Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2018(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin konsolidoidun tilinpäätöksen varainhoitovuodelta 2018 (COM(2019)0316 – C9‑0054/2019)(2),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle vuonna 2018 toimitetuista sisäisistä tarkastuksista,

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018 sekä toimielinten vastaukset(3),

–  ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklan mukaisesti antaman varainhoitovuotta 2018 koskevan lausuman(4) tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta (sääntöjenmukaisuudesta),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 10 kohdan sekä 317, 318 ja 319 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 kumoamisesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012(5) ja erityisesti sen 55, 99, 164, 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon unionin yleiseen talousarvioon sovellettavista varainhoitosäännöistä, asetusten (EU) N:o 1296/2013, (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013, (EU) N:o 1304/2013, (EU) N:o 1309/2013, (EU) N:o 1316/2013, (EU) N:o 223/2014, (EU) N:o 283/2014 ja päätöksen N:o 541/2014/EU muuttamisesta sekä asetuksen (EU, Euratom) N:o 966/2012 kumoamisesta 18. heinäkuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046(6) ja erityisesti sen 59, 118, 260, 261 ja 262 artiklan,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0031/2020),

1.  myöntää tilintarkastustuomioistuimen pääsihteerille vastuuvapauden tilintarkastustuomioistuimen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018;

2.  esittää huomautuksensa oheisessa päätöslauselmassa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen ja siihen erottamattomasti kuuluvan päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle sekä huolehtimaan niiden julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä (L-sarja).

(1) EUVL L 57, 28.2.2018. (2) EUVL C 327, 30.9.2019, s. 1. (3) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 1. (4) EUVL C 340, 8.10.2019, s. 9. (5) EUVL L 298, 26.10.2012, s. 1. (6) EUVL L 193, 30.7.2018, s. 1.

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon päätöksensä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2018, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 100 artiklan ja liitteen V,

–  ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A9-0031/2020),

A.  haluaa korostaa vastuuvapauden myöntävänä viranomaisena vastuuvapausmenettelyn yhteydessä, että unionin toimielinten demokraattista legitimiteettiä on erityisen tärkeää vahvistaa edelleen lisäämällä avoimuutta ja vastuuvelvollisuutta sekä soveltamalla tulosbudjetoinnin käsitettä ja noudattamalla henkilöresursseja koskevaa hyvää hallintotapaa;

1.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tilinpäätöksen tarkastaa ulkoinen tilintarkastusyritys, PricewaterhouseCoopers Sàrl, jotta tarkastuksessa voidaan soveltaa samoja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden periaatteita kuin tilintarkastustuomioistuin soveltaa tarkastuskohteisiinsa; panee tyytyväisenä merkille, että ulkoisen tarkastajan kertomuksessa todetaan, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan tilintarkastustuomioistuimen taloudellisesta asemasta 31 päivältä joulukuuta 2018 sekä sen toimien tuloksista, rahavirroista ja nettovarallisuuden muutoksista päättyneeltä varainhoitovuodelta;

2.  korostaa, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimen lopulliset määrärahat olivat yhteensä 146 469 000 euroa (141 240 000 euroa vuonna 2017) eli määrärahat kasvoivat 3,70 prosenttia vuodesta 2017 (hintatason nousuksi Luxemburgissa arvioidaan 1,9 prosenttia); panee merkille, että 96,21 prosenttia kaikista määrärahoista sidottiin vuoden 2018 loppuun mennessä (97,73 prosenttia vuonna 2017 ja 99 prosenttia vuonna 2016) ja että 94,73 prosenttia kaikista määrärahoista maksettiin vuonna 2018 (94,27 prosenttia vuonna 2017 ja 93,29 prosenttia vuonna 2016);

3.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuimella on luonteeltaan puhtaasti hallinnollinen talousarvio, joka liittyy toimielimen henkilöstömenoihin (osasto 1) sekä kiinteistöihin, irtaimeen omaisuuteen, laitteisiin ja sekalaisiin hallinnosta johtuviin menoihin (osasto 2); on huolissaan osaston 2 määrärahojen jatkuvasta ylimitoituksesta, sillä maksusitoumusaste oli 59,13 prosenttia (57,13 prosenttia vuonna 2017) ja maksatusaste 55,11 prosenttia (55,75 prosenttia vuonna 2017);

4.  panee merkille, että varainhoitovuodelle 2019 siirrettyjen maksusitoumusten määrä oli 6 068 597 euroa eli 4,1 prosenttia vuoden 2018 talousarviosta (vuoden 2017 talousarviosta siirrettiin 7 908 250 euroa eli 5,5 prosenttia vuodelle 2018); panee merkille, että suurin määrärahasiirrossa mukana ollut määrä oli 4 310 280 euroa, joka siirrettiin luvussa 21 (Tietojenkäsittely, laitteet ja irtain omaisuus: hankinta, vuokraus ja ylläpito) tietotekniikkahankkeisiin, jotka olivat vielä käynnissä vuoden 2018 lopussa;

5.  pitää yleisesti ottaen valitettavana, että tilintarkastustuomioistuimen vuoden 2018 vuosikertomuksen 10. luku ”Hallinto” ja sen päätelmät ovat melko suppeat, olkoonkin, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 ”Hallinto” riskitasoa pidetään alhaisena; pyytää laajentamaan 10. lukua koskevaa tarkastustyötä, jotta kunkin toimielimen hallintomenoihin liittyvät puutteet tulevat arvioiduiksi;

6.  panee tyytyväisenä merkille, että yleisesti ottaen tilintarkastustuomioistuin on viime vuosina noudattanut moitteettomasti talousarviota koskevaa kurinalaisuutta, jotta sen hallintokustannukset pysyisivät vakaina mutta sen ydintoimintaan ei kohdistuisi kielteisiä vaikutuksia; panee merkille, että vuodeksi 2018 ei pyydetty lisätoimia ja että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstötaulukossa oli näin ollen (vuoden 2017 tapaan) yhteensä 853 hyväksyttyä toimea;

7.  panee tyytyväisenä merkille toimet, jotka tilintarkastustuomioistuin on toteuttanut voidakseen julkaista vuotuisen toimintakertomuksensa 5. toukokuuta mennessä seuraavana vuonna ja hyväksyä lopullisen tilinpäätöksensä 31. toukokuuta mennessä; on yhtä mieltä siitä, että tilintarkastustuomioistuimelle on annettava riittävästi aikaa tarkastustyönsä suorittamiseen, kuten unionin talousarvion toteuttamista koskevassa tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksessa on todettu; ehdottaa kuitenkin, että tilintarkastustuomioistuin keskustelee asiasta tarkemmin parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa, jotta vastuuvapausmenettelyn kestoa voidaan arvioida paremmin;

8.  pitää hyvänä ajatuksena vuotuiseen toimintakertomukseen sisältyvää taulukkoa, joka osoittaa komission ja muiden toimielinten kanssa allekirjoitetut eri yksikön tason sopimukset, jotka koskevat muun muassa henkilöresursseihin liittyviä kysymyksiä, kääntämistä ja infrastruktuuria, ja jossa ilmoitetaan niiden talousarviovaikutukset; panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstöä koskevien asioiden hallinnointiin ja virkamatkojen hallinnointiin liittyviä henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston menoja koskevan yksikön tason sopimuksen arvo nousi 325 000 euroon vuonna 2018 (180 000 euroa vuonna 2017) uuden sopimuksen vuoksi; muistuttaa toimielinten välisen yhteistyön merkityksestä;

9.  arvostaa tilintarkastustuomioistuimen pyrkimyksiä käyttää virka-autojaan mahdollisimman kustannustehokkaasti; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin allekirjoitti osana yhteistyötä tuomioistuimen kanssa virka-autoja koskevan nelivuotisen toimielinten välisen leasingsopimuksen, mikä johti edullisempiin leasinghintoihin ja ympäristökriteerien käyttöönottoon;

10.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin päätti tarkistaa virka-autojen käyttöä koskevia sääntöjä ja että uusien sääntöjen mukaan jäsenet ja pääsihteeri voivat käyttää virka-autoja muihin kuin virkatehtävien hoitamiseen liittyviin matkoihin 100 euron kiinteällä kuukausimaksulla, johon lisätään tietyt kulut ja maksut; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin odottaa tästä koituvan huomattavia säästöjä verrattuna nykyisten sääntöjen mukaiseen tilanteeseen; toteaa, että uusia sääntöjä sovelletaan 1. tammikuuta 2020 alkaen; on sitä mieltä, että virka-autoja ei pitäisi missään tilanteessa käyttää yksityisiin tarkoituksiin; katsoo, että tällainen käytäntö voi vahingoittaa tilintarkastustuomioistuimen ja yleisesti unionin toimielinten mainetta; pyytää siksi tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan asiaa uudelleen ja pitämään parlamentin ajan tasalla;

11.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin hyväksyi vuosiksi 2018–2020 uudet keskeiset tulosindikaattorit, jotka koostuvat indikaattoreista, jotka tarjoavat yleiskuvan sen työn tulosten levittämisestä ja vaikutuksista ja siitä vallitsevista käsityksistä; panee merkille, että keskeiset tulosindikaattorit koskevat muun muassa tilintarkastustuomioistuimen esiintymistä parlamentissa, neuvostossa ja kansallisissa parlamenteissa sekä julkaistujen (eikä pelkästään hyväksyttyjen) erityiskertomusten lukumäärää; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen työ on selvästi tehostunut, minkä osoittaa se, että erityiskertomusten lukumäärä kasvoi 25 prosenttia vuodesta 2008 ja että esiintymiset parlamentissa lisääntyivät 47 prosenttia, esiintymiset neuvostossa 39 prosenttia ja esiintymiset kansallisissa parlamenteissa 164 prosenttia vuodesta 2017; pyytää tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan tarkastusten lisäarvon sisällyttämistä keskeisiin tulosindikaattoreihinsa ja raportoimaan jatkuvasti suositustensa täytäntöönpanosta;

12.  on tyytyväinen siihen, että tiedotusvälineiden kiinnostus tilintarkastustuomioistuimeen on lisääntynyt voimakkaasti ja erityisesti sen erityiskertomukset saavat paljon näkyvyyttä; pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin aikoo jatkaa julkaisujensa tunnetuksi tekemistä sosiaalisen median kanavien kautta; panee kiinnostuneena merkille, että useimmat tilintarkastustuomioistuimen julkaisut ovat saatavilla sen verkkosivustolla linkin ”Hae julkaisuista” kautta; panee merkille, että vuonna 2018 medianäkyvyys oli suurin eurooppalaista suurten nopeuksien rautatieverkkoa, Euroopan keskuspankin pankkeihin kohdistaman kriisinhallinnan toiminnallista tehokkuutta sekä Turkin-pakolaisavun koordinointivälinettä koskeneilla erityiskertomuksilla; suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen digitaalisen viestinnän strategiaan, joka koskee yhteistyötä toimielinten ulkopuolisten sidosryhmien (kuten ajatushautomoiden, kansalaisjärjestöjen, toimialajärjestöjen ja tutkijoiden) kanssa, jotka voivat toimia tilintarkastustuomioistuimen viestien voimistajina; kannustaa lisäksi käyttämään itseisännöityjä vapaita ja avoimen lähdekoodin verkkoyhteisöalustoja, joissa kiinnitetään erityistä huomiota käyttäjien tietosuojaan;

13.  panee tyytyväisenä merkille, että kun huomioon otetaan myös sosiaalinen media, medianäkyvyys kaiken kaikkiaan lähes kolminkertaistui vuonna 2018 vuoteen 2017 nähden (mainintojen määrä verkkojulkaisuissa ja sosiaalisessa mediassa kasvoi noin 15 500 maininnasta yli 44 000 mainintaan); panee merkille, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimen tuotteita koskevia julkaisuja sen virallisilla tileillä sosiaalisessa mediassa katsottiin noin 11 miljoonaa kertaa, mikä on lähes 18 kertaa enemmän kuin vuonna 2017; panee merkille, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksista julkaistiin yli 11 000 verkkoartikkelia, kun vuonna 2013 verkkoartikkeleita oli 1 500;

14.  toteaa, että erityiskertomuksia julkaistiin 35 (28 vuonna 2017), yleisluonteisiin tarkastuksiin perustuvia julkaisuja 9 (2 vuonna 2017) ja lausuntoja 10 (5 vuonna 2017); panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on varainhoitoasetuksen mukaisesti pyrkinyt yleensä laatimaan erityiskertomuksensa 13 kuukauden kuluessa, mutta toteaa, että vuonna 2018 julkaistujen erityiskertomusten laatimiseen kului keskimäärin 15,2 kuukautta; painottaa kuitenkin, että 35 erityiskertomuksesta 15 (43 prosenttia) laadittiin alle 13 kuukaudessa (29 prosenttia vuonna 2017);

15.  panee huolestuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin valitsi monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeesta 5 ”Hallinto” kaikkien unionin toimielinten ja elinten osalta yhteensä 45 tapahtuman otoksen (55 tapahtuman otoksen vuonna 2017 ja 100:n vuonna 2016); toteaa, että tarkoituksena oli poimia edustava otos otsakkeen 5 kaikista menoista, jotka edustavat 6,3:a prosenttia unionin talousarviosta; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen tulosten perusteella hallintomenoihin liittyvä riski on vähäinen; katsoo kuitenkin, että ”muihin toimielimiin” liittyvien valittujen tapahtumien määrä ei ole riittävä, ja pyytää tilintarkastustuomioistuinta lisäämään tarkastettavien tapahtumien määrää vähintään 10 prosentilla; pyytää tilintarkastustuomioistuinta harkitsemaan, että se esittäisi unionin toimielimiä koskevan erillisen vuosikertomuksen samalla tavoin kuin se tekee jo unionin virastojen osalta; pyytää tilintarkastustuomioistuinta pitämään parlamentin ajan tasalla tältä osin;

16.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen verkkosivustolla olevassa avoimuutta koskevassa osiossa on tilintarkastustuomioistuimen kokouskalenteri ja taulukko, jossa esitetään tilintarkastustuomioistuimen jäsenten virkamatkat (niiden ajankohta, paikka, tarkoitus ja kustannukset), sekä linkit aiheeseen liittyviin asiakirjoihin ja muihin avoimuusportaaleihin;

17.  huomauttaa, että tilintarkastustuomioistuin otti 1. tammikuuta 2019 käyttöön läsnäolorekisterin, johon kirjataan sen jäsenten osallistuminen tilintarkastustuomioistuimen ja sen jaostojen ja komiteoiden kokouksiin; pyytää tilintarkastustuomioistuinta raportoimaan näistä asioista parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle seuraavassa vuotuisessa toimintakertomuksessaan;

18.  kehottaa tilintarkastustuomioistuinta vahvistamaan menettelyt jäsenten vuosi- ja sairauslomien ja muiden poissaolojen kirjaamiseksi, jotta voidaan varmistaa, että kaikki jäsenten lomat tosiasiallisesti kirjataan; painottaa, että nykyinen käytäntö saattaa vaarantaa unionin kansalaisten ja unionin toimielinten luottamuksen tilintarkastustuomioistuimeen;

19.  panee kiinnostuneena merkille, että tilintarkastustuomioistuin kerää tietoja jäsenten työhön liittyvistä virkamatkoista arvioidakseen, kuuluiko suunniteltu toiminta tilintarkastustuomioistuimen edun piiriin; pitää myönteisenä, että jäsenet toimittavat tavattavien henkilöiden nimet ja tehtävänimikkeet, yleiskuvauksen käsiteltävistä aiheista sekä tapauksen mukaan tarvittavat tiedot sisältävän kutsun mahdollisten väärinkäytösten riskin pienentämiseksi;

20.  panee merkille, että jäsenten virkamatkoja koskevia sääntöjä selventävä päätös tuli voimaan 1. helmikuuta 2018; panee merkille, että päätöksessä määritellään erityisesti tiedot, jotka on toimitettava matkamääräystä pyydettäessä;

21.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin päätti sisäisen valvonnan järjestelmänsä puitteissa siirtää helmikuusta 2018 alkaen tulojen ja menojen hyväksyjälle kuuluvan toimivallan jäsenten virkamatka- ja edustuskuluihin liittyvien tilien osalta pääsihteerille; panee merkille, että näihin menoihin sovelletaan nyt pääsihteeristön yksiköiden käyttämää yleistä valvontajärjestelmää, johon kuuluu riskinhallintaa sekä ennakko- ja jälkivalvontaa, ja ne sisältyvät myös edelleenvaltuutettujen ja valtuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien vuotuiseen lausumaan; pitää erittäin valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin ryhtyi toimiin tässä asiassa vasta erään varsin kriittisen tilanteen jälkeen;

22.  panee merkille, että sisäinen tarkastus tarkasteli vuoden 2018 vuotuisia valvontakertomuksia ja edelleenvaltuutettujen tulojen ja menojen hyväksyjien lausumia arvioidakseen toimitettujen tietojen luotettavuutta; panee merkille, että pääsihteeri pyysi valvontakertomuksia kaikilta osastoilta; toteaa, että sisäinen tarkastus vahvistaa yksiköiden suorittamien ennakko- ja jälkitarkastusten luotettavan laadun ja että tarkastuskertomuksiin sisältyvät tiedot ovat kaiken kaikkiaan luotettavia;

23.  panee merkille tilintarkastustuomioistuimen tekemän päätöksen suorittaa vuosien 2012–2018 osalta virkamatkakuluja ja virka-autojen käyttöä koskeva sisäinen tarkastus ja toteaa, että se saatiin päätökseen heinäkuussa 2019; panee merkille, että tarkastuskertomuksessa todettiin, että valtaosa sisäisen tarkastuksen tarkastamista satunnaisotannalla valituista toimista oli sovellettavien sääntöjen ja menettelyjen mukaisia; pitää valitettavana, että kertomuksessa todettiin myös, että ennen vuosien 2017–2018 uudistuksia tilintarkastustuomioistuimen hallinto- ja valvontajärjestelmissä oli tiettyjä puutteita; panee lisäksi merkille, että kertomuksessa todettiin, että vuosien 2017–2018 uudistuksilla tosiasiassa korjattiin nämä valvontajärjestelmien puutteet ja että nykyiset hallinto- ja valvontamenettelyt ovat yleisesti ottaen luotettavia;

24.  panee merkille, että kyseisen tarkastuskertomuksen perusteella ei ole havaittu merkkejä siitä, että jäsenet tai entiset jäsenet olisivat käyttäneet asemaansa väärin; toteaa, että tarkastuskertomuksen jälkeen ei ole tehty muita sisäisiä tutkimuksia;

25.  toteaa, että Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) on toimittanut erästä entistä jäsentä koskevan kertomuksensa Luxemburgin oikeusviranomaisille; panee merkille, että tämän entisen jäsenen koskemattomuus on pidätetty; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on perinyt entiseltä jäseneltä takaisin 153 407,58 euroa;

26.  panee merkille, että OLAF käynnisti vuonna 2016 tutkimuksen erään tilintarkastustuomioistuimen nykyisen jäsenen mahdollisesta matka- ja oleskelukulujen väärinkäytöstä hänen ollessaan parlamentin jäsen; toteaa, että OLAF sai tapauksen käsittelyn päätökseen syyskuussa 2019 ja suositti parlamentille 11 243 euron takaisinperintää; panee merkille, että tapauksen johdosta ei ole annettu mitään kurinpidollisia tai oikeudellisia suosituksia eikä tilintarkastustuomioistuimelle annettu mitään suosituksia;

27.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen jäseniin sovelletaan menettelysääntöjä, jotka sääntelevät jäsenten riippumattomuutta, puolueettomuutta, rehellisyyttä, sitoutuneisuutta, kollegiaalisuutta, luottamuksellisuutta, vastuuntuntoisuutta ja velvoitteita toimikauden päätyttyä; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin julkaisee verkkosivustollaan selvitykset jäsenten sidonnaisuuksista (selvitykset taloudellisista sidonnaisuuksista ja ulkopuolisesta toiminnasta) ja ansioluettelot, joten tilintarkastustuomioistuin on muiden unionin toimielinten tavoin julkisen valvonnan alainen;

28.  on huolissaan siitä, että selvitykset sidonnaisuuksista perustuvat siihen, mitä asianosaiset itse haluavat ilmoittaa, eikä tilintarkastustuomioistuimella tai sen eettisellä komitealla ole nykyinen oikeudellinen kehys huomioon ottaen tutkintavaltuuksia, jotta voitaisiin varmistaa ilmoitettujen tietojen todenperäisyys ja kattavuus; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta varmistamaan, että jäsenet toimittavat pikemminkin selvityksen sidonnaisuuksista kuin ilmoituksen eturistiriidattomuudesta; korostaa, että nykyisiä menettelyjä, myös eettisen komitean menettelyjä, on vahvistettava, jotta varmistetaan, ettei eturistiriitoja ilmene; pyytää tilintarkastustuomioistuinta raportoimaan mahdollisesta edistyksestä;

29.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on julkaissut eettiset ohjeet, joita sovelletaan kaikkiin jäseniin ja henkilöstöön; pitää myönteisenä, että eettinen komitea keskustelee kaikista merkityksellisinä pitämistään eettisluonteisista asioista sekä arvioi tilintarkastustuomioistuimen jäsenten toimielimen ulkopuolella hoitamia tehtäviä; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen henkilöstön jäsenten joukosta on nimitetty eettisiä neuvonantajia tavoitteena varmistaa, että kaikilla henkilöstön jäsenillä on oikeus ja mahdollisuus saada luottamuksellista ja puolueetonta neuvontaa arkaluonteisista kysymyksistä, kuten eturistiriidoista, lahjojen vastaanottamisesta ja siitä, miten antaa tietoja vakavista sääntöjenvastaisuuksista (väärinkäytösten paljastaminen);

30.  korostaa, että tilintarkastustuomioistuin tarjoaa kaikille henkilöstön jäsenille nimenomaan julkisen sektorin etiikkaa koskevaa koulutusta, joka on pakollinen uusille henkilöstön jäsenille ja johon sisältyy väärinkäytösten paljastamista (muun muassa noudatettavaa menettelyä sekä henkilöstön jäsenten oikeuksia) koskeva osuus; panee tyytyväisenä merkille, että sisäisissä ohjeissa etiikkaa koskevista usein kysytyistä kysymyksistä annetaan esimerkkejä, joiden tarkoituksena on helpottaa mahdollisten eturistiriitojen tunnistamista; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta tehostamaan edelleen toimiaan parantamalla tiedotusta ja viestintää sekä toteuttamalla valvontatoimia;

31.  korostaa, että eettisten toimintapuitteiden on koostuttava säännöistä, joilla ehkäistään, tunnistetaan ja vältetään mahdolliset eturistiriidat; panee merkille, että Puolan ja Kroatian ylimpien tarkastuselinten asiantuntijat ovat tarkastelleet tilintarkastustuomioistuimen eettisiä toimintapuitteita; panee merkille lopullisen vertaisarviointiraportin; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ilmoittamaan parlamentille kaikista jatkotoimista, joista päätetään vertaisarvioinnin tulosten perusteella;

32.  panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin on luonut väärinkäytösten paljastamista varten kanavia, joilla varmistetaan väärinkäytösten paljastajien asianmukainen suojelu, sekä julkaissut asiaa koskevat menettelytapasäännöt; toteaa, että verkkosivustolla on yhteydenottolomake vakavista väärinkäytöksistä ilmoittamista varten; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kotisivulla on linkki sivulle, jolla on tietoa siitä, miten voi ilmoittaa petostapauksista OLAFille;

33.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin järjestää edelleen johtajille, uudelle henkilöstölle ja henkilöresursseista vastaavalle henkilöstölle koulutusta ja esityksiä tietoisuuden lisäämiseksi häirinnästä työympäristössä; panee lisäksi merkille, että häirinnän torjunnasta vastaavat yhteyshenkilöt saavat asiaankuuluvaa koulutusta vuosittain; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin tehosti vuonna 2017 häirinnän vastaisia sääntöjään ja näiden sääntöjen tarkoituksena on välttää häirintätilanteita, ylläpitää tyydyttävää työympäristöä ja helpottaa henkilöiden välisten konfliktien ratkaisemista sopimalla;

34.  suhtautuu myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen henkilöstönsä hyvinvoinnin varmistamiseksi toteuttamiin toimiin, kuten joustavan työajan ja etätyön mahdollistamiseen, yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskeviin esityksiin ja maksuttomiin psykologilla käynteihin; panee kuitenkin merkille, että työuupumistapauksia oli vuonna 2018 kolme; pyytää siksi tilintarkastustuomioistuinta arvioimaan, jakautuuko työtaakka oikeassa suhteessa tiimien ja henkilöstön jäsenten kesken;

35.  panee merkille, että vuonna 2018 tehtiin yksi häirintää koskeva virallinen kantelu ja että sukupuolista häirintää koskevat tosiseikat vahvistettiin; panee merkille, että ennaltaehkäiseviin ja kurinpidollisiin toimenpiteisiin päättyneen menettelyn loppuun saattaminen kesti viisi kuukautta kantelun jättämispäivästä;

36.  korostaa, että kuten entisten korkeiden virkamiesten ammattitoimintaa palvelussuhteen päätyttyä koskevassa henkilöstösääntöjen 16 artiklan kolmannessa kohdassa mainitaan, tilintarkastustuomioistuin julkaisee tiedot korkeiden virkamiesten ammattitoiminnasta palvelussuhteen päättymisen jälkeen; panee myös merkille asiaan liittyvien sääntöjen julkaisemisen sen verkkosivustolla;

37.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin ja OLAF tekevät tiivistä yhteistyötä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi; panee lisäksi merkille, että vuonna 2018 tilintarkastustuomioistuin ilmoitti yhdeksän tarkastustensa yhteydessä paljastunutta petosepäilytapausta (vuonna 2017 se ilmoitti 13 tapausta); onnittelee tilintarkastustuomioistuinta siitä, että käynnissä olleet neuvottelut johtivat toukokuussa 2019 allekirjoitettuun tilintarkastustuomioistuimen ja OLAFin väliseen hallinnolliseen yhteistyöjärjestelyyn, jolla pyritään helpottamaan käytännön työsuhteita kyseisten elinten välillä erityisesti petosepäilyistä ilmoittamisen osalta ja järjestämään yhteisen edun mukaisia toimia, kuten koulutusta, työpajoja tai henkilöstövaihtoa;

38.  pitää valitettavana, että vuoden 2017 vastuuvapauspäätöslauselmaa koskevassa tilintarkastustuomioistuimen seurantakertomuksessa annetaan vain suppeita vastauksia parlamentin huomautuksiin; korostaa, että ilman seurantatietoja parlamentin talousarvion valvontavaliokunta ei voi todeta, onko tilintarkastustuomioistuin pannut parlamentin suositukset täytäntöön; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta sisällyttämään seuraavaan seurantakertomukseensa kaikki tarvittavat parlamentin suositusten täytäntöönpanoon liittyvät vastaukset ja yksityiskohtaisemmat selitykset;

39.  toteaa, että Yhdistyneen kuningaskunnan eroaminen unionista ei vaikuta merkittävästi tilintarkastustuomioistuimen rakenteeseen ja henkilöresursseihin; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut käyttämään henkilöstösääntöjen 49 artiklan mukaista harkintavaltaansa siten, että virkamiehiä ei irtisanota pelkästään sillä perusteella, että he eivät enää ole minkään jäsenvaltion kansalaisia; panee merkille, että väliaikaisten ja sopimussuhteisten toimihenkilöiden osalta tilintarkastustuomioistuin on lain mukaan velvollinen tutkimaan jokaisen tapauksen erikseen ja sallimaan poikkeukset, jos ne ovat perusteltuja yksikön edun vuoksi; pitää hyvänä, että tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut käyttämään tätä mahdollisuutta poikkeusten sallimiseen avoimesti ja läpinäkyvästi; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin aikoo perustaa arviointinsa yksinomaan yksikön etuun;

40.  painottaa, että tilintarkastustuomioistuin on sitoutunut parantamaan sukupuolijakaumaa kaikilla hallinnon tasoilla; panee merkille, että 45 prosenttia sen tarkastajista ja hallintohenkilöstöstä on naisia ja sen palveluksessa työskentelee siis lähes yhtä paljon naisia ja miehiä; panee merkille, että johtohenkilöstöstä 38 prosenttia eli 24 on naisia ja että 10 johtajasta kolme on naisia; kehottaa tilintarkastustuomioistuinta jatkamaan toimiaan sukupuolten tasapuolisen edustuksen edistämiseksi erityisesti johtotehtävissä ja ylemmissä johtotehtävissä; panee tyytyväisenä merkille, että naisten osuus tarkastusjaostojen johtotehtävissä nousi 7 prosentista vuonna 2015 lähes 24 prosenttiin vuoden 2018 lopussa (20 prosenttia vuonna 2017); panee merkille, että tilintarkastustuomioistuimen kaudella 2018–2020 soveltamassa, helmikuussa 2018 hyväksytyssä yhtäläisten mahdollisuuksien politiikassa kiinnitetään huomiota myös ikään ja toimintarajoitteisiin liittyviin kysymyksiin;

41.  toteaa jälleen, että tilintarkastustuomioistuimen 28 jäsenestä vain kuusi (vuonna 2016 neljä) on naisia; painottaa sukupuolten epätasapainoa jäsenten keskuudessa; muistuttaa, että jäsenvaltioiden olisi kannustettava aktiivisemmin naisia hakemaan tällaisiin tehtäviin; toteaa jälleen, että neuvoston olisi aina esitettävä nimitysmenettelyssä vähintään kaksi ehdokasta, yksi nainen ja yksi mies;

42.  panee merkille, että käännöstyömäärän kasvua on kompensoitu tehokkuuseduilla, jotka on saatu virtaviivaistamalla tilintarkastustuomioistuimen sisäisiä menettelyjä, muun muassa keskittämällä käännösten esi- ja jälkikäsittely; toteaa, että tämän ansiosta sivukohtaiset kustannukset ovat laskeneet merkittävästi (yli 10 prosenttia vuoteen 2017 verrattuna);

43.  toteaa jälleen kerran suhtautuvansa myönteisesti tilintarkastustuomioistuimen muiden julkisten elinten ja sidosryhmien kanssa tekemään yhteistyöhön; panee tyytyväisenä merkille ylimpien tarkastuselinten johtajien välisen yhteistyön ja yhteisen työsuunnitelman hyväksymisen vuodesta 2018 alkaen; kannattaa myös eri yliopistojen kanssa solmittuja kumppanuuksia, jotka liittyvät tilintarkastustuomioistuimen toimiin koulutustarjontansa laajentamiseksi; pyytää tilintarkastustuomioistuinta laajentamaan yhteyksiään uusiin yliopistoihin, jotta se voi tulevaisuudessa harjoittaa monimuotoista ja maantieteellisesti tasapainoista yhteistyötä;

44.  panee tyytyväisenä merkille, että K2-rakennuksen arkistotiloista tuli tarpeettomia digitalisoinnin lisääntymisen ansiosta; panee merkille, että tilat aiotaan muuttaa uusiksi yhteistyö- tai hyvinvointitiloiksi ja että kustannukset katetaan muutama vuosi sitten päätökseen saadusta K3-rakennushankkeesta jäljellä olevien määrärahojen avulla; toteaa, että K1-rakennuksen mukavuustaso on edelleen huomattavasti alhaisempi kuin muiden kampuksen rakennusten; panee merkille, että eräässä selvityksessä suositellaan kunnostustöitä, jotka johtaisivat valtaviin investointeihin; panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin harkitsee edelleen vaihtoehtoja mahdollisimman tehokkaan ratkaisun löytämiseksi rakennuksen tulevaisuutta varten (myös yhteistyö Luxemburgin viranomaisten kanssa); kehottaa tilintarkastustuomioistuinta ilmoittamaan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnalle kaikista ratkaisuista ja niiden arvioiduista talousarviovaikutuksista;

45.  pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin on laatinut kattavan ympäristöohjelman, jonka avulla puututaan erilaisiin tilintarkastustuomioistuimen ympäristöanalyysissään esiin tuomiin ongelmiin ja vähennetään tilintarkastustuomioistuimen ympäristövaikutuksia; panee tyytyväisenä merkille, että se onnistui vähentämään energiankulutustaan 11,5 prosenttia vuosina 2014–2018, vedenkulutustaan 21,1 prosenttia vuosina 2016–2018 ja paperinkulutustaan 50,8 prosenttia vuosina 2014–2018;

46.  tukee tilintarkastustuomioistuimen pyrkimyksiä parantaa tietosuojaa ja kyberturvallisuutta hyväksymällä vuoden 2018 puolivälissä kolmivuotisen kyberturvallisuuden toimintasuunnitelman, joka sisältää toimia tunnistettujen riskien vähentämiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että tilintarkastustuomioistuin tekee yhteistyötä EU:n toimielinten, elinten ja virastojen tietotekniikan kriisiryhmän (CERT-EU) kanssa joidenkin suunnitelmassa esitettyjen valvontatoimien toteuttamiseksi;

47.  on tietoinen lisäarvosta, jota vapaat ja avoimen lähdekoodin ohjelmistot voivat tuoda tilintarkastustuomioistuimelle; korostaa erityisesti niiden roolia pyrittäessä lisäämään avoimuutta ja välttämään riippuvuus yhdestä tarjoajasta; on myös tietoinen tällaisten ohjelmistojen tarjoamista mahdollisuuksista turvallisuuden parantamiseen, sillä ne mahdollistavat heikkouksien havaitsemisen ja korjaamisen; suosittelee painokkaasti, että kaikki tilintarkastustuomioistuimelle kehitetyt ohjelmistot asetetaan julkisesti saataville vapaan ja avoimen lähdekoodin ohjelmiston lisenssillä;

48.  korostaa kaikkea tilintarkastustuomioistuimen viime vuosina tekemää työtä sellaisilla aloilla kuin tulosbudjetointi, eettiset toimintapuitteet kaikkine niihin liittyvine sääntöineen ja menettelyineen, tehostetut viestintätoimet ja lisääntyneet toimenpiteet avoimuuden parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille toimielinten välisten yksikön tason sopimusten ja yhteistyösopimusten merkittävän määrän; korostaa unionin toimielinten ja elinten välisen yhteistyön ja kokemustenvaihdon merkitystä; ehdottaa harkittavaksi, että analysoidaan virallistettuja verkostoitumistoimia eri aloilla parhaiden käytäntöjen jakamiseksi ja yhteisten ratkaisujen kehittämiseksi.