Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 28. maaliskuuta 2019 - Strasbourg
Luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (Kosovo) ***I
 Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ***I
 Uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostaminen ***I
 Tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavat tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevat säännöt ***I
 Luova Eurooppa -ohjelma (2021–2027) ***I
 Erasmus: unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma ***I
 Kestävää sijoittamista helpottava kehys ***I
 Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2020 – Pääluokka I – Euroopan parlamentti
 Hätätilanne Venezuelassa
 Oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan tilanne EU:ssa ja erityisesti Maltassa ja Slovakiassa
 Dieselgate-skandaalin viimeaikainen kehitys
 Päätös Euroopan rauhanrahaston perustamisesta

Luettelo kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske (Kosovo) ***I
PDF 109kWORD 40k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luettelon vahvistamisesta kolmansista maista, joiden kansalaisilla on oltava viisumi ulkorajoja ylittäessään, ja niistä kolmansista maista, joiden kansalaisia tämä vaatimus ei koske, annetun asetuksen (EY) N:o 539/2001 muuttamisesta (Kosovo(1)) (COM(2016)0277 – C8-0177/2016 – 2016/0139(COD))
P8_TA(2019)0319A8-0261/2016

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0277),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 77 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0177/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön ja ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A8-0261/2016),

1.  vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan komission ehdotuksen;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)*Tämä nimitys ei vaikuta asemaa koskeviin kantoihin, ja se on YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 1244/1999 ja Kansainvälisen tuomioistuimen Kosovon itsenäisyysjulistuksesta antaman lausunnon mukainen.


Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatu ***I
PDF 400kWORD 414k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu) (COM(2017)0753 – C8-0019/2018 – 2017/0332(COD))
P8_TA(2019)0320A8-0288/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0753),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 192 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0019/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Tšekin edustajainhuoneen, Irlannin parlamentin, Itävallan liittoneuvoston ja Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 16. toukokuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalle työjärjestyksen 104 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 18. toukokuuta 2018 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 104 ja 59 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A8-0288/2018),

A.  toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan komission ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset näiden muutosten kanssa säännösten asiasisältöä muuttamatta;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset(4);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 28. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) .../… antamiseksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (uudelleenlaadittu)

P8_TC1-COD(2017)0332


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(5),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(6),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(7),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Neuvoston direktiiviä 98/83/EY(8) on muutettu useita kertoja ja huomattavilta osin(9). Koska siihen tehdään lisämuutoksia, kyseinen direktiivi olisi selkeyden vuoksi laadittava uudelleen.

(2)  Direktiivissä 98/83/EY asetetaan oikeudelliset puitteet, joiden tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta. Tällä direktiivillä olisi oltava sama tavoite, ja sillä olisi varmistettava tällaisen veden yleinen saatavuus kaikille unionissa. Tämän vuoksi on tarpeen vahvistaa unionin tasolla ne vähimmäisvaatimukset, jotka kyseiseen käyttöön tarkoitetun veden on täytettävä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi ei sisällä pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita, joista tietyissä tapauksissa voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja että se täyttää mainitut vähimmäisvaatimukset. [tark. 161, 187, 206 ja 213]

(2 a)   Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 2 päivänä joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” mukaisesti tässä direktiivissä olisi pyrittävä edistämään vesivarojen tehokasta käyttöä ja kestävyyttä kiertotaloutta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi. [tark. 2]

(2 b)   Yhdistyneiden kansakuntien (YK) yleiskokous tunnusti 28 päivänä heinäkuuta 2010 ihmisten oikeuden veteen ja sanitaatioon ihmisoikeutena, ja siten puhtaan juomaveden saantia ei saisi rajoittaa loppukäyttäjän varattomuuden vuoksi. [tark. 3]

(2 c)   Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(10) ja tämän direktiivin on oltava keskenään johdonmukaisia. [tark. 4]

(2 d)   Tässä direktiivissä asetettujen vaatimusten olisi vastattava kansallista tilannetta ja veden toimittajien olosuhteita jäsenvaltioissa. [tark. 5]

(3)  On tarpeen jättää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle luonnolliset kivennäisvedet sekä lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet, sillä luonnolliset kivennäisvedet kuuluvat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/54/EY(11) soveltamisalaan ja lääkinnälliseen tarkoitukseen käytettävät vedet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/83/EY(12) soveltamisalaan. Direktiivissä 2009/43/EY käsitellään sekä kivennäisvesiä että lähdevesiä, ja niistä ainoastaan kivennäisvedet olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Direktiivin 2009/54/EY 9 artiklan 4 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti lähdevesien olisi noudatettava tämän direktiivin säännöksiä. Tätä velvoitetta ei pitäisi kuitenkaan ulottaa mikrobiologisiin muuttujiin, jotka esitetään tämän direktiivin liitteessä I olevassa A osassa. Kun kyseessä on myyntiin tarkoitettu tai elintarviketeollisuudessa tai elintarvikkeiden kaupallisessa tuotannossa, valmistuksessa tai käsittelyssä käytetty julkisesta vesihuollosta tai yksityisistä kaivoista peräisin oleva pullotettu tai säiliöissä oleva ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi, veden olisi periaatteessa noudatettava edelleen tämän direktiivin säännöksiä vaatimustenmukaisuuden määrittelykohtaan (eli hanaan) saakka, ja sitä olisi tämän jälkeen pidettävä elintarvikkeena Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) 178/2002(13) 2 artiklan toisen alakohdan mukaisesti. Sovellettavien elintarviketurvallisuutta koskevien vaatimusten täyttyessä jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla olisi oltava valtuudet antaa lupa veden uudelleenkäyttöön elintarvikejalostusteollisuudessa. [tark. 6]

(4)  Eurooppalaisen kansalaisaloitteen Eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus”(14) (Right2Water) kehotettiin unionia lisäämään toimiaan, jotta varmistettaisiin veden yleinen saatavuus kaikille, ja sen johdosta käynnistettiin unionin laajuinen julkinen kuuleminen ja tehtiin sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskeva REFIT-arviointi direktiivistä 98/83/EY(15). Sen perusteella oli selvää, että tietyt direktiivin 98/83/EY säännökset on saatettava ajan tasalle. Parantamisen varaa todettiin neljällä alalla: laatuun perustuvien muuttujien arvojen luettelo, riskiperusteisen riskiin perustuvan lähestymistavan rajallinen käyttö, kuluttajatietoja koskevat epätäsmälliset säännökset sekä erot niiden materiaalien hyväksymisjärjestelmissä, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa, ja tämän vaikutukset ihmisten terveyteen. Lisäksi eurooppalaisessa kansalaisaloitteessa ”Vesi on perusoikeus” havaittiin erillisenä ongelmana se, että osalla väestöstä, erityisesti syrjäytyneillä ryhmillä, heikoimmassa asemassa olevilla ja syrjäytyneissä ryhmissä on rajallinen mahdollisuus tai ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua edullista vettä. Tämä on vastoin sitoumusta, joka tehtiin Edullisen veden saannin varmistaminen on myös YK:n Agenda 2030 -ohjelmassa kestävän kehityksen tavoitteen 6 yhteydessä annettu sitoumus. Euroopan parlamentti tunnusti tässä yhteydessä kaikkien oikeuden saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä unionissa. Lopuksi on todettu yleinen tietoisuuden puute vesivuodoista, jotka johtuvat siitä, että ettei vesi-infrastruktuurin huoltoon eikä uudistamiseen ole investoitu tarpeeksi. Tähän kiinnitettiin huomiota , kuten myös tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksessa vesi-infrastruktuurista(16) todetaan, ja siitä, ettei vedenjakelujärjestelmiä aina tunneta riittävän hyvin. [tark. 7]

(4 a)   YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 mukaisten kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi jäsenvaltioiden pitäisi olla velvollisia toteuttamaan toimintasuunnitelmia, joilla varmistetaan turvallisen ja edullisen juomaveden yleinen ja yhtäläinen saatavuus kaikille vuoteen 2030 mennessä. [tark. 8]

(4 b)   Euroopan parlamentti antoi 8 päivänä syyskuuta 2015 päätöslauselman eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta. [tark. 9]

(5)  Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan aluetoimisto teki yksityiskohtaisen arvioinnin muuttujien ja muuttujien arvojen luettelosta, joka sisältyy direktiiviin 98/83/EY, jotta voidaan todeta, onko tarvetta mukauttaa luetteloa tekniikan ja tieteen kehitykseen. Kyseisen arvioinnin(17) tulosten perusteella olisi seurattava suolistopatogeeneja ja legionellaa sekä lisättävä kuusi kemiallista muuttujaa tai muuttujaryhmää. Lisäksi olisi tarkasteltava kolmea hormonitoimintaan vaikuttavaa yhdistettä ja niiden varovaisuusperiaatteen mukaisia vertailuarvoja. Kolmen uuden muuttujan osalta olisi asetettavavarovaisuusperiaatteen mukaisesti muuttujien arvot, jotka ovat WHO:n ehdottamia raja-arvoja tiukempia mutta kuitenkin toteuttamiskelpoisia. Lyijyn osalta WHO totesi, että pitoisuuksien olisi oltava niin alhaisia kuin se on käytännössä mahdollista. Kromin osalta arvo säilyy WHO:n arvioitavana. Tämän vuoksi molempien muuttujien osalta olisi sovellettava kymmenen vuoden siirtymäaikaa ennen kuin arvot muuttuvat tiukemmiksi.

(5 a)   Ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä on keskeinen rooli Euroopan unionin jatkuvissa pyrkimyksissä parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua hormonitoimintaa häiritseviltä kemikaaleilta. Hormonitoimintaa häiritsevien yhdisteiden sääntely tässä direktiivissä on lupaava askel kohti unionin päivitettyä hormitoimintaa häiritseviä aineita koskevaa strategiaa, joka komission on nyt laadittava viipymättä. [tark. 11]

(6)  WHO suositteli myös, että kolmesta muuntaja-arvosta tehdään vähemmän tiukkoja ja että viisi muuttujaa poistetaan luettelosta. Näitä muutoksia ei kuitenkaan katsottu tarpeellisiksi, koska komission direktiivillä (EU) 2015/1787(18) käyttöön otettu riskiin perustuva lähestymistapa mahdollistaa sen, että veden toimittajat poistavat luettelosta muuttujan, jota seurataan tietyissä olosuhteissa. Käsittelytekniikat kyseisten muuttuja-arvojen saavuttamiseksi ovat jo käytössä.

(6 a)  Jos ei ole riittävästi tieteellisiä tietoja, joiden perusteella voitaisiin määrittää ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevasta aineesta ihmisten terveydelle aiheutuva riski tai sen puuttuminen tai tällaisen aineen sallittu määrä, tällainen aine olisi otettava varovaisuusperiaatteen perusteella tarkkailtavien aineiden luetteloon, kunnes saadaan selvempiä tieteellisiä tietoja. Siksi jäsenvaltioiden olisi valvottava tällaisia uusia muuttujia erikseen. [tark. 13]

(6 b)   Osoitinmuuttujat eivät vaikuta suoraan kansanterveyteen. Ne ovat kuitenkin tärkeä keino määrittää, miten veden tuotanto- ja jakelulaitokset toimivat, ja arvioida veden laatua. Ne voivat auttaa tunnistamaan veden käsittelyyn liittyviä toimintahäiriöitä ja myös merkittävästi lujittaa ja ylläpitää kuluttajien luottamusta veden laatuun. Sen vuoksi jäsenvaltioiden olisi valvottava niitä. [tark. 14]

(7)  Jos se on tarpeen varovaisuusperiaatteen noudattamiseksi täysimääräisesti ja ihmisten terveyden turvaamiseksi niiden alueella, jäsenvaltioiden olisi edellytettävä asettavan arvoja lisämuuttujille, joita ei ole sisällytetty liitteeseen I. [tark. 15]

(8)  Ennaltaehkäisevää turvallisuussuunnittelua ja riskiin perustuvia osia tarkasteltiin direktiivissä 98/83/EY ainoastaan rajallisessa määrin. Riskiin perustuvan lähestymistavan ensimmäiset osat otettiin käyttöön vuonna 2015 direktiivillä (EU) 2015/1787, jolla muutettiin direktiiviä 98/83/EY siten, että jäsenvaltiot voivat poiketa perustamistaan seurantaohjelmista edellyttäen, että toteutetaan luotettavia riskinarviointeja riskin arviointeja, jotka voivat perustua WHO:n juomaveden laatua koskeviin suuntaviivoihin(19). Nämä suuntaviivat, joissa esitetään niin sanottu Water Safety Plan ‑konsepti, ja standardi EN 15975–2, joka koskee juomavesijärjestelmien turvallisuutta, ovat kansainvälisesti tunnustettuja periaatteita, joihin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotanto ja jakelu sekä muuttujien seuranta ja analysointi perustuvat. Ne olisi säilytettävä tässä direktiivissä. Sen varmistamiseksi, että nämä periaatteet eivät rajoitu seurantakysymyksiin, ja jotta voidaan keskittää aikaa ja resursseja merkityksellisiin riskeihin ja kustannustehokkaisiin lähteitä koskeviin toimenpiteisiin sekä välttää analyysejä ja toimia, jotka liittyvät merkityksettömiin kysymyksiin, on syytä ottaa käyttöön kattava riskiin perustuva lähestymistapa koko toimitusketjussa aina vedenottoalueesta jakeluun ja hanaan asti. Lähestymistavan olisi perustuttava direktiivin 2000/60/EY nojalla saatuun tietoon ja toteutettuihin toimiin, ja siinä olisi otettava entistä paremmin huomioon ilmastonmuutoksen vaikutus vesivaroihin. Riskiin perustuvan lähestymistavan olisi koostuttava kolmesta osasta: ensinnäkin jäsenvaltioiden arviointi vedenottoalueeseen liittyvistä vaaroista (”vaaran arviointi”) WHO:n suuntaviivojen ja Water Safety Plan -käsikirjan(20) mukaisesti; toiseksi veden toimittajien mahdollisuus mukauttaa seuranta pääasiallisiin riskeihin (”toimitukseen liittyvien riskien arviointi”); ja kolmanneksi jäsenvaltioiden suorittama arviointi mahdollisista riskeistä, jotka johtuvat kotitalouksien sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä (esim. legionella tai lyijy) erityisesti ensisijaisissa tiloissa (”kotitalouksien sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskeva riskin arviointi). Näitä arviointeja olisi tarkistettava säännöllisesti, muun muassa jotta voidaan vastata ilmastosta johtuviin äärimmäisiin sääilmiöihin, ihmisten toiminnan tunnettuihin muutoksiin vedenottoalueella tai lähteistä johtuviin häiriöihin. Riskiin perustuvalla lähestymistavalla varmistetaan tietojen jatkuva vaihto toimivaltaisten viranomaisten ja , veden toimittajien ja muiden sidosryhmien, myös pilaantumislähteen tai -riskin aiheuttajien, välillä. Riskiin perustuvaa lähestymistapaa olisi poikkeuksellisesti mukautettava erityisiin rajoitteisiin, joita liittyy veden suolanpoistoa harjoittaviin ja matkustajia kuljettaviin merialuksiin. Euroopan unionin jäsenvaltion lipun alla purjehtivat merialukset noudattavat kansainvälistä sääntelykehystä liikkuessaan kansainvälisillä vesillä. Lisäksi ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kuljetukseen ja tuotantoon aluksilla liittyy erityisiä rajoitteita, jotka edellyttävät tämän direktiivin säännösten mukauttamista. [tark. 16]

(8 a)   Vesivarojen tehoton käyttö, erityisesti vesihuoltoinfrastruktuurin vuodot, johtaa ihmisten käyttöön tarkoitettujen niukkojen vesivarojen liikakäyttöön. Tämä rajoittaa merkittävästi jäsenvaltioiden mahdollisuuksia saavuttaa direktiivissä 2000/60/EY asetetut tavoitteet. [tark. 17]

(9)  Vaaran arviointia arvioinnissa riskin arviointiin olisi ohjattava siten sovellettava kokonaisvaltaista lähestymistapaa, joka perustuu siihen nimenomaiseen tavoitteeseen, että vähennetään tarvittavan käsittelyn tasoa vähennetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannossa esimerkiksi vähentämällä paineita, jotka aiheuttavat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon käytettyjen vesimuodostumien saastumista pilaantumista tai pilaantumisriskin. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi tunnistettava kyseisiin vesimuodostumiin liittyvät vaarat ja mahdolliset pilaantumislähteet sekä seurattava epäpuhtauksia, jotka ne katsovat merkityksellisiksi. Tähän voivat olla syynä havaitut vaarat (esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(21) yhteydessä tunnistetut mikromuovi, nitraatit, torjunta-aineet ja lääkkeet), luontainen esiintyminen vedenottoalueella (esim. arseeni) tai veden toimittajilta saadut tiedot (esim. tietyn muuttujan äkillinen lisääntyminen raakavedessä). Näitä muuttujia olisi käytettävä direktiivin 2000/60/EY mukaisesti merkkiaineina, jotka käynnistävät toimivaltaisten viranomaisten toimet vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden vähentämiseksi, kuten ennaltaehkäisy- ja hillitsemistoimet, (mukaan lukien tarvittaessa tutkimus terveyteen kohdistuvien vaikutusten ymmärtämiseksi), vesimuodostumien suojelemiseksi ja pilaantumislähteeseen tai -riskiin tarttumiseksi puuttumiseksi. Toimet toteutetaan yhteistyössä veden toimittajien ja kaikkien sidosryhmien, myös epäpuhtauksista tai mahdollisista epäpuhtauksien lähteistä vastuussa olevien sidosryhmien, kanssa. Jos jäsenvaltio havaitsee vaaran arvioinnissa, että tietyllä vedenottoalueella ei ole jotakin muuttujaa esimerkiksi siksi, että ainetta ei koskaan esiinny pohja- tai pintavedessä, jäsenvaltion olisi ilmoitettava siitä asiaankuuluville veden toimittajille ja sen olisi voitava sallia niiden vähentää kyseisen muuttujan seurantatiheyttä tai poistaa kyseinen muuttuja seurattavien muuttujien luettelosta tekemättä toimitukseen liittyvien riskien arviointia. [tark. 18]

(10)  Vaaran arvioinnin osalta direktiivissä 2000/60/EY edellytetään, että jäsenvaltiot yksilöivät vesimuodostumat, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden ottoon, seuraavat niitä ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet, joilla vältetään niiden laadun huononeminen, jotta ihmisten käyttöön kelpaavan veden tuottamisessa vaadittavan puhdistuskäsittelyn tasoa voidaan laskea. Jäsenvaltioiden olisi päällekkäisten velvoitteiden välttämiseksi hyödynnettävä vaaran arvioinnissa direktiivin 2000/60/EY 7 ja 8 artiklan sekä kyseisen direktiivin liitteen V mukaista seurantaa sekä direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan mukaiseen toimenpideohjelmaansa sisältyviä toimenpiteitä.

(11)  Muuttujille asetettuja arvoja, joita käytetään arvioimaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua, on noudatettava siinä kohdassa, missä ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi saatetaan asianomaisen kuluttajan käyttöön. Kotitalouksien Sisäiset vedenjakelujärjestelmät saattavat vaikuttaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. WHO toteaa, että unionissa legionella aiheuttaa kaikista vesivälitteisistä patogeeneista korkeimman rasituksen terveydelle, erityisesti Legionella pneumophila -bakteeri, joka aiheuttaa suurimman osan legioonalaistautitapauksista unionissa. Se siirtyy lämpimän veden järjestelmissä hengitysteitse esimerkiksi suihkussa, ja liittyy sen vuoksi selkeästi kotitalouksien sisäiseen vedenjakelujärjestelmään. Yksipuolinen velvoite seurata kaikkia yksityisiä ja julkisia tiloja tämän patogeenin osalta johtaisi suhteettoman korkeisiin kustannuksiin ja olisi vastoin toissijaisuusperiaatetta, joten tätä kysymystä voidaan paremmin käsitellä kotitalouksien sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa keskittyen erityisesti ensisijaisiin tiloihin. Lisäksi kotitalouksien sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi tarkasteltava mahdollisia riskejä, joita aiheutuu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvista tuotteista ja materiaaleista. Kotitalouksien Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevassa riskin arvioinnissa olisi sen vuoksi keskitettävä seuranta ensisijaisiin tiloihin, arvioitava riskejä, jotka ovat peräisin kotitalouksien sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista, ja todennettava niiden rakennustuotteiden suorituskyky, jotka ovat kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011(22) mukaisen suoritustasoilmoituksen perusteella. Lisäksi yhdessä suoritustasoilmoituksen kanssa on toimitettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1907/2006(23) 31 ja 33 artiklassa tarkoitetut tiedot. Tämän arvioinnin perusteella jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet muun muassa sen varmistamiseksi, että on toteutettu asianmukaiset valvonta- ja hallintotoimenpiteet (esim. taudinpurkausten yhteydessä) WHO:n(24) ohjeiden mukaisesti ja että aineiden irtoaminen rakennustuotteista siirtyminen ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksissa olevista aineista ja materiaaleista ei vaaranna ihmisten terveyttä. Jos näistä toimenpiteistä kuitenkin aiheutuisi rajoituksia tuotteiden ja materiaalien vapaalle liikkuvuudelle unionissa, nämä rajoitukset on perusteltava asianmukaisesti ja niiden on oltava ehdottoman oikeasuhtaisia eivätkä ne saa olla keino mielivaltaiseen syrjintään tai jäsenvaltioiden välisen kaupan peiteltyyn rajoittamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) N:o 305/2011 soveltamista. [tark. 19]

(12)  Direktiivin 98/83/EY säännöksillä käsittelyn, laitteiston ja materiaalien laadunvalvonnasta ei onnistuttu puuttumaan sisämarkkinoiden esteisiin, jotka liittyvät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden vapaaseen liikkuvuuteen, eikä tarjoamaan ihmisten terveyden riittävää suojelua. Kansalliset tuotehyväksynnät ovat edelleen käytössä, ja vaatimukset vaihtelevat jäsenvaltiosta toiseen. Tämän vuoksi valmistajien on vaikeaa ja kallista markkinoida tuotteitaan kaikkialla unionissa. Teknisten esteiden poisto voidaan saavuttaa tehokkaasti ainoastaan laatimalla yhdenmukaiset tekniset eritelmät ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita varten asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti. Kyseisen asetuksen perusteella voidaan laatia eurooppalaisia standardeja, joilla yhdenmukaistetaan arviointimenetelmiä Tämä tilanne johtuu siitä, ettei unionissa ole ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita varten, sekä raja-arvoja ja luokkia joutuvien kaikkien tuotteiden ja materiaalien hygieniaa koskevia vähimmäisvaatimuksia, jotka asetetaan suhteessa perusominaisuuden suoritustasoon ovat ehdoton edellytys jäsenvaltioiden välisen vastavuoroisen tunnustamisen täysimääräiselle toteutumiselle. Tätä varten vuoden 2017 standardoinnin työohjelmaan(25) on sisällytetty standardointipyyntö, joka koskee erityisesti standardointityötä Teknisten esteiden poisto ja ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien kaikkien tuotteiden ja materiaalien hygieniaa ja turvallisuutta, asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisesti, ja standardi on määrä antaa vuonna 2018 vaatimustenmukaisuus unionin tasolla voidaan siksi saavuttaa tehokkaasti ainoastaan vahvistamalla laatua koskevat vähimmäisvaatimukset unionin tasolla. Tämän yhdenmukaistetun standardin julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa lehdessä varmistaa rationaalisen päätöksenteon ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden markkinoille saattamiselle tai saataville asettamiselle. Tämän seurauksena vuoksi näitä säännöksiä olisi poistettava ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvia rakennustuotteita koskevat säännökset. Ne korvataan osittain säännöksillä kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevasta riskin arvioinnista sekä asetuksen (EU) N:o 305/2011 mukaisilla yhdenmukaisilla standardeilla lujitettava tällaisia tuotteita ja materiaaleja koskevalla yhdenmukaistamismenettelyllä. Tällaisen työn olisi perustuttava niiden jäsenvaltioiden kokemuksiin ja saavutuksiin, jotka ovat pyrkineet yhteistyössä jo joidenkin vuosien ajan sääntelyn lähentämiseen. [tark. 20]

(13)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että otetaan käyttöön seurantajärjestelmä sen tarkastamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi täyttää tämän direktiivin vaatimukset. Veden toimittajat suorittavat suurimman osan tämän direktiivin tarkoituksia varten suoritettavasta seurannasta mutta tarvittaessa jäsenvaltioiden olisi selvennettävä, mille toimivaltaiselle viranomaiselle kuuluvat velvoitteet, jotka johtuvat tämän direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä. Veden toimittajille olisi suotava tietty joustavuus niiden muuttujien osalta, joita ne seuraavat veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia varten. Jos muuttujaa ei havaita, veden toimittajien olisi voitava vähentää seurantatiheyttä tai lopettaa kyseisen muuttujan seuranta kokonaan. Veden toimitukseen liittyvien riskien arviointia olisi sovellettava useimpiin muuttujiin. Olisi kuitenkin aina seurattava keskeisen luettelon muuttujien arvoja tietyn vähimmäistiheyden mukaisesti. Tässä direktiivissä asetetaan säännökset pääasiassa seurantatiheydestä velvoitteiden noudattamista koskevia tarkastuksia varten ja ainoastaan rajallisessa määrin säännöksiä, jotka koskevat seurantaa operationaalisia tarkoituksia varten. Veden toimittajien harkinnanvarainen lisäseuranta operationaalisia tarkoituksia varten voi olla tarpeen, jotta varmistetaan veden käsittelyn asianmukainen toiminta. Tämän osalta veden toimittajat voivat turvautua WHO:n ohjeisiin ja Water Safety Plan -käsikirjaan. [tark. 21]

(14)  Kaikkien veden toimittajien, myös erittäin pienten, pienten ja keskisuurten veden toimittajien, olisi vähitellen noudatettava riskiin perustuvaa lähestymistapaa, koska direktiivin 98/83/EY arviointi osoitti puutteita tavassa, jolla veden toimittajat panevat sen täytäntöön, mikä joskus johtui tarpeettomista seurantatoimista johtuvista kustannuksista, kun taas erittäin pienille toimittajille olisi voitava myöntää poikkeuksia. Riskiperusteista Riskiin perustuvaa lähestymistapaa sovellet sovellettaessa olisi otettava huomioon turvallisuusnäkökohdat ja aiheuttaja maksaa -periaatteeseen liittyvät huolenaiheet. Toimivaltaisen viranomaisen olisi tuettava pienempien toimittajien seurantatoimia antamalla asiantuntija-apua. [tark. 188]

(14 a)   Kansanterveyden suojelemiseksi mahdollisimman hyvin jäsenvaltioiden olisi varmistettava selvä ja tasapuolinen vastuunjako riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamista varten kansallisen institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksensä mukaisesti. [tark. 24]

(15)  Niissä tapauksissa, joissa tässä direktiivissä säädettyjä standardeja ei ole noudatettu, asianomaisen jäsenvaltion olisi välittömästi tutkittava, mistä tämä johtuu, ja varmistettava, että tarvittaviin veden laatua korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään mahdollisimman pian. Tapauksissa, joissa veden toimituksesta aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, kyseisen veden toimitus olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava ja asianmukaista tietoa olisi annettava niille kansalaisille, joihin tilanne voisi vaikuttaa. Lisäksi on tärkeää selventää, että, mikäli mikrobiologisia ja kemiallisia muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on automaattisesti katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi olisi määritettävä, aiheutuuko arvojen ylittymisestä mahdollinen riski ihmisten terveydelle. Tätä varten jäsenvaltioiden olisi otettava erityisesti huomioon, kuinka paljon vähimmäisvaatimukset ylittyvät ja minkä tyyppisestä muuttujasta on kyse. Jos korjaavien toimenpiteiden katsotaan olevan tarpeen juomaveden laadun palauttamiseksi, perussopimuksen 191 artiklan 2 kohdan mukaisesti on ensisijaisiksi katsottava sellaiset toimenpiteet, jotka vaikuttavat ongelmaan sen lähteellä. [tark. 25]

(15 a)   On tärkeää estää se, että saastuneesta vedestä aiheutuu mahdollinen vaara ihmisten terveydelle. Siksi tällaisen veden jakelu olisi kiellettävä tai sen käyttöä olisi rajoitettava. [tark. 26]

(16)  Jäsenvaltioilla ei enää pitäisi olla lupaa lupa poiketa tämän direktiivin säännöksistä. Poikkeukset jättivät alunperin alun perin jäsenvaltioille jopa yhdeksän vuotta aikaa ratkaista tilanne, jossa jonkin muuttujan arvoa ei noudatettu. Menettely osoittautui hankalaksi sekä on osoittautunut jäsenvaltioille että komissiollehyödylliseksi direktiivin kunnianhimoisten tavoitteiden vuoksi. Lisäksi Olisi kuitenkin pantava merkille, että joissakin tapauksissa se johti kyseinen menettely on johtanut viivästyksiin korjaavien toimien toimenpiteiden toteuttamisessa, koska mahdollisuutta poikkeukseen pidettiin toisinaan siirtymäkautena. Kun otetaan huomioon, että laatua koskevia muuttujia olisi vahvistettava tässä direktiivissä ja että uusia epäpuhtauksia havaitaan entistä paremmin, mikä edellyttää tehostettuja arviointi-, valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, olisi kuitenkin edelleen pidettävä voimassa poikkeusmenettely, joka soveltuu näihin olosuhteisiin, edellyttäen, ettei poikkeuksista aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle ja ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelusta kyseisellä alueella voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla. Poikkeuksia koskeva säännös olisi sen vuoksi poistettava. Kun muuttujien arvoja ylitetään, korjaavia toimia koskevia säännöksiä olisi ihmisten terveyden suojelemiseksi sovellettava välittömästi ilman mahdollisuutta myöntää poikkeusta muuttujan arvosta koskevaa direktiivin 98/83/EY säännöstä olisi sen vuoksi muutettava sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot noudattavat tämän direktiivin vaatimuksia entistä nopeammin ja tehokkaammin. Poikkeuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan tämän direktiivin voimaantulopäivänä, olisi kuitenkin edelleen sovellettava poikkeuksen voimassaolon loppuun saakka, mutta niitä ei tulisi uusia poikkeusmenettelyn aloittamishetkellä voimassa olleissa säännöksissä määriteltyjen järjestelyjen mukaisesti. [tark. 27]

(17)  Vastatessaan eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen ”Vesi on perusoikeus” vuonna 2014(26) komissio kehotti jäsenvaltioita varmistamaan vähimmäisvesihuollon saatavuuden kaikille kansalaisille Maailman terveysjärjestön (WHO) suositusten mukaisesti. Se myös sitoutui parantamaan ”koko väestön mahdollisuuksia turvallisen juomaveden […] – – saantiin ympäristöpolitiikan keinoin (27). Tämä vastaa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 1 ja 2 artiklaa. Tämä vastaa myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteen 6 alatavoitetta ”varmistaa turvallisen ja edullisen juomaveden saatavuus kaikille”. Yhdenvertaisen vedensaannin käsite kattaa monia erilaisia kysymyksiä kuten saatavuuden (joka liittyy maantieteellisiin tekijöihin, infrastruktuurin puutteeseen tai väestön tiettyjen osien erityiseen tilanteeseen), laadun, hyväksyttävyyden tai kohtuuhintaisuuden. Veden kohtuuhintaisuuden osalta on syytä muistaa, että asetettaessa vesimaksuja direktiivissä 2000/60/EY esitetyn kustannusten kattamisen periaatteen mukaisesti jäsenvaltiot voivat ottaa huomioon väestön taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden erot ja ne voivat sen vuoksi ottaa käyttöön sosiaaliperusteisia tariffeja tai toteuttaa toimenpiteitä, joilla suojataan sosioekonomisesti epäedullisessa asemassa olevia väestönosia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisen direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan 4 kohdan soveltamista. Tässä direktiivissä käsitellään erityisesti vedensaantia koskevia kysymyksiä, jotka liittyvät laatuun ja saatavuuteen. Näiden kysymysten käsittelemiseksi ja osana vastausta eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen sekä jotta voidaan edistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin(28) periaatteen 20 toteutumista, jonka mukaan ”jokaisella on oikeus laadukkaisiin peruspalveluihin, joita ovat esimerkiksi vesihuolto”, jäsenvaltiot olisi velvoitettava puuttumaan vedensaantiin edullisen veden saamista koskevaan kysymykseen kansallisella tasolla mutta samalla niille olisi jätettävä tiettyä harkintavaltaa sen osalta, millaisia toimenpiteitä toteutetaan. Tämä voidaan tehdä toimilla, joiden tavoitteena on esimerkiksi parantaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saantia kaikille, esimerkiksi pidättymällä tiukentamasta perusteettomasti veden laatua koskevia vaatimuksia kansanterveydellisistä syistä, mikä nostaisi kansalaisten vedestä maksamaa hintaa, tarjoamalla vapaasti käytettävissä olevat juomavesipisteet olevia juomavesipisteitä kaupungeissa, ja edistämällä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden vapaata saatavuutta julkisissa rakennuksissa ja, ravintoloissa, kauppa- ja virkistyskeskuksissa ja erityisesti kauttakulkualueilla ja alueilla, joilla liikkuu paljon ihmisiä, kuten rautatie- ja lentoasemilla. Jäsenvaltioiden olisi voitava vapaasti määrittää tällaisten välineiden sopiva yhdistelmä erityinen kansallinen tilanteensa huomioon ottaen. [tark. 28]

(18)  Euroopan parlamentti totesi päätöslauselmassaan eurooppalaisen kansalaisaloitteen Right2Water seurannasta(29), että ”jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää erityistä huomiota yhteiskunnan haavoittuviin ryhmiin”(30). Vähemmistöjen, kuten romanien romanit, sintit, ja travellerien travellerit, kaaleet ja liikkuva väestö, erityistilanne, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, ja erityisesti niiden juomaveden puute, tunnustettiin myös komission kertomuksessa romanien integraatiota edistäviä strategioita koskevan EU:n puitekehyksen täytäntöönpanosta(31) sekä neuvoston suosituksessa romanien integraatiota jäsenvaltioissa edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä(32). Tässä yleisessä tilanteessa on asianmukaista, että jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että kyseisillä ryhmillä on mahdollisuus saada vettä. Direktiivissä 2000/60/EY säädetyn kustannusten kattamisen periaatteen huomioon ottaen jäsenvaltioiden olisi parannettava heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden ryhmien mahdollisuutta saada vettä vaarantamatta edullisen ja korkealaatuisen veden toimittamista kaikille. Näihin ryhmiin olisi kuuluttava ainakin pakolaiset, nomadiyhteisöt, kodittomat ja vähemmistöt, kuten romanit, sintit, ja travellerit, kaaleet ja liikkuva väestö, olivatpa ne paikallaan pysyviä tai eivät, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta määritellä tällaiset ryhmät. Tällaisia toimenpiteitä, joilla varmistetaan vedensaanti ja jotka kuuluvat jäsenvaltioiden harkintavaltaan, voisivat olla esimerkiksi vaihtoehtoiset toimitusjärjestelmät (erilliset käsittelylaitteet), vedentoimitus tankeilla (säiliöautot ja säilöt) sekä sen varmistaminen, että leireillä on tarvittava infrastruktuuri. Jos paikallisviranomaisille annetaan vastuu näiden velvoitteiden noudattamisesta, jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että paikallisviranomaisilla on riittävät taloudelliset resurssit sekä riittävät tekniset ja materiaaliset valmiudet, ja tuettava niitä tarjoamalla esimerkiksi asiantuntemusta. Varsinkaan vedenjakelu heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille ei saisi aiheuttaa paikallisviranomaisille kohtuuttomia kustannuksia. [tark. 29]

(19)  Vuoteen 2020 ulottuvassa seitsemännessä ympäristöalan toimintaohjelmassa ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa”(33) edellytetään, että yleisöllä on mahdollisuus saada selkeää ympäristötietoa kansallisella tasolla. Direktiivissä 98/83/EY säädettiin ainoastaan passiivisesta pääsystä tietoihin eli jäsenvaltioiden oli ainoastaan varmistettava, että tiedot olivat käytettävissä. Nämä säännökset olisi sen vuoksi korvattava sen varmistamiseksi, että ajantasaiset, kattavat ja kuluttajan kannalta helposti ymmärrettävät tiedot ovat helposti saatavilla esimerkiksi verkkosivustoilla, joiden osoitetta olisi aktiivisesti jaettava esitteenä, verkkosivustoilla tai älykkäinä sovelluksina. Ajantasaisten tietojen tulisi sisältää seurantaohjelmien tulosten lisäksi myös lisätietoja, joita yleisö voi pitää hyödyllisenä, kuten tiedot indikaattoreista (rauta, kovuus, mineraalit jne.), jotka usein vaikuttavat kuluttajien käsitykseen hanavedestä. Tätä varten direktiivin 98/83/EY indikaattorimuuttujat, joista ei saatu terveyteen liittyvää tietoa, olisi korvattava kyseisiä muuttujia koskevilla tiedoilla verkossa veden toimittajien seuraamiseksi toteutettujen toimien tulokset veden laatua koskevien muuttujien osalta ja tiedot liitteessä I olevassa B a osassa luetelluista osoitinmuuttujista. Erittäin suurten vedentoimittajien veden toimittajien osalta verkossa olisi oltava saatavilla lisätietoja esimerkiksi energiatehokkuudesta, hallinnoinnista, hallinnasta, kustannusrakenteesta maksurakenteesta sekä käytetystä käsittelystä. Oletuksena on, että paremmat kuluttajatiedot ja parempi avoimuus auttavat Merkityksellisiä tietoja koskevilla paremmilla kuluttajatiedoilla ja paremmalla avoimuudella olisi pyrittävä lisäämään kuluttajien luottamusta niille toimitettuun veteen. Tämän puolestaan odotetaan lisäävän ja vesihuoltopalveluihin ja lisäämään hanaveden käyttöä ja siten vähentävän muoviroskia juomavetenä, mikä voisi vähentää muovin käyttöä, roskia ja kasvihuonekaasujen päästöjä sekä edistävän edistää positiivista vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään ja ympäristöön yleensä. [tark. 30]

(20)  Samoista syistä ja jotta kuluttajat saataisiin tietoisemmiksi vedenkulutuksen vaikutuksista, niiden olisi myös saatava helposti saatavilla olevalla tavalla, (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) , tietoa kulutetuista määristä, vedentoimittajan vuotta kohti, kulutuksen muuttumisesta, vertailusta kotitalouksien keskimääräiseen kulutukseen, jos nämä tiedot ovat veden toimittajan saatavilla, veden toimittajan perimien maksujen kustannusrakenteesta rakenteesta, mukaan lukien sen muuttuvat ja kiinteät kustannukset osat, sekä hinnasta ihmisten käyttöön tarkoitettua vesilitraa kohti, mikä mahdollistaa vertailun pullotetun veden hinnan kanssa. [tark. 31]

(21)  Periaatteet Perusperiaatteet, joita vesimaksujen määrittämisessä on otettava huomioon rajoittamatta kuitenkaan direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan 4 kohdan soveltamista, kuten vesihuoltopalvelujen kustannusten kattaminen ja aiheuttaja maksaa -periaate, esitetään direktiivissä 2000/60/EY kyseisessä direktiivissä. Vesihuoltopalveluiden Vesihuoltopalvelujen taloudellista kestävyyttä ei kuitenkaan aina ole varmistettu, mikä joskus johtaa siihen, että investoinnit vesi-infrastruktuurin huoltamiseen ovat liian alhaisia. Kun seurantatekniikat ovat parantuneet, pääasiassa tästä investointien vähäisyydestä johtuvien vuotojen määrä on käynyt yhä selvemmäksi, ja vesihävikin vähentämistä olisi edistettävä unionin tasolla, jotta voidaan parantaa vesi-infrastruktuurin tehokkuutta. Jotta kyseinen ongelma tiedostettaisiin paremmin, siitä olisi toissijaisuusperiaatteen mukaisesti kyseiseen ongelmaan olisi puututtava lisäämällä avoimuutta ja kuluttajatietoja vuotojen määristä ja energiatehokkuudesta annettava avoimemmin tietoja kuluttajille. [tark. 32]

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2003/4/EY(34) pyritään takaamaan ympäristötiedon saatavuus jäsenvaltioissa Århusin yleissopimuksen mukaisesti. Se sisältää laajoja velvoitteita, jotka liittyvät sekä siihen, että ympäristötietoja saatetaan saataville pyynnöstä, että siihen, että kyseisiä tietoja levitetään aktiivisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2007/2/EY(35) on myös laaja soveltamisala, joka kattaa paikkatietojen vaihdon, mukaan lukien eri ympäristöaiheita koskevat tietokokonaisuudet. On tärkeää, että tämän direktiivin säännökset, jotka liittyvät tietojen saantiin ja tiedonvaihtojärjestelyihin, täydentävät kyseisiä direktiivejä eikä niillä luoda erillistä oikeudellista järjestelmää. Tämän vuoksi tämän direktiivin säännöksillä, jotka koskevat tietojen antamista yleisölle sekä täytäntöönpanon seurantaa koskevia tietoa, ei tulisi rajoittaa direktiivien 2003/4/EY ja 2007/2/EY soveltamista.

(23)  Direktiivissä 98/83/EY ei asetettu raportointivelvoitteita pienille veden toimittajille. Jotta voidaan korjata tämä ja puuttua täytäntöönpanoa ja vaatimusten noudattamista koskevien tietojen tarpeeseen, olisi otettava käyttöön uusi järjestelmä, jossa jäsenvaltioita vaaditaan perustamaan, pitämään ajan tasalla ja asettamaan komission ja Euroopan ympäristökeskuksen saataville tietokokonaisuudet, jotka sisältävät ainoastaan merkittäviä tietoja, kuten muuttujien arvojen ylitykset ja tietyn merkityksen omaavat häiriöt. Tämän tulisi varmistaa, että kaikkiin osapuoliin kohdistuva hallinnollinen rasite pysyy mahdollisimman rajallisena. Jotta varmistetaan yleisen saatavuuden kannalta asianmukainen infrastruktuuri, raportointi ja tietojen vaihto viranomaisten kesken, jäsenvaltioiden olisi laadittavat dataeritelmät direktiivin 2007/2/EY ja sen täytäntöönpanosäädösten pohjalta.

(24)  Jäsenvaltioiden raportoimia tietoja ei tarvita ainoastaan velvoitteiden noudattamista koskevia tarkastuksia varten vaan komissio tarvitsee niitä seuratakseen ja arvioidakseen lainsäädännön tuloksellisuutta verrattuna sen tavoitteisiin, jotta saadaan tietoa mahdollisiin lainsäädännön tuleviin arviointeihin Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13 päivänä huhtikuuta 2016 tekemän sääntelyn parantamista koskevan toimielinten sopimuksen(36) 22 kohdan mukaisesti. Tässä yhteydessä tarvitaan asianmukaista tietoa, jonka avulla voidaan paremmin arvioida direktiivin tehokkuutta, tuloksellisuutta, merkityksellisyyttä ja EU:n tasolla saatavaa lisäarvoa. Sen vuoksi tarvitaan asianmukaisia raportointimekanismeja, jotka voivat toimia myös indikaattoreina tämän direktiivin tulevia arviointeja varten.

(25)  Sääntelyn parantamista koskevan toimielinten sopimuksen 22 kohdan mukaisesti komission olisi tehtävä tästä direktiivistä arviointi tietyn ajan kuluttua päivästä, jona se saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Kyseinen arviointi olisi perustettava direktiivin täytäntöönpanon aikana saatuihin kokemuksiin ja kerättyihin tietoihin, asianmukaisiin käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin sekä merkityksellisiin tieteellisiin, analyyttisiin ja epidemiologisiin tietoihin sekä mahdollisesti käytettävissä oleviin WHO:n suosituksiin. [tark. 34]

(26)  Tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustettuja periaatteita. Tällä direktiivillä pyritään erityisesti edistämään periaatteita, jotka liittyvät terveydenhuoltoon, mahdollisuuteen käyttää yleistä taloudellista etua koskevia palveluja, ympäristönsuojeluun ja kuluttajansuojaan.

(27)  Kuten unionin tuomioistuin on useaan otteeseen todennut, SEUT-sopimuksen 288 artiklan kolmannessa kohdassa direktiiville annetun pakottavan luonteen kanssa olisi ristiriidassa se, että henkilöt, joita asia koskee, eivät lähtökohtaisesti voisi vedota direktiivillä asetettuihin velvollisuuksiin. Tämä näkökohta pätee erityisesti direktiiviin, jonka tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta haitallisilta vaikutuksilta. Tämän vuoksi tiedon saantia, yleisön osallistumisoikeutta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeutta ympäristöasioissa koskevan Århusin yleissopimuksen(37) mukaisesti niillä yleisön jäsenillä, joita asia koskee, olisi oltava muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus, joka on riittävä suojelemaan yksilön oikeutta elää terveytensä ja hyvinvointinsa kannalta riittävän laadukkaassa ympäristössä. Lisäksi jos suuri joukko henkilöitä voi joutua kärsimään vahinkoa samasta tai samanlaisesta laittomasta käytännöstä, joka liittyy tähän direktiiviin perustuvien oikeuksien loukkaukseen, heillä pitäisi olla mahdollisuus käyttää kollektiivisia oikeussuojamekanismeja, jos jäsenvaltiot ovat perustaneet kyseisiä mekanismeja komission suosituksen 2013/396/EU(38) mukaisesti.

(28)  Jotta tämä direktiivi voitaisiin mukauttaa tieteen ja tekniikan kehitykseen tai jotta voitaisiin määrittää seurantavaatimukset vaaran arviointeja ja kotitalouksien sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevia riskin arviointeja varten, komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta muuttaa tämän direktiivin liitteitä I–IV ja toteuttaa tarvittavia toimenpiteitä 10 a artiklassa säädettyjen muutosten mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. Lisäksi liitteessä I olevan C osan huomautuksessa 10 säädetty valtuutus, joka koskee radioaktiivisen aineen seurantatiheyden ja -menetelmien määrittämistä, on vanhentunut neuvoston direktiivin 2013/51/Euratom(39) antamisen vuoksi ja se olisi sen vuoksi poistettava. Direktiivin 98/83/EY liitteessä III olevassa A osassa säädetty valtuutus, joka koskee direktiivin muutoksia, ei enää ole tarpeellinen ja se olisi poistettava. [tark. 35]

(29)  Jotta voidaan varmistaa tämän direktiivin yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa hyväksyä tietojen muoto ja esittämisjärjestelyt ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskeville tiedoille, jotka on toimitettava kaikille veden toimituksen kattamille henkilöille, sekä muoto ja esittämisjärjestelyt tämän direktiivin täytäntöönpanoa koskeville tiedoille, jotka toimitetaan jäsenvaltioille ja jotka Euroopan ympäristökeskus kokoaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(40) mukaisesti.

(30)  Jäsenvaltioiden olisi hyväksyttävä tämän direktiivin säännösten rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevat säännöt ja varmistettava niiden täytäntöönpano, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY(41) vaatimusten soveltamista. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

(31)  Direktiivissä 2013/51/Euratom säädetään erityisjärjestelyistä ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevien radioaktiivisten aineiden seuraamiseksi. Tämän vuoksi tässä direktiivissä ei tulisi asettaa radioaktiivisuutta koskevia muuttujien arvoja.

(32)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on ihmisten terveyden suojelu, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(33)  Velvollisuus saattaa tämä direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi rajoitettava koskemaan ainoastaan niitä säännöksiä, joilla muutetaan aikaisempien direktiivien sisältöä. Velvollisuus saattaa sisällöltään muuttumattomat säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä perustuu aikaisempiin direktiiveihin.

(34)  Tämä direktiivi ei vaikuta liitteessä V olevassa B osassa mainittuihin jäsenvaltioita velvoittaviin määräaikoihin, joiden kuluessa jäsenvaltioiden on saatettava direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Tavoite

1.  Tämä direktiivi koskee kaikkien ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua unionissa. [tark. 36]

2.  Tämän direktiivin tavoitteena on suojella ihmisten terveyttä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta aiheutuvilta vaikutuksilta varmistamalla, että vesi on terveellistä ja puhdasta, ja varmistaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleinen saatavuus. [tark. 163, 189, 207 ja 215]

2 artikla

Määritelmät

Tässä direktiivissä tarkoitetaan:

1.  ’ihmisten käyttöön tarkoitetulla vedellä’ kaikkea vettä, joka alkuperäisessä tilassaan tai käsittelyn jälkeen on tarkoitettu juomavedeksi, ruoanlaittoon, ruoanvalmistukseen tai -tuotantoon tai muuhun elintarvikekäyttöön taikka muihin kotitaloustarkoituksiin sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa, elintarvikeyritykset mukaan luettuina, riippumatta sen alkuperästä tai siitä, toimitetaanko se jakeluverkon kautta, tankeista, tai lähdeveden ollessa kyseessä, pulloissa tai säiliöissä. [tark. 38]

2.  ’kotitalouden sisäisellä vedenjakelujärjestelmällä’: putkistoja, putkivarusteita ja laitteita, jotka on asennettu sekä julkisissa että yksityisissä tiloissa yleensä ihmisten käyttöön tarkoitettujen hanojen ja jakeluverkon väliin, mutta vain jos veden toimittaja ei ole sovellettavan kansallisen oikeuden mukaan veden toimittajan ominaisuudessa vastuussa niistä. [tark. 39]

3.  ’veden toimittajalla’ yhteisöäoikeushenkilöä, joka toimittaa keskimäärin vähintään 10 m3 ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä päivässä. [tark. 40]

3 a.  ’erittäin pienellä veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 50 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 250 ihmistä. [tark. 41]

4.  ’pienellä veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä alle 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat alle 5 0002 500 ihmistä. [tark. 42]

4 a.  ’keskisuurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 500 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 2 500 ihmistä. [tark. 43]

5.  ’suurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 5005 000 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 5 000 25 000 ihmistä. [tark. 44]

6.  ’erittäin suurella veden toimittajalla’ veden toimittajaa, joka toimittaa vettä vähintään 5000 20 000 m3 päivässä tai jonka toimitukset kattavat vähintään 50 000 100 000 ihmistä. [tark. 45]

7.  ’ensisijaisilla tiloilla’ suuria muita kuin kotitalouden käyttöön tarkoitettuja tiloja, joissa monet käyttäjät ihmiset ja erityisesti heikoimmassa asemassa olevat ihmiset mahdollisesti altistuvat veteen liittyville riskeille, kuten sairaalat, terveydenhuollon toimintayksiköt, vanhainkodit, koulut, yliopistot ja muut oppilaitokset, päiväkodit, urheilu-, virkistys-, vapaa-ajan- ja näyttelytilat, rakennukset, joissa on majoitustila, rangaistuslaitokset ja leirintäalueet, sellaisina kuin jäsenvaltiot ovat ne määrittäneet. [tark. 46]

8.  ’heikoimmassa asemassa olevilla ja syrjäytyneillä ryhmillä’ ihmisiä, jotka ovat eristyksissä yhteiskunnasta joko syrjinnän tai oikeuksien, resurssien tai mahdollisuuksien puuttumisen seurauksena ja jotka altistuvat muuta yhteiskuntaa enemmän monille erilaisille riskeille, jotka liittyvät heidän terveyteensä, turvallisuuteen, koulutuksen puutteeseen tai osallistumiseen haitallisiin käytäntöihin, tai muille riskeille.

8 a.   ’elintarvikeyrityksellä’ elintarvikealan yritystä, sellaisena kuin se on määritelty asetuksen (EY) N:o 178/2002 3 artiklan 2 kohdassa. [tark. 47]

3 artikla

Vapautukset

1.  Tätä direktiiviä ei sovelleta:

a)  luonnollisiin kivennäisvesiin, jotka direktiivissä 2009/54/EY tarkoitetut vastuussa olevat viranomaiset tunnustavat sellaisiksi,

b)  vesiin, jotka ovat direktiivissä 2001/83/EY tarkoitettuja lääkevalmisteita.

1 a.  Vesiin, joita käytetään elintarvikeyrityksissä ihmisten käyttöön tarkoitettujen tuotteiden tai aineiden valmistukseen, jalostukseen, säilytykseen tai markkinoille saattamiseen, sovelletaan vain tämän direktiivin 4, 5, 6 ja 11 artiklaa. Mitään tämän direktiivin artikloista ei kuitenkaan sovelleta, jos elintarvikealan toimija voi osoittaa toimivaltaisia kansallisia viranomaisia tyydyttävällä tavalla, että sen käyttämän veden laatu ei vaikuta sen toiminnan tuloksena syntyvien tuotteiden tai aineiden hygieenisyyteen ja että nämä tuotteet tai aineet ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 852/2004(42) mukaisia. [tark. 48]

1 b.  Ihmisten käyttöön tarkoitetun pullotetun tai säiliöissä olevan veden tuottajaa ei pidetä veden toimittajana.

Tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan pullotettuun tai säiliöissä olevaan ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen vain siinä tapauksessa, että muussa unionin lainsäädännössä ei säädetä niitä koskevista velvoitteista. [tark. 49]

1 c.  Merialuksiin, jotka harjoittavat veden suolanpoistoa, kuljettavat matkustajia ja toimivat veden toimittajina, sovelletaan ainoastaan tämän direktiivin 1–7 ja 9–12 artiklaa ja sen liitteitä. [tark. 50]

2.  Jäsenvaltiot voivat myöntää vapautuksen tämän direktiivin säännösten noudattamisesta:

a)  vesille, jotka on tarkoitettu yksinomaan sellaiseen käyttöön, jonka osalta toimivaltaiset viranomaiset ovat vakuuttuneita siitä, että kyseisen veden laadulla ei ole suoraa tai epäsuoraa vaikutusta asianomaisten kuluttajien terveyteen,

b)  sellaisille ihmisten käyttöön tarkoitetuille vesille, jotka otetaan yksittäisestä, alle 10 kuutiometriä päivässä keskimäärin tuottavasta vesilähteestä tai josta otetaan vettä alle 50 henkilön tarpeisiin, jollei vettä tarjota osana kaupallista tai julkista toimintaa.

3.  Niiden jäsenvaltioiden, jotka soveltavat 2 kohdan b alakohdan mukaisia vapautuksia, on varmistettava, että kyseessä olevalle väestölle on tiedotettu asiasta ja kaikista toimista, joihin voidaan ryhtyä ihmisten terveyden suojelemiseksi niiltä haitallisilta vaikutuksilta, jotka johtuvat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastumisesta. Lisäksi jos on ilmeistä, että veden laatu voi aiheuttaa vaaran ihmisten terveydelle, kyseessä olevalle väestölle on annettava välittömästi asianmukaiset ohjeet.

4 artikla

Yleiset velvoitteet

1.  Rajoittamatta unionin muiden säännösten mukaisten velvoitteiden noudattamista jäsenvaltioiden on toteutettava tarpeelliset toimenpiteet varmistaakseen, että ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on terveellistä ja puhdasta. Tämän direktiivin vähimmäisvaatimusten täyttymiseksi ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on terveellistä ja puhdasta, jos se täyttää seuraavat edellytykset:

a)  se ei sisällä pieneliöitä tai loisia tai mitään aineita sellaisina määrinä tai pitoisuuksina, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle,

b)  se täyttää liitteessä I olevissa A ja B osassa määritellyt vähimmäisvaatimukset,

c)  jäsenvaltiot ovat toteuttaneet kaikki muut tarpeelliset toimenpiteet täyttääkseen tämän direktiivin 5–12 artiklassa esitetyt vaatimukset. , jotka on esitetty seuraavasti:

i)   tämän direktiivin 4–12 artiklassa loppukuluttajille jakeluverkon kautta tai tankista toimitetun ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta;

ii)  tämän direktiivin 4, 5 ja 6 artiklassa ja 11 artiklan 4 kohdassa elintarvikeyrityksessä pullotetun tai säiliöissä olevan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta;

iii)  tämän direktiivin 4, 5, 6 ja 11 artiklassa elintarvikeyrityksessä elintarvikkeiden tuotantoa, jalostusta ja jakelua varten tuotetun ja käytetyn ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta. [tark. 51]

2.  Jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että kaikki tämän direktiivin soveltamiseksi tarkoitetut toimenpiteet ovat täysin varovaisuusperiaatteen mukaisia ja sellaisia, ettei niillä missään tapauksessa välittömästi tai välillisesti aiheuteta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden nykyisen laadun heikkenemistä tai lisätä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotantoon käytettyjen vesien pilaantumista. [tark. 52]

2 a.  Jäsenvaltioiden on toteutettava toimenpiteitä varmistaakseen, että toimivaltaiset viranomaiset tekevät arvion vesivuotojen määrästä alueellaan ja mahdollisuudesta tehostaa vesivuotojen vähentämistä juomavesialalla. Arvioinnissa on otettava huomioon merkitykselliset kansanterveydelliset, ympäristölliset, tekniset ja taloudelliset näkökohdat. Jäsenvaltioiden on hyväksyttävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022 kansalliset tavoitteensa veden toimittajien vesivuotojen määrän vähentämiseksi alueellaan 31 päivään joulukuuta 2030 mennessä. Jäsenvaltiot voivat tarjota mielekkäitä kannustimia varmistaakseen, että veden toimittajat niiden alueella täyttävät kansalliset tavoitteet. [tark. 53]

2 b.  Jos ihmisten käyttöön tarkoitetun veden tuotannosta ja jakelusta vastaava toimivaltainen viranomainen siirtää kyseisen veden tuotantoa tai toimittamista koskevan toiminnan kokonaan tai osittain veden toimittajalle, toimivaltaisen viranomaisen ja veden toimittajan sopimuksessa on täsmennettävä kullekin osapuolelle tämän direktiivin nojalla kuuluvat vastuut. [tark. 54]

5 artikla

Laatuvaatimukset

1.  Jäsenvaltioiden on asetettava ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen sovellettavat arvot liitteessä I esitetyille muuttujille, eivätkä ne saa olla vähemmän tiukkoja kuin liitteessä I asetetut arvot. [tark. 55]

1 a.  Edellä 1 kohdan mukaisesti asetetut arvot eivät saa olla vähemmän tiukkoja kuin liitteessä I olevassa A, B ja B a osassa asetetut arvot. Liitteessä I olevassa B a osassa esitetyille muuttujille vahvistetaan arvot ainoastaan seurantatarkoituksiin ja 12 artiklassa säädettyjen velvoitteiden noudattamista varten. [tark. 56]

2.  Jäsenvaltioiden on asetettava raja-arvot muille kuin liitteessä I esitetyille muuttujille silloin, kun ihmisten terveyden suojeleminen jäsenvaltioiden alueella tai osassa sen aluetta niin vaatii. Asetettujen arvojen on täytettävä vähintään 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa esitetyt vaatimukset.

Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että vedenjakelujärjestelmissä desinfiointitarkoituksiin käytetyt käsittelyaineet, materiaalit ja desinfiointimenetelmät eivät vaikuta haitallisesti ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuun. Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saastuminen näiden aineiden, materiaalien ja menetelmien käytöstä on minimoitava heikentämättä kuitenkaan desinfioinnin tehokkuutta. [tark. 57]

6 artikla

Vaatimustenmukaisuuden määrittelykohta

Edellä 5 artiklan mukaisesti liitteessä I olevissa A ja, B ja C osassa esitetyille muuttujille asetettujen muuttujien arvojen on oltava vaatimusten mukaisia:[tark. 58]

a)  jakeluverkosta toimitetun veden osalta tilan tai laitoksen siinä kohdassa, mistä sitä otetaan hanoista, jotka on yleensä tarkoitettu ihmisten käyttöön,

b)  tankissa toimitetun veden osalta siinä kohdassa, jossa vesi otetaan tankista,

c)  lähdeveden pullotetun tai säiliöissä olevan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden osalta kohdassa, jossa vesi pullotetaan. tai pannaan säiliöihin; [tark. 59]

c a)  elintarvikeyrityksessä käytetyn veden toimittajan toimittaman veden osalta kohdassa, jossa kyseinen vesi toimitetaan yritykseen. [tark. 60]

1 a.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun veden osalta jäsenvaltioiden katsotaan täyttäneen tämän artiklan mukaiset velvoitteensa, jos 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen poikkeaman voidaan todeta johtuvan sisäisestä vedenjakelujärjestelmästä tai sen kunnossapidosta, paitsi ensisijaisissa tiloissa. [tark. 61]

7 artikla

Riskiin perustuva lähestymistapa veden turvallisuuteen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden toimitukseen, käsittelyyn ja jakeluun sovelletaan riskiin perustuvaa lähestymistapaa, joka koostuu seuraavista osista:

a)  jäsenvaltioiden suorittama vaaran arviointi vesimuodostumista tai niiden osista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, 8 artiklan mukaisesti; [tark. 62]

b)  toimitukseen liittyvien riskien arviointi, jonka veden toimittajat suorittavat kunkin vedentoimitusjärjestelmän osalta toimittamansa veden laadun suojaamista ja seurantaa varten 9 artiklan ja liitteessä II olevan C osan mukaisesti; [tark. 63]

c)  kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskeva riskin arviointi 10 artiklan mukaisesti.

1 a.  Jäsenvaltiot voivat mukauttaa riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamista vaarantamatta kuitenkaan tämän direktiivin tavoitetta, joka koskee ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua ja kuluttajien terveyttä, jos maantieteelliset olosuhteet, kuten syrjäinen sijainti tai vedenjakelualueen saavutettavuus, aiheuttavat erityisiä rajoitteita. [tark. 64]

1 b.  Jäsenvaltioiden on varmistettava selvä ja asianmukainen jäsenvaltioiden määrittelemien sidosryhmien välinen vastuunjako riskiin perustuvan lähestymistavan soveltamiseksi vesimuodostumiin, joista otetaan ihmisten käyttöön ja sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin tarkoitettua vettä. Tällainen vastuunjako on räätälöitävä jäsenvaltioiden institutionaalisen ja oikeudellisen kehyksen mukaisesti. [tark. 65]

2.  Vaaran arvioinnit on tehtävä viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kolmen vuoden kuluttua kolme vuotta päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ottaen huomioon direktiivin 2000/60/EY 7 artiklassa säädetty vaatimus, jonka mukaan jäsenvaltioiden on yksilöitävä vesimuodostumat, ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle. [tark. 66]

3.  Erittäin suurten Veden toimittajien ja suurten vedentoimittajien on tehtävä toimitukseen liittyvien riskien arviointi viimeistään [kolmen vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja pienten veden toimittajien viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kuusi vuotta kuuden vuoden kuluttua päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava säännöllisin väliajoin ja enintään kuuden vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle. [tark. 67]

3 a.  Tämän direktiivin 8 ja 9 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden on ryhdyttävä tarvittaviin korjaaviin toimenpiteisiin direktiivin 2000/60/EY 11 artiklassa tarkoitettujen toimenpideohjelmien ja 13 artiklassa tarkoitettujen vesipiirin hoitosuunnitelmien nojalla. [tark. 68]

4.  Kotitalouksien Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuissa tiloissa on tehtävä viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kolmen vuoden kuluttua kolme vuotta päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä]. Ne on tarkistettava kolmen vuoden välein ja saatettava tarvittaessa ajan tasalle. [tark. 69]

8 artikla

Vaaran arviointi vesimuodostumista, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, ja vesimuodostumien seuranta ja hallinta [tark. 70]

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava toimivaltaisten vesiviranomaistensa kanssa, että tehdään vaaran arviointi, joka kattaa vesimuodostumat, joista otetaan ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä keskimäärin yli 10 m3 päivässä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 6 ja 7 erityisesti sen 4–8 artiklan soveltamista. Vaaran arvioinnin on sisällettävä seuraavat osat: [tark. 71]

a)  kaikkien vaaran arvioinnin kattamissa vesimuodostumissa tai niiden osissa olevien vedenottopisteiden tunnistaminen ja georeferointi. Koska tässä kohdassa tarkoitetut tiedot voivat olla arkaluontoisia erityisesti kansanterveyden suojelun kannalta, jäsenvaltioiden on varmistettava, että tällaiset tiedot suojataan ja ne annetaan ainoastaan asiaankuuluville viranomaisille; [tark. 72]

b)  kartoitus suojavyöhykkeistä, jos kyseisiä vyöhykkeitä on perustettu direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sekä mainitun direktiivin 6 artiklassa tarkoitetuista suojelualueista; [tark. 73]

c)  niiden vaarojen ja mahdollisten pilaantumislähteiden tunnistaminen, jotka vaikuttavat vaaran arvioinnin kattamiin vesimuodostumiin. Pilaantumislähteiden tutkimus- ja tunnistamistoimia on päivitettävä säännöllisesti, jotta havaitaan uudet aineet, jotka vaikuttavat mikromuoveihin, erityisesti PFAS-aineet. Tätä varten jäsenvaltiot voivat käyttää direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehtyä tarkastelua ihmistoiminnan vaikutuksesta sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti kerättyjä tietoja merkittävistä paineista; [tark. 216]

d)  säännöllinen seuranta vesimuodostumista tai niiden osista, jotka kuuluvat vedentoimituksen kannalta merkityksellisiä ja seuraavasta luettelosta valittuja epäpuhtauksia koskevan vaaran arvioinnin piiriin: [tark. 75]

i)  tämän direktiivin liitteessä I olevissa A ja B osassa luetellut muuttujat;

ii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/118/EY(43) liitteessä I luetellut pohjaveden pilaavat aineet sekä pilaavat aineet ja pilaantumisen indikaattorit, joille jäsenvaltiot ovat asettaneet raja-arvot kyseisen direktiivin liitteen II mukaisesti;

iii)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/105/EY(44) liitteessä I luetellut prioriteettiaineet ja tietyt muut pilaavat aineet;

iv)  liitteessä I olevassa C a osassa esitetyt muuttujat ainoastaan seurantatarkoituksiin tai muut merkitykselliset epäpuhtaudet, kuten mikromuovit, edellyttäen, että 11 artiklan 5 b kohdassa tarkoitettu mikromuovien mittausmenetelmä on otettu käyttöön, tai vesialuekohtaiset epäpuhtaudet, jotka jäsenvaltiot ovat määrittäneet direktiivin 2000/60/EY 5 artiklan mukaisesti tehdyn ihmistoiminnan vaikutusta koskevan tarkastelun sekä kyseisen direktiivin liitteessä II olevan 1.4 kohdan mukaisesti merkittävistä paineista kerättyjen tietojen perusteella. [tark. 76]

Jäsenvaltioiden on valittava seurantaa varten i–iv alakohdasta muuttujat, aineet tai epäpuhtaudet, jotka katsotaan merkityksellisiksi c alakohdassa määritettyjen vaarojen perusteella tai veden toimittajien 2 kohdan mukaisesti toimittamien tietojen perusteella.

Jäsenvaltiot voivat käyttää säännöllistä seurantaa varten ja uusien haitallisten aineiden havaitsemiseksi uusien tutkimusten avulla seuranta- ja tutkimusvalmiuksia sekä seurantaa, joka suoritetaan unionin muun lainsäädännön mukaisesti. [tark. 217]

Erittäin pienet veden toimittajat voidaan vapauttaa tämän kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista vaatimuksista, edellyttäen, että toimivaltaisella viranomaisella on ennalta saatua ja ajantasaista dokumentoitua tietoa kyseisissä alakohdissa tarkoitetuista merkityksellisistä muuttujista. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava tätä vapautusta uudelleen vähintään kolmen vuoden välein ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle. [tark. 77]

2.  Niiden veden toimittajien, jotka seuraavat raakavettä operationaalista seurantaa varten, on ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille seurattavien muuttujien, aineiden tai epäpuhtauksien suuntauksista ja epätavallisista pitoisuuksista.

3.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava veden toimittajille, jotka käyttävät vaaran arvioinnin kattamaa vedenmuodostumaa, 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritetun seurannan tuloksista, ja ne voivat kyseisten seurannan tulosten perusteella:

a)  vaatia, että veden toimittajat suorittavat tiettyjen muuttujien lisäseurantaa tai -käsittelyä;

b)  sallia sen, että veden toimittajat pienentävät tiettyjen muuttujien seurantatiheyttä ilman, että niitä vaaditaan suorittamaan toimituksiin liittyvien riskien arviointi, edellyttäen, että kyseessä eivät ole liitteessä II olevan B osan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset muuttujat ja ettei yksikään kohtuudella odotettava tekijä todennäköisesti huononna ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua.[tark. 78]

4.  Tapauksissa, joissa veden toimittajan sallitaan pienentävän seurantatiheyttä siten kuin 2 kohdan b alakohdassa on tarkoitettu, jäsenvaltioiden on jatkettava kyseisten muuttujien seurantaa vaaran arvioinnin kattamassa vesimuodostelmassa. [tark. 79]

5.  Jäsenvaltioiden on 1 ja 2 kohdan ja direktiivin 2000/60/EY mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava yhteistyössä veden toimittajien ja muiden sidosryhmien kanssa seuraavat toimenpiteet tai varmistettava, että veden toimittajat toteuttavat kyseiset toimenpiteet: [tark. 80]

a)  ennaltaehkäisytoimet, joilla vähennetään tarvittavaa käsittelyä ja suojellaan veden laatua, mukaan lukien toimenpiteet, joihin viitataan direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa; [tark. 178]

a a)  toimenpiteet, joilla varmistetaan, että pilaantumisen aiheuttajat toteuttavat yhteistyössä veden toimittajien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ennaltaehkäisytoimenpiteitä, joilla vähennetään tarvittavan käsittelyn tasoa tai vältetään se ja suojellaan veden laatua, mukaan lukien direktiivin 2000/60/EY 11 artiklan 3 kohdan d alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet sekä lisätoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi tämän artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella; [tark. 82]

b)  vähentämistoimenpiteet, jotka katsotaan tarpeellisiksi 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritettavan seurannan perusteella, jotta voidaan tunnistaa pilaantumisen lähde pilaantumislähde ja puuttua siihen ja välttää mahdollinen lisäkäsittely, mikäli ennaltaehkäisytoimenpiteitä ei pidetä toteuttamiskelpoisina tai riittävän tehokkaina, jotta pilaantumislähteeseen voidaan puuttua nopeasti; [tark. 83]

b a)  jos edellä a a ja b alakohdassa säädettyjä toimenpiteitä ei ole pidetty riittävinä tarjoamaan asianmukaista suojelua ihmisten terveydelle, toimenpiteet, jotka veden toimittajien on toteutettava tiettyjen muuttujien lisäseurannan suorittamiseksi vedenotto- tai vedenkäsittelypisteessä, jos tämä on ehdottoman välttämätöntä terveysriskien ehkäisemiseksi. [tark. 84]

Jäsenvaltioiden on säännöllisesti tarkasteltava uudelleen kaikkia tällaisia toimenpiteitä.

5 a.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava veden toimittajille, jotka käyttävät vaaran arvioinnin kattamia vesimuodostumia tai niiden osia, 1 kohdan d alakohdan mukaisesti suoritetun seurannan tuloksista, ja ne voivat kyseisten seurannan tulosten sekä 1 ja 2 kohdan nojalla koottujen ja direktiivin 2000/60/EY nojalla kerättyjen tietojen perusteella:

a)  sallia sen, että veden toimittajat pienentävät tiettyjen muuttujien seurantatiheyttä tai seurattavien muuttujien määrää ilman, että niitä vaaditaan suorittamaan toimituksiin liittyvien riskien arviointi, edellyttäen, että kyseessä eivät ole liitteessä II olevan B osan 1 kohdassa tarkoitetut keskeiset muuttujat ja ettei yksikään kohtuudella odotettava tekijä todennäköisesti huononna ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua;

b)  jos veden toimittajan sallitaan pienentävän seurantatiheyttä a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jatkaa kyseisten muuttujien säännöllistä seurantaa vaaran arvioinnin kattamassa vesimuodostumassa. [tark. 85]

9 artikla

Toimituksiin liittyvien riskien arviointi, seuranta ja hallinta [tark. 86]

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat suorittavat liitteessä II olevan C osan mukaisesti toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin, jossa annetaan mahdollisuus mukauttaa minkä tahansa liitteessä I olevassa A ja, B ja B a osassa mainitun muuttujan seurantatiheyttä – kun kyseessä ei ole liitteessä II olevan B osan mukainen keskeinen muuttuja – riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä. [tark. 87]

Näiden muuttujien osalta jäsenvaltioiden on varmistettava, että veden toimittajat voivat poiketa liitteessä II olevassa B osassa esitetyistä näytteenottotiheyksistä liitteessä II olevassa C osassa esitettyjen eritelmien mukaisesti riippuen niiden esiintymisestä raakavedessä ja käsittelyjärjestelyistä. [tark. 88]

Tätä varten veden toimittajien on otettava toimittajat ottavat huomioon tämän direktiivin 8 artiklan mukaisesti suoritetun vaaran arvioinnin sekä direktiivin 2000/60/EY 7 artiklan 1 kohdan ja 8 artiklan mukaisesti suoritetun seurannan tulokset. [tark. 89]

1 a.  Jäsenvaltiot voivat vapauttaa erittäin pienet veden toimittajat 1 kohdan soveltamisesta edellyttäen, että toimivaltaisella viranomaisella on ennalta saatua ja ajantasaista dokumentoitua tietoa merkityksellisistä muuttujista ja että se katsoo, että tällaisen poikkeuksen vuoksi ei aiheudu riskiä ihmisten terveydelle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 4 artiklan mukaisia viranomaisen velvoitteita.

Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava vapautusta uudelleen kolmen vuoden välein tai silloin, kun valuma-alueella havaitaan uusia pilaantumisvaaroja, ja saatettava se tarvittaessa ajan tasalle. [tark. 90]

2.  Toimituksiin liittyvien riskien arviointien on oltava toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiä veden toimittajien vastuulla, joiden on varmistettava, että ne ovat tämän direktiivin mukaisia. Tätä varten veden toimittajat voivat pyytää tukea toimivaltaisilta viranomaisilta.

Jäsenvaltiot voivat vaatia toimivaltaisia viranomaisia hyväksymään tai seuraamaan veden toimittajien riskin arviointeja. [tark. 91]

2 a.  Jäsenvaltioiden on varmistettava 1 kohdan mukaisesti suoritetun toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin tulosten perusteella, että veden toimittajat ottavat käyttöön vesiturvallisuussuunnitelman, joka on räätälöity tunnistettujen riskien mukaisesti ja oikeasuhteinen veden toimittajan kokoon nähden. Vesiturvallisuussuunnitelma voi koskea esimerkiksi veden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja, vedenkäsittelytuotteita, vuotavista putkista aiheutuvia mahdollisia riskejä tai toimenpiteitä mukautumiseksi olemassa oleviin tai tuleviin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen, ja jäsenvaltioiden on määriteltävä suunnitelmien sisältö tarkemmin. [tark. 92]

10 artikla

Kotitalouksien Sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit, seuranta ja hallinta [tark. 93]

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ensisijaisissa tiloissa tehdään kotitalouksien sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevat riskin arvioinnit, joissa on seuraavat osat: [tark. 94]

a)  arviointi mahdollisista riskeistä, jotka liittyvät kotitalouksien sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin ja niihin liittyviin tuotteisiin ja materiaaleihin, sekä siitä, vaikuttavatko riskit veden laatuun siinä kohdassa, mistä sitä otetaan hanoista, jotka on yleensä tarkoitettu ihmisten käyttöön, erityisesti kun vettä toimitetaan yleisölle ensisijaisissa tiloissa; [tark. 95]

b)  liitteessä I olevassa C osassa lueteltujen muuttujien säännöllinen seuranta ensisijaisissa tiloissa, joissa mahdollinen vaara ihmisten terveydelle katsotaan suurimmaksi. Asianmukaiset muuttujat ja tilat seurantaa varten valitaan a kohdan on tunnistettu erityisiä veden laatuun liittyviä riskejä a alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella aikana. [tark. 96]

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun säännölliseenSäännöllisen seurannan osalta jäsenvaltiot jäsenvaltioiden on varmistettava pääsy ensisijaisissa tiloissa sijaitseviin laitteistoihin näytteenottoa varten, ja ne voivat luoda erityisesti Legionella pneumophila -bakteeria koskevan seurantastrategian, jossa keskitytään ensisijaisiin tiloihin; [tark. 97]

c)  sen todentaminen, onko ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien rakennustuotteiden tuotteiden ja materiaalien toimivuus asianmukainen suhteessa rakennuskohteen perusvaatimuksiin liittyviin keskeisiin ominaisuuksiin, jotka määritetään asetuksen (EU) N:o 305/2011 liitteessä I olevan 3 kohdan e alakohdassa ihmisten terveyden suojeluun. [tark. 98]

c a)  sen todentaminen, soveltuvatko käytetyt materiaalit olemaan kosketuksissa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa ja täyttyvätkö 11 artiklassa täsmennetyt vaatimukset. [tark. 99]

2.  Jos jäsenvaltiot katsovat 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tehdyn arvioinnin perusteella, että kotitalouksien ensisijaisten tilojen sisäisistä vedenjakelujärjestelmistä ja niihin liittyvistä tuotteista ja materiaaleista aiheutuu riski ihmisten terveydelle tai jos 1 kohdan b alakohdan mukaisesti suoritettu seuranta osoittaa, että liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, jäsenvaltioiden on: varmistettava, että toteutetaan asianmukaisia toimenpiteitä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei liitteessä I olevassa C osassa asetettujen muuttujien arvoja noudateta.

a)  toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei liitteessä I olevassa C osassa asetettujen muuttujien arvoja noudateta;

b)  toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyssä tai jakelussa käytetyistä rakennustuotteista irtoavat aineet tai kemikaalit eivät suoraan tai välillisesti vaaranna ihmisten terveyttä;

c)  toteutettava yhteistyössä veden toimittajien kanssa muita toimenpiteitä, kuten asianmukaisia mukautustekniikoita, joiden avulla muutetaan veden luonne tai sen ominaisuudet ennen sen jakelua niin, että vähennetään tai poistetaan riski siitä, että muuttujien arvosta poiketaan jakelun jälkeen,

d)  asianmukaisesti ilmoitettava ja tiedotettava kuluttajille veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä sekä mahdollisista toimista, joilla vältetään riskin toistuminen,

e)  järjestettävä koulutusta putkiasentajille ja muille ammattilaisille, jotka käsittelevät kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä ja asentavat rakennustuotteita,

f)  legionellan osalta varmistettava, että toteutetaan toimivia valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, joilla ehkäistään ja käsitellään mahdollisia tautiesiintymiä. [tark. 100]

2 a.  Sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin liittyvien riskien vähentämiseksi kaikissa sisäisissä vedenjakelujärjestelmissä jäsenvaltioiden on:

a)  kannustettava julkisten ja yksityisten tilojen omistajia toteuttamaan sisäisiin vedenjakelujärjestelmiin liittyvien riskien arviointi;

b)  tiedotettava kuluttajille ja julkisten ja yksityisten tilojen omistajille toimenpiteistä sen riskin poistamiseksi tai vähentämiseksi, ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatuvaatimuksia noudateta sisäiseen vedenjakelujärjestelmään liittyvästä syystä;

c)  asianmukaisesti ilmoitettava ja tiedotettava kuluttajille veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä sekä mahdollisista toimista, joilla vältetään riskin toistuminen;

d)  edistettävä koulutusta putkiasentajille ja muille ammattilaisille, jotka käsittelevät sisäisiä vedenjakelujärjestelmiä ja asentavat veden kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja ja tuotteita; ja

e)  legionellan ja erityisesti Legionella pneumophila -bakteerin osalta varmistettava, että toteutetaan toimivia ja riskiin nähden oikeasuhteisia valvonta- ja hallintatoimenpiteitä, joilla ehkäistään ja käsitellään mahdollisia tautiesiintymiä. [tark. 101]

10 a artikla

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuviin tuotteisiin, aineisiin ja materiaaleihin sovellettavat hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset

1.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että aineet ja materiaalit, joita käytetään veden ottoon, käsittelyyn tai jakeluun tarkoitettujen uusien, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien markkinoille saatettavien tuotteiden valmistukseen, tai näihin aineisiin liittyvät epäpuhtaudet

a)  eivät aiheuta suoraan tai epäsuoraan haittaa ihmisten terveydelle tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla;

b)  eivät vaikuta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden hajuun tai makuun;

c)  eivät esiinny ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä sellaista pitoisuutta suurempina pitoisuuksina, jota tarvitaan niiden käyttötarkoituksen saavuttamiseen; ja

d)  eivät lisää mikrobiologista kasvua.

2.   Edellä olevan 1 kohdan yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi komissio antaa viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä vahvistamalla hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja luettelo aineista, joita käytetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien tuotantoon ja jotka on hyväksytty unionissa, mukaan lukien tarvittaessa erityiset siirtymisen raja-arvot ja erityiset käyttöehdot. Komissio tarkastelee luetteloa säännöllisesti uudelleen ja saattaa sen ajan tasalle uusimman tieteellisen ja teknisen kehityksen perusteella.

3.  Komission tukemiseksi sen antaessa ja muuttaessa 2 kohdan mukaisia delegoituja säädöksiä perustetaan pysyvä komitea, johon kuuluu jäsenvaltioiden nimittämiä edustajia, jotka voivat pyytää tukea asiantuntijoilta tai neuvonantajilta.

4.  Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuvien materiaalien, joista säädetään muussa unionin lainsäädännössä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 305/2011(45), on oltava tämän artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukaisia. [tark. 102]

11 artikla

Seuranta

1.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua seurataan säännöllisesti, jotta kuluttajien saatavilla oleva vesi täyttäisi tämän direktiivin vaatimukset ja noudattaisi erityisesti 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujien arvoja. Näytteet on otettava niin, että ne edustavat koko vuoden aikana kulutettavan veden laatua. Jäsenvaltioiden on lisäksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet sen takaamiseksi, että silloin kun desinfiointi kuuluu ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittelyyn tai jakeluun, desinfiointimenetelmien tehokkuus varmistetaan, ja että desinfioinnin sivutuotteista aiheutuva saastuminen pidetään mahdollisimman vähäisenä desinfiointia vaarantamatta. [tark. 103]

2.  Edellä 1 kohdassa asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi on laadittava asianmukaiset seurantaohjelmat kaikkea ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä varten liitteessä II olevan A osan mukaisesti. Näiden seurantaohjelmien on koostuttava seuraavista osista:

a)  liitteessä I olevissa A ja B osassa lueteltujen muuttujien sekä 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettujen muuttujien seuranta liitteen II mukaisesti ja, kun tehdään toimituksiin liittyvien riskien arviointi, 9 artiklan mukaisesti;

b)  liitteessä I olevassa C osassa lueteltujen muuttujien seuranta kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevaa riskin arviointia varten 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;

c)  vaaran arviointia varten tehtävä seuranta 8 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti.

3.  Näytteenottokohdat määrää toimivaltainen kansallinen viranomainen, ja niiden on oltava liitteessä II olevassa D osassa olevien asianmukaisten vaatimusten mukaiset.

4.  Jäsenvaltioiden on noudatettava liitteessä III esitettyjä muuttujien määrityksiä koskevia eritelmiä seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)  muita kuin liitteessä III olevassa A osassa esitettyjä analyysimenetelmiä voidaan käyttää sillä edellytyksellä, että voidaan osoittaa niillä saatavien tulosten olevan vähintään yhtä luotettavia kuin käytettäväksi määritellyillä menetelmillä saavutetut tulokset toimittamalla komissiolle kaikki asianmukainen tieto kyseisestä menetelmästä ja sen vastaavuudesta;

b)  liitteessä III olevassa B osassa luetelluille muuttujille voidaan käyttää mitä tahansa määritysmenetelmää sillä edellytyksellä, että se täyttää kyseisissä osissa säädetyt vaatimukset.

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lisäseurantaa suoritetaan tapauskohtaisesti sellaisten aineiden ja pieneliöiden osalta, joille ei ole asetettu 5 artiklan mukaisia muuttujien arvoja, jos on syytä epäillä niitä olevan sellaisia määriä, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle.

5 a.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle liitteessä I olevassa C a osassa lueteltujen muuttujien mukaisesti suoritetun valvonnan tulokset viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kolme vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] ja tämän jälkeen kerran vuodessa.

Siirretään komissiolle valta antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tätä direktiiviä ajantasaistamalla liitteessä I olevassa C a osassa esitetty tarkkailtavien aineiden luettelo. Komissio voi päättää lisätä luetteloon aineita, jos on olemassa riski, että tällaisia aineita esiintyy ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä ja että niistä voi aiheutua mahdollinen riski ihmisten terveydelle, mutta joiden osalta tieteelliset tiedot eivät ole osoittaneet riskiä ihmisten terveydelle. Tätä varten komissio hyödyntää erityisesti WHO:n tieteellistä tutkimusta. Uusien aineiden lisääminen on perusteltava asianmukaisesti tämän direktiivin 1 artiklan nojalla. [tark. 104]

5 b.  Komissio antaa viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [yksi vuosi tämän direktiivin voimaantulopäivästä] 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä hyväksymällä menetelmä, jolla mitataan liitteessä I olevassa C a osassa esitetyssä tarkkailtavien aineiden luettelossa mainittuja mikromuoveja. [tark. 105]

12 artikla

Korjaavat toimenpiteet ja käytön rajoittaminen

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki puutteet 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvojen noudattamisessa 6 artiklassa tarkoitetussa vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa tutkitaan heti syiden selville saamiseksi. [tark. 106]

2.  Jos ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi ei 4 artiklan 1 kohdassa asetettujen velvoitteiden täyttämiseksi toteutetuista toimenpiteistä huolimatta noudata 5 artiklan mukaisesti asetettujen muuttujien arvoja, asianomaisten jäsenvaltioiden on varmistettava, että korjaavat toimenpiteet laadun parantamiseksi toteutetaan mahdollisimman pian ottaen huomioon muun muassa sen, missä määrin kyseinen muuttujan arvo on ylittynyt, sekä ihmisten terveydelle mahdollisesti aiheutuvan vaaran.

Jos liitteessä I olevassa C osassa esitettyjä muuttujien arvoja ei noudateta, korjaaviin toimiin on kuuluttava 10 artiklan 2 kohdan a–f alakohdassa a kohdassa esitetyt toimenpiteet. [tark. 107]

3.  Riippumatta siitä, onko muuttujan arvoista poikettu vai ei, jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten terveyttä mahdollisesti vaarantavan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelu kielletään tai sen käyttöä rajoitetaan taikka toteutetaan muita korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat välttämättömiä ihmisten terveyden suojelemiseksi.

Jos liitteessä I olevassa A ja B osassa esitettyjä muuttujia koskevia vähimmäisvaatimuksia ei noudateta, jäsenvaltioiden on automaattisesti katsottava tämä mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle, paitsi jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat muuttujien arvojen poikkeaman olevan merkitykseltään vähäinen. [tark. 108]

4.  Edellä 2 ja 3 kohdassa kuvatuissa tapauksissa jäsenvaltioiden on mahdollisimman nopeasti toteutettava kaikki seuraavat toimenpiteet, jos muuttujien arvon poikkeama katsotaan mahdolliseksi vaaraksi ihmisten terveydelle: [tark. 109]

a)  ilmoitetaan kaikille asianomaisille kuluttajille mahdollisesta vaarasta ihmisten terveydelle ja sen syystä, muuttujan arvon ylityksestä sekä toteutetuista korjaavista toimista, mukaan lukien kiellot, rajoitukset tai muut toimet;

b)  annetaan kuluttajille ja saatetaan säännöllisesti ajan tasalle neuvoja veden kulutuksen ja käytön edellytyksistä ja otetaan erityisesti huomioon mahdolliset heikoimmassa asemassa olevat ryhmät;

c)  ilmoitetaan kuluttajille tilanteesta, kun on todettu, ettei ihmisten terveydelle enää aiheudu vaaraa ja että palvelu on palautunut normaaliksi.

Edellä a, b ja c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet toteutetaan yhteistyössä kyseisen veden toimittajan kanssa. [tark. 110]

5.  Jos poikkeama todetaan vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa, toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asianmukaisten tahojen on päätettävä, mihin toimiin 3 kohdan perusteella on ryhdyttävä, ottaen huomioon myös ne riskit ihmisten terveydelle, joita ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelun keskeyttäminen tai sen käytön rajoittaminen aiheuttaisi. [tark. 111]

12 a artikla

Poikkeukset

1.  Jäsenvaltiot voivat säätää poikkeuksista liitteessä I olevassa B osassa esitettyjen tai 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti asetettujen muuttujien arvoihin niiden itse määrittämään enimmäisarvoon asti sillä edellytyksellä, ettei tällaisista poikkeuksista aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle ja ettei ihmisten käyttöön tarkoitetun veden jakelusta kyseisellä alueella voida huolehtia millään muulla kohtuulliseksi katsotulla tavalla. Tällaiset poikkeukset on rajoitettava seuraaviin tapauksiin:

a)  uusi vedenjakelualue;

b)  vedenjakelualueella havaittu uusi pilaantumislähde tai äskettäin tutkitut tai havaitut uudet muuttujat.

Poikkeuksien voimassaoloaika on rajoitettava mahdollisimman lyhyeksi, eikä se saa ylittää kolmea vuotta, jonka ajanjakson loppupuolella jäsenvaltioiden on laadittava tilannekatsaus sen määrittämiseksi, onko riittävää edistystä tapahtunut.

Poikkeuksellisissa olosuhteissa jäsenvaltio voi myöntää toisen poikkeuksen ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan osalta. Jos jäsenvaltio aikoo myöntää toisen poikkeuksen, sen on toimitettava komissiolle tilannekatsaus sekä perustelut toisen poikkeuksen myöntämispäätökselle. Myöskään tämä toinen poikkeus ei saa olla yli kolmen vuoden pituinen.

2.  Edellä 1 kohdan mukaisesti tehdyssä poikkeuksessa on määriteltävä seuraavat seikat:

a)  poikkeuksen syy;

b)  kyseinen muuttuja, aiemmat asiaa koskevat seurantatulokset ja suurin poikkeuksen nojalla sallittu arvo;

c)  maantieteellinen alue, toimitetun veden määrä päivää kohden, väestö, jota asia koskee, sekä tieto siitä, vaikuttaako tilanne johonkin asiaankuuluvaan elintarvikkeita tuottavaan yritykseen;

d)  asianmukainen seurantasuunnitelma, tarvittaessa tihennetty seuranta;

e)  yhteenveto tarvittavia korjaavia toimenpiteitä koskevasta suunnitelmasta aikatauluineen sekä kustannusarvio ja määräykset tilannekatsauksen laatimisesta; ja

f)  anottu poikkeuksen kesto.

3.  Jos toimivaltaiset viranomaiset katsovat poikkeamien muuttujien arvoista olevan merkitykseltään vähäisiä ja jos 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutettavat toimet mahdollistavat ongelman korjaamisen enintään 30 päivän kuluessa, tämän artiklan 2 kohdassa esitettyjä tietoja ei tarvitse määritellä poikkeuksessa.

Tällaisessa tapauksessa toimivaltaisten viranomaisten tai muiden asiaankuuluvien elinten on asetettava vain kyseisen muuttujan korkein sallittu arvo sekä aika, jonka kuluessa ongelma on korjattava.

4.  Edellä olevaan 3 kohtaan ei voi enää vedota, jos tietyn muuttujan arvo on poikennut sallitusta arvosta tietyssä vedenottamossa yhteensä yli 30 päivänä edeltäneiden 12 kuukauden aikana.

5.  Jäsenvaltion, joka turvautuu tässä artiklassa tarkoitettuihin poikkeuksiin, on varmistettava, että poikkeuksesta ja sen ehdoista ilmoitetaan poikkeuksen vaikutuspiiriin kuuluvalle väestölle heti asianmukaisella tavalla. Jäsenvaltion on lisäksi huolehdittava siitä, että väestöryhmille, joille poikkeuksesta voi koitua erityinen riski, annetaan tarvittaessa ohjeet.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja velvoitteita ei sovelleta 3 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa, jolleivat toimivaltaiset viranomaiset toisin päätä.

6.  Lukuun ottamatta 3 kohdan mukaisesti tehtyjä poikkeuksia, jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle kahden kuukauden kuluessa kaikista poikkeuksista, joiden soveltamisalaan kuuluva veden toimitus käsittää keskimäärin yli 1 000 m3 päivässä tai yli 5 000 ihmistä, ja liitettävä mukaan 2 kohdassa määritellyt tiedot.

7.  Tätä artiklaa ei sovelleta pulloissa tai säiliöissä myytävään, ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen. [tark. 112]

13 artikla

Ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus

1.  Jäsenvaltioiden on vedenjakelua koskevat paikalliset ja alueelliset näkymät ja olosuhteet huomioon ottaen toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla parannetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleistä saatavuutta kaikille, ja edistettävä sen käyttöä alueellaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta direktiivin 2000/60/EY 9 artiklan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista. Toimenpiteisiin on kuuluttava kaikki seuraavat toimenpiteet:

a)  tunnistetaan ihmiset, joilla ei ole mahdollisuutta tai joilla on rajalliset mahdollisuudet saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, kuten haavoittuvat ja syrjäytyneet ryhmät, sekä syyt saatavuuden puuttumiseen (kuten kuuluminen heikoimmassa asemassa oleviin ja syrjäytyneisiin ryhmiin), arvioidaan mahdollisuuksia parantaa kyseisten ihmisten mahdollisuuksia saada vettä ja toteutetaan toimia saannin parantamiseksi ja tiedotetaan heille mahdollisuuksista liittyä vedenjakeluverkkoon sekä vaihtoehtoisista keinoista saada vettä;

a a)   varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden yleinen toimitus;

b)  perustetaan ja ylläpidetään ulkona ja sisätiloissa laitteistoja, myös täyttöpisteitä, joilla tarjotaan ilmaiseksi ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä julkisissa tiloissa, erityisesti paikoissa, joissa on runsaasti kävijöitä; näin on toimittava, jos se on teknisesti toteuttamiskelpoista ja oikeasuhteista tällaisten toimenpiteiden tarpeellisuuteen nähden, ja ottaen huomioon paikalliset erityisolosuhteet, kuten ilmaston ja maantieteen;

c)  edistetään ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuutta

i)  käynnistämällä kampanjoita, joilla tiedotetaan kansalaisille kyseisen veden hanaveden korkeasta laadusta ja lähimmästä nimetystä täyttöpisteestä;

i a)  käynnistämällä kampanjoita, joilla kannustetaan kansalaisia käyttämään uudelleen käytettäviä vesipulloja, ja käynnistämällä aloitteita, joilla lisätään tietoisuutta täyttöpisteiden sijainnista;

ii)  edistämällä varmistamalla kyseisen veden saatavuutta vapaa saatavuus hallinnoissa ja julkisissa rakennuksissa ja kannustamalla luopumaan kertakäyttöisiin muovipulloihin pullotetun veden käytöstä näissä hallinnoissa ja rakennuksissa;

iii)  edistämällä kyseisen veden vapaata saatavuutta ilmaiseksi tai pientä palvelumaksua vastaan asiakkaille ravintoloissa, ruokaloissa ja ateriapalveluissa. [tark. 113, 165, 191, 208, 166, 192, 169, 195, 170, 196, 197 ja 220]

2.  Jäsenvaltioiden on 1 kohdan a alakohdan mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella toteutettava kaikki tarvittavat tarpeellisiksi ja asianmukaisiksi katsomansa toimenpiteet, joilla varmistetaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus heikoimmassa asemassa oleville ja syrjäytyneille ryhmille. [tark. 114]

Jos kyseisillä ryhmillä ei ole mahdollisuutta saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä, jäsenvaltioiden on välittömästi tiedotettava näille ryhmille niiden käyttämän veden laadusta ja kaikista toimista, joihin voidaan ryhtyä ihmisten terveyden suojaamiseksi niiltä haitallisilta vaikutuksilta, jotka johtuvat ihmisten käyttöön tarkoitetun veden mahdollisesta saastumisesta.

2 a.   Jos tässä artiklassa säädetyt velvoitteet kuuluvat kansallisen lainsäädännön nojalla paikallisviranomaisille, jäsenvaltioiden on varmistettava, että kyseisillä viranomaisilla on keinot ja resurssit varmistaa ihmisten käyttöön tarkoitetun veden saatavuus ja että kaikki tältä osin toteutetut toimenpiteet ovat oikeasuhteisia asianomaisen jakeluverkoston kapasiteettiin ja kokoon nähden. [tark. 173, 199 ja 209]

2 b.   Jäljempänä 15 artiklan 1 kohdan a alakohdan säännösten mukaisesti kerätyt tiedot huomioon ottaen komissio tekee yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan investointipankin kanssa sellaisten unionin kuntien tukemiseksi, joilla ei ole tarvittavaa pääomaa voidakseen hankkia teknistä tukea, saatavilla olevaa unionin rahoitusta ja pitkäaikaisia lainoja tavallista alhaisemmalla korolla, erityisesti vesi-infrastruktuurin ylläpitämistä ja uudistamista varten, jotta varmistetaan korkealaatuisen veden saanti ja asetetaan vesi- ja jätevesipalvelut myös heikoimmassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden väestöryhmien saataville. [tark. 174, 200 ja 210]

14 artikla

Tiedottaminen yleisölle

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevat asianmukaiset ja , ajan tasalle saatetut ja saatavissa olevat tiedot ovat verkossa tai muilla käyttäjäystävällisillä tavoilla kaikkien vedentoimituksen kattamien henkilöiden saatavilla liitteen IV mukaisesti ja sovellettavia tietosuojasääntöjä noudattaen. [tark. 116]

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikki vedentoimituksen kattavat henkilöt saavat säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa kaikkein sopivimmassa ja helposti saatavilla olevassa toimivaltaisen viranomaisen määrittelemässä muodossa (esimerkiksi laskussaan tai älykkäiden sovellusten kautta) pyytämättä seuraavat tiedot: [tark. 117]

a)  silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetusta vedestä kuutiometriä kohti perittävien maksujen kustannusrakenteesta, mukaan lukien muuttuvat muuttuvien ja kiinteät kustannukset ja vähintään ne, jotka liittyvät seuraaviin: kiinteiden kustannusten jakautuminen; [tark. 118]

i)  veden toimittajien 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti vaaran arviointia varten toteuttamat toimenpiteet; [tark. 119]

ii)  ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadun käsittely ja jakelu; [tark. 120]

iii)  jäteveden keräys ja käsittely; [tark. 121]

iv)  13 artiklan mukaisesti toteutetut toimenpiteet, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet kyseisiä toimenpiteitä; [tark. 122]

a a)  tiedot ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta, mukaan lukien osoitinmuuttujat; [tark. 123]

b)  toimitetun silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä,ihmisten käyttöön tarkoitetun veden hinta litraa toimitushinta kuutiometriä kohti ja kuutiometriä litraa kohti laskutettu hinta; silloin kun kustannuksia ei kateta maksujärjestelmällä, tämän direktiivin noudattamisen varmistamisesta vesijärjestelmälle aiheutuvat vuotuiset kokonaiskustannukset sekä merkitykselliset taustatiedot siitä, miten ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi toimitetaan alueelle; [tark. 124]

b a)   ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittely ja jakelu; [tark. 125]

c)  kotitalouden kuluttama määrä, vähintään vuosi- ja laskutuskausikohtaisesti, yhdessä kotitalouksien kulutuksen vuosittaisten suuntausten kanssa, jos tämä on teknisesti toteutettavissa, ja ainoastaan, jos nämä tiedot ovat veden toimittajan saatavilla; [tark. 126]

d)  kotitalouden vuosittaisen vedenkulutuksen vertaaminen samaan luokkaan kuuluvan kotitalouden keskimääräisen kulutuksen kanssa c alakohdan mukaisesti soveltuvissa tapauksissa; [tark. 127]

e)  linkki verkkosivustoon, joka sisältää liitteessä IV esitetyt tiedot.

Jäsenvaltioiden on määriteltävä selkeä vastuunjako, joka koskee tietojen antamista ensimmäisen alakohdan nojalla veden toimittajien, sidosryhmien ja toimivaltaisten paikallisviranomaisten välillä. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä antaa 19 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään ensimmäisen alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 128]

3.  Edellä olevan 1 ja 2 kohdan ei tulisi rajoittaa direktiivien 2003/4/EY ja 2007/2/EY soveltamista.

15 artikla

Täytäntöönpanon seurantaa koskevat tiedot

1.  Rajoittamatta direktiivin 2003/4/EY ja direktiivin 2007/2/EY soveltamista jäsenvaltioiden on Euroopan ympäristökeskuksen avustamana:

a)  luotava ... päivään ... kuuta ... [kuuden vuoden kuluttua kuusi vuotta päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] mennessä ja saatettava ajan tasalle joka kuudes vuosi sen jälkeen tietokokonaisuus, joka sisältää tiedot 13 artiklan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä sekä siitä väestön osuudesta, jolla on mahdollisuus saada ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä;

b)  luotava ... päivään ... kuuta ... [kolmen vuoden kuluttua kolme vuotta päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] mennessä ja saatettava ajan tasalle joka kolmas vuosi sen jälkeen tietokokonaisuus, joka sisältää 8 artiklan mukaisesti tehdyn vaaran arvioinnin ja 10 artiklan mukaisesti tehdyn kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevan riskin arvioinnin, ja jossa esitetään seuraavat tiedot:

i)  8 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tunnistetut vedenottopisteet;

ii)  8 artiklan 1 kohdan d alakohdan ja 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti kerätyt seurantatulokset; ja

iii)  tiivistetyt tiedot 8 artiklan 5 kohdan ja 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä;

c)  luotava ja saatettava sen jälkeen vuosittain ajan tasalle tietokokonaisuus, joka sisältää seurantatulokset, jotka liittyvät liitteessä I olevissa A ja B osassa esitettyjen muuttujien arvojen ylityksiin ja jotka on kerätty 9 ja 11 artiklan mukaisesti, sekä tiedot korjaavista toimista, jotka on suoritettu 12 artiklan mukaisesti;

d)  luotava ja saatettava sen jälkeen vuosittain ajan tasalle tietokokonaisuus, joka sisältää tiedot juomavesihäiriöistä, joista on aiheutunut mahdollinen vaara riski ihmisten terveydelle, riippumatta siitä, onko muuttujien arvoja jäänyt noudattamatta, jos häiriöt ovat kestäneet yli 10 peräkkäistä päivää ja vaikuttaneet yli 1000 ihmiseen, mukaan lukien kyseisten häiriöiden syyt ja 12 artiklan mukaisesti toteutetut korjaavat toimet. [tark. 129]

Jos mahdollista, kyseisten tietokokonaisuuksien esittämiseen on käytettävä paikkatietopalveluja sellaisina kuin ne on määritetty direktiivin 2007/2/EY 3 artiklan 4 kohdassa.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että komissiolla, Euroopan ympäristökeskuksella ja Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskuksella on pääsy 1 kohdassa tarkoitettuihin tietokokonaisuuksiin.

3.  Euroopan ympäristökeskuksen on julkaistava ja saatettava ajan tasalle unionin laajuinen yleiskatsaus jäsenvaltioiden säännöllisesti keräämien tietojen perusteella tai vastaanotettuaan komission pyynnön.

Unionin laajuisen yleiskatsauksen on tilanteen mukaan sisällettävä tämän direktiivin tuotosten, tulosten ja vaikutusten indikaattorit, unionin laajuiset yleiskartat ja jäsenvaltioiden yleiskatsaukset.

4.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä antaa 19 artiklan mukaisesti tämän direktiivin täydentämiseksi delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään 1 ja 3 alakohdan perusteella toimitettavien tietojen muoto ja järjestelyt, mukaan lukien yksityiskohtaiset vaatimukset 3 kohdassa tarkoitetuista indikaattoreista, unionin laajuisista yleiskartoista ja jäsenvaltioiden yleiskatsauksista. [tark. 130]

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 20 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. [tark. 131]

16 artikla

Oikeus saattaa asia tuomioistuimen käsiteltäväksi

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että luonnollisilla henkilöillä ja oikeushenkilöillä on kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti mahdollisuus saattaa tuomioistuimessa tai muussa laillisesti perustetussa riippumattomassa ja puolueettomassa elimessä 4, 5, 12, 13 ja 14 artiklan täytäntöönpanoon liittyvien päätösten, toimien tai laiminlyöntien asiasisällön taikka niihin liittyvien menettelyjen laillisuus uudelleen tutkittavaksi, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)  asia koskee riittävästi niiden etua;

b)  kyseessä olevat henkilöt väittävät oikeuttaan heikennettävän, jos jäsenvaltion hallintolainkäyttöä koskevassa säännöstössä edellytetään tällaista ennakkoehtoa.

2.  Jäsenvaltioiden on määritettävä, missä vaiheessa moite päätöksiä, toimia tai laiminlyöntejä vastaan voidaan esittää.

3.  Jäsenvaltioiden on määriteltävä, mikä muodostaa riittävän edun tai oikeuden heikentämisen, tavoitteenaan antaa yleisölle, jota asia koskee, laaja muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeus.

Ympäristönsuojelua edistävien ja kansallisen lainsäädännön vaatimukset täyttävien valtioista riippumattomien järjestöjen edun katsotaan olevan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla riittävä.

Näillä järjestöillä katsotaan myös olevan oikeuksia, joita on mahdollista loukata 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

4.  Edellä olevan 1, 2 ja 3 kohdan säännökset eivät estä sitä mahdollisuutta, että hallintoviranomainen alustavasti tutkii asian uudelleen, eivätkä ne vaikuta vaatimukseen hallinnollisten uudelleentarkastusmenettelyjen loppuunsaattamisesta ennen kuin asia saatetaan tuomioistuimessa tutkittavaksi, silloin kun kansallisessa lainsäädännössä on tällainen vaatimus.

5.  Edellä 1-4 kohdassa mainittujen menettelyjen tulee olla oikeudenmukaisia, tasapuolisia ja nopeita, eivätkä ne saa olla niin kalliita, että se olisi esteenä menettelyyn osallistumiselle.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yleisölle tiedotetaan mahdollisuudesta turvautua hallinnollisiin ja tuomioistuimessa tapahtuviin muutoksenhakumenettelyihin.

17 artikla

Arviointi

1.  Komissio tekee viimeistään ... päivään ... kuuta ... [12 vuoden kuluttua vuotta päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] arvioinnin tästä direktiivistä. Tämän arvioinnin on perustuttava muun muassa seuraaviin tekijöihin:

a)  tämän direktiivin täytäntöönpanosta saatu kokemus;

b)  jäsenvaltioiden 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti luomat tietokokonaisuudet ja Euroopan ympäristökeskuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti laatimat unionin laajuiset yleiskatsaukset;

c)  asianmukaiset tieteelliset, analyyttiset ja epidemiologiset tiedot;

d)  Maailman terveysjärjestön (WHO) suositukset, jos niitä on käytettävissä.

2.  Komissio kiinnittää tämän arvioinnin puitteissa erityistä huomiota tämän direktiivin toimivuuteen seuraavissa suhteissa:

a)  7 artiklassa esitetty riskiin perustuva lähestymistapa;

b)  13 artiklassa esitetyt veden saatavuuteen liittyvät säännökset ja sen väestön osuus, jolla ei ole mahdollisuutta saada vettä; [tark. 132]

c)  14 artiklassa ja liitteessä IV esitetyt säännökset yleisölle toimitettavista tiedoista, mukaan lukien käyttäjäystävällinen unionin tason yhteenveto liitteessä IV olevassa 7 kohdassa mainituista tiedoista. [tark. 133]

2 a.   Komissio esittää viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [viisi vuotta päivästä, jona tämä direktiivi on viimeistään saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja sen jälkeen tarpeen mukaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen mikromuovien, lääkkeiden ja tarvittaessa muiden äskettäin ilmaantuneiden epäpuhtauksien aiheuttamasta mahdollisesta uhasta ihmisten käyttöön tarkoitetun veden lähteille ja siihen liittyvistä mahdollisista terveysriskeistä. Siirretään komissiolle valta antaa tarvittaessa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä määrittämällä mikromuovin, lääkkeiden ja muiden äskettäin ilmaantuneiden epäpuhtauksien enimmäisarvot ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä. [tark. 134]

18 artikla

Liitteiden tarkistaminen ja muuttaminen

1.  Komission on vähintään viiden vuoden välein tarkistettava liite I tieteen ja tekniikan kehityksen pohjalta.

Komissio tarkastelee liitettä II uudelleen jäsenvaltioiden 15 artiklan mukaisesti luomiin tietokokonaisuuksiin sisältyvien vaaran arvioinnin ja kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevan riskin arvioinnin perusteella ja arvioi, onko tarpeen mukauttaa sitä tai ottaa käyttöön uusia seurantaeritelmiä kyseisiä riskin arviointeja varten.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 19 artiklan mukaisesti liitteen I–IV muuttamiseksi siten, että otetaan huomioon tekniikan ja sääntelyn kehitys tai määritetään seurantavaatimukset 8 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaista vaaran arviointia ja 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaista kotitalouksien vedenjakelujärjestelmiä koskevaa riskin arviointia varten.

2 a.   Komissio arvioi viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä], onko 10 a artiklan säännöksillä saatu aikaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa kosketuksiin joutuviin materiaaleihin ja tuotteisiin sovellettavien hygieniavaatimusten riittävä yhdenmukaistamisen taso, ja toteuttaa tarvittaessa muita asianmukaisia toimenpiteitä. [tark. 135]

19 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 18 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

20 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) 182/2011 5 artiklaa.

21 artikla

Seuraamukset

Jäsenvaltioiden on säädettävä tämän direktiivin nojalla annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen sovellettavista seuraamuksista ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia. Jäsenvaltioiden on [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ilmoitettava nämä säännökset ja toimenpiteet komissiolle, ja jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikki niitä koskevat myöhemmät muutokset.

22 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin 2 artiklan ja 5–21 artiklan ja liitteiden I–IV noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kahden vuoden kuluttua kaksi vuotta tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Niissä on myös mainittava, että voimassa oleviin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin sisältyviä viittauksia tällä direktiivillä kumottuihin direktiiveihin pidetään viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininnat tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

23 artikla

Kumoaminen

1.  Kumotaan direktiivi 98/83/EY, sellaisena kuin se on muutettuna liitteessä V olevassa A osassa luetelluilla säädöksillä, [22 artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa vahvistettua päivää seuraavasta päivästä], sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden velvoitteita, jotka koskevat määräaikoja liitteessä V olevassa B osassa mainittujen direktiivien saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Viittaukset kumottuun direktiiviin katsotaan viittauksiksi tähän direktiiviin ja luetaan liitteessä VI vahvistetun vastaavuustaulukon mukaisesti.

2.  Vapautuksia Poikkeuksia, jotka jäsenvaltiot ovat myöntäneet direktiivin 98/83/EY 9 artiklan mukaisesti ja joita edelleen sovelletaan [määräaika tämän direktiivin saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä], olisi kuitenkin edelleen sovellettava vapautuksen poikkeuksien voimassaolon loppuun saakka. Niitä ei voida uusia. [tark. 136]

24 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

25 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

IHMISTEN KÄYTTÖÖN TARKOITETUN VEDEN LAADUN ARVIOIMISEKSI KÄYTETTÄVIÄ PARAMETRIEN ARVOJA KOSKEVAT VÄHIMMÄISVAATIMUKSET

A OSA

Mikrobiologiset muuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Clostridium perfringens (itiöt)

0

lukumäärä/100 ml

Koliformiset bakteerit

0

lukumäärä/100 ml

Enterokokit

0

lukumäärä/100 ml

Escherichia coli (E. coli)

0

lukumäärä/100 ml

Heterotrofinen pesäkeluku (HPC) 22o

ei epätavallisia muutoksia

 

Somaattisia lambda-faageja

0

lukumäärä/100 ml

Sameus

<1

NTU

Huomautus Tässä osassa esitettyjä muuttujia ei sovelleta direktiivin 2009/54/EY mukaisiin lähde- ja kivennäisvesiin. [tark. 179]

B OSA

Kemialliset muuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Akryyliamidi

0,10

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

Antimoni

5,0

μg/l

 

Arseeni

10

μg/l

 

Bentseeni

1,0

μg/l

 

Bentso(a)-pyreeni

0,010

μg/l

 

Beeta-estradioli (50-28-2)

0,001

μg/l

 

Bisfenoli A

0,01 0,1

μg/l

 

Boori

1,0 1,5

μg/l mg/l

 

Bromaatti

10

μg/l

 

Kadmium

5,0

μg/l

 

Kloraatti

0,25

mg/l

 

Kloriitti

0,25

mg/l

 

Kromi

25

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua vuotta tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti kromin parametrin arvo on 50 μg/l.

Kupari

2,0

μg/l mg/l

 

Syanidit

50

μg/l

 

1,2-dikloorietaani

3,0

μg/l

 

Epikloorihydriini

0,10

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

Fluoridi

1,5

μg/l mg/l

 

Haloetikkahapot (HAA)

80

μg/l

Seuraavien yhdeksän edustavan aineen summa: monokloori-, dikloori- ja trikloorietikkahappo, mono- ja dibromietikkahappo, bromokloorietikkahappo, bromodikloorietikkahappo, dibromokloorietikkahappo ja tribromoetikkahappo.

Lyijy

5

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua vuotta tämän direktiivin voimaantulosta]. Siihen asti lyijyn parametrin arvo on 10 μg/l.

Elohopea

1,0

μg/l

 

Mikrokystiini-LR

1,0

μg/l

 

Nikkeli

20

μg/l

 

Nitraatti

50

μg/l mg/l

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10 mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.

Nitriitti

0,50

μg/l mg/l

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että edellytystä [nitraatti]/50 + [nitriitti]/3 ≤ 1, jossa hakasulkeet tarkoittavat pitoisuusyksikköä mg/l, nitraatin (NO3) ja nitriitin (NO2), osalta noudatetaan ja että nitriittien osalta arvo 0,10 mg/l toteutuu vedenkäsittelylaitokselta lähtevässä vedessä.

Nonyylifenoli

0,3

μg/l

 

Torjunta-aineet

0,10

μg/l

’Torjunta-aineet’ tarkoittaa:

–  orgaanisia hyönteismyrkkyjä,

–  orgaanisia rikkaruohomyrkkyjä,

–  orgaanisia sienimyrkkyjä,

–  orgaanisia ankeroismyrkkyjä,

–  orgaanisia punkkimyrkkyjä,

–  orgaanisia levämyrkkyjä,

–  orgaanisia jyrsijämyrkkyjä,

–  orgaanisia limantorjunta-aineita,

–  vastaavia tuotteita (muun muassa kasvunsäätelyaineita) sekä niiden metaboliitteja siten kuin asetuksen (EY) No 1107/2009 3 artiklan 32 kohdassa määritellään(46).

Muuttujan arvo koskee jokaista yksittäistä torjunta-ainetta.

Aldriinin, dieldriinin, heptakloorin ja heptaklooriepoksidin osalta arvo on 0,030 μg/l.

Torjunta-aineet yhteensä

0,50

μg/l

’Torjunta-aineet yhteensä’ tarkoittaa kaikkia edellisellä rivillä määriteltyjä seurannassa havaittuja ja määrällisesti ilmaistuja yksittäisiä torjunta-aineita yhteensä.

PFAS

0,10

μg/l

’PFAS’ tarkoittaa kutakin yksittäistä per- ja polyfluorattua alkyyliainetta (kemiallinen kaava: CnF2n+1−R).

Kaavassa myös erotellaan pitkäketjuiset ja lyhytketjuiset PFAS-yhdisteet. Tätä direktiiviä sovelletaan ainoastaan pitkäketjuisiin PFAS-yhdisteisiin. Tätä yksittäistä PFAS-ainetta koskevaa muuttujan arvoa sovelletaan ainoastaan niihin PFAS-aineisiin, joita todennäköisesti esiintyy ja joista tämän direktiivin 8 artiklassa tarkoitetun vaaran arvioinnin mukaan aiheutuu vaaraa ihmisten terveydelle.

PFAS:t yhteensä

0,50

μg/l

’PFAS:t yhteensä’ tarkoittaa per- ja polyfluorattujen alkyyliaineiden (kemiallinen kaava: CnF2n+1−R) summaa.

Tätä PFAS-aineita yhteensä koskevaa muuttujan arvoa sovelletaan ainoastaan niihin PFAS-aineisiin, joita todennäköisesti esiintyy ja joista tämän direktiivin 8 artiklassa tarkoitetun vaaran arvioinnin mukaan aiheutuu vaaraa ihmisten terveydelle.

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt

0,10

μg/l

Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: benzo-(b)-fluoranteeni, benzo-(k)-fluoranteeni, benzo-(ghi)-peryleeni ja indaani-(1,2,3-cd)pyreeni.

Seleeni

10

μg/l

 

Tetrakloorieteeni ja trikloorieteeni

10

μg/l

Määriteltyjen muuttujien pitoisuuksien summa

Trihalometaanit yhteensä

100

μg/l

Jäsenvaltioiden on mahdollisuuksien mukaan pyrittävä alhaisempaan arvoon desinfiointia vaarantamatta.

Seuraavien määriteltyjen yhdisteiden pitoisuuksien summa: kloroformi, bromoformi, dibromoklorometaani, bromodiklorometaani.

Uraani

30

μg/l

 

Vinyylikloridi

0,50

μg/l

Muuttujan arvo viittaa vedessä olevaan monomeerin jäännöspitoisuuteen, joka on laskettu vastaavan tuoteselosteen mukaan veden kanssa kosketuksissa olevasta polymeeristä enimmillään irtoavasta tai liukenevasta määrästä.

[tark. 138 ja 180]

B a osa

Osoitinmuuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Alumiini

200

μg/l

 

Ammonium

0,50

mg/l

 

Kloridi

250

mg/l

huomautus 1

Väri

Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia

 

 

Johtavuus

2 500

μS cm-1 20°C lämpötilassa

huomautus 1

Vetyionipitoisuus

≥ 6,5 ja ≤ 9,5

pH-yksikköä

huomautus 1 ja 3

Rauta

200

μg/l

 

Mangaani

50

μg/l

 

Haju

Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia

 

 

Sulfaatit

250

mg/l

huomautus 1

Natrium

200

mg/l

 

Maku

Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia

 

 

Pesäkkeiden lukumäärä 22 °C

ei epätavallisia muutoksia

 

 

Koliformiset bakteerit

0

lukumäärä/100 ml

 

Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC)

ei epätavallisia muutoksia

 

 

Sameus

Kuluttajien hyväksyttävissä, eikä epätavallisia muutoksia

 

 

Huomautus 1: Vesi ei saa olla syövyttävää.

Huomautus 2: Tätä muuttujaa ei tarvitse mitata, ellei vesi ole peräisin pintavedestä tai pintavesi vaikuta siihen. Jos arvo ei toteudu, asianomaisen jäsenvaltion on tutkittava jakelu varmistuakseen siitä, ettei patogeeneistä, esim. Cryptosporidium-alkueläimistä, aiheudu mahdollista vaaraa ihmisten terveydelle.

Huomautus 3:

Pulloissa tai säiliöissä olevan hiilihapottoman veden osalta vähimmäisarvo voidaan alentaa 4,5 pH-yksikköön.

Vähimmäisarvo voi olla alempi sellaisen pulloissa tai säiliöissä olevan veden osalta, joka sisältää luonnollista hiilihappoa tai johon sitä on keinotekoisesti lisätty.

Vähimmäisarvo voi olla alempi sellaisen pulloissa tai säiliöissä olevan veden osalta, joka sisältää luonnollista hiilihappoa tai johon sitä on keinotekoisesti lisätty.

[tark. 139]

C OSA

KotitalouksienSisäisiä vedenjakelujärjestelmiä koskevan riskinarvioinnin riskin arvioinnin muuttujat

Muuttuja

Muuttujan arvo

Yksikkö

Huomautukset

Legionella pneumophila

<1000

lukumäärä/l

Jos muuttujan arvo <1000/l ei täyty legionellan osalta, on otettava uudet näytteet Legionella pneumophilan varalta. Jos Legionella pneumophilaa ei esiinny, legionellan muuttujan arvo on 10 000/l

Legionella

< 10 000

lukumäärä/l

Jos Legionella pneumophilaa, jonka muuttujan arvo on < 1 000/l, ei esiinny, legionellan muuttujan arvo on < 10 000/l.

Lyijy

5

μg/l

Arvo on saavutettava viimeistään [10 vuoden kuluttua vuotta tämän direktiivin voimaantulosta voimaantulopäivästä]. Siihen asti lyijyn parametrin muuttujan arvo on 10 μg/l.

[tark. 140]

C a osa

Seurattavat uudet muuttujat

Mikromuovit

Seuranta on suoritettava 11 artiklan 5 b kohdassa tarkoitetussa delegoidussa säädöksessä vahvistetun mikromuovien mittausmenetelmän mukaisesti.

[tark. 141]

LIITE II

SEURANTA

A OSA

Ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevat yleiset tavoitteet ja seurantaohjelmat

1.  Ihmisten käyttöön tarkoitettua vettä koskevien, 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistettujen seurantaohjelmien avulla on

a)  todennettava, että toimenpiteet, joita toteutetaan ihmisten terveydelle aiheutuvien riskien torjumiseksi kaikkialla vedenjakeluketjussa ( vedenottoalueelta käsittelyn ja varastoinnin kautta vedenjakeluun), ovat tehokkaita ja että vesi on vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa terveellistä ja puhdasta;

b)  annettava tietoa ihmisten käyttöön toimitetun veden laadusta sen osoittamiseksi, että 4 artiklassa vahvistetut velvoitteet ja vaatimukset sekä 5 artiklan mukaisesti asetetut muuttujien arvot täyttyvät;

c)  tunnistettava kaikkein tarkoituksenmukaisimmat keinot rajoittaa ihmisten terveydelle aiheutuvia riskejä.

2.  Seurantaohjelmiin, joita laaditaan 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on sisällyttävä jompikumpi seuraavista:

a)  erillisten vesinäytteiden ottaminen ja laboratorioanalyysit;

b)  jatkuvatoimisen seurantaprosessin mittaukset.

Lisäksi seurantaohjelmiin on todentamisen seurannan lisäksi sisällyttävä operatiivinen seurantaohjelma, jonka avulla on mahdollista saada nopeasti käsitys operatiivisesta suoritustasosta ja veden laatuun liittyvistä ongelmista ja joka mahdollistaa nopeat ennalta suunnitellut korjaustoimet. Tällaisissa operatiivisissa seurantaohjelmissa on keskityttävä veden toimittamiseen ja otettava huomioon vaaran ja toimituksiin liittyvien riskien arviointien tulokset, ja niiden tavoitteena on oltava varmistaa kaikkien vedenottoa, -käsittelyä, -jakelua ja varastointia koskevien valvontatoimenpiteiden tehokkuus. Operatiivisiin seurantaohjelmiin on sisällyttävä sameutta koskevan muuttujan seuranta siten, että voidaan säännöllisesti valvoa suodattamalla tapahtuvan fyysisen poistamisen toimivuutta muuttujan arvojen mukaisesti ja seuraavassa taulukossa ilmoitetulla tiheydellä:

Muuttuja

Muuttujan arvo

Sameus

0,3 NTU (95%) ja ei >0.5 NTU 15 peräkkäisen minuutin aikana

Vedenjakelualueella päivittäin toimitettavan tai tuotettavan veden määrä (m3)

Vähimmäistiheys

≤ 10 000

päivittäin

>10 000

verkossa

Lisäksi ne voivat koostua

a)  laitteiston toimintaa ja kunnossapitoa koskevien raporttien tarkastuksesta;

b)  vedenottoalueen sekä käsittely-, varastointi- ja jakeluinfrastruktuurin tarkastuksesta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 8 artiklan 1 kohdan c alakohdassa ja 10 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen seurantaa koskevien vaatimusten soveltamista.

3.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että seurantaohjelmia tarkistetaan jatkuvasti ja että ne ajantasaistetaan tai vahvistetaan uudelleen vähintään kuuden vuoden välein.

B OSA

Keskeiset muuttujat ja näytteenotto tiheydet

1.  Keskeiset muuttujat

Escherichia coli (E. coli), Clostridium perfringens (itiöt) ja somaattiset lambda-faagit enterokokit ovat keskeisiä muuttujia, joista ei voi tehdä toimituksiin liittyvien riskien arviointia tämän liitteen C osan mukaisesti. Niitä on aina seurattava taulukossa 1 olevassa 2 kohdassa esitetyllä tiheydellä. [tark. 142]

2.  Näytteenottotiheydet

Kaikki 5 artiklan mukaisesti asetettuja muuttujia on seurattava vähintään seuraavassa taulukossa esitetyillä tiheyksillä, ellei päätetä muusta näytteenottotiheydestä 9 artiklan ja tämän liitteen C osan mukaisen toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin perusteella:

Taulukko 1

Näytteenoton ja analysoinnin vähimmäistiheys vaatimustenmukaisuuden valvontaa varten

≤ 100

10a

> 100

≤ 1 000

10a

> 1 000

≤ 10 000

50b

>10 000

≤ 100 000

365

>100 000

365

Vedenjakelualueella päivittäin toimitettavan tai tuotettavan veden määrä (Ks. huomautukset 1 ja 2) (m3)

Ryhmän A muuttuja (mikrobiologinen muuttuja) –näytteiden lukumäärä vuodessa (Ks. huomautus 3)

Ryhmän B muuttuja (kemiallinen muuttuja) – näytteiden lukumäärä vuodessa

 

≤ 100

> 0 (Ks. huomautus 4)

> 0 (Ks. huomautus 4)

> 100

≤ 1 000

4

1

> 1 000

≤ 10 000

4

+ 3

Jokaista 1 000 m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen

1

+ 1

Jokaista 1 000 m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen

> 10 000

≤ 100 000

 

3 + 1

Jokaista 1 000 m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen

> 100 000

 

 

12

+ 1

Jokaista 25 000 m3/pv ja tämän määrän osaa kohti suhteessa kokonaistilavuuteen

a: kaikki näytteet on otettava aikoina, jolloin on olemassa suuri riski siitä, että käsittelystä pääsee läpi suolistopatogeeneja.

b: vähintään 10 näytettä on otettava aikoina, jolloin on olemassa suuri riski siitä, että käsittelystä pääsee läpi suolistopatogeeneja.

Huomautus 1: Vedenjakelualue on maantieteellisesti määritelty alue, josta ihmisten käyttöön tarkoitettu vesi on peräisin yhdestä tai useammasta lähteestä ja jolla tulevan veden laatua voidaan pitää jokseenkin tasaisena.

Huomautus 2: Määrät lasketaan kalenterivuoden keskiarvoina. Vedenjakelualueella asuvien asukkaiden lukumäärää voidaan käyttää vesimäärän sijaan määritettäessä vähimmäistiheyttä olettaen, että veden kulutus on 200 litraa/ (pv*/hlö).

Huomautus 3: Ilmoitettu tiheys lasketaan seuraavasti: esim. 4 300 m3/pv = 16 näytettä (neljä näytettä ensimmäistä 1 000 m3/pv kohti + 12 näytettä seuraavaa 3 300 m3/pv kohti)

Huomautus 3 4: Jäsenvaltiot, jotka ovat päättäneet myöntää vapautuksen yksittäisille vedentoimituksille tämän direktiivin 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti, soveltavat näitä tiheyksiä ainoastaan niillä vedenjakelualueilla, joille vettä toimitetaan 10–100 m3/pv. [tark. 186]

C OSA

Toimituksiin liittyvien riskien arviointi

1.  Edellä 9 artiklassa tarkoitetun toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin on perustuttava riskinarvioinnin yleisiin periaatteisiin, jotka on vahvistettu kansainvälisissä standardeissa, kuten standardissa EN 15975–2 (Juomavesijärjestelmien turvallisuus. Suuntaviivat riskien- ja kriisienhallintaan).

2.  Toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin perusteella seurannassa huomioon otettavien muuttujien luetteloa laajennetaan ja B osassa kuvattuja näytteenottotiheyksiä lisätään, jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy:

a)  tässä liitteessä luetellut muuttujat tai tiheydet eivät riitä täyttämään 11 artiklan 1 kohdassa asetettuja velvoitteita;

b)  lisäseuranta on tarpeen 11 artiklan 6 kohdan soveltamiseksi;

c)  on annettava näyttöä A osan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti;

d)  näytteenottotiheyden lisääminen on tarpeen 8 artiklan 3 kohdan a alakohdan soveltamiseksi.

3.  Toimituksiin liittyvien riskien arvioinnin perusteella voidaan vähentää seurannassa huomioon otettavien muuttujien luetteloa ja B osan ssa esitettyjä näytteenottotiheyksiä, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  näytteenottopaikka ja -tiheys määritetään muuttujan alkuperän sekä sen pitoisuuden vaihtelun ja pitkän aikavälin kehityssuunnan mukaan ottaen huomioon 6 artikla;

b)  muuttujan vähimmäisnäytteenottotiheyden pienentämiseksi tulosten, jotka saadaan vähintään kolmen vuoden ajan säännöllisin väliajoin koko vedenjakelualuetta edustavista näytteenottopisteistä otettavista näytteistä, on kaikkien oltava alle 60 prosenttia muuttujan enimmäisarvosta;

c)  muuttujan poistamiseksi seurattavien muuttujien luettelosta tulosten, jotka saadaan vähintään kolmen vuoden ajan säännöllisin väliajoin koko vedenjakelualuetta edustavista näytteenottopisteistä otettavista näytteistä, on kaikkien oltava alle 30 prosenttia muuttujan enimmäisarvosta;

d)  päätös muuttujan poistamisesta seurattavien muuttujien luettelosta perustuu riskinarviointiin, jossa otetaan huomioon ihmisten käyttöön tarkoitetun veden lähteiden seurannan tulokset ja jolla varmistetaan, että ihmisten terveyttä suojellaan ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kaikenlaisen saastumisen haittavaikutuksilta 1 artiklan mukaisesti;

e)  näytteenottotiheyttä voidaan pienentää tai muuttuja voidaan poistaa seurattavien muuttujien luettelosta, jos riskinarvioinnilla voidaan osoittaa, ettei mikään kohtuudella ennakoitavissa oleva tekijä todennäköisesti heikennä ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laatua.

4.  Jos seurannan tulokset, jotka osoittavat 3 kohdan b–e alakohdassa vahvistettujen edellytysten täyttyvän, ovat jo saatavilla [tämän direktiivin voimaantulopäivä], kyseisiä tuloksia voidaan kyseisestä päivästä alkaen käyttää toimituksiin liittyvien riskien arviointia seuraavan seurannan mukauttamiseen.

D OSA

Näytteenottomenetelmät ja -pisteet

1.  Näytteenottopisteet määritetään siten, että varmistetaan 6 artiklassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuuden määrittelykohtien noudattaminen. Jakeluverkon osalta jäsenvaltio voi ottaa näytteitä joko vedenjakelualueelta tai vedenkäsittelylaitokselta, jos voidaan osoittaa, ettei muuttujien mitattu arvo heikkene näytteenottopisteen jälkeen. Näytteiden lukumäärän on mahdollisuuksien mukaan jakauduttava tasaisesti sekä ajallisesti että paikallisesti.

2.  Vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa tapahtuvan näytteenoton on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)  tiettyjen kemiallisten muuttujien (erityisesti kupari, lyijy, legionella ja nikkeli) vaatimustenmukaisuusnäytteet otetaan käyttäjän hanasta ilman edeltävää veden juoksutusta. Yhden litran suuruinen näyte otetaan satunnaisesti päivän aikana. Vaihtoehtoisesti jäsenvaltiot voivat käyttää menetelmiä, joissa sovelletaan tiettyä veden verkostossa seisomisen aikaa, mikä kuvastaa paremmin kansallista tilannetta. Edellytyksenä on kuitenkin, ettei vedenjakelualuetasolla ole tämän menetelmän myötä vähemmän vaatimustenvastaisuustapauksia kuin satunnaismenetelmää käytettäessä;

b)  vaatimustenmukaisuuden määrittelykohdassa mikrobiologisia muuttujia koskevat vaatimustenmukaisuusnäytteet otetaan ja käsitellään standardin EN ISO 19458 mukaisesti (näytteenottotarkoitus B).

2 a.  Sisäisistä jakelujärjestelmistä legionella-näytteet otetaan nopean lisääntymisen riskikohdista ja/tai Legionella pneumofilialle altistumisen kohdista. Jäsenvaltiot laativat legionellan näytteenottomenetelmiä koskevat suuntaviivat. [tark. 144]

3.  Näytteenoton vedenjakeluverkostosta, lukuun ottamatta näytteenottoa käyttäjien hanoista, on noudatettava standardia ISO 5667–5. Mikrobiologisia muuttujia varten jakeluverkoston näytteet otetaan ja käsitellään standardin EN ISO 19458 mukaisesti (näytteenottotarkoitus A).

LIITE IIa

Hygieniaa koskevat vähimmäisvaatimukset aineille ja materiaaleille, joita käytetään sellaisten uusien tuotteiden valmistuksessa, jotka joutuvat kosketuksiin ihmisten käyttöön tarkoitetun veden kanssa:

a)  luettelo hyväksytyistä aineista, joita käytetään materiaalien valmistuksessa, mukaan luettuina, muttei niihin rajoittuen, orgaaniset materiaalit, elastomeerit, silikonit, metallit, sementti, ioninvaihtohartsi ja komposiittimateriaalit sekä niistä valmistetut tuotteet;

b)  aineiden käyttöä materiaaleissa ja niistä valmistetuissa tuotteissa koskevat erityisvaatimukset;

c)  tiettyjen aineiden ihmisten käyttöön tarkoitettuun veteen siirtymistä koskevat erityiset rajoitukset;

d)  muita ominaisuuksia koskevat hygieniasäännöt, joita tarvitaan vaatimustenmukaisuuden noudattamiseksi;

e)  perussäännöt, joiden mukaan a–d alakohdan noudattamista valvotaan;

f)  näytteenottoa ja analyysimenetelmiä koskevat säännöt, joiden mukaan a–d alakohdan noudattamista valvotaan. [tark. 145]

LIITE III

MUUTTUJIEN MÄÄRITYKSIÄ KOSKEVAT ERITELMÄT

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että analyysimenetelmät, joita käytetään seurannan toteuttamiseen ja tämän direktiivin noudattamisen osoittamiseen, validoidaan ja dokumentoidaan standardin EN ISO/IEC 17025 tai jonkin muun vastaavan kansainvälisesti hyväksytyn standardin mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että laboratoriot tai niiden alihankkijat soveltavat laadunhallintakäytäntöjä EN ISO/IEC 17025 -standardin tai jonkin muun kansainvälisesti hyväksytyn standardin mukaisesti.

Jos saatavilla ei ole analyysimenetelmää, joka täyttää B osassa asetetut vähimmäissuoritusarvot, jäsenvaltioiden on varmistettava, että seuranta toteutetaan käyttäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, josta ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia.

A OSA

Mikrobiologiset muuttujat, joille on asetettu määritysmenetelmät

Mikrobiologisia muuttujia koskevat menetelmät ovat seuraavat:

a)  Escherichia coli (E. coli) ja koliformiset bakteerit (EN ISO 9308–1 tai EN ISO 9308-2)

b)  Enterokokit (EN ISO 7899–2)

c)  Pseudomonas aeruginosa (EN ISO 16266)

d)  pesäkkeiden lukumäärä tai heterotrofinen pesäkeluku 22 °C:ssa (EN ISO 6222)

e)  Clostridium perfringens, mukaan lukien itiöt (EN ISO 14189).

f)  Sameus (EN ISO 7027)

g)  Legionella (EN ISO 11731)

h)  Somaattiset lambda-faagit (EN ISO 10705-2)

B OSA

Kemialliset muuttujat, joille on määritelty suoritusarvot

1.  Kemialliset muuttujat

Taulukossa 1 esitettyjen muuttujien analyysimenetelmällä on kyettävä vähintään mittaamaan muuttujan arvoa vastaava pitoisuus, joka on enintään 30 prosenttia asianomaisen muuttujan enimmäisarvosta, kun käytetään komission direktiivin 2009/90/EY(47) 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua määritysrajan määritelmää, ja että analyysimenetelmän mittausepävarmuus vastaa taulukossa 1 esitettyä arvoa. Tulos ilmaistaan vähintään yhtä monen merkitsevän numeron tarkkuudella kuin liitteessä I olevassa B osassa asetettu muuttujan enimmäisarvo.

Taulukossa 1 esitettyä mittausepävarmuutta ei saa käyttää ylimääräisenä toleranssina liitteessä I vahvistetuista muuttujien arvoista.

Taulukko 1

Vähimmäissuoritusarvo ”mittausepävarmuus”

Muuttujat

Mittausepävarmuus

(Ks. huomautus 1)

prosenttia muuttujan enimmäisarvosta

Huomautukset

Akryyliamidi

30

 

Antimoni

40

 

Arseeni

30

 

Bentso(a)-pyreeni

50

Ks. huomautus 2

Bentseeni

40

 

Beeta-estradioli (50-28-2)

50

 

Bisfenoli A

50

 

Boori

25

 

Bromaatti

40

 

Kadmium

25

 

Kloraatti

 30

 

Kloriitti

 30

 

Kromi

30

 

Kupari

25

 

Syanidit

30

Ks. huomautus 3

1,2-dikloorietaani

40

 

Epikloorihydriini

30

 

Fluoridi

20

 

HAA

50

 

Lyijy

25

 

Elohopea

30

 

Mikrokystiini-LR

30

 

Nikkeli

25

 

Nitraatti

15

 

Nitriitti

20

 

Nonyylifenoli

50

 

Torjunta-aineet

30

Ks. huomautus 4

PFAS:t

50 20

 

Polysykliset aromaattiset hiilivedyt

30

Ks. huomautus 5

Seleeni

40

 

Tetrakloorieteeni

30

Ks. huomautus 6

Trikloorieteeni

40

Ks. huomautus 6

Trihalometaanit yhteensä

40

Ks. huomautus 5

Uraani

30

 

Vinyylikloridi

50

 

[tark. 177 ja 224]

2.  Huomautukset taulukkoon 1

huomautus 1

Mittausepävarmuus on ei-negatiivinen muuttuja, joka kuvaa niiden määrällisten arvojen hajontaa, jotka mittasuureelle on osoitettu käytettyjen tietojen perusteella. Suoritusperuste mittausepävarmuudelle (k = 2) on taulukossa ilmoitettu muuttujan arvon prosenttiosuus tai tätä tiukempi arvo. Mittausepävarmuus arvioidaan muuttujan arvon tasolla, ellei toisin ilmoiteta.

Huomautus 2

Jos mittausepävarmuuden arvo ei ole saavutettavissa, on valittava paras käytettävissä oleva tekniikka (enintään 60 prosenttia).

Huomautus 3

Menetelmällä määritetään syanidin kaikkien muotojen kokonaispitoisuus.

Huomautus 4

Yksittäisiä torjunta-aineita koskevat suoritusarvot ovat viitteellisiä. Mittausepävarmuutta koskevia matalia arvoja (jopa 30 prosenttia) voidaan saavuttaa useille torjunta-aineille. Korkeampia arvoja (jopa 80 prosenttia) voidaan sallia tietyille torjunta-aineille.

Huomautus 5

Suoritusarvot koskevat yksittäisiä aineita, jotka on määritelty 25 prosenttiin liitteessä I olevassa B osassa esitetystä muuttujan enimmäisarvosta.

Huomautus 6

Suoritusarvot koskevat yksittäisiä aineita, jotka on määritelty 50 prosenttiin liitteessä I olevassa B osassa esitetystä muuttujan enimmäisarvosta.

LIITE IV

TIEDOT, JOTKA ON ANNETTAVA SAATAVILLE VERKOSSA TIEDOTTAMINEN YLEISÖLLE [tark. 146]

Seuraavien tietojen on oltava kuluttajien saatavilla verkossa tai muussa yhtä käyttäjäystävällisessä ja soveltuvassa muodossa: [tark. 147]

1)  vedentoimittajan veden toimittajan tunnistetiedot, toimituksen kattama alue ja henkilömäärä sekä vedentuotantomenetelmä; [tark. 148]

2)  liitteessä katsaus liitteessä I olevassa A, B ja B a osassa lueteltujen muuttujien viimeisimmät seurannan tulokset viimeisimpiin seurantatuloksiin, mukaan lukien kyseisen vedenkäyttäjän kannalta merkitykselliset merkityksellinen näytteenottotiheys ja näytteenottopaikkojen sijainti, sekä 5 artiklan mukaisesti asetettu muuttujan arvo. Seurantatulokset eivät saa olla vanhempia kuin [tark. 149]

a)  kuukauden, jos on kyse erittäin suurista veden toimittajista;

b)  kuusi kuukautta, jos on kyse keskisuurista ja suurista veden toimittajista; [tark. 202]

c)  vuoden, jos on kyse hyvin pienistä ja pienistä veden toimittajista; [tark. 203]

3)  jos 5 artiklan mukaisesti asetetut muuttujien arvot ylittyvätylittyvät ja tästä aiheutuu toimivaltaisten viranomaisten määrittelemä mahdollinen vaara ihmisten terveydelle, tiedot mahdollisesta vaarasta ihmisten terveydelle sekä siihen liittyvä terveyttä ja kulutusta koskeva neuvonta tai hyperlinkki, jonka kautta tällaiset tiedot ovat saatavilla; [tark. 150]

4)  yhteenveto asiaa koskevasta toimituksiin liittyvien riskien arvioinnista; [tark. 151]

5)  tiedot seuraavista liitteessä I olevassa B a osassa luetelluista osoitinmuuttujista ja niihin liittyvistä muuttujien arvoista: ;

a)  väri;

b)  pH (vetyionipitoisuus);

c)  johtavuus;

d)  rauta;

e)  mangaani;

f)  haju;

g)  maku;

h)  kovuus;

i)  veteen liuenneet mineraalit, anionit/kationit:

–  boraatti BO3-

–  karbonaatti CO32-

–  kloridi Cl

–  fluoridi F-

–  vetykarbonaatti HCO3-

–  nitraatti NO3-

–  nitriitti NO2-

–  fosfaatti PO43-

–  silikaatti SiO2

–  sulfaatti SO42-

–  sulfidi S2

–  alumiini Al

–  ammonium NH4+

–  kalsium Ca

–  magnesium Mg

–  kalium K

–  natrium Na

Näiden muuttujien arvojen sekä muiden ionisoimattomien yhdisteiden ja hivenaineiden yhteydessä voidaan ilmoittaa viitearvo ja/tai selitys; [tark. 152]

6)  ohjeet kuluttajille, myös tarvittaessa vedenkulutuksen vähentämiseksi vähentämisestä ja paikallisiin olosuhteisiin nähden vastuullisesta vedenkulutuksesta; [tark. 153]

7)  suurten ja erittäin suurten veden toimittajien tapauksessa vuotuiset tiedot seuraavista: [tark. 154]

a)  vesijärjestelmän yleinen suoritustaso tehokkuutena ilmaistuna, mukaan lukien jäsenvaltioiden määrittelemät vuotojen määrät ja energian kulutus kuutiometriä toimitettua vettä kohden; [tark. 155]

b)  veden toimittajan antamat tiedot veden toimittajan hallinnosta hallintomallista ja hallintorakenteesta, mukaan lukien johtokunnan kokoonpano omistusrakenteesta; [tark. 156]

c)  vuosittain toimitetun veden määrä ja suuntaukset;

d)  silloin kun kustannukset katetaan maksujärjestelmällä, tiedot kuluttajilta kuutiometristä vettä perittävän hinnan kustannusrakenteesta, mukaan lukien kiinteät ja muuttuvat kustannukset, joista on ilmoitettava vähintään energiankäytön sekä kustannukset kuutiometriltä toimitettua vettä, , jotka liittyvät veden toimittajien toimenpiteet toimenpiteisiin 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun vaaran arvioinnin osalta, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden käsittely käsittelyyn ja jakelu, jäteveden keräys ja käsittely jakeluun sekä kustannuksetkustannuksiin, jotka liittyvät 13 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin, jos veden toimittajat ovat toteuttaneet niitä; [tark. 157]

e)  toteutettujen, käynnissä olevien ja suunniteltujen investointien määrä, jonka veden toimittaja katsoo tarpeelliseksi, jotta se voi varmistaa vesipalvelujen toimittamisen (mukaan lukien infrastruktuurin ylläpito) taloudellisen kestävyyden, sekä tosiasiassa saadut tai hankitut investoinnit rahoitussuunnitelma; [tark. 158]

f)  veden käsittely- ja desinfiointitavat;

g)  yhteenveto ja tilastotiedot kuluttajien valituksista sekä ongelmien ratkaisemisen ajoista ja asianmukaisuudesta siitä, miten ne on ratkaistu; [tark. 159]

8)  10 vuotta kattavien 2 ja 3 kohdan tietojen historiallinen saatavuus pyynnöstä ja aikaisintaan siitä päivästä, jona direktiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. [tark. 160]

LIITE V

A osa

Kumottu direktiivi

ja sen muutokset

(23 artiklassa tarkoitetut)

Neuvoston direktiivi 98/83/EY

(EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32)

 

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1882/2003

(EUVL L 284, 31.10.2003, s. 1)

Ainoastaan liitteessä II oleva 29 kohta

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 596/2009

(EUVL L 188, 18.7.2009, s. 14)

Ainoastaan liitteessä oleva 2.2 kohta

Komission direktiivi (EU) 2015/1787

(EUVL L 260, 7.10.2015, s. 6)

 

B osa

Määräajat saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä

(23 artiklassa tarkoitetut)

Direktiivi

Määräaika

 

98/83/EY

25 päivä joulukuuta 2000

 

(EU) 2015/1787

27 päivä lokakuuta 2017

 

LIITE VI

Vastaavuustaulukko

Direktiivi 98/83/EY

Tämä direktiivi

1 artikla

1 artikla

2 artiklan johdantokappale

2 artiklan johdantokappale

2 artiklan 1 ja 2 kohta

2 artiklan 1 ja 2 kohta

-

2 artiklan 3 – 8 kohta

3 artiklan 1 kohdan johdantokappale

3 artiklan 1 kohdan johdantokappale

3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta

3 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta

3 artiklan 2 ja 3 kohta

3 artiklan 2 ja 3 kohta

4 artiklan 1 kohdan johdantokappale

4 artiklan 1 kohdan johdantokappale

4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta

4 artiklan 1 kohdan a ja b alakohta

4 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

4 artiklan 1 kohdan c alakohta

4 artiklan 2 kohta

4 artiklan 2 kohta

5 artiklan 1 ja 2 kohta

5 artiklan 1 kohta

5 artiklan 3 kohta

5 artiklan 2 kohta

6 artiklan 1 kohdan a–c alakohta

6 artiklan a–c alakohta

6 artiklan 1 kohdan d alakohta

-

6 artiklan 2 kohta

-

6 artiklan 3 kohta

-

-

7 artikla

-

8 artikla

 

9 artikla

-

10 artikla

7 artiklan 1 kohta

11 artiklan 1 kohta

7 artiklan 2 kohta

11 artiklan 2 kohdan johdantokappale

-

11 artiklan 2 kohdan a–c alakohta

7 artiklan 3 kohta

11 artiklan 3 kohta

7 artiklan 4 kohta

-

7 artiklan 5 kohdan a alakohta

11 artiklan 4 kohdan johdantokappale

7 artiklan 5 kohdan b alakohta

11 artiklan 4 kohdan a alakohta

7 artiklan 5 kohdan c alakohta

11 artiklan 4 kohdan b alakohta

7 artiklan 6 kohta

11 artiklan 5 kohta

8 artiklan 1 kohta

12 artiklan 1 kohta

8 artiklan 2 kohta

12 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

-

12 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

8 artiklan 3 kohta

12 artiklan 3 kohdan ensimmäinen alakohta

-

12 artiklan 3 kohdan toinen alakohta

-

12 artiklan 4 kohdan a–c alakohta

8 artiklan 4 kohta

12 artiklan 5 kohta

8 artiklan 5–7 kohta

-

9 artikla

-

10 artikla

-

-

13 artikla

-

14 artikla

-

15 artikla

-

16 artikla

-

17 artikla

11 artiklan 1 kohta

18 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

-

18 artiklan 1 kohdan toinen alakohta

11 artiklan 2 kohta

-

-

18 artiklan 2 kohta

-

19 artikla

12 artiklan 1 kohta

20 artiklan 1 kohta

12 artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

20 artiklan 1 kohta

12 artiklan 2 kohdan toinen alakohta

-

12 artiklan 3 kohta

-

13 artikla

-

14 artikla

-

15 artikla

-

-

21 artikla

17 artiklan 1 ja 2 kohta

22 artiklan 1 ja 2 kohta

16 artiklan 1 kohta

23 artiklan 1 kohta

16 artiklan 2 kohta

-

 

23 artiklan 2 kohta

18 artikla

24 artikla

19 artikla

25 artikla

Liitteessä I oleva A osa

Liitteessä I oleva A osa

Liitteessä I oleva B osa

Liitteessä I oleva B osa

Liitteessä I oleva C osa

-

-

Liitteessä I oleva C osa

Liitteessä II olevan A osan 1 kohdan a–c alakohta

Liitteessä II olevan A osan 1 kohdan a–c alakohta

Liitteessä II olevan A osan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

Liitteessä II olevan A osan 2 kohdan ensimmäinen alakohta

-

Liitteessä II olevan A osan 2 kohdan toinen alakohta ja taulukko

Liitteessä II olevan A osan 2 kohdan toinen alakohta

Liitteessä II olevan A osan 2 kohdan kolmas alakohta

Liitteessä II olevan A osan 3 kohta

-

Liitteessä II olevan A osan 4 kohta

Liitteessä II olevan A osan 3 kohta

Liitteessä II olevan B osan 1 kohta

-

Liitteessä II olevan B osan 2 kohta

Liitteessä II olevan B osan 1 kohta

Liitteessä II olevan B osan 3 kohta

Liitteessä II olevan B osan 2 kohta

Liitteessä II olevan C osan 1 kohta

-

Liitteessä II olevan C osan 2 kohta

Liitteessä II olevan C osan 1 kohta

Liitteessä II olevan C osan 3 kohta

-

Liitteessä II olevan C osan 4 kohta

Liitteessä II olevan C osan 2 kohta

Liitteessä II olevan C osan 5 kohta

Liitteessä II olevan C osan 3 kohta

-

Liitteessä II olevan C osan 4 kohta

Liitteessä II olevan C osan 6 kohta

-

Liitteessä II olevan D osan 1–3 kohta

Liitteessä II olevan D osan 1–3 kohta

Liitteen III ensimmäinen ja toinen alakohta

Liitteen III ensimmäinen ja toinen alakohta

Liitteessä III olevan A osan ensimmäinen ja toinen alakohta

-

Liitteessä III olevan A osan kolmannen kohdan a–f alakohta

Liitteessä III olevan A osan kolmannen kohdan a–h alakohta

Liitteessä III olevan B osan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

Liitteessä III olevan B osan 1 kohdan ensimmäinen alakohta

Liitteessä III olevan B osan 1 kohdan toinen alakohta

-

Liitteessä III olevan B osan 1 kohdan kolmas alakohta ja taulukko 1

Liitteessä III olevan B osan 1 kohdan toinen alakohta ja taulukko 1

Liitteessä III olevan B osan 1 kohdassa oleva taulukko

-

Liitteessä III olevan B osan 2 kohta

Liitteessä III olevan B osan 2 kohta

Liite IV

-

Liite V

-

-

Liite IV

-

Liite V

-

Liite VI

(1) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 107.
(2) EUVL C 361, 5.10.2018, s. 46.
(3) EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.
(4)Tämä kanta vastaa 23. lokakuuta 2018 hyväksyttyjä tarkistuksia (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0397).
(5)EUVL C 367, 10.10.2018, s. 107.
(6)EUVL C 361, 5.10.2018, s. 46.
(7)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. maaliskuuta 2019.
(8)Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).
(9)Katso liite V.
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/54/EY, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, luontaisten kivennäisvesien hyödyntämisestä ja markkinoille saattamisesta (Uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 164, 4.3.2006 26.6.2009, s. 45).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/83/EY, annettu 6 päivänä marraskuuta 2001, ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä koskevista yhteisön säännöistä (EUVL L 311, 28.11.2001, s. 67).
(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28 päivänä tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1).
(14)COM(2014)0177.
(15)SWD(2016)0428.
(16)Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus SR nro 12/2017: ”Juomavesidirektiivin täytäntöönpano: veden laatu ja saatavuus ovat parantuneet Bulgariassa, Unkarissa ja Romaniassa, mutta investointitarpeet ovat yhä huomattavat”.
(17)Drinking Water Parameter Cooperation Project of the WHO Regional Office for Europe "Support to the revision of Annex I Council Directive 98/83/EC on the quality of water intended for human consumption (Drinking Water Directive) Recommendation", 11. syyskuuta 2017.
(18)Komission direktiivi (EU) 2015/1787, annettu 6 päivänä lokakuuta 2015, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta annetun direktiivin 98/83/EY liitteiden II ja III muuttamisesta (EUVL L 260, 7.10.2015, s. 6).
(19)Guidelines for drinking water quality, Fourth Edition, World Health Organisation, 2011 http://www.who.int/water_sanitation_health/publications/2011/dwq_guidelines/en/index.html
(20)Water Safety Plan Manual: step-by-step risk management for drinking water suppliers, World Health Organisation, 2009, http://apps.who.int/iris/bitstream/10665/75141/1/9789241562638_eng.pdf
(21)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
(22)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).
(23)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1907/2006, annettu 18 päivänä joulukuuta 2006, kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (REACH), Euroopan kemikaaliviraston perustamisesta, direktiivin 1999/45/EY muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 793/93, komission asetuksen (EY) N:o 1488/94, neuvoston direktiivin 76/769/ETY ja komission direktiivien 91/155/ETY, 93/67/ETY, 93/105/EY ja 2000/21/EY kumoamisesta (EUVL L 396, 30.12.2006, s.1).
(24)"Legionella and the prevention of Legionellosis", World Health Organisation, 2007, http://www.who.int/water_sanitation_health/emerging/legionella.pdf
(25)SWD(2016)0185 final
(26)COM(2014)0177.
(27)COM(2014)177, s. 12.
(28)Toimielinten välinen julistus Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista (2017/C 428/09), 17.11 2017 (EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10).
(29)P8_TA(2015)0294.
(30)P8_TA(2015)0294, 62 kohta.
(31)COM(2014)0209.
(32)Neuvoston suositus (2013/C 378/01), annettu 9 päivänä joulukuuta 2013, jäsenvaltioissa toteutettavista romanien integraatiota edistävistä tuloksellisista toimenpiteistä (EUVL C 378, 24.12.2013, s. 1).
(33)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).
(34)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/4/EY, annettu 28 päivänä tammikuuta 2003, ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta ja neuvoston direktiivin 90/313/ETY kumoamisesta (EUVL L 41, 14.2.2003, s. 26).
(35)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta (EUVL L 108, 25.4.2007, s. 1).
(36)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(37)EUVL L 124, 17.5.2005, s. 4.
(38)Komission suositus, annettu 11 päivänä kesäkuuta 2013, unionin lainsäädäntöön perustuvien oikeuksien loukkauksiin perustuvia kieltokanteita ja vahingonkorvausvaatimuksia koskeviin jäsenvaltioiden kollektiivisiin oikeussuojakeinoihin sovellettavista yhteisistä periaatteista (EUVL L 201, 26.7.2013, s. 60).
(39)Neuvoston direktiivi 2013/51/Euratom, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, väestön terveyden suojelemista ihmisten käyttöön tarkoitetussa vedessä olevilta radioaktiivisilta aineilta koskevista vaatimuksista (EUVL L 296, 7.11.2013, s. 12).
(40)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(41)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28).
(42)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 852/2004, annettu 29 päivänä huhtikuuta 2004, elintarvikehygieniasta (EUVL L 139, 30.4.2004, s. 1).
(43)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (EUVL L 372, 27.12.2006, s. 19).
(44)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, ympäristönlaatunormeista vesipolitiikan alalla, neuvoston direktiivien 82/176/ETY, 83/513/ETY, 84/156/ETY, 84/491/ETY ja 86/280/ETY muuttamisesta ja myöhemmästä kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY muuttamisesta (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84).
(45)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5).
(46)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1).
(47)Komission direktiivi 2009/90/EY, annettu 31 päivänä heinäkuuta 2009, veden tilaa koskevan kemiallisen analysoinnin ja seurannan teknisten eritelmien määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY mukaisesti (EUVL L 201, 1.8.2009, s. 36).


Uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostaminen ***I
PDF 115kWORD 51k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, uudesta mahdollisuudesta ja toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi sekä direktiivin 2012/30/EU muuttamisesta (COM(2016)0723 – C8-0475/2016 – 2016/0359(COD))
P8_TA(2019)0321A8-0269/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0723),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 53 ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0475/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Irlannin edustajainhuoneen ja Irlannin senaatin, toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamista koskevan pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 29. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 12. heinäkuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 19. joulukuuta 2018 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0269/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 28. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi ennaltaehkäiseviä uudelleenjärjestelyjä koskevista puitteista, veloista vapauttamisesta ja elinkeinotoiminnan harjoittamiskiellosta sekä toimenpiteistä uudelleenjärjestelyä, maksukyvyttömyyttä ja veloista vapauttamista koskevien menettelyjen tehostamiseksi ja direktiivin (EU) 2017/1132 muuttamisesta (direktiivi uudelleenjärjestelystä ja maksukyvyttömyydestä)

P8_TC1-COD(2016)0359


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/1023.)

(1) EUVL C 209, 30.6.2017, s. 21.
(2) EUVL C 342, 12.10.2017, s. 43.


Tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavat tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevat säännöt ***I
PDF 116kWORD 39k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavien tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta (COM(2016)0594 – C8–0384/2016 – 2016/0284(COD))
P8_TA(2019)0322A8-0378/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0594),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8–0384/2016),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, 53 artiklan 1 kohdan ja 62 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 25. tammikuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 18. tammikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnot (A8-0378/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 28. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavien tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja neuvoston direktiivin 93/83/ETY muuttamisesta

P8_TC1-COD(2016)0284


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/789.)

(1) EUVL C 125, 21.4.2017, s. 27.


Luova Eurooppa -ohjelma (2021–2027) ***I
PDF 288kWORD 115k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta (COM(2018)0366 – C8-0237/2018 – 2018/0190(COD))
P8_TA(2019)0323A8-0156/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0366),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 167 artiklan 5 kohdan ja 173 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0237/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 6. helmikuuta 2019 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0156/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 28. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta

P8_TC1-COD(2018)0190


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 167 artiklan 5 kohdan ja 173 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Kulttuuri, taiteet, kulttuuriperintö ja kulttuurinen monimuotoisuus ovat kulttuuriselta, koulutukseen, demokratiaan ja ympäristöön liittyvältä, yhteiskunnalliselta ja, taloudelliselta ja ihmisoikeuksien kannalta arvokkaita eurooppalaiselle yhteiskunnalle, ja niitä olisi edistettävä ja tuettava. Maaliskuun 25 päivänä 2017 annetussa Rooman julistuksessa ja joulukuussa 2017 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin, että koulutus ja kulttuuri ovat keskeisessä asemassa, kun rakennetaan kaikkien kannalta osallistavia ja yhtenäisiä yhteiskuntia ja ylläpidetään kilpailukykyä. [tark. 1]

(2)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä; perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla, kuten SEU-sopimuksen 6 artiklassa todetaan. Erityisesti perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetaan sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus ja 13 artiklassa turvataan taiteen ja tieteellisen tutkimuksen vapaus. [tark. 2]

(3)  SEU-sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia ja se kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä.

(4)  Euroopan uudesta kulttuuriohjelmasta annetussa komission tiedonannossa(6) esitetään unionin tavoitteet kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Sen mukaan tavoitteena on valjastaa kulttuuri ja kulttuurinen monimuotoisuus sosiaalisen yhtenäisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, edistää kulttuurialan ja luovien toimialojen rajaylittävää ulottuvuutta, tukea niiden kasvumahdollisuuksia, kannustaa kulttuuriin pohjautuvaan luovuuteen koulutuksessa ja innovoinnissa sekä hyödyntää sitä työpaikkojen ja kasvun lisäämisessä ja kansainvälisten kulttuurisuhteiden vahvistamisessa. Luova Eurooppa -ohjelmasta – yhdessä unionin muiden ohjelmien kanssa – olisi tuettava tämän Euroopan uuden kulttuuriohjelman toteuttamista. Tämä, ottaen huomioon, että kulttuurin ja taiteellisen ilmaisun itseisarvo olisi aina turvattava ja sitä olisi edistettävä ja että luova taiteellinen toiminta on yhteistyöhankkeiden keskiössä. Euroopan uuden kulttuuriohjelman toteuttamisen tukeminen on myös kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn UNESCOn yleissopimuksen mukaista. Sopimus tuli voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2007 ja unioni on sen sopimuspuoli. [tark. 3]

(4 a)  Unionin politiikkatoimilla täydennetään jäsenvaltioiden toimia kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla ja tuotetaan näille toimille lisäarvoa. Unionin toimien vaikutusta olisi arvioitava säännöllisesti ottaen huomioon sellaiset laadulliset ja määrälliset indikaattorit, kuten kansalaisille koituvat hyödyt, kansalaisten aktiivinen osallistuminen, unionin taloudelle kasvun ja työpaikkojen muodossa koituvat hyödyt, heijastusvaikutukset muihin talouden aloihin sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden taidot ja osaaminen. [tark. 4]

(4 b)  Euroopan kulttuuriperinnön vaaliminen ja edistäminen ovat ohjelman tavoitteita. Näiden tavoitteiden on myös tunnustettu sisältyvän olennaisesti oikeuteen tuntea kulttuuriperintö ja osallistua kulttuurielämään, joka vahvistetaan 1 päivänä kesäkuuta 2011 voimaan tulleessa Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksessa kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä (Faron yleissopimus). Puiteyleissopimuksessa korostetaan kulttuuriperinnön merkitystä rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa sekä kestävän kehityksen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisen prosesseissa. [tark. 5]

(5)  Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen edellyttää, että on olemassa kukoistavia ja joustavia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, ja yhteisten juurten tiedostamisen edistäminen pohjaa taiteellisen ilmaisun vapauteen, taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden valmiuksiin ja osaamiseen sekä kukoistaviin ja joustaviin julkisen ja yksityisen sektorin kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin, jotka kykenevät luomaan, innovoimaan, tuottamaan ja levittämään teoksiaan suurelle ja monimuotoiselle eurooppalaiselle yleisölle. Tämä laajentaa niiden liiketoimintapotentiaalia, parantaa luovan sisällön, taiteen tutkimuksen ja luovan toiminnan tulosten saatavuutta ja edistämistä ja edistää kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Lisäksi luovuuden edistämisellä edistetään myös edistäminen ja uusi tieto lisäävät kilpailukykyä ja saavat aikaan innovointia teollisissa arvoketjuissa. Taide- ja kulttuurikasvatuksessa ja taiteen tutkimuksessa olisi omaksuttava laajempi lähestymistapa, joka pohjautuisi STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) sijasta STEAM-aineisiin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taiteet ja matematiikka). Hiljattaisesta kääntämisen ja tekstityksen tukemisen alalla tapahtuneesta edistyksestä huolimatta Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen markkinat ovat edelleen jakautuneet kansallisten ja kielellisten rajojen mukaan, mikä ei anna näille aloille mahdollisuutta hyödyntää täysimääräisesti Euroopan sisämarkkinoita, etenkään digitaalisia sisämarkkinoita.. Kulttuurialaa ja luovia toimialoja on mahdollista tukea ponnekkaammin, jotta nämä alat saavat täyden hyödyn sisämarkkinoista ja etenkin digitaalisista sisämarkkinoista, kunnioittaen silti eri markkinoiden erityispiirteitä ja ottaen huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien suojan. [tark. 6]

(5 a)  Digitalisaatio merkitsee ajattelutavan muutosta ja on kulttuurialan ja luovien toimialojen suurimpia haasteita. Digitaalinen innovointi on muuttanut tottumuksia, suhteita ja tuotanto- ja kulutusmalleja sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla, ja sen odotetaan vahvistavan luovaa ja kulttuuri-ilmaisua sekä kulttuuriin liittyvää ja luovaa narratiivia niin, että samalla kunnioitetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen erityisarvoa digitaalisessa toimintaympäristössä. [tark. 7]

(6)  Ohjelmassa olisi otettava huomioon kulttuurialan ja luovien toimialojen kaksitahoinen luonne ja tunnustettava yhtäältä kulttuurin itseisarvo ja taiteellinen arvo sekä toisaalta näiden alojen taloudellinen arvo, myös niiden laajempi yhteiskunnallinen vaikutus kasvuun ja kilpailukykyyn sekä, luovuuteen ja, innovointiin, kulttuurienväliseen vuoropuheluun, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja tiedon tuottamiseen. Tämä edellyttää vahvoja eurooppalaisia kulttuurialoja ja luovia toimialoja sekä voittoa tavoittelevalla että voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, erityisesti elinvoimaista Euroopan audiovisuaalialaa, kun otetaan huomioon sen kyky saavuttaa suuri yleisömäärä paikallisella, kansallisella ja unionin tasolla ja sen taloudellinen merkitys, myös muiden luovien alojen ja kulttuurimatkailun sekä alueellisen, paikallisen ja kaupunkikehityksen kannalta. Kilpailu globaaleilla audiovisuaalimarkkinoilla on kuitenkin koventunut entisestään digitaalialan murroksen syventyessä (esim. muutokset median tuotannossa ja käytössä ja globaalien alustojen kasvava asema sisällön jakelussa). Sen vuoksi on tehostettava eurooppalaiselle toimialalle annettavaa tukea. [tark. 8]

(6 a)  Aktiivinen unionin kansalaisuus, yhteiset arvot, luovuus ja innovointi tarvitsevat lujan kasvualustan. Ohjelmasta olisi tuettava elokuvakasvatusta ja audiovisuaalisen kulttuurin tuntemusta, etenkin lasten ja nuorten keskuudessa. [tark. 9]

(7)  Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri alojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja audiovisuaalialaan keskittyvässä lohkossa, muihin kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin keskittyvässä lohkossa sekä monialaisessa lohkossa. Ohjelmasta olisi tuettava yhtäläisesti kaikkia kulttuurialoja ja luovia toimialoja yhteisiin tarpeisiin keskittyvien horisontaalisten järjestelmien kautta. Ohjelmassa olisi myös toteutettava tämän asetuksen liitteessä luetellut alakohtaiset toimet pilottihankkeiden, valmistelutoimien ja tutkimusten pohjalta [tark. 10]

(7 a)  Musiikin kaikki lajit ja ilmaisumuodot ja erityisesti nykymusiikki ja elävä musiikki ovat tärkeä osa unionin kulttuuriperintöä ja taiteellista ja taloudellista perintöä. Musiikki vaikuttaa myönteisesti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, monikulttuuriseen integraatioon ja nuorten sosiaalistumiseen, ja se on tärkeä kulttuurin, muun muassa kulttuurimatkailun, edistämisen väline. Siksi musiikkialan olisi oltava keskeisellä sijalla tämän asetuksen mukaisissa Kulttuuri-lohkon erityistoimissa sekä rahoituksen jakautumisen että toimien kohdentamisen suhteen. Räätälöidyillä ehdotuspyynnöillä ja välineillä olisi pyrittävä lisäämään musiikkialan kilpailukykyä ja ratkaisemaan joitakin alan erityishaasteista. [tark. 11]

(7 b)  Unionin tukea kansainvälisille kulttuurisuhteille olisi lisättävä. Tällä ohjelmalla olisi pyrittävä edistämään Euroopan uuden kulttuuriohjelman kolmatta strategista tavoitetta valjastamalla kulttuuri ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen käyttövoimaksi. Uusi kulttuuripolitiikka on sekä unionissa että muualla maailmassa kaupunkivetoista. Erilaiset keskittymät, yrityshautomot ja muut luovan toiminnan tilat eri puolilla maailmaa ovat koonneet yhteen suuren määrän luovia yhteisöjä. Unioni voisi merkittävästi edistää kyseisten unionin ja kolmansien maiden yhteisöjen verkostoitumista sekä monialaista yhteistyötä luovan, taiteellisen ja digitaalisen osaamisen laajalla kentällä. [tark. 12]

(8)  Monialaisessa lohkossa pyritään vastaamaan kulttuurialan ja luovien toimialojen yhteisiin haasteisiin ja hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia eri kulttuurialojen ja luovien toimialojen kesken mahdollisuudet niiden keskinäiseen yhteistyöhön. Yhteisestä monialaisesta lähestymistavasta voidaan saada tietämyksen siirtoon ja hallinnon tehokkuuteen liittyviä etuja. [tark. 13]

(9)  Unionin toimia tarvitaan audiovisuaalialalla unionin digitaalisia sisämarkkinoita koskevan politiikan yhteyteen. Tämä koskee erityisesti tekijänoikeuspuitteiden nykyaikaistamista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/789(7) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU muutosehdotusta direktiivillä (EU) 2018/1808(8)(9). Niillä pyritään vahvistamaan Euroopan audiovisuaalialan toimijoiden valmiuksia luoda, rahoittaa, tuottaa ja levittää teoksia, jotka voivat saada riittävää näkyvyyttä eri formaateissa ja eri viestintävälineissä (kuten TV:ssä, elokuvissa tai tilausvideopalvelussa) ja teoksia, jotka houkuttelevat yleisöä avoimemmilla ja kilpaillummilla markkinoilla Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tukea olisi kasvatettava, jotta voidaan puuttua markkinoiden hiljattaiseen kehitykseen ja etenkin globaalien jakelualustojen vahvempaan asemaan verrattuna kansallisiin lähetystoiminnan harjoittajiin, jotka ovat perinteisesti investoineet eurooppalaisten teosten tuotantoon. [tark. 14]

(10)  Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvat erityistoimet, kuten Euroopan kulttuuriperintötunnus, Euroopan kulttuuriperintöpäivät, eurooppalaiset palkinnot nyky-, rock- ja pop-musiikin, kirjallisuuden, kulttuuriperinnön ja arkkitehtuurin alalla sekä Euroopan kulttuuripääkaupungit, ovat saavuttaneet suoraan miljoonia eurooppalaisia ja osoittaneet eurooppalaisen kulttuuripolitiikan sosiaaliset ja taloudelliset edut, minkä vuoksi niitä olisi jatkettava ja mahdollisuuksien mukaan laajennettava. Ohjelmasta olisi tuettava Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneiden kohteiden verkostoitumistoimia. [tark. 15]

(10 a)  Asetukseen (EU) N:o 1295/2013 perustuva Luova Eurooppa -ohjelma on antanut kipinän innovatiivisiin ja onnistuneisiin hankkeisiin, joissa on kehitetty hyviä toimintatapoja Euroopan valtioiden välistä luovien toimialojen ja kulttuurialan yhteistyötä varten. Tämä on puolestaan tuonut Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta paremmin yleisön saataville ja vahvistanut eurooppalaisen kulttuuripolitiikan sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä. Toiminnan tehostamiseksi tällaisia menestystarinoita olisi korostettava ja mahdollisuuksien mukaan levitettävä laajemmalle. [tark. 16]

(10 b)  Kulttuurialan ja luovien toimialojen kaikkien tasojen toimijoiden olisi osallistuttava aktiivisesti ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja sen kehittämiseen. Koska kokeilu, jossa sidosryhmät osallistuivat virallisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2017/864(10) perustetun kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden osallistavaan hallintomalliin, osoitti tämän tehokkaaksi kulttuurin valtavirtaistamisen keinoksi, kyseistä mallia olisi hyvä soveltaa myös tähän ohjelmaan. Osallistavan hallinnon malliin olisi sisällyttävä monialainen lähestymistapa, jotta voidaan luoda synergiavaikutuksia kulttuuriin ja luovuuteen liittyvien unionin eri ohjelmien ja aloitteiden kanssa. [tark. 17]

(10 c)  Ohjelman erityistoimiin olisi sisällytettävä monialainen lippulaivatoimi, jolla eurooppalaista luovaa toimintaa ja kulttuurista monimuotoisuutta esiteltäisiin jäsenvaltioille ja kolmansille maille. Toimessa olisi painotettava eurooppalaisen kulttuuriin pohjautuvan luovan toiminnan erinomaisia tuloksia laajemmin kansantaloudessa monialaisen innovoinnin edistäjänä myöntämällä asiaan liittyvä erityispalkinto. [tark. 18]

(11)  Kulttuuri on avainasemassa osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta edistävien ja ajattelevien yhteisöjen vahvistamisessa., alueiden elvyttämisessä ja sellaisten ihmisten sosiaalisen osallisuuden edistämisessä, jotka ovat taustansa vuoksi muita heikommassa asemassa. Maahanmuuttokysymysten ja kotouttamishaasteiden kontekstissa kulttuuri on keskeisessä osassa, kun pyritään luomaan osallistavia tiloja kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamista varten, jotta he voivat tuntea kuuluvansa Maahanmuuttopaineiden ympäristössä kulttuurilla on merkittävä rooli maahanmuuttajien integroimisessa: sen kautta voidaan lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta vastaanottavaan yhteiskuntaan ja kehittää, sekä kehittämään hyviä suhteita maahanmuuttajien ja uusien yhteisöjen välille. [tark. 19]

(11 a)  Kulttuuri turvaa kestävyyden taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön kannalta ja vaalii sitä. Siksi sen pitäisi olla politiikan kehittämisstrategioiden keskiössä. Kulttuurin osuutta koko yhteiskunnan hyvinvointiin olisi tuotava esiin. Davosissa 22 päivänä tammikuuta 2018 annetussa julistuksessa ”Towards a high-quality Baukultur for Europe” pidettiin tarpeellisena ryhtyä toimiin uuden integroidun lähestymistavan omaksumiseksi sellaisen laadukkaan rakennetun ympäristön muokkaamiseen, joka pohjaa kulttuuriin, lujittaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, takaa ympäristön kestävyyden ja edistää koko väestön terveyttä ja hyvinvointia. Kyseisessä lähestymistavassa ei pitäisi keskittyä vain kaupunkialueisiin vaan ensi sijassa reuna-alueiden, syrjäseutujen ja maaseutualueiden yhteenliitettävyyteen. Baukultur-käsite pitää sisällään kaikki tekijät, jotka vaikuttavat suoraan kansalaisten ja yhteisöjen elämänlaatuun ja hyvin konkreettisella tavalla edistävät osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja kestävyyttä. [tark. 20]

(11 b)  On ensisijaisen tärkeää, että kulttuuri, mukaan lukien kulttuuri- ja audiovisuaalialan hyödykkeet ja palvelut, tuodaan paremmin vammaisten henkilöiden saataville, jotta he voisivat toteuttaa itseään kaikin puolin ja osallistua aktiivisesti ja jotta voidaan edistää aidosti osallistavaa, solidaarisuuteen perustuvaa yhteiskuntaa. Ohjelman olisi siksi edistettävä ja lisättävä kulttuurielämään osallistumista kautta unionin, etenkin kun kyseessä ovat vammaiset henkilöt, taustansa vuoksi muita heikommassa asemassa olevat henkilöt sekä maaseudun ja syrjäseutujen asukkaat. [tark. 21]

(12)  Taiteellinen vapaus on Taiteellisen ja kulttuuri-ilmaisun vapaus, sananvapaus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus ovat keskeisen tärkeää tärkeitä elinvoimaiselle kulttuurialalle ja luoville aloille, mukaan luettuna uutismedia-ala aloille sekä uutismedia-alalle. Ohjelmalla olisi edistettävä audiovisuaalialan ja julkaisualan välistä toimintaa välisiä vaikutuksia ja yhteistyötä, jotta saataisiin aikaan moniarvoinen mediatoimintaympäristö voidaan edistää moniarvoista ja riippumatonta mediatoimintaympäristöä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU(11) mukaisesti. Ohjelmasta olisi tuettava uusia media-alan ammattilaisia ja edistettävä kansalaisten ja erityisesti nuorten kriittisen ajattelun kehittymistä medialukutaitoa parantamalla. [tark. 22]

(12 a)  Taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden liikkuvuus taitojen kehittämisen, oppimisen, kulttuuritietoisuuden, teosten yhteisen luomisen, yhteistuotantojen, taideteosten levityksen ja jakelun sekä kansainvälisille messuille, festivaaleille ja vastaaviin tapahtumiin osallistumisen muodossa on olennainen perusedellytys, jotta voidaan tiivistää unionin kulttuurialan ja luovien toimielojen yhteyksiä ja tehdä niistä vahvempia ja kestävämpiä. Tällaista liikkuvuutta rajoittavat usein oikeudellisen aseman puuttuminen, vaikeudet viisumin saannissa ja oleskeluluvan kesto, kaksinkertaisen verotuksen riski sekä sosiaaliturvan epävarmuus ja epävakaus. [tark. 23]

(13)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi kaikissa sen toimissa tuettava sukupuolten tasa-arvonäkökohtien ja syrjimättömyyttä koskevien tavoitteiden huomioon ottamista ja olisi tarpeen mukaan määritettävä asianmukaiset sukupuolten tasapuolista edustusta koskevat kriteerit. Ohjelmassa olisi pyrittävä varmistamaan, että ohjelmaan ja sen nojalla toteutettaviin hankkeisiin osallistuminen on mahdollista eurooppalaisen yhteiskunnan moninaisille ryhmille ja että se heijastaa tätä moninaisuutta. Ohjelman mukaisesti toteutettavia toimia olisi seurattava ja niistä olisi raportoitava, jotta varmistetaan ohjelman tuloksellisuus tältä osin ja annetaan päättäjille mahdollisuus tehdä laajempaan tietoon perustuvia päätöksiä tulevista ohjelmista. [tark. 24]

(13 a)  Naiset ovat hyvin edustettuina taiteen ja kulttuurin kentällä unionissa paitsi kirjailijoina, ammattilaisina ja opettajina myös yleisönä ja yhä enemmän kulttuurin kuluttajina. Eri tutkimusten ja selvitysten – kuten elokuvaohjaajien European Women’s Audiovisual Network -verkoston tutkimuksen ja musiikkialan We Must -hankkeen – mukaan miesten ja naisten palkoissa on eroja, ja naisilla on heikommat edellytykset saada teoksensa tehtyä ja päästä päätöksentekoasemiin kulttuuri- ja taidealan tai luovien alojen laitoksissa. Siksi olisi tuotava esiin lahjakkaita naisia ja levitettävä heidän teoksiaan, jotta voidaan tukea naisten taitelijauraa. [tark. 25]

(14)  Eurooppalaisissa rahoitusvälineissä ja erityisesti tässä ohjelmassa olisi – noudatellen yhteistä tiedonantoa ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia”(12), jonka Euroopan parlamentti vahvisti 5 päivänä heinäkuuta 2017 annetussa päätöslauselmassaan – tunnustettava kulttuurin merkitys kansainvälisissä suhteissa ja sen rooli eurooppalaisten arvojen edistämisessä asiaa koskevilla ja kohdennetuilla toimilla, joilla on suunniteltu olevan selvä unionia esille tuova vaikutus globaalisti.

(14 a)  Kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta 2018 tehtyjen johtopäätösten mukaisesti ohjelman olisi lisättävä alan valmiuksia yhteistyöhön ja edunvalvontaan tukemalla kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 tuloksiin liittyviä toimia ja arvioimalla kyseisiä tuloksia. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota kulttuuriministerien neuvoston marraskuussa 2018 antamaan lausumaan ja 7 päivänä joulukuuta 2018 pidetyssä neuvoston päätöstilaisuudessa annettuihin lausumiin. Ohjelmalla olisi edistettävä Euroopan kulttuuriperinnön kestävää pitkän aikavälin säilyttämistä toteuttamalla toimia kulttuuriperinnön entistämiseen liittyvien perinteisten ammattien taitajien ja käsityöläisten tukemiseksi. [tark. 26]

(15)  Asiaa koskevissa toimintalinjoissa ja välineissä olisi 22 päivänä heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”(13) mukaisesti hyödynnettävä paremmin Euroopan historiallisen, nykyisen, aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön kestävää, pitkän aikavälin arvoa ja laadittava yhtenäisempi lähestymistapa kulttuuriperinnön säilyttämiseen, entistämiseen, mukautuvaan uudelleenkäyttöön, levittämiseen, arvon lisäämiseen ja tukemiseen tukemalla ammatillisen tietämyksen laadukasta ja koordinoitua jakamista, yhteisten tiukkojen laatuvaatimusten kehittämistä alalle ja alan ammattilaisten liikkuvuutta. Kulttuuriperintö on olennainen osa unionin yhteenkuuluvuutta, ja se lujittaa perinteiden ja innovoinnin välistä yhteyttä. Kulttuuriperinnön säilyttämisen ja taiteilijoiden, luovan työn tekijöiden ja käsityöläisten tukemisen olisi oltava ohjelman ensisijainen tavoite. [tark. 27]

(15 a)  Ohjelmalla olisi lisättävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden sitoutumista ja osallistumista kulttuuri- ja yhteiskuntaelämään, edistettävä kulttuurikasvatusta ja tuotava kulttuurin tuntemus ja kulttuuriperintö yleisesti saataville. Ohjelmalla olisi lisäksi vaalittava luovan toiminnan ja säilyttämistoimien laatua ja innovointia myös luomalla synergiavaikutuksia kulttuurin, taiteiden, tieteen, tutkimuksen ja teknologian kesken. [tark. 28]

(16)  Komission 13 päivänä syyskuuta 2017 antaman tiedonannon ”Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen – Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia”(14) mukaisesti tulevilla toimilla olisi edistettävä luovuuden, muotoilun ja huipputeknologian integrointia, jotta voitaisiin luoda uusia teollisia arvoketjuja ja elvyttää perinteisten teollisuudenalojen kilpailukyky.

(16 a)  Kuten kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta 13 päivänä joulukuuta 2016 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan, kulttuurialan ja luovien toimialojen tukemisen olisi oltava monialaista. Ohjelman kaikkien hankkeiden olisi oltava integroituja, jotta voidaan tukea uusia liiketoimintamalleja ja taitoja ja toisaalta perinteistä taitotietoa sekä muuntaa luovat ja monialaiset ratkaisut taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaiksi tuloksiksi. Unionin politiikkatoimien mahdolliset synergiavaikutukset olisi hyödynnettävä täysin, jotta voidaan käyttää tehokkaasti rahoitusta, jota on saatavissa unionin ohjelmista, kuten Horisontti Eurooppa, Verkkojen Eurooppa, Erasmus+, EaSI ja InvestEU. [tark. 29]

(17)  Seuraavien maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan tietyin edellytyksin: Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat ja unionin strategiset kumppanit.

(18)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmansien maiden rahoitusosuuksista ohjelmaan olisi raportoitava vuosittain budjettivallan käyttäjälle. [tark. 30]

(19)  Ohjelmasta olisi tuettava yhteistyötä unionin ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco), Euroopan neuvoston, mukaan luettuna Eurimages ja Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskus, jäljempänä ’seurantakeskus’, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön, välillä. Ohjelmasta olisi myös tuettava unionin sitoumuksia, jotka liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin, etenkin sen kulttuuriulottuvuuteen(15). Audiovisuaalialan osalta ohjelmalla olisi varmistettava unionin panos Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen toimintaan.

(20)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

(21)  Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla. Näissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 2018/1046(16) (EU, Euratom), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(22)  Euroopan elokuva-akatemia on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja saavuttanut ainutlaatuisen aseman, josta käsin se voi luoda osallistunut erikoisasiantuntemustaan ja ainutlaatuista asemaansa hyödyntäen Euroopan laajuisen filmintekijöiden ja alan ammattihenkilöiden yhteisön kehittämiseen, jotta voidaan edistää ja levittää eurooppalaisia elokuvia kansallisten rajojen yli ja saada aikaan aidosti eurooppalaisia yleisöjä. vaikuttaa kaikenikäisistä katsojista muodostuvan kansainvälisen yleisön kehittymiseen. Sille olisi sen vuoksi voitava poikkeuksellisesti myöntää suoraa unionin tukea, joka liittyy sen Euroopan parlamentin kanssa LUX-elokuvapalkinnon järjestämiseksi tekemään yhteistyöhön. Suoran tuen ehtona olisi kuitenkin oltava erityisiä tehtäviä ja tavoitteita sisältävän yhteistyösopimuksen neuvotteleminen näiden kahden osapuolen välillä, ja suoraa tukea olisi voitava antaa vasta, kun sopimus on tehty. Tämä ei estä Euroopan elokuva-akatemiaa hakemasta rahoitusta muille aloitteille ja hankkeille ohjelman eri lohkoista. [tark. 31]

(23)  Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja edistänyt Euroopan rikasta musiikkiperintöä, musiikin saatavuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä keskinäistä kunnioitusta ja ymmärtämystä kulttuurin kautta. Se on myös vahvistanut nuorten muusikoiden ammattitaitoa ja antanut heille taitoja, joita tarvitaan uraan kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Jäsenvaltiot ja unionin toimielimet, muun muassa komission puheenjohtajat ja Euroopan parlamentin puhemiehet eri aikoina, ovat tunnustaneet Euroopan unionin nuoriso-orkesterin panoksen. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on erityinen, koska se on kulttuurirajat ylittävä eurooppalainen orkesteri ja koostuu nuorista muusikoista, jotka on valittu vaativien taiteellisten kriteerien mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa vuosittain järjestettävän tiukan ja avoimen koe-esiintymisen perusteella. Sille olisi sen vuoksi voitava poikkeuksellisesti myöntää suoraa unionin tukea komission vahvistamien ja säännöllisesti arvioimien erityisten tehtävien ja tavoitteiden pohjalta. Tukea saadakseen Euroopan unionin nuoriso-orkesterin olisi lisättävä näkyvyyttään, pyrittävä saavuttamaan orkesterin muusikoiden tasapainoisempi edustus kaikista jäsenvaltiosta ja monipuolistettava tulojaan hakemalla aktiivisesti muuta rahoitustukea kuin unionin rahoitusta. [tark. 32]

(24)  Kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioille, joilla on laaja maantieteellinen kattavuus Euroopassa ja joiden toimintaan kuuluu kulttuuripalvelujen tarjoaminen suoraan unionin kansalaisille ja joilla näin ollen on potentiaalia vaikuttaa suoraan eurooppalaiseen identiteettiin, olisi voitava myöntää suoraa unionin tukea.

(25)  Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki ohjelman puitteissa toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia, ja olisi pyrittävä yhdenmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten rahoitusohjelmien kanssa, joilla tuetaan toisiinsa tiiviisti yhteydessä olevia toiminta-aloja, sekä horisontaalisen politiikan, kuten unionin kilpailupolitiikan kanssa.

(26)  Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo, ja niiden olisi sovelluttava hyvin hankkeisiin, joita niillä tuetaan. Ohjelmassa olisi otettava huomioon paitsi hankkeiden taloudellinen arvo myös niiden kulttuurinen ja luova ulottuvuus sekä asianomaisten alojen erityispiirteet. [tark. 33]

(26 a)  Asetuksella …/…[naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline](17) ja asetuksella …/… [IPA III](18) perustetuista ohjelmista saatavaa rahoitusta olisi myös käytettävä hankkeiden rahoittamiseen tämän ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden mukaisesti. Nämä toimet olisi toteutettava tämän asetuksen mukaisesti. [tark. 34]

(27)  Kulttuuriala ja luovat toimialat ovat innovatiivisia, selviytymiskykyisiä ja kasvavia unionin talouden aloja, jotka tuottavat henkisestä omaisuudesta ja yksilöllisestä luovuudesta taloudellista arvoa ja kulttuuriarvoa. Näiden alojen pirstoutuneisuus ja niiden omaisuuserien aineeton luonne kuitenkin rajoittavat niiden mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta. Yksi kulttuurialan ja luovien toimialojen suurimmista haasteista on rahoituksen saaminen, jotta niillä olisi mahdollisuus kasvattaa toimintaansa, pitää yllä tai lisätä kilpailukykyään tai kansainvälistää toimintaansa. parantaa mahdollisuuksiaan saada rahoitusta, mikä on välttämätöntä niiden toiminnan kasvattamisen ja kansainvälisen tason kilpailukyvyn ylläpitämisen tai lisäämisen kannalta. Tämän ohjelman poliittisia tavoitteita olisi käsiteltävä myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla, erityisesti pk-yrityksille tarkoitetuilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla noudattaen toimintatapoja, jotka on kehitetty asetuksella (EU) N:o 1295/2013 perustetun kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen puitteissa. [tark. 35]

(28)  Hankkeen vaikuttavuuden, laadukkuuden ja toteutuksen tehokkuuden olisi oltava tärkeimmät hankkeen valinnassa käytettävät arviointikriteerit. Kun otetaan huomioon tekninen asiantuntemus, jota vaaditaan ohjelman erityistoimiin liittyvien ehdotusten arvioimiseen, olisi säädettävä, että arviointikomiteat voivat tarpeen mukaan koostua ulkopuolisista asiantuntijoista, joilla olisi oltava arvioitavaan soveltamisalaan liittyvä ammatillinen tausta ja alan hallintokokemusta. Tarvittaessa olisi otettava huomioon tarve varmistaa yleinen johdonmukaisuus yleisön osallistamista ja monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden kanssa. [tark. 36]

(29)  Ohjelmaan olisi sisällyttävä realistinen ja hallinnoitavissa oleva määrällisten ja laadullisten tulosindikaattoreiden järjestelmä, joka liittyy sen toimiin ja jolla seurataan tuloksia jatkuvasti, ottaen huomioon taide- ja kulttuurialan sekä luovien toimialojen itseisarvo. Tällaiset tulosindikaattorit olisi kehitettävä sidosryhmien kanssa. Tämän seurannan sekä ohjelmaan ja sen toimiin liittyvien tiedotus- ja viestintätoimien olisi pohjauduttava ohjelman kolmeen lohkoon. Lohkoissa olisi otettava huomioon yksi tai useampi määrällinen ja laadullinen indikaattori. Indikaattoreita olisi arvioitava tämän asetuksen mukaisesti. [tark. 37]

(29 a)  Koska tietojen löytäminen, analysointi ja mukauttaminen, kulttuuripoliittisten toimien vaikutuksen mittaaminen ja indikaattoreiden määrittäminen on monimutkaista ja vaikeaa, komission olisi tiivistettävä yksiköidensä, kuten yhteisen tutkimuskeskuksen ja Eurostatin, yhteistyötä, jotta kerättäisiin asianmukaisia tilastotietoja. Komission olisi tehtävä yhteistyötä unionin huippuosaamiskeskusten, kansallisten tilastolaitosten ja Euroopan kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla merkityksellisten organisaatioiden kanssa sekä oltava yhteistoiminnassa Euroopan neuvoston, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Unescon kanssa. [tark. 38]

(30)  Tässä asetuksessa vahvistetaan Luova Eurooppa -ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(19) 17 kohdan mukaisesti.

(31)  Tähän ohjelmaan sovelletaan varainhoitoasetusta (EU, Euratom) [...], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, myös kolmansille osapuolille myönnettäviä avustuksia, palkintoja, hankintoja, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(32)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan käyttäen perusteena hankkeen toteuttajan kykyä saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuottaa tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti hankkeen toteuttajan ja itse hankkeen koko, tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. [tark. 39]

(33)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(20), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(21), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(22) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(23) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(24) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(33 a)  Jotta unionin rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden välillä saataisiin aikaan mahdollisimman paljon synergiavaikutuksia, olisi helpotettava tuen myöntämistä toimiin, jotka ovat jo saaneet huippuosaamismerkin. [tark.40]

(34)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU(25) 94 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Kyseisten maiden tai alueiden syrjäisyydestä johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toteutettaessa ja niiden käytännön osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti. [tark. 41]

(34 a)  SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisesti olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin. Näiden alueiden taiteilijoiden ja heidän teostensa liikkuvuutta olisi edistettävä vaihto-ohjelmilla ja näillä alueilla, niiden naapurimaissa ja kolmansissa maissa asuvien ihmisten ja toimivien organisaatioiden välistä yhteistyötä olisi edistettävä. Näin ihmiset voisivat hyötyä yhtäläisesti kulttuurialan ja luovien toimialojen tarjoamista kilpailueduista, etenkin talouskasvusta ja työllisyysvaikutuksista. Tällaisia toimenpiteitä olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti. [tark. 42]

(35)  Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat 15 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. Komissio järjestää valmistelutyönsä aikana asianmukaisia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla. Nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36)  Ohjelman jouhevan toteuttamisen varmistamiseksi Jotta voidaan varmistaa ohjelmasta annettavan rahoituksen jatkuvuus ja paikata avustuksensaajien yhä useammin kohtaama rahoitusvaje, avustuksensaajalle ennen avustushakemuksen jättämistä aiheutuneita kustannuksia, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä kustannuksia, voidaan pitää olisi pidettävä avustuskelpoisina, kunhan ne liittyvät suoraan tuettujen toimien toteutukseen. [tark. 43]

(37)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

(38)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa työohjelman hyväksymistä varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(26) mukaisesti. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti työohjelmien hyväksymiseksi. On tarpeen varmistaa edeltävän ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava [1 päivästä tammikuuta 2021] alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisen ohjelman puitteissa [31 päivään joulukuuta 2020] mennessä vielä saatettu loppuun. [tark. 44]

(38 a)  Jotta voidaan taata ohjelman tehokas ja vaikuttava toteutus, komission olisi varmistettava, ettei hakijoille aiheuteta tarpeetonta byrokratiaa hakemusvaiheessa eikä hakemusten käsittelyvaiheessa. [tark. 45]

(38 b)  Kulttuurialan ja luovien toimialojen erityispiirteiden vuoksi erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pienimuotoisiin hankkeisiin ja niistä saatavaan lisäarvoon. [tark. 46]

(39)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja edistämään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. Siinä noudatetaan myös vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta.

(40)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan tavoitteiden kansainvälisen luonteen, rahoitettujen liikkuvuus- ja yhteistyötoimien suuren määrän ja laajan maantieteellisen soveltamisalan, niiden oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja yleisemmin unionin integraatioon kohdistuvien vaikutusten sekä niiden voimakkaan kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(41)  Sen vuoksi asetus (EU) N:o 1295/2013 olisi kumottava [1 päivästä tammikuuta 2021] alkaen.

(42)  Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava [1 päivästä tammikuuta 2021],

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Luova Eurooppa -ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

(2)  ’kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla’ kaikkia aloja, joiden toiminta perustuu kulttuuriarvoihin tai taiteelliseen ja muuhun yksilölliseen ja kollektiiviseen luovaan ilmaisuun tai käytäntöön, riippumatta siitä, onko toiminta markkinasuuntautunutta vai ei. Tällaiseen toimintaan voi sisältyä sellaisten käytäntöjen, tavaroiden ja palvelujen kehittäminen, luominen, tuotanto, levittäminen ja säilyttäminen, joihin sisältyy kulttuuri-ilmaisuja taikka taiteellista tai muuta luovaa ilmaisua, sekä tähän liittyvä toiminta, kuten koulutus tai johtaminen. Niillä Monilla niistä on potentiaalia synnyttää innovointia ja työpaikkoja, erityisesti henkiseen omaisuuteen liittyen. Näihin aloihin kuuluvat arkkitehtuuri, arkistot, kirjastot ja museot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (mukaan lukien elokuva, televisio, videopelit ja multimedia), aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, muotoilu (mukaan luettuna muotisuunnittelu), festivaalit, musiikki, kirjallisuus, esittävät taiteet, kirjat ja julkaisutoiminta, radio, ja kuvataiteet, festivaalit ja muotoilu, myös muotisuunnittelu; [tark. 47]

(3)  ’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yrityksillä)’ mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sellaisina kuin ne on määritelty komission suosituksessa 2003/361/EY(27);

(4)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen [197 artiklan 2 kohdan c alakohdan] mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

(5)  huippuosaamismerkillä (”Seal of Excellence”)’ korkean laadun osoittavaa merkkiä, joka myönnetään Luova Eurooppa -ohjelmaan esitetyille hankkeille, joiden katsotaan olevan rahoituksen arvoisia mutta joille ei voida sitä myöntää talousarviorajoitusten vuoksi. Sillä tunnustetaan ehdotuksen arvo ja tuetaan vaihtoehtoisen rahoituksen etsimistä.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

(1)  Ohjelman yleistavoitteet ovat seuraavat:

(-a)  edistetään kulttuurin itseisarvon tunnustamista ja tunnetuksi tekemistä, suojataan ja edistetään Euroopan kulttuurin ja luovan toiminnan laatua henkilökohtaisen kehityksen, koulutuksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, ilmaisun- ja mielipiteenvapauden ja taiteen vapauden erityisenä ulottuvuutena sekä lujitetaan ja kehitetään demokratiaa, kriittistä ajattelua, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kansalaisuutta moniarvoisen median ja kulttuurimaiseman lähteinä; [tark. 48]

(a)  edistetään kulttuurista, taiteellista ja kielellistä monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä koskevaa eurooppalaista yhteistyötä, myös vahvistamalla taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden roolia, kehittämällä Euroopan kulttuurin ja taiteen tuotannon laatua ja kohentamalla yhteistä eurooppalaista aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä; [tark. 49]

(b)  parannetaan kulttuurialan edistetään kaikkien kulttuurialojen ja luovien toimialojen kilpailukykyä ja lisätään niiden taloudellista painoarvoa, erityisesti audiovisuaalialalla, luomalla näiden alojen työpaikkoja ja kehittämällä niiden innovointi- ja luomiskykyä. [tark. 50]

(2)  Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

(a)  vahvistetaan Euroopan tason yhteistyön taloudellista, taiteellista, kulttuurista, sosiaalista ja ulkoista ulottuvuutta Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön kehittämiseksi ja edistämiseksi, vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä ja innovointia ja tiivistetään kansainvälisiä kulttuurisuhteita; [tark. 51]

(a a)  tehdään kulttuurialaa ja luovia toimialoja, myös audiovisuaalialaa, tunnetuksi ja tuetaan taiteilijoita, toimijoita ja käsityöläisiä sekä yleisön osallistumista kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon ja aliedustettuihin ryhmiin; [tark. 52]

(b)  edistetään Euroopan audiovisuaalialan, erityisesti kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yritysten, riippumattomien tuotantoyhtiöiden ja organisaatioiden, kilpailukykyä, innovointia ja skaalattavuutta ja edistetään Euroopan audiovisuaalialan toimintojen laatua kestävästi ja soveltaen tasapainoista, eri alat ja maantieteelliset alueet kattavaa lähestymistapaa; [tark. 53]

(c)  edistetään poliittista yhteistyötä ja innovatiivisia toimia, myös uusia liiketoiminta- ja hallintomalleja ja luovia ratkaisuja, joilla tuetaan ohjelman kaikkia lohkoja, mukaan luettuna lohkoja ja kaikkia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, sekä turvataan taiteellisen ilmaisun vapaus ja monimuotoisen, riippumattoman ja moniarvoisen kulttuuri- ja mediaympäristön, medialukutaidon, digitaalisten taitojen, kulttuuri- ja taidekasvatuksen, sukupuolten tasa-arvon, aktiivisen kansalaisuuden, kulttuurienvälisen vuoropuhelun, selviytymiskyvyn ja sosiaalisen osallisuuden, etenkin vammaisten henkilöiden osallisuuden, edistäminen, myös parantamalla kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen saatavuutta; [tark. 54]

(c a)  edistetään taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden liikkuvuutta ja heidän teostensa levitystä; [tark. 55]

(c b)  tarjotaan kulttuurialalle ja luoville toimialoille tietoja, analyysejä ja sopiva valikoima laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita ja kehitetään yhtenäinen arviointi- ja vaikutustenarviointijärjestelmä, myös monialaisia arviointeja varten. [tark. 56]

(3)  Ohjelmaan kuuluvat seuraavat lohkot:

(a)  ”Kulttuuri”-lohko, joka kattaa kulttuurialan ja luovat toimialat, audiovisuaalialaa lukuun ottamatta;

(b)  ”Media”-lohko, joka kattaa audiovisuaalialan;

(c)  ”Monialainen lohko”, joka kattaa kaikkia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, uutismedia-ala mukaan lukien, risteävät toimet. [tark. 57]

3 a artikla

Euroopan tason lisäarvo

Ohjelmassa tunnustetaan kulttuurin ja luovan toiminnan itseisarvo ja taloudellinen arvo ja kunnioitetaan unionin arvojen ja toimien laatua ja moninaisuutta.

Ohjelmasta tuetaan vain sellaisia toimia ja toimintaa, jotka saattavat tuottaa Euroopan tason lisäarvoa ja jotka edistävät 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista.

Ohjelman toimien ja toiminnan Euroopan tason lisäarvo varmistetaan esimerkiksi seuraavin tavoin:

(a)  toimilla ja toiminnalla, jotka ovat luonteeltaan rajatylittäviä, täydennetään alueellisia, kansallisia, kansainvälisiä ja muita unionin ohjelmia ja toimintalinjoja sekä vaikutetaan myönteisesti kulttuurin yleiseen saatavuuteen ja kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen, koulutukseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja kulttuurienväliseen vuoropuheluun;

(b)  kehitetään ja edistetään kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden, kuten taiteilijoiden, audiovisuaalialan ammattilaisten, kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioiden ja pk yritysten sekä audiovisuaalialan toimijoiden, rajatylittävää ja kansainvälistä yhteistyötä, jolla pyritään vastaamaan globaaleihin haasteisiin, etenkin digitalisaatioon, entistä kattavammin, nopeammin, tehokkaammin ja pitkällä aikavälillä;

(c)  hyödynnetään mittakaavaetuja ja unionin tuen synnyttämää kasvua ja työllisyysvaikutusta lisärahoitusta tuovan vipuvaikutuksen luomiseksi;

(d)  varmistetaan entistä tasapuolisemmat toimintaedellytykset kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla ottamalla huomioon eri maiden erityispiirteet, mukaan lukien maat tai alueet, joiden tilanne on maantieteellisesti tai kielellisesti erikoinen, kuten SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tunnustetut syrjäisimmät alueet ja SEUT-sopimuksen liitteessä II luetellut, jonkin jäsenvaltion alaisuuteen kuuluvat merentakaiset maat ja alueet;

(e)  tehdään tunnetuksi eurooppalaisten yhteisistä juurista ja moninaisuudesta kertovaa narratiivia. [tark. 58]

4 artikla

Kulttuuri-lohko

Kulttuuri-lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

(-a)  edistetään taiteellista ilmaisua ja luovaa toimintaa; [tark. 59]

(-a a)  tuetaan lahjakkuuksia, osaamista ja taitoja ja edistetään yhteistyötä ja innovointia kautta koko kulttuurialan ja luovien toimialojen ketjun, kulttuuriperintö mukaan lukien; [tark. 60]

(a)  vahvistetaan eurooppalaisten kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden ja teosten heidän teostensa rajatylittävää ulottuvuutta ja, levitystä ja näkyvyyttä, myös residenssiohjelmien, kiertueiden, tapahtumien, työpajojen, näyttelyjen ja festivaalien avulla, sekä helpotetaan hyvien toimintatapojen vaihtoa ja kehitetään ammatillisia valmiuksia; [tark. 61]

(b)  lisätään kulttuurin saatavuutta, osallistumista kulttuuritoimintaan, kulttuuritietoisuutta sekä yleisön osallistumista kaikkialla Euroopassa, etenkin kun kyseessä ovat vammaiset henkilöt ja taustansa vuoksi muita heikommassa asemassa olevat henkilöt; [tark. 62]

(c)  edistetään yhteiskunnan selviytymiskykyä ja lisätään sosiaalista osallisuutta, kulttuurienvälistä ja demokraattista vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa taiteiden, kulttuurin ja kulttuuriperinnön kautta; [tark. 63]

(d)  vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kapasiteettia menestyä ja innovoida, luoda taideteoksia, luoda ja kehittää avaintaitoja, tietämystä ja taitoja, uudenlaista taiteellista toimintaa ja kestäviä työpaikkoja ja kasvua sekä edistää paikallista ja alueellista kehitystä; [tark. 64]

(d a)  kehitetään kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimivien henkilöiden ammatillisia valmiuksia ja vaikutusmahdollisuuksia asianmukaisin toimenpitein; [tark. 65]

(e)  lujitetaan eurooppalaista identiteettiä, aktiivista kansalaisuutta, yhteisöllisyyttä ja demokraattisia arvoja kulttuuritietoisuudella, taidekasvatuksella edistämällä kulttuuritietoisuutta, kulttuuriperintöä, kulttuuri-ilmaisua, kriittistä ajattelua, taiteellista ilmaisua, luovan työn tekijöiden näkyvyyttä ja arvostusta, taidekasvatusta ja kulttuuriin pohjautuvalla luovuudella koulutuksessa pohjautuvaa luovuutta elinikäisessä virallisessa, epävirallisessa ja arkioppimisessa; [tark. 66]

(f)  edistetään Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen, ruohonjuuritason organisaatiot ja mikro-organisaatiot mukaan lukien, kansainvälisten valmiuksien kehittämistä, jotta ne voivat toimia kansainvälisesti; [tark. 67]

(g)  edistetään kansainvälisiin suhteisiin kulttuurisuhteisiin liittyvää unionin globaalia strategiaa kulttuuridiplomatian kautta ja pyritään varmistamaan strategian pitkän aikavälin vaikutus soveltamalla lähestymistapaa, joka perustuu ihmisten välisiin yhteyksiin sekä kulttuuriverkostojen, kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason organisaatioiden osallistumiseen. [tark. 68]

Näitä painopisteitä täsmennetään liitteessä I.

Musiikkialan on oltava keskeisellä sijalla Kulttuuri-lohkon erityistoimissa sekä rahoituksen jakautumisen että toimien kohdentamisen suhteen. Musiikkialan kilpailukykyä on lisättävä ja alan erityishaasteita ratkaistava räätälöityjen ehdotuspyyntöjen ja välineiden avulla. [tark. 69]

5 artikla

Media-lohko

Media-lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

(a)  tuetaan lahjakkuutta ja, osaamista, taitoja ja digitaaliteknologian käyttöä ja edistetään yhteistyötä, liikkuvuutta ja innovointia eurooppalaisten audiovisuaalialan teosten luomisessa ja tuotannossa, myös yli rajojen; [tark. 70]

(b)  vahvistetaan teatteri- ja verkkolevitystä ja tarjotaan eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia laajemmin saataville valtioiden rajojen yli, myös hyödyntämällä innovatiivisia liiketoimintamalleja ja uutta teknologiaa eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajatylittävää ja kansainvälistä levitystä ja verkossa ja muualla tapahtuvaa jakelua, etenkin elokuvateatterilevitystä, uudessa digitaalisessa toimintaympäristössä; [tark. 71]

(b a)  parannetaan unionin audiovisuaalisten teosten kansainvälistä saatavuutta, etenkin mainonnan, tapahtumien, elokuvakasvatustoimien ja festivaalien avulla; [tark. 72]

(b b)  vahvistetaan audiovisuaalista perintöä ja helpotetaan tutustumista audiovisuaalisiin arkistoihin ja kirjastoihin sekä tuetaan ja edistetään niitä opetuksessa, muistivarantona ja uudelleenkäytön ja uusien liikeideoiden lähteenä, myös viimeisintä digitaaliteknologiaa hyödyntäen; [tark. 73]

(c)  markkinoidaan eurooppalaisia audiovisuaalialan teoksia ja tuetaan yleisöpohjan laajentamista kaikenikäisten yleisöjen, etenkin nuorten ja vammaisten henkilöiden, osallistumista, jotta voidaan lisätä audiovisuaalisten teosten aktiivista ja laillista käyttöä Euroopassa ja sen ulkopuolella ja käyttäjien niistä tuottaman sisällön jakamista, myös edistämällä elokuvakasvatusta ja audiovisuaalisen kulttuurin tuntemusta. [tark. 74]

Näitä painopisteitä käsitellään tukemalla eurooppalaisten teosten luomista, edistämistä, saatavuutta ja levitystä esittelemällä eurooppalaisia arvoja ja yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja tarjoamalla mahdollisuus saavuttaa suuremmat yleisömäärät kaikenikäisten katsojien keskuudessa Euroopan sisällä ja sen ulkopuolella. Näin mukaudutaan uuteen markkinakehitykseen ja noudatetaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä. [tark. 75]

Näitä painopisteitä täsmennetään liitteessä I.

6 artikla

Monialainen lohko

Monialaisella lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen ohjelman tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

(a)  tuetaan alojen välistä kansainvälistä poliittista yhteistyötä, mukaan luettuna jossa muun muassa edistetään kulttuurin rooli roolia sosiaalisessa osallisuudessa, etenkin vammaisten henkilöiden osalta, ja lujitetaan demokratiaa sekä edistetään tietämystä ohjelmasta ja tuetaan tulosten siirrettävyyttä ohjelman näkyvyyden lisäämiseksi; [tark. 76]

(b)  edistetään innovatiivisten toimintamallien soveltamista taiteellisen sisällön luomiseen ja taiteen tutkimukseen, saatavuuteen, levitykseen ja markkinointiin tekijänoikeussuojaa kunnioittaen kaikilla kulttuurialoilla ja luovilla toimialoilla ottaen huomioon sekä markkinanäkökohdat että muut näkökohdat; [tark. 77]

(c)  edistetään monialaisia toimia, jotka kattavat useita aloja ja joilla pyritään sopeutumaan media-alaan kohdistuviin rakenteellisiin ja teknisiin muutoksiin, myös vahvistamalla vapaata, monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä, korkealaatuista journalismia media-, taide- ja kulttuuriympäristöä, journalismin ammattietiikkaa, kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa, etenkin nuorten keskuudessa, auttamalla omaksumaan median uudet välineet ja formaatit ja ehkäisemällä disinformaation leviämistä; [tark. 78]

(d)  perustetaan ohjelmaan osallistuviin maihin ohjelmayhteyspisteitä ja tuetaan ohjelmayhteyspisteitä edistämään ohjelmaa omissa maissaan niiden aktiivista osallistumista ohjelman edistämiseen omassa maassaan tasapuolisesti ja rajatylittävää yhteistyötä tasapainoisesti, myös kentällä toteutettavin verkostoitumistoimin, tuetaan hakijoita ohjelmaan liittyvissä asioissa ja annetaan perustietoa muiden unionin rahoittamien ohjelmien tarjoamista tukimahdollisuuksista ja kannustetaan rajatylittävään yhteistyöhön ja hyvien toimintatapojen vaihtoon kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. [tark. 79]

Näitä painopisteitä täsmennetään liitteessä I.

7 artikla

Talousarvio

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 1 850 000 000 euroa käypinä 2 806 000 000 euroa kiinteinä hintoina. [tark. 80]

Seuraavassa esitetään ohjelman rahoituksen ohjeellinen jakautuminen:

–  enintään 609 000 000 euroa vähintään 33 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Kulttuuri-lohko); [tark. 81]

–  enintään 1 081 000 000 euroa vähintään 58 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Media-lohko); [tark. 82]

–  enintään 160 000 000 euroa 9 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (monialainen lohko) niin, että varmistetaan kullekin kansalliselle Luova Eurooppa -yhteyspisteelle vähintään asetuksessa (EU) N:o 1295/2013 säädetyn tasoiset määrärahat. [tark. 83]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

3.  Edellä 1 kohdassa esitettyjen rahoituspuitteiden lisäksi ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämistä varten voidaan asettaa käyttöön lisärahoitusosuus ulkoisen rahoituksen välineistä [naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III)] tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen ja hallinnoitavien toimien tukemiseksi. Osuus rahoitetaan kyseisten välineiden perustamisesta annettujen asetusten mukaisesti, ja siitä sekä kolmansien maiden rahoitusosuuksista ohjelmaan raportoidaan vuosittain budjettivallan käyttäjälle. [tark. 84]

4.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

8 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1.  Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

a)  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

b)  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen] [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

c)  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

d)  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

Kolmannet maat voivat osallistua ohjelman hallintorakenteisiin ja sidosryhmäfoorumeihin tiedonvaihdon helpottamiseksi. [tark. 85]

2.  Edellä 1 kohdan a, b ja c a–d alakohdassa tarkoitetut maat voivat osallistua Media-lohkoon ja monialaiseen lohkoon edellyttäen, että direktiivissä 2010/13/EU säädettyjä edellytyksiä noudatetaan. [tark. 151]

3.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa täsmennettyjen maiden kanssa tehdyissä sopimuksissa voidaan poiketa 2 kohdassa säädetyistä velvoitteista asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

3 a.  Sopimusten tekemistä ohjelmaan tämän asetuksen mukaisesti assosioituneiden kolmansien maiden kanssa helpotetaan asetuksen (EU) N:o 1295/2013 menettelyjä nopeammilla menettelyillä. Sopimusten tekemistä uusien maiden kanssa on edistettävä aktiivisesti. [tark. 86]

8 a artikla

Muut kolmannet maat

Ohjelmasta voidaan tukea yhteistyötä muiden kuin 8 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden kanssa sellaisten toimien osalta, joita rahoitetaan 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti ulkoisen rahoituksen välineistä käyttöön otetuilla lisärahoitusosuuksilla, jos se on unionin edun mukaista.

9 artikla

Yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden ja Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen kanssa

1.  Ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivat kansainväliset organisaatiot, kuten Unesco, Euroopan neuvosto – paremmin jäsennetyllä yhteistyöllä kulttuurireittien ja Eurimages-rahaston kanssa – EUIPO:n seurantakeskus, Maailman henkisen omaisuuden järjestö ja OECD, voivat osallistua ohjelmaan yhteisten rahoitusosuuksien pohjalta ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja varainhoitoasetuksen mukaisesti. [tark. 87]

2.  Unioni on Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen jäsen koko ohjelman ajan. Unionin osallistuminen seurantakeskuksen toimintaan edistää osaltaan Media-lohkon painpisteiden toteutumista. Komissio edustaa unionia sen suhteissa seurantakeskukseen. Media-lohkosta tuetaan seurantakeskuksen jäsenmaksun maksamista unionin puolesta sekä audiovisuaalialaa koskevien tietojen keruun keruuta ja analysoinnin edistämiseksi analysointia. [tark. 152]

9 a artikla

Tietojen kerääminen kulttuurialasta ja luovista toimialoista

Komissio tiivistää yksiköidensä, kuten yhteisen tutkimuskeskuksen ja Eurostatin, yhteistyötä asianmukaisten tilastotietojen keräämiseksi, jotta voidaan mitata ja analysoida kulttuuripoliittisten toimien vaikutusta. Tätä varten komissio tekee yhteistyötä unionin huippuosaamiskeskusten ja kansallisten tilastolaitosten kanssa ja on yhteistoiminnassa Euroopan neuvoston, OECD:n ja Unescon kanssa. Näin se auttaa osaltaan saavuttamaan Kulttuuri-lohkon tavoitteet ja seuraa tiiviisti kulttuuripolitiikan kehitystä sekä ottaa sidosryhmät varhaisessa vaiheessa mukaan eri aloille yhteisten tai toiminta-alakohtaisten indikaattorien kehittämiseen ja mukauttamiseen. Komissio antaa näistä toimista säännöllisesti kertomuksen Euroopan parlamentille. [tark. 88]

10 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3.  Tämän ohjelman mukaiset rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston ja [InvestEU-asetuksessa] säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Luova Eurooppa -ohjelmassa perustetun asiaan liittyvän takausvälineen käyttö jatkuu [InvestEU-asetuksen] mukaisesti, ja siinä otetaan huomioon täytäntöönpanokäytännöt, jotka on kehitetty asetuksella (EU) N:o 1295/2013 perustetun kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen puitteissa. [tark. 89]

4.  Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen Sovelletaan asetuksen XXX [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan., jotka perustuvat jo kehitettyihin täytäntöönpanokäytäntöihin ja joissa otetaan huomioon nämä käytännöt. [tark. 90]

4 a.  Ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämiseksi asetuksella …/… [naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline] ja asetuksella …/… [IPA III] perustettujen ohjelmien on osallistuttava tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien rahoittamiseen. Tätä asetusta sovelletaan kyseisten ohjelmien käyttöön ja samalla varmistetaan yhdenmukaisuus niitä koskevien asetusten kanssa. [tark. 91]

11 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

12 artikla

Työohjelmat

1.  Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla vuotuisilla työohjelmilla. Ennen työohjelmien hyväksymistä kuullaan eri sidosryhmiä, jotta suunnitellut toimet tukisivat asianomaisia aloja mahdollisimman hyvin. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä, joka ei kuitenkaan korvaa avustusten muodossa myönnettävää suoraa rahoitusta.

Ohjelman yleistavoitteet ja erityistavoitteet sekä vastaavat poliittiset painopisteet ja toimet samoin kuin kullekin toimelle osoitetut määrärahat esitetään yksityiskohtaisesti vuosittaisessa työohjelmassa. Vuotuisessa työohjelmassa on myös oltava alustava toteutusaikataulu. [tark. 92]

2.  Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi hyväksymällä vuotuiset työohjelmat. [tark. 93]

II luku

Avustukset ja osallistumiskelpoiset yhteisöt

13 artikla

Avustukset

1.  Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä.

1 a.  Ehdotuspyynnöissä voidaan ottaa huomioon tarve varmistaa riittävä tuki Kulttuuri-lohkon pienimuotoisille hankkeille toteuttamalla toimenpiteitä, joihin voi sisältyä korkeampi yhteisrahoitusosuus. [tark. 94]

1 b.  Avustukset myönnetään ottaen huomioon hankkeen seuraavat ominaisuudet:

a)  laatu;

b)  vaikutus;

c)  toteutuksen laatu ja tehokkuus. [tark. 95]

2.  Arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista. Sen kokoontuessa jäsenet voivat olla läsnä fyysisesti tai osallistua etäyhteyden välityksellä.

Asiantuntijoilla on oltava arvioitavaan alaan liittyvä ammatillinen tausta. Arviointikomitea voi pyytää lausunnon sen maan asiantuntijoilta, josta hakemus on esitetty. [tark. 96]

3.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdassa säädetään ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa avustuksen saajalle ennen avustushakemuksen jättämistä aiheutuneita kustannuksia voidaan pitää on pidettävä avustuskelpoisina, kunhan ne liittyvät suoraan tuettujen toimien toteutukseen. [tark. 97]

4.  Ohjelman toimissa on tarvittaessa määriteltävä asianmukaiset syrjimättömyyttä koskevat kriteerit, mukaan luettuna sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta.

14 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.  Varainhoitoasetuksen [197 artiklassa] säädettyjen perusteiden lisäksi sovelletaan 2–4 kohdassa vahvistettuja osallistumiskelpoisuusperusteita.

2.  Osallistumiskelpoisia ovat seuraavat yhteisöt:

a)  oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

1)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

2)  ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat;

3)  työohjelmassa mainittu kolmas maa 3 ja 4 kohdassa säädetyin edellytyksin;

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

3.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, vastaavat periaatteessa omista osallistumiskustannuksistaan. Niiden osallistumiskustannukset voidaan kattaa 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti ulkoisen rahoituksen välineistä käyttöön otetuilla lisärahoitusosuuksilla, jos se on unionin edun mukaista.

5.  Seuraaville yhteisöille voidaan poikkeuksellisesti myöntää avustuksia ilman ehdotuspyyntöä komission määrittämien ja säännöllisesti arvioimien erityisten tehtävien ja tavoitteiden pohjalta ohjelman tavoitteiden mukaisesti: [tark. 98]

a)  Euroopan elokuva-akatemia elokuva-akatemialle, kun on kyse sen Euroopan parlamentin kanssa LUX-elokuvapalkinnon järjestämiseksi tekemästä yhteistyöstä ja kun osapuolet ovat neuvotelleet ja tehneet yhteistyösopimuksen yhteistoiminnassa Europa Cinemas -verkoston kanssa. Asiaankuuluvat määrärahat otetaan varaukseen, kunnes kyseinen yhteistyösopimus on tehty; [tark. 99]

b)  Euroopan unionin nuoriso-orkesteri nuoriso-orkesterille sen toimintaan, mukaan lukien nuorten muusikoiden säännöllinen valitseminen kaikista jäsenvaltioista ja kouluttaminen residenssiohjelmissa, jotka tarjoavat tilaisuuden liikkuvuuteen ja esiintymiseen festivaaleilla ja kiertueilla unionin alueella ja kansainvälisellä tasolla sekä edistävät Euroopan kulttuuritarjonnan levitystä yli rajojen ja nuorten muusikoiden kansainvälistä urakehitystä ja joissa pyritään maantieteelliseen tasapainoon osanottajien keskuudessa. Euroopan unionin nuoriso-orkesterin on jatkuvasti monipuolistettava tulojaan hakemalla aktiivisesti rahoitustukea uusista lähteistä ja vähentämällä riippuvuuttaan unionin rahoituksesta. Euroopan unionin nuoriso-orkesterin toiminnan on oltava tämän ohjelman ja Kulttuuri-lohkon tavoitteiden ja painopisteiden mukaista, etenkin yleisön osallistumisen osalta. [tark. 100]

III luku

Yhteisvaikutukset ja täydentävyys

15 artikla

Täydentävyys

Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden asiaankuuluvien toimintalinjojen ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden, jotka liittyvät sukupuolten tasapuoliseen edustukseen, koulutukseen, etenkin digitaaliseen koulutukseen ja medialukutaitoon, nuorisoon, solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, etenkin marginaaliryhmien ja vähemmistöjen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, myös sosiaaliseen innovointiin, elinkeinoelämään ja yrityksiin, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastotoimiin, koheesioon, alue- ja kaupunkipolitiikkaan, kestävään matkailuun, valtiontukeen, liikkuvuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitystyöhön, myös julkisten varojen tehokkaan käytön edistämiseksi.

Komissio varmistaa, että kun [InvestEU-ohjelmassa] säädettyjä menettelyjä sovelletaan tämän ohjelman toteuttamiseksi, niissä otetaan huomioon käytännöt, joita on kehitetty asetuksella (EU) N:o 1295/2013 perustetun kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen puitteissa. [tark. 101]

16 artikla

Kumulatiivinen ja yhdistetty rahoitus

1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan luettuna asetuksen (EU) XXXX/XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaiset rahastot, edellyttäen että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa.

2.  Ehdotukselle, joka on avustuskelpoinen asetuksen nojalla, voidaan myöntää huippuosaamismerkki, kunhan se täyttää seuraavat kumulatiiviset ehdot:

a)  se on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)  se täyttää ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset tiukat laatuvaatimukset; [tark. 102]

c)  sitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten vuoksi.

2 a.  Ehdotukset, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, voivat saada rahoitusta suoraan muista ohjelmista ja asetuksella [yleisiä säännöksiä koskeva asetus – COM(2018)0375] säännellyistä rahastoista kyseisen asetuksen 67 artiklan 5 kohdan mukaisesti edellyttäen, että ehdotukset ovat yhteensopivia tämän ohjelman tavoitteiden kanssa. Komissio varmistaa, että niiden hankkeiden valinta- ja myöntämisperusteet, joille on määrä myöntää huippuosaamismerkki, ovat johdonmukaiset, selkeät ja avoimet mahdollisten avustuksensaajien kannalta [tark. 103]

16 a artikla

Kulttuurialan ja luovien toimialojen lainantakausväline InvestEU-ohjelmassa

1.  Uudesta InvestEU-ohjelmasta myönnettävä rahoitustuki pohjaa kulttuurialan ja luovien toimialojen lainantakausvälineen tavoitteisiin ja perusteisiin alan erityispiirteet huomioon ottaen.

2.  InvestEU-ohjelma

a)  tarjoaa kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yrityksille sekä mikro-organisaatioille ja pienille ja keskisuurille organisaatioille mahdollisuuden saada rahoitusta;

b)  myöntää takauksia mistä tahansa lainantakausvälineeseen osallistuvasta maasta peräisin oleville osallistuville rahoituksen välittäjille;

c)  tarjoaa osallistuville rahoituksen välittäjille lisäasiantuntemusta pk-yrityksiin, mikro-organisaatioihin ja pieniin ja keskisuuriin organisaatioihin sekä niiden kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeisiin liittyvien riskien arvioimiseksi;

d)  tarjoaa velkarahoitusta pk-yrityksille, mikro-organisaatioille ja pienille ja keskisuurille organisaatioille;

e)  tarjoaa kaikkien alueiden ja alojen pk-yrityksille, mikro-organisaatioille sekä pienille ja keskisuurille organisaatioille valmiudet koota hajautettu lainasalkku ja ehdottaa markkinointi- ja edistämissuunnitelmaa;

f)  kattaa seuraavat lainatyypit: investoinnit aineellisiin tai aineettomiin omaisuuseriin, lukuun ottamatta henkilökohtaisia vakuuksia; omistajanvaihdokset; käyttöpääoma, kuten väliaikaisrahoitus, täydennysrahoitus, kassavirta ja luottolimiitit. [tark. 104]

IV luku

Seuranta, arviointi ja valvonta

17 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.

1 a.  Ohjelman lohkoissa sovelletaan yhteisiä laadullisia indikaattoreita. Kussakin lohkossa sovelletaan tiettyjä lohkokohtaisia indikaattoreita. [tark. 105]

2.  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä seuranta- ja arviointikehystä koskevien säännösten laatimiseksi, mukaan luettuna muuttamalla liitettä III indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos se on tarpeen seurannan ja arvioinnin kannalta. Komissio antaa delegoidun säädöksen indikaattoreista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. [tark. 106]

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

18 artikla

Arviointi

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

1 a.  Saatavilla olevat tiedot niiden maksusitoumus- ja maksumäärärahojen määrästä, jotka olisi tarvittu sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, on ilmoitettava vuosittain kummallekin budjettivallan käyttäjälle viimeistään kolme kuukautta ennen päivää, jona niiden kannat unionin seuraavan vuoden talousarviosta julkaistaan vuotuista talousarviomenettelyä koskevan yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti. [tark. 107]

2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt 30 päivänä kesäkuuta 2024.

Komissio antaa väliarviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Komissio antaa tarvittaessa ja väliarvioinnin perusteella lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta. [tark. 108]

3.  Komissio suorittaa esittää ohjelman toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. [tark. 109]

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

5.  Arviointiraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman arvioinnissa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja asianmukaisella tarkkuustasolla. Tällaiset tiedot on toimitettava komissiolle muiden oikeudellisten säännösten mukaisella tavalla; henkilötiedot on esimerkiksi tarpeen mukaan anonymisoitava. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

19 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 12 artiklan 2 kohdassa ja 17 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12 artiklan 2 kohdassa ja 17 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 12 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

V luku

Siirtymä- ja loppusäännökset

20 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien, etenkin mainitsemalla ohjelman nimi ja käyttämällä Media-lohkosta rahoitettujen toimien tapauksessa Media-lohkon logoa. Komissio kehittää Kulttuuri-lohkolle logon, jota on käytettävä Kulttuuri-lohkosta rahoitetuissa toimissa. [tark. 110]

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia, joita tuetaan sen lohkojen kautta. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

21 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 1295/2013 1 päivästä tammikuuta 2021.

22 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 1295/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.  Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.  Talousarvioon voidaan 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

23 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Lisätietoja rahoitettavista toimista

1.  Kulttuuri-lohko

Ohjelman 4 artiklassa tarkoitetun Kulttuuri-lohkon painopisteisiin pyritään seuraavin toimin:

Horisontaaliset toimet:

a)  Yhteistyöhankkeet Rajatylittävät yhteistyöhankkeet, joissa erotetaan selvästi toisistaan pienet, keskisuuret ja suuret hankkeet ja kiinnitetään erityistä huomiota kulttuurialan mikro-organisaatioihin ja pieniin organisaatioihin; [tark. 111]

b)  Eri maista tulevien kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioiden muodostamat eurooppalaiset verkostot;

c)  Kulttuurialan ja luovien toimialojen Euroopan laajuiset foorumit;

d)  Taiteilijoiden, käsityöläisten ja kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden liikkuvuus rajatylittävässä toiminnassaan, mukaan lukien taiteelliseen toimintaan sekä taide- ja kulttuuriteosten levitykseen liittyvien kulujen kattaminen; [tark. 112]

e)  Tuki kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioille kansainvälisen tason toimintaa ja valmiuksien kehittämistä varten; [tark. 113]

f)  Politiikan laatiminen, yhteistyö ja täytäntöönpano kulttuurialalla, myös tarjoamalla tietoa ja vaihtamalla hyviä toimintatapoja tai pilottihankkeilla.

Alakohtaiset toimet:

a)  Musiikkialan tuki: toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia musiikkialalla, erityisesti musiikkiohjelmiston ja erityisesti elävän musiikin alalla, myös verkostoitumisen avulla, monenlaisten eurooppalaisten musiikkiteosten ja ‑ohjelmistojen levitystä Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutustoimia koulutusta, musiikkitoimintaan osallistumista ja sen saatavuutta, yleisöpohjan laajentamistaeurooppalaisen musiikkiohjelmiston osalta, tekijöiden, promoottorien ja taitelijoiden, etenkin nuorten ja nousevien lahjakkuuksien, näkyvyyttä ja arvostusta sekä tiedonkeruun ja analysoinnin tukemista; [tark. 114]

b)  Kirja- ja kustannusalan tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia, erityisesti eurooppalaisen kirjallisuuden kääntämistä, muuntamista vammaisille henkilöille esteettömään muotoon ja markkinointia valtioiden rajojen yli Euroopassa ja sen ulkopuolella, myös kirjastoissa, koulutusta ja vaihtoja alan ammattihenkilöiden, kirjailijoiden ja kääntäjien osalta sekä alan kansainvälisiä yhteistyö-, innovointi- ja kehittämishankkeita; [tark. 115]

c)  Arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöalan Kulttuuriperintö- ja arkkitehtuurialan tuki: kohdennetut toimet, jotka koskevat toimijoiden liikkuvuutta, tutkimusta, tiukkojen laatuvaatimusten asettamista, valmiuksien kehittämistä, yleisöpohjan laajentamista ja kansainvälistämistä kulttuuriperintö- käsityöläisten ammatillisen tietämyksen ja arkkitehtuurialalla, korkealaatuisen taitojen jakamista, yleisön osallistumista, tukea elintilojen turvaamiseen, säilyttämiseen ja elvyttämiseen, kulttuuriperinnön mukautuvaa uudelleenkäyttöä, rakennuskulttuurin (Baukultur) edistämistä, tukea kulttuuriperinnön ja sen arvojen turvaamiselle, säilyttämiselle kestävyyttä, levittämistä, vahvistamista ja vahvistamiselle kansainvälistämistä tiedotus-, verkostoitumis- ja vertaisoppimistoimien kautta; [tark. 116]

d)  Muiden alojen tuki: kohdennetut toimet, promootiotoimet, joilla edistetään muiden alojen, muun muassa muotoilu- ja muotialan ja kestävän kulttuurimatkailun luovien näkökohtien kehittämistä sekä niiden markkinointia ja edustamista Euroopan unionin ulkopuolella. [tark. 117]

Tuki kaikille kulttuurialoille ja luoville toimialoille alueilla, joilla niillä on yhteisiä tarpeita, kuitenkin niin, että alakohtaisia toimia voidaan kehittää tarpeen mukaan ja kun kohdennettu lähestymistapa on perusteltu tietyn osa-alueen erityispiirteiden vuoksi. Horisontaalista lähestymistapaa sovelletaan rajatylittäviin yhteistyö-, liikkuvuus- ja kansainvälistymishankkeisiin, joihin kuuluu esimerkiksi residenssiohjelmia, kiertueita, tapahtumia, live-esityksiä, näyttelyjä ja festivaaleja, sekä moninaisuuden, luovuuden ja innovoinnin edistämiseen, alan ammattilaisten koulutukseen ja henkilövaihtoon, valmiuksien kehittämiseen, verkostoitumiseen, taitoihin, yleisöpohjan laajentamiseen ja tietojen keräämiseen ja analysointiin. Alakohtaisiin toimiin osoitetaan määrärahoja oikeassa suhteessa alan ensisijaisuuteen nähden. Alakohtaisilla toimilla olisi autettava ratkaisemaan tässä liitteessä ensisijaisiksi määritettyjen alojen erityisiä haasteita olemassa olevien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien pohjalta. [tark. 118]

Erityistoimet, joilla tehdään eurooppalaista identiteettiä ja Euroopan kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä näkyvämmäksi ja konkreettisemmaksi ja vaalitaan kulttuurienvälistä vuoropuhelua: [tark. 119]

a)  Euroopan kulttuuripääkaupungit -toiminta (varmistetaan rahoitustuki Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökselle N:o 445/2014/EU(28));

b)  Euroopan kulttuuriperintötunnus (varmistetaan rahoitustuki Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökselle N:o 1194/2011/EU(29) ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneiden kohteiden verkostolle); [tark. 120]

c)  EU:n kulttuuripalkinnot, mukaan lukien Euroopan teatteripalkinto; [tark. 121]

d)  Euroopan kulttuuriperintöpäivät;

d a)  toimet, joilla kannustetaan Euroopasta ja sen arvoista kertoviin monialaisiin tuotantoihin; [tark. 122]

e)  tuki eurooppalaisille kulttuurilaitoksille, joiden tarkoituksena on tarjota suoraan Euroopan kansalaisille kulttuuripalveluja, joiden maantieteellinen kattavuus on laaja.

2.  Media-lohko

Ohjelman 5 artiklassa tarkoitetun Media-lohkon painopisteissä on otettava huomioon direktiivin 2010/13/EU vaatimukset ja maiden väliset erot audiovisuaalisen sisällöntuotannon, levityksen ja saatavuuden sekä markkinoiden koon ja erityispiirteiden osalta, ja niihin pyritään muun muassa seuraavin toimin: [tark. 123]

a)  Eurooppalaisten audiovisuaaliteosten kehittäminen ja erityisesti sellaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien, kuten näytelmä- ja lyhytelokuvat, dokumentti-, lasten- ja animaatioelokuvat, sekä vuorovaikutteisten teosten, kuten laadukkaat ja kerronnalliset videopelit ja multimedia, kehittäminen, joita riippumattomien eurooppalaisten tuotantoyhtiöiden on mahdollista saada rajatylittävään levitykseen; [tark. 124]

b)  Innovatiivisen ja laadukkaan TV-sisällön ja sarjamaisen tarinankerronnan tuottaminen kaikenikäisille yleisöille tukemalla riippumattomia eurooppalaisia tuotantoyhtiöitä; [tark. 125]

b a)  Tuki aloitteille, joissa luodaan ja markkinoidaan teoksia, jotka liittyvät Euroopan yhdentymiskehitykseen ja kertovat eurooppalaisia tarinoita. [tark. 126]

c)  Mainonta- Promootio-, mainonta- ja markkinointivälineet, myös verkossa ja käyttämällä tietojen analysointia, jotta lisätään eurooppalaisten teosten esille saamista, näkyvyyttä, saatavuutta valtioiden rajojen yli sekä yleisön saavuttamista; [tark. 127]

d)  Tuki muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten teosten – sekä pienimuotoisten että mittavien tuotantojen – kansainväliselle myynnille ja levitykselle kaikilla alustoilla, myös hyödyntämällä useita maita kattavaa koordinoitua jakelustrategiaa, tekstitystä, jälkiäänittämistä ja kuvailutulkkausta; [tark. 128]

d a)  Toimet, joilla tuetaan alhaisen kapasiteetin maita todettujen puutteiden korjaamisessa; [tark. 129]

e)  Tuki yritysten välisille vaihto- ja verkostoitumistoimille, jotta helpotetaan eurooppalaisia ja kansainvälisiä yhteistuotantoja ja eurooppalaisten teosten levitystä; [tark. 130];

e a)  Tuki audiovisuaalisen teosten erimaalaisten tekijöiden eurooppalaisille verkostoille, jotka pyrkivät kehittämään luovia lahjakkuuksia audiovisuaalialalla; [tark. 131]

e b)  Erityistoimenpiteet, joilla edistetään luovien lahjakkuuksien oikeudenmukaista kohtelua audiovisuaalialalla; [tark. 132]

f)  Eurooppalaisten teosten mainonta alan tapahtumissa ja messuilla Euroopassa ja sen ulkopuolella;

g)  Aloitteet, joilla edistetään yleisöpohjan laajentamista ja yleisön osallistumista, erityisesti elokuvateattereissa, sekä elokuvakasvatusta ja audiovisuaalisten kulttuurin tuntemusta ja jotka on kohdistettu erityisesti nuorille katsojille; [tark. 133]

h)  Koulutus- ja mentoritoimet, joilla kehitetään audiovisuaalialan toimijoiden, myös käsityöläisten, valmiuksia mukautua markkinoiden kehitykseen ja digitaaliteknologiaan; [tark. 134]

i)  Eurooppalaisten Yksi tai useampi eurooppalaisten tilausvideopalvelujen tarjoajien verkosto, jonka ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia teoksia; [tark. 135]

j)  Eurooppalaisten Eurooppalaiset festivaalit ja festivaalien verkosto, jonka verkostot, jotka esittävät ja markkinoivat monenlaisia eurooppalaisia audiovisuaalialan teoksia ja joiden ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia teoksia; [tark. 136]

k)  Eurooppalaisten elokuvateatteritoimijoiden verkosto, jonka ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia elokuvia ja jotka vahvistavat elokuvateattereiden asemaa arvoketjussa ja painottavat elokuvanäytäntöjen luonnetta sosiaalisena kokemuksena; [tark. 137]

l)  Erityistoimenpiteet, myös mentori- ja verkostoitumistoimet, joilla edistetään sukupuolten tasapuolisempaa edustusta audiovisuaalialalla; [tark. 138]

m)  Tuki poliittiselle vuoropuhelulle, innovatiivisille poliittisille toimille ja hyvien toimintatapojen vaihdolle, myös analyyttisten toimien ja luotettavien tietojen toimittamisen kautta;

n)  Kokemusten ja osaamisen kansainvälinen vaihto, vertaisoppimistoiminta ja audiovisuaalialan toimijoiden ja poliittisten päättäjien verkottuminen;

n a)  Tuki television kulttuurisisällön levitykselle ja monikieliselle tarjonnalle verkossa ja muualla, myös tekstityksen avulla, jotta edistetään Euroopan kulttuuriperinnön, nykyteosten ja kielten rikkautta ja moninaisuutta. [tark. 139]

3.  Monialainen lohko

Ohjelman 6 artiklassa tarkoitetun monialaisen lohkon painopisteisiin pyritään erityisesti seuraavin toimin:

Poliittinen yhteistyö ja ihmisten tavoittaminen:

a)  Luonteeltaan monialaisen politiikan kehittäminen, kokemusten ja osaamisen kansainvälinen vaihto, vertaisoppimistoiminta, mukaan lukien ohjelman uusien osallistujien vertaismentorointi, tietoisuuden lisääminen sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioiden ja poliittisten päättäjien verkostuminen, myös käymällä pysyvää rakenteellista vuoropuhelua sidosryhmien kanssa sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen foorumin kanssa mainitun vuoropuhelun lujittamiseksi ja kyseisten alojen politiikan ohjaamiseksi; [tark. 140]

b)  Analyyttiset monialaiset toimet;

c)  Tuki toimille, joilla edistetään kulttuurin kautta tapahtuvan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyvää valtioiden rajat ylittävää poliittista yhteistyötä ja politiikan kehittämistä;

d)  Ohjelman ja sen kattamien aiheiden tunnettuuden lisääminen, ihmisten tavoitettavuuden parantaminen ja tulosten siirrettävyyden edistäminen jäsenvaltiotasoa laajemmalle.

Luova innovointikokeilu:

a)  Kannustetaan uusia luovuuden muotoja eri kulttuurialojen ja luovien toimialojen risteyskohdissa sekä yhdessä muiden alojen toimijoiden kanssa, esimerkiksi hyödyntämällä ja opastamalla käyttämään innovatiivista teknologiaa kulttuurijärjestöissä ja tekemällä yhteistyötä digitaalisissa keskittymissä; [tark. 141]

b)  Edistetään innovatiivisia monialaisia lähestymistapoja ja välineitä, joilla helpotetaan kulttuurin ja luovuuden, myös kulttuuriperinnön, saatavuutta, levitystä, edistämistä ja rahaksi muuttamista.

b a)  toimet, joilla kannustetaan Euroopasta ja sen arvoista kertoviin monialaisiin tuotantoihin; [tark. 142]

Ohjelmayhteyspisteet:

a)  Edistetään ohjelmaa kansallisella tasolla ja tarjotaan merkityksellistä tietoa unionin politiikan nojalla saatavilla olevan rahoitustuen eri tyypeistä sekä arviointiperusteista, menettelystä ja tuloksista; [tark. 143]

b)  Tuetaan mahdollisia avustuksensaajia hakemusprosessissa ja edistetään valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja hyvien toimintatapojen vaihtoa alan toimijoiden, laitosten, foorumeiden ja verkostojen välillä ohjelman soveltamisalaan kuuluvien toiminta-alojen ja sektoreiden sisällä ja välillä; [tark. 144]

c)  Tuetaan komissiota sen varmistamisessa, että ohjelman tuloksista tiedotetaan ”alhaalta ylös” ja ”ylhäältä alas” ja niitä levitetään asianmukaisesti kansalaisille ja toimijoille; [tark. 145]

Monialaiset toimet, joilla tuetaan uutismedia-alaa:

a)  Puututaan media-alaan uutismedia-alaan kohdistuviin rakenteellisiin ja teknisiin muutoksiin edistämällä riippumatonta ja seuraamalla monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä ja tukemalla riippumatonta seurantaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja vapauteen kohdistuvien riskien arvioimiseksi; [tark. 146]

b)  Tuetaan mediatuotannon korkeita standardeja edistämällä yhteistyötä, digitaalisia taitoja, rajatylittävää yhteistyöhön perustuvaa journalismia ja korkealaatuista sisältöä sekä median kestäviä talousmalleja journalismin ammattietiikan takaamiseksi; [tark. 147]

c)  Edistetään medialukutaitoa, jotta kansalaisilla ja etenkin nuorilla on mahdollisuus kehittyä median kriittisessä tarkastelussa, tuetaan unionin tason foorumin perustamista medialukutaitoon liittyvien hyvien toimintatapojen ja politiikkatoimien jakamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden kesken, myös hyödyntämällä Eurooppa-asioita käsitteleviä yliopistojen radio- ja mediaverkostoja, sekä tarjotaan uutismedia-alan ammattilaisille koulutusohjelmia, jotta he osaisivat tunnistaa ja torjua disinformaatiota. [tark. 148]

c a)  Vaalitaan ja varjellaan poliittista ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua tiedotusvälineiden vapauteen ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen Euroopassa kohdistuvista uhkista; [tark. 149]

LIITE II

OHJELMAN YHTEISET LAADULLISET JA MÄÄRÄLLISET VAIKUTUSINDIKAATTORIT

1)  Hyöty kansalaisille ja yhteisöille

2)  Hyöty Euroopan kulttuurin monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön lujittamiselle

3)  Hyöty unionin taloudelle ja työllisyydelle, erityisesti kulttuurialalle ja luoville toimialoille sekä pk-yrityksille

4)  Unionin toimintapolitiikan valtavirtaistaminen, kansainväliset kulttuurisuhteet mukaan lukien

5)  Hankkeiden Euroopan tason lisäarvo

6)  Kumppanuuksien ja kulttuurihankkeiden laatu

7)  Ohjelmasta tukea saaneisiin eurooppalaisiin kulttuurialan ja luovien toimialojen teoksiin tutustuvien henkilöiden lukumäärä

8)  Rahoitettuihin hankkeisiin liittyvien työpaikkojen lukumäärä

9)  Sukupuolten tasapuolinen edustus (aiheellisissa tapauksissa) kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden keskuudessa, kyseisten toimijoiden liikkuvuus ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa parantaminen [tark. 150]

Indikaattorit

Kulttuuri-lohko:

Ohjelman tuella luotujen kansainvälisten kumppanuuksien lukumäärä ja laajuus

Ohjelman tuen ansiosta kansallisten rajojen yli (maantieteellisesti) liikkuvien taiteilijoiden ja kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden lukumäärä, alkuperämaittain

Ohjelman ansiosta luotuihin eurooppalaisiin kulttuurialan ja luovien toimialojen teoksiin, myös muista kuin omasta maastaan peräisin oleviin teoksiin, tutustuvien henkilöiden lukumäärä

Ohjelmasta tuettujen sellaisten hankkeiden lukumäärä, jotka kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, etenkin työttömiin nuoriin ja maahanmuuttajiin

Ohjelmasta tuettujen sellaisten hankkeiden lukumäärä, joissa on mukana kolmansien maiden organisaatioita

Media-lohko:

Ohjelmasta tuettuihin eurooppalaisiin audiovisuaalialan teoksiin, myös muista kuin omasta maastaan peräisin oleviin teoksiin, tutustuvien henkilöiden lukumäärä

Sellaisten ohjelmasta tuettuihin oppimistoimiin osallistujien lukumäärä, jotka arvioidensa mukaan ovat parantaneet valmiuksiaan ja työllistyvyyttään;

Ohjelman tuella kehitettyjen ja luotujen yhteistuotantojen lukumäärä ja budjetti

Niiden henkilöiden lukumäärä, jotka on tavoitettu yritysten välisillä markkinointitoimilla suurilla markkinoilla

Monialainen lohko:

Muodostettujen kansainvälisten kumppanuuksien lukumäärä ja laajuus (yhdistelmäindikaattori luovien innovointikokeilujen ja uutismediatoimien osalta)

Ohjelmayhteyspisteiden järjestämien ohjelmaa edistävien tapahtumien lukumäärä

(1) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 87.
(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(3)EUVL C 110, 22.3.2019, s. 87.
(4)EUVL C […], […], s. […].
(5)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. maaliskuuta 2019.
(6)COM(2018)0267.
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/789, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavien tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja neuvoston direktiivin 93/83/ETY muuttamisesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 82).
(8)COM(2016)0287.
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1808, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69).
(10) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/864, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta (2018) (EUVL L 131, 20.5.2017, s. 1).
(11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1).
(12)JOIN/2016/029.
(13)COM(2014)0477.
(14)COM(2017)0479.
(15)Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymä syyskuussa 2015, A/RES/70/1.
(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(17) 2018/0243(COD).
(18) 2018/0247(COD).
(19)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(20)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(21)Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(22)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(23)Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(24)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(25)Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(26)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(27)EUVL L 124, 20.5.2003.
(28)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 445/2014/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevasta unionin toiminnasta vuosiksi 2020–2033 ja päätöksen N:o 1622/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 132, 3.5.2014, s. 1).
(29)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1194/2011/EU, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan Euroopan unionin toimen perustamisesta (EUVL L 303, 22.11.2011, s. 1).


Erasmus: unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma ***I
PDF 338kWORD 124k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (COM(2018)0367 – C8–0233/2018 – 2018/0191(COD))
P8_TA(2019)0324A8-0111/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0367),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8–0233/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 6. helmikuuta 2019 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan, budjettivaliokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0111/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan lausumansa;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 28. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus Erasmus+” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta [tark. 1 (Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.)]

P8_TC1-COD(2018)0191


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Teknologinen vallankumous ja globalisaatio aiheuttavat nopeita ja syvällisiä muutoksia, joiden vuoksi on Osallistavien, demokraattisten, yhtenäisten ja mukautumiskykyisten yhteiskuntien rakentamiseksi ja unionin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla investoidaan oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, joka koskee kaikkia sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta ja resursseista riippumatta, sekä yhteistyöhön ja innovatiivisen politiikan kehittämiseen; samalla vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä sekä eurooppalaisia periaatteita ja arvoja ja tehdään unionista entistä demokraattisempi. [tark. 2]

(2)  Komissio esitti 14 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” visionsa eurooppalaisesta koulutusalueesta, jonka olisi määrä toteutua vuoteen 2025 mennessä ja jolla valtioiden rajat eivät haittaisi oppimista ja unionista, jossa olisi tavallista viettää aikaa toisessa jäsenvaltiossa opiskelemassa ja suorittamassa minkä tahansa muotoista oppimista tai missä tahansa oppimisympäristössä ja puhua oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä; unionista, jossa ihmiset tiedostaisivat voimakkaasti eurooppalaisen identiteettinsä, eurooppalaisen kulttuuriperintönsä ja sen monimuotoisuuden. Komissio korosti tässä yhteydessä tarvetta tehostaa hyväksi havaittua Erasmus+ -ohjelmaa kaikkien sen piiriin jo kuuluvien kohderyhmien osalta ja saavuttaa myös ne kohderyhmät, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

(3)  Koulutuksen ja nuorison merkitys tulee esiin 14 päivänä helmikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”(6), jossa korostetaan, että Göteborgin sosiaalialan huippukokouksessa tehdyt jäsenvaltioiden sitoumukset on toteutettava muun muassa panemalla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari(7) ja sen ensimmäinen opetusta, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskeva periaate kaikilta osin täytäntöön. Tiedonannossa korostetaan tarvetta lisätä liikkuvuutta ja vaihtoja, myös huomattavasti vahvistetun, osallistavan ja laajennetun ohjelman avulla, kuten Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä.

(4)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio antoivat ja allekirjoittivat 17 päivänä marraskuuta 2017 juhlallisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jossa vahvistetaan ensimmäisenä keskeisenä periaatteena, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä. Myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa korostetaan laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä ja kaikkien ulottuvissa olevien yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisen tärkeyttä. [tark. 3]

(5)  EU:n 27:n jäsenvaltion johtajat korostivat Bratislavassa 16 päivänä syyskuuta 2016 pyrkivänsä määrätietoisesti luomaan paremmat mahdollisuudet nuorille. Rooman julistuksessa, joka allekirjoitettiin 25 päivänä maaliskuuta 2017, 27 jäsenvaltion ja Eurooppa-neuvoston johtajat, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio lupasivat toimia sellaisen unionin hyväksi, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta unionin maanosan alueelta ja joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta: unionin, joka torjuu työttömyyttä, syrjintää, sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä. [tark. 4]

(6)  Erasmus+ -ohjelman (2014–2020) väliarviointia koskevassa kertomuksessa vahvistetaan, että koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan yhteisen ohjelman perustaminen johti huomattavaan yksinkertaistamiseen, järkeistämiseen ja synergioihin ohjelman hallinnoinnissa, vaikka lisäparannukset ovatkin tarpeen, jotta vuosien 2014–2020 ohjelmasta saadut tehokkuushyödyt vahvistuisivat edelleen. Väliarviointiin ja tulevaan ohjelmaan liittyvissä kuulemisissa jäsenvaltiot ja sidosryhmät painottivat voimakkaasti ohjelman jatkuvuutta soveltamisalan, rakenteen ja toteutusmekanismien osalta, mutta kaipasivat useita parannuksia ja kehottivat muun muassa tekemään ohjelmasta entistä osallistavamman, yksinkertaisemman ja helpommin hallittavan myös pienempien avustuksensaajien ja pienempien hankkeiden kannalta. Lisäksi ne ilmaisivat tukevansa täysin sitä, että ohjelma pidetään integroituna ja elinikäisen oppimisen ajattelumalliin perustuvana. Euroopan parlamentti suhtautui Erasmus+ -ohjelman täytäntöönpanosta 2 päivänä helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa myönteisesti ohjelman integroituun rakenteeseen ja kehotti komissiota hyödyntämään tulevassa ohjelmassa täysimääräisesti ohjelman elinikäisen oppimisen ulottuvuutta tehostamalla monialaista yhteistyötä ja kannustamalla siihen. Lisäksi komissio vaikutustenarvioinnissaan sekä jäsenvaltiot ja sidosryhmät korostivat tarvetta säilyttää lujittaa entisestään ohjelman vahva kansainvälinen ulottuvuus kansainvälistä ulottuvuutta ja laajentaa sitä muillekin koulutuksen aloille sekä nuorisoon ja urheiluun. [tark. 5]

(7)  EU:n rahoitusvälineiden käytöstä arvojen ja liikkuvuuden aloilla järjestetyn julkisen kuulemisen tulokset vahvistivat nämä keskeiset havainnot ja tarpeen tehdä uudesta ohjelmasta entistä osallistavampi, kohdistaa painopisteet jatkossakin koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseen ja vahvistaa painopisteitä, joiden tavoitteena on tehostaa eurooppalaisen identiteetin omaksumista, aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista demokratiaan.

(7 a)  Euroopan tilintarkastustuomioistuin korosti 3 päivänä heinäkuuta 2018 Erasmus+ -ohjelmasta(8) julkaisemassaan erityiskertomuksessa nro 22/2018, että ohjelma on tuottanut osoitettavissa olevaa eurooppalaista lisäarvoa mutta kyseisen lisäarvon kaikkia ulottuvuuksia, kuten aiempaa voimakkaampaa yhteisen eurooppalaisen identiteetin tunnetta tai monikielisyyden lisääntymistä, ei ole otettu asianmukaisesti huomioon tai mitattu. Tilintarkastustuomioistuin katsoi, että seuraavassa ohjelmassa olisi varmistettava, että indikaattorit on mukautettu paremmin ohjelman tavoitteisiin asianmukaisen tuloksellisuusarvioinnin varmistamiseksi. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todettiin myös, että huolimatta vuosina 2014–2020 ohjelman yksinkertaistamiseksi toteutetuista toimista hallinnollinen rasitus on edelleen liian suuri, ja tilintarkastustuomioistuin suositteli siksi, että komissio yksinkertaistaisi entisestään ohjelmamenettelyjä, erityisesti hakumenettelyjä ja raportointivaatimuksia, ja parantaisi tietoteknisiä välineitä. [tark. 6]

(8)  Komissio ehdotti 2 päivänä toukokuuta 2018 hyväksytyssä tiedonannossaan ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027”(9), että sijoitetaan enemmän ihmisiin ja että seuraavassa rahoituskehyksessä painotetaan nuorten asemaa entistä voimakkaammin, etenkin kasvattamalla ja totesi, että Erasmus+ -ohjelman (2014–2020), joka on -ohjelma on ollut yksi unionin näkyvimmistä menestystarinoista, määrärahat yli kaksinkertaisiksi. Uuden ohjelman painopisteenä olisi oltava osallistavuus, ja sen piiriin. Kokonaisvaltaisesta menestyksestä huolimatta vuosien 2014–2020 ohjelmalla ei onnistuttu täyttämään korkeaa rahoituksen kysyntää, ja hankkeiden onnistumisaste jäi alhaiseksi. Näiden puutteiden korjaamiseksi on tarpeen korottaa vuosien 2014–2020 ohjelman jatko-ohjelman monivuotista talousarviota. Lisäksi jatko-ohjelmalla pyritään saamaan lisäämään osallisuutta tavoittamalla enemmän nuoria ihmisiä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja siihen sisältyy eräitä uusia ja kunnianhimoisia aloitteita. Näin yhä useammat nuoret voisivat muuttaa toiseen maahan opiskelemaan tai tekemään töitä. Tämän vuoksi on tarpeen korottaa jatko-ohjelman määrärahat kolminkertaisiksi kiinteinä hintoina vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna, kuten Euroopan parlamentti korosti 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. [tark. 7]

(9)  Tässä tilanteessa on tarpeen perustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013(10) perustetun koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ (2014–2020) jatko-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Vuosien 2014–2020 ohjelman, joka kattaa kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa tapahtuvan oppimisen (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen) integroitu luonne integroitua luonnetta olisi säilytettävä, vahvistettava elinikäiseen oppimiseen perustuvan lähestymistavan varmistamiseksi ja jotta voidaan edistää joustavia opintoväyliä, joiden avulla ihmiset voivat kehittää juuri niitä hankkia ja parantaa tietämystä, osaamista ja taitoja, joita he tarvitsevat kehittyäkseen yksilöinä ja voidakseen vastata haasteisiin sekä hyödyntääkseen kaikkia 2000-luvun haasteissa tarvitaan tarjoamia mahdollisuuksia. Tällaisessa lähestymistavassa olisi myös tunnustettava epäviralliseen koulutukseen ja arkioppimiseen liittyvän toiminnan arvo sekä niiden väliset yhteydet. [tark. 8]

(10)  Ohjelma olisi laadittava sellaiseksi, että sen merkitys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittisten tavoitteiden ja painopisteiden täytäntöönpanossa olisi entistä suurempi. Elinikäiseen oppimiseen perustuva johdonmukainen lähestymistapa on keskeinen erilaisten siirtymien, jotta voidaan hallita erilaisia siirtymiä, joita ihmiset ja erityisesti ikääntyvät henkilöt, joiden on opittava uusia elämäntaitoja tai uusia taitoja kehittyviä työmarkkinoita varten, kokevat elämänsä aikana, hallinnassa. Tällaista lähestymistapaa olisi edistettävä harjoittamalla tehokasta monialaista yhteistyötä ja lisäämällä eri koulutusmuotojen välistä vuorovaikutusta. Jotta tätä lähestymistapaa voitaisiin viedä pidemmälle, seuraavassa ohjelmassa olisi säilytettävä tiivis yhteys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittista yhteistyötä koskevan yleisen strategisen kehyksen kanssa, mukaan lukien kouluja, korkea-asteen koulutusta, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevat toimintaohjelmat, samalla kun synergioita muiden asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja politiikka-alojen kanssa vahvistetaan ja uusia kehitetään. [tark. 9]

(10 a)  Rajat-ylittävää toimintaa harjoittavat organisaatiot myötävaikuttavat merkittävästi ohjelman ylikansalliseen ja kansainväliseen ulottuvuuteen. Ohjelmalla olisikin mahdollisuuksien mukaan tuettava asiaan liittyviä unionin verkostoja sekä eurooppalaisia ja kansainvälisiä organisaatioita, joiden toiminta liittyy ohjelman tavoitteisiin ja jotka edistävät toiminnallaan kyseisiä tavoitteita. [tark. 10]

(11)  Ohjelma on keskeinen tekijä eurooppalaisen koulutusalueen luomisessa sekä elinikäisessä oppimisessa tarvittavien, 22 päivänä toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa(11) määritettyjen elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittämisessä vuoteen 2025 mennessä. Se olisi laadittava sellaiseksi, että se osaltaan edistäisi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja Euroopan uuden osaamisohjelman(12) jatkoa siten, että siinä sitouduttaisiin samalla tavalla taitojen, osaamisen ja tietämyksen strategiseen merkitykseen työpaikkojen, kasvun, kilpailukyvyn, innovaatioiden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämisessä ja kehittämisessä. Siinä pitäisi tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä saavuttaa Pariisin julistuksessa(13) vahvistetut tavoitteet, jotka koskevat kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämistä koulutuksen avulla. [tark. 11]

(12)  Ohjelman olisi oltava johdonmukainen suhteessa unionin uuteen nuorisostrategiaan(14), joka muodostaa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteet vuosiksi 2019–2027 ja joka perustuu 22 päivänä toukokuuta 2018 annettuun komission tiedonantoon ”EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet”(15), mukaan lukien strategiassa asetettu tavoite tukea laadukasta nuorisotyötä sekä epävirallista oppimista. [tark. 12]

(13)  Ohjelmassa olisi otettava huomioon unionin urheilualan työsuunnitelma, joka on unionin tason yhteistyökehys urheilualalla vuosiksi […](16). Johdonmukaisuus ja täydentävyys unionin urheilualan työsuunnitelman ja ohjelman nojalla tuettavien urheilualan toimien välillä olisi varmistettava. Erityisesti on tarpeen painottaa ruohonjuuritason urheilua ja ottaa huomioon urheilun merkitys liikunnan ja terveiden elintapojen, ihmisten välisten suhteiden, sosiaalisen osallisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Ohjelmassa olisi tuettava liikkuvuustoimia vain ruohonjuuritason urheilun yhteydessä, sekä järjestettyä urheilua säännöllisesti harrastavia nuoria että urheiluhenkilöstöä. On myös tärkeää tiedostaa, että urheiluhenkilöstöön voi kuulua ammattilaisia, jotka saavat toimeentulonsa urheilusta mutta toimivat silti ruohonjuuritason urheilun parissa. Liikkuvuustoimien olisi siksi oltava avoimia myös tälle ryhmälle. Ohjelman olisi urheilun avulla osaltaan edistettävä yhteisiä eurooppalaisia arvoja sekä urheilualalla noudatettavaa hyvää hallintoa ja rehellisyyttä sekä kestävyyttä ja hyviä ympäristökäytäntöjä samoin kuin urheilussa ja sen avulla tapahtuvaa koulutusta ja siinä kehittyviä taitoja. Kaikkien asianomaisten sidosryhmien, myös koulutuslaitosten, olisi voitava osallistua urheilualan kumppanuuksiin, yhteistyöhön ja poliittiseen vuoropuheluun. [tark. 13]

(14)  Ohjelman olisi osaltaan vahvistettava unionin innovointikapasiteettia etenkin tukemalla sellaisia liikkuvuuteen ja yhteistyöhön liittyviä toimia, jotka vauhdittavat osaamista osaamisen ja taitojen kehittymistä tulevaisuuteen suuntautuvilla opinto- tai tieteenaloilla, kuten luonnontieteissä, taiteessa, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa (STEAM), ilmastonmuutoksessa, ympäristötieteissä ympäristönsuojelussa, kestävässä kehityksessä ja puhtaan energian, tekoälyn, robotiikan, datan analysoinnin sekä taiteiden muotoilun ja muotoilun arkkitehtuurin alalla sekä digitaalisessa ja medialukutaidossa, jotta ihmiset pääsisivät kehittämään sellaisia tietoja, taitoja ja osaamista, joita tulevaisuudessa tarvitaan. [tark. 14]

(14 a)  Ohjelman tehtävänä on innovaatioiden edistäminen koulutuksessa ja siksi ohjelman olisi tuettava sellaisten koulutus- ja oppimisstrategioiden kehittämistä, jotka kohdistetaan lahjakkaisiin lapsiin heidän kansalaisuudestaan, sosio-ekonomisesta asemastaan tai sukupuolestaan riippumatta. [tark. 15]

(14 b)  Ohjelman olisi edistettävä kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden jatkotoimia tukemalla toimintaa, jonka tarkoituksena on kehittää Euroopan kulttuuriperinnön suojelemiseen ja säilyttämiseen tarvittavia taitoja ja hyödyntää kaikilta osin kulttuuri- ja luovan alan tarjoamia koulutusmahdollisuuksia. [tark. 16]

(15)  Ohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman välisten synergioiden pitäisi varmistaa, että ohjelmasta ja Euroopan horisontti-ohjelmasta(17) yhdistettyjä resursseja käytetään tukemaan toimia, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja nykyaikaistaa eurooppalaisia korkeakouluja. Euroopan horisontti täydentää tarvittaessa ohjelmasta tutkimukseen liittyville toimille ja aloitteille, kuten Eurooppa-yliopistoja koskevalle aloitteelle annettavaa tukea etenkin tutkimuksen osalta, osana koulutusta, tutkimusta ja innovointia koskevien uusien yhteisten ja integroitujen sekä kestävien ja pitkän aikavälin strategioiden kehittämistä. Ohjelman ja Euroopan horisontin väliset synergiat edistävät koulutuksen ja tutkimuksen integrointia erityisesti korkeakouluissa. [tark. 17]

(16)  Ohjelman olisi oltava entistä osallistavampi siten, että sillä pyrittäisiin tavoittamaan paremmin niitä parannetaan sellaisten ihmisten osallistumisastetta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. On tärkeää tiedostaa, että alhainen osallistumisaste sellaisten ihmisten keskuudessa, joilla on vähemmän mahdollisuuksia, voi johtua erilaisista syistä ja riippua kansallisista olosuhteista. Siksi kansallisten toimistojen olisi kehitettävä unionin laajuisessa kehyksessä osallistamisstrategioita, joihin kuuluvilla toimenpiteillä parannetaan saavutettavuutta, yksinkertaistetaan menettelyjä, tarjotaan koulutusta ja tukea sekä seurataan vaikuttavuutta. Olisi käytettävä muita menetelmiä osallistumisen parantamiseksi, esimerkiksi tarjoamalla joustavampia oppimiseen liittyvän liikkuvuuden muotoja, jotka vastaavat sellaisten ihmisten tarpeita, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja vauhdittamalla pienten ja paikallisten organisaatioiden osallistumista, etenkin uusien organisaatioiden sekä sellaisten yhteisöperustaisten ruohonjuuritason organisaatioiden kanssa, jotka toimivat suoraan kaikenikäisten heikommassa asemassa olevien oppijoiden parissa. Virtuaalisia muotoja, kuten virtuaalista yhteistyötä ja monimuotoista ja virtuaalista liikkuvuutta olisi kehitettävä siten, että ne olisivat useampien ulottuvilla, etenkin niiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja niiden, joille siirtyminen fyysisesti asuinmaastaan toiseen maahan olisi esteenä osallistumiselle. [tark. 18]

(16 a)  Jos ihmiset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, eivät pysty osallistumaan ohjelmaan taloudellisista syistä, joko heidän taloudellisen tilanteensa vuoksi tai koska ohjelman osallistumiskustannukset ovat suuremmat kuin heidän erityistilanteensa sallii, kuten usein vammaisten tapauksessa, komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käyttöön otetaan riittävät rahoitustukitoimenpiteet. Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä muita unionin välineitä, kuten Euroopan sosiaalirahasto plus, kansallisia ohjelmia tai tukien mukauttamista tai täydentämistä ohjelman kautta. Arvioitaessa, estävätkö taloudelliset syyt ihmisiä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumasta ohjelmaan ja minkä tasoista tukea he tarvitsevat, olisi käytettävä objektiivisia kriteereitä. Osallisuutta helpottavien toimenpiteiden lisäkustannukset eivät saisi koskaan olla perusteena hakemuksen hylkäämiselle. [tark. 19]

(16 b)  Ohjelmasta annettava tuki olisi edelleen keskitettävä oppimiseen liittyvään fyysiseen liikkuvuuteen ja siitä olisi tarjottava enemmän mahdollisuuksia ihmisille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, jotta he voisivat hyötyä oppimiseen liittyvistä fyysisistä liikkuvuustoimista. Samalla olisi tiedostettava, että virtuaaliset muodot, kuten virtuaalinen yhteistyö, sulautuva oppiminen ja virtuaalinen oppiminen, voivat tehokkaasti täydentää oppimiseen liittyvää fyysistä liikkuvuutta ja maksimoida sen vaikuttavuutta. Poikkeustapauksissa, joissa ihmiset eivät pysty osallistumaan liikkuvuustoimiin ja -toimintaan, he voivat nauttia monista ohjelman hyödyistä kustannustehokkaalla ja innovatiivisella tavalla virtuaalisten muotojen ansiosta. Siksi ohjelmasta olisi tuettava myös tällaisia virtuaalisia muotoja ja välineitä. Tällaiset erityisesti kieltenopetuksessa käytettävät muodot ja välineet olisi saatettava mahdollisimman laajalti yleisön saataville. [tark. 20]

(16 c)  Yhdistyneiden kansakuntien vammaisyleissopimuksen ja erityisesti sen esteettömyyttä koskevan 9 artiklan ja koulutusta koskevan 24 artiklan mukaisten unionin ja jäsenvaltioiden velvoitteiden mukaisesti olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että vammaisilla henkilöillä on syrjimätön ja esteetön pääsy ohjelmaan. Tätä varten olisi tarvittaessa tarjottava lisätukea, myös rahoitustukea. [tark. 21]

(16 d)  Oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, kuten vaikeudet viisumien ja oleskelulupien hankkimisessa ja tukipalveluiden, erityisesti terveyspalveluiden, saannissa, voivat vaikeuttaa osallistumista ohjelmaan. Jäsenvaltioiden olisi siksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tällaisten esteiden poistamiseksi noudattaen kaikilta osin unionin lainsäädäntöä ja helpotettava rajatylittävää vaihtoa esimerkiksi myöntämällä eurooppalaisen sairaanhoitokortin. [tark. 22]

(17)  Komissio korosti eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla antamassaan tiedonannossa koulutuksen, kulttuurin ja urheilun keskeistä merkitystä aktiivisen kansalaisuuden, yhteisten arvojen ja yhteisvastuun tunteen edistämisessä nuorimpien sukupolvien keskuudessa. Euroopan ja demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuudelle on ratkaisevan tärkeää vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja tehostaa ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista demokraattisiin prosesseihin. Lähteminen ulkomaille opiskelemaan, oppimaan, harjoittelemaan ja työskentelemään tai osallistumaan nuoriso- ja urheilutoimintaan edistää osaltaan tällaisen eurooppalaisen identiteetin vahvistumista kaikessa monimuotoisuudessaan sekä lujittaa yhteiseen kulttuuriyhteisöön kuulumisen tunnetta samalla kun se tehostaa aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kriittistä ajattelua kaikenikäisten keskuudessa. Liikkuvuustoimiin osallistuvien henkilöiden olisi osallistuttava sekä oman paikallisyhteisönsä että isäntämaansa paikallisyhteisön toimintaan ja jaettava kokemuksiaan. Toimintaa, joka liittyy luovuuden lisäämiseen yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä nuorisotoiminnassa ja henkilökohtaisten avaintaitojen parantamiseen, olisi tuettava. [tark. 23]

(17 a)  On tärkeää, että ohjelma tuo eurooppalaista lisäarvoa. Tämän vuoksi toimille olisi myönnettävä ohjelmasta rahoitusta vain, jos niiden voidaan osoittaa tuovan mahdollista eurooppalaista lisäarvoa. Eurooppalainen lisäarvo olisi osoitettava eri tavoin, esimerkiksi siten, että otetaan huomioon toimien kansainvälinen luonne, täydentävyys ja synergiat unionin muihin ohjelmiin ja politiikkoihin nähden, toimien vaikutus avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen, unionin laajuisten laadunvarmistusnormien kehittämiseen, unionin laajuisten yleisten normien kehittämiseen koulutusohjelmien alalla sekä vaikutus monikielisyyden ja kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun ja Eurooppaan kuulumisen tunteen edistämiseen sekä Euroopan kansalaisuuden vahvistamiseen. [tark. 24]

(18)  Ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta olisi edistettävä siten, että sekä yksilöille että organisaatioille tarjotaan enemmän liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja poliittiseen vuoropuheluun liittyviä mahdollisuuksia ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden, erityisesti kehitysmaiden, kanssa. Kansainvälisen ulottuvuuden olisi tarjolla enemmän tuettava taitojen kehittämistä ja ihmisten välistä vaihtoa, ja erityisesti kehitysmaiden kansalaisten osalta sen olisi tuettava tietämyksen siirtämistä takaisin alkuperämaihin opiskelujaksojen päättyessä. Sen olisi myös vahvistettava kehitysmaiden koulutusjärjestelmien valmiuksien kehittämistä. Koska edellisistä koulutus- ja nuorisoalan ohjelmista saadut kokemukset kansainvälisen korkea-asteen koulutuksen ja nuorisotoiminnan toteuttamisesta ovat olleet myönteisiä, kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvät toimet olisi ulotettava koskemaan myös muita aloja, kuten ammatillista koulutusta ja urheilua. [tark. 25]

(18 a)  Kehitysmaissa toteutettavien toimien vaikutusten tehostamiseksi on tärkeää parantaa synergioita Erasmus+ -ohjelman ja unionin ulkoisten toimien välineiden, kuten naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen sekä liittymistä valmistelevan tukivälineen välillä. [tark. 26]

(19)  Vuoden 2014–2020 ohjelman perusrakenne, joka koostui kolmesta osa-alueesta (koulutus, nuoriso ja urheilu) ja rakentui kolmen avaintoimen ympärille, on osoittautunut onnistuneeksi ja olisi säilytettävä. Ohjelmasta tuettavia toimia olisi kuitenkin virtaviivaistettava ja järkeistettävä.

(20)  Ohjelmassa olisi vahvistettava nykyisiä oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia etenkin aloilla, joilla ohjelman tehokkuushyödyt olisivat suurimmat, jotta voidaan laajentaa sen saavutettavuutta ja vastata suureen, vastaamatta jääneeseen kysyntään. Tämä olisi tehtävä etenkin lisäämällä ja helpottamalla korkea-asteen opiskelijoiden ja henkilöstön, koululaisten ja ammattiopiskelijoiden koulujen henkilöstön, mukaan lukien esikoulujen opettajat sekä varhaiskasvatus- ja hoitohenkilöstö ja oppijat sekä ammattioppilaitosten henkilöstö, liikkuvuuteen liittyviä toimia kohdennetuille toimenpiteillä, joissa otetaan huomioon suunniteltujen avustuksensaajien erityiset koulutustarpeet. Vähän koulutettujen aikuisten oppijoiden liikkuvuus olisi sisällytettävä yhteistyökumppanuuksiin. Raja-alueiden ammattiopiskelijoiden liikkuvuusmahdollisuuksia olisi edelleen kehitettävä, jotta he voivat valmistautua rajatylittävien työmarkkinoiden erityistilanteeseen. Ohjelmassa olisi tarjottava liikkuvuusmahdollisuuksia myös aikuiskoulutuksen oppijoille ja henkilöstölle. Aikuiskoulutuksen päätavoitteita ovat tietämyksen, osaamisen ja taitojen siirtäminen sekä sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden, henkilökohtaisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen. Nuorten liikkumismahdollisuuksia epäviralliseen oppimiseen liittyvissä toimissa olisi laajennettava koskemaan useampia nuoria, etenkin ensikertalaisia, henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja vaikeasti tavoitettaviin väestöryhmiin kuuluvia. Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan henkilöstön liikkuvuutta olisi myös vahvistettava sen tarjoaman vipuvaikutuksen vuoksi ja keskityttävä erityisesti uudelleenkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen sekä taitojen kehittämisen edistämiseen työmarkkinoita varten. Aitoa eurooppalaista koulutusaluetta ajatellen ohjelmassa olisi vauhditettava liikkuvuutta ja vaihtoja ja edistettävä opiskelijoiden osallistumista koulutus- kulttuuritoimintaan , kulttuuri- ja urheilutoimintaan myös tukemalla niihin liittyvien prosessien digitalisointia, esimerkiksi ottamalla käyttöön digitalisoimalla prosesseja, joilla helpotetaan hakumenettelyjä ja ohjelmaan osallistumista, kehittämällä parhaisiin käytäntöihin perustuvia helppokäyttöisiä sähköisiä järjestelmiä ja luomalla uusia välineitä, kuten esimerkiksi eurooppalainen opiskelijakortti. Kyseinen aloite saattaa olla tärkeä askel liikkuvuuden toteuttamisessa kaikille siten, että korkeakouluille annetaan aluksi mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa enemmän vaihto-opiskelijoita samalla kun opiskelijoiden liikkuvuuden laatua parannetaan edelleen, ja sen lisäksi sujuvoitetaan opiskelijoiden pääsyä erilaisten palvelujen piiriin (kirjastot, liikenne, asuminen) jo ennen kuin he ovat saapuneet ulkomaiseen oppilaitokseen. [tark. 27]

(20 a)  Ohjelmassa olisi tarjottava laadukkaita liikkuvuuskokemuksia, jotka noudattavat koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä – Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja – 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa(18) vahvistettuja periaatteita, joissa todetaan selvästi, että laadukas tiedotus, valmistelut, tuki ja kokemuksen ja tutkintojen tunnustaminen sekä ennalta laaditut selkeät oppimissuunnitelmat ja oppimistulokset vaikuttavat todistettavasti liikkuvuudella saavutettaviin hyötyihin. Liikkuvuustoimet olisi valmisteltava asianmukaisesti etukäteen. Tällaiset valmistelut voidaan usein tehdä tehokkaasti tieto- ja viestintätekniikan avulla. Ohjelmasta olisi myös tarvittaessa voitava tarjota tukea liikkuvuustoimiin liittyville valmistelukäynneille. [tark. 28]

(20 b)  Ohjelmassa olisi tuettava ja kannustettava opettajien ja opetushenkilöstön liikkuvuutta kaikilla tasoilla, jotta voidaan parantaa työskentelytapoja ja edistää ammatillista kehitystä. Koska esikoululla ja varhaiskasvatuksella on erittäin tärkeä rooli sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden torjunnassa, on tärkeää, että tämän tason opettajat ja henkilöstö voivat osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ohjelman puitteissa. Opetuksen osalta ohjelmassa olisi myös tuettava toimintapolitiikan innovaatioiden kokeilemista, jotta voidaan ratkaista joitakin unionin koulutusjärjestelmien yhteisiä haasteita, kuten uusien kykyjen houkutteleminen opettamaan kaikkien marginalisoituneimpia lapsia sekä opettajankoulutuksen kehittäminen siten, että heitä autetaan opettamaan muita heikommassa asemassa olevia oppilaita. Jotta ohjelmaan osallistumisesta olisi opettajille ja opetushenkilöstölle mahdollisimman paljon hyötyä, olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että heillä on liikkuvuutta tukeva ympäristö, jossa liikkuvuus kuuluu heidän työohjelmaansa ja tavanomaiseen työmääräänsä, heillä on asianmukaiset koulutusmahdollisuudet ja he saavat asianmukaista rahoitustukea, joka perustuu maahan, ja tarvittaessa alueeseen, jossa oppimiseen liittyvä liikkuvuus on tarkoitus toteuttaa. [tark. 29]

(20 c)  Jotta tunnustettaisiin ammattikoulutuksen keskeinen rooli työllistymisnäkymien parantamisessa ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä, ohjelmassa on autettava vahvistamaan ammattikoulutuksen osallistavuutta, laatua ja merkityksellisyyttä 10 päivänä kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon: ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä”(19) mukaisesti. Ohjelman olisi edistettävä tiiviimpiä yhteyksiä ammatillisen koulutuksen tarjoajien sekä yksityisten ja julkisten työnantajien välillä. Sen olisi myös edistettävä ammatillisen koulutuksen alakohtaisia kysymyksiä, kuten kielenopetus, korkealaatuisten liikkuvuuskumppanuuksien edistäminen sekä pätevyyksien tunnustaminen ja sertifiointi, ja kannustettava ammattikoulutuksen tarjoajia soveltamaan ammattikoulutuksen liikkuvuutta koskevaa laatuperuskirjaa merkkinä laadusta. [tark. 30]

(21)  Ohjelmassa olisi kannustettava nuoria osallistumaan demokratiaan Euroopassa esimerkiksi tukemalla nuorille suunnattuja osallistumista edistäviä hankkeita, joissa nuoret oppivat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa, lisäämällä tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista, perusoikeudet, Euroopan historia, kulttuuri ja kansalaisuus mukaan luettuina, saattamalla nuoret sekä paikallisen, kansallisen ja unionin tason päätöksentekijät yhteen sekä edistämällä Euroopan yhdentymisprosessia. Ohjelmassa olisi lisättävä tietoisuutta sähköisen demokratian välineistä, myös eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta. Sillä olisi myös edistettävä sukupolvien välistä vuorovaikutusta nuorten ja ikääntyneiden välillä. Koska nuorisojärjestöillä ja nuorisotyöllä on keskeinen rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa, ohjelmalla olisi tuettava nuorisoalan kehitystä unionissa. [tark. 31]

(22)  Ohjelmassa olisi tarjottava nuorille enemmän mahdollisuuksia tutustua Eurooppaan uuden DiscoverEU-aloitteen yhteydessä saatavien ulkomaisten opiskelukokemusten avulla. Kahdeksantoistavuotiaille Nuorille, jotka ovat 18–20-vuotiaita, etenkin niille ihmisille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, olisi Euroopassa joko yksin tai ryhmässä sellaisen epäviralliseen oppimiseen tai arkioppimiseen liittyvän toiminnan yhteydessä, jonka tavoitteena on lisätä tunnetta kuulumisesta Euroopan unioniin ja tutustua sen kulttuuriseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen. Aloitteessa olisi oltava vankka ja todennettavissa oleva oppimisosio, ja siinä olisi varmistettava, että kokemuksia levitetään ja jaetaan asianmukaisesti, jotta aloitetta voidaan arvioida ja parantaa jatkuvasti. Ohjelmassa olisi nimettävä elimet, joiden tehtävänä on tavoittaa ja valita osallistujat ottaen asianmukaisesti huomioon maantieteellisen tasapainon, sekä tukitoimet, joilla tuetaan kokemukseen liittyvää oppimisulottuvuutta. Kyseisten elinten olisi tarvittaessa osallistuttava liikkuvuutta edeltävän ja sen jälkeisen koulutuksen ja tuen tarjoamiseen, mukaan lukien kielitaito ja monikulttuuriset taidot. DiscoverEU-aloitteella olisi rakennettava yhteyksiä Euroopan kulttuuripääkaupunkien, Euroopan nuorisopääkaupunkien, Euroopan vapaaehtoistyön pääkaupunkien ja Euroopan vihreiden pääkaupunkien välille. [tark. 32]

(23)  Kielten oppiminen edistää keskinäistä ymmärrystä ja liikkuvuutta unionissa ja sen ulkopuolella. Kielitaito on myös olennainen elämäntaito ja työssä tarvittava taito. Lisäksi Sen vuoksi ohjelmassa olisi myös edistettävä kielten oppimista etenkin paikan päällä suoritettavien kielikurssien avulla ja laajentamalla helposti saatavilla olevien verkkotyökalujen käyttöä, sillä verkko-opinnot ovat voivat olla kieltenopiskelijoiden kannalta joustavia ja helposti saatavilla. Ohjelmassa tarjotussa kieltenoppimistuessa olisi kiinnitettävä huomiota käyttäjien tarpeisiin ja keskityttävä vastaanottajamaassa, raja-alueilla ja naapurimaissa puhuttuihin kieliin. Kieltenoppimistukien olisi katettava myös kansalliset viittomakielet. Erasmus+ -ohjelman verkossa toimiva kielivalmennuspalvelu olisi räätälöitävä ohjelman osallistujien erityistarpeisiin sopivaksi ja sen olisi oltava kaikille avoin. [tark. 33]

(23 a)  Ohjelmassa olisi käytettävä kieliteknologiaa, kuten automaattisia käännösteknologioita, jotta voidaan helpottaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja parantaa kulttuurien välistä vuoropuhelua. [tark. 34]

(24)  Ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, jotka edistävät koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla toimivien instituutioiden ja organisaatioiden yhteistyötä, tunnustaen, että niiden avulla voidaan olennaisella tavalla antaa ihmisille niitä tietoja, taitoja ja osaamista, joita ihmiset tarvitsevat muuttuvassa maailmassa ja voidakseen hyödyntää riittävällä tavalla innovointiin, luovuuteen ja yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia erityisesti digitaalisessa taloudessa. Tätä varten olisi varmistettava kaikkien asianomaisten sidosryhmien välinen tehokas yhteistyö ohjelman täytäntöönpanon kaikilla tasoilla. [tark. 35]

(25)  Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota viemään eteenpäin useita aloitteita, joilla eurooppalainen koulutusyhteistyö saatettaisiin uudelle tasolle, muun muassa kannustamalla siihen, että vuoteen 2024 mennessä perustettaisiin ”Eurooppa-yliopistoja”, jotka muodostaisivat alhaalta ylöspäin suuntautuvia unionin läpäiseviä verkostoja. Ohjelmassa olisi tuettava näitä Eurooppa-yliopistoja, joissa olisi tähdättävä huippuosaamiseen ja pyrittävä unionin korkeakoulujen houkuttelevuuden lisäämiseen sekä tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen välisen yhteistyön parantamiseen. Huippuosaamisen käsitettä olisi tulkittava laajasti ja käytettävä myös, kun on kyse esimerkiksi kyvystä lisätä osallisuutta. Ohjelmasta myönnettävän tuen tavoitteena olisi oltava ”Eurooppa-yliopistojen” laaja maantieteellinen kattavuus. [tark. 36]

(26)  Vuonna 2010 annetussa Bruggen julkilausumassa kehotettiin tukemaan ammatillista huippuosaamista älykkään ja kestävän kasvun edistämiseksi. Innovoinnin tehostamisesta Euroopan alueilla vuonna 2017 annetussa tiedonannossa korostetaan ammatillisen koulutuksen ja innovointijärjestelmien välisen yhteyden vahvistamista osana aluetasolla käytettäviä älykkään erikoistumisen strategioita. Ohjelman olisi tarjottava välineet vastata näihin kehotuksiin, ja siinä olisi tuettava sellaisten ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden kansainvälisten foorumien kehittämistä, jotka liittyvät läheisesti kasvua, innovointia, kilpailukykyä, kestävää kehitystä ja sosiaalista osallisuutta koskeviin paikallisiin ja alueellisiin strategioihin. Näiden huippuyksiköiden tehtävänä olisi toimia moottoreina korkealaatuisen ammatillisen osaamisen kehittämisessä alakohtaisten haasteiden perusteella ja samalla tukea unionissa tapahtuvia rakenteellisia muutoksia ja sosiaali- ja talouspolitiikkoja. [tark. 37]

(27)  Virtuaalisen yhteistyön toimien lisäämiseksi ohjelmassa olisi tuettava nykyisten verkkoalustojen, kuten eTwinning-yhteisön, School Education Gateway -portaalin, aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin, Euroopan nuorisoportaalin ja korkea-asteen koulutusta koskevan verkkoalustan entistä järjestelmällisempää käyttöä. Ohjelmalla olisi myös tarvittaessa kannustettava uusien verkkoalustojen kehittämistä, jotta vahvistetaan ja uudistetaan koulutus-, urheilu- ja nuorisopolitiikan täytäntöönpanoa unionissa. Tällaisten alustojen olisi oltava helppokäyttöisiä ja saavutettavia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/2102(20) tarkoitetulla tavalla. [tark. 38]

(28)  Ohjelman olisi osaltaan lisättävä taitojen ja , osaamisen, tutkintojen ja tutkintotodistusten avoimuutta ja helpotettava niiden automaattista keskinäistä tunnustamista sekä opintosuoritusten ja oppimistulosten muun oppimistuloksia koskevan näytön siirtoa, tehostettava laadunvarmistusta ja tuettava epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointia, taitojen hallintaa ja neuvontaa. Ohjelman olisi tältä osin tarjottava tukea myös kansallisen ja unionin tason asiointipisteille ja verkostoille, jotka antavat tietoa ja apua mahdollisille osallistujille ja siten helpottavat euroopanlaajuisia vaihtoja ja joustavien oppimisväylien kehittämistä eri koulutus- ja nuorisoalojen välillä sekä virallisen ja arki epävirallisen oppimisen ympäristöissä. [tark. 39]

(29)  Ohjelmassa olisi hyödynnettävä edellisen Erasmus+ -ohjelman osallistujia ja tuettava erityisesti alumniverkostoja, ohjelman lähettiläitä sekä liikkuvuutta koskevien vertaistietojen välittäjiä (Europeers) kannustamalla heitä levittämään ohjelmasta saamiaan kokemuksia.

(29 a)  Ohjelmassa olisi erityisesti painotettava ulkomailla suoritettujen opintojaksojen validointia ja tunnustamista, ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus mukaan lukien. Tässä yhteydessä osoitettavien avustusten myöntämiseen olisi liitettävä laadunarviointimenettelyjä, kuvaus oppimistuloksista ja vaatimus seuraavien täydellisestä täytäntöönpanosta: 15 päivänä maaliskuuta 2018 annettu neuvoston suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista(21), 20 päivänä joulukuuta 2012 annettu neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(22) sekä ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tunnustamista ja laadukasta opetusta edistävät eurooppalaiset välineet, kuten eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF), Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri (EQAR), ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ja ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET). [tark. 40]

(30)  Jotta varmistettaisiin yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuettaisiin muita unionin politiikkoja, liikkuvuusmahdollisuuksia olisi tarjottava eri toimialoilla, kuten julkisella ja yksityisellä sektorilla, maataloudessa ja liike-elämässä, toimiville henkilöille, jotta he voisivat jossakin elämänsä vaiheessa saada koulutusta, harjoittelupaikan tai oppimiskokemuksen ulkomailta kasvaakseen ja kehittyäkseen sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti ja erityisesti tullakseen tietoiseksi eurooppalaisesta identiteetistään ja ymmärtääkseen Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta sekä ammatillisesti, erityisesti hankkimalla työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. Ohjelmassa olisi tarjottava asiointipiste ohjelmamaiden välisille unionin liikkuvuusjärjestelmille, joissa on vahva oppimisulottuvuus, sekä yksinkertaistettava tällaisten järjestelmien tarjontaa tuensaajien ja kyseisiin toimiin osallistuvien henkilöiden kannalta. Erasmus+ -hankkeiden määrän kasvattamista olisi helpotettava; olisi otettava käyttöön erityisiä toimenpiteitä, joilla Erasmus+ -hankkeiden toteuttajia autetaan avustusten hakemisessa tai synergioiden luomisessa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja maahanmuuttoon, turvallisuuteen, oikeusalaan sekä kansalaisuuteen, terveyteen, tiedotusvälineisiin ja kulttuuriin liittyvistä ohjelmista saatavien tukien sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen kanssa. [tark. 41]

(31)  On tärkeää kannustaa Euroopan yhdentymiseen ja unionin tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyvää opetusta, oppimista ja tutkimusta sekä edistää näistä asioista käytävää keskustelua Jean Monnet -toimista saatavan tuen avulla sekä korkea-asteen että muun kaiken yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla. Eurooppalaisen identiteetin Eurooppaan kuulumisen tunteen vahvistaminen ja siihen sitoutuminen on erityisen tärkeää aikana, jona , kun otetaan huomioon haasteet, jotka koskevat yhteisiä arvoja, joihin unioni perustuu ja jotka ovat erottamaton osa yhteistä eurooppalaista identiteettiä, koetellaan ja jona että kansalaisten osallistumisaktiivisuus on alhainen. Ohjelmalla olisi edelleen osaltaan edistettävä huippuosaamista Euroopan yhdentymiseen liittyvissä opinnoissa ja samalla lisättävä laajemman oppimisyhteisön ja suuren yleisön sitoutumista Euroopan yhdentymiseen. [tark. 42]

(32)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Ohjelmassa olisi noudatettava Pariisin sopimuksen päätavoitetta tehostaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä ohjelmalla edistetään ilmastotoimien ja kestävän kehityksen valtavirtaistamista unionin politiikoissa sekä sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kattamana ajanjaksona, ja 30 prosentin vuositavoite otetaan käyttöön mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaan liittyvien arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. [tark. 43]

(32 a)  Ottaen huomioon unionin roolin maailmanlaajuisena toimijana, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja jäsenvaltioiden Rio+20 -konferenssissa tekemät sitoumukset, ohjelmassa olisi valtavirtaistettava osallistavaa, tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta ja elinikäistä oppimista sekä tunnustettava koulutuksen keskeinen rooli köyhyyden torjunnassa. Ohjelmalla olisi myös edistettävä kestävän kehityksen toimintaohjelmaa tukemalla pyrkimyksiä kehittää kestävässä kehityksessä tarvittavia taitoja ja tiedotettava ihmisille kestävyydestä, ympäristönsuojelusta ja ilmastonmuutoksesta virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen avulla. [tark. 44]

(33)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(23) 17 kohdan mukaisesti [viite saatetaan ajan tasalle tarvittaessa]. On syytä varmistaa, että ohjelman vuotuisia määrärahoja lisätään merkittävästi vuodesta 2021 alkaen monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 viimeiseen vuoteen verrattuna ja että vuotuisia määrärahoja lisätään sen jälkeen jatkuvasti asteittain. Tämän tasoisilla määrärahoilla autettaisiin varmistamaan laajempi osallistuminen heti monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta alkaen ja estettäisiin loppuvuosien suhteettomat lisäykset, joiden käyttöönotto saattaa olla vaikeaa. [tark. 45]

(34)  Kansallisten toimistojen hallinnoimien yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen toimien yleisten rahoituspuitteiden jakamiseksi olisi määriteltävä alakohtainen vähimmäisrahoitus (korkea-asteen koulutus, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus), jotta jokaisella näistä aloista voidaan varmistaa tavoiteltujen tuotosten ja tulosten saavuttamiseen tarvittava määrärahojen kriittinen massa. Työohjelmassa olisi vahvistettava täsmälliset talousarviomäärärahat toimi- ja aloitekohtaisesti. [tark. 46]

(35)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’(24). Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja välillistä toteutusta koskevat säännöt.

(36)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Ohjelman toimeenpanossa olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita. [tark. 47]

(37)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua ohjelmaan Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään unionin ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi annettava tarvittavat valtuudet toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmannet maat saavat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, joista määrätään kyseisen kolmannen maan osallistumista unionin ohjelmiin koskevassa erityisessä sopimuksessa. Täysimääräinen osallistuminen sisältää lisäksi velvoitteen perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia hajautetusti. Kolmansista maista peräisin olevien henkilöiden ja yhteisöjen, jotka eivät ole assosioituneita ohjelmaan, olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmassa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä. Toteuttamisen yhteydessä voitaisiin ajatella erityisjärjestelyjä Euroopan pienvaltioista peräisin olevien henkilöiden ja yhteisöjen osalta. [tark. 48]

(38)  Näiden alueiden erityistilanne olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan ja komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”(25) (”strategista kumppanuutta koskeva tiedonanto”) mukaisesti. Syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin aiotaan lisätä toteuttamalla erilaisia toimenpiteitä. Näiltä alueilta ja kolmansista maista, erityisesti niiden naapurimaista, peräisin olevien ihmisten ja organisaatioiden välistä liikkuvuuteen liittyvää vaihtoa ja yhteistyötä olisi edistettävä. Toimenpiteitä aiotaan seurata ja arvioida säännöllisesti. [tark. 49]

(38 a)  Komissio totesi strategista kumppanuutta koskevassa tiedonannossa, että oppijoiden ja koulutusalan henkilöstön liikkuvuuden lisääntyminen erityisesti Erasmus+ -ohjelman kautta hyödyttäisi suuresti syrjäisimpiä alueita, ja sitoutui lisäämään rahoitustukea syrjäisimmiltä alueilta ja/tai syrjäisimmille alueille matkustaville osallistujille sisällyttämällä Erasmus+ -ohjelmaan näitä alueita koskevat erityiset rahoitussäännöt, sekä selvittämällä, voidaanko alueellista Erasmus+ -yhteistyötä lisätä siten, että liikkuvuus syrjäisimpien alueiden ja naapurialueiden kolmansien maiden välillä lisääntyy, ja käyttämällä Euroopan sosiaalirahasto plussaa Erasmus+ -ohjelman rinnalla. [tark. 50]

(39)  Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 94 artiklan nojalla(26)[saatetaan viite tarvittaessa ajan tasalle uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti] saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Näiden maiden tai alueiden syrjäisyydestä johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toteutettaessa ja niiden osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

(40)  Ohjelman tavoitteiden ja painopisteiden jatkuvuus olisi säilytettävä. Koska ohjelma on kuitenkin tarkoitus panna täytäntöön seitsemän vuoden aikana, on taattava tietynasteinen jousto, jotta sitä voidaan mukauttaa muuttuviin tilanteisiin ja poliittisiin painopisteisiin koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla. Tämän vuoksi tässä asetuksessa ei määritetä yksityiskohtaisesti, miten erityiset aloitteet olisi suunniteltava, eikä siinä määritetä ennalta kaikkia poliittisia painopisteitä ja vastaavia talousarvion painopisteitä seuraavien seitsemän vuoden ajaksi. Sen sijaan toissijaiset politiikkaan liittyvät valinnat ja painopisteet, kuten uusien erityisten aloitteiden yksityiskohdat, olisi määritettävä työohjelmien välityksellä varainhoitoasetuksen mukaisesti komission olisi hyväksyttävä työohjelmia ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Uusien aloitteiden suunnittelussa olisi hyödynnettävä aiemmista ja meneillään olevista alan pilottialoitteista saatuja kokemuksia ja otettava eurooppalainen lisäarvo asianmukaisesti huomioon sekä aloitteen sisällössä että sen rakenteessa. Työohjelmassa olisi myös vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelman toteuttamiseksi sen yleis- ja erityistavoitteita vastaavasti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet sekä kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä delegoidulla säädöksellä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla ja kansallisia toimistoja ja sidosryhmiä kuullen, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettuja periaatteita noudattaen. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 51]

(40 a)  Komission olisi yhdessä kansallisten toimistojen kanssa valvottava ohjelman täytäntöönpanoa ja raportoitava siitä sekä sen elinkaaren aikana että sen päättymisen jälkeen. Ohjelman loppuarviointi olisi suoritettava oikea-aikaisesti, jotta sitä voidaan tarvittaessa hyödyntää jatko-ohjelman välitarkastelussa. Komission olisi erityisesti toteutettava ohjelman välitarkastelu ja esitettävä tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi. [tark. 52]

(41)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(27) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille edunsaajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tällaisten vaatimusten olisi sisällettävä sellaiset täsmälliset, mitattavat ja realistiset indikaattorit, joita voidaan mitata ajan myötä ja joiden perusteella voidaan arvioida ohjelman vaikutuksia kentällä. [tark. 53]

(42)  Tiedottaminen ohjelmasta tuettujen toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava niin Euroopan tasolla kuin kansallisella ja paikallistasolla. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien täytäntöönpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden asianomaisten sidosryhmien avulla. [tark. 54]

(43)  Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehokkuus ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välinen vahvempi synergia, viestintätoimiin tämän asetuksen mukaisesti kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava myös komission tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä edellyttäen, että ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen. [tark. 55]

(44)  Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia toteuttamismekanismeja. Ohjelman toteuttaminen olisi annettava komission ja kansallisten toimistojen vastuulle ja niiden olisi varmistettava ohjelman sääntöjen johdonmukainen ja suoraviivainen noudattaminen kaikkialla unionissa ja pitkällä ajanjaksolla. Tämän vuoksi ja ohjelman tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komission ja kansallisten toimistojen olisi tehtävä yhteistyötä ja kuultava sidosryhmiä, jotta voidaan kehittää johdonmukaisia, yksinkertaisia ja korkealaatuisia menettelyjä sekä helpottaa sellaisten hyvien käytäntöjen vaihtoa, jotka voivat parantaa ohjelman hankkeiden laatua. Kansallisten toimistojen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samoja kuin edeltävän ohjelman hallintoa varten nimetyt toimistot. Vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi olisi rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin, jollei ole perusteltua syytä tehdä toisin esimerkiksi tilanteessa, jossa kyseisen kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista. [tark. 56]

(44 a)  Jotta voidaan kannustaa sellaisia hankkeiden toteuttajia, joilla ei ole kokemusta unionin rahoitusohjelmista, hakemaan rahoitusta, komission ja kansallisten toimistojen olisi tarjottava neuvontaa ja tukea sekä varmistettava, että hakumenettelyt ovat mahdollisimman selkeitä ja yksinkertaisia. Ohjelmaopasta olisi parannettava edelleen, jotta se olisi helppokäyttöinen ja selkeä ja hakulomakkeiden olisi oltava yksinkertaisia ja ne olisi asetettava saataville oikea-aikaisesti. Hakumenettelyn yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi olisi kehitettävä yhteinen monikielinen keskitetty väline ohjelman edunsaajia ja ohjelman hallinnointiin osallistuvia varten. [tark. 57]

(44 b)  Yleissääntönä on, että avustus- ja hankehakemukset olisi jätettävä sen valtion kansalliselle toimistolle, johon hakija on sijoittautunut. Tästä poiketen unionin laajuisten verkkojen sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden järjestämää toimintaa koskevat avustuspyynnöt ja hankehakemukset olisi jätettävä komissiolle, jonka olisi hallinnoitava niitä suoraan. [tark. 58]

(45)  Moitteettoman varainhoidon ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikissa osallistujamaissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Kyseisen riippumattoman tarkastuselimen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan sama kuin edellisessä ohjelmassa tarkoitettuja toimia varten nimetty elin.

(46)  Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman ohjelmaan osallistumista ja sen moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin lainsäädännön soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön maahanpääsyä koskevia nopeutettuja menettelyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801(28) mukaisesti. [tark. 59]

(47)  Tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja arvioinnin seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja niiden tarkkuuden taso on asianmukainen. Kyseiset tiedot olisi toimitettava komissiolle asiaa koskevien tietosuojasääntöjen mukaisesti.

(48)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(29) mukaisesti. [tark. 60]

(49)  Avustuksensaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ja ohjelman hallinnon yksinkertaistamiseksi liikkuvuustoimiin olisi sovellettava kyseiseen hankkeeseen perustuvia kiinteitä maksuja kaikilla aloilla. Ohjelmassa vahvistettujen liikkuvuutta koskevien toimien tukemiseen tarkoitettujen yksinkertaistettujen avustusten suuruudessa suuruus, sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava tarkistettava ja mukautettava säännöllisesti ottaen huomioon isäntämaan ja -alueen oleskelu- ja elinkustannukset. Komissiolla ja lähettävien maiden kansallisilla toimistoilla olisi oltava mahdollisuus mukauttaa näitä yksinkertaistettuja avustuksia objektiivisten kriteerien perusteella, erityisesti varmistaakseen niiden ihmisten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisen. Jäsenvaltioita olisi myös rohkaistava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Samaa vapautusta olisi sovellettava julkisiin tai yksityisiin yhteisöihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille. [tark. 61]

(50)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(30), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(31) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(32) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muuta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia ja muuta laitonta toimintaa unionissa, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(33) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja myönnettävä komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(51)  On tarpeen varmistaa ohjelman puitteissa toteutettujen toimien täydentävyys jäsenvaltioiden toteuttamien toimien sekä muiden unionin toimien kanssa erityisesti koulutuksen, kulttuurin ja tiedonvälityksen, nuorison ja solidaarisuuden, työllisyyden ja sosiaalisen osallistamisen, tutkimuksen ja innovoinnin, elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, kohderyhmänä etenkin nuoret viljelijät, koheesio- ja aluepolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden alalla.

(52)  Sääntelykehys on jo edellisellä ohjelmakaudella antanut jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuuden luoda synergioita Erasmus+ -ohjelman ja muiden sellaisten unionin välineiden (kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen) välille, joista myös tuetaan unionin koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien laadullista kehittämistä, mutta tätä potentiaalia ei ole tähän mennessä hyödynnetty tarpeeksi, mikä rajoittaa hankkeiden systeemisiä vaikutuksia ja vaikutusta politiikkaan. Näiden eri välineiden hallinnosta kansallisella tasolla vastaavien kansallisten elinten olisi tehostettava keskinäistä viestintäänsä ja yhteistyötään, jotta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Ohjelman olisi annettava mahdollisuus aktiiviseen yhteistyöhön näiden välineiden kanssa, erityisesti varmistamalla, että korkealaatuiselle hakemukselle, jolle ei voida myöntää rahoitusta ohjelmasta riittämättömien määrärahojen vuoksi, voidaan harkita rahoituksen myöntämistä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista yksinkertaistetulla menettelyllä. Tällaisia toimia koskevan menettelyn yksinkertaistamiseksi niille olisi voitava myöntää ”huippuosaamismerkki” niiden korkean laadun tunnustamiseksi. Tällaisella ohjelmien välisellä täydentävyydellä olisi voitava lisätä hankkeiden yleistä onnistumista. [tark. 62]

(52 a)  Unionin rahoituksen ja poliittisen tuen tehokkuuden maksimoimiseksi on tärkeää edistää johdonmukaisesti synergioita ja täydentävyyttä kaikkien asiaankuuluvien ohjelmien välillä. Tällaiset synergiat ja täydentävyys eivät saisi johtaa siihen, että Erasmus+ -ohjelmalle osoitettuja varoja hallinnoidaan ohjelman rakenteen ulkopuolella tai että varoja käytetään muiden kuin tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen Mahdollisten synergioiden ja täydentävyyksien olisi johdettava yksinkertaistettuihin hakumenettelyihin täytäntöönpanon tasolla. [tark. 63]

(53)  Jotta ohjelman tulosindikaattoreita voidaan tarkistaa ja täydentää, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitettä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(54)  On aiheellista varmistaa edellisen ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisen ohjelman puitteissa 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä vielä saatettu loppuun.

(55)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja edistämään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. Tästä syystä ohjelmasta olisi tuettava aktiivisesti aloitteita, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta ja edistämään myönteisiä käsityksiä kaikista ryhmistä, jotka saattavat joutua syrjityiksi, sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Siitä olisi myös tuettava toimia, joilla puututaan romanien koulutuseroihin ja erityisongelmiin helpottamalla heidän täysimääräistä ja aktiivista osallistumistaan ohjelmaan. Varsinkin perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja periaatteiden kunnioittaminen olisi valtavirtaistettava koko ohjelman suunnittelu-, täytäntöönpano-, seuranta- ja arviointiprosessissa. [tark. 64]

(56)  Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(57)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan tavoitteen ohjelmamaiden välisen luonteen, rahoitettujen liikkuvuus- ja yhteistyötoimien suuren määrän ja laajan maantieteellisen soveltamisalan, sen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja yleisemmin unionin integraatioon kohdistuvien vaikutusten sekä sen voimakkaan kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

(58)  Asetus (EY) N:o 1288/2013 olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

(59)  Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeva unionin toimintaohjelma Erasmus+, jäljempänä ’ohjelma’.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’elinikäisellä oppimisella’ kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa tapahtuvaa oppimista (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen), mukaan lukien varhaiskasvatus, yleissivistävä, ammatillinen ja korkea-asteen koulutus sekä aikuiskoulutus, jonka tuloksena henkilökohtaiset, kansalaisuuteen ja kulttuuriin liittyvät, sosiaaliset ja/tai työhön liittyvät tiedot, taidot, osaaminen ja asenteet tai yhteiskunnallinen osallistuminen kehittyvät tai päivittyvät, neuvonta- ja ohjauspalvelut mukaan luettuina; [tark. 65]

2)  ’oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella’ johonkin maahan oman asuinmaan ulkopuolelle siirtymistä, jonka tarkoituksena on suorittaa opintoja, harjoitteluja, mukaan lukien uudelleen- tai täydennyskoulutus, tai epävirallista tai arkioppimista; tällainen liikkuvuus voi olla harjoittelua, oppisopimuskoulutusta, nuorisovaihtoa, opettamista tai osallistumista ammatilliseen kehitystoimintaan; siihen voi liittyä toimenpiteitä, kuten kielitukea ja kielenopetusta, kansalliset viittomakielet mukaan lukien, ja/tai sitä voidaan täydentää helposti saatavilla olevalla verkko-oppimisella ja virtuaalisella yhteistyöllä. Joissakin erityistapauksissa se voi olla muodoltaan tietoteknisten ja viestintävälineiden käytön avulla tapahtuvaa oppimista; [tark. 66]

2 a)  ’virtuaalisella oppimisella’ taitojen ja tietojen hankkimista käyttämällä helposti saatavilla olevia tieto- ja viestintätekniikan välineitä; [tark. 67]

2 b)  ’sulautuvalla oppimisella’ taitojen ja tietojen hankkimista virtuaalisen koulutuksen välineiden ja perinteisten koulutusmenetelmien yhdistelmän avulla; [tark. 68]

3)  ’epävirallisella oppimisella’ vapaaehtoista oppimista, joka tapahtuu virallisen koulutuksen ulkopuolella (tavoitteiden, menetelmien ja ajankäytön osalta) tarkoituksellisen toiminnan kautta ja johon liittyy oppimisen tukea jossakin muodossa;

4)  ’arkioppimisella’ arkipäivän toimista ja kokemuksista oppimista, joka ei ole tavoitteiden, ajankäytön tai oppimisen tuen osalta organisoitua eikä jäsenneltyä. Se ei välttämättä ole oppijan näkökulmasta tarkoituksellista;

5)  ’nuorilla’ 13–30-vuotiaita henkilöitä;

6)  ’ruohonjuuritason urheilulla’ kaikenikäisten harjoittamaa säännöllistä järjestettyä paikallistason amatööriurheilua ja harrasteliikuntaa terveyden edistämiseksi tai koulutus- tai sosiaalisia tarkoituksia varten; [tark. 69]

7)  ’korkeakouluopiskelijalla’ henkilöä, joka on kirjoilla korkeakoulussa joko lyhyitä opintoja taikka kandidaatin-, maisterin- tai tohtorintutkinnon tai vastaavia opintoja varten. Tällä tarkoitetaan myös vastavalmistuneita , tai henkilöä, joka on suorittanut loppututkinnon tällaisessa oppilaitoksessa viimeksi kuluneiden 24 kuukauden aikana; [tark. 70]

8)  ’henkilöstöllä’ henkilöitä, jotka joko ammatin tai vapaaehtoistoiminnan vuoksi osallistuvat kaikentasoiseen yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen tai epäviralliseen oppimiseen liittyvään toimintaan, ja tällä voidaan tarkoittaa korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opettajia, kouluttajia, tutkijoita, koulunjohtajia, nuorisotyöntekijöitä, urheiluvalmentajia, muuta kuin opetushenkilöstöä ja muita oppimisen edistämiseen osallistuvia toimijoita; [tark. 71]

8 a)  ’urheiluhenkilöstöllä’ henkilöitä, jotka osallistuvat urheilujoukkueen tai useiden yksittäisten urheilijoiden johtamiseen, ohjaamiseen tai valmentamiseen, joko palkattuina työntekijöinä tai vapaaehtoisesti; [tark. 72]

9)  ’ammattiopiskelijalla’ henkilöä, joka suorittaa toisen asteen ammatillisen perus- tai jatkokoulutuksen opinto-ohjelmaa tai toisen asteen jälkeistä opinto-ohjelmaa. Tällä tarkoitetaan myös henkilöitä, jotka ovat hiljattain suorittaneet kyseisten ohjelmien , tai henkilöä, joka on 24 edeltävän kuukauden aikana suorittanut kyseisen ohjelman loppututkinnon; [tark. 73]

10)  ’oppilaalla’ henkilöä, joka on oppimista varten kirjoilla yleissivistävää koulutusta antavassa oppilaitoksessa millä tahansa tasolla varhaiskasvatuksesta keskiasteen koulutukseen tai henkilöä, joka saa koulutusta koulujärjestelmän ulkopuolella, ja jonka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset katsovat voivan osallistua ohjelmaan alueellaan; [tark. 74]

11)  ’aikuiskoulutuksella’ kaikkia peruskoulutuksen jälkeisiä muun kuin ammatillisen aikuiskoulutuksen muotoja, jotka voivat kuulua virallisen tai epävirallisen koulutuksen taikka arkioppimisen piiriin;

12)  ’ohjelmaan assosioitumattomalla kolmannella maalla’ kolmatta maata, joka ei osallistu ohjelmaan täysimittaisesti, mutta jonka oikeussubjektit voivat poikkeuksellisesti hyötyä ohjelmasta asianmukaisesti perustelluissa unionin edun mukaisissa tapauksissa; [tark. 75]

13)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole jäsenvaltio;

14)  ’kumppanuudella’ oppilaitosten ja/tai organisaatioiden ryhmän tekemää sopimusta, jonka tarkoituksena on toteuttaa yhteisiä toimintoja ja hankkeita;

15)  ’yhteisellä maisteriohjelmalla maisteri- ja tohtoriohjelmalla’ integroitua koulutusohjelmaa, joka suoritetaan vähintään kahdessa korkeakoulussa ja jonka suorittaja saa yhden tutkintotodistuksen, jonka kaikki integroituun koulutusohjelmaan osallistuvat oppilaitokset myöntävät ja allekirjoittavat yhdessä ja joka tunnustetaan virallisesti maissa, joissa osallistuvat oppilaitokset sijaitsevat; [tark. 76]

16)  ’kansainvälisellä’ mitä tahansa toimintaa, johon osallistuu vähintään yksi ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa;

17)  ’virtuaalisella yhteistyöllä’ yhteistyömuotoja, joissa käytetään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä;

18)  ’korkeakoululla’ korkea-asteen koulutusta tarjoavaa oppilaitosta yhteisöä, jossa kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti voi suorittaa tunnustetun tutkinnon tai muun tunnustetun korkea-asteen ammattipätevyyden, riippumatta siitä, mitä nimitystä tällaisesta oppilaitoksesta käytetään, sekä korkea-asteen koulutusta tarjoavaa muuta oppilaitosta vastaavaa yhteisöä, jonka kansalliset viranomaiset katsovat voivan osallistua ohjelmaan alueellaan; [tark. 77]

19)  ’ohjelmamaiden välisellä’ mitä tahansa toimintaa, johon osallistuu vähintään kaksi maata, jotka ovat joko jäsenvaltioita tai ohjelmaan assosioituneita kolmansia maita;

20)  ’nuorten osallistumistoiminnalla’ koulun ulkopuolista toimintaa, jonka epäviralliset nuorten ryhmät ja/tai nuorisojärjestöt järjestävät ja jolle on ominaista epävirallinen oppiminen tai arkioppiminen sekä saavutettavuuden ja osallistavuuden tukeminen; [tark. 78]

21)  ’nuorisotyöntekijällä’ henkilöä, joka ammattinsa tai vapaaehtoistoiminnan kautta on mukana epävirallisessa oppimisessa tai arkioppimisessa ja joka tukee nuorten koulutuksellista ja sosiaalista sekä ammatillista kehitystä henkilökohtaista kehitystä, mukaan lukien heidän sosiaalinen ja ammatillinen kehityksenä sekä osaamisen kehitys; [tark. 79]

22)  ’EU:n nuorisodialogilla’ poliittisten vaikuttajien, päätöksentekijöiden, asiantuntijoiden, tutkijoiden tai kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien, tapauksen mukaan, sekä nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua, joka ; se toimii yhtenä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön painopisteiden, toteuttamisen ja seurannan jatkuvan yhteisen pohdinnan foorumina kaikilla nuorten kannalta keskeisillä aloilla; [tark. 80]

23)  ’ohjelmaan assosioituneella kolmannella maalla’ kolmatta maata, joka on osapuolena unionin kanssa tehdyssä sopimuksessa, jonka perusteella sen on mahdollista osallistua ohjelmaan, ja joka täyttää kaikki jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet; [tark. 81]

24)  ’oikeussubjektilla’ luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen [197 artiklan 2 kohdan c alakohdan] mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

25)  ’ihmisillä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia’ henkilöitä, joiden on hankalaa hyödyntää tehokkaasti ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia taloudellisista, sosiaalisista, kulttuuriin liittyvistä, maantieteellisistä tai terveyteen liittyvistä syistä, maahanmuuttajataustan vuoksi tai esimerkiksi vammaan tai oppimisvaikeuksiin liittyvistä syistä jotka ovat ohjelmaan osallistumisen kannalta epäedullisessa asemassa esimerkiksi vammasta, terveysongelmista, oppimisvaikeuksista, maahanmuuttajataustasta, kulttuurieroista tai heidän taloudellisesta, sosiaalisesta ja maantieteellisestä tilanteestaan johtuvien erilaisten esteiden vuoksi, mukaan lukien marginalisoituneihin yhteisöihin kuuluvat henkilöt tai henkilöt, jotka saattavat kohdata syrjintää jollakin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistetulla perusteella; [tark. 82]

26)  ’kansallisella viranomaisella’ viranomaista, joka vastaa kansallisella tasolla ohjelman hallinnoinnin seurannasta ja valvonnasta jossakin jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa;

27)  ’kansallisella toimistolla’ yhtä tai useampaa tietyn jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan elintä, joka on vastuussa ohjelman toteuttamisen hallinnoinnista kansallisella tasolla. Yhdessä jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa jäsenvaltiossa voi olla useampi kuin yksi kansallinen toimisto;

27 a)  ’huippuosaamismerkillä (”Seal of Excellence”)’ korkean laadun osoittavaa merkkiä, joka myönnetään ohjelmaan esitetyille hankkeille, joiden katsotaan olevan rahoituksen arvoisia mutta joille ei voida sitä myöntää talousarviorajoitusten vuoksi; sillä tunnustetaan ehdotuksen arvo ja tuetaan vaihtoehtoisen rahoituksen etsimistä. [tark. 83]

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea ihmisten koulutuksellista, ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä koulutuksen, nuorison nuorisotoiminnan ja urheilun alalla elinikäisen oppimisen avulla Euroopassa ja muualla ja edistää näin kestävää kasvua, työllisyyttä ja laadukkaita työpaikkoja, sosiaalista koheesiota ja osallistavuutta sekä edistää aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa eurooppalaista identiteettiä. Ohjelma on keskeinen väline eurooppalaisen koulutusalueen luomiseksi ja innovoinnin edistämiseksi koulutuksessa, ja sillä tuetaan eurooppalaisen strategisen koulutusyhteistyön toteuttamista yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla sekä tähän liittyviä alakohtaisia ohjelmia, edistetään nuorisopoliittista yhteistyötä unionin nuorisostrategian 2019–2027 puitteissa ja kehitetään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta. [tark. 84]

2.  Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)  edistetään oppimiseen liittyvää henkilöiden liikkuvuutta samoin kuin yhteistyötä, osallisuutta, tasa-arvoa, huippuosaamista, luovuutta ja innovointia koulutusalan organisaatioiden ja koulutuspolitiikan tasolla; [tark. 85]

b)  edistetään epäviralliseen oppimiseen ja arkioppimiseen liittyvää liikkuvuutta, kulttuurienvälistä oppimista, kriittistä ajattelua ja aktiivista osallistumista nuorten keskuudessa samoin kuin yhteistyötä, osallisuutta, laatua, luovuutta ja innovointia nuorisoalan organisaatioiden ja nuorisopolitiikan tasolla; [tark. 86]

c)  edistetään urheiluvalmentajien ja -henkilöstön ruohonjuuritason urheilussa urheiluhenkilöstön ja järjestettyä urheilua säännöllisesti harrastavien nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta samoin kuin yhteistyötä, osallisuutta, luovuutta ja innovointia urheilujärjestöjen ja urheilupolitiikan tasolla; [tark. 87]

c a)  edistetään elinikäistä oppimista monialaisella lähestymistavalla virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen kautta ja tukemalla joustavia oppimisväyliä. [tark. 88]

2 a.  Ohjelmaan on sisällyttävä vahvistettu kansainvälinen ulottuvuus, jonka tarkoituksena on tukea unionin ulkoista toimintaa ja kehitystavoitteita unionin ja kolmansien maiden välisen yhteistyön avulla. [tark. 89]

3.  Ohjelman tavoitteisiin pyritään seuraavien kolmen avaintoimen avulla:

a)  oppimiseen liittyvä liikkuvuus, jäljempänä ’avaintoimi 1’;

b)  organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö, jäljempänä ’avaintoimi 2’; ja

c)  tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön, jäljempänä ’avaintoimi 3’.

Tavoitteisiin pyritään myös 7 artiklassa säädettyjen Jean Monnet -toimien avulla.

Kaikkiin ohjelman toimiin on sisällyttävä vahva oppimista koskeva tekijä, joka edistää tässä artiklassa vahvistettujen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Kullakin avaintoimella tuettavien toimien kuvaus on II luvussa (koulutus), III luvussa (nuoriso) ja IV luvussa (urheilu). Kunkin toimen toiminnalliset tavoitteet ja vastaavat poliittiset painopisteet määritetään yksityiskohtaisesti 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa. [tark. 90]

3 a artikla

Eurooppalainen lisäarvo

1.  Ohjelmasta tuetaan vain sellaisia toimia ja toimintoja, jotka saattavat tuottaa eurooppalaista lisäarvoa ja jotka edistävät 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista.

2.  Ohjelman toimien ja toimintojen eurooppalaisen lisäarvon varmistavat esimerkiksi seuraavat ominaisuudet:

a)  kansainvälisyys, erityisesti liikkuvuuden ja yhteistyön osalta, jolla pyritään kestävien järjestelmävaikutusten saavuttamiseen;

b)  täydentävyys ja yhteisvaikutukset muiden ohjelmien ja politiikkojen kanssa kansallisella, unionin ja globaalilla tasolla;

c)  vaikutukset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen;

d)  vaikutukset unionin laajuisten laadunvarmistusnormien kehittämiseen, mukaan lukien laatua koskevat ohjeistot;

e)  vaikutukset unionin laajuisten yhteisten normien kehittämiseen koulutusohjelmien alalla;

f)  kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistäminen kaikkialla unionissa;

g)  monikielisyyden edistäminen kaikkialla unionissa tai

h)  eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tunteen edistäminen ja Euroopan kansalaisuuden vahvistaminen. [tark. 91]

II LUKU

KOULUTUS

4 artikla

Avaintoimi 1

Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

Koulutuksen alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 1 avulla seuraavia toimia:

a)  korkeakouluopiskelijoiden ja -henkilöstön liikkuvuus;

b)  ammattiopiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen henkilöstön liikkuvuus;

c)  oppilaiden ja oppilaitosten henkilöstön liikkuvuus, mukaan lukien esikoulujen opettajat sekä varhaiskasvatus- ja hoitohenkilöstö; [tark. 92]

d)  aikuiskoulutuksen oppijoiden ja henkilöstön liikkuvuus; [tark. 93]

e)  kieltenopiskelumahdollisuudet, myös sellaiset, jotka tukevat liikkuvuustoimia.

Ohjelmalla tuetaan virtuaalista ja sulautuvaa oppimista koskevia toimenpiteitä 1 kohdassa tarkoitettujen liikkuvuustoimien yhteydessä. Sillä tuetaan myös tällaisia toimenpiteitä, jotka koskevat henkilöitä, jotka eivät voi osallistua tällaisiin liikkuvuustoimiin.

Komissio varmistaa tarvittaessa, että ohjelman yhteydessä kehitetyt virtuaalista ja sulautuvaa oppimista koskevat välineet asetetaan suuren yleisön saataville. [tark. 94]

Tukea voidaan myöntää tässä artiklassa tarkoitettujen liikkuvuustoimien valmistelua, myös tarvittaessa valmistelukäyntejä, varten. [tark. 95]

5 artikla

Avaintoimi 2

Organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö

Koulutuksen alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 2 avulla seuraavia toimia:

a)  strategiset kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan; [tark. 96]

b)  laatukumppanuudet, etenkin Eurooppa-yliopistot, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt ja yhteiset maisteriohjelmat Erasmus Mundus -maisteri- tai tohtoriohjelmat; Eurooppa-yliopistoihin ja ammatillisen koulutuksen huippuyksiköihin osallistuu vähintään yksi jäsenvaltioon sijoittautunut yhteisö; [tark. 97]

c)  innovaatiokumppanuudet, kuten aikuiskoulutuksen yhteenliittymät, joiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovointikykyä; [tark. 98]

d)  saatavilla olevat ja helppokäyttöiset verkkoalustat ja virtuaalisen yhteistyön välineet, myös tukipalvelut eTwinning-verkostolle ja aikuiskoulutuksen eurooppalaiselle foorumille, Universal Design for Learning -metodien käyttöä edistävät välineet sekä liikkuvuutta helpottavat välineet, kuten 25 artiklan 7 kohdan c alakohdassa tarkoitettu eurooppalainen opiskelijakortti. [tark. 99]

d a)  kohdennettu valmiuksien kehittäminen korkea-asteen koulutuksen alalla ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa. [tark. 100]

6 artikla

Avaintoimi 3

Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

Koulutuksen alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 3 avulla seuraavia toimia:

a)  unionin yleisten ja alakohtaisten toimintaohjelmien valmistelu ja toteuttaminen koulutuksen alalla, myös Eurydice-verkoston tai muiden asiaankuuluvien organisaatioiden tuella;

b)  tuki sellaisille unionin välineille ja toimenpiteille, joilla edistetään osaamisen, taitojen ja tutkintojen laatua, avoimuutta ja tunnustamista ja päivittämistä(34); [tark. 101]

c)  poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö keskeisten asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien unionin laajuiset verkostot, koulutusalan eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja kansainväliset koulutusjärjestöt, ja niiden tukeminen; [tark. 102]

d)  kohdennetut toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman laadullista korkealaatuista ja osallistavaa toteuttamista; [tark. 103]

e)  yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille;

f)  tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden samoin kuin ohjelman osalta.

7 artikla

Jean Monnet -toimet

Ohjelmasta tuetaan Euroopan yhdentymiseen sekä unionin tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyvää opetusta, oppimista, tutkimusta ja keskustelua seuraavien toimien avulla: [tark. 104]

a)  Jean Monnet -toimet korkeakoulutuksen alalla; [tark. 105]

b)  Jean Monnet -toimet muilla kaikilla koulutuksen aloilla; [tark. 106]

c)  tuki seuraaville laitoksille, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen: Firenzen yliopistollinen Eurooppa-instituutti, mukaan lukien sen eurooppalaisen ylikansallisen hallinnon laitos; College of Europe -yliopisto (Bruggen ja Natolinin laitokset); julkisen hallinnon Eurooppa-instituutti, Maastricht; eurooppaoikeuden akatemia, Trier; Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus, Odense, sekä Eurooppakoulutuksen kansainvälinen keskus, Nizza.

III LUKU

NUORISO

8 artikla

Avaintoimi 1

Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

Nuorisoalalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 1 avulla seuraavia toimia:

a)  nuorten liikkuvuus;

b)  nuorten osallistumistoiminta;

c)  DiscoverEU-toiminta;

d)  nuorisotyöntekijöiden liikkuvuus.

9 artikla

Avaintoimi 2

Organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö

Nuorisoalalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 2 avulla seuraavia toimia:

a)  strategiset kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan; [tark. 107]

b)  innovaatiokumppanuudet, joiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovointikykyä;

c)  helposti saatavilla olevat ja helppokäyttöiset verkkoalustat ja virtuaalisen yhteistyön välineet. [tark. 108]

10 artikla

Avaintoimi 3

Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

Nuorisoalalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 3 avulla seuraavia toimia:

a)  unionin toimintaohjelman valmistelu ja täytäntöönpano nuorisoalalla, tarvittaessa nuorisoasioiden wikisivuston tuella; [tark. 109]

b)  Unionin välineet ja toimenpiteet, joilla edistetään osaamisen ja taitojen laatua, avoimuutta ja tunnustamista, erityisesti Youthpassin avulla;

c)  poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö asiaankuuluvien keskeisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien unionin laajuiset verkostot, nuorisoalan eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja kansainväliset nuorisojärjestöt, EU:n nuorisodialogi sekä tuki Euroopan nuorisofoorumille, ja niiden tukeminen; [tark. 110]

d)  toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman laadullista korkealaatuista ja osallistavaa toteuttamista; [tark. 111]

e)  yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille;

f)  tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden samoin kuin ohjelman osalta.

IV LUKU

URHEILU

11 artikla

Avaintoimi 1

Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

Urheilun alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 1 avulla urheiluvalmentajien ja -henkilöstön ruohonjuuritason urheilua harrastavien nuorten ja siihen osallistuvan urheiluhenkilöstön liikkuvuutta. [tark. 112]

12 artikla

Avaintoimi 2

Organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö

Urheilun alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 2 avulla seuraavia toimia:

a)  kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan;

b)  voittoa tavoittelemattomat ruohonjuuritason urheilutapahtumat, myös pienimuotoiset tapahtumat, joiden tarkoituksena on kehittää urheilun eurooppalaista ulottuvuutta. [tark. 113]

13 artikla

Avaintoimi 3

Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

Urheilun alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 3 avulla seuraavia toimia:

a)  urheilua ja liikuntaa koskevan unionin poliittisen ohjelman valmistelu ja toteuttaminen;

b)  poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö asiaankuuluvien keskeisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien urheilualan eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja kansainväliset urheilujärjestöt; [tark. 114]

b a)  toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman korkealaatuista ja osallistavaa toteuttamista; [tark. 115]

b b)  yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille; [tark. 116]

c)  tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden samoin kuin ohjelman osalta, mukaan lukien urheilupalkinnot.

IV a LUKU

Osallisuus [tark. 117]

13a artikla

Osallisuutta koskeva strategia

1.  Komissio laatii 31 päivään maaliskuuta 2021 mennessä osallisuutta edistävien toimenpiteiden kehyksen sekä niiden täytäntöönpanoa koskevan ohjeet. Kansalliset toimistot laativat kansallisen osallisuutta koskevan monivuotisen strategian, joka perustuu kyseiseen kehykseen ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota ohjelmaan osallistumista koskeviin haasteisiin kansallisessa yhteydessä. Kyseinen strategia julkaistaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021 ja sen täytäntöönpanoa valvotaan säännöllisesti.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa strategiassa ja kehyksessä kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

a)  yhteistyö työmarkkinaosapuolten, kansallisten ja paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa;

b)  tuki ruohonjuuritason yhteisöperustaisille järjestöille, jotka työskentelevät suoraan kohderyhmien kanssa;

c)  tavoiteryhmien tavoittaminen ja niille tiedottaminen, myös levittämällä käyttäjäystävällistä tietoa;

d)  hakumenettelyjen yksinkertaistaminen;

e)  erityisten neuvojen, koulutuksen ja tukipalveluiden tarjoaminen kohderyhmille jo ennen hakua ja jotta he voivat valmistautua varsinaiseen ohjelmaan osallistumiseen;

f)  saavutettavuutta ja vammaisten tukipalveluja koskevat parhaat käytännöt;

g)  asianmukaisten laadullisten ja määrällisten tietojen keruu strategian vaikuttavuuden arvioimiseksi;

h)  rahoitustukitoimenpiteiden soveltaminen 13 b artiklan mukaisesti. [tark. 118]

13 b artikla

Osallisuutta koskevat rahoitustukitoimenpiteet

1.  Komissio ja jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä varmistaakseen, että riittävät rahoitustukitoimenpiteet, myös tarvittaessa ennakkorahoitus, otetaan käyttöön niiden ihmisten tukemiseksi, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja joiden on vaikea osallistua ohjelmaan taloudellisista syistä joko siksi, että he ovat taloudellisesti epäedullisessa asemassa, tai siksi, että heidän erityistilanteestaan johtuen ohjelman osallistumisesta aiheutuvat lisäkustannukset muodostavat merkittävän esteen. Taloudellisten syiden ja tuen tason arvioinnin on perustuttava objektiivisiin arviointiperusteisiin.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rahoitustukitoimenpiteet voivat kattaa seuraavat:

a)  muista unionin välineistä, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussasta, saatavilla oleva tuki;

b)  kansallisista järjestelmistä saatavilla oleva tuki;

c)  ohjelmasta liikkuvuustoimiin annettavan tuen mukauttaminen ja täydentäminen.

3.  Tämän artiklan 2 kohdan c alakohdan noudattamiseksi komissio mukauttaa tai valtuuttaa kansalliset toimistot mukauttamaan tarvittaessa ohjelman liikkuvuustoimien tukemiseen annettavia avustuksia. Komissio kohdentaa myös 14 artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti erityismäärärahat ohjelman ylimääräisten rahoitustukitoimenpiteiden rahoittamiseksi.

4.  Osallisuutta helpottavien tai tukevien toimenpiteiden kustannukset eivät saa missään tapauksessa olla ohjelmaan liittyvän hakemuksen hylkäämisen syynä. [tark. 119]

V LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Talousarvio

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 30 000 000 000 41 097 000 000 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (46 758 000 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 120]

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa. [tark. 121]

2.  Seuraavassa esitetään ohjelman rahoituksen ohjeellinen jakautuminen:

a)  koulutusalan toimiin 24 940 000 000 euroa 83 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä, josta [tark. 122]

1)  vähintään 8 640 000 000 euroa olisi kohdennettava 34,66 prosenttia kohdennetaan 4 artiklan a alakohdassa ja 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin korkea-asteen koulutusta koskeviin toimiin; [tark. 123]

2)  vähintään 5 230 000 000 euroa olisi kohdennettava 23 prosenttia kohdennetaan 4 artiklan b alakohdassa ja 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin ammatillista koulutusta koskeviin toimiin; [tark. 124]

3)  vähintään 3 790 000 000 euroa olisi kohdennettava 15,63 prosenttia kohdennetaan 4 artiklan c alakohdassa ja 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin yleissivistävää koulutusta, myös esikoulua ja varhaiskasvatusta, koskeviin toimiin; [tark. 125]

4)  vähintään 1 190 000 000 euroa olisi kohdennettava 6 prosenttia kohdennetaan 4 artiklan d alakohdassa ja 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin aikuiskoulutusta koskeviin toimiin; [tark. 126]

5)  450 000 000 euroa olisi kohdennettava 1,8 prosenttia kohdennetaan 7 artiklassa tarkoitettuihin Jean Monnet -toimiin; [tark. 127]

5 a)  Tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määrästä 13,91 prosenttia kohdennetaan toimiin, jotka ovat pääasiassa suoraan hallinnoituja, mukaan lukien 4 artiklan e alakohdassa, 5 artiklan b–d alakohdassa ja 6 artiklan a–f alakohdassa tarkoitetut toimet; [tark. 128]

5 b)  jäljelle jäävät 5 prosenttia voidaan käyttää minkä tahansa II luvun mukaisen toimen rahoittamiseen; [tark. 129]

b)  edellä 8–10 artiklassa tarkoitettuihin nuorisoalan toimiin 3 100 000 000 euroa 10,3 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä; [tark. 130]

c)  edellä 11–13 artiklassa tarkoitettuihin urheilualan toimiin 550 000 000 euroa; ja 2 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä; sekä [tark. 131]

d)  vähintään 960 000 000 euroa 3,2 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä kansallisten toimistojen toimintakustannusten osittaiseksi kattamiseksi. [tark. 132]

Jäljelle jäävät 1,5 prosenttia, joita ei kohdenneta ensimmäisessä alakohdassa esitetyn ohjeellisen jakautumisen mukaisesti, voidaan käyttää ohjelman tukemiseen. [tark. 133]

3.  Edellä 1 kohdassa esitettyjen rahoituspuitteiden lisäksi asetetaan ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämistä varten käyttöön lisärahoitusosuus asetuksella …/… [naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline](35) ja asetuksella …/… [IPA III](36) myönnetään rahoitusosuuksia tämän asetuksen mukaisesti toteutettavien ja hallinnoitavien perustettavien ja toteutettavien toimien tukemiseksi. Osuus rahoitetaan Tätä asetusta sovelletaan kyseisten välineiden perustamisesta varojen käyttöön ja samalla varmistetaan yhdenmukaisuus NDICI:sta ja IPA III:sta annettujen asetusten mukaisesti kanssa. [tark. 134]

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät ja saavutettavuutta koskeva neuvonta ja koulutus. [tark. 135]

5.  Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.

6.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

6 a.  Edellä olevan 2 kohdan mukaisen toimenpidekohtaisen määrärahojen kohdentamisen painopisteet määritetään 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa. [tark. 136]

15 artikla

EU:n rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään johdonmukaisesti suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat.

3.  Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen X [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

VI LUKU

OHJELMAAN OSALLISTUMINEN

16 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1.  Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti,

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen.

d)  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

–  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

–  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

–  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

–  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maat voivat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät kaikki jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet.

17 artikla

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat

Seuraaville kolmansille maille Minkä tahansa kolmannen maan oikeussubjekteille voidaan asianmukaisesti perustelluissa, unionin edun mukaisissa tapauksissa antaa mahdollisuus osallistua 4–6 artiklassa, 7 artiklan a ja b alakohdassa ja 8–10, 12 ja 13 artiklassa tarkoitettuihin toimiin:

a)  edellä 16 artiklassa tarkoitetut kolmannet maat, jotka eivät täytä kyseisen artiklan 2 kohdassa vahvistettua edellytystä;

b)  mikä tahansa muu kolmas maa. [tark. 137]

18 artikla

Suoraan ja välilliseen hallinnointiin sovellettavat säännöt

1.  Ohjelmaan voivat osallistua koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla toimivat julkiset ja yksityiset oikeussubjektit.

2.  Komission ja jäsenvaltioiden on ohjelmaa toteuttaessaan varmistettava muun muassa osallistujien valinnan ja avustusten myöntämisen yhteydessä, että toimilla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta ja tavoittamaan paremmin sellaiset ihmiset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. [tark. 138]

3.  Varainhoitoasetuksen [145 artiklan 3 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa] tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista sekä suoran että välillisen hallinnoinnin puitteissa toteutettavissa valinnoissa.

4.  Sellaisilla julkisyhteisöillä sekä koulutus-, nuoriso- ja urheilualan instituutioilla, jotka ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saaneet yli 50 prosenttia vuosituloistaan julkisista lähteistä, katsotaan olevan riittävät taloudelliset, ammatilliset ja hallinnolliset valmiudet tämän ohjelman mukaisten toimien toteuttamiseksi. Niiltä ei saa vaatia muita asiakirjoja näiden valmiuksien osoittamiseksi.

4 a.  Rahoitustuen tasoja, kuten avustuksia, kertakorvauksia, kiinteitä määriä ja yksikkökustannuksia, on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, ja ne on mukautettava isäntämaan tai -alueen oleskelu- ja elinkustannuksiin, jotka perustuvat Eurostatin lukuihin. Oleskelu- ja elinkustannusten mukauttamisessa otetaan asianmukaisesti huomioon matkakustannukset isäntämaahan tai -alueelle ja sieltä takaisin. [tark. 139]

5.  Jotta voitaisiin edistää ohjelmaan osallistumista sellaisten ihmisten osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja varmistaa ohjelman sujuva toteuttaminen, komissio voi objektiivisten kriteerien perusteella muuttaa tai valtuuttaa 23 artiklassa tarkoitetut kansalliset toimistot muuttamaan sellaisten avustusten määriä, joilla tuetaan ohjelmaan sisältyviä liikkuvuustoimia. [tark. 140]

6.  Komissio voi käynnistää yhteisiä ehdotuspyyntöjä ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden tai niiden organisaatioiden ja virastojen kanssa rahoittaakseen hankkeita toisiaan vastaavien osuuksien pohjalta. Hankkeita voidaan arvioida ja valita yhteisillä arviointi- ja valintamenettelyillä, joista osallistuvien organisaatioiden ja virastojen on sovittava varainhoitoasetuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

VII LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA JA ARVIOINTI

19 artikla

Työohjelma

Ohjelma toteutetaan Toissijaiset politiikat ja painopisteet, kuten 4–13 artiklassa esitettyjen erityisten aloitteiden yksityiskohdat, määritetään työohjelmassa varainhoitoasetuksen [108] 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. tarkoitetun mukaisesti. Työohjelmassa vahvistetaan myös, miten ohjelma on tarkoitus panna täytäntöön. Työohjelmassa on oltava myös maininta kullekin toimelle osoitetun rahoituksen määrästä ja rahoituksen jakautumisesta jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden kesken kansallisen toimiston kautta hallinnoitavien toimien osalta. Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 31 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen Komissiolle siirretään valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi hyväksymällä työohjelma. [tark. 141]

20 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa tai täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehystä koskevilla säännöksillä.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että varainhoitoasetuksen [2 artiklan 5 kohdassa] tarkoitetut unionin varoista myönnettävän avustuksen saajat keräävät ohjelman toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa käytettävät tiedot tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Sitä varten unionin varoista myönnettävän avustuksen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

21 artikla

Arviointi Arvioinnit, välitarkastelu ja tarkistukset [tark. 142]

1.  Mahdolliset arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. [tark. 143]

2.  Ohjelman väliarviointi välitarkastelu on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin joka tapauksessa viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun 31 päivänä joulukuuta 2024. Siihen on liitettävä myös edeltävän ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt. Siihen on liitettävä myös edeltävän ohjelman loppuarviointi loppuarviointi, jota hyödynnetään välitarkastelussa. Sen lisäksi, että välitarkastelussa arvioidaan ohjelman kokonaisvaltaista vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, siinä arvioidaan erityisesti, onko toteutettu IV a luvussa vahvistetut osallistavuustoimet, joilla pyritään yksinkertaistamaan ohjelmaa edunsaajien kannalta ja panemaan täytäntöön 5 artiklan b alakohdassa ja 8 artiklan c alakohdassa tarkoitetut uudet aloitteet. Samalla tarkastellaan ohjelmaan osallistumisen jakautumista, erityisesti sellaisten ihmisten osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. [tark. 144]

3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ohjelman toteuttamista ja vaikutuksia omilla alueillaan koskeva kertomus viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024, sanotun kuitenkaan rajoittamatta IX luvussa vahvistettujen vaatimusten ja 24 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen velvollisuuksien noudattamista. Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) on toimitettava vastaava kertomus ohjelman toteuttamisesta ja vaikutuksista siihen osallistuvissa kehitysmaissa. [tark. 145]

3 a.  Komission on tarvittaessa ja välitarkastelun perusteella esitettävä asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla muutetaan tätä asetusta. Komissio esittää välitarkastelusta kertomuksen Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja neuvoston toimivaltaiselle elimelle, mukaan lukien sen päätös tämän asetuksen muuttamisen tarpeellisuudesta. [tark. 146]

4.  Komissio suorittaa toteutusjakson päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän kolmen vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. [tark. 147]

5.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät välittää mahdolliset arvioinnit ja välitarkastelun ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. [tark. 148]

VIII LUKU

TIEDOTUS, VIESTINTÄ JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN

22 artikla

Tiedotus, viestintä ja tulosten levittäminen

1.  Jäljempänä 24 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen on yhteistyössä komission kanssa ja unionin laajuisen kehyksen perusteella kehitettävä johdonmukainen strategia, joka koskee tehokasta tiedotusta niiden hallinnoimien ohjelman toimien yhteydessä tuetuista toiminnoista sekä tulosten tehokasta levittämistä ja hyödyntämistä, ja avustettava komissiota sen yleisessä tiedottamisessa, joka koskee ohjelmaa, kansallisella ja unionin tasolla hallinnoituja toimia koskevat tiedot mukaan luettuina, ja sen tuloksia, sekä Kansallisten toimistojen on tiedotettava asiaankuuluville kohderyhmille niiden maassa toteutetuista toimista, jotta voidaan parantaa sidosryhmien välistä yhteistyötä ja tukea monialaista lähestymistapaa ohjelman täytäntöönpanoon. Toteuttaessaan viestintä- ja tiedotustoimia ja levittäessään tietoa komissio ja kansalliset toimistot kiinnittävät VI a luvun mukaisesti erityistä huomiota ihmisiin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, jotta heidän osallistumistaan ohjelmaan voidaan lisätä. [tark. 149]

1 a.  Kaikki edunsaajien kannalta olennaiset asiakirjat, myös hakulomakkeet, ohjeet ja keskeinen tieto, on asetettava saataville ainakin kaikilla unionin virallisilla kielillä. [tark. 150]

2.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

3.  Ohjelman piiriin kuuluvilla sektoreilla toimivien oikeussubjektien on käytettävä ohjelmaan liittyvässä viestinnässä ja tiedon levittämisessä brändinimeä ”Erasmus+”.

4.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia tuloksia saavutettavalla tavalla. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. [tark. 151]

4 a.  Kansallisten toimistojen on myös tiedotettava ohjelmasta oppilaitosten uraohjauspalveluille ja työnvälityspalveluille. [tark. 152]

IX LUKU

HALLINNOINTI- JA TARKASTUSJÄRJESTELMÄ

23 artikla

Kansallinen viranomainen

1.  Jokaisen jäsenvaltion on viimeistään […] ilmoitettava komissiolle pysyvän edustustonsa välittämässä virallisessa ilmoituksessa se taho tai ne tahot, joilla on lainmukainen valtuutus toimia niiden puolesta kansallisena viranomaisena tätä asetusta sovellettaessa. Jos kansallinen viranomainen korvataan toisella ohjelmakauden aikana, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle viipymättä noudattaen samaa menettelyä.

2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, mahdollisuuksien mukaan myös toimenpiteet, joilla pyritään välttämään avustusten verottamista, varmistamaan oikeuksien siirrettävyys unionin eri sosiaalijärjestelmissä ja ratkaisemaan kysymyksiä, jotka aiheuttavat ongelmia viisumien tai oleskelulupien saannissa. [tark. 153]

3.  Kansallisen viranomaisen on viimeistään […] nimettävä kansallinen toimisto tai kansalliset toimistot. Jos kansallisia toimistoja on enemmän kuin yksi, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukainen järjestelmä, jolla koordinoidaan ohjelman toteuttamisen hallinnointia kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa etenkin ohjelman johdonmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen ja tehokkaat yhteydet komission kanssa tähän liittyen sekä helpottaa mahdollista varojen siirtoa toimistojen välillä, mikä mahdollistaa joustavuuden ja jäsenvaltioille osoitettujen varojen paremman käytön. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä, kuinka se järjestää kansallisen viranomaisen ja kansallisen toimiston välisen suhteen, mukaan lukien sellaiset tehtävät kuin kansallisen toimiston työohjelman laatiminen.

Kansallisen viranomaisen on toimitettava komissiolle asianmukainen vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi sen osalta, että kansallinen toimisto noudattaa varainhoitoasetuksen [58 artiklan 1 kohdan] c, v ja vi alakohdan ja [60 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan] säännöksiä, kansallisten toimistojen sisäistä valvontaa koskevia unionin vaatimuksia sekä sääntöjä, jotka koskevat ohjelman varojen hallinnointia tukia myönnettäessä.

4.  Kansallisen viranomaisen on nimettävä 26 artiklassa tarkoitettu riippumaton tarkastuselin.

5.  Kansallisen viranomaisen laatiman vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin on perustuttava sen omaan valvontaan ja tarkastuksiin ja/tai 26 artiklassa tarkoitetun riippumattoman tarkastuselimen suorittamaan valvontaan ja tarkastuksiin. Jos ohjelmaa varten nimetty kansallinen toimisto on sama kuin edeltävää ohjelmaa varten nimetty kansallinen toimisto, vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi on rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin.

6.  Jos komissio hylkää kansallisen toimiston nimeämisen vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointia koskevan arviointinsa perusteella tai jos kansallinen toimisto ei täytä komission asettamia vähimmäisvaatimuksia, kansallisen viranomaisen on varmistettava, että toteutetaan tarvittavat korjaavat toimet sen varmistamiseksi, että kansallinen toimisto täyttää vähimmäisvaatimukset, tai nimettävä kansalliseksi toimistoksi jokin toinen elin.

7.  Kansallisen viranomaisen on seurattava ja valvottava ohjelman hallinnointia kansallisella tasolla. Sen on tiedotettava komissiolle sellaisista päätöksistä, joilla voi olla merkittävä vaikutus ohjelman hallinnointiin, erityisesti niiden koskiessa sen kansallista toimistoa, ja kuultava komissiota hyvissä ajoin ennen niiden tekemistä.

8.  Kansallisen viranomaisen on osoitettava riittävä yhteisrahoitus kansallisen toimiston toimintaa varten sen varmistamiseksi, että ohjelman hallinnoinnissa noudatetaan sovellettavia unionin sääntöjä.

9.  Kansallisen viranomaisen on toimitettava komissiolle vuosittain ohjelmaa koskevia seuranta- ja valvontatoimiaan koskevat tiedot, jotka perustuvat kansallisen toimiston vuotuiseen johdon vahvistuslausumaan, riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaan tarkastuslausuntoon ja kansallisen toimiston vaatimustenmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskevaan komission analyysiin. Nämä tiedot on mahdollisuuksien mukaan annettava yleisön saataville. [tark. 154]

10.  Kansallisen viranomaisen on kannettava vastuu niiden unionin varojen moitteettomasta hallinnoinnista, jotka komissio siirtää kansalliselle toimistolle ohjelman puitteissa.

11.  Jos kansallisen toimiston todetaan syyllistyneen sääntöjenvastaisuuteen, laiminlyöntiin tai petokseen tai jos kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista ja tämä johtaa siihen, että komissiolla on saatavia kansalliselta toimistolta, kansallinen viranomainen on komissioon nähden vastuussa varoista, joita ei saada takaisin.

12.  Edellä olevassa 11 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa kansallinen viranomainen voi peruuttaa kansallisen toimiston nimityksen joko omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä. Jos kansallinen viranomainen haluaa peruuttaa kansallisen toimiston nimityksen muun perustellun syyn vuoksi, sen on ilmoitettava komissiolle peruutuksesta viimeistään kuusi kuukautta ennen kansallisen toimiston toimeksiannon suunniteltua päättymispäivää. Tällaisessa tapauksessa kansallisen viranomaisen ja komission on sovittava virallisesti erityisistä siirtymätoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.

13.  Jos kansallisen toimiston nimitys peruutetaan, kansallisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimet kyseisen kansallisen toimiston haltuun annettujen unionin varojen valvomiseksi ja varmistettava näiden varojen sekä kaikkien ohjelman hallinnoinnissa tarvittavien asiakirjojen ja hallinnointivälineiden esteetön siirtyminen uudelle kansalliselle toimistolle. Kansallisen viranomaisen on annettava kansalliselle toimistolle, jonka nimitys on peruutettu, tarvittava rahoitustuki, jotta tämä voi jatkaa sopimusvelvoitteidensa täyttämistä ohjelman tuensaajiin ja komissioon nähden siihen saakka, kunnes nämä velvoitteet siirtyvät uudelle kansalliselle toimistolle.

14.  Jos komissio sitä pyytää, kansallisen viranomaisen on nimettävä oppilaitokset tai organisaatiot tai oppilaitos- ja organisaatiotyypit, joiden voidaan katsoa olevan osallistumiskelpoisia tiettyihin ohjelman toimiin omilla alueillaan.

24 artikla

Kansallinen toimisto

1.  Kansallisen toimiston on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)  sen on oltava oikeushenkilö tai osa yhteisöä, joka on oikeushenkilö, ja sen on kuuluttava kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön alaisuuteen; kansalliseksi toimistoksi ei voida nimetä ministeriötä;

b)  sillä on oltava riittävät hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri tehtäviensä suorittamiseen tyydyttävällä tavalla, jotta varmistetaan ohjelman tehokas ja tuloksellinen hallinnointi ja unionin varojen moitteeton varainhoito;

b a)  sillä on oltava kaikkien ohjelman kattamien alojen edellyttämää asiantuntemusta; [tark. 155]

c)  sillä on oltava toiminnalliset ja oikeudelliset valmiudet soveltaa hallinnollisia sääntöjä, sopimusehtoja ja varainhoitoa koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu unionin tasolla;

d)  sen on annettava riittävät, mielellään viranomaisen antamat rahoitusvakuudet, jotka vastaavat sen hallinnoitavaksi annettavien unionin varojen tasoa;

e)  se on nimettävä ohjelman keston ajaksi.

2.  Kansallisen toimiston on vastattava hankkeen elinkaaren kaikkien vaiheiden hallinnosta [19] artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa kuvattavien toimien osalta varainhoitoasetuksen [58 artiklan 1 kohdan c, v ja vi alakohdan] mukaisesti.

3.  Kansallisen toimiston on myönnettävä tuki varainhoitoasetuksen [2 artiklan 5 kohdassa] tarkoitetuille avustuksen saajille tukisopimuksen muodossa siten kuin komissio on tarkentanut kyseisen ohjelmatoimen osalta.

4.  Kansallisen toimiston on raportoitava komissiolle ja kansalliselle viranomaiselleen vuosittain varainhoitoasetuksen [60 artiklan 5 kohdan] mukaisesti. Kansallisen toimiston on vastattava niiden huomautusten täytäntöönpanosta, joita komissio antaa analysoituaan kansallisen toimiston vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon.

5.  Kansallinen toimisto ei saa siirtää sille annettuja ohjelmaan tai talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä kolmannelle osapuolelle ilman kansallisen viranomaisen ja komission ennakkoon antamaa kirjallista lupaa. Kansallisen toimiston on oltava yksin vastuussa kolmannelle osapuolelle siirretyistä tehtävistä.

6.  Jos kansallisen toimiston nimitys peruutetaan, kyseinen kansallinen toimisto on oikeudellisesti vastuussa sopimusvelvoitteidensa täyttämisestä ohjelman tuensaajiin ja komissioon nähden siihen saakka, kunnes nämä velvoitteet siirtyvät uudelle kansalliselle toimistolle.

7.  Kansallisen toimiston on vastattava aiempaa ohjelmaa koskevien, ohjelman alkaessa vielä avoinna olevien rahoitussopimusten hallinnoinnista ja päättämisestä.

7 a.  Kansallisten toimistojen on yhteistyössä komission kanssa varmistettava, että tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi käyttöön otetut menettelyt ovat johdonmukaisia ja yksinkertaisia ja että tiedot ovat korkealaatuisia, myös laatimalla yhteisiä standardeja hankkeiden hakemuksia ja arviointia varten. Kansallisten toimistojen on kuultava säännöllisesti ohjelman edunsaajia tämän vaatimuksen noudattamisen varmistamiseksi. [tark. 156]

25 artikla

Euroopan komissio

1.  Komissio tarkistaa kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät kansallisiin toimistoihin sovellettavien 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten perusteella, erityisesti kansallisen viranomaisen laatiman vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin, kansallisen toimiston vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon perusteella ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen viranomaisen vuosittain toimittamat tiedot ohjelmaan liittyvistä seuranta- ja valvontatoimistaan.

2.  Komissio hyväksyy, hyväksyy ehdollisesti tai hylkää kansallisen toimiston nimityksen kahden kuukauden kuluessa kansallisen viranomaisen laatiman 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin vastaanottamisesta. Komissio ryhtyy sopimussuhteeseen kansallisen toimiston kanssa vasta sitten, kun se on hyväksynyt vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin. Jos hyväksyntä on ehdollinen, komissio saattaa soveltaa kansallisen toimiston kanssa solmimaansa sopimussuhteeseen oikeasuhteisia varotoimenpiteitä.

3.  Komissio antaa kansallisen toimiston käyttöön vuosittain seuraavat ohjelman varat:

a)  varat tukien myöntämiseksi ohjelman toimiin, joiden hallinnointi on annettu kansallisen toimiston tehtäväksi kyseisessä jäsenvaltiossa;

b)  rahoitustuki kansallisen toimiston suorittamiin ohjelman hallinnointitehtäviin, joka määritellään kansallisen toimiston hallinnoitavaksi annettujen, tukien myöntämiseen tarkoitettujen unionin varojen määrän perusteella;

c)  tarvittaessa lisärahoitusta 6 artiklan d alakohdan ja , 10 artiklan d alakohdan ja 13 artiklan b a alakohdan mukaisiin toimenpiteisiin. [tark. 157]

3 a.  Komissio vastaa niiden toimien täytäntöönpanosta, joita se hallinnoi suoraan. Se hallinnoi näin ollen kaikkia II, III ja IV luvussa lueteltujen ohjelmatoimien avustus- ja hankehakemusten kaikkia vaiheita, kun ne on jätetty unionin laajuisten verkostojen tai eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden välityksellä. [tark. 158]

4.  Komissio vahvistaa kansallisen toimiston työohjelmaa koskevat vaatimukset. Komissio antaa ohjelman varat kansallisen toimiston käyttöön vasta sen jälkeen, kun se on hyväksynyt muodollisesti kyseisen kansallisen toimiston työohjelman.

5.  Arvioituaan vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon komissio antaa lausunnon ja sitä koskevat huomautukset kansalliselle toimistolle ja kansalliselle viranomaiselle.

6.  Jos komissio ei voi hyväksyä kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa tai riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaa tarkastuslausuntoa taikka jos kansallinen toimisto ei tyydyttävällä tavalla pane täytäntöön komission huomautuksia, komissio voi toteuttaa varotoimenpiteitä ja korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi varainhoitoasetuksen [60 artiklan 4 kohdan] mukaisesti.

7.  Kansallisten toimistojen verkoston kanssa järjestetään säännöllisesti kokouksia sen varmistamiseksi, että ohjelma toteutetaan johdonmukaisella yhtenevällä tavalla kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikissa 17 artiklassa tarkoitetuissa kolmansissa maissa, ja parhaiden käytäntöjen vaihdon varmistamiseksi. Ulkoisia asiantuntijoita, kuten kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden edustajia, on kutsuttava tällaisiin kokouksiin. Euroopan parlamentti kutsutaan kokouksiin tarkkailijaksi. [tark. 159]

7 a.  Hakumenettelyn yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi komissio laatii 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä yhteisen, monikielisen ja keskitetyn välineen ohjelmaa varten. Väline asetetaan sekä verkossa että mobiililaitteissa kaikkien sellaisten yhteisöjen saataville, jotka joko saavat etua ohjelmasta tai osallistuvat sen hallinnointiin. Välineellä on myös annettava tuesta kiinnostuneille tietoa mahdollisista kumppaneista. [tark. 160]

7 b.  Komissio varmistaa, että hankkeen tulokset ovat julkisesti saatavilla ja niitä levitetään laajasti, jotta voidaan edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa kansallisten toimistojen, sidosryhmien ja ohjelman edunsaajien keskuudessa. [tark. 161]

7 c.  Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä eurooppalaisen opiskelijakortin, joka on tarkoitettu kaikille ohjelmaan osallistuville opiskelijoille. Komissio asettaa 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä eurooppalaisen opiskelijakortin kaikkien unionin opiskelijoiden saataville. [tark. 162]

26 artikla

Riippumaton tarkastuselin

1.  Riippumattoman tarkastuselimen on annettava tarkastuslausunto johdon vahvistuslausumasta varainhoitoasetuksen [60 artiklan 5 kohdan] mukaisesti. Se muodostaa yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen [123 artiklan] mukaisesti.

2.  Riippumattoman tarkastuselimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)  sillä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi;

b)  sen on varmistettava, että tarkastustoimissa otetaan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tilintarkastusstandardit;

c)  sillä ei saa olla eturistiriitatilannetta siihen oikeudelliseen yksikköön nähden, johon kansallinen toimisto kuuluu. Erityisesti sen on oltava toiminnallisesti riippumaton oikeudellisesta yksiköstä, johon kansallinen toimisto kuuluu.

3.  Riippumattoman tarkastuselimen on annettava komissiolle ja sen edustajille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja raportteihin, jotka ovat sen antaman, kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa koskevan tarkastuslausunnon perustana.

X LUKU

VALVONTAJÄRJESTELMÄ

27 artikla

Valvontajärjestelmän periaatteet

1.  Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkaalla valvonnalla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia.

2.  Komissio vastaa kansallisen toimiston hallinnoimiin ohjelman toimiin ja toimintoihin kohdistuvasta valvontatoiminnasta. Se vahvistaa vähimmäisvaatimukset kansallisen toimiston ja riippumattoman tarkastuselimen suorittamalle valvonnalle ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden sisäiset valvontajärjestelmät. [tark. 163]

3.  Kansallisen toimiston on vastattava 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ohjelman toimien varoista maksettavien avustusten saajien perustason valvonnasta. Valvonnan on annettava kohtuulliset takeet siitä, että myönnetyt avustukset käytetään tarkoitetulla tavalla ja sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti.

4.  Komissio varmistaa kansallisille toimistoille siirrettyjen ohjelman varojen osalta, että sen suorittama valvonta sovitetaan asianmukaisella tavalla yhteen kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen suorittaman valvonnan kanssa yhden tarkastuksen periaatteen ja riskiperustaisen analyysin perusteella. Tätä säännöstä ei sovelleta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamiin tutkimuksiin.

28 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

XI LUKU

TÄYDENTÄVYYS

29 artikla

Täydentävyys suhteessa muihin unionin politiikkoihin, ohjelmiin ja rahastoihin

1.  Ohjelma on toteutettava siten, että varmistetaan sen yleinen johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa muihin asiaankuuluviin unionin politiikkoihin, ohjelmiin ja rahastoihin, erityisesti sellaisiin, jotka liittyvät koulutukseen, kulttuuriin ja mediaan, nuorisoon ja solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, elinkeinoelämään ja yritystoimintaan, digitaalipolitiikkaan, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastoon, koheesioon, aluepolitiikkaan, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitysasioihin.

2.  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. [tark. 164]

3.  Jos sekä ohjelmasta että asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 1 artiklassa tarkoitetuista Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) myönnetään rahoitustukea samaan toimeen, kyseinen toimi on toteutettava tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, mukaan luettuna perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperintää koskevat säännöt.

4.  Ohjelman mukaisesti avustuskelpoisia toimia, jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset, vertailukelpoiset edellytykset:

–  ne on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä ja ;

–  jotka ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

–  mutta joita niitä ei budjettirajoitusten vuoksi voida rahoittaa , kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten vuoksi;

niille voidaan valita myöntää huippuosaamismerkki tunnustuksena niiden korkeasta laadusta ja siten helpotetaan niiden rahoitushakemuksia muista lähteistä tai mahdollistetaan niiden valinta rahoitettaviksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ilman uutta hakuprosessia. Tällöin sovelletaan tähän asetukseen perustuvia yhteisrahoitusosuuksia ja avustuskelpoisuussääntöjä. Toimet toteuttaa asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklassa tarkoitettu hallintoviranomainen noudattaen kyseisessä asetuksessa ja rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettuja sääntöjä, mukaan lukien rahoitusoikaisuja koskevat säännöt. [tark. 165]

XII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 19 ja 20 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 166]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 ja 20 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 167]

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 20 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

31 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsittelemään alakohtaisia kysymyksiä. Ulkopuolisia asiantuntijoita, myös työmarkkinaosapuolten edustajia, voidaan komitean työjärjestyksen mukaisesti tarvittaessa ja tapauskohtaisesti kutsua osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina.

3.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. [tark. 168]

32 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 1288/2013 1 päivästä tammikuuta 2021.

33 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 1288/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.  Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetuksella (EU) N:o 1288/2013 hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.  Varainhoitoasetuksen [130 artiklan 2 kohdasta] poiketen komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pitää tuettavien toimien toteutukseen välittömästi liittyviä, vuoden 2021 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana aiheutuneita kustannuksia avustuskelpoisina 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka ne olisivat aiheutuneet avustuksen saajalle ennen rahoitushakemuksen jättämistä.

4.  Talousarvioon voidaan 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään [31 päivänä joulukuuta 2027].

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisella tasolla esteetön siirtyminen Erasmus+ -ohjelman (2014–2020) yhteydessä toteutettavien toimien ja tämän ohjelman nojalla toteutettavien toimien välillä.

34 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Indikaattorit

1)  Laadukas oppimiseen liittyvä liikkuminen erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille

2)  Organisaatioiden ja oppilaitosten eurooppalaistuminen ja kansainvälistyminen

Mitä mitataan?

3)  Niiden henkilöiden määrä, jotka osallistuvat liikkuvuustoimiin ohjelmassa

4)  Niiden henkilöiden määrä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka osallistuvat oppimiseen liittyviin liikkuvuustoimiin ohjelmassa

5)  Niiden osallistujien osuus, jotka uskovat hyötyneensä osallistumisestaan ohjelmaan kuuluviin oppimiseen liittyviin liikkuvuustoimiin

6)  Niiden oppilaitosten ja organisaatioiden määrä, joita on tuettu ohjelmasta avaintoimessa 1 (oppimiseen liittyvä liikkuvuus) ja avaintoimessa 2 (yhteistyö)

7)  Niiden uusien organisaatioiden määrä, joita on tuettu ohjelmasta avaintoimessa 1 (oppimiseen liittyvä liikkuvuus) ja avaintoimessa 2 (yhteistyö)

8)  Niiden oppilaitosten ja organisaatioiden osuus, joita on tuettu ohjelmasta ja jotka ovat ohjelmaan osallistumisensa tuloksena kehittäneet korkealaatuisia käytäntöjä [tark. 169]

LIITE I A

Kaikki määrälliset indikaattorit on eriteltävä vähintään jäsenvaltion ja sukupuolen mukaan.

Mitattava tavoite: Avaintoimi 1 – Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

Indikaattorit:

Niiden henkilöiden lukumäärä, jotka osallistuvat ohjelman liikkuvuustoimiin;

Niiden henkilöiden lukumäärä, jotka käyttävät virtuaalista tai sulautuvaa oppimista koskevia välineitä liikkuvuuden tukena ohjelmassa;

Niiden henkilöiden lukumäärä, jotka käyttävät virtuaalista tai sulautuvaa oppimista koskevia välineitä, koska he eivät voi osallistua liikkuvuustoimiin;

Niiden organisaatioiden/oppilaitosten lukumäärä, jotka osallistuvat ohjelman liikkuvuustoimiin;

Niiden organisaatioiden/oppilaitosten lukumäärä, jotka käyttävät virtuaalista tai sulautuvaa oppimista koskevia välineitä liikkuvuuden tukena ohjelmassa;

Niiden organisaatioiden/oppilaitosten lukumäärä, jotka käyttävät virtuaalista tai sulautuvaa oppimista koskevia välineitä, koska he eivät voi osallistua liikkuvuustoimiin;

Niiden osallistujien osuus, jotka uskovat hyötyneensä osallistumisestaan avaintoimen 1 toimiin;

Niiden osallistujien osuus, jotka katsovat Eurooppaan kuulumisen tunteensa vahvistuneen ohjelmaan osallistumisen jälkeen;

Niiden osallistujien osuus, jotka katsovat kielitaitonsa kohentuneen ohjelmaan osallistumisen jälkeen;

Mitattava tavoite: Avaintoimi 2 – Organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö

Indikaattorit:

Niiden organisaatioiden/oppilaitosten lukumäärä, joita on tuettu ohjelmasta avaintoimessa 2;

Niiden organisaatioiden/oppilaitosten osuus, jotka uskovat hyötyneensä osallistumisestaan avaintoimen 2 toimiin;

Niiden organisaatioiden/oppilaitosten lukumäärä, jotka ovat hyödyntäneet unionin yhteistyövälineitä ja -alustoja;

Mitattava tavoite: Avaintoimi 3 – Tuki politiikan kehittämiselle ja yhteistyölle

Indikaattorit:

Niiden henkilöiden tai organisaatioiden/oppilaitosten lukumäärä, joita on tuettu avaintoimen 3 toimilla;

Mitattava tavoite: Osallisuus

Indikaattorit:

Niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka osallistuvat liikkuvuustoimiin;

Niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka käyttävät virtuaalista tai sulautuvaa oppimista koskevia välineitä liikkuvuuden tukena ohjelmassa;

Niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka käyttävät virtuaalista tai sulautuvaa oppimista koskevia välineitä, koska he eivät voi osallistua liikkuvuustoimiin;

Niiden uusien organisaatioiden määrä, joita on tuettu ohjelmasta avaintoimessa 1 ja avaintoimessa 2;

Niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka katsovat hyötyneensä osallistumisestaan ohjelmaan;

Mitattava tavoite: Yksinkertaistaminen

Indikaattorit:

Niiden pienimuotoisten kumppanuuksien määrä, joita on tuettu avaintoimella 2;

Niiden osallistujien osuus, joiden mielestä haku-, osallistumis- ja arviointimenettelyt ovat kohtuullisia ja yksinkertaisia;

Kunkin hakemuksen täyttämiseen kulunut keskimääräinen aika toimenpidettä kohti edelliseen ohjelmaan verrattuna. [tark. 170]

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN LAUSUMA

Ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty Euroopan parlamentin kanta on nähtävä kokonaisuutena. Jos ohjelman rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat alhaisemmat kuin parlamentin ehdotuksen 14 artiklan 1 kohdassa vahvistettu määrä, Euroopan parlamentti pidättää itselleen oikeuden tutkia uudelleen tukeaan mille tahansa ohjelman toimelle varmistaakseen, että ohjelman ydintoiminnot ja osallistamistoimenpiteisiin annettava lisätuki voidaan toteuttaa tehokkaasti.

Euroopan parlamentti toteaa selvästi, että sen tuki ehdotukseen sisältyville uusille aloitteille – erityisesti Eurooppa-yliopistot, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt ja DiscoverEU – riippuu a) nyt meneillään olevan pilottihankkeen arvioinnista ja b) kunkin aloitteen tarkemmasta määritelmästä. Edellä esitetyn puuttuessa Euroopan parlamentti käyttää vuotuiseen talousarviomenettelyyn kuuluvaa oikeuttaan siirtää asiaankuuluvat varat varaukseen, kunnes nämä ehdot on täytetty.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 194.
(2) EUVL C 168, 16.5.2019, s. 49.
(3)EUVL C , , s. .
(4)EUVL C , , s. .
(5)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. maaliskuuta 2019.
(6)COM(2018)0098.
(7)EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.
(8)Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 22/2018, julkaistu 3 päivänä heinäkuuta 2018, ”Liikkuvuus Erasmus+ -ohjelmassa: miljoonia osallistujia ja monitahoista eurooppalaista lisäarvoa, mutta tuloksellisuuden mittaamista on edelleen parannettava”.
(9)COM(2018)0321.
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).
(11)EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1
(12)COM(2016)0381.
(13)[Viite].
(14)[Viite - neuvoston on määrä hyväksyä kesäkuun 2018 loppuun mennessä]
(15)COM(2018)0269.
(16)[Viite].
(17)COM(2018) [ ].
(18)EUVL L 394, 30.12.2006, s. 5.
(19)COM(2016)0381.
(20)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).
(21)EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1.
(22)EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.
(23)EUVL L […], […], s. […].
(24)EUVL L […], […], s. […].
(25)COM(2017)0623.
(26)Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(27)Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(28)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).
(29)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(30)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista (EYVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(31)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N: o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(32)Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(33)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(34)Erityisesti seuraavat: Europass – tutkintoja ja pätevyyksiä selkeyttävät unionin yhteiset puitteet; eurooppalainen tutkintojen viitekehys; ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys; ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä; eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä; Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri; eurooppalainen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistys; kansallisten akateemisen liikkuvuuden ja tutkintojen tunnustamisen tiedotuskeskusten eurooppalainen verkosto; ja Euroguidance-verkostot.
(35)[Viite].
(36)[Viite].


Kestävää sijoittamista helpottava kehys ***I
PDF 279kWORD 83k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä (COM(2018)0353 – C8-0207/2018 – 2018/0178(COD))
P8_TA(2019)0325A8-0175/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0353),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0207/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A8-0175/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 28. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä

P8_TC1-COD(2018)0178


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan tavoitteena on toteuttaa sisämarkkinat, joilla pyritään Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat muun muassa tasapainoinen talouskasvu sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen.

(2)  YK:n yleiskokous hyväksyi 25 päivänä syyskuuta 2015 uuden globaalin kestävän kehityksen toimintakehyksen: kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030)(6). Sen keskiössä ovat kestävän kehityksen tavoitteet, jotka käsittävät kestävyyden kolme pilaria: ympäristön, yhteiskunnan ja talouden / hyvän hallintotavan. Vuonna 2016 annetussa komission tiedonannossa seuraavista toimista Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi(7) kestävän kehityksen tavoitteet kytketään unionin toimintakehykseen sen varmistamiseksi, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään jo lähtökohtaisesti kaikkiin unionin toimiin ja poliittisiin aloitteisiin unionissa ja maailmanlaajuisesti. Eurooppa-neuvoston 20 päivänä kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä(8) vahvistetaan, että unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöön täysipainoisella, johdonmukaisella, kattavalla, yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

(3)  Neuvosto teki vuonna 2016 Pariisin ilmastosopimuksen unionin puolesta(9). Ilmastosopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetetaan tavoitteeksi torjua ilmastonmuutosta entistä tehokkaammin muun muassa varmistamalla, että rahoitusvirrat tukevat vähän kasvihuonekaasupäästöjä tuottavaa ja ilmastonmuutoksen kestävää kehitystä.

(4)  Kestävyys ja siirtyminen vähähiiliseen, ilmastokestävään ja entistä resurssitehokkaampaan kiertotalouteen ovat keskeisiä tekijöitä unionin talouden pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamisessa. Kestävyys on jo pitkään ollut unionihankkeen ytimessä, ja sen sosiaaliset ja ympäristöulottuvuudet tunnustetaan perussopimuksissa.

(5)  Komissio antoi joulukuussa 2016 korkean tason asiantuntijaryhmän tehtäväksi laatia kestävää rahoitusta koskeva kattava ja kokonaisvaltainen unionin strategia. Tammikuun 31 päivänä 2018 julkaistussa korkean tason asiantuntijaryhmän raportissa(10) kehotetaan luomaan unionin tasolla teknisesti luotettava luokitusjärjestelmä, jolla selkeytetään, mitkä toiminnat ovat ”vihreitä” tai ”kestäviä”, ja jossa käsitellään ensimmäiseksi ilmastonmuutoksen hillintää.

(6)  Komissio julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa(11), jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestävään sijoittamiseen kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Tärkein ja kiireellisin toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista on perustaa kestävien toimintojen yhtenäinen luokitusjärjestelmä ja indikaattorit kestävyyden asteen määrittämiseksi. Toimintasuunnitelmassa tunnustetaan, että pääomavirtojen ohjaaminen kestävämpiin toimintoihin edellyttää kokonaisvaltaista yhteisymmärrystä siitä, mitä ”kestävällä” taloudellisten toimintojen vaikutuksella ja sijoituksilla ympäristökestävyyteen ja resurssitehokkuuteen tarkoitetaan. Ensimmäisenä toimena olisi annettava selkeät ohjeet toiminnoista, joiden voidaan katsoa edistävän ympäristötavoitteita, jotta sijoittajien olisi helpompi tietää, millä sijoituksilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Myöhemmässä vaiheessa voidaan laatia taloudellisia toimintoja niiden kestävyyden asteen mukaan. Ottaen huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja 20. kesäkuuta 2017 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät olisi laadittava lisäohjeita toiminnoista, jotka edistävät muita kestävyystavoitteita, yhteiskunnalliset ja hallinnolliset tavoitteet mukaan luettuina, jotta voidaan panna täytäntöön Agenda 2030 -toimintaohjelma täysipainoisella, johdonmukaisella, kattavalla, yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla. [tark. 80]

(6 a)  Samalla kun tunnustetaan, että ilmastonmuutosta on torjuttava pikaisesti, hiiliriskin kapea-alainen painottaminen saattaisi aiheuttaa kielteisiä kerrannaisvaikutuksia suuntaamalla sijoitusvirrat uudelleen kohteisiin, joihin liittyy muita ympäristöriskejä. Siksi on annettava riittävät takeet sen varmistamiseksi, että taloudelliset toiminnot eivät aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille, kuten biologiselle monimuotoisuudelle ja energiatehokkuudelle. Sijoittajat tarvitsevat vertailukelpoista ja kokonaisvaltaista tietoa ympäristöriskeistä ja niiden vaikutuksesta arvioidakseen salkkujaan muutenkin kuin hiiliriskien osalta. [tark. 2]

(6 b)  Useiden toisiinsa liittyvien ympäristön pilaantumisen osa-alueiden kiireellisyyden ja resurssien liikakäytön vuoksi on omaksuttava järjestelmällinen lähestymistapa eksponentiaalisesti kasvaviin kielteisiin suuntauksiin, kuten biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen, resurssien maailmanlaajuisen liikakäyttöön, uusien uhkien, kuten vaarallisten kemikaalien ja niiden yhteisvaikutusten, syntymiseen, ravitsemuksen puutteellisuuteen, ilmastonmuutokseen, otsonikerroksen ohenemiseen, valtamerien happamoitumiseen, makean veden vähenemiseen ja maankäyttöjärjestelmien muutokseen. Siksi on tarpeen, että toteutettavat toimet ovat ennakoivia ja niillä pystytään vastaamaan esiin tuleviin haasteisiin. Näiden haasteiden mittakaava edellyttää kokonaisvaltaista ja kunnianhimoista lähestymistapaa ja tiukan ennalta varautumisen periaatteen soveltamista. [tark. 3]

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1386/2013/EU(12) kehotetaan lisäämään yksityisen sektorin rahoitusta ympäristö- ja ilmastomenoihin erityisesti ottamalla käyttöön kannustimia ja menetelmiä, joilla innostetaan yrityksiä mittaamaan liiketoimintansa ympäristökustannuksia ja ympäristöpalvelujen käytöstä saamiaan voittoja.

(7 a)  Euroopan parlamentin 29 päivänä toukokuuta 2018 antamassa valiokunta-aloitteisessa mietinnössä kestävästä rahoituksesta esitetään keskeiset kestävyysindikaattorien ja luokitusjärjestelmän osatekijät kestävien sijoitusten kannustimena. Asiaa koskevan lainsäädännön johdonmukaisuus olisi varmistettava. [tark. 4]

(8)  Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen unionissa edellyttää pääomavirtojen ohjaamista kestäviin sijoituksiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää hyödyntää sisämarkkinoiden potentiaalia täysimittaisesti. Lisäksi on tärkeää varmistaa, ettei kestävään sijoittamiseen ohjattujen pääomavirtojen kulku häiriinny sisämarkkinoilla.

(8 a)  Haasteiden mittakaavan vuoksi koko rahoitusjärjestelmää on asteittain muutettava siten, että se tukee talouden kestävää toimintaa. Tätä tarkoitusta varten on valtavirtaistettava kestävä rahoitus ja tarkasteltava kaikkien rahoitustuotteiden ja -palvelujen kestävyysvaikutuksia. [tark. 5]

(9)  Tarjoamalla rahoitustuotteita, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävien tavoitteiden saavuttamista, voidaan tehokkaasti ohjata asteittain siirtää yksityisiä sijoituksia kestäviin kestävämpiin toimintoihin toiminnoista, joilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia. Kansallisilla vaatimuksilla, jotka koskevat rahoitustuotteiden ja -palvelujen ja yritysjoukkovelkakirjalainojen markkinoimista kestävinä sijoituksina tämän asetuksen määritelmän mukaisesti, ja erityisesti sellaisilla vaatimuksilla, jotka antavat asianomaisille markkinatoimijoille mahdollisuuden käyttää kansallista merkkiä, pyritään lujittamaan sijoittajien luottamusta ja tietoisuutta riskeistä, luomaan näkyvyyttä ja käsittelemään ”viherpesuun” liittyviä ongelmia. Viherpesulla tarkoitetaan käytäntöä, jossa saadaan epäoikeudenmukaista kilpailuetua markkinoimalla rahoitustuotetta ympäristöystävällisenä tuotteena, vaikka se ei itse asiassa täytä perusluonteisia ympäristövaatimuksia. Nykyään joissakin jäsenvaltioissa on käytössä merkintäjärjestelmiä. Ne perustuvat erilaisiin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmiin. Ottaen huomioon Pariisin sopimuksen mukaiset ja unionin tasolla tehdyt poliittiset sitoumukset on todennäköistä, että yhä useammat jäsenvaltiot ottavat käyttöön merkintäjärjestelmiä tai asettavat markkinatoimijoille muita vaatimuksia, jotka koskevat ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja. Tehdessään näin jäsenvaltiot käyttäisivät omia kansallisia luokitusjärjestelmiään sen määrittämiseen, mitä sijoituksia voidaan pitää kestävinä. Jos tällaiset kansalliset vaatimukset perustuvat erilaisiin kriteereihin ja indikaattoreihin siitä, millaista taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä, sijoittajat ovat haluttomia tekemään sijoituksia yli rajojen, koska eri sijoitusmahdollisuuksia on vaikea verrata keskenään. Lisäksi talouden toimijoiden, jotka haluavat houkutella sijoituksia eri puolilta unionia, olisi täytettävä erilaiset kriteerit eri jäsenvaltioissa, jotta niiden toiminnot täyttäisivät eri merkkien ympäristökestävyysvaatimukset. Sen vuoksi Yhdenmukaisten kriteerien ja indikaattorien puuttuminen ohjaa sijoituksia ympäristön kannalta tehottomalla ja joissakin tapauksissa haitallisella tavalla ja johtaa siihen, että ympäristö- ja kestävyystavoitteita ei saavuteta. Siten niiden puuttuminen lisää talouden toimijoiden kustannuksia ja on aiheuttaa niille merkittävä haitta merkittävän haitan, joka estää pääsyn rajat ylittäville kestävien sijoitusten pääomamarkkinoille. Nämä esteet, joiden vuoksi on vaikea päästä rajat ylittäville pääomamarkkinoille hankkimaan varoja kestäviin hankkeisiin, todennäköisesti kasvavat entisestään. Sen vuoksi kriteerit ja indikaattorit, joilla määritetään, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää jonkin taloudellisen toiminnan kestävyyden aste, olisi asteittain yhdenmukaistettava unionin tasolla, jotta voidaan poistaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavat esteet ja ehkäistä niiden syntyminen tulevaisuudessa. Tällaisen tietojen, mittarien ja kriteerien yhdenmukaistamisen ansiosta talouden toimijoiden on helpompi hankkia rahoitusta vihreisiin ympäristön kannalta kestäviin toimintoihinsa yli rajojen, koska niiden taloudellisia toimintoja voidaan verrata yhdenmukaisilla kr iteereillä ja indikaattoreilla, joiden perusteella ne voidaan valita ympäristön kannalta kestäviksi sijoituskohteiksi. Sen vuoksi yhdenmukaistaminen helpottaa rajat ylittävää sijoittamista unionissa. [tark. 6]

(9 a)   Yksityisiä sijoituksia on saatava liikkeelle, jotta unioni voi noudattaa ympäristöä ja ilmastoa koskevia sitoumuksiaan. Tämän saavuttaminen edellyttää sekä pitkän aikavälin suunnitelmia että sääntelyn vakautta ja ennakoitavuutta sijoittajien kannalta. Kestävien sijoitusten johdonmukaisen poliittisen kehyksen takaamiseksi onkin siis tärkeää, että tämän asetuksen säännökset perustuvat olemassa olevaan unionin lainsäädäntöön. [tark. 7]

(10)  Jos markkinatoimijat eivät anna sijoittajille mitään selityksiä tietoja siitä, miten toiminnoilla, joihin nämä toiminnot, joihin sijoittajat sijoittavat, edistetään ympäristötavoitteita vaikuttavat kielteisesti tai myönteisesti ympäristötavoitteisiin, tai jos markkinatoimijat käyttävät eri käsitteitä mittareita tai kriteerejä vaikutusten määrittämiseen selittäessään, mitä ”kestävä” taloudellinen toiminta on taloudellisen toiminnan kestävyyden astetta ympäristön kannalta, sijoittajien on kohtuuttoman raskasta arvioida ja verrata näitä erilaisia rahoitustuotteita keskenään. Sijoittajien on tästä syystä todettu olevan haluttomia sijoittamaan vihreisiin kestäviin rahoitustuotteisiin. Lisäksi sijoittajien luottamuksen puute vaikuttaa hyvin haitallisesti kestävien sijoitusten markkinoihin. On myös osoitettu, että kansalliset säännöt tai markkinaperusteiset aloitteet, joihin on ryhdytty tämän ongelman ratkaisemiseksi kansallisten rajojen sisäpuolella, hajottavat sisämarkkinoita. Jos finanssimarkkinatoimijat ilmoittavat, miten rahoitustuotteet, joiden ne väittävät olevan ympäristöystävällisiä, täyttävät ympäristötavoitteet, ja käyttävät näissä ilmoituksissaan koko unionissa yhteisiä kriteerejä sen määrittämiseen, mitä ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta on, sijoittajien on helpompi vertailla ympäristöystävällisiä sijoitusmahdollisuuksia sijoitusmahdollisuuksien ympäristövaikutuksia yli rajojen ja tämä kannustaa kohdeyhtiöitä tekemään liiketoimintamalleistaan kestävämpiä. Tällöin sijoittajat sijoittavat vihreisiin rahoitustuotteisiin suuremmalla varmuudella koko unionissa, mikä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. [tark. 8]

(10 a)  Merkittävän ympäristöön ja laajemmin kestävyyteen kohdistuvan vaikutuksen saavuttamiseksi, finanssimarkkinatoimijoiden ja muiden sidosryhmien tarpeettoman hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ja kestäviä taloudellisia toimintoja rahoittavien Euroopan rahoitusmarkkinoiden kasvun helpottamiseksi luokitusjärjestelmän olisi perustuttava yhdenmukaistettuihin, vertailukelpoisiin ja yhtenäisiin kriteereihin ja indikaattoreihin, joihin kuuluvat ainakin kiertotalouden indikaattorit. Näiden indikaattorien olisi oltava johdonmukaisia yhtenäistetyn elinkaarianalyysin menetelmän kanssa ja niitä olisi sovellettava unionin alueen sääntelyaloitteissa. Niiden olisi muodostettava perusta taloudellisten toimintojen ja sijoitusriskien sekä ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnille. Mahdollista sääntelyn päällekkäisyyttä olisi vältettävä, sillä se ei olisi paremman sääntelyn periaatteen, suhteellisuusperiaatteen eikä johdonmukaisen terminologian ja selkeän sääntelykehyksen luomista koskevan tavoitteen mukaista. Lisäksi olisi vältettävä rasittamasta tarpeettomasti sekä viranomaisia että rahoituslaitoksia. Samasta syystä teknisten seulontakriteerien ulottuvuus ja käyttö sekä niiden yhteys muihin aloitteisiin olisi määriteltävä selkeästi ennen luokitusjärjestelmän ja siihen liittyvien kriteerien voimaantuloa. Vahvistettaessa yhdenmukaistettuja kriteerejä ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta eri politiikanaloilla. Tämän asetuksen vaatimuksia olisi sovellettava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa määriteltyihin pieniin ja yhdestä osasta muodostuviin laitoksiin. [tark. 9]

(10 b)  Indikaattorit olisi yhdenmukaistettava olemassa olevien hankkeiden, kuten komission, Euroopan ympäristökeskuksen ja OECD:n työn, perusteella, ja niillä olisi mitattava hiilidioksidiin ja muihin päästöihin, biologiseen monimuotoisuuteen, jätteiden syntymiseen, energian ja uusiutuvan energian käyttöön, raaka-aineisiin, veteen sekä suoraan ja epäsuoraan maankäyttöön liittyviä ympäristövaikutuksia komission kiertotalouden seurantakehyksestä antaman tiedonannon (COM(2018)0029), kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman (COM(2015)0614) ja Euroopan parlamentin 9 päivänä heinäkuuta 2015 resurssitehokkuudesta antaman päätöslauselman ”Siirtyminen kohti kiertotaloutta” (2014/2208(INI)) mukaisesti. Lisäksi indikaattorien suunnittelussa olisi otettava huomioon myös kiertotalouden rahoittamisen tukemista käsittelevän Euroopan komission korkean tason työryhmän suositukset. Komission olisi arvioitava, miten tämän asiantuntijaryhmän työ yhdennetään teknisten asiantuntijoiden ryhmän työhön. Indikaattoreissa olisi otettava huomioon kansainvälisesti tunnustetut kestävyyttä koskevat normit. [tark. 10]

(11)  Jotta voidaan puuttua sisämarkkinoiden toimintaa nykyään haittaaviin esteisiin ja estää uusien esteiden syntyminen tulevaisuudessa, jäsenvaltiot ja unioni olisi velvoitettava käyttämään yhteistä ympäristön kannalta kestävän sijoituksen sijoitusten ympäristökestävyyden asteen käsitettä, kun ne asettavat markkinatoimijoille ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita ja -palveluita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia merkintävaatimuksia kansallisella tasolla. Samoista syistä rahastonhoitajien ja yhteisösijoittajien, jotka väittävät edistävänsä ympäristötavoitteita, olisi käytettävä samaa ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä sekä samoja indikaattoreita, mittareita ja kriteerejä ympäristövaikutusten arviointia varten ilmoittaessaan, miten ne edistävät näitä tavoitteita. [tark. 11]

(12)  Kriteerien vahvistaminen ympäristön kannalta kestäville taloudellisilla toiminnoille voi kannustaa yrityksiä antamaan tietoja harjoittamistaan ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista vapaaehtoisesti verkkosivustoillaan. Tällaisten Toimintojen ympäristövaikutuksia koskevien tietojen avulla finanssimarkkinoiden asianomaiset toimijat voivat helpommin yksilöidä yritykset, jotka harjoittavat ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja ja määrittää yritysten taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen, ja kyseiset yritykset voivat helpommin hankkia rahoitusta vihreisiin toimintoihinsa. [tark. 12]

(13)  Tarkoitus on, että unionin käyttöön ottama ympäristön kannalta kestävien laajuiset indikaattorit, jotka ovat tärkeitä taloudellisten toimintojen luokitus antaa ympäristövaikutuksen määrittämisen kannalta, antaisivat mahdollisuuden kehittää unionin tulevia politiikkoja ja strategioita, mihin sisältyvät ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita koskevat unionin laajuiset standardit ja lopulta sellaisten merkkien käyttöönotto, joilla tunnustetaan virallisesti näiden standardien noudattaminen koko unionissa, ja voisivat olla perustana muille taloutta, sääntelyä ja vakautta koskeville mittareille. Yhdenmukaisia oikeudellisia vaatimuksia, joiden täyttyessä sijoituksia pidetään sijoitusten ympäristökestävyyden asteen määrittämiseksi taloudellisten toimintojen kestävyyden tasoa ympäristön kannalta kestävinä ja jotka perustuvat ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaisiin kriteereihin koskevien kriteerien ja sijoitusten ympäristövaikutusten arvioimiseen tarkoitettujen yhteisten indikaattorien perusteella, tarvitaan vertailuperustana unionin tulevaa lainsäädäntöä varten, jonka tavoitteena on mahdollistaa tällaiset sijoitukset helpottaa siirtymistä sijoituksista, joilla on kielteinen ympäristövaikutus, sijoituksiin, joilla on myönteinen vaikutus. [tark. 13]

(14)  Unionin pyrkimyksissä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita on käynyt ilmi, että sellaiset toimintavaihtoehdot kuin Euroopan strategisten investointien rahaston luominen ovat voisivat olla tehokas keino edistää yksityisten varojen liikkeelle saamista ja niiden ohjaamista kestäviin sijoituksiin julkisten menojen ohella. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/1017(13) asetetaan tavoitteeksi, että horisontaalisten ilmastoinvestointien osuus rahoituksesta, joka myönnetään Euroopan strategisten investointien rahastosta infrastruktuuri- ja innovointihankkeisiin, on 40 prosenttia. Yhteisillä taloudellisten toimintojen kestävyyskriteereillä ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteisillä indikaattoreilla voitaisiin tukea samanlaisia tulevia unionin aloitteita, joilla tuetaan saadaan liikkeelle ilmastoon liittyviin liittyviä tai muihin ympäristötavoitteisiin tähtääviä sijoituksia. [tark. 14]

(15)  Jotta vältettäisiin markkinoiden pirstoutuminen ja kuluttajien etuihin kohdistuvat haitat, jotka johtuvat keskenään erilaisista ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden astetta koskevista käsitteistä, kansallisten vaatimusten, joita markkinatoimijoiden on noudatettava halutessaan markkinoida rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja tässä asetuksessa määritellyllä tavalla ympäristön kannalta kestävinä, olisi perustuttava ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeviin yhdenmukaisiin kriteereihin. Kyseisiin markkinatoimijoihin kuuluvat ”vihreitä” kestäviä rahoitustuotteita tai -palveluja tarjoavat finanssimarkkinatoimijat ja ”vihreitä” kestäviä yritysjoukkovelkakirjalainoja tarjoavat finanssialan ulkopuoliset yritykset. [tark. 15]

(16)  Jotta ei vahingoitettaisi kuluttajien etuja, rahastonhoitajien ja yhteisösijoittajien, jotka tarjoavat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä, olisi ilmoitettava, miten ja missä määrin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen kriteerejä käytetään sijoitusten ympäristökestävyyden määrittämiseen. Annettujen tietojen avulla sijoittajien olisi saatava selville sellaisen sijoituksen prosenttiosuus, jolla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, kaikista taloudellisista toiminnoista ja näin ollen sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Komission olisi täsmennettävä, mitkä tiedot on annettava tätä tarkoitusta varten. Tietojen avulla kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava tarkistaa helposti tiedonantovelvollisuuden noudattaminen ja panna kyseinen velvollisuus sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti täytäntöön.

(17)  Tiedonantovelvollisuuden kiertämisen estämiseksi kyseistä velvollisuutta olisi sovellettava myös silloin, kun rahoitustuotteita kaikkiin rahoitustuotteisiin, joita tarjotaan ympäristön kannalta kestävien sijoitusten kaltaisina sijoituksina, mukaan luettuina rahoitustuotteet, joiden tavoitteena on ympäristönsuojelu sen laajassa merkityksessä. Finanssimarkkinatoimijoilta ei saisi vaatia, että ne sijoittavat ainoastaan ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, jotka määritetään tässä asetuksessa vahvistettujen teknisten seulontakriteerien mukaisesti. Niitä Finanssimarkkinatoimijoita ja muita toimijoita olisi kannustettava siihen, että jos ne katsovat, että taloudellista toimintaa, joka ei täytä niiden rahoittaman toiminnan kannalta merkityksellisiä teknisiä seulontakriteerejä tai jolle ei ole vielä ole vahvistettu tällaisia kriteerejä, ja että niiden rahoitustuotteita olisi näin olen pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne ilmoittavat asiasta komissiolle ja auttavat siten komissiota arvioimaan, onko teknisiä seulontakriteerejä aiheellista täydentää tai päivittää. [tark. 16]

(18)  Sen Taloudellisen toiminnan ympäristökestävyyden asteen määrittämiseksi, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, olisi vahvistettava ympäristövaikutusta mittaaviin indikaattoreihin perustuva tyhjentävä luettelo ympäristötavoitteista ja otettava siinä huomioon toiminnan vaikutus teollisuuden koko arvoketjuun ja varmistettava johdonmukaisuus unionin nykyisen lainsäädännön, kuten puhtaan energian säädöspaketin, kanssa. [tark. 17]

(19)  Terveiden ekosysteemien suojelua koskevaa ympäristötavoitetta olisi tulkittava ottaen huomioon asiaankuuluvat unionin säädökset ja muut välineet, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY(14), neuvoston direktiivi 92/43/ETY(15), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014(16), luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020(17), vihreitä infrastruktuureja koskeva EU:n strategia, neuvoston direktiivi 91/676/ETY(18), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014(19), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010(20), metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskeva toimintasuunnitelma(21) ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumista koskeva toimintasuunnitelma(22).

(20)  Kutakin ympäristötavoitetta varten olisi vahvistettava yhdenmukaiset kriteerit, jotka perustuvat yhdenmukaistettujen indikaattorien avulla toimitettuihin tietoihin ja joiden perusteella taloudellisten toimintojen katsotaan edistävän merkittävästi kyseistä tavoitetta. Yhtenä yhdenmukaisten kriteerien osatekijöistä pitäisi olla se, ettei aiheuteta huomattavaa haittaa millekään tässä asetuksessa vahvistetuista ympäristötavoitteista. Tällä pyritään välttämään se, että sijoituksia pidetään ympäristön kannalta kestävinä, vaikka taloudelliset toiminnot, joita sijoitukset hyödyttävät, aiheuttavat ympäristölle enemmän haittaa kuin edistävät ympäristötavoitetta. Merkittävää edistämistä ja huomattavan haitan puuttumista koskevien edellytysten olisi mahdollistettava ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin tehtävät sijoitukset, joilla tosiasiallisesti edistetään ympäristötavoitteiden saavuttamista. [tark. 18]

(21)  Vähimmäistason suojatoimien täytyisi olla yksi edellytys sille, että taloudellisia toimintoja pidetään ympäristön kannalta kestävinä, kun palautetaan mieleen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen sitoumus noudattaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita, joilla tuetaan kestävää ja osallistavaa kasvua, ja tunnustetaan kansainväliset vähimmäistason ihmisoikeudet, ihmisoikeusnormit, työntekijöiden oikeudet ja työelämän normit. Sen vuoksi taloudellisia toimintoja olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävinä vain, jos ne toteutetaan noudattamalla kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä kahdeksaa keskeistä ILOn yleissopimusta. Keskeisissä ILOn yleissopimuksissa määritellään ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet, joita yritysten on noudatettava. Monet näistä kansainvälisistä normeista vahvistetaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, erityisesti orjuuden ja pakkotyön kielto sekä syrjimättömyysperiaate. Kyseiset vähimmäistason suojatoimet eivät rajoita ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta sekä yhteiskunnallista kestävyyttä koskevien tiukempien unionin lainsäädännön vaatimusten soveltamista tarvittaessa.

(22)  Ottaen huomioon erityiset tekniset tiedot, jotka tarvitaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseen, sekä tieteen ja teknologian nopeasti muuttuva luonne, ympäristön ympäristökestävyyden asteen määrittämisen kannalta kestävien olennaisia taloudellisten toimintojen kriteerejä olisi mukautettava säännöllisesti tällaisiin muutoksiin. Jotta kriteerit ja indikaattorit olisivat tieteellisen näytön sekä asiantuntijoiden ja asianomaisten sidosryhmien kannanottojen perusteella ajantasaisia, merkittävää edistämistä ja huomattavaa haittaa koskevia edellytyksiä olisi täsmennettävä erilaisten taloudellisten toimintojen osalta ja päivitettävä säännöllisesti. Tätä varten komission olisi vahvistettava tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit ja yhdenmukaiset indikaattorit erilaisille taloudellisille toiminnoille kestävän rahoituksen sidosryhmäfoorumin antaman teknisen työpanoksen perusteella. [tark. 19]

(23)  Joillakin taloudellisilla toiminnoilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita vähentämällä voidaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Näille taloudellisille toiminnoille on aiheellista vahvistaa tekniset seulontakriteerit, joissa edellytetään ympäristötehokkuuden merkittävää parantamista verrattuna muun muassa toimialan keskiarvoon, sen arvioimiseksi, voiko tietty toiminto osaltaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Kriteereissä olisi otettava huomioon myös tietyn taloudellisen toiminnan aiheuttamat pitkän aikavälin (toisin sanoen yli kolmen vuoden) vaikutukset, erityisesti tuotteiden ja palvelujen ekologiset edut sekä välituotteiden osuus, ja arvioitava siten kaikkien valmistus- ja käyttövaiheiden vaikutus koko arvoketjun ja elinkaaren ajalta. [tark. 20]

(24)  Taloudellista toimintaa ei saisi pitää ympäristön kannalta kestävänä, jos se aiheuttaa ympäristölle enemmän haittaa kuin hyötyä siitä ei seuraa ympäristölle nettohyötyä. Teknisissä seulontakriteereissä olisi määritettävä vähimmäisvaatimukset, jotka tarvitaan sen vuoksi, ettei muille tavoitteille aiheudu huomattavaa haittaa. Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi varmistettava, että kriteerit ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia ja perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön ja että niissä otetaan huomioon teknologioiden koko arvoketju ja elinkaari. Sen olisi myös varmistettava, että niitä päivitetään säännöllisesti. Jos riskiä ei voida määrittää tieteellisessä arvioinnissa riittävän varmasti, olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 191 artiklan mukaisesti. [tark. 21]

(25)  Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä ja yhdenmukaistettuja indikaattoreita komission olisi otettava huomioon asiaankuuluva unionin lainsäädäntö ja jo käytössä olevat ei-oikeudelliset unionin välineet, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010(23), EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä(24), EU:n asettamat ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerit(25), komission kiertotalousfoorumi, eurooppalainen elinkaarianalyysin foorumi ja tuotteen ympäristöjalanjälkeä ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskeviin sääntöihin liittyvä käynnissä oleva työ(26). Jottei syntyisi tarpeettomia epäjohdonmukaisuuksia suhteessa taloudellisten toimintojen luokituksiin, jotka ovat jo olemassa muita tarkoituksia varten, komission olisi otettava huomioon myös ympäristöliiketoimintaa koskevat tilastoluokitukset eli ympäristönsuojelutoimien ja -menojen tilastoluokitus (CEPA) ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokitus (CReMA)(27). [tark. 22]

(26)  Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä ja yhdenmukaistettuja indikaattoreita komission olisi otettava huomioon myös infrastruktuurialan eri alojen erityispiirteet sekä ulkoiset ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja talousvaikutukset kustannus-hyötyanalyysissä. Tältä osin komission olisi otettava huomioon kansainvälisissä järjestöissä, kuten OECD:ssä, tehty työ, asiaankuuluvat unionin lainsäädäntö ja standardit, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY(28), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU(29), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU(30), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU(31)ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU(32), sekä nykyiset menetelmät. Teknisillä seulontakriteereillä ja indikaattoreilla olisi tässä yhteydessä edistettävä asianmukaisia hallintokehyksiä, joissa Yhdistyneiden kansakuntien tukemissa vastuullisen sijoittamisen periaatteissa(33) mainitut sosiaaliset sekä ympäristöön ja hallintotapaan liittyvät tekijät otetaan huomioon kaikissa hankkeen elinkaaren vaiheissa. [tark. 23]

(26 a)  Määrittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi otettava huomioon myös sellaisia toimintoja tukevat siirtymätoimenpiteet, joilla edistetään siirtymistä kestävämpään ja vähähiilisempään talouteen. Sellaisia yrityksiä, jotka tällä hetkellä harjoittavat ympäristölle erittäin vahingollista taloudellista toimintaa, olisi kannustettava siirtymään nopeasti ympäristön kannalta kestävään tai ainakin ympäristön kannalta ongelmattomaan toimintaan. Teknisillä seulontakriteereillä olisi edistettävä tällaisia siirtymisprosesseja niiden ollessa käynnissä. Jos suurin osa tiettyä haitallista toimintaa harjoittavista yrityksistä on todistettavasti käynnistänyt tällaisen siirtymän, se voidaan ottaa huomioon seulontakriteereissä. Merkittävien siirtymistoimien toteuttaminen voidaan osoittaa muun muassa jatkuvalla tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, huomattavilla hankkeilla investointipääomien kohdistamiseksi uusiin ja aiempaa ympäristöystävällisempiin teknologioihin tai konkreettisilla siirtymäsuunnitelmilla, jotka ovat vähintään täytäntöönpanonsa alkuvaiheessa. [tark. 24]

(27)  Jottei Jotta kannustettaisiin ympäristön kannalta kestäviä innovaatioita eikä vääristettäisi kilpailua, kun hankitaan rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, teknisillä seulontakriteereillä olisi varmistettava, että kaikkia tietyn toimialan makrosektorin (toisin sanoen maatalouden, metsätalouden ja kalastuksen, valmistuksen, sähkö-, kaasu‑, lämpö- ja ilmastointihuollon, rakentamisen, liikenteen ja varastointipalvelujen kaltaisten NACE-toimialojen) asiaankuuluvia taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä ja että niitä käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman tässä asetuksessa vahvistetun ympäristötavoitteen saavuttamista eivätkä aiheuta huomattavaa haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille. Mahdollinen kyky edistää näiden ympäristötavoitteiden saavuttamista voi kuitenkin vaihdella eri alojen välillä, mikä olisi otettava kriteereissä seulontakriteereissä huomioon. Kriteerit eivät saisi kuitenkaan millään alalla talouden makrosektorilla asettaa epäoikeudenmukaisesti sellaisia taloudellisia toimintoja muita huonompaan asemaan, jotka edistävät ympäristötavoitteiden saavuttamista samassa määrin kuin kyseiset muut toiminnot eivätkä aiheuta huomattavaa haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille. [tark. 25]

(27 a)  Ympäristön kannalta kestävät toiminnot ovat seurausta koko arvoketjussa kehitetyistä teknologioista ja tuotteista. Tämän vuoksi teknisissä seulontakriteereissä olisi otettava huomioon koko arvoketju raaka-aineiden käsittelystä aina lopputuotteeseen ja sen jätevaiheeseen ympäristön kannalta kestävien toimintojen lopullisessa tarjonnassa. [tark. 26]

(27 b)   Jotta vältetään hyvin toimivien arvoketjujen keskeyttäminen, teknisissä seulontakriteereissä olisi otettava huomioon, että ympäristön kannalta kestävät toiminnot mahdollistavien teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseen osallistuu useita taloudellisia toimijoita. [tark. 27]

(28)  Vahvistaessaan teknisiä seulontakriteerejä komission olisi arvioitava siirtymiseen liittyviä mahdollisia riskejä, sekä sitä, johtaako ympäristön kannalta kestäviä toimintoja koskevien kriteerien vahvistaminen vahvistamisen tahti arvonsa menettävien sijoituskohteiden syntymiseen tai epäjohdonmukaisten kannustimien luomiseen ja olisiko sillä kielteisiä vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden likviditeettiin. [tark. 28]

(29)  Jotta säännösten noudattaminen ei aiheuttaisi talouden toimijoille kohtuuttoman suuria kustannuksia, komission olisi vahvistettava tekniset seulontakriteerit, jotka tarjoavat riittävästi oikeudellista selkeyttä ja ovat käyttökelpoisia ja helppokäyttöisiä ja joiden ansiosta kustannukset, joita aiheutuu tarkistettaessa säännösten noudattamista, pysyvät kohtuuden rajoissa.

(30)  Sen varmistamiseksi, että sijoitukset ohjataan taloudellisiin toimintoihin, joilla on kaikkein suurimmat myönteiset vaikutukset ympäristötavoitteisiin, komission olisi vahvistettava tekniset seulontakriteerit ensi sijassa sellaisille taloudellisille toiminnoille, joilla voidaan eniten edistää ympäristötavoitteita. Uusien teknologioiden määrittämisen ja kehittämisen helpottamiseksi sekä näiden teknologioiden laajentamismahdollisuuksien huomioon ottamiseksi seulontakriteereissä olisi otettava huomioon hankkeiden tulokset. [tark. 29]

(31)  Liikennealaa varten, liikkuva kalusto mukaan luettuna, olisi vahvistettava asianmukaiset tekniset seulontakriteerit, joissa olisi otettava huomioon teknologioiden koko elinkaari ja se, että lähes 26 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikennealalta, kansainvälinen merenkulku mukaan luettuna. Kuten kestävän kasvun rahoitusta koskevasta toimintasuunnitelmasta(34) käy ilmi, liikennealan osuus on noin 30 prosenttia kestävän kehityksen vuotuisista lisäinvestointitarpeista unionissa, kun mukaan luetaan sähköistämisen ja puhtaampiin liikennemuotoihin siirtymisen lisääminen edistämällä liikennemuotosiirtymää ja liikenteenhallintaa. [tark. 30]

(32)  Erityisen tärkeää on, että komissio valmistellessaan teknisten seulontakriteerien laadintaa toteuttaa asianmukaiset kuulemiset parempaa sääntelyä koskevien vaatimusten mukaisesti. Teknisten arviointikriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien vahvistamis- ja päivittämisprosessissa olisi oltava mukana myös asianomaisia sidosryhmiä, ja prosessin olisi perustuttava tieteelliseen näyttöön, sosioekonomisiin vaikutuksiin, parhaisiin käytäntöihin, nykyiseen työhön ja nykyisiin tahoihin, erityisesti komission kiertotalousfoorumiin, sekä sellaisten asiantuntijoiden antamiin neuvoihin, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta asiaankuuluvilta aloilta eri puolilta maailmaa. Tätä varten komission olisi perustettava kestävän rahoituksen foorumi. Sen varmistamiseksi, että kaikkien asianomaisten alojen erityispiirteet otetaan asianmukaisesti huomioon, foorumin olisi koostuttava suuresta määrästä sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin asiantuntijoista asiantuntijoita. Julkisen sektorin edustajiin olisi kuuluttava Euroopan ympäristökeskuksen ja kansallisten ympäristönsuojeluvirastojen, Euroopan valvontaviranomaisten, Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän ja Euroopan investointipankin asiantuntijoita. Yksityisen sektorin asiantuntijoihin olisi kuuluttava asianomaisten sidosryhmien edustajia, finanssimarkkinatoimijoiden ja muiden kuin finanssimarkkinatoimijoiden, monia teollisuudenaloja edustavan reaalitalouden, yliopistojen, tutkimuslaitosten, yhdistysten ja organisaatioiden edustajat mukaan luettuina. Tarvittaessa foorumin olisi voitava pyytää neuvoa myös muilta kuin jäseniltä. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja teknisten seulontakriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien laadinnasta, analysoinnista ja tarkistamisesta, mukaan luettuina kriteerien mahdolliset vaikutukset sellaisten omaisuuserien arvostamiseen, joita on ennen teknisten seulontakriteerien hyväksymistä pidetty vihreinä kestävinä omaisuuserinä voimassa olevien markkinakäytäntöjen perusteella. Foorumin olisi myös annettava komissiolle neuvoja siitä, soveltuvatko tekniset seulontakriteerit ja indikaattorit muihin käyttötarkoituksiin unionin tulevissa poliittisissa aloitteissa, joiden tavoitteena on helpottaa kestävää sijoittamista. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja kestävyyttä koskevien tilinpäätösstandardien ja integroitujen raportointistandardien kehittämiseksi yrityksille ja finanssimarkkinatoimijoille, myös direktiivin 2013/34/EU tarkistamisen avulla. [tark. 31]

(33)  Jotta voidaan täsmentää tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ja erityisesti vahvistaa ja päivittää tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit ja indikaattorit erilaisille taloudellisille toiminnoille siltä osin, mitä ympäristötavoitteiden merkittävällä edistämisellä tai niille aiheutuvalla huomattavalla haitalla tarkoitetaan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tiedoista, jotka tarvitaan 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun tiedonantovelvollisuuden ja 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa mainittujen teknisten seulontakriteerien noudattamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset julkiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi järjestelmällisesti oltava oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 32]

(34)  Jotta asianomaiset toimijat saisivat riittävästi aikaa perehtyä tässä asetuksessa säädettyihin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen kriteereihin ja valmistautua niiden soveltamiseen, tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita olisi alettava soveltaa kunkin ympäristötavoitteen osalta kuuden kuukauden kuluttua asiaankuuluvien teknisten seulontakriteerien hyväksymisestä.

(35)  Tämän asetuksen soveltamista olisi tarkasteltava säännöllisesti ja viimeistään kahden vuoden kuluttua uudelleen, jotta voidaan arvioida ympäristön kannalta kestäviä ja ympäristön kannalta haitallisia taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien laadinnan edistymistä, ympäristön kannalta kestävän sijoituksen tai sijoitusten, joilla on kielteinen ympäristövaikutus, määritelmän käyttöä sekä sitä, onko tarpeen perustaa mekanismi lisämekanismi, jolla tarkistetaan velvoitteiden noudattaminen. Lisäksi uudelleentarkastelussa olisi arvioitava, olisiko mitä säännöksiä tarvitaan tämän asetuksen soveltamisalaa laajennettava soveltamisalan laajentamiseksi käsittämään yhteiskunnallisen kestävyyden tavoitteita. Komission olisi tarvittaessa 31 päivään maaliskuuta 2020 mennessä julkaistava lisää lainsäädäntöehdotuksia sellaisen mekanismin perustamisesta, jolla tarkistetaan vaatimusten noudattaminen. [tark. 33]

(36)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska on tarpeen ottaa unionin tasolla käyttöön ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaiset kriteerit ja indikaattorit, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, [tark. 34]

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää mikä on taloudellisen toiminnon ympäristövaikutusten ja -kestävyyden aste, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste.

2.  Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:

a)  jäsenvaltioiden tai unionin toteuttamat toimenpiteet, joissa markkinatoimijoille finanssimarkkinatoimijoille asetetaan unionissa ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia;

b)  finanssimarkkinatoimijat, jotka tarjoavat unionissa rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina. , ja

b a)  finanssimarkkinatoimijat, jotka tarjoavat muita rahoitustuotteita, paitsi jos

i)  finanssimarkkinatoimija antaa kohtuullisiin ja toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiin todisteisiin perustuvan selvityksen siitä, että sen rahoitustuotteilla rahoitetuilla taloudellisilla toiminnoilla ei ole merkittävää kestävyysvaikutusta 3 ja 3 a artiklassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteereiden mukaan, jolloin II ja III luvun säännöksiä ei sovelleta; niiden on esitettävä tällaiset tiedot esitteessään; tai

ii)  finanssimarkkinatoimija ilmoittaa esitteessään, että kyseisellä rahoitustuotteella ei pyritä saavuttamaan kestävyyttä koskevia tavoitteita ja että tuotteeseen liittyy muita suurempi riski siitä, että sillä tuetaan sellaisia taloudellisia toimintoja, joita ei pidetä kestävinä tämän asetuksen mukaisesti.

2 a.  Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kriteerejä on sovellettava oikeasuhteisesti, kohtuutonta hallinnollista rasitusta välttäen ja ottaen huomioon finanssimarkkinatoimijan ja luottolaitosten luonteen, laajuuden ja monimutkaisuuden noudattamalla pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia yhteisöjä koskevia yksinkertaistettuja säännöksiä 4 artiklan 2 d kohdan säännösten mukaisesti.

2 b.  Rahoituspalvelujen tarjoajat, joita 1 artiklan 2 kohta ei koske, voivat käyttää tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja kriteerejä kyseisessä kohdassa mainitussa tarkoituksessa vapaaehtoisesti ja muihin kuin 2 artiklassa vahvistettuihin rahoitustuotteisiin.

2 c.  Komissio hyväksyy delegoidun säädöksen niiden tietojen täsmentämiseksi, jotka finanssimarkkinatoimijoiden on toimitettava asiasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille 2 kohdan a alakohdassa säädettyä tarkoitusta varten. [tark. 35, 55, 59, 87 ja 96]

2 artikla

Määritelmät

1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)  ’ympäristön kannalta kestävällä sijoituksella’ sijoitusta, jolla rahoitetaan yhtä tai useampaa taloudellista toimintaa, joita voidaan tämän asetuksen nojalla pitää ympäristön kannalta kestävinä;

b)  ’finanssimarkkinatoimijalla’ mitä tahansa seuraavista [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä finanssimarkkinatoimijaa; määritellyistä toimijoista:

i)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettua luottolaitosta [julkaisutoimisto lisää viittauksen asianmukaiseen artiklaan] asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaan määriteltynä;

b a)  ’liikkeeseenlaskijalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY(35) 2 artiklan 1 kohdan h alakohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129(36) 2 artiklan h kohdassa määriteltyä julkisesti noteerattua liikkeeseenlaskijaa;

c)  ’rahoitustuotteella’ [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan j alakohdassa määriteltyä rahoitustuotetta salkunhoitoa, vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, vakuutusmuotoista sijoitustuotetta, eläketuotetta, eläkejärjestelmää, yhteissijoitusyritystä tai yritysjoukkovelkakirjalainaa sekä direktiivissä 2003/71/EY ja asetuksessa (EU) 2017/1129 tarkoitettuja liikkeeseenlaskuja;

c a)  ’ympäristöindikaattoreilla’ vähintään resurssien, kuten raaka-aineiden, energian, uusiutuvan energian ja veden, kulutuksen, ekosysteemipalveluihin kohdistuvan vaikutuksen, hiilidioksidi- ja muiden päästöjen, biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten, maankäytön ja jätteiden syntymisen mittaamista tieteellisen näytön perusteella komission elinkaariarvioinnin menetelmän avulla komission kiertotalouden seurantakehyksessä (COM(2018)0029) vahvistetulla tavalla;

c b)  ’asiasta vastaavalla kansallisella toimivaltaisella viranomaisella’ asetuksen (EU) N:o 1095/2010, asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1094/2010 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritettyä jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista tai valvontaviranomaista tai niissä määritettyjä jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tai valvontaviranomaisia, joiden toimivaltaan kuuluu se finanssimarkkinatoimijoiden luokka, jota koskee tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettu tiedonantovaatimus;

c c)  ’asiasta vastaavalla eurooppalaisella valvontaviranomaisella’ asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja/tai asetuksen (EU) N:o 1095/2010 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritettyä yhtä tai useampaa eurooppalaista valvontaviranomaista, joiden toimivaltaan kuuluu se finanssimarkkinatoimijoiden luokka, jota koskee tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettu tiedonantovaatimus;

d)  ’ilmastonmuutoksen hillinnällä’ prosessia, jossa prosesseja, myös siirtymävaiheen toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen maapallon keskilämpötilan nousu pidetään nousun pitämiseksi selvästi alle 2°C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja lämpötilan nousu rajoitetaan nousun rajoittamiseen 1,5°C:seen suhteessa esiteolliseen aikaan tähtäävien toimien ylläpitämiseksi Pariisin sopimuksen mukaisesti;

e)  ’ilmastonmuutokseen sopeutumisella’ prosessia, jossa sopeudutaan nykyiseen ja odotettavissa olevaan ilmastoon ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin;

f)  ’kasvihuonekaasulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013(37) liitteessä I mainittua kasvihuonekaasua;

g)  ’kiertotaloudella’ tuotteiden, materiaalien ja kaikkien muiden resurssien arvon ja käytettävyyden säilyttämistä taloudessa korkeimmalla tasollaan mahdollisimman pitkään vähentäen siten ympäristövaikutuksia ja jätteiden minimoimista minimoiden jätteitä, myös soveltamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY(38) 4 artiklassa säädettyä jätehierarkiaa, sekä resurssien käytön minimoimista keskeisten kiertotalouden indikaattorien perusteella siirtymistä kohti kiertotalouteen koskevan seurantakehyksen mukaisesti, mikä koskee tuotannon, kulutuksen ja jätehuollon eri vaiheita;

h)  ’pilaamisella’

i)  aineiden, tärinän, lämmön, melun, valon tai muiden epäpuhtauksien päästämistä ihmisen toimesta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään siten, että seuraukset voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristön laadulle, vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä;

ii)  meriympäristön osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY(39) 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä pilaantumista;

ii a)   vesiympäristön osalta direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 33 alakohdassa määriteltyä pilaantumista;

i)  ’terveellä ekosysteemillä’ ekosysteemiä, jonka fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen kunto tai fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen laatu on hyvä ja joka on itselisääntymiskykyinen tai kykenee palautumaan tasapainoon ja ylläpitää biologista monimuotoisuutta;

j)  ’energiatehokkuudella’ tehokkaampaa energiankäyttöä kaikissa energiaketjun vaiheissa tuotannosta loppukulutukseen saakka;

k)  ’ympäristön hyvällä tilalla’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä ympäristön hyvää tilaa;

l)  ’merivesillä’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä merivesiä;

m)  ’pintavedellä’, ’sisämaan vedellä’, ’jokisuiden vaihettumisalueilla’ ja ’rannikkovesillä’ samaa kuin direktiivin 2000/60/EY(40) 2 artiklan 1, 3, 6 ja 7 alakohdassa;

n)  ’metsien kestävällä hoidolla ja käytöllä’ metsien ja metsämaan käyttöä sellaisella tavalla ja tehokkuudella, että ne säilyttävät monimuotoisuutensa, tuottavuutensa, uusiutumiskykynsä, elinvoimansa ja kykynsä täyttää nyt ja tulevaisuudessa asiaankuuluvat ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tehtävänsä paikallisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla aiheuttamatta haittaa muille ekosysteemeille sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. [tark. 36, 88 ja 89]

II luku

Ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnat

3 artikla

Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit

Määritettäessä sijoituksen ympäristökestävyyden astetta taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävää, jos toiminta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

a)  taloudellinen toiminta edistää merkittävästi yhtä tai useampaa 5 artiklassa asetettua ympäristötavoitetta 6–11 artiklan mukaisesti;

b)  taloudellinen toiminta ei aiheuta 12 artiklan mukaista huomattavaa haittaa 5 artiklassa asetetuille ympäristötavoitteille;

c)  taloudellinen toiminta toteutetaan 13 artiklassa säädettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti;

d)  taloudellinen toiminta täyttää tekniset seulontakriteerit, jos komissio on määrittänyt sellaiset taloudelliseen toimintaan kuuluvan yrityksen tai suunnitelman tasolla suoritetun yhdenmukaistetun kestävyysvaikutusten mittauksen perusteella ja 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. [tark. 37]

3 a artikla

Kriteerit taloudellisille toiminnoille, joilla on merkittävä kielteinen ympäristövaikutus

Komissio suorittaa 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä vaikutustenarvioinnin seurauksista, jotka aiheutuvat tämän asetuksen tarkistamisesta siten, että kestävän sijoittamisen kehykseen lisätään kehys, jota käytetään kriteereiden määrittämiseksi sille, milloin ja miten taloudellisella toiminnalla on merkittävä kielteinen vaikutus kestävyyteen. [tark. 38]

4 artikla

Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja Taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen määrittämistä koskevien kriteerien käyttö soveltaminen ja noudattaminen

1.  Jäsenvaltioiden ja unionin on sovellettava 3 artiklassa säädettyjä ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen määrityskriteerejä kaikissa toimenpiteissä, joissa markkinatoimijoille asetetaan ”ympäristön kannalta kestävinä” markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia kestävyysvaatimuksia.

2.  Finanssimarkkinatoimijoiden, jotka tarjoavat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina yritysjoukkovelkakirjalainoja, on annettava tiedot siitä, miten ja missä määrin 3 artiklassa säädettyjä, ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia kriteerejä käytetään sijoituksen ympäristökestävyyden määrittämiseen asiaan liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan vahvistaa, onko niiden tarjoamia tuotteita pidettävä ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina 3 artiklan kriteerien nojalla. Jos finanssimarkkinatoimijat katsovat, että taloudellista toimintaa, joka ei täytä tämän asetuksen mukaisesti vahvistettuja teknisiä seulontakriteerejä tai jolle ei ole vielä vahvistettu tällaisia kriteerejä, olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne voivat ilmoittaa niiden on ilmoitettava tästä komissiolle. Komissio ilmoittaa tarvittaessa 15 artiklassa tarkoitetulle kestävän rahoituksen foorumille tällaisista finanssimarkkinatoimijoiden pyynnöistä. Finanssimarkkinatoimijat eivät saa tarjota rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina, jos näitä tuotteita ei pidetä ympäristön kannalta kestävinä.

2 a.  Jäsenvaltioiden on tiiviissä yhteistyössä asiasta vastaavan Euroopan valvontaviranomaisen kanssa seurattava 2 kohdassa mainittuja tietoja. Finanssimarkkinatoimijoiden on raportoitava niistä asiasta vastaavalle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, joka ilmoittaa ne asiasta vastaavalle Euroopan valvontaviranomaiselle viipymättä. Jos asiasta vastaava kansallinen toimivaltainen viranomainen tai asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen ei hyväksy 2 ja 2 a artiklassa tarkoitettuja raportoituja tietoja, finanssimarkkinatoimijoiden on tarkistettava ja korjattava annetut tiedot.

2 b.  Tässä artiklassa tarkoitettuja tietoja annettaessa on noudatettava direktiiveihin (EU) 2014/65/EU ja (EU) 2016/97 sisältyviä periaatteita, joiden mukaan tietojen on oltava tasapuolisia ja selkeitä eivätkä ne saa johtaa harhaan, ja tämän artiklan 2 c kohdassa tarkoitettuja interventiovaltuuksia sovellettaessa on noudatettava asetukseen (EU) N:o 600/2014 sisältyviä periaatteita.

2 c.  Tässä asetuksessa ei esitetä tiedonantovelvollisuuksia, jotka esitetään jo [julkaisutoimisto lisää viittauksen kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta annettuun asetukseen].

2 d.  Edellä 2 artiklan 2 b ja 2 c kohdassa tarkoitettuihin pieniin ja rakenteeltaan yksinkertaisiin yrityksiin sovelletaan yksinkertaistettuja säännöksiä.

3.  Edellä olevan 2, 2 a ja 2 b kohdan täydentämiseksi komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitkä tiedot tarvitaan kyseisen kohdan kyseisten kohtien noudattamiseksi, mukaan lukien luettelo sijoituksista, joilla on kestävien sijoitusten kaltaisia ominaisuuksia, ja asiaan liittyvät kelpoisuuskynnykset 2 kohdan soveltamiseksi, ottaen huomioon asianmukaisten tietojen saatavuuden ja tämän asetuksen mukaisesti vahvistetut tekniset seulontakriteerit. Kyseisten tietojen avulla sijoittajien on voitava saada selville

a)  ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja harjoittavista eri yrityksistä olevien osuuksien prosenttiosuus;

b)  sellaisen sijoituksen osuus, jolla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, prosenttiosuutena kaikista taloudellisista toiminnoista.

b a)  edellä 2 b artiklassa tarkoitettuja pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia yrityksiä koskevat asiaan liittyvät määritelmät sekä niihin sovellettavat yksinkertaistetut säännökset.

3 a.  Finanssimarkkinatoimijoiden on julkistettava 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot.

4.  Komissio antaa delegoidun säädöksen 3 kohdan mukaisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020. Komissio voi muuttaa kyseistä delegoitua säädöstä ottaen erityisesti huomioon 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen delegoitujen säädösten muutokset. [tark. 39]

4 a artikla

Markkinoiden seuranta

1.  Asetuksen (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen valvoo tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen unionissa markkinoitavien, jaeltavien tai myytävien rahoitustuotteiden markkinoita.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava jäsenvaltioissaan tai niistä käsin markkinoitavien, tarjottavien tai myytävien rahoitustuotteiden markkinoita.

3.  Asetuksen (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen voi tapaukissa, joissa 1 artiklassa tarkoitetut yhteisöt rikkovat tätä asetusta, tilapäisesti kieltää 1 artiklassa tarkoitettujen rahoitustuotteiden markkinoinnin, jakamisen tai myymisen unionissa tai rajoittaa niiden markkinointia, jakamista tai myyntiä unionissa.

Edellä 3 artiklassa tarkoitettua kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa asiasta vastaavan Euroopan valvontaviranomaisen vahvistamissa olosuhteissa, tai niistä voidaan myöntää kyseisen viranomaisen vahvistamia poikkeuksia.

4.  Toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen varmistaa, että toimi

a)  ei vaikuta sillä saavutettaviin etuihin nähden kohtuuttoman haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajiin; ja

b)  ei luo riskiä sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöstä.

Jos toimivaltainen viranomainen on toteuttanut tai toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteen tämän artiklan nojalla, asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen voi toteuttaa minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.

5.  Ennen kuin asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen päättää toteuttaa toimia tämän artiklan nojalla, se ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille toimesta, jota se ehdottaa.

6.  Asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen tarkastelee sopivin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi 1 kohdan mukaisesti asetettua kieltoa tai rajoitusta. Jos kiellon tai rajoituksen voimassaoloa ei jatketa tämän kolmen kuukauden ajanjakson jälkeen, sen voimassaolo lakkaa.

7.  Toimenpide, jonka asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen on toteuttanut tämän artiklan mukaisesti, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut. [tark. 40]

5 artikla

Ympäristötavoitteet Kestävyystavoitteet

1.  Tässä asetuksessa ympäristötavoitteilla tarkoitetaan seuraavia:

1)  ilmastonmuutoksen hillintä;

2)  ilmastonmuutokseen sopeutuminen;

3)  vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu;

4)  siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen ehkäisy ja uusioraaka-aineiden käytön lisääminen mukaan luettuina;

5)  ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen;

6)  biologisen monimuotoisuuden ja terveiden ekosysteemien suojelu ja pilaantuneiden ekosysteemien ennallistaminen.

1 a.  Ensimmäisessä kohdassa vahvistettuja tavoitteita on mitattava yhdenmukaistetuilla indikaattoreilla, elinkaarianalyysilla ja tieteellisillä kriteereillä, ja ne on saavutettava, jotta varmistetaan, että kyetään vastaamaan tuleviin ympäristöhaasteisiin. [tark. 41]

6 artikla

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintumista ilmakehässä sellaiselle tasolle, jolla ihmisen toiminnasta ei aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä, erityisesti siten, että vältetään tai pienennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätään kasvihuonekaasujen poistumia jollakin seuraavista tavoista, myös prosessi- ja tuoteinnovoinnin avulla:

a)  uusiutuvan energian tai ilmastoneutraalin energian (mukaan luettuna hiilineutraali energia) tuottaminen, varastoiminen, jakelu tai käyttö uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin mukaisesti, myös käyttämällä innovatiivista teknologiaa, joka antaa mahdollisuuden merkittäviin tuleviin säästöihin, tai toteuttamalla tarvittava verkon vahvistaminen;

b)  energiatehokkuuden parantaminen kaikilla aloilla, paitsi kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttävässä energiatuotannossa, ja energiaketjun kaikissa vaiheissa primääri- ja loppuenergian kulutuksen vähentämiseksi;

c)  puhtaan tai ilmastoneutraalin liikkuvuuden lisääminen;

d)  siirtyminen ympäristön kannalta kestävien uusiutuvien materiaalien käyttöön ja käytön lisääminen täysimääräisen elinkaariarvioinnin perusteella sekä erityisen fossiilipohjaisten materiaalien korvaaminen, mikä tuottaa kasvihuonekaasujen säästöjä lyhyellä aikavälillä;

e)  hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sellaisten ympäristön kannalta turvallista hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä (CCU) sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) koskevien teknologioiden käytön lisääminen, joiden avulla voidaan vähentää nettopäästöjä;

f)  ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen lopettaminen, fossiilisista polttoaineista johtuvat päästöt mukaan luettuina;

f a)  hiilidioksidin ilmakehästä poistamisen lisääminen ja sen varastoiminen luonnollisiin ekosysteemeihin esimerkiksi metsityksen, metsien kunnostuksen ja uudistavan maatalouden avulla;

g)  energiajärjestelmien hiilestä irtautumiseen tarvittavan energiainfrastruktuurin perustaminen;

h)  puhtaiden ja tehokkaiden polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista tai hiilineutraaleista lähteistä.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää. Näiden teknisten seulontakriteerien on sisällettävä hillitsemistoimia koskevia kynnysarvoja, jotka vastaavat tavoitetta pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2°C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja ylläpitää toimia, joilla pyritään rajoittamaan lämpötilan nousu 1,5°C:seen suhteessa esiteolliseen aikaan Pariisin sopimuksen mukaisesti;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta indikaattoreihin perustuvat seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut indikaattoreihin perustuvat tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020. [tark. 42, 66 ja 99]

7 artikla

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi nykyisen ja odotettavissa olevan ilmaston kielteisten vaikutusten vähenemistä tai ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten lisääntymisen tai siirtymisen ehkäisemistä seuraavilla tavoilla:

a)  ehkäisemällä tai vähentämällä ilmastonmuutoksen taloudelliselle toiminnalle tietyssä paikassa ja tietyssä yhteydessä aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia, mitä on arvioitava ja priorisoitava käyttämällä saatavilla olevia ilmastoennusteita;

b)  ehkäisemällä tai vähentämällä kielteisiä vaikutuksia, joita ilmastonmuutos voi aiheuttaa luontoon ja rakennettuun ympäristöön, joissa taloudellinen toiminta tapahtuu, mitä on arvioitava ja priorisoitava käyttämällä saatavilla olevia ilmastoennusteita ja tutkimuksia ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta indikaattoreihin perustuvat seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut indikaattoreihin perustuvat tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020. [tark. 43]

8 artikla

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen vesistöjen ja merivesien kestävää käyttöä ja suojelua, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi vesien hyvää tilaa, makea vesi, jokisuiden vaihettumisalueet sisämaan pintavedet, suistoalueet ja rannikkovedet mukaan luettuina, tai merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa, jos toiminnan yhteydessä toteutetaan asianmukaisia toimia meriekosysteemin biologisen monimuotoisuuden, tuottavuuden, kestävyyden, arvon ja yleisen terveyden samoin kuin niistä riippuvaisten yhteisöjen toimeentulon ennallistamiseksi, suojaamiseksi tai ylläpitämiseksi, jollakin seuraavista tavoista:

a)  vesiympäristön, uimavedet (ranta- ja merivesi) mukaan luettuna, suojeleminen yhdyskunta- ja teollisuusjätevesipäästöjen, muovijäte mukaan luettuna, haittavaikutuksilta varmistamalla yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien asianmukainen keräily ja käsittely neuvoston direktiivin 91/271/ETY(41) 3, 4, 5 ja 11 artiklan mukaisesti tai direktiivissä 2010/75/EU vahvistetun parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti;

a a)  vesiympäristön suojeleminen merellä tapahtuvien päästöjen haittavaikutuksilta MARPOLin kaltaisten IMOon perustuvien yleissopimusten mukaisesti sekä muiden kuin MARPOLin kattamien yleissopimusten, kuten painolastivesiyleissopimuksen ja alueellisia meriä koskevien yleissopimusten, mukaisesti;

b)  ihmisten terveyden suojelu juomaveden saastumisen haittavaikutuksilta varmistamalla, ettei juomavedessä ole mikro-organismeja, loisia eikä aineita, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja tarkistamalla, että juomavesi täyttää neuvoston direktiivin 98/83/EY(42) liitteessä I olevissa A ja B osassa vahvistetut vähimmäisvaatimukset, sekä puhtaan juomaveden saannin lisääminen kansalaisten keskuudessa;

c)  vedenotto, joka on direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevassa taulukossa 2.1.2 määriteltyä hyvää määrällistä tilaa koskevan tavoitteen mukainen;

d)  vesienhoidon ja vedenkäytön tehokkuuden parantaminen, veden uudelleenkäytön helpottaminen, sadeveden käsittelyjärjestelmät tai muu toiminta, jolla suojellaan tai parannetaan unionin vesimuodostumien laatua ja määrää direktiivin 2000/60/EY mukaisesti;

e)  merten ekosysteemipalvelujen kestävän käytön varmistaminen tai merivesien osalta ympäristön hyvän tilan edistäminen niiden direktiivin 2008/56/EY liitteessä I vahvistettujen ja komission päätöksessä (EU) 2017/848(43) täsmennettyjen laadullisten kuvaajien perusteella, joiden avulla ympäristön hyvä tila määritetään.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta indikaattoreihin perustuvat seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2022 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2022. [tark. 44]

9 artikla

Kiertotalouden, jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen ehkäisy ja uusioraaka-aineiden käytön lisääminen mukaan luettuina, merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi siirtymistä kiertotalouteen, myös jätteen synnyn ehkäisyyn, uusiokäyttöön ja kierrätykseen, mikä kattaa tuotteen tai taloudellisen toiminnan koko elinkaaren eri vaiheissa, kuten tuotannossa, kulutuksessa ja käytön jälkeisessä vaiheessa, jos kyseinen toiminta edistää EU:n säännöstön mukaisesti merkittävästi tämän ympäristötavoitteen saavuttamista jollakin seuraavista tavoista:

a)  raaka-aineiden ja resurssien käytön tehostaminen tuotannossa muun muassa vähentämällä perusraaka-aineiden käyttöä ja lisäämällä sivutuotteiden ja jätteen uusioraaka-aineiden käyttöä, millä tuetaan jätevaiheen päättymiseen liittyviä toimia;

b)  tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden tai uudelleenkäytettävyyden resurssitehokkaiden, kestävien (myös tuotteen elinkaaren ja sen kannalta tarkasteltuna, että tuotetta ei ole suunniteltu vanhenemaan), korjattavien, uudelleenkäytettävien ja päivitettävissä olevien tuotteiden suunnittelu ja valmistus sekä niiden käytön lisääminen;

c)  jätteistä valmistettavien tuotteiden suunnittelu ja tuotteiden, myös niiden sisältämien yksittäisten materiaalien, uudelleenkäytettävyyden ja kierrätettävyyden lisääminen muun muassa korvaamalla tai käyttämällä vähemmän tuotteita ja materiaaleja, jotka eivät ole kierrätettävissä;

d)  vaarallisten aineiden pitoisuuksien vähentäminen ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden korvaaminen materiaaleissa ja tuotteissa unionissa vahvistettujen ja yhdenmukaistettujen oikeudellisten vaatimusten mukaisesti ja erityisesti aineiden, materiaalien, tuotteiden ja jätteen turvallisesta käsittelystä annetussa unionin lainsäädännössä vahvistettujen säädösten mukaisesti;

e)  tuotteiden käytön pidentäminen muun muassa lisäämällä tuotteiden uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta, päivittämistä, korjaamista ja kuluttajien välistä tuotteiden jakamista;

f)  uusioraaka-aineiden käytön lisääminen ja niiden laadun parantaminen muun muassa jätteen laadukkaan kierrätyksen avulla;

g)  jätteen syntymisen vähentäminen, myös prosesseissa, jotka liittyvät teollisuustuotantoon, mineraalien louhintaan, valmistukseen, rakentamiseen ja purkamiseen;

h)  jätteen uudelleenkäyttöön valmistelun ja kierrätyksen lisääminen jätehierarkian mukaisesti;

h a)   jätteen synnyn ehkäisyn, uudelleenkäytön ja kierrätyksen edellyttämän jätehuoltoinfrastruktuurin kehittämisen lisääminen;

i)  jätteen polttamisen ja , hävittämisen ja kaatopaikalle sijoittamisen välttäminen jätehierarkian mukaisesti;

j)  puutteellisesta jätehuollosta johtuvan roskaantumisen ja ympäristön muun pilaantumisen välttäminen, vähentäminen ja puhdistaminen, merien roskaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen mukaan luettuna;

j a)   elintarvikejätteen syntymisen vähentäminen primäärituotannossa, jalostus- ja valmistusteollisuudessa, vähittäismyynnissä ja muussa elintarvikkeiden jakelutoiminnassa, ravintoloissa ja ravitsemistoiminnassa sekä kotitalouksissa;

k)  luonnon energiavarojen, raaka-aineiden, vesivarojen ja maan tehokas käyttö. ;

k a)  biotalouden edistäminen uusiutuvien lähteiden kestävän käytön avulla materiaalien ja hyödykkeiden tuotannossa.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, jotka perustuvat komission kiertotalousindikaattoreihin ja joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi kiertotaloutta, jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten komission kiertotalousindikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut komission kiertotalousindikaattoreihin perustuvat tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2021. [tark. 45]

10 artikla

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä, jos kyseinen toiminta edistää korkeatasoista merkittävästi ympäristön suojelua pilaantumiselta jollakin seuraavista tavoista:

a)  muiden ilmaa, vettä ja maaperää pilaavien päästöjen kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;

b)  ilman, veden tai maaperän laadun parantaminen aloilla, joilla kyseinen taloudellinen toiminta tapahtuu, ja ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien kielteisten vaikutusten ja riskien minimoiminen;

c)  kemikaalien tuotannosta ja käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien merkittävien haittavaikutusten minimoiminen.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2021. [tark. 46]

11 artikla

Biologisen monimuotoisuuden ja terveiden ekosysteemien suojelun tai pilaantuneiden ekosysteemien ennallistamisen merkittävä edistäminen

1.  Tätä asetusta sovellettaessa taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi biologista monimuotoisuutta ja terveitä ekosysteemejä tai pilaantuneiden ekosysteemien ennallistamista, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelua, säilyttämistä ja parantamista tai ennallistamista asiaankuuluvien unionin säädösten ja muiden välineiden mukaisesti jollakin seuraavista tavoista:

a)  luonnonsuojelu (luontotyypit, lajit), luonnonsuojelutoimenpiteet luontotyyppien sekä luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien suotuisan suojelun tason säilyttämiseksi tai saattamiseksi ennalleen ja luonnossa esiintyvien lajien riittävien populaatioiden saavuttamiseksi sekä toimenpiteet ekosysteemien tilan ja niiden palvelujentarjoamiskyvyn suojelu, ennallistaminen ja parantaminen suojelemiseksi, ennallistamiseksi ja parantamiseksi;

b)  kestävä maankäyttö, mukaan luettuna maaperän biologisen monimuotoisuuden asianmukainen suojelu, sekä ; maaperän pilaantumisen nollataso; ja saastuneiden alueiden kunnostaminen;

c)  kestävät maatalouskäytännöt, mukaan luettuina sellaiset, joilla edistetään metsäkadon ja luontotyyppien vähenemisen pysäyttämistä tai ehkäisemistä;

d)  metsien kestävä hoito ja käyttö EU:n puutavara-asetuksen, EU:n LULUCF-asetuksen ja EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin mukaisesti ja ottaen huomioon sovellettava kansallinen lainsäädäntö, joka on yhdenmukaista edellä mainittujen säädösten ja Euroopan metsien suojelua käsittelevän ministerikonferenssin päätelmien kanssa.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja terveiden ekosysteemien suojelua tai pilaantuneiden ekosysteemien ennallistamista;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta indikaattoreihin perustuvat seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2022 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2022. [tark. 47]

12 artikla

Ympäristötavoitteille aiheutuva huomattava haitta

1.   Sovellettaessa tämän asetuksen 3 artiklan b alakohtaa ja ottaen huomioon taloudellisen toiminnan koko elinkaaren, taloudellisen toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa

a)  ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos toiminta aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä;

b)  ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, jos toiminta lisää nykyisen ja odotettavissa olevan ilmaston kielteisiä vaikutuksia luontoon ja rakennettuun ympäristöön, jossa taloudellinen toiminta tapahtuu, ja laajemmalti;

c)  vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, jos toiminta heikentää merkittävästi unionin vesien hyvän tilaa, makea vesi, jokisuiden vaihettumisalueet ja rannikkovedet mukaan luettuina, tai merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa unionissa, yhteisön vesipolitiikan puitteista annettujen direktiivien 2000/60/EY ja 2008/56/EY mukaisesti;

d)  kiertotaloudelle, jätteen synnyn ehkäisylle ja kierrätykselle, jos toiminta aiheuttaa huomattavaa tehottomuutta materiaalien ja resurssien, kuten uusiutumattoman energian, raaka-aineiden, veden ja maan, suorassa tai epäsuorassa käytössä tuotteiden elinkaaren yhdessä tai useammassa vaiheessa eri vaiheissa tuotteiden elinkaarta rajoittamaan suunniteltuihin ominaisuuksiin liittyvien tehottomuuksien osalta ja myös tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden, uudelleenkäytettävyyden tai kierrätettävyyden osalta tai jos toiminta lisää merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä;

e)  ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle, jos toiminta lisää merkittävästi epäpuhtauspäästöjä ilmaan, veteen ja maaperään verrattuna tilanteeseen ennen toiminnan aloittamista;

f)  terveille ekosysteemeille, jos toiminta heikentää merkittävästi ekosysteemien hyvää tilaa ja sietokykyä myös biologisen monimuotoisuuden ja maankäytön osalta.

1 a.   Arvioitaessa taloudellista toimintaa a–f alakohdassa tarkoitettujen kriteereiden perusteella on otettava huomioon sekä varsinaisen taloudellisen toiminnan että sen tarjoamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset koko niiden elinkaaren ajan ja tarvittaessa koko arvoketjussa. [tark. 48 ja 101]

13 artikla

Vähimmäistason suojatoimet

Edellä 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetut vähimmäistason suojatoimet ovat menettelyjä, jotka taloudellista toimintaa harjoittava yritys toteuttaa sen varmistamiseksi, että seuraavia noudatetaan OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille ja YK:n suuntaviivoja, jotka koskevat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia, myös periaatteita ja oikeuksia, jotka vahvistetaan työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa Kansainvälisen työjärjestön julistuksessa yksilöidyissä kahdeksassa keskeisessä yleissopimuksessa, kunnioitetaan: oikeus olla vapaa pakkotyöstä, yhdistymisvapaus, työntekijöiden järjestäytymisoikeus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettava sama palkka, syrjimättömyys mahdollisuuksien ja kohtelun osalta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa sekä oikeus olla vapaa lapsityöstä sekä kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa.

Komissio suorittaa 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä vaikutustenarvioinnin seurauksista, jotka aiheutuvat tämän asetuksen tarkistamisesta siten, että siihen lisätään taloudellista toimintaa harjoittavalle yritykselle osoitettu vaatimus noudattaa muita vähimmäistason suojatoimia, jotta kyseistä taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä, sekä kyseisen tarkistamisen tarkoituksenmukaisuudesta.

Komissiolla on valtuudet täydentää tätä artiklaa delegoidulla säädöksellä, jossa vahvistetaan kriteerit, joilla määritetään, onko tämän artiklan vaatimuksia noudatettu. Tällaista delegoitua säädöstä laatiessaan komissio ottaa huomioon 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut periaatteet. Komissio antaa delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. [tark. 49, 70, 72 ja 93]

14 artikla

Teknisiä seulontakriteerejä koskevat vaatimukset

1.  Teknisten seulontakriteerien, jotka hyväksytään 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

-a)  niiden on perustuttava yhdenmukaistettuihin indikaattoreihin, joilla mitataan ympäristövaikutuksia yhdenmukaistetun elinkaariarvioinnin avulla;

a)  niillä on yksilöitävä tarkoituksenmukaisimmat mahdollisuudet edistää tietyn ympäristötavoitteen saavuttamista, jolloin on tietyn taloudellisen toiminnan osalta otettava huomioon paitsi sen lyhyen aikavälin vaikutukset myös sen pitkän aikavälin vaikutukset;

b)  niissä on asetettava vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä, jotta mille tahansa asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle ei aiheudu huomattavaa haittaa;

c)  niiden on oltava määrällisiä tai laadullisia tai molempia, ja niissä on mahdollisuuksien mukaan oltava kynnysarvoja;

d)  niiden on tarvittaessa perustuttava unionin merkintä- ja sertifiointijärjestelmiin, unionin menetelmiin, joilla arvioidaan ympäristöjalanjälkeä, sekä unionin tilastollisiin luokitusjärjestelmiin, ja niissä on otettava huomioon asiaankuuluva voimassa oleva unionin lainsäädäntö; niissä on otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta;

e)  niiden on perustuttava luotettavaan tieteelliseen näyttöön, ja niissä on tarvittaessa otettava huomioon noudatettava SEUT-sopimuksen 191 artiklaan sisällytetty sisällytettyä ennalta varautumisen periaate periaatetta;

f)  niissä on otettava huomioon sekä varsinaisen taloudellisen toiminnan että sen tarjoamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset koko niiden elinkaaren ajan ja tarvittaessa koko arvoketjussa tarkastelemalla erityisesti niiden tuotantoa raaka-aineiden käsittelystä lähtien lopputuotteeseen saakka, käyttöä ja , käyttöiän loppua ja kierrätystä;

f a)   niissä on otettava huomioon toimimatta jättämisen kustannukset katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen 2015–2030 perusteella;

g)  niissä on otettava huomioon taloudellisen toiminnan luonne ja laajuus sekä toiminnan mahdollinen siirtäminen kestävään konfiguraatioon ja/tai käyttöön kyseiseen siirtymään liittyvien tutkimus- ja innovointihankkeiden, aikataulujen ja toimintamallien avulla;

h)  niissä on otettava huomioon mahdolliset vaikutukset markkinoiden likviditeettiin, se riski, että tietyt omaisuuserät menettävät arvonsa kestävämpään talouteen siirtymisen vuoksi, ja se riski, että luodaan epäjohdonmukaisia kannustimia;

h a)   niiden soveltamisen on oltava helppoa, eikä niiden noudattamisesta pidä aiheutua liiallista hallinnollista rasitusta;

i)  niiden piiriin on kuuluttava kaikki tietyn sektorin talouden makrosektorin asiaankuuluvat taloudelliset toiminnat, ja niillä on varmistettava, että näitä toimintoja käsitellään niiden kestävyysriskien suhteen samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman ympäristötavoitteen saavuttamista aiheuttamatta kuitenkaan merkittävästi haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, jotta vältetään kilpailun vääristyminen markkinoilla;

j)  ne vahvistetaan tavalla, jolla helpotetaan mahdollisuuksien mukaan niiden noudattamisen tarkistamista.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteerien on sisällettävä myös indikaattoreihin perustuvat, sellaisia toimintoja koskevat kriteerit, jotka liittyvät puhtaaseen energiaan siirtymiseen kohti kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjä, erityisesti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, sikäli kuin kyseiset toiminnat edistävät merkittävästi jonkin mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista.

2 a.  Teknisten seulontakriteerien avulla on varmistettava, että kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttävää energiantuotantoa ei pidetä ympäristön kannalta kestävänä taloudellisena toimintana.

2 b.  Teknisten seulontakriteerien avulla on varmistettava, että taloudellista toimintaa, jolla osaltaan aiheutetaan hiililukkiutumaan liittyviä vaikutuksia, ei pidetä ympäristön kannalta kestävänä taloudellisena toimintana.

2 c.  Teknisten seulontakriteerien avulla on varmistettava, että uusiutumatonta jätettä tuottavaa energiantuotantoa ei pidetä ympäristön kannalta kestävänä taloudellisena toimintana.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteerien on sisällettävä myös sellaisia toimintoja koskevat kriteerit, jotka liittyvät puhtaaseen tai ilmastoneutraaliin liikkuvuuteen siirtymiseen, myös liikennemuotosiirtymän avulla, sekä tehokkuustoimenpiteisiin ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, sikäli kuin kyseiset toiminnat edistävät merkittävästi jonkin mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista.

3 a.  Jos suurin osa tiettyä taloudellista toimintaa harjoittavista yrityksistä on selvästi käynnistänyt toiminnan kestäväksi muuttamiseen johtavan kehityskulun, se voidaan ottaa huomioon seulontakriteereissä. Tällainen kehityskulku voidaan osoittaa jatkuvalla tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, huomattavilla uusia ja aiempaa ympäristöystävällisempiä teknologioita koskevilla investointihankkeilla tai konkreettisilla siirtymäsuunnitelmilla, jotka ovat vähintään täytäntöönpanonsa alkuvaiheessa.

4.  Komissio tarkastelee 1 kohdassa tarkoitettuja seulontakriteerejä säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa muuttaa tämän asetuksen mukaisesti annettuja delegoituja säädöksiä tieteen ja teknologian kehityksen perusteella. [tark. 50, 73, 74, 75 ja 104]

15 artikla

Kestävän rahoituksen foorumi

1.  Komissio perustaa kestävän rahoituksen foorumin ja varmistaa sen tasapainoisen kokoonpanon siten, että se ilmentää monenlaisia näkemyksiä ja sen sukupuolijakauma on tasapuolinen. Foorumi, joka koostuu seuraavista tasapuolisesti seuraavien ryhmien edustajista:

a)  seuraavien edustajat:

i)  Euroopan ympäristökeskus;

ii)  Euroopan valvontaviranomaiset;

iii)  Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto;

iii a)  Euroopan perusoikeusvirasto;

iii b)  Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG);

b)  asiantuntijat, jotka edustavat asianomaisia yksityisiä sidosryhmiä, mukaan lukien finanssimarkkinatoimijat ja muut kuin finanssimarkkinatoimijat ja asiaan liittyviä toimialoja edustavat elinkeinoelämän asiantuntijat;

b a)   kansalaisyhteiskuntaa edustavat asiantuntijat, ympäristö-, sosiaali-, työ- ja hallintoasioiden asiantuntijat mukaan luettuina;

c)  henkilökohtaisesti nimetyt asiantuntijat, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta aloilta tiedemaailmaa, kuten yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja ajatushautomoja, edustavat asiantuntijat, maailmanlaajuisesti tunnustetut asiantuntijat mukaan luettuina.

1 a.  Edellä olevan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut asiantuntijat on nimitettävä varainhoitoasetuksen 237 artiklan mukaisesti ja heillä on oltava osoitettua tietämystä ja kokemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta aloilta ja erityisesti rahoitusalan kestävyydestä.

1 b.  Euroopan parlamentille ja neuvostolle on tiedotettava asianmukaisesti ja hyvissä ajoin foorumin asiantuntijoiden valintamenettelystä.

2.  Kestävän rahoituksen foorumi

-a)   antaa komissiolle 14 artiklan 1 kohdan -a alakohdassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen indikaattoreiden vahvistamista ja niiden mahdollista päivitystarvetta koskevia neuvoja; tukeutuu näin tehdessään asiaan liittyvien unionin elinten toimintaan ja asiaan liittyviin unionin aloitteisiin, erityisesti kiertotalouden seurantakehykseen.

a)  antaa komissiolle 14 artiklassa tarkoitettuja teknisiä seulontakriteerejä ja niiden mahdollista päivitystarvetta koskevia neuvoja;

b)  arvioi mahdollisuuksien mukaan dataan ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvien teknisten seulontakriteerien vaikutuksia niiden soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen kannalta;

c)  auttaa komissiota analysoimaan sidosryhmien pyyntöjä kehittää tai tarkistaa tiettyä taloudellista toimintaa koskevia teknisiä seulontakriteerejä mahdollisuuksien mukaan datan ja tieteellisen tutkimuksen perusteella; näiden analyysien päätelmät julkaistaan hyvissä ajoin komission verkkosivustolla;

d)  antaa komission tai parlamentin pyynnöstä komissiolle tai parlamentille neuvoja teknisten seulontakriteerien soveltuvuudesta mahdollisiin uusiin käyttötarkoituksiin;

d a)   antaa yhdessä EFRAGin kanssa komissiolle neuvoja kestävyyttä koskevien tilinpäätösstandardien ja integroitujen raportointistandardien kehittämiseksi yrityksille ja finanssimarkkinatoimijoille, myös direktiivin 2013/34/EU tarkistamisen avulla;

e)  seuraa EU-tason ja kansallisen tason suuntauksia, jotka koskevat ympäristön kestävyyteen kielteisesti vaikuttavista taloudellisista toiminnoista kestäviin sijoituksiin suuntautuvia pääomavirtoja, ja raportoi niistä säännöllisesti komissiolle mahdollisuuksien mukaan datan ja tieteellisen tutkimuksen perusteella;

f)  antaa komissiolle neuvoja tämän asetuksen mahdollisesta muutostarpeesta, erityisesti tietojen merkityksellisyyden ja laadukkuuden osalta, ja keinoista vähentää hallinnollista rasitusta. ;

f a)  edistää kestävien rahoitusalan säädösten ja politiikkojen arviointia ja kehittämistä, politiikan johdonmukaisuutta koskevat kysymykset mukaan luettuina;

f b)  avustaa komissiota mahdollisten yhteiskunnallisten tavoitteiden määrittämisessä.

2 a.   Foorumi tarkastelee näitä tehtäviä hoitaessaan huolellisesti asiaan liittyviä tietoja ja tieteellisiä tutkimustuloksia. Se voi järjestää julkisia kuulemisia kerätäkseen sidosryhmien näkemyksiä sen toimialaan kuuluvista erityisistä kysymyksistä.

3.  Kestävän rahoituksen foorumin puheenjohtajana toimii komissio, ja foorumi muodostetaan asiantuntijaryhmiä koskevien komission horisontaalisten sääntöjen mukaisesti. Komissio julkaisee foorumin analyysit, keskustelut, raportit ja pöytäkirjat verkkosivustollaan. [tark. 51]

16 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Komissio toteuttaa delegoitujen säädösten valmistelun osana ehdotettuja politiikkavaihtoehtoja koskevia asianmukaisia kuulemisia ja arviointeja.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 4 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja , 11 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 52]

III luku

Loppusäännökset

17 artikla

Uudelleentarkastelulauseke

1.  Komissio julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja vaikutuksesta. Kertomuksessa arvioidaan seuraavia seikkoja:

a)  tämän asetuksen täytäntöönpanon edistyminen ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien kehittämisen osalta;

b)  mahdollinen tarve tarkistaa innovoinnin ja kestävään toimintatapaan siirtymisen edistämiseksi tässä asetuksessa säädettyjä kriteerejä ja indikaattoriluetteloa, joilla taloudellinen toiminta katsotaan ympäristön kannalta kestäväksi;

c)  se, onko asianmukaista laajentaa tämän asetuksen soveltamisalaa muihin kestävyystavoitteisiin, erityisesti yhteiskunnallisiin tavoitteisiin;

d)  ympäristön kannalta kestävän sijoituksen ja sijoituksen, jolla on kielteinen ympäristövaikutus, määritelmän käyttö unionin lainsäädännössä ja jäsenvaltioiden tasolla, mukaan luettuna se, onko asianmukaista tarkastella uudelleen mekanismia tai perustaa mekanismi lisämekanismi, jolla tarkistetaan tässä asetuksessa säädettyjen indikaattoreihin perustuvien kriteerien noudattaminen. ;

d a)   luokitusjärjestelmän vaikuttavauus ohjattaessa yksityisiä investointeja kestäviin toimintoihin.

1 a.  Komissio tarkastelee uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein tämän asetuksen soveltamisalaa, jos se aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista rasitusta tai jos finanssimarkkinoiden toimijoiden tarvitsemia tietoja ei ole riittävästi saatavilla.

2.  Kertomus Kertomukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio antaa tarvittaessa asiaan liittyvät ehdotukset tarvittaessa liittyviä lainsäädäntöehdotuksia. [tark. 53 ja 105]

18 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.  Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Tämän asetuksen 3–13 artiklaa sovelletaan

a)  5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 1 päivästä heinäkuuta 2020;

b)  5 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 31 päivästä joulukuuta 2021;

c)  5 artiklan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 31 päivästä joulukuuta 2022.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)EUVL C 62, 15.2.2019, s. 103.
(2)EUVL C 86, 7.3.2019, s. 24.
(3)EUVL C 62, 15.2.2019, s. 103.
(4)EUVL C 86, 7.3.2019, s. 24.
(5)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. maaliskuuta 2019.
(6)Transforming our World: The 2030 Agenda for Sustainable Development (UN 2015), joka on saatavissa osoitteessa https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld.
(7)COM(2016)0739.
(8)CO EUR 17, CONCL 5.
(9)Neuvoston päätös (EU) 2016/1841, annettu 5 päivänä lokakuuta 2016, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).
(10)Kestävää taloutta käsittelevän EU:n korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportti ”Financing a Sustainable European Economy”, saatavissa osoitteessa https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/180131-sustainable-finance-final-report_en.pdf.
(11)COM(2018)0097.
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).
(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2396, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaolon pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 34).
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
(15)Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
(16)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).
(17)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 (COM(2011)0244).
(18)Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).
(19)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan määräysten noudattamistoimenpiteistä käyttäjille unionissa (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 59).
(20)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23).
(21)Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja puukauppa (FLEGT) – Ehdotus EU:n toimintasuunnitelmaksi (COM(2003)0251).
(22)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n toimintasuunnitelma luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseksi (COM(2016)0087).
(23)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, EU-ympäristömerkistä (EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1).
(24)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).
(25)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat, {SEC(2008)2124} {SEC(2008)2125} {SEC(2008)2126} (COM(2008)0400).
(26)Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1).
(27)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 538/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan ympäristötilinpidosta annetun asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta, liite 4 ja 5 (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 113).
(28)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).
(29)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).
(30)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).
(31)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
(32)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
(33)https://www.unpri.org/download?ac=6303.
(34)COM(2018)0097.
(35)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY, annettu 4. marraskuuta 2003, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64).
(36)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14. kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12).
(37)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013 järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).
(38)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
(39)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
(40)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
(41)Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).
(42)Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).
(43)Komission päätös (EU) 2017/848, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetuista täsmennyksistä ja standardoiduista menetelmistä sekä päätöksen 2010/477/EU kumoamisesta (EUVL L 125, 18.5.2017, s. 43).


Ennakkoarvio tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2020 – Pääluokka I – Euroopan parlamentti
PDF 155kWORD 54k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2020 (2019/2003(BUD))
P8_TA(2019)0326A8-0182/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen ja unionin muuhun henkilöstöön sovellettavien palvelussuhteen ehtojen muuttamisesta 22. lokakuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1023/2013(4),

–  ottaa huomioon 26. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta EU:ssa(5),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2019(6),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman toimenpiteistä kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi työpaikoilla, julkisissa tiloissa ja poliittisessa elämässä EU:ssa(7),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019(8),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman neuvoston kannasta toiseen esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2019(9),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta Euroopan parlamentin toiminnassa(10),

–  ottaa huomioon pääsihteerin raportin puhemiehistölle parlamentin alustavasta ennakkoarvioesityksestä varainhoitovuodeksi 2020,

–  ottaa huomioon puhemiehistön 25. maaliskuuta 2019 työjärjestyksen 25 artiklan 7 kohdan ja 96 artiklan 1 kohdan mukaisesti laatiman alustavan ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan työjärjestyksen 96 artiklan 2 kohdan mukaisesti laatiman ennakkoarvioesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 96 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A8-0182/2019),

A.  ottaa huomioon, että tämä menettely on uuden vaalikauden viides kokonainen talousarviomenettely ja vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen seitsemäs voimassaolovuosi;

B.  ottaa huomioon, että pääsihteerin raporttiin sisältyvä ehdotus vuoden 2020 talousarvioksi perustuu otsakkeen 5 enimmäismäärän vuotuiseen (sekä inflaatioasteeseen nojautuvaan että reaaliseen) kasvuun ja tarjoaa lisämahdollisuuksia kasvuun ja investointeihin, ja samalla jatketaan säästötoimia ja pyritään parantamaan tehokkuutta;

C.  ottaa huomioon, että pääsihteeri ehdotti vuoden 2020 talousarviolle muun muassa seuraavia ensisijaisia tavoitteita: tarjotaan uudelle parlamentille ja komissiolle riittävät resurssit niiden valinnan jälkeiseksi ensimmäiseksi kokonaiseksi toimintavuodeksi ja tarjotaan resurssit ensisijaisiin hankkeisiin, jotka liittyvät yhteydenpitoon kansalaisten kanssa, monivuotisiin rakennushankkeisiin, turvallisuuteen ja tietotekniikan kehitykseen;

D.  ottaa huomioon, että pääsihteeri ehdotti varainhoitovuoden 2020 alustavassa ennakkoarvioesityksessä parlamentin talousarvioksi 2 068 530 000:a euroa, mikä tarkoittaa 3,58 prosentin kokonaislisäystä vuoden 2019 talousarviosta ja 18,38 prosentin osuutta vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5;

E.  ottaa huomioon, että lähes kaksi kolmasosaa talousarviosta on pääasiassa nykyisten tai eläkkeellä olevien parlamentin jäsenten (21 prosenttia) ja henkilöstön jäsenten (35 prosenttia) palkkioihin tai palkkoihin, eläkkeisiin, sairauskuluihin ja korvauksiin sekä rakennuksiin (13 prosenttia) liittyviä indeksisidonnaisia menoja, joita mukautetaan henkilöstösääntöjen ja jäsenten asemaa koskevien sääntöjen, alakohtaisen indeksoinnin tai inflaatioasteen perusteella;

F.  toteaa parlamentin painottaneen jo 29. huhtikuuta 2015 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2016(11), että parlamentin talousarviolla olisi alusta alkaen oltava realistinen perusta ja että siinä olisi noudatettava talousarvion kurinalaisuuden ja moitteettoman varainhoidon periaatteita; toteaa, että kiinteämääräiset korvaukset ovat hyödyllinen ja laajalti tunnustettu keino lisätä joustavuutta ja avoimuutta;

G.  ottaa huomioon, että parlamentin talousarvion olisi taattava sille täysi lainsäädännöllinen toimivalta ja mahdollistettava sen moitteeton toiminta;

H.  katsoo, että parlamentin uskottavuus budjettivallan käyttäjänä on tietyssä määrin riippuvainen sen kyvystä hallinnoida omia menojaan ja kehittää demokratiaa unionin tasolla;

I.  toteaa, että vuosi 2020 on vaalien jälkeen ensimmäinen kokonainen toimintavuosi, jolloin keskeisten poliittisten toimintojen sekä tukitoimintojen tahti palautuu ennalleen;

J.  ottaa huomioon, että vapaaehtoinen eläkerahasto perustettiin vuonna 1990 puhemiehistön antamilla (vapaaehtoista) lisäeläkerahastoa koskevilla säännöillä(12);

K.  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen 16. kesäkuuta 1999 antaman lausunnon nro 5/99 Euroopan parlamentin jäsenten vapaaehtoisesta lisäeläkejärjestelmästä ja ‑rahastosta;

Yleiset puitteet

1.  korostaa, että vuonna 2020 parlamentin talousarvion osuuden olisi pysyttävä alle 20 prosentissa otsakkeen 5 enimmäismäärästä; panee merkille, että vuoden 2020 ennakkoarviossa osuus on 18,22 prosenttia eli pienempi kuin vuoden 2019 toteuma (18,51 prosenttia) ja pienin osuus otsakkeesta 5 yli viiteentoista vuoteen;

2.  tähdentää, että suurin osa parlamentin talousarviosta määräytyy sääntömääräisten velvoitteiden tai sopimusvelvoitteiden perusteella ja että siihen sovelletaan vuotuista indeksointia;

3.  pyytää pääsihteeriä ja puhemiehistöä esittelemään budjettivaliokunnalle seuraavan parlamentin ennakkoarvion pitäen periaatteena sitä, että se on lähempänä komission ennustamaa inflaatioastetta, ellei peräti sen tasolla;

4.  hyväksyy puhemiehistön ja budjettivaliokunnan välisissä sovitteluissa 19. maaliskuuta 2019 saavutetun yhteisymmärryksen, jonka mukaan määrärahoja lisätään vuoden 2019 talousarviosta 2,68 prosenttia, jolloin vuoden 2020 ennakkoarvio on kokonaisuudessaan 2 050 430 000 euroa, ja menoja vähennetään puhemiehistön 11. maaliskuuta 2019 hyväksymästä alustavasta ennakkoarvioesityksestä 18,1 miljoonaa euroa ja vähennykset kohdennetaan seuraaviin budjettikohtiin: 1004 – Tavanomaiset matkakulut; 1200 – Palkat ja palkanlisät; 1402 – Muu henkilöstö: autonkuljettajat pääsihteeristössä; 2007 – Kiinteistöjen rakennuttaminen ja tilojen kunnostus; 2022 – Kiinteistöjen huolto, kunnossapito, hoito ja siivous 2024 – Energiankulutus; 2101 – Tietojenkäsittely ja televiestintä: yleiset toimet – infrastruktuuri; 212 – Irtain omaisuus; 214 – Tekniset tarvikkeet ja laitteistot; 300 – Kulut henkilöstön virkamatkoista ja matkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä; 302 – Vastaanotto- ja edustuskulut; 3040 – Sisäisistä kokouksista aiheutuvat sekalaiset kulut; 3042 – Kokoukset, kongressit, konferenssit ja valtuuskunnat; 422 – Parlamentin jäsenten avustajiin liittyvät menot; päättää kohdentaa alamomentille 1650 ”Työterveyshuolto” 140 000 euron lisäyksen, momentille 320 ”Asiantuntemuksen hankinta” 160 000 euron lisäyksen ja alamomentille 3211 ”Euroopan tiedemediakeskuksesta aiheutuvat menot” 400 000 euron lisäyksen; panee tyytyväisenä merkille, että puhemiehistö hyväksyi nämä muutokset 25. maaliskuuta 2019;

5.  suosittaa, että parlamentin yksiköt muuttavat selvitysosia budjettikohdassa 1650 ”Työterveyshuolto”, sillä 140 000 euron lisämäärärahasta on tarkoitus kattaa kulut sovittelijan ja psykologin palveluksista työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisemiseksi ja torjumiseksi, ja budjettikohdassa 320 ”Asiantuntemuksen hankinta”, sillä 160 000 euron lisämäärärahasta on tarkoitus kattaa työpaikkakiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ennaltaehkäisyn, tutkimisen ja torjunnan alan asiantuntemuksen ja asiantuntijoiden käytöstä aiheutuvat kulut;

6.  panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan unionista eroa koskevat suunnitelmat perustuvat sopimukselliseen, hallittuun eroon ja brexit-erosopimuksen hyväksymiseen sekä Eurooppa-neuvoston 25. marraskuuta 2018 antamaan poliittiseen julistukseen, jonka mukaan Yhdistynyt kuningaskunta jatkaa maksuja unionin talousarvioon vuoteen 2020 saakka; toteaa, että suurin osa erosta johtuvista säästöistä on jo sisällytetty vuoden 2019 talousarvioon ja että menot vähenevät vuonna 2020 vain vähän tiettyjen menojen osalta, kun jäsenten määrä vähenee 46:lla;

7.  toteaa, että ellei Yhdistynyt kuningaskunta eroakaan unionista tai ero tapahtuu ilman sopimusta, puhemiehistö, budjettivaliokunta tai täysistunto voi mukauttaa ehdotettuja määrärahoja talousarviomenettelyn aikana;

8.  tähdentää, että parlamentin keskeisiä tehtäviä ovat lainsäätäjänä toimiminen neuvoston rinnalla ja unionin talousarviosta päättäminen, kansalaisten edustaminen ja muiden toimielinten työn valvominen;

9.  korostaa parlamentin roolia eurooppalaisen poliittisen tietoisuuden muodostamisessa ja unionin arvojen edistämisessä;

10.  korostaa, että pääsihteerin ehdottamista määristä on säästettävä, jotta tämän ehdotuksen mukainen kasvu olisi lähempänä vuodelle 2020 odotettua yleistä inflaatioastetta, ja kannustaa voimakkaasti kaikkiin toimiin julkisten varojen käytön tehostamiseksi ja niiden käytön avoimuuden lisäämiseksi;

Avoimuus ja totuudenmukaisuus

11.  panee merkille, että pääsihteerin raportin valmistelu on ollut avoimempaa kuin ennen: sen yhteydessä on annettu lisätietoja muun muassa keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnittelusta, investoinneista, sääntömääräisistä velvoitteista, hallintomenoista ja menetelmästä, ja toteaa tämän vastaavan parlamentin ja neuvoston pyyntöä;

12.  edellyttää, että parlamentin talousarvio varainhoitovuodeksi 2020 on realistinen ja totuudenmukainen, kun tarpeet ja niihin liittyvät kustannukset pyritään sovittamaan yhteen, jotta vältetään ylibudjetointia;

13.  tähdentää, että erityisen tarkkaan olisi pidettävä huolta siitä, että kaikki parlamentin käytössä olevat talousarvio- ja henkilöresurssit käytetään mahdollisimman taloudellisesti, jotta parlamentti ja parlamentin jäsenet pystyvät hoitamaan tärkeimmän tehtävänsä eli lainsäädäntötehtävän menestyksekkäästi; toistaa, että tämä edellyttää huolellista suunnittelua ja parlamentin työskentelymenetelmien organisointia sekä, jos suinkin mahdollista, toimintojen ja rakenteiden yhdistämistä, jotta vältettäisiin tarpeeton byrokratia ja toimintojen, tehtävien ja resurssien päällekkäisyydet;

Yhteydenpito kansalaisten kanssa

14.  panee tyytyväisenä merkille Europa Experience -keskusten eli Brysselin Parlamentariumin onnistunutta konseptia pienemmässä mittakaavassa jäljittelevien näyttelytilojen avaamisen; toteaa, että yhteystoimistoihin on suunniteltu sijoitettavaksi vuoteen 2020 mennessä viisi uutta Europa Experience -keskusta;

15.  toteaa, että viiden uuden Europa Experience -keskuksen perustamiseen yhteystoimistoihin budjetoitu määrä kattaa näyttelyinfrastruktuurin, jota hallinnoi viestinnän pääosasto, mutta ei näyttelyalueita; pyytää lisätietoja odotettavissa olevien kokonaiskustannusten suuruusluokasta ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2019;

16.  panee merkille siirrettävät näyttelyt, jotka kiertäisivät jäsenvaltioissa ja lähentäisivät unionia kansalaisiin;

17.  pyytää pääsihteeriltä yksityiskohtaista, asiapitoista ja perusteellista raporttia viestinnän pääosaston 51 toimen lisäarvosta; pyytää esittelemään tämän raportin julkisesti budjettivaliokunnalle ennen heinäkuun 2019 loppua;

Kiinteistö- ja liikennepolitiikka

18.  toistaa pyyntönsä, jonka mukaan kiinteistöpoliittisen päätöksenteon olisi oltava avointa ja perustuttava varhaisessa vaiheessa tiedottamiseen ottaen asianmukaisesti huomioon varainhoitoasetuksen 266 artiklan;

19.  ei hyväksy voimassa olevaa käytäntöä, jonka mukaan vuoden lopussa tehtävällä keräilysiirrolla rahoitetaan meneillään olevia kiinteistöhankkeita; korostaa, että tällainen keräilysiirto tehdään järjestelmällisesti aina samoista luvuista, osastoista ja usein aivan samoista budjettikohdista, ja miettii, onko näiden kohtien määrärahat arvioitu suunnitelmallisesti liian suuriksi, jotta saadaan varoja parlamentin kiinteistöpolitiikan rahoittamiseen; katsoo, että kiinteistöpolitiikka olisi rahoitettava avoimesti siihen osoitetuista budjettikohdista;

20.  suosittelee, että kaikkia rakennuksia koskevassa talousarvion vuotuisessa suunnittelussa varataan huolto- ja korjauskustannuksiin määräraha, joka vastaa kolmea prosenttia uuden kiinteistön kokonaiskustannuksista, osana sääntöjenmukaista ja ennakoivaa kiinteistöpolitiikkaa; korostaa, että tarvitaan kiinteistöstrategia, jossa huolehditaan kustannustehokkuudesta, ja tähdentää rakennusten läheisyydestä mahdollisesti saatavia hyötyjä, kuten synergioita, joita saadaan tukitoimintojen ja toimistotilojen ja toimistojen jakamisesta;

21.  toteaa, että uuden Kondad Adenauer -rakennuksen koko itäsiipi on tarkoitus ottaa vastaan ja käyttöön vuonna 2020 ja että heti tämän jälkeen käynnistyvät työt uuden länsisiiven rakentamiseksi; toteaa, että rakentamisen loppuvaiheissa projektinhallinnassa on varauduttava menoihin, joita aiheutuu muun muassa mittavista muutto-operaatioista, uusista kalusteista ja rakennustyömaan turvallisuuden valvonnasta;

22.  toteaa, että Luxemburgin kaikkien nykyisten rakennusten vuokraus- ja huoltokustannukset otetaan talousarvioon edelleen koko vuodeksi, koska muutto nykyisistä rakennuksista voi tapahtua vain vaiheittain; pyytää pääsihteeriltä yksityiskohtaisia tietoja vaiheittaisesta muutosta ja selitystä sille, miksi säästöt eivät ole mahdollisia jo vuonna 2020;

23.  pyytää lisätietoja teknisistä valmistelutöistä, myös muun muassa PHS-rakennuksen toimintojen siirtämisestä muihin rakennuksiin; pyytää antamaan budjettivaliokunnalle tästä asiasta yksityiskohtaisia arvioita ja kustannuseritelmän ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2019;

24.  asettaa kyseenalaiseksi hyvin suuret kustannukset, jotka liittyvät joihinkin ehdotettuihin kehityshankkeisiin ja joita ovat vierailijoille tarkoitettujen kokoushuoneiden asentaminen Atrium-rakennukseen (8,720 miljoonaa euroa), Esplanadi-alueen monitoimitilat (2,610 miljoonaa euroa) ja itsepalveluruokalan rakentaminen Strasbourgin SDM-rakennukseen (1,9 miljoonaa euroa); kehottaa pääsihteeriä esittämään budjettivaliokunnalle kaikki näitä päätöksiä koskevat tiedot ennen talousarvion käsittelyä parlamentissa syksyllä 2019;

25.  katsoo, että jäsenten ja heidän avustajiensa toimistojen kalustamisessa olisi saatava aikaan lisäsäästöjä: kyseiset toimistot kunnostetaan kokonaan toimikauden alkaessa vuonna 2019;

26.  on huolissaan parlamentin aikeista laajentaa toimintaansa ja diplomaattista läsnäoloaan Indonesiassa (Jakarta), Etiopiassa (Addis Abeba) ja Yhdysvalloissa (New York); pitää valitettavana, että puhemiehistö hyväksyi ehdotuksen ja sen, että parlamentin Washingtonin toimiston nykyinen päällikkö nimitettiin Jakartan uuden toimiston päälliköksi, vaikka tästä ei tehty kattavaa kustannus-hyötyanalyysia eikä näiden nimenomaisten sijaintien valintaperusteista keskusteltu syvemmin; vaatii näin ollen pääsihteeriä määrittämään kyseiset budjettikohdat ja selventämään tätä epäselvää asiaintilaa valaisemalla prosessia, jolla näistä eri sijainneista ja uuden Jakartan toimiston päällikön nimittämisestä päätettiin; katsoo, että tällä välin päätöksen täytäntöönpanoa on lykättävä;

27.  katsoo, että yhden toimipaikan ratkaisu auttaisi parlamentti säästämään talousarviomenoissaan; palauttaa mieliin Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2014 tekemän arvion, jonka mukaan parlamentin toiminnan maantieteellisestä hajauttamisesta aiheutuvat kustannukset olisivat 114 miljoonaa euroa vuodessa; muistuttaa lisäksi, että kaikista parlamentin henkilöstösääntöjen alaisen henkilöstön virkamatkoista 78 prosenttia on seurausta parlamentin maantieteellisestä hajauttamisesta ja siitä aiheutuu ympäristövaikutuksina 11 000–19 000 tonnin hiilidioksidipäästöt; kehottaa siksi laatimaan etenemissuunnitelman, jolla edistetään yhden toimipaikan ratkaisua;

Turvallisuus

28.  toteaa, että vuoden 2020 talousarvioon sisältyy loppueriä vuonna 2016 käynnistetyistä merkittävistä investoinneista, joiden tarkoituksena on parantaa merkittävästi parlamentin turvallisuutta; huomauttaa, että hankkeet liittyivät useisiin aloihin, pääasiassa kiinteistöihin, laitteistoihin ja henkilöstöön mutta myös kyberturvallisuuden ja viestinnän turvallisuuden parantamiseen;

29.  korostaa, että iPACS-hanke tarjoaa parlamentille nykyaikaista ja integroitua turvallisuusteknologiaa, jonka ansiosta kiinteistöjen turvallisuuteen liittyvät jäljellä olevat puutteet voidaan poistaa, ja vuosi 2020 on hankkeen viides ja lopullinen toteutusvuosi; kehottaa pääsihteeriä laatimaan yksityiskohtaisen yhteenvedon kaikista kiinteistöjen turvallisuusmenoista vuodesta 2016 alkaen;

30.  toteaa, että tietotekniset välineet ovat tärkeitä jäsenten ja henkilöstön työssä mutta ne voivat olla alttiita kyberhyökkäyksille; panee näin ollen tyytyväisenä merkille, että kyberturvallisuustoimista vastaavaa ryhmää on kahden viime vuoden vahvistettu, ja on tyytyväinen etenkin siihen, että vaikka sen toiminta on päässyt täyteen vauhtiin ja parlamentin kyberturvallisuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttamista jatketaan, kyseiset määrärahat kasvavat ainoastaan inflaatioasteen verran;

31.  panee tyytyväisenä merkille pyrkimykset parantaa jäsenille tarjottavia palveluja investoimalla jatkuvasti tietoteknisten sovellusten kehittämiseen, sähköistä parlamenttia koskevan ohjelman jatkamiseen, koneoppimista ja siihen liittyvää käännösmuistiohjelmaa koskevaan tutkimukseen ja kehittämiseen ja kokoustilojen teknistä hallinnointia koskevaan monivuotiseen hankkeeseen; pyytää lisätietoja näihin ohjelmiin viime vuosina käytetystä kokonaismäärästä; panee merkille, että nämä hankkeet toteutetaan vaiheittain pitkän ajan kuluessa, jotta kustannukset jakautuisivat eri varainhoitovuosille;

Euroopan parlamentin jäseniin ja valtuutettuihin avustajiin liittyvät kysymykset

32.  pyytää puhemiehistöä kehittämään teknisen ratkaisun, jonka avulla parlamentin jäsenet voivat käyttää äänioikeuttaan ollessaan äitiys-, isyys- tai sairauslomalla;

33.  katsoo, että parlamentin jäsenten valtuutettujen avustajien sosiaaliturvaan ja eläkkeeseen liittyviä oikeuksia olisi kunnioitettava; kehottaa tältä osin jälleen etsimään toimivaa ratkaisua ongelmaan, joka koskee niitä valtuutettuja avustajia, jotka ovat nykyisen vaalikauden päättyessä työskennelleet parlamentissa keskeytyksettä kahden vaalikauden ajan mutta eivät ole eläkeiän saavuttaessaan oikeutettuja saamaan eläkettä unionin eläkejärjestelmästä, koska he eivät aivan täysin täytä henkilöstösäännöissä vahvistettua kymmenen palvelusvuoden vaatimusta johtuen vuoden 2014 ennenaikaisista vaaleista ja valtuutettujen avustajien uusien työsopimusten validoinnin viivästymisestä vuosien 2009 vaalien jälkeisen raskaan työtaakan vuoksi; kehottaa näin ollen pääsihteeriä esittämään uusia, käytännöllisiä ja vakuuttavia ehdotuksia, joilla tämä ongelma voitaisiin ratkaista lopullisesti;

34.  panee merkille, että valtuutettujen avustajien virkamatkoista kolmen työskentelypaikkakunnan välillä maksettavia korvauksia on tarkistettu; muistuttaa kuitenkin pyytäneensä toistuvasti puhemiehistöä ryhtymään toimiin, jotta parlamentin kolmen työskentelypaikkakunnan välisistä virkamatkoista virkamiehille, muille toimihenkilöille ja valtuutetuille avustajille aiheutuvia kustannuksia yhdenmukaistettaisiin kautta linjan seuraavasta vaalikaudesta alkaen;

35.  on tyytyväinen puhemiehistön 10. joulukuuta 2018 tekemään jäsenten harjoittelijoita koskevaan päätökseen, joka tulee voimaan 2. heinäkuuta 2019; korostaa, että harjoittelijoiden sitovan vähimmäispalkan olisi taattava heille kohtuulliset tulot samalla tavalla kuin unionin toimielinten hallinnossa työskenteleville harjoittelijoille;

36.  odottaa parlamentin käännöspalvelujen täyttävän päätehtävänsä eli unionin lainsäädäntöön ja jäsenten avustamiseen liittyvän tukitehtävänsä tarjoamalla korkealaatuisia käännettyjä asiakirjoja tulevaisuuteen suuntautuvan kestävän strategian puitteissa;

37.  ilmaisee jälleen huolensa lisäkustannuksista, joita aiheutuu suullisten äänestysselitysten tulkkauksesta täysistuntojen aikana; kehottaa pääsihteeriä esittämään yksityiskohtaisen arvion suullisiin äänestysselityksiin liittyvistä kustannuksista; muistuttaa, että jäsenillä on äänestyskäyttäytymisensä selittämiseen tai valitsijakunnalleen tärkeiden asioiden esiin tuomiseen erilaisia vaihtoehtoja, kuten kirjalliset äänestysselitykset sekä monenlaiset julkiset tiedotuskanavat; on tältä osin sitä mieltä, että merkittävien säästöjen aikaansaamiseksi suulliset äänestysselitykset voitaisiin lakkauttaa;

38.  palauttaa mieliin Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen 27 artiklan 1 ja 2 kohdan, joiden mukaan” parlamentin perustaman vapaaehtoisen eläkerahaston toimintaa jatketaan näiden sääntöjen voimaantulon jälkeen niiden jäsenten tai entisten jäsenten osalta, jotka jo ovat hankkineet tähän rahastoon liittyviä oikeuksia tai odotusoikeuksia” ja ”hankitut oikeudet ja odotusoikeudet säilyvät täysimääräisinä”; kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä noudattamaan kaikilta osin jäsenten asemaa koskevia sääntöjä ja laatimaan eläkerahaston kanssa kiireellisesti selkeän suunnitelman parlamentille, jotta se ottaa vastuulleen ja hoitaakseen jäsentensä vapaaehtoista eläkejärjestelmää koskevat velvollisuutensa ja tehtävänsä; kehottaa jälleen Euroopan tilintarkastustuomioistuinta tutkimaan jäsenten vapaaehtoista eläkerahastoa ja pyytää tutkimaan keinoja varmistaa vapaaehtoisen eläkerahaston kestävä rahoitus jäsenten asemaa koskevien sääntöjen mukaisesti ja huolehtimaan tässä suhteessa täydestä avoimuudesta;

39.  toistaa vaatimuksensa jäsenten yleistä kulukorvausta koskevasta avoimuudesta; pitää valitettavana, että puhemiehistö ei ole onnistunut lisäämään avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta tässä suhteessa; kehottaa parlamentin jäseniä raportoimaan kattavasti tämän korvauksen käytöstä;

Henkilöstöön liittyvät kysymykset

40.  toteaa, että unionin toimielinten rahoitus- ja henkilöresursseja rajoitetaan jatkossa todennäköisesti entistä enemmän, ja pitää näin ollen tärkeänä määrittää sellaisia aloja, kuten tietotekniikkapalvelut ja turvallisuus, tulkkaus- ja käännöspalvelut tai kuljettajapalvelu, joissa tukitoimintojen välisiä synergioita voitaisiin lisätä hyödyntäen parlamentin ja muiden unionin toimielinten kokemuksia ja ottaen täysin huomioon hallintoon liittyvät vaikeudet ja mittakaavaerot, jotta yhteistyösopimukset olisivat oikeudenmukaisia;

41.  kehottaa ottamaan käyttöön vaatimuksen, jonka mukaan jäsenten on annettava yleiseen kulukorvaukseen liittyvät tilinsä ulkopuolisen tilintarkastajan tarkastettaviksi ainakin edustajantoimensa päättyessä; kehottaa lisäksi julkistamaan menot lisäämällä Euroopan parlamentin verkkosivustolla oleville jäsenten omille verkkosivuille linkki näihin tietoihin;

42.  panee tyytyväisenä merkille parlamentin, alueiden komitean ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean väliset nykyiset yhteistyösopimukset, joiden perusteella olisi määritettävä muita aloja, joilla tukitoimintoja voitaisiin jakaa; kehottaa pääsihteeriä arvioimaan unionin toimielinten nykyistä yhteistyötä mahdollisten synergioiden ja säästöjen löytämiseksi;

43.  pitää kiinni kaikkia kansalaisia koskevasta saavutettavuuden periaatteesta; ottaa huomioon, että täysistunto on hyväksynyt pyynnön kansainvälisen viittomakielen tulkkauksen käyttöön ottamisesta kaikissa täysistuntokeskusteluissa, ja kehottaa pääsihteeriä arvioimaan tämän hankkeen toteutusmahdollisuuksia;

44.  palauttaa mieliin 26. lokakuuta 2017, 11. syyskuuta 2018 ja 15. tammikuuta 2019 annetuissa parlamentin päätöslauselmissa esitetyt suositukset seksuaalisen häirinnän ja hyväksikäytön torjumisesta unionissa sekä toimenpiteistä kiusaamisen ja seksuaalisen häirinnän ehkäisemiseksi ja torjumiseksi; pyytää tukea sellaisesta ulkopuolisesta asiantuntemuksesta aiheutuvien kulujen kattamiseen, jota tarvitaan laajentamaan ulkoista tarkastusta, joka koskee häirinnän ehkäisemistä käsittelevää parlamentin henkilöstön neuvoa-antavaa komiteaa; pyytää määrärahoja, jotta voidaan kattaa kaikki uudistustoimet, jotka parlamentti mainitsi häirinnän torjuntaa koskevassa päätöslauselmassa, muun muassa järjestelmällä koko henkilöstölle, parlamentin jäsenten valtuutetuille avustajille ja parlamentin jäsenille säännöllisesti häirinnän torjuntaa liittyvää pakollista koulutusta; katsoo lisäksi, että sovittelijoita ja muita asiantuntijoita koskevien kustannusten kattamiseen on varattava määrärahoja parlamentissa tapahtuvien häirintätapausten ehkäisemiseksi ja hoitamiseksi yhdessä luottamuksellista neuvontaa antavien henkilöiden verkoston kanssa ja nykyisten rakenteiden avulla;

45.  suosittelee, että hyödynnetään enemmän videokonferensseja ja muita teknisiä mahdollisuuksia ympäristön suojelemiseksi ja resurssien säästämiseksi vähentämällä etenkin henkilöstön virkamatkoja kolmen työskentelypaikkakunnan välillä;

Muut kysymykset

46.  katsoo, että parlamentin ennakkoarvion hyväksymismenettelyä olisi tarkistettava ottaen huomioon parlamentin sisäistä talousarviomenettelyä käsittelevän työryhmän valmisteluasiakirjan siten, että kunnioitetaan poliittisten ryhmien toivetta nykyisen menettelyn yksinkertaistamisesta, tehostetaan menettelyä vähentämällä jäsenten ja henkilöstön työmäärää, lisätään avoimuutta ja selkeytetään menettelyyn osallistuvien toimijoiden välistä vastuunjakoa; palauttaa mieliin, että nykyisessä menettelyssä budjettivaliokunta suorittaa samat tehtävät kahdesti, ensin keväällä (parlamentin ennakkoarvion hyväksymistä koskeva sovittelu puhemiehistön kanssa) ja sitten syksyllä (budjettitarkistusten jättäminen), joten kokouksia on paljon, asiakirjoja laaditaan runsaasti ja oheiskustannukset (kääntämisestä, tulkkauksesta jne.) ovat korkeita;

47.  pyytää säilyttämään riittävän rahoituksen Euroopan tiedemediakeskukselle, jotta voitaisiin tehdä yhteistyötä televisiokanavien, sosiaalisen median ja muiden kumppanien kanssa koulutusmahdollisuuksien tarjoamiseksi nuorille toimittajille etenkin aloilla, jotka liittyvät uusiin tieteellisiin ja teknologisiin kehityskulkuihin ja tosiasioihin perustuviin vertaisarvioituihin uutisiin;

48.  kehottaa pääsihteeriä ja puhemiehistöä istuttamaan tulosbudjetoinnin ja ympäristökestävyyden kulttuurin parlamentin koko hallintoon ja noudattamaan hallintorakenteen keventämistä koskevaa toimintatapaa, jotta voidaan parantaa toimielimen sisäisen työskentelyn tehokkuutta sekä vähentää paperityötä ja byrokratiaa; painottaa, että hallintorakenteen keventyessä työskentelymenettelyt paranevat entisestään yksinkertaistamisen ja hallintohenkilöstön kokemuksen karttumisen ansiosta;

49.  pyytää täyttä avoimuutta Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden rahoituksen käytössä ja hallinnoinnissa; pyytää arvioimaan perusteellisesti ja valvomaan Euroopan tason poliittisten puolueiden ja säätiöiden talousarviomenoja; kehottaa kiinnittämään huomiota eturistiriitoihin, jotka johtuvat siitä, että yksityisyritykset sponsoroivat Euroopan tason poliittisten puolueiden toimintaa; kehottaa siksi kieltämään kaikki yksityisyritysten tekemät lahjoitukset ja sponsoroinnit Euroopan tason poliittisille puolueille ja säätiöille;

o
o   o

50.  vahvistaa ennakkoarvion varainhoitovuodeksi 2020;

51.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja ennakkoarvion neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4) EUVL L 287, 29.10.2013, s. 15.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0417.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0182.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0331.
(8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0404.
(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0503.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0010.
(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2015)0172.
(12) Puhemiehistön hyväksymät tekstit, PE 113.116/BUR./rev. XXVI/01-04-2009.


Hätätilanne Venezuelassa
PDF 125kWORD 43k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 hätätilanteesta Venezuelassa (2019/2628(RSP))
P8_TA(2019)0327RC-B8-0225/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Venezuelan tilanteesta, erityisesti 3. toukokuuta 2018 Venezuelan presidentinvaaleista(1), 5. heinäkuuta 2018 muuttoliikekriisistä ja humanitaarisesta tilanteesta Venezuelassa ja sen Kolumbian ja Brasilian vastaisilla maarajoilla(2), 25. lokakuuta 2018 Venezuelan tilanteesta(3) ja 31. tammikuuta 2019 Venezuelan tilanteesta(4) antamansa päätöslauselmat, joista viimeisimmässä tunnustetaan Juan Guaidó Venezuelan lailliseksi väliaikaiseksi presidentiksi,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 10. tammikuuta 2019, 26. tammikuuta 2019 ja 24. helmikuuta 2019 antamat julkilausumat Venezuelan tilanteesta sekä viimeksi annetut neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon Amerikan valtioiden järjestön (OAS) 20. huhtikuuta 2018 esittämän julkilausuman Venezuelan humanitaarisen tilanteen heikkenemisestä ja 24. tammikuuta 2019 annetun OAS:n jäsenvaltioiden yhteisen julkilausuman Venezuelasta,

–  ottaa huomioon Liman ryhmän 25. helmikuuta 2019 antaman julkilausuman,

–  ottaa huomioon 25. tammikuuta 2019 ja 20. maaliskuuta 2019 annetut YK:n ihmisoikeusvaltuutetun julkilausumat Venezuelasta,

–  ottaa huomioon Venezuelan perustuslain ja erityisesti sen 233 pykälän,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen rikostuomioistuimen Rooman perussäännön,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  toteaa, että Venezuelassa on syvä ja ennennäkemätön poliittinen, taloudellinen, institutionaalinen, sosiaalinen ja moniulotteinen humanitaarinen kriisi, pulaa lääkkeistä ja ruoasta sekä tilanne, jossa esiintyy laajamittaisia ihmisoikeusloukkauksia, hyperinflaatiota, poliittista sortoa, korruptiota ja väkivaltaa; toteaa, että elinolot ovat heikentyneet vakavasti ja 87 prosenttia maan asukkaista elää tällä hetkellä köyhyydessä; toteaa, että aliravitsemus uhkaa 78:aa prosenttia Venezuelan lapsista; toteaa, että 31 lasta tuhannesta kuolee ennen viiden vuoden ikää; toteaa, että yli miljoona lasta ei käy enää koulua;

B.  toteaa, että EU on edelleen vakuuttunut siitä, että rauhanomainen ja demokraattinen poliittinen ratkaisu on ainoa kestävä tapa päästä ulos kriisistä; ottaa huomioon, että kaikenlainen spekulointi tai strategia, johon kuuluu sotilaallinen väliintulo Venezuelassa, synnyttäisi ja pahentaisi väkivaltaa maassa ja vaikuttaisi tuhoisasti koko alueeseen;

C.  toteaa, että Venezuelan jo nyt niukat elintarvikevarat ovat vaarassa pilaantua; toteaa, että ihmisillä on vaikeuksia saada vettä, ruokaa ja lääkkeitä; toteaa, että YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston (UNHCR) ja Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) mukaan yli 2,7 miljoonaa venezuelalaista on lähtenyt maasta vuoden 2015 jälkeen ja määrä voi nousta viiteen miljoonaan vuoden loppuun mennessä, jos kriisi edelleen pahenee;

D.  toteaa, että Maduron laiton hallinto kieltäytyi raivokkaasti 23. helmikuuta 2019 Kolumbiaan ja Brasiliaan kootusta humanitaarisesta avusta ja joissain tapauksissa hävitti sitä käyttäen tuhoamiseen sotilaita ja puolisotilaallisia joukkoja; toteaa, että tukahduttamistoimien seurauksena kuoli useita ihmisiä, kymmeniä loukkaantui ja satoja pidätettiin; toteaa, että Venezuelan sotilaalliset operaatiot, järjestäytynyt rikollisuus ja terroristit uhkaavat alueen vakautta, erityisesti naapurimaan Kolumbian alueella;

E.  toteaa, että maaliskuun alussa Venezuela kärsi valtavasta, yli 100 tuntia kestäneestä sähkökatkoksesta, joka kärjisti jo ennestään hälyttävää terveydenhoidon kriisiä, jätti sairaalat ilman juomavettä, romahdutti palvelut ja aiheutti ryöstelyä; toteaa, että Doctors for Health -järjestön mukaan ainakin 26 ihmistä kuoli sairaaloissa sähkönpuutteen takia; ottaa huomioon, että 25. maaliskuuta 2019 tapahtui toinen pitkäkestoinen sähkökatkos, joka pimensi täysin Caracasin ja 20 muuta aluetta maassa;

F.  toteaa, että sähkökatkoksia on esiintynyt vuosikausia, ja ne ovat suoraa seurausta Maduron laittoman hallinnon huonosta johtamisesta, huollossa esiintyvistä puutteista ja korruptiosta;

G.  toteaa, että helmikuussa 2019 kansalliskokouksen ja väliaikaisen presidentin Juan Guaidón virallisesti kutsuma Euroopan kansanpuolueen ryhmän nelijäseninen valtuuskunta karkotettiin maasta;

H.  toteaa, että 6. maaliskuuta 2019 Maduron laiton hallinto määräsi Saksan suurlähettilään poistumaan maasta syyttäen häntä ”toistuvasta puuttumisesta maan sisäisiin asioihin”; toteaa, että ulkomaisia ja paikallisia toimittajia on myös pidätetty, heidän medialaitteitaan on takavarikoitu ja heitä on karkotettu vapauttamisensa jälkeen;

I.  toteaa, että Juan Guaidó nimitti Ricardo Hausmannin maan edustajaksi Latinalaisen Amerikan kehityspankkiin ja Latinalaisen Amerikan sijoitusyhtiöön;

J.  ottaa huomioon, että 21. maaliskuuta 2019 Venezuelan tiedustelupalvelu pidätti Juan Guaidón henkilöstöpäällikön Roberto Marreron ja tunkeutui väkivalloin Táchiran osavaltiota edustavan kansalliskokouksen jäsenen Sergio Vergaran kotiin tämän parlamentaarisesta koskemattomuudesta piittaamatta;

K.  ottaa huomioon, että 23. maaliskuuta 2019 kaksi Venäjän ilmavoimille kuuluvaa lentokonetta, joissa oli sotilaskalustoa ja ainakin sata sotilasta, saapui Maiquetíassa sijaitsevalle Simón Bolívarin kansainväliselle lentokentälle, ja toteaa, että tällaiset toimet ovat toistuneet viime kuukausina;

L.  ottaa huomioon, että 21. maaliskuuta 2019 venezuelalaiselle tuomarille Afiuni Moralle langetettiin viiden vuoden vankeustuomio ”henkisestä korruptiosta”; ottaa huomioon, että hän oli jo aiemmin kärsinyt pitkän vankeusrangaistuksen ja oli edelleen epäoikeudenmukaisin perustein määrätyssä kotiarestissa;

M.  ottaa huomioon, että 15. maaliskuuta 2019 uutisoitiin, että puolalaisen Gazeta Wyborcza -sanomalehden Venezuelan-kirjeenvaihtaja Tomasz Surdel oli joutunut väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi ajaessaan autolla Caracasissa ja että hyökkäyksen tekijöiksi epäiltiin Venezuelan kansallisen poliisin erikoisjoukkoja;

N.  toteaa, että Kuuban poliisijoukot ja sotilastiedustelu ovat strategisia tekijöitä, joiden avulla Maduron laiton hallinto pysyy vallassa;

1.  vahvistaa tunnustuksensa Juan Guaidólle Venezuelan bolivariaanisen tasavallan laillisena väliaikaisena presidenttinä Venezuelan perustuslain 233 pykälän mukaisesti ja toistaa antavansa täyden tukensa Venezuelan kansalliskokoukselle, joka on Venezuelan ainoa laillinen demokraattinen elin; tukee täysin Juan Guaidón etenemissuunnitelmaa, erityisesti vallananastuksen lopettamisen, kansallisen siirtymäajan hallituksen perustamisen ja ennenaikaisten presidentinvaalien järjestämisen osalta; panee tyytyväisenä merkille, että suuri osa kansainvälisestä yhteisöstä ja ylivoimainen enemmistö EU:n jäsenvaltioista on tunnustanut Guaidón lailliseksi presidentiksi, ja kehottaa jäljellä olevia jäsenvaltioita tekemään samoin kiireellisesti;

2.  tuomitsee ankarat sortotoimet ja väkivallan, jotka ovat johtaneet tappamiseen ja ihmishenkien menetyksiin; ilmaisee solidaarisuutensa Venezuelan kansaa kohtaan ja esittää vilpittömän osanottonsa uhrien omaisille ja ystäville;

3.  tuo jälleen esiin syvän huolensa venezuelalaisten elämää suuresti vaikeuttavasta humanitaarisesta hätätilanteesta:

4.  esittää jälleen kehotuksensa tunnustaa täysimääräisesti Venezuelan bolivariaanisen tasavallan laillisen väliaikaisen presidentin Juan Guaidón nimittämät diplomaattiset edustajat suurlähettiläiksi unioniin ja sen jäsenvaltioihin; suhtautuu myönteisesti siihen, että Latinalaisen Amerikan kehityspankin johtokunta ja Latinalaisen Amerikan sijoitusyhtiö ovat tunnustaneet Ricardo Hausmannin Venezuelan edustajaksi näissä laitoksissa; pitää valitettavana, että kiinalaiset isännät ovat lykänneet Latinalaisen Amerikan kehityspankin johtokunnan vuoden 2019 vuosikokousta;

5.  tuomitsee turvallisuuselinten harjoittaman lainvalvonnan väärinkäytön ja raakalaismaiset tukahduttamistoimet niiden estäessä humanitaarisen avun pääsyn maahan; tuomitsee järjestäytymättömien aseistettujen ryhmien käyttämisen avun jakeluun osallistuneiden siviilien ja kansanedustajien kimppuun hyökkäämiseen ja heidän pelottelemiseensa; tukee Venezuelan asevoimien jäseniä, jotka ovat kieltäytyneet sortamasta siviiliväestöä tämän kriisin aikana ja paenneet; antaa tunnustusta Kolumbian viranomaisten työlle näiden Venezuelan perustuslaille ja kansalle uskollisten sotilaiden suojelemisessa ja heistä huolehtimisessa;

6.  tuomitsee ankarasti useiden Venezuelan tilanteesta uutisoivien toimittajien ahdistelun, pidätykset ja karkotukset; toistaa laittomalle Maduron hallinnolle aiemmin esittämänsä kehotukset lopettaa välittömästi poliittisten johtajien, toimittajien ja opposition jäsenten, myös Saharov-palkinnon saaneen Leopoldo Lópezin, vainoaminen; kehottaa välittömästi ja viipymättä vapauttamaan kaikki henkilöt, jotka on pidätetty siksi, että he ovat väliaikaisen presidentin Juan Guaidón sukulaisia tai hänen tiiminsä jäseniä;

7.  tuomitsee Maduron turvallisuuspalvelujen ratsiat ja väliaikaisen presidentin Juan Guaidón henkilöstöpäällikön Roberto Marreron pidätyksen sekä äskettäisen väkivaltaisen tunkeutumisen kansalliskokouksen jäsenen Sergio Vergaran kotiin; vaatii vapauttamaan Marreron välittömästi; tuomitsee kansalliskokouksen jäsenen Juan Requesensin sieppauksen ja vaatii vapauttamaan hänet välittömästi;

8.  toteaa jälleen kannattavansa rauhanomaista ratkaisua maan tilanteeseen siten, että järjestetään vapaat, avoimet ja uskottavat presidentinvaalit, jotka perustuvat sovittuun aikatauluun, kaikille toimijoille tasapuolisiin edellytyksiin, puolueeton kansallinen vaalilautakunta mukaan luettuna, avoimuuteen sekä uskottavien kansainvälisten tarkkailijoiden läsnäoloon;

9.  antaa tunnustusta Liman ryhmän maiden tekemällä työlle, sillä kyseessä on johtava alueellinen järjestely, jolla pyritään saavuttamaan demokraattinen ratkaisu kriisiin Venezuelan laillisen väliaikaisen presidentin Juan Guaidón johdolla;

10.  kehottaa kiinnittämään huomiota koko alueella pahenevaan muuttoliikekriisiin ja antaa tunnustusta naapurimaiden toimille ja solidaarisuudelle sekä pyytää komissiota jatkamaan yhteistyötä näiden maiden kanssa, paitsi antamalla humanitaarista apua myös myöntämällä lisää resursseja sekä toteuttamalla kehityspolitiikkaa;

11.  on erittäin huolissaan terroristiryhmien ja järjestäytyneen rikollisuuden läsnäolosta Venezuelassa, niiden laajentumisesta ja rajat ylittävästä toiminnasta, erityisesti Kolumbiassa, mikä vaarantaa koko alueen vakauden;

12.  kehottaa määräämään lisäpakotteita, jotka kohdistuvat valtion viranomaisten laittomaan omaisuuteen ulkomailla ja henkilöihin, jotka ovat vastuussa ihmisoikeusloukkauksista ja sortotoimista; katsoo, että EU:n viranomaisten on vastaavasti rajoitettava näiden henkilöiden ja heidän lähiomaistensa liikkumisvapautta, jäädytettävä heidän omaisuutensa ja peruutettava heidän viisuminsa;

13.  panee merkille kansainvälisen kontaktiryhmän perustamisen ja katsoo, että on estettävä Maduron laitonta hallintoa käyttämästä sitä hyväkseen kriisin ratkaisun pitkittämisen strategiana pysyäkseen vallassa; panee merkille, että kontaktiryhmä ei ole tähän mennessä tuottanut minkäänlaisia konkreettisia tuloksia; toteaa, että sen päätarkoituksena olisi oltava sellaisten olosuhteiden luominen, jotka voivat johtaa ennenaikaisiin presidentinvaaleihin ja helpottaa humanitaarisen avun toimittamista Venezuelan väestön pakottaviin tarpeisiin vastaamiseksi; pyytää kansainvälistä kontaktiryhmää tekemään yhteistyötä Liman ryhmän kanssa, sillä se on johtava alueellinen toimija; pyytää tässä yhteydessä Euroopan ulkosuhdehallintoa yhteistyössä Euroopan parlamentin kanssa tarjoamaan vaaliapua koskevaa asiantuntemustaan;

14.  kehottaa jäsenvaltioita, varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa ja alueen maita harkitsemaan mahdollisuutta järjestää kansainvälinen avunantajien konferenssi, jonka tarkoituksena on tarjota laajamittaista taloudellista tukea maan jälleenrakentamiselle ja demokratiaan siirtymiselle;

15.  tukee voimakkaasti YK:n pääsihteerin vaatimusta suorittaa riippumaton ja perusteellinen tutkinta tapauksista, joihin liittyy raporttien mukaan kuolonuhreja; palauttaa mieliin, että EU on sitoutunut tehokkaaseen monenvälisyyteen YK:n puitteissa, jotta vältetään seurauksiltaan vieläkin pahempi humanitaarinen katastrofi; tukee täysin Kansainvälisen rikostuomioistuimen roolia rankaisematta jättämisen torjunnassa, väkivaltaan ja ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneiden saattamisessa oikeuteen sekä tutkinnan käynnistämisessä sen jälkeen, kun on tehty esitutkinta Maduron laittoman hallinnon tekemistä rikoksista, joista osa on vakavia rikoksia ihmisyyttä vastaan;

16.  tuomitsee Kuuban hallinnon vaikutusvallan Venezuelassa, sillä omia agenttejaan käyttämällä se on osallistunut demokratian horjuttamiseen ja lisännyt Venezuelan demokraattisiin voimiin kohdistettua poliittista sortoa; huomauttaa, että tällaisella asioihin puuttumisella saattaa olla seurauksia EU:n ja Kuuban suhteille, myös EU:n ja Kuuban sopimukselle poliittisesta vuoropuhelusta ja yhteistyöstä;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lailliselle väliaikaiselle presidentille ja kansalliskokoukselle, Liman ryhmään kuuluvien maiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan unionin ja Latinalaisen Amerikan parlamentaariselle edustajakokoukselle ja Amerikan valtioiden järjestön pääsihteerille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0199.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0313.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0436.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0061.


Oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan tilanne EU:ssa ja erityisesti Maltassa ja Slovakiassa
PDF 178kWORD 59k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan tilanteesta EU:ssa ja erityisesti Maltassa ja Slovakiassa (2018/2965(RSP))
P8_TA(2019)0328B8-0230/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2, 4, 5, 6, 7, 9 ja 10 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 20 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 6, 7, 8, 10, 11, 12 ja 47 artiklan,

–  ottaa huomioon Venetsian komission 110. täysistunnossaan (Venetsiassa 10.–11. maaliskuuta 2017) hyväksymän lausunnon kysymyksistä, jotka liittyvät Slovakian tasavallan perustuslakituomioistuimen tuomarien nimittämiseen,

–  ottaa huomioon Venetsian komission 117. täysistunnossaan (Venetsiassa 14.–15. joulukuuta 2018) hyväksymän lausunnon perustuslaillisista järjestelyistä, toimivallan jaosta, oikeuslaitoksen riippumattomuudesta ja lainsäädännön noudattamisen valvonnasta Maltassa,

–  ottaa huomioon 23. tammikuuta 2019 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyt Euroopan unionissa” (COM(2019)0012),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman unionin kansalaisuuden myymisestä(1) ja komission ja Maltan viranomaisten 29. tammikuuta 2014 yhteisesti lehdistölle antaman lausunnon Maltan yksityisiä sijoittajia koskevasta ohjelmasta,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta(2) ja 14. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kattavan EU-mekanismin tarpeesta demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien suojelemiseksi(3),

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Maltalla(4),

–  ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman komission päätöksestä käynnistää SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukainen menettely Puolan tilanteen johdosta(5) sekä sitä ennen 13. huhtikuuta 2016 antamansa päätöslauselman Puolan tilanteesta(6), 14. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Puolan viimeaikaisista tapahtumista ja niiden vaikutuksesta Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuihin perusoikeuksiin(7) ja 15. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman oikeusvaltion ja demokratian tilasta Puolassa(8),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman tutkivien journalistien suojelusta Euroopassa: slovakialaisen journalistin Ján Kuciakin ja Martina Kušnírován tapaus(9),

–  ottaa huomioon 3. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman tiedotusvälineiden moniarvoisuudesta ja vapaudesta Euroopan unionissa(10),

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta, jolla neuvostoa pyydetään toteamaan Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan nojalla, onko olemassa selvä vaara, että Unkari loukkaa vakavasti unionin perustana olevia arvoja(11), sekä sitä ennen 10. kesäkuuta 2015(12), 16. joulukuuta 2015(13) ja 17. toukokuuta 2017(14) antamansa päätöslauselmat Unkarin tilanteesta,

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta Romaniassa(15),

–  ottaa huomioon 22. maaliskuuta 2018 päivätyn kertomuksen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan tilapäisen valtuuskunnan vierailusta Slovakiaan 7.–9. maaliskuuta 2018,

–  ottaa huomioon 30. tammikuuta 2019 päivätyn kertomuksen talousarvion valvontavaliokunnan tiedonhankintamatkasta Slovakiaan 17.–19. joulukuuta 2018,

–  ottaa huomioon 11. tammikuuta 2018 päivätyn kertomuksen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja epäilyjä rahanpesuun, veronkiertoon ja veropetoksiin liittyvästä unionin oikeuden rikkomisesta ja unionin oikeutta sovellettaessa ilmenneistä hallinnollisista epäkohdista käsittelevän tutkintavaliokunnan (PANA) tilapäisen valtuuskunnan vierailusta Maltaan 30. marraskuuta – 1. joulukuuta 2017,

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2018 päivätyn kertomuksen kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan tilapäisen valtuuskunnan vierailusta Maltaan ja Slovakiaan 17.–20. syyskuuta 2018,

–  ottaa huomioon kuulemiset ja näkemystenvaihdot työryhmässä (oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmä), jonka yleisenä tehtävänä on tarkkailla oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan tilannetta EU:ssa ja käsitellä erityisiä tilanteita varsinkin Maltassa ja Slovakiassa ja jonka kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta perusti 4. kesäkuuta 2018 Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen ja sen rahanpesun vastaisia toimenpiteitä arvioivan asiantuntijakomitean (Moneyval), lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO), kansallisten laitosten ja viranomaisten, komission edustajien, EU:n virastojen, kuten Europolin, ja eri sidosryhmien, myös Maltan ja Slovakian kansalaisyhteiskunnan edustajien ja väärinkäytösten paljastajien kanssa,

–  ottaa huomioon Maltan pääministerin 13. maaliskuuta 2019 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan tilanteesta EU:ssa ja erityisesti Maltassa ja Slovakiassa (O-000015/2019 – B8-0017/2019),

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 128 artiklan 5 kohdan ja 123 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että 4. kesäkuuta 2018 perustettiin oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmä, jonka yleisenä tehtävänä on tarkkailla oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan tilannetta unionissa ja käsitellä erityisiä tilanteita varsinkin Maltassa ja Slovakiassa;

B.  toteaa, että oikeusvaltioperiaate, demokratian kunnioittaminen, ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä EU:n perussopimuksissa ja kansainvälisissä ihmisoikeusvälineissä vahvistetut arvot ja periaatteet ovat unionille ja sen jäsenvaltioille kuuluvia velvoitteita, joita on noudatettava;

C.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 6 artiklan 3 kohdassa vahvistetaan, että perusoikeudet, sellaisina kuin ne taataan ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyssä eurooppalaisessa yleissopimuksessa (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja sellaisina kuin ne johtuvat jäsenvaltioille yhteisistä valtiosääntöperinteistä, ovat yleisinä periaatteina osa unionin oikeutta;

D.  toteaa, että EU toimii sen keskinäistä luottamusta koskevan olettaman perusteella, että jäsenvaltiot kunnioittavat demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, sellaisina kuin ne vahvistetaan Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, Euroopan unionin perusoikeuskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa;

E.  katsoo, ettei jäsenvaltion järjestelmällistä kieltäytymistä noudattaa Euroopan unionin perusarvoja ja perussopimuksia, joihin se on vapaasti liittynyt, voi perustella kansallisella itsemääräämisoikeudella eikä toissijaisuusperiaatteella;

F.  ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmä on pitänyt kokouksia eri sidosryhmien kanssa ja keskittynyt pääasiassa Maltan ja Slovakian tilanteeseen; ottaa huomioon, että Viktoria Marinovan murhan jälkeen se keskusteli myös toimittajien turvallisuudesta Bulgariassa; ottaa huomioon, että kyseisessä kokouksessa keskusteltiin myös EU:n varojen käyttöön Romaniassa ja Bulgariassa liittyviä petoksia koskevia väitteitä tutkivien toimittajien Attila Biron ja Dimitar Stojanovin väliaikaisesta pidätyksestä;

G.  panee merkille, että Daphne Caruana Galizian murha Maltassa, Ján Kuciakin ja hänen kihlattunsa Martina Kušnírován murhat Slovakiassa ja Viktoria Marinovan murha Bulgariassa ovat järkyttäneet eurooppalaista yleistä mielipidettä ja pelottaneet toimittajia EU:ssa;

H.  ottaa huomioon, että näiden murhien tutkinnoissa on toistaiseksi määritetty useita epäiltyjä mutta ei ole kuitenkaan tehty päätelmiä murhien mahdollisista toimeksiantajista, vaikka se on kaikkien tärkein selvitettävä seikka; panee merkille, että Maltassa kolme henkilöä on asetettu syytteeseen ja poliisin ja tuomioistuimen murhaa koskevat tutkimukset ovat yhä käynnissä;

I.  ottaa huomioon, ettei oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmä kyennyt varmentamaan tutkintojen tilannetta kaikkien näkökohtien osalta, sillä viranomaiset vetosivat oikeutettuun tarpeeseen varmistaa luottamuksellisuus tällaisten murhatapausten käsittelyn etenemiseksi;

J.  ottaa huomioon, että oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmä on voinut tarkastella monia huolenaiheita, jotka liittyvät oikeusvaltioperiaatteeseen Maltassa ja Slovakiassa ja etenkin Daphne Caruana Galizian ja Ján Kuciakin työn piiriin kuuluviin aloihin;

K.  toteaa, että muun muassa Daphne Caruana Galizian sukulaiset ja muut tahot ovat tiedottaneet oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmälle hänen murhansa kattavaa ja riippumatonta julkista tutkintaa koskevan vaatimuksen yhteydessä säännöllisesti etenkin sen mahdollistaneista olosuhteista, viranomaisten vastauksesta ja toimista, joilla voidaan varmistaa, ettei tällainen murha voi toistua;

L.  ottaa huomioon, että Europolin kanssa tehtävän yhteistyön laajuus vaihtelee näissä tutkinnoissa;

M.  toteaa, että etenkin Maltan tapauksessa Europolin edellinen johtaja oli ilmoittanut, ettei Maltan viranomaisten ja Europolin välinen yhteistyö ollut optimaalista, mutta hänen seuraajansa arvioi tilanteen sittemmin parantuneen tyydyttäväksi; toteaa Europolin edustajien kertoneen oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmän jäsenille, ettei tutkinta pääty kolmen epäillyn pidätykseen; ottaa huomioon, että Europolin asiantuntijoita nimitettiin suorittamaan erityistehtäviä tuomioistuimen tutkinnassa;

N.  ottaa huomioon, että toimittaja Pavla Holcován puhelimen takavarikoinnissa Slovakiassa ei edelleenkään ole selvää, miten puhelin saatiin ja miten Europol sai siitä poimitut tiedot, vaikka Europol ilmoitti tukevansa puhelimen analysoimista;

O.  ottaa huomioon, että korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan EU:ssa, myös Maltassa ja Slovakiassa, liittyy vakavaa huolta ja että tämä uhkaa heikentää kansalaisten luottamusta julkisiin instituutioihin ja saattaa luoda rikollisryhmien ja viranomaisten välille vaarallisen yhteyden;

P.  ottaa huomioon, että tutkivien journalistien suuri eurooppalainen yhteenliittymä on laajalti selvittänyt ja julkaissut Daphne Caruana Galizian julkaisemia tutkimuksia;

Q.  katsoo, että etenkin rahanpesun torjunta on EU:ssa riittämätöntä muun muassa siksi, että EU:n rahanpesun vastaisen lainsäädännön nykyisessä täytäntöönpanossa on aukkoja, mikä käy ilmi äskettäisistä tapauksista, joissa rahanpesun vastaisen lainsäädännön noudattamisen valvonta on ollut riittämätöntä ja joissa on ollut osallisina suuria pankkeja eri jäsenvaltioissa;

R.  ottaa huomioon, että Euroopan pankkiviranomainen (EPV) totesi 8. heinäkuuta 2018 Maltan rahanpesun selvittelykeskukselle osoittamassaan suosituksessa, että rahanpesun torjunnassa on Maltassa yleisiä ja systeemisiä puutteita, jotka liittyvät varsinkin Pilatus Bank -pankin tapaukseen, mutta myönsi selvittelykeskuksen toimintasuunnitelman olevan oikeansuuntainen; toteaa komission toistuvasti havainneen, että Maltan rahanpesun selvittelykeskus on rikkonut sille EU:n rahanpesun vastaisen lainsäädännön mukaisesti kuuluvia velvoitteita ja että se ei ole pannut EPV:n suositusta täydellisesti täytäntöön; ottaa huomioon, että näin ollen komissio hyväksyi marraskuussa 2018 lausuntonsa tästä tapauksesta;

S.  ottaa huomioon, että Maltassa on suuri pankkisektori ja joitakin pankkeja, jotka eivät noudata kaikkia sääntelynormeja ja -vaatimuksia, mikä kävi ilmi Pilatus Bank -pankin tapauksesta ja siitä, että Euroopan keskuspankki (EKP) peruutti sen toimiluvan;

T.  toteaa, että Egrant-yhtiötä koskevaa tutkintaraporttia ei ole saatettu yleisesti saataville; toteaa, että julkistetut johtopäätökset eivät tue väitteitä, jotka yhdistävät Egrant Inc. ‑yhtiön omistuksen Maltan pääministeriin ja hänen vaimoonsa; toteaa, että vain pääministerillä, oikeusministerillä ja pääministerin kabinetin päälliköllä ja tiedottajalla on käytössään kokonainen ja muokkaamaton tutkintaraportti;

U.  toteaa, että tutkimuksia Egrantin tosiasiallisten omistajien ja edunsaajien paljastamiseksi ei ole aloitettu ja asia on edelleen selvittämättä;

V.  toteaa, että 17 Black -yhtiön tosiasiallista omistajaa ja edunsaajaa koskevat paljastukset (omistajaksi ja edunsaajaksi väitetään nyt Tumas Group -yhtiön toimitusjohtajaa, jonka kanssa Maltan hallitus teki sopimuksen Electrogas-voimalaitoksen rakentamisesta Maltaan) korostavat entisestään, että tarvitaan suurempaa avoimuutta taloudellisista eduista ja yhteyksistä maan hallintoon, kuten pääministerin kabinetin päällikköön ja nykyiseen matkailuministeriin (entiseen energiaministeriin);

W.  toteaa, että pääministerin kabinetin päällikkö ja nykyinen matkailuministeri (entinen energiaministeri) ovat ainoat korkea-arvoiset EU:n jäsenvaltion hallinnon virkamiehet, jotka on todettu jonkin Panama-papereissa mainitun oikeussubjektin tosiasiallisiksi omistajiksi ja edunsaajiksi; toteaa, että viimeksi mainittu todisti Euroopan parlamentin valtuuskunnalle yksikköjensä käytöstä ja antoi ilmoituksia, jotka olivat ristiriidassa Panama-tietovuodossa julkistettujen asiakirjojen kanssa;

X.  toteaa, että toimittajien turvattomuus ja häirinnän ja pelottelun aiheuttama kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytysten kaventuminen horjuttavat vallanpitäjien valvontaa ja heikentävät kansalaisvaikuttamista;

Y.  toteaa, että toimittajat, varsinkin tutkivat toimittajat, joutuvat yhä useammin strategisesti kansalaisvaikuttamista vastaan nostettavien oikeusjuttujen kohteiksi, kun tarkoituksena on pelkästään vaikeuttaa heidän työtään;

Z.  toteaa, että Daphne Caruana Galizian omaiset ovat joutuneet hänen kuolemansa jälkeenkin vihakampanjoiden ja kunnianloukkauskanteiden kohteeksi, myös Maltan hallituksen jäsenten taholta, ja varapääministeri on ilmaissut näkemyksenään, että näiden kanteiden peruminen ei ole tarpeen;

AA.  toteaa, että Daphne Caruana Galizian omaiset ja ystävät sekä kansalaisyhteiskunnan aktivistit joutuvat jatkuvasti puuttumaan muistoesineiden poistamiseen ja tuhoamiseen Caruana Galizian tilapäisellä muistopaikalla;

AB.  toteaa, että Venetsian komissio korosti 14.–15. joulukuuta 2018 pidetyssä 117. täysistunnossaan antamassaan Maltaa koskevassa lausunnossa(16) valtioiden positiivista velvoitetta suojella toimittajia, sillä tällainen suojelu liittyy suoraan oikeusvaltioperiaatteeseen, ja painotti, että Maltan hallituksen kansainvälisenä velvoitteena on taata, että tiedotusvälineet ja kansalaisyhteiskunta voivat toimia aktiivisessa roolissa viranomaisten asettamisessa vastuuseen(17);

AC.  toteaa, että Venetsian komissio painotti, että oikeuslaitoksen nimityksiä koskevan komitean (JAC) perustaminen vuonna 2016 oli Maltan viranomaisilta positiivinen askel, ja korosti myös, että oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatteen toteutumiseen liittyy edelleen useita huolenaiheita, jotka koskevat erityisesti syyttäjän valtuuksia ja oikeuslaitoksen rakennetta, ja että nämä huolenaiheet liittyvät Maltan yleiseen vallanjakoon ja valtaoikeuksien tasapainoon, joka suosii selkeästi toimeenpanovaltaa, erityisesti pääministeriä, jolla on laajat valtaoikeudet muun muassa oikeuslaitoksen jäseniä koskevissa ja muissa nimityksissä, eikä tämän vastapainona ole vankkaa keskinäistä valvontajärjestelmää(18);

AD.  toteaa, että Venetsian komission mukaan syyttäjän valtuuksien nykyinen jakautuminen Maltalla poliisin ja ylimmän syyttäjän kesken muodostaa ”epäselvän järjestelmän”, joka on ”vallanjaon näkökulmasta ongelmallinen”; toteaa, että Venetsian komissio huomautti myös, että ylin syyttäjä, jolla on syyttäjän valtuudet mutta joka samalla toimii myös hallituksen oikeudellisena neuvonantajana ja rahanpesun selvittelykeskuksen puheenjohtajana, käyttää virassaan suurta valtaa, joka on ”demokraattisen valvonnan ja vallanjaon periaatteiden näkökulmasta ongelmallista”(19);

AE.  toteaa, että Venetsian komission valtuuskunnan mukaan ylimmän syyttäjän roolien tuleva erottaminen on hyväksytty Maltassa yleisesti oikeusjärjestelmän kokonaisvaltaisesta uudistamisesta vastaavan komission vuonna 2013 julkaiseman raportin jälkeen(20); ottaa huomioon, että Maltan hallitus on ilmoittanut käynnistävänsä lainsäädäntömenettelyn roolien erottamiseksi toisistaan;

AF.  toteaa, että Venetsian komission mukaan ylimmän syyttäjän ja poliisien lisäksi myös tuomareilla on mahdollisuus tutkimusten käynnistämiseen eikä näiden tutkimusten ja poliisitutkinnan välillä vaikuta olevan lainkaan koordinointia(21);

AG.  toteaa, että Venetsian komissio painotti myös puutteita, jotka koskevat korruptionvastaisen pysyvän komission kokoonpanoa, sillä sen jäsenten nimittäminen riippuu pääministeristä, vaikka hänen onkin kuultava asiassa oppositiota, sekä komission raporttien vastaanottajia eli oikeusministeriä, sillä oikeusministerillä ei ole tutkintavaltuuksia, mistä seuraa, että raportit johtavat todelliseen tutkintaan ja syytetoimiin vain hyvin harvoissa tapauksissa(22);

AH.  toteaa, että Venetsian komission mukaan poliisiylijohtajan nimityksen olisi perustuttava avoimeen kilpailuun ja kansalaisten olisi voitava pitää poliisiylijohtajaa poliittisesti riippumattomana(23);

AI.  toteaa, että Maltassa on käynnistetty prosessi perustuslain uudistamisen tarkastelemiseksi maan presidentin valvonnassa, tässä prosessissa on mukana useita poliittisia toimijoita ja kansalaisyhteiskunnan edustajia ja enemmistö uudistuksista vaatii toteutuakseen parlamentin kahden kolmasosan enemmistön tuen;

AJ.  toteaa, että parlamentin jäsenvaltioissa suorittama oikeusvaltioperiaatteen heikkenemisen seuranta on elintärkeä osa eurooppalaista demokratiaa ja että oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmä antaa parlamentille mahdollisuuden seurata tiiviisti jäsenvaltioiden viranomaisia ja kansalaisyhteiskuntaa ja olla yhteydessä niihin;

AK.  toteaa, että vaikka parlamentin asiaa koskevat päätöslauselmat ovat saaneet laajaa kannatusta(24), komissio ei ole vielä tehnyt ehdotusta perusteellisesta ja riippumattomasta mekanismista, jolla voitaisiin seurata demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien tilannetta kaikissa jäsenvaltioissa vuosittain;

AL.  toteaa, että jäsenvaltioiden käyttämät niin kutsutut sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyt uhkaavat vakavasti rahanpesun torjuntaa, horjuttavat keskinäistä luottamusta ja Schengen-alueen yhtenäisyyttä, mahdollistavat kolmansien maiden kansalaisten pääsyn EU:hun pelkän varallisuuden perusteella tietojen, taitojen tai humanitaaristen syiden sijasta ja johtavat näin tosiasiassa unionin kansalaisuuden myyntiin; panee merkille, että komissio on selkeästi todennut, että se ei enää tue Maltan käyttämiä sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjä;

AM.  toteaa, että komissio on julkaissut sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyistä kertomuksen, jossa kartoitetaan nykyisiä käytäntöjä ja eritellään kyseisten järjestelyjen EU:lle aiheuttamia riskejä erityisesti turvallisuuden, rahanpesun, veropetosten ja korruption osalta;

AN.  toteaa, että Maltan hallitus on tehnyt yksityisen Henley & Partners -yhtiön kanssa luottamuksellisen sopimuksen Maltan sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyn toteuttamisesta, joten on mahdotonta todentaa, ovatko sovitut menettelyt, myynnin määrä ja muut ehdot Maltan, EU:n ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisia ja noudatetaanko niissä turvallisuusnäkökohtia;

AO.  toteaa, että asuinpaikkaa koskevien vaatimusten asettaminen Maltan sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyn hakijoihin ei ole niiden ehtojen mukaista, joista on sovittu komission kanssa vuonna 2014 tällaisten järjestelyjen osalta; toteaa, että komissio ei ole toteuttanut tuloksellisia toimia puuttuakseen asuinpaikkavaatimusten noudattamatta jättämiseen;

AP.  toteaa, että syytöksiä, joiden mukaan Maltan viranomaiset ovat myyneet lääketieteellisistä syistä myönnettäviä viisumeja ja Schengen-viisumeja Libyassa ja Algeriassa, ei ole perusteellisesti tutkittu(25);

AQ.  toteaa, että slovakialaiset toimittajat ilmaisivat oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmän valtuuskunnan vierailun aikana joutuvansa toimimaan ympäristössä, jossa täyttä riippumattomuutta ja turvallisuutta ei voida aina taata; toteaa, että RTVS:n (Slovakian radio- ja televisioyhtiö) kohdalla on joissain tapauksissa havaittu poliittista puuttumista journalistiseen työhön, esimerkiksi uutisia koskevien ohjeiden antamista;

AR.  toteaa, että kansallista lehdistölakia ollaan uudistamassa Slovakiassa ja tämä tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa tiedotusvälineiden vapautta ja toimittajien turvallisuutta; ottaa huomioon, että nykyinen lainsäädäntöehdotus uhkaa rajoittaa tiedotusvälineiden vapautta;

AS.  toteaa, että joidenkin tietojen mukaan Slovakiassa esiintyy korruptiota ja petoksia, jotka liittyvät esimerkiksi maatalouden alan maksajaviraston toimintaan EU:n maatalousrahastojen käytössä, että nämä tiedot olisivat perusteellisen ja riippumattoman tutkinnan arvoisia ja osa niistä onkin OLAF:in tutkittavana ja että parlamentin talousarvion valvontavaliokunta teki niiden pohjalta Slovakiaan tiedonhankintamatkan joulukuussa 2018; toteaa, että Slovakiassa on EU:n jäsenvaltioista korkein sääntöjenvastaisuuksien ja petosten havaitsemisaste(26);

AT.  toteaa, että oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmän jäsenet ovat ilmaisseet huolensa lainvalvonnan puolueettomuudesta ja oikeuslaitoksen riippumattomuudesta Slovakiassa erityisesti valinta- ja nimitysmenettelyjen politisoitumisen ja avoimuuden puutteen yhteydessä, esimerkiksi poliisiylijohtajan viran kohdalla;

AU.  toteaa, että Slovakian pääministeri ja useat muut hallituksen korkea-arvoiset jäsenet sekä apulaissyyttäjä ja poliisiylijohtaja erosivat Ján Kuciakin murhan jälkeen;

AV.  toteaa, että Slovakiassa lainsäädäntöprosessi perustuslakituomioistuimen tuomarien valinnan uudistamiseksi on vielä kesken ja tuomioistuimen yhdeksän väistyvän tuomarin seuraajien tuleva valinta tapahtuu vielä nykyisen menettelyn mukaisesti; ottaa huomioon, että valintamenettelyn käsittely ei etene Slovakian parlamentissa;

AW.  toteaa, että virkamatkansa aikana oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmän jäsenet panivat merkille monien Slovakian viranomaisten ja kansalaisyhteiskunnan edustajien osoittaman sitoutumisen oikeusvaltioperiaatteen ylläpitämiseen;

AX.  toteaa, että Toimittajat ilman rajoja -järjestön vuoden 2018 lehdistönvapausindeksissä Slovakia on 27. sijalla, kun vuonna 2017 se oli 17. sijalla, Malta on pudonnut 65. sijalle 47. sijalta ja Bulgaria on nyt EU:n jäsenvaltioista alimmalla eli 111. sijalla, kun vuonna 2017 se oli 109. sijalla;

AY.  toteaa, että Transparency International -järjestö on asettanut vuosittaisessa korruptioindeksissään Maltan 51. sijalle (kun vuonna 2017 se oli 46. sijalla), Slovakian 57. sijalle (kun vuonna 2017 se oli 54. sijalla) ja Bulgarian 77. sijalle (kun vuonna 2017 se oli 71. sijalla); toteaa, että kaikkien kolmen valtion sijoitus on merkittävästi EU:n keskiarvon alapuolella(27);

Yleisiä huomioita

1.  tuomitsee jyrkästi yhä useampien jäsenvaltioiden hallitusten jatkuvat pyrkimykset heikentää oikeusvaltioperiaatetta, vallanjakoa ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta; ilmaisee huolensa siitä, että vaikka suurin osa jäsenvaltioista on hyväksynyt lainsäädäntöä, jolla varmistetaan oikeuslaitoksen riippumattomuus Euroopan neuvoston periaatteiden mukaisesti, näiden normien soveltamistavassa on yhä ongelmia;

2.  muistuttaa, että oikeusvaltioperiaate on yksi SEU-sopimuksen 2 artiklassa luetelluista perusarvoista ja niiden kaikkien suojelun edellytys; kehottaa kaikkia asiaan liittyviä EU:n ja kansallisen tason toimijoita, mukaan lukien hallitukset, parlamentit ja oikeuslaitos, tehostamaan toimia oikeusvaltion ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi;

3.  panee erittäin huolestuneena merkille toimittajiin ja lehdistönvapauteen kohdistuvan kasvavan uhan, toimittajien julkisen panettelun lisääntymisen ja ammatin arvostuksen heikkenemisen, alan kasvavan taloudellisen keskittymisen ja disinformaation lisääntymisen; muistuttaa, että vahva ja oikeusvaltioperiaatteeseen perustuva demokratia ei voi toimia ilman vahvaa ja riippumatonta neljättä valtiomahtia;

4.  kehottaa neuvostoa tutkimaan ja seuraamaan komission ja parlamentin mahdollisia ehdotuksia, jotka liittyvät rikkomusmenettelyihin ja SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaiseen menettelyyn, erityisesti ryhtymällä pikaisiin toimiin komission 20. joulukuuta 2017 antaman perustellun Puolaa koskevan ehdotuksen pohjalta, nostamalla Unkarin tilanteen ensisijaiseksi asiaksi neuvoston asialistalla, tiedottamalla parlamentille välittömästi ja kattavasti menettelyn kaikissa vaiheissa ja pyytämällä parlamenttia esittämään Unkarin tilanteesta perustellun ehdotuksensa neuvostolle;

Tutkimukset ja lainvalvontatoimet

5.  kehottaa Maltan hallitusta käynnistämään viipymättä Daphne Caruana Galizian murhaa koskevan perusteellisen ja riippumattoman julkisen tutkinnan, jossa painotetaan erityisesti sen mahdollistaneita olosuhteita, viranomaisten vastausta ja toimia, joilla voidaan varmistaa, ettei tällainen murha voi toistua;

6.  kehottaa painokkaasti Maltan hallitusta tuomitsemaan julkisesti ja yksiselitteisesti kaiken kuolleeseen Daphne Caruana Galiziaan kohdistuvan vihapuheen ja hänen muistonsa häpäisemisen; kehottaa painokkaisiin toimiin mahdollisesti vihaa lietsovia viranomaisia vastaan;

7.  pitää äärimmäisen tärkeänä löytää yhteistyössä kansalaisyhteiskunnan edustajien ja Daphne Caruna Galizian omaisten kanssa ratkaisu Caruana Galizian Vallettassa sijaitsevan muistopaikan tilanteeseen, jotta hänen muistoaan voidaan kunnioittaa vapaasti;

8.  kehottaa asianomaisia Maltan viranomaisia julkistamaan tuomioistuimen Egrant-yhtiötä koskevan tutkintaraportin kokonaisuudessaan ja muokkaamattomassa muodossaan;

9.  kehottaa Maltan ja Slovakian hallituksia varmistamaan, että lainvalvontaviranomaiset tutkivat viipymättä ja perusteellisesti kaikki rikolliseen toimintaan viittaavat havainnot, myös silloin, kun ne ovat väärinkäytösten paljastajien ja toimittajien esiin tuomia ja erityisesti silloin kun väitetyt tapaukset koskevat korruptiota, talousrikoksia, rahanpesua, petoksia ja verovilppiä, joista Daphne Caruana Galizia ja Ján Kuciak raportoivat;

10.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita käynnistämään riippumattoman kansainvälisen julkisen tutkinnan Daphne Caruana Galizian murhasta ja niistä väitetyistä korruptio-, talousrikos-, rahanpesu-, petos- ja verovilppitapauksista, joista hän raportoi ja joihin liittyy Maltan nykyisiä ja entisiä korkean tason virkamiehiä;

11.  pitää valitettavana, että kaikki Maltan hallituksen jäsenet, kuten matkailuministeri (entinen energiaministeri), eivät olleet tilaisuudessa tavata oikeusvaltioperiaatteen seurantaryhmän valtuuskuntaa eikä valtuuskunta päässyt tapaamaan myöskään Nexia BT:n edustajia, kuten yhtiön toimitusjohtajaa;

12.  panee huolestuneena merkille, että Maltan viranomaiset eivät ole virallisesti pyytäneet oikeusapua Saksan liittotasavallan rikospoliisilta (Bundeskriminalamt) voidakseen tutustua Daphne Caruana Galizian kannettavien tietokoneiden ja kiintolevyjen sisältämiin tietoihin sen jälkeen, kun Caruana Galizian omaiset luovuttivat nämä laitteet Saksan viranomaisille;

13.  panee tyytyväisenä merkille Slovakian viranomaisten nostamat syytteet Ján Kuciakin ja Martina Kušnírován murhiin yllyttämisestä epäiltyä henkilöä ja heidän epäiltyjä murhaajiaan vastaan; kehottaa lainvalvontaviranomaisia jatkamaan tutkintaa sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla kaikin käytettävissä olevin keinoin, myös jatkamalla yhteistä tutkintaryhmää koskevaa sopimusta huhtikuun 2019 jälkeen, ja varmistamaan, että kaikki tapaukseen liittyvät tekijät, myös rikosten mahdolliset poliittiset kytkökset, tutkitaan perusteellisesti;

14.  toteaa, että Ján Kuciakin ja Martina Kušnírován murhan tutkinnan yhteydessä on paljastunut muita rikollisia toimia, kuten väitetty suunnitelma murhata syyttäjät Peter Šufliarsky ja Maroš Žilinka ja asianajaja Daniel Lipšic; toteaa, että myöhempi tutkinta on yleisen syyttäjäviranomaisen ja erityissyyttäjän yhteisellä päätöksellä annettu sisäministeriön alaisen poliisin toiminnan tarkastusyksikön hoidettavaksi, koska poliiseja on mahdollisesti osallistunut kohteita koskevien tietojen hakemiseen poliisin tietokannoista; aikoo seurata jatkossa tilanteen kehittymistä;

15.  panee tyytyväisenä merkille Ján Kuciakin mukaan nimetyn tutkivan journalismin keskuksen perustamisen, useiden journalistien vuoden 2018 lopulla käynnistämän Daphne-hankkeen sekä Forbidden Stories Daphne -hankkeen, jonka 18 tutkivien journalistien yhteenliittymää käynnisti maaliskuussa 2018 tarkoituksenaan jatkaa Daphnen työtä; toteaa, että kuuden kuukauden kuluttua toiminnan aloittamisesta Daphne-hankkeen ensimmäisessä julkaisussa tehtiin uusia paljastuksia;

16.  kehottaa komissiota ja Euroopan petostentorjuntavirastoa suorittamaan perusteellisia tutkimuksia kaikista parlamentin tilapäisten valtuuskuntien tietoon vuonna 2018 tuoduista tapauksista, toisin sanoen korruptio- ja petosväitteistä, jotka koskevat muun muassa EU:n maatalousrahastojen käyttöä, ja mahdollisista vääränlaisista kannustimista maananastuksiin;

17.  kehottaa Maltan hallitusta käynnistämään tutkimuksen Panaman asiakirjojen paljastuksista ja yhteyksistä Dubaissa sijaitsevan 17 Black -yrityksen ja matkailuministerin (entisen energiaministerin) ja pääministerin kabinettipäällikön välillä;

18.  kehottaa Maltan ja Slovakian hallituksia sekä kaikkia EU:n jäsenvaltioita ja niiden lainvalvontaviranomaisia tehostamaan järjestäytyneen rikollisuuden ja korruption torjuntaa, jotta voidaan palauttaa suuren yleisön luottamus maiden instituutioihin;

19.  panee merkille, että lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä (GRECO) hyväksyi 22. maaliskuuta 2019 lisäyksen toiseen Slovakiaa koskevaan etenemiskertomukseen ja että se koskee korruption ehkäisemistä parlamentin jäsenten, tuomareiden ja syyttäjien osalta; kehottaa Slovakian hallitusta panemaan kaikki suositukset täytäntöön kaikilta osin;

20.  panee merkille, että GRECO hyväksyi 23. maaliskuuta 2019 Maltaa koskevan viidennen kierroksen arviointiraportin; kehottaa Maltan hallitusta antamaan luvan julkaista tämä raportti mahdollisimman pian ja panemaan kaikki suositukset täytäntöön kaikilta osin;

21.  on syvästi huolissaan Slovakian hallituksen mahdollisesta roolista Saksassa tapahtuneen Vietnamin kansalaisen sieppauksessa ja vaatii kokonaisvaltaista tutkintaraporttia, joka laaditaan jatkuvassa yhteistyössä Saksan viranomaisten kanssa ja jossa käsitellään myös entisen sisäministerin väitettyä osallisuutta asiaan;

22.  on huolestunut Slovakian valtaa käyttävää piiriä koskevista korruptio-, eturistiriita-, rankaisemattomuus- ja pyöröovisyytöksistä; on tyrmistynyt siitä, että erottuaan tehtävistään keskusrikospoliisin (NAKA) entinen poliisijohtaja ja entinen poliisipäällikkö nimitettiin sisäministerin neuvonantajiksi, myös Tšekin tasavallassa; panee merkille, että entinen poliisipäällikkö on nyt eronnut sisäministerin neuvonantajan tehtävästä sen jälkeen, kun lehdistö kirjoitti ennen Jan Kuciakin murhaa tehdystä häntä koskevasta tietohausta, jonka entinen poliisipäällikkö väitteiden mukaan tilasi;

23.  on tyytyväinen, että Maltan ja Slovakian kansalaiset ja kansalaisyhteiskuntien järjestöt osallistuvat demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien puolustamiseen; kehottaa Maltan ja Slovakian hallituksia antamaan täyden tukensa tälle kansalaisten osallistumiselle ja pidättäytymään sen estämisestä;

24.  kehottaa Maltan, Slovakian ja Bulgarian hallituksia jatkossakin edistämään kaikkea yhteistyötä Europolin kanssa muun muassa ottamalla viraston täysin mukaan työhön ja antamalla sille ennakoivasti käyttöön kaikki tutkimuksiin liittyvät asiakirjat;

25.  kehottaa komissiota antamaan selkeät ohjeet jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välistä ja niiden ja EU:n virastojen välistä tietojen- ja todisteiden vaihtoa, myös eurooppalaisen tutkimusmääräyksen käytön kautta tapahtuvaa vaihtoa, koskevista toimintatavoista ja oikeudellisesta kehyksestä;

26.  katsoo, että Europolin ja Eurojustin nykyiset talousarviovarat, henkilöstöresurssit ja toimivaltuudet eivät ole riittäviä, jotta virastot voisivat täysin ja ennakoivasti luoda unionin lisäarvoa tutkiessaan esimerkiksi Daphne Caruana Galizian, Ján Kuciakin and Martina Kušnírován murhia; vaatii, että Europolille ja Eurojustille osoitetaan lähitulevaisuudessa enemmän varoja tällaisia tutkimuksia varten;

27.  korostaa, että jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaiset ja oikeusviranomaiset ovat osa EU:n yhteistyöjärjestelmää; katsoo, että unionin toimielinten, elinten ja virastojen olisi sen tähden tartuttava proaktiivisesti toimeen ja puututtava kansallisten viranomaisten toiminnan puutteisiin; on huolissaan siitä, että unionin toimielimet, elimet ja virastot säännönmukaisesti ryhtyvät tällaisiin toimiin vasta sitten, kun toimittajat ja väärinkäytösten paljastajat ovat paljastaneet omat tietonsa;

28.  kehottaa komissiota ja neuvostoa lisäämään Europolin määrärahoja kautta 2021–2027 koskevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käydyissä neuvotteluissa yksilöityjen operatiivisten ja strategisten tarpeiden mukaisesti ja vahvistamaan Europolin toimeksiantoa, jotta se voi osallistua ennakoivammin tärkeimpien jäsenvaltioissa toimivien järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien tutkimiseen silloin, kun tällaisten tutkintatoimien riippumattomuudesta ja laadusta on vakavia epäilyksiä; katsoo, että tällaisissa tapauksissa Europolin olisi esimerkiksi voitava proaktiivisesti panna alulle yhteisten tutkintaryhmien perustaminen;

29.  kehottaa Eurojustia ja tulevaa Euroopan syyttäjänvirastoa (EPPO) tekemään optimaalista yhteistyötä EU:n taloudellisia etuja koskevissa tutkimuksissa erityisesti niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka eivät ole liittyneet EPPOon; kehottaa sen tähden jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä myötävaikuttamaan EPPOn nopeaan käynnistämiseen, ja katsoo, että kaikkien niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät vielä ole ilmoittaneet aikeestaan liittyä EPPOon, olisi tehtävä se;

30.  kehottaa komissiota ryhtymään jatkotoimiin niiden parlamentin päätöslauselmien osalta, joissa pyydetään parhaiden tutkimusmenetelmiin liittyvien käytäntöjen kartoittamista kautta EU:n, jotta voidaan edistää yhteisten käytäntöjen kehittymistä unionissa(28);

Maltan ja Slovakian perustuslailliset haasteet

31.  suhtautuu myönteisesti Maltan hallituksen lausuntoihin Venetsian komission äskettäisen raportin sisältämien suositusten täytäntöönpanosta;

32.  on tyytyväinen, että on perustettu sekä hallituksen että opposition jäsenistä koostuva ryhmä, joka tarkastelee perustuslain uudistamista;

33.  suhtautuu myönteisesti Maltan hallituksen äskettäiseen ilmoitukseen sellaisten lainsäädäntömenettelyjen käynnistämisestä, joilla pannaan täytäntöön Venetsian komission eri suositukset; kehottaa Maltan hallitusta ja parlamenttia panemaan täytäntöön poikkeuksetta kaikki Venetsian komission suositukset, tarpeen tullen myös taannehtivasti, jotta varmistetaan, että aiemmat ja nykyiset päätökset, kannat ja rakenteet saatetaan suositusten mukaisiksi, ja panemaan täytäntöön erityisesti suositukset

   vahvistaa Maltan parlamentin jäsenten riippumattomuutta, valvontaoikeuksia ja valmiuksia, erityisesti tiukentamalla eturistiriitoja koskevia sääntöjä, maksamalla jäsenille riittävä palkkio ja antamalla puolueetonta tukea;
   ilmoittaa julkisesti oikeuslaitoksen avoimista toimista (kohta 44);
   muuttaa oikeuslaitoksen hallintokomitean nimityksiin osallistuvan alakomitean (JAC) kokoonpanoa niin, että vähintään puolet sen jäsenistä on tuomarikollegojen valitsemia tuomareita, ja antaa JACille toimivalta asettaa ehdokkaat paremmuusjärjestykseen ansioiden perusteella ja esittää suoraan näitä ehdokkaita presidentille nimitystä varten, myös korkeimman oikeuden presidenttiä nimitettäessä (kohta 44);
   antaa oikeuslaitoksen hallintokomitealle lisää toimivaltuuksia erottaa tuomareita tai rauhantuomareita ja avata kyseisen komitean tekemiä kurinpidollisia toimia koskeva muutoksenhakuväylä tuomioistuimeen (kohta 53);
   perustaa riippumaton johtavan yleisen syyttäjän virasto (DPP), joka vastaa kaikista yleisen syyttäjän alaan kuuluvista asioista ja ottaa kantaakseen nykyiset ylimmän syyttäjän tehtävät samoin kuin poliisin ja tutkintatuomareiden syyttäjäntehtävät Venetsian komission suositusten mukaisesti (kohdat 61–73); kehottaa Maltan hallitusta alistamaan vasta perustetun johtavan yleisen syyttäjän viraston tuomioistuinvalvonnalle erityisesti syyttämättäjättämistä koskevien päätösten osalta (kohdat 68 ja 73);
   uudistaa korruption vastaista pysyvää komissiota (PCAC) varmistamalla, että nimitysprosessi on riippumattomampi toimeenpanevasta vallasta ja varsinkin pääministeristä ja että PCAC:n raportit johtavat tosiasiallisesti syytteeseenpanoon; harkita myös sitä vaihtoehtoa, että korruption vastainen pysyvä komitea raportoisi suoraan vastaperustetulle johtavan yleisen syyttäjän virastolle (kohta 72);
   käynnistää perustuslain uudistusprosessi, jotta varmistetaan se, että perustuslakituomioistuimen tuomiot johtavat suoraan ilman parlamentin väliintuloa perustuslain vastaisiksi todettujen säännösten kumoamiseen (kohta 79);
   poistaa käytäntö, jonka mukaisesti henkilö voi toimia osa-aikaisesti parlamentin jäsenenä, nostaa parlamentin jäsenten palkkioita, rajoittaa parlamentin jäsenten nimittämistä virallisesti nimettyihin elimiin, osoittaa parlamentin jäsenten käyttöön riittävästi henkilökuntaa tukitoimia varten, antaa jäsenille riippumatonta tietoa ja puolueettomia neuvoja sekä pidättäytyä liiallisesta delegoidun lainsäädännön käyttämisestä (kohta 94);
   varmistaa, että viranomaiset noudattavat täysin oikeusasiamiehen tiedonsaantipyyntöjä, että oikeusasiamiehen kertomuksista keskustellaan parlamentissa, että oikeusasiamiehen viraston toimintaa säännellään perustuslaillisella tasolla ja että tiedonvälityksen vapaudesta annettu laki päivitetään (kohdat 100–101);
   uudistaa kansliapäällikköjen nimitysmenettely niin, että se perustuu riippumattoman virkamieskomitean tekemään ehdokkaan ansioihin perustuvaan valintaan eikä pääministerin tekemään valintaan (kohdat 119–120);
   rajoittaa vahvasti ”luottamusasemaa tai luottohenkilöä” koskevia käytäntöjä ja ottaa käyttöön selkeät oikeudelliset säännöt ja tehdä muutoksen perustuslakiin niin, että ne toimivat perustana ja kehyksenä tälle käytännölle (kohta 129);
   muuttaa poliisiylijohtajan nimitysmenettelyä niin, että ehdokkaat valitaan julkisella virkakilpailulla ja nimitys perustuu ansioihin (kohta 134);

34.  toteaa, että Slovakiassa on käynnissä perustuslakituomioistuimen tuomareiden valinta- ja nimitysmenettely, sillä 13 tuomarista yhdeksän toimikausi päättyi helmikuussa; korostaa, että tätä valinta- ja nimitysprosessia sekä tutkintoja ja vaatimuksia koskevissa säännöksissä on noudatettava mahdollisimman tiukkoja avoimuutta, valvontaa ja vastuuvelvollisuutta koskevia normeja Venetsian komission asiaa koskevien päätelmien mukaisesti(29); on huolestunut siitä, että valintamenettelyn käsittely ei tällä hetkellä edisty Slovakian parlamentissa;

35.  kehottaa soveltamaan vuonna 2019 tapahtuvassa Slovakian uuden poliisiylijohtajan valinnassa sääntöjä ja menettelyjä avoimesti, yksiselitteisesti ja objektiivisesti, jotta taataan viran riippumattomuus ja puolueettomuus; panee merkille, että valintamenettely etenee parhaillaan ja että ehdokkaat osallistuvat pian kuulemistilaisuuksiin Slovakian parlamentin asiasta vastaavassa valiokunnassa; kehottaa pitämään nämä kuulemistilaisuudet julkisina;

Sijoittajien kansalaisuus- ja oleskelupajärjestelyt ja viisumit

36.  kehottaa Maltan hallitusta lopettamaan sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjen soveltamisen ja tilaamaan riippumattoman kansainvälisen tutkimuksen kansalaisuuden ja oleskelulupien myynnin vaikutuksista Maltan rahanpesun torjunnan täytäntöönpanovalmiuksiin, lisääntyneeseen rajatylittävään rikollisuuteen ja Schengen-alueen yhtenäisyyden säilyttämiseen;

37.  kehottaa Maltan hallitusta julkaisemaan vuosittain luettelon kaikista henkilöistä, jotka ovat ostaneet Maltan ja EU:n kansalaisuuden ja varmistamaan, että näitä henkilöitä ei oteta mukaan samoihin luetteloihin sellaisten henkilöiden kanssa, jotka saivat Maltan kansalaisuuden muulla tavoin; kehottaa Maltan hallitusta varmistamaan, että kaikki nämä uudet kansalaiset ovat tosiasiallisesti asuneet kokonaisen vuoden Maltassa ennen kansalaisuuden ostoa, kuten komission kanssa sovittiin ennen ohjelman käynnistämistä; kehottaa komissiota tekemään kaikkensa sen varmistamiseksi, että asiasta alun perin saavutettua yhteisymmärrystä kunnioitetaan tulevaisuudessa;

38.  suhtautuu myönteisesti siihen, että kun komissiolta pyydettiin selvennystä helmikuussa 2019, se totesi selkeästi, että se ei millään tavalla tue Maltan soveltamia sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjä;

39.  kehottaa Maltan hallitusta antamaan kaikki tiedot sopimuksestansa sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluloikeusjärjestelyjä toteuttavan yksityisen Henley & Partners-yrityksen kanssa ja päättämään sopimuksen niin, ettei sen päättämisestä tai keskeyttämisestä aiheudu seuraamuksia julkiselle taloudelle;

40.  kehottaa komissiota tarkastelemaan, ovatko jäsenvaltioiden viranomaisten ja yksityisten yritysten väliset sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjen hallinnointia ja ulkoistamista koskevat sopimukset unionin ja kansainvälisen oikeuden sekä turvallisuusnäkökohtien mukaisia;

41.  suhtautuu myönteisesti komission julkaisemaan sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjä koskevaan raporttiin, mutta on huolissaan siitä, että raportti sisältää vain vähän tietoja; kehottaa komissiota seuraamaan edelleen erilaisten sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjen laajuutta ja vaikutuksia EU:ssa keskittyen erityisesti due diligence -menettelyihin, edunsaajien profiileihin ja toimintaan, sopimusten mahdollisiin vaikutuksiin rajat ylittävään rikollisuuteen ja Schengen-alueen yhtenäisyyden säilymiseen; kehottaa jäsenvaltioita lakkauttamaan asteittain mahdollisimman pian kaikki voimassa olevat järjestelyt, joissa kansalaisuuden tai oleskeluoikeuden saa sijoittamalla; kehottaa komissiota sitä ennen käsittelemään sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjä nimenomaisesti Schengenin arviointimekanismissa ja esittämään lainsäädäntöehdotuksen, jossa asetetaan selkeät rajat sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyille;

42.  kehottaa komissiota tarkastelemaan sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjä koskevan raporttinsa pohjalta erityisesti Maltan hallituksen soveltaman sijoittajien kansalaisuus- ja oleskelulupajärjestelyn vaikutuksia Schengen-alueen yhtenäisyyden säilymiseen;

43.  kehottaa Europolia ja Euroopan raja- ja merivartiovirastoa toteuttamaan yhteisen uhka-arvion unionin jäsenvaltioiden soveltamien sijoittajien kansalaisuus- ja oleskeluoikeusjärjestelyjen seurauksista järjestäytyneen rikollisuuden torjunnalle ja Schengen-alueen yhtenäisyyden säilymiselle;

44.  kehottaa Maltan hallitusta tutkimaan täysimääräisesti väitteet massiivisesta Schengen-viisumeiden ja lääketieteellisistä syistä myönnettävien viisumien myynnistä, mukaan lukien väitteet Maltan hallituksen entisten tai nykyisten korkeiden virkamiesten kuten pääministerin kabinetin henkilöstöpäällikön ja Neville Gafan osallisuudesta tähän;

Toimittajien turvallisuus ja tiedotusvälineiden riippumattomuus

45.  kehottaa Slovakian hallitusta varmistamaan toimittajien turvallisuuden; pitää valitettavana tiedotusvälineiden omistusta koskevan avoimuuden puutetta; kyseenalaistaa julkisten tiedotusvälineiden riippumattomuuden ja laadun useiden toimittajien erottua RTVS:n palveluksesta; panee huolestuneena merkille, että nykyinen ehdotus lehdistöä koskevaksi laiksi uhkaa rajoittaa tiedotusvälineiden vapautta;

46.  on huolissaan slovakialaispoliitikkojen lausunnoista, kuten entisen pääministerin julkisesti esimerkiksi 2. lokakuuta 2018 lehdistötilaisuudessa antamasta lausunnosta, joissa kyseenalaistetaan riippumattomien toimittajien ja julkisten tiedotusvälineiden arvo;

47.  toistaa pyyntönsä Maltan hallituksen asiasta vastaaville jäsenille vetää välittömästi pois Daphne Caruana Galizan surevia omaisia vastaan nostetut kunnianloukkausta koskevat kanteet, pidättäytyä käyttämästä kunnianloukkauslakeja kriittisesti kirjoittavien toimittajien pankkitilien jäädyttämiseen ja uudistamaan kunnianloukkausta koskevat lait, joita käytetään toimittajien työn estämiseen;

48.  kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia, joilla estetään niin sanotut strategisesti kansalaisvaikuttamista vastaan nostettavat oikeusjutut (SLAPP);

EU:n toimenpiteet

49.  kehottaa uudelleen komissiota aloittamaan vuoropuhelun Maltan hallituksen kanssa oikeusvaltiotoimintakehyksestä;

50.  panee merkille komission ja neuvoston pyrkimykset varmistaa, että kaikissa jäsenvaltioissa noudatetaan täysimääräisesti oikeusvaltioperiaatetta, demokratiaa ja perusoikeuksia; on kuitenkin huolissaan komission oikeusvaltiotoimintakehyksen ja SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti käynnistettyjen menettelyjen tähänastisesta vähäisestä vaikutuksesta; korostaa, että jatkuva kyvyttömyys puuttua SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettujen arvojen vakaviin ja jatkuviin loukkauksiin on kannustanut muita jäsenvaltioita noudattamaan samaa linjaa; pitää valitettavana komission päätöstä lykätä heinäkuuhun 2019 ehdotuksen julkaisemista oikeusvaltiotoimintakehyksen vahvistamisesta;

51.  palauttaa mieliin tarpeen arvioida puolueettomasti ja säännöllisesti oikeusvaltion, demokratian ja perusoikeuksien tilaa kaikissa jäsenvaltioissa; painottaa, että arvioinnin on perustuttava objektiivisiin kriteereihin; pyytää uudelleen kiinnittämään huomiota 10. lokakuuta 2016 ja 14. marraskuuta 2018 antamiinsa päätöslauselmiin, joissa kehotetaan perustamaan kokonaisvaltainen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia suojaava EU:n mekanismi; katsoo, että tämä olisi oikeudenmukainen, tasapainoinen, säännönmukainen ja ennalta ehkäisevä mekanismi, joka koskisi SEU:n 2 artiklassa lueteltujen arvojen mahdollisia loukkauksia, ja korostaa, että tällaista mekanismia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan;

52.  pitää valitettavana, että komissio ei ole vieläkään esittänyt ehdotusta kokonaisvaltaisen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia suojaavan EU:n mekanismin perustamisesta ja kehottaa sitä antamaan asiasta pian ehdotuksen, erityisesti esittämällä demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan unionin sopimuksen hyväksymistä toimielinten välisen sopimuksen muodossa;

53.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen asetukseksi unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatetta noudatetaan jäsenvaltioissa yleisesti ottaen puutteellisesti; pyytää kiinnittämään uudelleen huomiota aiheesta tammikuussa 2019 antamaansa päätöslauselmaan ja kehottaa neuvostoa osallistumaan rakentavassa hengessä neuvotteluihin mahdollisimman pian;

54.  painottaa, että on tärkeää lähettää parlamentin tilapäisiä valtuuskuntia jäsenvaltioihin, sillä ne voivat seurata tehokkaalla tavalla demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien loukkauksia; suosittaa perustamaan pysyvän rakenteen parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sisälle valvomaan tällaisia loukkauksia jäsenvaltioissa;

55.  kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita torjumaan tiukasti järjestelmällistä korruptiota ja antamaan tehokkaita välineitä korruption estämiseen, torjumiseen ja sanktioimiseen ja petosten torjuntaan samoin kuin valvomaan säännöllisesti julkisten varojen käyttöä; toistaa pitävänsä valitettavana, että komissio on päättänyt olla julkaisematta EU:n korruptiontorjuntakertomusta viime vuosina, ja korostaa, että korruption torjuntaa koskevien tiedotteiden laatiminen osana eurooppalaista ohjausjaksoa ei ole riittävän tehokas keino varmistaa, että korruptio voidaan ottaa asialistalle yksiselitteisesti; kehottaa komissiota sen tähden välittömästi jatkamaan vuotuista korruptiontorjunnan seurantaa ja raportointia kaikkien jäsenvaltioiden ja unionin toimielinten osalta;

56.  on tyytyväinen EKP:n ja kansallisten valvontaviranomaisten sopimukseen tietojenvaihtoa koskevasta uudesta yhteistyömekanismista; kannustaa kaikkia osallistuvia viranomaisia hyödyntämään mekanismia laajalti, jotta varmistetaan nopea ja tehokas yhteistyö rahanpesun torjunnassa;

57.  palauttaa puhemiehen mieleen, että parlamentin kehotusta perustaa tutkivasta toimittajantyöstä vuosittain myönnettävä Daphe Caruana Galizian nimeä kantava eurooppalainen palkinto ei ole vieläkään pantu täytäntöön;

58.  suhtautuu myönteisesti parlamentin päätökseen nimetä tutkiville toimittajille suunnattu harjoitteluohjelmansa Ján Kuciakin mukaan;

o
o   o

59.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja hallituksille sekä Euroopan neuvoston parlamentaariselle yleiskokoukselle.

(1) EUVL C 482, 23.12.2016, s. 117.
(2) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 162.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0456.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0438.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0055.
(6) EUVL C 58, 15.2.2018, s. 148.
(7) EUVL C 204, 13.6.2018, s. 95.
(8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0442.
(9) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0183.
(10) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0204.
(11) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0340.
(12) EUVL C 407, 4.11.2016, s. 46.
(13) EUVL C 399, 24.11.2017, s. 127.
(14) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0216.
(15) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0446.
(16) Malta - Opinion on Constitutional arrangements and separation of powers, adopted by the Venice Commission at its 117th Plenary Session (Venetsia, 14.–15. joulukuuta 2018).
(17) Venetsian komission lausunto, 142 kohta.
(18) Ibid., 107–112 kohta.
(19) Ibid., 54 kohta.
(20) Ibid., 59 kohta.
(21) Ibid., 71 kohta.
(22) Ibid., 72 kohta.
(23) Ibid., 132 kohta.
(24) Päätöslauselma 25. lokakuuta 2016 suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta – EUVL C 215, 19.6.2018, s. 162; päätöslauselma 14. marraskuuta 2018 kattavan EU-mekanismin tarpeesta demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien suojelemiseksi – Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0456.
(25) http://nao.gov.mt//loadfile/77c82f0e-89b3-44b4-85d4-e48ecfd251b0
(26) https://www.eca.europa.eu/Lists/ECADocuments/SR19_01/SR_FRAUD_RISKS_FI.pdf
(27) https://www.transparency.org/cpi2018 https://www.transparency.org/news/feature/corruption_perceptions_index_2017
(28) https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52011IP0459 https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=CELEX:52016IP0403
(29) https://www.venice.coe.int/webforms/documents/?pdf=CDL-AD(2017)001-e


Dieselgate-skandaalin viimeaikainen kehitys
PDF 148kWORD 47k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 dieselgate-skandaalin viimeaikaisesta kehityksestä (2019/2670(RSP))
P8_TA(2019)0329B8-0222/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 226 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkintaoikeuden käyttämistä koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 19. huhtikuuta 1995 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission päätöksen 95/167/EY, Euratom, EHTY(1),

–  ottaa huomioon autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkintavaliokunnan asettamisesta ja sen toimivallan, jäsenmäärän ja toimikauden keston määrittelystä 17. joulukuuta 2015 antamansa päätöksen (EU) 2016/34(2),

–  ottaa huomioon moottoriajoneuvojen tyyppihyväksynnästä kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 5 ja Euro 6) osalta ja ajoneuvojen korjaamiseen ja huoltamiseen tarvittavien tietojen saatavuudesta 20. kesäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 715/2007(3),

–  ottaa huomioon puitteiden luomisesta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, osien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksymiselle 5. syyskuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY(4),

–  ottaa huomioon moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen sekä tällaisiin ajoneuvoihin tarkoitettujen järjestelmien, komponenttien ja erillisten teknisten yksiköiden hyväksynnästä ja markkinavalvonnasta, asetusten (EY) N:o 715/2007 ja (EY) N:o 595/2009 muuttamisesta sekä direktiivin 2007/46/EY kumoamisesta 30. toukokuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/858(5),

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 692/2008 muuttamisesta kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen päästöjen (Euro 6) osalta 20. huhtikuuta 2016 annetun komission asetuksen (EU) 2016/646(6),

–  ottaa huomioon ilmanlaadusta ja sen parantamisesta 21. toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/50/EY(7),

–  ottaa huomioon 27. lokakuuta 2015 antamansa päätöslauselman autoalan päästömittauksista(8),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman autoalan päästömittauksia käsittelevästä tutkimuksesta(9) (autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkintavaliokunnan väliaikaisen mietinnön perusteella),

–  ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2017 annetun autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkintavaliokunnan lopullisen kertomuksen,

–  ottaa huomioon autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkimuksen johdosta 4. huhtikuuta 2017 antamansa suosituksen neuvostolle ja komissiolle(10),

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 7. helmikuuta 2019 julkaiseman aihekohtaisen katsauksen ”EU:n vastaus dieselgate-skandaaliin”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen 13. joulukuuta 2018 yhdistetyissä asioissa T-339/16, T-352/16 ja T-391/16 antaman tuomion(11),

–  ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen suosituksen tapauksessa 1275/2018/EWM,

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ”Suojeleva Eurooppa – puhdasta ilmaa kaikille”(12),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa parlamentin pyytäneen komissiolta kattavaa selvitystä toimista, joita komissio ja jäsenvaltiot ovat toteuttaneet autoalan päästömittauksia käsittelevän tutkintavaliokunnan, jäljempänä ’EMIS-valiokunta’, päätelmien ja suositusten johdosta;

B.  toteaa, että sisämarkkinoista, teollisuudesta, yrittäjyydestä ja pk-yrityksistä vastaava komission jäsen Elżbieta Bieńkowska lähetti 18. lokakuuta 2018 EMIS-valiokunnan silloiselle puheenjohtajalle kirjeen, jossa oli taulukko komission toteuttamista jatkotoimista, vastauksena pyyntöön saada ”kattava selvitys toimista, joita komissio ja jäsenvaltiot ovat toteuttaneet EMIS-valiokunnan päätelmien ja suositusten johdosta”;

C.  toteaa, että kirjeen liitteenä oleva taulukko koski vain EMIS-valiokunnan suosituksissa esiin tuotuja ongelmia eikä lainkaan valiokunnan päätelmiä, etenkään tapauksia, joissa on kyse hallinnollisista epäkohdista ja EU:n oikeuden rikkomisesta; panee merkille, että komission jäsen Bieńkowska painotti taulukossa monin paikoin, että suosituksissa mainitut ongelmat eivät kuulu hänen vastuualueeseensa;

D.  toteaa, että Euroopan oikeusasiamies yhtyi 12. lokakuuta 2018 Euroopan parlamentin jäsenen kantelussa esitettyyn näkemykseen ja piti hallinnollisena epäkohtana sitä, ettei komissio antanut tutustuttavaksi kaikkia jäsenvaltioiden edustajien kantoja ympäristötiedoista;

E.  katsoo, että komission torjuva suhtautuminen hidasti merkittävästi EMIS-valiokunnan työskentelyä ja että sillä oli muitakin kielteisiä vaikutuksia, koska sen vuoksi parlamentin jäsenillä oli esimerkiksi käytettävissään vähemmän tietoja, kun he esittivät komission edustajille kysymyksiä kuulemistilaisuuksissa;

F.  panee merkille, että unionin yleinen tuomioistuin päätti 13. joulukuuta 2018 hyväksyä Pariisin, Brysselin ja Madridin kaupunkien kanteet (unionin yleisen tuomioistuimen tuomio yhdistetyissä asioissa T-339/16, T-352/16 ja T-391/16) ja kumota osittain komission asetuksen (EU) N:o 2016/646, jossa typen oksidien päästöille oli asetettu erittäin tiukat päästörajat kevyiden henkilö- ja hyötyajoneuvojen testausmenettelyssä;

G.  panee merkille, että komissio päätti 22. helmikuuta 2019 hakea muutosta tähän tuomioon, mikä saattaa lykätä unionin tuomioistuimen vahvistamaa määräpäivää, johon asti niin kutsuttuja vaatimustenmukaisuuden tunnuslukuja voidaan soveltaa;

H.  ottaa huomioon, että komissio päätti 6. joulukuuta 2016 käynnistää rikkomusmenettelyn seitsemää jäsenvaltiota vastaan, jotka ovat Espanja, Kreikka, Liettua, Luxemburg, Saksa, Tšekki ja Yhdistynyt kuningaskunta, koska ne eivät ole perustaneet seuraamusjärjestelmää, jolla estettäisiin ajoneuvonvalmistajia rikkomasta ajoneuvojen päästöjä koskevaa lainsäädäntöä, tai koska ne eivät ole määränneet tällaisia seuraamuksia Volkswagen-konsernille;

I.  ottaa huomioon, että komissio käynnisti 17. toukokuuta 2017 toisen rikkomusmenettelyn, joka koskee Fiat Chrysler Automobiles -konsernin käyttämiä päästöjenrajoitusstrategioita ja Italian laistamista velvollisuuksistaan toteuttaa korjaavia toimenpiteitä ja määrätä seuraamuksia kyseiselle valmistajalle;

J.  panee merkille, että vaikka nämä menettelyt, jotka ovat Italian, Luxemburgin, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksessa yhä kesken, käynnistettiin yli kaksi vuotta sitten, ne ovat komissiossa yhä vaiheessa, jossa jäsenvaltioilta pyydetään lisätietoja virallisilla ilmoituksilla;

K.  panee merkille, että eräät jäsenvaltiot eivät näytä tekevän asiassa vilpitöntä yhteistyötä komission kanssa;

L.  ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen presidentti Klaus-Heiner Lehne ilmoitti 16. lokakuuta 2018 julkaistussa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2019 työohjelmaa koskeneessa lehdistötiedotteessa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin aikoi tutkia EU:n lähestymistapaa ajoneuvojen päästöjen mittauksiin selvittääkseen, tuottaako EU lupaamansa tulokset;

M.  ottaa huomioon, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen 7. helmikuuta 2019 julkaisemassa aihekohtaisessa katsauksessa ”EU:n vastaus dieselgate-skandaaliin” todettiin, että maanteillä on yhä suuri määrä erittäin saastuttavia ajoneuvoja ja että meneillään olevilla ajoneuvojen takaisinvedoilla on ollut vain rajallinen vaikutus typen oksidien (NOx) päästöihin kuten myös tässä tarkoituksessa käynnistetyillä ohjelmistopäivityksillä;

N.  panee merkille, että Saksa vaatii saksalaisia ajoneuvonvalmistajia tarjoamaan ajoneuvojen omistajille vaihto-ohjelmaa tai laitteiston jälkiasennusta selektiivistä katalyyttistä pelkistysjärjestelmää (SCR) varten;

O.  toteaa, että erittäin saastuttavien dieselajoneuvojen haittavaikutukset ovat pitkälti ratkaisematta, sillä ne heikentävät ilmanlaatua vielä vuosia, elleivät komissio ja jäsenvaltiot ryhdy tehokkaisiin koordinoituihin toimiin näiden ajoneuvojen haitallisten päästöjen vähentämiseksi etenkin alueilla, joille niitä viedään suuria määriä;

P.  toteaa, että jäsenvaltioiden komissiolle toimittamien tietojen mukaan takaisinvetokampanjat koskevat vain pientä määrää seuraavan merkkisiä ajoneuvoja: Volkswagen, Renault, Daimler, Opel ja Suzuki;

Q.  panee merkille, että useat kansalaisjärjestöt ja tiedotusvälineet ovat raportoineet, että monien muiden automerkkien automallien päästöarvot ovat olleet epäilyttäviä tai ylittäneet EU:n lainsäädännössä asetetut päästörajat;

R.  toteaa, että jotkut jäsenvaltiot, nimittäin Bulgaria, Irlanti, Ruotsi, Slovenia ja Unkari, eivät ole vieläkään toimittaneet komissiolle tietoja takaisinveto-ohjelmistaan;

S.  toteaa, että vastauksena dieselgate-skandaaliin komissio ehdotti paitsi direktiivin 2007/46/EY muuttamista myös uutta direktiiviä kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista (COM(2018)0184); toteaa, että kyseinen sitova lainsäädäntö direktiiviehdotus on keskeisellä sijalla pyrittäessä varmistamaan kuluttajien selkeät oikeudet ja mahdollisuus nostaa merkityksellinen ryhmäkanne; etenkin kun vuonna 2013 annettua suositusta ryhmäkanteesta ei juurikaan pantu täytäntöön suurimmassa osassa jäsenvaltioita; toteaa, että Yhdysvalloissa, jossa ryhmäkannejärjestelmä on pitkälle kehittynyt, dieselgate-skandaalin uhrit ovat saaneet korvauksina 5 000–10 000 dollaria, kun taas eurooppalaiset kuluttajat odottavat yhä asianmukaista hyvitystä; huomauttaa, että tämä ehdotus on yksi monista, joiden käsittely on pysähtynyt neuvostoon;

T.  panee merkille puheenjohtaja Junckerin ehdotuksen, että 16. helmikuuta 2011 annettua asetusta (EU) N:o 182/2011 yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä(13), muutetaan niin, että jäsenvaltiot voidaan velvoittaa olemaan avoimempia komiteatasolla omaksumistaan kannoista; huomauttaa, että jos todellisia ajonaikaisia päästöjä (RDE) mittaavan testin hyväksymismenettely olisi ollut avoimempi, jäsenvaltiot eivät olisi voineet aiheettomasti viivyttää menettelyä, kuten EMIS-valiokunnan päätelmissä todetaan; huomauttaa, että tämä ehdotus on yksi monista, joiden käsittely on pysähtynyt neuvostoon;

U.  ottaa huomioon, että Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittaman tutkimuksen jälkeen Euroopan investointipankki ja Volkswagen AG ovat päässeet sopimukseen, joka koskee alahankkeen osuutta vuonna 2009 myönnetystä 400 miljoonan euron lainasta, joka maksettiin kokonaisuudessaan takaisin aikataulun mukaisesti helmikuussa 2014;

V.  toteaa, että sopimuksen mukaan Euroopan investointipankki saattaa tutkimuksensa päätökseen ja Volkswagen AG puolestaan jättäytyy vapaaehtoisesti pois Euroopan investointipankin hankkeista 18 kuukautta kestävän poissulkemiskauden ajan;

Komission velvollisuudet

1.  palauttaa mieliin, että Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 8 kohdan mukaan ”komissio on yhtenä kokoonpanona vastuussa Euroopan parlamentille”; pitää siksi valitettavana, että komissio ei ole antanut yhtenä kokoonpanona parlamentille kattavaa selvitystä sekä EMIS-valiokunnan päätelmien että sen suositusten jatkotoimista;

2.  pitää sisämarkkinoista, teollisuudesta, yrittäjyydestä ja pk-yrityksistä vastaavan komission jäsenen Elżbieta Bieńkowskan kirjettä EMIS-valiokunnan silloiselle puheenjohtajalle riittämättömänä, sillä kuten kirjeessä todetaan, kaikki ongelmat eivät kuulu kyseisen komission jäsenen vastuualueeseen eikä kirjeessä käsitellä lainkaan EMIS-valiokunnan päätelmiä;

3.  kehottaa komissiota toimittamaan parlamentille, kuten tämä päätöslauselmassaan vaati, viipymättä koko kollegion hyväksymän kattavan selvityksen, jossa käsitellään paitsi suosituksia myös parlamentin toimittaman tutkinnan keskeisiä tuloksia eli EMIS-valiokunnan päätelmiä etenkin tapauksista, joissa on kyse hallinnollisista epäkohdista ja EU:n oikeuden rikkomisesta; katsoo, että komission olisi tehtävä selkeät poliittiset johtopäätökset EMIS-valiokunnan päätelmistä;

4.  huomauttaa, että Euroopan oikeusasiamiehen suosituksessa vahvistetaan, että komissio on merkittävästi haitannut parlamentin virallisen tutkintavaliokunnan työtä; katsoo, että komission olisi tehtävä selkeät poliittiset johtopäätökset näistä laiminlyönneistä;

5.  kehottaa komissiota myöntämään oikeuden tutustua yleensä teknisten komiteoiden ja erityisesti moottoriajoneuvoja käsittelevän teknisen komitean kokouspöytäkirjoihin;

6.  kehottaa komissiota julkaisemaan ajoneuvojen takaisinvetoja koskevia ohjeita, joissa esitellään yksityiskohtaisesti keinoja varmistaa, että takaisinvedetyt ajoneuvot täyttävät asiaankuuluvat EU:n säännökset, esimerkiksi laitteiston jälkiasennuksilla, kun ohjelmistopäivitykset eivät riitä varmistamaan päästörajojen noudattamista;

7.  kehottaa komissiota sisällyttämään näihin ohjeisiin toimenpiteitä, joilla varmistetaan, etteivät erittäin saastuttavat ajoneuvot jää liikenteeseen käytettyjen ajoneuvojen markkinoilla, myös toisissa jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa;

8.  kehottaa komissiota valvomaan markkinavalvontatarkastusten käyttöönottoa ja toteutusta jäsenvaltioissa asetuksen (EU) 2018/858 mukaisesti;

9.  kehottaa komissiota jatkamaan Italiaa, Luxemburgia, Saksaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa vastaan käynnistettyjen rikkomismenettelyjen ensimmäisen vaiheen toteutusta, koska näiden menettelyjen aloittamisesta on kulunut yli kaksi vuotta, ja antamaan perusteltuja lausuntoja;

10.  pitää myönteisenä unionin yleisen tuomioistuimen 13. joulukuuta 2018 antamaa tuomiota, jonka mukaan komissiolla ei ollut valtaa muuttaa Euro 6 -normin mukaisia typen oksidien (NOx) päästörajoja osana toista RDE-pakettia; toteaa, että unionin tuomioistuimen mukaan komissio ei myöskään antanut riittävää teknistä selvitystä tarpeesta mukauttaa typen oksidien päästörajoja ottamalla käyttöön vaatimustenmukaisuuden tunnuslukuja; katsoo, että Euro 6 -normissa asetetut typen oksidien päästörajat on täytettävä tavanomaisissa käyttöolosuhteissa ja että komission vastuulla on suunnitella RDE-testit siten, että ne vastaavat todellisia ajonaikaisia päästöjä;

11.  pitää valitettavana komission päätöstä hakea muutosta unionin yleisen tuomioistuimen tuomioon yhdistetyissä asioissa T-339/16, T-352/16 ja T-391/16 ja pyytää komissiota pyörtämään päätöksensä viimeaikaisten tapahtumien perusteella;

12.  pyytää komissiota ilmoittamaan parlamentille, jos muutoksenhakupäätös lykkää unionin tuomioistuimen vahvistamaa määräpäivää, johon asti vaatimustenmukaisuuden tunnuslukuja voidaan soveltaa;

13.  vaatii komissiota noudattamaan asetuksessa (EY) N:o 715/2007 vahvistettuja voimassa olevia päästörajoja, jotka eivät mainitun asetuksen mukaan saa ylittyä todellisissa ajo-olosuhteissa, ja pidättymään sellaisten uusien korjauskertoimien (eli vaatimustenmukaisuuden tunnuslukujen) käyttöönotosta, jotka löyhentäisivät lainsäädännössä asetettuja raja-arvoja;

14.  pitää valitettavana, ettei OLAFin kertomusta tutkimuksestaan, joka koski Euroopan investointipankin lainaa Volkswagen AG:lle (”Antrieb RDI”), koskaan julkistettu, ja pitää Euroopan investointipankin toteuttamia toimenpiteitä kovin vaisuina;

Jäsenvaltioiden velvollisuudet

15.  kehottaa jäsenvaltioita viipymättä toimittamaan komissiolle kaikki tiedot, joita se tarvitsee laatiakseen selvityksen komission ja jäsenvaltioiden EMIS-valiokunnan päätelmien ja suositusten johdosta toteuttamista toimista;

16.  pitää valitettavana jäsenvaltioiden kirjavia toimintatapoja ja koordinaation puutetta ajoneuvojen takaisinvetojen ja vaihto-ohjelmien tarjoamisen suhteen; katsoo näiden kirjavien menettelytapojen heikentävät kuluttajien kiinnostusta, ympäristön suojelua, kansalaisten terveyttä ja sisämarkkinoiden toimintaa;

17.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan kiireesti täytäntöön tarvittavat toimenpiteet kyseessä olevien runsaslukuisten erittäin saastuttavien ajoneuvojen takaisinvetoa tai markkinoilta poistamista varten ja tekemään saumatonta yhteistyötä komission kanssa yhteisen takaisinvetotoimia koskevan toimintatavan kehittämiseksi komission ohjeiden pohjalta;

18.  pitää valitettavana, että vaihto-ohjelmaa ja laitteiston jälkiasennusvaatimuksia, jotka Saksassa velvoittavat saksalaisia ajoneuvonvalmistajia, ei sovelleta Saksan ulkopuolella tai muihin unionin ajoneuvonvalmistajiin;

19.  kehottaa jäsenvaltioita ja ajoneuvonvalmistajia koordinoimaan pakollisia laitteiston jälkiasennuksia vaatimustenvastaisiin dieselajoneuvoihin, selektiivisen katalyyttisen pelkistysjärjestelmän (SCR) jälkiasennus mukaan lukien, jotta voidaan vähentää typpidioksidipäästöjä (NO2) ja tehdä nykyisestä ajoneuvokannasta puhtaampi; katsoo, että asianomaisen ajoneuvonvalmistajan olisi vastattava näiden jälkiasennusten kustannuksista;

20.  kehottaa jäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole toimittaneet komissiolle tietoja takaisinveto-ohjelmistaan, toimittamaan nämä tiedot viipymättä;

21.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan markkinavalvontatarkastusten tehokkuuden ja testaamaan ajoneuvoja liikenteessä myös muiden kuin RDE-muuttujien osalta, jotta voidaan varmistaa, että valmistajat eivät optimoi ajoneuvoja RDE-testiä varten käyttäen omia laitteistojaan, kuten Euroopan tilintarkastustuomioistuimen aihekohtaisessa katsauksessa ounastellaan;

22.  kehottaa niitä jäsenvaltioita, joita vastaan on käynnistetty asiaan liittyviä rikkomismenettelyjä, tekemään saumatonta yhteistyötä komission kanssa ja toimittamaan sille kaikki tarvittavat tiedot;

23.  kehottaa jäsenvaltioita estämään sen, että ajoneuvonvalmistajat käyttävät laboratoriossa suoritettavan yhdenmukaistetun kevyiden hyötyajoneuvojen kansainvälisen testimenetelmän (WLTP) sallimaa uutta joustoa keinona vähentää hiilidioksidipäästöjään;

24.  muistuttaa jäsenvaltioita niiden velvollisuudesta varmistaa, että kaikissa vähittäismyynnissä olevissa ajoneuvoissa käytetään vain WLTP-menetelmän mukaisia hiilidioksidiarvoja, jotta kuluttajille ei aiheutettaisi epätietoisuutta, ja painottaa, että jäsenvaltioiden olisi sovitettava ajoneuvoverotus ja verokannustimet WLTP-arvoihin noudattaen periaatetta, että WLTP-menetelmällä ei saisi olla kielteisiä vaikutuksia kuluttajiin;

25.  kehottaa EU:n neuvostoa kantamaan vastuunsa ja hyväksymään kiireesti yleisnäkemyksen ehdotuksesta direktiiviksi kuluttajien yhteisten etujen suojaamiseksi nostettavista edustajakanteista ja ehdotuksesta asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta;

26.  korostaa, että on tärkeää varmistaa kuluttajansuojan korkea ja yhdenmukainen taso sisämarkkinoilla kun otetaan huomioon autonvalmistajien mahdollinen tuleva ajoneuvojen manipulointi, jonka seurauksena päästöt ovat odotettua suuremmat, ja kehottaa jäsenvaltioita tukemaan oikeudenmukaisten, kohtuuhintaisten ja oikea-aikaisten kollektiivisten oikeussuojamenettelyjen kehittämistä;

27.  kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään määrätietoisiin toimiin, joilla mahdollistetaan päästöttömien ja vähäpäästöisten ajoneuvojen saanti kaikissa jäsenvaltioissa, samalla kun vältetään vanhojen, vahvasti saastuttavien ajoneuvojen käytön lisääntyminen alhaisemman tulotason jäsenvaltioissa;

28.  korostaa tässä yhteydessä kuluttajahyväksynnän kasvun edellyttävän ehdottomasti latausinfrastruktuurin saatavilla oloa ja käytettävyyttä niin yksityisissä kuin julkisissa rakennuksissa rakennusten energiatehokkuutta koskevan direktiivin(14)mukaisesti ja myös sähköajoneuvojen kilpailukykyä;

29.  kehottaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaa ja komission puheenjohtajaa saapumaan parlamentin täysistuntoon huhtikuun I istuntojaksolla 2019 vastaamaan EMIS-valiokunnan päätelmiä ja suosituksia, Euroopan oikeusasiamiehen suositusta ja muita tässä päätöslauselmassa mainittuja seikkoja koskeviin jäljellä oleviin kysymyksiin;

o
o   o

30.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EYVL L 113, 19.5.1995, s. 1.
(2) EUVL L 10, 15.1.2016, s. 13.
(3) EUVL L 171, 29.6.2007, s. 1.
(4) EUVL L 263, 9.10.2007, s. 1.
(5) EUVL L 151, 14.6.2018, s. 1.
(6) EUVL L 109, 26.4.2016, s. 1.
(7) EUVL L 152, 11.6.2008, s. 1.
(8) EUVL C 355, 20.10.2017, s. 11.
(9) EUVL C 204, 13.6.2018, s. 21.
(10) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 140.
(11) Unionin yleisen tuomioistuimen tuomio, 13.12.2018, Ville de Paris, Ville de Bruxelles, Ayuntamiento de Madrid v. komissio, T-339/16, T-352/16 ja T-391/16, ECLI:EU:T:2018:927.
(12) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0186.
(13) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75).


Päätös Euroopan rauhanrahaston perustamisesta
PDF 146kWORD 51k
Euroopan parlamentin suositus 28. maaliskuuta 2019 neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan tekemästä ja komission tukemasta ehdotuksesta neuvostolle neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta (2018/2237(INI))
P8_TA(2019)0330A8-0157/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja etenkin tavoitteet 1, 16 ja 17, joiden tarkoituksena on edistää rauhanomaisia ja osallistavia yhteiskuntia kestävän kehityksen tukemiseksi(1),

–  ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välillä Cotonoussa 23. kesäkuuta 2000 allekirjoitetun kumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston täytäntöönpanosta 2. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/322(2),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin sellaisten operaatioiden yhteisten kustannusten rahoituksen hallinnointijärjestelmän perustamisesta, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla (Athene) ja päätöksen 2011/871/YUTP kumoamisesta 27. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2015/528(3),

–  ottaa huomioon vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014(4),

–  ottaa huomioon vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 230/2014 muuttamisesta 12. joulukuuta 2017 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/2306(5),

–  ottaa huomioon asetuksen (EU) 2017/2306 liitteenä olevan toimielinten välisen lausuman vakautta ja rauhaa edistävän välineen perustamisesta 11. maaliskuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 230/2014 3 a artiklan mukaisten avustustoimenpiteiden rahoituslähteistä(6),

–  ottaa huomioon yhdenteentoista Euroopan kehitysrahastoon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 2. maaliskuuta 2015 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2015/323(7),

–  ottaa huomioon sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8. joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP(8) ja kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5. toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009(9),

–  ottaa huomioon neuvostossa kokoontuneiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden hallitusten edustajien sisäisen sopimuksen vuosia 2014–2020 koskevasta, monivuotiseen rahoituskehykseen perustuvasta Euroopan unionin avun rahoituksesta AKT–EU-kumppanuussopimuksen mukaisesti sekä rahoitustuen myöntämisestä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen neljännessä osassa tarkoitetuille merentakaisille maille ja alueille(10),

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 13. kesäkuuta 2018 komission tuella tekemän ehdotuksen neuvostolle neuvoston päätökseksi Euroopan rauhanrahaston perustamisesta (HR(2018) 94),

–  ottaa huomioon 20. joulukuuta 2013, 26. kesäkuuta 2015, 15. joulukuuta 2016, 9. maaliskuuta 2017, 22. kesäkuuta 2017, 20. marraskuuta 2017, 14. joulukuuta 2017 ja 28. kesäkuuta 2018 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 28. kesäkuuta 2016 esittelemän asiakirjan ”Jaettu näkemys, yhteinen toiminta: vahvempi Eurooppa – Euroopan unionin ulko- ja turvallisuuspoliittinen globaalistrategia”,

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2017, 25. kesäkuuta 2018 ja 19. marraskuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät turvallisuudesta ja puolustuksesta unionin globaalistrategian yhteydessä,

–  ottaa huomioon 7. kesäkuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Pohdinta-asiakirja Euroopan puolustuksen tulevaisuudesta” (COM(2017)0315),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2016 annetun komission ja Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteisen tiedonannon ”Turvallisuusalan uudistuksen tukemista koskevan koko EU:n kattavan strategisen kehyksen lähtökohdat”,

–  ottaa huomioon 18. syyskuuta 2018 annetun tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 20/2018 ”Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteet: EU:n tuki on kohdistettava uudelleen”,

–  ottaa huomioon 21. toukokuuta 2015 antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan rahoituksesta(11),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2016 antamansa päätöslauselman Euroopan puolustusunionista(12),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2017(13) ja 12. joulukuuta 2018(14) antamansa päätöslauselman yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) täytäntöönpanoa koskevasta vuosittaisesta kertomuksesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 113 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A8-0157/2019),

A.  ottaa huomioon, että EU haluaa olla rauhan edistämisessä maailmanlaajuinen toimija, jonka tavoitteena on ylläpitää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta ja turvata kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön kunnioittaminen;

B.  toteaa, että unionilla on entistä suurempi vastuu oman turvallisuutensa varmistamisesta viime vuosina merkittävästi heikentyneessä strategisessa ympäristössä;

C.  katsoo, että unionin haastava turvallisuusympäristö edellyttää, että se on strategisesti riippumaton, minkä 28 valtion ja hallituksen päämiestä tunnustivat kesäkuussa 2016 Euroopan unionin globaalistrategiassa, ja että otetaan käyttöön välineitä, joilla vahvistetaan unionin valmiuksia säilyttää rauha, estää konfliktit, edistää rauhanomaisia, oikeudenmukaisia ja osallistavia yhteiskunta ja lujittaa kansainvälistä turvallisuutta; ottaa huomioon, että kestävän kehityksen tunnustettuja ennakkoedellytyksiä ovat turvalliset ja rauhanomaiset yhteiskunnat;

D.  ottaa huomioon, että Euroopan rauhanrahaston (jäljempänä ”ERR” tai ”rahasto”) tarkoituksena ei ole militarisoida Euroopan unionin ulkoisia toimia vaan saada aikaan synergioita ja lisätä tehokkuutta tarjoamalla jo nyt olemassa olevien ulkoisten toimien operationaaliseen rahoitukseen pakettiratkaisu, jos rahoitus unionin talousarviosta ei ole mahdollista;

E.  ottaa huomioon, että perussopimuksen mukaisesti EU:n ja toimielinten on toteutettava yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP), mukaan lukien asteittain määriteltävä yhteinen puolustuspolitiikka, joka saattaa johtaa yhteiseen puolustukseen tämän sopimuksen 42 artiklan mukaisesti, sekä näin lujitettava Euroopan ominaislaatua ja riippumattomuutta rauhan, turvallisuuden ja edistyksen edistämiseksi Euroopassa ja maailmassa; ottaa huomioon, että ehdotettu rahasto on tervetullut askel tähän suuntaan ja että komission varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa on kannustettava jatkamaan sen kehittämistä ja täytäntöönpanoa;

F.  ottaa huomioon, että EU on maailman suurin kehitysavun ja humanitaarisen avun antaja ja se vahvistaa turvallisuuden ja kehityksen välistä yhteyttä tavoitteenaan kestävän rauhan saavuttaminen;

G.  katsoo, että unionin rahoituksen ja välineiden käytön lisäämistä olisi kannustettava yhteistyön parantamiseksi, valmiuksien kehittämiseksi ja tulevien operaatioiden toteuttamiseksi ja jotta säilytettäisiin rauha, ehkäistäisiin, hallittaisiin ja ratkaistaisiin konflikteja ja torjuttaisiin kansainväliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia; korostaa, että ERR:n avulla olisi etenkin rahoitettava unionin sotilaallisia operaatioita, vahvistettava kolmansien valtioiden ja alueellisten ja kansainvälisten organisaatioiden sotilaallisia ja puolustuksellisia valmiuksia ja osallistuttava alueellisten tai kansainvälisten organisaatioiden tai kolmansien maiden johdolla toteutettavien rauhanturvaoperaatioiden rahoittamiseen;

H.  ottaa huomioon, että unioni on pitänyt aiemmin haasteellisena sellaisten operaatioiden rahoitusta, joilla on merkitystä puolustuksen alalla; toteaa, että parlamentti on korostanut toistuvasti, että rahoituksen on oltava joustavampaa ja tehokkaampaa ja sen on ilmaistava yhteisvastuuta ja määrätietoisuutta; katsoo, että on otettava käyttöön uusia välineitä ja keinoja, joilla voidaan varmistaa, että unioni voi hoitaa tehtävänsä globaalina toimijana turvallisuuden alalla; katsoo, että tällaisiin välineisiin on kohdistettava asianmukaista parlamentaarista valvontaa ja niiden on oltava unionin lainsäädännön mukaisia;

I.  ottaa huomioon, että naisten osallistuminen rauhanprosesseihin on edelleen yksi heikoimmin täyttyneistä naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskevan toimintaohjelman osa‑alueista, vaikka naiset ovat turvallisuutta uhkaavien ja humanitaaristen kriisien pääasiallisia uhreja ja vaikka silloin, kun naisilla on selkeä rooli rauhanprosesseissa, todennäköisyys saada aikaan vähintään 15 vuotta kestävä sopimus kasvaa 35 prosentilla;

J.  ottaa huomioon, että sisäinen ja ulkoinen turvallisuus ovat yhä enemmän kytkeytyneet toisiinsa; ottaa huomioon, että EU on toteuttanut merkittäviä toimia lisätäkseen jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä puolustuksen alalla; toteaa, että unioni on aina ollut ja haluaa vastaisuudessakin olla ylpeä pehmeästä vallastaan; katsoo, että vallitsevan huolestuttavan tilanteen muuttuessa unioni ei voi kuitenkaan jäädä vain siviilimahdiksi, vaan sen on kehitettävä ja vahvistettava sotilaallisia valmiuksiaan, joita olisi käytettävä yhtenäisesti ja johdonmukaisesti EU:n kaikkien muiden ulkoisten toimien kanssa; toteaa, että kolmansien maiden kehitys ei ole mahdollista ilman turvallisuutta ja rauhaa; katsoo, että armeijalla on tässä mielessä keskeinen rooli etenkin maissa, joissa siviiliviranomaiset eivät kykene hoitamaan tehtäviään turvallisuustilanteen takia; katsoo, että rahasto voi selvästi johtaa EU:n entistä voimakkaampaan panokseen kumppanimaissa, ja se voi parantaa EU:n ulkoisen toiminnan vaikuttavuutta sekä antaa EU:lle mahdollisuuden nousta tulevaisuudessa merkittäväksi vakautta ja turvallisuutta edistäväksi toimijaksi;

K.  katsoo, että unionin ulkoisia toimia ei pidä välineellistää muuttoliikkeen hallintatoimiksi ja kaikissa toimissa kolmansien maiden kanssa on samalla edistettävä ihmisoikeustilanteen parantamista näissä maissa;

L.  katsoo, että aseiden leviämisen estämisellä ja aseidenriisumisella on merkittävä vaikutus, kun vähennetään konfliktien lietsomista ja edistetään vakautta ydinsulkusopimuksesta ja siihen liittyvästä ydinturvaa ja asesulkua koskevasta parlamentin päätöslauselmasta(15) johtuvien velvoitteiden mukaisesti; ottaa huomioon, että maailma on turvallisempi ilman joukkotuhoaseita; ottaa huomioon, että unioni on ollut johtava toimija ydinaseiden kieltämisessä ja sen olisi toimittava tässä suhteessa entistä ponnekkaammin;

M.  ottaa huomioon, että perussopimuksissa ei määrätä YTPP:n ulkopuolisesta unionin ulkoisesta sotilaallisesta toiminnasta; ottaa huomioon, että kaikkien unionin jäsenvaltioiden aito yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka lisää unionin ulkopoliittista liikkumavaraa; huomauttaa, että ainoita mahdollisia unionin ulkopuolisia YTPP‑sotilasoperaatioita ovat unionin ulkopuolella toteutetut rauhanturvaamiseen, konfliktinestoon ja kansainvälisen turvallisuuden lujittamiseen liittyvät operaatiot SEU‑sopimuksen 42 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteiden mukaisesti;

N.  toteaa, että tuki kumppaneiden sotilaallisille rauhanoperaatioille on tähän saakka tarjottu unionin talousarvion ulkopuolelta Euroopan kehitysrahaston (EKR) yhteyteen perustetun ja siitä rahoitetun Afrikan rauhanrahaston kautta; huomauttaa, että Afrikan rauhanrahaston toiminta rajoittuu tällä hetkellä Afrikan unionin tai Afrikan alueellisten järjestöjen johtamiin operaatioihin;

O.  katsoo, että ERR:n odotetaan antavan unionille valmiudet osallistua suoraan kolmansien maiden johtamien rauhanoperaatioiden rahoittamiseen ja kansainvälisten järjestöjen toimintaan maailmanlaajuisesti rajoittumatta Afrikkaan tai Afrikan unioniin;

P.  ottaa huomioon, että ehdotettu rahasto korvaa Athene-järjestelmän ja Afrikan rauhanrahaston; ottaa huomioon, että sillä täydennetään aloitetta turvallisuuden ja kehityksen edistämisestä valmiuksia kehittämällä siten, että siitä rahoitetaan unionin puolustustoimintoja, kuten Afrikan unionin rauhanturvaoperaatioita, omien sotilaallisten YTPP-operaatioiden yhteisiä kustannuksia ja kumppanien sotilaallisten valmiuksien kehittämistä, joita ei SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti oteta menoina unionin talousarvioon;

Q.  toteaa, että rahaston puitteissa toteutettujen operaatioiden on oltava perusoikeuskirjassa vahvistettujen periaatteiden ja arvojen sekä kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ja ihmisoikeuslainsäädännön mukaisia; katsoo, että operaatiot, joita ei ole määritelty eettisesti hyväksyttäviksi ihmisten turvallisuuden, terveyden, vapauden, yksityisyyden, koskemattomuuden ja ihmisarvon kannalta, on arvioitava perusteellisesti ja niitä on harkittava uudelleen;

R.  toteaa, että yhteisten kustannusten osuus on yhä erittäin vähäinen (arviolta 5–10 prosenttia kaikista kuluista) ja että sotilasoperaatioiden kansallisesti rahoitettavien kustannusten ja vastuiden suuri osuus (joka perustuu periaatteeseen, jonka mukaan kustannukset kuuluvat sinne, missä ne syntyvät) on solidaarisuus- ja taakanjakoperiaatteiden vastainen ja estää entisestään jäsenvaltioita osallistumasta aktiivisesti YTPP-operaatioihin;

S.  toteaa, että ERR:n keskimääräiseksi vuotuiseksi talousarvioksi on ehdotettu 1 500 000 000 euroa, kun Athene-järjestelmän ja Afrikan rauhanrahaston yhdistetyt menot ovat olleet vuosittain 250 000 000 euron ja 500 000 000 euron välillä; katsoo, ettei ehdotuksessa ole perusteltu riittävästi 1 000 000 000 euron vuotuisen lisäyksen mahdollisia syitä tai taattu sitä asianmukaisesti;

T.  toteaa, että ERR on talousarvion ulkopuolinen mekanismi, joka rahoitetaan BKTL‑jakoperusteen mukaisesti jäsenvaltioiden vuotuisilla maksuosuuksilla ja jonka odotetaan antavan unionille mahdollisuuden lisätä rahoitusosuuttaan sotilasoperaatioiden yhteisistä kustannuksista (35–45 prosenttia) verrattuna tämänhetkiseen Athene-järjestelmään; ottaa huomioon, että rahaston avulla halutaan myös varmistaa, että unionin rahoitusta on saatavilla pysyvästi, jotta varmistetaan asianmukaiset kriisivalmiussuunnitelmat, helpotetaan rahoituksen nopeaa käyttöönottoa ja parannetaan joustavuutta nopean toiminnan tapauksessa; ottaa huomioon, että parlamentti on jo kauan vaatinut, että tähän sisällytetään kunnianhimoisesti YTPP‑operaatioiden yhteiseen rahoittamiseen tarkoitettu Athene-järjestelmä ja että sitä laajennetaan; toteaa kuitenkin, että ehdotetulla neuvoston päätöksellä ei ole samaa sitovaa luonnetta kuin Afrikan rauhanrahastosta tehdyllä sisäisellä sopimuksella, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltiot voivat jättäytyä ERR:n toimien rahoituksen ulkopuolelle;

U.  katsoo, että lisäämällä yhteisiä kustannuksia ehdotettu rahasto edistää jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta ja rohkaisee erityisesti niitä jäsenvaltioita, joilta puuttuu taloudellisia tai toiminnallisia resursseja, osallistumaan YTPP-operaatioihin;

V.  ottaa huomioon, että neuvosto ilmaisi 19. marraskuuta 2018 antamissaan päätelmissä varauksellisen tukensa ERR:a koskevalle ehdotukselle; pitää kuitenkin tärkeänä, että pyritään hyväksymään kunnianhimoinen ehdotus, joka sisältää kaikki ehdotetut komponentit, myös Athene-järjestelmän;

W.  ottaa huomioon, että YTPP:n alalla toteutettaviin tehtäviin kuuluvat kaikki rahastoon liittyvät sotilaalliset tehtävät, jotka on lueteltu SEU-sopimuksen 43 artiklan 1 kohdassa ja joihin kuuluvat yhteiset toimet aseidenriisunnan alalla, humanitaariset ja pelastuspalvelutehtävät, neuvonta- ja tukitehtävät sotilasasioissa, konfliktinesto- ja rauhanturvaamistehtävät, taistelujoukkojen tehtävät kriisinhallinnassa, mukaan lukien rauhanpalauttaminen ja konfliktin jälkeinen vakauttaminen, ja terrorismin torjunta, myös antamalla tukea kolmansille maille terrorismin torjumiseksi niiden alueella, ja niiden yhteydessä on noudatettava täysin ihmisoikeuksia; ottaa huomioon, että SEU‑sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan poikkeusta sovelletaan ainoastaan tällaisten sotilasoperaatioiden toimintamenoihin; ottaa huomioon, että kaikki muut YTPP:stä johtuvat toimintamenot, myös menot muista SEU-sopimuksen 42 artiklassa tarkoitetuista toimista, olisi otettava menoina unionin talousarvioon; toteaa, että ERR:n hallintomenot olisi otettava menoina unionin talousarvioon;

X.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 41 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikki YUTP:stä aiheutuvat toimintamenot otetaan menoina unionin talousarvioon, lukuun ottamatta menoja, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla; katsoo, että rahastosta olisi rahoitettava päätösehdotuksen 2 artiklan a alakohdan mukaan ”operaatioita, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla” ja d alakohdan mukaan ”muita [...] unionin operatiivisia toimia, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla”;

Y.  ottaa huomioon, että SEU-sopimuksen 21 artiklan 2 kohdan d alakohdan nojalla unioni määrittelee ja toteuttaa yhteistä politiikkaa ja toimintaa ja pyrkii saamaan aikaan pitkälle menevää yhteistyötä kaikilla kansainvälisten suhteiden aloilla tavoitteenaan edistää kehitysmaiden talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävää kehitystä ja pyrkien ensisijaisesti köyhyyden poistamiseen;

Z.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 208 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaisesti unionin kehitysyhteistyöpolitiikan päätavoite on köyhyyden vähentäminen ja lopulta sen poistaminen; toteaa, että saman kohdan mukaan ”unioni ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin”; toteaa, että toinen lause sisältyy perussopimuksen määräykseen ja on näin EU:lle perustuslaillinen velvoite kehityspolitiikan johdonmukaisuuden periaatteen mukaisesti;

AA.  katsoo, että unionin ulkopuolella toteutettavat sotilas- ja siviilioperaatiot on pidettävä erillään toisistaan, jotta varmistetaan, että siviilioperaatiot rahoitetaan pelkästään unionin talousarviovaroista;

AB.  toteaa, että unionin olisi myönnettävä YTPP-operaatioihin osallistuvalle henkilöstölle vastaava asema kuin kansallisille asiantuntijoille yhdenmukaistamalla heidän asemansa ja tarjoamalla parhaan mahdollisen suojan unionin henkilöstösääntöjen mukaisesti; toteaa, että kaikki tähän asemaan perustuvat korvaukset, matkakulut, päivärahat ja terveydenhuoltomenot olisi otettava unionin talousarvioon hallintomenoina;

AC.  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen julkaiseman erityiskertomuksen Afrikan rauhanrahastosta rahoitettavista Afrikan rauhan ja turvallisuuden rakenteista ja ehdotuksen tämän rahaston sisällyttämisestä ERR:än ja sen laajentamisesta; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen mukaan tämän tuen painopisteitä ei määritelty riittävän tarkasti ja sen vaikutus on ollut rajallinen; toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen suositukset on otettava asianmukaisesti huomioon, jos uuden rahaston rahoitusta halutaan lisätä kunnianhimoisesti;

AD.  ottaa huomioon, että ehdotukseen ei liitetty arviota hallintomenojen rahoitusvaikutuksista; toteaa, että ERR:n hallintomenoista koituu huomattavia vaikutuksia unionin talousarvioon; katsoo, että ERR:n palvelukseen ei saisi ottaa tai siirtää uutta henkilöstöä korvattavien välineiden parissa nyt työskentelevän henkilöstön lisäksi; katsoo, että yhdistämällä nykyään erillään olevat välineet yhteen hallintorakenteeseen saadaan aikaan yhteisvaikutuksia, joiden ansiosta rahaston laajempaa maantieteellistä soveltamisalaa olisi helpompaa hallinnoida; toteaa, että lisähenkilöstöä olisi otettava palvelukseen ainoastaan, jos ja kun tulot operaatiosta tai toimenpiteestä on todella voitu kerätä kaikilta osallistuvilta jäsenvaltioilta; katsoo, että tulojen ajallinen rajoittuminen edellyttää, että rahastoon liittyviin tehtäviin palkatun henkilöstön tai rahaston erikoistehtävien tai toimenpiteen suorittamista varten siirretyn henkilöstön sopimusten määräaikaa on rajattava vastaavasti; katsoo, ettei rahaston palvelukseen saisi ottaa eikä siirtää henkilöstöä jäsenvaltiosta, joka on antanut tiettyä operaatiota tai toimenpidettä koskevan virallisen lausuman SEU-sopimuksen 31 artiklan 1 kohdan mukaisesti;

AE.  ottaa huomioon, että korkean edustajan / varapuheenjohtajan olisi kuultava parlamenttia säännöllisesti kaikista YUTP:n ja YTPP:n tärkeimmistä näkökohdista ja perusvalinnoista ja niiden kehityksestä; katsoo, että parlamenttia olisi kuultava ja sille olisi tiedotettava ajoissa, jotta se voi esittää näkemyksensä ja kysymyksensä, myös kehityspolitiikan johdonmukaisuudesta, korkealle edustajalle / varapuheenjohtajalle ja neuvostolle ennen päätöksentekoa tai toimiin ryhtymistä; toteaa, että korkean edustajan / varapuheenjohtajan olisi otettava parlamentin näkemykset, myös kehityspolitiikan johdonmukaisuutta koskevat näkemykset, huomioon ja sisällytettävä ne ehdotuksiinsa, tarkasteltava uudelleen päätöksiä tai päätösten osia, joita parlamentti vastustaa, tai peruutettava tällaiset ehdotukset, sanotun rajoittamatta jäsenvaltion mahdollisuutta viedä aloitetta tällaisessa tapauksessa eteenpäin, ja ehdotettava parlamentin kehotuksesta YTPP:tä koskevia neuvoston päätöksiä; toteaa, että parlamentin olisi käytävä vuosittain keskustelu korkean edustajan / varapuheenjohtajan kanssa rahastosta rahoitettavista operaatioista;

1.  suosittaa neuvostolle, että

   a) SEU-sopimuksen 31 artiklan 1 kohtaan turvautuvan jäsenvaltion maksuosuuksia rahastoon ei vähennetä, sillä se horjuttaisi rahoitusjärjestelmän ja rahaston yleisen rahoituksen perustana olevaa BKTL-jakoperustetta;
   b) päätökseen sisällytetään viittaus parlamentin rooliin vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena, kuten tällä hetkellä on tehty Euroopan kehitysrahaston ja tätä kautta Afrikan rauhanrahaston tapauksessa EKR:ään sovellettavien varainhoitoa koskevien säännösten mukaisesti, jotta voidaan säilyttää johdonmukaisuus rahaston alaisuudessa tapahtuvan unionin ulkoisen toiminnan ja sen muiden asiaa koskevien politiikkatoimien välillä SEU-sopimuksen 18 artiklan ja 21 artiklan 2 kohdan d alakohdan, yhdistettynä SEUT-sopimuksen 208 artiklaan, mukaisesti;
   c) parlamenttiin luodaan mekanismi, jossa tarkasti säänneltyjen menettelyjen mukaisesti annetaan mahdollisuus tutustua oikea-aikaisesti tietoihin, myös alkuperäisiin asiakirjoihin, jotka koskevat rahaston vuotuista talousarviota, lisätalousarvioita, siirtoja, toimintaohjelmia (myös valmisteluvaiheessa olevia toimintaohjelmia), avustustoimenpiteiden (myös tapauskohtaisten avustustoimenpiteiden) toteutusta, sopimuksia täytäntöönpanevien toimijoiden kanssa ja selvityksiä toteutuneista tuloista ja menoista sekä vuotuisia tilinpäätöksiä, rahoitusselvitystä, arviointikertomusta ja tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomusta;
   d) hyväksytään mahdollisuus tutustua kaikkiin luottamuksellisiin asiakirjoihin neuvoteltaessa neuvoston arkaluonteisten turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alan tietojen saamisesta Euroopan parlamentin tutustuttavaksi tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston välisen toimielinten sopimuksen päivittämisestä;
   e) varmistetaan, että operaatiot, toimintaohjelmat, tapauskohtaiset avustustoimenpiteet ja muut rahastosta rahoitetut operatiiviset toimet eivät millään tavoin loukkaa tai riko SEU-sopimuksen 21 artiklassa vahvistettuja perusperiaatteita eikä niissä rikota kansainvälistä oikeutta, etenkään kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja ihmisoikeuslainsäädäntöä;
   f) Athene-järjestelmän tarkistaminen saatetaan päätöksen tämän vuoden loppuun mennessä, jos mahdollista, ja se sisällytetään saumattomasti rahastoon mutta samalla järjestelmän operatiivinen tehokkuus ja joustavuus säilytetään;
   g) varmistetaan, että tehokkuushyödyt ja vaikuttavuuden parantuminen sen ansiosta, että käytössä on yksi ainoa väline, säilyvät, kun ehdotukseen tehdään tarvittavat mukautukset;
   h) tekstiin sisällytetään seuraavat tarkistukset:
   korvataan johdanto-osan 4 kappaleessa sanat ”yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan” sanoilla ”yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan” ja 1 artiklassa sanat ”yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan” sanoilla ”yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan”;
   lisätään uusi johdanto-osan 10 a kappale seuraavasti: ”(10 a) SEU 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä, joihin kuuluu neuvonta ja tuki sotilasasioissa, voidaan toteuttaa vahvistamalla kolmansien valtioiden ja alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen sotilaallisia ja puolustukseen liittyviä valmiuksia rauhan säilyttämiseksi, konfliktien estämiseksi, hallitsemiseksi ja ratkaisemiseksi sekä kansainvälisten turvallisuusuhkien torjumiseksi samalla, kun noudatetaan tiukasti kansainvälistä humanitaarista oikeutta ja kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä sekä sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8 päivänä joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP ja kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 kriteereitä.”;
   lisätään uusi johdanto-osan 10 b kappale seuraavasti: ”(10 b) SEU 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja konfliktinesto- ja rauhanturvaamistehtäviä voidaan toteuttaa osallistumalla alueellisten tai kansainvälisten järjestöjen tai kolmansien valtioiden johtamien rauhanoperaatioiden rahoitukseen.”;
   lisätään uusi johdanto-osan 10 c kappale seuraavasti: ”(10 c) Unionin rahoituksella tuetuissa operaatioissa on otettava huomioon YK:n päätöslauselma 1325 naisista, rauhasta ja turvallisuudesta.";
   muutetaan 2 artiklan a alakohta seuraavasti: ”a) rahoittamalla osaltaan yhteiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan (YTPP) kuuluvia operaatioita, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla;”;
   muutetaan 2 artiklan b alakohta seuraavasti: ”b) vahvistamalla kolmansien valtioiden ja alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen sotilaallisia ja puolustukseen liittyviä valmiuksia säilyttää rauha, estää, hallita ja ratkaista konflikteja ja puuttua kansainvälisiin turvallisuusuhkiin ja kyberturvallisuusuhkiin.”;
   lisätään 3 artiklaan uusi 2 a kohta seuraavasti: ”2 a. Tämän rahaston hallintomenot otetaan menoina unionin talousarvioon ja jaotellaan vuosittain liitteen I a (uusi) mukaisesti ja annetaan tiedoksi.”;
   muutetaan 5 artiklan c alakohta seuraavasti: ”c) ’operaatiolla’ sotilasoperaatiota, joka on perustettu SEU 42 artiklan mukaisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan puitteissa toteuttamaan SEU 43 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja tehtäviä, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla, mukaan lukien tehtävät, joiden toteuttaminen on annettu jäsenvaltioiden ryhmälle SEU 44 artiklan mukaisesti;”;
   lisätään 6 artiklan loppuun uusi alakohta seuraavasti: ”Kaikki YUTP:hen ja erityisesti YTPP:hen kuuluviin siviilinäkökohtiin, voimavaroihin tai operaatioihin liittyvät toimet tai niiden osat rahoitetaan yksinomaan unionin talousarviosta.”;
   muutetaan 7 artikla seuraavasti: ”Mikä tahansa jäsenvaltio, korkea edustaja tai korkea edustaja komission tukemana voi esittää ehdotuksia SEU V osaston nojalla toteutettavista, rahastosta rahoitettavista unionin toimista. Korkea edustaja tiedottaa Euroopan parlamentille ajoissa tällaisesta ehdotuksesta.”;
   muutetaan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”Johdonmukaisuus rahaston avulla rahoitettujen unionin toimien ja muiden asiaa koskevien unionin politiikkatoimien yhteydessä toteutettavien unionin muiden toimien välillä on varmistettava SEU 21 artiklan 3 kohdan ja 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Rahaston avulla rahoitettujen toimien on myös vastattava näiden unionin muiden politiikkatoimien tavoitteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin nähden;)”;
   lisätään 10 artiklaan uusi 3 a kohta seuraavasti: ”3 a. Korkea edustaja raportoi Euroopan parlamentille kaksi kertaa vuodessa 1 kohdassa tarkoitetusta johdonmukaisuudesta.”;
   lisätään 11 artiklaan uusi 2 a kohta seuraavasti: ”2 a. Rahastolla on yhteyshenkilö Euroopan parlamenttiin. Lisäksi YTPP:stä ja kriisitoiminnasta vastaava varapääsihteeri keskustelee vuosittain asianomaisen parlamentin elimen kanssa tiedottaakseen rahastosta säännöllisesti.”;
   muutetaan 12 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”Perustetaan rahastokomitea, jäljempänä 'komitea', jossa on yksi edustaja kustakin osallistuvasta jäsenvaltiosta. Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) ja komission edustajat kutsutaan osallistumaan komitean kokouksiin; he eivät osallistu sen äänestyksiin. Euroopan puolustusviraston (EDA) edustajia voidaan kutsua osallistumaan komitean kokouksiin käsiteltäessä asioita, jotka liittyvät EDAn toimialaan; he eivät osallistu komitean äänestyksiin eivätkä ole niissä läsnä. Euroopan parlamentin edustajia voidaan kutsua osallistumaan komitean kokouksiin; he eivät osallistu komitean äänestyksiin eivätkä ole niissä läsnä.”;
   muutetaan 13 artiklan 8 kohta seuraavasti: ”8. Hallinnoijan on varmistettava tehtäviensä jatkuvuus 9 artiklassa tarkoitetun EUH:n toimivaltaisten sotilaallisten rakenteiden hallintorakenteen kautta.”;
   lisätään 13 artiklaan uusi 8 a kohta seuraavasti: ”8 a. Hallinnoija osallistuu tietojen antamiseen Euroopan parlamentille.”;
   lisätään 16 artiklaan uusi 8 a kohta seuraavasti: ”8 a. Operaatioiden komentajat osallistuvat tietojen antamiseen Euroopan parlamentille.”;
   muutetaan 34 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”Hallinnoija ehdottaa komitealle rahaston sisäisen tarkastajan ja vähintään yhden avustavan sisäisen tarkastajan nimittämistä neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kaikkiaan enintään kahdeksan vuotta kestäväksi toimikaudeksi. Sisäisillä tarkastajilla on oltava tarvittava ammattipätevyys, ja heidän on annettava riittävät takeet turvallisuudesta, puolueettomuudesta ja riippumattomuudesta. Sisäinen tarkastaja ei saa olla tulojen ja menojen hyväksyjä eikä tilinpitäjä. Hän ei saa osallistua tilinpäätösten laatimiseen.”;
   muutetaan 47 artiklan 4 kohta seuraavasti: ”4. Komitea hyväksyy yhteisesti rahoitettujen varusteiden ja infrastruktuurin käyttötarkoituksen ottaen huomioon operatiiviset tarpeet, ihmisoikeudet, turvallisuus ja vääriin käsiin kulkeutumisen riskinarviointi varmennettujen käyttötarkoitusten ja loppukäyttäjien kohdalla sekä rahoitusta koskevat arviointiperusteet. Käyttötarkoitus voi olla seuraava:
   i) infrastruktuuri voidaan myydä tai siirtää rahaston välityksellä isäntävaltiolle, jäsenvaltiolle tai kolmannelle osapuolelle
   ii) varusteet voidaan joko myydä rahaston välityksellä jäsenvaltiolle, isäntävaltiolle tai kolmannelle osapuolelle tai varastoida ja huoltaa rahaston, jäsenvaltion tai kolmannen osapuolen toimesta myöhemmässä operaatiossa käyttöä varten.”;
   muutetaan 47 artiklan 6 kohta seuraavasti: ”6. Myynti tai siirto isäntävaltiolle tai kolmannelle osapuolelle toteutetaan kansainvälisen oikeuden mukaisesti noudattaen asiaankuuluvia ihmisoikeussäännöksiä ja haitan aiheuttamisen välttämistä koskevaa (ˮdo no harmˮ) periaatetta sekä asiaankuuluvien voimassa olevien turvallisuussääntöjen mukaisesti ja noudattaen täysin sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8 päivänä joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP ja kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 (uudelleenlaadittu) kriteerejä.”;
   muutetaan 48 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”Korkea edustaja voi esittää neuvostolle mahdollista toimintaohjelmaa tai mahdollista tapauskohtaista avustustoimenpidettä koskevan toiminta-ajatuksen. Korkea edustaja tiedottaa Euroopan parlamentille tällaisesta ajatuksesta.”;
   muutetaan 49 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”Neuvosto hyväksyy toimintaohjelmat korkean edustajan ehdotuksesta. Euroopan parlamentille tiedotetaan neuvoston hyväksymistä toimintaohjelmista.”;
   muutetaan 50 artiklan 3 kohta seuraavasti: ”Jos pyyntö ei kuulu olemassa olevien toimintaohjelmien alaan, neuvosto voi hyväksyä tapauskohtaisen avustustoimenpiteen korkean edustajan ehdotuksesta. Euroopan parlamentille tiedotetaan neuvoston hyväksymistä tapauskohtaisista avustustoimenpiteistä;”;
   lisätään 52 artiklaan uusi 2 a kohdan f a alakohta seuraavasti: ”f a) Rahastosta rahoitetuista laitteista julkaistaan yksityiskohtainen luettelo;”;
   muutetaan 53 artiklan 1 kohdan b alakohta seuraavasti: ”b) toimitetaan tosiasiallisesti kyseisen kolmannen valtion asevoimille edellyttäen, että noudatetaan sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8 päivänä joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP ja kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 kriteerejä;”;
   muutetaan 53 artiklan 1 kohdan d alakohta seuraavasti: ”otetaan käyttöön ja niitä käytetään unionin politiikkojen mukaisesti ottaen asianmukaisesti huomioon kansainvälinen oikeus, etenkin ihmisoikeuslainsäädäntö, ja käyttötarkoitussertifikaatit, etenkin uudelleensiirtoja koskevat klausuulit;”;
   muutetaan 53 artiklan 1 kohdan e alakohta seuraavasti: ”e) ovat neuvoston tai komitean mahdollisesti päättämien, niiden käyttöä, myyntiä tai siirtoa koskevien rajoitusten mukaisesti hallinnoituja ja vastaavat asiaankuuluvia loppukäyttäjiä koskevia sertifikaatteja sekä sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden viennin valvontaa koskevien yhteisten sääntöjen määrittämisestä 8 päivänä joulukuuta 2008 vahvistetun neuvoston yhteisen kannan 2008/944/YUTP ja kaksikäyttötuotteiden vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta 5 päivänä toukokuuta 2009 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 428/2009 kriteerejä.”;
   muutetaan 54 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”Täytäntöönpanevan toimijan, jolle on annettu tehtäväksi rahaston kautta rahoitettavien menojen toteuttaminen, on noudatettava moitteettoman varainhoidon ja avoimuuden periaatteita ja toimittajan on täytynyt suorittaa tarvittavat riskinarvioinnit ja käyttötarkoituksen valvonta ja otettava asianmukaisesti huomioon unionin perusarvot ja kansainvälinen oikeus, etenkin ihmisoikeudet ja haitan aiheuttamisen välttämistä koskeva (ˮdo no harmˮ) periaate. Tällaiselle täytäntöönpanevalle toimijalle tehdään etukäteen riskinarviointi mahdollisten ihmisoikeuksiin ja hallintoon liittyvien riskien arvioimiseksi.”;

2.  suosittaa, että komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja

   a) kuulee parlamenttia suositelluista muutoksista ja huolehtii, että parlamentin näkemykset otetaan huomioon SEU-sopimuksen 36 artiklan mukaisesti;
   b) ottaa SEU-sopimuksen 36 artiklan mukaisesti täysin huomioon parlamentin näkemykset valmistellessaan ehdotuksia monivuotisiksi toimintaohjelmiksi tai tapauskohtaisiksi avustustoimenpiteiksi ja myös peruuttaa ehdotuksia, joita parlamentti vastustaa;
   c) arvioi päätöksen taloudelliset vaikutukset kaikilta osin ottaen huomioon sen vaikutukset unionin talousarvioon ja esittää erityisesti henkilöstöä koskevat lisätarpeet;
   d) toimittaa parlamentin kuultavaksi esityksiä neuvoston päätöksiksi rahastosta samaan aikaan kun ne toimitetaan neuvostolle tai poliittisten ja turvallisuusasioiden komitealle, jotta parlamentille jäisi aikaa esittää näkemyksensä; kehottaa varapuheenjohtajaa / korkeaa edustajaa muuttamaan esityksiä neuvoston päätöksiksi parlamentin kehotuksesta;
   e) huolehtii SEU-sopimuksen 18 artiklan mukaisesti täydentävyydestä olemassa olevien EU:n rahastojen kanssa, ohjelmista ja välineistä, rahaston johdonmukaisuudesta kaikkien muiden unionin ulkoisen toiminnan näkökohtien kanssa, etenkin turvallisuuden ja kehityksen edistämiseen valmiuksia kehittämällä liittyvän aloitteen kanssa sekä ehdotetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen kanssa, joka olisi pantava poikkeuksetta täytäntöön osana laajempaa turvallisuusalan uudistusohjelmaa, jonka vahvoja osatekijöitä ovat välttämättä hyvä hallinto ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa torjuvat määräykset, ja erityisesti osana turvallisuusjärjestelmän siviilivalvontaa ja asevoimien demokraattista valvontaa;
   f) antaa parlamentille säännöllisesti palautetta naisista, rauhasta ja turvallisuudesta annetun päätöslauselman 1325 täytäntöönpanon edistymisestä ja kuulee parlamenttia suositelluista tasa-arvoon liittyvistä toimista, joissa keskitytään naisten rooliin konfliktien ehkäisemisessä ja ratkaisemisessa sekä konfliktien jälkeisessä jälleenrakentamisessa ja rauhanneuvotteluissa ja arvioidaan säännöllisesti toimenpiteitä, joita on toteutettu haavoittuvien ryhmien, kuten naiset ja tytöt, suojelemiseksi väkivallalta konfliktitilanteissa;
   g) varmistaa SEU-sopimuksen 18 artiklan mukaisesti, että rahasto on johdonmukainen EU:n ulkoisen toiminnan kaikkien muiden näkökohtien kanssa, mukaan lukien sen kehitys- ja humanitaarinen politiikka, jotta kyseisissä kolmansissa maissa voitaisiin edistää kehitystä ja vähentää köyhyyttä ja poistaa se kokonaan;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle sekä tiedoksi Euroopan ulkosuhdehallinnolle sekä komissiolle.

(1) https://sustainabledevelopment.un.org/
(2) EUVL L 58, 3.3.2015, s. 1.
(3) EUVL L 84, 28.3.2015, s. 39.
(4) EUVL L 77, 15.3.2014, s. 1.
(5) EUVL L 335, 15.12.2017, s. 6.
(6) EUVL L 335, 15.12.2017, s. 6.
(7) EUVL L 58, 3.3.2015, s. 17.
(8) EUVL L 335, 13.12.2008, s. 99.
(9) EUVL L 134, 29.5.2009, s. 1.
(10) EUVL L 210, 6.8.2013, s. 1.
(11) EUVL C 353, 27.9.2016, s. 68.
(12) EUVL C 224, 27.6.2018, s. 18.
(13) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 36.
(14) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0514.
(15) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 202.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö