Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Keskiviikko 18. syyskuuta 2019 - StrasbourgLopullinen painos
Lisätalousarvioesitys nro 1/2019: Varainhoitovuoden 2018 ylijäämä
 Lisätalousarvioesitys nro 2/2019: Määrärahojen lisääminen EU:n kilpailukyvyn kannalta keskeisissä ohjelmissa: Horisontti 2020 ja Erasmus+
 Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi
 Lisätalousarvioesitys nro 3/2019: ehdotus Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi
 Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto – EGF/2019/000 TA 2019 – Komission aloitteesta annettava tekninen tuki
 Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta

Lisätalousarvioesitys nro 1/2019: Varainhoitovuoden 2018 ylijäämä
PDF 114kWORD 41k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. syyskuuta 2019 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 1/2019 varainhoitovuodeksi 2019: varainhoitovuoden 2018 ylijäämän ottaminen talousarvioon (11730/2019 – C9-0115/2019 – 2019/2021(BUD))
P9_TA(2019)0011A9-0005/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(1) ja erityisesti sen 18 artiklan 3 kohdan ja 44 artiklan,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2019(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(5),

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2019 annetun komission esityksen lisätalousarvioksi nro 1/2019 (COM(2019)0300),

–  ottaa huomioon neuvoston 3. syyskuuta 2019 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 1/2019 (11730/2019 – C9‑0115/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 ja 96 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0005/2019),

A.  ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 1/2019 tarkoituksena on sisällyttää vuoden 2019 talousarvioon varainhoitovuoden 2018 ylijäämä, joka on 1 802 miljoonaa euroa;

B.  ottaa huomioon, että ylijäämä muodostui pääasiassa tulojen positiivisesta toteutumasta (1 274,6 miljoonaa euroa) sekä määrärahojen ennakoitua vähäisemmästä käytöstä (527,8 miljoonaa euroa);

C.  ottaa huomioon, että tulopuolella suurin ero johtuu viivästyskoroista ja sakoista (1 312,6 miljoonaa euroa) ja toteutuma koostuu kilpailusakoista ja viivästyskoroista, uhkasakoista sekä sakoista perityistä koroista;

D.  ottaa huomioon, että menopuolella komissio jätti vuonna 2018 käyttämättä maksumäärärahoja 322,2 miljoonaa euroa (joista 120 miljoonaa euroa hätäapuvarauksesta) ja varainhoitovuodelta 2017 siirrettyjä määrärahoja 68 miljoonaa euroa ja että muiden toimielinten vastaavat määrät olivat 75,9 miljoonaa ja 61,6 miljoonaa euroa;

1.  panee merkille komission antaman lisätalousarvioesityksen nro 1/2019, jonka ainoana tarkoituksena on sisällyttää talousarvioon vuoden 2018 ylijäämä 1 803 miljoonaa euroa varainhoitoasetuksen 18 artiklan mukaisesti, ja lisätalousarvioesitystä koskevan neuvoston kannan;

2.  panee merkille, että komission mukaan kilpailusakot tuottivat vuonna 2018 1 149 miljoonaa euroa; katsoo jälleen, että määrärahojen vajaakäytöstä johtuvan mahdollisen ylijäämän lisäksi unionin talousarviossa olisi oltava mahdollista käyttää sakoista saadut tai maksuviivästyksistä johtuvat tulot ilman, että BKTL-maksuosuuksia pienennetään vastaavasti; palauttaa mieliin kantansa, jonka mukaan ehdotettua unionin varausta olisi seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä kasvatettava sakoista ja uhkasakoista saatuja tuloja vastaavalla määrällä;

3.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 1/2019;

4.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 1/2019 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(2) EUVL L 67, 7.3.2019.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.


Lisätalousarvioesitys nro 2/2019: Määrärahojen lisääminen EU:n kilpailukyvyn kannalta keskeisissä ohjelmissa: Horisontti 2020 ja Erasmus+
PDF 122kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. syyskuuta 2019 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 2/2019 varainhoitovuodeksi 2019 – määrärahojen lisääminen EU:n kilpailukyvyn kannalta keskeisissä ohjelmissa: Horisontti 2020 ja Erasmus+ (11731/2019 – C9-0112/2019 – 2019/2022(BUD))
P9_TA(2019)0012A9-0004/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(1) ja erityisesti sen 18 artiklan 3 kohdan ja 44 artiklan,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2019(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(5),

–  ottaa huomioon komission 15. toukokuuta 2019 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 2/2019 (COM(2019)0320),

–  ottaa huomioon neuvoston 3. syyskuuta 2019 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 2/2019 (11731/2019 – C9‑0112/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 ja 96 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0004/2019),

A.  ottaa huomioon, että parlamentin vaatimuksesta Euroopan parlamentti ja neuvosto päättivät vuoden 2019 talousarviomenettelyn yhteydessä 100 miljoonan euron käyttöönotosta vuonna 2019 annettavan lisätalousarvion avulla lisätäkseen Horisontti 2020- ja Erasmus+ -ohjelman määrärahoja; ottaa huomioon, että parlamentti ja neuvosto kehottivat komissiota esittämään lisätalousarviota, joka ei sisällä muita osia, heti kun vuotta 2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen tekninen mukautus, muun muassa maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavaran laskeminen, on saatu päätökseen keväällä 2019;

B.  panee merkille, että komissio on ehdottanut varainhoitovuoden 2019 talousarvion muuttamista tämän sopimuksen huomioon ottamiseksi;

C.  ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut, että Horisontti 2020 -ohjelmalle myönnetään 80 miljoonan euron lisämäärärahat ja Erasmus+ -ohjelmalle 20 miljoonan euron lisämäärärahat; toteaa, että varainhoitovuotta 2019 koskevassa sopimuksessa ei täsmennetty, mikä on kunkin välineen osuus lisämäärärahoista;

D.  ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut, että Horisontti 2020 -ohjelman määrärahojen lisäämisen yhteydessä Horisontti 2020 -ohjelmaa koskevaan alamomenttiin 08 02 03 04  Resurssitehokas, ympäristöystävällinen, turvallinen ja saumaton eurooppalainen liikennejärjestelmä osoitetaan 34,6 miljoonan euron lisämäärärahat, jotta voidaan tehostaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi vuonna 2019 toteutettavia toimia, jotka liittyvät erityisesti paristoihin, vähäpäästöisiin ajoneuvoihin ja ilmailun viherryttämiseen, ja että Horisontti 2020 -ohjelmaa koskevaan alamomenttiin 08 02 01 02  Tulevien ja kehitteillä olevien teknologioiden tutkimuksen lujittaminen osoitetaan 45,4 miljoonan euron lisämäärärahat, jotta voidaan lisätä rahoitusta päästöttömän energiantuotannon läpimurtoteknologian kehittämiselle hiilestä irtautumiseksi sekä energiaan ja ilmastonmuutokseen liittyville teknologioille;

E.  ottaa huomioon, että komissio on ehdottanut, että Erasmus+ -ohjelman määrärahalisäyksellä vahvistettaisiin rahoitustukea ohjelman keskeisille liikkuvuustoimille erityisesti korkea-asteen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen aloilla sekä ammatillisen koulutuksen huippuyksiköille; ottaa huomioon, että komissio on lisäksi ehdottanut, että osalla määrärahalisäyksestä vahvistettaisiin Eurooppa-yliopistoja koskevaa olennaista toimea, joka kehitettiin hiljattain osana eurooppalaisen koulutusalueen luomista vuoteen 2025 mennessä, jotta tuettaisiin huippuosaamista, innovointia ja osallisuutta korkea-asteen koulutuksessa kaikkialla Euroopassa;

1.  panee merkille komission toimittaman lisätalousarvioesityksen nro 2/2019, jolla lisätään Horisontti 2020- ja Erasmus+ -ohjelmien maksusitoumusmäärärahoja 100 miljoonaa euroa, kuten parlamentti ja neuvosto sopivat varainhoitovuoden 2019 talousarviosta käymissään neuvotteluissa; panee merkille, että tässä vaiheessa ei ole ehdotettu maksumäärärahojen lisäämistä;

2.  toteaa, että ohjelmien profiilit ovat sellaiset, että Horisontti 2020 -ohjelman maksumäärärahoja ei välttämättä ole tarpeen lisätä ennen vuoden 2019 loppua mutta Erasmus+ -ohjelman lisääntyneiden maksusitoumusmäärärahojen vuoksi myös sen maksumäärärahoja joudutaan mitä todennäköisimmin lisäämään vielä tänä vuonna; pyytää komissiota ilmoittamaan budjettivallan käyttäjälle, miten se aikoo kattaa nämä lisääntyneet maksumäärärahatarpeet;

3.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 2/2019;

4.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 2/2019 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, asianomaisille muille toimielimille ja elimille sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(2) EUVL L 67, 7.3.2019.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.


Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotto Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi
PDF 120kWORD 40k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. syyskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi (COM(2019)0206 – C9-0005/2019 – 2019/2023(BUD))
P9_TA(2019)0013A9-0002/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0206 – C9‑0005/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin solidaarisuusrahaston perustamisesta 11. marraskuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2012/2002(1),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 11 kohdan,

–  ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0002/2019),

1.  suhtautuu päätökseen myönteisesti ja pitää sitä merkkinä unionin solidaarisuudesta luonnonkatastrofeista kärsineitä unionin kansalaisia ja alueita kohtaan;

2.  korostaa, että on tarpeen myöntää luonnonkatastrofeista vuonna 2018 kärsineille unionin alueille kiireellisesti taloudellista tukea Euroopan unionin solidaarisuusrahastosta, jäljempänä ”rahasto”;

3.  pitää myönteisenä 7. maaliskuuta 2019 annettua komission ehdotusta(4) unionin pelastuspalvelumekanismin muuttamiseksi unionin katastrofiriskien hallintavalmiuksien vahvistamisen keskeiseksi välineeksi, jolle rahoituskaudella 2021–2027 osoitettavat määrärahat vastaavat Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä (EU) 2019/420(5) asetettuja tavoitteita ja ovat yhdenmukaisia monivuotisesta rahoituskehyksestä 2010–2027 14. marraskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman(6) kanssa; on vakuuttunut siitä, että rahaston ja unionin pelastuspalvelumekanismin olisi kuljettava käsi kädessä jäsenvaltioissa esiintyviä luonnonkatastrofeja ehkäistäessä ja niihin valmistauduttaessa ja reagoitaessa;

4.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

5.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2019/1817.)

(1) EYVL L 311, 14.11.2002, s. 3.
(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4) COM(2019)0125.
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös (EU) 2019/420, annettu 13. maaliskuuta 2019, unionin pelastuspalvelumekanismista annetun päätöksen N:o 1313/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 77 I, 20.3.2019, s. 1).
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0449.


Lisätalousarvioesitys nro 3/2019: ehdotus Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi
PDF 114kWORD 39k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. syyskuuta 2019 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 3 varainhoitovuodeksi 2019: oheisasiakirja ehdotukseen Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen käyttöönotosta Romanian, Italian ja Itävallan avustamiseksi (11732/2019 – C9-0113/2019 – 2019/2024(BUD))
P9_TA(2019)0014A9-0006/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(1) ja erityisesti sen 44 artiklan,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2018 lopullisesti hyväksytyn Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2019(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(5),

–  ottaa huomioon komission 22. toukokuuta 2019 antaman esityksen lisätalousarvioksi nro 3/2019 (COM(2019)0205),

–  ottaa huomioon neuvoston 3. syyskuuta 2019 vahvistaman ja samana päivänä parlamentille toimittaman kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 3/2019 (11732/2019 – C9‑0113/2019),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 ja 96 artiklan,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0006/2019),

A.  ottaa huomioon, että esitys lisätalousarvioksi nro 3/2019 kattaa Euroopan unionin solidaarisuusrahaston varojen ehdotetun käyttöönoton Romanian avustamiseksi maan koillisosien tulvien vuoksi, Italian avustamiseksi Alpeilta Sisiliaan ulottuvalla alueella esiintyneiden rankkasateiden aiheuttamien tulvien ja maanvyörymien vuoksi sekä Itävallan avustamiseksi Alpeilla ja maan eteläosissa vuonna 2018 esiintyneen saman sääilmiön vuoksi;

B.  ottaa huomioon, että komissio ehdottaa näin ollen, että Euroopan unionin yleistä talousarviota varainhoitovuodeksi 2019 muutetaan ja lisätään momentille 13 06 01 ”Apu jäsenvaltioille sellaisen suuren luonnonkatastrofin yhteydessä, jolla on vakavia vaikutuksia elinoloihin, luonnonympäristöön tai talouselämään” 293 551 794 euroa sekä maksusitoumus- että maksumäärärahoina;

C.  toteaa, että Euroopan unionin solidaarisuusrahasto on monivuotista rahoituskehystä koskevassa asetuksessa tarkoitettu erityisrahoitusväline ja että asianomaisia maksusitoumus- ja maksumäärärahoja ei sisällytetä monivuotisessa rahoituskehyksessä vahvistettuihin enimmäismääriin;

1.  hyväksyy neuvoston kannan esitykseen lisätalousarvioksi nro 3/2019;

2.  kehottaa puhemiestä toteamaan lisätalousarvion nro 3/2019 lopullisesti hyväksytyksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.
(2) EUVL L 67, 7.3.2019.
(3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(5) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105.


Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotto – EGF/2019/000 TA 2019 – Komission aloitteesta annettava tekninen tuki
PDF 132kWORD 45k
Päätöslauselma
Liite
Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. syyskuuta 2019 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2019/000 TA 2019 – komission aloitteesta annettava tekninen tuki) (COM(2019)0290 – C9-0026/2019 – 2019/2036(BUD))
P9_TA(2019)0015A9-0001/2019

Euroopan parlamentti, joka

—  ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2019)0290 – C9-0026/2019),

—  ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahastosta (2014–2020) ja asetuksen (EY) N:o 1927/2006 kumoamisesta 17. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1309/2013(1) (EGR-asetus),

—  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(2) ja erityisesti sen 12 artiklan,

—  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3) ja erityisesti sen 13 kohdan,

—  ottaa huomioon 30. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2018/000 TA 2018 – komission aloitteesta annettava tekninen tuki)(4),

—  ottaa huomioon ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan globalisaatiorahastosta (EGR) koskevan ensimmäisen käsittelynsä(5),

—  ottaa huomioon 2. joulukuuta 2013 tehdyn toimielinten sopimuksen 13 kohdassa tarkoitetun trilogimenettelyn,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0001/2019),

A.  ottaa huomioon, että unioni on ottanut käyttöön lainsäädäntö- ja budjettivälineitä voidakseen tarjota lisätukea työntekijöille, jotka kärsivät maailmankaupan huomattavien rakenteellisten muutosten tai maailmanlaajuisen talous- ja rahoituskriisin seurauksista, ja auttaakseen heitä palaamaan pikaisesti työmarkkinoille, mikä on välttämätöntä;

B.  katsoo, että unionin tuen vähennetyille työntekijöille olisi oltava dynaamista ja sitä olisi tarjottava mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti 17. heinäkuuta 2008 pidetyssä neuvottelukokouksessa hyväksytyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisen lausuman mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon, mitä 2. joulukuuta 2013 tehdyssä toimielinten sopimuksessa on sovittu Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) varojen käyttöönottoa koskevasta päätöksenteosta;

C.  toteaa, että EGR-asetuksen hyväksyminen ilmentää parlamentin ja neuvoston aikaan saamaa sopimusta siitä, että otetaan uudelleen käyttöön kriisiin liittyvä käyttöönottokriteeri, nostetaan unionin rahoitusosuus 60 prosenttiin ehdotettujen toimenpiteiden arvioiduista kokonaiskustannuksista, parannetaan EGR-hakemusten käsittelyn tehokkuutta komissiossa, parlamentissa ja neuvostossa lyhentämällä arviointiin ja hyväksymiseen käytettävää aikaa, lisätään tukikelpoisia toimia ja edunsaajia ottamalla mukaan itsenäiset ammatinharjoittajat ja nuoret ja rahoitetaan oman yrityksen perustamiseen tarkoitettuja kannustimia;

D.  ottaa huomioon, että EGR:n määrärahojen vuotuinen enimmäismäärä on 150 miljoonaa euroa vuoden 2011 hintoina(eli 175 748 000 euroa vuoden 2019 hintoina) ja että EGR-asetuksen 11 artiklan 1 kohdan mukaan enintään 0,5 prosenttia kyseisestä määrästä voidaan ottaa käyttöön komission aloitteesta annettavaa teknistä tukea varten tietopohjan valmistelun, seurannan ja luomisen sekä siihen liittyvän tiedonkeruun rahoitukseen sekä hallinnollisen ja teknisen tuen, tiedotus- ja viestintätoimien ja EGR-asetuksen täytäntöönpanoon tarvittavan tilintarkastuksen, valvonnan ja arvioinnin rahoitukseen;

E.  ottaa huomioon, että ehdotettu 610 000 euron määrä on noin 0,35 prosenttia EGR:n määrärahojen vuotuisesta enimmäismäärästä vuonna 2019;

1.  hyväksyy komission ehdottamien toimenpiteiden rahoittamisen teknisen tuen varoista EGR-asetuksen 11 artiklan 1 ja 4 kohdan sekä 12 artiklan 2, 3 ja 4 kohdan mukaisesti;

2.  toteaa, että seuranta ja tiedonkeruu on tärkeää; pitää myös tärkeänä, että laajat tilastolliset aikasarjat esitetään asianmukaisessa helposti saatavilla olevassa ja ymmärrettävässä muodossa;

3.  pitää tärkeänä, että EGR:ää varten on oma verkkosivusto, joka on kaikkien unionin kansalaisten saatavilla;

4.  suhtautuu myönteisesti jatkuvaan työhön, jonka tarkoituksena on saada aikaan EGR-hakemuksia ja hallintoa varten vakiomenettelyt käyttäen sähköisen tiedonvaihtojärjestelmän (SFC 2014) toimintoja, koska järjestelmän avulla voidaan yksinkertaistaa ja nopeuttaa hakemusten käsittelyä ja parantaa niistä raportointia;

5.  panee merkille, että komissio aikoo investoida hallinnolliseen ja tekniseen tukeen käytettävissä olevista määrärahoista 190 000 euroa EGR:n yhteyshenkilöiden asiantuntijaryhmän, johon kuuluu yksi jäsen jokaisesta jäsenvaltiosta, kahteen kokoukseen sekä kahteen seminaariin, joihin osallistuvat EGR:n täytäntöönpanosta vastaavat elimet ja työmarkkinaosapuolet;

6.  kehottaa komissiota kutsumaan jatkossakin parlamentin säännöllisesti mukaan näihin kokouksiin ja seminaareihin parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevan puitesopimuksen asiaa koskevien määräysten mukaisesti;

7.  tähdentää, että on luotava enemmän yhteyksiä kaikkien EGR-hakemusten parissa työskentelevien toimijoiden välille, mukaan luettuina erityisesti työmarkkinaosapuolet sekä alue- ja paikallistason sidosryhmät, jotta saadaan luotua mahdollisimman paljon synergiavaikutuksia; korostaa, että vuorovaikutusta kansallisten yhteyshenkilöiden ja avun toimittamisesta vastaavien alueellisten tai paikallisten kumppanien välillä olisi lisättävä ja viestintä- ja tukijärjestelyt sekä tiedon kulku (tehtävien ja vastuiden sisäinen jako) olisi tehtävä selviksi ja niistä olisi sovittava kaikkien osapuolten kesken;

8.  panee tyytyväisenä merkille, että jälkiarviointi, johon komissio aikoo investoida 300 000 euroa, käynnistettiin ajoissa;

9.  muistuttaa, että tukea hakevien jäsenvaltioiden keskeisenä tehtävänä on saattaa EGR:stä rahoitettavat toimet laajalti asianomaisten edunsaajien, paikallis- ja aluehallinnon viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, tiedotusvälineiden ja yleisön tietoon EGR-asetuksen 12 artiklassa vaaditulla tavalla;

10.  hyväksyy tämän päätöslauselman liitteenä olevan päätöksen;

11.  kehottaa puhemiestä allekirjoittamaan päätöksen neuvoston puheenjohtajan kanssa ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;

12.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman liitteineen neuvostolle ja komissiolle.

LIITE

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON PÄÄTÖS

Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta (EGF/2019/000 TA 2019 – komission aloitteesta annettava tekninen tuki)

(Tätä liitettä ei esitetä tässä, koska se vastaa lopullista säädöstä, päätöstä (EU) 2019/1938.)

(1) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 855.
(2) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884.
(3) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0220.
(5)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0019.


Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta
PDF 144kWORD 47k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 18. syyskuuta 2019 Yhdistyneen kuningaskunnan Euroopan unionista eroamisen tämänhetkisestä tilanteesta (2019/2817(RSP))
P9_TA(2019)0016B9-0038/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT),

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2000 hyväksytyn Euroopan unionin perusoikeuskirjan, josta annettiin juhlallinen julistus 12. joulukuuta 2007 Strasbourgissa ja joka tuli voimaan yhdessä Lissabonin sopimuksen kanssa joulukuussa 2009,

–  ottaa huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin 29. maaliskuuta 2017 Eurooppa-neuvostolle Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 50 artiklan 2 kohdan mukaisesti antaman ilmoituksen,

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2017 antamansa päätöslauselman neuvotteluista Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamista koskevasta aikomuksesta antaman ilmoituksen johdosta(1), 3. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävien neuvottelujen tämänhetkisestä tilanteesta(2), 13. joulukuuta 2017 antamansa päätöslauselman Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa käytävien neuvottelujen tämänhetkisestä tilanteesta(3) ja 14. maaliskuuta 2018 antamansa päätöslauselman EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevien suhteiden puitteista(4),

–  ottaa huomioon suuntaviivat, jotka hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa (50 artikla) 29. huhtikuuta 2017 Yhdistyneen kuningaskunnan annettua SEU-sopimuksen 50 artiklan mukaisen ilmoituksen, sekä 22. toukokuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen liitteen, jossa annetaan ohjeet sopimuksen neuvottelemiseksi Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sen Euroopan unionista eroamiseen sovellettavista yksityiskohtaisista määräyksistä,

–  ottaa huomioon suuntaviivat, jotka hyväksyttiin Eurooppa-neuvostossa (50 artikla) 15. joulukuuta 2017, sekä liitteen 29. tammikuuta 2018 annettuun neuvoston päätökseen luvan antamisesta aloittaa neuvottelut Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan kanssa kyseisen jäsenvaltion Euroopan unionista eroamiseen sovellettavia yksityiskohtaisia määräyksiä koskevan sopimuksen tekemiseksi 22. toukokuuta 2017 annetun neuvoston päätöksen täydentämisestä,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen neuvottelijoiden 8. joulukuuta 2017 antaman yhteisen raportin Yhdistyneen kuningaskunnan hallitusta erosta Euroopan unionista SEU-sopimuksen 50 artiklan nojalla käytävien neuvottelujen ensimmäisen vaiheen edistymisestä,

–  ottaa huomioon sopimuksen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä, sellaisena kuin Eurooppa-neuvosto sen vahvisti 25. marraskuuta 2018 (jäljempänä ’erosopimus’), sekä kyseisen päivän Eurooppa-neuvoston kokouksen pöytäkirjaan merkityt lausumat,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston 25. marraskuuta 2018 hyväksymän poliittisen julistuksen kehyksestä Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevalle suhteelle (jäljempänä ’poliittinen julistus’),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston (50 artikla) 13. joulukuuta 2018 antamat päätelmät,

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2019 hyväksytyn poliittista julistusta täydentävän yhteisen lausuman ja erosopimukseen liittyvän välineen,

–  ottaa huomioon yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehdyn 22. maaliskuuta 2019 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) 2019/476 SEU(5) 50 artiklan 3 kohdan mukaisen määräajan pidentämisestä,

–  ottaa huomioon yhteisymmärryksessä Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa tehdyn 11. huhtikuuta 2019 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) 2019/584 SEU(6) 50 artiklan 3 kohdan mukaisen määräajan pidentämisestä,

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2019/642(7) Ison‑Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan eroamista Euroopan unionista ja Euroopan atomienergiayhteisöstä koskevan sopimuksen allekirjoittamisesta Euroopan unionin ja Euroopan atomienergiayhteisön puolesta 11. tammikuuta 2019 annetun päätöksen (EU) 2019/274 muuttamisesta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A.  toteaa brexitin olevan ennennäkemätön ja valitettava tapahtuma, jonka kielteisiä vaikutuksia lieventäisi Yhdistyneen kuningaskunnan hallittu ero Euroopan unionista;

B.  toteaa, että Yhdistynyt kuningaskunta ja EU pysyvät jatkossakin läheisinä naapureina ja niillä tulee edelleen olemaan monia yhteisiä etuja; ottaa huomioon, että tällaisen läheisen suhteen kehys on vahvistettu poliittisessa julistuksessa, jonka mukaisesti näitä yhteisiä etuja voidaan suojella ja edistää muun muassa uuden kauppasuhteen avulla;

C.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti edustaa unionin kansalaisia ja aikoo koko Yhdistyneen kuningaskunnan eroon johtavan prosessin ajan toimia heidän etujensa suojelemiseksi;

D.  toteaa, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuu nykyisin noin 3,2 miljoonaa unioniin jäävien 27 jäsenvaltion (EU-27) kansalaista ja näissä 27 jäsenvaltiossa asuu puolestaan 1,2 miljoonaa Yhdistyneen kuningaskunnan kansalaista (jäljempänä ’Britannian kansalaiset’); toteaa, että nämä kansalaiset ovat muuttaneet toiseen jäsenvaltioon asumaan heille unionin oikeuden mukaan kuuluvia oikeuksia hyödyntäen ja siinä uskossa, että he voivat hyödyntää kyseisiä oikeuksia koko elämänsä ajan;

E.  ottaa huomioon, että lisäksi 1,8 miljoonalla Pohjois-Irlannissa syntyneellä kansalaisella on pitkänperjantain sopimuksen nojalla oikeus Irlannin kansalaisuuteen ja näin ollen myös unionin kansalaisuuteen ja unionin kansalaisille kuuluviin oikeuksiin asuinmaassaan;

F.  toteaa, että EU:n sekä Yhdistyneen kuningaskunnan, joka on eroava jäsenvaltio, ensiarvoisen tärkeänä velvoitteena on varmistaa, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvien unionin kansalaisten sekä EU-27:ssä asuvien Britannian kansalaisten oikeudet turvataan kattavasti ja vastavuoroisesti;

G.  katsoo Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen viimeaikaisten lausuntojen, joissa kannatetaan lähtemistä unionin kanssa eri linjoille sääntelyn suhteen, asettavan kyseenalaiseksi sen, kuinka läheinen EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tuleva taloussuhde voi olla;

H.  katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan EU-ero ei saa millään tavalla vaarantaa Pohjois-Irlannin rauhanprosessia eikä haitata Irlannin saaren taloutta, kuten kävisi, jos Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisestä rajasta tulisi nykyistä tiukemmin valvottu, mikä haluttiin välttää kaikissa olosuhteissa erosopimukseen sisältyvällä Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välisellä varajärjestelyllä;

I.  ottaa huomioon, että pitkänperjantain sopimuksessa tunnustetaan legitiimiksi mikä tahansa Pohjois-Irlannin asemaa koskeva ratkaisu, johon sen asukkaiden enemmistö päätyy vapaasta tahdostaan;

J.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus pitää kiinni siitä, että varajärjestely on poistettava erosopimuksesta, mutta se ei ole tähän mennessä esittänyt oikeudellisesti toimivia ehdotuksia sen korvaamiseksi;

K.  toteaa, että vaikuttaa siltä, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on ottanut sopimuksettoman eron suunnittelun tärkeimmäksi poliittiseksi painopisteekseen ja että eräät Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen jäsenet uskovat, että sopimukseton ero olisi paras mahdollinen lopputulos Yhdistyneen kuningaskunnan EU-eroprosessille;

L.  huomauttaa Yhdistyneen kuningaskunnan pääministerin todenneen, että sopimukseton brexit merkitsisi sitä, että valtiojohto on epäonnistunut tehtävässään;

M.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan vaatimuksesta 11. maaliskuuta 2019 hyväksytyn erosopimukseen liittyvän yhteisen välineen mukaan vaihtoehtoisia järjestelyjä koskeva yhteinen toiminta edellyttää erosopimuksen ratifiointia;

N.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen EU:sta ilman sopimusta olisi taloudellisesti erittäin vahingollista molemmille osapuolille, vaikka virallisten lukujen ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen raporttien mukaan taloudelliset vahingot kohdistuisivatkin suhteettoman voimakkaasti Yhdistyneeseen kuningaskuntaan, myös sen merentakaisiin alueisiin;

O.  ottaa huomioon, että EU:n toimielinten ja EU-27:n yhtenäisyys on jatkossakin ratkaisevan tärkeää ja siitä pidetään kiinni;

Erosopimus ja poliittinen julistus

1.  katsoo, että Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n edun vuoksi on ehdottoman tärkeää, että Yhdistyneen kuningaskunnan EU-ero tapahtuu hallitusti;

2.  on edelleen sitä mieltä, että erosopimus, joka mahdollistaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallitun eron EU:sta, on reilu ja tasapainoinen ja noudattaa kaikin puolin sekä Yhdistyneen kuningaskunnan reunaehtoja että EU:n periaatteita;

3.  toteaa erosopimuksen arvon olevan siinä, että se antaa oikeusvarmuuden kaikille niille, joihin Yhdistyneen kuningaskunnan EU-ero vaikuttaa, ja että sillä varmistetaan siinä määrin kuin vain on mahdollista seuraavat seikat:

   se turvaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvien unionin kansalaisten ja EU‑27:ssä asuvien Britannian kansalaisten oikeudet ja elämänvalinnat,
   siihen sisältyy Irlannin ja Pohjois-Irlannin välistä rajaa koskeva varajärjestely, joka turvaa pitkänperjantain sopimuksen ja Pohjois-Irlannin rauhanprosessin ja jolla vältetään rajavalvonnan tiukentuminen, jos ratkaisuista ei pystytä sopimaan tulevassa sopimuksessa tai ei saada aikaan samat takeet tarjoavia toteutettavissa olevia vaihtoehtoisia järjestelyjä, ja se takaa EU:n sisämarkkinoiden yhtenäisyyden,
   siinä määrätään Yhdistyneen kuningaskunnan kanssa sovittavasta yhteisestä taloudellisesta selvitysratkaisusta, joka kattaa kaikki maksamatta olevista sitoumuksista johtuvat oikeudelliset vastuut ja jossa määrätään taseen ulkopuolisista eristä, ehdollisista veloista ja muista Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta suoraan johtuvista kuluista;
   siihen sisältyy Yhdistyneen kuningaskunnan pyytämä 31 päivään joulukuuta 2020 ulottuva siirtymäaika, jota voidaan jatkaa kerran enintään kahdella vuodella ja joka tarjoaa mahdollisuuden varmistaa oikeusvarmuus ja jatkuvuus sekä aikaa neuvotella EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevasta suhteesta,
   siinä käsitellään muita eroon liittyviä kysymyksiä, mikä mahdollistaa Yhdistyneen kuningaskunnan hallitun eron EU:sta,
   siihen sisältyy hallinnointimääräyksiä, joilla turvataan asianmukaisella tavalla Euroopan unionin tuomioistuimen rooli erosopimuksen tulkinnassa;

4.  toteaa, että Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaa koskevat Yhdistyneen kuningaskunnan perusvaihtoehdot ovat samat kuin ennenkin ja pysyvät samoina riippumatta hallituksen kokoonpanosta; muistuttaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus hylkäsi EU:n ensimmäisen ehdotuksen ainoastaan Pohjois-Irlantia koskevaksi varajärjestelyksi ja pyysi tämän jälkeen, että se kirjoitettaisiin uudelleen siihen muotoon, jossa se nyt on erosopimuksessa; ilmaisee olevansa valmis palauttamaan ainoastaan Pohjois-Irlantia koskevan varajärjestelyn mutta korostaa, ettei se aio antaa hyväksyntäänsä erosopimukselle, johon ei sisälly varajärjestelyä;

5.  toteaa, että selvä enemmistö Pohjois-Irlannin edustajakokouksessa edustettuina olevista poliittisista puolueista ja viimeaikaisten kyselytutkimusten mukaan enemmistö Pohjois‑Irlannin kansalaisista tukee varajärjestelyä;

6.  muistuttaa, että varajärjestely on tarkoitettu vain viimeisenä keinona käytettäväksi väliaikaiseksi toimenpiteeksi, ja suhtautuu myönteisesti kaikkiin toimenpiteisiin, joilla tämä tehdään selväksi; pitää erityisen myönteisenä, että kuten itse erosopimuksessa määrätään, tehdään työtä sen eteen ja panostetaan resursseja siihen, että voidaan tutkia, miten uuteen teknologiaan perustuvien vaihtoehtoisten järjestelyjen avulla voitaisiin tulevaisuudessa varmistaa, että Irlannin saarelle ei tule tiukasti valvottua rajaa;

7.  toteaa näiden vaihtoehtoisten järjestelyjen olevan hyväksyttävissä vain, jos niiden avulla voidaan välttää fyysinen infrastruktuuri rajalla tai rajatarkastukset ja -valvonta, suojella koko saaren taloutta, turvata pitkänperjantain sopimus ja pohjoisen ja etelän välisen yhteistyön jatkumisen edellytykset sekä varmistaa EU:n sisämarkkinoiden yhtenäisyys;

8.  katsoo, että nyt on Yhdistyneen kuningaskunnan vuoro esittää kirjallisia ehdotuksia tällaisista vaihtoehtoisista järjestelyistä, jotka ovat täysin toteutettavissa, jotka kattavat kokonaisvaltaisesti kaikki EU:n ulkorajalla toteutettavat tarkastus- ja valvontatoimet, jotka ovat 8. joulukuuta 2017 annetun yhteisen raportin 43 ja 49 kohdan mukaisia ja joilla voidaan ottaa huomioon kaikki Yhdistyneen kuningaskunnan ja EU:n välillä tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyvät sääntelyerot; pitää valitettavana, että vaikka eräät Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen jäsenet ovatkin todenneet, että vaihtoehtoisia järjestelyjä on käytettävissä, maan hallitus ei vielä tähän mennessä ole esittänyt oikeudellisesti toimivia ehdotuksia, joilla varajärjestely voitaisiin korvata;

9.  toteaa, että poliittinen julistus kehyksestä Euroopan unionin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevalle suhteelle on linjassa EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevien suhteiden puitteista 14. maaliskuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman kanssa, jossa kehotetaan tekemään assosiaatiosopimus, sekä sen valiokuntien esittämien seikkaperäisten näkemysten kanssa ja siinä otetaan huomioon Yhdistyneen kuningaskunnan tekemät valinnat, jotka koskevat sen tulevan EU-suhteen laajuutta ja syvyyttä;

10.  ilmaisee olevansa halukas muuttamaan poliittisen julistuksen virallisemmaksi ja oikeudellisesti sitovammaksi asiakirjaksi, jossa vahvistetaan tavoitteeksi EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen assosiaatiosopimus, joka olisi luonteeltaan niin tiivis, että varajärjestelyä ei tarvitsisi ottaa käyttöön, vaikka toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoisia järjestelyjä ei olisikaan käytössä;

Sopimukseton ero

11.  muistuttaa, että SEU-sopimuksen 50 artiklan mukaisesti siinä tapauksessa, että sopimusta ei synny tai SEU-sopimuksen 50 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua määräaikaa ei pidennetä, perussopimuksia lakataan soveltamasta Yhdistyneeseen kuningaskuntaan 1. marraskuuta 2019;

12.  korostaa, että jos Yhdistynyt kuningaskunta eroaa EU:sta ilman sopimusta, vastuu tästä kuuluu yksinomaan Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle; viittaa lisäksi sopimuksettoman eron vaikutuksiin Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajaan sekä pitkänperjantain sopimuksen toimintaan;

13.  panee merkille, että Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin alahuoneessa ja muuallakin on vastustettu voimakkaasti päätöstä lähettää parlamentti istuntotauolle 14. lokakuuta 2019 asti, mikä kasvattaa Yhdistyneen kuningaskunnan sopimuksettoman EU-eron todennäköisyyttä;

14.  pitää myönteisenä, että EU:n toimielimet ja EU-27 ovat nyt hyväksyneet toimenpiteitä sopimuksettomaan tilanteeseen valmistautumiseksi ja varautumiseksi; toteaa niiden olevan yksipuolisia, EU:n edun mukaisia ja luonteeltaan tilapäisiä; korostaa myös, ettei niillä ole samoja vaikutuksia kuin hallitun eron mahdollistavalla sopimuksella eivätkä ne tarjoa samoja etuja kuin EU-jäsenyys tai erosopimuksessa määrätyn mahdollisen siirtymäajan ehdot; panee tyytyväisenä merkille komission 4. syyskuuta 2019 esittämät viimeisimmät ehdotukset ja sitoutuu käsittelemään ne mahdollisimman ripeästi, erityisesti ehdotukset, jotka koskevat rahoitustuen antamista pienille ja keskisuurille yrityksille ja sen varmistamista, että hallinnollisista menettelyistä aiheutuvat rasitteet jäävät mahdollisimman pieniksi;

15.  toteaa, että siirtymäaikaa ei voi olla ilman erosopimusta eikä käyttöön oteta ”minisopimuksia” Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsemattomasta EU-erosta aiheutuvien häiriöiden lieventämiseksi;

16.  painottaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan erottua EU:sta ilman sopimusta EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välillä voidaan käydä lisäneuvotteluja vain sillä ehdolla, että Yhdistynyt kuningaskunta noudattaa kaikilta osin velvoitteitaan ja sitoumuksiaan, jotka koskevat kansalaisten oikeuksia, taloudellista selvitysratkaisua ja pitkänperjantain sopimusta;

17.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan taloudelliset ja muut velvoitteet jäävät edelleen voimaan, vaikka sopimukseton ero toteutuisikin; vahvistaa, että siinä tapauksessa se kieltäytyy antamasta hyväksyntää mahdollisille EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan välisille sopimuksille, paitsi jos ja ennen kuin Yhdistynyt kuningaskunta noudattaa sitoumuksiaan;

18.  muistuttaa, että kun sitoumukset on täytetty, EU:n ja Yhdistyneen kuningaskunnan tulevia suhteita koskevat neuvottelut edellyttävät vahvoja takeita ja tasapuolisia toimintaedellytyksiä koskevia määräyksiä, jotta voidaan turvata EU:n sisämarkkinat ja välttää EU:n yritysten asettaminen potentiaalisesti epäedulliseen kilpailuasemaan; viittaa tässä suhteessa 14. maaliskuuta 2018 antamassaan päätöslauselmassa esitettyihin ehtoihin ja varsinkin niihin, jotka koskevat ympäristönsuojelun, työsuhdeturvan ja kuluttajansuojan korkean tason varmistamista; toteaa, että Euroopan parlamentti ei aio ratifioida sellaista vapaakauppasopimusta, jolla tätä korkeaa tasoa ei saavuteta;

19.  muistuttaa, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvien unionin kansalaisten ja EU‑27:ssä asuvien Britannian kansalaisten oikeuksien ja elämänvalintojen eli muun muassa ammattiaseman ja sosiaalietuuksien turvaaminen on edelleen sen ensisijainen tavoite ja että olisi kaikin keinoin pyrittävä varmistamaan, että Yhdistyneen kuningaskunnan EU-ero ei vaikuta heihin;

20.  ilmaisee huolensa Yhdistyneen kuningaskunnan oleskelustatusjärjestelmän täytäntöönpanosta ja siitä, että pelkästään väliaikaisen oleskelustatuksen saaneiden hakijoiden osuus on suuri, Yhdistyneen kuningaskunnan viimeisimpien virallisten lukujen mukaan jopa 42 prosenttia; muistuttaa, että tämä voidaan välttää, jos Yhdistynyt kuningaskunta valitsee ilmoitusluonteisen hallinnollisen menettelyn, jossa todistustaakka kuuluu Yhdistyneen kuningaskunnan viranomaisille, jos ne haluavat riitauttaa ilmoituksen; kehottaakin Yhdistynyttä kuningaskuntaa mitä painokkaimmin harkitsemaan uudelleen toimintatapaansa;

21.  kannustaa Yhdistynyttä kuningaskuntaa ja EU-27:ää toteuttamaan toimenpiteitä, joilla luodaan oikeusvarmuutta Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuville unionin kansalaisille ja EU-27:ssä asuville Britannian kansalaisille, muistuttaa mieliin kantansa, että EU-27:n olisi suhtauduttava johdonmukaisesti ja suopeasti näissä jäsenvaltioissa asuvien Britannian kansalaisten oikeuksien suojelemiseen;

22.  ilmaisee vakavan huolensa siitä, että Yhdistyneen kuningaskunnan sisäasiainministeriön viimeaikaiset ristiriitaiset ilmoitukset vapaasta liikkuvuudesta 31. lokakuuta 2019 jälkeen ovat synnyttäneet hyvin haitallista epävarmuutta Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvien unionin kansalaisten keskuudessa ja että vaarana on, että nämä ilmoitukset saattavat muuttaa suhtautumisen heihin entistäkin vihamielisemmäksi sekä vaikuttaa kielteisesti heidän mahdollisuuksiinsa käyttää oikeuksiaan;

23.  muistuttaa, että monet Britannian kansalaiset ovat ilmaisseet vastustavansa jyrkästi niiden oikeuksien menettämistä, joista he tällä hetkellä nauttivat SEUT-sopimuksen 20 artiklan nojalla; ehdottaa, että EU-27 tutkii, miten tilannetta lievitettäisiin EU:n primaarioikeuden rajoissa kunnioittaen täysimääräisesti vastavuoroisuuden, tasapuolisuuden, symmetrian ja syrjimättömyyden periaatteita;

SEU-sopimuksen 50 artiklan mukaisen määräajan pidentäminen

24.  panee merkille, että 9. syyskuuta 2019 säädettiin Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentin laki, jolla Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus velvoitetaan pyytämään määräajan pidentämistä, jos EU:n kanssa ei ole päästy sopimukseen 19. lokakuuta 2019 mennessä;

25.  ilmoittaa tukevansa 50 artiklan mukaisen määräajan pidentämistä, jos pidennys on perusteltu ja sillä on jokin tarkoitus (kuten sopimuksettoman eron välttäminen, parlamenttivaalien tai kansanäänestyksen järjestäminen, 50 artiklan mukaisen menettelyn peruuttaminen tai erosopimuksen hyväksyminen) eikä se vaikuta kielteisesti EU:n toimielinten työskentelyyn ja toimintaan;

26.  muistuttaa, ettei se aio järjestää hyväksyntää koskevaa äänestystä ennen kuin Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti on hyväksynyt sopimuksen EU:n kanssa;

27.  panee merkille Yhdistyneen kuningaskunnan hallituksen päätöksen, jonka mukaan se ei tässä tilanteessa nimitä jäsenehdokasta seuraavaan Euroopan komissioon eikä lähetä Yhdistyneen kuningaskunnan edustajia tiettyihin EU-kokouksiin 1. syyskuuta 2019 alkaen; korostaa, että tämä ei heikennä EU:n toimielinten toimintakykyä, ja vahvistaa Euroopan parlamentin osalta, että Euroopan parlamentin brittijäsenet pysyvät parlamentin jäseninä Yhdistyneen kuningaskunnan eroon saakka ja heidän oikeutensa ja velvoitteensa säilyvät ennallaan; muistuttaa, että niin kauan kuin Yhdistynyt kuningaskunta on EU:n jäsenvaltio, se nauttii edelleen perussopimusten mukaisista oikeuksistaan ja sitä sitovat sille perussopimusten mukaan kuuluvat velvoitteet, vilpittömän yhteistyön periaate mukaan lukien;

o
o   o

28.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, Euroopan unionin neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden parlamenteille ja Yhdistyneen kuningaskunnan hallitukselle.

(1) EUVL C 298, 23.8.2018, s. 24.
(2) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 2.
(3) EUVL C 369, 11.10.2018, s. 32.
(4) EUVL C 162, 10.5.2019, s. 40.
(5)EUVL L 80 I, 22.3.2019, s. 1.
(6)EUVL L 101, 11.4.2019, s. 1.
(7)EUVL L 101 I, 25.4.2019, s. 1.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö