Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2017/0290(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0259/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0259/2018

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 27/03/2019 - 18.9
CRE 27/03/2019 - 18.9

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0308

Hyväksytyt tekstit
PDF 215kWORD 73k
Keskiviikko 27. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
Tietynlaisia tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevat yhteiset säännöt ***I
P8_TA(2019)0308A8-0259/2018
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 92/106/ETY muuttamisesta (COM(2017)0648 – C8-0391/2017 – 2017/0290(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0648),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0391/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. huhtikuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8‑0259/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 262, 25.7.2018, s. 52.
(2)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 27. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) .../… antamiseksi tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä annetun direktiivin 92/106/ETY muuttamisesta
P8_TC1-COD(2017)0290

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 91 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Liikenteen kielteinen vaikutus Tämän direktiivin yleisenä tavoitteena on perustaa resurssitehokas multimodaaliliikenteen verkko ja vähentää liikenteen kielteistä vaikutusta ilman pilaantumiseen, kasvihuonekaasupäästöihin, onnettomuuksiin, meluun ja ruuhkiin aiheuttaa edelleen ongelmia taloudelle ja Euroopan kansalaisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Voimakkaimmin näihin kielteisiin vaikutuksiin vaikuttaa maantieliikenne, mutta tästä huolimatta maanteiden tavaraliikenteen odotetaan kasvavan 60 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. [tark. 1]

(2)  Liikenteen kielteisten vaikutusten poistaminen on yksi unionin liikennepolitiikan päätavoitteista. Neuvoston direktiivi 92/106/ETY(4), jossa vahvistetaan toimenpiteet yhdistettyjen kuljetusten edistämiseksi, on ainoa unionin oikeudellinen väline, jolla kannustetaan suoraan siirtymistä maanteiden tavaraliikenteestä vähäpäästöisempiin liikennemuotoihin kuten sisävesi-, meri- ja rautatieliikenteeseen. Jotta maanteiden tavaraliikenteen kielteisiä vaikutuksia voidaan edelleen vähentää, olisi kannustettava tutkimaan ja vaihtamaan jäsenvaltioiden välillä parhaita käytäntöjä ratkaisuiksi, jotka koskevat parempaa reititystä, verkoston optimointia, lastauksen tehostamista ja mahdollisuuksia ulkoisten kustannusten perimiseksi. [tark. 2]

(3)  Tavoitteeksi on asetettu siirtää yli 300 kilometrin pituisista maanteiden tavarankuljetuksista muihin liikennemuotoihin 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja yli 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä multimodaalisten logistiikkaketjujen suorituskyvyn optimoimiseksi muun muassa hyödyntämällä entistä laajemmin energiatehokkaampia liikennemuotoja. Tämän tavoitteen saavuttaminen on kuitenkin ollut odotettua hitaampaa, ja nykyisten ennusteiden mukaan se jää saavuttamatta ja tämä tavoite on määrä saavuttaa parantamalla rautatie- ja vesiliikennealan tehokkuutta ja infrastruktuuria. [tark. 3]

(4)  Direktiivi 92/106/ETY on edistänyt yhdistettyjä kuljetuksia koskevan unionin politiikan kehittämistä ja auttanut siirtämään merkittävän määrän tavarakuljetuksia pois maanteiltä. Direktiivin täytäntöönpanoon liittyvät puutteet, etenkin monitulkintaiset sanamuodot ja vanhentuneet säännökset, ja direktiivissä säädettyjen tukitoimenpiteiden rajallinen soveltamisala sekä rautatiealan byrokraattiset ja protektionistiset esteet ovat merkittävästi heikentäneet sen vaikutusta. [tark. 4]

(4 a)  Tämän direktiivin olisi pohjustettava tietä tehokkaille intermodaalisille ja multimodaalisille tavarankuljetuspalveluille, ja sen olisi tarjottava tasapuoliset toimintaedellytykset eri liikennemuodoille. [tark. 5]

(5)  Direktiiviä 92/106/ETY olisi yksinkertaistettava ja sen täytäntöönpanoa olisi parannettava tarkastelemalla uudelleen yhdistettyjen kuljetusten taloudellisia kannustimia, jotta voidaan edistää tavarakuljetusten siirtymistä maantieliikenteestä liikennemuotoihin, jotka ovat vähemmän ympäristöä kuormittavia, turvallisempia ja energiatehokkaampia ja aiheuttavat vähemmän ruuhkia parantaa rautatie- ja vesiliikenteen kilpailukykyä maantieliikenteeseen nähden. [tark. 6]

(6)  Kansallisten intermodaalikuljetusten osuus intermodaaliliikenteen kokonaismäärästä unionissa on 19,3 prosenttia. Tällaiset kuljetukset eivät yhdistetyn kuljetuksen määritelmän soveltamisalan rajallisuuden vuoksi voi nykyisin hyötyä direktiivissä 92/106/ETY säädetyistä tukitoimenpiteistä. Kansallisten maantiekuljetusten kielteiset vaikutukset, etenkin kasvuhuonekaasupäästöt ja ruuhkat, ulottuvat kuitenkin yli kansallisten rajojen. Siksi on tarpeellista laajentaa direktiivin 92/106/ETY soveltamisala kansallisiin (jäsenvaltion sisäisiin) yhdistettyihin kuljetuksiin, jotta voidaan tukea yhdistettyjen kuljetusten jatkuvaa kehittämistä unionissa ja siten kasvattaa liikennemuotosiirtymää maanteiltä rautateille, sisävesille ja lähimerenkulkuun. Kabotaasisäännöistä tehtävä poikkeus rajoittuu kuitenkin usean jäsenvaltion välillä tehtäviin kansainvälisiin yhdistettyihin kuljetuksiin. Jäsenvaltioilta edellytetään jatkossakin tehokasta valvontaa, jotta varmistetaan noiden sääntöjen noudattaminen ja edistetään työolojen ja sosiaalisten olojen yhdenmukaistamista eri kuljetusmuotojen ja eri jäsenvaltioiden välillä. [tark. 7]

(7)  Yhdistetty kuljetus olisi nähtävä lähtöpaikasta määräpaikkaan ulottuvana yhtenä yhtenäisenä kuljetuksena, joka kilpailee suoraan yhden liikennemuodon kuljetusten kanssa. Sääntelyolosuhteilla olisi taattava tasapuolinen kohtelu kansainvälisille ja kansallisille yhdistetyille kuljetuksille sekä kansainvälisille ja kansallisille yhden liikennemuodon kuljetuksille.

(7 a)   Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi yhdistettyjen kuljetusten maantieosuuksien olisi kuuluttava tapauksen mukaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1071/2009(5) ja (EY) N:o 1072/2009(6) soveltamisalaan, jos ne ovat osa kansainvälistä tai maan sisäistä kuljetusta. Lisäksi on tarpeen varmistaa toisessa jäsenvaltiossa toimintaa harjoittavien kuljettajien sosiaalinen suojelu. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY(7) vahvistettuja säännöksiä kuljettajien lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon sekä näiden säännösten täytäntöönpanosta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/67/EU(8) vahvistettuja säännöksiä olisi sovellettava kuljetusyrityksiin, jotka liikennöivät yhdistettyjen kuljetusten maantieosuuksia. Maantieosuuksia olisi pidettävä erottamattomana osana yhtä yhdistettyä kuljetusta. Näissä direktiiveissä säädettyjä kansainvälisiä kuljetuksia koskevia säännöksiä olisi erityisesti sovellettava maantieosuuksiin, jotka ovat osa kansainvälistä yhdistettyä kuljetusta. Lisäksi kabotaasitoimintojen tapauksessa asetuksessa 1072/2009 vahvistettuja kabotaasisääntöjä olisi sovellettava maantieosuuksiin, jotka ovat osa maan sisäistä yhdistettyä kuljetusta. [tark. 8]

(8)  Yhdistetyn kuljetuksen nykyiseen määritelmään sisältyy erilaisia yhdistetyn kuljetuksen maatieosuuksia koskevia pituusrajoja, jotka riippuvat muulla kuin maantieosuudella käytetystä liikennemuodosta. Rautatieliikenteelle ei aseteta kiinteää pituusrajaa, vaan sen sijaan käytetään ”lähimmän sopivan terminaalin” käsitettä, jotta erityistilanteet voitaisiin ottaa joustavasti huomioon. Tämän määritelmän soveltaminen on osoittautunut vaikeaksi, mikä johtuu erilaisista tulkinnoista ja täytäntöönpanoehtojen määrittelemiseen liittyvistä erityisistä vaikeuksista. Tämä monitulkintaisuus olisi hyödyllistä poistaa varmistaen kuitenkin samalla, että jonkinasteinen joustavuus säilyy.

(9)  Yhdistetyn kuljetuksen nykyisessä määritelmässä asetetaan 100 kilometrin vähimmäispituus yhdistetyn kuljetuksen muulle kuin maantieosuudelle, mikä varmistaa, että useimmat yhdistetyt kuljetukset kuuluvat määritelmän soveltamisalaan. Rautatie- ja lähimerenkulkuosuudet kattavat pitkiä matkoja, jotta ne olisivat kilpailukykyisiä pelkästään maanteitse tapahtuvien kuljetusten kanssa. Vähimmäispituus varmistaa myös, että soveltamisalan ulkopuolelle jäävät erityiskuljetukset, kuten lyhyet lauttamatkat tai avomerikuljetukset, jotka toteutettaisiin joka tapauksessa. Tällaisten rajoitusten vuoksi yhdistetyissä kuljetuksissa ei kuitenkaan oteta huomioon monia satamien ympäristössä ja taajamissa ja niiden ympäristössä tapahtuvia sisävesikuljetuksia, jotka vähentävät huomattavasti maantieverkkojen ruuhkia merisatamissa ja niiden välittömässä läheisyydessä ja taajamien ympäristökuormitusta. Siksi olisi hyödyllistä poistaa tämä vähimmäispituus, mutta jättää edelleen soveltamisalan ulkopuolelle tietyt kuljetukset, kuten sellaiset, joihin sisältyy avomerikuljetuksia tai lyhyitä lauttamatkoja.

(9 a)  On tarpeen täsmentää, että nosturilla liikuteltavien perävaunujen tai puoliperävaunujen bruttopaino voi olla 44 tonnia, jos lastausyksiköt on yksilöity kansainvälisten standardien ISO6346 ja EN13044 mukaisesti. [tark. 9]

(10)  Yhdistetyn kuljetuksen määritelmässä nykyisin asetettu kuormausyksiköiden vähimmäiskoko voi vaarantaa kaupunkiliikenteen innovatiivisten intermodaaliratkaisujen kehittämisen tulevaisuudessa. Jos kuormausyksiköt voitaisiin sitä vastoin yksilöidä voimassa olevien standardien perusteella, niiden käsittelyä terminaaleissa voitaisiin nopeuttaa ja yhdistettyjen kuljetusten virtaa voitaisiin helpottaa varmistamalla määriteltyjen kuormausyksiköiden helpompi käsittely terminaaleissa sekä se, että ne vastaavat tulevaa kehitystä.

(11)  Vanhanaikainen leimojen käyttö sen osoittamiseen, että yhdistetty kuljetus on tapahtunut, estää sen tehokkaan valvonnan tai varmentamisen, että kuljetus on oikeutettu direktiivissä 92/106/ETY säädettyihin toimenpiteisiin. Yhdistetyn kuljetuksen osoittamiseksi tarvittavat todisteet olisi selvennettävä, samoin kuin tapa, jolla nämä todisteet voidaan esittää. Jotta tulevaisuudessa voidaan vaiheittain siirtyä paperittomuuteen, olisi edistettävä sähköisten kuljetustietojen käyttöä ja toimittamista, mikä yksinkertaistaa asiaankuuluvien todisteiden esittämistä ja niiden viranomaiskäsittelyä. Käytetyn muodon olisi oltava luotettava ja varmennettu. Hallinnollisten menettelyjen yksinkertaistamista ja liikennenäkökohtien digitalisointia koskevassa sääntelykehyksessä ja aloitteissa olisi otettava huomioon unionin tason kehitys. [tark. 10]

(11 a)   Jotta yhdistetyt kuljetukset olisivat kilpailukykyisiä ja houkuttelevia liikenteenharjoittajille, erityisesti hyvin pienille yrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, yhdistetyn kuljetuksen toteuttamisen mahdollista hallinnollista taakkaa verrattuna yhden liikennemuodon kuljetuksiin olisi kevennettävä mahdollisimman paljon. [tark. 11]

(12)  Direktiivissä 92/106/ETY määriteltyjen nykyisten taloudellisten tukitoimenpiteiden soveltamisala on hyvin rajallinen, ja ne koostuvat verotoimenpiteistä (eli veronpalautuksista tai -alennuksista), jotka koskevat ainoastaan yhdistettyjä rautatie- ja maantiekuljetuksia. Tällaiset toimenpiteet olisi laajennettava yhdistettyihin kuljetuksiin, jotka kattavat sisävesi- ja merikuljetukset. Samoin olisi tuettava myös muita merkityksellisiä toimenpidetyyppejä, kuten infrastruktuuri-investointien infrastruktuuri- ja digitaaliteknologiainvestointien tukitoimenpiteitä tai erilaisia taloudellisia tukitoimenpiteitä. Digitaalitekniikoita varten olisi säädettävä siirtymäajasta sellaisten asiakirjojen muuttamiseksi paperittomiksi, joilla todistetaan yhdistetyn kuljetuksen tapahtuminen. Tänä aikana olisi tehtävä teknisiä mukautuksia tarkastusviranomaisten välineisiin. Jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle investoinnit uudelleenlastausterminaaleihin, jotta voidaan vähentää maanteiden ruuhkia, lievittää tällaisen infrastruktuurin puutteesta kärsivien teollisuusalueiden eristyneisyyttä sekä parantaa rahdinkäsittelyjärjestelmien saavutettavuutta ja fyysistä ja digitaalista liitettävyyttä. [tark. 12]

(13)  Merkittävin infrastruktuurin pullonkaula, joka haittaa maanteiden tavarakuljetusten tavarankuljetusten siirtämistä muihin liikennemuotoihin, liittyy uudelleenlastausterminaaleihin, ja sitä pahentaa Euroopan laajuisen liikenneverkon yhdenmukaisen täytäntöönpanon puuttuminen. Uudelleenlastausterminaalien jakautuminen ja kattavuus unionissa on nykyisin riittämätön ainakin nykyisessä Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkossa ja kattavassa verkossa, ja samaan aikaan nykyisten uudelleenlastausterminaalien kapasiteetti on loppumassa ja vaatii kehittämistä, jotta se pystyisi vastaamaan tavarankuljetusten yleiseen kasvuun. Uudelleenlastauskapasiteettiin tehtävät investoinnit voivat vähentää uudelleenlastauksen kokonaiskustannuksia ja siten synnyttää haettua liikennemuotosiirtymää, kuten joidenkin jäsenvaltioiden esimerkki osoittaa. Jäsenvaltioiden olisi siksi varmistettava yhteistoiminnassa naapurijäsenvaltioiden ja komission kanssa, että nykyisiä uudelleenlastausterminaaleja laajennetaan tarvittaessa ja että yhdistettyjen kuljetusten uudelleenlastausterminaaleja ja uudelleenlastauskapasiteettia rakennetaan enemmän tai niitä asetetaan enemmän liikenteenharjoittajien saataville tai että niitä rakennetaan alueille, joissa ne ovat tarpeen. Tämä kannustaisi käyttämään vaihtoehtoisia tavarankuljetusmuotoja ja lisäisi liikennemuotosiirtymää, mikä parantaisi yhdistettyjen kuljetusten kilpailukykyä pelkkiin maantiekuljetuksiin verrattuna. Uudelleenlastausterminaalien kattavuutta ja kapasiteettia olisi lisättävä ainakin nykyisen Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkossa ja kattavassa verkossa. Enintään 150 kilometrin päässä jokaisesta unionissa sijaitsevasta lastauspaikasta pitäisi olla keskimäärin vähintään yksi yhdistettyihin kuljetuksiin sopiva uudelleenlastausterminaali. Yhdistettyjen kuljetusten olisi hyödyttävä tuloista, joita saadaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 1999/62/EY(9) 2 artiklan nojalla ulkoisista kustannuksista perittävistä maksuista. [tark. 13]

(13 a)   Jäsenvaltioiden olisi asetettava etusijalle investoinnit uudelleenlastausterminaaleihin pullonkaulojen ja ruuhka-alueiden vähentämiseksi erityisesti kaupunki- ja esikaupunkialueiden lähellä, jotta voidaan helpottaa luonnonesteiden, kuten vuoristoalueiden, ylittämistä, parantaa rajatylittäviä yhteyksiä, vähentää ilmassa olevia haitallisia päästöjä sekä helpottaa kulkua sellaisille teollisuusalueille, joilla ei ole tällaista infrastruktuuria. [tark. 14]

(14)  Jäsenvaltioiden olisi toteutettava olemassa olevien toimenpiteiden lisäksi yhdistettyjen kuljetusten eri osuuksiin kohdennettuja täydentäviä taloudellisia tukitoimenpiteitä maanteiden tavarankuljetusten vähentämiseksi ja muiden liikennemuotojen kuten rautatie-, sisävesi- ja meriliikenteen käytön edistämiseksi ja siten ilman pilaantumisen, kasvihuonekaasupäästöjen, tieliikenneonnettomuuksien, melun ja ruuhkien vähentämiseksi sekä alan digitalisoinnin vauhdittamiseksi ja myös alan ja sisämarkkinoiden digitalisoinnin edistämiseksi ja toteuttamiseksi. Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä muun muassa tiettyjen verojen tai kuljetusmaksujen alentaminen, yhdistetyissä kuljetuksissa tosiasiallisesti kuljetetuille intermodaalisille kuormausyksiköille annettavat avustukset tai uudelleenlastauskustannusten osittainen korvaaminen. Tällaisiin toimenpiteisiin voisivat sisältyä verkotettujen järjestelmien integroinnin ja toimintojen automatisoinnin edistäminen sekä investoinnit digitaaliseen logistiikkaan, innovatiivisiin rahdinkäsittelyjärjestelmiin, tieto- ja viestintäteknologioihin tai älykkäisiin liikennejärjestelmiin erityisesti tiedonkulun helpottamiseksi. Tällaisia toimenpiteitä voisivat olla myös yhdistettyjen kuljetusten ympäristötehokkuuden, tehokkuuden ja kestävyyden parantaminen edistämällä puhtaiden tai vähäpäästöisten ajoneuvojen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöä, tukemalla energiatehokkuuteen liittyviä toimia ja uusiutuvan energian käyttöä yhdistettyjen kuljetusten koko ketjussa sekä vähentämällä liikenteestä aiheutuvia erilaisia haittoja, myös melua. [tark. 15]

(14 a)  Jäsenvaltioita olisi edelleen tuettava tämän direktiivin tavoitteiden saavuttamisessa unionin eri rahastoista ja tutkimusrahoitusohjelmista. [tark. 16]

(14 b)  Myös logistiikkaan investoiminen on tärkeä tapa parantaa yhdistettyjen kuljetusten kilpailukykyä. Digitaalisten ratkaisujen, kuten tieto- ja viestintätekniikan ja älykkäiden verkotettujen järjestelmien, järjestelmällisempi käyttö helpottaisi tiedonvaihtoa sekä auttaisi tehostamaan ja nopeuttamaan uudelleenlastausta ja vähentämään sen kustannuksia. [tark. 17]

(14 c)  Myös logistiikkaketjun ja erityisesti uudelleenlastausterminaalien työntekijöiden koulutukseen tehtävät investoinnit auttaisivat parantamaan yhdistettyjen kuljetusten kilpailukykyä. [tark. 18]

(15)  Yhdistettyjä kuljetuksia koskevat tukitoimenpiteet olisi toteutettava Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen (SEUT) sisältyvien valtiontukisääntöjen mukaisesti. Valtiontuki edistää taloudellisen toiminnan kehittämistä, jos tuki ei muuta kaupankäynnin edellytyksiä yhteisen edun kanssa ristiriitaisella tavalla SEUT 107 artiklan 3 kohdan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla, ja on hyödyllinen väline Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden edistämiseen SEUT 107 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulla tavalla. Siksi komission olisi harkittava tällaisissa tapauksissa jäsenvaltioiden osittaista vapauttamista SEUT 108 artiklan 3 kohdassa säädetystä velvoitteesta antaa komissiolle tieto. [tark. 19]

(16)  Tukitoimenpiteitä olisi tarpeen mukaan koordinoitava jäsenvaltioiden ja komission kesken jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tiiviin yhteistyön avulla sen varmistamiseksi, että vältetään toistensa välittömässä läheisyydessä sijaitsevien jäsenvaltioiden mahdolliset päällekkäiset investoinnit. [tark. 20]

(17)  Jäsenvaltioiden olisi myös tarkasteltava tukitoimenpiteitä säännöllisesti uudelleen niiden vaikuttavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi , jotta varmistetaan niiden vaikuttavuus ja tehokkuus sekä yleinen vaikutus Euroopan liikennealaan vähäpäästöistä liikkuvuutta koskevan eurooppalaisen strategian mukaisesti. Korjaavia toimenpiteitä olisi hyväksyttävä tarvittaessa. Komission olisi laadittava jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella arvio jäsenvaltioissa toteutetuista erilaisista toimenpiteistä ja niiden tehokkuudesta sekä edistettävä parhaiden käytäntöjen vaihtoa. [tark. 21]

(18)  Tätä direktiiviä sovellettaessa ei ole syytä erottaa toisistaan toisen lukuun suoritettavia yhdistettyjä kuljetuksia ja omaan lukuun suoritettavia yhdistettyjä kuljetuksia.

(18 a)  Vertailukelpoisten ja luotettavien tilastojen puuttuminen jarruttaa tällä hetkellä yhdistettyjen kuljetusten arviointia unionissa ja niiden potentiaalin hyödyntämistä koskevien toimenpiteiden hyväksymistä. [tark. 22]

(19)  Jotta voidaan pysyä ajan tasalla unionin liikenteen ja erityisesti yhdistettyjen kuljetusten markkinoiden kasvusta, jäsenvaltioiden olisi kerättävä asiaa koskevia tietoja ja raportoitava säännöllisesti komissiolle, ja komission olisi annettava Euroopan parlamentille ja , neuvostolle ja jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille kertomus direktiivin soveltamisesta neljän vuoden välein. [tark. 23]

(19 a)  Komission olisi vastattava siitä, että tämä direktiivi pannaan moitteettomasti täytäntöön ja että saavutetaan tavoite, jonka mukaan yhdistettyjä kuljetuksia kehitetään unionin laajuisesti vuosiin 2030 ja 2050 mennessä. Tätä varten sen olisi säännöllisesti arvioitava yhdistettyjen kuljetusten osuuden kasvun edistymistä kussakin jäsenvaltiossa jäsenvaltioiden toimittamien tietojen perusteella ja tarvittaessa esitettävä ehdotus tämän direktiivin muuttamiseksi unionin laajuisen tavoitteen saavuttamista varten. [tark. 24]

(20)  Läpinäkyvyys on tärkeää kaikille yhdistettyihin kuljetuksiin osallistuville sidosryhmille, varsinkin niille, joihin tämä direktiivi vaikuttaa. Läpinäkyvyyden ja yhteistyön edistämiseksi kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä toimivaltainen viranomainen.

(21)  Jotta markkinoiden kehitys ja tekninen edistys voidaan ottaa huomioon, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti annettavia säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä määrittelemällä yksityiskohtaisemmin yhdistettyjä kuljetuksia koskevat tiedot, jotka jäsenvaltioiden on toimitettava. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(10) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi oltava järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(22)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitteita eli edistää siirtymistä maantieliikenteestä vähemmän ympäristöä kuormittaviin liikennemuotoihin ja siten pienentää unionin liikennejärjestelmän negatiivisia ulkoisvaikutuksia tehdä yhdistetyistä kuljetuksista kilpailukykyisiä maantieliikenteeseen nähden, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska yhdistetyt tavarakuljetukset ja toisiinsa liittyvät infrastruktuurit ja ne ongelmat, joihin tällä direktiivillä on tarkoitus puuttua, ovat pääasiallisesti luonteeltaan rajatylittäviä. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. [tark. 25]

(23)  Sen vuoksi direktiiviä 92/106/ETY olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Muutetaan direktiivi 92/106/ETY seuraavasti:

1)  Korvataan nimi seuraavasti:"

”Neuvoston direktiivi 92/106/ETY, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, tietynlaisia tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä”.

"

2)  Korvataan 1 artikla seuraavasti:"

”1 artikla

1.  Tätä direktiiviä sovelletaan yhdistettyihin kuljetuksiin.

2.  Tässä direktiivissä ’yhdistetyllä kuljetuksella’ tarkoitetaan tavarakuljetusta, joka koostuu maantieosuudesta matkan alussa tai lopussa tai molemmissa sekä muusta kuin maantieosuudesta, jossa käytetään rautatie-, sisävesi- tai merikuljetusta, ja joka tapahtuu

   a) vetoautollisessa tai vetoautottomassa perä- tai puoliperävaunussa, vaihtokorissa tai kontissa, jotka yksilöidään kansainvälisissä standardeissa ISO6346 ja EN13044 määritellyn tunnistejärjestelmän mukaisesti, kun mukaan luettuina nosturilla liikuteltavat puoliperävaunut, joiden suurin sallittu bruttopaino on 44 tonnia, kun intermodaalikuljetuksen, jossa kuljettaja ei ole mukana, kuormausyksikkö uudelleenlastataan eri liikennemuodosta toiseen (yhdistetyssä kuljetuksessa, jossa kuljettaja ei ole mukana); tai [tark. 26]
   b) maantieajoneuvolla, jonka kuljettaja on mukana ja jota kuljetetaan rautatie-, sisävesi- tai merikuljetuksena matkan muulla kuin maantieosuudella (kuljetus, jossa kuljettaja on mukana). [tark. 27]

Tästä poiketen tämän kohdan a alakohta kattaa ... [viisi vuotta tämän direktiivin voimaantulopäivästä] asti myös yhdistetyssä kuljetuksessa, jossa kuljettaja ei ole mukana, käytettävät muut kuin nosturilla liikuteltavat puoliperävaunut, joita ei yksilöidä kansainvälisissä standardeissa ISO6346 ja EN13044 määritellyn tunnistejärjestelmän mukaisesti. [tark. 28]

Matkan muita kuin maantieosuuksia, joissa käytetään sisävesi- tai merikuljetusta ja joille ei ole olemassa vastaavaa tai kaupallisesti kannattavaa maantiekuljetusvaihtoehtoa, ei oteta huomioon yhdistetyissä kuljetuksissa. [tark. 29]

3.  Kumpikaan 2 kohdassa tarkoitetuista maantieosuuksista ei saa ylittää pidempää seuraavista matkoista 150:tä kilometriä unionin alueella: .

   a) 150 kilometriä linnuntietä;
   b) 20 prosenttia alkuosuuden kuormauspaikan ja loppuosuuden purkauspaikan välisestä matkasta linnuntietä, kun se on suurempi kuin a alakohdassa tarkoitettu matka. [tark. 30]

Tätä maantieosuuden pituusrajaa sovelletaan kunkin maantieosuuden kokonaispituuteen, mukaan lukien kaikki matkan varrella tapahtuvat noudot ja toimitukset. Sitä ei sovelleta tyhjän kuormausyksikön kuljetukseen tavaroiden noutopaikkaan tai tavaroiden noutopaikasta.

Maantieosuuden pituusraja voidaan ylittää yhdistetyissä maantie-/rautatiekuljetuksissa, kun yksi tai useampi jäsenvaltio, Yhden tai useamman jäsenvaltion, jonka alueella maantieosuus tapahtuu, antaa siihen luvan on sallittava tässä kohdassa määritetyn maantieosuuden pituusrajan ylittäminen yhdistetyissä maantie-/rautatiekuljetuksissa, jos tämä on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa maantieteellisesti lähin kuljetusterminaali tai uudelleenlastauspaikka, jossa on kuormausta tai purkamista varten tarvittavat operatiiviset uudelleenlastausvalmiudet uudelleenlastauslaitteiden, terminaalikapasiteetin, terminaalin aukioloaikojen ja asianmukaisten rautateiden tavaraliikennepalvelujen osalta, jos kaikki nämä vaatimukset täyttävää uudelleenlastausterminaalia tai -paikkaa ei ole saavutettavissa pituusrajan puitteissa. Tällainen ylittäminen olisi perusteltava asianmukaisesti 3 artiklan 2 kohdan e a alakohdan mukaisesti. Jäsenvaltiot voivat lyhentää 150 kilometrin maantieosuutta ympäristösyistä enintään 50 prosentilla, kun yhdistetty maantie-/rautatiekuljetus kulkee jäsenvaltion tarkkaan määritellyllä alueella, jos tämän etäisyysrajan sisällä on sopiva terminaali. [tark. 31]

4.  Yhdistetyn kuljetuksen on katsottava tapahtuvan unionissa, kun kuljetus tai sen unionissa tapahtuva osa täyttää 2 ja 3 kohdassa vahvistetut vaatimukset. Tässä direktiivissä unionin alueen ulkopuolelle kuuluvaa maantieosuutta ja/tai muuta kuin maantieosuutta tai sen osaa ei katsota yhdistetyn kuljetuksen osaksi.” [tark. 32]

"

3)  Korvataan 3 artikla seuraavasti:"

”3 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että maantiekuljetuksen katsotaan olevan osa tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa yhdistettyä kuljetusta ainoastaan, jos liikenteenharjoittaja voi esittää tiedot, jotka sisältävät selvät todisteet siitä, että kyseinen maantiekuljetus muodostaa yhdistetyn kuljetuksen maantieosuuden, ja jos nämä tiedot toimitetaan asianmukaisesti kuljetuksen suorittavalle kuljetusyritykselle ennen kuljetuksen alkua. [tark. 33]

2.  Edellä Jotta todisteita voidaan pitää selvinä, 1 kohdassa tarkoitetuissa todisteissa tarkoitetut tiedot on esitettävä tai toimitettava 5 kohdassa tarkoitetussa muodossa ja niissä on oltava kunkin yhdistetyn kuljetuksen osalta seuraavat tiedot: [tark. 34]

   a) rahdinantajan nimi, osoite, yhteystiedot ja allekirjoitus;
   a a) yhdistetyn kuljetuksen reitistä vastaavan kuljetusyrityksen nimi, osoite, yhteystiedot ja allekirjoitus, jos reitistä vastaava kuljetusyritys ei ole rahdinantaja; [tark. 35]
   b) paikka, jossa yhdistetty kuljetus alkaa unionissa, ja yhdistetyn kuljetuksen alkamispäivä;
   c) vastaanottajan nimi, osoite ja yhteystiedot;
   d) paikka, jossa yhdistetty kuljetus päättyy unionissa;
   e) etäisyys linnuntietä niiden paikkojen välillä, joissa yhdistetty kuljetus alkaa ja päättyy unionissa;
   e a) jos etäisyys ylittää 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut rajat, perustelut sen viimeisessä alakohdassa säädettyjen perusteiden mukaisesti; [tark. 36]
   f) rahdinantajan suunnittelusta vastuussa olevan liikenteenharjoittajan sähköisesti tai muulla tavalla allekirjoittama kuvaus yhdistetyn kuljetuksen reitistä, joka sisältää mukaan luettuina vähintään seuraavat tiedot kustakin kuljetuksen unionissa tapahtuvasta osuudesta vähintään seuraavat tiedot, myös kustakin liikennemuodosta, joka muodostaa kuljetuksen muun kuin maantieosuuden: [tark. 37]
   i) osuuden järjestys kuljetuksessa (eli ensimmäinen osuus, muu kuin maantieosuus tai viimeinen osuus);
   ii) liikenteenharjoittajan (tai liikenteenharjoittajien) nimi, osoite ja yhteystiedot; [tark. 38]
   iii) liikennemuoto ja sen järjestys kuljetuksessa;
   g) kuljetetun intermodaalisen kuormausyksikön tunniste;
   h) ensimmäisestä maantieosuudesta:
   i) uudelleenlastauspaikka muulle kuin maantieosuudelle; [tark. 39]
   ii) ensimmäisen maantieosuuden pituus linnuntietä lähetyspaikasta ensimmäiseen uudelleenlastausterminaaliin kuljetusterminaaliin tai uudelleenlastauspaikkaan; [tark. 40]
   iii) jos ensimmäinen maantieosuus on suoritettu loppuun, liikenteenharjoittajan kuljetusyrityksen allekirjoitus, joka vahvistaa, että maantieosuuden kuljetus on suoritettu; [tark. 41]
   i) viimeisestä maantieosuudesta:
   i) paikka, jossa tavarat otetaan vastaan muulta kuin maantieosuudelta (rautatie-, sisävesi- tai merikuljetus);
   ii) viimeisen maantieosuuden pituus linnuntietä uudelleenlastauspaikasta paikkaan, jossa yhdistetty kuljetus päättyy unionissa; [tark. 42]
   j) muusta kuin maantieosuudesta:
   i) jos muu kuin maantieosuus on suoritettu loppuun, liikenteenharjoittajan (tai liikenteenharjoittajien, jos muuhun kuin maantieosuuteen sisältyy kaksi tai useampi muuta kuin maantiekuljetusta) allekirjoitus, joka vahvistaa, että kuljetus muulla kuin maantieosuudella on suoritettu;
   ii) muun kuin maantiekuljetuksen reitillä sijaitsevien terminaalien (rautatieasema tai satama) asianomaisten rautatie- tai satamaviranomaisten asianomaisen rautatieviranomaisen tai vastuussa olevan elimen allekirjoitus tai leima, jos saatavilla, joka vahvistaa, että muun kuin maantieosuuden kyseinen osa on suoritettu. [tark. 43]
   j a) jos maantieosuuden pituusraja ylitetään 1 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti, perustelut, joissa esitetään tämän syyt. [tark. 44]

3.  Mitään muita asiakirjoja ei saa vaatia sen osoittamiseksi, että liikenteenharjoittaja suorittaa yhdistettyä kuljetusta.

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut todisteet on pyynnöstä esitettävä tai toimitettava sen jäsenvaltion toimivaltaiselle tarkastusviranomaiselle, jossa tarkastus suoritetaan ja 5 kohdassa tarkoitetussa muodossa. Tienvarsitarkastuksissa ne on esitettävä tarkastuksen aikana ja 45 minuutin kuluessa. Jos 2 kohdan h alakohdan iii alakohdassa ja 2 kohdan j alakohdassa tarkoitettuja allekirjoituksia ei voida asettaa saataville tienvarsitarkastuksen aikana, ne on esitettävä tai toimitettava kyseessä olevan jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle 5 päivän kuluessa tarkastuksesta. Todisteiden on oltava asianomaisen jäsenvaltion virallisella kielellä tai englanniksi. Kuljettaja saa tienvarsitarkastuksen aikana ottaa yhteyttä pääkonttoriin, liikenteestä vastaavaan henkilöön tai muuhun tahoon, joka voi auttaa häntä 2 kohdassa tarkoitettujen todisteiden tietojen esittämisessä. [tark. 45]

5.  Todisteet voidaan esittää kuljetusasiakirjalla, joka täyttää neuvoston asetuksen N:o 11* 6 artiklassa vahvistetut vaatimukset, tai muulla olemassa olevalla kuljetusasiakirjalla, kuten kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen (CMR) mukaisella kuljetusasiakirjalla tai tavaran kansainvälisestä rautatiekuljetuksesta tehtyä sopimusta koskevien yhtenäisten määräysten (CIM) mukaisella kuljetusasiakirjalla nykyisillä kuljetusasiakirjoilla, kuten nykyisissä kansainvälisissä tai kansallisissa rahtiyleissopimuksissa käytettävällä rahtisopimuksella, kunnes komissio vahvistaa standardoidun muodon täytäntöönpanosäädöksillä. [tark. 46]

Todisteet voidaan esittää tai toimittaa sähköisesti käyttäen muunneltavaa strukturoitua muotoa, joka soveltuu suoraan tietokoneella tallennettavaksi ja käsiteltäväksi, kuten täydentämällä kansainvälisessä tiekuljetuksessa käytettävästä rahtisopimuksesta tehdyn yleissopimuksen nykyisten kansainvälisten tai kansallisten rahtiyleissopimusten mukaista sähköistä rahtikirjaa (eCMR) maantieosuuden osalta. Jäsenvaltioiden viranomaisten on hyväksyttävä todisteisiin liittyvät sähköiset tiedot. Kun tietoja vaihdetaan viranomaisten ja liikenteenharjoittajien välillä sähköisten välineiden avulla, tällaisen vaihdon ja tällaisten tietojen tallentamisen on tapahduttava käyttämällä sähköisiä tietojenkäsittelymenetelmiä. [tark. 47]

Jäsenvaltioiden on siirryttävä asteittain paperittomuuteen ja säädettävä siirtymäkaudesta, kunnes paperimuodossa olevien asiakirjojen käytöstä on kokonaan luovuttu. [tark. 48]

6.  Tienvarsitarkastuksissa sallitaan kuljetuksen poikkeaminen esitetyistä todisteista, erityisesti 2 kohdan g f, h ja i alakohdassa tarkoitetuista reititystiedosta, jos se on asianmukaisesti perusteltua, poikkeuksellisissa olosuhteissa, joihin liikenteenharjoittaja kuljetusyritys ei voi vaikuttaa ja jotka aiheuttavat muutoksia yhdistettyyn kuljetukseen. Tätä varten kuljettaja saa tienvarsitarkastuksen aikana ottaa yhteyttä pääkonttoriin, liikenteestä vastaavaan henkilöön tai muuhun tahoon, joka voi antaa lisäperusteluja sille, että tosiasiallinen kuljetus poikkeaa esitetyistä todisteista.” [tark. 49]

"

4)  Korvataan 5 artikla seuraavasti:"

”5 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ensimmäisen kerran viimeistään ... [18 12 kuukauden kuluttua direktiivin saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä] ja sen jälkeen kahden vuoden välein kertomus, jossa annetaan seuraavat tiedot niiden alueella suoritetuista tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvista yhdistetyistä kuljetuksista: [tark. 50]

   a) yhdistetyissä kuljetuksissa käytetyt kansalliset ja rajatylittävät liikenneverkkoyhteydet liikenneverkkokäytävät; [tark. 51]
   b) yhdistettyjen kuljetusten määrä vuotuinen kokonaismäärä TEU:ina (Twenty-foot Equivalent Unit) ja tonnikilometreinä kuljetustyypeittäin (rautatie, maantie-/sisävesikuljetus jne. maantieosuus / muu kuin maantieosuus, eli rautatie-, sisävesi- ja merireitit) ja maantieteellisin alueittain (kansallinen ja unionin sisäinen); [tark. 52]
   c) bimodaalitekniikoiden avulla tehtyjen uudelleenlastausten lukumäärä ja näiden uudelleenlastauspaikkojen maantieteellinen kattavuus sekä yhdistettyjä kuljetuksia palvelevien terminaalien lukumäärä, sijainti ja maantieteellinen kattavuus eriteltynä kuljetustyypeittäin kunkin terminaalin osalta (maantieosuus / muu kuin maantieosuus, kuten rautatie-, sisävesi- ja merireitit) ja näissä terminaaleissa tehtävien uudelleenlastausten vuotuinen lukumäärä sekä niissä käytetyn kapasiteetin arviointi; [tark. 53]
   c a) yhdistettyjen kuljetusten osuuden ja erilaisten kuljetusmuotojen kehittyminen alueella, [tark. 54]
   d) yleiskatsaus kaikista käytetyistä ja suunnitelluista kansallisista tukitoimenpiteistä, mukaan lukien niiden yleisyys ja arvioitu vaikutus yhdistettyjen kuljetusten käyttämiseen ja niiden vaikutukset sosiaaliseen ja ympäristön kestävyyteen, pullonkauloihin, ruuhkiin, turvallisuuteen ja tehokkuuteen; [tark. 55]
   d a) edellä 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun maantieosuuden pituusrajan ylittävien kuljetusten määrä ja maantieteellinen sijainti. [tark. 56]
   d b) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1315/2013* määritellyn Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) maanteiden tavaraliikennevirtojen lähtöpaikat ja määränpäät NUTS 3 ‑tasolla; [tark. 57]

1 a.  Komissio julkaisee jäsenvaltioiden toimittamat tiedot sellaisessa muodossa, että jäsenvaltioiden välisten vertailujen tekeminen on mahdollista. [tark. 58]

2.  Komissiolle siirretään valta hyväksyä 10 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä direktiiviä kuvaamalla 1 kohdassa tarkoitettujen yhdistettyjä kuljetuksia koskevien tietojen yksityiskohtainen sisältö.

3.  Kansallisten raporttien ja koko unionille yhteisten indikaattorien ja menetelmien perusteella laadittujen tilastotietojen analyysin pohjalta komissio laatii ja toimittaa Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ensimmäisen kerran viimeistään [9 kuukauden kuluttua jäsenvaltioiden raporttien määräajan jälkeen] ja sen jälkeen kahden vuoden välein kertomuksen, jossa käsitellään seuraavia kysymyksiä: [tark. 59]

   a) yhdistettyjen kuljetusten taloudellinen kehitys jäsenvaltioiden ja unionin tasolla, erityisesti eri liikennemuotojen ympäristötehokkuuden kehityksen valossa; [tark. 60]
   b) direktiivin ja siihen liittyvien tämän alan unionin säädösten täytäntöönpanon vaikutukset;
   c) 6 artiklassa säädettyjen tukitoimenpiteiden vaikuttavuus ja tehokkuus, täsmentäen kaikkein tehokkaimmiksi tämän direktiivin alkuperäisen tarkoituksen kannalta katsotut toimenpiteet ja parhaat käytännöt jäsenvaltioissa; [tark. 61]
   c a) yhdistettyjen kuljetusten osuuden kehittyminen kussakin jäsenvaltiossa ja unionin tasolla, kun otetaan huomioon vuosiksi 2030 ja 2050 asetettujen unionin liikennetavoitteiden saavuttaminen, [tark. 62]
   d) mahdolliset lisätoimenpiteet, mukaan lukien 1 artiklassa annetun yhdistetyn kuljetuksen määritelmän tarkistaminen, parannukset tiedonkeruuseen ja tällaisten tietojen julkaisemiseen unionin tasolla ja 6 artiklassa säädettyjen toimenpiteiden luettelon mukauttaminen, mukaan lukien mahdolliset muutokset valtiontukisääntöihin.” [tark. 63]

_________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1315/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin suuntaviivoista Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämiseksi ja päätöksen N:o 661/2010/EU kumoamisesta (EUVL L 348, 20.12.2013, s. 1).

"

(4 a)  Korvataan 6 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

1. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet 3 kohdassa tarkoitettuihin yhdistettyihin kuljetuksiin käytettäviin maantieajoneuvoihin (kuorma-autot, vetoautot, puoliperävaunut ja , perävaunut, sisävesikuljetuskontit ja multimodaaliset kuormausyksiköt) sovellettavien verojen alentamiseksi tai palauttamiseksi joko kiinteämääräisesti tai suhteessa matkaan, jona tällaista ajoneuvoa kuljetetaan rautateitse tai sisävesiteitse, niissä rajoissa ja niillä edellytyksin sekä niiden yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti, jotka jäsenvaltiot vahvistavat kuultuaan komissiota. [tark. 64]

"

(4 b)  Korvataan 6 artiklan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"

Edellä 1 kohdassa tarkoitetut alennukset tai palautukset myöntää se valtio, jossa ajoneuvot on rekisteröity, kyseisessä valtiossa rautateitse tai sisävesiteitse kuljetettujen matkaosuuksien perusteella. [tark. 65]

"

(4 c)  Korvataan 6 artiklan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:"

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin myöntää nämä alennukset tai palautukset ottamalla huomioon ne matkat rautateitse tai sisävesiteitse osittain tai kokonaan sen jäsenvaltion ulkopuolella, missä ajoneuvot on rekisteröity. [tark. 66]

"

5)  Lisätään 6 artiklaan 4, 5, 6, 7 ja 8 kohta seuraavasti:"

”4. Kun se on välttämätöntä 8 kohdassa tarkoitetun tavoitteen saavuttamiseksi, jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet uudelleenlastausterminaaleihin kuljetusterminaaleihin ja uudelleenlastauspaikkoihin tehtävien investointien tukemiseksi, jotta voidaan [tark. 67]

   a) rakentaa ja tarvittaessa laajentaa tällaisia alueilla, joilla soveltuvia laitoksia ei ole saatavilla 1 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun etäisyysrajan sisällä, kuljetusterminaaleja tai perustaa yhdistetyissä kuljetuksissa käytettäviä uudelleenlastausterminaaleja uudelleenlastauspisteitä, paitsi jos tällaisia laitoksia ei tarvita vähäisen taloudellisen merkityksen tai kyseessä olevan alueen maantieteellisiin tai luonnollisiin erityispiirteisiin liittyvien syiden vuoksi; [tark. 68]
   a a) laajentaa alueilla, joilla tarvitaan lisää terminaalikapasiteettia, olemassa olevia terminaaleja, tai perustaa uusia uudelleenlastauspisteitä, kun on suoritettu taloudellisten vaikutusten arviointi, joka osoittaa, että tämä ei vaikuttaisi kielteisesti markkinoihin ja että uudet terminaalit ovat tarpeen, ja rakentaa uusia terminaaleja yhdistettyjä kuljetuksia varten sillä edellytyksellä, että ympäristöseikat otetaan huomioon; [tark. 69]
   b) tehostaa olemassa olevien terminaalien toimintaa myös varmistamalla pääsy niihin. [tark. 70]

Yhdistettyjen kuljetusten tukitoimenpiteiden on oltava SEUT 107 artiklan 3 kohdan mukaisesti sisämarkkinoille soveltuvia, ja ne on vapautettava SEUT 108 artiklan 3 kohdan mukaisesta velvoitteesta antaa tieto, jos ne kattavat enintään 35 prosenttia koko käyttökustannuksista. [tark. 71]

Jäsenvaltioiden on koordinoitava toimiaan naapurijäsenvaltioiden ja komission kanssa ja varmistettava, että tällaisia toimenpiteitä toteutettaessa etusijalle asetetaan sopivien laitosten tasapainoinen ja riittävä maantieteellinen jakautuminen unionissa ja erityisesti Euroopan laajuisen liikenneverkon ydinverkossa ja kattavassa verkossa siten, ettei mikään paikka unionissa sijaitse yli 150 kilometrin päässä kauempana kuin 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla etäisyydellä tällaisesta terminaalista. Toteuttaessaan tässä kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä jäsenvaltioiden on otettava asianmukaisesti huomioon tarve

   a) vähentää ruuhkautumista erityisesti kaupunki- ja esikaupunkialueiden lähellä tai alueilla, joilla on luonnonoloista johtuvia rajoituksia;
   b) parantaa rajatylittäviä yhteyksiä;
   c) lievittää infrastruktuurin puutteesta kärsivien alueiden eristyneisyyttä siten, että otetaan huomioon syrjäseutualueiden ja syrjäisimpien alueiden erityiset tarpeet ja ongelmat;
   d) parantaa saavutettavuutta ja yhteenliitettävyyttä erityisesti uudelleenlastausterminaaleihin pääsyä koskevan infrastruktuurin osalta; ja
   e) vauhdittaa digitalisoimista; ja
   f) vähentää tavarankuljetusten vaikutusta ympäristöön ja kansanterveyteen edistämällä esimerkiksi ajoneuvojen tehokkuutta, vaihtoehtoisten ja vähemmän saastuttavien polttoaineiden käyttöä, uusiutuvien energioiden käyttöä myös terminaaleissa tai käyttämällä liikenneverkostoja tehokkaammin tieto- ja viestintätekniikan avulla. [tark. 72]

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tukea saaneet uudelleenlastauslaitokset ovat syrjimättömästi kaikkien liikenteenharjoittajien käytettävissä.

Jäsenvaltiot voivat asettaa tukikelpoisuutta koskevia lisäehtoja. Niiden on tiedotettava näistä ehdoista osapuolille. [tark. 73]

5.  Jäsenvaltiot voivat toteuttaa Jäsenvaltioiden on toteutettava 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä taloudellisia ja lainsäädännöllisiä lisätoimenpiteitä yhdistettyjen kuljetusten kilpailukyvyn parantamiseksi suhteessa vastaaviin vaihtoehtoisiin maantiekuljetuksiin erityisesti uudelleenlastauksen nopeuttamiseksi ja siihen liittyvien kustannusten vähentämiseksi. [tark. 74]

Tällaiset toimenpiteet voivat liittyä mihin tahansa yhdistetyn kuljetuksen osaan, kuten kuljetuksen maantieosuuteen tai muuhun kuin maantieosuuteen, myös tällaisella osuudella käytettyyn ajoneuvoon, tai kuormausyksikköön tai uudelleenlastaukseen.

Yhdistettyjen kuljetusten nopeuttamiseksi ja niihin liittyvien kustannusten vähentämiseksi ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimenpiteisiin on kuuluttava vähintään yksi tai useampi seuraavista kannustimista:

   a) kuljetusyritysten vapauttaminen direktiivin 1999/62/EY 2 artiklassa tarkoitetuista ulkoisista kustannuksista perittävistä maksuista ja/tai ruuhkamaksuista suosien erityisesti direktiivin 2014/94/EU* 2 artiklassa tarkoitettuja vaihtoehtoisia polttoaineita käyttäviä ajoneuvoja1 a;
   b) tiettyjen infrastruktuurien käytöstä perittävien maksujen korvaaminen yrityksille, jotka harjoittavat toimintaa osana yhdistettyä kuljetusta;
   c) kuljetusyritysten vapauttaminen kansallisten liikennekieltojen asettamista rajoituksista. [tark. 75]

Lisätoimenpiteitä toteuttaessaan jäsenvaltioiden on myös otettava asianmukaisella tavalla huomioon tarve vauhdittaa yhdistettyjen kuljetusten alan digitalisoitumista ja erityisesti

   a) edistettävä yhteenliitettyjen järjestelmien integrointia ja toimintojen automatisointia;
   b) lisättävä investointeja digitaaliseen logistiikkaan, tieto- ja viestintäteknologioihin ja älykkäisiin liikennejärjestelmiin; ja
   c) siirryttävä tulevaisuudessa vaiheittain paperittomuuteen. [tark. 76]

5 a.   Tällaisten lisätoimenpiteiden tulee sisältää kannustimia muiden kuin maantieosuuksien käyttöön. Jäsenvaltioiden on muun muassa toteutettava toimenpiteitä, joilla parannetaan vesiliikenteen kilpailukykyä, tarjoamalla esimerkiksi taloudellisia kannustimia lähimerenkulku- tai sisävesireittien käyttämiseen tai uusien lähimerenkulkuyhteyksien luomiseen. [tark. 77]

6.  Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tämän artiklan mukaisesti toteutetuista toimenpiteistä ja niissä käytetyistä spesifikaatioista.

7.  Jäsenvaltioiden on arvioitava tällaisten tukitoimenpiteiden vaikutusta ja tarkasteltava uudelleen niiden tarpeellisuutta vähintään neljän vuoden välein ja tarvittaessa mukautettava toimenpiteitä.

8.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että yhdistettyjen kuljetusten tukitoimenpiteillä pyritään vähentämään maanteiden tavarankuljetuksia ja edistämään muiden liikennemuotojen kuten rautatie-, sisävesi- ja meriliikenteen tai vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöä tai vähäpäästöisempien vaihtoehtoisten polttoaineiden, kuten biopolttoaineiden, uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön, maakaasun tai vetypolttokennojen, käyttöä ja siten vähentämään ilman pilaantumista, kasvihuonekaasupäästöjä, tieliikenneonnettomuuksia, melua ja ruuhkia. [tark. 78]

__________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/94/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta (EUVL L 307, 28.10.2014, s. 1).”;

"

6)  Kumotaan 7 ja 9 artikla.

7)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”9 a artikla

1.  Jäsenvaltioiden on tämän direktiivin täytäntöönpanon varmistamiseksi nimettävä yksi tai useampi toimivaltainen viranomainen, joka toimii keskeisenä yhteyspisteenä direktiivin täytäntöönpanoa varten.

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava edellisessä alakohdassa tarkoitetut toimivaltaiset viranomaiset muille jäsenvaltioille ja komissiolle.

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kansalliset toimivaltaiset viranomaiset toimivat yhteistyössä muiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa. Tätä varten jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset antavat toisilleen tämän direktiivin soveltamiseksi tarvittavat tiedot. Vaihdettavien tietojen osalta vastaanottavaa viranomaista sitoo sama luottamuksellisuus kuin tiedot lähettänyttä viranomaista.

3.  Jäsenvaltioiden on julkaistava verkossa helposti saatavissa olevalla tavalla ja maksutta asiaankuuluvat tiedot 6 artiklan nojalla hyväksytyistä toimenpiteistä sekä muut tämän direktiivin soveltamisen kannalta merkitykselliset tiedot. [tark. 79]

4.  Komissio julkaisee verkossa luettelot 1 kohdassa tarkoitetuista toimivaltaisista viranomaisista ja 6 artiklassa tarkoitetuista toimenpiteistä ja saattaa ne tarvittaessa ajan tasalle.” [tark. 80]

"

8)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”10 a artikla

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle [tämän muutosdirektiivin voimaantulopäivästä] määräämättömäksi viiden vuoden ajaksi 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. [tark. 81]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa* vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 5 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

___________________

* EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.”

"

2 artikla

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [yhden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Niissä on myös mainittava, että voimassa oleviin lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin sisältyviä viittauksia tällä direktiivillä kumottuun direktiiviin pidetään viittauksina tähän direktiiviin. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset ja maininnat tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)EUVL C 262, 25.7.2018, s. 52.
(2)Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 27. maaliskuuta 2019.
(4)Neuvoston direktiivi 92/106/ETY, annettu 7 päivänä joulukuuta 1992, tietynlaisia jäsenvaltioiden välisiä tavaroiden yhdistettyjä kuljetuksia koskevista yhteisistä säännöistä (EYVL L 368, 17.12.1992, s. 38).
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1071/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, maantieliikenteen harjoittajan ammatin harjoittamisen edellytyksiä koskevista yhteisistä säännöistä ja neuvoston direktiivin 96/26/EY kumoamisesta (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 51).
(6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1072/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009 maanteiden kansainvälisen tavaraliikenteen markkinoille pääsyä koskevista yhteisistä säännöistä, (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 72).
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/71/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 1996, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon (EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1).
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/67/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon annetun direktiivin 96/71/EY täytäntöönpanosta sekä hallinnollisesta yhteistyöstä sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmässä annetun asetuksen (EU) N:o 1024/2012 (IMI-asetus) muuttamisesta (EUVL L 159, 28.5.2014, s. 11).
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 1999/62/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 1999, verojen ja maksujen kantamisesta raskailta tavaraliikenteen ajoneuvoilta tiettyjen infrastruktuurien käytöstä (EYVL L 187, 20.7.1999, s. 42).
(10)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

Päivitetty viimeksi: 20. huhtikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö