(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0390),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 42 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan 1 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 175 artiklan, 188 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan, 195 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan, joiden mukaisesti komissio antoi ehdotuksen parlamentille (C8-0270/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 12. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 16. toukokuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön ja budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A8-0176/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 104. (2) EUVL C 361, 5.10.2018, s. 9.

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 42 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan, 91 artiklan 1 kohdan, 100 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 175 artiklan, 188 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan, 194 artiklan 2 kohdan, 195 artiklan 2 kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  On tarpeen perustaa Euroopan meri- ja kalatalousrahasto-, kalatalous- ja vesiviljelyrahasto (EMKREMKVR) ohjelmakaudeksi 2021–2027. [tark. 1 Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin.] Rahaston olisi pyrittävä kohdentamaan unionin talousarviosta saatava rahoitus yhteisen kalastuspolitiikan, jäljempänä ’YKP’, meristrategiapuitedirektiivin, EU:n meripolitiikan ja valtamerten hallinnointia koskevien unionin kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanon tukemiseen. Tällainen rahoitus on keskeinen tekijä, kun halutaan mahdollistaa kestävä kalastus ja meren elollisten luonnonvarojen ja elinympäristöjen säilyttäminen, kestävä vesiviljely, elintarviketurva kala- ja äyriäistuotteiden avulla, kestävän sinisen talouden kasvu, hyvinvointi sekä taloudellinen ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus kalastusta ja vesiviljelyä harjoittavissa yhteisöissä sekä terveet, turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut meret ja valtameret. EMKVR:n tuella olisi edistettävä sekä tuottajien että kuluttajien tarpeiden täyttämistä. [tark. 276]

(1 a)   Euroopan parlamentti painottaa näkemystään, että Pariisin sopimuksen seurauksena ilmastoon liittyvää monialaista varainkäyttöä olisi lisättävä huomattavasti nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen verrattuna ja siinä olisi saavutettava 30 prosentin taso mahdollisimman pian ja viimeistään vuoteen 2027 mennessä; [tark. 4]

(1 b)  Euroopan parlamentti korosti 14 päivänä maaliskuuta 2018 ja 30 päivänä toukokuuta 2018 monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 antamissaan päätöslauselmissa niiden monialaisten periaatteiden merkitystä, joiden on oltava monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 ja kaiken siihen liittyvän unionin toimintapolitiikan perustana. Euroopan parlamentti toisti tässä yhteydessä kantansa, jonka mukaan EU:n on pidettävä kiinni sitoumuksestaan toimia edelläkävijänä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, ja piti valitettavana, että monivuotista rahoituskehystä koskeviin ehdotuksiin ei sisälly asiaankuuluvaa selkeää ja näkyvää sitoumusta. Tästä syystä Euroopan parlamentti pyysi sisällyttämään kestävän kehityksen tavoitteet kaikkeen unionin toimintapolitiikkaan ja kaikkiin aloitteisiin, joita seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä rahoitetaan. Lisäksi se muistutti, että unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään. Euroopan parlamentti kehotti siksi jatkamaan tukea nykyisille politiikoille, etenkin perussopimuksiin kirjatuille unionin pitkäaikaisille politiikoille eli yhteiselle maatalouspolitiikalle, yhteiselle kalastuspolitiikalle ja koheesiopolitiikalle, koska ne tuovat unionin kansalaisille konkreettisia etuja. [tark. 5]

(1 c)  Euroopan parlamentti korosti 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa kalatalousalan, meriympäristön ja ns. sinisen talouden sosioekonomista ja ekologista merkitystä ja niiden panosta unionin kestävään elintarvikeomavaraisuuteen, sillä ne varmistavat eurooppalaisen vesiviljelyalan ja kalastusalan kestävyyden ja lievittävät ympäristövaikutuksia. Lisäksi parlamentti kehotti säilyttämään nykyisessä monivuotisessa rahoituskehyksessä kalastusalalle osoitettavien määrärahojen tason ennallaan ja lisäämään meriasioiden määrärahoja, jos suunnitellaan siniseen talouteen liittyviä uusia tavoitteita. [tark. 6]

(1 d)  Lisäksi Euroopan parlamentti korosti monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 14 päivänä maaliskuuta ja 30 päivänä toukokuuta 2018 antamissaan päätöslauselmissa, että syrjinnän poistaminen on keskeisellä sijalla, jos halutaan täyttää osallistavan unionin luomista koskevat unionin sitoumukset, ja sen vuoksi sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja sukupuolten tasa-arvoa koskevat erityiset rahoitussitoumukset olisi sisällytettävä kaikkiin unionin politiikkatoimiin ja aloitteisiin seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä. [tark. 7]

(1 e)  EMKVR:ssä olisi asetettava etusijalle pienimuotoinen kalastus, jotta voidaan ratkaista tähän osa-alueeseen liittyvät erityiset ongelmat ja tukea sen osalta paikallista ja kestävää kalastuksenhoitoa ja rannikkoyhteisöjen kehitystä. [tark. 8]

(2)  Maailmanlaajuisena valtameritoimijana ja maailman viidenneksi suurimpana kalojen ja äyriäisten tuottajana unionilla , jolla on syrjäisimmät alueet sekä merentakaiset maat ja alueet mukaan luettuina maailman suurin merialue, unionista on tullut maailman viidenneksi suurin kalojen ja äyriäisten tuottaja, ja sillä on suuri vastuu merten ja valtamerten ja niiden resurssien suojelemisesta, säilyttämisestä ja kestävästä hyödyntämisestä. Merten ja valtamerten säilyttäminen onkin nopeasti kasvavan maailman väestön kannalta välttämätöntä. Se on myös unionin sosioekonomisen edun mukaista, sillä kestävä ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvä sininen talous lisää investointeja, työpaikkoja ja kasvua, edistää innovointia ja tutkimusta ja parantaa energian toimitusvarmuutta valtamerienergian avulla. Turvalliset ja turvatut meret ja valtameret ovat välttämättömiä myös tehokkaan rajavalvonnan ja merenkulkurikosten maailmanlaajuisen torjunnan kannalta, joten tällä puututaan turvallisuuteen liittyviin kansalaisten huolenaiheisiin. [tark. 277]

2 a)  Kestävä kalastus sekä meriveden ja makeanveden vesiviljely parantavat merkittävästi unionin elintarviketurvaa, maaseudun työpaikkojen säilymistä ja luomista sekä luonnonympäristön ja varsinkin biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä. Kalastus- ja vesiviljelyalan tukeminen ja kehittäminen olisi asetettava unionin tulevan kalastuspolitiikan keskiöön. [tark. 10]

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) xx/xx [yhteisistä säännöksistä annettu asetus](4) (yhteisiä säännöksiä koskeva asetus) n annettu yhteistyössä hallinnoitavista rahastoista, jäljempänä ’rahastot’, myönnettävän tuen koordinoinnin parantamiseksi ja täytäntöönpanon yhdenmukaistamiseksi niin, että ensisijaisena tavoitteena on yksinkertaistaa politiikkaa yhtenäisellä tavalla. Yhteisiä säännöksiä sovelletaan yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan EMKREMKVR:n osaan. Rahastot pyrkivät toisiaan täydentäviin tavoitteisiin ja noudattavat samaa hallinnointitapaa. Sen vuoksi asetuksessa (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] esitetään joukko yhteisiä yleisiä tavoitteita sekä kumppanuuden ja monitasoisen hallinnoinnin kaltaisia yleisiä periaatteita. Se kattaa myös strategisen suunnittelun ja ohjelmasuunnittelun yhteiset näkökohdat, mukaan lukien kunkin jäsenvaltion kanssa tehtäviä kumppanuussopimuksia koskevat säännökset, ja siinä esitetään yhteinen lähestymistapa rahastojen tulossuuntautuneisuuteen. Se sisältää siten mahdollistavat edellytykset, tuloksellisuuden tarkastelun sekä seurantaa, raportointia ja arviointia koskevat järjestelyt. Myös tukikelpoisuussääntöjen osalta on vahvistettu yhteiset säännökset, ja rahoitusvälineiden, InvestEU-ohjelman käytön, yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen sekä varainhoidon osalta on määritetty erityisjärjestelyt. Lisäksi eräät hallinto- ja valvontajärjestelyt koskevat kaikkia rahastoja. Täydentävyydet eri rahastojen, EMKVR mukaan luettuna, ja muiden unionin ohjelmien välillä olisi kuvattava asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisesti kumppanuussopimuksessa.

(4)  Tähän asetukseen sovelletaan horisontaalisia varainhoitosääntöjä, jotka Euroopan parlamentti ja neuvosto antavat Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan perusteella. Nämä säännöt vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) xx/xx [asetus unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä](5) (varainhoitoasetus), ja niissä määritetään erityisesti menettely talousarvion laatimiselle ja sen toteuttamiselle käyttäen avustuksia, hankintoja, palkintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonnasta. Perussopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja unionin rahoituksen tuloksellisuudelle.

(5)  Suoran hallinnoinnin puitteissa olisi pyrittävä synnyttämään synergiaa ja täydentävyyksiä EMKREMKVR:n ja muiden asiaankuuluvien unionin rahastojen ja ohjelmien välillä sekä jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä synergiavaikutuksia. EMKREMKVR:n olisi myös mahdollistettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) xx/xx(6) (InvestEU-asetus) mukaisesti toteutettava rahoitus sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin. [tark. 11]

(6)  EMKREMKVR:n tukea olisi käytettävä toimiin, joilla puututaan oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteisiin tai optimaalista heikompiin investointitilanteisiin, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä taikka vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Tuella olisi saatava aikaan selvä Euroopan tason lisäarvo ja sen avulla olisi lisättävä kalastuksesta saatavia tuloja, edistettävä alalla työntekijöiden oikeudet huomioon ottavia työpaikkoja, taattava oikeudenmukaiset hinnat tuottajille, lisättävä kalastuksesta saatavaa lisäarvoa ja tuettava kalastukseen liittyviä ketjun alku- ja loppupään toimien kehittämistä. [tark. 12]

(7)  Tämän asetuksen mukaisen rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä saavutetaan toimille asetetut prioriteetit ja tulokset, kun erityisesti otetaan huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi syytä harkita kertakorvausten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua kustannuksiin perustumatonta rahoitusta. [tark. 13]

(8)  Asetuksessa (EU) N:o xx/xx(7) vahvistetun monivuotisen rahoituskehyksen mukaan kalastus- ja meripolitiikkaa on edelleen tuettava unionin talousarviosta. EMKR:n talousarvion olisi oltava 6 140 000 000 euroa käypinä hintoina. EMKVR:n talousarviota olisi kasvatettava vähintään 10 prosentilla vuosien 2014–2020 EMKR:ään nähden. Sen varat olisi jaettava yhteistyöhön perustuvan sekä suoran ja välillisen hallinnoinnin välillä. Niistä 5 311 000 000 euroa 87 prosenttia olisi kohdennettava yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen ja 829 000 000 euroa 13 prosenttia suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvaan tukeen. Jotta voidaan varmistaa vakaus erityisesti YKP:n tavoitteiden saavuttamisessa, yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan kansallisen määrärahajaon olisi ohjelmakaudella 2021–2027 perustuttava osuuksiin EMKR:stä ohjelmakaudella 2014–2020. Syrjäisimmille alueille, valvontaan ja täytäntöönpanon valvontaan sekä kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä, kalastuksenhoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten ja kerättäviä tietoja ja niiden käsittelyä sekä meren ja rannikon biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua ja ennallistamista sekä meriosaamista varten olisi varattava tietyt määrät, kun taas kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen ja ylimääräiseen lopettamiseen väliaikaiseen lopettamiseen sekä aluksiin investoimiseen myönnettäville määrille olisi asetettava yläraja. [tark. 14]

(8 a)  Vesiviljelyalan merkityksen vuoksi unionin määrärahat tätä alaa ja etenkin makeanveden vesiviljelyä varten olisi säilytettävä käynnissä olevan talousarviokauden tasolla. [tark. 15]

(9)  Merialalla on Euroopassa yli 5 miljoonaa työpaikkaa, jotka tuottavat lähes 500 miljardia euroa vuodessa, ja alalla on potentiaalia monien uusien työpaikkojen luomiseen. Maailmanlaajuisesti valtameritalouden tuoton arvioidaan nyt olevan 1,3 biljoonaa euroa, ja määrä voi yli kaksinkertaistua vuoteen 2030 mennessä. Tarve saavuttaa hiilidioksidipäästötavoitteet, lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää sinisen talouden ekologista jalanjälkeä on merkittävästi edistänyt Pariisin ilmastosopimuksen hiilidioksidipäästötavoitteet edellyttää, että vähintään 30 prosenttia unionin talousarviosta käytetään ilmastoon liittyviin toimiin. On myös tarpeen lisätä resurssitehokkuutta ja vähentää sinisen talouden ekologista jalanjälkeä kehittäen sinistä taloutta ekologisten rajojen puitteissa, missä onkin merkittävästi edistetty ja millä on edelleen edistettävä innovointia muilla aloilla, kuten laivavarusteissa, laivanrakennuksessa, valtamerten havainnoinnissa, ruoppauksessa, rannikoiden suojelussa ja merirakentamisessa. Unionin rakennerahastot, erityisesti Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR), ovat investoineet meritalouteen. Alan kasvupotentiaalin hyödyntämiseen tarvitaan InvestEU-ohjelman kaltaisia uusia investointivälineitä voitaisiin käyttää alan kasvupotentiaalin hyödyntämiseen. [tark. 16]

(9 a)  Investointeja siniseen talouteen olisi tuettava parhailla saatavissa olevilla tieteellisillä lausunnoilla, jotta voidaan välttää pitkän aikavälin kestävyyden vaarantavat haitalliset luontoon kohdistuvat vaikutukset. Jos ei ole sopivia tietoja tai asiantuntemusta sijoitusten ympäristövaikutuksen arvioimiseksi, sekä julkisen että yksityisen sektorin olisi sovellettava ennalta varautumisen periaatetta, koska muuten voidaan ryhtyä mahdollisesti haitallisia vaikutuksia aiheuttaviin toimiin. [tark. 17]

(10)  EMKREMKVR:llä olisi oltava seuraavat neljä viisi toimintalinjaa: kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen; unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen kalastuksen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden ja jalostusalan avulla; kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen ottaen huomioon ekologinen kestokyky sekä hyvinvoinnin sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen rannikkoyhteisöissä ja sisävesiyhteisöissä; kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen. EMKR:n toimintalinjat olisi pantava täytäntöön yhteistyöhön perustuvalla, suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla. [tark. 18]

(10 a)  Toimintalinjat voitaisiin määrittää erityisillä unionin tavoitteilla sen selventämiseksi, mihin rahastoa voidaan käyttää, ja rahaston tehokkuuden parantamiseksi. [tark. 19]

(11)  Vuoden 2020 jälkeen EMKREMKVR:n olisi perustuttava yksinkertaistettuun rakenteeseen, jossa ei ole ennalta määrittäviä toimenpiteitä eikä yksityiskohtaisia unionin tason tukikelpoisuussääntöjä, jotka ovat liian ohjailevia. Sen sijaan kutakin toimintalinjaa varten olisi esitettävä kuvaus laajoista tuen kohteista. Jäsenvaltioiden olisi näin laadittava omat ohjelmansa, joissa ne esittävät asianmukaisimman tavan panna toimintalinjat täytäntöön. Tukea voitaisiin tämän asetuksen ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisin säännöin myöntää jäsenvaltioiden näissä ohjelmissa esittämiin monenlaisiin toimenpiteisiin edellyttäen, että ne kuuluvat tässä asetuksessa määriteltyihin tuen kohteisiin toimintalinjoihin. On kuitenkin tarpeen vahvistaa luettelo kalavarojen suojelun kannalta haitallisista tukeen oikeuttamattomista toimista, esimerkiksi kalastuskapasiteettia lisääviä investointeja koskeva yleinen kielto, tietyin asianmukaisesti perustelluin poikkeuksin. Lisäksi laivastoon liittyville investoinneille ja korvauksille olisi asetettava tiukat ehdot, joiden mukaan niiden on oltava johdonmukaisia YKP:n suojelutavoitteiden kanssa. [tark. 20]

(12)  Valtamerten säilyttäminen ja niiden kestävä käyttö on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta (SDG 14). Unioni on täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen ja sen täytäntöönpanoon. Se on tässä yhteydessä sitoutunut edistämään ekosysteemeihin perustuvan merten aluesuunnittelun, elollisten luonnonvarojen säilyttämisen ja ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kanssa johdonmukaista kestävää sinistä taloutta, joka kehittyy ekologisten rajojen puitteissa ja jonka yhteydessä otetaan huomioon erityisesti lajien ja elinympäristöjen herkkyys ihmisen merillä harjoittamalle toiminnalle, kieltämään tietyt ylikapasiteettia ja liikakalastusta pahentavat kalastusalan tuet ja poistamaan tuet, joilla edistetään laitonta, ilmoittamatonta ja sääntelemätöntä kalastusta, sekä pidättäytymään ottamasta käyttöön uusia tällaisia tukia. Kalastustuista Maailman kauppajärjestössä käytävissä neuvotteluissa olisi päästävä tähän tulokseen. Unioni on lisäksi kestävän kehityksen vuoden 2002 huippukokouksessa Maailman kauppajärjestön kanssa käydyissä neuvotteluissa ja vuonna 2012 pidetyssä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen konferenssissa (Rio+20) sitoutunut poistamaan tuet, jotka pahentavat kalastuksen laivastojen ylikapasiteettia ja liikakalastusta. Kestävä unionin kalastus sekä meriveden ja makean veden vesiviljely edistävät merkittävästi YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. [tark. 21]

(12 a)  EMKVR:n on myös edistettävä YK:n kestävän kehityksen muiden tavoitteiden saavuttamista. Tässä asetuksessa otetaan huomioon erityisesti seuraavat tavoitteet:

(13)  Tässä asetuksessa olisi otettava huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 25 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Tämän asetuksen mukaisten toimien osuuden ilmastotavoitteiden rahoitukseen osoitettavista EMKR:n kokonaismäärärahoista odotetaan olevan 30 prosenttia. Asiaan liittyvät toimet avulla EMKVR:n odotetaan voivan edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista, tämän kuitenkaan estämättä rahoitusta yhteiselle kalastuspolitikalle, jonka rahoitusta on arvioitava uudelleen myönteisesti. Asiaan liittyvät toimet, mukaan lukien hankkeet, joiden tavoitteena on suojella merkittävinä hiilinieluina toimivia meriheinäkasvustoja ja rannikon kosteikkoalueita ja ennallistaa ne, yksilöidään EMKREMKVR:n valmistelun ja täytäntöönpanon aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen asianomaisten arviointien ja uudelleentarkastelujen yhteydessä. [tark. 23]

(14)  EMKREMKVR:n olisi edistettävä unionin ympäristötavoitteiden saavuttamista niin, että otetaan asianmukaisesti huomioon sosiaalinen yhteenkuuluvuus yhteisen kalastuspolitiikan sekä meristrategiaa koskevan puitedirektiivin yhteydessä, ja sen olisi seurattava unionin ympäristöpolitiikkaa ja esimerkiksi noudatettava vedenlaatua koskevia normeja, joiden avulla voidaan taata kalastusnäkymien parantamisen edellyttämä meriympäristön laatu. Tätä olisi seurattava soveltamalla unionin ympäristötunnusmerkkejä, ja siitä olisi raportoitava säännöllisesti arviointien yhteydessä ja vuotuisissa tuloksellisuuskertomuksissa. [tark. 24]

(15)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1380/2013(8) (YKP-asetus), 42 artiklan mukaisesti unionin rahoitustuen myöntäminen EMKREMKVR:stä edellyttää YKP:n sääntöjen noudattamista. Hakemukset tuensaajilta, jotka eivät noudata täysimääräisesti sovellettavia YKP:n sääntöjä ja asiaankuuluvaa EU:n ympäristölainsäädäntöä, olisi hylättävä. Unionin rahoitustukea olisi myönnettävä vain niille toimijoille ja jäsenvaltioille, jotka noudattavat täysimääräisesti asiaankuuluvia oikeudellisia velvoitteitaan. Hakemukset tuensaajilta, jotka eivät noudata sovellettavia YKP:n sääntöjä, olisi hylättävä. [tark. 25]

(16)  Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 tarkoitettujen YKP:n erityisedellytysten huomioon ottamiseksi ja YKP:n täysimääräisen sääntöjen noudattamisen edistämiseksi olisi annettava säännöksiä, joilla täydennetään asetuksessa (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] vahvistettuja sääntöjä maksuajan kulumisen ja maksujen keskeyttämisestä sekä rahoitusoikaisuista. Jos jäsenvaltio tai tuensaaja on laiminlyönyt YKP:n mukaiset velvoitteensa tai jos komissiolla on tällaiseen noudattamatta jättämiseen viittaavaa tällaisen noudattamatta jättämisen todistavaa näyttöä, komission olisi varotoimenpiteenä voitava keskeyttää maksuajan kuluminen väliaikaisesti. Maksuajan kulumisen keskeyttämisen lisäksi komission olisi tukeen oikeuttamattomien menojen maksamista koskevan ilmeisen riskin välttämiseksi voitava keskeyttää maksut ja määrätä rahoitusoikaisuja, jos jäsenvaltio syyllistyy YKP:n sääntöjen vakavaan noudattamatta jättämiseen. [tark. 26]

(17)  YKP on viime vuosina edistänyt paljon kalakantojen palauttamista Viime vuosina on ryhdytty toimiin kalakantojen palauttamiseksi terveille tasoille, unionin kalastusalan kannattavuuden parantamista ja meriekosysteemien säilyttämistä parantamiseksi ja meriekosysteemien säilyttämiseksi. YKP:n sosioekonomisten ja ympäristötavoitteiden täysimääräisessä saavuttamisessa on kuitenkin vielä merkittäviä haasteita, mukaan lukien oikeudellinen velvoite palauttaa kalakannat sellaisten biomassatasojen yläpuolelle, jotka kykenevät tuottamaan kestävän enimmäistuoton, ja pitää ne tällaisella tasolla. Tämä edellyttää jatkuvaa tukea vuoden 2020 jälkeen, erityisesti merialueilla, joilla edistyminen on ollut hitaampaa erityisesti kaikkein eristyneimmillä alueilla, kuten syrjäisimmillä alueilla. [tark. 27]

(17 a)  SEUT-sopimuksen 13 artiklassa määrätään, että laatiessaan ja pannessaan täytäntöön unionin maatalous-, kalastus- ja liikennepolitiikkaa, sisämarkkinoita sekä politiikkaa tutkimuksen, teknologisen kehittämisen ja avaruuden aloilla unioni ja jäsenvaltiot ottavat eläinten, jotka ovat tuntevia olentoja, hyvinvoinnin vaatimukset täysimääräisesti huomioon kunnioittaen samalla erityisesti uskonnollisiin rituaaleihin, kulttuuriperinteeseen ja alueelliseen perintöön liittyviä jäsenvaltioiden lakeja ja hallinnollisia määräyksiä sekä tapoja. [tark. 2]

(18)  Kalastus on monissa unionin rannikkoyhteisöissä rannikko- ja saariyhteisöissä elintärkeää toimeentulon ja kulttuuriperinnön kannalta, erityisesti siellä, missä pienimuotoisella rannikkokalastuksella on tärkeä rooli, kuten syrjäisimmillä alueilla. Monissa kalastusyhteisöissä keski-ikä on yli 50 vuotta, joten haasteina ovat edelleen sukupolvenvaihdos ja toiminnan monipuolistaminen kalastusalalla. Siksi on tärkeää, että EMKVR:stä annettaisiin tukea kalastusalan houkuttelevuuden parantamiseksi varmistamalla ammattikoulutus ja nuorten pääsy kalastusalan työurille. [tark. 28]

(18 a)  Yhteishoitomekanismien täytäntöönpano ammatti- ja virkistyskalastuksessa sekä vesiviljelyssä, joihin osallistuvat suoraan asianomaiset sidosryhmät, kuten hallinto, kalastus- ja vesiviljelyala, tiedeyhteisö ja kansalaisyhteiskunta, ja joiden toiminnan perusta on vastuiden tasapuolinen jakaminen päätöksenteossa ja mukautuva kalastuksenhoito, joka perustuu tietämykseen, tietoon ja välittömyyteen, edistää YKP:n tavoitteiden saavuttamista. EMKVR:stä olisi tuettava näiden mekanismien täytäntöönpanoa paikallisella tasolla. [tark. 29]

(19)  EMKREMKVR:n olisi pyrittävä autettava saavuttamaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa määritellyt ympäristöä, taloutta, sosiaalisia näkökohtia ja työllisyyttä koskevat YKP:n tavoitteet. Tuella olisi varmistettava, että kalastustoimet ovat ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä ja niitä hoidetaan johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista koskevien tavoitteiden kanssa niiden asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tavoitteiden kanssa, joilla pyritään saavuttamaan taloudelliset, sosiaaliset ja työllisyyteen liittyvät edut, ja että ne parantavat terveellisten elintarvikkeiden elintarvikkeiden saatavuutta ja varmistavat samalla oikeudenmukaiset työolosuhteet. Tässä suhteessa olisi pantava merkille erityisesti pienistä rannikkomeren saarista riippuvainen kalastus ja sitä olisi tuettava, jotta se säilyisi ja menestyisi. [tark. 30]

(20)  EMKREMKVR:n tuella olisi pyrittävä saavuttamaan ja säilyttämään kalastuksen kestävään enimmäistuottoon perustuva kestävä kalastus ja minimoimaan kalastustoiminnan kielteiset vaikutukset meriekosysteemiin edistettävä sellaisen oikeudellisen velvoitteen oikea-aikaista noudattamista, joka koskee kaikkien kalakantojen palauttamista sellaisten biomassatasojen yläpuolelle, jotka kykenevät tuottamaan kestävän enimmäistuoton, ja kantojen säilyttämistä tällä tasolla, sekä kestämättömästä ja haitallisesta kalastustoiminnasta meriekosysteemille aiheutuvien kielteisten vaikutusten minimoimista ja poistamista silloin, kun se on mahdollista. . Tukeen olisi sisällytettävä vaikutuksiltaan vähäisiä, ilmastonmuutoksen kestäviä ja vähähiilisiä kalastusmenetelmiä ja tekniikoita sekä valikoivaan kalastukseen tähtääviä tekniikoita koskevia innovaatioita ja investointeja. [tark. 31]

(21)  Purkamisvelvoite on oikeudellinen velvoite ja yksi YKP:n suurimmista haasteista. Se on aiheuttanut kalastuskäytäntöihin merkittäviä Sen ansiosta on lopetettu ympäristön kannalta tuomittava saaliin poisheittämiskäytäntö ja saatu aikaan merkittäviä ja tärkeitä muutoksia, joista on joskus aiheutunut alalle merkittäviä taloudellisia kustannuksia. Sen vuoksi EMKR:n olisi voitava tukea jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä EMKVR:ää tukeakseen muihin toimiin sovellettavaa korkeammalla tuki-intensiteetillä purkamisvelvoitteen täysimääräistä ja oikea-aikaista täytäntöönpanoa edistäviä innovaatioita ja investointeja, esimerkiksi investointeja valikoiviin pyydyksiin, ajallisiin ja alueellisiin valikoivuutta parantaviin toimenpiteisiin, satamien infrastruktuurien parantamiseen ja tahattomien saaliiden kaupan pitämiseen. Rahastosta olisi myös myönnettävä tuen 100 prosentin enimmäisintensiteetti jäsenvaltioiden kalastusmahdollisuuksien vaihdon (”kiintiöiden vaihdot”) läpinäkyvien järjestelmien suunnittelua, kehittämistä, seurantaa, arviointia ja hallinnointia varten purkamisvelvoitteen aiheuttaman ns. pullonkaulalajien vaikutuksen lieventämiseksi. [tark. 279]

(21 a)  Purkamisvelvoitetta olisi valvottava myös koko alan laajuudelta, pienistä suuriin kalastusaluksiin, jokaisessa jäsenvaltiossa. [tark. 33]

(22)  EMKREMKVR:stä olisi myös voitava myöntää tukea kalastusaluksilla tehtäviin innovaatioihin ja investointeihin, joiden tarkoituksena on parantaa terveyttä, turvallisuutta ja työolosuhteita, energiatehokkuutta ja saaliiden laatua ympäristönsuojelua, energiatehokkuutta, eläinten hyvinvointia ja saaliiden laatua sekä tukea erityisiä terveydenhuoltoon liittyviä seikkoja. Tällainen tuki ei kuitenkaan saisi lisätä kalastuskapasiteettia aiheuttaa kalastuskapasiteetin kasvun riskiä tai kykyä löytää kalaa, eikä sitä saisi myöntää pelkästään unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla pakollisten vaatimusten noudattamiseen. Tässä rakenteessa, jossa normatiivisia toimenpiteitä ei ole, jäsenvaltioiden olisi määriteltävä tarkat tukikelpoisuussäännöt näitä investointeja varten. Terveyden, turvallisuuden ja työolojen osalta kalastusaluksilla olisi sallittava muihin toimiin sovellettavaa korkeampi tuki-intensiteetti. [tark. 34]

(23)  Kalastuksenvalvonta on äärimmäisen tärkeää YKP:n täytäntöönpanossa. Tästä syystä EMKREMKVR:stä olisi myönnettävä yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa tukea neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009(9) (valvonta-asetus) määritellyn unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän kehittämiseen ja täytäntöönpanoon. EMKREMKVR:n erityistuki on perusteltavissa tietyillä valvonta-asetuksen tarkistukseen sisältyvillä velvoitteilla, joita ovat pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavien alusten pakollinen paikannusjärjestelmä ja sähköinen raportointijärjestelmä, pakolliset sähköiset etävalvontajärjestelmät ja pakollinen propulsiivisen konetehon jatkuva mittaaminen ja tallentaminen. Jäsenvaltioiden investointeja valvontaan liittyvään omaisuuteen voitaisiin lisäksi käyttää myös merivalvontaan ja yhteistyöhön rannikkovartiotoiminnoissa.

(24)  YKP:n onnistuminen edellyttää kalastuksenhoitoon tarvittavien tieteellisten lausuntojen saatavuutta ja siten myös kalastusta koskevien tietojen saatavuutta. Kun otetaan huomioon haasteet sekä luotettavien ja täydellisten tietojen hankintakustannukset, on tarpeen tukea toimia, joilla jäsenvaltiot keräävät ja käsittelevät ja vaihtavat tietoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2017/1004(10) (tiedonkeruupuiteasetus) mukaisesti, ja myötävaikuttaa parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin lausuntoihin. Tuen olisi mahdollistettava synergia muunlaisen meritiedon keräämisen ja käsittelemisen ja myös virkistyskalastusta koskevan tiedon keräämisen, käsittelyn ja vaihdon kanssa. [tark. 35]

(25)  EMKREMKVR:n olisi tuettava YKP:n tehokasta tietoon perustuvaa täytäntöönpanoa ja hallinnointitapaa suoralla ja välillisellä hallinnoinnilla antamalla tieteellisiä lausuntoja, kehittämällä unionin kalastuksenvalvontajärjestelmää ja panemalla se täytäntöön, neuvoa-antavien toimikuntien toiminnalla ja vapaaehtoisilla rahoitusosuuksilla kansainvälisille järjestöille sekä vahvistamalla unionin sitoutumista kansainväliseen valtamerten hallinnointiin. [tark. 36]

(26)  YKP:lle asetettujen suojelutavoitteiden saavuttamisen haasteellisuuden vuoksi EMKREMKVR:n olisi voitava tukea toimia, joilla edistetään kalastuksenhoitoa ja kalastuslaivastojen hallinnoimista. Tässä yhteydessä on toisinaan edelleen tarpeen tukea laivaston mukauttamista tiettyjen laivastonosien osalta ja tietyillä merialueilla. Tällainen tuki olisi kohdennettava tiukasti meren elollisten luonnonvarojen säilyttämiseen ja kestävään hyödyntämiseen, ja sillä olisi pyrittävä kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välisen tasapainon saavuttamiseen. Tämän vuoksi EMKREMKVR:n tukea olisi voitava myöntää kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen laivastonosissa, joissa kalastuskapasiteetti ei ole tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Tällaisen tuen olisi oltava toimintasuunnitelmissa väline niiden laivastonosien mukauttamiseen, joissa on havaittu rakenteellista ylikapasiteettia, kuten YKP-asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 4 kohdassa säädetään, ja se olisi pantava täytäntöön joko romuttamalla kalastusalus tai poistamalla se käytöstä ja tekemällä jälkiasennukset muuta toimintaa varten. Jos jälkiasennus lisäisi virkistyskalastuksen aiheuttamaa painetta meren ekosysteemeille, tukea olisi myönnettävä vain, jos se on YKP:n ja monivuotisten suunnitelmien tavoitteiden mukaista. Laivaston rakenteellisen mukauttamisen ja suojelutavoitteiden välisen johdonmukaisuuden varmistamiseksi kalastustoiminnan pysyvää lopettamista koskevalle tuelle olisi asetettava tiukat ehdot ja sen olisi oltava sidoksissa tulosten saavuttamiseen. Se olisi sen vuoksi toteutettava ainoastaan asetuksessa (EU) N:o [yleisiä säännöksiä koskeva asetus] säädetyllä kustannuksiin perustumattomalla rahoituksella. Komission ei tässä mekanismissa pitäisi myöntää jäsenvaltioille korvauksia kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta tosiasiallisesti aiheutuneiden menojen perusteella vaan edellytysten täyttymisen ja tulosten saavuttamisen perusteella. Tätä varten komission olisi delegoidulla säädöksellä vahvistettava nämä edellytykset, joiden olisi liityttävä YKP:n suojelutavoitteiden saavuttamiseen. [tark. 37]

(26 a)  Jotta saataisiin aikaan kestävä ja ympäristön huomioon ottava kalastus ja voitaisiin vähentää kalavaroihin kohdistuvaa painetta, EMKVR:n avulla olisi tuettava alusten nykyaikaistamista vähemmän energiaa kuluttaviin yksiköihin siirtymiseksi, myös tasapainoltaan heikoissa osissa, joko tukien tai rahoitusvälineiden avulla. EMKVR:n olisi myös mahdollistettava nuorille kalastajille annettava tuki, jonka avulla he pystyvät hankkimaan työvälineensä, mukaan luettuina yli 12 metriä pitkät alukset, tasapainoltaan heikkoja osia lukuun ottamatta. [tark. 38]

(26 b)  Koska kalastussatamilla, purkupaikoilla, kalastussuojilla ja huutokauppahalleilla on keskeinen merkitys purettavien tuotteiden laadun samoin kuin turvallisuuden ja työolojen takaamisessa, EMKVR:n tukea olisi myönnettävä ensisijaisesti satamainfrastruktuurien nykyaikaistamiseen ja etenkin kalastustuotteiden markkinointiin ja purettujen tuotteiden lisäarvon optimointiin. [tark. 39]

(27)  Kalastustoimintaan Koska kalastustoimintaan liittyy suuri ennakoimattomuus, ja poikkeukselliset olosuhteet voivat väliaikainen lopetus voi aiheuttaa huomattavia taloudellisia tappioita kalastajille. Näiden seurausten lieventämiseksi EMKREMKVR:n tukea olisi voitava myöntää korvauksena kalastustoiminnan ylimääräisestä väliaikaisesta lopettamisesta, joka johtuu tietyistä säilyttämistoimenpiteistä, eli monivuotisista suunnitelmista, säilyttämistä ja kestävää hyödyntämistä koskevista tavoitteista, toimenpiteistä kalastusalusten kalastuskapasiteetin mukauttamiseksi käytettävissä oleviin kalastusmahdollisuuksiin ja teknisistä toimenpiteistä, taikka kiireellisistä toimenpiteistä, kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen keskeyttämisestä tai sen uusimatta jättämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi, luonnonkatastrofista tai ympäristövahingosta, mukaan luettuina terveyssyistä tapahtuvat sulkemiset tai kalavarojen poikkeuksellinen kuolleisuus, merellä kalastustoiminnan aikana sattuneet onnettomuudet ja epäsuotuisat ilmasto-olot. Tukea olisi myönnettävä ainoastaan, jos tällaisten olosuhteiden vaikutukset ovat kalastajien kannalta merkittäviä, eli jos asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta on pysäytettynä vähintään 90 120 peräkkäistä päivää ja lopettamisesta johtuvien taloudellisten tappioiden määrä on yli 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta tietyn ajanjakson viimeisten kahden vuoden aikana. Ankeriaan kalastuksen erityispiirteet olisi otettava huomioon tällaisen tuen myöntämisedellytyksissä. [tark. 40]

(27 a)  Kalastajien sekä meriveden ja makean veden vesiviljelyalan tuottajien olisi voitava saada tukea EMKVR:stä silloin, kun kalastus- ja vesiviljelyalan markkinoilla esiintyy kriisejä, sekä luonnonkatastrofien ja ympäristövahinkojen yhteydessä. [tark. 41]

(27 b)  Jotta kalakantojen suotuisaa kehitystä ja kalastustoiminnan ylläpitämistä rauhoitusajan ulkopuolella voidaan edistää, EMKVR:stä on voitava tukea biologisia rauhoitusaikoja sillä edellytyksellä, että ne ovat lajien elinkaaren tietyissä kriittisissä vaiheissa toteutettuina tarpeellisia kalavarojen kestävää hyödyntämistä varten. [tark. 306]

(27 c)  Euroopan parlamentti korostaa, että on perustettava kiireellisesti palkkakorvausrahasto, joka kattaa rauhoituskaudet, jotka on laskettava aktiiviseksi työajaksi eläkkeitä ja muita sosiaaliturvaoikeuksia määriteltäessä. Euroopan parlamentti kannattaa myös vähimmäispalkan käyttöönottoa paikallisten käytäntöjen, neuvottelujen ja työehtosopimusten mukaisesti. [tark. 307]

(28)  Pienimuotoista rannikkokalastusta harjoitetaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä vedettäviä pyydyksiä. Ala kattaa lähes 75 prosenttia kaikista unionissa rekisteröidyistä kalastusaluksista ja lähes puolet kalatalousalan työpaikoista. Pienimuotoista kalastusta harjoittavat toimijat ovat erityisen riippuvaisia terveistä kalakannoista pääasiallisena tulonlähteenään. Tästä syystä EMKREMKVR:n olisi kestävien kalastuskäytäntöjen edistämiseksi annettava 100 prosentin tuki-intensiteettiä soveltamalla pienille tuensaajille etuuskohtelu, myös valvontaan ja täytäntöönpanoon liittyvien toimien osalta, YKP:n tavoitteiden mukaisesti. Lisäksi tietyt tuen kohteet, eli tuki käytetyn aluksen hankintaan, kunnostamiseen ja uudistamiseen ja tuki moottorin korvaamiseen tai nykyaikaistamiseen, sekä nuorille kalastajille, olisi varattava pienimuotoiselle kalastukselle, sillä on tarpeen varmistaa, että laivastonosassa, jossa kalastuskapasiteetti on tasapainossa käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien kanssa. Jäsenvaltioiden olisi myöskin liitettävä ohjelmaansa pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma, jota olisi seurattava sellaisten indikaattoreiden avulla, joille asetetaan välitavoitteet ja tavoitteet. [tark. 42 ja tark. 308]

(29)  Kuten komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan investointipankille 24 päivänä lokakuuta 2017 antamassa tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa”(11) todetaan, syrjäisimmillä Syrjäisimmillä alueilla on perussopimuksen 349 artiklassa tarkoitettuja erityisiä haasteita, jotka liittyvät niiden syrjäiseen sijaintiin, pinnanmuodostukseen ja ilmastoon, ja niillä on myös erityisiä valtteja kestävän sinisen talouden kehittämiseen. Tästä syystä asianomaisten jäsenvaltioiden olisi liitettävä ohjelmaansa kutakin syrjäisintä aluetta koskeva toimintasuunnitelma kestävän sinisen talouden alojen kehittämiseksi, mukaan lukien kestävä kalastuksen ja vesiviljelyn hyödyntäminen, ja näiden toimintasuunnitelmien täytäntöönpanon tukemiseen olisi varattava määrärahat. EMKR:n tukea olisi niin ikään voitava myöntää korvauksiin ylimääräisistä kustannuksista, joita syrjäisimmille alueille aiheutuu niiden sijainnista ja eristyneisyydestä. Tällainen tuki olisi rajattava prosenttimäärään näistä kokonaismäärärahoista. Säilyttääkseen syrjäisimmiltä alueilta tulevien eräiden kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kilpailukyvyn muilta unionin alueilta tuleviin vastaaviin tuotteisiin nähden unioni otti vuonna 1992 käyttöön toimenpiteitä asiaan liittyvien kalastusalan lisäkustannusten korvaamiseksi. Kaudella 2014–2020 sovellettavista toimista säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 508/2014(12). Tukea on tarpeen myöntää edelleen eräiden unionin syrjäisimmiltä alueilta tulevien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksessa, viljelyssä, jalostuksessa ja markkinoille saattamisessa aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseksi, jotta korvaamisella pidetään osaltaan yllä näiden alueiden toimijoiden taloudellista elinkelpoisuutta. Syrjäisimmillä alueilla vallitsevien erilaisten markkinoille saattamisen edellytysten sekä saaliiden, kantojen ja markkinoiden kysynnän vaihteluiden vuoksi asianomaisten jäsenvaltioiden tehtäväksi olisi annettava määritellä korvauskelpoiset kalastustuotteet, niiden enimmäismäärät ja korvauksen määrät jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen rajoissa. Jäsenvaltioille olisi annettava lupa eriyttää kyseisten kalastustuotteiden luetteloa ja määriä sekä korvauksen määrää jäsenvaltiokohtaisten kokonaismäärärahojen rajoissa. Niille olisi lisäksi annettava lupa mukauttaa korvaussuunnitelmiaan, jos se on muuttuvien edellytysten vuoksi perusteltua. Jäsenvaltioiden olisi asetettava korvauksen määrä tasolle, joka mahdollistaa syrjäisimpien alueiden erityishaitoista johtuvien lisäkustannusten asianmukaisen korvaamisen. Liiallisten korvausten välttämiseksi määrän olisi oltava oikeassa suhteessa tuella korvattaviin lisäkustannuksiin. Tätä varten määrässä olisi otettava huomioon myös muut julkisen tuen lajit, joilla on vaikutusta lisäkustannusten tasoon. Syrjäisimmillä alueilla olisi lisäksi sovellettava korkeampaa tuki-intensiteettiä kuin mitä muihin toimiin sovelletaan. [tark. 43]

(29 a)  Jotta varmistetaan pienimuotoisen rannikkokalastuksen selviytyminen syrjäisimmillä alueilla ja otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteessa 14 mainittujen pienten saarten ja alueiden erilaisen kohtelun periaatteet, EMKVR:n avulla olisi voitava tukea SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla syrjäisimpien alueiden sellaisten pienimuotoisen rannikkokalastuksen alusten hankkimista ja uusimista, jotka purkavat kaikki saaliinsa syrjäisimpien alueiden satamissa ja tukevat paikallista kestävää kehitystä, jotta lisätään ihmisten turvallisuutta, noudatetaan unionin hygienianormeja, torjutaan LIS-kalastusta ja parannetaan ympäristötehokkuutta. Kalastuslaivastojen uudistaminen olisi toteutettava hyväksyttyjen kapasiteettikattojen rajoissa, ja sen olisi vastattava yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita. EMKVR:n avulla olisi voitava tukea lisätoimia, kuten syrjäisimpien alueiden ja pienimuotoisen kalastuksen aluksille tarkoitettujen telakoiden rakentamista ja nykyaikaistamista, infrastruktuurin ja välineiden hankkimista ja kunnostamista sekä tutkimusta. [tark. 44]

(29 b)  Ottaen huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselma saarten erityistilanteesta (2015/3014(RSP) ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto ”Saarten erityisongelmat” (1229/2011)), maatalous, jalostus ja kalastus ovat tärkeä osa saarten paikallistaloutta. Euroopan saarialueet kärsivät huonosta saavutettavuudesta, erityisesti pk-yritysten osalta, ja tuotteiden vähäisestä eriyttämisestä, ja ne tarvitsevat strategian, jonka avulla voidaan hyödyntää kaikki mahdolliset synergiat Euroopan rakenne- ja investointirahastojen ja muiden unionin välineiden välillä niin, että vastapainona saarten kokemille haitoille edistetään niiden talouskasvua, työpaikkojen luomista ja kestävää kehitystä. Vaikka SEUT-sopimuksen 174 artiklassa tunnustetaan pysyvät luonnonhaitat ja maantieteelliset haitat, jotka liittyvät saarten tilanteeseen, komission on laadittava saaria koskeva EU:n strategiakehys, jotta voidaan luoda yhteyksiä sellaisten välineiden välille, joilla voi olla merkittäviä alueellisia vaikutuksia. [tark. 45]

(30)  Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKREMKVR:n tukea olisi voitava myöntää merten ja rannikkojen biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen. Sen vuoksi olisi maksettava korvausta kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien ja etenkin muovin keräämisestä merestä ja myönnettävä tukea investointeihin tarkoituksenmukaisten kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien vastaanottolaitteiden merestä kerättyjen roskien vastaanotto- ja varastointilaitteiden hankintaan satamiin. Tukea olisi oltava saatavilla myös toimiin, joiden tarkoituksena on saavuttaa tai ylläpitää Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2008/56/EY(13) (meristrategian puitedirektiivi) vahvistettu meriympäristön hyvä tila, sekä mainitun direktiivin nojalla vahvistettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanoon, Natura 2000 -alueiden hoitoon, ennallistamiseen ja seurantaan neuvoston direktiivin 92/43/ETY(14) (luontotyyppidirektiivi) nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti ja direktiivin 92/43/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY(15) (lintudirektiivi) mukaiseen lajien suojeluun ottaen huomioon myös Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY(16) sekä unionin normit, jotka koskevat yhdyskuntajätevesiä ja myös sellaisten kiinteiden tai siirrettävien laitteiden rakentamista, asentamista, nykyaikaistamista ja tieteellistä valmistelua, joilla pyritään suojelemaan merten eläimiä ja kasveja ja parantamaan niiden tilaa kaikkein syrjäisimmillä alueilla. . Suoran hallinnoinnin piiriin kuuluvaa EMKREMKVR:n tukea olisi myönnettävä puhtaiden ja terveiden merten edistämiseen sekä komission Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 16 päivänä tammikuuta 2016 antamassa tiedonannossa(17) esitellyn muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanoon niin, että tuki on johdonmukaista meriympäristön hyvän tilan saavuttamista tai ylläpitoa koskevan tavoitteen kanssa. [tark. 46]

(31)  Kalastus ja Nälän poistaminen, ruokaturvan saavuttaminen ja ravitsemuksen parantaminen on yksi Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman 17:stä kestävän kehityksen tavoitteesta (SDG 2). Unioni on täysin sitoutunut tähän tavoitteeseen ja sen täytäntöönpanoon. Tässä yhteydessä kalastus ja kestävä vesiviljely parantavat osaltaan elintarviketurvaa ja ravitsemusta. Yli 60 prosenttia kalastustuotteista kuitenkin tuodaan tällä hetkellä kolmansista maista, ja unioni on erittäin riippuvainen niistä. Tärkeä haaste on kannustaa unionissa tuotetun korkealaatuisen ja kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan olevan kalavalkuaisen kulutusta sellaisten unionissa tuotettujen korkealaatuisten ja kuluttajien saatavilla kohtuulliseen hintaan olevien kalastustuotteiden kulutusta ja tukea paikallisen pienimuotoisen kalastuksen tuotteiden toimittamista julkisiin laitoksiin, kuten sairaaloihin ja kouluihin, ja järjestää oppilaitoksissa koulutusta ja tietoisuutta parantavia ohjelmia paikallisen kalan syömisen tärkeydestä. [tark. 47]

(32)  EMKREMKVR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelyalan kestävän kehityksen edistämiseen, mukaan lukien makeanveden vesiviljely sekä vesieläinten ja -kasvien viljely elintarvikkeiden ja muiden raaka-aineiden tuotantoa varten. Joissakin jäsenvaltioissa on edelleen monimutkaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka liittyvät esimerkiksi tilansaannin hankaluuteen ja raskaisiin lupamenettelyihin ja joiden vuoksi alan imagon ja viljeltyjen tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen on vaikeaa. Tuen olisi oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 perusteella laadittujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista. Tukea olisi voitava myöntää erityisesti ympäristön kestävyyteen, tuottaviin investointeihin, innovointiin, ammattitaidon hankkimiseen, työolojen parantamiseen sekä korvaaviin toimenpiteisiin, joissa tarjotaan välttämättömiä maan ja luonnon hoitopalveluja. Kansanterveystoimien, vesiviljelykannoille otettavien vakuutusten sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien toimien olisi myös oltava tukikelpoisia. Tuottaviin investointeihin olisi myönnettävä tukea kuitenkin ainoastaan rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, koska niillä on suurempi vipuvaikutus markkinoilla ja ne ovat sen vuoksi avustuksia tarkoituksenmukaisempia tämän alan rahoitushaasteisiin vastaamiseksi. Tukea olisi myönnettävä ensisijaisesti rahoitusvälineiden, InvestEU-ohjelman ja avustusten kautta. [tark. 48]

(33)  Elintarviketurva edellyttää meriympäristön suojelua, kalakantojen kestävää hoitoa, tehokkaita ja hyvin organisoituja markkinoita, jotka parantavat toimitusketjun läpinäkyvyyttä, vakautta, laatua ja monipuolisuutta, sekä kuluttajille tiedottamista. Tätä varten EMKREMKVR:n tukea olisi voitava myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitämiseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013(18) (YMJ-asetus) tavoitteiden mukaisesti. EMKREMKVR:n tukea olisi erityisesti oltava saatavilla esimerkiksi kalastusosuuskuntia ja pieniä tuottajia käsittävien tuottajaorganisaatioiden perustamiseen, tuotanto- ja markkinointisuunnitelmien toteutukseen, uusien myyntikanavien edistämiseen, markkinatutkimusten tekemiseen, Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden EU-seurantakeskuksen (EUMOFA) säilyttämiseen ja vahvistamiseen sekä markkinatietouden kehittämiseen ja levittämiseen. [tark. 49 ja tark. 280]

(33 a)  Unionin kala- ja äyriäistuotteiden laatu ja monipuolisuus tarjoavat tuottajille kilpailuetua, joka edistää merkittävällä tavalla kulttuuri- ja ruokaperintöä, ja sen avulla kulttuuriperinnön säilyttäminen voidaan sovittaa uuden tieteellisen asiantuntemuksen kehittämiseen ja soveltamiseen. Kansalaiset ja kuluttajat haluavat yhä enemmän laadukkaita tuotteita, joilla on erilaisia niiden maantieteelliseen alkuperään liittyviä ominaispiirteitä. Siksi EMKVR:n avulla voidaan tukea Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 1151/2012(19) sisältyviä kala- ja äyriäistuotteita. Näin voidaan tukea erityisesti maantieteellisten laatumerkintöjen tunnustamista ja rekisteröintiä tämän asetuksen mukaisesti. Sen avulla voidaan tukea myös suojattujen alkuperämerkintöjen ja suojattujen maantieteellisten merkintöjen hallinnointiyhteisöjä sekä ohjelmia, joita ne kehittävät laadun parantamiseksi. Lisäksi sen avulla voidaan tukea tutkimusta, jota nämä hallinnointiyhteisöt harjoittavat parantaakseen tietämystä tietystä tuotantolaitoksesta sekä menetelmistä ja tuotteista. [tark. 50]

(33 b)  Ottaen huomioon 4 päivänä joulukuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma merimetsokannan eurooppalaisesta hallintasuunnitelmasta ja 17 päivänä kesäkuuta 2010 annettu päätöslauselma aiheesta ”Uutta pontta yhteisön vesiviljelyalan kestävää kehittämistä koskevalle strategialle” EMKVR:n olisi tuettava tieteellisen tutkimuksen ja tiedonkeruun järjestämistä muuttolintujen vaikutuksesta vesiviljelyalaan ja asianomaisiin unionin kalakantoihin. [tark. 51]

(33 c)  Ottaen huomioon, että on tarve lisätä vesiviljelyä ja että vesiviljelyala kärsii merkittävästi muuttolintujen aiheuttamasta hävikistä, EMKVR:ään olisi sisällytettävä tiettyjä korvauksia näistä menetyksistä siihen saakka, kunnes eurooppalainen hoitosuunnitelma on otettu käyttöön. [tark. 52]

(34)  Jalostusteollisuudella on tehtävänsä kalastus- ja vesiviljelytuotteiden saatavuuden ja laadun osalta. EMKREMKVR:n tukea olisi voitava myöntää jalostusteollisuuteen tehtäviin kohdennettuihin investointeihin edellyttäen, että ne auttavat osaltaan saavuttamaan yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteet. Tällaista tukea olisi myönnettävä ainoastaan voidaan myöntää avustuksina rahoitusvälineiden ja InvestEU-ohjelman kautta, ei avustuksina. [tark. 53]

(34 a)  Jo mainittujen tukikelpoisten toimien ohella EMKVR:n avulla olisi voitava tukea muita kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviä aloja ja esimerkiksi antaa tukea suojelumetsästykselle tai sellaisten haitallisten luonnonvaraisten lajien hallinnalle, jotka vaarantavat kalakantojen kestävän tason, ja joita ovat esimerkiksi hylkeet ja merimetsot. [tark. 54]

(34 b)  Jo mainittujen tukikelpoisten toimien ohella EMKVR:n avulla olisi voitava tukea muita kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyviä aloja ja esimerkiksi korvausten maksamista unionin lainsäädännön suojelemien nisäkkäiden ja lintujen, kuten hylkeiden ja merimetsojen, saaliille aiheuttamista vahingoista. [tark. 55]

(35)  Työpaikkojen luominen rannikkoalueilla edellyttää paikallisvetoista ekologisten rajojen puitteissa kehittyvän kestävän sinisen talouden kehittämistä, joka elvyttää alueiden yhteiskuntarakennetta, saaret ja syrjäisimmät alueet mukaan lukien. . Valtameritoimialat ja -palvelut kasvavat todennäköisesti maailmantaloutta nopeammin ja vaikuttavat merkittävästi työllisyyteen ja kasvuun vuoteen 2030 mennessä. Ollakseen kestävää sininen kasvu edellyttää innovointia ja investointeja uudenlaiseen meriliiketoimintaan ja biotalouteen, meriliiketoimintaan, biotalouteen ja biotekniikkaan, mukaan lukien kestävät matkailumallit, valtameripohjainen uusiutuva energia sekä laivanrakennus ja uudet satamapalvelut, jotka ovat innovatiivisia ja huippuluokkaa ja joilla sekä kalastus- ja vesiviljelyalan kestävä kehitys, jolla voidaan luoda uusia työpaikkoja ja samalla edistää paikallista kehitystä, sekä uusien, biologiaan perustuvien meren tuotteiden kehittäminen. Vaikka julkiset investoinnit kestävään siniseen talouteen olisi valtavirtaistettava unionin talousarviossa, EMKREMKVR:n olisi erityisesti keskityttävä mahdollistavien edellytysten luomiseen kestävälle ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvälle siniselle taloudelle sekä pullonkaulojen poistamiseen investointien helpottamiseksi ja uusien markkinoiden, teknologioiden tai palvelujen kehittämiseksi. Kestävän sinisen talouden kehittämisen olisi kuuluttava yhteistyöhön perustuvan, suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen soveltamisalaan. [tark. 56]

(35 a)  YKP-asetuksen johdanto-osan 3 kappaleen mukaan virkistyskalastuksella voi olla huomattava vaikutus kalavaroihin ja jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi varmistettava, että sitä harjoitetaan YKP:n tavoitteita vastaavalla tavalla. Virkistyskalastusta ei voida kuitenkaan hallinnoida asianmukaisesti ilman sitä koskevien tietojen luotettavaa ja jatkuvaa keräämistä, kuten Euroopan parlamentti korosti virkistyskalastuksen tilanteesta Euroopan unionissa antamassaan päätöslauselmassa (2017/2120(INI)). [tark. 57]

(35 b)  Kestävän sinisen talouden tavoitteena on taata kestävä kulutus ja tuotanto sekä luonnonvarojen tehokas käyttö niin, että samalla suojellaan ja säilytetään meren ekosysteemien monimuotoisuutta, tuottavuutta, selviytymiskykyä, pääasiallisia tehtäviä ja niihin liittyviä luontaisia arvoja. Se perustuu nykyisten ja tulevien sukupolvien pitkän aikavälin tarpeiden arviointiin. Se merkitsee myös tuotteiden ja palveluiden oikeaa hinnoittelua. [tark. 58]

(35 c)  Olisi tuettava työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua helpottavia toimenpiteitä ja käytettävä EMKVR:ää auttamaan pätevien meri- ja kalatalousalan ammattilaisten kouluttamisessa. Meri- ja kalastusalan nykyaikaistamisen merkitys ja innovoinnin merkitys sen yhteydessä edellyttävät, että arvioidaan uudelleen EMKVR:n ammatillista koulutusta koskevia määrärahoja. [tark. 59]

(35 d)  Inhimilliseen pääomaan investointi on niin ikään elintärkeää kalastuksen ja muun merellä tapahtuvan toiminnan kilpailukyvyn ja taloudellisen tuloksellisuuden lisäämiseksi. EMKVR:stä olisi sen vuoksi tuettava neuvontapalveluja, tutkijoiden ja kalastajien välistä yhteistyötä, ammatillista koulutusta, elinikäistä oppimista, ja sen olisi edistettävä tietämyksen levittämistä, autettava parantamaan toimijoiden yleistä tuloksellisuutta ja kilpailukykyä sekä edistämään työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Tunnustuksena itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivien kalastajien puolisoiden ja elämänkumppaneiden merkitykselle kalastajayhteisöissä olisi myös heille tietyin ehdoin myönnettävä tukea ammatillista koulutusta, elinikäistä oppimista, tietämyksen levittämistä ja sellaista verkottumista varten, joka edistää heidän ammatillista kehittymistään. [tark. 60]

(36)  Kestävän sinisen talouden kehittäminen on voimakkaasti riippuvaista paikallisten sidosryhmien välisistä kumppanuuksista, joilla edistetään rannikko- ja sisävesialueiden yhteisöjen ja talouksien elinkelpoisuutta rannikko-, saari- ja sisävesialueiden yhteisöjen väestön ja talouksien elinkelpoisuutta ja kestävyyttä. EMKREMKVR:n olisi tarjottava välineet tällaisten kumppanuuksien edistämiseen. Tätä varten EMKREMKVR:n tukea olisi oltava saatavilla yhteisölähtöiseen paikalliseen kehittämiseen yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa. Tämän lähestymistavan pitäisi lisätä talouden monipuolistamista paikallisesti kehittämällä rannikko- ja sisämaakalastusta, vesiviljelyä ja kestävää sinistä taloutta. Yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioiden olisi varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden tarjoamia mahdollisuuksia ja hyötyvät niistä paremmin ympäristöä, sosiaalisia, kulttuurisia ja inhimillisiä voimavaroja hyödyntämällä ja vahvistamalla. Jokaisen paikallisen kumppanuuden olisi siten vastattava strategiansa painopisteitä varmistamalla paikallisen kestävän sinisen talouden kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien tasapainoinen osallistuminen ja edustus. [tark. 61]

(37)  EMKREMKVR:n olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa voitava tukea kestävää ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvää sinistä taloutta koskevien tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä meriympäristön ja makeanveden ympäristön ja resurssien tilaa koskevan tietämyksen parantamiseksi. Tuen tavoitteena olisi oltava direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY vaatimusten täyttäminen merten aluesuunnittelun sekä kalastuksen ja vesiviljelyn kestävyyden tukemiseksi sekä tietojen laadun ja jakamisen parantamiseksi Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon kautta. [tark. 62]

(38)  EMKREMKVR:n olisi suoran ja välillisen hallinnoinnin puitteissa keskityttävä kestävän sinisen talouden mahdollistaviin edellytyksiin ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvän ja tervettä meriympäristöä tukevan sinisen talouden edellytysten luomiseen edistämällä meripolitiikan yhdennettyä hallinnointia ja hallintoa, lisäämällä tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirtoa ja käyttöönottoa kestävässä sinisessä taloudessa, parantamalla merialan taitoja, merten ja valtamerten tuntemusta ja kestävää sinistä taloutta koskevien ympäristötietojen ja sosioekonomisten tietojen jakamista, edistämällä vähähiilistä ja ilmastonmuutokseen sopeutuvaa kestävää sinistä taloutta sekä kehittämällä hankejatkumoita ja innovatiivisia rahoitusvälineitä. SEUT:n 174 artiklan soveltamisalaan kuuluvien syrjäisimpien alueiden ja saarten erityistilanne olisi otettava asianmukaisesti huomioon edellä mainittujen alojen osalta. [tark. 63]

(39)  Valtameristä 60 prosenttia sijaitsee kansallisen lainkäyttövallan rajojen ulkopuolella. Tämä tarkoittaa yhteistä kansainvälistä vastuuta. Useimmat valtamerten ongelmista, kuten liikakalastus, ilmastonmuutos, happamoituminen, liikakalastus, pilaantuminen ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen, pilaantuminen, öljynetsintä ja vedenalainen kaivostoiminta, jotka aiheuttavat biologisen monimuotoisuuden vähenemistäovat luonteeltaan rajat ylittäviä ja edellyttävät siten yhteistä toimintaa. Unioni on neuvoston päätöksen 98/392/EY(20) nojalla sopimuspuoli Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksessa, johon monet ihmisten toiminnan sääntelyyn ja hallintaan valtamerillä tähtäävät lainkäyttöoikeudet, instituutiot ja erityisjärjestelyt perustuvat. Viime vuosina on päästy maailmanlaajuiseen yhteisymmärrykseen siitä, että meriympäristöä ja ihmisten toimintaa merellä olisi hallinnoitava tehokkaammin valtameriin ja meriin kohdistuvien lisääntyvien paineiden hallitsemiseksi. [tark. 64]

(40)  Maailmanlaajuisena toimijana unioni on vankasti sitoutunut edistämään kansainvälistä valtamerten hallinnointia neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle 10. marraskuuta 2016 annetun yhteisen tiedonannon ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma”(21) mukaisesti. Valtamerten hallinnointi on unionissa uusi politiikanlohko, joka kattaa valtameret yhdennetysti. Kansainvälinen valtamerten hallinnointi on keskeistä paitsi kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja erityisesti kestävän kehityksen tavoitteen 14 (”Säilyttää meret ja merten tarjoamat luonnonvarat sekä edistää niiden kestävää käyttöä”) kannalta myös turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten varmistamiseksi tulevia sukupolvia varten. Unionin on toimittava näiden kansainvälisten sitoumusten mukaisesti ja oltava liikkeelle paneva ja johtava voima kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin parantamisessa kahdenvälisellä, alueellisella ja monenvälisellä tasolla, mukaan lukien laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäiseminen, estäminen ja poistaminen ja meriympäristöön kohdistuvan vaikutuksen minimointi, kansainvälisen valtamerten hallinnointikehyksen parantaminen, valtameriin ja meriin kohdistuvien paineiden vähentäminen, ekologisissa rajoissa kehittyvän kestävän sinisen talouden edellytysten luominen sekä kansainvälisen merentutkimuksen ja meritietojen lujittaminen. [tark. 65]

(41)  Kansainvälistä valtamerten hallinnointia edistävillä EMKREMKVR:n toimilla on pyrittävä parantamaan yleisenä kehyksenä olevia kansainvälisiä ja alueellisia prosesseja, sääntöjä ja instituutioita, joilla säännellään ja hallinnoidaan ihmisten toimintaa valtamerillä. EMKREMKVR:n olisi rahoitettava kansainvälisiä järjestelyjä, joihin unioni on sitoutunut aloilla, jotka eivät kuulu useiden eri kolmansien maiden kanssa tehtyjen kestävää kalastusta koskevien kumppanuussopimusten (kalastuskumppanuussopimusten) soveltamisalaan, sekä unionin lakisääteisiä jäsenmaksuja alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä. Kalastuskumppanuussopimuksia ja alueellisia kalastuksenhoitojärjestöjä rahoitetaan edelleen unionin talousarvion eri osista.

(42)  Rajavalvonnan ja merellisen turvallisuuden parantaminen on olennaisen tärkeää turvallisuuden ja puolustuksen kannalta. Tietojenvaihto sekä Euroopan kalastuksenvalvontaviraston, Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston välinen unionin raja- ja merivartiostojen yhteistyö on Euroopan unionin neuvoston 24. kesäkuuta 2014 hyväksymässä Euroopan unionin merellisessä turvallisuusstrategiassa ja 16. joulukuuta 2014 hyväksymässä toimintasuunnitelmassa keskeisessä asemassa näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi EMKREMKVR:n olisi tuettava merivalvonnan ja rannikkovartiostojen yhteistyötä sekä suoran että välillisen hallinnoinnin puitteissa, muun muassa tekemällä hankintoja monialaisia merialan operaatioita varten. Sen olisi myös mahdollistettava asianomaisten virastojen antama tuki merivalvonnan ja merellisen turvallisuuden alalla välillisen hallinnoinnin kautta.

(43)  Kunkin jäsenvaltion olisi yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa laadittava yhteistyössä kaikkien alueiden kanssa yksi ainoa ohjelma, jolle olisi saatava komission hyväksyntä. Alueellistamisen yhteydessä ja jäsenvaltioiden kannustamiseksi entistä strategisempaan lähestymistapaan ohjelmien valmistelussa komission olisi laadittava kustakin merialueesta analyysi, josta käy ilmi niiden yhteiset vahvuudet ja heikkoudet YKP:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Sekä jäsenvaltioiden että komission olisi tukeuduttava tähän analyysiin, kun kustakin ohjelmasta neuvotellaan ottaen huomioon alueelliset haasteet ja tarpeet. Ohjelmia arvioidessaan komission olisi otettava huomioon YKP:n ympäristölliset ja sosioekonomiset haasteet, ekologisissa rajoissa kehittyvän kestävän sinisen talouden ja sosioekonominen tuloksellisuus erityisesti pienimuotoisen rannikkokalastuksen osalta, merialuetason haasteet, merten ekosysteemien säilyttäminen ja ennallistaminen, merten roskaantumisen vähentäminen, roskien kerääminen sekä ilmastonmuutoksen torjuminen, hillitseminen ja siihen sopeutuminen. [tark. 66]

(43 a)  Hoitotoimenpiteiden tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi alueellisella tasolla jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön yhteishoitojärjestelmä, johon neuvoa-antavat toimikunnat, kalastajajärjestöt ja toimivaltaiset elimet/viranomaiset osallistuvat, ja vahvistettava siten osapuolten vuoropuhelua ja sitoutumista. [tark. 67]

(44)  EMKREMKVR:n tuen tuloksellisuutta jäsenvaltioissa olisi arvioitava indikaattoreiden pohjalta. Jäsenvaltioiden olisi raportoitava edistymisestä välitavoitteiden ja tavoitteiden suhteen, ja komission olisi suoritettava jäsenvaltioiden laatimien vuotuisten tuloksellisuuskertomusten perusteella tuloksellisuuden tarkastelu, jotta mahdolliset ongelmat täytäntöönpanossa ja korjaavat toimet voidaan havaita varhaisessa vaiheessa. Tätä tarkoitusta varten olisi otettava käyttöön yhteinen seuranta- ja arviointikehys.

(44 a)  Nykyiseen EMKVR:ään liittyvä maksumenettely on todettu huonoksi, koska neljän vuoden soveltamisen jälkeen ainoastaan 11 prosenttia on käytetty. Menettelyä olisi parannettava, jotta voidaan nopeuttaa maksuja edunsaajille, erityisesti yksityishenkilöille ja perheille. [tark. 68]

(45)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen(22) 22 ja 23 kohdan mukaan EMKREMKVR:ää on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella kerätään näyttöä EMKREMKVR:n käytännön vaikutuksista.

(46)  Komission olisi toteutettava tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat EMKREMKVR:ää ja sen toimia ja tuloksia. EMKREMKVR:lle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla olisi tuettava myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät EMKREMKVR:n toimintalinjoihin.

(46 a)  Komission olisi myös tarjottava asianmukaiset välineet, joiden avulla yhteiskunnalle voidaan tiedottaa kalastukseen ja vesiviljelyyn liittyvästä toiminnasta ja kalan ja äyriäisten kulutuksen monipuolistumisen eduista. [tark. 69]

(47)  Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus], Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(23), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(24), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(25) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(26) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä petostentorjuntaviraston (OLAF) olisi tehtävä tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia syyttäjänviraston (EPPO) olisi tutkittava petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niiden perusteella syytteitä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(27) mukaisesti. Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että unionin taloudelliset edut suojataan EMKREMKVR:n hallinnoinnin ja täytäntöönpanon yhteydessä asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] ja asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisesti. [tark. 70]

(48)  Avoimuuden lisäämiseksi unionin varojen käytön ja varainhoidon moitteettomuuden osalta ja erityisesti käytettyjen varojen julkisen valvonnan parantamiseksi EMKREMKVR:stä rahoitetuista toimista olisi julkaistava tietyt tiedot jäsenvaltion verkkosivustolla asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annetussa asetuksessa] mukaisesti. Kun jäsenvaltio julkaisee tiedot EMKREMKVR:stä rahoitetuista toimista, on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/679(28) vahvistettuja henkilötietojen suojaa koskevia sääntöjä. [tark. 71]

(49)  Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien täydentämiseksi ja muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä seuraavista: sen ajanjakson käynnistyskynnyksen ja keston määrittäminen, jonka ajan hakemus ei hakemusten hyväksyttävyysperusteiden mukaan ole hyväksyttävä; säilyttämistoimenpiteiden toteuttamiseen liittyvien edellytysten määrittely kalastustoiminnan pysyvän lopettamisen kustannuksiin perustumatonta rahoitusta varten; syrjäisimpien alueiden erityisistä haitoista johtuvien lisäkustannusten laskentaperusteiden määrittely; maksuajan kulumisen keskeyttämisen käynnistävien jäsenvaltioiden vakavien noudattamatta jättämisten määrittely; maksujen keskeyttämisen käynnistävien jäsenvaltioiden vakavien noudattamatta jättämisten määrittely; sovellettavien rahoitusoikaisujen tason vahvistamisperusteiden ja kiinteämääräisten tai ekstrapoloitujen rahoitusoikaisujen soveltamisperusteiden määrittely; liitteen I muuttaminen sekä yhteisen seuranta- ja arviointijärjestelmän vahvistaminen. Jotta helpotetaan sujuvaa siirtymistä asetuksessa (EU) N:o 508/2014 perustetusta järjestelmästä tässä asetuksessa perustettuun järjestelmään, komissiolle olisi myös siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat siirtymäedellytysten vahvistamista.

(50)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta seuraavien osalta: toimintaohjelmien ja niiden muutosten hyväksyminen, tiedonkeruuta koskevien kansallisten työsuunnitelmien hyväksyminen sekä maksujen keskeyttäminen ja rahoitusoikaisujen tekeminen.

(51)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta tiedonkeruuta koskevien kansallisten työsuunnitelmien esittämisen menettelyjen, muodon ja aikataulun sekä vuotuisten täytäntöönpanokertomusten esittämisen osalta,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISTÄ

I LUKU

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKREMKVR). Siinä vahvistetaan EMKREMKVR:n toimintalinjat, sen talousarvio ohjelmakaudella 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoituksen myöntämistä koskevat erityissäännöt, jotka täydentävät EMKREMKVR:ään sovellettavia asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] mukaisia yleisiä sääntöjä.

2 artikla

Maantieteellinen soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan unionin alueella toteutettaviin toimiin, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä.

3 artikla

Määritelmät

1.  Tässä asetuksessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 1380/2013 4 artiklassa, asetuksen (EU) N:o 1379/2013 5 artiklassa, asetuksen (EY) N:o 1224/2009 4 artiklassa ja asetuksen (EU) [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 2 artiklassa tarkoitettuja määritelmiä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 2 artiklan 6 kohdan mukaisia rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

2)  ’yhteisellä tietojenvaihtoympäristöllä’ (CISE) eri alojen ja maiden väliseen merivalvontaan osallistuvien viranomaisten välisen tietojenvaihdon tukemiseksi kehitettyjen järjestelmien ympäristöä, jolla lisätään viranomaisten tietoisuutta merellä tapahtuvasta toiminnasta toteutetuista toimista; [tark. 72]

3)  ’merivartiostolla’ kansallisia viranomaisia, jotka hoitavat rannikkovartiotehtäviä, joihin kuuluvat meriturvallisuus, merellinen turvallisuus, merellä harjoitettava tullitoiminta, ihmiskaupan ja salakuljetuksen ehkäiseminen ja estäminen, verkkosovelluksia hyödyntävä merenkulun lainvalvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, meriympäristön suojelu, etsintä- ja pelastustoimet, onnettomuus- ja katastrofivalmiudet, kalastuksen valvonta, tarkastukset ja muu näiden tehtävien hoitamiseen liittyvä toiminta; [tark. 73]

4)  ’Euroopan meripoliittisella seurantakeskuksella ja tietoverkolla’ (EMODnet) kumppanuutta meritietojen ja metadatan kokoamiseksi, jotta nämä hajanaiset resurssit ovat paremmin saatavilla ja käytettävissä julkisten ja yksityisten käyttäjien keskuudessa tarjoamalla laatuvarmennettuja, yhteentoimivia ja yhdenmukaistettuja meritietoja;

5)  ’koekalastuksella’ sellaisten kantojen kalastusta, joita ei ole kalastettu tai joita ei ole kalastettu tietyllä pyydystyypillä tai tekniikalla viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana;

6)  ’kalastajalla’ luonnollista henkilöä, jonka jäsenvaltio katsoo harjoittavan kaupallista kalastustoimintaa;

6 a)  ’virkistyskalastuksella’ ei-kaupallista kalastustoimintaa, jossa meren elollisia luonnonvaroja hyödynnetään virkistys-, matkailu- tai urheilutarkoituksiin; [tark. 74]

6 b)  ’virkistyskalastusalalla’ kaikkia virkistyskalastuksen osia sekä yrityksiä ja työpaikkoja, jotka ovat riippuvaisia tällaisesta kalastuksesta tai jotka syntyvät sen ansiosta; [tark. 75]

7)  ’sisävesikalastuksella’ kalastustoimintaa, jota harjoitetaan kaupallisessa tarkoituksessa sisävesillä aluksilla tai muilla välineillä, myös niillä, joita käytetään talvikalastukseen;

7 a)  ’rantakalastajalla’ luonnollista henkilöä, jonka jäsenvaltio katsoo harjoittavan kaupallista rantakalastustoimintaa; [tark. 76]

8)  ’kansainvälisellä valtamerten hallinnoinnilla’ unionin aloitetta, jolla parannetaan yleisenä kehyksenä olevia kansainvälisiä ja alueellisia prosesseja, sopimuksia, järjestelyjä, sääntöjä ja instituutioita johdonmukaisella, monialaisella ja sääntöihin perustuvalla lähestymistavalla sen varmistamiseksi, että valtameret ovat terveitä, turvallisia, turvattuja, puhtaita ja kestävästi hoidettuja;

9)  ’meripolitiikalla’ unionin politiikkaa, jonka tavoitteena on edistää yhdennettyä ja johdonmukaista päätöksentekoa, jolla maksimoidaan unionin – erityisesti rannikko- ja saarialueiden ja syrjäisimpien alueiden sekä kestävän sinisen talouden eri alojen – kestävä kehitys, talouskasvu ja sosiaalinen yhteenkuuluvuus johdonmukaisella mereen liittyvällä politiikalla ja asiaankuuluvalla kansainvälisellä yhteistyöllä;

10)  ’merellisellä turvallisuudella ja merivalvonnalla’ toimintaa, jonka tarkoituksena on ymmärtää sekä tarvittaessa estää ja hallita kokonaisvaltaisesti kaikkia merellisiä tapahtumia ja toimia, jotka voivat vaikuttaa meriturvallisuuteen ja merelliseen turvallisuuteen, lainvalvontaan, puolustukseen, rajavalvontaan, meriympäristön suojeluun, kalastuksen valvontaan, kauppaan ja unionin taloudellisten etujen suojaamiseen;

11)  ’merten aluesuunnittelulla’ prosessia, jonka puitteissa jäsenvaltion viranomaiset tarkastelevat ja organisoivat ihmisen toimintaa merialueilla ekologisten, taloudellisten ja sosiaalisten tavoitteiden saavuttamiseksi;

12)  ’tuottavilla vesiviljelyinvestoinneilla’ investointeja vesiviljelytuotantoon käytettäviin laitteisiin tai tiloihin taikka niiden rakentamiseen, laajentamiseen tai uudenaikaistamiseen; [tark. 77]

13)  ’merialuestrategialla’ yhdennettyä kehystä samalla tietyllä merialueella tai yhdellä tai useammalla sen osa-alueella sijaitsevien jäsenvaltioiden ja tarvittaessa kolmansien maiden yhteisiin merialan haasteisiin vastaamiseksi sekä yhteistyön ja koordinoinnin edistämiseksi, jotta voidaan saavuttaa taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus; komissio laatii sen yhteistyössä jäsenvaltioiden ja asianomaisten kolmansien maiden, niiden alueiden ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa; [tark. 78]

14)  ’pienimuotoisella rannikkokalastuksella’ kalastusta, jota harjoitetaan kokonaispituudeltaan alle 12 metrin pituisilla aluksilla, jotka eivät käytä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006(29) 2 artiklan 1 kohdassa lueteltuja vedettäviä pyydyksiä, rantakalastusta ja äyriäisten keräämistä; [tark. 79]

14 a)  ’syrjäisimmillä alueilla toimivalla pienimuotoisella laivastolla’ pienimuotoista kalastusta harjoittavaa laivastoa, joka toimii syrjäisimmillä alueilla sellaisina kuin ne on määritelty kussakin kansallisessa toimenpideohjelmassa; [tark. 80]

15)  ’kestävällä sinisellä taloudella’ kaikkea sellaista alakohtaista ja monialaista taloudellista toimintaa kaikkialla sisämarkkinoilla, joka liittyy valtameriin, meriin, rannikkoihin ja sisävesiin niin unionin saarialueilla ja syrjäisimmillä alueilla kuin sisämaavaltioissa, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat sekä markkinattomat tavarat ja palvelut, ja joka on johdonmukaista unionin ympäristölainsäädännön kanssa joilla pyritään varmistamaan ympäristöön liittyvä, sosiaalinen sekä taloudellinen hyvinvointi nykyisille ja tuleville sukupolville pitäen samalla yllä ja ennallistamalla terveitä merten ekosysteemejä sekä suojelemalla haavoittuvia luonnonvaroja unionin ympäristölainsäädännön mukaisesti; [tark. 81]

15 a)  ’yhteishoidolla’ kumppanuussopimusta, jolla hallitus, paikallinen käyttäjäyhteisö (kalastajat), ulkopuoliset toimijat (kansalaisjärjestöt, tutkimuslaitokset) ja toisinaan muut kalastusalalla toimivat ja rannikkojen luonnonvaroja hyödyntävät sidosryhmät (muun muassa alusten omistajat, kalakaupan pitäjät, luottolaitokset tai lainanantajat ja matkailualan toimijat) jakavat kalastuksenhoidon päätöksentekoon liittyvän vastuun ja vallan; [tark. 82]

15 b)  ’ympäristövahingolla’ luonnon tai ihmisen aiheuttamaa onnettomuutta, joka johtaa ympäristön tilan huononemiseen. [tark. 83]

4 artikla

Toimintalinjat

EMKREMKVR osallistuu YKP:n ja meripolitiikan täytäntöönpanoon. Sen toimintalinjat ovat seuraavat:

1)  kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen suojeleminen, ennallistaminen ja säilyttäminen; [tark. 291/rev]

1 a)  kestävän vesiviljelyn edistäminen; [tark. 85]

2)  unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kestävän ja sosiaalisesti vastuullisen vesiviljelyn, kalastuksen ja markkinoiden avulla; [tark. 291/rev]

3)  kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen tukeminen ottaen huomioon ekologinen kestokyky sekä hyvinvoinnin sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistäminen rannikko-, saari- ja sisävesiyhteisöissä; [tark. 87]

4)  kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen.

EMKREMKVR:n tuella edistetään myös ympäristöön sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien unionin tavoitteiden saavuttamista. Edistymistä seurataan liitteessä IV vahvistettua menettelytapaa noudattaen. [tark. 88]

Näihin tavoitteisiin pyrkiminen ei saa johtaa kalastuskapasiteetin lisääntymiseen. [tark. 281]

4 a artikla

Syrjäisimmät alueet

Kaikissa tämän asetuksen säännöksissä on otettava huomioon SEUT-sopimuksen 349 artiklassa mainitut erityiset haitat. [tark. 89]

II LUKU

Rahoituskehys

5 artikla

Talousarvio

1.  EMKREMKVR:n täytäntöönpanoon ohjelmakaudella 2021–2027 käytettävissä olevat määrärahat ovat 6 140 000 000 nostetaan 6 867 000 000 euroon vuoden 2018 kiinteinä hintoina (7 739 000 000 euroa käypinä hintoina. [tark. 90]

2.  EMKREMKVR:lle II osaston mukaan kohdennettu osuus määrärahoista toteutetaan yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] ja asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 63 artiklan mukaisesti.

3.  EMKREMKVR:lle III osaston mukaan kohdennettu osuus määrärahoista toteutetaan joko suoraan komission toimesta asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisen hallinnoinnin puitteissa mainitun asetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti.

6 artikla

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvat talousarviovarat

1.  Asetuksen II osastossa täsmennetyn yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 5 311 000 000 euroa 87 prosenttia EMKVR:n määrärahoista [xxx euroa] käypinä hintoina liitteessä V olevan vuosijakauman mukaisesti. [tark. 91]

2.  Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on kohdennettava liitteessä V vahvistetusta unionin rahoitustuestaan syrjäisimmillä alueilla toteutettaviin toimiin vähintään

a)  102 000 000 euroa Azorien ja Madeiran osalta,

b)  82 000 000 euroa Kanariansaarten osalta,

c)  131 000 000 euroa Guadeloupen, Ranskan Guayanan, Martiniquen, Mayotten, Réunionin ja Saint-Martinin osalta. [tark. 92]

3.  Jäljempänä 21 artiklassa tarkoitettu korvaus saa olla enintään 50 prosenttia kustakin 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetusta määrärahasta. [tark. 93]

4.  Vähintään 15 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta on kohdennettava 19 ja 20 artiklassa tarkoitettuihin tuen kohteisiin. Jäsenvaltiot, joilla ei ole pääsyä unionin vesille, voivat soveltaa alhaisempaa prosenttiosuutta ottaen huomioon niiden valvontaa ja tiedonkeruuta koskevat tehtävät. Jos määrärahoja valvontaan ja tiedonkeruuseen tämän asetuksen 19 ja 20 artiklan mukaisesti ei käytetä, asianomaiset jäsenvaltiot voivat siirtää vastaavat summat käytettäviksi suoraan hallinnoituina unionin kalastusvalvontajärjestelmän kehittämiseen ja täytäntöönpanoon, josta vastaa Euroopan kalastuksenvalvontavirasto (EFCA) tämän asetuksen 40 artiklan b alakohdan mukaisesti. [tark. 94]

4 a.  Vähintään 25 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta on kohdennettava meren ja rannikoiden biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen sekä meriosaamiseen (22 ja 27 artikla). [tark. 283 ja tark. 315]

4 b.  Vähintään 10 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta on kohdennettava miehistöjen turvallisuuden, työ- ja elinolojen, koulutuksen, sosiaalisen vuoropuhelun, pätevyyksien sekä työllisyyden parantamiseen. Unionin jäsenvaltiokohtainen rahoitustuki EMKVR:stä kaikkiin aluksilla tehtäviin investointeihin ei saa olla yli 60 prosenttia jäsenvaltiota kohti myönnetystä unionin rahoitustuesta. [tark. 96]

5.  Jäsenvaltiokohtainen unionin rahoitustuki, joka myönnetään EMKREMKVR:stä 17 artiklan 2 kohdassa ja 18 artiklassa tarkoitettuihin tuen kohteisiin, ei saa ylittää korkeampaa seuraavista kahdesta kynnyksestä:

a)  6 000 000 euroa tai

b)  10 15 prosenttia jäsenvaltiokohtaisesta unionin rahoitustuesta. [tark. 97]

6.  EMKREMKVR voi asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 30–32 artiklan mukaisesti myöntää jäsenvaltion aloitteesta tukea tekniseen apuun rahaston tehokasta hallinnointia ja käyttöä varten.

7 artikla

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvien määrärahojen jakaminen

Jäsenvaltioiden käytettävissä ohjelmakaudella 2021–2027 olevat 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut maksusitoumusmäärärahat vahvistetaan liitteessä V olevassa taulukossa.

8 artikla

Suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvat talousarviovarat

1.  Jäljempänä III osastossa täsmennetyn suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluva osuus määrärahoista on 829 000 000 euroa 13 prosenttia EMKVR:n määrärahoista [xxx euroa] käypinä hintoina. [tark. 98]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua määrää voidaan käyttää EMKREMKVR:n täytäntöönpanoa koskevaan tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.

EMKREMKVR voi komission aloitteesta ja noudattaen enimmäismäärää, joka on 1,7 prosenttia 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista määrärahoista, myöntää tukea erityisesti

a)  asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 29 artiklassa tarkoitettuun tekniseen apuun tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten;

b)  kestävää kalastusta koskevien kalastuskumppanuussopimusten valmisteluun, seurantaan ja arviointiin sekä unionin osallistumiseen alueellisiin kalastuksenhoitojärjestöihin;

c)  paikallisten toimintaryhmien eurooppalaisen verkoston perustamiseen.

3.  EMKREMKVR myöntää tukea tämän asetuksen täytäntöönpanoon liittyvän tiedotuksen ja viestinnän kustannuksiin.

III LUKU

Ohjelmasuunnittelu

9 artikla

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen ohjelmasuunnittelu

1.  Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 16 artiklan mukaisesti kunkin jäsenvaltion on laadittava yksi kansallinen ohjelma tai alueellisia toimintaohjelmia pannakseen täytäntöön 4 artiklassa tarkoitetut toimintalinjat. [tark. 99]

2.  Jäljempänä olevan II osaston mukainen tuki on organisoitava liitteessä II vahvistettujen tuen kohteiden mukaan.

3.  Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 17 artiklassa tarkoitettujen osatekijöiden lisäksi ohjelmassa on oltava

a)  vahvuuksia, heikkouksia, mahdollisuuksia ja uhkia käsittelevä analyysi tilanteesta ja niiden tarpeiden määrittely, jotka ohjelman kattamalla maantieteellisellä alueella, mukaan lukien tarvittaessa merialueet, on täytettävä;

b)  15 artiklassa tarkoitettu pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma;

c)  tarvittaessa 4 kohdassa 29 c artiklassa tarkoitetut syrjäisimpiä alueita koskevat toimintasuunnitelmat. [tark. 100]

c a)  tarvittaessa kalastus-, äyriäisten pyynti- ja meriasioista vastaavien alue- ja paikallisviranomaisten merialuekohtaisia toimintaohjelmia. [tark. 101]

4.  Asianomaisten jäsenvaltioiden on ohjelmansa osana laadittava kutakin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua syrjäisimpää aluetta koskeva toimintasuunnitelma, jossa esitetään

a)  strategia kalavarojen kestävää hyödyntämistä sekä kestävän sinisen talouden kehittämistä varten;

b)  kuvaus suunnitelluista päätoimista ja niitä vastaavista rahoitusvaroista, mukaan luettuina

i)  II osaston mukainen kalastus- ja vesiviljelyalan rakenteellinen tuki;

ii)  21 artiklassa tarkoitettu lisäkustannusten korvaus;

iii)  muut kestävään siniseen talouteen tehtävät investoinnit, joita tarvitaan rannikkoalueiden kestävään kehitykseen. [tark. 102]

5.  Komissio Saatuaan asianomaisten neuvoa-antavien toimikuntien lausunnot komissio laatii kustakin merialueesta analyysin, jossa esitetään merialueen yhteiset vahvuudet ja heikkoudet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa tarkoitettujen YKP:n tavoitteiden saavuttamisen sekä direktiivissä 2008/56/EY tarkoitetun ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kannalta. Analyysissä otetaan tarvittaessa huomioon merialueiden ja makroalueiden osalta voimassa olevat strategiat. [tark. 103]

6.  Komissio arvioi ohjelman asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 18 artiklan mukaisesti. Arvioinnissaan komissio ottaa erityisesti huomioon

a)  sen, että ohjelman vaikutus 4 artiklassa tarkoitettuihin toimintalinjoihin maksimoidaan;

b)  tasapainon jäsenvaltioiden asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdan mukaisesti vuosittain ilmoittamien laivastojen kalastuskapasiteetin ja käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien välillä;

b a)  tarvittaessa tarpeen nykyaikaistaa tai uudistaa laivastoja; [tark. 104]

c)  tarvittaessa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 9 ja 10 artiklan nojalla hyväksytyt monivuotiset hoitosuunnitelmat, neuvoston asetuksen (EY) N:o 1967/2006 19 artiklan nojalla hyväksytyt hoitosuunnitelmat ja alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen suositukset, jos ne koskevat unionia;

d)  asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen;

d a)  kalastusalan tuottavuudelle merkittävää haittaa aiheuttavien haitallisten vieraslajien hallinnan; [tark. 105]

d b)  innovatiivisiin valikoiviin pyydyksiin ja niiden käyttöön kaikkialla unionissa liittyvän tutkimuksen tukemisen, muun muassa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 27 artiklan mukaisesti; [tark. 106]

e)  uusimman näytön tasapainosta ympäristöalan painopisteiden ja kestävän sinisen talouden ja erityisesti kalastus- ja vesiviljelyalan sosioekonomisesta tuloksellisuudesta sosioekonomisen tuloksellisuuden välillä; [tark. 107]

f)  tarvittaessa 5 kohdassa tarkoitetut analyysit;

g)  ohjelman vaikutuksen meriekosysteemien säilyttämiseen ja ennallistamiseen; Natura 2000 -verkostoon liittyvän tuen on oltava direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan 4 kohdan nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaista ohjelman vaikutuksen taloudellisten ja sosiaalisten seikkojen välisen tasapainon aikaansaamiseen sekä meriekosysteemien ja makeanveden ekosysteemien säilyttämiseen ja ennallistamiseen; [tark. 108]

h)  ohjelman vaikutuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin xx/xx [direktiivi tiettyjen muovituotteiden ympäristövaikutuksen vähentämisestä](30) mukaiseen merten roskien keräämiseen ja roskaantumisen vähentämiseen; [tark. 109]

i)  ohjelman vaikutuksen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen torjumiseen ja siihen sopeutumiseen, mukaan lukien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen polttoainesäästöjen avulla. [tark. 110]

i a)  ohjelman panoksen LIS-kalastuksen torjuntaan. [tark. 111]

7.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla ohjelma hyväksytään, jollei asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 18 artiklasta muuta johdu. Komissio hyväksyy ehdotetun ohjelman, mikäli tarvittavat tiedot on toimitettu.

8.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla ohjelman muutokset hyväksytään, jollei asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 19 artiklasta muuta johdu.

10 artikla

Suoran ja välillisen hallinnoinnin piiriin kuuluvan tuen ohjelmasuunnittelu

Jäljempänä oleva III osasto on pantava täytäntöön asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa on tarvittaessa esitettävä 47 artiklassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

II OSASTO

YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVAN HALLINNOINNIN PIIRIIN KUULUVA TUKI

I LUKU

Tukea koskevat yleiset periaatteet

11 artikla

Valtiontuki

1.  Jäsenvaltioiden kalastus- ja vesiviljelyalan yrityksille myöntämään tukeen sovelletaan perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 2 kohdan soveltamista.

2.  Perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa ei kuitenkaan sovelleta maksuihin, jotka jäsenvaltiot suorittavat tämän asetuksen nojalla ja jotka kuuluvat perussopimuksen 42 artiklan soveltamisalaan.

3.  Kansallisia säännöksiä, joilla otetaan käyttöön tämän asetuksen säännöksiä laajempi julkinen rahoitus 2 kohdassa tarkoitetuille maksuille, kohdellaan 1 kohdan perusteella kokonaisuutena.

12 artikla

Hakemusten hyväksyttävyys

1.  Tuensaajan Hakijan hakemus tuen saamiseksi EMKREMKVR:stä ei ole hyväksyttävä 4 kohdan nojalla vahvistettavana ajanjaksona, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että asianomainen tuensaaja hakija [tark. 112]

a)  on syyllistynyt neuvoston asetuksen (EY) N:o 1005/2008(31) 42 artiklan tai neuvoston asetuksen (EY) N:o 1224/2009 90 artiklan tai muun Euroopan parlamentin ja neuvoston antaman lainsäädännön mukaisiin vakaviin rikkomuksiin YKP:n ja unionin ympäristölainsäädännön puitteissa;; [tark. 317]

b)  on osallistunut asetuksen (EY) N:o 1005/2008 40 artiklan 3 kohdassa vahvistetussa unionin LIS-alusluettelossa olevien kalastusalusten tai mainitun asetuksen 33 artiklassa vahvistetuiksi yhteistyöhön osallistumattomiksi kolmansiksi maiksi todettujen maiden lipun alla purjehtivan aluksen toimintaan, hallinnointiin tai omistamiseen tai

c)  on syyllistynyt johonkin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/99/EY(32) 3 ja 4 artiklassa vahvistetuista ympäristörikoksista, kun hakemus koskee 23 artiklan mukaista tukea. [tark. 114]

2.  Hakemuksen jätettyään tuensaajan on täytettävä 1 kohdassa tarkoitetut hyväksyttävyysedellytykset toimen koko täytäntöönpanon ajan ja viiden kahden vuoden ajan sen jälkeen kun loppumaksu on suoritettu asianomaiselle tuensaajalle. [tark. 115]

3.  Tuensaajan hakemus ei ole hyväksyttävä 4 kohdan nojalla vahvistettavana ajanjaksona, jos toimivaltainen viranomainen on todennut, että asianomainen tuensaaja on syyllistynyt petokseen, sellaisena kuin se määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2017/1371/EU(33) 3 artiklassa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta pidemmälle meneviä kansallisia sääntöjä, joista on sovittu asianomaisen jäsenvaltion kanssa kumppanuussopimuksessa.

4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 52 artiklan mukaisesti seuraavien osalta:

a)  1 ja 3 kohdassa tarkoitetun ajanjakson, jona hakemus ei ole hyväksyttävä, käynnistyskynnyksen ja keston määrittely niin, että ne ovat oikeassa suhteessa vakavan rikkomuksen, rikoksen tai petoksen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistumiseen ja että kesto on vähintään yhden vuoden pituinen;

a a)  mahdolliset edellytykset, joiden mukaisesti voidaan lyhentää ajanjaksoa, jonka kuluessa tukea ei voi saada; [tark. 116]

a b)  sellaisten edellytysten määrittely, jotka on täytettävä sen jälkeen, kun 2 kohdassa tarkoitettu pyyntö on esitetty, ja järjestelyt, jotka koskevat myönnetyn tuen takaisinperintää, jos sääntöjä ei ole noudatettu, sen mukaan, kuinka vakavasta rikkomuksesta on kyse; [tark. 117]

b)  1 ja 3 kohdassa tarkoitetun ajanjakson alkamis- tai päättymispäivät.

5.  Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että EMKREMKVR:lle hakemuksen jättävät tuensaajat toimittavat hallintoviranomaiselle allekirjoitetun lausuman siitä, että ne täyttävät 1 ja 3 kohdassa luetellut perusteet. Jäsenvaltioiden on tarkistettava lausuman paikkansapitävyys ennen toimen hyväksymistä asetuksen (EY) N:o 1224/2009 93 artiklassa tarkoitetuista rikkomuksia koskevista kansallisista rekistereistä saatavien tietojen tai muiden saatavilla olevien tietojen pohjalta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tarkistuksen toteuttamiseksi jäsenvaltion on toisen jäsenvaltion pyynnöstä annettava asetuksen (EY) N:o 1224/2009 93 artiklassa tarkoitetun rikkomuksia koskevan kansallisen rekisterinsä sisältämät tiedot.

5 a.  Jäsenvaltiot voivat soveltaa hakemusten käsittelemättäjättämiskautta myös sellaisten sisävesikalastajien esittämiin hakemuksiin, jotka ovat rikkoneet vakavasti kansallisia sääntöjä. [tark. 118]

12 a artikla

Tukikelpoiset toimet

EMKVR:n avulla voidaan tukea erilaisia toimia, joita jäsenvaltiot ovat yksilöineet ohjelmissaan, edellyttäen että ne kuuluvat yhden tai useamman tässä asetuksessa tarkoitetun toimintalinjan piiriin. [tark. 119]

13 artikla

Tukeen oikeuttamattomat toimet

Seuraaviin toimiin ei voida myöntää EMKREMKVR:n tukea:

a)  kalastusaluksen kalastuskapasiteettia lisäävät toimet tai sellaisten laitteiden hankinnan tukeminen, jotka parantavat aluksen kykyä löytää kalaa, paitsi kun tavoitteena on miehistön turvallisuuden tai työ- tai elinolojen parantaminen, mikä käsittää aluksen vakauden korjaamisen, tai tuotteen laatua, edellyttäen, että lisäys on asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnetyissä rajoissa, vaarantamatta kuitenkaan kalastuskapasiteetin ja käytettävien kalastusmahdollisuuksien välistä tasapainoa ja lisäämättä asianomaisen kalastusaluksen pyyntikapasiteettia; [tark. 120]

b)  kalastusalusten rakentaminen ja hankinta tai kalastusalusten tuonti, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä;

c)  kalastusalusten siirto tai lippuvaltion vaihto kolmansiin maihin, mukaan luettuna yhteisyritysten perustaminen kyseisten maiden kumppaneiden kanssa;

d)  kalastustoiminnan tilapäinen tai pysyvä lopettaminen, ellei tässä asetuksessa toisin säädetä;

e)  koekalastus;

f)  yrityksen omistuksen siirtäminen lukuun ottamatta yrityksen siirtoa nuorille kalastajille tai nuorille vesiviljelyalan tuottajille; [tark. 121]

g)  suorat istutukset, ellei niistä ole nimenomaisesti säädetty säilyttämistoimenpiteenä unionin säädöksessä tai ellei ole kyse koeistutuksesta tai sellaisiin prosesseihin liittyvästä istutuksesta, joilla parannetaan ympäristöä ja luonnonympäristön tuotanto-oloja; [tark. 122]

h)  uusien satamien, uusien purkupaikkojen tai uusien huutokauppahallien rakentaminen rakentaminen lukuun ottamatta pieniä satamia ja purkupaikkoja syrjäisillä ja etenkin kaikkein syrjäisimmillä alueilla, syrjäisillä saarilla sekä syrjäisillä ja kaupunkien ulkopuolisilla rannikkoalueilla; [tark. 123]

i)  markkinoiden interventiomekanismit, joiden tarkoituksena on tarjonnan vähentämiseksi vetää kalastus- tai vesiviljelytuotteita markkinoilta tilapäisesti tai pysyvästi, jotta voidaan estää hintojen lasku tai ajaa hintoja ylös; edellisen laajennuksena logistiikkaketjuun kuuluva varastointi, jolla olisi joko tahallisesti tai tahattomasti samat vaikutukset; [tark. 124]

j)  ellei tässä asetuksessa toisin säädetä, kalastusaluksiin tehtävät tehtävät investoinnit, jotka ovat tarpeen unionin tai kansallisen lainsäädännön vaatimusten täyttämiseksi, mukaan lukien alueellisiin kalastusjärjestöihin liittyvien unionin velvoitteiden mukaiset vaatimukset, paitsi jos nämä investoinnit aiheuttavat suhteettomia kustannuksia toimijoille; [tark. 125]

k)  investoinnit kalastusaluksiin, jotka ovat harjoittaneet toimintaa merellä vähemmän kuin 60 päivää vuodessa kumpanakin tukihakemuksen jättämispäivää edeltäneinä kahtena kalenterivuotena. [tark. 126]

k a)  kalastusaluksen pää- tai apukoneen korvaaminen tai nykyaikaistaminen, jos siitä seuraa tehon lisäys kilowatteina; [tark. 127]

k b)  muuntogeenisten organismien tuottaminen, jos tällainen tuotanto voi vaikuttaa kielteisesti luonnonympäristöön. [tark. 128]

13 a artikla

Tuki kalastuksenhoitoon ja kalastuslaivastojen hallinnointiin

EMKVR:stä voidaan tukea kalastuksenhoitoa ja kalastuslaivastojen hallinnointia asetuksen (EU) N:o 1380/2013 23 artiklassa tarkoitetun lisäys-/poistojärjestelmän mukaisesti ja noudattaen kyseisen asetuksen liitteessä II vahvistettuja kalastuskapasiteetin ylärajoja. Jäsenvaltioiden on erityisesti pyrittävä optimoimaan käytettävissään olevan kalastuskapasiteetin jakaminen ottaen huomioon laivastojensa tarpeet kokonaiskalastuskapasiteettiaan lisäämättä. [tark. 323]

II LUKU

Toimintalinja 1: Kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen ja sosioekonominen vakaus [tark. 129]

1 jakso

Yleiset edellytykset

14 artikla

Tuen yleinen soveltamisala

1.  Tässä luvussa tarkoitetun tuen on edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklassa vahvistettujen YKP:n ympäristöllisten, taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien tavoitteiden toteutumista ja sen on edistettävä työmarkkinaosapuolten välistä vuoropuhelua. [tark. 130]

2.  Jos alukselle myönnetään tämän luvun mukaista tukea, alusta ei saa siirtää eikä sen lippuvaltiota vaihtaa unionin ulkopuolelle vähintään viiden vuoden ajan tukea saaneen toimen loppumaksusta.

3.  Tämän luvun mukaista tukea sovelletaan myös sisävesikalastukseen, lukuun ottamatta 15 ja 17 artiklaa.

2 jakso

Pienimuotoinen rannikkokalastus

15 artikla

Pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva toimintasuunnitelma

1.  Jäsenvaltioiden on ohjelmansa osana laadittava asianmukaisessa yhteistyössä asianomaisten alojen kanssa pienimuotoista rannikkokalastusta koskeva erityinen toimintasuunnitelma, jossa vahvistetaan kehittämisstrategia kannattavaa ja kestävää pienimuotoista rannikkokalastusta varten. Strategiassa on tapauksen mukaan oltava seuraavat osat: [tark. 131]

a)  kalastuskapasiteetin mukauttaminen ja hallinnointi;

b)  meriympäristölle vähiten vahinkoa aiheuttavien vaikutuksiltaan vähäisten, ilmastonmuutoksen kestävien ja vähähiilisten kalastuskäytäntöjen edistäminen;

c)  alan arvoketjun ja kaupan pitämistä koskevien strategioiden edistäminen edistämällä mekanismeja, joilla parannetaan ensimyyntihintaa kalastajien hyödyksi siten, että lisätään heidän työstään saamaa korvausta, ja edistetään lisäarvon jakautumista alan arvoketjussa oikeudenmukaisesti ja riittävästi supistamalla väliportaiden marginaaleja, korottamalla tuottajille maksettuja hintoja ja hillitsemällä loppukuluttajien maksamia hintoja; [tark. 311]

d)  osaamisen, tietämyksen ja innovoinnin edistäminen ja valmiuksien kehittäminen erityisesti nuorten kalastajien keskuudessa; [tark. 132]

e)  terveyden, turvallisuuden ja työolojen parantaminen parantaminen kalastusaluksilla, rantakalastuksessa sekä äyriäisten keräämisessä samoin kuin rannikolla suoraan kalastukseen liittyvässä toiminnassa; [tark. 133]

f)  tietojen keräämistä, jäljitettävyyttä, seurantaa, tarkastuksia ja valvontaa koskevien vaatimusten noudattamisen parantaminen;

g)  osallistuminen merialueiden osallistavaan hallinnointiin, mukaan lukien suojellut merialueet ja Natura 2000 -alueet;

h)  toimintojen monipuolistaminen laajemmassa kestävässä sinisessä taloudessa;

i)  kollektiivinen järjestäytyminen sekä osallistuminen päätöksentekoon ja lausuntomenettelyihin.

2.  Toimintasuunnitelmassa on otettava huomioon FAO:n vapaaehtoisesti noudatettava ohjeisto kestävän pienimuotoisen kalastuksen turvaamisesta ja tarvittaessa Välimeren yleisen kalastuskomission alueellinen toimintasuunnitelma pienimuotoiselle kalastukselle.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun strategian täytäntöönpanon seuraamiseksi toimintasuunnitelmassa on asetettava erityiset välitavoitteet ja tavoitteet, jotka yhdistetään asianomaisiin indikaattoreihin 37 artiklassa tarkoitetussa seuranta- ja arviointikehyksessä.

3 a.  tukea hakevien toimijoiden hallinnollisen rasitteen keventämiseksi jäsenvaltioiden on pyrittävä ottamaan käyttöön EMKVR-toimia koskeva yksinkertaistettu unionin yhteinen hakulomake; [tark. 134]

16 artikla

Investoinnit pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettäviin kalastusaluksiin

1.  EMKREMKVR voi tukea seuraavanlaisia investointeja pienimuotoisessa rannikkokalastuksessa käytettäviin kalastusaluksiin, jotka kuuluvat sellaiseen laivaston osaan, jonka osalta asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa viimeisimmässä kalastuskapasiteettiselvityksessä on osoitettu, että kapasiteetti ja tuon laivaston osan käytettävissä olevat kalastusmahdollisuudet ovat tasapainossa:

a)  sellaisen nuoren kalastajan ensimmäinen kalastusalushankinta, joka on hakemusta jättäessään alle 40 vuoden ikäinen ja työskennellyt vähintään viiden vuoden ajan kalastajana tai jolla on riittävä ammatillinen pätevyys;

a a)  alusten kunnostaminen, uudelleensuuntaaminen ja uudistaminen, jos kyseessä on selvästi vanhentunut alus, mikä mahdollistaa kalastusolosuhteiden parantamisen ja merellä vietetyn ajan lisäämisen. [tark. 312]

b)  pääkoneen tai apukoneen korvaaminen tai nykyaikaistaminen.

b a)  luotonsaannin sekä vakuutusten ja rahoitusvälineiden saannin helpottaminen; [tark. 136]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen alusten on oltava varustettu merikalastusta varten, ja niiden on oltava iältään 5–30 vuotta. [tark. 137]

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää seuraavin edellytyksin:

a)  uuden tai nykyaikaistetun koneen teho ei ole kilowatteina ilmaistuna suurempi kuin korvattavassa koneessa;

b)  koneen korvaamisesta tai nykyaikaistamisesta mahdollisesti johtuva kalastuskapasiteetin kilowatteina ilmaistu vähennys poistetaan pysyvästi unionin kalastuslaivastorekisteristä;

c)  jäsenvaltio on fyysisesti tarkastanut kalastusaluksen konetehon sen varmistamiseksi, ettei se ylitä kalastusluvassa ilmoitettua konetehoa.

4.  Tukea ei saa myöntää tämän artiklan nojalla, jos arviointia kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisestä tasapainosta ei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa viimeisimmässä selvityksessä sen laivaston osan osalta, johon asianomaiset alukset kuuluvat, ole laadittu mainitussa asetuksessa tarkoitetuissa yhteisissä suuntaviivoissa vahvistettujen biologisten, taloudellisten ja aluksen käyttöön liittyvien indikaattoreiden perusteella.

3 jakso

Erityiset tuen kohteet

17 artikla

Kalastuksenhoito ja kalastuslaivastojen hallinnointi

1.  EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää kalastuksenhoitoon ja kalastuslaivastojen hallinnointiin.

2.  Jos 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään korvauksena kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta, seuraavien edellytysten on täytyttävä: Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää korvauksena kalastustoiminnan pysyvästä lopettamisesta, edellyttäen, että seuraavat edellytykset täyttyvät: [tark. 139]

a)  toiminnan lopettaminen kuuluu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun toimintasuunnitelman välineisiin;

a a)  lopettaminen johtaa kalastuskapasiteetin pysyvään laskuun, sillä saatua tukea ei investoida uudelleen laivastoon; [tark. 140]

b)  toiminnan lopettaminen tapahtuu romuttamalla kalastusalus tai poistamalla se käytöstä ja tekemällä jälkiasennukset muuta kuin kaupallisen kalastuksen harjoittamista varten YKP:n tavoitteiden ja monivuotisten suunnitelmien mukaisesti;

c)  kalastusalus on rekisteröity aktiiviseksi, ja se on harjoittanut merikalastustoimintaa vähintään 120 90 päivää vuodessa kunakin tukihakemuksen jättämisvuotta edeltäneinä kolmena kahtena kalenterivuotena; [tark. 141]

d)  vastaava kalastuskapasiteetti poistetaan pysyvästi unionin kalastuslaivastorekisteristä ja kalastuslisenssit ja -luvat peruutetaan pysyvästi asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 5 ja 6 kohdan mukaisesti; ja

e)  tuensaaja ei saa rekisteröidä minkäänlaista kalastusalusta viiden vuoden kuluessa tuen saamisesta.

Kalastajat, mukaan lukien kalastusalusten omistajat ja miehistön jäsenet, jotka ovat työskennelleet merellä vähintään 90 päivää vuodessa tukihakemuksen jättämispäivää edeltävinä kahtena kalenterivuotena unionin kalastusaluksella, jota pysyvä lopettaminen koskee, voivat myös hyötyä 1 kohdassa tarkoitetusta tuesta. Asianomaisten kalastajien on lopetettava täysin kaikki kalastustoiminta. Tuensaajan on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle todisteet kalastustoiminnan lopettamisesta täysin. Kalastajan on palautettava korvaus kuluneeseen aikaan suhteutettuna, jos kyseinen kalastaja aloittaa kalastustoiminnan uudelleen alle kahden vuoden kuluessa tukihakemuksen toimittamisesta. [tark. 143]

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettu tuki kalastustoiminnan pysyvään lopettamiseen pannaan asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 46 artiklan a alakohdan ja 89 artiklan mukaisesti täytäntöön kustannuksiin perustumattomana rahoituksena, ja sen perusteiden on oltava seuraavat on perustuttava tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjen edellytysten täyttämiseen: [tark. 144]

a)  edellytykset täyttyvät asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 46 artiklan a alakohdan i alakohdan mukaisesti ja [tark. 145]

b)  tulokset saavutetaan asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 46 artiklan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti. [tark. 146]

Siirretään komissiolle valta antaa 52 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla vahvistetaan a alakohdassa tarkoitetut edellytykset, jotka liittyvät asetuksen (EU) N:o 1380/2013 7 artiklassa tarkoitettujen säilyttämistoimenpiteiden toteuttamiseen. [tark. 147]

4.  Tukea ei saa myöntää 2 kohdan nojalla, jos arviointia kalastuskapasiteetin ja kalastusmahdollisuuksien välisestä tasapainosta ei asetuksen (EU) N:o 1380/2013 22 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa viimeisimmässä selvityksessä ole laadittu sen laivaston osan osalta, johon asianomaiset alukset kuuluvat, mainitussa asetuksessa tarkoitetuissa yhteisissä suuntaviivoissa vahvistettujen biologisten, taloudellisten ja aluksen käyttöön liittyvien indikaattoreiden perusteella.

18 artikla

Kalastustoiminnan ylimääräinen väliaikainen lopettaminen [tark. 148]

1.  EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää korvaamaan kalastustoiminnan ylimääräinen väliaikainen lopettaminen, joka johtuu [tark. 149]

a)  asetuksen (EU) N:o 1380/2013 7 artiklan 1 kohdan a, b, c, i ja j alakohdassa tarkoitetuista säilyttämistoimenpiteistä, mukaan lukien rahoitusajat ja pois lukien suurimmat sallitut saaliit ja kiintiöt, tai vastaavista alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen hyväksymistä säilyttämistoimenpiteistä, jos ne koskevat unionia; [tark. 150]

b)  komission tai jäsenvaltioiden kiireellisistä toimenpiteistä, kun meren elollisiin luonnonvaroihin kohdistuu asetuksen (EU) N:o 1380/2013 12 artiklassa tarkoitettu vakava uhka; [tark. 151]

c)  kestävää kalastusta koskevan kumppanuussopimuksen tai sen pöytäkirjan soveltamisen keskeyttämisestä tai sen uusimatta jättämisestä ylivoimaisen esteen vuoksi; tai [tark. 152]

d)  asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten virallisesti tunnustamista luonnonkatastrofeista tai ympäristövahingoista, mukaan luettuina terveyssyistä tapahtuvat sulkemiset tai kalakantojen poikkeuksellinen kuolleisuus, merellä kalastustoiminnan aikana sattuneet onnettomuudet ja epäsuotuisat ilmasto-olot, myös tiettyyn kalastukseen vaikuttavat pitkään jatkuneet vaaralliset sääolosuhteet merellä. [tark. 153]

Toistuvaa kausiluonteista kalastuksen keskeyttämistä ei oteta huomioon myönnettäessä tämän asetuksen mukaisia korvauksia tai maksuja. [tark. 154]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää vain, jos

a)  asianomaisen aluksen kaupallinen toiminta pysäytetään yhtäjaksoisesti vähintään 90 päivän ajaksi; ja kalastustoiminta pysäytetään yhtäjaksoisesti vähintään 30 päivän ajaksi. [tark. 155]

b)  toiminnan lopettamisen aiheuttama tappio on enemmän kuin 30 prosenttia kyseisen yrityksen vuosittaisesta liikevaihdosta laskettuna yrityksen kolmen edeltävän kalenterivuoden keskimääräisen liikevaihdon perusteella.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea myönnetään vain

a)  sellaisten kalastusalusten omistajille tai rantakalastajille, jotka on rekisteröity aktiivisiksi ja jotka ovat harjoittaneet merikalastustoimintaa vähintään 120 päivää vuodessa kunakin tukihakemuksen jättämisvuotta edeltäneinä kolmena kahtena kalenterivuotena; tai [tark. 157]

b)  kalastajille, jotka ovat työskennelleet vähintään 120 päivän ajan kunakin tukihakemuksen jättämispäivää edeltäneenä kolmena kalenterivuotena unionin kalastusaluksella, jota ylimääräinen lopettaminen koskee jättämisvuotta edeltäneinä kahtena kalenterivuotena unionin kalastusaluksella, jota väliaikainen lopettaminen koskee. [tark. 158]

Viittaus merelläolopäivien lukumäärään tässä kohdassa ei koske ankeriaan kalastusta.

4.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan ohjelmakaudella 2021–2027 myöntää enintään kuuden kuukauden ajan alusta kohden. [erillinen äänestys]

5.  Asianomaisten alusten ja kalastajien on tosiasiallisesti keskeytettävä kaikki toiminta lopettamisajanjakson ajaksi. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistuttava siitä, että kyseinen alus on lopettanut kaiken kalastustoiminnan ajanjaksolla, jota ylimääräinen väliaikainen lopettaminen koskee, ja että mahdolliset aluksen muusta käytöstä johtuvat liialliset korvaukset vältetään. [tark. 159]

19 artikla

Valvonta ja täytäntöönpanon valvonta

1.  EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 36 artiklassa säädetyn ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 täsmennetyn unionin kalastuksenvalvontajärjestelmän kehittämistä ja täytäntöönpanoa varten.

2.  Poiketen siitä, mitä 13 artiklan j alakohdassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettu tuki voi lisäksi kattaa

a)  valvontatarkoituksiin käytettäviin pakolliseen valvonta- ja tarkastustarkoituksiin käytettäviin paikannusjärjestelmään ja sähköiseen raportointijärjestelmään tarvittavien komponenttien hankinnan ja asennuksen hankinnan, asennuksen ja hallinnoinnin aluksille ainoastaan, jos on kyse pienimuotoista rannikkokalastusta harjoittavista kalastusaluksista kalastusaluksista, joiden kokonaispituus on alle 12 metriä; [tark. 160]

b)  asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitetun purkamisvelvoitteen täytäntöönpanon tarkastamiseen käytettäviin pakollisiin etävalvontajärjestelmiin tarvittavien komponenttien hankinnan ja asennuksen aluksille; [tark. 161]

c)  pakolliseen propulsiivisen konetehon jatkuvaan mittaamiseen ja tallentamiseen käytettävien laitteiden hankinnan ja asennuksen aluksille. [tark. 162]

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla tuella voidaan myös edistää 28 artiklassa tarkoitettua merivalvontaa ja 29 artiklassa tarkoitettua eurooppalaista yhteistyötä rannikkovartiotoimintojen alalla.

4.  Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella.

20 artikla

Tietojen keruu ja käsittely kalastuksenhoitoa keruu, käsittely ja jakelu kalastuksen ja vesiviljelyn hoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten [tark. 163]

1.  EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää tietojen keruuseen, hallintaan ja käyttöön kalastuksenhoitoa tietojen, myös virkistyskalastusta koskevien tietojen, keruuseen, hallintaan, käsittelyyn, käyttöön ja jakeluun kalastuksen ja vesiviljelyn hoitoa ja tieteellisiä tarkoituksia varten, kuten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 25 artiklan 1 ja 2 kohdassa sekä 27 artiklassa säädetään ja asetuksessa (EU) 2017/1004 täsmennetään, asetuksen (EU) N:o 2017/1004 6 artiklassa tarkoitettujen kansallisten työsuunnitelmien perusteella. [tark. 164]

2.  Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella.

3.  Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten työsuunnitelmien menettelyjä, muotoa ja jättämisaikatauluja koskevat säännöt. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla 1 kohdassa tarkoitetut työsuunnitelmat hyväksytään tai niitä muutetaan, viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, josta alkaen työsuunnitelmaa on määrä soveltaa.

22 artikla

Merten ja rannikkojen Merten, rannikkojen ja makean veden biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen [tark. 166]

1.  EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää toimiin, joilla suojellaan ja ennallistetaan merten ja rannikkojen ja makeanveden biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä, sisävedet mukaan luettuina. Tätä tarkoitusta varten Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan satelliittiohjelmien kanssa tehtävää yhteistyötä on edistettävä, jotta saadaan kerättyä lisää tietoja merien saastumisen ja erityisesti vedessä olevan muovijätteen tilanteesta. [tark. 167]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu tuki voi kattaa

a)  korvaukset kalastajille kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä merestä ja passiivisesta keräämisestä merestä sekä sargassum-levien keräämisestä asianomaisilla syrjäisimmillä alueilla; [tark. 168]

b)  asianmukaisiin merestä kerättyjen kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien vastaanottolaitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 15 artiklassa tarkoitettujen ei-toivottujen saaliiden vastaanotto-, varastointi- ja kierrätyslaitteisiin tehtävät investoinnit satamissa; [tark. 169]

b a)  pyydysten ja saaliiden suojaaminen nisäkkäiltä tai linnuilta, joita suojellaan direktiivillä 92/43/ETY tai 2009/147/EY, edellyttäen, että se ei heikennä pyydysten valikoivuutta; [tark. 170]

b b)  korvaus kalastuksessa ja äyriäisten pyynnissä käytettävien kestävien pyydysten käyttämisestä; [tark. 171]

c)  toimet direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdan mukaisen meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi;

c a)  toimenpiteet ympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi makeanveden ympäristössä; [tark. 172]

c b)  unionin rannikkoalueita, satamia ja kalastusalueita koskevat, erityisesti muovin puhdistustoimet. [tark. 173]

d)  direktiivin 2008/56/EY 13 artiklan 4 kohdan mukaisesti käyttöön otettujen alueellisten suojelutoimenpiteiden täytäntöönpanon;

e)  Natura 2000 -alueiden hoidon, ennallistamisen ja seurannan direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteuttamisjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti;

f)  direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY mukaisen lajien suojelun direktiivin 92/43/ETY 8 artiklan nojalla käyttöön otettujen hankkeiden toteutusjärjestyksen sisältävien toimintasuunnitelmien mukaisesti. sekä kaikkien luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevalla yleissopimuksella (CITES) suojeltujen lajien ja/tai kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) uhanalaisten lajien luetteloon sisältyvien lajien suojelun; [tark. 174]

f a)  merieläimistön ja -kasviston suojeluun ja parantamiseen tarkoitettujen kiinteiden tai siirrettävien laitteiden rakentamiseen, asentamiseen tai nykyaikaistamiseen, mukaan lukien niitä koskeva tieteellinen valmistelu ja arviointi, mikä kattaa syrjäisimmillä alueilla myös kalojen kokoamiseen käytettävät ankkuroidut laitteet, joilla edistetään kestävää ja valikoivaa kalastusta; [tark. 175]

f b)  järjestelmät, joilla korvataan saaliille aiheutuvat vahingot, joita aiheuttavat nisäkkäät tai linnut, jotka on suojeltu direktiiveillä 92/43/ETY ja 2009/147/EY; [tark. 176]

f c)  meren elollisten luonnonvarojen paremman hoidon tai säilyttämisen edistäminen; [tark. 177]

f d)  kalakantojen kestävän tason vaarantavien lajien suojelumetsästyksen tai luonnonvaraisten haittaeläinten hallinnan tukeminen; [tark. 178]

f e)  suorat istutukset säilyttämistoimenpiteenä unionin säädöksessä; [tark. 179]

f f)  tuki sellaisten tulokaslajien esiintymistä koskevien tietojen keräämiselle ja hallinnoinnille, jotka voivat aiheuttaa katastrofaalisia vaikutuksia biologiselle monimuotoisuudelle; [tark. 180]

f g)  kalastajien koulutusta etenkin valikoivampien pyydysten ja välineiden käytössä, jotta voidaan lisätä tietoisuutta ja vähentää kalastuksen vaikutuksia meriympäristöön. [tark. 181]

2 a.  EMKVR:n rahoitusta voidaan myöntää sataprosenttisena vahinkoihin ja investointeihin, jotka liittyvät 22 artiklan 2 kohdan a ja b alakohtaan. [tark. 182]

2 b.  Edellä olevan 2 kohdan e ja f alakohtaan sisältyvät myös kalanviljelylaitosten ja viljelijöiden toteuttamat vastaavat toimet. [tark. 183]

22 a artikla

Muuttolintujen vaikutuksia koskeva tieteellinen tutkimus ja tiedonkeruu

1.  EMKVR:stä voidaan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien pohjalta tukea sellaisten kansallisten tai rajat ylittävien tieteellisten tutkimus- ja tiedonkeruuhankkeiden perustamista, joilla pyritään parantamaan ymmärrystä muuttolintujen vaikutuksista vesiviljelytoimintaan ja muihin unionin merkityksellisiin kalakantoihin. Näiden hankkeiden tulokset on julkistettava hyvissä ajoin ja samalla on annettava suosituksia hoidon parantamiseksi.

2.  Voidakseen saada tukea kansallisen tieteellisen tutkimus- ja tiedonkeruuhankkeen on sisällettävä vähintään yksi kansallisesti tai unionin tasolla hyväksytty tutkimuslaitos.

3.  Voidakseen saada tukea rajat ylittävän tieteellisen tutkimus- ja tiedonkeruuhankkeen on sisällettävä vähintään yksi tutkimuslaitos vähintään kahdesta eri jäsenvaltiosta. [tark. 184]

22 b artikla

Innovaatiot

1.  Jotta voidaan edistää kalatalouden innovointia, EMKVR:n tukea voidaan myöntää hankkeisiin, joiden tarkoituksena on kehittää tai ottaa käyttöön uusia tai merkittävästi parannettuja tuotteita ja laitteita, uusia tai parannettuja prosesseja ja tekniikoita, uusia tai parannettuja hallinto- ja organisaatiojärjestelmiä, mukaan lukien jalostuksen ja markkinoinnin tasolla, lopettaa asteittain poisheittäminen ja sivusaaliit, ottaa käyttöön uutta teknistä tai organisatorista tietoa, vähentää kalastustoiminnan ympäristövaikutuksia, mukaan lukien kalastusmenetelmiä ja pyydysten valikoivuutta parantamalla, tai saada aikaan meren elollisten luonnonvarojen kestävämpi käyttö ja rinnakkainelo suojeltujen saalistajalajien kanssa.

2.  Tämän artiklan nojalla rahoitettavat toimet käynnistetään yksittäisten yrittäjien tai tuottajaorganisaatioiden ja niiden liittojen aloitteesta.

3.  Jäsenvaltion on julkaistava tämän artiklan nojalla rahoitettujen toimien tulokset. [tark. 185]

II a luku

Toimintalinja 1 a: Kestävän vesiviljelyn edistäminen [tark. 186]

23 artikla

Vesiviljely

1.  EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklan 1 kohdassa säädettyyn kestävän vesiviljelyn edistämiseen kestävän meriveden ja makeanveden vesiviljelyn edistämiseen, mukaan lukien vesiviljely suljetussa säiliössä ja vettä kierrättävässä järjestelmässä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklan 1 kohdan mukaisesti sekä vesiviljelytuotannon lisäämiseen ottaen huomioon ekologinen kantokyky. EMKREMKVR voi myös tukea eläinten terveyttä ja hyvinvointia vesiviljelyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429(34) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 652/2014(35) mukaisesti. [tark. 187]

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuen on oltava asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen vesiviljelytoiminnan monivuotisten kansallisten strategiasuunnitelmien mukaista.

3.  Tuottaviin vesiviljelyinvestointeihin voidaan myöntää tukea tämän artiklan nojalla ainoastaan Vesiviljelyinvestointeihin voidaan myöntää tukea tämän artiklan nojalla avustuksilla asetuksen (EU) [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 48 artiklan 1 kohdassa ja ensisijaisesti asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 52 artiklassa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta ja InvestEU-ohjelmasta mainitun asetuksen 10 artiklan mukaisesti. [tark. 188]

23 a artikla

Vesiviljelyä koskeva tilastotietoverkko

1.  EMKVR:n tukea voidaan myöntää tietojen keruuseen, hallintaan ja käyttöön kalastuksen ja vesiviljelyn hallinnointia varten asetuksen (EU) N:o 1380/2013 34 artiklan 1 kohdan a ja e alakohdan ja 34 artiklan 5 kohdan sekä 35 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti vesiviljelyä koskevan tilastotietoverkon (ASIN-RISA) ja sen täytäntöönpanoa koskevien kansallisten työsuunnitelmien perustamiseen.

2.  Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös toimiin unionin alueen ulkopuolella.

3.  Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetun vesiviljelyä koskevan tilastotietoverkon perustamista, menettelyjä, muotoa ja aikatauluja koskevat säännöt. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädökset, joilla 1 kohdassa tarkoitetut työsuunnitelmat hyväksytään tai niitä muutetaan, viimeistään sitä vuotta edeltävän vuoden 31 päivänä joulukuuta, josta alkaen työsuunnitelmaa on määrä soveltaa. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. [tark. 1 ja tark. 189]

III LUKU

Toimintalinja 2: Unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla varmistamista tukevien kilpailukykyisten ja kestävien kalastus- ja vesiviljelytuotteiden markkinoiden ja jalostusteollisuuden edistäminen [tark. 190]

24 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kaupan pitäminen

1.   EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää asetuksen (EU) N:o 1380/2013 35 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EU) N:o 1379/2013 täsmennetyn kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteisiin tähtääviin toimiin. Siitä voidaan myöntää myös toimiin, joilla edistetään kalastus- ja konkreettisiin investointeihin ja toimiin, joilla edistetään kalastustuotteiden ja kestävien vesiviljelytuotteiden kaupan pitämistä, laatua ja lisäarvoa. [tark. 191]

1 a.  Asetuksen (EU) N:o 1379/2013 28 artiklassa tarkoitettujen tuotantoa ja kaupan pitämistä koskevien suunnitelmien täytäntöönpanon osalta asianomainen jäsenvaltio voi myöntää ennakkomaksun, joka on 50 prosenttia rahoitustuesta, sen jälkeen kun tuotantoa ja markkinoille saattamista koskeva suunnitelma on hyväksytty asetuksen (EU) N:o 1379/2013 28 artiklan 3 kohdan mukaisesti. [tark. 192]

1 b.  Tämän artiklan mukaisesti tuottajajärjestökohtaisesti vuosittain maksettava tuki ei saa olla yli kolmea prosenttia asianomaisen tuottajajärjestön markkinoille saatetun tuotannon keskimääräisestä vuotuisesta arvosta kolmena edeltävänä kalenterivuotena tai järjestön jäsenten samalla ajanjaksolla markkinoille saattaman tuotannon arvosta. Vasta äskettäin hyväksytyn tuottajajärjestön osalta tämä tuki ei saa olla yli kolmea prosenttia tämän järjestön jäsenten markkinoille saatetun tuotannon keskimääräisestä vuotuisesta arvosta kolmena edeltävänä kalenterivuotena [tark. 193]

1 c.  Edellä 1 a kohdassa tarkoitettu tuki voidaan myöntää vain tuottajajärjestöille ja tuottajajärjestöjen liitoille. [tark. 194]

25 artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostus ja varastointi [tark. 195]

1.  EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostamiseen ja varastoimiseen tehtäviin investointeihin. Tällaisen tuen on edistettävä asetuksen (EU) N:o 1380/2013 35 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EU) N:o 1379/2013 täsmennetyn kalastus- ja vesiviljelytuotteiden yhteisen markkinajärjestelyn tavoitteiden saavuttamista. [tark. 196]

1 a.  EMKVR:stä voidaan tukea myös investointeja kalastus- ja vesiviljelytuotteiden käsittelyä koskevaan innovointiin sekä tuottajaorganisaatioiden ja tiedeyhteisöjen välisten kumppanuuksien edistämiseen. [tark. 197]

2.  Tukea voidaan tämän artiklan nojalla myöntää ainoastaan avustusten ja asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 52 artiklassa säädettyjen rahoitusvälineiden kautta ja InvestEU-ohjelmasta mainitun asetuksen 10 artiklan mukaisesti. [tark. 198]

2 a.  Jäsenvaltiot voivat tukea kalastus- ja vesiviljelylaitosten kehittämistä käyttämällä muita rakennerahastojen varoja. [tark. 199]

25 a artikla

Varastointituki

1.  EMKVR:n tukea voidaan myöntää sellaisille hyväksytyille tuottajajärjestöille ja tuottajajärjestöjen liitoille maksettaviin korvauksiin, jotka varastoivat asetuksen (EU) N:o 1379/2013 liitteessä II lueteltuja kalastustuotteita, edellyttäen, että nämä tuotteet varastoidaan mainitun asetuksen 30 ja 31 artiklan mukaisesti, ja jos seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)  varastointituen määrä ei saa olla suurempi kuin asianomaisten tuotteiden vakauttamis- ja varastointitoimiin liittyvien teknisten ja rahoituskulujen määrä;

b)  varastointitukikelpoiset määrät eivät saa olla yli 15 prosenttia kyseessä olevien, tuottajajärjestön myyntiin saattamien tuotteiden vuotuisista määristä;

c)  vuotuinen rahoitustuki ei saa olla yli kahta prosenttia tuottajajärjestön jäsenten markkinoille saatetun tuotannon keskimääräisestä vuotuisesta arvosta kaudella 2016–2018; jos tuottajaorganisaation jäsenellä ei ole ollut markkinoille saatettua tuotantoa kaudella 2016–2018, on tämän kohdan soveltamiseksi otettava huomioon tällaisen jäsenen ensimmäisten kolmen tuotantovuoden aikana markkinoille saatetun tuotannon keskimääräinen vuotuinen arvo.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää vasta sen jälkeen kun tuotteet on luovutettu käytettäviksi ihmisravintona.

3.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava alueillaan sovellettavien teknisten ja rahoituskulujen määrä seuraavasti:

a)  tekniset kulut on laskettava vuosittain kyseessä olevien tuotteiden vakauttamis- ja varastointitoimiin liittyvien välittömien kustannusten perusteella;

b)  rahoituskulut on laskettava vuosittain käyttäen kussakin jäsenvaltiossa vuosittain vahvistettua korkoa; nämä tekniset ja rahoituskulut on julkistettava.

4.  Jäsenvaltioiden on tehtävä tarkastuksia varmistaakseen, että varastointitukea saavat tuotteet täyttävät tässä artiklassa vahvistetut vaatimukset. Tällaisia tarkastuksia varten varastointituen saajien on pidettävä varastokirjanpitoa kuhunkin luokkaan kuuluvista varastoiduista tuotteista, jotka tuodaan myöhemmin uudelleen markkinoille ihmisravinnoksi. [tark. 200]

IV LUKU

Toimintalinja 3: Kestävän sinisen talouden kasvun mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen ja ekologisten rajojen puitteissa harjoitettavan sinisen talouden mahdollistaminen ja vauraiden rannikko-, saari- ja rantayhteisöjen edistäminen [tark. 201]

26 artikla

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

1.  EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää paikallisten talouksien ja yhteisöjen kestävään kehitykseen kestävän sinisen talouden tarvitsemille suotuisille edellytyksille ja paikallisten yhteisöjen hyvinvointiin asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 25 artiklan mukaisen yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen kautta. [tark. 202]

2.  EMKREMKVR:n tukea varten asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 26 artiklassa tarkoitetuissa yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioissa on varmistettava, että paikalliset yhteisöt hyödyntävät paremmin kestävän sinisen talouden mahdollisuuksia ekologisten rajojen puitteissa ja hyötyvät niistä paremmin hyödyntämällä ja vahvistamalla ympäristöllisiä, sosiaalisia, kulttuurisia ja inhimillisiä voimavaroja. [tark. 203]

2 a.  Strategian on oltava johdonmukainen alueella määriteltyjen mahdollisuuksien ja tarpeiden sekä 4 artiklan mukaisten unionin painopisteiden kanssa. Strategiat voivat vaihdella kalastukseen keskittyvistä strategioista laajempiin, kalatalousalueiden monipuolistamiseen suunnattuihin strategioihin. Strategioiden on mentävä pelkkää toimien kokoelmaa tai alakohtaisten toimenpiteiden rinnakkain asettelua pidemmälle [tark. 204]

2 b.  Tämän alan toimien olisi oltava johdonmukaisia alueellisen kehittämisen strategioiden kanssa, jotta kestävä sininen talous voisi kasvaa ja tuoda lisäarvoa rannikkoalueille. [tark. 205]

2 c.  Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön yhteishoitojärjestelmä, jotta varmistetaan tämän asetuksen tavoitteiden toteutuminen paikallinen kalastustilanne huomioon ottaen. [tark. 206]

27 artikla

Meriosaaminen Meriä ja makeaa vettä koskeva osaaminen[tark. 207]

EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää myös sellaisten tietojen keruuseen, hallintaan ja käyttöön, joilla parannetaan tietoa meriympäristön tilasta analysointiin, käsittelyyn ja käyttöön, joilla parannetaan tietoa meriympäristön ja makeanveden ympäristön tilasta, virkistyskalastuksesta ja virkistyskalastusalasta seuraaviin tarkoituksiin: [tark. 208]

a)  direktiivien 92/43/ETY ja 2009/147/EY mukaisten seurantaa, alueiden nimeämistä ja hallintaa koskevien vaatimusten täyttäminen;

a a)  komission asetuksen (EY) N:o 665/2008(36), komission päätöksen 2010/93/EU(37), komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2016/1251(38) ja tiedonkeruupuiteasetuksen mukaisten tietojen keräämistä koskevien vaatimusten täyttäminen; [tark. 209]

b)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/89/EU(39) tarkoitetun merten aluesuunnittelun tukeminen;

b a)  yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevan asetuksen mukaisten tiedonkeruuvaatimusten täyttäminen; [tark. 210]

c)  tietojen laadun ja jakamisen parantaminen Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODnet) sekä muiden, makeaa vettä koskevien tietoverkkojen kautta. [tark. 211]

c a)  saatavilla olevan virkistyskalastuksessa saatuja saaliita koskevan luotettavan tiedon lisääminen [tark. 212]

c b)  meren saastumisen, erityisesti muovien, analysointiin ja tarkkailuun tehtävät investoinnit tilannetta koskevien tietojen kartuttamiseksi; [tark. 213]

c c)   tietämyksen lisääminen meren muoviroskista ja niiden keskittymistä. [tark. 214]

V LUKU

Toimintalinja 4: Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen

28 artikla

Merivalvonta

1.  EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää toimiin, joilla edistetään yhteisen tietojenvaihtoympäristön tavoitteiden saavuttamista.

2.  Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella.

2 a.  Turvallisia, turvattuja, puhtaita ja kestävästi hoidettuja meriä ja valtameriä koskevan tavoitteen mukaisesti EMKVR edistää Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelman 2030 kestävän kehityksen tavoitteen 14 saavuttamista. [tark. 215]

29 artikla

Rannikkovartiostojen yhteistyö

1.  EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää kansallisten viranomaisten toteuttamiin toimiin, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1624(40) 53 artiklassa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1625(41) 2 b artiklassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 2016/1626(42) 7 a artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen yhteistyöhön rannikkovartiotoimintojen alalla.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetuille toimille myönnettävällä tuella voidaan myös 19 artiklassa vahvistetuin edellytyksin auttaa kehittämään ja panemaan täytäntöön unionin kalastuksenvalvontajärjestelmä kalastuksenvalvonta- ja tarkastusjärjestelmä. [tark. 216]

3.  Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, 1 kohdassa tarkoitettua tukea voidaan myöntää myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella.

29 a artikla

Luonnon ja lajien suojelu

EMKVR:stä tuetaan YK:n maailman ympäristöasiakirjassa ja erityisesti sen 21, 22, 23 ja 24 artiklassa lueteltujen luonnonsuojelutoimien täytäntöönpanoa.

EMKVR:stä tuetaan myös kansainvälisten foorumien, organisaatioiden, elinten ja instituutioiden kanssa toteutettavia vapaaehtoisia yhteistyö- ja koordinointitoimia voimavarojen yhdistämiseksi LIS-kalastuksen, meriympäristön lajien salapyynnin ja kalakantojen saalistajalajeina pidettävien lajien joukkotuhonnan torjumiseksi. [tark. 217 ja tark. 301]

V a luku

Syrjäisimmät alueet [tark. 218]

29 b artikla

Yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin piiriin kuuluvat talousarviovarat

1.  Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on kohdennettava liitteessä V vahvistetusta unionin rahoitustuestaan syrjäisimmillä alueilla toteutettaviin toimiin vähintään(43)

a)  114 000 000 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (128 566 000 euroa käypinä hintoina) Azorien ja Madeiran osalta,

b)  91 700 000 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (103 357 000 euroa käypinä hintoina) Kanariansaarten osalta,

c)  146 500 000 euroa vuoden 2018 kiinteinä hintoina (165 119 000 euroa käypinä hintoina) Guadeloupen, Ranskan Guayanan, Martiniquen, Mayotten, Réunionin ja Saint-Martinin osalta.

2.  Kunkin jäsenvaltion on määritettävä edellä 1 kohdassa vahvistetusta rahoituksesta osa, joka varataan 29 d artiklassa tarkoitettuun korvaukseen, ja se saa olla enintään 50 prosenttia kustakin 1 kohdassa tarkoitetusta osuudesta.

3.  Poiketen siitä, mitä tämän asetuksen 9 artiklan 8 kohdassa ja asetuksen (EU) [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 19 artiklan 2 kohdassa säädetään, ja muuttuvien olosuhteiden huomioon ottamiseksi jäsenvaltiot voivat mukauttaa vuosittain tukikelpoisten kalastustuotteiden luetteloa ja määriä sekä 29 d artiklassa tarkoitetun korvauksen määrää edellyttäen, että noudatetaan tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja määriä. Tällaiset mukautukset ovat mahdollisia vain siinä tapauksessa, että saman jäsenvaltion jonkin toisen alueen korvaussuunnitelmiin tehdään vastaava korotus tai alennus. Jäsenvaltion on ilmoitettava mukautuksista komissiolle etukäteen. [tark. 321]

29 c artikla

Toimintasuunnitelma

Asianomaisten jäsenvaltioiden on ohjelmansa osana laadittava kutakin 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua niiden syrjäisintä aluetta koskeva toimintasuunnitelma, jossa esitetään

a)  strategia kalavarojen kestävää hyödyntämistä sekä kestävän sinisen talouden kehittämistä varten;

b)  kuvaus suunnitelluista päätoimista ja niitä vastaavista rahoitusvaroista, mukaan luettuina

i.  II osaston mukainen kalastus- ja vesiviljelyalan rakenteellinen tuki;

ii.  korvaus 29 d artiklassa tarkoitetuista lisäkustannuksista, mukaan luettuna luettelo kalastus- ja vesiviljelytuotteista ja niiden määrät sekä korvauksen taso;

iii.  muut kestävään siniseen talouteen tehtävät investoinnit, joita tarvitaan rannikkoalueiden kestävään kehitykseen. [tark. 220]

29 d artikla

Pienimuotoiseen rannikkokalastukseen käytettävien kalastuslaivastojen uudistaminen ja siihen liittyvät toimenpiteet

Sen estämättä, mitä 13 artiklan a ja b alakohdassa ja 16 artiklassa säädetään, EMKVR:stä voidaan tukea syrjäisimmillä alueilla seuraavia toimia:

a)  pienimuotoiseen rannikkokalastukseen käytettävien kalastuslaivastojen uudistaminen, mukaan lukien uusien alusten rakentaminen ja hankinta, sellaisten hakijoiden osalta, joiden pääasiallinen rekisteröintipaikka oli viisi vuotta ennen tuen hakemishetkeä sillä syrjäisimmällä alueella, jolla uusi alus rekisteröidään, ja jotka purkavat kaiken saaliinsa syrjäisimpien alueiden satamissa, jotta voidaan parantaa ihmisten turvallisuutta, noudattaa hygieniaa, terveyttä ja työoloja aluksella koskevia unionin ja kansallisia sääntöjä, torjua LIS-kalastusta ja parantaa ympäristötehokkuutta. Tuella hankitun aluksen on pysyttävä rekisteröitynä syrjäisimmällä alueella vähintään 15 vuoden ajan tuen myöntämispäivästä. Jos tätä ehtoa ei noudateta, tuesta on palautettava määrä, joka on oikeassa suhteessa noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen. Kalastuslaivastojen uudistaminen on toteutettava hyväksyttyjen kapasiteettikattojen rajoissa, ja sen on vastattava yhteisen kalastuspolitiikan tavoitteita;

b)  pääkoneen tai apukoneen korvaaminen tai nykyaikaistaminen. Uuden tai nykyaikaistetun moottorin teho voi olla suurempi kuin nykyisen moottorin teho, jos on asianmukaisesti perusteltu tarve lisätä tehoa meriturvallisuussyistä ilman, että lisätään kyseisen kalastusaluksen pyyntikykyä;

c)  kalastusaluksen puisen runkorakenteen osittainen uusiminen, kun se on tarpeen meriturvallisuuden parantamiseksi, laivasuunnittelua koskevia objektiivisia teknisiä kriteerejä noudattaen;

d)  satamien, satamainfrastruktuurien, purkupaikkojen, huutokauppahallien, telakoiden sekä laivanrakennus- ja korjaustyöpajojen rakentaminen ja nykyaikaistaminen, kun infrastruktuuri edistää kestävää kalastusta. [tark. 287]

21 29 e artikla

Kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta syrjäisimmillä alueilla aiheutuvien lisäkustannusten Lisäkustannusten korvaaminen

1.  EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää 6 artiklan 2 29 b artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden tiettyjen kalastus- ja vesiviljelytuotteiden kalastuksesta, viljelystä, jalostuksesta ja markkinoille saattamisesta tuensaajille aiheutuvien lisäkustannusten korvaamiseen.

1 a.  Korvauksen on oltava oikeassa suhteessa lisäkustannuksiin, jotka sillä on tarkoitus korvata. Lisäkustannuksista korvattava osuus on perusteltava asianmukaisesti korvaussuunnitelmassa. Korvaus ei kuitenkaan saa missään tapauksessa ylittää 100:aa prosenttia aiheutuneista menoista.

2.  Kunkin asianomaisen jäsenvaltion on 7 kohdan mukaisesti vahvistettuja perusteita noudattaen määriteltävä 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden osalta korvauskelpoisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden luettelo ja kyseisten tuotteiden määrä.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja luetteloa ja määriä vahvistaessaan jäsenvaltioiden on otettava huomioon kaikki merkitykselliset seikat, erityisesti tarve varmistaa, että korvaus on yhteensopiva YKP:n sääntöjen kanssa.

4.  Korvausta ei myönnetä sellaisten kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta, jotka

a)  ovat kolmansien maiden alusten pyytämiä, lukuun ottamatta neuvoston asetuksen (EU) 2015/1565(44) mukaisesti Venezuelan lipun alla purjehtivia unionin vesillä toimivia kalastusaluksia;

b)  ovat sellaisten unionin kalastusalusten pyytämiä, joita ei ole rekisteröity 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden satamissa;

b a)   ovat sellaisten unionin kalastusalusten pyytämiä, jotka on rekisteröity 1 kohdassa tarkoitettujen alueiden satamiin mutta jotka eivät harjoita kalastusta tällä alueella tai yhdistyksensä puitteissa;

c)  on tuotu kolmansista maista.

5.  Edellä 4 kohdan b alakohtaa ei sovelleta, jos asianomaisen syrjäisimmän alueen jalostusteollisuuden olemassa oleva kapasiteetti on suurempi kuin toimitetun raaka-aineen määrä.

6.  Tuensaajille 1 kohdassa tarkoitetuista toimista syrjäisimmillä alueilla tai näiden alueiden satamissa rekisteröidyn ja toimintaansa harjoittavan aluksen omistamisesta maksettavassa korvauksessa on liiallisten korvausten välttämiseksi otettava huomioon seuraavat seikat:

a)  kunkin kalastus- tai vesiviljelytuotteen tai tuoteryhmän osalta kyseisten alueiden erityisistä haitoista aiheutuvat lisäkustannukset; ja

b)  muuntyyppiset julkiset tuet, jotka vaikuttavat lisäkustannusten tasoon.

7.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 52 artiklan mukaisesti kyseessä olevien alueiden erityisistä haitoista aiheutuvien lisäkustannusten laskemisperusteiden vahvistamiseksi ja korvauksen maksamisessa käytettävän menettelykehyksen hyväksymiseksi. [tark. 165]

29 f artikla

Valtiontuki

1.  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen liitteessä I lueteltujen niiden kalastus- ja vesiviljelytuotteiden osalta, joihin sovelletaan tuon perussopimuksen 107, 108 ja 109 artiklaa, komissio voi antaa luvan mainitun perussopimuksen 108 artiklan mukaisesti sen 349 artiklassa tarkoitetuilla syrjäisimmillä alueilla kalastus- ja vesiviljelytuotteiden valmistukselle, jalostukselle ja markkinoinnille annettavalle toimintatuelle, jotta voidaan lieventää näiden alueiden erityisiä haittoja, jotka johtuvat niiden eristyneisyydestä, saaristoluonteesta ja äärimmäisen syrjäisestä sijainnista.

2.  Jäsenvaltiot voivat myöntää lisärahoitusta 29 d artiklassa tarkoitettujen korvaussuunnitelmien toteuttamiseen. Jäsenvaltioiden on tällöin ilmoitettava komissiolle valtiontuet, jotka komissio voi hyväksyä tämän asetuksen mukaisesti osana näitä suunnitelmia. Tällä tavoin ilmoitettu valtiontuki katsotaan ilmoitetuksi myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 108 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetuin tavoin. [tark. 222]

29 g artikla

Uudelleenarviointi – POSEI

Komissio esittää kertomuksen tämän luvun säännösten täytäntöönpanosta viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2023 ja hyväksyy tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia. Komissio arvioi mahdollisuutta perustaa syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva ohjelma (POSEI) mereen ja kalastukseen liittyville kysymyksille. [tark. 223]

VI LUKU

Yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia koskevat säännöt

1 jakso

EMKR:n EMKVR:n tuki

30 artikla

Lisäkustannusten tai tulonmenetysten laskenta

Tuki, joka myönnetään lisäkustannusten tai tulonmenetysten perusteella, myönnetään jossakin asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 46 artiklan a, c, d ja e alakohdassa tarkoitetuista muodoista.

31 artikla

Yhteisrahoitusosuuksien määrittäminen

EMKREMKVR:n yhteisrahoituksen enimmäismäärät tuen kohteen mukaan vahvistetaan liitteessä II.

32 artikla

Julkisen tuen intensiteetti

1.  Jäsenvaltioiden on sovellettava enimmäisintensiteettiä, joka on 50 prosenttia toimen tukikelpoisten menojen kokonaismäärästä.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, tietyille tuen kohteille ja tietyntyyppisille toimille asetetaan tuen intensiteetin erityiset enimmäismäärät liitteessä III.

3.  Jos jokin toimi voidaan luokitella useaan liitteen III riveistä 2–16, sovelletaan korkeinta tuen enimmäisintensiteettiä.

4.  Jos jokin toimi voidaan luokitella yhteen tai useampaan liitteen III riveistä 2–16 ja samaan aikaan riville 1, sovelletaan rivillä 1 olevaa tuen enimmäisintensiteettiä.

32 a artikla

Meripolitiikka ja kestävän sinisen talouden kehittäminen

EMKVR:stä tuetaan yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanoa ja kestävän sinisen talouden kasvua kehittämällä alueellisia foorumeita innovatiivisten hankkeiden rahoittamiseksi. [tark. 224]

2 jakso

Varainhoito

33 artikla

Maksuajan kulumisen keskeyttäminen

1.  Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 90 artiklan 4 kohdan mukaan komissio voi keskeyttää maksuajan kulumisen maksatushakemuksen osalta kokonaan tai osittain, jos saadaan todisteita siitä, että jäsenvaltio on jättänyt noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä, joilla osoitetaan, että jäsenvaltio on jättänyt noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä tai asiaankuuluvaa EU:n ympäristölainsäädäntöäsiten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty. [tark. 225]

2.  Ennen 1 kohdassa tarkoitettua keskeyttämistä komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle noudattamatta jättämisen todisteista ja antaa jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kohtuullisen ajan kuluessa.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun keskeyttämisen on oltava oikeasuhtainen sääntöjen noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen nähden.

4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 52 artiklan mukaisesti 1 kohdassa tarkoitetun noudattamatta jättämisen määrittelyä varten.

34 artikla

Maksujen keskeyttäminen

1.  Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 91 artiklan 3 kohdan mukaan komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla keskeytetään kaikkien välimaksujen tai osan niistä maksatus, jos jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä tai asiaankuuluvaa EU:n ympäristölainsäädäntöä siten, että tämä voi vaikuttaa maksatushakemukseen sisältyviin menoihin, joita varten välimaksua on pyydetty. [tark. 226]

2.  Ennen 1 kohdassa tarkoitettua keskeyttämistä komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle katsovansa sen jättäneen vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n mukaisia sääntöjä ja antaa jäsenvaltiolle tilaisuuden esittää huomautuksensa kohtuullisen ajan kuluessa.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun lykkäämisen on oltava oikeasuhtainen sääntöjen noudattamatta jättämisen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen nähden.

4.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 52 artiklan mukaisesti 1 kohdassa tarkoitetun vakavan noudattamatta jättämisen määrittelyä varten.

35 artikla

Jäsenvaltioiden tekemät rahoitusoikaisut

1.  Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 97 artiklan 4 kohdan mukaan jäsenvaltioiden on sovellettava rahoitusoikaisuja, jos tämän asetuksen 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja velvoitteita ei noudateta.

2.  Jäsenvaltioiden on 1 kohdassa tarkoitettuja rahoitusoikaisuja tehtäessä määritettävä oikaisun määrä, jonka on oltava oikeassa suhteessa tuensaajan rikkomuksen luonteeseen, vakavuuteen, kestoon ja toistuvuuteen ja EMKREMKVR:n rahoitusosuuden merkitykseen tuensaajan taloudelliselle toiminnalle.

36 artikla

Komission tekemät rahoitusoikaisut

1.  Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 98 artiklan 5 kohdan mukaan komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä rahoitusoikaisuista, joilla peruutetaan ohjelmalle myönnetty unionin rahoitusosuus kokonaan tai osittain, jos komissio tarvittavan tutkinnan jälkeen päätyy siihen, että

a)  tapaukset, joissa tuensaaja ei noudata 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja velvoitteita eikä jäsenvaltio ole oikaissut niitä ennen tämän kohdan mukaisen oikaisumenettelyn aloittamista, vaikuttavat maksatushakemukseen sisältyviin menoihin;

b)  tapaukset, joissa jäsenvaltio on jättänyt vakavalla tavalla noudattamatta YKP:n sääntöjä tai asiaankuuluvaa EU:n ympäristölainsäädäntöä, mikä on johtanut 34 artiklan mukaiseen maksujen keskeyttämiseen eikä asianomainen jäsenvaltio edelleenkään pysty osoittamaan, että se on toteuttanut tarpeelliset korjaavat toimet varmistaakseen sovellettavien sääntöjen noudattamisen ja täytäntöönpanon valvonnan tulevaisuudessa, vaikuttavat maksatushakemukseen sisältyviin menoihin. [tark. 227]

2.  Komissio päättää oikaisun määrästä ottaen huomioon jäsenvaltion tai tuensaajan YKP:n sääntöjen tai asiaankuuluvan EU:n ympäristölainsäädännön vakavan noudattamatta jättämisen luonteen, vakavuuden, keston ja toistuvuuden sekä EMKREMKVR:n rahoitusosuuden merkityksen asianomaisen tuensaajan taloudelliselle toiminnalle. [tark. 228]

3.  Jos niiden menojen tarkka laskeminen ei ole mahdollista, jotka ovat yhteydessä siihen, ettei jäsenvaltio ole noudattanut YKP:n sääntöjä tai asiaankuuluvaa EU:n ympäristölainsäädäntöä, komissio soveltaa kiinteämääräistä tai ekstrapoloitua rahoitusoikaisua 4 kohdan mukaisesti. [tark. 229]

4.  Siirretään komissiolle valta antaa 52 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla määritetään sovellettavan rahoitusoikaisun suuruuden määrittämisperusteet sekä kiinteämääräisten tai ekstrapoloitujen rahoitusoikaisujen soveltamisperusteet.

3 JAKSO

SEURANTA JA RAPORTOINTI

37 artikla

Seuranta- ja arviointikehys

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan EMKREMKVR:n edistymisestä 4 artiklassa säädettyjen toimintalinjojen toteuttamisessa, esitetään liitteessä I.

2.  Jotta varmistetaan tehokas arviointi siitä, miten EMKREMKVR edistyy toimintalinjojensa toteutuksessa, komissiolle siirretään valta antaa 52 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä liitteen I muuttamisesta, jotta indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkistaa tai täydentää ja tähän asetukseen voidaan lisätä säännökset seuranta- ja arviointikehyksen perustamisesta.

38 artikla

Vuotuinen tuloksellisuuskertomus

1.  Asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 36 artiklan 6 kohdan mukaan kunkin jäsenvaltion on toimitettava komissiolle vuotuinen tuloksellisuuskertomus viimeistään kuukautta ennen vuotuista tarkastelukokousta. Ensimmäinen kertomus on toimitettava vuonna 2023 ja viimeinen vuonna 2029.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on kuvailtava edistyminen ohjelman täytäntöönpanossa sekä asetuksen (EU) N:o [yhteisistä säännöksistä annettu asetus] 12 artiklassa tarkoitettujen välitavoitteiden ja tavoitteiden saavuttamisessa. Lisäksi siinä on kuvailtava seikkoja, jotka mahdollisesti vaikuttavat muiden ohjelmien suoritustasoon sekä toimenpiteitä näiden seikkojen käsittelemiseksi.

3.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kertomus tutkitaan vuotuisessa tarkastelukokouksessa asetuksen (EU) N:o [yleisistä säännöksistä annettu asetus] 36 artiklan mukaisesti.

3 a.  Kunkin jäsenvaltion on julkaistava 1 kohdassa tarkoitettu kertomus sekä alkuperäisellä kielellä että jollakin komission työkielistä. [tark. 230]

3 b.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu kertomus julkaistaan järjestelmällisesti komission verkkosivustolla. [tark. 231]

3 c.  Kukin jäsenvaltio ja komissio julkaisevat raportteja parhaista käytännöistä omilla verkkosivustoillaan. [tark. 232]

4.  Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan 1 kohdassa tarkoitetun kertomuksen esittämistä koskevat säännöt. Täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 53 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

4 a.  Komissio julkaisee kaikki 7 kohdassa tarkoitettujen täytäntöönpanosäädösten hyväksymiseen liittyvät merkitykselliset asiakirjat. [tark. 233]

III OSASTO

SUORAAN JA VÄLILLISESTI HALLINNOITAVA TUKI

39 artikla

Maantieteellinen soveltamisala

Poiketen siitä, mitä 2 artiklassa säädetään, tämän osaston mukaista tukea voidaan myöntää myös toimiin, jotka toteutetaan unionin alueen ulkopuolella, lukuun ottamatta teknistä apua.

I LUKU

Toimintalinja 1: Kestävän kalastuksen edistäminen ja meren elollisten luonnonvarojen säilyttäminen

40 artikla

YKP:n täytäntöönpano

EMKR EMKVR tukee YKP:n täytäntöönpanoa seuraavin keinoin:

a)  tieteellisten lausuntojen ja tietämyksen tarjoaminen moitteetonta ja tehokasta kalastuksenhoitoa koskevien päätösten edistämiseksi yhteisessä kalastuspolitiikassa, myös asiantuntijoiden osallistumisella tieteellisten elinten työskentelyyn;

a a)  Horisontti Eurooppa -tutkimus- ja kehittämisohjelman varojen käyttäminen mahdollisimman paljon kalastus- ja vesiviljelyalan tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimien tukemiseen ja edistämiseen; [tark. 234]

b)  asetuksen (EU) N:o 1380/2013 36 artiklassa säädetyn ja asetuksessa (EY) N:o 1224/2009 täsmennetyn kalastuksenvalvontajärjestelmän kehittäminen ja täytäntöönpano;

c)  niiden asetuksen (EU) N:o 1380/2013 43 artiklan mukaisten neuvoa-antavien toimikuntien toiminta, joiden tavoitteena on olla osa YKP:tä ja tukea sitä;

d)  kalastusalan kansainvälisille järjestöille maksettavat vapaaehtoiset rahoitusosuudet asetuksen (EU) N:o 1380/2013 29 artiklan ja 30 artiklan mukaisesti.

41 artikla

Merten puhtauden ja terveyden edistäminen

1.  EMKR EMKVR:n tukea voidaan myöntää merten puhtauden ja terveyden edistämiseen muun muassa direktiivin 2008/56/EY täytäntöönpanoa tukevilla toimilla sekä toimilla, joilla varmistetaan yhdenmukaisuus ympäristön hyvän tilan saavuttamisen kanssa asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 5 kohdan j alakohdan mukaisesti, sekä muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian täytäntöönpanoa.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuen on oltava yhdenmukaista unionin ympäristölainsäädännön kanssa, erityisesti direktiivin 2008/56/EY 1 artiklan 1 kohdassa säädetyn ympäristön hyvän tilan saavuttamista koskevan tavoitteen kanssa.

II LUKU

Toimintalinja 2: Unionin elintarviketurvan varmistamiseen osallistuminen kilpailukykyisen ja kestävän kalastuksen, vesiviljelyn sekä kilpailukykyisten ja kestävien markkinoiden avulla [tark. 235]

42 artikla

Markkinatietous

EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää kalastus- ja vesiviljelytuotteita koskevan markkinatietouden kehittämistä ja levittämistä koskeviin komission toimiin asetuksen (EU) N:o 1379/2013 42 artiklan mukaisesti eli perustamalla vesiviljelyä koskeva tilastotietoverkko (ASIN-RISA). [tark. 236]

III LUKU

Toimintalinja 3: Kestävän sinisen talouden kasvun asianmukaisten edellytysten mahdollistaminen ja vauraiden rannikkoyhteisöjen terveen meriympäristön edistäminen vauraita rannikkoyhteisöjä varten [tark. 237]

43 artikla

Meripolitiikka ja kestävän sinisen talouden kehittäminen ja ekologisten rajojen puitteissa kehittyvän sinisen talouden kehittäminen merellä ja makeassa vedessä [tark. 238]

EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää meripolitiikan täytäntöönpanoon ja kestävän sinisen talouden kehittämiseen seuraavin keinoin: [tark. 239]

a)  kestävän, vähähiilisen ja ilmastokestävän sinisen talouden ja ekologisten rajojen puitteissa merellä ja makeassa vedessä kehitettävän sinisen talouden, joka varmistaa ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin, edistäminen; [tark. 240]

a a)   meriekosysteemien monimuotoisuuden, tuottavuuden, kestävyyden ja luontaisen arvon palauttaminen, suojelu ja säilyttäminen; [tark. 241]

b)  meripolitiikan integroidun hallinnon ja hallinnoinnin edistäminen, myös merten aluesuunnittelulla, merialuestrategioilla ja alueellisella merialan yhteistyöllä, alueellisella merialan yhteistyöllä, unionin makroaluestrategioilla ja rajat ylittävällä yhteistyöllä; [tark. 242]

b a)  vastuullisen tuotannon ja kulutuksen, puhtaan teknologian, uusiutuvien energialähteiden ja kiertotalouden mukaisten materiaalivirtojen edistäminen; [tark. 243]

c)  tutkimuksen, innovoinnin ja teknologian siirron ja käyttöönoton edistäminen kestävässä sinisessä taloudessa, mukaan lukien Euroopan meripoliittinen seurantakeskus ja tietoverkko (EMODnet) sekä muut tietoverkot, jotka koskevat makeaa vettä, jotta voidaan varmistaa, että kasvu ei kumoa teknologian ja tehokkuuden parantumista, että keskitytään kestävään taloudelliseen toimintaan, joka vastaa nykyisten ja tulevien sukupolvien tarpeita, ja että kehitetään kiertotalouteen siirtymisessä tarvittavia välineitä ja valmiuksia muoveja kiertotaloudessa koskevan eurooppalaisen strategian mukaisesti; [tark. 244]

d)  merialan taitojen, valtamerten ja makean veden tuntemuksen ja kestävää sinistä taloutta koskevien sosioekonomisten ja ympäristöä koskevien tietojen jakamisen parantaminen; [tark. 245]

e)  hankejatkumoiden ja innovatiivisten rahoitusvälineiden kehittäminen;

e a)  merten ja rannikkojen biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseen ja ennallistamiseen tarkoitettujen toimenpiteiden tukeminen ja korvausten maksaminen kalastajille kadonneiden pyydysten ja meressä olevien roskien keräämisestä merestä. [tark. 246]

43 a artikla

Investointipäätökset sinisessä taloudessa

Sinisen talouden mukaisia investointipäätöksiä olisi tuettava parhailla saatavissa olevilla tieteellisillä lausunnoilla, jotta voidaan välttää pitkän aikavälin kestävyyden vaarantavat haitalliset ympäristövaikutukset. Jos ei ole riittävästi tietoa, on sovellettava ennalta varautuvaa lähestymistapaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, koska muuten voidaan ryhtyä mahdollisesti haitallisia vaikutuksia aiheuttaviin toimiin. [tark. 247]

IV LUKU

Toimintalinja 4: Kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin vahvistaminen sekä turvallisten, turvattujen, puhtaiden ja kestävästi hoidettujen merten ja valtamerten mahdollistaminen

44 artikla

Merellinen turvallisuus ja merivalvonta

EMKREMKVR:n tukea voidaan myöntää merellisen turvallisuuden ja merivalvonnan edistämiseen muun muassa tietojen jakamisella, merivartiostojen ja viranomaisten yhteistyöllä sekä torjumalla rikollisuutta ja laitonta toimintaa merellä.

45 artikla

Kansainvälinen valtamerten hallinnointi

EMKREMKVR tukee valtamerten kansainvälisen hallinnointipolitiikan täytäntöönpanoa seuraavin keinoin:

a)  vapaaehtoiset rahoitusosuudet valtamerten hallinnoinnin alalla toimiville kansainvälisille organisaatioille;

b)  vapaaehtoinen osallistuminen ja koordinointi kansainvälisillä foorumeilla ja kansainvälisissä organisaatioissa, elimissä ja instituutioissa Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja muiden asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten, järjestelyjen ja kumppanuuksien puitteissa;

c)  valtamerikumppanuuksien toteuttaminen unionin ja valtamerialan toimijoiden kesken;

d)  sellaisten asiaa koskevien kansainvälisten sopimusten, järjestelyjen ja välineiden täytäntöönpano, joiden tavoitteena on edistää valtamerten parempaa hallinnointia, sekä sellaisten toimien, toimenpiteiden, välineiden ja tietämyksen kehittäminen, jotka mahdollistavat turvalliset, turvatut, puhtaat ja kestävästi hoidetut valtameret;

e)  kansainvälisten sopimusten, toimenpiteiden ja välineiden täytäntöönpano laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja lopettamiseksi LIS-kalastuksen ehkäisemiseksi, estämiseksi ja lopettamiseksi sekä toimenpiteet ja väline meriympäristöön kohdistuvien vaikutusten, erityisesti merilintujen, merinisäkkäiden ja merikilpikonnien tahattomien saaliiden minimoimiseksi; [tark. 248]

f)  valtameritutkimusta ja -tietoa koskeva kansainvälinen yhteistyö ja valtameritutkimuksen ja -tiedon kehittäminen.

45 a artikla

Valtamerten puhdistaminen

EMKVR:stä tuetaan sellaisten toimien toteuttamista, joiden avulla voidaan puhdistaa meriä ja valtameriä kaikenlaisesta jätteestä ja ensisijaisesti muoveista, ”muovimantereista” ja vaarallisista tai radioaktiivisista jätteistä. [tark. 249 ja tark. 300]

V LUKU

Suoran ja välillisen hallinnoinnin mukaista täytäntöönpanoa koskevat säännöt

46 artikla

Unionin rahoituksen muodot

1.  EMKREMKVR:stä voidaan myöntää rahoitusta jossakin asetuksessa (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] säädetyistä muodoista, erityisesti hankintoina mainitun asetuksen VII osaston mukaisesti tai avustuksina mainitun asetuksen VIII osaston mukaisesti. Lisäksi voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat 47 artiklassa tarkoitettuihin rahoitusta yhdistäviin toimiin.

2.  Avustusehdotusten arvioinnin voivat suorittaa riippumattomat asiantuntijat.

2 a.  Tähän asetukseen liittyviä maksumenettelyjä olisi nopeutettava, jotta vähennetään kalastajiin kohdistuvia taloudellisia rasitteita. Komissio arvioi nykyistä suorituskykyä parantaakseen ja nopeuttaakseen maksuprosessia. [tark. 250]

47 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

EMKREMKVR:n rahoitusta yhdistävät toimet on toteutettava asetuksen (EU) N:o [InvestEU-asetus] ja asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] X osaston mukaisesti. Neljän kuukauden kuluessa siitä, kun tämä asetus on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, komissio esittää jäsenvaltioille yksityiskohtaiset ohjeet, jotka koskevat rahoitusta yhdistävien toimien toteuttamista kansallisissa toimintaohjelmissa EMKR:n mukaisesti, ja kiinnittää erityistä huomiota paikallisten toimijoiden paikallisessa kehittämisessä toteuttamiin rahoitusta yhdistäviin toimiin. [tark. 251]

48 artikla

Arviointi

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.  Asetuksen III osaston mukaisen tuen väliarviointi on suoritettava heti kun täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun tuen täytäntöönpano on käynnistynyt. Arviointi toteutetaan komission kertomuksen muodossa, ja siinä arvioidaan yksityiskohtaisesti kaikkia täytäntöönpanoon liittyviä erityisiä näkökohtia. [tark. 252]

3.  Komissio suorittaa III osaston mukaisen tuen lopullisen arvioinnin täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua täytäntöönpanon päättymisestä.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut arviointikertomukset Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. [tark. 253]

4 a.  Komissio voi tarvittaessa ehdottaa muutoksia tähän asetukseen 2 kohdassa tarkoitetun kertomuksen perusteella. [tark. 254]

49 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen – myös muiden kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamien henkilöiden ja yhteisöjen – tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 127 artiklan mukaisesti.

50 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat EMKREMKVR:ää ja sen toimia ja tuloksia. EMKREMKVR:lle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 4 artiklassa tarkoitettuihin EMKREMKVR:n toimintalinjoihin.

51 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1.  Asetuksen (EU) N:o [unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä annettu asetus] 197 artiklassa säädettyjen tukikelpoisuusperusteiden lisäksi sovelletaan 2 ja 3 kohdassa vahvistettuja tukikelpoisuusperusteita.

2.  Tukikelpoisia ovat seuraavat yhteisöt:

a)  oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin jäsenvaltioon, merentakaiseen maahan tai merentakaiselle alueelle tai sellaiseen kolmanteen maahan, joka mainitaan työohjelmassa 3 ja 4 kohdassa vahvistetuin edellytyksin; [tark. 255]

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti, ammattialan järjestöt mukaan luettuna, tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö. [tark. 256]

3.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut ohjelmaan, vastaavat periaatteessa omista osallistumiskustannuksistaan.

IV OSASTO

MENETTELYSÄÄNNÖKSET

52 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2027 saakka 12, 17, 21, 33, 34, 36, 37 ja 55 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 12, 17, 21, 33, 34, 36, 37 ja 55 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevan 12, 17, 21, 33, 34, 36, 37 tai 55 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

53 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa meri- ja kalatalousrahaston komitea. Tämä komitea on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011(45) tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 5 artiklaa. [tark. 257]

V OSASTO

LOPPUSÄÄNNÖKSET

54 artikla

Kumoaminen

1.  Kumotaan asetus (EU) N:o 508/2014 1 päivästä tammikuuta 2021.

2.  Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen.

55 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Jotta helpotetaan siirtymistä asetuksessa (EU) N:o 508/2014 perustetusta tukijärjestelmästä tässä asetuksessa perustettuun järjestelmään, komissiolle siirretään valta antaa 52 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joissa vahvistetaan edellytykset, joiden mukaisesti komission asetuksen (EU) N:o 508/2014 nojalla hyväksymä tuki voidaan liittää osaksi tässä asetuksessa säädettyä tukea.

2.  Tämän asetuksen estämättä asianomaisia toimia voidaan jatkaa tai muuttaa niiden päättämiseen saakka noudattaen asetusta (EU) N:o 508/2014, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

3.  Asetuksen (EU) N:o 508/2014 nojalla tehdyt hakemukset pysyvät edelleen voimassa.

56 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tätä asetusta sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

YHTEISET INDIKAATTORIT

LIITE II

TUEN KOHTEET YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVASSA HALLINNOINNISSA

LIITE III

ERITYISET ENIMMÄISTUKI-INTENSITEETIT YHTEISTYÖHÖN PERUSTUVASSA HALLINNOINNISSA

LIITE IV

YMPÄRISTÖÖN JA ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVIÄ TAVOITTEITA KOSKEVAN TUEN LASKEMISESSA KÄYTETTÄVÄT KERTOIMET

* Jäsenvaltio voi ehdottaa ohjelmassaan, että taulukossa asteriskilla (*) merkittyyn tuen kohteeseen sovelletaan kerrointa 40 %, mikäli se voi osoittaa, että kyseinen tuen kohde on tapauksen mukaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tai siihen sopeutumiseen taikka ympäristöön liittyvien tavoitteiden kannalta merkityksellinen.

LIITE V

EUROOPAN MERI- JA KALATALOUSRAHASTON KOKONAISMÄÄRÄRAHAT KAUDELLE 2021–2027 JÄSENVALTIOITTAIN

(1) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 104. (2) EUVL C 361, 5.10.2018, s. 9. (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. huhtikuuta 2019. (4) EUVL C […], […], s. […]. (5) EUVL C […], […], s. […]. (6) EUVL C […], […], s. […]. (7) EUVL C […], […], s. […]. (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22). (9) Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1). (10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1004, annettu 17 päivänä toukokuuta 2017, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista unionin puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 kumoamisesta (EUVL L 157, 20.6.2017, s. 1). (11) COM(2017)0623. (12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 508/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta ja neuvoston asetusten (EY) N:o 2328/2003, (EY) N:o 861/2006, (EY) N:o 1198/2006 ja (EY) N:o 791/2007 sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1255/2011 kumoamisesta (EUVL L 149, 20.5.2014, s. 1). (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (EYVL L 164, 25.6.2008, s. 19). (14) Neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7). (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta (EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7) . (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1). (17) COM(2018)0028. (18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1). (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1151/2012, annettu 21 päivänä marraskuuta 2012, maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden laatujärjestelmistä (EUVL L 343, 14.12.2012, s. 1). (20) Neuvoston päätös 98/392/EY, tehty 23 päivänä maaliskuuta 1998, 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen ja sen XI osan soveltamiseen liittyvän 28 päivänä heinäkuuta 1994 tehdyn sopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EYVL L 179, 23.6.1998, s. 1). (21) JOIN(2016)0049. (22) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välinen toimielinten sopimus, tehty 13 päivänä huhtikuuta 2016, paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1). (23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1). (24) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1). (25) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2). (26) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1). (27) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29). (28) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). (29) Neuvoston asetus (EY) N:o 1967/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, kalavarojen kestävää hyödyntämistä koskevista hoitotoimenpiteistä Välimerellä, asetuksen (ETY) N:o 2847/93 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1626/94 kumoamisesta (EUVL L 409, 30.12.2006, s. 11). (30) EUVL C […], […], s. […]. (31) Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1). (32) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/99/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, ympäristönsuojelusta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 328, 6.12.2008, s. 28). (33) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29). (34) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/429, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) (EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1). (35) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 652/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, elintarvikeketjuun, eläinten terveyteen ja eläinten hyvinvointiin, kasvien terveyteen ja kasvien lisäysaineistoon liittyvien menojen hallinnointia koskevista säännöksistä, neuvoston direktiivien 98/56/EY, 2000/29/EY ja 2008/90/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 882/2004, (EY) N:o 396/2005, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/128/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 muuttamisesta sekä neuvoston päätösten 66/399/ETY, 76/894/ETY ja 2009/470/EY kumoamisesta (EUVL L 189, 27.6.2014, s. 1). (36) Komission asetus (EY) N:o 665/2008, annettu 14 päivänä heinäkuuta 2008, kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä koskevista yhteisön puitteista sekä yhteistä kalastuspolitiikkaa koskevien tieteellisten lausuntojen tukemisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 199/2008 soveltamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä (EUVL L 186, 15.7.2008, s. 3). (37) Komission päätös 2010/93/EU, annettu 18 päivänä joulukuuta 2009, yhteisön monivuotisen ohjelman hyväksymisestä kalatalousalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä varten kaudeksi 2011–2013 (tiedoksiannettu numerolla C(2009)10121) (EUVL L 41, 16.2.2010, s. 8). (38) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/1251, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2016, unionin monivuotisesta ohjelmasta kalastus- ja vesiviljelyalan tietojen keruuta, hallintaa ja käyttöä varten kaudella 2017–2019 (EUVL L 207, 1.8.2016, s. 113). (39) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/89/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, merten aluesuunnittelun puitteista (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 135). (40) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1). (41) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1625, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Euroopan meriturvallisuusviraston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1406/2002 muuttamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 77). (42) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1626, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, yhteisön kalastuksenvalvontaviraston perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 768/2005 muuttamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 80). (43) Näitä lukuja on mukautettava 5 artiklan 1 kohdassa sovittujen lukujen mukaisesti. (44) Neuvoston päätös (EU) 2015/1565, annettu 14 päivänä syyskuuta 2015, kalastusmahdollisuuksien myöntämisestä EU:n vesillä Venezuelan bolivariaanisen tasavallan lipun alla purjehtiville kalastusaluksille Ranskan Guyanan edustalla sijaitsevalla talousvyöhykkeellä koskevan julkilausuman hyväksymisestä Euroopan unionin puolesta (EUVL L 244, 14.9.2015, s. 55). (45) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).