Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan 10. joulukuuta 2019 EU:n puolesta antaman julkilausuman ihmisoikeuksien päivästä,

–  ottaa huomioon 13. marraskuuta 2019 annetun komission lehdistötiedotteen, jossa ilmoitettiin 35 miljoonan euron humanitaarisesta lisäavusta Afrikan Sahelin alueelle,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan tiedottajan 7. marraskuuta 2019 antaman julkilausuman Burkina Fasossa tapahtuneista hyökkäyksistä,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Federica Mogherinin heinäkuussa 2019 tekemän vierailun Sahelin alueelle ja hänen Burkina Fasossa 9. heinäkuuta 2019 pitämänsä puheen,

–  ottaa huomioon varapuheenjohtajan / korkean edustajan Federica Mogherinin täysistunnossa 17. syyskuuta 2019 pitämän puheen Burkina Fason turvallisuustilanteesta,

–  ottaa huomioon unionin ulkoasioiden pääosaston helmikuussa 2009 julkaiseman tutkimuksen uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta ja sananvapaudesta ”The Freedom of Religion or Belief and the Freedom of Expression”,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien alivaliokunnan 22. marraskuuta 2017 järjestämän julkisen kuulemisen uskonnon- ja vakaumuksenvapaudesta sekä vainotuista vähemmistöistä ”Freedom of Religion or Belief: the situation of persecuted minorities, notably Christians”,

–  ottaa huomioon uskonnon- ja vakaumuksenvapautta EU:n ulkopuolella edistävän EU:n erityislähettilään 21. marraskuuta 2019 julkaistun raportin ”The mandate of the Special Envoy for the promotion of freedom of religion or belief outside the European Union: activities and recommendations”,

–  ottaa huomioon vuonna 2013 hyväksytyt EU:n suuntaviivat uskonnon- ja vakaumuksenvapauden edistämiseksi ja suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren valtioiden ryhmän jäsenten sekä Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välisen kumppanuussopimuksen (Cotonoun sopimus),

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien sivilisaatioiden allianssin korkean edustajan tiedottajan 1. joulukuuta 2019 antaman julkilausuman kirkkoon tehdystä iskusta Burkina Fasossa,

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2019 annetun YK:n turvallisuusneuvoston raportin G5 Sahel -ryhmän yhteisistä joukoista,

–  ottaa huomioon lokakuussa 2019 julkaistun YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) Burkina Fasoa koskevan maakohtaisen operaation päivityksen,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin 13. lokakuuta 2019 antaman julkilausuman moskeijaan tehdystä iskusta Burkina Fason pohjoisosassa,

–  ottaa huomioon lokakuussa 2019 julkaistun Unicefin raportin nro 8 Burkina Fason humanitaarisesta tilanteesta,

–  ottaa huomioon inhimillisen kehityksen raportin 2019 inhimillisen kehityksen eriarvoisuudesta 21. vuosisadalla ja erityisesti inhimillisen kehityksen raportin Burkina Fasosta,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 1948 hyväksytyn ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jonka Burkina Faso on allekirjoittanut,

–  ottaa huomioon 12. syyskuuta 2019 hyväksytyn Yhdistyneiden kansakuntien toimintasuunnitelman uskonnollisten kohteiden suojelemiseksi,

–  ottaa huomioon Burkina Fason tasavallan perustuslain,

–  ottaa huomioon julkilausuman, jonka Burkina Fason, Nigerin, Malin, Norsunluurannikon ja Ghanan episkopaalisten konferenssien piispat, papit ja maalliset edustajat laativat Sahelin alueen turvallisuutta käsitelleen konferenssien välisen seminaarin jälkeen 12. ja 13. marraskuuta 2019,

–  ottaa huomioon Dorin piispan Laurent Birfuoré Dabirén 5. heinäkuuta 2019 antaman lausunnon hädänalaisia kirkkoja tukevalle katolisen kirkon avustusjärjestölle,

–  ottaa huomioon 27. kesäkuuta 1981 annetun ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevan Afrikan peruskirjan, joka tuli voimaan 21. lokakuuta 1986,

–  ottaa huomioon 12. ja 13. marraskuuta 2019 järjestetyn Pariisin rauhanfoorumin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että Burkina Fasolla oli vahva uskonnollisen suvaitsevaisuuden ja sekularismin perinne, mutta se on – johtuen erityisesti islamistisesta radikalisoitumisesta, joka vaivaa koko Sahelin aluetta – joutunut alttiiksi epävakaudelle ja sen kohtaamia ongelmia ovat esimerkiksi lisääntyvä väkivalta, pakkomuutto, nälkä, köyhyys ja ilmastonmuutos;

B.  ottaa huomioon, että Burkina Fason kasvava turvattomuus on johtanut sekä jihadistien että muiden aseellisten ryhmien hirvittäviin rikoksiin; ottaa huomioon, että Human Rights Watchin raportin mukaan nämä Burkina Fason aseelliset ryhmät ovat teloittaneet hallituksen epäiltyjä yhteistyökumppaneita, pelotelleet opettajia ja kylväneet pelkoa siviilien keskuudessa koko maassa; ottaa huomioon, että Burkina Fason turvallisuusjoukot toteuttivat vuosina 2017 ja 2018 terrorismin vastaisia operaatioita, jotka johtivat laittomiin teloituksiin, tutkintavankeudessa olevien epäiltyjen hyväksikäyttöön ja mielivaltaisiin pidätyksiin; ottaa huomioon, että Burkina Fason hallitus lupasi tutkia nämä väitteet;

C.  ottaa huomioon, että vuodesta 2015 lähtien jihadistit ja muut aseelliset ryhmät, jotka aiemmin olivat aktiivisia naapurimaassa Malissa, ovat pelotelleet Burkina Fason väestöä ja tehneet useita iskuja valtiota symboloivia kohteita, kuten sotilaskohteita, kouluja ja terveydenhoitolaitoksia, vastaan mutta myös erityisesti kirkkoja ja kristittyjä uskonnonharjoittajia vastaan; ottaa huomioon, että vuoden 2015 jälkeen jihadistien ja muiden aseellisten ryhmien hyökkäyksissä on kuollut ainakin 700 ihmistä ja haavoittunut tuhansia Ouagadougoussa ja pohjoisissa maakunnissa, erityisesti Soumin maakunnassa, ja ne levisivät itäisiin ja läntisiin maakuntiin vuonna 2018; ottaa huomioon, että väkivaltaisuudet eivät kohdistu yksinomaan kristittyihin; ottaa huomioon, että esimerkiksi 11. lokakuuta 2019 Burkina Fason pohjoisosassa sijaitsevassa Salmossin kaupungissa olevaan moskeijaan hyökättiin perjantairukouksen aikana;

D.  ottaa huomioon, että tammikuun ja marraskuun 2019 välisenä aikana raportoitiin 520 turvallisuusvälikohtausta, kun vuosina 2015–2018 turvallisuusvälikohtauksia kirjattiin 404; ottaa huomioon, että pelkästään lokakuussa 2019 kirjattiin 52 valtiosta riippumattomiin aseellisiin ryhmiin liittyvää välikohtausta, joista lähes 70 prosenttia kohdistui siviileihin ja turvallisuusjoukkoihin;

E.  ottaa huomioon, että iskuja tekevät sekä kansainväliset aseelliset ryhmät, jotka toimivat Malin ja Nigerin rajojen yli, mukaan lukien Jamaat Nusrat al-Islam wal Muslimeen ja islamilainen valtio Suur-Saharan alueella, että kotimaiset ryhmät, pääasiassa Ansarul Islam, jotka toimivat Burkina Fason pohjoisista ja itäisistä maakunnista käsin;

F.  ottaa huomioon, että vuonna 2019 Burkina Fasossa kuoli yli 60 kristittyä useissa iskuissa, kuten viimeksi 1. joulukuuta 2019 maan itäosassa sijaitsevassa Hantoukouran kaupungissa sijaitsevassa protestanttisessa kirkossa sunnuntaijumalanpalvelukseen osallistuvia uskonnonharjoittajia vastaan tehdyssä iskussa, jossa kuoli 14 ihmistä;

G.  ottaa huomioon, että useat papit, kirkonmiehet ja kristityt uskonnonharjoittajat ovat joutuneet kaikkialla maassa kohdennettujen salamurhien ja sieppausten uhreiksi; ottaa huomioon, että väkivallan lisääntymisen seurauksena erityisesti maan pohjoisosassa lukuisat ihmiset ovat hylänneet perinteiset kotinsa, kuten viimeksi Hittén ja Roungan kylissä, ja paenneet maan sisäisesti siirtymään joutuneiden leireille tai muille alueille, kuten pääkaupunkiin Ouagadougouhun;

H.  ottaa huomioon, että Burkina Fason väestö on pääasiassa malikisunneja ja maassa on suuri kristitty vähemmistö ja suuria alkuperäiskansojen uskonnollisia vähemmistöjä; ottaa huomioon, että Burkina Fasossa uskontojen väliset rajat ovat joustavia, koska kaikkien uskontojen seuraajat osallistuvat yleensä yhteisiin uskonnollisiin tapahtumiin ja yleisesti vallitsee uskonnollinen suvaitsevaisuus; ottaa huomioon, että sekä sunnien että kristittyjen uskonnonharjoituspaikat ovat viime aikoina joutuneet salafististen aseellisten ryhmien sissihyökkäysten kohteiksi; ottaa huomioon, että tämä on lisännyt uskontojen välisiä jännitteitä ja että uskonnollisten yhteisöjen, kuten monien kristittyjen uskontokuntien, vainoaminen johtaa yhteiskuntarakenteen hajoamiseen ja maastamuuton voimistumiseen;

I.  ottaa huomioon, että jihadistiryhmät haluavat vaikeuttaa uskontojen välistä rinnakkaiseloa Burkina Fasossa osana laajempaa strategiaansa etnisten ja uskonnollisten konfliktien edistämiseksi ja väestön siirtämiseksi kotiseudultaan;

J.  ottaa huomioon, että Burkina Fason koillisosassa sijaitsevan Ouahigouyan hiippakunnan piispa Justin Kientega on suositellut valtion suojelun puuttumisen vuoksi turvatoimia, jotta kristittyjä uskonnonharjoittajia voidaan suojella paremmin;

K.  ottaa huomioon, että elokuussa tapahtuneiden väkivaltaisuuksien seurauksena Dorin piispa Laurent Birfuoré Dabiré, joka on Burkina Fason ja Nigerin piispainkokouksen puheenjohtaja, kehotti maailmanlaajuista yhteisöä lisäämään tukeaan Burkina Fason kristityille, jotta voidaan estää ”kristittyjen hävittäminen”; toteaa, että toistuvasti on kehotettu tuomitsemaan sensuurilla uhkaaminen ja tukemaan uskontojen välisen vuoropuhelun jatkamista;

L.  ottaa huomioon, että YK:n pääsihteeri korosti 12. syyskuuta 2019 julkistetussa uskonnollisten kohteiden suojelemista koskevassa toimintasuunnitelmassaan, että uskonnonharjoituspaikkojen eri puolilla maailmaa on oltava turvasatamia pohdintaa ja rauhaa varten, ei verenvuodatuksen ja terrorin tapahtumapaikkoja, ja että ihmisten on voitava tunnustaa ja harjoittaa uskontoaan rauhan vallitessa;

M.  ottaa huomioon, että humanitaarisilla järjestöillä, joista monet ovat uskonnollisia, on keskeinen rooli väkivallan uhrien, erityisesti naisten, lasten ja maan sisäisesti siirtymään joutuneiden, auttamisessa;

N.  ottaa huomioon, että Burkina Fason hallituksella ei näytä olevan valmiuksia panna tehokkaasti täytäntöön ratkaisuja maan valtaviin turvallisuushaasteisiin sekä sosiaalisiin ja taloudellisiin haasteisiin; ottaa huomioon, että tietyt alueet erityisesti maan koillisosassa ovat tosiasiassa keskushallinnon valvonnan ulkopuolella;

O.  ottaa huomioon, että Burkina Faso kuuluu maailman 10 köyhimmän maan joukkoon; toteaa, että maan epävakaus, ilmastonmuutos ja konfliktit ovat heikentäneet entisestään taloudellisia mahdollisuuksia, lisänneet köyhyyttä ja johtaneet akuuttiin elintarvikepulaan; ottaa huomioon, että näitä seurauksia pahentaa pohjoisen alueen nopea aavikoituminen ja siitä johtuva vesipula, maaperän huonontuminen ja resurssien niukkuus; ottaa huomioon, että tämän seurauksena yli miljoona ihmistä on vaarassa kärsiä elintarvikepulasta ja 1,5 miljoonaa ihmistä tarvitsee kiireellisesti humanitaarista apua;

P.  ottaa huomioon, että vuonna 2014 aikuisten lukutaitoprosentiksi arvioitiin 34,5; ottaa huomioon, että turvattomuuden ja terrorismin lisääntyminen tietyillä maan alueilla vaikuttaa kielteisesti koulutukseen ja terveydenhoitoon; ottaa huomioon, että 85 terveydenhoitolaitosta ja yli 2 000 koulua on jouduttu sulkemaan, mikä koskee yli miljoonaa potilasta ja 300 000:ta opiskelijaa; ottaa huomioon, että 93 muuta terveydenhoitolaitosta toimii minimiteholla vallitsevan vakavan turvallisuustilanteen vuoksi;

Q.  ottaa huomioon, että Burkina Fason väkivaltaisuudet ovat johtaneet lähes puolen miljoonan ihmisen siirtymiseen kotiseudultaan; ottaa huomioon, että monet heistä kuuluvat haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja siirtymään joutuneista 44 prosenttia on lapsia; ottaa huomioon, että Burkina Fasossa on lisäksi 31 000 malilaista pakolaista; ottaa huomioon, että UNHCR:llä on vakavia haasteita maan sisäisesti siirtymään joutuneiden ja pakolaisten tavoittamisessa Burkina Fasossa; ottaa huomioon, että alueen humanitaarisen kriisin koettelemiin maan sisäisesti siirtymään joutuneisiin ja pakolaisiin kohdistuu suojeluriskejä ja että heidän läsnäolonsa voi johtaa konflikteihin paikallisväestön kanssa niukkojen luonnonvarojen vuoksi, jos ei toteuteta asianmukaisia toimenpiteitä asunnon, työpaikan ja elintarvikkeiden tarjoamiseksi; ottaa huomioon, että tästä aiheutuvat luonnonvaroihin liittyvät konfliktit uhkaavat entisestään edistää väkivallan kierrettä maassa;

R.  ottaa huomioon, että seitsemän viime vuoden aikana EU on ottanut käyttöön yli miljardi euroa Burkina Fason kehitysohjelmiin ja on äskettäin osoittanut 15,7 miljoonaa euroa toimiin, joilla puututaan maan sisäisesti siirtymään joutuneita vakavasti vaivaavaan elintarviketurvan puutteeseen ja aliravitsemukseen; ottaa huomioon, että maa on yksi suurimmista Euroopan kehitysrahaston (EKR) rahoitustuen saajista (628 miljoonaa euroa) EKR:stä rahoitetusta Afrikka-hätärahastosta vuosina 2016–2020 myönnetyn huomattavan tuen (245,8 miljoonaa euroa) lisäksi;

S.  ottaa huomioon, että Burkina Faso osallistuu YK:n vakautusoperaatioon Malissa (MINUSMA) ja YK:n ja Afrikan unionin yhteisoperaatioon Darfurissa (UNAMID), Saharan rajat ylittävään terrorisminvastaiseen kumppanuuteen (TSCTP) ja G5 Sahel ‑ryhmään (G5S); ottaa huomioon, että maan osallistuminen näihin operaatioihin ja aloitteisiin on tehnyt maasta ensisijaisen kohteen muille kuin valtiollisille aseellisille ryhmille, jotka pyrkivät häiritsemään Burkina Fason panosta alueelliseen turvallisuuteen ja estämään sen; ottaa huomioon, että YK:n pääsihteerin raportissa on tuotu esiin ihmisoikeusloukkaukset, joihin G5 Sahel -ryhmään kuuluvat malilaiset joukot ovat syyllistyneet;

T.  ottaa huomioon, että EU edistää suoraan Sahelin alueen vakautta Malissa ja Nigerissä toteutettavien EUCAP SAHEL -siviilioperaatioiden ja Malin asevoimien kouluttamiseen osallistumista koskevan Euroopan unionin sotilasoperaation (EUTM Mali) kautta sekä välillisesti siten, että jäsenvaltiot osallistuvat MINUSMA- ja Barkhane-operaatioihin; ottaa huomioon, että EU on tukenut G5 Sahel -ryhmää, joka on Burkina Fason, Tšadin, Malin, Mauritanian ja Nigerin yhteinen puolustustoimi, jolla tehostetaan aluekehityksen ja turvallisuuden koordinointia aseellisten ryhmien tekemiseksi vaarattomiksi ja niiden houkuttavuuden vähentämiseksi; ottaa huomioon, että Tahouassa, Nigerissä, sijaitsevaan sotilastukikohtaan 11. joulukuuta 2019 tehdyssä iskussa sai surmansa 71 nigeriläistä sotilasta ja 12 loukkaantui, ja toteaa, että kyseessä oli pahin yksittäinen isku alueella vuoden 2016 jälkeen;

U.  ottaa huomioon, että Ouagadougoussa 14. syyskuuta 2019 järjestetyssä Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisön (ECOWAS) huippukokouksessa ilmoitettiin yhden miljardin Yhdysvaltain dollarin suunnitelmasta Sahelin alueen kasvavan turvattomuuden torjumiseksi;

V.  ottaa huomioon, että EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on edistää ja lujittaa demokratiaa ja oikeusvaltioperiaatetta sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista;

1.  tuomitsee jyrkästi kaikenlaisen väkivallan, pelottelun ja siviilien sieppaukset, jotka kohdistuvat turvallisuuspalveluihin, uskonnollisiin kohteisiin ja uskonnonharjoittajiin Burkina Fasossa, ja erityisesti tiettyihin uskonnollisiin yhteisöihin kohdistuvan väkivallan sekä uskonnon käytön politiikan välineenä ja uskonnon väärinkäytön kristittyjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen vainoamisen oikeuttamiseksi;

2.  ilmaisee surunvalittelunsa uhrien perheille ja Burkina Fason hallitukselle; ilmaisee solidaarisuutensa Burkina Fason väestölle, joka nyt joutuu lähes päivittäin siviileihin, turvallisuusjoukkoihin sekä kristittyjen yhteisöjen ja muiden uskonnollisten vähemmistöjen jäseniin kohdistuvien iskujen kohteeksi;

3.  kehottaa kansallisia viranomaisia investoimaan enemmän kansalliseen vuoropuheluun, joka on yhteenkuuluvuuden tärkeä osatekijä; korostaa, että kaikkien Burkina Fason yhteisöjen, myös perinteisten johtajien ja kansalaisjärjestöjen, välistä yhtenäisyyttä ja vuoropuhelua on lujitettava, jotta voidaan torjua yrityksiä levittää vihaa ja yhteisöjen välisiä jännitteitä;

4.  kehottaa Burkina Fason hallitusta lisäämään tukea ja suojelua muslimien, kristittyjen ja animistien yhteisöille, jotta voidaan säilyttää Burkina Fason pitkä perinne islamin ja kristinuskon rauhanomaisesta rinnakkaiselosta; kehottaa antamaan lisätukea väkivallan uhreille, erityisesti naisille ja lapsille;

5.  muistuttaa, että terrorismin torjunta voi tuottaa tulosta vain, jos turvallisuusjoukot kunnioittavat oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia; kehottaa tätä taustaa vasten Burkina Fason hallitusta lopettamaan välittömästi kapinallisten vastaisen strategiansa ja erityisesti epäiltyjen teloittamisen summittaisesti, mikä saattaa lietsoa konfliktia ajamalla enemmän ihmisiä islamististen taistelijoiden värvääjien käsiin;

6.  kehottaa Burkina Fason hallitusta täyttämään sitoumuksensa tutkia valtion joukkojen väitetyt väärinkäytökset, ryhtymään konkreettisiin toimiin uusien väärinkäytösten estämiseksi ja perustamaan terrorismin ja väkivaltaisten ääriliikkeiden torjuntaa koskevan strategiansa oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksien kunnioittamiseen velvoitteidensa mukaisesti, jotka perustuvat kansainväliseen oikeuteen, erityisesti kansainväliseen ihmisoikeuslainsäädäntöön, kansainväliseen humanitaariseen oikeuteen ja pakolaisoikeuteen;

7.  vaatii radikalisoitumisen ja terrorismin ennaltaehkäisemistä koskevaa kattavaa toimintatapaa, jossa keskitytään sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamiseen ja rikosten ennaltaehkäisyyn; pyytää Burkina Fason viranomaisia tehostamaan toimiaan köyhyyden vähentämiseksi, luomaan parempia työllistymismahdollisuuksia etenkin nuorille sekä lisäämään yksilön vaikutusmahdollisuuksia ja kunnioitusta, jotta voidaan poistaa köyhyyden taustalla olevia ongelmia ja turhaumia, joita väkivaltaiset ääriliikkeet saattaisivat mahdollisesti hyödyntää; muistuttaa, että koulutukseen investoiminen on olennaisen tärkeää konfliktien ehkäisemisen sekä rauhanomaisten ja osallistavien yhteiskuntien jälleenrakentamisen kannalta;

8.  muistuttaa, että poliittisen kehityksen, turvallisuuskehityksen ja kestävän kehityksen kytkeminen myös uskonnolliseen tietoisuuteen edistämällä uskontojen välistä vuoropuhelua on olennaisen tärkeää kestävän ratkaisun löytämiseksi Burkina Fason ja Sahelin alueen erilaisiin haasteisiin;

9.  kehottaa koordinoimaan kansainvälisesti koko aluetta, erityisesti ECOWASin puitteissa, ja varmistamaan poliittiset tavoitteet, joilla turvataan sen jäsenten alueellinen itsemääräämisoikeus ja koskemattomuus, alueelliset demokraattiset instituutiot ja kaikkien kansalaisten turvallisuus sekä heidän omaisuutensa; muistuttaa, että Burkina Fason tilanne vaikuttaa suoraan sen naapurivaltioihin; kehottaa Burkina Fason hallitusta tiivistämään edelleen yhteistyötään naapurivaltioiden, erityisesti pohjoisten alueidensa ja väkivaltaisuuksista suoraan kärsimään joutuvien valtioiden, kuten Malin ja Nigerin, kanssa;

10.  antaa EU:lle ja sen jäsenvaltioille tunnustusta niiden G5 Sahel -ryhmälle sekä MINUSMA- ja Barkhane-operaatioille antamasta tuesta; antaa lisäksi tunnustusta Malissa ja Nigerissä toteutettujen EUCAP SAHEL -siviilioperaatioiden ja EUTM Mali -sotilaskoulutusoperaation ponnisteluille; kehottaa EU:ta lisäämään edelleen tukeaan Burkina Fasolle maan valtavien turvallisuushaasteiden ratkaisemiseksi; korostaa, että Burkina Fasossa tarvitaan kattavampia ja koordinoidumpia kansainvälisiä turvallisuustoimia; kehottaa G5 Sahel -maita ja kansainvälisiä avunantajia tehostamaan toimiaan, jotta G5 Sahel -ryhmän yhteiset sotilasjoukot voidaan muuttaa riittävillä valmiuksilla varustetuiksi operatiivisiksi joukoiksi ilman lisäviivytyksiä ja ihmisoikeuksia täysimääräisesti kunnioittaen;

11.  korostaa, että turvallisuus on olennaisen tärkeää mutta että se ei ole ainoa vastaus Burkina Fason kohtaamiin haasteisiin, ja toteaa siksi, että turvallisuus-, kehitys- ja kauppapolitiikan koordinointi on yksi keskeisistä haasteista; korostaa, että paikallisväestön turvallisuuden olisi oltava ohjaavana periaatteena EU:n turvallisuusalan uudistuksessa ja hauraissa maissa ja alueilla toteutettavissa avustustoimissa;

12.  toteaa, että konfliktit, pakkomuutto ja aavikoituminen vaikeuttavat toimimista perinteisissä ammateissa; korostaa, että Burkina Fason väestöstä 65 prosenttia on alle 25-vuotiaita; katsoo, että Burkina Fason turvallisuusoperaatioiden yhteydessä on toteutettava paikallisia kehitystoimia, joilla pyritään vähentämään eriarvoisuutta ja parantamaan infrastruktuuria, poliittista osallistumista, oikeussuojaa, naisten vapautumista ja taloudellisia mahdollisuuksia;

13.  panee merkille Burkina Fason huononevan tilanteen ja sen kansainväliset geopoliittiset vaikutukset; korostaa, että EU:n jatkuva turvallisuusapu ja poliittinen tuki G5 Sahel ‑maiden johtamille toimille alueella, Malin rauhanprosessi mukaan luettuna, on välttämätöntä; kehottaa lisäämään Burkina Fason turvallisuusjoukkojen tukea, jotta voidaan vastata jihadistihyökkäysten ja -väkivallan uhkaan ja tukea hallituksen valvontaa pohjoisilla ja itäisillä alueilla;

14.  korostaa, että kansainvälinen koordinointi on myös ratkaisevan tärkeää ja että EU:n olisi oltava valmis sitoutumaan entistä tiiviimmin koko alueeseen ja sisällytettävä tämä uuteen EU–Afrikka-strategiaansa, jonka tavoitteena on kestävää ja osallistavaa kehitystä edistävä kumppanuus;

15.  kehottaa Euroopan ulkosuhdehallintoa sisällyttämään uskontojen välisen vuoropuhelun tehokkaan käytännön kolmansia maita koskevan viestintästrategiansa välineistöön ja kannustamaan välitystoimintaan konfliktitilanteissa uskonnollisten vähemmistöjen sekä uskonnon- ja vakaumuksenvapauden suojelemiseksi;

16.  suhtautuu myönteisesti uskonnollisten kohteiden suojelemista koskevaan Yhdistyneiden kansakuntien sivilisaatioiden allianssin laatimaan toimintasuunnitelmaan, josta YK:n pääsihteeri António Guterres ilmoitti 12. syyskuuta 2019;

17.  korostaa, että terrorismin torjunnassa ensisijaisena tavoitteena on yhtäältä lopettaa aseistettujen jihadistiryhmien kansainvälinen rahoitus ja toisaalta puuttua köyhyyden ja eriarvoisuuden perimmäisiin syihin;

18.  katsoo, että EU:n on tehtävä yhteistyötä ECOWASin sekä Burkina Fason hallituksen ja kaikkien sidosryhmien kanssa kehitystä, koulutusta ja ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimien tehostamiseksi, jotta voidaan torjua köyhyyttä ja estää radikalisoitumisen jatkuminen; korostaa, että ilmastonmuutos on tärkein tekijä, joka moninkertaistaa konfliktien, kuivuuden, nälänhädän ja muuttoliikkeen riskit; kehottaa Burkina Fason hallitusta asettamaan etusijalle korruption ja rankaisemattomuuden torjunnan;

19.  on erityisen huolissaan siitä, miten turvallisuusuhat vaikuttavat humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen; kehottaa jäsenvaltioita ja kansainvälistä yhteisöä lisäämään humanitaarista apuaan Burkina Fasolle erityisesti tarjoamalla elintarvikkeita, vettä ja terveydenhoitopalveluja; varoittaa, että syntyy uusi humanitaarinen kriisi, jos siirtymään joutuneiden ja vastaanottavien yhteisöjen perustarpeita (kuten elintarvikkeita, vettä, majoitusta ja terveydenhoitoa) ei täytetä; varoittaa, että syntyy uusi humanitaarinen kriisi, jos siirtymään joutuneiden ja vastaanottavien yhteisöjen perustarpeita (kuten elintarvikkeita, vettä, majoitusta ja terveydenhoitoa) ei täytetä;

20.  kehottaa Burkina Fason hallitusta turvaamaan humanitaarisen avun ja elintarvikeavun toimittamisen erityisesti alueilla, joille humanitaarisen avun pääsy on rajoitettu, ja toteuttamaan erityistoimia akuutin aliravitsemuksen ehkäisemiseksi ja hallitsemiseksi maan sisäisesti siirtymään joutuneiden leireillä kiinnittäen erityistä huomiota haavoittuviin ryhmiin, kuten naisiin ja lapsiin;

21.  kehottaa Burkina Fason hallitusta turvaamaan karjan siirtolaiduntamisen ja helpottamaan sitä, jotta estetään yhteisöjen väliset konfliktit, ja lisäämään karjan rehun, veden ja hoidon saatavuutta ja saantimahdollisuuksia alueilla, joilla on huomattavia rehuvajeita;

22.  kiittää kansalaisjärjestöjä, myös uskonnollisia kansalaisjärjestöjä, ja kansainvälisiä toimielimiä niiden tekemästä tärkeästä työstä lukuisten väkivallan uhrien, erityisesti naisten ja lasten, tukemisessa;

23.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Burkina Fason tasavallan presidentille, Burkina Fason parlamentin puhemiehelle sekä Afrikan unionille ja sen toimielimille.