Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0190(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0156/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0156/2019

Keskustelut :

PV 28/03/2019 - 4
CRE 28/03/2019 - 4

Äänestykset :

PV 28/03/2019 - 8.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0323

Hyväksytyt tekstit
PDF 288kWORD 115k
Torstai 28. maaliskuuta 2019 - Strasbourg
Luova Eurooppa -ohjelma (2021–2027) ***I
P8_TA(2019)0323A8-0156/2019
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta (COM(2018)0366 – C8-0237/2018 – 2018/0190(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0366),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 167 artiklan 5 kohdan ja 173 artiklan 3 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0237/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 6. helmikuuta 2019 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0156/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 87.
(2) Ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 28. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi Luova Eurooppa -ohjelman perustamisesta (2021–2027) ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 kumoamisesta
P8_TC1-COD(2018)0190

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, ja erityisesti sen 167 artiklan 5 kohdan ja 173 artiklan 3 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Kulttuuri, taiteet, kulttuuriperintö ja kulttuurinen monimuotoisuus ovat kulttuuriselta, koulutukseen, demokratiaan ja ympäristöön liittyvältä, yhteiskunnalliselta ja, taloudelliselta ja ihmisoikeuksien kannalta arvokkaita eurooppalaiselle yhteiskunnalle, ja niitä olisi edistettävä ja tuettava. Maaliskuun 25 päivänä 2017 annetussa Rooman julistuksessa ja joulukuussa 2017 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmissä todettiin, että koulutus ja kulttuuri ovat keskeisessä asemassa, kun rakennetaan kaikkien kannalta osallistavia ja yhtenäisiä yhteiskuntia ja ylläpidetään kilpailukykyä. [tark. 1]

(2)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEU-sopimus’, 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo. Nämä arvot esitetään myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, vahvistettujen oikeuksien, vapauksien ja periaatteiden yhteydessä; perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla, kuten SEU-sopimuksen 6 artiklassa todetaan. Erityisesti perusoikeuskirjan 11 artiklassa vahvistetaan sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus ja 13 artiklassa turvataan taiteen ja tieteellisen tutkimuksen vapaus. [tark. 2]

(3)  SEU-sopimuksen 3 artiklan mukaan unionin päämääränä on edistää rauhaa, omia arvojaan ja kansojensa hyvinvointia ja se kunnioittaa kulttuuriensa ja kieltensä rikkautta ja monimuotoisuutta sekä huolehtii Euroopan kulttuuriperinnön vaalimisesta ja kehittämisestä.

(4)  Euroopan uudesta kulttuuriohjelmasta annetussa komission tiedonannossa(4) esitetään unionin tavoitteet kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Sen mukaan tavoitteena on valjastaa kulttuuri ja kulttuurinen monimuotoisuus sosiaalisen yhtenäisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, edistää kulttuurialan ja luovien toimialojen rajaylittävää ulottuvuutta, tukea niiden kasvumahdollisuuksia, kannustaa kulttuuriin pohjautuvaan luovuuteen koulutuksessa ja innovoinnissa sekä hyödyntää sitä työpaikkojen ja kasvun lisäämisessä ja kansainvälisten kulttuurisuhteiden vahvistamisessa. Luova Eurooppa -ohjelmasta – yhdessä unionin muiden ohjelmien kanssa – olisi tuettava tämän Euroopan uuden kulttuuriohjelman toteuttamista. Tämä, ottaen huomioon, että kulttuurin ja taiteellisen ilmaisun itseisarvo olisi aina turvattava ja sitä olisi edistettävä ja että luova taiteellinen toiminta on yhteistyöhankkeiden keskiössä. Euroopan uuden kulttuuriohjelman toteuttamisen tukeminen on myös kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemisesta ja edistämisestä vuonna 2005 tehdyn UNESCOn yleissopimuksen mukaista. Sopimus tuli voimaan 18 päivänä maaliskuuta 2007 ja unioni on sen sopimuspuoli. [tark. 3]

(4 a)  Unionin politiikkatoimilla täydennetään jäsenvaltioiden toimia kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla ja tuotetaan näille toimille lisäarvoa. Unionin toimien vaikutusta olisi arvioitava säännöllisesti ottaen huomioon sellaiset laadulliset ja määrälliset indikaattorit, kuten kansalaisille koituvat hyödyt, kansalaisten aktiivinen osallistuminen, unionin taloudelle kasvun ja työpaikkojen muodossa koituvat hyödyt, heijastusvaikutukset muihin talouden aloihin sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden taidot ja osaaminen. [tark. 4]

(4 b)  Euroopan kulttuuriperinnön vaaliminen ja edistäminen ovat ohjelman tavoitteita. Näiden tavoitteiden on myös tunnustettu sisältyvän olennaisesti oikeuteen tuntea kulttuuriperintö ja osallistua kulttuurielämään, joka vahvistetaan 1 päivänä kesäkuuta 2011 voimaan tulleessa Euroopan neuvoston puiteyleissopimuksessa kulttuuriperinnön yhteiskunnallisesta merkityksestä (Faron yleissopimus). Puiteyleissopimuksessa korostetaan kulttuuriperinnön merkitystä rauhanomaisen ja demokraattisen yhteiskunnan rakentamisessa sekä kestävän kehityksen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämisen prosesseissa. [tark. 5]

(5)  Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen edellyttää, että on olemassa kukoistavia ja joustavia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, ja yhteisten juurten tiedostamisen edistäminen pohjaa taiteellisen ilmaisun vapauteen, taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden valmiuksiin ja osaamiseen sekä kukoistaviin ja joustaviin julkisen ja yksityisen sektorin kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin, jotka kykenevät luomaan, innovoimaan, tuottamaan ja levittämään teoksiaan suurelle ja monimuotoiselle eurooppalaiselle yleisölle. Tämä laajentaa niiden liiketoimintapotentiaalia, parantaa luovan sisällön, taiteen tutkimuksen ja luovan toiminnan tulosten saatavuutta ja edistämistä ja edistää kestävää kasvua ja työpaikkojen luomista. Lisäksi luovuuden edistämisellä edistetään myös edistäminen ja uusi tieto lisäävät kilpailukykyä ja saavat aikaan innovointia teollisissa arvoketjuissa. Taide- ja kulttuurikasvatuksessa ja taiteen tutkimuksessa olisi omaksuttava laajempi lähestymistapa, joka pohjautuisi STEM-aineiden (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet ja matematiikka) sijasta STEAM-aineisiin (luonnontieteet, teknologia, insinööritieteet, taiteet ja matematiikka). Hiljattaisesta kääntämisen ja tekstityksen tukemisen alalla tapahtuneesta edistyksestä huolimatta Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen markkinat ovat edelleen jakautuneet kansallisten ja kielellisten rajojen mukaan, mikä ei anna näille aloille mahdollisuutta hyödyntää täysimääräisesti Euroopan sisämarkkinoita, etenkään digitaalisia sisämarkkinoita.. Kulttuurialaa ja luovia toimialoja on mahdollista tukea ponnekkaammin, jotta nämä alat saavat täyden hyödyn sisämarkkinoista ja etenkin digitaalisista sisämarkkinoista, kunnioittaen silti eri markkinoiden erityispiirteitä ja ottaen huomioon teollis- ja tekijänoikeuksien suojan. [tark. 6]

(5 a)  Digitalisaatio merkitsee ajattelutavan muutosta ja on kulttuurialan ja luovien toimialojen suurimpia haasteita. Digitaalinen innovointi on muuttanut tottumuksia, suhteita ja tuotanto- ja kulutusmalleja sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla, ja sen odotetaan vahvistavan luovaa ja kulttuuri-ilmaisua sekä kulttuuriin liittyvää ja luovaa narratiivia niin, että samalla kunnioitetaan kulttuurialan ja luovien toimialojen erityisarvoa digitaalisessa toimintaympäristössä. [tark. 7]

(6)  Ohjelmassa olisi otettava huomioon kulttuurialan ja luovien toimialojen kaksitahoinen luonne ja tunnustettava yhtäältä kulttuurin itseisarvo ja taiteellinen arvo sekä toisaalta näiden alojen taloudellinen arvo, myös niiden laajempi yhteiskunnallinen vaikutus kasvuun ja kilpailukykyyn sekä, luovuuteen ja, innovointiin, kulttuurienväliseen vuoropuheluun, sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen ja tiedon tuottamiseen. Tämä edellyttää vahvoja eurooppalaisia kulttuurialoja ja luovia toimialoja sekä voittoa tavoittelevalla että voittoa tavoittelemattomalla sektorilla, erityisesti elinvoimaista Euroopan audiovisuaalialaa, kun otetaan huomioon sen kyky saavuttaa suuri yleisömäärä paikallisella, kansallisella ja unionin tasolla ja sen taloudellinen merkitys, myös muiden luovien alojen ja kulttuurimatkailun sekä alueellisen, paikallisen ja kaupunkikehityksen kannalta. Kilpailu globaaleilla audiovisuaalimarkkinoilla on kuitenkin koventunut entisestään digitaalialan murroksen syventyessä (esim. muutokset median tuotannossa ja käytössä ja globaalien alustojen kasvava asema sisällön jakelussa). Sen vuoksi on tehostettava eurooppalaiselle toimialalle annettavaa tukea. [tark. 8]

(6 a)  Aktiivinen unionin kansalaisuus, yhteiset arvot, luovuus ja innovointi tarvitsevat lujan kasvualustan. Ohjelmasta olisi tuettava elokuvakasvatusta ja audiovisuaalisen kulttuurin tuntemusta, etenkin lasten ja nuorten keskuudessa. [tark. 9]

(7)  Jotta ohjelma olisi vaikuttava, siinä olisi otettava huomioon eri alojen erityispiirteet, niiden erilaiset kohderyhmät ja niiden erityistarpeet soveltamalla räätälöityjä toimintamalleja audiovisuaalialaan keskittyvässä lohkossa, muihin kulttuurialoihin ja luoviin toimialoihin keskittyvässä lohkossa sekä monialaisessa lohkossa. Ohjelmasta olisi tuettava yhtäläisesti kaikkia kulttuurialoja ja luovia toimialoja yhteisiin tarpeisiin keskittyvien horisontaalisten järjestelmien kautta. Ohjelmassa olisi myös toteutettava tämän asetuksen liitteessä luetellut alakohtaiset toimet pilottihankkeiden, valmistelutoimien ja tutkimusten pohjalta [tark. 10]

(7 a)  Musiikin kaikki lajit ja ilmaisumuodot ja erityisesti nykymusiikki ja elävä musiikki ovat tärkeä osa unionin kulttuuriperintöä ja taiteellista ja taloudellista perintöä. Musiikki vaikuttaa myönteisesti sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen, monikulttuuriseen integraatioon ja nuorten sosiaalistumiseen, ja se on tärkeä kulttuurin, muun muassa kulttuurimatkailun, edistämisen väline. Siksi musiikkialan olisi oltava keskeisellä sijalla tämän asetuksen mukaisissa Kulttuuri-lohkon erityistoimissa sekä rahoituksen jakautumisen että toimien kohdentamisen suhteen. Räätälöidyillä ehdotuspyynnöillä ja välineillä olisi pyrittävä lisäämään musiikkialan kilpailukykyä ja ratkaisemaan joitakin alan erityishaasteista. [tark. 11]

(7 b)  Unionin tukea kansainvälisille kulttuurisuhteille olisi lisättävä. Tällä ohjelmalla olisi pyrittävä edistämään Euroopan uuden kulttuuriohjelman kolmatta strategista tavoitetta valjastamalla kulttuuri ja kulttuurienvälinen vuoropuhelu kestävän sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen käyttövoimaksi. Uusi kulttuuripolitiikka on sekä unionissa että muualla maailmassa kaupunkivetoista. Erilaiset keskittymät, yrityshautomot ja muut luovan toiminnan tilat eri puolilla maailmaa ovat koonneet yhteen suuren määrän luovia yhteisöjä. Unioni voisi merkittävästi edistää kyseisten unionin ja kolmansien maiden yhteisöjen verkostoitumista sekä monialaista yhteistyötä luovan, taiteellisen ja digitaalisen osaamisen laajalla kentällä. [tark. 12]

(8)  Monialaisessa lohkossa pyritään vastaamaan kulttuurialan ja luovien toimialojen yhteisiin haasteisiin ja hyödyntämään yhteistyömahdollisuuksia eri kulttuurialojen ja luovien toimialojen kesken mahdollisuudet niiden keskinäiseen yhteistyöhön. Yhteisestä monialaisesta lähestymistavasta voidaan saada tietämyksen siirtoon ja hallinnon tehokkuuteen liittyviä etuja. [tark. 13]

(9)  Unionin toimia tarvitaan audiovisuaalialalla unionin digitaalisia sisämarkkinoita koskevan politiikan yhteyteen. Tämä koskee erityisesti tekijänoikeuspuitteiden nykyaikaistamista Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2019/789(5) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU muutosehdotusta direktiivillä (EU) 2018/1808(6)(7). Niillä pyritään vahvistamaan Euroopan audiovisuaalialan toimijoiden valmiuksia luoda, rahoittaa, tuottaa ja levittää teoksia, jotka voivat saada riittävää näkyvyyttä eri formaateissa ja eri viestintävälineissä (kuten TV:ssä, elokuvissa tai tilausvideopalvelussa) ja teoksia, jotka houkuttelevat yleisöä avoimemmilla ja kilpaillummilla markkinoilla Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tukea olisi kasvatettava, jotta voidaan puuttua markkinoiden hiljattaiseen kehitykseen ja etenkin globaalien jakelualustojen vahvempaan asemaan verrattuna kansallisiin lähetystoiminnan harjoittajiin, jotka ovat perinteisesti investoineet eurooppalaisten teosten tuotantoon. [tark. 14]

(10)  Luova Eurooppa -ohjelmaan kuuluvat erityistoimet, kuten Euroopan kulttuuriperintötunnus, Euroopan kulttuuriperintöpäivät, eurooppalaiset palkinnot nyky-, rock- ja pop-musiikin, kirjallisuuden, kulttuuriperinnön ja arkkitehtuurin alalla sekä Euroopan kulttuuripääkaupungit, ovat saavuttaneet suoraan miljoonia eurooppalaisia ja osoittaneet eurooppalaisen kulttuuripolitiikan sosiaaliset ja taloudelliset edut, minkä vuoksi niitä olisi jatkettava ja mahdollisuuksien mukaan laajennettava. Ohjelmasta olisi tuettava Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneiden kohteiden verkostoitumistoimia. [tark. 15]

(10 a)  Asetukseen (EU) N:o 1295/2013 perustuva Luova Eurooppa -ohjelma on antanut kipinän innovatiivisiin ja onnistuneisiin hankkeisiin, joissa on kehitetty hyviä toimintatapoja Euroopan valtioiden välistä luovien toimialojen ja kulttuurialan yhteistyötä varten. Tämä on puolestaan tuonut Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta paremmin yleisön saataville ja vahvistanut eurooppalaisen kulttuuripolitiikan sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä. Toiminnan tehostamiseksi tällaisia menestystarinoita olisi korostettava ja mahdollisuuksien mukaan levitettävä laajemmalle. [tark. 16]

(10 b)  Kulttuurialan ja luovien toimialojen kaikkien tasojen toimijoiden olisi osallistuttava aktiivisesti ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen ja sen kehittämiseen. Koska kokeilu, jossa sidosryhmät osallistuivat virallisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä (EU) 2017/864(8) perustetun kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden osallistavaan hallintomalliin, osoitti tämän tehokkaaksi kulttuurin valtavirtaistamisen keinoksi, kyseistä mallia olisi hyvä soveltaa myös tähän ohjelmaan. Osallistavan hallinnon malliin olisi sisällyttävä monialainen lähestymistapa, jotta voidaan luoda synergiavaikutuksia kulttuuriin ja luovuuteen liittyvien unionin eri ohjelmien ja aloitteiden kanssa. [tark. 17]

(10 c)  Ohjelman erityistoimiin olisi sisällytettävä monialainen lippulaivatoimi, jolla eurooppalaista luovaa toimintaa ja kulttuurista monimuotoisuutta esiteltäisiin jäsenvaltioille ja kolmansille maille. Toimessa olisi painotettava eurooppalaisen kulttuuriin pohjautuvan luovan toiminnan erinomaisia tuloksia laajemmin kansantaloudessa monialaisen innovoinnin edistäjänä myöntämällä asiaan liittyvä erityispalkinto. [tark. 18]

(11)  Kulttuuri on avainasemassa osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta edistävien ja ajattelevien yhteisöjen vahvistamisessa., alueiden elvyttämisessä ja sellaisten ihmisten sosiaalisen osallisuuden edistämisessä, jotka ovat taustansa vuoksi muita heikommassa asemassa. Maahanmuuttokysymysten ja kotouttamishaasteiden kontekstissa kulttuuri on keskeisessä osassa, kun pyritään luomaan osallistavia tiloja kulttuurienvälistä vuoropuhelua ja maahanmuuttajien ja pakolaisten kotouttamista varten, jotta he voivat tuntea kuuluvansa Maahanmuuttopaineiden ympäristössä kulttuurilla on merkittävä rooli maahanmuuttajien integroimisessa: sen kautta voidaan lisätä yhteenkuuluvuuden tunnetta vastaanottavaan yhteiskuntaan ja kehittää, sekä kehittämään hyviä suhteita maahanmuuttajien ja uusien yhteisöjen välille. [tark. 19]

(11 a)  Kulttuuri turvaa kestävyyden taloudelliselta, sosiaaliselta ja ympäristön kannalta ja vaalii sitä. Siksi sen pitäisi olla politiikan kehittämisstrategioiden keskiössä. Kulttuurin osuutta koko yhteiskunnan hyvinvointiin olisi tuotava esiin. Davosissa 22 päivänä tammikuuta 2018 annetussa julistuksessa ”Towards a high-quality Baukultur for Europe” pidettiin tarpeellisena ryhtyä toimiin uuden integroidun lähestymistavan omaksumiseksi sellaisen laadukkaan rakennetun ympäristön muokkaamiseen, joka pohjaa kulttuuriin, lujittaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, takaa ympäristön kestävyyden ja edistää koko väestön terveyttä ja hyvinvointia. Kyseisessä lähestymistavassa ei pitäisi keskittyä vain kaupunkialueisiin vaan ensi sijassa reuna-alueiden, syrjäseutujen ja maaseutualueiden yhteenliitettävyyteen. Baukultur-käsite pitää sisällään kaikki tekijät, jotka vaikuttavat suoraan kansalaisten ja yhteisöjen elämänlaatuun ja hyvin konkreettisella tavalla edistävät osallisuutta, yhteenkuuluvuutta ja kestävyyttä. [tark. 20]

(11 b)  On ensisijaisen tärkeää, että kulttuuri, mukaan lukien kulttuuri- ja audiovisuaalialan hyödykkeet ja palvelut, tuodaan paremmin vammaisten henkilöiden saataville, jotta he voisivat toteuttaa itseään kaikin puolin ja osallistua aktiivisesti ja jotta voidaan edistää aidosti osallistavaa, solidaarisuuteen perustuvaa yhteiskuntaa. Ohjelman olisi siksi edistettävä ja lisättävä kulttuurielämään osallistumista kautta unionin, etenkin kun kyseessä ovat vammaiset henkilöt, taustansa vuoksi muita heikommassa asemassa olevat henkilöt sekä maaseudun ja syrjäseutujen asukkaat. [tark. 21]

(12)  Taiteellinen vapaus on Taiteellisen ja kulttuuri-ilmaisun vapaus, sananvapaus ja tiedotusvälineiden moniarvoisuus ovat keskeisen tärkeää tärkeitä elinvoimaiselle kulttuurialalle ja luoville aloille, mukaan luettuna uutismedia-ala aloille sekä uutismedia-alalle. Ohjelmalla olisi edistettävä audiovisuaalialan ja julkaisualan välistä toimintaa välisiä vaikutuksia ja yhteistyötä, jotta saataisiin aikaan moniarvoinen mediatoimintaympäristö voidaan edistää moniarvoista ja riippumatonta mediatoimintaympäristöä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU(9) mukaisesti. Ohjelmasta olisi tuettava uusia media-alan ammattilaisia ja edistettävä kansalaisten ja erityisesti nuorten kriittisen ajattelun kehittymistä medialukutaitoa parantamalla. [tark. 22]

(12 a)  Taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden liikkuvuus taitojen kehittämisen, oppimisen, kulttuuritietoisuuden, teosten yhteisen luomisen, yhteistuotantojen, taideteosten levityksen ja jakelun sekä kansainvälisille messuille, festivaaleille ja vastaaviin tapahtumiin osallistumisen muodossa on olennainen perusedellytys, jotta voidaan tiivistää unionin kulttuurialan ja luovien toimielojen yhteyksiä ja tehdä niistä vahvempia ja kestävämpiä. Tällaista liikkuvuutta rajoittavat usein oikeudellisen aseman puuttuminen, vaikeudet viisumin saannissa ja oleskeluluvan kesto, kaksinkertaisen verotuksen riski sekä sosiaaliturvan epävarmuus ja epävakaus. [tark. 23]

(13)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 8 ja 10 artiklan mukaisesti ohjelmalla olisi kaikissa sen toimissa tuettava sukupuolten tasa-arvonäkökohtien ja syrjimättömyyttä koskevien tavoitteiden huomioon ottamista ja olisi tarpeen mukaan määritettävä asianmukaiset sukupuolten tasapuolista edustusta koskevat kriteerit. Ohjelmassa olisi pyrittävä varmistamaan, että ohjelmaan ja sen nojalla toteutettaviin hankkeisiin osallistuminen on mahdollista eurooppalaisen yhteiskunnan moninaisille ryhmille ja että se heijastaa tätä moninaisuutta. Ohjelman mukaisesti toteutettavia toimia olisi seurattava ja niistä olisi raportoitava, jotta varmistetaan ohjelman tuloksellisuus tältä osin ja annetaan päättäjille mahdollisuus tehdä laajempaan tietoon perustuvia päätöksiä tulevista ohjelmista. [tark. 24]

(13 a)  Naiset ovat hyvin edustettuina taiteen ja kulttuurin kentällä unionissa paitsi kirjailijoina, ammattilaisina ja opettajina myös yleisönä ja yhä enemmän kulttuurin kuluttajina. Eri tutkimusten ja selvitysten – kuten elokuvaohjaajien European Women’s Audiovisual Network -verkoston tutkimuksen ja musiikkialan We Must -hankkeen – mukaan miesten ja naisten palkoissa on eroja, ja naisilla on heikommat edellytykset saada teoksensa tehtyä ja päästä päätöksentekoasemiin kulttuuri- ja taidealan tai luovien alojen laitoksissa. Siksi olisi tuotava esiin lahjakkaita naisia ja levitettävä heidän teoksiaan, jotta voidaan tukea naisten taitelijauraa. [tark. 25]

(14)  Eurooppalaisissa rahoitusvälineissä ja erityisesti tässä ohjelmassa olisi – noudatellen yhteistä tiedonantoa ”Tavoitteena kansainvälisiä kulttuurisuhteita koskeva EU:n strategia”(10), jonka Euroopan parlamentti vahvisti 5 päivänä heinäkuuta 2017 annetussa päätöslauselmassaan – tunnustettava kulttuurin merkitys kansainvälisissä suhteissa ja sen rooli eurooppalaisten arvojen edistämisessä asiaa koskevilla ja kohdennetuilla toimilla, joilla on suunniteltu olevan selvä unionia esille tuova vaikutus globaalisti.

(14 a)  Kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta 2018 tehtyjen johtopäätösten mukaisesti ohjelman olisi lisättävä alan valmiuksia yhteistyöhön ja edunvalvontaan tukemalla kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden 2018 tuloksiin liittyviä toimia ja arvioimalla kyseisiä tuloksia. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä huomiota kulttuuriministerien neuvoston marraskuussa 2018 antamaan lausumaan ja 7 päivänä joulukuuta 2018 pidetyssä neuvoston päätöstilaisuudessa annettuihin lausumiin. Ohjelmalla olisi edistettävä Euroopan kulttuuriperinnön kestävää pitkän aikavälin säilyttämistä toteuttamalla toimia kulttuuriperinnön entistämiseen liittyvien perinteisten ammattien taitajien ja käsityöläisten tukemiseksi. [tark. 26]

(15)  Asiaa koskevissa toimintalinjoissa ja välineissä olisi 22 päivänä heinäkuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena kulttuuriperintöä koskeva yhdennetty lähestymistapa Euroopassa”(11) mukaisesti hyödynnettävä paremmin Euroopan historiallisen, nykyisen, aineellisen, aineettoman ja digitaalisen kulttuuriperinnön kestävää, pitkän aikavälin arvoa ja laadittava yhtenäisempi lähestymistapa kulttuuriperinnön säilyttämiseen, entistämiseen, mukautuvaan uudelleenkäyttöön, levittämiseen, arvon lisäämiseen ja tukemiseen tukemalla ammatillisen tietämyksen laadukasta ja koordinoitua jakamista, yhteisten tiukkojen laatuvaatimusten kehittämistä alalle ja alan ammattilaisten liikkuvuutta. Kulttuuriperintö on olennainen osa unionin yhteenkuuluvuutta, ja se lujittaa perinteiden ja innovoinnin välistä yhteyttä. Kulttuuriperinnön säilyttämisen ja taiteilijoiden, luovan työn tekijöiden ja käsityöläisten tukemisen olisi oltava ohjelman ensisijainen tavoite. [tark. 27]

(15 a)  Ohjelmalla olisi lisättävä kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden sitoutumista ja osallistumista kulttuuri- ja yhteiskuntaelämään, edistettävä kulttuurikasvatusta ja tuotava kulttuurin tuntemus ja kulttuuriperintö yleisesti saataville. Ohjelmalla olisi lisäksi vaalittava luovan toiminnan ja säilyttämistoimien laatua ja innovointia myös luomalla synergiavaikutuksia kulttuurin, taiteiden, tieteen, tutkimuksen ja teknologian kesken. [tark. 28]

(16)  Komission 13 päivänä syyskuuta 2017 antaman tiedonannon ”Investoimme älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen – Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia”(12) mukaisesti tulevilla toimilla olisi edistettävä luovuuden, muotoilun ja huipputeknologian integrointia, jotta voitaisiin luoda uusia teollisia arvoketjuja ja elvyttää perinteisten teollisuudenalojen kilpailukyky.

(16 a)  Kuten kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta 13 päivänä joulukuuta 2016 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan, kulttuurialan ja luovien toimialojen tukemisen olisi oltava monialaista. Ohjelman kaikkien hankkeiden olisi oltava integroituja, jotta voidaan tukea uusia liiketoimintamalleja ja taitoja ja toisaalta perinteistä taitotietoa sekä muuntaa luovat ja monialaiset ratkaisut taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti arvokkaiksi tuloksiksi. Unionin politiikkatoimien mahdolliset synergiavaikutukset olisi hyödynnettävä täysin, jotta voidaan käyttää tehokkaasti rahoitusta, jota on saatavissa unionin ohjelmista, kuten Horisontti Eurooppa, Verkkojen Eurooppa, Erasmus+, EaSI ja InvestEU. [tark. 29]

(17)  Seuraavien maiden olisi voitava osallistua ohjelmaan tietyin edellytyksin: Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, liittyvät maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat, joita varten on laadittu liittymistä valmisteleva strategia, sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat ja unionin strategiset kumppanit.

(18)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmansien maiden rahoitusosuuksista ohjelmaan olisi raportoitava vuosittain budjettivallan käyttäjälle. [tark. 30]

(19)  Ohjelmasta olisi tuettava yhteistyötä unionin ja kansainvälisten järjestöjen, kuten Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön (Unesco), Euroopan neuvoston, mukaan luettuna Eurimages ja Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskus, jäljempänä ’seurantakeskus’, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Maailman henkisen omaisuuden järjestön, välillä. Ohjelmasta olisi myös tuettava unionin sitoumuksia, jotka liittyvät kestävän kehityksen tavoitteisiin, etenkin sen kulttuuriulottuvuuteen(13). Audiovisuaalialan osalta ohjelmalla olisi varmistettava unionin panos Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen toimintaan.

(20)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaankuuluvien arviointien ja tarkasteluprosessien yhteydessä.

(21)  Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla. Näissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen 2018/1046(14) (EU, Euratom), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(22)  Euroopan elokuva-akatemia on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja saavuttanut ainutlaatuisen aseman, josta käsin se voi luoda osallistunut erikoisasiantuntemustaan ja ainutlaatuista asemaansa hyödyntäen Euroopan laajuisen filmintekijöiden ja alan ammattihenkilöiden yhteisön kehittämiseen, jotta voidaan edistää ja levittää eurooppalaisia elokuvia kansallisten rajojen yli ja saada aikaan aidosti eurooppalaisia yleisöjä. vaikuttaa kaikenikäisistä katsojista muodostuvan kansainvälisen yleisön kehittymiseen. Sille olisi sen vuoksi voitava poikkeuksellisesti myöntää suoraa unionin tukea, joka liittyy sen Euroopan parlamentin kanssa LUX-elokuvapalkinnon järjestämiseksi tekemään yhteistyöhön. Suoran tuen ehtona olisi kuitenkin oltava erityisiä tehtäviä ja tavoitteita sisältävän yhteistyösopimuksen neuvotteleminen näiden kahden osapuolen välillä, ja suoraa tukea olisi voitava antaa vasta, kun sopimus on tehty. Tämä ei estä Euroopan elokuva-akatemiaa hakemasta rahoitusta muille aloitteille ja hankkeille ohjelman eri lohkoista. [tark. 31]

(23)  Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on perustamisestaan lähtien rakentanut ainutlaatuista asiantuntemusta ja edistänyt Euroopan rikasta musiikkiperintöä, musiikin saatavuutta ja kulttuurienvälistä vuoropuhelua sekä keskinäistä kunnioitusta ja ymmärtämystä kulttuurin kautta. Se on myös vahvistanut nuorten muusikoiden ammattitaitoa ja antanut heille taitoja, joita tarvitaan uraan kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. Jäsenvaltiot ja unionin toimielimet, muun muassa komission puheenjohtajat ja Euroopan parlamentin puhemiehet eri aikoina, ovat tunnustaneet Euroopan unionin nuoriso-orkesterin panoksen. Euroopan unionin nuoriso-orkesteri on erityinen, koska se on kulttuurirajat ylittävä eurooppalainen orkesteri ja koostuu nuorista muusikoista, jotka on valittu vaativien taiteellisten kriteerien mukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa vuosittain järjestettävän tiukan ja avoimen koe-esiintymisen perusteella. Sille olisi sen vuoksi voitava poikkeuksellisesti myöntää suoraa unionin tukea komission vahvistamien ja säännöllisesti arvioimien erityisten tehtävien ja tavoitteiden pohjalta. Tukea saadakseen Euroopan unionin nuoriso-orkesterin olisi lisättävä näkyvyyttään, pyrittävä saavuttamaan orkesterin muusikoiden tasapainoisempi edustus kaikista jäsenvaltiosta ja monipuolistettava tulojaan hakemalla aktiivisesti muuta rahoitustukea kuin unionin rahoitusta. [tark. 32]

(24)  Kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioille, joilla on laaja maantieteellinen kattavuus Euroopassa ja joiden toimintaan kuuluu kulttuuripalvelujen tarjoaminen suoraan unionin kansalaisille ja joilla näin ollen on potentiaalia vaikuttaa suoraan eurooppalaiseen identiteettiin, olisi voitava myöntää suoraa unionin tukea.

(25)  Jotta voidaan taata varojen tehokas jakaminen unionin yleisestä talousarviosta, on tarpeen varmistaa, että kaikki ohjelman puitteissa toteutetut toimet saavat aikaan Euroopan tason lisäarvoa ja täydentävät jäsenvaltioiden toimia, ja olisi pyrittävä yhdenmukaisuuteen, täydentävyyteen ja yhteisvaikutukseen sellaisten rahoitusohjelmien kanssa, joilla tuetaan toisiinsa tiiviisti yhteydessä olevia toiminta-aloja, sekä horisontaalisen politiikan, kuten unionin kilpailupolitiikan kanssa.

(26)  Taloudellista tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimilla olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo, ja niiden olisi sovelluttava hyvin hankkeisiin, joita niillä tuetaan. Ohjelmassa olisi otettava huomioon paitsi hankkeiden taloudellinen arvo myös niiden kulttuurinen ja luova ulottuvuus sekä asianomaisten alojen erityispiirteet. [tark. 33]

(26 a)  Asetuksella …/…[naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline](15) ja asetuksella …/… [IPA III](16) perustetuista ohjelmista saatavaa rahoitusta olisi myös käytettävä hankkeiden rahoittamiseen tämän ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden mukaisesti. Nämä toimet olisi toteutettava tämän asetuksen mukaisesti. [tark. 34]

(27)  Kulttuuriala ja luovat toimialat ovat innovatiivisia, selviytymiskykyisiä ja kasvavia unionin talouden aloja, jotka tuottavat henkisestä omaisuudesta ja yksilöllisestä luovuudesta taloudellista arvoa ja kulttuuriarvoa. Näiden alojen pirstoutuneisuus ja niiden omaisuuserien aineeton luonne kuitenkin rajoittavat niiden mahdollisuuksia saada yksityistä rahoitusta. Yksi kulttuurialan ja luovien toimialojen suurimmista haasteista on rahoituksen saaminen, jotta niillä olisi mahdollisuus kasvattaa toimintaansa, pitää yllä tai lisätä kilpailukykyään tai kansainvälistää toimintaansa. parantaa mahdollisuuksiaan saada rahoitusta, mikä on välttämätöntä niiden toiminnan kasvattamisen ja kansainvälisen tason kilpailukyvyn ylläpitämisen tai lisäämisen kannalta. Tämän ohjelman poliittisia tavoitteita olisi käsiteltävä myös InvestEU-rahaston asianomaisen politiikanalan ikkunoihin kuuluvilla, erityisesti pk-yrityksille tarkoitetuilla rahoitusvälineillä ja talousarviotakuulla noudattaen toimintatapoja, jotka on kehitetty asetuksella (EU) N:o 1295/2013 perustetun kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen puitteissa. [tark. 35]

(28)  Hankkeen vaikuttavuuden, laadukkuuden ja toteutuksen tehokkuuden olisi oltava tärkeimmät hankkeen valinnassa käytettävät arviointikriteerit. Kun otetaan huomioon tekninen asiantuntemus, jota vaaditaan ohjelman erityistoimiin liittyvien ehdotusten arvioimiseen, olisi säädettävä, että arviointikomiteat voivat tarpeen mukaan koostua ulkopuolisista asiantuntijoista, joilla olisi oltava arvioitavaan soveltamisalaan liittyvä ammatillinen tausta ja alan hallintokokemusta. Tarvittaessa olisi otettava huomioon tarve varmistaa yleinen johdonmukaisuus yleisön osallistamista ja monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden kanssa. [tark. 36]

(29)  Ohjelmaan olisi sisällyttävä realistinen ja hallinnoitavissa oleva määrällisten ja laadullisten tulosindikaattoreiden järjestelmä, joka liittyy sen toimiin ja jolla seurataan tuloksia jatkuvasti, ottaen huomioon taide- ja kulttuurialan sekä luovien toimialojen itseisarvo. Tällaiset tulosindikaattorit olisi kehitettävä sidosryhmien kanssa. Tämän seurannan sekä ohjelmaan ja sen toimiin liittyvien tiedotus- ja viestintätoimien olisi pohjauduttava ohjelman kolmeen lohkoon. Lohkoissa olisi otettava huomioon yksi tai useampi määrällinen ja laadullinen indikaattori. Indikaattoreita olisi arvioitava tämän asetuksen mukaisesti. [tark. 37]

(29 a)  Koska tietojen löytäminen, analysointi ja mukauttaminen, kulttuuripoliittisten toimien vaikutuksen mittaaminen ja indikaattoreiden määrittäminen on monimutkaista ja vaikeaa, komission olisi tiivistettävä yksiköidensä, kuten yhteisen tutkimuskeskuksen ja Eurostatin, yhteistyötä, jotta kerättäisiin asianmukaisia tilastotietoja. Komission olisi tehtävä yhteistyötä unionin huippuosaamiskeskusten, kansallisten tilastolaitosten ja Euroopan kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla merkityksellisten organisaatioiden kanssa sekä oltava yhteistoiminnassa Euroopan neuvoston, Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) ja Unescon kanssa. [tark. 38]

(30)  Tässä asetuksessa vahvistetaan Luova Eurooppa -ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(17) 17 kohdan mukaisesti.

(31)  Tähän ohjelmaan sovelletaan varainhoitoasetusta (EU, Euratom) [...], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, myös kolmansille osapuolille myönnettäviä avustuksia, palkintoja, hankintoja, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(32)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan käyttäen perusteena hankkeen toteuttajan kykyä saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuottaa tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti hankkeen toteuttajan ja itse hankkeen koko, tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. [tark. 39]

(33)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(18), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(19), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(20) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(21) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(22) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(33 a)  Jotta unionin rahastojen ja suoraan hallinnoitavien välineiden välillä saataisiin aikaan mahdollisimman paljon synergiavaikutuksia, olisi helpotettava tuen myöntämistä toimiin, jotka ovat jo saaneet huippuosaamismerkin. [tark.40]

(34)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU(23) 94 artiklan nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Kyseisten maiden tai alueiden syrjäisyydestä johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toteutettaessa ja niiden käytännön osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti. [tark. 41]

(34 a)  SEUT-sopimuksen 349 artiklan mukaisesti olisi toteutettava toimenpiteitä, joilla lisätään syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin. Näiden alueiden taiteilijoiden ja heidän teostensa liikkuvuutta olisi edistettävä vaihto-ohjelmilla ja näillä alueilla, niiden naapurimaissa ja kolmansissa maissa asuvien ihmisten ja toimivien organisaatioiden välistä yhteistyötä olisi edistettävä. Näin ihmiset voisivat hyötyä yhtäläisesti kulttuurialan ja luovien toimialojen tarjoamista kilpailueduista, etenkin talouskasvusta ja työllisyysvaikutuksista. Tällaisia toimenpiteitä olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti. [tark. 42]

(35)  Tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, jotka koskevat 15 artiklassa ja liitteessä II tarkoitettuja indikaattoreita. Komissio järjestää valmistelutyönsä aikana asianmukaisia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla. Nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36)  Ohjelman jouhevan toteuttamisen varmistamiseksi Jotta voidaan varmistaa ohjelmasta annettavan rahoituksen jatkuvuus ja paikata avustuksensaajien yhä useammin kohtaama rahoitusvaje, avustuksensaajalle ennen avustushakemuksen jättämistä aiheutuneita kustannuksia, erityisesti teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä kustannuksia, voidaan pitää olisi pidettävä avustuskelpoisina, kunhan ne liittyvät suoraan tuettujen toimien toteutukseen. [tark. 43]

(37)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä ohjelman käytännön vaikutuksista.

(38)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa työohjelman hyväksymistä varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(24) mukaisesti. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti työohjelmien hyväksymiseksi. On tarpeen varmistaa edeltävän ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava [1 päivästä tammikuuta 2021] alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisen ohjelman puitteissa [31 päivään joulukuuta 2020] mennessä vielä saatettu loppuun. [tark. 44]

(38 a)  Jotta voidaan taata ohjelman tehokas ja vaikuttava toteutus, komission olisi varmistettava, ettei hakijoille aiheuteta tarpeetonta byrokratiaa hakemusvaiheessa eikä hakemusten käsittelyvaiheessa. [tark. 45]

(38 b)  Kulttuurialan ja luovien toimialojen erityispiirteiden vuoksi erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pienimuotoisiin hankkeisiin ja niistä saatavaan lisäarvoon. [tark. 46]

(39)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja edistämään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. Siinä noudatetaan myös vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevaa Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimusta.

(40)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan tavoitteiden kansainvälisen luonteen, rahoitettujen liikkuvuus- ja yhteistyötoimien suuren määrän ja laajan maantieteellisen soveltamisalan, niiden oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja yleisemmin unionin integraatioon kohdistuvien vaikutusten sekä niiden voimakkaan kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(41)  Sen vuoksi asetus (EU) N:o 1295/2013 olisi kumottava [1 päivästä tammikuuta 2021] alkaen.

(42)  Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava [1 päivästä tammikuuta 2021],

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Luova Eurooppa -ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(1)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

(2)  ’kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla’ kaikkia aloja, joiden toiminta perustuu kulttuuriarvoihin tai taiteelliseen ja muuhun yksilölliseen ja kollektiiviseen luovaan ilmaisuun tai käytäntöön, riippumatta siitä, onko toiminta markkinasuuntautunutta vai ei. Tällaiseen toimintaan voi sisältyä sellaisten käytäntöjen, tavaroiden ja palvelujen kehittäminen, luominen, tuotanto, levittäminen ja säilyttäminen, joihin sisältyy kulttuuri-ilmaisuja taikka taiteellista tai muuta luovaa ilmaisua, sekä tähän liittyvä toiminta, kuten koulutus tai johtaminen. Niillä Monilla niistä on potentiaalia synnyttää innovointia ja työpaikkoja, erityisesti henkiseen omaisuuteen liittyen. Näihin aloihin kuuluvat arkkitehtuuri, arkistot, kirjastot ja museot, taidekäsityö, audiovisuaaliala (mukaan lukien elokuva, televisio, videopelit ja multimedia), aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö, muotoilu (mukaan luettuna muotisuunnittelu), festivaalit, musiikki, kirjallisuus, esittävät taiteet, kirjat ja julkaisutoiminta, radio, ja kuvataiteet, festivaalit ja muotoilu, myös muotisuunnittelu; [tark. 47]

(3)  ’pienillä ja keskisuurilla yrityksillä (pk-yrityksillä)’ mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, sellaisina kuin ne on määritelty komission suosituksessa 2003/361/EY(25);

(4)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen [197 artiklan 2 kohdan c alakohdan] mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

(5)  huippuosaamismerkillä (”Seal of Excellence”)’ korkean laadun osoittavaa merkkiä, joka myönnetään Luova Eurooppa -ohjelmaan esitetyille hankkeille, joiden katsotaan olevan rahoituksen arvoisia mutta joille ei voida sitä myöntää talousarviorajoitusten vuoksi. Sillä tunnustetaan ehdotuksen arvo ja tuetaan vaihtoehtoisen rahoituksen etsimistä.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

(1)  Ohjelman yleistavoitteet ovat seuraavat:

(-a)  edistetään kulttuurin itseisarvon tunnustamista ja tunnetuksi tekemistä, suojataan ja edistetään Euroopan kulttuurin ja luovan toiminnan laatua henkilökohtaisen kehityksen, koulutuksen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, ilmaisun- ja mielipiteenvapauden ja taiteen vapauden erityisenä ulottuvuutena sekä lujitetaan ja kehitetään demokratiaa, kriittistä ajattelua, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja kansalaisuutta moniarvoisen median ja kulttuurimaiseman lähteinä; [tark. 48]

(a)  edistetään kulttuurista, taiteellista ja kielellistä monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä koskevaa eurooppalaista yhteistyötä, myös vahvistamalla taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden roolia, kehittämällä Euroopan kulttuurin ja taiteen tuotannon laatua ja kohentamalla yhteistä eurooppalaista aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä; [tark. 49]

(b)  parannetaan kulttuurialan edistetään kaikkien kulttuurialojen ja luovien toimialojen kilpailukykyä ja lisätään niiden taloudellista painoarvoa, erityisesti audiovisuaalialalla, luomalla näiden alojen työpaikkoja ja kehittämällä niiden innovointi- ja luomiskykyä. [tark. 50]

(2)  Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

(a)  vahvistetaan Euroopan tason yhteistyön taloudellista, taiteellista, kulttuurista, sosiaalista ja ulkoista ulottuvuutta Euroopan kulttuurisen monimuotoisuuden ja aineellisen ja aineettoman kulttuuriperinnön kehittämiseksi ja edistämiseksi, vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kilpailukykyä ja innovointia ja tiivistetään kansainvälisiä kulttuurisuhteita; [tark. 51]

(a a)  tehdään kulttuurialaa ja luovia toimialoja, myös audiovisuaalialaa, tunnetuksi ja tuetaan taiteilijoita, toimijoita ja käsityöläisiä sekä yleisön osallistumista kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoon ja aliedustettuihin ryhmiin; [tark. 52]

(b)  edistetään Euroopan audiovisuaalialan, erityisesti kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yritysten, riippumattomien tuotantoyhtiöiden ja organisaatioiden, kilpailukykyä, innovointia ja skaalattavuutta ja edistetään Euroopan audiovisuaalialan toimintojen laatua kestävästi ja soveltaen tasapainoista, eri alat ja maantieteelliset alueet kattavaa lähestymistapaa; [tark. 53]

(c)  edistetään poliittista yhteistyötä ja innovatiivisia toimia, myös uusia liiketoiminta- ja hallintomalleja ja luovia ratkaisuja, joilla tuetaan ohjelman kaikkia lohkoja, mukaan luettuna lohkoja ja kaikkia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, sekä turvataan taiteellisen ilmaisun vapaus ja monimuotoisen, riippumattoman ja moniarvoisen kulttuuri- ja mediaympäristön, medialukutaidon, digitaalisten taitojen, kulttuuri- ja taidekasvatuksen, sukupuolten tasa-arvon, aktiivisen kansalaisuuden, kulttuurienvälisen vuoropuhelun, selviytymiskyvyn ja sosiaalisen osallisuuden, etenkin vammaisten henkilöiden osallisuuden, edistäminen, myös parantamalla kulttuurihyödykkeiden ja -palvelujen saatavuutta; [tark. 54]

(c a)  edistetään taiteilijoiden sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden liikkuvuutta ja heidän teostensa levitystä; [tark. 55]

(c b)  tarjotaan kulttuurialalle ja luoville toimialoille tietoja, analyysejä ja sopiva valikoima laadullisia ja määrällisiä indikaattoreita ja kehitetään yhtenäinen arviointi- ja vaikutustenarviointijärjestelmä, myös monialaisia arviointeja varten. [tark. 56]

(3)  Ohjelmaan kuuluvat seuraavat lohkot:

(a)  ”Kulttuuri”-lohko, joka kattaa kulttuurialan ja luovat toimialat, audiovisuaalialaa lukuun ottamatta;

(b)  ”Media”-lohko, joka kattaa audiovisuaalialan;

(c)  ”Monialainen lohko”, joka kattaa kaikkia kulttuurialoja ja luovia toimialoja, uutismedia-ala mukaan lukien, risteävät toimet. [tark. 57]

3 a artikla

Euroopan tason lisäarvo

Ohjelmassa tunnustetaan kulttuurin ja luovan toiminnan itseisarvo ja taloudellinen arvo ja kunnioitetaan unionin arvojen ja toimien laatua ja moninaisuutta.

Ohjelmasta tuetaan vain sellaisia toimia ja toimintaa, jotka saattavat tuottaa Euroopan tason lisäarvoa ja jotka edistävät 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista.

Ohjelman toimien ja toiminnan Euroopan tason lisäarvo varmistetaan esimerkiksi seuraavin tavoin:

(a)  toimilla ja toiminnalla, jotka ovat luonteeltaan rajatylittäviä, täydennetään alueellisia, kansallisia, kansainvälisiä ja muita unionin ohjelmia ja toimintalinjoja sekä vaikutetaan myönteisesti kulttuurin yleiseen saatavuuteen ja kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen, koulutukseen, sosiaaliseen osallisuuteen ja kulttuurienväliseen vuoropuheluun;

(b)  kehitetään ja edistetään kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden, kuten taiteilijoiden, audiovisuaalialan ammattilaisten, kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioiden ja pk yritysten sekä audiovisuaalialan toimijoiden, rajatylittävää ja kansainvälistä yhteistyötä, jolla pyritään vastaamaan globaaleihin haasteisiin, etenkin digitalisaatioon, entistä kattavammin, nopeammin, tehokkaammin ja pitkällä aikavälillä;

(c)  hyödynnetään mittakaavaetuja ja unionin tuen synnyttämää kasvua ja työllisyysvaikutusta lisärahoitusta tuovan vipuvaikutuksen luomiseksi;

(d)  varmistetaan entistä tasapuolisemmat toimintaedellytykset kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla ottamalla huomioon eri maiden erityispiirteet, mukaan lukien maat tai alueet, joiden tilanne on maantieteellisesti tai kielellisesti erikoinen, kuten SEUT-sopimuksen 349 artiklassa tunnustetut syrjäisimmät alueet ja SEUT-sopimuksen liitteessä II luetellut, jonkin jäsenvaltion alaisuuteen kuuluvat merentakaiset maat ja alueet;

(e)  tehdään tunnetuksi eurooppalaisten yhteisistä juurista ja moninaisuudesta kertovaa narratiivia. [tark. 58]

4 artikla

Kulttuuri-lohko

Kulttuuri-lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

(-a)  edistetään taiteellista ilmaisua ja luovaa toimintaa; [tark. 59]

(-a a)  tuetaan lahjakkuuksia, osaamista ja taitoja ja edistetään yhteistyötä ja innovointia kautta koko kulttuurialan ja luovien toimialojen ketjun, kulttuuriperintö mukaan lukien; [tark. 60]

(a)  vahvistetaan eurooppalaisten kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden ja teosten heidän teostensa rajatylittävää ulottuvuutta ja, levitystä ja näkyvyyttä, myös residenssiohjelmien, kiertueiden, tapahtumien, työpajojen, näyttelyjen ja festivaalien avulla, sekä helpotetaan hyvien toimintatapojen vaihtoa ja kehitetään ammatillisia valmiuksia; [tark. 61]

(b)  lisätään kulttuurin saatavuutta, osallistumista kulttuuritoimintaan, kulttuuritietoisuutta sekä yleisön osallistumista kaikkialla Euroopassa, etenkin kun kyseessä ovat vammaiset henkilöt ja taustansa vuoksi muita heikommassa asemassa olevat henkilöt; [tark. 62]

(c)  edistetään yhteiskunnan selviytymiskykyä ja lisätään sosiaalista osallisuutta, kulttuurienvälistä ja demokraattista vuoropuhelua ja kulttuurivaihtoa taiteiden, kulttuurin ja kulttuuriperinnön kautta; [tark. 63]

(d)  vahvistetaan Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen kapasiteettia menestyä ja innovoida, luoda taideteoksia, luoda ja kehittää avaintaitoja, tietämystä ja taitoja, uudenlaista taiteellista toimintaa ja kestäviä työpaikkoja ja kasvua sekä edistää paikallista ja alueellista kehitystä; [tark. 64]

(d a)  kehitetään kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla toimivien henkilöiden ammatillisia valmiuksia ja vaikutusmahdollisuuksia asianmukaisin toimenpitein; [tark. 65]

(e)  lujitetaan eurooppalaista identiteettiä, aktiivista kansalaisuutta, yhteisöllisyyttä ja demokraattisia arvoja kulttuuritietoisuudella, taidekasvatuksella edistämällä kulttuuritietoisuutta, kulttuuriperintöä, kulttuuri-ilmaisua, kriittistä ajattelua, taiteellista ilmaisua, luovan työn tekijöiden näkyvyyttä ja arvostusta, taidekasvatusta ja kulttuuriin pohjautuvalla luovuudella koulutuksessa pohjautuvaa luovuutta elinikäisessä virallisessa, epävirallisessa ja arkioppimisessa; [tark. 66]

(f)  edistetään Euroopan kulttuurialan ja luovien toimialojen, ruohonjuuritason organisaatiot ja mikro-organisaatiot mukaan lukien, kansainvälisten valmiuksien kehittämistä, jotta ne voivat toimia kansainvälisesti; [tark. 67]

(g)  edistetään kansainvälisiin suhteisiin kulttuurisuhteisiin liittyvää unionin globaalia strategiaa kulttuuridiplomatian kautta ja pyritään varmistamaan strategian pitkän aikavälin vaikutus soveltamalla lähestymistapaa, joka perustuu ihmisten välisiin yhteyksiin sekä kulttuuriverkostojen, kansalaisyhteiskunnan ja ruohonjuuritason organisaatioiden osallistumiseen. [tark. 68]

Näitä painopisteitä täsmennetään liitteessä I.

Musiikkialan on oltava keskeisellä sijalla Kulttuuri-lohkon erityistoimissa sekä rahoituksen jakautumisen että toimien kohdentamisen suhteen. Musiikkialan kilpailukykyä on lisättävä ja alan erityishaasteita ratkaistava räätälöityjen ehdotuspyyntöjen ja välineiden avulla. [tark. 69]

5 artikla

Media-lohko

Media-lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

(a)  tuetaan lahjakkuutta ja, osaamista, taitoja ja digitaaliteknologian käyttöä ja edistetään yhteistyötä, liikkuvuutta ja innovointia eurooppalaisten audiovisuaalialan teosten luomisessa ja tuotannossa, myös yli rajojen; [tark. 70]

(b)  vahvistetaan teatteri- ja verkkolevitystä ja tarjotaan eurooppalaisia audiovisuaalisia teoksia laajemmin saataville valtioiden rajojen yli, myös hyödyntämällä innovatiivisia liiketoimintamalleja ja uutta teknologiaa eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten rajatylittävää ja kansainvälistä levitystä ja verkossa ja muualla tapahtuvaa jakelua, etenkin elokuvateatterilevitystä, uudessa digitaalisessa toimintaympäristössä; [tark. 71]

(b a)  parannetaan unionin audiovisuaalisten teosten kansainvälistä saatavuutta, etenkin mainonnan, tapahtumien, elokuvakasvatustoimien ja festivaalien avulla; [tark. 72]

(b b)  vahvistetaan audiovisuaalista perintöä ja helpotetaan tutustumista audiovisuaalisiin arkistoihin ja kirjastoihin sekä tuetaan ja edistetään niitä opetuksessa, muistivarantona ja uudelleenkäytön ja uusien liikeideoiden lähteenä, myös viimeisintä digitaaliteknologiaa hyödyntäen; [tark. 73]

(c)  markkinoidaan eurooppalaisia audiovisuaalialan teoksia ja tuetaan yleisöpohjan laajentamista kaikenikäisten yleisöjen, etenkin nuorten ja vammaisten henkilöiden, osallistumista, jotta voidaan lisätä audiovisuaalisten teosten aktiivista ja laillista käyttöä Euroopassa ja sen ulkopuolella ja käyttäjien niistä tuottaman sisällön jakamista, myös edistämällä elokuvakasvatusta ja audiovisuaalisen kulttuurin tuntemusta. [tark. 74]

Näitä painopisteitä käsitellään tukemalla eurooppalaisten teosten luomista, edistämistä, saatavuutta ja levitystä esittelemällä eurooppalaisia arvoja ja yhteistä eurooppalaista identiteettiä ja tarjoamalla mahdollisuus saavuttaa suuremmat yleisömäärät kaikenikäisten katsojien keskuudessa Euroopan sisällä ja sen ulkopuolella. Näin mukaudutaan uuteen markkinakehitykseen ja noudatetaan audiovisuaalisia mediapalveluja koskevaa direktiiviä. [tark. 75]

Näitä painopisteitä täsmennetään liitteessä I.

6 artikla

Monialainen lohko

Monialaisella lohkolla on 3 artiklassa tarkoitettujen ohjelman tavoitteiden mukaisesti seuraavat painopisteet:

(a)  tuetaan alojen välistä kansainvälistä poliittista yhteistyötä, mukaan luettuna jossa muun muassa edistetään kulttuurin rooli roolia sosiaalisessa osallisuudessa, etenkin vammaisten henkilöiden osalta, ja lujitetaan demokratiaa sekä edistetään tietämystä ohjelmasta ja tuetaan tulosten siirrettävyyttä ohjelman näkyvyyden lisäämiseksi; [tark. 76]

(b)  edistetään innovatiivisten toimintamallien soveltamista taiteellisen sisällön luomiseen ja taiteen tutkimukseen, saatavuuteen, levitykseen ja markkinointiin tekijänoikeussuojaa kunnioittaen kaikilla kulttuurialoilla ja luovilla toimialoilla ottaen huomioon sekä markkinanäkökohdat että muut näkökohdat; [tark. 77]

(c)  edistetään monialaisia toimia, jotka kattavat useita aloja ja joilla pyritään sopeutumaan media-alaan kohdistuviin rakenteellisiin ja teknisiin muutoksiin, myös vahvistamalla vapaata, monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä, korkealaatuista journalismia media-, taide- ja kulttuuriympäristöä, journalismin ammattietiikkaa, kriittistä ajattelua ja medialukutaitoa, etenkin nuorten keskuudessa, auttamalla omaksumaan median uudet välineet ja formaatit ja ehkäisemällä disinformaation leviämistä; [tark. 78]

(d)  perustetaan ohjelmaan osallistuviin maihin ohjelmayhteyspisteitä ja tuetaan ohjelmayhteyspisteitä edistämään ohjelmaa omissa maissaan niiden aktiivista osallistumista ohjelman edistämiseen omassa maassaan tasapuolisesti ja rajatylittävää yhteistyötä tasapainoisesti, myös kentällä toteutettavin verkostoitumistoimin, tuetaan hakijoita ohjelmaan liittyvissä asioissa ja annetaan perustietoa muiden unionin rahoittamien ohjelmien tarjoamista tukimahdollisuuksista ja kannustetaan rajatylittävään yhteistyöhön ja hyvien toimintatapojen vaihtoon kulttuurialalla ja luovilla toimialoilla. [tark. 79]

Näitä painopisteitä täsmennetään liitteessä I.

7 artikla

Talousarvio

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 1 850 000 000 euroa käypinä 2 806 000 000 euroa kiinteinä hintoina. [tark. 80]

Seuraavassa esitetään ohjelman rahoituksen ohjeellinen jakautuminen:

–  enintään 609 000 000 euroa vähintään 33 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Kulttuuri-lohko); [tark. 81]

–  enintään 1 081 000 000 euroa vähintään 58 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (Media-lohko); [tark. 82]

–  enintään 160 000 000 euroa 9 prosenttia 3 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuun tavoitteeseen (monialainen lohko) niin, että varmistetaan kullekin kansalliselle Luova Eurooppa -yhteyspisteelle vähintään asetuksessa (EU) N:o 1295/2013 säädetyn tasoiset määrärahat. [tark. 83]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

3.  Edellä 1 kohdassa esitettyjen rahoituspuitteiden lisäksi ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämistä varten voidaan asettaa käyttöön lisärahoitusosuus ulkoisen rahoituksen välineistä [naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineestä, liittymistä valmistelevasta tukivälineestä (IPA III)] tämän asetuksen mukaisesti toteutettujen ja hallinnoitavien toimien tukemiseksi. Osuus rahoitetaan kyseisten välineiden perustamisesta annettujen asetusten mukaisesti, ja siitä sekä kolmansien maiden rahoitusosuuksista ohjelmaan raportoidaan vuosittain budjettivallan käyttäjälle. [tark. 84]

4.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan a alakohdan] mukaisesti tai välillisesti [62 artiklan 1 kohdan c alakohdan] mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

8 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1.  Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

a)  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

b)  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen] [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

c)  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

d)  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

Kolmannet maat voivat osallistua ohjelman hallintorakenteisiin ja sidosryhmäfoorumeihin tiedonvaihdon helpottamiseksi. [tark. 85]

2.  Edellä 1 kohdan a, b ja c a–d alakohdassa tarkoitetut maat voivat osallistua Media-lohkoon ja monialaiseen lohkoon edellyttäen, että direktiivissä 2010/13/EU säädettyjä edellytyksiä noudatetaan. [tark. 151]

3.  Edellä 1 kohdan c alakohdassa täsmennettyjen maiden kanssa tehdyissä sopimuksissa voidaan poiketa 2 kohdassa säädetyistä velvoitteista asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

3 a.  Sopimusten tekemistä ohjelmaan tämän asetuksen mukaisesti assosioituneiden kolmansien maiden kanssa helpotetaan asetuksen (EU) N:o 1295/2013 menettelyjä nopeammilla menettelyillä. Sopimusten tekemistä uusien maiden kanssa on edistettävä aktiivisesti. [tark. 86]

8 a artikla

Muut kolmannet maat

Ohjelmasta voidaan tukea yhteistyötä muiden kuin 8 artiklassa tarkoitettujen kolmansien maiden kanssa sellaisten toimien osalta, joita rahoitetaan 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti ulkoisen rahoituksen välineistä käyttöön otetuilla lisärahoitusosuuksilla, jos se on unionin edun mukaista.

9 artikla

Yhteistyö kansainvälisten organisaatioiden ja Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen kanssa

1.  Ohjelman soveltamisalaan kuuluvilla aloilla toimivat kansainväliset organisaatiot, kuten Unesco, Euroopan neuvosto – paremmin jäsennetyllä yhteistyöllä kulttuurireittien ja Eurimages-rahaston kanssa – EUIPO:n seurantakeskus, Maailman henkisen omaisuuden järjestö ja OECD, voivat osallistua ohjelmaan yhteisten rahoitusosuuksien pohjalta ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi ja varainhoitoasetuksen mukaisesti. [tark. 87]

2.  Unioni on Euroopan audiovisuaalialan seurantakeskuksen jäsen koko ohjelman ajan. Unionin osallistuminen seurantakeskuksen toimintaan edistää osaltaan Media-lohkon painpisteiden toteutumista. Komissio edustaa unionia sen suhteissa seurantakeskukseen. Media-lohkosta tuetaan seurantakeskuksen jäsenmaksun maksamista unionin puolesta sekä audiovisuaalialaa koskevien tietojen keruun keruuta ja analysoinnin edistämiseksi analysointia. [tark. 152]

9 a artikla

Tietojen kerääminen kulttuurialasta ja luovista toimialoista

Komissio tiivistää yksiköidensä, kuten yhteisen tutkimuskeskuksen ja Eurostatin, yhteistyötä asianmukaisten tilastotietojen keräämiseksi, jotta voidaan mitata ja analysoida kulttuuripoliittisten toimien vaikutusta. Tätä varten komissio tekee yhteistyötä unionin huippuosaamiskeskusten ja kansallisten tilastolaitosten kanssa ja on yhteistoiminnassa Euroopan neuvoston, OECD:n ja Unescon kanssa. Näin se auttaa osaltaan saavuttamaan Kulttuuri-lohkon tavoitteet ja seuraa tiiviisti kulttuuripolitiikan kehitystä sekä ottaa sidosryhmät varhaisessa vaiheessa mukaan eri aloille yhteisten tai toiminta-alakohtaisten indikaattorien kehittämiseen ja mukauttamiseen. Komissio antaa näistä toimista säännöllisesti kertomuksen Euroopan parlamentille. [tark. 88]

10 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3.  Tämän ohjelman mukaiset rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston ja [InvestEU-asetuksessa] säädettyjen menettelyjen mukaisesti. Luova Eurooppa -ohjelmassa perustetun asiaan liittyvän takausvälineen käyttö jatkuu [InvestEU-asetuksen] mukaisesti, ja siinä otetaan huomioon täytäntöönpanokäytännöt, jotka on kehitetty asetuksella (EU) N:o 1295/2013 perustetun kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen puitteissa. [tark. 89]

4.  Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen Sovelletaan asetuksen XXX [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan., jotka perustuvat jo kehitettyihin täytäntöönpanokäytäntöihin ja joissa otetaan huomioon nämä käytännöt. [tark. 90]

4 a.  Ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämiseksi asetuksella …/… [naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline] ja asetuksella …/… [IPA III] perustettujen ohjelmien on osallistuttava tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimien rahoittamiseen. Tätä asetusta sovelletaan kyseisten ohjelmien käyttöön ja samalla varmistetaan yhdenmukaisuus niitä koskevien asetusten kanssa. [tark. 91]

11 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

12 artikla

Työohjelmat

1.  Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla vuotuisilla työohjelmilla. Ennen työohjelmien hyväksymistä kuullaan eri sidosryhmiä, jotta suunnitellut toimet tukisivat asianomaisia aloja mahdollisimman hyvin. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä, joka ei kuitenkaan korvaa avustusten muodossa myönnettävää suoraa rahoitusta.

Ohjelman yleistavoitteet ja erityistavoitteet sekä vastaavat poliittiset painopisteet ja toimet samoin kuin kullekin toimelle osoitetut määrärahat esitetään yksityiskohtaisesti vuosittaisessa työohjelmassa. Vuotuisessa työohjelmassa on myös oltava alustava toteutusaikataulu. [tark. 92]

2.  Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi hyväksymällä vuotuiset työohjelmat. [tark. 93]

II luku

Avustukset ja osallistumiskelpoiset yhteisöt

13 artikla

Avustukset

1.  Avustusten myöntämiseen ohjelmasta ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä.

1 a.  Ehdotuspyynnöissä voidaan ottaa huomioon tarve varmistaa riittävä tuki Kulttuuri-lohkon pienimuotoisille hankkeille toteuttamalla toimenpiteitä, joihin voi sisältyä korkeampi yhteisrahoitusosuus. [tark. 94]

1 b.  Avustukset myönnetään ottaen huomioon hankkeen seuraavat ominaisuudet:

a)  laatu;

b)  vaikutus;

c)  toteutuksen laatu ja tehokkuus. [tark. 95]

2.  Arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista. Sen kokoontuessa jäsenet voivat olla läsnä fyysisesti tai osallistua etäyhteyden välityksellä.

Asiantuntijoilla on oltava arvioitavaan alaan liittyvä ammatillinen tausta. Arviointikomitea voi pyytää lausunnon sen maan asiantuntijoilta, josta hakemus on esitetty. [tark. 96]

3.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 193 artiklan 2 kohdassa säädetään ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa avustuksen saajalle ennen avustushakemuksen jättämistä aiheutuneita kustannuksia voidaan pitää on pidettävä avustuskelpoisina, kunhan ne liittyvät suoraan tuettujen toimien toteutukseen. [tark. 97]

4.  Ohjelman toimissa on tarvittaessa määriteltävä asianmukaiset syrjimättömyyttä koskevat kriteerit, mukaan luettuna sukupuolten tasapuolisen edustuksen osalta.

14 artikla

Osallistumiskelpoiset yhteisöt

1.  Varainhoitoasetuksen [197 artiklassa] säädettyjen perusteiden lisäksi sovelletaan 2–4 kohdassa vahvistettuja osallistumiskelpoisuusperusteita.

2.  Osallistumiskelpoisia ovat seuraavat yhteisöt:

a)  oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

1)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

2)  ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat;

3)  työohjelmassa mainittu kolmas maa 3 ja 4 kohdassa säädetyin edellytyksin;

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

3.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, vastaavat periaatteessa omista osallistumiskustannuksistaan. Niiden osallistumiskustannukset voidaan kattaa 7 artiklan 3 kohdan mukaisesti ulkoisen rahoituksen välineistä käyttöön otetuilla lisärahoitusosuuksilla, jos se on unionin edun mukaista.

5.  Seuraaville yhteisöille voidaan poikkeuksellisesti myöntää avustuksia ilman ehdotuspyyntöä komission määrittämien ja säännöllisesti arvioimien erityisten tehtävien ja tavoitteiden pohjalta ohjelman tavoitteiden mukaisesti: [tark. 98]

a)  Euroopan elokuva-akatemia elokuva-akatemialle, kun on kyse sen Euroopan parlamentin kanssa LUX-elokuvapalkinnon järjestämiseksi tekemästä yhteistyöstä ja kun osapuolet ovat neuvotelleet ja tehneet yhteistyösopimuksen yhteistoiminnassa Europa Cinemas -verkoston kanssa. Asiaankuuluvat määrärahat otetaan varaukseen, kunnes kyseinen yhteistyösopimus on tehty; [tark. 99]

b)  Euroopan unionin nuoriso-orkesteri nuoriso-orkesterille sen toimintaan, mukaan lukien nuorten muusikoiden säännöllinen valitseminen kaikista jäsenvaltioista ja kouluttaminen residenssiohjelmissa, jotka tarjoavat tilaisuuden liikkuvuuteen ja esiintymiseen festivaaleilla ja kiertueilla unionin alueella ja kansainvälisellä tasolla sekä edistävät Euroopan kulttuuritarjonnan levitystä yli rajojen ja nuorten muusikoiden kansainvälistä urakehitystä ja joissa pyritään maantieteelliseen tasapainoon osanottajien keskuudessa. Euroopan unionin nuoriso-orkesterin on jatkuvasti monipuolistettava tulojaan hakemalla aktiivisesti rahoitustukea uusista lähteistä ja vähentämällä riippuvuuttaan unionin rahoituksesta. Euroopan unionin nuoriso-orkesterin toiminnan on oltava tämän ohjelman ja Kulttuuri-lohkon tavoitteiden ja painopisteiden mukaista, etenkin yleisön osallistumisen osalta. [tark. 100]

III luku

Yhteisvaikutukset ja täydentävyys

15 artikla

Täydentävyys

Komissio varmistaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjelman yleisen yhdenmukaisuuden ja täydentävyyden asiaankuuluvien toimintalinjojen ja ohjelmien kanssa, erityisesti niiden, jotka liittyvät sukupuolten tasapuoliseen edustukseen, koulutukseen, etenkin digitaaliseen koulutukseen ja medialukutaitoon, nuorisoon, solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, etenkin marginaaliryhmien ja vähemmistöjen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, myös sosiaaliseen innovointiin, elinkeinoelämään ja yrityksiin, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastotoimiin, koheesioon, alue- ja kaupunkipolitiikkaan, kestävään matkailuun, valtiontukeen, liikkuvuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitystyöhön, myös julkisten varojen tehokkaan käytön edistämiseksi.

Komissio varmistaa, että kun [InvestEU-ohjelmassa] säädettyjä menettelyjä sovelletaan tämän ohjelman toteuttamiseksi, niissä otetaan huomioon käytännöt, joita on kehitetty asetuksella (EU) N:o 1295/2013 perustetun kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen puitteissa. [tark. 101]

16 artikla

Kumulatiivinen ja yhdistetty rahoitus

1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta, mukaan luettuna asetuksen (EU) XXXX/XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] mukaiset rahastot, edellyttäen että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea määräsuhteessa.

2.  Ehdotukselle, joka on avustuskelpoinen asetuksen nojalla, voidaan myöntää huippuosaamismerkki, kunhan se täyttää seuraavat kumulatiiviset ehdot:

a)  se on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)  se täyttää ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset tiukat laatuvaatimukset; [tark. 102]

c)  sitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten vuoksi.

2 a.  Ehdotukset, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, voivat saada rahoitusta suoraan muista ohjelmista ja asetuksella [yleisiä säännöksiä koskeva asetus – COM(2018)0375] säännellyistä rahastoista kyseisen asetuksen 67 artiklan 5 kohdan mukaisesti edellyttäen, että ehdotukset ovat yhteensopivia tämän ohjelman tavoitteiden kanssa. Komissio varmistaa, että niiden hankkeiden valinta- ja myöntämisperusteet, joille on määrä myöntää huippuosaamismerkki, ovat johdonmukaiset, selkeät ja avoimet mahdollisten avustuksensaajien kannalta [tark. 103]

16 a artikla

Kulttuurialan ja luovien toimialojen lainantakausväline InvestEU-ohjelmassa

1.  Uudesta InvestEU-ohjelmasta myönnettävä rahoitustuki pohjaa kulttuurialan ja luovien toimialojen lainantakausvälineen tavoitteisiin ja perusteisiin alan erityispiirteet huomioon ottaen.

2.  InvestEU-ohjelma

a)  tarjoaa kulttuurialan ja luovien toimialojen pk-yrityksille sekä mikro-organisaatioille ja pienille ja keskisuurille organisaatioille mahdollisuuden saada rahoitusta;

b)  myöntää takauksia mistä tahansa lainantakausvälineeseen osallistuvasta maasta peräisin oleville osallistuville rahoituksen välittäjille;

c)  tarjoaa osallistuville rahoituksen välittäjille lisäasiantuntemusta pk-yrityksiin, mikro-organisaatioihin ja pieniin ja keskisuuriin organisaatioihin sekä niiden kulttuurialan ja luovien toimialojen hankkeisiin liittyvien riskien arvioimiseksi;

d)  tarjoaa velkarahoitusta pk-yrityksille, mikro-organisaatioille ja pienille ja keskisuurille organisaatioille;

e)  tarjoaa kaikkien alueiden ja alojen pk-yrityksille, mikro-organisaatioille sekä pienille ja keskisuurille organisaatioille valmiudet koota hajautettu lainasalkku ja ehdottaa markkinointi- ja edistämissuunnitelmaa;

f)  kattaa seuraavat lainatyypit: investoinnit aineellisiin tai aineettomiin omaisuuseriin, lukuun ottamatta henkilökohtaisia vakuuksia; omistajanvaihdokset; käyttöpääoma, kuten väliaikaisrahoitus, täydennysrahoitus, kassavirta ja luottolimiitit. [tark. 104]

IV luku

Seuranta, arviointi ja valvonta

17 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä II.

1 a.  Ohjelman lohkoissa sovelletaan yhteisiä laadullisia indikaattoreita. Kussakin lohkossa sovelletaan tiettyjä lohkokohtaisia indikaattoreita. [tark. 105]

2.  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 19 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä seuranta- ja arviointikehystä koskevien säännösten laatimiseksi, mukaan luettuna muuttamalla liitettä III indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi, jos se on tarpeen seurannan ja arvioinnin kannalta. Komissio antaa delegoidun säädöksen indikaattoreista viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2022. [tark. 106]

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

18 artikla

Arviointi

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

1 a.  Saatavilla olevat tiedot niiden maksusitoumus- ja maksumäärärahojen määrästä, jotka olisi tarvittu sellaisten hankkeiden rahoittamiseen, joille on myönnetty huippuosaamismerkki, on ilmoitettava vuosittain kummallekin budjettivallan käyttäjälle viimeistään kolme kuukautta ennen päivää, jona niiden kannat unionin seuraavan vuoden talousarviosta julkaistaan vuotuista talousarviomenettelyä koskevan yhteisesti sovitun aikataulun mukaisesti. [tark. 107]

2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman toteutus on käynnistynyt 30 päivänä kesäkuuta 2024.

Komissio antaa väliarviointikertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024.

Komissio antaa tarvittaessa ja väliarvioinnin perusteella lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamisesta. [tark. 108]

3.  Komissio suorittaa esittää ohjelman toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään kahden vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. [tark. 109]

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

5.  Arviointiraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman arvioinnissa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja asianmukaisella tarkkuustasolla. Tällaiset tiedot on toimitettava komissiolle muiden oikeudellisten säännösten mukaisella tavalla; henkilötiedot on esimerkiksi tarpeen mukaan anonymisoitava. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

19 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 12 artiklan 2 kohdassa ja 17 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12 artiklan 2 kohdassa ja 17 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 12 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

V luku

Siirtymä- ja loppusäännökset

20 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien, etenkin mainitsemalla ohjelman nimi ja käyttämällä Media-lohkosta rahoitettujen toimien tapauksessa Media-lohkon logoa. Komissio kehittää Kulttuuri-lohkolle logon, jota on käytettävä Kulttuuri-lohkosta rahoitetuissa toimissa. [tark. 110]

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia, joita tuetaan sen lohkojen kautta. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

21 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 1295/2013 1 päivästä tammikuuta 2021.

22 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 1295/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.  Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetuksen (EU) N:o 1295/2013 mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.  Talousarvioon voidaan 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

23 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

Lisätietoja rahoitettavista toimista

1.  Kulttuuri-lohko

Ohjelman 4 artiklassa tarkoitetun Kulttuuri-lohkon painopisteisiin pyritään seuraavin toimin:

Horisontaaliset toimet:

a)  Yhteistyöhankkeet Rajatylittävät yhteistyöhankkeet, joissa erotetaan selvästi toisistaan pienet, keskisuuret ja suuret hankkeet ja kiinnitetään erityistä huomiota kulttuurialan mikro-organisaatioihin ja pieniin organisaatioihin; [tark. 111]

b)  Eri maista tulevien kulttuurialan ja luovien alojen organisaatioiden muodostamat eurooppalaiset verkostot;

c)  Kulttuurialan ja luovien toimialojen Euroopan laajuiset foorumit;

d)  Taiteilijoiden, käsityöläisten ja kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden liikkuvuus rajatylittävässä toiminnassaan, mukaan lukien taiteelliseen toimintaan sekä taide- ja kulttuuriteosten levitykseen liittyvien kulujen kattaminen; [tark. 112]

e)  Tuki kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioille kansainvälisen tason toimintaa ja valmiuksien kehittämistä varten; [tark. 113]

f)  Politiikan laatiminen, yhteistyö ja täytäntöönpano kulttuurialalla, myös tarjoamalla tietoa ja vaihtamalla hyviä toimintatapoja tai pilottihankkeilla.

Alakohtaiset toimet:

a)  Musiikkialan tuki: toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia musiikkialalla, erityisesti musiikkiohjelmiston ja erityisesti elävän musiikin alalla, myös verkostoitumisen avulla, monenlaisten eurooppalaisten musiikkiteosten ja ‑ohjelmistojen levitystä Euroopassa ja sen ulkopuolella, koulutustoimia koulutusta, musiikkitoimintaan osallistumista ja sen saatavuutta, yleisöpohjan laajentamistaeurooppalaisen musiikkiohjelmiston osalta, tekijöiden, promoottorien ja taitelijoiden, etenkin nuorten ja nousevien lahjakkuuksien, näkyvyyttä ja arvostusta sekä tiedonkeruun ja analysoinnin tukemista; [tark. 114]

b)  Kirja- ja kustannusalan tuki: kohdennetut toimet, joilla edistetään monimuotoisuutta, luovuutta ja innovointia, erityisesti eurooppalaisen kirjallisuuden kääntämistä, muuntamista vammaisille henkilöille esteettömään muotoon ja markkinointia valtioiden rajojen yli Euroopassa ja sen ulkopuolella, myös kirjastoissa, koulutusta ja vaihtoja alan ammattihenkilöiden, kirjailijoiden ja kääntäjien osalta sekä alan kansainvälisiä yhteistyö-, innovointi- ja kehittämishankkeita; [tark. 115]

c)  Arkkitehtuuri- ja kulttuuriperintöalan Kulttuuriperintö- ja arkkitehtuurialan tuki: kohdennetut toimet, jotka koskevat toimijoiden liikkuvuutta, tutkimusta, tiukkojen laatuvaatimusten asettamista, valmiuksien kehittämistä, yleisöpohjan laajentamista ja kansainvälistämistä kulttuuriperintö- käsityöläisten ammatillisen tietämyksen ja arkkitehtuurialalla, korkealaatuisen taitojen jakamista, yleisön osallistumista, tukea elintilojen turvaamiseen, säilyttämiseen ja elvyttämiseen, kulttuuriperinnön mukautuvaa uudelleenkäyttöä, rakennuskulttuurin (Baukultur) edistämistä, tukea kulttuuriperinnön ja sen arvojen turvaamiselle, säilyttämiselle kestävyyttä, levittämistä, vahvistamista ja vahvistamiselle kansainvälistämistä tiedotus-, verkostoitumis- ja vertaisoppimistoimien kautta; [tark. 116]

d)  Muiden alojen tuki: kohdennetut toimet, promootiotoimet, joilla edistetään muiden alojen, muun muassa muotoilu- ja muotialan ja kestävän kulttuurimatkailun luovien näkökohtien kehittämistä sekä niiden markkinointia ja edustamista Euroopan unionin ulkopuolella. [tark. 117]

Tuki kaikille kulttuurialoille ja luoville toimialoille alueilla, joilla niillä on yhteisiä tarpeita, kuitenkin niin, että alakohtaisia toimia voidaan kehittää tarpeen mukaan ja kun kohdennettu lähestymistapa on perusteltu tietyn osa-alueen erityispiirteiden vuoksi. Horisontaalista lähestymistapaa sovelletaan rajatylittäviin yhteistyö-, liikkuvuus- ja kansainvälistymishankkeisiin, joihin kuuluu esimerkiksi residenssiohjelmia, kiertueita, tapahtumia, live-esityksiä, näyttelyjä ja festivaaleja, sekä moninaisuuden, luovuuden ja innovoinnin edistämiseen, alan ammattilaisten koulutukseen ja henkilövaihtoon, valmiuksien kehittämiseen, verkostoitumiseen, taitoihin, yleisöpohjan laajentamiseen ja tietojen keräämiseen ja analysointiin. Alakohtaisiin toimiin osoitetaan määrärahoja oikeassa suhteessa alan ensisijaisuuteen nähden. Alakohtaisilla toimilla olisi autettava ratkaisemaan tässä liitteessä ensisijaisiksi määritettyjen alojen erityisiä haasteita olemassa olevien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien pohjalta. [tark. 118]

Erityistoimet, joilla tehdään eurooppalaista identiteettiä ja Euroopan kulttuurin monimuotoisuutta ja kulttuuriperintöä näkyvämmäksi ja konkreettisemmaksi ja vaalitaan kulttuurienvälistä vuoropuhelua: [tark. 119]

a)  Euroopan kulttuuripääkaupungit -toiminta (varmistetaan rahoitustuki Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökselle N:o 445/2014/EU(26));

b)  Euroopan kulttuuriperintötunnus (varmistetaan rahoitustuki Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökselle N:o 1194/2011/EU(27) ja Euroopan kulttuuriperintötunnuksen saaneiden kohteiden verkostolle); [tark. 120]

c)  EU:n kulttuuripalkinnot, mukaan lukien Euroopan teatteripalkinto; [tark. 121]

d)  Euroopan kulttuuriperintöpäivät;

d a)  toimet, joilla kannustetaan Euroopasta ja sen arvoista kertoviin monialaisiin tuotantoihin; [tark. 122]

e)  tuki eurooppalaisille kulttuurilaitoksille, joiden tarkoituksena on tarjota suoraan Euroopan kansalaisille kulttuuripalveluja, joiden maantieteellinen kattavuus on laaja.

2.  Media-lohko

Ohjelman 5 artiklassa tarkoitetun Media-lohkon painopisteissä on otettava huomioon direktiivin 2010/13/EU vaatimukset ja maiden väliset erot audiovisuaalisen sisällöntuotannon, levityksen ja saatavuuden sekä markkinoiden koon ja erityispiirteiden osalta, ja niihin pyritään muun muassa seuraavin toimin: [tark. 123]

a)  Eurooppalaisten audiovisuaaliteosten kehittäminen ja erityisesti sellaisten elokuvien ja televisio-ohjelmien, kuten näytelmä- ja lyhytelokuvat, dokumentti-, lasten- ja animaatioelokuvat, sekä vuorovaikutteisten teosten, kuten laadukkaat ja kerronnalliset videopelit ja multimedia, kehittäminen, joita riippumattomien eurooppalaisten tuotantoyhtiöiden on mahdollista saada rajatylittävään levitykseen; [tark. 124]

b)  Innovatiivisen ja laadukkaan TV-sisällön ja sarjamaisen tarinankerronnan tuottaminen kaikenikäisille yleisöille tukemalla riippumattomia eurooppalaisia tuotantoyhtiöitä; [tark. 125]

b a)  Tuki aloitteille, joissa luodaan ja markkinoidaan teoksia, jotka liittyvät Euroopan yhdentymiskehitykseen ja kertovat eurooppalaisia tarinoita. [tark. 126]

c)  Mainonta- Promootio-, mainonta- ja markkinointivälineet, myös verkossa ja käyttämällä tietojen analysointia, jotta lisätään eurooppalaisten teosten esille saamista, näkyvyyttä, saatavuutta valtioiden rajojen yli sekä yleisön saavuttamista; [tark. 127]

d)  Tuki muiden kuin kotimaisten eurooppalaisten teosten – sekä pienimuotoisten että mittavien tuotantojen – kansainväliselle myynnille ja levitykselle kaikilla alustoilla, myös hyödyntämällä useita maita kattavaa koordinoitua jakelustrategiaa, tekstitystä, jälkiäänittämistä ja kuvailutulkkausta; [tark. 128]

d a)  Toimet, joilla tuetaan alhaisen kapasiteetin maita todettujen puutteiden korjaamisessa; [tark. 129]

e)  Tuki yritysten välisille vaihto- ja verkostoitumistoimille, jotta helpotetaan eurooppalaisia ja kansainvälisiä yhteistuotantoja ja eurooppalaisten teosten levitystä; [tark. 130];

e a)  Tuki audiovisuaalisen teosten erimaalaisten tekijöiden eurooppalaisille verkostoille, jotka pyrkivät kehittämään luovia lahjakkuuksia audiovisuaalialalla; [tark. 131]

e b)  Erityistoimenpiteet, joilla edistetään luovien lahjakkuuksien oikeudenmukaista kohtelua audiovisuaalialalla; [tark. 132]

f)  Eurooppalaisten teosten mainonta alan tapahtumissa ja messuilla Euroopassa ja sen ulkopuolella;

g)  Aloitteet, joilla edistetään yleisöpohjan laajentamista ja yleisön osallistumista, erityisesti elokuvateattereissa, sekä elokuvakasvatusta ja audiovisuaalisten kulttuurin tuntemusta ja jotka on kohdistettu erityisesti nuorille katsojille; [tark. 133]

h)  Koulutus- ja mentoritoimet, joilla kehitetään audiovisuaalialan toimijoiden, myös käsityöläisten, valmiuksia mukautua markkinoiden kehitykseen ja digitaaliteknologiaan; [tark. 134]

i)  Eurooppalaisten Yksi tai useampi eurooppalaisten tilausvideopalvelujen tarjoajien verkosto, jonka ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia teoksia; [tark. 135]

j)  Eurooppalaisten Eurooppalaiset festivaalit ja festivaalien verkosto, jonka verkostot, jotka esittävät ja markkinoivat monenlaisia eurooppalaisia audiovisuaalialan teoksia ja joiden ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia teoksia; [tark. 136]

k)  Eurooppalaisten elokuvateatteritoimijoiden verkosto, jonka ohjelmistosta merkittävä osa on muita kuin kotimaisia eurooppalaisia elokuvia ja jotka vahvistavat elokuvateattereiden asemaa arvoketjussa ja painottavat elokuvanäytäntöjen luonnetta sosiaalisena kokemuksena; [tark. 137]

l)  Erityistoimenpiteet, myös mentori- ja verkostoitumistoimet, joilla edistetään sukupuolten tasapuolisempaa edustusta audiovisuaalialalla; [tark. 138]

m)  Tuki poliittiselle vuoropuhelulle, innovatiivisille poliittisille toimille ja hyvien toimintatapojen vaihdolle, myös analyyttisten toimien ja luotettavien tietojen toimittamisen kautta;

n)  Kokemusten ja osaamisen kansainvälinen vaihto, vertaisoppimistoiminta ja audiovisuaalialan toimijoiden ja poliittisten päättäjien verkottuminen;

n a)  Tuki television kulttuurisisällön levitykselle ja monikieliselle tarjonnalle verkossa ja muualla, myös tekstityksen avulla, jotta edistetään Euroopan kulttuuriperinnön, nykyteosten ja kielten rikkautta ja moninaisuutta. [tark. 139]

3.  Monialainen lohko

Ohjelman 6 artiklassa tarkoitetun monialaisen lohkon painopisteisiin pyritään erityisesti seuraavin toimin:

Poliittinen yhteistyö ja ihmisten tavoittaminen:

a)  Luonteeltaan monialaisen politiikan kehittäminen, kokemusten ja osaamisen kansainvälinen vaihto, vertaisoppimistoiminta, mukaan lukien ohjelman uusien osallistujien vertaismentorointi, tietoisuuden lisääminen sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen organisaatioiden ja poliittisten päättäjien verkostuminen, myös käymällä pysyvää rakenteellista vuoropuhelua sidosryhmien kanssa sekä kulttuurialan ja luovien toimialojen foorumin kanssa mainitun vuoropuhelun lujittamiseksi ja kyseisten alojen politiikan ohjaamiseksi; [tark. 140]

b)  Analyyttiset monialaiset toimet;

c)  Tuki toimille, joilla edistetään kulttuurin kautta tapahtuvan sosiaalisen osallisuuden edistämiseen liittyvää valtioiden rajat ylittävää poliittista yhteistyötä ja politiikan kehittämistä;

d)  Ohjelman ja sen kattamien aiheiden tunnettuuden lisääminen, ihmisten tavoitettavuuden parantaminen ja tulosten siirrettävyyden edistäminen jäsenvaltiotasoa laajemmalle.

Luova innovointikokeilu:

a)  Kannustetaan uusia luovuuden muotoja eri kulttuurialojen ja luovien toimialojen risteyskohdissa sekä yhdessä muiden alojen toimijoiden kanssa, esimerkiksi hyödyntämällä ja opastamalla käyttämään innovatiivista teknologiaa kulttuurijärjestöissä ja tekemällä yhteistyötä digitaalisissa keskittymissä; [tark. 141]

b)  Edistetään innovatiivisia monialaisia lähestymistapoja ja välineitä, joilla helpotetaan kulttuurin ja luovuuden, myös kulttuuriperinnön, saatavuutta, levitystä, edistämistä ja rahaksi muuttamista.

b a)  toimet, joilla kannustetaan Euroopasta ja sen arvoista kertoviin monialaisiin tuotantoihin; [tark. 142]

Ohjelmayhteyspisteet:

a)  Edistetään ohjelmaa kansallisella tasolla ja tarjotaan merkityksellistä tietoa unionin politiikan nojalla saatavilla olevan rahoitustuen eri tyypeistä sekä arviointiperusteista, menettelystä ja tuloksista; [tark. 143]

b)  Tuetaan mahdollisia avustuksensaajia hakemusprosessissa ja edistetään valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä ja hyvien toimintatapojen vaihtoa alan toimijoiden, laitosten, foorumeiden ja verkostojen välillä ohjelman soveltamisalaan kuuluvien toiminta-alojen ja sektoreiden sisällä ja välillä; [tark. 144]

c)  Tuetaan komissiota sen varmistamisessa, että ohjelman tuloksista tiedotetaan ”alhaalta ylös” ja ”ylhäältä alas” ja niitä levitetään asianmukaisesti kansalaisille ja toimijoille; [tark. 145]

Monialaiset toimet, joilla tuetaan uutismedia-alaa:

a)  Puututaan media-alaan uutismedia-alaan kohdistuviin rakenteellisiin ja teknisiin muutoksiin edistämällä riippumatonta ja seuraamalla monimuotoista ja moniarvoista mediaympäristöä ja tukemalla riippumatonta seurantaa tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen ja vapauteen kohdistuvien riskien arvioimiseksi; [tark. 146]

b)  Tuetaan mediatuotannon korkeita standardeja edistämällä yhteistyötä, digitaalisia taitoja, rajatylittävää yhteistyöhön perustuvaa journalismia ja korkealaatuista sisältöä sekä median kestäviä talousmalleja journalismin ammattietiikan takaamiseksi; [tark. 147]

c)  Edistetään medialukutaitoa, jotta kansalaisilla ja etenkin nuorilla on mahdollisuus kehittyä median kriittisessä tarkastelussa, tuetaan unionin tason foorumin perustamista medialukutaitoon liittyvien hyvien toimintatapojen ja politiikkatoimien jakamiseksi kaikkien jäsenvaltioiden kesken, myös hyödyntämällä Eurooppa-asioita käsitteleviä yliopistojen radio- ja mediaverkostoja, sekä tarjotaan uutismedia-alan ammattilaisille koulutusohjelmia, jotta he osaisivat tunnistaa ja torjua disinformaatiota. [tark. 148]

c a)  Vaalitaan ja varjellaan poliittista ja kansalaisyhteiskunnan vuoropuhelua tiedotusvälineiden vapauteen ja tiedotusvälineiden moniarvoisuuteen Euroopassa kohdistuvista uhkista; [tark. 149]

LIITE II

OHJELMAN YHTEISET LAADULLISET JA MÄÄRÄLLISET VAIKUTUSINDIKAATTORIT

1)  Hyöty kansalaisille ja yhteisöille

2)  Hyöty Euroopan kulttuurin monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön lujittamiselle

3)  Hyöty unionin taloudelle ja työllisyydelle, erityisesti kulttuurialalle ja luoville toimialoille sekä pk-yrityksille

4)  Unionin toimintapolitiikan valtavirtaistaminen, kansainväliset kulttuurisuhteet mukaan lukien

5)  Hankkeiden Euroopan tason lisäarvo

6)  Kumppanuuksien ja kulttuurihankkeiden laatu

7)  Ohjelmasta tukea saaneisiin eurooppalaisiin kulttuurialan ja luovien toimialojen teoksiin tutustuvien henkilöiden lukumäärä

8)  Rahoitettuihin hankkeisiin liittyvien työpaikkojen lukumäärä

9)  Sukupuolten tasapuolinen edustus (aiheellisissa tapauksissa) kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden keskuudessa, kyseisten toimijoiden liikkuvuus ja heidän vaikutusmahdollisuuksiensa parantaminen [tark. 150]

Indikaattorit

Kulttuuri-lohko:

Ohjelman tuella luotujen kansainvälisten kumppanuuksien lukumäärä ja laajuus

Ohjelman tuen ansiosta kansallisten rajojen yli (maantieteellisesti) liikkuvien taiteilijoiden ja kulttuurialan ja luovien toimialojen toimijoiden lukumäärä, alkuperämaittain

Ohjelman ansiosta luotuihin eurooppalaisiin kulttuurialan ja luovien toimialojen teoksiin, myös muista kuin omasta maastaan peräisin oleviin teoksiin, tutustuvien henkilöiden lukumäärä

Ohjelmasta tuettujen sellaisten hankkeiden lukumäärä, jotka kohdistuvat heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, etenkin työttömiin nuoriin ja maahanmuuttajiin

Ohjelmasta tuettujen sellaisten hankkeiden lukumäärä, joissa on mukana kolmansien maiden organisaatioita

Media-lohko:

Ohjelmasta tuettuihin eurooppalaisiin audiovisuaalialan teoksiin, myös muista kuin omasta maastaan peräisin oleviin teoksiin, tutustuvien henkilöiden lukumäärä

Sellaisten ohjelmasta tuettuihin oppimistoimiin osallistujien lukumäärä, jotka arvioidensa mukaan ovat parantaneet valmiuksiaan ja työllistyvyyttään;

Ohjelman tuella kehitettyjen ja luotujen yhteistuotantojen lukumäärä ja budjetti

Niiden henkilöiden lukumäärä, jotka on tavoitettu yritysten välisillä markkinointitoimilla suurilla markkinoilla

Monialainen lohko:

Muodostettujen kansainvälisten kumppanuuksien lukumäärä ja laajuus (yhdistelmäindikaattori luovien innovointikokeilujen ja uutismediatoimien osalta)

Ohjelmayhteyspisteiden järjestämien ohjelmaa edistävien tapahtumien lukumäärä

(1)EUVL C 110, 22.3.2019, s. 87.
(2)EUVL C […], […], s. […].
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. maaliskuuta 2019.
(4)COM(2018)0267.
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/789, annettu 17 päivänä huhtikuuta 2019, lähetystoimintaa harjoittavien organisaatioiden tiettyihin verkkolähetyksiin ja televisio- ja radio-ohjelmien edelleenlähetyksiin sovellettavien tekijänoikeuden ja lähioikeuksien käyttämistä koskevien sääntöjen vahvistamisesta ja neuvoston direktiivin 93/83/ETY muuttamisesta (EUVL L 130, 17.5.2019, s. 82).
(6)COM(2016)0287.
(7) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/1808, annettu 14 päivänä marraskuuta 2018, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun direktiivin 2010/13/EU (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) muuttamisesta vaihtuvien markkinarealiteettien vuoksi (EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69).
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2017/864, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kulttuuriperinnön eurooppalaisesta teemavuodesta (2018) (EUVL L 131, 20.5.2017, s. 1).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/13/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2010, audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi) (EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1).
(10)JOIN/2016/029.
(11)COM(2014)0477.
(12)COM(2017)0479.
(13)Kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda 2030, Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymä syyskuussa 2015, A/RES/70/1.
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(15) 2018/0243(COD).
(16) 2018/0247(COD).
(17)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(18)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(19)Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(20)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EUVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(21)Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(22)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(23)Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(24)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(25)EUVL L 124, 20.5.2003.
(26)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 445/2014/EU, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan kulttuuripääkaupunkeja koskevasta unionin toiminnasta vuosiksi 2020–2033 ja päätöksen N:o 1622/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 132, 3.5.2014, s. 1).
(27)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1194/2011/EU, annettu 16 päivänä marraskuuta 2011, Euroopan kulttuuriperintötunnusta koskevan Euroopan unionin toimen perustamisesta (EUVL L 303, 22.11.2011, s. 1).

Päivitetty viimeksi: 20. huhtikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö