Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 17. huhtikuuta 2019 - Strasbourg
Keskustelun päätteeksi esitetyn päätöslauselmaesityksen otsikon laatiminen tai tarkistaminen (työjärjestyksen 149 a artiklan 2 kohdan tulkinta)
 Poliittinen julistus poliittisen ryhmän muodostamiseksi (työjärjestyksen 32 artiklan 5 kohdan, ensimmäisen alakohdan, toisen luetelmakohdan tulkinta)
 Pöytäkirja EY:n ja Tanskan välisen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä ***
 Euroopan horisontti -puiteohjelma ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt ***I
 Euroopan horisontti -puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeva ohjelma ***I
 Markkinavalvonta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuus ***I
 Oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistäminen verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten ***I
 EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon parempi valvonta ja nykyaikaistaminen ***I
 Elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuus ja kestävyys ***I
 Lääkkeiden lisäsuojatodistus ***I
 Unionin avaruusohjelma vuosille 2021–2027 ja Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto ***I
 Digitaalinen Eurooppa -ohjelma vuosiksi 2021–2027 ***I
 Veroyhteistyötä koskeva Fiscalis-ohjelma ***I
 Ympäristön ja ilmastotoimien ohjelma (Life) ***I
 Oikeusalan ohjelma ***I
 Perusoikeuksien ja arvojen ohjelma ***I
 Parlamenttien välisistä suhteista vastaavien valtuuskuntien, parlamentaarisiin sekavaliokuntiin osallistuvien valtuuskuntien sekä parlamentaarisiin yhteistyövaliokuntiin ja monenvälisiin parlamentaarisiin edustajakokouksiin osallistuvien valtuuskuntien määrä
 Eräiden säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käyttämisestä, mukauttaminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklaan – osa II ***I
 Eräiden säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käyttämisestä, mukauttaminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 ja 291 artiklaan – osa I ***I
 Eräiden oikeusalan säädösten, joissa säädetään valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn käyttämisestä, mukauttaminen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklaan ***I
 Unionin yleisen talousarvion toteuttaminen ja rahoittaminen vuonna 2019 ottaen huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista ***
 EU:n ja Venäjän välinen tiede- ja teknologiayhteistyötä koskeva sopimus ***
 Euroopan investointipankin perussäännön muuttaminen *
 Eurooppalainen raja- ja merivartiosto ***I
 Viisumisäännöstö ***I
 Luoteis-Atlantin kalastusjärjestön sääntelyalueella sovellettavat säilyttämis- ja valvontatoimenpiteet ***I
 Säännöt, joilla helpotetaan rahoitus- ja muiden tietojen käyttöä ***I
 Euroopan kyberturvallisuuden teollisuus-, teknologia- ja tutkimusosaamiskeskus ja kansallisten koordinointikeskusten verkosto ***I
 Verkkojen Eurooppa -väline ***I
 Verkossa tapahtuvaan terroristisen sisällön levittämiseen puuttuminen ***I

Keskustelun päätteeksi esitetyn päätöslauselmaesityksen otsikon laatiminen tai tarkistaminen (työjärjestyksen 149 a artiklan 2 kohdan tulkinta)
PDF 102kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös 17. huhtikuuta 2019 keskustelun päätteeksi esitetyn päätöslauselmaesityksen otsikon laatimisesta tai tarkistamisesta (työjärjestyksen 149 a artiklan 2 kohdan tulkinta) (2019/2020(REG))
P8_TA(2019)0392

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtajan 3. huhtikuuta 2019 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 226 artiklan,

1.  päättää lisätä työjärjestyksen 149 a artiklan 2 kohtaan tulkinnan seuraavasti:"”Keskustelun päätteeksi 123, 128 tai 135 artiklan mukaisesti esitetyn päätöslauselmaesityksen otsikon laatimista tai tarkistamista ei katsota esityslistan muuttamiseksi edellyttäen, että otsikko kuuluu edelleen keskustelun kohteen alaan.”"

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.


Poliittinen julistus poliittisen ryhmän muodostamiseksi (työjärjestyksen 32 artiklan 5 kohdan, ensimmäisen alakohdan, toisen luetelmakohdan tulkinta)
PDF 102kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätös 17. huhtikuuta 2019 poliittisesta julistuksesta poliittisen ryhmän muodostamiseksi (työjärjestyksen 32 artiklan 5 kohdan, ensimmäisen alakohdan, toisen luetelmakohdan tulkinta) (2019/2019(REG))
P8_TA(2019)0393

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan puheenjohtajan 3. huhtikuuta 2019 päivätyn kirjeen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 226 artiklan,

1.  päättää lisätä työjärjestyksen 32 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan toiseen luetelmakohtaan tulkinnan seuraavasti:"”Ryhmän poliittisessa julistuksessa esitetään arvot, joita ryhmä puolustaa, ja pääasialliset poliittiset päämäärät, joita sen jäsenten yhteisenä tarkoituksena on edustajantoimea hoitaessaan edistää. Julistuksessa kuvataan ryhmän yhteinen poliittinen suuntautuminen konkreettisella, selkeällä ja todenmukaisella tavalla.”"

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen tiedoksi neuvostolle ja komissiolle.


Pöytäkirja EY:n ja Tanskan välisen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä ***
PDF 109kWORD 38k
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2019 esityksestä neuvoston päätökseksi niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi tehtyyn Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan väliseen sopimukseen liitettävän lainvalvontatarkoituksessa Eurodaciin pääsyä koskevan pöytäkirjan tekemisestä (15822/2018 – C8-0151/2019 – 2018/0423(NLE))
P8_TA(2019)0394A8-0196/2019

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (15822/2018),

–  ottaa huomioon luonnoksen Euroopan yhteisön ja Tanskan kuningaskunnan väliseen sopimukseen niistä perusteista ja menettelyistä, joilla ratkaistaan Tanskassa tai jossakin muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa jätetyn turvapaikkahakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio, sekä Eurodac-järjestelmästä sormenjälkien vertailua varten Dublinin yleissopimuksen tehokkaaksi soveltamiseksi liitettäväksi lainvalvontatarkoituksessa Eurodaciin pääsyä koskevaksi pöytäkirjaksi (15823/2018),

–  ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 87 artiklan 2 kohdan a alakohdan, 88 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C8-0151/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 99 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 108 artiklan 7 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen (A8-0196/2019),

1.  antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä Tanskan kuningaskunnan ja muiden jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.


Euroopan horisontti -puiteohjelma ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt ***I
PDF 681kWORD 181k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä (COM(2018)0435 – C8–0252/2018 – 2018/0224(COD))
P8_TA(2019)0395A8-0401/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0435),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 1 kohdan, 183 artiklan ja 188 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8–0252/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon puhemiehen 25. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajille vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisia ohjelmia koskevasta parlamentin lähestymistavasta,

–  ottaa huomioon neuvoston 1. huhtikuuta 2019 päivätyn Euroopan parlamentin puhemiehelle osoitetun kirjeen, jossa vahvistetaan lainsäätäjien neuvotteluissa muodostama yhteinen tulkinta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön ja kehitysvaliokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan, maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot (A8-0401/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(1);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmasta ”Euroopan horisontti” ja sen osallistumista ja tulosten levittämistä koskevista säännöistä

P8_TC1-COD(2018)0224


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan, 182 artiklan 1 kohdan, 183 artiklan ja 188 artiklan toisen kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(2),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(3),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Unionin tavoitteena on lujittaa tieteellistä huippuosaamistaan ja teknologista perustaansa siten, että tutkijat, tieteellinen tietämys ja teknologia liikkuvat vapaasti, ja kehittää kilpailukykyään, myös teollisuuden osalta, eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi edistämällä kaikkea tutkimus- ja innovaatiotoimintaa unionin strategisten ensisijaisten tavoitteiden ja sitoumusten toteuttamiseksi. Viime kädessä tarkoituksena on edistää rauhaa, unionin arvoja ja sen kansojen hyvinvointia.

(2)  Jotta tämä yleinen tavoite saataisiin muutettua tieteellisiksi, taloudellisiksi ja yhteiskunnallisiksi vaikutuksiksi ja jotta unionin tekemistä tutkimus-, kehitys- ja innovointi-investoinneista saatava unionin tason lisäarvo voitaisiin maksimoida, unionin olisi investoitava tutkimukseen ja innovointiin tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” (2021–2027), jäljempänä ’ohjelma’, avulla siten, että voidaan tukea korkeatasoisen tietämyksen ja teknologioiden luomista, levittämistä ja siirtoa unionissa, tehostaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta vastattaessa maailmanlaajuisiin haasteisiin, mukaan lukien kestävän kehityksen tavoitteet ja ilmastonmuutos, ja kehitettäessä, tuettaessa ja pantaessa täytäntöön unionin politiikkaa ja tukea innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen käyttöönottoa unionin teollisuudessa ja yhteiskunnassa työpaikkojen luomiseksi ja talouskasvun vauhdittamiseksi sekä teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseksi. Ohjelmalla olisi edistettävä kaikkia innovoinnin muotoja ja tehostettava innovatiivisten ratkaisujen saattamista markkinoille sekä optimoitava investointien toteuttaminen.

(2 a)  Ohjelmalla olisi osaltaan lisättävä julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja kehitykseen jäsenvaltioissa, millä autetaan saavuttamaan tavoite, jonka mukaan vähintään kolme prosenttia unionin BKT:stä investoidaan tutkimukseen ja kehittämiseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että jäsenvaltiot ja yksityinen sektori täydentävät ohjelmaa omilla tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvillä tehostetuilla investointitoimillaan.

(2 b)  Jotta tämän ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa ja huippuosaamisen periaatetta kunnioittaa, ohjelmalla olisi pyrittävä muun muassa vahvistamaan yhteistoimintaan liittyviä yhteyksiä Euroopassa, millä edistetään tutkimus- ja innovointikuilun kaventamista.

(3)  Tutkimus- ja innovaatiotoiminnan edistämisessä, joka katsotaan unionin politiikan tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämättömäksi, olisi otettava huomioon innovointiperiaate keskeisenä tekijänä, joka edistää unionin huomattavan osaamispääoman muuntamista nopeammin ja voimaperäisemmin innovaatioiksi.

(4)  Noudattamalla edelleen avoimen tieteen, avoimen innovoinnin ja avoimen kansainvälisen yhteistyön periaatteita ja turvaamalla samalla unionin tieteelliset ja sosioekonomiset edut tulisi varmistaa huippuosaaminen ja unionin investoinnin vaikutukset tutkimukseen ja innovointiin sekä vahvistaa kaikkien jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointivalmiuksia. Tämän pitäisi johtaa ohjelman tasapainoiseen täytäntöönpanoon.

(5)  Avoin tiede ▌antaa mahdollisuuden parantaa tieteen laatua, lisätä sen vaikutusta ja hyötyjä ja nopeuttaa tietämyksen edistymistä tekemällä siitä luotettavampaa, tehokkaampaa ja tarkempaa, yhteiskunnalle helpommin ymmärrettävää ja yhteiskunnallisiin haasteisiin reagoivaa. Olisi vahvistettava säännökset, joilla varmistetaan, että rahoituksen saajat huolehtivat vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen, tutkimusdatan ja muiden tutkimustulosten avoimesta saatavuudesta avoimella ja syrjimättömällä tavalla, maksutta ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta niitä voidaan käyttää ja uudelleenkäyttää mahdollisimman laajasti. Tutkimusdatan yhteydessä periaatteena olisi oltava ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”, jolloin turvataan mahdollisuus poikkeuksiin, joita tehdään unionin sosioekonomisen edun, teollis- ja tekijänoikeuksien, henkilötietojen suojan ja luottamuksellisuuden, turvallisuusnäkökohtien ja muiden oikeutettujen etujen vuoksi. Enemmän huomiota olisi kiinnitettävä ▌tutkimusdatan vastuulliseen hallintaan, jossa olisi noudatettava löydettävyyden, saatavuuden, yhteentoimivuuden ja uudelleenkäytettävyyden periaatteita eli FAIR-periaatteita muun muassa ottamalla datanhallintasuunnitelmia yleisesti käyttöön. Soveltuvin osin rahoituksen saajien olisi hyödynnettävä eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen ja Euroopan datainfrastruktuurin tarjoamia mahdollisuuksia sekä noudatettava muita avoimen tieteen periaatteita ja käytäntöjä. Vastavuoroista avointa saatavuutta olisi edistettävä kansainvälisissä tiede- ja teknologiayhteistyösopimuksissa sekä asiaankuuluvissa assosiaatiosopimuksissa.

(5 a)  Rahoitusta saavia pk-yrityksiä olisi kannustettava hyödyntämään nykyisiä välineitä, kuten IPR SME Helpdeskiä, joka tukee Euroopan unionin pieniä ja keskisuuria yrityksiä sekä niiden teollis- ja tekijänoikeuksien suojelussa että niiden turvaamisessa tarjoamalla maksutonta tietoa ja palveluja teollis- ja tekijänoikeuksia ja niihin liittyviä asioita koskevan luottamuksellisen neuvonnan sekä koulutuksen, materiaalien ja verkkoresurssien muodossa.

(6)  Ohjelman konseptilla ja suunnittelulla olisi vastattava tarpeeseen koota kriittinen massa tuettuja toimia koko unionissa ja kansainvälisen yhteistyön avulla ja samalla edistettävä kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista ohjelmaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) sekä Pariisin sopimuksen mukaisesti. Ohjelman täytäntöönpanolla olisi lujitettava tämän tavoitteen saavuttamista.

(7)  Ohjelmassa tuettujen toimien olisi edistettävä unionin ja ohjelman tavoitteiden, prioriteettien ja sitoumusten toteuttamista, edistymisen seurantaa ja arviointia suhteessa näihin tavoitteisiin, prioriteetteihin ja sitoumuksiin sekä tarkistettujen tai uusien prioriteettien kehittämistä.

(7 a)   Ohjelmassa olisi pyrittävä noudattamaan olemassa olevia tutkimusta ja innovointia koskevia unionin etenemissuunnitelmia ja strategioita.

(8)  Ohjelmassa olisi säilytettävä tasapainoinen lähestymistapa alhaalta ylös (tutkija- tai innovointilähtöisesti) määräytyvän rahoituksen ja ylhäältä alas (strategisesti määritellyistä painopisteistä käsin) määräytyvän rahoituksen välillä riippuen eri puolilta unionia osallistuvien tutkimus- ja innovointiyhteisöjen luonteesta, onnistumisasteista kullakin toiminta-alalla, toteutettavien toimien tyypistä ja kohteesta, toissijaisuusperiaatteesta sekä tavoiteltavista vaikutuksista. Näiden tekijöiden yhdistelmän pohjalta olisi valittava lähestymistapa ohjelman eri osiin, jotka kaikki edistävät ohjelman kaikkia yleisiä ja erityisiä tavoitteita.

(8 -a)   Euroopan horisontti -ohjelman ”osallistumisen laajentamisen ja huippuosaamisen levittämisen” välineen huippuosaamisen levittämisen ja osallistumisen laajentamisen lohkon kokonaistalousarvion olisi oltava vähintään 3,3 prosenttia Euroopan horisontin kokonaistalousarviosta. Tämän talousarvion olisi hyödytettävä ensisijaisesti laajenevasti osallistuvien maiden oikeussubjekteja.

(8 -b)  Huippuosaamisaloitteilla olisi pyrittävä vahvistamaan tutkimus- ja innovointijärjestelmiä osallistumiskelpoisissa maissa, mukaan luettuina koulutus, jolla parannetaan t&i-toimintaan liittyviä hallinnollisia taitoja, palkinnot, innovaatioekosysteemien vahvistaminen sekä t&i-verkostojen perustaminen muun muassa EU:n rahoittamien tutkimusinfrastruktuurien pohjalta. Hakijoiden olisi selkeästi osoitettava, että hankkeet liittyvät kansallisiin ja/tai alueellisiin t&i‑strategioihin, jotta niille voidaan hakea rahoitusta Euroopan horisontti -ohjelman ”osallistumisen laajentamisen ja huippuosaamisen levittämisen” välineen huippuosaamisen levittämisen ja osallistumisen osiosta.

(8 a)  Joihinkin tutkimus- ja innovointitoimiin olisi sovellettava nopeutetun tutkimuksen ja innovoinnin logiikkaa, jossa avustuksen myöntämisaika ei saisi ylittää kuutta kuukautta. Tämän pitäisi mahdollistaa nopeampi ja alhaalta ylöspäin suuntautuva varojen saatavuus pienille yhteistyökonsortioille toimiin, jotka ulottuvat perustutkimuksesta kaupalliseen soveltamiseen.

(8 b)  Ohjelmasta olisi tuettava tutkimuksen ja innovoinnin kaikkia vaiheita erityisesti yhteistyöhankkeissa. Perustutkimus on olennainen resurssi ja tärkeä edellytys sille, että unioni kykenee entistä paremmin houkuttelemaan parhaita tutkijoita, jotta siitä tulisi maailmanlaajuinen huippuosaamisen keskittymä. Olisi varmistettava tasapaino perustutkimuksen ja soveltavan tutkimuksen välillä. Innovointiin yhdistettynä tämä tukee unionin talouden kilpailukykyä, kasvua ja työllisyyttä.

(8 c)  Euroopan horisontti -puiteohjelman vaikutusten maksimoimiseksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota monitieteisiin ja tieteidenvälisiin toimintatapoihin, jotta tiede voi edistyä merkittävästi.

(8 d)  Sitoutumista yhteiskuntaan on syytä edistää huolehtimalla vastuullisesta tutkimuksesta ja innovoinnista monialaisena osatekijänä, jolla pyritään luomaan tehokasta yhteistyötä tieteen ja yhteiskunnan välille. Siten kaikki yhteiskunnalliset toimijat (muun muassa tutkijat, kansalaiset, poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä ja kolmannen sektorin organisaatiot) voisivat tehdä yhteistyötä koko tutkimus- ja innovointiprosessin ajan, jotta sekä prosessi että sen tulokset voidaan sovittaa paremmin yhteen eurooppalaisen yhteiskunnan arvojen, tarpeiden ja odotusten kanssa.

(9)  Pilarissa ”Huippuosaaminen ja avoin tiede” toteutettavat tutkimustoimet olisi määriteltävä tieteellisten tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. Tutkimuslinjaus olisi vahvistettava tiiviissä yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa, ja siinä olisi myös painotettava uusien tutkimuksen ja innovoinnin alan kykyjen ja nuorien tutkijoiden houkuttelemista sekä vahvistettava eurooppalaista tutkimusaluetta ja vältettävä aivovuotoa. Tutkimusta olisi rahoitettava huippuosaamisen perusteella.

(10)  Pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” olisi muodostuttava tutkimus- ja innovaatiotoimien klustereista, jotta voidaan maksimoida integroituminen vastaavilla kohdealoilla ja varmistaa samalla, että vaikutus pysyy korkealla ja kestävällä tasolla unionin hyväksi suhteessa käytettäviin resursseihin. Pilarin avulla pyritään saamaan aikaan monitieteistä, sektorien välistä, politiikka-alojen rajat ylittävää ja kansainvälistä yhteistyötä, jolla edistetään YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja Pariisin sopimuksen mukaisten unionin sitoumusten toteuttamista ja tarvittaessa yhteiskunnallisten haasteiden ratkomista sekä yhteistyöhön osallistuvien unionin teollisuudenalojen kilpailukykyä. Tähän pilariin kuuluvien toimien olisi katettava kaikenlainen tutkimus- ja innovaatiotoiminta, kuten tutkimus ja kehittäminen (t&k), pilotointi, demonstrointi ja julkisten hankintamenettelyjen tuki, esinormatiivinen tutkimus ja standardointi sekä innovaatioiden käyttöönotto markkinoilla, jotta varmistetaan, että Eurooppa pysyy tutkimuksen eturintamassa strategisesti määriteltyjen painopisteiden alalla.

(11)  Teollisuuden kokonaisvaltaisen ja oikea-aikaisen osallistumisen ohjelmaan kaikilla tasoilla, yksittäisestä yrittäjästä ja pienistä ja keskisuurista yrityksistä aina suuryrityksiin, olisi jatkuttava erityisesti kohti kestävän kasvun ja työpaikkojen luomista. ▌

(12)  On tärkeää tukea unionin teollisuutta, jotta se voi säilyttää tai saavuttaa maailman johtavan aseman innovoinnissa, digitalisaatiossa ja hiilestä irtautumisessa. Erityisesti olisi investoitava keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin, jotka ovat perustana huomispäivän elinkeinoelämälle. Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat ovat vastaisuudessa tärkeässä roolissa pilarissa II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, ja ne olisi kytkettävä läheisemmin tulevan ja kehitteillä olevan teknologian (FET) lippulaivahankkeisiin, jotta tutkimushankkeet voivat kattaa koko innovointiketjun. Ohjelman toimien olisi ilmennettävä unionin teollisuuspoliittista strategiaa siten, että puututaan markkinahäiriöihin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin sekä vauhditetaan investointeja oikeasuhteisella ja avoimella tavalla, välttäen päällekkäisyyttä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja toimista olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla sekä julkista tuottoa investoinneille. Näin voidaan varmistaa johdonmukaisuus ohjelman toimien ja tutkimusta, kehittämistä ja innovointia (t&k&i) koskevien EU:n valtiontukisääntöjen välillä, joita olisi tarkistettava innovoinnin edistämiseksi.

(13)  Ohjelmalla olisi tuettava tutkimusta ja innovointia yhdennetyllä tavalla noudattaen kaikkia asiaankuuluvia Maailman kauppajärjestön sääntöjä. ”Tutkimuksen” käsitettä, johon sisältyy myös kokeellinen kehittäminen, olisi sovellettava OECD:n laatiman Frascati‑käsikirjan mukaisesti, ja ”innovoinnin” käsite olisi ymmärrettävä OECD:n ja Eurostatin laatiman Oslon käsikirjan mukaisesti noudattaen laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa sosiaalisen innovoinnin, suunnittelun ja luovuuden. Kuten edellisessäkin puiteohjelmassa ”Horisontti 2020”, teknologisen valmiuden tasoa koskevat OECD:n määritelmät olisi otettava huomioon▌. Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” yksittäisen ehdotuspyynnön työohjelma voi mahdollistaa avustusten myöntämisen laajamittaiselle tuotteiden validoinnille ja markkinareplikoinnille.

(14)  Komission tiedonanto Horisontti 2020 -puiteohjelman väliarvioinnista (COM(2018)0002) ja Euroopan parlamentin päätöslauselma Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella (2016/2147(INI)) ovat tarjonneet useita suosituksia tätä ohjelmaa varten, mukaan lukien ohjelmaan osallistumisen ja tulosten levittämisen sääntöjä koskevat suositukset. Suositukset perustuvat aiemmasta ohjelmasta saatuihin kokemuksiin ja EU:n toimielimiltä ja sidosryhmiltä saatuun palautteeseen. Suositusten mukaan tulisi muun muassa investoida kunnianhimoisemmin, jotta voidaan saavuttaa kriittinen massa ja maksimoida vaikutukset, tukea läpimurtoinnovointia, priorisoida tutkimukseen ja innovointiin (t&i) tehtäviä unionin investointeja keskittymällä aloihin, joihin liittyy suuri lisäarvo erityisesti missiolähtöisyyden, kansalaisten täysimääräisen, tietoon perustuvan ja oikea-aikaisen osallistumisen ja laajan tiedottamisen kautta, järkeistää EU:n rahoitusympäristöä, jotta kaikkien jäsenvaltioiden t&i-potentiaali voidaan hyödyntää täysin, muun muassa yksinkertaistamalla kumppanuusaloitteiden ja yhteisrahoitusjärjestelmien nykyistä kirjoa, luoda enemmän ja konkreettista synergiaa unionin eri rahoitusvälineiden välillä pyrkien erityisesti saamaan vajaahyödynnettyä t&i‑potentiaalia käyttöön kaikkialla unionissa, ottaa unionin erityisesti EAKR:sta rahoittamat tutkimusinfrastruktuurit entistä paremmin mukaan ohjelman hankkeisiin, vahvistaa kansainvälistä yhteistyötä ja avata enemmän ovia kolmansien maiden osallistumiselle turvaten samalla unionin edut ja laajentaen kaikkien jäsenvaltioiden osallistumista ohjelmaan sekä jatkaa yksinkertaistamista Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanosta saatujen kokemusten pohjalta.

(15)  Koheesiopolitiikalla olisi edelleen edistettävä tutkimusta ja innovointia. Sen vuoksi näiden kahden unionin politiikan koordinointiin ja täydentävyyteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Ohjelmassa olisi pyrittävä sääntöjen yhdenmukaistamiseen ja tämän asetuksen liitteessä IV tarkoitettuun synergiaan muiden unionin ohjelmien kanssa, mikä kattaa strategisen ja muun suunnittelun, hankkeiden valinnan, hallinnoinnin, viestinnän, tulosten levittämisen ja hyödyntämisen, seurannan, tilintarkastuksen ja hallinnon. Jotta voidaan välttää päällekkäisyyksiä ja kaksinkertaista työtä ja lisätä unionin rahoituksen vipuvaikutusta sekä vähentää rahoituksen hakijoille ja saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta, kaiken tyyppisissä synergioissa olisi noudatettava periaatetta ”yhdessä toimessa noudatetaan yksiä sääntöjä”:

   muista unionin ohjelmista, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), voidaan tehdä vapaaehtoisesti siirtoja Euroopan horisontti -ohjelman toimiin; tällöin siirroissa noudatetaan Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjä, mutta niitä sovelletaan vain siirron tekemisestä päättävän jäsenvaltion tai hallintoviranomaisen hyväksi;
   myös toimen yhteisrahoitusta Euroopan horisontti -ohjelmasta ja muusta unionin ohjelmasta voitaisiin harkita ylittämättä kuitenkaan toimen tukikelpoisten kustannusten kokonaismäärää; tällaisissa tapauksissa sovellettaisiin vain Euroopan horisontti -ohjelman sääntöjä ja päällekkäisiä tarkastuksia olisi vältettävä;
   huippuosaamismerkki olisi myönnettävä kaikille ehdotuksille, jotka ovat ylittäneet ”huippuosaamisen” kynnysarvon Euroopan horisontti -ohjelmassa mutta joita ei voida rahoittaa budjettirajoitusten vuoksi; tällaisissa tapauksissa olisi sovellettava tukea tarjoavan rahaston sääntöjä, valtiontukisääntöjä lukuun ottamatta.

(16)  Jotta unionin rahoituksella olisi suurin mahdollinen vaikutus ja jotta se tukisi mahdollisimman tehokkaasti unionin politiikan tavoitteita ja unionin sitoumuksia, ohjelmassa voidaan toteuttaa eurooppalaisia kumppanuuksia yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden kanssa strategisen suunnittelun tulosten pohjalta. Näitä kumppaneita ovat julkiset ja yksityiset tutkimus- ja innovointisidosryhmät, osaamiskeskukset, yrityshautomot, tiede- ja teknologiakeskukset, yhteisöt, jotka hoitavat julkisen palvelun tehtävää, säätiöt ja kansalaisjärjestöt sekä tarvittaessa alueelliset innovaatioekosysteemit, jotka tukevat ja/tai harjoittavat tutkimusta ja innovointia. Edellytyksenä on, että toivotut vaikutukset voidaan saavuttaa tehokkaammin kumppanuuksilla kuin unionin toiminnalla.

(17)  Ohjelmassa olisi lujitettava eurooppalaisten kumppanuuksien ja yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppaneiden välistä yhteistyötä kansainvälisellä tasolla muun muassa tuomalla yhteen tutkimus- ja innovaatio-ohjelmia ja rajat ylittäviä tutkimus- ja innovaatioinvestointeja, mikä tuottaa keskinäisiä hyötyjä kansalaisille ja yrityksille ja varmistaa samalla, että unioni voi ylläpitää etujaan ▌.

(17 a)  FET-lippulaivahankkeet ovat osoittautuneet erääksi välineeksi tämän saavuttamiseksi, sillä ne tuovat etuja yhteiskunnalle EU:n ja sen jäsenvaltioiden yhteisen koordinoidun toiminnan kautta. Horisontti 2020 -ohjelmasta tuettavien FET-lippulaivahankkeiden Graphene, ihmisaivoprojekti ja kvanttiteknologia puitteissa toteutettavia toimia tuetaan edelleen Euroopan horisontti -puiteohjelmasta työohjelmaan sisältyvien ehdotuspyyntöjen kautta. Horisontti 2020 -ohjelman FET-lippulaivahankkeiden osiosta tuettavia valmistelutoimia hyödynnetään Euroopan horisontti -puiteohjelman strategisessa suunnitteluprosessissa, ja niistä saadaan taustatietoa missioiden, yhteisrahoitettujen/yhteissuunniteltujen kumppanuuksien ja tavallisten ehdotuspyyntöjen parissa tehtävää työtä varten.

(18)  Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) olisi edelleen tarjottava unionin politiikalle riippumatonta asiakaslähtöistä tieteellistä evidenssiä ja teknistä tukea politiikkasyklin kaikissa vaiheissa. JRC:n suorat toimet olisi toteutettava joustavasti, tehokkaasti ja avoimesti ottaen huomioon JRC:n käyttäjien kulloisetkin tarpeet, talousarviorajoitteet ja unionin politiikkojen tarpeet ja varmistaen unionin taloudellisten etujen suojelu. JRC:n olisi jatkossakin tuotettava lisää resursseja.

(19)  ”Innovatiivisen Euroopan” pilarissa olisi otettava käyttöön useita toimenpiteitä, joilla tuetaan kokonaisvaltaisesti yrittäjien ja tutkimuslähtöisen yrittäjyyden tarpeita pyrkimyksissä luoda ja nopeuttaa läpimurtoinnovaatioita nopeaa markkinakasvua varten sekä edistää unionin teknologista riippumattomuutta strategisilla aloilla. Sen on määrä houkutella innovatiivisia yrityksiä, mukaan lukien pk-yritykset ja startup-yritykset, joilla on mahdollisuuksia laajentua kansainvälisesti ja unionin tasolla, ja tarjota nopeasti ja joustavasti avustuksia ja yhteisinvestointeja, mukaan lukien yksityisten sijoittajien kanssa toteutettavat investoinnit. Näihin tavoitteisiin olisi pyrittävä perustamalla Euroopan innovaationeuvosto (EIC). Tämän pilarin olisi tuettava myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT), EIT:n alueellisen innovaation ohjelmaa ja yleensä Euroopan innovaatioekosysteemejä koko unionissa erityisesti yhteisrahoittamalla kumppanuuksia kansallisten ja alueellisten innovointia tukevien, sekä julkisten että yksityisten, toimijoiden kanssa.

(20)  Jotta voidaan käsitellä tarvetta tukea investointeja korkeamman riskin toimiin ja ei‑lineaarisiin toimiin, kuten tutkimus ja innovointi, on keskeistä, että Euroopan horisontti -ohjelma ja erityisesti Euroopan innovaationeuvosto sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöt toimivat yhteisvaikutuksessa niiden rahoitustuotteiden kanssa, joita on tarkoitus hyödyntää InvestEU-ohjelman puitteissa. Tältä osin Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä käytetyistä rahoitusvälineistä, kuten InnovFin ja pk-yrityksille myönnetty lainatakuu, saadun kokemuksen pitäisi toimia vahvana pohjana tämän kohdennetun tuen toimittamisessa. Euroopan innovaationeuvoston olisi kehitettävä strategisiin tietoihin liittyviä ja reaaliaikaisia arviointitoimia hallinnoidakseen ja koordinoidakseen oikea-aikaisesti eri toimiaan.

(21)  Euroopan innovaationeuvoston olisi yhdessä Euroopan horisontin muiden osien kanssa stimuloitava kaikkia innovoinnin muotoja asteittaisesta innovoinnista läpimurtoinnovointiin ja disruptiiviseen innovointiin erityisesti markkinoita luovaan innovointiin keskittyen. Euroopan innovaationeuvoston tulisi pyrkiä välineidensä – ”Pathfinder” ja ”Accelerator” – avulla kaiken tyyppisten korkean riskin innovointien yksilöintiin, kehittämiseen ja käyttöönottoon, mukaan luettuna asteittainen innovointi siten, että keskitytään erityisesti läpimurtoinnovaatioihin, disruptiivisiin innovaatioihin ja syvällisiin teknisiin innovaatioihin, joilla on mahdollisuus kehittyä markkinoita luoviksi innovaatioiksi. Tukemalla ▌johdonmukaisesti ja virtaviivaistetusti Euroopan innovaationeuvoston olisi korjattava nykyinen tilanne, jossa läpimurtoinnovointi on jäänyt investointityhjiöön julkisessa tuessa ja yksityisissä investoinneissa. Euroopan innovaationeuvoston välineet edellyttävät oikeudellisia ja hallinnollisia erityispiirteitä, jotta voidaan ottaa huomioon sen tavoitteet ja erityisesti markkinoille saattamista koskevat toimet.

(21 a)  Tässä asetuksessa tarkoitetulla tavalla ja erityisesti Euroopan innovaationeuvoston alaisuudessa toteutettujen toimien osalta ’startup-yrityksellä’ tarkoitetaan elinkaarensa varhaisessa vaiheessa olevaa pk-yritystä (mukaan luettuina yliopistopohjaiset spin‑off‑yritykset), joka pyrkii innovatiivisiin ratkaisuihin ja skaalautuvaan liiketoimintamalliin ja joka on komission suosituksen 2003/361/EY(5) liitteen 3 artiklassa tarkoitetulla tavalla riippumaton, ja ’mid cap -yrityksellä’ yritystä, joka ei ole komission suosituksessa 2003/361/EY määritelty mikroyritys tai pieni tai keskisuuri yritys ja jonka palveluksessa on 250–3000 työntekijää, kun työntekijöiden lukumäärä lasketaan mainitun suosituksen liitteessä olevan I osaston 3, 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti, ja ’pienellä mid cap -yrityksellä’ yritystä, jonka palveluksessa on enintään 499 työntekijää.

(22)  Myöntämällä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta EIC Accelerator -välineen avulla olisi ylitettävä niin sanottu kuolemanlaaksovaihe, jossa siirrytään tutkimuksesta laajamittaisen kaupallistamisen esivaiheeseen ja yritysten laajentumiseen. Accelerator‑välineestä tulisi erityisesti tarjota tukea operaatioille, joita ei niiden teknologisten tai markkinariskien takia pidetä rahoituskelpoisina ja jotka eivät pysty houkuttelemaan merkittäviä investointeja markkinoilta. Tällä tavoin väline täydentäisi asetuksella ...(6) perustettua InvestEU-ohjelmaa.

(22 a)  Pk-yritykset ovat merkittävä innovoinnin ja kasvun lähde Euroopassa. Tästä syystä Euroopan horisontti -ohjelmassa tarvitaan komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjen pk-yritysten vahvaa osallistumista. Euroopan horisontti -ohjelmassa olisi Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä omaksuttujen parhaiden käytäntöjen pohjalta jatkettava pk-yritysten kannustamista osallistumaan puiteohjelmaan yhdennetyllä tavalla.

(22 b)   Vaikka sekarahoituksen olisi oltava EIC Accelerator -välineen talousarvion pääasiallinen käyttötarkoitus, 43 artiklan mukaisesti EIC Accelerator -välineestä pk‑yrityksille, startup-yritykset mukaan luettuina, pelkästään avustuksena myönnettävän tuen olisi vastattava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1291/2013(7) perustetun aikaisemman puiteohjelman Horisontti 2020 pk-yritysvälineen mukaisesti annettua tukea.

(22 c)   EIC Accelerator -välineen olisi sekarahoituksen ja pääomarahoituksen tukimuodoissaan tiiviissä synergiassa InvestEU:n kanssa rahoitettava pk-yrityksiä, startup-yritykset mukaan luettuina, ja poikkeustapauksissa hankkeita, joita vetävät pienet mid cap -yritykset eivät joko vielä pysty tuottamaan tuloja tai eivät vielä ole kannattavia tai eivät vielä pysty houkuttelemaan riittäviä investointeja, jotta niiden hankkeiden liiketoimintasuunnitelmat voitaisiin panna täysin täytäntöön. Tällaisia avustuskelpoisia yhteisöjä pidetään ei-rahoituskelpoisina, jos osa niiden rahoitustarpeista olisi voitu kattaa tai olisi voitu saada yhdeltä tai useammalta investoijalta, kuten yksityiseltä tai julkiselta pankilta, perheyritykseltä, riskipääomarahastolta, bisnesenkeliltä tai vastaavalta. Tällä tavoin Euroopan investointineuvosto markkinoiden toimintapuutteen korjaamisella rahoittaa lupaavia mutta toistaiseksi ei-rahoituskelpoisina pidettyjä yhteisöjä, jotka toteuttavat läpimurtoon perustuvia ja markkinoita luovia innovointihankkeita. Kun näistä hankkeista tulee rahoituskelpoisia, niitä voidaan myöhemmässä kehitysvaiheessa rahoittaa InvestEU:n kautta.

(23)  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) olisi pyrittävä ensisijaisesti osaamis- ja innovaatioyhteisöjensä (KIC) ja EIT:n alueellisen innovaation ohjelman kautta vahvistamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaavia innovaatioekosysteemejä unionin innovointivalmiuksien kehittämiseksi kokonaisuudessaan edistämällä liitetoiminnan, tutkimuksen, korkea-asteen koulutuksen ja yrittäjyyden integroitumista. Sen olisi perustamissäädöksensä, EIT-asetuksen(8) ja EIT:n strategisen innovaatio-ohjelman(9) mukaisesti edistettävä toimissaan innovointia ja tuettava korkea-asteen koulutuksen integroimista innovaatioekosysteemiin erityisesti: edistämällä yrittäjyyskoulutusta ja vahvoja tieteenalojen rajat ylittäviä yhteistyösuhteita yritysten ja tiedelaitosten välillä sekä yksilöimällä taitoja, joita tulevaisuuden innovoijilta vaaditaan maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi, mukaan lukien pitkälle kehittyneet digitaaliset ja innovointitaidot. Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin tarjoamien tukijärjestelmien olisi oltava avoinna Euroopan innovaationeuvoston rahoituksen saajille, ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöistä alkunsa saaneilla startup-yrityksillä tulisi olla mahdollisuus saada nopeasti Euroopan innovaationeuvoston rahoitusta. Vaikka Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin keskittyminen innovaatioekosysteemeihin tekee siitä luonnollisen toimijan pilarissa ”Innovatiivinen Eurooppa”, sen olisi tarvittaessa tuettava myös kaikkia muita pilareita ja sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen suunnittelu olisi koordinoitava strategisen suunnittelun yhteydessä pilarin ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” kanssa. Päällekkäisyyksiä osaamis- ja innovaatioyhteisöjen ja muiden saman alan välineiden, erityisesti muiden kumppanuuksien, välillä olisi vältettävä.

(24)  Tasapuolisten toimintaedellytysten varmistaminen ja ylläpitäminen yksittäisillä markkinoilla kilpaileville yrityksille olisi katsottava keskeiseksi edellytykseksi sille, että läpimurtoinnovointi tai disruptiivinen innovointi voi kukoistaa ja että etenkin pienet ja keskisuuret innovoijat voisivat hyödyntää investointinsa tuloksia ja saada itselleen markkinaosuuden. Vastaavasti tietty avoimuus rahoitettujen toimien innovointiasteessa – jonka avulla rahoitus kohdistetaan suureen rahoituksen saajien verkostoon – voi edistää merkittävästi pk-yritysten valmiuksien luomista ja antaa niille tarvittavat keinot investointien houkuttelemista ja menestymistä varten.

(25)  Ohjelmalla olisi edistettävä ja integroitava yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa sekä unionin etuun, vastavuoroisiin hyötyihin ja maailmanlaajuisiin sitoumuksiin perustuvia aloitteita YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä olisi pyrittävä vahvistamaan unionin huippuosaamista tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, houkuttelevuutta sekä taloudellista ja teollista kilpailukykyä, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti ja tukea unionin ulkopolitiikkaa. Olisi noudatettava lähestymistapaa, jossa ollaan yleisesti avoimia huippuosaamiselle kansainvälisessä osallistumisessa ja kohdennetuissa kansainvälisissä yhteistyötoimissa. Kun otetaan huomioon tutkimus- ja innovointivalmiuksien erilaiset tasot, olisi sovellettava asianmukaisia matalan ja keskitulotason maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien avustuskelpoisuusperusteita. Samaan aikaan olisi edistettävä kolmansien maiden assosioitumista ohjelmaan niin, että otetaan huomioon vastavuoroisuus ja turvataan unionin etu sekä edistetään kaikkien jäsenvaltioiden tasapainoista osallistumista ohjelmaan.

(26)  Jotta voitaisiin syventää tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita ja maksimoida hyödyt niiden keskinäisestä vuorovaikutuksesta, ohjelman olisi osallistettava ja otettava kansalaiset ja kansalaisjärjestöt mukaan suunnittelemaan ja luomaan vastuullisen tutkimuksen ja innovoinnin linjauksia ja sisältöjä, jotka vastaavat kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan huolenaiheisiin, tarpeisiin ja odotuksiin. Tätä varten sen olisi edistettävä tiedekasvatusta, saatettava tieteellinen tietämys julkisesti saataville ja helpotettava kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumista ohjelman toimiin. Kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen parantamiseksi toteutettuja toimenpiteitä olisi seurattava.

(26 a)  Euroopan horisontti -ohjelman avulla olisi tuettava uusia teknologioita, jotka osaltaan auttavat poistamaan vammaisten henkilöiden esteettömän ja täysimääräisen osallistumisen esteitä, jotka rajoittavat aidosti osallisuutta edistävän yhteiskunnan kehittymistä.

(27)  Unionin syrjäisimmät alueet ovat SEUT-sopimuksen 349 artiklan nojalla oikeutettuja erityistoimenpiteisiin (ottaen huomioon näiden alueiden rakenteellinen, sosiaalinen ja taloudellinen tilanne), jotka koskevat pääsyä horisontaalisiin unionin ohjelmiin. Ohjelmassa olisi sen vuoksi otettava huomioon näiden alueiden erityispiirteet siten kuin esitetään komission tiedonannossa ”Vahvempi ja uudistettu strateginen kumppanuus EU:n syrjäisimpien alueiden kanssa” (COM(2017)0623), jonka neuvosto hyväksyi 12 päivänä huhtikuuta 2018, ja mahdollisuuksien mukaan edistettävä niiden osallistumista ohjelmaan.

(28)  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa olisi ▌ pyrittävä poistamaan sukupuolten eriarvoisuus, välttämään sukupuolittumista, ottamaan sukupuoliulottuvuus asianmukaisesti huomioon tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä, edistämään työ- ja yksityiselämän tasapainoa, edistämään naisten ja miesten välistä tasa-arvoa, mukaan lukien SEUT‑sopimuksen 141 artiklan 3 kohdassa sekä miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa annetussa direktiivissä 2006/54/EY tarkoitetut samapalkkaisuusperiaatteet, sekä varmistamaan vammaisten tutkijoiden mahdollisuus olla mukana tutkimuksessa ja innovoinnissa. ▌

(29)  Puolustusteollisuuden erityispiirteistä johtuu, että yksityiskohtaiset säännökset puolustusalan tutkimushankkeisiin myönnettävästä unionin rahoituksesta olisi vahvistettava Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa(10), jossa määritellään säännöt osallistumisesta puolustusalan tutkimukseen. Vaikka Euroopan horisontti ‑ohjelman ja Euroopan puolustusrahaston välisiä synergiavaikutuksia voitaisiin edistää välttäen kuitenkin samalla päällekkäisyyksiä, Euroopan horisontti ‑ohjelman toimissa olisi keskityttävä yksinomaan siviilialan sovelluksiin.

(30)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet. Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle osoitettua määrää ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä [viittaus päivitettävä tarvittaessa uuden toimielinten välisen sopimuksen mukaisesti: talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(11) 17 kohdan mukaisesti].

(31)  Tähän ohjelmaan sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU, Euratom) 2018/1046, jäljempänä ’varainhoitoasetus’(12), ellei toisin mainita. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(31 a)  Kaikkialla ohjelmassa olisi jatkuvasti pyrittävä hallinnon yksinkertaistamiseen ja erityisesti rahoituksen saajille aiheutuvan hallinnollisen rasituksen vähentämiseen. Komission olisi yksinkertaistettava edelleen välineitään ja ohjeitaan siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman pienen rasituksen rahoituksen saajille. Komission olisi erityisesti harkittava ohjeiden lyhennetyn version julkaisemista.

(31 b)  Jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa pysyy edelleen maailmanlaajuisen tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa digitaalialalla, ja ottaa huomioon investointien vauhdittamisen tarve siten, että digitaalitekniikoiden yhä kasvavista mahdollisuuksista voitaisiin hyötyä, olisi kohdennettava riittävästi määrärahoja keskeisiin digitaalialan painopisteisiin.

(32)  Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013(13), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(14), neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(15) ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1939(16) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Erityisesti asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 nojalla Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi tehdä hallinnollisia tutkimuksia, joihin sisältyvät myös paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muuta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(17) mukaisesti. Varainhoitoasetuksen mukaan unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(33)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneet henkilöt ja yhteisöt voivat [saatetaan viite tarvittaessa ajan tasalle uuden merentakaisia alueita koskevan päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen 2013/755/EU(18) 94 artiklan] nojalla saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa. Ohjelmassa olisi otettava asianmukaisesti huomioon näiden alueiden erityispiirteet, jotta varmistetaan niiden tehokas osallistuminen ja tuetaan yhteistyötä ja synergiaa etenkin syrjäisimpien alueiden sekä niiden naapurustoon kuuluvien kolmansien maiden kanssa.

(34)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan mukaisesti tätä ohjelmaa on syytä arvioida erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen pohjalta, samalla kun vältetään ylisääntelyä ja hallinnollisen rasituksen aiheutumista erityisesti jäsenvaltioille ja ohjelman rahoituksen saajille. Näihin vaatimuksiin voi tarvittaessa sisältyä mitattavia indikaattoreita, joiden pohjalta voidaan arvioida ohjelman käytännön vaikutuksia.

(35)  Jotta vaikutuspolkuindikaattoreita voidaan tarvittaessa täydentää tai tarkistaa, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(36)  Keskinäinen yhdenmukaisuus ja synergia Euroopan horisontti -ohjelman ja EU:n avaruusohjelman välillä edistävät globaalisti kilpailukykyistä ja innovatiivista Euroopan avaruusalaa, lujitetaan Euroopan autonomiaa avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä suojatussa ja turvallisessa ympäristössä ja vahvistetaan Euroopan asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Euroopan horisontti -ohjelman läpimurtoratkaisuja tuetaan avaruusohjelmasta käyttöön saatavalla datalla ja palveluilla.

(36 a)  Työohjelmassa olisi selitettävä, miksi tiettyä toimea on rahoitettava, kun otetaan huomioon erityisten aiempien hankkeiden tulokset ja tieteen, teknologian ja innovoinnin nykytila kansallisella, unionin ja kansainvälisellä tasolla sekä alan poliittisen, yhteiskunnallisen ja markkinakehityksen nykytila.

(37)  Osallistumista ja tulosten levittämistä koskevissa säännöissä olisi otettava asianmukaisesti huomioon ohjelman tarpeet sekä eri sidosryhmien esille nostamat kysymykset ja niiden esittämät suositukset.

(38)  Koko ohjelmaa koskevilla yhteisillä säännöillä ja vaatimuksilla olisi varmistettava yksinkertaistetut ja yhteiset täytäntöönpanovälineet myös seurantaa ja raportointia varten sekä johdonmukainen kehys, joka helpottaa osallistumista ohjelman talousarviosta rahoitustukea saaviin ohjelmiin, mukaan lukien osallistuminen rahoituselinten, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, hallinnoimiin ohjelmiin, yhteisyrityksiin ja muihin SEUT-sopimuksen 187 artiklan mukaisiin rakenteisiin sekä osallistuminen jäsenvaltioiden SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti toteuttamiin ohjelmiin. Erityisten sääntöjen antamisen pitäisi olla mahdollista, mutta poikkeukset on rajoitettava koskemaan tiukasti sitä, mikä on tarpeen, ja niiden on oltava hyvin perusteltuja.

(39)  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa olisi kunnioitettava niitä perusoikeuksia ja noudatettava niitä periaatteita, jotka on tunnustettu erityisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjassa. Toimissa olisi noudatettava kaikkia oikeudellisia velvoitteita, kuten kansainvälistä oikeutta, ja asiaan liittyviä komission päätöksiä, kuten 28 päivänä kesäkuuta 2013 annettua komission tiedonantoa(19), sekä eettisiä periaatteita, joihin sisältyy myös tutkimuksen integriteetin mahdollisen loukkauksen välttäminen. Toiminnassa olisi otettava huomioon luonnontieteiden ja uusien teknologioiden etiikkaa käsittelevän eurooppalaisen työryhmän, Euroopan unionin perusoikeusviraston ja Euroopan unionin tietosuojavaltuutetun lausunnot. Tutkimustoiminnassa olisi myös otettava huomioon SEUT-sopimuksen 13 artikla ja vähennettävä eläinten käyttöä tutkimuksissa ja kokeissa pyrkien viime kädessä sen lopettamiseen kokonaan.

(40)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 180 ja 186 artiklaan sisältyvien kansainvälistä yhteistyötä koskevien tavoitteiden mukaisesti olisi edistettävä kolmansiin maihin sijoittautuneiden oikeussubjektien sekä kansainvälisten järjestöjen osallistumista unionin tieteellisten, yhteiskunnallisten, taloudellisten ja teknologisten etujen mukaisesti. Ohjelman täytäntöönpanon olisi oltava sopusoinnussa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 75 ja 215 artiklan mukaisesti vahvistettujen toimenpiteiden sekä kansainvälisen oikeuden kanssa. Unionin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvissä toimissa ohjelman yksittäisiin toimiin osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet joko jäsenvaltioihin tai vain tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin.

(41)  Koska ilmastonmuutos on yksi suurimmista maailmanlaajuisista ja yhteiskunnallisista haasteista ja koska on tärkeää torjua ilmastonmuutosta Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa koskevien unionin sitoumusten ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, tästä ohjelmasta edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja pyrkimistä yleiseen tavoitteeseen, jonka mukaan vähintään 25 prosentilla EU:n talousarviomenoista olisi tuettava ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Ilmastotoimien valtavirtaistaminen olisi sisällytettävä riittävässä määrin tutkimukseen ja innovointiin ja sitä olisi sovellettava tutkimussyklin kaikissa vaiheissa.

(41 a)  Ilmastoon liittyvän vaikutuspolun osalta komission olisi raportoitava ilmaston kannalta merkityksellisten hankkeiden tuloksista, innovaatioista ja yhteenlasketuista arvioiduista vaikutuksista myös ohjelman osaa ja täytäntöönpanotapaa kohden. Analyysissaan komission olisi otettava huomioon ohjelman toiminnoista Euroopan kansalaisille aiheutuvat pitkän aikavälin taloudelliset, yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät kustannukset ja hyödyt, mukaan luettuina innovatiivisten ja ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvien ratkaisujen hyödyntäminen, arvioidut vaikutukset työpaikkojen ja yritysten syntymiseen, talouskasvuun ja kilpailukykyyn, puhtaaseen energiaan, terveyteen ja hyvinvointiin (mukaan lukien ilman, maaperän ja veden laatu). Tämän vaikutustenarvioinnin tulokset olisi julkistettava ja niitä olisi arvioitava Euroopan ilmasto- ja energiatavoitteiden yhteydessä ja tulokset olisi otettava huomioon myöhemmässä strategisessa suunnitteluprosessissa ja tulevissa työohjelmissa.

(42)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä vahvistetaan etenkin menettely, jota käytetään vahvistettaessa talousarviota ja toteutettaessa sitä käyttämällä avustuksia, hankintoja, palkintoja sekä välillistä toteutusta, ja järjestetään taloushallinnon henkilöstön toiminnan valvonta. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(43)  Arkaluonteisen tausta-aineiston käyttö tai luvaton pääsy arkaluonteisiin tuloksiin ja tutkimusdataan voi vaikuttaa haitallisesti unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuihin. Luottamuksellisten ja turvallisuusluokiteltujen tietojen käsittelyyn olisi sen vuoksi sovellettava kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, myös toimielinten sisäisiä sääntöjä, muun muassa komission päätöstä (EU, Euratom) 2015/444(20), jossa vahvistetaan EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevat turvallisuussäännökset.

(45)  Olisi tarpeen määrittää ehdot ja edellytykset, joiden mukaisesti unionin rahoitusta myönnetään ohjelman toimien osallistujille. Avustukset ovat tämän ohjelman pääasiallinen rahoitusmuoto. Muunlaiset rahoitusmuodot olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityiset tavoitteet ja saada aikaan tuloksia, kun otetaan huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnollinen rasitus ja oletettu noudattamatta jättämisen riski. Yksinkertaistamisen edistämiseksi avustusten osalta olisi syytä harkita kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä varainhoitoasetuksessa esitetyllä tavalla. Ennen kuin mitään uutta kustannusten korvausjärjestelmää voidaan pitää todellisena yksinkertaistuksena rahoituksen saajien kannalta, siitä olisi tehtävä etukäteen kattava ja myönteinen arviointi.

(47)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(21) (’varainhoitoasetus’) mukaisesti ohjelman olisi mahdollistettava, että rahoituksen saajien tavanomaiset kustannuslaskentakäytännöt hyväksytään laajemmin henkilöstökustannusten sekä sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannusten osalta (mukaan luettuina suuret tutkimusinfrastruktuurit sellaisina kuin ne ymmärretään Horisontti 2020 -ohjelmassa). Kaikkien rahoituksen saajien olisi voitava valita sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen osalta rahoituksen saajien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti lasketut välittömät ja välilliset kustannukset yhdistävä yksikkökustannusten käyttö. Tältä osin rahoituksen saajien olisi voitava ottaa jakoperusteisesti huomioon sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen todelliset yksikkökustannukset.

(48)  Nykyistä todellisten henkilöstökustannusten korvausjärjestelmää olisi edelleen yksinkertaistettava Horisontti 2020 -ohjelmassa kehitetyn hankeperustaisen korvausmallin pohjalta ja yhdenmukaistettava varainhoitoasetuksen kanssa pyrkien kaventamaan palkkaeroja ohjelmaan osallistuvien EU:n tutkijoiden välillä.

(49)  Horisontti 2020 -ohjelmassa perustettu osallistujien takuurahasto, jota komissio hallinnoi, on osoittautunut tärkeäksi suojamekanismiksi, joka vähentää sellaisiin saataviin liittyviä riskejä, joita sääntöjen vastaisesti toimineet osallistujat eivät maksa takaisin. Näin ollen rahoituksen saajien takuurahaston, jota kutsutaan nyt keskinäiseksi vakuutusjärjestelmäksi, jäljempänä ’vakuutusjärjestelmä’, toimintaa olisi jatkettava ja laajennettava koskemaan myös muita rahoituselimiä sekä erityisesti SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisia aloitteita. Vakuutusjärjestelmä olisi avattava muiden suoralla hallinnoinnilla toteutettavien unionin ohjelmien rahoituksen saajille.

(50)   Olisi vahvistettava tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevat säännöt, jotta voidaan varmistaa, että rahoituksen saajat tarvittaessa suojaavat tuloksensa, hyödyntävät ja levittävät niitä ja huolehtivat niiden saatavuudesta. Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota tulosten hyödyntämiseen ja komission olisi yksilöitävä ja autettava maksimoimaan rahoituksen saajien mahdollisuudet hyödyntää tuloksia erityisesti unionissa. Hyödyntämisessä olisi noudatettava tämän ohjelman periaatteita, mukaan luettuna innovoinnin edistäminen unionissa ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen.

(51)  Horisontti 2020 -ohjelman ehdotusten arviointi- ja valintajärjestelmän keskeiset osatekijät ja erityisesti huippuosaamista, vaikutusta sekä toteutuksen laatua ja tehokkuutta koskevien perusteiden painottaminen olisi säilytettävä. Ehdotukset olisi edelleen valittava mahdollisimman monesta jäsenvaltiosta lähtöisin olevien riippumattomien asiantuntijoiden suorittaman arvioinnin perusteella. Komission olisi järjestettävä tarvittaessa anonyymi arviointi ja analysoitava sen tulokset, jotta vältetään puolueellisuus valinnassa. Tarvittaessa riippumattomien asiantuntijoiden olisi otettava huomioon tarve varmistaa hankeportfolion yleinen johdonmukaisuus.

(52)  Tarkastusten ja arviointien järjestelmällinen vastavuoroinen hyödyntäminen muiden unionin ohjelmien kanssa olisi pantava täytäntöön varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti ohjelman kaikissa osissa, jotta voidaan vähentää unionin varojen saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Vastavuoroisesta hyödyntämisestä olisi nimenomaisesti säädettävä ottamalla huomioon myös muut takeet, kuten järjestelmien ja prosessien auditoinnit.

(53)  Tutkimuksen ja innovoinnin alojen erityisten haasteiden ratkaisemiseksi olisi käytettävä apuna palkintoja, mukaan lukien tarvittaessa yhteiset tai yhdessä toteutettavat palkinnot, jotka komissio tai rahoituselin jakaa muiden unionin elinten, kolmansien maiden, kansainvälisten järjestöjen tai voittoa tavoittelemattomien oikeussubjektien kanssa. Palkintoja olisi erityisesti myönnettävä hankkeille, jotka houkuttelevat tutkijoita laajenevasti osallistuviin maihin, sekä menestyneille hankkeille, jotta lisätään niiden näkyvyyttä ja pystytään edistämään unionin rahoittamia toimia entistä paremmin.

(54)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitusmuodot ja toteutustavat on valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasitus ja ennakoitu noudattamatta jättämisen riski. Tässä yhteydessä olisi harkittava kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  Tässä asetuksessa vahvistetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Euroopan horisontti”, jäljempänä ’ohjelma’, sekä ohjelman epäsuorissa toimissa sovellettavat osallistumista ja tulosten levittämistä koskevat säännöt ja määritellään kehys, jonka mukaisesti unioni tukee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

2.  Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt.

3.  Ohjelma toteutetaan

a)  erityisohjelmalla, joka perustetaan päätöksellä …/…/EU(22) ▌;

a a)  asetuksella (EY) N:o 294/2008 perustetulle Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille suoritettavalla rahoitusosuudella;

b)  Euroopan puolustusrahaston perustamista koskevalla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella .../.../EU perustetulla puolustusalan tutkimusta koskevalla erityisohjelmalla ▌.

4.  Tässä asetuksessa ”Euroopan horisontilla”, ”ohjelmalla” ja ”erityisohjelmalla” viitataan asioihin, jotka koskevat ainoastaan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityisohjelmaa, jollei erikseen toisin mainita.

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT) panee ohjelman täytäntöön noudattaen vuosia 2021–2027 koskevia strategisia tavoitteitaan, sellaisina kuin ne on vahvistettu EIT:n strategisessa tutkimus- ja innovointisuunnitelmassa, ja strategisen suunnittelun huomioon ottaen.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’tutkimusinfrastruktuureilla’ laitoksia ja välineitä, joiden tarjoamia resursseja ja palveluja tutkimusyhteisöt käyttävät tutkimustyön tekemiseksi ja innovoinnin edistämiseksi omalla alallaan. Tämä käsittää tarvittavat henkilöresurssit sekä merkittävät laitteistot tai välineistöt; tietämykseen liittyvät resurssit, kuten kokoelmat, arkistot tai tieteelliset datainfrastruktuurit; tietojenkäsittelyjärjestelmät, viestintäverkot ja muu luonteeltaan ainutkertainen infrastruktuuri, joka on avoin ulkopuolisille käyttäjille ja jota tarvitaan huippuosaamisen saavuttamiseksi tutkimuksessa ja innovoinnissa. Tutkimusinfrastruktuureja voidaan tarvittaessa käyttää myös muuhun kuin tutkimukseen, esimerkiksi koulutukseen tai julkisiin palveluihin, ja ne voivat sijaita yhdessä paikassa tai olla virtuaalisia tai hajautettuja;

2)  ’älykkäällä erikoistumisstrategialla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1303/2013(23) määriteltyä älykästä erikoitumisstrategiaa, joka täyttää asetuksessa (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] vahvistetut edellytykset;

3)  ’eurooppalaisella kumppanuudella’ aloitetta, jossa unioni siten, että jäsenvaltiot ja/tai assosioituneet maat osallistuvat varhaisessa vaiheessa valmisteluihin, sekä yksityisen ja/tai julkisen sektorin kumppanit (teollisuus, yliopistot, tutkimusorganisaatiot, julkisen palvelun tehtävää paikallisella, alueellisella, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla hoitavat yhteisöt tai kansalaisyhteiskunnan järjestöt, kuten säätiöt ja hallituksesta riippumattomat järjestöt) sitoutuvat yhdessä tukemaan tutkimus- ja innovointitoimien ohjelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa, mukaan lukien tulosten hyödyntäminen markkinoilla, sääntelyssä tai politiikassa;

4)  ’avoimella saatavuudella’ käytäntöä, jossa ohjelmasta rahoitetuista toimista syntyvät tutkimustulokset ▌ovat maksutta loppukäyttäjän saatavilla verkossa tämän asetuksen 10 artiklan ja 35 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

4 a)   ’avoimella tieteellä’ tieteen tekemisessä sovellettavaa toimintamallia, joka perustuu avoimeen yhteistyöhön ja välineistöön ja tiedon levittämiseen, mukaan luettuina 10 artiklan elementit;

5)  ’missiolla’ eri tieteenalojen ja sektoreiden välisistä huippuosaamiseen perustuvista ja vaikutuslähtöisistä toimista muodostettua portfoliota, jolla

–  on määrä ▌asetetun määräajan puitteissa saavuttaa mitattavissa oleva tavoite, jota ei voitaisi saavuttaa yksittäisillä toimilla,

–  on tarkoitus vaikuttaa yhteiskuntaan ja poliittisiin valintoihin tieteen ja teknologian kautta ja

–  on merkitystä huomattavalle osalle eurooppalaisista ja suurelle määrälle unionin kansalaisia;

6)  ’esikaupallisella hankinnalla’ tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankintaa, joka perustuu riskien ja hyötyjen jakamiseen markkinaehdoilla, kehitystyön kilpailuttamiseen vaiheittain ja hankittujen tutkimus- ja kehittämispalvelujen selkeään erottamiseen lopputuotteiden kaupallisten määrien käyttöönotosta;

7)  'innovatiivisten ratkaisujen julkisella hankinnalla' hankintaa, jossa hankintaviranomaiset toimivat ensimmäisenä asiakkaana innovatiivisille tavaroille tai palveluille, joita ei ole vielä laajamittaisesti kaupallisesti saatavilla ja jotka voivat edellyttää vaatimustenmukaisuuden testausta.

8)  ’käyttöoikeuksilla’ oikeuksia käyttää tuloksia tai tausta-aineistoa tämän asetuksen mukaisesti vahvistetuin ehdoin ja edellytyksin;

9)  ’tausta-aineistolla’ kaikkea aineellista tai aineetonta dataa, taitotietoa tai tietoa riippumatta sen muodosta tai luonteesta, mukaan lukien oikeudet, esimerkiksi teollis- ja tekijänoikeudet, i) joka on rahoituksen saajien hallussa ennen niiden liittymistä toimeen; ja ii) jonka rahoituksen saajat ovat yksilöineet kirjallisessa sopimuksessa tarpeellisiksi toimen toteuttamisen tai sen tulosten hyödyntämisen kannalta;

10)  ’levittämisellä’ tulosten julkistamista tarkoituksenmukaisella tavalla (lukuun ottamatta tulosten suojaamisesta tai hyödyntämisestä johtuvaa julkistamista), mukaan lukien julkistaminen tieteellisissä julkaisuissa missä tahansa julkaisumuodossa;

11)  ’hyödyntämisellä’ tulosten käyttöä muussa tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa, lukuun ottamatta kyseiseen toimeen kuuluvaa tutkimus- ja innovaatiotoimintaa, mukaan luettuina muun muassa kaupallinen hyödyntäminen, kuten tuotteen tai prosessin kehittäminen, luominen, valmistaminen ja markkinointi, palvelun tuottaminen tai tarjoaminen, taikka standardointitoiminnassa;

12)  ’oikeudenmukaisilla ja kohtuullisilla ehdoilla’ tarkoituksenmukaisia ehtoja, myös mahdollisia taloudellisia ehtoja tai rojaltivapautta, joissa otetaan huomioon käyttöoikeuspyyntöön liittyvät erityisolosuhteet, kuten käyttöoikeuspyynnön kohteena olevien tulosten tai tausta-aineiston todellinen tai potentiaalinen arvo ja/tai kaavaillun hyödyntämisen laajuus, kesto tai muut ominaisuudet;

13)  ’rahoituselimellä’ varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua komission ulkopuolista elintä tai organisaatiota, jolle komissio on antanut talousarvion toteuttamistehtäviä ohjelman puitteissa;

14)  ’kansainvälisellä eurooppalaisella tutkimusjärjestöllä’ kansainvälistä järjestöä, jonka jäsenistä suurin osa on unionin jäsenvaltioita tai assosioituneita maita ja jonka ensisijaisena tavoitteena on edistää tiede- ja teknologiayhteistyötä Euroopassa;

15)  ’oikeussubjektilla’ mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

15 a)  ’laajenevasti osallistuvilla mailla’ / ’kehityksen ja innovoinnin alalla heikosti suoriutuvilla mailla’ niitä maita, joihin oikeussubjektien pitää olla sijoittautuneita, jotta niitä voidaan pitää Euroopan horisontti -ohjelman ”osallistumisen laajentamisen ja huippuosaamisen levittämisen” välineen ’huippuosaamisen levittämisen ja osallistumisen laajentamisen’ osa-alueen mukaisina koordinaattoreina; unionin jäsenvaltioista näitä maita ovat Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tšekin tasavalta, Viro, Kreikka, Unkari, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Portugali, Romania, Slovakia ja Slovenia koko ohjelman keston ajan; assosioituneiden maiden osalta avustuskelpoisten maiden luettelo määritellään indikaattorin pohjalta ja julkaistaan työohjelmassa; Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklan mukaisesti myös syrjäisimmille alueille sijoittautuneet oikeussubjektit voivat toimia tämän lohkon koordinaattoreina;

16)  ’voittoa tavoittelemattomalla oikeussubjektilla’ oikeussubjektia, joka ei yhtiömuotonsa mukaan tavoittele voittoa tai jolla on lain tai perustamiskirjansa perusteella velvollisuus pidättäytyä voittojen jakamisesta osakkeenomistajilleen tai yksittäisille jäsenilleen;

16 a)  ’pk-yrityksillä’ komission suosituksessa 2003/361/EY määriteltyjä mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä;

17)  ’pienellä mid cap -yrityksellä’ toimijaa, joka ei ole komission suosituksessa 2003/361/EY määritelty mikroyritys tai pieni tai keskisuuri yritys, jäljempänä ’pk-yritys’, ja jonka palveluksessa on enintään 499 työntekijää, kun työntekijöiden lukumäärä lasketaan mainitun suosituksen liitteessä olevan I osaston 3, 4, 5 ja 6 artiklan mukaisesti;

18)  ’tuloksilla’ kaikkia toimen aineellisia tai aineettomia vaikutuksia, kuten toimessa tuotettavaa dataa, taitotietoa tai tietoa, riippumatta niiden muodosta tai luonteesta taikka siitä, voidaanko ne suojata, sekä niihin liittyviä oikeuksia, muun muassa teollis- ja tekijänoikeuksia;

18 a)  ’tutkimustuloksilla’ toiminnasta saatavia tuloksia, jotka voidaan asettaa saataville tieteellisinä julkaisuina, datana tai muussa muodossa muokattuina tuloksina ja prosesseina, kuten ohjelmistot, algoritmit, protokollat ja verkkomuistiot;

19)  ’huippuosaamismerkillä’ todistuksella varmennettua merkintää, joka osoittaa, että ehdotuspyynnön johdosta jätetty ehdotus on ylittänyt kaikki työohjelmassa asetetut arvioinnin kynnysarvot, mutta sitä ei ole voitu rahoittaa, koska kyseiseen ehdotuspyyntöön työohjelmassa varatut määrärahat eivät ole riittäneet, mutta se saattaisi saada tukea muista unionin lähteistä tai kansallisista rahoituslähteistä;

19 a)  ’strategisella tutkimus- ja innovointisuunnitelmalla’ täytäntöönpanosäädöstä, jossa vahvistetaan työohjelman sisällön toteuttamista koskeva strategia ja joka kattaa enintään neljän vuoden jakson ja joka laaditaan laajan pakollisen monta sidosryhmää käsittävän kuulemisprosessin jälkeen; siinä määritellään painopisteet, soveltuvat toimintatavat ja käytettävät täytäntöönpanomuodot;

20)  ’työohjelmalla’ asiakirjaa, jonka komissio hyväksyy erityisohjelman täytäntöönpanoa varten erityisohjelmapäätöksen(24) 12 artiklan mukaisesti, tai rahoituselimen hyväksymää, sisällöltään ja rakenteeltaan vastaavaa asiakirjaa;

21)  ’takaisinmaksettavalla ennakolla’ sitä osaa Euroopan horisontti -ohjelman tai Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksesta, joka vastaa lainaa varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti, mutta jonka unioni myöntää suoraan voittoa tavoittelemattomalta pohjalta kattamaan innovointitoimea vastaavista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset ja joka rahoituksen saajan on maksettava takaisin unionille sopimuksen ehtojen mukaisesti;

22)  ’sopimuksella’ sopimusta, jonka komissio tai rahoituselin tekee sellaisen oikeussubjektin kanssa, joka toteuttaa innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävän toimen ja jota tuetaan Euroopan horisontti -ohjelman tai Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksella;

23)  ’turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ komission päätöksen 2015/444 3 artiklassa määriteltyjä EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja sekä jäsenvaltioiden turvallisuusluokiteltuja tietoja, sellaisten kolmansien maiden turvallisuusluokiteltuja tietoja, joiden kanssa unioni on tehnyt turvallisuussopimuksen, ja sellaisen kansainvälisen järjestön turvallisuusluokiteltuja tietoja, jonka kanssa unioni on tehnyt turvallisuussopimuksen;

24)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

25)  ’Euroopan horisontti -ohjelman ▌sekarahoituksella’ innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävää toimea tukevalle ohjelmalle myönnettävää taloudellista tukea, joka koostuu avustuksesta tai takaisinmaksettavasta ennakosta yhdistettynä pääomasijoitukseen tai muusta takaisinmaksettavasta tukimuodosta;

25 -a)  ’Euroopan innovointineuvoston sekarahoituksella’ Euroopan innovointineuvoston innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävälle toimelle suoraan antamaa taloudellista tukea, joka koostuu avustuksesta tai takaisinmaksettavasta ennakosta yhdistettynä pääomasijoitukseen tai muusta takaisinmaksettavasta tukimuodosta;

25 a)  ’tutkimus- ja innovointitoimella’ toimea, jonka sisältämillä toimenpiteillä pyritään ensisijaisesti luomaan uutta tietämystä ja/tai tutkimaan uuden tai parannellun teknologian, tuotteen, prosessin, palvelun tai ratkaisun toteuttamiskelpoisuutta; tähän voi sisältyä perustutkimus ja soveltava tutkimus, teknologian kehittäminen ja integraatio, testaus, demonstrointi ja validointi pienimuotoisesti prototyypillä laboratoriossa tai simuloidussa ympäristössä;

25 b)  ’innovointitoimella’ toimea, jonka sisältämillä toimenpiteillä on ensisijaisesti suoraan tarkoitus laatia suunnitelmia ja järjestelyjä tai konsepteja uusille, muutetuille tai parannetuille tuotteille, prosesseille tai palveluille, mukaan lukien mahdollisesti prototypointi, testaus, demonstrointi, pilotointi, suuressa mittakaavassa tapahtuva validointi ja markkinareplikointi;

25 c)  ’Euroopan tutkimusneuvoston tieteen eturintamassa olevalla tutkimuksella (mukaan lukien konseptin toimivuuden osoittaminen Euroopan tutkimusneuvoston kautta)’ päätutkijan johtamia tutkimustoimia, joita isännöi yksi tai useampi rahoituksen saaja ja jotka koskevat vain ERC:tä;

25 d)  ’koulutus- ja liikkuvuustoimella’ toimea, jonka tarkoituksena on parantaa tutkijoiden taitoja, osaamista ja uranäkymiä maiden välisen ja tapauksen mukaan sektorien tai tieteenalojen välisen liikkuvuuden kautta;

25 e)  ’ohjelmien yhteisrahoitustoimella’ toimea, jolla tarjotaan monivuotista yhteisrahoitusta toimenpiteistä muodostetulle ohjelmalle, jonka perustavat ja/tai toteuttavat tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien hallinnoinnista ja/tai rahoituksesta vastaavat oikeussubjektit, jotka eivät ole unionin rahoituselimiä; tällainen toimintaohjelma voi tukea verkostoitumis-, koordinointi-, tutkimus-, innovointi- ja pilottitoimia sekä innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtääviä toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, tietoisuuden lisäämistä ja tiedottamista, tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, asiaankuuluvaa taloudellista tukea esimerkiksi avustusten, palkintojen tai hankintojen muodossa tai Euroopan horisontti -puiteohjelman sekarahoituksena tai näiden yhdistelmänä; ohjelmasta yhteisrahoitetun toimen toteuttamisesta voivat vastata kyseessä olevat oikeussubjektit suoraan tai niiden puolesta toimivat kolmannet osapuolet;

25 f)  ’esikaupallista hankintaa koskevalla toimella’ toimea, jonka ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa esikaupallinen hankinta, jonka toteuttajina ovat rahoituksen saajat, jotka ovat hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä;

25 g)  ’innovatiivisten ratkaisujen julkista hankintaa koskevalla toimella’ toimea, jonka ensisijaisena tavoitteena on toteuttaa yhteinen tai koordinoitu innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jonka toteuttajina ovat rahoituksen saajat, jotka ovat hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä;

25 h)  ’koordinointi- ja tukitoimella’ ohjelman tavoitteita edistävää toimea, joka ei ole tutkimus- ja innovointitoimi (paitsi, jos toimi toteutetaan osaan ”osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” kuuluvan osan ”osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen jakaminen” yhteydessä), ja alhaalta ylöspäin suuntautuvaa koordinointia, johon ei kuulu tutkimustoimien yhteisrahoitus EU:sta ja joka mahdollistaa yhteistyön jäsenvaltioista ja assosioituneista maista tulevien oikeussubjektien välillä eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi;

25 i)  ’kannustuspalkinnolla’ palkintoa, jolla kannustetaan investointeja tiettyyn suuntaan määrittämällä tavoite ennen työn suorittamista;

25 j)  ’tunnustuspalkinnolla’ palkintoa, jolla palkitaan saavutuksista ja erinomaisesta työstä sen jälkeen, kun se on suoritettu;

25 k)  ’innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtäävillä toimilla’ toimia, joihin sisältyy innovointitoimi ja muita toimenpiteitä, jotka ovat tarpeen innovaation saattamiseksi markkinoille, mukaan lukien yritysten laajentuminen, Euroopan horisontti -puiteohjelman sekarahoituksen tuella (yhdistelmä avustustyyppistä rahoitusta ja yksityistä rahoitusta);

25 l)  ’epäsuorilla toimilla’ osallistujien toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia, joihin unioni myöntää rahoitustukea;

25 m)  ’suorilla toimilla’ komission Yhteisen tutkimuskeskuksensa (JRC) kautta toteuttamia tutkimus- ja innovointitoimia;

27)  ’hankinnalla’ varainhoitoasetuksen 2 artiklan 49 alakohdassa määriteltyä hankintaa;

28)  ’sidosyhteisöllä’ varainhoitoasetuksen 187 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä yhteisöjä;

30)  ’innovaatioekosysteemillä’ ekosysteemiä, jossa saatetaan EU:n tasolla yhteen toimijoita tai yhteisöjä, joiden toiminnallisena päämääränä on mahdollistaa teknologian kehittäminen ja innovointi; niihin kuuluvat yhteydet aineellisten resurssien (kuten rahoitusvarojen, laitteistojen ja laitosten), institutionaalisten yhteisöjen (kuten korkeakoulujen ja tukipalvelujen, tutkimus- ja teknologiaorganisaatioiden, yritysten, riskipääomittajien ja rahoituksen välittäjien) sekä kansallisten, alueellisten ja paikallisten päättäjien ja rahoittajayhteisöjen välillä.

3 artikla

Ohjelman tavoitteet

1.  Ohjelman yleisenä tavoitteena on saada aikaan tieteellisiä, teknologisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia unionin tutkimus- ja innovaatioinvestoinneista, jotta voidaan lujittaa unionin tieteellistä ja teknologista perustaa ja edistää sen kilpailukykyä kaikissa jäsenvaltioissa, muun muassa unionin teollisuudessa, saavuttaa unionin ensisijaiset strategiset tavoitteet, auttaa vastaamaan unionin tavoitteiden ja politiikkojen tavoitteiden toteuttamiseen ja auttaa vastaamaan maailmanlaajuisiin haasteisiin, myös kestävän kehityksen tavoitteisiin, noudattamalla Agenda 2030 -toimintaohjelman ja Pariisin sopimuksen periaatteita sekä vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta. Ohjelma maksimoi sitä kautta unionin tasolla saatavan lisäarvon pääkohteenaan tavoitteet ja toimet, joita jäsenvaltiot eivät voi toteuttaa tehokkaalla tavalla yksin vaan ainoastaan yhteistyöllä.

2.  Ohjelman erityistavoitteina on

a)  kehittää, edistää ja viedä pitemmälle tieteellistä huippuosaamista, tukea sitä, että luodaan ja levitetään korkealaatuista uutta perustutkimukseen liittyvää ja soveltavaa tietämystä, taitoja, teknologioita ja ratkaisuja, tutkijoiden koulutusta ja liikkuvuutta, houkutella osaajia kaikilla tasoilla ja edesauttaa unionin lahjakkuusreservin saamista kaikilta osin mukaan tällä ohjelmalla tuettuihin toimiin;

b)  tuottaa tietoa, vahvistaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon sekä tukea innovatiivisten ratkaisujen saatavuutta ja käyttöönottoa Euroopan teollisuudessa, erityisesti pk‑yrityksissä, ja yhteiskunnassa, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin, mukaan luettuina ilmastonmuutos ja kestävän kehityksen tavoitteet;

c)  edistää kaikkia innovoinnin muotoja, helpottaa teknologian kehittämistä, demonstrointia ja tiedon ja teknologian siirtoa sekä tehostaa innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja hyödyntämistä;

d)   optimoida ohjelman vaikutus eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamisessa sekä sen vaikutuksen ja houkuttelevuuden lisäämisessä, edistää huippuosaamiseen perustuvaa osallistumista Euroopan horisontti -puiteohjelmaan kaikkien jäsenvaltioiden osalta, mukaan luettuina t&i-suorituskyvyltään heikommat jäsenvaltiot, sekä helpottaa Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin yhteistoimintaan liittyvien yhteyksien ylläpitoa.

4 artikla

Ohjelman rakenne

1.  Ohjelma jakaantuu seuraaviin osiin, jotka edistävät 3 artiklassa esitettyjä yleisiä ja erityisiä tavoitteita:

1)  Pilari I ”Huipputason tiede”, ▌joka käsittää seuraavat komponentit:

a)  Euroopan tutkimusneuvosto (ERC);

b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA)

c)  tutkimusinfrastruktuurit.

2)  Pilari II "Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky", joka käsittää seuraavat komponentit, ottaen huomioon, että yhteiskuntatieteille ja humanistisille tieteille annetaan tärkeä osa kaikissa klustereissa:

a)  klusteri ”Terveys”;

b)  klusteri ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta”;

b a)  klusteri ”Kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa”;

c)   klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”;

d)  klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;

f)   klusteri ”Elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö;

g)   Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) muut kuin ydinalan suorat toimet.

3)  Pilari III ”Innovatiivinen Eurooppa”, joka käsittää seuraavat komponentit:

a)  Euroopan innovaationeuvosto (EIC);

b)  Euroopan innovaatioekosysteemit;

c)  asetuksella (EY) N:o 294/2008 perustettu Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti (EIT).

4)  Osa ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, ▌joka käsittää seuraavat komponentit:

a)  osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen jakaminen;

b)  Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen.

2.  Toimien päälinjat esitetään liitteessä I.

5 artikla(25)

Puolustusalan tutkimus ja kehitys

1.  Toimet, jotka toteutetaan 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetussa erityisohjelmassa ja joista säädetään Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa ..., koskevat yksinomaan puolustusalan tutkimus- ja kehitystoimintaa ja niiden tavoitteet ja päälinjat ovat seuraavat:

–  toimet, joilla pyritään edistämään Euroopan puolustuksen teollisen ja teknologisen perustan kilpailukykyä, tehokkuutta ja innovointikapasiteettia.

2.  Tätä asetusta ei sovelleta 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun erityisohjelmaan, lukuun ottamatta tätä artiklaa, 1 artiklaa ▌ja 9 artiklan 1 kohtaa.

6 artikla(26)

Strateginen suunnittelu ja EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen rahoituselinten kanssa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta epäsuoriin toimiin missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, ja erityisesti avustukset ovat pääasiallisena tuen muotona ohjelman puitteissa. Ohjelmasta voidaan lisäksi myöntää rahoitusta palkintoina, hankintoina ja sellaisina rahoitusvälineinä, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin, sekä Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen yhteydessä pääomatukena.

3.  Epäsuoriin toimiin sovelletaan tässä asetuksessa säädettyjä osallistumista ja tulosten levittämistä koskevia sääntöjä.

4.  Ohjelmassa käytettävät keskeiset toimintamuodot esitetään ja määritellään 2 artiklassa. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuja rahoitusmuotoja käytetään joustavalla tavalla kaikissa ohjelman tavoitteissa, niiden käyttö määräytyy kulloistenkin tavoitteiden tarpeiden ja erityispiirteiden perusteella.

5.  Ohjelmasta tuetaan myös JRC:n toteuttamia suoria toimia. Jos kyseisillä toimilla edistetään SEUT-sopimuksen 185 tai 187 artiklan nojalla käynnistettyjä aloitteita, kyseistä osuutta ei pidetä osana näihin aloitteisiin osoitettua rahoitusta.

6.  Erityisohjelman ja EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöjen täytäntöönpanoa tuetaan etenkin erityisohjelman pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” esitettyjen tutkimus- ja innovointitoimien avoimella ja strategisella suunnittelulla, ▌joka kattaa myös muiden pilarien asiaankuuluvat toimet sekä osan ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”.

Komission on varmistettava, että jäsenvaltiot osallistuvat prosessiin alkuvaiheesta lähtien ja että Euroopan parlamentin kanssa käydään laajoja keskusteluja, joita täydentävät sidosryhmien ja suuren yleisön kuulemiset.

Strategisella suunnittelulla varmistetaan yhdenmukaisuus kyseeseen tulevien muiden unionin ohjelmien kanssa sekä johdonmukaisuus EU:n painiopisteiden ja sitoumusten kanssa sekä lisätään täydentävyyttä ja synergioita kansallisten ja alueellisten rahoitusohjelmien ja -prioriteettien kanssa ja siten vahvistetaan eurooppalaista tutkimusaluetta. Mahdollisten missioiden ja mahdollisten institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien alat vahvistetaan liitteessä V a.

6 a.  Jotta voidaan tarvittaessa nopeuttaa pienten yhteistyöyhteenliittymien mahdollisuuksia saada rahoitusta, voidaan ehdottaa FTRI-menettelyä (Fast Track to Research and Innovation Procedure, FTRI) joidenkin sellaisten ehdotuspyyntöjen yhteydessä, jotka koskevat valikoituja puiteohjelman osien ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” ja Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-väline” mukaisia tutkimus- ja/tai innovointitoimia.

FTRI-menettelyn mukaisella ehdotuspyynnöllä on oltava seuraavat kumulatiiviset ominaisuudet:

–  ehdotuspyyntöihin sovelletaan alhaalta ylöspäin -lähestymistapaa;

–  lyhyt avustuksen myöntämisaika, joka saa olla enintään 6 kuukautta;

–  tuki myönnetään vain pienille yhteistyökonsortioille, jotka koostuvat enintään 6 erilaisesta ja itsenäisestä tukikelpoisesta oikeussubjektista;

–  taloudellisen tuen enimmäismääräksi asetetaan 2,5 miljoonaa euroa konsortiota kohti.

Työohjelmassa yksilöidään FTRI-menettelyn mukaiset ehdotuspyynnöt.

7.  Horisontti Eurooppa -puiteohjelman toimet toteutetaan avointen, kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen kautta muun muassa missioiden ja eurooppalaisten kumppanuuksien osina, lukuun ottamatta palkintoja koskevassa 39 artiklassa tarkoitettua toimintaa.

6 a artikla

Ohjelman periaatteet

1.  Edellä 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetun erityisohjelman puitteissa ja EIT:n alaisuudessa toteutettavien tutkimus- ja innovointitoimien yksinomaisena kohteena on oltava siviilialan sovellukset. Määrärahasiirrot 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja EIT:lle osoitetun määrän ja 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle osoitetun määrän välillä eivät ole sallittuja ja on vältettävä luomasta tarpeettomia päällekkäisyyksiä näiden kahden ohjelman välille.

2.  Horisontti Eurooppa -ohjelmassa varmistetaan monitieteisyys ja huolehditaan tarvittaessa yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sisällyttämisestä kaikkiin ohjelman puitteissa kehitettyihin toimiin, kyseisiin tieteisiin liittyviä aiheita koskevat erityiset ehdotuspyynnöt mukaan luettuina.

3.  Ohjelman yhteistoiminnallisissa osissa varmistetaan tasapaino matalamman ja korkeamman teknologisen valmiuden tason välillä siten, että katetaan koko arvoketju.

3 a.  Ohjelmalla on varmistettava, että yhteistyötä kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa sekä molemminpuolisiin hyötyihin, EU:n etuun, maailmanlaajuisiin sitoumuksiin ja tarvittaessa vastavuoroisuuteen perustuvia aloitteita perustuvia aloitteita edistetään ja ne integroidaan tehokkaasti.

4.  Ohjelmalla autetaan laajentavia maita lisäämään osallistumistaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan ja edistämään laajaa maantieteellistä kattavuutta yhteistyöhankkeissa muun muassa levittämällä tieteellistä huippuosaamista, edistämällä uusia yhteistyöyhteyksiä, edistämällä osaamiskiertoa sekä panemalla täytäntöön 20 artiklan 3 kohta ja 45 artiklan 4 kohta. Jäsenvaltioiden on edistettävä näitä toimia toteuttamalla oikeasuhteisia toimenpiteitä, myös maksamalla tutkijoille houkuttelevaa palkkaa, unionin, kansallisten ja alueellisten rahastojen tuella. Kyseisen tutkimus- ja innovointialan tilanne huomioon ottaen kiinnitetään erityistä huomiota maantieteelliseen tasapainoon arviointilautakunnissa ja muissa elimissä, kuten lautakunnissa ja asiantuntijaryhmissä, tinkimättä kuitenkaan huippuosaamisen kriteereistä.

5.  Ohjelmalla varmistetaan kaikkien yhtäläisten mahdollisuuksien tehokas edistäminen, tasa-arvokysymysten valtavirtaistamisen toteuttaminen sekä sukupuoliulottuvuuden huomioon ottaminen tutkimuksen ja innovoinnin sisällössä ja sillä pyritään puuttumaan sukupuolten epätasapainon syihin. Erityistä huomiota on mahdollisuuksien mukaan kiinnitettävä sukupuolten tasapainoisen edustuksen varmistamiseen arviointilautakunnissa ja muissa asiaankuuluvissa neuvoa-antavissa elimissä, kuten lautakunnissa ja asiantuntijaryhmissä.

5 a.  Horisontti Eurooppa -puiteohjelma pannaan täytäntöön synergiassa unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, ja samalla pyritään yksinkertaistamaan hallintoa mahdollisimman paljon. Ei-tyhjentävä luettelo synergioista unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa sisältyy liitteeseen IV.

5 b.  Ohjelmalla edesautetaan julkisten ja yksityisten investointien lisäämistä tutkimukseen ja kehitykseen jäsenvaltioissa, millä autetaan saavuttamaan tavoite, jonka mukaan vähintään kolme prosenttia unionin BKT:stä investoidaan tutkimukseen ja kehittämiseen.

6.  Komissio pyrkii ohjelman täytäntöönpanon yhteydessä jatkuvasti yksinkertaistamaan hallintoa ja vähentämään rahoituksen saajille aiheutuvia rasitteita.

7.  Ohjelman toimissa tuetaan ilmastotavoitteita tarvittaessa vähintään 35 prosentilla ohjelman menoista osana unionin yleistä tavoitetta ilmastotoimien valtavirtaistamisesta EU:n alakohtaisiin politiikkoihin ja rahastoihin. Ilmastotoimien valtavirtaistaminen on sisällytettävä riittävässä määrin tutkimus- ja innovointisisältöihin.

8.  Ohjelmalla edistetään yhdessä luomista ja suunnittelemista ottamalla kansalaiset ja kansalaisyhteiskunta mukaan.

9.  Ohjelmassa varmistetaan tutkimus- ja innovointihankkeiden julkisen rahoituksen avoimuus ja sitä koskeva vastuuvelvollisuus ja siten turvataan yleinen etu.

10.  Komissio tai asiasta vastaava rahoituselin varmistaa, että kaikkien mahdollisten osallistujien saatavilla on ehdotuspyynnön julkaisemisajankohtana riittävästi ohjeistusta ja tietoa, erityisesti sovellettava avustussopimuksen malli.

7 artikla

Missiot

1.  Missiot suunnitellaan osana pilaria ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, mutta ne voivat hyötyä myös ohjelman muissa osissa toteutettavista toimista sekä unionin muiden rahoitusohjelmien puitteissa toteutettavista täydentävistä toimista. Missioiden avulla on mahdollistettava kilpailukykyiset ratkaisut, joilla saadaan luotua koko Euroopan laajuisesti lisäarvoa ja vaikutuksia.

2.  Missiot määritellään ja toteutetaan asetuksen ja erityisohjelman mukaisesti varmistaen, että jäsenvaltiot osallistuvat aktiivisesti ja alkuvaiheesta alkaen ja että Euroopan parlamentin kanssa käydään laajoja keskusteluja. Missiot ja niiden tavoitteet, määrärahat, kohteet, laajuudet, indikaattorit ja välitavoitteet on yksilöitävä tapauksen mukaan strategisissa tutkimus- ja innovointisuunnitelmissa tai työohjelmissa. Missioihin kuuluvat ehdotukset arvioidaan 26 artiklan mukaisesti.

2 a.  Ohjelman kolmen ensimmäisen vuoden aikana pilarin II vuotuisesta talousarviosta enintään 10 prosenttia kohdennetaan missioiden toteutusta koskevien erityisten ehdotuspyyntöjen avulla. Tätä prosenttiosuutta voidaan nostaa ohjelman jäljellejäävän osan osalta mutta ainoastaan mission valinta- ja hallintaprosessin myönteisen arvioinnin jälkeen. Komissio ilmoittaa kunkin työohjelman osalta missioille tarkoitetun osuuden kokonaisrahoituksesta.

3.  Missioilta edellytetään, että

a)  niissä on otettu kestävän kehityksen tavoitteet suunnittelun ja täytäntöönpanon lähtökohdiksi, niillä on oltava selkeä tutkimus- ja innovointisisältö, niiden on tuotettava lisäarvoa EU:n tasolla ja niillä on autettava saavuttamaan unionin ensisijaiset tavoitteet ja sitoumukset sekä 3 artiklassa asetetut Horisontti Eurooppa -ohjelman tavoitteet;

a a)  ne kattavat koko Euroopan kannalta merkitykselliset alat, ne ovat osallistavia, niillä edistetään julkisen ja yksityisen sektorin eri sidosryhmien, myös kansalaisten ja loppukäyttäjien, laajaa sitoutumista ja aktiivista osallistumista ja niillä on saatava aikaan tutkimus- ja kehitystuloksia, jotka voivat hyödyttää kaikkia jäsenvaltioita;

b)  ne ovat määrätietoisia ja inspiroivia siten, että niillä on laajaa tieteellistä, teknologista, yhteiskunnallista, taloudellista tai ympäristöön liittyvää merkittävyyttä tai poliittista merkitystä ja vaikutusta;

c)  ne osoittavat selkeän suunnan ja niillä pyritään selkeisiin tavoitteisiin ja ne ovat kohdennettuja, mitattavissa olevia ja aikasidonnaisia ja niillä on selvät budjettirajat;

d)  ne valitaan läpinäkyvällä tavalla ja ne on kohdistettu kunnianhimoisiin, huippuosaamiseen perustuviin ja vaikutuslähtöisiin mutta samalla realistisiin tavoitteisiin sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimiin;

d a)  niillä on tarvittava soveltamisala ja laajuus ja niillä otetaan käyttöön resurssit ja julkisen ja yksityisen lisärahoituksen vipuvaikutukset, jotka ovat tarpeen mission tulosten aikaansaamiseksi;

e)  edistävät toimintaa tieteenalojen (mukaan lukien yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet) välisesti ja kattavat laajan toimien kirjon eri teknologisen valmiuden tasoilla, myös matalammilla tasoilla;

f)  ovat avoimia moninaisille, alhaalta ylöspäin suuntautuville toimintaperiaatteille ja ratkaisuille, joissa otetaan huomioon inhimilliset ja yhteiskunnalliset tarpeet ja hyödyt ja tiedostetaan erilaisten panosten merkitys näiden missioiden toteuttamisen kannalta;

f a)  hyödyntävät avoimella tavalla synergioita muiden unionin ohjelmien kanssa sekä kansallisten ja tapauksen mukaan alueellisten innovaatioekosysteemien kanssa.

4.  Komissio seuraa ja arvioi kutakin missiota tämän asetuksen 45 ja 47 artiklan sekä liitteen V mukaisesti, myös edistymistä lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteissa, kattaen missioiden toteutuksen, seurannan ja päättämisen. Horisontti Eurooppa -ohjelmaan kuuluvia ensimmäisiä missioita arvioidaan viimeistään vuonna 2023 ja ennen kuin päätetään luoda uusia missioita taikka jatkaa, päättää tai suunnata uudelleen meneillään olevia missioita. Missioista tehdyn arvioinnin tulokset on julkistettava, ja siihen on sisällytettävä muun muassa analyysi niiden valintaprosessista, hallinnoinnista, määrärahoista, keskipisteistä ja siihen mennessä saaduista tuloksista.

7 a artikla

Euroopan innovaationeuvosto

1.  Komissio perustaa keskitetysti hallinnoidun Euroopan innovaationeuvoston (EIC) panemaan keskitettynä asiointipisteenä täytäntöön pilarin III ”Innovatiivinen Eurooppa” mukaisia toimenpiteitä, jotka liittyvät Euroopan innovaationeuvostoon. EIC keskittyy pääasiassa läpimurto- ja murrokselliseen innovointiin ja tähtää erityisesti markkinoita luovaan innovointiin mutta tukee samalla kaikentyyppistä innovointia, myös asteittaista innovointia. EIC noudattaa toiminnassaan seuraavia periaatteita: selkeä EU-lisäarvo, riippumattomuus, riskinottokyky, tehokkuus, vaikuttavuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus.

2.  EIC on avoin kaikentyyppisille innovoijille yksittäisistä innovoijista yliopistoihin, tutkimusorganisaatioihin ja yrityksiin (startup- ja pk-yritykset sekä poikkeustapauksissa pienet mid-cap-yritykset) sekä yksittäisistä edunsaajista monialaisiin konsortioihin. Vähintään 70 prosenttia EIC:n talousarviosta on osoitettava pk-yrityksiin, myös startup‑yrityksiin.

3.  EIC:n johtokunnan ja hallinnon ominaisuudet on määritelty päätöksessä (EU)...[erityisohjelma] ja sen liitteissä.

8 artikla

Eurooppalaiset kumppanuudet

1.  Osia Euroopan horisontti -ohjelmasta voidaan toteuttaa eurooppalaisten kumppanuuksien avulla. Unionin osallistuminen eurooppalaisiin kumppanuuksiin voi tapahtua millä tahansa seuraavassa esitetyllä tavalla:

a)  osallistuminen kumppanuuksiin, jotka on perustettu komission ja 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kumppaneiden välisillä yhteisymmärryspöytäkirjoilla ja/tai sopimuspohjaisilla järjestelyillä, joissa määritellään kumppanuuden tavoitteet, siihen liittyvät, kumppaneiden rahallisia ja/tai luontoissuorituksia koskevat sitoumukset kaikilta osapuolilta, keskeiset suorituskyky- ja vaikutusindikaattorit sekä tuotokset ja raportointimenettelyt. Niissä määritellään myös täydentävät tutkimus- ja innovointitoimet, jotka ohjelman kumppanit toteuttavat (yhteissuunnitellut eurooppalaisten kumppanuudet);

b)  osallistuminen ja rahoitusosuuden suorittaminen tutkimus- ja innovointitoimien ohjelmaan ja tavoitteiden, keskeisten suorituskyky- ja vaikutusindikaattorien ja saavutettavien tulosten määrittäminen, mikä perustuu kumppaneiden rahallisia ja/tai luontoissuorituksia koskeviin sitoumuksiin ja niiden asianomaisten toimien yhdentämiseen käyttämällä ohjelman yhteisrahoitustoimea (yhteisrahoitetut eurooppalaiset kumppanuudet);

c)  osallistuminen ja rahoitusosuuden suorittaminen tutkimus- ja innovointiohjelmiin, joita toteuttavat useat jäsenvaltiot SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti tai SEUT-sopimuksen 187 artiklan nojalla perustetut elimet, kuten yhteisyritykset, tai Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöt EIT‑asetuksen mukaisesti (institutionaaliset eurooppalaiset kumppanuudet). Tällaiset kumppanuudet pannaan täytäntöön vain, jos muilla Horisontti Eurooppa -ohjelman osilla, eurooppalaisten kumppanuuksien muut muodot mukaan lukien, ei voitaisi saavuttaa tavoitteita tai saada aikaan tarvittavia odotettuja vaikutuksia ja jos ne ovat perusteltuja pitkän aikajänteen ja pitkälle viedyn yhdentymisen kannalta. SEUT‑sopimuksen 185 tai 187 artiklan mukaisissa kumppanuuksissa hoidetaan keskitetysti kaikkien rahoitusosuuksien hallinnointi, lukuun ottamatta asianmukaisesti perusteltuja tapauksia. Mikäli rahoitusosuudet hallinnoidaan keskitetysti, yhden osallistujavaltion hanketason maksuosuudet maksetaan kyseiseen osallistujavaltioon sijoittautuneiden oikeussubjektien esittämissä ehdotuksissa haetun rahoituksen perusteella, elleivät kaikki asianomaiset osallistuvat valtiot sovi toisin.

Tällaisia kumppanuuksia koskevissa säännöissä määritellään muun muassa tavoitteet, keskeiset suorituskyky- ja vaikutusindikaattorit sekä tuotokset samoin kuin niihin liittyvät kumppaneiden rahallisia ja/tai luontoissuorituksia koskevat sitoumukset.

2.  Eurooppalaisten kumppanuuksien edellytyksenä on, että

a)  niitä perustetaan Eurooppaa koskeviin tai maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi vain tilanteissa, joissa niillä voidaan saavuttaa Horisontti Eurooppa ‑ohjelman tavoitteet tehokkaammin kuin unioni yksin voisi ja kun vertailukohtana ovat muut puiteohjelmaan sisältyvät tukimuodot. Kyseisiin osiin myönnetään Horisontti Eurooppa -puiteohjelman määrärahoista asianmukainen osuus. Pilarin II määrärahoista suurin osa osoitetaan eurooppalaisten kumppanuuksien ulkopuolisiin toimiin;

b)  niiden periaatteina ovat unionin tasolla saatava lisäarvo, läpinäkyvyys, avoimuus, vaikutus Euroopassa ja Euroopalle, riittävän laajuinen vipuvaikutus, kaikkien osapuolten rahallinen sitoutuminen pitkällä aikavälillä, joustavuus täytäntöönpanossa, johdonmukaisuus, koordinointi ja täydentävyys suhteessa unionin aloitteisiin sekä paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja soveltuvin osin kansainvälisiin aloitteisiin tai muihin kumppanuuksiin tai missioihin;

c)  niissä ajatellaan selkeästi koko elinkaarta, ne ovat määräaikaisia ja sisältävät ehdot ohjelman rahoituksen lopettamiselle asteittain.

2 a.  Tämän asetuksen 8 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaiset eurooppalaiset kumppanuudet on yksilöitävä strategisissa tutkimus- ja innovointisuunnitelmissa ennen niiden täytäntöönpanoa työohjelmissa.

Niiden valintaa, täytäntöönpanoa, seurantaa, arviointia ja asteittaista lopettamista koskevat säännökset ja perusteet esitetään liitteessä III.

8 a artikla

Missioiden ja kumppanuuksien alojen uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee viimeistään vuonna 2023 uudelleen liitettä V a osana ohjelman kokonaisseurantaa, muun muassa missioita ja SEUT 185 tai SEUT 187 artiklaan perustuvia institutionaalisia eurooppalaisia kumppanuuksia, sekä raportoi tärkeimmistä tuloksista neuvostolle ja Euroopan parlamentille.

9 artikla

Talousarvio

1.  Puiteohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 120 000 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle ja lisäksi 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle erityisohjelmalle osoitettu määrä, joka vahvistetaan Euroopan puolustusrahastoa koskevassa asetuksessa ... .

2.  Edellä 1 kohdan virkkeen ensimmäisessä lauseessa tarkoitetun määrän ohjeellinen jakautuminen on seuraava:

a)  27,42 prosenttia pilarille I ”Huipputason avoin tiede” vuosiksi 2021–2027, josta

1)  17,64 prosenttia Euroopan tutkimusneuvostolle;

2)  7,23 prosenttia Marie Skłodowska-Curie -toimille;

3)  2,55 prosenttia tutkimusinfrastruktuureille;

b)  55,48 prosenttia pilarille II ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” vuosiksi 2021–2027, josta

1)  8,16 prosenttia klusterille ”Terveys”;

2)  2,50 prosenttia klusterille ”Osallisuutta edistävä ja turvallinen luova yhteiskunta”;

2 a)  2,00 prosenttia klusterille ”Turvallinen yhteiskunta”;

3)  15,94 prosenttia klusterille ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”;

4)  15,84 prosenttia klusterille ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”;

5)  9,00 prosenttia klusterille ”Elintarvikkeet, luonnonvarat ja maatalous”;

6)  2,04 prosenttia yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) muille kuin ydinalan suorille toimille;

c)  12,71 prosenttia pilarille III ”Innovatiivinen Eurooppa” vuosiksi 2021–2027, josta

1)  8,71 prosenttia Euroopan innovaationeuvostolle (EIC), josta enimmillään 0,53 prosenttia Euroopan innovaatioekosysteemeille;

2)  4 prosenttia Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutille (EIT);

d)  4,39 prosenttia osalle ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, joka käsittää seuraavat osiot:

1)  4,00 prosenttia osiolle ”Huippuosaamisen levittäminen ja osallistumisen laajentaminen kaikkialla unionissa”;

2)  0,39 prosenttia osiolle ”Euroopan tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja parantaminen”.

3.  Voidakseen reagoida odottamattomiin tilanteisiin tai uusiin tapahtumiin ja tarpeisiin komissio voi vuotuisen talousarviomenettelyn puitteissa poiketa 2 kohdassa tarkoitetuista määristä enintään 10 prosenttia, mukaan lukien assosioituneiden maiden rahoitusosuuksien jako.

3 c.  Klusterin ”Osallisuutta edistävä ja luova yhteiskunta” määrärahoista 45 prosentilla tuetaan kulttuurialaa ja luovia toimialoja, unionin kulttuuriperintö mukaan lukien, koskevaa tutkimusta ja tähän sisältyy 300 miljoonaa euroa Euroopan kulttuuriperinnön pilvipalvelujen luomiseen erityisohjelman liitteessä I esitetyllä tavalla Euroopan parlamentille esitettävän vaikutustenarvioinnin jälkeen.

3 d.  Vähintään miljardi euroa on tarkoitus kohdentaa kvanttitutkimukseen pilariin II kuuluvassa klusterissa ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”.

4.  Edellä 1 kohdassa mainittu määrä, joka koskee 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettua erityisohjelmaa ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia, voi myös kattaa valmistelusta, seurannasta, valvonnasta, tilintarkastuksesta, arvioinnista ja muista toimista aiheutuvia menoja, joita tarvitaan ohjelman hallintaan ja täytäntöönpanoon, mukaan lukien kaikki hallintokustannukset, sekä sen tavoitteiden saavuttamisen arviointiin. Epäsuoriin toimiin liittyvät hallinnolliset menot eivät saa ylittää viittä prosenttia ohjelman mukaisesta kokonaismäärästä. Lisäksi siitä voidaan kattaa menoja, jotka liittyvät selvityksiin, asiantuntijoiden kokouksiin ja tiedotus- ja viestintätoimiin, sikäli kuin ne liittyvät ohjelman tavoitteisiin, sekä tiedonkäsittelyyn ja -vaihtoon keskittyviin tietoteknisiin verkkoihin liittyviä menoja, mukaan lukien organisaation omat tietotekniikkavälineet ja muu tekninen ja hallinnollinen apu, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa.

5.  Talousarvioon voidaan 4 kohdassa tarkoitettujen kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

6.  Useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa usealle eri varainhoitovuodelle vuotuisiksi eriksi.

7.  Menot, jotka aiheutuvat ensimmäiseen työohjelmaan sisältyvien hankkeiden toimista, voivat olla avustuskelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2021, sanotun kuitenkaan rajoittamatta varainhoitoasetuksen soveltamista.

10 artikla

Avoin tiede

1.  Ohjelmalla on edistettävä avointa tiedettä, eli tieteen tekemisessä sovellettavaa toimintamallia, joka perustuu yhteistyöhön ja tiedon levittämiseen erityisesti seuraavien elementtien mukaisesti:

–  ohjelmasta rahoitetun tutkimuksen tuloksena olevien tieteellisten julkaisujen avoin saatavuus;

–  tutkimusdatan, myös tieteellisten julkaisujen pohjana olevan datan, avoin saatavuus.

Nämä elementit on varmistettava tämän asetuksen 35 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Viimeksi mainitun osalta noudatetaan myös periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä”.

1 a.  Avoimen tieteen vastavuoroisuutta koskevaa periaatetta on edistettävä ja sen soveltamiseen on kannustettava kaikissa kolmansien maiden kanssa tehtävissä assosiaatio- ja yhteistyösopimuksissa, myös ohjelman epäsuorasta hallinnasta vastaavien rahoituselinten allekirjoittamissa sopimuksissa.

2.  Tutkimusdatan vastuullinen hallinnointi on varmistettava noudattaen FAIR-periaatteita (löydettävyys, saavutettavuus, yhteentoimivuus ja uudelleenkäytettävyys). Datan pitkän aikavälin säilyttämiseen on myös kiinnitettävä huomiota.

3.  Muita ▌avoimen tieteen käytäntöjä on edistettävä ja niiden soveltamiseen on kannustettava, myös pk-yritysten edun mukaisesti.

11 artikla

Täydentävä, yhdistetty ja kumulatiivinen rahoitus

1.   Horisontti Eurooppa -puiteohjelma pannaan täytäntöön synergiassa unionin muiden rahoitusohjelmien kanssa, ja samalla pyritään yksinkertaistamaan hallintoa mahdollisimman paljon. Ei-tyhjentävä luettelo synergioista muiden rahoitusohjelmien kanssa sisältyy liitteeseen IV. Euroopan horisontti -ohjelman yksiä yhteisiä sääntöjä sovelletaan yhteisrahoitettuun tutkimus-, kehittämis- ja innovointitoimeen.

2.   Huippuosaamismerkki myönnetään ohjelman kaikissa osissa. Toimet, joilla on myönnetty huippuosaamismerkki tai jotka täyttävät kaikki seuraavat kumulatiiviset vertailuehdot:

a)  ne on arvioitu ehdotuspyynnön puitteissa ohjelman mukaisesti;

b)  ne täyttävät kyseisen ehdotuspyynnön vähimmäislaatuvaatimukset;

c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa budjettirajoitusten vuoksi;

voivat saada tukea kansallisista tai alueellista rahastoista, mukaan lukien Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahastosta plus tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus] [8] artiklan mukaisesti, edellyttämättä minkäänlaista uutta hakemusta tai arviointia ja edellyttäen että kyseiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Valtiontukisääntöjä lukuun ottamatta tällöin sovelletaan tukea myöntävän rahaston sääntöjä.

2 a.   Asetuksen (EU) XX [...yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] 21 artiklan mukaisesti hallintoviranomainen voi vapaaehtoispohjalta pyytää, että osa sen määrärahoista siirretään Horisontti Eurooppa -ohjelmaan. Siirretyt varat otetaan käyttöön Horisontti Eurooppa -ohjelman sääntöjen mukaisesti. Lisäksi komissio varmistaa, että tällaiset siirretyt varat kohdennetaan kokonaan ohjelmille ja/tai hankkeille, jotka pannaan tapauksen mukaan täytäntöön siinä jäsenvaltiossa tai sillä alueella, josta ne ovat lähtöisin.

2 b.   Komissio sisällyttää tässä artiklassa tarkoitetut määrärahat hakijoiden ennakkoluvalla valittuja hankkeita koskeviin tietojärjestelmiin, jotta mahdollistetaan nopea tietojenvaihto ja jotta rahoitusviranomaiset voivat myöntää rahoitusta valituille toimille.

Toimi, joka on saanut rahoitusta jostain muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös ohjelmasta, edellyttäen, että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja.

12 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat

1.  Ohjelmaan voivat assosioitua seuraavat kolmannet maat:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokkaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

d)  kolmannet maat ja alueet, jotka täyttävät kaikki seuraavat ehdot:

i)  hyvät tiede-, teknologia- ja innovointivalmiudet;

ii)  demokraattisten instituutioiden tukema sitoutuminen sääntöihin perustuvaan avoimeen markkinatalouteen, mukaan lukien teollis- ja tekijänoikeuksien oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu sekä ihmisoikeuksien kunnioittaminen;

iii)  kansalaisten taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävien politiikkojen aktiivinen edistäminen.

Kunkin edellä d alakohdassa tarkoitetun kolmannen maan täysi tai osittainen assosioituminen ohjelmaan tapahtuu unionin etujen arvioinnin perusteella. Se tapahtuu erityisesti kyseisen kolmannen maan osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

–  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

–   annetaan oikeus koordinoida ohjelmaan kuuluvaa toimea edellyttäen, että se hyödyttää unionia ja että unionin taloudellisten etujen suojaaminen varmistetaan;

–  vahvistetaan ohjelmaan osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin (ala)ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti;

–  ei anneta kolmannelle maalle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa;

–  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

2.  Ohjelmaan assosioitumisen laajuudessa on kunkin kolmannen maan osalta otettava huomioon tavoite edistää talouskasvua unionissa innovoinnin kautta ja välttää aivovuotoa unionista. Ohjelmaan kuuluvia yhden rahoituksen saajan osia, etenkin yksityisiä oikeussubjekteja koskevia osia, voidaan näin ollen sulkea pois assosiaatiosopimuksesta jonkin tietyn maan osalta, lukuun ottamatta ETA:n jäseniä, unioniin liittymässä olevia maita, ehdokasmaita ja mahdollisia ehdokkaita.

3.  Assosiaatiosopimuksessa on tarvittaessa määrättävä unioniin sijoittautuneiden oikeussubjektien vastavuoroisesta osallistumisesta assosioituneiden maiden vastaaviin ohjelmiin siinä määriteltyjen edellytysten mukaisesti ja pyrittävä siihen.

4.  Rahoitusosuuden suuruuden määrittävissä assosiaatiosopimuksen ehdoissa on varmistettava, että mahdollinen epätasapaino suhteessa määrään, jonka assosioituneeseen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit saavat ohjelmaan osallistumisen kautta, oikaistaan automaattisesti kahden vuoden välein ottaen huomioon kustannukset ohjelman hallinnoinnissa, täytäntöönpanossa ja toiminnassa.

4 a.  Kaikkien assosioituneiden maiden rahoitusosuudet sisällytetään ohjelman asiaankuuluviin osiin edellyttäen, että 9 artiklan 2 kohdassa täsmennettyä talousarviovarojen jakautumista noudatetaan. Komissio ilmoittaa neuvostolle ja Euroopan parlamentille vuotuisen talousarviomenettelyn aikana ohjelman kunkin osan kokonaismäärärahat ja yksilöi kunkin assosioituneen maan sekä yksittäiset rahoitusosuudet ja niitä koskevan rahoitustasapainon.

II OSASTO

OSALLISTUMISTA JA TULOSTEN LEVITTÄMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT

I LUKU

Yleiset määräykset

13 artikla

Rahoituselimet ja JRC:n suorat toimet

1.  Rahoituselimet voivat poiketa tämän osaston säännöistä, lukuun ottamatta 14, 15 ja 16 artiklaa, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja ainoastaan, jos tästä säädetään perussäädöksessä, jolla kyseinen rahoituselin perustetaan tai jolla sille annetaan talousarvion toteuttamistehtäviä, tai kun kyseessä ovat varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdan ii, iii tai v alakohdassa tarkoitetut rahoituselimet, jos siitä määrätään valtuutussopimuksessa ja niiden erityiset toiminnalliset tarpeet tai toimen luonne sitä edellyttävät.

2.  Tämän osaston sääntöjä ei sovelleta JRC:n toteuttamiin suoriin toimiin.

14 artikla

Avustuskelpoiset toimet ja eettiset periaatteet

1.  Avustuskelpoisia ovat ainoastaan toimet, joilla pannaan täytäntöön 3 artiklassa tarkoitettuja tavoitteita, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 ▌kohdan soveltamista.

Rahoitusta ei anneta seuraaville tutkimusaloille:

a)  lisääntymistarkoituksessa tehtävään ihmisen kloonaukseen liittyvät toimet;

b)  toimet, joissa pyritään muuttamaan ihmisen geeniperimää siten, että muutoksesta saattaa tulla periytyvä(27);

c)  toimet, joissa pyritään luomaan ihmisalkioita ainoastaan tutkimustarkoituksiin tai kantasolujen tuottamista varten, esimerkiksi somaattisten solujen tuman siirron avulla.

2.  Ihmisen – sekä aikuisen ihmisen että ihmisalkion – kantasoluja koskevaa tutkimusta voidaan rahoittaa tutkimusehdotuksen sisällöstä ja asianomaisten jäsenvaltioiden lainsäädännöstä riippuen. Rahoitusta ei myönnetä EU:n sisällä eikä sen ulkopuolella sellaiselle tutkimukselle, joka on kielletty kaikissa jäsenvaltioissa. Tietyssä jäsenvaltiossa kiellettyjä tutkimustoimia ei rahoiteta kyseisessä jäsenvaltiossa.

15 artikla

Etiikka(28)

1.  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa on noudatettava eettisiä periaatteita sekä asiaankuuluvaa kansallista, unionin ja kansainvälistä lainsäädäntöä, joihin sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirja sekä Euroopan ihmisoikeussopimus ja sen lisäpöytäkirjat.

Erityisesti olisi otettava huomioon suhteellisuusperiaate, oikeus yksityisyyteen, oikeus henkilötietojen suojaan, oikeus henkilön fyysiseen ja psyykkiseen koskemattomuuteen, oikeus syrjimättömyyteen sekä tarve varmistaa ympäristönsuojelu ja ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu.

2.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on toimitettava

a)  eettinen itsearviointi, jossa yksilöidään ja eritellään kaikki rahoitettavien toimien tavoitteeseen, täytäntöönpanoon ja todennäköiseen vaikutukseen liittyvät ennakoitavissa olevat eettiset kysymykset, mukaan lukien vahvistus 1 kohdan vaatimusten mukaisuudesta sekä kuvaus siitä, miten se varmistetaan;

b)  vahvistus siitä, että toimissa noudatetaan tutkimustoiminnan integriteettiä koskevia eurooppalaisia käytännesääntöjä (European Code of Conduct for Research Integrity, ALLEA) ja ettei rahoituksen ulkopuolelle jätettyjä toimia toteuteta;

c)  unionin ulkopuolella toteuttavien toimien tapauksessa vahvistus siitä, että samat toimet olisi sallittu myös jossakin jäsenvaltiossa; sekä

d)  sellaisten toimien osalta, joihin liittyy ihmisalkion kantasolujen käyttöä, soveltuvin osin tiedot lupa- ja valvontatoimenpiteistä, jotka asianomaisten jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on toteutettava, sekä tiedot eettisistä hyväksynnöistä, jotka on saatava ennen kyseisten toimien aloittamista.

3.  Ehdotukset on seulottava järjestelmällisesti, jotta voidaan tunnistaa toimet, joihin liittyy monimutkaisia tai vakavia eettisiä kysymyksiä, ja teettää niistä eettinen arviointi. Eettisen arvioinnin suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle. Eettinen arviointi on pakollinen, jos toimiin liittyy ihmisalkioiden kantasolujen tai ihmisalkioiden käyttöä. Eettiset seulonnat ja arvioinnit on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella. Komissio ja rahoituselimet varmistavat eettisten menettelyjen mahdollisimman laajan läpinäkyvyyden, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta menettelyn sisällön luottamuksellisuuteen.

4.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on hankittava kaikki hyväksynnät tai muut pakolliset asiakirjat asianomaisilta kansallisilta tai paikallisilta eettisiltä lautakunnilta tai muilta elimiltä, kuten tietosuojaviranomaisilta, ennen asianomaisten toimien aloittamista. Nämä asiakirjat on säilytettävä ja toimitettava pyynnöstä komissiolle tai rahoituselimelle.

5.  Tarvittaessa eettiset tarkastukset suorittaa komissio tai rahoituselin. Vakavien tai monimutkaisten eettisten kysymysten tapauksessa tarkastukset suorittaa komissio, jollei tätä tehtävää siirretä rahoituselimelle.

Eettiset tarkastukset on suoritettava eettisten kysymysten asiantuntijoiden tuella.

6.  Toimet, jotka eivät täytä edellä 1–4 kohdassa vahvistettuja eettisiä vaatimuksia ja jotka siten eivät ole eettisesti hyväksyttäviä, on siksi hylättävä tai sanottava irti heti kun havaitaan, että niitä ei voida hyväksyä eettisesti.

16 artikla

Turvallisuus

1.  Ohjelmaan kuuluvissa toimissa on noudatettava sovellettavia turvallisuussääntöjä, erityisesti turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamiseksi luvattomalta paljastamiselta, mukaan lukien sovellettava kansallinen ja unionin oikeus. Tapauksissa, joissa unionin ulkopuolella suoritettavassa tutkimuksessa käytetään ja/tai tuotetaan turvallisuusluokiteltuja tietoja, on tarpeen edellyttää, että edellä mainittujen vaatimusten noudattamisen lisäksi on tehtävä turvallisuussopimus unionin ja sen kolmannen maan välillä, jossa tutkimus suoritetaan.

2.  Ehdotusten on tarvittaessa sisällettävä turvallisuutta koskeva itsearviointi, jossa yksilöidään mahdolliset turvallisuuskysymykset ja eritellään, miten näihin kysymyksiin puututaan sovellettavan kansallisen ja unionin oikeuden noudattamiseksi.

3.  Tarvittaessa komissio tai rahoituselin tekee turvallisuustarkastelun ehdotuksista, joihin liittyy turvallisuuskysymyksiä.

4.  Soveltuvin osin toimissa on noudatettava päätöstä (EU, Euratom) 2015/444 ja sen täytäntöönpanosääntöjä.

5.  Toimeen osallistuvien oikeussubjektien on varmistettava toimessa käytettyjen ja/tai tuotettujen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen luvattomalta paljastamiselta. Niiden on esitettävä todisteet henkilö- ja/tai yhteisöturvallisuusselvityksestä asianomaisille kansallisille turvallisuusviranomaisille ennen kyseisten toimien aloittamista.

6.  Jos ulkopuolisten asiantuntijoiden on käsiteltävä turvallisuusluokiteltuja tietoja, heille on tehtävä asianmukainen luotettavuusselvitys ennen nimittämistä.

7.  Tarvittaessa komissio tai rahoituselin voi suorittaa turvallisuustarkastuksia.

Toimet, joissa ei noudateta tässä artiklassa säädettyjä turvallisuussääntöjä, voidaan hylätä tai irtisanoa milloin tahansa.

II LUKU

Avustukset

17 artikla

Avustukset

Ohjelman mukaiset avustukset myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VIII osaston mukaisesti, jollei tässä luvussa toisin säädetä.

18 artikla

Osallistumiskelpoiset oikeussubjektit

1.  Jokainen oikeussubjekti sijoittautumispaikastaan riippumatta, mukaan lukien assosioitumattomien kolmansien maiden oikeussubjektit, tai kansainvälinen järjestö voi osallistua toimiin ohjelman puitteissa edellyttäen, että tässä asetuksessa säädetyt ehdot sekä mahdolliset työohjelmassa tai ehdotuspyynnössä esitetyt edellytykset täyttyvät.

2.  Oikeussubjektien on oltava osa konsortiota, joka käsittää vähintään kolme riippumatonta oikeussubjektia, joista kukin on sijoittautunut eri jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ja joista vähintään yksi on sijoittautunut jäsenvaltioon, jollei

a)  työohjelmassa säädetä toisin, jos se on asianmukaisesti perusteltua;

3.  Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteen eturintamassa toteutettavat toimet, Euroopan innovaationeuvoston (EIC) toimet, koulutus- ja liikkuvuustoimet tai ohjelmien yhteisrahoitustoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joista yhden on oltava sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan 12 artiklan mukaisesti tehdyn sopimuksen perusteella.

4.  Koordinointi- ja tukitoimet voi toteuttaa yksi tai useampi oikeussubjekti, joka voi olla sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan tai johonkin muuhun kolmanteen maahan.

5.  Unioniin strategisiin voimavaroihin, etuihin, autonomiaan tai turvallisuuteen liittyvien toimien osalta työohjelmassa voidaan määrätä, että osallistuminen voidaan rajoittaa oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet ainoastaan jäsenvaltioihin, tai oikeussubjekteihin, jotka ovat sijoittautuneet joko jäsenvaltioihin tai vain tiettyihin assosioituneisiin tai muihin kolmansiin maihin.

6.  Työohjelmassa voidaan aiheellisissa ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa säätää 2, 3, 4 ja 5 kohdassa esitettyjen osallistumisehtojen lisäksi muista osallistumisehdoista toimintapoliittisten erityisvaatimusten tai toimen luonteen ja tavoitteiden mukaan, muun muassa oikeussubjektien lukumäärästä, oikeussubjektin tyypistä ja sijoittautumispaikasta.

7.  Toimissa, jotka hyötyvät 11 artiklassa tarkoitetuista määristä, osallistuminen rajoitetaan yhteen oikeussubjektiin, joka on sijoittautunut määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ellei kyseisen hallintoviranomaisen kanssa sovita ja työohjelmassa määrätä toisin.

8.  JRC voi osallistua toimiin, jos tästä mainitaan työohjelmassa.

9.  JRC:n, kansainvälisten eurooppalaisten tutkimusjärjestöjen ja unionin oikeuden nojalla perustettujen oikeussubjektien katsotaan olevan sijoittautuneita muuhun jäsenvaltioon kuin niihin, joihin muut toimeen osallistuvat oikeussubjektit ovat sijoittautuneet.

10.  Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) tieteen eturintamassa toteutettavissa toimissa ja koulutus- ja liikkuvuustoimissa, jos tästä määrätään työohjelmassa, kansainvälisten järjestöjen, joiden päätoimipaikka on jossakin jäsenvaltiossa tai assosioituneessa maassa, katsotaan olevan sijoittautuneita kyseiseen jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan.

Kun on kyse ohjelman muista osista, muiden kansainvälisten järjestöjen kuin kansainvälisten eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden katsotaan olevan sijoittautuneita assosioitumattomaan kolmanteen maahan.

19 artikla

Avustuskelpoiset oikeussubjektit

1.   Oikeussubjektit voivat saada rahoitusta, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai 12 artiklassa tarkoitettuun assosioituneeseen maahan.

Toimissa, jotka hyötyvät 11 artiklan 3 kohdassa tarkoitetuista määristä, ainoastaan oikeussubjektit, jotka ovat sijoittautuneet määrät siirtävän hallintoviranomaisen lainkäyttöalueelle, ovat oikeutettuja näistä määristä saatavaan rahoitukseen.

1 b.  Ne voivat olla avustuskelpoisia yksittäisessä toimessa matalan ja keskitulotason maiden ja poikkeuksellisesti muiden assosioitumattomien kolmansien maiden tapauksessa, jos

a)  kyseinen assosioitumaton kolmas maa yksilöidään työohjelmassa; ja

b)  komissio tai rahoituselin katsoo, että osallistuminen on toimen toteuttamisen kannalta olennaista;

2.  Muuhun assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneet oikeussubjektit vastaavat ▌omista osallistumiskustannuksistaan. Näiden assosioitumattomien kolmansien maiden ja unionin välillä voidaan tehdä tutkimusta ja kehittämistä koskevia sopimuksia, jos se katsotaan hyödylliseksi, ja Horisontti 2020 -ohjelman yhteydessä sovittujen yhteisrahoitusmekanismien kaltaisia mekanismeja voidaan perustaa. Näiden maiden on varmistettava unionin oikeussubjektien vastavuoroinen mahdollisuus osallistua kyseisten maiden tutkimus-, kehitys- ja innovointialan rahoitusohjelmiin ja vastavuoroisuus tieteellisten tulosten ja tietojen sekä teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien oikeudenmukaisten ehtojen avoimessa saatavuudessa.

3.  Sidosyhteisöt voivat saada rahoitusta toimessa, jos ne ovat sijoittautuneet jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan ▌.

3 a.  Komissio raportoi parlamentille ja neuvostolle ja erittelee kunkin assosioitumattoman kolmannen maan osalta osallistuville oikeussubjekteille myönnettyjen unionin rahoitusosuuksien määrän sekä niiden rahoitusosuuksien määrän, jotka sama maa on myöntänyt unionin oikeussubjekteille, jotka osallistuvat niiden toimintaan.

20 artikla

Ehdotuspyynnöt

1.  ▌Ehdotuspyyntöjen sisältö määritetään kaikissa toimissa työohjelmassa.

3.  Ehdotuspyynnöt voidaan poikkeuksellisesti rajoittaa täydentävien toimien kehittämiseen tai uusien kumppaneiden lisäämiseen nykyisiin toimiin, jos tämä on tarpeen ehdotuspyynnön tavoitteiden saavuttamiseksi. Työohjelmassa voidaan lisäksi ottaa huomioon se mahdollisuus, että T&I-suorituskyvyltään heikommista jäsenvaltioista tulevat oikeussubjektit tulevat mukaan jo valikoituihin, yhteistoimintaan perustuviin T&I-toimiin, edellyttäen, että asiaankuuluva konsortio hyväksyy sen ja ettei tällaisista jäsenvaltioista tulevia oikeussubjekteja ole vielä siinä osallistujina.

4.   Ehdotuspyyntöä ei tarvita koordinointi- ja tukitoimille tai ohjelmien yhteisrahoitustoimille, jotka

a)  jotka suorittaa JRC tai työohjelmassa mainittu yksi tai useampi oikeussubjekti; ja

b)  jotka eivät kuulu ehdotuspyynnön soveltamisalaan, varainhoitoasetuksen 195 artiklan e alakohdan mukaisesti.

5.   Työohjemassa täsmennetään ehdotuspyynnöt, joissa myönnetään huippuosaamismerkkejä. Hakijan etukäteen antamalla luvalla hakemusta ja arviointia koskevat tiedot voidaan jakaa kiinnostuneiden rahoitusviranomaisten kanssa sillä varauksella, että tehdään luottamuksellisuutta koskevat sopimukset.

21 artikla

Yhteiset ehdotuspyynnöt

Komissio tai rahoituselin voi järjestää yhteisen ehdotuspyynnön seuraavien kanssa:

a)  kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;

b)  kansainväliset järjestöt;

c)  voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit.

Yhteisen ehdotuspyynnön tapauksessa vahvistetaan yhteiset menettelyt ehdotusten valintaa ja arviointia varten ja hakijoiden on täytettävä tämän asetuksen 18 artiklassa säädetyt vaatimukset. Menettelyihin osallistuu kunkin osapuolen nimittämistä asiantuntijoista koottu tasapainoinen ryhmä.

22 artikla

Esikaupallinen hankinta ja innovatiivisten ratkaisujen hankinta

1.  Toimiin voi liittyä tai niiden ensisijaisena tarkoituksena voi olla esikaupallinen hankinta tai innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jonka toteuttamisesta vastaavat rahoituksen saajat ovat direktiiveissä 2014/24/EU(29), 2014/25/EU(30) ja 2009/81/EY(31) määriteltyjä hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä.

2.  Hankintamenettelyissä

a)  on noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon, suhteellisuuden ja kilpailusääntöjen periaatteita;

b)  voidaan esikaupallisten hankintojen osalta tarvittaessa ja rajoittamatta edellä a alakohdassa lueteltujen periaatteiden soveltamista käyttää yksinkertaistettua ja/tai nopeutettua menettelyä ja soveltaa erityisehtoja, kuten rajoittaa hankinnan kohteena olevan toiminnan toteuttamispaikka jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden alueelle;

c)  voidaan sallia useampien hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (useiden hankintalähteiden käyttö); ja

d)  on myönnettävä hankintasopimukset toimeksisaajille, jotka tarjoavat parhaan vastineen rahalle samalla kun varmistetaan, ettei synny eturistiriitoja.

3.  Toimeksisaaja, joka tuottaa tuloksia esikaupallisen hankinnan yhteydessä, omistaa vähintään tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet. Hankintaviranomaisilla on oltava vähintään tulosten maksuttomat käyttöoikeudet omaa käyttöä varten sekä oikeus myöntää tai velvoittaa osallistuvat toimeksisaajat myöntämään rinnakkaislisenssejä kolmansille osapuolille tulosten hyödyntämiseksi hankintaviranomaisen puolesta oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ilman oikeutta myöntää alilisenssejä. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn sopimuksessa määritetyn ajanjakson kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen, hankintaviranomaiset voivat keskusteltuaan toimeksisaajan kanssa hyödyntämättä jättämisen syistä vaatia sitä siirtämään tulosten omistusoikeuden hankintaviranomaisille.

24 artikla

Hakijoiden rahoitukselliset valmiudet

1.  Varainhoitoasetuksen 198 artiklan 5 kohdassa mainittujen poikkeusten lisäksi taloudelliset valmiudet tarkistetaan vain koordinaattorin osalta ja ainoastaan, jos unionilta toimeen haettu rahoitus on vähintään 500 000 euroa.

2.  Jos kuitenkin on syytä epäillä taloudellisia valmiuksia tai jos on olemassa suurempi riski, joka johtuu osallistumisesta useisiin käynnissä oleviin unionin tutkimus- ja innovointiohjelmista rahoitettaviin toimiin, komissio tai rahoituselin tarkistaa myös muiden hakijoiden taloudelliset valmiudet tai koordinaattoreiden taloudelliset valmiudet myös 1 kohdassa tarkoitetun kynnysarvon alapuolella.

3.  Jos taloudelliset valmiudet takaa rakenteellisesti jokin muu oikeussubjekti, on tarkistettava tämän taloudelliset valmiudet.

4.  Jos taloudelliset valmiudet ovat heikot, komissio tai rahoituselin voi asettaa hakijan osallistumisen ehdoksi sidosyhteisö antaman yhteisvastuullisuutta koskevan vakuutuksen.

5.  Osuuden suorittaminen 33 artiklan mukaiseen keskinäiseen vakuutusjärjestelmään katsotaan riittäväksi takuuksi varainhoitoasetuksen 152 artiklan soveltamiseksi. Rahoituksen saajilta ei saa hyväksyä eikä vaatia muita takuita tai vakuuksia.

25 artikla

Myöntämisperusteet ja valinta

1.  Ehdotukset arvioidaan seuraavia myöntämisperusteita soveltaen:

a)  huippuosaaminen;

b)  vaikutus;

c)  toteutuksen laatu ja tehokkuus.

2.  ERC:n tieteen eturintamassa toteutettavia toimia koskeviin ehdotuksiin sovelletaan vain 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua perustetta.

3.  Työohjelmassa määrätään tarkemmin 1 kohdassa mainittujen myöntämisperusteiden soveltamisesta, mukaan lukien mahdollinen painotus, pistekynnykset ja tapauksen mukaan säännöt, joita sovelletaan samalla sijalla oleviin ehdotuksiin, ottaen huomioon ehdotuspyynnön tavoitteet. Samalla sijalla olevien ehdotusten käsittelyyn sovellettaviin edellytyksiin voivat kuulua muun muassa seuraavat perusteet: pk-yritykset, sukupuoli, maantieteellinen jakauma.

3 a.  Komissio ja muut rahoituselimet ottavat huomioon mahdollisuuden kaksivaiheiseen ehdotusten jättämismenettelyyn, ja ehdotukset voidaan arvioinnin ensimmäisessä vaiheessa mahdollisuuksien mukaan arvioida anonyymissä muodossa yhden tai useamman 1 kohdassa tarkoitetun myöntämisperusteen perusteella.

26 artikla

Arviointi

1.  Ehdotukset arvioi arviointilautakunta, joka koostuu riippumattomista ulkopuolisista asiantuntijoista.

Euroopan innovaationeuvoston toimien ja missioiden osalta ja komission hyväksymässä työohjelmassa tarkoitetuissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arviointilautakunnan kokoonpanoon voi kuulua osittain tai koordinointi- ja tukitoimien kohdalla osittain tai pelkästään unionin toimielinten tai elinten edustajia varainhoitoasetuksen 150 artiklassa tarkoitetulla tavalla.

Arviointimenettelyä voivat seurata ulkopuoliset tarkkailijat.

2.  Tilanteesta riippuen arviointilautakunta asettaa sovellettavat kynnysarvot ylittäneet ehdotukset paremmuusjärjestykseen seuraavin perustein:

a)   arvioinnin pistemäärät,

b)   ehdotusten myötävaikutus tiettyjen toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen, mukaan lukien johdonmukaisen hankeportfolion muodostaminen erityisesti Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-toimia ja missioita varten sekä komission hyväksymässä työohjelmassa yksityiskohtaisesti määritellyissä muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa.

Euroopan innovaationeuvoston toimien ja missioiden osalta sekä komission hyväksymässä työohjelmassa yksityiskohtaisesti määritellyissä muissa asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa arviointilautakunta voi myös ehdottaa ▌mukautuksia ehdotuksiin siinä määrin kuin on tarpeen portfoliomenettelyn johdonmukaisuuden kannalta. Näiden mukautusten on oltava yhdenmukaisia osallistumisehtojen sekä yhdenveroisen kohtelun periaatteen kanssa. Ohjelmakomitealle ilmoitetaan asiasta tällaisessa tapauksessa.

2 a.  Arviointimenettely on suunniteltava siten, että vältetään eturistiriitoja ja ennakkoasenteita. Arviointiperusteiden ja ehdotusten pisteytysmenetelmän avoimuus on taattava.

3.  Varainhoitoasetuksen 200 artiklan 7 kohdan mukaisesti hakijoille annetaan palautetta arvioinnin kaikissa vaiheissa ja ilmoitetaan tapauksen mukaan syyt hylkäämiseen.

4.  T&I-suorituskyvyltään heikompiin jäsenvaltioihin sijoittautuneet oikeussubjektit, jotka ovat osallistuneet tuloksekkaasti osaan "Osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen jakaminen", saavat osallistumisestaan pyynnöstä todistuksen, joka voidaan liittää niihin ohjelman yhteistoiminnallisia osia koskeviin ehdotuksiin, joita ne koordinoivat.

27 artikla

Arvioinnin uudelleentarkastelumenettely, tiedustelut ja valitukset

1.  Hakija voi pyytää arvioinnin uudelleentarkastelua, jos se katsoo, että sovellettavaa arviointimenettelyä ei ole sovellettu asianmukaisesti sen ehdotukseen(32).

2.  Arvioinnin uudelleentarkastelu koskee ainoastaan arvioinnin menettelyllisiä seikkoja eikä arviointia ehdotuksen ansioista.

2 a.  Uudelleentarkastelupyynnön on liityttävä tiettyyn ehdotukseen, ja se on toimitettava käsiteltäväksi 30 päivän kuluessa arviointitulosten julkistamisesta.

Arvioinnin uudelleentarkastelukomitea antaa lausunnon menettelyllisistä näkökohdista. Komitean puheenjohtajana toimii komission tai asianomaisen rahoituselimen virkamies ja komitean jäsenten joukkoon kuuluu komission tai asianomaisen rahoituselimen virkamiehiä, jotka eivät osallistuneet ehdotusten arvioimiseen. Komitea voi suositella joko

a)  ehdotuksen uudelleenarviointia ensisijaisesti sellaisten arvioijien toimesta, jotka eivät olleet mukana edellisessä arvioinnissa;

b)  alkuperäisen arvioinnin vahvistamista.

3.  Arvioinnin uudelleentarkastelu ei saa viivästyttää valintaprosessia sellaisten ehdotusten osalta, jotka eivät ole uudelleentarkastelun kohteena.

3 a.  Komissio varmistaa, että käytössä on menettely, jonka avulla osallistujat voivat tehdä Horisontti Eurooppa -ohjelmaan osallistumista koskevia suoria tiedusteluja ja valituksia. Tiedot siitä, miten tiedusteluja tai valituksia esitetään, on julkaistava verkossa.

28 artikla

Avustuksen myöntämisaika

1.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan ensimmäisessä alakohdassa säädetään, sovelletaan seuraavia ajanjaksoja:

a)  kaikille hakijoille ilmoitetaan heidän hakemuksensa arvioinnin lopputuloksesta enintään viisi kuukautta täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä;

b)  hakijoiden kanssa tehtävät avustussopimukset allekirjoitetaan enintään kahdeksan kuukauden kuluttua täydellisten ehdotusten lopullisesta jättämispäivästä.

2.  ▌Työohjelmassa voidaan vahvistaa lyhyemmät määräajat.

3.  Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 194 artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa mainittuja poikkeuksia, 1 kohdassa tarkoitetut määräajat voidaan ylittää ERC:n toteuttamien toimien osalta, missioiden osalta ja kun toimista tehdään eettinen tai turvallisuusarviointi.

29 artikla

Tuen täytäntöönpano

1.  Jos rahoituksen saaja ei noudata toimen teknistä toteutusta koskevia velvoitteitaan, muiden rahoituksen saajien on täytettävä kyseiset velvoitteet ilman ylimääräistä unionin rahoitusta, jollei niitä erikseen vapauteta tästä velvoitteesta. Kunkin rahoituksen saajan taloudellinen vastuu rajoittuu sen omiin velkoihin, jollei keskinäistä vakuutusjärjestelmää koskevista säännöksistä muuta johdu.

2.  Avustussopimuksessa voidaan asettaa välitavoitteita ja määrätä niihin liittyvistä ennakkomaksueristä. Jos välitavoitteita ei saavuteta, toimi voidaan keskeyttää, sitä voidaan muuttaa tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa se voidaan lopettaa.

3.  Toimi voidaan lopettaa myös, jos ennakoidut tulokset ovat unionin kannalta menettäneet merkityksensä tieteellisistä tai teknologisista syistä tai Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen tapauksessa myös taloudellisista syistä tai Euroopan innovaationeuvoston ja missioiden tapauksessa syistä, jotka liittyvät niiden merkitykseen osana toimista muodostettua kokonaisuutta. Komissio käy menettelyn läpi toimesta vastaavan koordinaattorin ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa ennen kuin se päättää toimen lopettamisesta varainhoitoasetuksen 133 artiklan mukaisesti.

29 a artikla

Vakioavustussopimus

1.  Komissio laatii tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa tämän asetuksen mukaisia komission tai asianomaisen rahoituselimen ja rahoituksen saajien välisiä vakioavustussopimuksia. Jos vakioavustussopimukseen on tarpeen tehdä huomattavia muutoksia esimerkiksi sen soveltamisen yksinkertaistamiseksi entisestään rahoituksen saajia varten, komissio tarkistaa sitä asianmukaisella tavalla tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa.

2.  Avustussopimuksessa määritellään rahoituksen saajien ja joko komission tai asianomaisen rahoituselimen oikeudet ja velvollisuudet tämän asetuksen mukaisesti. Siinä vahvistetaan myös niiden oikeussubjektien oikeudet ja velvollisuudet, joista tulee rahoituksen saajia toimen toteuttamisen aikana, sekä konsortion koordinaattorin asema ja tehtävät.

30 artikla

Korvausosuudet

1.  Toimea kohti sovelletaan vain yhtä korvausosuutta kaikissa siinä rahoitettavissa toiminnoissa. Toimikohtainen enimmäisrahoitusosuus vahvistetaan työohjelmassa.

2.  Ohjelmasta voidaan korvata enimmillään 100 prosenttia toimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista lukuun ottamatta seuraavia:

a)  innovointitoimet: enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, lukuun ottamatta voittoa tavoittelemattomia oikeussubjekteja, joiden osalta ohjelmasta voidaan korvata enimmillään 100 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista;

b)  ohjelmien yhteisrahoitustoimet; vähintään 30 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista ja erikseen määritellyissä ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa enintään 70 prosenttia tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

3.  Tässä artiklassa määriteltyjä korvausosuuksia sovelletaan myös tapauksissa, joissa koko toimea tai toimen osaa varten on vahvistettu kiinteinä korvausosuuksina, yksikkökustannusten mukaisina korvauksina tai kertakorvauksina myönnettävä rahoitus.

31 artikla

Välilliset kustannukset

1.  Tukikelpoiset välilliset kustannukset määritetään soveltamalla kiinteämääräistä 25 prosentin osuutta tukikelpoisten välittömien kustannusten kokonaismäärästä, johon ei lueta alihankinnan tukikelpoisia välittömiä kustannuksia, rahoitustukea kolmansille osapuolille eikä yksikkökustannuksia tai kertakorvauksia, jotka sisältävät välillisiä kustannuksia.

Yksikkökustannuksiin tai kertakorvauksiin sisältyvät välilliset kustannukset lasketaan rahoituksen saajien tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti käyttäen 1 kohdassa mainittua kiinteää osuutta, lukuun ottamatta sisäisesti laskutettujen tavaroiden ja palvelujen yksikkökustannuksia, jotka on laskettava todellisten kustannusten perusteella.

2.  Jos työohjelmassa niin määrätään, välilliset kustannukset voidaan kuitenkin ilmoittaa kertakorvauksen tai yksikkökustannusten mukaisesti maksettavan korvauksen muodossa.

32 artikla

Tukikelpoiset kustannukset

1.  Sen lisäksi, että sovelletaan varainhoitoasetuksen 186 artiklassa esitettyjä perusteita, hankepohjaisesti palkkaa maksavien rahoituksen saajien henkilöstökustannusten tukikelpoisuus rajoittuu palkkaan, joka henkilölle maksettaisiin kansallisista järjestelmistä rahoitettavissa T&I-hankkeissa työskentelystä, mukaan luettuna sosiaaliturvamaksut ja muut henkilöstön palkanmaksuun liittyvät kustannukset, jotka johtuvat kansallisesta lainsäädännöstä tai työsopimuksesta.

Hankepohjaisella palkalla tarkoitetaan palkkaa, joka kytkeytyy henkilön osallistumiseen hankkeisiin, on osa rahoituksen saajan tavanomaisia palkkauskäytäntöjä ja joka maksetaan johdonmukaisella tavalla.

2.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 190 artiklan 1 kohdassa säädetään, kolmansien osapuolen luontoissuorituksina käyttöön antamien voimavarojen kustannukset ovat tukikelpoisia kolmannelle osapuolelle aiheutuneisiin tukikelpoisiin välittömiin kustannuksiin saakka.

3.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 192 artiklassa säädetään, tulosten hyödyntämisestä saatuja tuloja ei katsota toimen tuloiksi.

3 a.  Rahoituksen saajat voivat tämän asetuksen ja varainhoitoasetuksen 186 artiklan mukaisesti käyttää tavanomaisia laskentakäytäntöjään jonkin, kaikkien avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisen toimen yhteydessä syntyneiden kustannusten yksilöimisessä ja ilmoittamisessa.

4.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 203 artiklan 4 kohdassa säädetään, kustannusselvityksiä koskeva lausunto on pakollinen loppumaksun suorittamisen yhteydessä, jos tavanomaisten kustannuslaskentakäytäntöjen mukaisesti laskettuina todellisina kustannuksina ja yksikkökustannuksina maksatukseen haettu määrä on vähintään 325 000 euroa.

Kustannusselvityksiä koskevan lausunnon voi laatia hyväksytty ulkopuolinen tilintarkastaja, tai, kun kyseessä on julkisyhteisö, sellaisen voi antaa varainhoitoasetuksen 203 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu toimivaltainen ja riippumaton virkamies.

4 a.  Kun kyse on Marie Skłodowska-Curie -toimiin liittyviin koulutus- ja liikkuvuustoimiin myönnettävistä avustuksista, EU:n rahoitusosuudessa otetaan tarvittaessa huomioon mahdolliset lisäkustannukset, joita rahoituksen saajalle aiheutuu äitiys- tai vanhempainvapaasta, sairauslomasta, erityislomasta, palvelukseen ottavan organisaation vaihtumisesta tai tutkijan perheaseman muuttumisesta avustussopimuksen voimassaoloaikana.

4 b.  Avoimeen saatavuuteen liittyvät kustannukset, tietojen hallintasuunnitelmat mukaan luettuina, ovat korvauskelpoisia avustussopimuksen mukaisesti.

33 artikla

Keskinäinen vakuutusjärjestelmä

1.  Perustetaan keskinäinen vakuutusjärjestelmä, jäljempänä ’vakuutusjärjestelmä’, joka korvaa asetuksen (EU) N:o 1290/2013 38 artiklan mukaisesti perustetun rahaston ja jatkaa sen seuraajana. Vakuutusjärjestelmästä katetaan riski siitä, ettei saada perityksi takaisin summia, jotka rahoituksen saajat ovat velkaa

a)  komissiolle päätöksen 1982/2006/EY nojalla,

b)  komissiolle ja unionin elimille Horisontti 2020 -ohjelman nojalla,

c)  komissiolle ja unionin rahoituselimille ohjelman nojalla.

Ensimmäisen alakohdan c kohdassa tarkoitettuihin rahoituselimiin liittyvä riski voidaan kattaa käyttämällä sovellettavassa sopimuksessa vahvistettua järjestelyä, jolla riski katetaan välillisesti ja ottaen huomioon rahoituselimen luonne.

2.  Vakuutusjärjestelmää hallinnoi unioni, jota edustaa toimeenpanevana elimenä toimiva komissio. Komissio laatii erityiset säännöt vakuutusjärjestelmän toimintaa varten.

3.  Rahoituksen saajien on suoritettava osuutenaan 5 prosenttia toimeen myönnetystä unionin rahoituksesta. Komissio voi määräajoin tehtävien avoimien arviointien perusteella nostaa tämän osuuden enintään 8 prosenttiin tai alentaa sitä 5 prosentista. Osuus, joka rahoituksen saajien on määrä suorittaa vakuutusjärjestelmään, voidaan vähentää ensimmäisestä ennakkorahoituserästä ja maksaa vakuutusjärjestelmään rahoituksen saajien puolesta, eikä se saa missään tapauksessa olla määrältään suurempi kuin ensimmäinen ennakkorahoituserä.

4.  Rahoituksen saajien osuus palautetaan loppumaksun suorittamisen yhteydessä.

5.  Vakuutusjärjestelmän tuotto lisätään sen varoihin. Jos tuotto ei riitä, vakuutusjärjestelmän varoja ei käytetä ja komissio tai rahoituselin perii saatavan suoraan rahoituksen saajilta tai kolmansilta osapuolilta.

6.  Takaisin perityt määrät katsotaan varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti vakuutusjärjestelmään sidotuiksi tuloiksi. Kun kaikki avustukset, joiden riskin vakuutusjärjestelmä kattaa suoraan tai välillisesti, on toteutettu, komissio perii takuurahastoon jääneet määrät ja ne merkitään unionin talousarvioon, jollei lainsäädäntövallan käyttäjän päätöksistä muuta johdu.

7.  Vakuutusjärjestelmä voidaan ulottaa koskemaan muiden suoralla hallinnoinnilla toteutettavien unionin ohjelmien rahoituksen saajia. Komissio hyväksyy muiden ohjelmien rahoituksen saajien osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

34 artikla

Tulosten omistusoikeus ja suojaaminen

1.  Rahoituksen saajat omistavat tuottamansa tulokset. Niiden on varmistettava, että niiden työntekijöiden tai muiden osapuolten oikeuksia voidaan tuloksiin liittyen käyttää tavalla, joka on sopusoinnussa rahoituksen saajien velvoitteiden kanssa avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti.

Kaksi rahoituksen saajaa tai useampi rahoituksen saaja omistaa tulokset yhdessä, jos

a)  ne ovat tuottaneet tulokset yhdessä ja

b)  ei ole mahdollista

i)  määritellä kunkin rahoituksen saajan osuutta tuloksista

tai

ii)  erottaa niitä tulosten suojauksen hakemisen, saamisen tai ylläpitämisen yhteydessä.

Yhteisomistajien on sovittava kirjallisesti yhteisen omistusoikeuden jakamisesta ja käytön ehdoista. Jollei konsortiosopimuksessa tai yhteisomistusta koskevassa sopimuksessa toisin sovita, kukin yhteisomistaja voi myöntää kolmansille osapuolille rinnakkaislisenssejä (jotka eivät oikeuta alilisenssien antamiseen) yhteisomistuksessa olevien tulosten hyödyntämiseksi, jos muille yhteisomistajille ilmoitetaan etukäteen ja näille suoritetaan oikeudenmukainen ja kohtuullinen korvaus. Yhteisomistajat voivat sopia kirjallisesti, että ne ottavat yhteisomistuksen sijasta käyttöön muun järjestelyn.

2.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on riittävällä tavalla suojattava tuloksensa, jos suojaaminen on mahdollista ja perusteltua, ottaen huomioon kaikki asiaan liittyvät näkökohdat, muun muassa mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen, sekä mahdolliset muut oikeutetut edut. Suojaamisesta päättäessään rahoituksen saajien on myös otettava huomioon muiden rahoituksen saajien oikeutetut edut toimessa.

35 artikla

Tulosten hyödyntäminen ja levittäminen

1.  Kunkin unionin rahoitusta saaneen osallistujan on tehtävä parhaansa omistamiensa tulosten hyödyntämiseksi taikka huolehdittava siitä, että jokin muu oikeussubjekti hyödyntää ne. Rahoituksen saajat voivat hyödyntää tuloksia suoraan tai välillisesti erityisesti tulosten siirron ja lisensoinnin kautta 36 artiklan mukaisesti.

Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten hyödyntämistä koskevista lisävelvoitteista.

Jos siitä huolimatta, että rahoituksen saaja pyrkii parhaansa mukaan hyödyntämään tuloksiaan suoraan tai välillisesti, niitä ei hyödynnetä tietyn avustussopimuksessa määritetyn ajan kuluessa, rahoituksen saajan on käytettävä asianmukaista avustussopimuksessa mainittua verkkofoorumia löytääkseen kyseisten tulosten hyödyntämisestä kiinnostuneita osapuolia. Rahoituksen saajan pyynnöstä tästä velvoitteesta voidaan kuitenkin luopua, jos pyyntö on perusteltu.

2.  Rahoituksen saajien on levitettävä tuloksiaan mahdollisimman pian julkisesti saatavilla olevassa muodossa, jollei henkisen omaisuuden suojaamiseen, turvallisuussääntöihin tai oikeutettuihin etuihin liittyvistä rajoituksista muuta johdu.

Työohjelmassa voidaan määrätä tulosten levittämistä koskevista lisävelvoitteista samalla kun turvataan unionin taloudelliset ja tieteelliset edut.

3.  Rahoituksen saajien on varmistettava, että tieteellisten julkaisujen avointa saatavuutta sovelletaan avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti. Erityisesti rahoituksen saajien on varmistettava, että niillä tai tekijöillä on riittävät teollis- ja tekijänoikeudet, jotta ne voivat noudattaa avointa saatavuutta koskevia vaatimuksiaan.

Tutkimusdatan avoin saatavuus on yleinen sääntö avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti, mutta samalla on varmistettava mahdollisuus tehdä poikkeuksia noudattaen periaatetta ”niin avointa kuin mahdollista ja niin suljettua kuin välttämätöntä” ottaen huomioon rahoituksen saajien oikeutetut edut, kaupallinen hyödyntäminen mukaan lukien, ja mahdolliset muut rajoitukset, kuten tietosuojasäännöt, yksityisyys, luottamuksellisuus, liikesalaisuudet, unionin kilpailulliset edut, turvallisuussäännöt tai teollis- ja tekijänoikeudet.

Työohjelmassa voidaan määrätä lisäkannustimista tai lisävelvoitteista avoimen tieteen käytäntöjen noudattamiseksi.

4.  Rahoituksen saajien on hallinnoitava kaikkea Horisontti Eurooppa -ohjelman mukaisessa toimessa tuotettua tutkimusdataa FAIR-periaatteita noudattaen ja avustussopimuksessa vahvistettujen ehtojen ja edellytysten mukaisesti, ja niiden laadittava datanhallintasuunnitelma.

Työohjelmassa voidaan perustelluissa tapauksissa määrätä lisävelvoitteista, jotka koskevat eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen (EOSC) käyttämistä tutkimusdatan tallentamiseksi ja asettamiseksi saataville.

5.  Rahoituksen saajien, jotka aikovat levittää tuloksiaan, on ilmoitettava tästä etukäteen toimen muille rahoituksen saajille. Kukin muu rahoituksen saaja voi kieltäytyä hyväksymästä levittämistä, jos se voi osoittaa, että aiottu levittäminen vahingoittaisi merkittävästi sen oikeutettuja etuja suhteessa sen tuloksiin tai tausta-aineistoon. Tällaisissa tapauksissa levittämistä ei saa toteuttaa ilman, että toteutetaan asianmukaiset toimet näiden oikeutettujen etujen turvaamiseksi.

6.  Ellei työohjelmassa toisin määrätä, ehdotusten on sisällettävä suunnitelma tulosten hyödyntämisestä ja levittämisestä. Jos ennakoitu hyödyntäminen edellyttää tuotteen tai prosessin kehittämistä, luomista, valmistusta ja markkinointia taikka palvelun luomista ja tarjoamista, suunnitelmassa on oltava strategia tällaista hyödyntämistä varten. Jos suunnitelmaan sisältyy hyödyntämistä ensisijaisesti assosioitumattomissa kolmansissa maissa, oikeussubjektien on selvitettävä, kuinka kyseinen hyödyntäminen on edelleen unionin edun mukaista.

Rahoituksen saajien on avustussopimuksen mukaisesti päivitettävä suunnitelmaa toimen aikana ja sen päätyttyä.

7.  Komission tai rahoituselimen suorittamaa seurantaa ja levittämistä varten rahoituksen saajien on annettava kaikki pyydetyt tiedot, jotka koskevat niiden tulosten hyödyntämistä ja levittämistä avustussopimuksessa määriteltyjen ehtojen mukaisesti. Jollei rahoituksen saajien oikeutetuista eduista muuta johdu, kyseiset tiedot on julkistettava.

36 artikla

Siirto ja lisensointi

1.  Rahoituksen saajat voivat siirtää tulostensa omistusoikeuden. Niiden on varmistettava, että niiden velvoitteet koskevat myös uutta omistajaa ja että uudella omistajalle on velvoite siirtää ne edelleen mahdollisten myöhempien siirtojen yhteydessä.

2.  Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten, myös sidosyhteisöjen, osalta tai jollei se ole sovellettavan lainsäädännön mukaan mahdotonta, rahoituksen saajien, jotka aikovat siirtää tulosten omistusoikeuden, on ilmoitettava etukäteen mahdollisille muille rahoituksen saajille, joilla on yhä tulosten käyttöoikeudet. Tähän ilmoitukseen on sisällytettävä riittävät tiedot uudesta omistajasta, jotta kyseiset rahoitukset saajat voivat arvioida siirron vaikutuksia niiden käyttöoikeuksiin.

Jollei toisin ole sovittu kirjallisesti erikseen yksilöityjen kolmansien osapuolten, myös sidosyhteisöjen, osalta, rahoituksen saaja voi vastustaa siirtoa, jos se voi osoittaa, että siirto vaikuttaisi haitallisesti sen käyttöoikeuksiin. Tällaisessa tapauksessa siirtoa ei saa tehdä ennen kuin kyseiset rahoituksen saajat ovat päässeet keskenään sopimukseen asiasta. Avustussopimuksessa on asetettava tätä koskevat määräajat.

3.  Rahoituksen saajat voivat myöntää lisenssejä tuloksiinsa tai antaa muuten oikeuden tulosten hyödyntämiseen, myös yksinomaisena, jos tämä ei vaikuta niiden velvoitteiden noudattamiseen. Tuloksiin voidaan myöntää yksinomaisia lisenssejä, jos kaikki muut asianomaiset rahoituksen saajat ovat vahvistaneet kirjallisesti luopuvansa käyttöoikeuksistaan kyseisiin tuloksiin.

4.  Perustelluissa tapauksissa avustussopimuksessa on annettava komissiolle tai rahoituselimelle oikeus kieltäytyä hyväksymästä tulosten omistusoikeuden siirtoa tai tuloksia koskevan yksinomaisen lisenssin myöntämistä, jos

a)  rahoituksen saajat, jotka ovat tuottaneet tulokset, ovat saaneet unionin rahoitusta;

b)  tulokset siirretään tai lisenssi myönnetään assosioitumattomaan kolmanteen maahan sijoittautuneelle oikeussubjektille; ja

c)  siirto tai lisenssin myöntäminen ei ole unionin edun mukaista.

Jos vastustamisoikeus on annettu, rahoituksen saajan on annettava etukäteisilmoitus. Vastustamisoikeudesta voidaan luopua kirjallisesti, kun kyse on erikseen yksilöidyille oikeussubjekteille siirrettävistä tuloksista tai myönnettävistä lisensseistä, jos käytössä ovat toimenpiteet unionin etujen suojaamiseksi.

37 artikla

Käyttöoikeudet

1.  Käyttöoikeuksiin sovelletaan seuraavia periaatteita:

a)  käyttöoikeuksien käyttöä koskevat pyynnöt ja käyttöoikeuksista luopuminen on tehtävä kirjallisesti;

b)  jollei käyttöoikeuksien siirtäjän kanssa sovita toisin, käyttöoikeuksiin ei kuulu oikeus myöntää alilisenssejä;

c)  rahoituksen saajien on ilmoitettava toisilleen ennen liittymistään avustussopimukseen kaikista tausta-aineistonsa myöntämistä koskevista rajoituksista;

d)  jos rahoituksen saaja ei enää osallistu toimeen, se ei vaikuta sen velvoitteisiin myöntää käyttöoikeudet;

e)  jos jokin rahoituksen saaja laiminlyö velvoitteitaan, rahoituksen saajat voivat sopia, ettei sillä ole enää käyttöoikeuksia.

2.  Rahoituksen saajien on myönnettävä käyttöoikeudet

a)  tuloksiinsa maksutta toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat niitä omien tehtäviensä toteuttamiseksi;

b)  tausta-aineistoonsa toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat sitä omien tehtäviensä toteuttamiseksi, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu; tällaiset käyttöoikeudet on myönnettävä ilman maksua, jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin ennen liittymistään avustussopimukseen;

c)  tuloksiinsa ja, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa toimen muille rahoituksen saajille, jotka tarvitsevat niitä omien tulostensa hyödyntämiseksi; käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, joista on sovittava.

3.  Jolleivät rahoituksen saajat sovi toisin, niiden on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa ja, jollei 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista rajoituksista muuta johdu, tausta-aineistoonsa oikeussubjektille, joka

a)  on sijoittautunut johonkin jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan;

b)  on suoraan tai välillisesti jonkin toisen rahoituksen saajan määräysvallassa tai saman suoran tai välillisen määräysvallan alainen kuin kyseinen rahoituksen saaja tai jonka määräysvallassa kyseinen rahoituksen saaja on suoraan tai välillisesti; ja

c)  tarvitsee käyttöoikeuksia hyödyntääkseen kyseisen rahoituksen saajan tuloksia rahoituksen saajalle asetetun, tulosten hyödyntämistä koskevan velvoitteen mukaisesti.

Käyttöoikeudet on myönnettävä oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin, joista on sovittava.

4.  Käyttöoikeuksia voidaan pyytää tulosten hyödyntämistä varten enintään vuoden ajan toimen päättymisen jälkeen, jolleivät rahoituksen saajat sovi muusta määräajasta.

5.  Rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myönnettävä käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta unionin toimielimille, elimille, laitoksille tai virastoille unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön.

Kyseiset käyttöoikeudet eivät ulotu rahoituksen saajien tausta-aineistoon.

Klusteriin ”Kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa” kuuluvissa toimissa rahoituksen saajien, jotka ovat saaneet unionin rahoitusta, on myös annettava käyttöoikeudet tuloksiinsa maksutta jäsenvaltioiden kansallisille viranomaisille niiden politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten kyseisellä alalla. Käyttöoikeudet rajoittuvat muuhun kuin kaupallisessa tai kilpailutarkoituksessa tapahtuvaan käyttöön, ja ne on myönnettävä kahdenvälisen sopimuksen puitteissa, jossa määriteltävillä erityisehdoilla varmistetaan käyttöoikeuksien käyttäminen vain aiottuun tarkoitukseen ja asianmukaisten salassapitovelvoitteiden soveltaminen. Pyynnön esittäneen jäsenvaltion tai unionin toimielimen, elimen, laitoksen tai viraston on annettava tällainen pyyntö kaikkien jäsenvaltioiden tiedoksi.

6.  Työohjelmassa voidaan tarvittaessa määrätä käyttöoikeuksia koskevista lisävelvoitteista.

38 artikla

▌Erityissäännökset

Omistusoikeuksiin, tulosten hyödyntämiseen ja levittämiseen, siirtoon ja lisensointiin sekä käyttöoikeuksiin voidaan soveltaa erityisiä sääntöjä, jotka koskevat ERC:n toimia, koulutus- ja liikkuvuustoimia, esikaupallista hankintaa, innovatiivisten ratkaisujen julkista hankintaa, ohjelmien yhteisrahoitustoimia ja koordinointi- ja tukitoimia.

Nämä erityissäännöt vahvistetaan avustussopimuksessa eivätkä ne saa muuttaa avointa saatavuutta koskevia periaatteita ja velvoitteita.

39 artikla

Palkinnot

1.  Ohjelman mukaiset palkinnot myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen IX osaston mukaisesti, jollei tässä luvussa toisin säädetä.

2.  Kaikki oikeussubjektit sijoittautumispaikastaan riippumatta voivat osallistua kilpailuun, jollei työohjelmassa tai kilpailujen säännöissä toisin määrätä.

3.  Komissio tai rahoituselin voi järjestää palkintoja tarvittaessa seuraavien kanssa:

a)  muut unionin elimet;

b)  kolmannet maat, mukaan lukien niiden tieteelliset ja teknologiset järjestöt tai virastot;

c)  kansainväliset järjestöt; tai

d)  voittoa tavoittelemattomat oikeussubjektit.

4.  Työohjelmaan tai kilpailun sääntöihin on sisällytettävä viestintää, omistusoikeutta, käyttöoikeuksia ja tulosten hyödyntämistä ja levittämistä koskevia velvoitteita, mukaan lukien lisensointia koskevia määräyksiä.

IV LUKU

Hankinta

40 artikla

Hankinta

1.  Ohjelman mukaiset hankinnat myönnetään ja niitä hallinnoidaan varainhoitoasetuksen VII osaston mukaisesti, jollei tässä luvussa toisin säädetä.

2.  Hankinnat voidaan tehdä myös esikaupallisten hankintojen tai innovatiivisten ratkaisujen julkisten hankintojen muodossa siten, että hankinnat suorittaa komissio tai rahoituselin omaan lukuunsa tai yhdessä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden hankintaviranomaisten kanssa. Tässä tapauksessa sovelletaan 22 artiklassa vahvistettuja sääntöjä.

V LUKU

Rahoitusta yhdistävät toimet ja sekarahoitus

41 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Ohjelmassa päätetyt rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan InvestEU-ohjelman ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

42 artikla

Horisontti Eurooppa -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus

1.  Horisontti Eurooppa -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen avustusosuuksiin ja takaisinmaksettaviin ennakko-osuuksiin sovelletaan 30 ja 33 artiklaa.

2.  Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus toteutetaan 43 artiklan mukaisesti. Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitukseen kuuluvaa tukea voidaan myöntää, kunnes toimi voidaan rahoittaa rahoitusta yhdistävänä toimena tai rahoitus- ja investointitoimenpiteenä, jolla on täysi EU:n takuu InvestEU-ohjelman puitteissa. Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 209 artiklassa säädetään, 2 kohdassa ja erityisesti a ja d alakohdassa säädettyjä ehtoja ei sovelleta Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen myöntämisajankohtana.

3.  Horisontti Eurooppa -ohjelman sekarahoitusta voidaan myöntää ohjelmien yhteisrahoitustoimeen, jos jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden yhteisessä ohjelmassa määrätään rahoitusvälineiden käytöstä valikoitujen toimien tukemiseksi. Nämä toimet arvioidaan ja valitaan 11, 19, 20, 24, 25 ja 26 artiklan mukaisesti. Horisontti Eurooppa -ohjelman sekarahoituksen täytäntöönpanosäännöissä noudatetaan 29 artiklaa ja vastaavasti 43 artiklan 9 kohtaa siten, että perustellut lisäehdot määritellään työohjelmassa.

4.  Horisontti Eurooppa -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen palautukset, mukaan lukien takaisinmaksetut ennakot ja tulot, katsotaan sisäisiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi varainhoitoasetuksen 21 artiklan 3 kohdan f alakohdan ja 21 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

5.  Horisontti Eurooppa -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitus on myönnettävä tavalla, joka edistää unionin kilpailukykyä samalla kun vältetään kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla.

42 a artikla

Pathfinder-väline

1.  Pathfinder-välineestä tarjotaan avustuksia konsortioiden tai yksittäisten rahoituksen saajien toteuttamille suuririskisille kärkihankkeille, joilla pyritään kehittämään mullistavia innovaatioita ja uusia markkinamahdollisuuksia. Pathfinder-välineestä tuetaan tieteellisen, teknologisen tai syvällisen teknologian tutkimuksen ja kehityksen alkuvaihetta, muun muassa konseptin oikeaksi todistamista ja prototyyppejä teknologian kelpoisuuden vahvistamiseksi.

Pathfinder-väline toteutetaan pääasiassa avoimin alhaalta ylöspäin suuntautuvin ehdotuspyynnöin, joilla on säännölliset määräajat vuosittain, siihen kuuluu myös kilpailullisia haasteita, joiden avulla on tarkoitus kehittää keskeisiä strategisia tavoitteita, jotka vaativat syväteknologista ja käänteentekevää ajattelua.

2.  Pathfinder-aloitteen siirtymätoimilla autetaan kaikentyyppisiä tutkijoita ja innovoijia kaupallistamaan työnsä tuloksia unionissa. Näitä toimia ovat muun muassa demonstrointitoimet ja toteutettavuustutkimukset mahdollisten liiketoimintamallien arvioimiseksi sekä toimet, joilla tuetaan spin-off- ja startup-yritysten luomista.

a)  Ehdotuspyyntöjen käynnistäminen ja sisältö määritetään suhteessa tavoitteisiin ja talousarvioon, jotka työohjelmassa vahvistetaan kyseisistä toimista muodostetulle hankekokonaisuudelle;

b)  Kiinteämääräisiä lisäavustuksia, joiden suuruus on enintään 50 000 euroa, voidaan myöntää jokaiselle ehdotukselle, joka on jo valittu Euroopan innovaationeuvoston Pathfinder-välineen puitteissa ehdotuspyyntöjen perusteella, sellaisten täydentävien toimien toteuttamiseksi, mukaan lukien kiireelliset koordinointi- ja tukitoimet, jotta voidaan vahvistaa hankekokonaisuuden rahoituksen saajien yhteisöä, kuin mahdollisten spin-off-vaikutusten tai mahdollisten uusia markkinoita luovien innovaatioiden arviointi tai liiketoimintasuunnitelman kehittäminen. Erityisohjelmassa perustetulle ohjelmakomitealla ilmoitetaan asiasta tällaisessa tapauksessa.

3.  EIC:n Pathfinder-välineeseen sovelletaan 25 artiklassa tarkoitettuja myöntämisperusteita.

43 artikla

Accelerator-väline

1.  Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineellä pyritään tukemaan pääasiallisesti markkinoita luovaa innovointia. Sillä tuetaan ainoastaan yksittäisiä rahoituksen saajia ja tarjotaan pääasiassa tukea sekarahoituksen muodossa. Tietyin ehdoin voidaan myöntää myös pelkkiä avustuksia ja pelkkää pääomatukea.

Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-väline ehdottaa kahdenlaista tukea:

–  Sekarahoituksena myönnettävää tukea pk-yrityksille, mukaan luettuina startup‑yritykset ja poikkeustapauksissa pienet mid cap -yritykset, jotka harjoittavat ei‑rahoituskelpoista läpimurtoinnovointia ja murroksellista innovointia.

–  Vain avustuksina myönnettävää tukea pk-yrityksille, startup-yritykset mukaan lukien, jotka harjoittavat kaikentyyppistä innovointia asteittaisesta innovoinnista läpimurto- ja murrokselliseen innovointiin ja pyrkivät innovointivaiheen jälkeen laajentumaan.

Vain pääomatukea voidaan myös myöntää ei-rahoituskelpoisille pk-yrityksille, mukaan luettuina startup-yritykset, jotka ovat jo saaneet vain avustuksina myönnettävää tukea.

Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineestä pelkästään avustuksina myönnettävää tukea voidaan antaa vain seuraavien kumulatiivisten ehtojen mukaisesti:

a)  hanke sisältää tietoa hakijan kyvystä ja halusta laajentaa toimintaa;

b)  rahoituksen saajana voi olla vain startup- tai pk-yritys,

c)  Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineestä pelkästään avustuksina myönnettävää tukea voidaan antaa vain kerran rahoituksen saajaa kohti Horisontti Eurooppa -ohjelman toteutuskaudella ja korkeintaan 2,5 miljoonaa euroa.

1 a.  Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen rahoituksen saajan on oltava startup-, pk- tai poikkeustapauksissa pieneksi mid-cap-yritykseksi katsottava oikeussubjekti, joka on halukas laajentumaan ja sijoittautunut jäsenvaltioon tai assosioituneeseen maahan. Ehdotuksen voi tehdä joko rahoituksen saaja itse tai, edellyttäen että rahoituksen saaja hyväksyy asian ennakolta, yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka aikoo perustaa kyseisen rahoituksen saajan tai tukea sitä. Viimeksi mainitussa tapauksessa rahoitussopimuksen allekirjoittaa yksin rahoituksen saaja.

2.  Unionin rahoituksen myöntämisestä Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen puitteissa tehdään vain yksi päätös rahoitusmuodosta riippumatta.

3.  Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat arvioivat ja valitsevat ehdotukset niiden ehdotuskohtaisten ansioiden perusteella jatkuvan avoimen ehdotuspyynnön puitteissa tietyin koontipäivin 24–26 artiklan mukaisesti, jollei 4 kohdasta muuta johdu.

4.  Myöntämisperusteina ovat

a)   huippuosaaminen;

b)   vaikutus;

c)   toimeen liittyvä riskitaso, joka estäisi investoinnit, toteutuksen laatu ja tehokkuus ja tarve unionin tukeen.

5.  Komissio tai Horisontti Eurooppa -ohjelman toteuttamisesta vastaavat rahoituselimet (myös EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöt) voivat asianomaisten hakijoiden suostumuksella jättää suoraan arvioitavaksi viimeksi mainittua myöntämisperustetta vasten ehdotuksen innovointiin ja markkinoille saattamiseen tähtääväksi toimeksi, joka täyttää jo kaksi ensimmäistä perustetta, edellyttäen että kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

a)   ehdotuksen on saatava alkunsa jostain muusta toimesta, jota rahoitetaan Horisontti 2020 -ohjelmasta, tästä ohjelmasta; tai, sillä edellytyksellä, että Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ensimmäiseen työohjelmaan kuuluu vastaava pilottitoimi, kansallisista ja/tai alueellisista ohjelmista, alkaen tällaiseen järjestelyyn kohdistuvan kysynnän kartoituksesta. Yksityiskohtaiset säännökset vahvistetaan erityisohjelmassa,

b)   ehdotuksella on oltava perustanaan edeltävä, korkeintaan kahta vuotta aiemmin tehty hankearviointi, jossa sen huippuosaaminen ja vaikutus on arvioitu, ja siihen sovelletaan työohjelmassa tarkemmin määriteltyjä edellytyksiä ja menettelyjä.

6.  Huippuosaamismerkki voidaan myöntää, jos kaikki seuraavat ehdot täyttyvät:

a)   rahoituksen saaja on startup-, pk- tai pieni mid-cap-yritys,

b)   ehdotus oli avustuskelpoinen ja ylitti sovellettavat kynnysarvot 4 kohdassa tarkoitettujen ensimmäisten kahden myöntämisperusteen osalta,

c)   niiden toimenpiteiden osalta, jotka olisivat avustuskelpoisia innovointitoimen puitteissa.

7.  Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat ehdottavat arvioinnin läpäisseelle ehdotukselle vastaavaa Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineen tukea sillä perusteella, mikä on innovaation markkinoille saattamiseen ja käyttöönottoon markkinoilla liittyvä riski sekä resurssi- ja aikatarve.

Komissio voi hylätä riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden valitseman ehdotuksen perustelluista syistä, mukaan lukien unionin politiikan tavoitteiden vastaisuus. Ohjelmakomitealle ilmoitetaan tällaisen hylkäämisen syyt.

8.  Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineestä myönnettävä avustusosuus tai takaisinmaksettava ennakko-osuus saa olla enintään 70 prosenttia valitun innovointitoimen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista.

9.  Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineestä myönnettävän pääomatuen ja takaisinmaksettavan tuen osuuksiin sovellettavat täytäntöönpanosäännöt määritellään tarkemmin [erityisohjelmaa koskevassa] päätöksessä.

10.  Rahoitettavaksi valittua toimea koskevassa sopimuksessa vahvistetaan erityiset mitattavissa olevat välitavoitteet ja vastaavat Euroopan innovaationeuvoston Accelerator‑välineen tuesta suoritettavat ennakkomaksuerät ja muut maksuerät.

Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen kohdalla innovointitoimea vastaavat toimenpiteet voidaan käynnistää ja avustuksen tai takaisinmaksettavan ennakon ensimmäinen ennakkomaksu suorittaa ennen myönnetyn Euroopan innovaationeuvoston sekarahoituksen muiden osuuksien täytäntöönpanoa. Kyseisten muiden osuuksien täytäntöönpano riippuu sopimuksessa vahvistettujen erityisten välitavoitteiden saavuttamisesta.

11.  Sopimuksen mukaisesti toimi keskeytetään, sitä muutetaan tai asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa se lopetetaan, jos mitattavissa olevia välitavoitteita ei saavuteta. Se voidaan myös lopettaa, jos ennakoituun markkinoille saattamiseen erityisesti unionissa ei voida päästä.

Poikkeustapauksissa ja Euroopan innovaationeuvoston johtokunnan neuvosta komissio voi päättää lisätä Euroopan innovaationeuvoston Accelerator-välineestä myönnettävää tukea riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden suorittaman hankearvioinnin perusteella. Ohjelmakomitealle ilmoitetaan asiasta tällaisessa tapauksessa.

VI LUKU

Asiantuntijat

44 artikla

Riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden nimeäminen

1.  Riippumattomat ulkopuoliset asiantuntijat etsitään ja valitaan käyttäen yksittäisille henkilöille suunnattuja hakemuspyyntöjä sekä alan organisaatioille, kuten tutkimusvirastoille, tutkimuslaitoksille, korkeakouluille, standardointielimille, kansalaisyhteiskunnan järjestöille tai yrityksille, kohdistettuja pyyntöjä, joiden avulla kootaan tietokanta sopivista ehdokkaista.

Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 237 artiklan 3 kohdassa säädetään, komissio tai asiaankuuluva rahoituselin voi poikkeuksellisesti ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa valita avoimella menettelyllä myös yksittäisen asiantuntijan, joka ei ole tietokannassa mutta jolla on asianmukaista osaamista, jos kiinnostuksenilmaisupyynnössä ei ole määritelty sopivia ulkopuolisia asiantuntijoita.

Tällaisten asiantuntijoiden on annettava ilmoitus riippumattomuudestaan ja valmiudestaan tukea Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tavoitteita.

2.  Varainhoitoasetuksen 237 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti riippumattomille ulkopuolisille asiantuntijoille maksetaan korvaus vakioehdoin. Perustelluissa ja poikkeuksellisissa tapauksissa voidaan myöntää asianmukaisen suuruinen korvaus vakioehdot ylittävin markkinaehdoin, varsinkin erityisille korkean tason asiantuntijoille.

3.  Sen lisäksi, mitä varainhoitoasetuksen 38 artiklan 2 ja 3 kohdassa säädetään, yksityishenkilöinä nimitettyjen avustushakemuksia arvioivien riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden nimet ja heidän erikoisalansa julkistetaan vähintään kerran vuodessa komission tai rahoituselimen internetsivustolla. Näiden tietojen kokoamisessa, käsittelyssä ja julkistamisessa noudatetaan EU:n tietosuojasääntöjä.

3 a.  Komissio tai asianomainen rahoituselin toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla estetään eturistiriidat riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumisen osalta varainhoitoasetuksen 61 ja 150 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

Komissio tai asianomainen rahoituselin huolehtii siitä, että asiantuntija, jolla on eturistiriita asiassa, josta hänen on määrä antaa lausunto, ei arvioi tätä nimenomaista asiaa tai anna sitä koskevia neuvoja tai avusta siinä.

3 -b.  Komission tai asianomaisen rahoituselimen on riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita nimittäessään toteutettava tarvittavia toimenpiteitä, joiden avulla haetaan asiantuntijaryhmissä ja arviointilautakunnissa osaamisen, kokemuksen sekä tietämyksen, myös erikoistumisen, erityisesti yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden alalta, maantieteellisen jakauman ja sukupuolten edustuksen kannalta tasapainoista kokoonpanoa ottaen huomioon tilanteen kyseessä olevan toimen alalla.

3 b.  Tarvittaessa kutakin ehdotusta varten on varattava riittävä määrä riippumattomia asiantuntijoita arvioinnin laadun varmistamiseksi.

3 c.  Riippumattomien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden saama korvaus on ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Se katetaan ohjelman kuluista.

III OSASTO

OHJELMAN SEURANTA, VIESTINTÄ, ARVIOINTI JA VALVONTA

45 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Komissio seuraa jatkuvasti Horisontti Eurooppa -ohjelman -puiteohjelman ja sen erityisohjelman hallinnointia ja täytäntöönpanoa sekä EIT:n toimia. Avoimuuden lisäämiseksi nämä tiedot myös julkaistaan komission verkkosivuilla, jossa niiden on oltava saatavilla helposti ja niitä on pidettävä ajan tasalla.

Erityisesti tiedot ERC:n, eurooppalaisten kumppanuuksien, missioiden, EIC:n ja EIT:n yhteydessä rahoitetuista hankkeista on sisällytettävä samaan tietokantaan.

Niihin on sisällyttävä

i)  aikasidonnaiset indikaattorit, joiden avulla raportoidaan vuosittain ohjelman edistymisestä 3 artiklassa säädettyjen tavoitteiden saavuttamisessa ja jotka esitetään liitteessä V vaikutuspolkujen mukaisesti;

ii)  tiedot yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sisällyttämisen asteesta, yhteistoiminnalliseen tutkimukseen liittyvän matalamman ja korkeamman teknologisen valmiuden tasojen suhde, edistys maiden osallistumisen laajentamisessa, konsortioiden maantieteellinen koostumus yhteistyöhankkeissa, tutkijoiden palkkakehitys, kaksivaiheisen ehdotusten jättämis- ja arviointimenettelyn soveltaminen, toimenpiteet, joiden tavoitteena on helpottaa Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin yhteistoimintaan liittyvien yhteyksien ylläpitoa, arvioinnin uudelleentarkastelun käyttäminen ja valitusten määrä ja tyypit, ilmastotoimien valtavirtaistaminen ja niihin liittyvät menot, pk-yritysten osallistuminen, yksityissektorin osallistuminen, sukupuolten edustus rahoitetuissa toimissa, arviointilautakunnissa ja johtokunnissa ja asiantuntijaryhmissä, huippuosaamismerkit, eurooppalaiset kumppanuudet sekä yhteisrahoitusosuus, muista unionin rahastoista saatava täydentävä ja kumulatiivinen rahoitus, tutkimusinfrastruktuurit, avustusten käsittelyaika, kansainvälisen yhteistyön aste ja kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan osallistumisen tukeminen;

iii)  hankekohtaisesti eritellyt menotasot, jotta voidaan tehdä erillinen analyysi, myös toiminta-aloittain;

iv)  liian suurella tasolla oleva ehdotusten määrä, etenkin ehdotusten määrä suhteessa ehdotuspyyntöjen kokonaismäärään, niiden keskimääräinen pisteytys ja laatuvaatimukset ylittävien ja alittavien ehdotusten osuus.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 50 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteeseen V tehtäviä muutoksia vaikutuspolkuindikaattoreiden täydentämiseksi tai tarkistamiseksi tarvittaessa sekä asetettuja perustasoja ja tavoitearvoja.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman täytäntöönpanon ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti ja lisäämättä rahoituksen saajille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Sitä varten unionin varojen saajille, mukaan lukien toimiin osallistuvien tutkijoiden tasolla, jotta he voivat seurata uraansa ja liikkuvuuttaan, ja (tarvittaessa) jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset(33).

3 a.  Määrällisiä tietoja täydennetään mahdollisimman pitkälti komission ja unionin tai kansallisten rahoituselinten tekemällä laadullisella analyysillä.

4.  Toimenpiteitä, joiden tavoitteena on helpottaa Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin yhteistoimintaan liittyvien yhteyksien ylläpitoa, seurataan ja tarkastellaan uudelleen työohjelmien puitteissa.

46 artikla

Tiedotus, viestintä, julkisuus sekä tulosten levittäminen ja hyödyntäminen

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, muun muassa myöntämällä palkintoja) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, tiedotusvälineet ja suuri yleisö mukaan lukien.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Lisäksi se toimittaa jäsenvaltioille ja rahoituksen saajille oikea-aikaisia ja perusteellisia tietoja. Näyttöön perustuvia, yhteistyökumppaneiden hakemiseen tarkoitettuja palveluja, joissa toimitaan analytiikan ja verkostojen yhteensopivuuden perusteella, tarjotaan kiinnostuneille yksiköille konsortioiden muodostamiseksi yhteistoimintaan perustuvia hankkeita varten, kiinnittäen erityistä huomiota verkostoitumismahdollisuuksien löytämiseen oikeussubjekteille, jotka tulevat T&I‑suorituskyvyltään heikommista jäsenvaltioista. Tällaisen analyysin pohjalta voidaan järjestää kohdennettuja tilaisuuksia kumppanuuksien luomiseksi tiettyjen ehdotuspyyntöjen tarpeiden mukaisesti. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

3.  Komissio laatii myös tulosten levittämistä ja hyödyntämistä koskevan strategian, jotta voidaan laajentaa ohjelman tutkimus- ja innovointitulosten ja -tietämyksen saatavuutta ja levittämistä ja tällä tavoin vauhdittaa hyödyntämistä kohti markkinoille saattamista ja tehostaa ohjelman vaikutusta. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa tiedottamista sekä tiedotus-, viestintä- ja julkisuustoimintaa sekä tulosten levittämistä ja hyödyntämistä, sikäli kuin ne liittyvät 3 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

47 artikla

Ohjelman arviointi

1.  Ohjelman arvioinnit on suoritettava riittävän ajoissa, jotta ne voidaan ottaa huomioon päätöksentekoprosessissa, joka koskee ohjelmaa, sen seuraajaa ja muita tutkimukseen ja innovointiin liittyviä aloitteita.

2.  Ohjelman väliarviointi on suoritettava avoimella menettelyllä valittujen riippumattomien ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella heti kun ohjelman täytäntöönpanosta on saatavilla riittävästi tietoa, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua siitä, kun ohjelman täytäntöönpano on käynnistynyt. Sen on sisällettävä portfolioanalyysi ja arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista, ja sen on muodostettava perusta ohjelman täytäntöönpanon mukauttamiseksi ja/tai ohjelman uudelleentarkastelemiseksi tarvittaessa. Sen on arvioitava ohjelman tuloksellisuutta, tehokkuutta, merkityksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja unionin tasolla saatavaa lisäarvoa.

3.  Komissio suorittaa ohjelman täytäntöönpanon päätyttyä, kuitenkin viimeistään neljän vuoden kuluttua 1 artiklassa mainitun ajanjakson päättymisestä, ohjelman lopullisen arvioinnin. Sen on sisällettävä arvio aiempien puiteohjelmien pitkän aikavälin vaikutuksista.

4.  Komissio julkaisee ja toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa ja esittelee ne Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

48 artikla

Tarkastukset

1.  Ohjelman valvontajärjestelmässä on varmistettava tarkoituksenmukainen tasapaino luottamuksen ja valvonnan välille ja otettava huomioon valvonnasta kaikilla tasoilla erityisesti rahoituksen saajille aiheutuvat hallinnolliset ja muut kustannukset. Tarkastuksessa ohjelmaan on sovellettava kauttaaltaan selkeitä, yhtenäisiä ja johdonmukaisia sääntöjä.

2.  Ohjelman tarkastusstrategia perustuu tilintarkastukseen, joka kohdistetaan edustavaan otokseen menoista koko ohjelman laajuudelta. Tätä edustavaa otosta on täydennettävä tarkastamalla valikoidusti menoja, jotka otetaan tarkasteluun niitä koskevan riskinarvioinnin perusteella. Toimet, jotka saavat yhteisrahoitusta unionin eri ohjelmista, on tarkastettava vain kerran, ja tarkastuksen on katettava kaikki asianomaiset ohjelmat ja niiden sovellettavat säännöt.

3.  Lisäksi komissio tai rahoituselin voi käyttää järjestelmiin kohdistuvia yhdistettyjä tarkastuksia rahoituksen saajan tasolla. Nämä yhdistetyt tarkastukset ovat vapaaehtoisia tietyntyyppisille rahoituksen saajille, ja ne muodostuvat järjestelmien ja prosessien tarkastuksesta täydennettynä transaktioiden tarkastuksella, ja ne suorittaa toimivaltainen riippumaton tilintarkastaja, jolla on pätevyys suorittaa lakisääteisiä tilintarkastuksia direktiivin 2006/43/EY mukaisesti(34). Komissio tai rahoituselin voi käyttää niitä, jotta voidaan varmistua yleisesti moitteettomasta varainhoidosta ja tarkastella uudelleen jälkitarkastusten ja kustannusselvityksiä koskevien lausuntojen tarpeellisuustasoa.

4.  Komissio tai rahoituselin voi varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti turvautua tarkastuksiin, joita muut riippumattomat ja toimivaltaiset henkilöt tai tahot tekevät unionin osuuksien käytöstä, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt tai tahot.

5.  Tilintarkastukset voidaan tehdä kahden vuoden kuluessa loppumaksun suorittamisesta.

5 a.  Komissio julkaisee tarkastusohjeet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että tarkastusmenettelyjä ja -sääntöjä sovelletaan ja tulkitaan luotettavasti ja yhdenmukaisesti koko ohjelman keston ajan.

49 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.  Komissiolla tai sen edustajilla ja tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien unionilta tämän asetuksen nojalla rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikan päällä suoritettavia tarkastuksia tai, jos kyseessä ovat kansainväliset järjestöt, tarkistuksia niiden kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti.

2.  Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja neuvoston asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 olevien säännösten ja niissä säädettyjen menettelyjen mukaisesti suorittaa hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset, selvittääkseen, onko tämän asetuksen nojalla myönnettyyn unionin rahoitukseen tai talousarviotakuisiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

3.  Kolmansien maiden toimivaltaisia viranomaisia ja kansainvälisiä järjestöjä voidaan myös vaatia tekemään yhteistyötä Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa keskinäistä oikeusapua koskevien sopimusten mukaisesti, kun se toteuttaa tutkimuksia toimivaltaansa kuuluvista rikoksista asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti.

4.  Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtyihin yhteistyösopimuksiin, sopimuksiin, avustussopimuksiin ja muihin oikeudellisiin sitoumuksiin ja talousarviotakuusta tehtyihin sopimuksiin, jotka ovat seurausta tämän asetuksen täytäntöönpanosta, on sisällyttävä määräyksiä, joiden nojalla komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille annetaan nimenomaisesti valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia sekä paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia toimivaltansa mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1 ja 2 kohdan soveltamista. Tähän on sisällyttävä määräyksiä sen varmistamiseksi, että unionin varojen täytäntöönpanoon tai sellaisen rahoitustoimen toteuttamiseen, jota kokonaan tai osittain tuetaan talousarviotakuulla, osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

50 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka 45 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 45 artiklan 2 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevan 45 artiklan 2 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

IV OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

51 artikla

Kumoaminen

Kumotaan asetus (EU) N:o 1291/2013 ja asetus (EU) N:o 1290/2013 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

52 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia noudattaen asetusta (EU) N:o 1291/2013 ja asetusta (EU) N:o 1290/2013, joita sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti. Myös työsuunnitelmiin ja toimiin, joissa määrätään asetuksen (EU) N:o 1290/2013 nojalla ja rahoituselinten vastaavien perussäädösten nojalla hyväksytyissä työsuunnitelmissa, sovelletaan edelleen asetusta (EU) N:o 1290/2013 ja kyseisiä perussäädöksiä niiden päätymiseen saakka.

2.  Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja sen edeltäjän, asetuksen (EU) N:o 1291/2013, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

53 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

TOIMIEN PÄÄLINJAT

Asetuksen 3 artiklassa esitettyihin yleisiin ja erityisiin tavoitteisiin pyritään koko ohjelman laajuudelta tässä liitteessä ja erityisohjelman liitteessä I kuvatuilla toiminta-aloilla ja toiminnan päälinjoilla.

1)  Pilari I ”Huipputason tiede”

Tämän pilarin tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti edistää tieteellistä huippuosaamista, houkutella parhaita lahjakkuuksia Eurooppaan, myöntää asianmukaista tukea alkuvaiheessa oleville tutkijoille ja tukea tieteellisen huippuosaamisen, korkealaatuisen tietämyksen sekä korkealaatuisten menettelyjen ja taitojen, teknologioiden ja ratkaisujen luomista ja levittämistä, jotta voidaan vastata maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin sekä ympäristöön ja talouteen liittyviin haasteisiin. Sillä edistetään myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita.

a)  Euroopan tutkimusneuvosto: Tavoitteena on tarjota yksinomaan huippuosaamisen kriteerit täyttävän kilpailun perusteella houkuttelevaa ja joustavaa rahoitusta, jonka avulla lahjakkaat ja luovat yksittäiset tutkijat, etenkin uransa alkuvaiheessa olevat tutkijat, ja heidän tutkimusryhmänsä, voivat kansallisuudestaan ja alkuperämaastaan riippumatta viedä eteenpäin kaikkein lupaavimpia tutkimuslinjoja tieteen eturintamassa.

Toiminta-ala: Tieteen eturintamassa tehtävä tutkimus

b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet: Tavoitteena on huolehtia siitä, että tutkijat saavat käyttöönsä uutta tietämystä ja taitoja liikkumalla ja saamalla vaikutteita yli valtioiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen, parantaa koulutus- ja urankehitysjärjestelmiä sekä strukturoida ja parantaa institutionaalisia ja kansallisia työhönottojärjestelmiä ottaen huomioon eurooppalaisen tutkijoiden peruskirjan ja tutkijoiden palvelukseen ottamisen käytännesäännöt; tällä tavoin Marie Skłodowska-Curie -toimien avulla voidaan luoda perustaa huipputason tutkimusympäristölle koko Euroopassa, mikä osaltaan lisää työpaikkoja, kasvua ja investointeja ja auttaa ratkaisemaan nykyisiä ja tulevia yhteiskunnallisia haasteita.

Toiminta-alat: Huippuosaamisen kehittäminen tukemalla tutkijoiden liikkuvuutta valtioiden, sektoreiden ja tieteenalojen rajojen yli; uusien taitojen edistäminen huipputason tutkijakoulutuksen avulla; henkilöresurssien ja taitojen kehittämisen vahvistaminen eurooppalaisen tutkimusalueen kaikissa osissa; synergioiden parantaminen ja helpottaminen; julkisen tiedottamisen edistäminen.

c)  Tutkimusinfrastruktuurit; Tavoitteena on huolehtia siitä, että Eurooppa saa käyttöönsä kestäviä maailmanluokan tutkimusinfrastruktuureja, jotka ovat avoimia ja käytettävissä parhaille Euroopasta ja sen ulkopuolelta tuleville tutkijoille. Tavoitteena on myös edistää nykyisen tutkimusinfrastruktuurin käyttöä, mukaan lukien ERI-rahastosta rahoitetut infrastruktuurit. Tämä parantaa asiaan liittyvän unionin politiikan ja kansainvälisen yhteistyön toimien rinnalla tutkimusinfrastruktuurin valmiuksia tukea tieteellisiä edistysaskeleita ja innovointia ja antaa mahdollisuuden harjoittaa avointa ja huipputason tiedettä FAIR-periaatteita noudattaen.

Toiminta-alat: Euroopan tutkimusinfrastruktuurien toimintaympäristön lujittaminen ja kehittäminen; tutkimusinfrastruktuurien avaaminen, integroiminen ja yhteenliittäminen; eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien innovointipotentiaali ja innovoinnin ja koulutuksen alan toimet; Euroopan tutkimusinfrastruktuuripolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön tehostaminen.

2)  Pilari II "Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky"

Tämän pilarin tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti tukea pyrkimyksiä luoda ja levittää korkealaatuista uutta tietämystä, teknologioita ja kestäviä ratkaisuja, vahvistaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä, vahvistaa tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusta unionin politiikan kehittämiseen, tukemiseen ja täytäntöönpanoon sekä tukea innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa teollisuudessa, erityisesti pk- ja startup-yrityksissä, ja yhteiskunnassa maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi. Sillä edistetään myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita.

Yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet integroidaan täysimittaisesti kaikkiin klustereihin, myös erityis- ja kohdennettujen toimien osalta.

Vaikutuksen, jouston ja synergioiden maksimoimiseksi tutkimus- ja innovointitoimet järjestetään kuudeksi Euroopan laajuisten infrastruktuurien kautta toisiinsa liitetyksi klusteriksi, jotka yksin ja yhdessä kannustavat poikkitieteelliseen, sektoreiden väliseen, monialaiseen, valtioiden rajat ylittävään ja kansainväliseen yhteistyöhön. Tällä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman pilarilla katetaan laaja toimien kirjo eri teknologisen valmiuden tasoilla, myös matalammilla tasoilla.

Kukin klusteri edistää useita kestävän kehityksen tavoitteita, ja useaa kestävän kehityksen tavoitteista tukee useampi kuin yksi klusteri.

Tutkimus- ja innovointitoimet toteutetaan seuraavissa klustereissa ja niiden välisesti:

a)  Klusteri ”Terveys”; Tavoitteena on parantaa ja suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia kaikissa ikäryhmissä tuottamalla uutta tietämystä, kehittämällä innovatiivisia ratkaisuja ja huolehtimalla tilanteen mukaan, että sukupuolinäkökulma otetaan huomioon, jotta voidaan ehkäistä, diagnosoida, seurata, hoitaa ja parantaa tauteja sekä kehittää terveysteknologiaa; lieventää terveysriskejä, suojella väestöä ja edistää hyvää terveyttä ja hyvinvointia, myös työssä; tehdä julkisista terveydenhuoltojärjestelmistä kustannustehokkaampia, oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä; ehkäistä ja torjua köyhyyteen liittyviä tauteja; ja tarjota tukea ja valmiuksia potilaiden osallistumiselle ja omahallinnalle.

Toiminta-alat: Terveyttä koko eliniän ajan; terveyden sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät taustatekijät; ei-tarttuvat taudit ja harvinaissairaudet; tartuntataudit, mukaan lukien köyhyyteen liittyvät ja laiminlyödyt sairaudet; välineet, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut terveydenhuoltoa ja hoito-alaa varten yksilöllistetty hoito mukaan lukien; terveydenhuoltojärjestelmät.

b)  klusteri ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta”; Tavoitteena on vahvistaa ▌demokraattisia arvoja, muun muassa oikeusvaltioperiaatetta ja perusoikeuksia, turvata kulttuuriperintömme, tutustua kulttuurialan ja luovien alojen potentiaaliin ja edistää osallisuuteen ja kasvuun myötävaikuttavia sosioekonomisia muutoksia, ▌muun muassa maahanmuuton hallintaa ja maahanmuuttajien kotouttamista.

Toiminta-alat: Demokratia ja hallintotapa; kulttuuri, kulttuuriperintö ja luovuus; sosiaaliset ja taloudelliset muutokset.

c)   Klusteri "Kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa": Tavoitteena on vastata haasteisiin, jotka johtuvat jatkuvista turvallisuusuhista, muun muassa kyberrikollisuudesta, sekä luonnonkatastrofeista ja ihmisen aiheuttamista katastrofeista.

Toiminta-alat: Katastrofeja sietävät yhteiskunnat; suojelu ja turvallisuus; kyberturvallisuus.

d)   Klusteri "Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala": Tavoitteena on lujittaa valmiuksia ja turvata Euroopan suvereniteetti keskeisissä mahdollistavissa teknologioissa digitalisaatiota ja tuotantoa varten sekä avaruusteknologiassa koko arvoketjun mittaan, jotta voidaan kehittää kilpailukykyistä, digitaalista, vähähiilistä ja kiertotalouteen perustuvaa teollisuutta; varmistaa kestävä raaka-aineiden saanti; kehittää kehittyneitä materiaaleja ja luoda perusta edistykselle ja innovoinnille ▌maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamisessa.

Toiminta-alat: Valmistusteknologiat; keskeiset digitaaliset teknologiat, myös kvanttiteknologia; uudet mahdollistavat teknologiat; kehittyneet materiaalit; tekoäly ja robotiikka; seuraavan sukupolven internet; suurteholaskenta ja massadata; kiertoteollisuus; vähähiilinen ja puhdas teollisuus; avaruusala, mukaan lukien maapallon havainnointi.

e)  Klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”; Tavoitteena on torjua ilmastonmuutosta ymmärtämällä paremmin sen syitä, kehitystä, riskejä, vaikutuksia ja mahdollisuuksia, tekemällä energia- ja kuljetusalasta ilmasto- ja ympäristöystävällisempi, tehokkaampi ja kilpailukykyisempi, älykkäämpi, turvallisempi ja kestävämpi, edistämällä uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja energiatehokkuutta, parantamalla unionin kestokykyä ulkoisten häiriöiden suhteen ja mukauttamalla sosiaalista käyttäytymistä kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti.

Toiminta-alat: Ilmastotiede ja -ratkaisut; energian toimitus; energiajärjestelmät ja -verkot; rakennukset ja teollisuuslaitokset energiakäänteessä; yhteisöt ja kaupungit; teollisuuden kilpailukyky liikenteessä; puhdas, turvallinen ja esteetön liikenne ja liikkuvuus; älykäs liikkuvuus; energian varastointi.

f)   Klusteri ”Elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö; Tavoitteena on suojella ympäristöä, ennallistaa sekä kestävällä tavalla hoitaa ja käyttää luonnonvaroja ja maan, sisävesien ja meren biologisia resursseja, jotta voidaan pysäyttää biologisen monimuotoisuuden heikkeneminen sekä puuttua kysymyksiin, jotka liittyvät elintarvike- ja ravitsemusturvan takaamiseen kaikille ja siirtymiseen vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen kiertotalouteen ja kestävään biotalouteen.

Toiminta-alat: Ympäristön seuranta; biodiversiteetti ja luonnonvarat; maatalous, metsätalous ja maaseutu; meret, valtameret ja sisävedet; elintarvikejärjestelmä; EU:n biotalouden biopohjaiset innovaatiojärjestelmät; kiertoon perustuvat järjestelmät.

g)   Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinalan suorat toimet: Tavoitteena on tuottaa korkealaatuista tieteellistä näyttöpohjaa tehokkaalle ja kustannuksiltaan kohtuulliselle hyvälle julkiselle politiikalle. EU:n lainsäädäntöä koskevien uusien aloitteiden ja ehdotusten tueksi tarvitaan läpinäkyvää, kattavaa ja tasapainoista näyttöä, joka on suunniteltava järkevästi, ja politiikan täytäntöönpanon tueksi tarvitaan näyttöä, jonka avulla sitä voidaan mitata ja seurata. Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) tarjoaa unionin politiikalle riippumatonta tieteellistä evidenssiä ja teknistä tukea koko politiikkasyklin ajan. JRC keskittää tutkimustoimensa EU:n politiikan painopisteisiin.

Toiminta-alat: Terveys; kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta; kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa; digitaalitalous ja -teknologia ja avaruusala; ilmasto, energia ja liikkuvuus; elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö; sisämarkkinoiden toiminnan sekä unionin talouden ohjauksen ja hallinnan tukeminen; jäsenvaltioiden tukeminen lainsäädännön täytäntöönpanossa ja älykkään erikoistumisen strategioiden kehittämisessä; analyyttiset työkalut ja menetelmät poliittiselle päätöksenteolle; tietämyksenhallinta; osaamisen ja teknologian siirto; tuki foorumeille, jotka edistävät tieteen hyödyntämistä politiikassa.

3)  Pilari III ”Innovatiivinen Eurooppa

Tämän pilarin tavoitteena on seuraavassa kuvatuilla toimilla 4 artiklan mukaisesti edistää kaikkia innovoinnin muotoja, myös muita kuin teknisiä innovaatioita, pääasiassa pk-yritysten piirissä, mukaan luettuina startup-yritykset, helpottamalla teknologian kehittämistä, demonstrointia ja tietämyksen siirtoa, ja edesauttaa innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa▌. Sillä edistetään myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita. Euroopan innovaationeuvosto toteutetaan pääasiassa kahden välineen avulla: toinen on Pathfinder-väline, joka pannaan täytäntöön pääasiassa yhteistoiminnassa tehtävällä tutkimuksella, ja toinen Accelerator-väline.

a)  Euroopan innovaationeuvosto: Tavoitteena on keskittyä pääasiassa läpimurto- ja murrokselliseen innovointiin ja erityisesti markkinoita luovaan innovointiin ja tukea samalla kaikenlaista innovointia, myös asteittaista innovointia.

Toiminta-alat: Pathfinder for Advanced Research -väline, josta tuetaan tulevia ja kehitteillä olevia teknologisia läpimurtoja uusien markkinoiden luomista, ja/tai syväteknologiaa; Accelerator-väline, joka täyttää rahoitusvajetta siirryttäessä tutkimuksen ja innovoinnin loppuvaiheista markkinoille saattamiseen, jotta uusia markkinoita luovat läpimurtoinnovaatiot saataisiin konkreettisesti käyttöön ja yritykset voisivat laajentua tapauksissa, joissa markkinat eivät tarjoa tarkoituksenmukaista rahoitusta; ▌muut toimet, kuten palkinnot ja apurahat, sekä liiketoiminnan lisäarvopalvelut.

b)  Euroopan innovaatioekosysteemit

Toiminta-alat: Toiminta sisältää erityisesti yhteyksien luomisen kansallisten ja alueellisten innovaatiotoimijoiden välille tarvittaessa yhteistyössä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kanssa sekä jäsenvaltioiden, alueiden ja assosioituneiden maiden yhteisten rajat ylittävien innovaatio-ohjelmien täytäntöönpanon tukemisen aina innovoinnin sääntelyä koskevien käytäntöjen ja tietämyksen vaihdosta innovoinnin pehmeän osaamisen tukemiseen tutkimus- ja innovointitoimia varten, avoin tai käyttäjävetoinen innovointi mukaan lukien, Euroopan innovaatiojärjestelmän tuloksekkuuden parantamiseksi. Tämä on määrä toteuttaa synergiassa muun muassa EAKR:n tuen kanssa, jota myönnetään innovoinnin ekosysteemeille ja alueiden välisille kumppanuuksille älykkään erikoistumisen aiheiden piirissä.

c)  Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti

Toiminta-alat: Kestävät innovaatioekosysteemit kaikkialla Euroopassa, innovointi- ja yrittäjyystaidot elinikäisen oppimisen näkökulmasta, mukaan lukien yliopistojen lisääntyvät valmiudet EU:ssa; uusien ratkaisujen saattaminen markkinoille maailmanlaajuisiin ▌haasteisiin vastaamiseksi; synergiat ja lisäarvo Horisontti Eurooppa ‑ohjelman puitteissa.

4)  Osa "Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen"

Tämän pilarin tavoitteena on pyrkiä seuraavassa kuvatuilla toimilla 3 artiklan 2 kohdan d alakohdassa määriteltyihin erityisiin tavoitteisiin. Sillä tuetaan myös muita 3 artiklassa kuvattuja ohjelman erityistavoitteita. Tämä osa tukee koko ohjelmaa mutta erityisesti toimia, joilla houkutellaan lahjakkuuksia, edistetään osaamiskiertoa ja estetään aivovienti, edistetään osaamispohjaista, innovatiivista ja sukupuolinäkökulman huomioon ottavaa Eurooppaa globaalin kilpailun eturintamassa ja edistetään kansainvälistä yhteistyötä. Tähän pyritään optimoimalla koko Euroopan kansalliset vahvuudet ja mahdollisuudet hyvin toimivalla eurooppalaisella tutkimusalueella (ERA), jolla osaaminen ja ammattitaitoinen työvoima voi liikkua vapaasti tasapainotetulla tavalla, jolla tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia levitetään yleisölle laajasti ja jolla kansalaisilla on valmiudet ymmärtää kyseisiä tuloksia ja luottaa niihin koko yhteiskunnan hyödyksi ja jolla EU:n politiikka ja erityisesti T&I-politiikka perustuu korkeatasoiseen tieteelliseen näyttöön.

Sillä tuetaan lisäksi toimia, joiden tavoitteena on parantaa T&I-suorituskyvyltään heikommista jäsenvaltioista tulevien oikeussubjektien ehdotusten laatua muun muassa ehdotusten ammattitaitoisella ennakkotarkistuksella ja neuvonnalla ja tehostaa kansallisten yhteyspisteiden toimia kansainvälisen verkostoitumisen tukemiseksi, samoin kuin toimia, joilla tuetaan T&I‑suorituskyvyltään heikommista jäsenvaltioista tulevien oikeussubjektien tulemista mukaan jo valikoituihin, yhteistoimintaan perustuviin hankkeisiin, joissa tällaisista jäsenvaltioista tulevia oikeussubjekteja ei ole osallistujina.

Toiminta-alat: Osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen levittäminen, myös hyödyntämällä tiimiyttämistä, twinning-toimintaa, ERA-oppituoleja, Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyötä, huippuosaamisaloitteita sekä osaamiskiertoa edistäviä toimia, uudistaa ja parantaa Euroopan T&I-järjestelmää esimerkiksi tukemalla kansallisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan uudistuksia, tarjota mielenkiintoisia olosuhteita urakehityksen kannalta sekä tukea sukupuolentutkimusta ja kansalaisten tiedealoitteita.

LIITE I a

EUROOPAN INNOVAATIO- JA TEKNOLOGIAINSTITUUTTI (EIT)

Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin, jäljempänä 'EIT', ohjelmaan sisältyvien toimien toteutukseen sovelletaan seuraavaa:

1.  Periaatteet

Kuten korkean tason työryhmän raportissa EU:n tutkimuksen ja innovoinnin vaikutusten maksimoinnista (Lamyn korkean tason ryhmä) selkeästi todetaan, eteenpäin päästään, kun "koulutetaan tulevaisuutta varten ja investoidaan ihmisiin, jotka toteuttavat muutoksen". Erityisesti eurooppalaisia korkeakouluja kehotetaan edistämään yrittäjyyttä, poistamaan tieteenalojen väliset rajat ja vakiinnuttamaan vahva, poikkitieteellinen yhteistyö yliopistojen ja teollisuuden välillä. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan lahjakkaiden ihmisten saatavuus on ylivoimaisesti tärkein tekijä, joka vaikuttaa start-up-yritysten perustamiseen Euroopassa. Yrittäjyyskasvatus- ja ‑koulutusmahdollisuudet sekä luovien taitojen kehittäminen ovat avainasemassa tulevien innovoijien kasvattamisessa ja nykyisten innovoijien kykyjen kehittämisessä, että he voivat kasvattaa liiketoimintaansa menestyksekkäästi. Yrittäjähenkisten kykyjen saatavuus, ammattitaitoisten palveluiden, pääoman ja EU:n tason markkinoiden saatavuus sekä avainhankkeiden avaintekijöiden tuominen yhteen yhteistä päämäärää varten ovat keskeisiä tekijöitä innovaatioekosysteemin ylläpitämisessä. EU:n ponnisteluja on koordinoitava, jotta voidaan luoda riittävä määrä yhteenliitettyjä EU:n laajuisia yrittäjäklustereita ja ekosysteemejä.

EIT on tällä hetkellä Euroopan suurin integroitu innovointiekosysteemi, joka tuo yhteen kumppaneita liike-elämästä, tutkimuksen ja koulutuksen aloilta ja muualta. EIT tukee jatkossakin omia osaamis- ja innovaatioyhteisöjään, jotka ovat laajoja eurooppalaisia kumppanuuksia, joissa käsitellään erityisiä maailmanlaajuisia haasteita, ja vahvistaa niiden ympärille muodostettavia innovaatioekosysteemejä. Se pyrkii tähän edistämällä kaikkein korkealuokkaisimman koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan integrointia ja luomalla siten uusia innovoinnille otollisia ympäristöjä sekä edistämällä ja tukemalla uutta yrittäjäsukupolvea ja edistämällä innovatiivisten yritysten perustamista tiiviissä synergiassa EIC:n kanssa.

Kaikkialla Euroopassa tarvitaan vielä ponnisteluja sellaisten ekosysteemien kehittämiseksi, joissa tutkijat, innovoijat, teollisuudenalat ja hallitukset voivat olla helposti vuorovaikutuksessa. Innovaatioekosysteemit eivät itse asiassa edelleenkään toimi optimaalisesti monista syistä. Näitä ovat esimerkiksi:

–  organisatoriset, lainsäädännölliset ja kulttuuriset esteet haittaavat edelleen innovaatiotoimijoiden välistä vuorovaikutusta;

–  innovaatioekosysteemien vahvistamiseen tähtäävät pyrkimykset hyötyvät koordinoinnista ja selkeästä kohdentumisesta erityisiin tavoitteisiin ja vaikutuksiin.

Tulevaisuuden yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaaminen, uusien tekniikoiden mahdollisuudet ja ympäristöystävällisen ja kestävän talouskasvun, työpaikkojen, kilpailukyvyn ja Euroopan kansalaisten hyvinvoinnin edistäminen edellyttävät, että Euroopan innovaatiokykyä vahvistetaan entisestään vahvistamalla nykyisiä ja edistämällä uusien yhteistyötä ja innovaatioita edistävien ympäristöjen luomista, vahvistamalla yliopistojen ja tutkimusalan innovointivalmiuksia, tukemalla yrittäjien uutta sukupolvea, kannustamalla innovatiivisten yritysten luomista ja kehittämistä sekä parantamalla EU:n rahoittamien tutkimus- ja innovointitoimien, erityisesti EIT:n rahoituksen, näkyvyyttä ja tunnustamista suuren yleisön keskuudessa.

Innovaatiohaasteiden luonne ja laajuus edellyttävät toimijoiden ja voimavarojen yhteydenpitoa ja mobilisointia Euroopan laajuisesti edistämällä rajat ylittävää yhteistyötä. Tieteiden ja arvoketjujen väliltä on tarpeen murtaa raja-aitoja ja luoda suotuisa ympäristö tehokkaan tiedon ja asiantuntemuksen vaihdolle sekä yrittäjyystaitojen kehittämiselle ja vetovoimaisuudelle. EIT:n strategisessa innovointisuunnitelmassa varmistetaan johdonmukaisuus Horisontti Eurooppa ‑ohjelman haasteiden kanssa ja täydentävyys EIC:n kanssa.

2.  Toiminta-alat

2.1.  Kestävät innovaatioekosysteemit kaikkialla Euroopassa

EIT-asetuksen ja EIT:n strategisen innovaatio-ohjelman mukaisesti EIT:llä on entistä vahvempi rooli kestävien, haasteista liikkeelle lähtevien innovaatioekosysteemien vahvistamisessa kaikkialla Euroopassa. EIT toimii jatkossakin ensisijaisesti osaamis- ja innovointiyhteisöissään, eli laajoissa eurooppalaisissa kumppanuuksissa, joissa käsitellään tiettyjä yhteiskunnallisia haasteita. Se vahvistaa entisestään niiden ympärillä olevia innovaatioekosysteemejä avaamalla niitä ja edistämällä tutkimuksen, innovoinnin ja koulutuksen integrointia. Lisäksi EIT pyrkii vahvistamaan innovaatioekosysteemejä kaikkialla Euroopassa laajentamalla alueellista innovaatiojärjestelmää (EIT RIS). EIT tekee yhteistyötä sellaisten innovaatioekosysteemien kanssa, joilla on korkea strategiaan, temaattiseen yhdenmukaistamiseen ja suunniteltuun vaikutukseen perustuva innovaatiopotentiaali, läheisessä yhteistyössä älykkäiden erikoistumisen strategioiden ja alustojen kanssa.

–  Nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen uusien kumppanien tehokkuuden ja avoimuuden lisääminen, auttamalla niitä kehittymään pitkällä aikavälillä omavaraisiksi, ja analysoimalla tarvetta luoda uusia yhteisöjä maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi. Erityiset temaattiset alat määritellään strategisessa innovaatio-ohjelmassa ottaen huomioon strategisen suunnittelun;

–  Alueiden saaminen nopeammin kohti huippuosaamista maissa, jotka määritellään strategisessa innovaatio-ohjelmassa tiiviissä yhteistyössä rakennerahastojen ja tarvittaessa muiden asiaan liittyvien EU:n rahoitusohjelmien kanssa.

2.2.  Innovointi- ja yrittäjyystaidot elinikäisen oppimisen näkökulmasta, mukaan lukien korkeakoulujen lisääntyvät valmiudet EU:ssa

EIT:n koulutustoimia vahvistetaan innovoinnin ja yrittäjyyden edistämiseksi tarkoituksenmukaisella koulutuksella. Vahvempi keskittyminen inhimillisen pääoman kehittämiseen perustuu olemassa olevien EIT:n osaamis- ja innovointiyhteisöjen koulutusohjelmien laajentamiseen, jotta voidaan tarjota opiskelijoille ja ammattilaisille korkealaatuisia opetussuunnitelmia, jotka perustuvat innovointiin, luovuuteen ja yrittäjyyteen erityisesti EU:n teollisuus- ja ammattitaitostrategian mukaisesti. Tähän voi kuulua tutkijoita ja innovoijia, joita Horisontti Eurooppa -puiteohjelman muut osat, erityisesti Marie Skłodowska-Curie -rahoitus, tukevat. EIT tukee myös korkeakoulujen nykyaikaistamista kaikkialla Euroopassa ja niiden integroitumista innovaatioekosysteemeihin kannustamalla ja lisäämällä yrittäjyyspotentiaalia ja ‑kykyjä sekä kannustamalla niitä ennakoimaan paremmin uusia taitovaatimuksia.

–  Innovatiivisten opetussuunnitelmien kehittäminen ottaen huomioon yhteiskunnan ja teollisuuden tulevaisuuden tarpeet ja monipuoliset ohjelmat, joita tarjotaan opiskelijoille, yrittäjille ja ammattilaisille kaikkialla Euroopassa ja muualla, missä erikoistunut ja sektorikohtainen tieto yhdistetään innovointiin suuntautuviin ja yrittäjyyteen liittyviin taitoihin, kuten digitaalisiin ja ▌kestäviin keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin liittyvään huipputeknologiseen osaamiseen.

–  EIT-laatumerkin vahvistaminen ja laajentaminen EIT:n koulutusohjelmien näkyvyyden ja tunnustamisen parantamiseksi eri korkeakoulujen, tutkimuskeskusten ja yritysten välisin kumppanuuksin ja samalla sen yleisen laadun parantaminen tarjoamalla oppimisohjelmia ja tarkoituksenmukaista yrittäjyyskasvatusta sekä kansainvälistä, organisaatioiden välistä ja sektorien välistä liikkuvuutta.

–  Korkeakoulualan innovaatio- ja yrittäjyysvalmiuksien kehittäminen hyödyntäen ja edistäen EIT-yhteisön osaamista koulutuksen, tutkimuksen ja liiketoiminnan yhdistämisessä.

–  EIT:n alumni-yhteisön roolin vahvistaminen uusien opiskelijoiden mallina ja voimakkaana välineenä viestittäessä EIT:n vaikutuksista.

2.3.  Uusia ratkaisuja markkinoille maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi

EIT helpottaa yhteistyötä ja antaa yrittäjille, innovaatioiden kehittäjille, tutkijoille, kasvattajille, opiskelijoille ja muille innovaatioalan toimijoille, varmistaen samalla tasa-arvokysymysten valtavirtaistamisen, paremmat mahdollisuudet työskennellä yhdessä moniammatillisissa ryhmissä luoden ja muokaten ideat vaiheittaisiksi ja läpimurtoinnovaatioiksi. Toimintaa luonnehtii avoin innovointi ja rajat ylittävä lähestymistapa, jossa keskitytään sisällyttämään asiaankuuluvat osaamiskolmion toiminnot, jotka ovat tärkeitä onnistumisen kannalta (esim. hankkeiden edistäjät voivat helpommin käyttää pätevöityneitä tutkinnon suorittaneita, johtavia käyttäjiä, startup-yrityksiä, joilla on innovatiivisia ideoita, ei-kotimaisia yrityksiä, joilla on tärkeitä täydentäviä vahvuuksia, jne.).

–  Tuetaan uusien tuotteiden, palvelujen ja markkinamahdollisuuksien kehittämistä, jossa osaamiskolmion toimijat toimivat yhteistyössä saadakseen aikaan ratkaisuja maailmanlaajuisiin haasteisiin;

–  Integroidaan täysin koko innovoinnin arvoketju: opiskelijoista yrittäjiin, ideasta tuotteeseen, laboratoriosta asiakkaalle. Tämä sisältää start-up -yritysten ja nopeasti kasvavien yritysten tukemisen.

–  Korkean tason palveluiden tarjoaminen ja innovatiivisten yritysten tukeminen, mukaan lukien tekninen tuki tuotteiden tai palveluiden hienosäätöön, sisällöllinen mentorointi, tuki tavoiteasiakkaille ja pääoman hankkiminen, että markkinat voidaan saavuttaa nopeasti ja kasvuprosessia voidaan nopeuttaa.

2.4.  Synergiaa ja lisäarvoa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman avulla

EIT tehostaa pyrkimyksiään hyödyntää synergiaa ja täydentävyyttä nykyisten osaamis- ja innovaatioyhteisöjen välillä ja eri toimijoiden ja aloitteiden kanssa EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti sekä laajentaa yhteistyöorganisaatioiden verkostoaan sekä strategisella että toiminnallisella tasolla samalla välttäen päällekkäisyyksiä.

–  Tiivis yhteistyö EIC:n ja InvestEU:n kanssa innovatiivisille yrityksille annetun tuen (eli rahoituksen ja palvelujen) tehostamiseksi sekä käynnistys- että laajentumisvaiheissa erityisesti osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta.

–  EIT:n toimien suunnittelu ja täytäntöönpano, jotta voidaan saavuttaa mahdollisimman suuret synergia- ja vastavuoroisuusedut ohjelman muiden osien kanssa;

–  Työskentely yhdessä EU:n jäsenvaltioiden kanssa sekä kansallisella että alueellisella tasolla, luomalla jäsennelty vuoropuhelu ja koordinoimalla toimia, joilla pyritään mahdollistamaan synergia kansallisten ja alueellisten aloitteiden kanssa, älykkään erikoistumisen strategiat mukaan lukien, sekä mahdollisuuksien mukaan toteuttamalla Euroopan innovaatioekosysteemejä, hyvien toimintatapojen ja oppimisen tunnistamiseksi, jakamiseksi ja levittämiseksi;

–  Jaetaan ja levitetään innovatiivisia käytäntöjä ja tuloksia ja vaikutetaan osaltaan innovaatiopolitiikkaan koko Euroopassa ja laajemminkin koordinoiden toimet muiden Horisontti Eurooppa -puiteohjelman osien kanssa;

–  Panostus innovaatiopolitiikan keskusteluihin ja panostus EU:n poliittisten painopisteiden suunnitteluun ja täytäntöönpanoon työskentelemällä jatkuvasti kaikkien asiaankuuluvien Euroopan komission yksiköiden, muiden EU-ohjelmien ja niiden sidosryhmien kanssa ja tutkimalla mahdollisuuksia politiikan toteuttamisaloitteissa;

–  Synergiaetujen hyödyntäminen muiden EU-ohjelmien, myös inhimillisen pääoman kehittämistä ja innovointia tukevien ohjelmien (kuten Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyö, ESF+, EAKR, Erasmus+, Luova Eurooppa sekä COSME Plus ja sisämarkkinaohjelma) kanssa;

–  Strategisten liittoutumien luominen keskeisten innovaatioiden toimijoiden kanssa EU:n tasolla ja kansainvälisesti ja tuki osaamis- ja innovointiyhteisöille yhteistyön ja yhteyksien luomiseksi kolmansia maita koskevien keskeisten osaamisen kolmion kumppaneiden kanssa tarkoituksena luoda uusia markkinoita osaamis- ja innovointiyhteisöjen tukemille ratkaisuille ja houkutella rahoitusta ja osaajia ulkomailta. Kolmansien maiden osallistumista edistetään vastavuoroisuuden ja molemminpuolisen hyödyn periaatteiden mukaisesti.

LIITE III

KUMPPANUUDET

Eurooppalaisten kumppanuuksien valinta sekä toteutus, seuranta, arviointi, vaiheittainen lopettaminen tai uusiminen perustuvat seuraaviin kriteereihin:

1)  Valinta:

a)  Sen osoittaminen, että vastaavat ohjelman tavoitteet saavutetaan tuloksekkaammin eurooppalaisella kumppanuudella kumppanien osallistumisen ja sitoutumisen kautta, erityisesti koska voidaan saada aikaan selkeitä vaikutuksia EU:lle ja sen kansalaisille (mm. maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaaminen ja tutkimus- ja innovointitavoitteiden edistäminen, EU:n kilpailukyvyn turvaaminen, kestävyys, eurooppalaisen tutkimus- ja innovointialueen vahvistaminen ja tapauksen mukaan kansainvälisten sitoumusten edistäminen);

SEUT-sopimuksen 185 artiklan mukaisesti perustettujen institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien tapauksessa pakollisena vaatimuksena on, että vähintään 40 prosenttia osallistujista tulee EU:n jäsenvaltioista;

b)  Eurooppalaisen kumppanuuden johdonmukaisuus ja synergiat EU:n tutkimuksen ja innovoinnin toimintaympäristössä, mahdollisimman tarkasti Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman sääntöjen mukaisesti;

c)  Eurooppalaisen kumppanuuden läpinäkyvyys ja avoimuus painopisteiden ja tavoitteiden määrittelyssä odotettujen tulosten ja vaikutusten kannalta ja eri sektoreita, taustoja ja tiedealoja koko arvoketjun mittaan edustavien kumppaneiden ja sidosryhmien osallistumisen osalta, tarvittaessa myös kansainvälisellä tasolla ja heikentämättä Euroopan kilpailukykyä; selvät menettelytavat pk-yritysten osallistumisen edistämiseen sekä tulosten levittämiseen ja hyödyntämiseen erityisesti pk-yritysten piirissä, myös välittäjäorganisaatioiden kautta;

d)  Eurooppalaisten kumppanuuksien täydentävyyden ja suuntaavan vaikutuksen ennakolta osoittaminen, mukaan lukien yhteinen strateginen visio eurooppalaisen kumppanuuden tarkoituksesta. Tähän visioon sisältyvät erityisesti

–  ennakoitujen mitattavien suoritteiden, tulosten ja vaikutusten määrittely tietyille aikaväleille, mukaan lukien keskeinen taloudellinen ja/tai yhteiskunnallinen arvo unionille;

–  ennakoitujen laadullisten ja merkittävien määrällisten vipuvaikutusten osoittaminen, mukaan lukien menetelmä keskeisten tulosindikaattoreiden mittaamiseen;

–  keinot täytäntöönpanon joustavuuden varmistamiseksi ja sopeutumiseksi muuttuviin politiikan, yhteiskunnan ja/tai markkinoiden tarpeisiin tai tieteelliseen edistykseen toimintapolitiikan yhtenäisyyden lisäämiseksi alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla;

–  irtautumisstrategia ja ohjelmaan osallistumisen vaiheittaiseen lopettamiseen liittyvät toimenpiteet.

e)  Kumppaneiden pitkän aikavälin sitoutumisen ennalta osoittaminen, mukaan lukien tietty julkisten ja/tai yksityisten investointien vähimmäisosuus;

SEUT 185 tai 187 artiklan perusteella perustettavien institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien tapauksessa muiden kumppaneiden kuin unionin rahoitusosuudet ja/tai luontoissuoritukset ovat vähintään 50 prosenttia ja enimmillään 75 prosenttia yhteenlasketuista eurooppalaisen kumppanuuden talousarviositoumuksista. Kussakin tällaisessa institutionaalisessa eurooppalaisessa kumppanuudessa tietty osuus muiden kumppaneiden kuin unionin suorittamista osuuksista muodostuu rahoitusosuuksista. Muiden kumppaneiden kuin unionin ja osallistujavaltioiden rahoitusosuuksilla olisi pyrittävä pääasiassa kattamaan hallinnolliset kustannukset sekä koordinointi ja tuki sekä muut kuin kilpailutarkoituksessa toteutettavat toimet.

e a)  Alueviranomaisten kanssa tehdyn sopimuksen perusteella EAKR hyväksytään osana kansallista maksuosuutta ohjelmien yhteisrahoitustoimissa, joihin jäsenvaltiot osallistuvat.

2)  Toteutus:

a)  Systeeminen lähestymistapa, jolla varmistetaan jäsenvaltioiden aktiviinen osallistuminen alkuvaiheesta alkaen sekä eurooppalaisen kumppanuuden ennakoitujen vaikutusten aikaansaaminen joustavalla täytäntöönpanolla yhteisissä toimissa, jotka tuottavat merkittävää eurooppalaista lisäarvoa ja jotka menevät tutkimus- ja innovointitoimien yhteisiä ehdotuspyyntöjä pidemmälle ja käsittävät muun muassa tulosten hyödyntämiseen markkinoilla, sääntelyssä tai politiikassa liittyviä toimia;

b)  Asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan aloitteen jatkuva avoimuus ja läpinäkyvyys täytäntöönpanon aikana, erityisesti painopisteiden määrittämisessä ja osallistumisessa ehdotuspyyntöihin, tiedot hallinnon toimivuudesta, unionin näkyvyys, viestintä ja suhdetoiminta sekä tulosten levittäminen ja hyödyntäminen, mukaan lukien selkeä avointa saattavuutta koskeva strategia / käyttäjästrategia arvoketjun pituudelta; asianmukaiset toimenpiteet tiedon välittämiseksi pk-yrityksille ja niiden osallistumisen edistämiseksi;

c)  Koordinointi ja/tai yhteiset toimet muiden asiaan liittyvien tutkimus- ja innovaatioaloitteiden kanssa yhteenkytkösten optimaalisen tason turvaamiseksi ja tehokkaan synergian varmistamiseksi, muun muassa täytäntöönpanossa kansallisella tasolla mahdollisesti ilmenevien esteiden poistamiseksi ja kustannustehokkuuden parantamiseksi;

d)  ▌Sitoumukset, erityisesti rahoitusosuuksiin ▌ ja/tai luontoissuorituksiin, jokaiselta kumppanilta kansallisten säännösten mukaisesti aloitteen koko elinkaaren ajalle;

e)  Institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien tapauksessa tulosten ja toimeen liittyvien muiden tietojen käyttöoikeudet komissiolle unionin politiikkojen tai ohjelmien kehittämistä, täytäntöönpanoa ja seurantaa varten.

3)  Seuranta:

a)  Seurantajärjestelmä, joka vastaa 45 artiklassa säädettyjä vaatimuksia, jotta voidaan seurata edistymistä kohti yksittäisiä poliittisia tavoitteita, suoritteita ja keskeisiä tulosindikaattoreita, joiden avulla voidaan ajan mittaan arvioida saavutettuja tuloksia, vaikutuksia ja mahdollista korjaavien toimenpiteiden tarvetta;

b)  Kohdennettu määräaikaisraportointi määrällisistä ja laadullisista vipuvaikutuksista, mukaan lukien sitoumuksissa määritetyistä ja tosiasiallisesti toteutetuista rahoitus- ja luontoissuorituksista, näkyvyys ja asemointi kansainvälisissä yhteyksissä sekä vaikutus riskeihin, joita tutkimukseen ja innovointiin liittyy yksityisen sektorin investointien kannalta;

c)  Yksityiskohtaiset tiedot arviointimenettelystä ja tuloksista kaikkien kumppanuuden puitteissa toteutettujen ehdotuspyyntöjen osalta toimitettuna hyvissä ajoin ja nähtäväksi yhteisessä sähköisessä tietokannassa.

4)  Arviointi, vaiheittainen lopettaminen ja uusiminen:

a)  Unionin ja jäsenvaltioiden tasolla aikaansaatujen vaikutusten arviointi suhteessa määriteltyihin tavoitteisiin ja keskeisiin tulosindikaattoreihin; arvioinnin tulokset otetaan huomioon 47 artiklan mukaisessa ohjelman arvioinnissa, mihin sisältyy myös arvio mahdollisimman tehokkaasta toimintapolitiikan muodosta tulevia toimia varten; ja eurooppalaisen kumppanuuden mahdollisen uusimisen asemointi eurooppalaisten kumppanuuksien yleiseen toimintaympäristöön ja sen poliittisiin painopisteisiin;

b)  Mikäli kumppanuutta ei uusita, asianmukaiset toimenpiteet, joilla varmistetaan puiteohjelmasta saatavan rahoituksen vaiheittainen lopettaminen laillisesti sitoutuneiden kumppanien kanssa ennakolta sovittujen edellytysten ja aikataulun mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kansallisista tai unionin muista ohjelmista myönnetyn ylikansallisen rahoituksen mahdollista jatkamista ja yksityisiä investointeja ja käynnissä olevia hankkeita.

LIITE IV

SYNERGIAT MUIDEN OHJELMIEN KANSSA

1.  Synergioilla Euroopan maatalouden tukirahaston ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston kanssa (yhteinen maatalouspolitiikka (YMP)) varmistetaan, että

a)  maataloussektorin ja maaseutualueiden tutkimus- ja innovointitarpeet EU:ssa yksilöidään muun muassa eurooppalaisessa innovaatiokumppanuudessa ”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys”(35) ja otetaan huomioon ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa ja työohjelmissa;

b)  YMP:ssä hyödynnetään mahdollisimman hyvin tutkimuksen ja innovoinnin tuloksia ja edistetään innovatiivisten ratkaisujen käyttöä, toteutusta ja leviämistä, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista rahoitettavista hankkeista, eurooppalaisesta innovaatiokumppanuudesta ”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys” ja asiaankuuluvista EIT:n osaamis- ja innovaatioyhteisöistä lähtöisin olevat innovatiiviset ratkaisut;

c)  Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta tuetaan ohjelman tuloksena olevan tietämyksen ja ratkaisujen käyttöönottoa ja leviämistä, mikä johtaa dynaamisempaan maatalousalaan ja uusiin mahdollisuuksiin maaseutualueiden kehittämiselle.

2.  Synergiat Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kanssa varmistavat, että

a)  ohjelman yhteyksistä Euroopan meri- ja kalatalousrahastoon huolehditaan ottamalla EU:n tutkimus- ja innovointitarpeet meripolitiikan alalla huomioon ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa;

b)  Euroopan meri- ja kalatalousrahasto tukee uusien teknologioiden ja innovatiivisten tuotteiden, prosessien ja palvelujen käyttöönottoa, jotka syntyvät muun muassa ohjelman tuloksena meripolitiikan alalla; Euroopan meri- ja kalatalousrahasto edistää myös tiedonkeruuta kentällä ja tietojen käsittelyä sekä levittää asiaankuuluvien ohjelmasta tuettavien toimien tuloksia, mikä puolestaan edistää yhteisen kalastuspolitiikan, yhdennetyn meripolitiikan ja kansainvälisen valtamerten hallinnoinnin ja kansainvälisten sitoumusten täytäntöönpanoa.

3.  Synergiat Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) kanssa varmistavat, että

a)  Euroopan aluekehitysrahaston ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yhdistettyä rahoitusta koskevia järjestelyjä käytetään tukemaan toimia, jotka muodostavat sillan alueellisten toimenpideohjelmien, älykästä erikoistumista koskevien strategioiden ja kansainvälisen huipputason tutkimuksen ja innovoinnin välillä, mukaan lukien yhteiset alueiden/valtioiden väliset ohjelmat ja yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, tavoitteena vahvistaa Euroopan tutkimusaluetta;

a a)  EAKR:n varoja voidaan siirtää vapaaehtoisesti ohjelmaan liittyvien toimien, erityisesti huippuosaamismerkin, tukemiseen;

b)  Euroopan aluekehitysrahasto keskittyy muun muassa kehittämään ja vahvistamaan alueellisia ja paikallisia tutkimus- ja innovaatioekosysteemejä ja teollista muutosta, mihin sisältyy tuki tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmien tulosten ja näistä ohjelmista lähtöisin olevien uusien teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen käyttöönotolle Euroopan aluekehitysrahaston kautta;

b a)  nykyisiä alueellisia ekosysteemeitä, foorumiverkostoja ja alueellisia strategioita vahvistetaan;

4.  Synergiat Euroopan sosiaalirahaston plus (ESF+) kanssa varmistavat, että

a)  Euroopan sosiaalirahasto plus voi kansallisten tai alueellisten ohjelmien kautta valtavirtaistaa ja ottaa laajempaan käyttöön ohjelmassa tuettavia innovatiivisia koulutusohjelmia, jotta kansalaisille voidaan tarjota tulevaisuuden työpaikoissa tarvittavia taitoja ja osaamista;

b)  Euroopan sosiaalirahastosta plus saatavan täydentävän rahoituksen järjestelyjä voidaan käyttää vapaavalintaisesti tukemaan ohjelman toimia, joilla edistetään inhimillisen pääoman kehittämistä tutkimuksessa ja innovoinnissa, jotta voidaan vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta; [tark. 148]

c)  Euroopan sosiaalirahaston plus terveysteemalla valtavirtaistetaan innovatiivisia teknologioita ja uusia liiketoimintamalleja ja ratkaisuja, erityisesti ohjelmien tuloksena saatavia, jotta voidaan edistää jäsenvaltioiden innovatiivisia, tehokkaita ja kestäviä terveydenhuoltojärjestelmiä ja helpottaa Euroopan kansalaisten mahdollisuuksia saada parempaa ja turvallisempaa terveydenhuoltoa.

5.  Synergiat Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) kanssa varmistavat, että

a)  tutkimuksen ja innovoinnin tarpeet liikenteen alalla, energia-alalla ja digitaalialalla EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisen suunnittelun aikana;

b)  Verkkojen Eurooppa -välineestä tuetaan innovatiivisten ja uusien, muun muassa tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista lähtöisin olevien teknologioiden ja ratkaisujen laajamittaista käyttöönottoa ja leviämistä liikenteen, energiahuollon ja digitaalisten fyysisten infrastruktuurien aloilla;

c)  puiteohjelman ja Verkkojen Eurooppa -välineen hankkeiden välistä tiedonvaihtoa helpotetaan esimerkiksi nostamalla puiteohjelmasta esiin teknologioita, jotka ovat pitkälti markkinavalmiita ja joiden käyttöönottoa voidaan viedä eteenpäin Verkkojen Eurooppa -välineen kautta.

6.  Synergiat Digitaalinen Eurooppa -ohjelman (DEP) kanssa varmistavat, että

a)  vaikka monet puiteohjelman ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelman temaattiset alueet menevät päällekkäin, tuettavien toimien tyyppi, niiden odotetut tuotokset ja niiden toimintalogiikka ovat keskenään erilaisia ja toisiaan täydentäviä;

b)  digitaalisiin näkökohtiin liittyvät tutkimus- ja innovointitarpeet yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa; tähän sisältyvät suurteholaskentaan, tekoälyyn, kyberturvallisuuteen, hajautetun tilikirjan teknologioihin ja kvanttiteknologioihin liittyvä tutkimus ja innovointi, jossa digitaaliteknologiat yhdistyvät muihin mahdollistaviin teknologioihin ja ei-teknologisiin innovaatioihin; tuki läpimurtoinnovaatioita (joista monissa yhdistetään digitaalisia ja fyysisiä teknologioita) käyttöönottavien yritysten toiminnan laajentamiselle; digitaalitemaattinen integrointi pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”; ja tuki digitaalisille tutkimusinfrastruktuureille;

c)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelma keskittyy laajamittaisten digitaalisten valmiuksien ja infrastruktuurin rakentamiseen suurteholaskentaa, tekoälyä, kyberturvallisuutta, hajautetun tilikirjan teknologioita, kvanttiteknologioita ja pitkälle kehittynyttä digitaalista osaamista varten, minkä tavoitteena on kriittisten jo käytössä olevien tai testattujen innovatiivisten digitaalisten ratkaisujen laaja leviäminen ja käyttöönotto eri puolilla Eurooppaa ja EU:n toimintakehyksessä yleistä etua koskevilla aloilla (kuten terveydenhuolto, julkishallinto, oikeuslaitos ja koulutus) tai markkinoiden toimintapuutteen (esimerkkinä yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, digitalisaatio) korjaamiseksi; Digitaalinen Eurooppa -ohjelma toteutetaan pääasiassa koordinoiduilla ja strategisilla investoinneilla jäsenvaltioiden kanssa, muun muassa yhteisten julkisten hankintojen kautta, kohdistamalla ne digitaalisiin valmiuksiin, joita on määrä käyttää yhteisesti Euroopan laajuisesti, ja EU:n laajuisiin toimiin, joilla tuetaan yhteentoimivuutta ja standardointia osana kehittyviä digitaalisia sisämarkkinoita;

d)  Digitaalinen Eurooppa -ohjelman valmiudet ja infrastruktuurit ovat tutkimus- ja innovaatioyhteisön käytettävissä, myös puiteohjelmasta tuettaviin toimiin, kuten testaukseen, kokeiluun ja demonstrointiin kaikilla sektoreilla ja tieteenaloilla;

e)  puiteohjelmassa kehitettäviä uusia digitaalisia teknologioita otetaan ja levitetään asteittain käyttöön Digitaalinen Eurooppa -ohjelman kautta;

f)  ammattitaitoa ja -pätevyyttä parantavien koulutusohjelmien kehittämiseen liittyviä puiteohjelman aloitteita, mukaan lukien Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovaatioyhteisöjen yhteistoimintakeskittymien koulutusohjelmat, täydennetään Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta tuettavalla valmiuksien kehittämisellä pitkälle viedyssä digitaalisessa osaamisessa;

g)  strategisen ohjelmasuunnittelun vahvoja koordinointimekanismeja ja kummankin ohjelman toimintamenettelyjä linjataan keskenään, ja niiden hallintorakenteisiin osallistuu asianomaisia komission yksiköitä sekä muita tahoja, joita ohjelmien eri osat koskevat.

7.  Synergiat sisämarkkinaohjelman kanssa varmistavat, että

a)  sisämarkkinaohjelmalla puututaan markkinoiden epäkohtiin, jotka vaikuttavat pk‑yrityksiin, ja edistetään yrittäjyyttä ja yritysten perustamista ja kasvua. Sisämarkkinaohjelma ja EIT:n ja tulevan Euroopan innovaationeuvoston toimet täydentävät toisiaan kaikilta osin innovatiivisten yritysten osalta samoin kuin pk-yrityksille suunnattujen tukipalvelujen alalla, erityisesti tapauksissa, joissa markkinat eivät tarjoa tarkoituksenmukaista rahoitusta;

b)  Yritys-Eurooppa-verkosto voi muiden jo käytössä olevien pk-yrityksille suunnattujen tukirakenteiden (esim. kansallisten yhteyspisteiden (NCP), innovaatiovirastojen, digitaali-innovaatiokeskittymien, osaamiskeskusten ja sertifioitujen hautomojen) tavoin tarjota tukipalveluja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman, myös Euroopan innovaationeuvoston, puitteissa.

8.  Synergiat Life-ohjelman kanssa varmistavat, että

tutkimus- ja innovointitarpeet ympäristö-, ilmasto- ja energiahaasteisiin vastaamiseksi EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisen suunnittelun aikana. Life-ohjelma toimii edelleen katalysaattorina EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön sekä kyseeseen tulevan EU:n energiapolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanolle muun muassa ottamalla käyttöön ja soveltamalla ohjelmasta saatuja tutkimus- ja innovaatiotuloksia ja auttamalla hyödyntämään niitä kansallisella ja alueellisella (ja alueiden välisellä) tasolla, kun tämä voi auttaa ratkaisemaan ympäristöön, ilmastoon tai energiakäänteeseen liittyviä kysymyksiä. Life-ohjelmassa kannustetaan edelleen synergioihin ohjelman kanssa myöntämällä arvioinnin aikana bonus ehdotuksille, joihin liittyy ohjelman tulosten käyttöönottoa. Life-ohjelman vakiotoimien hankkeissa tuetaan sellaisten teknologioiden tai menetelmien kehittämistä, testausta tai demonstrointia, jotka soveltuvat EU:n ympäristö- ja ilmastopolitiikan täytäntöönpanoon ja jotka voidaan myöhemmin ottaa laajamittaisesti käyttöön muista lähteistä, myös ohjelmasta, saatavalla rahoituksesta. EIT ja tuleva Euroopan innovaationeuvosto voivat antaa tukea Life-hankkeiden toteutuksesta mahdollisesti tuloksena olevien uusien läpimurtoideoiden käyttömittakaavan laajentamiselle ja kaupallistamiselle.

9.  Synergiat Erasmus-ohjelman kanssa varmistavat, että

a)  ohjelman ja Erasmus-ohjelman yhdistettyjä resursseja käytetään tukemaan toimia, jotka kohdistuvat Euroopan korkea-asteen oppilaitosten vahvistamiseen ja nykyaikaistamiseen. Ohjelmalla täydennetään tukea, jota Erasmus-ohjelmasta myönnetään Eurooppa-yliopistojen verkostoa koskevalle aloitteelle ja erityisesti sen tutkimusulottuvuudelle, osana uusien yhteisten ja integroitujen pitkän aikavälin ja kestävien koulutus-, tutkimus- ja innovaatiostrategioiden kehittämistä, jotka perustuvat poikkitieteisiin ja monialaisiin lähestymistapoihin, jotta osaamiskolmiosta tulisi todellisuutta ja jotta voidaan antaa uutta pontta talouskasvulle; EIT:n koulutustoimilla voitaisiin innoittaa Eurooppa-yliopistoja koskevan aloitteen kehittämistä, ja ne voitaisiin kytkeä yhteen tämän aloitteen kanssa.

b)  ohjelma ja Erasmus-ohjelma edistävät koulutuksen ja tutkimuksen integroitumista helpottamalla sitä, että korkea-asteen oppilaitokset voivat laatia ja perustaa yhteisiä koulutus-, tutkimus- ja innovaatiostrategioita, tuoda opetukseen viimeisimmät tutkimuslöydökset ja -käytännöt, jotta tarjottaisiin aktiivista tutkimuskokemusta kaikille opiskelijoille ja korkeakoulujen henkilöstölle, erityisesti tutkijoille, sekä tukea muita toimia, joilla integroidaan korkea-asteen koulutustoimintaa ja tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.

10.  Synergiat eurooppalaisen avaruusohjelman kanssa varmistavat, että

a)  tutkimus- ja innovointitarpeet avaruusalan tuotantoketjun alku- ja loppupäässä EU:ssa yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisen suunnittelun yhteydessä; Horisontti Eurooppa -puiteohjelman avaruustutkimustoimet toteutetaan ottaen soveltuvin osin huomioon hankinnat ja oikeussubjektien osallistumiskelpoisuus avaruusohjelman sääntöjen mukaisesti;

b)  avaruusdataa ja -palveluja, jotka annetaan käyttöön Euroopan avaruusohjelmasta julkisena hyödykkeenä, käytetään läpimurtoratkaisujen kehittämiseen tutkimuksen ja innovoinnin avulla, myös puiteohjelmassa, erityisesti kestävän ruoantuotannon ja luonnonvarojen, ilmastonmuutoksen seurannan, älykkäiden kaupunkien, automatisoitujen ajoneuvojen, turvallisuuden ja katastrofien hallinnan aloilla;

c)  Copernicus-ohjelman datan ja informaation saantipalvelut (DIAS) tukevat eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja ja siten helpottavat Copernicus-datan käyttöä tutkijoiden ja tiedemiesten keskuudessa; tutkimusinfrastruktuurit, erityisesti in situ -havainnointiverkostot, ovat olennaisia osia Copernicus-palvelut mahdollistavassa in situ -seurantainfrastruktuurissa, ja ne puolestaan hyötyvät Copernicus-palvelujen tuottamasta informaatiosta.

11.  Synergiat naapuruus-, kehitysyhteistyö- ja kansainvälisen yhteistyön välineen, jäljempänä ’ulkoinen väline’, kanssa varmistavat, että ohjelman tutkimus- ja innovointitoimissa, joihin osallistuu kolmansia maita, ja kohdennetuissa kansainvälisissä yhteistyötoimissa pyritään yhteisiin suunnanvetoihin ja johdonmukaisuuteen samanaikaisten markkinoille saattamiseen ja valmiuksien kehittämiseen tähtäävien toimintalinjojen kanssa ulkoisen välineen puitteissa, mikä perustuu tarpeiden ja toiminta-alojen yhteiseen määrittelyyn ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisessa suunnittelussa.

12.  Synergiat sisäisen turvallisuuden rahaston sekä yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastoon kuuluvan rajaturvallisuutta koskevan välineen kanssa varmistavat, että

a)  tutkimuksen ja innovoinnin tarpeet turvallisuuden ja erityisesti yhdennetyn rajaturvallisuuden alalla yksilöidään ja vahvistetaan ohjelman tutkimuksen ja innovoinnin strategisen suunnittelun aikana;

b)  sisäisen turvallisuuden rahastosta ja yhdennetyn rajaturvallisuuden rahastosta tuetaan innovatiivisten uusien teknologioiden ja ratkaisujen käyttöönottoa, muun muassa niiden, jotka ovat tulosta tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista turvallisuutta koskevan tutkimuksen alalla.

13.  Synergiat InvestEU-ohjelman kanssa varmistavat, että

a)  ohjelman omasta talousarviosta tarjotaan Horisontti Eurooppa -ohjelman ja Euroopan innovaationeuvoston sekarahoitusta innovoijille tapauksissa, joille on ominaista suuri riski ja joissa markkinat eivät tarvittaessa tarjoa tarkoituksenmukaista ja kestävää rahoitusta, ja samalla ohjelmassa huolehditaan asianmukaisesta koordinoinnista, jolla tuetaan sekarahoituksen yksityisen rahoitusosuuden tehokasta toteutusta ja hallinnointia InvestEU-ohjelman tukemien varojen ja rahoituksenvälittäjien kautta;

b)  tutkimukseen ja innovointiin ja pk-yrityksille suunnatut rahoitusvälineet ryhmitellään yhteen InvestEU-ohjelman puitteissa etenkin tutkimuksen ja innovoinnin erityisteeman kautta samoin kuin pk-yritysteeman alla innovatiivisille yrityksille käyttöönotettujen tuotteiden avulla, mikä osaltaan auttaa toteuttamaan ohjelman tavoitteita. InvestEU-ohjelman ja Horisontti Eurooppa -ohjelman välille on luotava vahvoja täydentäviä yhteyksiä.

14.  Synergiat päästökauppajärjestelmän innovaatiorahaston, jäljempänä ’innovaatiorahasto’, kanssa varmistavat, että

a)  innovaatiorahasto kohdistuu erityisesti vähähiilisten teknologioiden ja prosessien innovointiin, mukaan lukien ympäristön kannalta turvallinen hiilidioksidin talteenotto ja hyödyntäminen, joka vaikuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen lieventämiseen, ja hiili-intensiivisten tuotteiden korvaaminen muilla tuotteilla, minkä lisäksi innovaatiorahasto osaltaan edistää ympäristön kannalta turvalliseen hiilidioksidin talteenottoon ja geologiseen varastointiin tähtäävien hankkeiden rakentamista ja toimintaa sekä innovatiivisia uusiutuvien energialähteiden ja energian varastoinnin teknologioita. Näin ollen on luotava asianmukaiset puitteet, joiden avulla voidaan kannustaa sellaisten ympäristöystävällisempien tuotteiden myyntiä, jotka tuottavat kestävää lisäarvoa asiakkaille ja loppukäyttäjille.

b)  ohjelmasta ja erityisesti sen pilarista II sekä EIT:n kautta rahoitetaan sellaisten teknologioiden ja läpimurtoratkaisujen kehittämistä, demonstrointia ja täytäntöönpanoa, joiden avulla voidaan saavuttaa vähähiilinen talous sekä hiilestä irtautumiseen, energiaan ja teolliseen muutokseen liittyvät unionin tavoitteet;

c)  jos innovaatiorahaston valinta- ja myöntämisperusteet täyttyvät, innovaatiorahastosta voidaan tukea avustuskelpoisten hankkeiden demonstraatiovaihetta. Innovaatiorahastosta tukea saavia hankkeita pitäisi voida tukea tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelmista ja päinvastoin. Horisontti Eurooppa -ohjelman täydentämiseksi innovointirahasto voi keskittyä markkinaläheisiin innovaatioihin, joiden avulla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää merkittävästi ja nopeasti. Innovointirahaston ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman välille luodaan vahvoja täydentäviä yhteyksiä.

15.  Synergiat Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelman kanssa varmistavat, että

a)  ohjelmassa ja Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmassa kehitetään kokonaisvaltaisia toimia koulutuksen tukemiseksi (ml. Marie Skłodowska-Curie ‑toimet), jotta voidaan ylläpitää ja kehittää asianmukaisia taitoja Euroopassa;

b)  ohjelmassa ja Euratomin tutkimus- ja koulutusohjelmassa kehitetään yhteisiä tutkimustoimia, joissa keskitytään ionisoivan säteilyn muiden kuin sähköntuotantoon liittyvien sovellusten turvallisen käytön poikkileikkaaviin näkökohtiin eri aloilla, kuten lääketiede, teollisuus, maatalous, avaruus, ilmastonmuutos, turvallisuus, hätävalmius ja ydintutkimuksen osuus.

16.  Mahdolliset synergiat Euroopan puolustusrahaston kanssa auttavat välttämään päällekkäisyyksiä.

16 a.  Synergiat Luova Eurooppa -ohjelman kanssa tukevat kilpailukykyä ja innovointia ja edistävät taloudellista ja sosiaalista kasvua sekä julkisten varojen tehokasta käyttöä.

16 b.  Synergioita minkä tahansa Euroopan yhteistä etua koskevan tärkeän hankkeen kanssa voidaan suunnitella.

LIITE V

KESKEISET VAIKUTUSPOLKUINDIKAATTORIT

Ohjelman edistymistä sen tavoitteiden saavuttamisessa 3 artiklan mukaisesti seurataan vaikutuspolkujen ja niihin liittyvien keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien mukaisesti. Vaikutuspolut ovat aikasensitiivisiä ja vastaavat kolmea toisiaan täydentävää vaikutuskategoriaa, jotka ilmentävät luonteeltaan epälineaarisia T&I-investointeja seuraavasti: tieteellinen, yhteiskunnallinen ja teknologinen/taloudellinen vaikutus. Kussakin näistä vaikutuskategorioista käytetään sijaisindikaattoreja (ns. proxy-indikaattoreja), joiden avulla edistymistä seurataan erottaen toisistaan lyhyen, keskipitkän ja pidemmän aikavälin, myös ohjelman toteutuskautta pidemmälle ulottuvat vaikutukset mahdollisesti jaoteltuina myös jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden mukaan. Nämä indikaattorit laaditaan määrällisiä ja laadullisia menetelmiä käyttäen. Indikaattorit kattavat ohjelman yksittäiset osat eriasteisesti ja eri mekanismein. Ohjelman yksittäisten osien seurantaa varten voidaan tarvittaessa käyttää lisäindikaattoreja.

Keskeisten vaikutuspolkuindikaattorien taustalta kerätään mikrotason dataa kaikista ohjelman osista ja kaikista toteutusmekanismeista keskitetysti hallinnoidulla ja yhdenmukaisella tavalla ja asianmukaisella datan rakeisuustasolla siten, että raportoinnista aiheutuu rahoituksen saajille mahdollisimman vähäinen rasite.

Keskeisten vaikutuspolkuindikaattoreiden lisäksi ja niitä laajemmin tietoja ohjelman optimaalisesta toteuttamisesta eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamiseksi, huippuosaamiseen perustuvan osallistumisen edistämiseksi ohjelmaan kaikista jäsenvaltioista sekä Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin yhteistoimintaan liittyvien yhteyksien helpottamiseksi kerätään ja raportoidaan lähes reaaliaikaisesti osana 45 artiklassa tarkoitettuja täytäntöönpanoa ja hallinnointia koskevia tietoja. Tähän sisältyy muun muassa yhteistoimintaan liittyvien yhteyksien seuranta, verkostojen analysointi, tiedot ehdotuksista, hakemuksista, osallistumisista ja hankkeista; hakijoista ja osallistujista (mukaan lukien organisaation tyyppi (kuten kansalaisjärjestö, pk-yritys ja yksityinen sektori), maa (esimerkiksi erityisluokitus eri maaryhmille, kuten jäsenvaltioille, assosioituneille maille ja kolmansille maille), sukupuoli, rooli hankkeessa, tieteenala tai sektori, yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet mukaan lukien); sekä ilmastotoimien valtavirtaistaminen ja niihin liittyvät menot.

Tieteelliset vaikutuspolkuindikaattorit

Ohjelman tavoitteena on tieteellinen vaikutus luomalla laadukasta uutta tietämystä, vahvistamalla inhimillistä pääomaa tutkimuksessa ja innovoinnissa sekä edistämällä tietämyksen levittämistä ja avointa tiedettä. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien kolmen keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.

Yhteiskunnalliset vaikutuspolkuindikaattorit

Ohjelman tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikutus vastaamalla EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin kestävän kehityksen tavoitteet mukaan lukien, noudattamalla Agenda 2030 -toimintaohjelman periaatteita ja Pariisin sopimuksen tavoitteita, tutkimuksen ja innovoinnin avulla, tuottamalla hyötyjä ja vaikutusta T&I-missioiden ja eurooppalaisten kumppanuuksien avulla ja edistämällä innovoinnin leviämistä yhteiskunnassa sekä viime kädessä ihmisten hyvinvointia. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien kolmen keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.

Teknologiset / taloudelliset▌ vaikutuspolkuindikaattorit

Ohjelman tavoitteena on teknologinen / taloudellinen / ▌vaikutus etenkin unionissa vaikuttamalla yritysten, etenkin pk-yritysten, mukaan luettuina startup-yritykset, perustamiseen ja kasvuun, luomalla suoraan ja välillisesti työpaikkoja etenkin unioniin ja vivuttamalla investointeja tutkimukseen ja innovointiin. Edistymistä kohti tätä vaikutusta seurataan sijaisindikaattoreilla seuraavien kolmen keskeisen vaikutuspolun mukaisesti.

Liite V – taulukko 1

Kohti tieteellistä

vaikutusta

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

Laadukkaan uuden tietämyksen luominen

Julkaisut –

Puiteohjelman vertaisarvioitujen tieteellisten julkaisujen lukumäärä

Viittaukset –

Puiteohjelman vertaisarvioitujen julkaisujen alanormalisoitu viittausindeksi (Field-Weighted Citation Index)

Maailmanluokan tiede –

Sellaisten vertaisarvioitujen julkaisujen lukumäärä ja osuus

puiteohjelman hankkeissa, jotka edustavat tieteenalansa keskeistä edistymistä

Inhimillisen pääoman vahvistaminen tutkimuksessa ja innovoinnissa

Taidot –

Ammatilliseen täydennyskoulutukseen (koulutus, mentorointi tai ohjaus, liikkuvuus ja T&I-infrastruktuurien käyttömahdollisuudet) puiteohjelman hankkeissa osallistuneiden tutkijoiden lukumäärä

Urakehitys –

Sellaisten

ammatillista täydennyskoulutusta saaneiden puiteohjelman tutkijoiden lukumäärä ja osuus, joilla on kasvava yksilöllinen vaikutus omalla T&I-alallaan

Työolot

Sellaisten ammatillista täydennyskoulutusta saaneiden puiteohjelman tutkijoiden lukumäärä ja osuus, joilla on paremmat työolot, mukaan lukien tutkijoiden palkat

Tietämyksen levittämisen ja avoimen tieteen edistäminen

Tietämyksen jakaminen –

Sellaisten puiteohjelman tutkimustuotosten (avoin data, julkaisut, ohjelmistot jne.) osuus, jotka jaetaan avointen osaamisinfrastruktuurien kautta

Tietämyksen levittäminen –

Sellaisten avoimesti saatavilla olevien puiteohjelman tutkimustulosten osuus, joita käytetään / joihin viitataan aktiivisesti

Uudet yhteistyösuhteet –

Sellaisten puiteohjelman rahoituksen saajien osuus, jotka ovat kehittäneet uusia tieteenalojen/sektoreiden välisiä yhteistoimintasuhteita puiteohjelmassa tuottamiensa avoimien T&I-tulosten käyttäjien kanssa

Liite V – taulukko 2

Kohti yhteiskunnallista

vaikutusta

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

Vastaaminen EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin tutkimuksen ja innovoinnin avulla

Tuotokset –

Sellaisten tuotosten lukumäärä ja osuus, joiden tavoitteena on vastata EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin (kestävän kehityksen tavoitteet mukaan lukien) (moniulotteinen: kutakin määriteltyä painopistettä kohti),

myös sellaisten ilmaston kannalta merkityksellisten tuotosten lukumäärä ja osuus, joiden tavoitteena on täyttää EU:n sitoumukset Pariisin sopimuksen puitteissa

Ratkaisut –

Sellaisten innovaatioiden ja tieteellisten tulosten lukumäärä ja osuus, joiden tavoitteena on vastata EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin (kestävän kehityksen tavoitteet mukaan lukien) (moniulotteinen: kutakin määriteltyä painopistettä kohti),

myös sellaisten ilmaston kannalta merkityksellisten innovaatioiden ja tieteellisten tulosten lukumäärä ja osuus, joilla täytetään EU:n sitoumukset Pariisin sopimuksen puitteissa

Hyödyt –

Puiteohjelmarahoitteisten tulosten käytön / hyödyntämisen arvioidut kokonaisvaikutukset pyrkimyksissä vastata EU:n politiikan ensisijaisiin tavoitteisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin (kestävän kehityksen tavoitteet mukaan lukien), myös vaikutus päätöksenteko- ja lainsäädäntösykliin (kuten normeihin ja standardeihin) (moniulotteinen: kutakin määriteltyä painopistettä kohti),

myös sellaisten puiteohjelmarahoitteisten ilmaston kannalta merkityksellisten tulosten käytön / hyödyntämisen arvioidut kokonaisvaikutukset, joilla täytetään EU:n sitoumukset Pariisin sopimuksen puitteissa, mukaan lukien vaikutus päätöksenteko- ja lainsäädäntösykliin (kuten normeihin ja standardeihin)

Hyötyjen ja vaikutuksen tuottaminen T&I-missioiden avulla

T&I-missioiden tuotokset –

Yksittäisten T&I-missioiden tuotokset

(moniulotteinen: kutakin määriteltyä missiota kohti)

T&I-missioiden tulokset –

Yksittäisten T&I-missioiden tulokset

(moniulotteinen: kutakin määriteltyä missiota kohti)

T&I-missioiden saavutetut tavoitteet –

Yksittäisissä T&I-missioissa saavutetut tavoitteet

(moniulotteinen: kutakin määriteltyä missiota kohti)

Tutkimuksen ja innovoinnin leviämisen edistäminen yhteiskunnassa

Yhteiskehittäminen –

Sellaisten puiteohjelman hankkeiden lukumäärä ja osuus, joissa EU:n kansalaiset ja loppukäyttäjät antavat panoksen tutkimuksen ja innovoinnin sisällön kehittämiseen

Kansalais- ja käyttäjävaikuttaminen –

Sellaisten puiteohjelmasta rahoitusta saaneiden oikeussubjektien lukumäärä ja osuus,

joilla on kansalais- ja käyttäjävaikuttamista palvelevia järjestelyjä puiteohjelmahankkeen jälkeen

Tutkimuksen ja innovoinnin tulosten hyödyntäminen yhteiskunnassa

Puiteohjelmassa yhteiskehitettyjen tieteellisten tulosten ja innovatiivisten ratkaisujen hyödyntäminen ja leviäminen

Liite V – taulukko 3

Kohti teknologista ja taloudellista vaikutusta

Lyhyellä aikavälillä

Keskipitkällä aikavälillä

Pitemmällä aikavälillä

Innovointiin perustuva kasvu

Innovatiiviset tuotokset – Puiteohjelmasta peräisin olevien innovatiivisten tuotteiden, prosessien tai menetelmien lukumäärä (innovaatiotyypin mukaan) sekä teollis- ja tekijänoikeushakemukset

Innovaatiot – Puiteohjelman hankkeista peräisin olevien innovaatioiden lukumäärä (innovaatiotyypin mukaan), mukaan lukien myönnetyt teollis- ja tekijänoikeudet

Talouskasvu – Puiteohjelman innovaatioita kehittäneiden yritysten perustaminen, kasvu ja markkinaosuudet

Uudet ja paremmat työpaikat

Tuettu työllisyys – Rahoitusta saaneiden oikeussubjektien puiteohjelmahanketta varten luomien ja ylläpitämien kokoaikaisten työpaikkojen lukumäärä (työpaikan tyypin mukaan)

Kestävä työllisyys – Rahoitusta saaneiden oikeussubjektien kokoaikaisten työpaikkojen lisäys puiteohjelmahankkeen jälkeen (työpaikan tyypin mukaan)

Työpaikat yhteensä Puiteohjelman tulosten levittämisen vaikutuksesta suoraan ja välillisesti luotujen tai ylläpidettyjen työpaikkojen lukumäärä (työpaikan tyypin mukaan)

Investointien vivuttaminen tutkimukseen ja innovointiin

Yhteissijoitukset – Alkuperäisen puiteohjelmainvestoinnin avulla vivutettujen julkisten ja yksityisten investointien määrä

Käytön laajentaminen – Puiteohjelman tulosten hyödyntämiseksi tai käytön laajentamiseksi vivutettujen julkisten ja yksityisten investointien määrä (ulkomaiset suorat investoinnit mukaan lukien)

Vaikutus 3 prosentin tavoitteeseen – Puiteohjelmasta johtuva EU:n edistyminen kohti tavoitetta käyttää 3 prosenttia BKT:stä tutkimukseen ja kehittämiseen

LIITE V a

Mahdollisten missioiden ja SEUT 185 tai 187 artiklaan perustuvien mahdollisten institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien alat

Tämän asetuksen 7 ja 8 artiklan mukaisesti SEUT 185 tai 187 artiklan perusteella mahdollisesti perustettavien missioiden ja eurooppalaisten kumppanuuksien alat vahvistetaan tässä liitteessä.

I.  Mahdollisten missioiden alat

Ala 1: Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja yhteiskunnallinen muutos

Ala 2: Syöpä

Ala 3: Terveet valtameret, meret sekä rannikko- ja sisävedet

Ala 4: Ilmastoneutraalit ja älykkäät kaupungit

Ala 5: Maaperän terveys ja elintarvikkeet

Missioissa noudatetaan tämän asetuksen 7 artiklan 3 kohdassa säädettyjä periaatteita.

II.  Mahdollisten SEUT 185 tai 187 artiklaan perustuvien institutionaalisten eurooppalaisten kumppanuuksien alat

Kumppanuusala 1: Terveysalan innovaatioiden nopeampi kehittäminen ja turvallisempi käyttö eurooppalaisten potilaiden näkökulmasta sekä globaali terveys

Kumppanuusala 2: Keskeisten digitaalisten ja mahdollistavien teknologioiden ja niiden käytön edistäminen, mukaan lukien esimerkiksi tekoäly, fotoniikka ja kvanttiteknologiat

Kumppanuusala 3: Euroopan johtava asema metrologian alalla, muun muassa yhdennetty eurooppalainen metrologiajärjestelmä

Kumppanuusala 4: EU:n lentoliikenteen, ilmailun ja rautatieliikenteen kilpailukyvyn, turvallisuuden ja ympäristönsuojelun tason tehostaminen

Kumppanuusala 5: Kestävät, osallistavat ja kiertotalouteen perustuvat biopohjaiset ratkaisut

Kumppanuusala 6: Vety ja kestävät energian varastointitekniikat, joilla on pieni ympäristöjalanjälki, sekä vähemmän energiaintensiivinen tuotanto

Kumppanuusala 7: Puhtaat, yhteenliitetyt, yhteentoimivat, itsenäiset ja automatisoidut ratkaisut ihmisten ja tavaroiden tuleviin liikkuvuustarpeisiin

Kumppanuusala 8: Innovatiiviset ja T&K-intensiiviset pk-yritykset

Kun institutionaalisen eurooppalaisen kumppanuuden tarve jollakin edellä mainituista aloista on arvioitu, SEUT 185 tai 187 artiklan perusteella voidaan tehdä asiaa koskeva ehdotus Euroopan komission aloiteoikeuden mukaisesti. Muissa tapauksissa kumppanuuksia voidaan perustaa näille kumppanuusaloille puiteohjelman 8 artiklan 1 kohdan a tai b alakohdan nojalla tai toteuttaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ehdotuspyyntöjen kautta.

Institutionaaliset eurooppalaiset kumppanuudet ulottuvat laajoille temaattisille aloille, joten niitä voidaan arvioitujen tarpeiden mukaan toteuttaa useassa eri kumppanuudessa.

(1) Tämä kanta korvaa 12. joulukuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0509).
(2)EUVL C […], […], s. […].
(3)EUVL C […], […], s. […].
(4)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. huhtikuuta 2019. Harmaalla merkitystä tekstistä ei ole sovittu toimielinten välisissä neuvotteluissa.
(5) Komission suositus 2003/361/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä (EUVL L 124, 20.5.2003, s. 36).
(6)
(7) Seuraavan komission lausuman julkaisemista EUVL C-sarjassa odotetaan, kun asetuksen lopullinen teksti hyväksytään:”Komissio aikoo panna EIC Accelerator -talousarvion täytäntöön siten, että taataan, että pk-yrityksille, startup-yritykset mukaan luettuna, pelkästään avustuksena myönnettävä tuki vastaa Horisontti 2020 -ohjelman pk-yritysvälineestä Euroopan horisontti -asetuksen 43 artiklan 1 kohdassa ja johdanto-osan kappaleessa X vahvistettujen ehtojen mukaisesti annettua tukea”.
(8) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 294/2008, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2008 (EUVL L 97, 9.4.2008, s. 1), siten kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1292/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013 (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 174).
(9) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU).
(10)
(11)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(12) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s.1).
(13)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013, annettu 11 päivänä syyskuuta 2013, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1073/1999 ja neuvoston asetuksen (Euratom) N:o 1074/1999 kumoamisesta (EUVL L 248, 18.9.2013, s. 1).
(14)Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(15)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(16)Neuvoston asetus (EU) 2017/1939, annettu 12 päivänä lokakuuta 2017, tiiviimmän yhteistyön toteuttamisesta Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) perustamisessa (EUVL L 283, 31.10.2017, s. 1).
(17)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(18)Neuvoston päätös 2013/755/EU, annettu 25 päivänä marraskuuta 2013, merentakaisten maiden ja alueiden assosiaatiosta Euroopan unioniin (MMA-assosiaatiopäätös) (EUVL L 344, 19.12.2013, s. 1).
(19)EUVL C 205, 19.7.2013, s. 9.
(20) Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).
(21) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s.1).
(22)
(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1303/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yhteisistä säännöksistä sekä Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa, koheesiorahastoa ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 kumoamisesta.
(24)EUVL ...
(25) Seuraavan komission lausuman julkaisemista EUVL C-sarjassa odotetaan, kun asetuksen lopullinen teksti hyväksytään:”Komissio panee merkille lainsäädäntövallan käyttäjien saavuttaman kompromissin 5 artiklan sanamuodosta. Komission käsityksen mukaan 1 artiklan 3 kohdan b alakohdassa mainittu puolustusalan tutkimusta koskevan erityisohjelman soveltaminen rajoittuu tulevaan Euroopan puolustusrahastoon liittyviin tutkimustoimiin, mutta kehittämistoimet eivät sen sijaan kuulu tämän asetuksen soveltamisalaan.”
(26) Seuraavanlaisen komission lausuman julkaisemista EUVL C-sarjassa odotetaan, kun asetuksen lopullinen teksti hyväksytään: ”Komissio aikoo pyynnöstä vaihtaa Euroopan parlamentin asiasta vastaavan valiokunnan kanssa näkemyksiä seuraavista kysymyksistä: i) mahdollisia SEUT:n 185 ja 187 artiklan mukaisia ja alustavien vaikutustenarviointien kohteeksi otettavia kumppanuuksia koskevien ehdokkaiden luettelo; ii) missiolautakuntien yksilöimien alustavien missioiden luettelo; iii) strategiasuunnitelman tulokset ennen sen virallista hyväksymistä, ja iv) työohjelmiin liittyvien asiakirjojen esitteleminen ja jakaminen.”
(27) Sukurauhasten syövänhoitoon liittyvää tutkimusta voidaan rahoittaa.
(28) Samoin kuin Horisontti 2020 -puiteohjelman kohdalla (lausuma 2013 / C 373/02), komissio aikoo antaa lausuman ihmisalkioiden kantasolututkimuksesta, jollei lopullisesta säädöksestä muuta johdu.
(29) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/24/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 65).
(30) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/25/EU, annettu 26 päivänä helmikuuta 2014, vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja direktiivin 2004/17/EY kumoamisesta (EUVL L 94, 28.3.2014, s. 243).
(31) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/81/EY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, hankintaviranomaisten ja hankintayksiköiden tekemien rakennusurakoita sekä tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta puolustus- ja turvallisuusalalla ja direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta (EUVL L 216, 20.8.2009, s. 76).
(32) Menettelyä selvitetään ennen arviointimenettelyn aloittamista julkaistavassa asiakirjassa.
(33) Eurooppalaisten kumppanuuksien seurantaa koskevat säännökset esitetään asetuksen liitteessä III.
(34) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY, annettu 17 päivänä toukokuuta 2006, tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta (EUVL L 157, 9.6.2006, s. 87);
(35)Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Eurooppalainen innovaatiokumppanuus ”Maatalouden tuottavuus ja kestävyys” (COM(2012)0079).


Euroopan horisontti -puiteohjelman täytäntöönpanoa koskeva ohjelma ***I
PDF 495kWORD 222k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta (COM(2018)0436 – C8-0253/2018 – 2018/0225(COD))
P8_TA(2019)0396A8-0410/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0436),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 173 artiklan 3 kohdan ja 182 artiklan 4 kohdan artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8–0253/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon puhemiehen 25. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajille vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisia ohjelmia koskevasta parlamentin lähestymistavasta,

–  ottaa huomioon neuvoston 1. huhtikuuta 2019 päivätyn Euroopan parlamentin puhemiehelle osoitetun kirjeen, jossa vahvistetaan lainsäätäjien neuvotteluissa muodostama yhteinen tulkinta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä kehitysvaliokunnan, budjettivaliokunnan, talousarvion valvontavaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0410/2018),

A.  ottaa huomioon, että puiteohjelman ”Euroopan horisontti” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta saatiin aikaan osittainen poliittinen sopimus; ottaa huomioon, että tämä sopimus perustuu tekstiin, jota on huomattavasti muutettu komission ehdotukseen verrattuna; ottaa huomioon, että tämä vaikuttaa oikeusperustaan; ottaa huomioon, että toimielimet keskustelivat tästä paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(1) mukaisesti; ja että oikeusperustaa olisi sen vuoksi muutettava tätä asiaa koskevan menettelyn myöhemmässä vaiheessa;

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(2);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen (EU) .../… antamiseksi tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” täytäntöönpanoa koskevasta erityisohjelmasta

P8_TC1-COD(2018)0225


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 173 artiklan 3 kohdan ja 182 artiklan 4 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon(3),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon(4),

ottavat huomioon Euroopan parlamentin mietinnön Horisontti 2020 -ohjelman täytäntöönpanon arvioinnista sen väliarvioinnin ja yhdeksättä puiteohjelmaa koskevan ehdotuksen perusteella,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(5),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Horisontti Eurooppa”, jäljempänä ’Horisontti Eurooppa –puiteohjelma’, joka on hyväksytty FP/RfP:sta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o …(6), pannaan Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 182 artiklan 3 kohdan mukaisesti täytäntöön erityisohjelmalla, jossa määritellään yksityiskohtaiset säännöt ohjelman toteuttamiseksi, vahvistetaan ohjelmia kesto ja määrätään tarpeellisiksi arvioiduista varoista.

(2)  Asetuksessa (EU) N:o ... vahvistetaan puiteohjelman yleiset ja erityiset tavoitteet, rakenne sekä toteutettavien toimien pääpiirteet. Tässä erityisohjelmassa, jolla tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma ”Horisontti Eurooppa” pannaan täytäntöön, jäljempänä ’erityisohjelma’, olisi puolestaan määriteltävä Horisontti Eurooppa –puiteohjelman kunkin osan erityistoimet ja operatiiviset tavoitteet. Asetuksessa (EU) N:o ... vahvistettuja täytäntöönpanomääräyksiä, mukaan lukien eettisiä periaatteita koskevat määräykset, sovelletaan kaikilta osin tähän erityisohjelmaan.

(3)  Jotta erityisohjelman yhdenmukainen täytäntöönpano voidaan varmistaa, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta hyväksyä työohjelmia erityisohjelman täytäntöön panemiseksi. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(7) mukaisesti.

(4)  Komission päätöksellä 96/282/Euratom(8) perustettua Yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) johtokuntaa on kuultu JRC:n muita kuin ydinvoimaan liittyviä suoria toimia koskevan erityisohjelman tieteellisestä ja teknisestä sisällöstä.

(5)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista vähintään 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen aikana, ja sitä, että vuotuinen 30 prosentin tavoite saavutetaan mahdollisimman pian ja viimeistään vuonna 2027. Tämän erityisohjelman rahoituksesta kohdennetaan vähintään 35 prosenttia ilmastotavoitteita tukeviin toimiin. Asianmukaisia toimia yksilöidään erityisohjelman valmistelu- ja täytäntöönpanovaiheessa, ja niitä arvioidaan uudelleen asiaa koskevien arviointien ja uudelleentarkasteluprosessien yhteydessä. Huomiota kiinnitetään unionin hiilivaltaisiin, siirtymävaiheessa oleviin alueisiin.

(6)  Erityisohjelman toimilla olisi puututtava markkinoiden toimintapuutteisiin tai epätyydyttäviin investointitilanteisiin oikeasuhteisella tavalla välttäen päällekkäisyyksiä tai yksityisen rahoituksen syrjäyttämistä, ja niistä olisi saatava selkeää lisäarvoa Euroopan tasolla.

(7)  Koska tutkimuksella ja innovoinnilla olisi oltava merkittävä rooli pyrittäessä vastaamaan elintarvikealan, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja biotalouden alan haasteisiin, ja jotta voitaisiin tarttua näiden haasteisiin liittyviin tutkimus- ja innovaatiomahdollisuuksiin tiiviissä yhteistyössä yhteisen maatalouspolitiikan kanssa, niitä koskevia erityisohjelman toimia tuetaan ▌erityisellä klusterilla ”Elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö” vuosiksi 2021–2027.

(8)  Digitaalisten sisämarkkinoiden toteuttaminen ja digitaalisten ja fyysisten teknologioiden lähentymisen luomat kasvavat mahdollisuudet edellyttävät lisäinvestointeja. Horisontti Eurooppa –puiteohjelmalla tuetaankin näihin liittyvää työtä ▌(9)erityisellä klusterilla, jotta voidaan varmistaa, että Eurooppa pysyy jatkossakin globaalin digitaalialan tutkimuksen ja innovoinnin eturintamassa.

(9)  Tämän päätöksen mukaiset rahoitustyypit ja toteutustavat valitaan sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen erityisesti huomioon tarkastusten kustannukset, hallinnollinen rasite ja ennakoitu sääntöjen noudattamatta jättämisen riski. Avustusten osalta tähän sisältyy kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannustaulukoiden käyttämistä koskeva harkinta,

(10)  Jäsenvaltioiden olisi osallistuttava missioiden määrittelyprosessiin alkuvaiheesta alkaen,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

Tällä päätöksellä perustetaan tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman ”Horisontti Eurooppa” täytäntöön paneva erityisohjelma, jäljempänä ’erityisohjelma’, sellaisena kuin se on vahvistettu asetuksen (EU) N:o … 1 artiklan 3 kohdan a alakohdassa.

Tässä päätöksessä vahvistetaan erityisohjelman toiminnalliset tavoitteet, talousarvio kaudelle 2021–2027, täytäntöönpanosäännöt ja erityisohjelman yhteydessä toteutettavat toimet.

2 artikla

Toiminnalliset tavoitteet

1.  Erityisohjelmalla edistetään asetuksen (EU) N:o ... 3 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamista.

2.  Erityisohjelman toiminnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

a)   huipputason perustutkimuksen ja eturintaman tutkimuksen vahvistaminen; huippuosaamisen vahvistaminen ja levittäminen muun muassa edistämällä laajempaa osallistumista koko unionissa;

b)   tutkimuksen, innovoinnin ja tarpeen mukaan koulutuksen ja muiden politiikkojen välisen yhteyden lujittaminen, mukaan lukien vastavuoroisuusedut kansallisten, alueellisten ja EU:n tutkimus- ja innovointipolitiikkojen ja -toimien kanssa;

b a)   unionin politiikan painopisteiden toteutuksen tukeminen, mukaan lukien erityisesti kestävän kehityksen tavoitteet ja Pariisin sopimus;

c)   vastuullisen tutkimuksen ja innovoinnin edistäminen ottaen huomioon ennalta varautumisen periaatteen;

c a)   tasa-arvonäkökohtien ottaminen paremmin huomioon koko ohjelmassa;

c b)   yhteistyön lisääminen eurooppalaisessa tutkimuksessa ja innovoinnissa myös sektorien ja tieteenalojen välillä, mukaan lukien yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet;

d)   kansainvälisen yhteistyön tiivistäminen;

d a)   yhteyksien luominen koko eurooppalaisen tutkimusalueen tutkimusinfrastruktuureihin sekä näiden kehittäminen ja ylikansallisen saatavuuden tarjoaminen;

e)   lahjakkuuksien houkutteleminen eurooppalaiselle tutkimusalueelle, tutkijoiden ja innovoijien kouluttaminen sekä heidän jäämisensä varmistaminen, mukaan lukien liikkuvuuden hyödyntäminen tätä varten;

f)   avoimen tieteen edistäminen, yleisönäkyvyyden varmistaminen ja tieteellisten julkaisujen ja tutkimustiedon avoimen saatavuuden varmistaminen asianmukaiset poikkeukset mukaan lukien;

g)  tutkimus- ja innovointitulosten hyödyntämisen edistäminen sekä tulosten aktiivinen levittäminen ja hyödyntäminen, erityisesti yksityisen rahoituksen lisäämiseksi ja toimintapolitiikan kehittämistä varten;

j)   kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttaminen asetetun määräajan puitteissa tutkimus- ja innovointimissioiden avulla;

k)   tieteen ja yhteiskunnan välisen suhteen ja vuorovaikutuksen parantaminen, mukaan lukien tieteen näkyvyys yhteiskunnassa ja tiedeviestintä, sekä sen edistäminen, että kansalaiset ja loppukäyttäjät otetaan mukaan yhteisiin suunnittelu- ja luomisprosesseihin;

m)  teollisuuden muutoksen nopeuttaminen myös parempien innovointitaitojen avulla;

o)  pk-yritysten tutkimus- ja innovointitoimien edistäminen sekä innovatiivisten yritysten, erityisesti startup-yritysten, pk-yritysten ja poikkeustapauksissa pienten mid-cap-yritysten perustamisen ja niiden toiminnan laajentamisen edistäminen;

p)   riskirahoituksen saatavuuden parantaminen myös toimimalla synergisesti InvestEU:n kanssa, erityisesti jos markkinat eivät tarjoa varteenotettavia rahoitusvaihtoehtoja.

3.  Edellä 2 kohdassa tarkoitetuissa tavoitteissa voidaan ottaa huomioon erityisohjelman täytäntöönpanon aikana esiin nousevat uudet ja ennakoimattomat tarpeet. Näitä voivat olla asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa esimerkiksi uusien mahdollisuuksien, kriisien ja uhkien sekä uusien unionin politiikkojen kehittämistarpeiden edellyttämät toimenpiteet.

3 artikla

Rakenne

1.  Asetuksen (EU) N:o ... 4 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelmaan kuuluvat seuraavat osat:

(1)  Pilari I ”Huipputason tiede”, joka käsittää seuraavat komponentit:

a)  Euroopan tutkimusneuvosto (ERC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa;

b)  Marie Skłodowska-Curie -toimet (MSCA), sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 2 kohdassa;

c)  tutkimusinfrastruktuurit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin I 3 kohdassa.

2)  Pilari II "Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky", joka käsittää seuraavat komponentit:

a)  klusteri ”Terveys”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 1 kohdassa;

b)  klusteri ”Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä ▌yhteiskunta”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 2 kohdassa;

c)  klusteri ”Kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 3 kohdassa;

d)   klusteri ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 4 kohdassa;

e)   klusteri ”Ilmasto, energia ja liikkuvuus”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 5 kohdassa;

f)   klusteri ”Biotalous, elintarvikkeet, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö”, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 6 kohdassa;

g)   Yhteisen tutkimuskeskuksen muut kuin ydinvoimaan liittyvät suorat toimet, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin II 7 kohdassa.

3)  Pilari III ”Innovatiivinen Eurooppa”, joka käsittää seuraavat komponentit:

a)  Euroopan innovaationeuvosto (EIC), sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa;

b)  eurooppalaiset innovaatioekosysteemit, sellaisena kuin ne on kuvattu liitteessä I olevan pilarin III 2 kohdassa;

4)  Osa ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”, joka käsittää seuraavat komponentit:

a)  osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen levittäminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 1 kohdassa;

b)  eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, sellaisena kuin se on kuvattu liitteessä I olevan osan ”Eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen” 2 kohdassa.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitettuihin osiin sisältyvät toteutettavat toimet kuvataan liitteessä I.

4 artikla

Talousarvio

1.  Asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 1 kohdan mukaisesti erityisohjelman toteuttamiseen varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 120 000 000 000 euroa vuoden 2018 hintoina.

2.  Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu määrä jaetaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen komponenttien kesken. Sovelletaan asetuksen (EU) N:o ... 9 artiklan 3–8 kohdassa tarkoitettuja järjestelyjä.

II LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANO JA OHJELMASUUNNITTELU

4 a artikla

Strategiasuunnitelma

1.  [Puiteohjelma-asetuksen] 6 artiklan 6 kohdan mukaisesti erityisohjelman täytäntöönpanoa helpotetaan tutkimus- ja innovointitoimien monivuotisella strategiasuunnitelmalla, jolla edistetään myös työohjelmien, EU:n painopisteiden ja kansallisten painopisteiden välistä johdonmukaisuutta. Strategisen suunnitteluprosessin tulos esitetään monivuotisessa strategiasuunnitelmassa työohjelmien sisällön valmistelemiseksi (11 artiklan mukaisesti) enintään neljän vuoden ajanjaksolle säilyttäen riittävä jousto, jotta uusiin haasteisiin, odottamattomiin tilanteisiin ja kriiseihin voidaan vastata nopeasti.

2.  Strategisessa suunnitteluprosessissa painotetaan erityisesti pilaria ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” ja se kattaa myös muiden pilarien asiaankuuluvat toimet sekä osan ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”.

Komission on varmistettava, että jäsenvaltiot osallistuvat prosessiin alkuvaiheesta lähtien ja että niiden ja Euroopan parlamentin kanssa käydään laajoja keskusteluja, joita täydentävät sidosryhmien ja suuren yleisön kuulemiset. Tämä edistää kansalaisten ja kansalaisyhteiskunnan aktiivista osallistumista.

Jäsenvaltiot voivat tukea strategista suunnitteluprosessia myös toimittamalla katsauksen kansallisista kuulemisista / kansalaisten osallistumisesta, jotka otetaan huomioon strategiasuunnitelmassa.

3.  Komissio hyväksyy strategiasuunnitelman täytäntöönpanosäädöksellä, joka annetaan noudattaen 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä. Strategiasuunnitelman on vastattava liitteessä 1 kuvattuja tavoitteita ja toimia. Tämän täytäntöönpanosäädöksen on sisällettävä seuraavat säädöksen kattamaan ajanjaksoon liittyvät elementit:

a)  Tutkimus- ja innovointituen keskeiset strategiset linjaukset sekä kuvaus odotetuista vaikutuksista, klusterien välisistä kysymyksistä ja tuen piiriin kuuluvista toiminta-aloista.

b)  [Puiteohjelma-asetuksen] 8 artiklan 1 kohdan a ja b alakohdan mukaisten eurooppalaisten kumppanuuksien erittely.

b a)  Erityisohjelman 5 artiklan sekä Horisontti Eurooppa –puiteohjelmaa koskevan asetuksen 7 artiklan ja liitteen V a mukaisten missioiden erittely.

c)  Kansainvälistä yhteistyötä koskevat alat, toimet, jotka linjataan muiden maailman maiden ja alueiden tutkimuksen ja innovoinnin kanssa laajamittaisesti, tai toimet, jotka toteutetaan yhteistyössä kolmansien maiden organisaatioiden kanssa.

d)  Yksittäiset kysymykset, kuten tutkimuksen ja innovoinnin välinen tasapaino; yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden sisällyttäminen; keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden ja strategisten arvoketjujen rooli; sukupuolten tasa-arvo, mukaan lukien tasa-arvonäkökohtien integroiminen tutkimus- ja innovointisisältöön; korkeimpien eettisten normien ja integriteettinormien noudattaminen; tulosten levittämisen ja hyödyntämisen painopisteet.

4.  Strategiasuunnitelmassa on otettava huomioon analyysi, joka kattaa ainakin seuraavat elementit:

a)  EU:n ja jäsenvaltioiden politiikan painopisteiden kannalta olennaiset poliittiset, sosioekonomiset ja ympäristötekijät.

b)  Tutkimuksen ja innovoinnin panos EU:n politiikan tavoitteiden saavuttamisessa, kun hyödynnetään tutkimuksia, muuta tieteellistä näyttöä ja asiaankuuluvia aloitteita EU:n ja kansallisella tasolla, mukaan lukien [puiteohjelma-asetuksen] 8 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaiset institutionaaliset eurooppalaiset kumppanuudet.

c)  Ennakoiviin toimiin, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tunnuslukuihin sekä kansainväliseen kehitykseen, kuten kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon ja täytäntöönpanosta saatuun palautteeseen perustuva näyttöpohja, mukaan lukien osallistumispohjan laajentamiseen, huippuosaamisen levittämiseen ja pk-yritysten osallistumiseen liittyvien yksittäisten toimenpiteiden täytäntöönpanon seuranta.

d)  Painopisteet, joilla on potentiaalia tulla toteutetuksi synergiassa muiden EU:n ohjelmien kanssa.

e)  Kuvaus eri lähestymistavoista sidosryhmien kuulemiseen ja kansalaisten osallistumiseen osana työohjelmien kehittämistä.

f)  Täydentävyys ja synergiat EIT:n osaamis- ja innovointiyhteisöjen suunnittelun kanssa asetuksen 294/2008/EY mukaisesti.

5.  Strategista suunnitteluprosessia täydennetään eurooppalaisten kumppanuuksien strategisella koordinointiprosessilla, johon jäsenvaltiot ja komissio osallistuvat tasavertaisesti. Se toimii tutkimus- ja innovaatiokumppanuuksien hankekokonaisuuksien kehittämisen, mahdollisen kokoonpanon, toteutuksen, seurannan ja päättämisen ennakkoanalysoinnin, analysoinnin ja neuvonnan yhteyspisteenä, ja sitä ohjaa ”Horisontti Eurooppa” -asetuksen liitteeseen III perustuva kattava kriteerikehys.

5 artikla

Missiot

1.  Tutkimus- ja innovaatiomissioita voidaan perustaa Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa koskevan asetuksen liitteessä V a esitetyillä missioiden aloilla.

2.   Kutakin missiota varten on perustettava missiolautakunta, paitsi jos voidaan käyttää olemassa olevia neuvontarakenteita; tällöin ohjelmakomitealle on ilmoitettava asiasta etukäteen. Missiolautakunta koostuu enintään 15 riippumattomasta, laajan asiantuntemuksen omaavasta korkean tason henkilöstä, jotka voivat tarvittaessa olla myös yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden asiantuntijoita, Euroopasta ja sen ulkopuolelta, mukaan lukien asian kannalta olennaisten loppukäyttäjien edustajat. Komissio nimittää missiolautakuntien jäsenet sen jälkeen, kun ehdokkaat on nimetty avoimella menettelyllä, joka sisältää avoimen kiinnostuksenilmaisupyynnön. Ohjelmakomiteaa on kuultava nimeämis- ja valintamenettelyistä sekä käytettävistä kriteereistä hyvissä ajoin. Missiolautakunnan jäsenten toimikausi on enintään viisi vuotta, ja se voidaan uusia kerran.

3.   Missiolautakunnalla ei ole päätöksentekovaltaa, mutta se antaa komissiolle neuvoja seuraavissa asioissa:

a)  yhden tai useamman mission määrittäminen ja suunnittelu kullakin missioiden alalla [puiteohjelma-asetuksen] 7 artiklassa esitettyjen säännösten ja kriteerien mukaisesti;

b)   työohjelmien sisältö ja niiden tarkistaminen tarpeen mukaan mission tavoitteiden saavuttamiseksi; sidosryhmät ja soveltuvin osin yleisö antavat tähän panoksensa;

c)   missioiden hankekokonaisuuksien ominaisuudet;

d)   missioiden mukauttaminen tai, jos se on tarpeen, päättäminen mission toteutusta koskevien määriteltyjen tavoitteiden arviointien perusteella;

e)  riippumattomien asiantuntija-arvioijien valinta [puiteohjelma-asetuksen] 44 artiklan säännösten mukaisesti, asiantuntija-arvioijien perehdyttäminen sekä arviointiperusteet ja niiden painotus;

f)   toimintapuitteet, jotka auttavat mission tavoitteiden saavuttamisessa;

g)   viestintä muun muassa mission toiminnasta ja tuloksista;

h)  toimintapolitiikan koordinointi asiaankuuluvien eri tason toimijoiden välillä erityisesti ottaen huomioon synergiat muiden unionin toimintapolitiikkojen kanssa;

i)  keskeiset suoritusindikaattorit.

Missiolautakuntien antama neuvonta julkistetaan.

4.  Ohjelmakomitea osallistuu kullakin missioiden osa-alueella missioiden valmisteluun ja toimintaan, ottaen huomioon kansallisia toimintaympäristöjä koskevat erityiskysymykset ja mahdollisuuden lisätä yhdenmukaisuutta kansallisen tason toimien kanssa. Missiolautakuntiin on oltava yhteydessä oikea-aikaisesti ja kattavasti.

5.  Tämän päätöksen 11 artiklassa vahvistettuun työohjelmaan on sisällyttävä kunkin strategiasuunnitelmassa määritellyn mission rakenne, hankekokonaisuuden ominaisuudet ja erityismääräykset, joiden avulla hankekokonaisuutta voidaan hallita tehokkaasti.

6 artikla

Euroopan tutkimusneuvosto

1.  Komissio perustaa Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), jonka tehtävänä on panna täytäntöön ERC:hen liittyvät pilarin ”I Huipputason tiede” toimet. ERC korvaa päätöksellä C(2013) 1895(10) perustetun Euroopan tutkimusneuvoston.

2.  ERC koostuu 7 artiklassa tarkoitetusta riippumattomasta tieteellisestä neuvostosta ja 8 artiklassa tarkoitetusta erityisestä täytäntöönpanorakenteesta.

3.  ERC:llä on puheenjohtaja, joka valitaan johtavien ja kansainvälisesti arvostettujen tieteenharjoittajien joukosta.

Puheenjohtajan valitsee komissio avoimella rekrytointiprosessilla, johon osallistuu erityinen riippumaton hakukomitea, neljän vuoden pituiseksi toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Rekrytointiprosessille ja valitulle ehdokkaalle on saatava tieteellisen neuvoston hyväksyntä.

ERC:n puheenjohtaja toimii tieteellisen neuvoston puheenjohtajana, varmistaa sen johtavan aseman ja suhteet erityiseen täytäntöönpanorakenteeseen ja edustaa sitä maailman tiedefoorumeilla.

4.  ERC noudattaa toiminnassaan perusperiaatteitaan, jotka koskevat tieteellistä huippuosaamista, avointa tiedettä, riippumattomuutta, tehokkuutta, vaikuttavuutta, avoimuutta, vastuuvelvollisuutta ja tutkimustoiminnan integriteettiä. Se varmistaa päätöksen .../EY nojalla toteutettujen ERC:n toimien jatkuvuuden.

5.  ERC:n toimilla tuetaan alhaalta ylöspäin Euroopassa keskenään kilpailevien yksittäisten päätutkijoiden ja heidän ryhmiensä sekä uransa alkuvaiheessa olevien tutkijoiden eturintaman tutkimustyötä kaikilla aloilla.

6.  Komissio toimii ERC:n riippumattomuden ja integriteetin takaajana ja varmistaa sille uskottujen tehtävien asianmukaisen suorittamisen.

Komissio varmistaa, että ERC:n toimet toteutetaan tämän artiklan 4 kohdassa säädettyjä periaatteita ja 7 artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettua tieteellisen neuvoston vahvistamaa ERC:n kokonaisstrategiaa noudattaen.

7 artikla

ERC:n tieteellinen neuvosto

1.  Tieteellisen neuvoston muodostavat molempia sukupuolia, eri ikäryhmiä, eri tutkimusaloja ja maantieteellisiä alueita edustavat arvostetut ja riippumattomat tieteenharjoittajat, insinööritieteiden edustajat ja tutkijat, joilla on vaadittava asiantuntemus ja jotka toimivat yksityishenkilöiden ominaisuudessa edustamatta minkään ulkopuolisen tahon etuja.

Komissio nimittää tieteellisen neuvoston jäsenet sen jälkeen, kun heidät on valittu tieteellisen neuvoston kanssa sovitulla riippumattomalla ja avoimella menettelyllä, johon sisältyy tiedeyhteisön avoin kuuleminen sekä Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettava selvitys.

Jäsenten toimikausi on rajoitettu neljään vuoteen, joka voidaan uusia kerran, ja nimittämisessä sovelletaan juoksevaa järjestelmää, jolla varmistetaan tieteellisen neuvoston työn jatkuvuus.

2.  Tieteellinen neuvosto vahvistaa

a)  ERC:n kokonaisstrategian,

b)  työohjelman ERC:n toimien toteuttamista varten,

c)  vertaisarvioinnin ja ehdotusten arvioinnin menetelmät ja menettelyt, joiden perusteella rahoitettavat ehdotukset valitaan,

d)  kantansa mihin tahansa asiaan, joka voi tieteen näkökulmasta parantaa ERC:n saavutuksia ja vaikutuksia sekä suoritettavan tutkimuksen laatua,

e)  käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen välttämisestä.

Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston ensimmäisen alakohdan a, c, d ja e alakohdan mukaisesti vahvistamista kannoista ainoastaan jos se katsoo, ettei tämän päätöksen säännöksiä ole noudatettu. Tällaisessa tapauksessa komissio toteuttaa toimenpiteitä erityisohjelman täytäntöönpanon ja tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi, ja vahvistaa poikkeamat tieteellisen neuvoston kannoista perustellen ne asianmukaisella tavalla.

3.  Tieteellinen neuvosto toimii liitteessä I olevan pilarin I 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.

4.  Tieteellinen neuvosto edistää toiminnallaan ainoastaan ERC:n tavoitteita ▌ 6 artiklassa vahvistettuja periaatteita noudattaen. Sen on toimittava puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja mahdollisimman avoimesti.

8 artikla

ERC:n erityinen täytäntöönpanorakenne

1.  Erityinen täytäntöönpanorakenne vastaa liitteessä I olevan pilarin I 1.3.2 jaksossa kuvatusta hallinnollisesta täytäntöönpanosta ja ohjelmatoteutuksesta. Se tukee tieteellistä neuvostoa kaikkien sen tehtävien hoitamisessa.

2.  Komissio varmistaa, että erityinen täytäntöönpanorakenne noudattaa tarkasti, tehokkaasti ja riittävän joustavasti yksinomaan ERC:n tavoitteita ja vaatimuksia.

9 artikla

Euroopan innovaationeuvosto

1.  [Puiteohjelma-asetuksen] 7 a artiklan mukaisesti perustettuun EIC:hen kuuluu 10 artiklassa tarkoitettu korkean tason johtokunta, jäljempänä ’EIC:n johtokunta’.

2.   Komission on varmistettava, että EIC toimii

a)  tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja periaatteita noudattaen ja ottaen asianmukaisesti huomioon EIC:n johtokunnan lausunnon 10 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta EIC:n kokonaisstrategiasta; sekä

b)  vääristämättä kilpailua vastoin yhteistä etua.

3.   Komissio hallinnoi EIC:n sekarahoitusta välillisen hallinnoinnin avulla tai, jos tämä ei ole mahdollista, komissio voi perustaa hallinnointia varten erillisyhtiön, jota hallinnoidaan sovellettavien vastuuvelvollisuussääntöjen mukaisesti. Komissio pyrkii varmistamaan muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien osallistumisen. Jos tämä ei ole mahdollista alkuperäisen toimintamallin avulla, erillisyhtiön rakenne laaditaan siten, että se voi houkutella mukaan muita julkisia tai yksityisiä sijoittajia unionin rahoitusosuuden vipuvaikutuksen voimistamiseksi.

4.   Komissio varmistaa, että EIC, EIT ja InvestEU täydentävät toisiaan tehokkaasti.

10 artikla

EIC:n johtokunta

1.  EIC:n johtokunta neuvoo komissiota seuraavissa asioissa:

a)  pilariin III ”Innovatiivinen Eurooppa” kuuluvaa EIC-komponenttia koskeva kokonaisstrategia;

b)  työohjelma EIC:n toimien toteuttamista varten;

c)  arviointiperusteet ehdotusten innovatiivisuuden ja riskiprofiilin sekä tarkoituksenmukaisen tasapainon määrittämiseksi avustuksien, pääoman ja muiden EIC:n Accelerator-välineen rahoitusmuotojen välillä;

d)  strategisten hankeportfolioiden määrittäminen;

e)  ohjelman hallinnoijien profiili.

2.  EIC:n johtokunta voi pyynnöstä antaa komissiolle suosituksia

a)  mistä tahansa asiasta, joka voi innovoinnin näkökulmasta parantaa ja edistää innovointiekosysteemejä kaikkialla Euroopassa, EIC-komponentin tavoitteiden saavuttamista ja niiden vaikutuksia sekä innovatiivisten yritysten kapasiteettia saada ratkaisunsa laajempaan käyttöön;

b)  yrittäjien mahdollisesti kohtaamien sääntelystä aiheutuvien esteiden määrittämisestä yhteistyössä asianomaisten komission yksiköiden ja tarvittaessa kansallisten ja alueellisten viranomaisten sekä muiden asiaankuuluvien yksiköiden, kuten EIT:n johtokunnan kanssa; tämä koskee erityisesti yrityksiä, joille on myönnetty tukea EIC-komponentista;

c)  EIC:n portfolioon liittyvistä kehitteillä olevien teknologioiden kehityssuuntauksista, jotta ne voidaan ottaa huomioon muiden erityisohjelman osien ohjelmasuunnittelussa;

d)  sellaisten erityiskysymysten määrittämisestä, joiden osalta tarvitaan neuvoja EIC:n johtokunnalta.

EIC:n johtokunnan on edistettävä toiminnallaan EIC-komponentin tavoitteiden saavuttamista. Sen on toimittava puolueettomasti ja rehellisesti ja hoidettava työnsä tehokkaasti ja avoimesti.

EIC:n johtokunta toimii liitteessä I olevan pilarin III 1 kohdassa vahvistetun toimeksiannon mukaisesti.

3.  EIC:n johtokunta koostuu 15–20:stä eurooppalaisten innovaatioekosysteemien eri osissa toimivasta riippumattomasta korkean tason henkilöstä, joihin kuuluu yrittäjiä, yritysjohtajia, sijoittajia, julkishallinnon asiantuntijoita ja tutkijoita, mukaan lukien korkeakouluja edustavat innovaatiopolitiikan asiantuntijat. Johtokunta osallistuu tiedotus- ja suhdetoimintaan, ja sen jäsenet pyrkivät parantamaan EIC:n aseman arvostusta.

Komissio nimittää EIC:n johtokunnan jäsenet avoimen nimeämispyynnön tai kiinnostuksenilmaisupyynnön tai molempien perusteella sen mukaan, kumpaa komissio pitää sopivampana, ja ottaa tässä yhteydessä huomioon tarpeen säilyttää tasapaino asiantuntemuksen, sukupuolijakauman, iän ja maantieteellisen jakauman osalta.

Jäsenten toimikauden pituus on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kahdesti; nimitykset tehdään juoksevasti (jäseniä nimitetään kahden vuoden välein).

4.  EIC:n johtokunnalla on puheenjohtaja, jonka komissio nimittää avoimen rekrytointimenettelyn perusteella. Puheenjohtajan on oltava arvostettu henkilö, joka tunnetaan innovoinnin alalla ja jolla on tutkimuksen ja kehityksen vankka tuntemus.

Puheenjohtaja nimitetään neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia kerran.

Puheenjohtaja johtaa EIC:n johtokuntaa, valmistelee sen kokoukset, jakaa tehtäviä johtokunnan jäsenille ja voi perustaa erityisiä alaryhmiä erityisesti EIC:n portfolioon liittyvien kehitteillä olevien teknologioiden luotaamiseksi. Hän edustaa EIC:tä innovoinnin alalla. Puheenjohtajan on myös edistettävä EIC:n etua, toimittava yhteistahona komission suuntaan ja asiaankuuluvien ohjelmakomiteoiden kautta jäsenvaltioiden suuntaan. Komissio tarjoaa puheenjohtajalle hallinnollista tukea tämän tehtävien suorittamista varten.

5.  Komissio vahvistaa käytännesäännöt, joissa on määräykset muun muassa eturistiriitojen ja luottamuksellisuuden suojan rikkomisen välttämisestä. EIC:n johtokunnan jäsenet hyväksyvät käytännesäännöt tehtäviensä vastaanottamisen yhteydessä.

11 artikla

Työohjelmat

1.  Erityisohjelma pannaan täytäntöön 2 kohdassa tarkoitetuilla työohjelmilla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (varainhoitoasetuksen) 110 artiklan mukaisesti (11). Niissä esitetään odotetut vaikutukset ja ne laaditaan strategisen suunnitteluprosessin perusteella tämän päätöksen liitteessä I kuvatun mukaisesti. Komissio tiedottaa säännöllisesti ja varhaisesta vaiheesta alkaen 12 artiklassa tarkoitetulle komitealle erityisohjelman epäsuorien toimien, muun muassa missioiden täytäntöönpanon edistymisestä, jotta komitealle jää riittävästi aikaa osallistua strategiseen suunnitteluprosessiin ja työohjelmien valmisteluun erityisesti missioiden osalta.

Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

2.  Komissio hyväksyy erilliset työohjelmat täytäntöönpanosäädöksillä seuraavien, tämän päätöksen 3 artiklan 1 kohdassa vahvistettuihin komponentteihin kuuluvien toimien täytäntöönpanoa varten:

a)  ERC-komponentti, jonka osalta työohjelman vahvistaa tieteellinen neuvosto 7 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti 12 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komissio poikkeaa tieteellisen neuvoston vahvistamasta työohjelmasta ainoastaan, jos se katsoo, ettei työohjelma ole tämän päätöksen säännösten mukainen. Tällaisessa tapauksessa komissio hyväksyy työohjelman täytäntöönpanosäädöksellä 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Komissio perustelee tämän toimenpiteen asianmukaisella tavalla;

b)  kaikki pilariin ”Globaalit haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” kuuluvat klusterit, Marie Skłodowska-Curie -toimet, tutkimusinfrastruktuurit, tuki innovaatioekosysteemeille, osallistumispohjan laajentaminen ja huippuosaamisen levittäminen ja eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän uudistaminen ja tehostaminen, 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen;

c)  EIC-komponentti, jonka osalta työohjelma laaditaan 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen EIC:n johtokunnan annettua neuvonsa 10 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti;

d)  JRC-komponentti, jonka osalta monivuotisessa työohjelmassa on otettava huomioon päätöksessä 96/282/Euratom tarkoitettu JRC:n johtokunnan lausunto.

3.  Varainhoitoasetuksen 110 artiklassa säädettyjen vaatimusten lisäksi tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin työohjelmiin on soveltuvin osin kuuluttava

a)  maininta kuhunkin toimeen ja missioon osoitetusta määrästä ja alustavasta toteutusaikataulusta;

b)  avustusten osalta painopisteet, valinta- ja myöntämisperusteet ja eri myöntämisperusteiden suhteellinen painoarvo sekä kaikkien avustuskelpoisten kustannusten rahoituksen enimmäismäärä;

c)  asetuksen (EU) N:o ... 41–43 artiklan mukaisesti sekarahoitukseen myönnetyt määrät;

d)  asetuksen (EU) N:o ... 35 ja 37 artiklan mukaiset rahoituksen saajien mahdolliset lisävelvoitteet.

4.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä 12 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen seuraavat toimenpiteet:

a)  päätös sellaisten epäsuorien toimien rahoituksen hyväksymisestä, joissa erityisohjelman mukainen unionin arvioitu rahoitusosuus on 2,5 miljoonaa euroa tai enemmän, lukuun ottamatta erityistavoitteen ”Euroopan tutkimusneuvosto (ERC)” mukaisia toimia; klusteriin 2 kuuluvien epäsuorien toimien rahoituksen osalta päätös sellaisten epäsuorien toimien rahoituksen hyväksymisestä, joissa erityisohjelman mukainen unionin arvioitu rahoitusosuus on 1 miljoona euroa tai enemmän;

b)  päätös sellaisten toimien rahoituksen hyväksymisestä, joihin liittyy ihmisalkioiden ja ihmisalkion kantasolujen käyttöä tai jotka kuuluvat 3 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuun klusteriin ”Kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa”.

12 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea(12). Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.  Komitea kokoontuu eri kokoonpanoissa liitteessä II esitetyn mukaisesti käsiteltävänä olevan aiheen mukaan.

3.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

4.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

5.  Kun komitean lausunto on tarkoitus hankkia kirjallista menettelyä noudattaen, tämä menettely päätetään tuloksettomana, jos komitean puheenjohtaja lausunnon antamiselle asetetussa määräajassa niin päättää tai komitean jäsenten yksinkertainen enemmistö sitä pyytää.

6.  Jos komitea ei anna 4 a artiklan 3 kohdan nojalla hyväksyttävien täytäntöönpanosäädösten osalta lausuntoa, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

7.  Komissio tiedottaa säännöllisesti komitealle erityisohjelman täytäntöönpanon yleisestä edistymisestä ja antaa sille oikea-aikaisia tietoja kaikista Horisontti Eurooppa –puiteohjelman ja sen ulkoistettujen osien mukaisesti ehdotetuista tai rahoitetuista toimista ja komponenteista liitteen III mukaisesti, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot/analyysit yksittäisiä hakemuspyyntöjä koskevista tilastoista.

III LUKU

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

13 artikla

Kumoaminen

Kumotaan päätös 2013/743/EU 1 päivästä tammikuuta 2021.

14 artikla

Siirtymäsäännökset

1.  Tämän päätöksen estämättä toimia voidaan jatkaa tai muuttaa niiden päättämiseen saakka noudattaen päätöstä 2013/743/EU, jota sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti.

Päätöksellä 2013/743/EU perustetun komitean jäljellä olevat tehtävät hoitaa tarvittaessa tämän päätöksen 12 artiklassa tarkoitettu komitea.

2.  Erityisohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen erityisohjelman ja sen edeltäjän, päätöksen 2013/743/EU, mukaisesti hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

15 artikla

Voimaantulo

Tämä päätös tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä päätös on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

LIITE I

STRATEGINEN SUUNNITTELU JA OHJELMAAN SISÄLTYVÄT TOIMET

Ohjelman toteutuksessa on sovellettava seuraavaa:

Strateginen suunnittelu

Kuten 4 a artiklassa säädetään, erityisohjelman täytäntöönpanoa helpotetaan tutkimus- ja innovointitoimien monivuotisella strategisella suunnittelulla. Strategisessa suunnitteluprosessissa painotetaan erityisesti pilaria ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky”, mukaan lukien muiden pilarien asiaankuuluvat toimet sekä osa ”Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen”; prosessi toteutetaan läheisesti koordinoiden ja synergiassa asetuksella 294/2008/EY perustetun EIT:n osaamis- ja innovointiyhteisöjen suunnittelun kanssa.

Strategisen suunnitteluprosessin tulos esitetään strategiasuunnitelmassa työohjelman sisällön toteuttamiseksi.

Strategisella suunnitteluprosessilla

–  toteutetaan Horisontti Eurooppa –puiteohjelman ohjelmatason tavoitteet integroidusti ja keskitytään ohjelman kokonaisvaikutukseen ja sen eri pilarien keskinäiseen yhtenäisyyteen,

–  ▌edistetään synergian aikaansaamista Horisontti Eurooppa –ohjelman ja muiden unionin ohjelmien välillä, [koheesiorahastot ja] Euratom-ohjelma mukaan lukien. Samalla se muodostaa tutkimuksen ja innovoinnin viitekehyksen kaikille siihen yhteydessä oleville EU:n talousarvion puitteissa toteutettaville ohjelmille sekä muille kuin rahoitusta tarjoaville välineille, ▌

–  autetaan kehittämään ja toteuttamaan EU:n politiikkaa ohjelman kattamilla aloilla ja täydennetään politiikan kehittämistä ja toteuttamista jäsenvaltioissa,

–  vähennetään toiminnan hajanaisuutta ja vältetään eri rahoitusmahdollisuuksien päällekkäisyydet,

–  luodaan kehys Yhteisen tutkimuskeskuksen suorien tutkimustoimien ja puiteohjelmasta tuettujen muiden toimien välisille yhteyksille, mukaan lukien tutkimustulosten ja tietojen käyttö politiikan laadinnan tukena,

–  varmistetaan, että tutkimuksen ja innovoinnin kaikissa kehityksen vaiheissa noudatetaan tasapainoista ja laajaa lähestymistapaa, joka ei rajoitu pelkästään eturintaman tutkimuksen edistämiseen tai uusien tuotteiden, prosessien ja palvelujen kehittämiseen tieteellisen ja teknologisen tietämyksen ja läpimurtojen avulla, vaan johon kuuluu myös olemassa olevien teknologioiden käyttö uusissa sovelluksissa, jatkuva parannuksiin tähtäävä kehittäminen ja ei-teknologinen ja sosiaalinen innovointi,

–  varmistetaan systeeminen, monitieteinen, monialainen ja eri politiikkoja kattava lähestymistapa tutkimukseen liittyvässä innovoinnissa, jotta haasteisiin voidaan vastata ja luoda samanaikaisesti uusia kilpailukykyisiä yrityksiä ja toimialoja, edistää kilpailua ja yksityisiä investointeja sekä säilyttää tasapuoliset toimintaedellytykset sisämarkkinoilla.

MUUT OHJELMAAN SISÄLTYVÄT TOIMET

Pilareissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” ja ”Innovatiivinen Eurooppa” tutkimusta ja innovointia täydennetään sellaisilla toimilla, joissa toimitaan lähellä loppukäyttäjiä ja markkinoita. Tällaisia ovat esimerkiksi demonstrointi, pilottitoimet ja konseptin toimivuuden osoittaminen. Toimiin eivät kuitenkaan sisälly kaupallistamistoimet, jotka ulottuvat tutkimus- ja innovointivaiheen ulkopuolelle. Niihin sisältyvät myös kysyntäpuolen toimien tukeminen erilaisten innovaatioiden levittämisen ja käyttöönoton nopeuttamiseksi. Tässä yhteydessä käytetään ensisijaisesti ohjeellisia (ei-preskriptiivisiä) ehdotuspyyntöjä.

Pilarissa ”Maailmanlaajuiset haasteet ja Euroopan teollisuuden kilpailukyky” yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet integroidaan Horisontti 2020 -ohjelmasta saatujen kokemusten pohjalta täysimittaisesti kaikkiin klustereihin, myös erityis- ja kohdennettujen toimien osalta. Lisäksi meren ja merenkulun tutkimukseen ja alan innovointiin liittyviä toimia toteutetaan strategisesti ja integroidusti linjassa EU:n yhdennetyn meripolitiikan, yhteisen kalastuspolitiikan ja kansainvälisten sitoumusten kanssa.

Horisontti 2020 -ohjelmasta tuettavien FET-lippulaivahankkeiden Graphene, ihmisaivoprojekti ja kvanttiteknologia puitteissa toteutettavia toimia tuetaan edelleen Horisontti Eurooppa –puiteohjelmasta työohjelmaan sisältyvien ehdotuspyyntöjen kautta. Horisontti 2020 -ohjelman FET-lippulaivahankkeiden osiosta tuettavia valmistelutoimia hyödynnetään Horisontti Eurooppa –puiteohjelman strategisessa suunnitteluprosessissa, ja niistä saadaan taustatietoa missioiden, yhteisrahoitettujen/yhteissuunniteltujen kumppanuuksien ja tavallisten ehdotuspyyntöjen parissa tehtävää työtä varten.

Tiede- ja teknologiayhteistyöhön liittyvä vuoropuhelu EU:n kansainvälisten kumppaneiden kanssa ja politiikkavuoropuhelu maailman tärkeimpien alueiden kanssa edistävät merkittävästi yhteistyömahdollisuuksien systemaattista kartoittamista. Yhdistettynä maa- ja aluekohtaiseen eriyttämiseen ne tukevat painopisteiden määrittämistä. Euroopan tutkimusalueeseen liittyvältä neuvoa-antavalta rakenteelta pyydetään edelleen neuvontaa aikaisessa vaiheessa.

Levittäminen ja viestintä

Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta annetaan kohdennettua tukea tieteellisten julkaisujen, tietovarastojen ja muiden tietolähteiden avoimen saatavuuden ja käytettävyyden mahdollistamiseksi. Lisäksi tuetaan tiedonlevittämistoimia, myös yhteistyöstä muiden EU-ohjelmien kanssa saatujen tulosten osalta. Tutkimustuloksia ja –dataa kootaan yhteen ja pakataan eri kielillä ja eri muodoissa oleviksi versioiksi palvelemaan eri kohdeyleisöjä, kuten kansalaisverkostoja, teollisuutta, julkishallintoja, tiedeyhteisöä, kansalaisjärjestöjä ja poliittisia päättäjiä. Tätä tarkoitusta varten puiteohjelmassa voidaan hyödyntää kehittyneitä teknologioita ja tietovälineitä.

Tukea annetaan myös mekanismeille, joiden avulla ohjelmasta tiedotetaan mahdollisille hakijoille (esimerkiksi kansalliset yhteyspisteet).

Komissio toteuttaa niin ikään Horisontti Eurooppa –puiteohjelmaan liittyviä tiedotus- ja viestintätoimia, joissa viestitään siitä, että tulokset on saatu EU:n rahoituksen tuella. Toimilla pyritään myös lisäämään yleisön tietoisuutta tutkimuksen ja innovoinnin tärkeydestä sekä siitä, millaisia laajempia vaikutuksia EU:n rahoittamilla tutkimus- ja innovointitoimilla on ja mikä on niiden laajempi merkitys. Tiedotuskanavina voidaan käyttää julkaisuja, tiedotusvälineitä, erilaisia tapahtumia, tietovarastoja, tietokantoja, monikanavaisia alustoja, verkkosivustoja tai (kohdennetusti) sosiaalista mediaa. Lisäksi Horisontti Eurooppa –puiteohjelmassa annetaan tukea avustusten saajille, jotta nämä voivat tiedottaa työstään ja sen vaikutuksista koko yhteiskunnan kannalta.

Hyödyntäminen ja markkinoille saattaminen

Komissio ottaa käyttöön laaja-alaisia toimenpiteitä, joilla edistetään Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tulosten ja tuotetun tietämyksen hyödyntämistä. Tämä nopeuttaa laajaan markkinoille saattamiseen tähtäävää hyödyntämistä ja tehostaa ohjelman vaikutusta.

Komissio yksilöi ja tallentaa järjestelmällisesti ohjelman yhteydessä saadut tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulokset sekä siirtää tai levittää saatuja tuloksia ja tietämystä tasapuolisesti teollisuudelle, kaikenkokoisille yrityksille, julkishallinnoille, tiedeyhteisölle, kansalaisjärjestöille ja poliittisille päättäjille niin, että voidaan maksimoida ohjelmasta Euroopan tasolla saatava lisäarvo.

Kansainvälinen yhteistyö

Vaikuttavuutta kasvatetaan sovittamalla toimet yhteen maailman muiden maiden ja alueiden toimien kanssa tehostetun kansainvälisen yhteistyön puitteissa.▌ Yhteistyökumppaneille eri puolilta maailmaa tarjotaan molemminpuolisen edun nimissä mahdollisuus osallistua EU:n toimiin, jotka ovat erottamaton osa kestävään kehitykseen, tutkimuksen ja innovoinnin tehostamiseen, huippuosaamiseen ja kilpailukykyyn liittyviä EU:n aloitteita.

Toimimalla yhdessä kansainvälisesti varmistetaan, että maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin voidaan tarttua tehokkaasti, että käyttöön saadaan maailman paras osaaminen ja asiantuntemus ja parhaat resurssit ja että voidaan lisätä sekä innovatiivisten ratkaisujen tarjontaa että kysyntää.

Arviointimenettelyt

Korkeatasoisten ja riippumattomien asiantuntijoiden käyttö arviointiprosessissa on edellytyksenä sille, että kaikki sidosryhmät, yhteisöt ja intressitahot ottavat ohjelman omakseen. Samoin se on edellytys sille, että rahoitettavat toimet ovat kautta linjan korkealaatuisia ja merkityksellisiä.

Komissio tai rahoituselin varmistaa prosessin puolueettomuuden ja eturistiriitojen välttämisen varainhoitoasetuksen 61 artiklan mukaisesti. Sen arviointikomiteat sekä asiantuntija- ja neuvoa-antavat ryhmät pyritään muodostamaan niin, että ne edustavat monia maantieteellisiä alueita.

Arviointikomiteaa avustavat tai arviointikomitean jäseninä toimivat riippumattomat asiantuntijat voivat poikkeustapauksissa arvioida myös sellaisia yksittäisiä ehdotuksia, joiden osalta he ovat ilmoittaneet mahdollisesta intressiyhteydestä, jos tämä on perusteltua parhaan mahdollisen asiantuntemuksen saamiseksi käyttöön ja/tai siitä syystä, että päteviä asiantuntijoita on vain pieni määrä. Tällöin komissio tai rahoituselin toteuttaa kaikki tarvittavat korjaavat toimenpiteet varmistaakseen arviointiprosessin moitteettomuuden. Arviointiprosessia hallinnoidaan vaadittavalla tavalla ja siihen sisällytetään vaihe, jossa eri asiantuntijat toimivat vuorovaikutuksessa keskenään. Arviointikomitea ottaa huomioon erityiset olosuhteet valitessaan rahoitettavia ehdotuksia.

PILARI I

HUIPPUTASON TIEDE

Kaikki tieteellinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen edistys riippuu seuraavista tekijöistä: huippututkijoiden riittävä määrä; pyrkimys läpimurtoihin ymmärryksessä ja tietämyksen hankkiminen kaikilla tasoilla; korkealuokkaiset puitteet läpimurtojen saavuttamiseksi, mukaan lukien tutkimuksen ja innovoinnin fyysiset ja tietämysinfrastruktuurit sekä keinot levittää ja jakaa tietoa (avoin tiede), menetelmiä ja taitoja avoimesti▌.

Avoimen ja ensiluokkaisen tieteen edistäminen on edellytys maailman eturintaman innovaatioiden aikaansaamiselle. Tieteelliset ja teknologiset paradigmamuutokset voivat olla tuottavuuden kasvun, kilpailukyvyn, hyvinvoinnin, kestävän kehityksen ja sosiaalisen kehityksen kannalta keskeisiä vaikuttavia tekijöitä. Tällaiset paradigmamuutokset ovat usein lähteneet liikkeelle julkisen sektorin tiedeperustasta, ennen kuin ne ovat luoneet pohjan kokonaisille uusille teollisuudenaloille ja sektoreille sekä kattavalle yhteiskunnalliselle edistykselle.

Julkiset investoinnit tutkimukseen ja erityisesti yliopistojen ja julkisten tutkimusinstituutioiden ja -laitosten kautta tehtävät investoinnit kohdistuvat usein pidemmällä aikavälillä tehtävään ja riskialttiimpaan tutkimukseen ja täydentävät yksityisen sektorin toimia. Tämän lisäksi julkisilla investoinneilla luodaan erittäin osaavaa henkilöstöä, taitotietoa ja kokemusta, uusia tieteellisiä välineitä ja menetelmiä sekä verkostoja, jotka välittävät uusinta tietämystä.

Eurooppalainen tiede ja Euroopassa toimivat tutkijat ovat olleet ja ovat edelleen eturintamassa monilla aloilla. Tätä asemaa ei kuitenkaan voi pitää itsestäänselvyytenä. ▌Perinteisesti Euroopan kovimpina haastajina ovat olleet Yhdysvaltojen kaltaiset maat, mutta nyt kilpailijoiksi ovat ilmaantuneet myös Kiinan ja Intian kaltaiset talouden jättiläiset erityisesti maailman äskettäin teollistuneista osista ja ylipäätään sellaiset maat, joissa hallitukset ovat ymmärtäneet, että tutkimukseen tehdyistä investoinneista on saatavissa moninkertaisia ja runsaita tuottoja.

1.   EUROOPAN TUTKIMUSNEUVOSTO (ERC)

1.1  Periaatteet

Vaikka EU on edelleen suurin tieteellisten julkaisujen tuottaja maailmassa, ▌sillä on kokoonsa nähden verrattain vähän maailmanlaajuisesti merkittäviä osaamiskeskuksia. Lisäksi EU:ssa on laajoja alueita, jotka suoriutuvat tässä suhteessa keskimääräistä heikommin. Verrattuna Yhdysvaltoihin ja – joiltakin osin – nykyiseen Kiinaan EU:ssa noudatetaan edelleen ”hajautetun huippuosaamisen mallia”, jossa resurssit levitetään suurelle tutkijoiden ja tutkimuslaitosten joukolle. Houkuttelevien olosuhteiden luominen parhaille tutkijoille ▌ auttaa Eurooppaa parantamaan asemaansa tieteellisistä lahjakkuuksista käytävässä maailmanlaajuisessa kilpailussa.

Tutkimuksen maailmanlaajuinen toimintaympäristö kehittyy dramaattisesti ja muuttuu yhä moninapaisemmaksi, kun kasvava määrä kehittyviä maita, erityisesti Kiina, laajentaa tiedetuotantoaan. Kun EU:n ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettu osuus maailman tutkimus- ja kehitystoiminnan menoista oli vielä vuonna 2000 lähes kaksi kolmannesta, vuoteen 2013 mennessä se oli laskenut alle puoleen.

ERC tukee parhaita tutkijoita, kuten uransa alkuvaiheessa olevia lahjakkaita tutkijoita, joustavalla ja pitkäaikaisella rahoituksella, jotta he voivat jatkaa pääasiassa Euroopassa uraauurtavaa tutkimustaan, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä. ERC toimii itsenäisesti riippumattoman tieteellisen neuvoston johdolla. Tieteellisen neuvoston muodostavat arvostetut tieteenharjoittajat, insinööritieteiden edustajat ja tutkijat, joilla on vaadittava asiantuntemus ja jotka edustavat monipuolisesti eri tutkimusaloja. ERC:llä on käytettävissään laajempi osaamis- ja ideareservi kuin millään kansallisella järjestelmällä. Huippuosaaminen kehittyy, kun parhaat tutkijat ja parhaat ideat kilpailevat keskenään.

ERC:n rahoittamalla tieteen eturintamassa tehtävällä tutkimuksella on todistetusti huomattava suora vaikutus sellaisten läpimurtojen muodossa, jotka avaavat tietä uusille ja usein odottamattomille tieteellisille ja teknologisille tuloksille ja uusille tutkimusaloille. Tämä puolestaan synnyttää radikaalisti uudenlaisia ideoita, jotka tuottavat innovaatioita ja kekseliästä liiketoimintaa ja vastaavat yhteiskunnallisiin haasteisiin. ERC:llä on myös merkittävä rakenteellinen vaikutus, koska se parantaa Euroopan tutkimusjärjestelmän laatua paitsi suoraa rahoitusta saavien tutkijoiden ja toimien kautta myös laajemmin. ERC:n rahoitusta saavat hankkeet ja tutkijat toimivat inspiroivana esikuvana tieteen eturintamassa tehtävälle tutkimukselle Euroopassa ja nostavat Euroopan profiilia ja tekevät siitä koko maailman parhaiden tutkijoiden silmissä houkuttelevamman työskentelypaikan ja yhteistyökumppanin. ERC:n avustusten saajien isännöimisen tuoma arvostus saa eurooppalaiset yliopistot ja tutkimusorganisaatiot kilpailemaan siitä, kuka tarjoaa houkuttelevimmat olosuhteet huippututkijoille. Lisäksi ERC:n toiminta voi epäsuorasti auttaa niitä arvioimaan suhteellisia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja toteuttamaan uudistuksia.

▌ERC rahoittaa suhteellisen pientä prosentuaalista osuutta kaikesta eurooppalaisesta tutkimuksesta, mutta sen tieteellinen vaikutus on huomattavan▌ suuri. ERC:n tukeman tutkimustoiminnan vaikutus viittausmäärinä tarkasteltuna on keskimäärin verrattavissa maailman parhaiden tutkimusyliopistojen lukuihin. ERC:n toiminta tutkimuksen osalta on myös erittäin tuloksellista verrattuna maailman suurimpiin tutkimusrahoittajiin. ERC rahoittaa paljon eturintaman tutkimusta monilla sellaisilla tutkimusaloilla, joilla viittausmäärät ovat suurimpia, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat. Lisäksi vaikka ERC:n rahoitus on kohdistettu eturintaman tutkimukseen, se on johtanut myös huomattavaan määrään patentteja.

On siis olemassa selvää näyttöä siitä, että ehdotuspyyntöjensä kautta ERC vetää puoleensa ja rahoittaa erinomaisia ​​tutkijoita ja että ERC:n toimet tuottavat kehittyvillä tutkimusaloilla huomattavan osan maailmanlaajuisesti kaikkein merkittävimmistä ja vaikutuksiltaan suurimmista tutkimustuloksista, jotka johtavat läpimurtoihin ja merkittäviin edistysaskeliin. ERC:n avustusten saajien työ on lisäksi hyvin pitkälle monitieteistä, ja avustusten saajat tekevät yhteistyötä kansainvälisesti ja julkaisevat tuloksia avoimesti kaikilla tutkimusaloilla, myös yhteiskuntatieteissä, taiteentutkimuksessa ja humanistisissa tieteissä.

Niin ikään on jo olemassa näyttöä ERC:n apurahojen pidemmälle ulottuvista vaikutuksista tutkijoiden uraan, osaavien ▌ja tunnustettujen tutkijoiden ja tohtoreiden kouluttamiseen, eurooppalaisen tutkimuksen maailmanlaajuisen näkyvyyden ja arvostuksen lisäämiseen sekä kansallisiin tutkimusjärjestelmiin ERC:n vahvan benchmarking-roolin ansiosta. Tämä vaikutus on erityisen arvokas EU:n noudattamassa hajautetun huippuosaamisen mallissa, koska status ERC:n rahoituksen saajana voi olla tarkempi tutkimuksen laadun indikaattori kuin laitosten statukseen perustuva laatutunnustus. Tämä antaa kunnianhimoisille yksilöille, laitoksille, alueille ja maille mahdollisuuden laajentaa oma-aloitteisesti tutkimusprofiileja, joissa ne ovat erityisen vahvoja.

1.2.  Toiminta-alat

1.2.1.  Eturintaman tutkimus

ERC:n rahoittaman tutkimuksen odotetaan johtavan tietämyksen eturintamassa tapahtuvaan edistykseen, korkealuokkaisiin tieteellisiin julkaisuihin sekä suuren yhteiskunnallisen ja taloudellisen vaikutuspotentiaalin omaaviin tutkimustuloksiin. ERC asettaa selkeän ja inspiroivan tavoitteen eturintaman tutkimukselle EU:ssa, Euroopassa ja kansainvälisesti. Jotta EU:sta saataisiin tehtyä houkuttelevampi ympäristö maailman parhaille tutkijoille, ERC pyrkii kasvattamaan merkittävästi unionin osuutta julkaisuista, jotka kuuluvat maailmassa eniten viitattujen yhden prosentin joukkoon. Samoin tavoitteena on lisätä ERC:n rahoittamien huipputason tutkijoiden määrää, myös Euroopan ulkopuolelta tulevien tutkijoiden osalta.

ERC:n rahoitusta annetaan seuraavien vakiintuneiden periaatteiden mukaisesti; tieteellinen huippuosaaminen on ainoa kriteeri, jonka perusteella ERC myöntää apurahoja, ja ERC toimii alhaalta ylöspäin -periaatteella ilman ennalta määritettyjä painopisteitä.

Päälinjat

–  Pitkäaikainen rahoitus, jolla tuetaan iästä, sukupuolesta ja kotimaasta riippumatta kaikkien tutkijoiden ja heidän tutkimusryhmiensä erinomaisia ideoita uraauurtavassa tutkimuksessa, joka on riskialtista mutta mahdollisesti erittäin hyödyllistä;

–  Tilaisuuden tarjoaminen erinomaisia ideoita omaaville aloitteleville ja uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille, jotta nämä pystyvät siirtymään riippumattomiksi tutkimuksen johtajiksi, tarjoamalla asianmukaista tukea siinä kriittisessä vaiheessa, kun he ovat perustamassa tai vakiinnuttamassa omaa tutkijaryhmäänsä tai tutkimusohjelmaansa;

–  Uudet tiedemaailman työskentelytavat, avoimen tieteen lähestymistapa mukaan lukien, joiden avulla on mahdollista saada aikaan läpimurtoihin johtavia tuloksia ja jotka voivat lisätä rahoitetun tutkimuksen kaupallista ja sosiaalisiin innovaatioihin liittyvää potentiaalia;

–  Kokemusten ja parhaiden käytäntöjen jakaminen alueellisten ja kansallisten tutkimusrahoittajien kanssa huippututkijoiden tukemisen edistämiseksi ja yhteyksien luominen puiteohjelman muihin osiin, erityisesti Marie Skłodowska-Curie -toimiin;

–  Eturintaman tutkimuksen profiilin nostaminen Euroopassa ja ERC:n ohjelmien näkyvyyden lisääminen tutkijoiden parissa kaikkialla Euroopassa ja kansainvälisesti.

1.3.  Täytäntöönpano

1.3.1.  Tieteellinen neuvosto

Tieteellinen neuvosto takaa toiminnan laadun tieteellisestä näkökulmasta, ja sillä on täydet valtuudet tehdä päätökset siitä, minkä tyyppistä tutkimusta rahoitetaan.

Puiteohjelmaa täytäntöön pannessaan ja 7 artiklan mukaiset tehtävänsä suorittaakseen tieteellinen neuvosto

1)  Tieteellinen strategia:

–  vahvistaa ERC:n tieteellisen kokonaisstrategian, jossa otetaan huomioon tieteelliset mahdollisuudet sekä Euroopan tieteelliset tarpeet;

–  vahvistaa työohjelman ja kehittää ERC:n tukitoimenpiteiden yhdistelmää tieteellisen strategiansa mukaisesti;

–  vahvistaa tieteellisen strategiansa mukaisesti tarvittavat kansainvälistä yhteistyötä koskevat aloitteet, mukaan lukien julkisuustyöhön liittyvät toimet, joilla lisätään ERC:n näkyvyyttä muun maailman huippututkijoiden keskuudessa.

2)  Tieteellinen hallinnointi, seuranta ja laadunvalvonta:

–  varmistaa, että käytössä on korkealuokkainen vertaisarviointijärjestelmä, joka perustuu huipputason tieteeseen ja täysin avoimeen, oikeudenmukaiseen ja puolueettomaan ehdotusten käsittelyyn; tätä varten se vahvistaa kantoja, jotka koskevat ehdotuspyyntöjen toteutusta ja hallinnointia, arviointiperusteita ja vertaisarviointiprosesseja (mukaan lukien asiantuntijoiden valinta), vertaisarvioinnin ja ehdotusten arvioinnin menetelmiä sekä tarvittavia täytäntöönpanosääntöjä ja suuntaviivoja, joiden mukaisesti rahoitettavat ehdotukset valitaan tieteellisen neuvoston johdolla;

–  varmistaa, että ERC:n tukemien tieteen eturintamassa toteutettavien tutkimustoimien osalta asiantuntijat nimitetään ERC:n tieteellisen neuvoston ehdotuksen perusteella;

–  varmistaa, että ERC:n avustukset toteutetaan noudattaen yksinkertaisia ja avoimia menettelyjä, joissa keskeisenä lähtökohtana on huippuosaaminen ja joissa kannustetaan aloitteellisuuteen sekä yhdistetään joustavuus ja vastuuvelvollisuus seuraamalla jatkuvasti toiminnan ja toteutuksen laatua;

–  tarkastelee ja arvioi ERC:n saavutuksia ja ERC:n rahoittaman tutkimuksen laatua ja vaikutuksia sekä esittää tämän pohjalta suosituksia ja suuntaviivoja korjaavista toimenpiteistä tai tulevista toimista;

–  määrittää kannat mihin tahansa muuhun asiaan, joka vaikuttaa ERC:n toimien saavutuksiin ja vaikutuksiin sekä tehtävän tutkimuksen laatuun.

3)  Viestintä ja tiedon levittäminen:

–  nostaa ERC:n yleistä profiilia ja lisää ERC:n näkyvyyttä toteuttamalla viestintä- ja julkisuustyötoimia, mukaan lukien tieteelliset konferenssit, joilla tehdään tunnetuksi ERC:n toimia ja saavutuksia sekä ERC:n rahoittamien hankkeiden tuloksia tiedeyhteisön, keskeisten sidosryhmien ja suuren yleisön keskuudessa;

–  kuulee tarvittaessa tiedeyhteisöä, insinööritieteiden yhteisöä, tutkijayhteisöä sekä alueellisia ja kansallisia tutkimuksen rahoittajia ja muita sidosryhmiä;

–  raportoi säännöllisesti komissiolle omista toimistaan.

Tieteellisen neuvoston jäsenille maksetaan palkkio heidän hoitamistaan tehtävistä. Lisäksi heidän matka- ja oleskelukustannuksensa korvataan tarvittaessa.

ERC:n puheenjohtaja oleskelee toimikautensa ajan Brysselissä ja omistaa suurimman osan työajastaan(13) ERC:n tehtäville. Hänen palkkauksensa vastaa komission ylimmän johdon palkkausta, ja ERC:n erityinen täytäntöönpanorakenne antaa hänelle tarvittavan tuen hänen tehtäviensä suorittamiseksi.

Tieteellinen neuvosto valitsee keskuudestaan kolme varapuheenjohtajaa, jotka avustavat puheenjohtajaa tieteellisen neuvoston edustamisessa ja sen työn organisoinnissa. He voivat myös käyttää arvonimikettä ”ERC:n varapuheenjohtaja”.

Kolmelle varapuheenjohtajalle annetaan tukea sen varmistamiseksi, että heillä on käytössään riittävästi paikallista hallinnollista apua omissa laitoksissaan.

1.3.2.  ERC:n erityinen täytäntöönpanorakenne

ERC:n erityinen täytäntöönpanorakenne vastaa kaikista hallinnolliseen täytäntöönpanoon ja ohjelman toteutukseen liittyvistä seikoista ERC:n työohjelman mukaisesti. Erityisesti se toteuttaa arviointimenettelyt, vertaisarvioinnin ja valintaprosessin tieteellisen neuvoston vahvistaman strategian mukaisesti ja huolehtii avustusten taloudellisesta ja tieteellisestä hallinnoinnista. Erityinen täytäntöönpanorakenne tukee tieteellistä neuvostoa tämän kaikkien edellä mainittujen tehtävien hoitamisessa, mukaan lukien tieteellisen strategian laatiminen, toiminnan seuranta, ERC:n saavutusten tarkastelu ja arviointi sekä julkisuustyö ja viestintätoimet, antaa pääsyn tarvittaviin hallussaan oleviin asiakirjoihin ja tietoihin ja pitää tieteellisen neuvoston ajan tasalla toiminnastaan.

Jotta varmistettaisiin toimiva yhteys erityiseen täytäntöönpanorakenteeseen strategisten ja toimintaan liittyvien seikkojen osalta, tieteellisen neuvoston johto ja erityisen täytäntöönpanorakenteen johtaja pitävät säännöllisesti koordinointikokouksia.

ERC:n hallinnoinnista vastaa tähän tehtävään palkattu henkilöstö, johon voi tarvittaessa kuulua myös virkamiehiä EU:n toimielimistä. Hallinnointi käsittää ainoastaan sellaisen hallinnollisen työn, joka on tosiasiallisesti tarpeen tehokkaan hallinnon edellyttämän vakauden ja jatkuvuuden varmistamiseksi.

1.3.3.  Komission tehtävät

Täyttääkseen 6, 7 ja 8 artiklan mukaiset velvollisuutensa, ja osana omia talousarvion toteuttamiseen liittyviä velvollisuuksiaan, komissio

–  varmistaa tieteellisen neuvoston toiminnan jatkuvuuden ja jäsenten vaihtumisen ja tukee pysyvää valintalautakuntaa tieteellisen neuvoston uusien jäsenten löytämisessä;

–  varmistaa ERC:n erityisen täytäntöönpanorakenteen toiminnan jatkuvuuden sekä tehtävien ja vastuiden siirtämisen täytäntöönpanorakenteelle ottaen huomioon tieteellisen neuvoston näkemykset;

–  varmistaa, että erityinen täytäntöönpanorakenne suorittaa kaikki tehtävänsä ja velvollisuutensa;

–  nimittää erityisen täytäntöönpanorakenteen johtajan ja johdon jäsenet ottaen huomioon tieteellisen neuvoston näkemykset;

–  varmistaa, että työohjelma, täytäntöönpanomenetelmiä koskevat kannat ja tarvittavat täytäntöönpanosäännöt, mukaan lukien ehdotusten esittämistä koskevat ERC:n säännöt ja ERC:n avustussopimuksen malli, vahvistetaan määrätyssä ajassa, ottaen huomioon tieteellisen neuvoston näkemykset;

–  informoi ja kuulee säännöllisesti ja oikea-aikaisesti ohjelmakomiteaa ERC:n toimien täytäntöönpanosta;

–  seuraa tutkimuspuiteohjelman yleisestä täytäntöönpanosta vastuullisena tahona erityistä täytäntöönpanorakennetta ja arvioi sen toimintaa.

2.  MARIE SKŁODOWSKA-CURIE -TOIMET

2.1.  Periaatteet

Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia varten erittäin ammattitaitoista ja muutoskykyistä työvoimaa, joka pystyy helposti sopeutumaan nykyisiin ja tuleviin haasteisiin, kuten merkittäviin väestörakenteen muutoksiin Euroopassa, ja löytämään niihin kestäviä ratkaisuja. Huippuosaaminen edellyttää tutkijoilta valmiutta liikkua, tehdä yhteistyötä sekä levittää tietämystä muihin maihin, muille sektoreille ja muille tieteenaloille. Tarvitaan oikeanlaista tietämyksen ja osaamisen yhdistelmää, jotta kyetään ratkomaan yhteiskunnallisia haasteita ja tukemaan innovointia.

Eurooppa on tieteen voimatekijä, jolla on noin 1,8 miljoonaa tutkijaa tuhansissa yliopistoissa, tutkimuskeskuksissa ja ▌yrityksissä. On kuitenkin arvioitu, että EU:n on koulutettava ja työllistettävä vähintään miljoona uutta tutkijaa vuoteen 2027 mennessä saavuttaakseen tavoitteet, jotka on asetettu tutkimus- ja innovointi-investointien lisäämiselle. Tilanne on erityisen haastava akateemisen alan ulkopuolella (kuten teollisuus ja yritykset, pk-yritykset mukaan lukien, hallitus, kansalaisyhteiskunnan organisaatiot, kulttuurilaitokset, sairaalat jne.) ja edellyttää eri alojen yhteistyötä asianmukaisesti koulutettujen uusien tutkijoiden tuottamiseksi. EU:n onkin tehostettava toimiaan, jotta nykyistä useammat nuoret naiset ja miehet saataisiin lähtemään tutkijan uralle sekä edistettävä osallisuutta ja parempaa työn ja perhe-elämän välistä tasapainoa, jotta EU:n ulkopuolisista maista saataisiin houkuteltua tutkijoita, omat tutkijat kyettäisiin pitämään Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella työskentelevät eurooppalaiset tutkijat saataisiin takaisin Eurooppaan. Lisäksi, jotta huippuosaamista kyettäisiin levittämään nykyistä laajemmin, tutkijoiden työskentelyn edellytyksiä on parannettava koko eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) laajuisesti. Tätä varten on lujitettava yhteyksiä erityisesti eurooppalaiseen koulutusalueeseen, Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastoon (ESR+).

Näihin haasteisiin voidaan niiden systeemisen luonteen ja niiden ratkaisemiseksi tarvittavien maiden rajat ylittävien toimien takia vastata parhaiten EU:n tasolla.

Marie Skłodowska-Curie -toimissa keskitytään huippututkimukseen, ja ne toteutetaan kokonaan alhaalta ylöspäin –periaatetta noudattaen. Toimet ovat avoinna kaikille tutkimuksen ja innovoinnin aloille ja kattavat kaikki vaiheet perustutkimuksesta markkinoille saattamiseen ja innovaatiopalveluihin. Tähän sisältyvät myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimuksen soveltamisalaan kuuluvat tutkimusalat. Jos esille nousee erityisiä tarpeita ja käyttöön saadaan uusia rahoituslähteitä, Marie Skłodowska-Curie -toimissa voidaan pyrkiä luomaan yhteyksiä tiettyihin toimiin, jotka liittyvät yksittäisiin haasteisiin (mukaan lukien määritetyt missiot), tietyntyyppisiin tutkimus- ja innovointilaitoksiin tai tiettyihin maantieteellisiin paikkoihin. Näin voidaan reagoida osaamista, tutkijakoulutusta, urakehitystä ja tietämyksen jakamista koskevien vaatimusten kehittymiseen Euroopassa.

Marie Skłodowska-Curie -toimet ovat tärkein EU-tason väline, jonka avulla tutkijoita houkutellaan Euroopan ulkopuolisista maista Eurooppaan. Toimilla edistetään merkittävästi maailmanlaajuista tutkimus- ja innovointiyhteistyötä. On olemassa näyttöä siitä, että yksilö-, organisaatio- ja järjestelmätason myönteisten vaikutusten lisäksi Marie Skłodowska-Curie –toimet tuottavat vaikutuksiltaan merkittäviä ja läpimurtoihin johtavia tutkimustuloksia ja edistävät samalla merkittävästi yhteiskunnallisten ja strategisten haasteiden ratkaisemista. Pitkän aikavälin vaikutuksiin tähtäävä investoiminen ihmisiin kannattaa. Tämän osoittaa muun muassa niiden Nobel-palkinnon saajien määrä, jotka ovat aiemmin toimineet tutkijoina tai ohjaajina Marie Skłodowska-Curie -toimissa.

Marie Skłodowska-Curie -toimiin osallistuvat tutkijat, tiedeorganisaatiot ja tieteen ulkopuoliset organisaatiot kilpailevat toistensa kanssa maailmanlaajuisesti, ja toimissa luodaan ja jaetaan korkealaatuista tietämystä eri maissa, eri sektoreilla ja eri tieteenaloilla. Tämän ansiosta toimet tukevat erityisesti työllisyyttä, kasvua ja investointia edistävän sisämarkkinaohjelman ja EU:n globaalistrategian päämäärien sekä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Marie Skłodowska-Curie –toimet edesauttavat eurooppalaisen tutkimusalueen muuttamista maailmanlaajuisesti tehokkaammaksi, kilpailukykyisemmäksi ja houkuttelevammaksi. Tähän päästään keskittymällä erittäin ammattitaitoisten tutkijoiden uuteen sukupolveen ja antamalla tukea uusille kyvyille eri puolilla EU:ta ja sen ulkopuolella, myös edistämällä heidän siirtymistään ohjelman muihin komponentteihin, kuten ERC:hen ja EIT:hen. Niin ikään edistetään uuden tietämyksen ja uusien ideoiden levittämistä ja niiden soveltamista eurooppalaisiin politiikkoihin, talouteen ja yhteiskuntaan muun muassa parantamalla tiedeviestintää ja julkisuustyötä sekä helpottamalla tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välistä yhteistyötä ja noudattamalla julkaisutoiminnassa avoimen tieteen periaatetta ja tietoa koskevaa FAIR-periaatetta. Marie Skłodowska-Curie –toimilla voi olla myös vahva rakenteellinen vaikutus eurooppalaiseen tutkimusalueeseen, ja niillä voidaan edistää avoimia työmarkkinoita sekä asettaa standardeja laadukkaalle koulutukselle, houkutteleville työolosuhteille ja kaikkia tutkijoita koskevalle avoimelle, läpinäkyvälle ja ansioihin perustuvalle rekrytoinnille eurooppalaisen tutkijoiden peruskirjan ja tutkijoiden palvelukseen ottamisen käytännesääntöjen mukaisesti.

2.2.  Toiminta-alat

2.2.1.  Huippuosaamisen edistäminen maiden, sektorien ja tieteenalojen rajojen yli ulottuvan tutkijoiden liikkuvuuden avulla

EU:n on säilytettävä asemansa huipputason tutkimuksen tyyssijana ja sitä kautta kiinnostavana työskentely-ympäristönä lupaavimpien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden silmissä heidän uransa kaikissa vaiheissa. Tämä voidaan saavuttaa mahdollistamalla tutkijoiden ja tutkimustyöhön liittyvän henkilöstön liikkuvuus ja yhteistyö eri maiden, sektorien ja tieteenalojen välillä siten, että he voivat hyötyä korkealaatuisesta koulutuksesta ja laadukkaista uramahdollisuuksista. Tämä helpottaa myös uravalintoja, joiden myötä siirrytään yliopistoista muille aloille ja päinvastoin, ja edistää yrittäjyyttä.

Päälinjat

–  Liikkuvuuskokemusten tarjoaminen parhaimmille tai lupaavimmille tutkijoille Euroopassa tai sen ulkopuolella kansalaisuudesta riippumatta huipputason tutkimuksen tekemistä sekä osaamisen ja urataitojen kehittämistä varten sekä verkostojen luomiseksi yliopistomaailmassa ja muilla aloilla (tutkimusinfrastruktuurit mukaan lukien).

2.2.2.  Uusien taitojen edistäminen tutkijoiden huipputason koulutuksella

EU tarvitsee vahvaa, muutoskykyistä ja luovaa työvoimaa, jolla on oikeanlainen yhdistelmä taitoja, jotta kyetään vastaamaan työmarkkinoiden tuleviin tarpeisiin, innovoimaan ja muuntamaan tietämys ja ideat taloudellista ja sosiaalista hyötyä tuottaviksi tuotteiksi ja palveluiksi. Tämä voidaan saavuttaa kouluttamalla tutkijoita ja kehittämällä edelleen heidän tutkimusydinkompetenssejaan sekä parantamalla nk. siirrettäviä taitoja, kuten luovaa, vastuullista, yhteiskunnalle avointa ja yrittäjähenkistä ajattelutapaa ja tietoisuutta kestävästä kehityksestä. Näin tutkijat pystyvät vastaamaan nykyisiin ja tuleviin globaaleihin haasteisiin ja parantamaan uranäkymiään ja innovointipotentiaaliaan.

Päälinjat

–  Koulutusohjelmat, joiden tarkoituksena on antaa tutkijoille erilaisia taitoja, jotka ovat tärkeitä nykyisten ja tulevien globaalien haasteiden kannalta.

2.2.3.  Henkilöresurssien ja taitojen kehittämisen tukeminen koko eurooppalaisella tutkimusalueella

Jotta voidaan edistää huippuosaamista, tehostaa yhteistyötä tutkimusta harjoittavien organisaatioiden välillä ja saada aikaan myönteisiä rakenteellisia vaikutuksia, Euroopan tutkimusalueella on varmistettava korkealuokkaiset koulutus- ja mentorointistandardit, laadukkaat työolosuhteet ja tutkijoiden toimivat urakehitysmahdollisuudet. Tarvittaessa ja jos tutkimustulokset osoittavat sen aiheelliseksi, tutkijoita on tuettava päälinjojen puitteissa, jotta he voivat palata alkuperämaahansa unionissa tai unioniin. Näin voidaan nykyaikaistaa ja parantaa tutkijakoulutusohjelmia ja -järjestelmiä sekä lisätä tutkimuslaitosten maailmanlaajuista houkuttelevuutta.

Päälinjat

–  Koulutusohjelmat, joilla edistetään huippuosaamista ja levitetään parhaita käytäntöjä instituutioiden, tutkimusinfrastruktuurien ja tutkimus- ja innovointijärjestelmien välillä;

–  Alojen sisäinen ja alojen välinen yhteistyö sekä tietämyksen tuottaminen ja levittäminen EU:ssa ja yhdessä EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

2.2.4.  Synergioiden parantaminen ja edistäminen

Synergioita on kehitettävä edelleen EU-tason, alueellisten ja kansallisten tutkimus- ja innovaatiojärjestelmien ja -ohjelmien välillä. Tämä voidaan saavuttaa erityisesti siten, että toiminta on synergistä ja täydentävää suhteessa Horisontti Eurooppa -puiteohjelman muihin osiin, kuten Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttiin (EIT) ja muihin EU:n ohjelmiin, erityisesti Erasmukseen ja ESR+:aan, muun muassa huippuosaamismerkin käytön kautta.

Päälinjat

–  Koulutusohjelmat ja vastaavat tutkijanuran kehittämiseen liittyvät toimet, joita tuetaan täydentävien julkisten tai yksityisten rahoituslähteiden avulla alueellisella, kansallisella tai EU:n tasolla.

2.2.5.  Julkisuustyön edistäminen

Tietoa ohjelman toimista on lisättävä ja tutkijoiden julkista arvostusta on parannettava kaikkialla EU:ssa ja sen ulkopuolella, jotta voidaan nostaa Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti, luoda selkeämpi kuva siitä, miten tutkijoiden työ vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen elämään, ja kannustaa nuoria lähtemään tutkijan uralle. Tähän voidaan päästä työskentelemällä avoimen tieteen periaatteen mukaisesti, jonka ansiosta tietämystä ja käytäntöjä levitetään ja hyödynnetään paremmin. Myös kansalaisten tieteellä voisi olla oma roolinsa.

Päälinjat

–  Julkisuustyöhön liittyvät aloitteet, joiden tavoitteena on lisätä kiinnostusta tutkijan uraa kohtaan erityisesti nuorten keskuudessa heidän taustastaan riippumatta;

–  Edistämistoimet, joilla nostetaan Marie Skłodowska-Curie -toimien profiilia maailmanlaajuisesti ja lisätään toimien näkyvyyttä ja ihmisten tietoisuutta niistä;

–  Tietämyksen levittäminen ja koonti eri hankkeiden välisen yhteistyön, kansallisten yhteyspistehankkeiden ja muiden verkostoitumistoimien, kuten alumnipalvelujen avulla.

3.  TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIT

3.1.  Periaatteet

Modernit tutkimusinfrastruktuurit tarjoavat keskeisen tärkeitä palveluja tutkimus- ja innovointiyhteisöille, ja niillä on sen vuoksi keskeinen rooli tietämyksen rajojen laajentamisessa ja perustan luomisessa tutkimus- ja innovointitoimille, joilla tartutaan maailmanlaajuisiin haasteisiin ja kehitetään teollisuuden kilpailukykyä. Tukemalla tutkimusinfrastruktuureja EU:n tasolla voidaan saada parannusta tämänhetkiseen tilanteeseen, jossa todellisuutta ovat toisistaan irralliset kansalliset ja alueelliset tutkimusinfrastruktuurit ja tieteellisen huippuosaamisen ”taskut”, ja näin vahvistaa eurooppalaista tutkimusaluetta sekä lisätä ▌tietämyksen liikkumista siilojen välillä. Tieteen kehitys on yhä suuremmassa määrin riippuvainen tutkimusinfrastruktuurien ja teollisuuden yhteistyöstä, jonka puitteissa kehitetään tarvittavia, keskeisiin kehitystä vauhdittaviin uusiin teknologioihin ja muihin uusin teknologioihin perustuvia instrumentteja.

Yleistavoitteena on saada Euroopalle kestävät maailmanluokan tutkimusinfrastruktuurit, jotka ovat avoimesti kaikkien eurooppalaisten ja Euroopan ulkopuolisten tutkijoiden käytettävissä ja joiden potentiaali saada aikaan tieteellisiä edistysaskeleita ja innovaatioita käytetään täysimääräisesti hyväksi. Keskeisiä tavoitteita ovat tutkimus- ja innovointiekosysteemin hajanaisuuden vähentäminen, toiminnan päällekkäisyyksien välttäminen ja tutkimusinfrastruktuurien rakenteen, kehittämisen, saavutettavuuden ja käytön parempi koordinointi – EAKR-rahoitteiset infrastruktuurit mukaan lukien. On olennaisen tärkeää tukea kaikkien eurooppalaisten tutkijoiden vapaata pääsyä tutkimusinfrastruktuureihin ja – muun muassa eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen kautta – parempaa pääsyä digitaalisiin tutkimusresursseihin. Tämä edellyttää erityisesti avoimen tieteen ja avoimen datan periaatteiden käytön edistämistä.

On tärkeää myös parantaa tutkimusinfrastruktuurien pitkän tähtäimen kestävyyttä, koska ne yleensä toimivat useiden vuosikymmenten ajan ja niiden olisi näin ollen laadittava suunnitelmat jatkuvan ja vakaan tuen varmistamiseksi.

EU:n on myös reagoitava lahjakkuuksista käytävän maailmanlaajuisen kilpailun nopeaan kovenemiseen houkuttelemalla EU:n ulkopuolisten maiden tutkijoita työskentelemään korkealuokkaisissa eurooppalaisissa tutkimusinfrastruktuureissa. Tärkeänä tavoitteena on myös Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn ja innovointivalmiuksien parantaminen tukemalla tutkimusinfrastruktuurien ja niiden käyttäjien kannalta olennaisia avainteknologioita ja -palveluja ja parantamalla näin edellytyksiä tuottaa innovatiivisia ratkaisuja.

Aiemmat puiteohjelmat ovat edistäneet huomattavasti kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tehokkaampaa ja tuloksellisempaa käyttöä. Lisäksi niiden puitteissa on kehitetty yhdessä Euroopan tutkimusinfrastruktuurien strategiafoorumin (ESFRI) kanssa johdonmukainen ja strategialähtöinen lähestymistapa yleiseurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja koskevaa päätöksentekoa varten. Tämä strateginen lähestymistapa on tuottanut selkeitä hyötyjä: on muun muassa kyetty vähentämään toimien päällekkäisyyksiä resurssien tehokkaamman kokonaiskäytön kautta sekä standardoimaan prosesseja ja menettelyjä. Tutkijoiden liikkuvuudella on keskeinen merkitys tutkimusinfrastruktuurien käytön helpottamisen kannalta, ja tämän vuoksi olisi harkittava kansallisten ja Euroopan tasoisten liikkuvuusjärjestelmien synergioita.

EU:n tukema toiminta tuottaa lisäarvoa seuraavilla tavoilla: yhdistämällä ja optimoimalla Euroopan nykyisiä tutkimusinfrastruktuureja sen lisäksi, että kehitetään uusia, yleiseurooppalaisella tasolla merkittäviä ja tuloksellisia tutkimusinfrastruktuureja; varmistamalla toistensa kaltaisten tutkimusinfrastruktuurien yhteistyö käyttäjäyhteisöihin vaikuttavien strategisten kysymysten osalta; perustamalla eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut (EOSC), jotka toimivat tehokkaana, skaalattavissa olevana ja kestävänä ympäristönä datalähtöiselle tutkimukselle; liittämällä yhteen kansallisia ja alueellisia tutkimus- ja koulutusverkostoja; parantamalla suurikapasiteettista verkkoinfrastruktuuria, jota voidaan käyttää suurten datamäärien käsittelyyn ja jonka kautta voidaan hyödyntää digitaalisia resursseja yli valtioiden ja tutkimusalojen rajojen, ja turvaamalla tällaisen infrastruktuurin toiminta; edistämällä hajautettujen tutkimusinfrastruktuurien yleiseurooppalaista kattavuutta, myös tutkimustiedon vertailemiseksi eri maiden välillä esim. yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä ja ympäristöalalla; edistämällä tutkimusinfrastruktuurien yhteentoimivuutta; tehostamalla ja vahvistamalla tiedonvaihtoa ja ammattitaitoisten henkilöresurssien koulutusta; edistämällä olemassa olevien maailmanluokkaisten yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien käyttöä ja tarvittaessa parantamalla niitä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa; poistamalla esteitä, jotka estävät parhaiden tutkimusryhmien pääsyn Euroopan parhaisiin tutkimusinfrastruktuuripalveluihin; parantamalla tutkimusinfrastruktuurien innovaatiopotentiaalia keskittyen ennen kaikkea teknologian kehittämiseen ja yhteistyössä toteutettavaan innovointiin sekä tutkimusinfrastruktuurien käytön lisäämiseen teollisuudessa.

Lisäksi EU:n tutkimusinfrastruktuurien kansainvälistä ulottuvuutta on vahvistettava tiivistämällä yhteistyötä kansainvälisten tutkimusinfrastruktuurien kanssa ja edistämällä kansainvälistä osallistumista eurooppalaisiin tutkimusinfrastruktuureihin niin, että tästä saadaan molemminpuolista hyötyä.

Toimet tukevat myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista muun muassa seuraavien tavoitteiden osalta: tavoite 3 – terveen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen; tavoite 7 – kohtuuhintainen ja puhdas energia; tavoite 9 – teollisuus, innovaatiot ja infrastruktuuri; tavoite 13 – ilmastotoimet.

3.2.  Toiminta-alat

3.2.1.  Euroopan tutkimusinfrastruktuuriympäristön lujittaminen ja kehittäminen

ESFRI:n yksilöimien tutkimusinfrastruktuurien ja muiden yleiseurooppalaisella tasolla merkittävien maailmanluokkaisten tutkimusinfrastruktuurien perustaminen, toiminta ja pitkän aikavälin kestävyys ovat olennaisen tärkeitä, jotta EU voisi säilyttää johtavan aseman tieteen eturintamassa tehtävässä tutkimuksessa, tutkijoiden koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa, tietämyksen luomisessa ja käytössä sekä teollisuuden kilpailukyvyssä.

Eurooppalaisista avoimen tieteen pilvipalveluista olisi kehitettävä tehokas ja kattava jakelukanava tutkimusinfrastruktuuripalveluille, ja niiden olisi tarjottava Euroopan tutkimusyhteisöille seuraavan sukupolven datapalvelut tutkimusalan massadatan (big data) haravointia, tallentamista, käsittelyä (esimerkiksi analyysit, simulointi, visualisointipalvelut) ja jakamista varten FAIR-periaatteiden mukaisesti. Avoimen tieteen pilvipalvelujen olisi myös tarjottava Euroopan tutkijoille pääsy valtaosaan tutkimusinfrastruktuurien luomasta ja keräämästä datasta sekä mahdollisuudet käyttää suurteholaskentaresursseja ja eksa-luokan resursseja, mukaan lukien Euroopan datainfrastruktuurin (EDI)(14) puitteissa käyttöön otetut resurssit.

Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko yhdistää toisiinsa tutkimusinfrastruktuureja ja -resursseja ja tarjoaa etäyhteydet niihin mahdollistamalla yhteenliitettävyyden yliopistojen, tutkimuslaitosten sekä tutkimus- ja innovaatioyhteisöjen välillä EU:n tasolla. Lisäksi se mahdollistaa kansainväliset yhteydet kumppaniverkostojen kanssa maailmanlaajuisesti.

Päälinjat

–  Yleiseurooppalaiset tutkimusinfrastruktuurit, niiden elinkaari ja uusien tutkimusinfrastruktuurien suunnittelu; tutkimusinfrastruktuurien valmistelu- ja käyttöönottovaihe, varhaisvaiheen toiminta; täydentävyys suhteessa muihin rahoituslähteisiin rakennerahastoista tuettujen tutkimusinfrastruktuurien yhteydessä sekä tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin parantaminen ja optimointi yksinkertaistamalla ESFRI:n Landmark-tavoitteiden ja muiden yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien seurantakäytäntöä ja edistämällä yleiseurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien palvelusopimusten käyttöönottoa sekä tutkimusinfrastruktuurien kehittämistä, fuusioita, yleiseurooppalaista kattavuutta tai käytöstä poistamista;

–  Eurooppalaiset avoimen tieteen pilvipalvelut. Tähän sisältyvät: käyttökanavan skaalattavuus ja kestävyys; Euroopan, kansallisten, alueellisten ja eri instituutioiden resurssien tuloksekas yhteenliittyminen yhteistyössä jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden kanssa; pilvipalvelun kehittäminen teknisesti ja toimintapolitiikan kannalta siten, että voidaan vastata uusiin tutkimustarpeisiin ja -vaatimuksiin (esimerkiksi arkaluontoisten datajoukkojen käyttö ja sisäänrakennettu yksityisyyden suoja); datayhteentoimivuus ja FAIR-periaatteiden noudattaminen; laaja käyttäjäkunta;

–  Yleiseurooppalainen tutkimus- ja koulutusverkko, joka tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja ja Euroopan datainfrastruktuuria ja mahdollistaa suurteholaskennan palvelut/datapalvelut pilvipohjaisessa ympäristössä, joka kykenee suoriutumaan erittäin suurista datajoukoista ja mittavista laskentaprosesseista.

3.2.2.  Tutkimusinfrastruktuurien avaaminen, yhdentäminen ja yhteenliittäminen

Tutkimuksen toimintaympäristöä voidaan parantaa varmistamalla, että kaikilla eurooppalaisilla tutkijoilla on avoin pääsy keskeisiin kansainvälisiin, kansallisiin ja alueellisiin tutkimusinfrastruktuureihin, ja yhdentämällä tarvittaessa infrastruktuurien palveluja niin, että käyttöehtoja yhdenmukaistetaan, palvelujen tarjontaa parannetaan ja laajennetaan ja pyritään saamaan aikaan yhteinen kehittämisstrategia korkean teknologian komponenttien ja kehittyneiden palvelujen kehittämiseksi innovointitoimien avulla.

Päälinjat

–  Verkostot, jotka saattavat yhteen tutkimusinfrastruktuurien kansallisia ja alueellisia rahoittajia, jotta nämä voisivat rahoittaa yhdessä tutkijoiden pääsyä muiden maiden infrastruktuureihin;

–  Tutkimusinfrastruktuurien yleiseurooppalaiset, kansalliset ja alueelliset verkostot, joiden avulla voidaan vastata globaaleihin haasteisiin, jotka liittyvät infrastruktuurien käyttömahdollisuuksien tarjoamiseen tutkijoille sekä tutkimusinfrastruktuurien palvelujen yhdenmukaistamiseen ja parantamiseen.

3.2.2 a  Eurooppalaisten tutkimusinfrastruktuurien innovointipotentiaali ja innovoinnin ja koulutuksen alan toimet

Innovoinnin edesauttamiseksi sekä tutkimusinfrastruktuureissa että teollisuudessa edistetään teollisuuden kanssa tehtävää tutkimus- ja kehitysyhteistyötä unionin valmiuksien ja teollisuuden kysynnän kehittämiseksi tieteellisten instrumenttien valmistuksen kaltaisilla korkean teknologian aloilla. Lisäksi teollisuutta kannustetaan käyttämään tutkimusinfrastruktuureja esimerkiksi kokeellisina testauslaitoksina tai osaamiskeskuksina. Tutkimusinfrastruktuurien kehittäminen ja käyttäminen edellyttää niiden johtajilta, tutkijoilta, insinööreiltä ja teknikoilta sekä käyttäjiltä asianmukaisia taitoja. Tätä varten unionin rahoituksella tuetaan yleiseurooppalaista etua palvelevia tutkimusinfrastruktuureja hallinnoivan ja operoivan henkilöstön koulutusta, henkilöstön ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa laitosten välillä sekä riittävien henkilöresurssien hankkimista keskeisillä aloilla, mikä kattaa myös uudet erityiset opetussuunnitelmat. Synergiavaikutusta Marie Skłodowska-Curie -toimien kanssa edistetään.

Päälinjat

–  Yhdennetyt tutkimusinfrastruktuuriverkostot, joiden avulla valmistellaan ja toteutetaan yhteistä teknologian kehittämistä ja tieteellisiä instrumentteja koskevaa strategiaa/etenemissuunnitelmaa.

–  Yleiseurooppalaista etua palvelevia tutkimusinfrastruktuureja hallinnoivan ja operoivan henkilöstön koulutus.

3.2.2 b  Euroopan tutkimusinfrastruktuuripolitiikan ja kansainvälisen yhteistyön tehostaminen

Tuki on tarpeen, jotta eri poliittisilla päättäjillä, rahoituselimillä tai neuvoa-antavilla ryhmillä, kuten ESFRI:llä, olisi valmiudet toimia yhdenmukaisesti kehitettäessä ja pantaessa täytäntöön johdonmukaista ja kestävää pitkän aikavälin eurooppalaista tutkimusinfrastruktuuristrategiaa.

Samoin strategisen kansainvälisen yhteistyön mahdollistaminen vahvistaa Euroopan tutkimusinfrastruktuurien asemaa kansainvälisesti ja varmistaa niiden maailmanlaajuisen verkottumisen, yhteentoimivuuden ja toimintamahdollisuudet.

Päälinjat

–  Tutkimusinfrastruktuurien kartoittaminen, seuranta ja arviointi EU:n tasolla sekä toimintapolitiikkaa koskevat selvitykset, viestintä- ja koulutustoimet, kansainväliset tutkimusinfrastruktuureihin liittyvät strategiset yhteistyötoimet sekä alan politiikasta vastaavien ja neuvoa-antavien elinten erityistoimet.

II PILARI

MAAILMANLAAJUISET HAASTEET JA EUROOPAN TEOLLISUUDEN KILPAILUKYKY

EU on monien haasteiden edessä, joista osa on myös globaaleja haasteita. Ongelmat ovat hyvin laajoja ja monimutkaisia, niihin on puututtava yhdessä riittävin, hyvin koulutetuin ja taitavin henkilöresurssein ja niiden ratkaisemiseksi tarvitaan riittävästi taloudellisia resursseja ja oikeasuhteisia toimia. Nämä ovat aloja, joilla EU:n on toimittava yhdessä älykkäästi, joustavasti ja yhtenäisesti kaikkien EU:n kansalaisten hyödyksi ja heidän hyvinvointinsa takia.

Yhdenmukaistamalla toimet muiden maiden ja alueiden kanssa Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman, kestävän kehityksen tavoitteiden ja Pariisin ilmastosopimuksen viitoittaman ▌kansainvälisen yhteistyön puitteissa saadaan suurempia vaikutuksia. Molemminpuoliseen etuun perustuen eri puolilla maailmaa sijaitsevia yhteistyökumppaneita kehotetaan liittymään EU:n toimintaan erottamattomana osana kestävään kehitykseen tähtäävää tutkimusta ja innovointia.

Tutkimus ja innovointi ovat kestävän ja osallistavan kasvun sekä teknologian ja teollisuuden kilpailukyvyn keskeisiä tekijöitä. Ne auttavat löytämään ratkaisuja nykyisiin ja tuleviin ongelmiin, jotta voidaan purkaa mahdollisimman pian taloudellisen kehityksen, luonnonvarojen kasvavan käytön ja lisääntyvien yhteiskunnallisten haasteiden nykyinen yhteennivoutuminen, joka on kielteinen ja vaarallinen suuntaus. Näin haasteet muutetaan uusiksi liiketoimintamahdollisuuksiksi ja nopeiksi yhteiskunnallisiksi eduiksi.

EU hyötyy tiedon, teknologian ja teollisuuden käyttäjänä ja tuottajana, kun se näyttää miten nykyaikainen teollistunut, kestävä, osallistava, luova, elinvoimainen, avoin ja demokraattinen yhteiskunta ja talous voivat toimia ja kehittyä. Lisääntyviä taloudellisia, ympäristöön liittyviä ja yhteiskunnallisia esimerkkejä tulevaisuuden kestävästä ▌taloudesta edistetään ja vahvistetaan seuraavilta osin: terveys ja hyvinvointi kaikille; kestävät, luovat ja osallistavat ▌yhteiskunnat; kansalaisturvallisuuden vahvistamat yhteiskunnat; saatavilla oleva puhdas energia ja liikkuvuus; digitalisoitunut talous ja yhteiskunta; monitieteinen ja luova teollisuus; avaruuteen liittyvät tai meri- tai maapohjaiset ratkaisut; toimiva biotalous, elintarvike- ja ravitsemusratkaisut mukaan lukien; luonnonvarojen kestävä käyttö, ympäristönsuojelu, ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen. Nämä kaikki tuottavat vaurautta Eurooppaan ja tarjoavat laadukkaampia työpaikkoja. Teollisuuden muutos ja EU:n innovatiivisten teollisuuden arvoketjujen kehittäminen on ratkaisevan tärkeää.

Uudet teknologiat vaikuttavat käytännössä kaikkiin toimintapolitiikan aloihin. Jokaista teknologiaa kohden on usein olemassa yhdistelmä yhteiskunnallisia ja taloudellisia mahdollisuuksia, tehokkuus- ja laatumahdollisuuksia, mahdollisuuksia parantaa hallintoa ja työllisyys- ja koulutusvaikutuksia, mutta myös mahdollisia riskejä turvallisuuden, yksityisyyden ja etiikan kannalta. Näin ollen teknologiapolitiikka edellyttää etujen kokonaisvaltaista punnitsemista sekä monialaista yhteistyötä ja strategista suunnittelua.

Tutkimus ja innovointi ryhmitellään tässä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman pilarissa yhdennettyihin, siiloihin jakamattomiin laajoihin toimintakokonaisuuksiin. Aloihin keskittymisen sijasta investoinneilla pyritään järjestelmämuutoksiin yhteiskunnassamme ja taloudessamme kestävyyden näkökulmasta. Tämä edellyttää sitä, että kaikki toimijat, sekä yksityiset että julkiset, osallistuvat yhteistyössä tutkimuksen ja innovoinnin suunnitteluun ja luomiseen niin, että yhdistetään loppukäyttäjät, tutkijat, teknologiat, tuottajat, innovaattorit, yritykset, opettajat, poliittiset päättäjät, kansalaiset ja kansalaisjärjestöt. Siksi mitään ▌klustereista ei ole tarkoitettu vain yhdelle toimijaryhmälle ja kaikkien toimien toteutus hoidetaan pääasiassa tutkimuksen ja innovoinnin yhteistyöhankkeilla, jotka valitaan kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen perusteella.

Maailmanlaajuisiin haasteisiin puuttumisen lisäksi klustereiden toimilla kehitetään ja sovelletaan ▌keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita ja uusia teknologioita (joko digitaalisia tai ei) osana yhteistä strategiaa EU:n teollisuuden ja yhteiskuntien johtoaseman edistämiseksi. Tarvittaessa tähän käytetään EU:n avaruuspohjaisia tietoja ja palveluita. Tämä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman pilari kattaa kaikki TRL-tasot kahdeksaan saakka rajoittamatta unionin kilpailulainsäädännön soveltamista.

Toimilla luodaan uutta tietoa ja kehitetään teknologisia ja ei-teknologisia ratkaisuja, siirretään teknologiaa laboratoriosta markkinoille ja kehitetään sovelluksia, esimerkiksi pilottituotantolinjoja ja demonstrointitoimia; ne sisältävät toimenpiteitä, joilla edistetään markkinoille saattamista ja tehostetaan yksityisen sektorin sitoutumista, ja standardointitoimien kannustimia unionissa. Teknologiat edellyttävät kriittisen massan eurooppalaisia tutkijoita ja teollisuutta maailman johtavien ekosysteemien luomiseksi, joihin kuuluu moderneja teknologiainfrastruktuureja esim. testausta varten. Synergia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman muiden osien ja EIT:n sekä muiden ohjelmien kanssa maksimoidaan.

Klusterit edistävät täysin uusien innovaatioiden nopeaa käyttöönottoa EU:ssa monenlaisilla sisäänrakennetuilla toimilla, kuten viestintä, levittäminen ja hyödyntäminen, sekä standardoinnilla ja tukemalla muita kuin teknisiä innovaatioita ja innovatiivisella toteutuksella. Näin edistetään innovointia tukevia yhteiskunnallisia ja sääntelyyn liittyviä olosuhteita sekä markkinaolosuhteita, kuten innovaatiosopimuksia. Tutkimus- ja innovointitoimista peräisin olevista innovatiivisista ratkaisuista pyritään aikaansaamaan julkisille ja yksityisille sijoittajille sekä muihin asiaa koskeviin EU:n ja kansallisiin ja alueellisiin ohjelmiin soveltuvia jatkumoja. Tässä yhteydessä kehitetään synergioita Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kolmannen pilarin kanssa.

Sukupuolten tasa-arvo on olennainen tekijä kestävän talouskasvun saavuttamiseksi. Tästä syystä sukupuolinäkökulma on tärkeää sisällyttää kaikkiin maailmanlaajuisiin haasteisiin.

1.   ”TERVEYS”-KLUSTERI

1.1  Periaatteet

EU:n sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaan jokaisella on oikeus ajoissa annettavaan kohtuuhintaiseen, ehkäisevään, hoitavaan, turvalliseen ja laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Tämä korostaa EU:n sitoutumista YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin, joilla pyritään takaamaan vuoteen 2030 mennessä yleismaailmallinen ja kattava terveydenhuolto kaikille ja kaikenikäisille niin, että kukaan ei jää sen ulkopuolelle ja ennalta ehkäistävissä olevat kuolemantapaukset voidaan välttää.

Terve väestö on elintärkeä vakaalle, kestävälle ja osallistavalle yhteiskunnalle, ja terveydenhuollon parantaminen on ratkaisevan tärkeää köyhyyden vähentämisessä, ikääntyvän eurooppalaisen yhteiskunnan tarpeisiin vastaamisessa, yhteiskunnallisen edistyksen ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä talouskasvun lisäämisessä. OECD:n mukaan elinajanodotteen noustessa 10 prosentilla talous kasvaa 0,3–0,4 prosenttia vuodessa. Elinajanodote EU:ssa on kasvanut 12 vuodella EU:n perustamisesta lähtien, koska ihmisten elämänlaatu, ympäristö, koulutus ja terveydenhuolto ovat parantuneet merkittävästi. Vuonna 2015 keskimääräinen elinajanodote syntyessä oli EU:ssa 80,6 vuotta verrattuna globaaliin elinajanodotteeseen, joka on 71,4 vuotta. Viime vuosina elinajanodote on EU:ssa kasvanut keskimäärin kolmella kuukaudella joka vuosi. Tästä huolimatta elinajanodotteessa voidaan todeta sosiaalisia ja sukupuoleen perustuvia eroja yksittäisten ryhmien ja eri Euroopan maiden välillä.

Terveyden tutkimus ▌ja innovaatiot ovat olleet tässä merkittävässä osassa, samoin kuin terveys- ja hoitoalan tuottavuuden ja laadun parantamisessa. EU:lla on kuitenkin edelleen edessään uusia, äskettäin syntyneitä tai jatkuvia haasteita, jotka uhkaavat sen kansalaisia ja kansanterveyttä, terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyyttä sekä terveys- ja hoitoalan kilpailukykyä. Tärkeimpiä terveyshaasteita EU:ssa ovat seuraavat: terveys- ja hoitoalan palveluiden saatavuus ja kohtuuhintaisuus; tehokkaan terveyden edistämisen ja tautien ehkäisemisen puute; tarttuvien tautien lisääntyminen; syöpätapausten lisääntyminen; mielenterveysongelmien lisääntyminen; mikrobilääkeresistenssin leviäminen ja tarttuvien epidemioiden puhkeaminen; lisääntynyt ympäristön saastuminen; maiden sisällä ja niiden välillä olevat terveyserot, jotka vaikuttavat suhteettomasti heikommassa asemassa tai haavoittuvassa elämänvaiheessa oleviin ryhmiin; terveysriskien ja köyhyyteen liittyvien tekijöiden havaitseminen, ymmärtäminen, valvonta, ehkäiseminen ja lieventäminen yhteiskuntien, kaupunkien, maaseudun ja luonnonympäristön muuttuessa nopeasti; väestörakenteen muuttuminen, ikääntymiseen liittyvät kysymykset ja EU:n terveydenhuoltojärjestelmien lisääntyvät kustannukset ▌sekä Euroopan terveys- ja hoitoalan lisääntyvä paine säilyttää kilpailukykynsä kehittämällä terveysalaan liittyvää innovointia markkinoille tuleviin ▌globaaleihin toimijoihin nähden. Rokotekriittisyys voi myös heikentää immuniteettia tietyissä väestöryhmissä.

Nämä terveyshaasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia. Ne edellyttävät monitieteellistä, teknistä ja ei-teknistä, monialaista ja kansainvälistä yhteistyötä. Tutkimus- ja innovointitoimilla luodaan läheiset yhteydet keksimiseen liittyvän, kliinisen, translationaalisen, epidemiologisen, eettisen, ympäristöön liittyvän ja sosioekonomisen tutkimuksen välille sekä sääntelytieteeseen. Niissä käsitellään täyttämättömiä kliinisiä tarpeita, kuten harvinaiset ja vaikeasti hoidettavat sairaudet (esimerkiksi syövät ja erityisesti lasten syövät ja keuhkosyöpä). Niissä yhdistetään korkeakoulujen, alan ammattilaisten, sääntelyelinten ja teollisuuden osaaminen ja edistetään niiden yhteistyötä terveydenhuoltopalvelujen, sosiaalipalvelujen, potilaiden, poliittisten päättäjien ja kansalaisten kanssa vipuvaikutuksen saamiseksi julkisesta rahoituksesta ja sen varmistamiseksi, että tulokset hyödynnetään kliinisessä käytännössä sekä terveydenhuoltojärjestelmissä ottaen huomioon terveydenhuoltojärjestelmien rakennetta ja rahoitusta koskeva jäsenvaltioiden toimivalta. Niissä hyödynnetään täysimääräisesti eturintaman tutkimusta genomiikan ja muun multiomiikan alalla, yksilöllisen lääketieteen progressiivista käyttöönottoa, mikä on olennaista monien ei-tarttuvien tautien hoidon kannalta, sekä terveys- ja hoitoalan digitalisointia.

Tutkimuksella ja innovoinnilla edistetään strategista yhteistyötä EU:n ja kansainvälisellä tasolla, sillä näin voidaan yhdistää asiantuntemus, kyvyt ja resurssit, joita tarvitaan tuotevariointi-, nopeus- ja mittakaavaetujen luomiseksi, synergioiden hyödyntämiseksi, päällekkäisyyksien välttämiseksi sekä odotettujen etujen ja taloudellisten riskien jakamiseksi. Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa edistetään terveyden tutkimuksen ja innovaatioiden synergioita erityisesti Euroopan sosiaalirahaston plus -kokonaisuuden terveysalan toimintalohkon kanssa.

Digitaaliset terveyspalvelut ovat luoneet monia mahdollisuuksia ratkaista hoivapalveluihin liittyviä ongelmia ja käsitellä muita ikääntyvään yhteiskuntaan liittyviä uusia ongelmia. Digitalisaation tarjoamia mahdollisuuksia olisi hyödynnettävä täysimääräisesti terveydenhuolto- ja hoitoalalla vaarantamatta oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaan. Sairauksien diagnosointiin ja hoitoon on kehitetty digitaalisia laitteita ja ohjelmistoja, joilla voidaan lisäksi helpottaa omahoitoa, myös kroonisten sairauksien osalta. Digitaalisia teknologioita käytetään yhä enemmän myös lääketieteellisessä koulutuksessa. Lisäksi niiden avulla potilaiden ja muiden terveydenhuoltopalvelujen käyttäjien saataville voidaan tuoda terveyttä koskevia tietoja sekä jakaa ja tuottaa tällaisia tietoja.

Tähän maailmanlaajuiseen haasteeseen liittyvillä tutkimus- ja innovointitoimilla kehitetään tietopohjaa, hyödynnetään olemassa olevaa tietoa ja teknologioita, vakiinnutetaan ja luodaan tutkimus- ja innovointikapasiteettia ja kehitetään ratkaisuja, joita tarvitaan tehokkaampaan terveyden edistämiseen ja tautien integroituun ehkäisemiseen, diagnostisointiin, seurantaan, hoitoon, kuntoutukseen ja parantamiseen sekä (pitkäaikais- ja palliatiiviseen) hoitoon. Tutkimustulosten pohjalta laaditaan toimintasuosituksia, jotka välitetään asiaankuuluville sidosryhmille. Terveydenhuollon tulosten parantaminen puolestaan lisää hyvinvointia ja elinajanodotetta, terveellistä ja aktiivista elämää, elämänlaatua ja ▌tuottavuutta, terveitä elinvuosia sekä terveys- ja hoitoalan järjestelmien kestävyyttä. Asetuksen 14 ja 15 artiklan, Euroopan unionin peruskirjan sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen mukaisesti erityistä huomiota kiinnitetään eettisiin kysymyksiin, ihmisarvon suojelemiseen, sukupuoli- ja etnisiin kysymyksiin sekä heikommassa ja haavoittuvassa asemassa oleviin ihmisiin.

Vastaamalla tärkeimpiin terveyshaasteisiin tuetaan EU:n sitoutumista Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelmaan ja muihin YK:n järjestöjen ja kansainvälisiin aloitteisiin, mukaan lukien Maailman terveysjärjestön (WHO) maailmanlaajuiset strategiat ja toimintasuunnitelmat. Siten edistetään EU:n poliittisia tavoitteita ja strategioita, joista voidaan mainita erityisesti EU:n sosiaalisten oikeuksien pilari, EU:n digitaaliset sisämarkkinat, EU:n direktiivi rajatylittävästä terveydenhuollosta sekä eurooppalainen yhteinen terveys -toimintasuunnitelma mikrobilääkeresistenssin torjumiseksi, sekä edistetään asiaan liittyvien EU:n sääntelykehysten täytäntöönpanoa. ▌

Toimet edistävät suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: tavoite 3 – terveen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen; SDG 13 – Ilmastotoimet.

1.2.  Toiminta-alat

1.2.1.  Terveyttä koko elinkaaren ajan

Ihmisillä, jotka ovat haavoittuvassa elämänvaiheessa (perinataalivaihe, syntymä, varhaislapsuus, lapsuus, murrosikä, raskaus, kypsä ja myöhäinen aikuisuus), mukaan lukien vammaiset tai loukkaantuneet, on erityisiä terveystarpeita, jotka edellyttävät parempaa ymmärtämistä ja yksilöllisiä ratkaisuja sukupuoli- ja eettiset kysymykset huomioon ottaen. Näin niihin liittyviä terveyseroja voidaan vähentää ja terveydenhuollon tuloksia parantaa aktiivisena ja terveenä ikääntymisen mahdollistamiseksi koko eliniän ajan. Terve alku elämälle ja terveellinen ruokavalio vähentävät henkisten ja fyysisten sairauksien riskiä myös myöhemmissä elämänvaiheissa. Ehkäisyssä ja viestinnässä otetaan huomioon eri yleisöryhmien ominaispiirteet.

Päälinjat

–  Varhaisen kehityksen ja ikääntymisen ymmärtäminen koko elinkaaren ajan;

–  Raskausajan, vastasyntyneen, äidin, isän ja lasten terveys sekä vanhempien, perheen ja opettajien rooli;

–  Nuorten terveydenhuoltotarpeet, myös mielenterveyteen vaikuttavat tekijät;

–  Vammaisuuden ja vammojen terveysvaikutukset;

–  Tutkimus, joka kohdistuu toimenpiteisiin, joilla suunnitellaan, pannaan täytäntöön ja valvotaan kuntoutusta koko eliniän ja erityisesti varhaisia yksilöllisiä kuntoutusohjelmia (EIRP) lapsille, joilla on invalidisoivia sairauksia;

–  Terveenä vanheneminen, itsenäinen ja aktiivinen elämä vanhuksille ja/tai vammaisille, sosiaalinen osallisuus mukaan lukien;

–  Terveyskasvatus ja ▌terveysosaaminen, myös digitaalinen.

1.2.2.  Terveyteen vaikuttavat ympäristölliset ja sosiaaliset tekijät

Kun ihmisten jokapäiväiseen elämään ja työelämään liittyvät sosiaalisen, kulttuurillisen, taloudellisen ja fyysisen ympäristön määrittämät terveyttä edistävät tekijät ja riskitekijät tunnetaan paremmin (myös digitalisaation, ihmisten liikkuvuuden, kuten muuttoliikkeen ja matkustamisen, saastumisen, ravitsemuksen, ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien vaikutukset terveyteen), on helpompi tunnistaa, ehkäistä ja lieventää terveysriskejä ja -uhkia, vähentää kemikaaleille ja ympäristön pilaantumiselle altistumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia, tukea turvallisia, ympäristöystävällisiä, terveellisiä, elinvoimaisia ja kestäviä elin- ja työympäristöjä, edistää terveitä elämäntapoja ja kulutuskäyttäytymistä sekä kehittää oikeudenmukaista, osallistavaa ja luotettavaa yhteiskuntaa. Tämä perustuu myös väestöpohjaisiin kohorttitutkimuksiin, ihmisten biomonitorointiin ja epidemiologisiin tutkimuksiin.

Päälinjat

–  Teknologiat ja menetelmät, joita käytetään kemikaalien, sisä- ja ulkoilman epäpuhtauksien ja ilmastonmuutokseen, työpaikkaan, elämäntapaan tai ympäristöön liittyvien muiden stressitekijöiden aiheuttamien vaarojen, altistumisten ja terveysvaikutusten arvioimiseen sekä useiden stressitekijöiden yhteisvaikutukset;

–  Ympäristöön, ammattiin, sosioekonomiseen asemaan, kulttuuriin, genetiikkaan, ja käyttäytymiseen liittyvät tekijät, jotka vaikuttavat ihmisten fyysiseen ja henkiseen terveyteen ja hyvinvointiin, ja näiden tekijöiden vuorovaikutus erityisesti haavoittuvien ja heikossa asemassa olevien ihmisten kannalta, tarpeen mukaan ikä- ja sukupuolikohtaiset kysymykset ja rakennusten, tuotteiden ja palveluiden suunnittelun vaikutus terveyteen;

–  Riskien arviointi, hallinta ja viestintä, joita tukevat tarvittaessa poikkitieteelliset toimintatavat ja parannetut välineet näyttöön perustuvien päätösten tekemiseksi, mukaan lukien eläinkokeiden lopettaminen ja vaihtoehdot niille;

–  Kapasiteetti ja infrastruktuuri, joilla varmistetaan kaikki terveyteen vaikuttavat tekijät kattavien tietojen turvallinen kerääminen, jakaminen, käyttäminen, uudelleenkäyttäminen ja yhdistäminen, mukaan lukien ihmisten altistumista koskevat tiedot sekä yhteys ympäristöolosuhteita koskeviin tietokantoihin, sekä elämäntapaa, terveydentilaa ja tauteja koskevat tiedot EU:n ja kansainvälisellä tasolla;

–  Terveyden edistäminen ja ensisijaiset ennaltaehkäisytoimet, työterveys mukaan lukien.

1.2.3.  Ei-tarttuvat ja harvinaiset taudit

Ei-tarttuvat taudit, kuten syöpä, sekä harvinaiset taudit ▌aiheuttavat vakavan haasteen terveydelle ja yhteiskunnalle ja edellyttävät parempaa ymmärtämistä ja luokittelua sekä tehokkaampia toimintamalleja ennaltaehkäisyyn, diagnosointiin, seurantaan, hoitoon, kuntoutukseen ja parantamiseen sekä monisairauksien ymmärtämiseen, mukaan lukien yksilöllistetty hoito, josta käytetään myös nimitystä ”täsmälääketiede”.

Päälinjat

–  Ei-tarttuvien tautien, myös sydän- ja verisuonitautien, kehittymisen taustalla olevien mekanismien ymmärtäminen.

–  Populaatioiden pitkittäistutkimukset, jotka tukevat terveyden ja sairauden parametrien ymmärtämistä ja auttavat osittamaan populaatioita ennaltaehkäisevän lääketieteen kehittämisen tueksi.

–   Diagnostiikkavälineet ja -tekniikat varhaisemman ja tarkemman diagnoosin ja oikea-aikaisen potilaskohtaisen hoidon mahdollistamiseksi sairauden etenemisen hidastamista ja/tai pysäyttämistä varten.

–   Ennaltaehkäisy- ja seulontaohjelmat, jotka ovat WHO:n, YK:n ja EU:n suositusten mukaisia tai menevät niitä pidemmälle.

–   Integroidut ratkaisut oman terveyden tarkkailuun, terveyden edistämiseen, tautien ennaltaehkäisyyn sekä kroonisten tautien ja monisairauksien hallintaan, myös hermoston rappeutumissairauksien sekä sydän- ja verisuonisairauksien osalta.

–   Hoidot, parannuskeinot tai muut terapeuttiset toimenpiteet, mukaan lukien sekä farmakologiset että ei-farmakologiset hoidot.

–   Palliatiivinen hoito.

–  Huomattavat täyttämättömät kliiniset tarpeet, kuten harvinaiset sairaudet, mukaan lukien lasten syöpätaudit.

–   Toimien ja ratkaisujen suhteellisen tehon arviointi, myös todellisissa käyttöolosuhteissa saatujen tietojen perusteella.

–   Toteuttamistutkimus terveydenhuollon toimien laajentamiseksi ja niiden käyttöönoton tukemiseksi terveydenhuoltoalan politiikoissa ja järjestelmissä.

–  Harvinaisia tauteja käsittelevän tutkimuksen kehittäminen ja niitä koskevan tiedon ja hoidon parantaminen, myös yksilöllistetyn hoidon osalta.

1.2.4.  Tartuntataudit sekä köyhyyteen liittyvät ja laiminlyödyt sairaudet

Ihmisten suojeleminen rajat ylittäviltä terveysuhkilta on suuri kansanterveydellinen ja globaali haaste, joka edellyttää tehokasta kansainvälistä yhteistyötä EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti. Tähän sisältyy tartuntatautien sekä köyhyyteen liittyvien ja laiminlyötyjen sairauksien ymmärtäminen ja ennaltaehkäisy, valmius toimia, varhainen havaitseminen ja tutkimuksen reagointi taudinpurkauksiin, hoito ja parantaminen sekä lääkeresistenttien mikrobikantojen torjuminen ”yhteinen terveys” -lähestymistavan mukaisesti.

Päälinjat

–  Infektioihin liittyvien mekanismien ymmärtäminen.

–  Tartuntatautien puhkeamisen tai torjuttujen tautien uudelleen puhkeamisen ja niiden leviämisen kiihdyttäjät, mukaan lukien tautien siirtyminen ihmisiin eläimistä (zoonoosit) tai muusta ympäristöstä (vesi, maa, kasvit, ruoka-aineet), sekä ilmastonmuutoksen ja ekosysteemien evoluution vaikutukset tartuntatautien dynamiikkaan.

–  Tartuntatautien, terveydenhoitoon liittyvien infektioiden ja ympäristöön liittyvien tekijöiden ennakointi, varhainen ja nopea havaitseminen, hallitseminen ja seuranta.

–  Lääkeresistenttien mikrobikantojen torjuminen, mukaan lukien epidemiologia, ennaltaehkäisy, diagnosointi sekä uusien mikrobilääkkeiden ja rokotteiden kehittäminen.

–  Rokotteet, mukaan lukien rokotteiden alustateknologiat, diagnostiikat, hoitomuodot ja tartuntatautien parannuskeinot, myös samanaikaisesti esiintyvien tautien ja infektioiden osalta.

–  Puuttuminen alhaiseen rokotuskattavuuteen, rokotekriittisyyden ymmärtäminen ja luottamuksen lisääminen rokotteiden suhteen.

–  Tehokkaat, yhteisöä osallistavat toimenpiteet ja strategiat terveyteen liittyviin hätätilanteisiin varautumiseen, reagointiin ja jälkihoitoon sekä toimenpiteiden ja strategioiden koordinoiminen alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla.

–  Lääketieteellisten toimenpiteiden toteutuksen ja käyttöönoton esteet kliinisessä käytännössä ja terveydenhuoltojärjestelmässä.

–  Tartuntatautien rajat ylittävät näkökohdat ja erityiset haasteet alemman keskitulotason maissa (LMIC), esimerkiksi AIDS, tuberkuloosi ja trooppiset taudit, kuten malaria, sekä muuttovirtoihin ja ihmisten yleensä lisääntyvään liikkumiseen liittyvät näkökohdat.

1.2.5.  Välineet, teknologiat ja digitaaliset ratkaisut terveydenhuoltoa ja hoitoalaa sekä yksilöllistettyä hoitoa varten

Terveysteknologiat ja -välineet ovat kansanterveydelle välttämättömiä. Ne ovat olleet hyvin merkityksellisiä parannuksissa, joita ihmisten elämän, terveydenhuollon ja hoidon laadun osalta on saavutettu EU:ssa. Siksi keskeisenä strategisena haasteena on suunnitella, kehittää, toimittaa, toteuttaa ja arvioida sopivia, luotettavia, turvallisia, käyttäjäystävällisiä ja kustannustehokkaita työkaluja ja teknologioita terveys- ja hoitoalan tarpeisiin siten, että samalla otetaan asianmukaisesti huomioon vammaisten tarpeet ja ikääntyvä yhteiskunta. Näihin kuuluvat muun muassa kehitystä vauhdittavat uudet teknologiat uusista biomateriaaleista bioteknologiaan sekä yhden solun menetelmiin, multiomiikkaan ja systeemilääketieteen toimintamalleihin, tekoäly sekä muut digitaaliset teknologiat, jotka tarjoavat merkittäviä parannuksia nykyisiin verrattuna ja edistävät kilpailukykyistä ja kestävää terveysalan teollisuutta, joka luo korkean lisäarvon työpaikkoja. Sen osuus bruttokansantuotteesta on 3 prosenttia, ja alalla työskentelee 1,5 miljoonaa ihmistä. Asiaankuuluvien sidosryhmien on osallistuttava toimiin mahdollisimman varhaisesta vaiheesta lähtien, ja muut kuin teknologiset ulottuvuudet otetaan huomioon uusien teknologioiden, menetelmien ja välineiden hyväksyttävyyden varmistamiseksi. Näihin sidosryhmiin kuuluvat kansalaiset, terveydenhuollon työntekijät ja muut alan ammattilaiset.

Päälinjat

–  Työkalut ja teknologiat koko terveysalalla sovellettavia sovelluksia varten ja mahdolliset lääketieteelliset indikaatiot (myös toimintahäiriöt).

–  Integroidut työkalut, teknologiat, lääkinnälliset laitteet, lääketieteellinen kuvantaminen, bioteknologia, nanolääketiede ja pitkälle kehitetyt terapiat (kuten solu- ja geeniterapia) sekä terveydenhoidon digitaaliset ratkaisut, kuten tekoäly, mobiili- ja etäterveydenhoito; kustannustehokkaaseen tuotantoon liittyviin tekijöihin on puututtava varhaisessa vaiheessa (jotta teolliseen tuotantoon johtava vaihe ja innovaatioiden potentiaali kehittyä kohtuuhintaisiksi lääkkeiksi voidaan optimoida).

–  Terveys- ja hoitoalan teknologioiden ja -välineiden pilotointi, laajamittainen käyttöönotto, optimointi ja innovaatioiden hankinta käytännön ympäristössä, mukaan lukien kliiniset tutkimukset ja toteutustutkimus sekä yksilöllistettyyn hoitoon perustuva diagnostiikka.

–  Innovatiiviset prosessit ja palvelut terveys- ja hoitoalalla käytettävien välineiden ja teknologioiden kehittämiseen, valmistukseen ja nopeaan toimittamiseen.

–  Terveys- ja hoitoalalla käytettävien välineiden ja teknologioiden turvallisuus, tehokkuus, kustannustehokkuus, yhteentoimivuus ja laatu sekä niiden eettisoikeudelliset ja sosiaaliset vaikutukset, mukaan lukien yhteiskunnalliseen hyväksyttävyyteen liittyvät kysymykset.

–  Terveydenhuollon teknologioiden ja välineiden sääntelytiede ja standardit.

–  Terveystiedon hallinta, mukaan lukien tiedon yhteentoimivuus, yhdistäminen, analyyttiset ja visualisointimenetelmät, päätöksentekoprosessit, tekoälyn hyödyntäminen, tiedonlouhinta, massadatateknologiat, bioinformatiikka ja suurteholaskenta yksilöllistetyn hoidon, myös ennaltaehkäisyn edistäjinä ja elinikäisen terveyden optimoijana.

1.2.6.  Terveydenhuoltojärjestelmät

Terveydenhuoltojärjestelmät ovat EU:n sosiaalijärjestelmien keskeinen voimavara. Vuonna 2017 terveydenhuoltojärjestelmissä työskenteli terveydenhuolto- ja sosiaalialalla 24 miljoonaa työntekijää. Jäsenvaltioiden ensisijaisena tavoitteena on varmistaa terveydenhuoltojärjestelmien turvallisuus ja varmuus, yleinen saatavuus, yhdentyneisyys, kustannustehokkuus, häiriönsietokyky, kestävyys ja luotettavuus, oikea-aikaiset ja asianmukaiset palvelut sekä eriarvoisuuden vähentäminen muun muassa hyödyntämällä tietoon perustuvien ja digitaalisten innovaatioiden koko potentiaali terveyden ja ihmisläheisen hoidon kehittämiseksi avoimien ja turvallisten eurooppalaisten tietoinfrastruktuurien pohjalta. 5G-verkon käyttöönoton, ’digitaalisten kaksosten’ käsitteen ja esineiden internetin kaltaiset uudet mahdollisuudet edistävät terveys- ja hoitoalan digitalisaatiokehitystä.

Päälinjat

–  Terveydenhuoltojärjestelmien ja -politiikkojen uudistusten edellyttämän tietopohjan tukeminen Euroopassa ja sen ulkopuolella.

–  Uudet terveydenhuoltoa ja -hoitoa koskevat mallit ja lähestymistavat, muun muassa yksilöllinen lääketiede sekä hallinnolliset ja organisatoriset tekijät, ja niiden siirrettävyys tai mukautettavuus maasta/alueelta toiseen.

–  Terveysteknologian arvioinnin parantaminen.

–  Terveyden eriarvoisuuden kehitys ja tehokas toimintapoliittinen vastine.

–  Tuleva terveysalan työvoima ja sen tarpeet, digitaalinen osaaminen mukaan lukien.

–  Oikea-aikaisen, luotettavan, turvallisen ja paikkansapitävän terveystiedon ja terveysdatan, muun muassa sähköisten potilaskertomusten käytön/uudelleenkäytön parantaminen, tietosuoja asianmukaisesti huomioon ottaen, mukaan lukien elämäntapaa ja terveyttä koskevien henkilökohtaisten tietojen väärinkäyttö, turvallisuus, saatavuus, yhteentoimivuus, standardit, vertailukelpoisuus ja eheys;

–  Terveysjärjestelmien häiriönsietokyky kriiseissä ja läpimurtoinnovaatioiden käyttöönotossa.

–  Ratkaisuja kansalaisten ja potilaiden vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseen, oman terveyden tarkkailuun ja terveydenhuollon ja sosiaalialan ammattilaisten väliseen vuorovaikutukseen, integroidumman hoidon ja käyttäjäkeskeisen lähestymistavan edistämiseksi, tasa-arvoinen saatavuus huomioon ottaen.

–  Olemassa olevaan tietoon ja tietokantoihin perustuvat terveydenhuoltojärjestelmien tutkimuksesta saadut tiedot, tietämys, osaaminen ja parhaat käytännöt EU:n tasolla ja maailmanlaajuisesti.

2.  KLUSTERI ”KULTTUURI, LUOVUUS JA OSALLISUUTTA EDISTÄVÄ YHTEISKUNTA

2.1.  Periaatteet

EU yhdistää ainutlaatuisella tavalla talouskasvun sekä kestävän kehityksen tavoitteet ja sosiaalipolitiikan, joihin kuuluvat korkea sosiaalinen osallisuus, yhteiset arvot, kuten demokratia, ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo sekä moninaisuuden tuoma rikkaus. Tämä malli kehittyy jatkuvasti, ja sen on vastattava – muiden haasteiden lisäksi – globalisaation, teknologisten uudistusten ja lisääntyvän eriarvoisuuden tuomiin haasteisiin.

EU:n on edistettävä osallistavan ja kestävän kasvun mallia niin, että samalla hyödynnetään teknologisen kehityksen edut, lisätään ja edistetään luottamusta demokraattisen hallinnon innovaatioihin, edistetään koulutusta, torjutaan epätasa-arvoa, työttömyyttä, syrjäytymistä, syrjintää ja radikalisoitumista sekä taataan ihmisoikeudet, edistetään kulttuurista monimuotoisuutta ja eurooppalaista kulttuuriperintöä ja lisätään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia yhteiskunnallisten innovaatioiden avulla. Myös muuttoliikkeen hallinta ja maahanmuuttajien kotouttaminen ovat yhä ensisijaisia ​​kysymyksiä. Yhteiskuntatieteessä ja humanistisissa tieteissä, taiteen alalla sekä kulttuurialalla ja luovilla aloilla tehtävällä tutkimuksella ja innovoinnilla on keskeinen rooli näihin haasteisiin vastaamisessa ja EU:n tavoitteiden saavuttamisessa. Erityisesti yhteiskuntatieteisiin ja humanistisiin tieteisiin liittyviä näkökohtia sisällytetään tämän klusterin kaikkiin toiminta-aloihin.

Haasteiden laajuus, monimutkaisuus sekä sukupolvien välinen ja rajat ylittävä luonne edellyttävät monitasoisia EU:n toimia. Tällaisten kriittisten sosiaalisten, poliittisten, kulttuuristen ja taloudellisten kysymysten käsitteleminen vain kansallisella tasolla sisältää riskin resurssien tehottomasta käytöstä, hajanaisista lähestymistavoista sekä epäyhtenäisistä tietämykseen ja valmiuksiin sovellettavista tasovaatimuksista.

Tätä maailmanlaajuista haastetta koskeva tutkimus ja innovointi vastaa yleisesti ottaen ▌demokraattista muutosta koskevia EU:n painopisteitä, joita ovat työllisyys, kasvu ja investoinnit, oikeusasiat ja perusoikeudet, muuttoliike, syvempi ja oikeudenmukaisempi Euroopan rahaliitto sekä digitaaliset sisämarkkinat. Se vastaa Rooman agendan mukaista sitoumusta pyrkiä kohti ”sosiaalista Eurooppaa” ja ”unionia, joka säilyttää eurooppalaisen kulttuuriperinnön ja edistää kulttuurista monimuotoisuutta”. Tutkimus ja innovointi tukee myös Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria ja turvallista, järjestäytynyttä ja sääntöjenmukaista muuttoliikettä koskevaa Global Compact -aloitetta. Oikeussuojan saatavuutta, uhrien oikeuksia, sukupuolten tasa-arvoa, syrjimättömyyttä, tietosuojaa ja Euroopan kansalaisuuden edistämistä koskevia toimia tukevan oikeusalan ja oikeus- ja arvo-ohjelman sekä ohjelmien Luova Eurooppa, Digitaalinen Eurooppa, Erasmus, Erasmus+ ja Euroopan sosiaalirahasto plus kanssa pyritään löytämään synergioita.

Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 1 – Köyhyyden poistaminen; SDG 3 – Terveen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen, SDG 4 – Korkealaatuinen koulutus, SDG 5 – Sukupuolten tasa-arvo, SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 10 – Eriarvoisuuden vähentäminen; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 16 – Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot.

2.2.  Toiminta-alat

2.2.1.  Demokratia ja hallintotapa

Luottamus demokratiaan ja vakiintuneisiin poliittisiin instituutioihin vaikuttaa vähenevän. Yhä vahvempi protestimieliala, populististen puolueiden kannatus ja nativismin elpyminen kertovat kasvavasta pettymyksestä politiikkaan. Tilannetta ruokkivat muun muassa sosioekonominen epätasa-arvo, suuret muuttovirrat ja turvallisuusongelmat. Jotta nykyisiin ja tuleviin haasteisiin voitaisiin vastata, on pohdittava, miten demokraattisten instituutioiden kaikilla tasoilla on mukauduttava lisääntyvään monimuotoisuuteen, maailmanlaajuiseen taloudelliseen kilpailuun, nopeaan tekniseen kehitykseen ja digitalisointiin samalla kun otetaan huomioon ratkaisevan tärkeä kansalaisten kokemus demokraattisista keskusteluista, käytännöistä ja instituutioista.

Päälinjat

–  Demokratioiden historia, kehitys ja tehokkuus eri tasoilla ja eri muodoissa sekä koulutus-, kulttuuri- ja nuorisopolitiikan merkitys demokraattisen kansalaisuuden kulmakivenä.

–  Sosiaalisen pääoman ja kulttuurin saatavuuden rooli demokraattisen vuoropuhelun ja kansalaisosallistumisen sekä avointen ja luottavaisten yhteiskuntien vahvistamisessa.

–  Innovatiiviset ja vastuulliset toimintamallit, joilla tuetaan demokraattisen hallinnon avoimuutta, saatavuutta, reagointikykyä, vastuuvelvollisuutta, luotettavuutta, kestävyyttä, tehokkuutta ja legitiimiyttä kunnioittaen täysimääräisesti perus- ja ihmisoikeuksia sekä oikeusvaltioperiaatetta.

–  Strategiat populismin, rasismin, polarisaation, korruption, ääriliikkeiden, radikalisoitumisen ja terrorismin torjumiseksi sekä tyytymättömien ja syrjäytyneiden kansalaisten osallistaminen ja voimaannuttaminen.

–  Sosiaalisen, taloudellisen ja poliittisen osallisuuden sekä kulttuurien välisen dynamiikan analysointi ja kehittäminen Euroopassa ja muualla maailmassa.

–  Journalististen standardien ja käyttäjien tuottaman sisällön roolin parempi ymmärtäminen tiiviisti verkottuneessa yhteiskunnassa ja disinformaation torjumiseen käytettävien välineiden kehittäminen.

–  Monikulttuuristen, myös hengellisten identiteettien rooli suhteessa demokratiaan, kansalaisuuteen ja poliittiseen sitoutumiseen sekä EU:n perusarvoihin, kuten kunnioitukseen, suvaitsevaisuuteen, sukupuolten tasa-arvoon, yhteistyöhön ja vuoropuheluun.

–  Identiteetin ja eri yhteisöihin, alueisiin ja kansoihin kuulumisen ymmärtämiseksi tehtävän tutkimustyön tukeminen.

–  Teknologisten ja tieteellisten edistysaskelten, esimerkiksi massadatan, sähköisten sosiaalisten verkostojen ja tekoälyn vaikutus demokratiaan, yksityisyyteen ja sananvapauteen.

–  Neuvotteleva, osallistava ja suora demokratia ja hallintotapa sekä aktiivinen ja osallistava kansalaisuus, digitaalinen ulottuvuus mukaan lukien.

–  Taloudellisen ja sosiaalisen eriarvoisuuden vaikutus poliittiseen osallistumiseen ja demokraattiseen hallintoon sekä tutkimukset siitä, miten paljon se voi osaltaan edistää eriarvoistumisen pysäyttämistä ja kaikenlaisen syrjinnän (mm. sukupuoleen perustuvan syrjinnän) torjumista sekä sopeutumiskykyisempää demokratiaa.

–  Rikollisuuden, dogmatismin ja väkivaltaisen radikalisoitumisen inhimilliset, sosiaaliset ja poliittiset ulottuvuudet suhteessa niihin osallistuviin tai mahdollisesti osallistuviin sekä niistä kärsiviin tai mahdollisesti kärsiviin henkilöihin.

–  Disinformaation, valeuutisten ja vihapuheen sekä niiden julkiseen tilaan kohdistuvien vaikutusten torjuminen.

–  EU monenvälisen hallintotavan kansainvälisenä ja alueellisena toimijana, myös tiedediplomatian uusien toimintamallien osalta.

–  Oikeusjärjestelmien tehokkuus ja oikeussuojan saatavuuden parantaminen oikeuslaitoksen riippumattomuuden ja periaatteiden ja ihmisoikeuksien pohjalta oikeudenmukaisin, tehokkain ja avoimin menettelytavoin sekä siviili- että rikosoikeudellisissa asioissa.

2.2.2.  Kulttuuriperintö

Kulttuuriala ja luovat alat rakentavat sillan taiteen, kulttuurin, hengellisten vakaumusten ja kokemusten, kulttuuriperinnön, liike-elämän sekä teknologian välille. Lisäksi kulttuurialalla ja luovilla aloilla on keskeinen asema Euroopan uudelleenteollistamisessa, ne ovat kasvun liikkeellepaneva voima ja niillä on strategiset mahdollisuudet saada aikaan innovatiivisia ulkoisvaikutuksia muille elinkeinoelämän aloille, kuten matkailuun, vähittäiskauppaan, mediaan ja digitaaliseen teknologiaan ja tekniikkaan. Kulttuuriperintö on erottamaton osa kulttuurialoja ja luovia aloja sekä merkityksellinen yhteisöille, ryhmille ja yhteiskunnille ja lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Se on silta yhteiskuntiemme menneisyyden ja tulevaisuuden välillä. Osallistavan yhteiskunnan luomisen kannalta Euroopassa ja maailmanlaajuisesti on ymmärrettävä paremmin omaa kulttuuriperintöä ja sitä, miten se koetaan ja tulkitaan. Se on myös eurooppalaisia, kansallisia, alueellisia ja paikallisia talouksia ylläpitävä voima ja ehtymätön inspiraation lähde luoville ja kulttuuripainotteisille toimialoille. Kulttuuriperinnön täyden potentiaalin käyttöönotto, säilyttäminen, suojeleminen ja kunnossapito, tulkinta ja hyödyntäminen ovat ratkaisevia haasteita nyt ja tulevaisuudessa. Aineellinen ja aineeton kulttuuriperintö on taiteen, perinteisen käsityötaidon, kulttuurialan, luovien ja yrittäjäpainotteisten alojen keskeinen lähtökohta ja inspiraationlähde, ja nämä alat vauhdittavat kestävää talouskasvua, uusien työpaikkojen luomista ja ulkomaankauppaa. Tähän liittyen on otettava huomioon sekä kulttuuriperinnön innovaatiot että sietokyky yhteistyössä paikallisyhteisöjen ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Kulttuuriperintö voi toimia myös kulttuuridiplomatian välineenä ja identiteettiä rakentavana ja kulttuurisen ja sosiaalisen yhtenäisyyden tekijänä.

Päälinjat

–  Kulttuuriperintöä koskevat opinnot ja tieteet, joissa käytetään uusinta teknologiaa ja innovoivia menetelmiä sekä digitaaliteknologiaa.

–  Kulttuuriperinnön saatavuus ja jakaminen käyttäen innovatiivisia malleja ja käyttötapoja sekä osallistavia hallintomalleja.

–  Tutkimukset, jotka koskevat kulttuuriperinnön saatavuutta uusien teknologioiden, kuten pilvipalvelujen ja eurooppalaisen kulttuuriperinnön yhteistyöympäristön avulla sekä tietotaidon ja taitojen siirtämisen kannustaminen ja helpottaminen. Ennen tätä on tehtävä vaikutustenarviointi.

–  Kestävät liiketoimintamallit kulttuuriperintöalan taloudellisen perustan vahvistamiseksi.

–  Kulttuuriperinnön yhdistäminen nouseviin luoviin aloihin, muun muassa interaktiivisiin medioihin, sekä sosiaaliseen innovointiin.

–  Kulttuuriperintöön liittyvät toimet kestävän kehityksen edistämisessä: kulttuurimaisemien säilyttäminen, suojeleminen, kehittäminen ja elvyttäminen sekä EU:n rooli kulttuuriperintöön pohjaavien innovaatioiden ja kestävän kulttuurimatkailun edistäjänä.

–  Kulttuuriperinnön ja kielten säilyttäminen, suojeleminen, vaaliminen, palauttaminen ja kestävä hallinnointi myös käyttämällä perinteisiä taitoja ja ammatteja tai uusinta teknologiaa ja digitaaliteknologiaa.

–  Kulttuurimuistojen, perinteiden, käyttäytymismallien, käsitysten, uskomusten, arvojen, yhteenkuuluvuudentunteen ja identiteettien vaikutus. Kulttuurin ja kulttuuriperinnön rooli monikulttuurisissa yhteiskunnissa ja kulttuurisen osallisuuden tai syrjäytymisen mallit.

2.2.3.  Sosiaaliset ja taloudelliset muutokset

Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat syvässä sosioekonomisessa ja kulttuurisessa muutostilassa, joka johtuu erityisesti globalisaatiosta ja teknologisista innovaatioista. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet useimmissa Euroopan maissa(15). Tulevaisuutta ennakoivia suuntaviivoja tarvitaan, jotta kestävää ja osallistavaa kasvua, sukupuolten tasa-arvoa ja hyvinvointia voidaan edistää sekä pysäyttää epätasa-arvon lisääntyminen, edistää tuottavuutta (mukaan lukien sen mittaamisen kehittäminen), alueellisen sosiaalisen eriarvoisuuden torjuntaa ja inhimillistä pääomaa, vastata maahanmuuton ja kotouttamisen haasteisiin sekä tukea sukupolvien välistä solidaarisuutta, kulttuurien välistä vuoropuhelua ja sosiaalista liikkuvuutta. Oikeudenmukaisemman ja vauraamman tulevaisuuden rakentamisessa tarvitaan esteettömiä, osallistavia ja korkealaatuisia koulutusjärjestelmiä.

Päälinjat

–  Tietopohja investointeja ja politiikkoja (erityisesti koulutusta), korkean lisäarvon osaamista, tuottavuutta, sosiaalista liikkuvuutta, kasvua, sosiaalisia innovaatioita ja työpaikkojen luomista koskevaa neuvontaa varten. Koulutuksen rooli eriarvoisuuden torjunnassa ja osallisuuden tukemisessa, mukaan lukien heikon koulumenestyksen ennaltaehkäisy.

–  Sosiaalinen kestävyys, jossa otetaan BKT-indikaattorin lisäksi huomioon erityisesti uudet talous- ja liiketoimintamallit ja uudet rahoitusteknologiat.

–  Tilastolliset ja muut taloudelliset välineet, jotta kasvua ja innovointia voitaisiin ymmärtää paremmin heikentyneen tuottavuuden ja/tai talouden rakennemuutosten yhteydessä.

–  Uudet hallintotapamallit nousevilla talousalueilla ja markkinainstituutioissa.

–  Uudentyyppiset työt, työn rooli, täydennyskoulutus, työmarkkinoilla ja tuloissa nyky-yhteiskunnissa esiintyvät trendit ja muutokset sekä niiden vaikutukset tulonjakoon, työ- ja yksityiselämän yhteensovittamiseen, työympäristöön, syrjimättömyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen.

–  Laajempi ymmärrys yhteiskunnallisista muutoksista ja niiden vaikutuksista Euroopassa.

–  Sosiaalisten, teknologisten ja taloudellisten muutosten vaikutukset turvallisten, terveellisten, kohtuuhintaisten ja kestävien asuntojen saatavuuteen.

–  Verotus- ja etuusjärjestelmät sekä sosiaaliturvaa ja sosiaalisia investointeja koskevat politiikat, joilla pyritään pysäyttämään epätasa-arvon lisääntyminen oikeudenmukaisella ja kestävällä tavalla sekä puuttumaan teknologian, väestönkehityksen ja monimuotoisuuden vaikutuksiin.

–  Kaupunkiympäristön, semiurbaanien alueiden ja maaseutuympäristön osallistavat ja kestävät kehitys- ja kasvumallit.

–  Ihmisten liikkuvuuden ja sen vaikutusten ymmärtäminen sosiaalisten ja taloudellisten muutosten yhteydessä maailmanlaajuisesti ja paikallisesti muuttoliikkeen hallinnan, erilaisuuden kunnioittamisen, maahanmuuttajien ja pakolaisten pitkän tähtäimen integroitumisen ja alan poliittisten toimien vaikutusten parantamiseksi; kansainvälisten sitoumusten ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä kehitysapua ja -yhteistyötä koskevat kysymykset; laajempialainen, tehokkaampi pääsy korkealaatuiseen koulutukseen, harjoitteluun, työmarkkinoille, kulttuuritarjontaan, tukipalveluihin sekä aktiiviseen ja osallistavaan kansalaisuuteen etenkin haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden kuten maahanmuuttajien osalta.

–  Vastaaminen merkittäviin haasteisiin, jotka liittyvät sosiaalista yhteenkuuluvuutta, maahanmuuttoa, kotouttamista, väestörakenteen muutosta, ikääntymistä, vammaisuutta, koulutusta, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä koskeviin eurooppalaisiin malleihin.

–   Kehittyneet strategiat ja innovatiiviset menetelmät, joilla edistetään sukupuolten tasa-arvoa kaikilla sosiaalisilla, taloudellisilla ja kulttuurialoilla sekä torjutaan sukupuolittumista ja sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa.

–  Koulutusjärjestelmät, joilla edistetään ja hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla EU:ssa tapahtuvaa digitalisaatiokehitystä ja myös hallitaan maailmanlaajuisesta verkostoitumisesta ja teknologisista innovaatioista aiheutuvia riskejä, erityisesti internetiin liittyviä uusia riskejä, eettisiä kysymyksiä, sosioekonomista eriarvoisuutta ja markkinoiden perustavanlaatuisia muutoksia.

–  Julkisten viranomaisten hallintotavan ja hallinnointijärjestelmien nykyaikaistaminen kansalaisten osallistamiseksi ja vastaamaan heidän odotuksiaan suhteessa palvelujen tarjoamiseen, läpinäkyvyyteen, saatavuuteen, avoimuuteen, vastuuvelvollisuuteen ja käyttäjäkeskeisyyteen.

3.  KLUSTERI ”KANSALAISTURVALLISUUS YHTEISKUNNASSA”

3.1.  Periaatteet

Eurooppalainen yhteistyö on tuonut Eurooppaan ennennäkemättömän rauhan, vakauden ja vaurauden aikakauden. Euroopan on kuitenkin vastattava haasteisiin, jotka liittyvät yhä monimutkaisempaan ja digitalisoituneempaan yhteiskuntaamme kohdistuviin jatkuviin turvallisuusuhkiin. Terrori-iskut ja radikalisoituminen sekä kyberhyökkäykset ja hybridiuhkat aiheuttavat merkittäviä turvallisuusongelmia ja erityistä rasitusta yhteiskunnille. Myös uusien teknologioiden lähitulevaisuudessa aiheuttamiin uusin, nouseviin turvallisuusuhkiin on kiinnitettävä huomiota. Turvallisuus ja vauraus riippuvat tulevaisuudessa siitä, kuinka kykyä suojella Eurooppaa näiltä uhkilta voidaan parantaa. Niihin ei voida puuttua puhtaasti teknologian keinoin, vaan ne edellyttävät ihmisten, heidän historiansa, kulttuurinsa ja käyttäytymisensä tuntemusta ja niihin sisältyy turvallisuuden ja vapauden tasapainoa koskevia eettisiä kysymyksiä. Lisäksi Euroopan on varmistettava riippumattomuutensa turvallisuuden kannalta kriittisten teknologioiden osalta ja tukea uraauurtavan turvallisuusteknologian kehittämistä.

Euroopan kansalaisia, valtioelimiä, EU:n elimiä ja taloutta on suojeltava terrorismin ja järjestäytyneen rikollisuuden jatkuvilta uhkilta, joihin kuuluvat muun muassa ampuma-ase-, huume- ja ihmiskauppa sekä kulttuuriesineiden laiton kauppa. Rikollisuuden ja väkivaltaisten ääriliikkeiden inhimillisiä ja sosiaalisia ulottuvuuksia on ymmärrettävä paremmin julkisen politiikan parantamiseksi turvallisuuden osalta. Keskeisessä asemassa on lisäksi suojelun ja turvallisuuden vahvistaminen parantamalla rajaturvallisuutta, myös meri- ja maarajoilla. Kyberrikollisuus on kasvussa, ja siihen liittyvät riskit moninaistuvat talouden ja yhteiskunnan digitalisoinnin vanavedessä. Euroopan on jatkettava pyrkimyksiään parantaa kyberturvallisuutta, digitaalista tietosuojaa ja henkilötietosuojaa sekä torjuttava väärän ja haitallisen tiedon levittämistä demokraattisen, sosiaalisen ja taloudellisen vakauden turvaamiseksi. Lisäponnisteluja tarvitaan, jotta ilmastonmuutoksen myötä voimistuvien äärimmäisten sääilmiöiden vaikutusta ihmisten elämään ja toimeentuloon voidaan vähentää. Näitä ovat esimerkiksi tulvat, myrskyt, lämpöaallot tai metsäpaloja synnyttävä kuivuus, maaperän köyhtyminen ja muut luonnonkatastrofit kuten maanjäristykset. Luonnon tai ihmisen aiheuttamat katastrofit voivat vaarantaa merkittävät yhteiskunnalliset toiminnot ja kriittiset infrastruktuurit, kuten viestinnän, terveydenhuollon, ruoka- ja juomavesihuollon, energiahuollon, liikenteen, turvallisuuden ja hallinnon.

Tämä edellyttää sekä teknistä tutkimusta että asiaan liittyvien inhimillisten tekijöiden tutkimista katastrofinkestävyyden parantamiseksi tarvittaessa myös sovellustestauksen, koulutuksen ja kyberhygienian ja -koulutuksen avulla. Turvallisuusalan tutkimustulosten arviointia ja hyödyntämistä on tehostettava.

Tässä klusterissa pyritään löytämään synergioita erityisesti seuraavien ohjelmien kanssa: sisäisen turvallisuuden rahasto, yhdennetyn rajaturvallisuuden rahasto ja Digitaalinen Eurooppa -ohjelma. Lisäksi pyritään parantamaan tutkimus- ja innovointiyhteistyötä hallitustenvälisten virastojen ja järjestöjen välillä muun muassa vaihto- ja kuulemismekanismien avulla esimerkiksi toiminta-alueella ”Suojelu ja turvallisuus”.

Turvallisuustutkimus on osa laajempia kattavia EU:n toimia turvallisuusuhkiin vastaamiseksi. Se edesauttaa valmiuksien kehittämisprosessia mahdollistamalla sen, että tulevaisuudessa on saatavilla teknologioita, tekniikoita ja sovelluksia, joilla poliittisten päätöksentekijöiden, alan toimijoiden ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tunnistamat puutteet valmiuksissa voidaan korjata. Jo nyt EU:n puiteohjelman kautta myönnetyn tutkimusrahoituksen osuus on noin 50 prosenttia turvallisuutta koskevan tutkimuksen julkisesta rahoituksesta EU:ssa. Käytettävissä olevia välineitä, kuten Euroopan avaruusohjelmaa (Galileo ja EGNOS, Copernicus, avaruustilannetietoisuus ja valtiollinen satelliittiviestintä), hyödynnetään täysimääräisesti. Vaikka tämän ohjelman tutkimus- ja innovointitoimet kohdennetaan yksinomaan siviilisovelluksiin, niitä pyritään koordinoimaan EU:n rahoittaman puolustusalan tutkimuksen kanssa, jotta synergioita voidaan vahvistaa ja ottaa huomioon alat, joilla käytetään kaksikäyttöteknologiaa. Rahoituksen päällekkäisyys pyritään välttämään. Rajat ylittävä yhteistyö edistää EU:n itsenäisyyden pohjana olevien Euroopan yhtenäisten turvallisuusmarkkinoiden kehittämistä ja teollisuuden suorituskyvyn parantamista. Siihen, miten ihmiset ymmärtävät ja käsittävät turvallisuuden, kiinnitetään asianmukaisesti huomiota.

Turvallisuustutkimus vastaa Rooman agendan sitoumusta pyrkiä kohti ”turvallista ja vakaata Eurooppaa” toimivan ja todellisen turvallisuusunionin edistämiseksi.

Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 16 – Rauha, oikeus ja vahvat instituutiot.

3.1.1.   Katastrofinkestävät yhteiskunnat

Katastrofeilla voi olla moninaisia niin ihmisestä kuin luonnosta johtuvia syitä. Niitä voivat olla terrori-iskut, ilmastosyyt tai muut ääri-ilmiöt (esimerkiksi merenpinnan noususta aiheutuvat), metsäpalot, lämpöaallot, tulvat, kuivuus, aavikoituminen, maanjäristykset, tsunamit ja tulivuorenpurkaukset, vesikriisit, avaruussään ilmiöt, teollisuus- ja liikennekatastrofit taikka kemialliset, biologiset, säteily- ja ydintapahtumat (CBRN) sekä niiden jälkitilanteista aiheutuvat vaarat. Tavoitteena on ehkäistä ja vähentää ihmishenkien menetyksiä, terveydelle ja ympäristölle aiheutuvia haittoja, traumoja, katastrofien taloudellisia ja aineellisia vahinkoja, varmistaa elintarvikkeiden, lääkkeiden, terveydenhuollon ja puhtaan veden saatavuus, parantaa katastrofiriskien ymmärtämistä ja vähentämistä sekä tehostaa katastrofeista toipumista. Tämä merkitsee kriisinhallinnan koko kirjon kattamista ennaltaehkäisystä ja koulutuksesta kriisinhallintaan sekä kriisien jälkihoitoon ja kestävyyteen.

Päälinjat

–  Ensimmäisiin pelastustoimiin osallistuvien käyttöön tarkoitetut teknologiat, valmiudet ja hallintotavat kriisi- ja katastrofitilanteissa, kriisin jälkeisessä tilanteessa sekä toipumisen alkuvaiheessa.

–  Yhteiskunnan paremmat valmiudet ennaltaehkäistä, hallita ja vähentää katastrofiriskiä, myös luontoon perustuvien ratkaisujen avulla, lisäämällä ennustusvalmiuksia, ennaltaehkäisyä, varautumista ja reagointikykyä nykyisiin ja uusiin riskeihin ja dominoefekteihin vastaamiseksi, vaikutustenarvioinnit ja inhimillisten tekijöiden parempi ymmärtäminen riskinhallinta- ja riskiviestintästrategioissa.

–  Sendain kehyksen ”jälleenrakentaminen tehdään alkuperäistä paremmin” ‑periaatteen tehokkaampi tukeminen, joka perustuu katastrofin jälkeisen toipumisen parempaan ymmärtämiseen ja katastrofin jälkeisen riskinarvioinnin tehostamista koskevaan tutkimukseen.

–  Kaluston ja menettelyjen yhteentoimivuus rajatylittävän operatiivisen yhteistyön ja yhtenäisten EU:n markkinoiden toimivuuden helpottamiseksi.

3.1.2.   Suojelu ja turvallisuus

Kansalaisia on tarpeen suojella rikollisesta toiminnasta syntyviltä turvallisuusuhkilta, muun muassa terroristien toiminnalta ja hybridiuhkilta, sekä vastata näihin. Ihmisiä, julkisia tiloja ja kriittistä infrastruktuuria on suojeltava sekä fyysisiltä (CBRN-E mukaan luettuna) että kyberhyökkäyksiltä, terrorismia ja väkivaltaista radikalisoitumista on torjuttava (mukaan lukien terrorististen ajatusten ja vakaumusten ymmärtäminen ja niihin puuttuminen), vakavaa rikollisuutta, kuten kyberrikollisuutta ja järjestäytynyttä rikollisuutta (mukaan lukien piratismi ja tuotteiden väärentäminen) on suitsittava ja torjuttava, uhreja on tuettava, rikollisista lähteistä peräsin olevia rahavirtoja on jäljitettävä, on kehitettävä uusia rikosteknisiä valmiuksia, lainvalvonnassa tarvittavien tietojen käyttöä on tuettava ja varmistettava henkilötietojen suoja lainvalvontatoimissa, rajavalvonnan valmiuksia on vahvistettava, EU:n rajaturvallisuutta ilma-, maa- ja merirajoilla muuttoliikkeen ja tavaravirtojen osalta on tuettava ja kaikkien näiden turvallisuusuhkien, niiden ennaltaehkäisyn ja vaikutusten lieventämisen osalta on ymmärrettävä inhimillisten tekijöiden merkitys. Joustavuuden säilyttäminen on olennaisen tärkeää, jotta uusiin ja ennakoimattomiin turvallisuushaasteisiin voidaan puuttua nopeasti.

Päälinjat

–  Innovatiivisia lähestymistapoja ja teknologioita turvallisuusalan toimijoille (mm. poliisivoimat, palokunnat, sairaanhoitopalvelut, raja- ja rannikkovartiolaitos ja tullitoimipaikat) – erityisesti turvallisuusjoukkojen digitaalisen muutoksen ja yhteentoimivuuden yhteydessä – infrastruktuuria ylläpitäville toiminnanharjoittajille, kansalaisyhteiskunnan organisaatioille ja julkisten tilojen ylläpitäjille.

–  Rajatylittävien rikosilmiöiden analysointi, kehittyneet menetelmät nopeaa, luotettavaa, standardoitua ja yksityisyyden turvaavaa tehostettua tiedonjakamista ja -keräämistä varten sekä parhaat käytännöt.

–  Rikollisuuden ja väkivaltaisen radikalisoitumisen inhimilliset ja sosioekonomiset ulottuvuudet suhteessa niihin osallistuviin tai mahdollisesti osallistuviin sekä niistä kärsiviin tai mahdollisesti kärsiviin henkilöihin, mukaan lukien terrorismiin liittyvän ajattelun ja uskomusten sekä sukupuoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai rotusyrjintään pohjautuvien rikosten ymmärtäminen ja niihin puuttuminen.

–  Uusien teknologioiden, kuten DNA-sekvensoinnin, genominmuokkauksen, nanomateriaalien ja funktionaalisten materiaalien, tekoälyn, autonomisten järjestelmien, droonien, robottiteknologian, kvanttilaskennan, kryptovaluuttojen, 3D-tulostuksen, puettavien tietokoneiden ja lohkoketjujen turvallisuustekijöiden analysoiminen ja kansalaisten, viranomaisten ja teollisuuden tietoisuuden lisääminen uusien turvallisuusriskien syntymisen ehkäisemiseksi ja olemassa olevien riskien vähentämiseksi, mukaan lukien uusien teknologioiden myötä syntyvät riskit.

–  Poliittisten päättäjien ja strategisen tason paremmat ennakointi- ja analyysivalmiudet turvallisuusuhkien osalta.

–  Kriittisten infrastruktuurien sekä avoimien ja julkisten tilojen suojeleminen fyysisiltä, digitaalisilta ja hybridiuhkilta, mukaan lukien ilmastonmuutoksen vaikutukset.

–  Turvallisuuteen vaikuttavan disinformaation ja valeuutisoinnin valvonta ja torjunta, mukaan lukien valmiuksien kehittäminen manipulaation lähteiden selvittämiseksi.

–  Teknologian kehittäminen siviilisovelluksiin väestönsuojelun ja asevoimien yhteentoimivuuden tehostamiseksi soveltuvin osin.

–  Kaluston ja menettelyjen yhteentoimivuus rajatylittävän, hallitusten välisen ja viranomaisten välisen operatiivisen yhteistyön ja yhtenäisten EU:n markkinoiden kehittämisen helpottamiseksi.

–  Välineiden ja menetelmien kehittäminen tehokasta ja tuloksellista yhdennettyä rajaturvallisuutta varten, erityisesti reagointivalmiuksien lisäämiseksi ja valmiuksien parantamiseksi valvoa liikkeitä yli ulkorajojen, jotta riskien havaitsemista, tapahtumiin reagoimista ja rikosten ehkäisyä voitaisiin tehostaa.

–  Petollisen toiminnan havaitseminen rajanylityspaikoilla ja kautta toimitusketjun, mukaan lukien väärennettyjen tai muulla tavoin manipuloitujen asiakirjojen tunnistaminen sekä ihmiskaupan ja laittomien tavaroiden salakuljetuksen havaitseminen.

–  Henkilötietojen suojaaminen lainvalvontatoiminnassa ottaen erityisesti huomioon nopea teknologinen kehitys, myös tietojen luottamuksellisuuden ja eheyden sekä kaikkien transaktioiden jäljitettävyyden ja käsittelyn osalta.

–  Väärennettyjen tuotteiden tunnistamiseen tarkoitettujen tekniikoiden kehittäminen, jotta alkuperäisten osien ja tavaroiden suojaa voidaan parantaa ja valvoa kuljetettavia tuotteita.

3.1.3.   Kyberturvallisuus

Haitallinen toiminta tietoverkoissa uhkaa EU:n talouksien lisäksi myös demokratian, vapauksien ja arvojen toimivuutta. Kyberuhkat liittyvät usein rikolliseen, voiton tavoittelun motivoimaan toimintaan, mutta ne voivat olla myös poliittisia ja strategisia. Tulevaisuuden turvallisuus, vapaus, demokratia ja vauraus riippuvat siitä, kuinka kykyämme suojella EU:ta kyberuhkilta voidaan parantaa. Digitalisaatiokehitys vaatii kyberturvallisuuden huomattavaa parantamista, jotta internetiin liitettävien laitteiden suuri määrä voidaan suojata esineiden internetin odotetun laajenemisen myötä ja verkko- ja tietojärjestelmien turvallinen toiminta taata muun muassa sähköverkkoja, juomaveden toimittamista ja jakelua, ajoneuvoja ja liikennejärjestelmiä, sairaaloita, rahavirtoja, julkisia laitoksia, tehtaita ja koteja varten varmistaen samalla, että tietosuojaa ja kansalaisten vapauksia lujitetaan. On unionin etujen mukaista varmistaa, että se kehittää kyberturvallisuuteen liittyviä keskeisiä strategisia valmiuksia ja säilyttää ne digitaalisten sisämarkkinoidensa turvaamiseksi ja erityisesti varmistaakseen kriittisten verkkojen ja tietojärjestelmien suojaamisen ja voidakseen tarjota keskeisiä kyberturvallisuuspalveluja. Unionin on oltava asemassa, jossa se voi itsenäisesti turvata digitaaliset voimavaransa ja kilpailla maailmanlaajuisilla kyberturvallisuusmarkkinoilla.

Päälinjat

–  Koko digitaalisen arvoketjun kattavat teknologiat (suojatuista komponenteista ja kvanttisuojatusta salauksesta itsekorjaaviin ohjelmistoihin ja verkkoihin).

–  Teknologiat, menetelmät, standardit ja parhaat käytännöt, joilla torjutaan kyberuhkia, ennakoidaan tulevia tarpeita ja ylläpidetään kilpailukykyistä eurooppalaista teollisuutta, muun muassa työkaluja sähköistä tunnistamista, uhkien paljastamista ja kyberhygieniaa varten, sekä koulutusvoimavarat.

–  Euroopan kyberturvallisuuden osaamisverkostoa ja -keskusta koskeva avoin yhteistyö.

4.   KLUSTERI ”DIGITAALITALOUS JA -TEKNOLOGIA, TEOLLISUUS JA AVARUUS

4.1.   Periaatteet

Voidakseen varmistaa teollisuuden kilpailukyvyn ja kyvyn vastata tuleviin globaaleihin haasteisiin EU:n on lisättävä teknologista riippumattomuuttaan sekä tieteellisiä, teknologisia ja teollisia valmiuksiaan keskeisillä aloilla, jotka tukevat talouden, työpaikkojen ja yhteiskunnan kehitystä.

EU:n teollisuuden osuus työpaikoista on viidennes ja yksityisen sektorin tutkimus- ja kehitysinvestoinneista kaksi kolmasosaa, ja se tuottaa 80 prosenttia EU:n viennistä. Innovoinnin uusi aalto, johon liittyy fyysisen ja digitaalisen teknologian yhdistäminen, avaa valtavia mahdollisuuksia EU:n teollisuudelle ja parantaa EU:n kansalaisten elämänlaatua.

Digitalisaatio on vahva moottori. Koska se etenee nopeasti kaikilla sektoreilla, investoiminen tärkeisiin aloihin luotettavasta tekoälystä seuraavan sukupolven internetiin, korkean suorituskyvyn tietotekniikkaan, fotoniikkaan, kvanttiteknologioihin, robotiikkaan ja mikro-/nanoelektroniikkaan on välttämätöntä talouden vahvuuden ja yhteiskunnan kestävyyden kannalta. Digiteknologiaan tehdyt investoinnit ja tällaisen teknologian tuottaminen ja käyttö ovat selvästi vauhdittaneet EU:n talouskasvua – 30 prosenttia pelkästään vuosina 2001–2011. Tässä yhteydessä pk-yritysten rooli on EU:ssa keskeinen niin kasvun kuin työpaikkojenkin kannalta. Digiteknologian käyttöönotto pk-yrityksissä edistää sekä kilpailukykyä että kestävyyttä.

Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat(16) tukevat digitaalisen ja fyysisen maailman yhteensulautumista, joka on uuden globaalin innovaatioaallon keskiössä. Investoinnit keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden tutkimukseen, kehittämiseen, demonstraatioon ja hyödyntämiseen sekä raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien turvallisen, kestävän ja edullisen tarjonnan varmistaminen turvaavat EU:n strategisen itsemääräämisoikeuden ja auttavat EU:n teollisuutta vähentämään merkittävästi hiili- ja ympäristöjalanjälkeään.

Näiden lisäksi otetaan tarpeen mukaan esiin erityisiä tulevia ja kehitteillä olevia teknologioita.

Avaruus on strategisesti merkittävä: noin 10 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta on yhteydessä avaruuspalvelujen käyttöön. EU:lla on maailmanlaajuisesti merkittävä avaruussektori, johon kuuluu vankka satelliittiteollisuus ja dynaamiset tuotantoketjun loppupään palvelut. Avaruusala tarjoaa tärkeitä seurannan, viestinnän, navigoinnin ja valvonnan välineitä ja avaa monia liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti yhdistettynä digitaalisiin teknologioihin ja muihin tietolähteisiin. EU:n on tartuttava näihin mahdollisuuksiin hyödyntämällä täysimääräisesti avaruusohjelmiensa (Copernicus, EGNOS ja Galileo) potentiaali sekä suojelemalla avaruus- ja maainfrastruktuureja avaruusuhkia vastaan.

EU:n asema maailmanlaajuisena johtajana on ainutlaatuinen, ja sillä on mahdollisuus kasvattaa osuuttaan maailmanmarkkinoilla osoittamalla, miten digitaalinen kehitys, johtajuus keskeisissä kehitystä vauhdittavissa teknologioissa ja avaruusteknologioissa, siirtyminen vähähiiliseen kiertotalouteen ja kilpailukyky voivat vahvistaa toisiaan tieteellisen ja teknisen huippuosaamisen avulla.

Digitoidun, kiertoa suosivan, vähähiilisen ja vähäpäästöisen talouden toteuttaminen edellyttää EU:n tason toimia arvoketjujen monimutkaisuuden, teknologioiden systeemisen ja monitieteellisen luonteen sekä niiden korkeiden kehittämiskustannusten ja ratkaistavien ongelmien monialaisuuden vuoksi. EU:n on varmistettava, että kaikki teollisuuden toimijat ja koko yhteiskunta voivat hyötyä kehittyneistä ja puhtaista teknologioista ja digitalisaatiosta. Pelkkä teknologioiden kehittäminen ei riitä. On olennaista ymmärtää näiden teknologioiden ja kehityksen yhteiskunnallinen merkitys, jotta loppukäyttäjien osallistumista voidaan lisätä ja muuttaa heidän käyttäytymistään.

Teollispainotteiset infrastruktuurit, muun muassa pilottituotantolinjat, auttavat EU:n yrityksiä ja erityisesti pk-yrityksiä hyödyntämään näitä teknologioita ja parantamaan suorituskykyä innovoinnin alalla ja tätä voidaan helpottaa myös muiden EU:n ohjelmien puitteissa.

Teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan vahva sitoutuminen on välttämätöntä, kun määritetään painopistealueita ja kehitetään tutkimus- ja innovointisuunnitelmia, sillä se lisää julkisen rahoituksen vipuvaikutusta yksityisten ja julkisten investointien kautta ja varmistaa tulosten paremman käyttöönoton. Ymmärrys ja hyväksyminen, mukaan lukien tuotteiden, tavaroiden ja palvelujen suunnittelun huomioon ottaminen yhteiskunnan tasolla ovat menestyksen avaintekijöitä, alakohtaista osaamista ja standardointia koskevan uuden agendan lisäksi.

Digitaalisten, keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden ja avaruusteknologioiden sekä raaka-aineiden kestävän toimituksen yhdistäminen mahdollistavat entistä järjestelmällisemmän lähestymistavan sekä nopeamman ja syvällisemmän digitaalisen ja teollisen kehityksen. Se varmistaa, että tutkimus ja innovointi näillä aloilla antaa pontta EU:n politiikkojen täytäntöönpanoon teollisuuden, digitoinnin, ympäristön, energian ja ilmaston, kiertotalouden, raaka-aineiden ja kehittyneiden materiaalien sekä avaruuden sektoreilla.

Täydentävyys varmistetaan erityisesti Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja avaruusohjelman toimien kanssa, samalla pitäen ohjelmien rajat selkeinä ja välttäen päällekkäisyydet.

Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet.

4.2.   Toiminta-alat

4.2.1.   Valmistusteknologiat

Valmistusteollisuus vauhdittaa EU:n työllisyyttä ja vaurautta. Ala tuottaa yli kolme neljäsosaa EU:n maailmanlaajuisesta viennistä ja tarjoaa yli 100 miljoonaa suoraa ja välillistä työpaikkaa. EU:n valmistusteollisuuden keskeinen haaste on säilyä maailmanlaajuisesti kilpailukykyisenä älykkäämmillä ja yksilöllisemmillä, suurta lisäarvoa tuovilla tuotteilla, jotka tuotetaan nykyistä merkittävästi alhaisemmilla energiakustannuksilla ja aineellisilla resurssikustannuksilla sekä pienemmällä hiili- ja ympäristöjalanjäljellä. Luovat ja kulttuuriset panokset sekä yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden luomat mahdollisuudet, jotka liittyvät teknologian ja ihmisten suhteeseen tuotannossa, ovat elintärkeitä edistettäessä lisäarvon tuottamista. Myös työelämän ja työllisyyden vaikutusta tutkitaan.

Päälinjat

–  Käänteentekevät valmistusteknologiat, kuten bioteknologinen tuotanto, materiaalia lisäävä valmistus, teollisuusrobotiikka, yhteistyöhön perustuva, joustava ja älykäs robotiikka sekä ihmisen ja koneen yhdistävät valmistusjärjestelmät, joita edistetään myös EU:n teollisuuteen suuntautuvien infrastruktuurien verkoston kautta; infrastruktuurit tarjoavat palveluja teknologisen muutoksen ja teknologian käyttöönoton nopeuttamiseksi EU:n teollisuudessa.

–  Koko arvoketjun kattavat läpimurtoinnovaatiot, joissa käytetään erilaisia kehitystä vauhdittavia teknologioita. Esimerkkejä ovat toisiaan lähentyvät teknologiat, tekoäly, digitaaliset kaksoset, data-analytiikka, ohjausteknologia, sensoriteknologia, teollisuusrobotiikka, yhteistyöhön perustuva, joustava ja älykäs robotiikka, ihmiskeskeiset järjestelmät, bioteknologinen valmistus, kehittyneet akkuteknologiat ja vety- ja polttokennoteknologiat, myös uusiutuviin energialähteisiin perustuvat vetyteknologiat, sekä kehittyneet plasma- ja laserteknologiat.

–  Taidot, työtilat ja yritykset, jotka on EU:n sosiaalisia arvoja noudattaen täysin mukautettu uusiin teknologioihin.

–  Kiertotalouden lähestymistavan mukaiset joustavat, erittäin tarkat, virheettömät, vähän saastuttavat ja vähän jätettä tuottavat, kestävät ja ilmastoneutraalit kognitiiviset laitokset sekä älykkäät ja energiatehokkaat valmistusjärjestelmät, jotka vastaavat asiakkaiden tarpeisiin.

–  Tekniikan läpimurtoinnovaatiot, jotka liittyvät rakennusalueen tutkimukseen sekä paikan päällä tapahtuvan asennuksen ja esivalmistettujen komponenttien täydelliseen automatisointiin.

4.2.2.   Keskeiset digitaaliset teknologiat

Kilpailukykyiselle kansalaiskeskeiselle ja sosiaaliselle EU:lle on erittäin tärkeää pitää yllä ja kehittää itsenäisesti vahvaa suunnittelua ja tuotantokapasiteettia keskeisimmissä digitaalisissa teknologioissa, kuten mikro- ja nanoelektroniikassa, mikrojärjestelmissä, fotoniikassa, ohjelmistoissa ja kyberfyysisissä järjestelmissä ja niiden integroinnissa sekä näihin sovelluksiin tarvittavissa kehittyneissä materiaaleissa.

Päälinjat

–  Mikro- ja nanoelektroniikka, mukaan lukien suunnittelu- ja käsittelykonseptit, komponentit ja valmistusvälineet, jotka vastaavat digitalisaatiokehityksen erityisvaatimuksiin ja globaaleihin haasteisiin suorituskyvyn, toimivuuden, energian ja raaka-aineiden kulutuksen ja yhdentymisen kannalta.

–  Tehokkaat ja turvalliset tunnistin- ja käynnistinteknologiat ja niiden yhdentäminen laskentayksiköiden kanssa teollisuuden ja esineiden internetin mahdollistajana, mukaan lukien innovatiiviset ratkaisut, jotka liittyvät ihmisystävällisiin vuorovaikutteisiin esineisiin käytettäviin joustaviin ja mukautuviin materiaaleihin.

–  Teknologiat, jotka täydentävät nanoelektroniikkaa tai toimivat vaihtoehtoina sille, mukaan lukien integroitu kvanttilaskenta, lähettäminen ja tunnistaminen sekä neuromorfiset laskentakomponentit ja spintroniikka.

–  Laskenta-arkkitehtuurit, kiihdyttimet ja pienitehoiset prosessorit monenlaisille sovelluksille, kuten neuromorfisen laskentatehon tekoälysovellukset, laskentatehon hajasijoittaminen lähelle kuluttajia, teollisuuden digitalisointi, massadata ja pilvipalvelut, älykäs energia sekä verkotettu ja automatisoitu liikkuvuus.

–  Tietokonelaitteistot, joiden toiminnan luotettavuus on varmistettu sisäänrakennetuilla panos-tuotos-tietojen tietosuoja- ja suojaustoimenpiteillä, kvanttilaskennalla sekä tiedonkäsittelyohjeilla ja asianmukaisilla käyttöliittymillä.

–  Fotoniikkateknologiat, jotka mahdollistavat toimintojensa, integrointinsa ja suorituskykynsä osalta edistyneet sovellukset.

–  Järjestelmä- ja ohjaustekniikkateknologiat, joilla tuetaan joustavia, kehitettävissä olevia ja täysin itsenäisiä järjestelmiä fyysisen maailman ja ihmisten kanssa vuorovaikutuksessa toimivissa luotettavissa sovelluksissa, muun muassa teollisilla ja turvallisuuden kannalta kriittisillä aloilla.

–  Ohjelmistoteknologiat, jotka parantavat ohjelmistojen laatua, kyberturvallisuutta ja luotettavuutta sekä käyttöikää, lisäävät kehitystuottavuutta ja tuovat ohjelmistoihin ja niiden arkkitehtuuriin sisäänrakennetun tekoälyn ja resilienssiä.

–  Uudet teknologiat, joilla laajennetaan digitaalitekniikkaa .

4.2.3.  Uudet mahdollistavat teknologiat

Keskeiset kehitystä vauhdittavat teknologiat ovat osoittaneet potentiaalinsa edistää innovointia monilla aloilla ja eri alojen välillä(17). Jotta uusien mahdollistavien teknologioiden kehittämistä voitaisiin helpottaa ja innovaatiojatkumoa ruokkia, muutosta edistävät tutkimusaiheet on tunnistettava ja niitä on tuettava varhaisesta kokeiluvaiheesta pilottisovellusten demonstraatioihin saakka. Tämän lisäksi uusia, usein poikkitieteellisiä yhteisöjä on avustettava saavuttamaan kriittinen massa, jonka ansiosta ne voivat järjestelmällisesti kehittää ja kypsyttää lupaavia teknologioita. Tavoitteena on saattaa uusia mahdollistavia teknologioita sellaiselle kypsyystasolle, että ne voidaan sisällyttää teollisuuden tutkimukseen ja innovaatioita koskeviin etenemissuunnitelmiin.

Päälinjat

–  Keskeisten kehitystä vauhdittavien teknologioiden tulevien ja nousevien suuntausten tukeminen.

–  Nousevien yhteisöjen tukeminen, johon liittyy alusta lähtien ihmiskeskeinen lähestymistapa.

–  Uusien nousevien teollisuusteknologioiden läpimurtopotentiaalin arvioiminen ja niiden vaikutusten arvioiminen ihmisten, teollisuuden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta, rajanpintojen luominen teollisuuden etenemissuunnitelmien kanssa.

–  Teollisuuspohjan laajentaminen läpimurtopotentiaalia omaavien teknologioiden ja innovaatioiden käyttöönottamiseksi, mukaan lukien inhimillisten voimavarojen kehittäminen myös maailmanlaajuisesti.

4.2.4.   Kehittyneet materiaalit

EU:lla on maailmanlaajuinen johtoasema kehittyneiden materiaalien ja niihin liittyvien prosessien alalla, joka vastaa 20:ta prosenttia EU:n teollisuuden perustasta ja muodostaa raaka-aineiden jalostustoiminnan kautta lähes kaikkien arvoketjujen juuret. Jotta EU säilyy kilpailukykyisenä ja vastaa kansalaisten tarpeisiin, jotka liittyvät kestäviin, turvallisiin ja kehittyneisiin materiaaleihin, sen on investoitava uusia, myös biopohjaisia ja resurssitehokkaita innovatiivisia rakennusmateriaaleja koskevaan tutkimukseen ja parannettava materiaalien kestävyyttä ja kierrätettävyyttä, pienennettävä hiili- ja ympäristöjalanjälkeä ja edistettävä monialaista teollista innovointia tukemalla uusia sovelluksia kaikilla teollisuuden aloilla. Kehittyneillä materiaaleilla on lisäksi erittäin suuri vaikutus kansalaisten tarpeiden kannalta.

Päälinjat

–  Materiaalit (mukaan lukien polymeerit, bio- ja nanomateriaalit, kaksiulotteiset materiaalit, älykkäät materiaalit ja monimateriaalit kuten lignoselluloosa, komposiitit, metallit ja metalliseokset) ja kehittyneet materiaalit (esim. kvanttimateriaalit, älykkäät, fotoniset ja suprajohtavat materiaalit), joiden suunnittelussa on käytetty uusia ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia ja jotka täyttävät sääntelyvaatimukset (mutta jotka eivät lisää ympäristöpaineita niiden koko elinkaaren aikana tuotannosta käyttöön tai käytön päättymiseen).

–  Integroidut materiaaliprosessit ja asiakaslähtöisen ja eettisen lähestymistavan mukainen tuotanto, mukaan lukien esinormatiiviset toimet ja elinkaaren arviointi, raaka-aineiden hankinta ja hallinta, kestävyys, uudelleenkäytettävyys ja kierrätettävyys, turvallisuus, ihmisen terveydelle ja ympäristölle koituvien riskien arviointi ja riskinhallinta.

–  Kehittyneet materiaaliset mahdollistajat, kuten kuvaus (esimerkiksi laadunvarmistusta varten), mallinnus ja simulaatio, pilotointi ja käytön laajentaminen.

–  EU:n teknologiainfrastruktuurien innovaatioekosysteemi(18), joka on verkotettu ja avoin kaikille asiaankuuluville sidosryhmille ja joka tunnistetaan ja asetetaan etusijalle jäsenvaltioiden kanssa yhteisymmärryksessä ja joka tarjoaa palveluja EU:n teollisuuden, erityisesti pk-yritysten, teknologisen kehityksen ja teknologisten ratkaisujen käyttöönoton nopeuttamiseksi; tämä kattaa kaikki keskeiset teknologiat, jotka ovat välttämättömiä innovaatioiden mahdollistamiseksi materiaalien alalla.

–  Kulttuuriperinnön kehittyneisiin materiaaleihin, suunnitteluun, arkkitehtuuriin ja yleiseen luovuuteen perustuvat ratkaisut, jotka ovat vahvasti käyttäjälähtöisiä ja joilla lisätään teollisuuden alojen ja luovien toimialojen arvoa.

4.2.5.   Tekoäly ja robotiikka

Yksi megatrendeistä on, että kaikenlaisista laitteista tehdään älykkäitä ja verkotettuja. Tutkijat ja innovaattorit, jotka kehittävät tekoälyä ja tarjoavat sovelluksia robotiikkaan ja muille aloille, ovat tulevaisuuden taloudellisen ja tuottavuuden kasvun keskeisiä edistäjiä. Monilla aloilla, kuten terveydenhuollossa, teollisuudessa, laivanrakennuksessa, rakentamisessa, palvelualoilla ja maataloudessa, käytetään ja kehitetään tätä kehitystä vauhdittavaa keskeistä teknologiaa muissa puiteohjelman osissa. Tekoälyä on kehitettävä avoimesti koko Euroopassa, ja kehitystyössä on varmistettava tekoälypohjaisten sovellusten turvallisuus sekä yhteiskunnallinen ja ympäristöön liittyvä moitteettomuus, otettava huomioon eettiset näkökohdat alusta lähtien, arvioitava riskit ja vähennettävä mahdollisuuksia niiden haitalliseen käyttöön ja tahattomaan syrjintään, kuten sukupuoliseen, rodulliseen tai vammasta johtuvaan syrjintään. On myös varmistettava, että tekoälyä kehitetään hyvin koordinoiduissa puitteissa, jotka kunnioittavat EU:n arvoja, eettisiä periaatteita ja Euroopan unionin perusoikeuskirjaa. Tätä ohjelmaa täydennetään Digitaalinen Eurooppa -ohjelman puitteissa toteutettavilla toimilla.

Päälinjat

–  Mahdollistavat tekoälyteknologiat, kuten ymmärrettävä tekoäly, eettinen tekoäly, ihmisen ohjaama tekoäly, valvomaton koneoppiminen, tietojenkäsittelyn tehokkuus sekä edistynyt ihmisen ja koneen ja kahden koneen välinen vuorovaikutus.

–  Turvallinen, älykäs, yhteistyöhön pohjautuva ja tehokas robotiikka ja monimutkaiset fyysistä tilaa hyödyntävät ja itsenäiset järjestelmät.

–  Tekoälypohjaisten ratkaisujen ihmiskeskeiset tekoälyteknologiat.

–  Tekoälyn kompetenssikeskusten tutkimusvalmiuksien kehittäminen ja verkostoituminen Euroopassa avoimen yhteistyön pohjalta kehittäen samalla suljetun testauksen valmiuksia.

–  Tekoälyn ja robotiikan kehittäminen vammaisten tukemiseksi ja marginalisoituneiden henkilöiden osallistaminen.

–  Teknologiat avoimille tekoälyalustoille, mukaan lukien ohjelmistoalgoritmit, datavarastot, agentteihin perustuvat järjestelmät, robotiikka ja autonomiset järjestelmäalustat.

4.2.6.   Seuraavan sukupolven internet

Internetistä on tullut digitaalisen kehityksen keskeinen mahdollistaja kaikilla talouden ja yhteiskunnan alueilla. EU:n on otettava johto ja ohjattava seuraavan sukupolven internet kohti ihmiskeskeistä ekosysteemiä, joka on eurooppalaisten sosiaalisten ja eettisten arvojen mukainen. Investoiminen seuraavan sukupolven internetiin liittyviin teknologioihin ja ohjelmistoihin parantaa EU:n teollisuuden kilpailukykyä maailmantaloudessa. EU:n laajuisen käyttöönoton optimointi edellyttää laaja-alaista yhteistyötä sidosryhmien välillä. Seuraavan sukupolven internetiä säänteleviä eettisiä normeja olisi myös harkittava.

Päälinjat

–  Teknologiat ja järjestelmät luotettaville, energiatehokkaille ja älykkäille internet-verkostoille ja palveluinfrastruktuureille (liitettävyys yli 5G:n, ohjelmistomääritteiset infrastruktuurit, esineiden internet, järjestelmien järjestelmät, pilvipalveluinfrastruktuurit, seuraavan sukupolven optiset verkot, kvanttilaskenta, kognitiiviset pilvipalvelut ja kvantti-internet sekä satelliittiviestinnän integrointi), jotka mahdollistavat reaaliaikaisen suorituskyvyn, virtualisoinnin ja hajautetun hallinnan (erittäin nopea ja joustava radio, lähelle käyttäjää siirretyt palvelut (edge computing), jaetut kontekstit ja tietämys), jotta voidaan varmistaa laajennettava, tehokas, vakaa ja luotettava verkon teho, joka soveltuu laajamittaisen palvelun käyttöönottoon.

–  Kuluttajille, teollisuudelle ja yhteiskunnalle tarkoitetut seuraavan sukupolven internet-sovellukset ja -palvelut, joiden suunnittelun lähtökohtana ovat luottamus, oikeudenmukaisuus, yhteentoimivuus, parempi käyttäjälähtöinen tiedonhallinta, avoin kielten saatavuus, uudet multimodaaliset vuorovaikutuskonseptit, osallistava ja vahva yksilökohtainen pääsy objekteihin, tietoon ja sisältöön, mukaan lukien immersiiviset ja luotettavat viestimet, sosiaalisen median kanavat ja sosiaaliset verkostot sekä liiketoimintamallit jaetun infrastruktuurin kautta toteutettaville maksutapahtumille ja palveluille.

–  Ohjelmistopohjaiset väliohjelmat, mukaan lukien hajautetun tilikirjan teknologiat, kuten lohkoketjut, jotka toimivat erittäin hajautetuissa ympäristöissä, helpottavat tietojen kartoitusta ja tiedonsiirtoa hybridi-infrastruktuureissa, joissa on sisäinen tietosuoja, fyysistä ympäristöä hyödyntävä tekoäly, data-analytiikka, internet-sovellusten turvallisuus- ja valvontaratkaisut sekä palveluita, jotka perustuvat vapaaseen tiedon ja tietämyksen virtaan.

4.2.7.  Suurteholaskenta ja massadata

Suurteholaskennasta ja massadatasta on tullut välttämättömiä uudessa globaalissa tietotaloudessa, jossa tietokehityksen ulkopuolelle jääminen merkitsee kilpailun ulkopuolelle jäämistä. Suurteholaskentaa ja massadata-analyysiä tuetaan EU:ssa, ja ne ovat erittäin tärkeitä poliittisen päätöksenteon, tieteellisen johtajuuden, innovoinnin ja teollisuuden kilpailukyvyn tukemiseksi ja kansallisen suvereniteetin ylläpitämiseksi eettisiä kysymyksiä kunnioittaen. Näitä toimia täydennetään Digitaalinen Eurooppa -ohjelman toimilla.

Päälinjat

–  Suurteholaskenta (High Performance Computing, HPC): seuraavan sukupolven keskeiset eksa-luokan ja jälki-eksa-luokan teknologiat ja järjestelmät (esimerkiksi pienitehoiset mikroprosessorit, ohjelmistot ja järjestelmäintegrointi); algoritmit, koodit ja sovellukset sekä analyyttiset työkalut ja testausalustat; teolliset pilottitestialustat ja -palvelut; tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen, mieluiten niin, että kaikki jäsenvaltiot osallistuvat siihen, huippuluokan HPC-infrastruktuuria varten, mukaan lukien ensimmäinen suurteho-/kvanttilaskentainfrastruktuuri jaettuja palveluja varten EU:ssa.

–  Massadata: Huippusuorituskykyinen data-analytiikka; ”sisäänrakennettu yksityisyyden suoja” henkilötietoja ​​ja luottamuksellista tietoa sisältävän massadatan analyysissä; laajoihin data-alustoihin liittyvät teknologiat teollisen, henkilötieto- ja avoimen datan uudelleenkäyttöä varten; tiedonhallinta, yhteentoimivuus ja yhdistämistyökalut; datasovellukset globaaleihin haasteisiin vastaamiseksi; datatieteen menetelmät.

–  Tieto- ja viestintätekniikkaprosessien (laitteistot, arkkitehtuuri, yhteyskäytännöt, ohjelmistot, anturit, verkostot ja tiedontallennuskeskukset, myös standardoidut arvioinnit) hiilijalanjäljen pienentäminen.

4.2.8.  Kiertoteollisuudet

Meneillään on maailmanlaajuinen siirtymä kohti kiertotaloutta, ja Eurooppa on tämän kehityksen eturintamassa. Euroopan teollisuuden olisi siirryttävä kiertotalouteen ja resurssien, materiaalien ja tuotteiden arvoa pitäisi ylläpitää paljon nykyistä pidempään, jopa niin, että tätä varten avataan uusia arvoketjuja. Kansalaisten osallistuminen on ensisijaisen tärkeää.

Perusraaka-aineilla on edelleen tärkeä merkitys kiertotaloudessa, ja niiden kestävään hankintaan, käyttöön ja tuotantoon on kiinnitettävä huomiota. On varmistettava turvallinen ja kestävä materiaalikierto. Tämän lisäksi tulisi suunnitella täysin uusia, myös biopohjaisia materiaaleja, tuotteita ja prosesseja, joissa kiertotalouden tavoitteet on otettu huomioon. Kiertoteollisuuden kehittämisestä on Euroopalle monia etuja: Sen päämääränä on turvallinen, kestävä ja kohtuuhintainen raaka-aineiden hankinta, mikä puolestaan vähentää resurssien niukkuuden ja hintojen vaihteluiden vaikutuksia teollisuuteen. Se myös luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä innovatiivisia ja nykyistä resurssi- ja energiatehokkaampia tuotantotapoja. Samalla kannustetaan ja edistetään tutkimusta, jossa keskitytään vähemmän vaarallisten aineiden kehittämiseen.

Tavoitteena on kehittää kohtuuhintaisia ​​läpimurtoinnovaatioita ja yhdistää kehittyneet teknologiat ja prosessit siten, että kaikista resursseista saadaan mahdollisimman suuri hyöty.

Päälinjat

–  Teolliset resurssivirtojen symbioosit eri alojen laitosten ja kaupunkiyhteisöjen välillä; prosessit ja materiaalit resurssien kuljettamiseksi, muuntamiseksi, uudelleenkäyttämiseksi ja varastoimiseksi siten, että niihin yhdistetään sivutuotteiden, jätteen, jäteveden ja hiilidioksidin hyödyntäminen.

–  Materiaali- ja tuotevirtojen hyödyntäminen ja elinkaariarviointi sekä uusien vaihtoehtojen käyttö raaka-aineiden, resurssien valvonnan, materiaaliseurannan ja lajittelun osalta (mukaan lukien validoidut testausmenetelmät sekä välineet ihmisen terveydelle ja ympäristölle aiheutuvan riskin arvioimiseksi).

–  Ekologisesti suunniteltujen tuotteiden, palvelujen ja uusien liiketoimintamallien elinkaaren aikaisen suorituskyvyn, kestävyyden, päivitettävyyden ja korjattavuuden, purkamisen, uudelleenkäytön sekä kierrättävyyden parantaminen.

–  Tehokas kierrätysteollisuus, jossa uusiomateriaalien mahdollisuudet ja turvallisuus on maksimoitu ja ympäristön pilaantuminen (myrkytön materiaalikierto), laadun heikkeneminen ja käsittelyn jälkeinen hävikki on minimoitu.

–  Huolta aiheuttavien aineiden poistaminen tuotannosta ja käytön päättymisen jälkeisistä vaiheista, tai jos vaihtoehtoa ei ole, turvallinen käsittely; turvalliset korvaavat aineet sekä turvalliset ja kustannustehokkaat tuotantoteknologiat.

–  Raaka-aineiden, myös kriittisten raaka-aineiden, kestävä hankinta ja korvaaminen läpi koko arvoketjun.

4.2.9.  Vähähiilinen ja puhdas teollisuus

Teollisuudenalat, energiaintensiiviset teollisuudenalat, kuten terästeollisuus mukaan lukien, tuottavat miljoonia työpaikkoja, ja niiden kilpailukyvyllä on keskeinen asema yhteiskunnan taloudellisessa hyvinvoinnissa. On kuitenkin otettava huomioon, että teollisuudenalat tuottavat 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä, ja niiden ympäristövaikutukset ovat merkittävät (erityisesti ilman, veden ja maaperän epäpuhtauksien osalta).

Läpimurtoteknologiat, joiden avulla kasvihuonekaasupäästöjä ja epäpuhtauksia sekä EU:n energiantarvetta voidaan ratkaisevasti vähentää ja joissa hyödynnetään edellä mainittuja kiertoteollisuuden teknologioita, johtavat vahvoihin teollisuuden arvoketjuihin, mullistavat valmistuskapasiteetit ja parantavat teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä, ja samaan aikaan niillä edistetään merkittävästi ilmastoa ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutumista.

Päälinjat

–  Prosessiteknologiat, mukaan lukien lämmitys ja jäähdytys, digitaaliset työkalut, automaatio ja laajamittaiset prosessin suorituskyky- sekä resurssi- ja energiatehokkuusdemonstraatiot; teollisuuden kasvihuonekaasu- ja epäpuhtauspäästöjen, hiukkaspäästöt mukaan lukien, merkittävä vähentäminen tai välttäminen.

–  Teollisuuden ja muiden alojen hiilidioksidipäästöjen hyödyntäminen.

–  Muuntamisteknologiat, joilla voidaan hyödyntää hiililähteitä kestävästi sekä lisätä näin energiatehokkuutta ja vähentää päästöjä, mukaan lukien teollisuuden ja energia-alan hybridienergiajärjestelmät, joilla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä.

–  Epätavallisten energialähteiden sähköksi muuntaminen ja käyttö teollisuuslaitoksissa sekä energian ja resurssien vaihto teollisuuslaitosten kesken (esimerkiksi teollisen symbioosin avulla).

–  Teollisuustuotteet, joita voidaan tuottaa vähäpäästöisillä tai päästöttömillä tuotantoprosesseilla läpi koko elinkaaren.

4.2.10.   Avaruusala, mukaan lukien maapallon havainnointi

EU:n avaruusjärjestelmät ja -palvelut vähentävät kustannuksia ja parantavat tehokkuutta, tarjoavat ratkaisuja yhteiskunnallisiin haasteisiin, lisäävät yhteiskuntien selviytymiskykyä, auttavat seuraamaan ja torjumaan ilmastonmuutosta ja edistävät kilpailukykyistä ja kestävää taloutta. EU:n tuki on ollut ratkaisevan tärkeää näiden hyötyjen ja vaikutusten aikaansaamiselle. Tutkimus- ja innovointitoimilla olisi myös tuettava unionin avaruusohjelman kehitystä, jotta se voisi säilyttää eturintama-asemansa.

EU tukee avaruuden ja keskeisten mahdollistavien teknologioiden synergiaa (kehittynyt valmistus, esineiden internet, massadata, fotoniikka, kvanttiteknologia, robotiikka ja tekoäly), edistää menestyvää, yrittäjyyteen perustuvaa ja kilpailukykyistä tuotantoketjun alku- ja loppupään avaruusalaa, mukaan lukien teollisuus ja pk-yritykset, edistää avaruusteknologian, -datan ja -palvelujen soveltamista muilla aloilla ja auttaa varmistamaan teknologisen riippumattomuuden avaruuteen pääsyssä ja alan mahdollisuuksien hyödyntämisessä strategisella, turvallisella ja turvatulla tavalla sekä edistää valmiuksien kehittämistoimenpiteitä. Toimet pohjaavat yleensä etenemissuunnitelmaan, niissä otetaan huomioon ESAn yhdenmukaistamisprosessi ja asiaa koskevat jäsenvaltioiden aloitteet, ja ne toteutetaan tarvittaessa yhdessä ESAn ja EU:n avaruusohjelmaviraston kanssa Euroopan unionin avaruusohjelman perustamisasetuksen mukaisesti. Avaruusala tukee kuitenkin myös ruohonjuuritason ehdotuspyyntöjä, joiden avulla on mahdollista nostaa esiin tulevia avaruusteknologioita.

Maalla, merellä sekä ilmakehässä tapahtuvaan maapallon tilan seurantaan liittyvän tietovajeen täydentämiseksi tarvitaan uusien teknologioiden laajempaa käyttöönottoa, hyödyntämistä ja päivittämistä sekä jatkuvaa tutkimusta ja innovointia (esim. terveet valtameret ja meret, ekosysteemien suojelu) hyödyntäen Copernicusta ja muita asiaankuuluvia eurooppalaisia ohjelmia olennaisina lähteinä ja koordinoiden toimintaa erityisesti maailmanlaajuisen maanhavainnointijärjestelmän (GEOSS) ja sen eurooppalaisen osan, EuroGEOSS:n kautta.

Päälinjat

–  Eurooppalaiset maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät (Galileo ja EGNOS): innovatiiviset sovellukset, maailmanlaajuinen käyttöönotto, mukaan lukien kansainväliset yhteistyökumppanit, ratkaisut varmuuden parantamiseksi, todentaminen, palvelujen eheys, peruselementtien, kuten piirisarjojen, vastaanottimien ja antennien kehittäminen, toimitusketjujen kestävyys, kustannustehokkaat ja kohtuuhintaiset olosuhteet, uudet teknologiat (esimerkiksi kvanttiteknologiat, optiset yhteydet ja uudelleenohjelmoitavat hyötykuormat), joiden tavoitteena on palvelujen kestävä hyödyntäminen yhteiskunnallisiin haasteisiin vaikuttamiseksi. Seuraavan sukupolven järjestelmien kehittäminen uusiin haasteisiin, kuten turvallinen tai automatisoitu ajaminen, vastaamiseksi.

–  Euroopan maanseurantajärjestelmä (Copernicus): täyden, vapaan ja avoimen datan politiikan hyödyntäminen, innovatiivisten sovellusten kehittäminen, Euroopan laajuinen ja maailmanlaajuinen käyttöönotto myös muiden kuin avaruusalan toimijoiden osalta ja kansainväliset kumppanuudet, ydinpalvelujen ylläpitämisen, parantamisen ja laajentamisen edellyttämä tutkimus sekä avaruusdatan assimilaation ja hyödyntämisen tutkiminen, palvelujen vakaus ja kehittyminen, toimitusketjujen, antureiden, järjestelmien ja hankekonseptien (esimerkiksi stratosfääriasemat, droonit ja kevytsatelliitit) kestävyys; kalibrointi ja validointi; palvelujen kestävä hyödyntäminen ja vaikutus yhteiskunnallisiin haasteisiin; tietojenkäsittelytekniikat kuten massadata, laskentaresurssit ja algoritmiset työkalut maanhavainnointiin. Seuraavan sukupolven järjestelmien kehittäminen muun muassa ilmastonmuutokseen, napa-alueisiin ja turvallisuuteen liittyviin haasteisiin vastaamiseksi; Copernicus-ohjelman tuote- ja palvelukokonaisuuden laajentaminen.

–  Avaruusvalvontajärjestelmä: kehitys, jolla tuetaan EU:n vakaata kykyä seurata ja ennustaa avaruusympäristön tilaa, esimerkiksi avaruussäätä ja säteilyvaaroja, avaruusromua ja maapallon lähelle tulevia kohteita; kehitetään sensoriteknologiaa ja uusia palvelukonsepteja, kuten avaruusliikenteen hallintaa, sovelluksia ja palveluja kriittisen infrastruktuurin turvaamiseksi avaruudessa ja maassa.

–  Turvallinen satelliittiviestintä valtiotason toimijoille EU:ssa: valtiotason käyttäjäkunnalle tarkoitetut EU:n riippumattomuutta tukevat ratkaisut ja niihin liittyvät käyttäjälaitteet sekä avaruus- ja maainfrastruktuuria koskevat arkkitehtuuri-, teknologia- ja järjestelmäratkaisut.

–  Satelliittiviestintä kansalaisille ja yrityksille: kustannustehokkaan ja edistyneen satelliittiviestinnän yhdistäminen maaverkkoihin, jotta voimavaroja ja ihmisiä voidaan yhdistää alipalvelluilla alueilla osana 5G-valmista kaikkialla saatavilla olevaa yhteyttä, esineiden internet sekä seuraavan sukupolven internetin infrastruktuurin edistäminen; tehostetaan maasegmenttiä ja käyttäjälaitteita, standardointia ja yhteentoimivuutta ja valmistellaan kvanttiavaimia käyttävää satelliittiviestintää EU:n teollisuuden johtoaseman varmistamiseksi.

–  Toimitusketjun riippumattomuus ja kestävyys: korkeampi teknologinen valmiusaste satelliiteissa ja laukaisualustoissa; niihin liittyvät avaruus- ja maasegmentit sekä tuotanto- ja testaustilat täydentävästi ESAn kanssa; turvataan EU:n teknologinen johtoasema ja autonomia, toimitusketjun parannettu kestävyys kustannustehokkain ja kohtuuhintaisin ehdoin, vähäisempi riippuvuus EU:n ulkopuolisista kriittisistä avaruusteknologioista ja parannettu tietämystä siitä, miten avaruusteknologiat voivat tarjota ratkaisuja muille teollisuudenaloille ja päinvastoin.

–  Avaruusjärjestelmät: kiertoradalla tapahtuvat validointi- ja demonstraatiopalvelut, mukaan lukien kevytsatelliittien yhteiskyytipalvelut; avaruuden demonstrointihankkeet esimerkiksi hybridien, älykkäiden tai muunneltavien satelliittien, kiertoradalla tapahtuvan huollon, valmistuksen ja kokoonpanon tai laajennetun energiapohjan aloilla; uudet teolliset prosessit ja tuotantovälineet; maajärjestelmät; läpimurtoinnovaatiot ja teknologian siirto esimerkiksi kierrätyksen, vihreän tilan, avaruudesta saatavien luonnonvarojen kestävän ja rauhanomaisen käytön, tekoälyn, robotiikan, digitoinnin, kustannustehokkuuden ja miniatyrisoinnin kaltaisilla aloilla.

–  Avaruuteen pääsy: innovatiiviset teknologiat eurooppalaisten avaruuslaukaisujärjestelmien teknisen yhteentoimivuuden ja taloudellisen tehokuuden parantamiseksi Euroopan unionin satelliittien laukaisemisen kannalta: edulliset tuotantoprosessit, laukaisualustojen uudelleenkäytettävyyden mahdollistavat teknologiat sekä menetelmät kustannusten vähentämiseksi; tulevaisuuden laukaisualustojen maasegmenttejä koskevat konseptit ja nykyisten maainfrastruktuurien mukauttaminen (esim. digitalisaatio, kehittynyt tiedonhallinta); innovatiiviset avaruuden kuljetuspalvelut/konseptit, mukaan lukien kevytsatelliittien laukaisujärjestelmät (esim. mikro-laukaisualustat) täydentävästi ESAn kanssa.

–  Avaruustiede: tieteellisistä ja tutkimuksellisista matkoista saatujen tieteellisten tietojen hyödyntäminen yhdistettynä innovatiivisten välineiden kehittämiseen kansainvälisessä ja poikkitieteellisessä ympäristössä; edeltävien tieteellisten hankkeiden edistäminen avaruusohjelman kehittämiseksi.

5.   KLUSTERI ”ILMASTO, ENERGIA JA LIIKKUVUUS”

5.1.   Periaatteet

Tutkimus ja innovointi ilmaston, energian ja liikkuvuuden alojen risteyskohdassa vastaa yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla yhteen tärkeimmistä ympäristömme, taloutemme ja elämäntapamme kestävyyttä ja tulevaisuutta koskevista globaaleista haasteista.

Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi EU:n on siirryttävä ilmastoneutraaleihin, resurssitehokkaisiin ja kestäviin talouksiin ja yhteiskuntiin. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää teknologian, prosessien, tuotteiden ja palveluiden sekä yritysten ja kuluttajien käyttäytymisen syvällistä muutosta. Energiamarkkinoiden muutos toteutetaan teknologian, infrastruktuurin sekä markkina-, politiikka- ja sääntelykehysten, muun muassa uusien hallintotapojen vuorovaikutuksella. Jotta työtä maapallon keskilämpötilan nousun 1,5 celsiusasteeseen rajoittamiseksi voidaan jatkaa, energiajärjestelmien, liikenteen, rakennusten, teollisuuden järjestelmien ja maatalouden hiiliriippuvuuden vähentämiseksi tarvitaan nopeita toimia. Tarvitaan uutta pontta seuraavan sukupolven läpimurtoratkaisujen kehityksen nopeuttamiseksi sekä kustannustehokkaiden ja innovatiivisten teknologioiden ja ratkaisujen demonstroimiseksi ja käyttöönottamiseksi hyödyntämällä myös digi-, bio- ja avaruusteknologioiden sekä keskeisten mahdollistavien teknologioiden ja kehittyneiden materiaalien tarjoamia mahdollisuuksia. Euroopan horisontti -puiteohjelmassa tämä toteutetaan kokonaisvaltaisella lähestymistavalla, joka kattaa hiilestä irtautumisen, resurssitehokkuuden, paremman talteenoton, uudelleenkäytön ja kierrätyksen, ilman epäpuhtauksien vähentämisen, raaka-aineiden saatavuuden ja kiertotalouden.

Edistyminen näillä aloilla – ja kaikkialla EU:n teollisuudessa, kuten energiainfrastruktuureissa, liikenteessä, maa- ja metsätaloudessa, rakentamisessa, teollisissa prosesseissa ja tuotteiden käytössä sekä jätehuollossa ja kierrätyksessä(19) – edellyttää jatkuvaa pyrkimystä ymmärtää paremmin ilmastonmuutoksen mekanismeja ja dynamiikkaa sekä niihin liittyviä vaikutuksia koko taloudessa ja yhteiskunnassa sekä hyödyntää synergioita kansallisten toimien, muun tyyppisten EU:n toimien ja kansainvälisen yhteistyön välillä, myös Mission Innovation -aloitteen kautta.

Viime vuosikymmenten aikana ilmastotieteessä on tapahtunut huomattavaa edistystä erityisesti havaintojen, data-assimilaation ja ilmastomallinnuksen osalta. Ilmastojärjestelmän monimutkaisuus ja tarve tukea Pariisin sopimuksen täytäntöönpanoa, kestävän kehityksen tavoitteita ja EU:n politiikkoja edellyttävät kuitenkin vahvempia pyrkimyksiä jäljellä olevien tietoaukkojen korjaamiseksi, ilmastotieteen tilaan ja aikaan liittyvän tarkkuustason parantamiseksi edelleen ja asianmukaisen vuorovaikutuksen varmistamiseksi kansalaisten ja muiden sidosryhmien kanssa.

EU on laatinut energiaunionistrategiassa kattavat poliittiset puitteet, joihin kuuluu sitovia tavoitteita, säädöksiä sekä tutkimus- ja innovaatiotoimia, joilla pyritään ottamaan johtopaikka uusiutuviin ja vaihtoehtoisiin energialähteisiin(20) perustuvien tehokkaiden energiantuotantojärjestelmien kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Liikenteen ala, ajoneuvot mukaan lukien, varmistaa ihmisten ja tavaroiden liikkuvuuden, joka on välttämätöntä yhdennettyjen eurooppalaisten sisämarkkinoiden toimivuudelle sekä alueellisen yhteenkuuluvuuden ja avoimen ja osallistavan yhteiskunnan toteutumiseksi. Liikenteellä voi olla myös merkittäviä vaikutuksia ihmisten terveyteen, ruuhkiin, maaperään, veteen, ilmastoon, ilmanlaatuun, meluun sekä turvallisuuteen. Nämä vaikutukset näkyvät lukuisina ennenaikaisina kuolemantapauksina ja lisääntyneinä sosioekonomisina kustannuksina. Tavaroiden ja liikkuvuuden kysyntä kasvaa jatkossakin. Siksi innovoinnin on vastattava kasvavaan kysyntään puhtaammilla ja tehokkaammilla liikkuvuuden ja liikenteen järjestelmillä, joiden on oltava myös puhtaita, turvallisia, älykkäitä, turvattuja, hiljaisia, luotettavia, helposti saatavilla, osallistavia ja edullisia, ja niiden on pystyttävä tarjoamaan kaikille saumaton integroitu ovelta ovelle -palvelu.

Molemmat alat ovat Euroopan taloudellisen kilpailukyvyn ja kasvun keskeisiä vauhdittajia. Liikenne on perustavaa laatua oleva ala taloudelle ja taloudessa, koska EU:lla on johtava asema maailmassa ajoneuvojen, raidetekniikan, ilma-alusten ja alusten suunnittelussa ja valmistuksessa. Se kattaa EU:ssa noin 1,2 miljoonan yksityisen ja julkisen yrityksen monimutkaisen verkoston, jonka piirissä työskentelee noin 10,5 miljoonaa ihmistä. Ala on tärkeä myös EU:n kansainvälisen kaupan kannalta: vuonna 2016 17,2 prosenttia EU:n palvelujen kokonaisviennistä liittyi liikenteeseen. Samanaikaisesti EU:ssa on yli 2 miljoonaa ihmistä, jotka työskentelevät uusiutuvien energialähteiden ja energiatehokkuuden alalla, kun taas innovatiivisten puhtaiden energiateknologioiden patentoinnin osalta EU on maailmanlaajuisesti toisella sijalla.

Päästöjen vähentäminen on siten vain yksi haasteista, joihin energia- ja liikennealoilla on vastattava. Tehokkaita ratkaisuja tarvitaan seuraaviin haasteisiin: muutokset käyttäjien käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa, globalisaatio, kiristyvä kansainvälinen kilpailu sekä väestön ikääntyminen, kaupungistuminen ja monimuotoistuminen. Samanaikaisesti digitaalisen teknologian ja avaruusteknologian lisääntyvä käyttö, automatisoidut ajoneuvot, tekoäly, robotiikka, markkinoiden uudet toimijat, haitalliset liiketoimintamallit sekä tarve lisätä järjestelmien resilienssiä monitahoisia uhkia vastaan (kyberuhat mukaan luettuina) aiheuttavat merkittäviä muutoksia ja luovat haasteita ja mahdollisuuksia Euroopan liikenne- ja energia-aloille.

Kaupunkien toimintakyky riippuu tulevaisuudessa teknologiasta, ja kaupunkien elämismukavuus kehittyy liikkuvuuden, energia- ja resurssitehokkuuden, maankäytön suunnittelun ja tilankäytöstä käytävän kilpailun ympärille. Kehitys asettaa jatkossa haasteita myös nykyisten yhteiskunnallisten mallien ja yhteiskunnallisen osallistumisen kestävyydelle, osallisuus- ja saatavuustekijöille sekä kohtuuhintaisuudelle.

Jotta uusia tapoja nopeuttaa Euroopan talouden hiiliriippuvuutta vähentävien uusiutuviin energialähteisiin perustuvien ja energiatehokkaiden teknologioiden (myös energiankantajia hyödyntävien ratkaisujen, kuten sähkö–kaasu- ja sähkö–vety-muuntamisen, osalta) ja muiden kuin teknisten ratkaisujen käyttöönottoa voidaan löytää, tarvitaan myös innovoinnin kysynnän kasvua. Tähän voidaan kannustaa parantamalla kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, ympäristöä säästävillä julkisilla hankinnoilla sekä lisäämällä sosioekonomisen ja julkisen sektorin innovointia, ja tällä tavoin voidaan päästä teknologialähtöisiä innovaatioita laajempiin lähestymistapoihin. Sosioekonomisella tutkimuksella, joka kattaa muun muassa käyttäjien tarpeet ja tottumukset, ennakoivat toimet, ympäristöä koskevat, sääntelyyn liittyvät, taloudelliset, sosiaaliset, kulttuurilliset ja käyttäytymiseen liittyvät näkökohdat, liike-elämän tapaukset ja mallit sekä standardointia ja innovaatioiden markkinoille saattamista edeltävän normatiivisen tutkimuksen, tuetaan myös toimia, joilla edistetään sääntelyyn ja rahoitukseen liittyviä ja sosiaalisia innovaatioita ja taitoja sekä markkinatoimijoiden, kuluttajien ja kansalaisten sitoutumista ja vaikutusvallan lisäämistä. Kansallisten ja Euroopan tason tutkimus- ja innovointitoimien parempi koordinointi, täydentävyys ja synergia edistämällä EU-maiden, teollisuuden ja tutkimuslaitosten tiedonvaihtoa ja yhteistyötä perustuu esimerkiksi SET-suunnitelman ja liikenteen strategisten tutkimus- ja innovaatio-ohjelmien saavutuksiin. Tämän klusterin ja EU:n päästökauppajärjestelmän innovaatiorahaston välinen täydentävyys varmistetaan.

Tämän klusterin toiminnoilla edistetään erityisesti energiaunionin, Pariisin sopimuksen mukaisten sitoumusten ja digitaalisten sisämarkkinoiden tavoitteita, työllisyys-, kasvu- ja investointiohjelmaa, EU:n asemaa maailmanlaajuisena toimijana, EU:n uutta teollisuuspoliittista strategiaa, biotalousstrategiaa, kiertotalouden toimintasuunnitelmaa, EU:n akkualan yhteenliittymää koskevaa aloitetta, raaka-aineita koskevaa aloitetta, turvallisuusunionia, kaupunkeja koskevaa toimintaohjelmaa, EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa sekä EU:n säännöksiä melun ja ilman epäpuhtauksien vähentämiseksi.

Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 6 – Puhdas vesi ja saniteettipalvelut; SDG 7 – Kohtuuhintainen ja puhdas energia; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Kestävä kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet.

5.2.   Toiminta-alat

5.2.1.   Ilmastotiede ja ratkaisut

Pariisin sopimuksen tehokkaan täytäntöönpanon on perustuttava tieteellisiin tietoihin ja jatkuvaan maapallon ja ilmaston yhdessä muodostaman järjestelmää sekä saatavilla olevia lieventämis- ja sopeutumisvaihtoehtoja koskevan tietämyksen parantamiseen. Näin voidaan saada järjestelmällinen ja kattava kuva EU:n talouden ja yhteiskunnan haasteista ja ilmaston kannalta vastuullisista mahdollisuuksista. Tältä pohjalta kehitetään tieteeseen perustuvia ratkaisuja kustannustehokkaalle siirtymiselle ilmastoneutraaliin, ilmastonmuutoksia kestävään ja resurssitehokkaaseen yhteiskuntaan ottaen huomioon käytökseen, sääntelyyn, sosioekonomisiin tekijöihin ja hallintotapaan liittyvät seikat.

Päälinjat

–  Tietämysperusta maapallon ▌ilmaston ja elinympäristön muodostaman järjestelmän tämän hetkisestä toiminnasta ja sen tulevasta kehityksestä sekä näihin liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja ilmaston kannalta vastuullisista mahdollisuuksista; erilaisten ilmastoon liittyvien hillitsemis- ja sopeutumistoimien tehokkuus.

–  Yhdenmukaistetut ilmastoneutraalit etenemistavat, lieventämistoimet ja politiikat, jotka kattavat kaikki talouden alat ja ovat yhdenmukaisia maapalloa tutkivan tieteenalan analyysien, Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa.

–  Ilmastomallit, -ennusteet ja -tekniikat, joilla pyritään parantamaan ennustevalmiuksia, ja ilmastopalvelut yrityksille, viranomaisille ja kansalaisille, mukaan lukien monialaiset tekijät ilmanlaadun parantamiseksi.

–  Sopeutumistoimet ja tukipolitiikat haavoittuvien ekosysteemien, kaupunkien sekä EU:n kriittisten taloudenalojen ja infrastruktuurin osalta (paikallisella, alueellisella tai kansallisella tasolla), mukaan lukien parannetut riskinarviointivälineet; vesikierto ja ilmastonmuutokseen sekä tulviin ja vesipulaan sopeutuminen.

5.2.2.   Energiansaanti

EU pyrkii saavuttamaan johtoaseman maailmassa kohtuuhintaisten, turvallisten ja kestävien energiateknologioiden alalla ja tällä tavoin parantamaan kilpailukykyään maailmanlaajuisissa arvoketjuissa ja asemaansa kasvumarkkinoilla. EU:n vaihtelevat ilmastolliset, maantieteelliset, ympäristölliset ja sosioekonomiset olosuhteet sekä tarve varmistaa kyky sietää ilmastonmuutosta, energiavarmuus ja raaka-aineiden saatavuus edellyttävät energiaratkaisujen laajaa valikoimaa, johon kuuluu myös muita kuin teknisiä ratkaisuja. Uusiutuvia energialähteitä hyödyntävien teknologioiden kustannuksia on edelleen vähennettävä, suorituskykyä parannettava ja energiajärjestelmään yhdentämistä edistettävä, ja samalla on kehitettävä läpimurtoteknologioita hyödyntäen myös fotoniikan saavutuksia sekä tutkittava hybridiratkaisuja (esim. suolanpoistoa varten). Fossiilisten polttoaineiden käytön hiilivapaaksi saattaminen on välttämätöntä ilmastovaikutusten aikaansaamiseksi.

Päälinjat

–  Uusiutuvat energiateknologiat ja -ratkaisut sekä energiansäästöteknologiat ja -ratkaisut, jotka liittyvät sähköntuotantoon, lämmitykseen ja jäähdytykseen, kestäviin liikennepolttoaineisiin ja energiankantajiin erilaisissa laajuuksissa ja kehitysvaiheissa ja jotka on mukautettu maantieteellisiin ja sosioekonomisiin olosuhteisiin ja markkinoihin sekä EU:ssa että maailmanlaajuisesti.

–  Disruptiiviset uusiutuvan energian teknologiat sekä nykyisiä että uusia sovelluksia ja läpimurtoratkaisuja varten, mukaan lukien niiden ympäristöä koskevat, taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset.

–  Teknologiat ja ratkaisut, joilla vähennetään fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sekä bio- ja energiajätepohjaisen sähkön- ja lämmöntuotannon, viilennyksen ja biopolttoaineiden tuotannon kasvihuonekaasupäästöjä hiilidioksidin talteenoton, hyödyntämisen ja varastoinnin (CCUS) sekä sosiaalis-taloudellista ja ekologista toteutettavuutta käsittelevien tutkimusten avulla.

5.2.3.   Energiajärjestelmät ja -verkot

Vaihtelevan sähköntuotannon ennakoitu kasvu ja siirtyminen kohti sähköisempää lämmitystä, jäähdytystä ja liikennettä sanelevat uusien lähestymistapojen tarpeen energiaverkkojen hallitsemiseksi. Hiilestä irtautumisen lisäksi tavoitteena on varmistaa energian kohtuuhintaisuus, turvallisuus, kyky sietää ilmastonmuutosta ja toimitusvarmuus, joka saavutetaan investoimalla verkkoinfrastruktuureihin liittyviin innovatiivisiin teknologioihin, erityisesti joustavilla uusiutuvilla energialähteillä tuotetun säätöenergian tuotannon joustavuuteen ja innovatiiviseen järjestelmänhallintaan, sekä helpottamalla sääntelyn uudistamista ja sosiaalista innovointia, osaamisen kehittämistä ja markkinatoimijoiden, kuluttajien ja yhteisöjen osallistamista ja voimaannuttamista edistäviä toimia. Energian varastointi erilaisissa muodoissa on keskeisessä asemassa palvelujen tarjoamisessa verkkoon sekä verkon kapasiteetin ja järjestelmän joustavuuden parantamisessa ja vahvistamisessa. Erilaisten verkkojen (esimerkiksi sähköverkot, lämmitys- ja jäähdytysverkot, kaasuverkot, liikenteen lataus- ja tankkausinfrastruktuuri sekä vety ja sen infrastruktuuri ja tietoliikenneverkot) ja toimijoiden (esimerkiksi teollisuuslaitokset, verkko-operaattorit, datakeskukset, itsenäiset tuottajat, kuluttajat sekä uusiutuvaa energiaa käyttävät yhteisöt) väliset synergiaedut sekä kysyntään vastaaminen ja eurooppalaisten ja kansainvälisten standardien laatiminen ja integrointi ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta asiaan liittyvien infrastruktuurien älykäs ja yhdennetty toiminta on mahdollista.

Päälinjat

–  Verkkojen teknologiat ja välineet uusiutuvien energialähteiden, varastointiratkaisujen ja uusien kuormien, kuten sähköisen liikkumisen ja lämpöpumppujen yhdentämiseksi sekä teollisuuden prosessien sähköistäminen.

–  Monialaiset toimintamallit, jotka koskevat alueellisesti vaihtelevia ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia energiavarmuuteen myös nykyisten teknologioiden mukauttamisen sekä uusiin energiahuoltomalleihin siirtymisen osalta.

–  Yleiseurooppalaisen energiaverkon lähestymistavat luotettavaan energian tarjontaan, siirtoon ja jakeluun.

–  Uusiin palveluihin ja yhteisöaloitteisiin perustuvat yhdennetyt lähestymistavat, joilla pyritään yhteensovittamaan uusiutuvan energian tuotanto ja kulutus paikallisella tasolla, myös saarilla tai syrjäisillä alueilla.

–  Tuotannon ja verkon joustavuus, yhteentoimivuus ja synergia eri energialähteiden, verkkojen, infrastruktuurien ja toimijoiden välillä myös erityistä teknologiaa hyödyntäen.

–  Teknologiat, palvelut ja ratkaisut kuluttajan voimaannuttamiseksi olemaan aktiivinen toimija markkinoilla.

5.2.4.   Rakennusten ja teollisuuslaitosten merkitys energiakäänteessä

Rakennukset ja teollisuuslaitokset ovat yhä tiiviimmässä vuorovaikutuksessa energiajärjestelmän kanssa. Siksi ne ovat keskeisiä tekijöitä uusiutuvaan energiaan ja parempaan energiatehokkuuteen perustuvaan hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymisessä.

Rakennukset ovat tärkeä tekijä kansalaisten elämänlaadun kannalta. Erilaisten teknologioiden, laitteiden ja järjestelmien yhdentäminen ja erilaisten energiankäyttötarkoitusten, rakennusten ja niiden asukkaiden ja käyttäjien linkittäminen tarjoaa erittäin suuria mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään, energiantuotantoon, energiansäästöön, varastointiin, järjestelmän joustavuuteen ja tehokkuuden parantamiseen.

Teollisuus ja erityisesti sen energiaintensiiviset toimialat voisivat edelleen parantaa energiatehokkuutta, vähentää energiankulutusta ja edistää uusiutuvien energialähteiden yhdentämistä muihin energiajärjestelmiin. Teollisuuslaitosten rooli energiajärjestelmässä on muuttumassa, koska päästöjä on vähennettävä joko suoran tai epäsuoran sähköistämisen pohjalta myös tuotantoprosessin materiaalien lähteenä (esimerkiksi vety). Teollisuus- ja tuotantokompleksit, joissa monta eri prosessia toteutetaan lähellä toisiaan, voivat optimoida energian ja muiden resurssien (raaka-aineiden) virtojen vaihtoa välillään.

Päälinjat

–  Parannetaan alojen liittämistä yhteen: Prosessit, järjestelmät ja liiketoimintamallit, jotka tukevat sähkö- ja lämpövirtojen joustavuutta ja tehokkuutta teollisuuslaitoksen tai teollisuusklusterien sekä energia- ja liikennejärjestelmän välillä.

–  Työkalut ja infrastruktuuri tuotantolaitosten prosessinvalvontaa varten energiavirtojen ja materiaalien optimoimiseksi vuorovaikutuksessa energiajärjestelmän kanssa.

–  Asiaan liittyvät prosessit, suunnittelu ja materiaalit, mukaan lukien vähäpäästöiset ja päästöttömät teolliset prosessit.

–  Sähkön, raaka-aineiden ja lämmön joustavuus ja tehokkuus teollisuuslaitoksissa ja energiajärjestelmässä.

–  Parannetut tai uudet prosessit, suunnittelu ja materiaalit energian (lämpö ja viilennys mukaan lukien) käyttämiseksi, tuottamiseksi tai varastoimiseksi tehokkaasti aloilla, jotka eivät kuulu klusteriin ”Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala”.

–  Strategiat ja vähäpäästöiset teknologiat siirtymävaiheessa olevien hiilivaltaisten alueiden elinvoiman palauttamiseksi.

–  Älykkäät rakennukset ja suuret liikkuvuuskeskukset (satamat, lentoasemat, logistiset keskukset) aktiivisina elementteinä laajemmissa energiaverkoissa ja innovatiivisissa liikkuvuusratkaisuissa.

–  Rakennusten elinkaaren suunnittelu, rakentaminen, käyttö – lämmitys ja viilennys mukaan lukien – ja purkaminen ottaen huomioon kierto, energia- ja ympäristötehokkuus sekä sisätilojen ympäristön laatu energia- ja resurssitehokkuuden, asukkaille koituvien hyvinvointi- ja terveysvaikutusten, ilmastonmuutoksen kestämisen, hiilijalanjäljen ja kierrätyksen osalta; uusien kehittyneiden materiaalien kehittäminen ja optimointi rakennusten energia-, hiili- ja ympäristötehokkuuden parantamiseksi koko elinkaaren aikana.

–  Uudet liiketoimintamallit, lähestymistavat ja palvelut korjausten rahoittamiseen, rakentamisessa tarvittavien taitojen parantamiseen, rakennusten asukkaiden ja muiden markkinatoimijoiden osallistaminen, energiaköyhyyteen puuttuminen ja esinormatiiviset toimet.

–  Rakennusten energiatehokkuuden valvonta ja ohjausteknologia rakennuksen energiankulutuksen ja -tuotannon sekä rakennusten ja energian kokonaisjärjestelmän välisen vuorovaikutuksen optimoimiseksi.

–  Työkalut ja älykkäät laitteet energiatehokkuuden lisäämiseksi rakennuksissa.

–  Rakennusten korjausprosessien tavoitteeksi ”lähes nollaenergiarakennukset” ja innovatiiviset teknologiat, myös sosiaalisten näkökohtien, kuten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen sekä kuluttajien tietoisuuden ja sitoutumisen osalta.

5.2.5.   Yhteisöt ja kaupungit

On arvioitu, että vuoteen 2050 mennessä yli 80 prosenttia EU:n väestöstä elää kaupunkialueilla ja kuluttaa suurimman osan käytettävissä olevista resursseista, energia mukaan luettuna. Tällaiset alueet ovat jo nyt – ja tulevaisuudessa vielä enemmän – alttiita sääolojen muuttumisen haitallisille vaikutuksille, joita ilmastonmuutos ja luonnonkatastrofit pahentavat. Keskeinen haaste on lisätä merkittävästi Euroopan yhteisöjen ja kaupunkien yleistä energia- ja resurssitehokkuutta sekä kykyä sietää ilmastonmuutosta systemaattisesti ja kokonaisvaltaisesti kohdentamalla toiminta rakennuskantaan, energiajärjestelmiin, liikkuvuuteen, ilmastonmuutokseen, muuttoliikkeeseen sekä veteen, maaperään, ilmanlaatuun, jätteisiin ja meluun ottaen huomioon Euroopan kulttuuriperintö, kestävän turismin hallinnointi sekä yhteiskuntatieteisiin, humanistisiin tieteisiin ja taiteeseen liittyvät tekijät, elämäntapa mukaan lukien. Synergioita EAKR:sta rahoitetun kaupunkipolitiikan ja -toimien kanssa olisi tutkittava ja hyödynnettävä.

Päälinjat

–  Kaupunkien/alueiden energia- ja liikkuvuusjärjestelmät kohti hiilineutraalia, energiapositiivisten asuinalueiden ja päästöttömän liikkuvuuden ja logistiikan käyttöönottoa koko EU:n alueella vuoteen 2050 mennessä, edistäen samalla EU:n yhdennettyjen ratkaisujen maailmanlaajuista kilpailukykyä.

–  Systeeminen kaupunkisuunnittelu, infrastruktuurijärjestelmät ja -palvelut, mukaan luettuina keskinäiset rajapinnat ja yhteentoimivuus, standardointi, luontoon perustuvat ratkaisut sekä digitaalitekniikan ja avaruusperusteisten tietojen ja palvelujen käyttö ottaen huomioon ennakoidun ilmastonmuutoksen vaikutukset ja kyky sietää ilmastonmuutosta sekä vaikutukset ilman ja veden laatuun.

–  Kansalaisten elämänlaatu, turvallinen, joustava, saatavilla oleva ja kohtuuhintainen energia ja multimodaalinen liikkuvuus, kaupunkien sosiaalinen innovointi ja kansalaisten osallistuminen, kaupunkien kiertotalous ja uusiutumiskapasiteetti, kaupunkien metabolia, pienempi ympäristöjalanjälki ja saastumisen vähentäminen.

–  Maailmalaajuiset kaupunkien tutkimusohjelmat; vähentämis-, sopeutumis- ja sietokykystrategioiden kehittäminen, maankäytön suunnittelu ja muut asiaankuuluvat suunnitteluprosessit.

5.2.6.   Teollisuuden kilpailukyky liikenteessä

Siirtyminen kohti puhtaita teknologioita, verkotettavuutta ja automaatiota riippuu erilaisia teknologioita yhdentävien ilma-alusten, ajoneuvojen ja alusten oikea-aikaisesta suunnittelusta ja valmistamisesta, uusien läpimurtoteknologioiden ja konseptien kehittämisestä sekä niiden käyttöönoton ja markkinoille saattamisen valmiuden nopeuttamisesta. Lisääntyvä mukavuus, tehokkuus ja kohtuuhintaisuus pysyvät ensisijaisen tärkeinä tavoitteina, samalla kun elinkaarivaikutukset ympäristöön, ihmisten terveyteen ja energiankäyttöön pyritään saattamaan mahdollisimman vähäisiksi. Liikkuvuuden lisääntynyt kysyntä ja nopeasti muuttuvat teknologiajärjestelmät huomioon ottaen innovatiivinen ja erittäin suorituskykyinen liikenneinfrastruktuuri on välttämätön kaikkien liikennemuotojen moitteettoman toiminnan kannalta. Erityistä huomiota on kiinnitettävä infrastruktuurin ja ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten kehittämisen yhdennettyyn lähestymistapaan, sillä näin voidaan myös tuottaa korkealuokkaisia liikkuvuuspalveluja sekä vähentää energia-, ympäristö- ja talousvaikutuksia sekä sosiaalisia vaikutuksia.

Päälinjat

–  Ajoneuvon/aluksen/ilma-aluksen suunnittelun, kehittämisen ja demonstroinnin, valmistuksen, toimintojen, standardoinnin, sertifioinnin ja määräysten fyysisen ja digitaalisen ulottuvuuden yhtenäistäminen sekä integrointi (myös digitaalisen suunnittelun ja digitaalisen valmistuksen integrointi).

–  Ajoneuvon/aluksen/ilma-aluksen konseptit ja mallit, varaosat mukaan luettuina, sekä ohjelmistojen ja teknologian päivitykset, ohjelmistoratkaisut; parempien materiaalien ja rakenteiden käyttö, materiaalien kierrätys/uudelleenkäyttö; tehokkuus, energian varastointi ja talteenotto sekä käyttäjien tarpeet huomioon ottavat turva- ja turvallisuusominaisuudet, joilla on vähemmän ilmasto-, ympäristö- ja terveysvaikutuksia, melu ja ilmanlaatu mukaan lukien.

–  Aluksella olevat teknologiat ja osajärjestelmät, mukaan lukien automaattiset toiminnot kaikissa liikennemuodoissa ottaen huomioon asiaankuuluvien infrastruktuuriliityntäkohtien tarpeet ja niiden tutkiminen; teknologiset synergiat liikennemuotojen välillä; multimodaaliset liikennejärjestelmät; turvallisuuteen/onnettomuuksien välttämiseen liittyvät järjestelmät sekä kyberturvallisuuden parantaminen; tietotekniikan ja tekoälyn edistymisen hyödyntäminen; käyttöliittymien kehittäminen.

–  Uudet infrastruktuurien rakentamiseen, toimintaan ja kunnossapitoon tarkoitetut materiaalit, tekniikat ja menetelmät , joiden avulla varmistetaan luotettava verkon saatavuus, intermodaaliset rajapinnat ja multimodaalinen yhteentoimivuus, työntekijöiden turvallisuus ja koko elinkaaren kattava lähestymistapa.

–  Kysymykset, jotka liittyvät fyysisen ja digitaalisen infrastruktuurin suunnittelun ja kehittämisen yhdistämiseen, infrastruktuurin kunnossapitoon ja liikenteen yhdentymiseen, yhteentoimivuuden ja intermodaalisuuden uudistamiseen ja parantamiseen sekä kykyyn sietää äärimmäisiä sääilmiöitä, ja niiden käsittely, myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta.

5.2.7.  Puhdas, turvallinen ja esteetön liikenne ja liikkuvuus

Jotta EU voisi saavuttaa ilmanlaatuun, ilmastoon, energiaan ja melunvaimennukseen liittyvät tavoitteensa, muun muassa päästöttömyyden vuoteen 2050 mennessä, sen on arvioitava uudelleen koko liikkuvuusjärjestelmäänsä, mukaan lukien käyttäjien tarpeet ja tavat, ajoneuvot, polttoaineet ja infrastruktuuri sekä uudet liikkuvuusratkaisut. Tämä edellyttää myös vähäpäästöisten vaihtoehtoisten energialähteiden käyttöönottoa ja päästöttömien ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten markkinoille saattamista. Kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusten lisäksi liikenne heikentää ilmanlaatua ja lisää melutasoa Euroopassa, mikä puolestaan vaikuttaa kielteisesti kansalaisten ja ekosysteemien terveyteen. Akkujen ja polttokennojen käytön ja sähköistämisen edistäminen autoissa, linja-autoissa ja keveissä hyötyajoneuvoissa riittävien standardien mukaisesti on tärkeää, jotta tutkimusta ja innovointia voidaan nopeuttaa vähäpäästöisten ratkaisujen toteuttamiseksi muita maantieliikenteen sovelluksia varten (pitkän matkan linja-autot, raskaat rahtiajoneuvot ja kuorma-autot) sekä muilla liikenteen aloilla, kuten ilmailussa, rautateillä ja meri- ja sisävesiliikenteessä . Liikenteen turvallisuutta koskevalla tutkimuksella pyritään vähentämään onnettomuuksia, kuolemia ja loukkaantumisia kaikissa liikennemuodoissa ja koko liikennejärjestelmässä edistämällä tietämystä ja tietoisuutta sekä kehittämällä teknologioita, tuotteita, palveluja ja ratkaisuja, joissa yhdistyvät turvallisuus, tehokkuus, käyttäjäystävällisyys ja ilmastonmuutoksen torjunta.

Päälinjat

–  Kaikkien liikennemuotojen sähköistäminen, mukaan lukien ajoneuvojen/alusten/ilma-alusten voimalaitteiden ja oheisjärjestelmien uudet akku-, polttokenno- ja hybriditeknologiat, nopea lataus/tankkaus, energiankeruu ja käyttäjäystävälliset ja helppokäyttöiset käyttöliittymät, joissa on lataus/tankkausinfrastruktuuri, joka takaa yhteentoimivuuden ja saumattoman palvelujen tarjoamisen; kilpailukykyisten, turvallisten, suorituskykyisten ja kestävien akkujen kehittäminen ja käyttöönotto vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja varten ottaen huomioon kaikki käyttöolosuhteet ja elinkaaren eri vaiheiden olosuhteet; kilpailukykyisten turvallisten, suorituskykyisten tehokkaiden ja kestävien akkujen kehittäminen ja käyttöönotto vähäpäästöisiä ja päästöttömiä ajoneuvoja varten.

–  Uusien ja vaihtoehtoisten kestävien polttoaineiden käyttö ja uudet, turvalliset älykkäät ajoneuvot/alukset/ilma-alukset nykyisissä ja tulevissa liikkuvuusmalleissa sekä tuki infrastruktuurille, jonka vaikutukset ympäristöön ja kansanterveyteen ovat pienemmät; erikoiskomponentit ja -järjestelmät ympäristöystävällisiä ratkaisuja varten (esim. kehittyneet tiedonkeräysjärjestelmät jne.), teknologiat ja käyttäjälähtöiset ratkaisut yhteentoimivuuden varmistamiseksi sekä saumaton palveluntarjonta.

–  Turvallinen, saatavilla oleva, osallistava ja kohtuuhintainen liikkuvuus, liikkuvuuden sosiaaliseen yhtenäisyyteen, ympäristöön ja ihmisten terveyteen aiheuttamien haitallisten vaikutusten vähentäminen ja myönteisten vaikutusten tehostaminen, muun muassa siirtyminen vähemmän saastuttaviin liikennemuotoihin ja jakamisjärjestelmiin; kansalaisten elämänlaatu, kaupunkien sosiaalinen innovointi; pyrkimys vähentää tieliikenteessä tapahtuvia onnettomuuksia ja loukkaantumisia tai poistaa ne.

–  Ilmastonmuutoksen kestävät liikkuvuusjärjestelmät, myös infrastruktuurien ja logistiikan osalta, jotta henkilöiden ja tavaroiden yhteenliitettävyyttä voidaan parantaa sekä lyhyillä että pitkillä matkoilla.

–  Uusien liikkuvuusmallien ja niiden vaikutusten systeeminen analysointi liikenteen ja kansalaisten kannalta.

5.2.8.  Älykäs liikkuvuus

Älykkäällä liikkuvuudella edistetään ovelta ovelle tapahtuvan liikkuvuuden ja kaikkien sen komponenttien tehokkuutta, turvallisuutta ja häiriönsietokykyä erityisesti digitaalisten teknologioiden, kehittyneen satelliittinavigoinnin (EGNOS/Galileo) ja tekoälyn käyttämisen avulla. Uuden teknologian avulla voidaan liikenteen infrastruktuurin ja verkkojen käyttöä ja tehokkuutta hyödyntää entistä paremmin ja parantaa siten multimodaalisuutta ja liitettävyyttä sekä luoda tehokkaampia rahtikuljetusketjuja ja logistiikan toimitusketjuja, jotka vahvistavat EU:n kilpailukykyä. Uuden teknologian avulla voidaan myös lisätä luotettavuutta, optimoida liikenteenhallintaa sekä mahdollistaa innovatiiviset liikenneratkaisut ja -palvelut. Näin voidaan vähentää ruuhkia ja haitallisia ympäristövaikutuksia ja tarjota parempaa liikkuvuutta ja logistiikkapalveluja kansalaisille ja yrityksille sekä parantaa saatavuutta ja sosiaalista osallisuutta. Verkottunut ja automatisoitu liikkuvuus yhdessä mahdollistavan infrastruktuurin kanssa parantaa kaikkien liikennemuotojen tehokkuutta ja turvallisuutta.

Päälinjat

–  Digitaalinen verkko ja liikenteenhallinta: kehittyneet päätöksenteon tukijärjestelmät; seuraavan sukupolven liikenteenhallinta (mukaan lukien multimodaalinen verkko ja liikenteen hallinta); saumattoman, multimodaalisen ja verkotetun matkustaja- ja rahtiliikkuvuuden edistäminen; massadatan käyttö ja sitä koskevat rajoitukset; innovatiivisen satelliittipaikannuksen/navigoinnin käyttö (EGNOS/Galileo).

–  Yhtenäinen eurooppalainen ilmatila: aluksiin sijoitettavat ja maassa sijaitsevat ratkaisut korkeampien tasojen saavuttamiseksi samanaikaisesti automaatiossa, verkotettavuudessa, turvallisuudessa, yhteentoimivuudessa, suorituskyvyssä, päästövähennyksessä ja palveluissa.

–  Raidetekniikka ja toimet suorituskyvyltään tehokkaaseen, hiljaiseen, yhteentoimivaan ja automatisoituun rautatiejärjestelmään siirtymiseen.

–  Älykkäät kuljetusratkaisut turvallisemmille ja tehokkaammille vesiliikenteen toimille.

–  Suuret liikkuvuuskeskukset (esim. rautatieasemat, satamat, lentokentät, logistiikkakeskukset) innovatiivisten liikkuvuusratkaisujen aktiivisina tekijöinä.

–  Vesikuljetuksiin liittyvät teknologiat ja operaatiot turvallisia ja automatisoituja liikennejärjestelmiä varten vesikuljetusten tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi.

–  Verkottuneet, vuorovaikutteiset, yhteentoimivat ja automatisoidut liikkuvuusjärjestelmät ja -palvelut, mukaan lukien teknologiset ratkaisut ja muut kuin teknologiset näkökohdat, kuten muutokset käyttäjien käyttäytymisessä ja liikkumistottumuksissa.

5.2.9.  Energian varastointi

Massiiviset, älykkäät, keskittyneet ja hajautetut energian varastointiratkaisut (kemialliset, sähkökemialliset, sähköiset, mekaaniset ja termiset ratkaisut ja uudet disruptiiviset teknologiat) lisäävät energiahuollon tehokkuutta, joustavuutta, teknologian riippumattomuutta ja saatavuutta sekä toimitusvarmuutta. Vähäpäästöinen ja vähähiilinen liikenne edellyttää yhä enemmän sähköä ja/tai muuta vaihtoehtoista polttoainetta käyttäviä ajoneuvoja, joissa on tehokkaammat ja edullisemmat, kevyemmät, suurelta osin kierrätettävät ja uudelleenkäytettävät akut, joilla on vähäiset ympäristövaikutukset, sekä vaihtoehtoisten/uusiutuvien polttoaineiden kuten vedyn, myös uusiutuvista energialähteistä tuotetun vedyn paikallista toimittamista ja innovatiivisia ratkaisuja paikalla tapahtuvaan varastointiin. Kestävän ja kustannustehokkaan energian laajan mittakaavan varastoinnin ratkaisuvaihtoehdot ovat tärkeitä energiajärjestelmän optimoimiseksi ja tasapainottamiseksi kaikilla tuotannon aloilla infrastruktuureista loppukäyttäjien sovelluksiin. Huomiota olisi kiinnitettävä energian varastoinnin riskeihin ja muihin epätoivottuihin sivuvaikutuksiin.

Päälinjat

–  Teknologiat, jotka liittyvät päivittäisistä kausittaisiin energianvarastointitarpeisiin, mukaan lukien nestemäiset ja kaasumaiset uusiutuvat polttoaineet, sekä disruptiiviset teknologiat, ja niihin liittyvät arvoketjut, myös ympäristö- ja ilmastovaikutusten osalta.

–  Älykkäät, kestävät ja pitkäikäiset akut ja EU:n arvoketju, mukaan lukien kehittyneet materiaaliratkaisut, suunnittelu, energiatehokkaat laajamittaiset akkukennojen tuotantoteknologiat, uudelleenkäyttö- ja kierrätysmenetelmät sekä tehokas toiminta matalissa lämpötiloissa ja standardointitarpeet.

–  Vety ja erityisesti vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla polttoaineilla ja uusiutuvilla energialähteillä tuotettu vety ja polttokennot sekä EU:n arvoketju alkaen suunnittelusta loppukäyttöön eri sovelluksissa.

6.  KLUSTERI ”ELINTARVIKKEET, BIOTALOUS, LUONNONVARAT, MAATALOUS JA YMPÄRISTÖ"

6.1.   Periaatteet

Ihmisen toiminta aiheuttaa lisääntyvää painetta maaperään, meriin ja valtameriin, veteen, ilmaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja muihin luonnonvaroihin. Maapallon lisääntyvän väestön ravitseminen on suoraan riippuvainen luonnon järjestelmien ja luonnonvarojen terveydestä. Itseisarvonsa lisäksi toimiva ja hyvinvoiva ekosysteemi on kaikkien luonnonvarojen hyödyntämisen perusta. Ilmastonmuutos sekä ihmiskunnan kasvava luonnonvarojen kysyntä aiheuttavat kuitenkin ympäristöpaineita, jotka ylittävät kestävät tasot ja vaikuttavat ekosysteemeihin ja niiden kykyyn tarjota ihmisten hyvinvoinnille tarpeellisia palveluja. Kiertotalouden, kestävän biotalouden(21) ja sinisen talouden(22) käsitteet tarjoavat mahdollisuuden tasapainottaa ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä tavoitteita ja asettaa ihmisen toiminnat kestävän kehityksen tielle.

Jotta voimme vastata kestävän kehityksen haasteisiin, taata turvallisten ja terveellisten elintarvikkeiden tuotannon ja kulutuksen, edistää kestäviä käytäntöjä maataloudessa, vesiviljelyssä, kalastuksessa ja metsätaloudessa, varmistaa puhtaan veden, maaperän ja ilman kaikille, siivota meret, valtameret ja sisävedet, säilyttää ja palauttaa maapallon tärkeät luonnolliset järjestelmät ja ympäristöt, meidän on hyödynnettävä tutkimuksen ja innovoinnin tarjoamia mahdollisuuksia. Kestävään kehitykseen johtavia muutosreittejä ja keinoja ylittää sitkeitä esteitä ei kuitenkaan juuri ymmärretä. Jotta kestävään kulutukseen ja tuotantoon voidaan siirtyä sekä palauttaa maapallon terveys, on investoitava tutkimukseen ja teknologioihin, uusiin korkealuokkaisiin tuotteisiin ja palveluihin, uusiin liiketoimintamalleihin sekä sosiaaliseen, alueelliseen ja ympäristöön liittyvään innovointiin. Tämä luo uusia mahdollisuuksia kestävälle, selviytymiskykyiselle, innovatiiviselle ja vastuulliselle Euroopan biotaloudelle, edistää resurssien tehokkuutta, tuottavuutta ja kilpailukykyä, luo uusia ympäristöystävällisiä työpaikkoja ja kasvua sekä lisää sosiaalista osallisuutta.

EU:n on ehdottomasti hyödynnettävä luonnonvarojaan tehokkaammin ja kestävällä tavalla.

Toimet luovat tietopohjan ja tarjoavat ratkaisuja siihen, miten maan ja meren luonnonvaroja voidaan suojella, hallinnoida ja käyttää kestävästi(23) ja maa- ja vesijärjestelmien asemaa hiilinieluina tehostaa, biologista monimuotoisuutta suojella, ekosysteemipalvelut turvata sekä varmistaa elintarvike- ja ravitsemusturva, jonka avulla voidaan tarjota turvallista ja terveellistä ravintoa; nopeuttaa siirtymistä fossiilipohjaisesta lineaarisesta taloudesta resurssitehokkaaseen, häiriönsietokykyiseen, vähäpäästöiseen ja vähähiiliseen kiertotalouteen sekä tukea kestävän biotalouden ja sinisen talouden kehitystä; ja kehittää selviytymiskykyisiä ja elinvoimaisia maaseutu-, vuoristo-, rannikko- ja kaupunkialueita.

Tällaiset toimet auttavat ylläpitämään ja parantamaan biologista monimuotoisuutta sekä turvaamaan ekosysteemipalvelujen tarjonnan, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen hillinnän sekä hiilensidonnan (sekä maalla että merellä) pitkällä aikavälillä. Ne auttavat vähentämään kasvihuonekaasuja (GHG) ja muita päästöjä, jätteitä ja alkutuotannosta (sekä maalla että vedessä harjoitettavasta), vaarallisten aineiden käytöstä, jalostuksesta, kulutuksesta ja muusta ihmisen toiminnasta peräisin olevia epäpuhtauksia. Niiden avulla voidaan käynnistää investointeja tukemalla siirtymistä kohti kiertotaloutta, kestävää biotaloutta ja sinistä taloutta suojellen samalla ympäristöterveyttä ja ympäristötavoitteiden loukkaamattomuutta.

Toimilla edistetään myös osallistavia lähestymistapoja tutkimukseen ja innovointiin, mukaan luettuina useisiin toimijoihin perustuva lähestymistapa sekä osaamis- ja innovointijärjestelmien kehittäminen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja Euroopan tasolla. Sosiaalinen innovointi yhdessä kansalaisten osallistumisen ja innovointimyönteisyyden kanssa on ratkaisevan tärkeää, jotta uutta hallintotapaa, tuotantoa, kulutustottumuksia ja taitoja voidaan edistää.

Koska nämä haasteet ovat monimutkaisia, toisiinsa kytkeytyneitä ja luonteeltaan maailmanlaajuisia, toimissa noudatetaan järjestelmällistä lähestymistapaa ja ne toteutetaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa sekä muiden rahoituslähteiden ja muiden poliittisten aloitteiden kanssa. Niissä hyödynnetään käyttäjälähtöisiä ympäristöön liittyviä massadatalähteitä, kuten Copernicus, EGNOS/Galileo, INSPIRE, EOSC, GEOSS, CEOS ja EMODnet.

Tämän klusterin tutkimus- ja innovaatiotoiminta edistävät erityisesti seuraavien tavoitteiden toteutumista: ympäristöalan toimintaohjelma, yhteinen maatalouspolitiikka, yhteinen kalastuspolitiikka, elintarvikelainsäädäntö, meripolitiikka, kiertotalouden toimintasuunnitelma, EU:n biotalousstrategia, ▌biologista monimuotoisuutta koskeva strategia, vuoteen 2030 ulottuvat ilmasto- ja energiapolitiikka sekä vuoteen 2050 ulottuva EU:n pitkän tähtäimen visio hiilineutraaliudesta(24), EU:n arktinen politiikka ja ilmansaastumisen vähentämistä koskevat EU:n säännökset. Yleisesti käytettävien ulkoisten neuvonantajien lisäksi pyritään kuulemaan maataloustutkimuksen pysyvää komiteaa.

Toimilla edistetään suoraan erityisesti seuraavia kestävän kehityksen tavoitteita: SDG 2 – Nälän poistaminen; SDG 3 – Terveen elämän ja hyvinvoinnin takaaminen; SDG 6 – Puhdas vesi ja saniteettipalvelut; SDG 8 – Ihmisarvoinen työ ja talouskasvu; SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri; SDG 11 – Kestävät kaupungit ja yhteisöt; SDG 12 – Vastuullinen kulutus ja tuotanto; SDG 13 – Ilmastotoimet; SDG 14 – Vedenalainen elämä; SDG 15 – Maalla oleva elämä.

6.2.   Toiminta-alat

6.2.1.   Ympäristön seuranta

Ympäristön seuranta(25) – mukaan lukien avaruudesta tapahtuva seuranta, ilmasta, mereltä tai maalta tapahtuva seuranta sekä kansalaisten suorittama seuranta – tukee tutkimusta ja innovointia elintarvikkeiden ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ja seurantaa, biomonitorointia ja ympäristömonitorointia varten. Parannettu tilaan ja aikaan liittyvä kattavuus ja pienemmillä kustannuksilla suoritettavat näytteenottokerrat sekä pääsy massadataan sekä monista lähteistä tapahtuva tiedon yhdistäminen tarjoavat uusia tapoja seurata, ymmärtää ja ennakoida maapallon luonnonjärjestelmiä. Tutkimusta ja innovointia tarvitaan sellaisten menetelmien ja teknologioiden kehittämiseksi, joilla voidaan parantaa laatua sekä helpottaa datan saatavuutta ja käyttöä.

Päälinjat

–  Käyttäjälähtöiset ja järjestelmälliset lähestymistavat, mukaan lukien avoin data, joka koskee ympäristötietoja ja monimutkaiseen mallinnukseen ja ennakointijärjestelmiin liittyviä tietoja, olemassa olevan ja uuden datan käytön ja hyödyntämisen tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet;

–  Ympäristön seurannan tuote- ja palvelukokonaisuuden kehittäminen edelleen;

–  Biologisen monimuotoisuuden tila, ekosysteemin suojelu, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen, elintarviketurvallisuus, maa- ja metsätalous, maankäyttö ja maankäytön muutos, kaupunkialueiden sekä taajamien lähialueiden kehittäminen, luonnonvarojen hallinta, merten ja valtamerten luonnonvarojen hallinta ja suojelu, merenkulun turvallisuus, ympäristöön liittyvät pitkän aikavälin suuntaukset, muutokset vuodenaikojen vaihtelussa, ulkoilman ja ilmakehän muutokset ja muut asiaankuuluvat alat.

–  EuroGEOSS-aloitteen puitteissa kehitettävät käyttäjäkeskeiset sovellukset ja niiden levittäminen laajemmalle alueelle, jotta Euroopan luonnonvarojen (raaka-aineiden etsintä mukaan lukien) ja ekosysteemipalveluiden säilyttämistä ja hallintaa ja niihin liittyvää arvoketjua voidaan edistää.

–  GEO-aloitteen (kaukokartoitusta käsittelevä ryhmä) maailmanlaajuisen maanhavainnointijärjestelmän toteuttaminen.

6.2.2.   Biologinen monimuotoisuus ja luonnonvarat

On tarpeen parantaa biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien sekä niiden tarjoamien moninaisten palveluiden sekä ilmakehän rajakerrosten ymmärtämistä, säilyttämistä ja hallintaa (ilmastonmuutoksen torjumisen ja sen vaikutusten lieventämisen puitteissa) ja valjastaa luonnonvoimat ja luonnon monitahoisuus, jotta voidaan vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin, parantaa kestävyyttä ja saavuttaa EU:n tavoite ”Hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa” vuoteen 2050 mennessä, kuten EU:n seitsemännessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa on määritelty. ▌Mahdolliset tuotantoketjun alkupäähän aiheutuvat vaikutukset on otettava asianmukaisesti huomioon koko arvoketjussa. Kansainvälinen yhteistyö ja osallistuminen kansainvälisiin pyrkimyksiin ja aloitteisiin, kuten biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevään hallitustenväliseen tiede- ja politiikkafoorumiin (IPBES), ovat välttämättömiä tämän alan tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarvitaan parempaa ymmärtämystä hallitusta siirtymisestä kestävyyteen taloudellisessa, sosiaalisessa ja luonnollisessa järjestelmässä paikalliselta tasolta aina maailmanlaajuiselle tasolle asti.

Päälinjat

–  Biologisen monimuotoisuuden, maaekosysteemien, makean veden ekosysteemien ja meriekosysteemien, luonnonpääoman ja ekosysteemipalvelujen tila ja arvo, maatalousekosysteemit ja mikrobiomit mukaan lukien;

–  Kokonaisvaltaiset ja järjestelmälliset lähestymistavat sosioekologisessa järjestelmässä biologisen monimuotoisuuden, ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen välisiä yhteyksiä varten sekä niiden syy-seuraussuhteet niiden muutostekijöiden kanssa eri mittakaavoissa ja erilaisten taloudellisten toimintojen välillä, mukaan lukien sosioekonomiset näkökohdat ja kestävyyteen siirtymisen hallinta.

–  Suuntausten ja yhdennettyjen skenaarioiden mallintaminen biologista monimuotoisuutta, ekosysteemipalveluita ja hyvän elämänlaadun eri tasoja ja näkymiä varten; biotooppien ja ekosysteemien mahdollinen vaikutus hiilinieluina erilaisissa ilmastonmuutosskenaarioissa; mahdolliset eturistiriidat luonnonvarojen ja palvelujen käytössä;

–  Yhdisteiden ja uusien epäpuhtauksien ekotoksikologia, niiden vuorovaikutukset, yhteisvaikutukset ja ympäristökäyttäytyminen sekä muutetut biokemialliset ketjut muuttuvassa ilmastossa, heikkokuntoisten alueiden ennallistaminen;

–  Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen valtavirtaistaminen valtioiden ja yritysten päätöksenteko- ja kirjanpitojärjestelmiin sekä niiden ekologisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten etujen kvantifiointi.

–  Mukautuvat ja monikäyttöiset luontoon perustuvat ratkaisut, joissa käsitellään kaupungeissa ja kasvukeskusten ulkopuolella, maaseudulla sekä rannikko- ja vuoristoalueilla kohdattavia haasteita, jotka liittyvät ilmastonmuutokseen, luonnonkatastrofeihin, biologisen monimuotoisuuden häviämiseen, ekosysteemin heikkenemiseen, saastumiseen, sosiaaliseen yhtenäisyyteen sekä kansalaisten terveyteen ja hyvinvointiin;

–  Monitoimijaiset elävien laboratorioiden lähestymistavat, jotka sitouttavat viranomaiset, sidosryhmät, yritykset ja kansalaisyhteiskunnan suunnittelemaan ja luomaan yhdessä systeemisiä ratkaisuja luonnonpääoman säilyttämiseksi, palauttamiseksi ja kestäväksi käyttämiseksi sekä kestävyyteen ja kestävän johtamisen mahdollisuuksiin siirtymiseksi hallitusti taloudellisessa toiminnassa kaikissa arvosilmukoissa erilaisissa ympäristö-, talous- ja sosiaalisissa olosuhteissa.

6.2.3.   Maatalous, metsätalous ja maaseutualueet

Selviytymiskykyinen ja kestävä maa- ja metsätalous ▌tarjoaa taloudellisia, ympäristöllisiä ja sosiaalisia etuja, ja se on jatkuvan elintarviketurvan edellytys. Tällaiset järjestelmät sisältyvät dynaamisiin arvoketjuihin, parantavat maata ja hoitavat luonnonvaroja ja saavat aikaan elintärkeitä vaikutuksia, joihin kuuluvat hiilensidonta, biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen, pölytys ja kansanterveys. Yhdennettyjä ja paikkakohtaisia lähestymistapoja tarvitaan, jotta maa- ja metsätalousjärjestelmien monenlaisia toimintoja voidaan edistää ottaen huomioon alkutuotannon muuttuvat olosuhteet, jotka liittyvät erityisesti ilmastonmuutokseen ja ympäristöön, resurssien saatavuuteen, väestönkehitykseen ja kulutustottumuksiin. Kuluttajien luottamuksen parantamiseksi on varmistettava maataloustuotteiden laatu ja turvallisuus. Myös kasvien ja eläinten terveys ja hyvinvointi on varmistettava. On myös tarpeen käsitellä maa- ja metsätaloustoiminnan alueellista, sosioekonomista ja kulttuurista ulottuvuutta ja hyödyntää maaseutu- ja rannikkoalueiden mahdollisuuksia.

Päälinjat

–  Menetelmät, teknologiat ja välineet kestävää, kriisinkestävää ja tuottavaa maa- ja metsätalouden tuotantoa varten, myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta;

–  Luonnonvarojen (esimerkiksi maaperän, veden, ravinteiden ja biologisen monimuotoisuuden, myös geenivarojen) kestävä hallinta ja tehokas käyttö maa- ja metsätaloudessa; vaihtoehdot uusiutumattomille luonnonvaroille ja kiertotalouden periaatteiden hyväksyminen myös jätteiden ja sivutuotteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen kautta;

–  Alkutuotannon toimintojen ilmasto- ja ympäristövaikutukset; maa- ja metsätalouden mahdollisuudet hiilinieluina sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen mukaan lukien negatiivisten päästöjen lähestymistapa; alkutuotannon parempi mukautuminen ilmastonmuutokseen;

–  Yhdennetyt lähestymistavat kasvien tuholaisten ja tautien torjuntaan; tarttuvien ja eläimistä ihmisiin siirtyvien eläintautien ja eläinten hyvinvoinnin valvonta; ehkäisystrategiat, valvonta ja diagnostiikka sekä vaihtoehdot kiistanalaisten torjunta-aineiden, antibioottien ja muiden aineiden käytölle myös lääkeresistenssin torjumiseksi;

–  Mikrobilääkeresistenssi ja biologisten ja maatalouskemikaalien, kuten torjunta-aineiden, aiheuttamat uhkatekijät sekä kemialliset saastuttajat, jotka vaikuttavat kasvien, eläinten, ekosysteemien ja kansanterveyden välisiin yhteyksiin yhteisen terveyden ja globaalin terveyden näkökulmasta tarkasteltuina;

–  Ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen maa- ja metsätalousjärjestelmissä, jotka soveltavat ekologisia lähestymistapoja ja testaavat luontoon perustuvia ratkaisuja maatilalta maisematasolle ympäristöä säästävän maatalouden vaatimusten mukaisesti; luomuviljelyn tukeminen;

–  Maa- ja metsätalouden järjestelmät maatilalta maisemien tasolle; ekosysteemipalvelujen käyttö ja toimittaminen alkutuotannossa esim. agroekologian avulla tai tehostamalla metsien roolia tulvien ja maaperän eroosion torjumisessa;

–  Maatalouden innovaatiot maatalouden, vesiviljelyn ja metsätalouden sekä kaupunkien ja kasvukeskusten ulkopuolisten alueiden välisillä rajapinnoilla;

–  Uudet menetelmät, teknologiat ja välineet metsien kestävää hallinnointia ja metsien biomassan kestävää käyttöä varten;

–  EU:n kasviproteiinin tuotannon tukeminen elintarvikkeita, eläinrehuja ja ympäristöpalveluja varten;

–  Kestävä maankäyttö, maaseudun kehittäminen ja alueelliset yhteydet; maaseutualueiden sosiaalisten, kulttuuristen, taloudellisten ja ympäristöllisten voimavarojen hyödyntäminen uusia palveluja, liiketoimintamalleja, arvoketjuja ja julkisia hyödykkeitä varten;

–  Digitaaliset innovaatiot maataloudessa, metsätaloudessa sekä arvoketjuissa ja maaseutualueilla hyödyntämällä saatavilla olevia tietoja ja kehittämällä infrastruktuuria, teknologioita (kuten tekoäly, robotiikka, täsmäviljely ja kaukohavainnointi) ja hallintomalleja;

–  Maa- ja metsätalouden tieto- ja innovointijärjestelmät ja niiden yhteenliittäminen eri mittakaavoissa; neuvonta, osaamisen kehittäminen, osallistavat lähestymistavat ja tiedon jakaminen;

–  Kansainvälisten kumppanuuksien edistäminen kestävän maatalouden alalla elintarvike- ja ravitsemusturvan vuoksi.

6.2.4.   Meret, valtameret ja sisävedet

Merien ja erityisesti osittain suljettujen eurooppalaisten merialueiden, valtamerien, sisävesien ja rannikkoalueiden luonnonpääoma ja ekosysteemipalvelut tarjoavat merkittäviä sosioekonomisia ja hyvinvointiin liittyviä etuja. Niiden tarjoamat mahdollisuudet ovat vaarassa, koska ihmisten aiheuttamat ja luonnolliset stressitekijät, kuten saastuminen, liikakalastus, ilmastonmuutos, merenpinnan nousu, muu vedenkäyttö ja äärimmäiset sääolosuhteet, aiheuttavat vakavia paineita. Jotta voidaan estää merien ja valtamerien joutuminen tilaan, josta ei ole paluuta, ja palauttaa sisävesien hyvä kunto, on vahvistettava tietämystä ja ymmärrystä, jotta meren, maa-alueiden ja rannikon ekosysteemejä voidaan suojella, ennallistaa ja hallita kestävällä tavalla ja saastumista estää parannetun ja vastuullisen hallinnointikehyksen puitteissa. Tämä koskee myös tutkimusta, jonka avulla voidaan vapauttaa merien, valtamerien ja sisävesien hyödyntämättömiä taloudellisia mahdollisuuksia. Tarkoituksena on tuottaa enemmän turvallista ruokaa, biopohjaisia ainesosia ja raaka-aineita ilman, että meriin kohdistuvia paineita lisätään. Lisäksi tavoitteena on vapauttaa kaikentyyppisen vesiviljelyn potentiaali maaperän, makean veden ja valtamerten luonnonvaroihin kohdistuvien paineiden lievittämiseksi. Tarvitaan kumppanuuteen perustuvia lähestymistapoja, kuten merialue- ja makroaluestrategioita, jotka ulottuvat EU:n ulkopuolelle (esimerkiksi Atlantille, Välimerelle, Itämerelle, Pohjanmerelle, Mustallemerelle, Karibianmerelle ja Intian valtamerelle), Lisäksi on edistettävä kansainväliseen valtamerten hallinnointiin liittyviä sitoumuksia, United Nations Decade of Ocean Science for Sustainable Development -hankkeen kaltaisia aloitteita ja meren biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen liittyviä sitoumuksia aloilla, jotka ulottuvat kansallista lainkäyttövaltaa laajemmalle.

Päälinjat

–  Kestävä kalastus ja kaikentyyppinen vesiviljely , mukaan lukien vaihtoehtoiset proteiininlähteet yhdessä lisääntyneen elintarviketurvallisuuden ja -omavaraisuuden sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen kanssa; valvonta- ja hallinnointivälineet;

–  Merien ja sisävesien ekosysteemien, myös koralliriuttojen osalta selviytymiskyvyn vahvistaminen ja sen kautta merien, valtamerien ja jokien terveyden varmistaminen, luonnon ja ihmisten aiheuttamien paineiden, kuten saastuttajien ja merten roskaantumisen (muovit mukaan lukien), rehevöitymisen, haitallisten vieraslajien, merenpohjan vahingoittumisen, ylihyödyntämisen, myös liikakalastuksen osalta, vedenalaisen melun, happamoitumisen, merien, valtamerten ja jokien lämpenemisen ja merenpinnan nousun torjuminen ja niiden lieventäminen ottaen huomioon maan ja meren välinen rajapinta, näiden tekijöiden kumulatiiviset vaikutukset ja kiertotalouteen perustuvan lähestymistavan edistäminen sekä valtamerten ja ihmisten vuorovaikutuksen ymmärtäminen paremmin;

–  Hallinnointi maailmanlaajuisella ja alueellisella tasolla, jotta merien, valtamerien ja sisävesien luonnonvoimavarojen säilyttäminen ja kestävä käyttö voidaan varmistaa;

–  Digitaalisia yhteyksiä ja yhteisöjä hyödyttävät teknologiat valtameren (merenpohjan, vesimassan ja vedenpinnan) maalta käsin tapahtuvissa, ilmakehään, ilmastoon, avaruuteen tai säähän liittyvissä toiminnoissa; niitä edistetään eurooppalaiseen avoimen tieteen pilvipalveluihin kuuluvan sinisen pilven kautta;

–  Seuranta, riskeihin pohjautuva arviointi ja ennakointi-/ennustusvalmiudet, jotka koskevat merenpinnan nousua ja muita luonnonuhkia, esimerkiksi hyökyaaltoja, tsunameita ja ihmisten toiminnan kumulatiivisia vaikutuksia;

–  Parannetaan veden kiertokulun ja hydrologisten järjestelmien sekä hydromorfologian eri mittaluokkien ymmärtämistä ja kehitetään veden saatavuuteen ja kysyntään, tulviin ja kuivuuteen, saasteisiin ja muihin vesivaroihin ja vesiympäristöön kohdistuviin paineisiin liittyviä seuranta- ja ennakointivalmiuksia; Hyödynnetään digiteknologiaa vesivarojen seurannan ja hallinnoinnin parantamiseksi;

–  Kehitetään innovatiivisia ratkaisuja, kuten yhteisöllistä hallintoa, taloudellisia välineitä ja rahoitusmalleja älykästä vesivarojen jakamista varten; käsitellään vedenkäyttöön, myös veden arvon hyödyntämiseen liittyviä konflikteja, saastuttajien, kuten muovien ja mikromuovien sekä muiden uusien saastuttajien valvontaa, mieluiten saastumisen lähteellä, muita vesivaroihin kohdistuvia paineita, myös veden uudelleenkäytön osalta, sekä vesiekosysteemien suojelua ja niiden ennallistamista hyvään ekologiseen tilaan;

–  Kestävät siniset arvoketjut, myös makean veden vesivarojen kestävä käyttö, merialueiden monikäyttö ja meriltä ja valtameriltä saatavan uusiutuvan energian alan kasvu, mukaan lukien mikro- ja makrolevien kestävä käyttö;

–  Sisä- ja rannikkovesien kestävän hallinnoinnin yhdennetyt lähestymistavat, joilla edistetään ympäristönsuojelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista;

–  Luontolähtöiset ratkaisut, jotka perustuvat meren, rannikon ja sisävesien ekosysteemien dynamiikkaan, biologiseen monimuotoisuuteen ja moniin ekosysteemipalveluihin, mikä mahdollistaa systeemiset lähestymistavat merien ja erityisesti osittain suljettujen eurooppalaisten merialueiden, valtamerien sekä sisävesien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen sekä edistää ympäristönsuojelua, rannikkoalueiden hoitoa ja ennallistamista sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista;

–  Sininen innovointi, mukaan lukien sininen ja digitaalinen talous, joka kattaa rannikkoalueet, rannikkokaupungit ja satamat ja jonka avulla voidaan vahvistaa rannikkoalueiden kestävyyttä ja lisätä kansalaisten etuja;

–  Parempi käsitys merien ja valtamerien roolista ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa.

6.2.5.   Elintarvikejärjestelmät

Väestönkasvun, ruokavalion muutosten, resurssien niukkuuden ja liikakäytön, ympäristön pilaantumisen, ilmastonmuutoksen ja muuttoliikkeen yhteisvaikutukset aiheuttavat ennennäkemättömiä haasteita, jotka edellyttävät elintarvikejärjestelmän muutosta (FOOD 2030).(26) Nykyinen elintarviketuotanto ja -kulutus ovat suurelta osin kestämättömiä, ja virheravitsemuksen taakka on kaksitahoinen: samaan aikaan esiintyy sekä aliravitsemusta että lihavuutta sekä muita ruokavalion epätasapainotiloja ja metabolisia häiriöitä. Tulevilla elintarvikejärjestelmillä on varmistettava elintarviketurvallisuus ja toimitettava riittävän turvallisia, terveellisiä ja laadukkaita elintarvikkeita kaikille. Tämä edellyttää resurssitehokkuutta, kestävyyttä (mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen, saasteiden, veden- ja energiankulutuksen sekä jätteiden syntymisen vähentäminen), avoimuutta, yhteyksien luomista maa- ja merialueiden välille, elintarvikehävikin vähentämistä, sisävesistä, meristä ja valtameristä peräisin olevien elintarvikkeiden tuotannon lisäämistä ja sitä, että ”elintarvikkeiden koko arvoketju” ulottuu tuottajilta kuluttajille ja toisinpäin varmistaen häiriönsietokyvyn. Tämän on tapahduttava yhdessä tulevaisuuden elintarviketurvallisuusjärjestelmän kehittämisen kanssa sekä sellaisten työkalujen, teknologioiden ja digitaalisten ratkaisujen suunnittelun, kehittämisen ja toimittamisen kanssa, jotka tarjoavat merkittäviä etuja kuluttajille ja parantavat elintarvikkeiden arvoketjun kilpailukykyä ja kestävyyttä. Lisäksi on tarpeen edistää käyttäytymismuutoksia elintarvikkeiden kulutuksessa ja tuotantomalleissa, kulttuuri- ja sosiaalinäkökohdat huomioon ottaen, sekä saada mukaan alkutuottajat, teollisuus (pk-yritykset mukaan lukien), vähittäiskauppiaat, elintarviketoimialat, kuluttajat ja julkiset palvelut.

Päälinjat

–  Ihmisten hyvinvointia edistävät, näyttöön perustuvat kestävät ja terveelliset ruokavaliot koko heidän elämänsä ajan, mukaan lukien ruokavaliomallit, ruoan parempi ravitsemuksellinen laatu sekä edistyminen sen ymmärtämisessä, miten ravitsemus vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin;

–  Yksilöllinen ravitsemus erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille, jotta ruokavalioon ja tarttumattomiin tauteihin liittyviä riskitekijöitä voidaan lieventää;

–  Kuluttajien käyttäytyminen, elämäntapa ja motiivit, ruokaan liittyvät sosiaaliset ja kulttuuriset näkökohdat mukaan lukien, sosiaalisten innovaatioiden ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen terveyden ja ympäristön kestävyyden parantamiseksi elintarvikkeiden koko arvoketjussa vähittäismyynnin mallit mukaan lukien;

–  Nykyaikaiset elintarviketurvallisuus- ja todentamisjärjestelmät, mukaan lukien jäljitettävyys, ruuan laadun parantaminen ja kuluttajien luottamuksen lisääminen elintarvikejärjestelmää kohtaan;

–  Elintarvikejärjestelmän vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, mukaan lukien mikrobiomien, ravintona käytettyjen viljelykasvien monimuotoisuuden ja eläinproteiinien vaihtoehtojen mahdollisuuksien tutkiminen ja niiden käyttö;

–  Ympäristön kannalta kestävät, kiertoon perustuvat, resurssitehokkaat ja häiriönsietokykyiset maalta ja mereltä peräisin olevat elintarvikejärjestelmät, joissa taataan turvallinen juomavesi, otetaan huomioon meriin liittyvät kysymykset sekä pyritään siihen, ettei elintarvikejätettä synny koko elintarvikejärjestelmässä, käyttämällä uudelleen elintarvikkeita ja biomassaa ja kierrättämällä elintarvikejätteitä sekä uusien elintarvikepakkausten ja yksilöllisten ja paikallisten elintarvikkeiden kysynnän avulla;

–  Uudet lähestymistavat, mukaan lukien digitaaliset välineet ja elintarvikejärjestelmät paikan päällä tapahtuvalle innovoinnille sekä yhteisöjen voimaannuttaminen, reilun kaupan ja hinnoittelun edistäminen arvoketjussa, osallisuus ja kestävyys teollisuuden (pk-yritykset ja pienviljelijät mukaan lukien), paikallisviranomaisten, tutkijoiden ja yhteiskunnan välisten kumppanuuksien avulla.

6.2.6.   EU:n biotalouden biopohjaiset innovaatiojärjestelmät

Biotalouden innovointi luo perustan siirtymiselle pois fossiilipohjaisesta taloudesta. Biopohjainen innovointi on koko biotalouden tärkeä osa ja mahdollistaja ja se kattaa biomassan kestävän hankinnan ja teollisen jalostamisen sekä maalta ja mereltä saatavan biomassan muuntamisen biomateriaaleiksi ja -tuotteiksi. Kestävyyteen sisältyvät kaikki sen ulottuvuudet: ekologiset, sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset näkökohdat. Se hyödyntää myös elollisten luonnonvarojen, biotieteiden, digitalisaation ja bioteknologian mahdollisuuksia uusien löytöjen, tuotteiden, palveluiden ja prosessien kannalta. Biopohjainen innovointi, mukaan lukien (bio)prosessit ja teknologiat, voi tuoda uusia taloudellisia toimintoja ja työllisyyttä alueille ja kaupunkeihin, edistää maaseudun ja rannikkoalueiden talouksien ja yhteisöjen elvyttämistä ja vahvistaa biotalouden kiertoa.

Päälinjat

–  Kestävät biomassan hankinta-, logistiikka- ja tuotantojärjestelmät, joissa keskitytään korkean arvon omaaviin sovelluksiin ja käyttötarkoituksiin, sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen, vaikutuksiin, joita aiheutuu ilmastolle ja biologiselle monimuotoisuudelle, kiertoon ja yleiseen resurssitehokkuuteen, vesi mukaan lukien;

–  Biotieteet ja niiden lähentyminen digitaalisiin teknologioihin, jotta elollisia luonnonvaroja voidaan ymmärtää, etsiä sekä käyttää kestävästi;

–  Biopohjaiset arvoketjut, biopohjaiset materiaalit, mukaan lukien luontoa jäljittelevät materiaalit, kemikaalit, tuotteet, palvelut ja prosessit, joilla on uusia ominaisuuksia, toimintoja ja parannettu kestävyys (mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen), edistämällä biomassaa laajemmin käyttävien, kehittyneiden (pienten ja suurten) biojalostamojen kehittämistä. Nykyisen kestämättömien tuotteiden tuotannon korvaaminen paremmilla biopohjaisilla ratkaisuilla innovatiivisten markkinasovellusten kehittämiseksi;

–  Bioteknologia, mukaan lukien monialainen huipputason bioteknologia, jota sovelletaan kilpailukykyisiin, kestäviin ja uusiin teollisiin prosesseihin, ympäristöpalveluihin ja kulutustuotteisiin(27);

–  Bioperäisen alan kierto, joka toteutuu biotaloudessa teknologisen, systemaattisen, sosiaalisen ja liiketoimintamallin innovoinnin kautta, kasvattaa radikaalisti elollisten luonnonvarojen yksikkökohtaista arvoa, kun kyseiset luonnonvarat pidetään taloudessa pidempään, säilytetään ja parannetaan luonnon pääomaa, suunnitellaan jätteettömyyttä ja saasteettomuutta ja tuetaan biomassan porrastetun käytön periaatetta tutkimuksen ja innovoinnin avulla ja jätehierarkia huomioon ottaen;

–  Kattavat biotalouden mallit, joissa eri toimijat osallistuvat arvon luomiseen ja maksimoivat yhteiskunnalliset vaikutukset ja yleisön osallistumisen;

–  Lisääntynyt ymmärrys biotalouden rajoista, mittareista ja indikaattoreista ja sen synergioista ja kompromisseista terveen ympäristön kanssa sekä elintarvikkeiden ja muiden sovellusten välisistä kompromisseista.

6.2.7.   Kiertoon perustuvat järjestelmät

Kiertomaiset tuotanto- ja kulutusjärjestelmät tarjoavat etuja Euroopan taloudelle ja globaalille ympäristölle vähentämällä luonnonvarojen käyttöä ja riippuvuutta niistä, vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja muita kielteisiä ympäristövaikutuksia ja lisäämällä yritysten kilpailukykyä. Ne tarjoavat etuja myös Euroopan kansalaisille luomalla uusia työpaikkoja ja vähentämällä ympäristöön ja ilmastoon kohdistuvia paineita. Teollisuuden muutosten lisäksi siirtyminen vähäpäästöiseen, resurssitehokkaaseen ja biopohjaiseen kiertotalouteen ja vaarallisten aineiden käytön välttämiseen edellyttää myös laajempaa järjestelmän muutosta, jonka on perustuttava järjestelmällisiin ekoinnovatiivisiin ratkaisuihin, uusiin liiketoimintamalleihin, markkinoihin ja investointeihin. Ne mahdollistavat infrastruktuurin, sosiaaliset innovointimuutokset kuluttajien käyttäytymisessä sekä hallinnointimallit, jotka edistävät useiden sidosryhmien yhteistyötä kautta koko arvoketjun sen varmistamiseksi, että tavoitellulla järjestelmämuutoksella saavutetaan paremmat taloudelliset, ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset tulokset(28). Kansainvälisen yhteistyön avaaminen on tärkeää tiedon vertailukelpoisuuden, tuottamisen ja jakamisen sekä toimien päällekkäisyyksien välttämisen kannalta esimerkiksi kansainvälisten aloitteiden, kuten kansainvälisten luonnonvarojen kestävää hallintaa edistävän kansainvälisen paneelin, kautta. Lisäksi huomiota kiinnitetään tämän alan uuden tiedon ja teknologian sosiaaliseen kontekstiin sekä tiedon ja teknologian omaksumiseen ja käyttöön yhteiskunnissa.

Päälinjat

–  Systeeminen siirtyminen resurssitehokkaaseen biopohjaiseen kiertotalouteen, uudet paradigmat kuluttajien vuorovaikutuksessa, uudet liiketoimintamallit resurssitehokkuutta ja ympäristötehokkuutta varten; tuotteet ja palvelut, jotka edistävät resurssitehokkuutta ja vaarallisten aineiden poistamista tai korvaamista koko elinkaaren ajan; jakelu-, uudelleenkäyttö-, korjaus-, uudelleenvalmistus-, kierrätys- ja kompostointijärjestelmät; taloudelliset, sosiaaliset, käyttäytymiseen, sääntelyyn ja rahoitukseen liittyvät olosuhteet sekä kannustimet näille siirtymille;

–  Systeemiseen lähestymistapaan perustuvat mittarit ja indikaattorit kiertotalouden ja elinkaaren suorituskyvyn mittaamiseksi ja yhteiskunnallisen vastuun tehostamiseksi; hallintajärjestelmät, jotka nopeuttavat kiertotalouden laajenemista, biotaloutta ja resurssitehokkuutta samalla kun luodaan markkinoita uusiomateriaaleille; monisidosryhmäinen ja arvoketjun läpi kulkeva yhteistyö; investointivälineet kierto- ja biotaloutta varten;

–  Kaupunkien ja kaupunkien lähellä olevien alueiden kestävää ja uudistuvaa kehitystä koskevat ratkaisut, joissa yhdennetään kiertotalouden muutos luontoon perustuviin ratkaisuihin sekä teknologisiin, digitaalisiin, sosiaalisiin, kulttuurisiin ja alueellisiin hallinnointiin liittyviin innovaatioihin;

–  Ekoinnovointi vaarallisten aineiden ja kemikaalien aiheuttaman ympäristön pilaantumisen ja niille altistumisen ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi; samalla tarkastellaan kemikaalien, tuotteiden ja jätteiden välistä rajapintaa ja kestäviä ratkaisuja perus- ja uusioraaka-aineiden tuotantoa varten;

–  Vesivarojen kiertoon perustuva käyttö, mukaan lukien veden kysynnän vähentäminen, hävikkien ehkäiseminen, veden uudelleenkäyttö, kierrätys ja jäteveden arvottaminen; innovatiiviset ratkaisut vesi-ruoka-energia -akselilla, joilla puututaan maatalous- ja energiantuotannon vaikutuksiin ja mahdollistetaan synergiaa luovat ratkaisut;

–  Kestävä pintakerroksen hoito, johon integroidaan georesurssit (energia, vesi, raaka-aineet) ja ympäristöolot (luonnonuhat, ihmisten toiminnan vaikutus) kaikissa asiaa koskevissa klustereissa. Samalla tehostetaan yleiseurooppalaisen geologian alan tietämyksen myönteisiä vaikutuksia kiertotalouteen ja osaltaan edistetään tieteeseen perustuvia organisoituja jatkotoimia Pariisin sopimuksen ja useiden YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täyttämiseksi;

–  Kehitetään ja parannetaan ratkaisuja ja infrastruktuureja, joilla edistetään juoma-, kastelu- ja sanitaatioveden saatavuutta, muun muassa suolanpoiston avulla, jotta vettä voidaan käyttää kiertoon perustuvalla tavalla tehokkaammin, energiaa säästävämmin ja vähähiilisemmin.

7.  YHTEISEN TUTKIMUSKESKUKSEN TOTEUTTAMAT MUUT KUIN YDINALAN SUORAT TOIMET

7.1.   Periaatteet

Korkealaatuinen ja luotettava näyttö on keskeistä ​​hyvien julkisten politiikkojen kannalta. Uudet aloitteet ja ehdotukset EU:n lainsäädännöstä edellyttävät avointa, kattavaa ja tasapainoista näyttöä, kun taas politiikkojen täytäntöönpano edellyttää näyttöä niiden vaikutusten ja edistymisen mittaamiseksi ja seuraamiseksi.

Yhteinen tutkimuskeskus antaa lisäarvoa EU:n politiikkaan, koska sen tieteentekeminen on huipputasoista, monitieteellistä ja riippumatonta kansallisista, yksityisistä ja muista ulkoisista intresseistä. Koska se palvelee kaikkia EU:n politiikan aloja, se tarjoaa monialaista tukea, jota poliittiset päättäjät tarvitsevat vastatakseen yhä monimutkaisempiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Yhteisen tutkimuskeskuksen riippumattomuus erityisistä eduista ja sen asema tieteellis-teknisenä vertailulaitoksena antavat sille mahdollisuuden helpottaa yhteisymmärryksen rakentamista sidosryhmien ja muiden toimijoiden, kuten kansalaisten sekä poliittisten päättäjien välillä. Koska yhteisellä tutkimuskeskuksella on valmiudet vastata politiikan tarpeisiin nopeasti, sen toimet täydentävät välillisiä toimia, joilla pyritään tukemaan pitempikestoisia poliittisia tavoitteita.

Yhteinen tutkimuskeskus tekee omaa tutkimusta ja on strateginen osaajien, tietojen, datan ja pätevyyden hallinnoija, joka toimittaa korkealaatuista ja asiaankuuluvaa näyttöä älykkäämpiä politiikkoja varten. Tämän saavuttamiseksi Yhteinen tutkimuskeskus toimii yhdessä maailman parhaiden organisaatioiden sekä kansainvälisten, kansallisten ja alueellisten asiantuntijoiden ja sidosryhmien kanssa. Sen tutkimus edistää Horisontti Eurooppa -puiteohjelman yleisiä tavoitteita ja painopisteitä, tarjoaa EU:n politiikalle riippumatonta tieteellistä osaamista, neuvontaa ja teknistä tukea koko politiikkasyklin ajan ja se keskittyy Euroopan poliittisiin painopisteisiin tukemalla Eurooppaa, joka on turvallinen, vauras, kestävä, sosiaalinen ja vahvempi maailmanlaajuisesti.

7.2.  Toiminta-alat

7.2.1.  Tietopohjan vahvistaminen poliittista päätöksentekoa varten

Tietämys ja tieto lisääntyvät räjähdysmäisesti. Jotta poliittiset päättäjät voisivat tulkita ja hyödyntää tietoja, niitä on tarkistettava ja suodatettava. Lisäksi tarvitaan monialaisia tieteellisiä menetelmiä ja analyyttisiä välineitä kaikkien komission yksiköiden käyttöön, jotta voidaan erityisesti ennakoida tulevia yhteiskunnallisia haasteita ja tukea sääntelyn parantamista. Tähän sisältyy innovatiivisia prosesseja, jotta sidosryhmät ja kansalaiset voivat osallistua päätöksentekoon, ja erilaisia vaikutusten ja täytäntöönpanon arvioinnin välineitä.

Päälinjat

–  Mallinnus, mikrotaloudellinen arviointi, riskinarviointimenetelmät, laadunvarmistusvälineet mittauksia varten, seurantajärjestelmien suunnittelu, indikaattorit ja tulostaulut, herkkyysanalyysi ja auditointi, elinkaariarviointi, tiedon- ja tekstinlouhintavälineet, (massa)data-analyysi ja -sovellukset, muotoiluajattelu, tulevaisuuden näkymiä kartoittavat toimet, ennakoivat tutkimukset, käyttäytymisen tutkimus sekä sidosryhmien ja kansalaisten osallistuminen;

–  Tieto- ja kompetenssikeskukset;

–  Käytäntöyhteisöt ja foorumit tietämyksen vaihtoa varten;

–  Tietojen hallinta, tietojen jakaminen ja johdonmukaisuus;

–  EU:n ja kansallisen tutkimus- ja innovointipolitiikan analysointi, eurooppalainen tutkimusalue mukaan lukien.

7.2.2.   Maailmanlaajuiset haasteet

Yhteinen tutkimuskeskus antaa panoksensa erityisiin EU:n politiikkoihin ja sitoumuksiin, joita käsitellään seitsemässä maailmanlaajuisten haasteiden klusterissa, ja erityisesti EU:n sitoumuksiin saavuttaa kestävän kehityksen tavoitteet.

Päälinjat

1.  Terveys

–  Tieteellinen ja tekninen poliittinen tuki parempia kansanterveyden ja terveydenhuollon järjestelmiä varten, mukaan lukien lääkinnälliset laitteet ja terveysteknologian arvioinnit, tietokannat, digitalisaatio myös yhteentoimivuuden nopeuttamiseksi;

–  Kemiallisten aineiden ja epäpuhtauksien aiheuttamien mahdollisten terveys- ja ympäristöriskien turvallisuusarviointimenetelmät;

–  Euroopan unionin vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien vertailulaboratorio;

–  Laadunvarmistusvälineet, kuten sertifioidut vertailumateriaalit terveyteen liittyville biologisille merkkiaineille;

–  Tutkimus uusista terveysongelmista ja terveysuhista.

2.  Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta

–  Tutkimus, joka koskee epätasa-arvoa, köyhyyttä ja syrjäytymistä, sosiaalista liikkuvuutta, kulttuurien monimuotoisuutta ja taitoja; muuttoliikettä, talouteen ja yhteiskuntaan kohdistuvien sosiaalisten, väestötieteellisten ja teknologisten muutosten arviointia;

–  Tutkimus, joka koskee hyvää hallintotapaa ja demokratiaa;

–  Tuki kulttuuriperinnön suojelemiselle, säilyttämiselle ja hallinnoinnille;

–  Muuttoliikettä ja väestörakennetta koskeva tietokeskus.

3.  Kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa

–  Katastrofiriskien hallinnan tietokeskus;

–  Turvallisuuskäytäntöjen tukeminen kriittisten infrastruktuurien ja julkisten tilojen suojelemisessa, CBRN-E-aineiden (kemiallisten, biologisten, radiologisten, ydin- ja räjähdysaineiden) sekä hybridiuhkien, rajavalvonnan ja asiakirjojen turvallisuuden sekä terrorismin torjuntaan liittyvien tietojen ja tiedustelun alalla;

–  CBRN-E-aineiden havaitsemiseen liittyvät teknologiat, biometriset järjestelmät ja tiedonhankintamenetelmät;

–  Tuki EU:n turvallisuusasemalle maailmassa; unionin turvallisuusalan kilpailukyvyn ja innovoinnin arviointi; turvallisuuden ja puolustuksen välisten synergioiden hyödyntäminen;

–  Tutkimus, joka koskee vahvistettuja kyberturvallisuuden mahdollisuuksia, kyberuhkien sietokykyä ja kyberpelotteita.

4.   Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala

–  Digitalisaation vaikutukset, joissa korostuvat uudet ja kehittyvät tieto- ja viestintäteknologiat, kuten koneoppiminen ja tekoälylaskenta, hajautetut tilikirjat, esineiden internet ja suurteholaskenta;

–  Digitalisaatio yksittäisillä aloilla, kuten energiassa, liikenteessä, rakentamisessa, palvelualoilla, terveys- ja hoitoaloilla ja hallinnoinnissa;

–  Teollinen metrologia ja laadunvarmistusvälineet älykkään valmistuksen alalla;

–   Kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden tutkimus;

–  Tutkimus, joka koskee parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, ympäristöasioiden hallintaa, teknistaloudellisia analyysejä, teollisten prosessien elinkaaren arviointia, kemikaalien hallinnointia, jätehuoltoa, veden uudelleenkäyttöä, raaka-aineita, kriittisiä raaka-aineita sekä laatuvaatimuksia, jotka liittyvät hyödynnettyihin materiaaleihin. Kaikki edellä mainitut asiat tukevat kiertotaloutta;

–  Raaka-aineiden, myös kriittisten raaka-aineiden toimitusvarmuuden analyysi suhteessa primaari- ja uusioraaka-aineita koskeviin tietoihin ja raaka-aineita koskevan tietojärjestelmän tietopäivitykseen;

–  Copernicus-toimien toteuttaminen;

–  Tekninen ja tieteellinen tuki EU:n maailmanlaajuisille satelliittinavigointijärjestelmille.

5.   Ilmasto, energia ja liikkuvuus

–  Tuki EU:n ilmasto-, energia- ja liikennepolitiikkojen täytäntöönpanolle, siirtymiselle vähähiiliseen talouteen ja strategioille hiilestä irtautumiseksi vuoteen 2050 mennessä; yhdennettyjen kansallisten ilmasto- ja energiasuunnitelmien analyysi; hiilestä irtautumisen suunnitelmien arviointi kaikilla aloilla, mukaan lukien maatalous sekä maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous;

–  Haavoittuvien ekosysteemien ja kriittisten talouden alojen ja infrastruktuurien riskinarviointi, jossa keskitytään sopeutumisstrategioihin;

–  Energiaunionin tutkimus- ja innovointiulottuvuuden analyysi; EU:n kilpailukyvyn arviointi maailmanlaajuisilla puhtaan energian markkinoilla;

–  Älykkäiden energiateknologioiden ja alojen yhteenliittämisratkaisujen käyttöönottopotentiaalin arviointi sujuvan ja kustannustehokkaan energiasiirtymän mahdollistamiseksi;

–  Uusiutuvien energiamuotojen ja puhtaan energian tuotantoteknologioiden käyttöönoton arviointi;

–  Rakennusten, älykkäiden ja kestävien kaupunkien sekä teollisuuden energiankäytön arviointi;

–  Energian varastoinnin tekninen ja sosioekonominen analyysi, jossa käsitellään erityisesti alojen liittämistä yhteen ja akkuja;

–  EU:n energian toimitusvarmuuden analyysi, mukaan lukien energiainfrastruktuuri ja energiamarkkinat;

–  Tuki energiasiirtymälle, mukaan lukien kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimus sekä puhdas energia EU:n saarille, herkille alueille ja Afrikalle;

–  Yhdennetty analyysi vuorovaikutteisen, verkkoon liitetyn ja automatisoidun liikkumisen käyttöönotosta;

–  Sähköautojen kehityksen ja käyttöönoton yhdennetty analyysi, mukaan lukien seuraavan sukupolven akkuteknologia;

–  Yhdenmukaistetut testausmenettelyt ja ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen ja ilman epäpuhtauspäästöjen markkinavalvonta, innovatiivisten teknologioiden arviointi;

–  Älykkään liikenteen, liikenteen hallintajärjestelmien ja liikenneruuhkien indikaattorien arviointi;

–  Vaihtoehtoisten polttoaineiden ja niihin liittyvien infrastruktuuritarpeiden analyysi.

6.  Elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö

–  Tutkimus, joka liittyy maahan, maaperään, metsätalouteen, veteen ja merien luonnonvaroihin, raaka-aineisiin ja biologiseen monimuotoisuuteen, jotta luonnon pääoman tehokasta säilyttämistä, korjaamista ja kestävää käyttöä voidaan tukea, mukaan lukien kestävä luonnonvarojen hallinta Afrikassa;

–  Maailmanlaajuisen elintarvike- ja ravitsemusturvan tietokeskus;

–  Ilmastonmuutoksen arviointi ja mahdolliset hillitsemis- ja sopeutumistoimenpiteet maatalous- ja kalastuspolitiikassa, mukaan lukien elintarviketurva;

–  EU:n, laajentumis- ja naapuruusmaiden maatalousresurssien seuranta ja ennustaminen;

–  Tutkimus, joka liittyy kestävään ja taloudellisesti kannattavaan vesiviljelyyn ja kalastukseen sekä siniseen kasvuun ja siniseen talouteen;

–  Varmennetut menetelmät, laboratorioiden pätevyystestit ja uudet analyyttiset välineet elintarviketurvapolitiikan toteuttamiseksi;

–  EU:n vertailulaboratoriot, jotka käsittelevät rehujen lisäaineita, muuntogeenisiä organismeja ja elintarvikkeen kanssa kosketuksiin joutuvia materiaaleja;

–  Elintarvikepetoksiin ja elintarvikkeiden laatuun keskittyvä tietokeskus;

–  Biotalouden tietokeskus.

7.2.3.  Innovointi, taloudellinen kehitys ja kilpailukyky

Yhteinen tutkimuskeskus edistää tietopohjaista innovointia ja teknologiansiirtoa. Se tukee sisämarkkinoiden toimintaa ja unionin talouden hallintaa. Se edistää sellaisten politiikkojen kehittämistä ja seurantaa, jotka kohdistuvat entistä sosiaalisempaan ja kestävämpään Eurooppaan. Se tukee EU:n ulkoista ulottuvuutta ja kansainvälisiä tavoitteita sekä auttaa edistämään hyvää hallintotapaa. Hyvin toimivat sisämarkkinat, joilla on vahva talouden ohjausjärjestelmä ja oikeudenmukainen sosiaalinen järjestelmä, edistävät tietopohjaista innovointia ja kilpailukykyä.

Päälinjat

–  Taloudellinen, kauppaan liittyvä, rahoituksellinen ja verotuksellinen analyysi;

–  Esinormatiivinen tutkimus ja testaus yhdenmukaistamista ja standardointia varten;

–  Varmennettujen vertailumateriaalien tuottaminen;

–  Markkinavalvontatoimet;

–  Teollis- ja tekijänoikeuksien hallinnointi;

–  Teknologiansiirtoyhteistyön edistäminen.

7.2.4.   Tieteellinen huippuosaaminen

Yhteinen tutkimuskeskus pyrkii huippuosaamiseen ja integriteettiin tutkimuksessa ja laaja-alaiseen yhteistyöhön huipputason tutkimuslaitosten kanssa maailmanlaajuisesti. Se toteuttaa tutkimusta uusilla tieteen ja teknologian aloilla ja edistää avointa tiedettä ja avointa tietoa sekä tiedon siirtämistä.

Päälinjat

–  Kokeilevat tutkimusohjelmat;

–  Aihekohtaiset yhteistyö- ja vaihto-ohjelmat tutkimuslaitosten ja tutkijoiden kanssa;

–  Pääsy yhteisen tutkimuskeskuksen tutkimusinfrastruktuureihin;

–  Tutkijoiden ja kansallisten asiantuntijoiden kouluttaminen;

–  Avoin tiede ja avoimet tiedot.

7.2.5.   Alueellinen kehittäminen ja tuki jäsenvaltioille ja alueille

Yhteinen tutkimuskeskus osallistuu alue- ja kaupunkipolitiikkaan keskittyen innovointijohtoiseen aluekehitykseen ja alueiden välisten erojen vähentämiseen. Se tarjoaa myös teknistä apua jäsenvaltioille ja kolmansille maille ja tukee EU:n lainsäädännön ja toimien täytäntöönpanoa.

Päälinjat

–  Alueellisten ja kaupunkipolitiikkojen täytäntöönpano, älykkäät erikoistumisstrategiat, strategiat siirtymäalueiden taloudelliseen muutokseen, yhdennetyt kaupunkikehitysstrategiat ja -tiedot;

–  Paikallisten ja alueellisten toimijoiden valmiuksien kehittäminen makroaluestrategioiden toteuttamiseksi;

–  Aluepolitiikkojen osaamiskeskus;

–  Pyynnöstä annettava neuvonta ja yksilöity tuki jäsenvaltioille, alueille tai kaupungeille, myös Science4Policy-alustojen virtuaalisen verkoston välityksellä.

PILARI III

Innovatiivinen Eurooppa

Kaikenlaisella innovoinnilla on keskeinen merkitys EU:lle, jotta se voi jatkossakin luoda vaurautta kansalaisilleen ja vastata tulevaisuuden haasteisiin. Sen toteuttaminen edellyttää järjestelmällistä, monialaista ja monipuolista lähestymistapaa. Euroopan taloudellinen kehitys, sosiaalinen hyvinvointi ja elämänlaatu perustuvat sen kykyyn parantaa tuottavuutta ja kasvua, mikä vuorostaan riippuu voimakkaasti sen innovointikyvystä. Innovointi on keskeinen tekijä myös EU:n edessä olevien tärkeiden haasteiden ratkaisemisessa. Innovoinnin on oltava vastuullista, eettistä ja kestävää.

Innovointi on Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ydin, kuten se on ollut myös aiemmassa ohjelmassa. Tiedonvaihdon tehostamistapojen, uusien ideoiden, tuotteiden ja prosessien etsiminen on Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tavoitteiden ja toimintatapojen perustana aina strategisesta ohjelmoinnista ehdotuspyyntöihin, ja se on mukana kaikissa tuetuissa hankkeissa niiden alusta loppuun saakka, "sinisen taivaan" tutkimuksesta teollisiin tai teknologisiin etenemissuunnitelmiin ja missioihin.

Innovointi ansaitsee kuitenkin vielä erityistoimenpiteitä, sillä EU:n on päättäväisesti parannettava edellytyksiä ja ympäristöä, jotta Euroopan innovaatiotoiminta voi menestyä ja toimijat jakaa ideoita nopeasti innovointiekosysteemissä ja uudet ideat ja teknologiat voidaan muuttaa viipymättä tulevaisuuden tuotteiksi ja palveluiksi, joita EU tarvitsee päästäkseen tavoitteisiin.

Viime vuosikymmenien aikana on syntynyt merkittäviä ja maailmanlaajuisia uusia markkinoita terveydenhuolto-, media-, viihde-, viestintä- ja vähittäismyyntialoilla. Nämä markkinat perustuvat tieto- ja viestintätekniikan, biotekniikan, vihreän tekniikan, internetin ja alustatalouden läpimurtoinnovaatioihin. Innovointiprosessin seuraavissa vaiheissa näitä markkinoita luovia innovaatioita, jotka vaikuttavat koko EU:n talouteen, käyttävät nopeasti kasvavat ja usein myös uudet yritykset, jotka kuitenkin vain harvoin syntyvät ja kasvavat EU:ssa.

Uusi maailmanlaajuinen läpimurtoinnovaatioiden aalto on kehittymässä, ja se perustuu ”syvällisemmän tekniikan” teknologioihin, kuten lohkoketjuihin, tekoälyyn, genomiikkaan/multiomiikkaan ja robotiikkaan sekä muihin teknologioihin, joita voivat luoda myös yksittäiset innovaattorit ja kansalaisyhteisöt. Niille on yhteistä se, että ne ovat muotoutumassa eri tieteenalojen, teknologisten ratkaisujen ja talouden alojen välisessä risteyksessä, ne tarjoavat radikaalisti uusia tuote-, prosessi-, palvelu- ja liiketoimintayhdistelmiä ja niillä on mahdollisuuksia avata uusia markkinoita maailmanlaajuisesti. Ne vaikuttavat voimakkaasti myös muihin kriittisiin aloihin, kuten valmistukseen, rahoituspalveluihin, liikenteeseen tai energiaan.

Euroopan on ratsastettava tuolla aallolla. Se on hyvissä asemissa, kun uusi aalto tavoittaa ”syvällisen tekniikan” alat, joihin Euroopassa on jo investoitu huomattavasti keskeisten mahdollistavien teknologioiden muodossa ja joilla sillä on tiettyjä kilpailuetuja tieteen ja tietämyksen suhteen, myös henkilöresurssien osalta. Se voi myös rakentaa toimintansa tiiviiseen julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhön (esimerkiksi terveydenhuollossa tai energia-alalla).

Jotta Eurooppa voisi johtaa uutta läpimurtoinnovaatiota, on vastattava seuraaviin haasteisiin:

–  Lisätään riskirahoitusta rahoituksen puutteiden korjaamiseksi: Euroopan innovaattorit kärsivät riskirahoituksen vähäisestä tarjonnasta. Yksityinen pääomasijoittaminen on keskeisessä asemassa, kun läpimurtoinnovaatioita kehitetään maailman johtaviksi yrityksiksi, mutta Euroopassa sen määrä on alle neljännes verrattuna Yhdysvaltojen ja Aasian määriin. Euroopan on ylitettävä ”kuoleman laakso”, jossa ideat ja innovaatiot eivät pääse markkinoille julkisen tuen ja yksityisten investointien välisen kuilun takia, erityisesti sellaisten riskialttiiden läpimurtoinnovaatioiden osalta, joita on tuettava pitkäaikaisin investoinnein;

–  Parannetaan tutkimustulosten saatavuutta, tehostetaan tieteellisen tiedon kehittämistä innovaatioiksi ja nopeutetaan ideoiden, teknologioiden ja kykyjen siirtämistä tutkimusperustasta startup-yrityksiin ja teollisuuteen;

–  Annetaan lisää tukea kaikenlaisten innovaatioiden kehittämiseen, myös käyttäjä- ja kuluttajalähtöisiä palveluja koskevan innovoinnin ja osallistavan sosiaalisen innovoinnin osalta;

–  Nopeutetaan liiketoiminnan muuttamista: Euroopan talous on jäljessä uusien teknologioiden hyödyntämisessä ja laajentamisessa: 77 prosenttia uusista ja suurista tutkimus- ja kehitystyötä tekevistä yrityksistä on Yhdysvalloissa tai Aasiassa ja vain 16 prosenttia on Euroopassa;

–  Parannetaan ja yksinkertaistetaan Euroopan toimintaympäristöä tutkimuksen ja innovoinnin rahoittamiseksi ja tukemiseksi: rahoituslähteiden moninaisuus merkitsee innovoijille monimutkaista toimintaympäristöä. EU:n toimissa on tehtävä yhteistyötä, ja niitä on koordinoitava muiden aloitteiden kanssa eurooppalaisella, kansallisella ja alueellisella sekä yksityisellä ja julkisella tasolla, sillä näin voidaan paremmin kehittää tukemisen valmiuksia, välttää päällekkäisyydet ja tarjota kaikille eurooppalaisille innovoijille helppokulkuisia toimintaympäristöjä;

–  Korjataan innovaatioekosysteemin hajanaisuus. Vaikka Euroopalla on yhä useampia keskittymiä, ne eivät ole hyvin yhteydessä toisiinsa. Yritykset, joilla on kansainvälistä kasvupotentiaalia, joutuvat selviytymään kansallisten markkinoiden sirpaloitumisesta ja eri kielistä, yrityskulttuureista ja säännöistä. EU voi tukea kansallisten ja alueellisten ekosysteemien tehokasta yhteistyötä niin, että yritykset ja erityisesti pk-yritykset saavat käyttöönsä Euroopan parhaan tietämyksen, asiantuntemuksen sekä parhaat infrastruktuurit ja palvelut. EU:n on tuettava ekosysteemien yhteistyötä, myös sääntelyn avulla, jotta eri teknologioiden ja käytännön ratkaisujen yhteentoimivuus paranee.

Jotta EU voisi selviytyä uudesta maailmanlaajuisesta läpimurtoinnovaatioiden aallosta, sen tuki innovoijille edellyttää joustavaa, yksinkertaista, saumatonta ja räätälöityä lähestymistapaa. Läpimurtoinnovaatioiden ja laajentumisyritysten kehittämistä ja käyttöönottoa koskevissa politiikoissa on rohkeasti otettava riskejä, ja niissä on otettava huomioon edellä mainitut haasteet ja lisättävä arvoa yksittäisten jäsenvaltioiden tai alueiden toteuttamille innovointitoiminnoille.

Horisontti Eurooppa -puiteohjelman Innovatiivinen Eurooppa -pilarin tavoitteena on yhteistyössä muiden EU:n politiikkojen ja erityisesti InvestEU-ohjelman kanssa tuottaa tällaisia konkreettisia tuloksia. Se perustuu kokemuksiin, jotka on saatu aiemmista puiteohjelmista, erityisesti tulevat ja kehitteillä olevat teknologiat (FET) -välineen, nopeutetun innovoinnin välineen (FTI), ja pk-välineen kaltaisista toimista, mutta myös yksityistä ja yritysrahoitusta koskevista toimista, kuten seitsemänteen tutkimuksen puiteohjelmaan sisältyvästä riskinjakorahoitusvälineestä ja Horisontti 2020 -ohjelman InnovFin Equity ‑pääomarahoitusvälineestä. Nämä kokemukset on kerätty ja tiivistetty osana Euroopan innovaationeuvostoa koskevan pilottihankkeen toimia kaudelle 2018–2020.

Näiden kokemusten pohjalta tämän pilarin yhteydessä perustetaan Euroopan innovaationeuvosto (EIC), joka edistää erityyppisiä tarkoituksia palvelevien toimintatyyppien avulla pääasiassa läpimurto- ja murroksellisia teknologioita sekä läpimurto- ja murroksellista innovointia. Se keskittyy erityisesti markkinoita luovaan innovointiin mutta tukee samalla kaikentyyppistä innovointia, myös asteittaista innovointia, varsinkin startup- ja muissa pk-yrityksissä sekä poikkeustapauksissa pienissä mid-cap-yrityksissä, joilla on mahdollisuus laajentua nopeasti EU:n tasolla ja globaalisti.

–  Tuetaan tulevien ja kehittyvien läpimurtoinnovaatioiden kehittämistä, myös ”syvällisen tekniikan” alan ja muun kuin teknologisen innovoinnin osalta;

–  Korjataan rahoituksen puutteita, jotka liittyvät markkinoita luovien innovaatioiden kehittämiseen, käyttöönottoon ja laajentamiseen;

–  Hyödynnetään yksityistä pääomaa ja yksityisiä investointeja;

–  Lisätään EU:n innovointituen vaikutuksia ja näkyvyyttä.

Tähän pilariin sisältyvät myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutissa (EIT) ja erityisesti sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen (KIC) yhteydessä kehitetyt toimet. Lisäksi on varmistettava EIC:n ja EIT:n järjestelmälliset synergiat. EIT:n KIC-yhteisöistä alkunsa saaneet innovatiiviset yritykset voidaan kanavoida EIC:hen, ja näin luodaan jatkumo innovaatioille, jotka eivät vielä ole rahoituskelpoisia. Samalla EIC:ltä rahoitusta saaville innovatiivisille yrityksille, joilla on hyvät laajentumismahdollisuudet mutta jotka eivät vielä ole mukana EIT:n KIC-yhteisöissä, voidaan tarjota mahdollisuus saada tällaista lisätukea.

Vaikka EIC ja EIT:n KIC-yhteisöt voivat suoraan tukea innovaatioita koko EU:ssa, yleistä ympäristöä, joka vaalii ja tuottaa tällaisia eurooppalaisia innovaatioita, on edelleen kehitettävä ja parannettava: perustutkimuksen tulokset ovat markkinoita luovien innovaatioiden lähde. Yhteisenä eurooppalaisena pyrkimyksenä on oltava innovaatioiden tukeminen kaikkialla Euroopassa sekä kaikissa ulottuvuuksissa ja muodoissa, muun muassa täydentävissä EU:n politiikoissa sekä kansallisissa ja alueellisissa politiikoissa (myös hyödyntämällä tehokkaita synergioita EAKR:n ja älykkään erikoistumisen strategioiden kanssa) sekä resursseissa aina kun se on mahdollista. Siksi pilariin sisältyvät myös

–  uudistetut ja täydennetyt koordinointi- ja yhteistyömekanismit jäsenvaltioiden ja assosiaatiomaiden kanssa, mutta myös yksityisten aloitteiden kanssa, jotta kaikkia eurooppalaisten innovaatioekosysteemien toimijoita voidaan tukea, myös alueellisella ja paikallistasolla;

–  

–  Lisäksi jatkuvana pyrkimyksenä on parantaa Euroopassa riskirahoitusvalmiuksia tutkimusta ja innovointia varten . Tämän takia pilari kytkeytyy tiiviisti InvestEU-ohjelmaan. Horisontti 2020 -ohjelman InnovFin-välineestä sekä ESIR-rahastosta saatujen onnistumisten ja kokemusten pohjalta InvestEU-ohjelmalla parannetaan riskirahoituksen saatavuutta rahoituskelpoisille yhteisöille sekä sijoittajille.

1.   EUROOPAN INNOVAATIONEUVOSTO (EIC)

1.1.  Toiminta-alat

EIC noudattaa toiminnassaan seuraavia periaatteita: selkeä EU-lisäarvo, riippumattomuus, riskinottokyky, tehokkuus, vaikuttavuus, avoimuus ja vastuuvelvollisuus. EIC toimii keskitettynä palvelupisteenä kaikentyyppisille innovoijille yksittäisistä innovoijista yliopistoihin, tutkimusorganisaatioihin ja yrityksiin (startup- ja pk-yritykset sekä poikkeustapauksissa pienet mid-cap-yritykset). Se tarjoaa tukea yksittäisille edunsaajille ja monialaisille konsortioille omien järjestelmiensä puitteissa.

EIC:n tavoitteet ovat seuraavat:

–  tunnistetaan, kehitetään ja otetaan käyttöön kaikenlaisia riskialttiita innovaatioita, asteittaiset innovaatiot mukaan luettuina, painottaen voimakkaasti läpimurto- ja murroksellisia innovaatioita sekä syvällisen tekniikan alan innovaatioita, joista on mahdollista kehittää markkinoita luovia innovaatioita,

–  tukea innovatiivisten pk-yritysten, mukaan lukien startup-yritykset, ja poikkeustapauksissa pienten mid cap -yritysten nopeaa laajentumista EU:n tasolla ja kansainvälisesti niiden edetessä ideointitasolta markkinoille.

EIC edistää tarvittaessa osaltaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelman muiden osien, erityisesti sen toisen pilarin kautta tuettuja toimia.

EIC toteutetaan ensisijaisesti kahden toisiaan täydentävän välineen avulla. Nämä ovat Pathfinder for Advanced Research -väline teknologisen kehityksen varhaisia vaiheita varten ja Accelerator -väline innovointia ja markkinoille saattamista koskevia toimia varten, ja niitä hyödynnetään muun muassa kaupallista käyttöönottoa edeltävissä vaiheissa ja yrityksen kasvaessa. Accelerator-välineen tarkoituksena on tarjota keskitetty palvelupiste ja yhtenäinen tukiprosessi startup- ja pk-yritysten sekä poikkeustapauksissa pienten mid cap -yritysten harjoittamalle riskialttiille innovointitoiminnalle. Siitä myönnetään kahdenlaista tukea: pääasiassa yhdistettyä rahoitusta (jossa avustukset yhdistyvät pääomainvestointeihin) ▌sekä avustuksia, joiden jälkeen voidaan mahdollisesti myöntää pääomatukea. Lisäksi väline voi mahdollistaa erityisesti InvestEU-ohjelman kautta myönnetyt lainat ja takuut.

Näillä kahdella toisiaan täydentävällä toimella on yhteisiä piirteitä:

–  Niillä tuetaan riskialttiita innovaatioita, joissa markkinat eivät voi vastata rahoituksellisiin, teknologisiin/tieteellisiin, markkinoihin ja/tai sääntelyyn liittyviin riskeihin yksin tai ainoastaan InvestEU-ohjelman rahoitusvälineiden tuella;

–  Niissä keskitytään pääasiassa riskialttiisiin läpimurtoinnovaatioihin ja syvällisen tekniikan alan innovaatioihin, mutta niillä tuetaan myös muita innovointimuotoja, mukaan lukien asteittainen innovointi, jotka mahdollisesti luovat uusia markkinoita tai osaltaan edistävät globaalien haasteiden ratkaisemista;

–  Ne ovat lähinnä alhaalta ylöspäin suuntautuvia, avoimia kaikkien sektorien sekä tieteen, teknologian ja sovellusten alojen innovaatioille mutta mahdollistavat myös kohdennetun tuen nouseville läpimurtoteknologioille, markkinoita luoville tai syvällisen tekniikan alan teknologioille, joilla on potentiaalista strategista merkitystä niiden taloudellisen ja/tai sosiaalisen vaikutuksen kautta. Komission yksiköt arvioivat mahdollista strategista vaikutusta riippumattomien asiantuntijoiden, EIC:n ohjelmajohtajien ja tarvittaessa EIC:n neuvoa-antavan elimen suositusten perusteella;

–  Ne edistävät innovaatioita, jotka kattavat erilaisia tieteellisiä ja teknologisia aloja (esimerkiksi yhdistäen fysikaalisia ja digitaalisia aloja);

–  Niissä keskitytään innovoijiin, yksinkertaistetaan menettelyjä ja hallinnollisia vaatimuksia hyödyntämällä haastattelujen käyttöä sovellusten arvioimiseksi ja nopean päätöksenteon varmistamiseksi;

–  Niiden toteuttamisen tavoitteena on parantaa huomattavasti eurooppalaista innovaatioekosysteemiä;

–  Niitä hallinnoidaan ennakoivasti välitavoitteilla tai muilla ennalta määritellyillä kriteereillä, jotta edistystä voidaan mitata ja tarvittaessa suunnata projektit uudelleen, muuttaa niiden aikataulua tai lopettaa ne, mahdollisesti hyödyntämällä riippumattomia asiantuntijoita.

Taloudellisen tuen lisäksi innovoijat voivat käyttää Euroopan innovointineuvoston yritysneuvontapalveluja, jotka tarjoavat projekteille valmennukseen ja mentorointiin liittyvää sekä teknistä apua, ja yhdistävät innovoijia vertaisryhmien, teollisten yhteistyökumppaneiden ja sijoittajien kanssa. Innovoijien on myös helpompaa hyödyntää asiantuntemusta, laitoksia (kuten innovaatiokeskittymiä(29) ja avoimen innovoinnin koeympäristöjä) ja EU:n tukemien toimien yhteistyökumppaneita (myös Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) toimijoita, erityisesti sen osaamis- ja innovointiyhteisöjen kautta). Komissio varmistaa saumattoman jatkuvuuden EIT:n, EIC:n ja InvestEU:n välillä, jotta toteutettavat toimet ovat toisiaan täydentäviä ja luovat synergioita.

Erityistä huomiota kiinnitetään asianmukaisen ja tehokkaan täydentävyyden varmistamiseen yksittäisten tai verkottuneiden jäsenvaltioiden tai alueiden välisillä aloitteilla, myös Eurooppa-kumppanuuden muodossa, jotta eurooppalaista innovaatioekosysteemiä voitaisiin vahvistaa.

1.1.1.  Pathfinder for Advanced Research -väline

Pathfinder-aloitteessa tarjotaan avustuksia riskialttiille läpimurtoprojekteille, joissa tutkitaan uusia ja syvällisen teknologian alueita, joilla pyritään kehittämään tulevaisuuden mahdollisesti radikaaleja innovatiivisia teknologioita ja uusia markkinamahdollisuuksia. Aloitteessa yhdistetään nämä kokemukset yhtenäiseksi malliksi, jossa on yksilölliset valintaperusteet. Se perustuu kokemukseen, joka on saatu seitsemännessä puiteohjelmassa ja Horisontti 2020 -ohjelmassa tuetuista, tuleviin ja kehitteillä oleviin teknologioihin (FET) liittyvistä toimista, mukaan lukien Horisontti 2020 -ohjelman tulevien ja kehitteillä olevien teknologioiden innovointiperusta sekä Horisontti 2020 -ohjelman pk-yrityksille kohdennetun instrumentin vaihe 1.

Pathfinder-aloitteen kokonaistavoitteena on edistää mahdollisia markkinoita luovia innovaatioita, jotka syntyvät käänteentekevistä ▌ ideoista, ja saattaa ne demonstrointivaiheeseen tai liiketoimintamalleiksi tai -strategioiksi, jotta Accelerator-väline tai muu markkinoiden käyttöönottoratkaisu voi hyödyntää niitä. Tätä tarkoitusta varten Pathfinder-aloite tukee▌ tieteellisen ja teknologisen tutkimuksen ja kehityksen alkuvaihetta, muun muassa konseptin oikeaksi todistamista ja prototyyppejä teknologian kelpoisuuden vahvistamiseksi.

Pathfinder-väline toteutetaan pääasiassa jatkuvina ja avoimina, kilpailuun perustuvina ruohonjuuritason ehdotuspyyntöinä, joissa ehdotusten jättämiselle on määräajat, jotta se olisi täysin avoin laaja-alaisille tutkimuksille, onnekkaista sattumista aiheutuville mahdollisuuksille ja odottamattomille ideoille, käsitteille ja löydöille. Pathfinder-aloite on suunnattu pääasiassa ruohonjuuritasolle, mutta siihen kuuluu myös kilpailullisia haasteita, joiden avulla on tarkoitus kehittää keskeisiä strategisia tavoitteita(30), jotka vaativat pitkälle edistyneeseen teknologiaan suuntautuvaa ja käänteentekevää ajattelua. Haasteiden aiheet määritellään työohjelmissa. Ryhmittelemällä valitut hankkeet uudelleen aihekohtaisiksi tai tavoitelähtöisiksi kokonaisuuksiksi voidaan selvittää vähimmäistoimet ja rakentaa uusia monitieteisiä tutkimusyhteisöjä.

Valittujen hankkeiden portfolioita▌kehitetään ja tehostetaan edelleen, kutakin innovoijien kanssa kehitetyn vision mukaisesti, mutta ne myös jaetaan suurilta osin tutkimus- ja innovaatioyhteisön kanssa. Pathfinder-aloitteen siirtymätoimilla tutkijoita ja innovoijia autetaan kaupallistamaan työnsä tuloksia. Näitä toimia ovat muun muassa demonstrointitoimet ja toteutettavuustutkimukset, joilla arvioidaan mahdollisia liiketoimintamalleja ja tuetaan spin-off- ja startup-yritysten perustamista. Nämä Pathfinder-aloitteen siirtymätoimet voivat myös olla täydentäviä avustuksia, jotka laajentavat aiempia ja meneillään olevia toimia, tuovat uusia kumppaneita, mahdollistavat yhteistyön hankekokonaisuuden sisällä ja kehittävät monialaista yhteisöä.

Pathfinder-väline on avoin kaikentyyppisille innovoijille aina yksityishenkilöistä yliopistoihin, tutkimusorganisaatioihin ja yrityksiin, erityisesti startup- ja pk-yrityksiin. Se keskittyy monitieteellisiin yhteenliittymiin. Pieniä mid cap -yrityksiä ja sitä suurempia yrityksiä ei sallita hankkeisiin, joissa on vain yksi tuensaaja. Pathfinder toteutetaan pääasiassa tutkimusyhteistyön kautta ja tiiviissä yhteistyössä Horisontti Eurooppa -ohjelman muiden osien kanssa, erityisesti Euroopan tutkimusneuvoston (ERC), Marie Skłodowska-Curie -toimien (MSCA), kolmannen pilarin eurooppalaista innovaatioekosysteemiä koskevan osan ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) osaamis- ja innovaatioyhteisöjä koskevien toimien kanssa. Näin pyritään tunnistamaan käänteentekeviä uusia ideoita ja toiminta-ajatuksia, joilla on läpimurtopotentiaalia.

1.1.2.  Accelerator-väline

Käytettävissä oleva yksityinen ja yrityksiltä saatava rahoitus on edelleen vähäistä tutkimuksen ja innovointitoiminnan myöhäisissä ja markkinoille saattamisen vaiheissa sellaisten läpimurtoinnovaatioiden ja markkinoita luovien innovaatioiden osalta, jotka ovat riskialttiita(31) eivätkä siksi rahoituskelpoisia tai sijoittajia kiinnostavia. Jotta ”kuoleman laakso” voidaan ylittää kaikkien sellaisten riskialttiiden innovaatioiden ja erityisesti läpimurtoinnovaatioiden ja ”syvällisten teknisten” innovaatioiden osalta, jotka ovat keskeisessä asemassa Euroopan tulevan kasvun kannalta, julkiselle tuelle on kehitettävä täysin uusi toimintamalli. Jos markkinat eivät tarjoa elinkelpoisia rahoitusratkaisuja, julkisen tuen olisi tarjottava erityinen riskinjakomekanismi, joka kattaisi lähes kaikki markkinoita luovien läpimurtoinnovaatioiden alustavat riskit vaihtoehtoisten yksityisten sijoittajien houkuttelemiseksi toisessa vaiheessa, kun toiminta laajenee ja riski pienenee, kunnes innovointihanketta johtava yritys on rahoituskelpoinen.

Näin ollen Accelerator-välineestä annetaan taloudellista tukea pk-yrityksille, muun muassa startup-yrityksille, sekä poikkeustapauksissa pienille mid cap -yrityksille, joilla on kunnianhimoa kehittyä ja jotka haluavat tuoda läpimurtoinnovaationsa EU:n ja kansainvälisille markkinoille ja ovat valmiita nopeaan kasvuun. Tätä tarkoitusta varten se hyödyntää Horisontti 2020 -puiteohjelman 2. ja 3. vaiheesta ja Horisontti 2020 InnovFin -ohjelmasta saatuja kokemuksia, muun muassa lisäämällä muita kuin avustuksiin perustuvia osia ja valmiuksia tukea suurempia ja pidempiä investointeja.

Accelerator-välineestä myönnetään tukea pääasiassa EIC:n yhdistetyn rahoituksen muodossa sekä avustuksina että pääomainvestointeina. EIC:n yhdistetty rahoitus on yhdistelmä seuraavista:

–  avustus tai takaisin maksettava ennakko(32), jolla katetaan innovaatiotoimintaa;

–  Tuki pääomasijoittamiseen(33) tai muille takaisin maksettaville tukimuodoille (esim. lainat ja takuut) siten, että innovointitoiminnasta päästään tehokkaasti markkinoille saattamiseen ja toiminnan laajentamiseen tavalla, joka ei karkota yksityisiä investointeja eikä vääristä kilpailua sisämarkkinoilla. Jos hanke katsotaan rahoituskelpoiseksi jo valitsemishetkellä (due diligence -arviointi) tai jos riskitasoa on alennettu riittävästi, valittu tai tukea saava yritys kanavoidaan saamaan velkarahoitusta (kuten esimerkiksi lainaa tai takuita) ja pääomarahoitusta InvestEU-ohjelmasta

Yhdistetty rahoitustuki myönnetään yhdessä yhtenäisessä menettelyssä ja yhdellä päätöksellä, joka antaa tuetulle innovoijalle yhden kattavan sitoumuksen taloudellisiin resursseihin, jotka kattavat innovoinnin eri vaiheet aina markkinoille saattamiseen, mukaan lukien ennen kaupallistamista tarvittavat toimet. Myönnettyjen tukien täyteen toteutukseen sovelletaan välitavoitteita ja tarkistuksia. Rahoitusmuotojen yhdistelmä ja rahoituksen määrä sovitetaan yrityksen tarpeisiin, kokoon ja vaiheeseen, teknologian/innovoinnin luonteeseen ja innovaatiokierron pituuteen. Se kattaa rahoitustarpeet siihen asti, kunnes vaihtoehtoiset investointilähteet korvaavat ne.

EIC:n Accelerator-välineestä annetaan myös avustuksina tukea pk-yrityksille, startup-yritykset mukaan lukien, erilaisiin innovointitoimiin asteittaisesta innovoinnista läpimurto- ja murrokselliseen innovointiin. Tukea saavat yritykset, jotka pyrkivät innovointivaiheen jälkeen laajentumaan.

Tukea myönnetään saman jatkuvasti avoimen ruohonjuuritason ehdotuspyynnön kautta kuin sekarahoituksena myönnettävä tuki. Startup- tai pk-yritys voi saada Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa EIC:n pelkkinä avustuksina myöntämää tukea vain kerran ja enintään 2,5 miljoonaa euroa. Ehdotuksen on sisällettävä yksityiskohtaisia tietoja hakijan laajentumisvalmiuksista.

Vain avustuksina myönnettävää tukea saaneille hankkeille voidaan Accelerator-välineestä tämän jälkeen myöntää edunsaajien pyynnöstä rahoitustukea (esim. pelkkää pääomatukea) välineen erillisyhtiön kautta tämän due diligence -arvioinnin tulosten perusteella.

Kun valitut hankkeet saavat avustusosan sisältävää tukea tutkimus- ja innovointitoimiin, nämä voidaan toteuttaa yhteistyössä julkisten tai yksityisten tutkimusorganisaatioiden kanssa esimerkiksi alihankinnan kautta. Näin varmistetaan, että tuensaajalla on käytettävissään paras mahdollinen tekninen ja liiketoiminnallinen asiantuntemus. Tämän ansiosta tuensaaja saa kehitystyölleen vankan perustan koko Euroopan nykyisestä tietämyspohjasta, asiantuntemuksesta ja ekosysteemeistä.

Jos erilaiset riskit (rahoitukselliset, tieteellis-teknologiset, markkinoihin, hallintoon, sääntelyyn jne. liittyvät riskit) vähenevät, takaisin maksettavan ennakko-osuuden suhteellisen merkityksen odotetaan kasvavan.

Vaikka EU voi yksin kantaa yksittäisten valittujen innovointitoimien ja markkinoille saattamistoimien alkuriskin, tavoitteena on poistaa riski niistä ja kannustaa, alusta alkaen ja toiminnan kehityksen aikana, yhteisinvestointeja vaihtoehtoisista lähteistä ja jopa korvaavilta sijoittajilta. Tällöin yhteisinvestointitavoitteista ja aikataulusta sovitaan yhteissijoittajien sekä edunsaajien tai tuettujen yritysten kanssa.

Accelerator-aloite toimii pääasiassa jatkuvasti avoimen ja alhaalta ylöspäin suuntautuvan haun kautta, jossa ehdotusten jättämiselle on määräajat. Se kohdennetaan pk-yrityksiin, myös startup-yrityksiin ja poikkeustapauksissa pieniin mid cap -yrityksiin, mukaan lukien nuoret ja naispuoliset innovoijat, jotka johtavat tällaisia yrityksiä tai joilla on niiden kannalta keskeistä osaamista. Tätä avointa ja alhaalta ylöspäin suunnattua hakua voidaan täydentää kohdennetulla tuella läpimurtoinnovaatioille▌ sekä markkinoita luoville ja/tai syvällisen tekniikan innovaatioille, joilla on potentiaalista strategista merkitystä niiden taloudellisen ja/tai sosiaalisen vaikutuksen myötä. Accelerator-väline kohdennetaan kuitenkin edelleen pääasiassa ruohonjuuritasolle. Kohdennetun tuen aihealueet esitetään työohjelmissa. Myös sijoittajat, mukaan lukien julkiset innovointivirastot, voivat lähettää ehdotuksia, mutta tuki myönnetään suoraan sitä innovatiivista hanketta johtavalle yritykselle, josta sijoittajat ovat kiinnostuneita.

Accelerator mahdollistaa myös Pathfinder-välineestä ▌tukea saaneiden ja muista puiteohjelman pilareista peräisin olevien innovaatioiden nopean käyttöönoton(34). Tavoitteena on tukea kyseisten innovaatioiden markkinoille pääsemistä. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman muiden pilarien sekä aiempien puiteohjelmien tukemien hankkeiden tunnistaminen perustuu asiaankuuluville menetelmille, jollainen on esimerkiksi innovaatiotutka.

Lisäksi tukikelpoisiin kansallisiin tai alueellisiin ohjelmiin perustuvat hyväksytyt ehdotukset voidaan asetuksen [puiteohjelma-asetus] 43 artiklan 5 kohdan a alakohdan mukaisesti ottaa alustavan kartoitusvaiheen perusteella mukaan Accelerator-aloitteen arviointivaiheeseen, jotta niiden laajentumista voidaan tukea. Tällöin sovelletaan seuraavia kumulatiivisia ja peräkkäisiä edellytyksiä:

a)  Komissio selvittää tällaisen järjestelyn tarpeen tekemällä tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kattavan kartoituksen tukikelpoisista kansallisista ja alueellisista ohjelmista. Kartoituksen tulokset julkaistaan osallistujaportaalissa, ja niitä päivitetään säännöllisesti.

b)  Ensimmäisessä Horisontti Eurooppa -työohjelmassa käynnistetään kartoitukseen perustuva pilottihanke. Siinä on täytyttävä seuraavat edellytykset:

–  komissio sertifioi kansalliset tai alueelliset arviointimenettelyt Horisontti Eurooppa -työohjelmaan sisältyvien perusteiden mukaisiksi;

–  komissio varmistaa, että ehdotuksia käsitellään tasapuolisesti muiden ehdotusten kanssa, kun EIC:n Accelerator-välineen puitteissa toimitettuja ehdotuksia arvioidaan. Erityisesti kaikkien tukikelpoisten ehdotusten on läpäistävä valintatesti, joka toteutetaan täysin tasavertaisesti. Testi toteutetaan henkilökohtaisena haastatteluna, jonka tekee ulkopuolisista riippumattomista asiantuntijoista muodostettu lautakunta.

1.1.3.  EIC:n lisätoimet

Lisäksi EIC toteuttaa myös seuraavat toimet:

–  Kaikille valituille startup- ja pk-yrityksille sekä poikkeustapauksissa pienille mid-cap-yrityksille erittäin suositeltavia – muttei pakollisia – ovat EIC:n liiketoiminnan nopeuttamispalvelut, joilla tuetaan Pathfinder- ja Accelerator-välineiden toimintaa ja toimia. Tavoitteena on yhdistää EIC:n rahoitettujen innovoijien yhteisö, mukaan lukien huippuosaamismerkki sijoittajille, yhteistyökumppaneille ja julkisille ostajille. Se tarjoaa erilaisia valmennus- ja mentorointipalveluita EIC:n toimille. Se tarjoaa innovoijille pääsyn mahdollisten yhteistyökumppaneiden kansainvälisiin verkostoihin, myös teollisiin verkostoihin, jotta arvoketjua voidaan täydentää tai kehittää markkinamahdollisuuksia ja löytää sijoittajia ja muita yksityisen tai yrityksistä peräisin olevan rahoituksen lähteitä. Toiminta sisältää live-tapahtumia (esimerkiksi välitystapahtumat, pitching-tilaisuudet), mutta myös yhteensopivien alustojen kehittämistä tai nykyisten alustojen käyttämistä läheisessä suhteessa EU:n yksittäisen sijoitusrahaston ja EIP-ryhmän tukemiin rahoituksen välittäjiin. Nämä toimet edistävät myös tietojen vertaisvaihtoa oppimisen lähteenä innovointiekosysteemissä. Tässä yhteydessä hyödynnetään erityisesti EIC:n johtokunnan jäseniä ja EIC:n Fellowship-tunnustuksen saajia.

–  EIC:n Fellowship-tunnustus myönnetään EU:n johtaville innovoijille. Komissio myöntää sen korkean tason neuvoa-antavan elimen neuvosta ja tunnustaa saajat innovoinnin suurlähettiläiksi.

–  EIC:n haasteilla eli kannustuspalkinnoilla kehitetään uusia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, tuodaan esille uusia toimijoita ja kehitetään uusia yhteisöjä. Muita EIC:n tunnustuspalkintoja ovat iCapital, ilmastoinnovointipalkinto, sosiaalisen innovaation kannustinpalkinto ja naisten innovoijapalkinto.(35) Palkintojen suunnittelu yhdistetään EIC:hen ja EU:n puiteohjelman muihin osiin, kuten missioihin ja muihin asiaan liittyviin rahoituslaitoksiin. Lisäksi selvitetään mahdollisuuksia yhteistyöhön sellaisten organisaatioiden (kuten yritysten, yliopistojen, tutkimusorganisaatioiden, liiketoiminnan katalysaattoreiden, hyväntekeväisyysjärjestöjen ja säätiöiden) kanssa, jotka voisivat antaa täydentävää tukea.

–  EIC:n innovatiivisia hankintoja, joilla hankitaan prototyyppejä tai kehitetään ensiostohanke, jolla helpotetaan kansallisten, alueellisten tai paikallisten julkisten laitosten mahdollisuuksien mukaan yhdessä kehittämien innovatiivisten teknologioiden testaamista ja hankkimista ennen niiden markkinoille tuloa.

1.2.  Täytäntöönpano

Euroopan innovaationeuvoston toimien toteuttamiseksi on käytettävä ▌erityisiä hallinnollisia toimenpiteitä, jotta voidaan toimia EIC:n innovoijalähtöisen toimintamallin ja uusien toimintatapojen mukaisesti.

1.2.1.  EIC:n johtokunta

EIC:n korkean tason neuvoa-antava johtokunta (EIC:n johtokunta) avustaa komissiota EIC:n toteuttamisessa. EIC:n johtokunta antaa EIC:n työohjelmia koskevia neuvoja ja antaa aktiivisesti myös hankkeiden valintaprosessiin liittyvää neuvontaa johdolle sekä seuraa toimien toteuttamista. Sillä on viestintätehtävä, ja sen jäsenet toimivat neuvoston suurlähettiläinä innovoinnin edistämiseksi kaikkialla EU:ssa. Viestintäkanavia ovat muun muassa osallistumiset keskeisiin innovointitapahtumiin, sosiaalinen media, EIC:n innovaatioyhteisön perustaminen, toimiminen keskeisten tiedotusvälineiden kanssa keskittyen innovointiin sekä yhteiset tapahtumat yrityshautomoiden ja kiihdyttämöjen kanssa.

EIC:n johtokunta antaa komissiolle neuvontaa, joka koskee innovatiivisia suuntauksia tai aloitteita, joita tarvitaan EU:n innovaatioekosysteemin edistämiseksi ja vahvistamiseksi, sekä myös mahdollisia sääntelystä aiheutuvia esteitä. EIC:n johtokunnan neuvoissa on myös yksilöitävä uusia innovointialueita, jotka olisi todennäköisesti otettava huomioon maailmanlaajuisten haasteiden ja Euroopan teollisuuden kilpailukyvyn pilarissa ja siihen liittyvissä toimissa. Johtokunnan odotetaan tällä tavoin ja yhteistyössä asiaankuuluvan ohjelman komiteakokoonpanon kanssa edistävän Horisontti Eurooppa -ohjelman yleistä johdonmukaisuutta.

EIC:n johtokunnan neuvojen perusteella komissio

–  antaa mahdollisille hakijoille etukäteen ehdotuspyyntöjä koskevia yksityiskohtaisia tietoja esimerkiksi seuraavista asioista:

–  eri tukijärjestelmien vaatimukset,

–  miten ehdotettuja rahoitustuen muotoja (yhdistetty rahoitus, avustukset, pääomainvestoinnit, lainat ja takuut) tarjotaan ja miten ne toteutetaan,

–  selkeä erottelu kohderyhmien ja niiden yksilöllisten tarpeiden välillä EIC:n järjestelmien mukaisesti,

–  innovoinnin tavoitteiden määrittely tuotteiden, prosessien, markkinoinnin ja palvelujen osalta,

–  aloittaa EIC:n järjestelmien toteutuksen kattavan seurannan tavoitteena varmistaa nopea poliittinen oppimisprosessi ja kehittää innovointimalleja. Tätä varten valitaan ja otetaan käyttöön indikaattoreita, joilla mitataan odotettuja ja toteutuneita innovaatioita tuotteiden, prosessien, markkinoinnin ja palvelujen osalta;

–  varmistaa, että EIC:n ja EIT:n toimet täydentävät toisiaan ja että ne toimivat yhteistyössä, jotta päällekkäisyydet voidaan välttää;

–  levittää yksityiskohtaista tietoa käytössä olevista välineistä, joilla voidaan houkutella riskipääomasijoittajia korkean riskin hankkeisiin.

1.2.2.  EIC:n ohjelmajohtajat

Komissio soveltaa korkean riskin hankkeissa proaktiivista lähestymistapaa hallintoon ja hyödyntää tarvittavaa asiantuntemusta.

Komissio nimittää EIC:hen väliaikaisia ohjelmajohtajia, jotka auttavat innovaationeuvostoa liiketoiminta- ja teknologiapohjaisessa visioinnissa ja operatiivisessa ohjeistuksessa. Ohjelmakomitealle ilmoitetaan nimityksistä.

Ohjelmajohtajat tulevat useilta eri aloilta, kuten yrityksistä, yliopistoista, kansallisista laboratorioista ja tutkimuskeskuksista. He tuovat syvää asiantuntemusta, joka perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen ja vuosien kenttätyöhön. He ovat tunnustettuja johtajia, jotka ovat joko hallinnoineet monitieteellisiä tutkimusryhmiä tai johtaneet suuria institutionaalisia ohjelmia. He tietävät, kuinka tärkeää on jakaa omia visioitaan väsymättä, luovasti ja laajasti. Heillä on myös kokemusta tärkeiden talousarvioiden valvonnasta, mikä edellyttää vastuuntuntoa.

Ohjelmajohtajien odotetaan lisäävän EIC:n rahoituksen vaikutusta edistämällä ”aktiivista hallintokulttuuria”. Siinä vankka teknologinen tietämys yhdistyy käytännönläheiseen toimintamalliin, johon sisältyy hankekokonaisuuksien ja yksittäisten hankkeiden tasolla sellaisten visioihin perustuvien talousarvioiden, aikataulujen ja välitavoitteiden kehittäminen, jotka EIC:n hankkeiden on toteutettava, jotta ne saisivat jatkuvaa rahoitusta.

Ohjelmajohtajat valvovat erityisesti Pathfinder- ja Accelerator-välineen ehdotuspyyntöjä ja antavat asiantuntijoista muodostetuille arviointikomiteoille selkeisiin ja oikeudenmukaisiin perusteisiin pohjautuvan lausunnon, jotta hankekokonaisuuksista muodostuisi strateginen kokonaisuus, joka edistäisi merkittävästi yhteiskunnallisia tai taloudellisia markkinoita synnyttävien innovointien luomista.

Ohjelmajohtajien tehtävänä on edistää Pathfinder-hankekokonaisuuksia kehittämällä yhdessä edunsaajien kanssa yhteinen näkemys ja yhteinen strateginen lähestymistapa, joka johtaa riittävään määrään toimintaa (kriittinen massa). Tämä edellyttää uusien, hiljattain muotoutuneiden tutkimusalojen tehostamista sekä uusien yhteisöjen rakentamista tavoitteena muuttaa huipputason läpimurtoideat aidoiksi ja valmiiksi, markkinoita luoviksi innovaatioiksi. Ohjelmajohtajat toteuttavat siirtymätoimia, kehittävät edelleen hankekokonaisuutta merkityksellisten lisätoimintojen avulla ja yhteistyökumppaneiden kanssa ja seuraavat tarkasti mahdollisia spinoff- ja startup -yrityksiä.

Ohjelmajohtajat arvioivat joustavuuden lisäämiseksi Pathfinder- ja Accelerator-hankkeita jokaisen välitavoitteen kohdalla tai ennalta määritettyjen kriteerien perusteella asiaankuuluvin väliajoin hankkeen kehityksen mukaan sen arvioimiseksi, onko niitä jatkettava, onko ne suunniteltava uudelleen tai lopetettava projektinhallintaa varten määriteltyjen menetelmien ja menettelyjen mukaisesti. Tällaisissa arvioinneissa voidaan tarvittaessa käyttää riippumattomia ulkopuolisia asiantuntijoita. Komissio varmistaa henkilöstösääntöjen mukaisesti, että ohjelmajohtajiin ei kohdistu eturistiriitoja eivätkä he riko salassapitovelvollisuutta hoitaessaan tehtäviään.

Kun otetaan huomioon toimien riskialtis luonne, on odotettavissa, että suurta määrä hankkeita ei saada päätökseen. Tällaisista hankkeista vapautuva talousarvio käytetään EIC:n muiden toimien tukemiseen. Tästä on ilmoitettava hyvissä ajoin ohjelmakomitealle.

1.2.3.  EIC:n sekarahoituksen täytäntöönpano

Komissio hallinnoi kaikkia Accelerator-hankkeiden operatiivisia elementtejä, mukaan lukien avustukset tai muut tukimuodot, joita ei makseta takaisin.

Komissio perustaa EIC:n sekarahoituksen hallinnointia varten erillisyhtiön (EIC SPV).

Komissio pyrkii varmistamaan muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien osallistumisen. Jos tämä ei ole mahdollista alkuvaiheessa, erillisyhtiö organisoidaan siten, että se voi houkutella muita julkisia tai yksityisiä sijoittajia unionin rahoitusosuuden vipuvaikutuksen lisäämiseksi.

Komissio hyväksyy erillisyhtiön investointistrategian. Erillisyhtiö määrittelee ja toteuttaa pääomaosakkuuksien poistumisstrategian, johon sisältyy mahdollisuus ehdottaa investointitoimenpiteen (osuuden) siirtoa InvestEU-ohjelman kautta tukea saaville täytäntöönpanokumppaneille, mikäli tämä on sovellettavissa toimintoihin, joiden riskit ovat alentuneet huomattavasti, jotta ne täyttävät varainhoitoasetuksen 209 artiklan 2 kohdan edellytykset. Asiasta on ilmoitettava ohjelmakomitealle.

Erillisyhtiö tekee due diligence -arvioinnin ja neuvottelee kunkin investoinnin tekniset ehdot täydentävyyden periaatteen mukaisesti ja pyrkii ehkäisemään eturistiriidat investointikohteiden ja muiden vastapuolten muiden toimien kanssa. Erillisyhtiö hyödyntää ennakoivasti julkisia ja/tai yksityisiä investointeja Accelerator-aloitteen yksittäisiin toimintoihin.

2.  EUROOPPALAISET INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT

2.1.  Periaatteet

Jotta EU voisi täysin hyödyntää tutkijoiden, yrittäjien, teollisuuden ja yhteiskunnan innovaatiot yleisellä tasolla, sen on yhdessä jäsenvaltioidensa kanssa muokattava ympäristöä sellaiseksi, jossa innovaatiot voivat kukoistaa kaikilla tasoilla. Tämä merkitsee sitä, että on edistettävä tehokkaan innovaatioekosysteemin kehittämistä EU:n tasolla, kannustettava yhteistyöhön, verkostoitumiseen sekä ideoiden ja tietämyksen vaihtoon, kehitettävä avoimia innovointiprosesseja organisaatioihin sekä hankittava rahoitusta ja osaamista kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin innovaatioekosysteemeihin, jotta kaikenlaista innovointia voidaan tukea, kaikki EU:ssa toimivat innovoijat tavoittaa sekä tarjota heille riittävää tukea.

EU:n ja sen jäsenvaltioiden on myös pyrittävä kehittämään ekosysteemejä, jotka tukevat yksityisten yritysten innovaatioiden lisäksi myös sosiaalisia innovaatioita ja julkisen sektorin innovaatioita. Julkisen sektorin on innovoitava ja uudistuttava, jotta se pystyy tukemaan sääntelyn ja hallintotavan muutoksia. Näitä tarvitaan, jotta innovaatioiden, kuten uusien teknologioiden laajamittaista käyttöönottoa voidaan edistää ja samalla tukea yleisön vaatimaa palvelujen tehokkaampaa tarjoamista. Sosiaaliset innovaatiot ovat ratkaisevan tärkeitä yhteiskuntamme hyvinvoinnin parantamiseksi.

Näihin tavoitteisiin pyritään toteuttamalla toimia, joilla täydennetään EIC:n toimintatyyppejä sekä varmistetaan niiden synergiat. Samoilla toimilla varmistetaan myös synergiat EIT:n toimien, Horisontti Eurooppa -puiteohjelman muiden pilarien yhteydessä toteutettujen toimien, jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden toteuttamien toimien sekä yksityisten aloitteiden yhteydessä toteutettujen toimien välillä.

2.2.  Toiminta-alat

Ensimmäisenä askeleena komissio järjestää EIC-keskustelufoorumin jäsenvaltioiden ja assosioituneiden maiden viranomaisille ja muille elimille, jotka vastaavat ▌innovaatiopolitiikoista ja -ohjelmista. Tavoitteena on edistää koordinointia ja vuoropuhelua EU:n innovointiekosysteemin kehittämisestä. Myös EIC:n johtokunta ja EIT:n johtokunta osallistuvat näihin toimiin. Tämän EIC-keskustelufoorumin puitteissa komissio:

–  keskustelee innovaatioystävällisen sääntelyn kehittämisestä innovaatioperiaatteen(36) jatkuvan soveltamisen avulla sekä innovatiivisten lähestymistapojen kehittämisestä julkisia hankintoja varten, mukaan lukien innovatiivisten ratkaisujen julkista hankintaa koskevan välineen kehittäminen ja parantaminen innovaatioiden lisäämiseksi. Julkisen sektorin innovaatioiden seurantaryhmä jatkaa myös valtionhallinnon innovaatiotoimien tukemista yhdessä uudistetun toimintapolitiikan tukijärjestelyn rinnalla;

–  edistää tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmien yhdenmukaistamista EU:n pyrkimysten kanssa pääomavirtojen ja investointien avointen markkinoiden vakiinnuttamiseksi, kuten pääomamarkkinaunionissa tapahtuvan innovoinnin edistämiseen liittyvien keskeisten toimintaedellytysten kehittämistä;

–  edistää kansallisten ja alueellisten innovaatio-ohjelmien ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaan kuuluvien innovointitoimien, kuten erityisesti Euroopan innovaationeuvoston ja EIT:n välistä koordinointia tarkoituksena lisätä toiminnallisia synergioita ja välttää päällekkäisyyksiä jakamalla tietoja ohjelmista ja niiden täytäntöönpanosta, resursseista ja asiantuntemuksesta, teknologia- ja innovaatiosuuntausten analyyseistä ja valvonnasta sekä saattamalla vastaavia innovaatioyhteisöjä yhteen;

–  luo yhteisen innovointia koskevan tiedotusstrategian EU:lle. Se pyrkii kannustamaan EU:n lahjakkaimpia innovoijia, yrittäjiä, erityisesti nuoria yrittäjiä, pk-yrityksiä ja startup-yrityksiä koko EU:ssa. Se korostaa EU:n lisäarvoa, jota tekniset, ei-tekniset ja sosiaaliset innovoijat voivat tuoda EU:n kansalaisille kehittämällä ideansa/visionsa kukoistavaksi yritykseksi (sosiaalinen arvo/vaikutukset, työpaikat ja kasvu, yhteiskunnallinen edistyminen).

Lisäksi EU synergisesti muiden Horisontti Eurooppa -toimien, myös EIC:n ja EIT:n toimien, ja alueellisten älykkään erikoistumisen strategioiden kanssa

–  edistää ja rahoittaa yhteisiä innovaatio-ohjelmia, joita hallinnoivat viranomaiset, jotka vastaavat kansallisista, alueellisista tai paikallisista innovaatiopolitiikoista ja -ohjelmista, ja joihin innovaatioita ja innovoijia tukevat yksityiset tahot voivat liittyä. Tällaiset kysyntälähtöiset yhteisohjelmat voivat kohdistua muun muassa varhaisvaiheen ja toteutettavuustutkimuksen tukemiseen, korkeakoulujen ja yritysten väliseen yhteistyöhön, korkean teknologian pk-yritysten tutkimusyhteistyön tukemiseen, teknologian- ja tiedonvaihtoon, pk-yritysten kansainvälistymiseen, markkina-analyysiin ja kehitykseen, matalan teknologian pk-yritysten digitalisaatioon, avoimen innovoinnin infrastruktuurien, kuten pilottihankkeiden, demonstraatioiden, maker space -pajojen ja koeympäristöjen kehittämisen ja niiden yhteenliittämisen tukemiseen, lähellä markkinoita tapahtuviin innovointitoimiin tarkoitettuihin rahoitusinstrumentteihin tai markkinoille saattamiseen sekä sosiaaliseen innovointiin. Ne voivat myös sisältää yhteisiä julkisia hankintoja koskevia aloitteita, joiden avulla innovaatiot voidaan kaupallistaa julkisella sektorilla erityisesti uuden politiikan kehittämisen tueksi. Tämä voisi olla erityisen tehokas keino edistää innovaatiotoimintaa julkisten palvelujen alalla ja tarjota markkinamahdollisuuksia eurooppalaisille innovoijille;

–  tukee myös yhteisiä ohjelmia, jotka koskevat mentorointia, valmennusta, teknistä apua ja muita innovoijia lähellä olevia palveluita eri verkostojen avulla, mukaan lukien kansalliset yhteyspisteet, Enterprise Europe Network (EEN), klusterit, yleiseurooppalaiset foorumit, kuten Startup Europe, alueelliset tai paikalliset innovaatiotoimijat, julkiset mutta myös yksityiset, erityisesti hautomo- ja innovaatiokeskukset, jotka voisivat myös olla yhteydessä toisiinsa ja edistää siten innovoijien kumppanuuksia. Tukea voidaan myöntää myös pehmeiden innovaatiotaitojen edistämiseen, kuten ammatillisten oppilaitosten verkostoihin, ja tiiviissä yhteistyössä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin sekä sen osaamis- ja innovaatioyhteisöjen kanssa;

–  parantaa innovaatiotukeen liittyvää dataa ja tietoa, muun muassa tukijärjestelmien kartoitusta, tietojen yhteiskäyttöalustojen perustamista, vertailuanalyysejä ja tukijärjestelmien arviointia.

EU aikoo myös käynnistää toimia, jotka ovat välttämättömiä yleisen innovaatioympäristön ja innovaatioiden hallintokapasiteetin seuraamiseksi ja parantamiseksi Euroopassa.

Komissio toteuttaa ekosysteemin tukitoimet arviointimenettelyn toimeenpanoviraston avustamana.

OSA ”OSALLISTUMISPOHJAN LAAJENTAMINEN JA EUROOPPALAISEN TUTKIMUSALUEEN VAHVISTAMINEN”

Ohjelman tämän osan tavoitteena on toteuttaa konkreettisia toimenpiteitä, joilla tuetaan laajempaa osallistumista ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistamista. Sillä pyritään vahvistamaan yhteistoimintaan liittyviä yhteyksiä Euroopassa ja avaamaan eurooppalaiset T&I-verkostot, edistämään tutkimuksen hallintovalmiuksia vähäisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan maissa, tukemaan kansallisten politiikkojen uudistuksia sekä hyödyntämään unionin lahjakkuusreservin potentiaalia kohdennetuin toimin.

EU:lla on paljon maailmanluokan tieteellisiä ja teknologisia saavutuksia, mutta sen tutkimus- ja innovaatiopotentiaalia ei ole täysin hyödynnetty. Vaikka eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA) kehityksessä on edistytty, myös ERA:n etenemissuunnitelman ja toimintasuunnitelmien osalta, tutkimus- ja innovaatioympäristö on Euroopassa edelleen hajanainen ja kaikkien jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovaatiojärjestelmissä on pullonkauloja, joiden poistaminen edellyttää poliittisia uudistuksia. Joillakin aloilla edistyminen on liian hidasta, jotta se pysyisi entistä dynaamisemman tutkimuksen ja innovaatioekosysteemin mukana(37).

Tutkimus- ja innovointi-investointien taso Euroopassa on edelleen paljon alhaisempi kuin toimintapoliittinen tavoite, joka on 3 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja se kasvaa edelleen hitaammin kuin tärkeimmillä kilpailijoillamme, kuten Yhdysvalloilla, Japanilla, Kiinalla tai Etelä-Korealla.

Samanaikaisesti tutkimuksen ja innovoinnin alalla johtavien ja jälkeen jäävien alueiden eriarvoisuus kasvaa Euroopassa. Tarvitaan muutoksia, esimerkiksi enemmän ja parempia koko Euroopan tutkimuksen ja innovoinnin alan toimijoiden yhteyksiä, jotta koko maanosassa voidaan hyödyntää huippuosaamista ja maksimoida julkisten ja yksityisten investointien arvo sekä niiden vaikutukset tuottavuuteen, talouskasvuun, työpaikkojen luomiseen ja hyvinvointiin. Lisäksi tarvitaan rakenteellisia tutkimusta ja innovointia koskevia poliittisia uudistuksia sekä parempaa kansallista ja alueellista mutta myös institutionaalista yhteistyötä korkealuokkaisen tietämyksen tuottamisessa ja levityksessä.

Lisäksi jotkut pitävät tutkimusta ja innovointia etäisinä ja elitistinä eivätkä näe niistä saatavia selviä hyötyjä kansalaisille. Tämä synnyttää asenteita, jotka haittaavat innovatiivisten ratkaisujen luomista ja käyttöönottoa, sekä aiheuttaa epäluuloa tosiseikkoihin perustuvia julkisia politiikkoja kohtaan. Tämä edellyttää sekä parempia yhteyksiä tutkijoiden, innovoijien, yrittäjien, kansalaisten ja poliittisten päättäjien välillä että vahvempia toimintamalleja itse tieteellisten todisteiden yhdistämiseen muuttuvassa yhteiskunnassa.

EU:n on nyt nostettava tutkimus- ja innovointijärjestelmänsä laatuun ja vaikutuksiin liittyviä vaatimuksia. Tämä vaatii koko Euroopan unionissa ja assosioituneissa maissa toimivaa elvytettyä eurooppalaista tutkimusaluetta (ERA)(38), jota on tuettava paremmin EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman sekä kansallisten ja alueellisten ohjelmien avulla. Tarvitaan erityisesti hyvin yhdennetty, mutta räätälöity joukko EU:n toimenpiteitä(39), jotka yhdistetään uudistusten ja tuloksellisuuden parantamiseen kansallisella tasolla (jota Euroopan aluekehitysrahaston ja toimintapolitiikan tukijärjestelyn tukemat älykkäät erikoistumisstrategiat voivat osaltaan edistää). Toisaalta tarvitaan myös todellisia institutionaalisia muutoksia, jotka liittyvät tutkimusrahoitukseen ja tutkimuslaitoksiin, myös yliopistoihin, ja joilla saadaan aikaiseksi erinomaista tiedontuotantoa. Yhdistämällä pyrkimyksiä EU:n tasolla synergioita voidaan hyödyntää koko Euroopassa ja saavuttaa tarvittava mittakaava, jotta kansallisia poliittisia uudistuksia voidaan tukea tehokkaammin ja vaikuttavammin.

Tässä osassa tuetut toimet käsittelevät erityisesti ERA-politiikan painopisteitä ja tukevat yleisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kaikkia osia. Lisäksi voidaan perustaa toimia, joilla edistetään osaamiskiertoa eurooppalaisella tutkimusalueella tutkijoiden ja innovoijien liikkuvuuden avulla ja joissa otetaan täysin huomioon nykyinen epätasapaino. Näillä toimilla myös luodaan ja kehitetään tieteenharjoittajien, tutkijoiden ja innovoijien verkostoja, joiden avulla kaikki heidän resurssinsa saadaan eurooppalaisen tutkimusalueen käyttöön, myös tukemalla alakohtaisten tieteellisen tutkimuksen etenemissuunnitelmien kehittämistä.

Tavoitteena on luoda EU, jossa tietämys ja erittäin ammattitaitoinen työvoima liikkuvat vapaasti, tutkimustulokset jaetaan nopeasti ja tehokkaasti, tutkijat hyötyvät houkuttelevista uranäkymistä ja sukupuolten tasa-arvo taataan, jossa jäsenvaltiot ja assosioituneet maat kehittävät yhteisiä strategisia tutkimusohjelmia sovittamalla yhteen kansallisia suunnitelmia ja määrittelemällä ja toteuttamalla yhteisiä ohjelmia ja jossa kansalaiset ymmärtävät ja luottavat heille tiedotettuihin tutkimuksen ja innovoinnin tuloksiin, jotka hyödyttävät yhteiskuntaa kokonaisuutena.

Tämä osa myötävaikuttaa tosiasiallisesti kaikkiin kestävän kehityksen tavoitteisiin (SDG), mutta suoraan seuraaviin: SDG 4 – Korkealaatuinen koulutus, SDG 5 – Sukupuolten tasa-arvo, SDG 9 – Teollisuus, innovointi ja infrastruktuuri, SDG 17 – Kumppanuus tavoitteiden saavuttamiseksi.

1.  OSALLISTUMISPOHJAN LAAJENTAMINEN JA HUIPPUOSAAMISEN LEVITTÄMINEN▌

Tutkimuksen ja innovoinnin eriarvoisuuden vähentäminen ja alalla vallitsevan kuilun kaventaminen jakamalla tietoa ja asiantuntemusta kaikkialla EU:ssa auttaa niitä maita▌, jotka ovat jäljessä tällä alalla, ja EU:n syrjäisimpiä alueita, saavuttamaan kilpailukykyisen aseman maailmanlaajuisissa arvoketjuissa. Samalla unioni voi hyödyntää täysimääräisesti kaikkien jäsenvaltioiden tutkimus- ja innovointipotentiaalia.

Tätä varten lisätoimina on esimerkiksi edistettävä hankekonsortioiden avoimuutta ja monimuotoisuutta. Näin voidaan luoda vaihtoehtoja suljettujen yhteishankkeiden suuntaukselle, joka saattaa sulkea pois lukuisia lupaavia instituutioita ja yksittäisiä henkilöitä, myös ensikertalaisia. Tavoitteena on hyödyntää EU:n lahjakkuusreservin mahdollisuuksia maksimoimalla ja jakamalla tutkimuksen ja innovoinnin edut koko EU:n alueella.

Rahoituslinjat edistävät laajoilla toiminta-aloilla erityisiä tutkimuselementtejä, jotka on mukautettu toimien erityistarpeisiin.

Päälinjat

–  Ryhmien luominen uusien osaamiskeskusten perustamiseksi tai nykyisten uudistamiseksi osallistumiskelpoisissa maissa johtavien tieteellisten laitosten ja kumppanilaitosten välisten yhteistyökumppanuuksien avulla;

–  Twinning-toiminta, jolla voidaan vahvistaa merkittävästi osallistumiskelpoisissa maissa sijaitsevia yliopistoja tai tutkimusorganisaatioita tietyllä alalla saattamalla ne yhteistyöhön muissa jäsenvaltioissa tai assosioituneissa maissa sijaitsevien kansainvälisen tason johtavien tutkimuslaitosten kanssa;

–  ERA-oppituolit, joilla tuetaan osallistumiskelpoisten maiden yliopistoja tai tutkimusorganisaatioita houkuttelemaan ja säilyttämään korkealaatuisia henkilöresursseja erittäin pätevän tutkijan ja tutkimusjohtajan ("ERA-oppituolin haltijan") johdolla ja toteutetaan rakenteellisia muutoksia huippuosaamisen saavuttamiseksi kestävällä pohjalla;

–  Euroopan tiede- ja teknologiayhteistyö (COST), johon sisältyy kunnianhimoisia ehtoja osallistumiskelpoisten maiden sisällyttämisestä ja muita toimenpiteitä, joilla voidaan tarjota tieteellistä verkostoitumista, valmiuksien kehittämistä ja urakehityksen edistämistä ja joilla tuetaan näistä kohdemaista tulevia nuoria ja edistyneitä tutkijoita tieteellisessä mielessä laadukkaasti ja merkityksellisesti. 80 prosenttia COST:n kokonaistalousarviosta kohdennetaan toimiin, jotka ovat täysin tämän toiminta-alueen tavoitteiden mukaisia, myös uusien toimien ja palvelujen rahoituksen osalta;

–  Toimet, joiden tavoitteena on parantaa T&I-suorituskyvyltään heikommista jäsenvaltioista tulevien oikeussubjektien ehdotusten laatua muun muassa ehdotusten ammattitaitoisella ennakkotarkistuksella ja neuvonnalla ja tehostaa kansallisten yhteyspisteiden toimia kansainvälisen verkostoitumisen tukemiseksi, sekä [asetuksen] 20 artiklan 3 kohdan mukaiset toimet ja [asetuksen] 46 artiklan 2 kohdan mukaiset näyttöön perustuvat, yhteistyökumppaneiden hakemiseen tarkoitetut palvelut;

–  On mahdollista toteuttaa toimia, joilla edistetään kaikenikäisten ja kaikilla eurooppalaisen tutkimusalueen tasoilla toimivien tutkijoiden osaamiskiertoa (esimerkiksi avustukset, joiden avulla mitä tahansa kansallisuutta edustavat tutkijat voivat hankkia ja välittää uutta tietoa sekä tehdä tutkimus- ja innovointityötä vähäisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan maissa) sekä kohdemaiden nykyisten (ja mahdollisesti yhteisesti hallinnoitujen) tutkimusinfrastruktuurien tehokkaampaa hyödyntämistä tutkijoiden ja innovoijien liikkuvuuden kautta. Lisäksi voidaan toteuttaa toimia, joilla edistetään huippuosaamista koskevia aloitteita.

Tämä toiminta-alue tukee seuraavia Horisontti Eurooppa -puiteohjelman tavoitteita: EU:n lahjakkuusreservin täysimääräinen hyödyntäminen tuetuissa toimissa, Huippuosaamisen levittäminen ja yhdistäminen kaikkialla EU:ssa, korkealaatuisen tiedon luomisen vahvistaminen, monialaisen, poikkitieteellisen ja rajat ylittävän yhteistyön lisääminen.

2.  EU:N TUTKIMUS- JA INNOVAATIOJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN JA TEHOSTAMINEN

Kansallisen tason poliittisia uudistuksia vahvistetaan ja täydennetään vastavuoroisesti kehittämällä EU-tason poliittisia aloitteita, tutkimusta, verkostoitumista, kumppanuuksia, koordinointia, tietojen keräämistä sekä seurantaa ja arviointia.

Päälinjat

–  Tutkimus- ja innovointipolitiikan todisteperustan vahvistaminen, jotta voidaan ymmärtää paremmin kansallisten ja alueellisten tutkimus- ja innovointiekosysteemien eri ulottuvuuksia ja osia, kuten liikkeelle panevia voimia, vaikutuksia ja niihin liittyviä politiikkoja;

–  Ennakoivat toimet, joiden avulla voidaan ennakoida tulevia tarpeita ja suuntauksia yhteistyössä ja yhdessä suunnitellen kansallisten virastojen sekä tulevaisuuteen suuntautuvien sidosryhmien ja kansalaisten kanssa osallistavalla tavalla niin, että toiminta perustuu ennakointimenetelmän tuloksiin, jolloin tulokset ovat kyseiselle toimintapolitiikalle relevantimpia ja hyödyntävät samalla synergioita ohjelman sisällä ja sen ulkopuolella;

–  Päättäjille, rahoituselimille, tutkimusorganisaatioille (myös yliopistoille) ja neuvoa-antaville ryhmille, jotka käsittelevät eurooppalaista tutkimusaluetta ja siihen liittyviä politiikkoja tai toteuttavat tutkimusaluetta tukevia yhteistyö- ja tukitoimenpiteitä, annettava tuki, jolla varmistetaan, että nämä toimet yhdessä edistävät johdonmukaisen ja pitkällä aikavälillä kestävän eurooppalaisen tutkimusalueen kehittämistä ja toteuttamista. Tukea voidaan antaa koordinointi- ja tukitoimina alhaalta ylöspäin suuntautuvasti ja kilpailullisesti. Näin voidaan edistää ohjelmatason yhteistyötä jäsenvaltioiden, assosioituneiden maiden ja kansalaisjärjestöjen tutkimus- ja innovointiohjelmien välillä näiden toimijoiden valitsemien prioriteettien mukaisesti. Samalla voidaan keskittyä selkeästi kansainvälisten yhteistoimien, myös ehdotuspyyntöjen toteuttamiseen. Tuki perustuu osallistuvien ohjelmien selkeisiin sitoumuksiin yhdistää resurssinsa ja varmistaa, että niiden toimet ja politiikat täydentävät puiteohjelmaa ja asiaan liittyviä eurooppalaisia kumppanuusaloitteita;

–  Avoimeen tieteeseen siirtymisen nopeuttaminen seuraamalla, analysoimalla ja tukemalla avoimen tieteen politiikkojen ja käytäntöjen(40), muun muassa FAIR-periaatteiden kehittymistä ja käyttämistä jäsenvaltioiden, alueiden, laitosten ja tutkijoiden tasolla siten, että synergiat ja johdonmukaisuus maksimoidaan EU:n tasolla.

–  Tuki kansallisten tutkimus- ja innovaatiopolitiikkojen uudistukselle, myös vahvistetun toimintapolitiikan tukijärjestelyn (PSF)(41) kautta (esimerkiksi vertaisarvioinnit, erityiset tukitoimet, vastavuoroiseen oppimiseen liittyvät harjoitukset ja osaamiskeskus), jäsenvaltioissa ja assosiaatiomaissa synergisesti Euroopan aluekehitysrahaston, rakenneuudistusten tukipalvelun (SRSS) ja rakenneuudistusten toteutusvälineen kanssa;

–  Tarjotaan tutkijoille houkuttelevat urakehitysympäristöt, taidot ja osaaminen, joita tarvitaan nykyaikaisessa tietotaloudessa(42). ERA:n ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen yhdistäminen tukemalla yliopistojen ja muiden tutkimus- ja innovointiorganisaatioiden nykyaikaistamista tunnustamis- ja palkitsemismekanismien avulla. Näin voidaan edistää kansallisia toimia ja kannustimia, joilla edistetään avointen tiedekäytäntöjen käyttöönottoa, vastuullista tutkimusta ja innovointia, yrittäjyyttä (ja yhteyksiä innovaatioekosysteemeihin), monialaisuutta, kansalaisten osallistumista, kansainvälistä ja alojen välistä liikkuvuutta, sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä suunnitelmia, monimuotoisuuteen ja osallistavuuteen liittyviä strategioita sekä kokonaisvaltaista lähestymistapaa institutionaalisiin muutoksiin. Tässä yhteydessä Erasmus+ 2014–2020 -ohjelman▌ yhteydessä käynnistettyjen, eurooppalaisia yliopistoja koskevien pilottitoimien jatkotoimina Horisontti Eurooppa täydentää synergisesti Erasmus-ohjelman tukea Eurooppalaiset yliopistot -aloitteelle, erityisesti sen tutkimus- ja innovointiulottuvuuden osalta▌. Näin voidaan osaltaan edistää uusien yhteisten ja integroitujen pitkän aikavälin ja kestävien koulutus-, tutkimus- ja innovointistrategioiden kehittämistä. Tämä perustuu monitieteellisiin ja monialaisiin toimintamalleihin, joiden avulla toteutetaan osaamiskolmio. Näin voidaan vauhdittaa kestävää talouskasvua ja välttää päällekkäisyydet EIT:n KIC-yhteisöjen kanssa;

–  Kansalaisten tieteellinen toiminta, joka tukee kaikenlaista muodollista ja epämuodollista tieteellistä koulutusta ja varmistaa näin, että kansalaiset saadaan iästä, taustasta tai kyvyistä riippumatta tehokkaammin ja vastuullisemmin mukaan tutkimus- ja innovointiohjelman ja -toimintapolitiikan yhteissuunnitteluun sekä tieteellisen sisällön ja innovoinnin luomiseen monitieteisen toiminnan kautta;

–  Tuetaan sukupuolten tasa-arvoa ja muuta monimuotoisuutta sekä seurataan näiden toteutumista tieteellisillä urilla ja päätöksenteossa, myös neuvoa-antavien elinten osalta, sekä integroidaan tasa-arvonäkökohdat tutkimus- ja innovointisisältöön;

–  Eettisyys ja eheys, jotta voidaan kehittää edelleen johdonmukaista EU:n kehystä noudattamalla korkeimpia eettisiä normeja ja eurooppalaista tutkimusintegriteettiä koskevia käytännesääntöjä, eurooppalaisten tutkijoiden peruskirjaa sekä tutkijoiden palvelukseen ottamisen käytännesääntöjä, ja tarjoamalla mahdollisuuksia kouluttautua näillä aloilla;

–  Tuetaan kansainvälistä yhteistyötä kolmansien maiden, alueiden ja kansainvälisten foorumien kanssa käytävien kahdenvälisten, monenvälisten ja alueiden välisten poliittisten vuoropuhelujen avulla vastavuoroisen oppimisen ja painopisteiden asettamisen helpottamiseksi sekä vastavuoroisen osallistumisen mahdollistamiseksi ja yhteistyön vaikutusten seuraamiseksi;

–  Tieteellinen panos muihin politiikkoihin luomalla ja ylläpitämällä neuvoa-antavia ja seurantarakenteita ja prosesseja sen varmistamiseksi, että EU:n toimintapolitiikat perustuvat parhaisiin käytettävissä oleviin tieteellisiin todisteisiin ja korkeatasoisiin tieteellisiin lausuntoihin;

–  EU:n tutkimus- ja innovointiohjelman täytäntöönpano, mukaan lukien todisteiden kerääminen ja analyysi puiteohjelmien seurantaa, arviointia, suunnittelua ja vaikutustenarviointia varten;

–  Komissio varmistaa kansallisten yhteyspisteiden tuen muun muassa järjestämällä säännöllisesti kokouksia ennen ehdotuspyyntöjä, tarjoamalla koulutusta ja valmennusta sekä vahvistamalla aihekohtaisia tukirakenteita ja edistämällä ylikansallista yhteistyötä (esimerkiksi kansallisten yhteyspisteiden aiemmissa puiteohjelmissa toteuttamien toimien pohjalta). Komissio laatii näiden tukirakenteiden toimintaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja sopii niistä jäsenvaltioiden edustajien kanssa. Vaatimukset koskevat tukirakenteiden tehtäviä, järjestämistä, rakenteisiin liittyviä muotoseikkoja, tiedonkulkua komissiolta ennen ehdotuspyyntöjä sekä eturistiriitojen välttämistä;

–  Tutkimus- ja innovointitulosten sekä tietojen ja tietämyksen levittäminen, mukaan lukien kohdennettu tuki edunsaajille, synergioiden edistäminen muiden EU:n ohjelmien kanssa, kohdennetut viestintätoimet tietoisuuden lisäämiseksi EU:n rahoittamasta tutkimuksesta ja innovoinnista sekä tiedeviestintä.

LIITE II

Ohjelmakomitean kokoonpanot

Luettelo ohjelmakomitean kokoonpanoista 12 artiklan 2 kohdan mukaisesti:

1.  Strateginen kokoonpano: Strateginen yleiskuvaus koko ohjelman toteutuksesta ja ohjelman eri osia koskevien yksittäisten työohjelmien johdonmukaisuus, myös missioiden osalta ▌

2.  Euroopan tutkimusneuvosto (ERC) ▌

2 a.   Marie Skłodowska-Curie -toimet

3.  Tutkimusinfrastruktuurit

4.  Terveys

5.  Kulttuuri, luovuus ja osallisuutta edistävä yhteiskunta

5 a.  Kansalaisturvallisuus yhteiskunnassa

6.   Digitaalitalous ja -teknologia, teollisuus ja avaruusala

7.  Ilmasto, energia ja liikkuvuus

8.  Elintarvikkeet, biotalous, luonnonvarat, maatalous ja ympäristö

9.  Euroopan innovaatiokomitea (EIC) ja eurooppalaiset innovaatioekosysteemit

9 a.  Osallistumispohjan laajentaminen ja eurooppalaisen tutkimusalueen vahvistaminen

Ad hoc -kokouksia voitaisiin järjestää klustereissa ja/tai ohjelmakomitean eri kokoonpanojen kanssa ja/tai muilla säädöksillä perustettujen, horisontaalisia ja/tai monialaisia kysymyksiä, kuten avaruusalaa ja liikkuvuutta käsittelevien komiteoiden kanssa.

LIITE III

Komission 12 artiklan 6 kohdan mukaisesti toimittamat tiedot

1.  Kutakin hanketta koskevat tiedot, joilla mahdollistetaan kunkin ehdotuksen seuranta sen koko voimassaolon ajan ja jotka kattavat erityisesti:

–  esitetyt ehdotukset

–  kutakin ehdotusta koskevan arvioinnin tulokset

–  tukisopimukset

–  asetuksen (Horisontti Eurooppa) 29 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 43 artiklan 11 kohdan mukaisesti lopetetut hankkeet

–  päättyneet hankkeet.

2.  Kunkin ehdotuspyynnön tuloksia ja hankkeen täytäntöönpanoa koskevat tiedot, joihin sisältyvät erityisesti:

–  kunkin ehdotuspyynnön tulokset

–  ehdotusten arvioinnissa saamat pistemäärät ja poikkeamat näistä paremmuusjärjestyksessä sillä perusteella, miten ehdotukset osaltaan edistävät erityisten politiikkatavoitteiden saavuttamista, myös asetuksen (Horisontti Eurooppa) 26 artiklan 2 kohdan mukaisen johdonmukaisen hankekokonaisuuden muodostamisen osalta

–  ehdotuksiin asetuksen (Horisontti Eurooppa) 26 artiklan 2 kohdan mukaisesti pyydetyt muutokset

–  avustussopimuksia koskevien neuvottelujen tulokset

–  hankkeiden täytäntöönpano, mukaan lukien maksutiedot ja hankkeiden tulokset,

–  riippumattomien asiantuntija-arvioiden perusteella hyväksytyt ehdotukset, jotka komissio on hylännyt asetuksen (Horisontti Eurooppa) 43 artiklan 7 kohdan mukaisesti.

3.  Tiedot ohjelman toteuttamisesta, mukaan lukien asiaa koskevat tiedot puiteohjelman, erityisen ohjelman, kunkin erityisen tavoitteen sekä niihin liittyvien teemojen ja yhteisen tutkimuskeskuksen tasolla osana asetuksen liitteessä V määriteltyjen vaikutuspolkujen mukaista vuosittaista seurantaa, sekä synergiat muiden asiaan kuuluvien unionin ohjelmien kanssa.

4.  Horisontti Eurooppa -puiteohjelman talousarvion toteuttamista koskevat tiedot, myös Euroopan tiede- ja teknologiayhteisöä, kaikkien eurooppalaisten kumppanuuksien maksusitoumuksia ja suoritettavia maksuja, osaamis- ja innovaatioyhteisöt mukaan luettuina, sekä EU:n ja kaikkien assosioituneiden maiden välistä rahoitustasapainoa koskevat tiedot.

(1)EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.
(2)Tämä kanta korvaa 12. joulukuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0510).
(3)EUVL C […], […], s. […].
(4)EUVL C […], […], s. […].
(5)Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. huhtikuuta 2019. Harmaalla merkitystä tekstistä ei ole sovittu toimielinten välisissä neuvotteluissa.
(6)EUVL C […], […], s. […].
(7)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).
(8)Komission päätös 96/282/Euratom, tehty 10 päivänä huhtikuuta 1996, yhteisen tutkimuskeskuksen uudelleenjärjestelystä (EYVL L 107, 30.4.1996, s. 12).
(9)
(10)EUVL C 373, 20.12.2013, s. 23.
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s.1).
(12)Ohjelman täytäntöönpanon helpottamiseksi komissio korvaa vahvistamiensa suuntaviivojen mukaisesti jokaisen esityslistassa määritellyn ohjelmakomitean kokouksen osalta kustakin jäsenvaltiosta yhden edustajan kulut sekä erityistä asiantuntemusta vaativien esityslistan kohtien osalta kustakin jäsenvaltiosta yhden asiantuntijan tai neuvonantajan kulut.
(13)Periaatteessa vähintään 80 prosenttia.
(14)Euroopan datainfrastruktuuri tukee eurooppalaisia avoimen tieteen pilvipalveluja tarjoamalla korkealuokkaiset suurteholaskentavalmiudet, nopeat yhteydet ja huippuluokan data- ja ohjelmistopalvelut.
(15)Understanding The Socio-Economic Divide in Europe, 26. tammikuuta 2017.
(16)Tulevaisuuden keskeisiin kehitystä vauhdittaviin teknologioihin kuuluvat kehittyneet materiaalit ja nanoteknologia, fotoniikka sekä mikro- ja nanoelektroniikka, biotiedeteknologiat, kehittynyt valmistus ja käsittely, tekoäly ja digitaalinen tietosuoja ja verkkoyhteydet.
(17) ”Re-finding industry - defining innovation”, teollisuuden teknologiastrategioita käsittelevä korkean tason ryhmän raportti, Bryssel huhtikuu 2018.
(18)Nämä ovat julkisia tai yksityisiä laitoksia, jotka tarjoavat resursseja ja palveluita ensisijaisesti Euroopan teollisuudelle kehitystä vauhdittavien keskeisten teknologioiden ja tuotteiden testaamiseksi ja validoimiseksi. Tällaiset infrastruktuurit voivat olla yksittäisiä, virtuaalisia tai hajautettuja, ja ne on rekisteröitävä ohjelmaan assosioituneeseen jäsenvaltioon tai kolmanteen maahan.
(19)Muiden alojen merkittävää kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä käsitellään pilarin II muissa osissa ja Euroopan horisontti -puiteohjelmassa yleisesti.
(20) ”Vaihtoehtoisella energialla” ei tarkoiteta ydinvoimaa hyödyntävistä energialähteistä tuotettua energiaa.
(21)Biotalous kattaa kaikki alat ja järjestelmät, jotka ovat riippuvaisia biologisista resursseista (eläimet, kasvit, mikro-organismit ja niistä saatu biomassa, mukaan lukien orgaaninen jäte), niiden toiminnasta ja periaatteista. Siihen sisältyvät seuraavat toisiinsa liittyvät alat: maa- ja meriekosysteemit ja niiden tarjoamat palvelut; kaikki alkutuotantoalat, jotka käyttävät ja tuottavat biologisia resursseja (maatalous, metsätalous, kalastus ja vesiviljely) sekä kaikki talouden ja teollisuuden alat, jotka käyttävät biologisia resursseja ja prosesseja elintarvikkeiden, rehujen, biopohjaisten tuotteiden, energian ja palvelujen tuotantoon. Biolääketiede ja terveyteen liittyvä biotekniikka eivät kuulu biotalouteen.
(22) 'Kestävällä sinisellä taloudella' tarkoitetaan kaikkea sellaista sisämarkkinoilla tapahtuvaa alakohtaista ja monialaista taloudellista toimintaa, joka liittyy valtameriin, meriin, rannikoihin ja sisävesiin niin unionin syrjäisimmillä alueilla kuin sisämaavaltioissa, mukaan lukien nopeasti kehittyvät alat sekä markkinattomat tavarat ja palvelut, ja joka on johdonmukaista unionin ympäristölainsäädännön kanssa.
(23)Klusteria 6 koskevassa tekstissä ilmaus 'maa ja meri' sisältää myös sisävedet.
(24)COM(2018)0773: Puhdas maapallo kaikille. Eurooppalainen strateginen pitkän aikavälin visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta.
(25) Ympäristön seurannalla esim. unionin avaruusohjelman Copernicus-osion ja muiden eurooppalaisten tämän alan ohjelmien sekä GEO-aloitteen puitteissa tuetaan tutkimusta ja innovointia tämän maailmanlaajuisen haasteen muilla toiminta-aloilla ja Horisontti Eurooppa -puiteohjelman asiaankuuluvissa osissa.
(26)SWD(2016)0319: Euroopan elintarvike- ja ravitsemusturvan tutkimus ja innovointi
(27)Terveysalan bioteknologian sovelluksia käsitellään tämän pilarin terveysklusterissa;
(28)Kiertoon perustuvien järjestelmien toiminnot täydentävät digitaali- ja teollisuusklusterin vähähiilistä ja puhdasta teollisuutta.
(29)Innovaatiokeskittymä on yläkäsite monenlaisille osaamisalueille. Se voi toimia aktiivisena kumppanina, yhteisönä, tietokeskuksena, edistäjänä tai välittäjänä, joka tarjoaa mahdollisuuden saada uusinta tietoa ja asiantuntemusta digitaalisista ja niihin liittyvistä mahdollistavista teknologioista, jotka ovat välttämättömiä yritysten kilpailukyvylle tuotannon, palvelujen ja liiketoimintaprosessien kannalta.
(30)Keskeiset aiheet voidaan määritellä Horisontti Eurooppa -puiteohjelman strategisen suunnittelun yhteydessä.
(31)Tavallisesti tällainen riski on yhdistelmä tieteellis-teknologisia riskejä, hallintoon ja rahoitukseen liittyviä riskejä, markkinoihin ja talouteen liittyviä riskejä sekä sääntelyyn liittyviä riskejä. Myös muita ennakoimattomia riskejä voidaan ottaa huomioon.
(32)Takaisin maksettavaa ennakkoa voidaan käyttää vaihtoehtona avustukselle, kun riski katsotaan keskimääräistä pienemmäksi. Se maksetaan takaisin EU:lle sovitun suunnitelman mukaisesti, jolloin siitä tulee koroton laina. Jos edunsaaja ei pysty maksamaan ennakkoa takaisin mutta voi jatkaa toimintaansa, takaisin maksettava ennakko muunnetaan osakepääomaksi. Jos edunsaaja menee konkurssiin, takaisin maksettavasta ennakosta tulee pelkkä avustus.
(33)Periaatteena on, että EU:lla tulisi olla vain vähemmistö äänivallasta tuetuissa yrityksissä. Poikkeustapauksissa EU voi turvata estävän vähemmistöosuuden hankkimisen eurooppalaisten etujen suojaamiseksi tärkeillä aloilla, kuten kyberturvallisuudessa.
(34)Esimerkiksi konseptin toimivuuden osoittaminen ERC:n kautta hankkeista, joita tuetaan globaalit haasteet ja teollisuuden kilpailukyky -pilarista sekä Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin osaamis- ja innovointiyhteisöistä syntyvät startup-yritykset. Hakemukset voivat perustua myös Horisontti 2020 -toimiin, mukaan lukien erityisesti Horisontti 2020 -ohjelman pk-yritysten 2. vaiheen puitteissa valitut hankkeet ja niihin liittyvä huippuosaaminen, jota jäsenvaltiot rahoittavat, sekä (nykyisiin ja tuleviin) eurooppalaisiin kumppanuuksiin.
(35)Saumattoman jatkuvuuden varmistamiseksi EIC vastaa Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa käynnistettyjen palkintojen hallinnoinnista. Lisäksi EIC:n johtokunta suunnittelee ja toteuttaa uusia kannustus- ja tunnustuspalkintoja.
(36) Komission 15 päivänä toukokuuta 2018 antama tiedonanto ”Uudistettu tutkimuksen ja innovoinnin ohjelma: Euroopan mahdollisuus muokata tulevaisuutta” (COM(2018)0306; neuvoston 27 päivänä toukokuuta 2016 antama päätös (8675/16 RECH 127 COMPET 212 MI 300 POGEN 34).
(37)ERAn edistymistä koskeva raportti vuodelta 2018.
(38)Neuvoston päätelmät ERA:n etenemissuunnitelmasta, 19 päivä toukokuuta 2015 [päivitetään tarpeen mukaan].
(39)SEUT-sopimuksen 181 artiklan 2 kohta
(40)Käsiteltävät politiikat ja käytännöt vaihtelevat tutkimustulosten jakamisesta mahdollisimman varhain ja laajalti yhteisesti sovittujen muotojen ja jaetun infrastruktuurin (esimerkiksi eurooppalaisten avoimen tieteen pilvipalvelujen) kautta, kansalaisten tieteeseen sekä uusien ja laajempien lähestymistapojen ja indikaattoreiden kehittämiseen ja käyttämiseen tutkimusten arvioinnissa ja tutkijoiden palkkaamisessa;
(41)Horisontti 2020 -ohjelmassa otettiin käyttöön toimintapolitiikan tukijärjestely (PSF). PSF toimii kysyntäperusteisesti ja tarjoaa vapaaehtoiselta pohjalta korkeatasoista asiantuntemusta ja räätälöityjä neuvoja kansallisille viranomaisille. Palvelujensa avulla sillä on jo ollut keskeinen asema poliittisten muutosten aikaansaamisessa esimerkiksi Puolassa, Bulgariassa, Moldovassa ja Ukrainassa, sekä poliittisten muutosten edistämisessä, jota on auttanut hyvien käytäntöjen vaihtaminen esimerkiksi tutkimuksen ja kehityksen verokannustimissa, avoimen tieteen alalla, suorituskykyyn perustuvassa julkisten tutkimusorganisaatioiden rahoituksessa ja kansallisten tutkimus- ja innovointiohjelmien yhteentoimivuudessa.
(42)Siihen sisältyy erityisesti eurooppalainen tutkijoiden peruskirja, tutkijoiden palvelukseen ottamisen käytännesäännöt, EURAXESS ja RESAVER-eläkerahasto.


Markkinavalvonta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuus ***I
PDF 113kWORD 53k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi sääntöjen ja menettelyjen vahvistamisesta tuotteita koskevan unionin yhdenmukaistamislainsäädännön noudattamista ja täytäntöönpanon valvontaa varten sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) N:o 305/2011, (EU) N:o 528/2012, (EU) 2016/424, (EU) 2016/425, (EU) 2016/426 ja (EU) 2017/1369 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/42/EY, 2009/48/EY, 2010/35/EU, 2013/29/EU, 2013/53/EU, 2014/28/EU, 2014/29/EU, 2014/30/EU, 2014/31/EU, 2014/32/EU, 2014/33/EU, 2014/34/EU, 2014/35/EU, 2014/53/EU, 2014/68/EU ja 2014/90/EU muuttamisesta (COM(2017)0795 – C8-0004/2018 – 2017/0353(COD))
P8_TA(2019)0397A8-0277/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2017)0795),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 33, 114 ja 207 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0004/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2 mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 23. toukokuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A8-0277/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta

P8_TC1-COD(2017)0353


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/1020.)

(1) EUVL C 283, 10.8.2018, s. 19.


Oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistäminen verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten ***I
PDF 114kWORD 42k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten (COM(2018)0238 – C8-0165/2018 – 2018/0112(COD))
P8_TA(2019)0398A8-0444/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0238),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0165/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. syyskuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  on kuullut alueiden komiteaa,

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A8-0444/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten

P8_TC1-COD(2018)0112


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/1150.)

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 177.


EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon parempi valvonta ja nykyaikaistaminen ***I
PDF 113kWORD 52k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi 5 päivänä huhtikuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/13/ETY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/6/EY, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/29/EY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/83/EU muuttamisesta EU:n kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon paremman valvonnan ja nykyaikaistamisen osalta (COM(2018)0185 – C8-0143/2018 – 2018/0090(COD))
P8_TA(2019)0399A8-0029/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0185),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0143/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Itävallan liittoneuvoston ja Ruotsin valtiopäivien toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antamat perustellut lausunnot, joiden mukaan esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 20. syyskuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 29. maaliskuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A8‑0029/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/… antamiseksi neuvoston direktiivin 93/13/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 98/6/EY, 2005/29/EY sekä 2011/83/EU muuttamisesta unionin kuluttajansuojasääntöjen täytäntöönpanon valvonnan parantamisen ja nykyaikaistamisen osalta

P8_TC1-COD(2018)0090


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, direktiiviä (EU) 2019/2161.)

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 66.


Elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuus ja kestävyys ***I
PDF 115kWORD 59k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä sekä asetuksen (EY) N:o 178/2002 [yleinen elintarvikelainsäädäntö], direktiivin 2001/18/EY [muuntogeenisten organismien tarkoituksellinen levittäminen ympäristöön], asetuksen (EY) N:o 1829/2003 [muuntogeeniset elintarvikkeet ja rehut], asetuksen (EY) N:o 1831/2003 [rehun lisäaineet], asetuksen (EY) N:o 2065/2003 [savuaromit], asetuksen (EY) N:o 1935/2004 [elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvat materiaalit], asetuksen (EY) N:o 1331/2008 [elintarvikelisäaineiden, elintarvike-entsyymien ja elintarvikearomien yhtenäinen hyväksymismenettely], asetuksen (EY) N:o 1107/2009 [kasvinsuojeluaineet] ja asetuksen (EU) 2015/2283 [uuselintarvikkeet] muuttamisesta (COM(2018)0179 – C8-0144/2018 – 2018/0088(COD))
P8_TA(2019)0400A8-0417/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0179),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan, 43 ja 114 artiklan sekä 168 artiklan 4 kohdan b alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0144/2018),

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnon ehdotetusta oikeusperustasta,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. syyskuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon alueiden komitean 10. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(2),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 15. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan ja 39 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön sekä kalataloustyövaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A8-0417/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;(3)

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi elintarvikeketjuun sovellettavan EU:n riskinarvioinnin avoimuudesta ja kestävyydestä sekä asetusten (EY) N:o 178/2002, (EY) N:o 1829/2003, (EY) N:o 1831/2003, (EY) N:o 2065/2003, (EY) N:o 1935/2004, (EY) N:o 1331/2008, (EY) N:o 1107/2009 ja (EU) 2015/2283 sekä direktiivin 2001/18/EY muuttamisesta

P8_TC1-COD(2018)0088


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/1381.)

(1)EUVL C 440, 6.12.2018, s. 158.
(2)EUVL C 461, 21.12.2018, s. 225.
(3) Tämä kanta korvaa 11. joulukuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0489).


Lääkkeiden lisäsuojatodistus ***I
PDF 111kWORD 46k
Päätöslauselma
Teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta annetun asetuksen (EY) N:o 469/2009 muuttamisesta (COM(2018)0317 – C8-0217/2018 – 2018/0161(COD))
P8_TA(2019)0401A8-0039/2019

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0317),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8-0217/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. syyskuuta 2018 antaman lausunnon(1),

–  ottaa huomioon asiasta vastaavan valiokunnan työjärjestyksen 69 f artiklan 4 kohdan mukaisesti hyväksymän alustavan sopimuksen sekä neuvoston edustajan 20. helmikuuta 2019 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä Euroopan parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnot (A8-0039/2019),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/… antamiseksi lääkkeiden lisäsuojatodistuksesta annetun asetuksen (EY) N:o 469/2009 muuttamisesta

P8_TC1-COD(2018)0161


(Euroopan parlamentin ja neuvoston päästyä sopimukseen parlamentin kanta vastaa lopullista säädöstä, asetusta (EU) 2019/933.)

(1) EUVL C 440, 6.12.2018, s. 100.


Unionin avaruusohjelma vuosille 2021–2027 ja Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto ***I
PDF 464kWORD 188k
Päätöslauselma
Konsolidoitu teksti
Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (COM(2018)0447 – C8–0258/2018 – 2018/0236(COD))
P8_TA(2019)0402A8-0405/2018

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0447),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 189 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0258/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1)

–  ottaa huomioon alueiden komitean 6. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2)

–  ottaa huomioon puhemiehen 25. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajille vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisia ohjelmia koskevasta parlamentin lähestymistavasta,

–  ottaa huomioon neuvoston 1. huhtikuuta 2019 päivätyn Euroopan parlamentin puhemiehelle osoitetun kirjeen, jossa vahvistetaan lainsäätäjien neuvotteluissa muodostama yhteinen tulkinta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0405/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta

P8_TC1-COD(2018)0236


(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 189 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(4),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Avaruusteknologiasta, -datasta ja -palveluista on tullut välttämätön osa eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, ja niillä on keskeisen tärkeä merkitys monien strategisten etujen turvaamisessa. Unionin avaruusteollisuus on jo nyt yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Uusien toimijoiden ilmaantuminen ja uuden teknologian kehitys mullistavat kuitenkin teollisuuden perinteisiä malleja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni kuuluu jatkossakin johtaviin kansainvälisiin toimijoihin, että sillä on laaja toiminnanvapaus avaruusalalla ja että se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä ja tukee avaruusalan yritysten kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja innovatiivisten yritysten osalta.

(2)  Avaruuden tarjoamat mahdollisuudet unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle olisi hyödynnettävä erityisesti kesäkuussa 2016 hyväksytyn EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian mukaisesti siten, että samalla säilytetään ohjelman luonne siviilialan ohjelmana ja kunnioitetaan jäsenvaltioiden valtiosääntöihin mahdollisesti sisältyviä puolueettomuutta tai liittoutumattomuutta koskevia säännöksiä. Avaruusalan kehitys on perinteisesti ollut kytköksissä turvallisuuskysymyksiin. Monissa tapauksissa avaruusalan laitteet, komponentit ja välineet sekä avaruusdata ja -palvelut ovat kaksikäyttöisiä. Unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on kuitenkin määritetty yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisesti.

(3)  Unioni on laatinut omia avaruusaloitteitaan ja -ohjelmiaan 1990-luvun lopulta lähtien; näitä ovat Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä, jäljempänä ’EGNOS’, ja sittemmin Galileo ja Copernicus, joilla vastataan sekä unionin kansalaisten tarpeisiin että eri alojen politiikan vaatimuksiin. Näiden aloitteiden jatkuvuus olisi varmistettava, ja niiden tarjoamia palveluita olisi kehitettävä, jotta ne vastaavat käyttäjien uusiin tarpeisiin, pysyvät jatkossakin etulinjassa uuden teknologian kehittyessä ja digitaalisen ja tieto- ja viestintäteknologian murroksen edetessä ▌ ja vastaavat politiikan painopisteitä, kuten ilmastonmuutos (napa-alueen muutosten seuranta mukaan luettuna), liikenne, turvallisuus ja puolustusala.

(3 a)  Liikenne-, avaruus- ja digitaalialan välisiä synergiavaikutuksia olisi selvitettävä, jotta voidaan tukea uuden teknologian (kuten e-call, digitaalinen ajopiirturi, liikenteenvalvonta ja -hallinta, itseohjautuvat ajoneuvot sekä miehittämättömät ajoneuvot ja ilma-alukset) laajempaa käyttöä ja käsitellä turvallisen ja saumattoman yhteenliitettävyyden tarpeita, tehokasta paikannusta ja eri liikennemuotojen yhdistämistä ja yhteentoimivuutta ja näin parantaa liikennepalveluiden ja teollisuuden kilpailukykyä.

(3 b)  Jotta kaikki jäsenvaltiot ja niiden kaikki kansalaiset hyötyisivät ohjelmasta kattavasti, on myös tärkeää edistää tarjottavan datan ja tarjottavien tietojen ja palveluiden käyttöä ja omaksumista sekä tukea kyseiseen dataan ja kyseisiin tietoihin ja palveluihin perustuvien toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämistä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden, komission ja asiasta vastaavien tahojen olisi erityisesti toteutettava kausittain tiedotuskampanjoita, joissa kerrotaan ohjelman hyödyistä.

(4)  Toiminnanvapauden, riippumattomuuden ja turvallisuuden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että unionilla on autonominen pääsy avaruuteen ja mahdollisuus sen turvalliseen käyttöön. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni tukee autonomista, luotettavaa ja kustannustehokasta pääsyä avaruuteen, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian, yleisen turvallisuuden sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Komission pitäisi tämän vuoksi voida koota laukaisupalvelut yhteen Euroopan tasolla sekä sen omia tarpeita että pyynnöstä myös muiden tahojen, jäsenvaltiot mukaan luettuina, tarpeita varten perussopimuksen 189 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti. Jotta unioni säilyttää kilpailukykynsä nopeasti kehittyvillä markkinoilla, on myös ratkaisevan tärkeää, että sillä on jatkossakin käytettävissään nykyaikainen, tehokas ja joustava laukaisuinfrastruktuuri ja asianmukaiset laukaisujärjestelmät. Rajoittamatta jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön toteuttamia toimenpiteitä ohjelmasta voitaisiin sen vuoksi tukea maassa sijaitsevaan avaruusinfrastruktuuriin tehtäviä mukautuksia, mukaan lukien uusi kehitys, jotka ovat tarpeen ohjelman täytäntöönpanemiseksi, sekä mukautuksia, mukaan lukien teknologian kehittäminen, satelliittien laukaisemiseen tarvittaviin laukaisujärjestelmiin, mukaan lukien vaihtoehtoiset teknologiat ja innovatiiviset järjestelmät ohjelman komponenttien täytäntöönpanoa varten. Nämä toiminnot olisi toteutettava varainhoitoasetuksen mukaisesti ja pyrkien saavuttamaan ohjelmassa parempi kustannustehokkuus. Koska avaruuteen pääsyä tukevilla toimilla ei ole omia määrärahoja, ne eivät vaikuttaisi ohjelman komponenttien täytäntöönpanoon.

(5)  Jotta voidaan vahvistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja sen valmiuksia suunnitella, rakentaa ja käyttää omia järjestelmiään, unionin olisi tuettava koko avaruusteollisuuden syntymistä, kasvua ja kehitystä. Liiketoiminnalle ja innovoinnille suotuisan mallin luomista olisi tuettava Euroopan tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla esimerkiksi aloitteilla, jotka liittyvät avaruus- ja digitaalialan, muiden alojen ja käyttäjien yhteisiin alustoihin. Avaruusalan yhteisalustojen olisi pyrittävä edistämään yrittäjyyttä ja taitoja sekä luomaan synergiavaikutuksia digitaali-innovaatiokeskittymien kanssa. Jotta unioniin sijoittautuneet avaruusyritykset voisivat menestyä, unionin olisi edistettävä niiden perustamista ja laajentumista, myös tukemalla niiden riskirahoituksen saantia, sillä avaruusalan startup-yritysten saatavilla ei unionissa ole soveltuvaa yksityistä pääomarahoitusta, ja tukemalla kysyntää (innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden hankinta ensimmäisellä niitä koskevalla sopimuksella).

(5 xx)  Avaruusalan arvoketju jaotellaan tavallisesti seuraavasti: i) toimintaketjun alkupää, joka koostuu toiminnoista, jotka johtavat toiminnalliseen avaruusjärjestelmään, mukaan lukien kehitys-, valmistus- ja laukaisutoiminnot, sekä tällaisen järjestelmän käytöstä; ja ii) toimintaketjun loppupää, joka kattaa avaruuteen liittyvien palvelujen tarjoamisen ja tuotteet käyttäjille. Digitaalialustat ovat myös tärkeä osatekijä, jolla voidaan tukea avaruusalan kehitystä ja tarjota mahdollisuus käyttää dataa ja tuotteita sekä välineitä ja varastointi- ja laskentamahdollisuuksia.

(5 x)  Avaruusalalla unioni käyttää toimivaltaansa SEUT-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komission olisi varmistettava ohjelman puitteissa toteutettavien toimien johdonmukaisuus.

(5 a)  Eräillä jäsenvaltioilla on perinteisesti ollut aktiivinen avaruusteollisuus, mutta olisi otettava huomioon tarve kehittää avaruusalaa ja parantaa sen kypsyyttä jäsenvaltioissa, joilla on kehittymässä olevia valmiuksia, ja vastata uusien yksityisten avaruusalan toimijoiden (”New Space”) perinteiselle avaruusteollisuudelle asettamiin haasteisiin. Toimia, joilla kehitetään avaruusteollisuuden valmiuksia koko unionissa ja helpotetaan kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyötä avaruusalalla, olisi edistettävä.

(5 b)  Ohjelmaan kuuluvien toimien olisi perustuttava nykyisiin kansallisiin ja unionin valmiuksiin (toisin sanoen valmiuksiin, jotka ovat olemassa toimen toteuttamishetkellä) ja voitava hyötyä niistä.

(6)  Kattavuutensa ja globaalien haasteiden ratkaisupotentiaalinsa ansiosta avaruusalan toiminnoilla on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Unionin avaruusohjelman asiaan liittyvät elimet voivat tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja niiden suostumuksella osallistua avaruusohjelman liittyviin kysymyksiin kansainvälisen yhteistyön kautta ja tehdä yhteistyötä asiaan liittyvien alakohtaisten YK:n elinten kanssa. Unionin avaruusohjelmaan, jäljempänä ’ohjelma’ komissio voisi koordinoida toimintaa kansainvälisellä näyttämöllä unionin puolesta alalla, jolla unionilla on toimivaltaa, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseksi kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien taajuuksien ala, ohjelman osalta sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa tällä alalla. On erityisen tärkeää, että komission edustama unioni tekee yhteistyötä kansainvälisen Cospas-Sarsat-ohjelman elimissä.

(6 a)  Kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta voidaan edistää unionin roolia avaruusalan maailmanlaajuisena toimijana ja unionin teknologiaa ja teollisuutta sekä edistää oikeudenmukaista kilpailua kansainvälisellä tasolla, kun muistetaan, että on tarpeen varmistaa vastavuoroisuus osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä, ja jotta voidaan kannustaa koulutusalan yhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö on keskeinen osa unionin avaruusstrategiaa. Komissio käyttää unionin avaruusohjelmaa edistääkseen aloitteiden avulla osaltaan kansainvälisiä toimia ja hyötyäkseen niistä, tukeakseen eurooppalaista teknologiaa ja teollisuutta kansainvälisesti (esimerkiksi kahdenväliset vuoropuhelut, toimialojen seminaarit, pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen), helpottaakseen pääsyä kansainvälisille markkinoille ja edistääkseen oikeudenmukaista kilpailua myös talousdiplomatian aloitteiden vipuvaikutuksen avulla. Unionin avaruusdiplomatian aloitteiden olisi oltava täysin unionin nykyisten toimintapolitiikkojen, painopisteiden ja välineiden mukaisia ja niitä täydentäviä, ja samalla unionin olisi otettava keskeinen rooli yhdessä jäsenvaltioiden kanssa säilyttääkseen johtoasemansa kansainvälisellä areenalla.

(7)  Rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa komission olisi pannessaan ohjelmaa täytäntöön yhdessä ▌ korkean edustajan kanssa ja koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa edistettävä vastuullista toimintaa avaruudessa, myös vähentämällä avaruusromun lisääntymistä, ja tutkittava Euroopan unionin mahdollisuutta liittyä asiaankuuluviin YK:n sopimuksiin ja yleissopimuksiin ja annettava tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

(8)  Ohjelmalla on samanlaisia tavoitteita kuin muilla unionin ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Horisontti Eurooppa, InvestEU-rahasto, Euroopan puolustusrahasto sekä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat rahastot. Tämän vuoksi olisi säädettävä näistä ohjelmista saatavasta kumulatiivisesta rahoituksesta sillä edellytyksellä että rahoitus koskee samoja kustannuksia, erityisesti unionin ohjelmista saatavaa täydentävää rahoitusta koskevilla järjestelyillä, kun hallintomääräykset sen mahdollistavat, joko peräkkäin, vuorotellen tai yhdistelemällä varoja, mukaan lukien toimien yhteisrahoitus siten, että mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa innovaatiokumppanuuksia ja rahoitusta yhdistäviä toimia. Ohjelman täytäntöönpanon aikana komission olisi tämän vuoksi edistettävä synergiaa muiden aiheeseen liittyvien unionin ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa, mikä mahdollistaisi mahdollisuuksien mukaan riskirahoituksen käytön, innovaatiokumppanuudet sekä kumulatiivisen rahoituksen tai rahoitusta yhdistävät toimet. Sen olisi myös varmistettava synergia ja johdonmukaisuus näissä ohjelmissa, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, kehitettyjen ratkaisujen ja avaruusohjelmassa kehitettyjen ratkaisujen välillä.

(8 a)  Varainhoitoasetuksen 191 artiklan 3 kohdan mukaan samoja kustannuksia ei saa missään tapauksessa rahoittaa unionin talousarviosta kahdesti esimerkiksi sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta että avaruusohjelmasta.

(9)  Tämän ohjelman poliittisia tavoitteita käsitellään myös rahoitus- ja investointitoimia varten avustuskelpoisina aloina InvestEU-rahaston rahoitusvälineissä ja talousarviotakuussa, erityisesti sen kestävän infrastruktuurin ja tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikanalojen ikkunoiden mukaisesti. Rahoitustukea olisi käytettävä toimiin, joilla käsitellään oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteita tai optimaalista heikompia investointitilanteita, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimissa olisi oltava selkeä Euroopan tason lisäarvo.

(10)  Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja tämän ohjelman välisellä johdonmukaisuudella ja synergialla edistetään kilpailukykyistä ja innovatiivista eurooppalaista avaruusalaa, lujitetaan Euroopan autonomiaa avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä suojatussa ja turvallisessa ympäristössä ja vahvistetaan Euroopan asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Ohjelmassa tutkimus- ja innovointiyhteisön saataville tarjottavalla datalla ja palveluilla tuetaan Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman läpimurtoratkaisuja.

(10 a)  Jotta voidaan maksimoida ohjelman sosioekonominen tuotto, on olennaista, että pidetään yllä uusimpia järjestelmiä ja päivitetään niitä käyttäjien muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi ja että kehitys tapahtuu avaruuspohjaisella toimintaketjun loppupään sovellusalalla. Unionin olisi tuettava toimia, jotka liittyvät tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen tai ohjelman mukaisesti perustettavan infrastruktuurin kehityksen varhaisiin vaiheisiin, sekä tutkimus- ja kehitystoimia, jotka liittyvät ohjelman mukaisesti kehitettyihin järjestelmiin perustuviin sovelluksiin ja palveluihin, ja siten vauhditettava toimintaketjun alku- ja loppupään taloudellista toimintaa. Kyseisten tutkimus- ja innovointitoimien rahoittamiseen unionin tasolla soveltuu asetuksella (EU) No XXX/XXXX perustettu Horisontti Eurooppa -puiteohjelma. Tämän asetuksen mukaisesti Galileo- ja EGNOS-komponentteihin kohdennetuista varoista olisi kuitenkin rahoitettava kehitystoimien tarkoin määrätty osa etenkin, kun toimet koskevat perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai vastaanottimia, jotka helpottavat sovellusten kehittämistä talouden eri aloilla. Tällainen rahoitus ei kuitenkaan saisi vaarantaa ohjelmien mukaisesti perustetun infrastruktuurin käyttöönottoa tai käyttöä.

(10 x)  Euroopan avaruusteollisuuden tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi ohjelmalla olisi tuettava avaruuteen liittyvien korkean tason pätevyyksien kehittämistä ja koulutustoimintaa yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna, jotta saadaan käyttöön unionin kansalaisten koko potentiaali tällä alalla.

(10 b)  Ohjelmaan osoitettu infrastruktuuri saattaa edellyttää lisätutkimusta ja ‑innovointia, jota voidaan tukea Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja pyrkiä siten johdonmukaisuuteen Euroopan avaruusjärjestön tällä alalla toteuttamien toimien kanssa. Synergialla Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa olisi varmistettava, että avaruusalan tutkimus- ja innovointitarpeet tunnistetaan ja vahvistetaan osaksi tutkimuksen ja innovoinnin strategista suunnitteluprosessia. Ohjelmasta vapaasti saataville asetettavia avaruusdataa ja -palveluita käytetään läpimurtoratkaisujen kehittämiseen tutkimuksen ja innovoinnin, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma mukaan luettuna, avulla unionin poliittisten painopisteiden tukemiseksi. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää unionin omistamaa infrastruktuuria, kuten Galileo, EGNOS ja Copernicus. Tutkimusinfrastruktuuri, erityisesti in situ ‑seurantaverkostot, muodostaa olannaiseen osan in situ ‑seurantainfrastruktuurista, joka mahdollistaa Copernicus-palvelut.

(11)  On tärkeää, että unioni omistaa kaikki sellaiset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka ovat syntyneet tai joita on kehitetty julkisten hankintojen kautta, jotka unioni rahoittaa osana avaruusohjelmaansa. Nykyisten omistajien kanssa olisi tehtävä tarvittavat järjestelyt, jotta kaikkia omistajuuteen liittyviä perusoikeuksia noudatetaan täysin. Tällainen unionin omistajuus ei saisi rajoittaa unionin mahdollisuutta antaa tämän asetuksen mukaisesti ja silloin, kun se katsotaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella asianmukaiseksi, tällainen omaisuus kolmansien osapuolten käyttöön tai luopua siitä.

(11 a)  Jotta voidaan tukea ohjelman tarjoamien palveluiden mahdollisimman laajaa käyttöä, olisi hyödyllistä korostaa, että data, tiedot ja palvelut tarjotaan ilman takuuta eivätkä ne vaikuta oikeudellisesti sitovissa säädöksissä vahvistettuihin velvoitteisiin.

(11 b)  Komissio voi tiettyjen muuhun kuin sääntelyyn liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi tarpeen mukaan ja tarvittavassa määrin käyttää tiettyjen ulkopuolisten tahojen teknistä apua. Myös muut ohjelmien julkiseen hallinnointiin osallistuvat tahot voivat saada samanlaista teknistä apua niille tämän asetuksen nojalla osoitettujen tehtävien hoitamiseen.

(12)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

(13)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Tähän liittyviä toimia yksilöidään ohjelman valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen myöhemmissä arviointi- ja tarkasteluprosesseissa.

(14)  Ohjelman komponenttien tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille, jotta unionin aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen tukemiseen. Samasta syystä pitäisi olla mahdollista sisällyttää tulojenjakojärjestely yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.

(15)  Koska ohjelma rahoitetaan pääsääntöisesti unionin varoin, tämän ohjelman mukaisesti ohjelmasta rahoitettavien toimien osalta tehtävissä hankintasopimuksissa olisi noudatettava unionin sääntöjä. Tässä yhteydessä unionin olisi myös oltava vastuussa julkisten hankintojen tavoitteiden määrittelystä. Varainhoitoasetuksessa säädetään, että komissio voi käyttää ennakkoarvioinnin tulosten perusteella unionin varoja hoitavien henkilöiden tai yhteisöjen järjestelmiä ja menettelyjä. Vastaavissa rahoitusta koskevissa kumppanuuspuitesopimuksissa tai rahoitusosuussopimuksissa olisi määriteltävä erityiset näihin järjestelmiin ja menettelyihin tarvittavat mukautukset sekä nykyisten sopimusten jatkamista koskevat järjestelyt.

(16)  Ohjelma tukeutuu monimutkaiseen ja jatkuvasti kehittyvään teknologiaan. Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten osalta tukeutuminen tällaiseen teknologiaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä, varsinkin jos sopimuksiin liittyy laitteistoja tai pitkän aikavälin palveluntarjontaa. Tämän vuoksi tarvitaan julkisia hankintoja koskevia erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi. Näin ollen hankintasopimus olisi voitava tehdä monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta erityisesti, jotta mahdollistetaan pienten ja keskisuurten yritysten sekä startup-yritysten osallistuminen. Ohjelman komponenteille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten pitäisi olla mahdollista tehdä sopimukset siten, ettei niissä määrätä kiinteää lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita.

(16 a)  Julkisen kysynnän ja julkisen sektorin innovoinnin kannustamiseksi ohjelmalla olisi edistettävä sen datan, tietojen ja palvelujen käyttöä, jotta tuetaan räätälöityjen ratkaisujen kehittämistä paikallis- ja aluetasolla teollisuudessa ja pk-yrityksissä avaruuteen liittyvien innovointikumppanuuksien avulla varainhoitoasetuksen liitteessä 1 olevan 7 kohdan mukaisesti ja jotta ohjelma siten kattaa kaikki vaiheet räätälöityjen yhteentoimivien avaruusratkaisujen kehityksestä käyttöönottoon ja hankintoihin julkisia palveluja varten.

(17)  Jotta voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet, on tärkeää voida tarvittaessa hyödyntää kaikkia avaruusalalla toimivien unionin julkisten ja yksityisten toimijoiden valmiuksia ja myös kyetä työskentelemään kansainvälisellä tasolla kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tästä syystä on säädettävä mahdollisuudesta käyttää kaikkia perussopimuksessa ja varainhoitoasetuksessa vahvistettuja soveltuvia välineitä ja hallinnointitapoja ▌ja yhteisiä hankintamenettelyjä.

(18)  Erityisesti avustuksista kokemus on osoittanut, että käyttäjät ja markkinat omaksuvat ne helpommin ja yleinen näkyvyys on suurempaa hajautetusti kuin komission ylhäältä alaspäin toteuttamana. Maksusitoumukset ovat avustuksen saajalta kolmansille osapuolille suunnatun rahoitustuen muoto, ja ne ovat kuuluneet onnistuneimpiin toimiin uusien toimijoiden ja pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Niiden esteenä on kuitenkin ollut varainhoitoasetuksessa määrätty rahoitustuen enimmäismäärä. Tätä enimmäismäärää olisi unionin avaruusohjelmaa varten kasvatettava, jotta voidaan pysyä mukana avaruusalan markkinasovellusten potentiaalin kasvuvauhdissa.

(19)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, kun otetaan huomioon esimerkiksi valvonnan kustannukset, hallinnollinen rasitus ja vaatimustenvastaisuuden ennakoitu riski. Tähän olisi sisällytettävä mahdollisuus harkita kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä varainhoitoasetuksen [125 artiklan 1 kohdassa] tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin.

(20)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(21)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen pitäisi [viittaus päivitettävä uuden MMA:ita koskevan päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen…/…/EU 88 artiklan] nojalla voida saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään etenkin avustusten, hankintojen, palkintojen tai välillisen toteutuksen muodossa tapahtuva talousarvion vahvistamis- ja toteutusmenettely ja määrätään taloushallinnon toimijoiden vastuusta koskevista tarkastuksista. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046(5), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(6) ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(7) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(8) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(24)  Kolmannet maat, jotka ovat ETA:n jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa. ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta sen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(25)  Ohjelman vankka julkinen hallinnointi edellyttää vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa eri osallistujatahojen välillä, jotta voidaan välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä ja vähentää viivästyksiä ja kustannusylityksiä. Kaikkien hallinnointiin osallistuvien tahojen olisi oman toimivaltansa puitteissa ja omien velvollisuuksiensa mukaisesti edistettävä ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

(26)  Jäsenvaltiot ovat jo pitkään toimineet avaruusalalla. Niillä on avaruuteen liittyviä järjestelmiä, infrastruktuuria sekä kansallisia virastoja ja elimiä. Tämän vuoksi ne voivat antaa suuren panoksen ohjelmaan, erityisesti sen täytäntöönpanoon ▌. Ne voivat tehdä ▌ yhteistyötä unionin kanssa ohjelman palveluiden ja sovellusten edistämiseksi. Komissio voisi hyödyntää jäsenvaltioiden käytössä olevia välineitä ja saada niiltä apua, ja se voisi yhteisesti sovittujen ehtojen mukaisesti antaa niille muita kuin sääntelytehtäviä unionin ohjelman toteutuksessa ▌. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU mukaisesti, että ohjelman edellyttämät taajuudet on saatavilla ja niillä on riittävä suojaus niin, että tarjottaviin palveluihin perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti(9).

(26 a)  Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa avaruusohjelmavirasto voisi antaa erityistehtäviä jäsenvaltioille tai niiden ryhmälle. Annettavien tehtävien olisi rajoituttava toimiin, joita avaruusohjelmavirastolla ei ole valmiuksia suorittaa itse, eikä tehtävien antaminen saisi vaikuttaa ohjelman hallinnointiin eikä tässä asetuksessa määriteltyjen tehtävien osoittamiseen.

(27)  Komissio on vastuussa unionin yleisen edun edistämisestä, joten ohjelman toteuttamisen valvonta, sitä koskevan kokonaisvastuun kantaminen ja ohjelman käytön edistäminen kuuluvat komission tehtäviin. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä muille. Lisäksi komissiolla on parhaat edellytykset vahvistaa järjestelmien ja palveluiden kehityksen kannalta tarpeelliset keskeiset vaatimukset.

(28)  Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, jäljempänä ’avaruusohjelmavirasto’, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on sen seuraaja, on tarkoitus edistää unionin avaruusohjelmaa, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden sekä markkinasovellusten ja toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämisen osalta. Tietyt näihin aloihin liittyvät tehtävät olisi sen vuoksi annettava avaruusohjelmavirastolle. Erityisesti turvallisuuden osalta, kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston kokemus tällä alalla, sen olisi oltava vastuussa turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätehtävistä kaikissa unionin toimissa avaruusalalla. Koska avaruusohjelmavirasto on onnistunut hyvin edistämään Galileon ja EGNOSin omaksumista käyttäjien keskuudessa ja markkinoilla, sen tehtäväksi olisi annettava myös ohjelman muiden komponenttien kuin Galileon ja EGNOSin omaksumisen edistäminen käyttäjien keskuudessa sekä toimintaketjun loppupään sovellusten kehitystoimia ohjelman kaikkien komponenttien osalta. Näin voitaisiin saada mittakaavaetuja ja tarjota mahdollisuus kehittää sovelluksia, jotka perustuvat useisiin ohjelman komponentteihin (integroidut sovellukset). Tällaisten toimien ei pitäisi kuitenkaan vaikuttaa palveluihin eikä käyttäjien keskuudessa tapahtuvaa käyttöönottoa edistäviin toimiin, jotka komissio on antanut Copernicus-ohjelman toimista vastaaville yksiköille. Toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämisen antaminen avaruusohjelmavirastolle ei estä muita yhteisöjä, joille on annettu tehtäviä, kehittämistä toimintaketjun loppupään sovelluksia. Lisäksi avaruusohjelmaviraston olisi hoidettava komission sille siirtämät tehtävät yhdellä tai useammalla rahoitusosuussopimuksella sellaisen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen mukaisesti, joka kattaa muita ohjelmaan liittyviä erityistehtäviä. Kun avaruusohjelmavirastolle osoitetaan tehtäviä, sen käyttöön olisi asetettava riittävät hallinnolliset, taloudelliset ja henkilöresurssit.

(28 a)  Galileo ja EGNOS ovat monimutkaisia järjestelmiä, jotka edellyttävät tiivistä koordinointia. Koska Galileo ja EGNOS ovat unionin komponentteja, koordinoinnin olisi oltava unionin toimielimen tai elimen vastuulla. Avaruusohjelmavirasto on viime vuosina kehitetyn asiantuntemuksen perusteella sopivin elin koordinoimaan kaikkia kyseisten järjestelmien hyödyntämiseen liittyviä operatiivisia tehtäviä kansainvälistä yhteistyötä lukuun ottamatta. Sen vuoksi EGNOSin ja Galileon hyödyntämisen hallinnointi olisi annettava sen tehtäväksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että avaruusohjelmaviraston olisi hoidettava kaikki järjestelmien hyödyntämiseen liittyvät tehtävät yksin. Se voi käyttää muiden tahojen, etenkin Euroopan avaruusjärjestön (ESA), asiantuntemusta. Tämän olisi katettava järjestelmien kehittämiseen ja suunnitteluun ja maasegmentin osien ja satelliittien kehittämiseen liittyvät toiminnot, jotka olisi annettava Euroopan avaruusjärjestön tehtäväksi. Tehtävien antaminen muille tahoille perustuu niiden valtuuksiin, ja sen avulla on tarkoitus välttää päällekkäistä työtä.

(29)  Euroopan avaruusjärjestö on kansainvälinen organisaatio, jolla on laaja kokemus avaruusalasta ja joka on tehnyt Euroopan yhteisön kanssa puitesopimuksen vuonna 2004. Tämän vuoksi se on tärkeä kumppani ohjelmaa toteutettaessa, ja sen kanssa olisi luotava tarvittavat yhteydet. Tältä osin ja varainhoitoasetuksen mukaisesti komission olisi tehtävä ESAn ja avaruusohjelmaviraston kanssa rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus, joka kattaa kaikki komission, avaruusohjelmaviraston ja ESAn väliset rahoitussuhteet ja jolla varmistetaan niiden johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus Euroopan yhteisön ja ESAn väliseen puitesopimukseen ja erityisesti sen 2 ja 5 artiklaan nähden. Euroopan avaruusjärjestö kuitenkaan ole unionin elin eikä siihen sovellettava unionin oikeutta, joten on tärkeää, että se toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet suojatakseen unionin ja sen jäsenvaltioiden etuja ja että talousarvion toteuttamisen osalta sille annetut tehtävät ovat komission päätösten mukaisia. Sopimuksessa olisi myös oltava kaikki unionin taloudellisten etujen turvaamiseksi tarvittavat lausekkeet.

(30)  Euroopan unionin satelliittikeskuksen toiminta riippumattomana eurooppalaisena voimavarana, joka tarjoaa asianmukaisien avaruusresurssien ja keskeisen täydentävän datan ▌hyödyntämiseen perustuvia tietoja ja palveluita, tunnustettiin jo päätöksen N:o 541/2014/EU täytäntöönpanossa.

(31)  Jotta käyttäjien edustus voidaan liittää osaksi valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) hallintoa ja jotta voidaan koota yhteen käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia kansallisten rajojen ja siviili- ja sotilastoiminnan välisen rajan yli, unionin yksiköillä, joilla on läheiset yhteydet kyseisiin käyttäjiin, voi olla koordinoiva tehtävä tällaisten käyttäjäryhmien osalta; näitä unionin yksiköitä ovat Euroopan puolustusvirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara / siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara ja EU:n hätäavun koordinointikeskus. Ylemmällä tasolla avaruusohjelmaviraston olisi koordinoitava siviilikäyttäjäyhteisöjä, ja ne voivat seurata operatiivista käyttöä, kysyntää, vaatimustenmukaisuutta sekä kehittyviä tarpeita ja vaatimuksia.

(32)  Koska avaruuteen liittyvät toimet ovat tärkeitä unionin taloudelle ja unionin kansalaisten elämälle ja koska näihin järjestelmiin perustuvat järjestelmät ja sovellukset ovat luonteeltaan kaksikäyttöisiä, ohjelman keskeisenä painopisteenä olisi oltava korkeatasoisen turvallisuuden saavuttaminen ja ylläpitäminen, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen turvaamiseksi, myös turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisen turvallisuusluokittelemattomien tietojen osalta.

(33)  Komission ja korkean edustajan olisi kummankin oman toimivaltansa puitteissa varmistettava ohjelman turvallisuus tämän asetuksen ja, tapauksen mukaan, neuvoston päätöksen 201xx/xxx/YUTP(10) mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla.

(33 a)  Kun otetaan huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon erityisasiantuntemus ja sen säännölliset yhteydet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, se voi avustaa komissiota sille ulkosuhteiden alalla kuuluvien, ohjelman turvallisuutta koskevien tiettyjen tehtävien hoidossa ulkosuhteiden alalla neuvoston päätöksen 2010/427/EU mukaisesti.

(34)  Rajoittamatta SEU-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua jäsenvaltioiden yksinomaista vastuuta kansallisen turvallisuuden alalla ja jäsenvaltioiden oikeutta turvata keskeiset turvallisuusintressinsä SEUT-sopimuksen 346 artiklan mukaisesti olisi vahvistettava erityinen turvallisuuden hallinta, jotta varmistetaan ohjelman juoheva täytäntöönpano. Tämän hallinnan olisi perustuttava kolmeen keskeiseen periaatteeseen. Ensinnäkin on välttämätöntä, että jäsenvaltioiden laaja ja ainutlaatuinen kokemus turvallisuuskysymyksissä otetaan huomioon mahdollisimman laajalti. Toiseksi on erotettava toisistaan operatiiviset toiminnot ja turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntään kuuluvat toiminnot, jotta vältetään eturistiriidat ja mahdolliset puutteet turvallisuussääntöjen soveltamisessa. Kolmanneksi ohjelman kaikkien tai tiettyjen komponenttien hallinnosta vastaavalla yksiköllä on myös parhaat edellytykset hallita sille uskottujen tehtävien turvallisuutta. Ohjelman turvallisuus perustuu Galileo-, EGNOS- ja Copernicus-ohjelmien toteuttamisesta viime vuosina saatuihin kokemuksiin. Vankka turvallisuushallinta edellyttää myös tehtävien asianmukaista jakoa eri toimijoiden välillä. Koska komissio on vastuussa ohjelmasta, sen olisi määritettävä kuhunkin ohjelman komponenttiin sovellettavat yleiset turvallisuusvaatimukset rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla.

(34 x)  Sekä avaruudessa että maassa olevan unionin avaruusinfrastruktuurin kyberturvallisuus on keskeisellä sijalla varmistettaessa järjestelmien toiminta ja palvelujen jatkuvuus. Turvallisuusvaatimuksia laadittaessa olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tarve suojata järjestelmiä ja niiden palveluja kyberhyökkäyksiltä myös käyttämällä uutta teknologiaa.

(34 a)  Komission olisi tarvittaessa määritettävä turvallisuuden seurantarakenne riski- ja uhka-analyysin perusteella. Tämän turvallisuuden seurantaelimen olisi oltava yksikkö, joka vastaa päätöksen 201x/xxx/YUTP soveltamisalan puitteissa laadittuja ohjeita. Galileon osalta kyseisen elimen olisi oltava Galileon turvallisuuden valvontakeskus. Asetuksen 20xx/xxx/YUTP täytäntöönpanon osalta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan tehtävänä on ainoastaan antaa neuvostolle ja/tai korkealle edustajalle tietoja, jotka liittyvät järjestelmän turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään.

(35)  Kun otetaan huomioon ohjelman ainutlaatuisuus ja monimutkaisuus sekä sen yhteydet turvallisuuteen, turvallisuusjärjestelyiden hyväksynnässä olisi noudatettava tunnustettuja ja täysin vakiintuneita periaatteita. Näin ollen on välttämätöntä, että turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätoimet toteutetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta koskevan yhteisen vastuun pohjalta pyrkien rakentamaan yhteisymmärrystä ja ottaen mukaan kaikki ne, joita turvallisuuskysymys koskee, ja että pysyvää riskien seurantaa koskeva menettely pannaan täytäntöön. On myös erityisen tärkeää, että tekniset turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet uskotaan alan ammattilaisille, jotka ovat asianmukaisesti pätevöityneet monimutkaisten järjestelmien hyväksyntään ja joista on tehty tasoltaan riittävä turvallisuusselvitys.

(35 x)  EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja olisi käsiteltävä komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 ja neuvoston päätöksessä 2013/488/EU vahvistettujen turvallisuussääntöjen mukaisesti. Neuvoston päätöksen mukaan jäsenvaltioiden on noudatettava siinä vahvistettuja periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia, jotta varmistetaan, että EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovelletaan samantasoista suojaa.

(36)  Tietojenvaihdon turvaamiseksi olisi tehtävä asianmukaiset sopimukset, jotta varmistetaan kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille ohjelman yhteydessä annettavien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suoja.

(37)  Yksi ohjelman päätavoitteista on varmistaa unionin turvallisuus ja strateginen autonomia, vahvistaa sen valmiuksia toimia eri aloilla, erityisesti turvallisuuden alalla, ja hyödyntää mahdollisuuksia, joita avaruus tarjoaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle. Tämä tavoite edellyttää tiukkoja kelpoisuussääntöjä, joita sovelletaan tahoihin, jotka voivat osallistua sellaisiin ohjelmasta rahoitettaviin toimiin, joissa edellytetään EU-turvallisuusluokiteltujen tietojen tai arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen saantia.

(37 a)  Ohjelman yhteydessä on joitakin tietoja, joita ei ole turvallisuusluokiteltu mutta joita on käsiteltävä jo voimassa olevien säädösten tai kansallisten lakien, sääntöjen ja määräysten mukaisesti, myös rajoittamalla jakelua.

(38)  Satelliittinavigointi- ja maanhavainnointijärjestelmiä käytetään yhä enemmän yhä useammalla talouden keskeisellä toimialalla, erityisesti liikenteen, televiestinnän, maatalouden ja energian aloilla. Ohjelmassa olisi hyödynnettävä näiden alojen välistä synergiaa ottaen huomioon avaruusteknologian niille tuomat edut, tuettava yhteensopivien laitteiden kehitystä ja edistettävä asiaan liittyvien normien ja sertifikaattien kehitystä. Synergia avaruustoimien ja unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien toimien välillä kasvaa myös. Kun satelliittinavigointi on kokonaisuudessaan omassa valvonnassa, voidaan taata unionin teknologinen riippumattomuus, myös pitkällä aikavälillä infrastruktuurilaitteiden komponenttien osalta, ja varmistaa sen strateginen autonomia.

(39)  Galileon tavoitteena on ensimmäisen sellaisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja -paikannusinfrastruktuurin perustaminen ja käyttö, joka soveltuu monien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Galileo toimii muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä riippumattomasti ja edistää siten muun muassa unionin strategista autonomiaa. Järjestelmän toinen sukupolvi olisi otettava asteittain käyttöön ennen vuotta 2030, aluksi rajatulla toimintakapasiteetilla.

(40)  EGNOSilla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, erityisesti Galileo-järjestelmän, lähettämien avointen signaalien laatua. EGNOS-ohjelman palveluiden olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Kypros, Azorit, Kanariansaaret ja Madeira vuoden 2026 loppuun asti. Ilmailualalla kaikkien näiden alueiden olisi voitava hyödyntää lennonvarmistuspalvelujen osalta kaikkia EGNOSin tukemia suoritustasoja. EGNOSin tarjoamien palveluiden maantieteellistä peittoaluetta voitaisiin teknisen toteutettavuuden rajoissa ja ihmishengen turvaavan palvelun osalta kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan. Rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1139 soveltamista ja ilmailutarkoituksiin vaadittavaa Galileon palvelun laadun seurantaa olisi huomattava, että vaikka Galileon lähettämiä signaaleja voidaan tehokkaasti käyttää lentokoneiden paikantamiseen lennon kaikissa vaiheissa tarvittavien lisäjärjestelmien (paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät, lentokoneiden avioniikkajärjestelmät) avulla, ainoastaan paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät kuten EGNOS Euroopassa voivat toimia ilmaliikenteen hallinnan palveluina (ATM) ja lennonvarmistuspalveluina (ANS). EGNOSin ihmishengen turvaavan palvelun olisi oltava ICAO:n normien mukainen.

(41)  On välttämätöntä varmistaa Galileo- ja EGNOS-järjestelmien kestävyys ja niiden palvelujen jatkuvuus, saatavuus, tarkkuus, luotettavuus ja turvallisuus. Muuttuvassa ympäristössä ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla myös niiden kehittämistä olisi jatkettava ja näiden järjestelmien uusia sukupolvia, niihin liittyvä avaruus- ja maasegmenttien kehitys mukaan luettuina, olisi valmisteltava.

(43)  Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetussa asetuksessa (EU) N:o 1285/2013(11) käytetty käsite ’kaupallinen palvelu’ ei ole enää soveltuva, kun otetaan huomioon kyseisen palvelun kehitys. Sen sijaan on yksilöity kaksi erillistä palvelua eli huipputarkka palvelu ja todennuspalvelu(12).

(44)  Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileon ja EGNOSin tarjoamien palveluiden olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään myös käyttäjien tasolla ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa, jos tällaisesta yhteensopivuudesta ja yhteentoimivuudesta määrätään kansainvälisessä sopimuksessa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta unionin strategisen riippumattomuuden tavoitteeseen.

(45)  Kun otetaan huomioon Galileon ja EGNOSin maassa sijaitsevan infrastruktuurin merkitys ja sen vaikutus niiden turvallisuuteen, komission olisi määrättävä infrastruktuurin sijainnista. Järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin käyttöönotossa olisi edelleen meneteltävä avoimesti ja läpinäkyvästi, ja avaruusohjelmaviraston olisi osallistuttava tähän tarpeen mukaan toimivaltansa puitteissa.

(46)  Jotta Galileon ja EGNOSin yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt voidaan maksimoida ja samalla edistää unionin strategista autonomiaa, erityisesti arkaluonteisella turvallisuuden alalla, olisi edistettävä myös sääntelytoimien avulla EGNOSin ja Galileon tarjoamien palveluiden käyttöä muissa unionin politiikoissa, kun tämä on perusteltua ja hyödyllistä. Myös toimenpiteet, joilla edistetään näiden palveluiden käyttöä kaikissa jäsenvaltioissa, ovat tärkeä osa prosessia.

(47)  Copernicuksella pitäisi varmistaa maanhavainnointi- ja geoinformaatiopalveluiden kannalta autonominen ympäristöosaamisen ja keskeisen teknologian saanti, jotta unioni voi tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti muun muassa ympäristön, ilmastonmuutoksen, merten, merenkulun, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, kulttuuriperinnön säilyttämisen, pelastustoiminnan, maakartoituksen ja infrastruktuurin seurannan, turvallisuuden sekä digitaalitalouden alalla.

(47 b)  Ohjelman komponenttien avulla olisi edistettävä digitaaliteknologian soveltamista avaruusjärjestelmissä, datan ja palvelujen jakelussa ja toimintaketjun loppupään kehittämisessä. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota aloitteisiin ja toimiin, joita komissio ehdotti 14 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” ja 14 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma”.

(48)  Copernicuksen olisi perustuttava Copernicus-ohjelman perustamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 377/2014(13) ja Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 911/2010(14), jolla perustettiin edeltäjäohjelma (Euroopan maanseurantaohjelma – GMES) ja vahvistettiin sen ensivaiheen toimintaa koskevat säännöt, ja siinä olisi varmistettava toimintojen ja tulosten jatkuvuus ja tehostettava niitä, kun otetaan huomioon maanhavainnointialaan vaikuttavat tutkimuksen viimeaikaiset kehityssuunnat, teknologian kehitys ja innovaatiot sekä massadatan analysoinnin ja tekoälyteknologian kehitys ja alaan liittyvät unionin tason strategiat ja aloitteet(15). Tämän vuoksi komission olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, Euroopan avaruusjärjestön, Euroopan sääsatelliittijärjestön (Eumetsat) ja sekä tarvittaessa muiden sellaisten tahojen kanssa, joilla on asiaankuuluvia avaruusresursseja ja in situ -resursseja. Siinä olisi mahdollisimman suuressa määrin käytettävä jäsenvaltioiden, ESAn, Eumetsatin(16) sekä muiden yksiköiden valmiuksia avaruudesta tapahtuvaan seurantaan, eurooppalaiset kaupalliset aloitteet mukaan luettuina, jolloin myös edistetään elinvoimaisen kaupallisen avaruusalan kehitystä Euroopassa. Jos se on toteutettavissa ja soveltuvaa, Copernicuksessa pitäisi myös hyödyntää käytettävissä olevia, pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamia in situ- ja liitännäisdataa direktiivin 2007/2/EY(17) mukaisesti. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta varmistetaan in situ -datajoukkojen tehokas saanti ja käyttö Copernicusta varten.

(49)  Copernicus olisi pantava täytäntöön julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY, sellaisena kuin se muutettuna julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/37/EU(18), tavoitteiden mukaisesti, joita ovat erityisesti avoimuus, palveluiden kehittämistä edistävät edellytykset ja taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen myötävaikuttaminen unionissa. Copernicus-datan ja -tietojen tulisi olla vapaasti ja avoimesti saatavilla.

(49 a)  Copernicuksen koko potentiaali unionin yhteiskunnan ja talouden hyväksi olisi vapautettava kokonaisuudessaan, jotta se ulottuisi laajemmalle kuin välittömiin edunsaajiin, tehostamalla käytön omaksumista koskevia toimenpiteitä, mikä edellyttää lisätoimia datan saattamiseksi käyttökelpoiseksi muille kuin asiantuntijoille ja näin kasvun, työpaikkojen luomisen ja osaamisen siirron edistämiseksi.

(50)  Copernicus on käyttäjälähtöinen ohjelma. Sen kehityksen pitäisi tämän vuoksi perustua Copernicuksen ydinkäyttäjien muuttuviin tarpeisiin, ja samalla siinä pitäisi ottaa huomioon myös uusien käyttäjäyhteisöjen kehittyminen joko julkisella tai yksityisellä sektorilla. Copernicuksen olisi perustuttava niiden vaihtoehtojen analyysiin, joilla voidaan täyttää käyttäjien kehittyvät tarpeet, mukaan lukien toteuttamiseen liittyvät tarpeet, sekä unionin niiden politiikkojen seurantaan, jotka edellyttävät jatkuvaa ja todellista käyttäjien osallistumista, erityisesti vaatimusten määrittelyssä ja validoinnissa.

(51)  Copernicus on jo toiminnassa. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa jo valmiin infrastruktuurin ja palveluiden jatkuvuus ja samalla sopeutua käyttäjien muuttuviin tarpeisiin, muuttuvaan markkinaympäristöön, erityisesti uusiin yksityisiin avaruusalan toimijoihin (ns. New Space) ja yhteiskunnallis-poliittisiin muutoksiin, joihin on reagoitava nopeasti. Tämä edellyttää Copernicuksen toiminnallisen rakenteen kehittämistä, jotta se vastaa paremmin siirtymistä ensimmäisen vaiheen toiminnallisista palveluista edistyneempien ja tarkemmin kohdistettujen palveluiden tarjontaan uusille käyttäjäyhteisöille ja arvonlisää tuottavien tuotantoketjun loppupään markkinoiden tukemista. Tämän vuoksi sen täytäntöönpanossa olisi jatkossa omaksuttava lähestymistapa, jossa seurataan datan arvoketjua eli datan hankintaa, datan ja tiedon käsittelyä, jakelua ja hyödyntämistä sekä toimia, joilla edistetään käytön omaksumista käyttäjämarkkinoilla ja valmiuksien luomista, kun taas Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää Copernicusta.

(52)  Datan hankinnan osalta Copernicuksen mukaisissa toimissa pitäisi pyrkiä täydentämään ja pitämään yllä nykyistä avaruusinfrastruktuuria, valmistelemaan elinkaarensa loppuun tulleiden satelliittien korvaamista pitkällä aikavälillä ja käynnistämään uusia hankkeita, joissa käsitellään erityisesti uusia seurantajärjestelmiä, jotta vastaamista maailmanlaajuiseen ilmastomuutokseen (esimerkiksi ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seuranta) voidaan tukea. Copernicuksen mukaisissa toimissa olisi laajennettava maailmanlaajuisen seurannan kattavuutta napa-alueilla ja tuettava ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamista, lakisääteistä ympäristöseurantaa ja -raportointia ja innovatiivisia ympäristösovelluksia maataloudessa, vesi- ja meriluonnonvarojen hallinnassa ja kulttuuriperinnön osalta (kuten viljelmien seuranta, vesivarojen hallinta ja tehostettu metsäpalojen seuranta). Tällaisella toiminnalla Copernicuksessa pitäisi saada vipuvaikutuksia ja hyödyntää mahdollisimman hyvin aiemmalla rahoituskaudella (2014–2020) tehdyt investoinnit, mukaan lukien jäsenvaltioiden, ESAn ja Eumetsatin tekemät investoinnit, ja samalla tarkastella uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, joilla täydennetään Copernicuksen valmiuksia. Copernicus voisi myös rakentua toimiville kumppanuussuhteille jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan edelleen kehittää ohjelman turvallisuusulottuvuutta soveltuvien hallinnointijärjestelmien mukaisesti, jolloin turvallisuuden alalla voidaan vastata käyttäjien muuttuviin tarpeisiin.

(53)  Copernicuksessa olisi osana datan ja tietojen käsittelytoimintoa varmistettava ▌Copernicus-palveluiden pitkän aikavälin kestävyys ja jatkokehitys, tarjottava tietoja julkisen sektorin tarpeiden ja unionin kansainvälisistä sitoumuksista johtuvien tarpeiden täyttämiseksi ja maksimoitava mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Copernicuksessa olisi erityisesti tarjottava paikallisella, kansallisella, Euroopan ja globaalilla tasolla tietoa ilmakehän koostumuksesta ja ilmanlaadusta; tietoa valtamerten tilasta ja dynamiikasta; maa- ja jääkartoitusta tukevaa tietoa, jolla edistetään unionin politiikkojen toteuttamista paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla; tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten hillitsemisen tueksi; paikkatietoja hätätilanteiden hallinnan tueksi, ennaltaehkäisevät toimet mukaan lukien, ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamisen tueksi ja siviiliturvallisuuden tueksi, unionin ulkoinen toiminta mukaan lukien. Komission olisi määriteltävä asianmukaiset sopimusjärjestelyt, joilla tuetaan kestävää palveluiden tarjoamista.

(54)  Copernicus-palveluiden toteuttamisessa komission olisi tukeuduttava toimivaltaisiin tahoihin, asianomaisin unionin virastoihin, kansallisten elinten ryhmittymiin tai yhteenliittymiin tai muihin asianmukaisiin elimiin, jotka ovat mahdollisesti kelpoisia rahoitusosuussopimukseen. Näitä tahoja valittaessa komission olisi varmistettava, että palveluiden toiminnassa ja tarjonnassa ei ilmene häiriöitä ja että, kun kyseessä ovat turvallisuuden kannalta arkaluonteiset tiedot, kyseisillä tahoilla on varhaisvaroitus- ja kriisinhallintavalmiudet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) yhteydessä. Varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaan henkilöiden ja yhteisöjen, joille on annettu tehtäväksi unionin varojen hoitaminen, on noudatettava syrjimättömyyden periaatetta kaikkiin jäsenvaltioihin nähden. Tämän periaatteen noudattaminen on tarkoitus varmistaa Copernicus-palvelujen tarjoamista koskevien rahoitusosuussopimusten avulla.

(55)  Copernicus-palveluiden toteuttamisella pitäisi helpottaa myös palveluiden käytön yleistä omaksumista, koska käyttäjät voisivat ennakoida palveluiden saatavuutta ja kehittymistä, sekä edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten kanssa. Tätä varten komission ja palvelun tarjoamisesta vastaavien luotettujen tahojen olisi oltava tiiviisti yhteydessä keskeisiin yhteisöihin kautta Euroopan kehittäessään Copernicuksen palvelu- ja tietovalikoimaa edelleen sen varmistamiseksi, että vastataan julkisen sektorin ja politiikan muuttuviin tarpeisiin, jolloin voidaan maksimoida maanhavainnointitietojen käytön omaksuminen. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Copernicuksen in situ -komponentin kehittämiseksi ja helpottaakseen in situ -datajoukkojen liittämistä avaruusdatajoukkoihin Copernicus-palveluiden päivittämistä varten.

(55 a)  Copernicuksen maksutonta, kattavaa ja avointa dataa koskevat periaatteet on arvioitu yhdeksi Copernicuksen täytäntöönpanon onnistuneimmista osatekijöistä, niillä on ollut huomattava rooli pyrittäessä ohjelman dataa ja tietoja koskevaan vahvaan kysyntään ja ne ovat tehneet Copernicuksesta yhden maailman suurimmista maanhavainnointitietojen tarjoajista. On selvästi tarpeen taata maksuttoman, kattavan ja avoimen data tarjoamisen turvattu jatkuvuus pitkällä aikavälillä, ja datan saanti olisi turvattava, jotta saavutetaan vuonna 2016 laaditussa Euroopan avaruusstrategiassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet. Copernicus-dataa luodaan pääasiassa unionin kansalaisten hyödyksi, ja kun data annetaan maksutta vapaaseen käyttöön, unionin yritysten ja tutkijoiden maailmanlaajuiset yhteistyömahdollisuudet moninkertaistuvat ja Euroopan avaruusteollisuus tehostuu. Jos Copernicus-datan ja -tiedon saatavuutta rajoitetaan millään tavoin, rajoituksen olisi oltavan tässä asetuksessa ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1159/2013 määriteltyjen Copernicuksen dataperiaatteiden mukainen.

(56)  Copernicuksen puitteissa tuotettu data ja informaatio olisi asetettava saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti, ellei asianmukaisista edellytyksistä ja rajoituksista muuta johdu, jotta voidaan edistää sen käyttöä ja jakamista ja vahvistaa Euroopan maanhavainnointimarkkinoita, etenkin toimintaketjun loppupäässä, ja mahdollistaa näin kasvu ja työpaikkojen luominen unionissa. Tällaista tarjontaa olisi jatkettava, jotta voidaan tarjota johdonmukaisuudeltaan, jatkuvuudeltaan, luotettavuudeltaan ja laadultaan korkeatasoista dataa ja tietoa. Tämä edellyttää Copernicus-datan ja -tiedon laajamittaista ja helppoa saantia, käsittelyä ja hyödyntämistä eri ajantasaisuuden tasoilla, minkä vuoksi komission pitäisi edelleen soveltaa yhdennettyä toimintatapaa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla ja mahdollistaa myös muiden data- ja tietolähteiden liittäminen mukaan. Sen vuoksi komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Copernicus-data ja -tiedot ovat helposti ja tarkoituksenmukaisesti saatavilla ja käytettävissä, erityisesti tiedottamalla sen datan ja tietojen saantipalveluista (Data and Information Access Services, DIAS) jäsenvaltioissa ja mahdollisuuksien mukaan edistämällä nykyisten eurooppalaisten maanhavainnointidatainfrastruktuurien yhteentoimivuutta, jotta voidaan luoda synergiaa niiden resursseihin nähden ja siten maksimoida Copernicus-datan ja tietojen käytön omaksuminen markkinoilla ja tukea sitä.

(57)  Komission olisi tehtävä yhteistyötä datan toimittajien kanssa kolmannen osapuolen dataan liittyvistä lisenssiehdoista sopimiseksi, jotta helpotetaan tällaisen datan käyttöä Copernicuksessa, tämän asetuksen ja sovellettavien kolmannen osapuolen oikeuksien mukaisesti. Koska tietty Copernicus-data ja -tieto, mukaan lukien teräväpiirtokuvat, voi vaikuttaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä toimenpiteitä unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen kohdistuviin riskeihin tai uhkiin puuttumiseksi.

(58)  Aiempien asetusten nojalla annetuissa säädöksissä olevien säännösten, joissa ei ole päättymispäivää, olisi pysyttävä voimassa, elleivät ne ole ristiriidassa uuden asetuksen kanssa. Tämä koskee erityisesti komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1159/2013(19), jossa vahvistetaan GMES-käyttäjien rekisteröitymis- ja lisenssiehdot ja määritellään GMES-erityisdatan ja GMES-palveluinformaation saannin rajoittamista koskevat kriteerit.

(59)  Jotta maanhavainnointitietojen ja -teknologian käyttöä voitaisiin edistää ja helpottaa sekä paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten, pienten ja keskisuurten yritysten että tutkijoiden parissa, erityisiä Copernicus-datan jakelua käsitteleviä verkkoja, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset elimet, kuten verkostot Copernicus Relay ja Copernicus Academy, olisi tuettava toimilla, joilla edistetään sen käytön omaksumista käyttäjien keskuudessa. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan tiiviimpiä yhteyksiä Copernicuksen sekä unionin ja kansallisten politiikkojen välille kaupallisten sovellusten ja palveluiden kysynnän lisäämiseksi ja tarjoamaan yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille, mahdollisuus kehittää Copernicus-dataan ja -tietoon perustuvia sovelluksia tavoitteena kehittää Eurooppaan kilpailukykyinen maanhavainnointitietojen ekosysteemi.

(60)  Kansainvälisellä tasolla Copernicuksen olisi tarjottava tarkkaa ja luotettavaa tietoa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä varten sekä unionin ulkoisia toimia ja kehitysyhteistyötä koskevan politiikan tueksi. Copernicusta olisi pidettävä Euroopan panoksena maailmanlaajuiseen maanhavainnointijärjestelmään (GEOSS), kaukokartoitussatelliitteja käsittelevään komiteaan (CEOS), vuoden 1992 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten konferenssiin (COP), Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja Sendain kehykseen katastrofiriskien vähentämiseksi. Siinä olisi luotava tai pidettävä yllä asianmukaista yhteistyötä alaan liittyvien YK:n elinten ja Maailman ilmatieteellisen järjestön kanssa.

(61)  Copernicusta toteuttaessaan komission olisi tarvittaessa tukeuduttava Euroopan kansainvälisiin elimiin, joiden kanssa sillä jo on kumppanuussuhde, erityisesti Euroopan avaruusjärjestöön, avaruuskomponenttien kehittämisen, koordinoinnin, täytäntöönpanon ja jatkokehityksen, tapauksen mukaan kolmansien osapuolten datan saannin sekä kohdennettujen hankkeiden toiminnan osalta, jos muut yhteisöt eivät vastaa siitä. Komission olisi tukeuduttava Euroopan sääsatelliittijärjestöön (Eumetsat) kohdennettujen hankkeiden tai niiden osien toteuttamisessa ja tarvittaessa edistävistä hankkeista saatavan datan osalta järjestön asiantuntemuksen ja toimeksiannon mukaisesti.

(61 a)  Palveluiden alalla komission olisi asianmukaisesti hyödynnettävä unionin virastojen, kuten Euroopan ympäristökeskuksen, Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen tarjoamia erityisiä valmiuksia ja EU:n investointeja, joita Mercator Oceanin kautta on jo tehty meriympäristön seurantapalveluihin. Turvallisuuden osalta unionin tasolla pyritään kattavaan toimintatapaan yhdessä korkean edustajan kanssa. Komission Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on ollut aktiivisesti mukana GMES-aloitteen alusta saakka ja on tukenut kehitystyötä Galileoa ja avaruussäätä varten. Asetuksen (EU) N:o 377/2014 mukaisesti Yhteinen tutkimuskeskus hallinnoi Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelua ja sen maakartoituspalvelun globaalia komponenttia; se osallistuu tuotteiden ja tietojen laatua ja tarkoitukseensopivuutta koskevaan tarkasteluun ja niiden jatkokehitykseen. Komission olisi hyödynnettävä edelleen Yhteisen tutkimuskeskuksen tieteellisiä ja teknisiä neuvoja ohjelman täytäntöönpanossa.

(62)  Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämien pyyntöjen seurauksena unioni perusti tukikehyksen avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa varten 16 päivänä huhtikuuta 2014 avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 541/2014/EU. Avaruusromusta on tullut vakava uhka avaruustoimintojen turvallisuudelle ja kestävyydelle. Avaruusesineiden valvonta ja seuranta on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, jota voidaan suojata ohjelman komponenttien jatkuvuus ja niiden panos unionin toimintalinjoille. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla, jäljempänä ’SST’, pyritään torjumaan avaruusromun lisääntymistä ja näin osaltaan varmistamaan avaruuden, joka on globaali yhteinen tavoite, kestävä ja taattu saatavuus ja käyttö. Tässä yhteydessä SST voisi tukea maan kiertoradan puhdistusta koskevien unionin hankkeiden valmistelua.

(63)  Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan komponentissa pitäisi edelleen kehittää SST‑valmiuksien suorituskykyä ja autonomiaa. Tätä varten sen tuloksena pitäisi laatia autonominen eurooppalainen avaruusesineluettelo SST-ilmaisimien verkoston datan pohjalta. Tarvittaessa unioni voisi harkita asettavansa osa datastaan saataville kaupallisiin, muihin kuin kaupallisiin ja tutkimustarkoituksiin. SST-komponentilla pitäisi myös edelleen tukea SST-palveluiden toimintaa ja toimittamista. Koska SST‑palvelut ovat käyttäjälähtöisiä, olisi luotava asianmukaiset mekanismit, joilla kerätään käyttäjien vaatimuksia, myös sellaisia, jotka liittyvät turvallisuuteen ja asiaankuuluvien tietojen siirtoon julkisista laitoksista ja julkisiin laitoksiin, jotta voitaisiin parantaa järjestelmän tehokkuutta ja samalla ottaa huomioon kansallinen turvallisuus ja turvallisuuspolitiikka.

(64)  SST-palveluiden toimittamisen olisi perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön sekä olemassa olevien ja tulevien kansallisten resurssien ja asiantuntemuksen käyttöön, mukaan lukien Euroopan avaruusjärjestön kautta kehitetyt tai unionin kehittämät resurssit. Uusien avaruusesineiden valvonta- ja seurantailmaisimien kehittämiseen pitäisi olla mahdollista tarjota taloudellista tukea. Kun otetaan huomioon avaruusesineiden valvonnan ja seurannan arkaluonteisuus, osallistuvien jäsenvaltioiden pitäisi edelleen valvoa kansallisia ilmaisimia ja niiden toimintoja, ylläpitoa ja uusimista sekä avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa koskevien palveluiden tarjontaan käytettävien tietojen käsittelyä.

(65)  Niiden jäsenvaltioiden, joilla on riittävä avaruusesineiden valvonta- ja seurantavalmiuksien omistus tai niiden saanti, olisi voitava osallistua avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalveluiden toimittamiseen. Avaruusesineiden valvonta- ja seurantakonsortioon (SST-konsortio) päätöksen N:o 541/2014/EU mukaisesti osallistuvien jäsenvaltioiden pitäisi katsoa täyttävän nämä kriteerit. Näiden jäsenvaltioiden olisi toimitettava yksi yhteinen ehdotus ja osoitettava operatiiviseen rakenteeseen liittyvien muiden seikkojen mukaisuus. ▌ Osallistuvien jäsenvaltioiden valintaa ja organisointia varten olisi laadittava asianmukaiset säännöt.

(65 a)  Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa jäsenvaltioiden osallistumisen yksityiskohtaisten menettelyjen ja osatekijöiden vahvistamiseksi. Jos yhteistä ehdotusta ei ole toimitettu tai jos komissio katsoo, ettei yhteinen ehdotus täytä vahvistettuja kriteerejä, komisiso voi käynnistää toisen vaiheen jäsenvaltioiden osallistumiseksi. Toisen vaiheen menettelyissä ja osatekijöissä olisi määriteltävä katettavat kiertoradat ja otettava huomioon tarve maksimoida jäsenvaltioiden osallistuminen SST-palvelujen tarjoamiseen. Jos näihin menettelyihin ja osatekijöihin sisältyy mahdollisuus, että komissio valitsee useita ehdotuksia, jotka kattavat kaikki kiertoradat, olisi tarjottava myös jäsenvaltioiden ryhmien väliset asianmukaiset koordinointimekanismit ja tehokas ratkaisu, joka kattaa kaikki SST-palvelut.

(66)  Kun avaruusesineiden valvonta ja seuranta on toiminnassa, siinä pitäisi noudattaa toiminnan täydentävyyden sekä korkealaatuisten ja käyttäjälähtöisten avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalveluiden jatkuvuuden periaatteita, ja sen pitäisi perustua parhaaseen asiantuntemukseen. Avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pitäisi näin välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä. Ylimääräisillä valmiuksilla olisi varmistettava avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalveluiden jatkuvuus, laatu ja kestävyys. Asiantuntijaryhmien toiminnalla pitäisi välttää tällaista tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(67)  Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan pitäisi lisäksi suosia nykyisiä riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (COPUOS) antamia avaruusromun vähentämistä koskevia suuntaviivoja ja luonnoksia suuntaviivoiksi ulkoavaruustoimintojen pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi tai muita aloitteita, jotta varmistetaan ulkoavaruustoimintojen turvallisuus ja kestävyys. Jotta voidaan pienentää törmäysriskiä, avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pyrittäisiin myös saavuttamaan synergiaa sellaisten aloitteiden kanssa, joissa aktiivisin toimenpitein poistetaan ja passivoidaan avaruusromua. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla olisi osaltaan varmistettava ulkoavaruuden rauhanomainen käyttö ja tutkimus. Avaruusalan toiminnan lisääntymisellä voi olla vaikutusta kansainvälisiin aloitteisiin avaruusliikenteen hallinnan alalla. Unionin olisi seurattava näitä muutoksia, ja se voi ottaa ne huomioon nyt käsillä olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä.

(68)  Avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa, avaruussäässä ja maapallon lähelle tuleviin kohteisiin (NEO) liittyvissä toimissa olisi otettava huomioon yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden, erityisesti Amerikan yhdysvaltojen, kansainvälisten järjestöjen ja muiden kolmansien osapuolten, kanssa, erityisesti avaruudessa tapahtuvien törmäysten välttämiseksi, avaruusromun lisääntymisen estämiseksi ja valmiuden lisäämiseksi äärimmäisten avaruussäätapahtuminen ja maapallon lähelle tulevien kohteiden vaikutusten suhteen.

(69)  Neuvoston turvallisuuskomitea suositteli riskinhallintarakenteen luomista sen varmistamiseksi, että tietoturvakysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon päätöksen N:o 541/2014/EU täytäntöönpanossa. Jotta voidaan ottaa huomioon jo toteutettu työ, osallistuvissa jäsenvaltioissa olisi luotava asianmukaiset riskinhallintarakenteet ja ‑menettelyt.

(70)  Äärimmäiset ja merkittävät avaruussäätapahtumat voivat uhata kansalaisten turvallisuutta ja häiritä avaruudessa sijaitsevan ja maahan sijoitetun infrastruktuurin toimintoja. Osana ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava avaruussäätä koskeva osakomponentti, jolla pyritään arvioimaan avaruussään riskejä ja niitä vastaavia käyttäjien tarpeita, lisäämään tietoisuutta avaruussään riskeistä, varmistamaan käyttäjälähtöisten avaruussääpalveluiden toimittaminen ja parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia tuottaa avaruussääpalvelua. Komission olisi asetettava tärkeysjärjestykseen alat, joilla avaruussääpalveluita on tarkoitus tarjota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet, riskit ja teknologinen valmius. Pitkällä aikavälillä voidaan vastata muiden alojen tarpeisiin. Palveluiden toimittaminen unionin tasolla käyttäjien tarpeiden mukaisesti edellyttää kohdennettuja, koordinoituja ja jatkuvia tutkimus- ja kehittämistoimia avaruussääpalveluiden kehityksen tueksi. Avaruussääpalveluiden toimittamisen olisi perustuttava olemassa oleviin kansallisiin ja unionin valmiuksiin, ja siinä olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen laaja osallistuminen ja yksityisen sektorin mukaantulo.

(71)  Komission valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta(20), EU:n 27:n jäsenvaltion valtion- tai hallitusten johtajien antamassa Rooman julistuksessa(21) ja useissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa muistutetaan siitä, että EU on keskeisessä asemassa, kun varmistetaan, että Eurooppa on turvallinen ja sopeutumiskykyinen ja kykenee vastaamaan esimerkiksi alueellisten konfliktien, terrorismin, kyberuhkien ja kasvavien muuttopaineiden asettamiin haasteisiin. Satelliittiviestinnän turvallinen ja taattu saanti on turvallisuusalan toimijoille välttämätön väline, ja tämän keskeisen turvallisuusresurssin yhdistäminen ja yhteiskäyttö unionin tasolla vahvistaa unionia, joka suojelee kansalaisiaan.

(72)  Eurooppa-neuvosto piti 19 ja 20 päivänä joulukuuta 2013 antamissaan päätelmissä(22) satelliittiviestinnän alalla myönteisenä sitä, että valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) seuraavaa sukupolvea valmistellaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan avaruusjärjestön välillä. GOVSATCOM on myös nimetty yhdeksi tekijäksi EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa kesäkuussa 2016. GOVSATCOMilla pitäisi osaltaan edistää EU:n vastausta hybridiuhkiin, tarjota tukea EU:n meristrategialle ja EU:n arktiselle politiikalle.

(73)  GOVSATCOM on käyttäjälähtöinen ohjelma, johon kuuluu vahva turvallisuusulottuvuus. Asiaan liittyvät toimijat voivat tarkastella käyttötilanteita ▌ kolmessa pääryhmässä: i) kriisinhallinta, mihin voivat sisältyä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviili- tai sotilastoimet ja -operaatiot, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, humanitaariset kriisit ja merellä sattuvat hätätilanteet; ii) valvonta, mihin voivat sisältyä rajavalvonta, ennen rajaa tapahtuva valvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, laittoman kaupan valvonta; ja iii) keskeinen infrastruktuuri, mihin voivat sisältyä diplomaattiset verkostot, poliisiviestintä, digitaali-infrastruktuuri (esim. datakeskukset, palvelimet), kriittinen infrastruktuuri (kuten energia, liikenne, vesiesteet, kuten padot) ja avaruusinfrastruktuuri.

(73 a)  GOVSATCOMin valmiuksia ja palveluja käytetään unionin ja jäsenvaltioiden toimijoiden turvallisuuden kannalta kriittisissä tehtävissä ja operaatioissa. Siksi tarvitaan asianmukaista riippumattomuuden tasoa kolmansista osapuolista (kolmannet maat ja niiden yksiköt) siten, että se kattaa kaikki GOVSATCOMin osatekijät, kuten avaruus- ja maateknologiat komponenttien, alajärjestelmien ja järjestelmien tasolla, valmistusteollisuus, avaruusjärjestelmien omistajat ja toiminnanharjoittajat ja maajärjestelmien komponenttien fyysinen sijainti.

(74)  Satelliittiviestintä on rajallinen resurssi, jota rajoittavat satelliittien kapasiteetti, taajuudet ja maantieteellinen kattavuus. Kustannustehokkuuden parantamiseksi ja mittakaavaetujen hyödyntämiseksi GOVSATCOMissa on tämän vuoksi optimoitava valtuutettujen käyttäjien GOVSATCOM-kysynnän ja GOVSATCOM-sopimusten nojalla toimitettavan tarjonnan vastaavuus satelliittikapasiteetin ja -palveluiden osalta. Koska sekä kysyntä että potentiaalinen tarjonta muuttuvat ajan myötä, tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja joustavuutta, jotta GOVSATCOM-palveluita voidaan sopeuttaa tilanteeseen. ▌

(75)  Toiminnalliset vaatimukset määritetään käyttötilanteita koskevan analyysin pohjalta. Nämä toiminnalliset vaatimukset muodostavat yhdessä turvallisuusvaatimusten kanssa lähtökohdan, josta käsin olisi laadittava palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuudessa olisi määritettävä GOVSATCOMin kautta tarjottaviin palveluihin sovellettava perustaso. Jotta kysyntä ja toimitettavat palvelut vastaisivat edelleen mahdollisimman hyvin tosiaan, GOVSATCOMin palvelukokonaisuutta voi olla tarpeen päivittää säännöllisesti.

(76)  GOVSATCOMin ensimmäisessä vaiheessa (noin vuoteen 2025 asti) käytetään nykyistä ▌kapasiteettia. Tässä yhteydessä komission olisi hankittava unionin GOVSATCOM‑valmiuksia jäsenvaltioilta, joilla on kansallisia järjestelmiä ja avaruusvalmiuksia, sekä kaupallisilta satelliittiviestinnän tai palvelujen tarjoajilta ottaen huomioon unionin keskeiset turvallisuusintressit. Tässä ensimmäisessä vaiheessa palveluita otetaan käyttöön asteittain ▌. Jos ensimmäisen vaiheen aikana kysynnän ja tarjonnan tulevaa kehitystä koskeva yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että toimintatapa on riittämätön kehittyvän kysynnän kattamiseksi, voidaan tehdä päätös toiseen vaiheeseen siirtymisestä ja uuden räätälöidyn avaruusinfrastruktuurin tai -valmiuksien kehittämisestä yhden tai useamman julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden kautta, esimerkiksi unionin satelliittioperaattoreiden kanssa.

(77)  Saatavilla olevien satelliittiviestintäresurssien optimoimiseksi, niiden saannin turvaamiseksi ennalta arvaamattomissa tilanteissa, kuten luonnonmullistuksissa, ja toiminnan tehokkuuden sekä lyhyiden suoritusaikojen varmistamiseksi vaaditaan tarvittava maasegmentti (keskittymät eli Hubs ja mahdolliset muut maaelementit). Viimeksi mainitut olisi suunniteltava toiminnallisten ja turvallisuusvaatimusten pohjalta. Riskien vähentämiseksi keskittymään voi kuulua useita fyysisiä sijaintipaikkoja. ▌Voidaan tarvita muita maasegmenttien osia, kuten ankkurointiasemia.

(78)  Satelliittiviestinnän käyttäjille kaikkein tärkein operationaalinen rajapinta ovat käyttäjälaitteet. EU:n GOVSATCOMia koskevan toimintatavan olisi mahdollistettava se, että käyttäjät voivat edelleen käyttää olemassa olevia käyttäjälaitteitaan GOVSATCOM‑palveluihin ▌.

(79)  Toiminnan tehokkuuden vuoksi käyttäjät ovat todenneet, että on tärkeää pyrkiä käyttäjälaitteiden yhteentoimivuuteen ja käyttäjien laitteisiin, joilla voidaan hyödyntää erilaisia satelliittijärjestelmiä. Voidaan tarvita tämän alan tutkimus- ja kehitystyötä.

(80)  Toteutustasolla tehtävät ja vastuut olisi jaettava erikoistuneille tahoille, kuten Euroopan puolustusvirastolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Euroopan avaruusjärjestölle, avaruusohjelmavirastolle ja muille unionin virastoille siten, että varmistetaan niiden sovittaminen näiden tahojen pääasialliseen tehtävään, erityisesti käyttäjään liittyvien seikkojen osalta.

(81)  Toimivaltaisen GOVSATCOM-viranomaisen tärkeänä tehtävänä on valvoa, että käyttäjät ja muut GOVSATCOMin kannalta merkittävät kansalliset tahot noudattavat jakamista ja priorisointia koskevia sääntöjä ja turvallisuusmenettelyitä, jotka on vahvistettu turvallisuusvaatimuksissa. Jäsenvaltion, joka ei ole nimennyt toimivaltaista GOVSATCOM-viranomaista, pitäisi joka tapauksessa nimetä yhteyspiste mahdollisesti havaitun GOVSATCOM-palveluun vaikuttavan häirinnän käsittelemiseksi.

(81 a)  Jäsenvaltiot, neuvosto, komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat olla GOVSATCOMin osallistujia, kun ne päättävät myöntää luvan GOVSATCOMin käyttäjille tai tarjoavat kapasiteettia, sijoituspaikkoja tai laitteistoja. Koska jäsenvaltiot voivat valita, myöntävätkö ne luvan GOVSATCOMin käyttäjille tai tarjoavatko ne kapasiteettia, sijoituspaikkoja tai laitteistoja, jäsenvaltioita ei voi velvoittaa ryhtymään GOVSATCOMin osallistujiksi tai ottamaan vastaan GOVSATCOM-infrastruktuuria alueelleen. Ohjelman GOVSATCOM-komponentti ei siis vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen olla osallistumatta GOVSATCOMiin myös sellaisten niiden kansalliseen lainsäädäntöön tai valtiosääntöön sisältyvien vaatimusten mukaisesti, jotka liittyvät liittoutumattomuutta ja päätöstä olla osallistumatta sotilasliittoumiin koskevaan politiikkaan.

(82)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin mukaisesti tarjottavien palveluiden toiminnallisten vaatimusten osalta. Näin komissio voi määritellä teknisiä eritelmiä kriisinhallintaan, valvontaan ja keskeisen infrastruktuurin hallintaan, mukaan lukien diplomaattiset viestintäverkot, liittyviä käyttötilanteita varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(83)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin mukaisesti tarjottavien palveluiden palvelukokonaisuuden osalta. Näin komissio voi määritellä ominaisuuksia, mukaan lukien maantieteellinen kattavuus, taajuus, kaistanleveys, käyttäjälaitteet ja turvaominaisuudet. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(84)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin yhdistetyn satelliittiviestintäkapasiteetin käyttöä koskevien jakamis- ja priorisointisääntöjen osalta. Määritellessään jakamis- ja priorisointisääntöjä komission olisi otettava huomioon operationaaliset ja turvallisuusvaatimukset sekä riskianalyysin ja GOVSATCOMin osallistujien ennakoidun kysynnän. GOVSATCOM-palveluja olisi periaatteessa tarjottava GOVSATCOMin käyttäjille maksutta, mutta jos analyysi osoittaa, että kapasiteetista on puutetta, ja jotta voidaan välttää markkinoiden vääristyminen, voitaisiin osana kyseisiä yksityiskohtaisia jakamis- ja priorisointisääntöjä kehittää hinnoittelupolitiikka. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(85)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin maasegmentti-infrastruktuurin sijainnin osalta. Näin komissio voi ottaa huomioon operationaaliset ja turvallisuusvaatimukset sekä nykyisen infrastruktuurin tällaisten sijaintipaikkojen valintaa varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(87)  Asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustettiin unionin virasto, Euroopan GNSS-virasto, hallinnoimaan tiettyjä Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointiohjelmien kysymyksiä. Nyt käsillä olevassa asetuksessa säädetään erityisesti siitä, että Euroopan GNSS-virastolle annetaan uusia tehtäviä, jotka eivät koske ainoastaan Galileo ja EGNOSia mutta myös muita ohjelman komponentteja, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää. Euroopan GNSS-viraston nimeä, tehtäviä ja organisatorisia näkökohtia on tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(87 a)  Viraston kotipaikka sijaitsee Prahassa, kuten päätöksessä 2010/803/EU säädetään. Viraston tehtävien suorittamiseksi sen henkilöstöä voitaisiin sijoittaa yhteen komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/413 tarkoitetuista Galileon tai EGNOSin maassa sijaitsevista keskuksista toteuttamaan asiaa koskevassa sopimuksessa tarkoitettuja ohjelman toimintoja. Jotta virasto voisi toimia mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti, pieni määrä henkilöstöä voitaisiin osoittaa myös paikallistoimistoihin yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Henkilöstön sijoittamisen viraston kotipaikan tai Galileon tai EGNOSin kotipaikkojen ulkopuolelle ei pitäisi johtaa viraston keskeisten toimintojen siirtämiseen näihin paikallistoimistoihin.

(88)  Kun otetaan huomioon sen laajentunut toimiala, joka ei enää rajoitu Galileoon ja EGNOSiin, Euroopan GNSS-viraston nimi olisi muutettava. Euroopan GNSS-virastossa olisi kuitenkin taattava toiminnan jatkuvuus, mukaan lukien oikeuksia ja velvoitteita, henkilöstöä ja tehtyjen päätösten voimassaoloa koskeva jatkuvuus.

(89)  Kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston toimeksianto ja komission rooli ohjelman toteuttamisessa, on aiheellista säätää, että joitakin hallintoneuvoston päätöksiä ei pitäisi hyväksyä ilman komission edustajien puoltavaa ääntä.

(90)  Rajoittamatta komission toimivaltaa hallintoneuvoston, turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan ja toimitusjohtajan olisi hoidettava tehtäviään riippumattomasti ja toimittava yleisen edun mukaisesti.

(91)  On mahdollista ja jopa todennäköistä, että osa ohjelman komponenteista perustuu arkaluonteisen tai turvallisuuteen liittyvän kansallisen infrastruktuurin käytölle. Tässä tapauksessa on kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä tarpeen säätää, että hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin voivat osallistua ▌ jäsenvaltioiden edustajat ja komission edustajat tiedonsaantitarpeen perusteella. Ainoastaan niiden jäsenvaltioiden edustajat, joilla on tällaista infrastruktuuria, ja komission edustaja osallistuvat äänestykseen hallintoneuvostossa. Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksessä olisi esitettävä tilanteet, joissa menettelyä sovelletaan.

(94)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia.

(94 a)  Copernicukseen ja Galileoon pohjautuvien palvelujen käytöllä ennakoidaan olevan merkittävä vaikutus Euroopan talouteen yleisesti. Tapauskohtaiset mittaukset ja tapaustutkimukset näyttävät kuitenkin hallitsevan tilannetta nykyisellään. Komission olisi Eurostatin välityksellä määriteltävä asiaankuuluvat tilastolliset mittaukset ja indikaattorit, jotka muodostaisivat perustan EU:n avaruustoiminnan vaikutusten järjestelmälliselle ja yleisesti hyväksytylle seurannalle.

(95)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Komissiota avustamassa olisi oltava komitea, joka kokoontuu erityisessä kokoonpanossa.

(95 a)  Koska ohjelman komponentit ovat käyttäjälähtöisiä, ne edellyttävät käyttäjien jatkuvaa ja todellista osallistumista komponenttien täytäntöönpanoon ja kehitykseen, varsinkin palveluvaatimusten määrittelyyn ja validointiin. Käyttäjien saaman arvon lisäämiseksi käyttäjien panosta olisi aktiivisesti pyydettävä unionin jäsenvaltioiden julkisen ja yksityisen sektorin loppukäyttäjille ja tarvittaessa kansainvälisille järjestöille esitettävillä säännöllisillä kyselyillä. Tätä varten olisi perustettava työryhmä, jäljempänä ’käyttäjäfoorumi’, avustamaan ohjelman komiteaa käyttäjien vaatimusten tunnistamisessa, vaatimustenmukaisuuden tarkastamisessa ja tarjottavissa palveluissa olevien puutteiden määrittämisessä. Komitean työjärjestyksessä olisi vahvistettava tämän työryhmän organisaatio, jotta otetaan huomioon kunkin komponentin ja kunkin komponentteihin kuuluvan palvelun erityispiirteet. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan osallistuttava käyttäjäfoorumiin kansallisella tasolla järjestettävän käyttäjien järjestelmällisen ja koordinoidun kuulemisen perusteella.

(96)  Koska moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää ohjelman yhdenmukaista hallintoa, nopeampaa päätöksentekoa ja yhtäläistä tiedonsaantia, niiden tahojen edustajat, joille on annettu tähän ohjelmaan liittyviä tehtäviä, voisivat osallistua tarkkailijoina asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti perustetun komitean työskentelyyn. Unionin kanssa ohjelmaa tai sen komponentteja tai osakomponentteja koskevan kansainvälisen sopimuksen tehneiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajat voisivat samoista syistä myös osallistua komitean työhön turvallisuusmääräysten rajoissa ja mainitun sopimuksen ehtojen mukaisesti. Sellaisten tahojen, joille on annettu ohjelmaan liittyviä tehtäviä, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajilla ei ole oikeutta osallistua komitean äänestysmenettelyihin. Edellytykset osallistumiselle tarkkailijoina ja tilapäisinä osallistujina olisi vahvistettava komiteoiden työjärjestyksessä.

(97)  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä X, jotta tarpeen mukaan voidaan tarkistaa tai täydentää indikaattoreita ja täydentää tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden luomista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(98)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, koska se ylittää yksittäisen jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset valmiudet, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa parhaiten unionin tason toimin; sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(99)  Jotta voidaan varmistaa ohjelman turvallisuusvaatimusten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava valvoa mahdollisimman paljon ohjelman turvallisuusvaatimuksia. Kun komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä ohjelman turvallisuuden alalla, sitä avustamassa olisi oltava jäsenvaltioiden edustajista koostuva komitea, joka kokoontuu erityisessä turvallisuuskokoonpanossa. Nämä täytäntöönpanosäädökset olisi hyväksyttävä asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Turvallisuuskysymysten arkaluonteisuuden vuoksi puheenjohtajan olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki komiteassa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komission ei pitäisi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään ohjelman yleisistä turvallisuusvaatimuksista,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  Tällä asetuksella perustetaan unionin avaruusohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt sekä ohjelman toteuttamista koskevat säännöt.

2.  Tällä asetuksella perustetaan Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto, jäljempänä ’avaruusohjelmavirasto’, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on Euroopan GNSS-viraston seuraaja, ja säädetään avaruusohjelmaviraston toimintasäännöistä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa

0)  ’avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmällä’ tarkoitetaan maassa sijaitsevien ja avaruudessa sijaitsevien ilmaisimien muodostamaa verkostoa, joka kykenee valvomaan ja seuraamaan avaruusesineitä ja johon kuuluu käsittelyvalmiuksia, joiden tarkoituksena on tuottaa dataa, tietoja ja palveluita maata kiertävistä avaruusesineistä;

1)  ’avaruusaluksella’ tarkoitetaan rataa kiertävää esinettä, joka on suunniteltu tiettyä toimintoa tai tehtävää varten (esim. viestintä, navigointi tai maan havainnointi), mukaan lukien satelliittien kantorakettien ylimmät vaiheet ja ilmakehään palaamaan tarkoitetut alukset. Avaruusaluksen, joka ei enää voi täyttää sille tarkoitettua tehtävää, ei katsota olevan toiminnassa. Mahdollista uudelleenaktivointia odottavien reservissä tai valmiustilassa olevien avaruusalusten katsotaan olevan toiminnassa;

2)  ’avaruussäätapahtumalla’ tarkoitetaan auringossa ja maan ympärillä luonnollisesti ilmeneviä avaruusympäristön vaihteluita. Avaruussäävaikutuksia ovat muun muassa auringon soihtupurkaukset, auringon energiapartikkelit, aurinkotuulen vaihtelut, koronan massapurkaukset, ▌geomagneettiset myrskyt ja geomagneettinen aktiivisuus, säteilymyrskyt ja ionosfäärin häiriöt ▌, jotka voivat vaikuttaa maahan tai avaruudessa sijaitsevaan infrastruktuuriin;

3)  ’maapallon lähelle tulevalla kohteella’ tarkoitetaan aurinkokunnan luonnollisia kohteita, jotka lähestyvät maata;

4)  ’avaruusesineellä ’tarkoitetaan mitä tahansa ulkoavaruudessa olevaa valmistettua esinettä;

5)  ’avaruustilannetietoisuudella’, jäljempänä ’SSA’, tarkoitetaan kokonaisvaltaista toimintatapaa, johon kuuluu perusteellinen tietämys ja ymmärrys avaruuden tärkeimpien vaarojen osalta, mikä kattaa avaruusesineiden väliset törmäykset, avaruusesineiden hajoamisen ja paluun ilmakehään, avaruussääilmiöt ja maapallon lähelle tulevat kohteet;

6)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ tarkoitetaan EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä ja/tai talousarviotakuita että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

7)  ’oikeussubjektilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

8)  ’kolmannella maalla’ tarkoitetaan maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio;

9)  ’SST-tiedoilla’ tarkoitetaan vastaanottajan helposti ymmärrettävissä olevaa käsiteltyä SST-dataa;

10)  ’SST-datalla’ tarkoitetaan SST-ilmaisimilla mitattuja avaruusesineiden ja avaruusromun fyysisiä parametreja tai SST-ilmaisimien havainnoista johdettuja avaruusesineiden kiertorataparametreja avaruusesineiden valvonnan ja seurannan, jäljempänä ’SST’, komponentin puitteissa;

11)  ’paluulinkillä’ tarkoitetaan palvelua, jolla osallistutaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) määrittelemään ilma-alusten maailmanlaajuiseen seurantaan;

12)  ‘Copernicuksen Sentineleillä’ tarkoitetaan Copernicuksen omia satelliitteja, avaruusaluksia tai avaruusalusten hyötykuormaa avaruudesta tapahtuvaa maanhavainnointia varten;

13)  ’Copernicus-datalla’ tarkoitetaan Sentinelien tuottamaa dataa, metadata mukaan luettuna;

14)  ’Copernicuksen kolmannen osapuolen datalla ja tiedoilla’ tarkoitetaan Copernicuksen käyttöön lisensioitua tai saataville asetettua dataa tai tietoa, joka on peräisin muista lähteistä kuin Sentineleistä;

14 a)  Copernicus-palveluilla tarkoitetaan unionin ja jäsenvaltioiden yleisen ja yhteisen edun mukaisia lisäarvopalveluita, joita rahoitetaan ohjelmasta ja joiden avulla maanhavainnointidata, in situ -data ja muu oheisdata muunnetaan käsitellyksi, yhdistetyksi ja tulkituksi tiedoksi, joka on räätälöity Copernicuksen käyttäjien tarpeisiin;

15)  ’Copernicuksen in situ -datalla’ tarkoitetaan havaintodataa maan pinnalle, mereen tai ilmaan sijoitetuista ilmaisimista Copernicus-ohjelman käyttöön lisensoituja tai toimitettuja viite- ja liitännäistietoja;

16)  ’Copernicus-tiedoilla’ tarkoitetaan käsittelyn tai mallintamisen tuloksena Copernicus-palveluiden tuottamaa tietoa, sen metadata mukaan luettuna;

17)  ’luotetulla taholla’ tarkoitetaan oikeussubjektia, joka on komissiosta tai kolmannesta osapuolesta riippumaton ja joka saa dataa komissiolta tai kyseiseltä kolmannelta osapuolelta tällaisen tiedon turvallista tallennusta ja käsittelyä varten;

18)  ’avaruusromulla’ tarkoitetaan kaikkia maan kiertoradalla olevia tai maan ilmakehään palaavia avaruusesineitä, mukaan lukien avaruusalukset tai niiden fragmentit ja osat, jotka eivät ole toiminnassa tai joita ei enää käytetä mihinkään tarkoitukseen, myös rakettien ja keinotekoisten satelliittien osia tai toimimattomia keinotekoisia satelliitteja;

19)  ’SST-ilmaisimella’ tarkoitetaan laitetta tai laitteiden yhdistelmää, maahan tai avaruuteen sijoitettavia tutkia, lasereita ja teleskooppeja, joilla voidaan suorittaa avaruuden valvontaa tai seurantaa ja mitata avaruusesineiden fyysisiä parametreja, kuten kokoa, sijaintia ja nopeutta;

19 a)  'GOVSATCOMin osallistujalla' tarkoitetaan jäsenvaltioita, neuvostoa, komissiota, ulkosuhdehallintoa sekä asianmukaisesti valtuutettuja unionin virastoja, kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä;

20)  ’GOVSATCOMin käyttäjällä’ tarkoitetaan unionin tai jäsenvaltion viranomaista, julkista valtaa käyttävää elintä taikka luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on asianmukaisesti valtuutettu ja jolle on annettu turvallisuuden kannalta keskeisten toimien ja operaatioiden sekä kriittisen infrastruktuurin valvontaan ja hallintaan liittyviä tehtäviä;

20 a)  ’GOVSATCOM-keskittymällä’ tarkoitetaan operatiivista keskusta, jonka päätehtävänä on luoda turvallinen yhteys GOVSATCOMin käyttäjien ja GOVSATCOMin valmiuksien ja palveluiden tarjoajien välillä ja siten optimoida tarjonta ja kysyntä missä tahansa vaiheessa;

21)  ’GOVSATCOMin käyttötilanteella’ tarkoitetaan operationaalista tilannetta tietyssä ympäristössä, jossa ▌GOVSATCOM-palveluita tarvitaan;

21 a)  ’EU:n turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ tarkoitetaan mitä tahansa tietoja tai aineistoja, joille on määritelty EU:n turvallisuusluokka ja joiden luvaton ilmitulo saattaisi vaihtelevassa määrin vahingoittaa Euroopan unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuja;

22)  ’arkaluonteisilla turvallisuusluokittelemattomilla tiedoilla’ tarkoitetaan tietoja sellaisena kuin niihin viitataan komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/443 9 artiklassa, jossa luodaan arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelua koskeva velvoite, jota sovelletaan yksinomaan Euroopan komissioon ja unionin virastoihin ja elimiin, joiden on lainsäädännön nojalla noudatettava komission turvallisuussääntöjä;

23)  ’Copernicus-käyttäjillä’ tarkoitetaan:

’Copernicuksen ydinkäyttäjiä’, jotka hyödyntävät Copernicus-dataa ja -tietoja ja joilla on lisätehtävänä Copernicuksen kehityksen vieminen eteenpäin; näitä ovat unionin toimielimet ja elimet sekä unionissa tai Copernicukseen osallistuvissa valtioissa Euroopan kansalliset tai alueelliset julkiset elimet, joille on annettu julkisen palvelun tehtävä ympäristöä, pelastustoimintaa tai turvallisuutta, myös infrastruktuurien turvallisuutta, koskevan siviilialan politiikan määrittelyssä, toteuttamisessa, toteuttamisen valvonnassa tai seurannassa;’muita Copernicus-käyttäjiä’, jotka hyödyntävät Copernicus-dataa ja -tietoja ja joihin kuuluvat erityisesti tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kaupalliset ja yksityiset elimet, hyväntekeväisyysjärjestöt, kansalaisjärjestöt ja kansainväliset järjestöt;

24)  ’Copernicukseen osallistuvilla valtioilla’ tarkoitetaan kolmansia maita, jotka osallistuvat Copernicus-ohjelmaan unionin kanssa tehdyn kansainvälisen sopimuksen mukaisesti ja osallistuvat siihen taloudellisesti.

3 artikla

Ohjelman komponentit

Ohjelma koostuu seuraavista komponenteista:

a)  itsenäinen siviilihallinnon alainen maailmanlaajuinen siviilisatelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), johon kuuluu satelliittien ryhmä, keskuksia ja maailmanlaajuinen maa-asemien verkosto ja joka tarjoaa paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluita ja johon on ▌ integroitu turvallisuustarpeet ja vaatimukset, jäljempänä ’Galileo’;

b)  siviilialan alueellinen satelliittinavigointijärjestelmä, joka on siviilihallinnon alainen ja koostuu maa-asemien ja -keskusten verkostosta ja useista geosynkronisiin satelliitteihin asennetuista transpondereista ja joka vahvistaa ja korjaa Galileon tai muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien lähettämiä avoimia signaaleja muun muassa ilmaliikenteen hallinnan palveluita, lennonvarmistuspalveluita ja muita liikennejärjestelmiä varten, jäljempänä ’Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä’ tai ’EGNOS’;

c)  operatiivinen, itsenäinen, käyttäjälähtöinen, siviilihallinnon alainensiviilialan maanhavainnointijärjestelmä, joka perustuu nykyisiin kansallisiin ja unionin valmiuksiin ja tarjoaa paikkatietodataa ja -palveluita, joka koostuu satelliiteista, maainfrastruktuurista, datan ja tiedon käsittelyjärjestelmistä ja jakeluinfrastruktuurista, pohjautuu kattavaan, maksuttomaan ja avoimiin dataperiaatteisiin ja johon on tapauksen mukaan integroitu turvallisuustarpeet ja ‑vaatimukset, jäljempänä ’Copernicus’;

d)  avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmä, jolla pyritään parantamaan, operoimaan ja tuottamaan dataa, tietoja ja palveluita, jotka liittyvät avaruusesineiden valvontaan ja seurantaan, jäljempänä ’SST-osakomponentti’, ja joita täydennetään seurantaparametreilla, jotka liittyvät avaruussäätapahtumiin, jäljempänä ’SWE‑osakomponentti’ ja maapallon lähelle tulevia kohteita koskevien riskien seurannalla, jäljempänä ’NEO-osakomponentti’, yhdessä avaruustilannetietoisuus, jäljempänä ’SSA’;

e)  ▌satelliittiviestintäpalvelu, jolla voidaan tarjota satelliittiviestintäpalveluita unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisille, joka vastaavat turvallisuuden kannalta keskeisten tehtävien ja kriittisen infrastruktuurin hallinnasta, jäljempänä ’GOVSATCOM’.

▌Ohjelmaan sisältyy lisätoimenpiteitä, jolla varmistetaan tehokas ja itsenäinen avaruuteen pääsy ohjelmaa varten ja edistetään innovatiivista ja kilpailukykyistä eurooppalaista avaruusalaa sekä toimintaketjun alku- että loppupäässä, lujitetaan unionin avaruusekosysteemiä ja vahvistetaan unionin asemaa maailmanlaajuisena toimijana.

4 artikla

Tavoitteet

1.  Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)  tuottaa tai auttaa osaltaan tuottamaan laadukkaita, ajantasaisia ja tarvittaessa suojattuja avaruusaiheisia dataa, tietoja ja palveluja keskeytyksettä ja mahdollisuuksien mukaan globaalilla tasolla, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja pystytään tukemaan unionin politiikan painopisteitä ja niihin liittyvää näyttöön perustuvaa ja riippumatonta päätöksentekoa, myös ilmastonmuutoksen sekä liikenteen ja turvallisuuden osalta;

b)  maksimoida yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt, erityisesti edistämällä innovatiivisen ja kilpailukykyisen eurooppalaisen toimintaketjun alku- ja loppupäätä, pienet ja keskisuuret yrityksen ja startup-yritykset mukaan luettuina, millä mahdollistetaan kasvu ja työpaikkojen luominen unionissa, sekä edistämällä ohjelman komponenttien tuottamien datan, tietojen ja palveluiden mahdollisimman laajaa käyttöönottoa ja hyödyntämistä sekä unionissa että sen ulkopuolella; varmistaa samalla synergia ja täydentävyys Euroopan horisontti -asetuksen mukaisesti toteutettavien unionin tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen toimien kanssa;

c)  parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta sekä vahvistaa unionin ▌autonomiaa etenkin teknologian ▌osalta;

d)  edistää unionin asemaa avaruusalan maailmanlaajuisena toimijana, kannustaa kansainvälistä yhteistyötä, vahvistaa eurooppalaista avaruusdiplomatiaa myös tukemalla vastavuoroisuuden ja oikeudenmukaisen kilpailun periaatteita ja vahvistaa sen roolia tartuttaessa globaaleihin haasteisiin ja tuettaessa globaaleja aloitteita, myös ▌ kestävän kehityksen osalta, ja lisättäessä tietoisuutta avaruudesta ihmiskunnan yhteisenä perintönä;

e)  vahvistaa kaikkien avaruusesineisiin ja romun lisääntymiseen sekä avaruusympäristöön liittyvien ulkoavaruustoimintojen turvallisuutta ja kestävyyttä toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien avaruusalusten hävittämiseen niiden operatiivisen käyttöiän lopussa sekä avaruusromun hävittämiseen liittyvien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto.

6 a)  Kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää ja keskeinen osatekijä Euroopan avaruusstrategiassa ja edistettäessä unionin roolia avaruusalan maailmanlaajuisena toimijana. Komissio käyttää ohjelmaa edistääkseen osaltaan kansainvälisiä toimia avaruusdiplomatian aloitteilla, joilla edistetään eurooppalaista teknologiaa ja teollisuutta kansainvälisesti (esimerkiksi kahdenväliset vuoropuhelut, toimialojen seminaarit, pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen), helpotetaan pääsyä kansainvälisille markkinoille ja edistetään oikeudenmukaista kilpailua myös talousdiplomatian aloitteiden vipuvaikutuksen avulla. Komissio pyrkii myös hyötymään kansainvälisistä toimista. Unionin avaruusdiplomatian aloitteiden olisi oltava täysin unionin nykyisten toimintapolitiikkojen, painopisteiden ja välineiden mukaisia ja niitä täydentäviä, ja samalla unionin olisi otettava keskeinen rooli yhdessä jäsenvaltioiden kanssa säilyttääkseen johtoasemansa kansainvälisellä areenalla.

2.  Ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet:

a)  Galileo ja EGNOS: toimittaa huippuluokan ▌suojattuja, paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluita pitkällä aikavälillä ja varmistaa palvelujen jatkuvuus;

b)  Copernicus: toimittaa pitkällä aikavälillä tarjottavaa tarkkaa ja luotettavaa maanhavainnointidataa, tietoa ja palveluita, joilla yhdistetään muita datalähteitä, tukea unionin ja jäsenvaltioiden politiikan laatimista, toteuttamista ja seurantaa ja käyttäjien vaatimuksiin perustuvia toimia;

c)  avaruustilannetietoisuus, jäljempänä ’SSA’: tehostaa SST-valmiuksia avaruusesineiden ja avaruusromun tarkkailua, seurantaa ja tunnistamista varten, jotta voidaan entisestään lisätä unionin tason SST-valmiuksien tuloksellisuutta ja autonomiaa, tarjota avaruussääpalveluita sekä kartoittaa ja verkostoida jäsenvaltioiden valmiuksia maapallon lähelle tulevien kohteiden osalta;

d)  GOVSATCOM: varmistaa pitkällä aikavälillä luotettavien, turvallisten ja kustannustehokkaiden satelliittiviestintäpalveluiden saatavuus GOVSATCOMin käyttäjille;

e)  tukea autonomisen, turvallisen ja kustannustehokkaan avaruuteen pääsyn valmiuksia ottaen huomioon unionin olennaiset turvallisuusintressit;

f)  edistää unionin vahvan avaruustalouden kehitystä myös tukemalla avaruusekosysteemiä ja vahvistamalla kilpailukykyä, innovointia, yrittäjyyttä, osaamista ja valmiuksien luomista kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla unionin alueilla kiinnittäen erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja startup-yrityksiin ja oikeus- ja luonnollisiin henkilöihin, jotka haluavat toimia kyseisellä alalla.

5 artikla

Avaruuteen pääsy

1.  Ohjelmalla tuetaan ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisupalveluiden hankintaa ja yhdistämistä ja jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen pyynnöstä yhdistämistä niitä varten.

2.  Synergiassa unionin muiden ohjelmien ja rahoitusjärjestelmien kanssa ja vaikuttamatta Euroopan avaruusjärjestön toimintaan avaruuteen pääsyn alalla ohjelmalla voidaan tukea

a)  laukaisujärjestelmiin tehtäviä mukautuksia, teknologian kehitys mukaan luettuna, jotka ovat tarpeen satelliittien laukaisemiseksi, mukaan lukien avaruuteen pääsyä koskevat vaihtoehtoiset teknologiat ja innovatiiviset järjestelmät, ohjelman komponenttien täytäntöönpanoa varten;

b)  maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin ▌mukautuksia, mukaan lukien uusi kehitys, joka on tarpeen ohjelman täytäntöönpanemiseksi.

6 artikla

Unionin innovatiivista ja kilpailukykyistä avaruusalaa tukevat toimet

1.   Ohjelmalla edistetään valmiuksien kehittämistä koko unionissa ja siksi tuetaan

a)  innovaatiotoimia, joilla parhaiten hyödynnetään avaruusteknologiaa, -infrastruktuuria tai -palveluita, ja toimia, joilla helpotetaan tutkimus- ja innovointitoimien tuloksena syntyvien innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja tuetaan toimintaketjun loppupään kehitystä erityisesti luomalla synergiaa unionin muiden ohjelmien ja rahoitusvälineiden, InvestEU mukaan luettuna, kanssa;

b)  toimia, joilla pyritään edistämään julkista kysyntää ja julkisen sektorin innovointia, jotta voidaan hyödyntää kaikki julkisten palvelujen kansalaisille ja yrityksille tarjoamat mahdollisuudet;

c)  yrittäjyyttä, myös varhaisvaiheesta laajentumiseen, 21 artiklan mukaisesti ja soveltamalla muita 18 artiklassa ja III osaston I luvussa tarkoitettuja rahoituksen saantia koskevia säännöksiä ja käyttämällä ensimmäisen sopimuksen toimintatapaa;

d)  liiketoiminnalle suotuisan avaruusekosysteemin syntymistä hyödyntämällä yritysten yhteistyötä avaruusalan yhteistyöalustojen verkoston muodossa; niihin kokoontuu alueellisella ja kansallisella tasolla avaruus- ja digitaalialan ja muiden alojen toimijoita ja käyttäjiä; tämän yhteistyöalustojen verkoston on pyrittävä tarjoamaan tukea, mahdollisuuksia ja palveluja kansalaisille ja yrityksille yrittäjyyden ja osaamisen edistämiseksi, lisäämään synergiaa toimintaketjun loppupäässä ja edistämään yhteistyötä Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisesti perustettujen digitaalisten innovointikeskusten kanssa;

e)  koulutuksen tarjontaa myös ammattilaisille, yrittäjille, valmistuneille ja opiskelijoille etenkin luomalla synergiaa kansallisten ja alueellisten aloitteiden kanssa kehittyneen osaamisen edistämiseksi;

f)  käsittely- ja testausmahdollisuuksien saantia yksityisen ja julkisen sektorin ammattilaisille, opiskelijoille ja yrittäjille;

g)  sertifiointi- ja standardointitoimia;

h)  eurooppalaisten toimitusketjujen vahvistamista koko unionissa edistämällä yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten ja startup-yritysten, laajaa osallistumista kaikkiin ohjelman komponentteihin erityisesti 14 artiklan säännösten avulla sekä toimia, joilla tuetaan niiden maailmanlaajuista kilpailukykyä.

2.  Toteutettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia on tuettava valmiuksien kehittämistä jäsenvaltioissa, joilla on kehittyvä avaruusteollisuus, jotta voidaan tarjota kaikille jäsenvaltioille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua avaruusohjelmaan.

7 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt

1.  Lukuun ottamatta SST:tä ja GOVSATCOMia ohjelman komponentit ovat avoimia seuraaville kolmansille maille:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen.

2.  Lukuun ottamatta SST:tä ohjelman komponentit ovat avoimia myös muille kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille kunkin kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

a)  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

b)  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen] [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

c)  ei anneta kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa tai tapauksen mukaan pääsyä arkaluonteisiin tai turvallisuusluokiteltuihin tietoihin;

d)  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

d a)  suojellaan tarpeen mukaan unionin strategisia ja suvereeneja etuja kaikilla asianomaisilla aloilla, myös Euroopan strategista autonomiaa teknologian tai teollisuuden aloilla.

3.  Ohjelman komponentit ovat avoimia 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille ainoastaan sillä edellytyksellä, että unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaiset turvallisuusintressit taataan.

8 artikla

Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen pääsy SST:hen, GOVSATCOMiin ja PRS:ään

1.  Kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt voivat olla 67 artiklassa tarkoitettuja GOVSATCOMin osallistujia tai käyttää SST:n tarjoamia palveluita ainoastaan, kun ne tekevät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti sopimuksen, jossa vahvistetaan tällaisten data, tiedon, valmiuksien ja palveluiden käytölle ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt sekä turvallisuusluokitellun tiedon vaihtoa ja suojaamista koskevat puitteet.

2.  Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen pääsyyn Galileon tarjoamaan julkisesti säänneltyyn palveluun sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1104/2011/EU 3 artiklan 5 kohtaa.(23)

9 artikla

Omaisuuden omistus ja käyttö

1.  Unioni on kaiken ohjelman komponenteissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Tätä varten komissio toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että tältä osin merkityksellisissä sopimuksissa tai muissa järjestelyissä, jotka koskevat toimia, joiden tuloksena voi olla tällaisen omaisuuden luominen tai kehittäminen, on määräyksiä, joilla varmistetaan omaisuutta koskevat omistusjärjestelyt.

2.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, joka on kehitetty ohjelman komponenteissa, kun toimet, jotka voivat johtaa tällaisen omaisuuden luomiseen tai kehittymiseen,

a)  toteutetaan unionin täysin rahoittamien avustusten tai palkintojen nojalla;

b)  eivät ole täysin unionin rahoittamia; tai

c)  liittyvät Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja sisältävien PRS-vastaanottimien kehittämiseen, valmistukseen tai käyttöön tai tällaisten vastaanottimien komponentteihin.

3.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyvät sopimukset tai muut järjestelyt sisältävät määräyksiä, joissa vahvistetaan tällaiseen omaisuuteen sovellettava asianmukainen omistus- ja käyttöjärjestely ja että c alakohdan osalta unioni voi vapaasti käyttää PRS-vastaanottimia ja myöntää niiden käyttölupia päätöksen N:o 1104/2011/EU mukaisesti.

4.  Komissio pyrkii tekemään kolmansien osapuolten kanssa sopimuksia tai muita järjestelyjä, jotka koskevat

a)  ohjelman komponenteissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden aiempia omistusoikeuksia;

b)  omistusoikeuden tai lisenssioikeuksien hankkimista ohjelman toteuttamiseksi tarvittavaan muuhun aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen.

5.  Komissio varmistaa asianmukaisen rakenteen avulla, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun unionin omistuksessa olevan aineellisen ja aineettoman omaisuuden käyttö on optimaalista.

6.  Kun omaisuus koostuu teollis- ja tekijänoikeuksista, komissio hallinnoi tällaisia oikeuksia mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon tarpeen suojella ja arvottaa tällaista omaisuutta, kyseisten sidosryhmien oikeutetut edut ja markkinoiden ja uuden teknologian harmonisen kehityksen tarpeellisuuden sekä ohjelman komponenteissa tarjottavien palveluiden jatkuvuuden tarpeen. Tämän vuoksi se varmistaa erityisesti, että asian kannalta merkityksellisiin sopimuksiin ja muihin järjestelyihin sisältyy mahdollisuus siirtää tällaiset oikeudet kolmansille osapuolille tai myöntää kolmannen osapuolen lisenssejä tällaisin oikeuksiin, myös kyseisen teollis- ja tekijänoikeuden luojalle, ja että avaruusohjelmavirasto voi vapaasti käyttää näitä oikeuksia, kun se on tarpeen sille tämän asetuksen mukaisesti kuuluvien tehtävien hoitamiseksi. Jäljempänä 29 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettuun rahoitusta koskevaan puitekumppanuussopimukseen ja 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin rahoitusosuussopimuksiin on sisällytettävä asiaa koskevat määräykset, jotta Euroopan avaruusjärjestö ja muut luotetut yhteisöt voivat tarvittaessa käyttää näitä oikeuksia suorittaakseen tehtävänsä tämän asetuksen ja käyttöä koskevien edellytysten mukaisesti.

10 artikla

Takuu

Ohjelman komponenttien tuottamat palvelut, data ja tiedot tarjotaan ilman nimenomaista tai implisiittistä takuuta niiden laadusta, tarkkuudesta, saatavuudesta, luotettavuudesta, nopeudesta tai soveltuvuudesta mihinkään tiettyyn tarkoitukseen sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeudellisesti sitovilla säännöksillä asetettuja velvoitteita. ▌Komissio toteuttaa tarvittavat toimet, jotta varmistetaan, että tällaisten palveluiden, datan ja tietojen käyttäjille tiedotetaan asianmukaisesti.

II OSASTO

RAHOITUSOSUUDET JA TALOUSARVIOJÄRJESTELYT

11 artikla

Talousarvio

1.  Ohjelman toteuttamiseen, siihen liittyvät riskit mukaan luettuna, varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 16,9 miljardia euroa käypinä hintoina.

▌Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määrä jaetaan menoluokkiin käypinä hintoina seuraavasti:

a)  Galileo ja EGNOS: 9,7 miljardia euroa

b)  Copernicus: 6 miljardia euroa

c)  SSA/GOVSATCOM: 1,2 miljardia euroa.

2.  Edellä 3 artiklassa tarkoitettuja lisätoimia ja erityisesti 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja toimia rahoitetaan ohjelman komponenteissa.

3.  Ohjelmaan kohdennetuista unionin talousarviomäärärahoista katetaan kaikki 4 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä toiminta. Tällaisiin menoihin voivat kuulua seuraavat:

a)  tutkimukset ja asiantuntijakokoukset, erityisesti ohjelman kustannus- ja aikarajoitteiden noudattamisen arvioimiseksi;

b)  tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan lukien ulkoinen viestintä unionin politiikan prioriteeteista, jos ne liittyvät välittömästi tämän asetuksen tavoitteisiin, erityisesti siltä osin kuin tavoitteena on luoda synergiaa unionin muiden toimintalinjojen kanssa;

c)  tietotekniikkaverkot, joiden tehtävänä on käsitellä tai vaihtaa tietoja, ja komission toteuttamat hallinnolliset toimenpiteet, myös turvallisuusalalla;

d)  ohjelman toteuttamista koskeva tekninen ja hallinnollinen apu, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminta, mukaan lukien sisäiset tietotekniikkajärjestelmät.

4.  Toimet, jotka saavat rahoitusta unionin eri ohjelmista kumulatiivisesti, tarkastetaan vain kerran, ja tarkastuksen on katettava kaikki kyseiset ohjelmat ja niihin sovellettavat säännöt.

5.  Ohjelmaan liittyvät, useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin useiden vuosien ajalle.

6.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

12 artikla

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

1.  Ohjelman komponenttien tuottamat tulot maksetaan unionin talousarvioon ja kohdennetaan tulot tuottaneen komponentin rahoitukseen.

2.  Jäsenvaltiot voivat pyytää saada myöntää ohjelman komponentille lisärahoitusosuuden sillä edellytyksellä, että tällaisista lisäelementeistä ei aiheudu rahoituksellista tai teknistä rasitetta tai viivästystä kyseisen komponentin toteutukseen. Komissio määrittää 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, täyttyvätkö mainitut edellytykset.

3.  Tässä artiklassa tarkoitettua lisärahoitusta on pidettävä ulkoisena käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan] mukaisesti.

13 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3.  Jos Copernicus-ohjelman talousarvio toteutetaan välillisen hallinnoinnin kautta, talousarvion toteuttamistehtävistä vastaavien tahojen hankintasääntöjä voidaan soveltaa varainhoitoasetuksen 62 ja 154 artiklan sallimissa rajoissa. Vastaavissa valtuutussopimuksissa on määriteltävä erityiset näihin sääntöihin tarvittavat mukautukset.

III OSASTO

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

I LUKU

Hankinnat

14 artikla

Hankintaperiaatteet

1.  Hankintaviranomaisen on noudatettava seuraavia periaatteita ohjelmaa varten toteutettavissa hankintamenettelyissä:

a)  edistetään kaikissa jäsenvaltioissa kautta unionin ja koko toimitusketjussa kaikkien talouden toimijoiden, etenkin startup-yritysten, uusien tarjoajaehdokkaiden, pienten ja keskisuurten yritysten ▌ mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös edellyttämällä tarjoajilta alihankinnan käyttämistä;

b)  varmistetaan todellinen kilpailu ja vältetään mahdollisuuksien mukaan tukeutumista liiaksi yhteen toimittajaan, erityisesti kriittisten laitteiden ja palveluiden osalta, kun otetaan huomioon teknologisen riippumattomuuden ja palveluiden jatkuvuuden tavoitteet;

c)  poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 167 artiklassa säädetään, käytetään aina kun se on tarkoituksenmukaista useita toimituslähteitä, jotta voidaan paremmin varmistaa kaikkien ohjelman komponenttien, niiden kustannusten ja aikataulun kokonaishallinto;

c c)  noudatetaan periaatteita, jotka koskevat vapaata pääsyä ja oikeudenmukaista kilpailua koko teollisessa toimitusketjussa, tarjouskilpailuja avoimen ja oikea-aikaisen tiedonsaannin pohjalta sekä sovellettavien hankintasääntöjen ja -menettelyjen, valinta- ja myöntämisperusteiden ja muiden merkityksellisten tietojen selkeää ilmoittamista, jotta annetaan kaikille mahdollisille tarjoajille, pk-yritykset ja startup-yritykset mukaan luettuina, tasapuoliset toimintaedellytykset;

d)  vahvistetaan unionin autonomiaa, erityisesti teknologian osalta;

e)  noudatetaan ohjelman komponenttien turvallisuusvaatimuksia ja edistetään unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusintressien suojelemista;

e e)  edistetään palvelujen jatkuvuutta ja luotettavuutta;

f)  noudatetaan soveltuvia yhteiskunnallisia ja ympäristökriteereitä.

2.  Komission hankintalautakunta valvoo ohjelman kaikkia komponentteja koskevaa hankintamenettelyä ja seuraa ohjelman toteuttamisesta vastaaville tahoille osoitetun unionin talousarvion sopimuksen mukaista toteutusta. Ohjelman toteuttamisesta vastaavien tahojen edustaja kutsutaan siihen tarvittaessa.

15 artikla

Monivaiheiset ehdolliset hankintasopimukset

1.  Operatiivisten ja infrastruktuurikohtaisten toimien osalta hankintaviranomainen voi tehdä hankinnat monivaiheisilla ehdollisilla hankintasopimuksilla.

2.  Monivaiheisiin ehdollisiin sopimuksiin on sisällyttävä kiinteämääräinen osa, mikä merkitsee kiinteää sitoumusta toteuttaa kyseiseen osaan liittyvät rakennusurakat, tavarantoimitukset tai palvelut, sekä yksi tai useampi osa, joka on ehdollinen sekä määrärahojen että toteutuksen suhteen. Hankinta-asiakirjoissa mainitaan monivaiheisiin ehdollisiin hankintasopimuksiin sisältyvät osatekijät. Asiakirjoissa määritellään erityisesti sopimuksen kohde, hinta tai yksityiskohtaiset säännöt hinnan määrittämiseksi sekä urakan, tavarantoimitusten ja palveluiden toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

3.  Kiinteämääräiseen osaan kuuluvien suoritusten on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus; sama koskee jokaiseen ehdolliseen osaan kuuluvia suorituksia ottaen huomioon kaikkien edeltävien osien suoritukset.

4.  Jokaisen ehdollisen osan toteuttaminen edellyttää hankintaviranomaisen päätöstä, josta ilmoitetaan toimeksisaajalle tämän artiklan mukaisesti.

16 artikla

Todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvat hankintasopimukset

1.  Hankintaviranomainen voi valita sopimuksen, joka perustuu todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain 3 kohdassa säädetyin edellytyksin.

Maksettava hinta muodostuu toimeksisaajalle sopimuksen toteuttamisessa tosiasiallisesti aiheutuneiden kaikkien välittömien kustannusten, kuten sopimuksen täyttämisen edellyttämien työvoima- ja materiaalikustannusten, kulutushyödykkeistä johtuvien kustannusten sekä laitteiden ja infrastruktuurin käytöstä aiheutuneiden kustannusten, yleiskustannusten, vahvistetun voiton ja tulostavoitteiden täyttämiseen ja aikataulun noudattamiseen perustuvan asianmukaisen kannustuspalkkion kokonaismäärän korvaamisesta.

2.  Todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvassa sopimuksessa on vahvistettava enimmäishinta.

3.  Hankintaviranomainen voi valita todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen, kun tarkan kiinteän hinnan määrittäminen on vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista sopimuksen toteuttamiselle ominaisten epävarmuustekijöiden vuoksi, koska

a)  sopimus koskee erittäin monimutkaisia osia tai edellyttää uuden teknologian käyttöä, minkä vuoksi siihen liittyy merkittävä määrä teknisiä riskejä; tai

b)  sopimuksen kohteena olevat toimet on operationaalisista syistä aloitettava viipymättä, vaikka kiinteän ja lopullisen kokonaishinnan määrittäminen ei vielä ole mahdollista huomattavien epävarmuustekijöiden vuoksi tai koska sopimuksen toteuttaminen riippuu osittain muiden sopimusten toteuttamisesta.

4.  Todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen enimmäishinta on korkein mahdollinen maksettava hinta. Sopimuksen hintaa voidaan muuttaa varainhoitoasetuksen [172 artiklan] mukaisesti.

17 artikla

Alihankinta

1.  Rohkaistakseen uusia tarjoajaehdokkaita, pieniä ja keksisuuria yrityksiä sekä startup-yrityksiä ja niiden rajat ylittävää osallistumista ja tarjotakseen mahdollisimman laajan maatieteellisen kattavuuden samalla suojaten unionin ▌autonomiaa, hankintaviranomaisen on pyydettävä, että tarjoaja teettää osan sopimuksen kohteesta alihankintana kilpailuttamalla asianmukaisilla alihankintatasoilla yrityksiä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään.

3.  Tarjoajan on perusteltava kaikki poikkeamat 1 kohdan mukaisesta pyynnöstä.

4.  Jos sopimuksen arvo on yli kymmenen miljoonaa euroa, hankintaviranomaisen on pyrittävä varmistamaan, että vähintään 30 prosenttia sopimuksen arvosta teetetään alihankintoina kilpailutuksen perusteella eri tasoilla yrityksissä, jotka eivät kuulu pääurakoitsijan ryhmään, jotta varmistetaan pk-yritysten rajat ylittävä osallistuminen. Komissio ilmoittaa 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle tämän tavoitteen saavuttamisesta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen allekirjoitettujen sopimusten osalta.

II LUKU

Avustukset, palkinnot ja rahoitusta yhdistävät toimet

18 artikla

Avustukset ja palkinnot

1.  Unioni voi kattaa enintään 100 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatteen soveltamista.

2.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [181 artiklan 6 kohdassa] säädetään, asiasta vastaava tulojen ja menojen hyväksyjä voi kiinteämääräisiä osuuksia soveltaessaan hyväksyä tai määrätä edunsaajan epäsuorien kustannusten rahoitukseksi enintään 25 prosenttia toimen avustuskelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista.

3.  Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, välilliset kustannukset voidaan ilmoittaa kertakorvauksena tai yksikkökustannusten mukaisesti maksettavina korvauksina, jos tästä määrätään 100 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa.

4.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [204 artiklassa] säädetään, kolmannelle osapuolelle suoritettavan rahoitustuen enimmäismäärä on enintään 200 000 euroa.

19 artikla

Yhteiset avustusten hakupyynnöt

Komissio tai ohjelman toteuttamisesta vastaava yhteisö voi antaa yhteisen ehdotuspyynnön varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen, elinten tai henkilöiden kanssa.

Kun kyseessä on yhteinen pyyntö, sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä. Kunkin osapuolten nimittämän tasapainoisen asiantuntijaryhmän on osallistuttava arviointimenettelyyn. Arviointikomiteoiden on noudatettava varainhoitoasetuksen 150 artiklan säännöksiä.

Avustussopimuksessa on täsmennettävä teollis- ja tekijänoikeuksiin sovellettava järjestely.

20 artikla

Avustukset esikaupallisiin hankintoihin ja innovatiivisten ratkaisujen hankintoihin

1.  Toimiin voi kuulua tai niiden ensisijaisena tavoitteena voi olla esikaupallinen hankinta tai innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jotka toteuttavat edunsaajat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU, 2014/25/EU ja 2009/81/EY määriteltyjä hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä.

2.  Hankintamenettelyissä

a)  on noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon ja oikeasuhteisuuden periaatteita sekä kilpailusääntöjä;

b)  voidaan esikaupallisen hankinnan osalta säätää erityisehdoista, kuten hankinnan kohteena olevien toimintojen toteuttamispaikan rajaamisesta jäsenvaltioihin ja assosioituneisiin maihin;

c)  voidaan sallia rinnakkaisten hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (rinnakkaisten hankintalähteiden käyttö); ja

d)  on tehtävä hankintasopimus kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen (edullisimpien tarjousten) perusteella ja huolehdittava siitä, ettei eturistiriitoja synny.

3.  Toimeksisaaja, joka tuottaa tuloksia esikaupallisen hankinnan yhteydessä, omistaa vähintään tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet. Hankintaviranomaisilla on oltava vähintään tulosten maksuttomat käyttöoikeudet omaa käyttöä varten sekä oikeus myöntää tai velvoittaa osallistuvat toimeksisaajat myöntämään rinnakkaislisenssejä kolmansille osapuolille tulosten hyödyntämiseksi hankintaviranomaista varten oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ilman oikeutta myöntää alilisenssejä. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn ajan kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen sopimuksessa määritellyllä tavalla, hankintaviranomainen voi edellyttää, että se siirtää kaikki tulosten omistusoikeudet hankintaviranomaisille.

21 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Tämän ohjelman mukaiset rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

IV LUKU

Muut rahoitussäännökset

22 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta jostakin muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä ohjelmasta, edellyttäen että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen avustuskelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea suhteutettuna tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

2.  Toimet, joille on myönnetty huippuosaamismerkki (”Seal of Excellence”) tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset ehdot:

a)  ne on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)  ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa talousarviorajoitteiden vuoksi,

voivat saada rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus] [8] artiklan mukaisesti, edellyttäen että tällaiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden m