Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0191(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0111/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0111/2019

Keskustelut :

PV 28/03/2019 - 5
CRE 28/03/2019 - 5

Äänestykset :

PV 28/03/2019 - 8.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0324

Hyväksytyt tekstit
PDF 338kWORD 124k
Torstai 28. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
Erasmus: unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma ***I
P8_TA(2019)0324A8-0111/2019
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta (COM(2018)0367 – C8–0233/2018 – 2018/0191(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0367),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8–0233/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 6. helmikuuta 2019 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan, budjettivaliokunnan ja työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0111/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan lausumansa;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 194.
(2) EUVL C 168, 16.5.2019, s. 49.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 28. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus Erasmus+” perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1288/2013 kumoamisesta [tark. 1 (Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.)]
P8_TC1-COD(2018)0191

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 165 artiklan 4 kohdan ja 166 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Teknologinen vallankumous ja globalisaatio aiheuttavat nopeita ja syvällisiä muutoksia, joiden vuoksi on Osallistavien, demokraattisten, yhtenäisten ja mukautumiskykyisten yhteiskuntien rakentamiseksi ja unionin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi on ratkaisevan tärkeää, että koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla investoidaan oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen, joka koskee kaikkia sosiaalisesta ja kulttuurisesta taustasta ja resursseista riippumatta, sekä yhteistyöhön ja innovatiivisen politiikan kehittämiseen; samalla vahvistetaan eurooppalaista identiteettiä sekä eurooppalaisia periaatteita ja arvoja ja tehdään unionista entistä demokraattisempi. [tark. 2]

(2)  Komissio esitti 14 päivänä marraskuuta 2017 antamassaan tiedonannossa ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” visionsa eurooppalaisesta koulutusalueesta, jonka olisi määrä toteutua vuoteen 2025 mennessä ja jolla valtioiden rajat eivät haittaisi oppimista ja unionista, jossa olisi tavallista viettää aikaa toisessa jäsenvaltiossa opiskelemassa ja suorittamassa minkä tahansa muotoista oppimista tai missä tahansa oppimisympäristössä ja puhua oman äidinkielensä lisäksi kahta muuta kieltä; unionista, jossa ihmiset tiedostaisivat voimakkaasti eurooppalaisen identiteettinsä, eurooppalaisen kulttuuriperintönsä ja sen monimuotoisuuden. Komissio korosti tässä yhteydessä tarvetta tehostaa hyväksi havaittua Erasmus+ -ohjelmaa kaikkien sen piiriin jo kuuluvien kohderyhmien osalta ja saavuttaa myös ne kohderyhmät, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia.

(3)  Koulutuksen ja nuorison merkitys tulee esiin 14 päivänä helmikuuta 2018 annetussa komission tiedonannossa ”Uuden, modernin monivuotisen rahoituskehyksen avulla tuloksiin EU:n painopistealoilla vuoden 2020 jälkeen”(4), jossa korostetaan, että Göteborgin sosiaalialan huippukokouksessa tehdyt jäsenvaltioiden sitoumukset on toteutettava muun muassa panemalla Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari(5) ja sen ensimmäinen opetusta, koulutusta ja elinikäistä oppimista koskeva periaate kaikilta osin täytäntöön. Tiedonannossa korostetaan tarvetta lisätä liikkuvuutta ja vaihtoja, myös huomattavasti vahvistetun, osallistavan ja laajennetun ohjelman avulla, kuten Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä.

(4)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja Euroopan komissio antoivat ja allekirjoittivat 17 päivänä marraskuuta 2017 juhlallisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista, jossa vahvistetaan ensimmäisenä keskeisenä periaatteena, että jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja inklusiiviseen opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä. Myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa korostetaan laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitystä ja kaikkien ulottuvissa olevien yhtäläisten mahdollisuuksien varmistamisen tärkeyttä. [tark. 3]

(5)  EU:n 27:n jäsenvaltion johtajat korostivat Bratislavassa 16 päivänä syyskuuta 2016 pyrkivänsä määrätietoisesti luomaan paremmat mahdollisuudet nuorille. Rooman julistuksessa, joka allekirjoitettiin 25 päivänä maaliskuuta 2017, 27 jäsenvaltion ja Eurooppa-neuvoston johtajat, Euroopan parlamentti ja Euroopan komissio lupasivat toimia sellaisen unionin hyväksi, jossa nuoret saavat parasta koulutusta ja voivat opiskella ja löytää työtä kaikkialta unionin maanosan alueelta ja joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta: unionin, joka torjuu työttömyyttä, syrjintää, sosiaalista syrjäytymistä ja köyhyyttä. [tark. 4]

(6)  Erasmus+ -ohjelman (2014–2020) väliarviointia koskevassa kertomuksessa vahvistetaan, että koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskevan yhteisen ohjelman perustaminen johti huomattavaan yksinkertaistamiseen, järkeistämiseen ja synergioihin ohjelman hallinnoinnissa, vaikka lisäparannukset ovatkin tarpeen, jotta vuosien 2014–2020 ohjelmasta saadut tehokkuushyödyt vahvistuisivat edelleen. Väliarviointiin ja tulevaan ohjelmaan liittyvissä kuulemisissa jäsenvaltiot ja sidosryhmät painottivat voimakkaasti ohjelman jatkuvuutta soveltamisalan, rakenteen ja toteutusmekanismien osalta, mutta kaipasivat useita parannuksia ja kehottivat muun muassa tekemään ohjelmasta entistä osallistavamman, yksinkertaisemman ja helpommin hallittavan myös pienempien avustuksensaajien ja pienempien hankkeiden kannalta. Lisäksi ne ilmaisivat tukevansa täysin sitä, että ohjelma pidetään integroituna ja elinikäisen oppimisen ajattelumalliin perustuvana. Euroopan parlamentti suhtautui Erasmus+ -ohjelman täytäntöönpanosta 2 päivänä helmikuuta 2017 antamassaan päätöslauselmassa myönteisesti ohjelman integroituun rakenteeseen ja kehotti komissiota hyödyntämään tulevassa ohjelmassa täysimääräisesti ohjelman elinikäisen oppimisen ulottuvuutta tehostamalla monialaista yhteistyötä ja kannustamalla siihen. Lisäksi komissio vaikutustenarvioinnissaan sekä jäsenvaltiot ja sidosryhmät korostivat tarvetta säilyttää lujittaa entisestään ohjelman vahva kansainvälinen ulottuvuus kansainvälistä ulottuvuutta ja laajentaa sitä muillekin koulutuksen aloille sekä nuorisoon ja urheiluun. [tark. 5]

(7)  EU:n rahoitusvälineiden käytöstä arvojen ja liikkuvuuden aloilla järjestetyn julkisen kuulemisen tulokset vahvistivat nämä keskeiset havainnot ja tarpeen tehdä uudesta ohjelmasta entistä osallistavampi, kohdistaa painopisteet jatkossakin koulutusjärjestelmien nykyaikaistamiseen ja vahvistaa painopisteitä, joiden tavoitteena on tehostaa eurooppalaisen identiteetin omaksumista, aktiivista kansalaisuutta ja osallistumista demokratiaan.

(7 a)  Euroopan tilintarkastustuomioistuin korosti 3 päivänä heinäkuuta 2018 Erasmus+ -ohjelmasta(6) julkaisemassaan erityiskertomuksessa nro 22/2018, että ohjelma on tuottanut osoitettavissa olevaa eurooppalaista lisäarvoa mutta kyseisen lisäarvon kaikkia ulottuvuuksia, kuten aiempaa voimakkaampaa yhteisen eurooppalaisen identiteetin tunnetta tai monikielisyyden lisääntymistä, ei ole otettu asianmukaisesti huomioon tai mitattu. Tilintarkastustuomioistuin katsoi, että seuraavassa ohjelmassa olisi varmistettava, että indikaattorit on mukautettu paremmin ohjelman tavoitteisiin asianmukaisen tuloksellisuusarvioinnin varmistamiseksi. Tilintarkastustuomioistuimen kertomuksessa todettiin myös, että huolimatta vuosina 2014–2020 ohjelman yksinkertaistamiseksi toteutetuista toimista hallinnollinen rasitus on edelleen liian suuri, ja tilintarkastustuomioistuin suositteli siksi, että komissio yksinkertaistaisi entisestään ohjelmamenettelyjä, erityisesti hakumenettelyjä ja raportointivaatimuksia, ja parantaisi tietoteknisiä välineitä. [tark. 6]

(8)  Komissio ehdotti 2 päivänä toukokuuta 2018 hyväksytyssä tiedonannossaan ”Nykyaikainen talousarvio unionille, joka suojelee, puolustaa ja tarjoaa mahdollisuuksia – monivuotinen rahoituskehys vuosiksi 2021–2027”(7), että sijoitetaan enemmän ihmisiin ja että seuraavassa rahoituskehyksessä painotetaan nuorten asemaa entistä voimakkaammin, etenkin kasvattamalla ja totesi, että Erasmus+ -ohjelman (2014–2020), joka on -ohjelma on ollut yksi unionin näkyvimmistä menestystarinoista, määrärahat yli kaksinkertaisiksi. Uuden ohjelman painopisteenä olisi oltava osallistavuus, ja sen piiriin. Kokonaisvaltaisesta menestyksestä huolimatta vuosien 2014–2020 ohjelmalla ei onnistuttu täyttämään korkeaa rahoituksen kysyntää, ja hankkeiden onnistumisaste jäi alhaiseksi. Näiden puutteiden korjaamiseksi on tarpeen korottaa vuosien 2014–2020 ohjelman jatko-ohjelman monivuotista talousarviota. Lisäksi jatko-ohjelmalla pyritään saamaan lisäämään osallisuutta tavoittamalla enemmän nuoria ihmisiä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja siihen sisältyy eräitä uusia ja kunnianhimoisia aloitteita. Näin yhä useammat nuoret voisivat muuttaa toiseen maahan opiskelemaan tai tekemään töitä. Tämän vuoksi on tarpeen korottaa jatko-ohjelman määrärahat kolminkertaisiksi kiinteinä hintoina vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna, kuten Euroopan parlamentti korosti 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä. [tark. 7]

(9)  Tässä tilanteessa on tarpeen perustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1288/2013(8) perustetun koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman Erasmus+ (2014–2020) jatko-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Vuosien 2014–2020 ohjelman, joka kattaa kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa tapahtuvan oppimisen (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen) integroitu luonne integroitua luonnetta olisi säilytettävä, vahvistettava elinikäiseen oppimiseen perustuvan lähestymistavan varmistamiseksi ja jotta voidaan edistää joustavia opintoväyliä, joiden avulla ihmiset voivat kehittää juuri niitä hankkia ja parantaa tietämystä, osaamista ja taitoja, joita he tarvitsevat kehittyäkseen yksilöinä ja voidakseen vastata haasteisiin sekä hyödyntääkseen kaikkia 2000-luvun haasteissa tarvitaan tarjoamia mahdollisuuksia. Tällaisessa lähestymistavassa olisi myös tunnustettava epäviralliseen koulutukseen ja arkioppimiseen liittyvän toiminnan arvo sekä niiden väliset yhteydet. [tark. 8]

(10)  Ohjelma olisi laadittava sellaiseksi, että sen merkitys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittisten tavoitteiden ja painopisteiden täytäntöönpanossa olisi entistä suurempi. Elinikäiseen oppimiseen perustuva johdonmukainen lähestymistapa on keskeinen erilaisten siirtymien, jotta voidaan hallita erilaisia siirtymiä, joita ihmiset ja erityisesti ikääntyvät henkilöt, joiden on opittava uusia elämäntaitoja tai uusia taitoja kehittyviä työmarkkinoita varten, kokevat elämänsä aikana, hallinnassa. Tällaista lähestymistapaa olisi edistettävä harjoittamalla tehokasta monialaista yhteistyötä ja lisäämällä eri koulutusmuotojen välistä vuorovaikutusta. Jotta tätä lähestymistapaa voitaisiin viedä pidemmälle, seuraavassa ohjelmassa olisi säilytettävä tiivis yhteys unionin koulutus-, nuoriso- ja urheilupoliittista yhteistyötä koskevan yleisen strategisen kehyksen kanssa, mukaan lukien kouluja, korkea-asteen koulutusta, ammatillista koulutusta ja aikuiskoulutusta koskevat toimintaohjelmat, samalla kun synergioita muiden asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja politiikka-alojen kanssa vahvistetaan ja uusia kehitetään. [tark. 9]

(10 a)  Rajat-ylittävää toimintaa harjoittavat organisaatiot myötävaikuttavat merkittävästi ohjelman ylikansalliseen ja kansainväliseen ulottuvuuteen. Ohjelmalla olisikin mahdollisuuksien mukaan tuettava asiaan liittyviä unionin verkostoja sekä eurooppalaisia ja kansainvälisiä organisaatioita, joiden toiminta liittyy ohjelman tavoitteisiin ja jotka edistävät toiminnallaan kyseisiä tavoitteita. [tark. 10]

(11)  Ohjelma on keskeinen tekijä eurooppalaisen koulutusalueen luomisessa sekä elinikäisessä oppimisessa tarvittavien, 22 päivänä toukokuuta 2018 annetussa neuvoston suosituksessa(9) määritettyjen elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittämisessä vuoteen 2025 mennessä. Se olisi laadittava sellaiseksi, että se osaltaan edistäisi eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden ja Euroopan uuden osaamisohjelman(10) jatkoa siten, että siinä sitouduttaisiin samalla tavalla taitojen, osaamisen ja tietämyksen strategiseen merkitykseen työpaikkojen, kasvun, kilpailukyvyn, innovaatioiden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden säilyttämisessä ja kehittämisessä. Siinä pitäisi tukea jäsenvaltioiden pyrkimyksiä saavuttaa Pariisin julistuksessa(11) vahvistetut tavoitteet, jotka koskevat kansalaisuuden sekä vapauden, suvaitsevaisuuden ja syrjimättömyyden yhteisten arvojen edistämistä koulutuksen avulla. [tark. 11]

(12)  Ohjelman olisi oltava johdonmukainen suhteessa unionin uuteen nuorisostrategiaan(12), joka muodostaa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteet vuosiksi 2019–2027 ja joka perustuu 22 päivänä toukokuuta 2018 annettuun komission tiedonantoon ”EU:n uusi nuorisostrategia: nuorten osallistaminen, yhdistäminen ja vaikutusmahdollisuudet”(13), mukaan lukien strategiassa asetettu tavoite tukea laadukasta nuorisotyötä sekä epävirallista oppimista. [tark. 12]

(13)  Ohjelmassa olisi otettava huomioon unionin urheilualan työsuunnitelma, joka on unionin tason yhteistyökehys urheilualalla vuosiksi […](14). Johdonmukaisuus ja täydentävyys unionin urheilualan työsuunnitelman ja ohjelman nojalla tuettavien urheilualan toimien välillä olisi varmistettava. Erityisesti on tarpeen painottaa ruohonjuuritason urheilua ja ottaa huomioon urheilun merkitys liikunnan ja terveiden elintapojen, ihmisten välisten suhteiden, sosiaalisen osallisuuden ja tasa-arvon edistämisessä. Ohjelmassa olisi tuettava liikkuvuustoimia vain ruohonjuuritason urheilun yhteydessä, sekä järjestettyä urheilua säännöllisesti harrastavia nuoria että urheiluhenkilöstöä. On myös tärkeää tiedostaa, että urheiluhenkilöstöön voi kuulua ammattilaisia, jotka saavat toimeentulonsa urheilusta mutta toimivat silti ruohonjuuritason urheilun parissa. Liikkuvuustoimien olisi siksi oltava avoimia myös tälle ryhmälle. Ohjelman olisi urheilun avulla osaltaan edistettävä yhteisiä eurooppalaisia arvoja sekä urheilualalla noudatettavaa hyvää hallintoa ja rehellisyyttä sekä kestävyyttä ja hyviä ympäristökäytäntöjä samoin kuin urheilussa ja sen avulla tapahtuvaa koulutusta ja siinä kehittyviä taitoja. Kaikkien asianomaisten sidosryhmien, myös koulutuslaitosten, olisi voitava osallistua urheilualan kumppanuuksiin, yhteistyöhön ja poliittiseen vuoropuheluun. [tark. 13]

(14)  Ohjelman olisi osaltaan vahvistettava unionin innovointikapasiteettia etenkin tukemalla sellaisia liikkuvuuteen ja yhteistyöhön liittyviä toimia, jotka vauhdittavat osaamista osaamisen ja taitojen kehittymistä tulevaisuuteen suuntautuvilla opinto- tai tieteenaloilla, kuten luonnontieteissä, taiteessa, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa (STEAM), ilmastonmuutoksessa, ympäristötieteissä ympäristönsuojelussa, kestävässä kehityksessä ja puhtaan energian, tekoälyn, robotiikan, datan analysoinnin sekä taiteiden muotoilun ja muotoilun arkkitehtuurin alalla sekä digitaalisessa ja medialukutaidossa, jotta ihmiset pääsisivät kehittämään sellaisia tietoja, taitoja ja osaamista, joita tulevaisuudessa tarvitaan. [tark. 14]

(14 a)  Ohjelman tehtävänä on innovaatioiden edistäminen koulutuksessa ja siksi ohjelman olisi tuettava sellaisten koulutus- ja oppimisstrategioiden kehittämistä, jotka kohdistetaan lahjakkaisiin lapsiin heidän kansalaisuudestaan, sosio-ekonomisesta asemastaan tai sukupuolestaan riippumatta. [tark. 15]

(14 b)  Ohjelman olisi edistettävä kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden jatkotoimia tukemalla toimintaa, jonka tarkoituksena on kehittää Euroopan kulttuuriperinnön suojelemiseen ja säilyttämiseen tarvittavia taitoja ja hyödyntää kaikilta osin kulttuuri- ja luovan alan tarjoamia koulutusmahdollisuuksia. [tark. 16]

(15)  Ohjelman ja Euroopan horisontti -ohjelman välisten synergioiden pitäisi varmistaa, että ohjelmasta ja Euroopan horisontti-ohjelmasta(15) yhdistettyjä resursseja käytetään tukemaan toimia, joiden tarkoituksena on vahvistaa ja nykyaikaistaa eurooppalaisia korkeakouluja. Euroopan horisontti täydentää tarvittaessa ohjelmasta tutkimukseen liittyville toimille ja aloitteille, kuten Eurooppa-yliopistoja koskevalle aloitteelle annettavaa tukea etenkin tutkimuksen osalta, osana koulutusta, tutkimusta ja innovointia koskevien uusien yhteisten ja integroitujen sekä kestävien ja pitkän aikavälin strategioiden kehittämistä. Ohjelman ja Euroopan horisontin väliset synergiat edistävät koulutuksen ja tutkimuksen integrointia erityisesti korkeakouluissa. [tark. 17]

(16)  Ohjelman olisi oltava entistä osallistavampi siten, että sillä pyrittäisiin tavoittamaan paremmin niitä parannetaan sellaisten ihmisten osallistumisastetta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. On tärkeää tiedostaa, että alhainen osallistumisaste sellaisten ihmisten keskuudessa, joilla on vähemmän mahdollisuuksia, voi johtua erilaisista syistä ja riippua kansallisista olosuhteista. Siksi kansallisten toimistojen olisi kehitettävä unionin laajuisessa kehyksessä osallistamisstrategioita, joihin kuuluvilla toimenpiteillä parannetaan saavutettavuutta, yksinkertaistetaan menettelyjä, tarjotaan koulutusta ja tukea sekä seurataan vaikuttavuutta. Olisi käytettävä muita menetelmiä osallistumisen parantamiseksi, esimerkiksi tarjoamalla joustavampia oppimiseen liittyvän liikkuvuuden muotoja, jotka vastaavat sellaisten ihmisten tarpeita, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja vauhdittamalla pienten ja paikallisten organisaatioiden osallistumista, etenkin uusien organisaatioiden sekä sellaisten yhteisöperustaisten ruohonjuuritason organisaatioiden kanssa, jotka toimivat suoraan kaikenikäisten heikommassa asemassa olevien oppijoiden parissa. Virtuaalisia muotoja, kuten virtuaalista yhteistyötä ja monimuotoista ja virtuaalista liikkuvuutta olisi kehitettävä siten, että ne olisivat useampien ulottuvilla, etenkin niiden, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja niiden, joille siirtyminen fyysisesti asuinmaastaan toiseen maahan olisi esteenä osallistumiselle. [tark. 18]

(16 a)  Jos ihmiset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, eivät pysty osallistumaan ohjelmaan taloudellisista syistä, joko heidän taloudellisen tilanteensa vuoksi tai koska ohjelman osallistumiskustannukset ovat suuremmat kuin heidän erityistilanteensa sallii, kuten usein vammaisten tapauksessa, komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että käyttöön otetaan riittävät rahoitustukitoimenpiteet. Tällaisiin toimenpiteisiin voi sisältyä muita unionin välineitä, kuten Euroopan sosiaalirahasto plus, kansallisia ohjelmia tai tukien mukauttamista tai täydentämistä ohjelman kautta. Arvioitaessa, estävätkö taloudelliset syyt ihmisiä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumasta ohjelmaan ja minkä tasoista tukea he tarvitsevat, olisi käytettävä objektiivisia kriteereitä. Osallisuutta helpottavien toimenpiteiden lisäkustannukset eivät saisi koskaan olla perusteena hakemuksen hylkäämiselle. [tark. 19]

(16 b)  Ohjelmasta annettava tuki olisi edelleen keskitettävä oppimiseen liittyvään fyysiseen liikkuvuuteen ja siitä olisi tarjottava enemmän mahdollisuuksia ihmisille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, jotta he voisivat hyötyä oppimiseen liittyvistä fyysisistä liikkuvuustoimista. Samalla olisi tiedostettava, että virtuaaliset muodot, kuten virtuaalinen yhteistyö, sulautuva oppiminen ja virtuaalinen oppiminen, voivat tehokkaasti täydentää oppimiseen liittyvää fyysistä liikkuvuutta ja maksimoida sen vaikuttavuutta. Poikkeustapauksissa, joissa ihmiset eivät pysty osallistumaan liikkuvuustoimiin ja -toimintaan, he voivat nauttia monista ohjelman hyödyistä kustannustehokkaalla ja innovatiivisella tavalla virtuaalisten muotojen ansiosta. Siksi ohjelmasta olisi tuettava myös tällaisia virtuaalisia muotoja ja välineitä. Tällaiset erityisesti kieltenopetuksessa käytettävät muodot ja välineet olisi saatettava mahdollisimman laajalti yleisön saataville. [tark. 20]

(16 c)  Yhdistyneiden kansakuntien vammaisyleissopimuksen ja erityisesti sen esteettömyyttä koskevan 9 artiklan ja koulutusta koskevan 24 artiklan mukaisten unionin ja jäsenvaltioiden velvoitteiden mukaisesti olisi kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että vammaisilla henkilöillä on syrjimätön ja esteetön pääsy ohjelmaan. Tätä varten olisi tarvittaessa tarjottava lisätukea, myös rahoitustukea. [tark. 21]

(16 d)  Oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, kuten vaikeudet viisumien ja oleskelulupien hankkimisessa ja tukipalveluiden, erityisesti terveyspalveluiden, saannissa, voivat vaikeuttaa osallistumista ohjelmaan. Jäsenvaltioiden olisi siksi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet tällaisten esteiden poistamiseksi noudattaen kaikilta osin unionin lainsäädäntöä ja helpotettava rajatylittävää vaihtoa esimerkiksi myöntämällä eurooppalaisen sairaanhoitokortin. [tark. 22]

(17)  Komissio korosti eurooppalaisen identiteetin vahvistamisesta koulutuksen ja kulttuurin avulla antamassaan tiedonannossa koulutuksen, kulttuurin ja urheilun keskeistä merkitystä aktiivisen kansalaisuuden, yhteisten arvojen ja yhteisvastuun tunteen edistämisessä nuorimpien sukupolvien keskuudessa. Euroopan ja demokraattisten yhteiskuntien tulevaisuudelle on ratkaisevan tärkeää vahvistaa eurooppalaista identiteettiä ja tehostaa ihmisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista demokraattisiin prosesseihin. Lähteminen ulkomaille opiskelemaan, oppimaan, harjoittelemaan ja työskentelemään tai osallistumaan nuoriso- ja urheilutoimintaan edistää osaltaan tällaisen eurooppalaisen identiteetin vahvistumista kaikessa monimuotoisuudessaan sekä lujittaa yhteiseen kulttuuriyhteisöön kuulumisen tunnetta samalla kun se tehostaa aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kriittistä ajattelua kaikenikäisten keskuudessa. Liikkuvuustoimiin osallistuvien henkilöiden olisi osallistuttava sekä oman paikallisyhteisönsä että isäntämaansa paikallisyhteisön toimintaan ja jaettava kokemuksiaan. Toimintaa, joka liittyy luovuuden lisäämiseen yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa sekä nuorisotoiminnassa ja henkilökohtaisten avaintaitojen parantamiseen, olisi tuettava. [tark. 23]

(17 a)  On tärkeää, että ohjelma tuo eurooppalaista lisäarvoa. Tämän vuoksi toimille olisi myönnettävä ohjelmasta rahoitusta vain, jos niiden voidaan osoittaa tuovan mahdollista eurooppalaista lisäarvoa. Eurooppalainen lisäarvo olisi osoitettava eri tavoin, esimerkiksi siten, että otetaan huomioon toimien kansainvälinen luonne, täydentävyys ja synergiat unionin muihin ohjelmiin ja politiikkoihin nähden, toimien vaikutus avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen, unionin laajuisten laadunvarmistusnormien kehittämiseen, unionin laajuisten yleisten normien kehittämiseen koulutusohjelmien alalla sekä vaikutus monikielisyyden ja kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun ja Eurooppaan kuulumisen tunteen edistämiseen sekä Euroopan kansalaisuuden vahvistamiseen. [tark. 24]

(18)  Ohjelman kansainvälistä ulottuvuutta olisi edistettävä siten, että sekä yksilöille että organisaatioille tarjotaan enemmän liikkuvuuteen, yhteistyöhön ja poliittiseen vuoropuheluun liittyviä mahdollisuuksia ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden, erityisesti kehitysmaiden, kanssa. Kansainvälisen ulottuvuuden olisi tarjolla enemmän tuettava taitojen kehittämistä ja ihmisten välistä vaihtoa, ja erityisesti kehitysmaiden kansalaisten osalta sen olisi tuettava tietämyksen siirtämistä takaisin alkuperämaihin opiskelujaksojen päättyessä. Sen olisi myös vahvistettava kehitysmaiden koulutusjärjestelmien valmiuksien kehittämistä. Koska edellisistä koulutus- ja nuorisoalan ohjelmista saadut kokemukset kansainvälisen korkea-asteen koulutuksen ja nuorisotoiminnan toteuttamisesta ovat olleet myönteisiä, kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvät toimet olisi ulotettava koskemaan myös muita aloja, kuten ammatillista koulutusta ja urheilua. [tark. 25]

(18 a)  Kehitysmaissa toteutettavien toimien vaikutusten tehostamiseksi on tärkeää parantaa synergioita Erasmus+ -ohjelman ja unionin ulkoisten toimien välineiden, kuten naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen sekä liittymistä valmistelevan tukivälineen välillä. [tark. 26]

(19)  Vuoden 2014–2020 ohjelman perusrakenne, joka koostui kolmesta osa-alueesta (koulutus, nuoriso ja urheilu) ja rakentui kolmen avaintoimen ympärille, on osoittautunut onnistuneeksi ja olisi säilytettävä. Ohjelmasta tuettavia toimia olisi kuitenkin virtaviivaistettava ja järkeistettävä.

(20)  Ohjelmassa olisi vahvistettava nykyisiä oppimiseen liittyvän liikkuvuuden mahdollisuuksia etenkin aloilla, joilla ohjelman tehokkuushyödyt olisivat suurimmat, jotta voidaan laajentaa sen saavutettavuutta ja vastata suureen, vastaamatta jääneeseen kysyntään. Tämä olisi tehtävä etenkin lisäämällä ja helpottamalla korkea-asteen opiskelijoiden ja henkilöstön, koululaisten ja ammattiopiskelijoiden koulujen henkilöstön, mukaan lukien esikoulujen opettajat sekä varhaiskasvatus- ja hoitohenkilöstö ja oppijat sekä ammattioppilaitosten henkilöstö, liikkuvuuteen liittyviä toimia kohdennetuille toimenpiteillä, joissa otetaan huomioon suunniteltujen avustuksensaajien erityiset koulutustarpeet. Vähän koulutettujen aikuisten oppijoiden liikkuvuus olisi sisällytettävä yhteistyökumppanuuksiin. Raja-alueiden ammattiopiskelijoiden liikkuvuusmahdollisuuksia olisi edelleen kehitettävä, jotta he voivat valmistautua rajatylittävien työmarkkinoiden erityistilanteeseen. Ohjelmassa olisi tarjottava liikkuvuusmahdollisuuksia myös aikuiskoulutuksen oppijoille ja henkilöstölle. Aikuiskoulutuksen päätavoitteita ovat tietämyksen, osaamisen ja taitojen siirtäminen sekä sosiaalisen osallisuuden, aktiivisen kansalaisuuden, henkilökohtaisen kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen. Nuorten liikkumismahdollisuuksia epäviralliseen oppimiseen liittyvissä toimissa olisi laajennettava koskemaan useampia nuoria, etenkin ensikertalaisia, henkilöitä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja vaikeasti tavoitettaviin väestöryhmiin kuuluvia. Koulutus-, nuoriso- ja urheilualan henkilöstön liikkuvuutta olisi myös vahvistettava sen tarjoaman vipuvaikutuksen vuoksi ja keskityttävä erityisesti uudelleenkoulutukseen ja täydennyskoulutukseen sekä taitojen kehittämisen edistämiseen työmarkkinoita varten. Aitoa eurooppalaista koulutusaluetta ajatellen ohjelmassa olisi vauhditettava liikkuvuutta ja vaihtoja ja edistettävä opiskelijoiden osallistumista koulutus- kulttuuritoimintaan , kulttuuri- ja urheilutoimintaan myös tukemalla niihin liittyvien prosessien digitalisointia, esimerkiksi ottamalla käyttöön digitalisoimalla prosesseja, joilla helpotetaan hakumenettelyjä ja ohjelmaan osallistumista, kehittämällä parhaisiin käytäntöihin perustuvia helppokäyttöisiä sähköisiä järjestelmiä ja luomalla uusia välineitä, kuten esimerkiksi eurooppalainen opiskelijakortti. Kyseinen aloite saattaa olla tärkeä askel liikkuvuuden toteuttamisessa kaikille siten, että korkeakouluille annetaan aluksi mahdollisuus lähettää ja vastaanottaa enemmän vaihto-opiskelijoita samalla kun opiskelijoiden liikkuvuuden laatua parannetaan edelleen, ja sen lisäksi sujuvoitetaan opiskelijoiden pääsyä erilaisten palvelujen piiriin (kirjastot, liikenne, asuminen) jo ennen kuin he ovat saapuneet ulkomaiseen oppilaitokseen. [tark. 27]

(20 a)  Ohjelmassa olisi tarjottava laadukkaita liikkuvuuskokemuksia, jotka noudattavat koulutukseen liittyvästä valtioiden rajat ylittävästä liikkuvuudesta yhteisössä – Liikkuvuutta koskeva eurooppalainen laatuperuskirja – 18 päivänä joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa(16) vahvistettuja periaatteita, joissa todetaan selvästi, että laadukas tiedotus, valmistelut, tuki ja kokemuksen ja tutkintojen tunnustaminen sekä ennalta laaditut selkeät oppimissuunnitelmat ja oppimistulokset vaikuttavat todistettavasti liikkuvuudella saavutettaviin hyötyihin. Liikkuvuustoimet olisi valmisteltava asianmukaisesti etukäteen. Tällaiset valmistelut voidaan usein tehdä tehokkaasti tieto- ja viestintätekniikan avulla. Ohjelmasta olisi myös tarvittaessa voitava tarjota tukea liikkuvuustoimiin liittyville valmistelukäynneille. [tark. 28]

(20 b)  Ohjelmassa olisi tuettava ja kannustettava opettajien ja opetushenkilöstön liikkuvuutta kaikilla tasoilla, jotta voidaan parantaa työskentelytapoja ja edistää ammatillista kehitystä. Koska esikoululla ja varhaiskasvatuksella on erittäin tärkeä rooli sosiaalisen ja taloudellisen eriarvoisuuden torjunnassa, on tärkeää, että tämän tason opettajat ja henkilöstö voivat osallistua oppimiseen liittyvään liikkuvuuteen ohjelman puitteissa. Opetuksen osalta ohjelmassa olisi myös tuettava toimintapolitiikan innovaatioiden kokeilemista, jotta voidaan ratkaista joitakin unionin koulutusjärjestelmien yhteisiä haasteita, kuten uusien kykyjen houkutteleminen opettamaan kaikkien marginalisoituneimpia lapsia sekä opettajankoulutuksen kehittäminen siten, että heitä autetaan opettamaan muita heikommassa asemassa olevia oppilaita. Jotta ohjelmaan osallistumisesta olisi opettajille ja opetushenkilöstölle mahdollisimman paljon hyötyä, olisi kaikin tavoin pyrittävä varmistamaan, että heillä on liikkuvuutta tukeva ympäristö, jossa liikkuvuus kuuluu heidän työohjelmaansa ja tavanomaiseen työmääräänsä, heillä on asianmukaiset koulutusmahdollisuudet ja he saavat asianmukaista rahoitustukea, joka perustuu maahan, ja tarvittaessa alueeseen, jossa oppimiseen liittyvä liikkuvuus on tarkoitus toteuttaa. [tark. 29]

(20 c)  Jotta tunnustettaisiin ammattikoulutuksen keskeinen rooli työllistymisnäkymien parantamisessa ja sosiaalisen osallisuuden edistämisessä, ohjelmassa on autettava vahvistamaan ammattikoulutuksen osallistavuutta, laatua ja merkityksellisyyttä 10 päivänä kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon: ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä”(17) mukaisesti. Ohjelman olisi edistettävä tiiviimpiä yhteyksiä ammatillisen koulutuksen tarjoajien sekä yksityisten ja julkisten työnantajien välillä. Sen olisi myös edistettävä ammatillisen koulutuksen alakohtaisia kysymyksiä, kuten kielenopetus, korkealaatuisten liikkuvuuskumppanuuksien edistäminen sekä pätevyyksien tunnustaminen ja sertifiointi, ja kannustettava ammattikoulutuksen tarjoajia soveltamaan ammattikoulutuksen liikkuvuutta koskevaa laatuperuskirjaa merkkinä laadusta. [tark. 30]

(21)  Ohjelmassa olisi kannustettava nuoria osallistumaan demokratiaan Euroopassa esimerkiksi tukemalla nuorille suunnattuja osallistumista edistäviä hankkeita, joissa nuoret oppivat toimimaan kansalaisyhteiskunnassa, lisäämällä tietoisuutta yhteisistä eurooppalaisista arvoista, perusoikeudet, Euroopan historia, kulttuuri ja kansalaisuus mukaan luettuina, saattamalla nuoret sekä paikallisen, kansallisen ja unionin tason päätöksentekijät yhteen sekä edistämällä Euroopan yhdentymisprosessia. Ohjelmassa olisi lisättävä tietoisuutta sähköisen demokratian välineistä, myös eurooppalaisesta kansalaisaloitteesta. Sillä olisi myös edistettävä sukupolvien välistä vuorovaikutusta nuorten ja ikääntyneiden välillä. Koska nuorisojärjestöillä ja nuorisotyöllä on keskeinen rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa, ohjelmalla olisi tuettava nuorisoalan kehitystä unionissa. [tark. 31]

(22)  Ohjelmassa olisi tarjottava nuorille enemmän mahdollisuuksia tutustua Eurooppaan uuden DiscoverEU-aloitteen yhteydessä saatavien ulkomaisten opiskelukokemusten avulla. Kahdeksantoistavuotiaille Nuorille, jotka ovat 18–20-vuotiaita, etenkin niille ihmisille, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, olisi Euroopassa joko yksin tai ryhmässä sellaisen epäviralliseen oppimiseen tai arkioppimiseen liittyvän toiminnan yhteydessä, jonka tavoitteena on lisätä tunnetta kuulumisesta Euroopan unioniin ja tutustua sen kulttuuriseen ja kielelliseen monimuotoisuuteen. Aloitteessa olisi oltava vankka ja todennettavissa oleva oppimisosio, ja siinä olisi varmistettava, että kokemuksia levitetään ja jaetaan asianmukaisesti, jotta aloitetta voidaan arvioida ja parantaa jatkuvasti. Ohjelmassa olisi nimettävä elimet, joiden tehtävänä on tavoittaa ja valita osallistujat ottaen asianmukaisesti huomioon maantieteellisen tasapainon, sekä tukitoimet, joilla tuetaan kokemukseen liittyvää oppimisulottuvuutta. Kyseisten elinten olisi tarvittaessa osallistuttava liikkuvuutta edeltävän ja sen jälkeisen koulutuksen ja tuen tarjoamiseen, mukaan lukien kielitaito ja monikulttuuriset taidot. DiscoverEU-aloitteella olisi rakennettava yhteyksiä Euroopan kulttuuripääkaupunkien, Euroopan nuorisopääkaupunkien, Euroopan vapaaehtoistyön pääkaupunkien ja Euroopan vihreiden pääkaupunkien välille. [tark. 32]

(23)  Kielten oppiminen edistää keskinäistä ymmärrystä ja liikkuvuutta unionissa ja sen ulkopuolella. Kielitaito on myös olennainen elämäntaito ja työssä tarvittava taito. Lisäksi Sen vuoksi ohjelmassa olisi myös edistettävä kielten oppimista etenkin paikan päällä suoritettavien kielikurssien avulla ja laajentamalla helposti saatavilla olevien verkkotyökalujen käyttöä, sillä verkko-opinnot ovat voivat olla kieltenopiskelijoiden kannalta joustavia ja helposti saatavilla. Ohjelmassa tarjotussa kieltenoppimistuessa olisi kiinnitettävä huomiota käyttäjien tarpeisiin ja keskityttävä vastaanottajamaassa, raja-alueilla ja naapurimaissa puhuttuihin kieliin. Kieltenoppimistukien olisi katettava myös kansalliset viittomakielet. Erasmus+ -ohjelman verkossa toimiva kielivalmennuspalvelu olisi räätälöitävä ohjelman osallistujien erityistarpeisiin sopivaksi ja sen olisi oltava kaikille avoin. [tark. 33]

(23 a)  Ohjelmassa olisi käytettävä kieliteknologiaa, kuten automaattisia käännösteknologioita, jotta voidaan helpottaa viranomaisten välistä tiedonvaihtoa ja parantaa kulttuurien välistä vuoropuhelua. [tark. 34]

(24)  Ohjelmassa olisi tuettava toimenpiteitä, jotka edistävät koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla toimivien instituutioiden ja organisaatioiden yhteistyötä, tunnustaen, että niiden avulla voidaan olennaisella tavalla antaa ihmisille niitä tietoja, taitoja ja osaamista, joita ihmiset tarvitsevat muuttuvassa maailmassa ja voidakseen hyödyntää riittävällä tavalla innovointiin, luovuuteen ja yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia erityisesti digitaalisessa taloudessa. Tätä varten olisi varmistettava kaikkien asianomaisten sidosryhmien välinen tehokas yhteistyö ohjelman täytäntöönpanon kaikilla tasoilla. [tark. 35]

(25)  Eurooppa-neuvosto kehotti 14 päivänä joulukuuta 2017 antamissaan päätelmissä jäsenvaltioita, neuvostoa ja komissiota viemään eteenpäin useita aloitteita, joilla eurooppalainen koulutusyhteistyö saatettaisiin uudelle tasolle, muun muassa kannustamalla siihen, että vuoteen 2024 mennessä perustettaisiin ”Eurooppa-yliopistoja”, jotka muodostaisivat alhaalta ylöspäin suuntautuvia unionin läpäiseviä verkostoja. Ohjelmassa olisi tuettava näitä Eurooppa-yliopistoja, joissa olisi tähdättävä huippuosaamiseen ja pyrittävä unionin korkeakoulujen houkuttelevuuden lisäämiseen sekä tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen välisen yhteistyön parantamiseen. Huippuosaamisen käsitettä olisi tulkittava laajasti ja käytettävä myös, kun on kyse esimerkiksi kyvystä lisätä osallisuutta. Ohjelmasta myönnettävän tuen tavoitteena olisi oltava ”Eurooppa-yliopistojen” laaja maantieteellinen kattavuus. [tark. 36]

(26)  Vuonna 2010 annetussa Bruggen julkilausumassa kehotettiin tukemaan ammatillista huippuosaamista älykkään ja kestävän kasvun edistämiseksi. Innovoinnin tehostamisesta Euroopan alueilla vuonna 2017 annetussa tiedonannossa korostetaan ammatillisen koulutuksen ja innovointijärjestelmien välisen yhteyden vahvistamista osana aluetasolla käytettäviä älykkään erikoistumisen strategioita. Ohjelman olisi tarjottava välineet vastata näihin kehotuksiin, ja siinä olisi tuettava sellaisten ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden kansainvälisten foorumien kehittämistä, jotka liittyvät läheisesti kasvua, innovointia, kilpailukykyä, kestävää kehitystä ja sosiaalista osallisuutta koskeviin paikallisiin ja alueellisiin strategioihin. Näiden huippuyksiköiden tehtävänä olisi toimia moottoreina korkealaatuisen ammatillisen osaamisen kehittämisessä alakohtaisten haasteiden perusteella ja samalla tukea unionissa tapahtuvia rakenteellisia muutoksia ja sosiaali- ja talouspolitiikkoja. [tark. 37]

(27)  Virtuaalisen yhteistyön toimien lisäämiseksi ohjelmassa olisi tuettava nykyisten verkkoalustojen, kuten eTwinning-yhteisön, School Education Gateway -portaalin, aikuiskoulutuksen eurooppalaisen foorumin, Euroopan nuorisoportaalin ja korkea-asteen koulutusta koskevan verkkoalustan entistä järjestelmällisempää käyttöä. Ohjelmalla olisi myös tarvittaessa kannustettava uusien verkkoalustojen kehittämistä, jotta vahvistetaan ja uudistetaan koulutus-, urheilu- ja nuorisopolitiikan täytäntöönpanoa unionissa. Tällaisten alustojen olisi oltava helppokäyttöisiä ja saavutettavia Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/2102(18) tarkoitetulla tavalla. [tark. 38]

(28)  Ohjelman olisi osaltaan lisättävä taitojen ja , osaamisen, tutkintojen ja tutkintotodistusten avoimuutta ja helpotettava niiden automaattista keskinäistä tunnustamista sekä opintosuoritusten ja oppimistulosten muun oppimistuloksia koskevan näytön siirtoa, tehostettava laadunvarmistusta ja tuettava epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validointia, taitojen hallintaa ja neuvontaa. Ohjelman olisi tältä osin tarjottava tukea myös kansallisen ja unionin tason asiointipisteille ja verkostoille, jotka antavat tietoa ja apua mahdollisille osallistujille ja siten helpottavat euroopanlaajuisia vaihtoja ja joustavien oppimisväylien kehittämistä eri koulutus- ja nuorisoalojen välillä sekä virallisen ja arki epävirallisen oppimisen ympäristöissä. [tark. 39]

(29)  Ohjelmassa olisi hyödynnettävä edellisen Erasmus+ -ohjelman osallistujia ja tuettava erityisesti alumniverkostoja, ohjelman lähettiläitä sekä liikkuvuutta koskevien vertaistietojen välittäjiä (Europeers) kannustamalla heitä levittämään ohjelmasta saamiaan kokemuksia.

(29 a)  Ohjelmassa olisi erityisesti painotettava ulkomailla suoritettujen opintojaksojen validointia ja tunnustamista, ylemmän perusasteen ja keskiasteen koulutus mukaan lukien. Tässä yhteydessä osoitettavien avustusten myöntämiseen olisi liitettävä laadunarviointimenettelyjä, kuvaus oppimistuloksista ja vaatimus seuraavien täydellisestä täytäntöönpanosta: 15 päivänä maaliskuuta 2018 annettu neuvoston suositus laadukkaan ja tehokkaan oppisopimuskoulutuksen eurooppalaisista puitteista(19), 20 päivänä joulukuuta 2012 annettu neuvoston suositus epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista(20) sekä ulkomailla suoritettujen opintojaksojen tunnustamista ja laadukasta opetusta edistävät eurooppalaiset välineet, kuten eurooppalainen tutkintojen viitekehys (EQF), Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri (EQAR), ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ja ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys (EQAVET). [tark. 40]

(30)  Jotta varmistettaisiin yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuettaisiin muita unionin politiikkoja, liikkuvuusmahdollisuuksia olisi tarjottava eri toimialoilla, kuten julkisella ja yksityisellä sektorilla, maataloudessa ja liike-elämässä, toimiville henkilöille, jotta he voisivat jossakin elämänsä vaiheessa saada koulutusta, harjoittelupaikan tai oppimiskokemuksen ulkomailta kasvaakseen ja kehittyäkseen sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti ja erityisesti tullakseen tietoiseksi eurooppalaisesta identiteetistään ja ymmärtääkseen Euroopan kulttuurista monimuotoisuutta sekä ammatillisesti, erityisesti hankkimalla työmarkkinoilla tarvittavia taitoja. Ohjelmassa olisi tarjottava asiointipiste ohjelmamaiden välisille unionin liikkuvuusjärjestelmille, joissa on vahva oppimisulottuvuus, sekä yksinkertaistettava tällaisten järjestelmien tarjontaa tuensaajien ja kyseisiin toimiin osallistuvien henkilöiden kannalta. Erasmus+ -hankkeiden määrän kasvattamista olisi helpotettava; olisi otettava käyttöön erityisiä toimenpiteitä, joilla Erasmus+ -hankkeiden toteuttajia autetaan avustusten hakemisessa tai synergioiden luomisessa Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ja maahanmuuttoon, turvallisuuteen, oikeusalaan sekä kansalaisuuteen, terveyteen, tiedotusvälineisiin ja kulttuuriin liittyvistä ohjelmista saatavien tukien sekä Euroopan solidaarisuusjoukkojen kanssa. [tark. 41]

(31)  On tärkeää kannustaa Euroopan yhdentymiseen ja unionin tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyvää opetusta, oppimista ja tutkimusta sekä edistää näistä asioista käytävää keskustelua Jean Monnet -toimista saatavan tuen avulla sekä korkea-asteen että muun kaiken yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen aloilla. Eurooppalaisen identiteetin Eurooppaan kuulumisen tunteen vahvistaminen ja siihen sitoutuminen on erityisen tärkeää aikana, jona , kun otetaan huomioon haasteet, jotka koskevat yhteisiä arvoja, joihin unioni perustuu ja jotka ovat erottamaton osa yhteistä eurooppalaista identiteettiä, koetellaan ja jona että kansalaisten osallistumisaktiivisuus on alhainen. Ohjelmalla olisi edelleen osaltaan edistettävä huippuosaamista Euroopan yhdentymiseen liittyvissä opinnoissa ja samalla lisättävä laajemman oppimisyhteisön ja suuren yleisön sitoutumista Euroopan yhdentymiseen. [tark. 42]

(32)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Ohjelmassa olisi noudatettava Pariisin sopimuksen päätavoitetta tehostaa maailmanlaajuisia toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoon ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä ohjelmalla edistetään ilmastotoimien ja kestävän kehityksen valtavirtaistamista unionin politiikoissa sekä sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen kattamana ajanjaksona, ja 30 prosentin vuositavoite otetaan käyttöön mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Ohjelman valmistelun ja toteutuksen aikana yksilöidään asiaankuuluvia toimia, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaan liittyvien arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. [tark. 43]

(32 a)  Ottaen huomioon unionin roolin maailmanlaajuisena toimijana, Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 ja jäsenvaltioiden Rio+20 -konferenssissa tekemät sitoumukset, ohjelmassa olisi valtavirtaistettava osallistavaa, tasa-arvoista ja laadukasta koulutusta ja elinikäistä oppimista sekä tunnustettava koulutuksen keskeinen rooli köyhyyden torjunnassa. Ohjelmalla olisi myös edistettävä kestävän kehityksen toimintaohjelmaa tukemalla pyrkimyksiä kehittää kestävässä kehityksessä tarvittavia taitoja ja tiedotettava ihmisille kestävyydestä, ympäristönsuojelusta ja ilmastonmuutoksesta virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen avulla. [tark. 44]

(33)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(21) 17 kohdan mukaisesti [viite saatetaan ajan tasalle tarvittaessa]. On syytä varmistaa, että ohjelman vuotuisia määrärahoja lisätään merkittävästi vuodesta 2021 alkaen monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 viimeiseen vuoteen verrattuna ja että vuotuisia määrärahoja lisätään sen jälkeen jatkuvasti asteittain. Tämän tasoisilla määrärahoilla autettaisiin varmistamaan laajempi osallistuminen heti monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta alkaen ja estettäisiin loppuvuosien suhteettomat lisäykset, joiden käyttöönotto saattaa olla vaikeaa. [tark. 45]

(34)  Kansallisten toimistojen hallinnoimien yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen toimien yleisten rahoituspuitteiden jakamiseksi olisi määriteltävä alakohtainen vähimmäisrahoitus (korkea-asteen koulutus, yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja aikuiskoulutus), jotta jokaisella näistä aloista voidaan varmistaa tavoiteltujen tuotosten ja tulosten saavuttamiseen tarvittava määrärahojen kriittinen massa. Työohjelmassa olisi vahvistettava täsmälliset talousarviomäärärahat toimi- ja aloitekohtaisesti. [tark. 46]

(35)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’(22). Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja välillistä toteutusta koskevat säännöt.

(36)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimien erityistavoitteet ja saavutetaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttämistä sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoituksen, joka ei perustu toimien kustannuksiin, käyttämistä. Ohjelman toimeenpanossa olisi noudatettava varainhoitoasetuksessa säädettyjä avoimuuden, syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun periaatteita. [tark. 47]

(37)  Kolmannet maat, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, voivat osallistua ohjelmaan Euroopan talousalueesta tehtyyn sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa; ETA-sopimuksessa määrätään unionin ohjelmien toteuttamisesta kyseisen sopimuksen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Kolmannet maat voivat osallistua myös muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi annettava tarvittavat valtuudet toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Kolmannet maat saavat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan niiden edellytysten mukaisesti, joista määrätään kyseisen kolmannen maan osallistumista unionin ohjelmiin koskevassa erityisessä sopimuksessa. Täysimääräinen osallistuminen sisältää lisäksi velvoitteen perustaa kansallinen toimisto ja hallinnoida joitakin ohjelman toimia hajautetusti. Kolmansista maista peräisin olevien henkilöiden ja yhteisöjen, jotka eivät ole assosioituneita ohjelmaan, olisi voitava osallistua joihinkin ohjelman toimiin, jotka määritellään työohjelmassa ja komission julkaisemissa ehdotuspyynnöissä. Toteuttamisen yhteydessä voitaisiin ajatella erityisjärjestelyjä Euroopan pienvaltioista peräisin olevien henkilöiden ja yhteisöjen osalta. [tark. 48]

(38)  Näiden alueiden erityistilanne olisi otettava huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 artiklan ja komission tiedonannon ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”(23) (”strategista kumppanuutta koskeva tiedonanto”) mukaisesti. Syrjäisimpien alueiden osallistumista kaikkiin toimiin aiotaan lisätä toteuttamalla erilaisia toimenpiteitä. Näiltä alueilta ja kolmansista maista, erityisesti niiden naapurimaista, peräisin olevien ihmisten ja organisaatioiden välistä liikkuvuuteen liittyvää vaihtoa ja yhteistyötä olisi edistettävä. Toimenpiteitä aiotaan seurata ja arvioida säännöllisesti. [tark. 49]

(38 a)  Komissio totesi strategista kumppanuutta koskevassa tiedonannossa, että oppijoiden ja koulutusalan henkilöstön liikkuvuuden lisääntyminen erityisesti Erasmus+ -ohjelman kautta hyödyttäisi suuresti syrjäisimpiä alueita, ja sitoutui lisäämään rahoitustukea syrjäisimmiltä alueilta ja/tai syrjäisimmille alueille matkustaville osallistujille sisällyttämällä Erasmus+ -ohjelmaan näitä alueita koskevat erityiset rahoitussäännöt, sekä selvittämällä, voidaanko alueellista Erasmus+ -yhteistyötä lisätä siten, että liikkuvuus syrjäisimpien alueiden ja naapurialueiden kolmansien maiden välillä lisääntyy, ja käyttämällä Euroopan sosiaalirahasto plussaa Erasmus+ -ohjelman rinnalla. [tark. 50]

(39)  Merentakaisiin maihin tai merentakaisille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat neuvoston päätöksen 2013/755/EU 94 artiklan nojalla(24)[saatetaan viite tarvittaessa ajan tasalle uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti] saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Näiden maiden tai alueiden syrjäisyydestä johtuvat rajoitteet olisi otettava huomioon ohjelmaa toteutettaessa ja niiden osallistumista ohjelmaan olisi seurattava ja arvioitava säännöllisesti.

(40)  Ohjelman tavoitteiden ja painopisteiden jatkuvuus olisi säilytettävä. Koska ohjelma on kuitenkin tarkoitus panna täytäntöön seitsemän vuoden aikana, on taattava tietynasteinen jousto, jotta sitä voidaan mukauttaa muuttuviin tilanteisiin ja poliittisiin painopisteisiin koulutuksen, nuorison ja urheilun alalla. Tämän vuoksi tässä asetuksessa ei määritetä yksityiskohtaisesti, miten erityiset aloitteet olisi suunniteltava, eikä siinä määritetä ennalta kaikkia poliittisia painopisteitä ja vastaavia talousarvion painopisteitä seuraavien seitsemän vuoden ajaksi. Sen sijaan toissijaiset politiikkaan liittyvät valinnat ja painopisteet, kuten uusien erityisten aloitteiden yksityiskohdat, olisi määritettävä työohjelmien välityksellä varainhoitoasetuksen mukaisesti komission olisi hyväksyttävä työohjelmia ja ilmoitettava niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Uusien aloitteiden suunnittelussa olisi hyödynnettävä aiemmista ja meneillään olevista alan pilottialoitteista saatuja kokemuksia ja otettava eurooppalainen lisäarvo asianmukaisesti huomioon sekä aloitteen sisällössä että sen rakenteessa. Työohjelmassa olisi myös vahvistettava toimenpiteet, jotka ovat tarpeen ohjelman toteuttamiseksi sen yleis- ja erityistavoitteita vastaavasti, avustusten valinta- ja myöntämisperusteet sekä kaikki muut vaadittavat seikat. Työohjelmat ja niihin mahdollisesti tehtävät muutokset olisi hyväksyttävä täytäntöönpanosäädöksillä tarkastelumenettelyä delegoidulla säädöksellä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla ja kansallisia toimistoja ja sidosryhmiä kuullen, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettuja periaatteita noudattaen. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 51]

(40 a)  Komission olisi yhdessä kansallisten toimistojen kanssa valvottava ohjelman täytäntöönpanoa ja raportoitava siitä sekä sen elinkaaren aikana että sen päättymisen jälkeen. Ohjelman loppuarviointi olisi suoritettava oikea-aikaisesti, jotta sitä voidaan tarvittaessa hyödyntää jatko-ohjelman välitarkastelussa. Komission olisi erityisesti toteutettava ohjelman välitarkastelu ja esitettävä tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen muuttamiseksi. [tark. 52]

(41)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(25) 22 ja 23 kohdan nojalla tätä ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille edunsaajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Tällaisten vaatimusten olisi sisällettävä sellaiset täsmälliset, mitattavat ja realistiset indikaattorit, joita voidaan mitata ajan myötä ja joiden perusteella voidaan arvioida ohjelman vaikutuksia kentällä. [tark. 53]

(42)  Tiedottaminen ohjelmasta tuettujen toimien tarjoamista mahdollisuuksista ja niitä koskeva julkisuus ja tulosten levittäminen olisi varmistettava niin Euroopan tasolla kuin kansallisella ja paikallistasolla. Tiedotus-, julkisuus- ja tulostenlevitystoimien toteuttamisen olisi oltava ohjelman kaikkien täytäntöönpanoelinten tehtävänä, tarvittaessa muiden asianomaisten sidosryhmien avulla. [tark. 54]

(43)  Jotta varmistetaan yleisölle suunnatun tiedotuksen tehokkuus ja komission aloitteesta toteutettujen viestintätoimien välinen vahvempi synergia, viestintätoimiin tämän asetuksen mukaisesti kohdennetuilla määrärahoilla olisi tuettava myös komission tiedotustoimintaa, joka koskee unionin poliittisia painopisteitä edellyttäen, että ne liittyvät tämän asetuksen yleiseen tavoitteeseen. [tark. 55]

(44)  Tämän asetuksen tehokkaan ja vaikuttavan täytäntöönpanon varmistamiseksi ohjelmassa olisi hyödynnettävä mahdollisimman paljon jo käytössä olevia toteuttamismekanismeja. Ohjelman toteuttaminen olisi annettava komission ja kansallisten toimistojen vastuulle ja niiden olisi varmistettava ohjelman sääntöjen johdonmukainen ja suoraviivainen noudattaminen kaikkialla unionissa ja pitkällä ajanjaksolla. Tämän vuoksi ja ohjelman tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi komission ja kansallisten toimistojen olisi tehtävä yhteistyötä ja kuultava sidosryhmiä, jotta voidaan kehittää johdonmukaisia, yksinkertaisia ja korkealaatuisia menettelyjä sekä helpottaa sellaisten hyvien käytäntöjen vaihtoa, jotka voivat parantaa ohjelman hankkeiden laatua. Kansallisten toimistojen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan samoja kuin edeltävän ohjelman hallintoa varten nimetyt toimistot. Vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi olisi rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin, jollei ole perusteltua syytä tehdä toisin esimerkiksi tilanteessa, jossa kyseisen kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista. [tark. 56]

(44 a)  Jotta voidaan kannustaa sellaisia hankkeiden toteuttajia, joilla ei ole kokemusta unionin rahoitusohjelmista, hakemaan rahoitusta, komission ja kansallisten toimistojen olisi tarjottava neuvontaa ja tukea sekä varmistettava, että hakumenettelyt ovat mahdollisimman selkeitä ja yksinkertaisia. Ohjelmaopasta olisi parannettava edelleen, jotta se olisi helppokäyttöinen ja selkeä ja hakulomakkeiden olisi oltava yksinkertaisia ja ne olisi asetettava saataville oikea-aikaisesti. Hakumenettelyn yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi olisi kehitettävä yhteinen monikielinen keskitetty väline ohjelman edunsaajia ja ohjelman hallinnointiin osallistuvia varten. [tark. 57]

(44 b)  Yleissääntönä on, että avustus- ja hankehakemukset olisi jätettävä sen valtion kansalliselle toimistolle, johon hakija on sijoittautunut. Tästä poiketen unionin laajuisten verkkojen sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden järjestämää toimintaa koskevat avustuspyynnöt ja hankehakemukset olisi jätettävä komissiolle, jonka olisi hallinnoitava niitä suoraan. [tark. 58]

(45)  Moitteettoman varainhoidon ja oikeusvarmuuden varmistamiseksi kaikissa osallistujamaissa kunkin kansallisen viranomaisen olisi nimettävä riippumaton tarkastuselin. Kyseisen riippumattoman tarkastuselimen olisi tehokkuuden maksimoimiseksi oltava mahdollisuuksien mukaan sama kuin edellisessä ohjelmassa tarkoitettuja toimia varten nimetty elin.

(46)  Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä toteuttamaan toteutettava kaikki asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman ohjelmaan osallistumista ja sen moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet. Siihen kuuluu – mahdollisuuksien mukaan ja sanotun rajoittamatta kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksiä koskevan unionin lainsäädännön soveltamista – sellaisten kysymysten ratkaiseminen, jotka hankaloittavat viisumin ja oleskeluluvan saamista. Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöön maahanpääsyä koskevia nopeutettuja menettelyjä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2016/801(26) mukaisesti. [tark. 59]

(47)  Tulosraportointijärjestelmällä olisi varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja arvioinnin seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja niiden tarkkuuden taso on asianmukainen. Kyseiset tiedot olisi toimitettava komissiolle asiaa koskevien tietosuojasääntöjen mukaisesti.

(48)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(27) mukaisesti. [tark. 60]

(49)  Avustuksensaajia koskevien vaatimusten yksinkertaistamiseksi olisi mahdollisimman usein käytettävä yksinkertaistettuja avustuksia, joiden muotona on kertakorvaus, yksikkökustannukset ja kiinteämääräinen rahoitus. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti ja ohjelman hallinnon yksinkertaistamiseksi liikkuvuustoimiin olisi sovellettava kyseiseen hankkeeseen perustuvia kiinteitä maksuja kaikilla aloilla. Ohjelmassa vahvistettujen liikkuvuutta koskevien toimien tukemiseen tarkoitettujen yksinkertaistettujen avustusten suuruudessa suuruus, sellaisina kuin komissio ne määrittää, olisi otettava tarkistettava ja mukautettava säännöllisesti ottaen huomioon isäntämaan ja -alueen oleskelu- ja elinkustannukset. Komissiolla ja lähettävien maiden kansallisilla toimistoilla olisi oltava mahdollisuus mukauttaa näitä yksinkertaistettuja avustuksia objektiivisten kriteerien perusteella, erityisesti varmistaakseen niiden ihmisten, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, osallistumisen. Jäsenvaltioita olisi myös rohkaistava vapauttamaan kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti tällaiset avustukset veroista ja sosiaaliturvamaksuista. Samaa vapautusta olisi sovellettava julkisiin tai yksityisiin yhteisöihin, jotka myöntävät tällaista rahoitustukea kyseisille henkilöille. [tark. 61]

(50)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(28), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(29) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(30) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muuta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia ja muuta laitonta toimintaa unionissa, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(31) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja myönnettävä komissiolle, Euroopan petostentorjuntavirastolle, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(51)  On tarpeen varmistaa ohjelman puitteissa toteutettujen toimien täydentävyys jäsenvaltioiden toteuttamien toimien sekä muiden unionin toimien kanssa erityisesti koulutuksen, kulttuurin ja tiedonvälityksen, nuorison ja solidaarisuuden, työllisyyden ja sosiaalisen osallistamisen, tutkimuksen ja innovoinnin, elinkeinoelämän ja yritystoiminnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, kohderyhmänä etenkin nuoret viljelijät, koheesio- ja aluepolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön ja kehitysasioiden alalla.

(52)  Sääntelykehys on jo edellisellä ohjelmakaudella antanut jäsenvaltioille ja alueille mahdollisuuden luoda synergioita Erasmus+ -ohjelman ja muiden sellaisten unionin välineiden (kuten Euroopan rakenne- ja investointirahastojen) välille, joista myös tuetaan unionin koulutus- ja nuorisoalan järjestelmien laadullista kehittämistä, mutta tätä potentiaalia ei ole tähän mennessä hyödynnetty tarpeeksi, mikä rajoittaa hankkeiden systeemisiä vaikutuksia ja vaikutusta politiikkaan. Näiden eri välineiden hallinnosta kansallisella tasolla vastaavien kansallisten elinten olisi tehostettava keskinäistä viestintäänsä ja yhteistyötään, jotta niiden vaikutus olisi mahdollisimman suuri. Ohjelman olisi annettava mahdollisuus aktiiviseen yhteistyöhön näiden välineiden kanssa, erityisesti varmistamalla, että korkealaatuiselle hakemukselle, jolle ei voida myöntää rahoitusta ohjelmasta riittämättömien määrärahojen vuoksi, voidaan harkita rahoituksen myöntämistä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista yksinkertaistetulla menettelyllä. Tällaisia toimia koskevan menettelyn yksinkertaistamiseksi niille olisi voitava myöntää ”huippuosaamismerkki” niiden korkean laadun tunnustamiseksi. Tällaisella ohjelmien välisellä täydentävyydellä olisi voitava lisätä hankkeiden yleistä onnistumista. [tark. 62]

(52 a)  Unionin rahoituksen ja poliittisen tuen tehokkuuden maksimoimiseksi on tärkeää edistää johdonmukaisesti synergioita ja täydentävyyttä kaikkien asiaankuuluvien ohjelmien välillä. Tällaiset synergiat ja täydentävyys eivät saisi johtaa siihen, että Erasmus+ -ohjelmalle osoitettuja varoja hallinnoidaan ohjelman rakenteen ulkopuolella tai että varoja käytetään muiden kuin tässä asetuksessa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen Mahdollisten synergioiden ja täydentävyyksien olisi johdettava yksinkertaistettuihin hakumenettelyihin täytäntöönpanon tasolla. [tark. 63]

(53)  Jotta ohjelman tulosindikaattoreita voidaan tarkistaa ja täydentää, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitettä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(54)  On aiheellista varmistaa edellisen ohjelman asianmukainen saattaminen päätökseen, erityisesti monivuotisten hallinnointijärjestelyjen, esimerkiksi teknisen ja hallinnollisen avun rahoituksen, jatkuminen. Teknisellä ja hallinnollisella avulla olisi tarvittaessa varmistettava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen niiden toimien hallinto, joita ei ole edellisen ohjelman puitteissa 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä vielä saatettu loppuun.

(55)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Tällä asetuksella pyritään erityisesti varmistamaan, että noudatetaan täysimääräisesti oikeutta naisten ja miesten tasa-arvoon sekä oikeutta syrjimättömyyteen sukupuolen, rodun, etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai sukupuolisen suuntautumisen perusteella, ja edistämään Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 ja 23 artiklan soveltamista. Tästä syystä ohjelmasta olisi tuettava aktiivisesti aloitteita, joilla pyritään lisäämään tietoisuutta ja edistämään myönteisiä käsityksiä kaikista ryhmistä, jotka saattavat joutua syrjityiksi, sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Siitä olisi myös tuettava toimia, joilla puututaan romanien koulutuseroihin ja erityisongelmiin helpottamalla heidän täysimääräistä ja aktiivista osallistumistaan ohjelmaan. Varsinkin perusoikeuskirjassa tunnustettujen oikeuksien ja periaatteiden kunnioittaminen olisi valtavirtaistettava koko ohjelman suunnittelu-, täytäntöönpano-, seuranta- ja arviointiprosessissa. [tark. 64]

(56)  Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia rahoitussääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyvät SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla. Näissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksyttävät säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojelua siinä tapauksessa, että jäsenvaltioissa ilmenee oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen liittyviä yleisiä puutteita, koska oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden välttämätön ennakkoedellytys.

(57)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, vaan se voidaan tavoitteen ohjelmamaiden välisen luonteen, rahoitettujen liikkuvuus- ja yhteistyötoimien suuren määrän ja laajan maantieteellisen soveltamisalan, sen oppimiseen liittyvän liikkuvuuden hyödyntämismahdollisuuksiin ja yleisemmin unionin integraatioon kohdistuvien vaikutusten sekä sen voimakkaan kansainvälisen ulottuvuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

(58)  Asetus (EY) N:o 1288/2013 olisi kumottava 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

(59)  Jotta voidaan varmistaa ohjelman perusteella annettavan rahoituksen jatkuvuus, tätä asetusta olisi sovellettava 1 päivästä tammikuuta 2021.

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan koulutusta, nuorisoa ja urheilua koskeva unionin toimintaohjelma Erasmus+, jäljempänä ’ohjelma’.

Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’elinikäisellä oppimisella’ kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa tapahtuvaa oppimista (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen), mukaan lukien varhaiskasvatus, yleissivistävä, ammatillinen ja korkea-asteen koulutus sekä aikuiskoulutus, jonka tuloksena henkilökohtaiset, kansalaisuuteen ja kulttuuriin liittyvät, sosiaaliset ja/tai työhön liittyvät tiedot, taidot, osaaminen ja asenteet tai yhteiskunnallinen osallistuminen kehittyvät tai päivittyvät, neuvonta- ja ohjauspalvelut mukaan luettuina; [tark. 65]

2)  ’oppimiseen liittyvällä liikkuvuudella’ johonkin maahan oman asuinmaan ulkopuolelle siirtymistä, jonka tarkoituksena on suorittaa opintoja, harjoitteluja, mukaan lukien uudelleen- tai täydennyskoulutus, tai epävirallista tai arkioppimista; tällainen liikkuvuus voi olla harjoittelua, oppisopimuskoulutusta, nuorisovaihtoa, opettamista tai osallistumista ammatilliseen kehitystoimintaan; siihen voi liittyä toimenpiteitä, kuten kielitukea ja kielenopetusta, kansalliset viittomakielet mukaan lukien, ja/tai sitä voidaan täydentää helposti saatavilla olevalla verkko-oppimisella ja virtuaalisella yhteistyöllä. Joissakin erityistapauksissa se voi olla muodoltaan tietoteknisten ja viestintävälineiden käytön avulla tapahtuvaa oppimista; [tark. 66]

2 a)  ’virtuaalisella oppimisella’ taitojen ja tietojen hankkimista käyttämällä helposti saatavilla olevia tieto- ja viestintätekniikan välineitä; [tark. 67]

2 b)  ’sulautuvalla oppimisella’ taitojen ja tietojen hankkimista virtuaalisen koulutuksen välineiden ja perinteisten koulutusmenetelmien yhdistelmän avulla; [tark. 68]

3)  ’epävirallisella oppimisella’ vapaaehtoista oppimista, joka tapahtuu virallisen koulutuksen ulkopuolella (tavoitteiden, menetelmien ja ajankäytön osalta) tarkoituksellisen toiminnan kautta ja johon liittyy oppimisen tukea jossakin muodossa;

4)  ’arkioppimisella’ arkipäivän toimista ja kokemuksista oppimista, joka ei ole tavoitteiden, ajankäytön tai oppimisen tuen osalta organisoitua eikä jäsenneltyä. Se ei välttämättä ole oppijan näkökulmasta tarkoituksellista;

5)  ’nuorilla’ 13–30-vuotiaita henkilöitä;

6)  ’ruohonjuuritason urheilulla’ kaikenikäisten harjoittamaa säännöllistä järjestettyä paikallistason amatööriurheilua ja harrasteliikuntaa terveyden edistämiseksi tai koulutus- tai sosiaalisia tarkoituksia varten; [tark. 69]

7)  ’korkeakouluopiskelijalla’ henkilöä, joka on kirjoilla korkeakoulussa joko lyhyitä opintoja taikka kandidaatin-, maisterin- tai tohtorintutkinnon tai vastaavia opintoja varten. Tällä tarkoitetaan myös vastavalmistuneita , tai henkilöä, joka on suorittanut loppututkinnon tällaisessa oppilaitoksessa viimeksi kuluneiden 24 kuukauden aikana; [tark. 70]

8)  ’henkilöstöllä’ henkilöitä, jotka joko ammatin tai vapaaehtoistoiminnan vuoksi osallistuvat kaikentasoiseen yleissivistävään tai ammatilliseen koulutukseen tai epäviralliseen oppimiseen liittyvään toimintaan, ja tällä voidaan tarkoittaa korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opettajia, kouluttajia, tutkijoita, koulunjohtajia, nuorisotyöntekijöitä, urheiluvalmentajia, muuta kuin opetushenkilöstöä ja muita oppimisen edistämiseen osallistuvia toimijoita; [tark. 71]

8 a)  ’urheiluhenkilöstöllä’ henkilöitä, jotka osallistuvat urheilujoukkueen tai useiden yksittäisten urheilijoiden johtamiseen, ohjaamiseen tai valmentamiseen, joko palkattuina työntekijöinä tai vapaaehtoisesti; [tark. 72]

9)  ’ammattiopiskelijalla’ henkilöä, joka suorittaa toisen asteen ammatillisen perus- tai jatkokoulutuksen opinto-ohjelmaa tai toisen asteen jälkeistä opinto-ohjelmaa. Tällä tarkoitetaan myös henkilöitä, jotka ovat hiljattain suorittaneet kyseisten ohjelmien , tai henkilöä, joka on 24 edeltävän kuukauden aikana suorittanut kyseisen ohjelman loppututkinnon; [tark. 73]

10)  ’oppilaalla’ henkilöä, joka on oppimista varten kirjoilla yleissivistävää koulutusta antavassa oppilaitoksessa millä tahansa tasolla varhaiskasvatuksesta keskiasteen koulutukseen tai henkilöä, joka saa koulutusta koulujärjestelmän ulkopuolella, ja jonka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset katsovat voivan osallistua ohjelmaan alueellaan; [tark. 74]

11)  ’aikuiskoulutuksella’ kaikkia peruskoulutuksen jälkeisiä muun kuin ammatillisen aikuiskoulutuksen muotoja, jotka voivat kuulua virallisen tai epävirallisen koulutuksen taikka arkioppimisen piiriin;

12)  ’ohjelmaan assosioitumattomalla kolmannella maalla’ kolmatta maata, joka ei osallistu ohjelmaan täysimittaisesti, mutta jonka oikeussubjektit voivat poikkeuksellisesti hyötyä ohjelmasta asianmukaisesti perustelluissa unionin edun mukaisissa tapauksissa; [tark. 75]

13)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole jäsenvaltio;

14)  ’kumppanuudella’ oppilaitosten ja/tai organisaatioiden ryhmän tekemää sopimusta, jonka tarkoituksena on toteuttaa yhteisiä toimintoja ja hankkeita;

15)  ’yhteisellä maisteriohjelmalla maisteri- ja tohtoriohjelmalla’ integroitua koulutusohjelmaa, joka suoritetaan vähintään kahdessa korkeakoulussa ja jonka suorittaja saa yhden tutkintotodistuksen, jonka kaikki integroituun koulutusohjelmaan osallistuvat oppilaitokset myöntävät ja allekirjoittavat yhdessä ja joka tunnustetaan virallisesti maissa, joissa osallistuvat oppilaitokset sijaitsevat; [tark. 76]

16)  ’kansainvälisellä’ mitä tahansa toimintaa, johon osallistuu vähintään yksi ohjelmaan assosioitumaton kolmas maa;

17)  ’virtuaalisella yhteistyöllä’ yhteistyömuotoja, joissa käytetään tietotekniikkaa ja viestintävälineitä;

18)  ’korkeakoululla’ korkea-asteen koulutusta tarjoavaa oppilaitosta yhteisöä, jossa kansallisen lainsäädännön tai käytännön mukaisesti voi suorittaa tunnustetun tutkinnon tai muun tunnustetun korkea-asteen ammattipätevyyden, riippumatta siitä, mitä nimitystä tällaisesta oppilaitoksesta käytetään, sekä korkea-asteen koulutusta tarjoavaa muuta oppilaitosta vastaavaa yhteisöä, jonka kansalliset viranomaiset katsovat voivan osallistua ohjelmaan alueellaan; [tark. 77]

19)  ’ohjelmamaiden välisellä’ mitä tahansa toimintaa, johon osallistuu vähintään kaksi maata, jotka ovat joko jäsenvaltioita tai ohjelmaan assosioituneita kolmansia maita;

20)  ’nuorten osallistumistoiminnalla’ koulun ulkopuolista toimintaa, jonka epäviralliset nuorten ryhmät ja/tai nuorisojärjestöt järjestävät ja jolle on ominaista epävirallinen oppiminen tai arkioppiminen sekä saavutettavuuden ja osallistavuuden tukeminen; [tark. 78]

21)  ’nuorisotyöntekijällä’ henkilöä, joka ammattinsa tai vapaaehtoistoiminnan kautta on mukana epävirallisessa oppimisessa tai arkioppimisessa ja joka tukee nuorten koulutuksellista ja sosiaalista sekä ammatillista kehitystä henkilökohtaista kehitystä, mukaan lukien heidän sosiaalinen ja ammatillinen kehityksenä sekä osaamisen kehitys; [tark. 79]

22)  ’EU:n nuorisodialogilla’ poliittisten vaikuttajien, päätöksentekijöiden, asiantuntijoiden, tutkijoiden tai kansalaisyhteiskunnan sidosryhmien, tapauksen mukaan, sekä nuorten ja nuorisojärjestöjen kanssa käytävää vuoropuhelua, joka ; se toimii yhtenä nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön painopisteiden, toteuttamisen ja seurannan jatkuvan yhteisen pohdinnan foorumina kaikilla nuorten kannalta keskeisillä aloilla; [tark. 80]

23)  ’ohjelmaan assosioituneella kolmannella maalla’ kolmatta maata, joka on osapuolena unionin kanssa tehdyssä sopimuksessa, jonka perusteella sen on mahdollista osallistua ohjelmaan, ja joka täyttää kaikki jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet; [tark. 81]

24)  ’oikeussubjektilla’ luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen [197 artiklan 2 kohdan c alakohdan] mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

25)  ’ihmisillä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia’ henkilöitä, joiden on hankalaa hyödyntää tehokkaasti ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia taloudellisista, sosiaalisista, kulttuuriin liittyvistä, maantieteellisistä tai terveyteen liittyvistä syistä, maahanmuuttajataustan vuoksi tai esimerkiksi vammaan tai oppimisvaikeuksiin liittyvistä syistä jotka ovat ohjelmaan osallistumisen kannalta epäedullisessa asemassa esimerkiksi vammasta, terveysongelmista, oppimisvaikeuksista, maahanmuuttajataustasta, kulttuurieroista tai heidän taloudellisesta, sosiaalisesta ja maantieteellisestä tilanteestaan johtuvien erilaisten esteiden vuoksi, mukaan lukien marginalisoituneihin yhteisöihin kuuluvat henkilöt tai henkilöt, jotka saattavat kohdata syrjintää jollakin Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistetulla perusteella; [tark. 82]

26)  ’kansallisella viranomaisella’ viranomaista, joka vastaa kansallisella tasolla ohjelman hallinnoinnin seurannasta ja valvonnasta jossakin jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa kolmannessa maassa;

27)  ’kansallisella toimistolla’ yhtä tai useampaa tietyn jäsenvaltion tai ohjelmaan assosioituneen kolmannen maan elintä, joka on vastuussa ohjelman toteuttamisen hallinnoinnista kansallisella tasolla. Yhdessä jäsenvaltiossa tai ohjelmaan assosioituneessa jäsenvaltiossa voi olla useampi kuin yksi kansallinen toimisto;

27 a)  ’huippuosaamismerkillä (”Seal of Excellence”)’ korkean laadun osoittavaa merkkiä, joka myönnetään ohjelmaan esitetyille hankkeille, joiden katsotaan olevan rahoituksen arvoisia mutta joille ei voida sitä myöntää talousarviorajoitusten vuoksi; sillä tunnustetaan ehdotuksen arvo ja tuetaan vaihtoehtoisen rahoituksen etsimistä. [tark. 83]

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on tukea ihmisten koulutuksellista, ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä koulutuksen, nuorison nuorisotoiminnan ja urheilun alalla elinikäisen oppimisen avulla Euroopassa ja muualla ja edistää näin kestävää kasvua, työllisyyttä ja laadukkaita työpaikkoja, sosiaalista koheesiota ja osallistavuutta sekä edistää aktiivista kansalaisuutta ja vahvistaa eurooppalaista identiteettiä. Ohjelma on keskeinen väline eurooppalaisen koulutusalueen luomiseksi ja innovoinnin edistämiseksi koulutuksessa, ja sillä tuetaan eurooppalaisen strategisen koulutusyhteistyön toteuttamista yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla sekä tähän liittyviä alakohtaisia ohjelmia, edistetään nuorisopoliittista yhteistyötä unionin nuorisostrategian 2019–2027 puitteissa ja kehitetään urheilun eurooppalaista ulottuvuutta. [tark. 84]

2.  Ohjelman erityistavoitteet ovat seuraavat:

a)  edistetään oppimiseen liittyvää henkilöiden liikkuvuutta samoin kuin yhteistyötä, osallisuutta, tasa-arvoa, huippuosaamista, luovuutta ja innovointia koulutusalan organisaatioiden ja koulutuspolitiikan tasolla; [tark. 85]

b)  edistetään epäviralliseen oppimiseen ja arkioppimiseen liittyvää liikkuvuutta, kulttuurienvälistä oppimista, kriittistä ajattelua ja aktiivista osallistumista nuorten keskuudessa samoin kuin yhteistyötä, osallisuutta, laatua, luovuutta ja innovointia nuorisoalan organisaatioiden ja nuorisopolitiikan tasolla; [tark. 86]

c)  edistetään urheiluvalmentajien ja -henkilöstön ruohonjuuritason urheilussa urheiluhenkilöstön ja järjestettyä urheilua säännöllisesti harrastavien nuorten oppimiseen liittyvää liikkuvuutta samoin kuin yhteistyötä, osallisuutta, luovuutta ja innovointia urheilujärjestöjen ja urheilupolitiikan tasolla; [tark. 87]

c a)  edistetään elinikäistä oppimista monialaisella lähestymistavalla virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen kautta ja tukemalla joustavia oppimisväyliä. [tark. 88]

2 a.  Ohjelmaan on sisällyttävä vahvistettu kansainvälinen ulottuvuus, jonka tarkoituksena on tukea unionin ulkoista toimintaa ja kehitystavoitteita unionin ja kolmansien maiden välisen yhteistyön avulla. [tark. 89]

3.  Ohjelman tavoitteisiin pyritään seuraavien kolmen avaintoimen avulla:

a)  oppimiseen liittyvä liikkuvuus, jäljempänä ’avaintoimi 1’;

b)  organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö, jäljempänä ’avaintoimi 2’; ja

c)  tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön, jäljempänä ’avaintoimi 3’.

Tavoitteisiin pyritään myös 7 artiklassa säädettyjen Jean Monnet -toimien avulla.

Kaikkiin ohjelman toimiin on sisällyttävä vahva oppimista koskeva tekijä, joka edistää tässä artiklassa vahvistettujen ohjelman tavoitteiden saavuttamista. Kullakin avaintoimella tuettavien toimien kuvaus on II luvussa (koulutus), III luvussa (nuoriso) ja IV luvussa (urheilu). Kunkin toimen toiminnalliset tavoitteet ja vastaavat poliittiset painopisteet määritetään yksityiskohtaisesti 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa. [tark. 90]

3 a artikla

Eurooppalainen lisäarvo

1.  Ohjelmasta tuetaan vain sellaisia toimia ja toimintoja, jotka saattavat tuottaa eurooppalaista lisäarvoa ja jotka edistävät 3 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamista.

2.  Ohjelman toimien ja toimintojen eurooppalaisen lisäarvon varmistavat esimerkiksi seuraavat ominaisuudet:

a)  kansainvälisyys, erityisesti liikkuvuuden ja yhteistyön osalta, jolla pyritään kestävien järjestelmävaikutusten saavuttamiseen;

b)  täydentävyys ja yhteisvaikutukset muiden ohjelmien ja politiikkojen kanssa kansallisella, unionin ja globaalilla tasolla;

c)  vaikutukset avoimuutta ja tunnustamista lisäävien unionin välineiden tulokselliseen hyödyntämiseen;

d)  vaikutukset unionin laajuisten laadunvarmistusnormien kehittämiseen, mukaan lukien laatua koskevat ohjeistot;

e)  vaikutukset unionin laajuisten yhteisten normien kehittämiseen koulutusohjelmien alalla;

f)  kulttuurien ja uskontojen välisen vuoropuhelun edistäminen kaikkialla unionissa;

g)  monikielisyyden edistäminen kaikkialla unionissa tai

h)  eurooppalaisen yhteenkuuluvuuden tunteen edistäminen ja Euroopan kansalaisuuden vahvistaminen. [tark. 91]

II LUKU

KOULUTUS

4 artikla

Avaintoimi 1

Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

Koulutuksen alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 1 avulla seuraavia toimia:

a)  korkeakouluopiskelijoiden ja -henkilöstön liikkuvuus;

b)  ammattiopiskelijoiden ja ammatillisen koulutuksen henkilöstön liikkuvuus;

c)  oppilaiden ja oppilaitosten henkilöstön liikkuvuus, mukaan lukien esikoulujen opettajat sekä varhaiskasvatus- ja hoitohenkilöstö; [tark. 92]

d)  aikuiskoulutuksen oppijoiden ja henkilöstön liikkuvuus; [tark. 93]

e)  kieltenopiskelumahdollisuudet, myös sellaiset, jotka tukevat liikkuvuustoimia.

Ohjelmalla tuetaan virtuaalista ja sulautuvaa oppimista koskevia toimenpiteitä 1 kohdassa tarkoitettujen liikkuvuustoimien yhteydessä. Sillä tuetaan myös tällaisia toimenpiteitä, jotka koskevat henkilöitä, jotka eivät voi osallistua tällaisiin liikkuvuustoimiin.

Komissio varmistaa tarvittaessa, että ohjelman yhteydessä kehitetyt virtuaalista ja sulautuvaa oppimista koskevat välineet asetetaan suuren yleisön saataville. [tark. 94]

Tukea voidaan myöntää tässä artiklassa tarkoitettujen liikkuvuustoimien valmistelua, myös tarvittaessa valmistelukäyntejä, varten. [tark. 95]

5 artikla

Avaintoimi 2

Organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö

Koulutuksen alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 2 avulla seuraavia toimia:

a)  strategiset kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan; [tark. 96]

b)  laatukumppanuudet, etenkin Eurooppa-yliopistot, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt ja yhteiset maisteriohjelmat Erasmus Mundus -maisteri- tai tohtoriohjelmat; Eurooppa-yliopistoihin ja ammatillisen koulutuksen huippuyksiköihin osallistuu vähintään yksi jäsenvaltioon sijoittautunut yhteisö; [tark. 97]

c)  innovaatiokumppanuudet, kuten aikuiskoulutuksen yhteenliittymät, joiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovointikykyä; [tark. 98]

d)  saatavilla olevat ja helppokäyttöiset verkkoalustat ja virtuaalisen yhteistyön välineet, myös tukipalvelut eTwinning-verkostolle ja aikuiskoulutuksen eurooppalaiselle foorumille, Universal Design for Learning -metodien käyttöä edistävät välineet sekä liikkuvuutta helpottavat välineet, kuten 25 artiklan 7 kohdan c alakohdassa tarkoitettu eurooppalainen opiskelijakortti. [tark. 99]

d a)  kohdennettu valmiuksien kehittäminen korkea-asteen koulutuksen alalla ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden kanssa. [tark. 100]

6 artikla

Avaintoimi 3

Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

Koulutuksen alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 3 avulla seuraavia toimia:

a)  unionin yleisten ja alakohtaisten toimintaohjelmien valmistelu ja toteuttaminen koulutuksen alalla, myös Eurydice-verkoston tai muiden asiaankuuluvien organisaatioiden tuella;

b)  tuki sellaisille unionin välineille ja toimenpiteille, joilla edistetään osaamisen, taitojen ja tutkintojen laatua, avoimuutta ja tunnustamista ja päivittämistä(32); [tark. 101]

c)  poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö keskeisten asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, mukaan lukien unionin laajuiset verkostot, koulutusalan eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja kansainväliset koulutusjärjestöt, ja niiden tukeminen; [tark. 102]

d)  kohdennetut toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman laadullista korkealaatuista ja osallistavaa toteuttamista; [tark. 103]

e)  yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille;

f)  tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden samoin kuin ohjelman osalta.

7 artikla

Jean Monnet -toimet

Ohjelmasta tuetaan Euroopan yhdentymiseen sekä unionin tuleviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin liittyvää opetusta, oppimista, tutkimusta ja keskustelua seuraavien toimien avulla: [tark. 104]

a)  Jean Monnet -toimet korkeakoulutuksen alalla; [tark. 105]

b)  Jean Monnet -toimet muilla kaikilla koulutuksen aloilla; [tark. 106]

c)  tuki seuraaville laitoksille, joiden päämääränä on Euroopan edun edistäminen: Firenzen yliopistollinen Eurooppa-instituutti, mukaan lukien sen eurooppalaisen ylikansallisen hallinnon laitos; College of Europe -yliopisto (Bruggen ja Natolinin laitokset); julkisen hallinnon Eurooppa-instituutti, Maastricht; eurooppaoikeuden akatemia, Trier; Euroopan erityisopetuksen ja inklusiivisen opetuksen kehittämiskeskus, Odense, sekä Eurooppakoulutuksen kansainvälinen keskus, Nizza.

III LUKU

NUORISO

8 artikla

Avaintoimi 1

Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

Nuorisoalalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 1 avulla seuraavia toimia:

a)  nuorten liikkuvuus;

b)  nuorten osallistumistoiminta;

c)  DiscoverEU-toiminta;

d)  nuorisotyöntekijöiden liikkuvuus.

9 artikla

Avaintoimi 2

Organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö

Nuorisoalalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 2 avulla seuraavia toimia:

a)  strategiset kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan; [tark. 107]

b)  innovaatiokumppanuudet, joiden tavoitteena on vahvistaa Euroopan innovointikykyä;

c)  helposti saatavilla olevat ja helppokäyttöiset verkkoalustat ja virtuaalisen yhteistyön välineet. [tark. 108]

10 artikla

Avaintoimi 3

Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

Nuorisoalalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 3 avulla seuraavia toimia:

a)  unionin toimintaohjelman valmistelu ja täytäntöönpano nuorisoalalla, tarvittaessa nuorisoasioiden wikisivuston tuella; [tark. 109]

b)  Unionin välineet ja toimenpiteet, joilla edistetään osaamisen ja taitojen laatua, avoimuutta ja tunnustamista, erityisesti Youthpassin avulla;

c)  poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö asiaankuuluvien keskeisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien unionin laajuiset verkostot, nuorisoalan eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja kansainväliset nuorisojärjestöt, EU:n nuorisodialogi sekä tuki Euroopan nuorisofoorumille, ja niiden tukeminen; [tark. 110]

d)  toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman laadullista korkealaatuista ja osallistavaa toteuttamista; [tark. 111]

e)  yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille;

f)  tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden samoin kuin ohjelman osalta.

IV LUKU

URHEILU

11 artikla

Avaintoimi 1

Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

Urheilun alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 1 avulla urheiluvalmentajien ja -henkilöstön ruohonjuuritason urheilua harrastavien nuorten ja siihen osallistuvan urheiluhenkilöstön liikkuvuutta. [tark. 112]

12 artikla

Avaintoimi 2

Organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö

Urheilun alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 2 avulla seuraavia toimia:

a)  kumppanuudet yhteistyötä ja käytänteiden vaihtoa varten, myös pienimuotoiset kumppanuudet, joilla edistetään laajempaa ja osallistavampaa osallistumista ohjelmaan;

b)  voittoa tavoittelemattomat ruohonjuuritason urheilutapahtumat, myös pienimuotoiset tapahtumat, joiden tarkoituksena on kehittää urheilun eurooppalaista ulottuvuutta. [tark. 113]

13 artikla

Avaintoimi 3

Tuki politiikan kehittämiseen ja yhteistyöhön

Urheilun alalla ohjelmalla tuetaan avaintoimen 3 avulla seuraavia toimia:

a)  urheilua ja liikuntaa koskevan unionin poliittisen ohjelman valmistelu ja toteuttaminen;

b)  poliittinen vuoropuhelu ja yhteistyö asiaankuuluvien keskeisten sidosryhmien kanssa, mukaan lukien urheilualan eurooppalaiset kansalaisjärjestöt ja kansainväliset urheilujärjestöt; [tark. 114]

b a)  toimenpiteet, joilla edistetään ohjelman korkealaatuista ja osallistavaa toteuttamista; [tark. 115]

b b)  yhteistyö muiden unionin välineiden kanssa ja tuki muille unionin politiikoille; [tark. 116]

c)  tietojen levittämiseen ja tietoisuuden lisäämiseen liittyvät toimet eurooppalaisen politiikan tulosten ja painopisteiden samoin kuin ohjelman osalta, mukaan lukien urheilupalkinnot.

IV a LUKU

Osallisuus [tark. 117]

13a artikla

Osallisuutta koskeva strategia

1.  Komissio laatii 31 päivään maaliskuuta 2021 mennessä osallisuutta edistävien toimenpiteiden kehyksen sekä niiden täytäntöönpanoa koskevan ohjeet. Kansalliset toimistot laativat kansallisen osallisuutta koskevan monivuotisen strategian, joka perustuu kyseiseen kehykseen ja jossa kiinnitetään erityistä huomiota ohjelmaan osallistumista koskeviin haasteisiin kansallisessa yhteydessä. Kyseinen strategia julkaistaan viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2021 ja sen täytäntöönpanoa valvotaan säännöllisesti.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa strategiassa ja kehyksessä kiinnitetään huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin:

a)  yhteistyö työmarkkinaosapuolten, kansallisten ja paikallisten viranomaisten sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa;

b)  tuki ruohonjuuritason yhteisöperustaisille järjestöille, jotka työskentelevät suoraan kohderyhmien kanssa;

c)  tavoiteryhmien tavoittaminen ja niille tiedottaminen, myös levittämällä käyttäjäystävällistä tietoa;

d)  hakumenettelyjen yksinkertaistaminen;

e)  erityisten neuvojen, koulutuksen ja tukipalveluiden tarjoaminen kohderyhmille jo ennen hakua ja jotta he voivat valmistautua varsinaiseen ohjelmaan osallistumiseen;

f)  saavutettavuutta ja vammaisten tukipalveluja koskevat parhaat käytännöt;

g)  asianmukaisten laadullisten ja määrällisten tietojen keruu strategian vaikuttavuuden arvioimiseksi;

h)  rahoitustukitoimenpiteiden soveltaminen 13 b artiklan mukaisesti. [tark. 118]

13 b artikla

Osallisuutta koskevat rahoitustukitoimenpiteet

1.  Komissio ja jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä varmistaakseen, että riittävät rahoitustukitoimenpiteet, myös tarvittaessa ennakkorahoitus, otetaan käyttöön niiden ihmisten tukemiseksi, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja joiden on vaikea osallistua ohjelmaan taloudellisista syistä joko siksi, että he ovat taloudellisesti epäedullisessa asemassa, tai siksi, että heidän erityistilanteestaan johtuen ohjelman osallistumisesta aiheutuvat lisäkustannukset muodostavat merkittävän esteen. Taloudellisten syiden ja tuen tason arvioinnin on perustuttava objektiivisiin arviointiperusteisiin.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut rahoitustukitoimenpiteet voivat kattaa seuraavat:

a)  muista unionin välineistä, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussasta, saatavilla oleva tuki;

b)  kansallisista järjestelmistä saatavilla oleva tuki;

c)  ohjelmasta liikkuvuustoimiin annettavan tuen mukauttaminen ja täydentäminen.

3.  Tämän artiklan 2 kohdan c alakohdan noudattamiseksi komissio mukauttaa tai valtuuttaa kansalliset toimistot mukauttamaan tarvittaessa ohjelman liikkuvuustoimien tukemiseen annettavia avustuksia. Komissio kohdentaa myös 14 artiklassa vahvistettujen säännösten mukaisesti erityismäärärahat ohjelman ylimääräisten rahoitustukitoimenpiteiden rahoittamiseksi.

4.  Osallisuutta helpottavien tai tukevien toimenpiteiden kustannukset eivät saa missään tapauksessa olla ohjelmaan liittyvän hakemuksen hylkäämisen syynä. [tark. 119]

V LUKU

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

14 artikla

Talousarvio

1.  Ohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 30 000 000 000 41 097 000 000 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (46 758 000 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 120]

Euroopan parlamentti ja neuvosto myöntävät vuotuiset määrärahat monivuotisen rahoituskehyksen rajoissa. [tark. 121]

2.  Seuraavassa esitetään ohjelman rahoituksen ohjeellinen jakautuminen:

a)  koulutusalan toimiin 24 940 000 000 euroa 83 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä, josta [tark. 122]

1)  vähintään 8 640 000 000 euroa olisi kohdennettava 34,66 prosenttia kohdennetaan 4 artiklan a alakohdassa ja 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin korkea-asteen koulutusta koskeviin toimiin; [tark. 123]

2)  vähintään 5 230 000 000 euroa olisi kohdennettava 23 prosenttia kohdennetaan 4 artiklan b alakohdassa ja 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin ammatillista koulutusta koskeviin toimiin; [tark. 124]

3)  vähintään 3 790 000 000 euroa olisi kohdennettava 15,63 prosenttia kohdennetaan 4 artiklan c alakohdassa ja 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin yleissivistävää koulutusta, myös esikoulua ja varhaiskasvatusta, koskeviin toimiin; [tark. 125]

4)  vähintään 1 190 000 000 euroa olisi kohdennettava 6 prosenttia kohdennetaan 4 artiklan d alakohdassa ja 5 artiklan a alakohdassa tarkoitettuihin aikuiskoulutusta koskeviin toimiin; [tark. 126]

5)  450 000 000 euroa olisi kohdennettava 1,8 prosenttia kohdennetaan 7 artiklassa tarkoitettuihin Jean Monnet -toimiin; [tark. 127]

5 a)  Tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetusta määrästä 13,91 prosenttia kohdennetaan toimiin, jotka ovat pääasiassa suoraan hallinnoituja, mukaan lukien 4 artiklan e alakohdassa, 5 artiklan b–d alakohdassa ja 6 artiklan a–f alakohdassa tarkoitetut toimet; [tark. 128]

5 b)  jäljelle jäävät 5 prosenttia voidaan käyttää minkä tahansa II luvun mukaisen toimen rahoittamiseen; [tark. 129]

b)  edellä 8–10 artiklassa tarkoitettuihin nuorisoalan toimiin 3 100 000 000 euroa 10,3 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä; [tark. 130]

c)  edellä 11–13 artiklassa tarkoitettuihin urheilualan toimiin 550 000 000 euroa; ja 2 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä; sekä [tark. 131]

d)  vähintään 960 000 000 euroa 3,2 prosenttia 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä kansallisten toimistojen toimintakustannusten osittaiseksi kattamiseksi. [tark. 132]

Jäljelle jäävät 1,5 prosenttia, joita ei kohdenneta ensimmäisessä alakohdassa esitetyn ohjeellisen jakautumisen mukaisesti, voidaan käyttää ohjelman tukemiseen. [tark. 133]

3.  Edellä 1 kohdassa esitettyjen rahoituspuitteiden lisäksi asetetaan ohjelman kansainvälisen ulottuvuuden edistämistä varten käyttöön lisärahoitusosuus asetuksella …/… [naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön väline](33) ja asetuksella …/… [IPA III](34) myönnetään rahoitusosuuksia tämän asetuksen mukaisesti toteutettavien ja hallinnoitavien perustettavien ja toteutettavien toimien tukemiseksi. Osuus rahoitetaan Tätä asetusta sovelletaan kyseisten välineiden perustamisesta varojen käyttöön ja samalla varmistetaan yhdenmukaisuus NDICI:sta ja IPA III:sta annettujen asetusten mukaisesti kanssa. [tark. 134]

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää ohjelman toteuttamista koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät ja saavutettavuutta koskeva neuvonta ja koulutus. [tark. 135]

5.  Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.

6.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

6 a.  Edellä olevan 2 kohdan mukaisen toimenpidekohtaisen määrärahojen kohdentamisen painopisteet määritetään 19 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa. [tark. 136]

15 artikla

EU:n rahoituksen muodot ja toteuttamismenetelmät

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään johdonmukaisesti suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat.

3.  Riski, joka liittyy varojen perintään takaisin tuensaajilta, voidaan kattaa keskinäiseen vakuutusjärjestelmään suoritettavilla maksuilla, jotka katsotaan varainhoitoasetuksessa tarkoitetuksi riittäväksi vakuudeksi. Asetuksen X [takuurahastosta annetun asetuksen seuraaja] [X artiklan] säännöksiä sovelletaan.

VI LUKU

OHJELMAAN OSALLISTUMINEN

16 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1.  Ohjelmaan voivat osallistua seuraavat kolmannet maat:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti,

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen.

d)  muut kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

–  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

–  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa; maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

–  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

–  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut maat voivat osallistua täysimääräisesti ohjelmaan ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät kaikki jäsenvaltioille tässä asetuksessa säädetyt velvoitteet.

17 artikla

Ohjelmaan assosioitumattomat kolmannet maat

Seuraaville kolmansille maille Minkä tahansa kolmannen maan oikeussubjekteille voidaan asianmukaisesti perustelluissa, unionin edun mukaisissa tapauksissa antaa mahdollisuus osallistua 4–6 artiklassa, 7 artiklan a ja b alakohdassa ja 8–10, 12 ja 13 artiklassa tarkoitettuihin toimiin:

a)  edellä 16 artiklassa tarkoitetut kolmannet maat, jotka eivät täytä kyseisen artiklan 2 kohdassa vahvistettua edellytystä;

b)  mikä tahansa muu kolmas maa. [tark. 137]

18 artikla

Suoraan ja välilliseen hallinnointiin sovellettavat säännöt

1.  Ohjelmaan voivat osallistua koulutus-, nuoriso- ja urheilualalla toimivat julkiset ja yksityiset oikeussubjektit.

2.  Komission ja jäsenvaltioiden on ohjelmaa toteuttaessaan varmistettava muun muassa osallistujien valinnan ja avustusten myöntämisen yhteydessä, että toimilla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta ja tavoittamaan paremmin sellaiset ihmiset, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. [tark. 138]

3.  Varainhoitoasetuksen [145 artiklan 3 kohdan kolmannessa luetelmakohdassa] tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista sekä suoran että välillisen hallinnoinnin puitteissa toteutettavissa valinnoissa.

4.  Sellaisilla julkisyhteisöillä sekä koulutus-, nuoriso- ja urheilualan instituutioilla, jotka ovat kahden viimeksi kuluneen vuoden aikana saaneet yli 50 prosenttia vuosituloistaan julkisista lähteistä, katsotaan olevan riittävät taloudelliset, ammatilliset ja hallinnolliset valmiudet tämän ohjelman mukaisten toimien toteuttamiseksi. Niiltä ei saa vaatia muita asiakirjoja näiden valmiuksien osoittamiseksi.

4 a.  Rahoitustuen tasoja, kuten avustuksia, kertakorvauksia, kiinteitä määriä ja yksikkökustannuksia, on tarkasteltava säännöllisesti uudelleen, ja ne on mukautettava isäntämaan tai -alueen oleskelu- ja elinkustannuksiin, jotka perustuvat Eurostatin lukuihin. Oleskelu- ja elinkustannusten mukauttamisessa otetaan asianmukaisesti huomioon matkakustannukset isäntämaahan tai -alueelle ja sieltä takaisin. [tark. 139]

5.  Jotta voitaisiin edistää ohjelmaan osallistumista sellaisten ihmisten osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, ja varmistaa ohjelman sujuva toteuttaminen, komissio voi objektiivisten kriteerien perusteella muuttaa tai valtuuttaa 23 artiklassa tarkoitetut kansalliset toimistot muuttamaan sellaisten avustusten määriä, joilla tuetaan ohjelmaan sisältyviä liikkuvuustoimia. [tark. 140]

6.  Komissio voi käynnistää yhteisiä ehdotuspyyntöjä ohjelmaan assosioitumattomien kolmansien maiden tai niiden organisaatioiden ja virastojen kanssa rahoittaakseen hankkeita toisiaan vastaavien osuuksien pohjalta. Hankkeita voidaan arvioida ja valita yhteisillä arviointi- ja valintamenettelyillä, joista osallistuvien organisaatioiden ja virastojen on sovittava varainhoitoasetuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

VII LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA JA ARVIOINTI

19 artikla

Työohjelma

Ohjelma toteutetaan Toissijaiset politiikat ja painopisteet, kuten 4–13 artiklassa esitettyjen erityisten aloitteiden yksityiskohdat, määritetään työohjelmassa varainhoitoasetuksen [108] 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. tarkoitetun mukaisesti. Työohjelmassa vahvistetaan myös, miten ohjelma on tarkoitus panna täytäntöön. Työohjelmassa on oltava myös maininta kullekin toimelle osoitetun rahoituksen määrästä ja rahoituksen jakautumisesta jäsenvaltioiden ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden kesken kansallisen toimiston kautta hallinnoitavien toimien osalta. Komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä. Tällaiset täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 31 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen Komissiolle siirretään valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä tämän asetuksen täydentämiseksi hyväksymällä työohjelma. [tark. 141]

20 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle siirretään valta antaa 30 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä indikaattorien tarkistamiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa tai täydennetään tätä asetusta seuranta- ja arviointikehystä koskevilla säännöksillä.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että varainhoitoasetuksen [2 artiklan 5 kohdassa] tarkoitetut unionin varoista myönnettävän avustuksen saajat keräävät ohjelman toteuttamisen seurannassa ja arvioinnissa käytettävät tiedot tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja riittävän yksityiskohtaisella tasolla. Sitä varten unionin varoista myönnettävän avustuksen saajille ja jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

21 artikla

Arviointi Arvioinnit, välitarkastelu ja tarkistukset [tark. 142]

1.  Mahdolliset arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa. [tark. 143]

2.  Ohjelman väliarviointi välitarkastelu on suoritettava heti kun ohjelman toteuttamisesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin joka tapauksessa viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun 31 päivänä joulukuuta 2024. Siihen on liitettävä myös edeltävän ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt. Siihen on liitettävä myös edeltävän ohjelman loppuarviointi loppuarviointi, jota hyödynnetään välitarkastelussa. Sen lisäksi, että välitarkastelussa arvioidaan ohjelman kokonaisvaltaista vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, siinä arvioidaan erityisesti, onko toteutettu IV a luvussa vahvistetut osallistavuustoimet, joilla pyritään yksinkertaistamaan ohjelmaa edunsaajien kannalta ja panemaan täytäntöön 5 artiklan b alakohdassa ja 8 artiklan c alakohdassa tarkoitetut uudet aloitteet. Samalla tarkastellaan ohjelmaan osallistumisen jakautumista, erityisesti sellaisten ihmisten osalta, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia. [tark. 144]

3.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle ohjelman toteuttamista ja vaikutuksia omilla alueillaan koskeva kertomus viimeistään 30 päivänä huhtikuuta 2024, sanotun kuitenkaan rajoittamatta IX luvussa vahvistettujen vaatimusten ja 24 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen velvollisuuksien noudattamista. Euroopan ulkosuhdehallinnon (EUH) on toimitettava vastaava kertomus ohjelman toteuttamisesta ja vaikutuksista siihen osallistuvissa kehitysmaissa. [tark. 145]

3 a.  Komission on tarvittaessa ja välitarkastelun perusteella esitettävä asianmukaisia lainsäädäntöehdotuksia, joilla muutetaan tätä asetusta. Komissio esittää välitarkastelusta kertomuksen Euroopan parlamentin toimivaltaiselle valiokunnalle ja neuvoston toimivaltaiselle elimelle, mukaan lukien sen päätös tämän asetuksen muuttamisen tarpeellisuudesta. [tark. 146]

4.  Komissio suorittaa toteutusjakson päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän kolmen vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. [tark. 147]

5.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät välittää mahdolliset arvioinnit ja välitarkastelun ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. [tark. 148]

VIII LUKU

TIEDOTUS, VIESTINTÄ JA TULOSTEN LEVITTÄMINEN

22 artikla

Tiedotus, viestintä ja tulosten levittäminen

1.  Jäljempänä 24 artiklassa tarkoitettujen kansallisten toimistojen on yhteistyössä komission kanssa ja unionin laajuisen kehyksen perusteella kehitettävä johdonmukainen strategia, joka koskee tehokasta tiedotusta niiden hallinnoimien ohjelman toimien yhteydessä tuetuista toiminnoista sekä tulosten tehokasta levittämistä ja hyödyntämistä, ja avustettava komissiota sen yleisessä tiedottamisessa, joka koskee ohjelmaa, kansallisella ja unionin tasolla hallinnoituja toimia koskevat tiedot mukaan luettuina, ja sen tuloksia, sekä Kansallisten toimistojen on tiedotettava asiaankuuluville kohderyhmille niiden maassa toteutetuista toimista, jotta voidaan parantaa sidosryhmien välistä yhteistyötä ja tukea monialaista lähestymistapaa ohjelman täytäntöönpanoon. Toteuttaessaan viestintä- ja tiedotustoimia ja levittäessään tietoa komissio ja kansalliset toimistot kiinnittävät VI a luvun mukaisesti erityistä huomiota ihmisiin, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, jotta heidän osallistumistaan ohjelmaan voidaan lisätä. [tark. 149]

1 a.  Kaikki edunsaajien kannalta olennaiset asiakirjat, myös hakulomakkeet, ohjeet ja keskeinen tieto, on asetettava saataville ainakin kaikilla unionin virallisilla kielillä. [tark. 150]

2.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

3.  Ohjelman piiriin kuuluvilla sektoreilla toimivien oikeussubjektien on käytettävä ohjelmaan liittyvässä viestinnässä ja tiedon levittämisessä brändinimeä ”Erasmus+”.

4.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia tuloksia saavutettavalla tavalla. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. [tark. 151]

4 a.  Kansallisten toimistojen on myös tiedotettava ohjelmasta oppilaitosten uraohjauspalveluille ja työnvälityspalveluille. [tark. 152]

IX LUKU

HALLINNOINTI- JA TARKASTUSJÄRJESTELMÄ

23 artikla

Kansallinen viranomainen

1.  Jokaisen jäsenvaltion on viimeistään […] ilmoitettava komissiolle pysyvän edustustonsa välittämässä virallisessa ilmoituksessa se taho tai ne tahot, joilla on lainmukainen valtuutus toimia niiden puolesta kansallisena viranomaisena tätä asetusta sovellettaessa. Jos kansallinen viranomainen korvataan toisella ohjelmakauden aikana, asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta komissiolle viipymättä noudattaen samaa menettelyä.

2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat asianmukaiset toimenpiteet poistaakseen ohjelman moitteetonta toimintaa haittaavat oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, mahdollisuuksien mukaan myös toimenpiteet, joilla pyritään välttämään avustusten verottamista, varmistamaan oikeuksien siirrettävyys unionin eri sosiaalijärjestelmissä ja ratkaisemaan kysymyksiä, jotka aiheuttavat ongelmia viisumien tai oleskelulupien saannissa. [tark. 153]

3.  Kansallisen viranomaisen on viimeistään […] nimettävä kansallinen toimisto tai kansalliset toimistot. Jos kansallisia toimistoja on enemmän kuin yksi, jäsenvaltioiden on otettava käyttöön asianmukainen järjestelmä, jolla koordinoidaan ohjelman toteuttamisen hallinnointia kansallisella tasolla, jotta voidaan varmistaa etenkin ohjelman johdonmukainen ja kustannustehokas toteuttaminen ja tehokkaat yhteydet komission kanssa tähän liittyen sekä helpottaa mahdollista varojen siirtoa toimistojen välillä, mikä mahdollistaa joustavuuden ja jäsenvaltioille osoitettujen varojen paremman käytön. Kunkin jäsenvaltion on määritettävä, kuinka se järjestää kansallisen viranomaisen ja kansallisen toimiston välisen suhteen, mukaan lukien sellaiset tehtävät kuin kansallisen toimiston työohjelman laatiminen.

Kansallisen viranomaisen on toimitettava komissiolle asianmukainen vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi sen osalta, että kansallinen toimisto noudattaa varainhoitoasetuksen [58 artiklan 1 kohdan] c, v ja vi alakohdan ja [60 artiklan 1, 2 ja 3 kohdan] säännöksiä, kansallisten toimistojen sisäistä valvontaa koskevia unionin vaatimuksia sekä sääntöjä, jotka koskevat ohjelman varojen hallinnointia tukia myönnettäessä.

4.  Kansallisen viranomaisen on nimettävä 26 artiklassa tarkoitettu riippumaton tarkastuselin.

5.  Kansallisen viranomaisen laatiman vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin on perustuttava sen omaan valvontaan ja tarkastuksiin ja/tai 26 artiklassa tarkoitetun riippumattoman tarkastuselimen suorittamaan valvontaan ja tarkastuksiin. Jos ohjelmaa varten nimetty kansallinen toimisto on sama kuin edeltävää ohjelmaa varten nimetty kansallinen toimisto, vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointi on rajattava uusiin juuri tätä ohjelmaa koskeviin vaatimuksiin.

6.  Jos komissio hylkää kansallisen toimiston nimeämisen vaatimustenmukaisuuden ennakkoarviointia koskevan arviointinsa perusteella tai jos kansallinen toimisto ei täytä komission asettamia vähimmäisvaatimuksia, kansallisen viranomaisen on varmistettava, että toteutetaan tarvittavat korjaavat toimet sen varmistamiseksi, että kansallinen toimisto täyttää vähimmäisvaatimukset, tai nimettävä kansalliseksi toimistoksi jokin toinen elin.

7.  Kansallisen viranomaisen on seurattava ja valvottava ohjelman hallinnointia kansallisella tasolla. Sen on tiedotettava komissiolle sellaisista päätöksistä, joilla voi olla merkittävä vaikutus ohjelman hallinnointiin, erityisesti niiden koskiessa sen kansallista toimistoa, ja kuultava komissiota hyvissä ajoin ennen niiden tekemistä.

8.  Kansallisen viranomaisen on osoitettava riittävä yhteisrahoitus kansallisen toimiston toimintaa varten sen varmistamiseksi, että ohjelman hallinnoinnissa noudatetaan sovellettavia unionin sääntöjä.

9.  Kansallisen viranomaisen on toimitettava komissiolle vuosittain ohjelmaa koskevia seuranta- ja valvontatoimiaan koskevat tiedot, jotka perustuvat kansallisen toimiston vuotuiseen johdon vahvistuslausumaan, riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaan tarkastuslausuntoon ja kansallisen toimiston vaatimustenmukaisuutta ja tuloksellisuutta koskevaan komission analyysiin. Nämä tiedot on mahdollisuuksien mukaan annettava yleisön saataville. [tark. 154]

10.  Kansallisen viranomaisen on kannettava vastuu niiden unionin varojen moitteettomasta hallinnoinnista, jotka komissio siirtää kansalliselle toimistolle ohjelman puitteissa.

11.  Jos kansallisen toimiston todetaan syyllistyneen sääntöjenvastaisuuteen, laiminlyöntiin tai petokseen tai jos kansallisen toimiston toiminnassa havaitaan vakavia puutteita tai se ei ole tavoitteiden mukaista ja tämä johtaa siihen, että komissiolla on saatavia kansalliselta toimistolta, kansallinen viranomainen on komissioon nähden vastuussa varoista, joita ei saada takaisin.

12.  Edellä olevassa 11 kohdassa tarkoitetuissa olosuhteissa kansallinen viranomainen voi peruuttaa kansallisen toimiston nimityksen joko omasta aloitteestaan tai komission pyynnöstä. Jos kansallinen viranomainen haluaa peruuttaa kansallisen toimiston nimityksen muun perustellun syyn vuoksi, sen on ilmoitettava komissiolle peruutuksesta viimeistään kuusi kuukautta ennen kansallisen toimiston toimeksiannon suunniteltua päättymispäivää. Tällaisessa tapauksessa kansallisen viranomaisen ja komission on sovittava virallisesti erityisistä siirtymätoimenpiteistä ja niiden aikataulusta.

13.  Jos kansallisen toimiston nimitys peruutetaan, kansallisen viranomaisen on toteutettava tarvittavat toimet kyseisen kansallisen toimiston haltuun annettujen unionin varojen valvomiseksi ja varmistettava näiden varojen sekä kaikkien ohjelman hallinnoinnissa tarvittavien asiakirjojen ja hallinnointivälineiden esteetön siirtyminen uudelle kansalliselle toimistolle. Kansallisen viranomaisen on annettava kansalliselle toimistolle, jonka nimitys on peruutettu, tarvittava rahoitustuki, jotta tämä voi jatkaa sopimusvelvoitteidensa täyttämistä ohjelman tuensaajiin ja komissioon nähden siihen saakka, kunnes nämä velvoitteet siirtyvät uudelle kansalliselle toimistolle.

14.  Jos komissio sitä pyytää, kansallisen viranomaisen on nimettävä oppilaitokset tai organisaatiot tai oppilaitos- ja organisaatiotyypit, joiden voidaan katsoa olevan osallistumiskelpoisia tiettyihin ohjelman toimiin omilla alueillaan.

24 artikla

Kansallinen toimisto

1.  Kansallisen toimiston on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)  sen on oltava oikeushenkilö tai osa yhteisöä, joka on oikeushenkilö, ja sen on kuuluttava kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön alaisuuteen; kansalliseksi toimistoksi ei voida nimetä ministeriötä;

b)  sillä on oltava riittävät hallinnolliset valmiudet, henkilöstö ja infrastruktuuri tehtäviensä suorittamiseen tyydyttävällä tavalla, jotta varmistetaan ohjelman tehokas ja tuloksellinen hallinnointi ja unionin varojen moitteeton varainhoito;

b a)  sillä on oltava kaikkien ohjelman kattamien alojen edellyttämää asiantuntemusta; [tark. 155]

c)  sillä on oltava toiminnalliset ja oikeudelliset valmiudet soveltaa hallinnollisia sääntöjä, sopimusehtoja ja varainhoitoa koskevia sääntöjä, jotka on vahvistettu unionin tasolla;

d)  sen on annettava riittävät, mielellään viranomaisen antamat rahoitusvakuudet, jotka vastaavat sen hallinnoitavaksi annettavien unionin varojen tasoa;

e)  se on nimettävä ohjelman keston ajaksi.

2.  Kansallisen toimiston on vastattava hankkeen elinkaaren kaikkien vaiheiden hallinnosta [19] artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa kuvattavien toimien osalta varainhoitoasetuksen [58 artiklan 1 kohdan c, v ja vi alakohdan] mukaisesti.

3.  Kansallisen toimiston on myönnettävä tuki varainhoitoasetuksen [2 artiklan 5 kohdassa] tarkoitetuille avustuksen saajille tukisopimuksen muodossa siten kuin komissio on tarkentanut kyseisen ohjelmatoimen osalta.

4.  Kansallisen toimiston on raportoitava komissiolle ja kansalliselle viranomaiselleen vuosittain varainhoitoasetuksen [60 artiklan 5 kohdan] mukaisesti. Kansallisen toimiston on vastattava niiden huomautusten täytäntöönpanosta, joita komissio antaa analysoituaan kansallisen toimiston vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon.

5.  Kansallinen toimisto ei saa siirtää sille annettuja ohjelmaan tai talousarvion toteuttamiseen liittyviä tehtäviä kolmannelle osapuolelle ilman kansallisen viranomaisen ja komission ennakkoon antamaa kirjallista lupaa. Kansallisen toimiston on oltava yksin vastuussa kolmannelle osapuolelle siirretyistä tehtävistä.

6.  Jos kansallisen toimiston nimitys peruutetaan, kyseinen kansallinen toimisto on oikeudellisesti vastuussa sopimusvelvoitteidensa täyttämisestä ohjelman tuensaajiin ja komissioon nähden siihen saakka, kunnes nämä velvoitteet siirtyvät uudelle kansalliselle toimistolle.

7.  Kansallisen toimiston on vastattava aiempaa ohjelmaa koskevien, ohjelman alkaessa vielä avoinna olevien rahoitussopimusten hallinnoinnista ja päättämisestä.

7 a.  Kansallisten toimistojen on yhteistyössä komission kanssa varmistettava, että tämän asetuksen täytäntöön panemiseksi käyttöön otetut menettelyt ovat johdonmukaisia ja yksinkertaisia ja että tiedot ovat korkealaatuisia, myös laatimalla yhteisiä standardeja hankkeiden hakemuksia ja arviointia varten. Kansallisten toimistojen on kuultava säännöllisesti ohjelman edunsaajia tämän vaatimuksen noudattamisen varmistamiseksi. [tark. 156]

25 artikla

Euroopan komissio

1.  Komissio tarkistaa kansalliset hallinnointi- ja valvontajärjestelmät kansallisiin toimistoihin sovellettavien 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen vaatimustenmukaisuutta koskevien säännösten perusteella, erityisesti kansallisen viranomaisen laatiman vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin, kansallisen toimiston vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon perusteella ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisen viranomaisen vuosittain toimittamat tiedot ohjelmaan liittyvistä seuranta- ja valvontatoimistaan.

2.  Komissio hyväksyy, hyväksyy ehdollisesti tai hylkää kansallisen toimiston nimityksen kahden kuukauden kuluessa kansallisen viranomaisen laatiman 23 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin vastaanottamisesta. Komissio ryhtyy sopimussuhteeseen kansallisen toimiston kanssa vasta sitten, kun se on hyväksynyt vaatimustenmukaisuuden ennakkoarvioinnin. Jos hyväksyntä on ehdollinen, komissio saattaa soveltaa kansallisen toimiston kanssa solmimaansa sopimussuhteeseen oikeasuhteisia varotoimenpiteitä.

3.  Komissio antaa kansallisen toimiston käyttöön vuosittain seuraavat ohjelman varat:

a)  varat tukien myöntämiseksi ohjelman toimiin, joiden hallinnointi on annettu kansallisen toimiston tehtäväksi kyseisessä jäsenvaltiossa;

b)  rahoitustuki kansallisen toimiston suorittamiin ohjelman hallinnointitehtäviin, joka määritellään kansallisen toimiston hallinnoitavaksi annettujen, tukien myöntämiseen tarkoitettujen unionin varojen määrän perusteella;

c)  tarvittaessa lisärahoitusta 6 artiklan d alakohdan ja , 10 artiklan d alakohdan ja 13 artiklan b a alakohdan mukaisiin toimenpiteisiin. [tark. 157]

3 a.  Komissio vastaa niiden toimien täytäntöönpanosta, joita se hallinnoi suoraan. Se hallinnoi näin ollen kaikkia II, III ja IV luvussa lueteltujen ohjelmatoimien avustus- ja hankehakemusten kaikkia vaiheita, kun ne on jätetty unionin laajuisten verkostojen tai eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden välityksellä. [tark. 158]

4.  Komissio vahvistaa kansallisen toimiston työohjelmaa koskevat vaatimukset. Komissio antaa ohjelman varat kansallisen toimiston käyttöön vasta sen jälkeen, kun se on hyväksynyt muodollisesti kyseisen kansallisen toimiston työohjelman.

5.  Arvioituaan vuotuisen johdon vahvistuslausuman ja riippumattoman tarkastuselimen siitä antaman tarkastuslausunnon komissio antaa lausunnon ja sitä koskevat huomautukset kansalliselle toimistolle ja kansalliselle viranomaiselle.

6.  Jos komissio ei voi hyväksyä kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa tai riippumattoman tarkastuselimen siitä antamaa tarkastuslausuntoa taikka jos kansallinen toimisto ei tyydyttävällä tavalla pane täytäntöön komission huomautuksia, komissio voi toteuttaa varotoimenpiteitä ja korjaavia toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi varainhoitoasetuksen [60 artiklan 4 kohdan] mukaisesti.

7.  Kansallisten toimistojen verkoston kanssa järjestetään säännöllisesti kokouksia sen varmistamiseksi, että ohjelma toteutetaan johdonmukaisella yhtenevällä tavalla kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikissa 17 artiklassa tarkoitetuissa kolmansissa maissa, ja parhaiden käytäntöjen vaihdon varmistamiseksi. Ulkoisia asiantuntijoita, kuten kansalaisyhteiskunnan, työmarkkinaosapuolten ja ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden edustajia, on kutsuttava tällaisiin kokouksiin. Euroopan parlamentti kutsutaan kokouksiin tarkkailijaksi. [tark. 159]

7 a.  Hakumenettelyn yksinkertaistamiseksi ja yhdenmukaistamiseksi komissio laatii 30 päivään kesäkuuta 2024 mennessä yhteisen, monikielisen ja keskitetyn välineen ohjelmaa varten. Väline asetetaan sekä verkossa että mobiililaitteissa kaikkien sellaisten yhteisöjen saataville, jotka joko saavat etua ohjelmasta tai osallistuvat sen hallinnointiin. Välineellä on myös annettava tuesta kiinnostuneille tietoa mahdollisista kumppaneista. [tark. 160]

7 b.  Komissio varmistaa, että hankkeen tulokset ovat julkisesti saatavilla ja niitä levitetään laajasti, jotta voidaan edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa kansallisten toimistojen, sidosryhmien ja ohjelman edunsaajien keskuudessa. [tark. 161]

7 c.  Komissio kehittää 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä eurooppalaisen opiskelijakortin, joka on tarkoitettu kaikille ohjelmaan osallistuville opiskelijoille. Komissio asettaa 31 päivään joulukuuta 2025 mennessä eurooppalaisen opiskelijakortin kaikkien unionin opiskelijoiden saataville. [tark. 162]

26 artikla

Riippumaton tarkastuselin

1.  Riippumattoman tarkastuselimen on annettava tarkastuslausunto johdon vahvistuslausumasta varainhoitoasetuksen [60 artiklan 5 kohdan] mukaisesti. Se muodostaa yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen [123 artiklan] mukaisesti.

2.  Riippumattoman tarkastuselimen on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)  sillä on oltava tarvittava ammatillinen pätevyys julkisen sektorin tarkastusten suorittamiseksi;

b)  sen on varmistettava, että tarkastustoimissa otetaan huomioon kansainvälisesti hyväksytyt tilintarkastusstandardit;

c)  sillä ei saa olla eturistiriitatilannetta siihen oikeudelliseen yksikköön nähden, johon kansallinen toimisto kuuluu. Erityisesti sen on oltava toiminnallisesti riippumaton oikeudellisesta yksiköstä, johon kansallinen toimisto kuuluu.

3.  Riippumattoman tarkastuselimen on annettava komissiolle ja sen edustajille sekä tilintarkastustuomioistuimelle mahdollisuus tutustua kaikkiin asiakirjoihin ja raportteihin, jotka ovat sen antaman, kansallisen toimiston vuotuista johdon vahvistuslausumaa koskevan tarkastuslausunnon perustana.

X LUKU

VALVONTAJÄRJESTELMÄ

27 artikla

Valvontajärjestelmän periaatteet

1.  Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkaalla valvonnalla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia seuraamuksia.

2.  Komissio vastaa kansallisen toimiston hallinnoimiin ohjelman toimiin ja toimintoihin kohdistuvasta valvontatoiminnasta. Se vahvistaa vähimmäisvaatimukset kansallisen toimiston ja riippumattoman tarkastuselimen suorittamalle valvonnalle ja ottaa huomioon jäsenvaltioiden julkisen talouden sisäiset valvontajärjestelmät. [tark. 163]

3.  Kansallisen toimiston on vastattava 24 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen ohjelman toimien varoista maksettavien avustusten saajien perustason valvonnasta. Valvonnan on annettava kohtuulliset takeet siitä, että myönnetyt avustukset käytetään tarkoitetulla tavalla ja sovellettavien unionin sääntöjen mukaisesti.

4.  Komissio varmistaa kansallisille toimistoille siirrettyjen ohjelman varojen osalta, että sen suorittama valvonta sovitetaan asianmukaisella tavalla yhteen kansallisten viranomaisten ja kansallisten toimistojen suorittaman valvonnan kanssa yhden tarkastuksen periaatteen ja riskiperustaisen analyysin perusteella. Tätä säännöstä ei sovelleta Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamiin tutkimuksiin.

28 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu ohjelmaan kansainväliseen sopimukseen perustuvan päätöksen tai jonkin muun säädöksen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä tutkimuksia, asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitetut paikalla suoritettavat todentamiset ja tarkastukset mukaan lukien.

XI LUKU

TÄYDENTÄVYYS

29 artikla

Täydentävyys suhteessa muihin unionin politiikkoihin, ohjelmiin ja rahastoihin

1.  Ohjelma on toteutettava siten, että varmistetaan sen yleinen johdonmukaisuus ja täydentävyys suhteessa muihin asiaankuuluviin unionin politiikkoihin, ohjelmiin ja rahastoihin, erityisesti sellaisiin, jotka liittyvät koulutukseen, kulttuuriin ja mediaan, nuorisoon ja solidaarisuuteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen, tutkimukseen ja innovointiin, elinkeinoelämään ja yritystoimintaan, digitaalipolitiikkaan, maatalouteen ja maaseudun kehittämiseen, ympäristöön ja ilmastoon, koheesioon, aluepolitiikkaan, muuttoliikkeeseen, turvallisuuteen sekä kansainväliseen yhteistyöhön ja kehitysasioihin.

2.  Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös muusta unionin ohjelmasta edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kumulatiivinen rahoitus ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia. [tark. 164]

3.  Jos sekä ohjelmasta että asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 1 artiklassa tarkoitetuista Euroopan rakenne- ja investointirahastoista (ERI-rahastot) myönnetään rahoitustukea samaan toimeen, kyseinen toimi on toteutettava tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti, mukaan luettuna perusteettomasti maksettujen määrien takaisinperintää koskevat säännöt.

4.  Ohjelman mukaisesti avustuskelpoisia toimia, jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset, vertailukelpoiset edellytykset:

–  ne on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä ja ;

–  jotka ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

–  mutta joita niitä ei budjettirajoitusten vuoksi voida rahoittaa , kyseisen ehdotuspyynnön perusteella budjettirajoitusten vuoksi;

niille voidaan valita myöntää huippuosaamismerkki tunnustuksena niiden korkeasta laadusta ja siten helpotetaan niiden rahoitushakemuksia muista lähteistä tai mahdollistetaan niiden valinta rahoitettaviksi Euroopan rakenne- ja investointirahastoista ilman uutta hakuprosessia. Tällöin sovelletaan tähän asetukseen perustuvia yhteisrahoitusosuuksia ja avustuskelpoisuussääntöjä. Toimet toteuttaa asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [65] artiklassa tarkoitettu hallintoviranomainen noudattaen kyseisessä asetuksessa ja rahastokohtaisissa asetuksissa vahvistettuja sääntöjä, mukaan lukien rahoitusoikaisuja koskevat säännöt. [tark. 165]

XII LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

30 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 19 ja 20 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 166]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 19 ja 20 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 167]

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 20 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

31 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Komitea voi kokoontua erityiskokoonpanoissa käsittelemään alakohtaisia kysymyksiä. Ulkopuolisia asiantuntijoita, myös työmarkkinaosapuolten edustajia, voidaan komitean työjärjestyksen mukaisesti tarvittaessa ja tapauskohtaisesti kutsua osallistumaan kokouksiin tarkkailijoina.

3.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. [tark. 168]

32 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 1288/2013 1 päivästä tammikuuta 2021.

33 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 1288/2013, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

2.  Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetuksella (EU) N:o 1288/2013 hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.  Varainhoitoasetuksen [130 artiklan 2 kohdasta] poiketen komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pitää tuettavien toimien toteutukseen välittömästi liittyviä, vuoden 2021 ensimmäisten kuuden kuukauden aikana aiheutuneita kustannuksia avustuskelpoisina 1 päivästä tammikuuta 2021, vaikka ne olisivat aiheutuneet avustuksen saajalle ennen rahoitushakemuksen jättämistä.

4.  Talousarvioon voidaan 14 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään [31 päivänä joulukuuta 2027].

5.  Jäsenvaltioiden on varmistettava kansallisella tasolla esteetön siirtyminen Erasmus+ -ohjelman (2014–2020) yhteydessä toteutettavien toimien ja tämän ohjelman nojalla toteutettavien toimien välillä.

34 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan [kahdentenakymmenentenä] päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE

Indikaattorit

1)  Laadukas oppimiseen liittyvä liikkuminen erilaisista lähtökohdista tuleville ihmisille

2)  Organisaatioiden ja oppilaitosten eurooppalaistuminen ja kansainvälistyminen

Mitä mitataan?

3)  Niiden henkilöiden määrä, jotka osallistuvat liikkuvuustoimiin ohjelmassa

4)  Niiden henkilöiden määrä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka osallistuvat oppimiseen liittyviin liikkuvuustoimiin ohjelmassa

5)  Niiden osallistujien osuus, jotka uskovat hyötyneensä osallistumisestaan ohjelmaan kuuluviin oppimiseen liittyviin liikkuvuustoimiin

6)  Niiden oppilaitosten ja organisaatioiden määrä, joita on tuettu ohjelmasta avaintoimessa 1 (oppimiseen liittyvä liikkuvuus) ja avaintoimessa 2 (yhteistyö)

7)  Niiden uusien organisaatioiden määrä, joita on tuettu ohjelmasta avaintoimessa 1 (oppimiseen liittyvä liikkuvuus) ja avaintoimessa 2 (yhteistyö)

8)  Niiden oppilaitosten ja organisaatioiden osuus, joita on tuettu ohjelmasta ja jotka ovat ohjelmaan osallistumisensa tuloksena kehittäneet korkealaatuisia käytäntöjä [tark. 169]

LIITE I A

Kaikki määrälliset indikaattorit on eriteltävä vähintään jäsenvaltion ja sukupuolen mukaan.

Mitattava tavoite: Avaintoimi 1 – Oppimiseen liittyvä liikkuvuus

Indikaattorit:

Niiden henkilöiden lukumäärä, jotka osallistuvat ohjelman liikkuvuustoimiin;

Niiden henkilöiden lukumäärä, jotka käyttävät virtuaalista tai sulautuvaa oppimista koskevia välineitä liikkuvuuden tukena ohjelmassa;

Niiden henkilöiden lukumäärä, jotka käyttävät virtuaalista tai sulautuvaa oppimista koskevia välineitä, koska he eivät voi osallistua liikkuvuustoimiin;

Niiden organisaatioiden/oppilaitosten lukumäärä, jotka osallistuvat ohjelman liikkuvuustoimiin;

Niiden organisaatioiden/oppilaitosten lukumäärä, jotka käyttävät virtuaalista tai sulautuvaa oppimista koskevia välineitä liikkuvuuden tukena ohjelmassa;

Niiden organisaatioiden/oppilaitosten lukumäärä, jotka käyttävät virtuaalista tai sulautuvaa oppimista koskevia välineitä, koska he eivät voi osallistua liikkuvuustoimiin;

Niiden osallistujien osuus, jotka uskovat hyötyneensä osallistumisestaan avaintoimen 1 toimiin;

Niiden osallistujien osuus, jotka katsovat Eurooppaan kuulumisen tunteensa vahvistuneen ohjelmaan osallistumisen jälkeen;

Niiden osallistujien osuus, jotka katsovat kielitaitonsa kohentuneen ohjelmaan osallistumisen jälkeen;

Mitattava tavoite: Avaintoimi 2 – Organisaatioiden ja oppilaitosten välinen yhteistyö

Indikaattorit:

Niiden organisaatioiden/oppilaitosten lukumäärä, joita on tuettu ohjelmasta avaintoimessa 2;

Niiden organisaatioiden/oppilaitosten osuus, jotka uskovat hyötyneensä osallistumisestaan avaintoimen 2 toimiin;

Niiden organisaatioiden/oppilaitosten lukumäärä, jotka ovat hyödyntäneet unionin yhteistyövälineitä ja -alustoja;

Mitattava tavoite: Avaintoimi 3 – Tuki politiikan kehittämiselle ja yhteistyölle

Indikaattorit:

Niiden henkilöiden tai organisaatioiden/oppilaitosten lukumäärä, joita on tuettu avaintoimen 3 toimilla;

Mitattava tavoite: Osallisuus

Indikaattorit:

Niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka osallistuvat liikkuvuustoimiin;

Niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka käyttävät virtuaalista tai sulautuvaa oppimista koskevia välineitä liikkuvuuden tukena ohjelmassa;

Niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka käyttävät virtuaalista tai sulautuvaa oppimista koskevia välineitä, koska he eivät voi osallistua liikkuvuustoimiin;

Niiden uusien organisaatioiden määrä, joita on tuettu ohjelmasta avaintoimessa 1 ja avaintoimessa 2;

Niiden henkilöiden lukumäärä, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia ja jotka katsovat hyötyneensä osallistumisestaan ohjelmaan;

Mitattava tavoite: Yksinkertaistaminen

Indikaattorit:

Niiden pienimuotoisten kumppanuuksien määrä, joita on tuettu avaintoimella 2;

Niiden osallistujien osuus, joiden mielestä haku-, osallistumis- ja arviointimenettelyt ovat kohtuullisia ja yksinkertaisia;

Kunkin hakemuksen täyttämiseen kulunut keskimääräinen aika toimenpidettä kohti edelliseen ohjelmaan verrattuna. [tark. 170]

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN LAUSUMA

Ensimmäisessä käsittelyssä hyväksytty Euroopan parlamentin kanta on nähtävä kokonaisuutena. Jos ohjelman rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat alhaisemmat kuin parlamentin ehdotuksen 14 artiklan 1 kohdassa vahvistettu määrä, Euroopan parlamentti pidättää itselleen oikeuden tutkia uudelleen tukeaan mille tahansa ohjelman toimelle varmistaakseen, että ohjelman ydintoiminnot ja osallistamistoimenpiteisiin annettava lisätuki voidaan toteuttaa tehokkaasti.

Euroopan parlamentti toteaa selvästi, että sen tuki ehdotukseen sisältyville uusille aloitteille – erityisesti Eurooppa-yliopistot, ammatillisen koulutuksen huippuyksiköt ja DiscoverEU – riippuu a) nyt meneillään olevan pilottihankkeen arvioinnista ja b) kunkin aloitteen tarkemmasta määritelmästä. Edellä esitetyn puuttuessa Euroopan parlamentti käyttää vuotuiseen talousarviomenettelyyn kuuluvaa oikeuttaan siirtää asiaankuuluvat varat varaukseen, kunnes nämä ehdot on täytetty.

(1)EUVL C , , s. .
(2)EUVL C , , s. .
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. maaliskuuta 2019.
(4)COM(2018)0098.
(5)EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.
(6)Tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus nro 22/2018, julkaistu 3 päivänä heinäkuuta 2018, ”Liikkuvuus Erasmus+ -ohjelmassa: miljoonia osallistujia ja monitahoista eurooppalaista lisäarvoa, mutta tuloksellisuuden mittaamista on edelleen parannettava”.
(7)COM(2018)0321.
(8)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1288/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelman ”Erasmus+” perustamisesta ja päätösten N:o 1719/2006/EY, 1720/2006/EY ja 1298/2008/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 50).
(9)EUVL C 189, 4.6.2018, s. 1
(10)COM(2016)0381.
(11)[Viite].
(12)[Viite - neuvoston on määrä hyväksyä kesäkuun 2018 loppuun mennessä]
(13)COM(2018)0269.
(14)[Viite].
(15)COM(2018) [ ].
(16)EUVL L 394, 30.12.2006, s. 5.
(17)COM(2016)0381.
(18)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2102, annettu 26 päivänä lokakuuta 2016, julkisen sektorin elinten verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta (EUVL L 327, 2.12.2016, s. 1).
(19)EUVL C 153, 2.5.2018, s. 1.
(20)EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.
(21)EUVL L […], […], s. […].
(22)EUVL L […], […], s. […].
(23)COM(2017)0623.
(24)Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(25)Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välillä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehty toimielinten sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1).
(26)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/801, annettu 11 päivänä toukokuuta 2016, tutkimusta, opiskelua, harjoittelua, vapaaehtoistyötä, oppilasvaihto-ohjelmaa tai koulutushanketta ja au pairina työskentelyä varten tapahtuvan kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä (EUVL L 132, 21.5.2016, s. 21).
(27)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(28)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista (EYVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(29)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N: o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(30)Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(31)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(32)Erityisesti seuraavat: Europass – tutkintoja ja pätevyyksiä selkeyttävät unionin yhteiset puitteet; eurooppalainen tutkintojen viitekehys; ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys; ammatillisen koulutuksen opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä; eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirto- ja kertymisjärjestelmä; Euroopan korkeakoulutuksen laadunvarmistusrekisteri; eurooppalainen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistys; kansallisten akateemisen liikkuvuuden ja tutkintojen tunnustamisen tiedotuskeskusten eurooppalainen verkosto; ja Euroguidance-verkostot.
(33)[Viite].
(34)[Viite].

Päivitetty viimeksi: 20. huhtikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö