Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2019/2129(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0016/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0016/2020

Keskustelut :

PV 11/02/2020 - 8
CRE 11/02/2020 - 8

Äänestykset :

PV 12/02/2020 - 11.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0034

Hyväksytyt tekstit
PDF 149kWORD 50k
Keskiviikko 12. helmikuuta 2020 - Strasbourg Lopullinen painos
Euroopan keskuspankki – vuosikertomus 2018
P9_TA(2020)0034A9-0016/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma 12. helmikuuta 2020 Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2018 (2019/2129(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) vuosikertomuksen 2018,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja EKP:n perussäännön ja erityisesti sen 15 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 127 artiklan 1 ja 2 kohdan, 130 artiklan ja 284 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan keskuspankin pääjohtajaehdokkaan Christine Lagarden kuulemisen 4. syyskuuta 2019,

–  ottaa huomioon Mario Draghin Euroopan keskuspankin pääjohtajana 23. syyskuuta 2019 Euroopan parlamentin kanssa käymän rahapoliittisen vuoropuhelun,

–  ottaa huomioon stablecoin-valuuttoja käsittelevän G7-maiden työryhmän 18. lokakuuta 2019 antaman raportin ”Investigating the impact of global stablecoins”,

–  ottaa huomioon EKP:n palautteen Euroopan parlamentin päätöslauselmaan EKP:n vuosikertomuksesta 2017,

–  ottaa huomioon korkean tason asiantuntijaryhmän 31. tammikuuta 2018 antaman loppukertomuksen ”Financing a sustainable European Economy”,

–  ottaa huomioon 29. toukokuuta 2018 antamansa päätöslauselman kestävästä rahoituksesta(1) ja 28. maaliskuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä(2),

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puiteyleissopimuksen Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 142 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0016/2020),

A.  ottaa huomioon, että komission syksyn 2019 talousennusteen mukaan vuoden 2019 tuoreimmat talousluvut osoittavat euroalueen BKT:n kasvuvauhdin hidastuneen vuodesta 2018 (1,9 prosentista vuonna 2018 1,1 prosenttiin vuonna 2019 ja EU-27:ssä 2,1 prosentista vuonna 2018 1,4 prosenttiin vuonna 2019), mikä johtuu kaupan jännitteiden viimeaikaisesta kärjistymisestä ja siihen liittyvästä epävarmuudesta sekä brexitistä;

B.  ottaa huomioon, että Eurostatin lukujen mukaan työttömyysaste oli elokuussa 2019 EU:ssa 6,2 prosenttia ja euroalueella 7,4 prosenttia ja näin ollen alimmalla tasolla sitten heinäkuun 2008; ottaa huomioon, että työttömyysaste vaihtelee Euroopan unionin eri osissa; katsoo, että korkea, kaksi kertaa keskimääräisen tason ylittävä nuorisotyöttömyysaste on vakava asia, johon on puututtava EU:ssa; ottaa huomioon, että työttömyydessä on erittäin suuria alueellisia eroja jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä;

C.  ottaa huomioon, että eurojärjestelmän asiantuntijoiden laatimien makrotalousennusteiden mukaan syyskuussa 2019 euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin mukaisen vuotuisen inflaation ennakoidaan olevan 1,2 prosenttia vuonna 2019, 1,0 prosenttia vuonna 2020 ja 1,5 prosenttia vuonna 2021, mikä jää tavoitteesta, jonka mukaan inflaatiotaso tulee säilyttää 2 prosentin alapuolella mutta lähellä sitä; ottaa huomioon, että inflaationäkymät vaihtelevat huomattavasti euroalueen eri osissa;

D.  ottaa huomioon, että vuoden 2018 lopussa eurojärjestelmän taseen suuruus oli ennätykselliset 4,7 biljoonaa euroa, mikä ylitti 40 prosenttia euroalueen BKT:stä ja oli 4,25 prosenttia (0,2 biljoonaa euroa) enemmän kuin vuoden 2017 lopussa;

E.  toteaa, että vuonna 2018 EKP:n nettovoitto oli 1,575 miljardia euroa, kun se vuonna 2017 oli 1,275 miljardia euroa; toteaa, että tämä kasvu johtuu pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisen arvopaperisalkun sekä omaisuuserien osto-ohjelman arvopaperisalkun nettokorkotuottojen kasvusta;

F.  toteaa, että euron vahvempi rooli ja sen lisääntyvä käyttö varantovaluuttana lisäisi EU:n kykyä muotoilla politiikan virityksensä muista maailmantalouden toimijoista riippumattomasti ja on keskeinen tekijä Euroopan taloudellisen riippumattomuuden turvaamisen kannalta;

G.  katsoo, että euron maailmanlaajuisen aseman vahvistaminen edellyttää, että euroalue osoittaa ensin pystyvänsä selviytymään taantumasta ilman, että mikään sen jäsenvaltioista turvautuu valtionvelan (vapaaehtoisiin tai muihin) alaskirjauksiin;

H.  ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 127 artiklan 5 kohdassa määrätään, että EKPJ:n tehtävänä on myötävaikuttaa rahoitusjärjestelmän vakauden ylläpitämiseen;

I.  katsoo, että pk-yritykset, jotka ovat edelleen EU:n talouden ja yhteiskunnan selkäranka ja vahvistavat taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta, tarvitsevat lisätukea;

J.  ottaa huomioon, että vihreiden joukkovelkakirjojen maailmanlaajuinen liikkeeseenlasku on kasvanut alle 1 miljardista eurosta vuonna 2008 yli 120 miljardiin euroon vuonna 2017 ja että euromääräisten vihreiden joukkovelkakirjojen nettoliikkeeseenlasku on kasvanut kymmenkertaiseksi vuodesta 2013; ottaa huomioon, että vihreiden joukkovelkakirjojen ja koko muun teollisuuden joukkovelkakirjojen korkoerossa oleva ero on saatu asteittain kurottua umpeen;

K.  ottaa huomioon, että tästä myönteisestä kehityksestä huolimatta vihreiden joukkovelkakirjojen osuus euromääräisten joukkovelkakirjojen kokonaistarjonnasta on edelleen vain 1 prosentti;

L.  ottaa huomioon, että virtuaalivaluutoilla suoritettujen transaktioiden määrä on kasvanut voimakkaasti ja haastaa perinteisten laillisten maksuvälinejärjestelmien valta-aseman; ottaa huomioon, että virtuaalivaluutta on maksuvaihtoehto eikä laillinen maksuväline;

M.  ottaa huomioon, että joulukuussa 2018 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan euron kannatus nousi 75 prosenttiin vuonna 2018;

Yleiskatsaus

1.  suhtautuu myönteisesti EKP:n rooliin euron vakauden turvaamisessa; korostaa, että EKP:n sääntömääräinen riippumattomuus, sellaisena kuin siitä määrätään perussopimuksissa, on edellytys sille, että EKP voi täyttää hintavakautta koskevan tehtävänsä;

2.  painottaa, että euro on myös poliittinen eikä pelkästään taloudellinen hanke; korostaa yhtenäisvaluutan peruuttamattomuutta; muistuttaa, että perussopimusten mukaan kaikkien jäsenvaltioiden on Tanskaa lukuun ottamatta otettava euro käyttöön, kun ne ovat täyttäneet Maastrichtin sopimuksen lähentymiskriteerit; katsoo, että osallistumista pankkiunioniin on pidettävä keskeisenä etuna maille, jotka haluavat liittyä euroalueeseen;

3.  on huolissaan siitä, että talouden lyhyen elpymisjakson jälkeen BKT:n kasvu on hidastunut 1,1 prosenttiin euroalueella; on huolissaan myös teollisuustuotannon ja maailmankaupan kasvun hidastumisesta; toteaa siksi, kuten Mario Draghi korosti, että on tarpeen säilyttää sekä suotuisat likviditeettiolosuhteet että kasvua tukeva rahapolitiikka;

4.  korostaa, että kestävää kasvua ja hintavakautta ei voida saavuttaa pelkästään rahapolitiikalla ja että tarvitaan myös tukevaa finanssipolitiikkaa sekä sosiaalisesti tasapainoisia ja tuottavuutta lisääviä rakenneuudistuksia;

5.  huomauttaa, että elvyttävää rahapolitiikkaa ei saa nähdä rakenneuudistuksia korvaavana välineenä;

6.  korostaa palkkakehityksen ja työmarkkinoiden elpymisen välistä vastaamattomuutta analysoineen EKPJ:n asiantuntijaryhmän tekemiä havaintoja(3); toteaa näiden tulosten osoittavan, että palkkojen viime vuosien hidas kasvu voidaan selittää pääasiassa teknologialla ja palkkaneuvotteluhäiriöillä, joista jälkimmäiseen ovat vaikuttaneet palkkaneuvottelurakenteisiin tehdyt muutokset – jotka ovat vähentäneet työntekijöiden neuvotteluvoimaa – ja työmarkkinasäännöt, pääasiassa maissa, joihin velkakriisi on vaikuttanut eniten, sekä työvoiman vajaakäytön, matalien inflaatiolukujen ja vaimean tuottavuuden kasvun yhdistelmä;

7.  korostaa, että euron roolin vahvistaminen edellyttää oikeita rakenteellisia olosuhteita, joihin kuuluvat muun muassa seuraavat:

   talous- ja rahaliiton syventäminen, mukaan luettuna euroalueen yhteinen rahoituskapasiteetti, joka pystyy tarjoamaan suhdanteita tasoittavan vakautusjärjestelyn,
   pankkiunionin loppuunsaattaminen,
   pääomamarkkinaunionin loppuunsaattaminen;

8.  korostaa, että kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on Tanskaa lukuun ottamatta otettava euro käyttöön, kun ne ovat täyttäneet Maastrichtin sopimuksen lähentymiskriteerit; kehottaa EKP:tä jatkamaan hedelmällistä yhteistyötä myös euroalueen ulkopuolisten EU:n jäsenvaltioiden kanssa;

Rahapolitiikka

9.  korostaa, että EKP:n avomarkkinaoperaatiot ja epätavanomaiset rahapoliittiset toimet ovat osaltaan edistäneet talouden elpymistä, parantaneet rahoitusolosuhteita useiden välittymiskanavien kautta ja laskeneet pitkiä korkoja monissa eri omaisuusluokissa; kehottaa EKP:tä seuraamaan edelleen taseisiinsa mahdollisesti kohdistuvia riskejä, omaisuuserien hintainflaatiota, resurssien mahdollista virheellistä kohdentamista ja säästäjille koituvia haittoja;

10.  toteaa, että EKP ilmoitti 12. syyskuuta 2019 laajasta elvytyspaketista, johon sisältyy muun muassa nettomääräisiä ostoja omaisuuserien osto-ohjelmassa, jossa arvopaperiostojen määrä on 20 miljardia euroa kuukaudessa, sekä talletuskorkoon tehtävä 10 peruspisteen leikkaus, kaksitasoinen talletuskorkojärjestelmä sekä paremmat ehdot kohdennetuille pitkäaikaisille rahoitusoperaatioille (TLTRO-III); panee merkille yksimielisyyden puutteen ja katsoo, että EKP:n johdon ja pääjohtaja Lagarden olisi pyrittävä rakentamaan siltoja EKP:n neuvostossa;

11.  toteaa, että EKP:n määrällisen keventämisen ohjelmassa sovellettava liikkeeseenlaskijakohtainen 33 prosentin ostoraja saattaa rajoittaa EKP:n mahdollisuuksia ostaa useiden jäsenvaltioiden joukkovelkakirjoja; toteaa, että tätä liikkeeseenlaskijakohtaista ostorajaa saatetaan joutua muuttamaan, sillä uudistettu määrällisen keventämisen ohjelma on voimassa toistaiseksi ja saattaa edellyttää joissakin jäsenvaltioissa joukkovelkakirjojen ostoja, jotka ylittävät 33 prosentin ostorajan; panee merkille, että määrällisen keventämisen ohjelman tarkoituksena oli ostaa jäsenvaltioiden joukkovelkakirjoja suhteessa talouden kokoon ja väestömäärään;

12.  panee merkille EKP:n neuvoston aikeen jatkaa erääntyvien omaisuuserien pääomien maksujen uudelleeninvestoimista niin kauan kuin on tarpeen;

13.  panee merkille, että pankkien nettokorkotuloihin kohdistuvat negatiiviset vaikutukset ovat toistaiseksi kompensoituneet pankkien luotonannon kasvusta sekä varausten ja arvonalennusten kustannusten pienenemisestä saatavilla hyödyillä; on huolissaan erityisesti pienten pankkien vaikeuksista; kehottaa EKP:tä seuraamaan omaisuuserien hintakuplan mahdollisuutta;

14.  korostaa, että hyvin alhainen tai negatiivinen korkotaso tarjoaa kuluttajille, yrityksille, mukaan lukien pk-yritykset, työntekijöille ja lainanottajille mahdollisuuksia, sillä nämä hyötyvät voimakkaammasta talouden dynamiikasta, matalammasta työttömyydestä ja alhaisemmista lainanottokustannuksista; pitää kuitenkin huolestuttavana sitä, miten tämä vaikuttaa alhaisten tuottojen myötä eläke- ja vakuutusjärjestelmiin, taloudelliseen eriarvoisuuteen ja yksittäisten säästäjien vaikeuksiin; panee lisäksi merkille, että jotkut jäsenvaltiot eivät ole hyödyntäneet alhaisen korkotason ympäristöä vakauttaakseen talousarvioitaan ja toteuttaakseen rakenneuudistuksia;

15.  panee merkille EKP:n neuvoston aikeet jatkaa erääntyvien omaisuuserien pääomien maksujen uudelleeninvestoimista niin kauan kuin on tarpeen suotuisien likviditeettiolosuhteiden säilyttämiseksi ja kasvua voimakkaasti tukevan rahapolitiikan noudattamiseksi;

16.  on huolestunut pitkittyneestä vaimeasta inflaatiopaineesta, liiallisesta riippuvuudesta EKP:n rahapolitiikasta kasvun ylläpitämiseksi ja sen yhä rajallisemmista vaihtoehdoista nykyisen välineistönsä puitteissa;

17.  panee merkille, että pääjohtaja Draghi kehotti sovittamaan EKP:n rahapolitiikan ja jäsenvaltioiden finanssipolitiikat paremmin yhteen ja korosti, että tasapainoisempi makrotalouspolitiikkayhdistelmä antaisi matalille koroille mahdollisuuden vauhdittaa taloutta entiseen tapaan mutta vähäisemmin sivuvaikutuksin;

18.  pitää keskuspankkien välistä yhteistyötä tärkeänä sekä Euroopan unionissa että maailmanlaajuisesti, jotta inflaatiotavoitteet voidaan saavuttaa keskipitkällä aikavälillä;

Ilmastonmuutoksen torjunta

19.  muistuttaa, että Euroopan unionin toimielimenä EKP on sitoutunut noudattamaan Pariisin ilmastosopimusta ja että tämä olisi otettava huomioon sen politiikassa kunnioittaen kuitenkin täysin EKP:n toimivaltuuksia ja riippumattomuutta; panee tyytyväisenä merkille keskustelun keskuspankkien ja valvojien roolista ilmastonmuutoksen torjunnan tukemisessa; kehottaa EKP:tä sisällyttämään toimintapolitiikkoihinsa ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa koskevat periaatteet kunnioittaen kuitenkin täysin EKP:n toimivaltuuksia ja riippumattomuutta;

20.  on EKP:n johtokunnan jäsenten kanssa samaa mieltä siitä, että on tärkeää kehittää aidosti eurooppalaisia maksujärjestelmiä, jotka ovat immuuneja ulkoisille häiriöille (myös poliittisille häiriöille); kehottaa EKP:tä edelleen kehittämään eurooppalaista maksualoitetta (EPI), jonka tavoitteena on säilyttää unionin itsemääräämisoikeus ja taloudellinen tehokkuus kaikkien käyttäjien ja palveluntarjoajien kannalta sekä varmistaa reilu kilpailu;

21.  panee merkille EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden 4. syyskuuta 2019 antaman julkilausuman, jossa tämä kannatti vähittäistä siirtymää hiili‑investointien poistamiseksi EKP:n salkusta ja ilmaisi olevansa tyytyväinen siihen, että EKP osallistui rahoitusjärjestelmän viherryttämistä koskevan verkoston toimintaan ja on sitoutunut auttamaan määrittämään rahoitusjärjestelmän altistumista ilmastoon liittyville riskeille ja mittaamaan sitä sekä edistämään rahoitusjärjestelmän viherryttämistä noudattaen täysin EKP:n hintavakauden ylläpitämistä koskevaa tehtävää ja muita tavoitteita;

22.  ehdottaa, että EKP ottaa yhdeksi tutkimuksen painopistealoistaan kysymyksen siitä, kuinka keskuspankkitoiminnalla ja pankkivalvonnalla voidaan edistää kestävää taloutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa; ehdottaa, että tätä varten EKP tekee yhteistyötä myös muiden kansainvälisten verkostojen kuin rahoitusjärjestelmän viherryttämistä koskevan verkoston kanssa, etenkin Sustainable Banking Network -verkoston kanssa sekä YK:n vastuullisen pankkitoiminnan periaatteita koskevan aloitteen kanssa;

23.  on huolissaan siitä, että 62,1 prosenttia EKP:n yritysjoukkovelkakirjoista ostetaan aloilla, joiden osuus euroalueen kasvihuonekaasupäästöistä on 58,5 prosenttia; kehottaa EKP:tä tekemään tutkimuksen, jossa selvitetään omaisuuserien osto-ohjelman ja etenkin yrityssektorin osto-ohjelman (CSPP) vaikutusta ilmastonmuutokseen ensimmäisenä vaiheena pyrittäessä suunnittelemaan CSPP-ohjelma uudelleen yhteiskunnan ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla; ehdottaa tässä yhteydessä EKP:n ja Euroopan investointipankin (EIP), InvestEU mukaan luettuna, keskinäistä koordinoinnin kehystä;

Muita näkökohtia

24.  pitää mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä tärkeinä unionissa; kehottaa EKP:tä ottamaan jatkossakin huomioon näiden yritysten lainansaannin etenkin niiden rahoitustilanteen hitaan paranemisen valossa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta kannustaa julkisia ja yksityisiä investointeja EU:ssa ja kehottaa siksi lisätoimiin reaalitalouden rahoituksen varmistamiseksi;

25.  kehottaa EKP:tä jatkamaan valmistelujaan, joilla varmistetaan unionin rahoitusmarkkinoiden vakaus varautuen kaikkiin mahdollisiin ennakoimattomiin tilanteisiin ja kielteisiin seurauksiin ja erityisesti niihin, jotka aiheutuvat Yhdistyneen kuningaskunnan eroamisesta Euroopan unionista, ottaen huomioon, että vaikutukset kohdistuvat joihinkin alueisiin ja maihin muita suoremmin;

26.  on huolissaan riskeistä, jotka johtuvat pankkiunionin perustamisen viivästymisestä, ja kehottaa saattamaan sen loppuun nopeasti; panee merkille EKP:n toistuvat kehotukset perustaa eurooppalainen talletussuojajärjestelmä pankkiunionin kolmanneksi pilariksi;

27.  korostaa, että osuuskuntien ja keskinäisten pankkien erityisiä toimintaperiaatteita ja erityistä tehtävää olisi kunnioitettava ja ne olisi otettava huomioon EKP:n politiikassa ja lähestymistavoissa;

28.  kehottaa vauhdittamaan pääomamarkkinaunionia koskevan hankkeen toteuttamista, jotta voidaan syventää finanssimarkkinoiden yhdentymistä, parantaa pk-yritysten rahoituksen saantia, mahdollistaa pääoman tehokas käyttöönotto Euroopassa ja siten auttaa edistämään reaalitalouden kestävää kasvua kaikkien kansalaisten hyödyksi ja parantaa rahoitusvakautta ja unionin kykyä selvitä häiriöistä; panee merkille, että EKP on tähän mennessä tukenut voimakkaasti todellisen pääomamarkkinaunionin perustamista; pitää Next CMU -työryhmän panosta myönteisenä tässä yhteydessä;

29.  kehottaa EKP:tä ja kaikkia valvontaviranomaisia valvomaan tarkemmin kryptovaroja sekä kyberturvallisuuden ja rahanpesun kasvaneita riskejä, jotta voidaan estää kielteiset vaikutukset rahoitusalan vakauteen, eheyteen ja turvallisuuteen; yhtyy EPV:n lausuntoon 2014/08, jossa ehdotetaan, että ei käytetä termiä ”virtuaalivaluutat”, koska termin ”valuutta” käyttö voi olla harhaanjohtavaa monista eri syistä;

30.  panee merkille Christine Lagarden talous- ja raha-asioiden valiokunnan kokouksessa 4. syyskuuta 2019 esittämät kryptovarojen uutta sääntelyä koskevat huomautukset, joiden mukaan EKP:n ja yleisesti keskuspankkien olisi seurattava selkeästi tätä kehitystä ja osallistuttava käynnissä olevaan kansainväliseen työhön, joka koskee poliittisia toimia; pyytää EKP:tä arvioimaan yhteistyössä komission kanssa sähköistä rahaa, rahoitusvälineitä ja virtuaalivaroja koskevaa unionin oikeudellista kehystä ja sääntelykehystä, jotta saataisiin aikaan kattavat puitteet rahoitusvälineiden, yksiköiden ja infrastruktuurin valvontaa, rahanpesun torjuntaa ja vakautta varten sekä rajat ylittävää yhteistyötä ja koordinointia varten; pyytää EKP:tä luomaan yhdessä komission kanssa näille uusille valuutoille puitteet, joissa sovitetaan yhteen innovointi, kansalaisten tarpeet, rahoitusvakauden säilyttäminen ja oikeusvaltioperiaate;

31.  panee tyytyväisenä merkille EKP:n jatkuvat pyrkimykset lujittaa edelleen reagointi- ja palautumisvalmiuksiaan sen omaan organisaatioon kohdistuvissa kyberhyökkäyksissä;

32.  kehottaa EKP:tä huolehtimaan asianmukaisesta tasapainosta rahoitusalan innovoinnin, rahoitusteknologia mukaan luettuna, ja rahoitusvakauden välillä;

33.  kannustaa EKP:tä tekemään yhteistyötä komission ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa edistääkseen euron asemaa varantovaluuttana; katsoo, että tämä voidaan saada aikaan käyttäen erilaisia kanavia, joita ovat institutionaalinen edustus tai hyvin toimivat eurooppalaiset rahoitustuotteet;

34.  yhtyy EKP:n pääjohtajan Christine Lagarden lausumaan, jonka mukaan EKP:n rahapoliittisen kehyksen uudelleentarkastelu on oikea-aikainen ja perusteltu, jotta voidaan varmistaa, että EKP:llä on oikeat välineet, joilla paremmin tukea unionin yleisiä toimintapolitiikkoja vaarantamatta sen ensisijaista tehtävää hintavakauden ylläpitäjänä; kehottaa EKP:tä järjestämään tämän prosessin yhteydessä julkisen kuulemisen, jotta voidaan varmistaa, että uudelleentarkastelu on avoin monien erilaisten sidosryhmien panokselle ja palautteelle; kehottaa EKP:tä myös ottamaan Euroopan parlamentin mukaan tähän uudelleentarkasteluprosessiin; on EKP:n pääjohtajan kanssa yhtä mieltä myös siitä, että EKP:n on viestittävä tehokkaammin unionin kansalaisille politiikkansa vaikutuksista;

35.  pitää käteisrahaa tärkeänä unionin kansalaisten maksuvälineenä; kehottaa EKP:tä perustamaan järjestelmän, jolla voidaan paremmin valvoa suuria transaktioita rahanpesun, verovilpin sekä terrorisimin ja järjestäytyneen rikollisuuden rahoituksen torjumiseksi rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden oikeuksia;

36.  pitää myönteisenä, että EKP on vuodesta 2017 lähtien julkaissut täydellisen luettelon kaikista sen hallussa olevista CSPP-sijoituksista, mukaan lukien liikkeeseenlaskijoiden nimet, sekä näitä sijoituksia koskevat maa-, riski-, luokitus- ja sektorikohtaiset yhdistetyt tiedot; pitää valitettavana, että samanlaista politiikkaa ei ole otettu käyttöön omaisuusvakuudellisten arvopaperien osto-ohjelmassa (ABSPP) ja kolmannessa katettujen joukkovelkakirjalainojen osto-ohjelmassa (CBPP3); toteaa jälleen, että avoimuutta on lisättävä erityisesti CBPP3-ohjelman osalta sen huomattavan koon vuoksi;

37.  suhtautuu myönteisesti euron lyhyen koron eli euroalueen rahamarkkinoiden uuden yön yli -viitekoron käyttöönottoon; pyytää EKP:tä sisällyttämään seuraavaan vuosikertomukseensa ensimmäisen arvion sen kehityksestä ja toiminnasta markkinoilla;

38.  panee merkille, ettei EKP ole vielä sisällyttänyt Kreikan joukkovelkakirjoja PSPP-ohjelmaan, vaikka Kreikka on tehnyt parannuksia velanhoitokyvyn ja joukkovelkakirjamarkkinoille uudelleenpääsyn aloilla;

39.  korostaa EKP:n koronmäärityspäätösten teknistä luonnetta ja julkisen tuen merkitystä tämän alan asiantuntijalähtöiselle päätöksenteolle; arvostelee siksi EKP:n toimintapolitiikkaa koskevien päätösten politisoitumista; kehottaa kaikkia poliitikkoja ja kansallisia keskuspankkeja noudattamaan varovaisuutta antaessaan julkisia lausuntoja, jotka saattavat vaarantaa luottamuksen EPK:n politiikkaan ja sen kannatuksen;

Vastuuvelvollisuus

40.  panee tyytyväisenä merkille, että Mario Draghin kaudella EKP on ollut enenevässä määrin vastuussa Euroopan parlamentille, ja odottaa pääjohtaja Christine Lagarden kanssa entistäkin suurempaa vastuuvelvollisuutta, vuoropuhelua ja avoimuutta hänen talous- ja raha-asioiden valiokunnassa 4. syyskuuta 2019 pidetyssä kuulemisessaan antamiensa sitoumusten mukaisesti;

41.  katsoo, että EKP:n olisi annettava pankkivalvontaa koskevissa Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastuksissa riittävä mahdollisuus tutustua asiakirjoihin ja tietoihin; pitää tässä yhteydessä myönteisenä tilintarkastustuomioistuimen ja EKP:n lokakuussa 2019 allekirjoittamaa yhteisymmärryspöytäkirjaa, jossa vahvistetaan käytännön järjestelyt tietojen jakamiselle EKP:n valvontatoimia koskevien tilintarkastustuomioistuimen tarkastusten aikana;

42.  palauttaa mieliin, että johtokunnan jäsenten nimityksiä olisi valmisteltava huolellisesti ja täyttä avoimuutta noudattaen sekä yhdessä parlamentin kanssa perussopimusten mukaisesti; kehottaa neuvostoa laatimaan kaikkien avoimiksi tulevien virkojen yhteydessä sukupuolijakaumaltaan tasapainoisen ehdokasluettelon ja toimittamaan sen parlamentille, jolloin parlamentilla voi olla mielekkäämpi neuvoa-antava rooli nimitysmenettelyssä; pitää valitettavana, että tähän mennessä ei ole saavutettu tyydyttävää edistystä; pitää tärkeänä sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman(4) 4 kohtaa, jossa parlamentti sitoutuu olemaan ottamatta huomioon sellaisia ehdokasluetteloita, joissa ei ole noudatettu tasapuolisen sukupuolijakauman periaatetta;

43.  ottaa huomioon, että kymmenen viime vuoden aikana pankki on laajentanut toimintojaan ja joutunut lisäämään henkilöstöään, jota otetaan palvelukseen erilaisin ehdoin suorittamaan sille määrättyjä tehtäviä, ja vaatii, että syntyneet henkilöstöongelmat ratkaistaan oikeudenmukaisesti, avoimesti ja nopeasti kaikkien henkilöstön jäsenten osalta;

44.  korostaa, että EKP:n vastuuvelvollisuutta on parannettava ja tehostettava tilanteessa, jossa sen tehtävä on laajentanut maailmanlaajuisen rahoituskriisin alkamisen jälkeen; kehottaa jälleen lisäämään EKP:n avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta parlamenttia kohtaan; on tätä varten valmis parantamaan EKP:n pääjohtajan kanssa käytävän rahapoliittisen vuoropuhelun rakennetta; antaa tunnustusta EKP:n tällä alalla toteuttamille toimille ja erityisesti sille, että on hyväksytty kaikkia EKP:n korkean tason virkamiehiä koskevat yhteiset käytännesäännöt, joihin sisältyy vaatimus julkistaa EKP:n neuvoston jäsenten sidonnaisuuksia koskevat ilmoitukset ja joissa asetetaan selkeät suuntaviivat ja avoimuusvaatimukset, sekä sidosryhmien kanssa järjestettäviä kokouksia koskevia asianmukaisia rajoituksia; katsoo, että tehostettuihin avoimuusjärjestelyihin olisi kuuluttava ainakin seuraavat osatekijät:

   riippumattomien jäsenten osallistuminen tarkastuskomiteaan ja eettiseen komiteaan,
   väärinkäytösten paljastamista koskevien uusien toimintaperiaatteiden hyväksyminen,
   erityisten vaatimusten laatiminen kannoille, joita toimielin esittää rahoitustukiohjelmien puitteissa ja Baselin komitean kaltaisilla monenvälisillä foorumeilla;

45.  pitää myönteisenä merkittävää, yksityiskohtaista ja alakohtaista palautetta, jota EKP on antanut parlamentin EKP:n vuoden 2017 vuosikertomuksesta antamasta päätöslauselmasta; kehottaa EKP:tä jatkamaan tätä sitoutumista vastuuvelvollisuuteen, tehostamaan sitä entisestään ja julkaisemaan vastaisuudessakin parlamentin EKP:n vuosikertomuksesta antamaa päätöslauselmaa koskevan kirjallisen palautteensa vuosittain;

46.  korostaa, että EKP on parantanut viestintäänsä; katsoo kuitenkin, että sen olisi jatkettava toimiaan, joiden avulla sen päätökset asetetaan kaikkien kansalaisten saataville ja niistä saadaan heille ymmärrettäviä; kehottaa sitä myös jatkamaan toimiaan euroalueen hintavakauden ylläpitämiseksi ja näin yhteisvaluutan ostovoiman säilyttämiseksi;

o
o   o

47.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan keskuspankille.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0215.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0325.
(3) EKP:n Occasional Paper -sarjan julkaisu nro 232, syyskuu 2019: Understanding low wage growth in the euro area and European countries. https://www.ecb.europa.eu/pub/pdf/scpops/ecb.op232~4b89088255.en.pdf
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0211.

Päivitetty viimeksi: 14. syyskuuta 2020Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö