Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0178(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0175/2019

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0175/2019

Keskustelut :

PV 28/03/2019 - 6
CRE 28/03/2019 - 6

Äänestykset :

PV 28/03/2019 - 8.7

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2019)0325

Hyväksytyt tekstit
PDF 279kWORD 83k
Torstai 28. maaliskuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
Kestävää sijoittamista helpottava kehys ***I
P8_TA(2019)0325A8-0175/2019
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 28. maaliskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä (COM(2018)0353 – C8-0207/2018 – 2018/0178(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0353),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0207/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan työjärjestyksen 55 artiklan mukaisesti järjestämät yhteiskokoukset,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A8-0175/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1)EUVL C 62, 15.2.2019, s. 103.
(2)EUVL C 86, 7.3.2019, s. 24.


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 28. maaliskuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä
P8_TC1-COD(2018)0178

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottaa huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan tavoitteena on toteuttaa sisämarkkinat, joilla pyritään Euroopan kestävään kehitykseen, jonka perustana ovat muun muassa tasapainoinen talouskasvu sekä korkeatasoinen ympäristönsuojelu ja ympäristön laadun parantaminen.

(2)  YK:n yleiskokous hyväksyi 25 päivänä syyskuuta 2015 uuden globaalin kestävän kehityksen toimintakehyksen: kestävän kehityksen toimintaohjelman (Agenda 2030)(4). Sen keskiössä ovat kestävän kehityksen tavoitteet, jotka käsittävät kestävyyden kolme pilaria: ympäristön, yhteiskunnan ja talouden / hyvän hallintotavan. Vuonna 2016 annetussa komission tiedonannossa seuraavista toimista Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi(5) kestävän kehityksen tavoitteet kytketään unionin toimintakehykseen sen varmistamiseksi, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään jo lähtökohtaisesti kaikkiin unionin toimiin ja poliittisiin aloitteisiin unionissa ja maailmanlaajuisesti. Eurooppa-neuvoston 20 päivänä kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä(6) vahvistetaan, että unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöön täysipainoisella, johdonmukaisella, kattavalla, yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

(3)  Neuvosto teki vuonna 2016 Pariisin ilmastosopimuksen unionin puolesta(7). Ilmastosopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdassa asetetaan tavoitteeksi torjua ilmastonmuutosta entistä tehokkaammin muun muassa varmistamalla, että rahoitusvirrat tukevat vähän kasvihuonekaasupäästöjä tuottavaa ja ilmastonmuutoksen kestävää kehitystä.

(4)  Kestävyys ja siirtyminen vähähiiliseen, ilmastokestävään ja entistä resurssitehokkaampaan kiertotalouteen ovat keskeisiä tekijöitä unionin talouden pitkän aikavälin kilpailukyvyn varmistamisessa. Kestävyys on jo pitkään ollut unionihankkeen ytimessä, ja sen sosiaaliset ja ympäristöulottuvuudet tunnustetaan perussopimuksissa.

(5)  Komissio antoi joulukuussa 2016 korkean tason asiantuntijaryhmän tehtäväksi laatia kestävää rahoitusta koskeva kattava ja kokonaisvaltainen unionin strategia. Tammikuun 31 päivänä 2018 julkaistussa korkean tason asiantuntijaryhmän raportissa(8) kehotetaan luomaan unionin tasolla teknisesti luotettava luokitusjärjestelmä, jolla selkeytetään, mitkä toiminnat ovat ”vihreitä” tai ”kestäviä”, ja jossa käsitellään ensimmäiseksi ilmastonmuutoksen hillintää.

(6)  Komissio julkaisi maaliskuussa 2018 kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa(9), jossa esitetään kestävää rahoitusta koskeva kunnianhimoinen ja kattava strategia. Yksi toimintasuunnitelmassa asetetuista tavoitteista on ohjata pääomavirtoja kestävään sijoittamiseen kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi. Tärkein ja kiireellisin toimintasuunnitelmassa kaavailluista toimista on perustaa kestävien toimintojen yhtenäinen luokitusjärjestelmä ja indikaattorit kestävyyden asteen määrittämiseksi. Toimintasuunnitelmassa tunnustetaan, että pääomavirtojen ohjaaminen kestävämpiin toimintoihin edellyttää kokonaisvaltaista yhteisymmärrystä siitä, mitä ”kestävällä” taloudellisten toimintojen vaikutuksella ja sijoituksilla ympäristökestävyyteen ja resurssitehokkuuteen tarkoitetaan. Ensimmäisenä toimena olisi annettava selkeät ohjeet toiminnoista, joiden voidaan katsoa edistävän ympäristötavoitteita, jotta sijoittajien olisi helpompi tietää, millä sijoituksilla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja. Myöhemmässä vaiheessa voidaan laatia taloudellisia toimintoja niiden kestävyyden asteen mukaan. Ottaen huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja 20. kesäkuuta 2017 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät olisi laadittava lisäohjeita toiminnoista, jotka edistävät muita kestävyystavoitteita, yhteiskunnalliset ja hallinnolliset tavoitteet mukaan luettuina, jotta voidaan panna täytäntöön Agenda 2030 -toimintaohjelma täysipainoisella, johdonmukaisella, kattavalla, yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla. [tark. 80]

(6 a)  Samalla kun tunnustetaan, että ilmastonmuutosta on torjuttava pikaisesti, hiiliriskin kapea-alainen painottaminen saattaisi aiheuttaa kielteisiä kerrannaisvaikutuksia suuntaamalla sijoitusvirrat uudelleen kohteisiin, joihin liittyy muita ympäristöriskejä. Siksi on annettava riittävät takeet sen varmistamiseksi, että taloudelliset toiminnot eivät aiheuta haittaa muille ympäristötavoitteille, kuten biologiselle monimuotoisuudelle ja energiatehokkuudelle. Sijoittajat tarvitsevat vertailukelpoista ja kokonaisvaltaista tietoa ympäristöriskeistä ja niiden vaikutuksesta arvioidakseen salkkujaan muutenkin kuin hiiliriskien osalta. [tark. 2]

(6 b)  Useiden toisiinsa liittyvien ympäristön pilaantumisen osa-alueiden kiireellisyyden ja resurssien liikakäytön vuoksi on omaksuttava järjestelmällinen lähestymistapa eksponentiaalisesti kasvaviin kielteisiin suuntauksiin, kuten biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen, resurssien maailmanlaajuisen liikakäyttöön, uusien uhkien, kuten vaarallisten kemikaalien ja niiden yhteisvaikutusten, syntymiseen, ravitsemuksen puutteellisuuteen, ilmastonmuutokseen, otsonikerroksen ohenemiseen, valtamerien happamoitumiseen, makean veden vähenemiseen ja maankäyttöjärjestelmien muutokseen. Siksi on tarpeen, että toteutettavat toimet ovat ennakoivia ja niillä pystytään vastaamaan esiin tuleviin haasteisiin. Näiden haasteiden mittakaava edellyttää kokonaisvaltaista ja kunnianhimoista lähestymistapaa ja tiukan ennalta varautumisen periaatteen soveltamista. [tark. 3]

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 1386/2013/EU(10) kehotetaan lisäämään yksityisen sektorin rahoitusta ympäristö- ja ilmastomenoihin erityisesti ottamalla käyttöön kannustimia ja menetelmiä, joilla innostetaan yrityksiä mittaamaan liiketoimintansa ympäristökustannuksia ja ympäristöpalvelujen käytöstä saamiaan voittoja.

(7 a)  Euroopan parlamentin 29 päivänä toukokuuta 2018 antamassa valiokunta-aloitteisessa mietinnössä kestävästä rahoituksesta esitetään keskeiset kestävyysindikaattorien ja luokitusjärjestelmän osatekijät kestävien sijoitusten kannustimena. Asiaa koskevan lainsäädännön johdonmukaisuus olisi varmistettava. [tark. 4]

(8)  Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen unionissa edellyttää pääomavirtojen ohjaamista kestäviin sijoituksiin. Tavoitteiden saavuttamiseksi on tärkeää hyödyntää sisämarkkinoiden potentiaalia täysimittaisesti. Lisäksi on tärkeää varmistaa, ettei kestävään sijoittamiseen ohjattujen pääomavirtojen kulku häiriinny sisämarkkinoilla.

(8 a)  Haasteiden mittakaavan vuoksi koko rahoitusjärjestelmää on asteittain muutettava siten, että se tukee talouden kestävää toimintaa. Tätä tarkoitusta varten on valtavirtaistettava kestävä rahoitus ja tarkasteltava kaikkien rahoitustuotteiden ja -palvelujen kestävyysvaikutuksia. [tark. 5]

(9)  Tarjoamalla rahoitustuotteita, jotka edistävät ympäristön kannalta kestävien tavoitteiden saavuttamista, voidaan tehokkaasti ohjata asteittain siirtää yksityisiä sijoituksia kestäviin kestävämpiin toimintoihin toiminnoista, joilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia. Kansallisilla vaatimuksilla, jotka koskevat rahoitustuotteiden ja -palvelujen ja yritysjoukkovelkakirjalainojen markkinoimista kestävinä sijoituksina tämän asetuksen määritelmän mukaisesti, ja erityisesti sellaisilla vaatimuksilla, jotka antavat asianomaisille markkinatoimijoille mahdollisuuden käyttää kansallista merkkiä, pyritään lujittamaan sijoittajien luottamusta ja tietoisuutta riskeistä, luomaan näkyvyyttä ja käsittelemään ”viherpesuun” liittyviä ongelmia. Viherpesulla tarkoitetaan käytäntöä, jossa saadaan epäoikeudenmukaista kilpailuetua markkinoimalla rahoitustuotetta ympäristöystävällisenä tuotteena, vaikka se ei itse asiassa täytä perusluonteisia ympäristövaatimuksia. Nykyään joissakin jäsenvaltioissa on käytössä merkintäjärjestelmiä. Ne perustuvat erilaisiin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen luokitusjärjestelmiin. Ottaen huomioon Pariisin sopimuksen mukaiset ja unionin tasolla tehdyt poliittiset sitoumukset on todennäköistä, että yhä useammat jäsenvaltiot ottavat käyttöön merkintäjärjestelmiä tai asettavat markkinatoimijoille muita vaatimuksia, jotka koskevat ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja. Tehdessään näin jäsenvaltiot käyttäisivät omia kansallisia luokitusjärjestelmiään sen määrittämiseen, mitä sijoituksia voidaan pitää kestävinä. Jos tällaiset kansalliset vaatimukset perustuvat erilaisiin kriteereihin ja indikaattoreihin siitä, millaista taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä, sijoittajat ovat haluttomia tekemään sijoituksia yli rajojen, koska eri sijoitusmahdollisuuksia on vaikea verrata keskenään. Lisäksi talouden toimijoiden, jotka haluavat houkutella sijoituksia eri puolilta unionia, olisi täytettävä erilaiset kriteerit eri jäsenvaltioissa, jotta niiden toiminnot täyttäisivät eri merkkien ympäristökestävyysvaatimukset. Sen vuoksi Yhdenmukaisten kriteerien ja indikaattorien puuttuminen ohjaa sijoituksia ympäristön kannalta tehottomalla ja joissakin tapauksissa haitallisella tavalla ja johtaa siihen, että ympäristö- ja kestävyystavoitteita ei saavuteta. Siten niiden puuttuminen lisää talouden toimijoiden kustannuksia ja on aiheuttaa niille merkittävä haitta merkittävän haitan, joka estää pääsyn rajat ylittäville kestävien sijoitusten pääomamarkkinoille. Nämä esteet, joiden vuoksi on vaikea päästä rajat ylittäville pääomamarkkinoille hankkimaan varoja kestäviin hankkeisiin, todennäköisesti kasvavat entisestään. Sen vuoksi kriteerit ja indikaattorit, joilla määritetään, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää jonkin taloudellisen toiminnan kestävyyden aste, olisi asteittain yhdenmukaistettava unionin tasolla, jotta voidaan poistaa sisämarkkinoiden toimintaa haittaavat esteet ja ehkäistä niiden syntyminen tulevaisuudessa. Tällaisen tietojen, mittarien ja kriteerien yhdenmukaistamisen ansiosta talouden toimijoiden on helpompi hankkia rahoitusta vihreisiin ympäristön kannalta kestäviin toimintoihinsa yli rajojen, koska niiden taloudellisia toimintoja voidaan verrata yhdenmukaisilla kr iteereillä ja indikaattoreilla, joiden perusteella ne voidaan valita ympäristön kannalta kestäviksi sijoituskohteiksi. Sen vuoksi yhdenmukaistaminen helpottaa rajat ylittävää sijoittamista unionissa. [tark. 6]

(9 a)   Yksityisiä sijoituksia on saatava liikkeelle, jotta unioni voi noudattaa ympäristöä ja ilmastoa koskevia sitoumuksiaan. Tämän saavuttaminen edellyttää sekä pitkän aikavälin suunnitelmia että sääntelyn vakautta ja ennakoitavuutta sijoittajien kannalta. Kestävien sijoitusten johdonmukaisen poliittisen kehyksen takaamiseksi onkin siis tärkeää, että tämän asetuksen säännökset perustuvat olemassa olevaan unionin lainsäädäntöön. [tark. 7]

(10)  Jos markkinatoimijat eivät anna sijoittajille mitään selityksiä tietoja siitä, miten toiminnoilla, joihin nämä toiminnot, joihin sijoittajat sijoittavat, edistetään ympäristötavoitteita vaikuttavat kielteisesti tai myönteisesti ympäristötavoitteisiin, tai jos markkinatoimijat käyttävät eri käsitteitä mittareita tai kriteerejä vaikutusten määrittämiseen selittäessään, mitä ”kestävä” taloudellinen toiminta on taloudellisen toiminnan kestävyyden astetta ympäristön kannalta, sijoittajien on kohtuuttoman raskasta arvioida ja verrata näitä erilaisia rahoitustuotteita keskenään. Sijoittajien on tästä syystä todettu olevan haluttomia sijoittamaan vihreisiin kestäviin rahoitustuotteisiin. Lisäksi sijoittajien luottamuksen puute vaikuttaa hyvin haitallisesti kestävien sijoitusten markkinoihin. On myös osoitettu, että kansalliset säännöt tai markkinaperusteiset aloitteet, joihin on ryhdytty tämän ongelman ratkaisemiseksi kansallisten rajojen sisäpuolella, hajottavat sisämarkkinoita. Jos finanssimarkkinatoimijat ilmoittavat, miten rahoitustuotteet, joiden ne väittävät olevan ympäristöystävällisiä, täyttävät ympäristötavoitteet, ja käyttävät näissä ilmoituksissaan koko unionissa yhteisiä kriteerejä sen määrittämiseen, mitä ympäristön kannalta kestävä taloudellinen toiminta on, sijoittajien on helpompi vertailla ympäristöystävällisiä sijoitusmahdollisuuksia sijoitusmahdollisuuksien ympäristövaikutuksia yli rajojen ja tämä kannustaa kohdeyhtiöitä tekemään liiketoimintamalleistaan kestävämpiä. Tällöin sijoittajat sijoittavat vihreisiin rahoitustuotteisiin suuremmalla varmuudella koko unionissa, mikä parantaa sisämarkkinoiden toimintaa. [tark. 8]

(10 a)  Merkittävän ympäristöön ja laajemmin kestävyyteen kohdistuvan vaikutuksen saavuttamiseksi, finanssimarkkinatoimijoiden ja muiden sidosryhmien tarpeettoman hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi ja kestäviä taloudellisia toimintoja rahoittavien Euroopan rahoitusmarkkinoiden kasvun helpottamiseksi luokitusjärjestelmän olisi perustuttava yhdenmukaistettuihin, vertailukelpoisiin ja yhtenäisiin kriteereihin ja indikaattoreihin, joihin kuuluvat ainakin kiertotalouden indikaattorit. Näiden indikaattorien olisi oltava johdonmukaisia yhtenäistetyn elinkaarianalyysin menetelmän kanssa ja niitä olisi sovellettava unionin alueen sääntelyaloitteissa. Niiden olisi muodostettava perusta taloudellisten toimintojen ja sijoitusriskien sekä ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnille. Mahdollista sääntelyn päällekkäisyyttä olisi vältettävä, sillä se ei olisi paremman sääntelyn periaatteen, suhteellisuusperiaatteen eikä johdonmukaisen terminologian ja selkeän sääntelykehyksen luomista koskevan tavoitteen mukaista. Lisäksi olisi vältettävä rasittamasta tarpeettomasti sekä viranomaisia että rahoituslaitoksia. Samasta syystä teknisten seulontakriteerien ulottuvuus ja käyttö sekä niiden yhteys muihin aloitteisiin olisi määriteltävä selkeästi ennen luokitusjärjestelmän ja siihen liittyvien kriteerien voimaantuloa. Vahvistettaessa yhdenmukaistettuja kriteerejä ympäristön kannalta kestäville taloudellisille toiminnoille olisi otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta eri politiikanaloilla. Tämän asetuksen vaatimuksia olisi sovellettava suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa määriteltyihin pieniin ja yhdestä osasta muodostuviin laitoksiin. [tark. 9]

(10 b)  Indikaattorit olisi yhdenmukaistettava olemassa olevien hankkeiden, kuten komission, Euroopan ympäristökeskuksen ja OECD:n työn, perusteella, ja niillä olisi mitattava hiilidioksidiin ja muihin päästöihin, biologiseen monimuotoisuuteen, jätteiden syntymiseen, energian ja uusiutuvan energian käyttöön, raaka-aineisiin, veteen sekä suoraan ja epäsuoraan maankäyttöön liittyviä ympäristövaikutuksia komission kiertotalouden seurantakehyksestä antaman tiedonannon (COM(2018)0029), kiertotaloutta koskevan EU:n toimintasuunnitelman (COM(2015)0614) ja Euroopan parlamentin 9 päivänä heinäkuuta 2015 resurssitehokkuudesta antaman päätöslauselman ”Siirtyminen kohti kiertotaloutta” (2014/2208(INI)) mukaisesti. Lisäksi indikaattorien suunnittelussa olisi otettava huomioon myös kiertotalouden rahoittamisen tukemista käsittelevän Euroopan komission korkean tason työryhmän suositukset. Komission olisi arvioitava, miten tämän asiantuntijaryhmän työ yhdennetään teknisten asiantuntijoiden ryhmän työhön. Indikaattoreissa olisi otettava huomioon kansainvälisesti tunnustetut kestävyyttä koskevat normit. [tark. 10]

(11)  Jotta voidaan puuttua sisämarkkinoiden toimintaa nykyään haittaaviin esteisiin ja estää uusien esteiden syntyminen tulevaisuudessa, jäsenvaltiot ja unioni olisi velvoitettava käyttämään yhteistä ympäristön kannalta kestävän sijoituksen sijoitusten ympäristökestävyyden asteen käsitettä, kun ne asettavat markkinatoimijoille ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita ja -palveluita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia merkintävaatimuksia kansallisella tasolla. Samoista syistä rahastonhoitajien ja yhteisösijoittajien, jotka väittävät edistävänsä ympäristötavoitteita, olisi käytettävä samaa ympäristön kannalta kestävän sijoituksen käsitettä sekä samoja indikaattoreita, mittareita ja kriteerejä ympäristövaikutusten arviointia varten ilmoittaessaan, miten ne edistävät näitä tavoitteita. [tark. 11]

(12)  Kriteerien vahvistaminen ympäristön kannalta kestäville taloudellisilla toiminnoille voi kannustaa yrityksiä antamaan tietoja harjoittamistaan ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista vapaaehtoisesti verkkosivustoillaan. Tällaisten Toimintojen ympäristövaikutuksia koskevien tietojen avulla finanssimarkkinoiden asianomaiset toimijat voivat helpommin yksilöidä yritykset, jotka harjoittavat ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja ja määrittää yritysten taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen, ja kyseiset yritykset voivat helpommin hankkia rahoitusta vihreisiin toimintoihinsa. [tark. 12]

(13)  Tarkoitus on, että unionin käyttöön ottama ympäristön kannalta kestävien laajuiset indikaattorit, jotka ovat tärkeitä taloudellisten toimintojen luokitus antaa ympäristövaikutuksen määrittämisen kannalta, antaisivat mahdollisuuden kehittää unionin tulevia politiikkoja ja strategioita, mihin sisältyvät ympäristön kannalta kestäviä rahoitustuotteita koskevat unionin laajuiset standardit ja lopulta sellaisten merkkien käyttöönotto, joilla tunnustetaan virallisesti näiden standardien noudattaminen koko unionissa, ja voisivat olla perustana muille taloutta, sääntelyä ja vakautta koskeville mittareille. Yhdenmukaisia oikeudellisia vaatimuksia, joiden täyttyessä sijoituksia pidetään sijoitusten ympäristökestävyyden asteen määrittämiseksi taloudellisten toimintojen kestävyyden tasoa ympäristön kannalta kestävinä ja jotka perustuvat ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaisiin kriteereihin koskevien kriteerien ja sijoitusten ympäristövaikutusten arvioimiseen tarkoitettujen yhteisten indikaattorien perusteella, tarvitaan vertailuperustana unionin tulevaa lainsäädäntöä varten, jonka tavoitteena on mahdollistaa tällaiset sijoitukset helpottaa siirtymistä sijoituksista, joilla on kielteinen ympäristövaikutus, sijoituksiin, joilla on myönteinen vaikutus. [tark. 13]

(14)  Unionin pyrkimyksissä saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteita on käynyt ilmi, että sellaiset toimintavaihtoehdot kuin Euroopan strategisten investointien rahaston luominen ovat voisivat olla tehokas keino edistää yksityisten varojen liikkeelle saamista ja niiden ohjaamista kestäviin sijoituksiin julkisten menojen ohella. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2015/1017(11) asetetaan tavoitteeksi, että horisontaalisten ilmastoinvestointien osuus rahoituksesta, joka myönnetään Euroopan strategisten investointien rahastosta infrastruktuuri- ja innovointihankkeisiin, on 40 prosenttia. Yhteisillä taloudellisten toimintojen kestävyyskriteereillä ja ympäristövaikutusten arvioinnin yhteisillä indikaattoreilla voitaisiin tukea samanlaisia tulevia unionin aloitteita, joilla tuetaan saadaan liikkeelle ilmastoon liittyviin liittyviä tai muihin ympäristötavoitteisiin tähtääviä sijoituksia. [tark. 14]

(15)  Jotta vältettäisiin markkinoiden pirstoutuminen ja kuluttajien etuihin kohdistuvat haitat, jotka johtuvat keskenään erilaisista ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden astetta koskevista käsitteistä, kansallisten vaatimusten, joita markkinatoimijoiden on noudatettava halutessaan markkinoida rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja tässä asetuksessa määritellyllä tavalla ympäristön kannalta kestävinä, olisi perustuttava ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskeviin yhdenmukaisiin kriteereihin. Kyseisiin markkinatoimijoihin kuuluvat ”vihreitä” kestäviä rahoitustuotteita tai -palveluja tarjoavat finanssimarkkinatoimijat ja ”vihreitä” kestäviä yritysjoukkovelkakirjalainoja tarjoavat finanssialan ulkopuoliset yritykset. [tark. 15]

(16)  Jotta ei vahingoitettaisi kuluttajien etuja, rahastonhoitajien ja yhteisösijoittajien, jotka tarjoavat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä, olisi ilmoitettava, miten ja missä määrin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen kriteerejä käytetään sijoitusten ympäristökestävyyden määrittämiseen. Annettujen tietojen avulla sijoittajien olisi saatava selville sellaisen sijoituksen prosenttiosuus, jolla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, kaikista taloudellisista toiminnoista ja näin ollen sijoituksen ympäristökestävyyden aste. Komission olisi täsmennettävä, mitkä tiedot on annettava tätä tarkoitusta varten. Tietojen avulla kansallisten toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava tarkistaa helposti tiedonantovelvollisuuden noudattaminen ja panna kyseinen velvollisuus sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti täytäntöön.

(17)  Tiedonantovelvollisuuden kiertämisen estämiseksi kyseistä velvollisuutta olisi sovellettava myös silloin, kun rahoitustuotteita kaikkiin rahoitustuotteisiin, joita tarjotaan ympäristön kannalta kestävien sijoitusten kaltaisina sijoituksina, mukaan luettuina rahoitustuotteet, joiden tavoitteena on ympäristönsuojelu sen laajassa merkityksessä. Finanssimarkkinatoimijoilta ei saisi vaatia, että ne sijoittavat ainoastaan ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, jotka määritetään tässä asetuksessa vahvistettujen teknisten seulontakriteerien mukaisesti. Niitä Finanssimarkkinatoimijoita ja muita toimijoita olisi kannustettava siihen, että jos ne katsovat, että taloudellista toimintaa, joka ei täytä niiden rahoittaman toiminnan kannalta merkityksellisiä teknisiä seulontakriteerejä tai jolle ei ole vielä ole vahvistettu tällaisia kriteerejä, ja että niiden rahoitustuotteita olisi näin olen pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne ilmoittavat asiasta komissiolle ja auttavat siten komissiota arvioimaan, onko teknisiä seulontakriteerejä aiheellista täydentää tai päivittää. [tark. 16]

(18)  Sen Taloudellisen toiminnan ympäristökestävyyden asteen määrittämiseksi, onko taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää, olisi vahvistettava ympäristövaikutusta mittaaviin indikaattoreihin perustuva tyhjentävä luettelo ympäristötavoitteista ja otettava siinä huomioon toiminnan vaikutus teollisuuden koko arvoketjuun ja varmistettava johdonmukaisuus unionin nykyisen lainsäädännön, kuten puhtaan energian säädöspaketin, kanssa. [tark. 17]

(19)  Terveiden ekosysteemien suojelua koskevaa ympäristötavoitetta olisi tulkittava ottaen huomioon asiaankuuluvat unionin säädökset ja muut välineet, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY(12), neuvoston direktiivi 92/43/ETY(13), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014(14), luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020(15), vihreitä infrastruktuureja koskeva EU:n strategia, neuvoston direktiivi 91/676/ETY(16), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014(17), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010(18), metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskeva toimintasuunnitelma(19) ja luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumista koskeva toimintasuunnitelma(20).

(20)  Kutakin ympäristötavoitetta varten olisi vahvistettava yhdenmukaiset kriteerit, jotka perustuvat yhdenmukaistettujen indikaattorien avulla toimitettuihin tietoihin ja joiden perusteella taloudellisten toimintojen katsotaan edistävän merkittävästi kyseistä tavoitetta. Yhtenä yhdenmukaisten kriteerien osatekijöistä pitäisi olla se, ettei aiheuteta huomattavaa haittaa millekään tässä asetuksessa vahvistetuista ympäristötavoitteista. Tällä pyritään välttämään se, että sijoituksia pidetään ympäristön kannalta kestävinä, vaikka taloudelliset toiminnot, joita sijoitukset hyödyttävät, aiheuttavat ympäristölle enemmän haittaa kuin edistävät ympäristötavoitetta. Merkittävää edistämistä ja huomattavan haitan puuttumista koskevien edellytysten olisi mahdollistettava ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin tehtävät sijoitukset, joilla tosiasiallisesti edistetään ympäristötavoitteiden saavuttamista. [tark. 18]

(21)  Vähimmäistason suojatoimien täytyisi olla yksi edellytys sille, että taloudellisia toimintoja pidetään ympäristön kannalta kestävinä, kun palautetaan mieleen Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen sitoumus noudattaa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita, joilla tuetaan kestävää ja osallistavaa kasvua, ja tunnustetaan kansainväliset vähimmäistason ihmisoikeudet, ihmisoikeusnormit, työntekijöiden oikeudet ja työelämän normit. Sen vuoksi taloudellisia toimintoja olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävinä vain, jos ne toteutetaan noudattamalla kansainvälisen työjärjestön, jäljempänä ’ILO’, julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä kahdeksaa keskeistä ILOn yleissopimusta. Keskeisissä ILOn yleissopimuksissa määritellään ihmisoikeudet ja työntekijöiden oikeudet, joita yritysten on noudatettava. Monet näistä kansainvälisistä normeista vahvistetaan myös Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, erityisesti orjuuden ja pakkotyön kielto sekä syrjimättömyysperiaate. Kyseiset vähimmäistason suojatoimet eivät rajoita ympäristöä, terveyttä ja turvallisuutta sekä yhteiskunnallista kestävyyttä koskevien tiukempien unionin lainsäädännön vaatimusten soveltamista tarvittaessa.

(22)  Ottaen huomioon erityiset tekniset tiedot, jotka tarvitaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutusten arvioimiseen, sekä tieteen ja teknologian nopeasti muuttuva luonne, ympäristön ympäristökestävyyden asteen määrittämisen kannalta kestävien olennaisia taloudellisten toimintojen kriteerejä olisi mukautettava säännöllisesti tällaisiin muutoksiin. Jotta kriteerit ja indikaattorit olisivat tieteellisen näytön sekä asiantuntijoiden ja asianomaisten sidosryhmien kannanottojen perusteella ajantasaisia, merkittävää edistämistä ja huomattavaa haittaa koskevia edellytyksiä olisi täsmennettävä erilaisten taloudellisten toimintojen osalta ja päivitettävä säännöllisesti. Tätä varten komission olisi vahvistettava tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit ja yhdenmukaiset indikaattorit erilaisille taloudellisille toiminnoille kestävän rahoituksen sidosryhmäfoorumin antaman teknisen työpanoksen perusteella. [tark. 19]

(23)  Joillakin taloudellisilla toiminnoilla on kielteisiä ympäristövaikutuksia, joita vähentämällä voidaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Näille taloudellisille toiminnoille on aiheellista vahvistaa tekniset seulontakriteerit, joissa edellytetään ympäristötehokkuuden merkittävää parantamista verrattuna muun muassa toimialan keskiarvoon, sen arvioimiseksi, voiko tietty toiminto osaltaan edistää merkittävästi yhtä tai useampaa ympäristötavoitetta. Kriteereissä olisi otettava huomioon myös tietyn taloudellisen toiminnan aiheuttamat pitkän aikavälin (toisin sanoen yli kolmen vuoden) vaikutukset, erityisesti tuotteiden ja palvelujen ekologiset edut sekä välituotteiden osuus, ja arvioitava siten kaikkien valmistus- ja käyttövaiheiden vaikutus koko arvoketjun ja elinkaaren ajalta. [tark. 20]

(24)  Taloudellista toimintaa ei saisi pitää ympäristön kannalta kestävänä, jos se aiheuttaa ympäristölle enemmän haittaa kuin hyötyä siitä ei seuraa ympäristölle nettohyötyä. Teknisissä seulontakriteereissä olisi määritettävä vähimmäisvaatimukset, jotka tarvitaan sen vuoksi, ettei muille tavoitteille aiheudu huomattavaa haittaa. Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi varmistettava, että kriteerit ovat kohtuullisia ja oikeasuhteisia ja perustuvat saatavilla olevaan tieteelliseen näyttöön ja että niissä otetaan huomioon teknologioiden koko arvoketju ja elinkaari. Sen olisi myös varmistettava, että niitä päivitetään säännöllisesti. Jos riskiä ei voida määrittää tieteellisessä arvioinnissa riittävän varmasti, olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä ’SEUT-sopimus’, 191 artiklan mukaisesti. [tark. 21]

(25)  Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä ja yhdenmukaistettuja indikaattoreita komission olisi otettava huomioon asiaankuuluva unionin lainsäädäntö ja jo käytössä olevat ei-oikeudelliset unionin välineet, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010(21), EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmä(22), EU:n asettamat ympäristöä säästävien julkisten hankintojen kriteerit(23), komission kiertotalousfoorumi, eurooppalainen elinkaarianalyysin foorumi ja tuotteen ympäristöjalanjälkeä ja organisaation ympäristöjalanjälkeä koskeviin sääntöihin liittyvä käynnissä oleva työ(24). Jottei syntyisi tarpeettomia epäjohdonmukaisuuksia suhteessa taloudellisten toimintojen luokituksiin, jotka ovat jo olemassa muita tarkoituksia varten, komission olisi otettava huomioon myös ympäristöliiketoimintaa koskevat tilastoluokitukset eli ympäristönsuojelutoimien ja -menojen tilastoluokitus (CEPA) ja luonnonvarojen hallintatoimintojen luokitus (CReMA)(25). [tark. 22]

(26)  Vahvistaessaan ja päivittäessään teknisiä seulontakriteerejä ja yhdenmukaistettuja indikaattoreita komission olisi otettava huomioon myös infrastruktuurialan eri alojen erityispiirteet sekä ulkoiset ympäristövaikutukset, sosiaaliset vaikutukset ja talousvaikutukset kustannus-hyötyanalyysissä. Tältä osin komission olisi otettava huomioon kansainvälisissä järjestöissä, kuten OECD:ssä, tehty työ, asiaankuuluvat unionin lainsäädäntö ja standardit, mukaan luettuina Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY(26), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU(27), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU(28), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU(29)ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU(30), sekä nykyiset menetelmät. Teknisillä seulontakriteereillä ja indikaattoreilla olisi tässä yhteydessä edistettävä asianmukaisia hallintokehyksiä, joissa Yhdistyneiden kansakuntien tukemissa vastuullisen sijoittamisen periaatteissa(31) mainitut sosiaaliset sekä ympäristöön ja hallintotapaan liittyvät tekijät otetaan huomioon kaikissa hankkeen elinkaaren vaiheissa. [tark. 23]

(26 a)  Määrittäessään teknisiä seulontakriteerejä komission olisi otettava huomioon myös sellaisia toimintoja tukevat siirtymätoimenpiteet, joilla edistetään siirtymistä kestävämpään ja vähähiilisempään talouteen. Sellaisia yrityksiä, jotka tällä hetkellä harjoittavat ympäristölle erittäin vahingollista taloudellista toimintaa, olisi kannustettava siirtymään nopeasti ympäristön kannalta kestävään tai ainakin ympäristön kannalta ongelmattomaan toimintaan. Teknisillä seulontakriteereillä olisi edistettävä tällaisia siirtymisprosesseja niiden ollessa käynnissä. Jos suurin osa tiettyä haitallista toimintaa harjoittavista yrityksistä on todistettavasti käynnistänyt tällaisen siirtymän, se voidaan ottaa huomioon seulontakriteereissä. Merkittävien siirtymistoimien toteuttaminen voidaan osoittaa muun muassa jatkuvalla tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, huomattavilla hankkeilla investointipääomien kohdistamiseksi uusiin ja aiempaa ympäristöystävällisempiin teknologioihin tai konkreettisilla siirtymäsuunnitelmilla, jotka ovat vähintään täytäntöönpanonsa alkuvaiheessa. [tark. 24]

(27)  Jottei Jotta kannustettaisiin ympäristön kannalta kestäviä innovaatioita eikä vääristettäisi kilpailua, kun hankitaan rahoitusta ympäristön kannalta kestäviin taloudellisiin toimintoihin, teknisillä seulontakriteereillä olisi varmistettava, että kaikkia tietyn toimialan makrosektorin (toisin sanoen maatalouden, metsätalouden ja kalastuksen, valmistuksen, sähkö-, kaasu‑, lämpö- ja ilmastointihuollon, rakentamisen, liikenteen ja varastointipalvelujen kaltaisten NACE-toimialojen) asiaankuuluvia taloudellisia toimintoja voidaan pitää ympäristön kannalta kestävinä ja että niitä käsitellään samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman tässä asetuksessa vahvistetun ympäristötavoitteen saavuttamista eivätkä aiheuta huomattavaa haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille. Mahdollinen kyky edistää näiden ympäristötavoitteiden saavuttamista voi kuitenkin vaihdella eri alojen välillä, mikä olisi otettava kriteereissä seulontakriteereissä huomioon. Kriteerit eivät saisi kuitenkaan millään alalla talouden makrosektorilla asettaa epäoikeudenmukaisesti sellaisia taloudellisia toimintoja muita huonompaan asemaan, jotka edistävät ympäristötavoitteiden saavuttamista samassa määrin kuin kyseiset muut toiminnot eivätkä aiheuta huomattavaa haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille. [tark. 25]

(27 a)  Ympäristön kannalta kestävät toiminnot ovat seurausta koko arvoketjussa kehitetyistä teknologioista ja tuotteista. Tämän vuoksi teknisissä seulontakriteereissä olisi otettava huomioon koko arvoketju raaka-aineiden käsittelystä aina lopputuotteeseen ja sen jätevaiheeseen ympäristön kannalta kestävien toimintojen lopullisessa tarjonnassa. [tark. 26]

(27 b)   Jotta vältetään hyvin toimivien arvoketjujen keskeyttäminen, teknisissä seulontakriteereissä olisi otettava huomioon, että ympäristön kannalta kestävät toiminnot mahdollistavien teknologioiden ja tuotteiden kehittämiseen osallistuu useita taloudellisia toimijoita. [tark. 27]

(28)  Vahvistaessaan teknisiä seulontakriteerejä komission olisi arvioitava siirtymiseen liittyviä mahdollisia riskejä, sekä sitä, johtaako ympäristön kannalta kestäviä toimintoja koskevien kriteerien vahvistaminen vahvistamisen tahti arvonsa menettävien sijoituskohteiden syntymiseen tai epäjohdonmukaisten kannustimien luomiseen ja olisiko sillä kielteisiä vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden likviditeettiin. [tark. 28]

(29)  Jotta säännösten noudattaminen ei aiheuttaisi talouden toimijoille kohtuuttoman suuria kustannuksia, komission olisi vahvistettava tekniset seulontakriteerit, jotka tarjoavat riittävästi oikeudellista selkeyttä ja ovat käyttökelpoisia ja helppokäyttöisiä ja joiden ansiosta kustannukset, joita aiheutuu tarkistettaessa säännösten noudattamista, pysyvät kohtuuden rajoissa.

(30)  Sen varmistamiseksi, että sijoitukset ohjataan taloudellisiin toimintoihin, joilla on kaikkein suurimmat myönteiset vaikutukset ympäristötavoitteisiin, komission olisi vahvistettava tekniset seulontakriteerit ensi sijassa sellaisille taloudellisille toiminnoille, joilla voidaan eniten edistää ympäristötavoitteita. Uusien teknologioiden määrittämisen ja kehittämisen helpottamiseksi sekä näiden teknologioiden laajentamismahdollisuuksien huomioon ottamiseksi seulontakriteereissä olisi otettava huomioon hankkeiden tulokset. [tark. 29]

(31)  Liikennealaa varten, liikkuva kalusto mukaan luettuna, olisi vahvistettava asianmukaiset tekniset seulontakriteerit, joissa olisi otettava huomioon teknologioiden koko elinkaari ja se, että lähes 26 prosenttia unionin kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin liikennealalta, kansainvälinen merenkulku mukaan luettuna. Kuten kestävän kasvun rahoitusta koskevasta toimintasuunnitelmasta(32) käy ilmi, liikennealan osuus on noin 30 prosenttia kestävän kehityksen vuotuisista lisäinvestointitarpeista unionissa, kun mukaan luetaan sähköistämisen ja puhtaampiin liikennemuotoihin siirtymisen lisääminen edistämällä liikennemuotosiirtymää ja liikenteenhallintaa. [tark. 30]

(32)  Erityisen tärkeää on, että komissio valmistellessaan teknisten seulontakriteerien laadintaa toteuttaa asianmukaiset kuulemiset parempaa sääntelyä koskevien vaatimusten mukaisesti. Teknisten arviointikriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien vahvistamis- ja päivittämisprosessissa olisi oltava mukana myös asianomaisia sidosryhmiä, ja prosessin olisi perustuttava tieteelliseen näyttöön, sosioekonomisiin vaikutuksiin, parhaisiin käytäntöihin, nykyiseen työhön ja nykyisiin tahoihin, erityisesti komission kiertotalousfoorumiin, sekä sellaisten asiantuntijoiden antamiin neuvoihin, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta asiaankuuluvilta aloilta eri puolilta maailmaa. Tätä varten komission olisi perustettava kestävän rahoituksen foorumi. Sen varmistamiseksi, että kaikkien asianomaisten alojen erityispiirteet otetaan asianmukaisesti huomioon, foorumin olisi koostuttava suuresta määrästä sekä julkisen sektorin että yksityisen sektorin asiantuntijoista asiantuntijoita. Julkisen sektorin edustajiin olisi kuuluttava Euroopan ympäristökeskuksen ja kansallisten ympäristönsuojeluvirastojen, Euroopan valvontaviranomaisten, Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän ja Euroopan investointipankin asiantuntijoita. Yksityisen sektorin asiantuntijoihin olisi kuuluttava asianomaisten sidosryhmien edustajia, finanssimarkkinatoimijoiden ja muiden kuin finanssimarkkinatoimijoiden, monia teollisuudenaloja edustavan reaalitalouden, yliopistojen, tutkimuslaitosten, yhdistysten ja organisaatioiden edustajat mukaan luettuina. Tarvittaessa foorumin olisi voitava pyytää neuvoa myös muilta kuin jäseniltä. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja teknisten seulontakriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien laadinnasta, analysoinnista ja tarkistamisesta, mukaan luettuina kriteerien mahdolliset vaikutukset sellaisten omaisuuserien arvostamiseen, joita on ennen teknisten seulontakriteerien hyväksymistä pidetty vihreinä kestävinä omaisuuserinä voimassa olevien markkinakäytäntöjen perusteella. Foorumin olisi myös annettava komissiolle neuvoja siitä, soveltuvatko tekniset seulontakriteerit ja indikaattorit muihin käyttötarkoituksiin unionin tulevissa poliittisissa aloitteissa, joiden tavoitteena on helpottaa kestävää sijoittamista. Foorumin olisi annettava komissiolle neuvoja kestävyyttä koskevien tilinpäätösstandardien ja integroitujen raportointistandardien kehittämiseksi yrityksille ja finanssimarkkinatoimijoille, myös direktiivin 2013/34/EU tarkistamisen avulla. [tark. 31]

(33)  Jotta voidaan täsmentää tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia ja erityisesti vahvistaa ja päivittää tarkat ja kalibroidut tekniset seulontakriteerit ja indikaattorit erilaisille taloudellisille toiminnoille siltä osin, mitä ympäristötavoitteiden merkittävällä edistämisellä tai niille aiheutuvalla huomattavalla haitalla tarkoitetaan, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti tiedoista, jotka tarvitaan 4 artiklan 3 kohdassa vahvistetun tiedonantovelvollisuuden ja 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa mainittujen teknisten seulontakriteerien noudattamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset julkiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle olisi toimitettava kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla olisi järjestelmällisesti oltava oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 32]

(34)  Jotta asianomaiset toimijat saisivat riittävästi aikaa perehtyä tässä asetuksessa säädettyihin ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen kriteereihin ja valmistautua niiden soveltamiseen, tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita olisi alettava soveltaa kunkin ympäristötavoitteen osalta kuuden kuukauden kuluttua asiaankuuluvien teknisten seulontakriteerien hyväksymisestä.

(35)  Tämän asetuksen soveltamista olisi tarkasteltava säännöllisesti ja viimeistään kahden vuoden kuluttua uudelleen, jotta voidaan arvioida ympäristön kannalta kestäviä ja ympäristön kannalta haitallisia taloudellisia toimintoja koskevien teknisten seulontakriteerien ja yhdenmukaistettujen indikaattorien laadinnan edistymistä, ympäristön kannalta kestävän sijoituksen tai sijoitusten, joilla on kielteinen ympäristövaikutus, määritelmän käyttöä sekä sitä, onko tarpeen perustaa mekanismi lisämekanismi, jolla tarkistetaan velvoitteiden noudattaminen. Lisäksi uudelleentarkastelussa olisi arvioitava, olisiko mitä säännöksiä tarvitaan tämän asetuksen soveltamisalaa laajennettava soveltamisalan laajentamiseksi käsittämään yhteiskunnallisen kestävyyden tavoitteita. Komission olisi tarvittaessa 31 päivään maaliskuuta 2020 mennessä julkaistava lisää lainsäädäntöehdotuksia sellaisen mekanismin perustamisesta, jolla tarkistetaan vaatimusten noudattaminen. [tark. 33]

(36)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla, koska on tarpeen ottaa unionin tasolla käyttöön ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen yhdenmukaiset kriteerit ja indikaattorit, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, [tark. 34]

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I luku

Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi, onko jokin taloudellinen toiminta ympäristön kannalta kestävää mikä on taloudellisen toiminnon ympäristövaikutusten ja -kestävyyden aste, jotta voidaan määrittää sijoituksen ympäristökestävyyden aste.

2.  Tätä asetusta sovelletaan seuraaviin:

a)  jäsenvaltioiden tai unionin toteuttamat toimenpiteet, joissa markkinatoimijoille finanssimarkkinatoimijoille asetetaan unionissa ympäristön kannalta kestävinä markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia;

b)  finanssimarkkinatoimijat, jotka tarjoavat unionissa rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina. , ja

b a)  finanssimarkkinatoimijat, jotka tarjoavat muita rahoitustuotteita, paitsi jos

i)  finanssimarkkinatoimija antaa kohtuullisiin ja toimivaltaisten viranomaisten hyväksymiin todisteisiin perustuvan selvityksen siitä, että sen rahoitustuotteilla rahoitetuilla taloudellisilla toiminnoilla ei ole merkittävää kestävyysvaikutusta 3 ja 3 a artiklassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteereiden mukaan, jolloin II ja III luvun säännöksiä ei sovelleta; niiden on esitettävä tällaiset tiedot esitteessään; tai

ii)  finanssimarkkinatoimija ilmoittaa esitteessään, että kyseisellä rahoitustuotteella ei pyritä saavuttamaan kestävyyttä koskevia tavoitteita ja että tuotteeseen liittyy muita suurempi riski siitä, että sillä tuetaan sellaisia taloudellisia toimintoja, joita ei pidetä kestävinä tämän asetuksen mukaisesti.

2 a.  Edellä 1 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kriteerejä on sovellettava oikeasuhteisesti, kohtuutonta hallinnollista rasitusta välttäen ja ottaen huomioon finanssimarkkinatoimijan ja luottolaitosten luonteen, laajuuden ja monimutkaisuuden noudattamalla pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia yhteisöjä koskevia yksinkertaistettuja säännöksiä 4 artiklan 2 d kohdan säännösten mukaisesti.

2 b.  Rahoituspalvelujen tarjoajat, joita 1 artiklan 2 kohta ei koske, voivat käyttää tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitettuja kriteerejä kyseisessä kohdassa mainitussa tarkoituksessa vapaaehtoisesti ja muihin kuin 2 artiklassa vahvistettuihin rahoitustuotteisiin.

2 c.  Komissio hyväksyy delegoidun säädöksen niiden tietojen täsmentämiseksi, jotka finanssimarkkinatoimijoiden on toimitettava asiasta vastaaville toimivaltaisille viranomaisille 2 kohdan a alakohdassa säädettyä tarkoitusta varten. [tark. 35, 55, 59, 87 ja 96]

2 artikla

Määritelmät

1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a)  ’ympäristön kannalta kestävällä sijoituksella’ sijoitusta, jolla rahoitetaan yhtä tai useampaa taloudellista toimintaa, joita voidaan tämän asetuksen nojalla pitää ympäristön kannalta kestävinä;

b)  ’finanssimarkkinatoimijalla’ mitä tahansa seuraavista [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan a alakohdassa määriteltyä finanssimarkkinatoimijaa; määritellyistä toimijoista:

i)  asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettua luottolaitosta [julkaisutoimisto lisää viittauksen asianmukaiseen artiklaan] asetuksen (EU) N:o 575/2013 mukaan määriteltynä;

b a)  ’liikkeeseenlaskijalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/71/EY(33) 2 artiklan 1 kohdan h alakohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129(34) 2 artiklan h kohdassa määriteltyä julkisesti noteerattua liikkeeseenlaskijaa;

c)  ’rahoitustuotteella’ [komission ehdotuksen asetukseksi kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta] 2 artiklan j alakohdassa määriteltyä rahoitustuotetta salkunhoitoa, vaihtoehtoista sijoitusrahastoa, vakuutusmuotoista sijoitustuotetta, eläketuotetta, eläkejärjestelmää, yhteissijoitusyritystä tai yritysjoukkovelkakirjalainaa sekä direktiivissä 2003/71/EY ja asetuksessa (EU) 2017/1129 tarkoitettuja liikkeeseenlaskuja;

c a)  ’ympäristöindikaattoreilla’ vähintään resurssien, kuten raaka-aineiden, energian, uusiutuvan energian ja veden, kulutuksen, ekosysteemipalveluihin kohdistuvan vaikutuksen, hiilidioksidi- ja muiden päästöjen, biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten, maankäytön ja jätteiden syntymisen mittaamista tieteellisen näytön perusteella komission elinkaariarvioinnin menetelmän avulla komission kiertotalouden seurantakehyksessä (COM(2018)0029) vahvistetulla tavalla;

c b)  ’asiasta vastaavalla kansallisella toimivaltaisella viranomaisella’ asetuksen (EU) N:o 1095/2010, asetuksen (EU) N:o 1093/2010 ja asetuksen (EU) N:o 1094/2010 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritettyä jäsenvaltion toimivaltaista viranomaista tai valvontaviranomaista tai niissä määritettyjä jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia tai valvontaviranomaisia, joiden toimivaltaan kuuluu se finanssimarkkinatoimijoiden luokka, jota koskee tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettu tiedonantovaatimus;

c c)  ’asiasta vastaavalla eurooppalaisella valvontaviranomaisella’ asetuksen (EU) N:o 1093/2010, asetuksen (EU) N:o 1094/2010 ja/tai asetuksen (EU) N:o 1095/2010 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa unionin säädöksissä määritettyä yhtä tai useampaa eurooppalaista valvontaviranomaista, joiden toimivaltaan kuuluu se finanssimarkkinatoimijoiden luokka, jota koskee tämän asetuksen 4 artiklassa tarkoitettu tiedonantovaatimus;

d)  ’ilmastonmuutoksen hillinnällä’ prosessia, jossa prosesseja, myös siirtymävaiheen toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen maapallon keskilämpötilan nousu pidetään nousun pitämiseksi selvästi alle 2°C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja lämpötilan nousu rajoitetaan nousun rajoittamiseen 1,5°C:seen suhteessa esiteolliseen aikaan tähtäävien toimien ylläpitämiseksi Pariisin sopimuksen mukaisesti;

e)  ’ilmastonmuutokseen sopeutumisella’ prosessia, jossa sopeudutaan nykyiseen ja odotettavissa olevaan ilmastoon ilmastonmuutokseen ja sen vaikutuksiin;

f)  ’kasvihuonekaasulla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013(35) liitteessä I mainittua kasvihuonekaasua;

g)  ’kiertotaloudella’ tuotteiden, materiaalien ja kaikkien muiden resurssien arvon ja käytettävyyden säilyttämistä taloudessa korkeimmalla tasollaan mahdollisimman pitkään vähentäen siten ympäristövaikutuksia ja jätteiden minimoimista minimoiden jätteitä, myös soveltamalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY(36) 4 artiklassa säädettyä jätehierarkiaa, sekä resurssien käytön minimoimista keskeisten kiertotalouden indikaattorien perusteella siirtymistä kohti kiertotalouteen koskevan seurantakehyksen mukaisesti, mikä koskee tuotannon, kulutuksen ja jätehuollon eri vaiheita;

h)  ’pilaamisella’

i)  aineiden, tärinän, lämmön, melun, valon tai muiden epäpuhtauksien päästämistä ihmisen toimesta suoraan tai epäsuorasti ilmaan, veteen tai maaperään siten, että seuraukset voivat aiheuttaa haittaa ihmisten terveydelle tai ympäristön laadulle, vahingoittaa aineellista omaisuutta tai heikentää tai estää ympäristön virkistyskäyttöä tai ympäristön muuta oikeutettua käyttöä;

ii)  meriympäristön osalta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY(37) 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä pilaantumista;

ii a)   vesiympäristön osalta direktiivin 2000/60/EY 2 artiklan 33 alakohdassa määriteltyä pilaantumista;

i)  ’terveellä ekosysteemillä’ ekosysteemiä, jonka fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen kunto tai fysikaalinen, kemiallinen ja biologinen laatu on hyvä ja joka on itselisääntymiskykyinen tai kykenee palautumaan tasapainoon ja ylläpitää biologista monimuotoisuutta;

j)  ’energiatehokkuudella’ tehokkaampaa energiankäyttöä kaikissa energiaketjun vaiheissa tuotannosta loppukulutukseen saakka;

k)  ’ympäristön hyvällä tilalla’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä ympäristön hyvää tilaa;

l)  ’merivesillä’ direktiivin 2008/56/EY 3 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä merivesiä;

m)  ’pintavedellä’, ’sisämaan vedellä’, ’jokisuiden vaihettumisalueilla’ ja ’rannikkovesillä’ samaa kuin direktiivin 2000/60/EY(38) 2 artiklan 1, 3, 6 ja 7 alakohdassa;

n)  ’metsien kestävällä hoidolla ja käytöllä’ metsien ja metsämaan käyttöä sellaisella tavalla ja tehokkuudella, että ne säilyttävät monimuotoisuutensa, tuottavuutensa, uusiutumiskykynsä, elinvoimansa ja kykynsä täyttää nyt ja tulevaisuudessa asiaankuuluvat ekologiset, taloudelliset ja sosiaaliset tehtävänsä paikallisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla aiheuttamatta haittaa muille ekosysteemeille sovellettavan lainsäädännön mukaisesti. [tark. 36, 88 ja 89]

II luku

Ympäristön kannalta kestävät taloudelliset toiminnat

3 artikla

Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevat kriteerit

Määritettäessä sijoituksen ympäristökestävyyden astetta taloudellinen toiminta on ympäristön kannalta kestävää, jos toiminta täyttää kaikki seuraavat kriteerit:

a)  taloudellinen toiminta edistää merkittävästi yhtä tai useampaa 5 artiklassa asetettua ympäristötavoitetta 6–11 artiklan mukaisesti;

b)  taloudellinen toiminta ei aiheuta 12 artiklan mukaista huomattavaa haittaa 5 artiklassa asetetuille ympäristötavoitteille;

c)  taloudellinen toiminta toteutetaan 13 artiklassa säädettyjen vähimmäistason suojatoimien mukaisesti;

d)  taloudellinen toiminta täyttää tekniset seulontakriteerit, jos komissio on määrittänyt sellaiset taloudelliseen toimintaan kuuluvan yrityksen tai suunnitelman tasolla suoritetun yhdenmukaistetun kestävyysvaikutusten mittauksen perusteella ja 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti. [tark. 37]

3 a artikla

Kriteerit taloudellisille toiminnoille, joilla on merkittävä kielteinen ympäristövaikutus

Komissio suorittaa 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä vaikutustenarvioinnin seurauksista, jotka aiheutuvat tämän asetuksen tarkistamisesta siten, että kestävän sijoittamisen kehykseen lisätään kehys, jota käytetään kriteereiden määrittämiseksi sille, milloin ja miten taloudellisella toiminnalla on merkittävä kielteinen vaikutus kestävyyteen. [tark. 38]

4 artikla

Ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja Taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen määrittämistä koskevien kriteerien käyttö soveltaminen ja noudattaminen

1.  Jäsenvaltioiden ja unionin on sovellettava 3 artiklassa säädettyjä ympäristön kannalta kestävien taloudellisten toimintojen ympäristökestävyyden asteen määrityskriteerejä kaikissa toimenpiteissä, joissa markkinatoimijoille asetetaan ”ympäristön kannalta kestävinä” markkinoituja rahoitustuotteita tai yritysjoukkovelkakirjalainoja koskevia vaatimuksia kestävyysvaatimuksia.

2.  Finanssimarkkinatoimijoiden, jotka tarjoavat rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina yritysjoukkovelkakirjalainoja, on annettava tiedot siitä, miten ja missä määrin 3 artiklassa säädettyjä, ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevia kriteerejä käytetään sijoituksen ympäristökestävyyden määrittämiseen asiaan liittyvät tiedot, joiden perusteella voidaan vahvistaa, onko niiden tarjoamia tuotteita pidettävä ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina 3 artiklan kriteerien nojalla. Jos finanssimarkkinatoimijat katsovat, että taloudellista toimintaa, joka ei täytä tämän asetuksen mukaisesti vahvistettuja teknisiä seulontakriteerejä tai jolle ei ole vielä vahvistettu tällaisia kriteerejä, olisi pidettävä ympäristön kannalta kestävänä, ne voivat ilmoittaa niiden on ilmoitettava tästä komissiolle. Komissio ilmoittaa tarvittaessa 15 artiklassa tarkoitetulle kestävän rahoituksen foorumille tällaisista finanssimarkkinatoimijoiden pyynnöistä. Finanssimarkkinatoimijat eivät saa tarjota rahoitustuotteita ympäristön kannalta kestävinä sijoituksina tai niiden kaltaisina sijoituksina, jos näitä tuotteita ei pidetä ympäristön kannalta kestävinä.

2 a.  Jäsenvaltioiden on tiiviissä yhteistyössä asiasta vastaavan Euroopan valvontaviranomaisen kanssa seurattava 2 kohdassa mainittuja tietoja. Finanssimarkkinatoimijoiden on raportoitava niistä asiasta vastaavalle kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle, joka ilmoittaa ne asiasta vastaavalle Euroopan valvontaviranomaiselle viipymättä. Jos asiasta vastaava kansallinen toimivaltainen viranomainen tai asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen ei hyväksy 2 ja 2 a artiklassa tarkoitettuja raportoituja tietoja, finanssimarkkinatoimijoiden on tarkistettava ja korjattava annetut tiedot.

2 b.  Tässä artiklassa tarkoitettuja tietoja annettaessa on noudatettava direktiiveihin (EU) 2014/65/EU ja (EU) 2016/97 sisältyviä periaatteita, joiden mukaan tietojen on oltava tasapuolisia ja selkeitä eivätkä ne saa johtaa harhaan, ja tämän artiklan 2 c kohdassa tarkoitettuja interventiovaltuuksia sovellettaessa on noudatettava asetukseen (EU) N:o 600/2014 sisältyviä periaatteita.

2 c.  Tässä asetuksessa ei esitetä tiedonantovelvollisuuksia, jotka esitetään jo [julkaisutoimisto lisää viittauksen kestäviin sijoituksiin ja kestävyysriskeihin liittyvien tietojen antamisesta ja direktiivin (EU) 2016/2341 muuttamisesta annettuun asetukseen].

2 d.  Edellä 2 artiklan 2 b ja 2 c kohdassa tarkoitettuihin pieniin ja rakenteeltaan yksinkertaisiin yrityksiin sovelletaan yksinkertaistettuja säännöksiä.

3.  Edellä olevan 2, 2 a ja 2 b kohdan täydentämiseksi komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa täsmennetään, mitkä tiedot tarvitaan kyseisen kohdan kyseisten kohtien noudattamiseksi, mukaan lukien luettelo sijoituksista, joilla on kestävien sijoitusten kaltaisia ominaisuuksia, ja asiaan liittyvät kelpoisuuskynnykset 2 kohdan soveltamiseksi, ottaen huomioon asianmukaisten tietojen saatavuuden ja tämän asetuksen mukaisesti vahvistetut tekniset seulontakriteerit. Kyseisten tietojen avulla sijoittajien on voitava saada selville

a)  ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja harjoittavista eri yrityksistä olevien osuuksien prosenttiosuus;

b)  sellaisen sijoituksen osuus, jolla rahoitetaan ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja, prosenttiosuutena kaikista taloudellisista toiminnoista.

b a)  edellä 2 b artiklassa tarkoitettuja pieniä ja rakenteeltaan yksinkertaisia yrityksiä koskevat asiaan liittyvät määritelmät sekä niihin sovellettavat yksinkertaistetut säännökset.

3 a.  Finanssimarkkinatoimijoiden on julkistettava 3 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut tiedot.

4.  Komissio antaa delegoidun säädöksen 3 kohdan mukaisesti viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020. Komissio voi muuttaa kyseistä delegoitua säädöstä ottaen erityisesti huomioon 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen delegoitujen säädösten muutokset. [tark. 39]

4 a artikla

Markkinoiden seuranta

1.  Asetuksen (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen valvoo tämän asetuksen 1 artiklassa tarkoitettujen unionissa markkinoitavien, jaeltavien tai myytävien rahoitustuotteiden markkinoita.

2.  Toimivaltaisten viranomaisten on valvottava jäsenvaltioissaan tai niistä käsin markkinoitavien, tarjottavien tai myytävien rahoitustuotteiden markkinoita.

3.  Asetuksen (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 1094/2010 ja (EU) N:o 1095/2010 9 artiklan 5 kohdan mukaisesti asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen voi tapaukissa, joissa 1 artiklassa tarkoitetut yhteisöt rikkovat tätä asetusta, tilapäisesti kieltää 1 artiklassa tarkoitettujen rahoitustuotteiden markkinoinnin, jakamisen tai myymisen unionissa tai rajoittaa niiden markkinointia, jakamista tai myyntiä unionissa.

Edellä 3 artiklassa tarkoitettua kieltoa tai rajoitusta voidaan soveltaa asiasta vastaavan Euroopan valvontaviranomaisen vahvistamissa olosuhteissa, tai niistä voidaan myöntää kyseisen viranomaisen vahvistamia poikkeuksia.

4.  Toteuttaessaan toimenpiteitä tämän artiklan nojalla asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen varmistaa, että toimi

a)  ei vaikuta sillä saavutettaviin etuihin nähden kohtuuttoman haitallisesti finanssimarkkinoiden tehokkuuteen tai sijoittajiin; ja

b)  ei luo riskiä sääntelyn katvealueiden hyväksikäytöstä.

Jos toimivaltainen viranomainen on toteuttanut tai toimivaltaiset viranomaiset ovat toteuttaneet toimenpiteen tämän artiklan nojalla, asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen voi toteuttaa minkä tahansa 1 kohdassa tarkoitetuista toimenpiteistä.

5.  Ennen kuin asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen päättää toteuttaa toimia tämän artiklan nojalla, se ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille toimesta, jota se ehdottaa.

6.  Asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen tarkastelee sopivin väliajoin ja vähintään joka kolmas kuukausi 1 kohdan mukaisesti asetettua kieltoa tai rajoitusta. Jos kiellon tai rajoituksen voimassaoloa ei jatketa tämän kolmen kuukauden ajanjakson jälkeen, sen voimassaolo lakkaa.

7.  Toimenpide, jonka asiasta vastaava Euroopan valvontaviranomainen on toteuttanut tämän artiklan mukaisesti, on etusijalla suhteessa mahdolliseen aiempaan toimenpiteeseen, jonka toimivaltainen viranomainen on toteuttanut. [tark. 40]

5 artikla

Ympäristötavoitteet Kestävyystavoitteet

1.  Tässä asetuksessa ympäristötavoitteilla tarkoitetaan seuraavia:

1)  ilmastonmuutoksen hillintä;

2)  ilmastonmuutokseen sopeutuminen;

3)  vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu;

4)  siirtyminen kiertotalouteen, jätteen synnyn ehkäisyyn ja kierrätykseen ehkäisy ja uusioraaka-aineiden käytön lisääminen mukaan luettuina;

5)  ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen;

6)  biologisen monimuotoisuuden ja terveiden ekosysteemien suojelu ja pilaantuneiden ekosysteemien ennallistaminen.

1 a.  Ensimmäisessä kohdassa vahvistettuja tavoitteita on mitattava yhdenmukaistetuilla indikaattoreilla, elinkaarianalyysilla ja tieteellisillä kriteereillä, ja ne on saavutettava, jotta varmistetaan, että kyetään vastaamaan tuleviin ympäristöhaasteisiin. [tark. 41]

6 artikla

Ilmastonmuutoksen hillinnän merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi kasvihuonekaasujen pitoisuuksien vakiintumista ilmakehässä sellaiselle tasolle, jolla ihmisen toiminnasta ei aiheudu vaarallista häiriötä ilmastojärjestelmässä, erityisesti siten, että vältetään tai pienennetään kasvihuonekaasupäästöjä tai lisätään kasvihuonekaasujen poistumia jollakin seuraavista tavoista, myös prosessi- ja tuoteinnovoinnin avulla:

a)  uusiutuvan energian tai ilmastoneutraalin energian (mukaan luettuna hiilineutraali energia) tuottaminen, varastoiminen, jakelu tai käyttö uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin mukaisesti, myös käyttämällä innovatiivista teknologiaa, joka antaa mahdollisuuden merkittäviin tuleviin säästöihin, tai toteuttamalla tarvittava verkon vahvistaminen;

b)  energiatehokkuuden parantaminen kaikilla aloilla, paitsi kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttävässä energiatuotannossa, ja energiaketjun kaikissa vaiheissa primääri- ja loppuenergian kulutuksen vähentämiseksi;

c)  puhtaan tai ilmastoneutraalin liikkuvuuden lisääminen;

d)  siirtyminen ympäristön kannalta kestävien uusiutuvien materiaalien käyttöön ja käytön lisääminen täysimääräisen elinkaariarvioinnin perusteella sekä erityisen fossiilipohjaisten materiaalien korvaaminen, mikä tuottaa kasvihuonekaasujen säästöjä lyhyellä aikavälillä;

e)  hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin sellaisten ympäristön kannalta turvallista hiilidioksidin talteenottoa ja käyttöä (CCU) sekä hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia (CCS) koskevien teknologioiden käytön lisääminen, joiden avulla voidaan vähentää nettopäästöjä;

f)  ihmisen toiminnan aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen vaiheittainen lopettaminen, fossiilisista polttoaineista johtuvat päästöt mukaan luettuina;

f a)  hiilidioksidin ilmakehästä poistamisen lisääminen ja sen varastoiminen luonnollisiin ekosysteemeihin esimerkiksi metsityksen, metsien kunnostuksen ja uudistavan maatalouden avulla;

g)  energiajärjestelmien hiilestä irtautumiseen tarvittavan energiainfrastruktuurin perustaminen;

h)  puhtaiden ja tehokkaiden polttoaineiden tuottaminen uusiutuvista tai hiilineutraaleista lähteistä.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää. Näiden teknisten seulontakriteerien on sisällettävä hillitsemistoimia koskevia kynnysarvoja, jotka vastaavat tavoitetta pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle 2°C:ssa suhteessa esiteolliseen aikaan ja ylläpitää toimia, joilla pyritään rajoittamaan lämpötilan nousu 1,5°C:seen suhteessa esiteolliseen aikaan Pariisin sopimuksen mukaisesti;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta indikaattoreihin perustuvat seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut indikaattoreihin perustuvat tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020. [tark. 42, 66 ja 99]

7 artikla

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi nykyisen ja odotettavissa olevan ilmaston kielteisten vaikutusten vähenemistä tai ilmastonmuutoksen kielteisten vaikutusten lisääntymisen tai siirtymisen ehkäisemistä seuraavilla tavoilla:

a)  ehkäisemällä tai vähentämällä ilmastonmuutoksen taloudelliselle toiminnalle tietyssä paikassa ja tietyssä yhteydessä aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia, mitä on arvioitava ja priorisoitava käyttämällä saatavilla olevia ilmastoennusteita;

b)  ehkäisemällä tai vähentämällä kielteisiä vaikutuksia, joita ilmastonmuutos voi aiheuttaa luontoon ja rakennettuun ympäristöön, joissa taloudellinen toiminta tapahtuu, mitä on arvioitava ja priorisoitava käyttämällä saatavilla olevia ilmastoennusteita ja tutkimuksia ihmisen vaikutuksesta ilmastonmuutokseen.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ilmastonmuutokseen sopeutumista;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta indikaattoreihin perustuvat seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut indikaattoreihin perustuvat tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 1 päivänä heinäkuuta 2020. [tark. 43]

8 artikla

Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävän käytön ja suojelun merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen vesistöjen ja merivesien kestävää käyttöä ja suojelua, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi vesien hyvää tilaa, makea vesi, jokisuiden vaihettumisalueet sisämaan pintavedet, suistoalueet ja rannikkovedet mukaan luettuina, tai merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa, jos toiminnan yhteydessä toteutetaan asianmukaisia toimia meriekosysteemin biologisen monimuotoisuuden, tuottavuuden, kestävyyden, arvon ja yleisen terveyden samoin kuin niistä riippuvaisten yhteisöjen toimeentulon ennallistamiseksi, suojaamiseksi tai ylläpitämiseksi, jollakin seuraavista tavoista:

a)  vesiympäristön, uimavedet (ranta- ja merivesi) mukaan luettuna, suojeleminen yhdyskunta- ja teollisuusjätevesipäästöjen, muovijäte mukaan luettuna, haittavaikutuksilta varmistamalla yhdyskunta- ja teollisuusjätevesien asianmukainen keräily ja käsittely neuvoston direktiivin 91/271/ETY(39) 3, 4, 5 ja 11 artiklan mukaisesti tai direktiivissä 2010/75/EU vahvistetun parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti;

a a)  vesiympäristön suojeleminen merellä tapahtuvien päästöjen haittavaikutuksilta MARPOLin kaltaisten IMOon perustuvien yleissopimusten mukaisesti sekä muiden kuin MARPOLin kattamien yleissopimusten, kuten painolastivesiyleissopimuksen ja alueellisia meriä koskevien yleissopimusten, mukaisesti;

b)  ihmisten terveyden suojelu juomaveden saastumisen haittavaikutuksilta varmistamalla, ettei juomavedessä ole mikro-organismeja, loisia eikä aineita, joista voi olla vaaraa ihmisten terveydelle, ja tarkistamalla, että juomavesi täyttää neuvoston direktiivin 98/83/EY(40) liitteessä I olevissa A ja B osassa vahvistetut vähimmäisvaatimukset, sekä puhtaan juomaveden saannin lisääminen kansalaisten keskuudessa;

c)  vedenotto, joka on direktiivin 2000/60/EY liitteessä V olevassa taulukossa 2.1.2 määriteltyä hyvää määrällistä tilaa koskevan tavoitteen mukainen;

d)  vesienhoidon ja vedenkäytön tehokkuuden parantaminen, veden uudelleenkäytön helpottaminen, sadeveden käsittelyjärjestelmät tai muu toiminta, jolla suojellaan tai parannetaan unionin vesimuodostumien laatua ja määrää direktiivin 2000/60/EY mukaisesti;

e)  merten ekosysteemipalvelujen kestävän käytön varmistaminen tai merivesien osalta ympäristön hyvän tilan edistäminen niiden direktiivin 2008/56/EY liitteessä I vahvistettujen ja komission päätöksessä (EU) 2017/848(41) täsmennettyjen laadullisten kuvaajien perusteella, joiden avulla ympäristön hyvä tila määritetään.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta indikaattoreihin perustuvat seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2022 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2022. [tark. 44]

9 artikla

Kiertotalouden, jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen ehkäisy ja uusioraaka-aineiden käytön lisääminen mukaan luettuina, merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi siirtymistä kiertotalouteen, myös jätteen synnyn ehkäisyyn, uusiokäyttöön ja kierrätykseen, mikä kattaa tuotteen tai taloudellisen toiminnan koko elinkaaren eri vaiheissa, kuten tuotannossa, kulutuksessa ja käytön jälkeisessä vaiheessa, jos kyseinen toiminta edistää EU:n säännöstön mukaisesti merkittävästi tämän ympäristötavoitteen saavuttamista jollakin seuraavista tavoista:

a)  raaka-aineiden ja resurssien käytön tehostaminen tuotannossa muun muassa vähentämällä perusraaka-aineiden käyttöä ja lisäämällä sivutuotteiden ja jätteen uusioraaka-aineiden käyttöä, millä tuetaan jätevaiheen päättymiseen liittyviä toimia;

b)  tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden tai uudelleenkäytettävyyden resurssitehokkaiden, kestävien (myös tuotteen elinkaaren ja sen kannalta tarkasteltuna, että tuotetta ei ole suunniteltu vanhenemaan), korjattavien, uudelleenkäytettävien ja päivitettävissä olevien tuotteiden suunnittelu ja valmistus sekä niiden käytön lisääminen;

c)  jätteistä valmistettavien tuotteiden suunnittelu ja tuotteiden, myös niiden sisältämien yksittäisten materiaalien, uudelleenkäytettävyyden ja kierrätettävyyden lisääminen muun muassa korvaamalla tai käyttämällä vähemmän tuotteita ja materiaaleja, jotka eivät ole kierrätettävissä;

d)  vaarallisten aineiden pitoisuuksien vähentäminen ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden korvaaminen materiaaleissa ja tuotteissa unionissa vahvistettujen ja yhdenmukaistettujen oikeudellisten vaatimusten mukaisesti ja erityisesti aineiden, materiaalien, tuotteiden ja jätteen turvallisesta käsittelystä annetussa unionin lainsäädännössä vahvistettujen säädösten mukaisesti;

e)  tuotteiden käytön pidentäminen muun muassa lisäämällä tuotteiden uudelleenkäyttöä, uudelleenvalmistusta, päivittämistä, korjaamista ja kuluttajien välistä tuotteiden jakamista;

f)  uusioraaka-aineiden käytön lisääminen ja niiden laadun parantaminen muun muassa jätteen laadukkaan kierrätyksen avulla;

g)  jätteen syntymisen vähentäminen, myös prosesseissa, jotka liittyvät teollisuustuotantoon, mineraalien louhintaan, valmistukseen, rakentamiseen ja purkamiseen;

h)  jätteen uudelleenkäyttöön valmistelun ja kierrätyksen lisääminen jätehierarkian mukaisesti;

h a)   jätteen synnyn ehkäisyn, uudelleenkäytön ja kierrätyksen edellyttämän jätehuoltoinfrastruktuurin kehittämisen lisääminen;

i)  jätteen polttamisen ja , hävittämisen ja kaatopaikalle sijoittamisen välttäminen jätehierarkian mukaisesti;

j)  puutteellisesta jätehuollosta johtuvan roskaantumisen ja ympäristön muun pilaantumisen välttäminen, vähentäminen ja puhdistaminen, merien roskaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen mukaan luettuna;

j a)   elintarvikejätteen syntymisen vähentäminen primäärituotannossa, jalostus- ja valmistusteollisuudessa, vähittäismyynnissä ja muussa elintarvikkeiden jakelutoiminnassa, ravintoloissa ja ravitsemistoiminnassa sekä kotitalouksissa;

k)  luonnon energiavarojen, raaka-aineiden, vesivarojen ja maan tehokas käyttö. ;

k a)  biotalouden edistäminen uusiutuvien lähteiden kestävän käytön avulla materiaalien ja hyödykkeiden tuotannossa.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, jotka perustuvat komission kiertotalousindikaattoreihin ja joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi kiertotaloutta, jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten komission kiertotalousindikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut komission kiertotalousindikaattoreihin perustuvat tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2021. [tark. 45]

10 artikla

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen merkittävä edistäminen

1.  Taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä, jos kyseinen toiminta edistää korkeatasoista merkittävästi ympäristön suojelua pilaantumiselta jollakin seuraavista tavoista:

a)  muiden ilmaa, vettä ja maaperää pilaavien päästöjen kuin kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen;

b)  ilman, veden tai maaperän laadun parantaminen aloilla, joilla kyseinen taloudellinen toiminta tapahtuu, ja ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien kielteisten vaikutusten ja riskien minimoiminen;

c)  kemikaalien tuotannosta ja käytöstä ihmisten terveydelle ja ympäristölle aiheutuvien merkittävien haittavaikutusten minimoiminen.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2021 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2021. [tark. 46]

11 artikla

Biologisen monimuotoisuuden ja terveiden ekosysteemien suojelun tai pilaantuneiden ekosysteemien ennallistamisen merkittävä edistäminen

1.  Tätä asetusta sovellettaessa taloudellisen toiminnan katsotaan edistävän merkittävästi biologista monimuotoisuutta ja terveitä ekosysteemejä tai pilaantuneiden ekosysteemien ennallistamista, jos kyseinen toiminta edistää merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen suojelua, säilyttämistä ja parantamista tai ennallistamista asiaankuuluvien unionin säädösten ja muiden välineiden mukaisesti jollakin seuraavista tavoista:

a)  luonnonsuojelu (luontotyypit, lajit), luonnonsuojelutoimenpiteet luontotyyppien sekä luonnonvaraisten eläin- ja kasvilajien suotuisan suojelun tason säilyttämiseksi tai saattamiseksi ennalleen ja luonnossa esiintyvien lajien riittävien populaatioiden saavuttamiseksi sekä toimenpiteet ekosysteemien tilan ja niiden palvelujentarjoamiskyvyn suojelu, ennallistaminen ja parantaminen suojelemiseksi, ennallistamiseksi ja parantamiseksi;

b)  kestävä maankäyttö, mukaan luettuna maaperän biologisen monimuotoisuuden asianmukainen suojelu, sekä ; maaperän pilaantumisen nollataso; ja saastuneiden alueiden kunnostaminen;

c)  kestävät maatalouskäytännöt, mukaan luettuina sellaiset, joilla edistetään metsäkadon ja luontotyyppien vähenemisen pysäyttämistä tai ehkäisemistä;

d)  metsien kestävä hoito ja käyttö EU:n puutavara-asetuksen, EU:n LULUCF-asetuksen ja EU:n uusiutuvaa energiaa koskevan direktiivin mukaisesti ja ottaen huomioon sovellettava kansallinen lainsäädäntö, joka on yhdenmukaista edellä mainittujen säädösten ja Euroopan metsien suojelua käsittelevän ministerikonferenssin päätelmien kanssa.

2.  Komissio antaa 16 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen, jolla

a)  täydennetään 1 kohtaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi, joilla määritetään, millä edellytyksillä tietyn taloudellisen toiminnan katsotaan tätä asetusta sovellettaessa edistävän merkittävästi biologisen monimuotoisuuden ja terveiden ekosysteemien suojelua tai pilaantuneiden ekosysteemien ennallistamista;

b)  täydennetään 12 artiklaa sellaisten indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien vahvistamiseksi kutakin asiaankuuluvaa ympäristötavoitetta varten, joilla määritetään, katsotaanko taloudellisen toiminnan, jonka osalta indikaattoreihin perustuvat seulontakriteerit vahvistetaan tämän kohdan a alakohdan nojalla, tätä asetusta sovellettaessa aiheuttavan huomattavaa haittaa yhdelle tai useammalle näistä tavoitteista.

3.  Komissio vahvistaa 2 kohdassa tarkoitetut tekniset seulontakriteerit yhdessä delegoidussa säädöksessä ottaen huomioon 14 artiklassa säädetyt vaatimukset.

4.  Komissio antaa 2 kohdassa tarkoitetun delegoidun säädöksen viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2022 sen varmistamiseksi, että säädöksen soveltaminen alkaa 31 päivänä joulukuuta 2022. [tark. 47]

12 artikla

Ympäristötavoitteille aiheutuva huomattava haitta

1.   Sovellettaessa tämän asetuksen 3 artiklan b alakohtaa ja ottaen huomioon taloudellisen toiminnan koko elinkaaren, taloudellisen toiminnan katsotaan aiheuttavan merkittävää haittaa

a)  ilmastonmuutoksen hillinnälle, jos toiminta aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä;

b)  ilmastonmuutokseen sopeutumiselle, jos toiminta lisää nykyisen ja odotettavissa olevan ilmaston kielteisiä vaikutuksia luontoon ja rakennettuun ympäristöön, jossa taloudellinen toiminta tapahtuu, ja laajemmalti;

c)  vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävälle käytölle ja suojelulle, jos toiminta heikentää merkittävästi unionin vesien hyvän tilaa, makea vesi, jokisuiden vaihettumisalueet ja rannikkovedet mukaan luettuina, tai merivesien osalta ympäristön hyvää tilaa unionissa, yhteisön vesipolitiikan puitteista annettujen direktiivien 2000/60/EY ja 2008/56/EY mukaisesti;

d)  kiertotaloudelle, jätteen synnyn ehkäisylle ja kierrätykselle, jos toiminta aiheuttaa huomattavaa tehottomuutta materiaalien ja resurssien, kuten uusiutumattoman energian, raaka-aineiden, veden ja maan, suorassa tai epäsuorassa käytössä tuotteiden elinkaaren yhdessä tai useammassa vaiheessa eri vaiheissa tuotteiden elinkaarta rajoittamaan suunniteltuihin ominaisuuksiin liittyvien tehottomuuksien osalta ja myös tuotteiden kestävyyden, korjattavuuden, päivitettävyyden, uudelleenkäytettävyyden tai kierrätettävyyden osalta tai jos toiminta lisää merkittävästi jätteen syntymistä, polttamista tai hävittämistä;

e)  ympäristön pilaantumisen ehkäisemiselle ja vähentämiselle, jos toiminta lisää merkittävästi epäpuhtauspäästöjä ilmaan, veteen ja maaperään verrattuna tilanteeseen ennen toiminnan aloittamista;

f)  terveille ekosysteemeille, jos toiminta heikentää merkittävästi ekosysteemien hyvää tilaa ja sietokykyä myös biologisen monimuotoisuuden ja maankäytön osalta.

1 a.   Arvioitaessa taloudellista toimintaa a–f alakohdassa tarkoitettujen kriteereiden perusteella on otettava huomioon sekä varsinaisen taloudellisen toiminnan että sen tarjoamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset koko niiden elinkaaren ajan ja tarvittaessa koko arvoketjussa. [tark. 48 ja 101]

13 artikla

Vähimmäistason suojatoimet

Edellä 3 artiklan c alakohdassa tarkoitetut vähimmäistason suojatoimet ovat menettelyjä, jotka taloudellista toimintaa harjoittava yritys toteuttaa sen varmistamiseksi, että seuraavia noudatetaan OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille ja YK:n suuntaviivoja, jotka koskevat yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia, myös periaatteita ja oikeuksia, jotka vahvistetaan työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa Kansainvälisen työjärjestön julistuksessa yksilöidyissä kahdeksassa keskeisessä yleissopimuksessa, kunnioitetaan: oikeus olla vapaa pakkotyöstä, yhdistymisvapaus, työntekijöiden järjestäytymisoikeus, kollektiivinen neuvotteluoikeus, samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettava sama palkka, syrjimättömyys mahdollisuuksien ja kohtelun osalta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa sekä oikeus olla vapaa lapsityöstä sekä kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa.

Komissio suorittaa 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä vaikutustenarvioinnin seurauksista, jotka aiheutuvat tämän asetuksen tarkistamisesta siten, että siihen lisätään taloudellista toimintaa harjoittavalle yritykselle osoitettu vaatimus noudattaa muita vähimmäistason suojatoimia, jotta kyseistä taloudellista toimintaa voidaan pitää ympäristön kannalta kestävänä, sekä kyseisen tarkistamisen tarkoituksenmukaisuudesta.

Komissiolla on valtuudet täydentää tätä artiklaa delegoidulla säädöksellä, jossa vahvistetaan kriteerit, joilla määritetään, onko tämän artiklan vaatimuksia noudatettu. Tällaista delegoitua säädöstä laatiessaan komissio ottaa huomioon 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut periaatteet. Komissio antaa delegoidun säädöksen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2020. [tark. 49, 70, 72 ja 93]

14 artikla

Teknisiä seulontakriteerejä koskevat vaatimukset

1.  Teknisten seulontakriteerien, jotka hyväksytään 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, on täytettävä seuraavat vaatimukset:

-a)  niiden on perustuttava yhdenmukaistettuihin indikaattoreihin, joilla mitataan ympäristövaikutuksia yhdenmukaistetun elinkaariarvioinnin avulla;

a)  niillä on yksilöitävä tarkoituksenmukaisimmat mahdollisuudet edistää tietyn ympäristötavoitteen saavuttamista, jolloin on tietyn taloudellisen toiminnan osalta otettava huomioon paitsi sen lyhyen aikavälin vaikutukset myös sen pitkän aikavälin vaikutukset;

b)  niissä on asetettava vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä, jotta mille tahansa asiaankuuluvalle ympäristötavoitteelle ei aiheudu huomattavaa haittaa;

c)  niiden on oltava määrällisiä tai laadullisia tai molempia, ja niissä on mahdollisuuksien mukaan oltava kynnysarvoja;

d)  niiden on tarvittaessa perustuttava unionin merkintä- ja sertifiointijärjestelmiin, unionin menetelmiin, joilla arvioidaan ympäristöjalanjälkeä, sekä unionin tilastollisiin luokitusjärjestelmiin, ja niissä on otettava huomioon asiaankuuluva voimassa oleva unionin lainsäädäntö; niissä on otettava huomioon jäsenvaltioiden toimivalta;

e)  niiden on perustuttava luotettavaan tieteelliseen näyttöön, ja niissä on tarvittaessa otettava huomioon noudatettava SEUT-sopimuksen 191 artiklaan sisällytetty sisällytettyä ennalta varautumisen periaate periaatetta;

f)  niissä on otettava huomioon sekä varsinaisen taloudellisen toiminnan että sen tarjoamien tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutukset koko niiden elinkaaren ajan ja tarvittaessa koko arvoketjussa tarkastelemalla erityisesti niiden tuotantoa raaka-aineiden käsittelystä lähtien lopputuotteeseen saakka, käyttöä ja , käyttöiän loppua ja kierrätystä;

f a)   niissä on otettava huomioon toimimatta jättämisen kustannukset katastrofiriskien vähentämistä koskevan Sendain kehyksen 2015–2030 perusteella;

g)  niissä on otettava huomioon taloudellisen toiminnan luonne ja laajuus sekä toiminnan mahdollinen siirtäminen kestävään konfiguraatioon ja/tai käyttöön kyseiseen siirtymään liittyvien tutkimus- ja innovointihankkeiden, aikataulujen ja toimintamallien avulla;

h)  niissä on otettava huomioon mahdolliset vaikutukset markkinoiden likviditeettiin, se riski, että tietyt omaisuuserät menettävät arvonsa kestävämpään talouteen siirtymisen vuoksi, ja se riski, että luodaan epäjohdonmukaisia kannustimia;

h a)   niiden soveltamisen on oltava helppoa, eikä niiden noudattamisesta pidä aiheutua liiallista hallinnollista rasitusta;

i)  niiden piiriin on kuuluttava kaikki tietyn sektorin talouden makrosektorin asiaankuuluvat taloudelliset toiminnat, ja niillä on varmistettava, että näitä toimintoja käsitellään niiden kestävyysriskien suhteen samalla tavoin, jos ne edistävät samalla tavoin yhden tai useamman ympäristötavoitteen saavuttamista aiheuttamatta kuitenkaan merkittävästi haittaa muille 3 ja 12 artiklassa tarkoitetuille ympäristötavoitteille, jotta vältetään kilpailun vääristyminen markkinoilla;

j)  ne vahvistetaan tavalla, jolla helpotetaan mahdollisuuksien mukaan niiden noudattamisen tarkistamista.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteerien on sisällettävä myös indikaattoreihin perustuvat, sellaisia toimintoja koskevat kriteerit, jotka liittyvät puhtaaseen energiaan siirtymiseen kohti kasvihuonekaasujen nollanettopäästöjä, erityisesti energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan, sikäli kuin kyseiset toiminnat edistävät merkittävästi jonkin mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista.

2 a.  Teknisten seulontakriteerien avulla on varmistettava, että kiinteitä fossiilisia polttoaineita käyttävää energiantuotantoa ei pidetä ympäristön kannalta kestävänä taloudellisena toimintana.

2 b.  Teknisten seulontakriteerien avulla on varmistettava, että taloudellista toimintaa, jolla osaltaan aiheutetaan hiililukkiutumaan liittyviä vaikutuksia, ei pidetä ympäristön kannalta kestävänä taloudellisena toimintana.

2 c.  Teknisten seulontakriteerien avulla on varmistettava, että uusiutumatonta jätettä tuottavaa energiantuotantoa ei pidetä ympäristön kannalta kestävänä taloudellisena toimintana.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen teknisten seulontakriteerien on sisällettävä myös sellaisia toimintoja koskevat kriteerit, jotka liittyvät puhtaaseen tai ilmastoneutraaliin liikkuvuuteen siirtymiseen, myös liikennemuotosiirtymän avulla, sekä tehokkuustoimenpiteisiin ja vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, sikäli kuin kyseiset toiminnat edistävät merkittävästi jonkin mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista.

3 a.  Jos suurin osa tiettyä taloudellista toimintaa harjoittavista yrityksistä on selvästi käynnistänyt toiminnan kestäväksi muuttamiseen johtavan kehityskulun, se voidaan ottaa huomioon seulontakriteereissä. Tällainen kehityskulku voidaan osoittaa jatkuvalla tutkimus- ja kehittämistoiminnalla, huomattavilla uusia ja aiempaa ympäristöystävällisempiä teknologioita koskevilla investointihankkeilla tai konkreettisilla siirtymäsuunnitelmilla, jotka ovat vähintään täytäntöönpanonsa alkuvaiheessa.

4.  Komissio tarkastelee 1 kohdassa tarkoitettuja seulontakriteerejä säännöllisesti uudelleen ja tarvittaessa muuttaa tämän asetuksen mukaisesti annettuja delegoituja säädöksiä tieteen ja teknologian kehityksen perusteella. [tark. 50, 73, 74, 75 ja 104]

15 artikla

Kestävän rahoituksen foorumi

1.  Komissio perustaa kestävän rahoituksen foorumin ja varmistaa sen tasapainoisen kokoonpanon siten, että se ilmentää monenlaisia näkemyksiä ja sen sukupuolijakauma on tasapuolinen. Foorumi, joka koostuu seuraavista tasapuolisesti seuraavien ryhmien edustajista:

a)  seuraavien edustajat:

i)  Euroopan ympäristökeskus;

ii)  Euroopan valvontaviranomaiset;

iii)  Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto;

iii a)  Euroopan perusoikeusvirasto;

iii b)  Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antava ryhmä (EFRAG);

b)  asiantuntijat, jotka edustavat asianomaisia yksityisiä sidosryhmiä, mukaan lukien finanssimarkkinatoimijat ja muut kuin finanssimarkkinatoimijat ja asiaan liittyviä toimialoja edustavat elinkeinoelämän asiantuntijat;

b a)   kansalaisyhteiskuntaa edustavat asiantuntijat, ympäristö-, sosiaali-, työ- ja hallintoasioiden asiantuntijat mukaan luettuina;

c)  henkilökohtaisesti nimetyt asiantuntijat, joilla on osoitettua tietämystä ja kokemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta aloilta tiedemaailmaa, kuten yliopistoja, tutkimuslaitoksia ja ajatushautomoja, edustavat asiantuntijat, maailmanlaajuisesti tunnustetut asiantuntijat mukaan luettuina.

1 a.  Edellä olevan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitetut asiantuntijat on nimitettävä varainhoitoasetuksen 237 artiklan mukaisesti ja heillä on oltava osoitettua tietämystä ja kokemusta tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvilta aloilta ja erityisesti rahoitusalan kestävyydestä.

1 b.  Euroopan parlamentille ja neuvostolle on tiedotettava asianmukaisesti ja hyvissä ajoin foorumin asiantuntijoiden valintamenettelystä.

2.  Kestävän rahoituksen foorumi

-a)   antaa komissiolle 14 artiklan 1 kohdan -a alakohdassa tarkoitettujen yhdenmukaistettujen indikaattoreiden vahvistamista ja niiden mahdollista päivitystarvetta koskevia neuvoja; tukeutuu näin tehdessään asiaan liittyvien unionin elinten toimintaan ja asiaan liittyviin unionin aloitteisiin, erityisesti kiertotalouden seurantakehykseen.

a)  antaa komissiolle 14 artiklassa tarkoitettuja teknisiä seulontakriteerejä ja niiden mahdollista päivitystarvetta koskevia neuvoja;

b)  arvioi mahdollisuuksien mukaan dataan ja tieteelliseen tutkimukseen perustuvien teknisten seulontakriteerien vaikutuksia niiden soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvien kustannusten ja hyötyjen kannalta;

c)  auttaa komissiota analysoimaan sidosryhmien pyyntöjä kehittää tai tarkistaa tiettyä taloudellista toimintaa koskevia teknisiä seulontakriteerejä mahdollisuuksien mukaan datan ja tieteellisen tutkimuksen perusteella; näiden analyysien päätelmät julkaistaan hyvissä ajoin komission verkkosivustolla;

d)  antaa komission tai parlamentin pyynnöstä komissiolle tai parlamentille neuvoja teknisten seulontakriteerien soveltuvuudesta mahdollisiin uusiin käyttötarkoituksiin;

d a)   antaa yhdessä EFRAGin kanssa komissiolle neuvoja kestävyyttä koskevien tilinpäätösstandardien ja integroitujen raportointistandardien kehittämiseksi yrityksille ja finanssimarkkinatoimijoille, myös direktiivin 2013/34/EU tarkistamisen avulla;

e)  seuraa EU-tason ja kansallisen tason suuntauksia, jotka koskevat ympäristön kestävyyteen kielteisesti vaikuttavista taloudellisista toiminnoista kestäviin sijoituksiin suuntautuvia pääomavirtoja, ja raportoi niistä säännöllisesti komissiolle mahdollisuuksien mukaan datan ja tieteellisen tutkimuksen perusteella;

f)  antaa komissiolle neuvoja tämän asetuksen mahdollisesta muutostarpeesta, erityisesti tietojen merkityksellisyyden ja laadukkuuden osalta, ja keinoista vähentää hallinnollista rasitusta. ;

f a)  edistää kestävien rahoitusalan säädösten ja politiikkojen arviointia ja kehittämistä, politiikan johdonmukaisuutta koskevat kysymykset mukaan luettuina;

f b)  avustaa komissiota mahdollisten yhteiskunnallisten tavoitteiden määrittämisessä.

2 a.   Foorumi tarkastelee näitä tehtäviä hoitaessaan huolellisesti asiaan liittyviä tietoja ja tieteellisiä tutkimustuloksia. Se voi järjestää julkisia kuulemisia kerätäkseen sidosryhmien näkemyksiä sen toimialaan kuuluvista erityisistä kysymyksistä.

3.  Kestävän rahoituksen foorumin puheenjohtajana toimii komissio, ja foorumi muodostetaan asiantuntijaryhmiä koskevien komission horisontaalisten sääntöjen mukaisesti. Komissio julkaisee foorumin analyysit, keskustelut, raportit ja pöytäkirjat verkkosivustollaan. [tark. 51]

16 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään 4 artiklan 3 kohdassa, 6 artiklan 2 kohdassa, 7 artiklan 2 kohdassa, 8 artiklan 2 kohdassa, 9 artiklan 2 kohdassa, 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi [tämän asetuksen voimaantulopäivästä] alkaen.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Komissio toteuttaa delegoitujen säädösten valmistelun osana ehdotettuja politiikkavaihtoehtoja koskevia asianmukaisia kuulemisia ja arviointeja.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 4 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan 2 kohdan, 7 artiklan 2 kohdan, 8 artiklan 2 kohdan, 9 artiklan 2 kohdan, 10 artiklan 2 kohdan ja , 11 artiklan 2 kohdan, 12 artiklan 2 kohdan ja 13 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 52]

III luku

Loppusäännökset

17 artikla

Uudelleentarkastelulauseke

1.  Komissio julkaisee viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen joka kolmas vuosi kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja vaikutuksesta. Kertomuksessa arvioidaan seuraavia seikkoja:

a)  tämän asetuksen täytäntöönpanon edistyminen ympäristön kannalta kestäviä taloudellisia toimintoja koskevien indikaattoreihin perustuvien teknisten seulontakriteerien kehittämisen osalta;

b)  mahdollinen tarve tarkistaa innovoinnin ja kestävään toimintatapaan siirtymisen edistämiseksi tässä asetuksessa säädettyjä kriteerejä ja indikaattoriluetteloa, joilla taloudellinen toiminta katsotaan ympäristön kannalta kestäväksi;

c)  se, onko asianmukaista laajentaa tämän asetuksen soveltamisalaa muihin kestävyystavoitteisiin, erityisesti yhteiskunnallisiin tavoitteisiin;

d)  ympäristön kannalta kestävän sijoituksen ja sijoituksen, jolla on kielteinen ympäristövaikutus, määritelmän käyttö unionin lainsäädännössä ja jäsenvaltioiden tasolla, mukaan luettuna se, onko asianmukaista tarkastella uudelleen mekanismia tai perustaa mekanismi lisämekanismi, jolla tarkistetaan tässä asetuksessa säädettyjen indikaattoreihin perustuvien kriteerien noudattaminen. ;

d a)   luokitusjärjestelmän vaikuttavauus ohjattaessa yksityisiä investointeja kestäviin toimintoihin.

1 a.  Komissio tarkastelee uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2021 ja sen jälkeen kolmen vuoden välein tämän asetuksen soveltamisalaa, jos se aiheuttaa kohtuuttomasti hallinnollista rasitusta tai jos finanssimarkkinoiden toimijoiden tarvitsemia tietoja ei ole riittävästi saatavilla.

2.  Kertomus Kertomukset toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio antaa tarvittaessa asiaan liittyvät ehdotukset tarvittaessa liittyviä lainsäädäntöehdotuksia. [tark. 53 ja 105]

18 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

1.  Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Tämän asetuksen 3–13 artiklaa sovelletaan

a)  5 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 1 päivästä heinäkuuta 2020;

b)  5 artiklan 4 ja 5 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 31 päivästä joulukuuta 2021;

c)  5 artiklan 3 ja 6 kohdassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden osalta 31 päivästä joulukuuta 2022.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1)EUVL C 62, 15.2.2019, s. 103.
(2)EUVL C 86, 7.3.2019, s. 24.
(3)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 28. maaliskuuta 2019.
(4)Transforming our World: The 2030 Agenda for Sustainable Development (UN 2015), joka on saatavissa osoitteessa https://sustainabledevelopment.un.org/post2015/transformingourworld.
(5)COM(2016)0739.
(6)CO EUR 17, CONCL 5.
(7)Neuvoston päätös (EU) 2016/1841, annettu 5 päivänä lokakuuta 2016, ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4).
(8)Kestävää taloutta käsittelevän EU:n korkean tason asiantuntijaryhmän loppuraportti ”Financing a Sustainable European Economy”, saatavissa osoitteessa https://ec.europa.eu/info/sites/info/files/180131-sustainable-finance-final-report_en.pdf.
(9)COM(2018)0097.
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1386/2013/EU, annettu 20 päivänä marraskuuta 2013, vuoteen 2020 ulottuvasta yleisestä unionin ympäristöalan toimintaohjelmasta ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 171).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2396, annettu 13 päivänä joulukuuta 2017, asetusten (EU) N:o 1316/2013 ja (EU) 2015/1017 muuttamisesta Euroopan strategisten investointien rahaston voimassaolon pidentämisen osalta sekä kyseistä rahastoa ja Euroopan investointineuvontakeskusta koskevien teknisten parannusten tekemiseksi (EUVL L 345, 27.12.2017, s. 34).
(12)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7).
(13)Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1143/2014, annettu 22 päivänä lokakuuta 2014, haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta (EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35).
(15)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020 (COM(2011)0244).
(16)Neuvoston direktiivi 91/676/ETY, annettu 12 päivänä joulukuuta 1991, vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta (EYVL L 375, 31.12.1991, s. 1).
(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan määräysten noudattamistoimenpiteistä käyttäjille unionissa (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 59).
(18)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 995/2010, annettu 20 päivänä lokakuuta 2010, puutavaraa ja puutuotteita markkinoille saattavien toimijoiden velvollisuuksien vahvistamisesta (EUVL L 295, 12.11.2010, s. 23).
(19)Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille – Metsälainsäädännön soveltamisen valvonta, metsähallinto ja puukauppa (FLEGT) – Ehdotus EU:n toimintasuunnitelmaksi (COM(2003)0251).
(20)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n toimintasuunnitelma luonnonvaraisten eläinten ja kasvien laittoman kaupan torjumiseksi (COM(2016)0087).
(21)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 66/2010, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, EU-ympäristömerkistä (EUVL L 27, 30.1.2010, s. 1).
(22)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).
(23)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat, {SEC(2008)2124} {SEC(2008)2125} {SEC(2008)2126} (COM(2008)0400).
(24)Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1).
(25)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 538/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, Euroopan ympäristötilinpidosta annetun asetuksen (EU) N:o 691/2011 muuttamisesta, liite 4 ja 5 (EUVL L 158, 27.5.2014, s. 113).
(26)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/42/EY, annettu 27 päivänä kesäkuuta 2001, tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (EYVL L 197, 21.7.2001, s. 30).
(27)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).
(28)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/23/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, käyttöoikeussopimusten tekemisestä (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 1).
(29)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
(30)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
(31)https://www.unpri.org/download?ac=6303.
(32)COM(2018)0097.
(33)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/71/EY, annettu 4. marraskuuta 2003, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi ottamisen yhteydessä julkistettavasta esitteestä ja direktiivin 2001/34/EY muuttamisesta (EUVL L 345, 31.12.2003, s. 64).
(34)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14. kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12).
(35)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 525/2013 järjestelmästä kasvihuonekaasupäästöjen seuraamiseksi ja niistä raportoimiseksi sekä muista ilmastonmuutosta koskevista tiedoista raportoimiseksi kansallisella ja unionin tasolla sekä päätöksen N:o 280/2004/EY kumoamisesta (EUVL L 165, 18.6.2013, s. 13).
(36)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).
(37)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiadirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).
(38)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).
(39)Neuvoston direktiivi 91/271/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1991, yhdyskuntajätevesien käsittelystä (EYVL L 135, 30.5.1991, s. 40).
(40)Neuvoston direktiivi 98/83/EY, annettu 3 päivänä marraskuuta 1998, ihmisten käyttöön tarkoitetun veden laadusta (EYVL L 330, 5.12.1998, s. 32).
(41)Komission päätös (EU) 2017/848, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, merivesien hyvän ekologisen tilan vertailuperusteista ja menetelmästandardeista sekä seurantaa ja arviointia varten tarkoitetuista täsmennyksistä ja standardoiduista menetelmistä sekä päätöksen 2010/477/EU kumoamisesta (EUVL L 125, 18.5.2017, s. 43).

Päivitetty viimeksi: 20. huhtikuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö