(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0382),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 46 artiklan d alakohdan, 149 artiklan, 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 164 artiklan ja 168 artiklan 5 kohdan, 175 artiklan 3 kohdan ja 349 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0232/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8-0461/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 165. (2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 84. (3) Tämä kanta vastaa 16. tammikuuta 2019 hyväksyttyjä tarkistuksia (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0020).

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 46 artiklan d alakohdan, 149 artiklan, 153 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 164 artiklan, 168 artiklan 5 kohdan, 175 artiklan 3 kohdan ja 349 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(-1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan mukaisesti unioni pyrkii sisämarkkinoita toteuttaessaan täystyöllisyyttä ja sosiaalista edistystä tavoittelevaan erittäin kilpailukykyiseen sosiaaliseen markkinatalouteen, edistää naisten ja miesten tasa-arvoa, sukupolvien välistä yhteisvastuuta ja lapsen oikeuksien suojelua sekä torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan mukaan unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon muun muassa korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset. [Tark. 1]

(1)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat 17 päivänä marraskuuta 2017 yhteisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista vastauksena Euroopan sosiaalisiin haasteisiin. Pilarin 20 keskeistä periaatetta on jaettu kolmeen ryhmään, jotka ovat: yhtäläiset mahdollisuudet ja pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset työolot sekä sosiaalinen suojelu ja osallisuus. Kyseiset Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta olisi otettava huomioon Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) mukaisissa toimissa. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamisen edistämiseksi ESR+:sta olisi tuettava investointeja ihmisiin sekä työllisyyden, julkisten palvelujen, terveyspalvelujen, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla käytössä oleviin järjestelmiin; näin lujitettaisiin taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta SEUT-sopimuksen 174 ja 175 artiklan mukaisesti. Kaikissa ESR+:n mukaisissa toimissa olisi noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjaa (perusoikeuskirja), ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyä eurooppalaista yleissopimusta ja otettava huomioon vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva YK:n yleissopimus, jonka sopimuspuolia Euroopan unioni ja kaikki sen jäsenvaltiot ovat. [Tark. 2]

(2)  Unionin tasolla kansallisten uudistusten prioriteetit määritellään ja niiden toteutusta seurataan talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa. Jäsenvaltiot laativat omat monivuotiset kansalliset investointistrategiansa tukemaan näitä uudistusten painopisteitä. Kyseiset strategiat olisi laadittava yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa, niihin olisi sisällyttävä sukupuolinäkökulma ja ne olisi esitettävä vuotuisten kansallisten uudistusohjelmien yhteydessä keinona sellaisten ensisijaisten investointihankkeiden suunnittelemiseksi ja koordinoimiseksi, joille myönnetään kansallista ja/tai unionin rahoitusta. Niiden avulla unionin rahoitusta olisi käytettävä johdonmukaisella tavalla ja tarvittaessa maksimoitava etenkin Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston, Euroopan investointivakautusjärjestelystä ja InvestEU-rahastosta tuetuista ohjelmista saatavan rahoitustuen lisäarvo. [Tark. 3]

(3)  Neuvoston SEUT-sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksymät jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat, jotka koskevat työvoiman kysynnän lisäämistä, työvoiman tarjonnan parantamista, työhön pääsyä, taitoja ja osaamista, työmarkkinoiden toiminnan ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun toimivuuden parantamista ja kaikkien yhtäläisten mahdollisuuksien edistämistä sekä sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden torjumista, mukaan lukien julkiset palvelut terveysalalla ja muilla aloilla, muodostavat yhdessä 121 artiklan 2 kohdan mukaisesti hyväksyttyjen talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa yhdennetyt suuntaviivat Eurooppa 2020 -strategian tueksi. Neuvosto hyväksyi [...] jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan tarkistetut suuntaviivat, joita on muutettu niiden yhdenmukaistamiseksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden kanssa. Tarkoituksena on, työpaikkojen luomisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi, jotta voidaan parantaa Euroopan kilpailukykyä ja tehdä siitä unionista houkuttelevampi kohde investoinneille, työpaikkojen luomiselle ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiselle. Jotta varmistetaan, että ESR+ on täysin yhdenmukainen näiden suuntaviivojen kanssa, etenkin työllisyyden, koulutuksen sekä sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja syrjinnän torjunnan työllisyyspolitiikan osalta, ESR:lla olisi tuettava jäsenvaltioita jäsenvaltioiden olisi suunniteltava omalta kannaltaan merkityksellinen ESR+:n tuki ottaen huomioon SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut asiaa koskevat yhdennetyt kyseiset suuntaviivat ja SEUT-sopimuksen 148 artiklan 4 kohdassa ja 121 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut maakohtaiset suositukset ja tarvittaessa niiden strategioissa kansallisella tasolla sovitut kansalliset uudistusohjelmat sovittujen kansallisten uudistusohjelmien työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat. ESR+:lla olisi edistettävä myös unionin keskeisten aloitteiden ja toimien asiaan liittyvien osa-alueiden täytäntöönpanoa, etenkin Euroopan uutta osaamisohjelmaa ja eurooppalaista koulutusaluetta, nuorisotakuuta ja muita asiaan liittyviä neuvoston suosituksia ja muita aloitteita, kuten nuorisotakuuta, suositusta ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”, taitojen parantamista, ja pitkäaikaistyöttömien integroimista työmarkkinoille, harjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen laatupuitteita sekä kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevaa toimintasuunnitelmaa. [Tark. 4]

(4)  Neuvosto hyväksyi 20 päivänä kesäkuuta 2017 päätelmät ”Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistaminen: EU:n vastaus kestävän kehityksen toimintaohjelmaan Agenda 2030:een”. Neuvosto painotti, että on tärkeää saada kestävä kehitys toteutumaan tasapainoisella ja yhdennetyllä tavalla kaikissa kolmessa ulottuvuudessaan eli taloudessa, sosiaalisissa kysymyksissä ja ympäristön alalla. On äärimmäisen tärkeää sisällyttää kestävä kehitys EU:n poliittiseen toimintakehykseen, ja unionin on oltava politiikkatoimissaan kunnianhimoinen, kun se vastaa globaaleihin haasteisiin. Neuvosto suhtautuu myönteisesti 22 päivänä marraskuuta 2016 annettuun komission tiedonantoon ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi” ensimmäisenä toimena kestävän kehityksen tavoitteiden sisällyttämiseksi unionin politiikkoihin ja kestävän kehityksen soveltamiseksi kaikkea EU:n toimintapolitiikkaa ohjaavana keskeisenä periaatteena myös rahoitusvälineiden kautta. ESR+:lla olisi edistettävä kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa poistamalla köyhyyden äärimmäiset muodot (tavoite 1), takaamalla laadukas ja kaikille avoin koulutus (tavoite 4), edistämällä sukupuolten välistä tasa-arvoa (tavoite 5), edistämällä vakaata, osallistavaa ja kestävää talouskasvua, täyttä ja tuottavaa työllisyyttä ja ihmisarvoista työtä kaikille (tavoite 8) sekä vähentämällä epätasa-arvoa (tavoite 10). [Tark. 5]

(4 a)  Kun otetaan huomioon Torinossa 18 päivänä lokakuuta 1961 allekirjoitettu Euroopan sosiaalinen peruskirja, unionin ja sen jäsenvaltioiden tavoitteisiin olisi SEUT-sopimuksen 151 artiklan mukaisesti kuuluttava työllisyyden edistäminen, elin- ja työolojen kohentaminen tarkoituksena saavuttaa korkea ja kestävä työllisyystaso ja syrjäytymisen torjuminen. [Tark. 6]

(4 b)  Eurooppalaista yhteiskuntaa koettelevat yhä lukuisat yhteiskunnalliset haasteet. Yli 100:aa miljoonaa ihmistä uhkaa köyhyys tai sosiaalinen syrjäytyminen, nuorisotyöttömyys on edelleen kaksinkertainen verrattuna kokonaistyöttömyysasteeseen ja kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista on parannettava. Kyseiset haasteet paitsi vaarantavat niiden kansalaisten hyvinvoinnin, joihin ne vaikuttavat suoraan, myös lisäävät eurooppalaiseen yhteiskuntaan kohdistuvaa taloudellista ja sosiaalista painetta. [Tark. 7]

(5)  Unionilla on vastassaan rakenteellisia haasteita, jotka johtuvat talouden globalisaatiosta, sosiaalisesta eriarvoisuudesta, muuttoliikkeen hallinnasta, turvallisuusuhkien kasvusta, ja siihen liittyvistä kotouttamisen haasteista, oikeudenmukaisesta siirtymisestä puhtaaseen energiaan, teknologian muutoksista, väestön vähenemisestä, työttömyydestä yleisesti ja nuorisotyöttömyydestä ja yhteiskunnan ja työvoiman yhä nopeammasta ikääntymisestä sekä kasvavasta ammattitaitovajeesta ja työvoimapulasta joillakin sektoreilla ja alueilla ja etenkin pk-yrityksissä. Työelämän realiteettien muuttuessa unionin olisi oltava valmistautunut kohtaamaan nykyiset ja tulevat haasteet ja investoitava relevanttiin osaamiseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen, tehtävä kasvusta entistä osallistavampaa ja parannettava taitoja ja osaamista, työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa, myös unionin kansalaisten muodostaman työvoiman liikkuvuuden osalta, sekä puututtava jäsenvaltioiden väliseen ja sisäiseen yhä kasvavaan terveyteen liittyvään eriarvoisuuteen. [Tark. 8]

(6)  Asetuksella (EU) [...] luodaan puitteet Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+), koheesiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR), turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston (AMIF-rahasto), sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja ulkorajojen ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen (osana yhdennettyä rajaturvallisuuden rahastoa) toiminnalle ja vahvistetaan yhteistyössä hallinnoitavien unionin rahastojen ohjelmasuunnittelua, seurantaa, arviointia, hallintaa ja valvontaa koskevat toimintapoliittiset tavoitteet ja säännöt. Sen vuoksi on aiheellista täsmentää ESR+:n yleiset tavoitteet ja sen koordinointi muiden rahastojen kanssa ja antaa erityissäännöksiä siitä, minkä tyyppisiä toimia ESR+:sta voidaan rahoittaa. [Tark. 9]

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) 2018/1046(4), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita sekä rahoitusvälineiden välisiä synergioita koskevat säännöt. ESR+:sta suoraan tai välillisesti hallinnoitaviin toimiin sovelletaan varainhoitoasetusta, jotta varmistetaan unionin rahoitusohjelmien toteutuksen johdonmukaisuus. Tässä asetuksessa olisi määriteltävä toiminnalliset tavoitteet ja vahvistettava erityiset säännökset, jotka koskevat tukikelpoisia toimia, joita ESR+:sta voidaan rahoittaa suoraan ja välillisesti hallinnoimalla. [Tark. 10]

(8)  Tässä asetuksessa tarkoitetut rahoitustyypit ja toteutustavat olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja tuottaa tuloksia ottaen huomioon etenkin tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja odotettavissa oleva noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta olisi siksi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten sekä varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sellaisen rahoituksen käyttöä, joka ei perustu toimien kustannuksiin. Kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomiseen integroimiseen osallistamiseen liittyvien toimenpiteiden toteuttamiseksi ja yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen (uusi tuleva yhteisiä säännöksiä koskeva asetusuusi varainhoitoasetus) [88 artiklan] perusteella komissio voi korvata jäsenvaltioiden menoja käyttäen yksinkertaistettuja kustannusvaihtoehtoja, mukaan lukien kertakorvaukset. [Tark. 11]

(9)  Jotta voidaan sujuvoittaa ja yksinkertaistaa rahoitusympäristöä ja lisätä synergiamahdollisuuksia yhdennettyjen rahoitusmallien avulla, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD), työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta ja unionin terveysalan toimintaohjelmasta tuetut toimet olisi sisällytettävä yhteen rahastoon, ESR+:aan. ESR+ olisi sen vuoksi jaettava kolmeen toimintalohkoon, jotka ovat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja suoraan ja välillisesti hallinnoitava terveysalan toimintalohko. Näin voitaisiin vähentää eri rahastojen hallinnointiin liittyvää hallinnollista rasitetta etenkin jäsenvaltioissa ja edunsaajille ja pitää voimassa yksinkertaisempia sääntöjä yksinkertaisempien toimien osalta, kuten esimerkiksi elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakelussa. [Tark. 12]

(10)  Unionin olisi edistettävä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkoja kannustamalla yhteistyöhön ja täydentämällä niiden toimia. Koska ESR+:n soveltamisala tämän myötä laajenee, on aiheellista säätää, että pyrkimyksiä pyrkimykset parantaa osallistavien, avointen ja oikeudenmukaisten työmarkkinoiden toimivuutta kaikille sukupuolille ja edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen saatavuutta ja laatua, tukea koulutusjärjestelmiin paluuta ja edistää elinikäistä oppimista, edistää sosiaalista osallisuutta ja terveyttä sekä vähentää köyhyyttä ei toteuteta ainoastaan yhteistyöhän poistaa köyhyys toteutetaan edelleen lähinnä yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla, vaan ja että sitä täydennetään tarvittaessa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon osalta unionin tasolla edellytettyjen toimien toteutuksessa käytetään myös suoraa tai välillistä hallinnointia käytettävällä suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla. [Tark. 13]

(11)  Unionin terveysalan toimintaohjelman sisällyttäminen ESR+:aan luo lisää synergioita sellaisten aloitteiden ja politiikkojen laatimiseen ja testaamiseen, joilla parannetaan ESR+-ohjelman terveysalan toimintolohkossa kehitettyjen terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saavutettavuutta, sopeutumiskykyä ja kestävyyttä, ja edistetään niiden toteutusta jäsenvaltioissa kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla ESR+-asetuksen muiden toimintolohkojen tarjoamilla välineillä. [Tark. 14]

(12)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ESR+:aa koskevat rahoituspuitteet. Joitakin rahoituspuitteiden osia Niissä olisi suunnattava toimiin, eriteltävä määrärahat, jotka toteutetaan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon puitteissa myönnetään yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla toteutettaviin toimiin ja määrärahat, jotka myönnetään toimiin, jotka toteutetaan käyttäen suoraa tai välillistä hallinnointia. [Tark. 15]

(13)  ESR+:lla olisi pyrittävä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa edistämään työllisyyttä aktiivisilla toimilla, joiden ansiosta erityisesti nuoret, pitkäaikaistyöttömät ja työelämän, omaishoitajat, työvoiman ulkopuolella ja heikoimmassa asemassa olevat pääsevät (palaamaan) työmarkkinoille, ja tukemalla itsenäistä ammatinharjoittamista, yrittäjyyttä ja yhteisötaloutta. ESR+:lla olisi pyrittävä tehostamaan työllisyyspolitiikkaa ja työmarkkinoiden toimintaa tukemalla työmarkkinalaitosten, kuten julkisten työvoimapalvelujen, nykyaikaistamista, jotta parannetaan niiden valmiuksia tarjota tehostetusti kohdennettua ja tarvittaessa yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta työnhaussa ja työelämään siirtymisessä kiinnittäen erityistä huomiota heikoimmassa asemassa oleviin ja helpotetaan työntekijöiden liikkuvuutta ja tarjotaan palveluja syrjimättömästi. ESR+:lla olisi edistettävä naisten osallistumista työmarkkinoille toimenpiteillä, joilla varmistetaan muun muassa työ- ja yksityiselämän tasapaino ja lastenhoidon kohtuuhintaisen tai ilmaisen laadukkaan lasten- ja vanhustenhoidon ja muiden hoitopalvelujen tai korkealaatuisen tuen helppo saatavuus. ESR+:lla olisi myös pyrittävä tarjoamaan turvallinen, terveellinen ja asianmukainen työympäristö, jotta voidaan vastata työhön ja muuttuviin työn muotoihin liittyviin terveysriskeihin ja ikääntyvän työvoiman tarpeisiin. ESR+:lla olisi myös tuettava toimenpiteitä, joilla pyritään helpottamaan nuorten siirtymistä koulutuksesta työelämään. [Tark. 16]

(13 a)  Jotta voitaisiin tukea ja vapauttaa yhteisötaloudessa olemassa oleva potentiaali luoda työpaikkoja, ESR+:lla olisi tuettava yhteisötalouden yritysten parempaa integroimista kansallisiin työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeviin suunnitelmiin sekä kansallisiin uudistusohjelmiin. Yhteisötalouden yritysten määritelmän olisi noudatettava jäsenvaltioiden yhteisötaloutta koskevassa lainsäädännössä sekä yhteisötalouden edistämisestä Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina 7 päivänä joulukuuta 2015 annetuissa neuvoston päätelmissä esitettyjä määritelmiä. [Tark. 17]

(14)  ESR+:sta Koska ESR+ on tärkein unionin työllisyyttä, osaamista ja sosiaalista osallisuutta käsittelevä väline, on tärkeää, että sillä pystytään edistämään sosiaalista, taloudellista ja alueellista yhteenkuuluvuutta kaikkialla unionissa. Tästä syystä siitä olisi annettava tukea, jotta voidaan parantaa koulutuksen laatua, syrjimättömyyttä, saatavuutta, osallistavuutta ja toimivuutta ja sen tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta ja siten helpottaa sellaisten avaintaitojen, erityisesti kielitaidon, yrittäjyystaitojen ja digitaalisten taitojen, myös tietosuojaa ja tietojen hallintaa koskevien taitojen, hankkimista, joita kukin tarvitsee itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Pitkäaikaistyöttömien ja sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden tapauksessa olisi kiinnitettävä erityistä huomiota heidän voimaannuttamiseensa. ESR+:sta olisi tuettava onnistumista koulutuksessa ja työelämään siirtymisessä ja palaamisessa, elinikäistä oppimista ja kaikkien työllistyvyyttä, lisättävä osallisuutta, kilpailukykyä ja horisontaalisen ja vertikaalisen eriytymisen vähentämistä, edistettävä yhteiskunnallista ja taloudellista innovointia tukemalla näihin aloihin liittyviä laajennuskelpoisia ja kestäviä aloitteita. Tämä voitaisiin saavuttaa esimerkiksi investoimalla ammattikoulutukseen, työpaikalla tapahtuvalla oppimisella ja oppisopimuskoulutuksella, keskittymällä erityisesti menestyksekkääseen opetuksen ja käytännön yhdistävään kaksiosaiseen koulutusjärjestelmään, elinikäisellä ohjauksella, ennakoimalla osaamistarvetta yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa, ajantasaisilla koulutusmateriaaleilla, työmarkkinaennusteilla ja tutkinnon suorittaneiden jatkosijoittumisen seurannalla, opettajien kouluttamisella, arkioppimisen ja epävirallisen oppimisen tukemisella, oppimistulosten validoinnilla ja pätevyyden tunnustamisella. ESR+:lla olisi myös edistettävä vähemmistöjen pääsyä opetusammatteihin, ja sen avulla olisi pyrittävä integroimaan entistä paremmin syrjäytyneitä yhteisöjä, kuten romaneja, vähemmistöjä ja maahanmuuttajia. [Tark. 18]

(14 a)  ESR+:sta olisi annettava tukea jäsenvaltioiden kansallisiin suunnitelmiin sisältyviin toimenpiteisiin, joilla pyritään poistamaan energiaköyhyys ja lisäämään asuntojen energiatehokkuutta haavoittuvassa asemassa olevien kotitalouksien osalta, mukaan lukien energiaköyhyyden koettelemat ja tarvittaessa myös sosiaalisen asuntotuotannon asunnoissa asuvat kotitaloudet, komission tiedonannon ”Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle” sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999(5) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2002(6) mukaisesti. [Tark. 19]

(14 b)  ESR+:n varojen kohdentaminen jäsenvaltioille olisi tulevaisuudessa sidottava jäsenvaltioiden esittämiin todisteisiin, jotka osoittavat niiden työskentelevän tehokkaasti sellaisten hankkeiden parissa, jotka edistävät ja vahvistavat opetuksen ja käytännön yhdistävää kaksiosaista koulutusjärjestelmää nuorisotakuun puitteissa. [Tark. 20]

(15)  ESR+:sta annettavalla tuella olisi edistettävä kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, erottelemattomaan ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta – kiinnittäen erityistä huomiota sosiaalisesti muita heikommassa asemassa oleviin, kuten laitoshoidossa oleviin lapsiin ja asunnottomiin lapsiin – yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen sekä aikuiskoulutukseen sekä palaamista koulutusjärjestelmän piiriin; samalla estetään köyhyyden siirtyminen sukupolvelta toiselle, edistetään siirtymistä koulutusalalta toiselle, vähennetään ja ehkäistään koulunkäynnin keskeyttämistä ja sosiaalista syrjäytymistä, lisätään terveysosaamista, lujitetaan epävirallisen ja virallisen oppimisen arkioppimisen yhteyttä ja helpotetaan oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikkien osalta. Nämä arkioppimisen muodot eivät saisi korvata pääsyä säännölliseen koulutukseen, erityisesti esiasteen ja perusasteen koulutukseen. Tässä yhteydessä olisi pyrittävä hyödyntämään toteutettava Erasmus-ohjelmasta saatavia synergiaetuja, täydentävyyttä ja toiminnan johdonmukaisuutta, jotta heikoimmassa asemassa olevat oppijat voidaan helpottaa etenkin heikoimmassa asemassa olevien oppijoiden osallistumista saavuttaa asianmukaisesti ja aktiivisesti, jotta heitä voidaan valmistaa ulkomaankokemukseen ja jotta heidän osallistumistaan oppimiseen liittyvään rajat ylittävään liikkuvuuteen voidaan lisätä. [Tark. 21]

(15 a)  Investointiprioriteetin ”yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen” mukaisesti tuetaan kaikkia tässä asetuksessa asetettuja tavoitteita. ESR +:sta tuettuihin yhteisölähtöisen paikallisen kehittämisen strategioihin olisi otettava mukaan sekä paikallisen toimintaryhmän hallinnoinnin että strategian sisällön määrittämisen osalta myös alueen heikoimmassa asemassa olevat ihmiset. ESR+:sta olisi voitava tukea yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita kaupunki- ja maaseutualueilla sekä yhdennettyjä alueellisia investointeja. [Tark. 22]

(15 b)  Unionin koheesiopolitiikan lisäarvo perustuu erityisesti paikkalähtöiseen alueellista ulottuvuutta korostavaan lähestymistapaan, monitasoiseen hallintoon, monivuotiseen suunnitteluun ja yhteisiin mitattavissa oleviin tavoitteisiin, yhdennettyyn kehittämiseen perustuvaan lähestymistapaan ja hallinnollisten valmiuksien lähentymiseen eurooppalaisiin standardeihin. [Tark. 23]

(15 c)  Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että sukupuolten välinen tasa-arvo ja sukupuolinäkökulman huomioon ottaminen ovat sitova periaate kaikissa ohjelmasuunnittelun vaiheissa toimenpideohjelmien painopisteiden määrittelystä toteutukseen, seurantaan ja arviointiin ja että sukupuolinäkökulman valtavirtaistamiseen myönnetään tukea. [Tark. 24]

(15 d)   ESR+:sta olisi tuettava koulutusjärjestelmiä, jotka tarjoavat aikuisille, joilla on heikot taidot, mahdollisuuden hankkia luku- ja laskutaitojen sekä digitaalisten taitojen vähimmäistaso neuvoston 19 päivänä joulukuuta 2016 antaman suosituksen ”Taitojen parantaminen: uusia mahdollisuuksia aikuisille”(7)mukaisesti. [Tark. 25]

(16)  ESR+:lla olisi edistettävä joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia ottaen huomioon heikoimmassa asemassa olevien haasteet, erityisesti yrittäjyystaitojen ja digitaalisten taitojen ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamisen osalta, jotta voidaan tarjota kaikille ihmisille ja paikallisyhteisöille digitalisaatioon, tekniseen muutokseen, innovointiin sekä sosiaalisiin kysymyksiin ja talouteen liittyviin muutoksiin, kuten vähähiiliseen talouteen siirtymisestä johtuviin muutoksiin, mukautettua osaamista, jolla taitoja ja tietoja, joilla helpotetaan uranvaihdoksia siirtymistä koulutuksesta työelämään ja liikkuvuutta ja tuetaan erityisesti vähäisen ammattitaidon omaavia, vammaisia henkilöitä ja/tai vähän koulutettuja aikuisia Euroopan uuden osaamisohjelman mukaisesti ja koordinoidusti ja täydentävästi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kanssa. [Tark. 26]

(17)  Euroopan horisontti -ohjelmasta saatavilla synergiaeduilla olisi varmistettava, että ESR+:lla voidaan hyödyntää ja kehittää edelleen Euroopan horisontti -ohjelmasta tuettuja innovatiivisia opetussuunnitelmia, jotta ihmisille voidaan tarjota heidän henkilökohtaista ja ammatillista kehitystään tukevaa ja tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavaa osaamista ja pätevyyttä ja puuttua nykyisiin ja tuleviin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Komission olisi varmistettava terveysalan toimintalohkon ja Euroopan horisontti ‑ohjelman väliset synergiavaikutukset terveyden suojelun ja sairauksien ehkäisyn alalla saavutettujen tulosten tehostamiseksi. [Tark. 27]

(17 a)  Oikeuksien ja arvojen ohjelmaan liittyvillä synergioilla olisi varmistettava, että ESR+:lla voidaan valtavirtaistaa ja laajentaa toimia, joilla estetään ja torjutaan syrjintää, rasismia, muukalaisvihaa, antisemitismiä, islamofobiaa ja muita suvaitsemattomuuden muotoja, ja että käytetään erityistoimia, joilla estetään viha, erottelu ja leimaaminen, mukaan lukien kiusaaminen, häirintä ja suvaitsematon kohtelu. [Tark. 28]

(17 b)  Alueellisella ja rajat ylittävällä tasolla tehdyn eurooppalaisen alueellisen yhteistyön ansiosta aikaansaaduilla synergioilla on myös luotu yhteistyöhankkeita, joilla parannetaan työllisyyttä, osallistetaan haavoittuvimmassa asemassa olevia väestönosia, vastataan väestöhaasteisiin ja panostetaan terveyteen ja koulutukseen ja joita toteutetaan unionin lisäksi myös liittymistä valmistelevassa vaiheessa olevissa maissa ja naapurimaissa, joissa unionin tason yhteistyö tuo lisäarvoa. ESR+:sta olisi lisättävä tämän tyyppisten hankkeiden rahoitusta ja varmistettava tietämyksen vaihto hankkeiden ja lainsäädäntöprosessin välillä eurooppalaisen sääntelykehyksen parantamiseksi sekä edistettävä hyvien käytäntöjen jakamista unionin alueiden välillä. [Tark. 29]

(18)  ESR+:sta olisi tuettava kaikilla hallinnon tasoilla, mukaan luettuna alue- ja paikallistaso, jäsenvaltioiden pyrkimyksiä torjua köyhyyttä poistaa köyhyys, mukaan lukien energiaköyhyys, asetuksen (EU) 2018/1999 mukaisesti, ja katkaista huono-osaisuuden siirtyminen sukupolvelta toiselle sekä edistettävä sosiaalista osallisuutta varmistamalla yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, vähentämällä esteitä, torjumalla syrjintää ja puuttumalla sosiaali- ja terveyseroihin. Tämä edellyttää myös, mutta ei ainoastaan, että otetaan käyttöön erilaisia pro- ja reaktiivisia toimintalinjoja ja strategioita, jotka kohdistetaan heikoimmassa asemassa oleviin heidän iästään riippumatta, mukaan lukien lapset, marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit, vammaiset henkilöt, asunnottomat, kolmansien maiden kansalaiset, maahanmuuttajat mukaan luettuina, ja työssäkäyvät köyhät. ESR+:lla olisi edistettävä kaukana työmarkkinoista olevien aktiivista osallistamista heidän sosioekonomisen integroitumisensa varmistamiseksi muun muassa yhteisötaloudelle myönnettävällä kohdennetulla tuella. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä ESR+:n toimia, joilla täydennetään kansallisia toimenpiteitä työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä 3 päivänä lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen(8) mukaisesti, riittävän tulotuen tarjoamista koskevat toimenpiteet mukaan luettuina. ESR+:lla olisi parannettava kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten yleishyödyllisten palvelujen, kuten yksilökeskeisen terveydenhuollon ja siihen liittyvän hoidon ja pitkäaikaishoidon sekä perhepalvelujen ja yhteisöperustaisten hoitopalvelujen sekä asianmukaiseen sosiaaliseen asuntotarjontaan tai kohtuuhintaisiin asuntoihin ohjaavien palvelujen, nopeaa ja tasapuolista saatavuutta. Tähän sisältyy terveyden edistämis- ja sairauksien ehkäisypalvelut osana ensisijaisia terveydenhuoltopalveluja. ESR+:sta olisi tuettava sosiaalisen suojelun järjestelmien nykyaikaistamista ja parannettava erityisesti niiden saatavuutta., osallistavuutta ja tehokkuutta vastattaessa työelämän muuttuvaan todellisuuteen. ESR+:sta olisi myös puututtava maaseudun köyhyyteen, joka johtuu maaseutualueiden erityisistä heikkouksista, kuten epäedullisesta väestökehityksestä, heikoista työmarkkinoista, koulutuspalvelujen tai terveydenhuoltopalvelujen ja sosiaalipalvelujen rajallisesta saatavuudesta. [Tark. 30]

(19)  ESR+:sta olisi tuettava köyhyyden torjumista poistamista tukemalla kansallisia ohjelmia, joilla pyritään lievittämään ruoan puutetta ja vakavaa aineellista puutetta, ja edistettävä köyhyydessä tai sosiaalisesti syrjäytyneenä elävien tai köyhyyden tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien ihmisten ja vähävaraisimpien yhteiskuntaan integroitumista. EU:n tasolla vähintään 4 prosentilla ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista tuetaan vähävaraisimpia, ja Jäsenvaltioiden olisi varattava vähintään 2 3 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan siihen, että puututaan torjutaan äärimmäisen köyhyyden muotoihin, muotoja, joiden vaikutus sosiaaliseen syrjäytymiseen on suurin, kuten asunnottomuuteen, lasten köyhyyteen, vanhuusiän köyhyyteen ja ruoan puutteeseen. Toimien luonteen ja loppukäyttäjien tyypin vuoksi on tarpeen, että tukeen, jolla puututaan vähävaraisimpien aineelliseen puutteeseen, sovelletaan yksinkertaisempia mahdollisimman yksinkertaisia sääntöjä. [Tark. 31]

(19 a)  ESR+:lla olisi torjuttava unionin ikääntyneiden naisten köyhyyttä ottaen huomioon, että sukupuolten välinen eläke-ero, joka on tällä hetkellä 40 prosenttia, on vaarassa pahentaa erityisesti ilman kumppania olevien ikääntyneiden naisten köyhyyttä, ja seuraten neuvoston vuonna 2015 antamissa päätelmissä ”Naisten ja miesten yhtäläiset tulonsaantimahdollisuudet: Sukupuolten välisten eläke-erojen poistaminen”(9) esitettyjä sitoumuksia. Ikääntyneiden naisten köyhyyttä pahentavat myös terveydenhuollon ja lääkkeiden kasvavat omat kustannukset, jotka ikääntyneiden potilaiden on maksettava itse. Tämä koskee erityisesti naisia, joilla on elämänsä aikana miehiä pitempään huono terveydentila, mikä johtuu suurelta osin naisten pidemmästä elinajanodotteesta. [Tark. 32]

(19 b)  Köyhyyden torjumiseksi ja sosiaalisen osallisuuden parantamiseksi ESR+:ssa on vahvistettava alan kansalaisjärjestöjen ja köyhyydessä eläviä ihmisiä edustavien järjestöjen aktiivista osallistumista niin erityisohjelmien valmisteluun kuin niiden toteutukseen. [Tark. 33]

(20)  Koska tarve tehostaa toimia unioniin tulevien muuttovirtojen hallitsemiseksi ei ole poistunut ja jotta varmistetaan, että solidaarisuutta ja oikeudenmukaista vastuunjakoa tuetaan yhtenäisesti, jämäkästi ja johdonmukaisesti, ESR+:sta olisi tuettava kolmansien maiden kansalaisten, myös maahanmuuttajien, sosioekonomista integroitumista, mihin voi sisältyä paikallistason aloitteita, ja näin täydennettävä toimia, joita rahoitetaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta rahoitettavia toimia., Euroopan aluekehitysrahastosta ja niistä rahastoista, joilla voi olla myönteinen vaikutus kolmansien maiden kansalaisten osallisuuteen. [Tark. 34]

(20 a)  ESR+:n suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavien jäsenvaltioiden viranomaisten olisi koordinoitava toimensa niiden viranomaisten kanssa, jotka jäsenvaltiot ovat nimenneet hallinnoimaan turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston toimia, jotta voidaan edistää kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista parhaalla mahdollisella tavalla kaikilla tasoilla pääasiassa paikallis- ja alueviranomaisten ja kansalaisjärjestöjen toteuttamien strategioiden avulla sekä kaikkein asianmukaisimmin toimenpitein, jotka on räätälöity kolmansien maiden kansalaisten erityistilanteeseen. Kotouttamistoimenpiteiden olisi keskityttävä jäsenvaltiossa laillisesti oleskeleviin kolmansien maiden kansalaisiin tai, jos tarkoituksenmukaista, kolmansien maiden kansalaisiin, jotka ovat hankkimassa lupaa oleskella laillisesti jäsenvaltiossa, mukaan lukien kansainvälistä suojelua saavat henkilöt. [Tark. 35]

(21)  ESR+:sta olisi tuettava työllisyyden, sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden poistamisen, terveydenhuollon ja pitkäaikaishoidon sekä koulutuksen alojen toimintaan ja järjestelmiin liittyviä uudistuksia. Yhdenmukaisuuden vahvistamiseksi suhteessa talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon jäsenvaltioiden olisi kohdennettava asianmukainen osuus ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sellaisten rakenteellisiin haasteisiin liittyvien maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon, joihin on asianmukaista puuttua ESR+:n soveltamisalaan kuuluvilla monivuotisilla investoinneilla. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava otettava alue- ja paikallisviranomaiset mukaan varmistettaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys rakenneuudistusten tukiohjelman kanssa, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava prosessin kaikissa vaiheissa etenkin tehokas koordinointi, jotta turvataan rahoituslähteiden ja niiden teknisen avun välinen johdonmukaisuus, yhtenäisyys, täydentävyys ja synergiaedut, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu, ihmisarvoista työtä koskeva ILOn ohjelma ja alueelliset erityispiirteet, millä edistetään SEUT-sopimuksen 174 artiklassa vahvistettuja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia unionin tavoitteita. [Tark. 36]

(21 a)  Kun otetaan huomioon alueiden kehitystasojen erilaisuus ja erilaiset sosiaaliset olot eri puolilla unionia, ESR+:n pitäisi olla riittävän joustava alueellisten erityispiirteiden huomioimista varten. [Tark. 37]

(22)  Sen varmistamiseksi, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettua EU:n sosiaalista ulottuvuutta viedään eteenpäin ja että määrärahoista tietty vähimmäismäärä kohdennetaan apua eniten tarvitseville, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 25 27 prosenttia kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan sosiaalisen osallisuuden ja köyhyyden poistamisen edistämiseen. Tämän prosenttiosuuden olisi täydennettävä äärimmäisen köyhyyden torjuntaan kohdennettuja kansallisia varoja. [Tark. 38]

(22 a)  Kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen, joka muodostaa lasten oikeuksien edistämisen ja suojelun standardin. Lasten oikeuksien edistäminen mainitaan unionin politiikan yhtenä tavoitteena (Lissabonin sopimuksen 3 artikla) ja perusoikeuskirjassa edellytetään, että lapsen etu on otettava ensisijaisesti huomioon kaikissa unionin toimissa. Unionin ja jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä ESR+:aa asianmukaisesti köyhien ja syrjäytyneiden lasten huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi komission vuonna 2013 antaman suosituksen ”Investoidaan lapsiin” mukaisesti. ESR+:sta olisi tuettava toimia, joilla edistetään lasten oikeuksien toteutumista edistäviä tehokkaita toimenpiteitä. [Tark. 39]

(22 b)  Koska lasten köyhyys ja sosiaalinen syrjäytyminen on unionissa edelleen yleistä (26,4 prosenttia vuonna 2017) ja ottaen huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jonka mukaan lapsilla on oikeus suojeluun köyhyyttä vastaan ja heikoista lähtökohdista tulevilla lapsilla on oikeus yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin erityistoimenpiteisiin, jäsenvaltioiden olisi kohdennettava vähintään 5 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavista määrärahoista eurooppalaiseen lapsitakuujärjestelmään, jotta edistetään lasten yhdenvertaista mahdollisuutta saada ilmainen terveydenhoito, ilmainen koulutus, ilmainen lastenhoito sekä asianmukaiset asuinolot ja asianmukainen ravitsemus, lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen poistamiseksi. Lapsiin varhaisessa vaiheessa tehtävillä investoinneilla saadaan merkittävää tuottoa lapsille ja koko yhteiskunnalle, ja ne ovat ratkaisevan tärkeitä huono-osaisuuden kierteen katkaisemiseksi jo lasten ensimmäisinä elinvuosina. Lasten tukeminen taitojen ja valmiuksien kehittämisessä antaa heille mahdollisuuden hyödyntää potentiaalinsa täysimääräisesti ja saavuttaa parhaat koulutus- ja terveystulokset, ja auttaa heitä kehittymään yhteiskunnan aktiivisiksi jäseniksi ja lisää heidän mahdollisuuksiaan nuorina työntekijöinä työmarkkinoilla. [Tark. 40]

(23)  Koska työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten osuus on edelleen suuri monissa jäsenvaltioissa ja monilla alueilla, mikä vaikuttaa etenkin sellaisiin nuoriin, jotka eivät ole työelämässä eivätkä koulutuksessa (Not in Employment, Education or Training, NEET), mikä on vieläkin yleisempää sosiaalisesti muita heikommassa asemassa olevien nuorten tapauksessa, kyseisten jäsenvaltioiden on jatkossakin investoitava riittävästi ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja toimiin, joilla edistetään nuorten työllisyyttä muun muassa erityisesti panemalla täytäntöön nuorisotakuujärjestelmä. Nuorisotyöllisyysaloitteesta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettujen, yksittäisiin henkilöihin kohdistuvien toimien pohjalta jäsenvaltioiden olisi jatkettava laadukkaiden nuorten työllisyyden ja koulutus- ja uudelleentyöllistymissuunnitelmien sekä tehokkaan tiedotuksen edistämistä keskittymällä tarvittaessa ensisijaisesti pitkäaikaistyöttömiin ja työelämän ulkopuolella oleviin heikommassa asemassa oleviin, vaikeimmin tavoitettavissa oleviin nuoriin, myös nuorisotyön avulla. Jäsenvaltioiden olisi myös investoitava toimenpiteisiin, joilla pyritään helpottamaan siirtymistä koulusta työelämään ja uudistamaan ja sopeuttamaan työvoimapalveluja, jotta nuorille voidaan tarjota räätälöityä tukea. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi tämän vuoksi, ja joilla pyritään toteuttamaan nämä palvelut täysin syrjimättömästi. Jäsenvaltioiden olisi kohdennettava kansallisista ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 10 3 prosenttia politiikkatoimiin, joilla tuetaan nuorten työllisyyden työllisyyttä, jatkokoulutusta, laadukkaita työpaikkoja sekä oppisopimus- ja harjoittelupaikkoja. Jäsenvaltioiden, joissa NEET-aste on unionin keskitasoa suurempi tai yli 15 prosenttia, olisi kohdennettava sopivalla alueellisella tasolla vähintään 15 prosenttia kansallisista ESR+:n määrärahoistaan tämän alan politiikkatoimien tukemiseen. [Tark. 41]

(23 a)  Erot kasvavat alueellista tasoa alemmilla tasoilla, myös vauraimmilla alueilla, joilla esiintyy köyhyyssaarekkeita. [Tark. 42]

(23 b)  Koska ESR+:n toimialaa on laajennettu, lisätehtäviä varten olisi lisättävä määrärahoja, jotta ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa. Lisärahoitusta tarvitaan työttömyyden ja etenkin nuorisotyöttömyyden sekä köyhyyden torjuntaan ja ammatillisen kehittymisen ja koulutuksen tukemiseen etenkin digitaalisessa työympäristössä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. [Tark. 43]

(23 c)  Eures-verkostoa olisi vahvistettava pitkäjänteisesti, erityisesti internet-foorumin kattavalla kehittämisellä ja jäsenvaltioiden aktiivisella osallistumisella. Jäsenvaltioiden olisi hyödynnettävä tätä olemassa olevaa mallia tehokkaammin ja julkaistava kaikki jäsenvaltioissa sijaitsevat avoimet työpaikat Eures-järjestelmässä. [Tark. 44]

(24)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava koordinointi ja täydentävyys näistä rahastoista ESR+:sta ja muista unionin ohjelmista ja välineistä, kuten Euroopan globalisaatiorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta, Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, Erasmus-ohjelmasta, turvapaikka- ja maahanmuuttorahastosta, Euroopan horisontti -ohjelmasta, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta, Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmasta, InvestEU-ohjelmasta, Luova Eurooppa -ohjelmasta tai Euroopan solidaarisuusjoukoista tuettavien toimien välillä, ja hyödynnettävä niiden välisiä synergioita. [Tark. 45]

(25)  SEUT-sopimuksen 349 ja 174 artiklan ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan mukaisesti harvaan asuttujen syrjäisimpien ja pohjoisten alueiden sekä saarialueiden osalta voidaan hyväksyä yhteisiä politiikkoja ja EU:n ohjelmia koskevia erityistoimenpiteitä. Nämä alueet tarvitsevat erityistukea kärsimiensä vakavien ja pysyvien rajoitteidensa luonnonhaittojen vuoksi. [Tark. 46]

(25 a)  SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään sellaisten erityisten politiikkatoimien kehittämistä ja toteutusta, joilla puututaan vakavista ja pysyvistä haitoista kärsivien alueiden, kuten väestökatoalueiden ja harvaanasuttujen alueiden, rajoituksiin ja vaikeuksiin. [Tark. 47]

(26)  ESR+:sta tuettavien toimien tehokas ja tuloksellinen toteutus edellyttää hyvää hallintotapaa ja kumppanuutta kaikilta asianomaisilta eri aluetasojen unionin toimielimiltä, paikallisilta, alueellisilta ja kansallisilta viranomaisilta ja sosioekonomisilta toimijoilta, erityisesti työmarkkinaosapuolilta ja kansalaisjärjestöiltä. Sen vuoksi on välttämätöntä, että jäsenvaltiot kannustavat työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä osallistumaan yhteistyössä hallinnoitavien yhdessä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa varmistavat työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen, tasa-arvoelinten, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja muiden asiaankuuluvien tai edustavien organisaatioiden merkityksellisen osallistumisen ESR+:n toimien ohjelmointiin ja toteutukseen toimenpideohjelmien painopisteiden määrittelystä toteutukseen, seurantaan ja tulosten ja vaikutusten arviointiin komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 240/2014(10) vahvistettujen Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevien eurooppalaisten käytännesääntöjen mukaisesti. Syrjimättömyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien turvaamiseksi olisi lisäksi otettava myös tasa-arvoelimet ja kansalliset ihmisoikeusinstituutiot mukaan kuhunkin vaiheeseen. [Tark. 48]

(26 a)  Hyvä hallintotapa ja hallintoviranomaisten ja kumppanien välinen kumppanuus edellyttävät valmiuksien luomisen tuloksellista ja tehokasta hyödyntämistä niiden sidosryhmien hyväksi, joille jäsenvaltioiden olisi kohdennettava riittävästi ESR+:n määrärahoja. Koska investoinnit institutionaalisiin valmiuksiin ja julkishallinnon ja julkisten palvelujen tehokkuuteen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla uudistusten, paremman sääntelyn ja hyvän hallintotavan aikaan saamiseksi eivät enää sisälly ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon toiminnalliseen tavoitteeseen, vaan ne on sisällytetty rakenneuudistusten tukiohjelmaan, on tarpeen, että komissio ja jäsenvaltiot varmistavat tehokkaan koordinoinnin näiden kahden välineen välillä. [Tark. 49]

(27)  Sosiaalisen innovoinnin ja yhteisötalouden tukeminen on ratkaisevan tärkeää, jotta poliittisilla toimilla pystytään vastaamaan paremmin sosiaalisiin haasteisiin ja jotta rohkaistaan ja tuetaan innovatiivisia ratkaisuja myös paikallistasolla. Varsinkin innovatiivisten ratkaisujen testaaminen ja arvioiminen ennen niiden soveltamisen laajentamista on olennaisen tärkeää, jotta voidaan parantaa poliittisten toimien tehokkuutta, mikä siten oikeuttaa erityistukeen ESR+:sta. [Tark. 50]

(27a)  Jotta alojen välisen yhteistyön mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysimääräisesti ja parantaa synergiavaikutuksia ja johdonmukaisuutta muiden politiikan alojen kanssa ESR+:n yleisten tavoitteiden saavuttamiseksi, ESR+:sta olisi tuettava innovatiivisia toimia, joissa käytetään urheilua, liikuntaa ja kulttuuria välineenä, jolla pyritään edistämään sosiaalista osallisuutta, torjumaan nuorisotyöttömyyttä, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osalta, parantamaan marginalisoitujen ryhmien sosiaalista osallisuutta ja edistämään hyvää terveyttä ja ehkäisemään sairauksia. [Tark. 51]

(28)  Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään naisten ja miesten tasa-arvoa SEUT-sopimuksen 8 artiklan mukaisesti, jotta tuetaan miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia kaikilla aloilla, mukaan lukien osallistuminen työmarkkinoille, työehdot ja -olot sekä uralla eteneminen. Niiden olisi varmistettava myös, että ESR+:sta edistetään kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman syrjintää SEUT-sopimuksen 10 artiklan mukaisesti ja Sukupuolinäkökohdat olisi otettava huomioon kaikissa toteutettavissa ohjelmissa kaikissa niiden valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Lisäksi ESR+:ssa olisi erityisesti noudatettava Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklaa, jossa kielletään kaikenlainen syrjintä, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, ihonväriin tai etniseen taikka yhteiskunnalliseen alkuperään, geneettisiin ominaisuuksiin, kieleen, uskontoon tai vakaumukseen, poliittisiin tai muihin mielipiteisiin, kansalliseen vähemmistöön kuulumiseen, varallisuuteen, syntyperään, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen. Samoin olisi kiellettävä syrjintä, joka perustuu sukupuoliominaisuuksiin tai sukupuoli-identiteettiin taikka kansalaisuuteen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi varmistettava, että ESR+:sta edistetään myös vammaisten henkilöiden tasavertaista yhteiskunnallista osallisuutta sekä myötävaikutetaan vammaisten oikeuksista tehdyn Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen täytäntöönpanoon muun muassa koulutuksen, työn, työllisyyden ja yleisen esteettömyyden osalta. Nämä periaatteet olisi otettava huomioon ohjelmien valmistelun, seurannan, toteutuksen ja arvioinnin kaikilla osa-alueilla ja kaikissa vaiheissa oikea-aikaisesti ja johdonmukaisesti varmistaen samalla, että sukupuolten tasa-arvon ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi toteutetaan erityistoimia. ESR+:sta olisi tuettava myös siirtymistä laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon erityisesti niiden osalta, joihin kohdistuu moninkertaista ja moniperusteista syrjintää. ESR:sta ei pitäisi tukea toimenpiteitä, jotka edistävät eriytymistä tai sosiaalista syrjäytymistä. Asetuksessa (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetusuusi varainhoitoasetus] säädetään, että menojen tukikelpoisuutta koskevat säännöt ovat perusoikeuskirjan mukaisia ja määritetään kansallisella tasolla lukuun ottamatta joitakin poikkeuksia, joista on tarpeen antaa erityissäännöksiä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osalta. [Tark. 52]

(28 a)  Alueellisten indikaattorien käyttöä olisi harkittava, jotta osa-alueelliset erot voitaisiin ottaa paremmin huomioon. [Tark. 53]

(28 b)  ESR+:sta olisi tuettava kielten tutkimusta, jotta voidaan edistää vastavuoroista ymmärrystä ja rakentaa osallistavaa yhteiskuntaa myös niin, että jäsenvaltiot hyväksyvät laajemmin Euroopan neuvoston kehittämiä työkaluja pakolaisten kielelliseen tukemiseen. [Tark. 54]

(29)  Jos tarvittavat mahdollisesti sukupuolen mukaan eritellyt tiedot ovat saatavilla rekistereistä, tiedonkeruuta koskevan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi jäsenvaltioiden olisi sallittava, että hallintoviranomaiset keräävät tiedot tällaisista rekistereistä noudattaen samalla henkilötietojen suojaa Euroopan parlamentin ja neuvoston yleisen tietosuoja-asetuksen (EU) 2016/679(11) mukaisesti. On suositeltavaa kannustaa jatkamaan sähköistä tiedonsiirtoa, koska se auttaa vähentämään hallinnollista rasitetta. [Tark. 55]

(30)  Hoitaessaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviään kansallisten rekisterinpitäjien on noudatettava henkilötietojen käsittelyssä asetusta (EU) 2016/679.

(31)  Sosiaalipoliittiset kokeilut ovat pienimuotoisia hankkeita, joilla voidaan kerätä näyttöä sosiaalisten innovaatioiden toteutettavuudesta. Toimivat ideat Toimivia ideoita olisi voitava testata paikallistasolla, ja ne olisi tarvittaessa voitava toteuttaa laajemmassa mittakaavassa ja muissa yhteyksissä tai siirtää muihin yhteyksiin eri alueille tai jäsenvaltioihin ESR+:sta tai siitä ja muista rahoituslähteistä saatavalla tuella, ja tällaista testausta olisi kannustettava. [Tark. 56]

(32)  ESR+:aa koskevilla säännöksillä on tarkoitus saavuttaa työntekijöiden vapaa liikkuvuus syrjimättömältä pohjalta takaamalla tiivis yhteistyö jäsenvaltioiden keskushallinnon työvoimaviranomaisten välillä ja komission julkisten työvoimapalvelujen, komission ja työmarkkinaosapuolten kanssa. Euroopan työnvälitysverkoston olisi työmarkkinaosapuolten avustuksella parannettava työmarkkinoiden toimintaa helpottamalla työntekijöiden rajat ylittävää liikkuvuutta ja lisäämällä työmarkkinoita koskevien tietojen avoimuutta. ESR+:n soveltamisalaan kuuluu myös kohdennettujen liikkuvuusjärjestelyjen kehittäminen ja tukeminen, jotta voitaisiin täyttää avoimia työpaikkoja alueilla, joiden työmarkkinoilla on havaittu vajetta. ESR+ kattaa rajat ylittävät kumppanuudet alueellisten julkisten työvoimapalvelujen ja työmarkkinaosapuolten välillä sekä niiden toimet, joilla on tarkoitus edistää liikkuvuutta sekä rajat ylittävien työmarkkinoiden avoimuutta ja yhdentymistä tietojen, neuvonnan ja työnvälityksen avulla. Monilla raja-alueilla niillä on tärkeä rooli aitojen eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämisessä. [Tark. 57]

(33)  Mikroyritysten, yhteisötalouden ja yhteiskunnallisten yhteisötalouden yritysten rahoituksen saannin puute on yksi suurimmista esteistä yrityksen perustamiselle etenkin niiden parissa, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. ESR+-asetuksessa vahvistetaan säännökset markkinoiden ekosysteemin luomiseksi, jotta voidaan lisätä yhteiskunnallisten yhteisötalouden yritysten mikrorahoituksen ja tukipalvelujen tarjontaa, myös kulttuurialalla ja hyödyntämismahdollisuuksia luovilla aloilla ja vastata kysyntään sitä eniten tarvitsevien parissa; tällaisia ovat etenkin työttömät, naiset ja heikossa heikoimmassa asemassa olevat, jotka haluavat käynnistää mikroyrityksen tai kehittää sellaisen toimintaa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa hyödynnetään myös InvestEU-rahaston sosiaalisten investointien ja osaamisen ikkunan rahoitusvälineitä ja talousarviotakauksia. [Tark. 58]

(33 a)  Komission olisi otettava unionin tasolla yhteisö- ja yhteisvastuutalouden yrityksiä varten käyttöön ”eurooppalainen yhteisötalouden merkki”, joka perustuu selkeisiin kriteereihin, joilla korostetaan näiden yritysten erityisluonnetta ja sosiaalisia vaikutuksia, lisätään niiden näkyvyyttä, kannustetaan investoimiseen, helpotetaan rahoituksen saamista ja sisämarkkinoille pääsyä kyseisten yritysten pyrkiessä laajentumaan joko omassa maassaan tai muihin jäsenvaltioihin, samalla kun otetaan huomioon alan ja jäsenvaltioiden erilaiset oikeudelliset muodot ja kehykset. [Tark. 59]

(34)  Yhteiskunnallisten investointien markkinoiden toimijat, myös hyväntekeväisyysjärjestöt, tarjoavat rahoitusta ja innovatiivisia ja täydentäviä ratkaisuja köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen, työttömyyden vähentämiseen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen, ja siksi niillä voi olla merkittävä asema useiden ESR+:n tavoitteiden saavuttamisessa. Sen vuoksi hyväntekeväisyysjärjestöt, kuten säätiöt ja lahjoittajat, olisi soveltuvin osin ja kunhan kyseisillä säätiöillä ja luovuttajilla ei ole unionin ihanteiden vastaista poliittista tai sosiaalista toimintaohjelmaa otettava mukaan ESR+:n toimiin, erityisesti niihin, joilla pyritään kehittämään yhteiskunnallisten investointien markkinoiden ekosysteemiä. [Tark. 60]

(34 a)  Valtioiden välinen yhteistyö tuo merkittävää lisäarvoa, ja tämän vuoksi kaikkien jäsenvaltioiden olisi tuettava sitä, paitsi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja suhteellisuusperiaate huomioon ottaen. On myös välttämätöntä vahvistaa komission asemaa kokemusten vaihdon edistäjänä ja asiaan liittyvien aloitteiden täytäntöönpanon koordinoijana. [Tark. 61]

(35)  SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteutuksessa on varmistettava ihmisten terveyden suojelun korkea taso. Unionin on täydennettävä ja tuettava kansallista terveyspolitiikkaa sekä edistettävä jäsenvaltioiden yhteistyötä ja niiden ohjelmien välistä koordinointia ottaen täysin huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen.

(35 a)  Komission olisi lisättävä jäsenvaltioiden ja aliedustettujen järjestöjen osallistumista madaltamalla mahdollisimman paljon osallistumisen esteitä, myös rahoituksen hakemiseen ja saamiseen liittyvää hallinnollista rasitusta. [Tark. 62]

(35 b)  Yksi unionin ensisijaisista tavoitteista on vahvistaa terveydenhuoltojärjestelmiä tukemalla terveydenhuollon ja potilashoidon digitalisaatiota kehittämällä kestävä terveystietojärjestelmä sekä tukemalla kansallisia uudistuksia, joilla pyritään tehokkaampiin, helpommin saavutettaviin ja kestäviin terveydenhuoltojärjestelmiin. [Tark. 63]

(36)  Ihmisten Tarvitaan jatkuvaa toimintaa, jotta SEUT-sopimuksen 168 artiklassa vahvistetut vaatimukset voidaan täyttää. Kaikkien ihmisten pysyminen pitempään terveinä ja aktiivisina syrjimättömästi ja heidän kykynsä pitää aktiivisesti huolta terveydestään vaikuttavat positiivisesti terveyteen, terveyden eriarvoisuuden vähentämiseen, elämänlaatuun, tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja osallisuuteen, mikä puolestaan vähentää kansallisiin talousarvioihin kohdistuvia paineita. Terveyteen vaikuttavan innovoinnin, mukaan lukien sosiaalisen innovoinnin, tukeminen ja tunnustaminen auttaa pyrittäessä vastaamaan terveysalan kestävyyttä koskevaan haasteeseen, kun ratkotaan väestörakenteen muutokseen liittyviä ongelmia. Lisäksi toiminta terveyteen liittyvän eriarvoisuuden vähentämiseksi on tärkeää osallistavan kasvun aikaansaamiseksi. Komissio on sitoutunut auttamaan jäsenvaltioita niiden kestävän kehityksen tavoitteiden ja erityisesti tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille” saavuttamisessa(12). [Tark. 64]

(36 a)  Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän mukaan terveydellä tarkoitetaan täydellistä fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia eikä pelkästään sitä, että henkilö ei ole sairas tai vammainen. Unionin väestön terveyden parantamiseksi on oleellista, ettei keskitytä yksinomaan fyysiseen terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. WHO:n mukaan mielenterveysongelmat muodostavat lähes 40 prosenttia toimintarajoitteisten elinvuosien määrästä. Mielenterveysongelmat ovat myös laaja-alaisia ja pitkäkestoisia, aiheuttavat syrjintää ja lisäävät merkittävästi terveyteen liittyvää eriarvoisuutta. Lisäksi talouskriisi vaikuttaa mielenterveyden taustatekijöihin heikentämällä suojaavia tekijöitä ja lisäämällä riskitekijöitä. [Tark. 65]

(37)  Saadulla näytöllä ja 2 päivänä kesäkuuta 2006 annetuissa neuvoston päätelmissä esitetyillä Euroopan unionin terveydenhuoltojärjestelmien yhteisillä arvoilla ja periaatteilla olisi tuettava innovatiivisten, tehokkaiden ja sopeutumiskykyisten terveydenhuoltojärjestelmien suunnitteluun ja hallinnointiin liittyvää päätöksentekoa, edistettävä laadukkaan yksilöllisen terveydenhuollon ja siihen liittyvän hoidon yleistä saatavuutta sekä rohkaistava soveltamaan parhaita käytäntöjä laajasti vapaaehtoiselta pohjalta. Tähän sisältyy terveyden edistämis- ja tautien ehkäisypalvelut osana ensisijaisia terveydenhuoltopalveluja. [Tark. 66]

(37 a)  Aiemmista unionin toimintaohjelmista eli Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1786/2002/EY(13) perustetusta kansanterveysalan toimintaohjelmasta (2003–2008) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 1350/2007/EY(14) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 282/2014(15) perustetusta terveysalan toimintaohjelmasta (2008–2013 ja 2014–2020), jäljempänä ’aiemmat terveysalan ohjelmat’, on tehty positiivinen arvio, jonka mukaan niillä on saatu aikaan erinäisiä tärkeitä kehitysaskeleita ja parannuksia. ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi pohjauduttava aiempien terveysalan ohjelmien yhteydessä aikaansaatuihin saavutuksiin. [Tark. 67]

(37 b)  ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi oltava väline toimien edistämiseksi aloilla, joilla voidaan osoittaa unionin tason lisäarvo seuraavien kriteerien perusteella: hyvien toimintamallien vaihtaminen jäsenvaltioiden ja alueiden kesken, osaamisen jakamiseen tai keskinäiseen oppimiseen tähtäävien verkostojen tukeminen, terveydenhuollon ammattilaisten pätevöitymisen edistäminen, rajat ylittävien uhkien torjuminen niiden riskien vähentämiseksi ja niiden seurausten lieventämiseksi, puuttuminen tiettyihin sisämarkkinakysymyksiin, joiden osalta unionin toimet ovat selvästi oikeutettuja sen varmistamiseksi, että jäsenvaltioissa toteutetaan laadukkaita ratkaisuja, terveyteen liittyvän innovoinnin mahdollisuuksien hyödyntäminen, toimet, joilla voidaan rakentaa tavoitearvojärjestelmä tosiasioihin perustuvaa unionin tason päätöksentekoa varten sekä tehokkuuden lisääminen välttämällä päällekkäisyyksistä johtuva resurssien tuhlaaminen ja optimoimalla taloudellisten resurssien käyttö. [Tark. 68]

(38)  ESR+:n terveysalan toimintalohkolla olisi myötävaikutettava sairauksien ehkäisemiseen unionin, varhaiseen diagnosointiin unionissa asuvien kansalaisten koko elinaikana ja terveyden edistämiseen puuttumalla terveysriskeihin, kuten tupakointiin ja passiiviseen tupakointiin, alkoholin haitalliseen käyttöön, ympäristöön liittyviin terveyttä koskeviin riskitekijöihin, laittomien huumausaineiden käyttöön vähentäen niihin liittyviä terveyshaittoja, liikalihavuuteen ja epäterveellisiin ravitsemustottumuksiin, myös niihin, jotka liittyvät köyhyyteen ja liikunnan puutteeseen, ja tuettava terveellisiä elämäntapoja tukevia ympäristöjä, lisättävä yleisön tietoisuutta riskitekijöistä sekä tuettava hyvin suunniteltuja kansanterveystoimia infektioiden ja ehkäistävissä olevien tartuntatautien yleiselle terveydentilalle aiheuttaman rasituksen ja vaikutuksen vähentämiseksi, muun muassa rokotteiden avulla, koko elinaikana, jotta täydennetään jäsenvaltioiden vastaaviin strategioihin liittyviä toimia. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota terveyskasvatukseen, sillä se auttaa yksilöitä ja yhteisöjä parantamaan terveyttään, lisää heidän tietämystään ja vaikuttaa asenteisiin. Nykyisiin terveyshaasteisiin voidaan vastata tehokkaasti vain unionin tasolla tehtävällä yhteistyöllä ja jatkuvilla unionin laajuisilla terveysalan toimilla. ESR+:n terveysalan toimintalohkon olisi tuettava asiaa koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa, valtavirtaistettava tehokkaita ehkäisyä ja tietoisuuden lisäämistä koskevia malleja, joilla tavoitetaan kaikki, innovatiivisia teknologioita ja uusia liiketoimintamalleja ja ratkaisuja, jotta voidaan parantaa jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmien innovatiivisuutta, saavutettavuutta, tehokkuutta ja kestävyyttä ja lisätä eurooppalaisten unionissa sekä kaupunki- että maaseutualueilla asuvien mahdollisuuksia saada parempaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa. [Tark. 69]

(38 a)  Terveysalan toimintalohkoon kuuluvien toimien toteuttamiseksi komission olisi tuettava terveysalan johtoryhmän perustamista. Lisäksi komission olisi ehdotettava keinoja ja menetelmiä, joilla terveyttä koskevat toimet yhdenmukaistetaan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan prosessin kanssa, jolla on nyt valtuudet suositella terveydenhuoltojärjestelmien (ja muiden terveyteen liittyvien sosiaalisten tekijöiden) uudistuksia, joilla parannetaan terveydenhuollon ja sosiaalisen suojelun saatavuutta ja kestävyyttä jäsenvaltioissa. [Tark. 70]

(39)  Yli 80 prosenttia unionin ennenaikaisesta kuolleisuudesta johtuu ei-tarttuvista taudeista, ja niiden tehokas ennaltaehkäisy edellyttää monialaisia toimia ja rajat ylittävää ulottuvuutta. Euroopan parlamentti ja neuvosto korostavat samanaikaisesti tarvetta minimoida rajat ylittävien vakavien terveysuhkien, kuten yhtäkkisten ja kasautuvien ympäristöpäästöjen ja saasteiden, tartuntatautien ja muiden biologisten, kemiallisten, ympäristöön liittyvien ja tuntemattomien uhkien, seuraukset kansanterveydelle tukemalla valmistautumista ja uhkiin vastaamiseen liittyvien valmiuksien kehittämistä. [Tark. 71]

(39 a)  Jatkuvat investoinnit innovatiivisiin yhteisölähtöisiin lähestymistapoihin rajat ylittävien sairauksien, kuten hivin/aidsin, tuberkuloosin ja virusperäisen hepatiitin, torjumiseksi, ovat elintärkeitä, koska sairauksien sosiaalinen ulottuvuus on merkittävä tekijä, joka vaikuttaa kykyyn torjua niitä epidemioina unionissa ja naapurimaissa. Hivin/aidsin, tuberkuloosin ja hepatiitin torjumiseksi Euroopassa alueellisella tasolla pitkäkestoisesti tarvitaan määrätietoisempaa poliittista johtoa ja riittävät tekniset ja taloudelliset voimavarat, jotta voidaan saavuttaa näitä sairauksia koskevat kestävän kehityksen tavoitteet. [Tark. 72]

(40)  Terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden ja kansalaisten terveyden kannalta on oleellista vähentää resistenttien infektioiden ja terveydenhuoltoon liittyvien infektioiden aiheuttamaa rasitusta ja huolehtia tehokkaiden mikrobilääkkeiden saatavuudesta mutta samanaikaisesti vähentää niiden käyttöä mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi. [Tark. 73]

(41)  Komissio on äskettäin tehnyt ehdotuksen(16) terveysteknologian arvioinnista, jotta voidaan tukea terveysteknologian arviointiin liittyvää yhteistyötä unionin tasolla ja parantaa innovatiivisten terveysteknologioiden saantia potilaiden käyttöön koko unionissa, hyödyntää paremmin käytettävissä olevia resursseja ja parantaa liiketoiminnan ennakoitavuutta.

(42)  ESR+:n terveysalan toimintalohkon joidenkin tavoitteiden erityisen luonteen ja siihen kuuluvien toimien tyypin vuoksi jäsenvaltioiden toimivaltaisilla viranomaisilla on parhaat edellytykset toteuttaa toimintalohkoon liittyvät toimet kansalaisyhteiskunnan aktiivisella tuella. Kyseiset jäsenvaltioiden nimeämät viranomaiset, ja lisäksi tarvittaessa kansalaisjärjestöt, olisi siksi katsottava varainhoitoasetuksen [195] artiklassa tarkoitetuiksi edunsaajiksi, ja tällaisille viranomaisille annettavat avustukset olisi myönnettävä niille julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä. [Tark. 74]

42 a)   Ohjelman seurannan tehottomuuden ja puutteiden poistamiseksi komission olisi otettava käyttöön ja käytettävä ohjelma- ja toimikohtaisia erityisiä seurantaindikaattoreita ohjelman tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi. [Tark. 75]

(42 b)   ESR+-ohjelmassa olisi paneuduttava kansalaisyhteiskunnan osallistumista ehkäisevien nykyisten esteiden poistamiseen, esimerkiksi yksinkertaistamalla hakumenettelyjä, keventämällä rahoitusperusteita luopumalla tietyissä tapauksissa yhteisrahoitusosuudesta, mutta myös lisäämällä potilaiden, potilasjärjestöjen ja muiden sidosryhmien valmiuksia koulutuksen avulla. Ohjelmalla olisi myös pyrittävä mahdollistamaan sellaisten kansalaisyhteiskunnan verkostojen ja järjestöjen toiminta unionin tasolla, jotka edistävät sen tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien unionin tason järjestöt. [Tark. 76]

(42 c)   ESR+:n terveysalan toimintalohko olisi toteutettava siten, että otetaan huomioon jäsenvaltioiden velvollisuudet, jotka liittyvät niiden terveyspolitiikan määrittelyyn sekä terveyspalvelujen ja sairaanhoidon järjestämiseen ja tarjoamiseen. Perussopimuksissa asetettuja velvoitteita ja jäsenvaltioiden roolia ensisijaisena yhteystahona unionin päätöksentekoprosessissa unohtamatta valtiotasoa alemman hallintotason toimivaltaiset viranomaiset olisi otettava mukaan, jotta voidaan varmistaa unionin terveyspolitiikan tehokas ja kestävä vaikutus integroimalla se sosiaalipolitiikkoihin kentällä. [Tark. 77]

(43)  Eurooppalaiset osaamisverkostot ovat verkostoja, jotka kokoavat yhteen terveydenhuoltopalvelujen tarjoajia eri puolilta Eurooppaa käsittelemään harvinaisia, esiintyvyydeltään alhaisia ja monitekijäisiä sairauksia, jotka edellyttävät pitkälle erikoistunutta hoitoa sekä osaamisen ja resurssien keskittämistä. Eurooppalaisia osaamisverkostoja käsittelevä jäsenvaltioiden johtoryhmä on hyväksynyt eurooppalaiset osaamisverkostot verkostoksi komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/287/EU(17) mukaisen hyväksymismenettelyn nojalla. Kyseiset verkostot olisi siksi katsottava varainhoitoasetuksen [195] artiklassa tarkoitetuiksi edunsaajiksi, ja tällaisille verkostoille annettavat avustukset olisi myönnettävä niille julkaisematta etukäteen ehdotuspyyntöjä.

(44)  EU:n terveyslainsäädännöllä on välitön vaikutus kansalaisten elämään, terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuteen ja sopeutumiskykyyn sekä sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan. Lääkinnällisiä tuotteita ja teknologioita koskeva sääntelykehys (lääkkeet, lääkinnälliset laitteet ja ihmisestä peräisin olevat aineet) sekä tupakkalainsäädäntö, potilaiden oikeudet rajat ylittävässä terveydenhuollossa ja vakavat rajat ylittävät terveysuhkat ovat olennaisia terveyden suojelemiseksi EU:ssa. Samalla kun pyritään saavuttamaan terveystavoitteet, asetuksen ja sen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan on pysyttävä mukana innovaatioiden ja tutkimuksen kehityksessä sekä tällä alalla tapahtuvissa yhteiskunnallisissa muutoksissa. Sen vuoksi on aiheellista jatkuvasti rakentaa tällaisen tieteellisen lainsäädännön täytäntöönpanemisen edellyttämää tietopohjaa. Lisäksi monilla muilla unionin säädöksillä on merkittäviä vaikutuksia terveyteen, esimerkiksi elintarvikkeita ja elintarvikkeiden merkintöjä, ilmansaasteita, hormonaalisia haitta-aineita ja torjunta-aineita koskevilla säädöksillä. Joissakin tapauksissa ympäristön riskitekijöiden kasautuvia vaikutuksia ei ole oikein ymmärretty, mikä voi johtaa kansalaisten terveyteen kohdistuviin kohtuuttomiin riskeihin. [Tark. 78]

(44 a)   Sääntelyn, jolla on vaikutusta terveyteen, sekä sen täytäntöönpanon ja noudattamisen valvonnan olisi pysyttävä mukana innovaatio- ja tutkimuskehityksessä sekä tällä alalla tapahtuvissa yhteiskunnallisissa muutoksissa mutta perustuttava samalla edelleen unionin perussopimuksiin kirjattuun ennaltavarautumisen periaatteeseen. Tämän vuoksi on tarpeen jatkuvasti kehittää tällaisen tieteellisluonteisen lainsäädännön täytäntöönpanon edellyttämää näyttöpohjaa, ja koska tämän näytön jakaminen on yleisen edun mukaista, olisi myös taattava mahdollisimman korkea avoimuuden taso, jotta voidaan varmistaa mahdollisuus riippumattomaan valvontaan ja siten vahvistaa kansalaisten luottamusta unionin prosesseihin. [Tark. 79]

(44 b)  Terveyshaasteita ei voi ratkaista pelkästään terveysalalla, sillä terveyteen vaikuttavat monet sen ulkopuoliset tekijät. Näin ollen, kuten Maastrichtin ja Amsterdamin sopimuksissa todetaan, unionin tulevien haasteiden kannalta on tärkeää sisällyttää terveys kaikkiin politiikkoihin. Yksi suurimmista unionin terveysalan tämänhetkisistä haasteista on kuitenkin saada muut alat tiedostamaan päätöstensä vaikutukset terveyteen ja integroimaan terveys politiikkoihinsa. Tärkeitä terveyteen liittyviä edistysaskelia on tähän mennessä saavutettu esimerkiksi koulutus-, liikenne-, ravitsemus-, maatalous- ja työvoimapolitiikan aloilla ja suunnittelussa. Esimerkiksi sydänterveydessä on havaittu merkittäviä parannuksia elintarvikkeiden laatua koskevaan politiikkaan ja määräyksiin tehtyjen muutosten, liikunnan lisäämisen ja tupakoinnin vähentämisen seurauksena. [Tark. 80]

(45)  Jotta unionin ja kansainvälisellä tasolla toteutettavat toimet olisivat mahdollisimman tehokkaita ja vaikuttavia, terveysalan toimintalohkon toteuttamiseksi olisi tehtävä yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti Maailman terveysjärjestön (WHO), samoin kuin Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa.

(46)  Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ja unionin sitoutuminen Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon, tällä asetuksella on myötävaikutettava ilmastotoimien sisällyttämiseen unionin politiikkoihin ja siihen, että saavutetaan yleinen tavoite, jonka mukaan vähintään 25 prosenttia EU:n talousarviomenoista edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja siihen, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Toteutettavat toimet määritetään valmistelun ja toteutuksen aikana, ja niitä arvioidaan uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.[Tark. 81]

(47)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [neuvoston päätöksen 2013/755/EU(18) 94] artiklan nojalla saada rahoitusta työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Ohjelmassa otetaan huomioon erityiset rajoitteet, joista näille alueille sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt kärsivät, jotta heille voitaisiin tarjota todellinen mahdollisuus osallistua edellä mainittuihin toimintalohkoihin. [Tark. 82]

(48)  Kolmannet maat, jotka kuuluvat Euroopan talousalueeseen (ETA), voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimuksessa vahvistetun yhteistyön puitteissa, edellyttäen että ne noudattavat kaikkia asiaankuuluvia sääntöjä ja määräyksiä; siinä määrätään ohjelmien toteutuksesta mainitun sopimuksen mukaisen päätöksen nojalla. Tähän asetukseen olisi sisällytettävä erityissäännös, jolla vastuullisille tulojen ja menojen hyväksyjille, Euroopan petostentorjuntavirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle myönnetään tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. [Tark. 83]

(49)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(19), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(20), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(21) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(22) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava varainhoitoasetuksen ja muiden sovellettavien sääntöjen mukaisesti oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikalla tehtävät todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muista rikoksista, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(23) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(50)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(50 a)  On tärkeää varmistaa rahaston moitteeton ja oikeudenmukainen varainhoito, jotta voidaan taata, että rahaston toteutus on mahdollisimman selkeää, tehokasta ja helppoa, ja samalla taataan oikeusvarmuus ja se, että kaikki osallistujat voivat hyödyntää sitä. Koska ESR+:n toimintaan sovelletaan yhteistyöhön perustuvaa hallinnointia, jäsenvaltioiden ei pitäisi lisätä uusia sääntöjä tai muuttaa sääntöjä sen aikana, sillä se tekisi varojen käytöstä edunsaajien kannalta monimutkaisempaa ja voisi johtaa laskujen maksun viivästymiseen. [Tark. 84]

(51)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen yleisiä tavoitteita eli parantaa työmarkkinoiden toimivuutta ja oikeudenmukaisuutta, edistää pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin, parantaa koulutuksen ja hoidon saatavuutta ja laatua, edistää sosiaalista osallisuutta, yhtäläisiä mahdollisuuksia ja terveyttä ja vähentää köyhyyttä poistaa köyhyys sekä toteuttaa työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta tuettavat toimet, vaan ne voidaan tämän asetuksen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU-sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi. [Tark. 85]

(52)  Tiettyjen tämän asetuksen muiden kuin olennaisten osien muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä indikaattoreita koskevien liitteiden muuttamiseksi ja täydentämiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa(24) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(53)  Jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen mallin luonteen vuoksi siihen liittyvää täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(25) 4 artiklassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I osa

Yleiset säännökset

1 artikla

Kohde

Tällä asetuksella perustetaan Euroopan sosiaalirahasto plus, jäljempänä ’ESR+’. ESR+ muodostuu kolmesta toimintalohkosta, jotka ovat yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko, työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko ja terveysalan toimintalohko.

Siinä Tällä asetuksella vahvistetaan ESR+:n tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, toteutustapa, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt, jotka täydentävät ESR+:aan sovellettavia asetuksen (EU) .../... [yhteisiä säännöksiä koskeva asetusuusi varainhoitoasetus] mukaisia yleisiä sääntöjä. [Tark. 86]

2 artikla

Määritelmät

1.  Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’liitännäistoimenpiteillä’ toimenpiteitä, joita tarjotaan elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakamisen lisäksi ja joiden tavoitteena on torjua sosiaalista syrjäytymistä ja poistaa köyhyys esimerkiksi käyttämällä ja tarjoamalla sosiaalipalveluja tai ja psykologista tukea sekä antamalla asianmukaista tietoa julkisista palveluista tai kotitalouden raha-asioiden hoitoa koskevaa neuvontaa;

2)  ’assosioituneella maalla’ kolmatta maata, joka on sellaisen unionin kanssa tehdyn sopimuksen osapuoli, joka mahdollistaa sen osallistumisen ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon 30 artiklan mukaisesti;

3)  ’perushyödykkeellä’ tavaroita, jotka täyttävät henkilön ihmisarvoisen elämän perustarpeet, kuten vaatteet, hygieniatuotteet, mukaan lukien naisten hygieniatuotteet, ja koulutarvikkeet;

4)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ unionin talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä unionin talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

5)  ’yhteisillä välittömien tulosten indikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia neljän viikon sisällä siitä, kun osallistuja jätti toimen (eroamispäivä);

6)  ’yhteisillä pitkän aikavälin tulosindikaattoreilla’ yhteisiä tulosindikaattoreita, joilla voidaan mitata vaikutuksia kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun osallistuja jätti toimen;

7)  ’elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannuksilla’ edunsaajalle elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostosta aiheutuvia todellisia kustannuksia, jotka eivät rajoitu elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden hintoihin;

7 a)  ’rajat ylittävillä kumppanuuksilla’ työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkossa pysyviä yhteistyörakenteita julkisten työvoimapalvelujen, kansalaisyhteiskunnan tai työmarkkinaosapuolten välillä vähintään kahdessa jäsenvaltiossa;

8)  ’loppukäyttäjillä’ vähävaraisimpia, jotka saavat 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa tarkoitettua tukea;

9)  ’terveyskriisillä’ mitä tahansa kriisiä, joka yleisesti koetaan uhkana, jossa on terveysulottuvuus ja joka edellyttää viranomaisilta kiireellisiä toimia epävarmoissa olosuhteissa;

10)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita;

11)  ’mikrorahoituksella’ takauksia, mikroluottoja, omaa ja oman pääoman luonteista pääomaa yhdistettynä liiketoiminnan kehittämispalveluihin, esimerkiksi yksilölliseen neuvontaan, koulutukseen ja mentorointiin, joka on ulotettu henkilöihin ja mikroyrityksiin, joilla on vaikeuksia saada luottoa ammatilliseen ja/tai tuloja tuottavaan toimintaan;

12)  ’mikroyrityksellä’ yritystä, joka työllistää alle 10 henkilöä ja jonka vuotuinen liikevaihto tai vuotuinen tase yhteensä on enintään 2 000 000 euroa;

13)  ’vähävaraisimmilla’ luonnollisia henkilöitä, jotka ovat yksittäisiä henkilöitä tai tällaisten henkilöiden muodostamia perheitä, kotitalouksia tai ryhmiä, mukaan lukien lapset ja asunnottomat, joiden avuntarve on todettu sellaisin objektiivisin perustein, jotka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat vahvistaneet asianomaisia sidosryhmiä kuultuaan eturistiriitoja välttäen ja jotka kyseiset kansalliset toimivaltaiset viranomaiset ovat hyväksyneet ja joihin voi sisältyä elementtejä, jotka mahdollistavat kohdentamisen tietyillä maantieteellisillä alueilla eläville vähävaraisimmille;

14)  ’viitearvolla’ yleisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien tavoitearvoa, joka perustuu käynnissä oleviin tai aiempiin vastaavanlaisiin tukitoimiin;

15)  ’yhteiskunnallisella yrityksellä’ oikeudellisesta muodostaan riippumatta yhteisötalouden yritystä tai luonnollista henkilöä,

a)  joka yhtiöjärjestyksensä, sääntöjensä tai muun oikeudellisen asiakirjan, joka voi aiheuttaa vastuun syntymisen sen jäsenvaltion sääntöjen nojalla, johon se on sijoittautunut, pyrkii ensisijaisesti saavuttamaan mitattavissa olevia myönteisiä sosiaalisia vaikutuksia, myös ympäristövaikutuksia, ennemminkin kuin tuottamaan voittoa muihin tarkoituksiin ja joka tuottaa palveluja tai tavaroita, jotka saavat aikaan sosiaalista hyötyä, ja/tai joka käyttää sellaista tuotteiden tai palveluiden tuotantomenetelmää, joka on sosiaalisiin tavoitteisiin soveltuva;

b)  joka käyttää voittonsa investoi uudelleen suurimman osan voitoistaan pääasiallisesti ensisijaiseen yhteiskunnalliseen tavoitteeseensa pyrkimiseen ja jolla on ennalta määriteltyjä menettelyjä ja sääntöjä, joita sovelletaan voittojen jakamiseen ja joilla varmistetaan, että voittojen jakaminen ei vaaranna päätavoitetta;

c)  jota johdetaan yrittäjähenkisesti, demokraattisesti, osallistavasti, vastuullisesti ja avoimesti ja erityisesti siten, että työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät, joihin yrityksen liiketoiminta vaikuttaa, osallistuvat johtamiseen;

15 a)  ’yhteisötalouden yrityksellä’ erilaisia yrityksiä ja yhteisöjä, jotka kuuluvat yhteisötalouteen, kuten osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset, säätiöt, yhteiskunnalliset yritykset ja muut yritysmuodot, joita säännellään eri jäsenvaltioiden laeilla ja jotka pohjautuvat yksittäistä ihmistä koskevien ja sosiaalisten tavoitteiden ensisijaisuuteen pääomaan nähden, demokraattiseen hallintoon, yhteisvastuuseen ja siihen, että suurin osa niiden voitoista ja ylijäämistä investoidaan uudelleen;

16)  ’sosiaalisilla innovaatioilla’ toimia, mukaan lukien kollektiiviset toimet, joiden tavoitteet ja keinot ovat sosiaalisia, ja erityisesti toimia, jotka liittyvät sellaisten (tuotteita, palveluja, käytäntöjä ja malleja koskevien) uusien ideoiden kehittämiseen ja toteutukseen, jotka samanaikaisesti täyttävät sosiaaliset tarpeet ja luovat uusia sosiaalisia suhteita tai sosiaalista yhteistyötä, myös julkisten ja kolmannen sektorin organisaatioiden, kuten vapaaehtoisjärjestöjen ja yhteisöperustaisten järjestöjen sekä yhteisötalouden yritysten, välille, mikä on hyväksi yhteiskunnalle ja vahvistaa yhteiskunnan toimintavalmiuksia;

17)  ’sosiaalipoliittisilla kokeiluilla’ toimintatapoja, joilla tuotetaan innovatiivisia vastauksia sosiaalisiin tarpeisiin ja jotka toteutetaan pienimuotoisesti olosuhteissa, joilla varmistetaan mahdollisuus mitata niiden vaikutusta, ennen niiden soveltamista muissa, myös maantieteellisissä ja alakohtaisissa, yhteyksissä, ja laajemmalti, mikäli tulokset osoittautuvat vakuuttaviksi;

18)  ’avaintaidoilla’ niitä tietoja, osaamista ja pätevyyksiä, joita kukin tarvitsee jossakin elämänsä vaiheessa itsensä toteuttamista ja kehittämistä, työllistymistä, sosiaalista osallisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten. Avaintietoja ovat lukutaito, kielitaito, matematiikan, luonnontieteiden, teknologian, taiteiden ja insinööritieteiden alan taidot, digitaaliset taidot, mediataidot, henkilökohtaiset, sosiaaliset ja oppimistaidot, kansalaistaidot, yrittäjyystaidot ja tietoisuus kulttuurienvälisyydestä tai kulttuurista ja kulttuurin ilmaisumuodot sekä kriittinen ajattelu;

19)  ’kolmannella maalla’ maata, joka ei ole Euroopan unionin jäsenvaltio.

19 a)  ’heikoimmassa asemassa olevilla’ kohderyhmiä, joihin kuuluu paljon köyhyydessä eläviä tai köyhyyden, syrjinnän tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevia ihmisiä, mukaan lukien muun muassa etniset vähemmistöt, kuten romanit, kolmansien maiden kansalaiset, myös maahanmuuttajat, vanhukset, lapset, yksinhuoltajat, vammaiset henkilöt tai henkilöt, joilla on kroonisia sairauksia;

19 b)  ’elinikäisellä oppimisella’ oppimista kaikissa elämänvaiheissa ja kaikissa muodoissa (virallinen oppiminen, epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen), mukaan lukien varhaiskasvatus, yleissivistävä, ammatillinen ja korkea-asteen koulutus sekä aikuiskoulutus, ja jonka tuloksena osaaminen, tiedot, taidot ja yhteiskuntaan osallistumisen mahdollisuudet kehittyvät.

2.  Asetuksen[asetuksen] (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetusuusi varainhoitoasetus] [2] artiklan määritelmiä sovelletaan myös ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavaan toimintalohkoon.

2 a.  Asetuksen (EU) 2018/1046 2 artiklan määritelmiä sovelletaan myös suoraan ja välillisesti hallinnoitaviin työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon. [Tark. 87]

3 artikla

Yleiset tavoitteet ja toteutus

ESR+:lla pyritään tukemaan ESR+:sta tuetaan jäsenvaltioita korkeamman kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla sekä unionia osallistavien yhteiskuntien, laadukkaisiin työpaikkoihin perustuvan korkean työllisyystason, oikeudenmukaisen työpaikkojen luomisen, laadukkaan ja osallistavan koulutuksen, yhtäläisten mahdollisuuksien, köyhyyden, myös lasten köyhyyden, poistamisen, sosiaalisen osallisuuden ja integroitumisen, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, sosiaalisen suojelun ja tulevaisuuden työelämään valmiin osaavan ja sopeutumiskykyisen työvoiman varmistamisessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 vahvistaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteiden mukaisesti.

ESR+ on Euroopan unionin perussopimusten ja perusoikeuskirjan mukainen, ja siinä noudatetaan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteita ja edistetään siten taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia unionin tavoitteita SEUT-sopimuksen 174 artiklan mukaisesti sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden sitoumuksia, jotka koskevat kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista, ja Pariisin sopimuksen nojalla annettuja sitoumuksia.

ESR+:sta tuetaan ja täydennetään jäsenvaltioiden politiikkoja ja tuotetaan niille lisäarvoa, jotta varmistetaan yhtäläiset mahdollisuudet, yhtäläinen pääsy työmarkkinoille, oikeudenmukaiset elinikäinen oppiminen, korkealaatuiset työolot, sosiaalinen suojelu, integroituminen ja osallisuus sekä, köyhyyden, myös lasten köyhyyden, poistaminen, investoinnit lapsiin ja nuoriin, syrjimättömyys, sukupuolten tasa-arvo, peruspalvelujen saatavuus ja ihmisten terveyden suojelun korkea taso. [Tark. 88]

Se toteutetaan

a)  yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin erityistavoitteisiin liittyvästä tuesta (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitava toimintalohko) ja

b)  suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla siltä osin kuin on kyse 4 artiklan 1 kohdassa ja 23 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko) ja 4 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin liittyvästä tuesta (terveysalan toimintalohko).

4 artikla

Erityistavoitteet

1.  ESR+:sta tuetaan seuraavia erityistavoitteita työllisyyden, koulutuksen, liikkuvuuden ja sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden poistamisen ja terveyden aloilla ja myötävaikutetaan siten myös asetuksen [uuden varainhoitoasetuksen] (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus][4] artiklassa tarkoitettuun toimintapoliittiseen tavoitteeseen ”sosiaalisempi Eurooppa – Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen”:

i)  parannetaan kaikkien työnhakijoiden, erityisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien, ja työelämän ulkopuolella olevien työelämään ja heikoimmassa asemassa olevien, pääsyä laadukkaisiin työpaikkoihin ja aktivointitoimia, etenkin nuorille suunnattuja erityistoimia panemalla täytäntöön nuorisotakuu, keskittymällä työmarkkinoista kauimpana oleviin, edistämällä työllisyyttä, itsenäistä ammatinharjoittamista, yrittäjyyttä ja yhteisötaloutta;

ii)  nykyaikaistetaan työmarkkinalaitoksia ja työvoimapalveluja, jotta voidaan arvioida ja ennakoida osaamistarpeita ja varmistaa, että työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista työmarkkinoilla ja työvoiman siirtymistä ja liikkuvuutta helpotetaan ja tuetaan oikea-aikaisesti ja tapauskohtaisesti;

iii)  edistetään naisten osallistumista työmarkkinoille, ja urakehitystä, samapalkkaisuuden periaatetta sekä työ- ja yksityiselämän tasapainoa keskittymällä erityisesti yksinhuoltajiin, mukaan lukien lastenhoitopalvelut, kohtuuhintaiset, osallistavat ja laadukkaat lastenhoito-, varhaiskasvatus- ja vanhustenhoitopalvelut sekä muut hoitopalvelut ja tuki, ja tervettä ja asianmukaista työympäristöä ottaen huomioon terveysriskit ja sairauden riskit, työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien sopeutuminen muutoksiin, ammatillinen uudelleensuuntautuminen ja terveenä ikääntyminen;

iv)  parannetaan koulutuksen laatua, osallistavuutta, toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta työmarkkinoiden kannalta, jotta tuetaan avaintaitojen hankkimista, mukaan lukien yrittäjyystaidot ja digitaaliset taidot, ja tunnustetaan epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen, edistetään digitaalista osallisuutta ja helpotetaan siirtymistä koulutuksesta työelämään, jotta voidaan ottaa huomioon sosiaaliset ja taloudelliset vaatimukset;

v)  edistetään kaikkien, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ja omaishoitajien, yhdenvertaista pääsyä laadukkaaseen, kohtuuhintaiseen ja osallistavaan koulutukseen varhaiskasvatuksesta yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kautta korkea-asteen koulutukseen ja aikuiskoulutukseen, mukaan lukien oppimiseen liittyvän liikkuvuuden helpottaminen puuttumalla koulunkäynnin varhaiseen keskeyttämiseen, edistämällä kaksiosaisen koulutusjärjestelmän käyttöönottoa, oppisopimuskoulutusta, oppimiseen liittyvää liikkuvuutta kaikille ja esteettömyyttä vammaisille henkilöille;

vi)  edistetään elinikäistä oppimista, etenkin joustavia jatko- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia kaikille, ottaen huomioon yrittäjyystaidot ja digitaaliset taidot, ennakoidaan muutoksia ja uusia osaamistarpeita työmarkkinoiden tarpeiden pohjalta, helpotetaan uranvaihdoksia ja edistetään ammatillista liikkuvuutta ja täysimääräistä osallistumista yhteiskuntaan;

vii)  tuetaan aktiivista osallistamista yhtäläisten mahdollisuuksien, syrjimättömyyden ja aktiivisen osallistumisen edistämiseksi ja parannetaan työllistettävyyttä erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osalta;

viii)  edistetään kolmansien maiden kansalaisten ja marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, myös maahanmuuttajien, pitkäaikaista sosioekonomista integroitumista;

viii a)  torjutaan marginalisoituneiden yhteisöjen, kuten romanien, syrjintää ja edistetään niiden sosioekonomista integroitumista;

ix)  parannetaan korkealaatuisten, kestävien, helposti saatavien ja kohtuuhintaisten palvelujen, mukaan lukien asunnon saamista sekä yksilökeskeistä terveydenhuoltoa ja siihen liittyvää hoitoa koskevien palvelujen, yhdenvertaista ja oikea-aikaista saatavuutta; nykyaikaistetaan sosiaaliturvalaitoksia, julkisia työvoimapalveluja, sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden järjestelmiä, mukaan lukien mahdollisuus yhdenvertaiseen sosiaaliseen suojeluun, keskittymällä erityisesti lapsiin ja heikoimmassa asemassa oleviin sekä vähävaraisimpiin; parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien ja pitkäaikaishoidon palvelujen saatavuutta myös vammaisille henkilöille sekä niiden tehokkuutta ja sopeutumiskykyä;

ix a)  parannetaan vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia tarkoituksena lisätä heidän osallistumistaan työmarkkinoille ja koulutukseen;

x)  edistetään köyhyydessä elävien tai köyhyyden ja/tai sosiaalisen syrjäytymisen vaarassa olevien yhteiskuntaan integroitumista, mukaan lukien vähävaraisimmat ja lapset;

xi)  puututaan aineelliseen puutteeseen jakamalla elintarvikkeita ja/tai perushyödykkeitä vähävaraisimmille, mukaan lukien liitännäistoimenpiteet, joilla pyritään varmistamaan heidän sosiaalinen osallisuutensa, keskittymällä haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin.

2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi toteutettavien toimien kautta ESR+:lla myötävaikutetaan pyritään myötävaikuttamaan myös muiden, [uuden varainhoitoasetuksen] asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus][4] artiklassa lueteltujen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, erityisesti seuraaviin liittyvien:

1.  älykkäämpi Eurooppa – kehitetään älykkään erikoistumisen edellyttämää osaamista, keskeisten mahdollistavien teknologioiden osaamista, teollisuuden muutosprosessiin liittyvää alakohtaista yhteistyötä osaamisen ja yrittäjyyden osalta, tutkijoiden koulutusta ja verkottumis- ja kumppanuustoimia korkea-asteen oppilaitosten, ammatillisen ja yleissivistävän koulutuksen laitosten, tutkimus- ja teknologiakeskusten, terveydenhuollon laitosten ja yritysten sekä klustereiden välille sekä tuetaan mikroyrityksiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja yhteisötaloutta ottaen huomioon jäsenvaltioissa säädetyt yhteisötalouden lait ja kehykset;

2.  vihreämpi, vähähiilinen Eurooppa – parannetaan koulutusjärjestelmiä taitojen ja pätevyyksien mukauttamisen edellyttämällä tavalla, annetaan kansalaisille tietoa kestävästä kehityksestä ja kestävistä elämäntavoista, parannetaan kaikkien, myös työvoiman, osaamista ja luodaan uusia työpaikkoja ympäristöön, ilmastoon, energiaan sekä kierto- ja biotalouteen liittyville sektoreille.;

2 a.  lähempänä kansalaisia oleva unioni – vähennetään köyhyyttä ja lisätään sosiaalista osallisuutta toimenpiteillä, joissa otetaan huomioon kaupunki-, maaseutu- ja rannikkoalueiden erityispiirteet kaupunkien ja alueiden sosioekonomisten eriarvoisuuksien torjumiseksi.

2 b.  ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta tuetaan unionin välineiden, politiikkatoimien ja asiaa koskevan lainsäädännön laatimista, täytäntöönpanoa, seurantaa ja arviointia ja edistetään näyttöön pohjautuvaa poliittista päätöksentekoa, sosiaalista innovointia ja yhteiskunnallista kehitystä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen sekä julkisten ja yksityisten elinten kanssa (erityistavoite 1); siitä edistetään työntekijöiden vapaaehtoista alueellista liikkuvuutta oikeudenmukaiselta pohjalta ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia (erityistavoite 2); siitä edistetään työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta lisäämällä mikrorahoituksen saatavuutta mikroyrityksille ja yhteisötalouden yrityksille, erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille (erityistavoite 3).

3.  ESR+:n terveysalan toimintalohkosta tuetaan edistetään korkeatasoista ihmisten terveyden edistämistä suojelua ja sairauksien ennaltaehkäisyä, muun muassa edistämällä liikuntaa ja terveyskasvatusta, parannetaan terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuutta, saatavuutta ja sopeutumiskykyä ja tehdään terveydenhuollosta turvallisempaa, vähennetään terveyseroja, nostetaan syntymähetken elinajanodotetta, suojellaan kansalaisia rajat ylittäviltä terveysuhkilta, edistetään sairauksien ennaltaehkäisyä ja varhaista diagnosointia sekä terveyttä koko elinajan ja edistetään EU:n terveyslainsäädäntöä terveyteen liittyvää unionin lainsäädäntöä, myös ympäristöterveydenhuollon alalla, ja edistetään terveysalaa kaikissa unionin politiikoissa. Unionin terveyspolitiikan on oltava linjassa kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa, jotta varmistetaan, että unioni ja jäsenvaltiot saavuttavat kestävän kehityksen tavoitteen 3 ”Taata terveellinen elämä ja hyvinvointi kaiken ikäisille”. [Tark. 89]

5 artikla

Talousarvio

1.  ESR+:n toteuttamiseen varatut kokonaisrahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 101 174 000 000 106 781 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (120 457 000 000 euroa käypinä hintoina).

2.  ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon osuus rahoituspuitteista Investoinnit työpaikkoihin ja kasvuun -tavoitteessa on 100 000 000 000 euroa käypinä hintoina tai 88 646 194 590 euroa vuoden 2018 hintoina 105 686 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (119 222 000 000 euroa käypinä hintoina), josta 200 000 000 euroa käypinä hintoina tai 175 000 000 vuoden 2018 hintoina kohdennetaan 23 artiklan i alakohdassa tarkoitettuun innovatiivisia ratkaisuja tukevaan valtioiden väliseen yhteistyöhön, 5 900 000 000 euroa kohdennetaan 10 a artiklassa tarkoitettuun eurooppalaiseen lapsitakuuseen liittyviin toimenpiteisiin ja 400 000 000 euroa käypinä hintoina tai 376 928 934 euroa vuoden 2018 hintoina lisärahoituksena SEUT-sopimuksen 349 artiklassa yksilöidyille syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.

3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon rahoituspuitteet ohjelmakaudella 2021–2027 ovat 1 174 000 000 1 095 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (1 234 000 000 euroa käypinä hintoina).

4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on:

a)  675 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (761 000 000 euroa käypinä hintoina) työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toteutukseen;

b)  413 000 000 420 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina (473 000 000 euroa käypinä hintoina tai 0,36 prosenttia monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027) terveysalan toimintalohkon toteutukseen.

5.  Edellä 3 ja 4 kohdassa tarkoitettuja määriä voidaan käyttää myös ohjelmien toteutukseen liittyvään tekniseen ja hallinnolliseen apuun, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoimintaan, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät. [Tark. 90]

6 artikla

Naisten ja miesten välinen Sukupuolten tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet ja syrjimättömyys

1.  Kaikissa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon puitteissa toteutetuissa ohjelmissa sekä kaikissa toimissa, joita tuetaan työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta, on varmistettava miesten ja naisten välisen sukupuolten tasa-arvon toteutuminen kaikissa niiden valmistelu-, toteutus-, seuranta- ja arviointivaiheissa. Niillä on myös tuettava erityistoimia, joilla pyritään lisäämään naisten osallistumista työelämään ja heidän ammatillisista kehitystään sekä työ- ja yksityiselämän yhteensovittamista, edistettävä kaikkien yhtäläisiä mahdollisuuksia ilman sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen tai terveydentilaan, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvaa syrjintää, mukaan lukien esteettömyys vammaisille henkilöille myös tieto- ja viestintätekniikan osalta, kaikissa niiden valmistelu-, seuranta-, valvonta- ja arviointivaiheissa, millä edistetään sosiaalista osallisuutta ja vähennetään eriarvoisuutta.

2.  Jäsenvaltioiden ja komission on kaikissa ESR+:n tavoitteissa tuettava myös kohdennettuja erityistoimenpiteitä, joilla edistetään 1 kohdassa tarkoitettuja periaatteita, mukaan lukien siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaiseen hoitoon, ja parannetaan yleistä esteettömyyttä vammaisille henkilöille.[Tark. 91]

II osa

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon toteutus

I luku

Ohjelmasuunnittelua koskevat yhteiset säännökset

7 artikla

Johdonmukaisuus ja temaattinen keskittäminen

1.  Jäsenvaltioiden on keskitettävä ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahat toimiin, joilla puututaan niiden kansallisissa uudistusohjelmissa, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa ja SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa havaittuihin haasteisiin, ja otettava huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut periaatteet ja oikeudet, talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson sosiaali-indikaattoreiden tulostaulu ja alueelliset erityispiirteet, millä edistetään SEUT-sopimuksen 174 artiklassa vahvistettuja taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia unionin tavoitteita, ja jotka ovat kaikilta osin Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisia.

Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on edistettävä synergioita ja varmistettava ESR+:n koordinointi, täydentävyys ja johdonmukaisuus muiden unionin rahastojen, ohjelmien ja välineiden kanssa, kuten Euroopan aluekehitysrahaston, Euroopan globalisaatiorahaston, Euroopan meri- ja kalatalousrahaston, InvestEU-ohjelman, Luova Eurooppa -ohjelman, perusoikeuksia ja arvoja koskevan välineen, Erasmuksen, turvapaikka- ja maahanmuuttorahaston, EU:n vuoden 2020 jälkeisen kehyksen romanien integraatiota edistäville kansallisille strategioille ja rakenneuudistusten tukiohjelman, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline, kanssa sekä valmistelu- että toteutusvaiheessa. Jäsenvaltioiden ja tarvittaessa komission on optimoitava koordinointimekanismit, jotta vältetään päällekkäinen työ ja varmistetaan toteutuksesta vastaavien tahojen hallintoviranomaisten tiivis yhteistyö yhteisten toimintatapojen sekä johdonmukaisten ja yhtenäisten tukitoimien tarjoamiseksi.

2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista asianmukainen määrä toimiin, joilla puututaan niihin SEUT-sopimuksen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksytyissä maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, jotka kuuluvat tämän asetuksen 4 artiklassa vahvistettuun ESR+:n soveltamisalaan.

3.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 25 27 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan vii–xi vii–x alakohdassa vahvistettuihin sosiaalisen osallisuuden alan erityistavoitteisiin, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaisten sosioekonomisen integroitumisen edistäminen.

3 a.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistetuissa sosiaalisen osallisuuden alan erityistavoitteissa vähintään 5 prosenttia kohdennettuihin toimiin, joilla pyritään eurooppalaisen lapsitakuun täytäntöönpanoon, jotta edistetään lasten yhdenvertaista mahdollisuutta saada ilmainen terveydenhoito, ilmainen koulutus, ilmainen lastenhoito sekä asianmukaiset asuinolot ja riittävä ravitsemus.

4.  Jäsenvaltioiden Sen lisäksi, että ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoista vähintään 27 prosenttia kohdennetaan 4 artiklan 1 kohdan vii–x alakohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin, jäsenvaltioiden on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistaan vähintään 2 3 prosenttia 4 artiklan 1 kohdan x ja xi alakohdassa vahvistettuun, vahvistettuihin, vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta ja/tai aineellista puutetta koskevaan erityistavoitteiseen koskeviin erityistavoitteisiin.

Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 4 artiklan 1 kohdan x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen vähävaraisimmille kohdennetut määrärahat voidaan ottaa huomioon todennettaessa tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun vähintään 2 prosentin vähimmäisosuuden noudattamista.

5.  Jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus määrä on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi, on kohdennettava ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2025 määrärahoista vähintään 10 3 prosenttia kohdennettuihin toimiin ja rakenteellisiin uudistuksiin, joilla tuetaan nuorisotyöllisyyttä ja siirtymistä koulusta työelämään, mahdollisuuksia palata koulutukseen tai uuden mahdollisuuden tarjoavaa koulutusta etenkin nuorisotakuujärjestelmien täytäntöönpanon yhteydessä.

Jäsenvaltioiden, joissa työelämäntyöelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien (NEET) 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2019 unionin keskitasoa suurempi tai NEET-aste yli 15 prosenttia, on kohdennettava ohjelmakaudella ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon vuosien 2021–2025 määrärahoista vähintään 15 prosenttia edellä mainittuihin toimiin ja rakenneuudistustoimenpiteisiin kiinnittäen erityistä huomiota niihin alueisiin, joita asia koskee enemmän niiden väliset erot huomioon ottaen.

Ohjelmoitaessa ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja vuosiksi 2026–2027 kauden puolivälissä [tulevan yhteisiä säännöksiä koskevan] asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [14] artiklan mukaisesti jäsenvaltioiden, joissa työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevien 15–29-vuotiaiden osuus on Eurostatin tietojen perusteella vuonna 2024 unionin keskitasoa suurempi tai NEET-aste yli 15 prosenttia, on kohdennettava vuosien 2026–2027 määrärahoista vähintään 10 15 prosenttia edellä tarkoitettuihin toimiin tai rakenneuudistustoimenpiteisiin.

Ensimmäisessä Toisessa ja toisessa kolmannessa alakohdassa esitetyt edellytykset täyttävien syrjäisimpien alueiden ohjelmissa vähintään 15 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoistamäärärahoista on kohdennettava ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin toimiin. Näin kohdennetut määrärahat otetaan huomioon todennettaessa ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitetun vähimmäisosuuden noudattamista. Nämä kohdennetut määrärahat eivät korvaa syrjäisimpien alueiden infrastruktuuriin ja kehittämiseen tarvittavaa rahoitusta.

Toimia toteuttaessaan jäsenvaltioiden on asetettava etusijalle työelämän ulkopuolella olevat nuoret ja nuoret pitkäaikaistyöttömät ja toteutettava kohdennettuja tiedotustoimia.

6.  Edellä olevaa 2–5 kohtaa ei sovelleta erityiseen lisämäärärahaan, joka myönnetään syrjäisimmille alueille ja vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille.

7.  Edellä olevaa 1–5 kohtaa ei sovelleta tekniseen apuun. [Tark. 92]

7 a artikla

Perusoikeuksien kunnioittaminen

Jäsenvaltioiden ja komission on varmistettava perusoikeuksien kunnioittaminen ja perusoikeuskirjan noudattaminen rahastojen toteuttamisessa.

Sellaisista toimista aiheutuvat kustannukset, jotka eivät ole perusoikeuskirjan mukaisia, eivät ole tukikelpoisia asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetusuusi varainhoitoasetus] 58 artiklan 2 kohdan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014 mukaisesti. [Tark. 93]

8 artikla

Kumppanuus

1.  Jäsenvaltion on varmistettava yhdessä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen, tasa-arvoelinten, kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden ja kansalaisjärjestöjen riittävä muiden asiaankuuluvien tai edustavien organisaatioiden merkityksellinen osallistuminen ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon työllisyyttä, koulutusta, syrjimättömyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevien politiikkojen ja aloitteiden suunnitteluun ja toteutukseen asetuksen (EU) .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus uusi varainhoitoasetus] 6 artiklan ja delegoidun asetuksen (EU) N:o 240/2014 mukaisesti. Tällaisen merkityksellisen osallistumisen on oltava vammaisia henkilöitä osallistavaa ja heidän saavutettavissaan.

2.  Jäsenvaltioiden on kohdennettava kussakin ohjelmassa asianmukainen määrä vähintään 2 prosenttia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon määrärahoja määrärahoista työmarkkinaosapuolten ja kansalaisjärjestöjen valmiuksien kehittämiseen, joka toteutetaan koulutuksen, verkottumistoimenpiteiden ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun vahvistamisen muodossa unionin ja kansallisella tasolla.[Tark. 94]

9 artikla

Aineellisen puutteen torjuminen

Edellä 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut vähävaraisimpien sosiaalista osallisuutta ja/tai aineellista puutetta koskevat määrärahat on ohjelmoitava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle. Tämän toimintalinjan tai ohjelman yhteisrahoitusosuus on vähintään 85 prosenttia. [Tark. 95]

10 artikla

Nuorisotyöllisyyden tukeminen

Edellä 7 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu tuki on kohdennettava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle ja sillä on tuettava 4 artiklan 1 kohdan i alakohdassa tarkoitettua erityistavoitetta. [Tark. 96]

10 a artikla

Eurooppalaisen lapsitakuun tukeminen

Edellä 7 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettu tuki on ohjelmoitava asiaa koskevalle toimintalinjalle tai ohjelmalle Euroopan komission vuonna 2013 antaman suosituksen ”Investoidaan lapsiin” mukaisesti. Sillä on tuettava lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista 4 artiklan vii–x alakohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden mukaisesti. [Tark. 97]

11 artikla

Maakohtaisten suositusten tukeminen

Toimet, joilla puututaan 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin maakohtaisissa suosituksissa ja talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, on toteutettava yhden tai useamman asiaa koskevan toimintalinjan nojalla jonkin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun erityistavoitteen mukaisesti. Jäsenvaltioiden on varmistettava täydentävyys, johdonmukaisuus, koordinointi ja synergiat Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa.

Hallintoviranomaisten tasolla on varmistettava riittävä joustavuus ESR+-investointien painopisteiden ja alojen määrittämiseksi erityisten paikallisten tai alueellisten haasteiden mukaan. [Tark. 98]

11 a artikla

Yhdennetty alueellinen kehitys

1.  ESR+:sta voidaan tukea yhdennettyä alueellista kehitystä sellaisten ohjelmien puitteissa, joilla toteutetaan molempia asetuksen (EU) .../...[uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetusvarainhoitoasetus] 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja tavoitteita kyseisen asetuksen [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] III osaston II luvun mukaisesti.

2.  Jäsenvaltioiden on toteutettava yhdennettyä alueellista kehitystä ESR+:n tuella hyödyntäen yksinomaan asetuksen (EU) .../... 2018/xxxx [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [22] artiklassa tarkoitettuja tuen muotoja. [Tark. 99]

11 b artikla

Valtioiden välinen yhteistyö

1.  Jäsenvaltiot voivat tukea valtioiden väliseen yhteistyöhön liittyviä toimia asiaa koskevan toimintalinjan mukaisesti.

2.  Valtioiden väliseen yhteistyöhön liittyvät toimet voidaan ohjelmoida mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

3.  Tämän toimintalinjan yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään 5 prosentin osalta näille toimintalinjoille ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista. [Tark. 100]

II luku

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki

12 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen, kun se toteutetaan yhteistyöhän yhteistyöhön perustuvalla hallinnoinnilla (ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävä yleinen tuki). Lisäksi 13 artiklaa sovelletaan myös 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen. [Tark. 101]

13 artikla

Innovatiiviset Sosiaalisen innovoinnin toimet

1.  Jäsenvaltioiden on tuettava sosiaalisen innovoinnin toimia ja/tai sosiaalipoliittisia kokeiluja tai lujitettava, mukaan lukien sosiokulttuurisen osion sisältävät toimet ja kokeilut, hyödyntämällä alhaalta ylöspäin suuntautuvia prosesseja, jotka perustuvat viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, yhteisötalouden yritysten, yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan kumppanuuksiin, kuten paikallisiin toimintaryhmiin, jotka suunnittelevat ja toteuttavat yhteisölähtöisiä paikallisia kehittämisstrategioita.

1 a.  Jäsenvaltioiden on kartoitettava joko toimenpideohjelmissaan tai myöhemmin täytäntöönpanovaiheessa sosiaalista innovointia ja sosiaalipoliittisia kokeiluja varten aihealueita, jotka vastaavat jäsenvaltioiden erityistarpeita.

2.  Jäsenvaltiot voivat tukea sellaisten pienimuotoisesti kokeiltujen innovatiivisten toimintatapojen (sosiaalinen innovointi ja sosiaalipoliittiset kokeilut, mukaan lukien sosiokulttuurisen osion sisältävät toimet ja kokeilut) toteuttamisen laajentamista, jotka on kehitetty työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja muiden unionin ohjelmien yhteydessä.

3.  Innovatiiviset toimet ja toimintatavat voidaan sisällyttää mihin tahansa 4 artiklan 1 kohdan i–x alakohdassa kohdassa tarkoitettuun erityistavoitteeseen.

4.  Jäsenvaltioiden on osoitettava 1 tai 2 kohdan tai molempien kohtien toteutukseen vähintään yksi toimintalinja. Näiden toimintalinjojen yhteisrahoitusosuutta voidaan korottaa 95 prosenttiin enintään viiden prosentin osalta näille toimintalinjoille ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavassa toimintalohkossa kohdennetuista kansallisista määrärahoista. [Tark. 102]

14 artikla

Tukikelpoisuus

1.  Asetuksen [Uuden varainhoitoasetuksen] .../... [uusi yhteisiä säännöksiä koskeva asetus][58] artiklassa tarkoitettujen kustannusten lisäksi myöskään seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä:

a)  maan, kiinteistöjen ja infrastruktuurien ostot, ja

b)  huonekalujen, laitteiden ja ajoneuvojen ostot paitsi, jos hankinta on ehdottomasti tarpeen toimen tavoitteen saavuttamiseksi, niiden kirjanpitoarvo poistetaan kokonaisuudessaan tai niiden ostaminen on taloudellisin vaihtoehto.

2.  Kolmannen osapuolen palkkioiden tai palkkojen muodossa toimeen osallistujille suorittamat luontoissuoritukset voivat olla tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä, jos tällaiset luontoissuoritukset ovat syntyneet kansallisten sääntöjen, myös kirjanpitosääntöjen, mukaisesti, ja niiden arvo ei ylitä kolmannelle osapuolelle aiheutuneita kustannuksia.

3.  Vuoden 1994 liittymisasiakirjan pöytäkirjassa N:o 6 olevan 2 artiklan kriteerit täyttäville NUTS 2 -tason alueille myönnettävä erityinen lisämääräraha on käytettävä tämän asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamisen tukemiseen.

4.  Suorat henkilöstökustannukset ovat tukikelpoisia ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen yhteydessä. Jos sovelletaan työehtosopimusta, ne on määritettävä kyseisen sopimuksen mukaisesti. Jos työehtosopimusta ei sovelleta, niiden määrän on oltava asianomaisen hallintoviranomaisen toimittaman asiaan liittyvän kirjallisen näytön ja/tai Eurostatin tietojen perusteella enintään 100 prosenttia kyseisen ammattialan tai erityisasiantuntijan tavanomaisesta palkasta kyseisessä jäsenvaltiossa tai kyseisellä alueella. [Tark. 103]

15 artikla

Indikaattorit ja raportointi

1.  Ohjelmien, jotka saavat ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä I tai liitteessä II a 4 artiklan 1 kohdan x alakohdan puitteissa vähävaraisimpien sosiaaliseen osallisuuteen kohdennettujen toimien osalta esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita ja toimikohtaisia indikaattoreita.

2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tuotosindikaattorien lähtötasot on asetettava nollaan. Tuettujen toimenpiteiden luonteen perusteella näille indikaattoreille on tarpeen mukaan vahvistettava kumulatiiviset määrälliset välitavoitteet ja tavoitearvot absoluuttisina lukuina. Tuotosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.

3.  Niiden yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattoreiden, joille on vahvistettu kumulatiivinen määrällinen välitavoite vuodeksi 2024 ja tavoitearvo vuodeksi 2029, viitearvot on vahvistettava käyttäen tuoreimpia saatavilla olevia tietoja tai muita relevantteja tietolähteitä. Yhteisten tulosindikaattorien tavoitteet on vahvistettava absoluuttisina lukuina tai prosenttimäärinä. Ohjelmakohtaiset tulosindikaattorit ja niihin liittyvät tavoitteet voidaan ilmaista määrällisinä tai laadullisina. Yhteisten tulosindikaattorien ilmoitettavat arvot on ilmaistava absoluuttisina lukuina.

4.  Indikaattoreita koskevat tiedot välitetään osallistujien osalta vasta, kun kaikki liitteessä I olevassa 1a alakohdassa vaaditut tiedot ovat osallistujan osalta saatavilla.

4 a.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin on sisällyttävä sukupuolivaikutusten arviointi, jotta voidaan seurata ESR+:n ohjelmien toteutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta, ja ne on eriteltävä sukupuolen mukaan.

5.  Kun tiedot ovat saatavilla rekistereissä tai vastaavissa lähteissä, jäsenvaltioiden on mahdollistettava, jäsenvaltiot voivat mahdollistaa, että hallintoviranomaiset ja muut ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävän yleisen tuen seurannassa ja arvioinnissa tarvittavien tietojen keruusta vastaavat elimet saavat kyseiset tiedot käyttöönsä tietorekistereistä tai vastaavista lähteistä asetuksen (EU) 2016/679 6 artiklan 1 kohdan c ja e alakohdan mukaisesti.

6.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä I ja II a olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi. [Tark. 104]

III luku

ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävä tuki

16 artikla

Soveltamisala

Tätä lukua sovelletaan 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdan mukaiseen ESR+:n tukeen.

17 artikla

Periaatteet

1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea voidaan käyttää vain sellaisten elintarvikkeiden ja tavaroiden jakamiseen, jotka ovat kulutustavaroiden turvallisuutta koskevan unionin lainsäädännön mukaisia.

2.  Jäsenvaltioiden ja edunsaajien on valittava elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet vähävaraisimpien tarpeisiin liittyvin objektiivisin perustein. Elintarvikkeisiin ja tapauksen mukaan tavaroihin sovellettavissa valintaperusteissa on myös otettava huomioon ilmastoon ja ympäristöön liittyvät näkökohdat, etenkin elintarvikkeiden ja kertakäyttömuovien haaskauksen vähentämiseksi. Jaettavien elintarviketyyppien valinnassa on tarvittaessa otettava huomioon se, miten ne edistävät vähävaraisimpien tasapainoista ruokavaliota.

Elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet voidaan antaa vähävaraisimmille suoraan tai välillisesti sähköisillä arvoseteleillä tai korteilla edellyttäen, että ne voidaan lunastaa ainoastaan 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuina elintarvikkeina ja/tai perushyödykkeinä ja että ne eivät korvaa olemassa olevia sosiaalietuuksia.

Vähävaraisimmille toimitettavat elintarvikkeet voivat olla peräisin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013(26) 16 artiklan 2 kohdan mukaisesti poistettujen tuotteiden käytöstä, käsittelemisestä tai myynnistä edellyttäen, että tämä on taloudellisesti suotuisin vaihtoehto eikä se viivytä kohtuuttomasti elintarvikkeiden toimittamista vähävaraisimmille.

Tällaisista liiketoimista saadut määrät on käytettävä vähävaraisimpien eduksi ohjelmasta jo käytettävissä olevien määrien lisäksi.

3.  Komission ja jäsenvaltioiden on varmistettava, että annettaessa ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea kunnioitetaan vähävaraisimpien ihmisarvoa ja estetään heidän leimaantumisensa.

4.  Elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden antamista voidaan täydentää on täydennettävä ohjaamalla vähävaraisia kääntymään toimivaltaisten tahojen puoleen tai muilla liitännäistoimenpiteillä, joiden tavoitteena on vähävaraisimpien sosiaalinen osallisuus. [Tark. 105]

18 artikla

Toimintalinjan sisältö

Edellä 4 artiklan 1 kohdan xi alakohdassa tarkoitettua tukea koskevassa toimintalinjassa on vahvistettava seuraavat:

a)  tukityyppi;

b)  pääkohderyhmät;

c)  kuvaus tuen kansallisista tai alueellisista järjestelmistä.

Sellaisissa ohjelmissa, jotka rajoittuvat tämäntyyppiseen tukeen ja siihen liittyvään tekniseen apuun, toimintalinjassa on ilmoitettava myös toimien valintaperusteet.

19 artikla

Toimien tukikelpoisuus

1.  Vähävaraisimmille annettavat elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet voi ostaa edunsaaja tai ne voidaan ostaa hänen puolestaan taikka ne voidaan asettaa hänen käyttöönsä veloituksetta.

2.  Elintarvikkeet ja/tai perushyödykkeet on jaettava vähävaraisimmille maksutta.

20 artikla

Menojen tukikelpoisuus

1.  ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävän tuen osalta tukikelpoisia kustannuksia ovat:

a)  elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostokustannukset, mukaan lukien elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetuksesta edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten aiheutuneet kustannukset;

b)  jos elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljetus edunsaajille loppukäyttäjille jakamista varten ei sisälly a alakohtaan, ne hankkivan elimen kustannukset, jotka aiheutuvat elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden kuljettamisesta varastoihin ja/tai edunsaajille, ja varastointikustannukset 1 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista tai, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, tosiasiassa aiheutuneet ja maksetut kustannukset;

c)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden jakeluun osallistuvien edunsaajien hallinto-, kuljetus- ja varastointikustannukset 55 5,5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista; tai 5 prosenttia asetuksen (EU) N:o 1308/2013 16 artiklan mukaisesti poistettujen elintarvikkeiden arvosta;

d)  elintarvikelahjoitusten keräämisestä, kuljetuksesta, varastoinnista ja jakelusta ja niihin suoraan liittyvistä tiedotustoimista aiheutuneet kustannukset;

e)  vähävaraisimmille tarkoitettujen elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden toimittamiseen osallistuvien edunsaajien toteuttamien tai niiden puolesta toteutettujen ja edunsaajien ilmoittamien liitännäistoimenpiteiden kustannukset 5,5 5 prosentin kiinteänä osuutena a alakohdassa tarkoitetuista kustannuksista.

2.  Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentaminen, joka johtuu siitä, että elintarvikkeiden ja/tai perushyödykkeiden ostoista vastaava elin ei ole noudattanut sovellettavaa lainsäädäntöä, ei johda 1 kohdan c ja e alakohdassa tarkoitettujen tukikelpoisten kustannusten alentamiseen.

3.  Seuraavat kustannukset eivät ole tukikelpoisia:

a)  velkojen korot;

b)  infrastruktuurin rakentaminen ostaminen;

c)  heikompilaatuisten käytettyinä hankittujen tavaroiden kustannukset. [Tark. 106]

21 artikla

Indikaattorit ja raportointi

1.  Toimintalinjoissa, joilla puututaan aineelliseen puutteeseen, on käytettävä tämän asetuksen liitteessä II esitettyjä yhteisiä tuotos- ja tulosindikaattoreita toteutuksessa saavutetun edistyksen seuraamiseksi. Ohjelmissa voidaan käyttää myös ohjelmakohtaisia indikaattoreita.

2.  Yhteisten ja ohjelmakohtaisten tulosindikaattorien viitearvot on vahvistettava. Raportointivaatimukset on pidettävä mahdollisimman yksinkertaisina.

3.  Hallintoviranomaisten on viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 ja 30 päivänä kesäkuuta 2028 ilmoitettava komissiolle edeltävänä vuonna tehdyn sellaisen loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn nimettömän selvityksen tulokset, jossa keskitytään myös heidän elinoloihinsa ja heidän aineellisen puutteensa luonteeseen. Selvityksen on perustuttava täytäntöönpanosäädöksellä hyväksyttyyn komission malliin.

4.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksen, jolla vahvistetaan loppukäyttäjiä koskevan jäsennellyn selvityksen toimittamisessa käytettävä malli, 39 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun neuvoa-antavan menettelyn mukaisesti, jotta varmistetaan tämän artiklan yhdenmukainen täytäntöönpano.

5.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan tarvittaessa liitteessä II olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa ohjelmien toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi. [Tark. 107]

22 artikla

Tarkastukset

Toimen tarkastus voi kattaa kaikki sen toteutuksen vaiheet ja kaikki jakeluketjun tasot, lukuun ottamatta loppukäyttäjien tarkastusta, ellei riskinarvioinnissa ole todettu erityistä sääntöjenvastaisuuksien tai petosten riskiä. Toimen tarkastuksen on sisällettävä enemmän tarkastuksia toteutuksen alkuvaiheissa, jotta petosten riskin tapauksessa varat voidaan suunnata uudelleen muihin hankkeisiin. [Tark. 108]

III osa

Toteutus suoralla tai välillisellä hallinnoinnilla

I luku

Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa koskevat erityissäännöt

I jakso

Yleiset säännökset

23 artikla

Toiminnalliset tavoitteet

Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

a)  tuotetaan korkealaatuista vertailevaa analyyttista tietoa sen varmistamiseksi, että 4 artiklassa tarkoitettujen erityistavoitteiden saavuttamiseen käytettävät toimintatavat perustuvat vankkaan näyttöön ja ovat olennaisia assosioituneiden maiden tarpeiden, haasteiden ja olosuhteiden kannalta;

b)  tehostetaan osallistavaa tietojen vaihtoa, keskinäistä oppimista, vertaisarviointia ja vuoropuhelua 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla, jotta voidaan auttaa assosioituneita maita toteuttamaan asianmukaiset toimenpiteet;

c)  tuetaan sosiaalipoliittisia kokeiluja 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja vahvistetaan sidosryhmien valmiuksia panna testatut sosiaalipoliittiset innovaatiot valmistella ja suunnitella testattuja sosiaalipoliittisia innovaatioita, panna ne täytäntöön, siirtää niitä tai laajentaa niiden soveltamista keskittymällä erityisesti kaupunkien, paikallis- ja alueviranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja sosioekonomisten toimijoiden kehittämien paikallisten hankkeiden laajentamiseen kolmansien maiden kansalaisten vastaanoton, sosiaalisen osallisuuden ja integroinnin aloilla;

d)  kehitetään ja tarjotaan työnantajille ja työnhakijoille erityisiä tukipalveluja, joiden tarkoituksena on yhdentyneiden eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittäminen rekrytointia edeltävästä valmistelusta työhönsijoituksen jälkeiseen neuvontaan, jotta saadaan täytettyä avoimet työpaikat tietyillä aloilla, tietyssä ammatissa, maassa tai maaryhmässä tai tietyille työntekijäryhmille (esimerkiksi heikommassa haavoittuvassa asemassa olevat ihmiset);

d a)  tuetaan julkisten työvoimapalvelujen, kansalaisyhteiskunnan ja työmarkkinaosapuolten rajat ylittäviä kumppanuuksia rajat ylittävien työmarkkinoiden ja rajat ylittävän liikkuvuuden edistämiseksi asianmukaisin edellytyksin;

d b)  tuetaan Eures-palvelujen tarjoamista työntekijöiden rekrytoimiseksi ja sijoittamiseksi laadukkaisiin ja kestäviin työpaikkoihin hyödyntämällä avointen työpaikkojen ja työhakemusten välittämistä myös rajat ylittävien kumppanuuksien avulla;

d c)  edistetään työntekijöiden vapaaehtoista alueellista liikkuvuutta asiaankuuluvin sosiaalisin edellytyksin ja parannetaan työllisyysmahdollisuuksia kehittämällä laadukkaita ja osallistavia kaikille avoimia unionin työmarkkinoita samalla kun kunnioitetaan työntekijöiden oikeuksia kaikkialla unionissa;

e)  tuetaan markkinoiden ekosysteemiä, joka liittyy mikrorahoituksen antamiseen ja sen saatavuuteen mikroyrityksille ja yhteisötalouden yrityksille niiden käynnistys- ja kehitysvaiheissa sekä haavoittuvassa asemassa oleville ihmisille, etenkin niille yrityksille, jotka työllistävät heikossa haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, myös heikoimmassa asemassa olevia;

f)  tuetaan unionin tason verkostoitumista ja vuoropuhelua tärkeiden sidosryhmien kanssa ja niiden kesken 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla ja edistetään näiden osallistuvien sidosryhmien institutionaalisten valmiuksien parantamista, mukaan lukien julkiset työvoimapalvelut, sosiaaliturvalaitokset, kansalaisyhteiskunta, mikroluottolaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteiskunnallisille yhteisötalouden yrityksille ja yhteisötaloudelle;

g)  tuetaan yhteiskunnallisten yhteisötalouden yritysten kehitystä ja yhteiskunnallisten kehitystä ja yhteiskunnallisten investointien markkinoiden syntymistä helpottamalla julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta ja säätiöiden ja avustusjärjestöjen osallistumista kyseisillä markkinoilla;

h)  tarjotaan ohjausta sosiaalisen infrastruktuurin kehittämiseksi (mukaan lukien asuminen, varhaiskasvatus, vanhustenhoito, esteettömyysvaatimukset ja siirtyminen laitoshoidosta perhe- ja yhteisöperustaisiin hoitopalveluihin, mukaan lukien vammaisia henkilöitä hyödyttävät esteettömyysvaatimukset, lastenhoito, koulutus, terveydenhuolto ja pitkäaikaishoito), jotta Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari voidaan toteuttaa;

i)  tuetaan valtioiden välistä yhteistyötä innovatiivisten ratkaisujen siirtämisen nopeuttamiseksi ja niiden soveltamisen laajentamiseksi, etenkin köyhyyden torjunnan, työllisyyden, osaamisen ja sosiaalisen osallisuuden aloilla kaikkialla Euroopassa;

j)  tuetaan relevanttien kansainvälisten sosiaali- ja työnormien täytäntöönpanoa globalisaation ja unionin politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden hallitsemiseksi 4 artiklassa tarkoitetuilla aloilla. [Tark. 109]

23 a artikla

Temaattinen keskittäminen ja rahoitus

Edellä 5 artiklan 4 kohdan a alakohdassa tarkoitettu ESR+:n työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon osuus rahoituspuitteista kohdennetaan koko jaksolla 4 artiklan 2 b kohdassa vahvistettuihin erityistavoitteisiin seuraavien ohjeellisten prosenttiosuuksien mukaisesti:

a)  55 prosenttia erityistavoitteeseen 1;

b)  18 prosenttia erityistavoitteeseen 2;

c)  18 prosenttia erityistavoitteeseen 3. [Tark. 110]

II jakso

Tukikelpoisuus

24 artikla

Tukikelpoiset toimet

1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta voidaan tukea seuraavia toimia:

a)  analyyttiset toimet, myös kolmansien maiden osalta, etenkin

i)  selvitykset, tutkimukset tilastotiedot, menetelmät, luokitukset, mikrosimulaatiot, indikaattorit, Euroopan laajuisten seurantakeskusten ja vertailuarvojen tukeminen;

ii)  sosiaalipoliittiset kokeilut sosiaalisten innovaatioiden arvioimiseksi;

iii)  unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi;

b)  politiikkojen toteutus, etenkin

i)  rajat ylittävät kumppanuudet ja raja-alueiden tukipalvelut;

ii)  EU:n laajuiset kohdennetut liikkuvuusjärjestelyt unionin tasolla avoimien työpaikkojen täyttämiseksi alueilla, joilla on havaittu vajetta työmarkkinoilla;

iii)  mikrorahoitukseen ja yhteiskunnallisille yhteisötalouden yrityksille annettava tuki, mukaan lukien rahoitusta yhdistävät toimet kuten epäsymmetrinen riskinjako ja liiketoimien toteutuskustannusten vähentäminen sekä sosiaalisen infrastruktuurin ja osaamisen tukeminen;

iv)  valtioiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden tukeminen, jotta voidaan siirtää innovatiivisia ratkaisuja ja laajentaa niiden soveltamisalaa;

c)  valmiuksien kehittäminen, etenkin seuraavien:

i)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvät unionin tason verkostot;

ii)  kansalliset yhteyspisteet, jotka tarjoavat toimintalohkon toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua;

iii)  osallistuvien maiden hallinnot, sosiaaliturvalaitokset ja työvoimapalvelut, jotka vastaavat työvoiman liikkuvuuden edistämisestä, ja mikrorahoituslaitokset ja laitokset, jotka tarjoavat rahoitusta yhteiskunnallisille yhteisötalouden yrityksille tai muille yhteiskunnallisen investoinnin toimijoille, sekä verkostot;

iv)  työmarkkinaosapuolten ja sidosryhmien valtioiden välisen yhteistyön osalta;

d)  viestintä- ja tiedotustoimet, etenkin

i)  keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytäntöjä, innovatiivisia toimintatapoja ja analyysitoimien tuloksia, tekemällä vertaisarviointeja ja luomalla vertailuarvoja;

ii)  4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen alojen aloitteita koskevat oppaat, raportit, tiedotusmateriaali ja näkyvyys tiedotusvälineissä;

iii)  tietojärjestelmät 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin aloihin liittyvän näytön jakamiseksi;

iv)  neuvoston puheenjohtajavaltion järjestämät tapahtumat, konferenssit ja seminaarit. työohjelman toteuttamista koskeva tekninen ja hallinnollinen apu, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminta, mukaan lukien tietotekniikkajärjestelmät.[Tark. 111]

25 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt

1.  Varainhoitoasetuksen [197] artiklassa säädettyjen perusteiden lisäksi yhteisöjen tukikelpoisuuteen sovelletaan seuraavia perusteita:

a)  oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

i)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii)  assosioitunut maa;

iii)  työohjelmassa mainittu kolmas maa 2 ja 3 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa asiaankuuluva kansainvälinen järjestö. [Tark. 112]

2.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut maa, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

3.  Oikeussubjektien, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut maa, olisi periaatteessa vastattava omista osallistumiskustannuksistaan.

25 a artikla

Hallintotapa

1.  Komissio kuulee sidosryhmiä unionissa, erityisesti työmarkkinaosapuolia ja kansalaisjärjestöjä, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevista työohjelmista, niiden toimintalinjoista ja strategisista suuntaviivoista sekä niiden toteutuksesta.

2.  Komissio vahvistaa tarvittavat yhteydet työllisyyskomiteaan, sosiaalisen suojelun komiteaan, työturvallisuuden ja työterveyden neuvoa-antavaan komiteaan, työsuhteista vastaavien pääjohtajien työryhmään ja työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavaan komiteaan varmistaakseen, että niitä kuullaan ja että niille tiedotetaan säännöllisesti ja asianmukaisesti näiden ohjelmien toteutuksen edistymisestä. Komissio tiedottaa myös muille työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon kannalta merkityksellisiä politiikkatoimia, välineitä ja toimia käsitteleville komiteoille. [Tark. 113]

II luku

Terveysalan toimintalohkoa koskevat erityissäännökset

I jakso

Yleiset säännökset

26 artikla

Toiminnalliset tavoitteet

1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset toimet, joilla toteutetaan 3 ja 4 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita.

2.  Terveysalan toimintalohkon toiminnalliset tavoitteet ovat:

-a)   tuetaan unionin kansanterveysstrategiaa, jolla on tarkoitus

i)  tukea jäsenvaltioita kansanterveyden suojelemisessa ja parantamisessa; ja

ii)  edistää terveyteen liittyvää unionin tehtävää SEUT-sopimuksen 168 artiklan mukaisesti, jossa määrätään, että kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa varmistetaan ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu; [Tark. 114]

a)  vahvistetaan unionin kriisivalmiutta, kriisinhallintaa ja kriisiin reagointia kansalaisten suojelemiseksi, jotta voidaan puuttua rajat ylittäviltä uhkilta ylittäviin terveysuhkiin; [Tark. 115]

i)  toteutetaan toimenpiteitä kriisivalmiuteen, kriisinhallintaan ja kriisiin reagointiin liittyvien valmiuksien kehittämiseksi;

ii)  vastataan rajat ylittäviin terveysuhkiin kriisitilanteissa;

iii)  lisätään laboratoriokapasiteettia;

iv)  tarkastellaan mikrobilääkeresistenssiä;

iv a)  toteutetaan hyvin suunniteltuja kansanterveystoimia infektioiden ja ehkäistävissä olevien tartuntatautien aiheuttaman rasituksen ja vaikutuksen vähentämiseksi; [Tark. 116]

iv b)  tuetaan taitojen ja välineiden kehittämistä tehokasta riskiviestintää varten; [Tark. 117]

b)  lisätään terveydenhuoltojärjestelmien toimintamahdollisuuksia;

i)  investoidaan terveyden edistämiseen ja sairauksien ehkäisemiseen muun muassa terveysosaamis- ja terveyskasvatusohjelmilla ja edistämällä liikuntaa; [Tark. 118]

i a)  investoidaan varhaiseen diagnosointiin ja seulontaan; [Tark. 119]

ii)  tuetaan potilaiden ja kansalaisten tarpeiden ja huolenaiheiden mukaista terveydenhuollon digitalisaatiota erityisesti luomalla yhteyksiä ohjelmiin, joilla tuetaan medialukutaitoa ja digitaalisia taitoja; [Tark. 120]

ii a)  edistetään digitaalisia julkisia palveluja esimerkiksi terveydenhuollon alalla; [Tark. 121]

ii b)  parannetaan terveystietojen turvallisuutta ja laatua; [Tark. 122]

iii)  tuetaan kestävien kestävän, avoimen ja saavutettavissa olevan unionin terveystietojärjestelmänterveystietojärjestelmien kehittämistä varmistaen samalla henkilötietojen suoja; [Tark. 123]

iv)  tuetaan jäsenvaltioita sellaisessa tietämyksen siirrossa ja täytäntöönpanon tukemisessa, joka on hyödyllistä kansallisissa uudistusprosesseissa, joilla pyritään terveydenhuoltojärjestelmien tehokkuuden, saatavuuden ja saavutettavuuden, sopeutumiskyvyn parantamista, terveyden edistämistä, syrjimättömyyden, osallistavuuden ja tasavertaisuuden parantamiseen sosiaalisen eriarvoisuuden poistamiseksi ja sairauksien ehkäisemistä koskevien kansallisten uudistusprosessien, joissa puututaan joilla pyritään edistämään terveyttä ja sairauksien ehkäisemistä puuttumalla erityisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson puitteissa havaittuihin haasteisiin, kannalta merkityksellisen tietämyksen siirrossa; tähän sisältyy myös sellaisten korkealaatuisten kansallisten rekisterien tukeminen, joista saadaan myös vertailukelpoisia tietoja; [Tark. 124]

v)  kehitetään ja toteutetaan toimintatapoja, joilla vastataan terveydenhuoltojärjestelmien tuleviin haasteisiin;

v a)   tuetaan siirtymistä kohti yksilökeskeistä hoitoa, lähiterveydenhuolto- ja -sosiaalipalveluja sekä integroitua yhteisöperustaista hoitoa, erityisesti edistämällä organisaatiomalleja, jotka perustuvat ammattialojen väliseen ryhmätyöhön ja monien sidosryhmien verkostoitumiseen; [Tark. 125]

v b)   varmistetaan kaikkien asianomaisten sidosryhmien osallistuminen edellä mainittuihin toimiin, tarpeen mukaan unionin ja/tai kansallisella tasolla; [Tark. 126]

v c)   kehitetään ja otetaan käyttöön välineitä ja strategioita, joilla ehkäistään terveyseroja ja puututaan niihin sekä edistetään sosiaalista osallisuutta, kansalaisten vaikutusvallan lisäämistä ja yhteisöosallistumista; [Tark. 127]

c)  tuetaan EU:n terveyslainsäädäntöä;

i)  tuetaan lääkkeitä, niiden saatavuutta koko unionissa ja lääkinnällisiä laitteita koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa; [Tark. 128]

ii)  tuetaan terveysteknologian arviointia koskevan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa; (27)

iii)  seurataan ja tuetaan jäsenvaltioita niiden pannessa täytäntöön ihmisestä peräisin olevia aineita koskevaa lainsäädäntöä;

iv)  tuetaan tupakkalainsäädännön täytäntöönpanoa;

v)  tuetaan unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa rajat ylittävän terveydenhuollon alalla;

vi)  tuetaan kuluttajien turvallisuutta käsittelevää komission tiedekomiteaa ja terveys- ja ympäristöriskejä sekä kehittymässä olevia riskejä käsittelevää komission tiedekomiteaa terveys kaikissa politiikoissa -ajattelun kehittämistä ja laaditaan prosesseja, joiden avulla terveysvaikutuksia voidaan käsitellä ja ottaa huomioon kaikissa politiikoissa; [Tark. 129]

c a)   tuetaan muun unionin lainsäädännön ja muiden unionin politiikkojen, joilla on vaikutusta terveyteen, seurantaa, täytäntöönpanoa ja vahvistamista, jotta voidaan varmistaa ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu, mukaan lukien muun muassa seuraavat seikat:

i)  ilmansaasteet;

ii)  hormonaaliset haitta-aineet ja muut kemikaalit, joilla on haitallisia ominaisuuksia;

iii)  torjunta-ainejäämät ruoassa, vedessä ja ilmassa;

iv)  elintarvikkeet ja elintarvikkeiden merkinnät, mukaan lukien transrasvahapot, alkoholijuomien merkinnät, lisäaineet ja elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit; [Tark. 130]

d)  tuetaan integrointityötä (esimerkiksi eurooppalaiset osaamisverkostot, terveysteknologian arviointi, parhaiden käytäntöjen toteuttaminen terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja hallinnan aloilla);

i)  jatketaan eurooppalaisten osaamisverkostojen tukemista;

ii)  tuetaan terveysteknologian arviointiin liittyvän yhteistyön ja siihen liittyvien valmiuksien kehittämistä uusien yhdenmukaistettujen sääntöjen laatimiseksi;[Tark. 131]

iii)  tuetaan parhaiden käytäntöjen toteuttamista kansanterveyteen liittyvien innovaatioiden osalta;

iii a)   tuetaan seksuaali- ja lisääntymisterveyskasvatusta koskevien ohjelmien ja parhaiden käytäntöjen ja nuorille suunnattujen kampanjoiden täytäntöönpanoa; [Tark. 132]

iii b)   tuetaan unionin tasolla toimivia, terveyteen ja terveysnäkökohtiin keskittyneitä kansalaisjärjestöjä; [Tark. 133]

iii c)  tuetaan terveysalan johtoryhmän perustamista terveysalan toimintalohkon toimien toteuttamista varten. [Tark. 134]

II jakso

Tukikelpoisuus

27 artikla

Tukikelpoiset toimet

1.  Rahoitusta voivat saada ainoastaan sellaiset terveyteen liittyvät toimet, joilla toteutetaan 3, 4 ja 26 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita. [Tark. 135]

2.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan tukea seuraavia toimia:

a)  analyyttiset toimet, etenkin:

i)  selvitykset, tutkimukset, tiedonkeruu, menetelmät, luokitukset, mikrosimulaatiot, indikaattorit, vertailuarvojen tuottaminen;

i a)   muun muassa elintarvikkeiden, veden, ilman ja muiden lähteiden saastumisesta johtuvien ympäristöriskitekijöiden aiheuttamien kasautuvien terveysvaikutusten seurantaan suunnitellut toimet; [Tark. 136]

i b)   unionin lainsäädännön, kuten lääkevalvonnan tai vastaavan, terveysvaikutusten seurantatoimet; [Tark. 137]

ii)  unionin lainsäädännön kansallisen lainsäädännön osaksi saattamisen ja soveltamisen seuranta ja arviointi.

Analyyttisten toimien tulokset on niiden valmistuttua asetettava julkisesti saataville. [Tark. 138]

b)  politiikkojen toteutus, etenkin:

i)  rajat ylittävä yhteistyö ja kumppanuus, mukaan lukien raja-alueet sekä ilmansaasteita ja muita rajat ylittäviä ympäristösaasteita koskeva yhteistyö; [Tark. 139]

ii)  valtioiden välisen yhteistyön ja kumppanuuden tukeminen, jotta voidaan siirtää innovatiivisia ratkaisuja ja laajentaa niiden soveltamisalaa;

iii)  terveyskriisivalmius;

c)  valmiuksien kehittäminen, etenkin

i)  sellaisten parhaiden käytäntöjen vaihdolla, siirtämisellä, mukauttamisella ja käyttöönotolla, joilla on todistetusti unionin tason lisäarvoa jäsenvaltioiden kesken; [Tark. 140]

ii)  26 artiklassa tarkoitettuihin aloihin liittyvien EU:n laajuisten verkostojen osalta jatkuvalla ja kestävällä tavalla varmistaen samalla aktiivisen kansalaisyhteiskunnan olemassaolo unionin tasolla; [Tark. 141]

iii)  tietojen vaihtoon tarkoitetun tietotekniikan infrastruktuurin käyttöönotolla, toiminnalla ja ylläpidolla;

iv)  alueellisten, valtiotasoa alemmalla tasolla toimivien ja kansallisten yhteyspisteiden, jotka tarjoavat ohjelman toteutukseen liittyvää ohjausta, tietoa ja apua, osalta; [Tark. 142]

v)  sidosryhmien valtioiden välisen yhteistyön osalta;

vi)  yhteistyöhön kolmansien maiden kanssa liittyvällä avulla;

vii)  tavaroiden ja palvelujen hankinnalla terveyskriisin aikana;

d)  viestintä- ja tiedotustoimet, etenkin

i)  keskinäinen oppiminen vaihtamalla hyviä käytäntöjä, innovatiivisia toimintatapoja ja analyysitoimien tuloksia, tekemällä vertaisarviointeja ja luomalla vertailuarvoja;

ii)  26 artiklassa tarkoitettujen alojen aloitteita koskevat oppaat, raportit, tiedotusmateriaali ja näkyvyys tiedotusvälineissä;

iii)  tietojärjestelmät 26 artiklassa tarkoitettuihin aloihin liittyvän näytön jakamiseksi;

iv)  neuvoston puheenjohtajavaltion järjestämät tapahtumat ja vastaavat valmistelutoimet, konferenssit ja seminaarit.

3.  Toisessa alakohdassa tarkoitetut toimet ovat tukikelpoisia ainoastaan siltä osin kuin niillä saadaan aikaan mittakaavaetuja, parannetaan kriisivalmiuksia, otetaan käyttöön suurta lisäarvoa tuottavia parhaita käytäntöjä tai pyritään varmistamaan, että 26 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja aloja koskevia unionin sääntöjä noudatetaan, niiden täytäntöönpanoa valvotaan ja niitä arvioidaan ja tarkastellaan tarvittaessa.

28 artikla

Tukikelpoiset yhteisöt ja kustannukset

1.  Varainhoitoasetuksen [197] artiklassa säädettyjen perusteiden lisäksi yhteisöjen tukikelpoisuuteen sovelletaan seuraavia perusteita:

a)  oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin seuraavista maista:

i)  jäsenvaltio tai siihen sidoksissa oleva merentakainen maa tai alue;

ii)  assosioitunut maa;

iii)  työohjelmassa mainittu kolmas maa 3 ja 4 artiklassa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  mikä tahansa unionin oikeuden mukaisesti perustettu oikeussubjekti tai mikä tahansa kansainvälinen järjestö.

2.  Luonnolliset henkilöt eivät ole tukikelpoisia.

3.  Oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut maa, ovat poikkeustapauksissa osallistumiskelpoisia, jos tämä on tarpeen tietyn toimen tavoitteiden saavuttamiseksi.

4.  Oikeussubjektien, jotka ovat sijoittautuneet johonkin kolmanteen maahan, joka ei ole assosioitunut maa, olisi periaatteessa vastattava omista osallistumiskustannuksistaan.

5.  Poikkeustapauksissa Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) N:o 1082/2013/EU(28) määritellyn rajat ylittävän vakavan terveysuhkan aiheuttaman kriisin aikana assosioitumattomissa maissa aiheutuneita kustannuksia voidaan poikkeuksellisesti pitää tukikelpoisina, jos ne voidaan perustella asianmukaisesti riskin leviämisen torjumisella EU:n kansalaisten terveyden suojelemiseksi.

29 artikla

Hallintotapa

Komissio kuulee jäsenvaltioiden terveysviranomaisia terveyden edistämisen, sairauksien ehkäisyn ja ei-tarttuvien tautien hallinnan ohjausryhmässä tai muussa asiaan liittyvässä komission asiantuntijaryhmässä tai vastaavassa yhteisössä, kuten terveysalan ammattijärjestöissä, terveysalan toimintalohkolle vahvistetusta vuotuisesta työohjelmasta ja siihen liittyvistä toimintalinjoista ja strategisista suuntaviivoista sekä sen toteutuksesta ja muiden politiikkojen ja tukimekanismien terveyspoliittisista näkökohdista, millä lisätään niiden yleistä koordinointia ja lisäarvoa. Vahva poliittinen johto ja asianmukainen terveysalan hallintorakenne varmistavat, että terveyden suojelu ja edistäminen taataan SEUT-sopimuksen 168 artiklan 1 kohdan mukaisesti kaikilla komission toimialoilla. [Tark. 143]

29 a artikla

Terveysalan johtoryhmä

1.  Komissio perustaa terveysalan johtoryhmän, jäljempänä ’johtoryhmä’, terveysalan toimintalohkoon kuuluvien toimien toteuttamista varten.

2.  Johtoryhmä keskittyy luomaan koordinoinnin ja yhteistyön avulla synergioita terveysalan toimintalohkon ja muiden sellaisten ohjelmien välillä, joihin sisältyy terveysulottuvuus, edistämään potilaiden ja yhteiskunnan osallistumista sekä antamaan tieteellistä neuvontaa ja suosituksia. Näillä toimilla mahdollistetaan arvoihin suuntautuneet terveysalan toimet, kestävyys ja paremmat terveysalan ratkaisut sekä edistetään terveydenhuollon saatavuutta ja vähennetään terveyteen liittyvää eriarvoisuutta.

3.  Johtoryhmä laatii kattavan strategian ja antaa ohjausta terveysalan toimintalohkoon kuuluvia työohjelmia laadittaessa.

4.  Johtoryhmä on riippumaton sidosryhmä, johon kuuluu toimijoita kansanterveyden, hyvinvoinnin ja sosiaalisen suojelun asiaankuuluvilta sektoreilta ja johon alueiden edustajat ja paikalliset terveysviranomaiset, potilaiden edustajat ja kansalaiset osallistuvat.

5.  Terveysalan johtoryhmään kuuluu 15–20 johtavassa asemassa olevaa henkilöä, jotka toimivat 4 kohdassa tarkoitetuilla eri tieteenaloilla ja tehtävissä. Komissio nimittää johtoryhmän jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella.

6.  Komissio nimittää johtoryhmän puheenjohtajan sen jäsenten keskuudesta.

7.  Johtoryhmä

a)  osallistuu panoksellaan terveysalan toimintalohkon vuotuisten työohjelmien laatimiseen komission ehdotuksen pohjalta;

b)  laatii mallin, jonka avulla ohjataan terveysalan toimintalohkon ja muiden ohjelmien, joihin sisältyy terveysulottuvuus, välistä koordinointia ja yhteistyötä.

Mallilla helpotetaan kaikkien terveysalan kannalta merkityksellisten olemassa olevien rahoitusmekanismien näkyvyyden ja koordinoinnin varmistamista sekä koordinoinnin ja yhteistyön ohjaamista. [Tark. 144]

29 b artikla

Kansainvälinen yhteistyö

Komissio kehittää terveysalan toimintalohkon toteuttamiseksi yhteistyötä asiaankuuluvien kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti Maailman terveysjärjestön (WHO), samoin kuin Euroopan neuvoston ja Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa, jotta maksimoidaan unionin ja kansainvälisen tason toimien vaikuttavuus ja tehokkuus. [Tark. 145]

III luku

Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon sovellettavat yhteiset säännöt

30 artikla

Assosioituneiden kolmansien maiden osallistuminen työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon

1.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon ja terveysalan toimintalohkoon voivat osallistua seuraavat assosioituneet maat:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  kolmannet maat kunkin kolmannen maan osallistumisesta toimintalohkoon tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

i)  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

ii)  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen] 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

iii)  ei anneta kolmannelle maalle toimintalohkoa koskevaa päätösvaltaa;

iv)  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

2.  Lisäksi terveysalan toimintalohkoon voivat osallistua Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti ja unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen.

31 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkosta ja terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot, hankinnat, rahoitusosuudet ja vapaaehtoiset maksut kansainvälisille järjestöille, joiden jäsen unioni on tai joiden työhön se osallistuu. [Tark. 146]

2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon toteuttamisessa käytetään varainhoitoasetuksen mukaisesti suoraa hallinnointitapaa tai niitä hallinnoidaan välillisesti varainhoitoasetuksen [61 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

Avustuksia myönnettäessä varainhoitoasetuksen [150] artiklassa tarkoitettu arviointikomitea voi koostua ulkopuolisista asiantuntijoista.

3.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoon sisältyvät rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

4.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä sellaisten toimien rahoitukseen, joista saadaan selkeää unionin tason lisäarvoa ja joiden yhteisrahoitukseen osallistuvat jäsenvaltioiden tai ohjelmaan assosioituneiden kolmansien maiden toimivaltaiset terveysviranomaiset tai näiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuttamat julkisen sektorin elimet ja valtioista riippumattomat elimet yksittäisesti tai verkostona.

5.  Terveysalan toimintalohkosta voidaan myöntää suoria avustuksia ilman ehdotuspyyntöä eurooppalaisille osaamisverkostoille, jotka eurooppalaisia osaamisverkostoja käsittelevä jäsenvaltioiden johtoryhmä on hyväksynyt verkostoksi komission täytäntöönpanopäätöksen 2014/287/EU mukaisen hyväksymismenettelyn nojalla; kyseisessä päätöksessä vahvistetaan perusteet eurooppalaisten osaamisverkostojen perustamiselle ja osaamisverkostojen ja niiden jäsenten arvioimiselle sekä tällaisten verkostojen perustamista ja arvioimista koskevien tietojen ja asiantuntijatiedon vaihtamisen helpottamiselle.

32 artikla

Työohjelma ja koordinointi

Työllisyyden Komissio antaa 38 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohko toimintalohkoa ja terveysalan toimintalohko toteutetaan toimintalohkoa vahvistamalla varainhoitoasetuksen [108] artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla. Työohjelmissa tarkoitettuja työohjelmia. Näissä työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäville toimille osoitettu kokonaismäärä. [Tark. 147]

Komissio edistää synergioita ja varmistaa ESR+:n terveysalan toimintalohkon tehokkaan koordinoinnin suhteessa rakenneuudistusten tukiohjelmaan, mukaan lukien uudistusten toteuttamisen tukiväline ja teknisen tuen väline.

33 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  On vahvistettava indikaattorit, joilla seurataan toimintalohkojen toteutusta ja edistymistä 4 artiklassa vahvistettujen erityistavoitteiden ja 23 ja 26 artiklassa vahvistettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisessa.

2.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että toimintalohkojen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja nopeasti. Sitä varten unionin rahoituksen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

3.  Siirretään komissiolle 38 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tai muutetaan tarvittaessa liitteessä II b ja III olevia indikaattoreita, jotta voidaan varmistaa toimintalohkojen toteutuksessa tapahtuneen edistymisen tehokas arviointi.

3 a.  Toimintalohkojen säännöllistä seurantaa ja niiden toimintalinjoihin ja rahoituksen painopisteisiin tarvittavia mahdollisia mukautuksia varten komissio laatii ensimmäisen vuoden kattavan alustavan laadullisen ja määrällisen seurantakertomuksen ja sen jälkeen kolme kertomusta, jotka kattavat seuraavat kaksivuotiset ajanjaksot, ja lähettää nämä kertomukset Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kertomukset toimitetaan tiedoksi myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Kertomuksissa käsitellään toimintalohkojen tuloksia ja sitä, missä määrin naisten ja miesten tasa-arvoa ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevia periaatteita on sovellettu, sekä sitä, miten syrjimättömyyteen liittyvät näkökohdat, mukaan luettuina esteettömiin mahdollisuuksiin liittyvät seikat, on otettu huomioon niiden toimissa. Toimintalohkojen avoimuuden lisäämiseksi kertomukset asetetaan yleisesti saataville. [Tark. 148]

34 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Kolmannen maan osallistuessa ohjelmaan kansainvälisen sopimuksen nojalla tehtävän päätöksen mukaisesti, kyseinen kolmas maa antaa toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin kuuluu oikeus tehdä (EU, Euratom) N:o 883/2013 tarkoitettuja tutkimuksia, paikalla tehtävät todentamiset ja tarkastukset mukaan luettuina.

35 artikla

Arviointi

1.  Arvioinnit on suoritettava oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.  Toimintalohkojen väliarviointi voidaan suorittaa heti kun niiden toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun toimintalohkojen toteutus on käynnistynyt. Komissio suorittaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024 toimintalohkoista väliarvioinnin, jossa

a)  mitataan laadullisesti ja määrällisesti edistymistä toimintalohkojen tavoitteiden saavuttamisessa;

b)  tarkastellaan unionin sosiaalista ympäristöä ja unionin lainsäädännöllä toteutettuja merkittäviä muutoksia;

c)  määritetään, onko toimintalohkojen määrärahoja käytetty tehokkaasti, ja arvioidaan sen tuomaa unionin tason lisäarvoa.

Väliarvioinnin tulokset esitetään Euroopan parlamentille ja neuvostolle. [Tark. 149]

3.  Komissio suorittaa toteutuksen päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 5 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, toimintalohkojen lopullisen arvioinnin.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

36 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

37 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa ja terveysalan toimintalohkoa ja niiden toimia ja tuloksia. Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkolle ja terveysalan toimintalohkolle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin prioriteetit liittyvät 4, 23 ja 26 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin. [Tark. 150]

IV osa

Loppusäännökset

38 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle tämän asetuksen voimaantulopäivästä määräämättömäksi ajaksi 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 32 artiklassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 15 artiklan 6 kohdassa, 21 artiklan 5 kohdassa, 32 artiklassa ja 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 15 artiklan 6 kohdan, 21 artiklan 5 kohdan, 32 artiklan ja 33 artiklan 3 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [Tark. 151]

39 artikla

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavan toimintalohkon komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa asetuksen (EU) .../... [uusitulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetusksen] [109 artiklan 1 kohdassa] tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

40 artikla

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 163 artiklan mukainen komitea

1.  Komissiota avustaa (SEUT-sopimuksen 163 artiklalla perustettu) komitea, jäljempänä ’ESR+-komitea’.

2.  Kukin jäsenvaltio nimittää yhden hallituksen edustajan, yhden työntekijäjärjestöjen edustajan, yhden työnantajajärjestöjen edustajan, yhden kansalaisyhteiskunnan edustajan, yhden tasa-arvoelinten tai muun riippumattoman ihmisoikeusinstituution edustajan asetuksen (EU) .../... [uusitulevan yhteisiä säännöksiä koskevan asetusksen] 6 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti ja yhden varajäsenen kullekin jäsenelle enintään seitsemän vuoden toimikaudeksi. Jäsenen poissa ollessa varajäsenellä on ilman eri toimenpiteitä oikeus osallistua kokouksiin.

3.  ESR+-komiteaan kuuluu yksi edustaja kustakin työntekijäjärjestöjä ja työnantajajärjestöjä, työnantajajärjestöjä ja kansalaisjärjestöjä edustavasta unionin tason järjestöstä.

3 a.  ESR+-komitea voi kutsua Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston edustajia kokouksiinsa.

3 b.  Sukupuolten tasapuolinen edustus sekä vähemmistöjen ja muiden syrjäytyneiden ryhmien asianmukainen edustus ESR+-komiteassa on turvattava.

4.  ESR+-komiteaa kuullaan teknisen avun suunnitellusta käytöstä, jos apua myönnetään ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta, sekä muista kysymyksistä, joilla on vaikutusta ESR+:n kannalta merkityksellisten strategioiden toteutukseen unionin tasolla.

5.  ESR+-komitea voi antaa lausuntoja

a)  kysymyksistä, jotka koskevat ESR+:sta myönnettävä myönnettävää tukea Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttamiseksi, mukaan lukien maakohtaiset suositukset ja ohjausjaksoon liittyvät prioriteetit (esimerkiksi kansalliset uudistusohjelmat);

b)  kysymyksistä, jotka koskevat asetusta (EU) .../... [uusitulevaa yhteisiä säännöksiä koskevaa asetusta] ESR+:n osalta;

c)  muista kuin 4 kohdassa tarkoitetuista ESR+:aan liittyvistä kysymyksistä, joista komissio pyytää siltä lausuntoa.

ESR+-komitea antaa lausuntonsa hyväksyttyjen äänten ehdottomalla enemmistöllä, ja lausunnot toimitetaan tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle. Komissio tiedottaa ESR+-komitealle kirjallisesti, millä tavoin tämän lausunnot on otettu huomioon.

6.  ESR+-komitea voi perustaa työryhmiä kuhunkin ESR+:n toimintalohkoon. [Tark. 152]

41 artikla

Yhteistyössä hallinnoitavan ESR+:n siirtymäsäännökset

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 1304/2013(29), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 223/2014(30) ja kaikkia niiden nojalla annettuja säädöksiä sovelletaan edelleen Euroopan sosiaalirahastosta ja vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta ohjelmakaudella 2014–2020 tuettaviin ohjelmiin ja toimiin.

42 artikla

Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon siirtymäsäännökset

1.  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013(31) ja asetus (EU) N:o 282/2014 kumotaan 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

2.  Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkon ja terveysalan toimintalohkon rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ESR+:n ja sen edeltäjien (työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskeva ohjelma ja unionin terveysalan toimintaohjelma) mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.  Talousarvioon voidaan 5 artiklan 6 kohdassa [tekninen ja hallinnollinen apu] tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

4.  Työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevan ohjelman (EaSI 2014–2020) nojalla perustetuista rahoitusvälineistä palautetut määrärahat on investoitava asetuksella (EU) xxx/xxx perustetun InvestEU-rahaston ”sosiaalisen ikkunan” rahoitusvälineisiin.

43 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...,

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I(32)

ESR+:n yhteistyössä hallinnoitavasta toimintalohkosta myönnettävää yleistä tukea koskevat yhteiset indikaattorit

Kaikki henkilötiedot on eriteltävä sukupuolen (nainen, mies, ei-binäärinen) mukaan. Jos tietyt tulokset eivät ole mahdollisia saatavilla, niitä koskevia tietoja ei tarvitse kerätä eikä toimittaa. Arkaluonteisia henkilötietoja voidaan tarkastella nimettömästi.

1)  Ihmisiin kohdistuvien toimien yhteiset tuotosindikaattorit:

1a)  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit

–  Osallistujia koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

–  työttömät, mukaan lukien pitkäaikaistyöttömät*

–  pitkäaikaistyöttömät*

–  työelämän ulkopuolella olevat*

–  työlliset, mukaan lukien itsenäiset ammatinharjoittajat*

–  koulutuksen ulkopuolella olevat (NEET)*

–  alle 18-vuotiaat lapset*

–  18–29-vuotiaat nuoret*

–  yli 54-vuotiaat*

–  henkilöt, joilla on ylemmän perusasteen tai sitä vähäisempi koulutus (ISCED 0–2)*

–  henkilöt, joilla on keskiasteen (ISCED 3) tai keskiasteen jälkeinen (ISCED 4) koulutus*

–  henkilöt, joilla on korkea-asteen koulutus (ISCED 5–8)*.

Osallistujien kokonaismäärä lasketaan automaattisesti ammattiasemaan liittyvien yhteisten tuotosindikaattorien perusteella.

1b)  Muut yhteiset tuotosindikaattorit

Jos näitä indikaattoreita koskevia tietoja ei kerätä tietorekistereistä, niiden arvot voidaan määrittää edunsaajan tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti. Osallistujat toimittavat tiedot aina vapaaehtoisesti.

–  vammaiset henkilöt**

–  alle 18-vuotiaat osallistujat*

–  kolmannen maan kansalaiset*

–  ulkomaalaistaustaiset henkilöt*

–  vähemmistöt (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) (muut kuin romaniyhteisö)**

–  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat**

–  asunnottomat tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneet*

–  maaseutualueilla asuvat*.

–  maantieteellisiä alueita, joilla on paljon köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä, edustavat osallistujat*

–  laitoshoidosta perhe- tai yhteisöperustaiseen hoitoon siirtyvät osallistujat**.

2)  Yhteisöjä koskevat yhteiset tuotosindikaattorit ovat seuraavat:

–  kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla tuettujen viranomaisten tai julkisten palvelujen lukumäärä

–  tuettujen mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (mukaan lukien osuustoiminnalliset ja yhteiskunnalliset yritykset) lukumäärä.

3)  Osallistujia koskevat välittömät yhteiset tulosindikaattorit ovat seuraavat:

–  osallistujat, jotka ovat ryhtyneet työnhakuun jättäessään toimen*

–  osallistujat, jotka ovat koulutuksessa jättäessään toimen*

–  osallistujat, jotka saavat ammattipätevyyden jättäessään toimen*

–  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, jättäessään toimen*.

4)  Osallistujia koskevat yhteiset pitkän aikavälin tulosindikaattorit ovat seuraavat:

–  osallistujat, jotka ovat työelämässä, myös itsenäisinä ammatinharjoittajina, kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*

–  osallistujat, joiden työmarkkinatilanne on parantunut kuuden ja kahdentoista kuukauden kuluessa siitä, kun he ovat jättäneet toimen*.

Vähimmäisvaatimuksena on, että tiedot kerätään edustavasta osallistujien otoksesta kunkin erityistavoitteen osalta. Otoksen sisäinen validiteetti varmistetaan niin, että tiedot voidaan yleistää erityistavoitteiden tasolla. [Tark. 153]

LIITE II

ESR+:sta aineellisen puutteen torjumiseen myönnettävää tukea koskevat yhteiset indikaattorit

1)  Tuotosindikaattorit

a)  Jaettujen elintarvikkeiden ja tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

i)  elintarvikeavun kokonaisarvo

ia)  lapsille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo

ib)  asunnottomille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo

ic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden rahallinen kokonaisarvo

ii)  jaettujen tavaroiden kokonaisarvo

iia)  lapsille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

iib)  asunnottomille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

iic)  muille kohderyhmille tarkoitettujen tavaroiden rahallinen kokonaisarvo

b)  Jaetun elintarvikeavun kokonaismäärä (tonnia)

josta(33):

a)  niiden elintarvikkeiden osuus, joiden osalta ohjelmasta maksettiin vain kuljetus, jakelu ja varastointi (%)

b)  ESR+:sta yhteisrahoitettujen elintarvikkeiden osuus edunsaajille jaettujen elintarvikkeiden kokonaismäärästä (%)

2)  Yhteiset tulosindikaattorit(34)

Elintarvikeavun loppukäyttäjien lukumäärä

–  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä

–  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä

–  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä

–  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä

–  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä

–  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin (muuhun kuin romaniyhteisöön) kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä

–  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat

–  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä.

Aineellisen avun loppukäyttäjien lukumäärä

–  alle 18-vuotiaiden lasten lukumäärä

–  18–29-vuotiaiden nuorten lukumäärä

–  yli 54-vuotiaiden loppukäyttäjien lukumäärä

–  vammaisten loppukäyttäjien lukumäärä

–  kolmansien maiden kansalaisten lukumäärä

–  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin (muuhun kuin romaniyhteisöön) kuuluvien (myös marginalisoituneet yhteisöt kuten romanit) loppukäyttäjien lukumäärä

–  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat

–  asunnottomien tai asuntomarkkinoilta syrjäytyneiden loppukäyttäjien lukumäärä. [tark. 154]

LIITE II a

ESR+:sta vähävaraisimpien sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea koskevat yhteiset indikaattorit

Tuotosindikaattorit

1)  Sosiaalisen osallisuuden edistämiseen tarkoitettua tukea saavien henkilöiden kokonaismäärä

josta:

a)  enintään 15-vuotiaiden lasten lukumäärä

b)  yli 65-vuotiaiden lukumäärä

c)  naisten lukumäärä

d)  ulkomaalaistaustaisten ja vähemmistöihin (muuhun kuin romaniyhteisöön) kuuluvien loppukäyttäjien lukumäärä

e)  romaniyhteisöön kuuluvat osallistujat

f)  asunnottomien lukumäärä. [Tark. 155]

LIITE II b

Työllisyyden ja sosiaalisen innovoinnin toimintalohkoa koskevat indikaattorit

1.  Unionin politiikkojen ja lainsäädännön paremmasta ymmärtämisestä ilmoitetun hyödyn taso

1)  Analyyttisten toimien lukumäärä

2)  Vastavuoroista oppimista sekä tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevien toimien lukumäärä

3)  Tuki keskeisille toimijoille

2.  Unionin, jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden hallintoelinten aktiivisen yhteistyön ja kumppanuuden taso

1)  Analyyttisten toimien lukumäärä

2)  Vastavuoroista oppimista sekä tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevien toimien lukumäärä

3)  Tuki keskeisille toimijoille

3.  Sosiaalipoliittisten innovaatioiden ilmoitettu käyttö sosiaalialan maakohtaisten suositusten toteutuksessa ja sosiaalipoliittisten kokeilujen tulokset poliittisessa päätöksenteossa

1)  Analyyttisten toimien lukumäärä

2)  Vastavuoroista oppimista sekä tietämyksen lisäämistä ja levittämistä koskevien toimien lukumäärä

3)  Tuki keskeisille toimijoille

4.  Eures-portaalin käyttäjien lukumäärä

5.  Eka Eures-työpaikka -valmistelutoimella sekä kohdennetuilla liikkuvuusjärjestelyillä aikaansaatujen tai tuettujen nuorten työhönsijoitusten lukumäärä

6.  Eures-neuvojien henkilökohtaisten kontaktien lukumäärä työnhakijoiden, työpaikkaa vaihtavien ja työnantajien kanssa

7.  Niiden perustettujen tai toimintansa vakauttaneiden yritysten lukumäärä, jotka ovat saaneet unionin tukea

8.  Niiden työttömien tai heikoimmassa asemassa olevien edunsaajien osuus, jotka ovat perustaneet yrityksen tai kehittäneet sitä unionin mikrorahoituksella [Tark. 156]

LIITE III

Terveysalan toimintalohkoa koskevat indikaattorit

Terveysalan yhdennetyn toiminnan taso ja ohjelman tulosten käyttö kansallisissa terveyspolitiikoissa

1.  eurooppalaisista osaamisverkostoista tuettujen potilaiden lukumäärä

2.  yhteisiä kliinisiä arviointeja koskevien terveysteknologioiden niiden edunsaajien (ammattilaisten, kansalaisten, potilaiden) lukumäärä, joita ohjelman tulokset koskevat [Tark. 157]

3.  siirrettyjen parhaiden käytäntöjen yhteisiä kliinisiä arviointeja koskevien terveysteknologioiden lukumäärä [Tark. 158]

4.  ohjelman tulosten käyttöaste kansallisissa terveyspolitiikoissa mitattuna ”ennen ja jälkeen” -kyselylomakkeella. siirrettyjen parhaiden käytäntöjen lukumäärä [Tark. 159]

4 a.   ohjelman tulosten käyttöaste alueellisissa ja kansallisissa terveyspolitiikoissa tai -välineissä mitattuna validoiduilla menetelmillä [Tark. 160]

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 165. (2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 84. (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 4. huhtikuuta 2019. (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1). (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1). (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2002, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 210). (7) EUVL C 484, 24.12.2016, s. 1. (8) Komission suositus, annettu 3 päivänä lokakuuta 2008, työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä (EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11). (9) http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-9302-2015-INIT/fi/pdf (10) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 240/2014, annettu 7 päivänä tammikuuta 2014, Euroopan rakenne- ja investointirahastoissa harjoitettavaa kumppanuutta koskevista eurooppalaisista käytännesäännöistä (EUVL L 74, 14.3.2014, s. 1). (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). (12) COM(2016)0739. (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1786/2002/EY, tehty 23 päivänä syyskuuta 2002, yhteisön kansanterveysalan toimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 1). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1350/2007/EY, tehty 23 päivänä lokakuuta 2007, toisesta terveysalan yhteisön toimintaohjelmasta (2008–2013) (EUVL L 301, 20.11.2007, s. 3). (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 282/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, unionin kolmannen terveysalan toimintaohjelman perustamisesta (2014–2020) ja päätöksen N:o 1350/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 86, 21.3.2014, s. 1). (16) COM(2018)0051. (17) Komission täytäntöönpanopäätös 2014/287/EU, annettu 10 päivänä maaliskuuta 2014, eurooppalaisten osaamisverkostojen ja niiden jäsenten perustamista ja arvioimista sekä tällaisten verkostojen perustamista ja arvioimista koskevan tiedon ja asiantuntemuksen vaihdon helpottamista koskevista perusteista (EUVL L 147, 17.5.2014, s. 79). (18) Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1). (19) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1). (20) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1). (21) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2). (22) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1). (23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29). (24) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 13. (25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). (26) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671). (27) COM(2018)0051. (28) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) N:o 1082/2013/EU, annettu 22 päivänä lokakuuta 2013, valtioiden rajat ylittävistä vakavista terveysuhkista ja päätöksen N:o 2119/98/EY kumoamisesta (EUVL L 293, 5.11.2013, s. 1). (29) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1304/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan sosiaalirahastosta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1081/2006 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 470). (30) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 223/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (EUVL L 72, 12.3.2014, s. 1). (31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1296/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, työllisyyttä ja sosiaalista innovointia koskevasta Euroopan unionin ohjelmasta (”EaSI-ohjelma”) ja eurooppalaisen työllisyyttä ja sosiaalista osallisuutta koskevan Progress-mikrorahoitusjärjestelyn perustamisesta annetun päätöksen N:o 283/2010/EU muuttamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 238). (32) Tähdellä (*) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja. Kahdella tähdellä (**) merkittyjen indikaattoreiden osalta toimitetut tiedot ovat asetuksen (EU) 2016/679 9 artiklassa tarkoitettuja erityisiä tietoryhmiä. (33) Näitä indikaattoreita koskevat arvot määritetään edunsaajien tietoihin perustuvien arvioiden mukaisesti. (34) Ks. edellinen alaviite.