Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007 muuttamisesta (COM(2018)0307 – C8-0182/2018 – 2018/0154(COD))

P8_TA(2019)0359 A8-0395/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0307),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 338 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0182/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A8-0395/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 862/2007 muuttamisesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 338 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 862/2007(2) vahvistetaan yhteinen ja vertailukelpoinen oikeudellinen kehys muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskeville Euroopan tilastoille.

(2)  Jotta unionissa voidaan vastata uusiin turvapaikka-asioita ja hallittua muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskeviin tilastotarpeisiin ja koska muuttoliikkeen ominaispiirteet voivat muuttua nopeasti, tarvitaan kehys, joka mahdollistaa nopean reagoinnin muuttuviin tarpeisiin turvapaikka-asioita ja hallittua muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien tilastojen osalta. [tark. 1]

(2 a)  Koska nykyiset muuttoliikevirrat muuttuvat alati ja ovat luonteeltaan erilaisia, muuttajaväestöstä tarvitaan kattavia ja vertailukelpoisia sukupuolen mukaan eriteltyjä tilastotietoja, jotta voidaan hahmottaa todellinen tilanne, havaita heikkoudet ja eriarvoinen kohtelu ja tuottaa poliittisille päättäjille luotettavaa tietoa tulevan politiikan määrittämistä varten. [tark. 2]

(3)  Jotta voidaan tukea unionia, kun se pyrkii reagoimaan tehokkaasti muuttoliikkeen asettamiin haasteisiin ja kehittämään sukupuolitietoista ja ihmisoikeuksiin perustuvaa politiikkaa, turvapaikka-asioita ja hallittua muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevia tietoja tarvitaan vuosittaista toimitusta tiheämmin. [tark. 3]

(4)  Turvapaikka-asioita ja hallittua Muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevat tilastot ovat olennaisen tärkeitä lukuisten politiikan alojen tutkimuksessa, määrittelyssä ja arvioinnissa, erityisesti kun vastataan suojelua Euroopasta hakevien henkilöiden saapumiseen ja kun pyritään parhaisiin ratkaisuihin. [tark. 4]

(4 a)  Muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevat tilastot ovat olennaisen tärkeitä, jotta voidaan saada kokonaiskuva muuttoliikkeestä unionissa ja jotta jäsenvaltiot voivat soveltaa unionin lainsäädäntöä asianmukaisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’, ja Euroopan ihmisoikeussopimuksessa tarkoitettuja perusoikeuksia kunnioittaen. [tark. 5]

(4 b)  Sukupuoleen perustuva vaino oikeuttaa hakemaan ja saamaan kansainvälistä suojelua. Kansallisten ja unionin tilastoviranomaisten olisi laadittava tilastot kansainvälistä suojelua hakemuksista, joissa suojelua haetaan sukupuoleen sekä sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan liittyvistä syistä. [tark. 6]

(5)  Käytettävien tietojen olisi perustuttava samoihin käsitteisiin ja oltava samalta viiteajankohdalta tai ‑kaudelta, jotta jäsenvaltioiden toimittamien tietojen laatu ja erityisesti vertailukelpoisuus voidaan taata ja jotta unionin tasolla voidaan tehdä luotettavia katsauksia.

(6)  Turvapaikka-asioita ja hallittua Muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien tilastojen olisi oltava yhdenmukaisia asetuksen (EY) N:o 862/2007 nojalla kerättyjen tietojen kanssa.

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 223/2009(3) vahvistetaan viitekehys muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskeville Euroopan tilastoille. Siinä vaaditaan erityisesti ammatillisen riippumattomuuden, puolueettomuuden, objektiivisuuden, luotettavuuden, tilastosalaisuuden ja kustannustehokkuuden periaatteiden noudattamista.

(8)  Kansallisten ja Euroopan tilastoviranomaisten sekä soveltuvin osin muiden asiaankuuluvien kansallisten ja alueellisten viranomaisten olisi Euroopan tilastoja kehittäessään, tuottaessaan ja levittäessään otettava huomioon Euroopan tilastoja koskevissa käytännesäännöissä, sellaisina kuin Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea on ne 28 päivänä syyskuuta 2011 tarkistanut ja saattanut ajan tasalle, vahvistetut periaatteet.

(9)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien Euroopan tilastojen keruuta ja kokoamista koskevien nykyisten yhteisten sääntöjen tarkistamista ja täydentämistä, vaan se voidaan yhdenmukaistamisen ja vertailukelpoisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(9 a)  Jotta asetuksen (EY) No 862/2007 tavoitteet saavutettaisiin, laadukkaiden muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevien kansallisten ja unionin tilastojen keruuseen, analysointiin ja levittämiseen olisi osoitettava riittävästi varoja erityisesti tukemalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 516/2014(4) mukaisia toimia. [tark. 7]

(10)  Tällä asetuksella taataan perusoikeuskirjan 7 ja , 8, 21 ja 23 artiklassa tarkoitettu ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679(5) mukainen oikeus yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen ja , henkilötietojen suojaan syrjimättömyyteen ja sukupuolten tasa-arvoon. [tark. 8]

(10 a)  Sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keräämisen olisi mahdollistettava naisten ja miesten erityisten haavoittuvuuksien ja valmiuksien tunnistaminen ja analysointi sekä puutteiden ja eriarvoisuuden havaitseminen. Sukupuolinäkökulman huomioivilla muuttoliiketiedoilla voidaan edistää tasa-arvoa ja tarjota mahdollisuuksia epäedullisessa asemassa oleville ryhmille. Muuttoliiketilastoissa olisi myös otettava huomioon sukupuoli-identiteetti ja sukupuolinen suuntautuminen, jotta voidaan kerätä tietoa hlbtiq+-ihmisten kokemuksista ja eriarvoisesta kohtelusta muuttoliike- ja turvapaikkaprosesseissa. [tark. 9]

(11)  Jotta varmistettaisiin voidaan varmistaa asetuksen (EY) N:o 862/2007 täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta erittelyiden tietojen asianmukaisia toimittamismuotoja koskevien sääntöjen vahvistamisen osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(6) mukaisesti. [tark. 10]

(11 a)  Jotta asetusta (EY) N:o 862/2007 voitaisiin mukauttaa teknologisen ja taloudellisen kehityksen myötä, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädöksiä, joilla muutetaan asetusta (EY) N:o 862/2007 tiettyjen määritelmien päivittämiseksi ja täydennetään sitä tietojen ryhmittelyistä ja lisäerittelyistä päättämiseksi ja tarkkuutta ja laatustandardeja koskevien sääntöjen vahvistamiseksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti(7). Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 11]

(11 b)  Asetuksen (EY) N:o 862/2007 soveltamisen tehokas valvonta edellyttää, että soveltamista arvioidaan säännöllisin väliajoin. Komission olisi arvioitava perusteellisesti asetuksen (EY) No 862/2007 perusteella koottuja tilastoja, niiden laatua ja oikea-aikaista toimitusta Euroopan parlamentille ja neuvostolle raportointia varten. Kaikkia turvapaikkatietojen keräämiseen osallistuvia toimijoita, mukaan lukien Yhdistyneiden kansakuntien järjestöt ja muut asiaan liittyvät kansainväliset ja valtiosta riippumattomat järjestöt, on kuultava tiiviisti. [tark. 12]

(12)  Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 862/2007 olisi muutettava.

(13)  Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevää komiteaa on kuultu,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 862/2007 seuraavasti:

-1)  Korvataan 1 artiklan c alakohta seuraavasti:"

”c) maahanmuuttoon, oleskeluluvan myöntämiseen, kansalaisuuteen, turvapaikkaan ja muihin kansainvälisen suojelun muotoihin, luvattomaan maahantuloon ja oleskeluun sekä palautuksiin liittyvät hallinnolliset ja oikeudelliset menettelyt ja prosessit jäsenvaltioissa.” [tark. 13]

-1 a)  Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohdan j alakohta seuraavasti:"

j) ’kansainvälistä suojelua koskevalla hakemuksella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/95/EU(8) 2 artiklan h alakohdassa määriteltyä kansainvälistä suojelua koskevaa hakemusta;” [tark. 14]

b)  korvataan 1 kohdan k alakohta seuraavasti:"

”k) ’pakolaisasemalla’ direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan e alakohdan määritelmän mukaista pakolaisasemaa;”; [tark. 15]

c)  korvataan 1 kohdan l alakohta seuraavasti:"

”l) ’toissijaisella suojeluasemalla’ direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan g alakohdan määritelmän mukaista toissijaista suojeluasemaa;”; [tark. 16]

d)  korvataan 1 kohdan m alakohta seuraavasti:"

”m) ’perheenjäsenillä’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 604/2013(9) g alakohdassa määriteltyjä perheenjäseniä;”; [tark. 17]

e)  korvataan 1 kohdan o alakohta seuraavasti:"

”o) ’ilman huoltajaa olevalla alaikäisellä’ direktiivin 2011/95/EU 2 artiklan l alakohdassa määriteltyä ilman huoltajaa olevaa alaikäistä;”; [tark. 18]

f)  korvataan 1 kohdan p alakohta seuraavasti:"

”p) ’ulkorajalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399(10) 2 artiklan 2 alakohdassa määriteltyä ulkorajaa;”; [tark. 19]

g)  korvataan 1 kohdan q alakohta seuraavasti:"

”q) ’kolmannen maan kansalaisilla, jotka on käännytetty’ kolmannen maan kansalaisia, jotka käännytetään ulkorajalla, koska he eivät täytä kaikkia asetuksen (EU) 2016/399 6 artiklan 1 kohdassa säädettyjä maahantuloedellytyksiä eivätkä kuulu kyseisen asetuksen 6 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuihin henkilöryhmiin;”; [tark. 20]

h)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”s a) ’maastapoistamisella’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/115/EY(11) 3 artiklan 5 alakohdassa määriteltyä maastapoistamista;”; [tark. 21]

i)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”s b) ’vapaaehtoisella paluulla’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä vapaaehtoista paluuta;”; [tark. 22]

j)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”s c) ’avustetulla vapaaehtoisella paluulla’ direktiivin 2008/115/EY 3 artiklan 8 alakohdassa määriteltyä vapaaehtoista paluuta, jota tuetaan logistisella, taloudellisella tai muulla aineellisella avulla;”; [tark. 23]

k)  poistetaan 3 kohta. [tark. 24]

-1 b)  Korvataan 3 artikla seuraavasti:"

”3 artikla

Kansainvälistä muuttoliikettä, vakinaisesti asuvaa väestöä ja kansalaisuuden saamista koskevat tilastot

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) seuraavat tilastotiedot lukumäärinä:

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tilastot on laadittava yhden kalenterivuoden viitejaksoittain ja toimitettava komissiolle (Eurostat) 12 kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Vuosi 2020 on ensimmäinen viitevuosi.” [tark. 25]

1)  Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:"

”c) kansainvälistä suojelua koskevat hakemukset, jotka on peruutettu viitejakson aikana, eriteltynä peruuttamisen lajin mukaan;”; [tark. 26]

a)  lisätään 1 kohtaan alakohdat seuraavasti:"

b)  korvataan 1 kohdan viimeinen alakohta seuraavasti:"

”Tilastot on eriteltävä henkilöiden iän ja sukupuolen sekä kansalaisuuden ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten mukaan. Ne on laadittava yhden kalenterikuukauden viitejaksoittain ja toimitettava komissiolle (Eurostat) kahden kuukauden kuluessa viitekuukauden päättymisestä. Tammikuu 2020 on ensimmäinen viitekuukausi.”; [tark. 46 (ei vaikuta suomenkieliseen versioon)]

b a)  korvataan 2 kohdan a alakohta seuraavasti:"

b b)  korvataan 2 kohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) henkilöt, joiden osalta hallinto- tai oikeusviranomainen on tehnyt viitejakson aikana ensimmäisenä asteena päätöksen pakolaisaseman myöntämisestä, peruuttamisesta, lakkauttamisesta tai uusimatta jättämisestä aseman lakkaamisen, poissulkemisen tai muiden syiden perusteella; päätökset, jotka koskevat aseman lakkaamista tai poissulkemista, eriteltynä lakkaamisen tai poissulkemisen syiden mukaan;”; [tark. 48]

b c)  korvataan 2 kohdan c alakohta seuraavasti:"

”c) henkilöt, joiden osalta viitejakson aikana ensimmäisenä asteena päätöksen toissijaisen suojelun myöntämisestä, peruuttamisesta, lakkauttamisesta tai uusimatta jättämisestä aseman lakkaamisen, poissulkemisen tai muiden syiden perusteella; päätökset, jotka koskevat aseman lakkaamista tai poissulkemista, eriteltynä lakkaamisen tai poissulkemisen syiden mukaan;”; [tark. 49]

b d)  lisätään 2 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”e a) henkilöt, joiden osalta hallinto- tai oikeusviranomainen on tehnyt viitejakson aikana ensimmäisenä asteena aineellisten vastaanotto-olosuhteiden rajoittamiseen tai peruuttamiseen liittyvän päätöksen, eriteltynä päätöksen lajin, rajoittamisen tai peruuttamisen keston ja syyn mukaisesti.”; [tark. 50]

c)  korvataan 2 kohdan viimeinen alakohta seuraavasti:"

”Tilastot on eriteltävä henkilöiden iän ja sukupuolen sekä kansalaisuuden ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten mukaan. Ne on laadittava kolmen kalenterikuukauden viitejaksoittain ja toimitettava komissiolle (Eurostat) kahden kuukauden kuluessa viitejakson päättymisestä. Tammikuu–maaliskuu 2020 on ensimmäinen viitejakso.

Nämä tilastot on eriteltävä henkilökohtaisen haastattelun jälkeen tehtyjen päätösten ja ilman henkilökohtaista haastattelua tehtyjen päätösten mukaan. Henkilökohtaisen haastattelun jälkeen tehdyistä päätöksistä laaditut tilastot on eriteltävä edelleen henkilökohtaisiin haastatteluihin, joissa hakijalla oli käytettävissään tulkki, ja henkilökohtaisiin haastatteluihin, joissa hakijalla ei ollut käytettävissään tulkkia.”; [tark. 51]

d)  poistetaan 3 kohdan a alakohta;

d a)  korvataan 3 kohdan b alakohta seuraavasti:"

d b)  korvataan 3 kohdan c alakohta seuraavasti:"

”c) henkilöt, joiden osalta hallinto- tai oikeusviranomainen on tehnyt viitejakson aikana lopullisen päätöksen pakolaisaseman myöntämisestä, peruuttamisesta, lakkauttamisesta tai uusimatta jättämisestä aseman lakkaamisen, poissulkemisen tai muiden syiden perusteella; päätökset, jotka koskevat aseman lakkaamista tai poissulkemista, eriteltynä lakkaamisen tai poissulkemisen syiden mukaan;”; [tark. 53]

d c)  korvataan 3 kohdan d alakohta seuraavasti:"

”d) henkilöt, joiden osalta hallinto- tai oikeusviranomainen on tehnyt viitejakson aikana lopullisen päätöksen toissijaisen suojelun myöntämisestä, peruuttamisesta, lakkauttamisesta tai uusimatta jättämisestä aseman lakkaamisen, poissulkemisen tai muiden syiden perusteella; päätökset, jotka koskevat aseman lakkaamista tai poissulkemista, eriteltynä lakkaamisen tai poissulkemisen syiden mukaan;”; [tark. 54]

d d)  lisätään 3 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”g a) henkilöt, joiden osalta hallinto- tai oikeusviranomainen on tehnyt viitejakson aikana aineellisten vastaanotto-olosuhteiden rajoittamiseen tai peruuttamiseen liittyvän lopullisen päätöksen, eriteltynä päätöksen lajin, rajoittamisen tai peruuttamisen keston ja syyn mukaisesti.”; [tark. 55]

e)  korvataan 3 kohdan viimeinen alakohta seuraavasti:"

”Edellä olevien b, c, d, e, f ja g alakohdan tilastot on eriteltävä henkilöiden iän ja sukupuolen sekä kansalaisuuden ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten mukaan. Lisäksi g alakohdan tilastotiedot on eriteltävä asuinmaan ja turvapaikkapäätöksen lajin mukaisesti. Ne on laadittava yhden kalenterivuoden viitejaksoittain ja toimitettava komissiolle (Eurostat) kolmen kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Ensimmäinen viitevuosi on 2020.”; [tark. 56 (ei vaikuta suomenkieliseen versioon)]

e a)  lisätään kohta seuraavasti:"

”3 a. Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) muutoksenhakujen kestoa koskevat kalenteripäivinä ilmaistut tilastot alkaen siitä, kun muutoksenhaku on tehty, ja päättyen siihen, kun muutoksenhausta on tehty päätös ensimmäisenä asteena.”; [tark. 57]

f)  korvataan 4 kohdan d alakohta seuraavasti:"

”d) c ja h alakohdassa tarkoitettujen päätösten johdosta tehtyjen siirtojen lukumäärät;”;

g)  lisätään 4 kohtaan alakohdat seuraavasti:"

h)  korvataan 4 kohdan viimeinen alakohta seuraavasti:"

”Tilastot on eriteltävä asianomaisten henkilöiden iän ja sukupuolen sekä kansallisuuden mukaan ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten mukaan. Nämä tilastot on laadittava yhden kalenterivuoden kalenterikuukauden viitejaksoittain ja toimitettava komissiolle (Eurostat) kolmen kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Ensimmäinen viitevuosi on Tammikuu 2020 on ensimmäinen viitejakso.”; [tark. 58]

h a)  lisätään kohta seuraavasti:"

”4 a. Edellä 1–4 kohdassa tarkoitetut tilastot on eriteltävä hakemuksen jättökuukauden mukaan.” [tark. 59]

1 a)  Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)  korvataan otsikko seuraavasti:"

”Luvattoman maahantulon ja maassa oleskelun ehkäisemistä koskevat tilastot”; [tark. 60]

b)  korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:"

”a) kolmannen maan kansalaiset, joilta maahantulo jäsenvaltion alueelle on evätty ulkorajalla, eriteltynä iän, sukupuolen ja kansallisuuden mukaan;”; [tark. 61]

c)  korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) kolmannen maan kansalaiset, joiden on todettu olevan jäsenvaltion alueella kansallisen maahanmuuttoa koskevan lainsäädännön mukaan sääntöjenvastaisesti;”; [tark. 62]

d)  korvataan 1 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:"

”Edellä b alakohdassa tarkoitetut tilastot on eriteltävä asiaankuuluvien henkilöiden iän ja sukupuolen, kansalaisuuden sekä kiinnioton perusteiden ja kiinniottopaikan mukaan.” [tark. 63]

2)  Muutetaan 6 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

Edellä -a, -a a ja a alakohdassa tarkoitetuissa tilastoissa on eriteltävä perhesyistä myönnetyt luvat syyn ja kolmannen maan kansalaisen perheenkokoajan aseman mukaan.”; [tark. 71]

b)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tilastot on laadittava yhden kalenterivuoden viitejaksoittain ja toimitettava komissiolle (Eurostat) kuuden kuukauden kuluessa viitevuoden päättymisestä. Ensimmäinen viitevuosi on 2020.”

3)  Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 1 kohdan a alakohta seuraavasti:"

”a) niiden kolmannen maan kansalaisten lukumäärä, joiden on todettu olevan jäsenvaltion alueella ja jotka ovat sellaisen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tai toimen kohteena, jolla oleskelu todetaan sääntöjenvastaiseksi ja asetetaan velvoite poistua jäsenvaltion alueelta, eriteltynä kansalaisuuden mukaan ja päätöksen perustelujen mukaan;”; [tark. 72]

-a a)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”a a) tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetut kolmansien maiden kansalaiset, jotka olivat direktiivin 2008/115/EY 11 artiklassa tarkoitetun hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tai toimen kohteena, jolla kielletään maahantulo, viitejakson päättyessä, eriteltynä asianomaisten henkilöiden kansalaisuuden mukaan;”; [tark. 73]

-a b)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”a b) niiden kolmansien maiden kansalaisten määrä, joihin sovellettiin viitejakson aikana hallinnollista tai oikeudellista päätöstä tai toimea, joka koskee heidän säilöönottoaan direktiivin 2008/115/EY mukaisesti;”; [tark. 74]

-a c)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”a c) niiden kolmansien maiden kansalaisten määrä, joihin sovellettiin viitejakson päättyessä hallinnollista tai oikeudellista päätöstä tai toimea, joka koskee heidän säilöönottoaan direktiivin 2008/115/EY mukaisesti, eriteltynä kolmannen maan kansalaisen säilöönottokuukauden mukaan;”; [tark. 75]

-a d)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

-a e)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

-a f)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”a f) kolmansien maiden kansalaiset, joiden osalta on tehty maastapoistamisen lykkäämistä koskeva päätös direktiivin 2008/115/EY 9 artiklan nojalla viitejakson aikana, eriteltynä lykkäämisen syyn ja asianomaisten henkilöiden kansalaisuuden mukaan;”; [tark. 78]

-a g)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”a g) niiden kolmansien maiden kansalaisten määrä, jotka ovat sellaisen hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tai toimen kohteena, jolla määrätään heidän säilöönotostaan, ja jotka ovat ryhtyneet muutoksenhakumenettelyihin direktiivin 2008/115/EY 15 artiklan 2 kohdan mukaisesti viitejakson aikana;”; [tark. 79]

a)  korvataan 1 kohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) niiden kolmannen maan kansalaisten lukumäärä, jotka ovat tosiasiallisesti poistuneet jäsenvaltion alueelta a alakohdassa tarkoitetun hallinnollisen tai oikeudellisen päätöksen tai toimen nojalla, eriteltynä kansalaisuuden, palauttamistavan ja saadun avun lajin sekä kohdemaan mukaan, eriteltynä kolmannen maan kansalaisen alkuperämaahan tehtyjen palautusten mukaan.”; [tark. 80]

a a)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

Tilastot on eriteltävä asianomaisen henkilön kohdemaan ja kansalaisuuden mukaan.”; [tark. 81]

b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tilastot on eriteltävä asianomaisen henkilön iän ja sukupuolen mukaan ja ilman huoltajaa olevien alaikäisten mukaan. Ne on laadittava kolmen yhden kalenterikuukauden viitejaksoittain ja toimitettava komissiolle (Eurostat) kahden kuukauden viikon kuluessa viitejakson päättymisestä. Tammikuu–maaliskuu 2020 on ensimmäinen viitejakso.” [tark. 82]

4)  Poistetaan 8 artikla.

4 a)  Korvataan 9 artiklan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Jäsenvaltioiden on raportoitava komissiolle (Eurostat) käytetyt tietolähteet, niiden valintaperusteet ja vaikutukset tilastojen laatuun, henkilötietojen suojan takaamiseksi käytetyt mekanismit sekä käytetyt arviointimenetelmät, ja niiden on ilmoitettava komissiolle (Eurostat) näihin tehtävistä muutoksista.” [tark. 83]

4 b)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”9 a artikla

Delegoidut säädökset

Siirretään komissiolle valta antaa 2 artiklan 1 kohdassa olevien määritelmien muuttamiseksi delegoituja säädöksiä 10 a artiklan mukaisesti.

5)  Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Siirretään komissiolle valta Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä erittelyjen täsmentämiseksi 4, 5, 6 ja 7 artiklan mukaisesti ja tietojen asianmukaista asianmukaisia toimittamismuotoja koskevien sääntöjen vahvistamiseksi 9 artiklan säännösten mukaisesti. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Nämä täytäntöönpanosäädökset annetaan 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.”; [tark. 85]

b)  poistetaan 2 kohdan d alakohta. kumotaan 2 kohta. [tark. 86]

5 a)  Lisätään artikla seuraavasti:"

”10 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [tämän muutosasetuksen voimaantulopäivä] määräämättömäksi ajaksi 9 a artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 9 a artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 9 a artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.” [tark. 87]

5 b)  Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)  korvataan otsikko seuraavasti:"

”Komiteamenettely”; [tark. 88]

b)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Komissiota avustaa asetuksella (EY) N:o 223/2009 perustettu Euroopan tilastojärjestelmää käsittelevä komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.”; [tark. 89]

c)  korvataan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 10 artiklaa ottaen huomioon mainitun asetuksen 11 artiklan säännökset.”; [tark. 90]

d)  kumotaan 3 kohta. [tark. 91]

2 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Asetuksen (EY) N:o 862/2007 4 artiklan 1 ja 2 kohtaa sekä 7 artiklan 1 kohdan b alakohtaa ja 2 kohtaa sovelletaan 1 päivästä maaliskuuta 2020.

Asetuksen (EY) N:o 862/2007 4 artiklan 3 ja 4 kohtaa sekä 6 artiklan 1 ja 3 kohtaa sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 2020.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019. (2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 862/2007, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, muuttoliikettä ja kansainvälistä suojelua koskevista yhteisön tilastoista sekä ulkomaisia työntekijöitä koskevien tilastojen laatimisesta annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 311/76 kumoamisesta (EUVL L 199, 31.7.2007, s. 23). (3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 223/2009, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2009, Euroopan tilastoista sekä salassapidettävien tilastotietojen luovuttamisesta Euroopan yhteisöjen tilastotoimistolle annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1101/2008, yhteisön tilastoista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 322/97 ja Euroopan yhteisöjen tilasto-ohjelmakomitean perustamisesta tehdyn neuvoston päätöksen 89/382/ETY, Euratom kumoamisesta (EUVL L 87, 31.3.2009, s. 164). (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 516/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston perustamisesta, neuvoston päätöksen 2008/381/EY muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätösten N:o 573/2007/EY ja N:o 575/2007/EY ja neuvoston päätöksen 2007/435/EY kumoamisesta (EUVL L 150, 20.5.2014, s. 168). (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1). (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). (7) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/95/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, vaatimuksista kolmansien maiden kansalaisten ja kansalaisuudettomien henkilöiden määrittelemiseksi kansainvälistä suojelua saaviksi henkilöiksi, pakolaisten ja henkilöiden, jotka voivat saada toissijaista suojelua, yhdenmukaiselle asemalle sekä myönnetyn suojelun sisällölle (EUVL L 337, 20.12.2011, s. 9).” (9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31). (10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/399, annettu 9 päivänä maaliskuuta 2016, henkilöiden liikkumista rajojen yli koskevasta unionin säännöstöstä (Schengenin rajasäännöstö) (EUVL L 77, 23.3.2016, s. 1). (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/115/EY, annettu 16 päivänä joulukuuta 2008, jäsenvaltioissa sovellettavista yhteisistä vaatimuksista ja menettelyistä laittomasti oleskelevien kolmansien maiden kansalaisten palauttamiseksi (EUVL L 348, 24.12.2008, s. 98). (12) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/32/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälisen suojelun myöntämistä tai poistamista koskevista yhteisistä menettelyistä (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 60). (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 603/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, Eurodac-järjestelmän perustamisesta sormenjälkien vertailua varten kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 604/2013 tehokkaaksi soveltamiseksi sekä jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ja Europolin esittämistä, Eurodac-tietoihin lainvalvontatarkoituksessa tehtäviä vertailuja koskevista pyynnöistä sekä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan eurooppalaisen viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1077/2011 muuttamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 1). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/33/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden vastaanottoa jäsenvaltioissa koskevista vaatimuksista (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 96).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan (06929/2019 – C8-0133/2019 – 2018/0214(NLE))

P8_TA(2019)0360 A8-0187/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (06929/2019),

–  ottaa huomioon Genevessä 20. toukokuuta 2015 allekirjoitetun alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjan (11510/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0133/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan suosituksen sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A8-0187/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä Euroopan unionin liittymiselle Geneven asiakirjaan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan (COM(2018)0365 – C8-0383/2018 – 2018/0189(COD))

P8_TA(2019)0361 A8-0036/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0365),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0383/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä maaseudun ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0036/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tähän päätöslauselmaan liitetyt komission kolme lausumaa, joista ensimmäinen ja toinen julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa yhdessä lopullisen säädöksen kanssa;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/1753.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma EU:n maantieteellisten merkintöjen suojan laajentamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin

Komissio panee merkille Euroopan parlamentin 6. lokakuuta 2015 antaman päätöslauselman EU:n maantieteellisten merkintöjen mahdollisesta laajentamisesta muihin kuin maataloustuotteisiin.

Komissio käynnisti marraskuussa 2018 tutkimuksen saadakseen lisää taloudellista ja oikeudellista näyttöä muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojasta sisämarkkinoilla vuonna 2013 tehdyn tutkimuksen täydentämiseksi. Tavoitteena oli saada lisää tietoja myös kilpailukyvystä, epäterveestä kilpailusta, väärentämisestä, kuluttajien näkemyksistä, kustannuksista/hyödyistä sekä muiden kuin maataloustuotteiden maantieteellisten merkintöjen suojelumallien vaikuttavuudesta toissijaisuusperiaatteen valossa.

Komissio aikoo sääntelyn parantamista koskevan asetuksen periaatteiden ja paremmasta lainsäädännöstä 13. huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen sitoumusten mukaisesti tarkastella tutkimusta ja unionin toimesta sen liityttyä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan annetun asetuksen seurantaa ja uudelleentarkastelua koskevassa artiklassa tarkoitettua unionin osallistumisesta Geneven asiakirjaan laadittua kertomusta sekä harkita mahdollisia tulevia toimia.

Komission lausuma asetuksen 9a artiklan 3 kohdassa säädetystä menettelystä

Komissio toteaa, että vaikka asetuksen 9a artiklan 3 kohdassa tarkoitettu menettely on oikeudellinen välttämättömyys, koska unionilla on asiassa yksinomainen toimivalta, se voi kuitenkin todeta, että nykyisen EU-lainsäädännön puitteissa tällainen komission väliintulo olisi poikkeuksellinen ja asianmukaisesti perusteltu. Komissio pyrkii jäsenvaltion kanssa käydyn kuulemisen aikana tekemään kaikkensa ratkaistakseen yhdessä jäsenvaltion kanssa kaikki huolenaiheet, jotta kielteisen lausunnon antaminen voidaan välttää. Komissio toteaa, että kielteinen lausunto ilmoitettaisiin kirjallisesti asianomaiselle jäsenvaltiolle ja että siinä esitettäisiin SEUT-sopimuksen 296 artiklan nojalla syyt, joihin se perustuu. Komissio toteaa lisäksi, ettei kielteinen lausunto estäisi samaa alkuperänimitystä koskevan uuden hakemuksen jättämistä, jos kielteisen lausunnon taustalla olevat syyt on asianmukaisesti käsitelty tai ne eivät enää ole sovellettavissa.

Komission lausuma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin liittymisestä alkuperänimityksistä ja maantieteellisistä merkinnöistä tehdyn Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan

Komissio toteaa, että unionilla on yksinomainen ulkoinen toimivalta maantieteellisten merkintöjen alalla ja unioni liittyy Lissabonin sopimuksen Geneven asiakirjaan itsenäisenä osapuolena. Tämä on seurausta unionin tuomioistuimen 25. lokakuuta 2017 antamasta tuomiosta (asia C-389/15, komissio v. neuvosto). Koska EU:lla on yksinomainen ulkoinen toimivalta, jäsenvaltiot eivät voi tulla Geneven asiakirjan osapuoliksi, eikä niiden tulisi enää itse suojata maantieteellisiä merkintöjä, jotka Lissabonin järjestelmän jäseninä olevat kolmannet maat ovat vastikään rekisteröineet. Ottaen huomioon poikkeukselliset olosuhteet, jotka johtuvat siitä, että seitsemän jäsenvaltiota on ollut Lissabonin sopimuksen osapuolia pitkään, että niillä on sopimuksen nojalla rekisteröity laaja henkinen omaisuus ja että tarvitaan kitkaton siirtyminen, komissio olisi poikkeuksellisesti ollut valmis hyväksymään sen, että tässä tapauksessa Bulgaria, Tšekki, Slovakia, Ranska, Unkari, Italia ja Portugali olisivat voineet saada luvan liittyä Geneven asiakirjaan EU:n edun mukaisesti.

Komissio vastustaa voimakkaasti neuvoston toistuvaa vaatimusta siitä, että kaikki EU:n jäsenvaltiot, jotka haluavat näin tehdä, saisivat luvan ratifioida Geneven asiakirja tai liittyä siihen yhdessä unionin kanssa. Neuvosto esittää perusteeksi unionin äänestysoikeutta koskevan kysymyksen säännönmukaistamisen ottaen huomioon Geneven asiakirjan 22 artiklan 4 kohdan b alakohdan ii alakohta pikemmin kuin edellä mainitut poikkeukselliset olosuhteet.

Lisäksi komissio haluaa muistuttaa, että koska unioni on käyttänyt sisäistä toimivaltaansa maatalouden maantieteellisten merkintöjen alalla, EU:n jäsenvaltioilla ei maatalousalalla voi olla omia maantieteellisten merkintöjen suojajärjestelmiä.

Sen vuoksi komissio pidättää itselleen mahdollisuuden käyttää kaikkia oikeuksiaan, myös oikeuttaan käyttää oikeussuojakeinoja neuvoston päätöstä vastaan, ja katsoo joka tapauksessa, että tämä tapaus ei voi muodostaa ennakkotapausta minkään muun voimassa olevan tai tulevan kansainvälisen / Maailman henkisen omaisuuden järjestön sopimuksen kannalta, erityisesti, mutta ei ainoastaan silloin, kun EU on jo ratifioinut kansainväliset sopimukset yksinomaisen toimivaltansa perusteella.

(1) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 55.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä unionin puolesta (15056/2018 – C8-0051/2019 – 2016/0156(NLE))

P8_TA(2019)0362 A8-0191/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15056/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen väliseksi sopimukseksi tietyistä lentoliikenteen näkökohdista(1),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0051/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A8-0191/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Filippiinien tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 322, 18.12.2018, s. 3.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi oliiviöljyä ja syötäväksi tarkoitettuja oliiveja koskevan vuoden 2015 kansainvälisen sopimuksen tekemisestä (06781/2019 – C8-0134/2019 – 2017/0107(NLE))

P8_TA(2019)0363 A8-0186/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (06781/2019),

–  ottaa huomioon oliiviöljyä ja syötäväksi tarkoitettuja oliiveja koskevan vuoden 2015 kansainvälisen sopimuksen luonnoksen (11178/2016),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 4 kohdan sekä 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8‑0134/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnon (A8-0186/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

Euroopan parlamentin päätös 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta nimittää Viorel Ştefan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0049/2019 – 2019/0802(NLE))

P8_TA(2019)0364 A8-0194/2019

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8–0049/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0194/2019),

A.  ottaa huomioon, että neuvosto kuuli 14. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamenttia Viorel Ştefanin nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

C.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 8. huhtikuuta 2019 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa kielteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Viorel Ştefan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

Euroopan parlamentin päätös 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta nimittää Ivana Maletić tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi (C8-0116/2019 – 2019/0803(NLE))

P8_TA(2019)0365 A8-0195/2019

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C8-0116/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 121 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A8-0195/2019),

A.  ottaa huomioon, että neuvosto kuuli 5. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä Euroopan parlamenttia Ivana Maletićin nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

B.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta arvioi ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

C.  ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 8. huhtikuuta 2019 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

1.  antaa myönteisen lausunnon neuvoston ehdotuksesta nimittää Ivana Maletić tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (COM(2018)0218 – C8-0159/2018 – 2018/0106(COD))

P8_TA(2019)0366 A8-0398/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0218),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 16, 33, 43 ja 50 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan, 62, 91, 100, 103, 109, 114, 168, 169, 192 ja 207 artiklan sekä 325 artiklan 4 kohdan ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen 31 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0159/2018),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan, 16 artiklan, 43 artiklan 2 kohdan, 50 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan, 91 artiklan, 100 artiklan, 114 artiklan, 168 artiklan 4 kohdan, 169 artiklan, 192 artiklan 1 kohdan ja 325 artiklan 4 kohdan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 31 artiklan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon 26. syyskuuta 2018 annetun tilintarkastustuomioistuimen lausunnon(1),

–  ottaa huomioon 18. lokakuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0398/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/1937.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskevasta direktiivistä

Direktiivin 27 artiklan mukaisen tarkistamisen yhteydessä komissio harkitsee mahdollisuutta ehdottaa direktiivin soveltamisalan laajentamista tiettyihin SEUT-sopimuksen 153 ja 157 artiklaan perustuviin säädöksiin kuultuaan tarvittaessa työmarkkinaosapuolia SEUT‑sopimuksen 154 artiklan mukaisesti.

(1) EUVL C 405, 9.11.2018, s. 1. (2) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 155.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/65/EY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta kollektiivisten sijoitusrahastojen rajatylittävän markkinoinnin osalta (COM(2018)0092 – C8-0111/2018 – 2018/0041(COD))

P8_TA(2019)0367 A8-0430/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0092),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0111/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 27. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0430/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi direktiivien 2009/65/EY ja 2011/61/EU muuttamisesta yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten rajatylittävän markkinoinnin osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/1160.)

(1) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 50.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi rajat ylittävän kollektiivisten sijoitusrahastojen markkinoinnin helpottamisesta ja asetusten (EU) N:o 345/2013 ja (EU) N:o 346/2013 muuttamisesta (COM(2018)0110 – C8-0110/2018 – 2018/0045(COD))

P8_TA(2019)0368 A8-0431/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0110),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0110/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 11. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 27. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0431/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten rajatylittävän markkinoinnin helpottamisesta ja asetusten (EU) N:o 345/2013, (EU) N:o 346/2013 ja (EU) N:o 1286/2014 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/1156.)

(1) EUVL C 367, 10.10.2018, s. 50.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (COM(2016)0850 – C8-0480/2016 – 2016/0360A(COD))

P8_TA(2019)0369 A8-0242/2018

OIKAISUT COR01

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0850),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0480/2016),

—  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 8. marraskuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 30. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon puheenjohtajakokouksen 18. toukokuuta 2017 tekemän päätöksen, jolla talous- ja raha-asioiden valiokunnalle myönnettiin lupa jakaa edellä mainittu komission ehdotus ja laatia siitä kaksi erillistä lainsäädäntömietintöä,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0242/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttamisesta vähimmäisomavaraisuusasteen, pysyvän varainhankinnan vaatimuksen, omien varojen ja hyväksyttävien velkojen vaatimusten, vastapuoliriskin, markkinariskin, keskusvastapuoliin liittyvien vastuiden, yhteistä sijoitustoimintaa harjoittaviin yrityksiin liittyvien vastuiden, suurten asiakasriskien ja raportointi- ja julkistamisvaatimusten osalta sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/876.)

(1) EUVL C 34, 31.1.2018, s. 5. (2) EUVL C 209, 30.6.2017, s. 36.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta säännösten soveltamisesta vapautettujen yhteisöjen, rahoitusalan holdingyhtiöiden, rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, palkitsemisen, valvontatoimenpiteiden ja -valtuuksien sekä pääoman ylläpitämistoimenpiteiden osalta (COM(2016)0854 – C8-0474/2016 – 2016/0364(COD))

P8_TA(2019)0370 A8-0243/2018

OIKAISUT COR01

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0854),0243

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0474/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan säädösesitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 8 päivänä marraskuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous-ja sosiaalikomitean 30. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0243/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta vapautettujen yhteisöjen, rahoitusalan holdingyhtiöiden, rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, palkitsemisen, valvontatoimenpiteiden ja -valtuuksien sekä pääoman ylläpitämistoimenpiteiden osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/878.)

(1) EUVL C 34, 31.1.2018, s. 5. (2) EUVL C 209, 30.6.2017, s. 36.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tappionkattamiskyvyn ja pääomapohjan vahvistamiskyvyn osalta (COM(2016)0851 – C8-0478/2016 – 2016/0361(COD))

P8_TA(2019)0371 A8-0216/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0851),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0478/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 8. marraskuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 30. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0216/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi asetuksen (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tappionkattamiskyvyn ja pääomapohjan vahvistamiskyvyn osalta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/877.)

(1) EUVL C 34, 31.1.2018, s. 17. (2) EUVL C 209, 30.6.2017, s. 36.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tappionkattamiskyvyn ja pääomapohjan vahvistamiskyvyn osalta sekä direktiivin 98/26/EY, direktiivin 2002/47/EY, direktiivin 2012/30/EU, direktiivin 2011/35/EU, direktiivin 2005/56/EY, direktiivin 2004/25/EY ja direktiivin 2007/36/EY muuttamisesta (COM(2016)0852 – C8-0481/2016 – 2016/0362(COD))

P8_TA(2019)0372 A8-0218/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0852),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0481/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 8. marraskuuta 2017 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 30. maaliskuuta 2017 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0218/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi direktiivin 2014/59/EU muuttamisesta luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten tappionkattamiskyvyn ja pääomapohjan vahvistamiskyvyn osalta sekä direktiivin 98/26/EY muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/879.)

(1) EUVL C 34, 31.1.2018, s. 17. (2) EUVL C 209, 30.6.2017, s. 36.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista (COM(2018)0339 – C8-0206/2018 – 2018/0171(COD))

P8_TA(2019)0373 A8-0180/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0339),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0206/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  on kuullut Euroopan keskuspankkia,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0180/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi valtionvelkakirjavakuudellisista arvopapereista

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan keskuspankin lausunnon(2),

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Valtionvelkakirjavakuudellisilla arvopapereilla, jäljempänä ’SBBS-arvopaperit’, voidaan kenties puuttua joihinkin haavoittuvuuksiin, joita vuosien 2007–2008 finanssikriisi toi esiin tai jotka ovat seurausta siitä. Tarkemmin sanottuna SBBS-arvopapereiden avulla pankit ja muut rahoituslaitokset voivat kenties hajauttaa paremmin valtiovastuitaan, ja niillä voidaan kenties myös heikentää entisestään pankkien ja valtioiden välistä yhteyttä sekä parantaa vähäriskisten euromääräisten omaisuuserien tarjontaa ja edistää rahapolitiikan toteutumista. Lisäksi SBBS-arvopaperit voivat tehdä joukkovelkakirjoista, jotka lasketaan liikkeeseen pienillä ja vähemmän likvideillä kansallisilla markkinoilla, kiinnostavampia kansainvälisten sijoittajien kannalta, mikä voi edistää yksityisen sektorin riskinjakoa ja riskien vähentämistä sekä riskien tehokkaampaa jakamista rahoitusalan toimijoiden kesken.

(2)  Nykyisessä oikeudellisessa kehyksessä SBBS-arvopapereita käsiteltäisiin arvopaperistamisina, minkä vuoksi niihin sovellettaisiin myös muita maksuja ja alennuksia kuin niitä, joita sovelletaan niiden perustana olevassa salkussa euroalueen valtionvelkakirjoihin. Nämä lisämaksut ja -alennukset haittaisivat SBBS-arvopapereiden tuotantoa ja käyttöä yksityisellä sektorilla, vaikka SBBS-arvopapereista aiheutuu vähemmän riskejä kuin muuntyyppisistä arvopaperistamisista. Joitakin riskejä, kuten varastoriski tai erillisyhtiöiden henkilöstön vilpillinen käyttäytyminen, kuitenkin on. SBBS-arvopapereihin olisi sen vuoksi sovellettava sääntelykehystä, joka ottaa paremmin huomioon SBBS-arvopapereiden▐ piirteet ja ominaisuudet ja mahdollistaa tällaisen tuotteen tulemisen markkinoille.

(2 a)  SBBS-arvopapereihin kohdistuu arvopaperistamisina erityisiä tuoteriskejä, jotka liittyvät erillisyhtiöön, joka on oikeudellisesti erillinen, itsenäinen yksikkö, joka on perustettu SBBS-arvopapereiden liikkeelle laskemista varten. Pankkijärjestelmän ulkopuolinen suuririskisin etuoikeusluokka on keskeinen tekijä, joka vähentää pankkien ja valtioiden välistä yhteyttä. Tämän vuoksi SBBS-arvopapereiden perustana olevien omaisuuserien sääntelyllinen etuuskohtelu olisi laajennettava koskemaan pankkien hallussa olevaa SBBS-arvopapereiden ylintä etuoikeusluokkaa.

(3)  SBBS-arvopapereiden markkinalähtöisen kehittämisen mahdollistaminen on osa komission pyrkimyksiä vähentää rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä ja edetä kohti pankkiunionin toteuttamista. SBBS-arvopapereilla voitaisiin tukea sijoitussalkkujen hajauttamista pankkialalla ja luoda samalla sellaisten korkealaatuisten vakuuksien uusi lähde, jotka soveltuvat erityisen hyvin rajat ylittävien rahoitustaloustoimien käyttöön sekä eurojärjestelmän keskuspankkien ja keskusvastapuolten keskuspankkien toimintaan. Lisäksi SBBS-arvopapereiden käytön mahdollistaminen voisi myös lisätä sellaisten instrumenttien määrää, joita voidaan käyttää rajat ylittäviin sijoituksiin ja yksityiseen riskinjakoon, mikä tukisi komission pyrkimyksiä toteuttaa pankkiunioni ja syventää ja yhdentää Euroopan pääomamarkkinoita pääomamarkkinaunionin puitteissa.

(4)  SBBS-arvopapereihin ei liity riskien ja tappioiden jakamista jäsenvaltioiden kesken, koska jäsenvaltiot eivät vastavuoroisesti takaa SBBS-arvopapereiden perustana olevasta valtionvelkakirjasalkusta johtuvia velkojaan. SBBS-arvopapereiden käytön mahdollistaminen ei myöskään muuta valtiovastuiden nykyistä sääntelykohtelua.

(5)  Jotta saavutettaisiin riskien maantieteellisen hajauttamisen tavoitteet pankkiunionissa ja sisämarkkinoilla, SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun olisi koostuttava niiden jäsenvaltioiden valtionvelkakirjoista, joiden rahayksikkö on euro. Valuuttariskien välttämiseksi SBBS-arvopapereiden perustana olevaan salkkuun voitaisiin sisällyttää ainoastaan sellaisten jäsenvaltioiden liikkeeseen laskemia euromääräisiä valtionvelkakirjoja, joiden rahayksikkö on euro. Jotta voidaan varmistaa, että euroalueen kunkin jäsenvaltion valtionvelkakirjat myötävaikuttavat SBBS-arvopapereiden tuotantoon sen osuuden mukaisesti, jolla kyseinen jäsenvaltio osallistuu euroalueen vakauteen, SBBS-arvopapereiden perustana olevassa salkussa olevien kansallisten valtionvelkakirjojen suhteellisen painotuksen olisi oltava hyvin lähellä kyseisen jäsenvaltion suhteellista painotusta siinä jakoperusteessa, jota käytetään jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien merkitessä Euroopan keskuspankin pääomaa.

(6)  Jotta voidaan luoda korkealaatuinen vähäriskinen omaisuuserä ja ottaa samalla huomioon sijoittajien erilaiset riskinottohalut, SBBS-arvopaperiemission olisi koostuttava sekä ylimmästä etuoikeusluokasta että yhdestä tai useammasta alemmasta etuoikeusluokasta. Ylimmässä etuoikeusluokassa, joka vastaa 70:tä prosenttia SBBS-arvopaperiemission nimellisarvosta, SBBS-arvopaperiemission odotettavissa oleva tappio-osuus olisi pidettävä samalla tasolla kuin turvallisimpien euroalueen valtionvelkakirjojen tappio-osuus ottaen huomioon SBBS-arvopapereiden perustana olevassa valtionvelkakirjasalkussa olevien valtionvelkakirjojen riski ja korrelaatio. Alempien etuoikeusluokkien tarkoituksena on suojata ylintä etuoikeusluokkaa. ▐ Alimman etuoikeusluokan nimellisarvon olisi kuitenkin oltava vähintään viisi prosenttia koko SBBS-arvopaperiemission liikkeessä olevasta nimellisarvosta, jotta voidaan rajoittaa kyseisen etuoikeusluokan (joka kantaa tappiot ennen muita etuoikeusluokkia) riskiä. Koska tuote on erityisen monimutkainen, kuluttajien suorittamien hankintojen olisi oltava mahdollisia vain ylimmän etuoikeusluokan, ei alimman tason etuoikeusluokan osalta.

(7)  Jotta voidaan varmistaa SBBS-arvopaperiemission eheys ja rajoittaa mahdollisimman paljon riskejä, jotka liittyvät perustana olevan valtionvelkakirjasalkun hallussapitoon ja hoitoon, perustana olevien valtionvelkakirjojen maturiteetit olisi sovitettava tarkoin yhteen SBBS-arvopapereiden maturiteetin kanssa, ja perustana olevan valtionvelkakirjasalkun koostumus olisi vahvistettava SBBS-arvopapereiden koko elinkaaren ajaksi.

(8)  SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun standardoitu koostumus saattaa vaikeuttaa SBBS-arvopaperiemission liikkeeseenlaskua tai estää sen, jos yhden tai useamman jäsenvaltion valtionvelkakirjoja ei ole saatavissa markkinoilta. Tämän vuoksi tietyn jäsenvaltion valtionvelkakirjat olisi voitava sulkea pois tulevista SBBS-arvopaperiemissioista, jos ja niin kauan kuin kyseisen jäsenvaltion valtionvelkakirjojen emissio on huomattavan vähäistä julkisen velan vähentyneen tarpeen tai heikentyneen markkinoille pääsyn vuoksi.

(9)  Jotta voidaan varmistaa, että SBBS-arvopaperit ovat riittävän homogeenisia, tietyn jäsenvaltion valtionvelkakirjojen poissulkeminen perustana olevasta valtionvelkakirjasalkusta ja siihen uudelleen sisällyttäminen olisi sallittava ainoastaan komission päätöksellä, jolla varmistetaan, että kaikilla samaan aikaan liikkeeseen lasketuilla SBBS-arvopapereilla on sama perustana oleva valtionvelkakirjasalkku. SBBS-arvopaperit ovat uusia tuotteita. Jotta varmistetaan niiden liikkeeseenlaskun jatkuvuus, olisi otettava käyttöön nopea päätöksentekomekanismi, jolla mukautetaan SBBS-arvopapereiden perustana olevaa salkkua silloin, kun jäsenvaltiolla ei ole enää pääsyä markkinoille. Kommentoijat ja sidosryhmät ovat lisäksi ilmaisseet huolensa mahdollisista kielteisistä vaikutuksista niiden perustana olevien valtionvelkakirjamarkkinoiden likviditeettiin, mihin olisi suhtauduttava vakavasti. Tämän vuoksi asetuksessa osoitetaan Euroopan valvontaviranomaiselle (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, EAMV), joka luotiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010(5), tehtävä valvoa SBBS-arvopaperimarkkinoita ja perustana olevia valtionvelkakirjoja häiriöiden varalta.

(9 a)  Komissiolla pitäisi EAMV:n havaintojen ja raporttien perusteella olla valta antaa selkeä määritelmä ”markkinalikviditeetille” ja sen laskentatavalle sekä määritellä kriteerit, joiden perusteella EAMV voisi arvioida, onko jäsenvaltiolla enää pääsy markkinoille tätä asetusta sovellettaessa. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(10)  Kunkin SBBS-arvopaperiemission ylimmän etuoikeusluokan kiinteää osuutta voidaan pienentää tulevia SBBS-arvopaperiemissioita varten, jos valtionvelkamarkkinoiden toimintaa jossakin jäsenvaltiossa tai unionissa vakavasti haittaavan epäsuotuisan markkinakehityksen vuoksi edellytetään pienempää kokoa, jotta voidaan varmistaa jatkuva korkea luottokelpoisuus ja ylimpään etuoikeusluokkaan kohdistuvan riskin pienuus. Kun tällainen markkinoiden epäsuotuisa kehitys päättyy, SBBS-arvopapereiden tulevien emissioiden ylimmän etuoikeusluokan koko olisi palautettava sen alkuarvoon, joka on 70 prosenttia. ▌

(11)  Sijoittajia olisi suojattava mahdollisimman paljon sellaisen laitoksen maksukyvyttömyyden riskiltä, joka hankkii valtionvelkakirjoja, jäljempänä ’alkuperäinen ostaja’, voidakseen koostaa SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun. Sen vuoksi ainoastaan sellaisten erillisyhtiöiden, jotka ovat erikoistuneet yksinomaan SBBS-arvopaperiemissioon ja SBBS-arvopapereiden hallinnointiin ja jotka eivät harjoita mitään muita toimintaa kuten luotonantoa, olisi voitava laskea liikkeeseen SBBS-arvopapereita. Samasta syystä erillisyhtiöihin olisi sovellettava tiukkoja omaisuuserien erottelua koskevia vaatimuksia.

(12)  Jotta rajoitettuja maturiteettieroja voidaan hallita aikavälillä, joka alkaa siitä, kun perustana olevan salkun velanhoidosta saatu tuotto vastaanotetaan, ja päättyy siihen, kun SBBS-arvopapereiden sijoittajille suoritetaan maksut, olisi sallittava, että erillisyhtiöt sijoittavat SBBS-arvopapereiden perustana olevan valtionvelkakirjasalkun velanhoitotuoton ainoastaan käteisvaroihin ja erittäin likvideihin rahoitusvälineisiin, joiden markkina- ja luottoriskit ovat alhaiset.

(12 a)  Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että erillisyhtiöiden hallussa olevia valtionvelkakirjoja kohdellaan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin samoja valtionvelkakirjoja tai samojen ehtojen mukaisesti liikkeeseen laskettuja valtionvelkakirjoja.

(13)  Ainoastaan sellaisiin tuotteisiin, jotka täyttävät perustana olevan salkun koostumusta ja maturiteettia sekä ylimmän ja alempien etuoikeusluokkien kokoa koskevat vaatimukset tässä asetuksessa säädetyn mukaisesti ja joiden emissio on valvontajärjestelyn vaatimusten mukainen, olisi sovellettava tässä asetuksessa säädettyä sääntelykohtelua ▌.

(14)  EAMV:n sertifiointijärjestelmällä olisi varmistettava, että SBBS-arvopaperiemissio on tämän asetuksen vaatimusten mukainen. Sen vuoksi EAMV:n olisi ylläpidettävä luetteloa sertifioiduista SBBS-arvopapereista, jotta sijoittajat voivat tarkistaa, onko SBBS-arvopaperina myytäväksi tarjottu tuote todellakin SBBS-arvopaperi. Samasta syystä EAMV:n olisi ilmoitettava kyseisessä luettelossa, onko asetettu SBBS-arvopaperiin liittyviä seuraamuksia, ja poistettava luettelosta tuotteet, joiden todetaan rikkovan tätä asetusta.

(15)  Sijoittajien olisi voitava luottaa EAMV:n antamiin SBBS-arvopapereiden sertifiointeihin ja erillisyhtiöiden antamiin tietoihin. SBBS-arvopapereita ja SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun valtionvelkakirjoja koskevien tietojen avulla sijoittajien olisi voitava ymmärtää, arvioida ja vertailla SBBS-arvopaperitransaktioita turvautumatta yksinomaan kolmansiin osapuoliin, kuten luottoluokituslaitoksiin. Tämän olisi annettava sijoittajille mahdollisuus toimia järkevästi ja suorittaa asianmukaista huolellisuutta koskevat velvoitteensa tehokkaasti. SBBS-arvopapereita koskevien tietojen olisi oltava vapaasti sijoittajien saatavilla vakiolomakkeiden muodossa verkkosivustolla, johon varmistetaan jatkuva pääsy.

(16)  Väärinkäytösten estämiseksi ja sen varmistamiseksi, että SBBS-arvopapereihin kohdistuva luottamus säilyy, EAMV:n olisi säädettävä asianmukaisista hallinnollisista seuraamuksista ja korjaavista toimenpiteistä tapauksissa, joissa on kyse SBBS-arvopapereita koskevien ilmoitus- tai tuotevaatimusten tuottamuksellisista tai tahallisista rikkomisista.

(17)  Rahoitusalan eri sektoreilla toimivien sijoittajien olisi voitava sijoittaa SBBS-arvopapereihin samoin ehdoin, joilla ne sijoittavat kyseisten arvopapereiden perustana oleviin euroalueen valtionvelkakirjoihin, lukuun ottamatta investointeja pankkien hallussa pitämiin SBBS-arvopaperin alempiin etuoikeusluokkiin. Sen vuoksi olisi muutettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/65/EY(6), Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 575/2013(7), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2009/138/EY(8) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2016/2341(9), jotta varmistettaisiin, että SBBS-arvopapereihin sovelletaan samaa sääntelykohtelua kuin niiden perustana oleviin omaisuuseriin rahoitusalan eri säännellyillä sektoreilla.

(18)  On tärkeää, että SBBS-arvopaperimarkkinoita valvotaan asianmukaisesti ja tehokkaasti, jotta voidaan taata rahoitusvakaus, varmistaa sijoittajien luottamus ja edistää maksuvalmiutta. Tätä varten SBBS-arvopapereiden liikkeeseenlaskusta olisi ilmoitettava EAMV:lle, ja erillisyhtiöiden olisi annettava sille kaikki sen valvontatehtävien suorittamiseen tarvittavat tiedot. Tämän asetuksen noudattamisen valvonta olisi toteutettava ensisijaisesti sijoittajansuojan varmistamiseksi, ja sen olisi kohdistuttava tarvittaessa näkökohtiin, jotka voivat liittyä säänneltyjen finanssialan yhteisöjen SBBS-arvopaperiemissioon ja SBBS-arvopapereiden hallussapitoon.

(19)  SBBS-arvopapereiden koostamisessa tai näillä markkinoilla mukana olevien yhteisöjen kansallisten toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n olisi koordinoitava tiiviisti harjoittamaansa valvontaa ja varmistettava päätöstensä johdonmukaisuus. ▌

(20)  Koska SBBS-arvopaperit ovat uusia tuotteita, joiden vaikutusta perustana olevien valtionvelkakirjojen markkinoihin ei tunneta, on asianmukaista, että Euroopan järjestelmäriskikomitea sekä makrotason vakauden välineiden valvonnasta vastaavat kansalliset toimivaltaiset ja nimetyt viranomaiset valvovat SBBS-arvopaperimarkkinoita. Tämän vuoksi Euroopan järjestelmäriskikomitean olisi käytettävä hyväkseen sille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1092/2010(10) annettua toimivaltaa ja annettava toimivaltaisille viranomaisille tarvittaessa varoituksia ja esitettävä ehdotuksia korjaaviksi toimenpiteiksi.

(21)  Koska EAMV on elin, jolla on pitkälle menevää arvopaperimarkkinoita koskevaa erityisasiantuntemusta, on aiheellista antaa EAMV:n tehtäväksi laatia teknisten sääntelystandardien luonnokset, jotka koskevat niitä sijoitusmuotoja, joita erillisyhtiö voi käyttää SBBS-arvopapereiden perustana olevan salkun pääoman tai koron maksamisesta saadun tuoton sijoittamiseksi; tietoja, jotka erillisyhtiön on annettava EAMV:lle ilmoittaakseen sille SBBS-arvopaperiemission liikkeeseenlaskusta ja sen sertifioimiseksi; tietoja, jotka on toimitettava ennen SBBS-arvopaperin siirtoa, sekä toimivaltaisten viranomaisten välistä yhteistyötä ja tietojenvaihtoa koskevia velvoitteita. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä kyseiset standardit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(22)  Lisäksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 291 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti täytäntöönpanosäädöksin tekniset täytäntöönpanostandardit, jotka koskevat erillisyhtiöillä ennen SBBS-arvopaperiemission liikkeeseenlaskua olevia ilmoitusvaatimuksia.

(23)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta siitä päättämiseksi, onko jäsenvaltion valtionvelkakirjat poistettava SBBS-arvopaperin perustana olevasta salkusta tai onko ne sisällytettävä siihen ja olisiko muutettava tulevien liikkeeseen laskettavien SBBS-arvopaperiemissioiden ylimmän etuoikeusluokan kokoa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(11) mukaisesti.

(24)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on SBBS-arvopapereita koskevan kehyksen perustaminen, koska SBBS-arvopaperimarkkinoiden syntyminen riippuu unionin lainsäädännön soveltamisesta johtuvien esteiden poistamisesta ja koska kaikkien SBBS-arvopaperitoimintaan osallistuvien yhteisösijoittajien ja yhteisöjen tasapuoliset toimintaedellytykset voidaan saavuttaa ainoastaan unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

Luku 1

Kohde, soveltamisala ja määritelmät

1 artikla

Kohde

Tässä asetuksessa vahvistetaan valtionvelkakirjavakuudellisia arvopapereita, jäljempänä ’SBBS-arvopaperit’ (sovereign bond-backed securities), koskeva yleinen kehys.

2 artikla

Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan alkuperäisiin ostajiin, erillisyhtiöihin, sijoittajiin ja mihin tahansa muihin yhteisöihin, jotka osallistuvat SBBS-arvopapereiden emissioon tai hallussapitämiseen.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

(1)  ’toimivaltaisella viranomaisella’ viranomaista tai elintä, joka virallisesti tunnustetaan kansallisessa lainsäädännössä ja jolle annetaan kansallisessa tai unionin lainsäädännössä toimivalta suorittaa tässä asetuksessa säädetyt tehtävät;

(2)  ’valtionvelkakirjalla’ jäsenvaltion keskushallinnon liikkeeseen laskemaa vieraan pääoman ehtoista rahoitusvälinettä, joka on kyseisen jäsenvaltion valuutan määräinen ja kyseisessä valuutassa rahoitettu ja jonka alkuperäinen maturiteetti on vähintään yksi vuosi;

(3)  ’valtionvelkakirjavakuudellisella arvopaperilla’ tai ’SBBS-arvopaperilla’ euromääräistä rahoitusvälinettä, jonka luottoriski liittyy valtionvelkakirjasalkun vastuisiin ja joka on tämän asetuksen mukainen;

(4)  ’erillisyhtiöllä’ oikeushenkilöä, joka ei ole alkuperäinen ostaja ja joka laskee liikkeeseen SBBS-arvopapereita ja harjoittaa tämän asetuksen 7 ja 8 artiklan mukaisesti toimintaa, joka liittyy perustana olevaan valtionvelkakirjasalkkuun;

(5)  ’alkuperäisellä ostajalla’ oikeushenkilöä, joka ostaa valtionvelkakirjoja omaan lukuunsa ja siirtää sen jälkeen nämä valtionvelkakirjat erillisyhtiölle SBBS-arvopapereiden liikkeeseen laskemista varten;

(6)  ’sijoittajalla’ luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, jolla on hallussaan SBBS-arvopaperi;

(7)  ’etuoikeusluokalla’ sopimusperusteisesti muodostettua, SBBS-arvopapereiden perustana olevaan valtionvelkakirjasalkkuun liittyvää luottoriskisegmenttiä, johon liittyy suurempi tai pienempi luottotappioriski kuin samansuuruiseen positioon kyseisen luottoriskin muussa segmentissä;

(8)  ’ylimmällä etuoikeusluokalla’ SBBS-arvopaperiemission etuoikeusluokkaa, joka kantaa tappiot kyseisen SBBS-arvopaperiemission kaikkien alempien etuoikeusluokkien jälkeen;

(9)  ’alemmalla etuoikeusluokalla’ mitä tahansa SBBS-arvopaperiemission etuoikeusluokkaa, joka kantaa tappiot ennen ylintä etuoikeusluokkaa;

(10)  ’alimmalla etuoikeusluokalla’ SBBS-arvopaperiemission etuoikeusluokkaa, joka kantaa tappiot ennen kaikkia muita etuoikeusluokkia.

Luku 2

SBBS-arvopapereiden koostumus, maturiteetti ja rakenne

4 artikla

Perustana olevan salkun koostumus

1.  SBBS-arvopaperiemission perustana oleva salkku voi koostua ainoastaan

a)  sellaisten jäsenvaltioiden valtionvelkakirjoista, joiden rahayksikkö on euro;

b)  kyseisten valtionvelkakirjojen lunastuksesta saaduista tuotoista.

2.  Kunkin jäsenvaltion valtionvelkakirjojen painotus SBBS-arvopapereiden perustana olevassa salkussa, jäljempänä ’peruspainotus’, on yhtä suuri kuin kyseisen jäsenvaltion Euroopan keskuspankille, jäljempänä ’EKP’, maksaman osuuden suhteellinen painotus sen mukaisesti, mitä Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännöstä tehdyn pöytäkirjan 29 artiklassa määrätään EKP:n maksetun pääoman merkitsemisen jakoperusteesta jäsenvaltioiden kansallisten keskuspankkien kesken.

Erillisyhtiöt voivat kuitenkin poiketa enintään kymmenellä prosentilla kunkin jäsenvaltion valtionvelkakirjan nimellisarvosta, joka saadaan soveltamalla peruspainotusta.

3.  Kun ensimmäinen SBBS-arvopaperi on sertifioitu, EAMV aloittaa ilman aiheetonta viivytystä sen jatkuvan seuraamisen ja arvioinnin siitä, onko kyseessä ▌ jokin seuraavista tilanteista:

a)  edeltävien 12 kuukauden aikana, jäljempänä ’viitejakso’, jäsenvaltio on laskenut liikkeeseen valtionvelkakirjoja määrän, joka on alle puolet 2 kohdan mukaisesti määritettyyn suhteelliseen painotukseen perustuvasta määrästä kerrottuna viitejaksoa edeltäneiden 12 kuukauden aikana liikkeeseen laskettujen SBBS-arvopapereiden kokonaismäärällä;

a a)   SBBS-arvopapereiden liikkeeseenlaskulla on ollut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia perustana olevaan salkkuun sisältyvien jonkin jäsenvaltion valtionvelkakirjojen markkinalikviditeettiin;

b)  edeltävien 12 kuukauden aikana jäsenvaltio on rahoittanut vähintään puolet vuotuisista rahoitustarpeistaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 472/2013(12) 7 artiklassa tarkoitetun makrotalouden sopeutusohjelman täytäntöönpanoa tukevan virallisen rahoitustuen kautta tai jos jäsenvaltiolla ei jostain syystä enää ole pääsyä markkinoille.

Ensimmäisen alakohdan a a alakohtaa sovellettaessa ”markkinalikviditeetti” määritellään ottaen huomioon vähimmäiskriteerinä edeltävien kolmen kuukauden tiedot markkinoiden laajuudesta ja syvyydestä, joista ovat osoituksena pienet osto- ja myyntihintojen erot, suuri kaupankäyntivolyymi ja markkinatoimijoiden runsaus ja vaihtelevuus.

Ensimmäisen alakohdan a a alakohtaa sovellettaessa komissio hyväksyy ... päivään ...kuuta ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] mennessä 24 a artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla annetaan ”markkinalikviditeetin” selkeä määritelmä ja laskentamenetelmä tätä asetusta sovellettaessa.

Ensimmäisen alakohdan b alakohtaa sovellettaessa komissio antaa ... päivään ...kuuta ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] mennessä 24 a artiklan mukaisesti tämän asetuksen täydentämiseksi delegoidun säädöksen, jossa vahvistetaan perusteet, joiden mukaisesti EAMV arvioi, onko jäsenvaltiolla enää pääsyä markkinoille.

3 a.  EAMV:n on jatkuvasti seurattava ja arvioitava, pääseekö jäsenvaltio, jonka valtionvelkakirjat on sisällytetty SBBS-arvopapereiden perustana olevaan salkkuun, enää markkinoille, tai osallistuuko se makrotalouden sopeutusohjelmaan, jos SBBS-arvopapereiden liikkeeseenlaskulla on ollut merkittäviä kielteisiä vaikutuksia markkinalikviditeettiin, ja estävätkö sellaisten jäsenvaltioiden peruspainotukset, joiden käytettävissä on rajoitetusti valtionvelkakirjoja, uusien SBBS-arvopapereiden liikkeeseenlaskun, tai onko jokin tällaisista tilanteista päättynyt.

Jos EAMV havaitsee Euroopan järjestelmäriskikomiteaa kuultuaan, että 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a tai a a alakohdassa tarkoitettu tilanne vallitsee, se voi pyytää komissiota mukauttamaan perustana olevassa salkussa olevien jäsenvaltioiden valtionvelkakirjojen peruspainotuksia.

Jos EAMV havaitsee Euroopan järjestelmäriskikomiteaa kuultuaan, että 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettu tilanne vallitsee, se voi pyytää komissiota joko sulkemaan jäsenvaltion pois SBBS-arvopapereiden perustana olevasta salkusta tai mukauttamaan perustana olevassa salkussa olevien jäsenvaltioiden valtionvelkakirjojen peruspainotuksia.

Jos EAMV havaitsee Euroopan järjestelmäriskikomiteaa kuultuaan, että 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a–b alakohdassa tarkoitettu tilanne on päättynyt, se voi pyytää komissiota palauttamaan jäsenvaltion valtionvelkakirjat SBBS-arvopapereiden perustana olevaan salkkuun ja mukauttamaan perustana olevassa salkussa olevien jäsenvaltioiden valtionvelkakirjojen peruspainotuksia.

Komissio tekee 48 tunnin kuluessa toisessa, kolmannessa ja neljännessä alakohdassa tarkoitetusta pyynnöstä ja EAMV:n esittämien perustelujen ja näytön perusteella jotakin seuraavista:

a)  antaa täytäntöönpanosäädöksen, jolla joko suljetaan kyseisen jäsenvaltion valtionvelkakirjat pois SBBS-arvopapereiden perustana olevasta salkusta tai mukautetaan asianomaisten jäsenvaltioiden peruspainotuksia;

b)  antaa täytäntöönpanosäädöksen, jolla hylätään salkusta poissulkemista tai asianomaisten jäsenvaltioiden peruspainotusten mukauttamista koskeva pyyntö; tai

c)  antaa täytäntöönpanosäädöksen, jolla jäsenvaltion valtionvelkakirjat palautetaan SBBS-arvopapereiden perustana olevaan salkkuun ja perustana olevassa salkussa olevien jäsenvaltioiden valtionvelkakirjojen peruspainotuksia mukautetaan tarvittaessa.

3 b.  Tämän artiklan 3 a alakohdan mukaisesti annettu täytäntöönpanosäädös hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Kun jäsenvaltio on 3 a alakohdan mukaisella täytäntöönpanosäädöksellä suljettu pois SBBS-arvopaperin perustana olevasta salkusta, jäljelle jäävien jäsenvaltioiden valtionvelkakirjojen peruspainotukset on määritettävä sulkemalla pois 3 a alakohdassa tarkoitetun jäsenvaltion valtionvelkakirjat ja soveltamalla 2 alakohdassa tarkoitettua laskentamenetelmää. Kun 3 a alakohdan mukaista täytäntöönpanosäädöstä sovelletaan ja peruspainotuksia mukautetaan, peruspainotuksia sovelletaan täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti.

Poissulkeminen tai mukauttaminen on aluksi voimassa yhden kuukauden. Komissio voi EAMV:tä kuultuaan pidentää tässä artiklassa tarkoitettua poissulkemista tai peruspainotusten mukauttamista yhden kuukauden ajan täytäntöönpanosäädöksellä. Jos poissulkemista tai mukauttamista ei jatketa viimeistään alkuperäisen keskeyttämisajan päättyessä tai jonkin sitä seuraavan jatkoajan päättyessä, ne päättyvät ilman eri toimenpiteitä.

3 c.   EKP:lle on ilmoitettava hyvissä ajoin 3 a ja 3 b alakohtien mukaisesti tehdyistä päätöksistä.

5 artikla

Perustana olevien omaisuuserien maturiteetti

1.  Samaan emissioon kuuluvilla SBBS-arvopapereiden etuoikeusluokilla on oltava yksi yhteinen alkuperäinen erääntymispäivä. Kyseisen erääntymispäivän on oltava sama tai enintään yhtä päivää myöhempi kuin sellaisen valtionvelkakirjan jäljellä oleva maturiteetti, jolla on pisin jäljellä oleva maturiteetti perustana olevassa salkussa.

2.  Kaikkien SBBS-arvopapereiden perustana olevassa salkussa olevien valtionvelkakirjojen jäljellä olevan maturiteetin on oltava enintään kuusi kuukautta lyhyempi kuin sellaisen valtionvelkakirjan jäljellä oleva maturiteetti, jolla on pisin jäljellä oleva maturiteetti kyseisessä salkussa.

6 artikla

Etuoikeusluokkien rakenne, maksu ja tappiot

1.  SBBS-arvopaperiemissio koostuu yhdestä ylimmästä etuoikeusluokasta ja yhdestä tai useammasta alemmasta etuoikeusluokasta. Ylimmän etuoikeusluokan liikkeessä oleva nimellisarvo on 70 prosenttia koko SBBS-arvopaperiemission liikkeessä olevasta nimellisarvosta. Erillisyhtiön on määritettävä alempien etuoikeusluokkien lukumäärä ja niiden liikkeessä olevat nimellisarvot kuitenkin niin, että alimman etuoikeusluokan nimellisarvon on oltava vähintään viisi prosenttia koko SBBS-arvopaperiemission liikkeessä olevasta nimellisarvosta.

2.  Jos epäsuotuisa kehitys haittaa vakavasti valtionvelkamarkkinoiden toimintaa jossakin jäsenvaltiossa tai unionissa ja jos komissio on vahvistanut tämän häiriön 4 kohdan mukaisesti, erillisyhtiöiden on alennettava ylimmän etuoikeusluokan liikkeessä olevaa nimellisarvoa 60 prosenttiin kaikkien kyseisen vahvistuksen jälkeen liikkeeseen laskettujen SBBS-arvopaperiemissioiden osalta.

Jos komissio on 4 kohdan mukaisesti vahvistanut, että kyseinen häiriö on päättynyt, 1 kohtaa sovelletaan kaikkiin kyseisen vahvistuksen jälkeen liikkeeseen laskettuihin SBBS-arvopaperiemissioihin.

3.  EAMV valvoo ja arvioi, vallitseeko 2 kohdassa tarkoitettu tilanne tai onko se päättynyt, ja ilmoittaa siitä komissiolle.

4.  Komissio voi antaa täytäntöönpanosäädöksen, jossa vahvistetaan, että 2 kohdassa tarkoitettu häiriö vallitsee tai että se on päättynyt. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 26 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

5.  SBBS-arvopaperin yhteydessä suoritettavat maksut riippuvat perustana olevan valtionvelkakirjasalkun maksuista.

6.  Tappioiden jakaminen ja maksujärjestys määritetään SBBS-arvopaperiemission etuoikeusluokan perusteella, ja ne vahvistetaan niin, että ne koskevat SBBS-arvopaperiemission koko elinkaarta.

Tappiot on kirjattava ja kohdistettava niiden toteutumishetkellä.

7 artikla

SBBS-arvopaperiemissio ja erillisyhtiöiden velvoitteet

1.  Erillisyhtiöiden on täytettävä kaikki seuraavat vaatimukset:

a)  ne ovat sijoittautuneet unioniin;

b)  niiden toiminta rajoitetaan SBBS-arvopaperiemissioiden liikkeeseenlaskuun ja lainanhoitoon sekä näiden SBBS-arvopaperiemissioiden perustana olevan salkun hallinnointiin 4, 5, 6 ja 8 artiklan mukaisesti;

c)  erillisyhtiöt ovat yksin vastuussa b alakohdassa tarkoitettujen palvelujen ja toiminnan tarjoamisesta.

2.  Erillisyhtiöillä on oltava täysi omistusoikeus SBBS-arvopaperiemission perustana olevaan salkkuun.

SBBS-arvopaperiemission perustana oleva salkku on Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/47/EY(13) 2 artiklan c alakohdassa määritelty panttioikeuteen perustuva rahoitusvakuusjärjestely, jolla varmistetaan erillisyhtiön taloudelliset velvoitteet sijoittajia kohtaan kyseisessä SBBS-arvopaperiemissiossa.

Tiettyyn SBBS-arvopaperiemissioon kuuluvan SBBS-arvopaperin hallussapito ei luo mitään SBBS-arvopaperiemission liikkeeseen laskevan erillisyhtiön omaisuuseriin kohdistuvia oikeuksia tai vaateita, jotka koskevat muuta kuin emission perustana olevaa salkkua ja kyseisen SBBS-arvopaperin hallussapidosta saatavia tuloja.

Perustana olevan valtionvelkakirjasalkun arvon tai siitä saatavan tuoton alenemista ei voida käyttää sijoittajien esittämän korvausvaatimuksen perusteena.

3.  Erillisyhtiön on säilytettävä tietoja ja ylläpidettävä tilejä, joiden perusteella se

a)  pitää omat omaisuuseränsä ja taloudelliset resurssinsa erillään SBBS-arvopaperiemission perustana olevan salkun omaisuuseristä ja taloudellisista resursseista sekä niihin liittyvistä tuotoista;

b)  pitää eri SBBS-arvopaperiemissioiden perustana olevat salkut ja tuotot erillään;

c)  pitää eri sijoittajien tai välittäjien hallussa olevat positiot erillään;

d)  varmistaa, että yhden emission SBBS-arvopapereiden lukumäärä on aina yhtä suuri kuin kaikkien sijoittajien tai välittäjien hallussa olevien SBBS-arvopapereiden yhteismäärä kyseisessä emissiossa;

e)  varmistaa, että SBBS-arvopapereiden yhden emission liikkeessä oleva nimellisarvo on yhtä suuri kuin kyseisen emission perustana olevan valtionvelkakirjasalkun liikkeessä oleva nimellisarvo.

4.  Erillisyhtiöt saavat pitää 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja valtionvelkakirjoja säilytyksessä, kuten Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU(14) liitteessä I olevan B osan1 kohdassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 909/2014(15) liitteessä olevan A jakson 2 kohdassa sallitaan, ainoastaan keskuspankeissa, arvopaperikeskuksissa, toimiluvan saaneissa luottolaitoksissa tai toimiluvan saaneissa sijoituspalveluyrityksissä.

4 a.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että erillisyhtiöiden hallussa olevia valtionvelkakirjoja kohdellaan samalla tavalla kuin kaikkia muitakin samoja valtionvelkakirjoja tai samojen ehtojen mukaisesti liikkeeseen laskettuja valtionvelkakirjoja.

8 artikla

Sijoituspolitiikka

1.  Erillisyhtiö saa sijoittaa 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen valtionvelkakirjojen pääoman tai korkojen maksut, jotka erääntyvät ennen SBBS-arvopaperiin liittyvän pääoman tai korkojen maksua, ainoastaan käteiseen tai euromääräisiin muihin rahavaroihin, jotka voidaan realisoida yhden päivän aikana siten, että kielteiset hintavaikutukset ovat mahdollisimman vähäiset.

Erillisyhtiöt saavat pitää ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja maksuja säilytyksessä, kuten direktiivin 2014/65/EU liitteessä I olevan B osan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) N:o 909/2014 liitteessä olevan A jakson 2 kohdassa sallitaan, ainoastaan keskuspankeissa, arvopaperikeskuksissa, toimiluvan saaneissa luottolaitoksissa tai toimiluvan saaneissa sijoituspalveluyrityksissä.

2.  Erillisyhtiö ei saa muuttaa SBBS-arvopaperin perustana olevaa salkkua ennen kyseisen SBBS-arvopaperin erääntymistä.

3.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa yksilöidään 1 kohdassa tarkoitetut rahoitusvälineet, joita voidaan pitää erittäin likvideinä ja joiden markkina- ja luottoriskit ovat alhaiset. EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

3 luku

”SBBS-arvopaperi”-nimityksen käyttö ja ilmoitus-, avoimuus- ja tiedonantovaatimukset

9 artikla

Nimityksen ”valtionvelkakirjavakuudellinen arvopaperi” käyttö

Nimitystä ”valtionvelkakirjavakuudellinen arvopaperi” tai ”SBBS-arvopaperi” voidaan käyttää vain sellaisista rahoitustuotteista, jotka täyttävät kaikki seuraavat edellytykset:

a)  rahoitustuote on jatkuvasti 4, 5 ja 6 artiklan mukainen;

a a)  erillisyhtiö noudattaa jatkuvasti 7 ja 8 artiklaa;

b)  EAMV on sertifioinut kyseisen rahoitustuotteen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja rahoitustuote on sisällytetty 10 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon.

10 artikla

SBBS-arvopapereita koskevat ilmoitusvaatimukset

1.  Erillisyhtiön on toimitettava SBBS-arvopaperiemissiota koskeva sertifiointihakemus ilmoittamalla EAMV:lle vähintään yksi viikko ennen SBBS-arvopaperiemission liikkeeseenlaskua tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitettua lomaketta käyttäen, että SBBS-arvopaperiemissio täyttää 4, 5 ja 6 artiklan vaatimukset. EAMV ilmoittaa asiasta erillisyhtiön toimivaltaiselle viranomaiselle ilman aiheetonta viivytystä.

1 a.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on oltava erillisyhtiön selvitys siitä, miten se on noudattanut kaikkia 4, 5, 6, 7 ja 8 artiklassa asetettuja vaatimuksia.

1 b.  EAMV sertifioi SBBS-arvopaperiemission vain, jos se on täysin vakuuttunut siitä, että hakemuksen tehnyt erillisyhtiö ja SBBS-arvopaperiemissio täyttävät kaikki tässä asetuksessa säädetyt vaatimukset. EAMV ilmoittaa hakemuksen tehneelle erillisyhtiölle ilman aiheetonta viivytystä, onko sertifiointi myönnetty vai evätty.

2.  EAMV pitää yllä virallisella verkkosivustollaan luetteloa kaikista SBBS-arvopaperiemissioista, jotka EAMV on sertifioinut. EAMV päivittää kyseisen luettelon välittömästi ja poistaa siitä ne SBBS-arvopaperiemissiot, joita ei enää pidetä SBBS-arvopaperiemissiona EAMV:n 15 artiklan mukaisesti tekemän päätöksen jälkeen.

3.  ▌EAMV merkitsee välittömästi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun luetteloon, aina kun se on määrännyt asianomaisen SBBS-arvopaperin osalta 16 artiklassa tarkoitettuja hallinnollisia seuraamuksia, joihin ei enää voida hakea muutosta.

3 a.  EAMV peruuttaa SBBS-arvopaperiemission sertifioinnin, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)  erillisyhtiö on nimenomaisesti luopunut sertifioinnista tai ei ole käyttänyt sitä kuuden kuukauden kuluessa sertifioinnin myöntämisestä;

b)  erillisyhtiö on saanut sertifioinnin väärien ilmoitusten perusteella tai muilla sääntöjenvastaisilla keinoilla;

c)  SBBS-arvopaperiemissio ei enää täytä sertifioinnin myöntämisen edellytyksiä.

Sertifioinnin peruuttaminen tulee voimaan välittömästi koko unionissa.

4.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta .... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

5.  EAMV laatii teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset, joissa määritetään 1 kohdassa tarkoitetussa tietojen ilmoittamisessa käytettävät lomakkeet.

EAMV toimittaa kyseisten teknisten täytäntöönpanostandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ...kuuta .... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset täytäntöönpanostandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 15 artiklan mukaisesti.

11 artikla

Avoimuusvaatimukset

1.  Erillisyhtiön on ilman aiheetonta viivytystä toimitettava sijoittajille ja EAMV:lle seuraavat tiedot:

a)  perustana olevaa salkkua koskevat tiedot, jotka ovat välttämättömiä sen arvioimiseksi, onko rahoitustuote 4, 5 ja 6 artiklan mukainen;

b)  yksityiskohtainen kuvaus SBBS-arvopaperiemission etuoikeusluokkien maksujen etuoikeusjärjestyksestä;

c)  jos esitettä ei ole laadittu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1129(16) 1 artiklan 4 tai 5 kohdassa tai 3 artiklan 2 kohdassa säädetyissä tapauksissa, yleiskatsaus SBBS-arvopaperin pääpiirteistä, mukaan lukien tapauksen mukaan tiedot vastuiden ominaisuuksista, kassavirroista ja tappioiden järjestyksestä;

d)  10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus ja 10 artiklan 1 b kohdassa tarkoitettu sertifiointi.

Tämän kohdan a alakohdassa kuvatut tiedot on asetettava saataville viimeistään yksi kuukausi SBBS-arvopaperin koronmaksun erääntymispäivän jälkeen.

2.  Erillisyhtiön on asetettava 1 kohdassa tarkoitetut tiedot saataville verkkosivustolla,

a)  jolla on hyvin toimiva tietojen laadunvalvontajärjestelmä;

b)  jolla noudatetaan asianmukaisia hallintonormeja ja pidetään yllä ja käytetään organisaatiorakennetta, joka takaa verkkosivuston jatkuvuuden ja moitteettoman toiminnan;

c)  jota koskevat järjestelmät, tarkastukset ja menettelyt, joilla yksilöidään kaikki merkitykselliset toiminnallisen riskin lähteet;

d)  johon kuuluu järjestelmiä, joilla varmistetaan vastaanotettujen tietojen suojaaminen ja eheys sekä kyseisten tietojen nopea tallennus;

e)  joka mahdollistaa sen, että tietoja säilytetään vähintään viiden vuoden ajan kunkin SBBS-arvopaperiemission erääntymispäivän jälkeen.

Erillisyhtiön on ilmoitettava sijoittajille 1 kohdassa tarkoitetut tiedot ja paikka, jossa tiedot ovat saatavilla, sijoittajille osoitetuissa SBBS-arvopapereita koskevissa asiakirjoissa.

12 artikla

Tiedonantovaatimukset

1.  Ennen kuin siirtäjä siirtää SBBS-arvopaperin, sen on annettava siirronsaajalle tiedot seuraavista:

a)  menettely, jonka mukaan perustana olevasta valtionvelkakirjasalkusta saatu tuotto kohdennetaan SBBS-arvopaperiemission eri etuoikeusluokkiin, myös perustana oleviin omaisuuseriin kohdistuneen maksulaiminlyönnin jälkeen tai kun sellainen on odotettavissa;

b)  tiedot siitä, kuinka sellaiseen vaihtotarjoukseen liittyvät äänioikeudet, joka annetaan perustana olevassa salkussa oleviin valtionvelkakirjoihin kohdistuneen maksulaiminlyönnin jälkeen tai kun sellainen on odotettavissa, on kohdennettava sijoittajille ja miten velan maksamatta jättämisestä aiheutuvat tappiot jaetaan SBBS-arvopaperiemission eri etuoikeusluokkien kesken.

2.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään 1 kohdassa tarkoitetut tiedot.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen.

Luku 4

Tuotehallinta

13 artikla

EAMV:n suorittama valvonta

1.  EAMV on ▌toimivaltainen viranomainen valvomaan, että erillisyhtiöt noudattavat tätä asetusta.

2.  EAMV:lla on ▌valtuudet valvoa, tutkia ja määrätä seuraamuksia, jotta se voi täyttää tämän asetuksen mukaiset velvollisuutensa.

EAMV:lle on annettava ainakin seuraavat valtuudet:

a)  oikeus pyytää tutustumista kaikkiin asiakirjoihin niiden muodosta riippumatta, siltä osin kuin ne liittyvät SBBS-arvopapereihin, ja saada tai ottaa niistä jäljennös;

b)  oikeus pyytää erillisyhtiötä antamaan tietoja viivytyksettä;

c)  oikeus pyytää erillisyhtiön toimintaan liittyviä tietoja keneltä tahansa henkilöltä;

d)  oikeus tehdä tarkastuksia paikan päällä siitä etukäteen ilmoittaen tai ilmoittamatta;

e)  oikeus varmistaa asianmukaisilla toimenpiteillä, että erillisyhtiö noudattaa edelleen tämän asetuksen vaatimuksia;

f)  oikeus antaa määräys, jolla varmistetaan, että erillisyhtiö noudattaa tämän asetuksen vaatimuksia ja pidättäytyy tekemästä uudelleen mitään sellaista, joka rikkoo tätä asetusta.

▌

14 artikla

Yhteistyö toimivaltaisten viranomaisten välillä ja EAMV:n kanssa

1.  SBBS-arvopapereiden koostamiseen tai muuhun SBBS-arvopapereiden markkinoihin liittyvään toimintaan osallistuvien yhteisöjen valvonnasta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten ja EAMV:n on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja vaihdettava tietoja suorittaessaan tehtäviään. Niiden on erityisesti koordinoitava tiiviisti valvontatoimiaan havaitakseen ja korjatakseen tämän asetuksen rikkomiset, kehittääkseen ja edistääkseen parhaita käytäntöjä, helpottaakseen yhteistyötä, parantaakseen tulkinnan johdonmukaisuutta ja antaakseen toisia oikeudenkäyttöalueita koskevia arviointeja erimielisyystilanteissa.

Toimivaltaisten viranomaisten toimivallan käytön helpottamiseksi ja tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden johdonmukaisen soveltamisen ja täytäntöönpanon varmistamiseksi EAMV toimii asetuksessa (EU) N:o 1095/2010 säädettyjen valtuuksien rajoissa.

2.  Toimivaltaisen viranomaisen, jolla on selkeät ja todennettavissa olevat perusteet uskoa, että erillisyhtiö rikkoo tätä asetusta, on ilmoitettava asiasta viipymättä yksityiskohtaisesti EAMV:lle. EAMV:n on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet 15 artiklassa tarkoitettu päätös mukaan luettuna.

3.  Jos erillisyhtiö jatkaa toimintaansa tavalla, joka on selvästi ristiriidassa tämän asetuksen säännösten kanssa EAMV:n toteuttamista toimenpiteistä huolimatta ▌, EAMV voi ▌toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet sijoittajien suojaamiseksi, muun muassa kieltää erillisyhtiötä kokonaan markkinoimasta jatkossa SBBS-arvopapereita sen alueella ja tehdä 15 artiklassa tarkoitetun päätöksen.

15 artikla

”SBBS-arvopaperi”-nimityksen väärinkäyttö

1.  Jos on syytä uskoa, että erillisyhtiö on rikkonut 9 artiklaa käyttämällä nimitystä ”SBBS-arvopaperi” markkinoidakseen sellaista tuotetta, joka ei täytä kyseisessä artiklassa asetettuja vaatimuksia, EAMV:n on noudatettava 2 kohdassa säädettyä menettelyä.

2.  EAMV:n on 15 päivän kuluessa mahdollista 1 kohdassa tarkoitettua rikkomista koskevan tiedon saatuaan päätettävä, onko 9 artiklaa rikottu, ja ilmoitettava asiasta ▌muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, myös sijoittajien toimivaltaisille viranomaisille, jos ne ovat tiedossa. ▌

▌

Jos EAMV katsoo, että erillisyhtiön rikkominen liittyy 9 artiklan noudattamatta jättämiseen, joka on tapahtunut hyvässä uskossa, se voi päättää myöntää erillisyhtiölle enintään yhden kuukauden aikaa korjata havaittu rikkominen alkaen päivästä, jona EAMV on ilmoittanut rikkomisesta erillisyhtiölle. Tämän ajanjakson aikana EAMV:n tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti ylläpitämässä luettelossa oleva SBBS-arvopaperi on edelleen katsottava SBBS-arvopaperiksi ja pidettävä kyseisessä luettelossa.

3.  EAMV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa täsmennetään yhteistyövelvoitteet ja 1 ja 2 kohdan mukaisesti vaihdettavat tiedot.

EAMV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään ... päivänä ... kuuta ... [kuuden kuukauden kuluttua tämän asetuksen voimaantulopäivästä].

Siirretään komissiolle valta hyväksyä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

16 artikla

Korjaavat toimenpiteet ja hallinnolliset seuraamukset

1.  Rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeutta säätää rikosoikeudellisia seuraamuksia 17 artiklan mukaisesti EAMV:n on määrättävä erillisyhtiölle tai erillisyhtiötä hallinnoivalle luonnolliselle henkilölle asianmukaiset korjaavat toimenpiteet, mukaan lukien 15 artiklassa tarkoitettu päätös ja 3 kohdassa tarkoitetut asianmukaiset hallinnolliset seuraamukset, kun erillisyhtiöt

a)  eivät ole noudattaneet 7 ja 8 artiklassa säädettyjä velvoitteita;

b)  eivät ole täyttäneet 9 artiklan vaatimuksia, myös silloin kun ne eivät ole tehneet ilmoituksia EAMV:lle 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti tai ovat tehneet harhaanjohtavan ilmoituksen;

c)  eivät ole täyttäneet 11 artiklan avoimuusvaatimuksia.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut hallinnolliset seuraamukset ovat ainakin seuraavat:

a)  julkinen lausuma, josta käy ilmi tiedot rikkomisesta vastuussa olevasta luonnollisesta henkilöstä tai oikeushenkilöstä sekä rikkomisen luonne;

b)  määräys, jossa kyseistä rikkomiseen syyllistynyttä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä vaaditaan lopettamaan rikkominen ja olemaan toistamatta sitä;

c)  väliaikainen kielto, jossa rikkomisesta vastuussa olevana pidettyä erillisyhtiön hallintoelimen jäsentä tai muuta luonnollista henkilöä kielletään hoitamasta johtotehtäviä kyseisissä erillisyhtiöissä;

d)  jos kyse on 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetusta rikkomisesta, erillisyhtiötä koskeva väliaikainen kielto tehdä 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus;

e)  hallinnollinen taloudellinen enimmäisseuraamus, joka on määrältään 5 000 000 euroa tai niissä jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö ei ole euro, vastaava arvo kansallisena valuuttana ... päivänä ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivänä], tai enintään 10 prosenttia erillisyhtiön hallintoelimen hyväksymän viimeisen käytettävissä olevan tilinpäätöksen mukaisesta erillisyhtiön vuotuisesta nettomääräisestä kokonaisliikevaihdosta;

f)  hallinnollinen taloudellinen enimmäisseuraamus, joka on enintään kaksi kertaa suurempi kuin rikkomisesta saatu hyöty, jos se voidaan määrittää, vaikka se ylittäisi e alakohdan mukaiset enimmäismäärät.

3.  Kun EAMV määrittää hallinnollisten seuraamusten tyyppiä ja tasoa, sen on otettava huomioon, missä määrin rikkominen oli tahallinen tai tuottamuksellinen, ja kaikki muut asiaan vaikuttavat olosuhteet, mukaan lukien tapauksen mukaan seuraavat:

a)  rikkomisen olennaisuus, vakavuus ja kesto;

b)  rikkomisesta vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön vastuun aste;

c)  vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön taloudellinen vahvuus;

d)  vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön saamien voittojen tai välttämien tappioiden suuruus, jos kyseiset voitot tai tappiot ovat määritettävissä;

e)  rikkomisesta kolmansille osapuolille aiheutuneet tappiot;

f)  vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön halukkuus tehdä yhteistyötä toimivaltaisen viranomaisen kanssa;

g)  vastuussa olevan luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön aiemmat rikkomiset.

4.  EAMV varmistaa, että kaikki päätökset, joilla määrätään korjaavia toimenpiteitä tai hallinnollisia seuraamuksia, ovat asianmukaisesti perusteltuja ja että niihin voidaan hakea muutosta.

17 artikla

Vuorovaikutus rikosoikeudellisten seuraamusten kanssa

Jäsenvaltioiden, jotka ovat säätäneet rikosoikeudellisista seuraamuksista 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta rikkomisesta, on sallittava EAMV:n olla yhteydessä oikeus- ja syyttäjäviranomaisiin tai rikosoikeusviranomaisiin niiden lainkäyttöalueella vastaanottaakseen tietoja asianomaisilta viranomaisilta ▌ja antaakseen niille tietoja rikosoikeudellisista tutkimuksista tai menettelyistä, jotka on käynnistetty 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rikkomisten vuoksi.

18 artikla

Hallinnollisten seuraamusten julkistaminen

1.  EAMV julkistaa verkkosivustollaan kaikki 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rikkomisen johdosta tehdyt päätökset, joissa määrätään hallinnollinen seuraamus ja joihin ei enää voi hakea muutosta, ilman aiheetonta viivästystä ja sen jälkeen, kun kyseiselle henkilölle on ilmoitettu asiasta.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun julkistamisen on sisällettävä tiedot rikkomisen tyypistä ja luonteesta ja sen luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön nimi, jolle hallinnollinen seuraamus on määrätty.

2.  EAMV julkistaa hallinnolliset seuraamukset ilman nimiä ▌seuraavissa olosuhteissa:

a)  jos luonnolliselle henkilölle määrätyn hallinnollisen seuraamuksen ollessa kyseessä henkilötietojen julkistaminen osoittautuu tällaisen julkistamisen oikeasuhteisuudesta tehdyn ennakkoarvioinnin perusteella kohtuuttomaksi;

b)  jos julkistaminen vaarantaisi rahoitusmarkkinoiden vakauden tai käynnissä olevan rikostutkinnan;

c)  jos julkistaminen aiheuttaisi suhteetonta vahinkoa asianomaiselle erillisyhtiölle tai asianomaisille luonnollisille henkilöille.

Vaihtoehtoisesti, jos ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut olosuhteet lakkaavat todennäköisesti olemasta voimassa kohtuullisen ajan kuluessa, 1 kohdan mukaisten tietojen julkistamista voidaan lykätä tällaisella ajanjaksolla.

3.  EAMV varmistaa, että 1 tai 2 kohdan mukaisesti julkistetut tiedot pysyvät sen virallisella verkkosivustolla viisi vuotta. Henkilötiedot säilytetään EAMV:n virallisella verkkosivustolla ainoastaan sen ajan, joka on tarpeen.

18 a artikla

Valvontamaksut

1.  EAMV veloittaa erillisyhtiöiltä maksut tämän asetuksen mukaisesti ja tämän artiklan 2 kohdan nojalla annettujen delegoitujen säädösten mukaisesti. Maksujen on oltava oikeasuhteisia asianomaisen erillisyhtiön liikevaihtoon nähden ja niillä on katettava kokonaan SBBS-arvopapereiden hyväksymisestä ja erillisyhtiöiden valvomisesta EAMV:lle aiheutuvat menot.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 24 a artiklan mukaisesti delegoitu säädös, jolla täydennetään tätä asetusta määrittelemällä tarkemmin maksujen tyyppi, maksujen perimisen perusteet, maksujen määrä ja maksutapa.

19 artikla

SBBS-arvopapereiden markkinoiden makrotason vakauden valvonta

Euroopan järjestelmäriskikomitea vastaa asetuksessa (EU) N:o 1092/2010 asetetun toimeksiantonsa rajoissa unionin SBBS-arvopapereiden markkinoiden makrotason vakauden valvonnasta ja toimii kyseisessä asetuksessa vahvistettujen valtuuksien mukaisesti. Jos se katsoo, että SBBS-arvopapereiden markkinat muodostavat vakavan riskin euroa rahayksikkönään käyttävien jäsenvaltioiden valtionvelkakirjojen markkinoiden moitteettomalle toiminnalle, se käyttää tarvittaessa hyväkseen sille Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1092/2010 16, 17 ja 18 artiklassa osoitettua toimivaltaa.

▌

Luku 4

Täytäntöönpanovalta ja loppusäännökset

21 artikla

Direktiivin 2009/65/EY muuttaminen

Lisätään direktiiviin 2009/65/EY 54 a artikla seuraavasti:"

”54 a artikla

1.  Jos jäsenvaltiot soveltavat 54 artiklassa tarkoitettua poikkeusta tai myöntävät 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun vapautuksen, yhteissijoitusyrityksen kotijäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on

2.  Viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuusi kuukautta SBBS-arvopapereita koskevan asetuksen voimaantulosta] jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava 1 kohdan noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitettava niistä komissiolle ja EAMV:lle.”

22 artikla

Direktiivin 2009/138/EY muuttaminen

Lisätään direktiivin 2009/138/EY 104 artiklaan 8 kohta seuraavasti:"

”8. Perusvakavaraisuuspääomavaatimusta laskettaessa valtionvelkakirjavakuudellisiin arvopapereihin, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen [lisätään viittaus SBBS-arvopapereita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 3 kohdassa, liittyviä vastuita kohdellaan kuten oman valuutan määräisiä ja sillä rahoitettuja vastuita, jotka liittyvät jäsenvaltioiden keskushallintoihin tai keskuspankkeihin.

Viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuusi kuukautta SBBS-arvopapereita koskevan asetuksen voimaantulosta] jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava ensimmäisen kohdan noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitettava niistä komissiolle ja EAMV:lle.”

23 artikla

Asetuksen (EU) N:o 575/2013 muuttaminen

Muutetaan asetus (EU) N:o 575/2013 seuraavasti:

(1)  Lisätään 268 artiklaan 5 kohta seuraavasti:"

”5. Poiketen siitä, mitä ensimmäisessä kohdassa säädetään, valtionvelkakirjavakuudellisten arvopapereiden ylintä etuoikeusluokkaa, sellaisena kuin se määritellään asetuksen [lisätään viittaus SBBS-arvopapereita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 8 kohdassa, voidaan aina käsitellä tämän artiklan ensimmäisen kohdan mukaisesti.”

(2)  Lisätään 325 artiklaan 4 kohta seuraavasti:"

”4. Tämän osaston soveltamiseksi laitosten on käsiteltävä valtionvelkakirjavakuudellisten arvopapereiden, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen [lisätään viittaus SBBS-arvopapereita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 8 kohdassa, ylimmän etuoikeusluokan muodossa olevia vastuita kuten jäsenvaltion keskushallintoon liittyviä vastuita.”

(3)  Lisätään 390 artiklan 7 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan valtionvelkakirjavakuudellisiin arvopapereihin, sellaisina kuin ne määritellään asetuksen [lisätään viittaus SBBS-arvopapereita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 3 kohdassa, liittyviin vastuisiin.”

24 artikla

Direktiivin (EU) 2016/2341 muuttaminen

Lisätään direktiiviin (EU) 2016/2341 18 a artikla seuraavasti:"

”18 a artikla

Valtionvelkakirjavakuudelliset arvopaperit

1.  Lisäeläkelaitosten varojen arvostamista, lisäeläkelaitosten omien varojen laskentaa ja lisäeläkelaitosten solvenssimarginaalin laskemista koskevissa kansallisissa säännöissä jäsenvaltioiden on käsiteltävä valtionvelkakirjavakuudellisia arvopapereita, sellaisina kuin ne määritellään asetuksessa [lisätään viittaus SBBS-arvopapereita koskevaan asetukseen] 3 artiklan 3 kohdassa, samalla tavalla kuin euroalueen valtionlainainstrumentteja.

2.  Viimeistään ... päivänä ...kuuta ... [kuusi kuukautta SBBS-arvopapereita koskevan asetuksen voimaantulosta] jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava 1 kohdan noudattamisen edellyttämät toimenpiteet ja ilmoitettava niistä komissiolle ja EAMV:lle.”

24 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttö

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle ... päivästä ...kuuta ... [tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen] viiden vuoden ajaksi 4 artiklan 3 kohdan kolmannessa ja neljännessä alakohdassa ja 18 a artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 4 artiklan 3 kohdan kolmannessa ja neljännessä alakohdassa ja 18 a artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä 4 artiklan 3 kohdan kolmannen ja neljännen alakohdan tai 18 a artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan [kahdella kuukaudella].

25 artikla

Arviointia koskeva lauseke

Aikaisintaan viiden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta ja kun saataville on tullut riittävästi tietoja, komissio tekee tätä asetusta koskevan arvioinnin siitä, onko asetukselle asetettu SBBS-arvopapereiden käyttöönottoa haittaavien tarpeettomien sääntelyesteiden poistamista koskeva tavoite saavutettu.

26 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komission päätöksellä 2001/528/EY(17) perustettu Euroopan arvopaperikomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

27 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 113. (2) EUVL C , , s. . (3) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 113. (4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019. (5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84). (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/65/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, siirtokelpoisiin arvopapereihin kohdistuvaa yhteistä sijoitustoimintaa harjoittavia yrityksiä (yhteissijoitusyritykset) koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (EUVL L 302, 17.11.2009, s. 32). (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (vakavaraisuusasetus) (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1). (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009, s. 1). (9) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/2341, annettu 14 päivänä joulukuuta 2016, ammatillisia lisäeläkkeitä tarjoavien laitosten toiminnasta ja valvonnasta (EUVL L 354, 23.12.2016, s. 37). (10) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1092/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 1). (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). (12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 472/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien euroalueen jäsenvaltioiden talouden ja julkisen talouden valvonnan tiukentamisesta (EUVL L 140, 27.5.2013, s. 1). (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/47/EY, annettu 6 päivänä kesäkuuta 2002, rahoitusvakuusjärjestelyistä (EYVL L 168, 27.6.2002, s. 43). (14) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349). (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 909/2014, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, arvopaperitoimituksen parantamisesta Euroopan unionissa sekä arvopaperikeskuksista ja direktiivien 98/26/EY ja 2014/65/EU sekä asetuksen (EU) N:o 236/2012 muuttamisesta (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 1). (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12). (17) Komission päätös 2001/528/EY, tehty 6 päivänä kesäkuuta 2001, Euroopan arvopaperikomitean perustamisesta (EYVL L 191, 13.7.2001, s. 45).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1094/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010, eurooppalaisista riskipääomarahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 345/2013, eurooppalaisista yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen erikoistuneista rahastoista annetun asetuksen (EU) N:o 346/2013, rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (EU) N:o 600/2014, eurooppalaisista pitkäaikaissijoitusrahastoista annetun asetuksen (EU) 2015/760, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä annetun asetuksen (EU) 2016/1011, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä annetun asetuksen (EU) 2017/1129 ja rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta (COM(2018)0646 – C8-0409/2018 – 2017/0230(COD))

P8_TA(2019)0374 A8-0013/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0646),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0409/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan säädösesitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 11. huhtikuuta 2018(1) ja 7. joulukuuta 2018(2) antamat lausunnot,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 15. helmikuuta 2018(3) ja 12. joulukuuta 2018(4) antamat lausunnot,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 1. huhtikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A8-0013/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1093/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1094/2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1095/2010, rahoitusvälineiden markkinoista annetun asetuksen (EU) N:o 600/2014, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä annetun asetuksen (EU) 2016/1011 ja varainsiirtojen mukana toimitettavista tiedoista annetun asetuksen (EU) 2015/847 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/2175.)

(1) EUVL C 255, 20.7.2018, s. 2. (2) EUVL C 37, 30.1.2019, s. 1. (3) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 63. (4) EUVL C 110, 22.3.2019, s. 58.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1092/2010 muuttamisesta (COM(2017)0538 – C8-0317/2017 – 2017/0232(COD))

P8_TA(2019)0375 A8-0011/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0538),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0317/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 2. maaliskuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 15. helmikuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 1. huhtikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0011/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi finanssijärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta Euroopan unionissa ja Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 1092/2010 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/2176.)

(1) EUVL C 120, 6.4.2018, s. 2. (2) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 63.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU sekä vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) annetun direktiivin 2009/138/EY muuttamisesta (COM(2017)0537 – C8-0318/2017 – 2017/0231(COD))

P8_TA(2019)0376 A8-0012/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0537),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 53 artiklan ensimmäisen kohdan sekä 62 artiklan, joiden mukaisesti komission on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0318/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 11. toukokuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 15. helmikuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 1. huhtikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0012/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta annetun direktiivin 2009/138/EY (Solvenssi II), rahoitusvälineiden markkinoista annetun direktiivin 2014/65/EU sekä rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen annetun direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/2177.)

(1) EUVL C 251, 18.7.2018, s. 2. (2) EUVL C 227, 28.6.2018, s. 63.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2013/36/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta (COM(2017)0791 – C8-0452/2017 – 2017/0358(COD))	P8_TA(2019)0377 A8-0295/2018
OIKAISUT COR02

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0791),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 53 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0452/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 22. elokuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. huhtikuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon (A8-0295/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/2034.)

(1) EUVL C 378, 19.10.2018, s. 5. (2) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 35.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta (COM(2017)0790 – C8-0453/2017 – 2017/0359(COD))	P8_TA(2019)0378 A8-0296/2018
OIKAISUT COR02

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0790),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0453/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 22. elokuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A8-0296/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista sekä asetusten (EU) N:o 1093/2010, (EU) N:o 575/2013, (EU) N:o 600/2014 ja (EU) N:o 806/2014 muuttamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/2033.)

(1) EUVL C 378, 19.10.2018, s. 5. (2) EUVL C 262, 25.7.2018, s. 35.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi avoimista ja ennakoitavista työoloista Euroopan unionissa (COM(2017)0797 – C8-0006/2018 – 2017/0355(COD))

P8_TA(2019)0379 A8-0355/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0797),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 153 artiklan 1 kohdan b alakohdan ja 2 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0006/2018)),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 23. toukokuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 5. heinäkuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 18. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön ja myös oikeudellisten asioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A8-0355/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan komission lausuman;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/1152.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Komission lausuma

Komissio tarkastelee direktiivin 23 artiklan mukaisesti uudelleen tämän direktiivin soveltamista kahdeksan vuoden kuluttua sen voimaantulopäivästä ja ehdottaa soveltuvin osin tarvittavia muutoksia. Komissio sitoutuu kiinnittämään raportissaan erityistä huomiota 1 ja 14 artiklan soveltamiseen jäsenvaltioissa. Arvioidessaan, ovatko jäsenvaltiot saattaneet direktiivin täysimääräisesti ja asianmukaisesti osaksi kansallista oikeusjärjestelmäänsä, komissio tarkistaa lisäksi, että 14 artiklaa noudatetaan.

(1) EUVL C 283, 10.8.2018, s. 39. (2) EUVL C 387, 25.10.2018, s. 53.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan työviranomaisen perustamisesta (COM(2018)0131 – C8-0118/2018 – 2018/0064(COD))

P8_TA(2019)0380 A8-0391/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0131),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 46 artiklan, 48 artiklan, 53 artiklan 1 kohdan, 62 artiklan ja 91 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0118/2018),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan sekä 46 ja 48 artiklan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. syyskuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 9. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 21. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, oikeudellisten asioiden valiokunnan, kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A8–0391/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman, joka julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden L-sarjassa sitä virallista lehteä seuraavassa lehdessä, jossa lopullinen asetus julkaistaan;

3.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan työviranomaisen perustamisesta, asetusten (EY) N:o 883/2004, (EU) N:o 492/2011 ja (EU) 2016/589 muuttamisesta ja päätöksen (EU) 2016/344 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/1149.)

LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen lausuma

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio panevat merkille, että Euroopan työviranomaisen perustamisasetuksen hyväksymishetkellä työviranomaisen kotipaikan valintaprosessia ei ole vielä saatu päätökseen.

Palauttaen mieliin sitoutumisensa vilpittömään ja avoimeen yhteistyöhön ja palauttaen mieliin perussopimukset toimielimet korostavat tietojenvaihdon suurta merkitystä Euroopan työviranomaisen kotipaikan valintaprosessin alkuvaiheista lähtien.

Varhaisen tietojenvaihdon ansiosta kolmen toimielimen olisi helpompaa käyttää perussopimusten mukaisia oikeuksiaan asiaan liittyvissä menettelyissä.

Euroopan parlamentti ja neuvosto panevat merkille komission aikeen toteuttaa kaikki asianmukaiset toimenpiteet, jotta perustamisasetuksessa säädettäisiin työviranomaisen kotipaikasta, ja varmistamaan, että työviranomainen toimii itsenäisesti mainitun asetuksen mukaisesti.

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 128. (2) EUVL C 461, 21.12.2018, s. 16.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1098/2007 ja (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1343/2011 ja (EU) N:o 1380/2013 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta (COM(2016)0134 – C8-0117/2016 – 2016/0074(COD))

P8_TA(2019)0381 A8-0381/2017

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2016)0134),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 43 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0117/2016),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 13. heinäkuuta 2016 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 7. joulukuuta 2016 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 22. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0381/2017),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… kalavarojen säilyttämisestä ja meriekosysteemien suojelemisesta teknisten toimenpiteiden avulla, neuvoston asetusten (EY) N:o 1967/2006, (EY) N:o 1224/2009 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 1380/2013, (EU) 2016/1139, (EU) 2018/973, (EU) 2019/472 ja (EU) 2019/1022 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 894/97, (EY) N:o 850/98, (EY) N:o 2549/2000, (EY) N:o 254/2002, (EY) N:o 812/2004 ja (EY) N:o 2187/2005 kumoamisesta

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/1241.)

(1) EUVL C 389, 21.10.2016, s. 67. (2) EUVL C 185, 9.6.2017, s. 82. (3) Tämä kanta korvaa 16. tammikuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0003).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan yritystilastoista, asetuksen (EY) N:o 184/2005 muuttamisesta ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla (COM(2017)0114 – C8-0099/2017 – 2017/0048(COD))

P8_TA(2019)0382 A8-0094/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0114),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 338 artiklan 1 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0099/2017),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin 2. tammikuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A8-0094/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi Euroopan yritystilastoista ja kymmenen säädöksen kumoamisesta yritystilastojen alalla

(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/2152.)

(1) EUVL C 77, 1.3.2018, s. 2.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävän yhteistyön ja OLAFin tutkimusten vaikuttavuuden osalta (COM(2018)0338 – C8-0214/2018 – 2018/0170(COD))

P8_TA(2019)0383 A8-0179/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0338),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 325 artiklan sekä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0214/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon nro 8/2018(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön ja oikeudellisten asioiden valiokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0179/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetun asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 muuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston kanssa tehtävän yhteistyön ja OLAFin tutkimusten vaikuttavuuden osalta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 325 artiklan, yhdessä Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 106 A artiklan kanssa,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon tilintarkastustuomioistuimen lausunnon(2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(4) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(5) hyväksymisen myötä unioni on vahvistanut merkittävästi sen taloudellisten etujen suojaamiseksi rikosoikeudellisin keinoin käytettäviä keinoja koskevaa yhdenmukaistettua lainsäädäntökehystä. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) saa on yksi keskeisistä painopisteistä rikosoikeuden ja petostentorjuntapolitiikan alalla, ja sillä on valtuudet toteuttaa osallistuvissa jäsenvaltioissa rikostutkintaa ja syytteeseenpanotoimia, jotka liittyvät unionin talousarvioon vaikuttaviin rikoksiin direktiivissä (EU) 2017/1371 määritellyn mukaisesti. [tark. 1]

(2)  Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’virasto’, suorittaa hallinnollisiin sääntöjenvastaisuuksiin sekä rikolliseen käyttäytymiseen liittyviä hallinnollisia tutkimuksia unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Se voi tutkimustensa päätteeksi antaa kansallisille syyttäjäviranomaisille oikeudellisia suosituksia, jotta jäsenvaltioissa voidaan toteuttaa syytteeseenpanotoimia. Tulevaisuudessa virasto ilmoittaa rikosepäilyistä EPPOlle siihen osallistuvissa jäsenvaltioissa ja tekee yhteistyötä sen kanssa tutkimustensa yhteydessä. [tark. 2]

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013(6) olisi näin ollen muutettava ja mukautettava vastaavasti asetuksen (EU) 2017/1939 hyväksymisen myötä. EPPOn ja viraston yhteistyötä koskevat asetuksen (EU) 2017/1939 säännökset olisi otettava huomioon ja niitä olisi täydennettävä asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 säännöissä, jotta varmistetaan unionin taloudellisten etujen suojan mahdollisimman korkea taso hyödyntämällä näiden virastojen välisiä synergioita. Tämä merkitsee tiivistä yhteistyötä, tiedonvaihtoa, täydentävyyttä ja päällekkäisyyksien välttämistä koskevien periaatteiden noudattamista. [tark. 3]

(4)  Viraston ja EPPOn olisi unionin talousarvion koskemattomuuden säilyttämistä koskevan yhteisen tavoitteensa vuoksi luotava ja säilytettävä tiivis suhde, joka perustuu vilpittömälle yhteistyölle ja jonka tarkoituksena on varmistaa kahden elimen toimeksiantojen täydentävyys ja toiminnan koordinointi, erityisesti kun otetaan huomioon tiiviimmän yhteistyön soveltamisala EPPOn perustamisen yhteydessä. Suhteella olisi edistettävä sitä, että kaikkia keinoja unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi käytetään ja tarpeetonta päällekkäistä työtä vältetään.

(5)  Asetuksessa (EU) 2017/1939 edellytetään, että virasto sekä unionin toimielimet, elimet, laitokset ja virastot sekä toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ilmoittavat ilman aiheetonta viivytystä EPPOlle epäillystä rikollisesta toiminnasta, jonka osalta se voisi käyttää toimivaltaansa. Koska viraston tehtävänä on suorittaa hallinnollisia tutkimuksia petoksista, lahjonnasta ja mistä tahansa muusta unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta laittomasta toiminnasta, sillä on parhaat mahdolliset edellytykset ja välineet toimia EPPOn luonnollisena kumppanina ja ensisijaisena tietolähteenä. [tark. 4]

(6)  Tekijät, jotka viittaavat mahdolliseen EPPOn toimivaltaan kuuluvaan rikolliseen toimintaan, voivat käytännössä esiintyä viraston saamissa alkuperäisissä väitteissä, tai ne voivat syntyä vasta viraston hallinnollista sääntöjenvastaisuutta koskevan epäilyn perusteella aloittaman hallinnollisen tutkimuksen aikana. Täyttääkseen EPPOlle ilmoittamista koskevan velvollisuutensa viraston on näin ollen ilmoitettava rikollisesta toiminnasta missä tahansa vaiheessa ennen tutkimuksia tai niiden aikana.

(7)  Asetuksessa (EU) 2017/1939 täsmennetään osatekijät, jotka ilmoitusten on vähintään sisällettävä. Virasto voi joutua suorittamaan väitteiden alustavan arvioinnin näiden osatekijöiden varmistamiseksi ja keräämään tarvittavat tiedot. Sen olisi toteutettava arviointi ripeästi ja sellaisin keinoin, jotka eivät vaaranna mahdollista tulevaa rikostutkintaa. Arvioinnin päätteeksi sen olisi ilmoitettava EPPOlle tämän toimivaltaan kuuluvista havaituista rikosepäilyistä.

(8)  Unionin toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen olisi voitava hyödyntää viraston asiantuntemusta niin, että virasto arvioisi alustavasti niille ilmoitetut väitteet.

(9)  Asetuksen (EU) 2017/1939 mukaan virasto ei periaatteessa saisi aloittaa hallinnollista tutkimusta, joka on rinnakkainen EPPOssa toteutettavan, samoja tosiseikkoja koskevan tutkinnan kanssa. Joissakin tapauksissa unionin taloudellisten etujen suojaaminen voi kuitenkin edellyttää, että virasto suorittaa täydentävän hallinnollisen tutkimuksen ennen EPPOn aloittaman rikosoikeudellisen menettelyn päättämistä sen selvittämiseksi, ovatko turvaamistoimenpiteet tarpeen tai olisiko toteutettava taloudellisia, kurinpidollisia tai hallinnollisia toimia. Tutkimusten täydentäminen voi olla asianmukaista muun muassa silloin, kun on perittävä takaisin unionin talousarvioon summia, joihin sovelletaan vanhentumisaikaa, kun asianomaiset summat ovat hyvin suuria tai kun on tarpeen välttää lisäkustannuksia riskitilanteissa hallinnollisten toimenpiteiden avulla.

(10)  Asetuksessa (EU) 2017/1939 säädetään, että EPPO voi pyytää virastoa suorittamaan tällaisia täydentäviä tutkimuksia. Sellaisissa tapauksissa, joissa EPPO ei pyydä täydentäviä tutkimuksia, viraston olisi tietyin edellytyksin ja EPPOa kuultuaan myös voitava tehdä aloite niiden suorittamiseen. EPPOlla olisi etenkin oltava mahdollisuus vastustaa viraston tutkimuksen aloittamista tai jatkamista taikka sen tutkimukseen liittyvien tiettyjen toimien suorittamista. Vastustuksen syyn olisi perustuttava tarpeeseen suojata EPPOn tutkinnan tuloksellisuus ja oltava tähän tavoitteeseen nähden oikeasuhteinen. Viraston olisi pidättäydyttävä toteuttamasta toimia, joita EPPO on vastustanut. Jos EPPO ei vastusta hyväksyy pyynnön, viraston tutkimusta, tutkimus olisi suoritettava tiiviissä yhteistyössä EPPOn kanssa. [tark. 6]

(11)  Viraston on aktiivisesti tuettava EPPOa tämän tutkinnoissa. EPPO voi tältä osin pyytää virastoa tukemaan tai täydentämään sen rikostutkintaa tämän asetuksen mukaisten valtuuksien nojalla. Tällaisissa tapauksissa viraston olisi suoritettava nämä toimet valtuuksiensa rajoissa ja tässä asetuksessa säädetyn kehyksen mukaisesti.

(12)  Jotta koordinointi, yhteistyö ja avoimuus viraston ja EPPOn välillä olisi tehokasta, niiden olisi vaihdettava tietoja keskenään jatkuvasti. Tietojenvaihto ennen kuin virastot aloittavat tutkimuksensa on erityisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa toimien asianmukainen koordinointi, taata täydentävyys ja välttää päällekkäisyydet. Tätä varten viraston ja EPPOn olisi hyödynnettävä asianhallintajärjestelmiensä osuma / ei osumaa -toimintoja. Viraston ja EPPOn olisi täsmennettävä työjärjestelyissään tietojenvaihdon toteutustavat ja edellytykset. [tark. 7]

(13)  Asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(7) soveltamista koskevasta arvioinnista 2 päivänä lokakuuta 2017 annetussa komission kertomuksessa todettiin, että lainsäädäntökehykseen vuonna 2013 tehdyt muutokset ovat johtaneet selkeisiin parannuksiin, jotka koskevat tutkimusten suorittamista, yhteistyötä kumppaneiden kanssa ja tutkimusten kohteena olevien henkilöiden oikeuksia. Arviointi toi samalla esiin joitakin puutteita, jotka vaikuttavat tutkimusten tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen.

(14)  On tarpeen käsitellä komission arvioinnin yksiselitteiset tulokset muuttamalla asetusta (EU, Euratom) N:o 883/2013. Nämä ovat olennaisia lyhyen aikavälin muutoksia, joilla vahvistetaan viraston tutkimusten kehystä siten, että voidaan säilyttää vahva ja täysin toimiva virasto, joka täydentää EPPOn rikosoikeudellista lähestymistapaa hallinnollisilla tutkimuksilla. Muutoksilla ei muuteta toimeksiantoa tai valtuuksia. Ne koskevat pääasiassa alueita, joilla nykyisen asetuksen epäselvyys haittaa viraston tutkimusten tehokasta suorittamista, kuten paikan päällä tehtävien tarkastusten suorittamista, mahdollisuutta saada tilitietoja tai viraston laatimien tapausraporttien hyväksyttävyyttä todisteiksi. Komission olisi toimitettava uusi, kattava ehdotus viimeistään kahden vuoden kuluessa sekä EPPOn että viraston ja niiden yhteistyön arvioimisesta. [tark. 8]

(15)  Muutokset eivät vaikuta tutkimusten yhteydessä sovellettaviin prosessuaalisiin takeisiin. Viraston on sovellettava asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96(8) sekä Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettuja prosessuaalisia takeita. Tässä kehyksessä edellytetään, että virasto suorittaa tutkimuksensa objektiivisesti, puolueettomasti ja luottamuksellisesti etsien todisteita asianomaisen henkilön puolesta ja häntä vastaan ja toteuttaa tutkintatoimia kirjallisen valtuutuksen perusteella oikeudellisen tarkastuksen jälkeen. Viraston on varmistettava, että sen tutkimusten kohteena olevien henkilöiden oikeuksia kunnioitetaan, mukaan lukien syyttömyysolettama ja oikeus olla saattamatta itseään syytteen vaaraan. Asianomaisilla henkilöillä on kuulemisen yhteydessä muun muassa oikeus itse valitsemaansa avustajaan, oikeus hyväksyä kuulemisesta laadittu pöytäkirja ja oikeus käyttää mitä tahansa unionin virallista kieltä. Heillä on myös oikeus esittää huomautuksia tapausta koskevista tosiseikoista ennen päätelmien tekoa.

(16)  Virasto suorittaa tarkastuksia ja todentamisia paikan päällä, minkä vuoksi se pääsee talouden toimijoiden tiloihin ja asiakirjoihin, kun se tutkii unionin taloudellisia etuja vahingoittavaa epäiltyä petosta, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa. Tarkastukset ja todentamiset suoritetaan tämän asetuksen ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti, ja joissakin tapauksissa näiden valtuuksien käyttöön sovelletaan kyseisten asetusten mukaan kansallisessa lainsäädännössä säädettyjä edellytyksiä. Komission arvioinnissa todettiin, että kansallisen lainsäädännön soveltamisen laajuutta ei ole aina täsmennetty, mikä haittaa viraston tutkimustoimien tehokkuutta.

(17)  Näin ollen on asianmukaista selventää, missä tapauksissa viraston tutkimuksiin olisi sovellettava kansallisia lakeja, muuttamatta kuitenkaan viraston valtuuksia tai sitä, miten asetusta sovelletaan suhteessa jäsenvaltioihin. Tämä selvennys vastaa unionin yleisen tuomioistuimen äskettäistä tuomiota asiassa T-48/16 Sigma Orionis SA v. Euroopan komissio.

(18)  Viraston suorittamiin paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin ja todentamisiin, asianomaisten talouden toimijoiden niihin suostuessa, olisi sovellettava ainoastaan unionin lainsäädäntöä. Tämän ansiosta se voi käyttää tutkintavaltuuksiaan tehokkaasti ja johdonmukaisesti kaikissa jäsenvaltioissa ja siten edistää unionin taloudellisten etujen mahdollisimman korkeatasoista suojaa kaikkialla unionissa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 325 artiklan mukaisesti.

(19)  Tilanteissa, joissa viraston on tukeuduttava kansallisiin toimivaltaisiin viranomaisiin, erityisesti kun talouden toimija vastustaa paikan päällä tehtävää tarkastusta ja todentamista, jäsenvaltioiden olisi huolehdittava siitä, että viraston toiminta on tehokasta, ja tarjottava tarvittavaa tukea kansallisen prosessioikeuden asianomaisten sääntöjen mukaisesti.

(20)  Asetuksella (EU, Euratom) N:o 883/2013 olisi otettava käyttöön talouden toimijoiden velvollisuus tehdä yhteistyötä viraston kanssa. Tämä on sen asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 vahvistetun talouden toimijoita koskevan velvollisuuden mukainen, jonka mukaan niiden on sallittava pääsy toimitiloihin, maa-alueille, kuljetusvälineisiin ja muihin ammatillisessa käytössä oleviin paikkoihin paikan päällä tehtäviä tarkastuksia ja todentamisia varten, sekä sen varainhoitoasetuksen 129 artiklassa(9) vahvistetun velvollisuuden mukainen, jonka mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myös viraston tutkimusten yhteydessä.

(21)  Yhteistyövelvoitteen myötä viraston olisi voitava vaatia talouden toimijoita, jotka ovat saattaneet olla osallisina tutkittavassa asiassa tai joilla saattaa olla merkityksellisiä tietoja, toimittamaan asiaankuuluvat tiedot. Talouden toimijat eivät tällaisia pyyntöjä noudattaessaan ole velvollisia myöntämään, että ne ovat syyllistyneet laittomaan toimintaan, mutta ne ovat kuitenkin velvollisia vastaamaan asiakysymyksiin ja toimittamaan asiakirjoja, vaikka tällaisia tietoja saatetaan käyttää niitä tai toista toimijaa vastaan sen toteamiseksi, että rikos on tapahtunut.

(22)  Talouden toimijoilla olisi oltava mahdollisuus käyttää mitä tahansa sen jäsenvaltion virallista kieltä, jossa tarkastus tehdään, ja niillä olisi oltava oikeus itse valitsemaansa avustajaan, mukaan lukien ulkopuoliseen lainopilliseen neuvonantajaan, paikan päällä tehtävien tarkastusten ja todentamisten aikana. Lainopillisen neuvonantajan läsnäolon ei kuitenkaan tulisi olla oikeudellinen edellytys paikan päällä tehtävien tarkastusten ja todentamisten pätevyydelle. Virastolla olisi oltava paikan päällä tehtävien tarkastusten ja todentamisten vaikuttavuuden varmistamiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon todistusaineiston häviämisen vaara, pääsy toimitiloihin, maa-alueille, kuljetusvälineisiin ja muihin ammatillisessa käytössä oleviin paikkoihin, ilman että sen on odotettava, että toimija pyytää neuvoja lainopilliselta neuvonantajaltaan. Sen olisi hyväksyttävä ainoastaan lyhyt, kohtuullinen viive odotettaessa lainopillisen neuvonantajan vastausta ennen tarkastuksen aloitusta. Tällaiset viiveet on rajoitettava mahdollisimman lyhyiksi.

(23)  Viraston on läpinäkyvyyden varmistamiseksi annettava paikan päällä tehtävien tarkastusten ja todentamisten yhteydessä asiaankuuluvaa tietoa talouden toimijoille niitä koskevasta yhteistyötyövelvoitteesta ja siitä kieltäytymisen seurauksista sekä tarkastukseen sovellettavasta menettelystä, asianmukaiset prosessuaaliset takeet mukaan luettuina.

(24)  Virastolla on sisäisten, ja tarvittaessa ulkoisten, tutkimusten yhteydessä pääsy toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen hallussa oleviin merkityksellisiin tietoihin. Kuten komission arvioinnissa ehdotettiin, on tarpeen selventää sitä, että tekniikan kehityksen huomioon ottamiseksi tiedot olisi saatava käytettäviksi riippumatta siitä, millaiselle minkä tyyppiselle välineelle ne on tallennettu. [tark. 9]

(25)  Jotta viraston tutkimusten kehys olisi entistä yhtenäisempi, sisäisiin ja ulkoisiin tutkimuksiin sovellettavia sääntöjä olisi yhdenmukaistettava edelleen, niin että voidaan puuttua tiettyihin komission arvioinnissa havaittuihin epäjohdonmukaisuuksiin, kun erilaiset säännöt eivät ole perusteltuja. Tämän vuoksi olisi määrättävä esimerkiksi, että ulkoisesta tutkimuksesta laaditut kertomukset ja suositukset voidaan lähettää toimielimelle, elimelle, laitokselle tai virastolle, jotta tämä voi toteuttaa asianmukaisia toimia, niin kuin on asian laita sisäisten tutkimusten yhteydessä. Viraston olisi toimeksiantonsa niin salliessa tuettava asianomaista toimielintä, elintä, laitosta tai virastoa suositusten jatkotoimissa. Viraston olisi sen ja toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen välisen yhteistyön varmistamiseksi ilmoitettava tarvittaessa asianomaiselle unionin toimielimelle, elimelle, laitokselle tai virastolle (esim. silloin, kun nämä olivat alustavien tietojen lähde), että se on päättänyt olla aloittamatta ulkoista tutkimusta.

(26)  Virastolla olisi oltava käytettävissään tarvittavat välineet rahan liikkeiden seuraamiseen, jotta se voi selvittää moniin petoksiin liittyvät tyypilliset toimintatavat. Nyt sen on mahdollista saada tutkimustoimintansa kannalta oleellisia luottolaitosten hallussa olevia pankkitietoja useissa jäsenvaltioissa tekemällä yhteistyötä kansallisten viranomaisten kanssa ja hyödyntämällä niiden tarjoamaa apua. Jotta voidaan varmistaa tehokas lähestymistapa koko unionissa, asetuksessa olisi määritettävä toimivaltaisten kansallisten viranomaisten velvollisuus antaa virastolle pankki- ja maksutilitietoja osana niiden yleistä velvollisuutta avustaa sitä. Tämä yhteistyö olisi pääsääntöisesti toteutettava jäsenvaltioiden rahanpesun selvittelykeskusten välityksellä. Kansallisten viranomaisten olisi virastoa avustaessaan noudatettava asianomaisen jäsenvaltion kansallisen prosessioikeuden säännöksiä.

(26 a)   Jotta huomioidaan prosessuaalisten oikeuksien ja takeiden suojelu ja kunnioittaminen, viraston olisi perustettava sisäinen toiminto prosessuaalisten takeiden valvojan muodossa ja osoitettava riittävät resurssit hänen käyttöönsä. Prosessuaalisten takeiden valvojalla olisi oltava pääsy kaikkiin tietoihin, joita hän tarvitsee tehtävänsä suorittamiseksi. [tark. 10]

(26 b)   Tällä asetuksella olisi perustettava virastolle valitusmekanismi yhteistyössä prosessuaalisten takeiden valvojan kanssa, jotta voidaan taata, että prosessuaalisia oikeuksia ja takeita kunnioitetaan kaikessa viraston toiminnassa. Mekanismin olisi oltava hallinnollinen mekanismi, jossa prosessuaalisten takeiden valvoja olisi vastuussa virastolle osoitettujen valitusten käsittelystä tavalla, joka kunnioittaa oikeutta hyvään hallintoon. Mekanismin olisi oltava tehokas ja sillä olisi varmistettava, että valitusten johdosta toteutetaan asianmukaisia jatkotoimia. Viraston olisi avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi raportoitava valitusmekanismista vuosikertomuksessaan. Sen olisi käsiteltävä erityisesti vastaanottamiensa valitusten määrää, prosessuaalisten oikeuksien ja takeiden loukkausten tyyppejä, kyseessä olleita toimintoja sekä mahdollisuuksien mukaan viraston toteuttamia jatkotoimia. [tark. 11]

(27)  Unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi on olennaista, että virasto lähettää ajoissa tiedot turvaamistoimenpiteiden toteuttamiseksi. Jotta voidaan varmistaa tiivis yhteistyö tältä osin viraston ja toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen välillä, on aiheellista, että viimeksi mainituilla on mahdollisuus pyytää virastolta neuvoja milloin tahansa päätettäessä soveltuvista turvaamistoimenpiteistä, mukaan lukien toimenpiteet todistusaineiston säilyttämiseksi.

(28)  Viraston laatimat kertomukset ovat nyt sallittua todistusaineistoa hallinnollisissa tai oikeudellisissa menettelyissä samalla tavoin ja samoin edellytyksin kuin kansallisten hallinnollisten tarkastajien laatimat hallinnolliset kertomukset. Komission arvioinnissa havaittiin, että joissakin jäsenvaltioissa tämä sääntö ei varmista riittävällä tavalla viraston toiminnan tehokkuutta. Jotta viraston tehokkuutta ja kertomusten johdonmukaista käyttöä voitaisiin lisätä, asetuksessa olisi säädettävä, että ne ovat hyväksyttäviä kansallisissa tuomioistuimissa käytävissä muissa kuin rikosoikeudellisissa oikeudenkäynneissä sekä jäsenvaltioiden hallinnollisissa menettelyissä. Sääntöä, joka koskee vastaavuutta kansallisten hallinnollisten tarkastajien kertomusten kanssa, olisi edelleen sovellettava kansallisissa rikosoikeudellisissa menettelyissä. Asetuksessa olisi säädettävä myös viraston kertomusten hyväksyttävyydestä hallinnollisissa ja oikeudellisissa menettelyissä unionin tasolla.

(29)  Viraston toimeksiantoon sisältyy arvonlisäveroon perustuvista omista varoista peräisin olevien unionin talousarvion tulojen suojaaminen. Viraston olisi voitava tukea ja täydentää jäsenvaltioiden toimintoja toteuttamalla tutkimuksia toimeksiantonsa mukaisesti, koordinoimalla kansallisia toimivaltaisia viranomaisia monimutkaisissa rajatylittävissä tapauksissa ja tukemalla ja avustamalla jäsenvaltioita ja EPPOa. Viraston olisi näin ollen voitava vaihtaa tietoja neuvoston asetuksella (EU) N:o 904/2010(10) perustetun Eurofisc-verkoston kautta, ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1725(11) säännökset, edistääkseen ja helpottaakseen yhteistyötä alv-petosten torjunnassa. [tark. 12]

(30)  Jäsenvaltioiden petostentorjunnan koordinointiyksiköt otettiin käyttöön asetuksella (EU, Euratom) N:o 883/2013 tehtävänään edistää viraston ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön ja tiedonvaihdon, mukaan lukien luonteeltaan operatiiviset tiedot, tehokkuutta. Arvioinnissa todettiin, että ne ovat vaikuttaneet myönteisesti viraston työhön. Lisäksi siinä havaittiin, että niiden roolia on selkeytettävä edelleen, jotta virasto saa tarvitsemaansa apua sen varmistamiseksi, että sen tutkimukset ovat tuloksellisia, samalla kun yksiköiden organisaatio ja valtuudet jätetään kunkin jäsenvaltion toimivaltaan. Petostentorjunnan koordinointiyksiköiden olisi voitava tarjota, hankkia tai koordinoida apua, jota virasto tarvitsee tehtäviensä tehokkaaseen suorittamiseen ennen ulkoista tai sisäistä tutkimusta, niiden aikana tai niiden päättyessä.

(31)  Viraston tehtävänä on avustaa jäsenvaltioita, jotta voidaan koordinoida niiden toimia unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi. Tämä on keskeinen osa sen toimeksiantoa tukea jäsenvaltioiden rajatylittävää yhteistyötä. Olisi säädettävä yksityiskohtaisemmista säännöistä viraston koordinointitoimien ja sen asiaan liittyvän jäsenvaltioiden viranomaisten, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tekemän yhteistyön helpottamiseksi. Säännöt eivät saisi rajoittaa viraston sellaisten valtuuksien käyttöä, jotka on siirretty komissiolle tietyissä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäistä avunantoa sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyötä koskevissa säännöksissä, erityisesti neuvoston asetuksessa (EY) N:o 515/97(12).

(32)  Lisäksi viraston olisi voitava pyytää apua petostentorjunnan koordinointiyksiköiltä koordinointitoimien yhteydessä ja koordinointiyksikköjen olisi voitava tehdä keskenään yhteistyötä petostentorjuntaan liittyvien yhteistyömekanismien vahvistamiseksi edelleen.

(32 a)   Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten olisi annettava viraston henkilöstöön kuuluville tehtävien suorittamista varten tarvittava apu. Kun virasto antaa oikeudellisia suosituksia jäsenvaltion kansallisille syyttäjäviranomaisille eikä jatkotoimia toteuteta, jäsenvaltion olisi perusteltava päätöksensä virastolle. Viraston olisi laadittava kerran vuodessa kertomus, jossa tehdään selkoa jäsenvaltioiden antamasta avusta ja oikeudellisten suositusten perusteella toteutetuista jatkotoimista. [tark. 13]

(32 b)   Täydentääkseen tässä asetuksessa säädettyjä tutkimusten menettelysääntöjä viraston olisi laadittava tutkimuksia koskevat menettelysäännöt, joita viraston henkilöstön on noudatettava. Tätä varten komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tällaisten menettelysääntöjen vahvistamista, rajoittamatta kuitenkaan viraston riippumattomuutta sen käyttäessä toimivaltaansa. Delegoiduilla säädöksillä olisi säädettävä erityisesti käytännöistä, joita noudatetaan viraston toimeksiannon ja sääntöjen täytäntöönpanossa; yksityiskohtaisista säännöistä, jotka koskevat tutkimusmenettelyjä sekä sallittuja tutkimustoimia; asianomaisten henkilöiden laillisista oikeuksista; prosessuaalisista takeista; säännöksistä, jotka liittyvät tietosuojaan ja tietojen luovuttamiseen sekä asiakirjoihin tutustumiseen; oikeudellista tarkastusta koskevista säännöksistä ja kaikkien asianomaisten henkilöiden käytettävissä olevista muutoksenhakukeinoista; sekä suhteista EPPOon. On erityisen tärkeää, että virasto asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. [tark. 14]

32 c)   Komission olisi arvioitava viimeistään viiden vuoden kuluttua asetuksen (EU) 2017/1939 120 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti määritellystä päivämäärästä tämän asetuksen soveltamista ja erityisesti viraston ja EPPOn välisen yhteistyön tehokkuutta ja vaikuttavuutta. [tark. 15]

(33)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävän hyvin saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on unionin taloudellisten etujen suojan vahvistaminen mukauttamalla viraston toimintaa EPPOn perustamisen huomioon ottamiseksi ja lisäämällä viraston tutkimusten vaikuttavuutta. Tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla hyväksymällä näiden virastojen välistä suhdetta koskevia sääntöjä ja parantamalla viraston tutkimusten vaikuttavuutta koko unionissa. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen petosten, lahjonnan ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjunnan tehostamiseksi.

(34)  Tämä asetus ei millään tavoin muuta jäsenvaltioiden toimivaltaa tai velvollisuuksia toteuttaa toimenpiteitä petosten, lahjonnan ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan torjumiseksi.

(35)  Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 45/2001(13) 28 artiklan 2 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut lausunnon ... päivänä ...kuuta ....(14).

(36)  Asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 olisi näin ollen muutettava tämän mukaisesti,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 seuraavasti:

-1)  Korvataan 1 artiklan 1 kohdan johdantokappale seuraavasti:"

”1. Jotta voidaan tehostaa petosten, lahjonnan ja Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön, jäljempänä asiayhteyden mukaan yhteisesti ’unioni’, taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan tai sääntöjenvastaisuuden torjuntaa, olisi päätöksellä 1999/352/EY, EHTY, Euratom perustetun Euroopan petostentorjuntaviraston, jäljempänä ’virasto’, käytettävä komissiolle kuuluvia tutkintavaltuuksia, jotka sille on annettu seuraavilla:” [tark. 16]

-1 a)  korvataan 1 artiklan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Virasto avustaa jäsenvaltioita komission tuella tiiviin ja säännöllisen yhteistyön järjestämisessä niiden toimivaltaisten viranomaisten kesken, jotta voidaan sovittaa yhteen niiden toimia, joiden tarkoituksena on suojata unionin taloudellisia etuja petoksilta. Virasto osallistuu petosten, lahjonnan ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan tai sääntöjenvastaisuuden ehkäisy- ja torjuntakeinojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Virasto edistää ja sovittaa yhteen unionin taloudellisten etujen suojaamiseen liittyvän operationaalisen kokemuksen ja parhaiden menettelytapojen jakamista jäsenvaltioiden kanssa ja niiden kesken sekä tukee jäsenvaltioiden vapaaehtoisesti toteuttamia yhteisiä petostentorjuntatoimia.” [tark. 17]

-1 b)  korvataan 1 artiklan 3 kohdan d alakohta seuraavasti:"

”d) asetus (EU) 2018/1725;” [tark. 18]

-1 c)  lisätään 1 artiklan 3 kohtaan d a alakohta seuraavasti:"

”d a) asetus (EU) 2016/679.” [tark. 19]

-1 d)  korvataan 1 artiklan 4 kohta seuraavasti:"

”4. Virasto tekee hallinnollisia tutkimuksia perussopimuksilla tai niiden nojalla perustetuissa toimielimissä, elimissä ja laitoksissa, jäljempänä ’toimielimet, elimet ja laitokset’, petosten, lahjonnan ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan tai sääntöjenvastaisuuden torjumiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 d artiklan soveltamista. Siinä tarkoituksessa se tutkii virkatehtävien hoitamiseen liittyviä vakavia tapauksia, joissa unionin virkamiehet tai sen muuhun henkilöstöön kuuluvat ovat laiminlyöneet velvollisuutensa tavalla, joka voi johtaa kurinpidolliseen tai tapauksen mukaan rikosoikeudelliseen menettelyyn, ja vastaavia velvollisuuksien laiminlyöntejä, joihin ovat syyllistyneet sellainen toimielimen tai elimen jäsen, laitoksen päällikkö taikka toimielimen, elimen tai laitoksen sellainen työntekijä, johon ei sovelleta henkilöstösääntöjä, jäljempänä yhteisesti ’virkamiehet tai muuhun henkilöstöön kuuluvat, toimielimen tai elimen jäsenet, toimiston tai viraston päälliköt taikka sen työntekijät’.” [tark. 20]

1)  Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti:"

”4 a. Virasto luo läheisen suhteen tiiviimmästä yhteistyöstä annetulla neuvoston asetuksella (EU) 2017/1939(15) perustetun Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa ja ylläpitää tätä suhdetta. Suhteen on perustuttava keskinäiseen yhteistyöhön, täydentävyyteen, päällekkäisyyksien välttämiseen ja tiedonvaihtoon. Sen tarkoituksena on erityisesti varmistaa, että kaikkia käytettävissä olevia keinoja käytetään, jotta unionin taloudellisia etuja suojataan viraston ja EPPOn toimeksiantojen keskinäisellä täydentävyydellä ja viraston EPPOlle tarjoamalla tuella. [tark. 21]

Viraston ja EPPOn välistä yhteistyötä säännellään 12 c – 12 f artiklassa.”

1 a)  korvataan 1 artiklan 5 kohta seuraavasti:"

”5. Tämän asetuksen soveltamiseksi jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset sekä unionin toimielimet, elimet tai laitokset voivat sopia viraston kanssa hallinnollisista järjestelyistä. Hallinnolliset järjestelyt voivat koskea erityisesti tietojen toimittamista, tutkimusten toteuttamista ja niiden jatkotoimia.” [tark. 22]

1 b)   korvataan 2 artiklan 2 kohta seuraavasti:"

”2) ’väärinkäytöksellä’ tarkoitetaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohdassa määriteltyä väärinkäytöstä, mukaan lukien arvonlisäverosta peräisin oleviin tuloihin vaikuttavat rikkomukset;” [tark. 23]

1 c)  korvataan 2 artiklan 3 kohta seuraavasti:"

”3) ’petoksella, lahjonnalla tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavalla muulla laittomalla toiminnalla tai sääntöjenvastaisuudella’ tarkoitetaan asiaankuuluvissa unionin säädöksissä sellaiseksi määriteltyä toimintaa;” [tark. 24]

2)  Korvataan 2 artiklan 4 kohta seuraavasti:"

”4) ’hallinnollisilla tutkimuksilla’, jäljempänä ’tutkimukset’, tarkoitetaan kaikenlaisia tarkastuksia, todentamisia ja muita viraston 3 ja 4 artiklan mukaisesti toteuttamia toimenpiteitä 1 artiklassa esitettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi ja tarvittaessa sen osoittamiseksi, että tutkimuksen kohteena oleva toiminta on luonteeltaan sääntöjenvastaista; nämä tutkimukset eivät vaikuta EPPOn tai jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten valtuuksiin aloittaa rikosoikeudellisia menettelyjä.”

2 a)  korvataan 2 artiklan 5 kohta seuraavasti:"

”5) ’asianomaisella henkilöllä’ tarkoitetaan henkilöä tai talouden toimijaa, jonka epäillään syyllistyneen petokseen, lahjontaan tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan muuhun laittomaan toimintaan tai sääntöjenvastaisuuteen ja joka siksi on viraston tutkimuksen kohteena;” [tark. 25]

2 b)  lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:"

”7 a) ’toimielimen jäsenellä’ tarkoitetaan tapauksen mukaan Euroopan parlamentin jäsentä, Eurooppa-neuvoston jäsentä, jäsenvaltion ministeritason edustajaa neuvostossa, Euroopan komission jäsentä, Euroopan unionin tuomioistuimen jäsentä, Euroopan keskuspankin neuvoston jäsentä tai tilintarkastustuomioistuimen jäsentä.” [tark. 26]

2 c)  lisätään 2 artiklaan alakohta seuraavasti:"

”7 b) ’samoilla tosiseikoilla’ tarkoitetaan sitä, että olennaiset tosiseikat ovat samat, ja olennaiset tosiseikat viittaavat siihen, että on olemassa joukko konkreettisia olosuhteita, jotka liittyvät erottamattomasti yhteen ja jotka voivat kokonaisuutena käsittää viraston tai EPPOn toimivaltaan kuuluvan rikkomuksen tutkinnan osatekijät.” [tark. 27]

3)  Korvataan 3 artikla seuraavasti:"

”3 artikla

Ulkoiset tutkimukset Jäsenvaltioissa ja kolmansissa maissa paikan päällä tehtävät tarkastukset ja todentamiset [tark. 28]

1.  Asetuksen 1 artiklassa ja 2 artiklan 1 ja 3 alakohdassa määritellyssä laajuudessa virasto suorittaa tarkastuksia ja todentamisia paikan päällä jäsenvaltioissa sekä, yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskevien sopimusten ja muiden voimassa olevien oikeudellisten välineiden mukaisesti, kolmansissa maissa ja kansainvälisten järjestöjen toimitiloissa. [tark. 29]

2.  Paikan päällä tehtävät tarkastukset ja todentamiset suoritetaan tämän asetuksen mukaisesti ja, siltä osin kuin asia ei kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan, asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti.

3.  Talouden toimijoiden on tehtävä yhteistyötä viraston kanssa sen tutkimusten yhteydessä. Virasto voi pyytää talouden toimijoilta suullisia tietoja, myös kuulusteluin, sekä kirjallisia tietoja ja kirjallisia tietoja 4 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti. [tark. 30]

4.  Virasto tekee tarkastuksia ja todentamisia paikan päällä esitettyään kirjallisen valtuutuksen tämän asetuksen 7 artiklan 2 kohdassa ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/1996 6 artiklan 1 kohdassa säädetyn mukaisesti. Se ilmoittaa asianomaiselle talouden toimijalle tarkastukseen sovellettavasta menettelystä, mukaan lukien sovellettavat prosessuaaliset takeet, sekä asianomaisen talouden toimijan yhteistyövelvoitteesta.

5.  Viraston on näitä valtuuksia käyttäessään noudatettava tässä asetuksessa ja asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 säädettyjä prosessuaalisia takeita. Asianomaisella talouden toimijalla on paikan päällä tehtävän tarkastuksen ja todentamisen aikana oikeus olla antamatta omaa syyllisyyttä tukevia lausuntoja sekä oikeus itse valitsemaansa avustajaan. Talouden toimijalle on annettava mahdollisuus käyttää mitä tahansa sen jäsenvaltion virallista kieltä, jossa toimija sijaitsee, tämän antaessa lausuntoa paikan päällä tehtävän tarkastuksen aikana. Itse valittavaa avustajaa koskevan oikeuden käyttäminen ei saa estää viraston pääsyä talouden toimijan toimitiloihin, eikä se saa perusteettomasti viivästyttää tarkastuksen aloitusta.

6.  Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on viraston pyynnöstä annettava ilman aiheetonta viivytystä sen työntekijöille apu, jonka he tarvitsevat suorittaakseen tehtävänsä tehokkaasti 7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetussa kirjallisessa valtuutuksessa esitetyn mukaisesti. [tark. 31]

Asianomaisen jäsenvaltion on huolehdittava asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti siitä, että viraston henkilökunnalla on pääsy kaikkiin tietoihin ja , asiakirjoihin, ja dataan jotka liittyvät tutkimuksen kohteena olevaan asiaan ja ovat välttämättömiä, jotta paikan päällä tehtävä tarkastus tai todentaminen voidaan suorittaa tosiasiallisesti ja tehokkaasti, ja että he voivat ottaa haltuunsa asiakirjoja tai tietoja sen varmistamiseksi, etteivät ne katoa. Jos yksityisomistuksessa olevia laitteita käytetään työtarkoituksiin, viraston on tutkittava nämä laitteet, jos virastolla on perusteltua aihetta epäillä, että niiden sisältö voi olla tutkimuksen kannalta merkityksellistä. [tark. 32]

7.  Kun talouden toimija suostuu tämän asetuksen nojalla hyväksyttyyn paikan päällä tehtävään tarkastukseen ja todentamiseen, asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95 2 artiklan 4 kohtaa ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 6 artiklan 1 kohdan kolmatta alakohtaa ja 7 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta, sikäli kuin nämä säännökset edellyttävät kansallisen lainsäädännön noudattamista ja saattavat rajoittaa viraston tietoihin ja asiakirjoihin pääsyn ehdot kansallisiin hallinnollisiin tarkastajiin sovellettaviin ehtoihin.

Jos viraston henkilökunnan tietoon tulee, että talouden toimija vastustaa tämän asetuksen nojalla hyväksyttyä paikan päällä tehtävää tarkastusta tai todentamista, asianomaisen jäsenvaltion on tarjottava henkilökunnalle lainvalvontaviranomaisten apua, jotta virasto voi suorittaa tarkastuksen tai todentamisen tehokkaasti ja ilman aiheetonta viivytystä.

Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on tämän kohdan tai 6 kohdan mukaisesti apua tarjotessaan noudatettava asianomaiseen toimivaltaiseen viranomaiseen sovellettavia kansallisia menettelysääntöjä. Jos tuen edellytyksenä on kansallisen lainsäädännön mukaisesti myönnetty oikeusviranomaisen lupa, tätä lupaa on haettava.

7 a.   Jos osoitetaan, että jäsenvaltio ei noudata 6 ja 7 kohdan mukaista yhteistyövelvoitettaan, unionilla on oikeus periä kyseiseen paikan päällä tehtävään tarkastukseen tai todentamiseen liittyvä määrä. [tark. 33]

8.  Virasto tekee osana tutkimustoimintaansa asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 9 artiklan 1 kohdan mukaisia ja 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen alakohtaisten säännöstöjen mukaisia tarkastuksia ja todentamisia jäsenvaltioissa sekä, yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskevien sopimusten ja muiden voimassa olevien oikeudellisten välineiden mukaisesti, kolmansissa maissa ja kansainvälisten järjestöjen toimitiloissa.

9.  Ulkoisen tutkimuksen aikana virasto voi saada toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen hallussa olevia, tutkimuksen kohteena olevan asian kannalta merkityksellisiä tietoja, riippumatta siitä, millaiselle välineelle tiedot on tallennettu, jos ne ovat tarpeen sen osoittamiseksi, että kyse on petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta. Tällöin sovelletaan 4 artiklan 2 ja 4 kohtaa. [tark. 34]

10.  Jos virasto käsittelee ennen ulkoisen tutkimuksen aloittamista koskevan päätöksen tekemistä tietoja, jotka viittaavat petokseen, lahjontaan tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan muuhun laittomaan toimintaan, se voi ilmoittaa asiasta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja tarvittaessa asianomaisille toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 c artiklan 1 kohdan soveltamista.

Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava, että asiassa toteutetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti aiheellisia toimia, joihin virasto voi osallistua, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen alakohtaisten säännöstöjen soveltamista. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä ilmoitettava virastolle tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella toteutetuista toimista ja niiden tuloksista.” [tark. 35]

4)  Muutetaan 4 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 4 artiklan otsikko seuraavasti:"

”Tutkimuksia koskevia muita säännöksiä” [tark. 36]

-a a)  korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Hallinnolliset tutkimukset toimielimissä, elimissä tai laitoksissa 1 artiklassa tarkoitetuilla aloilla suoritetaan tässä asetuksessa sekä kunkin toimielimen, elimen tai laitoksen päätöksissä vahvistettujen edellytysten mukaisesti.” [tark. 37]

a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:"

b)  korvataan poistetaan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Virasto voi tehdä 3 artiklan mukaisesti tarkastuksia ja todentamisia paikan päällä talouden toimijoiden tiloissa tutustuakseen sisäisen tutkimuksen kohteena olevan asian kannalta merkityksellisiin tietoihin.” [tark. 41]

b a)  korvataan 4 artiklan 4 kohta seuraavasti:"

”4. Toimielimille, elimille ja laitoksille on aina ilmoitettava siitä, että viraston henkilöstöön kuuluvat suorittavat tutkimusta niiden tiloissa tai tutustuvat niiden hallussa olevaan asiakirjaan tai dataan tai pyytävät niiden hallussa olevia tietoja. Virasto voi milloin tahansa toimittaa sisäisissä tutkimuksissa saadut tiedot asianomaiselle toimielimelle, elimelle tai laitokselle, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 ja 11 artiklan soveltamista.” [tark. 42]

b b)  korvataan 4 artiklan 5 kohta seuraavasti:"

”5. Toimielimet, elimet ja laitokset luovat asianmukaiset menettelyt ja toteuttavat tarvittavat toimenpiteet tutkimusten luottamuksellisuuden varmistamiseksi niiden kaikissa vaiheissa.” [tark. 43]

b c)  korvataan 4 artiklan 6 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

”Jos tutkimuksessa käy ilmi, että asianomainen henkilö saattaa olla virkamies tai muuhun henkilöstöön kuuluva, toimielimen tai elimen jäsen, toimiston tai viraston päällikkö taikka sen työntekijä, tästä on ilmoitettava toimielimelle, elimelle tai laitokselle, johon henkilö kuuluu.” [tark. 44]

b d)  korvataan 4 artiklan 6 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"

”Jos tutkimuksen luottamuksellisuutta ei voida taata tavanomaisia viestintäkanavia käyttäen, virasto käyttää asianmukaisia vaihtoehtoisia tiedonvälityskanavia.” [tark. 45]

b e)  korvataan 4 artiklan 7 kohta seuraavasti:"

”7. Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun toimielimen, elimen tai laitoksen tekemään päätökseen on sisällyttävä erityisesti sääntö, joka koskee virkamiesten tai muuhun henkilöstöön kuuluvien, toimielimen tai elimen jäsenten, toimiston tai viraston päälliköiden taikka niiden työntekijöiden velvollisuutta tehdä yhteistyötä viraston kanssa ja antaa sille tietoja, samalla kun varmistetaan tutkimuksen luottamuksellisuus.” [tark. 46]

c)  korvataan 8 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

”Jos virasto käsittelee, ennen kuin sisäisen tutkimuksen aloittamisesta on päätetty, tietoja, jotka viittaavat petokseen, lahjontaan tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan muuhun laittomaan toimintaan tai sääntöjenvastaisuuteen, se voi ilmoittaa asiasta asianomaiselle toimielimelle, elimelle, laitokselle tai virastolle tarvittaessa asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja asianomaisille toimielimille, elimille, laitoksille tai virastoille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 c artiklan 1 kohdan soveltamista.

Asianomaisen toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston on pyynnöstä ilmoitettava virastolle tällaisten tietojen perusteella toteutetuista toimista ja niiden tuloksista.” [tark. 47]

c a)  korvataan 8 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"

”Toimielimissä, elimissä, laitoksissa ja virastoissa suoritettavien tutkimusten osalta viraston ilmoittaessa asiasta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille sovelletaan 9 artiklan 4 kohdan toisessa ja kolmannessa alakohdassa säädettyjä menettelyä koskevia vaatimuksia. Jos toimivaltaiset viranomaiset päättävät niille toimitettujen tietojen perusteella toteuttaa toimia kansallisen lainsäädännön mukaisesti, niiden on pyynnöstä ilmoitettava siitä virastolle.” [tark. 48]

c b)  lisätään 8 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”Paikan päällä 3 artiklan mukaisesti tehtävien tarkastusten tai todentamisten osalta asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on varmistettava asianmukaisten toimien, joihin virasto voi osallistua, toteuttaminen kansallisen lainsäädännön mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen alakohtaisten sääntöjen soveltamista. Asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on pyynnöstä ilmoitettava virastolle tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella toteutetuista toimista ja niiden tuloksista.” [tark. 49]

5)  Muutetaan 5 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohdan ensimmäinen virke seuraavasti:"

”Pääjohtaja voi aloittaa tutkimuksen, kun on riittävä epäily, joka voi perustua myös kolmannen osapuolen toimittamiin tai nimettömästi toimitettuihin tietoihin, petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 d artiklan soveltamista.” [tark. 50]

a a)   korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Pääjohtaja voi aloittaa tutkimuksen, kun on riittävä epäily, joka voi perustua myös kolmannen osapuolen toimittamiin tai nimettömästi toimitettuihin tietoihin, petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 d artiklan soveltamista. Päätöstä edeltävä arviointijakso saa olla enintään kaksi kuukautta. Jos perustana olevat tiedot toimittaneen ilmiantajan henkilöllisyys on tiedossa, hänelle on tarvittaessa ilmoitettava asiasta.” [tark. 51]

a b)  korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

”Pääjohtaja päättää tutkimuksen aloittamisesta omasta aloitteestaan tai unionin toimielimen, elimen tai laitoksen pyynnöstä tai jäsenvaltion pyynnöstä.” [tark. 52]

a c)  kumotaan 2 kohdan toinen alakohta; [tark. 53]

a d)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Sinä aikana kun pääjohtaja harkitsee, aloitetaanko tutkimus 2 kohdassa tarkoitetun pyynnön perusteella ja/tai kun virasto suorittaa tutkimusta, toimielimet, elimet ja laitokset eivät saa aloittaa samoja tosiseikkoja koskevaa rinnakkaista tutkimusta, ellei viraston kanssa toisin sovita. Tätä kohtaa ei sovelleta asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisiin EPPOn tutkintoihin.” [tark. 54]

b)  lisätään 3 kohtaan virke seuraavasti:"

”Tätä kohtaa ei sovelleta asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisiin EPPOn tutkintoihin.” [tark. 55]

b a)   korvataan 5 artiklan 5 kohta seuraavasti:"

”5. Jos pääjohtaja päättää olla aloittamatta tutkimusta toimielimessä, elimessä tai laitoksessa, vaikka on riittävä epäily petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta tai väärinkäytöksestä, hänen on lähetettävä merkitykselliset tiedot viipymättä asianomaiselle toimielimelle, elimelle tai laitokselle, jotta tämä voi toteuttaa asianmukaisia toimia kyseiseen toimielimeen, elimeen tai laitokseen sovellettavien sääntöjen mukaisesti. Virasto sopii tarvittaessa kyseisen toimielimen, elimen tai laitoksen kanssa asianmukaisista toimenpiteistä tietolähteen luottamuksellisuuden suojaamiseksi ja pyytää tarvittaessa, että sille ilmoitetaan toimista, jotka on toteutettu.” [tark. 56]

c)  korvataan 6 kohta seuraavasti:"

”6. Jos pääjohtaja päättää olla aloittamatta ulkoista tutkimusta, hän voi lähettää suorittamatta 3 artiklan mukaista paikan päällä tehtävää tarkastusta tai todentamista, vaikka on riittävä epäily petoksesta, lahjonnasta tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta muusta laittomasta toiminnasta tai väärinkäytöksestä, hänen on lähetettävä merkitykselliset tiedot viipymättä asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisille viranomaisille, jotta nämä voivat tarvittaessa toteuttaa toimia unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Virasto ilmoittaa asiasta tarvittaessa myös asianomaiselle toimielimelle, elimelle, laitokselle tai virastolle.” [tark. 57]

c a)  lisätään 6 a kohta seuraavasti:"

”6 a. pääjohtaja ilmoittaa 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti valvontakomitealle määräajoin tapauksista, joissa hän on päättänyt olla aloittamatta tutkimusta, ja päätöksen perustelut.” [tark. 58]

6)  Muutetaan 7 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 7 artiklan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Pääjohtaja johtaa tutkimuksia tarvittaessa kirjallisten ohjeiden pohjalta. Pääjohtajan nimeämät viraston henkilökuntaan kuuluvat suorittavat tutkimukset hänen johdollaan. Pääjohtaja ei saa suorittaa tutkimuksia henkilökohtaisesti.” [tark. 59]

a)  korvataan 3 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

”Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on annettava viraston henkilöstöön kuuluville tarvittava apu, jotta he voivat suorittaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä tehokkaasti ja ilman aiheetonta viivytystä.”

b)  lisätään 3 kohtaan toinen alakohta seuraavasti:"

c)  lisätään 3 kohtaan kolmas alakohta seuraavasti:"

”Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on edellä olevien alakohtien mukaisesti tukea antaessaan noudatettava kaikkia niihin sovellettavia kansallisia menettelysääntöjä.”

c a)   korvataan 3 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"

”Toimielimet, elimet ja laitokset huolehtivat siitä, että niiden virkamiehet tai muuhun henkilöstöön kuuluvat, jäsenet, päälliköt ja työntekijät antavat viraston henkilökuntaan kuuluville tarvittavan avun, jotta he voivat suorittaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä tehokkaasti ja ilman aiheetonta viivytystä.” [tark. 60]

c b)  Poistetaan 4 kohta. [tark. 61]

c c)  korvataan 6 kohdan johdantokappale seuraavasti:"

”6. Jos tutkimuksissa ilmenee, että voi olla aiheellista toteuttaa hallinnollisia turvaamistoimenpiteitä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, virasto ilmoittaa viipymättä asianomaiselle toimielimelle, elimelle tai laitokselle meneillään olevasta tutkimuksesta ja ehdottaa toteutettavia toimenpiteitä. Tällöin on ilmoitettava seuraavat seikat:” [tark. 62]

c d)  korvataan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) kaikki tiedot, jotka voivat auttaa asianomaista toimielintä, elintä tai laitosta päättämään toteutettavista aiheellisista hallinnollisista turvaamistoimenpiteistä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi;” [tark. 63]

c e)  korvataan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohta seuraavasti:"

”c) mahdolliset toimenpidesuositukset luottamuksellisuuden takaamiseksi erityisesti tapauksissa, joissa käytetään kansallisen oikeusviranomaisen tai muun toimivaltaisen kansallisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia tutkintatoimenpiteitä tutkimuksiin sovellettavien kansallisten säännösten mukaisesti.” [tark. 64]

d)  korvataan 6 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"

”Ensimmäisessä alakohdassa säädetyn lisäksi asianomainen toimielin, elin, laitos tai virasto voi milloin tahansa pyytää neuvoja virastolta aikomuksenaan ryhtyä, tiiviissä yhteistyössä viraston kanssa, aiheellisiin turvaamistoimenpiteisiin, mukaan lukien toimenpiteet todistusaineiston säilyttämiseksi, ja sen on ilmoitettava viipymättä virastolle tällaisesta päätöksestä asianomaisen toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston on ilmoitettava virastolle viipymättä kaikista poikkeamisista ehdotetuista turvaamistoimenpiteistä sekä syyt tällaiseen poikkeamiseen.” [tark. 65]

e)  korvataan 8 kohta seuraavasti:"

”8. Jos tutkimusta ei saada päätökseen 12 kuukauden kuluessa sen aloittamisesta, pääjohtaja ilmoittaa asiasta valvontakomitealle tämän 12 kuukauden jakson päättyessä ja sen jälkeen aina kuuden kuukauden välein ja mainitsee tilanteen syyt sekä tarvittaessa antaa yksityiskohtaisen selvityksen viivästymisen syistä sekä tutkimuksen nopeuttamiseksi suunnitellut korjaavat toimenpiteet toteutetuista korjaavista toimenpiteistä. [tark. 66]”

e a)   lisätään 8 a kohta seuraavasti:"

”8 a. Kertomuksessa on esitettävä vähintään lyhyt kuvaus tosiseikoista, niiden oikeudellinen luokittelu, arvio aiheutuneesta tai todennäköisesti aiheutuvasta vahingosta, lakisääteisen vanhentumisajan umpeutumispäivä, syyt siihen, miksi 12 kuukauden määräaikaa ei voitu noudattaa, sekä mahdolliset tutkimuksen nopeuttamiseksi suunnitellut korjaavat toimenpiteet.” [tark. 67]

7)  Muutetaan 8 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Toimielimet, elimet ja laitokset toimittavat virastolle viipymättä kaikki tiedot, jotka liittyvät mahdollisiin petoksiin, lahjontaan tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan muuhun laittomaan toimintaan tai sääntöjenvastaisuuteen. Tämä velvoite koskee EPPOa sellaisissa asioissa, jotka eivät kuulu sen toimivaltaan asetuksen (EU) 2017/1939 IV luvun mukaisesti.” [tark. 68]

a)  lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:"

”Kun toimielimet, elimet, laitokset ja virastot antavat EPPOlle tietoja asetuksen (EU) 2017/1939 24 artiklan mukaisesti, ne voivat edellä mainitun sijaan toimittaa täyttää ensimmäisessä alakohdassa säädetyn velvoitteen toimittamalla virastolle jäljennöksen EPPOlle lähetetystä ilmoituksesta.” [tark. 69]

b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen sekä, ellei niiden kansallisessa lainsäädännössä sitä kielletä, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on viraston pyynnöstä tai omasta aloitteestaan toimitettava virastolle viipymättä kaikki hallussaan olevat asiakirjat ja tiedot, jotka liittyvät käynnissä olevaan viraston tutkimukseen. [tark. 70]

Niiden on toimitettava viraston pyynnöstä ennen tutkimuksen aloittamista kaikki niiden hallussa olevat asiakirjat ja tiedot, jotka ovat tarpeen väitteiden tai sen arvioimiseksi, täyttyvätkö 5 artiklan 1 kohdan mukaiset tutkimuksen aloittamisen edellytykset.”

c)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen sekä, ellei niiden kansallisessa lainsäädännössä sitä kielletä, jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toimitettava viraston pyynnöstä tai omasta aloitteestaan virastolle viipymättä kaikki muut niiden hallussa olevat merkitykselliset asiakirjat ja tiedot, jotka liittyvät petosten, lahjonnan tai unionin taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan tai sääntöjenvastaisuuden torjuntaan.” [tark. 71]

d)  lisätään 4 kohta seuraavasti:"

”4. Tätä artiklaa ei sovelleta EPPOon sellaisissa rikosasioissa, joiden osalta se voi käyttää toimivaltaansa asetuksen (EU) 2017/1939 22 ja 25 artiklan IV luvun mukaisesti. [tark. 72]

Tämä ei vaikuta EPPOn mahdollisuuteen toimittaa virastolle asiaankuuluvia tietoja tapauksista asetuksen (EU) 2017/1939 34 artiklan 8 kohdan, 36 artiklan 6 kohdan, 39 artiklan 4 kohdan ja 101 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisesti.”

8)  Muutetaan 9 artikla seuraavasti:

-a)   korvataan 2 kohdan neljäs alakohta seuraavasti:"

”Toisessa ja kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja vaatimuksia ei sovelleta lausuntojen hankkimiseen paikan päällä suoritettavien tarkastusten ja todentamisten yhteydessä. Asianomaiselle henkilölle on kuitenkin ennen lausunnon hankkimista ilmoitettava hänen oikeutensa, etenkin oikeus hänen itse valitsemaansa avustajaan.” [tark. 73]

-a a)   korvataan 4 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"

”Tätä varten viraston on lähetettävä asianomaiselle henkilölle kehotus esittää huomautuksia joko kirjallisesti tai viraston osoittaman henkilöstöön kuuluvan järjestämässä kuulemisessa. Kehotuksessa on esitettävä yhteenveto asianomaista henkilöä koskevista tosiseikoista ja asetuksen (EU) 2018/1725 15 ja 16 artiklassa säädetyt tiedot sekä huomautusten esittämisen määräaika, jonka on oltava vähintään kymmenen työpäivää kuulemista koskevan kehotuksen vastaanottamisesta. Tätä määräaikaa voidaan lyhentää asianomaisen henkilön nimenomaisella suostumuksella tai tutkimuksen kiireellisyyden vuoksi, mikä on perusteltava asianmukaisesti. Tutkimusta koskevassa loppukertomuksessa on viitattava näihin huomautuksiin.” [tark. 74]

a)  korvataan 4 kohdan kolmas alakohta seuraavasti:"

”Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joissa on pidettävä kiinni tutkimuksen luottamuksellisuudesta ja/tai joissa käytetään EPPOn tai kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan kuuluvia tutkintamenettelyjä, pääjohtaja voi päättää lykätä sen velvoitteen noudattamista, jonka mukaan asianomaista henkilöä on kehotettava esittämään huomautuksensa.”

a a)  lisätään 5 a kohta seuraavasti:"

”5 a. Tapauksissa, joissa virasto suosittelee oikeudellisia jatkotoimia, ja väärinkäytösten paljastajien ja ilmiantajien luottamuksellisuutta koskevien oikeuksien soveltamista rajoittamatta, asianomaisella henkilöllä on oltava mahdollisuus tutustua viraston 11 artiklan mukaisesti tutkimuksensa jälkeen laatimaan kertomukseen ja kaikkiin asiaa koskeviin asiakirjoihin siltä osin kuin ne liittyvät kyseiseen henkilöön ja elleivät, tapauksen mukaan, EPPO tai kansalliset oikeusviranomaiset vastusta tätä kuuden kuukauden määräajan sisällä. Kansallinen oikeusviranomainen voi myöntää luvan asiakirjoihin tutustumiseen myös ennen tämän määräajan umpeutumista.” [tark. 75]

8 a)  lisätään 9 a artikla seuraavasti:"

”9 a artikla

Prosessuaalisten takeiden valvoja

1.  Komissio nimittää prosessuaalisten takeiden valvojan, jäljempänä ’valvoja’, 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen viiden vuoden toimikaudeksi, jota ei voida uusia. Valvojan toimikauden päättyessä hän jatkaa tehtävässä kunnes hänen tilalleen on nimitetty uusi henkilö.

2.  Komissio laatii Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistun hakuilmoituksen perusteella luettelon valvojan tehtäviin soveltuvista pätevistä ehdokkaista. Komissio nimittää valvojan kuultuaan Euroopan parlamenttia ja neuvostoa.

3.  Valvojalla on oltava tarvittava pätevyys ja kokemus prosessuaalisten oikeuksien ja takeiden alalta.

4.  Valvoja hoitaa tehtäviään täysin itsenäisesti pyytämättä ja ottamatta tehtäviensä hoidossa ohjeita keneltäkään.

5.  Valvojan tehtävänä on seurata, että virasto noudattaa prosessuaalisia oikeuksia ja takeita. hän on vastuussa virastolle osoitettujen valitusten käsittelystä.

6.  Valvoja antaa vuosittain kertomuksen tehtäviensä hoitamisesta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle, valvontakomitealle ja virastolle. Kertomuksessa ei viitata tutkittavana oleviin yksittäisiin tapauksiin ja siinä otetaan huomioon tutkimusten luottamuksellisuus myös niiden päättymisen jälkeen.” [tark. 76]

8 b)  lisätään 9 b artikla seuraavasti:"

”9 b artikla

Valitusmekanismi

1.  Virasto toteuttaa yhteistyössä valvojan kanssa tarvittavat toimenpiteet valitusmekanismin perustamiseksi, jotta voidaan seurata ja varmistaa, että prosessuaalisia takeita kunnioitetaan viraston kaikissa toimissa.

2.  Viraston tutkimuksen kohteena olevalla henkilöllä on oikeus tehdä valvojalle kantelu, joka koskee viraston 9 artiklassa säädettyjen prosessuaalisten takeiden noudattamista. Kantelun tekemisellä ei ole lykkäävää vaikutusta käynnissä olevaan tutkimukseen.

3.  Kantelu on tehtävä viimeistään kuukauden kuluttua siitä, kun kantelun tekijä on huomannut seikat, joiden hän väittää loukkaavan hänen prosessuaalisia takeitaan. Kantelua ei voi tehdä sen jälkeen, kun tutkimuksen päättämisestä on kulunut kuukausi. Edellä 9 artiklan 2 ja 4 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja koskevat kantelut on tehtävä ennen kyseisissä säännöksissä vahvistettujen määräaikojen päättymistä.

4.  Kantelun saatuaan valvoja ilmoittaa asiasta välittömästi viraston pääjohtajalle ja antaa virastolle mahdollisuuden ratkaista kantelun tekijän esittämä asia 15 työpäivän kuluessa.

5.  Virasto toimittaa valvojalle kaikki tiedot, jotka saattavat olla tarpeen, jotta valvoja voi antaa suosituksen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 10 artiklan soveltamista.

6.  Valvoja antaa kantelua koskevan suosituksen viipymättä, mutta viimeistään kahden kuukauden kuluessa siitä, kun virasto on ilmoittanut valvojalle asian ratkaisemiseksi toteuttamistaan toimista, tai 3 kohdassa tarkoitetun määräajan päätyttyä. Suositus annetaan virastolle ja tiedoksi kantelun tekijälle. Valvoja voi poikkeustapauksissa päättää jatkaa suosituksen antamisen määräaikaa vielä 15 päivällä. Valvojan on ilmoitettava pääjohtajalle kirjeellä määräajan pidentämisen syyt. Jos valvoja ei anna suositusta tässä kohdassa säädetyssä määräajassa, valvojan katsotaan hylänneen kantelun ilman suositusta.

7.  Puuttumatta meneillään olevan tutkimuksen suorittamiseen valvoja tarkastelee kantelua kuulemismenettelyssä. Valvoja voi pyytää todistajia näiden suostumuksella antamaan kirjallisia tai suullisia selvityksiä, jotka hän katsoo asianmukaisiksi tosiseikkojen varmistamiseksi.

8.  Pääjohtajan on noudatettava valvojan suositusta asiassa, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia, joissa hän voi poiketa siitä. Jos pääjohtaja poikkeaa valvojan suosituksesta, hänen on ilmoitettava kantelun tekijälle ja valvojalle päätöksen keskeiset perustelut, sikäli kuin tämä ei vaikuta meneillään olevaan tutkimukseen. Hänen on ilmoitettava syyt valvojan suosituksen noudattamatta jättämiseen huomautuksessa, joka liitetään tutkimusta koskevaan loppukertomukseen.

9.  Pääjohtaja voi pyytää valvojalta lausuntoa mistä tahansa valvojan toimivaltaan kuuluvasta, prosessuaalisiin takeisiin liittyvästä asiasta, mukaan lukien päätöksestä lykätä 9 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua ilmoitusta asianomaiselle henkilölle. Pääjohtajan on ilmoitettava kaikissa tällaisissa pyynnöissä määräaika, johon mennessä valvojan on vastattava.

10.  Jos unionin virkamies tai muu sen palveluksessa oleva henkilö tekee pääjohtajalle henkilöstösääntöjen 90 a artiklan mukaisen kantelun ja kyseinen virkamies tai muu palveluksessa oleva henkilö on tehnyt samasta aiheesta kantelun valvojalle, pääjohtaja odottaa valvojan suositusta ennen kanteluun vastaamista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta henkilöstösääntöjen 90 a artiklassa säädettyjen määräaikojen soveltamista.” [tark. 77]

9)  Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

-a)   korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen ulkopuolisissa tutkimuksissa toimitetuilla tai saaduilla tiedoilla on niiden muodosta riippumatta kansallisen ja unionin lainsäädännön asianomaisten säännösten mukainen suoja.” [tark. 78]

-a a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Toimielimissä, elimissä, laitoksissa ja virastoissa tehtävissä tutkimuksissa toimitetut tai saadut tiedot ovat niiden muodosta riippumatta salassapitovelvollisuuden alaisia, ja niillä on unionin toimielimiin sovellettavien sääntöjen mukainen suoja.” [tark. 79]

-a b)  lisätään 3 a kohta seuraavasti:"

”3 a. Virasto julkistaa kertomuksensa ja suosituksensa sen jälkeen, kun menettelyistä vastaavat elimet ovat päättäneet kaikki asiaan liittyvät kansalliset ja unionin menettelyt eikä niiden julkistaminen enää vaikuta tutkimuksiin. Julkistamisessa on noudatettava tässä artiklassa ja 1 artiklassa säädettyjä tietosuojasääntöjä ja periaatteita.” [tark. 80]

a)  korvataan 4 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

”Virasto nimeää tietosuojavastaavan asetuksen (EY) N:o 45/2001 24 (EU) 2018/1725 43 artiklan mukaisesti.” [tark. 81]

a a)  lisätään 5 a kohta seuraavasti:"

”5 a. Henkilöitä, jotka ilmoittavat virastolle unionin taloudellisiin etuihin liittyvistä rikoksista ja loukkauksista, on suojeltava kattavasti etenkin unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelua koskevalla unionin lainsäädännöllä.” [tark. 82]

10)  Muutetaan 11 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"

”Kertomukseen voidaan liittää on liitettävä pääjohtajan suositukset toteutettavista toimista. Näissä suosituksissa on mainittava tarvittaessa toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen sekä asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten kurinpidolliset, hallinnolliset, taloudelliset ja/tai oikeudelliset toimet sekä eriteltävä erityisesti arvioidut takaisin perittävät summat sekä esitettävä todettujen tosiseikkojen alustava oikeudellinen arviointi.” [tark. 83]

b)  korvataan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Tällaisia kertomuksia ja suosituksia laadittaessa on otettava huomioon unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä soveltuvin osin asianomaisen jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö.

Viraston on toteutettava asianmukaisia sisäisiä toimenpiteitä, joilla varmistetaan loppukertomusten ja suositusten yhtenäinen laatu, ja harkittava, onko tarpeen tarkistaa tutkimusmenettelyjä koskevia ohjeita mahdollisten epäjohdonmukaisuuksien poistamiseksi. [tark. 84]

Tämän pohjalta laaditut kertomukset, mukaan lukien kertomuksia tukevat ja niihin liitetyt todisteet, ovat niiden oikeaperäisyyden toteamisen jälkeen sallittua todistusaineistoa jäsenvaltioiden kansallisissa tuomioistuimissa käytävissä muissa kuin rikosoikeudellisissa oikeudenkäynneissä sekä jäsenvaltioiden hallinnollisissa menettelyissä. Tämä asetus ei vaikuta kansallisten tuomioistuinten toimivaltaan arvioida vapaasti todisteita. [tark. 85]

Viraston laatimat kertomukset ovat sallittua todistusaineistoa sen jäsenvaltion rikosoikeudellisissa menettelyissä, joissa niiden käyttö osoittautuu välttämättömäksi, samalla tavoin ja samoin edellytyksin kuin kansallisten hallinnollisten tarkastajien laatimat hallinnolliset kertomukset. Viraston kertomuksia arvioidaan samojen sääntöjen perusteella kuin kansallisten hallinnollisten tarkastajien laatimia hallinnollisia kertomuksia, ja niillä on sama todistusarvo kuin näillä muilla kertomuksilla. [tark. 86]

Jäsenvaltioiden on ilmoitettava virastolle kaikista kansallisen oikeuden säännöistä, jotka ovat olennaisia kolmannen ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi. [tark. 87]

Kansallisten tuomioistuinten on ilmoitettava virastolle todisteiden hylkäämisestä tämän kohdan mukaisesti. Ilmoitukseen on sisällytettävä hylkäämisen oikeusperusta ja yksityiskohtaiset perustelut. Pääjohtajan on arvioitava 17 artiklan 4 kohdan mukaisissa vuosikertomuksissaan todisteiden hyväksyttävyyttä jäsenvaltioissa. [tark. 88]

Viraston laatimat kertomukset ovat sallittua todistusaineistoa unionin tuomioistuinten oikeudenkäynneissä ja unionin hallinnollisissa menettelyissä.”

c)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Ulkoisesta Tutkimuksesta laaditut kertomukset ja suositukset ja kaikki niihin liittyvät asiakirjat toimitetaan ulkoisia tarvittaessa tutkimuksia koskevien sääntöjen mukaisesti asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille ja tarvittaessa asianomaiselle toimielimelle, elimelle, laitokselle tai virastolle. Tuo toimielin, elin, laitos tai virasto toteuttaa ulkoisen tutkimuksen tulosten edellyttämät toimet, erityisesti kurinpidolliset ja oikeudelliset toimet, ja ilmoittaa niistä virastolle kertomukseen liitetyissä suosituksissa asetetussa määräajassa ja lisäksi viraston pyynnöstä. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on yhdeksän kuukauden kuluessa raportoitava virastolle toimista, joita ne ovat toteuttaneet tapausselostuksen perusteella.” [tark. 89]

c a)  Poistetaan 4 kohta. [tark. 90]

c b)  korvataan 5 kohta seuraavasti:"

”5. Jos tutkimuksesta laaditussa kertomuksessa tuodaan esiin seikkoja, jotka voivat johtaa rikosoikeudelliseen menettelyyn, nämä tiedot on toimitettava viipymättä asianomaisen jäsenvaltion oikeusviranomaisille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 c ja 12 d artiklan soveltamista.” [tark. 91]

c c)   lisätään 6 a kohta seuraavasti:"

”6 a. Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten sekä toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen on varmistettava, että pääjohtajan 1 ja 3 kohdan nojalla antamia kurinpidollisia, hallinnollisia, taloudellisia ja oikeudellisia suosituksia noudatetaan, ja toimitettava virastolle kunkin vuoden 31 päivään maaliskuuta mennessä toteutetuista toimista yksityiskohtainen kertomus, joka sisältää tarvittaessa syyt, joiden takia viraston suosituksia ei ole pantu täytäntöön.” [tark. 92]

c d)  muutetaan 8 kohta seuraavasti:"

”8. Jos ilmiantaja on toimittanut virastolle tutkimukseen johtaneita tietoja, virasto ilmoittaa hänelle tutkimuksen päättämisestä. Virasto voi kuitenkin kieltäytyä pyynnöstä, jos se katsoo, että tämän tiedon toimittaminen vahingoittaa asianomaisen henkilön oikeutettuja etuja, haittaa tutkimuksen ja sen johdosta toteutettujen toimien tehokkuutta tai vaarantaa luottamuksellisuuden.” [tark. 93]

10 a)  lisätään 11 artiklan jälkeen uusi artikla seuraavasti:"

”11 a artikla

Yleisessä tuomioistuimessa nostettu kanne

Jokainen, jota asia koskee, voi nostaa kansallisille viranomaisille tai 11 artiklan 3 kohdan nojalla toimielimille toimitetun tutkimusta koskevan kertomuksen kumoamiseksi komissiota vastaan kanteen, joka koskee toimivallan puuttumista, olennaisen menettelymääräyksen rikkomista, perussopimusten rikkomista, mukaan lukien perusoikeuskirjan rikkominen, tai harkintavallan väärinkäyttöä.” [tark. 94]

11)  Muutetaan 12 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Virasto voi toimittaa 3 artiklassa tarkoitettujen paikan päällä tehtävien tarkastusten tai todentamisten kuluessa saamiaan tietoja asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille riittävän ajoissa, jotta nämä voivat toteuttaa aiheellisia toimia kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 10 ja 11 artiklan sekä asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 säännösten soveltamista. Se voi toimittaa tietoja myös asianomaiselle toimielimelle, elimelle, laitokselle tai virastolle.” [tark. 95]

a)  lisätään 1 kohtaan virke seuraavasti:"

”Se voi toimittaa tietoja myös asianomaiselle toimielimelle, elimelle, laitokselle tai virastolle.” [tark. 96]

a a)  korvataan 2 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

”Pääjohtaja toimittaa asianomaisen jäsenvaltion oikeusviranomaisille toimielimessä, elimessä, laitoksessa tai virastossa tehdyissä tutkimuksissa saadut tiedot tosiseikoista, jotka kuuluvat kansallisen oikeusviranomaisen toimivaltaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 10 ja 11 artiklan soveltamista.” [tark. 97]

b)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Asianomaisen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on, ellei niiden kansallisessa lainsäädännössä sitä kielletä, riittävän ajoissa yhden kuukauden kuluessa ilmoitettava virastolle omasta aloitteestaan tai viraston sitä pyytäessä toimista, jotka ne ovat toteuttaneet niille tämän artiklan nojalla toimitettujen tietojen perusteella.” [tark. 98]

c)  lisätään 5 kohta seuraavasti:"

”5. Virasto voi vaihtaa omasta aloitteestaan tai pyynnöstä asiaankuuluvia tietoja neuvoston asetuksella (EU) N:o 904/2010(18) perustetun Eurofisc-verkoston kanssa.”

12)  Lisätään artiklat seuraavasti:"

”12 a artikla

Jäsenvaltioiden petostentorjunnan koordinointivirastot

1.  Jäsenvaltioiden on tämän asetuksen täytäntöönpanoa varten nimettävä yksikkö, ’petostentorjunnan koordinointivirasto’, jonka tehtävänä on edistää viraston kanssa tehtävän yhteistyön ja sen kanssa käytävän tiedonvaihdon, mukaan lukien luonteeltaan operatiiviset tiedot, tehokkuutta. Petostentorjunnan koordinointivirastoa voidaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti pitää tarvittaessa tässä asetuksessa tarkoitettuna toimivaltaisena viranomaisena.

2.  Petostentorjunnan koordinointivirastot tarjoavat, hankkivat tai koordinoivat viraston pyynnöstä ennen tutkimuksen aloittamista koskevan päätöksen tekemistä sekä tutkimuksen aikana tai sen jälkeen apua, jota virasto tarvitsee suorittaakseen tehtävänsä tehokkaasti. Tähän apuun sisältyy erityisesti kansallisten toimivaltaisten viranomaisten 3 artiklan 6 ja 7 kohdan, 7 artiklan 3 kohdan ja 8 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti tarjoama apu.

3.  Virasto voi pyytää apua petostentorjunnan koordinointivirastoilta suorittaessaan 12 b artiklan mukaisia koordinointitoimia, mukaan lukien tarvittaessa horisontaalinen yhteistyö ja tietojenvaihto petostentorjunnan koordinointivirastojen välillä.

12 b artikla

Koordinointitoimet

1.  Virasto voi 1 artiklan 2 kohdan nojalla järjestää ja helpottaa yhteistyötä jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten, toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen välillä sekä yhteistyötä ja keskinäistä avunantoa koskevien sopimusten ja muiden voimassa olevien oikeudellisten välineiden mukaisesti kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen välillä. Osallistuvat viranomaiset ja virasto voivat tätä tarkoitusta varten kerätä, analysoida ja vaihtaa tietoja, mukaan lukien operatiivisia tietoja. Viraston henkilöstö voi auttaa toimivaltaisia viranomaisia tutkimustoimissa asianomaisten viranomaisten pyynnöstä. Tähän sovelletaan 6 artiklaa, 7 artiklan 6 ja 7 kohtaa, 8 artiklan 3 kohtaa ja 10 artiklaa.

2.  Virasto voi laatia kertomuksen toteutetuista koordinointitoimista ja toimittaa sen tarvittaessa kansallisille toimivaltaisille viranomaisille sekä asianomaisille toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille.

3.  Tätä artiklaa sovelletaan rajoittamatta viraston sellaisten valtuuksien käyttöä, jotka on siirretty komissiolle tietyissä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäistä avunantoa sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyötä koskevissa säännöksissä.

3 a.   Neuvoston asetuksen (EY) N:o 515/97(19) ja asetuksen (EU) N:o 608/2013(20) mukaisia keskinäistä hallinnollista avunantoa koskevia vaatimuksia sovelletaan myös Euroopan rakenne- ja investointirahastoihin liittyvien koordinointitoimien yhteydessä tämän artiklan mukaisesti. [tark. 99].

4.  Virasto voi osallistua sovellettavan unionin lainsäädännön mukaisesti perustettuihin yhteisiin tutkintaryhmiin ja vaihtaa tässä yhteydessä tämän asetuksen nojalla hankittuja operatiivisia tietoja.

12 c artikla

Sellaisesta rikollisesta toiminnasta ilmoittaminen EPPOlle, jonka osalta EPPO voi käyttää toimivaltaansa

1.  Viraston on ilmoitettava ilman aiheetonta viivytystä EPPOlle kaikesta rikollisesta toiminnasta, jonka osalta EPPO voi käyttää toimivaltaansa asetuksen (EU) 2017/1939 22 artiklan ja 25 artiklan 2 ja 3 kohdan IV luvun mukaisesti. Ilmoitus on lähetettävä missä tahansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen viraston tutkimuksia tai niiden aikana. [tark. 100]

2.  Ilmoituksen on sisällettävä vähintäänkin tosiseikkojen kuvaus ja viraston tiedossa olevat tiedot, mukaan lukien arvio aiheutuneesta tai todennäköisesti aiheutuvasta vahingosta, jos virastolla on tällaiset tiedot, mahdollinen oikeudellinen luokittelu sekä kaikki saatavilla olevat tiedot mahdollisista uhreista, epäillyistä henkilöistä ja mahdollisista muista asianosaisista. Viraston on toimitettava EPPOlle kaikki muut mahdollisesti hallussaan pitämänsä merkitykselliset tiedot yhdessä ilmoituksen kanssa. [tark. 101]

3.  Virasto ei ole velvollinen ilmoittamaan EPPOlle ilmeisen perusteettomia väitteitä.

Tapauksissa, joissa viraston saamat tiedot eivät sisällä 2 kohdassa esitettyjä seikkoja ja käynnissä ei ole viraston tutkimusta, virasto voi arvioida väitteet alustavasti. Arviointi on tehtävä ripeästi viipymättä ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa tietojen saannista. Arviointiin sovelletaan 6 artiklaa ja 8 artiklan 2 kohtaa. Virasto pidättyy toteuttamasta toimenpiteitä, jotka voisivat vaarantaa EPPOn mahdolliset tulevat tutkinnat. [tark. 102]

Tämän alustavan arvioinnin jälkeen viraston on ilmoitettava EPPOlle, mikäli 1 kohdassa asetetut ehdot täyttyvät.

4.  Jos 1 kohdassa tarkoitettu teko tulee esiin viraston tutkimuksen aikana ja EPPO aloittaa tutkinnan ilmoituksen perusteella, virasto ei saa jatkaa samoja tosiseikkoja koskevaa tutkimustaan muuten kuin 12 e tai 12 f artiklan mukaisesti.

Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi viraston on varmistettava 12 g artiklan 2 kohdan mukaisesti EPPOn asianhallintajärjestelmästä, toteuttaako EPPO tutkintaa. Virasto voi pyytää lisätietoja EPPOlta. EPPOn on vastattava pyyntöön 10 työpäivän kuluessa.

5.  Toimielimet, elimet, laitokset ja virastot voivat pyytää virastoa arvioimaan alustavasti niille ilmoitetut väitteet. Näihin pyyntöihin sovelletaan 3 kohtaa 1–4 kohtaa soveltuvin osin. Virasto antaa alustavan arvioinnin tulokset tiedoksi asianomaiselle toimielimelle, elimelle, laitokselle tai virastolle, jollei tietojen toimittaminen vaaranna viraston tai EPPOn suorittamaa tutkintaa. [tark. 103]

6.  Jos virasto lopettaa tutkimuksensa EPPOlle tämän artiklan mukaisesti toimitetun ilmoituksen perusteella, 9 artiklan 4 kohtaa ja 11 artiklaa ei sovelleta.

12 d artikla

Tutkimusten päällekkäisyyden välttäminen

1.  Pääjohtaja ei saa aloittaa aloita 5 artiklan mukaista tutkimusta ja hän keskeyttää meneillään olevan tutkimuksen, jos EPPO toteuttaa tutkintaa samoista tosiseikoista, muuten kuin 12 e tai 12 f artiklan mukaisesti. Pääjohtaja ilmoittaa EPPOlle kustakin tällä perusteella tehdystä päätöksestä olla aloittamatta tutkimusta tai keskeyttää tutkimus. [tark. 104]

Ensimmäisen alakohdan soveltamiseksi viraston on varmistettava 12 g artiklan 2 kohdan mukaisesti EPPOn asianhallintajärjestelmästä, toteuttaako EPPO tutkintaa. Virasto voi pyytää lisätietoja EPPOlta. EPPOn on vastattava pyyntöön 10 työpäivän kuluessa. Tätä määräaikaa voidaan pidentää poikkeustapauksissa 12 g artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen työjärjestelyjen yhteydessä vahvistettavien sääntöjen mukaisesti. [tark. 105]

Jos virasto lopettaa tutkimuksensa ensimmäisen alakohdan mukaisesti, 9 artiklan 4 kohtaa ja 11 artiklaa ei sovelleta. [tark. 106]

1 a.   EPPOn pyynnöstä virasto pidättyy toteuttamasta tiettyjä toimia tai toimenpiteitä, jotka voisivat vaarantaa EPPOn tutkinnan tai toteuttamat syytetoimet. EPPO ilmoittaa virastolle ilman aiheetonta viivytystä, kun kyseisen pyynnön perusteita ei enää sovelleta. [tark. 107]

1 b.   Jos EPPO päättää tai keskeyttää tutkimuksen, jota koskevia tietoja pääjohtaja on toimittanut sille 1 kohdan mukaisesti ja joka on merkityksellinen viraston toimeksiannon toteuttamisen kannalta, sen on ilmoitettava tästä virastolle viipymättä ja se voi antaa hallinnollisia jatkotutkimuksia koskevia suosituksia. [tark. 108]

12 e artikla

Viraston tuki EPPOlle

1.  EPPOn tutkinnan aikana ja EPPOn pyynnöstä asetuksen (EU) 2017/1939 101 artiklan 3 kohdan mukaisesti viraston on toimeksiantonsa mukaisesti tuettava tai täydennettävä EPPOn toimia erityisesti seuraavasti:

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettu olevan 1 kohdan mukainen pyyntö on toimitettava kirjallisena ja siinä on ilmoitettava toimenpide tai toimenpiteet, joita EPPO pyytää virastoa suorittamaan, ja tarvittaessa toimille suunniteltu aikataulu. Siinä on oltava tiedot EPPOn tutkinnasta siltä osin kuin se on pyynnön kannalta tarkoituksenmukaista. Virasto voi tarvittaessa pyytää lisätietoja. vähintään seuraavat:

Virasto voi tarvittaessa pyytää lisätietoja. [tark. 109]

2 a.  Todisteiden hyväksyttävyyden sekä perusoikeuksien ja prosessuaalisten takeiden suojaamiseksi EPPO voi antaa virastolle tehtäväksi soveltaa tässä asetuksessa säädettyjä vaatimuksia tiukempia, perusoikeuksia, prosessuaalisia takeita ja tietosuojaa koskevia vaatimuksia silloin, kun virasto toteuttaa EPPOn pyynnöstä tuki- tai täydentäviä toimenpiteitä tämän artiklan mukaisesti. Tässä yhteydessä EPPOn on eriteltävä yksityiskohtaisesti sovellettavat muodolliset vaatimukset ja menettelyt.

Jos EPPO ei ole antanut tällaisia erityisohjeita, viraston tämän artiklan mukaisesti toteuttamiin toimenpiteisiin sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EU) 2017/1939 VI lukua (menettelytakeet) ja VIII lukua (tietosuoja). [tark. 110]

12 f artikla

Täydentävät tutkimukset

1.  Jos EPPOn toteuttaessa tutkintaa pääjohtaja katsoo asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, että viraston toimeksiannon mukaisesti olisi aloitettava tutkimus, jonka tarkoituksena on helpottaa turvaamistoimenpiteiden tai taloudellisten, kurinpidollisten tai hallinnollisten toimien toteuttamista, taikka jatkettava tällaista tutkimusta, viraston on ilmoitettava tästä EPPOlle kirjallisesti ja täsmennettävä tutkimuksen luonne ja tarkoitus sekä pyydettävä EPPOn kirjallinen suostumus täydentävän tutkimuksen aloittamiselle. [tark. 111]

EPPO voi 30 päivän EPPOn on 20 työpäivän kuluessa ilmoituksen vastaanottamisesta vastustaa joko hyväksyttävä tutkimuksen aloittamista aloittaminen tai jatkaminen tai minkä tahansa siihen liittyvien tiettyjen toimien suorittamista liittyvän toimen suorittaminen tai vastustettava niitä, jotta sen omat tutkinta- tai syytetoimet eivät vaarannu; vastustaminen voi kestää niin kauan kuin perusteet siihen ovat olemassa. EPPOn on ilmoitettava virastolle ilman aiheetonta viivästystä, kun näitä perusteita ei enää sovelleta. EPPO voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa pidentää määräaikaa vielä 10 työpäivällä. EPPOn on ilmoitettava tästä virastolle.

Jos EPPO vastustaa, virasto ei aloita täydentävää tutkimusta. Siinä tapauksessa EPPOn on ilmoitettava virastolle ilman aiheetonta viivytystä, kun näitä perusteita ei enää sovelleta. [tark. 112]

Jos EPPO ei vastusta tutkimusta edellä vahvistetussa määräajassa antaa hyväksyntänsä, virasto voi aloittaa tutkimuksen tai jatkaa tutkimusta, ja sen on suoritettava se tiiviissä yhteistyössä EPPOn kanssa. [tark. 113]

Jos EPPO ei vastaa toisessa alakohdassa vahvistetussa määräajassa, virasto voi aloittaa neuvottelut EPPOn kanssa, jotta asiasta tehdään päätös 10 päivän kuluessa. [tark. 114]

Viraston on keskeytettävä tai lopetettava tutkimuksensa tai pidättäydyttävä tiettyjen siihen liittyvien toimien suorittamisesta, jos EPPO sittemmin vastustaa tutkimusta toisessa alakohdassa vahvistetuin perustein.

2.  Jos EPPO ilmoittaa virastolle vastauksena 12 d artiklan mukaisesti toimitettuun tietopyyntöön, että se ei toteuta tutkintaa, ja myöhemmin aloittaa samoja tosiseikkoja koskevan tutkinnan, sen on ilmoitettava siitä virastolle viipymättä. Jos pääjohtaja katsoo tämän tiedon saatuaan, että viraston aloittamaa tutkimusta on jatkettava, jotta helpotetaan turvaamistoimenpiteiden tai taloudellisten, kurinpidollisten tai hallinnollisten toimien toteuttamista, sovelletaan 1 kohtaa.

12 g artikla

Työjärjestelyt ja tiedonvaihto EPPOn kanssa

1.  Virasto sopii tarvittaessa EPPOn kanssa hallinnollisista järjestelyistä yhteistyön helpottamiseksi 1 artiklan 4 a kohdassa vahvistetun mukaisesti. Tällaisilla työjärjestelyillä voidaan vahvistaa tietojen, kuten henkilötietojen, operatiivisten, strategisten tai teknisten tietojen sekä salaisiksi luokiteltujen tietojen, vaihtoa koskevat käytännön yksityiskohdat sekä tietotekniikka-alustojen perustamista koskevat yksityiskohdat, mukaan lukien yhteinen lähestymistapa ohjelmistojen päivittämiseen ja yhteensopivuuteen. Niiden on sisällettävä yksityiskohtaiset järjestelyt, jotka koskevat jatkuvaa tietojenvaihtoa virastojen vastaanottaessa ja todentaessa väitteitä ja joiden tarkoituksena on määrittää molempien organisaatioiden suorittamien tutkimusten edellyttämä toimivalta. Niihin kuuluvat myös järjestelyt, jotka koskevat todisteiden siirtämistä viraston ja EPPOn välillä, sekä kulujen jakamista koskevat järjestelyt.

Ennen työjärjestelyjen hyväksymistä EPPOn kanssa pääjohtaja toimittaa luonnoksen tiedoksi Euroopan tietosuojavaltuutetulle, valvontakomitealle ja Euroopan parlamentille. Euroopan tietosuojavaltuutetun ja valvontakomitean on annettava lausuntonsa viipymättä. [tark. 115]

2.  Virastolle annetaan osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta epäsuora pääsy EPPOn asianhallintajärjestelmässä oleviin tietoihin. Jos viraston asianhallintajärjestelmään syöttämien tietojen ja EPPOn hallussa olevien tietojen väliltä löytyy vastaavuus, vastaavuuden löytymisestä ilmoitetaan sekä EPPOlle että virastolle. Viraston on toteuttava tarvittavat toimenpiteet pääsyn antamiseksi EPPOlle osuma / ei osumaa -tyyppisten hakujen pohjalta asianhallintajärjestelmässään oleviin tietoihin.

Kukin epäsuora pääsy EPPOn asianhallintajärjestelmässä olevaan tietoon suoritetaan ainoastaan siltä osin kuin se on tarpeen tässä asetuksessa määriteltyjen viraston tehtävien suorittamiseksi, ja se on perusteltava asianmukaisesti ja vahvistettava viraston perustaman sisäisen menettelyn avulla. Viraston on pidettävä kirjaa kaikista tapauksista, joissa sille on myönnetty pääsy EPPOn asianhallintajärjestelmään.” [tark. 116]

2 a.   Viraston pääjohtaja ja Euroopan pääsyyttäjä tapaavat vähintään kerran vuodessa keskustellakseen yhteistä etua koskevista kysymyksistä. [tark. 117]

12 a)  muutetaan 15 artikla seuraavasti:

a)  korvataan 1 kohdan toinen alakohta seuraavasti:"

”Valvontakomitea seuraa erityisesti prosessuaalisten takeiden soveltamista ja tutkimusten kestoa.” [tark. 118]

b)  korvataan 1 kohdan viides alakohta seuraavasti:"

”Valvontakomitealle on annettava pääsy kaikkiin tietoihin ja asiakirjoihin, joita se pitää tehtäviensä suorittamiseksi tarpeellisina, mukaan lukien päätettyjä tutkimuksia koskevat kertomukset ja suositukset sekä tapaukset, joiden käsittely on lopetettu, puuttumatta kuitenkaan meneillään oleviin tutkimuksiin, ja ottaen asianmukaisesti huomioon luottamuksellisuutta ja tietosuojaa koskevat vaatimukset.” [tark. 119]

c)  korvataan 8 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

”Valvontakomitea nimeää puheenjohtajansa. Se hyväksyy työjärjestyksensä, joka toimitetaan ennen sen hyväksymistä tiedoksi Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tietosuojavaltuutetulle. Valvontakomitean kokoukset kutsutaan koolle sen puheenjohtajan tai pääjohtajan aloitteesta. Se pitää vähintään kymmenen kokousta vuosittain. Valvontakomitea tekee päätöksensä jäsentensä enemmistöllä. Sen sihteeristötehtävistä huolehtii komissio tiiviissä yhteistyössä valvontakomitean kanssa. Ennen henkilöstön nimittämistä sihteeristöön kuullaan valvontakomiteaa ja sen näkemykset otetaan huomioon. Sihteeristö toimii valvontakomitean ohjeiden mukaan ja komissiosta riippumatta. Komissio ei puutu valvontakomitean valvontatehtäviin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission harjoittamaa valvontakomitean ja sen sihteeristön talousarvion valvontaa.” [tark. 120]

13)  Muutetaan 16 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tapaavat kerran vuodessa pääjohtajan vaihtaakseen näkemyksiä poliittisella tasolla viraston politiikasta, joka liittyy petosten, lahjonnan ja unionin taloudellisia etuja vahingoittavan muun laittoman toiminnan tai sääntöjenvastaisuuden ehkäisy- ja torjuntakeinoihin. Valvontakomitea osallistuu näkemysten vaihtoon. Euroopan pääsyyttäjää pyydetään osallistumaan näkemystenvaihtoon. Näihin tilaisuuksiin voidaan kutsua tilintarkastustuomioistuimen, Eurojustin ja/tai Europolin jäseniä tapauskohtaisesti Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, pääjohtajan tai valvontakomitean pyynnöstä.” [tark. 121]

a)  korvataan 1 kohdan kolmas virke seuraavasti:"

”Näihin tilaisuuksiin voidaan kutsua tilintarkastustuomioistuimen, EPPOn, Eurojustin ja/tai Europolin jäseniä tapauskohtaisesti Euroopan parlamentin, neuvoston, komission, pääjohtajan tai valvontakomitean pyynnöstä.” [tark. 122]

a a)  korvataan 2 kohdan johdantokappale seuraavasti:"

”2. Näkemyksiä voidaan vaihtaa kaikista asioista, joista Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio pääsevät sopimukseen. Näkemyksiä voidaan vaihtaa erityisesti” [tark. 123]

b)  korvataan 2 kohdan d alakohta seuraavasti:"

”d) viraston sekä toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen, etenkin EPPOn, välisistä suhteista ja viraston lopullisten tutkimuskertomusten sekä viraston toimittamien muiden tietojen perusteella toteutetuista toimenpiteistä;” [tark. 124]

b a)  korvataan 2 kohdan e alakohta seuraavasti:"

”e) viraston ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten välisistä suhteista ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten viraston lopullisten tutkimuskertomusten sekä viraston toimittamien muiden tietojen perusteella toteuttamista toimista;” [tark. 125]

b b)  lisätään kohta seuraavasti:"

”4 a. Näkemystenvaihdon puheenjohtajuus kiertää Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä.” [tark. 126]

14)  Muutetaan 17 artikla seuraavasti:

-a)  korvataan 1 kohta seuraavasti:"

”1. Virastoa johtaa pääjohtaja. Komissio nimittää pääjohtajan 2 kohdassa esitetyn menettelyn mukaisesti. Pääjohtajan toimikausi kestää seitsemän vuotta, eikä se ole uusittavissa. Pääjohtaja otetaan palvelukseen väliaikaisena toimihenkilönä henkilöstösääntöjen mukaisesti.” [tark. 127]

-a a)  korvataan 2 kohta seuraavasti:"

”2. Komissio julkaisee uuden pääjohtajan nimittämistä varten Euroopan unionin virallisessa lehdessä hakemuspyynnön. Pyyntö julkaistaan vähintään kuusi kuukautta ennen virassa olevan pääjohtajan toimikauden päättymistä. Saatuaan valvontakomitean myönteisen lausunnon komission soveltamasta valintamenettelystä komissio laatii luettelon ehdokkaista, jotka täyttävät vaaditut kelpoisuusvaatimukset. Pääjohtaja nimetään Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisellä sopimuksella, ja tämän jälkeen komissio nimittää hänet.” [tark. 128]

a)  korvataan 3 kohta seuraavasti:"

”3. Pääjohtaja ei pyydä eikä ota vastaan ohjeita miltään hallitukselta, toimielimeltä, elimeltä, laitokselta eikä virastolta hoitaessaan tehtäviään, jotka liittyvät ulkoisten ja sisäisten tutkimusten tai koordinointitoimien aloittamiseen ja suorittamiseen tai tällaisia tutkimuksia tai koordinointitoimia koskevien kertomusten laatimiseen. Jos pääjohtaja katsoo, että jokin komission toteuttama toimenpide vaarantaa hänen riippumattomuutensa, hän ilmoittaa siitä välittömästi valvontakomitealle ja päättää mahdollisen kanteen nostamisesta komissiota vastaan unionin tuomioistuimessa.” [tark. 129]

a a)  korvataan 4 kohta seuraavasti:"

”4. Pääjohtaja raportoi säännöllisesti ja ainakin vuosittain Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle viraston suorittamien tutkimusten tuloksista, toteutetuista toimista, esiin tulleista ongelmista ja siitä, mitä jatkotoimia virasto on toteuttanut 15 artiklan mukaisten valvontakomitean suositusten johdosta, tutkimusten luottamuksellisuudesta kiinni pitäen, asianomaisten henkilöiden ja ilmiantajien laillisia oikeuksia kunnioittaen ja, mikäli aiheellista, oikeuskäsittelyyn sovellettavia kansallisia säännöksiä noudattaen.

Vuosikertomuksessa arvioidaan myös jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten sekä toimielinten, elinten, laitosten ja virastojen kanssa tehtävän yhteistyön astetta kiinnittäen erityistä huomiota 11 artiklan 2 kohdan ja 6 a kohdan täytäntöönpanoon.” [tark. 130]

a b)  lisätään 4 a kohta seuraavasti:"

”4 a. Pääjohtaja voi Euroopan parlamentin talousarvion valvontaoikeuksiensa yhteydessä esittämästä pyynnöstä antaa tietoja viraston toiminnasta noudattaen tutkimusten luottamuksellisuutta ja jatkotoimia koskevia menettelyjä. Euroopan parlamentti varmistaa tämän kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen luottamuksellisuuden.” [tark. 131]

a c)  kumotaan 5 kohdan ensimmäinen alakohta. [tark. 132]

b)  korvataan 5 kohdan toisen alakohdan b alakohta seuraavasti:"

”b) tapauksista, joissa jäsenvaltioiden oikeusviranomaisille ja tai EPPOlle on toimitettu tietoja;” [tark. 133]

b a)  lisätään 5 kohdan kolme kohtaan alakohta seuraavasti:"

”b a) tapauksista, joiden käsittely on lopetettu;” [tark. 134]

b b)  korvataan 7 kohta seuraavasti:"

”7. Pääjohtaja luo sisäisen neuvonanto- ja valvontamenettelyn, mukaan lukien oikeudellisen tarkastuksen, joka liittyy muun muassa asianomaisten henkilöiden ja todistajien prosessuaalisten takeiden ja perusoikeuksien sekä asianomaisten jäsenvaltioiden kansallisen oikeuden kunnioittamiseen, sekä erityisen viittauksen 11 artiklan 2 kohtaan. Oikeudellisen tarkastuksen suorittavat viraston oikeusalan ja tutkintamenettelyjen asiantuntijat, joilla on pätevyys tuomarinvirkaan jossakin jäsenvaltiossa. Heidän lausuntonsa liitetään loppukertomukseen.” [tark. 135]

b c)  korvataan 8 kohta seuraavasti:"

Valmistelutyönsä aikana komissio kuulee valvontakomiteaa ja Euroopan tietosuojavaltuutettua.

Tämän kohdan mukaisesti hyväksytyt delegoidut säädökset julkaistaan tiedoksi viraston internetsivustolla kaikilla unionin virallisilla kielillä.” [tark. 136]

c)  lisätään 8 kohdan ensimmäiseen alakohtaan e alakohta seuraavasti:"

”e) suhteet EPPOon.” [tark. 137]

c a)  korvataan 9 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:"

”Komissio kuulee valvontakomiteaa ennen kuin toteuttaa pääjohtajaan kohdistuvia kurinpitotoimia tai pidättää hänen koskemattomuutensa.” [tark. 138]

14 a)  korvataan 19 artikla seuraavasti:"

”19 artikla

Arviointikertomus ja asetuksen tarkistus

Komissio toimittaa viimeistään viiden vuoden kuluttua asetuksen (EU) 2017/1939 120 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaisesti määritellystä päivämäärästä Euroopan parlamentille ja neuvostolle arviointikertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja vaikutuksista, erityisesti viraston ja EPPOn välisen yhteistyön tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Arviointikertomukseen liitetään valvontakomitean lausunto.

Komissio tekee viimeistään kahden vuoden kuluttua ensimmäisen alakohdan mukaisen arviointikertomuksen toimittamisesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotuksen viraston toimintakehyksen uudistamiseksi, mukaan lukien täydentävät tai yksityiskohtaisemmat säännöt viraston perustamisesta, tehtävistä tai sen toimiin sovellettavista menettelyistä, erityisesti sen yhteistyöstä EPPOn kanssa, rajatylittävistä tutkimuksista ja tutkimuksista niissä jäsenvaltioissa, jotka eivät osallistu EPPOon.” [tark. 139]

14 b)  Lisätään uusi 19 a artikla seuraavasti:"

”19 a artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle … päivästä …kuuta … (tämän asetuksen voimaantulopäivä) neljän vuoden ajaksi 17 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän neljän vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.  Edellä olevan 17 artiklan 8 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.” [tark. 140]

2 artikla

1.  Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.  Edellä 1 artiklan 12 kohdassa tarkoitettua 12 c – 12 f artiklaa sovelletaan asetuksen (EU) 2017/1939 120 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa määritellystä päivästä alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) ETT:n lausunto nro 8/2018. (2) EUVL C 42, 1.2.2019, s. 1. (3) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019. (4) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29). (5) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (’EPPO’) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1). (6) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1). (7) COM(2017)0589. Kertomukseen oli liitetty arviointia koskeva komission yksiköiden valmisteluasiakirja SWD(2017) 332 sekä viraston valvontakomitean lausunto 2/2017. (8) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2–5). (9) Yllä mainittu 129 artikla lisätään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 2018/XX (uusi varainhoitoasetus), josta on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen ja joka on tarkoitus hyväksyä lähikuukausina. (10) Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla, EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1–18. (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39). (12) Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1–16). (13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 45/2001, annettu 18 päivänä joulukuuta 2000, yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta (EYVL L 8, 12.1.2001, s.1). (14) EUVL C ... (15) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (’EPPO’) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1). (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/849, annettu 20 päivänä toukokuuta 2015, rahoitusjärjestelmän käytön estämisestä rahanpesuun tai terrorismin rahoitukseen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/60/EY ja komission direktiivin 2006/70/EY kumoamisesta (EUVL L 141, 5.6.2015, s. 73). (17) Yllä mainittu 32 a artiklan 3 kohta lisätään direktiiviin (EU) 2015/849 direktiivin (EU) 2015/849 muuttamisesta annettavalla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/XX, josta on päästy poliittiseen yhteisymmärrykseen 19 päivänä joulukuuta 2017 ja joka on tarkoitus hyväksyä lähikuukausina. (18) Neuvoston asetus (EU) N:o 904/2010, annettu 7 päivänä lokakuuta 2010, hallinnollisesta yhteistyöstä ja petosten torjunnasta arvonlisäverotuksen alalla (EUVL L 268, 12.10.2010, s. 1). (19) Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1). (20) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 608/2013, annettu 12 päivänä kesäkuuta 2013, teollis- ja tekijänoikeuksien tullivalvonnasta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1383/2003 kumoamisesta (EUVL L 181, 29.6.2013, s. 15).

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi (COM(2018)0474 – C8-0273/2018 – 2018/0258(COD))

P8_TA(2019)0384 A8-0460/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0474),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 33 artiklan, 114 artiklan ja 207 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0273/2018),

—  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan ja kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan lausunnot (A8-0460/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen/päätöksen/direktiivin (EU) .../… antamiseksi tullitarkastuslaitteiden rahoitusvälineen perustamisesta yhdennetyn rajaturvallisuuden rahaston osaksi

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33, 114 ja 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionin ulkorajoilla sijaitsevat 2 140 tullitoimipaikkaa(5)tarvitsevat asianmukaiset laitteet varmistaakseen tulliliiton toimintaan tehokkaan ja tuloksellisen toiminnan. Riittävien ja samantasoisten tullitarkastusten tarve on entistäkin tärkeämpi, koska tullin on perinteisen varojenkeruutehtävänsä lisäksi yhä enemmän tehostettava unionin ulkorajojen yli saapuvien ja poistuvien tavaroiden tarkastuksia turvallisuuden ja vaarattomuuden varmistamiseksi. Tällaisten ulkorajojen yli liikkuvien tavaroiden tarkastusten ei tulisi kuitenkaan heikentää kolmansien kanssa käytävää laillista kauppaa, vaan sitä olisi sen sijaan helpotettava turvallisuusvaatimusten mukaisesti. [tark. 1]

(1 a)  Tulliliitto on maailman suurimpiin kaupparyhmittymiin kuuluvan Euroopan unionin kulmakiviä, ja se on välttämätön sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle ja hyödyllinen niin yrityksille kuin kansalaisillekin. Euroopan parlamentti totesi 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa(6) olevansa erityisen huolestunut tullipetoksista, jotka ovat johtaneet merkittäviin tulojen menetyksiin unionin talousarviossa. Euroopan parlamentti katsoi, että unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään, ja kehotti siksi jatkamaan tukea nykyisille politiikoille, lisäämään unionin lippulaivaohjelmien resursseja ja rahoittamaan uudet tehtävät lisärahoituksen turvin. [tark. 2]

(2)  Eri jäsenvaltiot eivät tällä hetkellä tee tullitarkastuksia tasapainoisesti. Tämä epätasapaino johtuu sekä jäsenvaltioiden välisistä maantieteellisistä eroista että ja eroista niiden valmiuksissa ja voimavaroissa sekä yhdenmukaisten tullitarkastusten puutteesta. Jäsenvaltioiden kyky reagoida jatkuvasti kehittyvien maailmanlaajuisten liiketoimintamallien ja toimitusketjujen synnyttämiin haasteisiin riippuu sekä inhimillisistä tekijöistä että nykyaikaisten ja luotettavien tullitarkastuslaitteiden saatavuudesta ja niiden asianmukaisesta toiminnasta. Muutkin haasteet, kuten sähköisen kaupan voimakas kasvu, valvonta- ja tarkastuskertomusten digitalisaation kehitys sekä kestokyky kyberhyökkäyksiä, sabotaasiia, teollisuusvakoilua ja tietojen väärinkäyttöä vastaan, lisäävät entistä toimivampien tullimenettelyjen tarvetta. Samantasoisten tullitarkastuslaitteiden saatavuus on näin ollen tärkeässä asemassa pyrittäessä löytämään ratkaisu nykyiseen epätasapainoon. Se parantaa tullitarkastusten samantasoisuutta kaikissa jäsenvaltioissa, minkä ansiosta voidaan välttää tavaravirtojen suuntaaminen heikoimpiin kohtiin. Kaikkia unionin tullialueelle saapuvia tavaroita olisi valvottava perusteellisesti, jotta voitaisiin välttää tullipetosten tekijöiden harjoittama saapumispaikkaan liittyvä keinottelu. Sen varmistamiseksi, että kokonaisvahvuutta lisätään ja että jäsenvaltioiden välillä tapahtuu lähentymistä tullitarkastusten toteuttamisessa, on tarpeen laatia heikoimpia kohtia koskeva selkeä strategia. [tark. 3]

(3)  Useat jäsenvaltiot ovat toistuvasti tuoneet esille rahoitustuen tarpeen, ja ne pyysivät perusteellisen analyysin tekemistä tarvittavista laitteista. Neuvosto kehotti 23 päivänä maaliskuuta 2017 antamissaan tullin rahoitusta koskevissa päätelmissä(7) komissiota ”arvioimaan mahdollisuutta rahoittaa tekniseen välineistöön liittyviä tarpeita komission tulevista rahoitusohjelmista sekä parantamaan koordinointia ja (...) yhteistyötä tulliviranomaisten ja muiden lainvalvontaviranomaisten välillä rahoitustarkoituksia varten”. [tark. 4]

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013(8) mukaan tullitarkastuksilla tarkoitetaan tullilainsäädännön noudattamisen valvonnan lisäksi muun sellaisen lainsäädännön noudattamisen valvontaa, joka koskee unionin tullialueen ja sen ulkopuolisten maiden tai alueiden välillä liikkuvien tavaroiden saapumista, poistumista, passitusta, liikkumista, varastointia ja tiettyä käyttötarkoitusta sekä muiden kuin unionitavaroiden ja tietyn käyttötarkoituksen menettelyyn asetettujen tavaroiden unionin tullialueella oloa ja liikkumista. Tällaista tulliviranomaisille erityisiä tarkastusvaltuuksia antavaa lainsäädäntöä ovat esimerkiksi verosäännökset ja etenkin valmisteveroja ja arvonlisäveroja koskevat säännökset sekä sisämarkkinoiden ulkoisia näkökohtia, yhteistä kauppapolitiikkaa ja muita sellaisia unionin yhteisiä politiikkoja koskevat säännökset, jotka liittyvät kauppaan, toimitusketjun kokonaisturvallisuuteen sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisiin etuihin.

(5)  Riittävien ja samantasoisten tullitarkastusten tukeminen unionin ulkorajoilla mahdollistaa sen, että tulliliitosta saadaan suurimmat mahdolliset hyödyt. Nykyisen epätasapainon korjaava tullitarkastuslaitteita koskeva erityinen unionin toiminta edistäisi lisäksi jäsenvaltioiden välistä yhteenkuuluvuutta. Koska koko maailma on haasteellisten aikojen edessä ja varsinkin koska unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamista on jatkettava samalla kun laillisia kauppavirtoja helpotetaan, ulkorajoilla on ehdottomasti oltava käytettävissä nykyaikaiset ja luotettavat tarkastuslaitteet.

(6)  Tästä syystä on suotavaa perustaa uusi tullitarkastuslaitteiden rahoitusväline, jolla varmistetaan erilaisten käytäntöjen, kuten väärennettyjen tavaroiden ja muiden laittomien kaupallisten käytäntöjen, havaitseminen. Välinettä varten olisi harkittava jo olemassa olevia rahoitustuen muotoja. [tark. 5]

(7)  Koska jäsenvaltioiden tulliviranomaiset ovat ottaneet yhä enemmän vastuutehtäviä, jotka usein ulottuvat turvallisuusalalle ja suoritetaan ulkorajoilla, rajavalvonnan suorittamisen ja tullitarkastusten tekemisen välinen samantasoisuus ulkorajoilla on varmistettava antamalla riittävää unionin rahoitustukea jäsenvaltioille. On myös tärkeää edistää tavaroiden ja henkilöiden tarkastamista koskevaa virastojen välistä yhteistyötä unionin rajoilla, kyberturvallisuus huomioiden, sellaisten kunkin jäsenvaltion viranomaisten keskuudessa, jotka vastaavat rajavalvonnasta tai muista rajoilla suoritettavista tehtävistä. [tark. 6]

(8)  Sen vuoksi on tarpeen perustaa yhdennetty rajaturvallisuuden rahasto, jäljempänä ’rahasto’.

(9)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osastoon liittyvien oikeudellisten näkökohtien vuoksi sekä siitä syystä, että ulkorajapolitiikkaan ja tullitarkastuspolitiikkaan sovelletaan eri oikeusperustaa, rahastoa ei ole oikeudellisesti mahdollista perustaa yhtenä välineenä.

(10)  Sen vuoksi rahasto olisi perustettava kokonaisvaltaisena kehyksenä, josta myönnetään unionin rahoitustukea rajavalvonnan alalla ja joka käsittää tällä asetuksella perustetun tullitarkastusten rahoitusvälineen, jäljempänä ’väline’, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o .../...(9) perustetun rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusvälineen.

(11)  Tässä asetuksessa vahvistetaan välineen rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(10) 17 kohdan mukaisesti. Talousarvion kurinalaisuuden varmistamiseksi avustusten priorisoimista koskevien ehtojen olisi oltava selkeät ja hyvin määritellyt ja niiden olisi perustuttava tullitoimipisteiden suorittamia tehtäviä koskeviin määriteltyihin tarpeisiin. [tark. 7]

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) [2018/XXX](11), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, sovelletaan tähän välineeseen. Siinä vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, koskevat säännöt.

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) [2018/XXX](12) perustetaan tulliyhteistyötä koskeva Tulli-ohjelma tulliliiton ja tulliviranomaisten tukemiseksi. Jotta yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna ne kaikki täytäntöön yhdellä ainoalla säädöksellä ja sääntökokonaisuudella. Sen vuoksi vain avustuskelpoisten tullitarkastuslaitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä olisi tuettava tästä välineestä, kun taas tulliyhteistyötä koskevalla Tulli-ohjelmalla olisi tuettava asiaan liittyviä toimia, kuten tarpeiden arviointia tai asianomaisiin laitteisiin liittyvää koulutusta koskevia yhteistyötoimia.

(13 a)  Tästä välineestä rahoitettujen tullitarkastuslaitteiden olisi täytettävä optimaaliset turvallisuutta, myös kyberturvallisuutta, ympäristöä ja terveyttä koskevat vaatimukset. [tark. 8]

(13 b)  Vain viranomaisten asianmukaisesti valtuutetun henkilöstön olisi voitava tutustua tästä välineestä rahoitettujen tullitarkastuslaitteiden tuottamiin tietoihin ja käsitellä niitä, ja ne olisi suojattava riittävällä tavalla luvatonta pääsyä tai tiedonvälittämistä vastaan. Näiden tietojen olisi oltava täysin jäsenvaltioiden hallinnassa. [tark. 9]

(13 c)  Tästä välineestä rahoitetuilla tullitarkastuslaitteilla olisi edistettävä optimaalista tullialan riskienhallintaa. [tark. 10]

(13 d)  Kun vanhat tullitarkastuslaitteet korvataan tämän välineen mukaisesti, jäsenvaltioiden olisi vastattava niiden ympäristöystävällisestä hävittämisestä. [tark. 11]

(14)  Välineestä olisi tarvittaessa tuettava myös tullitarkastuslaitteiden ostamista tai päivittämistä silloin, kun laitteiden uusia osia tai toimintoja testataan toimintaolosuhteissa ennen kuin jäsenvaltiot aloittavat tällaisten uusien laitteiden laajamittaiset hankinnat. Toimintaolosuhteissa tapahtuvassa testauksessa olisi erityisesti noudatettava asetuksen (EU) [2018/XXX](13) mukaisesti tehtävän tullitarkastuslaitteiden tutkimuksen tuloksia.

(15)  Useimmat tullitarkastuslaitteet voivat olla yhtä soveltuvia tai satunnaisesti soveltuvia muussa lainsäädännössä, kuten rajaturvallisuutta, viisumipolitiikkaa tai poliisiyhteistyötä koskevissa säännöksissä, määrättyjen vaatimusten tarkastamiseen. Sen vuoksi yhdennetty rajaturvallisuuden rahasto sisältää kaksi toisiaan täydentävää laitteiden ostamista koskevaa välinettä, joiden soveltamisalat ovat keskenään erilaiset mutta johdonmukaiset. Asetuksella [2018/XXX](14) perustetun rajaturvallisuutta ja viisumipolitiikkaa koskevan välineen soveltamisalaan eivät toisaalta kuulu laitteet, joita voidaan käyttää sekä rajavalvonnassa että tullitarkastuksissa. Toisaalta tällä asetuksella perustetusta tullitarkastuslaitteille myönnettävää rahoitustukea koskevasta välineestä ei anneta rahoitustukea pelkästään laitteille, joiden pääasiallisena tarkoituksena on tullitarkastusten tekeminen, vaan kyseisiä laitteita voidaan käyttää myös muihin asiaan liittyviin tarkoituksiin, kuten rajavalvontaan ja turvallisuuteen. Roolien jakaminen edistää asetuksen (EU) 2016/1624(15) 4 artiklan e alakohdassa tarkoitettua virastojen välistä yhteistyötä osana Euroopan yhdennettyä rajaturvallisuutta, mikä mahdollistaa tulli- ja rajaviranomaisten välisen yhteistyön ja maksimoi unionin talousarvion vaikutukset yhteiskäytön ja yhteentoimivuuden kautta. Sen varmistamiseksi, että rahastosta rahoitettu laite tai väline on pysyvästi sen omistavan tullitoimipisteen hallussa, olisi määriteltävä, että tulli- ja rajaviranomaisten välinen laitteiden yhteiskäyttö ja yhteentoimivuus ei ole järjestelmällistä eikä säännöllistä. [tark. 12]

(16)  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksessa säädetään, useasta unionin ohjelmasta tai välineestä yhdelle toimelle annettavan rahoituksen olisi oltava mahdollista monialaisen yhteistyön ja yhteentoimivuuden sallimiseksi ja tukemiseksi tarvittaessa. Tällaisissa tapauksissa rahoitusosuudet eivät kuitenkaan saa kattaa samoja kustannuksia varainhoitoasetuksessa säädetyn kaksinkertaista rahoituksen kieltoa koskevan periaatteen mukaisesti. Jos jäsenvaltiolle on jo myönnetty rahoitusosuuksia tai se on saanut sellaisia muista unionin ohjelmista tai sille on myönnetty tai se on saanut tukea unionin rahastosta samojen laitteiden hankintaan, kyseinen rahoitusosuus tai tuki olisi mainittava hakemuksessa. [tark. 13]

(16 a)   Komission olisi toteutettava toimia, joilla jäsenvaltioita kannustetaan yhdessä hankkimaan ja testaamaan tullitarkastuslaitteita. [tark. 14]

(17)  Koska tullin painopistealat, uhat ja teknologiat kehittyvät nopeasti, työohjelmien keston ei tulisi olla pitkä. Samalla tarve vahvistaa vuotuisia työohjelmia lisää sekä komissiolle että jäsenvaltioille aiheutuvia hallinnollisia rasituksia, jotka eivät ole tarpeellisia välineen toteuttamiselle. Tätä taustaa vasten työohjelmien keston pitäisi periaatteessa olla pidempi kuin yksi varainhoitovuosi. Lisäksi sen varmistamiseksi, että säilytetään unionin strategisten etujen koskemattomuus, jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan huolellisesti huomioon kyberturvallisuus ja mahdollinen riski arkaluonteisten tietojen paljastumisesta unionin ulkopuolella uusia tullitarkastuslaitteita koskevien hankintojen tarjouskilpailussa. [tark. 15]

(18)  Jotta voitaisiin varmistaa tämän asetuksen mukaisten työohjelmien yhdenmukainen toteutus, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(16) mukaisesti. [tark. 16]

(19)  Vaikka keskitetty toteutus on välttämätöntä erityistavoitteen saavuttamiseksi eli sen varmistamiseksi, että tullitarkastukset ovat samantasoiset, välineen teknisen luonteen vuoksi valmistelutyötä on tarpeen tehdä teknisellä tasolla. Sen vuoksi toteutusta olisi tuettava erillisillä tarvearvioinneilla, jotka riippuvat kansallisesta asiantuntemuksesta ja jäsenvaltioiden tulliviranomaisten osallistumisesta saadusta kokemuksesta. Kyseisten tarvearviointien olisi perustuttava selkeään metodiikkaan, mukaan lukien vaadittujen asiaankuuluvien tietojen keräämisen varmistava vaiheiden vähimmäismäärä. [tark. 17]

(20)  Säännöllisen seurannan ja raportoinnin varmistamiseksi olisi otettava käyttöön asianmukainen kehys välineellä saavutettujen tulosten ja välineeseen kuuluvien toimien seuraamiseksi. Tällaisen seurannan ja raportoinnin olisi perustuttava määrällisiin ja laadullisiin indikaattoreihin, joilla mitataan välineeseen kuuluvien toimien vaikutuksia. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava avoimet ja selkeät hankintamenettelyt. Raportointivaatimuksiin olisi kuuluttava joitakin tietoja yksityiskohtaiset tiedot sellaisista tullitarkastuslaitteista ja hankintamenettelyistä, joiden osalta tietty kustannuskynnys ylittyy, sekä kustannusten perustelut. [tark. 18]

(21)  Tätä välinettä on arvioitava paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(17) 22 ja 23 kohdan mukaisesti erityisiä seurantavaatimuksia noudattaen kerättyjen tietojen perusteella, ja samalla on vältettävä liiallista sääntelyä ja hallinnollisten rasitusten aiheuttamista varsinkin jäsenvaltioille. Kyseisiin vaatimuksiin voi tarvittaessa kuulua mitattavissa olevia indikaattoreita, jotka muodostavat perustan välineen käytännön vaikutusten arvioimiselle.

(22)  Jotta voidaan reagoida asianmukaisesti politiikan painopisteiden, uhkien ja teknologioiden muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat tämän asetuksen muuttamista työohjelmien laatimiseksi, välineeseen kuuluvien avustuskelpoisten toimien muuttamista tullitarkastusten tarkoitusten osalta ja erityistavoitteiden saavuttamista mittaavia indikaattoreita koskevan luettelon muuttamista. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset ja täysin avoimet kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä. [tark. 19]

(23)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(18), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(19), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(20) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(21) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasti petoksesta, lahjonnasta tai muusta rikoksesta. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muuta laitonta toimintaa, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(22) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 322 artiklan perusteella hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Kyseiset säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään etenkin avustuksien, hankintojen, palkintojen tai välillisen toteutuksen muodossa tapahtuva talousarvion vahvistamis- ja toteutusmenettely ja määrätään taloushallinnon toimijoiden vastuuta koskevista tarkastuksista. SEUT-sopimuksen 322 artiklan perusteella annetut säännöt koskevat unionin talousarvion suojaamista silloin, kun jäsenvaltioissa on havaittu oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kohdistuvia yleisiä puutteita, koska kyseisen periaatteen noudattaminen on ehdoton edellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle. Tästä välineestä myönnettävässä rahoituksessa olisi noudatettava avoimuus- ja suhteellisuusperiaatteita sekä yhtäläisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita. [tark. 20]

(25)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutusmenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä pystytään saavuttamaan toimien erityistavoite ja tulokset erityisesti tarkastusten kustannukset, hallinnolliset rasitukset ja vaatimusten noudattamatta jättämisestä oletettavasti aiheutuva riski huomioon ottaen Tässä yhteydessä olisi harkittava kertakorvausten, kiinteiden prosenttimäärien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä rahoitusta, joka ei liity varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin kustannuksiin. Täytäntöönpanon ja varainkäytön laadun parantamisen olisi oltava ohjaavina periaatteina pyrittäessä saavuttamaan välineelle asetetut tavoitteet samalla kun varmistetaan varojen optimaalinen käyttö. [tark. 21]

(26)  Koska tämän asetuksen tavoitetta, joka on perustaa tulliliittoa ja tulliviranomaisia tukeva väline, ei voida riittävällä tavalla saavuttaa jäsenvaltioiden toimin ja koska niiden välillä vallitsee maantieteellisellä tasolla objektiivinen epätasapaino ja koska ne voidaan koordinoidun lähestymistavan ja keskitetyn rahoituksen ansiosta saavutettavan tullitarkastusten samantasoisuuden ja -laatuisuuden vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla, unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa määrätyn toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  Tällä asetuksella perustetaan tullitarkastusvälineiden rahoitusväline, jäljempänä ’väline’, joka muodostaa osan yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastosta, jäljempänä ’rahasto’ ja josta myönnetään taloudellista tukea tullitarkastuslaitteiden ostamiseen, ylläpitämiseen ja päivittämiseen.

2.  Rahasto perustetaan sekä tällä asetuksella että asetuksella [2018/XXX](23), jolla perustetaan rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitusväline osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa.

3.  Siinä vahvistetaan välineen tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1)  ’tulliviranomaisilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä viranomaisia;

2)  ’tullitarkastuksilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 3 kohdassa määriteltyjä erityisiä toimia;

3)  ’tullitarkastuslaitteilla’ laitteita, jotka on tarkoitettu ensisijaisesti tullitarkastusten tekemiseen;

4)  ’liikuteltavilla tullitarkastuslaitteilla’ tarkoitetaan mitä tahansa kuljetusvälinettä, joka on sen liikuteltavuuden lisäksi tarkoitettu itsessään osaksi tullitarkastuslaitetta tai varustettu täydellisillä tullitarkastuslaitteilla;

5)  ’ylläpitämisellä’ ennalta ehkäiseviä, korjaavia ja ennakoivia toimia, mukaan lukien toiminnalliset tai funktionaaliset tarkastukset, huolto, korjaaminen ja kunnostus, mutta pois lukien sellainen päivitys, joka on tarpeen tullitarkastuslaitteen osan säilyttämiseksi määritellyssä toimintakunnossa tai sen palauttamiseksi määriteltyyn toimintakuntoisuuteen enimmäiskäyttöiän saavuttamiseksi;

6)  ’päivittämisellä’ kehittäviä toimia, jotka tarvitaan tullitarkastuslaitteen osan saattamiseksi vanhentuneesta toimintakuntoisuudesta nykytasoa vastaavaan toimintakuntoisuuteen.

3 artikla

Välineen tavoitteet

1.  Koska väline on osa yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa, sen ja koska pitkällä aikavälillä pyritään siihen, että kaikki unionin tullitarkastukset ovat yhdenmukaisia, välineen yleisenä tavoitteena on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja, edistää virastojen välistä tavaroiden ja henkilöiden tarkastuksiin liittyvää yhteistyötä unionin rajoilla, varmistaa turvallisuus ja vaarattomuus unionissa sekä suojata unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta ja samalla helpottaa laillista liiketoimintaa. [tark. 22]

2.  Välineen erityistavoitteena on edistää riittäviä ja samantasoisia tullitarkastuksia, ja tämä tapahtuu ostamalla, ylläpitämällä ja päivittämällä täysin avoimella tavalla asiaankuuluvia, nykytasoa vastaavia, turvallisia, kyberiskuilta suojattuja, vaarattomia, ympäristöystävällisiä ja luotettavia tullitarkastuslaitteita. Lisätavoitteena on parantaa tullitarkastusten laatua kaikissa jäsenvaltioissa, jotta vältettäisiin tavaravirtojen suuntaaminen unionin heikompiin kohtiin. [tark. 23]

2 a.  Väline edistää Euroopan yhdennetyn rajaturvallisuuden toteuttamista tukemalla virastojen välistä yhteistyötä ja välineen kautta hankittujen uusien laitteiden yhteiskäyttöä ja yhteentoimivuutta. [tark. 24]

4 artikla

Talousarvio

1.  Rahoituspuitteet välineen toteuttamista varten ajanjaksolla 2021–2027 ovat 1 149 175 000 euroa vuoden 2018 hintoina (1 300 000 000 euroa käypinä hintoina). [tark. 25]

2.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitetusta määrästä voidaan kattaa myös perusteltuja ja tarkistettuja menoja, jotka aiheutuvat valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus-, arviointi- ja ja arviointitoiminnasta sekä muusta välineen hallinnointia ja sen suorituskykyä ja tavoitteiden saavuttamisen arviointia koskevasta toiminnasta. Lisäksi siitä voidaan kattaa myös perusteltuja ja tarkistettuja menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin, tiedotus- ja viestintätoimiin ja asianomaisten jäsenvaltioiden väliseen tiedonvaihtoon, sikäli kuin ne liittyvät välineen tavoitteisiin yleistä tavoitetta tukeviin erityistavoitteisiin, sekä tietojenkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan välineen hallinnoinnissa. [tark. 26]

5 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Välineen toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti.

1 a.   Kun tuettuun toimeen liittyy laitteen ostaminen tai päivittäminen, komissio ottaa käyttöön asianmukaisia turva- ja varotoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kaikki unionin ohjelmien ja välineiden tuella ostetut laitteet ovat asianomaisten tulliviranomaisten käytössä kaikissa asiaankuuluvissa tapauksissa. [tark. 27]

2.  Välineestä voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa säädetyssä muodossa ja varsinkin avustuksina.

3.  Kun tuettuun toimeen liittyy laitteen ostaminen tai päivittäminen, komissio perustaa koordinointimekanismin varmistaakseen tehokkuuden ja yhteentoimivuuden kaikkien unionin ohjelmista ja välineistä myönnettävällä tuella ostettujen laitteiden välillä, mikä mahdollistaa asianomaisten unionin erillisvirastojen ja erityisesti Euroopan raja- ja merivartioviraston kuulemisen ja osallistumisen. Koordinointimekanismiin sisällytetään Euroopan raja- ja merivartioviraston osallistuminen ja kuuleminen EU:n tason lisäarvon maksimoimiseksi rajavalvonnan alalla. [tark. 28]

3 a.   Kun tuettuun toimeen liittyy laitteen ostaminen tai päivittäminen, komissio ottaa käyttöön asianmukaisia turva- ja varotoimenpiteitä, joilla varmistetaan, että kaikki unionin ohjelmien ja välineiden tuella ostetut laitteet vastaavat hyväksyttyjä säännöllistä huoltoa koskevia vaatimuksia. [tark. 29]

II LUKU

AVUSTUSKELPOISUUS

6 artikla

Avustuskelpoiset toimet

1.  Jotta toimille voidaan myöntää rahoitusta tästä välineestä, niiden on täytettävä seuraavat vaatimukset:

a)  niillä on toteutettava 3 artiklassa tarkoitetut tavoitteet;

b)  niillä on tuettava sellaisten tullitarkastuslaitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, joilla on yksi tai useampi seuraavista tullitarkastusten tarkoituksista:

1)  ajoneuvoihin/henkilöihin kajoamaton tarkastus;

2)  henkilöissä olevien piilotettujen esineiden havaitseminen;

3)  säteilyn ilmaisu ja nuklidien tunnistaminen;

4)  näytteiden analysointi laboratorioissa;

5)  näytteiden otto ja analysointi kentällä;

6)  käsityökaluin suoritettava etsintä.

Liitteessä 1 on ohjeellinen luettelo tullitarkastuslaitteista, joita voidaan käyttää 1–6 kohdassa tarkoitettujen tullitarkastusten tarkoitusten saavuttamiseksi.

2.  Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa toimet voivat koskea myös sellaisten tullitarkastuslaitteiden täysin avointa ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, joita käytetään laitteiden uusien osien tai toimintojen testaamisessa toimintaolosuhteissa. [tark. 30]

3.  Komissiolle siirretään valta antaa delegoituja säädöksiä 14 artiklan mukaisesti 1 kohdan b alakohdassa säädettyjen tullitarkastusten tarkoitusten muuttamiseksi sekä liitteen 1 muuttamiseksi, kun tällaista uudelleentarkastelua pidetään tarpeellisena, sekä teknisen kehityksen, tavaroiden salakuljetuksen muuttuvien muotojen ja tullitarkastuksiin soveltuvien uusien, älykkäiden ja innovatiivisten ratkaisujen tasalla pysymiseksi. [tark. 31]

4.  Tästä välineestä rahoitettuja tullitarkastuslaitteita olisi käytettävä ensisijaisesti tullitarkastuksiin, mutta niitä voidaan käyttää muita tarkoituksia kuin tullitarkastuksia varten, kuten henkilöiden tarkastamiseen kansallisten rajaturvallisuusviranomaisten tukena ja tutkimusten tekemiseen, jotta voidaan saavuttaa 3 artiklassa vahvistetut välineen yleiset ja erityistavoitteet. [tark. 32]

4 a.   Komissio toteuttaa toimenpiteitä, joilla jäsenvaltioita kannustetaan yhdessä hankkimaan ja testaamaan tullitarkastuslaitteita. [tark. 33]

7 artikla

Avustuskelpoiset yhteisöt

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 197 artiklassa säädetään, avustuskelpoiset yhteisöt ovat jäsenvaltioiden tulliviranomaisia silloin, kun ne antavat tarvittavat tiedot 11 artiklan 3 kohdassa vahvistettua tarvearviointia varten.

8 artikla

Yhteisrahoitusosuus

1.  Välineestä voidaan rahoittaa enintään 80 prosenttia toimen avustuskelpoisista kokonaiskustannuksista.

2.  Rahoitus voi ylittää tämän enimmäismäärän ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeusolosuhteissa.

2 a.   Tämän enimmäismäärän ylittävää rahoitusta voidaan myöntää tapauksissa, joissa jäsenvaltiot yhdessä hankkivat ja testaavat tullitarkastuslaitteita. [tark. 34]

2 b.   Edellä 2 kohdassa tarkoitetut poikkeusolosuhteet voivat sisältää uusien tullitarkastuslaitteiden ostamisen ja laitteiden sisällyttämisen eurooppalaisen raja- ja merivartioston teknisen kaluston valmiusluetteloon. Tullitarkastuslaitteiden hyväksyttävyys teknisen kaluston valmiusluetteloon varmistetaan 5 artiklan 3 kohdan mukaisesti. [tark. 35]

9 artikla

Avustuskelpoiset kustannukset

Välineestä ei voida myöntää myönnetään rahoitusta seuraaviin kaikkiin 6 artiklassa tarkoitettuihin toimiin liittyviin kustannuksiin seuraavin poikkeuksin: [tark. 36]

a)  maan ostamiseen liittyvät kustannukset;

a a)  kustannukset, jotka liittyvät laitteiden käytön edellyttämään koulutukseen tai taitojen kehittämiseen; [tark. 37]

b)  infrastruktuuriin, kuten rakennuksiin tai ulkotiloihin, liittyvät kustannukset, sekä huonekaluihin liittyvät kustannukset;

c)  sähköisiin järjestelmiin liittyvät kustannukset, lukuun ottamatta sellaiseen ohjelmistoon ja ohjelmistopäivityksiin suoraan liittyvät kustannukset, jotka ovat välttämättömiä tullitarkastuslaitteiden käyttämiseksi, ja lukuun ottamatta sellaiseen sähköiseen ohjelmistoon ja ohjelmointiin liittyviä kustannuksia, joka on tarpeen nykyisten ohjelmistojen yhdistämiseksi tullitarkastuslaitteisiin; [tark. 38]

d)  suojattujen ja suojaamattomien viestintäkanavien kaltaisten verkkojen kustannukset tai liittymäkustannukset, lukuun ottamatta tullitarkastuslaitteiden käytön välittömästi edellyttämiä verkkoja tai liittymiä; [tark. 39]

e)  muiden kuljetusvälineiden kuten ajoneuvojen, ilma-alusten tai laivojen, kustannukset, pois lukien liikuteltavien tullitarkastuslaitteiden kustannukset;

f)  tullitarkastuslaitteissa tarvittavien kulutushyödykkeiden, kuten viite- tai kalibrointiaineiston, kustannukset;

g)  henkilönsuojaimiin liittyvät kustannukset.

III LUKU

AVUSTUKSET

10 artikla

Myöntäminen, täydentävyys ja yhdistetty rahoitus

1.  Avustusten myöntämiseen välineestä ja niiden hallinnointiin sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä.

2.  Varainhoitoasetuksen 195 artiklan f alakohdan mukaisesti avustukset myönnetään ilman ehdotuspyyntöä 7 artiklassa tarkoitetuille avustuskelpoisille yhteisöille.

3.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 191 artiklan säädetään, toimelle, jolle on myönnetty rahoitusta asetuksella (EU) [2018/XXX](24) perustetusta tullialan yhteistyötä kokevasta Tulli-ohjelmasta tai muusta unionin ohjelmasta, voidaan myöntää rahoitusta myös välineestä, jos rahoitusosuudet eivät kata samoja kustannuksia. Kunkin asianomaisen unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan siihen rahoitusosuuteen, joka siitä osoitetaan toimeen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen avustuskelpoisia kokonaiskustannuksia, ja eri unionin ohjelmista annettava tuki voidaan laskea määräsuhteessa tuen myöntämisedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

IV LUKU

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA JA ARVIOINTI

11 artikla

Työohjelma

1.  Väline toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla työohjelmilla.

2.  Komissio hyväksyy työohjelmat täytäntöönpanosäädöksellä. Kyseinen täytäntöönpanosäädös hyväksytään 15 artiklassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Siirretään komissiolle valta antaa 14 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 a työohjelmien vahvistamiseksi. [tark. 40]

3.  Edellä olevassa 1 kohdassa tarkoitettujen työohjelmien valmistelun tueksi laaditaan erillinen tarvearviointi, jonka on sisällettävä vähintään seuraavat: [tark. 41]

a)  rajanylityspaikkojen yhteinen luokittelu;

b)  kattava inventaario käytettävissä olevista ja toimivista tullitarkastuslaitteista; [tark. 42]

c)  tullitarkastuslaitteiden tekniselle vähimmäistasolle ja optimaaliselle tasolle annettu yhteinen määritelmä, joka perustuu rajanylityspaikkojen luokitukseen; ja [tark. 43]

c a)  tullitarkastuslaitteiden optimaalisen tason arviointi, joka perustuu rajanylityspaikkojen luokitukseen; ja [tark. 44]

d)  yksityiskohtainen arvio rahoitustarpeista tullioperaatioiden koon ja suhteellisen työmäärän mukaan. [tark. 45]

Tarvearviointi on tulosta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1294/2013(25) perustettuun Tulli 2020 -ohjelmaan tai asetuksella (EU) [2018/XXX](26) perustettuun tulliyhteistyötä koskevaan Tulli-ohjelmaan kuuluvista toimista, ja sitä on päivitettävä säännöllisesti vähintään 3 vuoden välein.

12 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joilla raportoidaan välineen edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä 2. Komissio esittää varainhoitoasetuksen 38 artiklan 3 kohdan e alakohdan i alakohdan mukaisten raportointivaatimusten mukaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle ohjelman tuloksellisuutta koskevia tietoja. Tuloksellisuutta koskevaan komission raportointiin on sisällyttävä tiedot sekä edistymisestä että puutteista. [tark. 46]

2.  Indikaattorit, joilla raportoidaan välineen edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä 2. Jotta varmistetaan tuloksellisen arvioinnin tekeminen välineen etenemisestä kohti sen tavoitteiden saavuttamista, komissiolle siirretään 14 artiklan mukaisesti valta antaa delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä 2 indikaattoreiden uudelleentarkastelemiseksi tai täydentämiseksi tarvittaessa ja joilla lisätään asetukseen seuranta- ja arviointikehyksen perustamista koskevia säännöksiä, jotta Euroopan parlamentille ja neuvostolle voidaan antaa ajantasaisia laadullisia ja määrällisiä tietoja ohjelman tuloksellisuudesta. [tark. 47]

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että välineen toteutuksen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot ovat vertailukelpoisia ja täydellisiä ja että ne kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle luotettavia tietoja käytettyjen tuloksellisuutta koskevien tietojen laadusta. [tark. 48]

4.  Edellä 3 kohdassa tarkoitettuihin raportointivaatimuksiin kuuluu ainakin komissiolle vuosittain toimitettava tiedonanto, jossa on seuraavat tiedot, kun tullitarkastuslaitteen osan hinta ylittää 10 000 euroa ilman veroja:

a)  tullitarkastuslaitteen käyttöönotto ja käytöstä poistaminen;

b)  tullitarkastuslaitteen käyttöä koskevat tilastot;

c)  tiedot tullitarkastuslaitteen käytöstä saaduista tuloksista.

c a)   unionin talousarviosta rahoitettujen tullitarkastuslaitteiden saatavillaolo ja kunto viiden vuoden kuluttua niiden käyttöönotosta; [tark. 49]

c b)   tiedot tullitarkastuslaitteen huoltotapahtumista; [tark. 50]

c c)   tiedot hankintamenettelystä; [tark. 51]

c d)   kustannusten perustelut. [tark. 52]

13 artikla

Arviointi

1.  Arvioinnit Tästä välineestä rahoitettujen, 6 artiklassa tarkoitettujen toimien arvioinneissa on suoritettava tarkasteltava välineen tuloksia, vaikutuksia ja tehokkuutta ja ne on tehtävä oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää varmistetaan niiden tehokas hyödyntäminen päätöksenteossa. [tark. 53]

2.  Välineen väliarviointi on suoritettava heti, kun välineen toteutuksesta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän kolmen vuoden kuluttua siitä, kun välineen toteutus on käynnistynyt. [tark. 54]

Väliarvioinnissa on esitettävä havainnot, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan tehdä päätös ohjelman jatkotoimista vuoden 2027 jälkeen ja sen tavoitteista. [tark. 55]

3.  Komissio tekee välineen loppuarvioinnin välineen toteutuksen lopussa, kuitenkin viimeistään neljän kolmen vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä. [tark. 56]

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa sekä saatujen kokemusten tarkastelun Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle. [tark. 57]

4 a.  Komissio sisällyttää vuotuiset osittaiset arvioinnit komission kertomukseen ”Euroopan unionin taloudellisten etujen suojaaminen – Petostentorjunta”. [tark. 58]

V LUKU

SIIRRETYN SÄÄDÖSVALLAN KÄYTTÄMINEN JA KOMITEAMENETTELY

14 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 6 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 2 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. [tark. 59]

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 6 artiklan 3 kohdassa, 11 artiklan 2 kohdassa ja 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. [tark. 60]

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 6 artiklan 3 kohdan, 11 artiklan 2 kohdan ja 12 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. [tark. 61]

15 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa asetuksen (EU) [2018/XXX](27) 18 artiklassa tarkoitettu tulliohjelmakomitea.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa. [tark. 62]

VI LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

16 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle, ja osoitettava näin unionin tason lisäarvo ja autettava komissiota sen tiedonkeruussa, jotta voidaan lisätä talousarvion avoimuutta. [tark. 63]

2.  Avoimuuden varmistamiseksi komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat välinettä ja tiedottaa säännöllisesti suurelle yleisölle välineestä, sen toimia toimista ja tuloksia. Välineelle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa sisäistä tiedotusta sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 tuloksista viitaten muun muassa 11 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin työohjelmiin. [tark. 64]

17 artikla

Siirtymäsäännökset

Talousarvioon voidaan 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

18 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE 1

Alustava luettelo 6 artiklan 1 kohdan b alakohdassa viitattuihin tullitarkastusten tarkoituksiin käytettävistä tullitarkastuslaitteista

LIITE 2

Indikaattorit

Erityistavoite: Edistää samantasoisia ja riittäviä tullitarkastuksia asiaan kuuluvien, uusinta tekniikkaa olevien ja luotettavien tullitarkastuslaitteiden ostamisen, huollon ja päivittämisen avulla

1.  Käytettävissä olevat laitteet

a)  Maarajojen ylityspaikoissa olevien sovitut normit täyttävien tullitarkastuslaitteiden saatavuus (laitetyypeittäin)

b)  Merirajojen ylityspaikoissa olevien sovitut normit täyttävien tullitarkastuslaitteiden saatavuus (laitetyypeittäin)

c)  Ilmarajojen ylityspaikoissa olevien sovitut normit täyttävien tullitarkastuslaitteiden saatavuus (laitetyypeittäin)

d)  Postiliikenteen rajanylityspaikoissa olevien sovitut normit täyttävien tullitarkastuslaitteiden saatavuus (laitetyypeittäin)

e)  Rautateiden rajanylityspaikoissa olevien sovitut normit täyttävien tullitarkastuslaitteiden saatavuus (laitetyypeittäin)

1 a.  Turvallisuus ja vaarattomuus

a)  Tullitarkastuslaitteita koskevien turvallisuusvaatimusten noudattamisaste kaikissa rajanylityspaikoissa, kyberturvallisuus mukaan luettuna

b)  Tullitarkastuslaitteita koskevien vaarattomuusvaatimusten noudattamisaste kaikissa rajanylityspaikoissa [tark. 69]

1 b.  Terveys ja ympäristö

a)  Tullitarkastuslaitteita koskevien terveysvaatimusten noudattamisaste kaikissa rajanylityspaikoissa

b)  Tullitarkastuslaitteita koskevien ympäristövaatimusten noudattamisaste kaikissa rajanylityspaikoissa [tark. 70]

Liite 2 a

Työohjelmat [tark. 71]

Liite 2 b

Poikkeusolosuhteet enimmäismäärän ylittävää rahoitusta varten [tark. 72]

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 67. (2) Tämä kanta vastaa 15. tammikuuta 2019 hyväksyttyjä tarkistuksia (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0001). (3) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 67. (4) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 16. huhtikuuta 2019. (5) Vuotta 2016 koskevan tulliliiton tuloksellisuuskertomuksen liite on saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/info/publications/annual-activity-report-2016-taxation-and-customs-union_en. (6) P8_TA(2018)0075: Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu. (7) https://www.consilium.europa.eu/media/22301/st09581en17-vf.pdf ja http://data.consilium.europa.eu/doc/document/ST-7586-2017-INIT/en/pdf. (8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1). (9) COM(2018)0473. (10) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välinen toimielinten sopimus, tehty 2 päivänä joulukuuta 2013, talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta (EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1). (11) COM(2016)0605. (12) COM(2018)0442. (13) COM(2018)0435. (14) COM(2018)0473. (15) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1624, annettu 14 päivänä syyskuuta 2016, Eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/399 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 863/2007, neuvoston asetuksen (EY) N:o 2007/2004 ja neuvoston päätöksen 2005/267/EY kumoamisesta (EUVL L 251, 16.9.2016, s. 1). (16) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13). (17) Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission 13. huhtikuuta 2016 tekemä toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä (EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1). (18) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1). (19) Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1). (20) Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2). (21) Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1). (22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29). (23) COM(2018)0473. (24) COM(2018)0442. (25) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1294/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan unionin tullitoimintaa kaudella 2014–2020 koskevan toimintaohjelman (Tulli 2020) perustamisesta ja päätöksen N:o 624/2007/EY kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 209). (26) COM(2018)0442. (27) COM(2018)0442. (28) Voimassa olevia terveydensuojelua ja yksityisyydensuojaa koskevia oikeudellisia säännöksiä ja muita suosituksia on sovellettava.

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 16. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta (COM(2018)0442 – C8-0261/2018 – 2018/0232(COD))

P8_TA(2019)0385 A8-0464/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0442),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 33, 114 ja 207 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0261/2018),

—  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

—  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja talousarvion valvontavaliokunnan lausunnot (A8-0464/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 16. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi tulliyhteistyötä koskevan Tulli-ohjelman perustamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 33, 114 ja 207 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Asetuksella (EU) N:o 1294/2013(5) perustettu Tulli 2020 -ohjelma ja sen edeltäjät ovat merkittävällä tavalla helpottaneet ja parantaneet ja tehostaneet tulliyhteistyötä. Monet tullialan toimet ovat luonteeltaan rajatylittäviä, ne koskevat kaikkia jäsenvaltioita ja vaikuttavat niihin kaikkiin, minkä vuoksi yksittäiset jäsenvaltiot eivät kykene huolehtimaan näistä toimista yksinään panemaan näitä toimia täytäntöön tehokkaalla ja tuloksellisella tavalla. Komission unionin tasolla toteuttama unionin laajuinen tulliohjelma tarjoaa jäsenvaltioille unionin tason kehyksen tällaisten yhteistyötoimien kehittämiseksi, mikä on kustannustehokkaampaa kuin jos se, että kukin jäsenvaltio perustaisi oman yhteistyökehyksensä kahden- tai monenväliseltä pohjalta monenvälisellä tasolla. Tulliohjelmalla on myös tärkeä tehtävä unionin ja jäsenvaltioiden taloudellisten etujen suojaamisessa, sillä sen avulla varmistetaan tullien tehokas kantaminen ja se on näin ollen tärkeä tulonlähde unionin talousarviolle ja kansallisille talousarvioille. Sillä pyritään myös vahvistamaan tietoteknisiä valmiuksia ja lisäämään yhteistyötä tullialalla. Lisäksi tarvitaan yhdenmukaistettuja ja standardoituja tarkastuksia laittomien rajatylittävien tavaravirtojen jäljittämiseksi ja petosten ehkäisemiseksi. Sen vuoksi on aiheellista ja tarpeen tehokkuuden takaamiseksi varmistaa tulliyhteistyötä koskeville toimille myönnettävän unionin rahoituksen jatkuvuus perustamalla kyseistä alaa koskeva uusi ohjelma eli Tulli-ohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. [tark. 1]

(1 a)  Kansallisten tulliviranomaisten täytäntöönpanema tulliliitto on 50 vuoden ajan ollut yksi maailman suurimpiin kaupparyhmittymiin kuuluvan Euroopan unionin kulmakivistä. Tulliliitto on merkittävä esimerkki onnistuneesta integraatiosta unionissa, ja se on välttämätön sisämarkkinoiden asianmukaiselle toiminnalle, joka on sekä yritysten että kansalaisten edun mukaista. Euroopan parlamentti totesi 14 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa ”Seuraava monivuotinen rahoituskehys: vuoden 2020 jälkeistä monivuotista rahoituskehystä koskevan parlamentin kannan valmistelu” olevansa erityisen huolissaan tullipetoksista. Unionista voi tulla vahvempi ja kunnianhimoisempi vain, jos sen rahoitusta lisätään, tukea nykyisille politiikoille jatketaan ja resursseja kasvatetaan. [tark. 2]

(2)  Tulliliitto on kehittynyt huomattavasti viimeisten viidenkymmenen 50 vuoden aikana, ja tulliviranomaiset pystyvät suorittavat nyt suorittamaan monia erilaisia tehtäviä rajoilla. Viranomaiset työskentelevät yhdessä helpottaakseen eettistä ja oikeudenmukaista kauppaa ja vähentääkseen byrokratiaa, kerätäkseen tuloja kansallisiin talousarvioihin ja unionin talousarvioon sekä suojellakseen kansalaisia väestöä terrorismi-, terveys- ja ympäristöuhkia ja muita uhkia vastaan. Tulli on ollut terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan eturintamassa erityisesti siitä lähtien, kun EU:n laajuinen yhteinen riskinhallintajärjestelmä4 otettiin käyttöön ja suurten käteismäärien siirtojen tullitarkastukset aloitettiin Tulliviranomaiset ovat johtaneet terrorismin, järjestäytyneen rikollisuuden ja vilpillisen kilpailun torjuntaa erityisesti ottamalla käyttöön unionin tason yhteisen riskinhallintajärjestelmän(6) tullialalla ja valvomalla suurten käteismäärien virtoja rahanpesun ja terrorismin rahoituksen estämiseksi. Kun otetaan huomioon kyseinen laaja toimeksianto, tullista on nyt tosiasiallisesti tullut johtava tavaroita tarkastava viranomainen unionin ulkorajoilla. Tätä taustaa vasten tulliviranomaisten laaja toimeksianto, ne ovat tällä hetkellä todellisuudessa tärkeimpiä tavaroita tarkastavia viranomaisia unionin ulkorajoilla. Näin ollen Tulli-ohjelman ei tulisi koskea pelkästään tulliyhteistyötä vaan siitä annettava tuki olisi laajennettava koskemaan myös vaan siitä olisi annettava tukea myös laajemmin asetuksen (EU) N:o 952/2013 3 artiklassa säädettyjä säädetyille tulliviranomaisten tehtäviä eli tehtäville, joita ovat unionin kansainvälisen kaupan valvontaa valvonta sekä sisämarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden, yhteisen kauppapolitiikan, unionin muiden kauppaan liittyvien yhteisten politiikkojen täytäntöönpanoa ja toimitusketjujen turvallisuutta. Sen vuoksi oikeusperusta kattaa tulliyhteistyön vaikuttavien yhteisten politiikkojen täytäntöönpano ja toimitusketjujen turvallisuus. Sen vuoksi tämän asetuksen oikeusperustan olisi katettava tulliyhteistyö (SEUT-sopimuksen 33 artikla), sisämarkkinat (SEUT-sopimuksen 114 artikla) ja kauppapolitiikan kauppapolitiikka (SEUT-sopimuksen 207 artikla). [tark. 3]

(3)  Koska ohjelma muodostaa Ohjelman yleisenä tavoitteena olisi oltava avustaa jäsenvaltioita ja komissiota tarjoamalla puitteet toimille, joiden tavoitteena on tulliliiton ja tulliviranomaisten tukeminen, sillä olisi suojattava päämääränä on tukea tulliliittoa ja tulliviranomaisia ja pitkällä aikavälillä varmistaa, että unionin tullihallinnot tekevät mahdollisimman tiivistä yhteistyötä, suojata unionin ja sen jäsenvaltioiden taloudellisia etuja; suojattava unionia hyvän kauppatavan vastaiselta ja laittomalta kaupalta ja tukea samalla laillista liiketoimintaa; varmistettava, suojata unionia hyvän kauppatavan vastaisilta ja laittomilta kaupan käytännöiltä ja kannustaa samalla lailliseen liiketoimintaan, taata unionin ja sen asukkaiden turvallisuus ja vaarattomuus; ja helpotettava edistäen samalla kuluttajansuojaa ja helpottaa laillista kauppaa, jotta yritykset ja kansalaiset voivat saada täysimääräiset hyödyt sisämarkkinoista ja maailmankaupasta. [tark. 4]

(3 a)  Jotkin unionin tullikoodeksista annetun asetuksen 278 artiklassa tarkoitetuista järjestelmistä voidaan todennäköisesti ottaa vain osittain käyttöön 31 päivään joulukuuta 2020 mennessä, joten muita kuin sähköisiä järjestelmiä on käytössä tämän päivämäärän jälkeenkin. Koska tämän määräajan pidentämistä koskevia lakimuutoksiakaan ei ole esitetty, yritykset ja tulliviranomaiset eivät pysty täyttämään tullitoimintaan liittyviä tehtäviään ja oikeudellisia velvoitteitaan. Sen vuoksi yksi ohjelman ensisijaisista erityistavoitteista olisi oltava jäsenvaltioiden ja komission auttaminen tällaisten sähköisten järjestelmien perustamisessa. [tark. 5]

(3 b)  Tullihallinto ja tullitarkastukset on dynaaminen toimintalohko, jolle jatkuvasti kehittyvät maailmanlaajuiset liiketoimintamallit ja toimitusketjut sekä muuttuvat kulutustottumukset ja digitalisaatio, kuten sähköinen kaupankäynti, mukaan lukien esineiden internet, data-analytiikka, tekoäly ja lohkoketjuteknologia, tuovat uusia haasteita. Ohjelmalla olisi tuettava tullihallintoa tällaisissa tilanteissa ja mahdollistettava innovatiivisten ratkaisujen käyttö. Nämä haasteet tuovat korostetusti esiin tarpeen tehostaa tulliviranomaisten välistä yhteistyötä ja tarpeen tullilainsäädännön yhdenmukaiseen tulkintaan ja täytäntöönpanoon. Samaan aikaan julkiseen talouteen kohdistuu paineita, maailmankaupan volyymit kasvavat, petokset ja salakuljetus ovat jatkuva ja kasvava huolenaihe, ja ohjelmalla olisi pyrittävä torjumaan näitä ongelmia. [tark. 6]

(3 c)  Tehokkuuden maksimoimiseksi ja päällekkäisyyksien välttämiseksi komission olisi sovitettava ohjelman täytäntöönpano yhteen asiaan liittyvien unionin ohjelmien ja rahastojen kanssa. Näitä ovat erityisesti Fiscalis-ohjelma, EU:n petostentorjuntaohjelma ja sisämarkkinaohjelma sekä sisäisen turvallisuuden rahasto ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto, rakenneuudistusten tukiohjelma, Digitaalinen Eurooppa -ohjelma ja Verkkojen Eurooppa -väline sekä neuvoston päätös Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä ja täytäntöönpanoasetukset ja -toimet. [tark. 7]

(3 d)  Yhdistyneen kuningaskunnan mahdollinen eroaminen unionista mielessä pitäen ohjelman rahoituspuitteissa ei oteta huomioon erosopimuksen allekirjoittamisesta ja Yhdistyneen kuningaskunnan ja unionin mahdollisesta tulevasta suhteesta aiheutuvia kustannuksia. Sopimuksen allekirjoittaminen, Yhdistyneen kuningaskunnan vetäytyminen kaikista olemassa olevista tullijärjestelmistä ja tulliyhteistyöstä sekä sen oikeudellisten velvoitteiden raukeaminen tällä alalla voivat aiheuttaa lisäkustannuksia, joita ei voida arvioida tarkasti tämän ohjelman perustamisajankohtana. Komission olisi näin ollen harkittava mahdollisuutta varata riittävästi resursseja tällaisia mahdollisia kustannuksia varten. Näitä kustannuksia ei pitäisi kuitenkaan kattaa ohjelman määrärahoista, sillä ohjelman määrärahat riittävät ainoastaan kattamaan kulut, jotka voidaan realistisesti ennakoida ohjelman perustamisajankohtana. [tark. 8]

(4)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(7) 17 kohdan mukaisesti.

(5)  Kolmansien maiden liittymis- ja assosiaatioprosessin tukemiseksi olisi ohjelman oltava tiettyjen kaikkien ehtojen täyttyessä avoin myös liittyville maille, ehdokasmaille, mahdollisille ehdokkaille ja Euroopan naapuruuspolitiikan kumppanimaille. Siihen voivat osallistua myös muut kolmannet maat niiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevissa erityisissä unionin ja kyseisen kolmannen maan välisissä sopimuksissa määrättyjen edellytysten mukaisesti, jos tällainen osallistuminen on unionin etujen mukaista, sillä on myönteinen vaikutus sisämarkkinoihin eikä se vaikuta kuluttajansuojaan. [tark. 9]

(6)  Ohjelmaan olisi sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) [2018/XXX](8) 2018/1046(9), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, sovelletaan tähän ohjelmaan. Siinä. Varainhoitoasetuksessa vahvistetaan unionin talousarvion toteuttamista koskevat säännöt, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kulujen korvaamista koskevat säännöt. [tark. 10]

(7)  Tulli 2020 -ohjelmaan kuuluvat toimet, jotka ovat osoittautuneet asianmukaisiksi, minkä vuoksi ne olisi säilytettävä. olisi säilytettävä, kun taas soveltumattomiksi osoittautuneet toimet olisi lopetettava. Jotta ohjelman toteutus olisi yksinkertaisempaa ja joustavampaa ja sen tavoitteet olisi siten helpompi saavuttaa, toimet olisi määriteltävä vain yleisinä luokkina ja antamalla kuvaavia esimerkkejä konkreettisista toimista. Tulli-ohjelmalla Ohjelmalla olisi yhteistyön ja valmiuksien kehittämisen kautta myös tehtävä tunnetuksi ja tuettava innovaatioiden käyttöönottoa ja vipuvaikutusta, jotta valmiuksia toteuttaa tullialan keskeisimmät painopistealat voitaisiin parantaa. [tark. 11]

(8)  Tullitarkastuslaitteiden väline, jäljempänä ’CCE-väline’, perustetaan osaksi yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoa asetuksella [2018/XXX](10) Jotta kaikkien tullialaan ja tullitarkastuslaitteisiin liittyvien yhteistyötoimien johdonmukaisuus ja horisontaalinen koordinointi voitaisiin säilyttää, on aiheellista panna ne kaikki täytäntöön yhdellä ainoalla säädöksellä ja sääntökokonaisuudella eli tällä asetuksella. Kyseinen säädös on tämä asetus, ja siinä vahvistetaan kyseiset säännöt. Sen vuoksi CCE-välineestä olisi tuettava ainoastaan avustuskelpoisten laitteiden ostamista, ylläpitämistä ja päivittämistä, kun taas tällä ohjelmalla olisi tuettava kaikkia muita asiaankuuluvia toimia, kuten laitetarpeiden arviointia koskevia yhteistyötoimia tai ostettuihin laitteisiin liittyvää tarvekohtaista koulutusta. [tark. 12]

(9)  Tullitietojen ja niihin liittyvien tietojen vaihtaminen on välttämätöntä tullialan moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, ja se ulottuu huomattavasti pidemmälle kuin pelkkään tulliliiton sisällä tapahtuvaan vaihtoon. Eurooppalaisten sähköisten järjestelmien mukauttaminen ja laajentaminen ohjelmaan assosioitumattomia kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä silmälläpitäen voikin olla unionin ja sen jäsenvaltioiden edun mukaista. Näin ollen kun eurooppalaisten sähköisten järjestelmien mukauttamista ja laajentamista kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä silmälläpitäen voidaan perustella asianmukaisesti tällaisella edulla, sitä koskevien kustannusten olisi oltava ohjelman mukaisia avustuskelpoisia kustannuksia.