biologisen monimuotoisuuden väheneminen, edistämällä toteuttamalla toimia maa- ja meriekosysteemien ja uusiutuvien luonnonvarojen – mukaan lukien maa, vesi, valtameret, kalakannat ja metsät – säilyttämistä ja kestävää käyttöä ja hoitoa varten, puuttumalla metsäkatoon, aavikoitumiseen, maaperän huonontumiseen, laittomiin hakkuisiin ja luonnonvaraisten kasvien ja eläinten laittomaan kauppaan, torjumalla saastumista ja huolehtimalla terveellisestä ympäristöstä, tarttumalla ilmeneviin uusiin ilmasto- ja ympäristöongelmiin, edistämällä resurssitehokkuutta, kestävää kulutusta ja tuotantoa, yhdennettyä vesivarojen hallintaa sekä kemikaalien ja jätteiden toimivaa hallinnointia sekä tukemalla siirtymistä vähäpäästöiseen ja ilmastonmuutosta kestävään vihreään talouteen ja kiertotalouteen. [tark. 498]

d a)  Ympäristön kannalta kestävien maatalouskäytäntöjen edistäminen, mukaan lukien maatalousekologia, jotta suojellaan ekosysteemejä ja biologista monimuotoisuutta sekä parannetaan ympäristön ja yhteiskuntien kykyä selviytyä ilmastonmuutoksesta, kiinnittäen erityistä huomiota pienviljelijöiden, työntekijöiden ja käsityöläisten tukemiseen [tark. 499]

d b)  Kansainvälisten ja unionin aloitteiden toteuttaminen biologisen monimuotoisuuden häviämisen torjumiseksi, maa- ja meriekosysteemien säilyttämisen, kestävän käytön ja hoidon sekä siihen liittyvän biologisen monimuotoisuuden edistämiseksi [tark. 500]

2.  Kestävä energia

a)  Maailmanlaajuisten toimien, sitoumusten, kumppanuuksien ja liittoutumien tukeminen muun muassa erityisesti siirtymisessä kestävään energiaan [tark. 501]

a a)  Kumppanivaltioiden ja paikallisyhteisöjen energiavarmuuden edistäminen esimerkiksi monipuolistamalla energian lähteitä ja reittejä, käsittelemällä hintojen epävakautta koskevia kysymyksiä ja mahdollisuuksia päästöjen vähentämiseen, parantamalla markkinoita ja edistämällä energia- ja erityisesti sähköverkkojen yhteenliittämistä ja kauppaa [tark. 502]

b)  Kumppanihallitusten kannustaminen toteuttamaan sellaista energia-alan politiikkaa ja sellaisia markkinoiden uudistuksia, joilla saadaan suotuisat olosuhteet osallistavalle kasvulle ja investoimiselle ilmastoystävällisten, kohtuuhintaisten, nykyaikaisten, luotettavien ja kestävien energiapalvelujen tarjonnan lisäämiseen painottaen voimakkaasti uusiutuvaa energiaa ja energiatehokkuutta asettaen etusijalle uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden [tark. 503]

c)  Sellaisten skaalattavien ja toistettavissa olevien, taloudellisesti kestävien liiketoimintamallien etsiminen, yksilöiminen, maailmanlaajuinen valtavirtaistaminen ja tukeminen, joilla voidaan innovatiivisen tutkimuksen avulla tuottaa entistä tehokkaampaa innovatiivista ja digitaalista teknologiaa etenkin hajautettuja toimintamalleja varten, jotta energiansaanti voidaan turvata uusiutuvalla energialla muun muassa alueilla, joilla paikallisten markkinoiden kapasiteetti on vähäistä

C.  VAURAUS

1.  Kestävä ja osallistava kasvu, ihmisarvoiset työpaikat ja yksityisen sektorin osallistuminen

a)  Kestävän yksityisen investoimisen edistäminen innovatiivisilla rahoitusmekanismeilla ja jakamalla riskejä myös silloin, kun kyse on sellaisista vähiten kehittyneistä maista ja epävakaista valtioista, jotka muuten eivät houkuttelisi tällaisia investointeja ja joiden osalta täydentävyys voidaan todistaa [tark. 504]

b)  Sosiaalisesti ja ekologisesti vastuullisen paikallisen yksityisen sektorin kehittäminen, liiketoimintaympäristön ja investointiolosuhteiden parantaminen, julkisen ja yksityisen sektorin vuoropuhelun tehostaminen sekä paikallisten mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten, osuuskuntien ja yhteisötalouden yritysten valmiuksien, kilpailukyvyn ja selviytymiskyvyn kehittäminen ja niiden integroiminen paikalliseen, alueelliseen ja maailmanlaajuiseen talouteen [tark. 505]

b a)  Taloudellisen osallisuuden edistäminen tukemalla rahoituspalvelujen, kuten mikroluottojen ja -säästöjen, mikrovakuutusten ja tilisiirtojen saatavuutta ja tehokasta käyttöä mikroyritysten, pk-yritysten ja kotitalouksien ja erityisesti heikommassa ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien keskuudessa [tark. 506]

c)  Unionin kauppapolitiikan, kauppasopimusten ja niiden täytäntöönpanon tukeminen, sekä täytäntöönpano ja kestävään kehitykseen pyrkivien kauppasopimusten täytäntöönpano, kumppanimaiden markkinoille pääsyn parantaminen ja unionin yritysten kaupankäynti-, oikeudenmukaisen kaupankäynnin mahdollisuuksien, vastuullisten ja tilivelvollisten investointi- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen ja samalla markkinoillepääsyn ja investointitoiminnan esteiden poistaminen ja pyritään helpottamaan ilmastoystävällisten teknologioiden ja teollis- ja tekijänoikeuksien saatavuutta samalla, kun varmistetaan mahdollisuuksien mukaan arvon jakaminen ja ihmisoikeuksia koskevan due diligence -periaatteen noudattaminen toimitusketjussa, noudattaen kaikilta osin kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta kehitysmaihin nähden [tark. 507]

d)  Toimivan politiikkayhdistelmän edistäminen tukena talouden monipuolistamiselle, arvon lisäämiselle, alueelliselle yhdentymiselle ja kestävälle vihreälle ja siniselle taloudelle

e)  Digitaaliteknologian saatavuuden edistäminen, myös rahoituksen saannin ja rahoituspalvelujen käyttömahdollisuuden edistäminen

f)  Kestävän kulutuksen ja tuotannon sekä innovatiivisten tekniikoiden ja käytäntöjen edistäminen vähähiilisen ja resurssitehokkaan talouden ja kiertotalouden edistämiseksi

2.  Elintarvike- ja ravitsemusturva

a)  Merkittäviä maailmanlaajuisia kestävään elintarvike- ja ravitsemusturvaan liittyviä poliittisia kysymyksiä ja puitteita levittävien kansainvälisten strategioiden, järjestöjen, mekanismien ja toimijoiden tukeminen ja niihin vaikuttaminen sekä elintarviketurvaa, ravitsemusta ja kestävää maataloutta koskeviin kansainvälisiin sitoumuksiin liittyvän vastuuvelvollisuuden edistäminen, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimus [tark. 508]

b)  Tasapuolisen elintarviketurvan varmistaminen, mukaan lukien apu, jolla puututaan ravinnonsaantiin liittyvään rahoitusvajeeseen; globaalien julkishyödykkeiden parantaminen tavoitteena päästä eroon nälästä ja virheravitsemuksesta; elintarvikekriisiä käsittelevän maailmanlaajuisen verkoston (Global Network against Food Crises) kaltaisilla välineillä voidaan tehostaa valmiuksia vastata asianmukaisesti elintarvike- ja ravitsemuskriiseihin tilanteissa, joissa on kyse humanitaarisen hätätilan, kehityksen ja rauhan välisistä yhteyksistä (jolloin apua voidaan antaa kolmannen pilarin varoista) [tark. 509]

b a)   Sellaisten koordinoitujen, nopeampien ja monialaisten toimien parantaminen, joiden tavoitteena on lisätä monipuolisia paikallisia ja alueellisia ruoantuotantovalmiuksia, varmistaa ruokaturva, ravitsemus ja juomaveden saatavuus, parantaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien selviytymiskykyä, varsinkin pitkittyneistä tai toistuvista kriiseistä kärsivissä maissa [tark. 510]

c)  Kestävän maatalouden, kalastuksen ja vesiviljelyn, mukaan lukien pientiloilla harjoitettu viljely, karjanhoito ja laiduntaminen, keskeisen roolin vahvistaminen maailmanlaajuisella tasolla elintarviketurvan parantamisessa, köyhyyden poistamisessa, työpaikkojen luomisessa, resurssien tasapuolisessa ja kestävässä saatavuudessa ja hallinnassa, mukaan lukien maa ja maaoikeudet, vesi, (mikro)luotot, open source -siemenet ja muut maatalouden tuotantopanokset, ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa sekä selviytymiskyvyn ja terveiden ekosysteemien ylläpitämisessä [tark. 511]

d)  Innovointi kansainvälisen tutkimuksen avulla ja maailmanlaajuisen tietämyksen ja asiantuntemuksen lisääminen, paikallisten ja riippumattomien sopeutumisstrategioiden edistäminen ja vahvistaminen etenkin, kun on kyse ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ja siihen sopeutumisesta, maatalouden biologisesta monimuotoisuudesta, maailmanlaajuisista ja osallistavista arvoketjuista, oikeudenmukaisesta kaupasta, elintarvikkeiden turvallisuudesta, vastuullisesta investoimisesta, maanhallinnasta ja luonnonvarojen omistajuudesta [tark. 512]

d a)   Kansalaisjärjestöjen ja maataloustuottajien järjestöjen aktiivinen tukeminen osallistumaan entistä enemmän politiikantekoon, tutkimusohjelmiin sekä hallitusohjelmien täytäntöönpanoon ja arviointiin. [tark. 513]

D.  KUMPPANUUDET

1.  Paikallisviranomaisten roolin vahvistaminen kehitysasioissa seuraavin tavoin:

a)  Euroopan ja etelän paikallisviranomaisten verkostojen, foorumien ja liittoutumien valmiuksien lisääminen, jotta ne voivat käydä asiapitoista ja jatkuvaa politiikkavuoropuhelua kehityksestä ja jotta voidaan edistää demokraattista hallintotapaa, etenkin noudattaen alueellista lähestymistapaa paikalliseen kehitykseen (Territorial Approach to Local Development);

b)  kehitysasioita koskevan vuorovaikutuksen lisääminen eurooppalaisten kansalaisten kanssa (kampanjointi, tiedon jakaminen, aktivoiminen) unionin, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokkaiden alueella kiinnittäen erityisesti huomiota kestävän kehityksen tavoitteisiin.

2.  Osallistavien yhteiskuntien ja hyvän talouden ohjausjärjestelmän edistäminen, mukaan lukien oikeudenmukainen ja kaikki huomioon ottava valtion tulonhankinta ja veronkierron torjuminen, avoin julkisen talouden hoito sekä tehokas ja osallistava julkisten varojen käyttö [tark. 514]

4 a.  ULKOPOLITTISIIN TARPEISIIN JA ENSISIJAISIIN TAVOITTEISIIN LIITTYVÄT TOIMINTA-ALAT

Edellä 4 artiklan 3 kohdan d a alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavilla toimilla tuetaan unionin ulkopolitiikkaa kaikenlaisissa poliittisissa, kehitysalan, taloudellisissa ja turvallisuusasioissa. Toimien ansiosta unioni voi toimia silloin kun ulkopoliittinen etu sitä edellyttää tai sille tarjoutuu tilaisuus saavuttaa tavoitteita, joita on vaikea saavuttaa muilla tavoin. Toimiin voi kuulua seuraavia:

a)  unionin kahdenvälisten, alueellisten ja alueidenvälisten yhteistyöstrategioiden tukeminen, eri politiikanaloja koskevan vuoropuhelun edistäminen ja yhteisten lähestymistapojen ja vastausten kehittäminen maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten muuttoliike, ilmastonmuutos ja turvallisuuskysymykset, erityisesti seuraavilla aloilla:

–  kumppanuus- ja yhteistyösopimusten, toimintasuunnitelmien ja vastaavanlaisten kahdenvälisten välineiden tukeminen;

–  poliittisen ja taloudellisen vuoropuhelun syventäminen sellaisten kolmansien maiden kanssa, joilla on keskeinen rooli kansainvälisissä asioissa, muun muassa ulkopolitiikan alalla;

–  sitoutumisen tukeminen asiaankuuluvien kolmansien maiden kanssa yhteiseen etuun liittyvissä kahdenvälisissä ja globaaleissa kysymyksissä;

–  asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla tehtyjen päätelmien ja sitoumusten perusteella toteutettavien riittävien jatkotoimien tai koordinoidun täytäntöönpanon edistäminen;

b)  unionin kauppapolitiikan tukeminen:

–  unionin kauppapolitiikan ja kauppasopimusneuvotteluiden sekä kauppasopimusten täytäntöönpanon ja valvonnan tukeminen noudattaen täysimääräisesti kehitykseen vaikuttavien politiikkojen johdonmukaisuutta kehitysmaiden osalta ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;

–  tuki kumppanimaiden markkinoille pääsemisen parantamiselle ja unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, kaupankäynti-, investointi- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen ja samalla markkinoillepääsyn ja investointitoiminnan esteiden poistaminen ja immateriaalioikeuksien suojeleminen talousdiplomatian sekä liiketoiminta- ja sääntely-yhteistyön avulla niin, että kehitysmaiden osalta tehdään tarvittavat mukautukset;

c)  unionin sisäisten politiikkojen kansainvälisen ulottuvuuden täytäntöönpanon edistäminen:

–  unionin sisäisten politiikkojen kansainvälisen ulottuvuuden täytäntöönpanon edistäminen esimerkiksi ympäristöön, ilmastonmuutokseen, energiaan, tieteeseen ja koulutukseen liittyvissä asioissa sekä valtamerten hoitoa ja hallintoa koskevassa yhteistyössä;

–  unionin sisäisten politiikkojen edistäminen keskeisten kumppanimaiden kanssa ja sääntelyn lähentämisen tukeminen tämän osalta;

d)  unionia ja sen roolia maailmassa koskevan ymmärryksen ja näkyvyyden lisääminen:

–  unionia ja sen roolia maailmassa koskevan ymmärryksen ja näkyvyyden lisääminen strategisella viestinnällä, julkisuusdiplomatialla, ihmisten välisillä yhteyksillä, kulttuuridiplomatialla, koulutus- ja akateemisen alan yhteistyöllä ja ulkopuolisiin maihin kohdistuvilla toimilla unionin arvojen ja etujen edistämiseksi;

–  opiskelijoiden ja akateemisen henkilöstön liikkuvuuden edistäminen, mikä tukee korkeakoulutuksen laadun parantamiseen tähtäävien kumppanuuksien luomista ja akateemiseen tunnustamiseen johtavien yhteisten tutkintojen perustamista (Erasmus+-ohjelma).

Näillä toimilla toteutetaan innovatiivisia politiikkoja tai aloitteita, jotka vastaavat senhetkisiä tai muuttuvia lyhyen tai keskipitkän aikavälin tarpeita, tilaisuuksia ja ensisijaisia tavoitteita, ja niistä saatetaan myös saada tietopohjaa maantieteellisten tai temaattisten ohjelmien tuleville toimille. Niissä painotetaan unionin suhteiden ja vuoropuhelun syventämistä sekä kumppanuuksien ja liittoutumien kehittämistä strategisen edun kannalta keskeisten maiden kanssa, etenkin kehittyvien talouksien ja keskitulotason maiden kanssa, joilla on yhä tärkeämpi rooli maailmanpolitiikassa, globaalihallinnassa, ulkopolitiikassa, kansainvälisessä taloudessa ja monenvälisillä foorumeilla. [tark. 515]

LIITE IV

NOPEAN VASTEEN TOIMIEN ALAT

1.  Toimet, joilla edistetään rauhaa, vakautta ja konfliktien ehkäisyä kiireellisissä tilanteissa, syntymäisillään olevissa kriiseissä, kriisitilanteissa ja kriisien jälkeen [tark. 516]

Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitetut nopean vasteen toimet suunnitellaan siten, että unioni voi toimia tuloksellisesti seuraavissa poikkeuksellisissa ja ennakoimattomissa tilanteissa:

a)  vakauden, rauhan ja turvallisuuden kannalta merkittävä kiireellinen tilanne, kriisi, syntymäisillään oleva kriisi tai luonnonkatastrofi; [tark. 517]

b)  tilanne, joka uhkaa rauhaa, demokratiaa, yleistä järjestystä, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojelua tai ihmisten turvallisuutta, etenkin niiden henkilöiden osalta, jotka ovat alttiina sukupuoleen perustuvalle väkivallalle epävakaissa tilanteissa; [tark. 518]

c)  tilanne, joka uhkaa kärjistyä aseelliseksi konfliktiksi tai horjuttaa vakavalla tavalla asianomaisen yhden tai useamman kolmannen maan vakautta.

1 a.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua teknistä apua ja rahoitusapua voidaan antaa seuraavilla aloilla:

a)  tekninen ja logistinen tuki kansainvälisten, alueellisten ja paikallisten järjestöjen sekä valtiollisten ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden toteuttamille toimille, joilla edistetään luottamuksen rakentamista, välitystoimia, vuoropuhelua ja sovinnontekoa, siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä sekä naisten ja nuorten voimaannuttamista erityisesti silloin, kun on kyse yhteisöjen jännitteistä ja pitkittyneistä konflikteista;

b)  tuki erityisesti naisia, rauhaa ja turvallisuutta sekä nuoria, rauhaa ja turvallisuutta koskevien Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvoston päätöslauselmien täytäntöönpanolle erityisesti epävakaissa, kriisitilanteessa olevissa tai kriisin jälkeisessä tilanteessa olevissa maissa;

c)  tuki kansainvälisen oikeuden mukaisesti valtuutettujen väliaikaishallintojen perustamista ja toimintaa varten;

d)  tuki, jolla kehitetään demokraattisia ja moniarvoisia valtioelimiä, mukaan lukien toimenpiteet, joilla parannetaan naisten asemaa kyseisissä elimissä, tehokasta siviilihallintoa ja turvajärjestelmän siviilivalvontaa, sekä toimenpiteet, joilla vahvistetaan terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja laittoman kaupan kaikkien muotojen torjumiseen osallistuvien lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten valmiuksia;

e)  tuki kansainvälisille rikostuomioistuimille, kansallisille erityistuomioistuimille, totuus- ja sovintokomissioille, siirtymäkauden oikeusjärjestelyille sekä muille mekanismeille, jotka on perustettu ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta koskevien kansainvälisten normien mukaisesti ihmisoikeusrikkomusten tuomioistuinkäsittelyä sekä omistusoikeuksien vaatimista ja vahvistamista varten;

f)  tuki valtion valmiuksien parantamista varten, jotta ne voivat merkittävissä paineissa nopeasti perustaa tai palauttaa keskeiset toimintonsa tai saavuttaa tai palauttaa sosiaalisen ja poliittisen koheesion perustason taikka ylläpitää näitä;

g)  tuki toimenpiteille, jotka ovat tarpeen keskeisen infrastruktuurin, asuntojen, julkisten rakennusten, taloudellisten varojen ja keskeisen tuotantokapasiteetin ennalleen palauttamisen ja jälleenrakentamisen aloittamiseksi, sekä muille toimenpiteille taloudellisen toiminnan uudelleen käynnistämiseksi, työpaikkojen luomiseksi ja kestävän sosiaalisen kehityksen mahdollistavien vähimmäisedellytysten luomiseksi;

h)  tuki siviilitoimenpiteille, jotka liittyvät entisten taistelijoiden ja heidän perheidensä demobilisaatioon, kansalaisyhteiskuntaan sopeuttamiseen ja tarvittaessa kotimaahan palauttamiseen, sekä toimenpiteille lapsi- ja naissotilaiden tilanteen ratkaisemiseksi;

i)  tuki toimenpiteille, joilla lievitetään asevoimien uudelleenjärjestelyistä aiheutuvia yhteiskunnallisia vaikutuksia;

j)  tuki toimenpiteille, joilla puututaan unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa jalkaväkimiinoista, räjähtämättömistä räjähteistä tai sodan räjähtämättömistä jäänteistä siviiliväestölle aiheutuviin sosioekonomisiin vaikutuksiin. Tämän asetuksen mukaista rahoitusta saavia toimia voivat olla muun muassa vaaroja koskeva valistus, miinojen havaitseminen ja raivaus, sekä näihin liittyvä varastojen tuhoaminen;

k)  tuki toimenpiteille, joilla unionin yhteistyöpolitiikkojen ja niiden tavoitteiden puitteissa torjutaan ampuma-aseiden, pienaseiden ja kevyiden aseiden laitonta käyttöä ja saatavuutta;

l)  tuki toimenpiteille, joiden tarkoituksena on varmistaa, että naisten ja lasten erityistarpeisiin, mukaan luettuna sen estäminen, että he eivät altistu sukupuoleen perustuvalle väkivallalle, vastataan asianmukaisesti kriisi- ja konfliktitilanteissa;

m)  tuki aseellisten konfliktien uhrien kuntouttamiselle ja yhteiskuntaan sopeuttamiselle, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vastataan naisten ja lasten erityistarpeisiin;

n)  tuki toimenpiteille, joilla edistetään ja puolustetaan ihmisoikeuksien, perusvapauksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sekä niitä koskevien kansainvälisten asiakirjojen kunnioittamista;

o)  tuki sosioekonomisille toimenpiteille, joilla edistetään yhtäläisiä mahdollisuuksia käyttää luonnonvaroja sekä luonnonvarojen avointa hallintaa vallitsevissa ja puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa, mukaan lukien rauhanrakentaminen;

p)  tuki toimenpiteille, joilla lievitetään äkillisten väestöliikkeiden mahdollisia vaikutuksia, jotka liittyvät poliittiseen tai turvallisuustilanteeseen, mukaan lukien toimenpiteet, joilla vastataan vastaanottavien yhteisöjen tarpeisiin vallitsevissa tai puhkeamaisillaan olevissa kriisitilanteissa, mukaan lukien rauhanrakentaminen;

q)  tuki toimenpiteille, joilla edistetään kansalaisyhteiskunnan kehittymistä ja järjestäytymistä sekä sen osallistumista poliittiseen prosessiin, mukaan lukien toimenpiteet, joilla parannetaan naisten asemaa näissä prosesseissa ja edistetään riippumatonta, moniarvoista ja ammattimaista mediaa;

r)  sotilaallisten toimijoiden valmiuksien kehittäminen tukena kehitykselle ja kehityksen mahdollistavalle turvallisuudelle. [tark. 519]

2.  Toimet selviytymiskyvyn parantamiseksi ja humanitaarisen avun ja kehitystoimien niveltämiseksi toisiinsa

Asetuksen 4 artiklan 4 kohdan b alakohdassa tarkoitetut nopean vasteen toimet suunnitellaan siten, että niillä voidaan tuloksellisesti parantaa selviytymiskykyä ja niveltää humanitaarinen apu ja kehitystoimet toisiinsa silloin kun tätä ei voida toteuttaa nopeasti maantieteellisten ja temaattisten ohjelmien avulla, varmistaen johdonmukaisuus, yhdenmukaisuus ja täydentävyys 5 artiklassa määritellyn humanitaarisen avun kanssa. [tark. 520]

Näihin toimiin voi kuulua seuraavia:

a)  selviytymiskyvyn parantaminen tukemalla yksilöiden, yhteisöjen, instituutioiden ja maiden varautumista paremmin kestämään poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia paineita ja häiriötiloja, luonnon tai ihmisen aiheuttamia katastrofeja, konflikteja ja maailmanlaajuisia uhkia, mukautumaan näihin tilanteisiin ja toipumaan niistä nopeasti; tähän kuuluu myös valtion yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden valmiuksien parantaminen, jotta ne voivat merkittävissä paineissa nopeasti perustaa tai palauttaa keskeiset toimintonsa tai saavuttaa hallita mahdollisuuksia ja riskejä rauhanomaisella, konfliktisensitiivisellä ja vakaalla tavalla sekä luoda, ylläpitää tai palauttaa sosiaalisen ja poliittisen koheesion perustason taikka ylläpitää näitä, sekä yhteiskuntien, yhteisöjen ja yksilöiden valmiuksien parantaminen, jotta elinkeinoja merkittävissä paineissa, ja jotta ne voivat tukea yksilöitä, yhteisöjä ja yhteiskuntia tunnistamaan ja vahvistamaan omia valmiuksiaan, joiden avulla ne voivat hallita mahdollisuuksia ja riskejä rauhanomaisella ja vakaalla tavalla sekä luoda, ylläpitää tai palauttaa elinkeinoja merkittävissä paineissa kestää näitä paineita ja häiriötiloja, mukautua näihin tilanteisiin ja toipua niistä nopeasti, mukaan lukien paineet ja häiriötilat, jotka voivat johtaa väkivallan lisääntymiseen; [tark. 521]

b)  makrotaloudellista epävakautta aiheuttavista ulkoisista häiriöistä johtuvien lyhyen aikavälin haittavaikutusten lievittäminen tavoitteena turvata sosioekonomiset uudistukset ja tärkeimmät sosioekonomiseen kehitykseen ja köyhyyden vähentämiseen liittyvät julkiset menot;

c)  lyhyen aikavälin kunnostus- ja jälleenrakennustoimet, jotta luonnon tai ihmisen aiheuttamien katastrofien, konfliktien ja maailmanlaajuisten uhkien uhrit hyötyisivät edes vähimmäistason sosioekonomisesta integroinnista, ja olosuhteiden luominen mahdollisimman pian kehityksen käynnistämiselle uudelleen kyseisten maiden ja alueiden pitkän aikavälin tavoitteiden pohjalta; tähän sisältyy luonnon tai ihmisen aiheuttamista katastrofeista johtuvan pakkomuuton aiheuttamiin (pakolaisten, kotinsa jättämään joutuneiden ja palanneiden) kiireellisiin ja välittömiin tarpeisiin vastaaminen; ja [tark. 522]

d)  valtion, alueen, paikallisten viranomaisten tai alueen tai asianomaisten kansalaisjärjestöjen avustaminen katastrofien ennaltaehkäisyn ja niihin varautumisen lyhyen aikavälin järjestelmien, kuten ennustus- ja varhaisvaroitusjärjestelmien, luomisessa katastrofien seurausten lieventämiseksi. [tark. 523]

3.  Toimet ulkopoliittisten tarpeiden ja ensisijaisten tavoitteiden vuoksi

Nopean vasteen toimilla 4 artiklan 4 kohdan c alakohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tuetaan unionin ulkopolitiikkaa kaikenlaisissa poliittisissa, taloudellisissa ja turvallisuusasioissa. Niiden ansiosta unioni voi toimia silloin kun kiireellinen tai pakottava ulkopoliittinen etu sitä edellyttävät tai sille tarjoutuu tilaisuus saavuttaa tavoitteita, jotka edellyttävät nopeaa toimintaa ja joita on vaikea saavuttaa muilla tavoin.

Näihin toimiin voi kuulua seuraavia:

a)  unionin kahdenvälisten, alueellisten ja alueiden välisten yhteistyöstrategioiden tukeminen, politiikkaa koskevan vuoropuhelun edistäminen, yhteisten lähestymistapojen ja vastausten kehittäminen maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten muuttoliike- ja turvallisuuskysymyksiin, ja näihin liittyvien tilaisuuksien hyödyntäminen;

b)  unionin kauppapolitiikan, kauppasopimusten ja niiden täytäntöönpanon tukeminen, kumppanimaiden markkinoille pääsyn parantaminen ja unionin yritysten, etenkin pk-yritysten, kaupankäynti-, investointi- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistäminen ja samalla markkinoillepääsyn ja investointitoiminnan esteiden poistaminen talousdiplomatian sekä liiketoiminta- ja sääntely-yhteistyön avulla;

c)  unionin sisäisten politiikkojen kansainvälisen ulottuvuuden täytäntöönpanon edistäminen esimerkiksi ympäristöön, ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvissä asioissa sekä valtamerten hoitoa ja hallintoa koskevassa yhteistyössä;

d)  unionia ja sen roolia maailmassa koskevan ymmärryksen ja näkyvyyden lisääminen strategisella viestinnällä, julkisuusdiplomatialla, ihmisten välisillä yhteyksillä, kulttuuridiplomatialla, koulutus- ja akateemisen alan yhteistyöllä ja ulkopuolisiin maihin kohdistuvilla toimilla unionin arvojen ja etujen edistämiseksi.

Näillä toimilla toteutetaan innovatiivisia politiikkoja tai aloitteita, jotka vastaavat senhetkisiä tai muuttuvia lyhyen tai keskipitkän aikavälin tarpeita, tilaisuuksia ja ensisijaisia tavoitteita, ja niistä saatetaan myös saada tietopohjaa maantieteellisten tai temaattisten ohjelmien tuleville toimille. Niissä painotetaan unionin suhteiden ja vuoropuhelun syventämistä sekä kumppanuuksien ja liittoutumien kehittämistä strategisen edun kannalta keskeisten maiden kanssa, etenkin kehittyvien talouksien ja keskitulotason maiden kanssa, joilla on yhä tärkeämpi rooli maailmanpolitiikassa, globaalihallinnassa, ulkopolitiikassa, kansainvälisessä taloudessa ja monenvälisillä foorumeilla [tark. 524]

LIITE V

ULKOSUHDETOIMIEN TAKUUJÄRJESTELYSTÄ KATETTAVIEN EKKR+ -TOIMIEN PAINOPISTEALAT

EKKR+ -toimet -toimilla, joita voidaan tukea ulkosuhdetoimien takuujärjestelystä, kohdistetaan edistetään erityisesti seuraaville painopistealoille seuraavia painopistealoja: [tark. 525]

a)  rahoituksen ja tuen antaminen yksityisen sektorin, yhteisötalouden yritysten ja osuustoiminta-alan kehittämiseen varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdassa asetetuin edellytyksin, jotta voidaan myötävaikuttaa kestävän kehityksen taloudelliseen, sosiaaliseen ja ympäristöön liittyvään ulottuvuuteen sekä edistää Agenda 2030 ‑toimintaohjelman, Pariisin sopimuksen ja tarvittaessa Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanoa sekä IPA III -asetuksen 3 artiklassa säädettyjä tavoitteita, edistää köyhyyden poistamista, taitoja ja yrittäjyyttä, sukupuolten tasa-arvoa sekä naisten ja nuorten vaikutusvaltaa pyrkien samalla oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ja niiden lujittamiseen sekä keskittyen erityisesti paikallisiin yrityksiin, yhteisötalouden yrityksiin, mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, asiaa koskevien ILO:n mukaisesti, toimeentuloon riittäviin palkkoihin, taloudellisiin mahdollisuuksiin, ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen ja eurooppalaisten yritysten kannustamiseen osallistumaan EKKR+ -tarkoituksiin; [tark. 526]

b)  yksityisiä investointeja haittaavien pullonkaulojen poistaminen tarjoamalla rahoitusvälineitä, jotka voivat olla myös asianomaisen kumppanimaan paikallisen valuutan määräisiä, mukaan lukien salkun suuririskisimmän osan kattavat takuut, yksityisen sektorin hankkeille myönnettävät takuut, kuten lainatakaukset pienille ja keskisuurille yrityksille, sekä takaukset infrastruktuurihankkeiden erityisriskien kattamiseksi ja muut riskipääomatakaukset;

c)  yksityisen sektorin rahoituksen hankkiminen keskittyen erityisesti mikroyrityksiin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin poistamalla investointeja haittaavia pullonkauloja ja esteitä;

d)  sosioekonomisesti tärkeiden alojen ja alueiden sekä niihin liittyvän julkisen ja yksityisen infrastruktuurin ja kestävien yhteyksien vahvistaminen, mukaan lukien uusiutuva ja kestävä energia-, vesi- ja jätehuolto, liikenne, tieto- ja viestintätekniikka, sekä ympäristö, luonnonvarojen kestävä käyttö, kestävä maatalous ja sininen talous, sosiaalinen infrastruktuuri, terveys ja inhimillinen pääoma, jotta voidaan parantaa sosioekonomisia olosuhteita;

e)  ilmastotoimien ja ympäristönsuojelun sekä ympäristöasioiden hallinnan edistäminen tuottaen siten ilmastoon ja ympäristöön liittyviä sivuhyötyjä, osoittamalla 45 prosenttia rahoituksesta investointeihin, joilla edistetään ilmastotavoitteiden saavuttamista, ympäristöasioiden hallintaa ja -suojelua, biologista monimuotoisuutta ja aavikoitumisen torjumista ja käyttämällä 30 prosenttia kokonaisrahoituksesta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen; [tark. 527]

f)  puuttuminen kestävää kehitystä edistämällä sääntelemättömän muuttoliikkeen erityisiin perimmäisiin syihin sekä kestävän kehityksen edistäminen, köyhyyden ja eriarvoisuuden käsitteleminen taustatekijöinä muuttoliikkeessä, mukaan lukien laiton muuttoliike ja pakkomuutot, ja turvallisen, hallitun ja laillisen muuttoliikkeen edistäminen parantamalla kauttakulku- ja vastaanottajayhteisöjen selviytymiskyvyn parantaminen ja selviytymiskykyä ja tukemalla lähtömaihin palaavien muuttajien kestävän uudelleenkotouttamisen tukeminen kestävää uudelleenkotouttamista, ottaen asianmukaisesti huomioon oikeusvaltioperiaatteen, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien lujittaminen asianmukaisesti huomioon ottaen lujittaminen, hyvä hallinto, sukupuolten välinen tasa-arvo, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja ihmisoikeudet.. [tark. 528]

Luodaan seuraavat investointi-ikkunat:

–  Kestävä energia ja kestävät yhteydet

–  Mikroyritysten ja pienten ja keskisuurten yritysten rahoittaminen

–  Kestävä maatalous, maaseutuyrittäjyys, mukaan lukien omavaraisviljely ja pienviljely, laiduntaminen ja ympäristöä säästävä maatalousteollisuus

–  Kestävät kaupungit

–  Kestävän kehityksen mukainen digitalisaatio

–  Inhimillinen kehitys [tark. 529]

LIITE VI

EKKR+:N HALLINTO

1.  EKKR+:n rakenne

1.  EKKR+ koostuu alueellisista investointijärjestelyistä, jotka perustetaan unionin nykyisten ulkoisten rahoitusta yhdistävien välineiden työmenetelmien, menettelyjen ja rakenteiden pohjalta ja joissa voidaan yhdistää niiden rahoitusta yhdistävät toimet sekä EKKR+:n kattamat ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn toimet.

2.  EKKR+:n hallinnoinnista vastaa komissio.

2.  EKKR+:n strateginen johtoryhmä

1.  Komissiota neuvoo EKKR+:n hallinnoinnissa strateginen johtoryhmä lukuun ottamatta toimia, jotka kuuluvat EU:n laajentumispolitiikan piiriin ja jotka rahoitetaan [IPA III -asetuksen] nojalla ja joilla on strateginen johtoryhmä Länsi-Balkanin investointikehyksessä.

2.  Strateginen johtoryhmä neuvoo komissiota EKKR+:n kattamien ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn investointien strategisessa linjauksessa ja painopisteissä ja myötävaikuttaa siihen, että ne ovat yhteneviä unionin ulkoisen toiminnan, kehityspolitiikan ja Euroopan naapuruuspolitiikan pääperiaatteiden ja -tavoitteiden sekä tämän asetuksen 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden ja 26 artiklassa vahvistetun EKKR+:n tarkoituksen kanssa. Lisäksi se antaa komissiolle tukea asetettaessa yleisiä investointitavoitteita ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn käytölle EKKR+:n tukemisessa sekä seuraa investointi-ikkunoiden asianmukaista ja monipuolista maantieteellistä ja temaattista kattavuutta.

3.  Strateginen johtoryhmä tukee myös alueellisten investointijärjestelyjen välistä, Euroopan investointiohjelman kolmen pilarin välistä sekä Euroopan investointiohjelman ja unionin muiden muuttoliikkeeseen ja Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöönpanoon liittyvien toimien välistä yleistä koordinointia, täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta sekä yleistä koordinointia, täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta muiden tällä asetuksella perustettujen ohjelmien kanssa.

4.  Strateginen johtoryhmä koostuu komission ja korkean edustajan, kaikkien jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin edustajista. Euroopan parlamentilla on tarkkailijan asema. Rahoittajille, tukikelpoisille vastapuolille, kumppanimaille, asianomaisille alueellisille järjestöille ja muille sidosryhmille voidaan tarvittaessa myöntää tarkkailijan asema. Strategista johtoryhmää on kuultava ennen uusien tarkkailijoiden mukaan ottamista. Strategisen johtoryhmän puheenjohtajina toimivat komissio ja korkea edustaja.

5.  Strateginen johtoryhmä kokoontuu vähintään kahdesti vuodessa ja mahdollisuuksien mukaan antaa lausuntoja yksimielisesti. Puheenjohtaja voi milloin tahansa järjestää ylimääräisiä kokouksia, tai niitä voidaan pitää myös jäsenten kolmasosan pyynnöstä. Jos yksimielisyyteen ei päästä, sovelletaan sitä äänestysoikeutta, josta on sovittu strategisen johtoryhmän ensimmäisessä kokouksessa ja joka on vahvistettu sen työjärjestyksessä. Kyseisessä äänestysoikeudessa on asianmukaisesti huomioitava rahoituslähde. Työjärjestyksessä vahvistetaan tarkkailijoiden tehtävää koskevat puitteet. Strategisen johtoryhmän kokousten pöytäkirjat ja esityslistat julkistetaan niiden hyväksymisen jälkeen.

6.  Komissio antaa strategiselle johtoryhmälle vuosittain kertomuksen EKKR+:n täytäntöönpanon edistymisestä. Länsi-Balkanin investointikehyksen strateginen johtoryhmä antaa tiedot edistymisestä takuujärjestelyn täytäntöönpanossa laajentumisalueella edellä mainitun kertomuksen täydentämiseksi. Strateginen johtoryhmä kuulee säännöllisesti asiaankuuluvia sidosryhmiä EKKR+:n strategisista linjauksista ja täytäntöönpanosta.

7.  Kahden strategisen johtoryhmän olemassaolo ei vaikuta siihen, että tarvitaan yksi yhtenäinen EKKR+:n riskienhallintajärjestelmä.

3.  Alueelliset operatiiviset johtoryhmät

Alueelliset operatiiviset johtoryhmät tukevat komissiota täytäntöönpanotasolla määritettäessä alueellisia ja alakohtaisia investointitavoitteita sekä alueellisia, alakohtaisia ja temaattisia investointi-ikkunoita, ja ne laativat lausuntoja rahoitusta yhdistävistä toimista ja ulkosuhdetoimien takuujärjestelyn käytöstä EKKR+ -toimissa. [tark. 530]

LIITE VII

TÄRKEIMMÄT TULOSINDIKAATTORIT

Seuraavassa lueteltuja, kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa johdonmukaisia tärkeimpiä tulosindikaattoreita käytetään apuna mitattaessa sitä, miten unioni on osaltaan edistänyt erityistavoitteiden saavuttamista:

1)  Oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen

2)  Kansainvälisen köyhyysrajan alittavan väestön osuus

3)  EU:n tukemilla ravitsemusohjelmilla tavoitettujen hedelmällisessä iässä olevien naisten, nuorten tyttöjen ja alle 5-vuotiaiden lasten määrä

4)  EU:n tuella kattavasti rokotettujen 1-vuotiaiden määrä

5)  EU:n unionin tuella perusasteen koulutuksessa ja/tai yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksesta ja/tai yleissivistävästä tai ammatillisesta toisen asteen koulutuksessa olevien koulutuksesta valmistuneiden ja vähimmäistaidot lukemisessa ja matematiikassa saavuttaneiden oppilaiden määrä [tark. 531]

6)  EU:n tuella vähentyneet tai vältetyt kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidiekvivalentti kilotonneina).

7)  EU:n tuella suojeltujen ja/tai kestävästi hoidettujen meren, maan ja makean veden ekosysteemien kattama ala

8)  Saavutettu vipuvaikutus investointeihin ja kerrannaisvaikutus

9)  Poliittisen vakauden ja väkivallan puuttumisen indikaattori, joka perustuu perustason arviointiin [tark. 532]

10)  Sellaisten vaikutuksen kohteena olevien prosessien määrä, jotka liittyvät kumppanimaiden kauppa-, investointi- ja liiketoimintakäytäntöihin tai joilla edistetään EU:n sisäisten politiikkojen ulkoista ulottuvuutta

Kaikki soveltuvat Indikaattori (4) on jaoteltava sukupuolen mukaan, ja indikaattorit (2), (3) ja (5) on jaoteltava sukupuolen ja iän mukaan. [tark. 533]

Liite VII a

Kumppanimaat, joihin liittyvä unionin apu keskeytetään.

[Komissio vahvistaa 15 a artiklan mukaisesti.] [tark. 534]

(1)EUVL C 45, 4.2.2019, s. 1.
(2)EUVL C 110, 22.3.2019, s. 163.
(3)EUVL C 86, 7.3.2019, s. 295.
(4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 27. maaliskuuta 2019.
(5)Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, hyväksytty Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen huippukokouksessa 25 päivänä syyskuuta 2015 (A/RES/70/1).
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 233/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta kaudelle 2014–2020 (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 44).
(7)Neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäinen sopimus vuosia 2014–2020 koskevaan monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvan Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille (EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1).
(8)Neuvoston asetus (EU) 2015/322, annettu 2 päivänä maaliskuuta 2015, yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta (EUVL L 58, 3.3.2015, s. 1).
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 232/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, Euroopan naapuruusvälineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 27).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 230/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 1).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 235/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 85).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 234/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, kumppanuusvälineen perustamisesta kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 77).
(13)Neuvoston asetus (Euratom) N:o 237/2014, annettu 13 päivänä joulukuuta 2013, välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 109).
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 236/2014 unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa koskevista yhteisistä säännöistä ja menettelyistä (EUVL L 77, 15.3.2014, s. 95).
(15)Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 480/2009, annettu 25 päivänä toukokuuta 2009, takuurahaston perustamisesta ulkosuhteisiin liittyville hankkeille (EUVL L 145, 10.6.2009, s. 10).
(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1601, annettu 26 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta.
(17)Allekirjoitettu New Yorkissa 22 päivänä huhtikuuta 2016.
(18)Addis Abeban toimintasuunnitelma, hyväksytty 16 päivänä kesäkuuta 2015 kolmannessa kehitysrahoitusta käsitelleessä konferenssissa ja vahvistettu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 27 päivänä heinäkuuta 2015 (A/RES/69/313).
(19)”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia”, kesäkuu 2016.
(20)Neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien, Euroopan parlamentin ja komission yhteinen julkilausuma Uusi kehityspolitiikkaa koskeva eurooppalainen konsensus – ”Meidän maailmamme, meidän ihmisarvomme, meidän tulevaisuutemme”, 8 päivänä kesäkuuta 2017.
(21)Sendain kehys katastrofiriskien vähentämiseksi, hyväksytty 18 päivänä maaliskuuta 2015 ja vahvistettu Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksessa 3 päivänä kesäkuuta 2015 (A/RES/69/283).
(22)Yhteinen tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Euroopan naapuruuspolitiikan tarkistus, 18.11.2015.
(23)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta (EUVL L 303, 31.10.2012, s. 1).
(24)COM(2018)0465, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi liittymistä valmistelevan tukivälineen (IPA III) perustamisesta.
(25)Neuvoston asetus (EY) N:o 1257/96, annettu 20 päivänä kesäkuuta 1996, humanitaarisesta avusta (EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1).
(26)COM(2018)0461, päätös merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin, mukaan lukien suhteet Euroopan unionin sekä Grönlannin ja Tanskan kuningaskunnan välillä (’MMA-assosiaatiopäätös’).
(27)COM(2018)0462, ehdotus neuvoston asetukseksi naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välinettä täydentävän, Euratomin perustamissopimukseen perustuvan eurooppalaisen ydinturvallisuusvälineen perustamisesta.
(28)C(2018) 3800 final, unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ehdotus neuvostolle neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta.
(29)COM(2018)0367, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus perustamisesta ja asetuksen (EU) 1288/2013 kumoamisesta.
(30)COM(2018)0366, Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta.
(31)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(32)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu...(EUVL...).
(33)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(34)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(35)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1601, annettu 26 päivänä syyskuuta 2017, Euroopan kestävän kehityksen rahaston (EKKR), EKKR-takuun ja EKKR-takuurahaston perustamisesta.
(36)Neuvoston päätös 77/270/Euratom, tehty 29 päivänä maaliskuuta 1977, komission valtuuttamisesta ottamaan Euratom-lainoja ydinlaitosten rahoittamiseen osallistumiseksi (EYVL L 88, 6.4.1977, s. 9).
(37)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu... (EUVL).
(38)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(39)Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(40)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(41)EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1.
(42)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(43)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(44)Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1–14).
(45)Neuvoston päätös 2010/427/EU, annettu 26 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta (EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30).
(46)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (EUVL L)
(47)COM(2018)0374, ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan aluekehitysrahastosta ja ulkoisista rahoitusvälineistä tuettavaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitetta (Interreg) koskevista erityissäännöksistä.
(48)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (kodifikaatio) (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).
(49)Neuvoston direktiivi, annettu 27 päivänä kesäkuuta 1985, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 175, 5.7.1985, s. 40–48).
(50)EUVL L 130, 19.5.2017, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 20. huhtikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö