Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Algeriasta, erityisesti 30. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia puolustavien aktivistien vangitsemisesta Algeriassa(1) sekä 27. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman arabikevään jälkeisestä ajasta: Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan alueen tulevaisuus(2),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 18. maaliskuuta 2019 hyväksymän EU:n vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2018 ja sen Algeriaa koskevan osuuden,

–  ottaa huomioon EU:n ja Algerian assosiaationeuvoston 14. toukokuuta 2018 pidetyn 11. istunnon,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusneuvoston 36. istunnossa 21.–22. syyskuuta 2017 hyväksytyn Algeriaa koskevan kolmannen yleisen määräaikaisarvioinnin,

–  ottaa huomioon Algerian demokraattisen kansantasavallan ja Euroopan unionin kumppanuuden yhteiset painopisteet, jotka hyväksyttiin 13. maaliskuuta 2017 tarkistetun Euroopan naapuruuspolitiikan mukaisesti ja joissa keskitytään perustuslain tarkistamisen toteuttamiseen ja unionin tukeen demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiselle Algeriassa,

–  ottaa huomioon EU:n ja Algerian välisen assosiaatiosopimuksen(3) ja etenkin sen 2 artiklan, jossa määrätään, että demokratian periaatteiden ja perustavien ihmisoikeuksien kunnioittaminen on tämän sopimuksen olennainen osa ja osapuolten sisäpolitiikan ja kansainvälisen politiikan lähtökohta,

–  ottaa huomioon 7. helmikuuta 2016 tarkistetun Algerian perustuslain ja etenkin sen 2, 34–36, 39, 41, 42, 48 ja 54 artiklan,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien puolustajia koskevat EU:n suuntaviivat, kuolemanrangaistusta, kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta sekä sananvapautta verkossa ja sen ulkopuolella koskevat EU:n suuntaviivat sekä ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevan uuden EU:n strategiakehyksen ja toimintasuunnitelman, joiden tarkoituksena on ottaa ihmisoikeuksien suojelu ja tarkkailu unionin kaiken toiminnan keskiöön,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (KP-sopimus), taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen ja lapsen oikeuksista tehdyn yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen sekä YK:n julistuksen kaikkinaisen uskontoon tai uskoon perustuvan syrjinnän ja suvaitsemattomuuden poistamisesta,

–  ottaa huomioon Afrikan peruskirjan ihmisoikeuksista ja kansojen oikeuksista,

–  ottaa huomioon Algerian yhdistyslain nro 12-06 ja viranomaismääräyksen nro 06-03, jolla säännellään muiden kuin muslimien uskonnonharjoitusta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  toteaa, että Algeria on Euroopan unionin lähinaapuri ja Pohjois-Afrikan alueen keskeinen kumppani;

B.  ottaa huomioon, että 16. helmikuuta 2019, kymmenen päivää sen jälkeen kun Abdelaziz Bouteflika oli ilmoittanut olevansa ehdolla viidennelle toimikaudelle presidenttinä, Algeriassa alkoivat rauhanomaiset mielenosoitukset, jotka tunnetaan nimeltä hirak (liike); ottaa huomioon, että Bouteflika erosi tehtävästään 2. huhtikuuta 2019; ottaa huomioon, että kansallisneuvoston puheenjohtaja Abdelkader Bensalah ryhtyi toimimaan valtionpäämiehenä; ottaa huomioon, että kenraaliluutnantti Ahmed Gaïd Salahin alaisuudessa toimiva sotilasjohto on käyttänyt maassa avoimesti valtaa Bouteflikan eroilmoituksen jälkeen;

C.  ottaa huomioon, että Abdelaziz Bouteflika oli ollut presidenttinä vuodesta 1999 lähtien; ottaa huomioon, että vuonna 2016 tehdyssä perustuslain tarkistuksessa rajoitettiin tulevien presidenttien toimikausien enimmäismäärä kahteen; ottaa huomioon, että perustuslain tarkistusta ei voitu soveltaa takautuvasti, joten Bouteflika sai luvan olla ehdokkaana viidennelle kaudelle; ottaa huomioon, että presidentinvaalit oli alun perin määrä pitää 18. huhtikuuta 2019 mutta ne siirrettiin ensin pidettäväksi 4. heinäkuuta 2019 ja sitten 12. joulukuuta 2019;

D.  ottaa huomioon, että koko maassa järjestettiin rauhanomaisia mielenosoituksia helmi-, maalis- ja huhtikuussa 2019 ja sen jälkeen joka tiistai ja perjantai viimeisten 40 viikon ajan; ottaa huomioon, että viime viikkoina mielenosoittajat ovat järjestäneet kaikkialla maassa yömarsseja;

E.  ottaa huomioon, että hirak-mielenosoituksilla on laaja kannatus ja hirak on Algerian suurin protestiliike; ottaa huomioon, että suurin osa mielenosoittajista on nuoria; ottaa huomioon, että mielenosoittajat vaativat loppua korruptiolle, poliittisten toimintamahdollisuuksien puuttumiselle, korkealle työttömyysasteelle ja mielenosoitusten tukahduttamiselle sekä lisäksi moniarvoisempaa ja osallistavampaa kehystä vapaiden vaalien valmistelemiseksi osana laajempaa poliittista siirtymävaihetta;

F.  ottaa huomioon, että vuoden 2019 maailman lehdistönvapausindeksissä Algeria sijoittui 180 tutkitun maan joukossa sijalle 141 ja siinä todettiin maan lehdistönvapauden olevan uhattuna ja toimittajien kohtaavan toistuvasti vainoa; ottaa huomioon, että Algerian viranomaiset harjoittavat rakenteellista sensuuria, jonka kohteena ovat riippumattomat media-alan organisaatiot, sosiaalisessa mediassa toimivat kansalaisjournalistit ja muut tiedotusvälineet ja joka koskee kaikkea uutisointia, jonka katsotaan tukevan eriäviä mielipiteitä;

G.  ottaa huomioon, että Algerian viranomaiset ovat tammikuusta 2018 lähtien sulkeneet useita kirkkoja, joista suurin osa kuuluu Algerian protestanttisten kirkkojen oikeudellisesti tunnustettuun kattojärjestöön Église protestante d’Algérie (EPA);

H.  ottaa huomioon, että julkisen La Chaîne 3 -radioaseman päätoimittaja Meriem Abdou erosi tehtävästään 23. helmikuuta 2019 protestina hirak-liikkeen puolueelliselle kohtelulle; ottaa huomioon, että useita muita toimittajia on pidätetty tai uhkailtu, heidän joukossaan France 24 -kanavan entinen arabiankielinen kirjeenvaihtaja Sofiane Merakchi sekä toimittajat Azeb El Sheihk ja Abdelmouji Khelladi, jotka ovat olleet pidätettyinä 26. syyskuuta 2019 ja 14. lokakuuta 2019 lähtien;

I.  ottaa huomioon, että Nadia Madassi, joka oli ollut Canal Algérie -televisiokanavan toimittaja viimeisten 15 vuoden ajan, erosi tehtävästään 4. maaliskuuta 2019 häntä koskeneiden sensuuriväitteiden vuoksi; ottaa huomioon, että viestintäministeriö määräsi 5. maaliskuuta 2019 Echorouk-sanomalehdelle ja El Bilad -televisiokanavalle seuraamuksia, koska ne olivat uutisoineet mielenosoituksista; ottaa huomioon, että Facebook-ryhmä ”Algérie – Debout!”, jossa on yli 500 000 jäsentä, suljettiin ja sen perustajaa ja hallinnoijaa Sofiane Benyounesia häirittiin ja kuulusteltiin useita kertoja ennen syytteeseen asettamista; ottaa huomioon, että julkaisuja Jeune Afrique, Tout Sur l’Algerie, Algérie Part, Interlignes ja Observ’Algérie on sensuroitu;

J.  ottaa huomioon, että hirak-mielenosoittajat, ihmisoikeuksien puolustajat, toimittajat ja bloggaajat joutuvat yhä useammin viranomaisten hampaisiin tai pidätetyiksi käytettyään ilmaisun- tai kokoontumisvapauttaan tai oikeuttaan kokoontua rauhanomaisesti;

K.  ottaa huomioon, että Algerian asianajajaliitto (Union nationale des ordres des avocats, UNOA) on yksimielisesti tuominnut hirak-aktivistien pidätykset ja vapauksien rajoittamisen; ottaa huomioon, että 24. lokakuuta 2019 noin 500 asianajajaa osoitti mieltään Algerissa ja vaati kunnioittamaan mielenosoittajien oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja oikeuslaitoksen riippumattomuutta; ottaa huomioon, että UNOA on perustanut komitean tukemaan pidätettyjä mielenosoittajia ja toisinajattelijoita puolustavia asianajajia;

L.  ottaa huomioon, että Algerian ihmisoikeusliiton (Ligue algérienne pour la défense des droits de l’homme, LADDH ) mukaan hirakin alusta lähtien yli sata ihmistä on pidätetty ja vangittu rauhanomaisten mielenosoitusten yhteydessä; ottaa huomioon, että heitä vastaan esitetyt syytteet – kansallisen yhtenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden heikentäminen, kokoontumiseen yllyttäminen ja armeijan moraalin heikentäminen – ovat epämääräisiä ja kansainvälisten ihmisoikeusnormien vastaisia;

M.  ottaa huomioon, että 87-vuotias itsenäisyyssodan veteraani Lakhdar Bouregaa pidätettiin 29. kesäkuuta 2019 hänen arvosteltuaan armeijan päällikköä; ottaa huomioon, että 22-vuotias oikeustieteen opiskelija Nour el Houda Dahmani, jolle oli määrätty kuuden kuukauden vankeustuomio 17. syyskuuta 2019 järjestetyn opiskelijamarssin vuoksi, vapautettiin 25. marraskuuta 2019 ja hänestä on tullut viikoittaisten opiskelijamarssien keulakuva; ottaa huomioon, että Ibrahim Daouadji ja neljä muuta aktivistia pidätettiin 12. lokakuuta 2019, koska he arvostelivat nuorisoministerin vierailua;

N.  ottaa huomioon, että lääkäri, ihmisoikeuksien puolustaja, Amazigh At-Mzab -yhteisön puolustaja ja LADDH:n entinen jäsen Kamal Eddine Fekhar pidätettiin laajamittaisten mielenosoitusten yhteydessä ja hän kuoli 28. toukokuuta 2019 oltuaan nälkälakossa 53 päivää; ottaa huomioon, että kuoleman uskotaan johtuneen pidätysoloista ja lääketieteellisen hoidon laiminlyönnistä; ottaa huomioon, että 22-vuotias Ramzi Yettou kuoli vammoihin, jotka hän sai, kun poliisi pahoinpiteli hänet raa’asti huhtikuussa 2019;

O.  ottaa huomioon, että johtava oppositiohahmo, historiallisen oppositiopuolueen (Front des forces socialistes, FFS) entinen pääsihteeri ja nykyisin tunnustamattoman sosialistisen ja demokraattisen puolueen johtaja Karim Tabbou pidätettiin 12. syyskuuta 2019; ottaa huomioon, että Tipazan tuomioistuin vapautti hänet 26. syyskuuta 2019 mutta alle 14 tunnin kuluttua hänet pidätettiin uudelleen eri lainkäyttöalueella (Sidi M’Hamed) mutta vastaavissa oloissa ja häntä pidetään nyt tosiasiallisesti eristysvankeudessa;

P.  ottaa huomioon, että useita Rassemblement actions jeunesse -järjestön (RAJ) jäseniä, mukaan lukien sen perustaja Hakim Addad, sen puheenjohtaja Abdelouahab Fersaoui ja sen jäsenet Massinissa Aissous, Djalal Mokrani, Ahmed Bouider, Kamel Ouldouali, Karim Boutata, Ahcene Kadi, Wafi Tigrine ja Khireddine Medjanin, pidätettiin Algerian mielipidevankeja tukevien rauhanomaisten mielenosoitusten aikana;

Q.  ottaa huomioon, että useita mielenosoittajia, kuten yhä pidätettyinä olevat Samir Belarbi, Fodil Boumala, Fouad Ouicher, Saida Deffeur ja Raouf Rais, sekä ihmisoikeuksien puolustajia, kuten Said Boudour, Hamid Goura ja Slimane Hamitouche, on syytettyinä armeijan moraalin heikentämisestä;

R.  ottaa huomioon, että Sidi M’Hamedin tuomioistuin Algerissa aloitti 11. marraskuuta 2019 oikeudenkäynnin 42:a aktivistia vastaan, ja toteaa, että heidän joukossaan ovat Wilayan People’s Provincial Assembly -elimen jäsen Samira Messouci ja että heitä syytettiin valtion alueen koskemattomuuden vaarantamisesta heidän kannettuaan amazighien tunnusta; ottaa huomioon, että tätä lippua on käytetty koko maassa viikoittaisissa mielenosoituksissa kansallisen lipun rinnalla; ottaa huomioon, että useat maan tuomioistuimet ovat vapauttaneet saman syytteen nojalla pidätettyjä mielenosoittajia;

S.  ottaa huomioon, että Algerian perustuslakiin on kirjattu perusvapaudet, myös yhdistymisvapaus, joka määritellään tarkemmin laissa nro 12-06; ottaa huomioon, että laissa nro 12-06 edellytetään, että kaikkien yhdistysten, myös jo rekisteröityjen, on rekisteröidyttävä ja saatava sisäasiainministeriöltä rekisteröintikuitti, ennen kuin ne voivat toimia laillisesti; ottaa huomioon, että useiden kansalaisjärjestöjen, valtiosta riippumattomien järjestöjen, uskonnollisten ja hyväntekeväisyysjärjestöjen, kuten LADDH, EuromedRights, RAJ, Amnesty International, Algerian protestanttisen yhdistyksen, muiden kuin muslimiryhmien kansallisen komitean ja feministisen AFEPEC-yhdistyksen, ennakkorekisteröintihakemukset ovat edelleen käsiteltävinä, vaikka ne täyttävät kaikki oikeudelliset vaatimukset; toteaa, että näin ollen niiltä puuttuu virallinen oikeudellinen asema;

T.  ottaa huomioon, että Algerian ratifioiman kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan hallitusten on varmistettava kaikkien lainkäyttövaltaansa kuuluvien ja erityisesti uskonnollisten vähemmistöjen oikeus uskonnon-, ajatuksen- ja omantunnonvapauteen; toteaa, että tähän sisältyy vapaus harjoittaa valitsemaansa uskontoa julkisesti tai yksityisesti yksin tai yhdessä muiden kanssa;

1.  tuomitsee ankarasti toimittajien, ammattiyhdistysaktivistien, asianajajien, opiskelijoiden, ihmisoikeuksien puolustajien ja kansalaisyhteiskunnan jäsenten sekä kaikkien rauhanomaisiin hirak-mielenosoituksiin osallistuneiden rauhanomaisten mielenosoittajien mielivaltaiset ja laittomat pidätykset, vangitsemiset ja pelottelun sekä hyökkäykset heitä vastaan;

2.  kehottaa Algerian viranomaisia vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta kaikki henkilöt, joita syytetään siitä, että he ovat käyttäneet oikeuttaan ilmaisunvapauteen; toteaa, että näihin henkilöihin kuuluvat muun muassa Hakim Addad, Abdelouahab Fersaoui, Massinissa Aissous, Djalal Mokrani, Ahmed Bouider, Kamel Ould Ouali, Karim Boutata, Ahcene Kadi, Wafi Tigrine, Khireddine Medjani, Samir Belarbi, Karim Tabbou, Fodil Boumala, Lakhdar Bouregaa, Samira Messouci, Ibrahim Daouadji, Salah Maati, Sofiane Merakchi, Azeb El Cheikh, Fouad Ouicher, Saïda Deffeur ja muut rauhanomaiset mielenosoittajat, ihmisoikeuksien puolustajat ja toimittajat, jotka on vangittu mielivaltaisesti, vaikka heidän toimintansa on Algerian lain mukaan sallittua ja Algerian ratifioimien kansainvälisten ihmisoikeusvälineiden mukaista; kehottaa Algerian viranomaisia poistamaan Slimane Hamitouchelle, Abdelmonji Khelladille ja Mustapha Bendjamalle määrätyt matkustuskiellot ja valvontarangaistukset;

3.  kehottaa Algerian viranomaisia lopettamaan kaikenlaisen uhkailun, myös oikeudellisen ja lainsäädännöllisen häirinnän, kriminalisoinnin ja mielivaltaiset pidätykset ja vangitsemiset, joiden kohteena ovat rauhanomaiset mielenosoittajat, ihmisoikeuksien puolustajat sekä kriittiset toimittajat ja bloggaajat; kehottaa toteuttamaan asianmukaisia toimia, joilla varmistetaan näiden henkilöiden fyysinen ja psyykkinen suojelu, turvallisuus ja vapaus jatkaa oikeutettua ja rauhanomaista toimintaansa; kehottaa Algerian viranomaisia varmistamaan ja takaamaan oikeuden ilmaisun- ja yhdistymisvapauteen ja rauhanomaiseen kokoontumiseen sekä tiedotusvälineiden vapauden, joka taataan Algerian perustuslaissa ja KP-sopimuksessa, jonka Algeria on allekirjoittanut ja ratifioinut;

4.  kehottaa lopettamaan kristittyjen, ahmadilaisten ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen uskonnonharjoittamisen loukkaamisen; muistuttaa Algerian hallitusta siitä, että viranomaismääräyksessä nro 06-03 taataan vapaus uskonnonharjoittamiseen; kehottaa Algerian viranomaisia avaamaan uudelleen kyseiset kirkkorakennukset;

5.  kehottaa Algerian viranomaisia muuttamaan 2. joulukuuta 1991 annettua lakia nro 91-19 siten, että poistetaan kaikki rauhanomaisia mielenosoituksia koskevat rajoitukset, jotka eivät ole ehdottoman välttämättömiä tai oikeasuhteisia KP-sopimuksen 21 artiklan määräysten mukaisesti; ilmaisee huolensa siitä, että vuoden 2016 perustuslain tarkistamiseen liittyvistä säännöksistä huolimatta 18. kesäkuuta 2001 annettua asetusta, jolla kielletään mielenosoitukset pääkaupungissa, ei ole kumottu vaan sitä sovelletaan yleisesti koko maassa;

6.  kehottaa Algerian viranomaisia kitkemään ja estämään tosiasiallisesti kaikenlaisen lainvalvontaviranomaisten harjoittaman liiallisen voimankäytön näiden hajottaessa julkisia kokoontumisia; tuomitsee jyrkästi liiallisen voimankäytön, joka johti Ramzi Yettoun kuolemaan; kehottaa Algerian viranomaisia suorittamaan riippumattoman tutkimuksen kaikista tapauksista, joissa turvallisuusjoukkojen jäsenet ovat käyttäneet liiallista voimaa, ja saattamaan syylliset vastuuseen;

7.  korostaa, että riippumaton oikeuslaitos on yksi demokratian toiminnan perustekijöistä, ja kehottaa Algerian viranomaisia vaalimaan oikeuslaitoksen riippumattomuutta ja varmistamaan sen;

8.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa, komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan kansalaisyhteiskunnan ryhmiä, ihmisoikeuksien puolustajia, toimittajia ja mielenosoittajia muun muassa järjestämällä vankilavierailuja, seuraamalla oikeudenkäyntejä ja antamalla julkilausumia, tukemaan UNOA:n komiteaa ja muita ihmisoikeuksia puolustavia järjestöjä sekä seuraamaan Algerian ihmisoikeustilannetta käyttäen kaikkia käytettävissä olevia välineitä, myös demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevaa eurooppalaista rahoitusvälinettä;

9.  kehottaa Algerian viranomaisia tarkistamaan vuoden 2012 yhdistyslakia nro 12-06 ja käynnistämään aidon ja osallistavan vuoropuhelun kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jotta voidaan laatia uusi laki, joka on sopusoinnussa kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja Algerian perustuslain kanssa;

10.  kehottaa Algerian viranomaisia takaamaan kaikille täydet mahdollisuudet käyttää ajatuksen-, omantunnon- ja uskonnon- ja vakaumuksenvapautta, sillä ne taataan Algerian perustuslaissa ja KP-sopimuksessa;

11.  on huolissaan uskonnollisten vähemmistöjen etenkin viranomaismääräyksen nro 06-03 vuoksi Algeriassa kohtaamista hallinnollisista esteistä; kannustaa Algerian hallitusta tarkistamaan viranomaismääräystä nro 06-03, jotta siitä tulisi perustuslain ja Algerian kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden, eli KP-sopimuksen 18 artiklan mukainen;

12.  pitää myönteisenä, että tamazight tunnustettiin viralliseksi kieleksi vuonna 2016, ja kannustaa panemaan tämän päätöksen käytännössä täytäntöön; kehottaa vapauttamaan välittömästi ja ehdoitta 42 mielenosoittajaa, jotka pidätettiin amazighien lipun kantamisesta;

13.  kehottaa ratkaisemaan kriisin rauhanomaisen ja osallistavan poliittisen prosessin pohjalta; on vakuuttunut, että demokraattiset uudistukset sekä rakentava ja osallistava vuoropuhelu, joilla varmistetaan poliittinen, taloudellinen ja yhteiskunnallinen vakaus Algeriassa, voisivat olla keino käynnistää uudelleen vauras Maghrebin arabiunioni, joka on tärkeä Välimeren etelä- ja pohjoispuolen välisen menestyksekkään yhteistyön kannalta;

14.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Algerissa toimivalle unionin edustustolle, Algerian hallitukselle, YK:n pääsihteerille, YK:n ihmisoikeusneuvostolle ja Euroopan neuvostolle.

(1) EUVL C 346, 21.9.2016, s. 106. (2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0318. (3) EUVL L 265, 10.10.2005, s. 2.