Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2019 neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 (11734/2019 – C9-0119/2019 – 2019/2028(BUD))

P9_TA(2019)0038 A9-0017/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin omien varojen järjestelmästä 26. toukokuuta 2014 annetun neuvoston päätöksen 2014/335/EU, Euratom(1),

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(2),

–  ottaa huomioon vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta 2. joulukuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 1311/2013(3),

–  ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta 2. joulukuuta 2013 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(4),

–  ottaa huomioon vuoden 2020 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista, pääluokka III – Komissio, 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman(5),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ennakkoarviosta tuloista ja menoista varainhoitovuodeksi 2020 28. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman(6),

–  ottaa huomioon komission 5. heinäkuuta 2019 antaman esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 (COM(2019)0400),

–  ottaa huomioon neuvoston 3. syyskuuta 2019 vahvistaman ja 13. syyskuuta 2019 parlamentille toimittaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2020 (11734/2019 – C9-0119/2019),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin 5. lokakuuta 2016 ratifioiman Pariisin sopimuksen 2 artiklan 1 kohdan c alakohdan;

–  ottaa huomioon Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2017 laatiman yleiskatsauksen ”EU:n energia- ja ilmastotoimet”,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 94 artiklan,

–  ottaa huomioon lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee,

–  ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A9-0017/2019),

Pääluokka III

Yleiskatsaus

1.  palauttaa mieliin, että parlamentti määritteli vuoden 2020 talousarvion valmistelua koskevista yleisistä suuntaviivoista 14. maaliskuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa vuoden 2020 talousarvion selkeiksi poliittisiksi painopisteiksi sen, että se on silta tulevaan Eurooppaan, ja sen, että se saa aikaan eurooppalaista lisäarvoa; toistaa olevansa vahvasti sitoutunut näihin painopisteisiin ja esittää seuraavan kannan varmistaakseen asianmukaisen rahoitustason niitä koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi;

2.  muistuttaa parlamentin kannasta, jonka mukaan vuoden 2020 talousarvion olisi pohjustettava vuosien 2021–2027 monivuotista rahoituskehystä ja tarjottava vankka lähtökohta uusien unionin ohjelmien ja toimintapolitiikkojen käynnistämiselle; palauttaa lisäksi mieliin, että vuosi 2020 on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeinen vuosi ja sen vuoksi unionille viimeinen mahdollisuus päästä lähemmäksi tavoitetta täyttää tämän kauden poliittiset sitoumuksensa, mukaan lukien unionin ilmastotavoitteen saavuttaminen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpano ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toteuttaminen sekä hiilineutraalin talouden aikaansaamista vuoteen 2050 mennessä koskevan unionin tavoitteen saavuttaminen; korostaa tässä yhteydessä, että unionin talousarviossa on arvioitava unionin politiikkojen kokonaisvaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja otettava nämä vaikutukset täysin huomioon (sukupuolitietoinen budjetointi) ja edistettävä näin sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ja yhtäläisiä mahdollisuuksia;

3.  panee merkille talousarvioesitystä koskevan neuvoston kannan, jonka mukaan maksusitoumusmäärärahoja leikattaisiin 1,51 miljardia euroa komission ehdotukseen nähden; katsoo, että neuvoston leikkaukset ovat täysin ristiriidassa unionin painopisteiden kanssa, niitä ei voida perustella vastaanottokyvyllä ja niiden tarkoituksena on perääntyä kaikista parlamentin aiempina varainhoitovuosina nimenomaan pyytämistä ja aikaansaamista lisäyksistä; päättää siksi pääsääntöisesti palauttaa kaikkien niiden budjettikohtien, joihin neuvosto teki leikkauksia, määrärahat talousarvioesityksen tasolle sekä toiminta- että hallintomenojen osalta ja ottaa kantansa lähtökohdaksi talousarvioesityksen;

4.  uskoo vahvasti, että on välttämätöntä vastata ilmastohaasteeseen ja suojella ympäristöä siten, että edistetään työllisyyttä, luodaan uusia työpaikkoja, vahvistetaan kilpailukykyä, edistetään kestävää kehitystä ja varmistetaan sosiaalinen hyvinvointi; korostaa uusien ja kehitteillä olevien tekniikoiden tärkeää roolia tämän tavoitteen saavuttamisessa; tähdentää, että unionin on näytettävä esimerkkiä ja innostettava muita maita eri puolilla maailmaa investoimaan lisää ilmastomenoihin; pitää myönteisinä unionin johtajien äskettäin pidetyssä YK:n ilmastohuippukokouksessa esittämiä painokkaita vaatimuksia toimien toteuttamisesta sekä useiden jäsenvaltioiden äskettäin antamia lupauksia lisätä menoja energiatehokkuuden, uusiutuvan energian ja kestävän liikenne- ja energiainfrastruktuurin kaltaisilla aloilla; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi vastattava tällaisiin vaatimuksiin konkreettisin toimin, myös silloin, kun ne käsittelevät asioita neuvostossa;

5.  muistuttaa Pariisin sopimuksen mukaisista unionin velvoitteista ja sen sitoumuksesta nostaa ilmastomenojen osuus 20 prosenttiin unionin menoista vuosina 2014–2020; panee merkille, että vuoden 2020 talousarvioesitykseen sisältyvistä maksusitoumusmäärärahoista 21 prosenttia liittyy ilmastoon ja että ilmastotoimiin on kohdennettava vähintään 3,5 miljardia euroa lisää, jotta saavutetaan 20 prosentin tavoite; pitää valitettavana, että nykyinen monivuotinen rahoituskehys tarjoaa niukasti keinoja vastata ilmastohaasteeseen unionin talousarviolla itsessään, ja korostaa, että tällä alalla tarvitaan paljon suurempia investointeja: komission arvioiden mukaan investointien olisi oltava 175–290 miljardia euroa vuodessa; painottaa, että olisi pyrittävä kaikin tavoin saavuttamaan mahdollisimman pitkälti unionin talousarvion kokonaistavoite vuoden 2020 loppuun mennessä;

6.  korostaa, että vuoden 2020 talousarvion olisi valmisteltava unionia siihen, että vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä asetetaan vielä kunnianhimoisempi ilmastotavoite ja luonnon monimuotoisuuden valtavirtaistamisen tavoite, jotta voidaan täyttää unionin kansalaisten odotukset; vaatii entistä avoimempaa, tiukempaa ja kattavampaa kansainvälisesti vakiintuneisiin menetelmiin perustuvaa menetelmää, johon sisältyy uudistettuja tulosindikaattoreita ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvien menojen määrittelemiseksi ja seuraamiseksi; odottaa konkreettista ehdotusta Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, jota hahmotellaan tulevan komission puheenjohtajan poliittisissa suuntaviivoissa; muistuttaa tässä yhteydessä olevansa vahvasti sitoutunut unionin omien varojen järjestelmän uudistamiseen ottamalla muun muassa käyttöön sellaisia uusia omia varoja, jotka vastaavat paremmin unionin tärkeimpiä poliittisia painopisteitä, mukaan lukien ilmastonmuutoksen torjunta;

7.  palauttaa mieliin maaliskuussa 2019 antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä sitoumuksen pyytää komissiota sisällyttämään kaikkiin kolmansien maiden kanssa tehtäviin unionin kauppasopimuksiin pakollisen lausekkeen, jossa edellytetään Pariisin sopimuksen ratifiointia ja täytäntöönpanoa ilmastonmuutoksen torjumiseksi;

8.  ehdottaa siksi vuodeksi 2020 unionille talousarviota, jossa panostetaan merkittävästi ympäristöhaasteisiin ja ilmastonmuutokseen vastaamiseen ja kurotaan mahdollisimman hyvin umpeen nykyistä takamatkaa, jotta saavutettaisiin unionin ilmastomenoille kaudelle 2014–2020 asetettu 20 prosentin tavoite; ehdottaa huomattavaa yli kahden miljardin euron lisäystä talousarvioesitykseen nähden niihin eri otsakkeiden ja ennen kaikkea alaotsakkeen 1 a budjettikohtiin, joista panostetaan merkittävästi ilmastomenotavoitteen saavuttamiseen; kohdentaa nämä lisäykset huolellisesti budjettikohtiin, joiden toteutusaste on erinomainen ja joilla on toiminnallinen valmius ottaa vastaan nämä lisämäärärahat vuonna 2020;

9.  korostaa, että nuoriso on edelleen unionin talousarvion yleisiä painopisteitä; korostaa, että vaikka nuorisotyöttömyys on unionissa vähenemään päin, nuorten tulevaisuudennäkymien puute merkitsee todellista sosiaalista hätätilannetta tietyissä unionin osissa, vaikkakin tämä vaihtelee merkittävästi jäsenvaltioittain ja alueittain; päättää siksi lisätä nuorisotyöllisyysaloitteeseen kohdennettavia määrärahoja komission ehdottamasta tasosta myös siksi, että varmistettaisiin saumaton siirtyminen Euroopan sosiaalirahasto plussaan (ESR+) seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä;

10.  korostaa, että unionin on täytettävä kaikilta osin kaikki sitoumuksensa, jotka liittyvät kehitysmaiden auttamiseen ilmastonmuutoksen torjunnassa ja siihen mukautumisessa;

11.  vahvistaa myös Erasmus+-ohjelmaan kohdennettavia rahoitusvaroja, jotta voidaan vastata tätä ohjelmaa koskevaan tulevaan kysyntään, sillä se on yleissivistävää ja ammatillista koulutusta koskeva ensisijainen ohjelma, jonka piiriin kuuluu myös nuoriso ja urheilu Euroopassa; korostaa, että Erasmus+ on unionin keskeinen lippulaivaohjelma, jonka kansalaiset tuntevat hyvin ja joka on tuottanut konkreettisia tuloksia, joilla on selvää eurooppalaista lisäarvoa; palauttaa mieliin sitoutuneensa kolminkertaistamaan tämän ohjelman rahoituksen vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä; korostaa tarvetta jatkaa ja vahvistaa edelleen DiscoverEU-hankkeeseen liittyvää valmistelutointa, jotta se voidaan suunnitellusti integroida vuosien 2021–2027 Erasmus+-ohjelmaan; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota aikuiskoulutukseen liittyviin Erasmus+-ohjelman liikkuvuustoimiin, erityisesti niihin, jotka kohdistuvat ikääntyneeseen väestöön;

12.  ehdottaa muitakin kohdennettuja lisäyksiä parlamentin painopisteisiin liittyviin muihin budjettikohtiin aloilla, joihin kuuluvat muun muassa pk-yritykset, digitalisaatio, tekoäly, syöpätutkimus, turvallisuuteen ja oikeuteen liittyvä yhteistyö, tulliasiat, muuttoliike ja ulkopolitiikka, mukaan lukien kehitysapu ja humanitaarinen apu;

13.  hyväksyy yleisesti erillisvirastojen talousarviotarpeita koskevan komission ennakkoarvion; katsoo näin ollen, että kaikki neuvoston ehdottamat leikkaukset vaarantaisivat erillisvirastojen moitteettoman toiminnan ja että erillisvirastot eivät niiden myötä pystyisi suoriutumaan tehtävistään; ehdottaa kohdennettuja lisäyksiä niiden virastojen määrärahoihin, joille tulee lisätehtäviä tai joiden työmäärä kasvaa uusien haasteiden vuoksi;

14.  toteaa, että edellä esitettyjen kiireellisten painopisteiden riittävän rahoituksen varmistamiseksi ja ottaen huomioon, että tiettyjen otsakkeiden liikkumavarat ovat hyvin vähäiset tai olemattomat vuonna 2020, joustoväline ja maksusitoumusmäärärahojen kokonaisliikkumavara on otettava täysimääräisesti käyttöön ja myös ennakoimattomiin menoihin varattu liikkumavara on otettava käyttöön mutta kuitenkin siten, että osa siitä jää myös kohdennettavaksi mahdollisten ennakoimattomien tapahtumien rahoittamiseen ensi vuonna; palauttaa myös mieliin, että rahoituskehysasetuksessa vahvistetut joustomahdollisuudet raukeavat tämän kauden päättyessä;

15.  korostaa tarvetta ottaa tutkimushankkeita koskevia vapautettuja sitoumuksia vastaavat varat kokonaisuudessaan uudelleen käyttöön varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; pitää erittäin valitettavana, että neuvosto vastustaa jälleen kyseisen säännöksen soveltamista, jonka osittaista aktivoimista komissio ehdotti talousarvioesityksessä; ilmoittaa aikovansa pitää kiinni sekä varainhoitoasetuksen kirjainta että henkeä ilmentävästä kannastaan; aikoo ratkaista tämän asian tämän vuoden talousarviota koskevassa sovittelussa; ehdottaa, että nämä vapautetut sitoumukset käytetään kokonaisuudessaan ilmastotutkimuksen kannalta merkityksellisimpien Horisontti 2020 -ohjelman neljän budjettikohdan rahoituksen lisäämiseen;

16.  vahvistaa, että vuoden 2020 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksusitoumusmäärärahoina yhteensä 170 971 519 973 euroa, mikä merkitsee 2 699 813 994 euron lisäystä talousarvioesitykseen verrattuna; päättää lisäksi asettaa vapautettujen sitoumusten seurauksena saataville 280 700 000 euron määrän maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti; vahvistaa, että vuoden 2020 talousarvioon (kaikki pääluokat) osoitetaan maksumäärärahoina yhteensä 159 146 168 195 euroa;

Alaotsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky

17.  huomauttaa, että Horisontti 2020 -puiteohjelma tarjoaa erittäin vahvaa eurooppalaista lisäarvoa, edistää ratkaisevalla tavalla vihreän teknologian ja ilmasto- ja ympäristöystävällisten innovaatioiden kehittämistä ja luo siten perustan vähähiiliselle tulevaisuudelle ja tukee siirtymistä kohti tehokkaampaa kiertotaloutta; korostaa lisäksi ohjelman merkitystä muilla merkittävillä eurooppalaisen tutkimuksen aloilla, kuten digitalisaatio, tekoäly ja syöpätutkimus; korottaa siksi Horisontti 2020 -ohjelman maksusitoumusmäärärahoja talousarvioesityksessä esitetyistä määristä huomattavasti eli 737,8 miljoonaa euroa; asettaa lisäksi varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti saataville vuonna 2018 tutkimushankkeiden toteuttamatta jättämisen vuoksi vapautettuja sitoumuksia vastaavan määrän kokonaisuudessaan eli 280,7 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ilmastoon liittyvien tutkimushankkeiden kannalta merkityksellisimpiä Horisontti 2020 -puiteohjelmaa koskevia budjettikohtia varten ja kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota näiden varojen oikeudenmukaiseen maantieteellisen jakautumiseen;

18.  on vakuuttunut siitä, että syöväntorjunnan olisi oltava unionin ehdoton painopiste ja että siihen liittyviä toimia on lisättävä merkittävästi; korostaa, että syöpätutkimus on tässä tärkeässä osassa; hyväksyy näin ollen lisäyksen syöpätutkimuksen määrärahoihin Horisontti 2020 -puiteohjelman asiaa koskevissa budjettikohdissa, joiden toteutusaste on lisäksi ollut erittäin korkea; kehottaa tehostamaan tämän alan tutkimusta viipymättä, kun otetaan myös huomioon, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on odotettavissa vielä merkittävämpiä investointeja;

19.  muistuttaa, että Euroopan johtoasema tieto- ja viestintätekniikan alalla riippuu resursseista, joita suunnataan uusien tieto- ja viestintätekniikoiden kehittämiseen ja testaamiseen ja tuen tarjoamiseen startup-yrityksille ja teknologiayrityksille markkinoiden kannalta olennaisten valmiuksien parantamiseksi; muistuttaa tässä mielessä, että on osoitettava lisärahoitusta eurooppalaisille tutkimuslaitoksille ja pk‑yrityksille, jotka kehittävät ja edistävät muun muassa hakukoneisiin ja kääntämiseen liittyviä ja muita vastaavia uraauurtavia tekniikoita;

20.  korostaa Verkkojen Eurooppa -välineen (CEF) ratkaisevaa roolia pyrittäessä edistämään sellaisen erittäin tehokkaan Euroopan laajuisen verkon strategista kehittämistä, joka on kestävä ja liitetty yhteen kaikilla liikenteeseen, erityisesti rata- ja yöjunaverkkoon, energiaan ja tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin liittyvillä aloilla ja joka edistää merkittävästi siirtymistä ilmastoneutraaliin yhteiskuntaan; ehdottaa sen vuoksi Verkkojen Eurooppa -välineen liikenneosion ja energiaosion rahoituksen lisäämistä talousarvioesitykseen nähden yhteensä 545 miljoonalla eurolla maksusitoumusmäärärahoina;

21.  katsoo, että on myös tarpeen vahvistaa muita tämän alaotsakkeen tärkeitä painopistealoja; viittaa tässä suhteessa pk-yrityksiin, jotka ovat olennainen osa unionin taloutta ja joilla on kaikissa jäsenvaltioissa ratkaiseva rooli laadukkaiden investointien ja työpaikkojen luomisessa; hyväksyy tässä yhteydessä COSME-ohjelmaan tehdyn lisäyksen, jotta voidaan tehostaa entisestään ohjelman potentiaalia edistää yrittäjyyttä, myös naisten yrittäjyyttä, sekä parantaa unionin yritysten kilpailukykyä ja edistää niiden markkinoillepääsyä, ja kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota pk-yritysten digitalisaatiokehitykseen; palauttaa mieliin, että COSME-ohjelmaan ehdotettiin talousarvioesityksessä jopa vähemmän määrärahoja kuin rahoitussuunnitelmassa, ja hyväksyy maksusitoumusmäärärahoihin 50 miljoonan euron lisäyksen talousarvioesitykseen nähden;

22.  korostaa, että Erasmus+ on edelleen hyvin arvostettu ja erittäin suosittu ohjelma, johon saadaan hakemuksia huomattavasti saatavilla olevaa rahoitusta enemmän, ja että ohjelma auttaa edistämään vahvaa tunnetta yhteisestä eurooppalaisesta identiteetistä; hyväksyy näin ollen maksusitoumusmäärärahoihin 123,4 miljoonan euron lisäyksen talousarvioesitykseen nähden, jotta hakemusten alhaista hyväksymisastetta voidaan parantaa ja jotta yhä useammat ihmiset saisivat mahdollisuuden hyötyä tästä ohjelmasta;

23.  ehdottaa kohdennettuja lisäyksiä Euroopan työviranomaisen (ELA), Euroopan unionin lentoturvallisuusviraston (EASA), Euroopan unionin rautatieviraston (ERA) ja Euroopan unionin kyberturvallisuusviraston (ENISA) määrärahoihin ja kohdennettuja lisäyksiä Euroopan GNSS-viraston (GSA), Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelimen (BEREC) ja Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyöviraston (ACER) määrärahoihin ja henkilöstötaulukkoon;

24.  lisää sen vuoksi alaotsakkeen 1 a maksusitoumusmäärärahoja 1 503 766 221 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan käytettävissä olevan liikkumavaran avulla ja ottamalla erityisrahoitusvälineet käyttöön; asettaa tähän alaotsakkeeseen lisäksi vapautettujen sitoumusten seurauksena saataville 280 700 000 euron määrän maksusitoumusmäärärahoina varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

Alaotsake 1 b – Taloudellinen, sosiaalinen ja alueellinen koheesio

25.  muistuttaa, että kestävä kasvu ja tarkasti harkitut investoinnit ovat avainasemassa, kun halutaan luoda laadukkaita työpaikkoja ja lisätä kaikkien hyvinvointia, ja toteaa, että rakennerahastovaroja ja investointeja on siksi suunnattava tehokkaammin osallistavan kasvun edistämiseen, eriarvoisuuden vähentämiseen ja ylöspäin tapahtuvan sosiaalisen lähentymisen vauhdittamiseen;

26.  pitää valitettavana, että nuorisotyöttömyysaste, jonka arvioitiin olevan 14,2 prosenttia huhtikuussa 2019, on edelleen liian korkea ja että tilanne on erityisen akuutti eräissä jäsenvaltioissa ja joillakin unionin alueilla; korostaa, että on tärkeää vahvistaa nuorten työllistettävyyttä ja yrittäjävalmiuksia sekä torjua eriarvoisuutta; uskoo vakaasti, että työttömyyden torjunta edellyttää huomattavia taloudellisia ponnisteluja; aikoo ehdottomasti varmistaa, että nuorisotyöllisyysaloitteelle osoitetaan lisärahoitusta nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisenä vuonna; korostaa, että tämän ohjelman täytäntöönpanoa on nopeutettava ja sen tehokkuutta on parannettava entisestään, jotta varmistetaan, että se lisää kansallisten työllisyyspolitiikkojen eurooppalaista lisäarvoa; ehdottaa siksi, että nuorisotyöllisyysaloitteeseen osoitettavia maksusitoumusmäärärahoja lisätään 363,3 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden;

27.  lisää tekniseen tukeen osoitettavaa rahoitusta, jotta voidaan puuttua hankkeiden hallinnointimenettelyjen monimutkaisuuteen aina hakemusten valmistelusta varainhoidon ja vaikutusten seurannan prosesseihin, sillä tämä monimutkaisuus on suuri syy sille, että rakennerahastovaroja ei voida hyödyntää tämän paremmin;

28.  lisää alaotsakkeen 1 b maksusitoumusmäärärahoja 373 278 264 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan ottamalla erityisrahoitusvälineet käyttöön;

Otsake 2 – Kestävä kasvu: luonnonvarat

29.  panee huolestuneena merkille, että vain 8,3 prosenttia kaikista sitoumuksista liittyy luonnon monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseen, mikä on pienin osuus sitten vuoden 2015, vaikka lajien on todettu katoavan ennennäkemätöntä ja kiihtyvää tahtia; kehottaa lisäämään rahoitusta luonnon monimuotoisuuden johdonmukaisen suojelun varmistamiseen pitkällä aikavälillä ja tähän tarkoitukseen osoitettujen määrärahojen jäljitettävyyden varmistamiseen; ottaa huomioon ilmastonmuutoksen torjuntaa koskevan yleisen painopisteen ja kohdentaa sen mukaisesti huomattavat 233 miljoonaa euroa lisää maksusitoumusmäärärahoina LIFE+-ohjelmaan liittyviin budjettikohtiin osastoissa 7 ja 34; odottaa komission huolehtivan tarvittavasta vastaanottokyvystä, jotta nämä lisävarat voidaan käyttää tehokkaasti, ja varmistavan, että tällaiset ympäristöä säästävät varat jakautuvat maantieteellisesti oikeudenmukaisemmin, kuten seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ohjelmissa tulee tapahtumaan;

30.  ehdottaa tarvittavia lisäyksiä tiettyihin budjettikohtiin, erityisesti sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla puututaan afrikkalaisen sikaruton vaikutuksiin useissa jäsenvaltioissa; panee merkille, että taudinpurkauksia on rekisteröity vuoden 2019 alun jälkeen suuri määrä ja niiden vaikutukset ovat olleet vakavia, ja toteaa, että niiden seurauksena on jouduttu lopettamaan kymmeniätuhansia eläimiä; panee merkille, että kolmannet maat ovat investoineet tutkimukseen rokotteen kehittämiseksi afrikkalaista sikaruttoa vastaan ja että unionin olisi investoitava tällaisen rokotteen tutkimukseen ja kehittämiseen, mikä auttaisi pysäyttämään sikaruton leviämisen ja esiintymisen mahdollisimman nopeasti;

31.  muistuttaa, että Euroopan maatalouden tukirahaston määrärahoja on mukautettava edelleen ottamalla huomioon käyttötarkoitukseensa sidotut tulot, joiden odotetaan olevan käytettävissä vuonna 2020, kuten komission oikaisukirjelmässä on esitetty;

32.  ehdottaa kohdennettua lisäystä Euroopan ympäristökeskuksen määrärahoihin ja henkilöstötaulukkoon;

33.  lisää siis otsakkeen 2 maksusitoumusmäärärahoja 267,3 miljoonalla eurolla (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan enimmäismäärään nähden käytettävissä olevan liikkumavaran avulla; tähdentää, että maatalousmäärärahoihin ei saisi tehdä enää uusia leikkauksia, sillä maatalousalalla syntyy usein kriisejä, joiden ratkaisemiseen on osoitettava talousarviovaroja;

Otsake 3 – Turvallisuus ja kansalaisuus

34.  toteaa, että enimmäismäärä on nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen alusta lähtien ollut epärealistisen alhainen, ja lisää sen vuoksi rahoitusta parlamentin painopisteisiin sisäisen turvallisuuden, muuttoliikkeen, perusoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittamisen alalla sekä syrjimättömyyden ja tasa-arvon edistämiseen ja sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseen; vastustaa voimakkaasti leikkauksia, jotka neuvosto on kohdistanut sisäisen turvallisuuden rahaston (ISF) ja turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) määrärahoihin, ja torjuu neuvoston ehdotuksen siirtää 400 miljoonaa euroa AMIF-maksusitoumusmäärärahoista varaukseen odotettaessa läpimurtoa Dublin III -asetuksen(7) uudistamista koskevassa asiassa, sillä tämä eväisi etulinjassa olevilta jäsenvaltioilta tuen, jota ne tarvitsevat hallitakseen maahanmuuttopaineita humaanilla tavalla;

35.  korostaa, että on erittäin tärkeää investoida siihen, että kaikki muuttoliikkeen, turvallisuuden, rajavalvonnan ja perusoikeuksien alalla toimivat virastot, erityisesti Europol, Eurojust, Euroopan syyttäjänvirasto, Frontex ja Euroopan unionin perusoikeusvirasto, saavat riittävästi rahoitusta ja henkilöstöä; tähdentää, että Euroopan syyttäjänvirastolle on annettava käyttöön tarvittavat välineet, jotta se voisi tutkia perusteellisesti rajat ylittävää rikollista toimintaa ja nostaa sitä koskevia syytteitä;

36.  kehottaa komissiota perustamaan kiireesti rahaston, jonka tarkoituksena on tukea etsintä- ja pelastusoperaatioita, jotta taataan alan toimijoiden vahva läsnäolo Välimerellä;

37.  vahvistaa olevansa halukas käyttämään unionin talousarviota välineenä, jolla torjutaan tehokkaasti olemassa olevaa eriarvoisuutta ja edistetään sukupuolten tasa-arvoa, erityisesti lisäämällä resursseja, joita kohdennetaan perusoikeus-, tasa-arvo- ja kansalaisuusohjelmaan sisältyvään Daphne-erityistavoitteeseen ja kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä inhimillisen kehityksen edistämiseen; korostaa, että tarvitaan riittävästi rahoitusta, jotta voidaan torjua sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja pakolaisnaisiin ja -tyttöihin ja muihin heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten hlbtiq-ihmisiin, kohdistuvaa väkivaltaa;

38.  ehdottaa 10 prosentin lisäystä Luova Eurooppa -ohjelman MEDIA-alaohjelman ja Kulttuuri-alaohjelman maksusitoumusmäärärahoihin, jotta voidaan korjata niiden kroonisesti puutteellinen rahoitus ja hakemusten alhainen hyväksymisaste; lisää myös multimediatoimien määrärahoja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä disinformaation torjunnassa ja riippumattoman journalismin edistämisessä;

39.  ehdottaa lisäksi kohdennettua lisäystä unionin rahoitusosuuteen Euroopan lääkevirastolle;

40.  lisää siis otsakkeen 3 maksusitoumusmäärärahoja 121 799 746 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä erityisrahoitusvälineitä vielä lisää;

Otsake 4 – Globaali Eurooppa

41.  korostaa, että unionin talousarvion avulla on edistettävä entistä enemmän ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista edistäviä toimenpiteitä sekä ilmastodiplomatiaa maissa, jotka kuuluvat kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja unionin pelastuspalvelumekanismin piiriin; huomauttaa, että unionin talousarviosta voidaan myöntää taloudellista tukea katastrofiriskien vähentämiseen ja että on mahdollista ottaa käyttöön innovatiivisia rahoitusvälineitä, kuten EU:n ulkoisen investointiohjelma, jotta voidaan tukea ilmastoon liittyvien kehityshankkeiden valmistelua ja rahoitusta Afrikassa;

42.  ehdottaa huomattavaa lisäystä liittymistä valmistelevasta tukivälineestä Länsi-Balkanin maille osoitettavaan rahoitukseen, erityisesti demokraattisten instituutioiden toiminnan, oikeusvaltion ja hyvän hallintotavan periaatteiden sekä julkishallinnon alalla; tähdentää, että rahoituksen on oltava merkityksellisellä tasolla, kun otetaan huomioon unionin ja jäsenvaltioiden lukuisat haasteet Euroopan naapuruuspolitiikassa poliittisten uudistusten tukemiseksi ja Länsi-Balkanin maiden lainsäädännön mukauttamiseksi unionin säännöstöön;

43.  muistuttaa, että kun otetaan huomioon jatkuvat turvallisuusuhat ja turvallisuustilanteen heikkeneminen unionin itäisillä rajoilla sekä haasteelliset uudistukset, joita Itä-Euroopan kumppanimailla on edessään, on tärkeää tarjota riittävästi rahoitusta kriisien ja konfliktien ehkäisyn, vakauden ja demokratiakehityksen sekä luottamuksen rakentamisen tukemiseen ja tehostaa toimia, joilla tuetaan köyhyyden vähentämistä ja taloudellista kehitystä tällä alueella; muistuttaa lisäksi, että eteläisten naapuruston maat tarvitsevat lisää rahoitustukea, sillä niihin kohdistuu valtavia paineita, kuten Syyrian ja Libyan konfliktit, ääriliikkeiden nousu ja näihin liittyvät pakolais- ja muuttovirrat;

44.  on erittäin huolissaan Yhdysvaltojen päätöksestä perua vuotuinen rahoitusosuutensa YK:n Lähi-idässä olevien palestiinalaispakolaisten avustus- ja työelimeltä (UNRWA) ja katsoo, että unionin olisi autettava paikkaamaan tästä aiheutuvaa vajetta; panee merkille UNRWA:n vaikuttavan roolin pyrittäessä säilyttämään keskeytymättömät peruspalvelut miljoonille palestiinalaispakolaisille, edistämään alueellista vakautta ja torjumaan radikalisoitumista Lähi-idässä EU:n globaalistrategian mukaisesti;

45.  on erittäin huolissaan Yhdysvaltojen hallinnon päätöksestä määrätä tulleja useille unionin tuotteille Maailman kauppajärjestön Airbusia koskevassa tapauksessa antaman välimiespaneelin ratkaisun vuoksi; sitoutuu käsittelemään tätä kysymystä vuoden 2020 talousarviomenettelyä koskevan tulevan sovittelun aikana tekemällä tarvittavia lisäyksiä valittuihin budjettikohtiin etenkin sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseksi, joilla puututaan Yhdysvaltojen unionin yrityksille asettamien kaupan esteiden vaikutuksiin ja lievennetään niitä.

46.  pitää välttämättömänä lisätä Kyproksen turkkilaista yhteisöä koskevan budjettikohdan määrärahoja, jotta voidaan ratkaisevasti edistää Kyproksen kateissa olevien henkilöiden komitean toiminnan jatkumista ja tehostumista, tukea uudelleensijoittautumiseen halukkaiden maroniittien ja kaikkien enklaavissa elävien henkilöiden hyvinvointia kolmannen Wienin sopimuksen mukaisesti ja tukea kulttuuriperintöä käsittelevän yhteisöjenvälisen teknisen komitean toimintaa ja parantaa siten asianomaisten kahden yhteisön välistä luottamusta ja edistää sovintoa niiden välillä;

47.  korostaa unionin vastuuta arktisen alueen suojelun tukemisesta; korostaa, että on tärkeää investoida arktista aluetta koskevaan aikaisempaa johdonmukaisempaan EU:n politiikkaan;

48.  kehottaa lisäämään rahoitusta hankkeisiin, joissa keskitytään niiden Venezuelan pakolaisten tukemiseen, jotka ovat paenneet naapurimaihin, Karibialla sijaitsevat jäsenvaltioiden alueet mukaan lukien;

49.  katsoo, että on perusteltua leikata Turkille liittymistä valmistelevasta tukivälineestä osoitettavaa rahoitusta ja jäädyttää siitä 100 miljoona euroa (varaukseen otettava määrä), kun otetaan huomioon, että Turkki jatkaa itsepintaisesti vakavia toimiaan alueellisen tasapainon horjuttamiseksi käyttäytyen vihamielisesti jäsenvaltioita kohtaan, että se toteutti äskettäin Koillis-Syyriassa yksipuolisia sotatoimia, jotka kohdistuvat kurdiväestöön, pakottavat syyrialaispakolaisia siirtymään edelleen ja haittaavat vakavasti humanitaarisen avun saantia ja siten aiheuttavat siviileille laajamittaista kärsimystä ja vaarantavat koko alueen vakauden, ja että maassa vallitsee demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevia puutteita; korostaa kuitenkin, että varojen jäädyttämisen ja leikkaamisen ei pitäisi kohdistua Turkin kansalaisyhteiskuntaan, syyrialaispakolaisiin eikä opiskelijoihin;

50.  tuomitsee Turkin hyökkäyksen Koillis-Syyriaan, koska se on aiheuttanut lukuisia siviiliuhreja, kasvattanut pakolaisten määrää ja lisännyt entisestään alueen epävakautta; suunnittelee näin ollen käynnissä olevien tapahtumien vuoksi puuttuvansa asiaan vuoden 2020 talousarviota koskevan sovittelumenettelyn aikana mukauttamalla kantaansa Turkkia koskeviin budjettikohtiin ja säilyttämällä samalla rahoitustuen kansalaisyhteiskunnan toimijoille.

51.  pitää valitettavana, että parlamentilla on hyvin rajallinen rooli unionin Afrikka-hätärahaston valvonnassa ja hallinnoinnissa; pitää olennaisena sitä, että parlamentti pystyy valvomaan rahaston toimintakomitean toimintaa, ja kehottaa komissiota antamaan parlamentille yksityiskohtaiset tiedot komiteassa tehdyistä päätöksistä sekä varmistamaan, että parlamentti on edustettuna sen kokouksissa;

52.  lisää siis otsakkeen 4 maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 257 217 394 eurolla talousarvioesitykseen nähden (lukuun ottamatta pilottihankkeita ja valmistelutoimia) ja toteaa, että lisäys rahoitetaan hyödyntämällä erityisrahoitusvälineitä vielä lisää;

Otsake 5 – Hallinto: muut otsakkeet – hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot

53.  palauttaa hallintomenoja koskevien budjettikohtien määrärahat talousarvioesityksen tasolle, mukaan lukien hallinnolliset tukimenot ja tutkimuksen tukimenot otsakkeissa 1–4; ehdottaa, että eurooppalaista demokratiaa / Euroopan tulevaisuutta käsittelevään konferenssiin osoitettavia maksusitoumusmäärärahoja lisätään 5,5 miljoonalla eurolla talousarvioesitykseen nähden; huomauttaa, että konferenssin pitäisi pystyä toimimaan riittävän itsenäisesti ja niin, että parlamentti toimii muiden unionin toimielinten rinnalla tasavertaisena; korostaa lisäksi, että olisi varmistettava hyvin monenlaisten kansalaisten, myös nuorten, mahdollisuus ottaa aktiivisesti osaa konferenssiin;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

54.  muistuttaa, että pilottihankkeet ja valmistelutoimet ovat tärkeitä välineitä poliittisten painopisteiden muotoilussa ja sellaisten uusien aloitteiden käyttöönotossa, joista voi potentiaalisesti tulla unionin pysyviä toimintoja ja ohjelmia; korostaa tässä yhteydessä, että komission olisi kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että hankkeet ja toimet, joilla tasoitetaan tietä nykyisen komission puheenjohtajan ja parlamentin tukemille uusille ohjelmille, kuten oikeudenmukaisen siirtymän rahastolle, pannaan täytäntöön sellaisessa muodossa, että ne saavat parlamentin mahdollisimman laajan tuen; on analysoinut huolellisesti kaikki tehdyt ehdotukset ja ottaen täysin huomioon komission suorittaman oikeudellisten vaatimusten noudattamista ja toteutettavuutta koskevan arvioinnin hyväksyy pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan tasapainoisen paketin, jossa otetaan huomioon parlamentin poliittiset painopisteet; kehottaa komissiota panemaan pilottihankkeet ja valmistelutoimet ripeästi täytäntöön ja antamaan palautetta niiden tuloksellisuudesta ja käytännön tuloksista;

Maksut

55.  panee merkille, että talousarvioesitykseen jää ennätyksellisen suuri 20 067,6 miljoonan euron liikkumavara maksumäärärahojen enimmäismäärään nähden, koska kauden 2014–2020 ohjelmat käynnistyivät hyvin myöhään ja käyttämättä jääneitä maksumäärärahoja on vastaavasti kertynyt runsaasti, erityisesti alaotsakkeessa 1 b; korostaa, että on välttämätöntä estää se, että maksuvaatimuksia kasaantuu merkittävästi seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen alkuun, sillä se voi johtaa unionin talousarviossa uuteen maksukriisiin, jollainen koettiin nykyisellä kaudella, ja estää käynnistämästä asianmukaisesti kauden 2021–2027 uusia ohjelmia;

56.  lisää näin ollen Euroopan rakenne- ja investointirahastojen maksumäärärahoja yhteensä kolmella miljardilla eurolla, koska on odotettavissa, että jäsenvaltiot vauhdittavat entisestään toimenpideohjelmiensa täytäntöönpanoa nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen viimeisenä vuonna ja noudattavat paremmin omia ennakkoarvioitaan; lisää ESIR-takuurahaston määrärahoja 948 miljoonalla eurolla, jotta voidaan aikaistaa budjettineutraalilla tavalla jo vuoteen 2020 sellaiset vuotuiset erät, jotka oli suunniteltu vuosiksi 2021–2023, jolloin maksumäärärahoihin kohdistuvan paineen odotetaan olevan suurempi; lisää myös maksumäärärahoja niissä budjettikohdissa, joiden maksusitoumusmäärärahoja lisätään;

Muut pääluokat

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

57.  palauttaa määrärahat, jotka vahvistettiin ennakkoarviossa parlamentin vuoden 2020 tarpeista tehdyn huolellisen ja vastuullisen analyysin perusteella ja jotka täysistunnon suuri enemmistö hyväksyi edellä mainitussa 28. maaliskuuta 2019 annetussa päätöslauselmassa; on tietoinen siitä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artikla tarjoaa komissiolle mahdollisuuden mukauttaa muiden toimielinten ennakkoarvioita; on kuitenkin yllättynyt ja syvästi huolissaan komission parlamentin talousarvioon tekemistä leikkauksista, jotka rikkovat näiden toimielinten välisen hyvän yhteistyön perinteen;

58.  lisää kahden budjettikohdan määrärahoja talousarvioesitykseen nähden, sillä vuoden 2020 talousarvioon sisällytettäviin siirtymäkorvauksiin kohdistuu uusia vaikutuksia, joita ei ollut mahdollista välttää: EU-vaaleissa uudelleen valitsematta jääneiden osuuden kohoaminen (63 prosenttia, kun laskelmat oli tehty 50 prosentin keskiarvon perusteella) ja brexitin lykkääntyminen 31. päivään lokakuuta 2019; lisää myös Euroopan tason poliittisia säätiöitä koskevan budjettikohdan määrärahoja, koska ne tekevät ratkaisevan tärkeää työtä demokratian edistämiseksi ja valeuutisten ja disinformaation torjumiseksi;

59.  parlamentin hyväksymän ennakkoarvion mukaisesti:

Muut pääluokat (Pääluokat IV–X)

60.  panee merkille, että talousarvioesitys on pääpiirteissään muihin pääluokkiin kuuluvien eri toimielinten ennakkoarvioiden mukainen ja vastaa sen vuoksi joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta niiden rahoitusta koskevia vaatimuksia; katsoo, että neuvoston ehdottamilla leikkauksilla olisi näin ollen haitallinen vaikutus asianomaisten toimielinten työhön ja siten siihen ratkaisevan tärkeään panokseen, jonka ne antavat unionin toimintaan; ehdottaa sen tähden vuoden 2020 talousarvioesityksen tason palauttamista lähes kaikissa tapauksissa, myös Euroopan tietosuojavaltuutetun ja Euroopan ulkosuhdehallinnon henkilöstötaulukoiden osalta; herrasmiessopimusta noudattaen ei muuta neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa koskevaa neuvoston esitystä;

61.  katsoo, että muutamissa tapauksissa on toimielinten ennakkoarviot huomioon ottaen tarpeen lisätä budjettikohtien määrärahoja talousarvioesitykseen nähden ja ehdottaa uusia toimia; ehdottaa näin ollen seuraavaa:

o
o   o

62.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä tarkistukset esitykseen yleiseksi talousarvioksi neuvostolle ja komissiolle, muille toimielimille ja elimille, joita asia koskee, sekä kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 168, 7.6.2014, s. 105. (2) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1. (3) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 884. (4) EUVL C 373, 20.12.2013, s. 1. (5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0210. (6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0326. (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 604/2013, annettu 26. kesäkuuta 2013, kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta (EUVL L 180, 29.6.2013, s. 31). (8) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2017)0417.

1. Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2019 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017 (2018/2208(DEC))

P9_TA(2019)0039 A9-0011/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2017 sekä viraston vastauksen(1),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(2) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05825/2019 – C8‑0098/2019),

–  ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2019 tekemänsä päätöksen(3), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2017 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajan vastaukset,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(4) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(5) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010(6) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(7) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(8) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A9-0011/2019),

1.  epää Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalta vastuuvapauden viraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2019 Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2017 tilien päättämisestä (2018/2208(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston lopullisen tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston tilinpäätöksestä varainhoitovuodelta 2017 sekä viraston vastauksen(9),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(10) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon neuvoston 12. helmikuuta 2019 antaman suosituksen varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamista koskevan vastuuvapauden myöntämisestä virastolle (05825/2019 – C8‑0098/2019),

–  ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2019 tekemänsä päätöksen(11), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2017 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajan vastaukset,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(12) ja erityisesti sen 208 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(13) ja erityisesti sen 70 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston perustamisesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 439/2010(14) ja erityisesti sen 36 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 208 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 30. syyskuuta 2013 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 1271/2013(15) ja erityisesti sen 108 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 70 artiklassa tarkoitettuja, SEUT-sopimuksen ja Euratomin perustamissopimuksen nojalla perustettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 18. joulukuuta 2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/715(16) ja erityisesti sen 105 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A9-0011/2019),

1.  korostaa, että ehdotus Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston varainhoitovuoden 2017 tilien päättämisestä esitetään myöhemmällä istuntojaksolla;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston pääjohtajalle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

3. Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2019, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017 (2018/2208(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A9-0011/2019),

A.  katsoo, että kaikkien unionin erillisvirastojen olisi toimittava avoimesti ja oltava kaikin puolin vastuussa unionin kansalaisille niille unionin eliminä uskotuista varoista;

B.  toteaa, että parlamentin rooli vastuuvapausmenettelyssä on määritelty Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa, varainhoitoasetuksessa ja varainhoidon puiteasetuksessa;

1.  korostaa pitävänsä tärkeänä, että unionin talousarviota toteutetaan vastuullisesti ja avoimesti;

2.  palauttaa mieliin parlamentin roolin vastuuvapausmenettelyssä, sellaisena kuin sitä säännellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella, varainhoitoasetuksella ja parlamentin työjärjestyksellä;

Perusteet kielteiselle lausunnolle varainhoitovuoden 2017 tilien perustana olevien maksujen laillisuudesta ja sääntöjenmukaisuudesta

3.  toteaa, että tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen mukaan oli tilanteita, joissa lähinnä maksujen perustana olevien julkisten hankintojen ja palvelukseenottomenettelyjen yhteydessä maksuissa oli jätetty olennaisella ja järjestelmällisellä tavalla noudattamatta Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) varainhoitoasetusta sekä muita sääntöjä ja säännöksiä; pitää samoin valitettavana, että noudattamatta jättämisen järjestelmällisyys osoitti, että sisäisen valvonnan järjestelmä oli riittämätön; pitää erittäin valitettavana, että sääntöjenvastaisten maksujen yhdistetty virhetaso oli vähintään 7,7 miljoonaa euroa eli 10,3 prosenttia EASOn kaikista maksuista vuonna 2017;

Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) tutkimuksen tulos

4.  pitää valitettavina OLAFin havaitsemia sääntöjenvastaisuuksia, jotka koskivat vuonna 2017 tapahtuneita hankintamenettelyjen rikkomista, unionin varojen väärinkäyttöä, huonoa hallintoa, aseman väärinkäyttöä henkilöresursseihin liittyvissä kysymyksissä, tietosuojasääntöjen rikkomista, häirintää ja henkilöstön jäsenten epäasiallista kohtelua; kehottaa jälleen virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle OLAFin ehdottamiin toimenpiteisiin liittyvien jatkotoimenpiteiden toteuttamisesta; ymmärtää viraston pyynnön, että asiasta raportoitaisiin yksityiskohtaisemmin sopivissa puitteissa luottamuksellisuuteen ja tietosuojaan liittyvien kysymysten vuoksi;

5.  on tyytyväinen viraston hallintoneuvoston 6. kesäkuuta 2018 tekemään päätökseen vapauttaa viraston pääjohtaja tehtävistään välittömästi; korostaa kuitenkin, että varainhoitovuoden 2017 talousarvio toteutettiin viraston edellisen johdon valvonnassa; tähdentää, että tämä mietintö koskee varainhoitovuoden 2017 vastuuvapausmenettelyä; on tyytyväinen, että virastoon nimitettiin väliaikainen pääjohtaja 6. kesäkuuta 2018 ja uusi pääjohtaja 16. kesäkuuta 2019; panee merkille, että uusi pääjohtaja on sitoutunut toteuttamaan merkittäviä uudistuksia, joilla varmistetaan vakaa hallinto; pitää myönteisenä uuden pääjohtajan 4. syyskuuta 2019 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa esittämää myönteistä viestiä ja aikomusta tehdä tulevaisuudessa tiivistä yhteistyötä;

Vuoden 2016 vastuuvapausmenettelyyn ja vuoden 2017 ensimmäiseen vastuuvapausmietintöön liittyvät jatkotoimet

6.  palauttaa mieliin 24. lokakuuta 2018 antamansa perustellun päätöksen(17) evätä viraston pääjohtajalta vastuuvapaus varainhoitovuoden 2016 talousarvion toteuttamisesta; palauttaa mieliin 26. maaliskuuta 2019 antamansa päätöksen lykätä päätöstä viraston vastuuvapaudesta varainhoitovuoden 2017 talousarvion toteuttamisesta;

7.  pitää myönteisenä viraston seurantakertomusta varainhoitovuotta 2017 koskevista parlamentin huomautuksista ja erityisesti viraston hallintoneuvoston, väliaikaisen pääjohtajan ja uuden pääjohtajan toteuttamia korjaavia toimenpiteitä viraston hallintorakenteen ja tehokkuuden parantamiseksi, avoimuuden palauttamiseksi ja luottamuksen rakentamiseksi; tukee ja pitää myönteisinä vuodeksi 2019 hyväksytyssä EASOn hallinnollisessa toimintasuunnitelmassa esitettyjä toimenpiteitä; kehottaa virastoa tiedottamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle säännöllisesti ja avoimesti tämän toimintasuunnitelman täytäntöönpanosta;

8.  toteaa toimet sisäisten valvontajärjestelmien täytäntöönpanemiseksi ja pitää edistystä myönteisenä, hankintojen ja menotapahtumien valvonta mukaan luettuina; tukee päätöstä vähentää oikeudellisen neuvonnan ulkoistamista ja lopettaa se nopeasti siten, että perustetaan sisäinen oikeudellinen yksikkö; tukee tilintarkastustuomioistuimen huomautuksia siitä, että tarvitaan lisää korjaavia toimia;

9.  toteaa tyytyväisenä, että virasto on toteuttanut kaksi kolmasosaa korjaavista toimista, jotka koskivat hankintamenettelyjä ja erityisesti sääntöjenvastaisiin hankintaprosesseihin liittyviä maksuja, ja toteaa, että on saatu päätökseen uusia avoimia menettelyjä, joista tilintarkastustuomioistuin ei esittänyt tarkastuksessaan huomautuksia;

10.  panee tyytyväisenä merkille käyttöön otetun kunnianhimoisen palvelukseenottosuunnitelman ja sen myönteisen vaikutuksen avoimien johto- ja muiden tehtävien täyttämiseen; toteaa tyytyväisenä sellaisten uusien toimenpiteiden toteuttamisen, joilla pyritään ehkäisemään häirintää, parantamaan henkilöstön hyvinvointia ja vähentämään vaihtuvuutta; kehottaa virastoa saattamaan palvelukseenottomenettelyt nopeasti päätökseen noudattaen täysin asiaankuuluvia oikeudellisia menettelyjä ja seuraamaan säännöllisesti saavutettuja tuloksia;

11.   panee tyytyväisenä merkille, että useimmat hallintoneuvoston jäsenistä ovat julkaisseet sidonnaisuuksia koskevat ilmoituksensa ja ansioluettelonsa viraston verkkosivustolla; kehottaa hallintoneuvoston muitakin jäseniä julkaisemaan ansioluettelonsa mahdollisimman pian; pitää myönteisenä, että uusi johto on sitoutunut lisäämään tietoisuutta ja estämään ja tunnistamaan mahdolliset eturistiriitatilanteet ja puuttumaan niihin; kehottaa virastoa laatimaan ja panemaan täytäntöön tätä koskevan kattavan strategian ja esittelemään sen seuraavassa hallinnollisessa toimintasuunnitelmassaan sekä raportoimaan saavutetuista tuloksista vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle;

12.   pitää myönteisenä toimenpiteitä, joilla viraston uusi johto aikoo kannustaa ja suojella väärinkäytösten paljastajia; palauttaa mieliin, että turvallinen ympäristö, jossa väärinkäytöksistä voi ilmoittaa, on keskeinen tekijä sääntöjenvastaisten ja laittomien käytäntöjen ehkäisemisen, paljastamisen ja käsittelyn kannalta; odottaa, että väärinkäytösten paljastamista ja pyöröovi-ilmiötä koskevat sisäiset säännöt ja ohjeet hyväksytään nopeasti, ja kehottaa virastoa raportoimaan saavutetuista tuloksista edelleen;

o
o   o

13.  viittaa vastuuvapauden myöntämistä koskevaan päätökseen liittyvien muiden, luonteeltaan yleisten huomautusten osalta erillisvirastojen toiminnan tuloksellisuudesta, varainhoidosta ja sen valvonnasta 26. maaliskuuta 2019 antamaansa päätöslauselmaan(18).

(1) EUVL C 434, 30.11.2018, s. 116. (2) EUVL C 434, 30.11.2018, s. 116. (3) EUVL L 249, 27.9.2019, s. 182. (4) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. (5) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1. (6) EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11. (7) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42. (8) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1. (9) EUVL C 434, 30.11.2018, s. 116. (10) EUVL C 434, 30.11.2018, s. 116. (11) EUVL L 249, 27.9.2019, s. 182. (12) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. (13) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1. (14) EUVL L 132, 29.5.2010, s. 11. (15) EUVL L 328, 7.12.2013, s. 42. (16) EUVL L 122, 10.5.2019, s. 1. (17) EUVL L 331, 28.12.2018, s. 213. (18) EUVL L 249, 27.9.2019, s. 361.

1. Euroopan parlamentin päätös 23. lokakuuta 2019 vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto (2018/2168(DEC))

P9_TA(2019)0040 A9-0010/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2017(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2017 (COM(2018)0521 – C8‑0320/2018)(2),

–  ottaa huomioon neuvoston vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2017 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2017 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon 26. maaliskuuta 2019 tekemänsä päätöksen(5), jolla lykättiin päätöstä varainhoitovuotta 2017 koskevan vastuuvapauden myöntämisestä, sekä sen liitteenä olevan päätöslauselman,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(6) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(7) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A9-0010/2019),

1.  epää neuvoston pääsihteeriltä vastuuvapauden Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

2. Euroopan parlamentin päätöslauselma, 23. lokakuuta 2019, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöstä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka II – Eurooppa-neuvosto ja neuvosto (2018/2168(DEC))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2017, pääluokka II – Eurooppa‑neuvosto ja neuvosto,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan toisen mietinnön (A9-0010/2019),

A.  katsoo, että kaikkien unionin toimielinten on oltava avoimia ja täysin vastuussa kaikille unionin kansalaisille niille niiden tehtävien hoitamista varten uskotuista varoista;

B.  ottaa huomioon, että parlamentti on ainoa välittömillä vaaleilla valittu unionin toimielin ja sen tehtävänä on myöntää vastuuvapaus Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta;

C.  ottaa huomioon, että menettely, jossa vastuuvapaus myönnetään erikseen kullekin unionin toimielimelle ja elimelle, on pitkäaikainen käytäntö, jonka kaikki muut toimielimet neuvostoa lukuun ottamatta ovat hyväksyneet, ja että tämä menettely on kehitetty, jotta taattaisiin avoimuus ja demokraattinen vastuuvelvollisuus unionin kansalaisia kohtaan sekä tarvittava petostentorjunta;

1.  palauttaa mieliin, että unionin toimielimet ovat hallinnollisesti riippumattomia omaan toimintaansa liittyvissä kysymyksissä; korostaa pitävänsä tärkeänä, että niiden talousarvioita toteutetaan vastuullisesti ja ammattimaisesti;

2.  korostaa parlamentin roolia vastuuvapausmenettelyssä, sellaisena kuin sitä säännellään Euroopan unionin toiminnasta tehdyllä sopimuksella ja varainhoitoasetuksella, ja että kun otetaan täysin huomioon neuvostolla vastuuvapausmenettelyssä oleva suosituksia antavan toimielimen rooli, parlamentin ja neuvoston roolit on pidettävä erillään, jotta noudatettaisiin perussopimuksissa ja varainhoitoasetuksessa vahvistettuja institutionaalisia puitteita;

3.  muistuttaa, että parlamentti myöntää muille toimielimille vastuuvapauden toimitettujen asiakirjojen ja esittämiinsä kysymyksiin annettujen vastausten pohjalta muiden toimielinten pääsihteerejä kuultuaan; toistaa, että neuvoston on osallistuttava täysipainoisesti ja vilpittömin mielin vuotuiseen vastuuvapausmenettelyyn muiden toimielinten tavoin; pitää neuvoston vastuuvapausmenettelyjen yhteydessä kohdattuja tähänastisia vaikeuksia valitettavina;

4.  pitää valitettavana, ettei neuvosto taaskaan vastannut parlamentin kirjallisiin kysymyksiin eikä neuvoston pääsihteeri osallistunut 27. marraskuuta 2018 vuotuisen vastuuvapausmenettelyn yhteydessä järjestettyyn kuulemistilaisuuteen; pitää lisäksi valitettavana, että neuvosto ei myöskään vastannut parlamentin 26. maaliskuuta 2019 antamassa vastuuvapauspäätöslauselmassa esittämiin huomautuksiin ja siten sivuutti parlamentin roolin;

5.  palauttaa mieliin neuvoston vastuuvapausmenettelyissä tähän mennessä toistuvasti kohdatut vaikeudet, jotka ovat johtuneet neuvoston yhteistyöhaluttomuudesta ja jotka ovat johtaneet siihen, että parlamentti epäsi neuvoston pääsihteeriltä vastuuvapauden varainhoitovuosilta 2009–2016 ja päätti lykätä päätöstään vastuuvapauden myöntämisestä maaliskuussa 2019 varainhoitovuodelta 2017;

6.  panee merkille, että neuvosto vastasi parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan ehdotukseen neuvostoa koskevasta vastuuvapausmenettelystä 2. toukokuuta 2018 muutetulla ehdotuksella ja että talousarvion valvontavaliokunta lähetti 16. heinäkuuta 2018 vastauksensa neuvoston muutettuun ehdotukseen; kehottaa neuvostoa reagoimaan pikaisesti viimeisimpään ehdotukseen, jotta vastuuvapausmenettelyä koskevat uudet järjestelyt voidaan ottaa käyttöön mahdollisimman pian;

7.  pitää valitettavana, että parlamentin aikaisemmissa vastuuvapauspäätöslauselmissa esitettyä kehotusta erottaa Eurooppa-neuvoston ja neuvoston talousarvio kummankin toimielimen omiksi talousarvioiksi ei ole otettu huomioon; pitää kiinni tästä erottamisesta, joka lisäisi kummankin toimielimen varainhoidon avoimuutta ja parantaisi niiden vastuuvelvollisuutta ja varainkäytön tehokkuutta;

8.  toistaa olevansa huolestunut siitä, että vuodelta 2017 siirrettiin vuodelle 2018 erittäin paljon etenkin irtaimeen omaisuuteen, teknisiin laitteistoihin, kuljetuksiin ja tietojenkäsittelyyn kohdennettuja määrärahoja; muistuttaa neuvostoa siitä, että määrärahasiirrot seuraavalle varainhoitovuodelle ovat poikkeuksia vuotuisuuden periaatteeseen ja niiden olisi vastattava todellisia tarpeita; pitää lisäksi valitettavana, ettei neuvosto anna riittävästi tietoa kiinteistöpolitiikastaan;

9.  suhtautuu myönteisesti neuvoston toimiin, joilla on pyritty edelleen parantamaan sen varainhoitoa ja tuloksellisuutta ja joihin kuuluu esimerkiksi talousarviosuunnittelun yhdenmukaistaminen keskustasolla ottamalla käyttöön monivuotinen toiminta- ja talousarviosuunnittelu (MABP);

10.  antaa tunnustusta neuvoston hallinnon nykyaikaistamisprosessissa saavutetulle edistykselle, kuten sille, että neuvoston verkkosivustolla on julkaistu vakavista sääntöjenvastaisuuksista ilmoittamista koskevat sisäiset säännöt sekä neuvoston henkilöstön ammattietiikka- ja käytösohjeet; kehottaa neuvostoa lisäämään tietoisuutta näistä säännöistä ja varmistamaan, että kaikki henkilöstön jäsenet saavat asianmukaisesti tietoa oikeuksistaan;

11.  palauttaa mieliin, että neuvosto hyväksyi 6. joulukuuta 2017 komission ehdotuksen pakollisesta avoimuusrekisteristä mutta ei ole vielä pannut sitä täytäntöön; pitää erittäin valitettavana, että neuvosto ei osallistu avoimuusrekisterijärjestelmään; kehottaa painokkaasti neuvostoa jatkamaan keskusteluja avoimuusrekisteriä koskevan säädöspaketin teknisistä näkökohdista, jotta kolmen toimielimen välinen poliittinen sopimus saataisiin aikaan mahdollisimman pian, sillä unionin toimielinten avoimuuden parantaminen lisää kansalaisten luottamusta unioniin;

12.  korostaa, että parlamentti kannatti Euroopan oikeusasiamiehen ehdotuksia täysistunnossa äänestettäessä Euroopan oikeusasiamiehen neuvostolle antamista suosituksista ja ehdotuksista, joilla pyritään parantamaan kansalaisten mahdollisuuksia seurata unionin lainsäädäntöprosessia (neuvoston lainsäädäntöprosessin avoimuus, OI/2/2017/TE); muistuttaa, että neuvoston olisi muun muassa kirjattava järjestelmällisesti kunkin jäsenvaltion kanta neuvoston valmisteluelimissä, laadittava unionin oikeuden mukaisesti selkeät ja julkisesti saatavilla olevat perusteet asiakirjojen merkitsemiselle jakelumerkinnällä "LIMITE" ja kehitettävä kutakin lainsäädäntöehdotusta varten oma verkkosivusto ja parannettava julkisen asiakirjarekisterin käyttäjäystävällisyyttä;

13.  toistaa, että neuvoston olisi toimittava avoimesti ja oltava valmis vastaamaan unionin kansalaisille kaikista sille unionin toimielimenä uskotuista varoista;

14.  pitää kiinni siitä, että tehokas talousarvion valvonta edellyttää parlamentin ja neuvoston välistä yhteistyötä, jossa otetaan huomioon kummankin roolit; katsoo, että unionin kansalaisille voisi olla myönteinen merkki, jos parlamentti ja neuvosto kykenisivät tyydyttävään yhteistyöhön avoimessa ja virallisessa vuoropuhelussa;

15.  ilmaisee huolensa eurooppalaisissa tiedotusvälineissä esitetyistä tiedoista, joiden mukaan yritykset sponsoroivat unionin puheenjohtajavaltioina toimivia jäsenvaltioita, ja jakaa unionin kansalaisten ja parlamentin jäsenten ilmaiseman huolestumisen; toteaa, että jäsenvaltioiden odotetaan rahoittavan oma puheenjohtajakautensa ja pitää valitettavana, että turvautumisesta yritysten sponsorointiin joidenkin kustannusten kattamiseksi on viime vuosina tullut yleinen käytäntö; on erittäin huolestunut siitä, että tämä käytäntö saattaa aiheuttaa vahinkoa unionin, sen toimielinten ja etenkin neuvoston maineelle ja johtaa unionin kansalaisten luottamuksen menettämiseen; ehdottaa, että neuvosto hyväksyisi suuntaviivat puheenjohtajavaltioiden taloudellisen avoimuuden ja riippumattomuuden edistämiseksi; suosittelee painokkaasti, että neuvosto suunnittelisi puheenjohtajakausien sisällyttämistä talousarvioon; aikoo seurata tiiviisti Euroopan oikeusasiamiehen tähän asiaan liittyvän tutkimuksen päätelmiä; pyytää neuvostoa välittämään tiedon tästä huolestumisesta jäsenvaltioille ja erityisesti nykyiselle puheenjohtajakolmikolle;

16.  pitää kannustavana sitä, että neuvosto pitää tarpeellisena käsitellä vastuuvapausmenettelyä ja on valmis pyrkimään parlamentin kanssa sopimukseen mahdollisimman pian siitä, kuinka asiassa olisi tehtävä yhteistyötä.

(1) EUVL L 51, 28.2.2017. (2) EUVL C 348, 28.9.2018, s. 1. (3) EUVL C 357, 4.10.2018, s. 1. (4) EUVL C 357, 4.10.2018, s. 9. (5) EUVL L 249, 27.9.2019, s. 25. (6) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. (7) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

Euroopan parlamentin päätöslauselma 23. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission asetukseksi asetuksen (EU) N:o 546/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kasvinsuojeluaineiden vaikutusta tarhamehiläisiin koskevasta arvioinnista (D045385/06 – 2019/2776(RPS))

P9_TA(2019)0041 B9-0149/2019

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission asetukseksi asetuksen (EU) N:o 546/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse kasvinsuojeluaineiden vaikutusta tarhamehiläisiin koskevasta arvioinnista (D045385/06),

–  ottaa huomioon kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta 21. lokakuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009(1) ja erityisesti sen 4 artiklan sekä 78 artiklan 1 kohdan c alakohdan ja liitteessä II olevan 3.8.3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 täytäntöönpanosta kasvinsuojeluaineiden arvioimista ja hyväksymistä koskevien yhdenmukaisten periaatteiden osalta 10. kesäkuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 546/2011(2),

–  ottaa huomioon 1. maaliskuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 283/2013(3) tehoaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti sekä 1. maaliskuuta 2013 annetun komission asetuksen (EU) N:o 284/2013(4) kasvinsuojeluaineita koskevien tietovaatimusten vahvistamisesta kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1107/2009 mukaisesti,

–  ottaa huomioon 27. kesäkuuta 2013 hyväksytyn ja 4. heinäkuuta 2014 viimeksi päivitetyn Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) ohjeasiakirjan kasvinsuojeluaineista mehiläisille (Apis mellifera, Bombus spp. ja erakkomehiläiset) aiheutuvan riskin arvioinnista(5) (jäljempänä ”EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirja”),

–  ottaa huomioon menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(6) 5 a artiklan 3 kohdan b alakohdan,

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman torjunta-aineiden lupamenettelystä unionissa(7),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan sekä 4 kohdan c alakohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että komission mukaan Euroopan kaikkien pölyttäjähyönteisten eli luonnonvaraisten mehiläisten, kukkakärpästen, perhosten ja yöperhosten määrä ja monimuotoisuus ovat vähentyneet merkittävästi ja useat pölyttäjälajit ovat jo kuolleet tai ovat vaarassa kuolla sukupuuttoon(8);

B.  ottaa huomioon, että kasvinsuojeluaineiden myrkyllisyyttä koskevasta 29. helmikuuta 2016 annetusta EFSAn ulkopuolisesta tieteellisestä selvityksestä käy ilmi, että pitkäaikaismyrkyllisyys voi tietyssä määrin olla lyhytaikaistesteihin perustuvia ennusteita suurempi(9);

C.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 1 artiklan 3 kohdan mukaisesti kyseisen asetuksen tarkoituksena on varmistaa sekä ihmisten että eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso ja parantaa sisämarkkinoiden toimintaa yhdenmukaistamalla kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamista koskevia sääntöjä ja parantaa samalla maataloustuotantoa;

D.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklan 1 kohdassa säädetään, että ”tehoaine hyväksytään liitteen II mukaisesti, jos tieteellisen ja teknisen nykytietämyksen perusteella voidaan olettaa, että kyseistä tehoainetta sisältävät kasvinsuojeluaineet mainitussa liitteessä olevissa 2 ja 3 kohdassa säädetyt hyväksymiskriteerit huomioon ottaen täyttävät jäljempänä 2 ja 3 kohdassa säädetyt vaatimukset”;

E.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklan 3 kohdan e alakohdan mukaisesti kasvinsuojeluaineella ”ei saa olla kohtuuttomia haittavaikutuksia ympäristöön” ja että on otettava erityisesti huomioon tietyt seikat, kun saatavilla on elintarviketurvallisuusviranomaisen hyväksymät tieteelliset menetelmät tällaisten vaikutusten arvioimiseksi, erityisesti ”sen vaikutus muihin kuin torjuttaviin lajeihin, etenkin näiden lajien nykyiseen käyttäytymiseen”;

F.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 liitteessä II olevan 3.8.3 kohdan toisen alakohdan mukaan tehoaine, suoja-aine tai tehosteaine hyväksytään vain, jos yhteisön riskinarvioinnin tai kansainvälisten yleisohjeiden perusteella katsotaan, että tätä tehoainetta, suoja-ainetta tai tehosteainetta sisältävän kasvinsuojeluaineen käyttö ehdotetuissa käyttöolosuhteissa ei kohdista mehiläisyhteiskunnan selviämiseen ja kehittymiseen kohtuuttomia akuutteja tai kroonisia vaikutuksia, mukaan lukien mehiläisten toukkiin ja mehiläisten käyttäytymiseen kohdistuvat vaikutukset;

G.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 mentiin siten pidemmälle kuin entisessä neuvoston direktiivissä 91/414/ETY(10), kun siinä muun muassa yksiselitteisesti otettiin käyttöön nimenomaisia vaatimuksia, jotka koskevat tehoaineen, suoja-aineen tai tehosteaineen käytön kroonisia vaikutuksia mehiläisyhteiskunnan selviämiseen ja kehittymiseen;

H.  ottaa huomioon, että tehoaineita ja kasvinsuojeluaineita koskevia tietovaatimuksia muutettiin vuonna 2013 siten, että niihin sisältyvät tutkimukset tällaisten aineiden ja tuotteiden kroonisista vaikutuksista mehiläisiin sekä tutkimukset tällaisten aineiden ja tuotteiden vaikutuksista tarhamehiläisten kehittymiseen ja muihin elinvaiheisiin(11);

I.  ottaa huomioon, että EFSA päivitti vuonna 2013 riskinarviointimenetelmiä vastaavasti muun muassa ottaen huomioon mehiläisiin kohdistuvat krooniset vaikutukset sekä kimalaisiin ja erakkomehiläisiin kohdistuvat haittavaikutukset;

J.  ottaa huomioon, että päivitettyjä riskinarviointimenetelmiä sovellettiin EFSAn toteuttamissa komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 485/2013(12) mukaisissa vahvistavien tietojen arvioinneissa, jotka koskivat kolmea neonikotinoidia, ja toteaa, että ne johtivat lähes täydellisiin rajoituksiin vuonna 2018(13);

K.  ottaa huomioon, että EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjaa ei kuitenkaan ole vielä virallisesti hyväksytty asetuksen (EY) N:o 178/2002 58 artiklalla perustetussa pysyvässä komiteassa (jäljempänä ”pysyvä komitea”);

L.  ottaa huomioon, että komissio katsoo, että se voi tukeutua EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjaan vain silloin, kun on kyse asetuksen (EY) N:o 1107/2009 21 artiklan mukaisten hyväksynnän uudelleentarkastelujen yhteydessä tehtävistä päätöksistä, mutta ei silloin, kun on kyse hyväksymis- tai uusimishakemuksia koskevista tavanomaisista päätöksistä, jos jäsenvaltiot eivät ole hyväksyneet ohjeasiakirjaa;

M.  ottaa huomioon, että komissio yritti saada EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjan täytäntöönpannuksi niin, että se olisi sovellettavissa myös tavanomaisiin päätöksiin tehoaineiden hyväksymisestä tai uusimisesta sekä kasvinsuojeluaineiden (uudelleen)hyväksymisestä;

N.  ottaa huomioon, että EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjan täytäntöönpano voidaan osittain toteuttaa muuttamalla asetuksessa (EU) N:o 546/2011 vahvistettuja yhdenmukaisia periaatteita;

O.  ottaa huomioon, että komissio pidättyi kuitenkin tekemästä niin, kun vuonna 2018 16 jäsenvaltiota vastusti EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjan täytäntöönpanoa ennen kuin on tarkasteltu uudelleen(14) erityisesti niitä osia, jotka liittyvät kroonisten riskien arviointimenetelmiin;

P.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1107/2009 78 artiklan 1 kohdan c alakohdan mukaisesti muutokset asetukseen (EU) N:o 546/2011 on tehtävä tieteellinen ja tekninen nykytietämys huomioon ottaen;

Q.  ottaa huomioon, että komission asetusehdotuksen johdanto-osan 2 kappaleessa todetaan, että kyseisiä kasvinsuojeluaineiden arvioimista ja hyväksymistä koskevia yhdenmukaisia periaatteita on tarpeen muuttaa tieteellisen ja teknisen tietämyksen viimeaikaisin kehitys huomioon ottaen;

R.  ottaa huomioon, että ehdotuksessa komission asetukseksi esitetään vain EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjassa esitettyjä muutoksia tarhamehiläisille aiheutuvaa välitöntä myrkyllisyyttä koskeviin seikkoihin mutta ei säädetä lainkaan tarhamehiläisille aiheutuvasta kroonisesta myrkyllisyydestä eikä kimalaisille ja erakkomehiläisille aiheutuvasta myrkyllisyydestä;

S.  katsoo, että ehdotus komission asetukseksi ei näin ollen edusta tieteellisen ja teknisen tietämyksen viimeaikaisinta kehitystä, toisin kuin sen johdanto-osan 2 kappaleessa todetaan ja vastoin niitä vaatimuksia, jotka on vahvistettu asetuksen (EY) N:o 1107/2009 78 artiklan 1 kohdan c alakohdassa, mikä puolestaan vie pohjaa mainitun asetuksen 4 artiklan 1 kohdassa säädetyltä vaatimukselta hyväksyä aineet tieteellisen ja teknisen nykytietämyksen perusteella ja mikä siten vie myös pohjaa kyseisen asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa säädetyltä tavoitteelta eli tavoitteelta saavuttaa eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso;

T.  ottaa huomioon, että EFSAn mukaan mehiläisiä koskevan asianmukaisen riskinarvioinnin kannalta on tärkeää käsitellä välitöntä myrkyllisyyttä, kroonista myrkyllisyyttä ja toukille aiheutuvaa myrkyllisyyttä(15);

U.  ottaa huomioon, että on äärimmäisen tärkeää arvioida kroonista myrkyllisyyttä ja toukille aiheutuvaa myrkyllisyyttä, jotta voidaan käsitellä riskejä, joita syntyy uuden sukupolven systeemisistä kasvinsuojeluaineista, jotka johtavat pitkäaikaiseen krooniseen altistumiseen eivätkä niinkään lyhytaikaiseen välittömään altistumiseen;

V.  katsoo, että komission asetusehdotuksessa ehdottamat muutokset johtaisivat ainoastaan sellaisten välitöntä myrkyllisyyttä koskevien testien hiomiseen(16), jotka eivät torjunta-aineteollisuuden tekemän vaikutustenarvioinnin mukaan muuttaisi suojan tasoa(17);

W.  katsoo, ettei ole riittävää, asianmukaista eikä asetukseen (EY) N:o 1107/2009 sisältyvien hyväksymiskriteerien mukaista sisällyttää EFSAn ehdottamia muutoksia komission asetusehdotukseen pelkästään välittömän myrkyllisyyden osalta;

X.  ottaa huomioon, että hakijoiden on toimitettava asiaankuuluvat tiedot kroonisesta myrkyllisyydestä asetuksen (EU) N:o 283/2013 ja asetuksen (EU) N:o 284/2013 mukaisesti;

Y.  katsoo, että jos asetuksessa (EU) N:o 546/2011 ei ole kroonista myrkyllisyyttä koskevia säännöksiä, komissiolla ja jäsenvaltioilla on vaikeuksia ottaa huomioon tällaisten aineiden ja tuotteiden krooniset vaikutukset mehiläisiin niiden hyväksymisestä tai niitä koskevista luvista tekemissään päätöksissä;

Z.  katsoo, että tämä tilanne vaikeuttaa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 4 artiklassa ja liitteessä II säädettyjen mehiläisiin liittyvien hyväksymiskriteerien asianmukaista soveltamista, mikä puolestaan vie myös pohjaa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 tavoitteelta eli tavoitteelta saavuttaa eläinten terveyden suojelun sekä ympäristönsuojelun korkea taso;

AA.  pitää kohtuuttomana, että jäsenvaltiot vastustavat EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjan täysimääräistä täytäntöönpanoa ja siten estävät mehiläisiin liittyvien hyväksymiskriteerien asianmukaisen soveltamisen;

AB.  katsoo, että tällainen vastustus on sitäkin kohtuuttomampaa, kun otetaan huomioon, että saatavilla on Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) testiohjeet tarhamehiläisille aiheutuvan kroonisen myrkyllisyyden testauksen osalta ja tarhamehiläisen toukille aiheutuvien vaikutusten testauksen osalta (OECD:n testiohjeet 245 ja 239) sekä kimalaisille aiheutuvan välittömän myrkyllisyyden testauksen osalta (OECD:n testiohjeet 246 ja 247);

AC.  ottaa huomioon, että komissio ei toimittanut edes ehdotusta, joka olisi vastannut pysyvälle komitealle annettua EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirjaa; toteaa, että se näin ollen kiersi päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 4 kohdassa säädettyä velvollisuutta antaa neuvostolle ehdotus, minkä jälkeen se olisi voinut hyväksyä toimenpiteen, jollei neuvosto ole vastustanut sitä määräenemmistöllä;

AD.  pitää erittäin valitettavana, että komissio ei käyttänyt päätöksen 1999/468/EY 5 a artiklan 2 kohdan mukaista toimivaltaansa, mikä johti siihen, että 16 jäsenvaltiota, jotka eivät edes muodostaneet määräenemmistöä, onnistuivat estämään mehiläisiin liittyvien hyväksymiskriteerien asianmukaisen soveltamisen;

AE.  toteaa katsoneensa 16. tammikuuta 2019 antamassaan päätöslauselmassa, että asetusta (EY) N:o 1107/2009 itsessään ja sen täytäntöönpanoa oli tarpeen parantaa, jotta se saavuttaisi tarkoituksensa, ja kehotti nimenomaisesti komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään viipymättä mehiläisiä koskevan EFSAn päivitetyn ohjeasiakirjan;

1.  vastustaa ehdotuksen komission asetukseksi hyväksymistä;

2.  katsoo, että ehdotus komission asetukseksi on ristiriidassa asetuksen (EY) N:o 1107/2009 tavoitteen ja sisällön kanssa;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen asetukseksi ja toimittamaan pysyvälle komitealle viipymättä uuden ehdotuksen;

4.  kehottaa komissiota varmistamaan, että uusi ehdotus perustuu uusimpaan tieteelliseen ja tekniseen tietämykseen, ja ehdottaa näin ollen, että yhdenmukaisia periaatteita ei muuteta ainoastaan mehiläisille aiheutuvan välittömän myrkyllisyyden osalta, kuten nykyisessä ehdotuksessa, vaan ainakin myös tarhamehiläisille aiheutuvan kroonisen myrkyllisyyden ja niiden toukille aiheutuvan myrkyllisyyden sekä kimalaisille aiheutuvan välittömän myrkyllisyyden osalta, erityisesti kun otetaan huomioon, että kaikkia näitä muuttujia koskevat OECD:n testiohjeet ovat saatavilla;

5.  kehottaa komissiota käyttämään tarvittaessa päätöksen 1999/468/EY mukaista toimivaltaansa täysimääräisesti, jotta saadaan annettua asianmukainen ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston käsiteltäväksi;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1. (2) EUVL L 155, 11.6.2011, s. 127. (3) EUVL L 93, 3.4.2013, s. 1. (4) EUVL L 93, 3.4.2013, s. 85. (5) EFSAn ohjeasiakirja ”Guidance on the risk assessment of plant protection products on bees (Apis mellifera, Bombus spp. and solitary bees)”, EFSA Journal 2013;11(7):3295, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/3295 (6) EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23. (7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0023. (8) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle, annettu 1. kesäkuuta 2018, pölyttäjiä koskevasta EU:n aloitteesta (COM(2018)0395). (9) EFSAn ulkopuolinen tieteellinen selvitys ”Chronic oral lethal and sub-lethal toxicities of different binary mixtures of pesticides and contaminants in bees (Apis mellifera, Osmia bicornis and Bombus terrestris)”, DOI: 10.2903/sp.efsa.2016.EN-1076, https://www.efsa.europa.eu/en/supporting/pub/en-1076. (10) Neuvoston direktiivi 91/414/ETY, annettu 15. heinäkuuta 1991, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta (EYVL L 230, 19.8.1991, s. 1). (11) Asetus (EU) N:o 283/2013 ja asetus (EU) N:o 284/2013. (12) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 485/2013, annettu 24. toukokuuta 2013, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tehoaineiden klotianidi, tiametoksaami ja imidaklopridi hyväksymisedellytyksistä sekä kyseisiä tehoaineita sisältävillä kasvinsuojeluaineilla käsiteltyjen siementen käytön ja myynnin kieltämisestä (EUVL L 139, 25.5.2013, s. 12). (13) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/783, annettu 29. toukokuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen imidaklopridi hyväksymisedellytysten osalta (EUVL L 132, 30.5.2018, s. 31), komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/784, annettu 29. toukokuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen klotianidiini hyväksymisedellytysten osalta (EUVL L 132, 30.5.2018, s. 35) ja komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/785, annettu 29. toukokuuta 2018, täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 540/2011 muuttamisesta tehoaineen tiametoksaami hyväksymisedellytysten osalta (EUVL L 132, 30.5.2018, s. 40). (14) Ks. pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean (PAFF) 23.–24. lokakuuta 2018 pidetyn kokouksen kokousmuistio https://ec.europa.eu/food/sites/food/files/plant/docs/sc_phyto_20181023_ppl_sum.pdf (15) Ks. EFSAn vuoden 2013 ohjeasiakirja, s. 14. (16) EFSAn tekninen raportti, 18. joulukuuta 2015, ekotoksikologiaan liittyviä yleisiä toistuvia seikkoja käsitelleen vertaisarviointikokouksen tuloksista, DOI: 10.2903/sp.efsa.2015.EN-924, https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/epdf/10.2903/sp.efsa.2015.EN-924, s. 44. (17) ‘Possibly there will be no overall significant changes in the risk assessment outcome for acute risk assessment for foliar applied products, i.e. the overall protection level is similar’: Miles et al, 2018, ”Improving pesticide regulation by use of impact analyses: A case study for bees”, s. 87–88, https://www.researchgate.net/publication/326711149_Improving_pesticide_regulation_by_use_of_impact_analyses_A_case_study_for_bees.