Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2018/0236(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A8-0405/2018

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A8-0405/2018

Keskustelut :

PV 12/12/2018 - 28
CRE 12/12/2018 - 28

Äänestykset :

PV 13/12/2018 - 9.3
CRE 13/12/2018 - 9.3
Äänestysselitykset
PV 17/04/2019 - 8.10
CRE 17/04/2019 - 8.10

Hyväksytyt tekstit :

P8_TA(2018)0520
P8_TA(2019)0402

Hyväksytyt tekstit
PDF 464kWORD 188k
Keskiviikko 17. huhtikuuta 2019 - Strasbourg Lopullinen painos
Unionin avaruusohjelma vuosille 2021–2027 ja Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto ***I
P8_TA(2019)0402A8-0405/2018
Päätöslauselma
 Konsolidoitu teksti

Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 17. huhtikuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta (COM(2018)0447 – C8–0258/2018 – 2018/0236(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2018)0447),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 189 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C8‑0258/2018),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 17. lokakuuta 2018 antaman lausunnon(1)

–  ottaa huomioon alueiden komitean 6. joulukuuta 2018 antaman lausunnon(2)

–  ottaa huomioon puhemiehen 25. tammikuuta 2019 päivätyn kirjeen valiokuntien puheenjohtajille vuoden 2020 jälkeisen monivuotisen rahoituskehyksen alakohtaisia ohjelmia koskevasta parlamentin lähestymistavasta,

–  ottaa huomioon neuvoston 1. huhtikuuta 2019 päivätyn Euroopan parlamentin puhemiehelle osoitetun kirjeen, jossa vahvistetaan lainsäätäjien neuvotteluissa muodostama yhteinen tulkinta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 59 artiklan,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan, ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, liikenne- ja matkailuvaliokunnan ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan lausunnot (A8-0405/2018),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan(3);

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se korvaa ehdotuksensa, muuttaa sitä huomattavasti tai aikoo muuttaa sitä huomattavasti;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL C 62, 15.2.2019, s. 51.
(2) EUVL C 86, 7.3.2019, s. 365.
(3) Tämä kanta korvaa 13. joulukuuta 2018 hyväksytyt tarkistukset (Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0520).


Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 17. huhtikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) .../… antamiseksi unionin avaruusohjelman ja Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston perustamisesta sekä asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU kumoamisesta
P8_TC1-COD(2018)0236

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 189 artiklan 2 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä(1),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Avaruusteknologiasta, -datasta ja -palveluista on tullut välttämätön osa eurooppalaisten jokapäiväistä elämää, ja niillä on keskeisen tärkeä merkitys monien strategisten etujen turvaamisessa. Unionin avaruusteollisuus on jo nyt yksi maailman kilpailukykyisimmistä. Uusien toimijoiden ilmaantuminen ja uuden teknologian kehitys mullistavat kuitenkin teollisuuden perinteisiä malleja. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni kuuluu jatkossakin johtaviin kansainvälisiin toimijoihin, että sillä on laaja toiminnanvapaus avaruusalalla ja että se edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä ja tukee avaruusalan yritysten kilpailukykyä ja innovointivalmiuksia, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, startup-yritysten ja innovatiivisten yritysten osalta.

(2)  Avaruuden tarjoamat mahdollisuudet unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle olisi hyödynnettävä erityisesti kesäkuussa 2016 hyväksytyn EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisen globaalistrategian mukaisesti siten, että samalla säilytetään ohjelman luonne siviilialan ohjelmana ja kunnioitetaan jäsenvaltioiden valtiosääntöihin mahdollisesti sisältyviä puolueettomuutta tai liittoutumattomuutta koskevia säännöksiä. Avaruusalan kehitys on perinteisesti ollut kytköksissä turvallisuuskysymyksiin. Monissa tapauksissa avaruusalan laitteet, komponentit ja välineet sekä avaruusdata ja -palvelut ovat kaksikäyttöisiä. Unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikka on kuitenkin määritetty yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan yhteydessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisesti.

(3)  Unioni on laatinut omia avaruusaloitteitaan ja -ohjelmiaan 1990-luvun lopulta lähtien; näitä ovat Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä, jäljempänä ’EGNOS’, ja sittemmin Galileo ja Copernicus, joilla vastataan sekä unionin kansalaisten tarpeisiin että eri alojen politiikan vaatimuksiin. Näiden aloitteiden jatkuvuus olisi varmistettava, ja niiden tarjoamia palveluita olisi kehitettävä, jotta ne vastaavat käyttäjien uusiin tarpeisiin, pysyvät jatkossakin etulinjassa uuden teknologian kehittyessä ja digitaalisen ja tieto- ja viestintäteknologian murroksen edetessä ▌ ja vastaavat politiikan painopisteitä, kuten ilmastonmuutos (napa-alueen muutosten seuranta mukaan luettuna), liikenne, turvallisuus ja puolustusala.

(3 a)  Liikenne-, avaruus- ja digitaalialan välisiä synergiavaikutuksia olisi selvitettävä, jotta voidaan tukea uuden teknologian (kuten e-call, digitaalinen ajopiirturi, liikenteenvalvonta ja -hallinta, itseohjautuvat ajoneuvot sekä miehittämättömät ajoneuvot ja ilma-alukset) laajempaa käyttöä ja käsitellä turvallisen ja saumattoman yhteenliitettävyyden tarpeita, tehokasta paikannusta ja eri liikennemuotojen yhdistämistä ja yhteentoimivuutta ja näin parantaa liikennepalveluiden ja teollisuuden kilpailukykyä.

(3 b)  Jotta kaikki jäsenvaltiot ja niiden kaikki kansalaiset hyötyisivät ohjelmasta kattavasti, on myös tärkeää edistää tarjottavan datan ja tarjottavien tietojen ja palveluiden käyttöä ja omaksumista sekä tukea kyseiseen dataan ja kyseisiin tietoihin ja palveluihin perustuvien toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämistä. Sen vuoksi jäsenvaltioiden, komission ja asiasta vastaavien tahojen olisi erityisesti toteutettava kausittain tiedotuskampanjoita, joissa kerrotaan ohjelman hyödyistä.

(4)  Toiminnanvapauden, riippumattomuuden ja turvallisuuden tavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että unionilla on autonominen pääsy avaruuteen ja mahdollisuus sen turvalliseen käyttöön. Tämän vuoksi on olennaisen tärkeää, että unioni tukee autonomista, luotettavaa ja kustannustehokasta pääsyä avaruuteen, erityisesti kriittisen infrastruktuurin ja teknologian, yleisen turvallisuuden sekä unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuden osalta. Komission pitäisi tämän vuoksi voida koota laukaisupalvelut yhteen Euroopan tasolla sekä sen omia tarpeita että pyynnöstä myös muiden tahojen, jäsenvaltiot mukaan luettuina, tarpeita varten perussopimuksen 189 artiklan 2 kohdan määräysten mukaisesti. Jotta unioni säilyttää kilpailukykynsä nopeasti kehittyvillä markkinoilla, on myös ratkaisevan tärkeää, että sillä on jatkossakin käytettävissään nykyaikainen, tehokas ja joustava laukaisuinfrastruktuuri ja asianmukaiset laukaisujärjestelmät. Rajoittamatta jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön toteuttamia toimenpiteitä ohjelmasta voitaisiin sen vuoksi tukea maassa sijaitsevaan avaruusinfrastruktuuriin tehtäviä mukautuksia, mukaan lukien uusi kehitys, jotka ovat tarpeen ohjelman täytäntöönpanemiseksi, sekä mukautuksia, mukaan lukien teknologian kehittäminen, satelliittien laukaisemiseen tarvittaviin laukaisujärjestelmiin, mukaan lukien vaihtoehtoiset teknologiat ja innovatiiviset järjestelmät ohjelman komponenttien täytäntöönpanoa varten. Nämä toiminnot olisi toteutettava varainhoitoasetuksen mukaisesti ja pyrkien saavuttamaan ohjelmassa parempi kustannustehokkuus. Koska avaruuteen pääsyä tukevilla toimilla ei ole omia määrärahoja, ne eivät vaikuttaisi ohjelman komponenttien täytäntöönpanoon.

(5)  Jotta voidaan vahvistaa unionin avaruusteollisuuden kilpailukykyä ja sen valmiuksia suunnitella, rakentaa ja käyttää omia järjestelmiään, unionin olisi tuettava koko avaruusteollisuuden syntymistä, kasvua ja kehitystä. Liiketoiminnalle ja innovoinnille suotuisan mallin luomista olisi tuettava Euroopan tasolla sekä alueellisella ja kansallisella tasolla esimerkiksi aloitteilla, jotka liittyvät avaruus- ja digitaalialan, muiden alojen ja käyttäjien yhteisiin alustoihin. Avaruusalan yhteisalustojen olisi pyrittävä edistämään yrittäjyyttä ja taitoja sekä luomaan synergiavaikutuksia digitaali-innovaatiokeskittymien kanssa. Jotta unioniin sijoittautuneet avaruusyritykset voisivat menestyä, unionin olisi edistettävä niiden perustamista ja laajentumista, myös tukemalla niiden riskirahoituksen saantia, sillä avaruusalan startup-yritysten saatavilla ei unionissa ole soveltuvaa yksityistä pääomarahoitusta, ja tukemalla kysyntää (innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden hankinta ensimmäisellä niitä koskevalla sopimuksella).

(5 xx)  Avaruusalan arvoketju jaotellaan tavallisesti seuraavasti: i) toimintaketjun alkupää, joka koostuu toiminnoista, jotka johtavat toiminnalliseen avaruusjärjestelmään, mukaan lukien kehitys-, valmistus- ja laukaisutoiminnot, sekä tällaisen järjestelmän käytöstä; ja ii) toimintaketjun loppupää, joka kattaa avaruuteen liittyvien palvelujen tarjoamisen ja tuotteet käyttäjille. Digitaalialustat ovat myös tärkeä osatekijä, jolla voidaan tukea avaruusalan kehitystä ja tarjota mahdollisuus käyttää dataa ja tuotteita sekä välineitä ja varastointi- ja laskentamahdollisuuksia.

(5 x)  Avaruusalalla unioni käyttää toimivaltaansa SEUT-sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komission olisi varmistettava ohjelman puitteissa toteutettavien toimien johdonmukaisuus.

(5 a)  Eräillä jäsenvaltioilla on perinteisesti ollut aktiivinen avaruusteollisuus, mutta olisi otettava huomioon tarve kehittää avaruusalaa ja parantaa sen kypsyyttä jäsenvaltioissa, joilla on kehittymässä olevia valmiuksia, ja vastata uusien yksityisten avaruusalan toimijoiden (”New Space”) perinteiselle avaruusteollisuudelle asettamiin haasteisiin. Toimia, joilla kehitetään avaruusteollisuuden valmiuksia koko unionissa ja helpotetaan kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyötä avaruusalalla, olisi edistettävä.

(5 b)  Ohjelmaan kuuluvien toimien olisi perustuttava nykyisiin kansallisiin ja unionin valmiuksiin (toisin sanoen valmiuksiin, jotka ovat olemassa toimen toteuttamishetkellä) ja voitava hyötyä niistä.

(6)  Kattavuutensa ja globaalien haasteiden ratkaisupotentiaalinsa ansiosta avaruusalan toiminnoilla on vahva kansainvälinen ulottuvuus. Unionin avaruusohjelman asiaan liittyvät elimet voivat tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja niiden suostumuksella osallistua avaruusohjelman liittyviin kysymyksiin kansainvälisen yhteistyön kautta ja tehdä yhteistyötä asiaan liittyvien alakohtaisten YK:n elinten kanssa. Unionin avaruusohjelmaan, jäljempänä ’ohjelma’ komissio voisi koordinoida toimintaa kansainvälisellä näyttämöllä unionin puolesta alalla, jolla unionilla on toimivaltaa, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen puolustamiseksi kansainvälisillä foorumeilla, mukaan lukien taajuuksien ala, ohjelman osalta sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa tällä alalla. On erityisen tärkeää, että komission edustama unioni tekee yhteistyötä kansainvälisen Cospas-Sarsat-ohjelman elimissä.

(6 a)  Kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää, jotta voidaan edistää unionin roolia avaruusalan maailmanlaajuisena toimijana ja unionin teknologiaa ja teollisuutta sekä edistää oikeudenmukaista kilpailua kansainvälisellä tasolla, kun muistetaan, että on tarpeen varmistaa vastavuoroisuus osapuolten oikeuksien ja velvollisuuksien välillä, ja jotta voidaan kannustaa koulutusalan yhteistyötä. Kansainvälinen yhteistyö on keskeinen osa unionin avaruusstrategiaa. Komissio käyttää unionin avaruusohjelmaa edistääkseen aloitteiden avulla osaltaan kansainvälisiä toimia ja hyötyäkseen niistä, tukeakseen eurooppalaista teknologiaa ja teollisuutta kansainvälisesti (esimerkiksi kahdenväliset vuoropuhelut, toimialojen seminaarit, pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen), helpottaakseen pääsyä kansainvälisille markkinoille ja edistääkseen oikeudenmukaista kilpailua myös talousdiplomatian aloitteiden vipuvaikutuksen avulla. Unionin avaruusdiplomatian aloitteiden olisi oltava täysin unionin nykyisten toimintapolitiikkojen, painopisteiden ja välineiden mukaisia ja niitä täydentäviä, ja samalla unionin olisi otettava keskeinen rooli yhdessä jäsenvaltioiden kanssa säilyttääkseen johtoasemansa kansainvälisellä areenalla.

(7)  Rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa komission olisi pannessaan ohjelmaa täytäntöön yhdessä ▌ korkean edustajan kanssa ja koordinoidusti jäsenvaltioiden kanssa edistettävä vastuullista toimintaa avaruudessa, myös vähentämällä avaruusromun lisääntymistä, ja tutkittava Euroopan unionin mahdollisuutta liittyä asiaankuuluviin YK:n sopimuksiin ja yleissopimuksiin ja annettava tarvittaessa asianmukaisia ehdotuksia.

(8)  Ohjelmalla on samanlaisia tavoitteita kuin muilla unionin ohjelmilla, joita ovat esimerkiksi Horisontti Eurooppa, InvestEU-rahasto, Euroopan puolustusrahasto sekä asetuksen (EU) [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] piiriin kuuluvat rahastot. Tämän vuoksi olisi säädettävä näistä ohjelmista saatavasta kumulatiivisesta rahoituksesta sillä edellytyksellä että rahoitus koskee samoja kustannuksia, erityisesti unionin ohjelmista saatavaa täydentävää rahoitusta koskevilla järjestelyillä, kun hallintomääräykset sen mahdollistavat, joko peräkkäin, vuorotellen tai yhdistelemällä varoja, mukaan lukien toimien yhteisrahoitus siten, että mahdollisuuksien mukaan voidaan toteuttaa innovaatiokumppanuuksia ja rahoitusta yhdistäviä toimia. Ohjelman täytäntöönpanon aikana komission olisi tämän vuoksi edistettävä synergiaa muiden aiheeseen liittyvien unionin ohjelmien ja rahoitusvälineiden kanssa, mikä mahdollistaisi mahdollisuuksien mukaan riskirahoituksen käytön, innovaatiokumppanuudet sekä kumulatiivisen rahoituksen tai rahoitusta yhdistävät toimet. Sen olisi myös varmistettava synergia ja johdonmukaisuus näissä ohjelmissa, erityisesti Horisontti Eurooppa -puiteohjelmassa, kehitettyjen ratkaisujen ja avaruusohjelmassa kehitettyjen ratkaisujen välillä.

(8 a)  Varainhoitoasetuksen 191 artiklan 3 kohdan mukaan samoja kustannuksia ei saa missään tapauksessa rahoittaa unionin talousarviosta kahdesti esimerkiksi sekä Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta että avaruusohjelmasta.

(9)  Tämän ohjelman poliittisia tavoitteita käsitellään myös rahoitus- ja investointitoimia varten avustuskelpoisina aloina InvestEU-rahaston rahoitusvälineissä ja talousarviotakuussa, erityisesti sen kestävän infrastruktuurin ja tutkimuksen, innovoinnin ja digitalisaation politiikanalojen ikkunoiden mukaisesti. Rahoitustukea olisi käytettävä toimiin, joilla käsitellään oikeasuhteisesti markkinoiden toimintapuutteita tai optimaalista heikompia investointitilanteita, eikä toimien pitäisi olla päällekkäisiä yksityisen rahoituksen kanssa tai syrjäyttää sitä tai vääristää kilpailua sisämarkkinoilla. Toimissa olisi oltava selkeä Euroopan tason lisäarvo.

(10)  Horisontti Eurooppa -puiteohjelman ja tämän ohjelman välisellä johdonmukaisuudella ja synergialla edistetään kilpailukykyistä ja innovatiivista eurooppalaista avaruusalaa, lujitetaan Euroopan autonomiaa avaruuteen pääsyssä ja sen käytössä suojatussa ja turvallisessa ympäristössä ja vahvistetaan Euroopan asemaa maailmanlaajuisena toimijana. Ohjelmassa tutkimus- ja innovointiyhteisön saataville tarjottavalla datalla ja palveluilla tuetaan Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman läpimurtoratkaisuja.

(10 a)  Jotta voidaan maksimoida ohjelman sosioekonominen tuotto, on olennaista, että pidetään yllä uusimpia järjestelmiä ja päivitetään niitä käyttäjien muuttuviin tarpeisiin vastaamiseksi ja että kehitys tapahtuu avaruuspohjaisella toimintaketjun loppupään sovellusalalla. Unionin olisi tuettava toimia, jotka liittyvät tutkimukseen ja teknologiseen kehittämiseen tai ohjelman mukaisesti perustettavan infrastruktuurin kehityksen varhaisiin vaiheisiin, sekä tutkimus- ja kehitystoimia, jotka liittyvät ohjelman mukaisesti kehitettyihin järjestelmiin perustuviin sovelluksiin ja palveluihin, ja siten vauhditettava toimintaketjun alku- ja loppupään taloudellista toimintaa. Kyseisten tutkimus- ja innovointitoimien rahoittamiseen unionin tasolla soveltuu asetuksella (EU) No XXX/XXXX perustettu Horisontti Eurooppa -puiteohjelma. Tämän asetuksen mukaisesti Galileo- ja EGNOS-komponentteihin kohdennetuista varoista olisi kuitenkin rahoitettava kehitystoimien tarkoin määrätty osa etenkin, kun toimet koskevat perustekijöitä, kuten Galileo-järjestelmää tukevia piirisarjoja tai vastaanottimia, jotka helpottavat sovellusten kehittämistä talouden eri aloilla. Tällainen rahoitus ei kuitenkaan saisi vaarantaa ohjelmien mukaisesti perustetun infrastruktuurin käyttöönottoa tai käyttöä.

(10 x)  Euroopan avaruusteollisuuden tulevan kilpailukyvyn varmistamiseksi ohjelmalla olisi tuettava avaruuteen liittyvien korkean tason pätevyyksien kehittämistä ja koulutustoimintaa yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi, sukupuolten tasa-arvo mukaan luettuna, jotta saadaan käyttöön unionin kansalaisten koko potentiaali tällä alalla.

(10 b)  Ohjelmaan osoitettu infrastruktuuri saattaa edellyttää lisätutkimusta ja ‑innovointia, jota voidaan tukea Horisontti Eurooppa -puiteohjelmasta ja pyrkiä siten johdonmukaisuuteen Euroopan avaruusjärjestön tällä alalla toteuttamien toimien kanssa. Synergialla Horisontti Eurooppa -puiteohjelman kanssa olisi varmistettava, että avaruusalan tutkimus- ja innovointitarpeet tunnistetaan ja vahvistetaan osaksi tutkimuksen ja innovoinnin strategista suunnitteluprosessia. Ohjelmasta vapaasti saataville asetettavia avaruusdataa ja -palveluita käytetään läpimurtoratkaisujen kehittämiseen tutkimuksen ja innovoinnin, Horisontti Eurooppa -puiteohjelma mukaan luettuna, avulla unionin poliittisten painopisteiden tukemiseksi. Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää unionin omistamaa infrastruktuuria, kuten Galileo, EGNOS ja Copernicus. Tutkimusinfrastruktuuri, erityisesti in situ ‑seurantaverkostot, muodostaa olannaiseen osan in situ ‑seurantainfrastruktuurista, joka mahdollistaa Copernicus-palvelut.

(11)  On tärkeää, että unioni omistaa kaikki sellaiset aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, jotka ovat syntyneet tai joita on kehitetty julkisten hankintojen kautta, jotka unioni rahoittaa osana avaruusohjelmaansa. Nykyisten omistajien kanssa olisi tehtävä tarvittavat järjestelyt, jotta kaikkia omistajuuteen liittyviä perusoikeuksia noudatetaan täysin. Tällainen unionin omistajuus ei saisi rajoittaa unionin mahdollisuutta antaa tämän asetuksen mukaisesti ja silloin, kun se katsotaan tapauskohtaisen arvioinnin perusteella asianmukaiseksi, tällainen omaisuus kolmansien osapuolten käyttöön tai luopua siitä.

(11 a)  Jotta voidaan tukea ohjelman tarjoamien palveluiden mahdollisimman laajaa käyttöä, olisi hyödyllistä korostaa, että data, tiedot ja palvelut tarjotaan ilman takuuta eivätkä ne vaikuta oikeudellisesti sitovissa säädöksissä vahvistettuihin velvoitteisiin.

(11 b)  Komissio voi tiettyjen muuhun kuin sääntelyyn liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi tarpeen mukaan ja tarvittavassa määrin käyttää tiettyjen ulkopuolisten tahojen teknistä apua. Myös muut ohjelmien julkiseen hallinnointiin osallistuvat tahot voivat saada samanlaista teknistä apua niille tämän asetuksen nojalla osoitettujen tehtävien hoitamiseen.

(12)  Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelman rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentti ja neuvosto pitävät talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2 päivänä joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 17 kohdassa tarkoitettuna ensisijaisena rahoitusohjeenaan vuotuisessa talousarviomenettelyssä.

(13)  Tässä ohjelmassa otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys Pariisin sopimuksen ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, ja sillä edistetään ilmastotoimien valtavirtaistamista ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että EU:n talousarviomenoista 25 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita. Tähän liittyviä toimia yksilöidään ohjelman valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä, ja niitä arvioidaan uudelleen myöhemmissä arviointi- ja tarkasteluprosesseissa.

(14)  Ohjelman komponenttien tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille, jotta unionin aiemmat investoinnit saadaan osittain takaisin, ja nämä tulot olisi käytettävä ohjelman tavoitteiden saavuttamisen tukemiseen. Samasta syystä pitäisi olla mahdollista sisällyttää tulojenjakojärjestely yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtyihin sopimuksiin.

(15)  Koska ohjelma rahoitetaan pääsääntöisesti unionin varoin, tämän ohjelman mukaisesti ohjelmasta rahoitettavien toimien osalta tehtävissä hankintasopimuksissa olisi noudatettava unionin sääntöjä. Tässä yhteydessä unionin olisi myös oltava vastuussa julkisten hankintojen tavoitteiden määrittelystä. Varainhoitoasetuksessa säädetään, että komissio voi käyttää ennakkoarvioinnin tulosten perusteella unionin varoja hoitavien henkilöiden tai yhteisöjen järjestelmiä ja menettelyjä. Vastaavissa rahoitusta koskevissa kumppanuuspuitesopimuksissa tai rahoitusosuussopimuksissa olisi määriteltävä erityiset näihin järjestelmiin ja menettelyihin tarvittavat mukautukset sekä nykyisten sopimusten jatkamista koskevat järjestelyt.

(16)  Ohjelma tukeutuu monimutkaiseen ja jatkuvasti kehittyvään teknologiaan. Ohjelman puitteissa tehtyjen hankintasopimusten osalta tukeutuminen tällaiseen teknologiaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä, varsinkin jos sopimuksiin liittyy laitteistoja tai pitkän aikavälin palveluntarjontaa. Tämän vuoksi tarvitaan julkisia hankintoja koskevia erityistoimenpiteitä, joita sovelletaan varainhoitoasetuksessa vahvistettujen sääntöjen lisäksi. Näin ollen hankintasopimus olisi voitava tehdä monivaiheisena ehdollisena sopimuksena, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus tai vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta erityisesti, jotta mahdollistetaan pienten ja keskisuurten yritysten sekä startup-yritysten osallistuminen. Ohjelman komponenteille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten pitäisi olla mahdollista tehdä sopimukset siten, ettei niissä määrätä kiinteää lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia lausekkeita.

(16 a)  Julkisen kysynnän ja julkisen sektorin innovoinnin kannustamiseksi ohjelmalla olisi edistettävä sen datan, tietojen ja palvelujen käyttöä, jotta tuetaan räätälöityjen ratkaisujen kehittämistä paikallis- ja aluetasolla teollisuudessa ja pk-yrityksissä avaruuteen liittyvien innovointikumppanuuksien avulla varainhoitoasetuksen liitteessä 1 olevan 7 kohdan mukaisesti ja jotta ohjelma siten kattaa kaikki vaiheet räätälöityjen yhteentoimivien avaruusratkaisujen kehityksestä käyttöönottoon ja hankintoihin julkisia palveluja varten.

(17)  Jotta voidaan saavuttaa ohjelman tavoitteet, on tärkeää voida tarvittaessa hyödyntää kaikkia avaruusalalla toimivien unionin julkisten ja yksityisten toimijoiden valmiuksia ja myös kyetä työskentelemään kansainvälisellä tasolla kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kanssa. Tästä syystä on säädettävä mahdollisuudesta käyttää kaikkia perussopimuksessa ja varainhoitoasetuksessa vahvistettuja soveltuvia välineitä ja hallinnointitapoja ▌ja yhteisiä hankintamenettelyjä.

(18)  Erityisesti avustuksista kokemus on osoittanut, että käyttäjät ja markkinat omaksuvat ne helpommin ja yleinen näkyvyys on suurempaa hajautetusti kuin komission ylhäältä alaspäin toteuttamana. Maksusitoumukset ovat avustuksen saajalta kolmansille osapuolille suunnatun rahoitustuen muoto, ja ne ovat kuuluneet onnistuneimpiin toimiin uusien toimijoiden ja pienten ja keskisuurten yritysten osalta. Niiden esteenä on kuitenkin ollut varainhoitoasetuksessa määrätty rahoitustuen enimmäismäärä. Tätä enimmäismäärää olisi unionin avaruusohjelmaa varten kasvatettava, jotta voidaan pysyä mukana avaruusalan markkinasovellusten potentiaalin kasvuvauhdissa.

(19)  Tämän asetuksen mukaiset rahoitustyypit ja toteuttamismenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, kun otetaan huomioon esimerkiksi valvonnan kustannukset, hallinnollinen rasitus ja vaatimustenvastaisuuden ennakoitu riski. Tähän olisi sisällytettävä mahdollisuus harkita kertasuoritusten, kiinteiden määrien ja yksikkökustannusten käyttöä sekä varainhoitoasetuksen [125 artiklan 1 kohdassa] tarkoitettua rahoitusta, joka ei perustu kustannuksiin.

(20)  Tähän ohjelmaan sovelletaan asetusta (EU, Euratom) N:o [uusi varainhoitoasetus], jäljempänä ’varainhoitoasetus’. Siinä vahvistetaan säännöt, jotka koskevat unionin talousarvion toteuttamista, mukaan lukien avustuksia, palkintoja, hankintoja, välillistä toteutusta, rahoitusapua, rahoitusvälineitä ja talousarviotakuita koskevat säännöt.

(21)  Merentakaisiin maihin ja merentakaisille alueille (MMA:t) sijoittautuneiden henkilöiden ja yhteisöjen pitäisi [viittaus päivitettävä uuden MMA:ita koskevan päätöksen mukaisesti: neuvoston päätöksen…/…/EU 88 artiklan] nojalla voida saada rahoitusta ohjelman sääntöjen ja tavoitteiden sekä sellaisten mahdollisten järjestelyjen mukaisesti, joita sovelletaan siihen jäsenvaltioon, johon kyseinen merentakainen maa tai alue on sidoksissa.

(22)  Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä sovelletaan tähän asetukseen. Nämä säännöt annetaan varainhoitoasetuksessa, ja niissä määritetään etenkin avustusten, hankintojen, palkintojen tai välillisen toteutuksen muodossa tapahtuva talousarvion vahvistamis- ja toteutusmenettely ja määrätään taloushallinnon toimijoiden vastuusta koskevista tarkastuksista. SEUT-sopimuksen 322 artiklan nojalla annetut säännöt koskevat myös unionin talousarvion suojaamista tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, sillä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on välttämätön ennakkoedellytys moitteettomalle varainhoidolle ja EU:n rahoituksen tuloksellisuudelle.

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 2018/1046(2), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2988/95(3) ja neuvoston asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96(4) mukaan unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ja petosten ehkäiseminen, havaitseminen, korjaaminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määrääminen. Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) voi asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 ja asetuksen (Euratom, EY) N:o 2185/96 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse unionin taloudellisia etuja vahingoittavasta petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta. Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) voi asetuksen (EU) 2017/1939 nojalla tutkia petoksia ja muita rikoksia, jotka vahingoittavat unionin taloudellisia etuja, sekä nostaa niistä syytteen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371(5) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaan toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, Euroopan syyttäjänvirastolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet.

(24)  Kolmannet maat, jotka ovat ETA:n jäseniä, voivat osallistua unionin ohjelmiin ETA-sopimukseen perustuvan yhteistyön puitteissa. ETA-sopimuksessa määrätään ohjelmien toteuttamisesta sen mukaisesti tehtävällä päätöksellä. Myös kolmannet maat voivat osallistua muiden säädösten nojalla. Tässä asetuksessa olisi säädettävä tarvittavien valtuuksien myöntämisestä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti.

(25)  Ohjelman vankka julkinen hallinnointi edellyttää vastuiden ja tehtävien selkeää jakoa eri osallistujatahojen välillä, jotta voidaan välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä ja vähentää viivästyksiä ja kustannusylityksiä. Kaikkien hallinnointiin osallistuvien tahojen olisi oman toimivaltansa puitteissa ja omien velvollisuuksiensa mukaisesti edistettävä ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

(26)  Jäsenvaltiot ovat jo pitkään toimineet avaruusalalla. Niillä on avaruuteen liittyviä järjestelmiä, infrastruktuuria sekä kansallisia virastoja ja elimiä. Tämän vuoksi ne voivat antaa suuren panoksen ohjelmaan, erityisesti sen täytäntöönpanoon ▌. Ne voivat tehdä ▌ yhteistyötä unionin kanssa ohjelman palveluiden ja sovellusten edistämiseksi. Komissio voisi hyödyntää jäsenvaltioiden käytössä olevia välineitä ja saada niiltä apua, ja se voisi yhteisesti sovittujen ehtojen mukaisesti antaa niille muita kuin sääntelytehtäviä unionin ohjelman toteutuksessa ▌. Asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen niiden alueelle perustettujen maa-asemien suojaamisen. Jäsenvaltioiden ja komission olisi lisäksi tehtävä yhteistyötä keskenään ja asiaankuuluvien kansainvälisten elinten ja sääntelyviranomaisten kanssa varmistaakseen monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta 14 päivänä maaliskuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 243/2012/EU mukaisesti, että ohjelman edellyttämät taajuudet on saatavilla ja niillä on riittävä suojaus niin, että tarjottaviin palveluihin perustuvia sovelluksia voidaan kehittää ja toteuttaa täysimittaisesti(6).

(26 a)  Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa avaruusohjelmavirasto voisi antaa erityistehtäviä jäsenvaltioille tai niiden ryhmälle. Annettavien tehtävien olisi rajoituttava toimiin, joita avaruusohjelmavirastolla ei ole valmiuksia suorittaa itse, eikä tehtävien antaminen saisi vaikuttaa ohjelman hallinnointiin eikä tässä asetuksessa määriteltyjen tehtävien osoittamiseen.

(27)  Komissio on vastuussa unionin yleisen edun edistämisestä, joten ohjelman toteuttamisen valvonta, sitä koskevan kokonaisvastuun kantaminen ja ohjelman käytön edistäminen kuuluvat komission tehtäviin. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava siirtää tiettyjä tehtäviä muille. Lisäksi komissiolla on parhaat edellytykset vahvistaa järjestelmien ja palveluiden kehityksen kannalta tarpeelliset keskeiset vaatimukset.

(28)  Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston, jäljempänä ’avaruusohjelmavirasto’, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on sen seuraaja, on tarkoitus edistää unionin avaruusohjelmaa, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden sekä markkinasovellusten ja toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämisen osalta. Tietyt näihin aloihin liittyvät tehtävät olisi sen vuoksi annettava avaruusohjelmavirastolle. Erityisesti turvallisuuden osalta, kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston kokemus tällä alalla, sen olisi oltava vastuussa turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätehtävistä kaikissa unionin toimissa avaruusalalla. Koska avaruusohjelmavirasto on onnistunut hyvin edistämään Galileon ja EGNOSin omaksumista käyttäjien keskuudessa ja markkinoilla, sen tehtäväksi olisi annettava myös ohjelman muiden komponenttien kuin Galileon ja EGNOSin omaksumisen edistäminen käyttäjien keskuudessa sekä toimintaketjun loppupään sovellusten kehitystoimia ohjelman kaikkien komponenttien osalta. Näin voitaisiin saada mittakaavaetuja ja tarjota mahdollisuus kehittää sovelluksia, jotka perustuvat useisiin ohjelman komponentteihin (integroidut sovellukset). Tällaisten toimien ei pitäisi kuitenkaan vaikuttaa palveluihin eikä käyttäjien keskuudessa tapahtuvaa käyttöönottoa edistäviin toimiin, jotka komissio on antanut Copernicus-ohjelman toimista vastaaville yksiköille. Toimintaketjun loppupään sovellusten kehittämisen antaminen avaruusohjelmavirastolle ei estä muita yhteisöjä, joille on annettu tehtäviä, kehittämistä toimintaketjun loppupään sovelluksia. Lisäksi avaruusohjelmaviraston olisi hoidettava komission sille siirtämät tehtävät yhdellä tai useammalla rahoitusosuussopimuksella sellaisen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen mukaisesti, joka kattaa muita ohjelmaan liittyviä erityistehtäviä. Kun avaruusohjelmavirastolle osoitetaan tehtäviä, sen käyttöön olisi asetettava riittävät hallinnolliset, taloudelliset ja henkilöresurssit.

(28 a)  Galileo ja EGNOS ovat monimutkaisia järjestelmiä, jotka edellyttävät tiivistä koordinointia. Koska Galileo ja EGNOS ovat unionin komponentteja, koordinoinnin olisi oltava unionin toimielimen tai elimen vastuulla. Avaruusohjelmavirasto on viime vuosina kehitetyn asiantuntemuksen perusteella sopivin elin koordinoimaan kaikkia kyseisten järjestelmien hyödyntämiseen liittyviä operatiivisia tehtäviä kansainvälistä yhteistyötä lukuun ottamatta. Sen vuoksi EGNOSin ja Galileon hyödyntämisen hallinnointi olisi annettava sen tehtäväksi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että avaruusohjelmaviraston olisi hoidettava kaikki järjestelmien hyödyntämiseen liittyvät tehtävät yksin. Se voi käyttää muiden tahojen, etenkin Euroopan avaruusjärjestön (ESA), asiantuntemusta. Tämän olisi katettava järjestelmien kehittämiseen ja suunnitteluun ja maasegmentin osien ja satelliittien kehittämiseen liittyvät toiminnot, jotka olisi annettava Euroopan avaruusjärjestön tehtäväksi. Tehtävien antaminen muille tahoille perustuu niiden valtuuksiin, ja sen avulla on tarkoitus välttää päällekkäistä työtä.

(29)  Euroopan avaruusjärjestö on kansainvälinen organisaatio, jolla on laaja kokemus avaruusalasta ja joka on tehnyt Euroopan yhteisön kanssa puitesopimuksen vuonna 2004. Tämän vuoksi se on tärkeä kumppani ohjelmaa toteutettaessa, ja sen kanssa olisi luotava tarvittavat yhteydet. Tältä osin ja varainhoitoasetuksen mukaisesti komission olisi tehtävä ESAn ja avaruusohjelmaviraston kanssa rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus, joka kattaa kaikki komission, avaruusohjelmaviraston ja ESAn väliset rahoitussuhteet ja jolla varmistetaan niiden johdonmukaisuus ja vaatimustenmukaisuus Euroopan yhteisön ja ESAn väliseen puitesopimukseen ja erityisesti sen 2 ja 5 artiklaan nähden. Euroopan avaruusjärjestö kuitenkaan ole unionin elin eikä siihen sovellettava unionin oikeutta, joten on tärkeää, että se toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet suojatakseen unionin ja sen jäsenvaltioiden etuja ja että talousarvion toteuttamisen osalta sille annetut tehtävät ovat komission päätösten mukaisia. Sopimuksessa olisi myös oltava kaikki unionin taloudellisten etujen turvaamiseksi tarvittavat lausekkeet.

(30)  Euroopan unionin satelliittikeskuksen toiminta riippumattomana eurooppalaisena voimavarana, joka tarjoaa asianmukaisien avaruusresurssien ja keskeisen täydentävän datan ▌hyödyntämiseen perustuvia tietoja ja palveluita, tunnustettiin jo päätöksen N:o 541/2014/EU täytäntöönpanossa.

(31)  Jotta käyttäjien edustus voidaan liittää osaksi valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) hallintoa ja jotta voidaan koota yhteen käyttäjien tarpeita ja vaatimuksia kansallisten rajojen ja siviili- ja sotilastoiminnan välisen rajan yli, unionin yksiköillä, joilla on läheiset yhteydet kyseisiin käyttäjiin, voi olla koordinoiva tehtävä tällaisten käyttäjäryhmien osalta; näitä unionin yksiköitä ovat Euroopan puolustusvirasto, Euroopan raja- ja merivartiovirasto, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan kalastuksenvalvontavirasto, Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto, sotilaskriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara / siviilikriisinhallinnan suunnittelu- ja toteutusvoimavara ja EU:n hätäavun koordinointikeskus. Ylemmällä tasolla avaruusohjelmaviraston olisi koordinoitava siviilikäyttäjäyhteisöjä, ja ne voivat seurata operatiivista käyttöä, kysyntää, vaatimustenmukaisuutta sekä kehittyviä tarpeita ja vaatimuksia.

(32)  Koska avaruuteen liittyvät toimet ovat tärkeitä unionin taloudelle ja unionin kansalaisten elämälle ja koska näihin järjestelmiin perustuvat järjestelmät ja sovellukset ovat luonteeltaan kaksikäyttöisiä, ohjelman keskeisenä painopisteenä olisi oltava korkeatasoisen turvallisuuden saavuttaminen ja ylläpitäminen, erityisesti unionin ja sen jäsenvaltioiden etujen turvaamiseksi, myös turvallisuusluokiteltujen ja arkaluonteisen turvallisuusluokittelemattomien tietojen osalta.

(33)  Komission ja korkean edustajan olisi kummankin oman toimivaltansa puitteissa varmistettava ohjelman turvallisuus tämän asetuksen ja, tapauksen mukaan, neuvoston päätöksen 201xx/xxx/YUTP(7) mukaisesti sanotun kuitenkaan rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla.

(33 a)  Kun otetaan huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon erityisasiantuntemus ja sen säännölliset yhteydet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, se voi avustaa komissiota sille ulkosuhteiden alalla kuuluvien, ohjelman turvallisuutta koskevien tiettyjen tehtävien hoidossa ulkosuhteiden alalla neuvoston päätöksen 2010/427/EU mukaisesti.

(34)  Rajoittamatta SEU-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua jäsenvaltioiden yksinomaista vastuuta kansallisen turvallisuuden alalla ja jäsenvaltioiden oikeutta turvata keskeiset turvallisuusintressinsä SEUT-sopimuksen 346 artiklan mukaisesti olisi vahvistettava erityinen turvallisuuden hallinta, jotta varmistetaan ohjelman juoheva täytäntöönpano. Tämän hallinnan olisi perustuttava kolmeen keskeiseen periaatteeseen. Ensinnäkin on välttämätöntä, että jäsenvaltioiden laaja ja ainutlaatuinen kokemus turvallisuuskysymyksissä otetaan huomioon mahdollisimman laajalti. Toiseksi on erotettava toisistaan operatiiviset toiminnot ja turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntään kuuluvat toiminnot, jotta vältetään eturistiriidat ja mahdolliset puutteet turvallisuussääntöjen soveltamisessa. Kolmanneksi ohjelman kaikkien tai tiettyjen komponenttien hallinnosta vastaavalla yksiköllä on myös parhaat edellytykset hallita sille uskottujen tehtävien turvallisuutta. Ohjelman turvallisuus perustuu Galileo-, EGNOS- ja Copernicus-ohjelmien toteuttamisesta viime vuosina saatuihin kokemuksiin. Vankka turvallisuushallinta edellyttää myös tehtävien asianmukaista jakoa eri toimijoiden välillä. Koska komissio on vastuussa ohjelmasta, sen olisi määritettävä kuhunkin ohjelman komponenttiin sovellettavat yleiset turvallisuusvaatimukset rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla.

(34 x)  Sekä avaruudessa että maassa olevan unionin avaruusinfrastruktuurin kyberturvallisuus on keskeisellä sijalla varmistettaessa järjestelmien toiminta ja palvelujen jatkuvuus. Turvallisuusvaatimuksia laadittaessa olisi sen vuoksi otettava asianmukaisesti huomioon tarve suojata järjestelmiä ja niiden palveluja kyberhyökkäyksiltä myös käyttämällä uutta teknologiaa.

(34 a)  Komission olisi tarvittaessa määritettävä turvallisuuden seurantarakenne riski- ja uhka-analyysin perusteella. Tämän turvallisuuden seurantaelimen olisi oltava yksikkö, joka vastaa päätöksen 201x/xxx/YUTP soveltamisalan puitteissa laadittuja ohjeita. Galileon osalta kyseisen elimen olisi oltava Galileon turvallisuuden valvontakeskus. Asetuksen 20xx/xxx/YUTP täytäntöönpanon osalta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan tehtävänä on ainoastaan antaa neuvostolle ja/tai korkealle edustajalle tietoja, jotka liittyvät järjestelmän turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään.

(35)  Kun otetaan huomioon ohjelman ainutlaatuisuus ja monimutkaisuus sekä sen yhteydet turvallisuuteen, turvallisuusjärjestelyiden hyväksynnässä olisi noudatettava tunnustettuja ja täysin vakiintuneita periaatteita. Näin ollen on välttämätöntä, että turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntätoimet toteutetaan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta koskevan yhteisen vastuun pohjalta pyrkien rakentamaan yhteisymmärrystä ja ottaen mukaan kaikki ne, joita turvallisuuskysymys koskee, ja että pysyvää riskien seurantaa koskeva menettely pannaan täytäntöön. On myös erityisen tärkeää, että tekniset turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet uskotaan alan ammattilaisille, jotka ovat asianmukaisesti pätevöityneet monimutkaisten järjestelmien hyväksyntään ja joista on tehty tasoltaan riittävä turvallisuusselvitys.

(35 x)  EU:n turvallisuusluokiteltuja tietoja olisi käsiteltävä komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 ja neuvoston päätöksessä 2013/488/EU vahvistettujen turvallisuussääntöjen mukaisesti. Neuvoston päätöksen mukaan jäsenvaltioiden on noudatettava siinä vahvistettuja periaatteita ja vähimmäisvaatimuksia, jotta varmistetaan, että EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin sovelletaan samantasoista suojaa.

(36)  Tietojenvaihdon turvaamiseksi olisi tehtävä asianmukaiset sopimukset, jotta varmistetaan kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille ohjelman yhteydessä annettavien EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suoja.

(37)  Yksi ohjelman päätavoitteista on varmistaa unionin turvallisuus ja strateginen autonomia, vahvistaa sen valmiuksia toimia eri aloilla, erityisesti turvallisuuden alalla, ja hyödyntää mahdollisuuksia, joita avaruus tarjoaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuudelle. Tämä tavoite edellyttää tiukkoja kelpoisuussääntöjä, joita sovelletaan tahoihin, jotka voivat osallistua sellaisiin ohjelmasta rahoitettaviin toimiin, joissa edellytetään EU-turvallisuusluokiteltujen tietojen tai arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen saantia.

(37 a)  Ohjelman yhteydessä on joitakin tietoja, joita ei ole turvallisuusluokiteltu mutta joita on käsiteltävä jo voimassa olevien säädösten tai kansallisten lakien, sääntöjen ja määräysten mukaisesti, myös rajoittamalla jakelua.

(38)  Satelliittinavigointi- ja maanhavainnointijärjestelmiä käytetään yhä enemmän yhä useammalla talouden keskeisellä toimialalla, erityisesti liikenteen, televiestinnän, maatalouden ja energian aloilla. Ohjelmassa olisi hyödynnettävä näiden alojen välistä synergiaa ottaen huomioon avaruusteknologian niille tuomat edut, tuettava yhteensopivien laitteiden kehitystä ja edistettävä asiaan liittyvien normien ja sertifikaattien kehitystä. Synergia avaruustoimien ja unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvien toimien välillä kasvaa myös. Kun satelliittinavigointi on kokonaisuudessaan omassa valvonnassa, voidaan taata unionin teknologinen riippumattomuus, myös pitkällä aikavälillä infrastruktuurilaitteiden komponenttien osalta, ja varmistaa sen strateginen autonomia.

(39)  Galileon tavoitteena on ensimmäisen sellaisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja -paikannusinfrastruktuurin perustaminen ja käyttö, joka soveltuu monien julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden käyttöön Euroopassa ja kaikkialla maailmassa. Galileo toimii muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä riippumattomasti ja edistää siten muun muassa unionin strategista autonomiaa. Järjestelmän toinen sukupolvi olisi otettava asteittain käyttöön ennen vuotta 2030, aluksi rajatulla toimintakapasiteetilla.

(40)  EGNOSilla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien, erityisesti Galileo-järjestelmän, lähettämien avointen signaalien laatua. EGNOS-ohjelman palveluiden olisi katettava ensisijaisesti jäsenvaltioiden alueet, jotka sijaitsevat maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Kypros, Azorit, Kanariansaaret ja Madeira vuoden 2026 loppuun asti. Ilmailualalla kaikkien näiden alueiden olisi voitava hyödyntää lennonvarmistuspalvelujen osalta kaikkia EGNOSin tukemia suoritustasoja. EGNOSin tarjoamien palveluiden maantieteellistä peittoaluetta voitaisiin teknisen toteutettavuuden rajoissa ja ihmishengen turvaavan palvelun osalta kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan. Rajoittamatta asetuksen (EU) 2018/1139 soveltamista ja ilmailutarkoituksiin vaadittavaa Galileon palvelun laadun seurantaa olisi huomattava, että vaikka Galileon lähettämiä signaaleja voidaan tehokkaasti käyttää lentokoneiden paikantamiseen lennon kaikissa vaiheissa tarvittavien lisäjärjestelmien (paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät, lentokoneiden avioniikkajärjestelmät) avulla, ainoastaan paikalliset tai alueelliset lisäjärjestelmät kuten EGNOS Euroopassa voivat toimia ilmaliikenteen hallinnan palveluina (ATM) ja lennonvarmistuspalveluina (ANS). EGNOSin ihmishengen turvaavan palvelun olisi oltava ICAO:n normien mukainen.

(41)  On välttämätöntä varmistaa Galileo- ja EGNOS-järjestelmien kestävyys ja niiden palvelujen jatkuvuus, saatavuus, tarkkuus, luotettavuus ja turvallisuus. Muuttuvassa ympäristössä ja nopeasti kehittyvillä markkinoilla myös niiden kehittämistä olisi jatkettava ja näiden järjestelmien uusia sukupolvia, niihin liittyvä avaruus- ja maasegmenttien kehitys mukaan luettuina, olisi valmisteltava.

(43)  Euroopan satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 876/2002 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 kumoamisesta 11 päivänä joulukuuta 2013 annetussa asetuksessa (EU) N:o 1285/2013(8) käytetty käsite ’kaupallinen palvelu’ ei ole enää soveltuva, kun otetaan huomioon kyseisen palvelun kehitys. Sen sijaan on yksilöity kaksi erillistä palvelua eli huipputarkka palvelu ja todennuspalvelu(9).

(44)  Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileon ja EGNOSin tarjoamien palveluiden olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään myös käyttäjien tasolla ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa, jos tällaisesta yhteensopivuudesta ja yhteentoimivuudesta määrätään kansainvälisessä sopimuksessa, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta unionin strategisen riippumattomuuden tavoitteeseen.

(45)  Kun otetaan huomioon Galileon ja EGNOSin maassa sijaitsevan infrastruktuurin merkitys ja sen vaikutus niiden turvallisuuteen, komission olisi määrättävä infrastruktuurin sijainnista. Järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin käyttöönotossa olisi edelleen meneteltävä avoimesti ja läpinäkyvästi, ja avaruusohjelmaviraston olisi osallistuttava tähän tarpeen mukaan toimivaltansa puitteissa.

(46)  Jotta Galileon ja EGNOSin yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt voidaan maksimoida ja samalla edistää unionin strategista autonomiaa, erityisesti arkaluonteisella turvallisuuden alalla, olisi edistettävä myös sääntelytoimien avulla EGNOSin ja Galileon tarjoamien palveluiden käyttöä muissa unionin politiikoissa, kun tämä on perusteltua ja hyödyllistä. Myös toimenpiteet, joilla edistetään näiden palveluiden käyttöä kaikissa jäsenvaltioissa, ovat tärkeä osa prosessia.

(47)  Copernicuksella pitäisi varmistaa maanhavainnointi- ja geoinformaatiopalveluiden kannalta autonominen ympäristöosaamisen ja keskeisen teknologian saanti, jotta unioni voi tehdä päätöksiä ja toimia itsenäisesti muun muassa ympäristön, ilmastonmuutoksen, merten, merenkulun, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, kulttuuriperinnön säilyttämisen, pelastustoiminnan, maakartoituksen ja infrastruktuurin seurannan, turvallisuuden sekä digitaalitalouden alalla.

(47 b)  Ohjelman komponenttien avulla olisi edistettävä digitaaliteknologian soveltamista avaruusjärjestelmissä, datan ja palvelujen jakelussa ja toimintaketjun loppupään kehittämisessä. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota aloitteisiin ja toimiin, joita komissio ehdotti 14 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”Verkkoyhteydet kilpailukykyisillä digitaalisilla sisämarkkinoilla – Kohti eurooppalaista gigabittiyhteiskuntaa” ja 14 päivänä syyskuuta 2016 antamassaan tiedonannossa ”5G-Eurooppa: toimintasuunnitelma”.

(48)  Copernicuksen olisi perustuttava Copernicus-ohjelman perustamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 377/2014(10) ja Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) N:o 911/2010(11), jolla perustettiin edeltäjäohjelma (Euroopan maanseurantaohjelma – GMES) ja vahvistettiin sen ensivaiheen toimintaa koskevat säännöt, ja siinä olisi varmistettava toimintojen ja tulosten jatkuvuus ja tehostettava niitä, kun otetaan huomioon maanhavainnointialaan vaikuttavat tutkimuksen viimeaikaiset kehityssuunnat, teknologian kehitys ja innovaatiot sekä massadatan analysoinnin ja tekoälyteknologian kehitys ja alaan liittyvät unionin tason strategiat ja aloitteet(12). Tämän vuoksi komission olisi tehtävä tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden, Euroopan avaruusjärjestön, Euroopan sääsatelliittijärjestön (Eumetsat) ja sekä tarvittaessa muiden sellaisten tahojen kanssa, joilla on asiaankuuluvia avaruusresursseja ja in situ -resursseja. Siinä olisi mahdollisimman suuressa määrin käytettävä jäsenvaltioiden, ESAn, Eumetsatin(13) sekä muiden yksiköiden valmiuksia avaruudesta tapahtuvaan seurantaan, eurooppalaiset kaupalliset aloitteet mukaan luettuina, jolloin myös edistetään elinvoimaisen kaupallisen avaruusalan kehitystä Euroopassa. Jos se on toteutettavissa ja soveltuvaa, Copernicuksessa pitäisi myös hyödyntää käytettävissä olevia, pääasiassa jäsenvaltioiden toimittamia in situ- ja liitännäisdataa direktiivin 2007/2/EY(14) mukaisesti. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, jotta varmistetaan in situ -datajoukkojen tehokas saanti ja käyttö Copernicusta varten.

(49)  Copernicus olisi pantava täytäntöön julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/98/EY, sellaisena kuin se muutettuna julkisen sektorin hallussa olevien tietojen uudelleenkäytöstä annetun direktiivin 2003/98/EY muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2013/37/EU(15), tavoitteiden mukaisesti, joita ovat erityisesti avoimuus, palveluiden kehittämistä edistävät edellytykset ja taloudelliseen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen myötävaikuttaminen unionissa. Copernicus-datan ja -tietojen tulisi olla vapaasti ja avoimesti saatavilla.

(49 a)  Copernicuksen koko potentiaali unionin yhteiskunnan ja talouden hyväksi olisi vapautettava kokonaisuudessaan, jotta se ulottuisi laajemmalle kuin välittömiin edunsaajiin, tehostamalla käytön omaksumista koskevia toimenpiteitä, mikä edellyttää lisätoimia datan saattamiseksi käyttökelpoiseksi muille kuin asiantuntijoille ja näin kasvun, työpaikkojen luomisen ja osaamisen siirron edistämiseksi.

(50)  Copernicus on käyttäjälähtöinen ohjelma. Sen kehityksen pitäisi tämän vuoksi perustua Copernicuksen ydinkäyttäjien muuttuviin tarpeisiin, ja samalla siinä pitäisi ottaa huomioon myös uusien käyttäjäyhteisöjen kehittyminen joko julkisella tai yksityisellä sektorilla. Copernicuksen olisi perustuttava niiden vaihtoehtojen analyysiin, joilla voidaan täyttää käyttäjien kehittyvät tarpeet, mukaan lukien toteuttamiseen liittyvät tarpeet, sekä unionin niiden politiikkojen seurantaan, jotka edellyttävät jatkuvaa ja todellista käyttäjien osallistumista, erityisesti vaatimusten määrittelyssä ja validoinnissa.

(51)  Copernicus on jo toiminnassa. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa jo valmiin infrastruktuurin ja palveluiden jatkuvuus ja samalla sopeutua käyttäjien muuttuviin tarpeisiin, muuttuvaan markkinaympäristöön, erityisesti uusiin yksityisiin avaruusalan toimijoihin (ns. New Space) ja yhteiskunnallis-poliittisiin muutoksiin, joihin on reagoitava nopeasti. Tämä edellyttää Copernicuksen toiminnallisen rakenteen kehittämistä, jotta se vastaa paremmin siirtymistä ensimmäisen vaiheen toiminnallisista palveluista edistyneempien ja tarkemmin kohdistettujen palveluiden tarjontaan uusille käyttäjäyhteisöille ja arvonlisää tuottavien tuotantoketjun loppupään markkinoiden tukemista. Tämän vuoksi sen täytäntöönpanossa olisi jatkossa omaksuttava lähestymistapa, jossa seurataan datan arvoketjua eli datan hankintaa, datan ja tiedon käsittelyä, jakelua ja hyödyntämistä sekä toimia, joilla edistetään käytön omaksumista käyttäjämarkkinoilla ja valmiuksien luomista, kun taas Horisontti Eurooppa -puiteohjelman mukaisessa strategisessa suunnitteluprosessissa yksilöidään tutkimus- ja innovointitoimet, joissa pitäisi hyödyntää Copernicusta.

(52)  Datan hankinnan osalta Copernicuksen mukaisissa toimissa pitäisi pyrkiä täydentämään ja pitämään yllä nykyistä avaruusinfrastruktuuria, valmistelemaan elinkaarensa loppuun tulleiden satelliittien korvaamista pitkällä aikavälillä ja käynnistämään uusia hankkeita, joissa käsitellään erityisesti uusia seurantajärjestelmiä, jotta vastaamista maailmanlaajuiseen ilmastomuutokseen (esimerkiksi ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seuranta) voidaan tukea. Copernicuksen mukaisissa toimissa olisi laajennettava maailmanlaajuisen seurannan kattavuutta napa-alueilla ja tuettava ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamista, lakisääteistä ympäristöseurantaa ja -raportointia ja innovatiivisia ympäristösovelluksia maataloudessa, vesi- ja meriluonnonvarojen hallinnassa ja kulttuuriperinnön osalta (kuten viljelmien seuranta, vesivarojen hallinta ja tehostettu metsäpalojen seuranta). Tällaisella toiminnalla Copernicuksessa pitäisi saada vipuvaikutuksia ja hyödyntää mahdollisimman hyvin aiemmalla rahoituskaudella (2014–2020) tehdyt investoinnit, mukaan lukien jäsenvaltioiden, ESAn ja Eumetsatin tekemät investoinnit, ja samalla tarkastella uusia toiminta- ja liiketoimintamalleja, joilla täydennetään Copernicuksen valmiuksia. Copernicus voisi myös rakentua toimiville kumppanuussuhteille jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan edelleen kehittää ohjelman turvallisuusulottuvuutta soveltuvien hallinnointijärjestelmien mukaisesti, jolloin turvallisuuden alalla voidaan vastata käyttäjien muuttuviin tarpeisiin.

(53)  Copernicuksessa olisi osana datan ja tietojen käsittelytoimintoa varmistettava ▌Copernicus-palveluiden pitkän aikavälin kestävyys ja jatkokehitys, tarjottava tietoja julkisen sektorin tarpeiden ja unionin kansainvälisistä sitoumuksista johtuvien tarpeiden täyttämiseksi ja maksimoitava mahdollisuudet kaupalliseen hyödyntämiseen. Copernicuksessa olisi erityisesti tarjottava paikallisella, kansallisella, Euroopan ja globaalilla tasolla tietoa ilmakehän koostumuksesta ja ilmanlaadusta; tietoa valtamerten tilasta ja dynamiikasta; maa- ja jääkartoitusta tukevaa tietoa, jolla edistetään unionin politiikkojen toteuttamista paikallisella, kansallisella ja Euroopan tasolla; tietoa ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja sen vaikutusten hillitsemisen tueksi; paikkatietoja hätätilanteiden hallinnan tueksi, ennaltaehkäisevät toimet mukaan lukien, ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamisen tueksi ja siviiliturvallisuuden tueksi, unionin ulkoinen toiminta mukaan lukien. Komission olisi määriteltävä asianmukaiset sopimusjärjestelyt, joilla tuetaan kestävää palveluiden tarjoamista.

(54)  Copernicus-palveluiden toteuttamisessa komission olisi tukeuduttava toimivaltaisiin tahoihin, asianomaisin unionin virastoihin, kansallisten elinten ryhmittymiin tai yhteenliittymiin tai muihin asianmukaisiin elimiin, jotka ovat mahdollisesti kelpoisia rahoitusosuussopimukseen. Näitä tahoja valittaessa komission olisi varmistettava, että palveluiden toiminnassa ja tarjonnassa ei ilmene häiriöitä ja että, kun kyseessä ovat turvallisuuden kannalta arkaluonteiset tiedot, kyseisillä tahoilla on varhaisvaroitus- ja kriisinhallintavalmiudet yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan (YUTP) ja erityisesti yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) yhteydessä. Varainhoitoasetuksen 154 artiklan mukaan henkilöiden ja yhteisöjen, joille on annettu tehtäväksi unionin varojen hoitaminen, on noudatettava syrjimättömyyden periaatetta kaikkiin jäsenvaltioihin nähden. Tämän periaatteen noudattaminen on tarkoitus varmistaa Copernicus-palvelujen tarjoamista koskevien rahoitusosuussopimusten avulla.

(55)  Copernicus-palveluiden toteuttamisella pitäisi helpottaa myös palveluiden käytön yleistä omaksumista, koska käyttäjät voisivat ennakoida palveluiden saatavuutta ja kehittymistä, sekä edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden ja muiden osapuolten kanssa. Tätä varten komission ja palvelun tarjoamisesta vastaavien luotettujen tahojen olisi oltava tiiviisti yhteydessä keskeisiin yhteisöihin kautta Euroopan kehittäessään Copernicuksen palvelu- ja tietovalikoimaa edelleen sen varmistamiseksi, että vastataan julkisen sektorin ja politiikan muuttuviin tarpeisiin, jolloin voidaan maksimoida maanhavainnointitietojen käytön omaksuminen. Komission olisi tehtävä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa Copernicuksen in situ -komponentin kehittämiseksi ja helpottaakseen in situ -datajoukkojen liittämistä avaruusdatajoukkoihin Copernicus-palveluiden päivittämistä varten.

(55 a)  Copernicuksen maksutonta, kattavaa ja avointa dataa koskevat periaatteet on arvioitu yhdeksi Copernicuksen täytäntöönpanon onnistuneimmista osatekijöistä, niillä on ollut huomattava rooli pyrittäessä ohjelman dataa ja tietoja koskevaan vahvaan kysyntään ja ne ovat tehneet Copernicuksesta yhden maailman suurimmista maanhavainnointitietojen tarjoajista. On selvästi tarpeen taata maksuttoman, kattavan ja avoimen data tarjoamisen turvattu jatkuvuus pitkällä aikavälillä, ja datan saanti olisi turvattava, jotta saavutetaan vuonna 2016 laaditussa Euroopan avaruusstrategiassa asetetut kunnianhimoiset tavoitteet. Copernicus-dataa luodaan pääasiassa unionin kansalaisten hyödyksi, ja kun data annetaan maksutta vapaaseen käyttöön, unionin yritysten ja tutkijoiden maailmanlaajuiset yhteistyömahdollisuudet moninkertaistuvat ja Euroopan avaruusteollisuus tehostuu. Jos Copernicus-datan ja -tiedon saatavuutta rajoitetaan millään tavoin, rajoituksen olisi oltavan tässä asetuksessa ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1159/2013 määriteltyjen Copernicuksen dataperiaatteiden mukainen.

(56)  Copernicuksen puitteissa tuotettu data ja informaatio olisi asetettava saataville täysimääräisesti, avoimesti ja maksuttomasti, ellei asianmukaisista edellytyksistä ja rajoituksista muuta johdu, jotta voidaan edistää sen käyttöä ja jakamista ja vahvistaa Euroopan maanhavainnointimarkkinoita, etenkin toimintaketjun loppupäässä, ja mahdollistaa näin kasvu ja työpaikkojen luominen unionissa. Tällaista tarjontaa olisi jatkettava, jotta voidaan tarjota johdonmukaisuudeltaan, jatkuvuudeltaan, luotettavuudeltaan ja laadultaan korkeatasoista dataa ja tietoa. Tämä edellyttää Copernicus-datan ja -tiedon laajamittaista ja helppoa saantia, käsittelyä ja hyödyntämistä eri ajantasaisuuden tasoilla, minkä vuoksi komission pitäisi edelleen soveltaa yhdennettyä toimintatapaa sekä EU:n että jäsenvaltioiden tasolla ja mahdollistaa myös muiden data- ja tietolähteiden liittäminen mukaan. Sen vuoksi komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet sen varmistamiseksi, että Copernicus-data ja -tiedot ovat helposti ja tarkoituksenmukaisesti saatavilla ja käytettävissä, erityisesti tiedottamalla sen datan ja tietojen saantipalveluista (Data and Information Access Services, DIAS) jäsenvaltioissa ja mahdollisuuksien mukaan edistämällä nykyisten eurooppalaisten maanhavainnointidatainfrastruktuurien yhteentoimivuutta, jotta voidaan luoda synergiaa niiden resursseihin nähden ja siten maksimoida Copernicus-datan ja tietojen käytön omaksuminen markkinoilla ja tukea sitä.

(57)  Komission olisi tehtävä yhteistyötä datan toimittajien kanssa kolmannen osapuolen dataan liittyvistä lisenssiehdoista sopimiseksi, jotta helpotetaan tällaisen datan käyttöä Copernicuksessa, tämän asetuksen ja sovellettavien kolmannen osapuolen oikeuksien mukaisesti. Koska tietty Copernicus-data ja -tieto, mukaan lukien teräväpiirtokuvat, voi vaikuttaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voidaan hyväksyä toimenpiteitä unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen kohdistuviin riskeihin tai uhkiin puuttumiseksi.

(58)  Aiempien asetusten nojalla annetuissa säädöksissä olevien säännösten, joissa ei ole päättymispäivää, olisi pysyttävä voimassa, elleivät ne ole ristiriidassa uuden asetuksen kanssa. Tämä koskee erityisesti komission delegoitua asetusta (EU) N:o 1159/2013(16), jossa vahvistetaan GMES-käyttäjien rekisteröitymis- ja lisenssiehdot ja määritellään GMES-erityisdatan ja GMES-palveluinformaation saannin rajoittamista koskevat kriteerit.

(59)  Jotta maanhavainnointitietojen ja -teknologian käyttöä voitaisiin edistää ja helpottaa sekä paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten, pienten ja keskisuurten yritysten että tutkijoiden parissa, erityisiä Copernicus-datan jakelua käsitteleviä verkkoja, mukaan lukien kansalliset ja alueelliset elimet, kuten verkostot Copernicus Relay ja Copernicus Academy, olisi tuettava toimilla, joilla edistetään sen käytön omaksumista käyttäjien keskuudessa. Tätä varten komission ja jäsenvaltioiden olisi pyrittävä luomaan tiiviimpiä yhteyksiä Copernicuksen sekä unionin ja kansallisten politiikkojen välille kaupallisten sovellusten ja palveluiden kysynnän lisäämiseksi ja tarjoamaan yrityksille, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille sekä startup-yrityksille, mahdollisuus kehittää Copernicus-dataan ja -tietoon perustuvia sovelluksia tavoitteena kehittää Eurooppaan kilpailukykyinen maanhavainnointitietojen ekosysteemi.

(60)  Kansainvälisellä tasolla Copernicuksen olisi tarjottava tarkkaa ja luotettavaa tietoa kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä varten sekä unionin ulkoisia toimia ja kehitysyhteistyötä koskevan politiikan tueksi. Copernicusta olisi pidettävä Euroopan panoksena maailmanlaajuiseen maanhavainnointijärjestelmään (GEOSS), kaukokartoitussatelliitteja käsittelevään komiteaan (CEOS), vuoden 1992 ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) osapuolten konferenssiin (COP), Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen ja Sendain kehykseen katastrofiriskien vähentämiseksi. Siinä olisi luotava tai pidettävä yllä asianmukaista yhteistyötä alaan liittyvien YK:n elinten ja Maailman ilmatieteellisen järjestön kanssa.

(61)  Copernicusta toteuttaessaan komission olisi tarvittaessa tukeuduttava Euroopan kansainvälisiin elimiin, joiden kanssa sillä jo on kumppanuussuhde, erityisesti Euroopan avaruusjärjestöön, avaruuskomponenttien kehittämisen, koordinoinnin, täytäntöönpanon ja jatkokehityksen, tapauksen mukaan kolmansien osapuolten datan saannin sekä kohdennettujen hankkeiden toiminnan osalta, jos muut yhteisöt eivät vastaa siitä. Komission olisi tukeuduttava Euroopan sääsatelliittijärjestöön (Eumetsat) kohdennettujen hankkeiden tai niiden osien toteuttamisessa ja tarvittaessa edistävistä hankkeista saatavan datan osalta järjestön asiantuntemuksen ja toimeksiannon mukaisesti.

(61 a)  Palveluiden alalla komission olisi asianmukaisesti hyödynnettävä unionin virastojen, kuten Euroopan ympäristökeskuksen, Euroopan meriturvallisuusviraston ja Euroopan raja- ja merivartioviraston ja Euroopan unionin satelliittikeskuksen tarjoamia erityisiä valmiuksia ja EU:n investointeja, joita Mercator Oceanin kautta on jo tehty meriympäristön seurantapalveluihin. Turvallisuuden osalta unionin tasolla pyritään kattavaan toimintatapaan yhdessä korkean edustajan kanssa. Komission Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) on ollut aktiivisesti mukana GMES-aloitteen alusta saakka ja on tukenut kehitystyötä Galileoa ja avaruussäätä varten. Asetuksen (EU) N:o 377/2014 mukaisesti Yhteinen tutkimuskeskus hallinnoi Copernicuksen hätätilanteiden hallintapalvelua ja sen maakartoituspalvelun globaalia komponenttia; se osallistuu tuotteiden ja tietojen laatua ja tarkoitukseensopivuutta koskevaan tarkasteluun ja niiden jatkokehitykseen. Komission olisi hyödynnettävä edelleen Yhteisen tutkimuskeskuksen tieteellisiä ja teknisiä neuvoja ohjelman täytäntöönpanossa.

(62)  Euroopan parlamentin ja neuvoston esittämien pyyntöjen seurauksena unioni perusti tukikehyksen avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa varten 16 päivänä huhtikuuta 2014 avaruusesineiden valvonnan ja seurannan tukikehyksen perustamisesta annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksellä N:o 541/2014/EU. Avaruusromusta on tullut vakava uhka avaruustoimintojen turvallisuudelle ja kestävyydelle. Avaruusesineiden valvonta ja seuranta on tämän vuoksi ensiarvoisen tärkeää, jota voidaan suojata ohjelman komponenttien jatkuvuus ja niiden panos unionin toimintalinjoille. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla, jäljempänä ’SST’, pyritään torjumaan avaruusromun lisääntymistä ja näin osaltaan varmistamaan avaruuden, joka on globaali yhteinen tavoite, kestävä ja taattu saatavuus ja käyttö. Tässä yhteydessä SST voisi tukea maan kiertoradan puhdistusta koskevien unionin hankkeiden valmistelua.

(63)  Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan komponentissa pitäisi edelleen kehittää SST‑valmiuksien suorituskykyä ja autonomiaa. Tätä varten sen tuloksena pitäisi laatia autonominen eurooppalainen avaruusesineluettelo SST-ilmaisimien verkoston datan pohjalta. Tarvittaessa unioni voisi harkita asettavansa osa datastaan saataville kaupallisiin, muihin kuin kaupallisiin ja tutkimustarkoituksiin. SST-komponentilla pitäisi myös edelleen tukea SST-palveluiden toimintaa ja toimittamista. Koska SST‑palvelut ovat käyttäjälähtöisiä, olisi luotava asianmukaiset mekanismit, joilla kerätään käyttäjien vaatimuksia, myös sellaisia, jotka liittyvät turvallisuuteen ja asiaankuuluvien tietojen siirtoon julkisista laitoksista ja julkisiin laitoksiin, jotta voitaisiin parantaa järjestelmän tehokkuutta ja samalla ottaa huomioon kansallinen turvallisuus ja turvallisuuspolitiikka.

(64)  SST-palveluiden toimittamisen olisi perustuttava unionin ja jäsenvaltioiden väliseen yhteistyöhön sekä olemassa olevien ja tulevien kansallisten resurssien ja asiantuntemuksen käyttöön, mukaan lukien Euroopan avaruusjärjestön kautta kehitetyt tai unionin kehittämät resurssit. Uusien avaruusesineiden valvonta- ja seurantailmaisimien kehittämiseen pitäisi olla mahdollista tarjota taloudellista tukea. Kun otetaan huomioon avaruusesineiden valvonnan ja seurannan arkaluonteisuus, osallistuvien jäsenvaltioiden pitäisi edelleen valvoa kansallisia ilmaisimia ja niiden toimintoja, ylläpitoa ja uusimista sekä avaruusesineiden valvontaa ja seurantaa koskevien palveluiden tarjontaan käytettävien tietojen käsittelyä.

(65)  Niiden jäsenvaltioiden, joilla on riittävä avaruusesineiden valvonta- ja seurantavalmiuksien omistus tai niiden saanti, olisi voitava osallistua avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalveluiden toimittamiseen. Avaruusesineiden valvonta- ja seurantakonsortioon (SST-konsortio) päätöksen N:o 541/2014/EU mukaisesti osallistuvien jäsenvaltioiden pitäisi katsoa täyttävän nämä kriteerit. Näiden jäsenvaltioiden olisi toimitettava yksi yhteinen ehdotus ja osoitettava operatiiviseen rakenteeseen liittyvien muiden seikkojen mukaisuus. ▌ Osallistuvien jäsenvaltioiden valintaa ja organisointia varten olisi laadittava asianmukaiset säännöt.

(65 a)  Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa jäsenvaltioiden osallistumisen yksityiskohtaisten menettelyjen ja osatekijöiden vahvistamiseksi. Jos yhteistä ehdotusta ei ole toimitettu tai jos komissio katsoo, ettei yhteinen ehdotus täytä vahvistettuja kriteerejä, komisiso voi käynnistää toisen vaiheen jäsenvaltioiden osallistumiseksi. Toisen vaiheen menettelyissä ja osatekijöissä olisi määriteltävä katettavat kiertoradat ja otettava huomioon tarve maksimoida jäsenvaltioiden osallistuminen SST-palvelujen tarjoamiseen. Jos näihin menettelyihin ja osatekijöihin sisältyy mahdollisuus, että komissio valitsee useita ehdotuksia, jotka kattavat kaikki kiertoradat, olisi tarjottava myös jäsenvaltioiden ryhmien väliset asianmukaiset koordinointimekanismit ja tehokas ratkaisu, joka kattaa kaikki SST-palvelut.

(66)  Kun avaruusesineiden valvonta ja seuranta on toiminnassa, siinä pitäisi noudattaa toiminnan täydentävyyden sekä korkealaatuisten ja käyttäjälähtöisten avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalveluiden jatkuvuuden periaatteita, ja sen pitäisi perustua parhaaseen asiantuntemukseen. Avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pitäisi näin välttää tarpeetonta päällekkäisyyttä. Ylimääräisillä valmiuksilla olisi varmistettava avaruusesineiden valvonta- ja seurantapalveluiden jatkuvuus, laatu ja kestävyys. Asiantuntijaryhmien toiminnalla pitäisi välttää tällaista tarpeetonta päällekkäisyyttä.

(67)  Avaruusesineiden valvonnan ja seurannan pitäisi lisäksi suosia nykyisiä riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten ulkoavaruuden rauhanomaista käyttöä käsittelevän komitean (COPUOS) antamia avaruusromun vähentämistä koskevia suuntaviivoja ja luonnoksia suuntaviivoiksi ulkoavaruustoimintojen pitkän aikavälin kestävyyden varmistamiseksi tai muita aloitteita, jotta varmistetaan ulkoavaruustoimintojen turvallisuus ja kestävyys. Jotta voidaan pienentää törmäysriskiä, avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa pyrittäisiin myös saavuttamaan synergiaa sellaisten aloitteiden kanssa, joissa aktiivisin toimenpitein poistetaan ja passivoidaan avaruusromua. Avaruusesineiden valvonnalla ja seurannalla olisi osaltaan varmistettava ulkoavaruuden rauhanomainen käyttö ja tutkimus. Avaruusalan toiminnan lisääntymisellä voi olla vaikutusta kansainvälisiin aloitteisiin avaruusliikenteen hallinnan alalla. Unionin olisi seurattava näitä muutoksia, ja se voi ottaa ne huomioon nyt käsillä olevan monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnin yhteydessä.

(68)  Avaruusesineiden valvonnassa ja seurannassa, avaruussäässä ja maapallon lähelle tuleviin kohteisiin (NEO) liittyvissä toimissa olisi otettava huomioon yhteistyö kansainvälisten kumppaneiden, erityisesti Amerikan yhdysvaltojen, kansainvälisten järjestöjen ja muiden kolmansien osapuolten, kanssa, erityisesti avaruudessa tapahtuvien törmäysten välttämiseksi, avaruusromun lisääntymisen estämiseksi ja valmiuden lisäämiseksi äärimmäisten avaruussäätapahtuminen ja maapallon lähelle tulevien kohteiden vaikutusten suhteen.

(69)  Neuvoston turvallisuuskomitea suositteli riskinhallintarakenteen luomista sen varmistamiseksi, että tietoturvakysymykset otetaan asianmukaisesti huomioon päätöksen N:o 541/2014/EU täytäntöönpanossa. Jotta voidaan ottaa huomioon jo toteutettu työ, osallistuvissa jäsenvaltioissa olisi luotava asianmukaiset riskinhallintarakenteet ja ‑menettelyt.

(70)  Äärimmäiset ja merkittävät avaruussäätapahtumat voivat uhata kansalaisten turvallisuutta ja häiritä avaruudessa sijaitsevan ja maahan sijoitetun infrastruktuurin toimintoja. Osana ohjelmaa olisi sen vuoksi vahvistettava avaruussäätä koskeva osakomponentti, jolla pyritään arvioimaan avaruussään riskejä ja niitä vastaavia käyttäjien tarpeita, lisäämään tietoisuutta avaruussään riskeistä, varmistamaan käyttäjälähtöisten avaruussääpalveluiden toimittaminen ja parantamaan jäsenvaltioiden valmiuksia tuottaa avaruussääpalvelua. Komission olisi asetettava tärkeysjärjestykseen alat, joilla avaruussääpalveluita on tarkoitus tarjota, ottaen huomioon käyttäjien tarpeet, riskit ja teknologinen valmius. Pitkällä aikavälillä voidaan vastata muiden alojen tarpeisiin. Palveluiden toimittaminen unionin tasolla käyttäjien tarpeiden mukaisesti edellyttää kohdennettuja, koordinoituja ja jatkuvia tutkimus- ja kehittämistoimia avaruussääpalveluiden kehityksen tueksi. Avaruussääpalveluiden toimittamisen olisi perustuttava olemassa oleviin kansallisiin ja unionin valmiuksiin, ja siinä olisi mahdollistettava jäsenvaltioiden sekä eurooppalaisten ja kansainvälisten järjestöjen laaja osallistuminen ja yksityisen sektorin mukaantulo.

(71)  Komission valkoisessa kirjassa Euroopan tulevaisuudesta(17), EU:n 27:n jäsenvaltion valtion- tai hallitusten johtajien antamassa Rooman julistuksessa(18) ja useissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa muistutetaan siitä, että EU on keskeisessä asemassa, kun varmistetaan, että Eurooppa on turvallinen ja sopeutumiskykyinen ja kykenee vastaamaan esimerkiksi alueellisten konfliktien, terrorismin, kyberuhkien ja kasvavien muuttopaineiden asettamiin haasteisiin. Satelliittiviestinnän turvallinen ja taattu saanti on turvallisuusalan toimijoille välttämätön väline, ja tämän keskeisen turvallisuusresurssin yhdistäminen ja yhteiskäyttö unionin tasolla vahvistaa unionia, joka suojelee kansalaisiaan.

(72)  Eurooppa-neuvosto piti 19 ja 20 päivänä joulukuuta 2013 antamissaan päätelmissä(19) satelliittiviestinnän alalla myönteisenä sitä, että valtiollisen satelliittiviestinnän (GOVSATCOM) seuraavaa sukupolvea valmistellaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, komission ja Euroopan avaruusjärjestön välillä. GOVSATCOM on myös nimetty yhdeksi tekijäksi EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisessa globaalistrategiassa kesäkuussa 2016. GOVSATCOMilla pitäisi osaltaan edistää EU:n vastausta hybridiuhkiin, tarjota tukea EU:n meristrategialle ja EU:n arktiselle politiikalle.

(73)  GOVSATCOM on käyttäjälähtöinen ohjelma, johon kuuluu vahva turvallisuusulottuvuus. Asiaan liittyvät toimijat voivat tarkastella käyttötilanteita ▌ kolmessa pääryhmässä: i) kriisinhallinta, mihin voivat sisältyä yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan siviili- tai sotilastoimet ja -operaatiot, luonnonkatastrofit ja ihmisen aiheuttamat katastrofit, humanitaariset kriisit ja merellä sattuvat hätätilanteet; ii) valvonta, mihin voivat sisältyä rajavalvonta, ennen rajaa tapahtuva valvonta, merirajojen valvonta, merivalvonta, laittoman kaupan valvonta; ja iii) keskeinen infrastruktuuri, mihin voivat sisältyä diplomaattiset verkostot, poliisiviestintä, digitaali-infrastruktuuri (esim. datakeskukset, palvelimet), kriittinen infrastruktuuri (kuten energia, liikenne, vesiesteet, kuten padot) ja avaruusinfrastruktuuri.

(73 a)  GOVSATCOMin valmiuksia ja palveluja käytetään unionin ja jäsenvaltioiden toimijoiden turvallisuuden kannalta kriittisissä tehtävissä ja operaatioissa. Siksi tarvitaan asianmukaista riippumattomuuden tasoa kolmansista osapuolista (kolmannet maat ja niiden yksiköt) siten, että se kattaa kaikki GOVSATCOMin osatekijät, kuten avaruus- ja maateknologiat komponenttien, alajärjestelmien ja järjestelmien tasolla, valmistusteollisuus, avaruusjärjestelmien omistajat ja toiminnanharjoittajat ja maajärjestelmien komponenttien fyysinen sijainti.

(74)  Satelliittiviestintä on rajallinen resurssi, jota rajoittavat satelliittien kapasiteetti, taajuudet ja maantieteellinen kattavuus. Kustannustehokkuuden parantamiseksi ja mittakaavaetujen hyödyntämiseksi GOVSATCOMissa on tämän vuoksi optimoitava valtuutettujen käyttäjien GOVSATCOM-kysynnän ja GOVSATCOM-sopimusten nojalla toimitettavan tarjonnan vastaavuus satelliittikapasiteetin ja -palveluiden osalta. Koska sekä kysyntä että potentiaalinen tarjonta muuttuvat ajan myötä, tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja joustavuutta, jotta GOVSATCOM-palveluita voidaan sopeuttaa tilanteeseen. ▌

(75)  Toiminnalliset vaatimukset määritetään käyttötilanteita koskevan analyysin pohjalta. Nämä toiminnalliset vaatimukset muodostavat yhdessä turvallisuusvaatimusten kanssa lähtökohdan, josta käsin olisi laadittava palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuudessa olisi määritettävä GOVSATCOMin kautta tarjottaviin palveluihin sovellettava perustaso. Jotta kysyntä ja toimitettavat palvelut vastaisivat edelleen mahdollisimman hyvin tosiaan, GOVSATCOMin palvelukokonaisuutta voi olla tarpeen päivittää säännöllisesti.

(76)  GOVSATCOMin ensimmäisessä vaiheessa (noin vuoteen 2025 asti) käytetään nykyistä ▌kapasiteettia. Tässä yhteydessä komission olisi hankittava unionin GOVSATCOM‑valmiuksia jäsenvaltioilta, joilla on kansallisia järjestelmiä ja avaruusvalmiuksia, sekä kaupallisilta satelliittiviestinnän tai palvelujen tarjoajilta ottaen huomioon unionin keskeiset turvallisuusintressit. Tässä ensimmäisessä vaiheessa palveluita otetaan käyttöön asteittain ▌. Jos ensimmäisen vaiheen aikana kysynnän ja tarjonnan tulevaa kehitystä koskeva yksityiskohtainen analyysi osoittaa, että toimintatapa on riittämätön kehittyvän kysynnän kattamiseksi, voidaan tehdä päätös toiseen vaiheeseen siirtymisestä ja uuden räätälöidyn avaruusinfrastruktuurin tai -valmiuksien kehittämisestä yhden tai useamman julkisen ja yksityisen sektorin välisen kumppanuuden kautta, esimerkiksi unionin satelliittioperaattoreiden kanssa.

(77)  Saatavilla olevien satelliittiviestintäresurssien optimoimiseksi, niiden saannin turvaamiseksi ennalta arvaamattomissa tilanteissa, kuten luonnonmullistuksissa, ja toiminnan tehokkuuden sekä lyhyiden suoritusaikojen varmistamiseksi vaaditaan tarvittava maasegmentti (keskittymät eli Hubs ja mahdolliset muut maaelementit). Viimeksi mainitut olisi suunniteltava toiminnallisten ja turvallisuusvaatimusten pohjalta. Riskien vähentämiseksi keskittymään voi kuulua useita fyysisiä sijaintipaikkoja. ▌Voidaan tarvita muita maasegmenttien osia, kuten ankkurointiasemia.

(78)  Satelliittiviestinnän käyttäjille kaikkein tärkein operationaalinen rajapinta ovat käyttäjälaitteet. EU:n GOVSATCOMia koskevan toimintatavan olisi mahdollistettava se, että käyttäjät voivat edelleen käyttää olemassa olevia käyttäjälaitteitaan GOVSATCOM‑palveluihin ▌.

(79)  Toiminnan tehokkuuden vuoksi käyttäjät ovat todenneet, että on tärkeää pyrkiä käyttäjälaitteiden yhteentoimivuuteen ja käyttäjien laitteisiin, joilla voidaan hyödyntää erilaisia satelliittijärjestelmiä. Voidaan tarvita tämän alan tutkimus- ja kehitystyötä.

(80)  Toteutustasolla tehtävät ja vastuut olisi jaettava erikoistuneille tahoille, kuten Euroopan puolustusvirastolle, Euroopan ulkosuhdehallinnolle, Euroopan avaruusjärjestölle, avaruusohjelmavirastolle ja muille unionin virastoille siten, että varmistetaan niiden sovittaminen näiden tahojen pääasialliseen tehtävään, erityisesti käyttäjään liittyvien seikkojen osalta.

(81)  Toimivaltaisen GOVSATCOM-viranomaisen tärkeänä tehtävänä on valvoa, että käyttäjät ja muut GOVSATCOMin kannalta merkittävät kansalliset tahot noudattavat jakamista ja priorisointia koskevia sääntöjä ja turvallisuusmenettelyitä, jotka on vahvistettu turvallisuusvaatimuksissa. Jäsenvaltion, joka ei ole nimennyt toimivaltaista GOVSATCOM-viranomaista, pitäisi joka tapauksessa nimetä yhteyspiste mahdollisesti havaitun GOVSATCOM-palveluun vaikuttavan häirinnän käsittelemiseksi.

(81 a)  Jäsenvaltiot, neuvosto, komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto voivat olla GOVSATCOMin osallistujia, kun ne päättävät myöntää luvan GOVSATCOMin käyttäjille tai tarjoavat kapasiteettia, sijoituspaikkoja tai laitteistoja. Koska jäsenvaltiot voivat valita, myöntävätkö ne luvan GOVSATCOMin käyttäjille tai tarjoavatko ne kapasiteettia, sijoituspaikkoja tai laitteistoja, jäsenvaltioita ei voi velvoittaa ryhtymään GOVSATCOMin osallistujiksi tai ottamaan vastaan GOVSATCOM-infrastruktuuria alueelleen. Ohjelman GOVSATCOM-komponentti ei siis vaikuta jäsenvaltioiden oikeuteen olla osallistumatta GOVSATCOMiin myös sellaisten niiden kansalliseen lainsäädäntöön tai valtiosääntöön sisältyvien vaatimusten mukaisesti, jotka liittyvät liittoutumattomuutta ja päätöstä olla osallistumatta sotilasliittoumiin koskevaan politiikkaan.

(82)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin mukaisesti tarjottavien palveluiden toiminnallisten vaatimusten osalta. Näin komissio voi määritellä teknisiä eritelmiä kriisinhallintaan, valvontaan ja keskeisen infrastruktuurin hallintaan, mukaan lukien diplomaattiset viestintäverkot, liittyviä käyttötilanteita varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(83)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin mukaisesti tarjottavien palveluiden palvelukokonaisuuden osalta. Näin komissio voi määritellä ominaisuuksia, mukaan lukien maantieteellinen kattavuus, taajuus, kaistanleveys, käyttäjälaitteet ja turvaominaisuudet. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(84)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin yhdistetyn satelliittiviestintäkapasiteetin käyttöä koskevien jakamis- ja priorisointisääntöjen osalta. Määritellessään jakamis- ja priorisointisääntöjä komission olisi otettava huomioon operationaaliset ja turvallisuusvaatimukset sekä riskianalyysin ja GOVSATCOMin osallistujien ennakoidun kysynnän. GOVSATCOM-palveluja olisi periaatteessa tarjottava GOVSATCOMin käyttäjille maksutta, mutta jos analyysi osoittaa, että kapasiteetista on puutetta, ja jotta voidaan välttää markkinoiden vääristyminen, voitaisiin osana kyseisiä yksityiskohtaisia jakamis- ja priorisointisääntöjä kehittää hinnoittelupolitiikka. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(85)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa GOVSATCOMin maasegmentti-infrastruktuurin sijainnin osalta. Näin komissio voi ottaa huomioon operationaaliset ja turvallisuusvaatimukset sekä nykyisen infrastruktuurin tällaisten sijaintipaikkojen valintaa varten. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti.

(87)  Asetuksella (EU) N:o 912/2010 perustettiin unionin virasto, Euroopan GNSS-virasto, hallinnoimaan tiettyjä Galileo- ja EGNOS-satelliittinavigointiohjelmien kysymyksiä. Nyt käsillä olevassa asetuksessa säädetään erityisesti siitä, että Euroopan GNSS-virastolle annetaan uusia tehtäviä, jotka eivät koske ainoastaan Galileo ja EGNOSia mutta myös muita ohjelman komponentteja, erityisesti turvallisuusjärjestelyiden hyväksyntää. Euroopan GNSS-viraston nimeä, tehtäviä ja organisatorisia näkökohtia on tämän vuoksi muutettava vastaavasti.

(87 a)  Viraston kotipaikka sijaitsee Prahassa, kuten päätöksessä 2010/803/EU säädetään. Viraston tehtävien suorittamiseksi sen henkilöstöä voitaisiin sijoittaa yhteen komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/413 tarkoitetuista Galileon tai EGNOSin maassa sijaitsevista keskuksista toteuttamaan asiaa koskevassa sopimuksessa tarkoitettuja ohjelman toimintoja. Jotta virasto voisi toimia mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti, pieni määrä henkilöstöä voitaisiin osoittaa myös paikallistoimistoihin yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Henkilöstön sijoittamisen viraston kotipaikan tai Galileon tai EGNOSin kotipaikkojen ulkopuolelle ei pitäisi johtaa viraston keskeisten toimintojen siirtämiseen näihin paikallistoimistoihin.

(88)  Kun otetaan huomioon sen laajentunut toimiala, joka ei enää rajoitu Galileoon ja EGNOSiin, Euroopan GNSS-viraston nimi olisi muutettava. Euroopan GNSS-virastossa olisi kuitenkin taattava toiminnan jatkuvuus, mukaan lukien oikeuksia ja velvoitteita, henkilöstöä ja tehtyjen päätösten voimassaoloa koskeva jatkuvuus.

(89)  Kun otetaan huomioon avaruusohjelmaviraston toimeksianto ja komission rooli ohjelman toteuttamisessa, on aiheellista säätää, että joitakin hallintoneuvoston päätöksiä ei pitäisi hyväksyä ilman komission edustajien puoltavaa ääntä.

(90)  Rajoittamatta komission toimivaltaa hallintoneuvoston, turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan ja toimitusjohtajan olisi hoidettava tehtäviään riippumattomasti ja toimittava yleisen edun mukaisesti.

(91)  On mahdollista ja jopa todennäköistä, että osa ohjelman komponenteista perustuu arkaluonteisen tai turvallisuuteen liittyvän kansallisen infrastruktuurin käytölle. Tässä tapauksessa on kansalliseen turvallisuuteen liittyvistä syistä tarpeen säätää, että hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin voivat osallistua ▌ jäsenvaltioiden edustajat ja komission edustajat tiedonsaantitarpeen perusteella. Ainoastaan niiden jäsenvaltioiden edustajat, joilla on tällaista infrastruktuuria, ja komission edustaja osallistuvat äänestykseen hallintoneuvostossa. Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksessä olisi esitettävä tilanteet, joissa menettelyä sovelletaan.

(94)  Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 22 ja 23 kohdan nojalla ohjelmaa on arvioitava erityisten seurantavaatimusten mukaisesti kerättyjen tietojen perusteella välttäen kuitenkin ylisääntelyä ja varsinkin jäsenvaltioille aiheutuvaa hallinnollista rasitusta. Näihin vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden perusteella arvioidaan ohjelman käytännön vaikutuksia.

(94 a)  Copernicukseen ja Galileoon pohjautuvien palvelujen käytöllä ennakoidaan olevan merkittävä vaikutus Euroopan talouteen yleisesti. Tapauskohtaiset mittaukset ja tapaustutkimukset näyttävät kuitenkin hallitsevan tilannetta nykyisellään. Komission olisi Eurostatin välityksellä määriteltävä asiaankuuluvat tilastolliset mittaukset ja indikaattorit, jotka muodostaisivat perustan EU:n avaruustoiminnan vaikutusten järjestelmälliselle ja yleisesti hyväksytylle seurannalle.

(95)  Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Komissiota avustamassa olisi oltava komitea, joka kokoontuu erityisessä kokoonpanossa.

(95 a)  Koska ohjelman komponentit ovat käyttäjälähtöisiä, ne edellyttävät käyttäjien jatkuvaa ja todellista osallistumista komponenttien täytäntöönpanoon ja kehitykseen, varsinkin palveluvaatimusten määrittelyyn ja validointiin. Käyttäjien saaman arvon lisäämiseksi käyttäjien panosta olisi aktiivisesti pyydettävä unionin jäsenvaltioiden julkisen ja yksityisen sektorin loppukäyttäjille ja tarvittaessa kansainvälisille järjestöille esitettävillä säännöllisillä kyselyillä. Tätä varten olisi perustettava työryhmä, jäljempänä ’käyttäjäfoorumi’, avustamaan ohjelman komiteaa käyttäjien vaatimusten tunnistamisessa, vaatimustenmukaisuuden tarkastamisessa ja tarjottavissa palveluissa olevien puutteiden määrittämisessä. Komitean työjärjestyksessä olisi vahvistettava tämän työryhmän organisaatio, jotta otetaan huomioon kunkin komponentin ja kunkin komponentteihin kuuluvan palvelun erityispiirteet. Jäsenvaltioiden olisi mahdollisuuksien mukaan osallistuttava käyttäjäfoorumiin kansallisella tasolla järjestettävän käyttäjien järjestelmällisen ja koordinoidun kuulemisen perusteella.

(96)  Koska moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää ohjelman yhdenmukaista hallintoa, nopeampaa päätöksentekoa ja yhtäläistä tiedonsaantia, niiden tahojen edustajat, joille on annettu tähän ohjelmaan liittyviä tehtäviä, voisivat osallistua tarkkailijoina asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti perustetun komitean työskentelyyn. Unionin kanssa ohjelmaa tai sen komponentteja tai osakomponentteja koskevan kansainvälisen sopimuksen tehneiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajat voisivat samoista syistä myös osallistua komitean työhön turvallisuusmääräysten rajoissa ja mainitun sopimuksen ehtojen mukaisesti. Sellaisten tahojen, joille on annettu ohjelmaan liittyviä tehtäviä, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajilla ei ole oikeutta osallistua komitean äänestysmenettelyihin. Edellytykset osallistumiselle tarkkailijoina ja tilapäisinä osallistujina olisi vahvistettava komiteoiden työjärjestyksessä.

(97)  Jotta varmistetaan tuloksellinen arviointi, jolla mitataan ohjelman edistymistä tavoitteidensa saavuttamisessa, komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä X, jotta tarpeen mukaan voidaan tarkistaa tai täydentää indikaattoreita ja täydentää tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden luomista. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(98)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, koska se ylittää yksittäisen jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset valmiudet, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa parhaiten unionin tason toimin; sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(99)  Jotta voidaan varmistaa ohjelman turvallisuusvaatimusten yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi voitava valvoa mahdollisimman paljon ohjelman turvallisuusvaatimuksia. Kun komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksiä ohjelman turvallisuuden alalla, sitä avustamassa olisi oltava jäsenvaltioiden edustajista koostuva komitea, joka kokoontuu erityisessä turvallisuuskokoonpanossa. Nämä täytäntöönpanosäädökset olisi hyväksyttävä asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Turvallisuuskysymysten arkaluonteisuuden vuoksi puheenjohtajan olisi pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla on mahdollisimman laaja tuki komiteassa. Jos komitea ei anna lausuntoa, komission ei pitäisi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksiä, joissa säädetään ohjelman yleisistä turvallisuusvaatimuksista,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I OSASTO

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Kohde

1.  Tällä asetuksella perustetaan unionin avaruusohjelma, jäljempänä ’ohjelma’. Siinä vahvistetaan ohjelman tavoitteet, talousarvio vuosiksi 2021–2027, unionin rahoituksen muodot ja rahoitusta koskevat säännöt sekä ohjelman toteuttamista koskevat säännöt.

2.  Tällä asetuksella perustetaan Euroopan unionin avaruusohjelmavirasto, jäljempänä ’avaruusohjelmavirasto’, jolla korvataan asetuksen (EU) N:o 912/2010 nojalla perustettu Euroopan GNSS-virasto ja joka on Euroopan GNSS-viraston seuraaja, ja säädetään avaruusohjelmaviraston toimintasäännöistä.

2 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa

0)  ’avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmällä’ tarkoitetaan maassa sijaitsevien ja avaruudessa sijaitsevien ilmaisimien muodostamaa verkostoa, joka kykenee valvomaan ja seuraamaan avaruusesineitä ja johon kuuluu käsittelyvalmiuksia, joiden tarkoituksena on tuottaa dataa, tietoja ja palveluita maata kiertävistä avaruusesineistä;

1)  ’avaruusaluksella’ tarkoitetaan rataa kiertävää esinettä, joka on suunniteltu tiettyä toimintoa tai tehtävää varten (esim. viestintä, navigointi tai maan havainnointi), mukaan lukien satelliittien kantorakettien ylimmät vaiheet ja ilmakehään palaamaan tarkoitetut alukset. Avaruusaluksen, joka ei enää voi täyttää sille tarkoitettua tehtävää, ei katsota olevan toiminnassa. Mahdollista uudelleenaktivointia odottavien reservissä tai valmiustilassa olevien avaruusalusten katsotaan olevan toiminnassa;

2)  ’avaruussäätapahtumalla’ tarkoitetaan auringossa ja maan ympärillä luonnollisesti ilmeneviä avaruusympäristön vaihteluita. Avaruussäävaikutuksia ovat muun muassa auringon soihtupurkaukset, auringon energiapartikkelit, aurinkotuulen vaihtelut, koronan massapurkaukset, ▌geomagneettiset myrskyt ja geomagneettinen aktiivisuus, säteilymyrskyt ja ionosfäärin häiriöt ▌, jotka voivat vaikuttaa maahan tai avaruudessa sijaitsevaan infrastruktuuriin;

3)  ’maapallon lähelle tulevalla kohteella’ tarkoitetaan aurinkokunnan luonnollisia kohteita, jotka lähestyvät maata;

4)  ’avaruusesineellä ’tarkoitetaan mitä tahansa ulkoavaruudessa olevaa valmistettua esinettä;

5)  ’avaruustilannetietoisuudella’, jäljempänä ’SSA’, tarkoitetaan kokonaisvaltaista toimintatapaa, johon kuuluu perusteellinen tietämys ja ymmärrys avaruuden tärkeimpien vaarojen osalta, mikä kattaa avaruusesineiden väliset törmäykset, avaruusesineiden hajoamisen ja paluun ilmakehään, avaruussääilmiöt ja maapallon lähelle tulevat kohteet;

6)  ’rahoitusta yhdistävällä toimella’ tarkoitetaan EU:n talousarviosta tuettavia toimia, muun muassa varainhoitoasetuksen 2 artiklan 6 alakohdassa tarkoitettuja rahoitusta yhdistäviä välineitä, joiden tarkoituksena on yhdistää sekä EU:n talousarviosta rahoitettavia tukimuotoja, joita ei makseta takaisin, ja/tai rahoitusvälineitä ja/tai talousarviotakuita että kehitysrahoituslaitosten tai muiden julkisten rahoituslaitosten sekä kaupallisten rahoituslaitosten ja sijoittajien rahoittamia, takaisin maksettavia tukimuotoja;

7)  ’oikeussubjektilla’ tarkoitetaan mitä tahansa luonnollista henkilöä tai kansallisen oikeuden, unionin oikeuden tai kansainvälisen oikeuden perusteella muodostettua ja tunnustettua oikeushenkilöä, jolla on oikeushenkilöllisyys ja joka voi omissa nimissään käyttää oikeuksia ja jolle voidaan asettaa velvoitteita, tai varainhoitoasetuksen 197 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaista yhteisöä, joka ei ole oikeushenkilö;

8)  ’kolmannella maalla’ tarkoitetaan maata, joka ei ole unionin jäsenvaltio;

9)  ’SST-tiedoilla’ tarkoitetaan vastaanottajan helposti ymmärrettävissä olevaa käsiteltyä SST-dataa;

10)  ’SST-datalla’ tarkoitetaan SST-ilmaisimilla mitattuja avaruusesineiden ja avaruusromun fyysisiä parametreja tai SST-ilmaisimien havainnoista johdettuja avaruusesineiden kiertorataparametreja avaruusesineiden valvonnan ja seurannan, jäljempänä ’SST’, komponentin puitteissa;

11)  ’paluulinkillä’ tarkoitetaan palvelua, jolla osallistutaan Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) määrittelemään ilma-alusten maailmanlaajuiseen seurantaan;

12)  ‘Copernicuksen Sentineleillä’ tarkoitetaan Copernicuksen omia satelliitteja, avaruusaluksia tai avaruusalusten hyötykuormaa avaruudesta tapahtuvaa maanhavainnointia varten;

13)  ’Copernicus-datalla’ tarkoitetaan Sentinelien tuottamaa dataa, metadata mukaan luettuna;

14)  ’Copernicuksen kolmannen osapuolen datalla ja tiedoilla’ tarkoitetaan Copernicuksen käyttöön lisensioitua tai saataville asetettua dataa tai tietoa, joka on peräisin muista lähteistä kuin Sentineleistä;

14 a)  Copernicus-palveluilla tarkoitetaan unionin ja jäsenvaltioiden yleisen ja yhteisen edun mukaisia lisäarvopalveluita, joita rahoitetaan ohjelmasta ja joiden avulla maanhavainnointidata, in situ -data ja muu oheisdata muunnetaan käsitellyksi, yhdistetyksi ja tulkituksi tiedoksi, joka on räätälöity Copernicuksen käyttäjien tarpeisiin;

15)  ’Copernicuksen in situ -datalla’ tarkoitetaan havaintodataa maan pinnalle, mereen tai ilmaan sijoitetuista ilmaisimista Copernicus-ohjelman käyttöön lisensoituja tai toimitettuja viite- ja liitännäistietoja;

16)  ’Copernicus-tiedoilla’ tarkoitetaan käsittelyn tai mallintamisen tuloksena Copernicus-palveluiden tuottamaa tietoa, sen metadata mukaan luettuna;

17)  ’luotetulla taholla’ tarkoitetaan oikeussubjektia, joka on komissiosta tai kolmannesta osapuolesta riippumaton ja joka saa dataa komissiolta tai kyseiseltä kolmannelta osapuolelta tällaisen tiedon turvallista tallennusta ja käsittelyä varten;

18)  ’avaruusromulla’ tarkoitetaan kaikkia maan kiertoradalla olevia tai maan ilmakehään palaavia avaruusesineitä, mukaan lukien avaruusalukset tai niiden fragmentit ja osat, jotka eivät ole toiminnassa tai joita ei enää käytetä mihinkään tarkoitukseen, myös rakettien ja keinotekoisten satelliittien osia tai toimimattomia keinotekoisia satelliitteja;

19)  ’SST-ilmaisimella’ tarkoitetaan laitetta tai laitteiden yhdistelmää, maahan tai avaruuteen sijoitettavia tutkia, lasereita ja teleskooppeja, joilla voidaan suorittaa avaruuden valvontaa tai seurantaa ja mitata avaruusesineiden fyysisiä parametreja, kuten kokoa, sijaintia ja nopeutta;

19 a)  'GOVSATCOMin osallistujalla' tarkoitetaan jäsenvaltioita, neuvostoa, komissiota, ulkosuhdehallintoa sekä asianmukaisesti valtuutettuja unionin virastoja, kolmansia maita ja kansainvälisiä järjestöjä;

20)  ’GOVSATCOMin käyttäjällä’ tarkoitetaan unionin tai jäsenvaltion viranomaista, julkista valtaa käyttävää elintä taikka luonnollista tai oikeushenkilöä, joka on asianmukaisesti valtuutettu ja jolle on annettu turvallisuuden kannalta keskeisten toimien ja operaatioiden sekä kriittisen infrastruktuurin valvontaan ja hallintaan liittyviä tehtäviä;

20 a)  ’GOVSATCOM-keskittymällä’ tarkoitetaan operatiivista keskusta, jonka päätehtävänä on luoda turvallinen yhteys GOVSATCOMin käyttäjien ja GOVSATCOMin valmiuksien ja palveluiden tarjoajien välillä ja siten optimoida tarjonta ja kysyntä missä tahansa vaiheessa;

21)  ’GOVSATCOMin käyttötilanteella’ tarkoitetaan operationaalista tilannetta tietyssä ympäristössä, jossa ▌GOVSATCOM-palveluita tarvitaan;

21 a)  ’EU:n turvallisuusluokitelluilla tiedoilla’ tarkoitetaan mitä tahansa tietoja tai aineistoja, joille on määritelty EU:n turvallisuusluokka ja joiden luvaton ilmitulo saattaisi vaihtelevassa määrin vahingoittaa Euroopan unionin tai yhden tai useamman jäsenvaltion etuja;

22)  ’arkaluonteisilla turvallisuusluokittelemattomilla tiedoilla’ tarkoitetaan tietoja sellaisena kuin niihin viitataan komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/443 9 artiklassa, jossa luodaan arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojelua koskeva velvoite, jota sovelletaan yksinomaan Euroopan komissioon ja unionin virastoihin ja elimiin, joiden on lainsäädännön nojalla noudatettava komission turvallisuussääntöjä;

23)  ’Copernicus-käyttäjillä’ tarkoitetaan:

’Copernicuksen ydinkäyttäjiä’, jotka hyödyntävät Copernicus-dataa ja -tietoja ja joilla on lisätehtävänä Copernicuksen kehityksen vieminen eteenpäin; näitä ovat unionin toimielimet ja elimet sekä unionissa tai Copernicukseen osallistuvissa valtioissa Euroopan kansalliset tai alueelliset julkiset elimet, joille on annettu julkisen palvelun tehtävä ympäristöä, pelastustoimintaa tai turvallisuutta, myös infrastruktuurien turvallisuutta, koskevan siviilialan politiikan määrittelyssä, toteuttamisessa, toteuttamisen valvonnassa tai seurannassa;’muita Copernicus-käyttäjiä’, jotka hyödyntävät Copernicus-dataa ja -tietoja ja joihin kuuluvat erityisesti tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, kaupalliset ja yksityiset elimet, hyväntekeväisyysjärjestöt, kansalaisjärjestöt ja kansainväliset järjestöt;

24)  ’Copernicukseen osallistuvilla valtioilla’ tarkoitetaan kolmansia maita, jotka osallistuvat Copernicus-ohjelmaan unionin kanssa tehdyn kansainvälisen sopimuksen mukaisesti ja osallistuvat siihen taloudellisesti.

3 artikla

Ohjelman komponentit

Ohjelma koostuu seuraavista komponenteista:

a)  itsenäinen siviilihallinnon alainen maailmanlaajuinen siviilisatelliittinavigointijärjestelmä (GNSS), johon kuuluu satelliittien ryhmä, keskuksia ja maailmanlaajuinen maa-asemien verkosto ja joka tarjoaa paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluita ja johon on ▌ integroitu turvallisuustarpeet ja vaatimukset, jäljempänä ’Galileo’;

b)  siviilialan alueellinen satelliittinavigointijärjestelmä, joka on siviilihallinnon alainen ja koostuu maa-asemien ja -keskusten verkostosta ja useista geosynkronisiin satelliitteihin asennetuista transpondereista ja joka vahvistaa ja korjaa Galileon tai muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien lähettämiä avoimia signaaleja muun muassa ilmaliikenteen hallinnan palveluita, lennonvarmistuspalveluita ja muita liikennejärjestelmiä varten, jäljempänä ’Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä’ tai ’EGNOS’;

c)  operatiivinen, itsenäinen, käyttäjälähtöinen, siviilihallinnon alainensiviilialan maanhavainnointijärjestelmä, joka perustuu nykyisiin kansallisiin ja unionin valmiuksiin ja tarjoaa paikkatietodataa ja -palveluita, joka koostuu satelliiteista, maainfrastruktuurista, datan ja tiedon käsittelyjärjestelmistä ja jakeluinfrastruktuurista, pohjautuu kattavaan, maksuttomaan ja avoimiin dataperiaatteisiin ja johon on tapauksen mukaan integroitu turvallisuustarpeet ja ‑vaatimukset, jäljempänä ’Copernicus’;

d)  avaruusesineiden valvonta- ja seurantajärjestelmä, jolla pyritään parantamaan, operoimaan ja tuottamaan dataa, tietoja ja palveluita, jotka liittyvät avaruusesineiden valvontaan ja seurantaan, jäljempänä ’SST-osakomponentti’, ja joita täydennetään seurantaparametreilla, jotka liittyvät avaruussäätapahtumiin, jäljempänä ’SWE‑osakomponentti’ ja maapallon lähelle tulevia kohteita koskevien riskien seurannalla, jäljempänä ’NEO-osakomponentti’, yhdessä avaruustilannetietoisuus, jäljempänä ’SSA’;

e)  ▌satelliittiviestintäpalvelu, jolla voidaan tarjota satelliittiviestintäpalveluita unionin ja jäsenvaltioiden viranomaisille, joka vastaavat turvallisuuden kannalta keskeisten tehtävien ja kriittisen infrastruktuurin hallinnasta, jäljempänä ’GOVSATCOM’.

▌Ohjelmaan sisältyy lisätoimenpiteitä, jolla varmistetaan tehokas ja itsenäinen avaruuteen pääsy ohjelmaa varten ja edistetään innovatiivista ja kilpailukykyistä eurooppalaista avaruusalaa sekä toimintaketjun alku- että loppupäässä, lujitetaan unionin avaruusekosysteemiä ja vahvistetaan unionin asemaa maailmanlaajuisena toimijana.

4 artikla

Tavoitteet

1.  Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

a)  tuottaa tai auttaa osaltaan tuottamaan laadukkaita, ajantasaisia ja tarvittaessa suojattuja avaruusaiheisia dataa, tietoja ja palveluja keskeytyksettä ja mahdollisuuksien mukaan globaalilla tasolla, millä vastataan nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin ja pystytään tukemaan unionin politiikan painopisteitä ja niihin liittyvää näyttöön perustuvaa ja riippumatonta päätöksentekoa, myös ilmastonmuutoksen sekä liikenteen ja turvallisuuden osalta;

b)  maksimoida yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt, erityisesti edistämällä innovatiivisen ja kilpailukykyisen eurooppalaisen toimintaketjun alku- ja loppupäätä, pienet ja keskisuuret yrityksen ja startup-yritykset mukaan luettuina, millä mahdollistetaan kasvu ja työpaikkojen luominen unionissa, sekä edistämällä ohjelman komponenttien tuottamien datan, tietojen ja palveluiden mahdollisimman laajaa käyttöönottoa ja hyödyntämistä sekä unionissa että sen ulkopuolella; varmistaa samalla synergia ja täydentävyys Euroopan horisontti -asetuksen mukaisesti toteutettavien unionin tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen toimien kanssa;

c)  parantaa unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta sekä vahvistaa unionin ▌autonomiaa etenkin teknologian ▌osalta;

d)  edistää unionin asemaa avaruusalan maailmanlaajuisena toimijana, kannustaa kansainvälistä yhteistyötä, vahvistaa eurooppalaista avaruusdiplomatiaa myös tukemalla vastavuoroisuuden ja oikeudenmukaisen kilpailun periaatteita ja vahvistaa sen roolia tartuttaessa globaaleihin haasteisiin ja tuettaessa globaaleja aloitteita, myös ▌ kestävän kehityksen osalta, ja lisättäessä tietoisuutta avaruudesta ihmiskunnan yhteisenä perintönä;

e)  vahvistaa kaikkien avaruusesineisiin ja romun lisääntymiseen sekä avaruusympäristöön liittyvien ulkoavaruustoimintojen turvallisuutta ja kestävyyttä toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä, mukaan lukien avaruusalusten hävittämiseen niiden operatiivisen käyttöiän lopussa sekä avaruusromun hävittämiseen liittyvien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönotto.

6 a)  Kansainvälinen yhteistyö on erittäin tärkeää ja keskeinen osatekijä Euroopan avaruusstrategiassa ja edistettäessä unionin roolia avaruusalan maailmanlaajuisena toimijana. Komissio käyttää ohjelmaa edistääkseen osaltaan kansainvälisiä toimia avaruusdiplomatian aloitteilla, joilla edistetään eurooppalaista teknologiaa ja teollisuutta kansainvälisesti (esimerkiksi kahdenväliset vuoropuhelut, toimialojen seminaarit, pk-yritysten kansainvälistymisen tukeminen), helpotetaan pääsyä kansainvälisille markkinoille ja edistetään oikeudenmukaista kilpailua myös talousdiplomatian aloitteiden vipuvaikutuksen avulla. Komissio pyrkii myös hyötymään kansainvälisistä toimista. Unionin avaruusdiplomatian aloitteiden olisi oltava täysin unionin nykyisten toimintapolitiikkojen, painopisteiden ja välineiden mukaisia ja niitä täydentäviä, ja samalla unionin olisi otettava keskeinen rooli yhdessä jäsenvaltioiden kanssa säilyttääkseen johtoasemansa kansainvälisellä areenalla.

2.  Ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet:

a)  Galileo ja EGNOS: toimittaa huippuluokan ▌suojattuja, paikannus-, navigointi- ja ajanmäärityspalveluita pitkällä aikavälillä ja varmistaa palvelujen jatkuvuus;

b)  Copernicus: toimittaa pitkällä aikavälillä tarjottavaa tarkkaa ja luotettavaa maanhavainnointidataa, tietoa ja palveluita, joilla yhdistetään muita datalähteitä, tukea unionin ja jäsenvaltioiden politiikan laatimista, toteuttamista ja seurantaa ja käyttäjien vaatimuksiin perustuvia toimia;

c)  avaruustilannetietoisuus, jäljempänä ’SSA’: tehostaa SST-valmiuksia avaruusesineiden ja avaruusromun tarkkailua, seurantaa ja tunnistamista varten, jotta voidaan entisestään lisätä unionin tason SST-valmiuksien tuloksellisuutta ja autonomiaa, tarjota avaruussääpalveluita sekä kartoittaa ja verkostoida jäsenvaltioiden valmiuksia maapallon lähelle tulevien kohteiden osalta;

d)  GOVSATCOM: varmistaa pitkällä aikavälillä luotettavien, turvallisten ja kustannustehokkaiden satelliittiviestintäpalveluiden saatavuus GOVSATCOMin käyttäjille;

e)  tukea autonomisen, turvallisen ja kustannustehokkaan avaruuteen pääsyn valmiuksia ottaen huomioon unionin olennaiset turvallisuusintressit;

f)  edistää unionin vahvan avaruustalouden kehitystä myös tukemalla avaruusekosysteemiä ja vahvistamalla kilpailukykyä, innovointia, yrittäjyyttä, osaamista ja valmiuksien luomista kaikissa jäsenvaltioissa ja kaikilla unionin alueilla kiinnittäen erityistä huomiota pieniin ja keskisuuriin yrityksiin ja startup-yrityksiin ja oikeus- ja luonnollisiin henkilöihin, jotka haluavat toimia kyseisellä alalla.

5 artikla

Avaruuteen pääsy

1.  Ohjelmalla tuetaan ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisupalveluiden hankintaa ja yhdistämistä ja jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen pyynnöstä yhdistämistä niitä varten.

2.  Synergiassa unionin muiden ohjelmien ja rahoitusjärjestelmien kanssa ja vaikuttamatta Euroopan avaruusjärjestön toimintaan avaruuteen pääsyn alalla ohjelmalla voidaan tukea

a)  laukaisujärjestelmiin tehtäviä mukautuksia, teknologian kehitys mukaan luettuna, jotka ovat tarpeen satelliittien laukaisemiseksi, mukaan lukien avaruuteen pääsyä koskevat vaihtoehtoiset teknologiat ja innovatiiviset järjestelmät, ohjelman komponenttien täytäntöönpanoa varten;

b)  maassa sijaitsevan avaruusinfrastruktuurin ▌mukautuksia, mukaan lukien uusi kehitys, joka on tarpeen ohjelman täytäntöönpanemiseksi.

6 artikla

Unionin innovatiivista ja kilpailukykyistä avaruusalaa tukevat toimet

1.   Ohjelmalla edistetään valmiuksien kehittämistä koko unionissa ja siksi tuetaan

a)  innovaatiotoimia, joilla parhaiten hyödynnetään avaruusteknologiaa, -infrastruktuuria tai -palveluita, ja toimia, joilla helpotetaan tutkimus- ja innovointitoimien tuloksena syntyvien innovatiivisten ratkaisujen käyttöönottoa ja tuetaan toimintaketjun loppupään kehitystä erityisesti luomalla synergiaa unionin muiden ohjelmien ja rahoitusvälineiden, InvestEU mukaan luettuna, kanssa;

b)  toimia, joilla pyritään edistämään julkista kysyntää ja julkisen sektorin innovointia, jotta voidaan hyödyntää kaikki julkisten palvelujen kansalaisille ja yrityksille tarjoamat mahdollisuudet;

c)  yrittäjyyttä, myös varhaisvaiheesta laajentumiseen, 21 artiklan mukaisesti ja soveltamalla muita 18 artiklassa ja III osaston I luvussa tarkoitettuja rahoituksen saantia koskevia säännöksiä ja käyttämällä ensimmäisen sopimuksen toimintatapaa;

d)  liiketoiminnalle suotuisan avaruusekosysteemin syntymistä hyödyntämällä yritysten yhteistyötä avaruusalan yhteistyöalustojen verkoston muodossa; niihin kokoontuu alueellisella ja kansallisella tasolla avaruus- ja digitaalialan ja muiden alojen toimijoita ja käyttäjiä; tämän yhteistyöalustojen verkoston on pyrittävä tarjoamaan tukea, mahdollisuuksia ja palveluja kansalaisille ja yrityksille yrittäjyyden ja osaamisen edistämiseksi, lisäämään synergiaa toimintaketjun loppupäässä ja edistämään yhteistyötä Digitaalinen Eurooppa -ohjelman mukaisesti perustettujen digitaalisten innovointikeskusten kanssa;

e)  koulutuksen tarjontaa myös ammattilaisille, yrittäjille, valmistuneille ja opiskelijoille etenkin luomalla synergiaa kansallisten ja alueellisten aloitteiden kanssa kehittyneen osaamisen edistämiseksi;

f)  käsittely- ja testausmahdollisuuksien saantia yksityisen ja julkisen sektorin ammattilaisille, opiskelijoille ja yrittäjille;

g)  sertifiointi- ja standardointitoimia;

h)  eurooppalaisten toimitusketjujen vahvistamista koko unionissa edistämällä yritysten, etenkin pienten ja keskisuurten yritysten ja startup-yritysten, laajaa osallistumista kaikkiin ohjelman komponentteihin erityisesti 14 artiklan säännösten avulla sekä toimia, joilla tuetaan niiden maailmanlaajuista kilpailukykyä.

2.  Toteutettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia on tuettava valmiuksien kehittämistä jäsenvaltioissa, joilla on kehittyvä avaruusteollisuus, jotta voidaan tarjota kaikille jäsenvaltioille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua avaruusohjelmaan.

7 artikla

Ohjelmaan assosioituneet kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt

1.  Lukuun ottamatta SST:tä ja GOVSATCOMia ohjelman komponentit ovat avoimia seuraaville kolmansille maille:

a)  Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenet, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, ETA-sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti;

b)  unioniin liittymässä olevat maat, ehdokasmaat ja mahdolliset ehdokasmaat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen;

c)  Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvat maat niitä koskevissa puitesopimuksissa ja assosiaationeuvoston päätöksissä tai vastaavissa sopimuksissa vahvistettujen, kyseisten maiden osallistumista unionin ohjelmiin koskevien yleisten periaatteiden ja ehtojen mukaisesti sekä unionin ja kyseisten maiden välisissä sopimuksissa vahvistettuja erityisiä edellytyksiä noudattaen.

2.  Lukuun ottamatta SST:tä ohjelman komponentit ovat avoimia myös muille kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille kunkin kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön osallistumisesta yhteen tai useampaan unionin ohjelmaan tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti edellyttäen, että kyseisellä sopimuksella

a)  varmistetaan asianmukainen tasapaino unionin ohjelmiin osallistuvan kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön maksamien rahoitusosuuksien ja sen saamien hyötyjen välillä;

b)  vahvistetaan ohjelmiin osallistumisen edellytykset, mukaan lukien yksittäisiin ohjelmiin maksettavien rahoitusosuuksien ja niiden hallintokustannusten laskentatapa. Maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina [uuden varainhoitoasetuksen] [21 artiklan 5 kohdan] mukaisesti;

c)  ei anneta kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle ohjelmaa koskevaa päätösvaltaa tai tapauksen mukaan pääsyä arkaluonteisiin tai turvallisuusluokiteltuihin tietoihin;

d)  taataan unionin oikeus varmistaa varainhoidon moitteettomuus ja suojata taloudellisia etujaan.

d a)  suojellaan tarpeen mukaan unionin strategisia ja suvereeneja etuja kaikilla asianomaisilla aloilla, myös Euroopan strategista autonomiaa teknologian tai teollisuuden aloilla.

3.  Ohjelman komponentit ovat avoimia 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuille kolmansille maille ja kansainvälisille järjestöille ainoastaan sillä edellytyksellä, että unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaiset turvallisuusintressit taataan.

8 artikla

Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen pääsy SST:hen, GOVSATCOMiin ja PRS:ään

1.  Kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt voivat olla 67 artiklassa tarkoitettuja GOVSATCOMin osallistujia tai käyttää SST:n tarjoamia palveluita ainoastaan, kun ne tekevät Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti sopimuksen, jossa vahvistetaan tällaisten data, tiedon, valmiuksien ja palveluiden käytölle ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt sekä turvallisuusluokitellun tiedon vaihtoa ja suojaamista koskevat puitteet.

2.  Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen pääsyyn Galileon tarjoamaan julkisesti säänneltyyn palveluun sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1104/2011/EU 3 artiklan 5 kohtaa.(20)

9 artikla

Omaisuuden omistus ja käyttö

1.  Unioni on kaiken ohjelman komponenteissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Tätä varten komissio toteuttaa tarvittavat toimet sen varmistamiseksi, että tältä osin merkityksellisissä sopimuksissa tai muissa järjestelyissä, jotka koskevat toimia, joiden tuloksena voi olla tällaisen omaisuuden luominen tai kehittäminen, on määräyksiä, joilla varmistetaan omaisuutta koskevat omistusjärjestelyt.

2.  Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, joka on kehitetty ohjelman komponenteissa, kun toimet, jotka voivat johtaa tällaisen omaisuuden luomiseen tai kehittymiseen,

a)  toteutetaan unionin täysin rahoittamien avustusten tai palkintojen nojalla;

b)  eivät ole täysin unionin rahoittamia; tai

c)  liittyvät Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja sisältävien PRS-vastaanottimien kehittämiseen, valmistukseen tai käyttöön tai tällaisten vastaanottimien komponentteihin.

3.  Komissio toteuttaa tarvittavat toimet varmistaakseen, että 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyvät sopimukset tai muut järjestelyt sisältävät määräyksiä, joissa vahvistetaan tällaiseen omaisuuteen sovellettava asianmukainen omistus- ja käyttöjärjestely ja että c alakohdan osalta unioni voi vapaasti käyttää PRS-vastaanottimia ja myöntää niiden käyttölupia päätöksen N:o 1104/2011/EU mukaisesti.

4.  Komissio pyrkii tekemään kolmansien osapuolten kanssa sopimuksia tai muita järjestelyjä, jotka koskevat

a)  ohjelman komponenteissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden aiempia omistusoikeuksia;

b)  omistusoikeuden tai lisenssioikeuksien hankkimista ohjelman toteuttamiseksi tarvittavaan muuhun aineelliseen tai aineettomaan omaisuuteen.

5.  Komissio varmistaa asianmukaisen rakenteen avulla, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun unionin omistuksessa olevan aineellisen ja aineettoman omaisuuden käyttö on optimaalista.

6.  Kun omaisuus koostuu teollis- ja tekijänoikeuksista, komissio hallinnoi tällaisia oikeuksia mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon tarpeen suojella ja arvottaa tällaista omaisuutta, kyseisten sidosryhmien oikeutetut edut ja markkinoiden ja uuden teknologian harmonisen kehityksen tarpeellisuuden sekä ohjelman komponenteissa tarjottavien palveluiden jatkuvuuden tarpeen. Tämän vuoksi se varmistaa erityisesti, että asian kannalta merkityksellisiin sopimuksiin ja muihin järjestelyihin sisältyy mahdollisuus siirtää tällaiset oikeudet kolmansille osapuolille tai myöntää kolmannen osapuolen lisenssejä tällaisin oikeuksiin, myös kyseisen teollis- ja tekijänoikeuden luojalle, ja että avaruusohjelmavirasto voi vapaasti käyttää näitä oikeuksia, kun se on tarpeen sille tämän asetuksen mukaisesti kuuluvien tehtävien hoitamiseksi. Jäljempänä 29 artiklan 3 a kohdassa tarkoitettuun rahoitusta koskevaan puitekumppanuussopimukseen ja 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin rahoitusosuussopimuksiin on sisällytettävä asiaa koskevat määräykset, jotta Euroopan avaruusjärjestö ja muut luotetut yhteisöt voivat tarvittaessa käyttää näitä oikeuksia suorittaakseen tehtävänsä tämän asetuksen ja käyttöä koskevien edellytysten mukaisesti.

10 artikla

Takuu

Ohjelman komponenttien tuottamat palvelut, data ja tiedot tarjotaan ilman nimenomaista tai implisiittistä takuuta niiden laadusta, tarkkuudesta, saatavuudesta, luotettavuudesta, nopeudesta tai soveltuvuudesta mihinkään tiettyyn tarkoitukseen sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeudellisesti sitovilla säännöksillä asetettuja velvoitteita. ▌Komissio toteuttaa tarvittavat toimet, jotta varmistetaan, että tällaisten palveluiden, datan ja tietojen käyttäjille tiedotetaan asianmukaisesti.

II OSASTO

RAHOITUSOSUUDET JA TALOUSARVIOJÄRJESTELYT

11 artikla

Talousarvio

1.  Ohjelman toteuttamiseen, siihen liittyvät riskit mukaan luettuna, varatut rahoituspuitteet vuosiksi 2021–2027 ovat 16,9 miljardia euroa käypinä hintoina.

▌Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määrä jaetaan menoluokkiin käypinä hintoina seuraavasti:

a)  Galileo ja EGNOS: 9,7 miljardia euroa

b)  Copernicus: 6 miljardia euroa

c)  SSA/GOVSATCOM: 1,2 miljardia euroa.

2.  Edellä 3 artiklassa tarkoitettuja lisätoimia ja erityisesti 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja toimia rahoitetaan ohjelman komponenteissa.

3.  Ohjelmaan kohdennetuista unionin talousarviomäärärahoista katetaan kaikki 4 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä toiminta. Tällaisiin menoihin voivat kuulua seuraavat:

a)  tutkimukset ja asiantuntijakokoukset, erityisesti ohjelman kustannus- ja aikarajoitteiden noudattamisen arvioimiseksi;

b)  tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan lukien ulkoinen viestintä unionin politiikan prioriteeteista, jos ne liittyvät välittömästi tämän asetuksen tavoitteisiin, erityisesti siltä osin kuin tavoitteena on luoda synergiaa unionin muiden toimintalinjojen kanssa;

c)  tietotekniikkaverkot, joiden tehtävänä on käsitellä tai vaihtaa tietoja, ja komission toteuttamat hallinnolliset toimenpiteet, myös turvallisuusalalla;

d)  ohjelman toteuttamista koskeva tekninen ja hallinnollinen apu, kuten valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointitoiminta, mukaan lukien sisäiset tietotekniikkajärjestelmät.

4.  Toimet, jotka saavat rahoitusta unionin eri ohjelmista kumulatiivisesti, tarkastetaan vain kerran, ja tarkastuksen on katettava kaikki kyseiset ohjelmat ja niihin sovellettavat säännöt.

5.  Ohjelmaan liittyvät, useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin useiden vuosien ajalle.

6.  Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan niiden pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti tai välillisesti saman artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseisiä varoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

12 artikla

Käyttötarkoitukseensa sidotut tulot

1.  Ohjelman komponenttien tuottamat tulot maksetaan unionin talousarvioon ja kohdennetaan tulot tuottaneen komponentin rahoitukseen.

2.  Jäsenvaltiot voivat pyytää saada myöntää ohjelman komponentille lisärahoitusosuuden sillä edellytyksellä, että tällaisista lisäelementeistä ei aiheudu rahoituksellista tai teknistä rasitetta tai viivästystä kyseisen komponentin toteutukseen. Komissio määrittää 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, täyttyvätkö mainitut edellytykset.

3.  Tässä artiklassa tarkoitettua lisärahoitusta on pidettävä ulkoisena käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona varainhoitoasetuksen [21 artiklan 2 kohdan] mukaisesti.

13 artikla

EU:n rahoituksen toteutus ja muodot

1.  Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen [62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa] tarkoitettujen elinten kanssa.

2.  Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa; rahoitusmuotoja ovat erityisesti avustukset, palkinnot ja hankinnat. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3.  Jos Copernicus-ohjelman talousarvio toteutetaan välillisen hallinnoinnin kautta, talousarvion toteuttamistehtävistä vastaavien tahojen hankintasääntöjä voidaan soveltaa varainhoitoasetuksen 62 ja 154 artiklan sallimissa rajoissa. Vastaavissa valtuutussopimuksissa on määriteltävä erityiset näihin sääntöihin tarvittavat mukautukset.

III OSASTO

RAHOITUSSÄÄNNÖKSET

I LUKU

Hankinnat

14 artikla

Hankintaperiaatteet

1.  Hankintaviranomaisen on noudatettava seuraavia periaatteita ohjelmaa varten toteutettavissa hankintamenettelyissä:

a)  edistetään kaikissa jäsenvaltioissa kautta unionin ja koko toimitusketjussa kaikkien talouden toimijoiden, etenkin startup-yritysten, uusien tarjoajaehdokkaiden, pienten ja keskisuurten yritysten ▌ mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista, myös edellyttämällä tarjoajilta alihankinnan käyttämistä;

b)  varmistetaan todellinen kilpailu ja vältetään mahdollisuuksien mukaan tukeutumista liiaksi yhteen toimittajaan, erityisesti kriittisten laitteiden ja palveluiden osalta, kun otetaan huomioon teknologisen riippumattomuuden ja palveluiden jatkuvuuden tavoitteet;

c)  poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 167 artiklassa säädetään, käytetään aina kun se on tarkoituksenmukaista useita toimituslähteitä, jotta voidaan paremmin varmistaa kaikkien ohjelman komponenttien, niiden kustannusten ja aikataulun kokonaishallinto;

c c)  noudatetaan periaatteita, jotka koskevat vapaata pääsyä ja oikeudenmukaista kilpailua koko teollisessa toimitusketjussa, tarjouskilpailuja avoimen ja oikea-aikaisen tiedonsaannin pohjalta sekä sovellettavien hankintasääntöjen ja -menettelyjen, valinta- ja myöntämisperusteiden ja muiden merkityksellisten tietojen selkeää ilmoittamista, jotta annetaan kaikille mahdollisille tarjoajille, pk-yritykset ja startup-yritykset mukaan luettuina, tasapuoliset toimintaedellytykset;

d)  vahvistetaan unionin autonomiaa, erityisesti teknologian osalta;

e)  noudatetaan ohjelman komponenttien turvallisuusvaatimuksia ja edistetään unionin ja sen jäsenvaltioiden keskeisten turvallisuus- ja puolustusintressien suojelemista;

e e)  edistetään palvelujen jatkuvuutta ja luotettavuutta;

f)  noudatetaan soveltuvia yhteiskunnallisia ja ympäristökriteereitä.

2.  Komission hankintalautakunta valvoo ohjelman kaikkia komponentteja koskevaa hankintamenettelyä ja seuraa ohjelman toteuttamisesta vastaaville tahoille osoitetun unionin talousarvion sopimuksen mukaista toteutusta. Ohjelman toteuttamisesta vastaavien tahojen edustaja kutsutaan siihen tarvittaessa.

15 artikla

Monivaiheiset ehdolliset hankintasopimukset

1.  Operatiivisten ja infrastruktuurikohtaisten toimien osalta hankintaviranomainen voi tehdä hankinnat monivaiheisilla ehdollisilla hankintasopimuksilla.

2.  Monivaiheisiin ehdollisiin sopimuksiin on sisällyttävä kiinteämääräinen osa, mikä merkitsee kiinteää sitoumusta toteuttaa kyseiseen osaan liittyvät rakennusurakat, tavarantoimitukset tai palvelut, sekä yksi tai useampi osa, joka on ehdollinen sekä määrärahojen että toteutuksen suhteen. Hankinta-asiakirjoissa mainitaan monivaiheisiin ehdollisiin hankintasopimuksiin sisältyvät osatekijät. Asiakirjoissa määritellään erityisesti sopimuksen kohde, hinta tai yksityiskohtaiset säännöt hinnan määrittämiseksi sekä urakan, tavarantoimitusten ja palveluiden toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

3.  Kiinteämääräiseen osaan kuuluvien suoritusten on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus; sama koskee jokaiseen ehdolliseen osaan kuuluvia suorituksia ottaen huomioon kaikkien edeltävien osien suoritukset.

4.  Jokaisen ehdollisen osan toteuttaminen edellyttää hankintaviranomaisen päätöstä, josta ilmoitetaan toimeksisaajalle tämän artiklan mukaisesti.

16 artikla

Todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvat hankintasopimukset

1.  Hankintaviranomainen voi valita sopimuksen, joka perustuu todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain 3 kohdassa säädetyin edellytyksin.

Maksettava hinta muodostuu toimeksisaajalle sopimuksen toteuttamisessa tosiasiallisesti aiheutuneiden kaikkien välittömien kustannusten, kuten sopimuksen täyttämisen edellyttämien työvoima- ja materiaalikustannusten, kulutushyödykkeistä johtuvien kustannusten sekä laitteiden ja infrastruktuurin käytöstä aiheutuneiden kustannusten, yleiskustannusten, vahvistetun voiton ja tulostavoitteiden täyttämiseen ja aikataulun noudattamiseen perustuvan asianmukaisen kannustuspalkkion kokonaismäärän korvaamisesta.

2.  Todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvassa sopimuksessa on vahvistettava enimmäishinta.

3.  Hankintaviranomainen voi valita todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen, kun tarkan kiinteän hinnan määrittäminen on vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista sopimuksen toteuttamiselle ominaisten epävarmuustekijöiden vuoksi, koska

a)  sopimus koskee erittäin monimutkaisia osia tai edellyttää uuden teknologian käyttöä, minkä vuoksi siihen liittyy merkittävä määrä teknisiä riskejä; tai

b)  sopimuksen kohteena olevat toimet on operationaalisista syistä aloitettava viipymättä, vaikka kiinteän ja lopullisen kokonaishinnan määrittäminen ei vielä ole mahdollista huomattavien epävarmuustekijöiden vuoksi tai koska sopimuksen toteuttaminen riippuu osittain muiden sopimusten toteuttamisesta.

4.  Todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen enimmäishinta on korkein mahdollinen maksettava hinta. Sopimuksen hintaa voidaan muuttaa varainhoitoasetuksen [172 artiklan] mukaisesti.

17 artikla

Alihankinta

1.  Rohkaistakseen uusia tarjoajaehdokkaita, pieniä ja keksisuuria yrityksiä sekä startup-yrityksiä ja niiden rajat ylittävää osallistumista ja tarjotakseen mahdollisimman laajan maatieteellisen kattavuuden samalla suojaten unionin ▌autonomiaa, hankintaviranomaisen on pyydettävä, että tarjoaja teettää osan sopimuksen kohteesta alihankintana kilpailuttamalla asianmukaisilla alihankintatasoilla yrityksiä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään.

3.  Tarjoajan on perusteltava kaikki poikkeamat 1 kohdan mukaisesta pyynnöstä.

4.  Jos sopimuksen arvo on yli kymmenen miljoonaa euroa, hankintaviranomaisen on pyrittävä varmistamaan, että vähintään 30 prosenttia sopimuksen arvosta teetetään alihankintoina kilpailutuksen perusteella eri tasoilla yrityksissä, jotka eivät kuulu pääurakoitsijan ryhmään, jotta varmistetaan pk-yritysten rajat ylittävä osallistuminen. Komissio ilmoittaa 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle tämän tavoitteen saavuttamisesta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen allekirjoitettujen sopimusten osalta.

II LUKU

Avustukset, palkinnot ja rahoitusta yhdistävät toimet

18 artikla

Avustukset ja palkinnot

1.  Unioni voi kattaa enintään 100 prosenttia avustuskelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatteen soveltamista.

2.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [181 artiklan 6 kohdassa] säädetään, asiasta vastaava tulojen ja menojen hyväksyjä voi kiinteämääräisiä osuuksia soveltaessaan hyväksyä tai määrätä edunsaajan epäsuorien kustannusten rahoitukseksi enintään 25 prosenttia toimen avustuskelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista.

3.  Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, välilliset kustannukset voidaan ilmoittaa kertakorvauksena tai yksikkökustannusten mukaisesti maksettavina korvauksina, jos tästä määrätään 100 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa.

4.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen [204 artiklassa] säädetään, kolmannelle osapuolelle suoritettavan rahoitustuen enimmäismäärä on enintään 200 000 euroa.

19 artikla

Yhteiset avustusten hakupyynnöt

Komissio tai ohjelman toteuttamisesta vastaava yhteisö voi antaa yhteisen ehdotuspyynnön varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen, elinten tai henkilöiden kanssa.

Kun kyseessä on yhteinen pyyntö, sovelletaan varainhoitoasetuksen VIII osaston säännöksiä. Kunkin osapuolten nimittämän tasapainoisen asiantuntijaryhmän on osallistuttava arviointimenettelyyn. Arviointikomiteoiden on noudatettava varainhoitoasetuksen 150 artiklan säännöksiä.

Avustussopimuksessa on täsmennettävä teollis- ja tekijänoikeuksiin sovellettava järjestely.

20 artikla

Avustukset esikaupallisiin hankintoihin ja innovatiivisten ratkaisujen hankintoihin

1.  Toimiin voi kuulua tai niiden ensisijaisena tavoitteena voi olla esikaupallinen hankinta tai innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jotka toteuttavat edunsaajat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU, 2014/25/EU ja 2009/81/EY määriteltyjä hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä.

2.  Hankintamenettelyissä

a)  on noudatettava avoimuuden, syrjimättömyyden, tasapuolisen kohtelun, moitteettoman varainhoidon ja oikeasuhteisuuden periaatteita sekä kilpailusääntöjä;

b)  voidaan esikaupallisen hankinnan osalta säätää erityisehdoista, kuten hankinnan kohteena olevien toimintojen toteuttamispaikan rajaamisesta jäsenvaltioihin ja assosioituneisiin maihin;

c)  voidaan sallia rinnakkaisten hankintasopimusten tekeminen samassa menettelyssä (rinnakkaisten hankintalähteiden käyttö); ja

d)  on tehtävä hankintasopimus kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen (edullisimpien tarjousten) perusteella ja huolehdittava siitä, ettei eturistiriitoja synny.

3.  Toimeksisaaja, joka tuottaa tuloksia esikaupallisen hankinnan yhteydessä, omistaa vähintään tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet. Hankintaviranomaisilla on oltava vähintään tulosten maksuttomat käyttöoikeudet omaa käyttöä varten sekä oikeus myöntää tai velvoittaa osallistuvat toimeksisaajat myöntämään rinnakkaislisenssejä kolmansille osapuolille tulosten hyödyntämiseksi hankintaviranomaista varten oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ilman oikeutta myöntää alilisenssejä. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn ajan kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen sopimuksessa määritellyllä tavalla, hankintaviranomainen voi edellyttää, että se siirtää kaikki tulosten omistusoikeudet hankintaviranomaisille.

21 artikla

Rahoitusta yhdistävät toimet

Tämän ohjelman mukaiset rahoitusta yhdistävät toimet toteutetaan [InvestEU-asetuksen] ja varainhoitoasetuksen X osaston mukaisesti.

IV LUKU

Muut rahoitussäännökset

22 artikla

Kumulatiivinen, täydentävä ja yhdistetty rahoitus

1.  Toimi, joka on saanut rahoitusta jostakin muusta unionin ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös tästä ohjelmasta, edellyttäen että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Kunkin rahoitusta myöntävän unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan sen rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa olla suurempi kuin toimen avustuskelpoisten kustannusten kokonaismäärä, ja unionin eri ohjelmista myönnetty tuki voidaan laskea suhteutettuna tukiedellytykset vahvistavien asiakirjojen mukaisesti.

2.  Toimet, joille on myönnetty huippuosaamismerkki (”Seal of Excellence”) tai jotka täyttävät seuraavat kumulatiiviset ehdot:

a)  ne on arvioitu ohjelmaan perustuvan ehdotuspyynnön yhteydessä;

b)  ne täyttävät ehdotuspyynnössä esitetyt laatua koskevat vähimmäisvaatimukset;

c)  niitä ei voida rahoittaa kyseisen ehdotuspyynnön puitteissa talousarviorajoitteiden vuoksi,

voivat saada rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta, koheesiorahastosta, Euroopan sosiaalirahasto plussasta tai Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta asetuksen (EU) XX [yhteisiä säännöksiä koskeva asetus] [67] artiklan 5 kohdan ja asetuksen (EU) XX [yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta, hallinnointia ja seurantaa koskeva asetus] [8] artiklan mukaisesti, edellyttäen että tällaiset toimet ovat asianomaisen ohjelman tavoitteiden mukaisia. Sovelletaan sen rahaston sääntöjä, josta tuki myönnetään.

24 artikla

Yhteishankinnat

1.  Varainhoitoasetuksen [165 artiklan] säännösten lisäksi komissio ja/tai avaruusohjelmavirasto voivat toteuttaa yhteishankintoja Euroopan avaruusjärjestön tai muun kansainvälisen järjestön kanssa, joka osallistuu ohjelman komponenttien toteuttamiseen.

2.  Varainhoitoasetuksen [165 artiklan] soveltuvia hankintasäännöksiä sovelletaan analogisesti sillä edellytyksellä, että joka tapauksessa sovelletaan unionin toimielimiin sovellettavia menettelysäännöksiä.

25 artikla

Olennaisten turvallisuusintressien suojaaminen

Kun se on tarpeen unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaisten turvallisuusintressien suojaamiseksi, erityisesti kun on tarpeen turvata unionin järjestelmien eheys ja häiriönsietokyky ja niiden tukena olevan teollisen perustan itsenäisyys, komissio vahvistaa tarvittavat, tämän osaston piiriin kuuluviin hankintoihin, avustuksiin tai palkintoihin sovellettavat osallistumiskelpoisuusperusteet. Tätä varten on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, että osallistumiskelpoisten yritysten on oltava johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneita ja että ne sitoutuvat toteuttamaan kaikki kyseeseen tulevat toiminnot unionissa▌. Tällaiset perusteet on tapauksen mukaan sisällytettävä hankintoihin, avustuksiin tai palkintoihin liittyviin asiakirjoihin. Kun kyseessä on hankinta, edellytyksiä on sovellettava koko hankintasopimuksen elinkaareen.

26 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

Jos jokin kolmas maa osallistuu rahastoon kansainvälisen sopimuksen mukaisella päätöksellä tai jonkin muun oikeudellisen välineen nojalla, sen on myönnettävä toimivaltaiselle tulojen ja menojen hyväksyjälle, OLAFille ja tilintarkastustuomioistuimelle tarvittavat valtuudet, jotta ne voivat käyttää toimivaltaansa kattavasti. Euroopan petostentorjuntaviraston osalta näihin oikeuksiin kuuluu oikeus tehdä Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksista annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 säädettyjä tutkimuksia, joihin sisältyvät paikan päällä suoritettavat todentamiset ja tarkastukset.

IV OSASTO

OHJELMAN HALLINNOINTI

27 artikla

Hallinnoinnin periaatteet

Ohjelman hallinnoinnin olisi perustuttava seuraaviin periaatteisiin:

a)  selkeä tehtävien ja vastuun jako ohjelman kunkin komponentin ja toimen toteuttamiseen osallistuvien eri tahojen, erityisesti jäsenvaltioiden, komission, avaruusohjelmaviraston, Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan sääsatelliittijärjestön välillä käyttäen perustana kunkin organisaation osaamista ja pyrkien välttämään mahdolliset päällekkäisyydet;

a a)  hallintorakenteen tarkoituksenmukaisuus ohjelman kunkin komponentin ja toimen erityistarpeiden mukaan;

b)  ohjelman tiivis valvonta, mukaan lukien kaikkien tahojen tiukka pitäytyminen suunnitelluissa kustannuksissa, aikataulussa ja suorituskyvyssä omassa roolissaan ja omissa tehtävissään, tämän asetuksen mukaisesti;

c)  avoin ja kustannustehokas hallinta;

c c)  palvelun ja tarvittavan infrastruktuurin jatkuvuus, mukaan lukien suojaaminen asiaan liittyviltä uhilta;

d)  ohjelman komponenteissa tarjottavien datan, tiedon ja palveluiden käyttäjien tarpeiden sekä näihin palveluihin liittyvien tieteellisten ja teknisten muutosten järjestelmällinen ja jäsennelty huomioon ottaminen;

e)  jatkuva pyrkimys riskien valvontaan ja vähentämiseen.

28 artikla

Jäsenvaltioiden tehtävät

1.  Ohjelmaan voivat osallistua jäsenvaltiot. Ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden on tarjottava teknistä osaamistaan, tietotaitoaan ja apuaan, erityisesti turvallisuuden alalla, ja/tai tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan tarjoamalla unionin saataville dataa, tietoja, palveluita tai hallussaan olevaa tai alueellaan sijaitsevaa infrastruktuuria, myös varmistamalla in situ -datan tehokkaan ja esteettömän saannin ja käytön ja tekemällä yhteistyötä komission kanssa parantaakseen ohjelman edellyttämän in situ -datan saatavuutta ottaen huomioon noudatettavat lisenssit ja velvoitteet.

2.  Komissio ▌ voi antaa rahoitusosuussopimuksilla erityistehtäviä jäsenvaltioiden organisaatioille, jos kyseinen jäsenvaltio on nimennyt tällaiset organisaatiot. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä 107 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen rahoitusosuuksia koskevat päätökset rahoitusosuussopimusten osalta.

2 a.  Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 30 artiklassa tarkoitettujen tehtävien osalta avaruusohjelmavirasto voi antaa rahoitusosuussopimuksilla erityistehtäviä ▌jäsenvaltioiden organisaatioille, jos kyseinen jäsenvaltio on nimennyt tällaiset organisaatiot.

2aa.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman moitteettoman toiminnan varmistamiseksi ▌, myös tukemalla asianmukaisella tasolla ohjelman edellyttämien taajuuksien suojaamista.

2 b.  Jäsenvaltiot ja komissio voivat tehdä yhteistyötä lisätäkseen ohjelman tarjoamien datan, tiedon ja palvelujen käyttöönottoa.

2 c.  Jäsenvaltioiden osuuden 107 artiklassa tarkoitettuun käyttäjäfoorumiin on mahdollisuuksien mukaan perustuttava kansallisella tasolla järjestettävään loppukäyttäjien yhteisöjen järjestelmälliseen ja koordinoituun kuulemiseen, joka koskee etenkin Galileoa, EGNOSia ja Copernicusta.

3.  Jäsenvaltioiden ja komission on tehtävä yhteistyötä voidakseen kehittää sellaisen in situ -komponentin ja sellaiset maassa toimivat kalibrointipalvelut, joita avaruusjärjestelmien käytön omaksuminen edellyttää, ja helpottaakseen in situ- ja viitedatajoukkojen käyttöä siten, että niistä saadaan täysi hyöty, käyttäen perustana nykyisiä valmiuksia.

4.  Turvallisuuden alalla jäsenvaltioiden on suoritettava 34 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut tehtävät.

29 artikla

Komission tehtävät

1.  Komissiolla on kokonaisvastuu ohjelman toteuttamisesta, myös turvallisuuden alalla rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla. Sen on tämän asetuksen mukaisesti määritettävä ohjelman painopisteet ja pitkän aikavälin kehitys käyttäjien vaatimusten mukaisesti ja valvottava ohjelman toteuttamista siten, että se ei vaikuta muihin unionin toimintalinjoihin.

2.  Komissio vastaa ohjelman kaikkien sellaisten komponenttien tai osakomponenttien hallinnosta, joita ei ole annettu jonkin toisen tahon tehtäväksi, erityisesti 54 artiklan d alakohdassa tarkoitettujen GOVSATCOM-, NEO- ja avaruussääkomponenttien hallinnosta.

3.  Komissio varmistaa tehtävien ja vastuiden selkeän jakamisen ohjelmaan osallistuvien tahojen välillä ja koordinoi tällaisten tahojen toimintaa. Komissio varmistaa myös, että kaikki tahot, joille on annettu ohjelman täytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä, suojaavat unionin etua, takaavat unionin varojen moitteettoman hoidon ja noudattavat varainhoitoasetusta ja tätä asetusta.

3 a.  Komissio tekee avaruusohjelmaviraston ja vuonna 2004 tehty puitesopimus huomioon ottaen Euroopan avaruusjärjestön kanssa varainhoitoasetuksen [130 artiklan] säännösten mukaisen ja 31 a artiklassa tarkoitetun rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen.

4.  Jos se on tarpeen ohjelman moitteettoman toiminnan ja ohjelman komponenteissa tuotettavien palveluiden sujuvan tarjoamisen varmistamiseksi, komissio vahvistaa delegoiduilla säädöksillä näiden komponenttien ja niissä tuotettavien palveluiden toteuttamisen ja kehityksen edellyttämät korkean tason vaatimukset kuultuaan ensin käyttäjiä ja muita merkityksellisiä sidosryhmiä, myös toimintaketjun loppupäässä. Määritellessään näitä korkean tason vaatimuksia komissio välttää yleisen turvallisuustason madaltamista ja noudattaa vaatimusta yhteensopivuudesta aiempien järjestelmien kanssa.

Nämä delegoidut säädökset hyväksytään 21 artiklan mukaisesti.

5.  Komissio ▌ varmistaa, että ohjelman komponenteissa tuotettavan datan ja palveluiden omaksumista ja käyttöä julkisella ja yksityisellä sektorilla edistetään ja se maksimoidaan rajoittamatta kuitenkaan avaruusohjelmaviraston tai muiden luotettujen tahojen tehtäviä, myös tukemalla tällaisten palveluiden ja käyttäjäystävällisten käyttöliittymien asianmukaista kehitystä ja edistämällä pitkällä aikavälillä vakaata ympäristöä. Se kehittää asianmukaisia synergioita ohjelman eri komponenttien sovellusten välillä. Se varmistaa ohjelman ja unionin muiden toimien ja ohjelmien välinen täydentävyyden, johdonmukaisuuden, synergian ja yhteydet.

6.  Komissio varmistaa tarvittaessa ohjelman puitteissa toteutettujen toimien johdonmukaisuuden avaruusalalla unionin, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla toteutettavien toimien kanssa. Se tukee jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja, jos se on ohjelman kannalta oleellista, helpottaa niiden teknisten valmiuksien lähentymistä ja avaruusalan kehitystä. Tämän vuoksi komissio tekee tarvittaessa yhteistyötä avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa niin vastuualoilla.

7.  Komissio ilmoittaa 107 artiklassa tarkoitetulle komitealle hankintamenettelyssä saatujen tarjousten arvioinnin väliaikaiset ja lopulliset tulokset sekä julkisten ja yksityisten tahojen kanssa tehtävät sopimukset, mukaan lukien alihankintasopimukset.

30 artikla

Avaruusohjelmaviraston tehtävät

1.  Avaruusohjelmavirastolla on seuraavat omat tehtävät:

a)  varmistaa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakuntansa välityksellä ohjelman kaikkien komponenttien turvallisuusjärjestelyiden hyväksynnän V osaston II luvun mukaisesti;

b)  toteuttaa 34 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut muut tehtävät;

c)  toteuttaa Galileon ja EGNOSin tarjoamien palveluiden viestintä-, markkinakehitys- ja edistämistoimia, etenkin toimia, jotka liittyvät omaksumiseen markkinoilla ja käyttäjien tarpeiden koordinointiin;

c a)  toteuttaa Copernicuksen tarjoamien datan, tiedon ja palvelujen viestintä-, edistämis- ja markkinakehitystoimia rajoittamatta muiden luotettujen tahojen ja komission toteuttamia toimia;

d)  tarjota ▌asiantuntemusta komissiolle, mukaan lukien toimintaketjun loppupään avaruuteen liittyvien tutkimuspainopisteiden valmistelu.

2.  Komissio antaa avaruusohjelmaviraston hoidettaviksi seuraavat tehtävät:

a)  EGNOSin ja Galileon käytön hallinnointi, joka kattaa 43 artiklassa tarkoitetut toimet;

b)  GOVSATCOMin käyttäjiin liittyvien seikkojen yleisen tason koordinointi tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden, muiden yhteisöjen, asianomaisten unionin virastojen ja Euroopan ulkosuhdehallinnon kanssa kriisinhallintatehtäviä ja -operaatioita varten;

c)  ohjelman komponentteihin perustuvien käytännön sovellusten kehittämiseen liittyvät toteutustoimet, mukaan lukien Galileon, EGNOSin ja Copernicuksen tarjoamiin dataan ja palveluihin perustuvat keskeiset elementit ja integroidut sovellukset myös silloin, kun tällaisiin toimiin on saatu rahoitusta asetuksella xx perustetun Euroopan horisontti -ohjelman yhteydessä tai jos se on tarpeen 4 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

d)  toimet, jotka liittyvät ohjelman muiden komponenttien kuin Galileon ja EGNOSin tarjoamien datan, tiedon ja palvelujen omaksumiseen käyttäjien keskuudessa rajoittamatta Copernicuksen toimintoja ja muille tahoille annettuja tehtäviä;

e)  edellä 6 artiklassa tarkoitetut erityistoimet.

3.  Komissio voi 102 artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen arviointien perusteella antaa avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi muita tehtäviä edellyttäen, että ne eivät ole päällekkäisiä muiden tahojen ohjelman yhteydessä suorittamien tehtävien kanssa ja että niillä pyritään parantamaan ohjelman toimien toteuttamisen tehokkuutta.

3 a.  Kun avaruusohjelmavirastolle annetaan tehtäviä, niiden toteuttamista varten on varmistettava asianmukaiset rahoitus- ja henkilöresurssit sekä hallinnolliset resurssit.

5.  Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdassa säädetään, ja edellyttäen, että komissio arvioi unionin etujen suojaamisen, avaruusohjelmavirasto voi antaa rahoitusosuussopimusten avulla tiettyjä toimia muiden tahojen suoritettavaksi niiden vastuualueella komissioon sovellettavien välillisen hallinnoinnin edellytysten mukaisesti.

31 artikla

Euroopan avaruusjärjestön tehtävät

1.  Edellyttäen, että unionin etua suojataan, Euroopan avaruusjärjestölle annetaan seuraavat tehtävät:

a)  Copernicus: avaruuskomponentin koordinointi ja Copernicuksen avaruuskomponentin täytäntöönpano ja kehitys, ja kehittäminen sekä Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin suunnittelu, kehittäminen ja rakentaminen, mukaan lukien infrastruktuurin käyttö ja tähän liittyvät hankinnat paitsi, jos siitä vastaavat muut tahot, sekä tarvittaessa kolmannen osapuolen datan saanti;

b)  Galileo ja EGNOS: järjestelmien kehittäminen, maasegmentin osien ja satelliittien suunnittelu ja kehittäminen, mukaan lukien testaus ja validointi;

c)  kaikkien ohjelman komponenttien osalta sen asiantuntemuksen piiriin kuuluvat toimintaketjun alkupään tutkimus- ja kehitystoimet.

1 a.  Komissio tekemän arvioinnin perusteella Euroopan avaruusjärjestön hoidettavaksi voidaan antaa muita tehtäviä ohjelman tarpeiden perusteella edellyttäen, että ne eivät ole päällekkäisiä toisen tahon ohjelman yhteydessä suorittamien tehtävien kanssa ja että niillä pyritään parantamaan ohjelman toimien toteuttamisen tehokkuutta.

4.  Rajoittamatta 31 a artiklassa tarkoitettua rahoitusta koskevaa puitekumppanuussopimusta komissio tai avaruusohjelmavirasto voi pyytää Euroopan avaruusjärjestöä tarjoamaan teknistä asiantuntemusta tai tietoja, jotka ovat tarpeen niille tällä asetuksella annettujen tehtävien toteuttamiseksi yhteisesti sovittavien edellytysten mukaisesti.

31 a artikla

Rahoitusta koskeva puitekumppanuussopimus

1.  Edellä 29 artiklan 3 a kohdassa tarkoitetussa rahoitusta koskevassa puitekumppanuussopimuksessa

a)  määritellään selkeästi komission, avaruusohjelmaviraston ja Euroopan avaruusjärjestön roolit, vastuut ja velvollisuudet ohjelman kunkin komponentin osalta ja tarvittavat koordinointi- ja valvontamekanismit;

b)  edellytetään, että Euroopan avaruusjärjestö soveltaa unionin turvallisuussääntöjä, jotka on määritelty unionin ja sen toimielinten ja virastojen Euroopan avaruusjärjestön kanssa tekemissä turvallisuussopimuksissa, erityisesti turvallisuusluokitellun tiedon käsittelyn osalta;

c)  määrätään ehdoista, joiden mukaisesti Euroopan avaruusjärjestölle osoitettuja varoja hallinnoidaan, etenkin julkisten hankintojen osalta, mukaan lukien unionin julkisia hankintoja koskevien sääntöjen soveltaminen suoritettaessa hankintoja unionin nimissä ja sen puolesta tai varainhoitoasetuksen 154 asetuksessa tarkoitetun yhteisön, jolle on annettu tehtäviä, sääntöjen soveltaminen, hallinnointimenettelyt, tulosindikaattoreilla mitattavat odotetut tulokset, toimenpiteet, joita toteutetaan, jos sopimusten täytäntöönpano on kustannusten, aikataulun ja tulosten osalta puutteellista tai siihen liittyy petoksia, sekä viestintästrategia ja kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat säännöt; näiden ehtojen on oltava tämän asetuksen III ja V osaston ja varainhoitoasetuksen mukaisia;

d)   edellytetään, että aina kun avaruusohjelmavirasto tai Euroopan avaruusjärjestö perustaa tarjousten arviointilautakunnan rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen mukaisesti toteutettavaa hankintaa varten, komission asiantuntijat ja tarvittaessa muiden tehtäviä saaneiden tahojen asiantuntijat osallistuvat jäseninä lautakunnan kokouksiin. Osallistuminen ei rajoita tarjousten arviointilautakunnan teknistä riippumattomuutta.

e)   vahvistetaan seuranta- ja valvontatoimenpiteitä, joihin kuuluvat esimerkiksi seuraavat: kustannusten ennakointimalli, säännöllinen tiedottaminen komissiolle tai, tapauksen mukaan, avaruusohjelmavirastolle kustannuksista ja aikataulusta ja jos suunnitelman mukaisen ja toteutuneen talousarvion, suorituskyvyn ja aikataulun välinen ero on suuri, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan ▌tehtävien toteuttaminen osoitettujen määrärahojen puitteissa▌;

f)   vahvistetaan periaatteet, jotka koskevat Euroopan avaruusjärjestölle ohjelman kunkin komponentin osalta suoritettavaa korvausta, jonka on vastattava olosuhteita, joissa toimet on toteutettava, ottaen asianmukaisesti huomioon kriisitilanteet ja epävakaat tilanteet, ja tarvittaessa sen on oltava tulosperusteinen; korvaus saa kattaa ainoastaan yleiskustannuksia, jotka eivät liity unionin Euroopan avaruusjärjestölle tehtäväksi antamiin toimiin;

g)  määrätään, että Euroopan avaruusjärjestö toteuttaa asianmukaiset toimenpiteet suojatakseen unionin etuja ja noudattaa komission kunkin komponentin osalta tämän asetuksen soveltamisen yhteydessä tekemiä päätöksiä.

2.  Rajoittamatta 31 a artiklassa tarkoitettua rahoitusta koskevaa puitekumppanuussopimusta komissio tai avaruusohjelmavirasto voi pyytää Euroopan avaruusjärjestöä tarjoamaan teknistä asiantuntemusta tai tietoja, jotka ovat tarpeen niille tällä asetuksella annettujen tehtävien toteuttamiseksi. Tällaisia pyyntöjä ja niiden toteuttamista koskevista ehdoista sovitaan yhteisesti.

32 artikla

Eumetsatin ja muiden tahojen tehtävät

1.  Komissio voi rahoitusosuussopimuksella antaa seuraavien tehtävien toteuttamisen kokonaan tai osittain muiden kuin 30 ja 31 artiklassa tarkoitettujen tahojen tehtäväksi, mukaan lukien seuraavat:

a)  Copernicuksen avaruusinfrastruktuurin tai sen osien parantaminen, käytön valmistelu ja käyttö sekä tarvittaessa edistävistä hankkeista saatavan datan saannin hallinta, jotka voidaan antaa tehtäväksi Eumetsatille;

b)  Copernicus-palveluiden tai niiden osien toteuttamisen antaminen tehtäväksi asianmukaisille virastoille, elimille tai järjestöille, jotka hallinnoivat myös pääsyä kolmannen osapuolen tietoihin.

2.  Perusteiden, joiden mukaisesti tällaisia tehtäviä saava taho valitaan, on kuvastettava erityisesti niiden kykyä varmistaa toiminnan jatkuvuus ja tarvittaessa turvallisuus siten, että ohjelman toimintaan ei tule häiriöitä tai häiriöt minimoidaan.

2 a.  Mahdollisuuksien mukaan 1 kohdassa tarkoitettujen rahoitusosuussopimusten ehtojen on oltava johdonmukaisia 31 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rahoitusta koskevien puitekumppanuussopimusten ehtojen kanssa.

3.  Ohjelman komiteaa on kuultava rahoitusosuuspäätöksestä, joka koskee tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuussopimusta 107 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Ohjelman komitealle on ilmoitettava etukäteen rahoitusosuussopimuksista, jotka komission edustama unioni tekee 1 kohdassa tarkoitettujen tahojen kanssa.

V OSASTO

OHJELMAN TURVALLISUUS

I LUKU

Ohjelman turvallisuus

33 artikla

Turvallisuusperiaatteet

1.  Ohjelman turvallisuuden on perustuttava seuraaviin periaatteisiin:

a)  otetaan huomioon jäsenvaltioiden kokemus turvallisuuden alalla ja hyödynnetään niiden parhaita käytäntöjä esimerkkeinä;

b)  käytetään neuvoston ja komission turvallisuussääntöjä, joissa määrätään muun muassa operatiivisten toimintojen ja hyväksyntään liittyvien toimintojen erottamisesta.

2.  Tällä asetuksella ei rajoiteta jäsenvaltioiden yksinomaista vastuuta kansallisesta turvallisuudesta SEU-sopimuksen 4 artiklan 2 kohdan mukaisesti eikä jäsenvaltioiden oikeutta turvata keskeiset turvallisuusintressinsä SEUT-sopimuksen 346 artiklan mukaisesti.

34 artikla

Turvallisuuden hallinta

1.  Komissio varmistaa toimivaltansa puitteissa avaruusohjelmaviraston tuella korkeatasoisen turvallisuuden erityisesti seuraavissa kysymyksissä:

a)  maa- ja avaruusinfrastruktuurin sekä palvelujen tarjoamisen suojaaminen, erityisesti fyysisiltä tai kyberhyökkäyksiltä, datavirtojen häiriöt mukaan luettuina;

b)  teknologian siirtojen valvonta ja hallinta;

c)  hankitun pätevyyden ja osaamisen kehittäminen ja säilyttäminen unionissa;

d)  arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien ja -luokiteltujen tietojen suojaaminen.

Tämän vuoksi komissio varmistaa, että jokaisesta ohjelman komponentista tehdään riski- ja uhka-analyysi. Riski- ja uhka-analyysin perusteella se määrittää vuoden 2023 loppuun mennessä täytäntöönpanosäädöksillä kutakin ohjelman komponenttia koskevat yleiset turvallisuusvaatimukset. Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon näiden vaatimusten vaikutukset kyseisen komponentin moitteettomaan toimintaan, varsinkin kustannusten, riskinhallinnan ja aikataulun kannalta, ja varmistaa, ettei yleinen turvallisuustaso heikenny eikä kyseiseen komponenttiin perustuvien olemassa olevien laitteiden toiminta vaarannu, ja ottaa huomioon kyberturvallisuusriskit. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Komissio antaa tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tiedoksi alustavan luettelon täytäntöönpanosäädöksistä, jotka annetaan ohjelman komitealle ja joista se keskustelee turvallisuuskokoonpanossa. Luetteloon liitetään toimittamisen alustava aikataulu.

2.  Ohjelman komponentin hallinnoinnista vastaava yksikkö on vastuussa kyseisen komponentin operatiivisesta turvallisuudesta, ja tämän vuoksi sen on toteutettava riski- ja uhka-analyysi ja kaikki tarvittavat toimet kyseisen komponentin turvallisuuden varmistamiseksi ja seuraamiseksi, erityisesti teknisten eritelmien ja operatiivisten menettelyjen määrittäminen, ja seurattava 1 kohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten noudattamista. Galileon ja EGNOSin osalta kyseinen yksikkö on 30 artiklan mukaisesti avaruusohjelmavirasto.

2 a.  Komissio määrittää riski- ja uhka-analyysin perusteella tarvittaessa rakenteen, jonka avulla seurataan turvallisuutta ja päätöksen 201x/xxx/YUTP(21) mukaisesti laadittuja ohjeita. Rakenne toimii 1 kohdassa tarkoitettujen turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Galileon osalta kyseisen rakenne on Galileon turvallisuuden valvontakeskus.

3.  Avaruusohjelmaviraston velvollisuutena on

a)  varmistaa ohjelman kaikkien komponenttien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä tämän osaston II luvun mukaisesti rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa;

b)  varmistaa Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen toiminta 2 kohdassa tarkoitettujen vaatimusten sekä päätöksen 2014/496/YUTP soveltamisalan puitteissa laadittujen ohjeiden mukaisesti;

c)  suorittaa sille päätöksen N:o 1104/2011/EU nojalla annetut tehtävät;

d)  asettaa tekninen asiantuntemuksensa komission käyttöön ja antaa komissiolle kaikki tiedot, joita se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.

4.  Jäsenvaltioiden velvollisuutena on

a)  toteuttaa niiden alueella sijaitsevien ja ohjelmaan kiinteästi kuuluvien maainfrastruktuurien suojaamista varten toimenpiteet, jotka vastaavat vähintään toimenpiteitä, joita edellytetään Euroopan elintärkeän infrastruktuurin määrittämisestä ja nimeämisestä sekä arvioinnista, joka koskee tarvetta parantaa sen suojaamista, 8 päivänä joulukuuta 2008 annetussa neuvoston direktiivissä 2008/114/EY(22) tarkoitettujen Euroopan elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi, ja toimenpiteitä, joita edellytetään niiden omien kansallisten elintärkeiden infrastruktuurien suojaamiseksi;

b)  suorittaa 41 artiklassa tarkoitetut turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat tehtävät.

5.  Ohjelmaan osallistuvien tahojen on toteutettava kaikki tarvittavat, myös riskianalyysissä määritettyjen ongelmien perusteella havaitut, toimenpiteet ohjelman turvallisuuden varmistamiseksi.

34 a artikla

Järjestelmien ja käytettävien palvelujen turvallisuus

Jos järjestelmien käyttö saattaa vaikuttaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, sovelletaan neuvoston päätöksessä XXXX/XX/YUTP vahvistettuja menettelyjä.

II LUKU

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä

35 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomainen

Avaruusohjelmavirastoon perustettava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta on turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntäviranomainen ohjelman kaikkien komponenttien osalta.

36 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän yleiset periaatteet

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimet on toteutettava ohjelman kaikkien komponenttien osalta seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a)  turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat toimet ja päätökset on tehtävä siten, että unionin ja jäsenvaltioiden yhteinen vastuu turvallisuudesta toteutuu;

b)  turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan päätöksenteossa on pyrittävä yhteiseen näkemykseen;

c)  turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia toteutetaan riskinarvioinnin ja riskienhallinnan avulla arvioimalla komponentin turvallisuuteen liittyviä riskejä sekä näiden riskien vähentämiseksi toteutettavien toimien vaikutuksia kustannuksiin tai aikatauluun ottaen huomioon, että tavoitteena on olla heikentämättä komponentin yleistä turvallisuustasoa;

d)  turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevia turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan päätöksiä valmistelevat ja tekevät ammattilaiset, joilla on asianmukainen pätevyys monimutkaisten järjestelmien hyväksyntään, joista on tehty tasoltaan riittävä turvallisuusselvitys ja jotka toimivat puolueettomasti:

e)  kaikkia asiaan liittyviä osapuolia, joiden turvallisuusintressi on kyseessä asianomaisen komponentin yhteydessä, pyritään kuulemaan;

f)  kaikki asiaankuuluvat komponentin sidosryhmät toteuttavat turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisstrategian mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission roolia;

g)  turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan päätökset perustuvat asiaa koskevassa, mainitun lautakunnan laatimassa turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisstrategiassa määritellyn menettelyn mukaisesti jäsenvaltioiden turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä vastaavien kansallisten viranomaisten tekemiin paikallisiin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskeviin päätöksiin;

h)  pysyvällä, avoimella ja täysin ymmärrettävällä seurantamenettelyllä varmistetaan, että komponentin turvallisuusriskit ovat tiedossa, turvatoimet on määritelty näiden riskien vähentämiseksi hyväksyttävälle tasolle unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuustarpeet huomioon ottaen, jotta komponentti toimisi moitteettomasti, ja että näitä toimenpiteitä sovelletaan syvyyssuuntaisen turvallisuuden käsitteen mukaisesti. Turvatoimien vaikuttavuutta on arvioitava jatkuvasti. Tämän turvallisuusriskien arviointiin ja hallintaan liittyvän menettelyn toteuttavat komponentin sidosryhmät yhdessä toistuvana prosessina;

i)  turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta tekee turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset ehdottoman itsenäisesti myös komissioon ja muihin komponentin toteuttamisesta ja siihen liittyvien palvelujen tarjonnasta vastaaviin elimiin samoin kuin avaruusohjelmaviraston toimitusjohtajaan ja hallintoneuvostoon nähden;

j)  turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia toteutettaessa on otettava asianmukaisesti huomioon tarve sovittaa toimet asianmukaisesti yhteen komission ja turvallisuusmääräysten täytäntöönpanosta vastaavien viranomaisten välillä;

k)  turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan suorittama EGNOSin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä ei rajoita Euroopan lentoturvallisuusviraston toteuttamia, ilmailua koskevia turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia.

37 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan tehtävät

1.  Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta suorittaa tehtävänsä ja erityisesti turvallisuuskysymyksiin liittyvät tehtävänsä tämän vaikuttamatta komissiolle kuuluviin tehtäviin tai avaruusohjelmaviraston muille elimille annettuihin tehtäviin ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksymistä koskevaan jäsenvaltioiden toimivaltaan.

2.  Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalla on seuraavat tehtävät:

a)  se määrittää ja hyväksyy turvallisuusjärjestelyjen hyväksymisstrategian, jossa esitetään:

i)  ohjelman komponenttien tai niiden osien sekä edellisten ja muiden järjestelmien tai komponenttien mahdollisen yhteenliittämisen turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän suorittamista ja ylläpitämistä varten tarvittavien toimintojen laajuus;

ii)  ohjelman komponenttien tai niiden osien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettely, joka on yksityiskohtaisuudeltaan suhteutettu vaadittuun turvaamistasoon ja jossa tuodaan hyväksyntäedellytykset selkeästi esiin;

iii)  hyväksyntäaikataulu, joka noudattaa ohjelman komponenttien eri vaiheita, erityisesti infrastruktuurin käyttöönotto, palvelujen tarjoaminen ja järjestelmän kehittäminen;

iv)  jäsenvaltioiden turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen suorittaman turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän periaatteet, kun kyseessä ovat ohjelman komponenttien yhteydessä perustettuihin järjestelmiin liitetyt verkot tai komponenttien osat ja komponenttien yhteydessä käyttöön otettuihin järjestelmiin liitetyt laitteet;

b)  se tekee turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevat päätökset, jotka koskevat erityisesti satelliittien laukaisun hyväksymistä, lupaa käyttää ohjelman komponenttien tai komponentteihin kuuluvien osien yhteydessä perustettuja järjestelmiä niiden eri konfiguraatioissa ja niiden tarjoamia erilaisia palveluja varten, aina avaruussignaaliin asti ja se mukaan lukien, sekä lupaa käyttää maa-asemia. Jäljempänä 44 artiklassa tarkoitettuun PRS-palveluun tai ohjelman komponenteista peräisin oleviin muihin suojattuihin palveluihin liitettyjen verkkojen ja laitteiden osalta hyväksyntälautakunta tekee ainoastaan päätökset, jotka koskevat elimille myönnettävää lupaa kehittää tai valmistaa arkaluonteisia PRS-teknologioita, PRS-vastaanottimia tai PRS-turvamoduuleja tai muita teknologioita tai laitteita, jotka on tarkastettava 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten mukaisesti, ottaen huomioon turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen antamat neuvot ja yleiset turvallisuusriskit;

c)  se tarkastelee kaikkia turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyviä asiakirjoja ja hyväksyy ne, lukuun ottamatta asiakirjoja, joiden hyväksyminen kuuluu tämän asetuksen 34 artiklan 1 kohdan ja päätöksen N:o 1104/2011/EU 8 artiklan nojalla komissiolle;

d)  se antaa toimivaltansa puitteissa neuvoja komissiolle tämän asetuksen 34 artiklan 1 kohdassa ja päätöksen N:o 1104/2011/EU 8 artiklassa tarkoitettujen säädösten tekstiluonnosten laadinnassa, myös turvallisuusmenettelyjen (SecOPs) vahvistamisessa, ja antaa lopullisen kantansa sisältävän lausunnon;

e)  se tarkastelee turvallisuusriskinarviointia, joka on laadittu 36 artiklan h alakohdassa tarkoitetun valvontamenettelyn mukaan, ottaen huomioon yhdenmukaisuuden tämän kohdan c alakohdassa tarkoitettujen asiakirjojen sekä tämän asetuksen 34 artiklan 1 kohdan ja päätöksen N:o 1104/2011/EU 8 artiklan mukaisesti laadittujen asiakirjojen kanssa, ja hyväksyy turvallisuusriskinarvioinnin; se toimii yhteistyössä komission kanssa riskinvähentämistoimenpiteiden määrittelemiseksi;

f)  se tarkistaa ohjelman komponenttien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään liittyvien turvatoimien täytäntöönpanon tekemällä tai teettämällä turvallisuutta koskevia arviointeja, tarkastuksia, auditointeja tai katsauksia tämän asetuksen 41 artiklan b alakohdan mukaisesti;

g)  se vahvistaa elektroniselta salakuuntelulta suojaavien hyväksyttyjen tuotteiden (TEMPEST) ja toimenpiteiden valinnan ja ohjelman komponenttien turvallisuuden varmistamiseen käytettyjen hyväksyttyjen salaustuotteiden valinnan;

h)  se hyväksyy ohjelman komponenttien tai niiden osien yhteydessä perustettujen järjestelmien ja muiden järjestelmien yhteenliittämisen tai tarvittaessa osallistuu asiaankuuluvan turvallisuusasioissa toimivaltaisen yksikön kanssa yhteiseen hyväksymiseen;

i)  se sopii asianomaisen jäsenvaltion kanssa 41 artiklan c alakohdassa tarkoitetusta pääsyn valvontaa koskevasta mallista;

j)  se laatii riskiraportteja ja ilmoittaa riskinarvioinnistaan komissiolle, hallintoneuvostolle ja toimitusjohtajalle ja antaa niille neuvoja jäännösriskin käsittelyvaihtoehdoista tietyn turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevan päätöksen osalta;

k)  se avustaa tiiviissä yhteistyössä komission kanssa neuvostoa ja korkeaa edustajaa päätöksen 2014/496/YUTP täytäntöönpanossa neuvoston ja/tai korkean edustajan nimenomaisesta pyynnöstä;

l)  se suorittaa tehtäviensä hoitamisen kannalta tarvittavat kuulemiset;

m)  se vahvistaa ja julkaisee työjärjestyksensä.

3.  Rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa ja velvollisuuksia perustetaan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan alainen ja sen valvonnassa toimiva jäsenvaltioita edustava erityiselin suorittamaan erityisesti seuraavia tehtäviä▌:

a)  lentojen salausavainten ja muiden Galileon toiminnalle tarpeellisten avainten hallinnointi;

b)  Galileon PRS-salausavainten kirjanpitoon, tietoturvalliseen käsittelyyn, tallennukseen ja jakeluun liittyvien menettelyjen perustamisen ja toimeenpanon tarkistaminen.

38 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokoonpano

1.  Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnassa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta, yksi edustaja komissiosta ja yksi henkilö, joka edustaa unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa, jäljempänä ’korkea edustaja’. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia.

2.  Lautakunnan kokouksiin osallistuminen perustuu tiedonsaantitarpeeseen. Tarvittaessa Euroopan avaruusjärjestön edustajia ja avaruusohjelmaviraston edustajia, jotka eivät osallistu turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään, voidaan kutsua turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijoiksi. Poikkeustapauksissa unionin virastojen, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan myös kutsua kokouksiin tarkkailijoina, kun käsitellään näihin kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin suoraan liittyviä asioita, varsinkin asioita, jotka koskevat niiden omistamaa tai niiden alueelle perustettua infrastruktuuria. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään asianomaisissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksen mukaiset.

39 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan äänestyssäännöt

Jos 36 artiklassa tarkoitettuihin yleisiin periaatteisiin perustuvaa yhteistä näkemystä ei saavuteta, hyväksyntälautakunta tekee päätökset määräenemmistöllä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 16 artiklan mukaisesti. Komission edustaja ja korkeaa edustajaa edustava henkilö eivät osallistu äänestykseen. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja allekirjoittaa lautakunnan hyväksymät päätökset lautakunnan puolesta.

40 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan päätösten tiedoksi antaminen ja niiden vaikutukset

1.  Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta toimittaa päätöksensä komissiolle.

2.  Komissio pitää turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jatkuvasti ajan tasalla lautakunnan päätösten vaikutuksista ohjelman komponenttien asianmukaiseen toteuttamiseen ja jäännösriskin käsittelysuunnitelmien täytäntöönpanosta. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta panee merkille kaikki tällaiset komissiolta saamansa tiedot.

3.  Komissio tiedottaa viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevan päätösten tekemisen vaikutuksesta ohjelman komponenttien asianmukaiseen toteutukseen. Jos komissio katsoo, että hyväksyntälautakunnan tekemä päätös voi vaikuttaa merkittävästi kyseisten komponenttien asianmukaiseen toteuttamiseen, esimerkiksi niiden kustannuksiin, aikatauluun tai tuloksiin, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.  Hallintoneuvostolle tiedotetaan määräajoin hyväksyntälautakunnan työn edistymisestä.

5.  Hyväksyntälautakunnan työskentelyaikataulu ei saa haitata 100 artiklassa tarkoitettuun työohjelmaan sisältyville toimille asetettua aikataulua.

41 artikla

Jäsenvaltioiden tehtävät turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnässä

Jäsenvaltioiden on:

a)  välitettävä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle kaikki tiedot, joiden ne katsovat olevan turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän kannalta merkityksellisiä;

b)  annettava turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen suostumuksella ja valvonnassa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan nimeämille asianmukaisesti valtuutetuille henkilöille, myös lautakunnan päättämiä turvallisuustarkastuksia, auditointeja ja testejä varten ja 36 artiklan h alakohdassa tarkoitettua turvallisuusriskin seurantamenettelyä varten, pääsy kaikkiin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin ja kaikille lainkäyttövaltaansa kuuluville järjestelmien turvallisuuteen liittyville laitosalueille ja/tai sijoituspaikkoihin kansallisten lakiensa ja asetustensa mukaisesti ja syrjimättä jäsenvaltioiden kansalaisia heidän kansalaisuutensa perusteella. Nämä auditoinnit ja testit toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

i)  korostetaan turvallisuuden ja tehokkaan riskinhallinnan merkitystä tarkastetuissa yksiköissä;

ii)  suositellaan vastatoimia niiden erityisten vaikutusten lieventämiseksi, joita turvallisuusluokiteltujen tietojen luottamuksellisuuden, eheyden tai saatavuuden menetyksellä on;

c)  vastattava pääsyn valvontaa koskevan mallin suunnittelusta; malli on yhteenveto tai luettelo hyväksyttävistä sijoituspaikoista/laitosalueista, ja siitä sovitaan etukäteen jäsenvaltioiden ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan välillä varmistaen siten, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat samantasoisen pääsyn valvonnan;

d)  vastattava paikallistasolla alueellaan sijaitsevien ohjelman komponenttien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän alueeseen kuuluvien laitosalueiden turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä ja raportoitava tästä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle.

III LUKU

Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen

42 artikla

Turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaaminen

Tämän asetuksen soveltamisalalla

a)  ohjelmaan liittyvien turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihdon edellytyksenä olisi oltava unionin ja kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välinen kansainvälinen sopimus turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihdosta tai tapauksen mukaan unionin toimivaltaisen toimielimen tai elimen ja asiaankuuluvien kolmannen maan viranomaisten tai kansainvälisen järjestön tekemä järjestely, joka koskee turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa, sekä niissä vahvistetut ehdot;

c)  kolmansissa maissa oleskelevat luonnolliset henkilöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä ohjelmaa koskevia Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos niihin sovelletaan kyseisissä maissa sellaisia turvallisuussäännöksiä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädetyillä turvallisuussäännöillä ja päätöksen 2013/488/EU liitteissä esitetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä. Kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä sovellettavien turvallisuussäännösten vastaavuus on määriteltävä unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävässä tietoturvallisuussopimuksessa, mukaan lukien tarvittaessa yhteisöturvallisuutta koskevat asiat, ja ottaen huomioon päätöksen 2013/488/EU 13 artikla;

d)  luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle voidaan myöntää pääsy Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, jos se katsotaan tarpeelliseksi tapauskohtaisesti tällaisten tietojen luonteen ja sisällön, vastaanottajan tiedonsaantitarpeen ja unionille koituvan edun arvioinnin perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta päätöksen 2013/488/EU 13 artiklan ja komission päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädettyjen yhteisöturvallisuuden alaa koskevien sääntöjen soveltamista.

VI OSASTO

Galileo ja EGNOS

43 artikla

Avustuskelpoiset toimet

Galileon ja EGNOSin käyttö kattaa seuraavat avustuskelpoiset toimet:

a)  avaruudessa sijaitsevan infrastruktuurin hallinta, käyttö, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien parannukset ja vanhentumisen hallinta;

b)  maassa sijaitsevan infrastruktuurin, erityisesti päätöksessä (EU) 2016/413 tai (EU) 2017/1406 tarkoitettujen maassa sijaitsevien keskusten, ja verkkojen hallinta, käyttö, huolto, jatkuva parantaminen, kehittäminen ja suojaaminen, mukaan lukien parannukset ja vanhentumisen hallinta;

c)  järjestelmien tulevien sukupolvien kehittäminen ja Galileon ja EGNOSin tarjoamien palvelujen kehittäminen, myös ottamalla huomioon asianomaisten sidosryhmien tarpeet, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tulevia unionin rahoituskehyksestä tehtäviä päätöksiä;

c a)  Galileon ja EGNOSin toimintaketjun loppupään sovellusten kehityksen sekä teknologisten perustekijöiden, kuten Galileo-järjestelmää tukevien piirisarjojen ja vastaanottimien, kehittämisen tukeminen;

d)  Galileoon ja EGNOSiin liittyvien sertifiointi- ja standardointitoimien tukeminen erityisesti liikenteen alalla;

e)  Galileon ja EGNOSin tuottamien palvelujen jatkuva tarjoaminen ja jäsenvaltioiden ja yksityisen sektorin aloitteiden täydentämiseksi näiden palvelujen markkinasovellusten kehittäminen, jotta voidaan erityisesti maksimoida 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt;

f)  yhteistyö muiden alueellisten tai maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien kanssa, mukaan lukien yhteensopivuuden ja yhteentoimivuuden edistäminen;

g)  järjestelmien ja niiden käytön luotettavuuden ja palvelujen suorituskyvyn seurannan mahdollistavat tekijät;

h)  toimet, jotka liittyvät palvelujen tarjoamiseen ja niiden peittoalueen laajentamisen koordinointiin.

44 artikla

Galileon tarjoamat palvelut

1.  Galileon tarjoamiin palveluihin kuuluvat:

a)  Galileon avoin palvelu (”Galileo open service”, GOS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja aikasynkronointitietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin massasovelluksiin, jotka on tarkoitettu kuluttajien käyttöön;

b)  huipputarkka palvelu (”high-accuracy service”, HAS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa uuden taajuusalueen kautta levitettävän lisädatan avulla huipputarkkoja paikannus- ja aikasynkronointitietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin sovelluksiin ammattikäyttöä tai kaupallista käyttöä varten;

c)  signaalien todennuspalvelu (”signal authentication service”, SAS), joka perustuu signaalien sisältämiin salattuihin koodeihin ja on tarkoitettu pääasiassa satelliittinavigoinnin sovelluksiin ammattikäyttöä tai kaupallista käyttöä varten;

d)  julkisesti säännelty palvelu (”public regulated service”, PRS), joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille ▌ käyttäjille sellaisia arkaluonteisia sovelluksia varten, jotka edellyttävät erityistä palvelun jatkuvuutta, mukaan lukien turvallisuuden ja puolustuksen ala, ja joissa käytetään vahvoja, salattuja signaaleja; palvelu on maksuton jäsenvaltioille, neuvostolle, komissiolle, EUH:lle ja tapauksen mukaan asianmukaisesti luvan saaneille unionin virastoille; kysymystä siitä, peritäänkö muilta päätöksen N:o 1104/2011/EU 2 artiklassa tarkoitetuilta PRS-palveluun osallistujilta käyttömaksuja, arvioidaan tapauskohtaisesti, ja asianmukaiset määräykset vahvistetaan mainitun päätöksen 3 artiklan 5 kohdan nojalla tehtävissä sopimuksissa; pääsyä PRS-palveluun säännellään jäsenvaltioihin, neuvostoon, komissioon, EUH:oon ja unionin virastoihin sovellettavan päätöksen 1104/2011/EU mukaisesti;

e)  hätätilannepalvelu (”emergency service”, ES), joka on käyttäjille maksuton ja lähettää signaalien avulla varoituksia tiettyjä alueita koskevista luonnonkatastrofeista tai muista hätätilanteista; se tarjotaan tarvittaessa yhteistyössä jäsenvaltioiden kansallisten pelastuspalveluviranomaisten kanssa;

f)  ajanmäärityspalvelu (”timing service”, TS), joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa tarkkaa ja luotettavaa referenssiaikaa sekä koordinoidun maailmanajan toteutuksen, mikä helpottaa Galileoon perustuvien ajanmäärityssovellusten kehittämistä ja käyttöä kriittisissä sovelluksissa.

2.  Galileolla myötävaikutetaan myös seuraaviin palveluihin:

a)  COSPAS-SARSAT-järjestelmän etsintä- ja pelastuspalvelu (”search and rescue service”, SAR), jota Galileo tukee poimimalla hätälähettimien lähettämiä hätäsignaaleja ja välittämällä niille viestejä paluulinkin kautta;

b)  unionin tai kansainvälisellä tasolla standardoidut, ihmishengen turvaavien palvelujen käyttöön tarkoitetut integriteetin valvontapalvelut, joita Galileo tukee Galileon avoimen palvelun signaaleilla ja yhdessä EGNOSin ja muiden satelliittinavigointijärjestelmien kanssa;

c)  avaruussäätietopalvelut GNSS-palvelukeskuksen(23) kautta ja varhaisvaroituspalvelut, joita tarjotaan Galileon maassa sijaitsevan infrastruktuurin avulla ja joiden pääasiallisena tarkoituksena on vähentää Galileon ja muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien tarjoamien palvelujen käyttäjiin kohdistuvia avaruuteen liittyviä mahdollisia riskejä.

45 artikla

EGNOSin tarjoamat palvelut

1.  EGNOSin tarjoamiin palveluihin kuuluvat:

a)  EGNOSin avoin palvelu (”EGNOS open service”, EOS), joka on käyttäjille maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja aikasynkronointitietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin massasovelluksiin, jotka on tarkoitettu kuluttajien käyttöön;

b)  EGNOSin tietojen jakopalvelu (”EGNOS data access service”, EDAS), joka on käyttäjille ilmainen ja tuottaa paikannus- ja aikasynkronointitietoja pääasiassa satelliittinavigoinnin sovelluksiin ammattikäyttöä tai kaupallista käyttöä varten ja tarjoaa paremman suorituskyvyn ja lisäarvoltaan parempaa dataa verrattuna avoimen palvelun kautta saatavaan suorituskykyyn ja dataan;

c)  ihmishengen turvaava palvelu (”safety-of-life service”, SoL), joka tarjotaan perimättä suoria käyttäjämaksuja ja joka tarjoaa jatkuvuudeltaan, käytettävyydeltään ja tarkkuudeltaan korkeatasoisia paikannus- ja aikasynkronointitietoja, mukaan lukien integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjiä Galileon ja muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien toimintahäiriöistä tai toleranssialueen ulkopuolisista signaaleista EGNOSin tehostamalla peittoalueella; ihmishengen turvaava palvelu on tarkoitettu pääasiassa käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista, varsinkin siviili-ilmailualalla lennonvarmistuspalvelujen yhteydessä ICAO:n normien mukaisesti, tai muilla liikenteen aloilla.

2.  Edellä 1 kohdassa tarkoitetut palvelut on tarjottava ensisijaisesti sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa ja joihin tätä asetusta sovellettaessa luetaan Kypros, Azorit, Kanariansaaret ja Madeira vuoden 2026 loppuun asti.

EGNOSin maantieteellinen peittoalue voidaan teknisen toteutettavuuden rajoissa, 34 artiklassa tarkoitettujen turvallisuusvaatimusten mukaisesti ja, SoL-palvelun osalta, kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan ja varsinkin ehdokasvaltioiden, yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan osallistuvien kolmansien maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden alueille.

3.  Tällaisen laajentamisen kustannuksia, näitä alueita koskevat toimintakustannukset mukaan lukien, ei saa kattaa 11 artiklassa tarkoitetusta talousarviosta. Komissio tarkastelee muita ohjelmia tai välineitä tällaisten toimien rahoittamiseksi. Laajentaminen ei saa viivästyttää 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamista sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa.

46 artikla

Galileon ja EGNOSin täytäntöönpanotoimenpiteet

Varmistaakseen Galileon ja EGNOSin sujuvan toiminnan ja edistääkseen niiden hyödyntämistä markkinoilla komissio vahvistaa tarvittaessa toimenpiteitä, joilla

a)  hallitaan ja vähennetään Galileon ja EGNOSin toimintaan liittyviä ominaisriskejä etenkin palvelun jatkuvuuden varmistamiseksi;

b)  määritetään keskeiset päätöksentekovaiheet Galileon ja EGNOSin täytäntöönpanon seurantaa ja arviointia varten;

c)  määritetään Galileon ja EGNOSin maassa sijaitsevaan infrastruktuuriin kuuluvien keskusten sijainti turvallisuusvaatimusten mukaisesti avointa ja läpinäkyvää menettelyä noudattaen ja varmistetaan niiden käyttö.

d)  määritetään 44 artiklan 1 kohdan c, e ja f alakohdassa ja 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja palveluja koskevat tekniset ja toiminnalliset eritelmät.

Nämä täytäntöönpanotoimenpiteet hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

47 artikla

Yhteensopivuus, yhteentoimivuus ja standardointi

1.  Galileon ja EGNOSin sekä niiden tarjoamien palvelujen on oltavat teknisesti täysin yhteensopivia ja yhteentoimivia myös käyttäjien tasolla.

2.  Galileon ja EGNOSin sekä niiden tarjoamien palvelujen on oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten radionavigointikeinojen kanssa, jos tarvittavista yhteensopivuus- ja yhteentoimivuusvaatimuksista ja niiden edellytyksistä on määrätty kansainvälisissä sopimuksissa.

VII OSASTO

Copernicus

I LUKU

Yleiset säännökset

48 artikla

Copernicuksen soveltamisala

1.  Copernicus toteutetaan käyttämällä perustana ▌aiempia investointeja, joita ovat tehneet myös Euroopan avaruusjärjestön ja Eumetsatin kaltaiset sidosryhmät, ja hyödyntämällä tarvittaessa kustannustehokkaasti jäsenvaltioiden kansallisia tai alueellisia valmiuksia sekä ottamalla huomioon vastaavan datan ja tiedon kaupallisten toimittajien valmiudet ja tarve edistää kilpailua ja markkinasovellusten kehittämistä ja maksimoimalla samalla eurooppalaisten käyttäjien mahdollisuudet.

2.  Copernicus tarjoaa dataa ja tietoja käyttäen perustana Copernicuksen käyttäjien tarpeita ja täydellisen, maksuttoman ja avoimen datan politiikkaa.

2 a.  Copernicus tukee unionin ja jäsenvaltioiden toimintapolitiikan laatimista, toteuttamista ja seurantaa etenkin ympäristön, ilmastonmuutoksen, merten, merenkulun, ilmakehän, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, kulttuuriperinnön säilyttämisen, pelastuspalvelun, infrastruktuurin seurannan, turvallisuuden sekä digitaalitalouden aloilla, ja sen tavoitteena on vähentää edelleen hallinnollista rasitetta.

3.  Copernicus käsittää seuraavat neljä elementtiä:

a)  datan hankinta, johon sisältyvät

–  Copernicuksen Sentinelien kehittäminen ja käyttäminen;

–  pääsy kolmannen osapuolen avaruudesta tuotettavaan maanhavainnointidataan;

–  pääsy in situ -dataan ja muuhun liitännäisdataan;

b)  datan ja tiedon käsittely Copernicuksen palveluissa, mihin kuuluvilla toiminnoilla tuotetaan arvoa lisäävää tietoa, jolla tuetaan ympäristönseurantaa, raportointia ja vaatimusten noudattamisen varmistamista, pelastustoimintaa ja siviiliturvallisuutta▌;

c)  datansaantia ja -jakelua koskeva komponentti, johon kuuluvilla infrastruktuureilla ja palveluilla varmistetaan Copernicus-datan ja -tietojen haku, katselu, pitkän aikavälin säilyttäminen, saanti, jakelu ja hyödyntäminen käyttäjäystävällisellä tavalla;

d)  29 artiklan 5 kohdan mukainen käytön omaksumista, markkinasovellusten kehittämistä ja valmiuksien kehittämistä koskeva komponentti, johon sisältyvillä asianomaisilla toimilla, resursseilla ja palveluilla edistetään Copernicusta sekä sen dataa ja palveluja sekä toimintaketjun loppupään sovelluksia ja niiden kehitystä kaikilla tasoilla, jotta voidaan maksimoida 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteiskunnallis-taloudelliset hyödyt ja kerätä ja analysoida käyttäjien tarpeita.

4.  Copernicuksella edistetään havainnointijärjestelmien ja niihin liittyvän tietojenvaihdon kansainvälistä koordinointia, jotta voidaan vahvistaa Copernicuksen globaalia ulottuvuutta ja täydentävyyttä ottaen huomioon ▌ kansainväliset sopimukset ja koordinointimenettelyt.

II LUKU

Avustuskelpoiset toimet

49 artikla

Datan hankkimista koskevat avustuskelpoiset toimet

Copernicuksen avustuskelpoisiin toimiin kuuluvat seuraavat toimet:

a)  toimet, joilla varmistetaan nykyisten Sentinel-hankkeiden parempi jatkuvuus ja kehitetään, laukaistaan, ylläpidetään ja käytetään uusia, seurannan kattavuutta laajentavia Sentinel-satelliitteja ja joissa asetetaan etusijalle erityisesti ihmisen toiminnan aiheuttamien hiilidioksidi- ja muiden kasvihuonekaasupäästöjen seurantakapasiteetti, mahdollisuudet napa-alueiden seurantaan ja innovatiivisten ympäristösovellusten mahdollistaminen maa- ja metsätalouden ja vesivarojen ja merien luonnonvarojen hallinnan sekä kulttuuriperinnön aloilla;

b)  toimet, joilla tarjotaan pääsy kolmannen osapuolen dataan, jota Copernicus-palvelujen tuottaminen edellyttää tai jota unionin toimielimet, virastot ja kansalliset tai alueelliset julkiset elimet käyttävät tapauksen mukaan ja kustannustehokkaasti;

c)  toimet, joilla tarjotaan pääsy in situ -dataan ja muuhun liitännäisdataan, jota Copernicus-datan ja -tietojen tuottaminen, kalibrointi ja validointi edellyttävät, ja koordinoidaan dataan pääsyä, myös tapauksen mukaan olemassa olevien kansallisten valmiuksien kustannustehokas käyttö ja päällekkäisyyksien välttäminen.

50 artikla

Copernicus-palveluiden avustuskelpoiset toimet

1.  Copernicus sisältää toimia, joilla tuetaan seuraavia palveluja:

a)  ympäristönseuranta- ja raportointipalvelut sekä vaatimusten noudattamisen varmistamista koskevat palvelut, joihin kuuluvat:

–  ilmakehän seuranta, jolla tarjotaan tietoa ilmanlaadusta ja jonka kattavuus on maailmanlaajuinen ja painopiste Euroopan tasolla ja ilmakehän kemiallisesta koostumuksesta;

–  meriympäristön seuranta, jolla tarjotaan tietoa valtamerien, merien ja rannikkoalueiden ekosysteemien ja niiden resurssien tilasta ja kehityksestä ja käytöstä;

–  maakartoitus ja maatalousmaan seuranta, joilla tarjotaan tietoa maanpeitteestä, maankäytöstä ja maankäytön muutoksesta, kulttuuriperintökohteista, maan liikkumisesta, kaupunkialueista, sisävesien määrästä ja laadusta, metsistä, maataloudesta ja muista luonnonvaroista, biodiversiteetistä ja kryosfääristä;

–  ilmastonmuutoksen seuranta, jolla tarjotaan tietoa ihmisen toiminnan aiheuttamista hiilidioksidi- ja muista kasvihuonekaasupäästöistä ja niiden nieluista, olennaisista ilmastomuuttujista, ilmastoa koskevista uusanalyyseistä, kausiennusteista, ilmastoennusteista ja syy-seuraussuhteista, muutoksista napa-alueilla sekä asiaankuuluvista ajallisista ja alueellisista indikaattoreista;

b)  hätätilanteiden hallintapalvelu, jolla tarjotaan tietoa ▌pelastusviranomaisille ja yhteistoiminnassa niiden kanssa ja tuetaan pelastuspalvelu- ja hätäapuoperaatioita (esimerkiksi varhaisvaroitustoimien ja kriisinhallintavalmiuksien parantaminen) ja ehkäisy- ja valmiustoimia (riski- ja jälkihoitoanalyysit) erityyppisten katastrofien yhteydessä;

c)  turvallisuuspalvelu, jolla tuetaan unionin ja sen ulkorajojen valvontaa, merialueiden valvontaa ja unionin ulkoisia toimia unionin turvallisuushaasteisiin vastaamisen yhteydessä sekä yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteita ja toimia.

2.  Komissio varmistaa tarvittaessa riippumattomien asiantuntijoiden tukemana palvelun oleellisuuden

a)  validoimalla käyttäjäyhteisöjen ilmoittamien vaatimusten teknisen toteutettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden;

b)  arvioimalla ehdotetut ja toteutetut keinot ja ratkaisut käyttäjäyhteisöjen vaatimuksiin vastaamiseksi ja ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.

51 artikla

Datan ja tietojen saannin ja jakelun avustuskelpoiset toimet

1.  Copernicus sisältää toimia, joilla tarjotaan parannettu pääsy kaikkeen Copernicus-dataan ja -tietoihin sekä tarjotaan tarvittaessa kyseisen datan ja tiedon jakelua, saantia ja käyttöä edistäviä lisäinfrastruktuureja ja -palveluja.

2.  Kun kyseessä on komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1159/2013(24) 12–16 artiklan mukaisesti turvallisuuden kannalta arkaluonteinen Copernicus-data ja ‑tieto, komissio voi antaa kyseisen datan ja tiedon hankinnan, hankkimisen valvonnan, käyttämisen ja jakelun yhden tai useamman luotetun tahon tehtäväksi. Tällaisten tahojen on perustettava hyväksyttyjen käyttäjien rekisteri ja pidettävä sitä yllä ja noudatettava eriytettyä työnkulkua myöntäessään pääsyn rajoitettuun dataan.

III LUKU

Copernicuksen datapolitiikka

52 artikla

Copernicuksen data- ja tietokonsepti

1.  Copernicus-data ja -tiedot tarjotaan käyttäjille noudattaen seuraavaa täydellisen, maksuttoman ja avoimen datan politiikkaa:

a)  Copernicus-käyttäjät voivat maksuttomasti ja maailmanlaajuisesti jäljentää, jakaa, tiedottaa yleisölle, mukauttaa ja muuttaa kaikkea Copernicus-dataa ja ‑tietoa ja yhdistää sitä muun datan ja tiedon kanssa;

b)  täydellisen, maksuttoman ja avoimen datan politiikka sisältää seuraavat rajoitukset:

i)  Copernicus-datan ja -tiedon formaatteja, oikea-aikaisuutta ja levittämistä koskevat tekijät määritellään ennalta;

ii)  Copernicus-palvelujen tietojen tuottamisessa käytettävää kolmannen osapuolen dataa ja tietoa koskevia lisenssiehtoja on noudatettava soveltuvin osin;

iii)  34 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista yleisistä turvallisuusvaatimuksista johtuvat turvallisuusrajoitukset;

iv)  Copernicus-dataa ja -tietoja tuottavan tai saataville asettavan järjestelmän ja itse datan suojaaminen häiriöiden vaaralta on varmistettava;

v)  eurooppalaisten käyttäjien luotettavan Copernicus-dataan ja -tietoihin pääsyn suojaaminen on varmistettava.

2.  Komissio antaa 105 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä 1 kohtaa täydentävistä säännöksistä, joilla määritetään Copernicus-datan ja -tietojen saantia ja käyttöä koskevat eritelmät, ehdot ja menettelyt.

3.  Komissio myöntää Copernicus-datan ja -tietojen saantia ja käyttöä koskevat lisenssit ja vahvistaa niitä koskevat huomautukset, mukaan lukien nimeämistä koskevat lausekkeet, noudattaen Copernicuksen datapolitiikkaa, sellaisena kuin siitä säädetään tässä asetuksessa ja 2 kohdan mukaisissa sovellettavissa delegoiduissa säädöksissä.

VIII OSASTO

OHJELMAN MUUT KOMPONENTIT

I LUKU

Avaruustilannetietoisuus (SSA)

I JAKSO

Avaruusesineiden valvonta ja seuranta (SST)

53 artikla

SST:n soveltamisala

1.  SST-osakomponenteilla tuetaan seuraavia toimintoja:

a)  maahan ja/tai avaruuteen sijoitettujen jäsenvaltioiden SST-ilmaisimien, mukaan lukien Euroopan avaruusjärjestössä tai unionin yksityisellä sektorilla kehitetyt ilmaisimet ja jäsenvaltioissa käytetyt unionin ilmaisimet, muodostaman verkoston perustaminen, kehittäminen ja toiminta; verkoston tarkoituksena on valvoa ja seurata avaruusesineitä ja tuottaa ▌ eurooppalainen avaruusesineluettelo;

b)  SST-datan käsittely ja analysointi kansallisella tasolla SST-tietojen ja 54 artiklassa tarkoitettujen palvelujen tuottamiseksi;

c)  asetuksen 54 artiklassa tarkoitettujen SST-palvelujen tarjoaminen 55 artiklassa tarkoitetuille käyttäjille;

c c)  sellaisten aloitteiden seuranta, joilla edistetään avaruusalusten hävittämiseen niiden operatiivisen käyttöiän lopussa ja avaruusromun eliminoimiseen liittyvien teknologisten järjestelmien kehittämistä ja käyttöönottoa, sekä avaruusliikenteen hallinnan kansainvälisten aloitteiden seuranta ja synergiaan pyrkiminen näiden aloitteiden kanssa.

2.   SST-komponentilla tarjotaan myös teknistä ja hallinnollista apua, jolla varmistetaan siirtyminen EU:n avaruusohjelman ja päätöksellä N:o 541/2014/EU perustetun SST-tukikehyksen välillä.

54 artikla

SST-palvelut

1.  SST-palveluihin sisältyvät seuraavat palvelut:

a)  avaruusalusten välisten tai avaruusaluksen ja avaruusromun välisten törmäysten riskinarviointi ja mahdollinen hälytysten antaminen törmäysten välttämiseksi avaruusalusoperaatioiden laukaisuvaiheen, kiertoradalle siirtymisvaiheen, kiertoradalle nostamisvaiheen ja kiertoradalla toimimisvaiheen aikana sekä käytöstäpoistovaiheiden aikana;

b)  kiertoradalla tapahtuvien pirstoutumisten, rikkoutumisten tai törmäysten havaitseminen ja kuvaus;

c)  avaruusesineiden ja avaruusromun valvomattomaan maan ilmakehään paluuseen liittyvä riskinarviointi sekä siihen liittyvien tietojen tuottaminen, mukaan lukien mahdollisen maahan iskeytymisen ajankohdan ja todennäköisen iskeytymispaikan arviointi;

d)  toimintojen kehittäminen valmisteltaessa

i)  avaruusromun vähentämistä, jotta voidaan vähentää sen syntymistä;

ii)  avaruusromun saneeraus hallitsemalla nykyistä avaruusromua.

2.  SST-palvelut ovat maksuttomia ja saatavilla aina ja keskeytyksettä, ja ne on mukautettu 55 artiklassa tarkoitettujen käyttäjien tarpeisiin.

3.  Osallistuvat jäsenvaltiot, komissio ja tarvittaessa palvelupiste eivät ole korvausvastuussa

a)  vahingoista, jotka aiheutuvat SST-palvelujen tarjoamisen puuttumisesta tai keskeytymisestä

b)  SST-palvelujen tarjoamisen viiveistä

c)  SST-palvelujen kautta tuotettujen tietojen epätarkkuudesta; tai

d)  SST-palvelujen tarjoamisen johdosta toteutetuista toimista.

55 artikla

SST:n käyttäjät

1.  EU:n käyttäjiä ovat

a)  SST:n ydinkäyttäjät: jäsenvaltiot, Euroopan ulkosuhdehallinto, komissio, neuvosto, avaruusohjelmavirasto sekä unionissa sijaitsevat julkiset ja yksityiset avaruusalusten omistajat ja operaattorit ▌;

b)  SST:n muut kuin ydinkäyttäjät: muut unioniin sijoittautuneet julkiset ja yksityiset yhteisöt.

SST:n ydinkäyttäjillä on pääsy kaikkiin 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin SST‑palveluihin.

SST:n muilla kuin ydinkäyttäjillä voi olla pääsy 54 artiklan 1 kohdan b–d alakohdassa tarkoitettuihin SST-palveluihin.

2.  Kansainvälisiä käyttäjiä ovat kolmannet maat, kansainväliset järjestöt, joiden päätoimipaikka ei ole unionissa, ja yksityiset tahot, jotka eivät ole sijoittuneet unioniin, seuraavin edellytyksin:

a)  kolmansilla mailla ja kansainvälisillä järjestöillä, joiden päätoimipaikka ei ole unionissa, voi olla pääsy SST-palveluihin 8 artiklan 1 a kohdan mukaisesti;

b)  yksityisillä tahoilla, jotka eivät ole sijoittuneet unioniin, voi olla pääsy SST‑palveluihin, jos ne ovat tehneet 8 artiklan 1 a kohdan mukaisesti sen kolmannen maan kanssa, johon ne ovat sijoittuneet, kansainvälisen sopimuksen, jolla niille myönnetään tällainen pääsy.

3.  Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, kansainvälistä sopimusta ei vaadita, jos 54 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu SST-palvelu on yleisesti saatavilla.

4.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä SST-palveluihin pääsyä ja asiaankuuluvia menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännökset. Nämä säännökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

56 artikla

Jäsenvaltioiden osallistuminen

1.  Jäsenvaltioiden, jotka ovat halukkaita osallistumaan 54 artiklassa tarkoitettujen kaikki kiertoradat kattavien SST-palvelujen tarjoamiseen, on toimitettava komissiolle yksi yhteinen ehdotus, josta käy ilmi, että seuraavat kriteerit täyttyvät:

a)  omistajuus tai käyttöoikeus, joka koskee joko asianmukaisia EU:n SST:n käytettävissä olevia SST-ilmaisimia sekä henkilöresursseja niiden käyttämiseksi tai asianmukaisia operatiivisen analyysin ja datan käsittelyn valmiuksia, jotka on tarkoitettu erityisesti SST:tä varten ja jotka ovat EU:n SST:n käytettävissä;

b)  kutakin SST-resurssia koskeva alustava turvallisuusriskinarviointi, jonka asianomainen jäsenvaltio on tehnyt ja validoinut;

c)  tämän asetuksen 53 artiklassa säädettyjen toimien toteuttamista koskeva toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon päätöksen N:o 541/2014/EU 6 artiklan nojalla vahvistettu koordinointisuunnitelma;

d)  eri toimien jakautuminen 57 artiklan nojalla nimettyjen asiantuntijaryhmien kesken;

e)  4 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta välttämätöntä datan jakamista koskevat säännöt.

Kunkin jäsenvaltion, joka on halukas osallistumaan SST-palvelujen tarjoamiseen, on erikseen osoitettava a ja b alakohdassa säädettyjen kriteerien täyttyminen.

Kunkin jäsenvaltion, joka on halukas osallistumaan SST-palvelujen toimittamiseen, on osoitettava yhteisesti c–e alakohdassa säädettyjen kriteerien täyttyminen.

2.  Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut kriteerit on katsottava täyttyneiksi sellaisten osallistuvien jäsenvaltioiden tapauksessa, joiden nimetyt kansalliset yksiköt ovat päätöksen N:o 541/2014/EU 7 artiklan mukaisesti perustetun konsortion jäseniä tämän asetuksen voimaantulopäivänä.

3.  Jos 1 kohdan mukaista yhteistä ehdotusta ei ole toimitettu tai jos komissio katsoo, ettei toimitettu yhteinen ehdotus täytä 1 kohdassa tarkoitettuja kriteerejä, vähintään viisi jäsenvaltiota voivat tehdä komissiolle uuden yhteisen ehdotuksen, jossa osoitetaan 1 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden täyttyminen.

4.  Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä 1–3 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä ja osatekijöitä koskevat yksityiskohtaiset säännökset. Nämä täytäntöönpanotoimenpiteet hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

57 artikla

Jäsenvaltioiden osallistumista koskeva organisatorinen kehys

1.  Kaikkien jäsenvaltioiden, jotka ovat toimittaneet ehdotuksen, jonka komissio on katsonut 56 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaiseksi, tai jotka komissio on valinnut 56 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, on nimettävä alueelleen sijoittautunut kansallinen perustajayhteisö edustamaan niitä. Kansallisen perustajayhteisön on oltava jäsenvaltion viranomainen tai julkista valtaa käyttävä elin.

2.  Edellä olevan 1 kohdan mukaisesti nimettyjen kansallisten perustajayhteisöjen on tehtävä sopimus, jossa perustetaan SST-kumppanuus ja määrätään 53 artiklassa tarkoitettujen toimien toteuttamiseksi tehtävää yhteistyötä koskevista säännöistä ja mekanismeista. Sopimukseen on erityisesti sisällyttävä 56 artiklan 1 kohdan c–e alakohdassa mainitut osatekijät sekä riskinhallintarakenteen perustaminen, jotta voidaan varmistaa SST-datan ja SST-tietojen käyttöä ja suojattua vaihtamista koskevien säännösten täytäntöönpano.

3.  Kansallisten perustajayhteisöjen on kehitettävä korkealaatuisia unionin SST-palveluja monivuotisen suunnitelman, asiaankuuluvien keskeisten tulosindikaattoreiden sekä käyttäjien vaatimusten mukaisesti ja käyttäen perustana 6 kohdassa tarkoitettujen asiantuntijaryhmien toimintaa. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä monivuotisen suunnitelman ja keskeiset tulosindikaattorit 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.  Kansallisten perustajayhteisöjen on kehitettävä olemassa olevien ja mahdollisten tulevien ilmaisimien verkosto, jotta ilmaisimien käyttö olisi koordinoitua ja optimaalista ottaen huomioon yhteisen eurooppalaisen luettelon laatiminen ja ajan tasalla pitäminen rajoittamatta jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla.

5.  Osallistuvien jäsenvaltioiden on suoritettava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyminen 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten perusteella.

6.  SST:hen osallistuvien jäsenvaltioiden on nimettävä asiantuntijaryhmiä vastaamaan eri SST-toimiin liittyvistä erityiskysymyksistä. Asiantuntijaryhmien on oltava pysyviä, ja ryhmät asettaneiden jäsenvaltioiden kansallisten perustayhteisöjen on vastattava niiden hallinnoinnista ja henkilöresursseista; asiantuntijaryhmiin voi kuulua asiantuntijoita jokaisesta kansallisesta perustajayhteisöstä.

7.  Kansallisten perustajayhteisöjen ja asiantuntijaryhmien on varmistettava SST-datan, SST‑tietojen ja SST-palvelujen suojaaminen.

8.  Komissio hyväksyy 105 artiklan mukaisia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat yksityiskohtaisia sääntöjä jäsenvaltioiden SST:hen osallistumista koskevan organisatorisen kehyksen toiminnasta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

58 artikla

SST-palvelupiste

1.  Komissio valitsee SST-palvelupisteen ottaen huomioon kansallisten perustajayhteisöjen suosituksen ja käyttäen valintaperusteena parasta turvallisuusalan ja sen palvelujen tarjoamisen asiantuntemusta. Palvelupisteen tehtävänä on:

a)  tarjota tarvittavat suojatut rajapinnat SST-tietojen keskittämistä, tallentamista ja SST-käyttäjien saataville asettamista varten, varmistaen tietojen asianmukainen käsittely ja jäljitettävyys;

b)  raportoida ▌ SST-palvelujen suorituskyvystä SST-kumppanuudelle ja komissiolle;

c)  kerätä SST-kumppanuudelta tarvittavaa palautetta, jotta varmistetaan palvelujen tarvittava mukauttaminen käyttäjien odotuksiin;

d)  tukea ja edistää palvelujen käyttöä ja kannustaa käyttämään palveluja.

2.  Kansallisten perustajayhteisöjen on sovittava tarvittavista täytäntöönpanojärjestelyistä SST-palvelupisteen kanssa.

II JAKSO

Avaruussää ja maapallon lähelle tulevat kohteet

59 artikla

Avaruussäätä koskevat toimet

1.  Avaruussäätä koskevilla osakomponenteilla voidaan tukea seuraavia toimia:

a)  käyttäjien tarpeiden arviointi ja yksilöinti 2 kohdan b alakohdassa määritetyillä osa-alueilla, jotta pystytään vahvistamaan tarjottavat avaruussääpalvelut;

b)  avaruussääpalvelujen tarjoaminen avaruussääpalvelujen käyttäjille niiden yksilöityjen tarpeiden ja teknisten vaatimusten mukaisesti.

2.  Avaruussääpalveluja on oltava saatavilla aina ja keskeytyksettä. Komissio valitsee palvelut täytäntöönpanosäädöksillä seuraavien sääntöjen mukaisesti:

a)  Komissio asettaa unionin tasolla toimitettavat avaruussääpalvelut tärkeysjärjestykseen käyttäjien tarpeiden, palvelujen teknologisen valmiuden sekä riskinarvioinnin tulosten mukaan.

b)  Avaruussääpalveluilla voidaan tukea pelastuspalvelutoimia ja useiden eri osa-alueiden suojelua, kuten: avaruus, liikenne, maailmanlaajuiset satelliittinavigointijärjestelmät, sähköverkot ja viestintä.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3.  Avaruussääpalveluja tarjoavat julkiset tai yksityiset yksiköt valitaan ehdotuspyynnön perusteella.

60 artikla

Maapallon lähelle tulevia kohteita koskevat toimet

1.  Maapallon lähelle tulevia kohteita koskevilla osakomponenteilla voidaan tukea seuraavia toimia:

a)  kuvaus jäsenvaltioiden valmiuksista maapallon lähelle tulevien kohteiden havaitsemiseen ja seurantaan;

b)  jäsenvaltioiden laitosten ja tutkimuskeskusten verkostoitumisen edistäminen;

c)  artiklan 2 kohdassa tarkoitetun palvelun kehittäminen;

d)  sellaisen nopean toiminnan vakiopalvelun kehittäminen, joka kykenee luonnehtimaan äskettäin havaitut maapallon lähelle tulevat kohteet;

e)  maapallon lähelle tulevia kohteita koskevan eurooppalaisen luettelon laatiminen.

2.  Komissio voi vastuualueellaan ottaa käyttöön menettelyjä, joilla koordinoidaan Yhdistyneiden kansakuntien asiaankuuluvien elinten kanssa unionin ja kansallisten pelastusviranomaisten toimia, kun havaitaan, että maapallon lähelle tuleva kohde lähestyy maata.

II LUKU

GOVSATCOM

61 artikla

GOVSATCOMin soveltamisala

GOVSATCOM-komponentissa yhdistetään satelliittiviestintäkapasiteetit ja -palvelut ja muodostetaan yhteinen unionin satelliittiviestintäkapasiteettien ja -palvelujen kokonaisuus asianmukaisine turvallisuusvaatimuksineen. Tähän komponenttiin kuuluvat:

a)  66 artiklassa tarkoitetun maasegmentti-infrastruktuurin ja mahdollisen 69 artiklassa tarkoitetun avaruusinfrastruktuurin kehittäminen, rakentaminen ja toiminta;

b)  GOVSATCOMin palvelujen tarjoamista varten tarvittavien valtiollisten ja kaupallisten satelliittiviestintäkapasiteetin, palvelujen sekä käyttäjälaitteiden hankinta;

c)  tarvittavat toimenpiteet GOVSATCOMin käyttäjälaitteiden yhteentoimivuuden ja standardoinnin edistämiseksi.

62 artikla

GOVSATCOMissa tarjotut kapasiteetti ja palvelut

1.  GOVSATCOM-kapasiteetin ja -palvelujen tarjoaminen ▌on varmistettava 3 kohdassa tarkoitetun palvelukokonaisuuden mukaisesti ja noudattaen 2 kohdassa tarkoitettuja toiminnallisia vaatimuksia, 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja erityisiä GOVSATCOM‑turvallisuusvaatimuksia ja 65 artiklassa tarkoitettuja jakamis- ja priorisointisääntöjä. GOVSATCOM-kapasiteetin ja -palvelujen käyttö on maksutonta toimielinkäyttäjille ja valtiollisille käyttäjille, ellei komissio päätä hinnoittelupolitiikasta 65 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä GOVSATCOMissa tarjottuja palveluja koskevat toiminnalliset vaatimukset, jotka ovat muodoltaan teknisiä eritelmiä, joiden käyttötilanteet liittyvät erityisesti kriisinhallintaan, valvontaan ja keskeisen infrastruktuurin hallintaan, mukaan lukien diplomaattiset viestintäverkot. Kyseiset toiminnalliset vaatimukset perustuvat käyttäjien vaatimusten yksityiskohtaiseen analysoitiin, minkä lisäksi otetaan huomioon olemassa olevista käyttäjälaitteista ja verkostoista johtuvat vaatimukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä GOVSATCOMissa tarjottuja palveluja koskevan palvelukokonaisuuden, joka on muodoltaan luettelo satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen ja niiden ominaisuuksien luokista, mukaan lukien maantieteellinen kattavuus, taajuus, kaistanleveys, käyttäjälaitteet ja turvaominaisuudet. Kyseisiä toimenpiteitä päivitetään säännöllisesti, ja ne perustuvat 1 kohdassa tarkoitettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin ja turvallisuusvaatimuksiin, ja niissä asetetaan etusijalle käyttäjille tarjotut palvelut näiden merkityksellisyyden ja kriittisyyden mukaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3 a.  Edellä 3 kohdassa tarkoitetussa palvelukokonaisuudessa on otettava huomioon olemassa olevat kaupallisesti saatavilla olevat palvelut, jotta ei aiheuteta kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla.

4.  GOVSATCOMin käyttäjillä on pääsy palvelukokonaisuudessa lueteltuihin kapasiteettiin ja palveluihin. Pääsy tarjotaan 66 artiklassa tarkoitettujen GOVSATCOM-keskusten kautta.

63 artikla

Satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen tarjoajat

Seuraavat yhteisöt voivat tarjota satelliittiviestintäkapasiteettia ja -palveluja tämän komponentin yhteydessä:

a)  67 artiklassa tarkoitetut GOVSATCOMin osallistujat, ja

b)  oikeushenkilöt, joilla on GOVSATCOM-komponenttia varten määriteltyihin, 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin yleisiin turvallisuusvaatimuksiin perustuva asianmukainen hyväksyntä tarjota satelliittikapasiteettia tai -palveluja 36 artiklassa tarkoitetun turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntämenettelyn mukaisesti.

64 artikla

GOVSATCOMin käyttäjät

1.  Seuraavat yhteisöt voivat olla GOVSATCOMin käyttäjiä edellyttäen, että niille on annettu hätätilanteiden ja turvallisuuden kannalta keskeisten toimien ja operaatioiden sekä kriittisen infrastruktuurin valvontaan tai hallintaan liittyviä tehtäviä:

a)  unioni tai jäsenvaltion viranomainen tai julkista valtaa käyttävä elin;

b)  luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö, joka toimii a alakohdassa tarkoitetun yhteisön puolesta ja sen valvonnassa.

2.  GOVSATCOMin käyttäjillä on oltava 67 artiklassa tarkoitetun osallistujan antama asianmukainen lupa käyttää GOVSATCOM-kapasiteettia ja -palveluja, ja niiden on noudatettava 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja yleisiä turvallisuusvaatimuksia, jotka on määritelty GOVSATCOM-komponenttia varten.

65 artikla

Yhteiskäyttö ja priorisointi

1.  Satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen sekä käyttäjälaitteiden muodostaman kokonaisuuden yhteiskäyttö ja priorisointi GOVSATCOMin osallistujien välillä toteutetaan käyttämällä perustana ▌ käyttäjien ▌turvallisuusriskien analyysiä. Analyysissa otetaan huomioon olemassa oleva viestintäinfrastruktuuri ja käytettävissä olevat nykyiset valmiudet sekä niiden maantieteellinen kattavuus unionin ja jäsenvaltioiden tasolla. ▌Käyttäjät on yhteiskäytön ja priorisoinnin yhteydessä asetettava tärkeysjärjestykseen merkityksellisyyden ja kriittisyyden mukaan.

2.  Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä kapasiteetin, palvelujen ja käyttäjälaitteiden yhteiskäyttöä ja priorisointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ottaen huomioon ennakoidun kysynnän eri käyttötilanteissa, kyseisiin käyttötilanteisiin liittyvien turvallisuusriskien analyysin sekä tapauksen mukaan kustannustehokkuuden.

Määritellessään näiden sääntöjen hinnoittelupolitiikkaa komissio varmistaa, etteivät GOVSATCOM-kapasiteetti ja -palvelut vääristä markkinoita ja ettei GOVSATCOM-kapasiteettista ole pulaa.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.  Kun on kyse GOVSATSOMin käyttäjistä, jotka ovat saaneet luvan samalta GOVSATCOMin osallistujalta, kyseisen osallistujan on määritettävä ja pantava täytäntöön niiden välinen satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen yhteiskäyttö ja priorisointi.

66 artikla

Maasegmentin infrastruktuuri ja toiminta

1.  Maasegmentin on sisällettävä tarvittava infrastruktuuri, joka mahdollistaa 65 artiklan mukaisen palvelujen tarjoamisen käyttäjille, erityisesti tämän komponentin yhteydessä hankittavat GOVSATCOM-keskukset, joiden kautta GOVSATCOMin käyttäjät yhdistetään satelliittiviestintäkapasiteetin ja -palvelujen tarjoajiin. Maasegmentin ja sen toiminnan on oltava GOVSATCOM-komponenttia varten määriteltyjen 34 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten mukaisia.

2.  Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä maasegmentti-infrastruktuurin sijainnin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, eivätkä ne saa vaikuttaa jäsenvaltion oikeuteen päättää olla ottamatta tällaista infrastruktuuria alueelleen.

67 artikla

GOVSATCOMin osallistujat ja toimivaltaiset viranomaiset

1.  Jäsenvaltiot, neuvosto, komissio ja Euroopan ulkosuhdehallinto ovat GOVSATCOMin osallistujia, kun ne myöntävät luvan GOVSATCOMin käyttäjille tai tarjoavat satelliittiviestintäkapasiteettia tai maasegmentin sijoituspaikkoja tai osan maasegmentin laitteistosta.

Jos neuvosto, komissio tai EUH myöntää luvan GOVSATCOMin käyttäjille tai tarjoaa satelliittiviestintäkapasiteettia tai maasegmentin sijoituspaikkoja tai osan maasegmentin laitteistosta jäsenvaltion alueella, lupa tai tarjoaminen ei saa loukata kyseisen jäsenvaltion valtiosääntöön sisältyviä puolueettomuutta tai liittoutumattomuutta koskevia säännöksiä.

2.  Unionin virastoista voi tulla GOVSATCOMin osallistujia vain sikäli kuin niiden tehtävien täyttäminen edellyttää tätä ja kyseisen erillisviraston ja sitä valvovan unionin elimen välillä tehdyssä hallinnollisessa sopimuksessa määritettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

3.  Jokaisen osallistujan on nimettävä yksi GOVSATCOM-vastuuviranomainen.

4.  GOVSATCOM-vastuuviranomainen varmistaa, että

a)  palvelujen käyttö on sovellettavien turvallisuusvaatimusten mukaista;

b)  GOVSATCOMin käyttäjien käyttöoikeudet määritellään ja niitä hallinnoidaan;

c)  käyttäjälaitteita ja niihin liittyviä sähköisen viestinnän yhteyksiä ja tietoja käytetään ja hallinnoidaan sovellettavien turvallisuusvaatimusten mukaisesti;

d)  perustetaan keskitetty yhteyspiste avustamaan tarvittaessa turvallisuusriskien ja -uhkien ilmoittamisessa, erityisesti tämän komponentin palveluihin vaikuttavien mahdollisesti haitallisten sähkömagneettisten häiriöiden havaitsemisen yhteydessä.

68 artikla

GOVSATCOMin tarjonnan ja kysynnän seuranta

Komissio seuraa jatkuvasti GOVSATCOMin kapasiteetin ja palvelujen tarjontaa, mukaan lukien GOVSATCOMin nykyinen kapasiteetti kiertoradalla yhdistämistä ja yhteiskäyttöä varten, ja kysyntää ottaen huomioon uudet riskit ja uhat sekä uuden teknologian kehittämisen, jotta GOVSATCOM-palvelujen tarjonta ja kysyntä saataisiin mahdollisimman hyvin tasapainoon.

IX OSASTO

EUROOPAN UNIONIN AVARUUSOHJELMAVIRASTO

I LUKU

Avaruusohjelmavirastoa koskevat yleiset säännökset

70 artikla

Avaruusohjelmaviraston oikeudellinen asema

1.  Avaruusohjelmavirasto on unionin elin. Se on oikeushenkilö.

2.  Avaruusohjelmavirastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta ja esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.  Avaruusohjelmavirastoa edustaa sen toimitusjohtaja.

71 artikla

Avaruusohjelmaviraston kotipaikka ja paikallistoimistot

1.  Avaruusohjelmaviraston kotipaikka on Praha (Tšekki).

2.  Viraston henkilöstöä voidaan sijoittaa yhteen komission täytäntöönpanopäätöksessä (EU) 2016/413 tai (EU) 2017/1406 tarkoitetuista Galileon tai EGNOSin maassa sijaitsevista keskuksista toteuttamaan asiaa koskevassa sopimuksessa tarkoitettuja ohjelman toimintoja.

3.  Ohjelman tarpeiden mukaisesti virastolle voidaan perustaa jäsenvaltioihin paikallistoimistoja 79 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

II LUKU

Avaruusohjelmaviraston organisaatio

72 artikla

Hallinto- ja johtamisrakenne

1.  Avaruusohjelmaviraston hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat

a)  hallintoneuvosto;

b)  toimitusjohtaja;

c)  turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta.

2.  Varmistaakseen avaruusohjelmaviraston toiminnan ja koordinoinnin hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja sekä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta ▌ tekevät yhteistyötä viraston omien menettelysääntöjen mukaisesti, joita ovat hallintoneuvoston työjärjestys, hyväksyntälautakunnan työjärjestys, virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöt ja asiakirjojen saatavuutta koskevat säännöt.

73 artikla

Hallintoneuvosto

1.  Hallintoneuvostoon kuuluu kustakin jäsenvaltiosta yksi edustaja ja kolme komission edustajaa, joilla kaikilla on äänioikeus. Hallintoneuvostoon kuuluu myös yksi Euroopan parlamentin nimeämä jäsen, jolla ei ole äänioikeuksia.

2.  Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, neuvoston edustaja, korkeaa edustajaa edustava henkilö ja Euroopan avaruusjärjestön edustaja kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina käsiteltäessä näihin suoraan liittyviä kysymyksiä hallintoneuvoston työjärjestyksessä määrätyin ehdoin.

3.  Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissa ollessa.

4.  Kukin jäsenvaltio nimittää hallintoneuvostoon jäsenet ja varajäsenen ottaen huomioon heidän avaruusohjelmaviraston tehtäviä koskevan tietämyksensä ottaen huomioon asiaankuuluvat johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot. Hallintoneuvoston työn jatkuvuuden varmistamiseksi Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hallintoneuvostossa. Kaikkien osapuolten on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

5.  Hallintoneuvoston jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia ▌.

6.  Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään tarvittaessa 98 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava hallintoneuvoston työjärjestyksen mukaiset. Näillä edustajilla ei ole äänioikeutta.

74 artikla

Hallintoneuvoston puheenjohtaja

1.  Hallintoneuvosto valitsee äänivaltaisten jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2.  Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Toimikausi päättyy silloin, kun kyseisen henkilön jäsenyys hallintoneuvostossa päättyy.

3.  Hallintoneuvostolla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat.

75 artikla

Hallintoneuvoston kokoukset

1.  Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.

2.  Toimitusjohtaja osallistuu asioiden käsittelyyn, jollei puheenjohtaja toisin päätä. Hänellä ei ole äänioikeutta.

3.  Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen säännöllisin väliajoin, vähintään kahdesti vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos vähintään yksi kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää.

4.  Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä. Johtokunnan jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajiaan tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu.

5.  Kun keskustelu koskee arkaluonteisen kansallisen infrastruktuurin käyttöä, ▌ jäsenvaltioiden edustajat ▌ sekä komission edustajat saavat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin ja asioiden käsittelyyn tiedonsaantitarpeen perusteella, mutta vain niiden jäsenvaltioiden edustajat, joilla on tällaista infrastruktuuria, sekä komission edustaja osallistuvat äänestykseen. Jos hallintoneuvoston puheenjohtaja ei edusta yhtä niistä jäsenvaltioista, joilla on tällaista infrastruktuuria, hänet on korvattava niiden jäsenvaltioiden edustajilla, joilla tällaista infrastruktuuria on. Hallintoneuvoston työjärjestyksessä on esitettävä tilanteet, joissa menettelyä sovelletaan.

6.  Avaruusohjelmavirasto vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

76 artikla

Hallintoneuvoston äänestyssäännöt

1.  Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä enemmistöllä.

Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitseminen ja erottaminen sekä talousarvion, työohjelmien, 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen, avaruusohjelmaviraston turvallisuussääntöjen sekä työjärjestyksen hyväksyminen, paikallistoimistojen perustaminen ja 92 artiklassa tarkoitettujen vastaanottosopimusten hyväksyminen edellyttävät kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä.

2.  Kullakin jäsenvaltion ja komission edustajalla on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta. Päätökset, jotka perustuvat 77 artiklan 2 kohdan a ▌ alakohtaan ▌, tehdään ainoastaan komission edustajien puoltavalla äänellä, V osaston II luvussa ja 77 artiklan 5 kohdassa tarkoitettuja asioita lukuun ottamatta.

3.  Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaiset äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä mahdolliset päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

77 artikla

Hallintoneuvoston tehtävät

1.  Hallintoneuvosto varmistaa, että avaruusohjelmavirastovirasto suorittaa sille annetut tehtävät tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin, ja tekee kaikki tässä suhteessa tarpeelliset päätökset, sanotun kuitenkaan rajoittamatta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan toimivaltaa V osaston II luvun mukaisissa toimissa.

2.  Lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on

a)  hyväksyä viimeistään kunkin vuoden 15 päivänä marraskuuta avaruusohjelmaviraston seuraavan vuoden työohjelma sen jälkeen, kun se on liittänyt työohjelmaan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan 80 artiklan b alakohdan mukaisesti laatiman osan muutoksitta ja saanut komissiolta lausunnon;

x)  hyväksyä viimeistään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 312 artiklassa tarkoitetun monivuotisen rahoituskehyksen ensimmäisen vuoden 30 päivänä kesäkuuta avaruusohjelmaviraston monivuotinen työohjelma kyseisen monivuotisen rahoituskehyksen kattamaksi ajanjaksoksi sen jälkeen, kun työohjelmaan on sisällytetty muutoksitta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan 80 artiklan a alakohdan mukaisesti laatima osa ja on saatu lausunto komissiolta. Euroopan parlamenttia kuullaan monivuotisesta työohjelmasta sillä edellytyksellä, että kuulemisen tarkoituksena on vaihtaa näkemyksiä ja kuulemisen tulos ei sido virastoa;

b)  hoitaa 84 artiklan 5, 6, 10 ja 11 kohdassa säädetyt talousarvioon liittyvät tehtävät;

c)  valvoa Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen toimintaa 34 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti;

d)  vahvistaa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001(25) täytäntöönpanoon tarvittavat järjestelyt 94 artiklan mukaisesti;

e)  hyväksyä 98 artiklassa tarkoitetut järjestelyt sen jälkeen, kun se on kuullut turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakuntaa kyseisten järjestelyjen sellaisten säännösten osalta, jotka koskevat turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää;

f)  hyväksyä tehtäviensä hoidon edellyttämät tekniset menettelyt;

g)  hyväksyä avaruusohjelmaviraston toimintaa ja näkymiä koskeva vuosikertomus sen jälkeen, kun se on liittänyt vuosikertomukseen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan 80 artiklan c alakohdan mukaisesti laatiman osan muutoksitta, ja toimittaa se viimeistään 1 päivänä heinäkuuta Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle;

h)  varmistaa 102 artiklassa tarkoitettujen arviointien ja tarkastusten, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamien tutkimusten sekä kaikkien sisäisten ja ulkoisten tarkastuskertomusten päätelmien ja suositusten edellyttämien asianmukaisten jatkotoimien toteuttaminen ja toimittaa budjettivallan käyttäjälle kaikki arviointimenettelyjen tulosten kannalta tärkeät tiedot;

i)  antaa toimitusjohtajalle lausunto 31 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista rahoitusta koskevista puitekumppanuussopimuksista ja 28 artiklan 2 a kohdassa ja 30 artiklan 5 kohdassa tarkoitetuista rahoitusosuussopimuksista ennen niiden allekirjoittamista;

j)  hyväksyä 96 artiklassa tarkoitetut avaruusohjelmaviraston turvallisuussäännöt;

k)  hyväksyä toimitusjohtajan ehdotuksesta petostentorjuntastrategia;

l)  tarvittaessa hyväksyä 77 artiklan 1 kohdan n alakohdassa tarkoitettu organisaatiorakenne toimitusjohtajan ehdotusten perusteella;

n)  nimittää tilinpitäjä, joka voi olla komission tilinpitäjä, johon sovelletaan henkilöstösääntöjä ja muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja ja joka hoitaa tehtäviään täysin riippumattomasti;

o)  vahvistaa ja julkaista työjärjestyksensä.

3.  Hallintoneuvosto käyttää viraston henkilöstön suhteen niitä valtuuksia, jotka kuuluvat nimittävälle viranomaiselle Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, mukaan ja työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen mukaan, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’.

Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää. Toimitusjohtaja raportoi hallintoneuvostolle siirretyn toimivallan käytöstä. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos tämän kohdan toista alakohtaa sovellettaessa poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää toimitusjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja hänen edelleen siirtämänsä nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.

Poiketen siitä, mitä toisessa alakohdassa säädetään, hallintoneuvoston edellytetään siirtävän turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle ensimmäisessä alakohdassa säädetyt valtuudet V osaston II luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisen, arvioinnin ja uudelleenluokituksen samoin kuin tällaiseen henkilöstöön kohdistuvien kurinpidollisten seuraamusten osalta.

Hallintoneuvosto vahvistaa henkilöstösääntöjen ja unionin muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Hallintoneuvosto kuulee turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakuntaa ja ottaa asianmukaisesti huomioon sen näkemykset päättäessään V osaston II luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisesta, arvioinnista, uudelleenluokituksesta ja tähän henkilöstöön kohdistuvista kurinpidollisista seuraamuksista.

Se myös hyväksyy päätöksen säännöistä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden tilapäistä siirtoa avaruusohjelmaviraston palvelukseen. Hallintoneuvosto kuulee ennen tuon päätöksen hyväksymistä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakuntaa V osaston II luvussa tarkoitettujen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin osallistuvien kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä palvelukseen siirrosta ja ottaa asianmukaisesti huomioon sen näkemykset.

4.  Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan, ja se voi jatkaa toimitusjohtajan toimikautta tai päättää sen 89 artiklan mukaisesti.

5.  Hallintoneuvosto käyttää toimitusjohtajaan nähden kurinpitovaltaa tämän tehtävien hoitamisen osalta ja erityisesti niissä turvallisuuskysymyksissä, jotka kuuluvat avaruusohjelmaviraston toimivaltaan, lukuun ottamatta V osaston II luvun mukaisesti suoritettuja toimintoja.

78 artikla

Toimitusjohtaja

1.  Virastoa johtaa sen toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

Tämän kohdan soveltaminen ei vaikuta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan ja sen valvonnassa olevan avaruusohjelmaviraston henkilöstön autonomiaan ja riippumattomuuteen, joista säädetään 82 artiklassa, eikä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle 37 artiklan ja sen puheenjohtajalle 81 artiklan mukaisesti myönnettyihin valtuuksiin.

2.  Vaikuttamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltuuksiin toimitusjohtaja hoitaa tehtäviään riippumattomasti eikä pyydä eikä ota vastaan ohjeita hallituksilta eikä muilta elimiltä.

79 artikla

Toimitusjohtajan tehtävät

1.  Toimitusjohtajan tehtävät ovat seuraavat:

a)  edustaa avaruusohjelmavirastoa ja allekirjoittaa 31 artiklan 2 kohdassa, 28 artiklan 2 a kohdassa ja 30 artiklan 5 kohdassa tarkoitettu sopimus;

b)  valmistella hallintoneuvoston työskentelyä ja osallistua hallintoneuvoston työskentelyyn ilman äänioikeutta, jollei 76 artiklan toisesta alakohdasta muuta johdu;

c)  panna hallintoneuvoston tekemät päätökset täytäntöön;

d)  huolehtia avaruusohjelmaviraston monivuotisen ja vuotuisen työohjelman valmistelusta ja niiden toimittamisesta hallintoneuvoston hyväksyttäväksi, lukuun ottamatta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan 80 artiklan a ja b alakohdan mukaisesti valmistelemia ja hyväksymiä työohjelmien osia;

e)  huolehtia viraston monivuotisen ja vuotuisen työohjelman täytäntöönpanosta, lukuun ottamatta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan täytäntöön panemia työohjelmien osia;

f)  laatia kertomus vuotuisen työohjelman ja asiaankuuluvissa tapauksissa monivuotisen työohjelman täytäntöönpanon edistymisestä hallintoneuvoston jokaista kokousta varten ja liittää siihen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan laatima osa muutoksitta;

g)  valmistella avaruusohjelmaviraston toimintaa ja näkymiä koskeva vuosikertomus lukuun ottamatta V osastoon kuuluvia toimia koskevaa osuutta, jonka valmistelee ja hyväksyy turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta 80 artiklan c alakohdan mukaisesti, sekä toimittaa vuosikertomus hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

h)  hallinnoida avaruusohjelmaviraston päivittäistä toimintaa ja toteuttaa kaikki sen tämän asetuksen mukaisen toiminnan varmistamiseksi tarvittavat toimenpiteet, mukaan luettuina sisäisten hallinnollisten ohjeiden antaminen ja tiedonantojen julkaiseminen;

i)  laatia avaruusohjelmaviraston tuloja ja menoja koskeva ennakkoarvioesitys 84 artiklan mukaisesti ja huolehtia talousarvion toteuttamisesta 85 artiklan mukaisesti;

j)  varmistaa, että avaruusohjelmavirasto pystyy Galileon turvallisuuden valvontakeskuksen operaattorina toimimaan päätöksen 2014/496/YUTP nojalla annettujen ohjeiden mukaisesti ja täyttämään päätöksen N:o 1104/2011/EU 6 artiklassa tarkoitetut tehtävänsä;

k)  varmistaa, että kaikki asiaankuuluvat ja erityisesti turvallisuuteen liittyvät tiedot välittyvät tämän asetuksen 72 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa avaruusohjelmaviraston rakenteessa;

l)  laatia viraston organisaatiorakenne tehden V osaston II lukuun kuuluvia turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia koskevissa kysymyksissä tiivistä yhteistyötä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa ja toimittaa organisaatiorakenne hallintoneuvoston hyväksyttäväksi. Organisaatiorakenteessa on otettava huomioon ohjelman eri komponenttien ominaispiirteet;

m)  käyttää avaruusohjelmaviraston henkilöstön suhteen 37 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia sikäli kuin nämä valtuudet on hänelle siirretty mainitun kohdan toisen alakohdan mukaisesti;

n)  varmistaa, että turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan, 37 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen elinten ja hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan asianmukaisen toiminnan kannalta tarvittavat sihteeripalvelut ja resurssit ovat käytettävissä;

o)  laatia toimintasuunnitelma 102 artiklassa tarkoitettujen arviointien mukaisten päätelmien ja suositusten edellyttämien jatkotoimien varmistamiseksi, lukuun ottamatta V osaston II luvussa tarkoitettua toimintaa koskevaa toimintasuunnitelman osaa, ja toimittaa komissiolle puolivuosittain kertomus tapahtuneesta edistymisestä liitettyään siihen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan laatiman osan muutoksitta; kertomus toimitetaan myös hallintoneuvostolle tiedoksi;

p)  toteuttaa seuraavat unionin taloudellisia etuja suojaavat toimet:

i)  toteuttaa toimenpiteitä petoksien, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan ehkäisemiseksi sekä toteuttaa tehokkaita valvontatoimia;

ii)  jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, periä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä tarvittaessa soveltaa tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia hallinnollisia ja taloudellisia seuraamuksia;

q)  laatia avaruusohjelmavirastolle petostentorjuntastrategia, joka on oikeasuhteinen petokseen liittyviin riskeihin nähden, ottaen huomioon toteutettavien toimenpiteiden kustannus-hyötyanalyysi, ja jossa otetaan huomioon Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) suorittamien tutkimusten päätelmät ja suositukset, ja toimittaa sen hallintoneuvoston hyväksyttäväksi;

r)  toimittaa pyydettäessä Euroopan parlamentille raportteja tehtäviensä hoidosta. Neuvosto voi pyytää toimitusjohtajaa raportoimaan tehtäviensä hoidosta.

2.  Toimitusjohtaja päättää, onko avaruusohjelmaviraston tehtävien tehokkaan ja vaikuttavan suorittamisen kannalta tarpeellista sijoittaa yksi tai useampi toimihenkilö yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Ennen kuin toimitusjohtaja tekee päätöksen paikallistoimiston perustamisesta, hänen on hankittava ennakkosuostumus komissiolta, hallintoneuvostolta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta (asianomaisilta jäsenvaltioilta). Päätöksessä on määriteltävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja viraston hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä. Edellytyksenä saattaa olla asianomaisen jäsenvaltion (asianomaisten jäsenvaltioiden) kanssa tehtävä vastaanottosopimus. Mikäli mahdollista, vaikutus henkilöstömäärään ja talousarvioon sisällytetään 84 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnokseen.

80 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan hallinnointitehtävät

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalla on 37 artiklassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi seuraavat avaruusohjelmaviraston hallinnointiin liittyvä tehtävät:

a)  laatia ja hyväksyä monivuotisen työohjelman se osa, joka koskee V osaston II lukuun kuuluvia operatiivisia toimia sekä näiden toimien toteuttamiseen tarvittavia taloudellisia ja henkilöstöresursseja, ja toimittaa se hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta se voidaan sisällyttää monivuotiseen työohjelmaan;

b)  laatia ja hyväksyä vuotuisen työohjelman se osa, joka koskee V osaston II lukuun kuuluvia operatiivisia toimia sekä näiden toimien toteuttamiseen tarvittavia taloudellisia ja henkilöstöresursseja, ja toimittaa se hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta se voidaan sisällyttää vuotuiseen työohjelmaan;

c)  laatia ja hyväksyä vuotuisen työohjelman se osa, joka koskee V osaston II lukuun kuuluvia avaruusohjelmaviraston toimintaa ja näkymiä sekä näiden toimien ja näkymien toteuttamiseen tarvittavia taloudellisia ja henkilöstöresursseja, ja toimittaa se hyvissä ajoin hallintoneuvostolle, jotta se voidaan sisällyttää vuotuiseen työohjelmaan.

81 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja

1.  Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos kahden kolmasosan enemmistöä ei ole saavutettu turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kahden kokouksen jälkeen, vaaditaan yksinkertainen enemmistö.

2.  Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

3.  Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat. Se tekee tätä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

4.  Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Jokainen toimikausi päättyy silloin, kun kyseisen henkilön jäsenyys turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnassa päättyy.

82 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan organisatoriset näkökohdat

1.  Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalla on oltava käytettävissään kaikki henkilöstö- ja materiaaliresurssit, jotka tarvitaan sen tehtävien riippumattomaan hoitamiseen. Sillä on oltava käytössään kaikki avaruusohjelmaviraston muiden elinten hallussa oleva tieto, josta on hyötyä sen tehtävien hoitamisessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 36 artiklan i alakohdassa tarkoitettuja itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaatteita.

2.  Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta ja sen alaisuuteen asetettu avaruusohjelmaviraston henkilöstö suorittavat tehtävänsä ohjelman eri komponenttien tavoitteiden mukaisesti siten, että itsenäisyys ja riippumattomuus avaruusohjelmaviraston muista toimista ja erityisesti järjestelmien käyttöön liittyvistä operatiivisista toimista on taattu. Kenellekään turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan valvonnassa toimivalle avaruusohjelmaviraston henkilöstön jäsenelle ei saa antaa samanaikaisesti muita tehtäviä avaruusohjelmavirastossa.

Tämän vuoksi V osaston II lukuun kuuluvien avaruusohjelmaviraston toimien toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön ja viraston muun henkilöstön toimet on erotettava organisatorisesti toisistaan. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta ilmoittaa välittömästi toimitusjohtajalle, hallintoneuvostolle ja komissiolle olosuhteista, jotka voivat olla esteenä sen itsenäisyydelle tai riippumattomuudelle. Jos asiaa ei pystytä korjaamaan avaruusohjelmavirastossa, komissio tutkii tilanteen kuullen siitä asianomaisia osapuolia. Komissio toteuttaa tämän tutkimuksen tulosten pohjalta asianmukaiset korjaustoimenpiteet, jotka avaruusohjelmavirasto panee täytäntöön, ja ilmoittaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.  Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta perustaa alaisuudessaan toimivia elimiä, jotka toimivat sen ohjeiden mukaisesti ja käsittelevät erityiskysymyksiä. Samalla kun hyväksyntälautakunta varmistaa työn jatkuvuuden, se perustaa erityisesti paneelin, joka tekee turvallisuusanalyysikatsauksia ja testejä asiaankuuluvien riskiraporttien laatimiseksi avustaakseen lautakuntaa tämän päätösten valmistelussa. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta voi perustaa tämän paneelin työtä edistäviä asiantuntijatyöryhmiä ja hajottaa niitä.

83 artikla

Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan tehtävät

1.  Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan on varmistettava, että lautakunta toteuttaa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimensa täysin riippumattomasti, ja hänen tehtävänään on

a)  hallinnoida turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan alaisuudessa;

b)  panna täytäntöön turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan valvonnassa V osaston II lukuun kuuluvat avaruusohjelmaviraston monivuotisten ja vuotuisten työohjelmien osat;

c)  tehdä yhteistyötä toimitusjohtajan kanssa ja auttaa tätä laatimaan 84 artiklan 4 kohdassa tarkoitettu henkilöstötaulukkoa koskeva esitys ja avaruusohjelmaviraston organisaatiorakenne;

d)  laatia edistymiskertomuksen se osa, joka koskee V osaston II luvussa käsiteltyjä operatiivisia toimia, ja toimittaa se turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle ja toimitusjohtajalle hyvissä ajoin, niin että se voidaan liittää edistymiskertomukseen;

e)  laatia vuosikertomuksen ja toimintasuunnitelman se osa, joka koskee V osaston II luvussa käsiteltyjä operatiivisia toimia, ja toimittaa se toimitusjohtajalle hyvissä ajoin;

f)  edustaa avaruusohjelmavirastoa V osaston II lukuun kuuluvien toimien ja päätösten osalta;

g)  käyttää V osaston II luvun mukaisiin toimiin osallistuvan avaruusohjelmaviraston henkilöstön suhteen 77 artiklan 3 kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja valtuuksia, jotka on siirretty hänelle 77 artiklan 3 kohdan neljännen alakohdan mukaisesti.

2.  V osaston II lukuun kuuluvien toimien osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa avaruusohjelmaviraston työstä ja näkymistä, myös monivuotisista ja vuotuisista työohjelmista.

III LUKU

Avaruusohjelmavirastoa koskevat varainhoitosäännökset

84 artikla

Avaruusohjelmaviraston talousarvio

1.  Avaruusohjelmaviraston tulot sisältävät unionin rahoitusosuuden, joka otetaan Euroopan unionin talousarvioon ja jonka tarkoituksena on varmistaa tulojen ja menojen välinen tasapaino, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta muihin ▌tulolähteisiin ja maksuihin. Avaruusohjelmavirastolle voidaan maksaa unionin talousarviosta tehtäväkohtaisia avustuksia.

2.  Avaruusohjelmaviraston menoihin kuuluvat henkilöstö-, hallinto- ja infrastruktuurimenot, toimintakustannukset sekä menot, jotka liittyvät turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan toimintaan, 37 artiklan 3 kohdassa ja 82 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut elimet mukaan luettuina, sekä sopimuksiin ja sitoumuksiin, joita avaruusohjelmavirasto tekee sille uskottujen tehtävien suorittamiseksi.

3.  Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

4.  Toimitusjohtaja laatii, V osaston II lukuun kuuluvien toimien osalta tiiviissä yhteistyössä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa, avaruusohjelmaviraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen erottamalla selvästi toisistaan tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia koskevat osat ja avaruusohjelmaviraston muut toimet. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja voi kirjoittaa lausunnon tästä ehdotuksesta mainituksi esitykseksi, ja toimitusjohtaja toimittaa sekä ennakkoarvioesityksen että lausunnon hallintoneuvostolle ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle yhdessä henkilöstötaulukkoa koskevan esityksen kanssa.

5.  Hallintoneuvosto laatii vuosittain tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen perusteella ja V osaston II lukuun kuuluvien toimien osalta tiiviissä yhteistyössä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa ennakkoarvion avaruusohjelmaviraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.

6.  Hallintoneuvosto toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, johon sisältyy muun muassa ennakkoarvio, henkilöstötaulukkoa koskeva esitys ja alustava vuotuinen työohjelma, viimeistään 31 päivänä tammikuuta komissiolle sekä kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille, joiden kanssa avaruusohjelmavirasto on tehnyt 98 artiklan mukaisia sopimuksia.

7.  Komissio toimittaa tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ’budjettivallan käyttäjä’, yhdessä Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa.

8.  Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi ja toimittaa sen budjettivallan käyttäjälle Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan mukaisesti.

9.  Budjettivallan käyttäjä hyväksyy avaruusohjelmavirastolle annettavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat ja vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

10.  Hallintoneuvosto vahvistaa talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Sitä mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

11.  Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla on huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

12.  Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

85 artikla

Avaruusohjelmaviraston talousarvion toteuttaminen

1.  Toimitusjohtaja huolehtii viraston talousarvion toteuttamisesta.

2.  Toimitusjohtaja ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle vuosittain kaikki sen arviointitehtävien hoitamiseen tarvittavat tiedot.

86 artikla

Avaruusohjelmaviraston tilinpäätöksen esittäminen ja vastuuvapauden myöntäminen

Avaruusohjelmaviraston alustavan ja lopullisen tilinpäätöksen esittämisessä ja vastuuvapauden myöntämisessä on noudatettava varainhoitoasetuksen ja varainhoitoasetuksen [70 artiklassa] tarkoitettuihin elimiin sovellettavan varainhoidon puiteasetuksen sääntöjä ja aikataulua.

87 artikla

Avaruusohjelmavirastoa koskevat varainhoitosäännökset

Johtokunta vahvistaa virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt komissiota kuultuaan. Nämä säännöt voivat poiketa varainhoitoasetuksen [70 artiklassa] tarkoitettuihin elimiin sovellettavasta varainhoidon puiteasetuksesta ainoastaan, jos avaruusohjelmaviraston toiminta sitä erityisesti edellyttää ja jos komissio on antanut siihen ennalta suostumuksensa.

V LUKU

Avaruusohjelmaviraston henkilöstöresurssit

88 artikla

Avaruusohjelmaviraston henkilöstö

1.  Avaruusohjelmaviraston palveluksessa olevaan henkilöstöön sovelletaan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, muuta henkilöstöä koskevia palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.  Avaruusohjelmaviraston henkilöstö muodostuu työntekijöistä, jotka virasto ottaa palvelukseensa tehtäviensä suorittamiseksi. Heistä tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys, joka vastaa heidän käsittelemiensä tietojen turvallisuustasoa.

3.  Avaruusohjelmaviraston omissa menettelysäännöissä, kuten hallintoneuvoston työjärjestyksessä, turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksessä, avaruusohjelmavirastoon sovellettavissa varainhoitosäännöissä, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöissä ja asiakirjojen saatavuutta koskevissa säännöissä, taataan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia suorittavan henkilöstön itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muita tehtäviä hoitavaan henkilöstöön nähden 36 artiklan i alakohdan mukaisesti.

89 artikla

Toimitusjohtajan nimittäminen ja toimikausi

1.  Toimitusjohtaja nimitetään avaruusohjelmaviraston väliaikaiseksi toimihenkilöksi muuta henkilöstöä koskevien palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan tämän ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ehdottamalta vähintään kolmen ehdokkaan listalta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa julkaisuissa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen järjestetyn avoimen kilpailun perusteella.

Hallintoneuvoston toimitusjohtajan tehtävään valitsema ehdokas voidaan kutsua pian valinnan jälkeen antamaan lausunto Euroopan parlamentille ja vastaamaan parlamentin jäsenten kysymyksiin.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja edustaa avaruusohjelmavirastoa toimitusjohtajan työsopimuksen tekemisen yhteydessä.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan nimittämistä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

2.  Toimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio tekee arvioinnin toimitusjohtajan tehtävänhoidosta ottaen huomioon avaruusohjelmaviraston tulevat tehtävät ja haasteet.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään viiden vuoden jaksoksi.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan toimikauden jatkamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Toimitusjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei saa sen jälkeen osallistua samaa tointa koskevaan valintamenettelyyn.

Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa toimitusjohtajan toimikautta. Toimitusjohtaja voidaan kutsua ennen toimikauden pidentämistä antamaan lausunto Euroopan parlamentin asiaan kuuluville valiokunnille ja vastaamaan valiokunnan jäsenten esittämiin kysymyksiin.

3.  Hallintoneuvosto voi komission tai jäsentensä yhden kolmasosan ehdotuksesta tehdä toimitusjohtajan erottamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

4.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua toimitusjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa avaruusohjelmaviraston työstä ja näkymistä, myös monivuotisista ja vuotuisista työohjelmista. Tässä näkemysten vaihdossa ei käsitellä asioita, jotka liittyvät V osaston II lukuun kuuluviin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin.

90 artikla

Kansallisten asiantuntijoiden tilapäinen siirto avaruusohjelmaviraston palvelukseen

Avaruusohjelmavirasto voi ottaa jäsenvaltioiden asiantuntijoita sekä 98 artiklan 2 kohdan mukaisesti osallistuvien kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen kansallisia asiantuntijoita palvelukseensa. Heistä tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys, joka vastaa heidän käsittelemiensä tietojen turvallisuustasoa 42 artiklan c alakohdan mukaisesti. Näihin henkilöihin ei sovelleta henkilöstösääntöjä eikä muuhun henkilöstöön sovellettavia palvelussuhteen ehtoja.

VI LUKU

Muut säännökset

91 artikla

Erioikeudet ja vapaudet

Avaruusohjelmavirastoon ja sen henkilöstöön sovelletaan Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitettyä Euroopan unionin erioikeuksia ja vapauksia koskevaa pöytäkirjaa N:o 7.

92 artikla

Toimipaikkaa koskeva sopimus ja vastaanottosopimukset

1.  Vastaanottavan jäsenvaltion avaruusohjelmavirastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä avaruusohjelmaviraston toimitusjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, avaruusohjelmaviraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan avaruusohjelmaviraston ja kyseisen jäsenvaltion, jossa toimipaikka sijaitsee, välisessä toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa, joka tehdään sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt. Avaruusohjelmaviraston ja kyseisen jäsenvaltion, jossa paikallistoimisto sijaitsee, välillä tehdään vastaanottosopimus sen jälkeen kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt, mikäli se on tarpeen paikallistoimiston toiminnan kannalta.

2.  Vastaanottavien jäsenvaltioiden on avaruusohjelmaviraston sujuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi tarjottava parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan luettuina monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet.

93 artikla

Avaruusohjelmavirastoa koskevat kielijärjestelyt

1.  Avaruusohjelmavirastoon sovelletaan säännöksiä, joista on säädetty Euroopan talousyhteisössä käytettäviä kieliä koskevista järjestelyistä 15 päivänä huhtikuuta 1958 annetussa asetuksessa N:o 1(26).

2.  Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

94 artikla

Avaruusohjelmaviraston hallussa olevien asiakirjojen saatavuutta koskeva toimintatapa

1.  Avaruusohjelmaviraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.  Hallintoneuvosto hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanojärjestelyt.

3.  Päätöksistä, jotka avaruusohjelmavirasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan mukaisesti, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 ja 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

95 artikla

Avaruusohjelmaviraston toteuttama petostentorjunta

1.  Helpottaakseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 soveltamisalaan kuuluvien petosten, lahjonnan ja muiden laittomien toimien torjuntaa avaruusohjelmavirasto liittyy kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona se aloittaa toimintansa, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen(27) ja antaa kaikkia avaruusohjelmaviraston työntekijöitä koskevat asiaan liittyvät määräykset käyttäen kyseisen sopimuksen liitteessä olevaa mallia.

2.  Euroopan tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien avaruusohjelmavirastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.  OLAF voi neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2185/96 ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko avaruusohjelmaviraston myöntämiin avustuksiin tai sen rahoittamiin sopimuksiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.  Avaruusohjelmaviraston yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia niiden oman toimivallan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 1, 2 ja 3 kohdan soveltamista.

96 artikla

Avaruusohjelmaviraston toteuttama turvallisuusluokiteltujen tai arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaaminen

Kuultuaan ensin komissiota avaruusohjelmavirasto hyväksyy omat turvallisuussääntönsä, jotka vastaavat Euroopan unionin turvallisuusluokiteltujen tietojen ja arkaluonteisten turvallisuusluokittelemattomien tietojen suojaamista koskevia komission turvallisuussääntöjä, muun muassa tällaisten tietojen vaihtamista, käsittelyä ja tallentamista koskevia sääntöjä turvallisuudesta komissiossa 13 päivänä maaliskuuta 2015 annetun komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/443(28) ja komission päätöksen (EU, Euratom) 2015/444(29) mukaisesti.

97 artikla

Avaruusohjelmaviraston vastuu

1.  Sopimukseen perustuva avaruusohjelmaviraston vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.  Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia avaruusohjelmaviraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.  Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, avaruusohjelmavirasto korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka viraston yksiköt tai henkilöstöön kuuluvat ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4.  Unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5.  Avaruusohjelmaviraston henkilöstön henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai muuta henkilöstöä koskevissa palvelussuhteen ehdoissa.

98 artikla

Yhteistyö kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa

1.  Avaruusohjelmaviraston toimintaan voivat osallistua kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt, jotka ovat tehneet tästä kansainvälisen sopimuksen unionin kanssa.

2.  Näihin 1 kohdassa ja 42 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään erityisesti luonne, laajuus ja tapa, jolla nämä kolmannet maat osallistuvat avaruusohjelmaviraston toimintaan, mukaan luettuina viraston tekemiin aloitteisiin osallistumista, rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat säännökset. Henkilöstöasioiden osalta näiden järjestelyjen on kaikilta osin oltava henkilöstösääntöjen mukaiset. Tarvittaessa niihin on sisällytettävä määräyksiä turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihdosta ja suojaamisesta kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Näille määräyksille tarvitaan komission etukäteen antama hyväksyntä.

3.  Hallintoneuvosto hyväksyy strategian, joka koskee avaruusohjelmaviraston suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten yhteydessä asioissa, joissa virasto on toimivaltainen.

4.  Komissio varmistaa, että avaruusohjelmavirasto toimii suhteissaan kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin toimeksiantonsa ja olemassa olevien institutionaalisten puitteiden mukaisesti sopimalla asianmukaisesta työjärjestelystä viraston toimitusjohtajan kanssa.

99 artikla

Eturistiriidat

1.  Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan sekä määräaikaisten kansallisten asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden on tehtävä sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoitus, jossa he toteavat, onko olemassa heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti vaarantavia välittömiä tai välillisiä etunäkökohtia. Ilmoituksen on oltava täsmällinen ja täydellinen. Ilmoitus on tehtävä kirjallisena asianomaisten henkilöiden palvelukseen ottamisen yhteydessä, ja se on uusittava vuosittain. Sen tiedot on päivitettävä aina tarvittaessa ja erityisesti asianomaisten henkilöiden henkilökohtaisen tilanteen muuttuessa merkittävällä tavalla.

2.  Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan, määräaikaisten kansallisten asiantuntijoiden, tarkkailijoiden ja tilapäisiin työryhmiin osallistuvien ulkopuolisten asiantuntijoiden on ilmoitettava tarkoin ja täydellisesti ennen jokaista kokousta esityslistalla oleviin asioihin liittyvistä etunäkökohdistaan, jotka saattavat vaarantaa heidän riippumattomuutensa, ja pidättäydyttävä osallistumasta näitä kohtia koskevaan keskusteluun tai äänestykseen.

3.  Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan on määriteltävä työjärjestyksessään käytännön järjestelyt 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua etunäkökohtien ilmoittamista koskevia sääntöjä sekä eturistiriitojen ehkäisyä ja hallintaa varten.

X OSASTO

OHJELMASUUNNITTELU, SEURANTA, ARVIOINTI JA VALVONTA

100 artikla

Työohjelma

Ohjelma toteutetaan varainhoitoasetuksen 110 artiklassa tarkoitetuilla työohjelmilla, jollainen voi olla olemassa kullekin ohjelman komponentille. Työohjelmissa esitetään tarvittaessa rahoitusta yhdistäviä toimia varten varattu kokonaismäärä.

101 artikla

Seuranta ja raportointi

1.  Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 4 artiklassa säädettyjen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.  Siirretään komissiolle valta antaa 105 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteen muuttamista, jotta indikaattoreita voidaan tarvittaessa tarkistaa ja/tai täydentää.

3.  Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti. Sitä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

4.  Sovellettaessa 1 kohtaa unionin varojen saajien on annettava asianmukaiset tiedot. Tulosten tarkistamiseen tarvittavat tiedot on kerättävä tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti.

102 artikla

Arviointi

1.  Komissio suorittaa ohjelman arvioinnit oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.  Komissio arvioi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi ohjelman toteuttamista.

Arvioinnin piiriin kuuluvat kaikki ohjelman komponentit ja toimet. Siinä arvioidaan tarjottavien palveluiden suorituskykyä, käyttäjien tarpeiden kehitystä ja yhteiskäyttöä ja yhdistämistä varten käytettävissä olevan kapasiteetin kehitystä, kun arvioidaan SSA:n ja GOVSATCOMin toteutusta, ja kilpailijoiden tarjoamia dataa ja palveluja, kun arvioidaan Galileon, Copernicuksen ja EGNOSin toteutusta. Kunkin komponentin osalta arvioinnissa arvioidaan kustannus-hyötyanalyysin perusteella tämän kehityksen vaikutusta, mukaan lukien tarve muuttaa hinnoittelupolitiikkaa tai sada lisää avaruus- tai maainfrastruktuuria.

Arviointiin liitetään tarvittaessa asianmukainen ehdotus.

4.  Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

5.  Tämän asetuksen täytäntöönpanoon osallistuvien tahojen on toimitettava komissiolle tiedot, joita tarvitaan 1 kohdassa tarkoitettua arviointia varten.

6.  Komissio suorittaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi komission suuntaviivojen mukaisen arvioinnin, jossa arvioidaan avaruusohjelmaviraston toimintaa suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin ▌. Arvioinnissa on tarkasteltava erityisesti tarvetta muuttaa avaruusohjelmaviraston toimeksiantoa ja tällaisten muutosten taloudellisia vaikutuksia, ja sen on perustuttava kustannus-hyötyanalyysiin. Siinä on tarkasteltava myös eturistiriitoja koskevaa avaruusohjelmaviraston toimintatapaa sekä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Komissio voi myös arvioida avaruusohjelmaviraston tuloksellisuutta voidakseen arvioida mahdollisuutta antaa sille lisätehtäviä 30 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Arviointiin liitetään tarvittaessa asianmukainen ehdotus.

Jos komissio katsoo, ettei avaruusohjelmaviraston toiminnan jatkaminen ole enää perusteltua sille asetettuihin tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin nähden, se voi ehdottaa, että tätä asetusta muutetaan vastaavasti.

Komissio toimittaa avaruusohjelmaviraston arviointikertomuksen sekä sitä koskevat päätelmänsä Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä viraston hallintoneuvostolle ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle. Arvioinnin tulokset julkaistaan.

103 artikla

Tarkastukset

Henkilöiden tai yhteisöjen, mukaan lukien muut kuin unionin toimielinten tai elinten valtuuttamat henkilöt ja yhteisöt, tekemät unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tarkastukset muodostavat yleisen varmuuden perustan varainhoitoasetuksen 127 artiklan mukaisesti.

104 artikla

Henkilötietojen ja yksityisyyden suoja

Tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien ja toimien suorittamiseen liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan henkilötietojen suojeluun sovellettavaa lainsäädäntöä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001 ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679, Euroopan unionin avaruusohjelmaviraston suorittamat tehtävät ja toimet mukaan luettuina. Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet, joiden mukaisesti avaruusohjelmavirasto soveltaa asetusta (EY) N:o 45/2001, viraston tietosuojavastaavan nimittämistä koskevat toimenpiteet mukaan luettuina. Ennen toimenpiteiden vahvistamista on kuultava Euroopan tietosuojavaltuutettua.

XI OSASTO

SÄÄDÖSVALLAN SIIRTO JA TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET

105 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.  Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.  Siirretään 52 ja 101 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka.

3.  Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 52 ja 101 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.  Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.  Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.  Edellä olevien 52 ja 101 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

106 artikla

Kiireellinen menettely

1.  Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 105 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä ▌ . Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

107 artikla

Komiteamenettely

1.  Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

Komitea kokoontuu seuraavissa erilaisissa kokoonpanoissa:

a)  Galileo ja EGNOS;

b)  Copernicus;

c)  avaruustilannetietoisuus (SSA);

d)  GOVSATCOM;

e)  turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntä: kaikki ohjelman turvallisuusnäkökohdat rajoittamatta turvallisuusjärjestelyjen hyväksymislautakunnan roolia. Euroopan avaruusjärjestön ja avaruusohjelmaviraston edustajia voidaan kutsua osallistumaan tarkkailijoina. Myös Euroopan ulkosuhdehallinto kutsutaan osallistumaan kokouksiin(30);

f)  monialainen kokoonpano: strateginen yleiskuva ohjelman toteutuksesta, johdonmukaisuus ohjelman eri komponenttien kesken, monialaiset toimet ja 11 artiklassa tarkoitetun talousarvion uudelleenkohdentaminen.

1 a.  Ohjelman komitea perustaa työjärjestyksensä mukaisesti käyttäjäfoorumin työryhmäksi antamaan ohjelman komitealle neuvoja käyttäjien vaatimuksia koskevista seikoista palvelujen kehityksestä ja niiden omaksumisesta käyttäjien keskuudessa. Käyttäjäfoorumin on pyrittävä takaamaan käyttäjien jatkuva ja tosiasiallinen osallistuminen, ja se kokoontuu ohjelman kunkin komponentin osalta sen mukaisessa kokoonpanossa.

2.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.  Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4.  Unionin tekemien kansainvälisten sopimusten mukaisesti kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan kutsua tarkkailijoina komitean kokouksiin komitean työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin ja unionin turvallisuus huomioon ottaen.

XII OSASTO

SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET

108 artikla

Tiedotus, viestintä ja julkisuus

1.  Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava unionin rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys (erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia) tarjoamalla johdonmukaista, olennaista ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa eri kohderyhmille, kuten tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle.

2.  Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa ja sen toimia ja tuloksia. Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia painopisteitä koskevaa komission tiedottamista sikäli kuin painopisteet liittyvät 4 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

3.  Virasto voi toteuttaa tiedotustoimia omasta aloitteestaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Resurssien osoittaminen tiedotustoimiin ei saa haitata 30 artiklassa tarkoitettujen tehtävien tehokasta hoitamista. Tiedotustoimet on toteutettava johtokunnan hyväksymien asiaankuuluvien viestintä- ja tiedotussuunnitelmien mukaisesti.

109 artikla

Kumoaminen

1.  Kumotaan asetukset (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätös N:o 541/2014/EU 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

2.  Viittauksia kumottuihin säädöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

110 artikla

Siirtymäsäännökset ja palvelujen jatkuvuus vuoden 2027 jälkeen

1.  Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa toimia niiden päättämiseen saakka asetusten (EU) N:o 377/2014, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 912/2010 nojalla ja päätöksen N:o 541/2014/EU perusteella, joita sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti. Erityisesti päätöksen N:o 541/2014/EU 7 artiklan 3 kohdan nojalla perustettu konsortio tarjoaa SST-palveluja kolmen kuukauden ajan siitä, kun kansalliset perustajayhteisöt ovat allekirjoittaneet SST-kumppanuuden perustamissopimuksen 57 artiklan mukaisesti.

2.  Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetusten (EU) N:o 377/2014 ja (EU) N:o 1285/2013 nojalla ja päätöksen N:o 541/2014/EU perusteella hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.  Talousarvioon voidaan 4 artiklassa tarkoitettujen, tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027.

111 artikla

Voimaantulo ja soveltaminen

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

[Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2021.]

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty ...

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

KESKEISET INDIKAATTORIT

Sen seuraaminen, kuinka tuloksellisesti ohjelmalla saavutetaan 4 artiklassa tarkoitetut tavoitteet, jäsennellään keskeisten indikaattoreiden avulla, jotta voidaan minimoida hallinnollinen rasite ja kustannukset.

1.  Sen vuoksi vuotuista raportointia varten kerätään dataa seuraavien keskeisten indikaattoreiden osalta ja niitä koskevat toteutustiedot, kuten mittarit, luvut ja niihin liittyvät nimellis- ja kynnysarvot (myös määrälliset ja laadulliset) sovellettavien tehtävävaatimusten ja odotetun tuloksellisuuden mukaan määritellään luotettujen yhteisöjen kanssa tehtävissä sopimuksissa:

4 artiklan 2 kohdan a alakohdassa vahvistettu erityistavoite

Indikaattori 1: Galileon ja EGNOSin erikseen tarjoamien navigointi- ja ajanmäärityspalveluiden tarkkuus

Indikaattori 2: Galileon ja EGNOSin erikseen tarjoamien palveluiden saatavuus ja jatkuvuus

Indikaattori 3: EGNOSin palveluiden maantieteellinen kattavuus ja julkistettujen EGNOSin palveluiden lukumäärä (sekä APV-I että LPV-200)

Indikaattori 4: EU:n käyttäjien tyytyväisyys Galileo- ja EGNOS-palveluihin

Indikaattori 5: Galileon ja EGNOSin tukemien vastaanottimien osuus maailmanlaajuisista ja EU:n satelliittipaikantamisjärjestelmien / satelliitteihin perustuvien lisäjärjestelmien (GNSS/SBAS) vastaanottimien markkinoilla.

4 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu erityistavoite

Indikaattori 1: Copernicus-käyttäjien, Copernicus-datan ja datan ja tietojen saantipalveluiden (Data and Information Access Services, DIAS) EU-käyttäjien lukumäärä ja mahdollisuuksien mukaan tiedot esimerkiksi käyttäjätyypistä, maantieteellisestä jakaumasta ja toiminta-alasta

Indikaattori 1 a: Tapauksen mukaan pyydettyjen ja/tai tarjottujen Copernicus-palvelujen aktivointikertojen lukumäärä

Indikaattori 1 b: EU:n käyttäjien tyytyväisyys Copernicus- ja DIAS-palveluihin

Indikaattori 1 c: Copernicus-palvelujen ja Copernicus-datavirtojen luotettavuus, saatavuus ja jatkuvuus

Indikaattori 2: Kussakin Copernicus-palvelukokonaisuudessa toimitettujen uusien tietotuotteiden lukumäärä

Indikaattori 3: Sentinelien tuottaman datan määrä

4 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettu erityistavoite:

Indikaattori 1: SSA-komponenttien käyttäjien lukumäärä ja mahdollisuuksien mukaan tiedot esimerkiksi käyttäjätyypistä, maantieteellisestä jakaumasta ja toiminta-alasta

Indikaattori 2: Palvelujen saatavuus

4 artiklan 2 kohdan d alakohdassa tarkoitettu erityistavoite

Indikaattori 1: EU:n GOVSATCOMin käyttäjien lukumäärä ja mahdollisuuksien mukaan tiedot esimerkiksi käyttäjätyypistä, maantieteellisestä jakaumasta ja toiminta-alasta

Indikaattori 2: Palvelujen saatavuus

4 artiklan 2 kohdan e alakohdassa tarkoitettu erityistavoite

Indikaattori 1: Laukaisujen lukumäärä ohjelman osalta (mukaan lukien määrät kantorakettien tyypin mukaan)

4 artiklan 2 kohdan f alakohdassa tarkoitettu erityistavoite

Indikaattori 1: Avaruuskeskittymien lukumäärä ja sijainti unionissa

Indikaattori 2: EU:n sijoittautuneiden pk-yritysten osuus ohjelmaan liittyvien sopimusten kokonaisarvosta

2.  102 artiklassa tarkoitetussa arvioinnissa on otettava huomioon myös esimerkiksi seuraavat seikat:

a)  kilpailijoiden suorituskyky navigoinnin ja maanhavainnoinnin alalla

b)  Galileo- ja EGNOS-palvelujen omaksuminen käyttäjien keskuudessa

c)  EGNOS-palvelujen integriteetti

d)  Copernicus-palvelujen omaksuminen Copernicuksen ydinkäyttäjien keskuudessa

e)  niiden unionin tai jäsenvaltioiden politiikkojen määrä, joissa käytetään Copernicusta tai saadaan siitä hyötyä

f)  analyysi SST-komponentin autonomiasta ja EU:n riippumattomuuden tasosta tällä alalla

g)  NEO-toimintoihin liittyvän verkottumisen tilanne

h)  arvio GOVSATCOM-kapasiteetista 68 ja 69 artiklassa tarkoitettujen käyttäjien tarpeiden osalta

i)  käyttäjien tyytyväisyys SSA- ja GOVSATCOM-palveluihin

j)  Ariane- ja Vega-kantorakettien laukaisujen osuus kokonaismarkkinoista julkisesti saatavilla olevien tietojen perusteella

k)  toimintaketjun loppupään kehitys, jota mitataan käyttäen, mikäli saatavilla, EU:n avaruusdataa, -tietoja ja -palveluita käyttävien uusien yritysten lukumäärää, luotujen työpaikkojen määrää ja liikevaihtoa jäsenvaltioittain käyttäen Eurostatin tutkimuksia, kun niitä on saatavilla

l)  toimintaketjun alkupään kehitys, jota mitataan käyttäen, mikäli saatavilla luotujen työpaikkojen määrää ja liikevaihtoa jäsenvaltioittain sekä Euroopan avaruusteollisuuden osuutta maailmanmarkkinoista käyttäen Eurostatin tutkimuksia, kun niitä on saatavilla

(1) Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 17. huhtikuuta 2019. Harmaalla merkitystä tekstistä ei ole sovittu toimielinten välisissä neuvotteluissa.
(2)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU, Euratom) 2018/1046, annettu 18 päivänä heinäkuuta 2018, unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta (EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1).
(3)Neuvoston asetus (EY, Euratom) N:o 2988/95, annettu 18 päivänä joulukuuta 1995, Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta (EYVL L 312, 23.12.1995, s. 1).
(4)Neuvoston asetus (Euratom, EY) N:o 2185/96, annettu 11 päivänä marraskuuta 1996, komission paikan päällä suorittamista tarkastuksista ja todentamisista Euroopan yhteisöjen taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten ja muiden väärinkäytösten estämiseksi (EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2).
(5)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/1371, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2017, unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (EUVL L 198, 28.7.2017, s. 29).
(6)Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 243/2012/EU, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2012, monivuotisen radiotaajuuspoliittisen ohjelman perustamisesta (EUVL L 81, 21.3.2012, s. 7).
(7) Tämä neuvoston päätös perustuu korkean edustajan ehdotukseen, jolla laajennetaan 22 päivänä heinäkuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/496/YUTP soveltamisalaa.
(8)EUVL L 347, 20.12.2013, s. 1.
(9) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2017/224, annettu 8 päivänä helmikuuta 2017, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1285/2013 2 artiklan 4 kohdan c alakohdassa tarkoitettua Galileo-ohjelman mukaisesti perustettua kaupallista palvelua tarjoavaa järjestelmää varten tarvittavista teknisistä ja toiminnallisista eritelmistä, EUVL L 34, 9.2.2017, s. 36.
(10)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 377/2014, annettu 3 päivänä huhtikuuta 2014, Copernicus-ohjelman perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 911/2010 kumoamisesta (EUVL L 122, 24.4.2014, s. 44).
(11)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 911/2010, annettu 22 päivänä syyskuuta 2010, Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013) (EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1).
(12) Tiedonanto ”Tekoäly Euroopassa” (COM(2018)0237), tiedonanto ”Päämääränä yhteinen eurooppalainen data-avaruus" (COM(2018)0232), ehdotus neuvoston asetukseksi Euroopan suurteholaskennan yhteisyrityksen perustamisesta (COM(2018)0008).
(13)Eumetsat – Euroopan sääsatelliittijärjestö.
(14)Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/2/EY, annettu 14 päivänä maaliskuuta 2007, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE) perustamisesta.
(15)EUVL L 175, 27.6.2013, s. 1.
(16)EUVL L 309, 19.11.2013, s. 1.
(17)http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:52017DC2025&rid=1
(18)http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/intm/146072.pdf
(19)Eurooppa-neuvosto 217/13.
(20)EUVL L 287, 4.11.2011, s. 1.
(21) Tämä neuvoston päätös perustuu korkean edustajan ehdotukseen, jolla laajennetaan 22 päivänä heinäkuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/496/YUTP soveltamisalaa.
(22)EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75.
(23) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2016/413, annettu 18 päivänä maaliskuuta 2016, Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän maassa sijaitsevan infrastruktuurin sijainnin määrittämisestä ja sen käytön varmistamiseen tarvittavista toimenpiteistä sekä täytäntöönpanopäätöksen 2012/117/EU kumoamisesta (EUVL L 74, 19.3.2016, s. 45).
(24) Komission delegoitu asetus (EU) N:o 1159/2013, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2013, Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 911/2010 täydentämisestä vahvistamalla GMES-käyttäjien rekisteröitymis- ja lisenssiehdot ja määrittelemällä GMES-erityisdatan ja GMES-palveluinformaation saannin rajoittamista koskevat kriteerit (EUVL L 309, 19.11.2013, s. 1).
(25)Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1049/2001, annettu 30 päivänä toukokuuta 2001, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi (EYVL L 145, 31.5.2001, s. 43).
(26)EYVL 17, 6.10.1958, s. 385.
(27)EYVL L 136, 31.5.1999, s. 15.
(28)Komission päätös (EU, Euratom) 2015/443, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, turvallisuudesta komissiossa (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 41).
(29)Komission päätös (EU, Euratom) 2015/444, annettu 13 päivänä maaliskuuta 2015, EU:n turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamista koskevista säännöistä (EUVL L 72, 17.3.2015, s. 53).
(30)Asetukseen olisi lisättävä neuvoston ja komission julistus 107 artiklan täytäntöönpanosta ohjelman turvallisuusnäkökohtien osalta, ja sen teksti voisi olla seuraava: ”Neuvosto ja komissio korostavat, että ohjelman turvallisuusnäkökohtien arkaluonteisuuden vuoksi ja asetuksen (EU) N:o 182/2011 3 artiklan 4 kohdan ja 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti on erityisen tärkeää, että turvallisuuskokoonpanossa kokoontuvan ohjelman komitean puheenjohtaja pyrkii kaikin tavoin löytämään ratkaisuja, jotka saavat mahdollisimman laajan tuen komiteassa tai muutoksenhakukomiteassa, kun käsitellään ohjelman turvallisuusnäkökohtia koskevien täytäntöönpanosäädösten luonnosten hyväksymistä.”

Päivitetty viimeksi: 29. heinäkuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö