Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2016/0107(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0227/2017

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0227/2017

Keskustelut :

PV 04/07/2017 - 3
CRE 04/07/2017 - 3

Äänestykset :

PV 04/07/2017 - 6.10
CRE 04/07/2017 - 6.10
Äänestysselitykset
PV 27/03/2019 - 18.10

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2017)0284
P8_TA(2019)0309

Hyväksytyt tekstit
PDF 224kWORD 72k
Keskiviikko 27. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
Tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittaminen ***I
P8_TA(2019)0309A8-0227/2017
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 27. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta (COM(2016)0198 – C8-0146/2016 – 2016/0107(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0198),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 50 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0146/2016),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Irlannin parlamentin ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. syyskuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja koskevan OECD:n toimintasuunnitelman (BEPS),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisen yhteisen käsittelyn,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan lausunnon (A8-0227/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 487, 28.12.2016, s. 62.
(2) Tämä kanta vastaa 4. heinäkuuta 2017 hyväksyttyjä tarkistuksia (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0284).


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 27. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) .../… antamiseksi direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiettyjen yritysten ja sivuliikkeiden tuloverotietojen ilmoittamisesta
P8_TC1-COD(2016)0107

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 50 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(2),

sekä katsovat seuraavaa:

(-1)   Kaikkien verovelvollisten ja etenkin kaikkien yritysten yhtäläinen verokohtelu on sisämarkkinoiden ehdoton edellytys. Koordinoitu ja yhdenmukainen lähestymistapa kansallisten verojärjestelmien täytäntöönpanoon on sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta olennaisen tärkeää, ja sen avulla voitaisiin ehkäistä veron kiertämistä ja voitonsiirtoja. [tark. 1]

(-1 a)   Veron kiertämisen ja verovilpin sekä voitonsiirtojärjestelyjen vuoksi hallituksilta ja väestöltä on jäänyt saamatta resursseja, joita tarvitaan esimerkiksi maksuttoman julkisen peruskoulutuksen, terveydenhoidon ja valtion sosiaalipalvelujen turvaamiseksi kaikille, ja ne ovat vieneet valtioilta mahdollisuuden huolehtia kohtuuhintaisten asuntojen ja julkisen liikenteen tarjonnasta sekä sosiaalisen kehityksen ja talouskasvun kannalta oleellisen infrastruktuurin rakentamisesta. Tällaiset järjestelyt ovat siis olleet synnyttämässä epäoikeudenmukaisuutta, epätasa-arvoa sekä taloudellisia, sosiaalisia ja alueellisia eroja. [tark. 2]

(-1 b)   Oikeudenmukaisella ja tehokkaalla yhtiöverojärjestelmällä olisi vastattava progressiivisen ja oikeudenmukaisen globaalin veropolitiikan kiireelliseen tarpeeseen, edistettävä varallisuuden uudelleenjakoa ja torjuttava epätasa-arvoa. [tark. 3]

(1)  Avoimuus on sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta olennaisen tärkeää. Yritysten tuloveronkiertoon liittyvät haasteet ovat viime vuosina lisääntyneet huomattavasti, ja niistä on tullut keskeinen huolenaihe unionissa ja maailmanlaajuisesti. Eurooppa-neuvosto totesi 18 päivänä joulukuuta 2014 antamissaan päätelmissä, että on tarpeen edistää kiireellisesti pyrkimyksiä torjua veronkiertoa kansainvälisellä ja unionin tasolla. Komissio asetti tiedonannoissaan ”Komission työohjelma 2016 Uudet haasteet – uudet keinot”(3) ja ”Komission työohjelma 2015 – Uusi alku”(4) ensisijaiseksi tavoitteeksi siirtyä järjestelmään, jossa voitot verotetaan siinä maassa, jossa ne on tuotettu. Lisäksi komissio piti ensisijaisena tavoitteena vastata tasapuolisuutta ja verotuksen avoimuutta koskeviin yhteiskuntiemme unionin kansalaisten vaatimuksiin ja olla esikuvana muille maille. On olennaisen tärkeää, että avoimuudessa huomioidaan kilpailevien toimijoiden välinen vastavuoroisuus. [tark. 4]

(2)  Euroopan parlamentti antoi 16 päivänä joulukuuta 2015 päätöslauselman aiheesta lisää läpinäkyvyyttä, koordinointia ja lähentymistä unionin yhtiöveropolitiikkoihin(5) ja katsoi, että avoimuuden, yhteistyön ja lähentymisen lisääminen yhtiöverotuksen unionin yhtiöverotuspolitiikan alalla voi parantaa veronkantoa, tehostaa veroviranomaisten työtä ja, tukea poliittisia päättäjiä nykyisen verojärjestelmän arvioinnissa tulevan lainsäädännön kehittämiseksi, lisätä yleisön luottamusta verojärjestelmiin ja valtionhallintoon ja parantaa sijoituspäätösten tekemistä yritysten tarkempien riskiprofiilien perusteella. [tark. 5]

(2 a)  Julkinen maakohtainen raportointi on tehokas ja tarkoituksenmukainen väline, jolla voidaan lisätä avoimuutta monikansallisten yritysten toiminnan suhteen ja joka antaa ihmisille mahdollisuuden arvioida kyseisen toiminnan vaikutusta reaalitalouteen. Se myös parantaa osakkeenomistajien mahdollisuuksia arvioida asianmukaisesti yritysten riskinottoa, tuottaa oikeaan tietoon perustuvia investointistrategioita ja lisää päättäjien mahdollisuuksia arvioida kansallisen lainsäädännön tehokkuutta ja vaikutusta. [tark. 6]

(2 b)  Maakohtaisella raportoinnilla on lisäksi myönteinen vaikutus työntekijöiden oikeuteen saada tietoa ja tulla kuulluksi direktiivin 2002/14/EY mukaisesti, ja koska se lisää yritysten toiminnasta tarjolla olevaa tietoa, se parantaa yrityksissä käytävän vuoropuhelun laatua. [tark. 7]

(3)  Eurooppa-neuvoston 22 päivänä toukokuuta 2013 antamien päätelmien jälkeen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2013/34/EU(6) sisällytettiin uudelleentarkastelulauseke, jossa vaadittiin komissiota harkitsemaan mahdollisuutta ottaa käyttöön muiden teollisuudenalojen suuria yrityksiä koskeva velvoite laatia vuosittain maakohtainen raportti, ottaen huomioon taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä (OECD) tapahtuva kehitys ja asiaan liittyvien eurooppalaisten aloitteiden tulokset.

(4)  G20-ryhmä vaati maailmanlaajuisesti oikeudenmukaista ja nykyaikaista kansainvälistä verojärjestelmää marraskuussa 2015, ja hyväksyi veropohjan rapautumista ja voitonsiirtoja (Base Erosion and Profit Shifting – BEPS) koskevan OECD:n hankkeen. Kyseisen hankkeen tarkoituksena on antaa viranomaisille selkeät kansainväliset ratkaisut sellaisten nykyisissä säännöissä ilmenevien aukkojen ja puutteiden käsittelyä varten, jotka mahdollistavat yritysten voittojen siirtymisen verottomiin tai alhaisen verotuksen paikkoihin, joissa varsinaista arvonmuodostusta ei ehkä tapahdu. Erityisesti BEPS-toimenpiteessä numero 13 otetaan käyttöön tiettyjen monikansallisten yritysten maakohtainen raportointi veroviranomaisille luottamuksellisesti. Komissio hyväksyi 27 päivänä tammikuuta 2016 verojen kiertämisen estämistä koskevan paketin. Yksi paketin tavoitteista on saattaa BEPS-toimenpide numero 13 osaksi unionin lainsäädäntöä muuttamalla neuvoston direktiiviä 2011/16/EU(7). Voittojen verottaminen siellä, missä arvonmuodostus tapahtuu, edellyttää kuitenkin kattavampaa lähestymistapaa maakohtaiseen raportointiin, joka perustuu julkiseen raportointiin.. [tark. 8]

(4 a)  Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antavan elimen (IASB) olisi ajantasaistettava asiaankuuluvat IFRS-standardit ja kansainväliset tilinpäätösstandardit (IAS), jotta julkista maakohtaista raportointia koskevien vaatimusten käyttöönotto olisi helpompaa. [tark. 9]

(4 b)  Julkinen maakohtainen raportointi on jo otettu unionissa käyttöön pankkialalla direktiivillä 2013/36/EU ja kaivannaisteollisuuden ja puunkorjuun alalla direktiivillä 2013/34/EU. [tark. 10]

(4 c)  Ottamalla ensimmäisenä käyttöön julkisen maakohtaisen raportoinnin unioni on osoittanut, että siitä on tullut johtava globaali toimija verojen kiertämisen torjunnassa. [tark. 11]

(4 d)  Koska verovilpin, veron kiertämisen ja aggressiivisen verosuunnittelun tehokas torjunta voi onnistua vain yhteisten kansainvälisten toimien avulla, unionin on ehdottomasti koordinoitava toimintansa kansainvälisten toimijoiden kanssa esimerkiksi OECD:n puitteissa ja samalla säilytettävä kansainvälinen johtoasemansa tällä saralla. Kunnianhimoisillakaan yksipuolisilla toimenpiteillä ei ole todellisia onnistumisen mahdollisuuksia, minkä lisäksi ne vaarantavat eurooppalaisten yritysten kilpailukyvyn ja huonontavat unionin investointi-ilmapiiriä. [tark. 12]

(4 e)  Suurempi avoimuus taloudellisten tietojen julkistamisessa johtaa kaikkia osapuolia hyödyttävään tilanteeseen, sillä sen ansiosta verohallintojen toiminta tehostuu, kansalaisyhteiskunta voi osallistua aktiivisemmin, työntekijät saavat enemmän tietoa ja sijoittajat ovat valmiimpia riskinottoon. Lisäksi yritykset hyötyvät paremmista suhteista sidosryhmiin, mikä lisää vakautta ja helpottaa rahoituksen saantia selkeämmän riskiprofiilin ja paremman maineen ansiosta. [tark. 13]

(5)  Paitsi että maakohtainen raportointi kansallisille veroviranomaisille lisää avoimuutta, Euroopan unionissa toimivien monikansallisten yritysten maksamia tuloveroja koskevan julkisen valvonnan lisääminen on olennainen tekijä, kun lisätään yritysten vastuullisuutta, ja edistetään entisestään yritysten yhteiskuntavastuuta, lisätään hyvinvointia veronmaksun kautta, edistetään oikeudenmukaisempaa verokilpailua unionissa parantamalla tietoon perustuvaa julkista keskustelua ja palautetaan kansalaisten luottamus kansallisten verojärjestelmien oikeudenmukaisuuteen. Tällainen julkinen valvonta voidaan toteuttaa tuloverotietoja koskevan kertomuksen muodossa riippumatta siitä, mihin monikansallisen konsernin perimmäinen emoyritys on sijoittautunut. Julkinen valvonta on kuitenkin toteutettava huonontamatta unionin investointi-ilmapiiriä tai unionin yritysten, etenkään pk-yritysten, sellaisina kuin ne on määritelty tässä direktiivissä, ja mid-cap-yritysten, sellaisina kuin ne on määritelty asetuksessa (EU) 2015/1017(8), kilpailukykyä, ja pk-yritykset ja mid-cap-yritykset olisi jätettävä tässä direktiivissä säädetyn raportointivelvoitteen ulkopuolelle. [tark. 14]

(5 a)   Komissio on määritellyt yritysten yhteiskuntavastuun yritysten vastuuksi omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan. Yritysten on oltava yhteiskuntavastuun osalta aloitteellisia. Viranomaiset voivat toimia tukiroolissa ehdottamalla vapaaehtoisten politiikkatoimien ja tarvittaessa täydentävän sääntelyn älykästä yhdistelmää. Yritys voi huolehtia yhteiskuntavastuustaan joko noudattamalla lakeja tai sisällyttämällä sosiaaliset, ympäristöön liittyvät, eettiset taikka kuluttajien oikeuksiin tai ihmisoikeuksiin liittyvät näkökohdat liiketoimintastrategiaansa ja toimintoihinsa tai molemmilla tavoilla. [tark. 15]

(6)  Yleisön olisi voitava tarkastella kaikkia konsernin toimia, kun ryhmittymä on etabloitunut unionin alueella. Niiden konsernien osalta, jotka harjoittavat toimintaa unionin alueella ainoastaan tytäryritysten tai sivuliikkeiden kautta, tytäryritysten ja sivuliikkeiden olisi julkaistava ja toimitettava saataville perimmäisen emoyrityksen kertomus. Oikeasuhteisuuden ja tehokkuuden vuoksi olisi kuitenkin rajoitettava kertomuksen julkaisemista ja saataville toimittamista koskeva velvoite keskisuuriin tai suuriin unioniin sijoittautuneisiin tytäryrityksiin tai jäsenvaltiossa avattuihin kooltaan vertailukelpoisiin sivuliikkeisiin. Direktiivin 2013/34/EU soveltamisalaa olisi näin ollen laajennettava vastaavasti unionin ulkopuolelle sijoittautuneen yrityksen jäsenvaltioon avaamiin sivuliikkeisiin ja sen ulkopuolella. Unionin alueelle sijoittautuneiden konsernien olisi noudatettava unionin verotusalan hyvän hallintotavan periaatteita. Monikansalliset yritykset toimivat maailmanlaajuisesti ja niiden toimintatavoilla on huomattavia vaikutuksia kehitysmaihin. Jos nämä suovat kansalaisilleen mahdollisuuden tutustua yritysten maakohtaisiin raportointitietoihin, kansalaiset ja kyseisten maiden verohallinnot voivat seurata ja arvioida kyseisiä yrityksiä ja vaatia niitä tilille. Julkistamalla tiedot kunkin sellaisen verotuksellisen lainkäyttöalueen osalta, jolla monikansallisella yrityksellä on toimintaa, unioni parantaisi kehitykseen vaikuttavien politiikkojensa johdonmukaisuutta ja rajoittaisi mahdollisia veron kiertämisjärjestelyjä maissa, joissa kotimaisten varojen käyttöönotto on määritetty unionin kehityspolitiikan keskeiseksi osatekijäksi. [tark. 16]

(7)  Jotta vältetään kaksinkertaista raportointia pankkialalla, perimmäisten emoyritysten, joihin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2013/36/EU(9) ja jotka sisällyttävät direktiivin 2013/36/EU 89 artiklan mukaisesti laadittavaan kertomukseensa kaikki toimintonsa ja kaikki konsolidoituun tilinpäätökseen sisällytettyjen sidosyritystensä toiminnot, mukaan lukien ne toiminnot, joihin ei sovelleta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013(10) kolmannen osan 1 osaston 2 luvun säännöksiä, olisi vapautettava tässä direktiivissä asetetuista raportointivaatimuksista.

(8)  Tuloverotietoja koskevan kertomuksen olisi annettava tiedot kaikista yrityksen tai kaikkien perimmäisen emoyrityksen määräysvallassa olevien konsernin sidosyritysten toimista. Tietojen olisi perustuttava Tiedoissa olisi otettava huomioon BEPS-toimenpide numero 13:n raportointia koskeviin eritelmiin, ja se olisi rajoitettava koskevat eritelmät, ja niissä olisi rajoituttava siihen, mikä on välttämätöntä tehokkaan julkisen valvonnan mahdollistamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että tietojen julkistaminen ei aiheuta asianomaisille yrityksille suhteettomia kilpailukykyyn kohdistuvia tai vääristä tulkinnoista johtuvia riskejä tai haittoja. Kertomuksessa olisi esitettävä myös lyhyt kuvaus toimien luonteesta. Kuvaus voisi perustua dokumentointia koskevien OECD:n siirtohinnoitteluohjeiden V luvun III liitteessä olevan taulukon 2 luokitteluun. Kertomuksessa olisi oltava myös yleinen kuvaus, jossa tarjotaan selitykset, myös silloin kun konsernin tasolla ilmenee olennaisia eroavaisuuksia kertyneiden verojen ja tosiasiallisesti maksettujen verojen välillä, ottaen huomioon edellisten tilivuosien vastaavat määrät. [tark. 17]

(9)  Sen varmistamiseksi, että kansalaiset saavat riittävästi tietoa, jonka avulla he voivat paremmin arvioida miten monikansalliset yritykset edistävät hyvinvointia kussakin jäsenvaltiossa, kullakin lainkäyttöalueella, jolla niillä on toimintaa, niin unionissa kuin sen ulkopuolellakin, heikentämättä kuitenkaan yritysten kilpailukykyä, tiedot olisi jaoteltava jäsenvaltioittain. Lisäksi monikansallisten yritysten toimintaa koskevat tiedot olisi myös esitettävä erittäin yksityiskohtaisesti tiettyjen verotuksellisten lainkäyttöalueiden osalta, joihin liittyy erityisiä haasteita. Kaikkien muiden kolmansissa maissa toteutettavien toimintojen osalta tiedot olisi annettava kootusti lainkäyttöalueittain. Tuloverotietoja koskevaa kertomusta on helppo ymmärtää ja hyödyntää vain, jos tiedot esitetään erikseen kultakin verotukselliselta lainkäyttöalueelta. [tark. 18]

(9 a)  Kun ilmoitettavat tiedot ovat sellaisia, että yritys voi pitää niitä kaupallisesti arkaluonteisina, sen olisi voitava pyytää sijoittautumismaansa toimivaltaiselta viranomaiselta lupaa olla antamatta kaikkia tietoja. Jos kansallinen toimivaltainen viranomainen ei ole veroviranomainen, toimivaltaisen veroviranomaisen olisi osallistuttava päätöksentekoon.[tark. 82]

(10)  Kolmansia osapuolia kohtaan olevan vastuun lisäämiseksi ja asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi unioniin sijoittuneen perimmäisen emoyrityksen, jonka on laadittava, julkaistava ja toimitettava saataville tuloverotietoja koskeva kertomus, hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten olisi oltava kollektiivisesti vastuussa näiden raportointivelvoitteiden noudattamisesta. Koska sellaisten tytäryritysten, jotka ovat sijoittautuneet unioniin ja jotka ovat unionin ulkopuolelle sijoittautuneen perimmäisen emoyrityksen määräysvallassa, hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenillä tai henkilöillä, jotka vastaavat sivuliikkeen julkistamistoimista, saattaa olla vain rajoitetusti tietoja emoyhtiön laatiman tuloverotietoja koskevan kertomuksen sisällöstä, olisi rajoitettava mainittujen henkilöiden vastuuta julkaista ja toimittaa saataville kertomus.

(11)  Sen varmistamiseksi, että sääntöjenvastaisuudet julkistetaan, lakisääteisen tilintarkastajan (lakisääteisten tilintarkastajien) tai tilintarkastusyhteisön (tilintarkastusyhteisöjen) olisi tarkastettava, onko tuloveroa tuloverotietoja koskeva kertomus toimitettu tämän direktiivin vaatimusten mukaisesti ja asetettu saataville asianomaisen yrityksen tai sidosyrityksen verkkosivustolla ja vastaavatko kyseiset julkistetut tiedot yrityksen tarkastettuja taloudellisia tietoja, tässä direktiivissä säädetyissä määräajoissa. [tark. 19]

(11 a)  Tapaukset, joissa yritykset ja sivuliikkeet eivät noudata vaatimuksia tuloverotietoja koskevan kertomuksen toimittamisesta ja joissa jäsenvaltiot määräävät seuraamuksia direktiivin 2013/34/EU mukaisesti, olisi ilmoitettava komission ylläpitämään julkiseen rekisteriin. Seuraamuksena voisi olla esimerkiksi hallinnollinen sakko tai sulkeminen julkisten tarjouskilpailujen ulkopuolelle ja unionin rakennerahastojen rahoituksen epääminen. [tark. 20]

(12)  Tämän direktiivin tarkoituksena on parantaa yritysten tuloveron avoimuutta ja julkista valvontaa mukauttamalla nykyisiä lainsäädäntöpuitteita, jotka koskevat yrityksille tai yhtiöille asetettuja velvoitteita julkaista kertomuksia niiden jäsenten ja ulkopuolisten etujen suojaamiseksi SEUT-sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan g alakohdan tarkoitetulla tavalla. Kuten yhteisöjen tuomioistuin on todennut erityisesti asiassa C-97/96, Verband deutscher Daihatsu-Händler(11) antamassaan tuomiossa, SEUT-sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan g alakohdassa mainitaan yleisesti ulkopuolisten etujen turvaamista koskeva tavoite erottelematta näihin ulkopuolisiin kuuluvia ryhmiä tai sulkematta pois mitään ryhmää. Sijoittautumisvapautta koskevan tavoitteen saavuttamista, mikä on annettu pääpiirteissään toimielinten tehtäväksi SEUT-sopimuksen 50 artiklan 1 kohdassa, ei voida rajoittaa SEUT-sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan säännöksillä. Kun otetaan huomioon, että tämä direktiivi ei koske verojen yhdenmukaistamista vaan ainoastaan velvoitteita julkaista tuloverotietoja koskevia kertomuksia, SEUT-sopimuksen 50 artiklan 1 kohta on asianmukainen oikeusperusta.

(13)  Jotta voidaan määrittää tietyt verotukselliset lainkäyttöalueet, joilta olisi näytettävä erittäin yksityiskohtaiset tiedot, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä näitä verolainkäyttöalueita koskevan EU:n yhteisen luettelon laatimiseksi. Kyseinen luettelo on laadittava tiettyjen kriteerien perusteella, jotka on eritelty asiakirjan ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle tehokasta verotusta koskevasta ulkoisesta strategiasta” (COM(2016)0024) liitteessä 1. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmistelutyönsä aikana asianmukaisia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla, ja että kyseiset kuulemiset toteutetaan niiden periaatteiden mukaan, jotka on vahvistettu parempaa lainsäädäntöä koskevassa toimielinten sopimuksessa, sellaisena kuin Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat sen hyväksyneet, ja joka odottaa virallista allekirjoitusta. Erityisesti delegoitujen säädösten valmisteluun osallistumisen tasavertaisten mahdollisuuksien varmistamiseksi Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijat, ja niiden asiantuntijoilla on pääsy järjestelmällisesti komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 21]

(13 a)   Jotta voidaan varmistaa direktiivin 2013/34/EU 48 b artiklan 1, 3, 4 ja 6 kohdan sekä 48 c artiklan 5 kohdan yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(12) mukaisesti. [tark. 22]

(14)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta, vaan se voidaan sen vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Unionin toiminta on perusteltua, jotta voidaan puuttua aggressiivisen verosuunnittelun ja siirtohinnoittelujärjestelyjen rajatylittävään ulottuvuuteen. Tällä aloitteella vastataan asianomaisten osapuolten esittämään huoleen tarpeesta korjata sisämarkkinoiden vääristymiä vaarantamatta kuitenkaan unionin kilpailukykyä. Sen ei ole tarkoitus aiheuttaa tarpeetonta hallinnollista rasitusta yrityksille, ylimääräisiä veroristiriitoja tai kaksinkertaisen verotuksen vaaraa. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen mainitun tavoitteen saavuttamiseksi ainakin suuremman avoimuuden suhteen. [tark. 23]

(15)  Tässä Yleisesti ottaen tämän direktiivin puitteissa ilmoitettavien tietojen laajuus on oikeassa suhteessa julkisen avoimuuden ja julkisen valvonnan lisäämistä koskeviin tavoitteisiin nähden. Näin ollen katsotaan, että tässä direktiivissä kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. [tark. 24]

(16)  Selittäviä asiakirjoja koskevan 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman(13) mukaisesti jäsenvaltiot ovat sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään täytäntöönpanotoimia koskeviin ilmoituksiinsa yhden tai useamman selittävän asiakirjan, josta käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde, esimerkiksi vertailevan taulukon muodossa. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna direktiivin tavoitteen saavuttamiseksi ja jotta vältetään mahdolliset puutteet ja epäjohdonmukaisuudet, kun jäsenvaltiot panevat direktiivin täytäntöön kansallisessa lainsäädännössään. [tark. 25]

(17)  Sen vuoksi direktiiviä 2013/34/EU olisi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2013/34/EU muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2013/34/EU seuraavasti:

1)  Lisätään 1 artiklaan 1 a kohta seuraavasti:"

”1 a. Jäljempänä 2, 48 a – 48 g ja 51 artiklassa tarkoitettuja yhteensovittamistoimenpiteitä sovelletaan myös niihin jäsenvaltioiden lakeihin, asetuksiin ja hallinnollisiin määräyksiin, jotka liittyvät sellaisen yrityksen jäsenvaltiossa perustamiin sivuliikkeisiin, johon ei sovelleta jäsenvaltion lainsäädäntöä, mutta joka on oikeudelliselta muodoltaan rinnastettavissa liitteessä I lueteltuihin yritysmuotoihin.”

"

2)  Lisätään 10 a luku seuraavasti:"

”10 a luku

Tuloverotietoja koskeva kertomus

48 a artikla

Määritelmät, jotka liittyvät tuloverotietojen raportointiin

Tässä luvussa tarkoitetaan

   1) ’perimmäisellä emoyrityksellä’ yritystä, joka laatii suurimman yrityskokonaisuuden konsolidoidut tilinpäätökset;
   2) ’konsolidoiduilla tilinpäätöksillä’ tarkoitetaan konsernin emoyrityksen laatimia tilinpäätöksiä, joissa varat, velat, oma pääoma, tulot ja kulut esitetään ikään kuin kyseessä olisi yksi taloudellinen yksikkö;
   3) ’verotuksellisella lainkäyttöalueella’ valtiota tai ei-valtiollista lainkäyttöaluetta, jolla on itsenäinen veronkanto-oikeus yritysten tuloveron alalla.

48 b artikla

Yritykset ja sivuliikkeet, joiden on annettava tuloverotietoja koskeva kertomus

1.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että niiden kansallisen lainsäädännön alaiset perimmäiset emoyritykset, joiden konsolidoitu nettoliikevaihto ylittää on vähintään 750 000 000 euroa, ja niiden kansallisen lainsäädännön alaiset yritykset, jotka eivät ole sidosyrityksiä ja joiden joiden nettoliikevaihto ylittää on vähintään 750 000 000 euroa, laativat ja julkaisevat asettavat maksutta yleisesti saataville vuosittain kertomuksen tuloverotiedoista. [tark. 26]

Tuloverotietoja koskeva kertomus on julkaistava sellaisen yhteisen mallin mukaisena, joka on saatavilla maksutta avoimena datana, ja asetettava yleisön saataville yrityksen verkkosivustolle päivänä, jona se julkaistaan, vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä. Yrityksen on toimitettava kertomus samana päivänä myös komission hallinnoimaan julkiseen rekisteriin.

Jäsenvaltiot eivät saa soveltaa tässä kohdassa vahvistettuja sääntöjä, jos kyseessä olevat yritykset ovat sijoittautuneet vain yhden jäsenvaltioin alueelle eivätkä sen lisäksi millekään muulle verotukselliselle lainkäyttöalueelle. [tark. 27]

2.  Jäsenvaltiot eivät saa soveltaa tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja sääntöjä perimmäisiin emoyrityksiin, jos kyseisiin yrityksiin tai niiden sidosyrityksiin sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU* 89 artiklaa, ja jos maakohtainen raportti sisältää tiedot kaikista perimmäisen emoyrityksen konsolidoituun tilinpäätökseen sisältyvien sidosyritysten toiminnoista.

3.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että 3 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut keskisuuret ja suuret tytäryritykset, joihin sovelletaan niiden kansallista lainsäädäntöä ja jotka ovat sellaisen perimmäisen emoyrityksen määräysvallassa, jonka tilikauden taseen mukainen konsolidoitu nettoliikevaihto ylittää on vähintään 750 000 000 euroa ja johon ei sovelleta jäsenvaltion lainsäädäntöä, julkaisevat vuosittain kyseisen perimmäisen emoyrityksen tuloverotietoja koskevan kertomuksen. [tark. 28]

Tuloverotietoja koskeva kertomus on julkaistava sellaisen yhteisen mallin mukaisena, joka on saatavilla maksutta avoimena datana, ja asetettava yleisön saataville päivänä, jona se julkaistaan, tytäryrityksen tai sidosyrityksen verkkosivustolla vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä. Yrityksen on toimitettava kertomus samana päivänä myös komission hallinnoimaan julkiseen rekisteriin. [tark. 29]

4.  Jäsenvaltioiden on vaadittava, että niiden alueelle sellaisen yrityksen avaamat sivuliikkeet, johon ei sovelleta jäsenvaltion lainsäädäntöä, julkaisevat ja asettavat maksutta yleisesti saataville vuosittain tämän artiklan 5 kohdan a alakohdassa tarkoitetun perimmäisen emoyrityksen tuloverotietoja koskevan kertomuksen. [tark. 30]

Tuloverotietoja koskeva kertomus on julkaistava sellaisen yhteisen mallin mukaisena, joka on saatavilla maksutta avoimena datana, ja asetettava yleisön saataville päivänä, jona se julkaistaan, sivuliikkeen tai sidosyrityksen verkkosivustolla vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä. Yrityksen on toimitettava kertomus samana päivänä myös komission hallinnoimaan julkiseen rekisteriin. [tark. 31]

Jäsenvaltiot voivat soveltaa tämän kohdan ensimmäistä alakohtaa vain sivuliikkeisiin, joiden nettoliikevaihto ylittää kunkin jäsenvaltion lainsäädännössä 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti määritellyn nettoliikevaihdon raja-arvon.

5.  Jäsenvaltioiden on sovellettava 4 kohdassa annettuja sääntöjä sivuliikkeeseen ainoastaan, jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

   (a) sivuliikkeen avannut yritys on joko konsernin sidosyritys, joka on sellaisen perimmäisen emoyrityksen määräysvallassa, jota johon ei sovelleta jäsenvaltion lainsäädäntöä, ja jonka taseen mukainen konsolidoitu nettoliikevaihto ylittää on vähintään 750 000 000 euroa, tai yritys, joka ei ole sidosyritys ja jonka nettoliikevaihto ylittää on vähintään 750 000 000 euroa; [tark. 32]
   (b) edellä a alakohdassa tarkoitetulla perimmäisellä emoyrityksellä ei ole 3 kohdassa tarkoitettuja keskisuuria tai suuria tytäryrityksiä, joihin jo sovelletaan raportointivelvoitteita. [tark. 33]

6.  Jäsenvaltiot eivät saa soveltaa tämän artiklan 3 ja 4 kohdan säännöksiä, jos 48 c artiklan mukaisesti laadittu tuloverotietoja koskeva kertomus on saatettu yleisön saataville sellaisen perimmäisen emoyrityksen verkkosivustolla, johon ei sovelleta jäsenvaltion lainsäädäntöä, kohtuullisessa ajassa ja enintään 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä ja jos kertomuksessa ilmoitetaan kertomuksen 48 d artiklan 1 kohdan mukaisesti julkaisseen jäsenvaltion lainsäädännön alaisen tytäryrityksen tai sivuliikkeen nimi ja kotipaikka.

7.  Jäsenvaltion on vaadittava tytäryrityksiä tai sivuliikkeitä, joita 3 ja 4 kohdan säännökset eivät koske, julkaisemaan ja toimittamaan saataville tuloverotietoja koskeva kertomus, jos tällaiset tytäryritykset tai sivuliikkeet on perustettu tässä luvussa vahvistettujen raportointivaatimusten välttämiseksi.

7 a.  Edellä 1, 3 ja 5 kohdassa euroina ilmaistut rahamäärät muunnetaan niiden jäsenvaltioiden kansalliseksi valuutaksi, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, käyttämällä Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistua vaihtokurssia, joka on voimassa tämän luvun voimaantulopäivänä. [tark. 34]

48 c artikla

Tuloverotietoja koskevan kertomuksen sisältö

1.  Tuloverotietoja koskevan kertomuksen on sisällettävä tiedot kaikesta yrityksen ja perimmäisen emoyrityksen toiminnasta, mukaan lukien kaikkien tilinpäätökseen konsolidoitujen sidosyritysten toiminta asiaankuuluvalta tilikaudelta.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin tarkoitetut tiedot on esitettävä yhteisen mallin mukaisina, ja niihin on sisällyttävä seuraavat tiedot verotuksellisen lainkäyttöalueen mukaan jaoteltuina: [tark. 35]

   a) perimmäisen emoyrityksen nimi ja tapauksen mukaan luettelo kaikista sen tytäryrityksistä, lyhyt kuvaus näiden yritysten toimintojen luonteesta sekä kunkin maantieteellinen sijainti;[tark. 36]
   b) työntekijöiden lukumäärä kokoaikaiseksi muutettuna; [tark. 37]
   b a) muu käyttöomaisuus kuin käteinen tai muut rahavarat; [tark. 38]
   c) nettoliikevaihdon määrä, johon sisältyy jossa erotetaan toisistaan liikevaihto lähipiirin kanssa ja liikevaihto lähipiiriin kuulumattomien osapuolten kanssa;
   d) voiton tai tappion määrä ennen tuloveroja;
   e) kertyneet tuloverot (kuluva vuosi), joka tarkoittaa tilikauden verotettavaan voittoon tai tappioon perustuvaa eli kauden verotettavaan tulokseen perustuvaa veroa kaikkien sellaisten yritysten ja sivuliikkeiden osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asiaankuuluvalla verotuksellisella lainkäyttöalueella;
   f) maksetut tuloverot, joka tarkoittaa tilikauden aikana maksettuja tuloveroja kaikkien sellaisten yritysten ja sivuliikkeiden osalta, joiden verotuksellinen kotipaikka on asiaankuuluvalla verotuksellisella lainkäyttöalueella; sekä
   g) kertyneiden tulojen määrä;
   g a) oman pääoman kirjanpidollinen arvo; [tark. 40]
   g b) yksityiskohtaiset tiedot saadusta julkisesta tuesta ja mahdollisista lahjoituksista poliitikoille, poliittisille järjestöille tai poliittisille säätiöille; [tark. 65]
   g c) tieto siitä, saavatko yritykset, tytäryritykset tai sivuliikkeet edullista verokohtelua patenttiboksin tai vastaavan järjestelyn kautta. [tark. 41]

Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan e alakohtaa kauden verotettavaan tulokseen perustuvat verot koskevat ainoastaan yrityksen toimintoja kuluvan tilikauden aikana, eivätkä ne saa sisältää lykättyä verovelkaa eikä epävarmoja verosaamisia.

3.  Kertomuksessa on esitettävä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot erikseen kunkin jäsenvaltion osalta. Jos jäsenvaltioon kuuluu useita verotuksellisia lainkäyttöalueita, tiedot on yhdistettävä jäsenvaltion tasolla esitettävä erikseen kultakin verotukselliselta lainkäyttöalueelta. [tark. 42]

Kertomuksessa on myös esitettävä tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot erikseen kultakin unionin ulkopuoliselta verotukselliselta lainkäyttöalueelta, jotka edellisen tilikauden lopussa on lueteltu 48 g artiklan mukaisesti laaditussa yhteisessä unionin luettelossa tietyistä verotuksellisista lainkäyttöalueista, jollei kertomuksessa nimenomaisesti vahvisteta jäljempänä 48 e artiklassa tarkoitetun vastuun mukaisesti, että konsernin mainitun verotuksellisen lainkäyttöalueen lainsäädännön alaiset sidosyritykset eivät voi suoraan harjoittaa liiketoimia samaan konserniin kuuluvan sidosyrityksen kanssa, johon sovelletaan jonkin jäsenvaltion lainsäädäntöä. [tark. 43]

Kertomuksessa on esitettävä 2 kohdassa tarkoitetut tiedot kootusti muilta verotuksellisilta lainkäyttöalueilta. [tark. 44]

Jäsenvaltiot voivat kaupallisesti arkaluonteisten tietojen suojaamiseksi ja tasapuolisen kilpailun varmistamiseksi antaa luvan jättää kertomuksesta väliaikaisesti pois yhden tai useamman tässä artiklassa tarkoitetun yksittäisen tiedon, joka koskee toimintaa yhdellä tai useammalla tietyllä verotuksellisella lainkäyttöalueella, jos kyseisen tieto on luonteeltaan sellainen, että sen julkistaminen vahingoittaisi vakavasti niiden 48 b artiklan 1 kohdassa ja 48 b artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen yritysten kaupallista asemaa, joihin se liittyy. Tiedon antamatta jättäminen ei saa estää yrityksen verotuksellisen aseman oikeaa ja tasapuolista ymmärtämistä. Kertomuksessa on mainittava, mitä tietoja on jätetty pois, ja perusteltava niiden pois jättäminen asianmukaisesti kunkin verotuksellisen lainkäyttöalueen osalta sekä ilmoitettava verotuksellinen lainkäyttöalue tai verotukselliset lainkäyttöalueet, jota tai joita asia koskee. [tark. 83]

Jäsenvaltioiden on määrättävä, että tietojen antamatta jättämiseen on saatava ennakkolupa kansalliselta toimivaltaiselta viranomaiselta. Yrityksen on joka vuosi haettava uutta lupaa toimivaltaiselta viranomaiselta, joka tekee päätöksensä arvioituaan tilanteen uudelleen. Jos antamatta jätetty tieto ei enää vastaa 3 a kohdassa säädettyä vaatimusta, se on viipymättä asetettava yleisesti saataville. Sen ajanjakson päätyttyä, jona tietoja on jätetty antamatta, yrityksen on myös julkistettava tässä artiklassa vaaditut tiedot aritmeettisena keskiarvona taannehtivasti niiltä edeltäviltä vuosilta, joilta tiedot on jätetty antamatta. [tark. 69/rev.]

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tällaisen väliaikaisen poikkeuksen myöntämisestä ja toimitettava antamatta jätetty tieto sille luottamuksellisesti yhdessä myönnetyn poikkeuksen yksityiskohtaisten perustelujen kanssa. Komissio julkaisee jäsenvaltioilta saamansa ilmoitukset ja 3 a kohdan mukaisesti ilmoitetut perusteet vuosittain verkkosivustollaan. [tark. 47]

Komissio varmistaa, että 3 a kohdassa säädettyä vaatimusta noudatetaan asianmukaisesti, ja seuraa kansallisten viranomaisten hyväksymien väliaikaisten poikkeusten käyttöä. [tark. 48]

Jos komissio arvioituaan 3 c kohdan mukaisesti vastaanottamansa tiedot katsoo, että 3 a kohdassa säädetty vaatimus jää täyttymättä, asianomaisen yrityksen on viipymättä asetettava tieto yleisesti saataville. Sen ajanjakson päätyttyä, jona tietoja on jätetty antamatta, yrityksen on myös julkistettava tässä artiklassa vaaditut tiedot aritmeettisena keskiarvona taannehtivasti niiltä edeltäviltä vuosilta, joilta tiedot on jätetty antamatta. [tark. 70/rev]

Komissio antaa delegoidulla säädöksellä ohjeita jäsenvaltioiden avustamiseksi sen määrittelemisessä, missä tapauksissa tiedon julkistamisen voidaan katsoa vahingoittavan vakavasti niiden yritysten kaupallista asemaa, joihin se liittyy. [tark. 50]

Tiedot on jaoteltava kunkin verotuksellisen lainkäyttöalueen mukaan sen perusteella, onko siellä olemassa kiinteää toimipaikkaa tai pysyvää liiketoimintaa, joka konsernin toiminnan vuoksi voi aiheuttaa tuloverovelvollisuuden kyseisellä verotuksellisella lainkäyttöalueella.

Jos usean sidosyrityksen toiminta voi aiheuttaa verovelvollisuuden yhdellä verotuksellisella lainkäyttöalueella, kyseistä lainkäyttöaluetta koskevien tietojen on vastattava niitä yhdistettyjä tietoja, jotka liittyvät kunkin sidosyritykseen ja sen sivuliikkeen tällaisiin toimintoihin kyseisellä verotuksellisella lainkäyttöalueella.

Tiettyä toimintaa koskevia tietoja ei saa liittää samanaikaisesti useampaan kuin yhteen verotukselliseen lainkäyttöalueeseen.

4.  Kertomukseen on sisällyttävä konsernitasolla yleinen kuvaus, jolla selitetään 2 kohdan e ja f alakohdan mukaisesti esitettyjen määrien mahdolliset merkittävät erot, ottaen tarvittaessa huomioon aiempia tilikausia koskevat vastaavat määrät.

5.  Tuloverotietoja koskeva kertomus on julkaistava sellaisen yhteisen mallin mukaisena, joka on saatavilla maksutta avoimena datana, ja asetettava yleisön saataville päivänä, jona se julkaistaan, tytäryrityksen tai sidosyrityksen verkkosivustolla vähintään yhdellä unionin virallisella kielellä. Yrityksen on toimitettava kertomus samana päivänä myös komission hallinnoimaan julkiseen rekisteriin. [tark. 51]

6.  Tuloverotietoja koskevassa kertomuksessa käytetyn valuutan on oltava sama valuutta, jolla konsolidoitu tilinpäätös esitetään. Jäsenvaltiot eivät saa vaatia, että julkaistavassa kertomuksessa käytetään eri valuuttaa kuin tilinpäätöksessä käytetty valuutta.

7.  Jos jäsenvaltiot eivät ole ottaneet euroa käyttöön, 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettu kynnysarvo muunnetaan kansalliseksi valuutaksi käyttämällä Euroopan unionin virallisessa lehdessä … päivänä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä] julkaistua valuuttakurssia, jota suurennetaan tai pienennetään enintään viidellä prosentilla, jotta kansallisessa valuutassa ilmaistu summa saadaan pyöristettyä.

Edellä 48 b artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut kynnysarvot muunnetaan vastaavaksi summaksi asianomaisten kolmansien maiden kansallisessa valuutassa käyttämällä … päivänä …kuuta … [tämän direktiivin voimaantulopäivä] vahvistettua valuuttakurssia, pyöristettynä lähimpään tuhanteen.

48 d artikla

Julkaiseminen ja saatavuus

1.  Tuloverotietoja koskeva kertomus on julkaistava kunkin jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti noudattaen direktiivin 2009/101/EY 2 luvun säännöksiä, ja siihen on liitettävä tämän direktiivin 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat ja tarvittaessa neuvoston direktiivin 89/666/ETY** 9 artiklassa tarkoitetut tilinpäätösasiakirjat.

2.  Edellä 48 b artiklan 1, 3, 4 ja 6 kohdassa tarkoitetun kertomuksen on oltava saatavilla verkkosivustolla vähintään viiden peräkkäisen vuoden ajan.

48 e artikla

Vastuu tuloverotietoja koskevan kertomuksen laatimisesta, julkaisemisesta ja saataville asettamisesta

1.  Jotta voidaan lujittaa vastuuvelvollisuutta kolmansia osapuolia kohtaan ja varmistaa asianmukainen hallinnointi, jäsenvaltioiden on varmistettava, että 48 b artiklan 1 kohdassa tarkoitetun perimmäisen emoyrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenet, jotka toimivat kansallisen lainsäädännön mukaisen toimivallan mukaisesti, ovat kollektiivisesti vastuussa sen varmistamisesta, että tuloverotietoja koskeva kertomus laaditaan, julkaistaan ja asetetaan saataville 48 b, 48 c ja 48 d artiklan mukaisesti. [tark. 52]

2.  Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tämän direktiivin 48 b artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen tytäryritysten hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenet, ja henkilöt, jotka vastaavat tämän direktiivin 48 b artiklan 4 kohdassa tarkoitetun sivuliikkeen direktiivin 89/666/ETY 13 artiklassa tarkoitetuista julkistamistoimista, ja jotka toimivat heille kansallisessa lainsäädännössä annettujen valtuuksien mukaisesti, ovat kollektiivisesti parhaan tietonsa ja taitonsa mukaisesti vastuussa sen varmistamisesta, että tuloverotietoja koskeva kertomus laaditaan, julkaistaan ja asetetaan saataville 48 b, 48 c ja 48 d artiklan mukaisesti.

48 f artikla

Riippumaton tarkastus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että jos yksi tai useampi lakisääteinen tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö tarkastaa sidosyrityksen tilinpäätöksen 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti, lakisääteisen tilintarkastajan (lakisääteisten tilintarkastajien) tai tilintarkastusyhteisön (tilintarkastusyhteisöjen) on tarkastettava myös, että tuloverotietoja koskeva kertomus on laadittu, julkaistu ja asetettu saataville 48 b, 48 c ja 48 d artiklan mukaisesti. Lakisääteisen tilintarkastajan (lakisääteisten tilintarkastajien) tai tilintarkastusyhteisön (tilintarkastusyhteisöjen) on ilmoitettava tilintarkastuskertomuksessa, jos tuloverotietoja koskevaa kertomusta ei ole toimitettu tai asetettu saataville mainittujen artiklojen mukaisesti.

48 g artikla

Yhteinen unionin luettelo tietyistä verotuksellisista lainkäyttöalueista

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 49 artiklan mukaisesti laadittaessa yhteinen unionin luettelo tietyistä verotuksellisista lainkäyttöalueista. Luettelon on perustuttava sellaisten verotuksellisten lainkäyttöalueiden arviointiin, jotka eivät täytä seuraavia perusteita:

   (1) avoimuus ja tietojenvaihto, mukaan lukien pyynnöstä suoritettava tietojenvaihto ja finanssitilitietojen automaattinen tietojenvaihto;
   (2) oikeudenmukainen verokilpailu;
   (3) G20-maiden ja/tai OECD:n laatimat standardit;
   (4) muut asiaankuuluvat standardit, myös rahanpesun vastaisen toimintaryhmän laatimat kansainväliset standardit.

Komissio tarkastelee säännöllisesti uudelleen luetteloa ja tarvittaessa muuttaa sitä uusien olosuhteiden huomioon ottamiseksi. [tark. 53]

48 h artikla

Tuloverotietoja koskevan kertomuksen toimittamisen aloituspäivä

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, joilla saatetaan 48 a–48 f artiklan säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöä, sovelletaan viimeistään sen tilikauden alkamispäivästä lähtien, joka alkaa … päivänä …kuuta … [kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä] tai sen jälkeen.

48 i artikla

Kertomus

Komissio antaa kertomuksen 48 a – 48 f artiklassa säädettyjen raportointivelvoitteiden noudattamisesta ja niiden vaikutuksesta. Kertomukseen on sisällytettävä arvio siitä, tuottaako tuloverotietoja koskeva kertomus asianmukaisia ja oikeasuhteisia tuloksia, kun otetaan ja mitä kustannuksia ja hyötyjä aiheutuu tai saavutetaan alennettaessa konsolidoidun nettoliikevaihdon raja-arvoa, jonka ylittyessä yritysten ja sivuliikkeiden on ilmoitettava tuloverotietonsa. Lisäksi kertomuksessa on arvioitava täydentävien lisätoimien mahdollista tarvetta ottaen huomioon tarve varmistaa riittävä avoimuuden taso ja säilyttää ja turvata kilpailukykyinen ympäristö yrityksille ja yksityisille investoinneille. [tark. 54]

Kertomus on toimitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään … päivänä …kuuta … [kuuden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä].”

______________________

* Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

** Yhdestoista neuvoston direktiivi 89/666/ETY, annettu 21 päivänä joulukuuta 1989, julkistamisvaatimuksista, jotka koskevat toisen valtion lainsäädännön alaisten, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden jäsenvaltioon avaamia sivuliikkeitä (EYVL L 395, 30.12.1989, s. 36).”

"

2 a)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”48 i a artikla

Viimeistään neljän vuoden kuluttua tämän direktiivin antamisesta ja ottaen huomioon tilanteen OECD:n tasolla komissio tarkastelee uudelleen ja arvioi tämän luvun säännöksiä ja antaa asiasta kertomuksen erityisesti seuraavien seikkojen osalta:

   yritykset ja sivuliikkeet, joiden on annettava tuloverotietoja koskeva kertomus, etenkin siltä osin, olisiko tämän luvun soveltamisalaa laajennettava sisällyttämällä siihen tämän direktiivin 3 artiklan 4 kohdan määritelmän mukaiset suuret yritykset ja 3 artiklan 7 kohdan määritelmän mukaiset suuret konsernit;
   tuloverotietoja koskevan kertomuksen sisältö, josta säädetään 48 c artiklassa;
   väliaikainen poikkeus, josta säädetään 48 c artiklan 3 kohdan 3 a–3 f kohdassa.

Komissio toimittaa kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle ja liittää siihen tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen.” [tark. 55]

"

2 b)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”48 i b artikla

Kertomuksen yhteinen malli

Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksin 48 b artiklan 1, 3, 4 ja 6 kohdassa ja 48 c artiklan 5 kohdassa tarkoitetun yhteisen mallin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 50 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.” [tark. 56]

"

3)  Muutetaan 49 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 2 ja 3 kohta seuraavasti:"

”2. Siirretään 1 artiklan 2 kohdassa, 3 artiklan 13 kohdassa, 46 artiklan 2 kohdassa ja 48 g artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 54 artiklassa tarkoitetusta päivästä alkaen.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 1 artiklan 2 kohdassa, 3 artiklan 13 kohdassa, 46 artiklan 2 kohdassa ja 48 g artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.”;

"

b)  lisätään 3 a kohta seuraavasti:"

”3 a Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä [päivä] 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa* vahvistettujen periaatteiden mukaisesti ottaen erityisesti huomioon perussopimusten ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan määräykset.” [tark. 57]

___________

* EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.”;

"

c)  korvataan 5 kohta seuraavasti:"

”5. Edellä olevien 1 artiklan 2 kohdan, 3 artiklan 13 kohdan, 46 artiklan 2 kohdan ja 48 g artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.”

"

3 a)  Korvataan 51 artiklan 1 kohta seuraavasti:"

”Jäsenvaltioiden on annettava säännöt seuraamuksista, joita sovelletaan tämän direktiivin mukaisesti annettujen kansallisten säännösten rikkomiseen, ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Säädettyjen seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

Jäsenvaltioiden on säädettävä ainakin hallinnollisista toimenpiteistä ja seuraamuksista, joita sovelletaan, jos yritykset rikkovat tämän direktiivin nojalla annettuja kansallisia säännöksiä.

Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä säännökset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [lisätään päivämäärä, joka on yhden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] ja ilmoitettava sille viipymättä säännöksiin vaikuttavista myöhemmistä muutoksista.

Komissio laatii viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kolmen vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta] luettelon kunkin jäsenvaltion tämän direktiivin mukaisesti säätämistä toimenpiteistä ja seuraamuksista.” [tark. 58]

"

2 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.  Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään … päivänä …kuuta … [yhden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulopäivästä]. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

4 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)EUVL C 487, 28.12.2016, s. 62.
(2) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 27. maaliskuuta 2019.
(3)COM(2015)0610, 27. lokakuuta 2015.
(4)COM(2014)0910, 16. joulukuuta 2014.
(5)2015/2010 (INL).
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).
(7)Neuvoston direktiivi 2011/16/EU, annettu 15 päivänä helmikuuta 2011, hallinnollisesta yhteistyöstä verotuksen alalla ja direktiivin 77/799/ETY kumoamisesta (EUVL L 64, 11.3.2011, s. 1).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2015/1017, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2015, Euroopan strategisten investointien rahastosta, Euroopan investointineuvontakeskuksesta ja Euroopan investointihankeportaalista sekä asetusten (EU) N:o 1291/2013 ja (EU) N:o 1316/2013 muuttamisesta – Euroopan strategisten investointien rahasto (EUVL L 169, 1.7.2015, s. 1).
(9)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).
(11)Yhteisöjen tuomioistuimen tuomio 4.12.1997, Verband deutscher Daihatsu-Händler, C-97/96, ECLI:EU:C:1997:581.
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(13)EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.

Päivitetty viimeksi: 20. huhtikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö