Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 13. maaliskuuta 2019 - Strasbourg
Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Bank of Englandin vapauttaminen asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyistä kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista
 Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta
 Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta
 Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Bank of Englandiin ja United Kingdom Debt Management Officeen sovellettavasta poikkeuksesta asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamisalasta
 Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: mahdollisuus mukauttaa osaketta koskevien liiketoimien keskimääräistä päivittäistä lukumäärää, kun osakkeen osalta suurimman vaihdon kauppapaikka sijaitsee unionin ulkopuolella
 Se, jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä (työjärjestyksen 171 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan tulkinta)
 Unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ***I
 Alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkaminen Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista ***I
 Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkaminen Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista ***I
 Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät lentoturvallisuusnäkökohdat ***I
 EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystyötä koskeva yhteistyösopimus ***
 EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus (päätöslauselma)
 Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin osallistuminen eu-LISAan ***
 EU:n erityisedustajien toiminta-ala ja tehtävät
 Tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset ***I
 Viisumitietojärjestelmä ***I
 Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto ***I
 Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline ***I
 Sisäisen turvallisuuden rahasto ***I
 Tislattujen alkoholijuomien määritelmät, esittely ja merkinnät sekä tislattujen alkoholijuomien maantieteellisten merkintöjen suojaaminen ***I
 Ehdotus Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan N:o 3 muuttamisesta ***I
 Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen vuoksi sosiaaliturvan yhteensovittamisen alalla sovellettavat varautumistoimenpiteet ***I
 Perusluonteiset maanteiden tavaraliikenneyhteydet Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavat yhteiset säännöt ***I
 Perusluonteiset lentoyhteydet Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen yhteydessä varmistavat yhteiset säännöt ***I
 Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevat säännöt Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamisen seurauksena ***I
 Unionin kalastusaluksille Yhdistyneen kuningaskunnan vesillä myönnettävät kalastusluvat ja Yhdistyneen kuningaskunnan kalastusalusten kalastustoimet unionin vesillä ***I
 Tietyt Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät rautatieliikenteen turvallisuutta ja rautatieyhteyksiä koskevat näkökohdat ***I
 Suojeleva Eurooppa – puhdasta ilmaa kaikille
 EUH:n toteuttama seuranta kahden vuoden kuluttua Euroopan parlamentin mietinnöstä, joka laadittiin EU:n strategisesta viestinnästä kolmansien osapuolten levittämän EU:n vastaisen propagandan torjumiseksi
 Assosiaatiosopimus unionin ja Monacon, Andorran ja San Marinon välillä
 Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus ja kansallisten koordinointikeskusten verkosto ***I
 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 391/2009 muuttaminen siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista ***I
 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1316/2013 muuttaminen siltä osin kuin on kyse Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta unionista ***I
 Aluksilta peräisin olevan jätteen toimittamiseen tarkoitetut satamassa olevat vastaanottolaitteet ***I
 Muita menetelmiä kuin unionin tullikoodeksissa säädettyjä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä koskevan siirtymäkauden pidentäminen ***I
 Muihin maksuvälineisiin kuin käteisrahaan liittyvien petosten ja väärennysten torjunta ***I
 Täytäntöönpanosäädöksen vastustaminen: jäämien enimmäismäärät muun muassa klotinidiini
 Muuntogeeninen maissi 4114 (DP-ØØ4114-3)
 Muuntogeeninen maissi MON 87411 (MON-87411-9)
 Muuntogeeninen maissi Bt11 × MIR162 × 1507 × GA21 ja alayhdistelmät Bt11 × MIR162 × 1507, MIR162 × 1507 × GA21 ja MIR162 × 1507
 Vaikuttavat aineet, kuten tiaklopridi
 Turkkia koskeva vuoden 2018 kertomus
 Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuinen kasvuselvitys 2019
 Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2019 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat

Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Bank of Englandin vapauttaminen asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyistä kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista
PDF 110kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta delegoidun asetuksen (EU) 2017/1799 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Bank of Englandin vapauttamisesta asetuksessa (EU) N:o 600/2014 säädetyistä kauppaa edeltävistä ja sen jälkeisistä avoimuusvaatimuksista 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00793 – 2019/2546(DEA))
P8_TA(2019)0159B8-0143/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00793),

–  ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 600/2014(1) ja erityisesti sen 1 artiklan 9 kohdan ja 50 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että säädöstä muuttava delegoitu säädös sisältää merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan, että Bank of England voi edelleen hyötyä siihen tällä hetkellä asetuksen (EU) N:o 600/2014 1 artiklan 9 kohdan mukaisesti sovelletusta poikkeuksesta sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan asema muuttuu kolmanneksi maaksi;

B.  toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84.


Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta
PDF 108kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00794 – 2019/2547(DEA))
P8_TA(2019)0160B8-0144/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00794),

–  ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon arvopapereilla toteutettavien rahoitustoimien ja uudelleenkäytön läpinäkyvyydestä 25. marraskuuta 2015 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/2365(1) ja erityisesti sen 2 artiklan 4 kohdan ja 30 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että delegoitu säädös sisältää merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan, että Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankki ja julkiset elimet, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon, vapautetaan asetuksen (EU) N:o 2015/2365 4 artiklassa säädetyistä raportointivaatimuksista sekä asetuksen 15 artiklassa säädetyistä uudelleenkäytön läpinäkyvyyttä koskevista vaatimuksista;

B.  toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 337, 23.12.2015, s. 1.


Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta
PDF 110kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sen soveltamisalan ulkopuolelle jääviä yhteisöjä koskevan luettelon osalta 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00791 – 2019/2549(DEA))
P8_TA(2019)0161B8-0145/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00791),

–  ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon OTC-johdannaisista, keskusvastapuolista ja kauppatietorekistereistä 4. heinäkuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012(1) ja erityisesti sen 1 artiklan 6 kohdan ja 82 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että delegoitu säädös sisältää merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan, että Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankki ja julkiset elimet, joiden vastuulla on julkisen velan hoito tai jotka osallistuvat sen hoitoon, vapautetaan asetuksessa (EU) N:o 648/2012 säädetyistä määritys- ja ilmoitusvaatimuksista sekä asetuksessa säädetystä vaatimuksesta soveltaa riskien vähentämistekniikoita määrittämättömiin transaktioihin;

B.  toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 201, 27.7.2012, s. 1.


Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: Bank of Englandiin ja United Kingdom Debt Management Officeen sovellettavasta poikkeuksesta asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamisalasta
PDF 114kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta delegoidun asetuksen (EU) 2016/522 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse Bank of Englandiin ja United Kingdom Debt Management Officeen sovellettavasta poikkeuksesta asetuksen (EU) N:o 596/2014 soveltamisalasta 30. tammikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00792 – 2019/2550(DEA))
P8_TA(2019)0162B8-0146/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00792),

–  ottaa huomioon komission 30. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon markkinoiden väärinkäytöstä (markkinoiden väärinkäyttöasetus) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/6/EY ja komission direktiivien 2003/124/EY, 2003/125/EY ja 2004/72/EY kumoamisesta 16 päivänä huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 596/2014(1) ja erityisesti sen 6 artiklan 5 kohdan ja 35 artiklan 5 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että säädöstä muuttava delegoitu säädös sisältää merkittäviä muutoksia, joilla varmistetaan, että Bank of England ja United Kingdom Debt Management Office voivat edelleen hyötyä niihin tällä hetkellä asetuksen (EU) N:o 596/2014 6 artiklan 1 kohdan mukaisesti sovelletusta poikkeuksesta sen jälkeen, kun Yhdistyneen kuningaskunnan asema muuttuu kolmanneksi maaksi;

B.  toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 1.


Päätös olla vastustamatta delegoitua asetusta: mahdollisuus mukauttaa osaketta koskevien liiketoimien keskimääräistä päivittäistä lukumäärää, kun osakkeen osalta suurimman vaihdon kauppapaikka sijaitsee unionin ulkopuolella
PDF 111kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös olla vastustamatta delegoidun asetuksen (EU) 2017/588 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse mahdollisuudesta mukauttaa osaketta koskevien liiketoimien keskimääräistä päivittäistä lukumäärää, kun osakkeen osalta suurimman vaihdon kauppapaikka sijaitsee unionin ulkopuolella 13. helmikuuta 2019 annettua komission delegoitua asetusta (C(2019)00904 – 2019/2579(DEA))
P8_TA(2019)0163B8-0149/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (C(2019)00904),

–  ottaa huomioon komission 21. helmikuuta 2019 päivätyn kirjeen, jossa komissio pyytää parlamenttia ilmoittamaan, ettei se aio vastustaa delegoitua asetusta,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan 4. maaliskuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajakokouksen puheenjohtajalle,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan,

–  ottaa huomioon rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU(1) muuttamisesta 15. toukokuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU ja erityisesti sen 49 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY(2), kumoamisesta 24 päivänä marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10 artiklan 1 kohdan ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen 8. marraskuuta 2018 direktiivin 2014/65/EU 49 artiklan 3 kohdan nojalla toimittaman luonnoksen teknisistä sääntelystandardeista, jotka koskevat komission delegoidun asetuksen (EU) 2017/588 (RTS II) muuttamista,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan suosituksen päätökseksi,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 105 artiklan 6 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että delegoitu säädös sisältää tärkeitä tarkistuksia, joilla säilytetään sellaisten EU:n kauppapaikkojen kilpailukyky, jotka käyvät kauppaa niillä osakkeilla, jotka on otettu kaupankäynnin kohteeksi tai joilla käydään kauppaa unionissa ja kolmannessa maassa samanaikaisesti, ja joissa kauppapaikka, joilla on näiden osakkeiden suurin liikevaihto, sijaitsee unionin ulkopuolella;

B.  toteaa, että parlamentti on tietoinen tämän säädöksen nopean hyväksymisen merkityksestä, jotta voidaan varmistaa Euroopan unionin varautuminen siihen tilanteeseen, että Yhdistynyt kuningaskunta eroaa unionista ilman erosopimusta;

C.  katsoo, että hyväksytyt tekniset sääntelystandardit eivät ole ”samoja” kuin Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen toimittama teknisten sääntelystandardien luonnos komission tähän luonnokseen tekemien muutosten vuoksi, ja katsoo, että sillä on kolme kuukautta aikaa (”tarkastuskausi”) vastustaa teknisiä sääntelystandardeja; kehottaa komissiota ilmoittamaan tarkastuskaudeksi yhden kuukauden ainoastaan tapauksissa, joissa komissio on hyväksynyt Euroopan valvontaviranomaisten luonnokset ilman muutoksia, eli kun luonnos ja hyväksytyt tekniset sääntelystandardit ”ovat samat”;

1.  ilmoittaa, ettei se vastusta delegoitua asetusta;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349.
(2) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84.


Se, jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä (työjärjestyksen 171 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan tulkinta)
PDF 103kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös 13. maaliskuuta 2019 siitä, jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä (työjärjestyksen 171 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan tulkinta) (2019/2011(REG))

Euroopan parlamentti, joka,

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtajan 7. maaliskuuta 2019 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 226 artiklan,

1.  päättää lisätä työjärjestyksen 171 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohtaan tulkinnan seuraavasti:"”Jos tarkistettu tai muu esitys oikeudellisesti velvoittavaksi säädökseksi ei saa valiokunnassa annettujen äänten enemmistöä, valiokunta ehdottaa parlamentille esityksen hylkäämistä.”"

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.


Unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ***I
PDF 113kWORD 38k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 muuttamisesta myöntämällä unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneeseen kuningaskuntaan (COM(2018)0891 – C8-0513/2018 – 2018/0435(COD))
P8_TA(2019)0165A8-0071/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0891),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0513/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 6. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0071/2019),

1.  vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan komission ehdotuksen;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 muuttamisesta myöntämällä unionin yleinen vientilupa tiettyjen kaksikäyttötuotteiden vientiin unionista Yhdistyneeseen kuningaskuntaan

P8_TC1-COD(2018)0435


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/496.)


Alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkaminen Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista ***I
PDF 114kWORD 40k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi, jolla luodaan edellytykset alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta–Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkamiselle Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista (COM(2018)0892 – C8-0512/2018 – 2018/0432(COD))
P8_TA(2019)0166A8-0021/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0892),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 178 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0512/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. helmikuuta 2019 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön (A8-0021/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi, jolla luodaan edellytykset alueellisten yhteistyöohjelmien PEACE IV (Ireland-United Kingdom) ja Yhdistynyt kuningaskunta – Irlanti (Ireland-Northern Ireland-Scotland) jatkamiselle Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista

P8_TC1-COD(2018)0432


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/491.)

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkaminen Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa Euroopan unionista ***I
PDF 114kWORD 40k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkamista koskevista säännöksistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan (Yhdistyneen kuningaskunnan) erotessa Euroopan unionista (COM(2019)0065 – C8-0040/2019 – 2019/0030(COD))
P8_TA(2019)0167A8-0082/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0065),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 165 artiklan 4 kohdan sekä 166 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0040/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. helmikuuta 2019 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 20. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A8-0082/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksella (EU) N:o 1288/2013 perustetun Erasmus+ -ohjelman käynnissä olevien oppimiseen liittyvien liikkuvuustoimien jatkamista koskevista säännöksistä Yhdistyneen kuningaskunnan erotessa unionista

P8_TC1-COD(2019)0030


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/499.)

(1)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvät lentoturvallisuusnäkökohdat ***I
PDF 113kWORD 40k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tietyistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä lentoturvallisuusnäkökohdista (COM(2018)0894 – C8-0514/2018 – 2018/0434(COD))
P8_TA(2019)0168A8-0061/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0894),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 100 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0514/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. helmikuuta 2019 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon neuvoston edustajan 22. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A8-0061/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi tietyistä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroamiseen liittyvistä lentoturvallisuusnäkökohdista

P8_TC1-COD(2018)0434


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/494.)

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystyötä koskeva yhteistyösopimus ***
PDF 105kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (15093/2016 – C8-0107/2018 – 2015/0302(NLE))
P8_TA(2019)0169A8-0026/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15093/2016),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan väliseksi kumppanuutta ja kehitystä koskevaksi yhteistyösopimukseksi (05385/2015),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan, 209 artiklan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0107/2018),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman, joka ei liity lainsäädäntöön, esityksestä päätökseksi(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan suosituksen ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0026/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Afganistanin islamilaisen tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0170.


EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus (päätöslauselma)
PDF 175kWORD 63k
Euroopan parlamentin päätöslauselma, joka ei liity lainsäädäntöön, 13. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen tekemisestä unionin puolesta (15093/2016 – C8-0107/2018 – 2015/0302M(NLE))
P8_TA(2019)0170A8-0058/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15093/2016),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin 18. helmikuuta 2017 allekirjoittaman Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen(1),

–  ottaa huomioon neuvoston 6. helmikuuta 2018 Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 37 artiklan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 207 ja 209 artiklan sekä 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan toisen alakohdan ja 8 kohdan toisen alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0107/2018),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman esityksestä neuvoston päätökseksi(2),

–  ottaa huomioon EU:n yksinomaisen toimivallan piiriin kuuluvan kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen osien tilapäisen soveltamisen 1. joulukuuta 2017 alkaen,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2013 antamansa päätöslauselman EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevaan yhteistyösopimukseen liittyvistä neuvotteluista(3),

–  ottaa huomioon aiemmat Afganistaniin liittyvät päätöslauselmansa, erityisesti 16. joulukuuta 2010 antamansa päätöslauselman Afganistania koskevasta uudesta strategiasta(4), 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman EU:n Afganistanille antaman taloudellisen tuen valvonnasta(5), 12. maaliskuuta 2014 antamansa päätöslauselman Pakistanin alueellisesta roolista ja poliittisista suhteista EU:n kanssa(6), 8. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman kuolemanrangaistuksesta(7), 26. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman Afganistanista ja erityisesti Zabulin maakunnassa tehdyistä murhista(8), 28. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman sairaaloihin ja kouluihin tehdyistä hyökkäyksistä, jotka ovat vastoin kansainvälistä humanitaarista oikeutta(9), 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman pakolais- ja muuttovirtojen käsittelystä: EU:n ulkoisten toimien merkitys(10), 13. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman EU:n poliittisista suhteista Intiaan(11) ja 14. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman Afganistanin tilanteesta(12),

–  ottaa huomioon 19. marraskuuta 2018 ja 16. lokakuuta 2017 annetut neuvoston päätelmät Afganistanista,

–  ottaa huomioon komission sekä komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Euroopan parlamentille ja neuvostolle 24. heinäkuuta 2017 antaman yhteisen tiedonannon EU:n Afganistan-strategian osatekijöistä (JOIN(2017)0031),

–  ottaa huomioon Afganistania koskevan suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman vuosille 2014–2020, joka kuuluu unionin kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen,

–  ottaa huomioon vuosia 2018–2020 koskevan unionin maakohtaisen etenemissuunnitelman, joka koskee yhteistyötä Afganistanin kansalaisyhteiskunnan kanssa,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin Afganistanissa toteuttaman poliisioperaation (EUPOL Afganistan) päättymisen vuonna 2016,

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2018 annetun YK:n pääsihteerin raportin Afganistanin tilanteesta ja sen vaikutuksista kansainväliseen rauhaan ja turvallisuuteen,

–  ottaa huomioon 2. lokakuuta 2016 esitetyn muuttoliikekysymyksiä koskevan EU:n ja Afganistanin yhteisen etenemissuunnitelman,

–  ottaa huomioon YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmat 2210 (2015) ja 2344 (2017) ja YK:n avustusoperaatiota Afganistanissa (UNAMA) koskevan toimeksiannon,

–  ottaa huomioon maansisäisten pakolaisten ihmisoikeustilanteesta raportoivan YK:n erityisraportoijan 12. huhtikuuta 2017 antaman raportin käynnistään Afganistanissa,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) pääsyyttäjän Fatou Bensoudan 3. marraskuuta 2017 esittämän vaatimuksen tutkimuksen käynnistämisestä Afganistanissa väitetysti 1. toukokuuta 2003 lähtien tehdyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan,

–  ottaa huomioon lapsen oikeuksia koskevan YK:n yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon 27.–28. marraskuuta 2018 pidetyn Afganistania käsitelleen Geneven ministerikokouksen,

–  ottaa huomioon Brysselissä 5. lokakuuta 2016 pidetyn Afganistania käsitelleen kansainvälisen konferenssin, jonka yhteispuheenjohtajana Euroopan unioni toimi, tulokset sekä Bonnissa 5. joulukuuta 2011, Tokiossa 8. heinäkuuta 2012 ja Lontoossa 4. joulukuuta 2014 pidetyissä Afganistania käsitelleissä kansainvälisissä konferensseissa annetut molemminpuoliset sitoumukset,

–  ottaa huomioon 26.–27. maaliskuuta 2018 pidetyn Afganistania käsitelleen Taškentin konferenssin,

–  ottaa huomioon Istanbulissa 2. marraskuuta 2011 käynnistetyn ”Heart of Asia” -prosessin,

–  ottaa huomioon 22. joulukuuta 2002 annetun Kabulin julkilausuman hyvistä naapuruussuhteista,

–  ottaa huomioon Naton johtaman ja YK:n valtuuttaman kansainvälisen turvallisuusjoukon (ISAF) (2003–2014) ja Brysselissä 24.–25. toukokuuta 2017 pidetyn Naton huippukokouksen päätelmät sen koulutus-, neuvonta- ja avustusoperaation ”Resolute Support” (2014–) jatkamisesta,

–  ottaa huomioon Afganistanin humanitaarisen avun suunnitelman vuosiksi 2018–2021,

–  ottaa huomioon omavaraisuutta keskinäisen vastuun avulla koskevan puiteasiakirjan, josta sovittiin Brysselissä 4.–5. lokakuuta 2016 pidetyssä Afganistania käsitelleessä konferenssissa,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon ulkoasiain valiokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan kannan tarkistuksina (A8-0058/2019),

A.  ottaa huomioon, että neuvosto hyväksyi 10. marraskuuta 2011 päätöksen, jolla komissio valtuutettiin neuvottelemaan Euroopan unionin ja Afganistanin välillä tehtävästä kumppanuutta ja kehitystä koskevasta yhteistyösopimuksesta(13); toteaa, että kumppanuutta ja kehitystä koskevaa yhteistyösopimusta sovellettiin väliaikaisesti 1. joulukuuta 2017 lähtien, ennen kuin Euroopan parlamentti antoi sille hyväksyntänsä;

B.  ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja ja komissio esittivät 13. tammikuuta 2016 neuvostolle yhteisen ehdotuksen neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Afganistanin välisen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen allekirjoittamisesta ja tekemisestä (”pelkästään EU:ta koskeva sopimus”);

C.  ottaa huomioon, että jäsenvaltiot hyväksyivät EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen sisällön mutta ilmaisivat kannattavansa väliaikaisesti sovellettavaa ”yhdistelmäsopimusta” ja pyysivät siksi komissiota ja varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa tarkistamaan ehdotuksia niin, että niissä otetaan huomioon yhdistelmäsopimus ja sen väliaikainen soveltaminen;

D.  ottaa huomioon, että EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus allekirjoitettiin 18. helmikuuta 2017;

E.  ottaa huomioon, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus muodostaa perustan EU:n ja Afganistanin välisille suhteille seuraavien kymmenen vuoden ajan ja että sen voimassaoloa voidaan automaattisesti pidentää viidellä vuodella kerrallaan;

F.  ottaa huomioon, että parlamentille on tiedotettu vain osittain neuvottelujen kulusta; toteaa, että parlamentti sai neuvoston neuvotteluohjeet Euroopan ulkosuhdehallintoa varten vasta 16. maaliskuuta 2018 eikä marraskuussa 2011, jolloin parlamentille tiedotettiin päätöksestä käynnistää neuvottelut;

G.  ottaa huomioon, että tämä oikeuskehys perustuu EU:n nykyiseen Afganistania koskevaan strategiaan sekä EU:n laajaan ulkoiseen rahoitustukeen;

H.  toteaa, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus on ensimmäinen EU:n ja Afganistanin välinen sopimussuhde, jossa vahvistetaan EU:n sitoutuminen Afganistanin tulevaan kehitykseen ”muutoksen vuosikymmenen” aikana (2014–2024) ja vahvistetaan osapuolten historiallisia, poliittisia ja taloudellisia siteitä;

I.  ottaa huomioon, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus kuvastaa periaatteita ja ehtoja, joille EU:n ja Afganistanin tuleva kumppanuus perustuu (I ja II osasto), mukaan lukien olennaiset osat, kuten ihmisoikeuksia ja joukkotuhoasesulkua, koskevat lausekkeet; ottaa huomioon, että kumppanuutta ja kehitystä koskevassa yhteistyösopimuksessa vahvistetaan mahdollisuus tehdä yhteistyötä monilla eri aloilla, kuten kehityksen (III osasto), kaupan ja investointien (IV osasto), oikeuden ja oikeusvaltioperiaatteen (V osasto) aloilla, mukaan lukien järjestäytyneen rikollisuuden, rahanpesun ja huumeiden torjunta, muuttoliikkeeseen liittyvä yhteistyö ja mahdollinen tuleva takaisinottosopimus sekä alakohtainen yhteistyö (VI osasto);

J.  toteaa, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus mahdollistaa myös sen, että EU ja Afganistan voivat yhdessä vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, jotka liittyvät esimerkiksi ydinturvallisuuteen, asesulkuun ja ilmastonmuutokseen;

K.  ottaa huomioon, että Afganistan on ratkaisevassa tilanteessa, mikä tarkoittaa sitä, että jos lisätoimia ei toteuteta, on vaara, että kaikki Afganistanin kehityksen hyväksi tähän mennessä toteutetut toimet, edistys ja uhraukset menevät hukkaan;

L.  toteaa, että Isisiin kytköksissä olevan ryhmän, joka tunnetaan nimellä Khorasanin maakunnan islamilainen valtio (IS-KP), aiheuttaman terroriuhkan lisääntyminen heikensi turvallisuustilannetta edelleen huomattavasti; ottaa huomioon, että toukokuussa 2018 Afganistanin hallituksen hallinnassa oli 56 prosenttia Afganistanin piirikunnista, 56 prosenttia alueesta ja 65 prosenttia väestöstä ja että 32 prosentista piirikunnista taistellaan ja 12 prosenttia niistä on kapinallisten hallinnassa(14)(15);

M.  ottaa huomioon, että vuodesta 2002 alkaen Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat yhdessä olleet Afganistanin ja sen väestön suurin kansainvälinen avunantaja ja että ne ovat antaneet yli 3,66 miljardia euroa kehitysapua ja humanitaarista apua; toteaa, että Afganistania koskevan suuntaa-antavan monivuotisen ohjelman (MIP 2014–2020) mukaan sille on myönnetty uusi 1,4 miljardin euron kehitysrahoitus vuosiksi 2014–2020; ottaa huomioon, että Afganistanin BKT on tällä hetkellä 20 miljardia Yhdysvaltain dollaria ja sen kasvu on hidastunut vuodesta 2014; toteaa, että Afganistanin taloudella on edelleen monia haasteita, kuten korruptio, heikko veronkanto, huono infrastruktuuri ja uusien työpaikkojen vähäisyys;

N.  ottaa huomioon, että monet EU:n jäsenvaltiot, Naton kumppanit ja liittolaismaat ovat vuodesta 2001 lähtien osallistuneet Afganistanin vakauttamiseen ja kehittämiseen sotilas- ja siviiliresursseilla, mikä on aiheuttanut niille raskaita miestappioita ja menetyksiä; ottaa huomioon, että vakaa ja itsenäinen Afganistan, joka pystyy huolehtimaan itsestään ja kieltäytymään toimimasta terroristiryhmien turvapaikkana, on edelleen Naton sekä EU:n ja sen jäsenvaltioiden keskeinen turvallisuusintressi; ottaa huomioon, että Afganistanissa on edelleen yli 3 000 sotilashenkilöstöön kuuluvaa EU:n jäsenvaltioiden kansalaista, jotka osallistuvat Naton Resolute Support -operaatioon;

O.  ottaa huomioon, että Iranissa ja Pakistanissa on 2,5 miljoonaa rekisteröityä pakolaista ja 2–3 miljoonaa paperitonta afganistanilaista; ottaa huomioon, että Afganistanissa elää konfliktin vuoksi yli kaksi miljoonaa ihmistä sisäisinä pakolaisina, joista yli 300 000 lähti pakosalle vuonna 2018; ottaa huomioon, että monet näistä henkilöistä kärsivät puutteellisesta elintarviketurvasta, puutteellisesta suojasta, riittämättömistä saniteettitiloista ja terveydenhoitopalveluista sekä suojelun puutteesta, ja ottaa huomioon, että monet heistä ovat lapsia, jotka on luokiteltu erityisen alttiiksi lapsityön riskille, seksuaaliselle hyväksikäytölle tai mahdolliselle värväämiselle rikollisryhmiin; ottaa huomioon, että yli 450 000 afganistanilaista on palannut tai karkotettu Iranista vuoden 2018 alun jälkeen; ottaa huomioon, että Pakistanin hallitus on ilmoittanut, että 1,7 miljoonaa maahan rekisteröitynyttä afganistanilaista pakolaista on palautettava pakolla Afganistaniin;

P.  ottaa huomioon, että YK:n mukaan korruptio heikentää Afganistanissa valtion legitimiteettiä ja muodostaa vakavan uhkan hyvälle hallinnolle ja kestävälle kehitykselle estämällä reaalitalouden syntymisen;

Q.  ottaa huomioon, että Afganistan on konfliktin jälkeisessä tilassa oleva alhaisen tulotason sisämaavaltio, mikä aiheuttaa erityishaasteita kansainväliselle yhteisölle ja sen instituutioille;

R.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuista sopeutumista kuvaavan indeksin (Global Adaptation Index) mukaan Afganistan on yksi maailman ilmastonmuutoksen vaikutuksille altteimmista maista;

S.  ottaa huomioon, että maailmassa syntyy uusia uhkia ja kansainvälisiä kriisejä, joiden vuoksi Afganistanin tilanteeseen kohdistuva suuren yleisön kiinnostus, tuki ja huoli vähenevät;

T.  ottaa huomioon, että arviolta 87 prosenttia afganistanilaisista naisista on joutunut sukupuoleen perustuvan väkivallan kohteeksi; toteaa, että Afganistan oli YK:n vuoden 2017 tasa-arvoindeksissä 160 maan joukossa 153. sijalla;

U.  ottaa huomioon, että vuonna 2017 oopiumin viljelyssä saavutettiin Afganistanissa ennätys, kun se lisääntyi 63 prosenttia vuoteen 2016 verrattuna; toteaa, että opiaattien laiton kauppa lietsoo entisestään epävakautta ja kapinallisuutta ja lisää terroristiryhmien rahoitusta Afganistanissa;

V.  ottaa huomioon, että Afganistanin talousarvio on vuonna 2018 ensimmäisen kerran ennusteita ja tilinpäätöstä koskevien kansainvälisten standardien mukainen;

W.  ottaa huomioon, että EU:n poliisioperaatio Afganistanissa päättyi vuonna 2016 yhdeksän vuoden edistyksen jälkeen;

Poliittis-strategiset näkökohdat

1.  on edelleen sitoutunut tukemaan Afganistanin hallitusta sen pyrkimyksissä rakentaa turvallinen ja vakaa tulevaisuus Afganistanin väestölle toteuttamalla keskeisiä uudistuksia, jotta voidaan parantaa hallintoa ja oikeusvaltiota, torjua terrorismia ja ääriliikkeitä, saavuttaa kestävä rauha ja kehitys, rakentaa legitiimejä ja demokraattisia instituutioita, kehittää selviytymiskykyä kansallisten ja alueellisten turvallisuushaasteiden edessä, turvata ihmisoikeuksien, myös naisten, lasten sekä etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksien, kunnioittaminen, torjua korruptiota, torjua huumeita, parantaa julkisen talouden kestävyyttä ja edistää osallistavaa ja kestävää talouskasvua ja yhteiskunnan ja maaseudun kehitystä, tarjota parempi tulevaisuus nuorille, joiden osuus väestöstä on kaksi kolmasosaa; painottaa, että Afganistanin konfliktiin tarvitaan rauhanomainen ratkaisu ja tähän kiireellisimpään tavoitteeseen olisi pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin;

2.  korostaa, että Afganistanin pitkän aikavälin kehitys riippuu vastuuvelvollisuudesta, hyvästä hallinnosta, ihmisten turvallisuuden kestävästä takaamisesta, mukaan lukien köyhyyden poistaminen ja työllistymismahdollisuuksien luominen, sosiaali- ja terveyspalvelujen saannista, koulutuksesta ja perusvapauksien ja ihmisoikeuksien, myös naisten ja vähemmistöjen oikeuksien, suojelusta; korostaa, että asioita on tarpeen hallinnoida tavalla, jolla varmistetaan osallistava talouskasvu ja suotuisat olosuhteet kestäville ulkomaisille investoinneille, jotka hyödyttävät Afganistanin kansaa ja joissa noudatetaan täysimääräisesti sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja työelämän normeja;

3.  on huolissaan keskushallinnon hauraudesta ja epävakaudesta ja siitä, että suuri osa maasta ei ole sen hallinnassa, mikä pahentaa konfliktin vaikutuksia siviiliväestöön; kehottaa EU:ta ja kansainvälistä yhteisöä helpottamaan sovittelua ratkaisemattomien vaalien jälkeisten kiistojen kaltaisissa tapauksissa;

4.  kehottaa EU:ta avustamaan toimissa, joilla torjutaan etnisten ryhmien välillä pitkään jatkuneita jännitteitä, jotka edistävät keskusvallan hajoamista, ja tuetaan Afganistanin yhteiskunnan rikasta monietnistä rakennetta;

5.  korostaa pitkän aikavälin tukeaan uskottaville, vapaille, rehellisille ja avoimille vaaleille, jotka toimitetaan kansainvälisten normien mukaisesti, ja ilmaisee tukensa EU:n vaalitarkkailulle maassa, vuoden 2019 presidentinvaalien tarkkailu mukaan luettuna; painottaa, että jatkuvan poliittisen kilpailun vuoksi näiden vaalien tuloksella on valtava vaikutus Afganistanin hallituksen tulevaan vakauteen;

6.  korostaa, että maalla on suuri taloudellinen potentiaali maantieteellisen sijaintinsa ja inhimillisten voimavarojensa ja luonnonvarojensa vuoksi;

7.  korostaa EU:n huomattavaa taloudellista ja poliittista tukea Afganistanin sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle, humanitaariselle avulle ja alueelliselle yhteenliitettävyydelle; kehottaa jatkamaan ponnisteluja kohti EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteistä ohjelmasuunnittelua;

8.  painottaa tässä yhteydessä, että EU:n ja Yhdysvaltojen on Afganistanin alueellisissa kysymyksissä koordinoitava politiikkojaan paremmin ja lisättävä vuoropuhelua;

9.  pitää myönteisenä YK:n 27.–28. marraskuuta 2018 Genevessä järjestämän Afganistania käsitelleen ministerikonferenssin yhteistä tiedonantoa Brysselissä 2016 pidetyssä Afganistania käsitelleessä konferenssissa annettujen sitoumusten osalta;

Alueellisten toimijoiden rooli ja vastuu

10.  muistuttaa, että Afganistan on sisämaavaltio, joka sijaitsee Aasian ja Lähi-Idän yhtymäkohdassa, ja toteaa, että naapurimaiden ja alueellisten voimien, erityisesti Kiinan, Iranin, Intian, Venäjän ja Pakistanin, tuki ja myönteinen yhteistyö ovat olennaisen tärkeitä Afganistanin vakauttamiselle, kehitykselle ja taloudelliselle elinkelpoisuudelle; pitää valitettavana, että vakaa ja menestyksekäs Afganistan ei aina ole näiden alueellisten toimijoiden päätavoitteena, ja korostaa näiden maiden ratkaisevan tärkeää roolia vakauttamis- ja rauhanprosessissa; pyytää naapurivaltioita pidättymään tulevaisuudessa jäädyttämästä Afganistanin vientituotteita, kuten on tapahtunut aiemmin;

11.  painottaa, että terroristiverkostojen liikkuvuus ja jatkuva toiminta Afganistanissa ja Pakistanissa heikentää osaltaan vakautta koko alueella;

12.  korostaa, että Afganistan on usein alueellisten voimien vastakkaisten tavoitteiden kohde; kehottaa niitä tukemaan täysimääräisesti rauhanponnisteluja Afganistanissa; tukee alueellisia yhteistyöfoorumeita, mutta on kuitenkin huolissaan joidenkin Afganistanin konfliktin naapurivaltioiden epäsuorasta sekaantumisesta maan tilanteeseen rauhanpyrkimyksiä heikentäen; kehottaa näitä naapureita pidättymään asiamiesten soluttamisesta kilpailuasetelmiinsa Afganistanissa ja kehottaa sekä naapurimaita että alueellisia voimia tekemään täysimääräistä yhteistyötä pitkäaikaisen ja kestävän rauhan aikaansaamiseksi Afganistaniin;

13.  kehottaa EU:ta tehostamaan vuoropuheluun ja yhteistyöhön alueellisten kumppaneiden kanssa liittyviä toimiaan huumekaupan, rahanpesun, terrorismin rahoituksen ja ihmisten salakuljetuksen torjumiseksi;

14.  painottaa, että Afganistanin infrastruktuuri ja alueellinen kehitys ovat perustekijöitä Keski- ja Etelä-Aasian maiden välisen kaupan ja yhteyksien parantamisessa ja aluetta vakauttavana tekijänä;

15.  kehottaa EU:ta sisällyttämään Keski- ja Etelä-Aasian strategioihinsa EU:n ja Afganistanin yhteistyötä koskevia näkökohtia;

Turvallisuus ja rauhanrakentaminen

16.  on edelleen erittäin huolissaan Afganistanin turvallisuustilanteen jatkuvasta heikkenemisestä sekä Taliban-taistelijoiden ja useiden terroristiryhmien, kuten IS-KP:n, meneillään olevista aluevaltauksista, joita ulkomaalaisten taistelijoiden läsnäolo näyttää voimakkaasti vahvistavan; tuomitsee jyrkästi hyökkäykset, joita nämä ovat tehneet afganistanilaisia siviilejä, turvallisuusjoukkoja, instituutioita ja kansalaisyhteiskuntaa vastaan; toteaa jälleen olevansa täysin sitoutunut torjumaan kaikkia terrorismin muotoja ja osoittaa kunnioitusta kaikille liittouman ja Afganistanin joukoille sekä siviileille, jotka ovat maksaneet raskaimman hinnan demokraattisesta, osallistavasta, vauraasta, turvallisesta ja vakaasta Afganistanista; panee merkille, että yli puolet hallituksen vastaisista iskuista vuonna 2018 oli IS-KP:n tekemiä ja niiden tavoitteena oli keskeyttää sovinto- ja rauhanprosessi ja suistaa se raiteiltaan; panee huolestuneena merkille, että nykyiset jihadistijärjestöt IS-KP, al-Qaida ja niiden eri alahaarat ovat onnistuneet sopeutumaan ja juurtumaan, mikä aiheuttaa suuren turvallisuushaasteen Afganistanille, alueelle ja Euroopalle;

17.  korostaa EU:n jatkuvaa tukea osallistavalle, afganistanilaisten johtamalle ja omakseen kokemalle rauhan- ja sovintoprosessille, myös Hezb-e-Islamin kanssa tehdyn rauhansopimuksen täytäntöönpanolle; on valmis osallistumaan tähän kaikkien EU:n asiaankuuluvien välineiden avulla heti, kun käynnistetään mielekäs rauhanprosessi; kehottaa Talibania sanoutumaan irti väkivallasta, osallistumaan rauhanprosessiin ja hyväksymään Afganistanin perustuslain; korostaa tukevansa hallituksen toistuvasti Talibanille tekemää kattavaa rauhantarjousta; kehottaa kansalaisyhteiskuntaa osallistumaan täysimääräisesti näihin keskusteluihin; toteaa, että on tarpeen käsitellä kysymystä pitkäaikaisesta yhdistetystä kansainvälisestä sotilaallisesta läsnäolosta, jotta voidaan auttaa Afganistanin turvallisuusjoukkoja vakauttamaan maa ja estämään sen muuttuminen taas terroristiryhmien turvapaikaksi ja alueellisen epävakauden lähteeksi; kehottaa konfliktin kaikkia osapuolia noudattamaan kansainvälistä humanitaarista oikeutta;

18.  pitää myönteisenä Eid al-Fitr -juhlan aikana toteutunutta ensimmäistä tulitaukoa vuoden 2001 jälkeen ja katsoo sen osoittaneen, että afganistanilaiset toivovat laajasti rauhaa; vaatii Talibania noudattamaan Afganistanin presidentin uutta tulitaukoa koskevia kehotuksia;

19.  korostaa, että neljä vuosikymmentä sotaa ja konfliktia, joka alkoi Neuvostoliiton hyökätessä Afganistaniin vuonna 1979, ovat johtaneet moniin Afganistanin nykyisiin ratkaisemattomiin ongelmiin; on tietoinen nuorten ja Afganistanin maastamuuttajayhteisöjen roolista prosessissa turvallisemman ja paremman tulevaisuuden rakentamiseksi maahan; kehottaa EU:ta tukemaan väkivallan uhreja koskevia siirtymäkauden oikeusjärjestelyjä;

20.  panee merkille, että sen jälkeen, kun yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan operaatio EUPOL Afganistan, jossa annettiin erityiskoulutusta ja neuvontaa Afganistanin kansalliselle poliisille ja sisäministeriölle, päättyi joulukuussa 2016, unioni on jatkanut yhteistyötään Afganistanin poliisin kanssa ulkoisten välineidensä, kuten sovintotoimia rahoittavan vakautta ja rauhaa edistävän välineen (IcSP), kautta;

21.  panee merkille, että ISAF-operaatio loi Afganistanin kansalliset turvallisuusjoukot onnistuneesti tyhjästä 352 000 sotilaan ja poliisin päteväksi sotajoukoksi, johon kuuluvat jalkaväki, sotilaspoliisi, tiedustelu, reitinraivaus, taistelujoukkojen tuki, lääkintä, ilmailu ja logistiikkavalmiudet ja joka torjuu näin kapinallisten vaikutusta maassa;

22.  panee merkille, että ISAF loi hallinnon parantamiselle ja talouden kehittämiselle turvallisen ympäristön, joka johti perusterveydenhuollon ja muiden kehitystä kuvaavien indikaattorien suurempaan prosentteina ilmaistuun kasvuun kuin missään muussa maassa; panee merkille, että ISAFin menestys johti myös elinvoimaisen median syntymiseen ja siihen, että miljoonat afganistanilaiset käyttävät nyt äänioikeuttaan;

23.  kehottaa edelleen Naton Resolute Support -operaatiota jatkamaan maan armeijan koulutusta ja valvontaa; kannustaa jäsenvaltioita tarjoamaan siviilikriisinhallintakoulutusta Afganistanin kansalliselle hallitukselle ja paikallishallinnolle;

24.  kannustaa Natoa ja EU:ta tekemään yhteistyötä tiedustelutiedon keräämiseksi Afganistania uhkaavista kapinallisryhmistä ja koordinoimaan yhdessä Afganistanin turvallisuusjoukoille annettavia toimintapoliittisia suosituksia;

25.  pitää erittäin valitettavana, että Taliban ja muut kapinallisryhmät käyttävät EU:n ja kansainvälisen yhteisön läsnäoloa ja niiden saavuttamaa edistystä propagandatarkoitusiin levittäen sanomaa siitä, että ulkomaiset miehittäjät aiheuttavat haittaa Afganistanille ja sen elämäntavalle; kannustaa EU:ta ja Afganistanin hallitusta torjumaan tällaista propagandaa;

26.  korostaa, että terrorismin ja sen rahoituksen torjuminen on keskeistä pyrittäessä luomaan Afganistaniin turvallisuutta tukeva ympäristö; kehottaa kaikkia asiaankuuluvia kumppaneita tehostamaan toimiaan kaikkien terrorismin rahoitusverkostojen purkamiseksi, mukaan lukien hawala-verkostojen ja kansainvälisten lahjoitusten väärinkäytön lopettaminen, jotta voidaan torjua radikalisoitumista, ääriliikkeitä ja Afganistanin terroristijärjestöjen värväystyökaluja;

27.  kehottaa Afganistanin hallitusta toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ääri-ideologioiden leviämisen ehkäiseminen ja torjuminen ovat yksi sen tärkeimmistä painopisteistä;

28.  tukee Afganistanin rauhan- ja sopeuttamisohjelmaa, jossa Talibanin jäsenet, jotka antautuvat ja sanoutuvat irti väkivallasta, sopeutetaan takaisin yhteiskuntaan; kiittää Yhdistynyttä kuningaskuntaa siitä, että se on jo osallistunut ohjelmaan yhdeksällä miljoonalla punnalla;

29.  kehottaa Afganistanin hallitusta panemaan täysimääräisesti täytäntöön YK:n turvallisuusneuvoston naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan päätöslauselman ja varmistamaan naisten osallistumisen, suojelun ja oikeudet konfliktien kaikkien vaiheiden aikana konfliktien ehkäisemisestä konfliktien jälkeiseen jälleenrakentamiseen;

30.  kannustaa Afganistanin hallitusta kehittämään tehokkaita kemiallisia, biologisia, säteilyyn ja ydinaineisiin (CBRN) liittyviä vastatoimia; kehottaa EU:ta antamaan operatiivista, teknistä ja taloudellista tukea CBRN-valmiuksien parantamiseen;

31.  kannustaa Afganistanin hallitusta tehostamaan kotimaisia valvontajärjestelmiään pienaseiden ja kevytaseiden laajan levinneisyyden torjumiseksi voimassa olevien kansainvälisten normien mukaisesti;

Valtiorakenteiden kehittäminen

32.  korostaa, että Afganistanin hallituksen ja kansainvälien yhteisön olisi tehostettava toimiaan korruption poistamiseksi maasta sekä vahvistettava vastaanottokykyisiä ja osallistavia instituutioita ja parannettava paikallishallintoa ratkaisevina askelina kohti vakaata ja legitiimiä valtiota, joka pystyy ehkäisemään konflikteja ja kapinoita; kehottaa Afganistanin hallitusta kehittämään kansallisia valmiuksia varastetun omaisuuden takaisin saamiseksi esimerkiksi Maailmanpankkiryhmän ja YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan järjestön aloitteen kaltaisten ohjelmien avulla;

33.  kehottaa Afganistanin hallitusta lisäämään poliittista osallistavuutta, vahvistamaan tilivelvollisuutta ja torjumaan aktiivisesti korruptiota;

34.  painottaa, että Afganistanin kansallisen ja paikallisen hallinnon välinen kuilu on kurottava umpeen; toteaa, että tätä ongelmaa voitaisiin mahdollisesti lieventää, jos Afganistanin hallitus valvoisi aluekuvernöörien läsnäoloa heidän edustamillaan alueilla edellyttävän ohjesäännön noudattamista;

35.  kehottaa EU:ta varmistamaan, että EU:n varat sijoitetaan Afganistanin väestöä auttaviin hankkeisiin ja että kuntia tuetaan asianmukaisesti niiden huolehtiessa keskeisten palveluiden tarjoamisesta ja paikallishallinnon kehittämisestä väestön perustoimeentulon varmistamiseksi, että varmistetaan keskusviranomaisten ja kunnallisten viranomaisten välinen koordinointi investointipainopisteiden määrittämiseksi, että vahvistetaan kansalaisyhteiskunnalle, erityisesti ihmisoikeuksien puolustajille, annettavaa tukea ja että priorisoidaan erityisesti rahoitusta sellaisille hankkeille, joilla tuetaan vastuuvelvollisuutta, ihmisoikeuksia ja demokraattisia periaatteita tukevia toimijoita sekä vaalitaan paikallisesti juurtuneita vuoropuhelu- ja konfliktinratkaisumekanismeja;

36.  kehottaa EU:ta jatkamaan asteittaista luopumista koskevaa suunnitelmaansa EUPOL-operaation päättämisen jälkeen, johon sisältyy toimintojen kestävä siirtäminen EUPOLin paikallisille ja kansainvälisille kumppaneille; kehottaa kaikkia osapuolia jatkamaan ponnistelujaan Afganistanin kansallisen poliisin kehittämiseksi ammattimaiseksi turvallisuutta edistäväksi voimaksi ja kaikkien lainvalvontaelinten vahvistamiseksi ja keskittymään erityisesti oikeusjärjestelmän riippumattomuuteen ja Afganistanin vankiloiden tilan parantamiseen sekä vankien oikeuksien kunnioittamiseen;

37.  pitää valitettavana, että Afganistanin huumeidentorjuntakampanjat ovat epäonnistuneet ja että ei ole toteutettu riittäviä toimia Talibanin huumelaboratorioiden ja kansainvälisten järjestäytyneiden rikollisverkostojen torjumiseksi, sillä ne ovat huumekaupan ytimessä ja rahoittavat Talibania ja terroritoimintaa; kannattaa ja tukee Afganistanin hallituksen uutta huumeidentorjuntastrategiaa, jonka taustavoimana on YK:n huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimisto (UNODC); pitää huolestuttavana oopiuminviljelyn lisääntymistä Afganistanissa(16), ja kehottaa Afganistanin hallitusta toteuttamaan kohdennettua politiikkaa tämän suuntauksen kääntämiseksi; panee merkille, että on ratkaisevan tärkeää järjestää konkreettisia ja kestäviä vaihtoehtoja unikon tuotannolle ja antaa ne tuottajien saataville;

38.  korostaa, että Talibanin tulojen pääasiallisia lähteitä ovat laiton kaivostoiminta ja oopiumin tuotanto; panee merkille, että tämänhetkisten arvioiden mukaan Taliban saa laittomasta kaivostoiminnasta 200–300 miljoonan euron tulot vuodessa;

39.  kehottaa lisäämään asianmukaisen keskinäisen valvontajärjestelmän sekä lisäämään avoimuutta, jotta voidaan varmistaa julkishallinnon tehokkuus, mukaan lukien varainhoito, sekä ulko- ja kehitysavun mahdollisen väärinkäytön estäminen avun tuloksellisuudesta annetun Pariisin julistuksen mukaisesti;

40.  pitää myönteisenä, että EU teki vuonna 2016 Afganistanin kanssa valtiorakenteiden kehittämistä koskevan sopimuksen, jossa kohdennetaan kahden vuoden aikana 200 miljoonaa euroa budjettitukeen, jotta voidaan vahvistaa hallinnon instituutioita ja lisätä resursseja ensisijaisiin kehityskohteisiin, kuten talouskasvun tuottamiseen, köyhyyden vähentämiseen ja korruption torjumiseen; korostaa, että resursseja on käytettävä tehokkaasti;

41.  panee merkille, että valtiorakenteiden kehittämistä koskeva sopimus perustuu myönteiseen yleisarvioon Afganistanin edistymisestä keskeisillä uudistusalueilla; toteaa, että on tärkeää hahmotella tavoitteet, joita valtiorakenteiden kehittämistä koskevalla sopimuksella edistetään, ja rahoituksen ehdot; korostaa lisäksi valvonnan ja järjestelmällisen seurannan merkitystä väärinkäytösten estämiseksi; korostaa pitävänsä tärkeänä, että Afganistanin hallitus keskittyy kehitykseen ja vakauteen; kehottaa komissiota tiedottamaan parlamentille säännöllisesti valtiorakenteiden kehittämistä koskevan sopimuksen täytäntöönpanosta ja korostaa, että siihen liittyviä havaintoja olisi hyödynnettävä valmisteltaessa budjettitukitoimien jatkamista kaudella 2018–2021;

Kansalaisyhteiskunta ja ihmisoikeudet

42.  panee tyytyväisenä merkille, että EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevassa yhteistyösopimuksessa korostetaan vuoropuhelua ihmisoikeuskysymyksistä, erityisesti naisten, lasten, etnisten ja uskonnollisten vähemmistöjen oikeuksista, jotta voidaan varmistaa resurssien saatavuus ja tukea näihin ryhmiin kuuluvien perusoikeuksien täysimääräistä harjoittamista, myös lisäämällä naisten määrää Afganistanin hallintorakenteissa sekä turvallisuus- ja oikeusjärjestelmissä; kehottaa Afganistania toteuttamaan toimia kaiken naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ja syrjinnän poistamiseksi; korostaa tarvetta panostaa enemmän EU:n ja Afganistanin kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen luvuissa I ja II olevien määräysten täytäntöönpanoon;

43.  vaatii, että EU:n on säilytettävä vahva kanta ihmisoikeuksien toteutumiseen, ja painottaa, että demokratian periaatteet, ihmisoikeudet, erityisesti naisten ja vähemmistöjen oikeudet, ja oikeusvaltioperiaate ovat sopimuksen olennaisia osatekijöitä; vaatii EU:ta toteuttamaan erityisiä toimia, jos Afganistanin hallitus rikkoo sopimuksen olennaisia osia;

44.  muistuttaa, että EU keskittyy erityisesti parantamaan naisten, lasten, vammaisten henkilöiden ja köyhyydessä elävien ihmisten oloja ja että nämä ryhmät tarvitsevat apua erityisesti terveydenhuollon ja koulutuksen alalla;

45.  suhtautuu myönteisesti siihen, että sukupuolten tasa-arvo ja siihen liittyvät toimet ovat sopimuksessa erittäin keskeisessä asemassa ja että siinä painotetaan voimakkaasti kansalaisyhteiskunnan kehitystä; kehottaa EU:ta yhä edistämään kehitystyössään naisten ja miesten tasa-arvoa ja lisäämään naisten vaikutusmahdollisuuksia ottaen huomioon, että naisten sosioekonomista roolia koskevien asenteiden muuttaminen yhteiskunnassa edellyttää vastaavia toimia tietoisuuden lisäämisen, koulutuksen ja sääntelykehyksen uudistamisen saroilla;

46.  korostaa tarvetta suojella etnisiä ja uskonnollisia vähemmistöjä, joita uhkaillaan tai joita vastaan hyökätään; panee merkille, että shiialainen etninen Hazara-ryhmä on useammin kohteena kuin muut ryhmät ja ansaitsee siksi erityistä huomiota;

47.  vaatii vahvistamaan ja tukemaan Afganistanin kansallisia ja alueellisia ihmisoikeuksiin liittyviä instituutioita, kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja tiedemaailmaa; kehottaa kansainvälisiä vastapuolia edistämään tiiviimpää yhteistyötä näiden afganistanilaisten kumppanien kanssa ja niihin sitoutumista;

48.  tukee Kansainvälisen rikostuomioistuimen toimia, joilla varmistetaan vastuuseen joutuminen toukokuusta 2003 lähtien tehdyistä sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan;

49.  on huolissaan terveydenhuoltolaitoksiin, terveydenhuollon työntekijöihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistettujen entistä väkivaltaisempien ja harkittujen iskujen kasvavasta määrästä; kehottaa kaikkia osapuolia täyttämään kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaiset velvollisuutensa siviileihin ja siviili-infrastruktuuriin kohdistuvien iskujen estämiseksi;

50.  kehottaa Afganistanin hallitusta lopettamaan välittömästi kuolemanrangaistusten täytäntöönpanon askeleena kohti kuolemanrangaistuksen lakkauttamista;

Kehitys ja kauppa

51.  toteaa, että EU:n Afganistanille antaman avun lopullisena tavoitteena on auttaa maan hallitusta ja taloutta poistamaan köyhyys ja kehittymään omavaraiseksi ja kasvavaksi valtioksi, joka kehittyy sisäisesti ja tekee alueellista yhteistyötä ulkomaankaupan ja kestävien julkisten investointien avulla, jotta voidaan vähentää liiallista riippuvuutta ulkomaisesta avusta ja edistää Afganistanin sosiaalista, taloudellista ja ympäristöön liittyvää kehitystä;

52.  toteaa, että Afganistan on yksi eniten kehitysapua saavista maista maailmassa ja että EU:n toimielimet sitoutuivat tukemaan sitä 3,6 miljardilla eurolla vuosina 2002–2016; pitää valitettavana, että köyhyydessä elävien afganistanilaisten osuus on noussut 38 prosentista (2012) 55 prosenttiin (2017), ja korostaa, että maan talouskasvu on ollut hidasta vuoden 2014 jälkeen, kun kansainvälisten turvallisuusjoukkojen määrää supistettiin, kansainvälisiä avustuksia vähennettiin ja turvallisuustilanne heikkeni;

53.  painottaa tarvetta puuttua korkeaan työttömyyteen ja torjua köyhyyttä, jotta maassa voidaan pyrkiä kohti rauhaa ja vakautta;

54.  korostaa, että tarvitaan lisää työpaikkoja maanviljelyn ja hallituksen palveluksessa työskentelyn lisäksi, jotta estetään nuorten miesten värvääminen Talibaniin ja muihin kapinallisverkostoihin;

55.  on tyytyväinen Afganistanin hallituksen hyväksymään vuoden 2016 kansalliseen rauhanrakentamis- ja kehittämisohjelmaan (ANPDF) ja omavaraisuutta keskinäisen vastuun avulla koskevaan puiteasiakirjaan (SMAF); kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tukemaan edelleen kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen puitteissa afganistanilaisten omistamia ensisijaisia kehityskohteita kehitysavun tuloksellisuutta koskevien periaatteiden mukaisesti;

56.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa ja komissiota arvioimaan kaikkia EU:n toimenpiteitä säännöllisesti käyttäen tarkkoja laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita, jotka koskevat erityisesti kehitystukea, hyvää hallintoa, myös oikeusalalla, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja turvallisuutta; kehottaa tässä yhteydessä myös arvioimaan EU:n toimien suhteellista vaikutusta maan yleiseen tilanteeseen ja EU:n toimijoiden ja muiden kansainvälisten toimijoiden ja toimien koordinoinnin ja yhteistyön tasoa sekä julkaisemaan tulokset ja suositukset ja raportoimaan niistä Euroopan parlamentille;

57.  pitää valitettavana, että maalle annetusta huomattavasta ulkomaisesta avusta huolimatta vaikutukset ovat olleet vähäisiä; kehottaa Euroopan tilintarkastustuomioistuinta laatimaan erityiskertomuksen EU:n Afganistanille kymmenen viime vuoden aikana antaman avun tehokkuudesta;

58.  kannustaa EU:ta ja muita Afganistanin kehittämiseen osallistuvia kansainvälisiä toimijoita tekemään yhteistyötä Afganistanin tiedotusvälineiden kanssa, jotta voidaan varmistaa strateginen tiedotus kehitystoimista, niiden lähteistä, tarkoitusperistä ja vaikutuksista Afganistanin väestölle;

59.  muistuttaa, että Afganistanissa on tällä hetkellä pulaa siviiliasiantuntijoista; kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita palkkaamaan ja kouluttamaan asianmukaisesti siviiliasiantuntijoita keskeisillä aloilla, jotka ovat taloudellisen kehityksen ja huumeiden torjunnan kannalta ratkaisevia, niin että he pystyvät avustamaan ja kouluttamaan afganistanilaisia viranomaisia ja paikallisia ihmisiä;

60.  korostaa, että on välttämätöntä tukea Afganistanin koulutusjärjestelmää, jotta useammat lapset kävisivät koulua kaikilla tasoilla;

61.  panee tyytyväisenä merkille, että kouluun ilmoittautuminen on kymmenkertaistunut vuoden 2001 jälkeen ja että tyttöjen osuus ilmoittautuneista on 39 prosenttia;

62.  vaatii kiinnittämään erityistä huomiota nuoreen sukupolveen ja hyödyntämään täysimääräisesti sellaisia ohjelmia kuin Erasmus+ ja Horisontti 2020 yhteyksien luomiseksi koulutuslaitosten, tiedemaailman, tutkimusalan sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) välille;

63.  tukee EU:n ja jäsenvaltioiden toimia, jotka edistävät Afganistanin jälleenrakennusrahastoa, jota Maailmanpankki ja Afganistanin valtiovarainministeriö hallinnoivat yhdessä ja joka tuottaa kriittiset peruspalvelut keskittyen erityisesti terveyteen ja koulutukseen;

64.  suhtautuu myönteisesti Afganistanin liittymiseen WTO:hon vuonna 2016 ja uskoo, että kauppa ja suorat ulkomaiset sijoitukset tuovat Afganistanille lisäarvoa tulevaisuudessa; toteaa, että WTO:n jäsenyydellä voisi olla myönteinen rooli Afganistanin liittämisessä maailmantalouteen;

65.  panee merkille, että sen jälkeen, kun maa liittyi WTO:hon vuonna 2016, mikä lisäsi Afganistanin siteitä maailmantalouteen, EU myönsi Afganistanille tullittoman ja kiintiöttömän pääsyn EU:n markkinoille, mutta toteaa, että tarvitaan edelleen konkreettisia toimenpiteitä, jotta yksityissektorin on mahdollista hyödyntää tätä järjestelmää ja lisätä sen sisäistä kehitystä;

66.  painottaa, että Afganistanin viranomaisten olisi kehitettävä kestävä taloudellinen malli, jonka keskeisenä periaatteena on uudelleenjako; kehottaa EU:ta tukemaan Afganistania sen ympäristöön liittyvässä kehityksessä ja energiakäänteessä, koska puhdasta ja kestävää energiaa koskevat säännökset ovat kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanon vauhdittamisen kannalta olennaisen tärkeitä;

67.  korostaa, että tarvitaan lisätoimia, jotta voidaan lisätä valtion elinten valmiuksia laatia ja toteuttaa kauppastrategioita ja -politiikkoja, parantaa rajat ylittävää tavaroiden liikkuvuutta ja parantaa tuotteiden laatua niin, että ne täyttävät kansainväliset vaatimukset;

68.  kehottaa tehostamaan EU:hun sijoittautuneiden yritysten ja Afganistanin yksityissektorin yritysten välisiä suhteita; kannustaa panemaan täytäntöön pk-yritysten kehityksen kannalta suotuisat edellytykset;

69.  tukee ja pitää myönteisenä sitä, että EU, yksittäiset jäsenvaltiot tai muut kansainvälisen yhteisön jäsenet käynnistävät kehitysohjelman, jonka tavoitteena on auttaa pienyritysten omistajia ja yrittäjiä selviämään oikeudellisista kuluista, säännöksistä ja muista tuotannon esteistä, jotka muuten eivät kannusta yrityksiä siirtymään markkinoille ja/tai kasvamaan markkinoilla;

70.  toteaa, että Afganistanin mineraalivarannot tarjoavat maalle taloudellisen mahdollisuuden saada tuloja ja luoda työpaikkoja; panee merkille, että Kiina on osoittanut kiinnostuksensa näihin mineraalivarantoihin ja erityisesti harvinaisiin maametalleihin;

Muuttoliike

71.  toteaa, että muuttoliike on Afganistanille jatkuva haaste, joka aiheuttaa ongelmia naapurimaille ja EU:n jäsenvaltioille; pitää huolestuttavana pääasiassa Pakistanista ja Iranista ja vähemmässä määrin Euroopasta palaavien maastamuuttajien ennen näkemätöntä määrää; toteaa, että maan sisällä siirtymään joutuneita henkilöitä ja pakolaisia koskevat kysymykset ovat seurausta kapinallisryhmien harjoittaman väkivallan uhkasta Afganistanissa sekä taloudellisista ja ympäristötekijöistä; korostaa, että EU:n ja kansainvälisen yhteisön toimissa olisi keskityttävä laajamittaisen muuttoliikkeen perimmäisten syiden ehkäisemiseen; panee tyytyväisenä merkille Afganistanin kansallisen strategian palautusten hallinnoimiseksi; on kuitenkin huolissaan siitä, että Afganistanin viranomaisilla ei ole vakiintunutta sopeuttamispolitiikkaa, jonka mukaisesti ne huolehtisivat nykyisistä paluumuuttajista; on vakuuttunut siitä, että paluumuuttajien, erityisesti lasten, joille on taattava oikeus perus- ja keskiasteen koulutukseen, asianmukainen uudelleenkotouttaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa maan vakaus ja se, että palautetut henkilöt eivät joudu väkivallan tai pakottamisen kohteiksi palauttamismenettelyjen aikana;

72.  korostaa, että YK:n humanitaarisen avun koordinointitoimiston OCHA:n mukaan Afganistanissa 5,5 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa , mukaan lukien konfliktin tai kuivuuden vuoksi kotimaansa sisällä siirtymään joutuneet henkilöt, ja että kuivuus on pakottanut yli 250 000 ihmistä siirtymään maan pohjois- ja länsiosissa; panee merkille, että humanitaarisen avun suunnitelmasta on rahoitettu vain 33,5 prosenttia, ja kehottaa siksi EU:ta ja sen jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan, jotta ne voivat vastata keskeisiin humanitaarisiin haasteisiin ja ihmisten tarpeisiin, ja kiinnittämään erityistä huomiota heikommassa asemassa oleviin henkilöihin, kuten vaikeasti tavoitettavien alueiden ihmisiin;

73.  pitää valitettavana, että huolimatta kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen 28 artiklan 4 kohdasta, jossa todetaan, että osapuolten olisi tehtävä takaisinottosopimus, virallista sopimusta ei ole tehty, vaan ainoastaan epävirallinen sopimus – yhteinen etenemissuunnitelma; pitää tärkeänä, että kaikki takaisinottoa koskevat sopimukset olisi virallistettava demokraattisen vastuuvelvollisuuden varmistamiseksi; pitää valitettavana, että yhteisen etenemissuunnitelman tekemiseen ei sovellettu parlamentaarista ja demokraattista valvontaa, ja korostaa, että on tärkeää käydä jatkuvaa vuoropuhelua asianomaisten toimijoiden kanssa kestävän ratkaisun löytämiseksi Afganistanin pakolaisia koskevan ongelman alueellisiin näkökohtiin;

74.  pitää valitettavana erityisesti koulutettujen ihmisten ja nuorten muuttoaaltoa Afganistanista länteen, joka johtuu tulevaisuudennäkymien puuttumisesta maassa; korostaa EU:n apua Pakistanissa ja Iranissa asuvien afganistanilaisten siirtolaisten elämän parantamiseksi; kehottaa näitä maita olemaan karkottamatta kyseisiä henkilöitä, koska katkottamisella voisi olla erittäin kielteinen vaikutus Afganistanin vakauteen ja talouteen; vaatii, että pakolaisten palauttaminen koteihinsa järjestetään turvallisesti, hallitusti ja vapaaehtoisesti;

75.  on erittäin tyytyväinen komission vuonna 2016 perustamaan suureen hankkeeseen, jossa parannetaan Afganistaniin, Bangladeshiin ja Pakistaniin palaavien maastamuuttajien uudelleenkotoutumista ja jossa on varattu 72 miljoonaa euroa nimenomaan Afganistanille vuosiksi 2016–2020;

76.  korostaa, että Afganistanille annettavaa EU:n kehitysapua ei pitäisi nähdä pelkästään maahanmuuton ja rajavalvonnan näkökulmasta, ja katsoo, että kehitysavulla olisi puututtava tehokkaasti muuttoliikkeen perimmäisiin syihin;

Alakohtainen yhteistyö

77.  kehottaa komissiota esittämään kullekin alalle kattavan strategian, jonka tavoitteena on varmistaa laaja kehitys kaikilla yhteistyöaloilla Afganistanissa;

78.  kehottaa toteuttamaan toimia, joissa hyödynnetään EU:n kokemusta valmiuksien kehittämisestä ja julkisesta hallinnosta sekä virkamieskunnan uudistamisesta; korostaa, että verohallintoa on kiireellisesti parannettava; kehottaa tukemaan kansalaisyhteiskunnan järjestöjä kunnioittaen kaikilta osin niiden erilaisia etnisiä, uskonnollisia, sosiaalisia ja poliittisia taustoja;

79.  painottaa, että maatalouden osuus Afganistanin väestön tuloista on 50 prosenttia ja BKT:stä neljäsosa; panee merkille, että EU on sitoutunut käyttämään 1,4 miljardia euroa vuodesta 2014 vuoteen 2020 maaseudun kehityshankkeisiin; panee lisäksi merkille, että nämä hankkeet ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta varmistetaan, että viljelijät eivät siirry harmaan talouden piiriin;

80.  panee merkille, että 80 prosenttia Afganistanin väestöstä harjoittaa omavaraisviljelyä viljelylle vihamielisessä ympäristössä ja heillä on huonot kastelumenetelmät; tukee toimien tehostamista elintarviketurvan parantamiseksi;

81.  panee huolestuneena merkille Afganistanin tämänhetkisen kuivuuden, joka on pahin vuosikymmeniin ja uhkaa ihmisiä, karjaa ja maataloutta; on lisäksi huolissaan usein toistuvista luonnonkatastrofeista, kuten rankkasadetulvista, maanjäristyksistä, maanvyörymistä ja ankarista talvista;

82.  panee huolestuneena merkille, että vehnän kaltaisille maataloustuotteille aiheutuneet vahingot voivat johtaa sisäiseen pakolaisuuteen, köyhyyteen, nälkiintymiseen ja joissakin tapauksissa mustaan pörssiin siirtymiseen ja että kolme miljoonaa ihmistä on elintarviketurvan ja elinkeinon menetyksen osalta äärimmäisen suuressa vaarassa;

83.  toteaa, että jos suurempi osa elintarviketuotannon arvoketjusta siirrettäisiin takaisin Afganistaniin, se voisi lisätä perheiden tuloja, parantaa elintarviketurvaa, vähentää elintarvikekustannuksia ja lisätä työllistymismahdollisuuksia;

84.  kehottaa EU:ta jatkamaan toimiaan terveydenhuollon parantamiseksi Afganistanissa ja korostaa rokotusten merkitystä kaikille, mutta erityisesti niille, jotka ovat erityisen alttiita sairauksille, kuten lapsille;

85.  pitää myönteisenä sitä, että pääsy terveydenhuoltoon on lisääntynyt yhdeksästä prosentista yli 57 prosenttiin, että elinajanodote on noussut 44 vuodesta 60 vuoteen ja että nämä parannukset olivat mahdollisia EU:n, yksittäisten jäsenvaltioiden ja kansainvälisen yhteisön tuen ansiosta; toteaa, että näistä saavutuksista huolimatta on tehtävä enemmän, jotta elinajanodote nousee edelleen ja jotta äitiys- ja lapsikuolleisuus vähenevät;

86.  tuomitsee ankarasti Afganistanin terveydenhuoltojärjestelmän korruptoituneet käytännöt, kuten laittomien lääkeaineiden maahantuonnin, ja kehottaa EU:ta jatkamaan Afganistanin hallituksen painostamista tehostamaan toimiaan tällaisten korruptoituneiden käytäntöjen estämiseksi;

87.  muistuttaa jälleen koulutettujen terveydenhuollon ammattilaisten tarpeesta Afganistanissa ja kannustaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita jatkamaan terveydenhuollon ammattilaisten viemistä kouluttamaan paikallisia lääkäreitä ja hoitajia;

88.  panee merkille, että ihmiskauppa ja siirtolaisten salakuljetus haittaavat kaikkia osapuolia ja erityisesti Afganistanin yhteiskuntaa; vaatii panemaan nopeasti täytäntöön voimassa olevat sopimukset ja vaihtamaan tietoja, jotta voidaan purkaa epävakaudesta ja heikoista instituutioista hyötyvät kansainväliset rikollisverkostot;

Kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen täytäntöönpano

89.  suhtautuu myönteisesti kumppanuutta ja kehitystä koskevaan yhteistyösopimukseen ensimmäisenä EU:n ja Afganistanin välisenä sopimussuhteena;

90.  panee merkille, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus muodostaa perustan suhteiden kehittämiselle eri aloilla, kuten oikeusvaltion, terveyden, maaseudun kehittämisen, koulutuksen, tieteen ja tekniikan sekä korruption, rahanpesun, terrorismin rahoituksen, järjestäytyneen rikollisuuden ja huumeiden torjunnan, muuttoliikkeen, ydinturvallisuuden, joukkotuhoasesulun ja ilmastonmuutoksen aloilla;

91.  suhtautuu myönteisesti yhteisten täytäntöönpanoelinten perustamiseen ja pitää erityisen tärkeänä, että käydään säännöllistä vuoropuhelua poliittisista kysymyksistä, kuten ihmisoikeuksista, erityisesti naisten ja lasten oikeuksista, jotka ovat olennaisia tässä sopimuksessa, ja että vastataan haasteisiin ja luodaan tilaisuuksia vahvempaan kumppanuuteen;

92.  ilmaisee huolensa siitä, että kumppanuutta ja kehitystä koskeva yhteistyösopimus ei sisällä määräyksiä sen täytäntöönpanon yhteisestä parlamentaarisesta valvonnasta; tukee Euroopan parlamentin, jäsenvaltioiden parlamenttien ja Afganistanin parlamentin roolia kumppanuutta ja kehitystä koskevan yhteistyösopimuksen täytäntöönpanon seurannassa;

93.  panee merkille, että EU on korvannut EU:n Afganistanin erityisedustajan erityislähettiläällä syyskuusta 2017 alkaen EUH:n rakenteen mukaisesti;

94.  pitää valitettavana, että neuvosto teki päätöksen väliaikaisesta soveltamisesta aloilla, jotka kuuluvat parlamentin hyväksynnän piiriin, erityisesti kauppaa ja investointeja koskevaa yhteistyötä koskevasta luvusta, joka kuuluu unionin yksinomaiseen toimivaltaan, sen sijaan, että neuvosto olisi pyytänyt ratifiointia prosessin varhaisessa vaiheessa ennen tämän vaiheen aloittamista; katsoo, että päätös on ristiriidassa SEU:n 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun vilpittömän yhteistyön periaatteen kanssa ja heikentää parlamentin oikeuksia ja velvollisuuksia;

o
o   o

95.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, EU:n Afganistanin erityislähettiläälle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Afganistanin islamilaisen tasavallan hallitukselle ja parlamentille.

(1) EUVL L 67, 14.3.2017, s. 3.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0169.
(3) EUVL C 65, 19.2.2016, s. 133.
(4) EUVL C 169 E, 15.6.2012, s. 108.
(5) EUVL C 168 E, 14.6.2013, s. 55.
(6) EUVL C 378, 9.11.2017, s. 73.
(7) EUVL C 349, 17.10.2017, s. 41.
(8) EUVL C 366, 27.10.2017, s. 129.
(9) EUVL C 66, 21.2.2018, s. 17.
(10) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 39.
(11) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 48.
(12) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 85.
(13) Neuvoston 10. marraskuuta 2011 tekemät päätökset (16146/11 ja 16147/11).
(14) EASO Country of Origin Information report, Afganistan Security Situation – Update, toukokuu 2018, https://coi.easo.europa.eu/administration/easo/PLib/Afghanistan-security_situation_2018.pdf
(15) US Special Inspector General for Afghanistan Reconstruction (SIGAR), Quarterly report to the United States Congress, 30. lokakuuta 2018, https://www.sigar.mil/pdf/quarterlyreports/2018-10-30qr.pdf
(16) https://www.unodc.org/unodc/en/frontpage/2018/May/last-years-record-opium-production-in-afghanistan-threatens-sustainable-development--latest-survey-reveals.html


Norjan, Islannin, Sveitsin ja Liechtensteinin osallistuminen eu-LISAan ***
PDF 107kWORD 44k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisen kyseisten valtioiden osallistumista vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston toimintaan koskevan järjestelyasiakirjan tekemisestä unionin puolesta (15832/2018 – C8-0035/2019 – 2018/0316(NLE))
P8_TA(2019)0171A8-0081/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15832/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin sekä Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan väliseksi järjestelyasiakirjaksi (12367/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 74 artiklan, 77 artiklan 2 kohdan a ja b alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan e alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c alakohdan, 82 artiklan 1 kohdan d alakohdan, 85 artiklan 1 kohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0035/2018),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan ja 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0081/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä järjestelyasiakirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Norjan kuningaskunnan, Islannin tasavallan, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan hallituksille ja parlamenteille.


EU:n erityisedustajien toiminta-ala ja tehtävät
PDF 142kWORD 51k
Euroopan parlamentin suositus 13. maaliskuuta 2019 neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle EU:n erityisedustajien toiminta-alasta ja tehtävistä (2018/2116(INI))
P8_TA(2019)0172A8-0171/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 3, 6, 21, 33 ja 36 artiklan,

–  ottaa huomioon neuvoston 26. heinäkuuta 2010 tekemän päätöksen Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta(1),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan julkilausuman poliittisesta vastuusta(2),

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan vuosittaiset kertomukset Euroopan parlamentille yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon EU:n vuosittaiset raportit ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa,

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2002 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston toimielinten sopimuksen neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamisesta Euroopan parlamentin tutustuttavaksi,

–  ottaa huomioon 9. heinäkuuta 2007 annetut EU:n erityisedustajien nimittämistä, toimeksiantoa ja rahoitusta koskevat säännöt ja 11. maaliskuuta 2014 annetun neuvoston tiedotteen (7510/14),

–  ottaa huomioon 8. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta(3),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / korkean edustajan 28. kesäkuuta 2016 esittelemän Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian ja siitä annetut täytäntöönpanokertomukset,

–  ottaa huomioon neuvoston vuonna 2013 hyväksymät EU:n suuntaviivat homo- ja biseksuaalien, transihmisten sekä intersukupuolisten henkilöiden (hlbti) kaikkien ihmisoikeuksien edistämiseksi ja suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon Helsingissä vuonna 1975 allekirjoitetun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) päätösasiakirjan ja kaikki sen periaatteet ja pitää sitä keskeisenä asiakirjana Euroopan ja laajemman alueellisen turvallisuusjärjestyksen kannalta,

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan vuosittaisista kertomuksista Euroopan parlamentille yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan täytäntöönpanosta antamansa päätöslauselmat,

–  ottaa huomioon päätöslauselmansa EU:n vuosittaisista raporteista ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa,

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle, komissiolle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle itäisestä kumppanuudesta ennen marraskuussa 2017 pidettävää huippukokousta(4),

–  ottaa huomioon 4. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman puuttumisesta ihmisoikeusloukkauksiin sotarikosten ja ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten, kuten joukkotuhonnan, yhteydessä(5),

–  ottaa huomioon Ukrainasta antamansa päätöslauselmat, joissa vaaditaan EU:n erityisedustajan nimittämistä Krimille ja Donbassin alueelle,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2012 neuvostolle antamansa suosituksen ihmisoikeuksista vastaavasta Euroopan unionin erityisedustajasta(6),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 110 ja 113 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0171/2019),

A.  ottaa huomioon, että EU:n kunnianhimoisena tavoitteena on olla vahvempi maailmanlaajuinen toimija, ei pelkästään taloudellisesti vaan myös poliittisesti, ja pyrkiä toimillaan ja politiikallaan edistämään kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden sekä sääntöihin perustuvan maailmanjärjestyksen ylläpitämistä;

B.  ottaa huomioon, että neuvosto nimittää EU:n erityisedustajat varapuheenjohtajan / korkean edustajan ehdotuksesta, ja heidän tehtävänään on edistää aihepiireittäin tai maantieteellisesti eriytyneitä poliittisia tai turvallisuuteen liittyviä erityistavoitteita; toteaa, että erityisedustajat ovat osoittautuneet arvokkaaksi ja joustavaksi unionin diplomatian välineeksi, sillä he voivat personoida ja edustaa unionia tärkeissä paikoissa ja tilanteissa kaikkien jäsenvaltioiden tuella; toteaa, että EU:n erityisedustajien tehtävien joustavuus merkitsee sitä, että he ovat operatiivisia välineitä, joita voidaan hyödyntää nopeasti, kun tietyistä maista tai tietyistä aiheista herää huolta;

C.  toteaa, että EU:n erityisedustajien tiivis läsnäolo paikalla tarjoaa heille suotuisan aseman vuoropuhelun käynnistämiseen kansalaisyhteiskunnan ja paikallisten toimijoiden kanssa sekä tutkimusten suorittamiseen paikalla; toteaa, että tämä suora kokemus antaa heille mahdollisuuden edistää osaltaan rakentavasti politiikan ja strategioiden laatimista;

D.  ottaa huomioon, että EU:lla on tällä hetkellä viisi alueellista erityisedustajaa (Afrikan sarvi, Sahel, Keski-Aasia, Lähi-idän rauhanprosessi, Etelä-Kaukasia ja Georgian kriisi), kaksi maakohtaista erityisedustajaa (Kosovo sekä Bosnia ja Hertsegovina) ja yksi aihepiirikohtainen erityisedustaja, joka vastaa ihmisoikeuksista;

E.  ottaa huomioon, että tällä hetkellä vain kaksi EU:n erityisedustajista on naisia;

F.  ottaa huomioon, että joissakin maissa EU:n maakohtaiset erityisedustajat ovat samalla myös unionin edustuston päällikköjä, mikä on auttanut osaltaan parantamaan unionin ulkomaanedustuksen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta; katsoo, että uusien maakohtaisten erityisedustajien lähettämisen on oltava johdonmukaista EU:n ulkoisia toimia koskevien strategioiden kanssa, koska unionin edustustoja on vahvistettu Lissabonin sopimuksella, jolla niille annettiin vastuu kaikkien unionin paikan päällä toteuttamien toimien, myös YUTP-toimien, koordinoinnista;

G.  toteaa, että myös EU:n välittömässä naapurustossa on muitakin ensisijaisia alueita ja konflikteja, jotka edellyttävät erityishuomiota, enemmän osallistumista ja EU:n näkyvyyttä, kuten esimerkiksi Venäjän voimatoimet Ukrainassa ja Krimin laiton miehitys;

H.  toteaa, että EU:n erityisedustajat ovat osoittautuneet hyödyllisiksi etenkin käymällä korkean tason poliittista vuoropuhelua ja että heillä on valmiudet tavoittaa korkean tason kumppaneita hyvin arkaluonteisissa poliittisissa ympäristöissä;

I.  ottaa huomioon, että EU:n erityisedustajat rahoitetaan YUTP-määrärahoista, joita parlamentti on mukana hyväksymässä yhteispäätösmenettelyssä, ja että he vastaavat talousarvion toteuttamisesta komissiolle;

J.  ottaa huomioon, että varapuheenjohtaja / korkea edustaja on sitoutunut vastaamaan myönteisesti Euroopan parlamentin pyyntöihin kuulla vastanimitettyjä erityisedustajia ennen kuin heidän työnsä alkaa ja auttaa heitä tiedottamaan toiminnastaan säännöllisesti parlamentille;

K.  toteaa, että EU:n erityisedustajat valitaan sellaisten henkilöiden joukosta, jotka ovat aiemmin olleet korkeissa diplomaattisissa tai poliittisissa viroissa omassa maassaan tai kansainvälisissä järjestöissä; toteaa, että heillä on huomattavasti joustavuutta ja harkintavaltaa tehtäviensä toteutuksessa ja että tämä voi auttaa saavuttamaan tavoitteita, panemaan strategioita täytäntöön ja tuomaan lisäarvoa EU:lle;

L.  toteaa, että EU:n erityisedustajien keskeisenä tehtävänä on edistää osaltaan EU:n ulkoisten toimien ja edustuksen yhtenäisyyttä, johdonmukaisuutta ja tehokkuutta; toteaa, että erityisedustajat osoittavat EU:n mielenkiintoa tiettyä maata, aluetta tai aihealuetta kohtaan ja lisäävät sen näkyvyyttä sekä edistävät osaltaan tietyn EU:n strategian tai politiikan täytäntöönpanoa tehtäviensä kattamassa maassa, niiden kattamalla alueella tai aihealueella;

1.  suosittaa neuvostolle, komissiolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, että

Tehtävät

Välineet

Henkilökohtainen profiili

Toiminta-alat

Vuorovaikutus ja yhteistyö

   a) esitetään strateginen pohdinta EU:n erityisedustajien hyödyntämisestä ja heidän roolistaan, tehtävistään ja panoksestaan, kun pannaan täytäntöön EU:n globaalistrategiaa;
   b) varmistetaan, että erityisedustajia nimitetään vain, kun tämän välineen käytöstä saadaan selvää lisäarvoa, toisin sanoen kun erityisedustajien tehtäviä ei voida hoitaa tehokkaasti ulkoasiainhallinnon, mukaan lukien EU:n edustustot, tai komission nykyisten rakenteiden avulla;
   c) varmistetaan, että erityisedustajien avulla tehostetaan ennen kaikkea unionin toimia konfliktien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi ja EU:n strategioiden panemiseksi täytäntöön erityisesti sovittelun ja vuoropuhelun helpottamisen avulla ja EU:n poliittisten tavoitteiden edistämiseksi ulkosuhteiden alaan kuuluvilla temaattisilla erityisaloilla kansainvälistä oikeutta noudattaen;
   d) vältetään lisäämästä erityisedustajien määrää ja hajottamasta heidän tehtäviään, mikä aiheuttaisi päällekkäisyyksiä EU:n muiden toimielinten kanssa ja lisäisi koordinointikustannuksia;
   e) varmistetaan, että kun käsitellään alueellista turvallisuutta ja konfliktien ehkäisemistä, sovittelua ja niiden ratkaisemista, EU:n erityisedustajien tehtäviä ja toimia ohjaavat kansainvälisen oikeuden periaatteet, kuten ne on esitetty Helsingin vuoden 1975 päätösasiakirjassa, ja muut kansainvälisen oikeuden keskeiset normit samoin kuin konfliktien rauhanomainen ratkaisu, joka on keskeinen osa Euroopan turvallisuusjärjestystä, kuten EU:n globaalistrategiassa korostetaan; noudatetaan kaikkia sääntöjä ja politiikkaa, joita EU on hyväksynyt suhteessa heidän vastuullaan oleviin alueisiin tai konflikteihin;
   f) tarkastellaan kaikkia mahdollisia keinoja vahvistaa erityisedustajien roolia unionin ulkopolitiikan tehokkaana välineenä, jonka avulla voidaan kehittää ja edistää unionin ulkopoliittisia aloitteita ja edistää synergiaa, etenkin varmistamalla, että EU:n erityisedustajat voivat matkustaa vapaasti tehtäviinsä kuuluvalla alueella ja myös konfliktialueilla suorittaakseen tehtäviään tehokkaasti;
   g) varmistetaan EU:n erityisedustajien työn suurempi avoimuus ja näkyvyys myös raportoimalla julkisesti maavierailuista, työohjelmista ja painopistealoista sekä perustamalla omat verkkosivut heidän toimintansa julkisen valvonnan mahdollistamiseksi;
   h) vahvistetaan ominaisuuksia, joihin erityisedustajien lisäarvo perustuu ja joita ovat varapuheenjohtajan / korkean edustajan ja jäsenvaltioiden tukeen perustuva legitimiteetti, maakohtaiset, alueelliset tai aihepiirikohtaiset vastuut, poliittinen painoarvo, joustavuus ja EU:n läsnäolon ja näkyvyyden vahvistaminen kumppanimaissa, millä lujitetaan EU:n profiilia tehokkaana kansainvälisenä toimijana;
   i) annetaan riittävän pitkä toimeksianto, joka tarjoaa mahdollisuuksia pätevien ylempien toimihenkilöiden palkkaamiseen ja mahdollistaa tehtävien toteuttamisen sekä luottamuksen lisäämisen kumppaneihin nähden, verkostojen perustamisen ja prosesseihin vaikuttamisen; varmistetaan säännöllinen uudelleentarkastelu maan, alueen tai kyseisen alan kehityksen perusteella ja mahdollistetaan myös toimeksiannon jatkaminen, jos olosuhteet sitä edellyttävät;
   j) edistetään EU:n politiikan tai strategian täytäntöönpanoa tehtävien kattamalla alueella sekä strategioiden tai politiikkojen laatimista ja tarkistamista;
   k) varmistetaan, että konfliktien ehkäiseminen ja ratkaiseminen, sovittelu ja vuoropuhelun helpottaminen sekä perusvapaudet, ihmisoikeudet, demokratia, oikeusvaltio ja sukupuolten tasa-arvo ovat horisontaalisia painopisteitä ja näin ollen kulmakiviä EU:n erityisedustajien tehtävissä, ja varmistetaan riittävä näillä aloilla toteutettuja toimia koskeva raportointi;
   l) edellytetään arviointi- ja seurantamenettelyjä, jotka kattavat saavutetut tulokset, kohdatut esteet, keskeiset haasteet ja politiikan laatimiseen tarvittavat tiedot, ja sen arviointia, miten erityisedustajan toimintaa koordinoidaan muiden EU:n toimijoiden kanssa, jotta voidaan edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa erityisedustajien kesken, sekä arvioidaan tuloksia ja harkitaan toimeksiantojen uusimista ja uudelleentarkastelua;
   m) varmistetaan Keski-Aasiaa koskevien tehtävien johdonmukaisuus EU:n vuoden 2007 Keski-Aasiaa koskevan strategian kanssa, jota tarkistettiin vuonna 2015, unionin tehokkuuden ja näkyvyyden lisäämiseksi alueella;
   n) otetaan käyttöön erityisedustajien pitkä karenssiaika tarkoituksena varmistaa mahdollisimman korkeat eettiset normit eturistiriitatilanteissa;
   o) varmistetaan, että parlamentin ulkoasiainvaliokunta osallistuu EU:n erityisedustajien uusista ja laajennetuista toimeksiannoista päättämiseen;
   p) säilytetään EU:n erityisedustajien nykyinen joustavuus ja riippumattomuus erillisenä YUTP:n välineenä, jolla on erillinen rahoituslähde ja etuoikeutettu suhde neuvostoon; vahvistetaan kuitenkin samalla koordinointia ja raportointia asiaan liittyvien EUH:n hallinto-osastojen (alueellinen, aihepiirikohtainen, YTPP ja kriisinhallinta) ja komission vastaavien pääosastojen kanssa; varmistetaan nopea ja avoin nimitys- ja vahvistusmenettely;
   q) pyritään ratkaisemaan institutionaalisen muistin säilyttämiseen ja jatkuvuuteen liittyvät puutteet erityisedustajien vaihtuessa siten, että vahvistetaan EUH:n antamaa logistista ja hallinnollista tukea, myös arkistoinnissa, ja ennen kaikkea siirretään tarvittaessa EUH:n ja muiden unionin toimielinten poliittisia neuvonantajia erityisedustajien palvelukseen;
   r) nimitetään erityisedustajiksi henkilöitä, joilla on laaja diplomaattinen ja poliittinen asiantuntemus ja asianmukainen profiili, ja varmistetaan etenkin, että heillä on poliittista painoarvoa, jota tarvitaan, kun luodaan yhteyksiä korkean tason keskustelukumppaneihin ja vahvistetaan keskinäistä luottamusta näiden kanssa; hyödynnetään tässä mielessä olemassa olevaa reserviä henkilöistä, joilla on poliittista ja diplomaattista kokemusta eri puolilta EU:ta; noudatetaan sukupuolten tasapainoa ja maantieteellistä tasapainoa; varmistetaan, että päätös tietyn henkilön nimittämisestä tehdään avoimesti ja vasta sen jälkeen, kun ehdokkaan hyväksyttävyys on vahvistettu erityisesti mahdollisten eturistiriitojen osalta, ja varmistetaan, että ehdokas täyttää vaadittavat eettiset normit;
   s) varmistetaan, että EU:n erityisedustajien nimitys voidaan vahvistaa vasta sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin ulkoasiainvaliokunta on antanut heistä myönteisen arvion;
   t) helpotetaan valittuja ehdokkaita koskevien tietojen ja perustelujen saatavuutta;
   u) keskitetään erityisedustajien tehtävät alueellisen turvallisuuden vahvistamiseen ja konfliktien ehkäisyyn ja ratkaisemiseen erityisesti helpottamalla vuoropuhelua ja sovittelua, joissa EU:n toiminta voi tuoda lisäarvoa; varmistetaan, että aihepiirikohtaisen EU:n erityisedustajan tehtävät eivät ole päällekkäisiä komission tehtävien kanssa eivätkä heikennä tämän ja EUH:n roolia;
   v) otetaan huomioon EU:n erityisedustajien asema erityisenä diplomaattisena välineenä EU:n ulkoisissa toimissa ja otetaan huomioon unionin naapuruston vakaus, kannustetaan EU:n erityisedustajia kehittämään yhä läheisempiä suhteita sellaisten maiden kanssa, joihin pitkittyneet konfliktit vaikuttavat, ja korostetaan EU:n erityisedustajien suurta tarvetta edistää konfliktien rauhanomaista ratkaisua EU:n naapurustossa;
   w) pidetään myönteisenä ihmisoikeuksista vastaavan EU:n uuden erityisedustajan nimittämistä ja pannaan merkille viran aiemman haltijan tekemä työ, jolla hän täytti tehtävänsä edistäen EU:n ihmisoikeuspolitiikan tehokkuutta ja näkyvyyttä; toteaa, että virkaan liittyvät tehtävät ovat laajentuneet niin, että ne käsittävät kansainvälisen ihmisoikeuslainsäädännön noudattamisen edistämisen ja kansainvälisen rikosoikeuden alan tukemisen;
   x) vahvistetaan ihmisoikeuksia käsittelevän EU:n erityisedustajan valmiuksia ja asemaa ottaen huomioon, että tehtävä on maailmanlaajuinen, joten se edellyttää ja merkitsee poliittista vuoropuhelua kolmansien maiden, asianomaisten kumppanien, kansalaisyhteiskunnan sekä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen kanssa, sekä toimintaa asianomaisilla kansainvälisillä foorumeilla;
   y) otetaan huomioon, ettei EU:n erityisedustajien määrää pidä lisätä merkittävästi, jotta tehtävän erityisluonne ei vesittyisi, ja lopetetaan vähitellen tämänhetkisten maakohtaisten EU:n erityisedustajien toimeksiannot ja harkitaan alueellisten EU:n erityisedustajien nimittämistä odotettaessa seuraavan komission ja EUH:n yleistä vastuunjakoa; harkitaan EU:n aihepiirikohtaisten erityisedustajien nimittämistä ilmastonmuutoksen torjunnan kansainvälistä koordinointia varten samoin kuin kansainväliselle humanitaariselle oikeudelle ja kansainväliselle oikeudelle sekä aseriisunnalle ja aseiden leviämisen estämiselle, ja viimeksi mainitussa tapauksessa tehtävät siirtyisivät EU:n tämänhetkiseltä erityislähettiläältä;
   z) nimitetään Ukrainaan uusi EU:n erityisedustaja, joka keskittyy erityisesti Krimiin ja Donbassiin ja vastaa ihmisoikeustilanteen seurannasta miehitetyillä alueilla, Minskin sopimusten täytäntöönpanon seurannasta, Asovanmeren de-eskalaation seurannasta sekä sisäisesti siirtymään joutuneiden henkilöiden oikeuksien noudattamisesta, kuten parlamentti on aiemmin vaatinut päätöslauselmissaan;
   aa) vahvistetaan erityisedustajien vuorovaikutusta ja koordinointia EU:n eri toimielinten, kansalaisyhteiskunnan ja jäsenvaltioiden kanssa, jotta varmistetaan mahdollisimman suuri synergia ja kaikkien toimijoiden johdonmukainen sitoutuminen; vahvistetaan erityisedustajien osallistumista EU:n konfliktien varhaisvaroitusjärjestelmään; varmistetaan, ettei muodostu päällekkäisyyksiä muiden korkean tason diplomaattisten tahojen, kuten EU:n erityislähettiläiden, kanssa; varmistetaan yhteistyö muiden samanmielisten kumppanien ja lähettiläiden kanssa ja myös YK:n, Naton ja Yhdysvaltojen lähettiläiden kanssa;
   ab) ottaen huomioon, että Euroopan parlamentti on ulkopolitiikan välineiden hallinnon hallinnoimien YUTP:n määrärahojen siviiliosion osalta toinen lainsäätäjä, vahvistetaan EU:n erityisedustajia koskevaa parlamentin valvontaa ja vahvistetaan edustajien vastuuvelvollisuutta ja heidän työnsä avoimuutta ja muistutetaan, että tämä tavoite voidaan saavuttaa jakamalla säännöllisesti tietoja siitä, miten erityisedustajat toteuttavat tehtäväänsä, sekä heidän työstään ja saavutuksistaan ja haasteistaan järjestämällä säännöllisesti ja ainakin vuosittain kokouksia ja keskusteluita EU:n erityisedustajien ja EP:n asianomaisten elinten välillä ja varsinkin parlamentin ulkoasiainvaliokunnan ja sen ihmisoikeuksien ja turvallisuus- ja puolustusalivaliokunnan kanssa, ja jaetaan järjestelmällisesti EP:lle EU:n erityisedustajien raportit ja maastrategiat, joita ne toimittavat neuvoston poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle sekä EUH:lle; ja vaaditaan sen vuoksi, että nämä asiakirjat on sisällytettävä YUTP:ta koskevaan toimielinten väliseen sopimukseen;
   ac) kannustetaan vuorovaikutusta ja helpotetaan vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan ja kansalaisten kanssa EU:n erityisedustajien toiminta-alueilla osana ennaltaehkäisevää diplomatiaa ja sovitteluprosesseja, myös unionin näkyvyyden parantamiseksi; varmistetaan erityisesti, että EU:n erityisedustajat toteuttavat ennakoivia toimia kansalaisyhteiskunnan toimijoiden, ihmisoikeuksien puolustajien tai toisinajattelijoiden osalta, joihin voi kohdistua paikallisviranomaisten taholta uhkaa tai muita toimia;

2.  suosittelee, että seuraava Euroopan parlamentti edellyttää uudelta varapuheenjohtajalta / korkealta edustajalta sitoumusta käynnistää toimikautensa ensimmäisten kuuden kuukauden aikana strateginen pohdinta EU:n erityisedustajien hyödyntämisestä, kun pannaan täytäntöön globaalistrategiaa, edellä esitettyjen periaatteiden ja suositusten mukaisesti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ja EU:n erityisedustajille.

(1) EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30.
(2) EUVL C 210, 3.8.2010, s. 1.
(3) EUVL C 351E, 2.12.2011, s. 454.
(4) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 130.
(5) EUVL C 334, 19.9.2018, s. 69.
(6) EUVL C 332E, 15.11.2013, s. 114.


Tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimukset ***I
PDF 112kWORD 57k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksia koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä (COM(2015)0615 – C8-0387/2015 – 2015/0278(COD))
P8_TA(2019)0173A8-0188/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2015)0615),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0387/2015),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan ja vetoomusvaliokunnan lausunnot (A8-0188/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;(2)

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista

P8_TC1-COD(2015)0278


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/882.)

(1) EUVL C 303, 19.8.2016, s. 103.
(2) Tämä kanta korvaa 14. syyskuuta 2017 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0347).


Viisumitietojärjestelmä ***I
PDF 475kWORD 427k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EY) N:o 767/2008, asetuksen (EY) N:o 810/2009, asetuksen (EU) 2017/2226, asetuksen (EU) 2016/399, asetuksen 2018/XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja päätöksen 2004/512/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 2008/633/YOS kumoamisesta (COM(2018)0302 – C8-0185/2018 – 2018/0152(COD))
P8_TA(2019)0174A8-0078/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0302),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 294 artiklan 2 kohdan, 16 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan a, b, d ja e alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan d, e ja g alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0185/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0078/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi asetuksen viisumitietojärjestelmän uudistamisesta muuttamalla asetusta (EY) N:o 767/2008, asetuksen asetusta (EY) N:o 810/2009, asetuksen asetusta (EU) 2017/2226, asetuksen asetusta (EU) 2016/399, asetuksen asetusta 2018/XX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] ja päätöksen kumoamalla päätös 2004/512/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen päätös 2008/633/YOS kumoamisesta [tark. 1]

P8_TC1-COD(2018)0152


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 16 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan a, b, d ja e alakohdan, 78 artiklan 2 kohdan d, e ja g alakohdan, 79 artiklan 2 kohdan c ja d alakohdan, 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 88 artiklan 2 kohdan a alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Viisumitietojärjestelmä (VIS) perustettiin neuvoston päätöksellä 2004/512/EY(4) tekniseksi ratkaisuksi, jolla helpotetaan viisumitietojen vaihtoa jäsenvaltioiden välillä. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 767/2008(5) määriteltiin viisumitietojärjestelmän tarkoitus, toiminnot ja siihen liittyvät vastuualueet sekä luotiin tarvittavat edellytykset ja menettelyt lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeita koskevien tietojen vaihtamiseksi jäsenvaltioiden välillä, jotta voidaan helpottaa lyhytaikaista viisumia koskevien hakemusten käsittelyä ja niihin liittyvää päätöksentekoa. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 810/2009(6) vahvistettiin säännöt biometristen tunnisteiden rekisteröimisestä viisumitietojärjestelmään. Neuvoston päätöksessä 2008/633/YOS(7) vahvistettiin edellytykset, joiden täyttyessä nimetyt jäsenvaltioiden viranomaiset ja Europol voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä ja näin ehkäistä, havaita ja tutkia terrorismirikoksia ja muita vakavia rikoksia. VIS-järjestelmä otettiin käyttöön 11 päivänä lokakuuta 2011(8) ja sen jälkeen vaiheittain kaikissa jäsenvaltioiden konsulaateissa kaikkialla maailmassa lokakuun 2011 ja helmikuun 2016 välisenä aikana. [tark. 2]

(2)  Viisumitietojärjestelmän yleistavoitteena on parantaa yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa, konsuliyhteistyötä ja keskusviisumiviranomaisten keskinäistä kuulemista helpottamalla jäsenvaltioiden välistä viisumihakemuksia ja niihin liittyviä päätöksiä koskevaa tietojenvaihtoa, jotta voidaan helpottaa viisumihakemusmenettelyä; ehkäistä mahdollisimman edullisen viisumikohtelun etsimistä (visa shopping); helpottaa henkilöllisyyspetosten torjuntaa; helpottaa ulkorajojen ylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella tehtäviä tarkastuksia; auttaa tunnistamaan henkilöitä, jotka mahdollisesti eivät tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä; helpottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013(9) soveltamista ja auttaa osaltaan minkä hyvänsä jäsenvaltion sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ehkäisyssä.

(3)  Komissio esitti 6 päivänä huhtikuuta 2016 antamassaan tiedonannossa Vahvemmat ja älykkäämmät tietojärjestelmät rajaturvallisuuden ja sisäisen turvallisuuden tueksi(10), että EU:n on tarpeen parantaa rajaturvallisuuteen, lainvalvontaan ja terrorismin torjuntaan liittyviä tietojärjestelmiään, tietoarkkitehtuuriaan ja tietojenvaihtoa, ja painotti tarvetta parantaa tietojärjestelmien yhteentoimivuutta. Tiedonannossa todettiin myös tarve korjata tietovajeet, myös niiden kolmansien maiden kansalaisten osalta, joilla on pitkäaikaista oleskelua varten myönnetty viisumi, kun otetaan huomioon, että Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklassa määrätään sopimuspuolten myöntämien oleskelulupien ja pitkäaikaisten viisumien vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvasta oikeudesta liikkua vapaasti muiden sopimuspuolten alueella enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. Tämän perusteella komissio teki kaksi tutkimusta: ensimmäisessä toteutettavuustutkimuksessa(11) todettiin, että rekisterin perustaminen olisi teknisesti toteutettavissa ja että viisumitietojärjestelmän rakenteen käyttäminen olisi paras tekninen vaihtoehto, kun taas toisessa tutkimuksessa(12) analysoitiin tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta ja tultiin siihen johtopäätökseen, että olisi tarpeen ja oikeasuhteista laajentaa viisumitietojärjestelmän soveltamisalaa siten, että se kattaa myös edellä mainitut asiakirjat. [tark. 3]

(4)  Neuvosto vahvisti 10 päivänä kesäkuuta 2016 etenemissuunnitelman(13) tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tehostamiseksi. Kolmansien maiden kansalaisille myönnettyihin asiakirjoihin tällä hetkellä liittyvän tietovajeen korjaamiseksi neuvosto kehotti komissiota arvioimaan sellaisen jäsenvaltioiden myöntämien oleskelulupien ja pitkäaikaisten viisumien keskustietoarkiston perustamista, johon talletettaisiin tietoja näistä asiakirjoista, mukaan lukien niiden päättymispäivistä ja mahdollisesta peruuttamisesta. Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 21 artiklassa määrätään sopimuspuolten myöntämien oleskelulupien ja pitkäaikaisten viisumien vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuvasta oikeudesta liikkua vapaasti muiden sopimuspuolten alueella enintään 90 päivää minkä tahansa 180 päivän jakson aikana. [tark. 4]

(5)  Neuvosto totesi 9 päivänä kesäkuuta 2017 antamissaan päätelmissä toimista tietojenvaihdon parantamiseksi ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi(14), että saatetaan tarvita uusia toimenpiteitä, jotta nykyiset pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien haltijoiden rajanylityksiin liittyvät tietovajeet voidaan täyttää rajaturvallisuuden ja lainvalvonnan varmistamiseksi. Neuvosto pyysi komissiota tekemään ensisijaisena asiana toteutettavuustutkimuksen sellaisen EU:n keskitetyn rekisterin perustamisesta, joka sisältää tiedot pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista. Tämän perusteella komissio teki kaksi tutkimusta: ensimmäisessä toteutettavuustutkimuksessa(15) todettiin, että rekisterin perustaminen olisi teknisesti toteutettavissa ja että viisumitietojärjestelmän rakenteen käyttäminen olisi paras tekninen vaihtoehto, kun taas toisessa tutkimuksessa(16) analysoitiin tarpeellisuutta ja oikeasuhteisuutta ja pääteltiin, että olisi tarpeen ja oikeasuhteista laajentaa viisumitietojärjestelmän soveltamisalaa siten, että se kattaa myös edellä mainitut asiakirjat. [tark. 5]

(6)  Komission 27 päivänä syyskuuta 2017 antamassa tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagendan täytäntöönpanosta(17) todetaan, että EU:n yhteinen viisumipolitiikka on paitsi keskeinen matkailun ja liiketoiminnan edistämisväline myös tärkeä keino ehkäistä turvallisuusriskejä tai EU:hun suuntautuvaa sääntöjenvastaista muuttoliikettä. Tiedonannossa todetaan, että yhteisen viisumipolitiikan sovittamista nykyisiin haasteisiin on kuitenkin jatkettava ottamalla huomioon uudet tietotekniset ratkaisut ja sovittamalla yhteen toisaalta viisumin myöntämisen helpottamisen hyödyt ja toisaalta muuttoliikkeen sekä yleisen turvallisuuden ja rajaturvallisuuden hallinnan tehostaminen. Tiedonannossa todetaan, että viisumitietojärjestelmän oikeudellista kehystä tarkistetaan viisumien käsittelyn tehostamiseksi, mukaan lukien tietosuojanäkökohdat ja lainvalvontaviranomaisten pääsy järjestelmään, viisumitietojärjestelmän käytön laajentamiseksi uusien tietoluokkien ja tiedon käyttötarkoitusten osalta ja välineiden yhteentoimivuuden hyödyntämiseksi täysimääräisesti.

(7)  Komission 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassa tiedonannossa Yhteisen viisumipolitiikan mukauttaminen uusiin haasteisiin(18) toistetaan, että viisumitietojärjestelmän oikeudellista kehystä tarkistettaisiin osana tietojärjestelmien yhteentoimivuutta koskevaa pohdintaprosessia.

(8)  Asetusta (EY) N:o 810/2009 hyväksyttäessä todettiin, että alle 12-vuotiaiden lasten sormenjälkien luotettavuutta tunnistamis- ja toteamistarkoituksiin ja erityisesti sormenjälkien kehittymistä iän myötä olisi käsiteltävä myöhemmässä vaiheessa komission teettämän tutkimuksen tulosten perusteella. Yhteisen tutkimuskeskuksen vuonna 2013 toteuttamassa tutkimuksessa(19) todettiin, että 6–12-vuotiaiden lasten sormenjälkien tunnistaminen voidaan suorittaa tyydyttävällä tarkkuudella tietyin edellytyksin. Tämä tulos vahvistettiin joulukuussa 2017 toisessa tutkimuksessa(20), jossa saatiin lisätietoa ikääntymisen vaikutuksesta sormenjälkien laatuun. Tällä perusteella komissio toteutti vuonna 2017 uuden tutkimuksen, jossa tarkasteltiin, olisiko tarpeen ja oikeasuhteista alentaa lasten sormenjälkien ottamista koskeva ikäraja viisumimenettelyssä kuuteen vuoteen. Kyseisessä tutkimuksessa(21) havaittiin, että ikärajan alentaminen voisi osaltaan parantaa viisumitietojärjestelmän tavoitteiden saavuttamista erityisesti silloin, kun tavoitteena on helpottaa henkilöllisyyspetosten torjuntaa ja ulkorajojen ylityspaikoilla tehtäviä tarkastuksia, sekä synnyttää lisähyötyä lujittamalla lapsen oikeuksien loukkausten ehkäisyä ja torjuntaa erityisesti mahdollistamalla sellaisten kolmansista maista lähtöisin olevien lasten henkilöllisyyden selvittäminen/todentaminen, jotka löydetään Schengenin alueelta tilanteessa, jossa heidän oikeuksiaan on tai on saatettu loukata (esim. ihmiskaupan lapsiuhrit, kadonneet lapset ja ilman huoltajaa olevat alaikäiset, jotka hakevat turvapaikkaa). Lapset ovat samalla erityisen haavoittuva ryhmä, ja kerättäessä heiltä erityisiin tietoryhmiin kuuluvia tietoja, kuten sormenjälkiä, olisi sovellettava tiukempia suojatoimia, myös rajoittamalla tietojen säilyttämisaikaa, ja tarkoitusperät, joita varten kyseisiä tietoja voidaan käyttää, olisi rajoitettava tilanteisiin, joissa se on lapsen edun mukaista. Toisessa tutkimuksessa havaittiin myös, että 70 vuotta täyttäneiden henkilöiden sormenjäljet olivat heikkolaatuisia ja tarkkuudeltaan keskinkertaisia. Komission ja jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja puutteiden korjaamiseksi. [tark. 6]

(9)  Jäsenvaltioiden on kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen soveltamisessa otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Lapsen hyvinvointi ja turvallisuus ja lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Viisumitietojärjestelmä on erityisen tärkeä silloin, kun on olemassa riski siitä, että lapsi on ihmiskaupan uhri.

(10)  Viisumitietojärjestelmässä olisi käsiteltävä lyhytaikaista viisumia hakevan henkilön tietoja sen arvioimiseksi, muodostaako hakijan saapuminen unioniin uhkan yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle unionissa, sekä hakijaan liittyvän laittoman maahanmuuton riskin arvioimiseksi. Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten osalta, joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, näiden tarkastusten olisi liityttävä ainoastaan asiakirjan haltijan henkilöllisyyden todentamiseen, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden arvioimiseen ja sen voimassaolon selvittämiseen sekä sen arvioimiseen, voiko kolmannen maan kansalaisen saapuminen unioniin aiheuttaa uhkan yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle unionissa. Niillä ei pitäisi puuttua pitkäaikaisia viisumeja tai oleskelulupia koskeviin päätöksiin. [tark. 7]

(11)  Tällaisia riskejä ei voida arvioida käsittelemättä henkilötietoja, jotka liittyvät hakijan henkilöllisyyteen, matkustusasiakirjaan ja mahdolliseen ylläpitäjään tai, jos hakija on alaikäinen, hänessä vastuussa olevan henkilön henkilöllisyyteen. Kutakin hakemuksessa olevaa henkilötietoa olisi verrattava tietojärjestelmässä (Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), viisumitietojärjestelmässä (VIS), Europolin tiedoissa, Interpolin varastettujen ja kadonneiden matkustusasiakirjojen tietokannassa (SLTD-tietokanta), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), Eurodacissa, ECRIS-TCN-järjestelmässä terrorismirikoksiin tai muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta ja/tai Interpolin TDWAN-tietokannassa) tai ETIAS-seurantalistassa olevaan tietueeseen, tiedostoon tai kuulutukseen taikka seurantalistoihin tai erityisiin riski-indikaattoreihin. Vertailussa olisi käytettävä ainoastaan hakujen kohteena olevissa tietojärjestelmissä, seurantalistoissa tai erityisissä riski-indikaattoreissa olevia henkilötietojen luokkia. [tark. 8]

(12)  EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta säädetään [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetulla asetuksella (EU) XX ], jotta nämä EU:n tietojärjestelmät ja niiden tiedot täydentäisivät toisiaan, kun jonka tavoitteena on ulkorajojen valvonnan parantaminen, laittoman muuttoliikkeen ehkäisemisen ja torjumisen edistäminen ja korkean turvallisuustason varmistaminen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella, mukaan lukien yleisen järjestyksen ylläpitäminen ja turvallisuuden takaaminen jäsenvaltioiden alueella. [tark. 9 (Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.)]

(13)  EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuus mahdollistaa sen, että järjestelmät täydentävät toisiaan. Näin voitaisiin helpottaa helpottavat henkilöiden virheetöntä tunnistamista, edistää edistävät henkilöllisyyspetoksien torjuntaa, parantaa parantavat ja yhdenmukaistaa yhdenmukaistavat kyseisten EU:n tietojärjestelmien tietojen laatua koskevia vaatimuksia, tehdä tekevät EU:n nykyisten ja tulevien tietojärjestelmien teknisestä ja operatiivisesta toteutuksesta jäsenvaltioille helpompaa, vahvistaa ja yksinkertaistaa vahvistavat, yhdenmukaistavat ja yksinkertaistavat kyseisiä EU:n tietojärjestelmiä ohjaavia tietoturva- ja tietosuojatakeita, virtaviivaistaa virtaviivaistavat lainvalvontaviranomaisten valvottua pääsyä EES-, VIS-, [ETIAS-] ja Eurodac-järjestelmiin ja tukea tukevat EES-, VIS-, [ETIAS-], Eurodac-, SIS- ja [ECRIS-TCN]-järjestelmien päämääriä. [tark. 10]

(14)  Yhteentoimivuuden komponentit kattavat EES-, VIS-, [ETIAS-,] Eurodac-, SIS- ja [ECRIS-TCN-]järjestelmät ja Europolin tiedot, jotta niistä voidaan tehdä hakuja samanaikaisesti näiden EU:n tietojärjestelmien kanssa, ja näin ollen on asianmukaista käyttää näitä komponentteja automaattisten tarkastusten tekemiseen ja käytettäessä viisumitietojärjestelmää lainvalvontatarkoituksessa. Tähän tarkoitukseen olisi käytettävä eurooppalaista hakuportaalia (ESP), jotta voidaan varmistaa käyttöoikeuksien puitteissa nopea, saumaton, tehokas, järjestelmällinen ja valvottu pääsy EU:n tietojärjestelmiin, Europolin tietoihin ja Interpolin tietokantoihin, joita tarvitaan tehtävien suorittamiseksi, ja jotta voidaan tukea viisumitietojärjestelmän tavoitteita. [tark. 11]

(15)  Vertailu muihin tietokantoihin olisi automatisoitava. Kun vertailussa tulee esiin vastaavuus (”osuma”) hakemuksessa olevien henkilötietojen tai niiden yhdistelmän ja edellä mainituissa tietojärjestelmissä olevassa tietueessa, tiedostossa tai kuulutuksessa olevien henkilötietojen tai niiden yhdistelmän tai seurantalistojen henkilötietojen välillä ja VIS-järjestelmä ei vahvista automaattisesti osumaa, vastuuviranomaisen virkailijan olisi käsiteltävä hakemus manuaalisesti. Osuman tuottaneiden tietojen tyypistä riippuen osuma olisi arvioitava joko konsulaateissa tai kansallisessa keskitetyssä asiointipisteessä viimeksi mainitun ollessa vastuussa erityisesti lainvalvontatietokantojen tai -järjestelmien tuottamien osumien arvioimisesta. Vastuuviranomaisen tekemän arvioinnin perusteella olisi päätettävä, myönnetäänkö lyhytaikainen viisumi vai ei. [tark. 12]

(16)  Lyhytaikaista viisumia koskevan hakemuksen hylkäämisen ei pitäisi perustua pelkästään hakemuksissa esitettyjen henkilötietojen automaattiseen käsittelyyn.

(17)  Hakijoiden, joilta on evätty lyhytaikainen viisumi viisumitietojärjestelmässä suoritetun käsittelyn tulosten perusteella, olisi voitava hakea päätökseen muutosta. Muutosta olisi haettava siinä jäsenvaltiossa, joka on tehnyt hakemusta koskevan päätöksen, kyseisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Olemassa olevia suojatoimia ja asetuksessa (EY) N:o 767/2008 säädettyjä muutoksenhakua koskevia sääntöjä olisi sovellettava.

(18)  Lyhytaikaista viisumia koskevan hakemuksen analysoinnissa olisi käytettävä erityisiä riski-indikaattoreita, jotka vastaavat aiemmin määritettyä turvallisuusriskiä, laittoman maahanmuuton riskiä tai kansanterveyttä koskevaa riskiä suurta epidemiariskiä. Erityisten riski-indikaattorien määrittelyssä käytetyt kriteerit eivät saisi missään olosuhteissa perustua yksinomaan henkilön sukupuoleen tai ikään. Ne eivät myöskään saa missään olosuhteissa perustua tietoihin, jotka ilmaisevat henkilön rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisiä ominaisuuksia, kielen, poliittisia tai muita mielipiteitä, uskonnon tai filosofisen vakaumuksen, ammattiliiton jäsenyyden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen. [tark. 13]

(19)  Esiin tulee jatkuvasti turvallisuuteen sekä laittomaan muuttoliikkeeseen ja kansanterveyteen liittyvien uhkien liittyvien riskien ja suurten epidemiariskien uusia muotoja, mikä edellyttää tehokkaita toimia ja torjuntaa nykyaikaisin keinoin. Koska näihin keinoihin liittyy runsaasti henkilötietojen käsittelyä, olisi otettava käyttöön asianmukaiset suojakeinot, joiden avulla varmistetaan, että yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamista ja henkilötietojen suojaa koskeviin oikeuksiin puututaan vain sen verran kuin on tarpeen ja oikeasuhteista demokraattisessa yhteiskunnassa. [tark. 14]

(20)  Olisi varmistettava, että lyhytaikaista viisumia hakeville tai kolmansien maiden kansalaisille, joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, tehdään vähintään samantasoinen tarkastus kuin viisumipakosta vapautetuille kolmansien maiden kansalaisille. Tätä varten laaditaan seurantalista, jossa on tietoja sellaisista henkilöistä, joiden epäillään tehneen vakavan rikoksen tai terroriteon tai joiden tapauksessa on tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä tai perusteltua syytä uskoa, että he tekevät vakavan rikoksen tai terroriteon, ja jota olisi käytettävä myös näitä kolmansien maiden kansalaisten ryhmiä koskevien tarkistusten tekemiseen.

(21)  Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen mukaisia velvoitteitaan kansainvälisten liikenteenharjoittajien olisi voitava tarkistaa tarkistettava lähettämällä kysely VIS-järjestelmään, onko kolmannen maan kansalaisella, jolla on lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, vaaditut voimassa olevat matkustusasiakirjat. Tarkistaminen olisi mahdollistettava viisumitietojärjestelmästä päivittäin erilliseen, ainoastaan luettavissa olevaan tietokantaan tehtävällä sisältöhaulla, jonka ansiosta tietojen pienimmästä tarpeellisesta osajoukosta voidaan tehdä haku, johon saadaan vastaus muodossa ok / not ok. Liikenteenharjoittajilla ei tulisi olla pääsyä varsinaiseen hakemukseen. Liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen kautta tapahtuvaa viisumitietojärjestelmään pääsyä koskevilla teknisillä eritelmillä olisi rajoitettava mahdollisimman tarkoin vaikutusta matkustajaliikenteeseen ja liikenteenharjoittajiin. Tätä varten olisi harkittava asianmukaista integrointia EES- ja ETIAS-järjestelmiin. [tark. 15]

(21 a)  Jotta rajoitettaisiin vaikutuksia, joita tässä asetuksessa vahvistetuista vaatimuksista aiheutuisi ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettaville kansainvälisille liikenteenharjoittajille, olisi asetettava saataville käyttäjäystävällisiä mobiiliratkaisuja. [tark. 16]

(21 b)  Komission olisi kahden vuoden kuluessa tämän asetuksen soveltamispäivästä arvioitava tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklassa tarkoitettujen määräysten asianmukaisuutta, yhteensopivuutta ja johdonmukaisuutta VIS-säännösten soveltamiseksi maanteitse harjoitettavaan linja-autoliikenteeseen. Viimeaikainen kehitys, joka koskee ryhmien kuljettamista linja-autoilla maanteitse, olisi otettava huomioon. Olisi tarkasteltava tarvetta muuttaa ryhmien kuljettamista linja-autoilla maanteitse koskevia mainitun yleissopimuksen 26 artiklassa tarkoitettuja määräyksiä tai sitä koskevia tässä asetuksessa tarkoitettuja säännöksiä. [tark. 17]

(22)  Tässä asetuksessa olisi määriteltävä jäsenvaltioiden viranomaiset, joille voidaan antaa lupa päästä viisumitietojärjestelmään syöttämään, muuttamaan, poistamaan tai katsomaan pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevia tietoja niitä erityistarkoituksia varten, jotka viisumitietojärjestelmässä on vahvistettu tämän asiakirjaluokan ja asiakirjojen haltijoiden osalta ja siinä laajuudessa kuin se on tarpeen viranomaisten tehtävien suorittamista varten.

(23)  Pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevien viisumitietojärjestelmän tietojen käsittelyn olisi oltava oikeasuhteista asetettuihin tavoitteisiin nähden ja tarpeellista toimivaltaisten viranomaisten tehtävien suorittamisen kannalta. Kun toimivaltaiset viranomaiset käyttävät viisumitietojärjestelmää, niiden olisi varmistettava, että sen henkilön ihmisarvoa ja koskemattomuutta kunnioitetaan, jota koskevia tietoja pyydetään, ja että ketään ei syrjitä tämän sukupuoleen, ihonväriin, etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen liittyvällä perusteella.

(23 a)  Biometriset tiedot, joihin tässä asetuksessa sisältyvät sormenjäljet ja kasvokuvat, ovat ainutlaatuisia ja siksi paljon luotettavampia henkilön tunnistamisessa kuin aakkosnumeeriset tiedot. Biometriset tiedot ovat kuitenkin arkaluonteisia henkilötietoja. Siten tässä asetuksessa säädetään perusta ja suojatoimet tällaisten tietojen käsittelylle henkilöiden yksiselitteistä tunnistamista varten. [tark. 18]

(24)  On välttämätöntä, että lainvalvontaviranomaisilla on terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjuntaan liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi käytössään mahdollisimman ajan tasalla olevat tiedot. Jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin pääsystä VIS-järjestelmään säädetään neuvoston päätöksellä 2008/633/YOS. Kyseisen päätöksen sisältö olisi sisällytettävä VIS-asetukseen, jotta se vastaisi nykyistä perussopimuskehystä.

(25)  Pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin lainvalvontatarkoituksissa on jo osoittautunut hyödylliseksi väkivaltaisesti kuolleiden henkilöiden tunnistamisessa ja auttanut tutkijoita edistymään merkittävästi ihmiskauppaan, terrorismiin tai huumekauppaan liittyvissä tutkimuksissa. Tämän vuoksi pitkään oleskeluun liittyvien viisumitietojärjestelmän tietojen tulisi olla myös jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten ja Euroopan poliisiviraston (Europol) käytettävissä tässä asetuksessa säädetyillä edellytyksillä.

(26)  Europol on avainasemassa rajat ylittävän rikollisuuden tutkimiseen liittyvässä jäsenvaltioiden viranomaisten välisessä yhteistyössä siten, että se tukee unioninlaajuista rikosten torjumista, analysointia ja tutkintaa. Europolin nykyinen pääsy viisumitietojärjestelmään sen tehtävien puitteissa olisi sen vuoksi kodifioitava ja sitä olisi sujuvoitettava ottaen huomioon myös oikeudellisen kehyksen viimeaikainen kehitys, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794(22).

(27)  Pääsy viisumitietojärjestelmään terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi merkitsee puuttumista perusoikeuksiin, joissa on kyse yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisesta ja – silloin kun yksilön henkilötietoja käsitellään viisumitietojärjestelmässä – henkilötietojen suojaamisesta. Tällaisen puuttumisen olisi tapahduttava lain mukaisesti, ja lainsäädäntö olisi muotoiltava riittävän yksityiskohtaisesti, jotta henkilöt voivat mukauttaa käyttäytymistään, ja lainsäädännöllä olisi myös suojattava henkilöitä mielivaltaiselta kohtelulta, ja siinä olisi ilmaistava riittävän selkeästi toimivaltaisille viranomaisille annetun harkintavallan rajat ja sen käyttötavat. Yksityiselämän suojaan puuttumisen on oltava välttämätöntä oikeutetun ja oikeasuhteisen edun suojaamiseksi demokraattisessa yhteiskunnassa, ja sen on oltava oikeassa suhteessa oikeutettuun tavoitteeseensa.

(28)  [Yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetussa asetuksessa 2018/XX] säädetään, että jäsenvaltion poliisiviranomainen saa tunnistaa henkilön biometrisillä tiedoilla, jotka on saatu henkilöllisyyden selvittämisen yhteydessä, jos sille on annettu kansallisella säädöksellä tähän valtuudet. Sellaisia erityisolosuhteita voi kuitenkin esiintyä, joissa henkilön tunnistaminen on tarpeellista kyseisen henkilön etujen vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa on löydetty henkilö, joka oli kadonnut, kaapattu tai todettu ihmiskaupan uhriksi. Yksistään tällaisia tilanteita varten olisi säädettävä lainvalvontaviranomaisten nopeasta pääsystä viisumitietojärjestelmän tietoihin, jotta ne voivat tunnistaa henkilön nopeasti ja luotettavasti ilman, että niiden täytyy täyttää kaikki lainvalvontaviranomaisten pääsyä koskevat ennakkoedellytykset ja lisätakeet. [tark. 19]

(29)  Poliisiyhteistyön kannalta on keskeistä, että voidaan vertailla tietoja sellaisten latenttien sormenjälkien perusteella, joita voidaan löytää rikospaikalta sormenjälkitutkimuksessa. Kun tapauksissa, joissa on perusteltua syytä uskoa, että rikokseen syyllistynyt henkilö tai rikoksen uhri on saatettu rekisteröidä viisumitietojärjestelmään, voidaan verrata latenttia sormenjälkeä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin sormenjälkitietoihin, ja sen jälkeen, kun on ensin tehty haku neuvoston päätöksen 2008/615/YOS mukaisesti(23) tämän mahdollisuuden pitäisi antaa jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisille erittäin arvokas työkalu niiden pyrkiessä torjumaan, havaitsemaan tai tutkimaan terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia esimerkiksi silloin, kun latentit sormenjäljet ovat ainoita rikospaikalta löytyneitä todisteita. [tark. 20]

(30)  On tarpeen nimetä jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä kansalliset keskusyhteyspisteet, joiden kautta pyynnöt pääsystä viisumitietojärjestelmään toimitetaan, sekä pitää luetteloa nimettyjen viranomaisten operatiivisista yksiköistä, joilla on valtuudet pyytää tällaista pääsyä terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi.

(31)  Nimetyissä viranomaisissa olevien operatiivisten yksiköiden olisi toimitettava perustellut pyynnöt keskusyhteyspisteeseen. Kyseiset operatiiviset yksiköt, joilla on valtuudet esittää pyyntö pääsystä viisumitietojärjestelmän tietoihin, eivät saisi toimia todentavina viranomaisina. Keskusyhteyspisteiden olisi oltava riippumattomia nimetyistä viranomaisista, ja niiden olisi vastattava itsenäisesti siitä, että tässä asetuksessa säädettyjä viisumitietoärjestelmään pääsyn edellytyksiä noudatetaan tiukasti. Poikkeuksellisissa tapauksissa, jotka ovat kiireellisiä ja joissa tietojen varhainen saanti on tarpeen terrorismirikoksiin tai muihin vakaviin rikoksiin liittyvään erityiseen ja tosiasialliseen uhkaan vastaamiseksi, keskusyhteyspisteen olisi voitava ratkaista pyyntö välittömästi ja tehdä tarkistus vasta jälkikäteen.

(32)  Jotta henkilötiedot voitaisiin suojata ja jotta voitaisiin estää lainvalvontaviranomaisten suorittamat tietojen järjestelmälliset haut, viisumitietojärjestelmän tietoja olisi käsiteltävä ainoastaan yksittäistapauksissa ja kun se on tarpeen terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi. Nimettyjen viranomaisten ja Europolin olisi pyydettävä pääsyä viisumitietojärjestelmään ainoastaan, jos niillä on perustellut syyt uskoa, että pääsyn avulla saadaan tietoja, joilla edistetään merkittävästi terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista, ja sen jälkeen, kun on ensin tehty haku päätöksen 2008/615/YOS mukaisesti. [tark. 21]

(32 a)  Yleisenä käytäntönä on, että jäsenvaltioiden loppukäyttäjät tekevät hakuja asiaan liittyvissä kansallisissa tietokannoissa, ennen kuin tai samalla kun ne tekevät hakuja EU:n tietokannoista. [tark. 22]

(33)  Viisumitietojärjestelmään tallennettuja sellaisten henkilöiden henkilötietoja, joilla on pitkäaikaiseen oleskeluun oikeuttava asiakirja viisumi, olisi säilytettävä vain niin kauan kuin on tarpeen viisumitietojärjestelmän käyttötarkoituksia varten. On asianmukaista, että kolmansien maiden kansalaisiin liittyvät tiedot säilytetään viiden vuoden ajan, jotta tiedot voidaan ottaa huomioon lyhytaikaista viisumia koskevien hakemusten käsittelyssä, jotta voidaan havaita sallitun oleskeluajan ylitys viisumin voimassaoloajan päätyttyä ja jotta voidaan tehdä turvallisuusriskien arviointeja kolmansien maiden kansalaisista, joille on myönnetty viisumi. Asiakirjan aiempaa käyttöä koskevat tiedot voisivat helpottaa tulevien lyhytaikaisten viisumien myöntämistä. Tietojen lyhyempi säilytysaika ei olisi riittävä mainittuja tarkoituksia varten. Tiedot olisi poistettava viiden vuoden jälkeen, paitsi jos on olemassa perusteet poistaa ne jo aiemmin. [tark. 23]

(34)  Jäsenvaltioiden tämän asetuksen mukaisesti suorittamaan henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679(24). Lainvalvontaviranomaisten suorittamaa henkilötietojen käsittelyä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten säännellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2016/680(25).

(35)  Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenet tai Euroopan raja- ja merivartioviraston palveluksessa olevien, palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien jäsenet valtuutetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624 käyttämään vastaanottavan jäsenvaltion alaisuudessa eurooppalaisia tietokantoja, joiden käyttö on tarpeen rajatarkastuksia, rajojen valvontaa ja henkilöiden palauttamista koskevassa toteutussuunnitelmassa määriteltyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kyseisen käytön helpottamiseksi ja jotta ryhmillä olisi tosiasiallinen pääsy viisumitietojärjestelmään syötettyihin tietoihin, Euroopan raja- ja merivartiovirastolla olisi oltava pääsy viisumitietojärjestelmään. Tässä pääsyssä olisi noudatettava edellytyksiä ja rajoituksia, joita sovelletaan jäsenvaltioiden toimivaltaisiin viranomaisiin kunkin sellaisen erityistarkoituksen osalta, jota varten viisumitietojärjestelmän tietoja voidaan katsoa. [tark. 24]

(36)  Sellaisten kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY(26) mukaisesti, on olennainen osa laajoja pyrkimyksiä torjua laitonta muuttoliikettä ja muodostaa tärkeää yleistä etua koskevan merkittävän syyn.

(37)  Kolmansiin maihin, joihin henkilöitä palautetaan, ei usein sovelleta riittävyyttä koskevia päätöksiä, jotka komissio on hyväksynyt asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan nojalla tai direktiivin (EU) 2016/680 36 artiklan täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säädösten nojalla. Lisäksi unionin laajoilla pyrkimyksillä tehdä yhteistyötä laittomasti oleskelevien ja palaamaan velvoitettujen kolmansien maiden kansalaisten tärkeimpien lähtömaiden kanssa ei ole pystytty varmistamaan, että kyseiset kolmannet maat täyttävät järjestelmällisesti kansainvälisen oikeuden mukaiset velvoitteensa ottaa takaisin omat kansalaisensa. Unionin tai jäsenvaltioiden tekemät tai neuvottelemat takaisinottosopimukset, joissa säädetään asianmukaisista suojatoimista siirrettäessä tietoja kolmansiin maihin asetuksen (EU) 2016/679 46 artiklan nojalla tai direktiivin (EU) 2016/680 37 artiklan täytäntöönpanemiseksi annettujen kansallisten säädösten nojalla, kattavat rajoitetun määrän tällaisia kolmansia maita, ja uusien sopimusten tekeminen on edelleen epävarmaa. Tällaisissa tilanteissa henkilötietoja voitaisiin käsitellä tämän asetuksen nojalla kolmansien maiden viranomaisten kanssa unionin palauttamispolitiikan täytäntöönpanemiseksi edellyttäen, että asetuksen (EU) 2016/679 49 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tai direktiivin (EU) 2016/680 38 tai 39 artiklan täytäntöönpanemiseksi annetuissa kansallisissa säännöksissä säädetyt edellytykset täyttyvät. Henkilötietoja, jotka jäsenvaltiot ovat saaneet haltuunsa tämän asetuksen nojalla, ei tulisi siirtää kolmannelle maalle, kansainväliselle järjestölle eikä unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneelle yksityiselle yhteisölle, eikä tällaisia henkilötietoja saisi asettaa kyseisten tahojen saataville. Tästä säännöstä poiketen olisi kuitenkin oltava mahdollista siirtää tällaisia henkilötietoja kolmannelle valtiolle tai kansainväliselle järjestölle, kun tällaiseen siirtoon sovelletaan tiukkoja ehtoja ja se on yksittäistapauksissa tarpeellista, koska tällä tavoin helpotetaan kolmansien maiden kansalaisen henkilöllisyyden selvittämistä hänen palauttamistaan koskevassa asiassa. Jos ei ole olemassa asetuksen (EU) 2016/679 mukaista riittävyyttä koskevaa päätöstä täytäntöönpanosäädöksen muodossa tai saman asetuksen mukaisia asianmukaisia suojatoimia, joita sovellettaisiin siirtoihin, viisumitietojärjestelmän tietoja olisi voitava poikkeuksellisesti siirtää kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle palauttamistarkoituksia varten ainoastaan, jos se on välttämätöntä kyseisessä asetuksessa tarkoitettujen tärkeää yleistä etua koskevien syiden vuoksi. [tark. 25]

(38)  Jäsenvaltioiden olisi asetettava sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti ja silloin, kun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) …/…(27) [uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus] mukaisten tehtävien toteuttaminen sitä yksittäisissä tapauksissa edellyttää, [Euroopan unionin turvapaikkaviraston] ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten, kuten YK:n pakolaisvaltuutetun, Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön ja pakolaiskysymyksiä ja uudelleensijoittamistoimia käsittelevän Punaisen Ristin kansainvälisen komitean saataville viisumitietojärjestelmässä käsitellyt henkilötiedot, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia tai kansalaisuudettomia henkilöitä, jotka ne ovat osoittaneet jäsenvaltioille asetuksen (EU) …/… [uudelleensijoittamiskehystä koskeva asetus] täytäntöönpanon yhteydessä. [tark. 26]

(39)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 (EU) 2018/1725(28) sovelletaan unionin toimielinten ja elinten toimintaan niiden vastatessa VIS:n operatiiviseen hallinnointiin liittyvistä tehtävistä. [tark. 27]

(40)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EY) N:o 45/2001 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon ... 12 päivänä joulukuuta 2018. [tark. 28]

(41)  Jotta voitaisiin lisätä kolmansien maiden yhteistyötä laittomien maahanmuuttajien takaisinotossa ja helpottaa sellaisten laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamista, joiden tiedot on saatettu tallentaa viisumitietojärjestelmään, lyhytaikaista viisumia hakevien henkilöiden matkustusasiakirjan jäljennös olisi tallennettava viisumitietojärjestelmään. Toisin kuin viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot, matkustusasiakirjojen jäljennökset ovat kolmansissa maissa laajasti tunnustettu todiste kansalaisuudesta.

(42)  Viisumihakemusten käsittelyprosessissa on pakollista tutkia luetteloa ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi, sellaisena kuin se on vahvistettu Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1105/2011/EU(29). Viisumiviranomaisten olisi noudatettava tätä velvoitetta järjestelmällisesti, ja sen vuoksi luettelo olisi sisällytettävä viisumitietojärjestelmään, jotta hakijan matkustusasiakirjan tunnustaminen voidaan tarkistaa automaattisesti.

(43)  Eu-LISAlle olisi annettava vastuu tietojen laadun parantamisesta siten, että se ottaa käyttöön keskitetyn tietojen laadun seurantavälineen, ylläpitää ja jatkuvasti kehittää sitä ja laatii jäsenvaltioille kertomuksia säännöllisin väliajoin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden vastuuta viisumitietojärjestelmään tallennettujen tietojen paikkansapitävyydestä. [tark. 29]

(44)  Jotta viisumitietojärjestelmän käyttöä voitaisiin seurata tehokkaammin muuttopaineita ja rajaturvallisuutta koskevien suuntausten analysoimiseksi, eu-LISAn olisi voitava kehittää valmiudet jäsenvaltioille, komissiolle ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle suoritettavaa tilastollista raportointia varten tietojen eheyden vaarantumatta. Sen vuoksi eu-LISAn olisi perustettava tilastotietojen keskusrekisteri tallennettava tiettyjä tilastotietoja keskusrekisteriin raporttien ja tilastojen laatimista varten [yhteenkuuluvuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annettu asetus 2018/XX] mukaisesti. Tuotettuihin tilastoihin ei saisi sisältyä henkilötietoja. [tark. 30]

(45)  Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/38/EY(30) soveltamista.

(46)  Koska on tarpeen varmistaa yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpano, korkea turvallisuustaso alueella, jolla ei suoriteta sisärajatarkastuksia, ja yhdennetyn ulkorajojen valvontajärjestelmän asteittainen perustaminen, jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(47)  Tässä asetuksessa vahvistetaan tiukat säännöt, jotka koskevat pääsyä viisumitietojärjestelmään, sekä tarvittavat suojatoimet. Ehdotuksessa on säädetty myös yksilön oikeudesta tutustua tietoihinsa ja oikaista ja poistaa niitä sekä muutoksenhakukeinoista ja erityisesti oikeudesta käyttää oikeussuojakeinoja samoin kuin riippumattomien julkisten viranomaisten toteuttamasta tietojenkäsittelytoiminnan valvonnasta. Tällä asetuksella otetaan käyttöön lisätakeita, jotka kattavat viisumitietojärjestelmässä käsiteltävien uusien tietoluokkien erityistarpeet. Tässä asetuksessa kunnioitetaan näin ollen perusoikeuksia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita ja otetaan huomioon erityisesti oikeus ihmisarvoon, oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittaminen, henkilötietojen suoja, oikeus turvapaikkaan ja palauttamiskiellon periaatteen kunnioittaminen ja suoja palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa, oikeus syrjimättömyyteen, lapsen oikeudet ja oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.

(47 a)  Tämä asetus ei vaikuta velvoitteisiin, jotka perustuvat pakolaisten oikeusasemaa koskevaan 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyyn Geneven yleissopimukseen, sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä New Yorkin pöytäkirjalla, eikä unionin ja sen jäsenvaltioiden tekemiin kansainvälisiin sitoumuksiin. [tark. 31]

(48)  Erityisiä säännöksiä olisi sovellettava sellaisiin kolmansien maiden kansalaisiin, joilta vaaditaan viisumi ja jotka ovat sellaisia unionin kansalaisen perheenjäseniä, joihin sovelletaan direktiiviä 2004/38/EY, tai sellaisen kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä, joka kuuluu unionin oikeuden mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin, ja joilla ei ole direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettua oleskelukorttia. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 21 artiklan 1 kohdan mukaan jokaisella unionin kansalaisella on oikeus vapaasti liikkua ja oleskella jäsenvaltioiden alueella, jollei perussopimuksissa määrätyistä ja niiden soveltamisesta annetuissa säännöksissä säädetyistä rajoituksista ja ehdoista muuta johdu. Tällaisista tässä kyseeseen tulevista rajoituksista ja ehdoista säädetään direktiivissä 2004/38/EY.

(49)  Kuten Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, tällaisilla perheenjäsenillä on paitsi oikeus saapua jäsenvaltioiden alueelle myös oikeus saada viisumi tätä tarkoitusta varten. Jäsenvaltioiden on kaikin tavoin helpotettava näiden henkilöiden tarvitsemien viisumien saantia, ja tällaiset viisumit on myönnettävä maksutta mahdollisimman pian ja nopeutettua menettelyä noudattaen.

(50)  Oikeus saada viisumi ei ole ehdoton, sillä se voidaan evätä niiltä perheenjäseniltä, jotka aiheuttavat riskin yleiselle järjestykselle, yleiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle direktiivissä 2004/38/EY tarkoitetulla tavalla. Tätä varten perheenjäsenten henkilötiedot voidaan tarkistaa ainoastaan silloin, kun tiedot liittyvät henkilöllisyyden toteamiseen ja henkilöiden asemaan ja ainoastaan siltä osin kuin niillä on merkitystä arvioitaessa heidän mahdollisesti aiheuttamaansa turvallisuusuhkaa. Näin ollen heidän viisumihakemuksiaan olisi tarkasteltava ainoastaan turvallisuusseikkojen, ei muuttoliikkeeseen liittyvien riskien, kannalta.

(51)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tämä asetus perustuu Schengenin säännöstöön, Tanska päättää pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se sen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(52)  Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Yhdistynyt kuningaskunta ei osallistu neuvoston päätöksen 2000/365/EY(31) mukaisesti. Yhdistynyt kuningaskunta ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Yhdistynyttä kuningaskuntaa eikä sitä sovelleta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan.

(53)  Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY(32) mukaisesti. Irlanti ei sen vuoksi osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(54)  Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön(33) täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY(34) 1 artiklan A kohdassa tarkoitettuun alaan.

(55)  Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön(35) täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY(36) 3 artiklan ja neuvoston päätöksen 2008/149/YOS(37) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(56)  Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön(38) täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU(39) 3 artiklan ja neuvoston päätöksen 2011/349/EU(40) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(57)  Tämä asetus on 22 r artiklaa lukuun ottamatta vuoden 2003 liittymisasiakirjan 3 artiklan 2 kohdassa, vuoden 2005 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa ja vuoden 2011 liittymisasiakirjan 4 artiklan 2 kohdassa, lukuun ottamatta säännöksiä, joita on sovellettava Bulgariassa ja Romaniassa neuvoston päätöksen (EU) 2017/1908(41)nojalla, tarkoitettu Schengenin säännöstöön perustuva tai muuten siihen liittyvä säädös,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 767/2008 seuraavasti:

-1)  Korvataan otsikko seuraavasti:"

”Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja, pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus)”; [tark. 32]

"

1)  Lisätään 1 artiklaan kohdat seuraavasti:"

”Tässä asetuksessa säädetään myös menettelyt, joita sovelletaan jäsenvaltioiden väliseen tietojenvaihtoon pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista, myös tietyistä pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskevista päätöksistä.

Viisumitietojärjestelmä helpottaa osaltaan viisumitietojärjestelmään rekisteröityjen henkilöiden virheetöntä tunnistamista ja auttaa siinä tallentamalla henkilöllisyystietoja, matkustusasiakirjojen tietoja ja biometrisiä tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 2018/XX* [yhteentoimivuudesta annettu asetus 2018/XX (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)] 17 artiklalla perustettuun yhteiseen henkilötietorekisteriin (CIR).

_______

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus 2018/XX* [yhteentoimivuudesta annettu asetus 2018/XX (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)] (EUVL L).”

"

2)  Korvataan 2 artikla seuraavasti:"

”2 artikla

Viisumitietojärjestelmän tarkoitus

1.  Viisumitietojärjestelmän tarkoituksena on parantaa lyhytaikaisia viisumeja koskevan yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa, konsuliyhteistyötä ja keskusviisumiviranomaisten keskinäistä kuulemista helpottamalla jäsenvaltioiden välistä viisumihakemuksia ja niihin liittyviä päätöksiä koskevaa tietojenvaihtoa, jotta voidaan: [tark. 33]

   a) helpottaa ja nopeuttaa viisumihakemusmenettelyä; [tark. 34]
   b) estää niiden perusteiden kiertäminen, joiden perusteella määritetään hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva jäsenvaltio;
   c) helpottaa petosten torjuntaa;
   d) helpottaa ulkorajojen ylityspaikoissa ja jäsenvaltioiden alueella tehtäviä tarkastuksia;
   e) auttaa tunnistamaan ja palauttamaan henkilöitä, jotka mahdollisesti eivät tai eivät enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä;
   f) auttaa tunnistamaan tämän asetuksen 22 o artiklassa tarkoitettuja kadonneita henkilöitä; [tark. 35]
   g) helpottaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013* ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU** soveltamista;
   h) edistää terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkimista minkä tahansa jäsenvaltion sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ehkäisyä, erityisesti torjumalla, havaitsemalla ja tutkimalla terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia asianmukaisissa ja tiukasti määritellyissä olosuhteissa; [tark. 36]
   i) ehkäistä jäsenvaltioiden sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia; [tark. 37]
   j) varmistaa henkilöiden virheetön tunnistaminen;
   k) tukea Schengenin tietojärjestelmän (SIS) niihin kuulutuksiin liittyviä tavoitteita, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia, joille on määrätty maahantulokielto, kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä, kadonneita henkilöitä, oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten etsittäviä henkilöitä tai henkilöitä, joita etsitään salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia varten.

2.  Pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta viisumitietojärjestelmän tarkoituksena on helpottaa jäsenvaltioiden välistä tietojenvaihtoa niihin liittyvistä päätöksistä, jotta voidaan:

   a) tukea turvallisuuden korkeaa tasoa kaikissa jäsenvaltioissa myötävaikuttamalla siihen, että ennen hakijan saapumista ulkorajojen ylityspaikoille arvioidaan, muodostaako hakija tai asiakirjan haltija uhkan yleiselle järjestykselle, tai sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle; [tark. 38]
   b) parantaa rajatarkastusten ja alueen sisällä helpottaa ulkorajojen ylityspaikoissa tehtäviä tarkastuksia ja parantaa jäsenvaltioiden alueella tehtävien tarkastusten tuloksellisuutta; [tark. 39]
   c) edistää terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista ja tutkimista minkä tahansa jäsenvaltion sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvien uhkien ehkäisyä, erityisesti torjumalla, havaitsemalla ja tutkimalla terrorismirikoksia tai muita vakavia rikoksia asianmukaisissa ja tiukasti määritellyissä olosuhteissa [tark. 40];
   d) varmistaa henkilöiden virheetön tunnistaminen;
   d a) auttaa tunnistamaan tämän asetuksen 22 o artiklassa tarkoitettuja kadonneita henkilöitä; [tark. 41]
   e) helpottaa asetuksen (EU) N:o 604/2013 ja direktiivin 2013/32/EU soveltamista;
   f) tukea Schengenin tietojärjestelmän (SIS) niihin kuulutuksiin liittyviä tavoitteita, jotka koskevat kolmansien maiden kansalaisia, joille on määrätty maahantulokielto, kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä, kadonneita henkilöitä, oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten etsittäviä henkilöitä tai henkilöitä, joita etsitään salaista tarkkailua tai erityistarkastuksia varten.

_______

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).

** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).”

"

2 a)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”2 a artikla

Arkkitehtuuri

1.  Viisumitietojärjestelmä perustuu keskitettyyn arkkitehtuuriin ja muodostuu seuraavista:

   a) [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 17 artiklan 2 kohdan a alakohdan] mukaisesti perustettu yhteinen henkilötietorekisteri;
   b) keskusjärjestelmä (jäljempänä ’VIS-keskusjärjestelmä’);
   c) kussakin jäsenvaltiossa käytössä oleva rajapinta (’kansallinen rajapinta’ eli ’NI-VIS’), jolla muodostetaan yhteys jäsenvaltion asianomaiseen keskusviranomaiseen, tai kussakin jäsenvaltiossa oleva yhdenmukainen kansallinen rajapinta (NUI), joka perustuu yhteisiin teknisiin eritelmiin, on samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa ja mahdollistaa VIS-keskusjärjestelmän yhteyden jäsenvaltioiden kansallisiin infrastruktuureihin;
   d) viestintäinfrastruktuuri VIS-keskusjärjestelmän ja kansallisten rajapintojen välillä;
   e) suojattu viestintäkanava VIS-keskusjärjestelmän ja EES:n keskusjärjestelmän välillä;
   f) suojattu viestintäinfrastruktuuri VIS-keskusjärjestelmän ja [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 6 artiklalla] perustetun eurooppalaisen hakuportaalin, [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 12 artiklalla] perustetun yhteisen biometrisen tunnistuspalvelun, [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 17 artiklalla] perustetun yhteisen henkilötietorekisterin ja [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX 25 artiklalla] perustetun rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistimen keskusinfrastruktuurien välillä;
   g) mekanismi keskusviisumiviranomaisten välistä viisumihakemuksia koskevaa kuulemista ja tietojenvaihtoa varten (’VISMail’);
   h) liikenteenharjoittajien yhteyskeskus;
   i) suojattu verkkopalvelu, joka mahdollistaa viestinnän yhtäältä VIS-keskusjärjestelmän ja toisaalta liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen ja kansainvälisten järjestelmien välillä;
   j) raportoinnin ja tilastoinnin tietoarkisto;
   k) väline, jonka avulla hakijat voivat antaa tai peruuttaa suostumuksensa sille, että heidän hakemustiedostonsa säilyttämisaikaa jatketaan;

VIS-keskusjärjestelmä, yhdenmukaiset kansalliset rajapinnat, verkkopalvelu, liikenteenharjoittajien yhteyskeskus ja VIS-viestintäinfrastruktuuri jakavat ja käyttävät uudelleen niin pitkälti kuin se on teknisesti mahdollista EES:n keskusjärjestelmän, EES:n yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen, ETIAS-järjestelmän liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen, EES-verkkopalvelun ja EES-viestintäinfrastruktruurin laitteisto- ja ohjelmistokomponentteja.

2.  NI-VIS koostuu seuraavista:

   a) kussakin jäsenvaltiossa on yksi kansallinen paikallisliittymä (LNI), jonka kautta jäsenvaltio on fyysisesti yhteydessä suojattuun tietoliikenneverkkoon ja joka sisältää viisumitietojärjestelmän edellyttämät salausvälineet. LNI sijaitsee jäsenvaltion tiloissa;
   b) LNI:n varajärjestelmä (BLNI), jolla on sama sisältö ja tehtävä kuin LNI:llä.

3.  LNI:tä ja BLNI:tä käytetään yksinomaan viisumitietojärjestelmään sovellettavassa unionin lainsäädännössä määriteltyihin tarkoituksiin.

4.  Keskitetyt palvelut sijoitetaan kahteen eri paikkaan eli Strasbourgiin (Ranska), jossa sijaitsevat keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskus ja keskusyksikkö, ja Sankt Johann im Pongauhun (Itävalta), jossa sijaitsevat keskusviisumitietojärjestelmän varakeskus ja varakeskuksen keskusyksikkö. Keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskuksen ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksen välinen yhteys mahdollistaa jatkuvan synkronoinnin keskusyksikön ja varakeskuksen keskusyksikön välillä. Viestintäinfrastruktuurilla tuetaan ja edistetään VIS-järjestelmän keskeytymätöntä käytettävyyttä. Siihen sisältyy varmennettuja ja toisistaan eroteltuja polkuja keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskuksen ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksen välisiä yhteyksiä varten samoin kuin varmennettuja ja toisistaan eroteltuja polkuja jokaisen kansallisen rajapinnan ja keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskuksen ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksen välisiä yhteyksiä varten. Tietoliikenneinfrastruktuuri tarjoaa salatun, virtuaalisen, yksityisen verkon, joka on tarkoitettu viisumitietojärjestelmän tietoja varten, jäsenvaltioiden välistä tietoliikennettä varten ja jäsenvaltioiden ja VIS:n operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viranomaisen välistä tietoliikennettä varten.”; [tark. 42]

"

3)  Poistetaan 3 artikla.

4)  Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

a)  lisätään kohta seuraavasti:"

3 a) ’keskusviranomaisella’ tarkoitetaan jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 810/2009 soveltamiseksi perustamaa viranomaista; [tark. 43]

"

b)  lisätään kohdat seuraavasti:"

12) ’viisumitietojärjestelmän tiedoilla’ tarkoitetaan kaikkia tietoja, jotka on tallennettu VIS:n keskusjärjestelmään ja CIR:ään 9–14 artiklan ja 22 c–22 f artiklan mukaisesti;

   13) ’henkilöllisyystiedoilla’ tarkoitetaan 9 artiklan 4 alakohdan a ja aa alakohdassa tarkoitettuja tietoja;
   14) ’sormenjälkitiedoilla’ tarkoitetaan VIS-tiedostoon tallennettuja sormenjälkiin liittyviä tietoja;
   15) ’kasvokuvalla’ tarkoitetaan digitaalista kasvokuvaa, jossa kuvan resoluutio ja laatu ovat riittävät käytettäviksi automaattisessa biometrisessa tunnistuksessa; [tark. 44]
   16) ’Europolin tiedoilla’ tarkoitetaan Europolin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/794* 18 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisessa tarkoituksessa käsittelemiä henkilötietoja;
   17) ’oleskeluluvalla’ tarkoitetaan kaikkia oleskelulupia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1030/2002** säädetyn yhtenäisen kaavan mukaisesti, ja kaikkia muita asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 16 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja asiakirjoja;
   18) ’pitkäaikaisella viisumilla’ tarkoitetaan lupaa, jonka jäsenvaltio on myöntänyt Schengenin yleissopimuksen 18 artiklan määräysten mukaisesti;
   19) ’kansallisella valvontaviranomaisella’ tarkoitetaan lainvalvontatarkoitusten osalta ’valvontaviranomaisilla’ tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679*** 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja valvontaviranomaisia ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/680**** 41 artiklan mukaisesti perustettua valvontaviranomaista artiklassa tarkoitettuja valvontaviranomaisia; [tark. 45]
   19 a) ’osumalla’ tarkoitetaan vastaavuutta, joka tulee esiin vertaamalla VIS-järjestelmässä olevaan hakemustiedostoon tallennettuja asiaan liittyviä tietoja asiaan liittyviin tietoihin, jotka on tallennettu VIS-järjestelmän, Schengenin tietojärjestelmän, EES- ja ETIAS-järjestelmien, Eurodac-järjestelmän, Europolin tietojen tai Interpolin SLTD-tietokantojen tietueisiin, tiedostoihin tai kuulutuksiin; [tark. 46]
   20) ’lainvalvonnalla’ tarkoitetaan terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumista, havaitsemista tai tutkimista tarkasti määritetyssä kehyksessä; [tark. 47]
   21) ’terrorismirikoksilla’ tarkoitetaan rikoksia, jotka kansallisessa lainsäädännössä määritellään rikoksiksi ja jotka ovat joita tarkoitetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä direktiivin (EU) 2017/541***** tarkoitettuja tai niitä vastaavia rikoksia 3–14 artiklassa, tai jos kyseinen direktiivi ei sido jäsenvaltiota, rikosta, joka on jokin niitä vastaava rikos; [tark. 48]
   22) ’vakavilla rikoksilla’ tarkoitetaan rikoksia, jotka ovat neuvoston puitepäätöksen 2002/584/YOS****** 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tai niitä vastaavia rikoksia, jos niistä voi seurata kansallisen lainsäädännön mukaan vapaudenmenetyksen käsittävä rangaistus tai turvaamistoimenpide, jonka enimmäiskesto on vähintään kolme vuotta.

________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).

** Neuvoston asetus (EY) N:o 1030/2002, annettu 13 päivänä kesäkuuta 2002, kolmansien maiden kansalaisten oleskeluluvan yhtenäisestä kaavasta (EYVL L 157, 15.6.2002, s. 1).

*** Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). [tark. 49]

**** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).

***** Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/541, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, terrorismin torjumisesta sekä neuvoston puitepäätöksen 2002/475/YOS korvaamisesta sekä neuvoston päätöksen 2005/671/YOS muuttamisesta (EUVL L 88, 31.3.2017, s. 6).

****** Neuvoston puitepäätös 2002/584/YOS, tehty 13 päivänä kesäkuuta 2002, eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä ja jäsenvaltioiden välisistä luovuttamismenettelyistä (EYVL L 190, 18.7.2002, s. 1).”

"

5)  Korvataan 5 artikla seuraavasti:"

”5 artikla

Tietoluokat

1.  Viisumitietojärjestelmään tallennetaan ainoastaan seuraavat tietoluokat:

   a) 9 artiklan 1–4 alakohdassa ja 10–14 artiklassa tarkoitetut aakkosnumeeriset tiedot lyhytaikaisen viisumin hakijasta ja haetuista, myönnetyistä, evätyistä, mitätöidyistä, kumotuista tai pidennetyistä viisumeista, 22 c, 22 d, 22 e ja 22 f artiklassa tarkoitetut aakkosnumeeriset tiedot myönnetyistä, peruutetuista, evätyistä, mitätöidyistä, kumotuista tai pidennetyistä pitkäaikaisista viisumeista ja oleskeluluvista sekä tiedot 9 a ja 22 b artiklassa tarkoitetuista osumista ja 9 c artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen tarkistusten tulokset;
   b) 9 artiklan 5 alakohdassa ja 22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut kasvokuvat;
   c) 9 artiklan 6 alakohdassa ja , 22 c artiklan 2 alakohdan g alakohdassa ja 22 d artiklan g alakohdassa tarkoitetut sormenjälkitiedot; [tark. 50]
   c a) jäljempänä 9 artiklan 7 kohdassa tarkoitetut skannatut jäljennökset matkustusasiakirjan henkilötietosivusta; [tark. 51]
   d) linkit 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa ja 22 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin muihin hakemuksiin.

2.  Jäljempänä 16 artiklassa, 24 artiklan 2 kohdassa ja 25 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja viisumitietojärjestelmässä toimitettuja viestejä ei tallenneta järjestelmään, tämän kuitenkaan estämättä 34 artiklan nojalla tapahtuvaa tietojenkäsittelytapahtumien kirjaamista.

3.  CIR sisältää 9 artiklan 4 alakohdan a–cc alakohdassa, 9 artiklan 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a–cc, f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan a–cc a–c, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot. Muut viisumitietojärjestelmän tiedot tallennetaan VIS-keskusjärjestelmään.” [tark. 52]

"

6)  Lisätään 5 a artikla seuraavasti:"

”5 a artikla

Luettelo hyväksytyistä matkustusasiakirjoista

1) . Viisumitietojärjestelmään sisällytetään Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä 1105/2011/EU* vahvistettu luettelo ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavista matkustusasiakirjoista, joihin voidaan liittää viisumi. [tark. 53]

2) . Viisumitietojärjestelmä tarjoaa toiminnon hyväksyttyjen matkustusasiakirjojen luettelon sekä päätöksen N:o 1105/2011/EU 4 artiklan mukaisten matkustusasiakirjojen tunnustamista tai tunnustamatta jättämistä koskevien ilmoitusten keskitettyä hallinnointia varten. [tark. 54]

3) . Edellä 2 kohdassa tarkoitetun toiminnon hoitamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 55]

_________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1105/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavia matkustusasiakirjoja, joihin voidaan liittää viisumi, koskevasta luettelosta ja tämän luettelon vahvistamista varten luotavasta järjestelmästä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 9).”

"

7)  Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Pääsy viisumitietojärjestelmään 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamista, muuttamista tai poistamista varten on varattu ainoastaan viisumiviranomaisten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 22 a artiklan soveltamista. Asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön määrä rajataan ehdottomasti siihen, mikä on tarpeen heidän tehtävänsä hoitamiseksi.” [tark. 56]

"

a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Pääsy viisumitietojärjestelmään tietojen hakemista varten on varattu yksinomaan kunkin jäsenvaltion niiden viranomaisten ja niiden EU:n elinten asianmukaisesti valtuutetulle henkilöstölle, joilla on toimivalta 15–22 artiklassa, 22 c–22 f artiklassa ja 22 g–22 j 22 l artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten sekä [yhteentoimivuudesta (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) annetun asetuksen 2018/XX] 20 ja 21 artiklassa säädettyjä tarkoituksia varten.

Viranomaiset, joilla on valtuudet päästä viisumitietojärjestelmään tai tehdä hakuja siitä terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi, nimetään III b luvun mukaisesti.

Pääsy on annettava ainoastaan siinä laajuudessa kuin tietoja tarvitaan kyseisten tarkoitusten mukaisten tehtävien suorittamiseen, ja sen on oltava oikeassa suhteessa tavoitteisiin nähden.” [tark. 57]

"

a a)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltaiset viranomaiset, joiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy viisumitietojärjestelmään tietojen tallentamista, muuttamista, poistamista tai hakemista varten. Kunkin jäsenvaltion on viipymättä toimitettava eu-LISAlle luettelo näistä viranomaisista, myös 29 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetuista, ja kaikista luetteloon tehtävistä muutoksista. Kunkin viranomaisen osalta täsmennetään, mitä tietoja se voi hakea ja mihin tarkoituksiin.

Eu-LISA varmistaa, että luettelo sekä 22 k artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen nimettyjen viranomaisten ja 22 k artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen keskusyhteyspisteiden luettelot julkaistaan vuosittain Euroopan unionin virallisessa lehdessä. Eu-LISA ylläpitää verkkosivullaan jatkuvasti päivitettyä luetteloa, joka sisältää jäsenvaltioiden vuosittaisten julkaisujen välillä lähettämät muutokset.” [tark. 58]

"

b)  lisätään 4 kohta seuraavasti:"

”4. Viisumitietojärjestelmä tarjoaa toiminnon tämän luettelon keskitettyä hallinnointia varten.”

"

c)  lisätään 5 kohta seuraavasti:"

”5. Komissio antaa 48 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset säännöt 3 kohdassa tarkoitetun luettelon keskitettyä hallinnointia varten luodun toiminnon hoitamisesta vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen hoitamista varten.” [tark. 59]

"

7 a)  Korvataan 7 artiklan 2 kohta seuraavasti:"

2. Minkään toimivaltaisen viranomaisen toteuttama henkilötietojen käsittely viisumitietojärjestelmässä ei saa johtaa hakijoihin, viisumin haltijoihin tai pitkäaikaisten viisumien tai oleskelulupien hakijoihin tai haltijoihin kohdistuvaan syrjintään sukupuolen, rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, uskonnon tai vakaumuksen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vamman, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Kyseisessä käsittelyssä on kunnioitettava täysimääräisesti ihmisarvoa ja koskemattomuutta ja noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita sekä perusoikeuksia, myös oikeutta yksityiselämän kunnioittamiseen ja henkilötietojen suojaamiseen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiin, vanhuksiin ja vammaisiin sekä kansainvälisen suojelun tarpeessa oleviin henkilöihin. Lapsen etu on asetettava etusijalle.” [tark. 60]

"

8)  Lisätään 7 artiklaan uusi 3 kohta kohdat seuraavasti:"

”3. Jäsenvaltioiden on kaikkien tässä asetuksessa säädettyjen menettelyjen soveltamisessa otettava ensisijaisesti huomioon kaikkien muiden näkökohtien edelle menevä lapsen etu kunnioittaen kaikilta osin kansainvälistä yleissopimusta lasten oikeuksista. Lapsen hyvinvointi ja turvallisuus, erityisesti silloin, kun on olemassa riski, että lapsi on ihmiskaupan uhri, ja lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.” [tark. 61]

3 a.  Jäsenvaltiot panevat asetuksen täytäntöön noudattaen kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita ja ottaen huomioon erityisesti oikeuden ihmisarvoon, oikeuden vapauteen ja turvallisuuteen, yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamisen, henkilötietojen suojan, oikeuden turvapaikkaan ja palauttamiskiellon periaatteen kunnioittamisen ja suojan palauttamis-, karkottamis- ja luovuttamistapauksissa, oikeuden syrjimättömyyteen, lapsen oikeudet ja oikeuden tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin.” [tark. 62]

"

8 a)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”7 a artikla

Lasten sormenjälkitiedot

1.  Poiketen siitä, mitä 22 c artiklan 2 kohdan g alakohdassa säädetään, alle 6‑vuotiaiden lasten sormenjälkiä ei saa tallentaa VIS-järjestelmään.

2.  Vähintään kuuden vuoden ikäisten alaikäisten biometriset tiedot ottavan henkilön on oltava virkailija, joka on koulutettu ottamaan erityisesti alaikäisen biometriset tiedot lapsiystävällisellä ja lapsen huomioon ottavalla tavalla ja noudattaen täysimääräisesti lapsen etua ja lapsen oikeuksista tehdyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksessa vahvistettuja suojatoimia.

Biometrisia tietoja otettaessa alaikäisen seurassa on oltava aikuinen perheenjäsen, jos tällainen henkilö on saatavilla. Biometrisia tietoja otettaessa ilman huoltajaa olevan alaikäisen seurassa on oltava holhooja tai edunvalvoja, tai jos edunvalvojaa ei ole nimitetty, henkilö, joka on koulutettu suojelemaan lapsen etua ja yleistä hyvinvointia. Tällainen koulutettu henkilö ei saa olla biometristen tietojen ottamisesta vastaava henkilö, hänen on toimittava riippumattomasti ja hän ei saa olla biometristen tietojen ottamisesta vastaavan henkilön tai yksikön määräysvallassa. Minkäänlaista voimaa ei saa käyttää alaikäisiä kohtaan sen varmistamiseksi, että velvollisuus antaa biometriset tiedot täytetään.

3.  Poiketen siitä, mitä asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan 2 kohdassa säädetään, konsulaatit eivät saa vaatia, että 6–12-vuotiaiden lasten on käytävä henkilökohtaisesti konsulaatissa biometristen tunnisteiden keräämistä varten, jos se aiheuttaisi kohtuuttoman rasitteen ja kohtuuttomasti kustannuksia perheille. Tällöin biometriset tunnisteet on otettava ulkorajoilla kiinnittäen erityistä huomiota lapsikaupan välttämiseen.

4.  Poiketen siitä, mitä luvussa II, II, III a ja III b olevissa säännöksissä säädetään tietojen käytöstä, lasten sormijälkitietoja voidaan käyttää vain seuraavissa tarkoituksissa:

   a) lapsen henkilöllisyyden todentaminen viisumihakemusmenettelyn yhteydessä 15 artiklan mukaisesti ja ulkorajoilla 18 ja 22 g artiklan mukaisesti ja
   b) lapsen oikeuksien väärinkäytön ehkäisemisen ja torjumisen edistämiseksi luvun III b mukaisesti edellyttäen, että kaikki seuraavat ehdot täytetään:
   i) kyseisen käytön on oltava tarpeen lapsikaupan torjuntaa, havaitsemista tai tutkintaa varten;
   ii) käyttö on tarpeen tietyssä yksittäistapauksessa;
   iii) henkilöllisyyden todentaminen on lapsen edun mukaista.” [tark. 63]

"

9)  Korvataan II luvun otsikko seuraavasti:"

”LYHYTAIKAISIA VIISUMEJA KOSKEVIEN TIETOJEN TALLENTAMINEN JA KÄYTTÖ VIISUMIVIRANOMAISTEN TOIMESTA” [tark. 64 (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)]

"

10)  Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Jos hakemus otetaan tutkittavaksi asetuksen (EY) N:o 810/2009 19 artiklan nojalla, viisumiviranomaisen on luotava hakemustiedosto kahden työpäivän kuluessa tallentamalla 9 artiklassa tarkoitetut tiedot viisumitietojärjestelmään, mikäli hakijan on annettava nämä tiedot.”

"

b)  Lisätään 1 a kohta seuraavasti:"

”1 a. Kun hakemustiedosto on luotu, viisumitietojärjestelmä käynnistää automaattisesti 9 a artiklan mukaisen haun ja näyttää haun tulokset.”

"

c)  Korvataan 5 kohta seuraavasti:"

”5. Jos jotakin tietoa ei oikeudellisista syistä vaadita tai sitä ei tosiseikkojen perusteella voida antaa, asianomaiseen kohtaan tai asianomaisiin kohtiin merkitään ’ei sovelleta’. Sormenjälkien puuttumisesta olisi ilmoitettava merkinnällä ”VIS0”; lisäksi järjestelmässä on voitava erottaa toisistaan asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan 7 kohdan a–d alakohdassa tarkoitetut tapaukset.”

"

11)  Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 4 alakohdan a, b ja c alakohta seuraavasti:"

”a) sukunimi; etunimi tai etunimet; syntymäaika; kansalaisuus tai kansalaisuudet; sukupuoli;

   aa) sukunimi syntymähetkellä (aiempi sukunimi tai aiemmat sukunimet); syntymäpaikka ja -maa; kansalaisuus syntymähetkellä;
   b) matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen laji ja numero ja matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen myöntäjämaan kolmikirjaiminen tunnus;
   c) matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen voimassaolon päättymispäivä;
   cc) matkustusasiakirjan myöntänyt viranomainen ja myöntämispäivä;”.

"

b)  korvataan 5 alakohta seuraavasti:"

”5) hakijan kasvokuva asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti;”. [tark. 65]

"

b a)  korvataan 6 alakohta seuraavasti:"

”6. hakijan sormenjäljet asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan mukaisesti.”; [tark. 66]

"

c)  lisätään 7 alakohta seuraavasti:"

”7) skannattu jäljennös henkilötietosivusta.”

"

d)  lisätään kaksi kohtaa seuraavasti:"

8) Ensimmäisen kohdan 5 alakohdassa tarkoitetun kolmansien maiden kansalaisten kasvokuvan resoluution ja laadun on oltava riittävät automaattiseen biometriseen tunnistukseen. Jos laatu ei ole riittävä, kasvokuvaa ei käytetä automaattiseen tunnistukseen. [tark. 67]

Poiketen siitä, mitä toisessa ensimmäisessä kohdassa säädetään, jos laatu- ja resoluutiovaatimukset reaaliaikaisen kasvokuvan käyttämiseksi viisumitietojärjestelmässä eivät poikkeuksellisesti täyty, kasvokuva voidaan poimia sähköisesti koneluettavan matkustusasiakirjan (eMRTD) sirusta. Tässä tapauksessa kasvokuva voidaan lisätä henkilökohtaiseen tiedostoon vasta kun on todennettu sähköisesti, että koneluettavan matkustusasiakirjan siruun tallennettu kasvokuva vastaa asianomaisen kolmannen maan kansalaisen reaaliaikaista kasvokuvaa.” [tark. 68]

"

12)  Lisätään 9 a–9 d artikla seuraavasti:"

”9 a artikla

Haut muista järjestelmistä

1.  Viisumitietojärjestelmä käsittelee hakemustiedostot automaattisesti osumien löytämiseksi. Viisumitietojärjestelmä tutkii kunkin hakemustiedoston erikseen.

2.  Viisumitietojärjestelmä tarkastaa hakemuksen luomisen tai viisumin myöntämisen yhteydessä, onko hakemukseen liittyvä matkustusasiakirja tunnustettu päätöksen N:o 1105/2011/EU mukaisesti, suorittamalla automaattisen haun 5 a artiklassa tarkoitetusta hyväksyttyjen matkustusasiakirjojen luettelosta, ja näyttää tuloksen. [tark. 69]

3.  Asetuksen (EY) N:o 810/2009 21 artiklan 1 kohdassa ja 21 artiklan 3 kohdan a, c ja d a ja c alakohdassa säädettyjen tarkistusten tekemiseksi viisumitietojärjestelmä käynnistää haun käyttämällä [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)] 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyä eurooppalaista hakuportaalia verratakseen tämän asetuksen 9 artiklan 4 alakohdassa , 5 ja 6 kohdassa tarkoitettuja tietoja tietoihin, jotka sisältyvät viisumitietojärjestelmässä, Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmässä (ETIAS), mukaan lukien EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2018/XX 29 artiklassa tarkoitettu seurantalista, Eurodacissa, [ECRIS-TCN-järjestelmässä terrorismirikoksiin ja muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta], Europolin tiedoissa, varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskevassa Interpolin tietokannassa (SLTD) ja Interpolin TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated with Notices) olevaan tietueeseen, tiedostoon tai kuulutukseen. Viisumitietojärjestelmä tarkistaa,

   a) vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja SIS:ssä kadonneeksi, varastetuksi tai kavalletuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa
   b) vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja SLTD-tietokannassa kadonneeksi tai varastetuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa
   c) onko hakijasta annettu SIS:iin maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus
   d) onko hakijasta annettu SIS:iin tallennettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä
   e) onko ETIAS-keskusjärjestelmässä hakijaa ja matkustusasiakirjaa ja sen haltijaa koskeva evätty, kumottu tai mitätöity matkustuslupa
   f) ovatko hakija ja matkustusasiakirja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1240* 34 artiklassa tarkoitetulla seurantalistalla
   g) onko hakijaa koskevat tiedot jo tallennettu viisumitietojärjestelmään
   h) vastaavatko hakemuksessa annetut matkustusasiakirjaa koskevat tiedot toista viisumihakemusta, jossa on eri henkilötiedot
   i) koskeeko hakijaa ilmoitus, jonka mukaan hän on sallitun oleskeluajan ylittänyt henkilö, tai onko hänet aikaisemmin ilmoitettu tällaiseksi henkilöksi EES:ssä
   j) onko hakija rekisteröity henkilöksi, jolta on evätty maahanpääsy
   k) onko hakija sellaisen VIS:iin tallennetun päätöksen kohteena, jolla on evätty, mitätöity tai kumottu lyhytaikainen viisumi
   l) onko hakija sellaisen VIS:iin tallennetun päätöksen kohteena, jolla on evätty, mitätöity tai kumottu pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa
   m) onko hakijan henkilöllisyyden yksilöiviä tietoja tallennettu Europolin tietoihin
   n) onko lyhytaikaisen viisumin hakija rekisteröity Eurodac-järjestelmään
   o) kun on kyse alaikäisestä hakijasta, onko
   i) hakijan huoltajasta tai laillisesta holhoojasta annettu SIS-järjestelmään tallennettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä
   ii) hakijan huoltajasta tai laillisesta holhoojasta annettu SIS-järjestelmään tallennettu maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus
   iii) hakijan huoltajalla tai laillisella holhoojalla matkustusasiakirja asetuksen (EU) 2018/1240 34 artiklassa tarkoitetulla seurantalistalla. [tark. 70]

3 a.  Kun tehdään haku SLTD-tietokantaan, tietoja, joita ESP:n käyttäjä käyttää haun käynnistämiseen, ei jaeta Interpolin tietojen omistajien kanssa. [tark. 71]

4.  Viisumitietojärjestelmä lisää hakemustiedostoon viitteen 3 kohtaa sovellettaessa saatuihin osumiin. Lisäksi viisumitietojärjestelmä tapauksen mukaan määrittää osuman aikaansaaneiden tietojen tallentajaksi tai toimittajaksi yhden tai useamman jäsenvaltion tai Europolin ja kirjaa tämän tiedon hakemustiedostoon. Muita tietoja kuin viittausta mahdolliseen osumaan sekä tiedon luovuttajaa ei tallenneta. [tark. 72]

5.  Tämän artiklan 3 kohdan nojalla tehdyissä hauissa on 2 artiklan 1 kohdan k alakohdan soveltamiseksi verrattava 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja SIS-järjestelmässä oleviin tietoihin, jotta voidaan määrittää, onko hakijasta tehty jokin seuraavista kuulutuksista:

   a) kuulutus henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten;
   b) kuulutus kadonneista henkilöistä;
   c) kuulutus henkilöistä, joita etsitään oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten;
   d) kuulutus henkilöistä ja esineistä salaista tarkkailua tai , erityistarkastuksia tai tiedustelutarkastuksia varten. [tark. 73]

5 a.  Viisumihakemuksen vastaanottaneen konsulaatin on arvioitava, tarvittaessa keskusviranomaisen 9 c artiklan mukaisesti suorittaman tarkistuksen jälkeen, kaikki 9 a artiklan 3 kohdan a, b, c, e, g, h, i, j, k, l ja n alakohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut osumat. [tark. 74]

5 b.  Niiden jäsenvaltioiden keskitettyjen yhteyspisteiden, jotka tallensivat tai toimittivat tiedot, jotka tuottivat osuman, on tarvittaessa tarkistettava ja arvioitava kaikki 9 a artiklan 3 kohdan d, f, m ja o alakohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut osumat 9 c a artiklan mukaisesti. [tark. 75]

5 c.  Kaikki SIS-järjestelmän antamat osumat ilmoitetaan myös automaattisesti sen jäsenvaltion Sirene-toimistolle, joka teki osuman tuottaneen kuulutuksen. [tark. 76]

5 d.  Kuulutuksen tehneen jäsenvaltion Sirene-toimistolle tai keskitetylle yhteyspisteelle lähetettävässä ilmoituksessa on annettava seuraavat tiedot:

   a) sukunimi tai -nimet, etunimi tai -nimet ja mahdolliset lisänimet
   b) syntymäaika ja -paikka
   c) sukupuoli
   d) kansalaisuus ja mahdolliset muut kansalaisuudet
   e) jäsenvaltio, jossa hakijan on tarkoitus oleskella ensimmäiseksi ja suunnitellun ensimmäinen oleskelupaikan osoite, jos se on saatavissa
   f) hakijan kotiosoite tai, jos sellaista ei ole saatavissa, hänen asuinkaupunkinsa ja asuinmaansa
   g) viittaus saatuihin osumiin sekä osuman päivämäärä ja kellonaika. [tark. 77]

5 e.  Tällä artiklalla ei saa estää turvapaikkahakemuksen jättämistä sen perusteluista riippumatta. Siinä tapauksessa, että viisumihakemuksen jättänyt henkilö on perheväkivallan tai ihmiskaupan kaltaisen väkivaltaisen rikollisuuden uhri, johon tukija on syyllistynyt, viisumitietojärjestelmään rekisteröidyt tiedot on erotettava tukijan tiedoista uhrin suojelemiseksi uusilta riskeiltä. [tark. 78]

___________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1240, annettu 12 päivänä syyskuuta 2018, EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta ja asetusten (EU) N:o 1077/2011, (EU) N:o 515/2014, (EU) 2016/399, (EU) 2016/1624 ja (EU) 2017/2226 muuttamisesta (EUVL L 236, 19.9.2018, s. 1).

9 b artikla

Säännökset, joita sovelletaan muista järjestelmistä tehtyihin hakuihin, jotka koskevat EU:n kansalaisten tai unionin lainsäädännön mukaisen vapaata liikkuvuutta koskevan oikeuden piiriin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten perheenjäseniä

1.  Kun on kyse kolmansien maiden kansalaisista, jotka ovat direktiivin 2004/38/EY soveltamisalaan kuuluvia unionin kansalaisen perheenjäseniä tai sellaisia kolmannen maan kansalaisen perheenjäseniä, joilla on unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä kolmannen maan välisen sopimuksen nojalla vastaava oikeus vapaaseen liikkuvuuteen kuin unionin kansalaisilla, 9 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetut automaattiset tarkistukset on suoritettava ainoastaan sen varmistamiseksi, että ei ole tosiseikkoihin perustuvaa näyttöä tai tosiseikkoihin perustuvia perusteltuja syitä, joiden perusteella voitaisiin päätellä, että henkilön oleskelusta jäsenvaltioiden alueella aiheutuu direktiivissä 2004/38/EY tarkoitettu turvallisuusriski tai suuri epidemiariski. [tark. 79]

2.  Viisumitietojärjestelmä ei tarkista:

   a) rajanylitystietojärjestelmästä tehtävällä haulla, koskeeko hakijaa ilmoitus, jonka mukaan hän on sallitun oleskeluajan ylittänyt henkilö, tai onko hänet aikaisemmin ilmoitettu tällaiseksi henkilöksi;
   b) onko hakija henkilö, jonka tiedot on tallennettu Eurodac-järjestelmään.

3.  Jos 9 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa hakemuksen automatisoidussa käsittelyssä on saatu osuma asetuksen (EY) N:o 1987/2006 (EU2018/1861 24 artiklassa tarkoitettua maahantulo- ja oleskelukieltoa koskevaan kuulutukseen, viisumiviranomaisen on tarkistettava sen päätöksen perusteet, jonka perusteella tämä kuulutus tehtiin SIS-järjestelmään. Jos nämä perusteet liittyvät laittoman maahanmuuton riskiin, kuulutusta ei saa ottaa huomioon hakemuksen arvioinnissa. Viisumiviranomaisen on edettävä SIS II -asetuksen 25 asetuksen (EU) 2018/1861 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti. [tark. 80]

9 c artikla

Keskusviranomaisten ja kansallisen keskitetyn asiointipisteen suorittamat tarkistukset [tark. 81]

1.  Hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion keskusviranomaisen on Keskitetyn yhteyspisteen on 9 c a artiklan mukaisesti manuaalisesti tarkistettava sellaiset 9 a artiklan 3 kohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut 9 a artiklan 5 b kohdassa tarkoitetut osumat, joita VIS-järjestelmä ei automaattisesti vahvista. Hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion keskusviranomaiselle ilmoitetaan asiasta. [tark. 82]

2.  Keskusviranomaisen on manuaalisesti tarkistettava sellaiset 9 a artiklan 3 kohdan mukaisten hakujen tuloksena saadut 9 a artiklan 5 b kohdassa tarkoitetut osumat, joita VIS-järjestelmä ei automaattisesti vahvista. Tarkistaessaan manuaalisesti osumia keskusviranomaisella on pääsy hakemustiedostoon ja siihen mahdollisesti linkitettyihin hakemustiedostoihin sekä kaikkiin 9 a artiklan 3 5 a kohdan mukaisessa automatisoidussa käsittelyssä löytyneisiin osumiin. [tark. 83]

3.  Keskusviranomaisen on tarkistettava, vastaako hakemustiedostoon kirjattu hakijan henkilöllisyys viisumitietojärjestelmässä tai jossakin hakujen kohteena olleessa tietokannassa olevia tietoja.

4.  Jos henkilötiedot eivät vastaa toisiaan eikä 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa automatisoidussa käsittelyssä ole löytynyt muita osumia, keskusviranomaisen on poistettava virheellinen osuma hakemustiedostosta.

5.  Jos tiedot vastaavat toisiaan tai jos hakijan henkilöllisyydestä on edelleen epäilyjä, hakemusta käsittelevän keskusviisumiviranomaisen on ilmoitettava asiasta perustelluissa tapauksissa niiden muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisille, joiden todetaan tallentaneen tai toimittaneen tiedot, jotka tuottivat osuman 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa haussa. Jos yhden tai useamman jäsenvaltion todetaan tallentaneen tai toimittaneen tietoja, jotka tuottivat tällaisen osuman, keskusviranomaisen on kuultava kyseisten muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisia 16 artiklan 2 kohdassa säädettyä menettelyä noudattaen. Epäilyttävissä tapauksissa epäilys on katsottava hakijan eduksi. [tark. 84]

6.  Muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten tekemien tarkistusten tulokset on lisättävä hakemustiedostoon.

7.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos 9 a artiklan 5 kohdassa tarkoitettu vertailu tuottaa yhden tai useamman osuman, viisumitietojärjestelmä lähettää haun käynnistäneen jäsenvaltion keskusviranomaiselle automaattisen ilmoituksen, jotta se toteuttaisi asianmukaiset jatkotoimet. [tark. 85]

8.  Jos Europolin todetaan toimittaneen tiedot, jotka ovat tuottaneet osuman 9 a artiklan 3 kohdan mukaisessa haussa, vastuussa olevan jäsenvaltion keskusviranomaisen on kuultava jatkotoimista Europolin kansallista yksikköä asetuksen (EU) 2016/794 ja erityisesti sen IV luvun mukaisesti. [tark. 86]

9 c a artikla

Kansallisen keskitetyn yhteyspisteen suorittama tarkistus ja arviointi

1.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa toimiva kansallinen viranomainen, joka varmistaa osumien asiaan liittyvän manuaalisen tarkistamisen ja arvioinnin suorittamisen tämän asetuksen soveltamista varten (jäljempänä ’keskitetty yhteyspiste’). Keskitetty yhteyspiste koostuu Sirene-toimistojen, Interpolin kansallisten keskustoimistojen, Europolin kansallisten keskuspisteiden, ETIAS-järjestelmän kansallisten yksiköiden ja kaikkien asiaan liittyvien kansallisten lainvalvontaviranomaisten yhteyshenkilöistä. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että keskitetyssä yhteyspisteessä on riittävästi henkilöstöä, jotta se voi tarkistaa sille tämän asetuksen mukaisesti ilmoitetut osumat noudattaen asetuksen (EY) N:o 810/2009 23 artiklassa vahvistettuja määräaikoja.

2.  Keskitetty yhteyspiste tarkistaa manuaalisesti sille käsiteltäväksi annetut osumat. Tällöin noudatetaan 9 c artiklan 2–6 kohdassa säädettyjä menettelyjä.

3.  Jos tämän artiklan 2 kohdan mukaisen arvioinnin perusteella tiedot vastaavat toisiaan ja osuma vahvistetaan, keskitetty yhteyspiste ottaa tarvittaessa yhteyttä asiasta vastaaviin viranomaisiin, kuten Europoliin, jotka toimittivat osuman tuottaneet tiedot. Tämän jälkeen se arvioi osuman. Keskitetyn yhteyspisteen on annettava perusteltu lausunto hakemusta koskevasta asetuksen (EY) N:o 810/2009 23 artiklan mukaisesta päätöksestä. Perusteltu lausunto liitetään hakemustiedostoon. [tark. 87]

9 c b artikla

Käsikirja

Komissio hyväksyy 48 a artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, joka koskee niiden tietojen, joita on verrattava 9 a artiklan 3 kohdan mukaisesti muihin järjestelmiin tehdyissä hauissa saatuihin tietoihin, sekä 9 a–9 c a artiklassa tarkoitettujen hakujen, tarkistusten ja arviointien yhteydessä noudatettavien menettelyjen ja sääntöjen kirjaamista käsikirjaan. Kyseiseen delegoituun säädökseen on sisällytettävä 9 a artiklan mukaisesti kuhunkin järjestelmään tehtäviä hakuja koskevien tietoluokkien yhdistelmä. [tark. 88]

9 d artikla

Europolin vastuualueet

Europol mukauttaa tietojärjestelmäänsä sen varmistamiseksi, että 9 a artiklan 3 kohdassa ja 22 b artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen hakujen automatisoitu käsittely on mahdollista.”

"

13)  Lisätään 13 artiklaan 4 kohta seuraavasti:"

”4. Kun hakemustiedostoa päivitetään 1 ja 2 kohdan mukaisesti, viisumitietojärjestelmä lähettää viisumin myöntäneelle jäsenvaltiolle ilmoituksen kyseisen viisumin mitätöimistä tai peruuttamista koskevasta perustellusta päätöksestä. Keskusjärjestelmä luo ilmoituksen automaattisesti ja lähettää sen 16 artiklassa säädetyn mekanismin kautta.” [tark. 89]

"

14)  Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a)  Lisätään 2 kohtaan ea alakohta seuraavasti:"

”ea) kasvokuva;”.

"

b)  Lisätään 2 a kohta seuraavasti:"

”2 a. Edellä 2 kohdan ea alakohdassa tarkoitettu kasvokuva ei saa olla ainoa hakuehto.”

"

15)  Korvataan 16 artiklan 2 ja 3 kohta seuraavasti:"

”2. Kun viisumitietojärjestelmässä luodaan hakemustiedosto tietyn kolmannen maan kansalaisesta tai tiettyyn ryhmään kuuluvasta kolmannen maan kansalaisesta, jonka osalta pyydetään ennalta kuulemista asetuksen (EY) N:o 810/2009 22 artiklan nojalla, viisumitietojärjestelmä siirtää kuulemista koskevan pyynnön automaattisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle tai asianomaisille jäsenvaltioille.

Kuullun jäsenvaltion tai kuultujen jäsenvaltioiden on toimitettava vastauksensa viisumitietojärjestelmään, joka välittää sen edelleen hakemuksen luoneelle jäsenvaltiolle.

Luettelo jäsenvaltioista, jotka vaativat asetuksen (EY) N:o 810/2009 22 artiklan nojalla, että muiden jäsenvaltioiden keskusviranomaisten on kuultava niiden keskusviranomaisia tutkittaessa tiettyjen kolmansien maiden kansalaisten tai tiettyihin ryhmiin kuuluvien kolmansien maiden kansalaisten jättämiä yhtenäistä viisumia koskevia hakemuksia, ja asianomaisista kolmansien maiden kansalaisista on sisällytettävä viisumitietojärjestelmään yksinomaan kuulemismenettelyn toteuttamista varten. [tark. 90]

3.  Edellä 2 kohdassa esitettyä menettelyä on sovellettava myös seuraavissa tilanteissa:

   a) tietojen toimittaminen asetuksen (EY) N:o 810/2009 25 artiklan 4 kohdan nojalla alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämisestä, 24 artiklan 2 kohdan nojalla tämän asetuksen mukaisesta tietojen muuttamisesta ja 31 artiklan nojalla jälkikäteen annettavista ilmoituksista; [tark. 91]
   b) kaikki muut viestit, jotka liittyvät viisumitietojärjestelmään kirjattujen tai siihen liittyvien henkilötietojen toimittamista edellyttävään konsuliyhteistyöhön, toimivaltaisille viisumiviranomaisille osoitettuihin pyyntöihin toimittaa 9 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuja matkustusasiakirjojen hakemusta tukevien asiakirjojen jäljennöksiä ja muita hakemusta tukevia asiakirjoja ja kyseisten asiakirjojen sähköisten jäljennösten toimittamiseen sekä 9 c artiklan ja 38 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin pyyntöihin. Toimivaltaisten viisumiviranomaisten on vastattava kaikkiin tällaisiin pyyntöihin kahden työpäivän kuluessa.” [tark. 92]

"

16)  Poistetaan 17 artikla.

17)  Korvataan III luvun otsikko seuraavasti:"

”MUIDEN VIRANOMAISTEN OIKEUS TUTUSTUA LYHYTAIKAISIA VIISUMEJA KOSKEVIIN TIETOIHIN”

"

18)  Korvataan 18 artiklan 6 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"

”Rajoilla, joilla käytetään rajanylitystietojärjestelmää, suoritettavista tarkastuksista vastaavien toimivaltaisten viranomaisten on verrattava viisuminhaltijan sormenjälkiä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin sormenjälkiin. Silloin kun viisuminhaltijoiden sormenjälkiä ei voida käyttää, 1 kohdassa tarkoitettu haku suoritetaan käyttäen 1 kohdassa tarkoitettuja aakkosnumeerisia tietoja yhdessä kasvokuvan kanssa.”

"

18 a)  Korvataan 18 a artikla seuraavasti:"

”18 a artikla

Tietojen hakeminen viisumitietojärjestelmästä viisuminhaltijan maahantulo-/maastalähtötietueen tai pääsyn epäämistä koskevan tietueen luomiseksi tai päivittämiseksi rajanylitystietojärjestelmässä

Rajoilla, joilla käytetään rajanylitystietojärjestelmää, suoritettavista tarkastuksista vastaavalle toimivaltaiselle viranomaiselle on annettava pääsy hakemaan viisumitietojärjestelmästä ja viemään viisumitietojärjestelmään tallennettuja ja asetuksen (EU) 2017/2226 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 2 kohdan c–f alakohdassa lueteltuja tietoja rajanylitystietojärjestelmään yksinomaan viisuminhaltijan maahantulo-/maastalähtötietueen tai pääsyn epäämistä koskevan tietueen luomista tai päivittämistä rajanylitystietojärjestelmässä varten kyseisen asetuksen 14 artiklan 2 kohdan ja 16 ja 18 artiklan mukaisesti.” [tark. 93]

"

19)  Lisätään 20 a artikla seuraavasti:"

”20 a artikla

Viisumitietojärjestelmän tietojen käyttäminen SIS-kuulutusten tekemiseksi kadonneista henkilöistä tai haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, joita on estettävä matkustamasta, ja näihin tietoihin pääsy [tark. 94]

1.  Viisumitietojärjestelmään tallennettuja sormenjälkitietoja ja kasvokuvia voidaan käyttää kuulutuksen tekemiseksi kadonneista henkilöistä, lapsista, jotka ovat vaarassa joutua kaapatuiksi, tai haavoittuvassa asemassa olevista henkilöistä, joita on estettävä matkustamasta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)... * [asetus (EU) ... Schengenin tietojärjestelmän (SIS) perustamisesta, toiminnasta ja käytöstä poliisiyhteistyössä ja rikosasioissa tehtävässä oikeudellisessa yhteistyössä] 32 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa sormenjälkitiedot ja kasvokuvat on toimitettava tiedot omistavan jäsenvaltion Sirene-toimistolle suojatulla tavalla. [tark. 95]

2.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu SIS-kuulutus antaa osuman viisumitietojärjestelmään tallennettujen sormenjälkitietojen ja kasvokuvien johdosta, lastensuojeluviranomaiset ja kansalliset oikeusviranomaiset, mukaan lukien asetuksen (EU)... [COM(2016)0883 – SIS LE] 43 (poliisiyhteistyö)] 44 artiklassa tarkoitetut viranomaiset, jotka vastaavat syytteeseenpanosta rikosasioissa ja tutkinnasta ennen syytteeseenpanoa, sekä koordinointiviranomaiset, voivat pyytää viranomaiselta, jolla on pääsy viisumitietojärjestelmään, tehtäviensä suorittamista varten pääsyä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisia edellytyksiä on sovellettava. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tiedot siirretään suojattua yhteyttä käyttäen. [tark. 96]

__________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) ..., annettu … (EUVL L ..., s. ...).”

"

20)  Korvataan 22 artiklan 1 jakohdat seuraavasti:"

1. Toimivaltaiset turvapaikkaviranomaiset saavat asetuksen (EY) N:o 343/2003 21 artiklan mukaisesti tehdä hakuja turvapaikanhakijan sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan turvapaikkahakemuksen käsittelyä varten. Jos turvapaikanhakijan sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku tehdään 9 artiklan 4 kohdan a ja/tai b–cc alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. Haussa voidaan käyttää lisäperusteina 9 artiklan 4 kohdan aa alakohdassa tarkoitettuja tietoja. [tark. 97]

2.  Jos 1 kohdassa tarkoitetun tiedon perusteella tehty haku osoittaa, että kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä koskevia tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen turvapaikkaviranomainen saa tutustua seuraaviin hakijaa koskeviin tietoihin ja 8 artiklan 3 kohdan nojalla linkitettyjen hakijan muiden hakemustiedostojen tietoihin, mutta yksinomaan 1 kohdassa mainittua tarkoitusta varten:

   a) hakemuksen numero;
   b) 9 artiklan 4, 5 ja 7 alakohdassa tarkoitetut hakemuslomakkeesta tai hakemuslomakkeista saadut tiedot;
   c) valokuvat kasvokuvat; [tark. 98]
   d) tiedot, jotka koskevat 10, 13 ja 14 artiklassa tarkoitettuja myönnettyjä, mitätöityjä, peruutettuja tai pidennettyjä viisumeja;
   e) 9 artiklan 4 ja 5 alakohdassa tarkoitetut 8 artiklan 4 kohdan nojalla linkitettyjen hakemustiedostojen tiedot.” [tark. 99]

"

21)  Korvataan 23 artikla seuraavasti:"

”23 artikla

Tietojen säilyttämisaika

1.  Kukin tiedosto hakemustiedosto säilytetään viisumitietojärjestelmässä enintään viiden vuoden ajan, tämän kuitenkaan vaikuttamatta 24 ja 25 artiklassa tarkoitettuun tietojen poistamiseen tai 34 artiklassa tarkoitettuun tietojenkäsittelytapahtumien kirjaamiseen. [tark. 100]

Tämä ajanjakso alkaa

   a) viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivänä, jos viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on myönnetty;
   b) viisumin, tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon uutena päättymispäivänä, jos viisumia, tai pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa on pidennetty; [tark. 101]
   c) päivänä, jolloin hakemustiedosto on perustettu viisumitietojärjestelmään, jos hakemus on peruutettu taikka sen käsittely on päätetty tai keskeytetty;
   d) vastuuviranomaisen tekemän päätöksen päivänä, jos viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on tapauksen mukaan evätty, mitätöity, peruutettu, kumottu tai sitä on lyhennetty.

2.  Kun 1 kohdassa tarkoitettu ajanjakso päättyy, viisumitietojärjestelmä poistaa automaattisesti tiedoston ja siihen 8 artiklan 3 ja 4 kohdan sekä 22 a artiklan 3 ja 5 kohdan nojalla tehdyt linkit.” [tark. 102]

2 a.  Edellä 1 kohdasta poiketen:

   a) oleskelulupaan liittyvät hakemustiedostot on poistettava kymmenen vuoden enimmäisajan kuluttua;
   b) alle 12-vuotiaita lapsia koskevat hakemustiedostot on poistettava lapsen poistuessa Schengen-alueelta. [tark. 103]

2 b.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, siinä tarkoitettua hakemustiedostoa voidaan säilyttää uuden hakemuksen laatimisen helpottamiseksi enintään kolmen vuoden ajan pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn viisumin tai oleskeluluvan voimassaoloajan päättymisen jälkeen ja ainoastaan, jos hakija suostumusta pyydettäessä vapaaehtoisesti ja nimenomaisesti antaa siihen suostumuksensa allekirjoittamalla vakuutuksen. Suostumuksen antamista koskevat pyynnöt on esitettävä selvästi erillään muista asioista helposti ymmärrettävässä ja saatavilla olevassa muodossa selkeällä ja yksinkertaisella kielellä asetuksen (EU) 2016/679 7 artiklan mukaisesti. Hakija voi milloin tahansa peruuttaa suostumuksensa asetuksen (EU) 2016/679 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Jos hakija peruuttaa suostumuksensa, hakemustiedosto on automaattisesti poistettava viisumitietojärjestelmästä.

Eu-LISA kehittää välineen, jonka avulla hakijat voivat antaa ja peruuttaa suostumuksensa.

Komissio antaa delegoituja säädöksiä 48 a artiklan mukaisesti määritelläkseen tarkemmin välineen, jota hakijoiden on käytettävä suostumuksensa antamista ja peruuttamista varten. [tark. 104]

"

22)  Korvataan 24 artiklan 2 ja 3 kohdat seuraavasti:"

”2. Jos jokin jäsenvaltio voi osoittaa, että viisumitietojärjestelmässä olevat tiedot ovat virheellisiä tai että tietoja on käsitelty viisumitietojärjestelmässä tämän asetuksen vastaisesti, sen on välittömästi ilmoitettava vastuussa olevalle jäsenvaltiolle. Tällainen viesti on toimitettava 16 artiklan 3 kohdan mukaista menettelyä noudattaen.

Jos virheelliset tiedot koskevat 8 artiklan 3 tai 4 kohdan tai 22 a artiklan 3 kohdan nojalla luotuja linkkejä, vastuussa olevan jäsenvaltion on tehtävä tarvittavat tarkistukset ja annettava vastaus 48 tunnin kuluessa ja tarvittaessa oikaistava linkki. Jos vastausta ei anneta asetetussa määräajassa, pyynnön esittäneen jäsenvaltion on oikaistava linkki ja ilmoitettava vastuussa olevalle jäsenvaltiolle oikaisusta VISMail-järjestelmän kautta.

3.  Vastuussa olevan jäsenvaltion on mahdollisimman pian tarkistettava asianomaiset tiedot ja tarvittaessa oikaistava tai poistettava ne välittömästi.”; [tark. 105]

"

23)  Muutetaan 25 artikla seuraavasti:

a)  Korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Jos hakija on saanut jonkin jäsenvaltion kansalaisuuden ennen 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ajanjakson päättymistä, jäsenvaltion, joka on luonut hakijaa koskevat hakemustiedostot, tiedostot ja 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa sekä 22 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetut linkit, on viipymättä poistettava ne viisumitietojärjestelmästä.” [tark. 106 (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)]

"

b)  Korvataan 2 kohdassa oleva ilmaisu ”viisumitietojärjestelmän” ilmaisulla ”VISMail-järjestelmän”.

23 a)  Muutetaan 26 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 ja 2 kohta seuraavasti:"

”1. Eu‑LISA vastaa viisumitietojärjestelmän ja sen 2 a artiklassa tarkoitettujen komponenttien operatiivisesta hallinnosta. Sen on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varmistettava, että näissä komponenteissa käytetään aina parasta saatavilla olevaa teknologiaa, siitä tehtävä kustannushyötyanalyysi huomioon ottaen. [tark. 107]

2.  VIS:n operatiiviseen hallinnointiin kuuluvat kaikki tehtävät VIS:n pitämiseksi toiminnassa ympäri vuorokauden seitsemänä päivänä viikossa tämän asetuksen mukaisesti sekä erityisesti järjestelmän ylläpito ja tarpeellinen tekninen kehittäminen, joilla varmistetaan, että VIS toimii operationaalisesti tyydyttävällä laadullisella tasolla, erityisesti kun on kyse konsulaattien ja rajaviranomaisten keskusviisumitietojärjestelmästä tekemien hakujen vasteajasta. Vasteaikojen on oltava mahdollisimman lyhyitä.” [tark. 108]

"

b)  kumotaan 3–8 kohta. [tark. 109]

24)  Lisätään 26 artiklaan 8 a kohta seuraavasti:"

”8 a. Eu-LISAn sallitaan käyttää VIS-tuotantojärjestelmän anonymisoituja todellisia henkilötietoja testaustarkoituksiin seuraavissa olosuhteissa:

   a) vianmääritys ja korjaaminen, kun keskusjärjestelmässä havaitaan vikoja;
   b) sellaisten uusien teknologioiden ja tekniikoiden testaaminen, jotka ovat merkityksellisiä keskusjärjestelmän suorituskyvyn tai tietojen siihen siirtämisen parantamiseksi.

Tällaisissa tapauksissa turvallisuustoimenpiteet, pääsynvalvonta ja lokitoiminnot ovat testausympäristössä samantasoiset kuin VIS-tuotantojärjestelmässä. Testaukseen valitut todelliset henkilötiedot on muutettava anonyymeiksi siten, että rekisteröity ei ole enää tunnistettavissa.” [tark. 110]

"

c)  lisätään kohdat seuraavasti:"

”9 a. Jos eu-LISA tekee ulkopuolisten toimeksisaajien kanssa yhteistyötä jossakin VIS:ään liittyvässä tehtävässä, sen on seurattava tiiviisti toimeksisaajan toimia, jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen noudattaminen, erityisesti turvallisuuden, luottamuksellisuuden ja tietosuojan noudattaminen.

9 b.  VIS-keskusjärjestelmän operatiivista hallinnointia ei saa antaa yksityisten yritysten tai organisaatioiden tehtäväksi.” [tark. 111]

"

25)  Korvataan 27 artikla seuraavasti:"

”27 artikla

Keskusviisumitietojärjestelmän sijainti

Keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskus, joka huolehtii teknisestä valvonnasta ja hallinnosta, sijaitsee Strasbourgissa (Ranska), ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskus, joka voi huolehtia kaikista keskusviisumitietojärjestelmän pääkeskuksen toiminnoista, sijaitsee Sankt Johann im Pongaussa (Itävalta).

Molempia keskuksia voidaan käyttää samanaikaisesti Eu-LISA panee täytäntöön teknisiä ratkaisuja, jotta varmistetaan viisumitietojärjestelmän aktiivisessa toiminnassa keskeytymätön saatavuus joko keskusviisumitietojärjestelmän ja keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksen samanaikaisella toiminnalla, edellyttäen, että keskusviisumitietojärjestelmän varakeskuksella on edelleen valmiudet varmistaa viisumitietojärjestelmän toiminta järjestelmän keskusviisumitietojärjestelmän häiriötilanteissa, tai toisintamalla järjestelmä tai sen komponentit.” [tark. 112]

"

26)  Muutetaan 29 artikla seuraavasti:

a)  korvataan otsikko seuraavasti:"

”Vastuu tietojen käytöstä ja laadusta”.

"

b)  muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)  korvataan c alakohta seuraavasti:"

”c) tiedot ovat oikeita, ajantasaisia ja riittävän laadukkaita ja täydellisiä silloin kun ne toimitetaan viisumitietojärjestelmään.”

"

ii)  lisätään alakohta seuraavasti:"

”Jäsenvaltioiden on tässä tarkoituksessa varmistettava, että konsulaattien henkilöstölle ja kaikkien ulkoisten palveluntarjoajien henkilöstölle, joiden kanssa ne tekevät yhteistyötä asetuksen (EY) N:o 810/2009 43 artiklan mukaisesti, annetaan säännöllisesti koulutusta tietojen laadusta.” [tark. 113]

"

c)  Korvataan 2 kohdan a alakohdassa ilmaisu ”keskusviisumitietojärjestelmän” ilmaisulla ”keskusviisumitietojärjestelmän tai CIR:n turvallisuuden” ja ilmaisu ”sen” ilmaisulla ”keskusviisumitietojärjestelmän tai CIR:n”.

d)  Lisätään seuraava 2 a kohdat seuraavasti:"

”2 a. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen Eu-LISA kehittää ja , ylläpitää jatkuvasti päivittää yhdessä komission kanssa tietojen automaattisia laadunvalvontamekanismeja ja -menettelyjä viisumitietojärjestelmän tietojen laadun tarkastamista varten ja raportoi säännöllisesti jäsenvaltioille. Eu-LISAn on varmistettava, että ammatillisesti koulutettu henkilöstö pystyy panemaan täytäntöön tarvittavat tekniset innovaatiot ja parannukset, joita tietojen laadunvalvontamekanismien käyttö edellyttää. Tietokantaa hallinnoiva viranomainen Eu-LISA raportoi jäsenvaltioille ja komissiolle säännöllisesti tietojen laadunvalvonnasta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomuksen tietojen laadussa havaitsemistaan ongelmista ja niiden ratkaisemisesta. [tark. 114]

Laatuvaatimusten noudattamista koskevat mekanismit, menettelyt ja tulkinnat vahvistetaan täytäntöönpanotoimenpitein 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

2 b.  Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sen tekniikan toteutettavuudesta, saatavuudesta, valmiudesta ja luotettavuudesta, jota tarvitaan, jotta kasvokuvia voidaan käyttää henkilöiden tunnistamiseksi.”;” [tark. 115]

"

d a)  Lisätään kohta seuraavasti:"

”3 a. Kunkin jäsenvaltion on nimettävä VIS:ssä tapahtuvaa henkilötietojen käsittelyä varten viranomainen, joka toimii asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuna rekisterinpitäjänä ja jolle on keskitetty vastuu kyseisen jäsenvaltion tietojenkäsittelystä. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava nimeämisestä komissiolle.”; [tark. 116]

"

27)  Lisätään 29 a artikla seuraavasti:"

”29 a artikla

Tietojen tallentamista koskevat erityissäännöt

1.  Kun 9, 22 c ja 22 d artiklassa tarkoitettuja tietoja tallennetaan viisumitietojärjestelmään, sovelletaan seuraavia ennakkoedellytyksiä:

   a) 9, 22 c ja 22 d artiklassa sekä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot voidaan lähettää tallentaa viisumitietojärjestelmään ainoastaan kansallisten vastuuviranomaisten suorittaman laaduntarkastuksen jälkeen; [tark. 117]
   b) 9, 22 c ja 22 d artiklassa sekä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tiedot käsitellään viisumitietojärjestelmässä sen jälkeen kun viisumitietojärjestelmä on suorittanut 2 kohdassa tarkoitetun laaduntarkastuksen.

2.  Viisumitietojärjestelmä suorittaa laaduntarkastukset seuraavasti:

   a) kun viisumitietojärjestelmään luodaan hakemustiedosto tai -tiedostoja kolmansien maiden kansalaisista, 9, 22 c ja 22 d artiklassa tarkoitetuille tiedoille suoritetaan laaduntarkastus; jos vahvistetut laatukriteerit eivät näissä tarkastuksissa täyty, viisumitietojärjestelmä ilmoittaa asiasta automaattisesti vastuuviranomaiselle tai vastuuviranomaisille;
   b) viisumitietojärjestelmä voi käynnistää 9 a artiklan 3 kohdan ja 22 b artiklan 2 kohdassa tarkoitetut automaattiset menettelyt ainoastaan viisumitietojärjestelmän tämän artiklan mukaisesti suorittaman laaduntarkastuksen jälkeen; jos vahvistetut laatukriteerit eivät näissä tarkastuksissa täyty, viisumitietojärjestelmä ilmoittaa asiasta automaattisesti vastuuviranomaiselle tai vastuuviranomaisille; [tark. 118 (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)]
   c) kasvokuvien ja sormenjälkitietojen laatu tarkastetaan luotaessa kolmansien maiden kansalaisten hakemustiedostoja viisumitietojärjestelmään, jotta voidaan varmistaa, että biometrisen tunnistamisen mahdollistavat tietojen vähimmäislaatuvaatimukset täyttyvät; [tark. 119] (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
   d) edellä olevan 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen tietojen laatu tarkastetaan tallennettaessa tietoja nimetyistä kansallisista viranomaisista viisumitietojärjestelmään.

3.  Tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen tallentamiselle vahvistetaan laatuvaatimukset. Näiden laatuvaatimusten sisältö vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.” [tark. 120] (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

"

28)  Korvataan 31 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti: "

”1. Edellä olevan 9 artiklan 4 alakohdan a, b, c, k ja m alakohdassa, 9 artiklan 6 alakohdassa ja 9 artiklan 7 alakohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan siirtää kolmansiin maihin tai liitteessä mainituille kansainvälisille järjestöille tai saattaa niiden saataville, ainoastaan jos se on tarpeen yksittäisissä tapauksissa kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamiseksi, ja yksinomaan direktiivin 2008/115/EY mukaista palauttamista varten tai asetuksen ... [asetus uudelleensijoittamiskehyksestä] mukaista uudelleensijoittamista varten, edellyttäen että tiedot viisumitietojärjestelmään tallentanut jäsenvaltio on antanut suostumuksensa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/679 soveltamista.” [tark. 121]

"

28 a)  Muutetaan 31 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:"

”2. Rajaviranomaiset tai maahanmuuttoviranomaiset voivat tämän artiklan 1 kohdasta poiketen siirtää 9 artiklan 4 kohdan a, a a, b, c, c c, k ja m alakohdassa ja 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuja tietoja kolmansille maille tai tämän asetuksen liitteessä I mainituille kansainvälisille järjestöille yksittäistapauksissa, jos se on tarpeen kolmansien maiden kansalaisten henkilöllisyyden toteamiseksi yksinomaan heidän palauttamistaan varten, mutta vain sillä edellytyksellä, että

   a) komissio on tehnyt päätöksen henkilötietojen suojan riittävästä tasosta kyseisessä kolmannessa maassa asetuksen (EU) 2016/679 45 artiklan 3 kohdan mukaisesti;
   b) asetuksen (EU) 2016/679 46 artiklassa tarkoitetuista asianmukaisista suojatoimista on määrätty esimerkiksi takaisinottosopimuksessa, joka on voimassa unionin tai jonkin jäsenvaltion ja kyseisen kolmannen maan välillä; tai
   c) sovelletaan asetuksen (EU) 2016/679 49 artiklan 1 kohdan d alakohtaa. [tark. 122]

3.  Tämän asetuksen 9 artiklan 4 kohdan a, b, c, k ja m alakohdassa ja 6 ja 7 kohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan siirtää tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti ainoastaan kun kaikki seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

   a) tiedot siirretään noudattaen asianomaisia unionin oikeuden säännöksiä, erityisesti tietosuojasäännöksiä, mukaan lukien asetuksen (EU) 2016/679 V luku, sekä takaisinottosopimuksia ja tietoja siirtävän jäsenvaltion kansallista oikeutta;
   b) tiedot viisumitietojärjestelmään tallentanut jäsenvaltio on antanut hyväksyntänsä;
   c) kolmas maa tai kansainvälinen järjestö on sitoutunut käsittelemään tietoja vain siinä tarkoituksessa, jota varten ne on annettu; sekä
   d) asianomaisesta kolmannen maan kansalaisesta on direktiivin 2008/115/EY nojalla tehty palauttamispäätös, edellyttäen että kyseisen palautuspäätöksen täytäntöönpanoa ei ole lykätty eikä siihen ole haettu muutosta tavalla, joka voisi johtaa sen täytäntöönpanon lykkäämiseen.”; [tark. 123]

"

b)  lisätään kohdat seuraavasti:"

”3 a. Henkilötietojen siirrot kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille 2 kohdan mukaisesti eivät vaikuta kansainvälistä suojelua pyytävien tai saavien henkilöiden oikeuksiin erityisesti palauttamiskiellon osalta.

3 b.  Henkilötietoja, jotka jäsenvaltio tai Europol saa viisumitietojärjestelmästä lainvalvontatarkoituksia varten, ei saa siirtää kolmansille maille, kansainvälisille järjestöille tai unioniin tai sen ulkopuolelle sijoittautuneille yksityisille yhteisöille eikä asettaa niiden saataville. Tätä kieltoa sovelletaan myös, kun näitä tietoja käsitellään edelleen kansallisella tasolla tai jäsenvaltioiden välillä direktiivin (EU) 2016/680 nojalla.”; [tark. 124]

"

28 b)  Muutetaan 32 artiklan 2 kohta seuraavasti:

a)  lisätään alakohta seuraavasti:"

”e a) estää asiattomia käyttämästä automaattisia tietojenkäsittelyjärjestelmiä tiedonsiirtolaitteiden avulla;”; [tark. 125]

"

b)  lisätään kohdat seuraavasti:"

”j a) varmistetaan, että asennettujen järjestelmien normaali toiminta voidaan palauttaa keskeytystilanteessa;

   j b) taataan luotettavuus varmistamalla, että kaikista VIS:n toiminnassa ilmenevistä vioista ilmoitetaan asianmukaisesti ja että toteutetaan tarvittavat tekniset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että henkilötiedot voidaan palauttaa, jos VIS:n toimintahäiriö aiheuttaa tietojen turmeltumista;”; [tark. 126]

"

28 c)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”32 a artikla

Turvallisuushäiriöt

1.  Kaikki tapahtumat, joilla on tai saattaa olla vaikutusta VIS-järjestelmän turvallisuuteen ja jotka voivat aiheuttaa järjestelmälle vahinkoa tai johtaa tietojen häviämiseen, katsotaan turvallisuushäiriöiksi, erityisesti jos tietoihin on mahdollisesti päästy lainvastaisesti käsiksi tai jos tietojen saatavuus, eheys tai luottamuksellisuus on vaarantunut tai saattanut vaarantua.

2.  Turvallisuushäiriöihin on vastattava nopeasti, tehokkaasti ja asianmukaisesti.

3.  Jäsenvaltioiden, Europolin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston on ilmoitettava turvallisuushäiriöistä viipymättä komissiolle, eu-LISAlle, toimivaltaiselle valvontaviranomaiselle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoittamista ja siitä tiedottamista asetuksen (EU) 2016/679 33 artiklan mukaisesti tai direktiivin (EU) 2016/680 30 artiklan mukaisesti. Eu-LISA ilmoittaa kaikista VIS-keskusjärjestelmään liittyvistä turvallisuushäiriöistä viipymättä komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle.

4.  Turvallisuushäiriöstä, jolla on tai saattaa olla vaikutusta VIS-järjestelmän toimintaan jäsenvaltiossa tai eu-LISAssa taikka muiden jäsenvaltioiden tallentamien tai toimittamien tietojen saatavuuteen, eheyteen tai luottamuksellisuuteen, ilmoitetaan kaikille jäsenvaltioille viipymättä ja raportoidaan eu-LISAn toimittaman turvallisuushäiriöiden hallintaa koskevan suunnitelman mukaisesti.

5.  Jäsenvaltiot ja eu-LISA tekevät yhteistyötä turvallisuushäiriön tapahtuessa.

6.  Komissio raportoi vakavista tietoturvaloukkauksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle välittömästi. Nämä raportit on luokiteltava turvallisuusluokkaan EU RESTRICTED / RESTREINT UE sovellettavien turvallisuusmääräysten mukaisesti.

7.  Jos turvallisuushäiriö johtuu tietojen väärinkäytöstä, jäsenvaltioiden, Europolin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston on varmistettava, että seuraamuksia määrätään 36 artiklan nojalla.” [tark. 127]

"

28 d)  Korvataan 33 artikla seuraavasti:"

”33 artikla

Korvausvastuu

1.  Rajoittamatta oikeutta rekisterinpitäjältä tai tietojen käsittelijältä saatavaan korvaukseen ja rekisterinpitäjän tai tietojen käsittelijän vastuuta asetuksen (EU) 2016/679, direktiivin (EU) 2016/680 ja asetuksen (EU) 2018/1726 mukaisesti

   a) henkilöllä tai jäsenvaltiolla, jolle on aiheutunut aineellista vahinkoa lainvastaisesta henkilötietojen käsittelystä tai jostain muusta tämän asetuksen vastaisesta jäsenvaltion toteuttamasta teosta, on oikeus saada kyseiseltä jäsenvaltiolta korvaus aiheutuneesta vahingosta;
   b) henkilöllä tai jäsenvaltiolla, jolle on aiheutunut aineellista tai aineetonta vahinkoa Europolin, Euroopan raja- ja rannikkovartioviraston tai eu-LISAn tämän asetuksen vastaisesta teosta, on oikeus saada korvausta kyseiseltä virastolta.

Kyseinen jäsenvaltio, Europol, Euroopan raja- ja merivartiovirasto tai eu-LISA vapautuu ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetusta vastuustaan osittain tai kokonaan, jos ne osoittavat, etteivät ne ole vastuussa vahingon aiheuttaneesta tapahtumasta.

2.  Jos VIS-keskusjärjestelmälle aiheutuu vahinkoa siitä, ettei jokin jäsenvaltio ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, tämä jäsenvaltio on velvollinen korvaamaan tällaisen vahingon, paitsi jos ja siltä osin kuin eu-LISA tai toinen VIS-keskusjärjestelmään osallistuva jäsenvaltio on jättänyt toteuttamatta kohtuulliset toimenpiteet vahingon syntymisen ehkäisemiseksi tai sen vaikutusten rajoittamiseksi mahdollisimman vähiin.

3.  Jäsenvaltiota vastaan esitettyihin korvausvaatimuksiin, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, sovelletaan kyseisen jäsenvaltion kansallista lainsäädäntöä. Valvontaviranomaista, Europolia, Euroopan raja- ja merivartiovirastoa tai eu-LISAa vastaan esitettyihin korvausvaatimuksiin, jotka koskevat 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua vahinkoa, sovelletaan perussopimuksissa säädettyjä edellytyksiä.”; [tark. 128]

"

29)  Korvataan 34 artikla seuraavasti:"

”34 artikla

Lokitietojen säilyttäminen

1.  Kunkin jäsenvaltion, Euroopan raja- ja merivartioviraston ja tietokantaa hallinnoivan viranomaisen eu-LISAn on säilytettävä lokitiedot kaikista viisumitietojärjestelmässä toteutetuista tietojenkäsittelytapahtumista. Näissä lokitiedoissa on mainittava 6 artiklan 1 kohdassa, 20 a artiklan 1 kohdassa, 22 k artiklan 1 kohdassa sekä 15–22 artiklassa ja 22 g–22 j artiklassa tarkoitettu tietojen käyttötarkoitus, käsittelyn päivämäärä ja kellonaika, 9–14 artiklassa ja 22 c–22 f artiklassa tarkoitettu siirrettyjen tietojen luonne, 15 artiklan 2 kohdassa, 18 artiklassa, 19 artiklan 1 kohdassa, 20 artiklan 1 kohdassa, 21 artiklan 1 kohdassa, 22 artiklan 1 kohdassa, 22 g artiklassa, 22 h artiklassa, 22 i artiklassa, 22 j artiklassa, 45 a artiklassa ja 45 d artiklassa tarkoitettu haussa käytettyjen tietojen luonne sekä tietoja tallentavan ja niitä hakevan viranomaisen nimi. Lisäksi kunkin jäsenvaltion on säilytettävä lokitiedot henkilöstöstä, jolla on asianmukaiset valtuudet tallentaa tai hakea tietoja. [tark. 129]

2.  Jäljempänä 45 b artiklassa lueteltujen tapahtumien osalta jokaisesta viisumitietojärjestelmässä ja rajanylitystietojärjestelmässä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta on säilytettävä lokitiedot tämän kyseisen artiklan ja rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2017/2226 41 46 artiklan mukaisesti. Edellä 17 a artiklassa lueteltujen tapahtumien osalta jokaisesta viisumitietojärjestelmässä ja rajanylitystietojärjestelmässä toteutetusta tietojenkäsittelytapahtumasta on pidettävä kirjaa tämän artiklan sekä asetuksen (EU) 2017/2226 46 artiklan mukaisesti. [tark. 130]

3.  Tällaisia lokitietoja saa käyttää ainoastaan tietosuojaan liittyvään tietojenkäsittelyn luvallisuuden valvontaan sekä tietoturvallisuuden varmistamiseen. Lokitiedot on suojattava asianmukaisesti niiden luvattoman käytön estämiseksi, ja ne on tuhottava vuoden kuluttua 23 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säilytysajan päättymisestä, jollei niitä tarvita jo aloitetuissa valvontamenettelyissä.”

"

29 a)  Korvataan 35 artikla seuraavasti:"

”35 artikla

Sisäinen valvonta

”Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jokainen viranomainen, jolla on oikeus käyttää viisumitietojärjestelmän tietoja, toteuttaa tämän asetuksen noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja tekee yhteistyötä kansallisen valvontaviranomaisen kanssa.”; [tark. 131]

"

29 b)  Korvataan 36 artikla seuraavasti:"

”36 artikla

Seuraamukset

”Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että viisumitietojärjestelmän tietojen väärinkäyttäminen tai käsittely tämän asetuksen vastaisesti on rangaistavaa seuraamuksin, kansallisen lainsäädännön mukaiset hallinnolliset ja/tai rikosoikeudelliset seuraamukset mukaan lukien, ja että seuraamukset ovat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.”; [tark. 132]

"

30)  Muutetaan 37 artikla seuraavasti:

a)  muutetaan 1 kohta seuraavasti:

i)   korvataan johdantolause seuraavasti:"

1. Sanotun rajoittamatta oikeutta saada asetuksen (EU) 2018/1725 15 ja 16 artiklassa, asetuksen (EU) 2016/679 13 ja 14 artiklassa ja direktiivin (EU) 2016/680 13 artiklassa tarkoitettuja tietoja, vastuussa olevan jäsenvaltion on ilmoitettava kolmansien maiden kansalaisille ja 9 artiklan 4 alakohdan f alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan e alakohdassa ja tai 22 d artiklan e alakohdassa tarkoitetuille henkilöille seuraavat tiedot:”. [tark. 133]

"

ii)   korvataan f alakohta seuraavasti:"

”f) hakijan oikeus tutustua itseään koskeviin tietoihin ja oikeus pyytää, että heitä koskevat virheelliset tiedot oikaistaan tai että heitä koskevat lainvastaisesti käsitellyt tiedot poistetaan, mukaan lukien oikeus saada tietoa edellä mainittujen oikeuksien käyttöä koskevista menettelyistä ja niiden 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Euroopan tietosuojavaltuutetun ja tietojen keruusta vastaavan jäsenvaltion kansallisen valvontaviranomaisen yhteystiedot, jotka käsittelevät henkilötietosuojaa koskevia vaatimuksia.” [tark. 134]

"

iii)  lisätään alakohta seuraavasti:"

”f a) tieto siitä, että jäsenvaltioilla ja Europolilla voi olla pääsy viisumitietojärjestelmään lainvalvontatarkoituksissa.”; [tark. 135]

"

b)  Korvataan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava selvästi, tiiviisti ja täsmällisesti kirjallisesti, ja tarvittaessa suullisesti, kolmannen maan kansalaiselle, kun 9 artiklan 4, 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdassa ja 22 d artiklan a–g alakohdassa tarkoitetut tiedot, valokuva kasvokuva ja sormenjäljet kerätään, sellaisella kielellä ja tavalla, jota rekisteröity ymmärtää tai jota hänen voidaan kohtuudella olettaa ymmärtävän. Lapsille tiedot on annettava ikätasolle sopivalla tavalla käyttäen lehtisiä ja/tai infografiikkaa ja/tai esittelyjä, joiden nimenomaisena tarkoituksena on selittää sormenjälkien ottamismenettelyä.” [tark. 136]

"

c)  Korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"

”Jos näiden henkilöiden allekirjoittamaa lomaketta ei ole, tiedot on ilmoitettava asetuksen (EU) 2016/679 14 artiklan mukaisesti.”

"

31)  Korvataan 38 artiklan 3 kohta seuraavasti: "

”3. Jos 2 kohdassa säädetty pyyntö esitetään muulle kuin vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, on sen jäsenvaltion viranomaisten, jolle pyyntö on esitetty, otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin seitsemän päivän kuluessa. Vastuussa olevan jäsenvaltion on kuukauden kuluessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja se, onko niiden käsittely viisumitietojärjestelmässä tapahtunut lainmukaisesti.” [tark. 137]

"

31 a)  Korvataan 38 artikla seuraavasti:"

”38 artikla

Oikeus saada pääsy henkilötietoihin, oikaista ne, täydentää niitä ja poistaa ne sekä oikeus rajoittaa niiden käsittelyä

1.  Pitkäaikaisten viisumien tai oleskelulupien hakijoille tai haltijoille, joiden tiedot tallennetaan VIS-keskusjärjestelmään, on ilmoitettava kyseisten tietojen keruuajankohtana menettelyistä, joiden mukaisesti he voivat käyttää asetuksen (EU) 2018/1725 17–20 artiklan ja asetuksen (EU) 2016/679 15–18 artiklan mukaisia oikeuksiaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1725 15 ja 16 artiklan mukaista tiedonsaantioikeutta. Heille on myös samalla annettava Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteystiedot.

2.  Jotta 1 kohdassa tarkoitetut henkilöt voivat käyttää asetuksen (EU) 2018/1725 17–20 artiklan ja asetuksen (EU) 2016/679 15–18 artiklan mukaisia oikeuksiaan, heillä on oltava oikeus kääntyä sen jäsenvaltion puoleen, joka tallensi heidän tietonsa VIS-järjestelmään. Pyynnön vastaanottaneen jäsenvaltion on tutkittava pyyntö ja vastattava siihen mahdollisimman pian ja viimeistään 30 päivän kuluttua. Jos pyyntöön vastatessa havaitaan, että VIS-järjestelmään tallennetut tiedot ovat virheellisiä tai ne on kirjattu laittomasti, vastuussa olevan jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2016/679 12 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti korjattava tiedot tai poistettava ne VIS-järjestelmästä viipymättä tai viimeistään 30 päivän kuluessa pyynnön vastaanottamisesta. Jos pyyntö esitetään muulle kuin vastuussa olevalle jäsenvaltiolle, on sen jäsenvaltion viranomaisten, jolle pyyntö on esitetty, otettava yhteyttä vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin seitsemän päivän kuluessa. Vastuussa olevan jäsenvaltion on kuukauden kuluessa tarkistettava tietojen oikeellisuus ja se, onko niiden käsittely viisumitietojärjestelmässä tapahtunut lainmukaisesti. Vastuussa olevan jäsenvaltion viranomaisiin yhteyttä ottaneen jäsenvaltion on ilmoitettava asianomaisille henkilöille heidän pyyntönsä välittämistä koskevasta jatkomenettelystä.

3.  Jos vastuussa oleva jäsenvaltio ei ole samaa mieltä väitteestä, jonka mukaan viisumitietojärjestelmään tallennetut tiedot ovat virheellisiä tai että ne on tallennettu lainvastaisesti, sen on viipymättä tehtävä hallintopäätös, jossa annetaan asianomaiselle henkilölle kirjallinen selvitys siitä, miksi se ei aio oikaista tai poistaa häntä koskevia tietoja.

4.  Kyseisessä päätöksessä on lisäksi annettava asianomaiselle henkilölle tiedot tämän mahdollisuudesta riitauttaa 2 kohdassa tarkoitettua pyyntöä koskeva päätös sekä tarvittaessa tiedot siitä, miten asianomainen henkilö voi tarvittaessa panna vireille kanteen tuomioistuimessa tai tehdä kantelun toimivaltaisille viranomaisille, sekä avusta, jota hän voi saada muun muassa toimivaltaisilta kansallisilta valvontaviranomaisilta.

5.  Edellä 2 kohdan nojalla tehtyyn pyyntöön on sisällytettävä asianomaisen henkilön tunnistamiseksi tarvittavat tiedot. Näitä tietoja voidaan käyttää yksinomaan 2 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien toteuttamiseksi.

6.  Vastuussa olevan jäsenvaltion pidettävä kirjaa tapahtumasta kirjallisen asiakirjan muodossa, josta ilmenee, että 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö on tehty ja miten sitä on käsitelty. Sen on asetettava tämä asiakirja tietosuojasta vastaavien toimivaltaisten kansallisten valvontaviranomaisten saataville viipymättä ja viimeistään seitsemän päivän kuluttua 2 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetusta tietojen oikaisemista tai poistamista koskevasta päätöksestä tai vastaavasti 3 kohdassa tarkoitetusta päätöksestä.”; [tark. 138]

"

31 b)  Korvataan 39 artikla seuraavasti:"

”39 artikla

Tietosuojaa koskevien oikeuksien varmistamista koskeva yhteistyö

1.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä 38 artiklassa säädettyjen oikeuksien toteuttamiseksi.

2.  Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on kussakin jäsenvaltiossa pyynnöstä autettava ja neuvottava rekisteröityä hänen käyttäessään oikeuttaan oikaista, täydentää tai poistaa itseään koskevia henkilötietoja tai rajoittaa tällaisten tietojen käsittelyä asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesti.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tiedot siirtäneen vastuussa olevan jäsenvaltion valvontaviranomaisen ja sen jäsenvaltion valvontaviranomaisen, jolle pyyntö on esitetty, on tehtävä keskenään yhteistyötä.” [tark. 139]

"

31 c)  Korvataan 40 artikla seuraavasti:"

”40 artikla

Oikeussuojakeinot

1.  Kenellä tahansa on oltava kussakin jäsenvaltiossa oikeus panna vireille kanne tai tehdä kantelu sen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille tai toimivaltaiselle tuomioistuimelle, joka on evännyt häneltä 38 artiklassa säädetyn oikeuden tutustua itseään koskeviin tietoihin tai oikaista niitä, täydentää niitä tai poistaa ne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2016/679 77 ja 79 artiklan soveltamista. Oikeus panna vireille kanne tai tehdä kantelu koskee myös tapauksia, joissa rekisterinpitäjä ei vastannut tietoihinpääsy-, oikaisu-, täydentämis- tai poistamispyyntöön 38 artiklan mukaisessa määräajassa tai ei koskaan käsitellyt pyyntöä.

2.  Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on avustettava asianomaista henkilöä asian koko käsittelyn ajan.” [tark. 140]

"

31 d)  Korvataan 41 artikla seuraavasti:"

”41 artikla

Kansallisen valvontaviranomaisen harjoittama valvonta

1.  Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valvontaviranomainen valvoo itsenäisesti kyseisen jäsenvaltion tämän asetuksen nojalla suorittaman henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta.

2.  Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen tai valvontaviranomaisten on varmistettava, että kansallisten vastuuviranomaisten suorittama tietojenkäsittely tarkastetaan vähintään joka kolmas vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastuskäytäntöjen mukaisesti. Tarkastuksen tulokset voidaan ottaa huomioon neuvoston asetuksella (EU) N:o 1053/2013 perustetun mekanismin avulla suoritetuissa arvioinneissa. Asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun valvontaviranomaisen on vuosittain julkaistava tietojen oikaisemista, täydentämistä tai poistamista taikka tietojen käsittelyn rajoittamista koskevien pyyntöjen lukumäärä, niiden seurauksena toteutetut toimet ja kyseisten henkilöiden pyynnöstä toteutettujen oikaisujen, täydennysten, poistojen ja käsittelyn rajoitusten lukumäärä.

3.  Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että valvontaviranomaisella on riittävät voimavarat sille tämän asetuksen nojalla annettujen tehtävien hoitamiseksi sekä mahdollisuus saada neuvoja henkilöiltä, joilla on riittävä asiantuntemus biometrisistä tiedoista.

4.  Jäsenvaltioiden on toimitettava asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle valvontaviranomaiselle kaikki sen pyytämät tiedot ja erityisesti ilmoitettava sille toimista, joita ne ovat toteuttaneet tässä asetuksessa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi. Jäsenvaltioiden on annettava asetuksen (EU) 2016/679 51 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle valvontaviranomaiselle pääsy lokitietoihinsa sekä pääsy milloin tahansa kaikkiin yhteentoimivuuteen liittyviin toimitiloihinsa.”; [tark. 141]

"

31 e)  Korvataan 42 artikla seuraavasti:"

”42 artikla

Euroopan tietosuojavaltuutetun harjoittama valvonta

1.  Euroopan tietosuojavaltuutetun tehtävänä on valvoa eu-LISAn, Europolin ja Euroopan raja- ja merivartioviraston suorittamia tämän asetuksen mukaisia henkilötietojen käsittelytoimia ja varmistaa, että tällaiset toimet suoritetaan asetuksen (EU) 2018/1725 ja tämän asetuksen mukaisesti.

2.  Euroopan tietosuojavaltuutettu varmistaa, että eu-LISAn suorittamat henkilötietojen käsittelytoimet tarkastetaan vähintään joka kolmas vuosi asiaankuuluvien kansainvälisten tarkastusstandardien mukaisesti. Tarkastuskertomus toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, eu-LISAlle, komissiolle ja jäsenvaltioille. Eu-LISAlle annetaan tilaisuus esittää huomautuksia ennen kertomusten hyväksymistä.

3.  Eu-LISAn on toimitettava Euroopan tietosuojavaltuutetun pyytämät tiedot ja myönnettävä Euroopan tietosuojavaltuutetulle oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja 22 r, 34 ja 45 b artiklassa tarkoitettuihin lokitietoihinsa sekä annettava Euroopan tietosuojavaltuutetulle milloin tahansa pääsy kaikkiin toimitiloihinsa.”; [tark. 142]

"

32)  Korvataan 43 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:"

”1. Euroopan tietosuojavaltuutettu toimii tiiviissä yhteistyössä kansallisten valvontaviranomaisten kanssa sellaisten erityiskysymysten yhteydessä, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden toimia, erityisesti jos Euroopan tietosuojavaltuutettu tai kansallinen valvontaviranomainen havaitsee jäsenvaltioiden käytänteiden välillä suuria eroja tai mahdollisesti lainvastaisia tiedonsiirtoja yhteentoimivuuden komponenttien viestintäkanavia pitkin, tai yhden tai useamman kansallisen valvontaviranomaisen esittämien, tämän asetuksen täytäntöönpanoa ja tulkintaa koskevien kysymysten yhteydessä.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa koordinoitu valvonta varmistetaan asetuksen (EU) XXXX/2018 [tarkistettu asetus (EY) N:o 45/2001] 62 artiklan mukaisesti.” [tark. 143]

"

32 a)  Korvataan 43 artikla seuraavasti:"

”43 artikla

Kansallisten valvontaviranomaisten ja Euroopan tietosuojavaltuutetun yhteistyö

1.  Valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu tekevät kukin toimivaltansa puitteissa aktiivisesti yhteistyötä hoitaessaan tehtäviään, jotta varmistetaan yhteentoimivuuden komponenttien ja tämän asetuksen muiden säännösten soveltamisen koordinoitu valvonta.

2.  Euroopan tietosuojavaltuutettu ja valvontaviranomaiset vaihtavat tarpeen mukaan asiaankuuluvia tietoja, avustavat toisiaan tarkastusten ja tutkimusten suorittamisessa, tarkastelevat tämän asetuksen tulkintaan ja soveltamiseen mahdollisesti liittyviä vaikeuksia, arvioivat riippumattomaan valvontaan tai rekisteröidyn oikeuksien käyttöön liittyviä ongelmia, laativat yhdenmukaisia ehdotuksia ongelmien ratkaisemiseksi yhdessä sekä edistävät tietoisuutta tietosuojaoikeuksista.

3.  Edellä olevan 2 kohdan tarkoitusta varten valvontaviranomaiset ja Euroopan tietosuojavaltuutettu kokoontuvat vähintään kaksi kertaa vuodessa Euroopan tietosuojaneuvoston puitteissa. Näiden kokousten kustannuksista ja järjestelyistä vastaa Euroopan tietosuojaneuvosto. Ensimmäisessä kokouksessa hyväksytään työjärjestys. Uusia työmenetelmiä kehitetään tarvittaessa yhteisesti.

4.  Euroopan tietosuojaneuvosto toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Europolille, Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ja eu-LISAlle joka toinen vuosi yhteisen toimintakertomuksen. Kertomukseen on sisällytettävä kunkin jäsenvaltion valvontaviranomaisen laatima kyseistä jäsenvaltiota koskeva luku.”; [tark. 144]

"

32 b)  Poistetaan 44 artikla. [tark. 145]

33)  Lisätään 45 artiklaan 3 kohta kohdat seuraavasti:"

”2 a. VIS-keskusjärjestelmän, kunkin jäsenvaltion kansallisen rajapinnan sekä VIS-keskusjärjestelmän ja kansallisten rajapintojen välisen tiedonsiirtoinfrastruktuurin kehittämiseksi tarvittavista, seuraavia asioita koskevista toimenpiteistä päätetään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen:

   a) järjestelmän fyysisen arkkitehtuurin suunnittelu, sen tietoliikenneverkko mukaan luettuna
   b) tekniset näkökohdat, jotka liittyvät henkilötietojen suojeluun
   c) tekniset näkökohdat, joilla on huomattavaa taloudellista vaikutusta jäsenvaltioiden talousarvioon tai joilla on huomattavia teknisiä vaikutuksia jäsenvaltioiden kansallisiin järjestelmiin
   d) turvavaatimusten, myös biometristen näkökohtien kehittäminen.” [tark. 146]

3. Tekniset eritelmät, jotka koskevat sormenjälkien ja kasvokuvan laatua, resoluutiota ja käyttöä biometriseen todentamiseen ja tunnistamiseen viisumitietojärjestelmässä, vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

"

34)  Lisätään 45 a artikla seuraavasti:"

”45 a artikla

Tietojen käyttö raporttien ja tilastojen laatimista varten

1.  Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, komission, eu-LISAn ja asetuksella (EU) 2016/1624 perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö saa käyttää seuraavia tietoja, mutta ainoastaan raporttien ja tilastojen laatimista varten ja tietojen täydellisen anonymisoinnin avulla ilman, että yksittäiset henkilöt voidaan tunnistaa: [tark. 147]

   a) statusta koskevat tiedot;
   b) toimivaltainen viranomainen, sen paikkakunta mukaan lukien;
   c) hakijan sukupuoli, syntymäaika syntymävuosi ja nykyinen kansalaisuus; [tark. 148]
   d) ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta jäsenvaltio, johon hakija saapuu ensimmäisenä;
   e) hakemuksen ja hakemusta koskevan päätöksen (myönnetty vai evätty) paikka ja päiväys;
   f) myönnetyn asiakirjan tyyppi eli onko kyse lentokentän kauttakulkuviisumista, yhtenäisestä tai alueellisesti rajoitetusta viisumista, pitkäaikaisesta viisumista vai oleskeluluvasta;
   g) ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta matkustusasiakirjan laji ja myöntäjämaan kolmikirjaiminen tunnus;
   h) ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta asiakirjaa tai hakemusta epäämistä koskevan päätöksen perustelut; pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta hakemusta koskeva päätös (myönnetäänkö vai evätäänkö hakemus ja millä perustein) , mukaan lukien viittaus kaikkiin osumiin hakujen kohteena olleista unionin tietojärjestelmistä, Europolin tai Interpolin tiedoista, asetuksen (EU) 2018/1240 29 artiklassa tarkoitetusta seurantalistasta tai erityisistä riski-indikaattoreista; [tark. 149]
   h a) asiakirjojen epäämistä koskevan päätöksen perustelut, mukaan lukien viittaus kaikkiin osumiin hakujen kohteena olleista unionin tietojärjestelmistä, Europolin tai Interpolin tiedoista, asetuksen (EU) 2018/1240 34 artiklassa tarkoitetusta seurantalistasta tai erityisistä riski-indikaattoreista; [tark. 150]
   i) ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta hakemuksen evännyt toimivaltainen viranomainen, sen paikkakunta mukaan lukien, ja epäämispäivä;
   j) ainoastaan lyhytaikaisten viisumien osalta tapaukset, joissa sama hakija on hakenut lyhytaikaista oleskelua varten viisumia useammalta kuin yhdeltä viisumiviranomaiselta, ja tiedot näistä viisumiviranomaisista, niiden paikkakunnat ja epäämispäivämäärät;
   k) lyhytaikaisen viisumin osalta matkan päätarkoitus tai -tarkoitukset; pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien osalta hakemuksen tarkoitus; [tark. 151]
   l) minkä tahansa asiakirjan viisumiasiakirjan peruuttamisen, mitätöinnin, kumoamisen tai voimassaolon jatkamisen yhteydessä tallennetut tiedot; [tark. 152]
   m) pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivä;
   n) sormenjälkien antamista koskevasta vaatimuksesta asetuksen (EY) N:o 810/2009 13 artiklan 7 kohdan nojalla vapautettujen henkilöiden määrä;
   o) 8 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti tapaukset, joissa 9 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei tosiseikkojen perusteella ole voitu antaa;
   p) 8 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti tapaukset, joissa 9 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja tietoja ei oikeudellisista syistä ole vaadittu;
   q) 8 artiklan 5 kohdan toisen virkkeen mukaisesti tapaukset, joissa viisumi on evätty hakijalta, joka ei tosiseikkojen perusteella voinut antaa 9 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja tietoja.

Euroopan raja- ja merivartioviraston asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on oltava pääsy ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin asetuksen (EU) 2016/1624 11 artiklassa tarkoitettujen riskianalyysien ja 13 artiklassa tarkoitettujen haavoittuvuusarviointien tekemiseksi.

2.  Eu-LISA tallentaa tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tiedot kyseisessä kohdassa mainittua tarkoitusta varten [yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)] asetuksen 2018/XX 39 artiklassa tarkoitettuun raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon.

3.  Jäljempänä 50 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut, eu-LISAn käyttöön ottamat menetelmät, joiden avulla voidaan arvioida viisumitietojärjestelmän toimintaa, antavat myös mahdollisuuden tuottaa säännöllisesti tilastoja seurannan varmistamiseksi.

4.  Eu-LISA laatii neljännesvuosittain tilastot, jotka perustuvat lyhytaikaisia viisumeja koskeviin viisumitietojärjestelmän tietoihin ja joista käy ilmi kunkin viisumihakemusten jättämispaikan osalta erityisesti seuraavat tiedot:

   a) lentokentän kauttakulkuviisumeja, useaan kauttakulkuun oikeuttavat lentokentän kauttakulkuviisumit mukaan lukien, koskevien hakemusten kokonaismäärä;
   b) myönnettyjen viisumien kokonaismäärä, A-toistuvaisviisumit mukaan lukien;
   c) myönnettyjen toistuvaisviisumien kokonaismäärä;
   d) evättyjen viisumien kokonaismäärä, A-toistuvaisviisumit mukaan lukien;
   e) yhtenäisiä viisumeja, mukaan lukien yhtenäiset toistuvaisviisumit, koskevien hakemusten kokonaismäärä;
   f) myönnettyjen viisumien kokonaismäärä, toistuvaisviisumit mukaan lukien;
   g) myönnettyjen toistuvaisviisumien kokonaismäärä, voimassaolon pituuden mukaan jaoteltuna (alle 6 kuukautta, 1 vuosi, 2 vuotta, 3 vuotta, 4 vuotta ja 5 vuotta);
   h) evättyjen yhtenäisten viisumien kokonaismäärä, toistuvaisviisumit mukaan lukien;
   i) myönnettyjen alueellisesti rajoitettujen viisumien kokonaismäärä.

Päivittäiset tilastotiedot tallennetaan raportoinnin ja tilastoinnin keskustietoarkistoon.

5.  Eu-LISA laatii neljännesvuosittain tilastot, jotka perustuvat pitkäaikaisia viisumeja ja oleskelulupia koskeviin viisumitietojärjestelmän tietoihin, joista käy ilmi kunkin paikan osalta erityisesti seuraavat tiedot:

   a) haettujen, myönnettyjen, evättyjen, pidennettyjen ja peruutettujen pitkäaikaisten viisumien kokonaismäärä;
   b) haettujen, myönnettyjen, evättyjen, pidennettyjen ja peruutettujen oleskelulupien kokonaismäärä.

6.  Kunkin vuoden lopussa laaditaan tilasto vuotuinen kertomus, johon on koottu kyseisen vuoden aikana neljännesvuosittain tehdyt tilastot. Tilastoissa esitetään tiedot kunkin jäsenvaltion osalta erikseen. Kertomus julkaistaan ja toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, Euroopan raja- ja merivartiovirastolle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja kansallisille valvontaviranomaisille. [tark. 153]

7.  Eu-LISA antaa komission pyynnöstä sille tilastoja erityisistä näkökohdista, jotka liittyvät yhteisen viisumipolitiikan tai muuttoliikepolitiikan täytäntöönpanoon, mukaan lukien asetuksen (EU) N:o 1053/2013 soveltamiseen liittyvät näkökohdat.”

"

35)  Lisätään 45 b, 45 c, 45 d ja 45 e artikla seuraavasti:"

”45 b artikla

Liikenteenharjoittajien pääsy tietoihin tarkistusten tekemiseksi

1.  Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan lentoliikenteen harjoittajien, meriliikenteen harjoittajien ja ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettavien kansainvälisten liikenteenharjoittajien on lähetettävä kysely viisumitietojärjestelmään sen tarkistamiseksi, onko kolmannen maan kansalaisella, jolla on lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, voimassa oleva lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. Tätä tarkoitusta varten liikenteenharjoittajien on toimitettava lyhytaikaisten viisumien osalta tämän asetuksen 9 artiklan 4 alakohdan a, b ja c alakohdassa tai 22 c artiklan a, b ja c alakohdassa luetellut tiedot tapauksen mukaan. Tapauksissa, joissa matkustajilta evätään pääsy liikennevälineeseen VIS-järjestelmästä tehdyn haun perusteella, liikenteenharjoittajien on ilmoitettava matkustajille asiasta ja siitä, miten he voivat käyttää oikeuksiaan tutustua VIS-järjestelmään tallennettuihin henkilötietoihin ja oikaista ja poistaa niitä. [tark. 154]

2.  Edellä olevan 1 kohdan täytäntöönpanemiseksi tai sen soveltamisesta johtuvien mahdollisten riitojen ratkaisemiseksi eu-LISA säilyttää lokitiedot kaikista sellaisista tietojenkäsittelytoiminnoista, jotka liikenteenharjoittajat suorittavat liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksessa. Näistä lokitiedoista on käytävä ilmi päivä ja aika, jolloin toiminto suoritettiin, haussa käytetyt tiedot, liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen välittämät tiedot ja kyseisen liikenteenharjoittajan nimi.

Lokitietoja säilytetään kahden vuoden ajan. Lokitiedot suojataan asianmukaisin toimin luvattomalta pääsyltä.

3.  Suojattu pääsy päätöksen 2004/512/EY, sellaisena kuin se on muutettuna tällä asetuksella, 1 artiklan 2 kohdan h alakohdassa myös mobiiliteknisiä ratkaisuja hyödyntäen, 2 a artiklan h kohdassa tarkoitettuun liikenteenharjoittajien yhteyskeskukseen mahdollistaa sen, että liikenteenharjoittajat voivat tehdä 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn ennen kuin matkustaja nousee liikennevälineeseen. Tätä tarkoitusta varten liikenteenharjoittajan on lähetettävä kysely voidakseen tehdä viisumitietojärjestelmästä haun käyttäen matkustusasiakirjan koneellisesti luettavaan kenttään sisältyviä tietoja. Liikenteenharjoittajan on annettava matkustusasiakirjan koneluettavan alueen sisältämät tiedot ja ilmoitettava maahantulojäsenvaltio. Lentoaseman kauttakulun tapauksessa liikenteenharjoittajaa ei poikkeuksellisesti velvoiteta tarkistamaan, onko kolmannen maan kansalaisella tapauksen mukaan voimassa oleva lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. [tark. 155]

4.  Viisumitietojärjestelmä vastaa ilmoittamalla, onko henkilöllä tapauksen mukaan voimassa oleva lyhytaikainen viisumi, pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa vai ei, antamalla liikenteenharjoittajille vastauksen muodossa OK / NOT OK. Jos on myönnetty asetuksen (EY) N:o 810/2009 25 artiklan mukaisesti alueellisesti rajoitettu lyhytaikainen viisumi, VIS-järjestelmän antamassa vastauksessa otetaan huomioon jäsenvaltio tai jäsenvaltiot, joiden osalta lupa on voimassa sekä liikenteenharjoittajan ilmoittama maahantulojäsenvaltio. Liikenteenharjoittajat voivat tallentaa lähetetyt tiedot ja saadun vastauksen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Muodossa OK/NOT OK olevaa vastausta ei voida pitää päätöksenä sallia tai evätä maahantulo asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt liikenteenharjoittajien yhdyskäytävän toimintaedellytyksistä ja sovellettavat tietosuoja- ja tietoturvallisuussäännöt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 156]

5.  Perustetaan yksinomaan liikenteenharjoittajille tarkoitettu todentamisjärjestelmä, jotta liikenteenharjoittajien asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä olisi 2 kohdan soveltamiseksi pääsy liikenteenharjoittajien yhteyskeskukseen. Todentamisjärjestelmää perustettaessa on otettava huomioon tietoturvallisuusriskien hallinta sekä sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteet. Komissio hyväksyy todentamisjärjestelmän täytäntöönpanosäädöksillä, jotka annetaan noudattaen 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä. [tark. 157]

5 a.  Liikenteenharjoittajien yhdyskäytävässä käytetään erillistä, ainoastaan luettavissa olevaa tietokantaa, jota päivitetään päivittäin yksisuuntaisella sisältöhaulla pienimmästä tarpeellisesta osajoukosta viisumitietojärjestelmään talletettuja tietoja. Liikenteenharjoittajien yhdyskäytävän turvallisuudesta, sen sisältämien henkilötietojen suojasta sekä prosessista, jossa henkilötietoja haetaan ja siirretään erilliseen, ainoastaan luettavissa olevaan tietokantaan, vastaa eu-LISA. [tark. 158]

5 b.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin liikenteenharjoittajiin kohdistetaan tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta yhteisillä rajoilla 14 päivänä kesäkuuta 1985 Benelux-talousliiton valtioiden, Saksan liittotasavallan ja Ranskan tasavallan hallitusten välillä tehdyn Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen, jäljempänä ’Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehty yleissopimus’, 26 artiklan 2 kohdan ja neuvoston direktiivin 2001/51/EY 4 artiklan mukaisia seuraamuksia, jos he kuljettavat sellaisia kolmansien maiden kansalaisia, joilta vaaditaan viisumi ja joilla ei ole voimassa olevaa viisumia. [tark. 159]

5 c.  Jos kolmansien maiden kansalaisilta evätään maahanpääsy, liikenteenharjoittaja, joka toi heidät ulkorajalle lento-, meri- tai maateitse, on velvoitettava ottamaan heidät välittömästi uudestaan vastuulleen. Rajaviranomaisten pyynnöstä liikenteenharjoittajat on velvoitettava palauttamaan kolmansien maiden kansalaiset joko kolmanteen maahan, josta heidät kuljetettiin, tai kolmanteen maahan, joka myönsi matkustusasiakirjan, jonka perusteella he matkustivat, tai mihin tahansa kolmanteen maahan, joka ottaa heidät varmasti vastaan. [tark. 160]

5 d.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettu tarkistaminen on tämän asetuksen soveltamispäivää seuraavien ensimmäisten kolmen vuoden ajan ryhmiä linja-autoilla maanteitse kuljettavien kansainvälisten liikenteenharjoittajien osalta valinnaista, eikä niihin sovelleta 5 b kohdassa tarkoitettuja säännöksiä. [tark. 161]

45 c artikla

Varmistusmenettelyt, joita sovelletaan, jos liikenteenharjoittajat eivät teknisistä syistä pääse tietoihin

1.  Jos 45 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn tekeminen on teknisistä syistä mahdotonta viisumitietotietojärjestelmän jonkin osan toimintahäiriön vuoksi tai muista liikenteenharjoittajien vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevista syistä, liikenteenharjoittajat vapautetaan velvollisuudesta varmistaa liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen kautta, että matkustajalla on hallussaan voimassa oleva viisumi tai matkustusasiakirja. Jos tietokantaa hallinnoiva viranomainen eu-LISA havaitsee tällaisen toimintahäiriön, se ilmoittaa asiasta liikenteenharjoittajille. Se ilmoittaa liikenteenharjoittajille myös siitä, että häiriö on korjattu. Jos liikenteenharjoittajat havaitsevat tällaisen toimintahäiriön, ne voivat ilmoittaa asiasta tietokantaa hallinnoivalla viranomaiselle eu-LISAlle. [tark. 162]

1 a.  Edellä 45 b artiklan 5 b kohdassa tarkoitettuja seuraamuksia ei määrätä liikenteenharjoittajille tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. [tark. 163]

1 b.  Jos 45 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kyselyn tekeminen on liikenteenharjoittajalle teknisistä syistä mahdotonta muun syyn takia kuin viisumitietotietojärjestelmän jonkin osan toimintahäiriön vuoksi, kyseisen liikenteenharjoittajan on ilmoitettava asiasta eu-LISAlle. [tark. 164]

2.  Varmistusmenettelyjen yksityiskohdat hyväksytään täytäntöönpanosäädöksellä, joka hyväksytään 49 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

45 d artikla

Euroopan raja- ja merivartioryhmien pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin

1.  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624* 40 artiklan 8 kohdassa säädetyn pääsyn lisäksi mukaisesti Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenillä sekä palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmillä on toimeksiantonsa rajoissa oltava pääsy viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin ja oikeus tehdä niihin hakuja hoitaessaan mainitun asetuksen 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviään ja käyttäessään siinä tarkoitettuja valtuuksiaan. [tark. 165]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun pääsyn varmistamiseksi Euroopan raja- ja rannikkovartiovirasto nimeää keskusyhteyspisteeksi erikoisyksikön, joka koostuu asianmukaisesti valtuutetuista eurooppalaisen raja- ja rannikkovartioston virkamiehistä. Keskusyhteyspiste tarkistaa, että 45 e artiklassa säädetyt viisumitietojärjestelmään pääsyn pyytämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

__________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).

45 e artikla

Euroopan raja- ja merivartioryhmien pääsyä viisumitietojärjestelmän tietoihin koskevat edellytykset ja menettely

1.  Euroopan raja- ja rannikkovartioryhmä voi 45 d artiklan 1 kohdassa tarkoitetun tietoihin pääsyn osalta pyytää 45 d artiklan 2 kohdassa tarkoitetulta eurooppalaisen raja- ja merivartioston keskusyhteyspisteeltä pääsyä kaikkiin viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin tai tiettyihin tietoihin. Pyynnössä on viitattava kyseisen jäsenvaltion rajatarkastuksia, ja rajojen valvontaa ja/tai henkilöiden palauttamista koskevaan toteutussuunnitelmaan, johon pyyntö perustuu. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön eurooppalaisen raja- ja merivartioston keskusyhteyspiste tarkistaa, täyttyvätkö 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä ryhmälle siten, että tietoturvaa ei vaaranneta. [tark. 166]

2.  Tietoihin pääsyyn sovelletaan seuraavia edellytyksiä:

   a) vastaanottava jäsenvaltio valtuuttaa ryhmän jäsenet tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä rajatarkastuksia, ja rajojen valvontaa ja henkilöiden palauttamista koskevassa toteutussuunnitelmassa määriteltyjen operatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi; ja [tark. 167]
   b) hakujen tekeminen viisumitietojärjestelmästä on välttämätöntä vastaanottavan jäsenvaltion ryhmälle uskomien erityistehtävien suorittamiseksi.

3.  Ryhmien jäsenet ja palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmät saavat toimia viisumitietojärjestelmästä saatujen tietojen perusteella asetuksen (EU) 2016/1624 40 artiklan 3 kohdan mukaisesti ainoastaan toimintapaikkanaan olevan vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijoiden tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ohjeiden mukaisesti ja pääsääntöisesti näiden läsnä ollessa. Vastaanottava jäsenvaltio voi valtuuttaa ryhmien jäseniä toimimaan puolestaan. [tark. 168]

4.  Epäilyttävissä tapauksissa tai jos viisumin haltijan, pitkäaikaisen viisumin haltijan tai oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden todentaminen epäonnistuu, Euroopan raja- ja merivartioryhmän jäsen lähettää henkilön vastaanottavan jäsenvaltion rajavartijan luo.

5.  Ryhmien jäsenet käyttävät viisumitietojärjestelmän tietoja seuraavasti:

   a) suorittaessaan asetuksessa (EU) 2016/399 tarkoitettuja rajatarkastuksiin liittyviä tehtäviä ryhmien jäsenillä on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin ulkorajojen ylityspaikoilla tapahtuvaa todentamista varten tämän asetuksen 18 tai 22 g artiklan mukaisesti;
   b) tarkastaessaan, täyttyvätkö jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevat edellytykset, ryhmien jäsenillä on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin jäsenvaltioiden alueella tapahtuvaa kolmansien maiden kansalaisia koskevaa todentamista varten tämän asetuksen 19 tai 22 h artiklan mukaisesti;
   c) tunnistaessaan henkilöitä, jotka eivät ehkä täytä tai eivät ehkä enää täytä jäsenvaltioiden alueelle tuloa, siellä oleskelua tai asumista koskevia edellytyksiä, ryhmien jäsenillä on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin tunnistamista varten tämän asetuksen 20 artiklan mukaisesti.

6.  Jos tietoihin pääsy ja haku tuottavat osuman viisumitietojärjestelmästä, siitä ilmoitetaan vastaanottavalle jäsenvaltiolle.

7.  Tietokantaa hallinnoiva viranomainen säilyttää lokitiedot Euroopan raja- ja merivartioryhmien jäsenten tai palauttamiseen liittyviin tehtäviin osallistuvan henkilöstön ryhmien viisumitietojärjestelmässä suorittamista tietojenkäsittelytapahtumista 34 artiklan säännösten mukaisesti. [tark. 169]

8.  Jokaisesta Euroopan raja- ja merivartioviraston suorittamasta tietojenkäsittelytapahtumasta ja hausta on tallennettava lokitiedot 34 artiklan säännösten mukaisesti, ja kaikki tapaukset, joissa on käytetty Euroopan raja- ja merivartioviraston ryhmien saamia tietoja, on kirjattava. [tark. 170]

9.  Lukuun ottamatta tilanteita, joissa on suoritettava tehtäviä EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) perustamisesta annetun asetuksen soveltamiseksi, Mitään viisumitietojärjestelmän osaa ei saa yhdistää mihinkään Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttämään tai virastossa käytettävään tietojen keräämiseen ja käsittelyyn tarkoitettuun tietokonejärjestelmään, eikä sellaisia viisumitietojärjestelmään sisältyviä tietoja, joihin Euroopan raja- ja merivartiovirastolla on pääsy, saa siirtää tällaiseen järjestelmään. Mitään viisumitietojärjestelmän osaa ei saa ladata verkon kautta. Lokitietojen tallentamista tietojenkäsittelytapahtumista ja hauista ei katsota viisumitietojärjestelmän tietojen laittomaksi lataamiseksi tai kopioinniksi. [tark. 171]

10.  Euroopan raja- ja merivartiovirasto hyväksyy 32 artiklassa säädetyt toimenpiteet tietoturvan varmistamiseksi ja soveltaa niitä.”

"

35 a)  Poistetaan 46, 47 ja 48 artiklat. [tark. 172, 173 ja 174]

35 b)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”48 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … … …[tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 9 c b ja 23 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 c b ja 23 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 9 c b ja 23 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.” [tark. 175]

"

36)  Korvataan 49 artikla seuraavasti:"

”49 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011* tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

____________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).”

"

37)  Lisätään 49 a artikla seuraavasti:"

”49 a artikla

Neuvoa-antava ryhmä

Eu-LISA perustaa neuvoa-antavan ryhmän, joka tarjoaa sille viisumitietojärjestelmään liittyvää asiantuntemusta erityisesti sen vuotuisen työohjelman ja vuotuisen toimintakertomuksen laadinnan yhteydessä.”

"

38)  Korvataan 50 artikla seuraavasti:"

”50 artikla

Perusoikeuksiin kohdistuvien vaikutusten seuranta ja arviointi [tark. 176]

1.  Tietokantaa hallinnoiva viranomainen Eu-LISA varmistaa, että käytettävissä on menetelmiä, joiden avulla voidaan arvioida viisumitietojärjestelmän toimintaa suhteessa tuloksia, kustannustehokkuutta, tietoturvaa ja palvelujen laatua koskeviin tavoitteisiin, sekä arvioida, noudatetaanko perusoikeuksia, myös oikeutta henkilötietojen suojaan, oikeutta syrjimättömyyteen, lapsen oikeuksia ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin. [tark. 177]

2.  Tietokantaa hallinnoivalla viranomaisella Eu-LISAlla on oltava teknistä ylläpitoa varten käytössään tarvittavat tiedot viisumitietojärjestelmässä suoritetusta tietojenkäsittelystä. [tark. 178]

3.  Eu-LISA antaa kahden vuoden välein Euroopan parlamentille, neuvostolle ja komissiolle kertomuksen viisumitietojärjestelmän teknisestä toiminnasta ja sen turvallisuudesta turvallisuudesta ja kustannuksista. Kertomuksen on sisällettävä katsaus hankkeen senhetkiseen etenemiseen ja sen kustannusten kehitykseen, arvio rahoitusvaikutuksista sekä tietoja mahdollisista teknisistä ongelmista ja riskeistä, jotka voivat vaikuttaa järjestelmän kokonaiskustannuksiin. [tark. 179]

3 a.  Jos kehitysprosessi viivästyy, eu-LISAn on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle mahdollisimman pian viivästyksen syistä sekä sen ajallisista ja rahoitukseen liittyvistä vaikutuksista. [tark. 180]

4.  Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on arkaluonteisten tietojen julkistamista koskevaa kansallista lainsäädäntöä noudattaen laadittava vuosittain kertomukset, jotka koskevat lainvalvontatarkoituksessa viisumitietojärjestelmään pääsyn toimivuutta ja jotka sisältävät tietoja ja tilastoja seuraavista:

   a) tietojen katsomisen täsmällinen tarkoitus, mukaan lukien terrorismirikoksen tai muun vakavan rikoksen nimike, sekä alle 12-vuotiaita lapsia koskevien tietojen tutustumiskerrat; [tark. 181]
   b) asianmukaiset syyt perusteltuun epäilyyn, jonka mukaan rikoksesta epäilty, rikokseen syyllistynyt tai rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan;
   c) lainvalvontatarkoituksessa viisumitietojärjestelmään pääsyä koskevien pyyntöjen lukumäärä;
   c a) niiden tapausten lukumäärä ja tyypit, joissa käytettiin 22 m artiklan 2 kohdassa olevia kiireellisiä tapauksia varten tarkoitettuja menettelyjä, mukaan lukien tapaukset, joissa keskusyhteyspiste on jälkikäteen tehtävän tarkistuksen seurauksena todennut, että kyse ei ollut kiireellisestä tapauksesta; [tark. 182]
   d) henkilöiden tunnistamiseen johtaneiden tapausten lukumäärä ja tyypit.
   d a) lapsikauppaa koskevat tilastot, henkilöiden tunnistamiseen johtaneiden tapausten lukumäärä mukaan luettuna. [tark. 183]

Jäsenvaltioiden ja Europolin vuosittaiset kertomukset on toimitettava komissiolle viimeistään seuraavan vuoden kesäkuun 30 päivänä. Komission on koottava vuosittaiset kertomukset kattavaan kertomukseen, joka julkaistaan viimeistään saman vuoden joulukuun 30 päivänä. [tark. 184]

5.  Komissio laatii joka neljäs toinen vuosi yleisarvioinnin viisumitietojärjestelmästä. Yleisarvioinnissa tarkastellaan tuloksia suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja aiheutuneita kustannuksia sekä arvioidaan toiminnan perustana olevien periaatteiden pätevyyttä ja sen vaikutusta perusoikeuksiin, tämän asetuksen soveltamista VIS-järjestelmään, VIS-järjestelmän toimintavarmuutta, 31 artiklassa tarkoitettujen säännösten käyttöä ja tulevan toiminnan edellytyksiä. Komissio toimittaa arvioinnin Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 185]

6.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tietokantaa hallinnoivalle viranomaiselle ja komissiolle 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen kertomusten laatimiseen tarvittavat tiedot.

7.  Tietokantaa hallinnoivan viranomainen toimittaa komissiolle 5 kohdassa tarkoitettujen yleisarviointien laatimiseen tarvittavat tiedot.”

"

39)  Korvataan liitteen 1 otsikko seuraavasti:"

”Luettelo 31 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista kansainvälisistä järjestöistä”. [tark. 186]

"

40)  Lisätään 22 artiklan jälkeen III a ja III b luku seuraavasti:"

III a LUKU

PITKÄAIKAISIA VIISUMEJA JA OLESKELULUPIA KOSKEVIEN TIETOJEN TALLENTAMINEN JA KÄYTTÖ

22 a artikla

Menettelyt tietojen tallentamiseksi pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskevasta hakemuksesta tehdyn päätöksen jälkeen

1.  Pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskevasta hakemuksesta tehdyn päätöksen jälkeen kyseisen päätöksen tehneen viranomaisen on viipymättä luotava henkilökohtainen tiedosto tallentamalla viisumitietojärjestelmään 22 c tai 22 d artiklassa tarkoitetut tiedot.

1 a.  Viranomaisen, jolla on päätöksenteon edellyttämä toimivalta, on luotava henkilökohtainen tiedosto ennen päätöksen tekemistä. [tark. 187]

2.  Kun henkilökohtainen tiedosto on luotu, viisumitietojärjestelmä käynnistää automaattisesti 22 b artiklan mukaisen haun.

3.  Jos hakemus on tehty ryhmän jäsenenä tai perheenjäsenen kanssa, viranomaisen on luotava henkilökohtainen tiedosto kustakin ryhmään kuuluvasta henkilöstä ja linkitettävä niiden henkilöiden tiedostot, jotka ovat tehneet hakemuksen yhdessä ja joille on myönnetty pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa. Vanhempien tai laillisten holhoojien ja lasten hakemuksia ei eroteta toisistaan. [tark. 188]

4.  Jos jotakin tietoa ei unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla vaadita tai sitä ei tosiseikkojen perusteella voida antaa, asianomaiseen kohtaan tai asianomaisiin kohtiin merkitään ’ei sovelleta’. Sormenjälkien osalta viisumitietojärjestelmässä on voitava erottaa toisistaan tapaukset, joissa sormenjälkien antamista ei vaadita unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla, ja tapaukset, joissa niitä ei tosiseikkojen perusteella voida antaa.

22 b artikla

Haut muista järjestelmistä

1.  Viisumitietojärjestelmä käsittelee tiedostot automaattisesti osumien löytämiseksi yksinomaan sen arvioimiseksi, voisiko henkilö muodostaa asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetun uhkan jäsenvaltioiden yleiselle järjestykselle, tai sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. Viisumitietojärjestelmä tutkii kunkin tiedoston erikseen. [tark. 189]

2.  Joka kerta kun pitkäaikaisesta viisumista tai oleskeluluvasta luodaan 22 c artiklan mukaisesti henkilökohtainen tiedosto pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan myöntämisen tai epäämisen jälkeen, viisumitietojärjestelmä käynnistää [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)] 6 artiklan 1 kohdassa määriteltyä Euroopan hakuportaalia käyttäen haun, jossa verrataan tämän asetuksen 22 c artiklan 2 alakohdan a, b, c, f ja g alakohdassa tarkoitettuja tietoja viisumitietojärjestelmässä, Schengenin tietojärjestelmässä (SIS), rajanylitystietojärjestelmässä (EES), EU:n matkustustieto- ja lupajärjestelmässä (ETIAS), mukaan lukien EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmän perustamisesta annetun asetuksen (EU) 2018/XX 29 artiklassa tarkoitettu seurantalista, [ECRIS-TCN-järjestelmässä terrorismirikoksiin ja muihin vakaviin rikoksiin liittyvien tuomioiden osalta], Europolin tiedoissa, varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskevassa Interpolin tietokannassa (SLTD) ja Interpolin TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated with Notices) oleviin tietoihin. Viisumitietojärjestelmä tarkistaa,

   a) vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja SIS:ssä kadonneeksi, varastetuksi tai kavalletuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa
   b) vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja SLTD-tietokannassa kadonneeksi tai varastetuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa
   c) onko hakijasta annettu SIS:iin tallennettu maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus
   d) onko hakijasta annettu SIS:iin tallennettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä
   e) onko ETIAS-keskusjärjestelmässä hakijaa ja matkustusasiakirjaa koskeva evätty, kumottu tai mitätöity matkustuslupa
   f) ovatko hakija ja matkustusasiakirja asetuksen (EU) 2018/1240 34 artiklassa tarkoitetulla seurantalistalla
   g) onko hakijaa koskevat tiedot jo kirjattu VIS-järjestelmään saman henkilön kohdalle
   h) vastaavatko hakemuksessa annetut matkustusasiakirjaa koskevat tiedot toista hakemusta, joka koskee pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa ja jossa on eri henkilötiedot
   i) koskeeko hakijaa ilmoitus, jonka mukaan hän on sallitun oleskeluajan ylittänyt henkilö, tai onko hänet aikaisemmin ilmoitettu tällaiseksi henkilöksi EES:ssä
   j) onko hakija rekisteröity henkilöksi, jolta on evätty maahanpääsy EES:ssä
   k) onko hakija sellaisen VIS:iin tallennetun päätöksen kohteena, jolla on evätty, mitätöity tai kumottu lyhytaikainen viisumi
   l) onko hakija sellaisen VIS:iin tallennetun päätöksen kohteena, jolla on evätty, mitätöity tai kumottu pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa
   m) onko hakijan henkilöllisyyden yksilöiviä tietoja tallennettu Europolin tietoihin
   n) kun on kyse alaikäisestä hakijasta, onko
   i) hakijan huoltajasta tai laillisesta holhoojasta annettu SIS-järjestelmään tallennettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä
   ii) hakijan huoltajasta tai laillisesta holhoojasta annettu SIS-järjestelmään maahantulo- ja oleskelukieltoa koskeva kuulutus
   iii) hakijan huoltajalla tai laillisella holhoojalla matkustusasiakirja asetuksen (EU) 2018/1240 34 artiklassa tarkoitetulla seurantalistalla.

Tällä kohdalla ei saa estää turvapaikkahakemuksen jättämistä sen perusteluista riippumatta. Siinä tapauksessa, että viisumihakemuksen jättänyt henkilö on perheväkivallan tai ihmiskaupan kaltaisen väkivaltaisen rikollisuuden uhri, johon tukija on syyllistynyt, viisumitietojärjestelmään rekisteröidyt tiedot on erotettava tukijan tiedoista uhrin suojelemiseksi uusilta riskeiltä.

Virheellisten osumien riskin estämiseksi biometristen tietojen asiantuntijan on ehdottomasti tarkastettava manuaalisesti alle 14-vuotiaita tai yli 75-vuotiaita koskevat osumat, jotka on saatu yli viisi vuotta aiemmin otettujen biometristen tunnisteiden pohjalta ja jotka eivät vahvista kolmannen maan kansalaisen henkilöllisyyttä. [tark. 190]

3.  Viisumitietojärjestelmä lisää henkilökohtaiseen tiedostoon viitteen 2 ja 5 kohtaa sovellettaessa saatuihin osumiin. Lisäksi viisumitietojärjestelmä tapauksen mukaan määrittää osuman aikaansaaneiden tietojen tallentajaksi tai toimittajaksi yhden tai useamman jäsenvaltion tai Europolin, ja kirjaa tämän tiedon henkilökohtaiseen tiedostoon. Muita tietoja kuin viittausta mahdolliseen osumaan sekä tiedon luovuttajaa ei tallenneta. [tark. 191]

3 a.  Kun tehdään haku SLTD-tietokantaan, tietoja, joita ESP:n käyttäjä käyttää haun käynnistämiseen, ei jaeta Interpolin tietojen omistajien kanssa. [tark. 192]

4.  Tämän artiklan 2 kohdan nojalla tehtävissä hauissa, jotka koskevat myönnettyjä tai pidennettyjä pitkäaikaisia viisumeja, on 2 artiklan 2 kohdan f alakohdan soveltamiseksi verrattava 22 c artiklan 2 alakohdassa tarkoitettuja tietoja SIS-järjestelmässä oleviin tietoihin, jotta voidaan määrittää, onko viisuminhaltijasta tehty jokin seuraavista kuulutuksista: [tark. 193] (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)

   a) kuulutus henkilöistä, joita etsitään kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen tai luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten;
   b) kuulutus kadonneista henkilöistä;
   c) kuulutus henkilöistä, joita etsitään oikeudelliseen menettelyyn osallistumista varten;
   d) kuulutus henkilöistä ja esineistä salaista tarkkailua tai , erityistarkastuksia tai tiedustelutarkastuksia varten. [tark. 194]

Jos tässä kohdassa tarkoitettu vertailu tuottaa yhden tai useamman osuman, viisumitietojärjestelmä lähettää haun käynnistäneen jäsenvaltion keskusviranomaiselle automaattisen ilmoituksen, jotta se toteuttaisi asianmukaiset jatkotoimet. Edellä olevaa 9 a artiklan 5 a, 5 b, 5 c ja 5 d kohtaa sekä 9 c, 9 c a ja 9 c b artiklaa sovelletaan soveltuvin osin, jollei seuraavista erityissäännöksistä muuta johdu. [tark. 195]

5.  EES-, ETIAS- ja VIS-järjestelmän tietoihin 2 kohdan nojalla tehtävien hakujen osalta osumat rajataan matkustusluvan, maahantulon tai viisumin epäämisiin turvallisuussyistä.

6.  Jos jäsenvaltion konsuliviranomainen myöntää pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan tai pidentää sitä, sovelletaan 9 a artiklaa. [tark. 196]

7.  Jos jäsenvaltion alueella oleva viranomainen myöntää oleskeluluvan tai pidentää sitä tai jos se pidentää pitkäaikaista viisumia, sovelletaan seuraavaa:

   a) kyseisen viranomaisen on tarkistettava, vastaavatko henkilökohtaiseen tiedostoon tallennetut tiedot viisumitietojärjestelmässä olevia tietoja tai jossakin 2 kohdan nojalla haun kohteena olevassa EU:n tietojärjestelmässä tai tietokannassa olevia tietoja, Europolin tietoja tai Interpolin tietokannoissa olevia tietoja;
   b) jos 2 kohtaa sovellettaessa saatu osuma liittyy Europolin tietoihin, siitä ilmoitetaan Europolin kansalliselle yksikölle jatkotoimia varten;
   c) jos tiedot eivät vastaa toisiaan eikä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetussa automatisoidussa käsittelyssä ole löytynyt muita osumia, viranomaisen on poistettava virheellinen osuma hakemustiedostosta;
   d) jos tiedot vastaavat toisiaan tai jos on edelleen epäilyksiä hakijan henkilöllisyydestä, viranomaisen on ryhdyttävä toimiin EU:n ja kansallisessa lainsäädännössä säädettyjen menettelyjen, edellytysten ja kriteerien mukaisesti niiden tietojen perusteella, jotka saivat aikaan 4 kohdassa tarkoitetun osuman. [tark. 197]

22 c artikla

Pitkäaikaisesta viisumista tai oleskeluluvasta luotava henkilökohtainen tiedosto

Edellä olevan 22 a artiklan 1 kohdan nojalla luodun henkilökohtaisen tiedoston on sisällettävä seuraavat tiedot:

   1) asiakirjan myöntänyt viranomainen, paikkakunta mukaan lukien;
   2) seuraavat haltijaa koskevat tiedot:
   a) sukunimi; etunimi tai etunimet; syntymäaika syntymävuosi; nykyinen kansalaisuus tai kansalaisuudet; sukupuoli; syntymäaika, -paikka syntymäpaikka ja -maa; [tark. 198]
   b) matkustusasiakirjan laji ja numero ja matkustusasiakirjan myöntäneen maan kolmikirjaiminen tunnus;
   c) matkustusasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;
   cc) matkustusasiakirjan myöntänyt viranomainen;
   d) alaikäisten osalta haltijan huoltajan tai laillisen holhoojan sukunimi ja etunimi tai etunimet;
   e) luonnollisen henkilön suku- ja etunimi sekä osoite taikka työnantajan tai muun organisaation, johon hakemus perustuu, nimi ja osoite;
   f) haltijan kasvokuva, jos mahdollista, reaaliaikaisesti otettuna; [tark. 199]
   g) haltijan kaksi sormenjälkeä asiaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;
   3) seuraavat myönnettyä pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa koskevat tiedot:
   a) statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on myönnetty;
   b) pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan myöntämispäätöksen paikka ja päiväys;
   c) myönnetyn asiakirjan tyyppi (pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa);
   d) pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numero;
   e) pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaolon päättymispäivä.

22 d artikla

Pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämisestä tietyissä tapauksissa luotava henkilökohtainen tiedosto

Kun on tehty päätös pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämisestä, koska hakijan katsotaan muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle, tai sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle tai koska hakija on esittänyt vilpillisin keinoin hankittuja tai väärennettyjä tai muutettuja asiakirjoja, epäämispäätöksen tehneen viranomaisen on viipymättä luotava henkilökohtainen tiedosto, joka sisältää seuraavat tiedot: [tark. 200]

   a) nykyinen sukunimi, sukunimi syntymähetkellä (aiempi sukunimi tai aiemmat sukunimet); etunimi tai etunimet; sukupuoli; syntymäaika, -paikka ja -maa;
   b) nykyinen kansalaisuus ja kansalaisuus syntymähetkellä;
   c) matkustusasiakirjan laji ja numero, asiakirjan myöntänyt viranomainen ja myöntämispäivä sekä voimassaolon päättymispäivä;
   d) alaikäisten osalta hakijan huoltajan tai laillisen holhoojan sukunimi ja etunimi tai etunimet;
   e) sen luonnollisen henkilön sukunimi, etunimi ja osoite, johon hakemus perustuu; [tark. 201] (Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.)
   f) hakijan kasvokuva, jos mahdollista, reaaliaikaisena reaaliaikaisesti otettuna; [tark. 202]
   g) hakijan kaksi sormenjälkeä asiaa koskevan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti;
   h) tiedot, jotka osoittavat, että pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on evätty, koska hakijan katsotaan muodostavan uhkan yleiselle järjestykselle, tai sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle, tai koska hakija on esittänyt vilpillisin keinoin hankittuja tai väärennettyjä tai muutettuja asiakirjoja; [tark. 203]
   i) viranomainen, joka on evännyt pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan, paikkakunta mukaan lukien;
   j) pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan epäämispäätöksen paikka ja päiväys.

22 e artikla

Lisätiedot, jotka tallennetaan, jos pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa peruutetaan

1.  Jos oleskelulupa tai pitkäaikainen viisumi on päätetty peruuttaa taikka pitkäaikaisen viisumin voimassaoloaikaa on päätetty lyhentää, päätöksen tehneen viranomaisen on lisättävä henkilökohtaiseen tiedostoon seuraavat tiedot:

   a) statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa on peruutettu tai pitkäaikaisen viisumin voimassaoloaikaa on lyhennetty;
   b) viranomainen, joka on peruuttanut pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan tai lyhentänyt pitkäaikaisen viisumin voimassaoloaikaa, paikkakunta mukaan lukien;
   c) päätöksen paikka ja päiväys;
   d) pitkäaikaisen viisumin voimassaolon mahdollinen uusi päättymispäivä;
   e) viisumitarran sarjanumero, jos viisumin voimassaoloajan lyhentäminen tapahtuu antamalla uusi viisumitarra.

2.  Henkilökohtaisessa tiedostossa on myös ilmoitettava 22 d artiklan h alakohdassa tarkoitetut syyt pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan peruuttamiseen tai pitkäaikaisen viisumin voimassaoloajan lyhentämiseen.

22 f artikla

Lisätiedot, jotka tallennetaan, jos pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa pidennetään

Jos oleskelulupaa tai pitkäaikaista viisumia on päätetty pidentää, pidentämisestä päättäneen viranomaisen on lisättävä henkilökohtaiseen tiedostoon seuraavat tiedot:

   a) statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, että pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa on pidennetty;
   b) viranomainen, joka pidensi pitkäaikaista viisumia tai oleskelulupaa, paikkakunta mukaan lukien;
   c) päätöksen paikka ja päiväys;
   d) pitkäaikaisen viisumin tapauksessa viisumitarran sarjanumero, jos pitkäaikaisen viisumin pidentäminen tapahtuu antamalla uusi viisumitarra;
   e) viisumin pidennetyn voimassaoloajan päättymispäivä.

22 g artikla

Pääsy tietoihin pitkäaikaisten viisumien ja oleskelulupien tarkistamista varten ulkorajojen ylityspaikoilla

1.  Ulkorajojen ylityspaikoilla asetuksen (EU) 2016/399 mukaisesti suoritettavista tarkastuksista vastaavilla toimivaltaisilla viranomaisilla on oikeus tehdä hakuja käyttämällä asiakirjan numeroa yhdessä yhden tai useamman tämän asetuksen 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun tiedon kanssa, mutta ainoastaan todentaakseen asiakirjan haltijan henkilöllisyyden ja/tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden ja voimassaolon sekä varmistaakseen, että henkilön ei katsota muodostavan asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua uhkaa minkään jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, tai sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. [tark. 204]

2.  Jos haku 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella osoittaa, että asiakirjan haltijaa koskevia tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen rajavalvontaviranomainen saa pääsyn seuraaviin henkilökohtaisen tiedoston tietoihin, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

   a) pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, onko se myönnetty, peruutettu tai onko sitä pidennetty;
   b) 22 c artiklan 3 alakohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;
   c) tapauksen mukaan 22 e artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;
   d) tapauksen mukaan 22 f artiklan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;
   e) 22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut valokuvat kasvokuvat. [tark. 205]

22 h artikla

Tietoihin pääsy jäsenvaltioiden alueella tapahtuvaa todentamista varten

1.  Viranomaisilla, joilla on toimivalta suorittaa jäsenvaltioiden alueella jäsenvaltioiden alueelle tuloa ja siellä oleskelua ja asumista koskevien edellytysten täyttymistä koskevia tarkastuksia, ja tapauksen mukaan myös poliisiviranomaisilla, on oikeus tehdä hakuja käyttämällä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa yhdessä yhden tai useamman 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetun tiedon kanssa, mutta ainoastaan todentaakseen asiakirjan haltijan henkilöllisyyden ja pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden ja voimassaolon sekä varmistaakseen, että henkilön ei katsota muodostavan uhkaa minkään jäsenvaltion yleiselle järjestykselle, sisäiselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle. [tark. 206]

2.  Jos haku 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella osoittaa, että haltijaa koskevia tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään, toimivaltainen viranomainen saa pääsyn seuraaviin henkilökohtaisessa tiedostossa oleviin tietoihin sekä mahdollisissa 22 a artiklan 3 kohdan nojalla linkitetyissä tiedostoissa oleviin tietoihin, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

   a) pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan statusta koskevat tiedot, joista käy ilmi, onko se myönnetty, peruutettu tai onko sitä pidennetty;
   b) 22 c artiklan 3 alakohdan c, d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;
   c) tapauksen mukaan 22 e artiklan 1 kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;
   d) tapauksen mukaan 22 f artiklan d ja e alakohdassa tarkoitetut tiedot;
   e) 22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut valokuvat kasvokuvat. [tark. 207]

22 i artikla

Tietoihin pääsy kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten käsittelyvastuun määrittämistä varten

1.  Toimivaltaisilla turvapaikkaviranomaisilla on oikeus tehdä hakuja kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastaavan jäsenvaltion määrittämiseksi asetuksen (EU) N:o 604/2013 12 artiklan mukaisesti.

Jos kansainvälistä suojelua hakevan sormenjälkiä ei voida käyttää tai haku sormenjäljillä epäonnistuu, haku tehdään käyttämällä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa yhdessä 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa.

2.  Jos haku 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on kirjattu pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, toimivaltainen turvapaikkaviranomainen saa pääsyn seuraaviin hakemustiedoston tietoihin ja g alakohdassa tarkoitettuihin 22 a artiklan 4 kohdan nojalla linkitettyjen hakijan puolison ja lasten hakemustiedostojen tietoihin, mutta ainoastaan 1 kohdassa mainittuja tarkoituksia varten:

   a) viranomainen, joka on myöntänyt pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan tai pidentänyt sitä;
   b) 22 c artiklan 2 alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot;
   c) asiakirjan laji;
   d) pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan voimassaoloaika;
   f) 22 c artiklan 2 alakohdan f alakohdassa tarkoitetut valokuvat;
   g) puolison ja lasten linkitettyjen hakemustiedostojen 22 c artiklan 2 alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot.

3.  Ainoastaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 603/2013* 27 artiklassa tarkoitetut nimetyt kansalliset viranomaiset voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.

22 j artikla

Pääsy tietoihin kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten

1.  Toimivaltaisilla turvapaikkaviranomaisilla on asetuksen (EU) N:o 603/2013 27 artiklan mukaisesti oikeus tehdä hakuja kansainvälistä suojelua hakevan henkilön sormenjälkien perusteella, mutta ainoastaan kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä varten.

Jos kansainvälistä suojelua hakevan sormenjälkiä ei voida käyttää tai haku sormenjäljillä epäonnistuu, haku tehdään käyttämällä pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan numeroa yhdessä 22 c artiklan 2 alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa tai yhdessä 22 d artiklan a, b, c ja f alakohdassa tarkoitettujen tietojen kanssa.

2.  Jos haku 1 kohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella osoittaa, että viisumitietojärjestelmään on tallennettu kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä koskevia tietoja, toimivaltaisella turvapaikkaviranomaisella on pääsy 22 c, 22 d, 22 e ja 22 f artiklassa tarkoitettuihin, myönnettyjä, evättyjä, peruutettuja tai pidennettyjä pitkäaikaisia viisumeja tai oleskelulupia koskeviin hakijan tietoihin ja 22 a artiklan 3 kohdan nojalla linkitettyjen hakemustiedostojen tietoihin.

3.  Ainoastaan asetuksen (EU) N:o 603/2013 27 artiklassa tarkoitetut nimetyt kansalliset viranomaiset voivat tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä tämän artiklan 1 ja 2 kohdan nojalla.

III b LUKU

Menettely ja edellytykset, jotka koskevat viisumitietojärjestelmään pääsyä lainvalvontatarkoituksessa

22 k artikla

Jäsenvaltioiden nimetyt viranomaiset

1.  Jäsenvaltioiden on nimettävä viranomaiset, joilla on valtuudet katsoa viisumitietojärjestelmään tallennettuja tietoja terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi 22 n artiklassa tarkoitetussa asianmukaisessa ja tarkasti määritetyssä kehyksessä. Kyseiset viranomaiset saavat katsoa alle 12-vuotiaiden lasten tietoja vain suojellakseen kadonneita lapsia sekä lapsia, jotka ovat vakavien rikosten uhreja. [tark. 208]

2.  Kunkin jäsenvaltion on pidettävä tarkasti rajoitettua luetteloa nimetyistä viranomaisista. Kunkin jäsenvaltion on annettava eu-LISAlle ja komissiolle ilmoitus nimetyistä viranomaisistaan, ja kukin jäsenvaltio voi milloin tahansa muuttaa ilmoitustaan tai korvata sen toisella ilmoituksella. [tark. 209]

3.  Kunkin jäsenvaltion on nimettävä keskusyhteyspiste, jolla on pääsy viisumitietojärjestelmään. Keskusyhteyspisteen on tarkistettava, että 22 n artiklassa säädetyt viisumitietojärjestelmään pääsyn pyytämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

Nimetty viranomainen ja keskusyhteyspiste voivat kuulua samaan organisaatioon, jos tämä on kansallisen oikeuden mukaan sallittua, mutta keskusyhteyspisteen on toimittava täysin riippumattomasti nimetyistä viranomaisista suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään. Keskusyhteyspisteen on oltava erillinen nimetyistä viranomaisista, eikä se saa ottaa niiltä vastaan ohjeita, jotka koskevat sen riippumattomasti tekemän tarkistamistyön tuloksia.

Jäsenvaltiot voivat perustuslaillisten tai oikeudellisten vaatimustensa täyttämiseksi nimetä organisaatio- ja hallintorakenteensa huomioon ottaen useamman kuin yhden keskusyhteyspisteen.

4.  Jokaisen jäsenvaltion on ilmoitettava eu-LISAlle ja komissiolle keskusyhteyspisteensä, ja se voi milloin tahansa muuttaa ilmoitustaan tai korvata sen.

5.  Kunkin jäsenvaltion on pidettävä kansallisella tasolla luetteloa nimettyjen viranomaisten operatiivisista yksiköistä, joilla on valtuudet pyytää pääsyä viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin keskusyhteyspisteiden kautta.

6.  Vain keskusyhteyspisteiden asianmukaisesti valtuutetulla henkilöstöllä on valtuudet päästä viisumitietojärjestelmään 22 m ja 22 n artiklan mukaisesti.

22 l artikla

Europol

1.  Europol nimeää yhden operatiivisista yksiköistään ’Europolin nimeämäksi viranomaiseksi’ ja antaa sille valtuudet pyytää pääsyä viisumitietojärjestelmään 2 kohdassa tarkoitetun viisumitietojärjestelmän keskusyhteyspisteen kautta, jotta voidaan tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimia terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi.

2.  Europol nimeää keskusyhteyspisteeksi erikoisyksikön, joka koostuu asianmukaisesti valtuutetuista Europolin virkamiehistä. Keskusyhteyspisteen on tarkistettava, että 22 p artiklassa säädetyt viisumitietojärjestelmään pääsyn pyytämistä koskevat edellytykset täyttyvät.

Keskusyhteyspisteen on toimittava täysin riippumattomasti suorittaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään, eikä se saa ottaa 1 kohdassa tarkoitetulta Europolin nimeämältä viranomaiselta vastaan tarkistamisen tuloksia koskevia ohjeita. [tark. 210]

22 m artikla

Menettely, joka koskee pääsyä viisumitietojärjestelmään lainvalvontatarkoituksessa

1.  Edellä 22 k artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen operatiivisten yksiköiden on esitettävä perusteltu sähköinen tai kirjallinen pyyntö 22 k artiklan 3 kohdassa tarkoitetuille keskusyhteyspisteille saadakseen pääsyn viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Saatuaan pyynnön keskusyhteyspiste(et) tarkistaa (tarkistavat), täyttyvätkö 22 n artiklassa tarkoitetut edellytykset järjestelmään pääsemiseksi. Jos pääsyn edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspiste(et) käsittelee (käsittelevät) pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä 22 k artiklan 5 kohdassa tarkoitetuille operatiivisille yksiköille siten, että tietoturvaa ei vaaranneta.

2.  Poikkeuksellisen kiireellisessä tapauksessa, jossa on tarpeen estää terrorismirikokseen tai muuhun vakavaan rikokseen liittyvä ihmishenkeä uhkaava välitön vaara, keskusyhteyspisteen(-pisteiden) on käsiteltävä pyyntö välittömästi ja tarkistettava vasta jälkikäteen, täyttyvätkö kaikki 22 n artiklassa tarkoitetut edellytykset, myös se, oliko kyseessä tosiasiallisesti kiireellinen tapaus. Jälkikäteen tehtävä tarkistus on suoritettava ilman aiheetonta viivytystä ja joka tapauksessa viimeistään seitsemän työpäivän kuluttua siitä, kun pyyntö on käsitelty.

3.  Jos jälkikäteen tehtävässä tarkistuksessa todetaan, että viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsylle ei ollut perusteita, kaikkien näihin tietoihin pääsyn saaneiden viranomaisten on poistettava viisumitietojärjestelmästä saamansa tiedot välittömästi ja ilmoitettava keskusyhteyspisteille niiden poistamisesta. [tark. 211]

22 n artikla

Edellytykset jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten pääsylle viisumitietojärjestelmään

1.  Rajoittamatta [yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)] asetuksen (EU) 2018/XX 22 artiklan soveltamista nimetyt viranomaiset voivat päästä viisumitietojärjestelmän tietoihin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: [tark. 212]

   a) pääsy tietoihin on tarpeen ja oikeasuhteista terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjuntaa, havaitsemista tai tutkintaa varten;
   b) pääsy tietoihin on tarpeen ja oikeasuhteista tietyssä yksittäistapauksessa;
   c) on perusteltu syy katsoa, että pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin myötävaikuttaa merkittävästi jonkin kyseessä olevan rikoksen torjumiseen, havaitsemiseen tai tutkimiseen, erityisesti, jos on olemassa perusteltu epäily siitä, että terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäilty, tällaiseen rikokseen syyllistynyt tai tällaisen rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan;
   c a) kun kyseessä on sormenjälkiä käyttäen tehtävä haku, ensin on käynnistetty haku muiden jäsenvaltioiden sormenjälkien automaattisessa tunnistamisjärjestelmässä päätöksen 2008/615/YOS mukaisesti, kun sormenjälkien vertailut ovat teknisesti käytettävissä, ja kyseinen haku on joko suoritettu täysin loppuun tai haku on käynnistetty mutta sitä ei ole suoritettu täysin loppuun 24 tunnin kuluttua sen käynnistämisestä. [tark. 213]
   d) jos haku CIR:stä on käynnistetty [yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)] asetuksen 2018/XX 22 artiklan nojalla, kyseisen [[yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)]] asetuksen 22 artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta vastauksesta käy ilmi, että tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään.” [tark. 214]

2.  Edellä 1 kohdan d alakohdassa säädetyn edellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos pääsy viisumitietojärjestelmään on tarpeen välineenä tarkastella tunnetun terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäillyn, tällaiseen rikokseen syyllistyneen tai tällaisen rikoksen epäillyn uhrin viisumihistoriaa tai jäsenvaltioiden alueella sallitun oleskelun jaksoja.

3.  Pääsy viisumitietojärjestelmään on rajoitettava koskemaan hakuja, jotka tehdään seuraavilla hakemustiedostossa tai henkilökohtaisessa tiedostossa olevilla tiedoilla: [tark. 215]

   a) sukunimi tai sukunimet, etunimi tai etunimet, syntymäaika syntymävuosi, kansalaisuus tai kansalaisuudet ja/tai sukupuoli; [tark. 216]
   b) matkustusasiakirjan tai -asiakirjojen laji ja numero, matkustusasiakirjan myöntäneen maan kolmikirjaiminen tunnus ja matkustusasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;
   c) viisumitarran numero tai pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluasiakirjan numero ja tapauksen mukaan viisumin, pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluasiakirjan voimassaolon päättymispäivä;
   d) sormenjäljet, mukaan lukien latentit sormenjäljet;
   e) kasvokuva.

3 a.  Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen sen tekniikan toteutettavuudesta, saatavuudesta, valmiudesta ja luotettavuudesta, jota tarvitaan, jotta kasvokuvia voidaan käyttää henkilöiden tunnistamiseksi. [tark. 217]

3 b.  Edellä 3 kohdan e alakohdassa tarkoitettu kasvokuva ei saa olla ainoa hakuehto. [tark. 218]

4.  Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee edellisessä tämän artiklan 3 kohdassa lueteltuja tietoja sekä muita hakemustiedoston tai henkilökohtaisen tiedoston tietoja, mukaan lukien minkä tahansa asiakirjan myöntämisestä, epäämisestä, mitätöimisestä, kumoamisesta tai pidentämisestä tallennetut tiedot. Pääsy 9 artiklan 4 alakohdan l alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin, sellaisina kuin ne on tallennettu hakemustiedostoon, on annettava ainoastaan, jos perustellussa pyynnössä, joka on hyväksytty riippumattomassa tarkistuksessa, on nimenomaisesti pyydetty pääsyä kyseisiin tietoihin. [tark. 219]

22 o artikla

Pääsy viisumitietojärjestelmään henkilöiden tunnistamiseksi erityisolosuhteissa

Poiketen siitä, mitä 22 n artiklan 1 kohdassa säädetään, nimettyjen viranomaisten ei tarvitse täyttää kyseisessä kohdassa säädettyjä viisumitietojärjestelmään pääsyn edellytyksiä, kun tarkoituksena on tunnistaa kadonneita, kaapattuja tai ihmiskaupan uhreiksi tunnistettuja henkilöitä, erityisesti lapsia, joiden osalta on perusteltu vakava syy katsoa, että viisumitietojärjestelmän tietojen käyttö tukee heidän tunnistamistaan ja/tai edistää yksittäisten ihmiskauppatapausten tutkimista. Nimetyt viranomaiset voivat tällaisissa olosuhteissa tehdä hakuja viisumitietojärjestelmästä kyseisten henkilöiden sormenjäljillä. [tark. 220]

Jos kyseisten henkilöiden sormenjälkiä ei voida käyttää tai sormenjälkien perusteella tehty haku epäonnistuu, haku on tehtävä 9 artiklan 4 alakohdan a ja b alakohdassa tai 22 c artiklan 2 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella. [tark. 221]

Jos haku tuottaa osuman, pääsy viisumitietojärjestelmään koskee kaikkia 9 artiklassa, 22 c artiklassa tai 22 d artiklassa sekä 8 artiklan 3 ja 4 kohdassa tai 22 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja tietoja. [tark. 222]

22 p artikla

Menettely ja edellytykset, jotka koskevat Europolin pääsyä viisumitietojärjestelmän tietoihin

1.  Europolilla on pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

   a) pääsy tietoihin on tarpeen ja oikeasuhteista jäsenvaltioiden toimien tukemiseksi ja tehostamiseksi Europolin toimeksiannon piiriin kuuluvassa terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten torjumisessa, havaitsemisessa tai tutkimisessa;
   b) pääsy tietoihin on tarpeen ja oikeasuhteista tietyssä yksittäistapauksessa;
   c) on perusteltu syy katsoa, että pääsy viisumitietojärjestelmän tietoihin myötävaikuttaa merkittävästi jonkin kyseessä olevan rikoksen torjumiseen, havaitsemiseen tai tutkimiseen, erityisesti, jos on olemassa perusteltu epäily siitä, että terrorismirikoksesta tai muusta vakavasta rikoksesta epäilty, tällaiseen rikokseen syyllistynyt tai tällaisen rikoksen uhri kuuluu tämän asetuksen soveltamisalaan;
   d) jos haku CIR:stä on käynnistetty [yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)] asetuksen 2018/XX 22 artiklan nojalla, kyseisen asetuksen 22 artiklan 3 kohdassa tarkoitetusta vastauksesta käy ilmi, että tietoja on tallennettu viisumitietojärjestelmään.

2.  Edellä olevan 22 n artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa säädettyjä edellytyksiä sovelletaan vastaavasti.

3.  Europolin nimeämä viranomainen voi esittää 22 k artiklan 3 kohdassa 22 l artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle Europolin keskusyhteyspisteelle perustellun sähköisen pyynnön päästä kaikkiin tai tiettyihin viisumitietojärjestelmään tallennettuihin tietoihin. Saatuaan tietoihin pääsyä koskevan pyynnön Europolin keskusyhteyspiste tarkistaa, täyttyvätkö 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut edellytykset järjestelmään pääsemiseksi. Jos kaikki edellytykset täyttyvät, keskusyhteyspisteen asianmukaisesti valtuutettu henkilöstö käsittelee pyynnöt. Viisumitietojärjestelmästä haetut tiedot on välitettävä 22 l artiklan 1 kohdassa tarkoitetuille operatiivisille yksiköille siten, että tietoturvaa ei vaaranneta. [tark. 223]

4.  Europolin saamien, viisumitietojärjestelmästä haettujen tietojen käsittelyyn tarvitaan lähettävän jäsenvaltion suostumus. Suostumus hankitaan kyseisessä jäsenvaltiossa sijaitsevan Europolin kansallisen yksikön kautta.

22 q artikla

Lokitiedot ja dokumentointi

1.  Kunkin jäsenvaltion ja Europolin on varmistettava, että kaikista tietojenkäsittelytapahtumista kaikki tietojenkäsittelytapahtumat, jotka aiheutuvat III c luvun III b luvun mukaisista viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsyä koskevista pyynnöistä, tallennetaan lokitiedot rekisteröidään tai niistä laaditaan asiakirjat dokumentoidaan pyynnön hyväksyttävyyden tarkistamiseksi sekä , tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden turvallisuuden sekä perusoikeuksiin kohdistuvien mahdollisten vaikutusten valvomiseksi ja sisäisen valvonnan harjoittamiseksi.

Tietueet ja asiakirjat suojataan asianmukaisin toimin luvattoman pääsyn estämiseksi, ja ne poistetaan kahden vuoden kuluttua niiden luomisesta, paitsi jos niitä tarvitaan jo aloitetuissa valvontamenettelyissä. [tark. 224]

2.  Lokitiedoista tai asiakirjoista on käytävä kaikissa tapauksissa ilmi

   a) viisumitietojärjestelmän tietoihin pääsyä koskevan pyynnön täsmällinen tarkoitus, mukaan lukien kyseessä olevan terrorismirikoksen tai muun vakavan rikoksen nimike, ja Europolin osalta tietoihin pääsyä koskevan pyynnön täsmällinen tarkoitus;
   b) tapauksen kansalliset viitetiedot;
   c) päivämäärä ja tarkka kellonaika, jolloin keskusyhteyspiste lähetti tietoihin pääsyä koskevan pyynnön viisumitietojärjestelmän keskusjärjestelmään;
   d) sen viranomaisen nimi, joka pyysi pääsyä tietojen katsomista varten;
   e) mahdollista jälkikäteen tehtyä tarkistusta koskeva päätös;
   f) tietojen haussa käytetyt tiedot;
   g) kansallisten sääntöjen tai asetuksen (EU) 2016/794 mukainen tai tarvittaessa asetuksen (EU) 2018/1725 mukaisen haun tehneen virkamiehen ja tietojen haun määränneen virkamiehen yksilöllinen käyttäjätunnus. [tark. 225]

3.  Lokitietoja ja asiakirjoja saa käyttää ainoastaan tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden valvontaan, perusoikeuksiin kohdistuvan vaikutuksen seurantaan sekä tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden varmistamiseen. Tämän asetuksen 50 artiklassa tarkoitettua seurantaa ja arviointia varten saa käyttää ainoastaan lokitietoja, jotka eivät sisällä henkilötietoja. Pyynnön hyväksyttävyyden tarkistamisesta sekä Tietojenkäsittelyn lainmukaisuuden, tietojen eheyden ja tietoturvallisuuden valvonnasta vastaavalla direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdan nojalla perustetulla valvontaviranomaisella on oltava pyynnöstä pääsy näihin lokitietoihin tehtäviensä hoitamista varten. [tark. 226]

22 r artikla

Edellytykset sellaisen jäsenvaltion nimettyjen viranomaisten pääsylle viisumitietojärjestelmän tietoihin, jonka osalta tämä asetus ei ole tullut vielä voimaan

1.  Sellaisen jäsenvaltion nimetyt viranomaiset, jonka osalta tämä asetus ei ole tullut vielä voimaan, pääsevät viisumitietojärjestelmän tietoihin seuraavien edellytysten täyttyessä:

   a) pääsy ei ylitä niiden toimivaltaa;
   b) pääsyyn sovelletaan 22 n artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä;
   c) pääsyä edeltää asianmukaisesti perusteltu kirjallinen tai sähköinen pyyntö sellaisen jäsenvaltion nimetylle viranomaiselle, johon tätä asetusta sovelletaan; kyseinen viranomainen pyytää sen jälkeen yhtä tai useampaa kansallista keskusyhteyspistettään tekemään haun viisumitietojärjestelmästä.

2.  Jäsenvaltion, jonka osalta tämä asetus ei ole vielä tullut voimaan, on annettava viisumitietonsa asianmukaisesti perustellun kirjallisen tai sähköisen pyynnön perusteella niiden jäsenvaltioiden käyttöön, joihin tätä asetusta sovelletaan, edellyttäen, että 22 n artiklan 1 kohdassa säädettyjä edellytyksiä noudatetaan.

_____________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) No 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 1).”

22 r a artikla

Niiden henkilötietojen suoja, joihin on pääsy III b luvun mukaisesti

1.  Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että direktiivin (EU) 2016/680 nojalla annettuja kansallisia lakeja, asetuksia ja hallinnollisia säännöksiä sovelletaan myös sen kansallisten viranomaisten pääsyyn VIS-järjestelmään tämän luvun mukaisesti, myös liittyen niiden henkilöiden oikeuksiin, joiden tietoihin näin päästään.

2.  Direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valvontaviranomainen valvoo jäsenvaltioiden tämän luvun mukaisesti tapahtuvan henkilötietoihin pääsyn lainmukaisuutta, mukaan lukien henkilötietojen siirto VIS-järjestelmään ja VIS-järjestelmästä. Vastaavasti sovelletaan tämän asetuksen 41 artiklan 3 ja 4 kohtaa.

3.  Europolin on noudatettava tämän asetuksen nojalla suoritettavassa henkilötietojen käsittelyssä asetusta (EU) 2016/794, ja Euroopan tietosuojavaltuutetun on valvottava sitä.

4.  Henkilötietoja, joihin on pääsy VIS:ssä tämän luvun mukaisesti, voidaan käsitellä vain sen yksittäisen tapauksen torjumiseksi, havaitsemiseksi tai tutkimiseksi, jota varten jäsenvaltio tai Europol on tietoja pyytänyt.

5.  Eu-LISAn, nimettyjen viranomaisten, keskusyhteyspisteiden ja Europolin on säilytettävä 22 q artiklan mukaisesti hakuja koskevat lokitiedot, jotta direktiivin (EU) 2016/680 41 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valvontaviranomainen ja Euroopan tietosuojavaltuutettu voivat valvoa unionin ja kansallisten tietosuojasääntöjen noudattamista tietojen käsittelyssä. Tällaisiin tarkoituksiin säilytettäviä henkilötietoja lukuun ottamatta henkilötiedot sekä hakuja koskevat tietueet on poistettava kaikista kansallisista ja Europolin tiedostoista 30 päivän kuluttua, ellei näitä tietoja ja tietueita tarvita käynnissä olevassa yksittäisessä rikostutkinnassa, jota varten jäsenvaltio tai Europol on tietoja pyytänyt. [tark. 227]

"

2 artikla

Päätöksen 2004/512/EY muuttaminen kumoaminen [tark. 228]

Korvataan päätöksen Kumotaan päätös 2004/512/EY 1 artiklan 2 kohta seuraavasti: Viittauksia kyseiseen päätökseen pidetään viittauksina asetukseen (EY) N:o 767/2008, ja ne luetaan liitteessä 2 olevan vastaavuustaulukon mukaisesti."

”2. Viisumitietojärjestelmä perustuu keskitettyyn arkkitehtuuriin ja muodostuu seuraavista:

   a) [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2018/XX 17 artiklan 2 kohdan a alakohdassa] tarkoitettu yhteinen henkilötietorekisteri;
   b) keskusjärjestelmä, jäljempänä ’keskusviisumitietojärjestelmä’ (VIS);
   c) kussakin jäsenvaltiossa käytössä oleva rajapinta, jäljempänä ’kansallinen rajapinta’ (NI-VIS), jolla muodostetaan yhteys jäsenvaltion asianomaiseen keskusviranomaiseen, tai kussakin jäsenvaltiossa oleva yhdenmukainen kansallinen rajapinta (NUI), joka perustuu yhteisiin teknisiin eritelmiin, on samanlainen kaikissa jäsenvaltioissa ja mahdollistaa keskusjärjestelmän yhteyden jäsenvaltioiden kansallisiin infrastruktuureihin;
   d) VIS:n ja kansallisten rajapintojen välinen viestintäinfrastruktuuri;
   e) suojattu viestintäkanava VIS:n ja EES:n keskusjärjestelmän välillä;
   f) suojattu viestintäinfrastruktuuri VIS:n keskusjärjestelmän ja [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 6 artiklalla] perustetun eurooppalaisen hakuportaalin, [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 12 artiklalla] perustetun yhteisen biometrisen tunnistuspalvelun, [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 17 artiklalla] perustetun yhteisen henkilötietorekisterin ja [yhteentoimivuudesta annetun asetuksen 2017/XX 25 artiklalla] perustetun rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistimen keskusinfrastruktuurien välillä;
   g) mekanismi keskusviisumiviranomaisten välistä viisumihakemuksia koskevaa kuulemista ja tietojenvaihtoa varten (’VISMail’);
   h) liikenteenharjoittajien yhteyskeskus;
   i) suojattu verkkopalvelu, joka mahdollistaa viestinnän yhtäältä VIS:n ja toisaalta liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen ja kansainvälisten järjestelmien (Interpolin järjestelmät/tietokannat) välillä;
   j) raportoinnin ja tilastoinnin tietoarkisto.

VIS:n keskusjärjestelmä, yhdenmukaiset kansalliset rajapinnat, verkkopalvelu, liikenteenharjoittajien yhteyskeskus ja viestintäinfrastruktuuri jakavat ja käyttävät uudelleen niin pitkälti kuin se on teknisesti mahdollista EES:n keskusjärjestelmän, EES:n yhdenmukaisten kansallisten rajapintojen, ETIAS-järjestelmän liikenteenharjoittajien yhteyskeskuksen, EES-verkkopalvelun ja EES-viestintäinfrastruktruurin laitteisto- ja ohjelmistokomponentteja. [tark. 229]

"

3 artikla

Asetuksen (EY) N:o 810/2009 muuttaminen

Muutetaan asetus (EY) N:o 810/2009 seuraavasti:

1)  Korvataan 10 artiklan 3 kohdan c alakohta seuraavasti:"

”c) esitettävä valokuva asetuksessa (EY) N:o 1683/95 säädettyjen vaatimusten mukaisesti, tai sallittava kasvokuvan ottaminen reaaliaikaisesti ensimmäistä hakemusta jättäessään ja sen jälkeen vähintään 59 kuukauden välein tämän asetuksen 13 artiklassa säädettyjä vaatimuksia noudattaen;” [tark. 230]

"

2)  Muutetaan 13 artikla seuraavasti:

a)  Korvataan 2 kohdan ensimmäinen luetelmakohta seuraavasti:"

”– valokuva kasvokuva, joka otetaan reaaliaikaisesti ja tallennetaan digitaalisesti hakemusta esitettäessä;”. [tark. 231]

"

b)  Korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

”Jos hakijalta aiempaa hakemusta varten otetut sormenjäljet ja reaaliaikaisesti otettu riittävän laatuinen valokuva on tallennettu viisumitietojärjestelmään alle 59 kuukautta ennen uuden hakemuksen päivämäärää, nämä [tiedot] voidaan jäljentää jäljennetään seuraavaan hakemukseen.” [tark. 232]

"

c)  Korvataan 7 kohdan a alakohta seuraavasti:"

”a) alle 6-vuotiaat lapset ja yli 70-vuotiaat henkilöt;”. [tark. 253]

"

d)  Poistetaan 8 kohta.

3)  Muutetaan 21 artikla seuraavasti:

a)  Korvataan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Jokaisen hakemuksen osalta on tarkistettava viisumitietojärjestelmän tiedot asetuksen (EY) N:o 767/2008 8 artiklan 2 kohdan, 15 artiklan ja 9 a artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikkia näiden artiklojen mukaisia hakuperusteita käytetään täysimääräisesti, jotta vältytään virheellisiltä hylkäämisiltä ja tunnistamisilta.”

"

b)  Lisätään 3 a ja 3 b kohta seuraavasti:"

”3 a. Edellä 3 kohdassa säädettyjen maahantulon edellytysten arvioimiseksi konsulaatin on otettava huomioon asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 c artiklan nojalla seuraavista tietokannoista tehtyjen tarkistusten tulokset:

   a) SIS ja varastettuja ja kadonneita matkustusasiakirjoja koskeva Interpolin tietokanta SLTD, joista tarkistetaan, vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja kadonneeksi tai varastetuksi ilmoitettua tai mitätöityä matkustusasiakirjaa ja vastaako hakemusta varten käytetty matkustusasiakirja Interpolin TDAWN-tietokannassa (Travel Documents Associated with Notices) olevaan tietueeseen kirjattua matkustusasiakirjaa; [tark. 233]
   b) ETIAS-keskusjärjestelmä, josta tarkistetaan, onko järjestelmässä hakijaa koskeva matkustuslupahakemus, joka on hylätty, kumottu tai mitätöity;
   c) viisumitietojärjestelmä, josta tarkistetaan, vastaavatko hakemuksessa annetut matkustusasiakirjaa koskevat tiedot toista viisumihakemusta, jossa on annettu eri henkilötiedot, ja onko hakija ollut sellaisen päätöksen kohteena, jolla on evätty, kumottu tai mitätöity lyhytaikainen viisumi;
   d) rajanylitystietojärjestelmä (EES), josta tarkistetaan, koskeeko hakijaa ilmoitus, jonka mukaan hän on sallitun oleskeluajan ylittänyt henkilö, onko hänet aikaisemmin ilmoitettu tällaiseksi henkilöksi tai onko häneltä evätty aikaisemmin maahanpääsy;
   e) Eurodac, josta tarkistetaan, onko hakijan tekemä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus peruutettu tai hylätty;
   f) Europolin tiedot, joista tarkistetaan, vastaavatko hakemuksessa annetut tiedot kyseiseen tietokantaan tallennettuja tietoja;
   g) ECRIS-TCN-järjestelmä, josta tarkistetaan, vastaako hakija henkilöä, jonka tiedot on tallennettu kyseiseen tietokantaan terrorismirikosten tai muiden vakavien rikosten vuoksi; [tark. 234]
   h) SIS, josta tarkistetaan, onko hakijasta annettu kuulutus, joka koskee kiinniottoa ja eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten tai kiinniottoa ja luovutussopimuksen perusteella tapahtuvaa luovuttamista varten etsittäviä henkilöitä.

Konsulaatti saa pääsyn hakemustiedostoon ja siihen mahdollisesti linkitettyihin hakemustiedostoihin sekä kaikkiin asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 c artiklan nojalla tehtyjen tarkistusten tuloksiin.

3 b.  Viisumiviranomaisen on käytettävä rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistinta ja [yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)] asetuksen 2018/XX 4 artiklan 37 alakohdassa tarkoitettua yhteistä henkilötietorekisteriä tai SIS-järjestelmää tai molempia arvioidakseen linkitettyjen henkilöllisyyksien eroja ja suoritettava lisätarkistuksia, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan tehdä päätös linkin tilasta ja väristä sekä päätös asianomaisen henkilön viisumin myöntämisestä tai epäämisestä.

Tätä kohtaa sovelletaan [yhteentoimivuudesta annetun (rajaturvallisuus ja viisumiasiat)] asetuksen 2018/XX 59 artiklan 1 kohdan nojalla] vasta rinnakkaishenkilöllisyyksien tunnistimen käyttöönotosta alkaen.”

"

c)  Korvataan 4 kohta seuraavasti:"

”4. Konsulaatin on tarkistettava EES:stä saatuja tietoja käyttäen, ettei hakija ylitä suunnitellulla oleskelulla jäsenvaltioiden alueella sallitun oleskelun enimmäiskestoa, riippumatta mahdollisesta pitkäaikaista oleskelua varten myönnetyn kansallisen viisumin tai toisen jäsenvaltion myöntämän oleskeluluvan nojalla sallitusta oleskelusta.”

"

4)  Lisätään 21 a artikla seuraavasti:"

”21 a artikla

Erityiset riski-indikaattorit

-1.  Erityisten riski-indikaattoreiden on oltava algoritmi, joka mahdollistaa asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun profiloinnin vertaamalla sellaiseen hakemustiedostoon tallennettuja tietoja, jossa on turvallisuusriskiin, laittoman maahanmuuton riskiin tai suureen epidemiariskiin viittaavia erityisiä riski-indikaattoreita. Erityiset riski-indikaattorit kirjataan VIS:ään. [tark. 235]

1.  Komissio antaa delegoidun säädöksen 51 a artiklan mukaisesti turvallisuusriskin, laittoman maahanmuuton riskin tai suuren epidemiariskin arvioinnin on perustuttava seuraaviin tietoihin määrittelemiseksi tarkemmin seuraavien tietojen perusteella: [tark. 236]

   a) rajanylitystietojärjestelmästä tuotetut tilastot, jotka osoittavat, että oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden ja sellaisten henkilöiden, joilta on evätty maahanpääsy, osuudet ovat tavanomaisesta poikkeavia tietyssä viisumilla matkustavien ryhmässä;
   b) viisumitietojärjestelmästä 45 a artiklan mukaisesti tuotetut tilastot, jotka osoittavat, että laittoman maahanmuuton riskin, tai turvallisuusriskin tai kansanterveyteen liittyvän riskin perusteella perusteella tietyn henkilön kohdalla evättyjen viisumihakemusten osuudet ovat tavanomaisesta poikkeavia tietyssä matkustajaryhmässä; [tark. 237]
   c) viisumitietojärjestelmästä 45 a artiklan mukaisesti tuotetut tilastot sekä rajanylitystietojärjestelmästä tuotetut tilastot, jotka osoittavat, että hakulomakkeella kerättyjen tietojen ja niiden tapausten, joissa oleskeluaika on ylitetty tai maahanpääsy evätty, välillä on korrelaatioita;
   d) jäsenvaltioiden toimittamat tosiseikoilla ja näyttöön perustuvilla tekijöillä perustellut tiedot, jotka koskevat erityisiä turvallisuusriski-indikaattoreita tai kyseisen jäsenvaltion havaitsemia turvallisuusuhkia;
   e) jäsenvaltioiden toimittamat tosiseikoilla ja näyttöön perustuvilla tekijöillä perustellut tiedot, jotka koskevat oleskeluajan ylittäneiden henkilöiden ja sellaisten henkilöiden, joilta on evätty maahanpääsy, tavanomaisesta poikkeavia osuuksia tietyssä matkustajaryhmässä kyseisen jäsenvaltion tapauksessa;
   f) jäsenvaltioiden toimittamat tiedot erityisistä suurista epidemiariskeistä sekä Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskuksen toimittamat epidemiologiset seurantatiedot ja sen tekemät epidemiologiset riskinarvioinnit ja Maailman terveysjärjestön (WHO) raportoimat tautiesiintymät.

2.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, joilla määritetään1 kohdassa tarkoitetut riskit. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 238]

3.  Edellä olevan 2 kohdan Tämän asetuksen ja 1 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen nojalla määritettyjen erityisriskien pohjalta vahvistetaan erityiset riski-indikaattorit, jotka muodostuvat tietojen yhdistelmästä, johon kuuluu yksi tai useampi seuraavista tiedoista: [tark. 239]

   a) ikäryhmä, sukupuoli, kansalaisuus;
   b) asuinmaa ja -paikkakunta;
   c) kohdejäsenvaltio (tai -valtiot);
   d) jäsenvaltio, johon hakija saapuu ensimmäisenä;
   e) matkan tarkoitus;
   f) nykyinen ammatti.

4.  Erityisten riski-indikaattorien on oltava kohdennettuja ja oikeasuhteisia. Ne eivät saa missään olosuhteissa perustua yksinomaan henkilön sukupuoleen tai ikään. Ne eivät saa missään olosuhteissa perustua tietoihin, jotka ilmaisevat henkilön rodun, ihonvärin, etnisen tai yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisiä ominaisuuksia, kielen, poliittisia tai muita mielipiteitä, uskonnon tai filosofisen vakaumuksen, ammattiliiton jäsenyyden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, vammaisuuden tai sukupuolisen suuntautumisen.

5.  Komissio hyväksyy erityiset riski-indikaattorit täytäntöönpanosäädöksellä. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.  Viisumiviranomaisten on käytettävä erityisiä riski-indikaattoreita arvioidessaan 21 artiklan 1 kohdan nojalla, aiheutuuko hakijasta laittoman maahanmuuton riski, tai riski jäsenvaltioiden turvallisuudelle tai suuri epidemiariski. [tark. 240]

7.  Komissio tarkastelee ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto tarkastelevat säännöllisesti erityisiä riskejä ja erityisiä riski-indikaattoreita.” [tark. 241]

"

4 a)  Korvataan 39 artikla seuraavasti:"

”39 artikla

Henkilöstön käyttäytyminen ja perusoikeuksien kunnioittaminen

1.  Jäsenvaltioiden konsulaattien on varmistettava, että hakijat otetaan vastaan kohteliaasti. Konsulaattihenkilöstön on tehtäviään suorittaessaan täysimääräisesti kunnioitettava ihmisarvoa.

2.  Konsulaattihenkilöstön on täysimääräisesti kunnioitettava perusoikeuksia ja noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita tehtäviään suorittaessaan. Kaikkien toimenpiteiden on oltava oikeassa suhteessa niiden tavoitteeseen nähden.

3.  Konsulaattihenkilöstö ei tehtäviään suorittaessaan saa syrjiä ketään sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, ihonvärin, yhteiskunnallisen alkuperän, geneettisten ominaisuuksien, kielen, poliittisten tai muiden mielipiteiden, kansalliseen vähemmistöön kuulumisen, varallisuuden, syntyperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen vuoksi. Lapsen etu on asetettava etusijalle.”; [tark. 242]

"

4 b)  Lisätään artikla seuraavasti:"

39 a artikla

Perusoikeudet

Jäsenvaltioiden on tätä asetusta soveltaessaan toimittava noudattaen täysimääräisesti unionin asiaa koskevaa oikeutta, mukaan lukien Euroopan unionin perusoikeuskirja, asian kannalta merkityksellistä kansainvälistä oikeutta, mukaan lukien Genevessä 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehty pakolaisten oikeusasemaa koskeva yleissopimus, kansainvälisen suojelun saatavuuteen liittyviä velvoitteita, erityisesti palauttamiskiellon periaatetta, ja perusoikeuksia. Unionin oikeuden yleisten periaatteiden mukaisesti tämän asetuksen nojalla tehtävät päätökset on tehtävä tapauskohtaisin perustein. Lapsen etu on asetettava etusijalle.”; [tark. 243]

"

5)  Korvataan 46 artikla seuraavasti:"

”46 artikla

Tilastojen laatiminen

Komissio julkaisee vuosittain viimeistään 1 päivänä maaliskuuta seuraavat vuosittaiset tilastot viisumeista kutakin sellaista konsulaattia ja rajanylityspaikkaa kohden, joissa yksittäiset jäsenvaltiot käsittelevät viisumihakemuksia:

   a) haettujen, myönnettyjen ja evättyjen lentokentän kauttakulkuviisumien määrä;
   b) haettujen, myönnettyjen (eriteltynä voimassaoloajan mukaan: 1, 2, 3, 4 ja 5 vuotta) ja evättyjen yhtenäisten kerta- ja toistuvaisviisumien määrä;
   c) myönnettyjen alueellisesti rajoitettujen viisumien määrä.

Tilastot laaditaan viisumitietojärjestelmän keskusrekisteristä tuotettujen raporttien perusteella asetuksen (EY) N:o 767/2008 17 artiklan mukaisesti.”

"

5 a)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”51 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän asetuksen voimaantulopäivä] viiden vuoden ajaksi 21 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 21 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä 21 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.” [tark. 244]

"

6)  Poistetaan 57 artiklan 3 ja 4 kohta.

4 artikla

Asetuksen (EU) 2017/2226 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2017/2226 seuraavasti:

1)  Lisätään 9 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”EES tarjoaa toiminnon tämän luettelon keskitettyä hallinnointia varten. Tämän toiminnon hoitamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan täytäntöönpanosäädöksissä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 68 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.”

"

2)  Korvataan 13 artiklan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Noudattaakseen Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen 26 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisia velvoitteitaan liikenteenharjoittajien on käytettävä verkkopalvelua sen tarkistamiseksi, onko lyhytaikainen viisumi voimassa, onko sallitut maahantulokerrat jo käytetty tai onko viisuminhaltija saavuttanut sallitun oleskelun enimmäiskeston taikka, tapauksen mukaan, onko viisumi voimassa kyseisen matkan määräsataman alueella. Liikenteenharjoittajan on annettava tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa luetellut tiedot. Tämän perusteella verkkopalvelu antaa liikenteenharjoittajille vastauksen muodossa OK / NOT OK. Liikenteenharjoittajat voivat tallentaa lähetetyt tiedot ja saadun vastauksen sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. Liikenteenharjoittajien on perustettava todentamisjärjestelmä sen varmistamiseksi, että vain valtuutetulla henkilöstöllä on pääsy verkkopalveluun. Muodossa OK / NOT OK annettua vastausta ei voida pitää päätöksenä sallia tai evätä maahantulo asetuksen (EU) 2016/399 nojalla. Tapauksissa, joissa matkustajilta evätään pääsy liikennevälineeseen VIS-järjestelmästä tehdyn haun perusteella, liikenteenharjoittajien on ilmoitettava matkustajille asiasta ja siitä, miten he voivat käyttää oikeuksiaan tutustua VIS-järjestelmään tallennettuihin henkilötietoihin ja oikaista ja poistaa niitä. [tark. 245]

"

2 a)  Korvataan 14 artiklan 3 kohta seuraavasti:"

3. Jos on tarpeen tallentaa tietoja viisuminhaltijan maahantulo-/maastalähtötietueeseen tai päivittää niitä, rajaviranomaiset voivat hakea VIS:stä ja tuoda EES:ään tämän asetuksen 16 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 2 kohdan c–f alakohdassa tarkoitetut tiedot tämän asetuksen 8 artiklan ja asetuksen (EY) N:o 767/2008 18 a artiklan mukaisesti.”; [tark. 246]

"

2 b)  Muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Jos on tarpeen luoda henkilökohtainen tiedosto tai päivittää 17 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettu kasvokuva, kasvokuva on otettava reaaliaikaisena.”; [tark. 247]

"

b)  lisätään kohta seuraavasti:"

”1 a. Jäljempänä olevassa 16 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettu kasvokuva haetaan VIS:stä ja tuodaan EES:ään.”; [tark. 248]

"

c)  kumotaan 5 kohta. [tark. 249]

3)  Poistetaan 35 artiklan 4 kohdasta ilmaisu ”VIS:n infrastruktuurin kautta”.

5 artikla

Asetuksen (EU) 2016/399 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) 2016/399 seuraavasti:

1)  Lisätään 8 artiklan 3 kohtaan ba alakohta seuraavasti:"

”ba) Jos kolmannen maan kansalaisella on pitkäaikainen viisumi tai oleskelulupa, perusteelliseen maahantulotarkastukseen kuuluu myös pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan haltijan henkilöllisyyden ja pitkäaikaisen viisumin tai oleskeluluvan aitouden todentaminen tutustumalla viisumitietojärjestelmässä (VIS) oleviin tietoihin asetuksen (EY) N:o 767/2008 22 g artiklan mukaisesti;

jos asiakirjan haltijan tai asiakirjan todentaminen mainitun asetuksen 22 g artiklan mukaisesti epäonnistuu tai jos on epäilyjä haltijan henkilöllisyydestä tai asiakirjan ja/tai matkustusasiakirjan aitoudesta, kyseisten toimivaltaisten viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön on tarkistettava asiakirjan siru.”

"

2)  Poistetaan 8 artiklan 3 kohdan c–f alakohta.

7 artikla

Kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) yhteentoimivuudelle annetun asetuksen (EU) XXX [yhteentoimivuudesta annettu asetus] muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) XXX kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (rajaturvallisuus ja viisumiasiat) yhteentoimivuudelle [yhteentoimivuudesta annettu asetus] seuraavasti:

1)  Korvataan 13 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 artiklan 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot;”.

"

2)  Korvataan 18 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 artiklan 4 alakohdan a, b ja c a–cc alakohdassa ja 9 artiklan 5 ja 6 alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a–cc, f ja g alakohdassa sekä 22 d artiklan a, b, c, f ja g alakohdassa tarkoitetut tiedot;”. [tark. 250]

"

3)  Korvataan 26 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) asetuksen (EY) N:o 767/2008 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, jotka asetuksen (EY) N:o 767/2008 8 artiklan tai 22 a artiklan mukaisesti luovat VIS-järjestelmään hakemustiedoston tai henkilökohtaisen tiedoston tai päivittävät sitä;”.

"

4)  Muutetaan 27 artikla seuraavasti:

a)  Korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) VIS-järjestelmässä luodaan hakemustiedosto tai henkilökohtainen tiedosto tai sellaista päivitetään asetuksen (EY) N:o 767/2008 8 artiklan tai 22 a artiklan mukaisesti;”.

"

b)  Korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) asetuksen (EY) N:o 767/2008 9 artiklan 4 alakohdan a alakohdassa, 22 c artiklan 2 alakohdan a alakohdassa ja 22 d artiklan a alakohdassa tarkoitetut sukunimi; etunimi tai -nimet; syntymäaika, sukupuoli ja kansalaisuus (kansalaisuudet);”.

"

5)  Korvataan 29 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) asetuksen (EY) N:o 767/2008 6 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset, kun on kyse osumista, jotka on saatu luotaessa tai päivitettäessä hakemustiedostoa tai henkilökohtaista tiedostoa VIS-järjestelmässä asetuksen (EY) N:o 767/2008 8 artiklan tai 22 a artiklan mukaisesti;”.

"

8 artikla

Päätöksen 2008/633/YOS kumoaminen

Kumotaan päätös 2008/633/YOS. Viittauksia päätökseen 2008/633/YOS pidetään viittauksina asetukseen (EY) N:o 767/2008, ja ne luetaan liitteessä 2 olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

9 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ... [kaksi vuotta voimaantulopäivästä] lukuun ottamatta 1 artiklan 6, 7, 26, 27, 33 ja 35 alakohdassa, 3 artiklan 4 alakohdassa ja 4 artiklan 1 alakohdassa annettuja täytäntöönpanosäädöksiä ja delegoituja säädöksiä koskevia säännöksiä, joita sovelletaan tämän asetuksen voimaantulopäivästä.

Komissio antaa ... päivänä ...kuuta ... [yksi vuosi tämän asetuksen voimaantulosta] Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täysimääräistä täytäntöönpanoa koskevien valmistelujen edistymisestä. Tässä kertomuksessa on oltava myös yksityiskohtaisia tietoja aiheutuneista kustannuksista sekä tietoja mahdollisista riskeistä, jotka voivat vaikuttaa kokonaiskustannuksiin. [tark. 251]

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE 2

VASTAAVUUSTAULUKKO

Neuvoston päätös 2008/633/YOS

Asetus (EY) N:o 767/2008

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

2 artikla

Määritelmät

4 artikla

Määritelmät

3 artikla

Nimetyt viranomaiset ja keskusyhteyspisteet

22 k artikla

Jäsenvaltioiden nimetyt viranomaiset

22 l artikla

Europol

4 artikla

Viisumitietojärjestelmään pääsyä koskeva menettely

22 m artikla

Menettely, joka koskee pääsyä viisumitietojärjestelmään lainvalvontatarkoituksessa

5 artikla

Jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten viisumitietojärjestelmään pääsyä koskevat ehdot

22 n artikla

Edellytykset jäsenvaltioiden nimettyjen viranomaisten pääsylle viisumitietojärjestelmään

6 artikla

Sellaisen jäsenvaltion nimettyjen viranomaisten pääsyä viisumitietojärjestelmään koskevat ehdot, jonka osalta asetus (EY) N:o 767/2008 ei ole tullut vielä voimaan

22 r artikla

Edellytykset sellaisen jäsenvaltion nimettyjen viranomaisten pääsylle viisumitietojärjestelmän tietoihin, jonka osalta tämä asetus ei ole tullut vielä voimaan

7 artikla

Europolin pääsyä viisumitietojärjestelmään koskevat ehdot

22 p artikla

Menettely ja edellytykset, jotka koskevat Europolin pääsyä viisumitietojärjestelmän tietoihin

8 artikla

Henkilötietojen suojaaminen

VI luku

Tietosuojaa koskevat oikeudet ja niiden valvonta

9 artikla

Tietoturva

32 artikla

Tietoturva

10 artikla

Korvausvastuu

33 artikla

Korvausvastuu

11 artikla

Sisäinen valvonta

35 artikla

Sisäinen valvonta

12 artikla

Seuraamukset

36 artikla

Seuraamukset

13 artikla

Viisumitietojärjestelmän tietojen säilyttäminen kansallisissa tiedostoissa

30 artikla

Viisumitietojärjestelmän tietojen säilyttäminen kansallisissa tiedostoissa

14 artikla

Oikeus tutustua tietoihin, oikaista niitä ja poistaa ne

38 artikla

Oikeus tutustua tietoihin sekä oikaista ja poistaa ne

15 artikla

Kustannukset

Ei ole

16 artikla

Tietojenkäsittelytapahtumien kirjaaminen

22 q artikla

Lokitiedot ja dokumentointi

17 artikla

Seuranta ja arviointi

50 artikla

Seuranta ja arviointi

(1)EUVL C , , s. .
(2)EUVL C , , s. .
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.
(4)Neuvoston päätös 2004/512/EY, tehty 8 päivänä kesäkuuta 2004, viisumitietojärjestelmän (VIS) perustamisesta (EUVL L 213, 15.6.2004, s. 5).
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).
(7)Neuvoston päätös 2008/633/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, jäsenvaltioiden nimeämien viranomaisten ja Europolin pääsystä tekemään hakuja viisumitietojärjestelmästä (VIS) terrorismirikosten ja muiden vakavien rikosten torjumiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 129).
(8)Komission täytäntöönpanopäätös 2011/636/EU, tehty 21 päivänä syyskuuta 2011, viisumitietojärjestelmän (VIS) käyttöönottopäivän määrittämiseksi ensimmäisellä alueella (EUVL L 249, 27.9.2011, s. 18).
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).
(10)COM(2016)0205.
(11)Integrated Border Management (IBM) – Feasibility Study to include in a repository documents for Long-Stay visas, Residence and Local Border Traffic Permits” (2017).
(12)Legal analysis on the necessity and proportionality of extending the scope of the Visa Information System (VIS) to include data on long stay visas and residence documents” (2018).
(13)Etenemissuunnitelma oikeus- ja sisäasioiden alan tietojenvaihdon ja tiedonhallinnan tehostamiseksi yhteentoimivuusratkaisut mukaan lukien (9368/1/16 REV 1).
(14)Neuvoston päätelmät toimista tietojenvaihdon parantamiseksi ja EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuuden takaamiseksi (10151/17).
(15)Integrated Border Management (IBM) – Feasibility Study to include in a repository documents for Long-Stay visas, Residence and Local Border Traffic Permits (2017).
(16)Legal analysis on the necessity and proportionality of extending the scope of the Visa Information System (VIS) to include data on long stay visas and residence documents (2018).
(17)COM(2017)0558, s. 15.
(18)COM(2018)0251.
(19)Fingerprint Recognition for Children (2013 - EUR 26193).
(20)Automatic fingerprint recognition: from children to elderly (2018 – JRC).
(21)Feasibility and implications of lowering the fingerprinting age for children and on storing a scanned copy of the visa applicant's travel document in the Visa Information System (VIS) (2018).
(22)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta (EUVL L 135, 24.5.2016, s. 53).
(23)Neuvoston päätös 2008/615/YOS, tehty 23 päivänä kesäkuuta 2008, rajatylittävän yhteistyön tehostamisesta erityisesti terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumiseksi (EUVL L 210, 6.8.2008, s. 1).
(24)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(25)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 89).
(26)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).
(27)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../..., annettu …, [täydellinen nimi] (EUVL L ..., s. ...).
(28)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1) (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).
(29)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1105/2011/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2011, ulkorajojen ylittämiseen oikeuttavia matkustusasiakirjoja, joihin voidaan liittää viisumi, koskevasta luettelosta ja tämän luettelon vahvistamista varten luotavasta järjestelmästä (EUVL L 287, 4.11.2011, s. 9).
(30)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/38/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, Euroopan unionin kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä oikeudesta liikkua ja oleskella vapaasti jäsenvaltioiden alueella, asetuksen (ETY) N:o 1612/68 muuttamisesta ja direktiivien 64/221/ETY, 68/360/ETY, 72/194/ETY, 73/148/ETY, 75/34/ETY, 75/35/ETY, 90/364/ETY, 90/365/ETY ja 93/96/ETY kumoamisesta (EUVL L 158, 30.4.2004, s. 77).
(31)Neuvoston päätös 2000/365/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2000, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 131, 1.6.2000, s. 43).
(32)Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).
(33)EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.
(34)Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä näiden kahden valtion osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).
(35)EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.
(36)Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).
(37)Neuvoston päätös 2008/149/YOS, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 50).
(38)EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.
(39)Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).
(40)Neuvoston päätös 2011/349/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, erityisesti rikosasioita koskevan oikeudellisen yhteistyön ja poliisiyhteistyön osalta (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 1).
(41)Neuvoston päätös (EU) 2017/1908, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, viisumitietojärjestelmää koskevien Schengenin säännöstön tiettyjen määräysten voimaansaattamisesta Bulgarian tasavallassa ja Romaniassa (EUVL L 269, 19.10.2017, s. 39).


Turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto ***I
PDF 448kWORD 145k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston perustamisesta (COM(2018)0471 – C8-0271/2018 – 2018/0248(COD))
P8_TA(2019)0175A8-0106/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0471),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 78 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 ja 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0271/2018),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A8-0106/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta [tark. 1]

P8_TC1-COD(2018)0248


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 78 artiklan 2 kohdan, sekä 79 artiklan 2 ja 4 kohdan sekä 80 artiklan, [tark. 2]

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unioni kohtaa muuttuvia muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita, joita luonnehtii tarve vahvistaa jäsenvaltioiden vastaanotto-, turvapaikka- kotouttamis- ja muuttoliikejärjestelmiä, ehkäistä ja käsitellä asianmukaisesti ja yhteisvastuullisesti paineita aiheuttavia tilanteita ja korvata laittomat ja vaaralliset maahansaapumiset laillisilla ja turvallisilla väylillä. Sijoittaminen tehokkaaseen ja koordinoituun muuttoliikkeen hallintaan unionissa on näin ollen keskeisessä asemassa, kun pyritään unionin tavoitteeseen luoda vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 67 artiklan 2 kohdan mukaisesti. [tark. 3]

(2)  Unionin ja jäsenvaltioiden koordinoidun lähestymistavan merkitys on otettu huomioon toukokuussa 2015 hyväksytyssä Euroopan muuttoliikeagendassa, jossa painotettiin, että tarvitaan johdonmukainen ja selkeä yhteinen politiikka, jotta voidaan palauttaa unionin kyky yhdistää eurooppalaiset ja kansalliset pyrkimykset muuttoliikekysymyksiin vastaamiseksi ja tehdä tuloksellista yhteistyötä SEUT 80 artiklassa tarkoitettujen jäsenvaltioiden välisen yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteiden periaatteen mukaisesti, ja se vahvistettiin sen puoliväliarvioinnissa syyskuussa 2017 ja edistymiskertomuksissa maaliskuussa ja toukokuussa 2018. [tark. 4]

(3)  Eurooppa-neuvosto vahvisti 19 päivänä lokakuuta 2017 antamissaan päätelmissä tarpeen jatkaa muuttoliikkeen hallintaa koskevaa kokonaisvaltaista, käytännönläheistä ja määrätietoista toimintatapaa, jonka tavoitteena on saada ulkorajojen valvonta takaisin hallintaan ja vähentää laittomasti saapuvien sekä hukkuneiden määrää ja jonka olisi perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden kaikkien käytettävissä olevien välineiden joustavaan ja koordinoituun käyttöön. Eurooppa-neuvosto kehotti lisäksi varmistamaan huomattavasti tehokkaammat palauttamiset niin EU:n kuin jäsenvaltioiden tasolla toteutettavilla toimilla, kuten tehokkailla takaisinottosopimuksilla ja -järjestelyillä. Eurooppa-neuvosto kehotti myös toteuttamaan ja kehittämään vapaaehtoisia uudelleensijoittamisohjelmia. [tark. 5]

(4)  Sellaisten toimien tukemiseksi, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten keskinäiseen luottamukseen, yhteisvastuuseen ja vastuunjakoon perustuva kokonaisvaltainen lähestymistapa muuttoliikkeen hallintaan ja joiden avulla saavutetaan kestävän ja yhteisen turvapaikka- ja muuttoliikeasioita koskevan unionin politiikan varmistamista koskeva tavoite, olisi tuettava jäsenvaltioita riittävillä taloudellisilla resursseilla perustamalla turvapaikka-- ja maahanmuuttorahasto, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (jäljempänä ’rahasto’). [tark. 6]

(4 a)   Rahaston olisi kunnioitettava täysimääräisesti ihmisoikeuksia, oltava YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman, SEUT 208 artiklassa vahvistetun kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteen sekä kansainvälisellä tasolla tehtyjen maahanmuuttoa ja turvapaikkaa koskevien sitoumusten, erityisesti pakolaisia koskevan Global Compact ‑aloitteen sekä muuttoliikettä koskevan Global Compact ‑aloitteen, mukainen. [tark. 7]

(4 b)   Rahaston hallinnoinnissa olisi kehityksen näkökulmasta tarkasteltuna otettava huomioon muuttoliikkeen perimmäiset syyt, joita ovat esimerkiksi konfliktit, köyhyys, maatalouden tuotantomahdollisuuksien puuttuminen, koulutus ja eriarvoisuus. [tark. 8]

(5)  Rahasto Rahaston avulla tuettavat toimet olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja , kuten oikeutta henkilötietojen suojaan, sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita perusoikeuksien osalta, kuten YK:n lapsen oikeuksien yleissopimusta ja pakolaisten oikeusasemaa koskevaa 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehtyä Geneven yleissopimusta, sellaisena kuin se on täydennettynä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehdyllä pöytäkirjalla. [tark. 9]

(5 a)  Sukupuolten tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteet kuuluvat unionin keskeisiin arvoihin, joten niitä olisi kunnioitettava ja edistettävä rahastoa toteutettaessa. Rahastosta ei pitäisi tukea mitään toimia, jotka millään tavalla edistävät erottelua tai sosiaalista syrjäytymistä. [tark. 10]

(5 b)  Rahaston täytäntöönpanossa etusijalle olisi asetettava toimet, joilla puututaan ilman huoltajaa saapuvien ja huoltajastaan eroon joutuneiden alaikäisten tilanteeseen varhaisessa vaiheessa tapahtuvan tunnistamisen ja rekisteröinnin avulla, sekä lapsen edun mukaiset toimet. [tark. 11]

(6)  Rahaston on perustuttava sen edeltäjien tuella tehtyihin sijoituksiin ja saavutettuihin tuloksiin. Näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 573/2007/EY perustettu Euroopan pakolaisrahasto, neuvoston päätöksellä 2007/435/EY perustettu eurooppalainen rahasto kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista varten, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 575/2007/EY perustettu Euroopan paluurahasto vuosiksi 2007–2013 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 516/2014 perustettu turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto vuosiksi 2014–2020. Samalla olisi otettava huomioon kaikki asiaankuuluvat uudet kehityssuuntaukset.

(7)  Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta ja muuttovirtojen tehokasta hallintaa muun muassa niin, että edistetään yhteisiä toimia turvapaikka-asioiden alalla, mukaan lukien jäsenvaltioiden toimet kansainvälistä suojelua tarvitsevien henkilöiden vastaanottamisessa uudelleensijoituksen ja humanitaarisen maahanpääsyn kautta ja kansainvälistä suojelua hakevien tai sitä saavien henkilöiden siirrot jäsenvaltioiden välillä, ja parannetaan muita heikommassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden, kuten lasten, suojelua. Lisäksi tuettaisiin kotouttamisstrategioita ja tehokkaampaa laillista muuttoliikettä koskevaa politiikkaa, niin että varmistetaan ja luotaisiin turvallisia laillisen maahantulon väyliä unioniin, millä autettaisiin myös varmistamaan unionin pitkän aikavälin kilpailukyky ja sen sosiaalisen mallin tulevaisuus ja vähennetään vähentämään laittoman muuttoliikkeen kannustimia kestävän palauttamis- ja takaisinottopolitiikan avulla. Unionin sisäisen toiminnan välineenä ja ainoana unionin tason turvapaikka- ja muuttoliikeasioiden rahoitusvälineenä rahastosta olisi ensisijaisesti tuettava turvapaikka- ja muuttoliikealan toimia unionissa. Rahaston avulla olisi kuitenkin määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia turvatakeita noudattaen lujitettava kolmansien maiden kanssa tehtävää yhteistyötä ja siten parannettava turvapaikkaa tai muunlaista kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden maahantulon hallintaa, lisättävä luotava laillisen maahantulon väyliä ja torjuttava laitonta muuttoliikettä sekä varmistettava palauttamisten kestävyys ja tehokas takaisinotto kolmansiin maihin ja ihmissalakuljettajien ja ‑kauppiaiden verkostoja sekä varmistettava turvallisten ja ihmisarvoisten palauttamisten kestävyys sekä uudelleenkotouttaminen kolmansissa maissa. [tark. 12]

(8)  Muuttoliikekriisi osoitti ja yhä useammat kuolemantapaukset Välimerellä viime vuosina osoittivat, että Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää on uudistettava että voidaan varmistaa tehokkaat ja käyttöön on otettava nykyistä oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi järjestelmä kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä koskevan jäsenvaltioiden vastuun määrittämiseksi sekä kehys jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimille ja humanitaariseen maahanpääsyyn liittyville toimille, jotta voidaan lisätä yleisesti käytettävissä olevien uudelleensijoituspaikkojen kokonaismäärää. Samalla tarvitaan uudistusta, jotta voidaan varmistaa, että käytettävissä on tehokkaat ja oikeuksiin perustuvat turvapaikkamenettelyt, ja ehkäistä hakijoiden edelleen liikkumista sekä tarjota yhtäläiset ja asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet kansainvälistä suojelua hakeville henkilöille, yhdenmukaiset vaatimukset kansainvälisen suojelun myöntämiselle ja asianmukaiset oikeudet ja edut kansainvälistä suojelua saaville henkilöille sekä laittomien maahantulijoiden tehokkaat ja toimivat palautusmenettelyt. Uudistusta tarvitaan myös, jotta voidaan ottaa käyttöön nykyistä oikeudenmukaisempi ja tehokkaampi järjestelmä kansainvälistä suojelua hakevia henkilöitä koskevan jäsenvaltioiden vastuun määrittämiseksi sekä unionin kehys jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimille. Näin ollen on aiheellista, että rahastosta tuetaan enemmän jäsenvaltioiden pyrkimyksiä panna täytäntöön uudistettu Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä kokonaisuudessaan ja asianmukaisesti. [tark. 13]

(9)  Rahaston olisi myös täydennettävä ja lujitettava asetuksella (EU) N:o .../.. [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus](4) perustetun Euroopan unionin turvapaikkaviraston (EUAA) Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston toimia, jotta helpotettaisiin ja parannettaisiin yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän toimintaa, lujittamalla käytännön yhteistyötä ja koordinoimalla tiedonvaihtoa jäsenvaltioiden välillä ja edistämällä turvapaikkoja koskevia unionin lainsäädäntöä ja operatiivisia standardeja, jotta taataan korkeatasoisiin suojeluvaatimuksiin perustuvat yhtenäiset kansainvälisen suojelun menettelyt, vastaanotto-olosuhteet ja suojelutarpeiden arviointi turvapaikka-asioista ja etenkin hyvistä käytännöistä jäsenvaltioiden välillä, edistämällä unionin lainsäädäntöä ja kansainvälistä oikeutta ja edistämällä asiaa koskevien ohjeiden ja operatiivisten standardien avulla turvapaikkoja koskevan unionin lainsäädännön yhdenmukaista täytäntöönpanoa noudattaen korkeatasoisia suojeluvaatimuksia, jotka koskevat kansainvälisen suojelun menettelyjä, vastaanotto-olosuhteita ja suojelutarpeiden arviointia kaikkialla unionissa ja mahdollistetaan kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten kestävä ja oikeudenmukainen jakaminen. Lisäksi helpotettaisiin kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten yhdenmukaisempaa arviointia koko unionissa, tuettaisiin jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimia ja tarjottaisiin operatiivista ja teknistä tukea turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallinnointiin erityisesti niille jäsenvaltioille, joiden järjestelmiin kohdistuu suhteeton paine. [tark. 14]

(9 a)  Rahaston olisi tuettava unionin ja jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa voimassa olevan unionin oikeuden mukaisten velvoitteidensa mukaisesti. [tark. 15]

(10)  Rahaston olisi tuettava unionin unionia ja jäsenvaltioiden toimia, joilla parannetaan jäsenvaltioiden valmiuksia kehittää, seurata ja arvioida turvapaikkapolitiikkaansa voimassa olevan unionin oikeuden mukaisten velvoitteidensa mukaisesti jäsenvaltioita voimassa olevan unionin oikeuden, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2013/33/EU(5) (vastaanotto-olosuhteita koskeva direktiivi), 2013/32/EU(6) (turvapaikkamenettelydirektiivi), 2011/95/EU(7) (aseman määrittelyä koskeva direktiivi) ja 2008/115/EY(8) (palauttamista koskeva direktiivi) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013(9) (Dublin-asetus), täytäntöönpanossa niin, että varmistetaan perusoikeuksien täysimääräinen noudattaminen. [tark. 16]

(11)  Kumppanuudet ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa turvapaikkaa tai muunlaista kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden maahantulon hallitsemiseksi asianmukaisella tavalla ovat unionin turvapaikkapolitiikan olennainen osa. Rahastosta olisi tarjottava taloudellisia kannustimia uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen käyttöönottamiseksi, jotta voidaan korvata kansainvälistä suojelua tarvitsevien kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden vaaralliset ja laittomat saapumiset jäsenvaltioiden alueelle laillisilla ja turvallisilla väylillä, osoittaa yhteisvastuullisuutta sellaisten alueiden maille, joihin tai joiden sisällä suuri määrä kansainvälistä suojelua tarvitsevia henkilöitä on joutunut siirtymään, lievittämällä näihin maihin kohdistuvaa painetta, edistää unionin muuttoliikepolitiikkaa koskevien tavoitteiden saavuttamista lisäämällä unionin vaikutusvaltaa kolmansiin maihin ja osallistua maailmanlaajuisiin uudelleensijoittamisaloitteisiin esiintymällä yhtenä rintamana kansainvälisillä foorumeilla ja suhteissa kolmansiin maihin. [tark. 17]

(11 a)  Rahaston olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä antaa kansainvälistä suojelua ja tarjota pysyvä ratkaisu alueellaan pakolaisille ja kotiseudultaan siirtymään joutuneille henkilöille, joilla on oikeus uudelleensijoittamiseen tai humanitaariseen maahanpääsyyn kansallisten järjestelmien mukaisesti, joissa on otettava YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ennustamat maailmanlaajuiset uudelleensijoittamistarpeet. Jotta rahaston tuki olisi kunnianhimoista ja tehokasta, sen olisi annettava kullekin maahanpääsyluvan saaneelle tai uudelleensijoitetulle henkilölle kohdennettua tukea taloudellisten kannustimien muodossa. [tark. 18]

(12)  Kun otetaan huomioon unioniin viime vuosina kohdistuneiden muuttovirtojen suuri määrä ja yhteiskunnallisen yhteenkuuluvuuden varmistamisen merkitys, on ratkaisevan tärkeää tukea laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten alkuvaiheen kotouttamista koskevia jäsenvaltioiden politiikkoja, mukaan lukien komission vuonna 2016 hyväksymässä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevassa toimintasuunnitelmassa esitetyt painopistealat. [tark. 19]

(13)  Jotta lisättäisiin tehokkuutta ja saavutettaisiin mahdollisimman suuri unionin tason lisäarvo ja jotta unionin toiminta kolmansien maiden kansalaisten kotouttamiseksi olisi johdonmukaista, rahastosta rahoitettavat toimet olisi määriteltävä tarkkaan ja niillä olisi täydennettävä Euroopan sosiaalirahasto plussasta (ESR+) ja Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) unionin rakennerahastoista rahoitettavia toimia. Tästä rahastosta rahoitettavilla toimenpiteillä olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten tarpeisiin räätälöityjä toimia, jotka yleensä joita toteutetaan yleensä kotouttamisen alkuvaiheessa varhaisessa vaiheessa, ja horisontaalisia toimia, joilla tuetaan jäsenvaltioiden kotouttamisvalmiuksia, kun taas kolmansien maiden kansalaisia koskevat toimet, joilla on pidemmän aikavälin vaikutuksia, olisi rahoitettava EAKR:stä ja ESR+:sta ja niitä olisi täydennettävä toimilla, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten sosiaalista ja taloudellista osallisuutta rakennerahastojen avulla. [tark. 20]

(13 a)   Kotouttamistoimenpiteitä olisi sovellettava myös kansainvälistä suojelua saaviin henkilöihin, jotta voidaan varmistaa kokonaisvaltainen lähestymistapa kotouttamiseen ottaen huomioon tämän kohderyhmän erityispiirteet. Kun kotouttamistoimenpiteet on yhdistetty vastaanottoon, toimien olisi voitava koskea tapauksen mukaan myös turvapaikanhakijoita. [tark. 21]

(14)  Rahaston täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten olisi luotava yhteistyössä koordinointimenettelyt niiden viranomaisten kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet huolehtimaan ESR+:n ja EAKR:n rakennerahastojen toimien hallinnoinnista, ja tarvittaessa niiden hallintoviranomaisten ja muiden kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista edistävien unionin rahastojen hallintoviranomaisten kanssa. Näiden koordinointimekanismien avulla komission olisi arvioitava rahastojen johdonmukaisuutta ja täydentävyyttä sekä sitä, missä määrin kunkin rahaston toimenpiteet edistävät kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista. [tark. 22]

(15)  Rahaston täytäntöönpanon olisi tällä osa-alueella oltava johdonmukaista unionin yhteisten kotouttamista koskevien perusperiaatteiden kanssa, siten kuin yhteisessä kotouttamisohjelmassa on tarkemmin esitetty.

(16)  On asianmukaista antaa niille jäsenvaltioille, jotka sitä haluavat, mahdollisuus ottaa ohjelmissaan huomioon, että kotouttamistoimet voivat koskea myös kolmansien maiden kansalaisten lähimpiä sukulaisia, millä tuetaan perheiden yhtenäisyyttä lapsen edun mukaisesti, siinä määrin kuin se on tarpeen tällaisten toimien tehokkaan täytäntöönpanon kannalta. Käsitteellä ’lähimmät sukulaiset’ tarkoitetaan puolisoita tai kumppaneita sekä kaikkia henkilöitä, joilla on kotouttamistoimien kohteena olevan kolmannen maan kansalaisen kanssa suora perheside alenevassa tai ylenevässä polvessa ja jotka eivät muutoin kuuluisi rahaston soveltamisalaan. [tark. 23]

(17)  Kun otetaan huomioon paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen niitä edustavien yhdistysten keskeinen rooli kotouttamisessa, ja jotta helpotettaisiin unionin tason rahoituksen suoraa saatavuutta näiden tahojen keskuudessa, rahastolla olisi edistettävä paikallis- ja alueviranomaisten tai kansalaisjärjestöjen toteuttamia kotouttamista koskevia toimia, mukaan lukien käyttämällä temaattista rahoitusvälinettä ja suurempaa yhteisrahoitusosuutta näille toimille sekä temaattisen rahoitusvälinen asianomaista osaa silloin, kun paikallis- ja alueviranomaisilla on valtuudet toteuttaa kotouttamistoimenpiteitä. [tark. 24]

(18)  Kun otetaan huomioon unionin pitkän aikavälin taloudelliset ja väestönkehitykseen liittyvät haasteet ja muuttoliikkeen alati globaalistuva luonne, on tärkeää perustaa hyvin toimivia laillisia unioniin suuntautuvia muuttoliikekanavia, jotta säilytetään EU houkuttelevana kohteena maahanmuuttajille lailliselle maahanmuutolle jäsenvaltioiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti ja varmistetaan unionin hyvinvointijärjestelmien kestävyys ja talouden kasvu suojellen samalla siirtotyöläisiä työvoiman hyväksikäytöltä. [tark. 25]

(19)  Rahaston olisi tuettava jäsenvaltioita laillisen maahanmuuton järjestämistä koskevien strategioiden laatimisessa sellaisten strategioiden laatimisessa, joilla järjestetään ja laajennetaan laillisen maahanmuuton väyliä, parantamalla niiden valmiuksia kehittää, toteuttaa, seurata ja arvioida kaikkia laillisesti oleskelevia kolmansien maiden kansalaisia koskevia maahanmuutto- ja kotouttamisstrategioita, -politiikkoja ja ‑toimenpiteitä, unionin oikeudelliset välineet mukaan lukien ja etenkin laillista maahanmuuttoa koskevia unionin välineitä. Rahaston olisi tuettava myös tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa sekä yhteistyötä eri hallintoyksiköiden ja hallinnon tasojen välillä ja muiden jäsenvaltioiden kanssa. [tark. 26]

(20)  Tehokas ja ihmisarvoinen palauttamispolitiikka on olennainen osa unionin ja jäsenvaltioiden noudattamaa kokonaisvaltaista muuttoliikepolitiikkaa. Rahastosta olisi tuettava ja edistettävä jäsenvaltioiden toimia, joilla pannaan tehokkaasti täytäntöön palauttamista koskevat yhteiset vaatimukset, joissa painotetaan vapaaehtoista paluuta, erityisesti siten kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/115/EY(10) säädetään, sekä palauttamisten hallintaan sovellettava yhdennetty ja koordinoitu lähestymistapa ja kehitetään niitä. Kestävien palauttamispolitiikkojen osalta Rahastosta olisi yhtä lailla tuettava asiaan liittyviä toimia kolmansissa maissa, kuten palautettavien henkilöiden uudelleenkotouttamista jotta edistetään turvallista ja ihmisarvoista paluuta ja takaisinottoa sekä kestävää uudelleenkotouttamista ja taataan ne muuttoliikettä koskevan Global Compact -aloitteen mukaisesti. [tark. 27]

(21)  Jäsenvaltioiden olisi annettava etusija vapaaehtoiselle paluulle. Niiden olisi edistettävä vapaaehtoista paluuta kannustimilla, esimerkiksi soveltamalla vapaaehtoisesti palaaviin ja varmistettava laittomien maahantulijoiden tehokas, turvallinen ja ihmisarvoinen paluu. Rahastosta olisi siksi annettava tukea ensisijaisesti vapaaehtoiseen paluuseen liittyville toimille. Sen edistämiseksi jäsenvaltioiden olisi suunniteltava kannustimia ja esimerkiksi sovellettava erityiskohtelua paluun tehostettuna tukemisena ja pitkän aikavälin uudelleenkotouttamistukena. Tällainen vapaaehtoinen paluu on sekä paluumuuttajien että viranomaisten edun mukaista, koska se on kustannustehokasta. Lapsen edun olisi oltava ensisijainen huomioon otettava seikka kaikissa toimissa ja päätöksissä, jotka koskevat maahanmuuttajalapsia, palautukset mukaan luettuina, ja olisi otettava täysin huomioon lapsen oikeus ilmaista mielipiteensä. [tark. 28]

(22)  Vapaaehtoinen paluu ja pakkoon perustuva paluu Vaikka vapaaehtoinen paluu olisi asetettava etusijalle pakkoon perustuvaan paluuseen nähden, ne ovat kuitenkin sidoksissa toisiinsa, ja näillä kahdella menettelytavalla on toisiaan täydentävä vaikutus, minkä vuoksi jäsenvaltioita olisi rohkaistava tehostamaan näiden kahden tavan täydentävyyttä. Mahdollisuus soveltaa maastapoistamista on tärkeä tekijä, kun edistetään turvapaikkajärjestelmän ja laillista muuttoliikettä koskevien menettelyjen eheyttä. Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioiden toimia helpottaa ja suorittaa maastapoistamisia, soveltuvin osin unionin oikeudessa asetettujen vaatimusten mukaisesti sekä palautettavien henkilöiden perusoikeuksia ja ihmisarvoa täysimääräisesti kunnioittaen. Rahastosta olisi tuettava lasten palauttamiseen liittyviä toimia vain, jos tällainen palauttaminen perustuu lapsen etua koskevaan myönteiseen arvioon. [tark. 29]

(23)  Paluun edellytyksiä ja uudelleenkotouttamista voidaan edistää jäsenvaltioissa ja paluumaissa palautettavien henkilöiden hyväksi toteutettavilla erityisillä tukitoimilla kiinnittäen erityistä huomiota heidän humanitaarisiin tarpeisiinsa ja suojelutarpeisiinsa. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin. Palauttamispäätösten olisi perustuttava kattavaan ja huolelliseen arvioon alkuperämaan tilanteesta ja arvioon vastaanottokyvystä paikallisella tasolla. Alkuperämaita ja erityisesti muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä tukevilla erityistoimenpiteillä ja -toimilla varmistetaan osaltaan palauttamisten kestävyys, turvallisuus ja tehokkuus. Paikallisviranomaiset, kansalaisyhteiskunta ja muuttajayhteisöt olisi otettava mukaan näiden tukitoimien toteuttamiseen. [tark. 30]

(24)  Takaisinottosopimukset ja muut järjestelyt ovat olennainen Viralliset takaisinottosopimukset ovat olennainen ja keskeinen osa unionin palauttamispolitiikkaa ja muuttovirtojen tehokkaan hallinnan keskeinen väline, koska ne helpottavat laittomien maahantulijoiden nopeaa palauttamista. Nämä sopimukset ja järjestelyt ovat tärkeä osatekijä laittomien maahantulijoiden alkuperämaiden ja kauttakulkumaiden kanssa käytävässä vuoropuhelussa ja niiden kanssa tehtävässä yhteistyössä, ja niiden täytäntöönpanoa kolmansissa maissa olisi tuettava kansallisella ja unionin tasolla toteutettavien palauttamispolitiikkojen tehokkuutta ajatellen rahastosta olisi tuettava niiden täytäntöönpanoa kolmansissa maissa, jotta palauttamispolitiikkoja voidaan toteuttaa tehokkaasti, turvallisesti ja ihmisarvoisesti määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia turvatakeita noudattaen. [tark. 31]

(25)  Sen lisäksi, että tuetaan henkilöiden palauttamista tämän asetuksen mukaisesti, kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden kotouttamista jäsenvaltioissa, rahastosta olisi tuettava myös muita toimenpiteitä, joilla torjutaan laitonta muuttoliikettä, laittoman muuttoliikkeen kannustimia tai voimassa olevien muuttajien salakuljetusta sekä kannustetaan ja helpotetaan laillista muuttoliikettä koskevien sääntöjen kiertämistä laatimista, ja turvata turvattava näin jäsenvaltioiden maahanmuuttojärjestelmien eheys alkuperämaissa noudattaen täysimääräisesti kestävän kehityksen johdonmukaisuuden periaatetta. [tark. 32]

(26)  Laittomien maahantulijoiden työllistäminen muodostaa vetotekijän laittomalle muuttoliikkeelle ja heikentää työvoiman liikkuvuutta koskevan, laillisiin muuttojärjestelyihin perustuvan politiikan kehittämistä ja vaarantaa maahanmuuttajatyöntekijöiden oikeudet ja saattaa heidät alttiiksi oikeuksien rikkomiselle ja hyväksikäytölle. Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioita joko suoraan tai välillisesti niiden pannessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/52/EY(11), jossa kielletään maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työllistäminen ja säädetään hyväksikäytön kohteeksi joutuneiden työntekijöiden kanteluja ja palkkojen perimistä koskevasta mekanismista sekä seuraamuksista työnantajille, jotka rikkovat kieltoa. [tark. 33]

(26 a)   Jäsenvaltioiden olisi tuettava kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden ja työntekijäjärjestöjen pyyntöjä, esimerkkinä pyyntö sellaisen eurooppalaisen mies- ja naispuolisten vastaanottotyöntekijöiden verkoston perustamiseksi, joka kokoaa yhteen kaikki muuttajien parissa työskentelevät työntekijät Euroopassa, jotta voidaan edistää muuttajien ihmisarvoista vastaanottoa ja varmistaa, että maahanmuuttoa koskeva lähestymistapa perustuu ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, sekä vaihtaa muuttajien vastaanottoa ja työllistymistä koskevia hyviä käytäntöjä. [tark. 34]

(27)  Rahastosta olisi sen vuoksi tuettava jäsenvaltioita joko suoraan tai välillisesti niiden pannessa täytäntöön Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/36/EU(12), jossa säädetään ihmiskaupan uhreille annettavasta avusta ja tuesta ja heidän suojelemisesta. Näissä toimenpiteissä olisi otettava huomioon ihmiskaupan sukupuolittunut luonne. Jäsenvaltioiden olisi rahastoa toteuttaessaan otettava huomioon, että henkilöillä, jotka ovat joutuneet lähtemään kodeistaan sellaisten äkillisten tai vähitellen kehittyvien ilmastoon liittyvien ympäristön muutosten vuoksi, jotka vaikuttavat kielteisesti heidän elämäänsä tai elinolosuhteisiinsa, on suuri riski joutua ihmiskaupan uhreiksi. [tark. 35]

(27 a)  Rahastosta olisi tuettava etenkin haavoittuvassa asemassa olevien turvapaikanhakijoiden – kuten ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten ja kidutuksen tai muun vakavan väkivallan uhrien – tunnistamista sekä heidän tarpeitaan vastaavia toimia unionin turvapaikkasäännöstön mukaisesti. [tark. 36]

(27 b)  Jotta resurssit voidaan jakaa oikeudenmukaisesti ja avoimesti rahaston tavoitteiden kesken, olisi varmistettava menojen vähimmäistaso tiettyjä tavoitteita varten riippumatta siitä, onko kyse suorasta, välillisestä vai yhteistyöhön perustuvasta hallinnoinnista. [tark. 37]

(28)  Rahaston olisi täydennettävä ja tuettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624(13) perustetun eurooppalaisen raja- ja merivartioston toteuttamia palauttamiseen liittyviä toimia ja tällä tavoin edistettävä mainitun asetuksen 4 artiklassa määritettyä Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta ohjaamatta kuitenkaan lisävaroja Euroopan raja-ja merivartiovirastolle, sillä budjettivallan käyttäjä päättää viraston vuotuisista määrärahoista, joiden turvin sen olisi voitava hoitaa kaikki tehtävänsä. [tark. 38]

(29)  Muiden unionin rahastojen kanssa olisi pyrittävä kehittämään synergioita, yhdenmukaisuutta, täydentävyyttä ja tehokkuutta, ja estämään toimien päällekkäisyyttä tai ristiriitaisuutta. [tark. 39]

(30)  Kun rahastosta tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, Rahaston ensisijaisena tavoitteena olisi oltava toimien rahoittaminen unionin alueella. Rahastosta voidaan rahoittaa kolmansissa maissa tapahtuvia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, joiden olisi oltava rahallisesti rajoitettuja mutta kuitenkin riittäviä, jotta voidaan saavuttaa tämän asetuksen 3 artiklassa vahvistetut rahaston tavoitteet asianmukaisia turvatakeita noudattaen. Tällaisilla toimenpiteillä olisi täydennettävä muita unionin ulkopuolella toteutettavia toimia, jotka saavat tukea unionin ulkoisista rahoitusvälineistä. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti ja täydentävällä tavalla asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita ja unionin kansainvälisiä sitoumuksia. Ulkoisen ulottuvuuden puitteissa rahastosta olisi myönnettävä kohdennettua tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen ja muuttoliikkeen hallinnan keskeisten näkökohtien vahvistamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä unionin muuttoliikepolitiikan kannalta. Kehityspolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen 35 kohdassa vahvistettua kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatetta olisi noudatettava. Humanitaarista apua koskevassa eurooppalaisessa konsensuksessa vahvistettu johdonmukaisuus humanitaaristen periaatteiden kanssa olisi varmistettava hätäavun antamisen yhteydessä. [tark. 40]

(31)  Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Tämän asetuksen perusteella myönnettävällä rahoitustuella olisi etenkin edistettävä sekä jäsenvaltioiden yhteisvastuuta turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa SEUT-sopimuksen 80 artiklan mukaisesti ja kansallisten että sekä unionin tason valmiuksien lujittamista turvapaikka- ja muuttoliikeasioissa. [tark. 41]

(32)  Jäsenvaltion katsotaan jättäneen noudattamatta asianomaista unionin säännöstöä mukaan luettuna tämän rahaston mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan turvapaikka-asioiden palauttamisten alalla, jos on olemassa selvä vaara, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja turvapaikka-asioita ja palauttamista koskevaa säännöstöä täytäntöön pannessaan tai jos Schengenin tai Euroopan unionin turvapaikkaviraston arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa on havaittu puutteita kyseisellä alalla.

(33)  Rahastossa olisi otettava huomioon avoimuuden ja joustavuuden lisäämisen ja sekä yksinkertaistamisen tarve ja samalla myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin, siten, että saavutetaan tässä asetuksessa asetetut politiikka- ja erityistavoitteet. Tehokkuuden, tuloksellisuuden ja varainkäytön laadun periaatteiden olisi ohjattava rahaston täytäntöönpanoa. Lisäksi rahaston täytäntöönpanon olisi oltava mahdollisimman käyttäjäystävällistä. [tark. 43]

(34)  Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioille osoitetut alkuperäiset määrät,, jotka muodostuvat kiinteästä määrästä ja liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti lasketusta määrästä, ottaen huomioon eri jäsenvaltioiden kokemat tarpeet ja paineet turvapaikka-asioiden, maahanmuuton, kotouttamisen sekä palauttamisen aloilla. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä saariyhteisöihin, jotka kohtaavat suhteettoman suuria muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita. [tark. 44]

(35)  Kyseisten alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille. Jotta otettaisiin huomioon muuttovirroissa tapahtuvat muutokset ja vastattaisiin tarpeisiin, jotka koskevat turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmien hallintaa sekä laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista, kehitettäisiin laillista maahanmuuttoa ja torjuttaisiin laitonta muuttoliikettä tehokkaan, oikeuksia kunnioittavan ja kestävän palauttamispolitiikan avulla, jäsenvaltioille olisi myönnettävä kauden puolivälissä lisämäärä ottaen huomioon käyttöasteet. Määrän olisi perustuttava uusimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin liitteessä I vahvistetun mukaisesti, jotta voidaan ottaa huomioon jäsenvaltioiden alkutilanteen muutokset. [tark. 45]

(36)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi rahaston toimintapoliittisen tavoitteen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmiin sisältyy tämän asetuksen erityistavoitteisiin kohdistuvia toimia, jäsenvaltioiden ohjelmiin sisältyy toimia, jotka auttavat saavuttamaan kaikki tämän asetuksen erityistavoitteet. Niiden olisi myös varmistettava, että rahoituksen osoittaminen erityistavoitteille palvelee näitä tavoitteita mahdollisimman hyvin ja perustuu ajantasaisimpiin tarpeisiin, että ohjelmat käsittävät näitä tavoitteita koskevan rahoituksen vähimmäistason, että resurssien jakaminen tavoitteiden kesken vastaa kohdattuja haasteita ja että valitut painopisteet ovat liitteessä II esitettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja että määrärahojen kohdentamisella eri tavoitteisiin varmistetaan yleisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen. [tark. 46]

(37)  Koska muuttoliikkeeseen liittyvät haasteet muuttuvat jatkuvasti, rahoituksen jakaminen on tarpeen mukauttaa muuttovirroissa tapahtuviin muutoksiin. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin ja politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin sekä kohdentaa rahoitusta toimiin, joilla on suurta lisäarvoa unionin kannalta, osa rahoituksesta jaetaan säännöllisin väliajoin erityistoimiin, unionin toimiin, paikallis- ja alueviranomaisten toimiin, hätäapuun ja uudelleensijoittamiseen sekä lisätukena jäsenvaltioille, jotka osallistuvat yhteisvastuu- ja vastuunjakotoimiin, temaattisesta rahoitusvälineestä. [tark. 47]

(38)  Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelmaan myönnetyistä määrärahoista liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen myöntämällä niille suurempi unionin rahoitusosuus.

(38 a)  Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä panna täytäntöön unionin turvapaikkasäännöstö kokonaisuudessaan ja asianmukaisesti, luoda asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet kansainvälistä suojelua hakeville ja saaville henkilöille, varmistaa aseman oikea määrittely direktiivin 2011/95/EU mukaisesti ja soveltaa tasapuolisia ja tehokkaita turvapaikkamenettelyjä varsinkin silloin, kun nämä toimet koskevat ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä, joiden kustannukset ovat suuremmat. Siksi jäsenvaltioiden olisi saatava kiinteämääräinen summa kustakin ilman huoltajaa saapuvasta alaikäisestä, jolle myönnetään kansainvälistä suojelua, mutta tämä kiinteämääräinen summa ei saa kumuloitua muuhun, tämän asetuksen mukaisesti uudelleensijoittamiseen annettavaan lisärahoitukseen nähden. [tark. 48]

(39)  Osa käytettävissä olevista rahaston varoista voitaisiin alkuperäisen määrän lisäksi kohdentaa myös sellaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla toteutetaan erityistoimia. Kyseiset erityistoimet olisi määriteltävä unionin tasolla ja niiden olisi liityttävä toimiin, jotka edellyttävät yhteisiä ponnisteluja, tai toimiin, jotka ovat tarpeen sellaisen unionissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi, jonka vuoksi yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle on myönnettävä lisärahoitusta.

(40)  Rahastosta olisi myönnettävä tukea turvapaikka- ja palauttamisasioista maahanmuuttoasioista aiheutuvien operatiivisten kustannusten kattamiseen niin, että jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan tämän koko unionin kannalta olennaisen tehtävän hoitamiseksi. Tällainen tuki käsittää rahaston tavoitteisiin liittyvien erityisten kustannusten täyden korvaamisen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin. [tark. 49]

(41)  Jotta tämän rahaston toimintapoliittisen tavoitteen täytäntöönpanoa voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahastosta olisi myös tuettava unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahaston toiminta-alan puitteissa, ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa siten, että samalla otetaan huomioon tarve tarjota riittävästi rahoitusta oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla rahaston tavoitteiden saavuttamiseksi. Näiden toimien avulla olisi varmistettava perusoikeuksien suoja rahaston täytäntöönpanon yhteydessä. [tark. 50]

(42)  Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta vastata välittömästi odottamattomaan tai suhteettoman suureen muuttopaineeseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, joissa vallitsee voimakas tai suhteettoman suuri muuttopaine, johon liittyy kolmansien maiden kansalaisten laajamittainen ja suhteeton maahantulo odottamattoman suureen tai suhteettomaan kolmansien maiden kansalaisten muuttopaineeseen yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa, mistä aiheutuu niiden vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksiin, ja turvapaikkajärjestelmiin ja -menettelyihin kohdistuvia liittyviä huomattavia ja kiireellisiä vaatimuksia, ja vastata voimakkaaseen muuttopaineeseen, joka vallitsee vaatimuksia tai maahanmuuttoon liittyviä haasteita tai merkittäviä uudelleensijoittamistarpeita kolmansissa maissa mullistusten, konfliktien tai konfliktien luonnonkatastrofien vuoksi, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti. [tark. 51]

(43)  Tällä asetuksella olisi varmistettava neuvoston päätöksellä 2008/381/EY(14) perustetun Euroopan muuttoliikeverkoston toiminnan jatkuminen ja annettava rahoitustukea sen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti.

(44)  Tämän rahaston toimintapoliittisia tavoitteita käsitellään myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. [tark. 52]

(45)  Tässä asetuksessa vahvistetaan koko turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viite täydennettävä uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(15) 17 kohdan mukaisesti].

(46)  Tähän rahastoon sovelletaan asetusta (EU) N:o …/… [varainhoitoasetus]. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitustukea, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(47)  Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahaston olisi oltava osa johdonmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) .../2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] Ristiriitaisten säännösten tapauksessa tämä asetus olisi asetettava etusijalle asetukseen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] nähden. [tark. 53]

(48)  Asetuksella (EU) .../2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat säännöt. Sen vuoksi Sen lisäksi, että hyväksytään useille unionin rahastoille ja myös turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastolle yhteiset rahoitussäännöt, on aiheellista täsmentää turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston yleiset tavoitteet ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia siitä voidaan rahoittaa. [tark. 54]

(49)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kustannuksiin perustumattoman rahoituksen käyttämistä.

(50)  Varainhoitoasetuksen(16), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(17), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(18), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(19) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(20) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, oikaiseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten ja/tai rikosoikeudellisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasti petoksesta, lahjonnasta tai muusta rikoksesta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(21) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden on tehtävä täysimääräistä yhteistyötä ja annettava unionin toimielimille, virastoille ja elimille kaikki tarvittava apu unionin taloudellisten etujen suojaamisessa. Rahastoon liittyviä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia koskevien tutkimusten tulokset olisi annettava Euroopan parlamentin käyttöön. [tark. 55]

(51)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja EU:n rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(51 a)  Jos on selvää näyttöä siitä, että hankkeiden laillisuus tai rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai hankkeiden toteuttaminen kyseenalaistuisivat komission SEUT 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon seurauksena, komission olisi varmistettava, ettei näihin hankkeisiin ole saatavissa rahoitusta. [tark. 56]

(52)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU(22) 94 artiklan nojalla saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(53)  SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”(23) mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kansallisissa strategioissa ja ohjelmissa pyritään puuttumaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin muuttoliikkeen hallintaan liittyviin haasteisiin. Rahastosta tuetaan kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla, jotta nämä alueet voivat hallita muuttoliikettä kestävällä tavalla ja käsitellä mahdollisia painetilanteita.

(53 a)   Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kansalaisjärjestöjä, paikallis- ja alueviranomaisia sekä kansallisia parlamentteja olisi kuultava rahastosta rahoitettavien ohjelmien suunnittelussa, täytäntöönpanossa ja arvioinnissa. [tark. 57]

(54)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä rahastoa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, myös laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahaston käytännön vaikutuksista. Rahoitusvälineen saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahoitusvälineen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät yhteiset indikaattorit ja tavoitteet. Komission ja jäsenvaltioiden olisi näiden yhteisten indikaattoreiden ja tilinpäätösraportoinnin avulla seurattava rahaston täytäntöönpanoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Voidakseen täysin täyttää valvontatehtävänsä komission olisi pystyttävä määrittämään rahastosta kunakin vuonna todellisuudessa käytetyt määrät. Ilmoittaessaan kansallisten ohjelmiensa vuotuiset tilinpäätökset komissiolle jäsenvaltioiden olisi siksi erotettava toisistaan takaisin perityt summat, ennakkomaksut lopullisille edunsaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneet menot. Rahaston täytäntöönpanon tarkastamisen ja valvonnan mahdollistamiseksi komission olisi sisällytettävä nämä määrät rahaston täytäntöönpanoa koskevaan vuotuiseen kertomukseensa samoin kuin seurannan tulokset ja rahastosta rahoitettujen toimien toteuttaminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla, erityiset hankkeet ja kumppanit mukaan luettuina. Komission olisi esitettävä vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenveto hyväksytyistä vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista. Kertomukset, joissa esitetään seurannan tulokset ja rahastosta rahoitettujen toimien toteuttaminen sekä jäsenvaltioissa että unionin tasolla, olisi asetettava julkisesti saataville ja esitettävä Euroopan parlamentille. [tark. 58]

(55)  Tässä rahastossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteitailmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja vuotuisen 30 prosentin tavoitteen saavuttamista mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään ohjelman laadinnan ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. [tark. 59]

(56)  Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat temaattisen rahoitusvälineen työohjelmia, liitteessä III olevaa luetteloa välineellä tuettavista tukikelpoisista toimista, liitteessä IV tarkoitettuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, ja liitteessä VII tarkoitettua toimintatukea koskevia säädöksiä sekä säädöksiä yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen edelleen kehittämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tasolla, mukaan luettuina maahanmuuttaja- ja pakolaisjärjestöt, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. [tark. 60]

(57)  Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(24) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi puolestaan käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, jotka liittyvät järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne.

(58)  Koska jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli edistää unionin muuttovirtojen tehokasta hallintaa turvapaikka-asioita ja kansainvälistä suojelua koskevan yhteisen politiikan ja yhteisen maahanmuuttopolitiikan mukaisesti, vaan se tavoitteita eli lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteisvastuuta, edistää muuttovirtojen tehokasta hallintaa ja turvapaikka-asioita, toissijaista suojelua ja tilapäistä suojelua koskevan yhteisen politiikan sekä yhteisen maahanmuuttopolitiikan täytäntöönpanoa, lujittamista ja kehittämistä, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen mainitun tavoitteen saavuttamiseksi. [tark. 61]

(59)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, [Yhdistyneen kuningaskunnan] ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti [ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin / on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen antamiseen ja soveltamiseen], sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(60)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemasta tehdyn pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(61)  On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän välineen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) .../2021 [monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus] soveltamiskautta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  Tällä asetuksella perustetaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto (jäljempänä ’rahasto’). [tark. 62]

2.  Asetuksessa vahvistetaan rahaston tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

a)  ’kansainvälistä suojelua hakevalla henkilöllä’ asetuksen (EU) .../... [turvapaikkamenettelyasetus](25) 2 artiklan [x] kohdassa direktiivin 2013/32/EU 2 artiklan c alakohdassa määriteltyä hakijaa; [tark. 63]

b)  ’kansainvälistä suojelua saavalla henkilöllä’ asetuksen (EU) .../... [aseman määrittelyä koskeva asetus](26) 2 artiklan 2 kohdassa direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettua henkilöä; [tark. 64]

c)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, tai rahoitusvälineitä ja kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

d)  ’perheenjäsenellä’ tästä rahastosta tuettavaa toimintapolitiikan alaa koskevassa unionin oikeudessa määriteltyjä kolmansien maiden kansalaisia;

e)  ’humanitaarisella maahanpääsyllä’ asetuksen (EU) .../... [uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskeva unionin kehys](27) 2 artiklassa tarkoitettua maahanpääsyä järjestelmällä’ pääsyn myöntämistä jäsenvaltion alueelle kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, joille myönnetään kansainvälistä suojelua tai humanitaarinen asema sellaisen kansallisen lain nojalla, jonka mukaiset oikeudet ja velvoitteet vastaavat direktiivin 2011/95/EU 20–32artiklan ja 34 artiklan mukaisia toissijaista suojelua saavien henkilöiden oikeuksia ja velvoitteita, sen jälkeen kun heidät on jäsenvaltion pyynnöstä siirretty YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) tai muun asiaankuuluvan kansainvälisen elimen ohjauksesta kolmannesta maasta, johon he ovat joutuneet siirtymään; [tark. 65]

f)  ’maastapoistamisella’ direktiivin 2008/115/EY 5 artiklan 3 kohdassa määriteltyä maastapoistamista;

g)  ’uudelleensijoittamisella’ asetuksen (EU) .../... [uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskeva unionin kehys] [2] artiklassa tarkoitettua uudelleensijoittamista jäsenvaltioiden alueelle pääsyn myöntämistä sellaisille kolmansien maiden kansalaisille tai kansalaisuudettomille henkilöille, sen jälkeen kun heidät on siirretty UNHCR:n ohjauksesta kolmannesta maasta, johon he ovat joutuneet siirtymään, joille myönnetään kansainvälistä suojelua ja joiden tilanteeseen on olemassa kestävä ratkaisu unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti; [tark. 66]

h)  ’palauttamisella’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 3 kohdassa määriteltyä palauttamista;

i)  ’kolmannen maan kansalaisella’ henkilöä, joka ei ole SEUT-sopimuksen 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu unionin kansalainen. Viittaus kolmannen maan kansalaisiin on ymmärrettävä niin, että siihen sisältyvät kansalaisuudettomat henkilöt ja henkilöt, joiden kansalaisuus on määrittelemätön;

j)  ’haavoittuvassa asemassa olevalla henkilöllä’ tästä rahastosta tuettavaa toimintapolitiikan alaa koskevassa unionin oikeudessa määriteltyjä henkilöitä;

j a)  ’ilman huoltajaa saapuvalla alaikäisellä’ alaikäistä, joka saapuu jäsenvaltioiden alueelle ilman hänestä joko asianomaisen jäsenvaltion lain tai käytännön mukaan vastuussa olevaa aikuista, edellyttäen, että hän ei tosiasiallisesti ole tällaisen aikuisen huostassa; tämä tarkoittaa myös alaikäistä, joka jää ilman huoltajaa sen jälkeen, kun hän on saapunut jäsenvaltioiden alueelle. [tark. 67]

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.  Rahaston toimintapoliittisena tavoitteena on edistää muuttovirtojen tehokasta hallintaa asiaankuuluvan unionin säännöstön ja perusoikeuksia koskevien unionin sitoumusten mukaisesti osaltaan panna täytäntöön, vahvistaa ja kehittää kaikkia eurooppalaisen turvapaikkapolitiikan näkökohtia noudattaen SEUT-sopimuksen 78 artiklaa ja SEUT-sopimuksen 79 artiklan mukaista unionin yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteen mukaisesti kunnioittaen kaikilta osin kansainvälisen oikeuden mukaisia unionin ja jäsenvaltioiden velvoitteita sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita. [tark. 68]

2.  Edellä 1 kohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahastolla edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)  vahvistetaan ja kehitetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta;

b)  tuetaan jäsenvaltioihin suuntautuvaa laillista muuttoliikettä, myös kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen edistämiseksi lujitetaan ja kehitetään laillista muuttoliikettä koskevia politiikkatoimia unionin tasolla ja kansallisella tasolla jäsenvaltioiden taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden mukaisesti; [tark. 69]

c)  osallistutaan laittoman muuttoliikkeen torjuntaan ja varmistetaan palauttamisen ja takaisinoton tehokkuus kolmansissa maissa kolmansien maiden kansalaisten tehokkaaseen kotouttamiseen ja sosiaaliseen osallistamiseen muita unionin rahastoja täydentävällä tavalla; [tark. 70]

c a)  osallistutaan laittoman muuttoliikkeen torjuntaan ja varmistetaan tehokas, turvallinen ja ihmisarvoinen palauttaminen, takaisinotto ja uudelleenkotouttaminen kolmansiin maihin; [tark. 71]

c b)  varmistetaan jäsenvaltioiden välinen yhteisvastuu ja oikeudenmukainen vastuunjako varsinkin niiden jäsenvaltioiden osalta, joihin muuttajien aiheuttamat haasteet kohdistuvat voimakkaimmin, myös käytännön yhteistyön kautta. [tark. 72]

3.  Edellä 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa rahasto pannaan täytäntöön toteuttamalla liitteessä II lueteltuja toimenpiteitä.

3 a artikla

Kumppanuus

Tämän rahaston yhteydessä kumppanuuksiin on otettava mukaan ainakin paikallis- ja alueviranomaiset tai niitä edustavat yhdistykset, alan kansainväliset järjestöt, kansalaisjärjestöt ja varsinkin pakolais- ja maahanmuuttajajärjestöt, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot ja tasa-arvoelimet sekä talouden toimijat ja työmarkkinaosapuolet.

Kumppanit osallistuvat merkityksellisellä tavalla ohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin. [tark. 73]

4 artikla

Tuen soveltamisala

1.  Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä Liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti rahastosta tuetaan erityisesti toimia, jotka edistävät 3 artiklassa tarkoitettujen ja liitteessä III lueteltuja toimia lueteltujen tavoitteiden saavuttamista. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti liitteessä III olevan rahastosta tuettavien tukikelpoisten toimien luettelon muuttamiseksi. [tark. 74]

2.  Tämän asetuksen 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi rahastosta voidaan tarvittaessa poikkeustapauksissa, määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia takeita soveltaen tukea liitteessä III tarkoitettujen unionin painopisteiden mukaisia tarkoitettuja kolmansiin maihin liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia toimia 5 ja 6 artiklan mukaisesti. [tark. 75]

2 a.  Kolmansissa maissa toteutettavia tai niihin liittyviä toimia koskevaan tukeen temaattisesta rahoitusvälineestä 9 artiklan mukaisesti myönnettävän rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää 5:ttä prosenttia temaattiseen rahoitusvälineeseen 8 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan säännösten soveltamista. [tark. 76]

2 b.  Kolmansissa maissa toteutettavia tai niihin liittyviä toimia koskevaan tukeen jäsenvaltioiden ohjelmista 13 artiklan mukaisesti myönnettävän rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää kunkin jäsenvaltion osalta viittä prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle 8 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 11 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 16 artiklan säännösten soveltamista. [tark. 77]

2 c.  Tämän kohdan mukaisesti tuettavien toimien on oltava täysin johdonmukaisia unionin ulkoisilla rahoitusvälineillä tuettujen toimenpiteiden kanssa, ja niiden on oltava unionin ulkoisen toiminnan yleisten tavoitteiden ja yleisten periaatteiden mukaisia. [tark. 78]

3.  Tämän asetuksen tavoitteena on tukea toimia, jotka kohdistetaan SEUT-sopimuksen 78 ja 79 artiklan soveltamisalaan kuuluvaan yhteen tai useampaan kohderyhmään.

4 a artikla

Sukupuolten tasa-arvo ja syrjimättömyys

Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että sukupuolten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman huomioimista edistetään rahaston täytäntöönpanon eri vaiheissa ja että ne ovat olennainen osa rahaston täytäntöönpanoa. Komissio ja jäsenvaltiot toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun, ihonväriin, etniseen tai sosiaaliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi rahaston varojen käytön yhteydessä ja rahaston täytäntöönpanon eri vaiheissa. [tark. 79]

5 artikla

Rahastoon osallistuvat kolmannet maat

Rahasto on avoin Schengenin säännöstöön osallistuville kolmansille maille kunkin kolmannen maan osallistumisesta turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoon tehdyssä SEUT 218 artiklan mukaisesti tehtävässä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella: [tark. 80]

–  varmistetaan asianmukainen tasapaino rahastoon osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

–  vahvistetaan rahastoon osallistumisen edellytykset, mukaan lukien rahastoon maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

–  ei anneta kolmannelle maalle rahastoa koskevaa päätösvaltaa;

–  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

Komissio kuulee tässä artiklassa tarkoitetun erityisen sopimuksen laadinnassa Euroopan unionin perusoikeusvirastoa etenkin sopimuksen perusoikeusnäkökohdista. [tark. 81]

6 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.  Osallistumiskelpoisiin yhteisöihin voivat kuulua seuraavat:

a)  oikeushenkilöt, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

1)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

2)  rahastoon osallistuva kolmas maa;

3)  työohjelmassa mainittu kolmas maa siinä säädetyin edellytyksin ja sillä edellytyksellä, että kaikki kyseiseen kolmanteen maahan liittyvät, sen kanssa toteutetut tai sen toteuttamat toimet ovat täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja periaatteiden mukaisia sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia; [tark. 82]

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeushenkilö tai mikä tahansa asiaankuuluva kansainvälinen organisaatio. [tark. 83]

2.  Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

3.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi. [tark. 84]

4.  Oikeushenkilöt, jotka osallistuvat vähintään kahden riippumattoman yhteisön muodostamiin yhteenliittymiin, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin tai kyseisiin jäsenvaltioihin sidoksissa oleviin merentakaisiin maihin ja alueille tai kolmansiin maihin, ovat osallistumiskelpoisia, ovat osallistumiskelpoisia, jos tämä edistää tämän asetuksen 3 artiklassa määritettyjen rahaston tavoitteiden saavuttamista. [tark. 85]

II LUKU

RAHOITUS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKEHYS

1 JAKSO

YHTEISET SÄÄNNÖKSET

7 artikla

Yleiset periaatteet

1.  Tämän asetuksen nojalla myönnettävä tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja tuo unionin tason lisäarvoa tämän asetuksen tavoitteisiin. [tark. 86]

2.  Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla myöntämä tuki on johdonmukainen unionin asiaankuuluvien toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa ja että se täydentää kansallisia rahoitusvälineitä ja unionin muita rahoitusvälineitä ja toimia, joita rahoitetaan muista unionin rahastoista ja etenkin unionin rakennerahastoista ja ulkoisista rahoitusvälineistä, ja että sitä koordinoidaan näiden kanssa. [tark. 87]

3.  Rahastoa hallinnoidaan suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan] mukaisesti.

8 artikla

Talousarvio

1.  Rahaston täytäntöönpanoon varatut määrärahat vuosiksi 2021–2027 ovat 9 204 957 000 euroa vuoden 2018 hintoina (10 415 000 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 88]

2.  Määrärahat käytetään seuraavasti:

a)  5 522 974 200 euroa vuoden 2018 hintoina (6 249 000 000 euroa käypinä hintoina) kohdennetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ohjelmiin; [tark. 89]

b)  temaattiseen rahoitusvälineeseen osoitetaan 4 166 000 000 euroa 3 681 982 800 euroa vuoden 2018 hintoina (4 166 000 000 euroa käypinä hintoina) osoitetaan temaattiseen rahoitusvälineeseen. [tark. 90]

3.  Enintään 0,42 prosenttia määrärahoista osoitetaan asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 29 artiklassa tarkoitettuun komission aloitteesta annettavaan tekniseen tukeen. [tark. 91]

9 artikla

Temaattisen rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevat yleiset säännökset

1.  Edellä 8 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrärahat kohdennetaan joustavasti temaattisesta rahoitusvälineestä käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)  erityistoimet;

b)  unionin toimet;

c)  hätäapu;

d)  uudelleensijoittaminen;

e)  yhteisvastuu- ja vastuunjakotoimiin osallistuville jäsenvaltioille annettava tuki ja tuki jäsenvaltioille, paikallis- ja alueviranomaiset mukaan luettuina, sekä yhteisvastuutoimiin osallistuville kansainvälisille järjestöille ja kansalaisjärjestöille; ja [tark. 92]

f)  Euroopan muuttoliikeverkosto.

Komission aloitteesta annettavaa teknistä tukea on myös tuettava temaattisen rahoitusvälineen määrärahoista.

2.  Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri lisäarvo unionille, tai ne käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti ja liitteen III mukaisiin tukikelpoisiin toimiin.

Komissio varmistaa kansalaisyhteiskunnan järjestöjen säännöllisen osallistumisen työohjelmien valmisteluun, täytäntöönpanoon, seurantaan ja arviointiin.

Vähintään 20 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen rahoituksesta osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

Vähintään 10 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen rahoituksesta osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

Vähintään 10 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen rahoituksesta osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

Vähintään 10 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen rahoituksesta osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. [tark. 93]

3.  Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, on varmistettava, ettei komissio ole antanut valituista hankkeista perusteltua lausuntoa SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen rahoitusta ei ole saatavissa hankkeisiin, kun on selvää näyttöä siitä, että kyseisten hankkeiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai kyseisten hankkeiden toteuttaminen kyseenalaistuisivat komission SEUT 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon seurauksena. [tark. 94]

4.  Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, komission on asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 18 artiklaa ja 19 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa arvioitava, antaako komissio suunnitelluista toimista perustellun lausunnon SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen varmistettava, ettei rahoitusta ole saatavissa hankkeisiin, kun on selvää näyttöä siitä, että kyseisten hankkeiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai kyseisten hankkeiden toteuttaminen kyseenalaistuisivat komission SEUT 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon seurauksena. [tark. 95]

5.  Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on käytettävissä temaattiseen rahoitusvälineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista. Komissio hyväksyy varainhoitoasetuksen [110] artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä työohjelmien vahvistamiseksi temaattisen rahoitusvälineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin sen 1 kohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätöksissä esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä. Työohjelmat asetetaan julkisesti saataville. [tark. 96]

6.  Temaattisesta rahoitusvälineestä tuetaan etenkin liitteessä II olevan 2 kohdan b alakohdassa olevassaa kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanotoimenpiteen soveltamisalaan kuuluvia toimia, joita paikallis- ja alueviranomaiset tai kansalaisjärjestöt panevat täytäntöön. Tältä osin vähintään 5 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen määrärahoista myönnetään suoran tai välillisen hallinnoinnin mukaisesti kotouttamistoimia toteuttaville paikallis- ja alueviranomaisille. [tark. 97]

7.  Edellä 5 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen tarkoitettujen työohjelmien hyväksymisen jälkeen komissio voi vastaavasti muuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja ohjelmia. [tark. 98]

8.  Rahoituspäätökset Työohjelmat voivat olla yksi- tai monivuotisia, ja ne voivat kattaa temaattisen rahoitusvälineen yhden tai useamman osan. [tark. 99]

2 JAKSO

TUKI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN HALLINNOINNIN KAUTTA

10 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä jaksoa sovelletaan 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin määrärahoihin ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, 9 artiklassa tarkoitetun temaattisen rahoitusvälineen osalta tehdyn komission päätöksen mukaisesti.

2.  Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen [63] artiklan ja asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] useille unionin rahastoille, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto mukaan luettuna, yhteisen rahoitussääntökehyksen mukaisesti. [tark. 100]

11 artikla

Talousarviomäärärahat

1.  Edellä 8 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varat kohdennetaan jäsenvaltioiden toteuttamiin kansallisiin ohjelmiin, jäljempänä ’ohjelmat’, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, seuraavasti:

a)  5 207 500 000 euroa jäsenvaltioille liitteen I mukaisesti;

b)  1 041 500 000 euroa jäsenvaltioille ohjelmiin kohdennettavien määrärahojen muuttamista varten 14 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2.  Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää ei kohdenneta, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 8 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

12 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista tukikelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia. Jäsenvaltioita kannustetaan tarjoamaan täydentävää rahoitusta rahastosta tukea saaviin toimiin. [tark. 101]

2.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista tukikelpoisista menoista.

3.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus korotetaan vähintään 80 prosenttiin, ja se voidaan korottaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista tukikelpoisista menoista. [tark. 102]

4.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus voidaan korottaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen kaikista tukikelpoisista menoista.

5.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan korottaa 100 prosenttiin hätäavun kaikista tukikelpoisista menoista.

6.  Ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja tästä rahoitusvälineestä annettava tuen enimmäismäärä 1–5 kohdassa tarkoitettujen toimien tyyppien osalta.

7.  Kunkin erityistavoitteen osalta komission päätöksessä vahvistetaan, sovelletaanko erityistavoitetta koskevaa yhteisrahoitusosuutta

a)  kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

b)  ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

13 artikla

Ohjelmat

1.  Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että sen ohjelmassa olevat painopisteet ovat johdonmukaisia suhteessa muuttoliikkeen hallintaan liittyviin unionin painopisteisiin ja haasteisiin, että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin ja että ne ovat täysin asiaan liittyvän unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden mukaisia. Kukin jäsenvaltio ja komissio varmistavat, että kansallisessa ohjelmassa olevat painopisteet ovat johdonmukaisia suhteessa turvapaikka-asioihin ja muuttoliikkeen hallintaan liittyviin unionin painopisteisiin ja että ne ovat täysin asiaan liittyvän unionin säännöstön ja sellaisten unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia, jotka johtuvat niiden allekirjoittamista kansainvälisistä välineistä ja etenkin YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksesta. Ohjelmiensa toimintalinjoja määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet otetaan riittävällä tavalla huomioon. Tältä osin jäsenvaltioiden on varattava vähintään 20 prosenttia osoittamastaan rahoituksesta 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

Jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 10 prosenttia osoittamastaan rahoituksesta 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin.

Jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 10 prosenttia osoittamastaan rahoituksesta 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin.

Jäsenvaltioiden on osoitettava vähintään 10 prosenttia osoittamastaan rahoituksesta 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. [tark. 103]

1 a.  Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että niiden ohjelmat käsittävät toimia, jotka liittyvät kaikkiin 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin rahaston erityistavoitteisiin, ja että näiden tavoitteiden saavuttaminen varmistetaan määrärahojen jakamisella tavoitteiden kesken. Kun komissio arvioi jäsenvaltioiden ohjelmia, se varmistaa, että rahoitusta ei ole saatavissa hankkeisiin, kun on selvää näyttöä siitä, että kyseisten hankkeiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja säännönmukaisuus tai kyseisten hankkeiden toteuttaminen kyseenalaistuisivat komission SEUT 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon seurauksena. [tark. 104]

2.  Komissio varmistaa, että Euroopan turvapaikkavirasto turvapaikka-asioiden tukivirasto, Euroopan unionin perusoikeusvirasto ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto ovat mukana ohjelmien kehittämisprosessissa jo alkuvaiheessa niiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla. Komission on kuultava Euroopan raja- ja merivartiovirastoa ja Euroopan turvapaikkavirastoa, Euroopan unionin perusoikeusvirastoa ja Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa ohjelmaluonnoksista sen varmistamiseksi, että virastojen ja jäsenvaltioiden toimet ovat johdonmukaisia ja täydentäviä. [tark. 105]

3.  Komissio voi antaa Euroopan turvapaikkavirastolle turvapaikka-asioiden tukivirastolle, Euroopan unionin perusoikeusvirastolle ja Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ja UNHCR:lle 5 jaksossa tarkoitetut seuranta- ja arviointitehtävät erityisesti sen varmistamiseksi, että rahaston tuella toteutetut toimet noudattavat asianomaista unionin säännöstöä ja sovittuja unionin painopisteitä. [tark. 106]

4.  Asetuksen (EU) [../..] [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus] mukaisesti Kaiken toteutettavan seurannan tai asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisen, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien suositusten hyväksymisen lisäksi asianomaisen jäsenvaltion on tarkasteltava yhdessä komission ja tarvittaessa Euroopan unionin turvapaikkaviraston turvapaikka-asioiden tukiviraston, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa, mitä toimia havaintojen, mukaan lukien mahdolliset valmiuksiin liittyvät puutteet tai ongelmat, perusteella on toteutettava ja pantava suositukset täytäntöön ohjelmansa kautta. [tark. 107]

5.  Kyseessä olevaa ohjelmaa on tarvittaessa muutettava 4 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi , jotta otetaan huomioon 4 kohdassa tarkoitetut suositukset ja edistyminen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa 30 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa esitetyn arvioinnin mukaisesti. Komissio voi hyväksyä tarkistetun ohjelman riippuen siitä, minkälainen vaikutus muutoksella on. [tark. 108]

6.  Yhteistyössä komission ja asiaankuuluvien virastojen kanssa niiden toimivaltuuksien mukaisesti, ohjelman varat voidaan tarvittaessa kohdentaa uudelleen, jotta voidaan toteuttaa 4 kohdassa tarkoitetut suositukset, joilla on rahoitusvaikutuksia.

7.  Jäsenvaltioiden on edistettävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä IV olevaa luetteloa toimista, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia.

7 a.  Kansallisiin ohjelmiin voidaan sisällyttää liitteessä III olevassa 3 a kohdassa tarkoitettuja toimia kyseisessä kohdassa tarkoitettuihin kohderyhmiin kuuluvien henkilöiden lähimpien sukulaisten osalta siinä määrin kuin se on tarpeen tällaisten toimien tehokkaan toteuttamisen kannalta. [tark. 109]

8.  Jos jäsenvaltio päättää panna täytäntöön rahaston tuella hankkeita kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa, asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen käynnistämistä pyydettävä komission hyväksyntää ennen hankkeen käynnistämistä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan soveltamista. Komissio varmistaa suunniteltujen hankkeiden täydentävyyden ja johdonmukaisuuden unionin ja jäsenvaltioiden muiden sellaisten toimien kanssa, joita on toteutettu asianomaisen kolmannen maan suhteen, ja se varmistaa, että 6 artiklan 1 kohdan a alakohdan 3 alakohdassa säädetyt ehdot täyttyvät. [tark. 110]

9.  Asetuksen (EU) 2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava liitteessä VI olevassa taulukossa 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Kussakin kansallisessa ohjelmassa vahvistetaan kullekin erityistavoitteelle liitteessä VI olevan taulukon 1 mukaiset tukitoimityypit sekä esitetään suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien tai tuen kohteiden mukaan. [tark. 111]

9 a.  Kunkin jäsenvaltion on julkaistava ohjelmansa erityisellä verkkosivustolla ja toimitettava se Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tällä verkkosivustolla on mainittava toimet, joita tuetaan ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä, ja luettelo tuensaajista. Sitä on päivitettävä säännöllisesti, vähintään samaan aikaan 30 artiklassa tarkoitetun vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen julkistamisen kanssa. [tark. 112]

14 artikla

Väliarviointi

-1.  Ohjelmiin sovelletaan tämän asetuksen 29 artiklan mukaista väliarviointia ja arviointia. [tark. 113]

1.  Komissio kohdentaa vuonna 2024 asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevan 1 kohdan b alakohdassa – liitteessä I olevassa 5 osoittaa vuoden 2024 loppuun mennessä ja ilmoitettuaan asiasta Euroopan parlamentille asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 11 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevassa 1 b–5 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Rahoitus tulee voimaan kalenterivuodesta 2025 alkaen. [tark. 114]

2.  Jos vähintään 1030 prosentista 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [85] artiklan mukaisesti toimitettua maksatushakemusta, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmaansa 1 kohdassa tarkoitettua lisärahoitusta. [tark. 115]

3.  Temaattisesta rahoitusvälineestä vuodesta 2025 alkaen kohdennettavien määrärahojen osalta on tarvittaessa otettava huomioon edistyminen asetuksen (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [12] artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja täytäntöönpanossa havaitut puutteet. [tark. 116]

15 artikla

Erityistoimet

1.  Erityistoimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, jotka tuovat unionin tason lisäarvoa ja joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa. [tark. 117]

2.  Jäsenvaltiot voivat 11 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi saada täydentävän määrän edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa erityistoimiin osoitetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään tämän asetuksen tavoitteiden toteuttamista.

3.  Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelmaan tehtävällä muutoksella.

16 artikla

Uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen määrärahat

1.  Jäsenvaltiot saavat 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi 10 000 euron rahoitusosuuden kutakin uudelleensijoitettua henkilöä kohden unionin kohdennetun uudelleensijoittamisjärjestelmän mukaisesti. Tämä rahoitusosuus on varainhoitoasetuksen [125] artiklassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan jäsenvaltioille muuttamalla niiden ohjelmaa edellyttäen, että henkilö, jonka osalta rahoitusosuus myönnetään, on tosiasiallisesti uudelleensijoitettu uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen mukaisesti.

3.  Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelmaan tehtävällä muutoksella.

4.  Jäsenvaltioiden on säilytettävä tiedot, jotka tarvitaan uudelleensijoitettavien henkilöiden tunnistamista ja heidän uudelleensijoittamisensa ajankohdan määrittämistä varten. [tark. 118]

16 a artikla

Uudelleensijoittamista ja humanitaarista maahanpääsyä koskevat määrärahat

1.  Jäsenvaltiot saavat 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi joka toinen vuosi täydentävän määrän, joka perustuu 10 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kutakin maahan uudelleensijoitettuna päässyttä henkilöä kohden.

2.  Jäsenvaltiot saavat 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi joka toinen vuosi täydentävän määrän, joka perustuu 6 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kutakin maahan humanitaarisen maahanpääsyn kautta päässyttä henkilöä kohden.

3.  Jäsenvaltioilla voi tarvittaessa olla oikeus kertakorvauksiin myös 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenten osalta perheiden yhtenäisyyden varmistamiseksi.

4.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu täydentävä määrä osoitetaan jäsenvaltioille joka toinen vuosi ja ensimmäisen kerran yksilöllisissä rahoituspäätöksissä, joilla hyväksytään niiden kansallinen ohjelma, ja sen jälkeen rahoituspäätöksessä, joka liitetään kansallisen ohjelman hyväksymispäätökseen.

5.  Komissiolle siirretään valta antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun kertakorvauksen mukauttamiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi, ottaen erityisesti huomioon vallitseva inflaatiotaso, uudelleensijoittamiseen liittyvät kehityssuunnat sekä tekijät, joilla voidaan optimoida kertakorvauksen taloudellinen kannustinvaikutus. [tark. 119]

17 artikla

Määrärahat asetuksen .../... [Dublin-asetus] täytäntöönpanon tukemiseksi

1.  Jäsenvaltio saa 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi [10 000] euron rahoitusosuuden kutakin sellaista kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden, josta kyseinen jäsenvaltio on vastuussa, siitä lähtien, kun sen olosuhteet ovat olleet haasteellisia asetuksessa (EU) .../... [Dublin-asetus] määritellyn mukaisesti.

2.  Jäsenvaltio saa 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi [10 000] euron rahoitusosuuden kutakin kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden, joka on kohdennettu kyseiselle jäsenvaltiolle ja jota hyötyvän jäsenvaltion oikeudenmukainen osuus ei kata.

3.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio saa [10 000] euron lisärahoitusosuuden kutakin sellaista hakijaa kohden, jolle on myönnetty kansainvälinen suojelu, kotouttamistoimien toteuttamista varten.

4.  Edellä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu jäsenvaltio saa [10 000] euron lisärahoitusosuuden kutakin sellaista henkilöä kohden, jonka osalta jäsenvaltio voi vahvistaa päivittämällä tietokokonaisuuden asetuksen (EU) .../... [Eurodac-asetus] 11 artiklan d kohdan mukaisesti, että henkilö on poistunut jäsenvaltion alueelta joko pakkoon perustuen tai vapaaehtoisesti palauttamispäätöksen tai maastapoistamismääräyksen mukaisesti.

5.  Jäsenvaltio saa 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi [500] euron rahoitusosuuden kutakin yhdestä jäsenvaltiosta toiseen siirrettyä kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden, kutakin asetuksen (EU) .../... [Dublin-asetus] 34 artiklan i kohdan ensimmäisen kohdan c alakohdan nojalla siirrettyä hakijaa kohden ja tarvittaessa kutakin asetuksen (EU) .../... [Dublin-asetus] 34 artiklan j kohdan g alakohdan nojalla siirrettyä hakijaa kohden.

6.  Tässä artiklassa tarkoitetut määrät ovat varainhoitoasetuksen [125] artiklassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta.

7.  Edellä 1–5 kohdassa tarkoitetut täydentävät määrät kohdennetaan jäsenvaltioille niiden ohjelmien puitteissa edellyttäen, että henkilö, jonka osalta rahoitusosuus myönnetään, tapauksen mukaan joko siirrettiin tosiasiallisesti jäsenvaltioon, palautettiin tosiasiallisesti tai rekisteröitiin hakijaksi vastuussa olevassa jäsenvaltiossa asetuksen (EU) .../... [Dublin-asetus] mukaisesti.

8.  Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelmaan tehtävällä muutoksella. [tark. 120]

17 a artikla

Määrärahat asetuksen (EU) N:o 604/2013 täytäntöönpanon tukemiseksi

1.  Käsittelystä vastaava jäsenvaltio saa tämän asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi palautuksen vastaanottokustannuksista kutakin kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä kohden hakemuksen esittämishetkestä siihen saakka, kunnes hakija siirretään käsittelystä vastaavaan jäsenvaltioon tai kunnes käsittelystä vastaava jäsenvaltio ottaa vastuun hakijasta asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukaisesti.

2.  Siirtämisestä vastaava jäsenvaltio saa tämän asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi korvauksen hakijan tai muiden asetuksen (EU) N:o 604/2013 18 artiklan 1 kohdan c ja d alakohdassa tarkoitettujen henkilöiden siirtämiskustannuksista.

3.  Kukin jäsenvaltio saa tämän asetuksen 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi 10 000 euron kertakorvauksen jokaisesta ilman huoltajaa saapuvasta alaikäisestä, jolle myönnetään kansainvälistä suojelua kyseisessä jäsenvaltioissa edellyttäen, ettei jäsenvaltio ole oikeutettu kertakorvaukseen asianomaisesta ilman huoltajaa saapuvasta alaikäisestä 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

4.  Tässä artiklassa tarkoitettu korvaus on varainhoitoasetuksen 125 artiklassa tarkoitettua rahoitusta.

5.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetut korvaukset kohdennetaan jäsenvaltioille niiden ohjelmien puitteissa edellyttäen, että henkilö, jonka osalta korvaus myönnetään, siirrettiin tosiasiallisesti jäsenvaltioon asetuksen (EU) N:o 604/2013 mukaisesti. [tark. 121]

17 b artikla

Kansainvälistä suojelua hakevien tai kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoja varten tarkoitetut määrärahat

1.  Yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatteen toteuttamiseksi jäsenvaltiot saavat 11 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti lasketun osuutensa lisäksi täydentävän määrän, joka perustuu 10 000 euron suuruiseen kertakorvaukseen kutakin kansainvälistä suojelua hakevaa henkilöä tai toisesta jäsenvaltiosta siirrettyä kansainvälistä suojelua saavaa henkilöä kohden.

2.  Jäsenvaltioilla voi tarvittaessa olla oikeus kertakorvauksiin myös 1 kohdassa tarkoitettujen henkilöiden perheenjäsenten osalta edellyttäen, että nämä perheenjäsenet on siirretty tämän asetuksen mukaisesti.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut täydentävät määrät osoitetaan jäsenvaltioille ensimmäisen kerran yksilöllisissä rahoituspäätöksissä, joilla hyväksytään niiden kansallinen ohjelma, ja sen jälkeen rahoituspäätöksessä, joka liitetään kansallisen ohjelman hyväksymispäätökseen. Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

4.  Jotta SEUT-sopimuksen 80 artiklassa tarkoitetut jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon tavoitteet voidaan tehokkaasti saavuttaa ja jotta voidaan ottaa huomioon vallitseva inflaatiotaso, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden ja jäsenvaltioista toiseen siirrettyä kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtoihin sekä uudelleensijoitukseen tai muuhun tilapäiseen humanitaariseen maahanpääsyyn liittyvät kehityssuunnat samoin kuin tekijät, joilla voidaan optimoida kertakorvauksen taloudellinen kannustinvaikutus, siirretään komissiolle valta antaa 32 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kertakorvauksen mukauttamiseksi, jos se katsotaan tarpeelliseksi. [tark. 122]

18 artikla

Operatiivinen tuki

1.  Operatiivinen tuki on osa jäsenvaltion määrärahoja, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

2.  Jäsenvaltio voi käyttää enintään 10 prosenttia rahastosta sen ohjelmaan kohdennetuista määrärahoista rahoittaakseen operatiivista tukea 3 artiklan 2 kohdan a ja c alakohdassa kohdassa määriteltyjen tavoitteiden mukaisesti. [tark. 123]

3.  Operatiivista tukea käyttävien jäsenvaltioiden on noudatettava turvapaikka-asioita ja palauttamista maahanmuuttoa koskevaa unionin säännöstöä ja kunnioitettava täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita. [tark. 124]

4.  Jäsenvaltioiden on perusteltava ohjelmassa ja 30 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa operatiivisen tuen käyttöä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennen ohjelman hyväksymistä komissio arvioi Euroopan unionin turvapaikkaviraston turvapaikka-asioiden tukiviraston, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa 13 artiklan mukaisesti alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea. Komissio ottaa huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot ja tarvittaessa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista seurantatoimista saadut tiedot, sellaisina kuin nämä toimet on toteutettu asetuksen (EU) .../... [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus] ja Euroopan unionin turvapaikka-asioiden tukivirasto on toteuttanut nämä toimet asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti. [tark. 125]

5.  Operatiivinen tuki keskitetään erityistehtäviin ja -palveluihin tukikelpoisiin toimiin liitteessä VII esitetyn mukaisesti. [tark. 126]

6.  Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä VII olevaa erityistehtävien ja -palveluiden olevien tukikelpoisten toimien luetteloa. [tark. 127]

3 JAKSO

TUKI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO SUORAN JA VÄLILLISEN HALLINNOINNIN KAUTTA

19 artikla

Soveltamisala

Joko komissio panee tämän jakson mukaisen tuen täytäntöön suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai se pannaan täytäntöön välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

20 artikla

Unionin toimet

1.  Unionin toimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisesti toteutettavia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita.

2.  Komission aloitteesta rahastosta voidaan rahoittaa unionin toimia, jotka koskevat 3 artiklassa tarkoitettuja tämän asetuksen tavoitteita, liitteen III mukaisesti.

3.  Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Lisäksi niistä voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

4.  Suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta toteutettavat avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti. [tark. 128]

4 a.  Komissio varmistaa, että määrärahat jaetaan joustavalla, oikeudenmukaisella ja avoimella tavalla 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden kesken. [tark. 129]

5.  Ehdotuksia arvioiva arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

6.  Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen (EU) .../... [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan. [tark. 130]

21 artikla

Euroopan muuttoliikeverkosto

1.  Rahastosta tuetaan Euroopan muuttoliikeverkostoa ja myönnetään sen toimintaa ja tulevaa kehitystä varten tarvittavaa rahoitustukea.

2.  Komissio hyväksyy ohjausryhmän hyväksynnän saatuaan rahaston vuotuisista määrärahoista Euroopan muuttoliikeverkostolle osoitettavan määrän ja työohjelman, jossa vahvistetaan sen toiminnan painopisteet, päätöksen 2008/381/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, 4 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti. Komission päätös on varainhoitoasetuksen [110] artiklan mukainen rahoituspäätös. Varmistaakseen, että resursseja on käytettävissä oikeaan aikaan, komissio voi hyväksyä Euroopan muuttoliikeverkoston työohjelman erillisellä rahoituspäätöksellä. [tark. 131]

3.  Euroopan muuttoliikeverkoston toimintaa varten myönnettävä rahoitustuki myönnetään päätöksen 2008/381/EY 3 artiklassa tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille annettavina avustuksina ja tarpeen mukaan hankintoina varainhoitoasetuksen mukaisesti.

21 a artikla

Päätöksen 2008/381/EY muuttaminen

Lisätään päätöksen 2008/381/EY 5 artiklan 5 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”d a) toimiminen yhteyspisteenä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta annetun asetuksen mukaisille mahdollisille edunsaajille ja ohjeiden, käytännön tietojen ja avun antaminen kaikissa rahastoon liittyvissä kysymyksissä ja myös rahoitushakemuksissa, jotka liittyvät asiaankuuluvaan kansalliseen ohjelmaan tai temaattiseen rahoitusvälineeseen.” [tark. 132]

"

22 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Tämän rahaston puitteissa 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti. [tark. 133]

23 artikla

Komission aloitteesta annettava tekninen tuki

Rahastosta voidaan tukea komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavia teknisen tuen toimenpiteitä. Toimenpiteet voidaan rahoittaa täysimääräisesti.

24 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan asetuksen (EU) [asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä] 127 artiklan mukaisesti.

25 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys erityisesti kun ne tekevät tehtävä tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille merkityksellistä tietoa erilaisille asiaankuuluville kohderyhmille tarvittavilla kielillä, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi unionin rahoituksen saajien on toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten vastaanottajien on varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle näkyvässä viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki. [tark. 134]

2.  Komissio Mahdollisimman laajan yleisön saavuttamiseksi komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat tätä rahastoa ja sen toimia ja tuloksia. Komissio julkaisee erityisesti tiedot temaattisen rahoitusvälineen vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien kehittämisestä. Komissio julkaisee myös luettelon toimista, jotka on valittu tuettaviksi temaattisesta rahoitusvälineestä, yleisesti saatavilla olevalla verkkosivustolla ja päivittää luetteloa vähintään kolmen kuukauden välein. Tälle rahoitusvälineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä poliittisten painopisteiden toteuttamista koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin ne liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin. Komissio voi erityisesti edistää parhaita käytäntöjä ja tietojen vaihtoa välineen täytäntöönpanon osalta. [tark. 135]

2 a.  Komissio julkaisee 2 kohdassa tarkoitetut tiedot avoimessa koneellisesti luettavassa muodossa, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY(28) 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, minkä ansiosta tietoja voidaan luokitella, niihin voidaan tehdä hakuja, niistä voidaan poimia otteita, niitä voidaan verrata ja käyttää uudelleen. Tiedot on voitava luokitella painopisteiden, erityistavoitteen, toimien tukikelpoisten kokonaiskustannusten, hankkeiden kokonaiskustannusten, hankintamenettelyjen kokonaiskustannusten, tuensaajan nimen ja toimeksisaajan nimen perusteella. [tark. 136]

4 jakso

TUKI JA TÄYTÄNTÖÖNPANO YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN, SUORAN JA VÄLILLISEN HALLINNOINNIN KAUTTA

26 artikla

Hätäapu

1.  Rahastosta myönnetään Komissio voi päättää myöntää rahoitustukea sellaisiin kiireellisiin erityistarpeisiin vastaamista varten, jotka johtuvat yhdestä tai useammasta seuraavasta syystä: [tark. 137]

a)  yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa vallitseva voimakas muuttopaine, johon liittyy tapahtuva kolmansien maiden kansalaisten ennakoimaton laajamittainen ja tai suhteeton maahantulo, mistä aiheutuu jäsenvaltioiden vastaanotto- ja säilöönottovalmiuksiin, lastensuojelujärjestelmiin sekä turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallinnan järjestelmiin ja menettelyihin kohdistuvia huomattavia kiireellisiä vaatimuksia, [tark. 138]

a a)  vapaaehtoinen uudelleensijoitus; [tark. 139]

b)  direktiivissä 2001/55/EY(29) tarkoitetun tilapäisen suojelun toteuttaminen;

c)  voimakas muuttopaine ennakoimaton laajamittainen tai suhteeton henkilöiden maahantulo kolmansissa maissa, joihin esimerkiksi jää pakolaisia poliittisten mullistusten tai konfliktien tai luonnonkatastrofien kaltaisten tapahtumien vuoksi erityisesti, kun tällä voi olla vaikutusta unioniin kohdistuviin muuttovirtoihin. [tark. 140]

1 a.  Kolmansissa maissa toteutettujen tämän artiklan mukaisten toimenpiteiden on oltava johdonmukaisia ja tarvittaessa täydentäviä humanitaarista apua koskevan unionin politiikan kanssa, ja niissä on noudatettava humanitaarista apua koskevassa konsensuksessa vahvistettuja humanitaarisia periaatteita. [tark. 141

1 b.  Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle viipymättä tämän artiklan 1 kohdan a, a a, b ja c alakohdan kohdan mukaisissa tapauksissa. [tark. 142]

2.  Hätäapua voidaan myöntää erillisvirastoille suoraan myönnettävinä avustuksina Euroopan unionin turvapaikka-asioiden tukivirastolle, UNHCR:lle sekä paikallis- ja alueviranomaisille, kun niihin kohdistuu ennakoimaton laajamittainen tai suhteeton kolmansien maiden kansalaisten maahantulo, ja erityisesti tahoille, jotka vastaavat ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten maahanmuuttajien vastaanottamisesta ja kotouttamisesta. [tark. 143]

3.  Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 11 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti lasketun osuuden lisäksi kohdentaa hätäapua edellyttäen, että se sidotaan ohjelmassa hätäavuksi. Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy tämän ohjelman muuttamisen kautta.

4.  Suoran hallinnoinnin kautta toteutettavat avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti. [tark. 144]

4 a.  Hätäapuun voidaan sisällyttää menoja, jotka ovat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää tai tukipyyntöä, mutta eivät ennen 1 päivää tammikuuta 2021, jos tämä on välttämätöntä toimen toteuttamiseksi. [tark. 145]

27 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.  Toimi, Operaatio, joka on saanut rahoitusta rahastosta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan lukien yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Komission ehdottamien ohjelmien on oltava vuorovaikutuksessa ja täydennettävä toisiaan, ja ne on suunniteltava niin avoimesti, että vältetään mahdolliset päällekkäisyydet. Kunkin unionin ohjelman, josta myönnetään rahoitusta, sääntöjä sovelletaan sen toimea operaatiota koskevaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen operaation tukikelpoisia kokonaiskustannuksia, ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti. [tark. 146]

2.  Toimet, Operaatiot, joille on myönnetty huippuosaamismerkki tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset, vertailevat edellytykset: [tark. 147]

a)  ne on arvioitu rahoitusvälineeseen perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)  ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten takia,

voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta] [8] artiklan mukaisesti edellyttäen, että tällaiset toimet ovat yhdenmukaisia kyseisen ohjelman tavoitteiden kanssa. Tukea myöntävän rahaston sääntöjä sovelletaan.

5 jakso

seuranta, raportointi ja arviointi

1 alajakso

yhteiset säännökset

28 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Komissio antaa vähintään kerran vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tuloksellisuudesta liitteen V mukaisesti noudattaen varainhoitoasetuksen [43 artiklan 3 kohdan h alakohdan i alakohdan iii alakohdassa] varainhoitoasetuksessa säädettyjä raportointivaatimuksia. [tark. 148]

2.  Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettaviin tuloksellisuutta koskeviin tietoihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

3.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahaston edistymisestä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa, vahvistetaan liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 asetettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia. Komission saamat tiedot tuotos- ja tulosindikaattoreista annetaan pyynnöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville. [tark. 149]

4.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5.  Jotta voidaan varmistaa, että edistystä rahaston tavoitteiden saavuttamisessa voidaan arvioida tehokkaasti, komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 32 artiklan mukaisesti liitteen VIII muuttamiseksi, jotta indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkastella uudelleen ja täydentää ja tätä asetusta voidaan täydentää seuranta- ja arviointikehyksen perustamista, myös jäsenvaltioiden toimittamia hanketietoja, koskevilla säännöksillä.

29 artikla

Arviointi

1.  Komissio suorittaa tämän asetuksen, myös tämän rahaston mukaisesti toteutettujen toimien, väli- ja jälkiarvioinnin.

2.  Väli- ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. [tark. 150]

29 a artikla

Arviointi

1.  Komissio esittää väliarvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Väliarvioinnissa tarkastellaan rahaston tuloksellisuutta, tehokkuutta, yksinkertaistamista ja joustavuutta. Siinä arvioidaan erityisesti seuraavia seikkoja:

a)  edistyminen tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon kaikki jo käytettävissä olevat asiaankuuluvat tiedot, erityisesti jäsenvaltioiden 30 artiklan mukaisesti toimittamat vuotuiset tuloksellisuuskertomukset ja liitteessä VIII vahvistetut tuotos- ja tulosindikaattorit;

b)  tämän asetuksen nojalla toteutettujen toimien ja operaatioiden unionin tason lisäarvo;

c)  panos unionin yhteisvastuuseen turvapaikka- ja maahanmuuttoasioissa;

d)  se, ovatko liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet ja liitteessä III esitetyt toimet edelleen merkityksellisiä;

e)  rahastosta tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista, kuten rakennerahastoista ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä, myönnettävän tuen välinen täydentävyys, koordinointi ja yhdenmukaisuus;

f)  rahaston pitkän aikavälin vaikutukset ja kestävyys.

Väliarvioinnissa on otettava huomioon edeltävän rahaston, eli turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston 2014–2020, pitkän aikavälin vaikutusten jälkiarvioinnista saadut tulokset, ja siihen on tarvittaessa liitettävä tämän asetuksen tarkistamista koskeva lainsäädäntöehdotus.

2.  Komissio suorittaa jälkiarvioinnin 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä. Komissio toimittaa samaan päivään mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen. Jälkiarvioinnissa on arvioitava kaikkia 1 kohdassa esitettyjä seikkoja. Tämän takia rahaston pitkän aikavälin vaikutuksia ja kestävyyttä on arvioitava seuraavan rahaston mahdollista uusimista tai muuttamista koskevan päätöksen perustaksi.

Tämän kohdan ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettu väliarviointi ja jälkiarviointi on tehtävä niin, että niihin osallistuvat mielekkäällä tavalla työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, maahanmuuttaja- ja pakolaisjärjestöt mukaan luettuina, tasa-arvoelimet, kansalliset ihmisoikeuselimet ja muut asiaankuuluvat organisaatiot 3 a artiklassa tarkoitetun kumppanuusperiaatteen mukaisesti.

3.  Väliarvioinnissaan ja jälkiarvioinnissaan komissio kiinnittää erityistä huomiota kolmansiin maihin liittyvien, niiden kanssa toteutettujen tai niiden toteuttamien toimien seurantaan 5 artiklan, 6 artiklan ja 13 artiklan 8 kohdan mukaisesti. [tark. 151]

2 alajakso

yhteisTYÖHÖN PERUSTUVAA HALLINNOINTIA KOSKEVAT SÄÄNNÖT

30 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivänä helmikuuta 2023 mennessä ja tämän jälkeen vuosittain samaan päivään mennessä vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) .../2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus. Vuonna 2023 toimitetun kertomuksen on katettava ohjelman täytäntöönpano 30 päivään kesäkuuta 2022 ulottuvalla jaksolla. Jäsenvaltioiden on julkaistava nämä kertomukset erityisellä verkkosivustolla ja toimitettava ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 152]

2.  Vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

a)  edistyminen ohjelman täytäntöönpanossa ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) .…/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [37] artiklan mukaisesti komissiolle toimitetut kumulatiiviset tiedot; [tark. 153]

a a)  kansallisen ohjelman tilinpäätöksen erittely perityistä summista, ennakkomaksuista lopullisille edunsaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneista menoista; [tark. 154]

b)  ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet, mukaan luettuina perustellut lausunnot, jotka komissio on antanut SEUT 258 artiklan mukaisen rikkomusmenettelyn yhteydessä; [tark. 155]

c)  rahastosta tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista, erityisesti kolmansissa maissa olevista tai niihin liittyvistä rahastoista, myönnettävän tuen välinen täydentävyys kuten rakennerahastoista ja unionin ulkoisista rahoitusvälineistä, myönnettävän tuen välinen täydentävyys, koordinointi ja yhdenmukaisuus; [tark. 156]

d)  ohjelman rahoitusosuus asiaa koskevan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon ja jäsenvaltioiden välinen yhteistyö ja yhteisvastuu turvapaikka-asioissa; [tark. 157]

d a)  perusoikeuksia koskevien vaatimusten noudattaminen; [tark. 158]

e)  viestintä- ja näkyvyystoimien toteuttaminen;

f)  sovellettavien mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan;

g)  niiden henkilöiden määrä, jotka on sijoitettu uudelleen tai jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan rahaston avulla 16 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen määrien mukaisesti; [tark. 159]

h)  rahaston tuella 17 b artiklan mukaan jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien henkilöiden lukumäärä. [tark. 160]

h a)  ohjelman avulla avustettavien muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden määrä, lapset ja kansainvälistä suojelua saavat henkilöt mukaan luettuina; [tark. 161]

3.  Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisesta tuloksellisuuskertomuksesta kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi. Kun komissio on hyväksynyt vuotuiset tuloksellisuuskertomukset, se toimittaa yhteenvedon niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja julkaisee ne erityisellä verkkosivustolla. Vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen koko teksti on pyynnöstä toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet sitä 1 kohdan mukaisesti. [tark. 162]

4.  Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 33 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

31 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] IV osaston mukaisen seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä tukitoimityyppien muuttamiseksi 32 artiklan mukaisesti.

2.  Näitä indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) …/2021 [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan ja 37 artiklan mukaisesti.

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 13, 4, 9, 13, 16, 17 b, 18, 28 ja 31 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 163]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 13, 4, 9, 13, 16, 17 b, 18, 28 ja 31 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 164]

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 13, 4, 9, 13, 16, 17 b, 18, 28 ja 31 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 165]

33 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen koordinointikomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.  Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. Tätä ei sovelleta 30 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen.

34 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta toimia turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston puitteissa, joka perustettiin osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 asetuksella (EU) N:o 516/2014, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättymiseen saakka.

2.  Rahaston rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen toteutettaessa siirtyminen rahaston ja sen edeltäjän, asetuksella (EU) N:o 516/2014 perustetun turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

35 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Ohjelmien rahoituksen kohdentamisen perusteet yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

1.  11 artiklassa tarkoitetut käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)  Kukin jäsenvaltio saa rahastosta 5 000 000 10 000 000 euron kiinteän määrän yksinomaan ohjelmakauden alussa. [tark. 166]

b)  Loput 11 artiklassa tarkoitetuista varoista jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

—  30 % – turvapaikka-asiat;

—  30 % – laillinen muuttoliike ja kotouttaminen;

—  40 % – laiton muuttoliike ja palauttamiset.

2.  Turvapaikka-asioiden suhteen otetaan huomioon seuraavat perusteet, joiden painotukset ovat seuraavat:

a)  30 % suhteessa niiden henkilöiden määrään, jotka kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

—  kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, joille on myönnetty Geneven yleissopimuksessa määritelty pakolaisasema;

—  kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat uudelleenlaaditussa direktiivissä 2011/95/EU(30) tarkoitettua toissijaista suojelua;

—  kolmansien maiden kansalaiset tai kansalaisuudettomat henkilöt, jotka saavat direktiivissä 2001/55/EY(31) tarkoitettua tilapäistä suojelua.

b)  60 % suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua.

c)  10 % suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden määrään, joita ollaan uudelleensijoittamassa tai jotka on jo sijoitettu uudelleen.

3.  Laillisen muuttoliikkeen ja kotouttamisen suhteen otetaan huomioon seuraavat perusteet, joiden painotukset ovat seuraavat:

a)  40 % suhteessa jäsenvaltiossa oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten kokonaismäärään.

b)  60 % suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka ovat saaneet ensimmäisen oleskeluluvan.

c)  Edellä 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää laskettaessa ei kuitenkaan oteta huomioon seuraavia ryhmiä:

–  kolmansien maiden kansalaiset, joille myönnetään ensimmäinen työhön liittyvä oleskelulupa, joka on voimassa alle 12 kuukautta;

–  kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten neuvoston direktiivin 2004/114/EY(32) tai tapauksen mukaan direktiivin (EU) 2016/801(33) mukaisesti;

–  kolmansien maiden kansalaiset, jotka ovat saaneet maahanpääsyluvan tieteellistä tutkimusta varten neuvoston direktiivin 2005/71/EY(34) tai tapauksen mukaan direktiivin (EU) 2016/801 mukaisesti.

4.  Laittoman muuttoliikkeen torjunnan sekä palautusten suhteen otetaan huomioon seuraavat perusteet, joiden painotukset ovat seuraavat seuraava peruste: [tark. 167]

a)  50 prosenttia suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään määrä, jotka eivät täytä tai eivät enää täytä jäsenvaltion alueelle saapumisen ja siellä oleskelun edellytyksiä ja joista on annettu kansallisen ja/tai yhteisön unionin lainsäädännön mukainen lopullinen palauttamispäätös eli hallinnollinen tai oikeudellinen päätös tai toimi, jolla oleskelu todetaan laittomaksi ja määrätään paluuvelvoite; [tark. 168]

b)  50 prosenttia suhteessa niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka ovat tosiasiallisesti poistuneet jäsenvaltion alueelta hallinnollisen tai oikeudellisen määräyksen nojalla, riippumatta siitä onko maasta poistuminen tapahtunut vapaaehtoisesti vai pakkoon perustuen. [tark. 169]

5.  Vertailuluvut alustavia määrärahoja varten ovat viimeisimmät komission (Eurostatin) tuottamat vuotuiset tilastotiedot, jotka kattavat edeltävät kolme kalenterivuotta jäsenvaltioiden tämän asetuksen unionin lainsäädännön mukaisena ensimmäisenä soveltamispäivänä toimittamien tietojen perusteella. Tiedot on eriteltävä iän ja sukupuolen, erityisen haavoittuvuuden ja turvapaikka-aseman mukaan, myös lasten tapauksessa. Vertailuluvut väliarviointeja varten ovat viimeisimmät komission (Eurostatin) tuottamat vuotuiset tilastotiedot, jotka kattavat edeltävät kolme kalenterivuotta ja jotka ovat saatavilla vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan jäsenvaltioiden unionin lainsäädännön mukaisesti toimittamien tietojen perusteella. Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet komissiolle (Eurostatille) kyseisiä tilastoja, niiden on toimitettava alustavia tietoja mahdollisimman pian. [tark. 170]

6.  Ennen kuin komissio (Eurostat) hyväksyy kyseiset tiedot vertailuluvuiksi, se arvioi tilastotietojen laadun, vertailtavuuden ja täydellisyyden tavanomaisten menettelyjen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on toimitettava komission (Eurostat) pyynnöstä sille kaikki tätä varten tarvittavat tiedot.

LIITE II

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.  Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  unionin säännöstön ja Euroopan yhteiseen turvapaikkajärjestelmään liittyvien painopisteiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen;

b)  jäsenvaltioiden turvapaikkajärjestelmien kapasiteetin tukeminen infrastruktuurin ja palvelujen osalta, myös paikallis- ja aluetasolla infrastruktuurin osalta, mikä koskee esimerkiksi riittäviä vastaanotto-olosuhteita varsinkin alaikäisille, ja palvelujen osalta, mikä koskee esimerkiksi oikeudellista apua ja edustusta sekä tulkkausta tarvittaessa; [tark. 171]

c)  jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lisääminen varsinkin niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin muuttovirrat vaikuttavat voimakkaimmin, sekä tuen antaminen jäsenvaltioille, jotka osallistuvat yhteisvastuutoimiin; [tark. 172]

d)  yhteisvastuullisuuden ja yhteistyön lisääminen niiden kolmansien maiden kanssa, joihin muuttovirrat vaikuttavat, esimerkiksi on siirretty suuri määrä kansainvälistä apua tarvitsevia henkilöitä, esimerkiksi tukemalla näiden maiden kykyä parantaa vastaanottoa ja kansainvälisen suojelun olosuhteita, uudelleensijoittamisen ja muiden sellaisten laillisten keinojen kautta, jotka johtavat suojan saamiseen unionista, joilla unionissa annetaan suojaa erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, kuten lapsille ja nuorille, joilla on suojeluun liittyviä riskejä, sekä kumppanuus ja yhteistyö kolmansien maiden kanssa muuttoliikkeen hallitsemiseksi kansainvälistä suojelua koskevan globaalin yhteistyön kehyksessä. [tark. 173]

d a)  teknisen ja operatiivisen avun toteuttaminen yhdelle tai usealle jäsenvaltioille yhteistyössä Euroopan unionin turvapaikka-asioiden tukiviraston kanssa. [tark. 174]

2.  Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  niiden politiikkojen kehittämisen ja toteuttamisen tukeminen, joilla edistetään laillista muuttoliikettä ja laillista muuttoliikettä koskevaa unionin säännöstöä, mukaan lukien perheenyhdistäminen, ja laillista muuttoliikettä koskevan unionin säännöstön täytäntöönpanoa, etenkin työvoiman laillista muuttoa edistäviä välineitä muuttoliikettä ja siirtotyöläisten suojelua koskevien sovellettavien kansainvälisten normien mukaisesti; [tark. 175]

a a)  sellaisten rakenteellisten toimenpiteiden ja tukitoimenpiteiden edistäminen ja kehittäminen, joilla helpotetaan laillista maahantuloa ja oleskelua unionissa; [tark. 176]

a b)  kumppanuuden ja yhteistyön lujittaminen niiden kolmansien maiden kanssa, joihin muuttovirrat vaikuttavat, myös luomalla laillisia tuloväyliä unioniin, jotta edistetään globaaleja yhteistyöpyrkimyksiä muuttoliikkeen alalla; [tark. 177]

b)  alkuvaiheen kotouttamistoimien edistäminen kolmansien maiden kansalaisten sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden edistämistä varten, heidän valmistamisensa osallistumaan aktiivisesti vastaanottavaan yhteiskuntaan ja tulemaan siellä hyväksytyiksi erityisesti paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen avulla. [tark. 178]

2 a.  Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  kotouttamistoimenpiteiden edistäminen kolmansien maiden kansalaisten sosiaalisen ja taloudellisen osallisuuden edistämistä varten, perheenyhdistämisen helpottaminen, kansalaisten valmistaminen osallistumaan aktiivisesti vastaanottavaan yhteiskuntaan ja tulemaan siellä hyväksytyiksi erityisesti paikallis- tai alueviranomaisten, kansalaisjärjestöjen, pakolais- ja maahanmuuttajajärjestöt mukaan luettuina, ja työmarkkinaosapuolten avulla; ja

b)  muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden suojelutoimenpiteiden edistäminen ja toteuttaminen kotouttamistoimenpiteiden yhteydessä. [tark. 179]

3.  Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin: [tark. 180]

a)  infrastruktuuria, menettelyjä ja palveluja koskevan unionin säännöstön ja politiikan painopisteiden yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen;

b)  palauttamisen hallintaa koskevan yhdennetyn ja koordinoidun lähestymistavan tukeminen unionin ja jäsenvaltioiden tasolla, jotta voidaan kehittää valmiuksia tehokkaaseen, ihmisarvoiseen ja kestävään palauttamispolitiikkaan ja vähentää laittoman muuttoliikkeen kannustimia; [tark. 181]

c)  tuetun vapaaehtoisen paluun, perheenjäsenten jäljittämisen ja uudelleenkotouttamisen tukeminen alaikäisten etua kunnioittaen; [tark. 182]

d)  yhteistyön lisääminen kolmansien maiden kanssa ja niiden valmiuksien lisääminen takaisinottosopimusten ja muiden järjestelyjen uudelleenkotouttamisen toteuttamiseksi ja kestävän paluun mahdollistamiseksi. [tark. 183]

3 a.  Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan c b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  kansainvälisen oikeuden ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan noudattamisen edistäminen ja täytäntöönpano turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikassa ja -toimenpiteissä;

b)  jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuuden ja vastuunjaon lisääminen, varsinkin yhteisvastuu niitä jäsenvaltioita kohtaan, joihin muuttovirrat vaikuttavat voimakkaimmin, sekä tuen antaminen yhteisvastuutoimiin osallistuville jäsenvaltioille keskushallinnon tasolla sekä alue- tai paikallistasolla, kansainvälisille järjestöille, kansalaisjärjestöille ja työmarkkinaosapuolille;

c)  kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien henkilöiden jäsenvaltiosta toiseen siirtämisen tukeminen. [tark. 184]

LIITE III

Tuen soveltamisala Välineellä 3 artiklan mukaisesti tuettavat tukikelpoiset toimet [tark. 185]

1.  Rahastosta tuetaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen suhteen erityisesti seuraavia: [tark. 186]

a)  turvapaikka-asioita, laillista muuttoliikettä, kotouttamista ja varsinkin paikallisia kotouttamisstrategioita, palauttamista ja laitonta muuttoliikettä koskevien kansallisten koskevan unionin säännöstön täytäntöönpanoa koskevien kansallisten, alueellisten ja paikallisten strategioiden vahvistaminen ja kehittäminen; [tark. 187]

b)  hallinnollisten rakenteiden, järjestelmien ja välineiden perustaminen ja esimerkiksi paikallisten viranomaisten ja muiden sidosryhmien henkilöstön koulutus tarvittaessa yhteistyössä asiaankuuluvien unionin virastojen kanssa; [tark. 188]

c)  politiikkojen ja menettelyjen kehittäminen, seuranta ja arviointi esimerkiksi tiedon kokoamisen ja vaihdon osalta, mukaan luettuina muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien laadullisten ja määrällisten tietojen ja tilastojen kehittäminen, kerääminen, analysointi ja levittäminen sekä yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen ja soveltaminen edistymisen mittaamiseksi ja toimintapoliittisen kehityksen arvioimiseksi; [tark. 189]

d)  tiedon, parhaiden käytänteiden ja strategioiden vaihtaminen, keskinäinen oppiminen, tutkimukset, yhteisten toimien ja operaatioiden kehittäminen ja toteuttaminen ja rajatylittävien yhteistyöverkostojen perustaminen;

e)  sukupuolinäkökulman huomioon ottavat apu- ja tukipalvelut, jotka vastaavat kyseisen henkilön asemaa ja tarpeita, erityisesti muita heikommassa asemassa olevien ryhmien henkilöiden osalta; [tark. 190]

e a)  muuttavien lasten tehokas suojelu ja lapsen etua koskevien arviointien täytäntöönpano ennen päätösten tekemistä, kaikki komission 12 päivänä huhtikuuta 2017 lasten suojelusta muuttoliikkeen yhteydessä antamassa tiedonannossa luetellut toimet, kuten asianmukaisen asumisen tarjoaminen ja holhoojien oikea-aikainen nimittäminen kaikille ilman huoltajaa saapuville alaikäisille, osallistuminen Euroopan edunvalvontalaitosten verkoston rahoitukseen ja lastensuojeluun liittyvien politiikkatoimien ja menettelyjen kehittäminen, valvonta ja arviointi, mukaan luettuna lapsen oikeuksiin perustuva vaatimustenmukainen mekanismi; [tark. 191]

f)  toimet, joilla pyritään lisäämään turvapaikka-asioiden, kotouttamisen, laillisen muuttoliikkeen ja palauttamispolitiikan tuntemusta sidosryhmien ja kansalaisten keskuudessa keskittyen erityisesti muita heikommassa asemassa oleviin ryhmiin ja alaikäisiin; [tark. 192]

2.  Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa a kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia toimia: [tark. 193]

a)  aineellisen avun, myös rajalla annettavan avun antaminen, mukaan luettuina lapsiystävälliset ja sukupuolen huomioon ottavat palvelut, paikallisviranomaisten antamat hätäpalvelut, opetus ja koulutus, tukipalvelut, oikeudellinen apu ja edustus, terveydenhoito sekä psykologinen hoito; [tark. 194]

b)  turvapaikkamenettelyjen toteuttaminen, mukaan luettuna perheenjäsenten jäljittäminen ja oikeudellisen avun ja edustuksen sekä tulkkauksen varmistaminen turvapaikanhakijoille menettelyn kaikissa vaiheissa; [tark. 195]

c)  niiden hakijoiden yksilöiminen, joilla on erityisiä menettelyyn tai vastaanottoon liittyviä tarpeita, mukaan lukien ihmiskaupan uhrien, alaikäisten ja muiden muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, kuten kidutuksen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan uhrien, yksilöiminen varhaisessa vaiheessa ja ohjaaminen erikoistuneisiin palveluihin; [tark. 196]

c a)  pätevien psykososiaalisten ja kuntoutuspalveluiden tarjoaminen väkivallan ja kidutuksen uhreille sukupuoleen perustuva väkivalta mukaan luettuna; [tark. 197]

d)  vastaanottoon liittyvän majoitusinfrastruktuurin perustaminen tai parantaminen, esimerkiksi tällaisen infrastruktuurin yhteinen käyttö majoitus pienissä yksiköissä ja pienen mittakaavan infrastruktuuri, jolla käsitellään alaikäisiä käsittävien perheiden tarpeita, mukaan luettuina paikallis- ja alueviranomaisten tarjoama infrastruktuuri ja mahdollisuus tällaisen infrastruktuurin yhteiseen käyttöön usean jäsenvaltion kesken; [tark. 198]

d a)  sellaisten vaihtoehtoisten huolenpitomuotojen tarjoaminen, jotka on integroitu olemassa oleviin kansallisiin lastensuojelujärjestelmiin ja joiden avulla käsitellään kaikkien lasten tarpeita kansainvälisten normien mukaisesti; [tark. 199]

e)  jäsenvaltioiden valmiuksien parantaminen alkuperämaita koskevan tiedon keräämisessä, analysoinnissa ja levittämisessä keskinäisessä jakamisessa; [tark. 200]

f)  toimet, jotka liittyvät uudelleensijoittamista [ja humanitaarista maahanpääsyä] koskevan unionin kehyksen tai uudelleensijoittamista koskevaa unionin kehystä vastaavien kansallisten järjestelyjen täytäntöönpanomenettelyjen tässä asetuksessa tarkoitettujen kansallista uudelleensijoittamista tai humanitaarista maahanpääsyä koskevien menettelyjen toteuttamiseen; [tark. 201]

g)  kansainvälistä suojelua hakevien ja sitä saavien henkilöiden siirrot; [tark. 202]

h)  kolmansien maiden valmiuksien lisääminen suojelun tarpeessa olevien henkilöiden suojelun parantamisessa, myös tukemalla vahvojen lastensuojelumekanismien kehittämistä kolmansissa maissa ja varmistamalla, että lapsia suojellaan kaikilla aloilla väkivallalta, huonolta kohtelulta ja laiminlyönniltä ja että he saavat koulutusta ja terveydenhoitoa; [tark. 203]

i)  tehokkaiden säilöönoton ja laitoshoidon vaihtoehtojen perustaminen, kehittäminen ja parantaminen erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten ja perheiden kohdalla ja lapsiperheiden kohdalla Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksien julistusta noudattaen. [tark. 204]

3.  Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa b alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia: [tark. 205]

a)  tietopaketit ja -kampanjat, joilla lisätään laillisten unionin suuntautuvien muuttoliikekanavien ja unionin laillista muuttoliikettä koskevan säännöstön tuntemusta;

b)  unioniin suuntautuvien liikkuvuusjärjestelyjen, mukaan lukien mutta niihin rajoittumatta kiertomuuttoon ja väliaikaiseen muuttoon liittyvien järjestelyjen kehittäminen, myös ammatillinen ja muu koulutus työllistymisen edistämiseksi; [tark. 206]

c)  kolmansien maiden ja jäsenvaltioiden yksityisten ja julkisten työnvälityspalvelujen sekä maahanmuuttoviranomaisten välinen yhteistyö;

d)  kolmannessa maassa hankitun ammattitaidon ja -pätevyyden arviointi sekä ammattikokemuksen arviointi ja tunnustaminen sekä niiden avoimuus ja yhteensopivuus jäsenvaltioon vastaaviin nähden ja yhteisten arviointiperusteiden kehittäminen; [tark. 207]

e)  avustaminen neuvoston direktiivissä 2003/86/EY(35) tarkoitettua perheenyhdistämistä koskevien hakemusten osalta perheenyhdistämistä koskevissa hakemuksissa neuvoston direktiivin 2003/86/EY51 yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi; [tark. 208]

f)  apu, mukaan luettuna oikeudellinen apu ja edustus, jäsenvaltiossa jo laillisesti oleskelevan kolmannen maan kansalaisen aseman muutoksen yhteydessä erityisesti kun kyseessä on unionin tasolla määritellyn laillisen oleskelun aseman saaminen; [tark. 209]

f a)  avustaminen unionissa laillisesti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten oikeuksien käytössä etenkin siltä osin kuin ne koskevat liikkuvuutta unionissa ja työmarkkinoille pääsyä; [tark. 210]

g)  alkuvaiheen kotouttamistoimet kuten kolmansien maiden kansalaisten tarpeiden mukaan räätälöity tuki ja kotouttamisohjelmat, joilla keskitytään koulutukseen, kieleen ja muuhun koulutukseen, esimerkiksi kansalaistaidon kursseihin ja ammatilliseen ohjaukseen; [tark. 211]

h)  toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia saada ja käyttää julkisia tai ja yksityisiä palveluja ja niiden mukauttaminen kohderyhmän tarpeisiin; [tark. 212]

i)  julkisten ja yksityisten elinten välinen kokonaisvaltainen yhteistyö myös koordinoitujen kotouttamisen tukikeskusten, esimerkiksi keskitettyjen asiointipisteiden, kautta; [tark. 213]

j)  toimet, joilla mahdollistetaan kolmansien maiden kansalaisten tutustuttaminen ja aktiivinen osallistuminen vastaanottavaan yhteiskuntaan ja toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten hyväksymistä vastaanottavassa yhteiskunnassa; [tark. 214]

k)  kolmansien maiden kansalaisten, vastaanottavan yhteiskunnan ja viranomaisten keskinäisen yhteydenpidon ja vuoropuhelun edistäminen, myös kolmansien maiden kansalaisten kuulemisen sekä kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun kautta. [tark. 215]

3 a.  Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)  kotouttamistoimenpiteet, joihin kuuluu kolmansien maiden kansalaisten tarpeiden mukaan räätälöity tuki ja kotouttamisohjelmat, joissa keskitytään osallistavaan koulutukseen ja hoitoon, kieleen, neuvontaan, ammatilliseen ja muuhun koulutukseen, esimerkiksi kansalaistaidon kursseihin ja ammatilliseen ohjaukseen;

b)  paikallisviranomaisten tarjoamien kotouttamispalveluiden kapasiteetin lisääminen;

c)  toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten yhtäläisiä mahdollisuuksia saada ja käyttää julkisia ja yksityisiä palveluja, mukaan luettuina koulutuksen, terveydenhoidon ja psykososiaalisen tuen saanti, ja niiden mukauttaminen kohderyhmän tarpeisiin;

d)  julkisten ja yksityisten elinten välinen kokonaisvaltainen yhteistyö myös koordinoitujen kotouttamisen tukikeskusten, esimerkiksi keskitettyjen asiointipisteiden, kautta;

e)  toimet, joilla mahdollistetaan kolmansien maiden kansalaisten tutustuttaminen ja aktiivinen osallistuminen vastaanottavaan yhteiskuntaan ja toimet, joilla edistetään kolmansien maiden kansalaisten hyväksymistä vastaanottavassa yhteiskunnassa;

f)  kolmansien maiden kansalaisten, vastaanottavan yhteiskunnan ja viranomaisten keskinäisen yhteydenpidon ja vuoropuhelun edistäminen, myös kolmansien maiden kansalaisten kuulemisen sekä kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun kautta. [tark. 216]

4.  Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa c 2 kohdan c a alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia: [tark. 217]

a)  vastaanottoon tai säilöönottoon liittyvä infrastruktuuri, avoimeen vastaanottoon liittyvän infrastruktuurin parantaminen ja säilöönottoon liittyvän nykyisen infrastruktuurin parantaminen, myös mahdollisuus, että tätä infrastruktuuria käyttää useampi kuin yksi jäsenvaltio; [tark. 218]

b)  tehokkaiden säilöönoton vaihtoehtojen käyttöönotto, kehittäminen yhteisössä tapahtuvaan asianhallintaan perustuvien tehokkaiden säilöönotolle vaihtoehtoisten toimien perustaminen, kehittäminen, toteuttaminen ja parantaminen erityisesti ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten ja perheiden kohdalla; [tark. 219]

b a)  ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja vastaanottaminen direktiivin 2011/36/EU ja neuvoston direktiivin 2004/81/EY(36) mukaisesti; [tark. 220]

c)  direktiivin 2008/115/EY(37) 8 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen pakkoon perustuvaa palauttamista koskevien riippumattomien ja tehokkaiden seurantajärjestelmien käyttöönotto ja lujittaminen;

d)  laittoman muuttoliikkeen kannustimien, myös laittomien muuttajien työllistämisen, torjuminen vähentäminen tehokkaiden ja riittävien, riskinarviointiin perustuvien tarkastusten kautta, henkilöstön kouluttaminen, sellaisen mekanismien perustaminen ja toteuttaminen, joiden kautta laittomat muuttajat voivat vaatia maksuja takaisin ja tehdä valituksia työnantajistaan, työnantajille ja laittomille muuttajille suunnatut tiedotuskampanjat heidän direktiivin 2009/52/EY(38) mukaisista oikeuksistaan; [tark. 221]

e)  palauttamisen valmistelu, myös palauttamispäätöksen antamiseen johtavat toimenpiteet, kolmansien maiden kansalaisten tunnistaminen, matkustusasiakirjojen myöntäminen ja perheenjäsenten jäljittäminen;

f)  yhteistyö kolmansien maiden konsuli- ja maahanmuuttoviranomaisten tai muiden asianomaisten viranomaisten ja palvelujen kanssa tavoitteena hankkia matkustusasiakirjoja, helpottaa palauttamista ja varmistaa takaisinotto esimerkiksi käyttämällä kolmansien maiden kansallisia yhteyshenkilöitä;‑

g)  tuki palauttamiseen, erityisesti tuettu vapaaehtoinen paluu ja tiedot tuetun vapaaehtoisen paluun ohjelmista, mukaan lukien palautusmenettelyihin liittyvän erityisen opastuksen antaminen lapsille ja lapsen oikeuksiin perustuvien palautusmenettelyiden varmistaminen; [tark. 222]

h)  maastapoistamisoperaatiot sekä niihin liittyvät toimenpiteet unionin oikeudessa asetettujen vaatimusten mukaisesti, pakkokeinoihin liittyviä välineitä lukuun ottamatta;

i)  toimenpiteet, joilla tuetaan palautettavan henkilön kestävää paluuta ja uudelleenkotoutumista;

j)  asianmukaiset väliaikaiset majoitus- ja vastaanottotilat ja -palvelut kolmansissa maissa sinne saavuttaessa, myös ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä ja muita heikommassa asemassa olevia ryhmiä varten kansainvälisten normien mukaisesti; valmiudet ja tukipalvelut kolmansissa maissa ja asianmukaisten väliaikaisten majoitus- ja vastaanottotilojen varmistaminen saavuttaessa sekä nopea siirto yhteisöperustaiseen majoitukseen [tark. 223]

k)  yhteistyö kolmansien maiden kanssa laittoman muuttoliikkeen torjumisen ja tehokkaiden palautus- ja takaisinottotoimien alalla, myös osana takaisinottosopimusten ja muiden järjestelyjen toteuttamista; [tark. 224]

l)  toimenpiteet, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta maahanmuuttoa muuttoliikettä koskevista asianmukaisista laillisista väylistä ja laittoman muuttoliikkeen maahanmuuton riskeistä; [tark. 225]

m)  tuki kolmansille maille ja toimet kolmansissa maissa esimerkiksi infrastruktuuriin, laitteisiin ja muihin toimenpiteisiin liittyen, mikäli nämä edistävät tehokasta yhteistyötä kolmansien maiden ja unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä palauttamisen ja takaisinoton aloilla. [tark. 226]

4 a.  Rahastosta tuetaan 3 artiklan 2 kohdan c b alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen seuraavia:

a)  kansainvälistä suojelua hakevien tai saavien henkilöiden siirrot jäsenvaltiosta toiseen, mukaan lukien tämän asetuksen 17 b artiklassa tarkoitetut toimenpiteet;

b)  operatiivinen tuki, jota jäsenvaltio tarjoaa kansallisten asiantuntijoiden tai rahoitustuen muodossa toiselle jäsenvaltiolle, johon kohdistuu suuria muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita;

c)  toimet, jotka liittyvät kansallista uudelleensijoittamista tai humanitaarista maahanpääsyä koskevien menettelyjen toteuttamiseen. [tark. 227]

LIITE IV

Toimet, joiden yhteisrahoitusosuus voi olla suurempi 12 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan 7 kohdan mukaisesti

–  Paikallisten ja alueellisten viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen, myös pakolais- ja maahanmuuttojärjestöjen, toteuttamat kotouttamistoimenpiteet; [tark. 228]

–  Toimet tehokkaiden vaihtoehtojen kehittämiseksi ja toteuttamiseksi säilöönotolle ja laitoshoidolle; [tark. 229]

–  Tuettu vapaaehtoinen paluu ja uudelleenkotouttamisohjelmat ja niihin liittyvät toiminnot;

–  Toimet, jotka on kohdennettu muita heikommassa asemassa oleviin henkilöihin ja sellaisiin kansainvälistä suojelua hakeviin henkilöihin, joilla on erityisiä vastaanottoon ja/tai menettelyihin liittyviä tarpeita, myös toimenpiteet, joilla varmistetaan lasten, erityisesti ilman huoltajaa saapuvien, lasten alaikäisten suojelu muuttoliikkeen yhteydessä. [tark. 230]

LIITE V

28 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit

Erityistavoite 1: Vahvistetaan ja kehitetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta:

-1.  Kaikki jäljempänä luetellut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit on eriteltävä sukupuolen ja iän mukaan. [tark. 231]

1.  Rahaston tuella uudelleensijoitettujen henkilöiden määrä.

1 a.  Humanitaarisen maahanpääsyn nojalla maahan päässeiden henkilöiden lukumäärä. [tark. 232]

2.  Vastaanottojärjestelmän piirissä olevien henkilöiden määrä verrattuna turvapaikanhakijoiden määrään.

3.  Samasta maasta tulevien turvapaikanhakijoiden suojelun tunnustamisasteen lähentäminen.

3 a.  Rahaston tuella jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden lukumäärä. [tark. 233]

3 b.  Rahaston tuella jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden lukumäärä. [tark. 234]

Erityistavoite 1 a: Jäsenvaltioihin suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen tukeminen:

1.  Rahaston tuella myönnettyjen EU:n sinisten korttien määrä.

2.  Niiden sisäisen siirron saaneiden työntekijöiden määrä, joille myönnettiin tämä asema rahaston tuella.

3.  Niiden perheenyhdistämistä hakeneiden henkilöiden määrä, jotka todella yhdistettiin perheisiinsä rahaston tuella.

4.  Rahaston tuella pitkäaikaisen oleskeluluvan saaneiden kolmansien maiden kansalaisten määrä. [tark. 235]

Erityistavoite 2: Jäsenvaltioihin suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen tukeminen, myös kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen edistämiseksi Kolmansien maiden kansalaisten tehokkaan kotouttamisen edistäminen: [tark. 236]

1.  Rahastosta tuettuihin lähtöä edeltäviin toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä. Rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä.

2.  Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja jotka ovat raportoineet, että toimenpiteet olivat hyödyllisiä heidän alkuvaiheen kotouttamiselleen, verrattuna rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärään. [tark. 237]

2 a.  Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja saaneet sen jälkeen työpaikan. [tark. 238]

2 b.  Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja joiden pätevyys on tunnustettu tai jotka ovat suorittaneet tutkinnon jäsenvaltioissa. [tark. 239]

Erityistavoite 3: Laittoman muuttoliikkeen torjuntaan osallistuminen sekä palauttamisen ja takaisinoton tehokkuuden varmistaminen kolmansissa maissa:

1.  Maastapoistumismääräyksen nojalla rahaston tuella maasta poistuneiden määrä verrattuna niiden kolmansien maiden kansalaisten määrään, jotka on määrätty poistumaan maasta. [tark. 240]

2.  Rahastosta osarahoitettua paluuta edeltävää tai sen jälkeistä uudelleenkotoutumista koskevaa apua saaneiden paluumuuttajien määrä verrattuna kaikkien rahaston tuella palanneiden määrään.

Erityistavoite 3 a: Yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon varmistaminen:

1.  Tämän asetuksen 17 b artiklan mukaisesti toteutettujen kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden siirtojen määrä.

1 a.  Tämän asetuksen 17 b artiklan mukaisesti toteutettujen kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden siirtojen määrä.

2.  Kansallisten asiantuntijoiden määrä tai rahoitustuki jäsenvaltioille, joihin kohdistuu muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita.

3.  Rahaston tuella uudelleensijoitettujen tai humanitaarisen maahanpääsyn kautta maahan tulleiden henkilöiden määrä. [tark. 241]

LIITE VI

Tukitoimityypit

TAULUKKO 1: TUKITOIMIEN KOODIT

I.  Euroopan yhteinen turvapaikkajärjestelmä

001

Vastaanotto-olosuhteet

002

Turvapaikkakäytännöt

003

Unionin säännöstön täytäntöönpano

004

Lasten asema muuttoliikkeessä

005

Henkilöt, joilla on erityisiä vastaanottoon ja menettelyihin liittyviä tarpeita

006

Uudelleensijoittaminen

007

Jäsenvaltioiden väliseen yhteisvastuuseen tähtäävät toimet

008

Operatiivinen tuki

II.  Laillinen muuttoliike ja kotouttaminen

001

Kotouttamisstrategioiden kehittäminen

002

Ihmiskaupan uhrit

003

Kotouttamistoimenpiteet – tiedotus ja orientaatio, keskitetyt asiointipisteet

004

Kotouttamistoimenpiteet – kielikoulutus

005

Kotouttamistoimenpiteet – kansalaistaitokurssit ja muu koulutus

006

Kotouttamistoimenpiteet – esittely, osallistuminen, yhteydenpito vastaanottavan yhteiskunnan kanssa

007

Kotouttamistoimenpiteet – perustarpeet

008

Lähtöä edeltävät toimenpiteet

009

Liikkuvuusjärjestelyt

010

Laillisen oleskeluluvan saaminen

III.  Palauttaminen

001

Vaihtoehdot säilöönotolle

002

Vastaanoton/säilöönoton olosuhteet

003

Palauttamismenettelyt

004

Tuettu vapaaehtoinen paluu

005

Uudelleenkotoutumista koskeva apu

006

Muutto/palautustoimet

007

Pakkoon perustuvan paluun valvontajärjestelmä

008

Muita heikommassa asemassa olevat henkilöt / ilman huoltajaa saapuvat alaikäiset

009

Toimenpiteet, joilla puututaan laittoman muuttoliikkeen kannustimiin

010

Operatiivinen tuki

 

IV.  Tekninen tuki

001

Tiedotus ja viestintä

002

Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

003

Arviointi ja selvitykset, tietojenkeruu

004

Valmiuksien kehittäminen

TAULUKKO 2: TOIMITYYPPIEN KOODIT

001

Kansallisten strategioiden kehittäminen

002

Valmiuksien kehittäminen

003

Kolmansien maiden kansalaisten koulutus

004

Tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen

005

Tietojen ja parhaiden käytänteiden vaihto

006

(Jäsenvaltioiden) yhteiset toimet/operaatiot

007

Kampanjat ja tiedotus

008

Asiantuntijoiden vaihto ja tilapäinen siirto

009

Tutkimukset, pilottihankkeet, riskienarviointi

010

Valmistelu- ja seurantatoimet, hallinnolliset ja tekniset toimet

011

Apu- ja tukipalveluiden tarjoaminen kolmansien maiden kansalaisille

012

Infrastruktuuri

013

Välineistö

TAULUKKO 3: TOTEUTUSTAPOJEN KOODIT

001

Erityistoimet

002

Hätäapu

003

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

004

Kolmansissa maissa toteutettavat toimet

005

Liitteessä IV luetellut toimet

LIITE VII

Operatiiviseen tukeen oikeutetut toimet

Erityistavoitteessa, joka koskee kaikkien Euroopan yhteisen turvapaikkajärjestelmän eri osatekijöiden, myös ulkoisen ulottuvuuden, lujittamista ja kehittämistä, ja erityistavoitteessa, joka koskee laittoman muuttoliikkeen torjuntaa sekä palauttamisen ja takaisinoton tehokkuuden varmistamista kolmansissa maissa, operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

–  henkilöstökustannukset;

–  käyttöönottokustannukset, esimerkiksi välineistön huolto tai korvaaminen;

–  käyttöönottokustannukset, esimerkiksi infrastruktuurin huolto tai korjaaminen.

LIITE VIII

28 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuotos- ja tulosindikaattorit

-1  Kaikki jäljempänä luetellut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit on eriteltävä sukupuolen ja iän mukaan. [tark. 242]

Erityistavoite 1: Vahvistetaan ja kehitetään yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän kaikkia näkökohtia, myös sen ulkoista ulottuvuutta:

1.  Niiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä, joille on annettu apua rahaston tuella:

a)  Tietoa ja apua turvapaikkamenettelyjen kuluessa saaneiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä;

b)  Oikeudellista apua ja edustajan saaneiden kohderyhmään kuuluvien henkilöiden määrä;

c)  Erityisapua saaneiden muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden, ihmiskaupan uhrien ja ilman huoltajaa saapuvien alaikäisten määrä.

2.  Unionin säännöstössä vahvistettujen yhteisten vastaanottovaatimusten mukaisesti perustettujen uusien vastaanottoon liittyvien majoitusinfrastruktuurien ja tästä rahastosta tuettujen hankkeiden tuloksena samojen vaatimusten mukaisesti parannettujen olemassa olevien vastaanottoon liittyvien majoitusinfrastruktuurien vastaanottokyky (paikkojen lukumäärä) sekä prosenttiosuus vastaanottoon liittyvien majoitusinfrastruktuurien kokonaismäärästä;

3.  Niiden paikkojen määrä, jotka on mukautettu ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä varten rahaston tuella, verrattuna ilman huoltajaa saapuvia alaikäisiä varten mukautettujen paikkojen kokonaismäärään;

4.  Turvapaikka-asioiden koulutusta rahaston tuella saaneiden henkilöiden määrä ja tämä määrä prosenttiosuutena näistä aiheista koulutusta saaneen henkilöstön kokonaismäärästä;

5.  Rahaston tuella jäsenvaltiosta toiseen siirrettyjen kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden lukumäärä;

6.  Rahaston tuella uudelleensijoitettujen henkilöiden määrä.

Erityistavoite 1 a: Jäsenvaltioihin suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen tukeminen:

1.  Rahaston tuella myönnettyjen EU:n sinisten korttien määrä.

2.  Niiden sisäisen siirron saaneiden työntekijöiden määrä, joille myönnettiin tämä asema rahaston tuella.

3.  Niiden perheenyhdistämistä hakeneiden henkilöiden määrä, jotka todella yhdistettiin perheisiinsä rahaston tuella.

4.  Rahaston tuella pitkäaikaisen oleskeluluvan saaneiden kolmansien maiden kansalaisten määrä. [tark. 243]

Erityistavoite nro 2: Jäsenvaltioihin suuntautuvan laillisen muuttoliikkeen tukeminen, myös kolmansien maiden kansalaisten kotouttamisen edistämiseksi Kolmansien maiden kansalaisten tehokkaan kotouttamisen edistäminen: [tark. 244]

1.  Rahastosta tuettuihin lähtöä edeltäviin toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä.

2.  Niiden paikallisten ja alueellisten viranomaisen määrä, jotka ovat toteuttaneet kotouttamistoimia rahaston tuella.

2 a.  Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja saaneet sen jälkeen työpaikan. [tark. 245]

2 b.  Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja suorittaneet sen jälkeen tutkinnon jossakin jäsenvaltiossa. [tark. 246]

3.  Seuraaviin aloihin keskittyviin, rahastosta tuettuihin toimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden määrä:

a)  koulutus;

b)  integroituminen työmarkkinoille;

c)  peruspalvelujen saatavuus ja

d)  aktiivinen osallistuminen ja sosiaalinen osallisuus.

4.  Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat osallistuneet rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin ja jotka ovat raportoineet, että toimenpiteet olivat hyödyllisiä heidän alkuvaiheen kotouttamiselleen, verrattuna rahastosta tuettuihin kotouttamistoimenpiteisiin osallistuneiden henkilöiden kokonaismäärään;

4 a.  Niiden kolmansien maiden kansalaisten määrä, jotka ovat saaneet rahaston tuella jäsenvaltiossa päätökseen joko ensimmäisen, toisen tai kolmannen asteen koulutuksen. [tark. 247]

Erityistavoite 3: Laittoman muuttoliikkeen torjuntaan osallistuminen sekä palauttamisen ja takaisinoton tehokkuuden varmistaminen kolmansissa maissa:

1.  Rahaston tuella perustettujen/remontoitujen säilöönottokeskusten paikkojen määrä verrattuna perustettujen/remontoitujen tilojen kokonaispaikkamäärään säilöönottokeskuksissa.

2.  Rahaston tukemaa paluuseen liittyvää koulutusta saaneiden henkilöiden lukumäärä.

3.  Niiden palautettujen henkilöiden määrä, joiden paluu on osarahoitettu rahastosta, verrattuna maastapoistumismääräyksen nojalla maasta poistuneiden kokonaismäärään:

a)  vapaaehtoisesti palanneet henkilöt;

b)  henkilöt, jotka on poistettu maasta.

4.  Rahastosta osarahoitettua paluuta edeltävää tai sen jälkeistä uudelleenkotoutumista koskevaa apua saaneiden paluumuuttajien määrä verrattuna kaikkien rahaston tuella vapaaehtoisesti palanneiden määrään.

a)  vapaaehtoisesti palanneet henkilöt;

b)  henkilöt, jotka on poistettu maasta; [tark. 248]

Erityistavoite 3 a: Yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon varmistaminen:

1.  Tämän asetuksen 17 b artiklan mukaisesti toteutettujen kansainvälistä suojelua hakeneiden henkilöiden siirtojen määrä.

1 a.  Tämän asetuksen 17 b artiklan mukaisesti toteutettujen kansainvälistä suojelua aavien henkilöiden siirtojen määrä.

2.  Kansallisten asiantuntijoiden määrä tai rahoitustuki jäsenvaltioille, joihin kohdistuu muuttoliikkeeseen liittyviä haasteita.

3.  Rahaston tuella uudelleensijoitettujen henkilöiden määrä. [tark. 249]

(1)EUVL C , , s. .
(2)EUVL C , , s. .
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.
(4)Asetus (EU) N:o …/… Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o .../... [Euroopan turvapaikkavirastoa koskeva asetus] (EUVL L ..., [päivämäärä], s. ..).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 96).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/52/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 168, 30.6.2009, s. 24).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/36/EU, annettu 5 päivänä huhtikuuta 2011, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta (EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1).
(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).
(14)2008/381/EY: Neuvoston päätös, tehty 14 päivänä toukokuuta 2008, Euroopan muuttoliikeverkoston perustamisesta (EUVL L 131, 21.5.2008, s. 7).
(15)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?uri=uriserv:OJ.C_.2013.373.01.0001.01.ENG&toc=OJ:C:2013:373:TOC
(16)EUVL C , , s. .
(17)EUVL C , , s. .
(18)Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(19)EUVL C , , s. .
(20)Neuvoston asetus (EU) 2017/1371 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(21)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(22)Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(23)COM(2017)0623.
(24)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(25)EUVL C , , s. .
(26)EUVL C , , s. .
(27)EUVL C , , s. .
(28) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90).
(29)Neuvoston direktiivi 2001/55/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 2001, vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12).
(30)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).
(31)Tieto otetaan huomioon ainoastaan, jos käynnistetään vähimmäisvaatimuksista tilapäisen suojelun antamiseksi siirtymään joutuneiden henkilöiden joukottaisen maahantulon tilanteissa, ja toimenpiteistä näiden henkilöiden vastaanottamisen ja vastaanottamisesta jäsenvaltioille aiheutuvien rasitusten tasapuolisen jakautumisen edistämiseksi 20 päivänä heinäkuuta 2001 annetun neuvoston direktiivin 2001/55/EY (EYVL L 212, 7.8.2001, s. 12) mukaiset toimet.
(32)Neuvoston direktiivi 2004/114/EY, annettu 13 päivänä joulukuuta 2004, kolmansien maiden kansalaisten opiskelua, opiskelijavaihtoa, palkatonta harjoittelua tai vapaaehtoistyötä varten tapahtuvan maahanpääsyn edellytyksistä (EUVL L 375, 23.12.2004, s. 12).
(33)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).
(34)Neuvoston direktiivi 2005/71/EY, annettu 12 päivänä lokakuuta 2005, kolmansien maiden kansalaisten erityisestä maahanpääsymenettelystä tieteellistä tutkimusta varten, (EUVL L 289, 3.11.2005, s. 15).
(35)Neuvoston direktiivi 2003/86/EY, annettu 22 päivänä syyskuuta 2003, oikeudesta perheenyhdistämiseen (EUVL L 251, 3.10.2003, s. 12).
(36) Neuvoston direktiivi 2004/81/EY, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, oleskeluluvasta, joka myönnetään yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tekeville kolmansien maiden kansalaisille, jotka ovat ihmiskaupan uhreja tai jotka ovat joutuneet laittomassa maahantulossa avustamisen kohteiksi (EUVL L 261, 6.8.2004, s. 19).
(37)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98).
(38)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/52/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, maassa laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista (EUVL L 168, 30.6.2009, s. 24).


Rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline ***I
PDF 344kWORD 130k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi (COM(2018)0473 – C8-0272/2018 – 2018/0249(COD))
P8_TA(2019)0176A8-0089/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0473),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 77 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 kohdan d alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0272/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A8‑0089/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

P8_TC1-COD(2018)0249


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 77 artiklan 2 kohdan ja 79 artiklan 2 kohdan d alakohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionin kohdatessa muuttoliikkeeseen liittyviä muuttuvia haasteita sekä turvallisuuteen liittyviä huolenaiheita henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja toisaalta turvallisuuden välisen tasapainon ylläpitäminen on ensisijaisen tärkeää. Unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 67 artiklan 3 kohdan mukaisesti olisi saavutettava muun muassa sisärajoilla henkilöiden rajanylityksen yhteydessä toteutettavien yhteisten toimenpiteiden, ulkorajoilla suoritettavan rajavalvonnan ja yhteisen viisumipolitiikan avulla ylläpitämällä samalla henkilöiden vapaan liikkuvuuden ja toisaalta turvallisuuden välistä herkkää tasapainoa. [tark. 1]

(2)  SEUT-sopimuksen 80 artiklan mukaisesti kyseisessä toimintapolitiikassa ja sen toteuttamisessa olisi noudatettava jäsenvaltioiden yhteisvastuun ja oikeudenmukaisen vastuunjaon periaatetta, myös rahoituksen osalta.

(3)  Rooman julistuksessa, joka allekirjoitettiin 25 päivänä syyskuuta 2017, 27 jäsenvaltion johtajat vakuuttivat haluavansa päättäväisesti kehittää turvallista ja suojattua Eurooppaa varmistaa turvallisen ja suojatun Euroopan ja rakentaa unionin, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, jossa ulkorajat on suojattu tehokkaalla, vastuullisella ja kestävällä muuttoliikepolitiikalla kansainvälisiä normeja kunnioittaen, sekä rakentaa Euroopan, joka torjuu päättäväisesti terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. [tark. 2]

(3 a)   Tästä välineestä rahoitettavat toimet olisi pantava täytäntöön Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräyksien, tietosuojaa koskevan unionin oikeuden, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen ja kolmansien maiden kansalaisten oikeudenmukaisen kohtelun periaatteen mukaisesti sekä kunnioittaen oikeutta turvapaikkaan ja kansainväliseen suojeluun ja noudattaen palauttamiskiellon periaatetta ja unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisiä velvoitteita, jotka johtuvat kansainvälisistä oikeusvälineistä, jotka ne ovat allekirjoittaneet, ja joita ovat muun muassa pakolaisten oikeusasemaa koskeva 28 päivänä heinäkuuta 1951 tehty Geneven yleissopimus ja sitä täydentävä 31 päivänä tammikuuta 1967 tehty New Yorkin pöytäkirja. Erityistä huomiota olisi myös kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti lasten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten, tunnistamiseen, välittömän avun tarjoamiseen ja heidän ohjaamiseensa suojelupalveluihin. [tark. 3]

(4)  Ulkorajojen valvontaa koskevan unionin politiikan tavoitteena on kehittää ja ylläpitää jäsenvaltioiden ja unionin tasolla Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, mikä on välttämätön edellytys henkilöiden vapaalle liikkuvuudelle unionissa sekä yhdennetyn rajaturvallisuuden toiminta-ajatusta laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman maahanmuuton ja rajatylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja yhteisen viisumipolitiikan tukemiseksi. Tällä olisi vahvistettava henkilöiden vapaata liikkuvuutta unionissa, ja se on olennainen osa vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta. [tark. 4]

(5)  Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus, jota toteuttaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2016/1624(5) perustettu eurooppalainen raja- ja merivartiosto, joka koostuu Euroopan raja- ja merivartiovirastosta ja rajavalvonnasta vastaavista kansallisista viranomaisista, mukaan luettuna merivartiostot, silloin kun ne toteuttavat rajavalvontatehtäviä, on välttämätön muuttoliikkeiden hallinnan ja turvallisuuden kannalta olisi omiaan helpottamaan rajavalvontaa ja näin yhdenmukaistamaan muuttoliikkeiden hallintaa – myös helpottamaan kansainvälisen suojelun saantia sitä tarvitseville – ja lisäämään turvallisuutta edistämällä terrorismin ja rajatylittävän rikollisuuden torjumista. [tark. 5]

(6)  Laillisen matkustamisen helpottamisen ja laittoman muuttoliikkeen ja turvallisuuteen liittyvien riskien ehkäisemisen todettiin komission tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagenda(6) olevan yksi unionin päätavoitteista sen vastatessa kyseisen alan haasteisiin. [tark. 6]

(7)  Eurooppa-neuvosto kehotti 15 päivänä joulukuuta 2016(7) EU:n tietojärjestelmien ja tietokantojen yhteentoimivuuden jatkuvaan parantamiseen. Eurooppa-neuvosto korosti 23 päivänä kesäkuuta 2017(8) tarvetta parantaa tietokantojen yhteentoimivuutta, ja komissio hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2017 ehdotuksen asetukseksi kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle(9). [tark. 7]

(8)  Schengen-alueen kokonaisuuden säilyttämiseksi ja sen toiminnan vahvistamiseksi Pyrkiessään säilyttämään Schengen-alueen kokonaisuuden ja vahvistamaan EU:n ulkorajojen turvallisuutta jäsenvaltiot ovat 6 päivästä huhtikuuta 2017 olleet velvollisia tekemään asiaankuuluvien tietokantojen käyttöön perustuvia järjestelmällisiä tarkastuksia EU:n ulkorajat ylittävistä EU:n kansalaisista. Komissio antoi lisäksi jäsenvaltioille suosituksen hyödyntää paremmin poliisitarkastuksia ja rajat ylittävää yhteistyötä., niiden järjestelmällisten tarkastusten lisäksi, joita tehdään jo kaikille kolmansien maiden kansalaisille, jotka tulevat Schengen-alueelle. On kuitenkin osoittautunut tarpeelliseksi käyttää kohdennettuja tarkastuksia järjestelmällisten tarkastusten sijaan useilla ulkorajan ylityspaikoilla, sillä järjestelmällisillä tarkastuksilla on ollut suhteettomia vaikutuksia rajatylittävään liikennevirtaan(10). [tark. 8]

(8 a)  Komissio antoi jäsenvaltioille myös suosituksen 2017/1804(11) poliisitarkastusten ja rajatylittävän yhteistyön paremmasta hyödyntämisestä, jotta voidaan rajoittaa vapaaseen liikkuvuuteen kohdistuvia vaikutuksia ja lieventää julkiselle politiikalle tai sisäiselle turvallisuudelle aiheutuvaa uhkaa. Erilaisista käyttöön otetuista toimenpiteistä huolimatta tietyt jäsenvaltiot ovat säilyttäneet laittoman sisärajavalvonnan, mikä vaarantaa Schengen-alueen perusajatuksen. [tark. 9]

(9)  Unionin talousarvion kautta saatava rahoitustuki on välttämätöntä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanemiseksi, jotta jäsenvaltioita voidaan tukea ulkorajojen ylittämisen tehokkaassa hallinnoinnissa ja muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin ja mahdollisiin tuleviin uhkiin haasteisiin vastaamisessa näillä rajoilla; näin puututaan osaltaan vakavaan rajat ylittävään rikollisuuteen perusoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen. [tark. 10]

(10)  Euroopan yhdennettyyn rajaturvallisuuteen kuuluvat seuraavat osatekijät asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan mukaisesti: rajavalvonta, etsintä- ja pelastusoperaatiot rajavalvonnan yhteydessä, riskien analysointi, (Euroopan raja- ja merivartioviraston tukema ja koordinoima) yhteistyö jäsenvaltioiden välillä, virastojen välinen yhteistyö (mukaan luettuna säännöllinen tietojenvaihto), yhteistyö kolmansien maiden kanssa, Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan ja joiden tarkoituksena on puuttua laittomaan luvattomaan maahanmuuttoon ja torjua rajat ylittävää rikollisuutta paremmin, uusimman teknologian käyttäminen, laadunvalvonta- ja yhteisvastuumekanismit; Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanon edistämiseksi ja sen operatiivisen toteutumisen varmistamiseksi jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea. [tark. 11]

(11)  Koska jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet vastuulleen yhä enemmän tehtäviä, jotka ulottuvat usein turvallisuusalalle ja jotka toteutetaan ulkorajoilla, ulkorajoilla on tärkeää vahvistaa virastojen välistä yhteistyötä, mukaan lukien tiedon jakaminen olemassa olevien tietojenvaihtovälineiden kautta osana Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden lähestymistapaa asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan e alakohdan mukaisesti. Ulkorajoilla tapahtuvien raja- ja tullivalvonnan yhdenmukaisuuden täydentävyyden varmistamiseksi jäsenvaltioille on annettava riittävää unionin rahoitustukea. Näin paitsi tehostetaan tullitarkastuksia, jotta voidaan torjua sekä kaikkia laittoman kaupan muotoja, erityisesti tavaroiden laitonta kauppaa rajoilla, että terrorismia, myös helpotetaan laillista kauppaa ja matkustusta ja edistetään turvallista ja tehokasta tulliliittoa. [tark. 12]

(12)  Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa seuraajarahasto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 515/2014(12) perustetulle vuosien 2014–2020 sisäisen turvallisuuden rahastolle, osittain perustamalla yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’. [tark. 13]

(13)  SEUT-sopimuksen V osastoon liittyvien oikeudellisten vaatimusten ja ulkoraja- ja tullivalvontapolitiikkoja koskevien erilaisten sovellettavien oikeusperustojen vuoksi rahastoa ei ole oikeudellisesti mahdollista perustaa yhtenä rahoitusvälineenä.

(14)  Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alalla ja joka käsittää tällä asetuksella perustettavan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukivälineen, jäljempänä ’rahoitusväline’, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o .../...(13) perustettavan tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen. Kehystä olisi täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o .../...(14) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus], johon tässä asetuksessa olisi viitattava välineellä, jossa vahvistetaan yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevien sääntöjen osalta koskevat säännöt. [tark. 14]

(15)  Rahoitusväline olisi pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja unionin kansainvälisiä velvoitteita perusoikeuksien osalta, myös ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen osalta, ja erityisesti olisi varmistettava palauttamiskiellon periaatteen, avoimuusperiaatteen, syrjimättömyysperiaatteen ja oikeuden hakea kansainvälistä suojelua kunnioittaminen. Erityistä huomiota olisi myös kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, erityisesti lasten ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten tunnistamiseen, välittömän avun tarjoamiseen ja heidän ohjaamiseensa suojelupalveluihin. [tark. 15]

(15 a)  Nämä velvoitteet koskevat yhtä lailla kolmansia maita, joiden kanssa jäsenvaltiot ja unioni toimivat tämän rahoitusvälineen puitteissa. [tark. 16]

(16)  Rahoitusvälineen on perustuttava sen edeltäjien tuella tehtyihin sijoituksiin ja saavutettuihin tuloksiin. Näitä edeltäjiä olivat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 574/2007/EY(15) vuosiksi 2007–2013 perustettu ulkorajarahasto ja asetuksella (EU) N:o 515/2014 perustettu ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusväline osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020, ja sitä olisi laajennettava niin, että voidaan ottaa huomioon uudet kehityssuuntaukset. [tark. 17]

(17)  Yhdenmukaisen ja korkeatasoisen ulkorajavalvonnan ja joustavan laillisen rajanylitysliikenteen varmistamiseksi rahoitusvälineellä olisi edistettävä Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden kehittämistä, mihin sisältyvät kaikki toimet, jotka liittyvät politiikkaan, lainsäädäntöön, järjestelmälliseen yhteistyöhön, taakan jakamiseen, tilanteen arviointiin ja muuttuviin olosuhteisiin, jotka koskevat laittomien maahanmuuttajien rajanylityspaikkoja, henkilöstöön, laitteistoon ja teknologiaan; näitä toimia toteuttavat eri tasoilla jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja Euroopan raja- ja merivartiovirasto yhteistyössä muiden toimijoiden kuten kolmansien maiden ja muiden EU:n elinten, erityisesti vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston (eu-LISA), Europolin sekä tarvittaessa kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa. [tark. 18]

(18)  Rahoitusvälineestä olisi edistettävä viisumihakemusten käsittelyn tehostamista siten, että turvallisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvät riskit helpotetaan vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden viisumien käsittelyä ja voidaan havaita ja arvioida sekä helpottaa vilpittömässä mielessä matkustavien henkilöiden viisumien käsittelyä turvallisuuteen ja laittomaan muuttoliikkeeseen liittyvät riskit. Rahoitusvälineestä olisi erityisesti annettava taloudellista tukea viisumihakemusten käsittelyn digitalisointiin, jonka tavoitteena on mahdollistaa nopeat, suojatut ja asiakaslähtöiset viisumimenettelyt sekä viisuminhakijoiden että konsulaattien eduksi. Rahoitusvälineellä olisi edistettävä myös mahdollisuuksia pitää yllä kattavaa konsuliedustusta eri puolilla maailmaa. Rahoitusvälineestä olisi myös katettava yhteisen viisumipolitiikan yhdenmukainen täytäntöönpano ja sen uudistaminen sekä jäsenvaltioille annettava apu alueellisesti rajoitettujen viisumien myöntämiseen humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi sekä unionin uudelleensijoittamisohjelmaan tai sisäisten siirtojen ohjelmaan kuuluville henkilöille sekä unionin viisumisäännöstön noudattamiseksi kaikilta osin. [tark. 19]

(19)  Rahoitusvälineestä olisi myös tuettava ulkorajojen valvontaan selvästi liittyviä Schengen-valtioiden alueella toteutettavia, rajavalvontaan liittyviä toimenpiteitä osana yhteisen yhdennetyn rajaturvallisuuden järjestelmän kehittämistä, joka vahvistaa Schengen-alueen yleistä toimivuutta. [tark. 20]

(20)  Ulkorajojen valvonnan parantamiseksi, laittoman muuttoliikkeen ehkäisemisen laillisen matkustamisen helpottamiseksi, laittomien rajanylitysten ehkäisyn ja torjumisen edistämiseksi ja korkean turvallisuustason edistämiseksi unionin vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella rahoitusvälineestä olisi tuettava niiden laaja-alaisten, olemassa oleviin tai uusiin järjestelmiin perustuvien tietojärjestelmien kehittämistä. Siitä tietojärjestelmien kehittämistä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto ovat hyväksyneet. Tämän osalta siitä olisi myös tuettava sitä, että EU:n tietojärjestelmät (rajanylitystietojärjestelmä (EES)(16), viisumitietojärjestelmä (VIS)(17), EU:n matkustustieto- ja ‑lupajärjestelmä (ETIAS)(18), Eurodac(19), Schengenin tietojärjestelmä (SIS)(20) ja kolmansien maiden kansalaisia koskeva eurooppalainen rikosrekisteritietojärjestelmä (ECRIS-TCN)(21) saadaan toimimaan jäsenvaltioissa yhteen, jotta nämä EU:n tietojärjestelmät ja niiden tiedot täydentäisivät toisiaan. Rahoitusvälineestä olisi myös edistettävä kansallisella tasolla tarvittavaa kehitystä sen jälkeen, kun keskustasolla on pantu täytäntöön yhteentoimivuuden komponentit (eurooppalainen hakuportaali (ESP), yhteinen biometrinen tunnistuspalvelu (yhteinen BMS), yhteinen henkilötietorekisteri (CIR) ja rinnakkaishenkilöllisyyksientunnistin (MID)(22). [tark. 21]

(21)  Rahoitusvälineellä olisi täydennettävä ja tehostettava toimia, joilla pannaan täytäntöön Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus vastuun jakamisen ja yhteisvastuun periaatteiden mukaisesti jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välillä, jotka edustavat eurooppalaisen raja- ja merivartioston kahta pilaria. Tämä tarkoittaa erityisesti sitä, että jäsenvaltioiden olisi kansallisia ohjelmia laatiessaan otettava huomioon analyyttiset välineet sekä , operatiiviset ja tekniset ohjeistukset, joita Euroopan raja- ja merivartiovirasto on kehittänyt, sekä sen kehittämät koulutussuunnitelmat kuten rajavartijoita koskeva yhteinen opetussuunnitelma ja siihen kuuluvat perusoikeuksiin ja kansainväliseen suojeluun liittyvät komponentit. Jotta Euroopan raja- ja merivartioviraston toimeksianto tehtävät ja jäsenvaltioiden vastuulla olevat ulkorajatarkastukset ja ulkorajojen valvonta täydentäisivät toisiaan ja jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus ja vältettäisiin kustannustehottomuutta, komission olisi kuultava Euroopan raja- ja merivartiovirastoa sen toimivallan rajoissa jäsenvaltioiden toimittamien kansallisten ohjelmien luonnosten ja etenkin operatiivisella tuella rahoitettavien toimien johdosta. Komission olisi varmistettava, että eu-LISA, Euroopan perusoikeusvirasto ja muut asiaankuuluvat unionin virastot ja elimet ovat mukana jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien kehittämisprosessissa jo varhaisessa vaiheessa, sikäli kuin se kuuluu virastojen toimivaltaan. [tark. 22]

(22)  Rahoitusvälineestä olisi tuettava komission tiedonannossa Euroopan muuttoliikeagenda esitetyn ja Eurooppa-neuvoston 25 ja 26 päivänä kesäkuuta 2015(23) hyväksymän hotspot-lähestymistavan täytäntöönpanoa. Hotspot-lähestymistapa tarjoaa operatiivista tukea hätätilanteeseen joutuneille jäsenvaltioille, joihin kohdistuu suhteettoman suuri muuttopaine unionin ulkorajoilla, jos kyseiset jäsenvaltiot sitä pyytävät. Se tarjoaa yhdennettyä, kokonaisvaltaista ja kohdennettua apua yhteisvastuun ja vastuun jakamisen hengessä mahdollistamalla sen, että suurten ihmismäärien saapuessa unionin ulkorajoille toimitaan inhimillisesti ja tehokkaasti sekä Schengen-alueen yhtenäisyyden turvaamiseksi. [tark. 23]

(23)  Yhteisvastuullisuuden vuoksi koko Schengen-alueella ja kaikkialla unionissa sekä vastuun jakamisen hengessä unionin niiden ulkorajojen suojelemiseksi, joilla on havaittu puutteita tai riskejä erityisesti neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013(24) mukaisesti tehdyn Schengen-arvioinnin jälkeen, asianomaisen jäsenvaltion olisi riittävällä tavalla puututtava asiaan käyttämällä ohjelmastaan varoja pannakseen täytäntöön kyseisen asetuksen nojalla annetut suositukset, jotka ovat linjassa Euroopan raja- ja merivartioviraston asetuksen (EU) 2016/1624 13 artiklan mukaisesti tekemien haavoittuvuusarviointien kanssa. [tark. 24]

(24)  Rahoitusvälineen olisi osoitettava yhteisvastuullisuutta ja vastuun jakamista myöntämällä tarjottava rahoitustukea niille jäsenvaltioille, jotka soveltavat ulkorajoja koskevia Schengenin säännöstön määräyksiä täysimääräisesti, ja niille jäsenvaltioille, jotka valmistautuvat osallistumaan Schengeniin täysimääräisesti, ja jäsenvaltioiden olisi käytettävä rahastoa siten, että edistetään ulkorajojen valvontaa koskevaa unionin yhteistä politiikkaa. [tark. 25]

(25)  Vuoden 2003 liittymisasiakirjan(25) liitteenä olevan, henkilöiden kauttakulusta maitse Kaliningradin alueen ja Venäjän federaation muiden osien välillä tehdyn pöytäkirjan N:o 5 mukaisesti rahoitusvälineestä olisi katettava mahdolliset lisäkustannukset, joita aiheutuu tällaista kauttakulkua koskevan unionin säännöstön erityismääräysten eli neuvoston asetuksen (EY) N:o 693/2003(26) ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 694/2003(27) täytäntöönpanosta. Menetettyjen viisumimaksujen korvaamiseen tarkoitetun jatkuvan rahoitustuen tarve olisi kuitenkin määriteltävä unionin ja Venäjän federaation välillä voimassa olevan viisumijärjestelyn perusteella.

(26)  Jäsenvaltioiden olisi rahoitusvälineen toimintapoliittisen tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmissa pyritään saavuttamaan rahoitusvälineen erityistavoitteet, valitut painopisteet ovat EU:n sovittujen painopisteiden ja liitteessä II esitettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja riittävät määrärahat kohdennetaan eri tavoitteisiin ja toimiin oikeassa suhteessa kohdattuihin haasteisiin ja tarpeisiin. Tämän osalta on tärkeää saada aikaan resurssien oikeudenmukainen ja avoin jakautuminen rahoitusvälineen erityistavoitteiden kesken. Vastaavasti on asianmukaista varmistaa yhteisen viisumipolitiikan tukemista koskevalle erityistavoitteelle vähimmäistason menot sekä suoraan tai välillisesti että yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitujen toimenpiteiden osalta. [tark. 26]

(27)  Muiden EU:n rahastojen kanssa olisi pyrittävä kehittämään synergioita, yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta, ja estämään toimien päällekkäisyyttä.

(28)  Niiden kolmansien maiden kansalaisten palauttaminen, joista jokin jäsenvaltio on antanut palauttamispäätöksen, on yksi Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden komponenteista asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti. Palauttamisen alalla toteutettavat toimenpiteet eivät luonteensa ja tavoitteensa vuoksi kuulu rahoitusvälineestä annettavan tuen soveltamisalaan, vaan ne katetaan asetuksessa (EU) N:o .../... [uusi turvapaikka- ja maahanmuuttorahastoa koskeva asetus](28).

(29)  Jäsenvaltioiden tulliviranomaisten ulkorajoilla tekemän tärkeä työn tunnustamiseksi ja sen varmistamiseksi, että niillä on käytössään riittävät keinot toteuttaa laaja-alaisia tehtäviään kyseisillä rajoilla, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o .../... [uusi tullitarkastuslaiterahasto] perustettavasta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä myönnetään kyseisille kansallisille viranomaisille tarvittavaa rahoitusta, jotta ne voivat investoida tullitarkastuslaitteisiin sekä laitteisiin, joita voidaan tullivalvonnan lisäksi käyttää myös muihin tarkoituksiin.

(30)  Useimpia tullitarkastuslaitteita voidaan käyttää myös muun lainsäädännön, kuten rajaturvallisuutta, viisumimenettelyjä tai poliisiyhteistyötä koskevien määräysten, noudattamiseen liittyviin tarkastuksiin. Yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon on sen vuoksi perustettu kaksi täydentävää rahoitusvälinettä, joilla on erilliset mutta yhdenmukaiset soveltamisalat laitteiden hankintaan. Tällä asetuksella perustettua rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälinettä ei sovelleta sellaisiin laitteisiin, joita voidaan käyttää sekä rajaturvallisuuden että tullivalvonnan alalla. Tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä tuetaan taloudellisesti pääasiassa tullitarkastuksiin tarkoitettuja laitteita, mutta sitä voidaan käyttää myös muihin tarkoituksiin, kuten rajavalvontaan ja turvatoimiin. Roolien jako edistää virastojen välistä yhteistyötä osana Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden lähestymistapaa asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan e alakohdan mukaisesti, ja se mahdollistaa tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarviovaikutuksen valvontalaitteiden yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta.

(31)  Merirajojen valvonnan katsotaan kuuluvan unionin merialueilla suoritettaviin rannikkovartiostojen tehtäviin. Rannikkovartiostojen tehtäviä suorittavat kansalliset viranomaiset ovat myös vastuussa monenlaisista tehtävistä, joita ovat muun muassa meriturvallisuus, turvallisuus, etsintä ja pelastus, rajavalvonta, kalastuksenvalvonta, tullivalvonta, yleinen lainvalvonta ja ympäristönsuojelu. Rannikkovartiostojen laajan tehtävänkuvauksen vuoksi ne kuuluvat unionin eri politiikkojen toimialoihin, minkä vuoksi olisi kehitettävä synergioita vaikuttavampien ja tehokkaampien tulosten aikaansaamiseksi. [tark. 27]

(31 a)  Toteuttaessaan rahoitusvälineestä rahoitettuja, merirajojen valvontaan liittyviä toimia jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kansainvälisen merioikeuden mukaisiin velvoitteisiinsa antaa apua merihädässä oleville henkilöille. Tältä osin rahoitusvälineestä tuettuja laitteita ja järjestelmiä olisi käytettävä etsintä- ja pelastustilanteissa, joita voi tulla eteen merirajojen valvontaoperaatioissa, ja siten osallistutaan maahanmuuttajien suojeluun ja hengen pelastamiseen. [tark. 28]

(32)  Sen lisäksi, että unioni tekee yhteistyötä rannikkovartiostojen tehtävien osalta asetuksella (EU) 2016/1624 perustetun Euroopan raja- ja merivartioviraston, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1406/2002(29) perustetun Euroopan meriturvallisuusviraston ja asetuksella (EY) N:o 768/2005(30) perustetun Euroopan kalastuksenvalvontaviraston kanssa, merialueilla toteutettavien toimien yhdenmukaisuutta on parannettava myös kansallisella tasolla. Merialan eri toimijoiden välisten synergioiden olisi oltava Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden strategian ja merellisen turvallisuusstrategian mukaisia.

(33)  Jotta täydentävyyttä voidaan vahvistaa, merialan toimintojen yhdenmukaisuutta tehostaa sekä välttää toimien päällekkäisyyttä ja lieventää talousarvioon liittyviä rajoitteita merialan kaltaisella kalliiden toimintojen alalla, rahoitusvälineestä olisi tuettava luonteeltaan monikäyttöisiä merioperaatioita, joissa päätavoitteena on rajavalvonta, mutta samanaikaisesti voitaisiin pyrkiä muihinkin siihen liittyviin tavoitteisiin, kuten ihmiskaupan torjumiseen. [tark. 29]

(34)  Kun rahoitusvälineestä tuetaan kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä, Rahoitusvälineen ensisijaisena tarkoituksena olisi oltava tukea yhdennettyä rajaturvallisuutta unionin ulkorajoilla ja yhteistä viisumipolitiikkaa. Määritellyissä rajoissa ja asianmukaisten takeiden mukaisesti rahoitusvälineestä kuitenkin voidaan tukea tiettyjä kolmansissa maissa toteutettavia ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Näiden toimenpiteiden synergiaa olisi hyödynnettävä täysimääräisesti ja noudatettava yhdenmukaisuutta sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä, ja täydennettävä kyseisiä toimia. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin yhdenmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja ulkopolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita. Rahaston ulkoisen ulottuvuuden puitteissa rahoitusvälineestä olisi myönnettävä kohdennettua tukea kolmansien maiden kanssa tehtävän yhteistyön tehostamiseen ja niiden rajavalvontaan ja rajaturvallisuuden ylläpitämisvalmiuksiin liittyvien keskeisten näkökohtien vahvistamiseen sellaisilla alueilla, joilla on merkitystä unionin muuttoliikepolitiikan ja turvallisuustavoitteiden kannalta. [tark. 30]

(34 a)  Komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota kolmansia maita koskevien toimenpiteiden ja ohjelmien arviointiin. [tark. 31]

(35)  Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Koska unionilla on jäsenvaltioita paremmat edellytykset laatia puitteet, joiden avulla osoitetaan unionin yhteisvastuullisuutta rajavalvonnan, rajaturvallisuuden ja yhteisen viisumipolitiikan ja maahanmuuttovirtojen hallinnan alalla, ja tarjota foorumi näiden politiikkojen perustana olevien yhteisten tietotekniikkajärjestelmien kehittämiselle, tämän asetuksen perusteella myönnettävä rahoitustuki edistää erityisesti kansallisten ja unionin tason valmiuksien kehittämistä näillä aloilla. [tark. 32]

(36)  Jäsenvaltion katsotaan jättäneen noudattamatta asianomaista unionin säännöstöä mukaan luettuna tämän rahoitusvälineen mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alalla, jos on olemassa selvä vaara, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan säännöstöä täytäntöön pannessaan tai jos Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa on havaittu puutteita kyseisellä alalla, tai jos jäsenvaltio on yhteistyössään kolmannen maan kanssa rahoittanut ja toteuttanut kyseisen kolmannen maan kanssa yhteisiä toimia, jotka ovat johtaneet arviointi- ja valvontamekanismissa raportoituihin perusoikeuksien loukkauksiin. [tark. 33]

(37)  Rahoitusvälineessä olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve mutta myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen tavalla, joka on oikeudenmukainen ja avoin siten, että saavutetaan tässä asetuksessa asetetut tavoitteet. Siinä olisi tasapainotettava rahoituksen jakautumisen ennustettavuuden tarve sekä joustavuuden ja yksinkertaistamisen tarve. Täyttääkseen rahoituksen avoimuuden vaatimukset komission olisi julkistettava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tietoja temaattisen rahoitusvälineen vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien kehityksestä. Tehokkuuden, tuloksellisuuden ja varainkäytön laadun periaatteiden olisi ohjattava rahoitusvälineen täytäntöönpanoa. Lisäksi rahoitusvälineen täytäntöönpanon olisi oltava mahdollisimman käyttäjäystävällistä. [tark. 34]

(38)  Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioiden ohjelmiin osoitetut alkuperäiset määrät, jotka laskettiin liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti ja joissa otetaan huomioon ohjelman pituus ja uhkatasot viimeaikaisiin ja aiempiin tietoihin perustuvat vaikutustasot maa- ja meriulkorajaosuuksilla, työmäärä lentoasemilla ja konsulaateissa sekä konsulaattien määrä. [tark. 35]

(39)  Kyseiset alkuperäiset määrät muodostavat perustan jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille. Jotta voidaan ottaa huomioon alkutilanteessa tapahtuneet muutokset, kuten paine EU:n ulkorajoilla ja työmäärä ulkorajoilla ja konsulaateissa, jäsenvaltioille osoitetaan väliarvioinnin yhteydessä lisämäärä, joka perustuu uusimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin jakoperusteen mukaisesti, ja ottaen huomioon ohjelmien toteutusvaiheen.

(39 a)  Väliarviointia olisi käytettävä ohjelmien tehokkuuden ja unionin tason lisäarvon arvioimisessa, ensimmäisessä vaiheessa ilmaantuneiden ongelmien ratkaisemisessa ja täytäntöönpanoa koskevan avoimen yleiskatsauksen laatimisessa. [tark. 36]

(40)  Koska rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan haasteet muuttuvat jatkuvasti, rahoituksen jakaminen on tarpeen mukauttaa muuttovirroissa viisumipolitiikan ja rajaturvallisuuden painopisteissä tapahtuviin muutoksiin, paineisiin rajoilla ja turvallisuusuhkiin myös silloin, kun paine lisääntyy rajoilla, ja kohdentaa rahoitus painopisteisiin, joilla on suurin lisäarvo unionin kannalta. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin, politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin ja kohdentaa rahoitusta toimiin, joilla on suurta lisäarvoa unionin kannalta, osa rahoituksesta jaetaan säännöllisin väliajoin erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun temaattisen rahoitusvälineen kautta. [tark. 37]

(41)  Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelmaan myönnetyistä määrärahoista liitteessä IV lueteltujen toimien rahoittamiseen myöntämällä niille suurempi unionin rahoitusosuus.

(42)  Rahoitusvälineestä olisi myönnettävä määritellyissä rajoissa tukea rajaturvallisuudesta, yhteisestä viisumipolitiikasta ja laaja-alaisista tietojärjestelmistä aiheutuvien operatiivisten kustannusten kattamiseen niin, että jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan, jotka ovat koko unionin kannalta olennaisen tärkeitä. Tällainen tuki käsittää rahoitusvälineen tavoitteisiin liittyvien erityisten kustannusten täyden korvaamisen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin. [tark. 38]

(43)  Osa käytettävissä olevista rahoitusvälineen varoista voitaisiin alkuperäisen määrän lisäksi osoittaa myös sellaisiin jäsenvaltioiden ohjelmiin, joilla toteutetaan erityistoimia. Kyseiset erityistoimet olisi määriteltävä unionin tasolla ja niiden olisi liityttävä unionin tason lisäarvoa tuottaviin toimiin, jotka edellyttävät jäsenvaltioiden yhteisiä ponnisteluja, tai toimiin, jotka ovat tarpeen sellaisen unionissa tapahtuneen kehityksen huomioon ottamiseksi, jonka vuoksi yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle on myönnettävä lisärahoitusta. Kyseessä voi olla esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartioviraston operatiiviseen toimintaansa tarvitsemien teknisten laitteiden osto jäsenvaltioiden kansallisten ohjelmien kautta, viisumihakemusten käsittelyn uudistaminen, uusien laaja-alaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja järjestelmien välisen yhteentoimivuuden varmistaminen. Komissio määrittelee kyseiset erityistoimet työohjelmissaan, ja ne olisi annettava delegoituina säädöksinä. [tark. 39]

(44)  Jotta tämän rahoitusvälineen toimintapoliittisen tavoitteen täytäntöönpanoa voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahoitusvälineestä olisi myös tuettava unionin tason toimia. Kyseisten toimien tavoitteiden olisi oltava yleisiä strategisia tavoitteita rahoitusvälineen toiminta-alan puitteissa ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa.

(45)  Jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta vastata välittömästi odottamattomaan, kiireelliseen tai suhteettoman suureen muuttopaineeseen erityiseen tarpeeseen hätätilanteessa erityisesti niillä rajaosuuksilla, joilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1052/2013(31) mukaisesti muuttopaineen vaikutuksen on todettu olevan sellainen, että se vaarantaa koko Schengen-alueen toimivuuden, jäsenvaltioiden konsulaattien viisumipalveluille aiheutuvaan paineeseen tai rajaturvallisuuteen kohdistuviin riskeihin, rahoitusvälineestä olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua poikkeuksellisesti myönnettävä rahoitustukea viimeisenä keinona tässä asetuksessa vahvistetun kehyksen mukaisesti. [tark. 40]

(45 a)  Muuttoliikkeen ja sen, että suuri määrä kolmansien maiden kansalaisia ylittää unionin ulkorajan, ei sinänsä pitäisi katsoa muodostavan yleiseen järjestykseen tai sisäiseen turvallisuuteen kohdistuvaa uhkaa eikä sen pitäisi sellaisenaan käynnistää hätäapua tästä rahoitusvälineestä. [tark. 41]

(46)  Tämän rahoitusvälineen toimintapoliittiseen tavoitteeseen puututaan myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvien rahoitusvälineiden ja talousarviotakuun kautta. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo. [tark. 42]

(47)  Tässä asetuksessa vahvistetaan kokonaisuudessaan rahoitusvälineen määrärahat, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(32) 17 kohdan] mukaisesti.

(48)  Tähän rahoitusvälineeseen sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o .../... [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’(33). Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitustukea, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. Rahoitusvälineestä suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen yhdenmukaisuus.

(49)  Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahoitusvälineen olisi oltava osa yhdenmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja asetuksesta (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] välineestä, jolla vahvistetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tehtävään hallinnointiin sovellettavat yhteiset säännökset. Jos säännökset ovat keskenään ristiriitaisia, tämän asetuksen olisi oltava ensisijainen yhteisiin säännöksiin nähden. [tark. 43]

(50)  Asetuksella (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (BMVI) (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat ja säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määritellä rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen tavoitteet ja vahvistaa erityissäännökset niiden toimien osalta, joille voidaan myöntää rahoitusta tästä rahoitusvälineestä.

(51)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusmuotoa, joka ei perustu toimien kustannuksiin.

(52)  Asetuksen (EU) N:o .../... [uusi varainhoitoasetus](34), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(35), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(36), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(37) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(38) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(39) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Rahoitusvälineeseen liittyviä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia koskevien tutkimusten tulokset olisi annettava Euroopan parlamentin saataville. [tark. 44]

(53)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(54)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU(40) 94 artiklan nojalla saada rahoitusta rahoitusvälineen sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(55)  SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän komission tiedonannon Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden kansallisissa ohjelmissa pyritään puuttumaan syrjäisimpien alueiden kohtaamiin uusiin uhkiin, kuten rajavalvonta, ihmisten kohtuuton maahantulo tai EU:n tietojärjestelmien käyttöönottaminen. Rahoitusvälineestä tuetaan kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla syrjäisimpien alueiden auttamiseksi ottaen huomioon tällaiset erityispiirteet. [tark. 45]

(56)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(41) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä rahoitusvälinettä on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, myös laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahoitusvälineen käytännön vaikutuksista. Rahoitusvälineen saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahoitusvälineen kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. [tark. 46]

(57)  Tässä rahoitusvälineessä otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään rahoitusvälineen valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä.

(58)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi indikaattoreiden ja taloudellisen raportoinnin kautta seurattava rahoitusvälineen täytäntöönpanoa asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti olisi esitettävä vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenveto hyväksytyistä vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista. Komission olisi pyynnöstä toimitettava vuotuiset tuloksellisuuskertomukset kokonaisuudessaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 47]

(58 a)  On tärkeää varmistaa moitteeton varainhoito ja oikeusvarmuus siirtymävaiheessa ja koko rahoitusvälineen täytäntöönpanon ajan. Ohjelmakaudella 2014–2020 toteutettuja toimia ei saisi keskeyttää siirtymäkauden aikana. [tark. 48]

(59)  Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat liitteessä IV tarkoitettuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, ja toimintatukea koskevia säädöksiä sekä säädöksiä yhteisen seuranta- ja arviointikehyksen edelleen kehittämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa(42) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

(60)  Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta tämän asetuksen yhdenmukaisen täytäntöönpanon varmistamiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(43) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa Neuvoa-antavaa menettelyä olisi puolestaan käytettävä hyväksyttäessä sellaisia täytäntöönpanosäädöksiä, jotka liittyvät järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne. [tark. 49]

(61)  Jäsenvaltio ei saisi osallistua tähän rahoitusvälineeseen samanaikaisesti kun se osallistuu unionin väliaikaiseen rahoitusvälineeseen, jonka tarkoituksena on auttaa tukea saavia jäsenvaltioita rahoittamaan muun muassa toimia unionin uusilla ulkorajoilla Schengenin raja- ja viisumisäännöstön täytäntöön panemiseksi ja ulkorajavalvonnan harjoittamiseksi.

(62)  Islannin ja Norjan osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin neuvoston sekä Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välisessä sopimuksessa viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen(44) ja jotka kuuluvat neuvoston päätöksen 1999/437/EY(45) 1 artiklan A ja B kohdassa tarkoitettuun alaan.

(63)  Sveitsin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisessä sopimuksessa Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen(46) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2008/146/EY(47) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(64)  Liechtensteinin osalta tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joita tarkoitetaan Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välisessä pöytäkirjassa Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen Sveitsin valaliiton osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen(48) ja jotka kuuluvat päätöksen 1999/437/EY 1 artiklan A ja B kohdassa, tarkasteltuna yhdessä neuvoston päätöksen 2011/350/EU(49) 3 artiklan kanssa, tarkoitettuun alaan.

(65)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan. Koska tällä asetuksella kehitetään Schengenin säännöstöä, Tanskan olisi päätettävä mainitun pöytäkirjan 4 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun neuvosto on hyväksynyt tämän asetuksen, saattaako se asetuksen osaksi kansallista lainsäädäntöään.

(66)  Tällä asetuksella kehitetään niitä Schengenin säännöstön määräyksiä, joihin Irlanti ei osallistu neuvoston päätöksen 2002/192/EY(50) mukaisesti. Irlanti ei siten osallistu tämän asetuksen antamiseen, se ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin.

(67)  On asianmukaista yhdenmukaistaa tämän välineen soveltamiskausi vastaamaan neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o .../... [monivuotista rahoituskehystä koskeva asetus](51) soveltamiskautta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  Tällä asetuksella perustetaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline, jäljempänä ’rahoitusväline’, osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, jäljempänä ’rahasto’ ajanjaksolle 1 päivä tammikuuta 2021 – 31 päivä joulukuuta 2027. [tark. 50]

2.  Rahasto perustetaan tällä asetuksella yhdessä asetuksen (EU) .../...(52) [tullitarkastuslaiterahasto] kanssa, jolla perustetaan osana [yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa] tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline. [tark. 51]

3.  Siinä Tässä asetuksessa vahvistetaan rahoitusvälineen tavoitteet, erityistavoitteet ja toimenpiteet niiden täytäntöönpanemiseksi, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt. [tark. 52]

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja; [tark. 53]

2)  ’rajanylityspaikalla’ toimivaltaisten viranomaisten ulkorajojen ylitykseen hyväksymää ylityspaikkaa, josta on ilmoitettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399(53) 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

3)  ’Euroopan yhdennetyllä rajaturvallisuudella’ asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklassa lueteltuja komponentteja;

4)  ’ulkorajoilla’ asetuksen (EU) 2016/399 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyjä jäsenvaltioiden rajoja ulkorajoja: maarajoja, joki- ja järvirajat mukaan luettuina, merirajoja, lentoasemia sekä joki-, meri- ja järviliikenteen satamia, joihin sovelletaan ulkorajojen ylittämistä koskevaa unionin lainsäädäntöä, mukaan luettuina ne sisärajat, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu; [tark. 54]

5)  ’ulkorajaosuudella’ jäsenvaltion maa- tai meriulkorajaa kokonaisuudessaan tai osittain sellaisena kuin se on määritelty asetuksessa (EU) N:o 1052/2013;

6)  ’hotspot-alueella’ asetuksen (EU) 2016/1624 2 artiklan 10 alakohdassa määriteltyä hotspot-aluetta;

7)  ’sisärajoilla, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu’:

a)  yhteistä rajaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti soveltavan jäsenvaltion ja sellaisen jäsenvaltion välillä, jonka on määrä soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjansa mukaisesti, mutta jonka osalta asianomainen neuvoston päätös, jossa se valtuutetaan soveltamaan säännöstöä täysimääräisesti, ei ole vielä tullut voimaan;

b)  yhteistä rajaa kahden sellaisen jäsenvaltion välillä, joiden on määrä soveltaa Schengenin säännöstöä täysimääräisesti liittymisasiakirjansa mukaisesti, mutta joiden osalta asianomainen neuvoston päätös, jossa ne valtuutetaan soveltamaan säännöstöä täysimääräisesti, ei ole vielä tullut voimaan.

3 artikla

Rahoitusvälineen tavoitteet

1.  Rahoitusväline on osa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa ja sen toimintapoliittisena tavoitteena on varmistaa vahva ja tehokas Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus ulkorajoilla samalla, kun suojataan henkilöiden vapaa liikkuvuus unionin sisällä unionin perusoikeuksiin sitoutumisen mukaisesti ja edistetään siten turvallisuuden korkean tason varmistamista unionissa säännöstön sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden allekirjoittamien kansainvälisten oikeusvälineiden mukaisten kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti. [tark. 55]

2.  Edellä 1 kohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahoitusvälineellä edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)  tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajavalvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman luvattoman maahanmuuton ja rajatylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla; [tark. 56]

b)  tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa jäsenvaltioiden yhdenmukaisemman lähestymistavan varmistamiseksi viisumien myöntämiseen sekä laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja ehkäistään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä turvallisuusriskien lieventämiseksi. [tark. 57]

3.  Edellä 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa rahoitusväline pannaan täytäntöön toteuttamalla liitteessä II lueteltuja toimenpiteitä.

3 a artikla

Syrjimättömyys ja perusoikeuksien kunnioittaminen

Rahoitusväline on pantava täytäntöön noudattaen täysimääräisesti unionin säännöstössä, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita sekä noudattaen unionin kansainvälisiä velvoitteita perusoikeuksien osalta, erityisesti varmistamalla syrjimättömyyden ja palauttamiskiellon periaatteiden noudattaminen. [tark. 58]

4 artikla

Tuen soveltamisala

1.  Edellä 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden puitteissa ja liitteessä Liitteessä II lueteltujen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisesti rahoitusvälineestä tuetaan toimia, jotka edistävät 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista, ja erityisesti liitteessä III lueteltuja toimia. [tark. 59]

2.  Tämän asetuksen Edellä 3 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi rahoitusvälineestä voidaan tarvittaessa poikkeustapauksissa, määritellyissä rajoissa ja asianmukaisia takeita soveltaen tukea liitteessä III tarkoitettujen unionin painopisteiden mukaisia tarkoitettuja kolmansiin maihin liittyviä ja kolmansissa maissa toteutettavia toimia 5 artiklan mukaisesti. [tark. 60]

2 a.  Kolmansiin maihin liittyvien tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien tukemiseen temaattisesta rahoitusvälineestä 8 artiklan mukaisesti osoitettavan rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää neljää prosenttia temaattiseen rahoitusvälineeseen 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä. [tark. 61]

2 b.  Kolmansiin maihin liittyvien tai kolmansissa maissa toteutettavien toimien tukemiseen jäsenvaltioiden ohjelmista 12 artiklan mukaisesti osoitettavan rahoituksen kokonaismäärä ei saa ylittää yhden jäsenvaltion osalta neljää prosenttia kyseiselle jäsenvaltiolle 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 10 artiklan 1 kohdan ja liitteen I mukaisesti osoitetusta kokonaismäärästä. [tark. 62]

3.  Seuraavat toimet eivät ole tukikelpoisia:

a)  liitteessä III olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetut toimet niillä sisärajoilla, joilla tarkastuksia ei ole vielä poistettu;

b)  toimet, jotka liittyvät asetuksessa (EU) 2016/399 tarkoitettuun sisärajoilla tehtävien tarkastusten väliaikaiseen ja poikkeukselliseen palauttamiseen;

c)  tavaroiden tarkastuksen osalta:

1)  toimet, joiden yksinomainen tarkoitus tai vaikutus on tavaroiden tarkastus;

2)  laitteiden osto, ylläpito tai parantaminen, lukuun ottamatta liikennevälineitä, jonka yhtenä tarkoituksena tai vaikutuksena on tavaroiden tarkastus;

3)  muut tämän asetuksen mukaiset toimet, joiden pääasiallinen tarkoitus tai vaikutus on tavaroiden tarkastus.

Jos kyseessä on 23 artiklassa tarkoitettu hätätilanne, tässä kohdassa tarkoitetut toimet, jotka eivät ole tukikelpoisia, voidaan katsoa tukikelpoisiksi. [tark. 63]

5 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.  Osallistumiskelpoisiin yhteisöihin voivat kuulua seuraavat:

a)  oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

i)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii)  työohjelmassa mainittu kolmas maa siinä säädetyin edellytyksin, sillä ehdolla, että kaikki kyseisessä kolmannessa maassa toteutetut tai siihen liittyvät toimet ovat täysin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien ja periaatteiden mukaisia sekä unionin ja jäsenvaltioiden kansainvälisten velvoitteiden mukaisia; [tark. 64]

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen organisaatio.

2.  Luonnolliset henkilöt eivät ole osallistumiskelpoisia.

3.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi ja niiltä osin kuin se on täysin unionin säännöstön ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaista. [tark. 65]

4.  Oikeussubjektit, jotka osallistuvat vähintään kahden riippumattoman yhteisön muodostamiin yhteenliittymiin, jotka ovat sijoittautuneet eri jäsenvaltioihin tai kyseisiin jäsenvaltioihin sidoksissa oleviin merentakaisiin maihin ja alueille tai kolmansiin maihin, ovat osallistumiskelpoisia. Jos yhteenliittymään osallistuvat kansainväliset organisaatiot ovat sijoittautuneet kolmanteen maahan, sovelletaan 6 artiklan 3 kohtaa. [tark. 66]

II LUKU

RAHOITUS- JA TÄYTÄNTÖÖNPANOKEHYS

1 jakso

Yhteiset säännökset

6 artikla

Yleiset periaatteet

1.  Tämän asetuksen nojalla myönnettävä tuki täydentää kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimia ja tuo unionin tason lisäarvoa tämän asetuksen tavoitteisiin. [tark. 67]

2.  Komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että tämän asetuksen nojalla myönnetty tuki ja jäsenvaltioiden myöntämä tuki ovat yhdenmukaisia unionin asiaankuuluvien toimien, politiikkojen ja painopisteiden kanssa ja että ne täydentävät unionin muita rahoitusvälineitä.

3.  Rahoitusvälinettä hallinnoidaan suoraan, välillisesti tai yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdan mukaisesti.

3 b.  Komissio ja jäsenvaltiot tekevät yhteistyötä rahoitusvälineen täytäntöönpanossa. Komissio perustaa neuvonta- ja yhteyspisteen tuen tarjoamiseksi jäsenvaltioille ja rahoituksen tehokkaan jakamisen edistämiseksi. [tark. 68]

7 artikla

Talousarvio

1.  Rahoitusvälineen täytäntöönpanoon varatut määrärahat vuosiksi 2021–2027 ovat 7 087 760 000 euroa vuoden 2018 hintoina (8 018 000 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 69]

2.  Määrärahat käytetään seuraavasti:

a)  yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitaviin ohjelmiin osoitetaan 4 811 000 000 euroa, joista 157 200 000 euroa 4 252 833 000 euroa vuoden 2018 hintoina (4 811 000 000 euroa käypinä hintoina), joista 138 962 000 euroa vuoden 2018 hintoina (157 200 000 euroa käypinä hintoina) osoitetaan 16 artiklassa tarkoitettuun yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavaan erityiseen kauttakulkujärjestelyyn; [tark. 70]

b)  temaattiseen rahoitusvälineeseen osoitetaan 3 207 000 000 euroa 2 834 927 000 euroa vuoden 2018 hintoina (3 207 000 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 71]

3.  Enintään 0,52 prosenttia määrärahoista osoitetaan komission aloitteesta annettavaan tekniseen apuun rahoitusvälineen täytäntöönpanoa varten.

4.  Schengenin säännöstön määräysten täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen osallistuvien maiden osallistumista koskevan luonteen ja yksityiskohtaisten sääntöjen määrittämiseksi toteutetaan järjestelyjä maiden assosiaatiosopimusten asiaa koskevien määräysten mukaisesti. Näiden maiden rahoitusosuudet lisätään 1 kohdassa tarkoitettuihin unionin talousarviosta saataviin kokonaismäärärahoihin.

8 artikla

Temaattisen rahoitusvälineen täytäntöönpanoa koskevat yleiset säännökset

1.  Edellä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut määrärahat osoitetaan joustavasti temaattisen rahoitusvälineen kautta käyttäen yhteistyöhön perustuvaa, suoraa tai välillistä hallinnointia työohjelmissa esitetyn mukaisesti. Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus käytetään sen seuraaviin osiin:

a)  erityistoimet;

b)  unionin toimet ja

c)  hätäapu.

Komission aloitteesta annettavaa teknistä apua on myös tuettava temaattisen rahoitusvälineen määrärahoista.

2.  Temaattisesta rahoitusvälineestä saatava rahoitus osoitetaan painopisteisiin, joilla on suuri lisäarvo unionille, tai ne käytetään kiireellisiin tarpeisiin liitteessä II esitettyjen sovittujen unionin painopisteiden mukaisesti tai 20 artiklan tarkoitettuihin tukitoimenpiteisiin. Työohjelmien valmistelua varten komissio kuulee unionin tason kumppaneita, myös kansalaisyhteiskuntaa edustavia järjestöjä. [tark. 72]

2 a.  Vähintään 20 prosenttia temaattisen rahoitusvälineen rahoituksesta osoitetaan 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. [tark. 73]

3.  Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan suoraan tai välillisesti, on varmistettava, ettei komissio ole antanut valituista hankkeista perusteltua lausuntoa SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen rahoitusta ei anneta hankkeisiin, kun on näyttöä siitä, että niiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai kyseisten hankkeiden toteuttaminen asetettaisiin kyseenalaiseksi komission SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon perusteella. [tark. 74]

4.  Jos temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään jäsenvaltioille rahoitusta, jota hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, komission on asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 18 artiklaa ja 19 artiklan 2 kohtaa sovellettaessa arvioitava, antaako komissio suunnitelluista valituista toimista perustellun lausunnon SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen arvioitava suunnitellut toimet, jotta voidaan varmistaa, että rahoitusta ei anneta hankkeisiin, kun on näyttöä siitä, että niiden laillisuus tai kyseisen rahoituksen laillisuus ja sääntöjenmukaisuus tai kyseisten hankkeiden toteuttaminen asetettaisiin kyseenalaiseksi komission SEUT-sopimuksen 258 artiklassa tarkoitetusta rikkomisesta antaman perustellun lausunnon perusteella. [tark. 75]

4 a.  Kun temaattisesta rahoitusvälineestä myönnetään rahoitusta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin, komissio arvioi, vaikuttaako suunniteltuihin toimiin jäsenvaltiossa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, jotka vaikuttavat tai uhkaavat vaikuttaa moitteettomaan varainhoitoon tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen tavalla, joka vaarantaa menojen laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tai hankkeiden toteuttamisen. [tark. 76]

5.  Komissio vahvistaa kokonaismäärän, joka on käytettävissä temaattiseen rahoitusvälineeseen unionin talousarvion vuotuisista määrärahoista.

6.  Komissio hyväksyy Siirretään komissiolle valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetut rahoituspäätökset työohjelmat temaattisen rahoitusvälineen osalta ja määrittää tuettavat tavoitteet ja toimet sekä määrät kullekin sen 1 kohdassa tarkoitetulle osalle. Rahoituspäätöksissä esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä. [tark. 77]

7.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetun rahoituspäätöksen työohjelman hyväksymisen jälkeen komissio voi vastaavasti muuttaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoituja ohjelmia. [tark. 78]

8.  Rahoituspäätökset Työohjelmat voivat olla yksi- tai monivuotisia ja ne voivat kattaa temaattisen rahoitusvälineen yhden tai useamman osan. [tark. 79]

2 jakso

Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin kautta

9 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä jaksoa sovelletaan 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuihin määrärahoihin ja lisävaroihin, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 8 artiklassa tarkoitetun temaattisen rahoitusvälineen osalta tehdyn laadittujen komission päätöksen työohjelmien mukaisesti. [tark. 80]

2.  Tämän jakson mukaista tukea hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa varainhoitoasetuksen 63 artiklan ja asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaisesti.

10 artikla

Talousarviomäärärahat

1.  Edellä 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut varat osoitetaan jäsenvaltioiden toteuttamiin kansallisiin ohjelmiin, jäljempänä ’ohjelmat’, joita hallinnoidaan yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, seuraavasti:

a)  3 543 880 000 euroa vuoden 2018 hintoina (4 009 000 000 euroa käypinä hintoina) jäsenvaltioille liitteessä I olevien kriteereiden mukaisesti; [tark. 81]

b)  708 953 000 euroa vuoden 2018 hintoina (802 000 000 euroa käypinä hintoina) jäsenvaltioille ohjelmiin osoitettavien määrärahojen muuttamista varten 13 artiklan 1 kohdan mukaisesti. [tark. 82]

2.  Jos 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua määrää ei osoiteta, jäljellä oleva määrä voidaan lisätä 7 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun määrään.

11 artikla

Yhteisrahoitusosuudet

1.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuus hankkeen kaikista tukikelpoisista menoista on enintään 75 prosenttia 85 prosenttia jäsenvaltioissa, joiden bruttokansantulo (BKTL) asukasta kohden on vähemmän kuin 90 prosenttia unionin keskiarvosta, ja 75 prosenttia muiden jäsenvaltioiden kaikista tukikelpoisista menoista. [tark. 83]

2.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 90 prosenttiin erityistoimien puitteissa toteutettavien hankkeiden kaikista tukikelpoisista menoista.

3.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 90 prosenttiin liitteessä IV lueteltujen toimien kaikista tukikelpoisista menoista.

4.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 100 prosenttiin operatiivisen tuen, mukaan lukien erityisen kauttakulkujärjestelyn, kaikista tukikelpoisista menoista.

5.  Unionin talousarviosta maksettavan rahoituksen osuutta voidaan nostaa 100 prosenttiin hätäavun kaikista tukikelpoisista menoista.

6.  Ohjelman hyväksymistä koskevassa komission päätöksessä vahvistetaan yhteisrahoitusosuus ja tästä rahoitusvälineestä annettava tuen enimmäismäärä 1–5 kohdassa tarkoitettujen toimien tyyppien osalta.

7.  Kunkin erityistavoitteen osalta komission päätöksessä vahvistetaan, sovelletaanko erityistavoitetta koskevaa yhteisrahoitusosuutta

a)  kokonaismäärään, mukaan luettuina julkiset ja yksityiset rahoitusosuudet, vai

b)  ainoastaan julkiseen rahoitusosuuteen.

12 artikla

Ohjelmat

1.  Kunkin jäsenvaltion ja komission on varmistettava, että sen kansallisessa ohjelmassa olevat painopisteet ovat yhdenmukaisia rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan alan unionin painopisteiden ja haasteiden kanssa ja että niillä vastataan näihin painopisteisiin ja haasteisiin, ja että ne ovat täysin linjassa asianomaisen unionin säännöstön ja sovittujen unionin painopisteiden kanssa sekä unionin ja jäsenvaltioiden allekirjoittamista kansainvälisistä oikeusvälineistä seuraavien kansainvälisten velvoitteiden kanssa. Ohjelmiensa painopisteitä määrittäessään jäsenvaltioiden on varmistettava, että liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet otetaan riittävällä tavalla huomioon. [tark. 84]

1 a.  Tämän osalta jäsenvaltiot osoittavat vähintään 20 prosenttia niille myönnetystä rahoituksesta 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen. [tark. 85]

2.  Komissio varmistaa tarvittaessa, että Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja tarvittaessa eu-LISA, Euroopan perusoikeusvirasto ja muut asiaankuuluvat unionin virastot ovat mukana jäsenvaltioiden ohjelmien kehittämisprosessissa jo varhaisessa vaiheessa, sikäli kuin se kuuluu virastojen toimivaltaan. [tark. 86]

3.  Se Komissio kuulee Euroopan raja- ja merivartiovirastoa ohjelmaluonnoksista painottaen erityisesti operatiiviseen tukeen sisältyviä toimia 3 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, että viraston ja jäsenvaltioiden rajaturvallisuutta koskevat toimet ovat yhdenmukaisia ja täydentäviä, ja että vältetään kaksoisrahoitus ja saavutetaan kustannustehokkuus. [tark. 87]

3 a.  Komissio kuulee eu-LISAa ohjelmaluonnoksista painottaen erityisesti tekniseen tukeen sisältyviä toimia 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti sen varmistamiseksi, että eu-LISAn ja jäsenvaltioiden toimet ovat yhdenmukaisia ja täydentäviä. [tark. 88]

4.  Komissio voi tarvittaessa antaa Euroopan raja- ja merivartiovirastolle ja tarvittaessa eu-LISAlle, Euroopan perusoikeusvirastolle ja muille asiaankuuluville virastoille 5 jaksossa tarkoitetut seuranta- ja arviointitehtävät erityisesti sen varmistamiseksi, että rahoitusvälineen tuella toteutetut toimet noudattavat asianomaista unionin säännöstöä ja sovittuja unionin painopisteitä. [tark. 89]

5.  Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien suositusten hyväksymisen jälkeen asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti ja haavoittuvuusarviointien toteuttamisen yhteydessä annettujen suositusten hyväksymisen jälkeen asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti asianomaisen jäsenvaltion on tarkasteltava yhdessä komission kanssa asianmukaisinta tapaa vastata näihin suosituksiin tämän rahoitusvälineen tuella.

6.  Komissio antaa tarvittaessa Euroopan raja- ja merivartioviraston, eu-LISAn, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja muiden mahdollisten virastojen tai elinten tehtäväksi tarkastella asianmukaisinta tapaa vastata suosituksiin tämän rahoitusvälineen tuella. [tark. 90]

7.  Edellä 5 kohtaa täytäntöönpannessaan asianomaisen jäsenvaltion on asetettava ohjelmassa etusijalle toimenpiteet havaittujen puutteiden, erityisesti vakavien puutteiden korjaamiseksi, ja noudattamatta jättämistä koskevien arviointien johdosta toteutettavat toimet.

8.  Kyseessä olevaa ohjelmaa on tarvittaessa muutettava, jotta voidaan ottaa huomioon 5 kohdassa tarkoitettujen suositusten huomioon ottamiseksi tarkoitetut suositukset ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa saavutettu edistyminen 27 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa esitetyn arvioinnin mukaisesti. Komissio voi hyväksyä hyväksyy tarkistetun ohjelman riippuen siitä, minkälainen vaikutus muutoksella on. [tark. 91]

9.  Yhteistyössä komission ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa, viraston toimivaltuuksien mukaisesti, ja niitä kuullen asianomainen jäsenvaltio voi kohdentaa ohjelmansa varat uudelleen, mukaan luettuina operatiiviseen tukeen osoitetut määrärahat, jotta se voisi vastata 5 kohdassa tarkoitettuihin suosituksiin, joilla on rahoitusvaikutuksia.

10.  Jos Ennen kuin jäsenvaltio päättää panna täytäntöön rahoitusvälineen tuella hankkeita kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa, asianomaisen toteutettavia tai kolmanteen maahan liittyviä hankkeita, sen on varmistettava, että kaikki kyseisen kolmannen maan ehdottamat, kolmannessa maassa toteutetut tai kolmanteen maahan liittyvät toimet ovat unionin ja kyseisen jäsenvaltion kansainvälisten velvoitteiden mukaisia ja että niissä kunnioitetaan täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita. Asianomaisen jäsenvaltion on kuultava komissiota ennen hankkeen käynnistämistä, myös varmistaakseen, että edellä esitetyt edellytykset täyttyvät. [tark. 92]

11.  Jos jäsenvaltio päättää poikkeuksellisesti toteuttaa kolmannen maan kanssa tai kolmannessa maassa tai kolmanteen maahan liittyen rahoitusvälineen tuella toimia, jotka liittyvät laittomien rajanylitysten seurantaan, havaitsemiseen, tunnistamiseen, jäljittämiseen, estämiseen ja pysäyttämiseen tarkoituksena havaita, estää ja torjua laitonta luvatonta maahanmuuttoa ja rajat ylittävää rikollisuutta sekä auttaa suojelemaan maahanmuuttajien henkeä ja pelastamaan maahanmuuttajia hengenmenetykseltä, sen on varmistettava, että se on ilmoittanut komissiolle kaikki kahden- tai monenväliset yhteistyösopimukset kyseisen kolmannen kanssa asetuksen (EU) N:o 1052/2013 20 artiklan mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava palauttamiskiellon periaatteen täysimääräinen noudattaminen, myös aavalla merellä toteutettavien toimien osalta. [tark. 93]

11 a.  Kun jäsenvaltio päättää käynnistää rahoitusvälineen tuella kolmannen maan kanssa, kolmannessa maassa toteutettavia tai kolmanteen maahan liittyviä hankkeita, jäsenvaltion on ilmoitettava siitä kansallisen tason kumppaneita edustaville järjestöille sekä johtokunnan jäsenille kymmenen päivän kuluessa. [tark. 94]

12.  Toimintavälineisiin, mukaan lukien kulkuneuvoihin, ja viestintäjärjestelmiin, joita tarvitaan tehokasta ja turvattua rajavalvontaa ja etsintä- ja pelastustoimintaa varten, ja jotka on hankittu tämän rahoitusvälineen tuella, sovelletaan seuraavaa: [tark. 95]

a)  ennen kuin käynnistetään prosessi toimintavälineiden, mukaan lukien kulkuneuvojen, ja viestintäjärjestelmien hankkimiseksi rahoitusvälineestä saatavalla tuella, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseiset laitteet täyttävät Euroopan raja- ja merivartioviraston asettamat vaatimukset, jos niitä on, ja varmistettava Euroopan raja- ja merivartiovirastolta laitteiden tekniset eritelmät, jotta voidaan varmistaa eurooppalaisen raja- ja merivartioston käyttämien laitteiden yhteentoimivuus;

b)  kaikki rajavalvontaan tarvittavat suuret toimintavälineet, kuten ilma- ja meriliikenteen kuljetus- ja valvontavälineet, jotka jäsenvaltio on hankkinut, on rekisteröitävä Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin, jotta nämä voidaan asettaa saataville asetuksen (EU) 2016/1624 39 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

c)  jäsenvaltiot voivat päättää hankkia rahoitusvälineen tuella laitteistoa monitavoitteisiin merioperaatioihin edellyttäen, että kansallisten viranomaisten käytössä olevia laitteita käytetään rajavalvontaoperaatioissa vuosittain vähintään 60 prosenttia kansallisiin tarkoituksiin käytetystä kokonaisajasta. Laitteet on rekisteröitävä Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin, jotta nämä omaisuuserät voidaan asettaa saataville asetuksen (EU) 2016/1624 39 artiklan 8 kohdan mukaisesti;

d)  Euroopan raja- ja merivartioston johdonmukaisen voimavarojen kehittämissuunnitelman ja mahdollisten yhteisten hankintojen tukemiseksi jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle osana 27 artiklan mukaista raportointia monivuotinen suunnitelma laitteista, jotka aiotaan hankkia rahoitusvälineen puitteissa. Komissio toimittaa nämä tiedot Euroopan raja- ja merivartiovirastolle.

Kun jäsenvaltiot toteuttavat tämän rahoitusvälineen mukaisia merirajojen valvontaan liittyviä toimia, niiden on kiinnitettävä erityistä huomiota merellä tehtävää etsintä- ja pelastustoimintaa koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiinsa ja niillä on tätä varten oltava oikeus käyttää tämän kohdan a-d alakohdassa tarkoitettuja laitteita ja järjestelmiä. [tark. 96]

13.  Tämän rahoitusvälineen tuella toteutettavan rajaturvallisuuden alan koulutuksen on perustuttava asianmukaiseen yhdenmukaistettuun ja laatuvarmistettuun eurooppalaiseen koulutukseen ja raja- ja merivalvonnan yhteisiin koulutusstandardeihin sekä asiaankuuluvaan unionin ja kansainväliseen oikeuteen, myös perusoikeuksien, kansainvälisen suojelun saatavuuden ja asiaankuuluvan merioikeuden osalta. [tark. 97]

14.  Jäsenvaltioiden on edistettävä erityisesti liitteessä IV lueteltuja toimia. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitettä IV.

15.  Asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 17 artiklan 5 kohdassa tarkoitetun ohjelmasuunnittelun on perustuttava liitteessä VI olevassa taulukossa 1 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Kussakin ohjelmassa vahvistetaan kullekin erityistavoitteelle liitteessä VI olevan taulukon 1 mukaiset tukitoimityypit sekä suunniteltujen määrärahojen alustava jakautuminen tukitoimityyppien tai tuen kohteiden mukaan. [tark. 98]

13 artikla

Väliarviointi

-1.  Ohjelmista laaditaan 26 artiklan mukainen väliarviointi ja arviointi. [tark. 99]

1.  Vuonna Vuoden 2024 loppuun mennessä ja ilmoitettuaan asiasta Euroopan parlamentille komissio osoittaa asianomaisten jäsenvaltioiden ohjelmiin 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun lisärahoituksen liitteessä I olevissa 1 kohdan c alakohdassa ja 2–11 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden mukaisesti. Määrärahat perustuvat liitteessä I olevissa 1 kohdan c alakohdassa ja 2–11 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden osalta tuoreimpiin käytössä oleviin tilastotietoihin. Rahoitus tulee voimaan varainhoitovuodesta 2025 alkavana jaksona. [tark. 100]

2.  Jos vähintään 10 30 prosentista 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuista ohjelman alkuperäisistä määrärahoista ei ole tehty asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 85 artiklan mukaisesti toimitettua välimaksupyyntöä, asianomainen jäsenvaltio ei voi saada ohjelmaansa 1 kohdassa tarkoitettua lisärahoitusta. [tark. 101]

2 a.   Edellä olevaa 2 kohtaa sovelletaan vain silloin, jos asianmukainen sääntelykehys ja siihen liittyvät säädökset ovat voimassa 1 päivänä tammikuuta 2022. [tark. 102]

3.  Temaattisesta rahoitusvälineestä vuodesta 2025 alkaen jaettujen määrärahojen osalta on tarvittaessa otettava huomioon edistyminen asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklassa tarkoitetun suoritusperusteisen kehyksen välitavoitteiden saavuttamisessa ja havaitut puutteet täytäntöönpanossa. [tark. 103]

14 artikla

Erityistoimet

1.  Erityistoimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä tai kansallisia hankkeita, jotka tuovat unionin tason lisäarvoa ja joiden osalta yksi, useampi tai kaikki jäsenvaltiot voivat saada lisärahoitusta ohjelmiinsa. [tark. 104]

2.  Jäsenvaltiot voivat 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi saada rahoitusta erityistoimiin edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa erityistoimiin osoitetuksi rahoitukseksi ja käytetään edistämään tämän asetuksen tavoitteiden toteuttamista.

3.  Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

15 artikla

Operatiivinen tuki

1.  Operatiivinen tuki on osa jäsenvaltion määrärahoja, joka voidaan käyttää tukemaan viranomaisia, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

2.  Jäsenvaltio voi käyttää enintään 30 prosenttia sen ohjelmaan tämän rahoitusvälineen perusteella myönnetyistä määrärahoista rahoittaakseen operatiivista tukea viranomaisille, jotka vastaavat sellaisten tehtävien ja palvelujen suorittamisesta, jotka muodostavat unionin hyväksi suoritettavan julkisen palvelun.

3.  Operatiivista tukea käyttävien jäsenvaltioiden on noudatettava unionin raja- ja viisumisäännöstöä säännöstöä. [tark. 105]

4.  Jäsenvaltioiden on perusteltava ohjelmassa ja 27 artiklassa tarkoitetuissa vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa operatiivisen tuen käyttöä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Ennen ohjelman hyväksymistä ja Euroopan raja- ja merivartioviraston kuulemisen jälkeen viraston toimivaltuuksien osalta 12 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio arvioi alkutilanteen niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat ilmoittaneet aikovansa käyttää operatiivista tukea ottaen huomioon kyseisten jäsenvaltioiden toimittamat tiedot, ja tarvittaessa tiedot, jotka ovat saatavilla Schengenin arviointien ja haavoittuvuusarviointien valossa sekä Schengenin arviointien ja haavoittuvuusarviointien jälkeen annetut suositukset.

5.  Operatiivinen tuki keskitetään erityistehtäviin ja -palveluihin tukikelpoisiin toimenpiteisiin liitteessä VII esitetyn mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan 3 kohdan c alakohdan soveltamista. [tark. 106]

6.  Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti, jotta se voi muuttaa liitteessä VII olevia erityistehtäviä ja -palveluita tukikelpoisia toimenpiteitä. [tark. 107]

16 artikla

Erityiselle kauttakulkujärjestelylle myönnettävä operatiivinen tuki

1.  Rahoitusvälineestä myönnetään tukea menetettyjen kauttakulkuviisumimaksujen korvaamiseen ja ylimääräisiin kustannuksiin, joita aiheutuu asetuksen (EY) N:o 693/2003 ja asetuksen (EY) N:o 694/2003 mukaisen kauttakulkua helpottavaan asiakirjaan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavaan asiakirjaan (FRTD) liittyvän järjestelyn täytäntöönpanosta.

2.  Liettualle osoitetut määrärahat 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityistä kauttakulkujärjestelyä varten asetetaan saataville operatiivisena lisätukena Liettualle liitteessä VII tarkoitettujen ohjelman operatiiviseen tukeen oikeutettujen toimien mukaisesti.

3.  Poiketen siitä, mitä 15 artiklan 2 kohdassa säädetään, Liettua voi käyttää sille 7 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti osoitetut määrärahat operatiivisen tuen rahoittamiseen 15 artiklan 2 kohdassa määritellyn määrän lisäksi.

4.  Komissio ja Liettua tarkastelevat tämän artiklan soveltamista uudelleen, jos tapahtuu muutoksia, jotka vaikuttavat erityisen kauttakulkujärjestelyn olemassaoloon tai toteutukseen.

3 jakso

Tuki ja täytäntöönpano suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

17 artikla

Soveltamisala

Komissio panee tämän jakson mukaisen tuen täytäntöön suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, tai se pannaan täytäntöön välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

18 artikla

Unionin toimet

1.  Unionin toimet ovat tämän asetuksen tavoitteiden mukaisia kansainvälisiä hankkeita tai unionin etujen kannalta erityisen tärkeitä hankkeita.

2.  Komission aloitteesta rahoitusvälineestä voidaan rahoittaa unionin toimia, jotka koskevat 3 artiklassa tarkoitettuja tämän asetuksen tavoitteita liitteiden II ja III mukaisesti.

3.  Unionin toimista voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Lisäksi niistä voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

4.  Suoran hallinnoinnin kautta myönnettävät avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti.

5.  Ehdotuksia arvioiva arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

6.  Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen (EU) N:o .../... [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

19 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Tämän rahoitusvälineen puitteissa päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen [X osaston] mukaisesti. [tark. 108]

20 artikla

Tekninen apu komission tasolla

Rahoitusvälineestä voidaan tukea komission aloitteesta tai komission puolesta toteutettavia teknisen avun toimenpiteitä. Toimenpiteet eli valmisteluvaiheet, seuranta, hallinta, tarkastus, arviointi ja kaikki hallinnolliset ja teknisen avun toimet, joita tarvitaan tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten, ja tarpeen mukaan kolmansien maiden kanssa voidaan rahoittaa täysimääräisesti. [tark. 109]

21 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

22 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys erityisesti kun ne tekevät tehtävä tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua merkityksellistä tietoa eri erilaisille tarkoituksenmukaisille kohderyhmille asianmukaisilla kielillä, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien. Unionin rahoituksen näkyvyyden varmistamiseksi unionin rahoituksen saajien on toimesta tiedottaessaan mainittava rahoituksen alkuperä. Tätä varten vastaanottajien on varmistettava, että kaikessa tiedotusvälineissä ja suurelle yleisölle suunnatussa viestinnässä näytetään unionin tunnus ja mainitaan nimenomaisesti unionin rahoitustuki. [tark. 110]

2.  Komissio Mahdollisimman laajan yleisön saavuttamiseksi komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat tätä rahoitusvälinettä tämän rahoitusvälineen täytäntöönpanoa ja sen toimia ja tuloksia. Komissio julkaisee erityisesti tiedot temaattisen rahoitusvälineen vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien kehittämisestä. Komissio julkaisee myös luettelon toimista, jotka on valittu tuettavaksi temaattisesta rahoitusvälineestä, julkisesti saatavilla olevalla verkkosivustolla ja päivittää luetteloa vähintään kolmen kuukauden välein. Tälle rahoitusvälineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä poliittisten painopisteiden täytäntöönpanoa koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät tämän asetuksen tavoitteisiin. Komissio voi erityisesti edistää parhaita käytäntöjä ja tietojen vaihtoa rahoitusvälineen täytäntöönpanon osalta. [tark. 111]

2 a.  Komissio julkaisee 2 kohdassa tarkoitetut tiedot avoimessa koneellisesti luettavassa muodossa, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY(54) 5 artiklan 1 kohdassa säädetään, minkä ansiosta tietoja voidaan luokitella, niihin voidaan tehdä hakuja, niistä voidaan poimia otteita, niitä voidaan verrata ja käyttää uudelleen. Tiedot on voitava luokitella painopisteiden, erityistavoitteen, toimien tukikelpoisten kokonaiskustannusten, hankkeiden kokonaiskustannusten, hankintamenettelyjen kokonaiskustannusten, tuensaajan nimen ja toimeksisaajan nimen perusteella. [tark. 112]

2 b.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle tiedot yhteisesti hallinnoitujen ohjelmien kehityksestä, jotta komissio voi julkistaa ne verkkosivustollaan. [tark. 113]

4 jakso

Tuki ja täytäntöönpano yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin kautta

23 artikla

Hätäapu

1.  Rahoitusvälineestä myönnetään Komissio voi päättää myöntää poikkeustapauksissa rahoitustukea kiireellisiin tarpeisiin ja erityistarpeisiin asianmukaisesti perustellussa hätätilanteessa, joka johtuu ja viimeisenä keinona. Nämä tilanteet voivat johtua äkillisestä ja poikkeuksellisesta paineesta, kun suuri tai suhteeton määrä kolmansien maiden kansalaisia on ylittänyt, ylittää tai odotetaan ylittävän yhden tai useamman jäsenvaltion ulkorajat erityisesti rajaosuuksilla, joilla vaikutuksen on todettu olevan sellainen, että se vaarantaa koko Schengen-alueen toimivuuden, tai mistä tahansa muusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvasta tilanteesta, johon liittyy äkillinen ja poikkeuksellinen paine, ja joka vaatii välitöntä toimintaa asianmukaisesti perustellusta hätätilanteesta, joka edellyttää kiireellisiä toimia ulkorajoilla. Komissio ilmoittaa asiasta viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 114]

2.  Hätäapua voidaan myöntää erillisvirastoihin suoraan myönnettävinä avustuksina.

3.  Jäsenvaltioiden ohjelmiin voidaan 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti lasketun osuuden lisäksi osoittaa hätäapua edellyttäen, että se merkitään ohjelmassa hätäavuksi. Rahoitusta ei saa käyttää muihin ohjelman toimiin paitsi asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja jos komissio hyväksyy sen ohjelman muuttamisen kautta.

4.  Suoran hallinnoinnin kautta myönnettävät avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen [VIII osaston] mukaisesti.

4 a.  Hätäapuun voidaan sisällyttää menoja, jotka ovat aiheutuneet ennen avustushakemuksen jättämispäivää tai tukipyyntöä, mutta eivät ennen 1 päivää tammikuuta 2021, jos tämä on välttämätöntä toimen toteuttamiseksi. [tark. 115]

4 b.  Hätäapu on toimitettava tavalla, joka on täysin yhdenmukainen unionin säännöstön sekä unionin ja jäsenvaltioiden sellaisten kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien velvoitteiden kanssa, joiden allekirjoittajia ne ovat. [tark. 116]

24 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta rahoitusvälineestä, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan lukien yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen toimeen osoitettavaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia ja unionin eri ohjelmista saatava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti. Unionin muista ohjelmista saatavat rahoitusosuudet tämän rahoitusvälineen mukaisiin toimiin esitetään tapauksen mukaan komission työohjelmissa tai kansallisissa ohjelmissa ja vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa. [tark. 117]

2.  Toimet Operaatiot, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset vastaavat edellytykset: [tark. 118]

a)  ne on arvioitu rahoitusvälineeseen perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)  ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten takia, mutta

ne voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 67 artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus, hallinnointi ja seuranta] 8 artiklan mukaisesti unionin rakennerahastoista edellyttäen, että tällaiset toimet ovat yhdenmukaisia asianomaisen ohjelman tavoitteiden kanssa. Tukea myöntävän rahaston tai rahoitusvälineen sääntöjä sovelletaan. [tark. 119]

5 jakso

Seuranta, raportointi ja arviointi

1 alajakso

Yhteiset säännökset

25 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Komissio antaa vähintään kerran vuodessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tietoja tuloksellisuudesta liitteen V mukaisesti varainhoitoasetuksen 43 41 artiklan 3 kohdan h alakohdan i alakohdan iii alakohdasta johtuvaa raportointivelvollisuutta noudattaen. [tark. 120]

2.  Komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti liitteen V muuttamiseksi, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettaviin tuloksellisuutta koskeviin tietoihin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset.

3.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan rahoitusvälineen edistymisestä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä VIII. Tuotosindikaattorien perustasona käytetään nollaa. Vuodelle 2024 asetettujen välitavoitteiden ja vuodelle 2029 asetettujen tavoitteiden on oltava kumulatiivisia. Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien määrärahojen osalta on käytettävä yhteisiä indikaattoreita. Komission saamat tiedot tuotos- ja tulosindikaattoreista annetaan pyynnöstä Euroopan parlamentin ja neuvoston saataville. [tark. 121]

4.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5.  Jotta voidaan varmistaa, että edistystä rahoitusvälineen tavoitteiden saavuttamisessa voidaan arvioida tehokkaasti, komissiolla on valta antaa delegoituja säädöksiä 29 artiklan mukaisesti liitteen VIII muuttamiseksi näin indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkastella uudelleen ja täydentää; ja tätä asetusta voidaan täydentää seuranta- ja arviointikehyksen perustamista, mukaan luettuna jäsenvaltioiden toimittamia tietoja, koskevilla säännöksillä.

5 a.  Yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa hallinnoitavien määrärahojen osalta seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI esitettyihin tukitoimityyppeihin. Siirretään komissiolle valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi. [tark. 122]

5 b.  Komissio kiinnittää erityistä huomiota 5 artiklan ja 12 artiklan 10 ja 11 kohdan mukaisten kolmansien maiden toteuttamien, niissä toteutettujen tai niihin liittyvien toimien seurantaan. [tark. 123]

26 artikla

Arviointi

1.  Komissio suorittaa tämän asetuksen, mukaan lukien tämän rahoitusvälineen mukaisesti toteutettujen toimien, väliarvioinnin ja jälkiarvioinnin. Komissio esittää väliarvioinnin tämän asetuksen täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024. Väliarvioinnissa tarkastellaan rahaston tuloksellisuutta, tehokkuutta, yksinkertaistamista ja joustavuutta. Tarkemmin sanoen siihen on sisällyttävä arvio [tark. 124]

a)  edistymisestä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon kaikki jo käytettävissä olevat asiaankuuluvat tiedot, erityisesti jäsenvaltioiden 30 artiklan mukaisesti toimittamat vuotuiset tuloksellisuuskertomukset ja liitteessä VIII vahvistetut tuotos- ja tulosindikaattorit; [tark. 125]

b)  tämän rahoitusvälineen mukaisesti toteutettujen toimien ja operaatioiden unionin tason lisäarvosta; [tark. 126]

c)  rahoitusvälineen vaikutuksesta ulkorajojen nykyisten ja tulevien haasteiden ratkaisemiseen ja yhteisen viisumipolitiikan kehittämiseen sekä rahoitusvälineen käytöstä Schengenin arviointimekanismin ja haavoittuvuusarvioinnin yhteydessä havaittujen puutteiden korjaamiseen; [tark. 127]

d)  siitä, ovatko liitteessä II esitetyt täytäntöönpanotoimenpiteet ja liitteessä III esitetyt toimet edelleen tarpeellisia ja asianmukaisia; [tark. 128]

e)  tästä rahoitusvälineestä tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista myönnettävän tuen välisestä johdonmukaisuudesta ja täydentävyydestä; [tark. 129]

Väliarvioinnissa on otettava huomioon jälkiarvioinnin tulokset ulkorajojen ja viisumipolitiikan edellisen rahoitusvälineen pitkän aikavälin vaikutuksista osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020. [tark. 130]

1 a.  Komissio suorittaa jälkiarvioinnin 31 päivään tammikuuta 2030 mennessä. Komissio toimittaa samaan päivään mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen. Jälkiarvioinnissa on arvioitava 1 kohdassa esitettyjä seikkoja. Tässä mielessä on arvioitava rahoitusvälineen pitkän aikavälin vaikutuksia seuraavan rahaston mahdollista uusimista tai muuttamista koskevan päätöksen perustaksi. [tark. 131]

2.  Väliarviointi ja jälkiarviointi on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa asetuksen (EU) N:o …/.... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 40 artiklassa vahvistetun aikataulun tämän asetuksen 14 artiklan mukaisesti. [tark. 132]

2 a.  Väliarvioinnissaan ja jälkiarvioinnissaan komissio kiinnittää erityistä huomiota 5 artiklan ja 12 artiklan 10 ja 11 kohdan mukaisten kolmansien maiden toteuttamien, niissä toteutettujen tai niihin liittyvien toimien arviointiin. [tark. 133]

2 alajakso

Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

27 artikla

Vuotuiset tuloksellisuuskertomukset

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle 15 päivään helmikuuta 2023 mennessä ja tämän jälkeen vuosittain samaan päivään mennessä vuoteen 2031 saakka asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 36 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu vuotuinen tuloksellisuuskertomus. Vuonna 2023 toimitetun kertomuksen on katettava ohjelman täytäntöönpano 30 päivään kesäkuuta 2022 saakka. Jäsenvaltioiden on julkaistava nämä kertomukset erityisellä verkkosivustolla ja toimitettava ne Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 134]

2.  Vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa on oltava erityisesti tiedot seuraavista:

a)  edistyminen ohjelman täytäntöönpanossa ja välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa ottaen huomioon viimeisimmät tiedot asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 37 artiklan mukaisesti komissiolle toimitetut kumulatiiviset tiedot; [tark. 135]

a a)  kansallisen ohjelman tilinpäätöksen erittely perityistä summista, ennakkomaksuista lopullisille edunsaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneista menoista; [tark. 136]

b)  ohjelman tuloksellisuuteen vaikuttavat tekijät ja niiden korjaamiseksi toteutetut toimenpiteet, mukaan luettuina perustellut lausunnot, jotka komissio on antanut SEUT-sopimuksen 258 artiklan mukaisen rikkomusmenettelyn yhteydessä; [tark. 137]

c)  rahoitusvälineestä tuettujen toimien ja unionin muista rahastoista, erityisesti unionin ulkoisista rahoitusvälineistä ja muista kolmansissa maissa olevista tai niihin rahoitusta myöntävistä tai kolmansiin maihin liittyvistä rahastoista, myönnettävän tuen välinen täydentävyys, yhteensovittaminen ja yhdenmukaisuus; [tark. 138]

d)  ohjelman rahoitusosuus asiaa koskevan unionin säännöstön ja toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoon;

d a)  perusoikeuksia koskevien vaatimusten noudattaminen; Tark. 139]

e)  viestintä- ja näkyvyystoimien toteuttaminen;

f)  mahdollistavien edellytysten täyttyminen ja niiden soveltaminen koko ohjelmakauden ajan.;

f a)  kolmannessa maassa toteutettavien tai kolmanteen maahan liittyvien hankkeiden täytäntöönpano. [tark. 140]

3.  Komissio voi esittää huomautuksia vuotuisesta tuloksellisuuskertomuksesta kahden kuukauden kuluessa sen vastaanottamisesta. Jos komissio ei esitä huomautuksia tässä määräajassa, kertomus katsotaan hyväksytyksi. Kun komissio on hyväksynyt vuotuiset tuloksellisuuskertomukset, se toimittaa yhteenvedon niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja julkaisee yhteenvedot vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista erityisellä verkkosivustolla. [tark. 141]

4.  Tämän artiklan täytäntöönpanon yhdenmukaisten edellytysten varmistamiseksi komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen malli. Tämä täytäntöönpanosäädös hyväksytään 30 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

28 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] IV osaston mukaisen seurannan ja raportoinnin on perustuttava liitteessä VI olevissa taulukoissa 1, 2 ja 3 esitettyihin tukitoimityyppeihin. Odottamattomiin tai uusiin olosuhteisiin reagoimiseksi tai rahoituksen tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komissiolla on valta antaa 29 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen VI muuttamiseksi.

2.  Yhteisiä indikaattoreita on käytettävä asetuksen (EU) N:o .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 12 artiklan 1 kohdan, 17 artiklan ja 37 artiklan mukaisesti. [tark. 142]

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

29 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 8, 12, 15, 25 ja 28 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 143]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 8, 12, 15, 25 ja 28 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 144]

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 8, 12, 15, 25 ja 28 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 145]

30 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, sisäisen turvallisuuden rahaston ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen koordinointikomitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.  Jos komitea ei anna lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi. Tätä ei sovelleta 27 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun täytäntöönpanosäädökseen. [tark. 146]

31 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämä asetus ei estä jatkamasta tai muuttamasta toimia ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen puitteissa, joka perustettiin osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 asetuksella (EU) N:o 515/2014, jota sovelletaan edelleen kyseisiin toimiin niiden päättymiseen saakka.

2.  Rahoitusvälineen määrärahat voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen rahoitusvälineen ja sen edeltäjän, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen, joka perustettiin osana sisäisen turvallisuuden rahastoa vuosiksi 2014–2020 asetuksella (EU) N:o 515/2014, puitteissa hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

32 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Ohjelmien rahoituksen kohdentamisen perusteet yhteistyöhön perustuvassa hallinnoinnissa

1.  10 artiklassa tarkoitetut käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)  kukin jäsenvaltio saa rahoitusvälineestä 5 000 000 euron kiinteän määrän vain ohjelmakauden alussa;

b)  Liettualle kohdennetaan 157 200 000 euron määrä erityistä kauttakulkujärjestelyä varten vain ohjelmakauden alussa;

c)  ja loput 10 artiklassa tarkoitetuista varoista jaetaan seuraavien perusteiden mukaisesti:

30 prosenttia – maaulkorajat;

35 prosenttia – meriulkorajat;

20 prosenttia – lentoasemat;

15 prosenttia – konsulaatit.

2.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut maa- ja meriulkorajoihin käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)  70 prosenttia niiden maaulkorajojen ja meriulkorajojen pituudelle, joka lasketaan kullekin asetuksessa (EU) N:o 1052/2013 määritellylle rajaosuudelle 11 kohdan mukaisesti määriteltyjen painotustekijöiden perusteella; ja

b)  30 prosenttia maa- ja meriulkorajojen työmäärälle, joka määritellään 7 kohdan a alakohdan mukaisesti.

3.  Euroopan raja- ja merivartiovirasto määrittää 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetun painotuksen 11 kohdan mukaisesti.

4.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa mainitut lentoasemien osalta käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken lentoasemista aiheutuvan, 7 kohdan b alakohdan mukaisesti määritellyn työmäärän mukaan.

5.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetut konsulaattien käytettävissä olevat varat jaetaan jäsenvaltioiden kesken seuraavasti:

a)  50 prosenttia neuvoston asetuksen (EY) N:o 539/2001(55) liitteessä I luetelluissa maissa olevien jäsenvaltioiden konsulaattien (mukaan lukien kunniakonsulaatit) määrälle ja

b)  50 prosenttia tämän liitteen 7 kohdan c alakohdan mukaisesti määritellylle työmäärälle, joka koskee viisumipolitiikan hoitoa jäsenvaltioiden konsulaateissa asetuksen (EY) N:o 539/2001 liitteessä I luetelluissa maissa.

6.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua varojen jakamista varten ’meriulkorajoilla’ tarkoitetaan jäsenvaltioiden aluevesien ulkorajaa siten kuin se määritellään Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 4–16 artiklan mukaisesti. Jos laittoman luvattoman muuttoliikkeen tai laittoman maahantulon ehkäiseminen edellyttää säännöllisesti toteutettavia pitkän matkan operaatioita, meriulkorajoilla tarkoitetaan kuitenkin sellaisten alueiden ulkorajaa, joilla uhka on merkittävä. Tällöin ’meriulkorajan’ määritelmässä otetaan huomioon asianomaisen jäsenvaltion toimittamat operatiiviset tiedot kahdelta viime vuodelta. Tätä määritelmää käytetään yksinomaan tätä asetusta varten. [tark. 147]

7.  Rahoituksen alustavaa kohdentamista varten työmäärä arvioidaan niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat edeltävät 36 kuukautta ja ovat saatavilla tämän asetuksen ensimmäisenä soveltamispäivänä. Väliarviointia varten työmäärä arvioidaan niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan saatavilla olevat edeltävät 36 kuukautta. Työmäärän arviointi perustuu seuraaviin tekijöihin:

a)  maaulkorajat ja meriulkorajat:

1)  70 60 prosenttia – ulkorajan ylitysten määrä rajan virallisilla ylityspaikoilla; [tark. 148]

2)  30 20 prosenttia – ulkorajalta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrä; [tark. 149]

2 a)  20 prosenttia – henkilöt, jotka ovat tehneet kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen tai jotka on merkitty perheenjäseniksi tällaiseen hakemukseen ja joiden hakemuksia on käsitelty Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/32/EU(56) 43 artiklassa tarkoitetun rajamenettelyn mukaisesti;[tark. 150]

b)  lentoasemilla:

1)  70 prosenttia – ulkorajan ylitysten määrä rajan virallisilla ylityspaikoilla;

2)  30 prosenttia – ulkorajalta käännytettyjen kolmansien maiden kansalaisten määrä;

c)  konsulaateissa:

viisumihakemusten määrä lyhytaikaista oleskelua tai lentoaseman kauttakulkua varten.

8.  Edellä 5 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen konsulaattien määrän vertailuluvut lasketaan viisumihakemusten käsittelyä ja myönnettyjen viisumien muuttamista varten laaditusta käsikirjasta 19 päivänä maaliskuuta 2010 annetun komission päätöksen K(2010) 1620 liitteessä 28 olevien tietojen mukaisesti.

Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet kyseisiä tilastoja, käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia kyseisiä jäsenvaltioita koskevia tietoja. Jos jäsenvaltiosta ei ole saatavilla tietoja tai jos jäsenvaltio ei toimita tietoja kahtena peräkkäisenä vuotena, vertailuluku on nolla. [tark. 151]

9.  Vertailuluvut, joita tarkoitetaan

a)  7 kohdan a alakohdan 1 kohdassa ja 7 kohdan b alakohdan 1 alakohdassa, ovat viimeisimmät jäsenvaltion unionin lainsäädännön mukaisesti toimittamat tilastotiedot;

b)  7 kohdan a alakohdan 2 kohdassa ja 7 kohdan b alakohdan 2 alakohdassa, ovat viimeisimmät tilastotiedot, jotka komissio (Eurostat ) on tuottanut jäsenvaltion unionin lainsäädännön mukaisesti toimittamien tietojen perusteella;

c)  7 kohdan c alakohdassa, ovat viimeisimmät komission viisumisäännöstön 46 artiklan mukaisesti julkaisemat viisumeita koskevat tilastot(57).

d)  Jos jäsenvaltiot eivät ole toimittaneet kyseisiä tilastoja, käytetään viimeisimpiä saatavilla olevia kyseisiä jäsenvaltioita koskevia tietoja. Jos jäsenvaltiosta ei ole saatavilla tietoja tai jos jäsenvaltio ei toimita tietoja kahtena peräkkäisenä vuotena, vertailuluku on nolla. [tark. 152]

10.  Euroopan raja- ja merivartiovirasto toimittaa komissiolle raportin varojen jakautumisesta maaulkorajojen, meriulkorajojen ja lentoasemien osalta 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Komissio asettaa raportin julkisesti saataville. [tark. 153]

11.  Rahoituksen alustavaa kohdentamista varten 10 kohdassa tarkoitetussa raportissa yksilöidään kunkin rajaosuuden keskimääräinen uhkataso vaikutustaso niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat edeltävät 36 kuukautta tämän asetuksen ensimmäisenä soveltamispäivänä. Väliarviointia varten 10 kohdassa tarkoitetussa raportissa yksilöidään kunkin rajaosuuden keskimääräinen uhkataso vaikutustaso niiden viimeisimpien keskimääräisten lukujen perusteella, jotka kattavat vuonna 2024 tehtävän väliarvioinnin aikaan saatavilla olevat edeltävät 36 kuukautta. Siinä määritetään kullekin rajaosuudelle oma painotustekijä soveltamalla asetuksessa (EU) N:o 1052/2013 määriteltyjä uhkatasoja vaikutustasoja: [tark. 154]

a)  kerroin 0,5: matala uhka vaikutustaso; [tark. 155]

b)  kerroin 3: keskitason uhka vaikutustaso; [tark. 156]

c)  kerroin 5: korkea uhka vaikutustaso;. [tark. 157]

d)  tekijä 8: kriittinen uhka. [tark. 158]

LIITE II

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.  Rahoitusväline edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  rajavalvonnan parantaminen asetuksen (EU) 2016/1624 4 artiklan a kohdan mukaisesti seuraavilla toimilla:

i.  tarkastusten toteuttamista ja valvontaa ulkorajoilla koskevien valmiuksien lisääminen, myös toimenpiteet rajat ylittävän rikollisuuden, kuten maahantulijoiden salakuljetuksen, ihmiskaupan ja terrorismin, estämiseksi ja havaitsemiseksi estämiseen ja havaitsemiseen liittyvät toimenpiteet samoin kuin sellaisten henkilöiden palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen; [tark. 159]

ii.  etsintä- ja pelastustoimien tukeminen osana merirajojen valvontaa; [tark. 160]

iii.  Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan, edellyttäen että toimenpiteet eivät muodosta uhkaa vapaalle liikkuvuudelle; [tark. 161]

iv.  sisäisen turvallisuuden riskien analysointi ja ulkorajojen toimintaan tai turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavien uhkien analysointi;

v.  niiden jäsenvaltioiden tukeminen osana tämän asetuksen soveltamisalaa, joihin kohdistuu suhteeton olemassa oleva tai mahdollinen muuttopaine EU:n ulkorajoilla 23 artiklassa tarkoitettu hätätilanne, esimerkiksi teknisen ja operatiivisen tuen kautta ja lähettämällä muuttoliikkeen hallinnan tukiryhmiä hotspot-alueille. [tark. 162]

b)  eurooppalaisen raja- ja merivartioviraston kehittäminen edelleen yhteisen valmiuksien kehittämisen, yhteisten hankintojen, yhteisten normien vahvistamisen ja muiden sellaisten toimenpiteiden kautta, jolla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia kehittämiseksi edelleen, edistäminen; [tark. 163]

c)  virastojen välisen yhteistyön lisääminen kansallisella tasolla rajavalvonnasta tai rajalla toteutetuista tehtävistä vastaavien kansallisten viranomaisten välillä sekä EU:n tasolla jäsenvaltioiden välillä tai jäsenvaltioiden ja asiaankuuluvien unionin elinten, toimistojen ja virastojen tai kolmansien maiden , ulkoisista toimista vastaavat virastot mukaan luettuina, välillä; [tark. 164]

d)  unionin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen ulkorajoilla esimerkiksi toteuttamalla suosituksia, jotka perustuvat laadunvalvontamekanismeihin, esimerkiksi Schengenin arviointimekanismiin asetuksen (EU) N:o 1053/2013 mukaisesti, haavoittuvuusarviointeihin asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti ja kansallisiin laadunvalvontamekanismeihin;

e)  niiden laaja-alaisten tietojärjestelmien perustaminen, toiminta ja ylläpito rajavalvonnan alalla, joista jo säädetään unionin lainsäädännössä, myös näiden tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin yhteentoimivuus ja toimet tietojen laadun ja niiden toimittamisen parantamiseksi. [tark. 165]

e a)  valmiuksien lisääminen avun antamiseksi merihätään joutuneille ihmisille, erityisesti tukemalla etsintä- ja pelastustoimintaa; [tark. 166]

e b)  etsintä- ja pelastustoimien tukeminen osana merirajojen valvontaa [tark. 167]

2.  Rahoitusväline edistää 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  tehokkaiden ja asiakasystävällisten palvelujen tarjoaminen viisuminhakijoille siten, että säilytetään viisumimenettelyn turvallisuus ja luotettavuus, kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin ja lapsiin; [tark. 168]

a a)  jäsenvaltioiden tukeminen viisumien myöntämisessä, mukaan lukien humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi ja unionin uudelleensijoittamisohjelmaan tai sisäisten siirtojen ohjelmaan kuuluville henkilöille myönnettävät alueellisesti rajoitetut viisumit, sekä unionin viisumisäännöstön noudattamisessa kaikilta osin; [tark. 169]

b)  unionin viisumisäännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen, myös yhteisen viisumipolitiikan kehittäminen ja nykyaikaistaminen;

c)  yhteistyön eri muotojen kehittäminen jäsenvaltioiden välille viisumien käsittelyssä;

d)  laaja-alaisten tietojärjestelmien perustaminen päivittäminen, toiminta ja ylläpito yhteisen viisumipolitiikan alalla, myös näiden tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin yhteentoimivuus. [tark. 170]

LIITE III

Tuen soveltamisala

1.  Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa a alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)  infrastruktuuri, rakennukset, rajanylityspaikoilla edellytetyt järjestelmät ja palvelut hotspot-alueita ja rajanylityspaikkojen rajavalvontaa varten luvattomien rajanylitysten, laittoman luvattoman muuttoliikkeen ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi ulkorajoilla sekä laillisten matkustajien joustavan kulun varmistamiseksi sekä muuttovirtojen tehokas hallinnointi, myös sellaisten henkilöiden palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen, siten että varmistetaan aina kyseisten henkilöiden ihmisarvoinen kohtelu; [tark. 171]

b)  tehokkaaseen ja turvattuun rajavalvontaan tarvittavien toimintavälineiden, myös liikennevälineiden ja viestintäjärjestelmien, hallinnointi Euroopan raja- ja merivartioviraston kehittämien normien mukaisesti, jos sellaiset ovat olemassa;

c)  koulutus yhdennetyn eurooppalaisen rajaturvallisuuden alalla tai sen kehittämiseen osallistuminen ottaen huomioon operatiiviset tarpeet ja riskianalyysi, sekä, riskianalyysi sekä maakohtaisissa suosituksissa yksilöidyt haasteet, aina perusoikeuksia täysin noudattaen; [tark. 172]

d)  yhteisten yhteyshenkilöiden tilapäinen siirto kolmansiin maihin asetuksessa (EU) N:o …/ … [maahanmuuttoalan yhteyshenkilöverkostoja koskeva asetus] määritellyllä tavalla ja rajavartijoiden ja muiden asiaankuuluvien asiantuntijoiden tilapäinen siirto jäsenvaltioon tai jäsenvaltiosta kolmanteen maahan, yhteistyön ja asiantuntijoiden tai yhteyshenkilöiden verkostojen operatiivisen kapasiteetin lisääminen sekä parhaiden käytänteiden vaihto ja eurooppalaisten verkostojen valmiuksien parantaminen unionin toimintalinjojen arvioinnissa, edistämisessä, tukemisessa ja kehittämisessä; [tark. 173]

e)  tutkimukset, pilottihankkeet ja muut toimet, joilla pyritään toteuttamaan tai kehittämään yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, esimerkiksi Euroopan raja- ja merivartioviraston kehittäminen edelleen yhteisen valmiuksien kehittämisen, yhteisten hankintojen, yhteisten normien vahvistamisen ja muiden sellaisten toimenpiteiden kautta, joilla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia, sekä sellaisten henkilöiden palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen; [tark. 174]

f)  toimet, joilla kehitetään muihin jäsenvaltioihin siirrettävissä olevia innovatiivisia menetelmiä tai käytetään uusia teknologioita, ja erityisesti turvallisuustutkimushankkeiden tulosten käyttäminen, kun Euroopan raja- ja merivartiovirasto on todennut asetuksen (EU) 2016/1624 37 artiklan mukaisesti toimiessaan, että tällainen käyttäminen edistää eurooppalaisen raja- ja merivartioston operatiivisten valmiuksien kehittämistä. Näitä innovatiivisia menetelmiä ja uusia teknologioita on käytettävä siten, että otetaan täysimääräisesti huomioon perusoikeudet ja oikeus henkilötietojen suojaan; [tark. 175]

g)  ulkorajapolitiikan toteuttamiseen vaadittavat valmistelu-valmisteluvaiheet, seuranta-, hallinto- ja tekniset toimet, joilla esimerkiksi parannetaan Schengen-alueen hallintoa kehittämällä ja toteuttamalla asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistettuja arviointimekanismeja Schengen-säännöstön ja Schengenin rajasäännöstön soveltamisen varmistamiseksi, mukaan lukien paikalla tehtäviin käynteihin osallistuvien komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden virkamatkakulut sekä toimenpiteet Euroopan raja- ja merivartioviraston asetuksen (EU) 2016/1624 mukaisesti tekemän haavoittuvuusarvioinnin jälkeen esitettyjen suositusten toteuttamiseksi; [tark. 176]

g a)   toimet, joilla parannetaan tietoteknisiin järjestelmiin tallennettujen tietojen laatua viisumien ja rajojen alalla ja toteutetaan paremmin rekisteröidyn oikeus tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista tai poistaa ne tai rajoittaa niiden käsittelyä tämän rahoitusvälineen soveltamisalaan kuuluvien toimien yhteydessä; [tark. 208]

h)  tunnistaminen, sormenjälkien ottaminen, rekisteröinti, turvatarkastukset, kuulemiset, tietojen tarjoaminen, lääketieteellinen arviointi, haavoittuvuusarviointi ja tarvittaessa lääketieteellinen hoito sekä asianmukaisen menettelyn tarvittaessa asianmukaisen turvapaikkamenettelyn osoittaminen kolmansien maiden kansalaisille ulkorajoilla, erityisesti hotspot-alueilla; [tark. 177]

i)  toimet, joilla pyritään lisäämään sidosryhmien ja kansalaisten tietoisuutta unionin politiikoista ja tavoitteista, mukaan luettuna unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta;

j)  tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen ottaen asianmukaisesti huomioon syrjimättömyysperiaatteen; [tark. 178]

k)  operatiivinen tuki Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden täytäntöönpanoa varten;

k a)  parhaiden käytäntöjen ja asiantuntemuksen vaihto, myös perusoikeuksien suojelun osalta rajavalvonnan eri osatekijöiden yhteydessä, ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamisen, välittömän avun tarjoamisen ja heidän ohjaamisensa suojelupalveluihin osalta; [tark. 179]

k b)  toimenpiteet toimintapolitiikkojen ja menettelyjen kehittämiseksi, seuraamiseksi ja arvioimiseksi, myös yhteisten tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattorien soveltaminen edistymisen mittaamiseksi ja toimintapoliittisen kehityksen arvioimiseksi. [tark. 180]

2.  Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 2 kohdassa b alakohdassa tarkoitetun erityistavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)  viisumihakemusten käsittelyä ja konsuliyhteistyötä varten tarvittava infrastruktuuri ja rakennukset, myös turvatoimet, sekä muut toimet, joilla pyritään parantamaan viisuminhakijoille tarkoitettuja palveluja;

b)  viisumihakemusten käsittelyä ja konsuliyhteistyötä varten tarvittavat toimintavälineet ja viestintäjärjestelmät;

c)  konsulaattien ja muun henkilöstön kouluttaminen yhteisen viisumipolitiikan ja konsuliyhteistyön, tarvittaessa myös perusoikeuksien noudattamisen, edistämiseksi; [tark. 181]

d)  parhaiden käytänteiden vaihto ja asiantuntijavaihto, myös asiantuntijoiden tilapäinen siirto, sekä eurooppalaisten verkostojen valmiuksien parantaminen unionin toimintalinjojen ja tavoitteiden arvioinnissa, edistämisessä, tukemisessa ja kehittämisessä edelleen, myös siksi, että voidaan suojella perusoikeuksia haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamisessa, heidän välittömässä avustamisessa ja heidän ohjaamisessa suojelupalveluihin; [tark. 182]

e)  tutkimukset, pilottihankkeet ja muut asianmukaiset toimet, esimerkiksi tietämyksen parantaminen analyysien, seurannan ja arviointien kautta;

f)  toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menettelyjä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien tutkimushankkeiden tulosten testaus ja validointi;

g)  valmistelu- valmisteluvaiheet, seuranta-, hallinto- ja tekniset toimet, joilla esimerkiksi parannetaan pyritään parantamaan Schengen-alueen hallintoa kehittämällä ja toteuttamalla asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistettuja arviointimekanismeja Schengen-säännöstön ja soveltamisen varmistamiseksi, mukaan lukien paikalla tehtäviin käynteihin osallistuvien komission ja jäsenvaltioiden asiantuntijoiden virkamatkakulut; [tark. 183]

h)  viisumipolitiikkaa koskevat tiedotustoimet sidosryhmien ja kansalaisten keskuudessa, mukaan luettuna unionin poliittisia painopisteitä koskeva ulkoinen tiedotustoiminta;

i)  tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen ottaen asianmukaisesti huomioon syrjimättömyysperiaatteen ja oikeuden henkilötietojen suojaan; [tark. 184]

j)  operatiivinen tuki yhteisen viisumipolitiikan täytäntöönpanoa varten. ottaen asianmukaisesti huomioon syrjimättömyysperiaatteen; [tark. 185]

j a)  jäsenvaltioiden tukeminen viisumien myöntämisessä, mukaan lukien humanitaarisista syistä tai kansallisen edun tai kansainvälisten velvoitteiden vuoksi ja unionin uudelleensijoittamisohjelmaan tai sisäisten siirtojen ohjelmaan kuuluville henkilöille myönnettävät alueellisesti rajoitetut viisumit, sekä unionin viisumisäännöstön noudattamisessa kaikilta osin; [tark. 186]

3.  Rahoitusvälineestä tuetaan 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun toimintapoliittisen tavoitteen suhteen erityisesti seuraavia:

a)  laaja-alaisten tietojärjestelmien ja niihin liittyvien viestintäinfrastruktuurin osien ylläpitoa varten tarvittava infrastruktuuri ja rakennukset;

b)  laajamittaisten tietojärjestelmien moitteetonta toimintaa varten tarvittavat välineet ja viestintäjärjestelmät;

c)  laajamittaisiin viestintäjärjestelmiin liittyvä koulutus ja viestintä;

d)  laajamittaisten tietojärjestelmien kehittäminen ja päivittäminen;

e)  laajamittaisten tietojärjestelmien ja niiden yhteentoimivuuden toteuttamiseen liittyvät tutkimukset, konseptien oikeaksi todistaminen, pilottihankkeet ja muut asianmukaiset toimet;

f)  toimet, joilla kehitetään innovatiivisia menettelyjä tai otetaan käyttöön uusia teknologioita, joita voidaan siirtää muihin jäsenvaltioihin, ja erityisesti hankkeet, joiden tarkoituksena on unionin rahoittamien tutkimushankkeiden tulosten testaus ja validointi;

g)  tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen laajoja tietojärjestelmiä varten viisumien ja rajojen alalla ottaen asianmukaisesti huomioon syrjimättömyysperiaatteen ja oikeuden henkilötietojen suojaan; [tark. 187]

g a)  toimet, joilla parannetaan tietojen laatua ja toteutetaan paremmin rekisteröidyn oikeus tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista tai poistaa ne tai rajoittaa niiden käsittelyä; [tark. 188]

h)  operatiivinen tuki laajamittaisten tietojärjestelmien toteuttamisen alalla.

LIITE IV

Toimet, joiden yhteisrahoitusosuus voi olla suurempi 11 artiklan 3 kohdan ja 12 artiklan 14 kohdan mukaisesti

1)  Toimintavälineiden hankkiminen yhteisin hankintajärjestelyin Euroopan raja- ja merivartioviraston kanssa Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön sen operatiivista toimintaa varten asetuksen (EU) 2016/1624 39 artiklan 14 kohdan mukaisesti.

2)  Toimet, joilla tuetaan yhteistyötä jäsenvaltion ja sen naapurina olevan sellaisen kolmannen maan virastojen välillä, jonka kanssa EU:lla on yhteinen maa- tai meriraja.

3)  Eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittäminen edelleen yhteisen valmiuksien kehittämisen, yhteisten hankintojen, yhteisten normien vahvistamisen ja muiden sellaisten toimenpiteiden kautta, jolla , joilla virtaviivaistetaan jäsenvaltioiden ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välistä yhteistyötä ja koordinointia liitteessä II olevan 1 kohdan b alakohdassa esitetyllä tavalla Euroopan raja- ja rannikkovartioston kehittämiseksi edelleen, edistäminen. [tark. 189]

4)  Maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden yhteinen käyttö liitteessä III tarkoitetulla tavalla.

5)  Toimet ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja tukemisen parantamiseksi ja rajat ylittävän yhteistyön lisääminen ihmiskauppiaiden havaitsemiseksi rajavalvonnan puitteissa, myös kehittämällä ja tukemalla suojeluun ja ohjaamiseen tarkoitettuja mekanismeja. [tark. 190]

5 a)  yhdennettyjen lastensuojelujärjestelmien kehittäminen ulkorajoilla ja lasten suojelua muuttoliikkeen yhteydessä koskevan toimintapolitiikan kehittäminen, myös tarjoamalla henkilöstölle riittävää koulutusta ja vaihtamalla hyviä käytäntöjä jäsenvaltioiden kesken. [tark. 191]

6)  Toimet, jotka liittyvät uusien menetelmien tai teknologioiden käyttöönottoon, siirtoon, testaukseen ja validointiin, mukaan lukien unionin rahoittamaan turvallisuustutkimukseen liittyvät pilottihankkeet ja seurantatoimet liitteessä III tarkoitetulla tavalla. joilla parannetaan tietoteknisiin järjestelmiin tallennettujen tietojen laatua viisumien ja rajojen alalla ja joilla toteutetaan paremmin rekisteröidyn oikeus tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista tai poistaa ne tai rajoittaa niiden käsittelyä tämän rahoitusvälineen soveltamisalaan kuuluvien toimien yhteydessä;[tark. 209]

6 a)  Toimet, joilla pyritään haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamiseen, välittömän avun tarjoamiseen ja heidän ohjaamiseensa suojelupalveluihin. [tark. 193]

7)  Toimet hotspot-alueiden perustamiseksi ja hoitamiseksi niissä jäsenvaltioissa, joihin kohdistuu poikkeuksellinen ja suhteeton olemassa oleva tai mahdollinen muuttopaine.

8)  Viisumien käsittelyä koskevien yhteistyön muotojen kehittäminen edelleen jäsenvaltioiden kesken liitteessä II olevassa 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

9)  Jäsenvaltioiden konsuliedustuksen lisääminen viisumipakon piiriin kuuluvissa maissa, erityisesti niissä, joissa yksikään jäsenvaltio ei ole vielä edustettuna.

LIITE V

25 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuloksellisuuden indikaattorit

a)  Erityistavoite 1: tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajavalvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman luvattoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla; [tark. 194]

1)  niiden laittomien rajanylitysten määrä, jotka havaittiin EU:n ulkorajalla a) rajatarkastusasemien välissä ja b) rajatarkastusasemilla

Tietolähde: Euroopan raja- ja merivartiovirasto

2)  Niiden henkilöiden määrä, jotka saatiin kiinni vilpillisten matkustusasiakirjojen käytöstä rajatarkastusasemilla

Tietolähde: Euroopan raja- ja merivartiovirasto

2 a)  Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua rajanylityspaikalla

Tietolähde: jäsenvaltiot [tark. 195]

2 b)  Niiden henkilöiden määrä, joilta on evätty maahantulo

Tietolähde: jäsenvaltiot [tark. 196]

b)  Erityistavoite 2: tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja ehkäistään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä: jäsenvaltioiden yhdenmukaisemman lähestymistavan varmistamiseksi viisumien myöntämiseen ja laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja turvallisuusriskien lieventämiseksi: [tark. 197]

1)  niiden henkilöiden määrä, jotka saatiin kiinni vilpillisten matkustusasiakirjojen käytöstä rahaston tukea saavissa konsulaateissa

Tietolähde: jäsenvaltiot

1 a)  Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat hakeneet kansainvälistä suojelua jäsenvaltioiden konsulaateissa

Tietolähde: jäsenvaltiot [tark. 198]

2)  Keskimääräinen päätöksentekoaika (ja suuntaukset) viisumimenettelyssä.

Tietolähde: jäsenvaltiot

LIITE VI

Tukitoimityypit

TAULUKKO 1: TUKITOIMIEN KOODIT

I.  Euroopan yhdennetty rajaturvallisuus

001

Rajatarkastukset

002

Rajavalvonta – ilmavalvontakalusto

003

Rajavalvonta – maavalvontakalusto

004

Rajavalvonta – merivalvontakalusto

005

Rajavalvonta – automaattiset rajavalvontajärjestelmät

006

Rajavalvonta – muut toimenpiteet

007

Schengen-alueella toteutettavat tekniset ja operatiiviset toimenpiteet, jotka liittyvät rajavalvontaan

008

Tilannetietoisuus ja tiedonvaihto

009

Riskianalyysi

010

Tietojenkäsittely

011

Hotspot-alueet

011a

Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tunnistamiseen ja palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet [tark. 199]

011b

Sellaisten henkilöiden tunnistamiseen ja palveluihin ohjaamiseen liittyvät toimenpiteet, jotka ovat kansainvälisen suojelun tarpeessa tai haluavat tehdä kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen [tark. 200]

012

Eurooppalaisen raja- ja merivartioston kehittäminen

013

Virastojen välinen yhteistyö – kansallinen taso

014

Virastojen välinen yhteistyö – EU:n taso

015

Virastojen välinen yhteistyö – kolmansien maiden kanssa

016

Yhteisten maahanmuuttoalan yhteyshenkilöiden käyttö

017

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – Eurodac rajaturvallisuustarkoituksiin

018

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – rajanylitystietojärjestelmä

019

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – EU:n matkustustieto- ja -lupajärjestelmä (ETIAS)

020

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – Schengenin tietojärjestelmä (SIS II)

021

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – yhteentoimivuus

022

Operatiivinen tuki – yhdennetty rajaturvallisuus

023

Operatiivinen tuki – Eurodac rajaturvallisuustarkoituksiin

024

Operatiivinen tuki – erityinen kauttakulkujärjestely

II.  Yhteinen viisumipolitiikka

001

Viisumihakemusten käsittelyn parantaminen

002

Konsulaattien tehokkuuden, asiakasystävällisyyden ja turvallisuuden parantaminen

003

Asiakirjojen turvallisuus / asiakirja-asiantuntijat

004

Yhteistyö konsuliasioissa

005

Konsuliedustuksen kattavuus

006

Laaja-alaiset tietojärjestelmät – viisumitietojärjestelmä (VIS)

007

Muut tietojärjestelmät viisumihakemusten käsittelyssä

008

Operatiivinen tuki – yhteinen viisumipolitiikka

009

Operatiivinen tuki – laaja-alaiset tietojärjestelmät viisumihakemusten käsittelyssä

010

Operatiivinen tuki – erityinen kauttakulkujärjestely

010a

Humanitaaristen viisumien myöntäminen [tark. 201]

 

III.  Tekninen tuki

001

Tiedotus ja viestintä

002

Valmistelu, täytäntöönpano, seuranta ja valvonta

003

Arviointi ja selvitykset, tietojenkeruu

003a

Tietojen laatu ja rekisteröidyn oikeudet tutustua omiin tietoihinsa ja oikaista tai poistaa ne tai rajoittaa niiden käsittelyä [tark. 202]

004

Valmiuksien kehittäminen

TAULUKKO 2: TOIMITYYPPIEN KOODIT

001

Infrastruktuuri ja rakennukset

002

Liikennevälineet

003

Muu operatiivinen välineistö

004

Viestintäjärjestelmät

005

Tietojärjestelmät

006

Koulutus

007

Parhaiden käytäntöjen vaihto – jäsenvaltioiden kesken

008

Parhaiden käytäntöjen vaihto – kolmansien maiden kanssa

009

Asiantuntijoiden lähettäminen

010

Tutkimukset, konseptien oikeaksi todistaminen, pilottihankkeet ja vastaavat toimet

011

Viestintätoimet

012

Tilastollisten välineiden, menetelmien ja indikaattoreiden kehittäminen

013

Tutkimushankkeiden käyttöönotto tai muu seuranta

TAULUKKO 3: TOTEUTUSTAPOJEN KOODIT

001

Erityistoimet

002

Hätäapu

003

Liitteessä IV luetellut toimet

004

Schengen-arviointeihin perustuvien suositusten toteuttaminen

005

Haavoittuvuusarviointia koskevien suositusten täytäntöönpano

006

Yhteistyö kolmansien maiden kanssa

007

Kolmansissa maissa toteutettavat toimet

LIITE VII

Operatiiviseen tukeen oikeutetut toimet

a)  Edellä 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat kustannukset, mikäli Euroopan raja- ja merivartiovirasto ei kata niitä osana operatiivista toimintaansa:

1)  henkilöstökustannukset;

2)  välineistön ja infrastruktuurin huolto tai korjaus;

3)  käyttöönottokustannukset, myös hotspot-alueilla tämän asetuksen mukaisesti; [tark. 203]

4)  operaatioista aiheutuvat toimintakustannukset.

Asetuksen (EU) 2016/1624 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu vastaanottava jäsenvaltio voi käyttää operatiivista tukea kattamaan omia käyttökustannuksiaan, jotka johtuvat osallistumisesta asetuksen (EU) 2016/1624 2 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuun operatiiviseen toimintaan ja kuuluvat tämän asetuksen soveltamisalaan, tai kattamaan kansallisia rajavalvontatoimia.

b)  Edellä 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

1)  henkilöstökulut, myös koulutusmenot;

2)  käyttöönottokustannukset;

3)  välineistön ja infrastruktuurin huolto tai korjaus;

4)  kiinteä omaisuus, myös vuokrauskustannukset ja poistot.

c)  Edellä 3 artiklan 1 kohdassa esitetyn toimintapoliittisen tavoitteen mukaisesti operatiivinen tuki kattaa seuraavat:

1)  henkilöstökulut, myös koulutusmenot;

2)  laaja-alaisten tietojärjestelmien ja niiden viestintäinfrastruktuurin operatiivinen hallinnointi ja ylläpito rajavalvonnan alalla, myös näiden järjestelmien yhteentoimivuus ja turvallisten tilojen vuokraus.

d)  Edellä mainitun lisäksi Liettuaa koskevaan ohjelmaan sisältyvästä operatiivisesta tuesta annetaan tukea 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

LIITE VIII

25 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut keskeiset tuotos- ja tulosindikaattorit

a)  Erityistavoite 1: tuetaan eurooppalaisen raja- ja merivartioston ulkorajoilla toteuttamaa yhdennettyä eurooppalaista rajaturvallisuutta, josta vastaavat yhdessä Euroopan raja- ja merivartiovirasto ja rajavalvonnasta vastaavat kansalliset viranomaiset, laillisten rajanylitysten helpottamiseksi, laittoman luvattoman maahanmuuton ja rajat ylittävän rikollisuuden ehkäisemiseksi ja havaitsemiseksi ja muuttovirtojen hallitsemiseksi tehokkaalla tavalla; [tark. 204]

1)  rajavalvontainfrastruktuuri, liikennevälineet ja muut rahoitusvälineen avulla rahoitetut toimintavälineet:

–  vastarakennettujen tai kunnostettujen rajanylityspaikkojen lukumäärä kaikista vastarakennetuista tai kunnostetuista rajanylityspaikoista kyseisessä jäsenvaltiossa;

–  rajatarkastusautomaattien määrä;

–  lentoliikennevälineiden määrä;

–  meriliikennevälineiden määrä;

–  maaliikennevälineiden määrä;

–  Euroopan raja- ja merivartioviraston käyttöön asetettujen toimintavälineiden määrä;

–  muiden toimintavälineiden määrä, ja niistä niiden toimintavälineiden määrä, joita käytetään hotspot-alueiden perustamiseen, kunnostamiseen tai ylläpitoon tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla;

–  rahoitusvälineestä tuettujen monikäyttöisten toimintavälineiden määrä.

2)  rahoitusvälineestä tuettujen erityisvirkojen määrä kolmansissa maissa

–  yhteiset yhteyshenkilöt liitteessä III tarkoitetulla tavalla;

–  muut rajaturvallisuuteen liittyvät erityisvirat.

3)  Jäsenvaltioissa rahoitusvälineen tuella kansallisten viranomaisten ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välillä aloitettujen sellaisten yhteistyöhankkeiden tai -kokonaisuuksien määrä, joilla kehitetään eurooppalaista raja- ja merivartiostoa.

4)  Niiden toimintavälineiden, joita käytetään Euroopan raja- ja merivartioviraston operatiivisen toiminnan aikana ja jotka on hankittu rahoitusvälineen tuella, lukumäärän osuus kaikista Euroopan raja- ja merivartioviraston kalustoreserviin rekisteröidyistä toimintavälineistä.

5)  Kansallisten virastojen Eurosurin kansallisen koordinointikeskuksen kanssa rahoitusvälineen tuella aloittamien yhteistyöhankkeiden tai -kokonaisuuksien määrä.

6)  Yhdennettyä rajaturvallisuutta koskevissa kysymyksissä rahoitusvälineen tuella koulutusta saaneen henkilöstön määrä.

7)  Rahoitusvälineen tuella kehitettyjen, toteutettujen, ylläpidettyjen tai päivitettyjen tietotekniikan toimintojen määrä, myös yhteentoimivuutta varten:

–  SIS II;

–  ETIAS;

–  rajanylitystietojärjestelmä;

–  VIS rajaturvallisuustarkoituksiin;

–  Eurodac rajaturvallisuustarkoituksiin;

–  Niiden tietoteknisten järjestelmien yhteyksien määrä eurooppalaiseen hakuportaaliin, jotka on rahoitettu välineen tuella.

–  Muut tässä asetuksessa tarkoitetut laajamittaiset tietotekniset järjestelmät.

8)  Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä rajojen ja haavoittuvuusarviointia koskevien suositusten alalla, jotka on täytetty rahastosta saadun tuen avulla, kaikkien niiden suositusten kokonaismäärästä, joilla on taloudellisia vaikutuksia.

b)  Erityistavoite 2: tuetaan yhteistä viisumipolitiikkaa laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja ehkäistään muuttoliike- ja turvallisuusriskejä: jäsenvaltioiden yhdenmukaisemman lähestymistavan varmistamiseksi viisumien myöntämiseen ja laillisen matkustamisen helpottamiseksi ja turvallisuusriskien lieventämiseksi. [tark. 205]

1)  Niiden Schengen-alueen ulkopuolisten konsulaattien, jotka on perustettu tai kunnostettu rahoitusvälineen tuella, lukumäärän osuus kaikista Schengen-alueen ulkopuolella olevista perustetuista tai kunnostetuista jäsenvaltion konsulaateista.

2)  Yhteiseen viisumipolitiikkaan liittyvää koulutusta rahoitusvälineen avulla saaneiden henkilöiden määrä ja tällaisten kurssien määrä

3)  Rahoitusvälineen tuella kehitettyjen, toteutettujen, ylläpidettyjen tai päivitettyjen tietotekniikan toimintojen määrä, myös yhteentoimivuutta varten:

–  VIS;

–  rajanylitystietojärjestelmä;

–  muut tässä asetuksessa tarkoitetut laajamittaiset tietotekniset järjestelmät.

4)  Niiden jäsenvaltioiden välisten viisumien käsittelyyn liittyvien yhteistyön muotojen määrä, jotka on perustettu rahoitusvälineen tuella:

–  yhteiset tilat;

–  yhteiset viisumikeskukset;

–  edustustot;

–  muut.

5)  Niiden Schengen-arviointiin perustuvien suositusten määrä yhteisen viisumipolitiikan alalla, jotka on toteutettu rahoitusvälineen tuen avulla, kaikkien niiden suositusten kokonaismäärästä, joilla on taloudellisia vaikutuksia.

6)  Niiden viisumipakon piiriin kuuluvien maiden määrä, joissa edustettuina olevien jäsenvaltioiden määrä on lisääntynyt rahoitusvälineen tuella.

(1) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(2)EUVL C , , s. .
(3)EUVL C , , s. .
(4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 13. maaliskuuta 2019.
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1).
(6)COM(2015)0240, 13.5.2015.
(7)http://www.consilium.europa.eu/en/press/press-releases/2016/12/15/euco-conclusions-final/
(8)Eurooppa-neuvoston päätelmät, 22. ja 23. kesäkuuta 2017.
(9)COM(2017)0794.
(10) Komission 29 päivänä huhtikuuta 2017 antama lausunto maahantulon hallinnasta Slovenian ja Kroatian välisellä rajalla.
(11) Komission suositus (EU) 2017/1804, annettu 3 päivänä lokakuuta 2017, sisärajavalvonnan väliaikaista palauttamista Schengen-alueella koskevien Schengenin rajasäännöstön säännösten soveltamisesta (EUVL L 259, 7.10.2017, s. 25).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N: o 515/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen perustamisesta osana sisäisen turvallisuuden rahastoa ja päätöksen N:o 574/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 143).
(13)EUVL L […], […], s.
(14)EUVL L […], […], s.
(15)EUVL L 144, 6.6.2007, s. 22.
(16)Asetus (EU) 2017/2226, annettu 30 päivänä marraskuuta 2017, rajanylitystietojärjestelmän (EES) perustamisesta jäsenvaltioiden ulkorajat ylittävien kolmansien maiden kansalaisten maahantuloa, maastalähtöä ja pääsyn epäämistä koskevien tietojen rekisteröimiseksi ja edellytysten määrittämisestä pääsylle EES:n tietoihin lainvalvontatarkoituksissa sekä Schengenin sopimuksen soveltamisesta tehdyn yleissopimuksen ja asetusten (EY) N:o 767/2008 ja (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 327, 9.12.2017, s. 20).
(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 767/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, viisumitietojärjestelmästä (VIS) ja lyhytaikaista oleskelua varten myönnettäviä viisumeja koskevasta jäsenvaltioiden välisestä tietojenvaihdosta (VIS-asetus) (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 60).
(18)COM(2016)0731, 16.11.2016.
(19)COM(2016)0272, 4.5.2016.
(20)COM(2016)0881, 0882 ja 0883, 21.12.2016.
(21)COM(2017)0344, 29.6.2017.
(22)COM(2017)0794, 12.12.2017.
(23)EUCO 22/15 CO EUR 8 CONCL 3.
(24)Neuvoston asetus (EU) N:o 1053/2013, annettu 7 päivänä lokakuuta 2013, arviointi- ja valvontamekanismin perustamisesta Schengenin säännöstön soveltamisen varmistamista varten (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 27).
(25)EUVL L 236, 23.9.2003, s. 946.
(26)Neuvoston asetus (EY) N:o 693/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, erityisen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) käyttöön ottamisesta sekä yhteisen konsuliohjeiston ja yhteisen käsikirjan muuttamisesta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 8).
(27)Neuvoston asetus (EY) N:o 694/2003, annettu 14 päivänä huhtikuuta 2003, asetuksessa (EY) N:o 693/2003 säädettyjen kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FTD) ja rautateitse tapahtuvaa kauttakulkua helpottavan asiakirjan (FRTD) yhtenäisestä kaavasta (EUVL L 99, 17.4.2003, s. 15).
(28)EUVL L […], […], s.
(29)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1406/2002, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2002, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta (EYVL L 208, 5.8.2002, s. 1).
(30)Neuvoston asetus (EY) N:o 768/2005, annettu 26 päivänä huhtikuuta 2005, yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta ja yhteiseen kalastuspolitiikkaan sovellettavasta valvontajärjestelmästä annetun asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta (EUVL L 128, 21.5.2005, s. 1).
(31)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1052/2013, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) perustamisesta (EUVL L 295, 6.11.2013, s. 11).
(32)EUVL C , , s. .
(33)EUVL C , , s. .
(34)EUVL C […], […], s. […].
(35)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(36)Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(37)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(38)Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(39)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(40)Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(41)Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(42)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(43)EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(44)EYVL L 176, 10.7.1999, s. 36.
(45)Neuvoston päätös 1999/437/EY, tehty 17 päivänä toukokuuta 1999, tietyistä Euroopan unionin neuvoston, Islannin tasavallan ja Norjan kuningaskunnan välillä viimeksi mainittujen osallistumisesta Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen tehdyn sopimuksen yksityiskohtaisista soveltamissäännöistä (EYVL L 176, 10.7.1999, s. 31).
(46)EUVL L 53, 27.2.2008, s. 52.
(47)Neuvoston päätös 2008/146/EY, tehty 28 päivänä tammikuuta 2008, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen, Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen koskevan sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 53, 27.2.2008, s. 1).
(48)EUVL L 160, 18.6.2011, s. 21.
(49)Neuvoston päätös 2011/350/EU, annettu 7 päivänä maaliskuuta 2011, Liechtensteinin ruhtinaskunnan liittymisestä Euroopan unionin, Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton väliseen sopimukseen, joka koskee Sveitsin valaliiton osallistumista Schengenin säännöstön täytäntöönpanoon, soveltamiseen ja kehittämiseen, Euroopan unionin, Euroopan yhteisön, Sveitsin valaliiton ja Liechtensteinin ruhtinaskunnan välillä tehtävän pöytäkirjan tekemisestä Euroopan unionin puolesta, siltä osin kuin kyse on tarkastusten poistamisesta sisärajoilta ja henkilöiden liikkumisesta rajojen yli (EUVL L 160, 18.6.2011, s. 19).
(50)Neuvoston päätös 2002/192/EY, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, Irlannin pyynnöstä saada osallistua joihinkin Schengenin säännöstön määräyksiin (EYVL L 64, 7.3.2002, s. 20).
(51)EUVL L […], […], s.
(52)EUVL L […], […], s.
(53)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1).
(54) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/98/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 90).
(55) Neuvoston asetus (EY) N:o 539/2001, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2001, luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (EUVL L 81, 21.3.2001, s. 1).
(56) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60).
(57) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 810/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön viisumisäännöstön laatimisesta (viisumisäännöstö) (EUVL L 243, 15.9.2009, s. 1).


Sisäisen turvallisuuden rahasto ***I
PDF 308kWORD 112k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 13. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta (COM(2018)0472 – C8-0267/2018 – 2018/0250(COD))
P8_TA(2019)0177A8-0115/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0472),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 82 artiklan 1 kohdan, 84 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0267/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0115/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 13. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi sisäisen turvallisuuden rahaston perustamisesta

P8_TC1-COD(2018)0250


EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 82 artiklan 1 kohdan, 84 artiklan sekä 87 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Sisäisen turvallisuuden varmistaminen Vaikka kansallinen turvallisuus kuuluu edelleen yksinomaan jäsenvaltioiden toimivaltaan, mutta kaikkien sen suojeleminen edellyttää unionin tason yhteistyötä ja koordinointia. Sisäinen turvallisuus on yhteinen hanke, jota EU:n toimielinten, asiaan liittyvien asiaankuuluvien unionin virastojen ja jäsenvaltioiden olisi yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan avulla yhdessä pyrittävä edistämään sitä. Komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat määrittäneet vuosina 2015–2020 yhteisiä painopisteitä, jotka esitetään huhtikuussa 2015 annetussa Euroopan turvallisuusagendassa(4) ja jotka neuvosto vahvisti kesäkuussa 2015 uudistetussa sisäisen turvallisuuden strategiassa(5) ja Euroopan parlamentti heinäkuussa 2015 päätelmissään antamassaan päätöslauselmassa(6). Yhteisen strategian tavoitteena oli tarjota strategiset puitteet sisäisen turvallisuuden alalla unionin tasolla toteutettaville toimille, ja siinä määriteltiin toimien painopisteet, jotta voitiin varmistaa tehokkaat unionin vastatoimet turvallisuusuhkiin vuosina 2015–2020, esimerkiksi terrorismin torjuminen ja radikalisoitumisen ehkäiseminen ja joita ovat terrorismin ehkäiseminen ja torjuminen sekä radikalisoitumisen ehkäiseminen, mukaan luettuna verkossa tapahtuva radikalisoituminen, väkivaltainen ääriliikehdintä, suvaitsemattomuus ja syrjintä, järjestäytyneen rikollisuuden kitkeminen ja kyberrikollisuuden torjuminen. [tark. 1]

(2)  Syyskuun Maaliskuun 25 päivänä 2017 allekirjoitetussa Rooman julistuksessa 27 jäsenvaltion johtajat, Eurooppa-neuvosto, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio vakuuttivat haluavansa päättäväisesti kehittää turvallista ja suojattua Eurooppaa ja rakentaa unionin, jossa kaikki kansalaiset tuntevat olonsa turvalliseksi ja voivat liikkua vapaasti, jossa ulkorajat on suojattu tehokkaalla, vastuullisella ja kestävällä muuttoliikepolitiikalla kansainvälisiä normeja kunnioittaen, sekä rakentaa Euroopan, joka torjuu päättäväisesti terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta. [tark. 2]

(3)  Eurooppa-neuvosto kehotti 15 päivänä joulukuuta 2016 EU:n tietojärjestelmien ja tietokantojen yhteentoimivuuden jatkuvaan parantamiseen. Eurooppa-neuvosto korosti 23 päivänä kesäkuuta 2017 tarvetta parantaa tietokantojen yhteentoimivuutta, ja komissio hyväksyi 12 päivänä joulukuuta 2017 ehdotuksen asetukseksi kehyksen luomisesta EU:n tietojärjestelmien (poliisi- ja oikeudellinen yhteistyö, turvapaikka- ja muuttoliikekysymykset) yhteentoimivuudelle(7).

(4)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 67 artiklan 3 kohdan mukainen unionin tavoite korkean turvallisuustason varmistamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella olisi saavutettava muun muassa toteuttamalla toimenpiteitä rikollisuuden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä tukemalla yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden kansallisten viranomaisten välillä, myös alalla toimivien unionin virastojen ja muiden unionin elinten sekä asiaankuuluvien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa.

(5)  Tämän tavoitteen saavuttamiseksi olisi toteutettava unionin tason toimia, jotta ihmisiä, julkisia tiloja ja omaisuutta kriittistä infrastruktuuria voidaan suojella uhkatekijöiltä, jotka ovat yhä enemmän rajat ylittäviä, ja jotta voidaan tukea jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten toimintaa. Muun muassa terrorismi, vakava ja järjestäytynyt rikollisuus, liikkuva rikollisuus, huumekauppa huume- ja asekauppa, korruptio, rahanpesu, kyberrikollisuus, seksuaalinen hyväksikäyttö, mukaan lukien lapsiin kohdistuva, ja hybridiuhat sekä kemialliset, biologiset, säteily- ja ydinuhat ja ihmiskauppa ja laittomien aseiden kauppa muodostavat edelleen uhkan unionin sisäiselle turvallisuudelle ja sisämarkkinoille. [tark. 3]

(5 a)  Rahastosta olisi tuettava taloudellisesti sellaisten uusien haasteiden ratkaisemista, jotka johtuvat siitä, että internetin kautta tehtävien tietyntyyppisten rikosten, kuten maksupetosten, lasten seksuaalisen hyväksikäytön ja asekaupan, jäljempänä ’kyberympäristöä hyväksi käyttäen tehtävät rikokset’, mittakaava on kasvanut merkittävästi viime vuosina. [tark. 4]

(6)  Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. SEUT-sopimuksen 84 artiklan ja 87 artiklan 2 kohdan mukaisesti rahoituksella olisi tuettava toimenpiteitä, joilla edistetään ja tuetaan jäsenvaltioiden toimia rikosten ehkäisemisen, yhteisen koulutuksen ja poliisiyhteistyön poliisi- ja oikeudellisen yhteistyön alalla, joihin osallistuvat kaikki jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä unionin virastot ja jotka koskevat erityisesti tiedonvaihtoa, tehostettua operatiivista yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä rikosten torjumiseksi ja ehkäisemiseksi. Rahastosta ei pitäisi tukea operatiivisia kustannuksia eikä toimia, jotka liittyvät SEUT-sopimuksen 72 artiklassa tarkoitettuihin jäsenvaltioiden olennaisiin tehtäviin yleisen järjestyksen ylläpitämiseksi ja sisäisen ja kansallisen turvallisuuden suojaamiseksi. [tark. 5]

(7)  Schengen-säännöstön ja koko unionin sisämarkkina-alueen säilyttämiseksi ja sen toiminnan vahvistamiseksi jäsenvaltiot ovat 6 päivästä huhtikuuta 2017 olleet velvollisia tekemään asiaankuuluvien tietokantojen käyttöön perustuvia järjestelmällisiä tarkastuksia EU:n ulkorajat ylittävistä EU:n kansalaisista. Komissio antoi lisäksi jäsenvaltioille suosituksen hyödyntää paremmin poliisitarkastuksia ja rajat ylittävää yhteistyötä. Toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämiseen tähtäävissä unionin ja jäsenvaltioiden toimissa keskeisinä periaatteina olisi oltava jäsenvaltioiden yhteisvastuullisuus, selkeä tehtävänjako, perusoikeuksien ja -vapauksien sekä oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, globaalin näkökulman vahva painottaminen sekä tarvittava johdonmukaisuus turvallisuuden ulkoiseen ulottuvuuteen nähden. [tark. 6]

(8)  Jotta edistettäisiin toimivan ja todellisen turvallisuusunionin kehittämistä ja täytäntöönpanoa ja voitaisiin varmistaa sisäisen turvallisuuden korkea taso kaikkialla Euroopan unionissa, jäsenvaltioille olisi annettava riittävästi unionin rahoitustukea perustamalla sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, ja hallinnoimalla sitä.

(9)  Rahaston toteuttamisessa olisi noudatettava kaikilta osin Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä SEU-sopimus, 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja oikeuksia ja periaatteita ja perusoikeuksiin ihmisoikeuksiin liittyviä unionin kansainvälisiä velvoitteita. Erityisesti tässä asetuksessa pyritään varmistamaan, että perusoikeuksia, kuten oikeutta ihmisarvoon, oikeutta elämään, kidutuksen sekä epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kieltoa, oikeutta henkilötietojen suojaan, lapsen oikeuksia ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin, kunnioitetaan täysimääräisesti. Asetuksessa pyritään myös edistämään syrjimättömyysperiaatteen soveltamista. [tark. 7]

(10)  SEU-sopimuksen 3 artiklan mukaisesti rahastosta olisi tuettava toimia, joilla varmistetaan lasten suojelu väkivallalta, hyväksikäytöltä, riistolta ja laiminlyönniltä. Rahastosta olisi tuettava myös suoja- ja tukitoimia, jotka on tarkoitettu todistajina toimivien ja uhreiksi joutuneiden lasten sekä erityisesti ilman huoltajaa olevien tai muuten holhousta tarvitsevien lasten auttamiseen.

(10 a)  Lainvalvontaviranomaisten tietoisuuden lisääminen kaikenlaiseen rasismiin, myös juutalais- ja romanivastaisuuteen, liittyvistä kysymyksistä, on keskeinen tekijä sisäisen turvallisuuden lisäämisessä. Lainvalvonta-alan toimijoiden tietoisuuden lisäämistä koskevat koulutustoimenpiteet olisi siksi sisällytettävä rahaston soveltamisalaan, jotta voidaan lisätä paikallisen tason valmiuksia luottamuksen kehittämiseen. [tark. 8]

(11)  Unionin turvallisuuden korkean tason varmistamiseksi tarkoitettujen unionin tasolla yksilöityjen yhteisten painopisteiden mukaisesti rahastosta tuetaan toimia, joilla on tarkoitus puuttua keskeisiin turvallisuusuhkiin ja erityisesti ehkäistä ja torjua terrorismia ja väkivaltaista ääriliikehdintää, mukaan lukien radikalisoitumista, suvaitsemattomuutta ja syrjintää, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta sekä avustaa ja suojella rikosten uhreja uhreja ja suojella kriittistä infrastruktuuria. Rahastolla varmistetaan, että unioni ja sen jäsenvaltiot ovat asianmukaisesti varustettuja, jotta ne voivat puuttua myös uusiin ja kehittymässä oleviin uhkiin, kuten laittomaan kauppaan, myös sellaiseen, jota harjoitetaan verkossa toimivien kanavien kautta, hybridiuhkiin sekä kemiallisiin, biologisiin, säteily- ja ydinuhkiin, todellisen turvallisuusunionin toteuttamiseksi. Tähän olisi pyrittävä rahoitustuella, jolla tuetaan parempaa tiedonvaihtoa, tiivistetään operatiivista yhteistyötä ja parannetaan kansallisia ja kollektiivisia valmiuksia. [tark. 9]

(12)  Rahastosta annettavalla rahoitustuella – osana rahaston kokonaisvaltaista kehystä – olisi tuettava erityisesti tietojen vaihtoa ja saatavuutta sekä poliisi- ja oikeudellista yhteistyötä ja ehkäiseviä toimia vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden, laittoman asekaupan, korruption, rahanpesun, huumekaupan, ympäristörikosten, tietojen vaihdon ja saatavuuden, terrorismin, ihmiskaupan, laittoman maahanmuuton pakolaisten ja laittomien muuttajien hyväksikäytön, työvoiman vakavan hyväksikäytön, lasten muun muassa lapsiin ja naisiin kohdistuvan seksuaalisen riiston ja hyväksikäytön, lasten hyväksikäyttöä sisältävän kuvamateriaalin ja lapsipornografian levittämisen sekä kyberrikollisuuden alalla. Rahastosta olisi tuettava myös ihmisten, julkisten tilojen ja kriittisten infrastruktuurien suojelua turvallisuuteen liittyviltä vaaratilanteilta sekä turvallisuuteen liittyvien riskien ja kriisien tehokasta hallinnointia, myös yhteisen koulutuksen avulla, kehittämällä yhteistä politiikkaa (strategiat, toimintapoliittiset syklit, ohjelmat ja toimintasuunnitelmat), lainsäädäntöä ja käytännön yhteistyötä. [tark. 10]

(12 a)  Rahastosta olisi avustettava lainvalvontaviranomaisia niiden kansallisen lainsäädännön mukaisesta organisaatiorakenteesta riippumatta. Tästä syystä rahaston tukea olisi voitava myöntää myös toimiin, joihin osallistuu sisäisen turvallisuuden tehtävistä vastaavia sotilasjoukkoja, siltä osin kuin tällaisilla toimilla edistetään rahaston erityistavoitteiden saavuttamista. Hätätilanteissa sekä yleiseen turvallisuuteen kohdistuvien vakavien riskien käsittelemiseksi ja ehkäisemiseksi, myös terrori-iskun jälkeen, jäsenvaltion alueella toimivien sotilasjoukkojen olisi voitava saada tukea rahastosta. Rahastosta ei missään olosuhteissa saisi myöntää tukea jäsenvaltion alueen ulkopuolella toteutettaviin rauhanturva- ja puolustustoimiin. [tark. 11]

(13)  Rahaston olisi pohjauduttava seuraavien sitä edeltäneiden välineiden sijoituksiin ja tuloksiin: rikosten ennalta ehkäisyä ja torjuntaa koskeva erityisohjelma (ISEC) ja terrorismin ja muiden turvallisuuteen liittyvien riskien ennalta ehkäisyä, torjuntavalmiutta ja niiden seurausten hallintaa koskeva erityisohjelma (CIPS) vuosina 2007–2013 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 513/2014(8) perustettu poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan väline (ISF-P) vuosina 2014–2020, ja sitä olisi laajennettava uuden kehityksen huomioon ottamiseksi.

(14)  Unionin rahoituksen vaikutukset on tarpeen maksimoida asettamalla käyttöön, yhdistämällä ja hyödyntämällä julkisia ja yksityisiä rahoitusresursseja. Rahastosta olisi edistettävä kansalaisyhteiskunnan, myös kansalaisjärjestöjen, aktiivista ja merkityksellistä osallistumista ja kannustettava Euroopan teollisen sektorin osallistumista turvallisuuspolitiikan, erityisesti kyberturvallisuuden, kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, myös siten, että otetaan asiaankuuluvat muut toimijat, unionin virastot ja muut unionin elimet, kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt mukaan toimintaan, kun se on merkityksellistä rahaston tavoitteen kannalta. Olisi kuitenkin varmistettava, että rahastosta saatavaa tukea ei käytetä lakisääteisten tai julkisten tehtävien siirtämiseen yksityisille toimijoille. [tark. 12]

(15)  Unionin huumausainestrategiassa korostetaan tasapainoista lähestymistapaa, jolla pyritään vähentämään samanaikaisesti tarjontaa ja kysyntää, ja osana näitä kokonaisvaltaisia puitteita tästä rahastosta annettavalla rahoitustuella olisi tuettava kaikkia toimia, joilla pyritään estämään ja torjumaan huumekauppaa (tarjonnan ja kysynnän vähentäminen), ja erityisesti toimenpiteitä, jotka kohdistetaan laittomien huumeiden tuotantoon, valmistukseen, uuttamiseen, myyntiin, kuljetukseen, tuontiin ja vientiin sekä hallussapitoon ja hankintaan silloin, kun tarkoituksena on osallistua huumekauppaan liittyvään toimintaan. Rahastosta olisi erityisesti katettava huumausainepolitiikan ennaltaehkäisevät näkökohdat. Jotta voitaisiin lisätä yhteisvaikutuksia ja selkeyttä huumausaineisiin liittyvällä alalla, nämä huumausaineisiin liittyvien tavoitteiden osatekijät, jotka vuosina 2014–2020 kuuluivat oikeusalan ohjelman piiriin, olisi sisällytettävä rahastoon.

(16)  Sen varmistamiseksi, että rahastolla edistetään vaikuttavasti sisäisen turvallisuuden korkeaa tasoa kaikkialla Euroopan unionissa ja kehitetään todellista turvallisuusunionia, sitä olisi hyödynnettävä tavalla, jolla saadaan aikaan eniten eurooppalaista lisäarvoa jäsenvaltioiden toimiin. [tark. 13]

(17)  Jos erityisesti Schengen-arvioinnin jälkeen havaitaan heikkouksia tai riskejä, asianomaisten jäsenvaltioiden olisi unionin sisäisen yhteisvastuullisuuden edistämiseksi ja sen turvallisuuteen liittyvän jaetun vastuun puitteissa puututtava riittävällä tavalla asiaan käyttämällä ohjelmastaan varoja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1053/2013(9) nojalla annettujen suositusten panemiseksi täytäntöön.

(18)  Jäsenvaltioiden olisi rahaston tavoitteen saavuttamisen edistämiseksi varmistettava, että niiden ohjelmien painopisteillä käsitellään edistetään rahaston erityistavoitteita erityistavoitteiden saavuttamista, että valitut painopisteet ovat liitteessä II 3 a artiklassa esitettyjen täytäntöönpanotoimenpiteiden mukaisia ja että määrärahojen kohdentamisella kohdentaminen eri tavoitteisiin tapahtuu oikeasuhtaisesti haasteisiin ja tarpeisiin nähden ja että sillä varmistetaan yleisten toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen. [tark. 14]

(19)  Muihin EU:n rahastoihin nähden olisi pyrittävä yhteisvaikutuksiin, johdonmukaisuuteen ja tehokkuuteen ja toimien päällekkäisyyden estämiseen.

(20)  Rahaston olisi oltava johdonmukainen muihin turvallisuuden alan unionin rahoitusohjelmiin nähden ja täydennettävä niitä. Yhteisvaikutuksia pyritään erityisesti saamaan aikaan takaamaan seuraavien kanssa: turvapaikka- ja maahanmuuttorahasto, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, joka muodostuu asetuksella (EU) X perustetusta rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineestä ja asetuksella (EU) X perustetusta tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineestä, sekä muut asetuksen (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat koheesiopolitiikan rahastot, asetuksella (EU) X perustetun Euroopan horisontti -ohjelman turvallisuustutkimusosa, asetuksella (EU) X perustettu perusoikeuksien ja arvojen ohjelma, asetuksella (EU) X perustettu oikeusalan ohjelma, asetuksella (EU) X perustettu Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja asetuksella (EU) X perustettu InvestEU-ohjelma. Yhteisvaikutuksia olisi pyrittävä saamaan aikaan erityisesti infrastruktuurien ja julkisten tilojen turvallisuuden, kyberturvallisuuden, uhrien suojelemisen ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän, kuten radikalisoitumisen, ehkäisemisen alalla. Toimivat koordinointimekanismit ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan maksimoida toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttaminen, hyödyntää mittakaavaetuja ja välttää toimien päällekkäisyys. [tark. 15]

(21)  Rahastosta tuettavilla kolmansissa maissa toteutettavilla ja niihin liittyvillä toimenpiteillä olisi pyrittävä yhteisvaikutuksiin ja johdonmukaisuuteen sellaisten muiden unionin ulkopuolella toteutettavien toimien kanssa, jotka saavat tukea unionin ulkoisen avun rahoitusvälineistä, ja olisi täydennettävä kyseisiä toimia. Näiden toimien toteuttamisessa olisi etenkin pyrittävä noudattamaan täysin johdonmukaisesti asianomaista maata tai aluetta koskevan unionin ulkoisen toiminnan ja sekä unionin ulkopolitiikan ja kehitysapupolitiikan periaatteita ja yleistavoitteita. Ulkoiseen ulottuvuuteen liittyen rahaston olisi tiivistettävä yhteistyötä kolmansien maiden kanssa aloilla, joilla on merkitystä unionin sisäisen turvallisuuden kannalta, kuten terrorismin ja radikalisoitumisen torjuminen ja yhteistyö kolmansien maiden lainvalvontaviranomaisten kanssa terrorismin (myös henkilöstön tilapäiset siirrot ja yhteiset tutkintaryhmät) terrorismin, erityisesti aseiden, huumausaineiden, uhanalaisten lajien ja kulttuuriesineiden laittoman kaupan, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption, ihmiskaupan ja maahanmuuttajien salakuljetuksen torjumiseksi. [tark. 16]

(22)  Unionin talousarviosta myönnettävä rahoitus olisi keskitettävä toimiin, joissa unionin toiminta voi tuoda lisäarvoa verrattuna jäsenvaltioiden yksinään toteuttamiin toimiin. Turvallisuusasiat ovat luonteeltaan rajat ylittäviä, minkä vuoksi tarvitaan tehokkaita ja koordinoituja unionin tason toimia. Tämän asetuksen perusteella myönnettävä rahoitustuki edistää sekä kansallisten että unionin tason valmiuksien lujittamista turvallisuuden alalla.

(23)  Jäsenvaltion katsotaan jättäneen noudattamatta asiaa koskevaa unionin säännöstöä tämän rahaston mukaisen operatiivisen tuen käytön osalta, jos jäsenvaltio ei ole täyttänyt perussopimusten mukaisia velvollisuuksiaan turvallisuuden alalla, jos on olemassa selvä riski, että jäsenvaltio loukkaa vakavasti unionin arvoja pannessaan täytäntöön turvallisuuden alan säännöstöä tai jos Schengenin arviointi- ja valvontamekanismin puitteissa laaditussa arviointikertomuksessa yksilöidään puutteita kyseisellä alalla.

(23 a)  Unionin olisi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o X(10) nojalla ryhdyttävä toimiin talousarvionsa suojaamiseksi, kun oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa on vahvistettu kohdistuvan yleisiä puutteita. Tähän rahastoon olisi sovellettava asetusta (EU) N:o X. [tark. 17]

(24)  Rahastossa olisi otettava huomioon joustavuuden lisäämisen ja yksinkertaistamisen tarve mutta myös ennustettavuuteen liittyvät vaatimukset sekä varmistettava resurssien jakautuminen oikeudenmukaisesti ja avoimesti, jotta saavutetaan tässä asetuksessa asetetut tavoitteet. Tehokkuuden, tuloksellisuuden ja varainkäytön laadun periaatteiden olisi ohjattava rahaston toteuttamista. Lisäksi rahaston tuen toteuttamisen olisi oltava mahdollisimman käyttäjäystävällistä. [tark. 18]

(25)  Tässä asetuksessa olisi vahvistettava jäsenvaltioille osoitetut alkuperäiset määrät, jotka on laskettu liitteessä I vahvistettujen kriteereiden mukaisesti.

(26)  Näiden alkuperäisten määrien olisi muodostettava perusta jäsenvaltioiden pitkän aikavälin investoinneille turvallisuuteen. Jotta voidaan ottaa huomioon sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien tai alkutilanteen muutokset, jäsenvaltioille olisi kohdennettava jakoperusteen mukaisesti kauden puolivälissä lisämäärä, joka perustuu uusimpiin saatavilla oleviin tilastotietoihin, ohjelman toteutusvaihe huomioon ottaen. [tark. 19]

(26 a)  Kriittiset infrastruktuurit, joita jäsenvaltioiden on suojeltava, olisi otettava huomioon, kun rahastosta käytettävissä olevia määrärahoja jaetaan. [tark. 20]

(27)  Koska turvallisuuden alan haasteet muuttuvat jatkuvasti, on tarpeen mukauttaa rahoituksen kohdentamista sisäisten ja ulkoisten turvallisuusuhkien muutosten perusteella ja suunnata rahoitus painopisteisiin, joilla on suurin lisäarvo unionin kannalta. Jotta voidaan vastata kiireellisiin tarpeisiin sekä politiikassa ja unionin painopisteissä tapahtuviin muutoksiin ja suunnata rahoitusta toimiin, joilla on suurta unionin tason lisäarvoa, osa rahoituksesta kohdennetaan säännöllisin väliajoin erityistoimiin, unionin toimiin ja hätäapuun temaattisen rahoitusvälineen kautta. [tark. 21]

(28)  Jäsenvaltioita olisi kannustettava käyttämään osa ohjelman määrärahoista rahoittamaan liitteessä IV lueteltuja toimia, joihin myönnetään suurempi unionin rahoitusosuus pääasiassa niiden korkean eurooppalaisen lisäarvon tai niiden unionille keskeisen merkityksen vuoksi. [tark. 22]

(29)  Osa rahastossa käytettävissä olevista resursseista voitaisiin jakaa myös sellaisten erityistoimien toteuttamiseen, jotka edellyttävät yhteistyötä jäsenvaltioiden kesken tai joissa unionissa tapahtunut uusi kehitys edellyttää lisärahoitusta yhdelle tai useammalle jäsenvaltiolle. Komissio määrittelee kyseiset erityistoimet työohjelmissaan.

(30)  Rahastosta olisi myönnettävä tukea sisäiseen turvallisuuteen liittyvien operatiivisten kustannusten kattamiseen niin, että jäsenvaltiot voivat pitää yllä valmiuksiaan, jotka ovat koko unionin kannalta olennaisen tärkeitä. Tällainen tuki käsittää rahaston tavoitteisiin liittyvien joidenkin erityiskustannusten täyden korvaamisen, ja sen olisi kuuluttava erottamattomana osana jäsenvaltioiden ohjelmiin.

(31)  Jotta rahaston toimintapoliittisen tavoitteen toteuttamista voidaan täydentää kansallisella tasolla jäsenvaltioiden ohjelmien kautta, rahastosta olisi tuettava myös unionin tason toimia. Tällaisilla toimilla olisi edistettävä yleisiä strategisia tavoitteita rahaston toiminta-alan puitteissa, ja niiden olisi liityttävä politiikan analysointiin ja innovointiin, kansainväliseen keskinäiseen oppimiseen ja kumppanuuksiin sekä uusien aloitteiden ja toimien testaamiseen kaikkialla unionissa tai tiettyjen jäsenvaltioiden välillä. Tässä yhteydessä olisi edistettävä jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen välistä yhteistyötä, jotta voidaan varmistaa tarvittava tiedonvaihto terrorismin sekä vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan tehostamiseksi ja edistää niiden rajat ylittävän luonteen parempaa ymmärtämistä. Rahastosta olisi tuettava jäsenvaltioiden pyrkimyksiä vaihtaa parhaita käytäntöjä ja edistää yhteistä koulutusta, jotta voidaan auttaa kehittämään yhteistyön kulttuuria ja keskinäistä luottamusta tiedustelupalvelujen välillä sekä tiedustelupalvelujen ja Europolin välillä. [tark. 23]

(32)  Jotta voidaan vahvistaa unionin kykyä reagoida välittömästi unionin turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin ja uusiin uhkakuviin, olisi oltava mahdollista myöntää hätäapua tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti. Sen vuoksi hätäapua ei pitäisi antaa pelkkiin varotoimenpiteisiin ja pitkäaikaisiin toimenpiteisiin tai sellaisiin tilanteisiin puuttumiseen, joissa toiminnan kiireellisyys johtuu toimivaltaisten viranomaisten puutteellisesta hallinnollisesta organisoinnista ja operatiivisesta suunnittelusta.

(33)  Jotta voidaan varmistaa toimien riittävä joustavuus ja vastata kehittymässä oleviin tarpeisiin, olisi säädettävä mahdollisuudesta, jonka mukaan erillisvirastoille voidaan antaa asianmukaista lisärahoitusta tiettyjä hätätilanteessa toteutettavia tehtäviä varten. Tapauksissa, joissa toteutettava tehtävä on niin kiireellinen, että talousarvion muutosta ei voida tehdä ajoissa, erillisvirastojen olisi voitava saada hätäapua, myös avustusten muodossa, EU:n toimielinten unionin tasolla yksilöimien painopisteiden ja aloitteiden mukaisesti.

(33 a)  Ottaen huomioon unionin toimien ylikansallisen luonteen ja jotta voidaan edistää koordinoituja toimia unionin turvallisuuden mahdollisimman korkean tason varmistamista koskevan tavoitteen saavuttamiseksi, erillisvirastojen olisi voitava saada tukea unionin toimista, myös avustusten muodossa. Tällaisen tuen olisi oltava unionin toimielinten unionin tasolla määrittämien painopisteiden ja aloitteiden mukaista, jotta voidaan varmistaa eurooppalainen lisäarvo. [tark. 24]

(34)  Tämän rahaston toimintapoliittisia tavoitteita käsitellään myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla. Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo.

(35)  Tässä asetuksessa vahvistetaan sisäisen turvallisuuden rahaston rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta X tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(11) X kohdan mukaisesti.

(36)  Tähän rahastoon sovelletaan asetusta (EU, Euratom) [uusi varainhoitoasetus](12), jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä hallinnointia, rahoitustukea, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt. Sisäisen turvallisuuden rahastosta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus.

(37)  Yhteistyössä hallinnoitavien toimien täytäntöönpanon osalta rahaston olisi oltava osa johdonmukaista kehystä, joka koostuu tästä asetuksesta, varainhoitoasetuksesta ja yhteisiä säännöksiä koskevasta asetuksesta (EU) X(13) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus]. Jos säännökset ovat keskenään ristiriitaisia, tämän asetuksen olisi oltava ensisijainen asetukseen (EU) N:o X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] nähden. [tark. 159]

(38)  Asetuksella (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston , maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (BMVI) (osana yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallinnointia ja valvontaa koskevat säännöt. Lisäksi tässä asetuksessa on tarpeen määritellä sisäisen turvallisuuden rahaston tavoitteet ja vahvistaa erityissäännökset niiden toimien osalta, joille voidaan myöntää rahoitusta tästä rahastosta. [tark. 26]

(38 a)  Sen varmistamiseksi, että rahastosta tuetaan toimia, joilla puututaan kaikkiin rahaston erityistavoitteisiin, ja että resurssien jakaminen tavoitteiden kesken on oikeassa suhteessa haasteisiin ja tarpeisiin, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa, rahaston kullekin erityistavoitteelle olisi määriteltävä tietty rahastosta osoitettava vähimmäisosuus sekä kansallisia ohjelmia että temaattista rahoitusvälinettä varten. [tark. 27]

(39)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien tavoitteet ja saadaan aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä.

(40)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(14), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(15), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(16) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(17) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, oikaiseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten ja/tai rikosoikeudellisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta rikoksesta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto voi neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(18) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden on tehtävä täysipainoista yhteistyötä ja annettava kaikki tarvittava tuki unionin toimielimille, virastoille ja elimille unionin taloudellisten etujen suojelemiseksi. Rahastoon liittyviä sääntöjenvastaisuuksia tai petoksia koskevien tutkimusten tulokset olisi annettava Euroopan parlamentin käyttöön. [tark. 28]

(41)  Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(42)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU(19) 94 artiklan nojalla saada rahoitusta rahaston sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(43)  SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla ja neuvoston 12 päivänä huhtikuuta 2018 antamissaan päätelmissä hyväksymän komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”(20) mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ohjelmissa pyritään puuttumaan syrjäisimpiin alueisiin kohdistuviin uusiin uhkiin. Rahastosta tuetaan kyseisiä jäsenvaltioita tarvittavilla resursseilla näiden alueiden auttamiseksi tarpeen mukaan. [tark. 29]

(44)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(21) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä rahastoa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä rahaston käytännön vaikutuksista. Rahaston saavutusten arvioimiseksi olisi määriteltävä tämän rahaston kuhunkin erityistavoitteeseen liittyvät indikaattorit ja tavoitteet. Näihin indikaattoreihin olisi kuuluttava laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita. [tark. 30]

(45)  Tässä rahastossa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Asiaan liittyvät toimet yksilöidään rahaston valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. [tark. 31]

(46)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi näiden indikaattoreiden ja tilinpäätösraportoinnin kautta seurattava rahaston toteuttamista asetuksen (EU) X [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] ja tämän asetuksen asiaankuuluvien säännösten mukaisesti. Voidakseen täysin täyttää valvontatehtävänsä komission olisi pystyttävä määrittämään rahastosta kunakin vuonna todellisuudessa käytetyt määrät. Tehdessään kansallisen ohjelmansa vuotuiset tilitykset komissiolle jäsenvaltioiden olisi siksi eroteltava toisistaan takaisin perityt maksut, ennakkomaksut lopullisille tuensaajille ja tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen korvaukset. Rahaston toteuttamisen tarkastuksen ja valvonnan helpottamiseksi komission olisi sisällytettävä nämä määrät vuotuiseen raporttiinsa rahaston toteutuksesta. Komission olisi esitettävä vuosittain Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhteenveto hyväksytyistä vuotuisista tuloksellisuuskertomuksista. Komission olisi pyynnöstä toimitettava vuotuiset tuloksellisuuskertomukset kokonaisuudessaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [tark. 32]

(47)  Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka temaattisen rahoitusvälineen työohjelmia, koskevat liitteessä IV tarkoitettuja toimia, joille voidaan myöntää suurempia yhteisrahoitusosuuksia, operatiivista tukea ja seuranta- ja arviointikehyksen kehittämistä edelleen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. [tark. 33]

(48)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(22) mukaisesti. Tarkastelumenettelyä olisi käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, joissa säädetään kaikkia jäsenvaltioita koskevat velvollisuudet, erityisesti ne, jotka koskevat tietojen toimittamista komissiolle, ja neuvoa-antavaa menettelyä olisi puolestaan käytettävä sellaisten täytäntöönpanosäädösten osalta, jotka liittyvät järjestelyihin tietojen toimittamiseksi komissiolle suunnittelun ja raportoinnin puitteissa, kun otetaan huomioon niiden puhtaasti tekninen luonne. [tark. 34]

(49)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(50)  Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevan 3 artiklan mukaisesti Irlanti [ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin / on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen], sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(51)  On aiheellista yhdenmukaistaa tämän asetuksen soveltamiskausi vastaamaan monivuotisesta rahoituskehyksestä annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) X(23) soveltamiskautta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  Tällä asetuksella perustetaan sisäisen turvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’, kaudeksi, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2021 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2027. [tark. 35]

2.  Siinä Tässä asetuksessa vahvistetaan:

a)   rahaston tavoitteet, ;

b)  rahaston erityistavoitteet ja toimenpiteet näiden erityistavoitteiden täytäntöönpanemiseksi;

c)   talousarvio vuosiksi 2021–2027, ;

d)   unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta tällaisen rahoituksen tarjoamista koskevat säännöt. [tark. 36]

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

b)  ’rikosten ehkäisemisellä’ kaikkia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää rikollisuutta tai muutoin edistää rikollisuuden ja kansalaisten turvattomuuden tunteen vähentämistä neuvoston päätöksen 2009/902/YOS(24) 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

c)  ’kriittisellä infrastruktuurilla’ sellaista omaisuutta, verkkoa tai järjestelmää tai niiden osaa, joka on olennainen yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen, kansalaisten terveyden, turvallisuuden sekä taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin ylläpitämiseksi ja joiden toimintahäiriöllä, rikkoutumisella tai tuhoutumisella olisi merkittävä vaikutus jäsenvaltiossa tai unionissa sen vuoksi, että näitä toimintoja ei kyettäisi ylläpitämään;

d)  ’kyberrikoksella’ kyberympäristöstä riippuvaista rikosta eli rikosta, joka voidaan tehdä vain käyttämällä tieto- ja viestintäteknologisia laitteita ja järjestelmiä ja jossa laitteet ja järjestelmät ovat joko rikoksentekovälineitä tai rikoksen ensisijaisia kohteita, sekä kyberympäristöä hyväksi käyttäen tehtävää rikosta eli perinteistä rikosta, kuten lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, jonka ulottuvuutta tai saatavuutta voidaan laajentaa käyttämällä tietokoneita, tietokoneverkkoja tai muita tieto- ja viestintäteknologian muotoja; [tark. 37]

e)  ’EMPACT-toimilla’ toimia, jotka toteutetaan Euroopan monialaisen rikosuhkien torjuntafoorumin (EMPACT)(25) puitteissa. EMPACT on asiaan liittyvien jäsenvaltioiden, unionin toimielinten ja virastojen sekä kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen ja muiden julkisten ja yksityisten kumppanien jäsennetty monialainen yhteistyöfoorumi, jolla käsitellään järjestäytyneen ja vakavan kansainvälisen rikollisuuden priorisoituja uhkia unionin toimintapoliittisen syklin mukaisesti;

f)  ’unionin toimintapoliittisella syklillä’ tiedusteluun perustuvaa monialaista aloitetta, jonka tarkoituksena on torjua vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden suurimpia uhkia unionissa edistämällä yhteistyötä jäsenvaltioiden, unionin toimielinten, unionin oikeus- ja sisäasioiden alan virastojen sekä tapauksen mukaan kolmansien maiden ja tiettyjen kansainvälisten järjestöjen kesken; [tark. 38]

g)  ’tietojen vaihdolla ja tietojen saatavuudella’ sellaisten tietojen suojattua keräämistä, tallentamista, käsittelyä, analysointia ja vaihtoa, joita SEUT-sopimuksen 87 artiklassa tarkoitetut viranomaiset ja Europol, Eurojust ja Euroopan syyttäjänvirasto tarvitsevat rikosten ehkäisemistä, paljastamista, tutkintaa ja syytteeseenpanoa varten, erityisesti kun on kyse terrorismista ja kyberrikollisuudesta sekä rajat ylittävästä, vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta, ja joita käsitellään unionissa sovellettavien tietosuojasääntöjen mukaisesti; [tark. 39]

h)  ’oikeudellisella yhteistyöllä’ rikosoikeudellista yhteistyötä; [tark. 40]

i)  ’LETS-kehyksellä’ lainvalvontaviranomaisten eurooppalaista koulutuskehystä, jonka tarkoituksena on varustaa lainvalvontaviranomaiset tiedoilla ja taidoilla, joita ne tarvitsevat ehkäistäkseen ja torjuakseen järjestäytynyttä ja vakavaa rajat ylittävää rikollisuutta ja terrorismia tehokkaalla yhteistyöllä ja joka esitetään 27 päivänä maaliskuuta 2013 annetussa lainvalvontaviranomaisten eurooppalaisen koulutuskehyksen perustamista koskevassa komission tiedonannossa(26) ja johon viitataan CEPOL-asetuksessa(27); [tark. 41]

j)  ’järjestäytyneellä rikollisuudella’ sellaista rangaistavaa toimintaa, joka liittyy neuvoston puitepäätöksessä 2008/841/YOS(28) määriteltyyn rikollisjärjestön toimintaan osallistumiseen;

k)  ’varautumisella’ mitä tahansa erityisiä toimia, joiden tarkoituksena on ehkäistä tai vähentää mahdolliseen terrorihyökkäykseen tai muuhun turvallisuuteen liittyvään vaaratilanteeseen liittyviä riskejä; [tark. 42]

l)  ’Schengenin arviointi- ja valvontamekanismilla’ asetuksessa (EU) N:o 1053/2013 vahvistetun Schengen-säännöstön moitteettoman soveltamisen todentamista, myös poliisiyhteistyön alalla;

m)  ’korruption torjumisella’ kaikkia korruption vastaisessa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksessa katettuja aloja, mukaan luettuna ehkäisevät, kriminalisoivat ja lainvalvontatoimenpiteet, kansainvälinen yhteistyö, varallisuuden takaisinperintä, tekninen apu ja tiedonvaihto;

n)  ’terrorismilla’ kaikkia terrorismin torjumisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2017/541(29) määriteltyjä tahallisia tekoja ja rikoksia.

3 artikla

Rahaston tavoitteet

1.  Rahaston toimintapoliittisena tavoitteena on edistää unionin turvallisuuden korkean tason varmistamista, muun muassa lisäämällä yhteistyötä, erityisesti ehkäisemällä ja torjumalla terrorismia ja radikalisoitumista väkivaltaista ääriliikehdintää, mukaan luettuna radikalisoituminen, vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta ja kyberrikollisuutta sekä auttamalla ja suojelemalla rikosten uhreja. Rahastosta tuetaan myös turvallisuuteen liittyviin vaaratilanteisiin valmistautumista ja niiden hallintaa. [tark. 43]

2.  Edellä 1 kohdassa säädetyn toimintapoliittisen tavoitteen puitteissa rahastolla edistetään seuraavia erityistavoitteita:

a)  lisätään tiedonvaihtoa unionin lainvalvontaviranomaisten, parannetaan ja helpotetaan oleellisten ja täsmällisten tietojen vaihtoa jäsenvaltioiden lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten, jäsenvaltioiden muiden toimivaltaisten viranomaisten ja muiden asiaan liittyvien asiaankuuluvien unionin elinten, erityisesti Europolin ja Eurojustin, välillä ja sisällä sekä tarvittaessa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa; [tark. 44]

b)  parannetaan ja tehostetaan rajat ylittävää koordinointia ja yhteistyötä, myös terrorismiin ja vakavaan ja järjestäytyneeseen rajat ylittävään rikollisuuteen liittyviä rajat ylittäviä merkityksellisiä yhteisiä operaatioita unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välillä ja sisällä; ja [tark. 45]

c)  tuetaan pyrkimyksiä vahvistaa rikollisuuden, myös terrorismin, kyberrikollisuuden ja väkivaltaisen ääriliikehdinnän, mukaan lukien radikalisoituminen, torjumiseen ja ehkäisemiseen liittyviä valmiuksia liittyvien jäsenvaltioiden valmiuksien tarvittavaa vahvistamista, erityisesti tiivistämällä viranomaisten, asiaankuuluvien unionin virastojen, kansalaisyhteiskunnan ja yksityisten kumppaneiden toimijoiden välistä yhteistyötä jäsenvaltioiden sisällä ja välillä, sekä turvallisuuteen liittyvän vaaratilanteen jälkeistä siviilikriisinhallintaa; [tark. 46]

c a)  kehitetään yhteistä tiedustelukulttuuria tukemalla yhteyksiä ja keskinäistä luottamusta, ymmärtämystä ja oppimista sekä tietotaidon ja parhaiden käytäntöjen levittämistä jäsenvaltioiden tiedustelupalvelujen kesken ja Europolin kanssa, erityisesti yhteisen koulutuksen ja asiantuntijavaihdon avulla. [tark. 47]

3.  Edellä 2 kohdassa säädettyjen erityistavoitteiden puitteissa rahasto toteutetaan liitteessä II muun muassa 3 a artiklassa luetelluilla toimenpiteillä täytäntöönpanotoimenpiteillä. [tark. 48]

4.  Rahoitettavien toimien toteuttamisessa Rahoitettavat operaatiot on kunnioitettava toteutettava noudattaen täysimääräisesti perusoikeuksia ja ihmisarvoasekä SEU 2 artiklassa vahvistettuja arvoja, ja rahoitus on keskeytettävä ja perittävä takaisin, jos on saatu selkeää ja perusteltua näyttöä siitä, että toimet loukkaavat näitä oikeuksia. Erityisesti toimien operaatioiden on oltava Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräysten, unionin tietosuojalainsäädännön ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen mukaisia. Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä toimia toteuttaessaan erityistä huomiota Toteutettaessa haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden ja oleviin henkilöihin, etenkin lasten lapsiin ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten avustamiseen ja suojeluun oleviin alaikäisiin liittyviä operaatioita on noudatettava erityistä huolellisuutta. [tark. 49]

3 a artikla

Täytäntöönpanotoimenpiteet

1.  Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  turvallisuutta koskevan unionin säännöstön yhdenmukaisen soveltamisen varmistaminen tukemalla asiaankuuluvien tietojen vaihtoa, myös panemalla täytäntöön suositukset, jotka on laadittu laadunvalvonta- ja arviointimekanismien, kuten Schengenin arviointimekanismin ja muiden laadunvalvonta- ja arviointimekanismien perusteella;

b)  turvallisuuden kannalta merkityksellisten unionin tietojärjestelmien ja viestintäverkkojen perustaminen, mukauttaminen ja ylläpito, myös niiden yhteentoimivuuden varmistaminen, sekä asianmukaisten välineiden kehittäminen havaittujen puutteiden korjaamiseksi;

c)  turvallisuuden kannalta merkityksellisten unionin tiedonvaihtovälineiden, järjestelmien ja tietokantojen aktiivisen käytön lisääminen, turvallisuuteen liittyvien kansallisten tietokantojen yhteenliittämisen ja niiden unionin tietokantoihin liittämisen parantaminen, kun tästä on säädetty asiaa koskevissa oikeusperustoissa, sekä sen varmistaminen, että niihin tallennetaan olennaista ja korkealaatuista tietoa;

d)  asiaa koskevien kansallisten toimenpiteiden tukeminen 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa esitettyjen erityistavoitteiden toteuttamiseksi.

2.  Rahasto edistää 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  jäsenvaltioiden yhteisten ja tarvittaessa myös muiden toimijoiden kanssa toteutettavien lainvalvontaoperaatioiden lisääminen, jotta voidaan erityisesti helpottaa ja parantaa yhteisten tutkintaryhmien, yhteispartioinnin, välittömän takaa-ajon, peitetoimina suoritettavan tarkkailun ja muiden operatiivisen yhteistyön mekanismien käyttöä unionin toimintapoliittisen syklin (EMPACT) yhteydessä painottaen erityisesti valtioiden rajat ylittäviä operaatioita;

b)  lainvalvontaviranomaisten ja muiden toimivaltaisten viranomaisten välisen koordinoinnin ja yhteistyön lisääminen sekä jäsenvaltioiden sisällä että niiden välillä ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa esimerkiksi kansallisten erikoisyksiköiden verkostojen, unionin verkostojen ja yhteistyörakenteiden ja unionin keskusten puitteissa;

c)  yhteistyön parantaminen virastojen välillä ja unionin tasolla jäsenvaltioiden välillä tai yhtäältä jäsenvaltioiden ja toisaalta asiaankuuluvien unionin elinten ja laitosten välillä sekä kansallisella tasolla kunkin jäsenvaltion toimivaltaisten kansallisten viranomaisten välillä.

3.  Rahastolla edistetään 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa esitetyn erityistavoitteen saavuttamista keskittymällä seuraaviin täytäntöönpanotoimenpiteisiin:

a)  lainvalvontakoulutuksen, harjoitusten ja keskinäisen oppimisen lisääminen, erityisesti sisällyttämällä siihen elementtejä, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta radikalisoitumiseen, väkivaltaiseen ääriliikehdintään ja rasismiin liittyvistä kysymyksistä, jäsenvaltioiden välisiä erityisiä vaihto-ohjelmia, myös nuoremman lainvalvontahenkilöstön osalta, ja parhaiden käytäntöjen jakamista, myös kolmansien maiden ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa;

b)  yhteisvaikutusten hyödyntäminen yhdistämällä voimavaroja ja tietämystä jäsenvaltioiden ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kesken, kansalaisyhteiskunnan toimijat mukaan lukien, esimerkiksi laatimalla yhteisiä riskinarviointeja ja perustamalla yhteisiä osaamiskeskuksia tai yhteisiä operatiivisia tukikeskuksia yhdessä toteutettuja operaatioita varten tai jakamalla rikosten torjumista paikallisella tasolla koskevia parhaita käytäntöjä;

c)  toimenpiteiden, suojatoimien, mekanismien ja parhaiden käytäntöjen edistäminen ja kehittäminen todistajien, väärinkäytösten paljastajien ja rikoksen uhrien varhaista tunnistamista, suojelua ja tukemista varten sekä kumppanuuksien kehittäminen viranomaisten ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa tätä tarkoitusta varten;

d)  tarvittavien varusteiden hankkiminen ja koulutusvälineiden ja muun keskeisen turvallisuusinfrastruktuurin perustaminen ja päivittäminen turvallisuusuhkiin valmistautumisen, selviytymiskyvyn, yleisön tietoisuuden ja asianmukaisten vastatoimien lisäämiseksi;

e)  kriittisen infrastru