Hakemisto 
Hyväksytyt tekstit
Torstai 30. tammikuuta 2020 - BrysselLopullinen painos
Valtakirjojen tarkastus
 Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimittäminen
 Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimittäminen
 Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtajan nimittäminen
 Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajan nimittäminen
 Yleislaturi mobiileille radiolaitteille
 Sukupuolten palkkaero

Valtakirjojen tarkastus
PDF 198kWORD 68k
Päätös
Liite
Euroopan parlamentin päätös 30. tammikuuta 2020 valtakirjojen tarkastuksesta (2019/2180(REG))
P9_TA(2020)0019A9-0015/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 10 artiklan 1 kohdan ja 14 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin jäsenten valitsemisesta yleisillä välittömillä vaaleilla 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen(1), joka on 20. syyskuuta 1976 annetun neuvoston päätöksen 76/787/EHTY, ETY, Euratom liitteenä, sellaisena kuin kyseinen säädös on muutettuna ja uudelleennumeroituna 25. kesäkuuta 2002 ja 23. syyskuuta 2002 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2002/772/EY, Euratom(2),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin jäsenten asemaa koskevien sääntöjen vahvistamisesta 28. syyskuuta 2005 tekemänsä päätöksen 2005/684/EY(3) ja erityisesti sen 2 artiklan 1 kohdan ja 3 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon niille unionin kansalaisille, jotka asuvat jäsenvaltiossa, mutta eivät ole sen kansalaisia, Euroopan parlamentin vaaleissa kuuluvaa äänioikeutta ja vaalikelpoisuutta koskevista yksityiskohtaisista säännöistä 6. joulukuuta 1993 annetun neuvoston direktiivin 93/109/EY(4), sellaisena kuin se on muutettuna 20. joulukuuta 2012 annetulla neuvoston direktiivillä 2013/1/EU(5).

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin kokoonpanosta 28. kesäkuuta 2013 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen 2013/312/EU(6) ja Euroopan parlamentin kokoonpanosta 28. kesäkuuta 2018 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) 2018/937(7),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen 7. heinäkuuta 2005, 30. huhtikuuta 2009 ja 19. joulukuuta 2019 antamat tuomiot(8),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten viralliset ilmoitukset Euroopan parlamentin vaalin tuloksista,

–  ottaa huomioon Espanjan keskusvaalilautakunnan (Junta Electoral Central) 13. kesäkuuta 2019 tekemän päätöksen, jolla ilmoitettiin 26. toukokuuta 2019 pidetyissä vaaleissa Euroopan parlamenttiin valitut ehdokkaat ja joka julkaistiin Espanjan virallisessa lehdessä (Boletín Oficial del Estado) 14. kesäkuuta 2019(9);

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 3, 4 ja 11 artiklan sekä liitteen I,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0015/2020),

A.  ottaa huomioon, että 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 12 artiklan mukaan Euroopan parlamentin on tarkastettava Euroopan parlamentin jäsenten valtakirjat ja että tätä varten se merkitsee tiedoksi jäsenvaltioiden virallisesti julkistamat tulokset ja tekee ratkaisunsa mahdollisista vuoden 1976 säädöksen säännösten mukaisesti esitetyistä muistutuksista, lukuun ottamatta niiden kansallisten määräysten soveltamisalaan kuuluvia muistutuksia, joihin säädöksessä viitataan;

B.  ottaa huomioon, että kaikki jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet parlamentille jäseniksi valittujen nimet työjärjestyksen 3 artiklan 1 kohdan mukaisesti joskaan kaikkia nimiä ei ole ilmoitettu;

C.  ottaa huomioon, että 28. kesäkuuta 2013 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen 2013/312/EU 3 artiklan ja 28. kesäkuuta 2018 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) 2018/937 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti Espanjalle on tällä hetkellä osoitettu 54 edustajanpaikkaa Euroopan parlamentissa, kun taas Espanjan toimivaltaisten viranomaisten antamassa ilmoituksessa on vain 51 nimeä; ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön(10) perusteella ja 20. syyskuuta 1976 annetun säädöksen 12 artiklan mukaisesti parlamentti merkitsee tiedoksi Espanjan keskusvaalilautakunnan (Junta Electoral Central) 13. kesäkuuta 2019 tekemän päätöksen, jolla ilmoitettiin 26. toukokuuta 2019 pidetyissä vaaleissa Euroopan parlamenttiin valitut ehdokkaat ja joka julkaistiin Espanjan virallisessa lehdessä (Boletín Oficial del Estado) 14. kesäkuuta 2019, valittujen jäsenten luettelon laatimista varten; katsoo näin ollen, että Espanjasta on valittu 54 edustajaa Euroopan parlamenttiin;

D.  toteaa, että jäsenvaltioissa saattaa olla meneillään kansallisen lainsäädännön mukainen, joidenkin Euroopan parlamentin jäsenten valintaa koskevien muistutusten tarkastelu ja että tällaiset menettelyt voivat johtaa kyseisten jäsenten valinnan perumiseen;

E.  toteaa, että jotkut jäsenvaltiot ovat toimittaneet myöhässä ja jotkut eivät ole vielä toimittaneet lainkaan mahdollisten varajäsenten nimiä vaalien tulokseen perustuvassa järjestyksessä, kuten työjärjestyksen 3 artiklan 3 kohdassa määrätään;

F.  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 3 artiklan 3 kohdan mukaan jäsenen valtakirja voidaan julistaa päteväksi vasta, kun tämä on toimittanut työjärjestyksen 3 artiklassa vaaditun kirjallisen ilmoituksen siitä, ettei hänellä ole Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa yhteensopimattomia tehtäviä, ja työjärjestyksen liitteessä I vaaditun kirjallisen ilmoituksen taloudellisista sidonnaisuuksistaan;

G.  ottaa huomioon, että vuoden 1976 säädöksen 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa määritetään selvästi tehtävät, jotka ovat yhteensopimattomia Euroopan parlamentin jäsenen tehtävän kanssa;

H.  ottaa huomioon, että työjärjestyksen 11 artiklan ja liitteen I mukaisesti jokaisen Euroopan parlamentin jäsenen on ilmoitettava täsmällisesti seuraavat seikat: a) jäsenen ammatillinen toiminta kolmelta Euroopan parlamentin edustajantoimen vastaanottamista edeltäneeltä vuodelta sekä samalta ajanjaksolta hänen osallistumisensa yritysten, kansalaisjärjestöjen, yhdistysten tai muiden oikeushenkilöinä olemassa olevien elinten johtokuntiin tai hallituksiin, b) palkkiot, jotka jäsen saa edustajantoimen hoitamisesta jossain toisessa parlamentissa, c) jäsenen edustajantoimensa ohella harjoittama säännöllinen vastikkeellinen toiminta joko työntekijänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, d) osallistuminen yritysten, kansalaisjärjestöjen, yhdistysten tai muiden oikeushenkilöinä olemassa olevien elinten johtokuntiin tai hallituksiin tai muun vastikkeellisen tai vastikkeettoman ulkopuolisen toiminnan harjoittaminen, e) muu satunnainen vastikkeellinen ulkopuolinen toiminta, jos kokonaiskorvaus kaikesta jäsenen satunnaisesta ulkopuolisesta toiminnasta ylittää 5 000 euroa kalenterivuoden aikana, f) osallistuminen yritykseen tai yhteenliittymään, jos tällä on mahdollisia seurauksia julkiselle politiikalle tai jos osallistuminen antaa jäsenelle merkittävää vaikutusvaltaa kyseisen elimen asioihin, g) poliittiseen toimintaan liittyvä kolmannen osapuolen jäsenelle myöntämä tuki, olipa se taloudellista taikka annettu työvoiman tai materiaalin muodossa, jonka hän saa Euroopan parlamentin myöntämän tuen lisäksi, sekä kyseisen kolmannen osapuolen nimi, h) kaikki muut taloudelliset sidonnaisuudet, jotka saattavat vaikuttaa jäsenen tehtävien hoitoon. Jäsenen on tapauksen mukaan mainittava kunkin alakohdan osalta, onko toiminta vastikkeellista, ja jäsenen on a, c, d, e ja f alakohdassa ilmoitettavan toiminnan osalta mainittava myös asiaankuuluva tuloluokka; toteaa, että toimitetut tiedot julkaistaan parlamentin verkkosivustolla;

I.  ottaa huomioon, että Yhdistyneestä kuningaskunnasta valittujen edustajien edustajantoimi perustuu maan jäsenyyteen Euroopan unionissa; ottaa huomioon, että tämän johdosta ja 28. kesäkuuta 2018 annetun Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) 2018/937 3 artiklan 2 kohdan kolmannen alakohdan mukaisesti kyseisten Euroopan parlamentin jäsenten toimikausi päättyy automaattisesti päivänä, jona Yhdistyneen kuningaskunnan ero unionista on oikeudellisesti pätevä;

J.  ottaa huomioon, että Eurooppa-neuvoston päätöksen (EU) 2018/937 samojen säännösten mukaan Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista ei aiheuta vuoden 1976 säädöksen 13 artiklassa ja Euroopan parlamentin työjärjestyksen 4 artiklassa tarkoitettua edustajantoimen vapautumista ja että näin ollen Yhdistyneestä kuningaskunnasta valittujen edustajien toimikausi päättyy automaattisesti ilman, että Euroopan parlamentin tarvitsee antaa asiasta julistusta;

K.  ottaa huomioon, että Yhdistyneen kuningaskunnan eron toteutuessa kullakin jäsenvaltiolla on siitä alkaen, kun ero on oikeudellisesti pätevä, se määrä edustajia Euroopan parlamentissa, josta säädetään Eurooppa-neuvoston päätöksessä (EU) 2018/937, ja että tämän johdosta joidenkin jäsenvaltioiden edustajat täyttävät lisäpaikkoja kyseisen päätöksen 3 artiklan 2 kohdan ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisesti osoitetun paikkamäärän perusteella;

L.  ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot ovat antaneet lakeja tai asetuksia, joissa vahvistetaan ylikansallisiin listoihin perustuvien vaalien järjestämistä koskevat edellytykset;

M.  ottaa huomioon, että tiettyjen jäsenvaltioiden kansalaisilta, jotka ovat asuneet toisessa maassa tietyn ajan, voidaan viedä äänioikeus kotijäsenvaltiossaan (äänioikeuden pidättäminen); ottaa huomioon, että joissakin tapauksissa tähän saattaa sisältyä myös vaalikelpoisuuden pidättäminen;

1.  julistaa tämän päätöksen liitteessä tarkoitettujen Euroopan parlamentin jäsenten valtakirjat päteviksi, jollei toimivaltaisten viranomaisten mahdollisista päätöksistä jäsenvaltioissa, joissa on esitetty vaalien tuloksia koskevia vastalauseita, muuta johdu;

2.  pyytää uudelleen jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia ilmoittamaan Euroopan parlamentille pikaisesti kaikkien valituiksi tulleiden ehdokkaiden nimet ja toimittamaan sille myös mahdollisten varajäsenten nimet vaalien tulokseen perustuvassa järjestyksessä ja kehottaa niitä, jotka eivät vielä ole tehneet asianmukaisia ilmoituksia, tekemään ne viipymättä;

3.  pyytää jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia saattamaan niille esitettyjen mahdollisten muistutusten käsittelyn pikaisesti päätökseen sekä ilmoittamaan Euroopan parlamentille käsittelyn tuloksista; kehottaa arvioimaan Euroopan parlamentin vaalien toimittamista avoimesti;

4.  toteaa, että Yhdistyneestä kuningaskunnasta valittujen edustajien toimikausi päättyy automaattisesti päivänä, jona Yhdistyneen kuningaskunnan ero Euroopan unionista on oikeudellisesti pätevä;

5.  odottaa, että tässä tapauksessa jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset tekevät viipymättä asianmukaiset ilmoitukset lisäpaikkojen täyttämiseksi;

6.  katsoo, että äänioikeuden pidättäminen saattaa saada kansalaiset, jotka aikovat käyttää oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen EU:ssa (SEUT:n 20 artiklan 2 kohdan a alakohta), luopumaan aikeistaan ja että siitä voi koitua seurauksia kansalaisille, jotka ovat jo käyttäneet kyseistä oikeutta; katsoo, että äänioikeuden pidättäminen rikkoo yleisen äänioikeuden periaatetta (SEU:n 14 artiklan 3 kohta ja vuoden 1976 säädöksen 1 artiklan 3 kohta); pitää lisäksi huolestuttavina tilanteita, joissa kansalaiset eivät voi käyttää äänioikeuttaan menettelyjen epäselvyyden vuoksi, mikä voi liittyä vaaliluetteloihin, fyysistä läsnäoloa koskeviin vaatimuksiin tai vaikeuksiin saada jäsenvaltioilta äänioikeuden käyttämiseksi tarvittavia tietoja; katsoo, että Euroopan parlamentin vaaleihin ei saa missään olosuhteissa soveltaa äänioikeuden pidättämistä tai vaatimuksia, jotka haittaavat kohtuuttomasti äänioikeuden käyttämistä, ja kehottaa komissiota varmistamaan, ettei missään jäsenvaltiossa ole säädetty tällaisesta mahdollisuudesta;

7.  pyytää jäsenvaltioita, joissa on ilmennyt tällaisia ongelmia, yksinkertaistamaan rekisteröintimuodollisuuksia, jotka koskevat muiden jäsenvaltioiden kansalaisten osallistumista Euroopan parlamentin vaaleihin, olipa kyse sitten äänestämisestä tai ehdolle asettumisesta, erityisesti poistamalla tarpeettomia hallinnollisia esteitä siten, että SEUT:n 20 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut oikeudet toteutuvat käytännössä; pyytää komissiota varmistamaan, että jäsenvaltioiden käytännöt ovat unionin oikeuden mukaisia;

8.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle sekä asiasta vastaaville kansallisille viranomaisille ja jäsenvaltioiden parlamenteille.

LIITE: Luettelo Euroopan parlamentin jäsenistä, joiden valtakirjat julistetaan päteviksi

(2. heinäkuuta 2019)

Belgia (21 jäsentä)

ANNEMANS Gerolf

ARENA Maria

ARIMONT Pascal

BOTENGA Marc

BOURGEOIS Geert

BRICMONT Saskia

CHASTEL Olivier

DE MAN Filip

DE SUTTER Petra

FRANSSEN Cindy

KANKO Assita

LAMBERTS Philippe

LUTGEN Benoît

PEETERS Kris

RIES Frédérique

TARABELLA Marc

VAN BREMPT Kathleen

VAN OVERTVELDT Johan

VANDENDRIESSCHE Tom

VAUTMANS Hilde

VERHOFSTADT Guy

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Bulgaria (17 jäsentä)

ADEMOV Asim

ALEXANDROV YORDANOV Alexander

ALIEVA-VELI Atidzhe

DZHAMBAZKI Angel

HRISTOV Ivo

KANEV Radan

KOVATCHEV Andrey

KYUCHYUK Ilhan

MAYDELL Eva

MIHAYLOVA Iskra

NOVAKOV Andrey

PENKOVA Tsvetelina

RADEV Emil

SLABAKOV Andrey

STANISHEV Sergei

VITANOV Petar

YONCHEVA Elena

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Tšekki (21 jäsentä)

BLAŠKO Hynek

CHARANZOVÁ Dita

DAVID Ivan

DLABAJOVÁ Martina

GREGOROVÁ Markéta

HLAVÁČEK Martin

KNOTEK Ondřej

KOLAJA Marcel

KONEČNÁ Kateřina

KOVAŘÍK Ondřej

MAXOVÁ Radka

NIEDERMAYER Luděk

PEKSA Mikuláš

POLČÁK Stanislav

POSPÍŠIL Jiří

ŠOJDROVÁ Michaela

TOŠENOVSKÝ Evžen

VONDRA Alexandr

VRECIONOVÁ Veronika

ZAHRADIL Jan

ZDECHOVSKÝ Tomáš

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Tanska (13 jäsentä)

AUKEN Margrete

CHRISTENSEN Asger

FUGLSANG Niels

GADE Søren

KOFOD Peter

LØKKEGAARD Morten

MELCHIOR Karen

PETER-HANSEN Kira Marie

PETERSEN Morten

SCHALDEMOSE Christel

VILLUMSEN Nikolaj

VIND Marianne (*)

WEISS Pernille

(*) Toimikausi alkoi 2. heinäkuuta 2019 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Marianne VINDin valinnasta Jeppe KOFODIN tilalle. Tanskan kansalliset viranomaiset ilmoittivat 27. kesäkuuta 2019 Jeppe KOFOLDin päätöksestä ottaa vastaan ministerin toimi Tanskan hallituksessa ja luopua siten edustajantoimestaan Euroopan parlamentissa.

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Saksa (96 jäsentä)

ANDERSON Christine

ANDRESEN Rasmus

BARLEY Katarina

BECK Gunnar

BEER Nicola

BENTELE Hildegard

BERG Lars Patrick

BERGER Stefan

BISCHOFF Gabriele

BLOSS Michael

BOESELAGER Damian

BREYER Patrick

BUCHHEIT Markus

BUCHNER Klaus

BULLMAN Udo

BURKHARDT Delara

BUSCHMANN Martin

BÜTIKOFER Reinhard

CASPARY Daniel

CAVAZZINI Anna

DEMIREL Özlem

DEPARNAY-GRUNENBERG Anna

DOLESCHAL Christian

DÜPONT Lena

EHLER Christian

ERNST Cornelia

EROGLU Engin

ERTUG Ismail

FERBER Markus

FEST Nicolaus

FRANZ Romeo

FREUND Daniel

GAHLER Michael

GEBHARDT Evelyne

GEESE Alexandra

GEIER Jens

GEUKING Helmut

GIEGOLD Sven

GIESEKE Jens

GLÜCK Andreas

HAHN Henrike

HAHN Svenja

HÄUSLING Martin

HERBST Niclas

HERZBERGER-FOFANA Pierrette

HOHLMEIER Monika

JAHR Peter

KAMMEREVERT Petra

KELLER Ska

KÖRNER Moritz

KÖSTER Dietmar

KRAH Maximilian

KREHL Constanze

KUHS Joachim

LAGODINSKY Sergey

LANGE Bernd

LANGENSIEPEN Katrin

LIESE Peter

LIMMER Sylvia

LINS Norbert

MARQUARDT Erik

McALLISTER David

MEUTHEN Jörg

MICHELS Martina

MORTLER Marlene

MÜLLER Ulrike

NEUMANN Hannah

NEUSER Norbert

NIEBLER Angelika

NIENASS Niklas

NOICHL Maria

OETJEN Jan-Christoph

PAULUS Jutta

PIEPER Markus

RADTKE Dennis

REIL Guido

REINTKE Terry

SCHIRDEWAN Martin

SCHNEIDER Christine

SCHOLZ Helmut

SCHULZE Sven

SCHUSTER Joachim

SCHWAB Andreas

SEEKATZ Ralf

SEMSROTT Nico

SIMON Sven

SIPPEL Birgit

SONNEBORN Martin

VERHEYEN Sabine

VON CRAMON-TAUBADEL Viola

VOSS Axel

WALSMANN Marion

WEBER Manfred

WIELAND Rainer

WÖLKEN Tiemo

ZIMNIOK Bernhard

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Viro (6 jäsentä)

ANSIP Andrus

KALJURAND Marina

MADISON Jaak

MIKSER Sven

PAET Urmas

TOOM Yana

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Irlanti (11 jäsentä)

CARTHY Matt

CUFFE Ciarán

DALY Clare

FITZGERALD Frances

FLANAGAN Luke Ming

KELLEHER Billy

KELLY Seán

McGUINNESS Mairead

O’SULLIVAN Grace

WALLACE Mick

WALSH Maria

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Kreikka (21 jäsentä)

ANDROULAKIS Nikos

ARVANITIS Konstantinos

ASIMAKOPOULOU Anna-Michelle

FRAGKOS Emmanouil (*)

GEORGOULIS Alexis

KAILI Eva

KEFALOGIANNIS Manolis

KOKKALIS Petros

KONSTANTINOU Athanasios

KOULOGLOU Stelios

KOUNTOURA Elena

KYMPOUROPOULOS Stelios

KYRTSOS Georgios

LAGOS Ioannis

MEIMARAKIS Vangelis

NIKOLAOU-ALAVANOS Lefteris

PAPADAKIS Kostas

PAPADIMOULIS Dimitrios

SPYRAKI Maria

VELOPOULOS Kyriakos (**)

VOZEMBERG-VRIONIDI Elissavet

ZAGORAKIS Theodoros

(*) Toimikausi alkoi 10. heinäkuuta 2019 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Emmanouil FRAGKOSin valinnasta Kyriakos VELOPOULOSin tilalle.

(**) Kyriakos VELOPOULOSin toimikausi päättyi 6. heinäkuuta 2019.

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Espanja (54 jäsentä)

AGUILAR Mazaly

AGUILERA Clara

ARIAS ECHEVERRÍA Pablo

BARRENA ARZA Pernando

BAUZÁ DÍAZ José Ramón

BENJUMEA BENJUMEA Isabel

BILBAO BARANDICA Izaskun

BUXADÉ VILLALBA Jorge

CAÑAS Jordi

del CASTILLO VERA Pilar

DURÁ FERRANDIS Estrella (*)

ESTARÀS FERRAGUT Rosa

FERNÁNDEZ Jonás

GÁLVEZ MUÑOZ Lina

GARCÍA DEL BLANCO Ibán

GARCÍA-MARGALLO Y MARFIL José Manuel

GARCÍA MUÑOZ Isabel

GARCÍA PÉREZ Iratxe

GARDIAZABAL RUBIAL Eider

GARICANO Luis

GONZÁLEZ Mónica Silvana

GONZÁLEZ CASARES Nicolás

GONZÁLEZ PONS Esteban

HOMS GINEL Alicia

LÓPEZ Javi

LÓPEZ AGUILAR Juan Fernando

LÓPEZ GIL Leopoldo

LÓPEZ-ISTÚRIZ WHITE Antonio

LUENA César

MAESTRE MARTÍN DE ALMAGRO Cristina

MALDONADO LÓPEZ Adriana

MILLÁN MON Francisco José

MONTSERRAT Dolors

MORENO SÁNCHEZ Javier

NART Javier

PAGAZAURTUNDÚA Maite

PINEDA Manu

REGO Sira

RIBA I GINER Diana

RODRÍGUEZ PALOP Eugenia

RODRÍGUEZ-PIÑERO Inma

RODRÍGUEZ RAMOS María Soraya

RUIZ DEVESA Domènec

SÁNCHEZ AMOR Nacho

SOLÍS PÉREZ Susana

TERTSCH Hermann

URBÁN CRESPO Miguel

URTASUN Ernest

VILLANUEVA RUIZ Idoia

ZARZALEJOS Javier

ZOIDO ÁLVAREZ Juan Ignacio

(*) Toimikausi alkoi 2. heinäkuuta 2019 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Estrella DURÁ FERRANDISin valinnasta Joseph BORREL FONTELLESin tilalle, sillä tämä oli luopunut edustajantoimestaan 26. kesäkuuta 2019 eikä ollut toimittanut valtakirjansa tarkastamiseen tarvittavia ilmoituksia.

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Ranska (74 jäsentä)

ALFONSI François

ANDRIEU Eric

ANDROUËT Mathilde

AUBRY Manon

BARDELLA Jordan

BAY Nicolas

BEIGNEUX Aurelia

BELLAMY François-Xavier

BIJOUX Stéphane

BILDE Dominique

BITEAU Benoît

BOMPARD Manuel

BOYER Gilles

BRUNA Annika

BRUNET Sylvie

CANFIN Pascal

CARÊME Damien

CHABAUD Catherine

CHAIBI Leïla

COLIN-OESTERLÉ Nathalie

COLLARD Gilbert

CORMAND David

DANJEAN Arnaud

DECERLE Jérémy

DELBOS-CORFIELD Gwendoline

DELLI Karima

DIDIER Geoffroy

DURAND Pascal

EVREN Agnès

FARRENG Laurence

GARRAUD Jean-Paul

GLUCKSMANN Raphaël

GRISET Catherine

GRUDLER Christophe

GUETTA Bernard

GUILLAUME Sylvie

HAYER Valerie

HORTEFEUX Brice

JADOT Yannick

JALKH Jean-François

JAMET France

JORON Virginie

JUVIN Herve

KARLESKIND Pierre

KELLER Fabienne

LALUCQ Aurore

LAPORTE Hélène

LARROUTUROU Pierre

LEBRETON Gilles

LECHANTEUX Julie

LOISEAU Nathalie

MARIANI Thierry

MAUREL Emmanuel

MÉLIN Joëlle

MORANO Nadine

OLIVIER Philippe

OMARJEE Younous

PELLETIER Anne-Sophie

PIRBAKAS Maxette

RIQUET Dominique

RIVASI Michèle

RIVIÈRE Jérôme

ROOSE Caroline

ROUGÉ André

SANDER Anne

SATOURI Mounir

SÉJOURNÉ Stéphane

TOLLERET Irène

TOUSSAINT Marie

TRILLET-LENOIR Véronique

VEDRENNE Marie-Pierre

YENBOU Salima

YON-COURTIN Stéphanie

ZACHAROPOULOU Chrysoula

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Kroatia (11 jäsentä)

BORZAN Biljana

FLEGO Valter

GLAVAK Sunčana (*)

KOLAKUŠIĆ Mislav

MATIĆ Predrag Fred

PICULA Tonino

RESSLER Karlo

SINČIĆ Ivan Vilibor

SOKOL Tomislav

ŠUICA Dubravka (**)

TOMAŠIĆ Ruža

ZOVKO Željana

(*) Toimikausi alkoi 1. joulukuuta 2019 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Sunčana GLAVAKin valinnasta Dubravka ŠUICAn tilalle.

(**) Dubravka ŠUICAn toimikausi päättyi 30. marraskuuta 2019.

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Italia (73 jäsentä)

ADINOLFI Isabella

ADINOLFI Matteo

BALDASSARRE Simona

BARTOLO Pietro

BASSO Alessandra

BEGHIN Tiziana

BENIFEI Brando

BERLUSCONI Silvio

BIZZOTTO Mara

BONAFÈ Simona

BONFRISCO Anna

BORCHIA Paolo

CALENDA Carlo

CAMPOMENOSI Marco

CAROPPO Andrea

CASANOVA Massimo

CASTALDO Fabio Massimo

CECCARDI Susanna

CHINNICI Caterina

CIOCCA Angelo

CONTE Rosanna

CORRAO Ignazio

COZZOLINO Andrea

D’AMATO Rosa

DANTI Nicola (*)

DA RE Gianantonio

DE CASTRO Paolo

DONATO Francesca

DORFMANN Herbert

DREOSTO Marco

EVI Eleonora

FERRANDINO Giuseppe

FERRARA Laura

FIDANZA Carlo

FIOCCHI Pietro

FITTO Raffaele

FURORE Mario

GANCIA Gianna

GEMMA Chiara

GIARRUSSO Dino

GRANT Valentino

GUALMINI Elisabetta

GUALTIERI Roberto (**)

LANCINI Danilo Oscar

LIZZI Elena

MAJORINO Pierfrancesco

MARTUSCIELLO Fulvio

MILAZZO Giuseppe

MORETTI Alessandra

PANZA Alessandro

PATRICIELLO Aldo

PEDICINI Piernicola

PICIERNO Pina

PIGNEDOLI Sabrina

PISAPIA Giuliano

PROCACCINI Nicola

REGIMENTI Luisa

RINALDI Antonio Maria

ROBERTI Franco

RONDINELLI Daniela

SALINI Massimiliano

SARDONE Silvia

SASSOLI David Maria

SMERIGLIO Massimiliano

STANCANELLI Raffaele

TAJANI Antonio

TARDINO Annalisa

TINAGLI Irene

TOIA Patrizia

TOVAGLIERI Isabella

VUOLO Lucia

ZAMBELLI Stefania

ZANNI Marco

ZULLO Marco

(*) Toimikausi alkoi 5. syyskuuta 2019 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Nicola DANTIn valinnasta Roberto GUALTIERIn tilalle.

(**) Roberto GUALTIERIn toimikausi päättyi 4. syyskuuta 2019.

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Kypros (6 jäsentä)

CHRISTOFOROU Lefteris

FOURLAS Loukas

GEORGIOU Giorgios

KIZILYÜREK Niyazi

MAVRIDES Costas

PAPADAKIS Demetris

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Latvia (8 jäsentä)

AMERIKS Andris

IJABS Ivars

KALNIETE Sandra

MELBĀRDE Dace

UŠAKOVS Nils

VAIDERE Inese (*)

ZĪLE Roberts

ŽDANOKA Tatjana

(*) Toimikausi alkoi 2. heinäkuuta 2019 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Inese VAIDEREn valinnasta Valdis DOMBROVSKISin tilalle, sillä tämä oli luopunut edustajantoimestaan ennen 9. vaalikauden alkua eikä ollut toimittanut valtakirjansa tarkastamiseen tarvittavia ilmoituksia.

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Liettua (11 jäsentä)

AUŠTREVIČIUS Petras

BLINKEVIČIŪTĖ Vilija

JAKELIŪNAS Stasys

JUKNEVIČIENĖ Rasa

KUBILIUS Andrius

MALDEIKIENĖ Aušra

MAŽYLIS Liudas

OLEKAS Juozas

ROPĖ Bronis

TOMAŠEVSKI Valdemar

USPASKICH Viktor

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Luxemburg (6 jäsentä)

ANGEL Marc (*)

GOERENS Charles

HANSEN Christophe

METZ Tilly

SCHMIT Nicolas (**)

SEMEDO Monica

WISELER-LIMA Isabel

(*) Toimikausi alkoi 10. joulukuuta 2019 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti virallisesti Marc ANGELin valinnasta Nicolas SCHMITin tilalle.

(**) Nicolas SCHMITin toimikausi päättyi 30. marraskuuta 2019.

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Unkari (21 jäsentä)

ARA-KOVÁCS Attila

BOCSKOR Andrea

CSEH Katalin

DELI Andor

DEUTSCH Tamás

DOBREV Klára

DONÁTH Anna Júlia

GÁL Kinga

GYÖNGYÖSI Márton

GYŐRI Enikő

GYÜRK András

HIDVÉGHI Balázs

HÖLVÉNYI György

JÁRÓKA Lívia

KÓSA Ádám

MOLNÁR Csaba

RÓNAI Sándor

SZÁJER József

TÓTH Edina

TRÓCSÁNYI László

UJHELYI István

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Malta (6 jäsentä)

AGIUS SALIBA Alex

CASA David

CUTAJAR Josianne

DALLI Miriam

METSOLA Roberta

SANT Alfred

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Alankomaat (26 jäsentä)

AZMANI Malik

BERENDSEN Tom

CHAHIM Mohammed

van DALEN Peter

EICKHOUT Bas

EPPINK Derk Jan

HAZEKAMP Anja

HUITEMA Jan

JONGERIUS Agnes Maria

de LANGE Esther

LENAERS Jeroen

MANDERS Antonius

NAGTEGAAL Caroline

PIRI Kati

RAFAELA Samira

ROOKEN Rob

ROOS Rob

RUISSEN Bert-Jan

SCHREIJER-PIERIK Annie

SCHREINEMACHER Liesje

van SPARRENTAK Kim

STRIK Tineke

TANG Paul

TAX Vera

in 't VELD Sophia

WOLTERS Lara (*)

(*) Toimikausi alkoi 4. heinäkuuta 2019 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Lara WOLTERSin valinnasta Frans TIMMERMANSin tilalle, sillä tämä ei ollut toimittanut valtakirjansa tarkastamiseen tarvittavia ilmoituksia ja oli päättänyt jatkaa Euroopan komission jäsenenä.

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Itävalta (18 jäsentä)

BERNHUBER Alexander

EDTSTADLER Karoline (*)

GAMON Claudia

HAIDER Roman

HEIDE Hannes

KARAS Othmar

MANDL Lukas

MAYER Georg

REGNER Evelyn

SCHIEDER Andreas

SCHMIEDTBAUER Simone

SIDL Günther

THALER Barbara

VANA Monika

VILIMSKY Harald

VOLLATH Bettina

WIENER Sarah

WINZIG Angelika

(*) Karoline EDTSTADLERin toimikausi päättyi 6. tammikuuta 2020.

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Puola (51 jäsentä)

ADAMOWICZ Magdalena

ARŁUKOWICZ Bartosz

BALT Marek Paweł

BELKA Marek

BIEDROŃ Robert

BIELAN Adam

BRUDZIŃSKI Joachim Stanisław

BUZEK Jerzy

CIMOSZEWICZ Włodzimierz

CZARNECKI Ryszard

DUDA Jarosław

FOTYGA Anna

FRANKOWSKI Tomasz

HALICKI Andrzej

HETMAN Krzysztof

HÜBNER Danuta Maria

JAKI Patryk

JARUBAS Adam

JURGIEL Krzysztof

KALINOWSKI Jarosław

KARSKI Karol

KEMPA Beata

KLOC Izabela-Helena

KOHUT Łukasz

KOPACZ Ewa

KOPCIŃSKA Joanna

KRASNODĘBSKI Zdzisław

KRUK Elżbieta

KUŹMIUK Zbigniew

LEGUTKO Ryszard Antoni

LEWANDOWSKI Janusz

LIBERADZKI Bogusław

ŁUKACIJEWSKA Elżbieta Katarzyna

MAZUREK Beata

MILLER Leszek

MOŻDŻANOWSKA Andżelika Anna

OCHOJSKA Janina

OLBRYCHT Jan

PORĘBA Tomasz Piotr

RAFALSKA Elżbieta

RZOŃCA Bogdan

SARYUSZ-WOLSKI Jacek

SIKORSKI Radosław

SPUREK Sylwia

SZYDŁO Beata

THUN UND HOHENSTEIN Róża

TOBISZOWSKI Grzegorz

WASZCZYKOWSKI Witold Jan

WIŚNIEWSKA Jadwiga

ZALEWSKA Anna

ZŁOTOWSKI Kosma

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Portugali (21 jäsentä)

AMARO Álvaro

CARVALHAIS Isabel (*)

CARVALHO Maria de Graça

CERDAS Sara

DIONÍSIO BRADFORD André Jorge (**)

FERNANDES José Manuel

FERREIRA João

GUERREIRO Francisco

GUSMÃO José

LEITÃO MARQUES Maria Manuel

MARQUES Margarida

MARQUES Pedro

MATIAS Marisa

MELO Nuno

MONTEIRO DE AGUIAR Cláudia

PEREIRA Lídia

PEREIRA Sandra

PIZARRO Manuel

RANGEL Paulo

SANTOS Isabel

SILVA PEREIRA Pedro

ZORRINHO Carlos

(*) Toimikausi alkoi 3. syyskuuta 2019 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Isabel CARVALHAISin valinnasta André Jorge DIONÍSIO BRADFORDin tilalle.

(**) André Jorge DIONÍSIO BRADFORDin toimikausi päättyi 18. heinäkuuta 2019.

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Romania (32 jäsentä)

ARMAND Clotilde

AVRAM Carmen

BĂSESCU Traian

BENEA Adrian-Dragoş

BLAGA Vasile

BOGDAN Ioan-Rareş

BOTOŞ Vlad-Marius

BUDA Daniel

BUŞOI Cristian-Silviu

CIOLOŞ Dacian

CIUHODARU Tudor

CREŢU Corina

FALCĂ Gheorghe

GHINEA Cristian

GRAPINI Maria

HAVA Mircea-Gheorghe

MANDA Claudiu

MARINESCU Marian-Jean

MOTREANU Dan-Ştefan

MUREȘAN Siegfried

NICA Dan

NISTOR Gheorghe-Vlad (*)

PÎSLARU Dragoş

PLUMB Rovana

ŞTEFĂNUȚĂ Nicolae

STRUGARIU Ramona

TERHEŞ Cristian

TOMAC Eugen

TUDORACHE Dragoş

TUDOSE Mihai

VĂLEAN Adina-Ioana (**)

VINCZE Loránt

WINKLER Iuliu

(*) Toimikausi alkoi 2. joulukuuta 2019 eli päivänä, jona kansallinen toimivaltainen viranomainen ilmoitti Gheorghe-Vlad NISTORin valinnasta Adina-Ioana VĂLEANn tilalle.

(**) Adina-Ioana VĂLEANin toimikausi päättyi 30. marraskuuta 2019.

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Slovenia (8 jäsentä)

BOGOVIČ Franc

BRGLEZ Milan

FAJON Tanja

GROŠELJ Klemen

JOVEVA Irena

NOVAK Ljudmila

TOMC Romana

ZVER Milan

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Slovakia (13 jäsentä)

BEŇOVÁ Monika

BILČÍK Vladimír

ČÍŽ Miroslav

ĎURIŠ NICHOLSONOVÁ Lucia

HAJŠEL Robert

HOJSÍK Martin

JURZYKA Eugen

POLLÁK Peter

RADAČOVSKÝ Miroslav

ŠIMEČKA Michal

ŠTEFANEC Ivan

UHRÍK Milan

WIEZIK Michal

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Suomi (13 jäsentä)

HAKKARAINEN Teuvo

HAUTALA Heidi

HEINÄLUOMA Eero

HUHTASAARI Laura

KATAINEN Elsi

KUMPULA-NATRI Miapetra

MODIG Silvia

NIINISTÖ Ville

PEKKARINEN Mauri

PIETIKÄINEN Sirpa

SARVAMAA Petri

TORVALDS Nils

VIRKKUNEN Henna

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Ruotsi (20 jäsentä)

AL-SAHLANI Abir

BERGKVIST Erik

BJÖRK Malin

DANIELSSON Johan

FEDERLEY Fredrick

FRITZON Heléne

GUTELAND Jytte

HOLMGREN Pär

INCIR Evin

KARLSBRO Karin

KOKALARI Arba

KUHNKE Alice

LEGA David

LUNDGREN Peter

POLFJÄRD Jessica

SKYTTEDAL Sara

STEGRUD Jessica

TOBÉ Tomas

WARBORN Jörgen

WEIMERS Charlie

EUROOPAN PARLAMENTIN JÄSENET JÄSENVALTIOITTAIN

(2. heinäkuuta 2019)

Yhdistynyt kuningaskunta (73 jäsentä)

AINSLIE Scott

ALLARD Christian

ANDERSON Martina

BEARDER Catherine

BENNION Phil

BROPHY Jane

BULL David

BULLOCK Jonathan

BUNTING Judith

CHOWNS Ellie

CORBETT Richard

DANCE Seb

DAUBNEY Martin Edward

DAVIES Chris

DE LUCY Belinda

DHAMIJA Dinesh

DODDS Diane

DOWDING Gina

ENGLAND KERR Andrew

EVANS Jill

FARAGE Nigel

FORMAN Lance

FOX Claire

GIBSON Barbara Ann

GILL Nathan

GILL Neena

GLANCY James Alexander

GRIFFIN Theresa

HABIB Ben

HANNAN Daniel

HARRIS Lucy Elizabeth

HEAVER Michael

HOOK Anthony

HORWOOD Martin

HOWARTH John

JONES Jackie

JORDAN Christina Sheila

KIRTON-DARLING Jude

LONG Naomi

LONGWORTH John

LOWE Rupert

MAGID Magid

McINTYRE Anthea

McLEOD Aileen

MOBARIK Nosheena

MOHAMMED Shaffaq

MONTEITH Brian

MORAES Claude

MUMMERY June Alison

NETHSINGHA Lucy

NEWTON DUNN Bill

OVERGAARD NIELSEN Henrik

PALMER Rory

PATTEN Matthew

PHILLIPS Alexandra Lesley

PHILLIPS Alexandra Louise Rosenfield

PORRITT Luisa

PUGH Jake

REES-MOGG Annunziata Mary

RITCHIE Sheila

ROWETT Catherine

ROWLAND Robert

SCOTT CATO Molly

SMITH Alyn (*)

STEDMAN-BRYCE Louis

TENNANT John David Edward

TICE Richard

VAN ORDEN Geoffrey

VOADEN Caroline

VON WIESE Irina

WARD Julie

WELLS James

WIDDECOMBE Ann

(*) Alyn Smithin toimikausi päättyi 12. joulukuuta 2019.

JÄSENVALTIOIDEN VIRALLISET ILMOITUKSET

BE

24.6.2019

28.6.2019

BG

6.6.2019

9.10.2019

CZ

18.6.2019

DK

25.6.2019

DE

26.6.2019

EE

14.6.2019

IE

6.6.2019

GR

12.6.2019

20.6.2019

ES

17.6.2019

20.6.2019

FR

13.6.2019

HR

10.6.2019

IT

21.6.2019

22.6.2019

11.10.2019

CY

28.5.2019

4.6.2019

LV

7.6.2019

14.10.2019

LT

3.6.2019

LU

20.6.2019

HU

17.6.2019

21.10.2019

MT

27.5.2019

NL

25.6.2019

AU

17.6.2019

PL

28.5.2019

PT

25.6.2019

5.11.2019

RO

21.6.2019

11.10.2019

SL

19.6.2019

16.10.2019

SK

30.5.2019

14.10.2019

FI

31.5.2019

SV

3.6.2019

UK

31.5.2019

7.10.2019

(1) EYVL L 278, 8.10.1976, s. 1.
(2) EYVL L 283, 21.10.2002, s. 1.
(3) EUVL L 262, 7.10.2005, s. 1.
(4) EYVL L 329, 30.12.1993, s. 34.
(5) EUVL L 26, 26.1.2013, s. 27.
(6) EUVL L 181, 29.6.2013, s. 57.
(7) EUVL L 165, 2.7.2018, s. 1.
(8) Asia C-208/03, Le Pen v. parlamentti, EU:C:2005:429, asiat C-393/07 ja C-9/08, Italia ja Donnici v. parlamentti, EU:C:2009:275 ja asia C-502/19, Junqueras Vies, EU:C:2019:1115.
(9) Boletín Oficial del Estado, No. 142, 14. kesäkuuta 2019, s. 62477–62478.
(10) Asia C-502/19, Junqueras Vies, EU:C:2019:1115.


Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimittäminen
PDF 111kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös 30. tammikuuta 2020 yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimitysehdotuksesta (N9-0005/2020[1] – C9-0009/2020 – 2020/0902(NLE))
P9_TA(2020)0020A9-0009/2020

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Pedro Machadon nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi (C9-0009/2020),

–  ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014(1) 56 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin(2),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 131 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0009/2020),

A.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut jäsenet nimitetään ansioiden, pätevyyden, pankkitoiminta- ja rahoituskysymysten tuntemuksen sekä rahoitusalan valvonnan ja sääntelyn ja pankkien kriisinratkaisun kannalta merkityksellisen kokemuksen perusteella;

B.  ottaa huomioon, että huolimatta asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdan mukaisista velvoitteista ja parlamentin lukuisista kehotuksista noudattaa sukupuolten tasapuolista edustusta ehdokkaiden luetteloa esitettäessä kaikki ehdokkaat olivat miehiä, ja pitää tätä valitettavana; pitää valitettavana, että naiset ovat edelleen aliedustettuina johtotehtävissä pankki- ja rahoituspalvelujen alalla, ja vaatii pitämään kiinni sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta seuraavan nimityksen yhteydessä; katsoo, että kaikkien EU:n ja kansallisten toimielinten ja elinten olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi;

C.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 13. marraskuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti lopullisen luettelon ehdokkaista 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi;

D.  ottaa huomioon, että komissio toimitti asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti ehdokasluettelon parlamentille;

E.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 14. tammikuuta 2020 ehdotuksen Pedro Machadon nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi ja sen kriisinratkaisun suunnittelusta ja päätöksistä vastaavaksi johtajaksi ja toimitti tämän ehdotuksen parlamentille;

F.  ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi ehdotetun ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

G.  ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta järjesti 22. tammikuuta 2020 Pedro Machadon kuulemistilaisuuden, jossa tämä esitti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten kysymyksiin;

1.  hyväksyy Pedro Machadon nimityksen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi viiden vuoden toimikaudeksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.
(2)Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0211.
(3)Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0017.


Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimittäminen
PDF 111kWORD 40k
Euroopan parlamentin päätös 30. tammikuuta 2020 yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäsenen nimitysehdotuksesta (N9-0005/2020[2] – C9-0010/2020 – 2020/0903(NLE))
P9_TA(2020)0021A9-0011/2020

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Jesús Saurinan nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi (C9-0010/2020),

–  ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014(1) 56 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin(2),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 131 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0011/2020),

A.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa säädetään, että mainitun asetuksen 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut jäsenet nimitetään ansioiden, pätevyyden, pankkitoiminta- ja rahoituskysymysten tuntemuksen sekä rahoitusalan valvonnan ja sääntelyn ja pankkien kriisinratkaisun kannalta merkityksellisen kokemuksen perusteella;

B.  ottaa huomioon, että huolimatta asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdan mukaisista velvoitteista ja parlamentin lukuisista kehotuksista noudattaa sukupuolten tasapuolista edustusta ehdokkaiden luetteloa esitettäessä kaikki ehdokkaat olivat miehiä, ja pitää tätä valitettavana; pitää valitettavana, että naiset ovat edelleen aliedustettuina johtotehtävissä pankki- ja rahoituspalvelujen alalla, ja vaatii pitämään kiinni sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta seuraavan nimityksen yhteydessä; katsoo, että kaikkien EU:n ja kansallisten toimielinten ja elinten olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi;

C.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 13. marraskuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti lopullisen luettelon ehdokkaista 43 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetuksi kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi;

D.  ottaa huomioon, että komissio toimitti asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti ehdokasluettelon parlamentille;

E.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 14. tammikuuta 2020 ehdotuksen Jesús Saurinan nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi ja sen kriisinratkaisun suunnittelusta ja päätöksistä vastaavaksi johtajaksi ja toimitti tämän ehdotuksen parlamentille;

F.  ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi ehdotetun ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

G.  ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta järjesti 22. tammikuuta 2020 Jesús Saurinan kuulemistilaisuuden, jossa tämä esitti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten kysymyksiin;

1.  hyväksyy Jesús Saurinan nimityksen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston jäseneksi viiden vuoden toimikaudeksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0211.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0017.


Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtajan nimittäminen
PDF 110kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös 30. tammikuuta 2020 yhteisen kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtajan nimitysehdotuksesta (N9-0006/2020 – C9-0011/2020 – 2020/0904(NLE))
P9_TA(2020)0022A9-0010/2020

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2020 annetun komission ehdotuksen Jan de Carpentierin nimittämisestä yhteisen kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtajaksi (C9-0011/2020),

–  ottaa huomioon yhdenmukaisten sääntöjen ja yhdenmukaisen menettelyn vahvistamisesta luottolaitosten ja tiettyjen sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua varten yhteisen kriisinratkaisumekanismin ja yhteisen kriisinratkaisurahaston puitteissa sekä asetuksen (EU) N:o 1093/2010 muuttamisesta 15. heinäkuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 806/2014(1) 56 artiklan 6 kohdan,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin(2),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 131 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0010/2020),

A.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa säädetään, että kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtaja nimitetään ansioiden, pätevyyden, pankkitoiminta- ja rahoituskysymysten tuntemuksen sekä rahoitusalan valvonnan ja sääntelyn ja pankkien kriisinratkaisun kannalta merkityksellisen kokemuksen perusteella;

B.  ottaa huomioon, että huolimatta asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdan mukaisista velvoitteista ja parlamentin lukuisista kehotuksista noudattaa sukupuolten tasapuolista edustusta ehdokkaiden luetteloa esitettäessä kaikki ehdokkaat olivat miehiä, ja pitää tätä valitettavana; pitää valitettavana, että naiset ovat edelleen aliedustettuina johtotehtävissä pankki- ja rahoituspalvelujen alalla, ja vaatii pitämään kiinni sukupuolten tasapuolisesta edustuksesta seuraavan nimityksen yhteydessä; katsoo, että kaikkien EU:n ja kansallisten toimielinten ja elinten olisi toteutettava konkreettisia toimenpiteitä sukupuolten tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi;

C.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 13. marraskuuta 2019 asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti lopullisen luettelon ehdokkaista kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtajaksi;

D.  ottaa huomioon, että komissio toimitti asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 6 kohdan mukaisesti ehdokasluettelon parlamentille;

E.  ottaa huomioon, että komissio hyväksyi 14. tammikuuta 2020 ehdotuksen Jan de Carpentierin nimittämisestä kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtajaksi ja konsernipalveluista ja yhteisestä kriisinratkaisurahastosta vastaavaksi kriisinratkaisuneuvoston johtajaksi ja välitti kyseisen ehdotuksen parlamentille;

F.  ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta arvioi kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtajaksi ehdotetun ehdokkaan pätevyyttä ja etenkin asetuksen (EU) N:o 806/2014 56 artiklan 4 kohdassa vahvistettujen edellytysten täyttymistä;

G.  ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta järjesti 22. tammikuuta 2020 Jan de Carpentierin kuulemistilaisuuden, jossa tämä esitti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten kysymyksiin;

1.  hyväksyy Jan de Carpentierin nimityksen yhteisen kriisinratkaisuneuvoston varapuheenjohtajaksi viiden vuoden toimikaudeksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 225, 30.7.2014, s. 1.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0211.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0017.


Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajan nimittäminen
PDF 108kWORD 38k
Euroopan parlamentin päätös 30. tammikuuta 2020 Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajan nimitysehdotuksesta (N9-0003/2020 – C9-0006/2020 – 2020/0901(NLE))
P9_TA(2020)0023A9-0008/2020

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan pankkiviranomaisen hallintoneuvoston 14. tammikuuta 2020 tekemän ehdotuksen (C9‑0006/2020),

–  ottaa huomioon Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan pankkiviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/78/EY kumoamisesta 24. marraskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010(1) 51 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman sukupuolten tasa-arvosta nimettäessä ehdokkaita talous- ja rahapolitiikkaa koskeviin EU-tehtäviin(2),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman talous- ja rahaliiton instituutioista ja elimistä: palvelussuhteen päättymisen jälkeisten eturistiriitojen ehkäiseminen(3),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 131 artiklan,

–  ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0008/2020),

A.  ottaa huomioon, että Euroopan pankkiviranomaisen nykyinen toimitusjohtaja on ilmoittanut irtisanoutuvansa tehtävästään 31. tammikuuta 2020 alkaen;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan pankkiviranomaisen hallintoneuvosto ehdotti 14. tammikuuta 2020 avoimen valintamenettelyn jälkeen Gerry Crossin nimittämistä toimitusjohtajaksi viiden vuoden toimikaudeksi asetuksen (EU) N:o 1093/2010 51 artiklan 2 ja 3 kohdan mukaisesti;

C.  ottaa huomioon, että talous- ja raha-asioiden valiokunta järjesti 22. tammikuuta 2020 Gerry Crossin kuulemistilaisuuden, jossa tämä esitti avauspuheenvuoron ja vastasi sitten valiokunnan jäsenten kysymyksiin;

1.  ei anna hyväksyntäänsä Gerry Crossin nimitykselle Euroopan pankkiviranomaisen toimitusjohtajaksi ja pyytää peruuttamaan nimitysehdotuksen ja tekemään parlamentille uuden ehdotuksen;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle, komissiolle, Euroopan pankkiviranomaiselle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 331, 15.12.2010, s. 12.
(2) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0211.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0017.


Yleislaturi mobiileille radiolaitteille
PDF 117kWORD 41k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. tammikuuta 2020 yleislaturista mobiileille radiolaitteille (2019/2983(RSP))
P9_TA(2020)0024RC-B9-0070/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon radiolaitteiden asettamista saataville markkinoilla koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja direktiivin 1999/5/EY kumoamisesta 16. huhtikuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/53/EU(1),

–  ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2009 tehdyn yhteistyösopimuksen matkapuhelinten latausmahdollisuuksien yhdenmukaistamisesta,

–  ottaa huomioon 20. maaliskuuta 2018 tehdyn yhteistyösopimuksen älypuhelimia koskevasta tulevasta yhteisestä latausratkaisusta,

–  ottaa huomioon 11. marraskuuta 2018 annetun komission kertomuksen radiolaitedirektiivin 2014/53/EU toiminnasta (COM(2018)0740),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  toteaa, että sisämarkkinat ovat olleet ja ovat edelleen Euroopan taloudellisen menestyksen perusta, Euroopan yhdentymisen kulmakivi ja kasvua ja työpaikkoja luova tekijä;

B.  toteaa, että sisämarkkinoiden potentiaalia ei täysin hyödynnetä ja että matkapuhelinten ja muiden pienten ja keskikokoisten elektroniikkalaitteiden latureiden markkinoiden pirstaloituminen johtaa jatkuessaan sähkö- ja elektroniikkalaiteromun lisääntymiseen ja kuluttajien turhautumiseen;

C.  ottaa huomioon, että ostaessaan uusia laitteita eri myyjiltä kuluttajien on edelleen hankittava erilaisia latureita ja ostaessaan uuden laitteen samalta myyjältä heidän täytyy ostaa uusi laturi;

D.  toteaa, että Euroopan parlamentin jäsenet ovat yli kymmenen vuoden ajan vaatineet mobiileja radiolaitteita, kuten matkapuhelimia, taulutietokoneita, e-kirjan lukulaitteita, älykameroita, päälle puettavaa elektroniikkaa ja muita pieniä tai keskikokoisia elektroniikkalaitteita, varten tarkoitettua yleislaturia; ottaa huomioon, että komissio on toistuvasti lykännyt delegoitua säädöstä radiolaitteista annetun direktiivin 2014/53/EU täydentämisestä;

E.  toteaa että hyväksyttyjen EU:n säädösten oikea-aikainen täytäntöönpano konkreettisina lainsäädäntötoimina on olennaisen tärkeää Euroopan unionin uskottavuuden säilyttämiseksi kansalaisten silmissä ja kansainvälisellä näyttämöllä;

F.  toteaa, että vaikka alan toimijoiden väliset vapaaehtoiset sopimukset ovat merkittävästi vähentäneet markkinoilla saatavilla olevien laturityyppien määrää, niiden avulla ei ole onnistuttu saamaan aikaan yhteistä latausratkaisua ja kuluttajille tarjotaan markkinoilla edelleen erityyppisiä latureita;

G.  ottaa huomioon, että maailmassa syntyy sähkö- ja elektroniikkalaiteromua vuosittain noin 50 miljoonaa tonnia eli keskimäärin yli 6 kiloa henkeä kohti; ottaa huomioon, että vuonna 2016 sähkö- ja elektroniikkalaiteromua tuotettiin Euroopassa yhteensä 12,3 miljoonaa tonnia eli keskimäärin 16,6 kiloa asukasta kohti(2); toteaa, että tästä koituu tarpeeton ympäristöjalanjälki, jota voidaan pienentää;

H.  toteaa, että ottaessaan kantaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan parlamentti kehotti laatimaan kunnianhimoisen uuden kiertotalouden toimintasuunnitelman, jolla pyritään vähentämään EU:n tuotannon ja kulutuksen yhteenlaskettua ympäristö- ja resurssijalanjälkeä siten, että keskeisinä painopisteinä ovat resurssitehokkuus, nollapäästöt ja jätteen syntymisen ehkäiseminen;

I.  ottaa huomioon, että kulutussuuntauksena kymmenen viime vuoden aikana on ollut, että yhä useampi kuluttaja omistaa useamman kuin yhden laitteen ja joidenkin radiolaitteiden, esimerkiksi älypuhelinten, elinkaari on lyhyt; huomauttaa, että vanhempia laitteita vaihdetaan usein siksi, että ne mielletään vanhanaikaisiksi; toteaa tällaisten suuntausten johtavan siihen, että syntyy lisää sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, jonka joukossa on myös latureita;

J.  ottaa huomioon, että kuluttajat omistavat, käyttävät ja usein kuljettavat mukanaan monia erilaisia latureita samankaltaisia akkukäyttöisiä laitteita varten; toteaa, että latureiden nykyinen ylitarjonta aiheuttaa näin kohtuuttomia kustannuksia ja haittoja kuluttajille sekä tarpeettoman ympäristöjalanjäljen;

K.  ottaa huomioon, että ihmiset käyttävät nykyisin mobiililaitteitaan lukuisissa jokapäiväisissä tilanteissa, etenkin hätätilanteessa tai matkalla ollessaan, jo siitäkin syystä, että yleisöpuhelimia ei ole; ottaa huomioon, että ihmiset turvautuvat helposti ladattavaan matkapuhelimeen voidakseen käyttää nopeasti olennaisia palveluita ja välttämättömiä välineitä, kuten maksuvälineitä, hakukoneita ja navigointilaitteita; toteaa, että mobiililaitteet ovat olennainen väline, joka mahdollistaa täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan;

1.  tähdentää erityisesti, että tarvitaan kiireellisesti EU:n sääntelytoimia, joilla vähennetään elektroniikkaromun määrää, annetaan kuluttajille mahdollisuus tehdä kestäviä valintoja ja mahdollistetaan heidän täysipainoinen osallistumisensa tehokkaille ja asianmukaisesti toimiville sisämarkkinoille;

2.  kehottaa komissiota esittämään ja julkaisemaan matkapuhelimille ja muille yhteensopiville laitteille tarkoitettujen yleislatureiden käyttöönottoa koskevan vaikutustenarvioinnin tulokset viipymättä, jotta voidaan ehdottaa pakottavia säännöksiä;

3.  korostaa tarvetta hyväksyä mitä pikimmiten mobiilien radiolaitteiden yleislaturia koskeva standardi, jotta vältetään sisämarkkinoiden enempi pirstoutuminen;

4.  kehottaa siksi komissiota ryhtymään toimiin, jotta yleislaturi voidaan ottaa viipymättä käyttöön, hyväksymällä radiolaitteista annettua direktiiviä 2014/53/EU täydentävän delegoidun säädöksen, jossa määritellään matkapuhelinten ja muiden pienten ja keskikokoisten radiolaitteiden yleislaturia koskeva standardi, viimeistään heinäkuussa 2020 tai hyväksymällä tarvittaessa viimeistään heinäkuussa 2020 lainsäädäntötoimenpiteen;

5.  huomauttaa, että komission olisi innovointia haittaamatta varmistettava, että yleislaturia koskevaa lainsäädäntökehystä tarkastellaan säännöllisesti teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi; muistuttaa, kuinka tärkeää tämän alan tutkimus ja innovointi ovat nykyisten teknologioiden parantamiselle ja uusien keksimiselle;

6.  huomauttaa, että langattoman latausteknologian käytöstä voi koitua myös muita etuja, kuten sähkö- ja elektroniikkalaiteromun määrän vähentyminen; korostaa, että monet matkapuhelimet käyttävät jo nyt langattomia latausmenetelmiä ja että pirstoutumista tällä alalla olisi vältettävä; kehottaakin komissiota toteuttamaan toimenpiteitä, joilla voidaan parhaiten varmistaa erilaisten langattomien latureiden yhteentoimivuus erilaisten mobiilien radiolaitteiden kanssa;

7.  muistuttaa, että standardointiasetuksen(3) mukaan eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden on helpotettava asiaankuuluvien sidosryhmien eli tässä tapauksessa muun muassa pk-yritysjärjestöjen, ympäristöjärjestöjen, vammaisten henkilöiden, ikääntyneiden ja kuluttajien osallistumista;

8.  katsoo, että komission olisi harkittava lainsäädäntöaloitteita jäsenvaltioissa kerättyjen ja kierrätettyjen johtojen, kaapeleiden ja latureiden määrän lisäämiseksi;

9.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kuluttajien ei enää tarvitse ostaa uusia latureita aina hankkiessaan uuden laitteen, mikä vähentää vuosittain tuotettavien latureiden määrää; katsoo, että strategiat, joiden tarkoituksena on mahdollistaa laitteen ja laturin ostaminen erikseen, mahdollistaisivat nykyistä suuremmat ympäristöhyödyt; korostaa kuitenkin myös, että toimenpiteet, joilla pyritään irrottamaan mobiililaitteiden ja latureiden myynti toisistaan, eivät saisi johtaa kuluttajahintojen nousuun; tähdentää vielä, että otettaessa käyttöön erikseen ostamisen mahdollistavia strategioita olisi toteutettava myös yleislaturia koskeva ratkaisu, koska muuten direktiivin tavoitteita ei saavuteta;

10.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 153, 22.5.2014, s. 62.
(2) The Global E-waste Monitor 2017.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1025/2012, annettu 25. lokakuuta 2012, eurooppalaisesta standardoinnista, neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/23/EY ja 2009/105/EY muuttamisesta ja neuvoston päätöksen 87/95/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1673/2006/EY kumoamisesta (EUVL L 316, 14.11.2012, s. 12).


Sukupuolten palkkaero
PDF 137kWORD 49k
Euroopan parlamentin päätöslauselma 30. tammikuuta 2020 sukupuolten palkkaerosta (2019/2870(RSP))
P9_TA(2020)0025B9-0073/2020

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 8, 151, 153 ja 157 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen sukupuolten tasa-arvoa koskevat säännökset,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 22 ja 25 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin ja erityisesti sen koskevan periaatteet 2, 3, 6, 9 ja 15,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja sen kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteet 1, 5, 8 ja 10 sekä niihin liittyvät alatavoitteet ja indikaattorit,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) vuonna 1951 tehdyn yleissopimuksen nro 100, joka koskee samanarvoisesta työstä miehille ja naisille maksettavaa samaa palkkaa, ja vuonna 2019 tehdyn väkivallan ja häirinnän torjumista työelämässä koskevan yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen lujittamisesta läpinäkyvyyden avulla 7. maaliskuuta 2014 annetun komission suosituksen(1),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon naisten ja miesten tasa-arvostrategiasta vuosiksi 2010–2015 (COM(2010)0491),

–  ottaa huomioon komission asiakirjan ”Strateginen sitoutuminen sukupuolten tasa-arvon edistämiseen vuosina 2016–2019”,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon ”EU:n toimintasuunnitelma vuosiksi 2017–2019 – Sukupuolten palkkaeron kaventaminen” (COM(2017)0678),

–  ottaa huomioon komission vuoden 2019 kertomuksen naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY(2) ja vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta 20. kesäkuuta 2019 annetun neuvoston direktiivin (EU) 2019/1158(3),

–  ottaa huomioon Euroopan tasa-arvoinstituutin tasa-arvoindeksin ja erityisesti tasa-arvoindeksiä koskevan vuoden 2019 raportin,

–  ottaa huomioon 7. maaliskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät Euroopan tasa-arvosopimuksesta 2011–2020(4),

–  ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät ”Naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet: Sukupuolten välisten eläke-erojen poistaminen”,

–  ottaa huomioon 13. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät ”Sukupuolten palkkaerojen poistaminen: keskeiset politiikat ja toimenpiteet”,

–  ottaa huomioon 10. joulukuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät ”Sukupuolitasa-arvoiset taloudet EU:ssa: tuleva kehitys”,

–  ottaa huomioon 24. toukokuuta 2012 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle sen periaatteen soveltamisesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka(5),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman köyhyydestä: sukupuolinäkökulma(6),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(7),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman tarpeesta unionin strategialle sukupuolten välisen eläke-eron poistamiseksi ja torjumiseksi(8),

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman naisten taloudellisesta voimaannuttamisesta yksityisellä ja julkisella sektorilla EU:ssa(9),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman eriarvoisuuden torjunnasta työpaikkojen luontia ja kasvua edistävänä tekijänä(10),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että sukupuolten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin yhteisistä perusperiaatteista, joka on vahvistettu SEU:n 2 artiklassa ja 3 artiklan 3 kohdassa, SEUT:n 8 artiklassa ja perusoikeuskirjan 23 artiklassa; ottaa huomioon, että SEUT:n 157 artiklan 1 kohdassa todetaan nimenomaisesti, että jokainen jäsenvaltio huolehtii sen periaatteen noudattamisesta, jonka mukaan miehille ja naisille maksetaan samasta tai samanarvoisesta työstä sama palkka; katsoo, että taloudellinen riippumattomuus on olennainen edellytys naisten ja miesten itsensä toteuttamiselle ja että taloudellisten resurssien yhtäläisen saatavuuden takaaminen on ratkaisevan tärkeää sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toisessa periaatteessa todetaan, että naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu ja mahdollisuudet on varmistettava ja niitä on edistettävä kaikilla aloilla, kuten työmarkkinoille osallistumisen, työehtojen ja -olojen sekä urakehityksen osalta ja että naisilla ja miehillä on oikeus samaan palkkaan samanarvoisesta työstä;

C.  ottaa huomioon, että komission vuoden 2014 suosituksessa hahmoteltiin joukko keskeisiä toimia, joilla autetaan jäsenvaltioita lisäämään avoimuutta ja lujittamaan miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatetta; ottaa huomioon, että näihin toimiin kuului työntekijöiden oikeus saada tietoa palkkatasosta, palkkausta koskeva tiedottaminen, palkkausta koskevat tarkastukset, työehtosopimusneuvottelut, tilastot ja hallinnolliset tiedot, tietosuoja, samanarvoisen työn käsitteen selventäminen, työn arviointi- ja luokittelujärjestelmät, tasa-arvoelinten tukeminen, jatkuva seuranta ja oikeussuojakeinojen täytäntöönpano sekä tiedotustoiminta;

D.  ottaa huomioon, että naisten tulot ovat kaikkialla EU:ssa suhteettoman paljon pienemmät kuin miesten tulot; ottaa huomioon, että komission tuoreimpien lukujen mukaan sukupuolten palkkaero tuntipalkoissa on EU:ssa 16 prosenttia, vaikka se vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioittain; ottaa huomioon, että sukupuolten palkkaero kasvaa 40 prosenttiin, kun työllisyysaste ja yleinen työmarkkinoille osallistuminen otetaan huomioon; ottaa huomioon, että EU:ssa vain 8,7 prosenttia miehistä työskentelee osa-aikaisesti ja naisista puolestaan lähes kolmannes (31,3 prosenttia); ottaa huomioon, että ammatin naisvaltaistumisen ja palkkatason välillä on negatiivinen korrelaatio, josta on osoituksena keskipalkkojen lasku yrityksissä, joissa vähintään 65 prosenttia työntekijöistä on naisia;

E.  ottaa huomioon, että sukupuolten palkkaero määritellään miesten ja naisten keskimääräisen bruttotuntipalkan erotukseksi, joka ilmaistaan prosenttiosuutena miesten keskimääräisestä bruttotuntipalkasta; ottaa huomioon, että noin kahta kolmasosaa sukupuolten palkkaerosta ei voida selittää sukupuolten välisiin eroihin työmarkkinoilla liittyvillä tekijöillä, kuten iällä, kokemuksella, koulutuksella, ammattiryhmällä, työajalla tai muilla havaittavissa olevilla tekijöillä, mikä osoittaa, että syrjintä on selkeä tekijä ja sukupuoleen perustuvaan syrjintään liittyy erilaisia syrjinnän muotoja; katsoo, että moniperusteinen lähestymistapa on ratkaisevan tärkeä, jotta voidaan ymmärtää erilaisia syrjinnän muotoja, jotka lisäävät sukupuolten palkkaeroa useita identiteettejä edustaville naisille, ja sitä, miten sukupuoli liittyy muihin sosiaalisiin tekijöihin;

F.  katsoo, että naisten taloudellinen voimaannuttaminen on avainasemassa sukupuolten palkkaeron poistamisessa; katsoo, että toimien toteuttamisessa tällä alalla ei ole kysymys ainoastaan oikeudenmukaisuudesta vaan myös taloudellisesta välttämättömyydestä, sillä sukupuolten välisestä työllisyyserosta aiheutuu vuodessa noin 370 miljardin euron taloudelliset menetykset(11); katsoo, että jos naisille ei makseta samaa palkkaa, rajoitetaan yhtäläisesti heidän kykyään saavuttaa taloudellinen riippumattomuus ja siten heidän kykyään elää täysin itsenäisesti; ottaa huomioon, että Institute for Women’s Policy Research -järjestön mukaan työssäkäyvien naisten köyhyysaste voisi laskea 8,0 prosentista 3,8 prosenttiin, jos naisille maksettaisiin samaa palkkaa kuin miehille; toteaa, että tällä hetkellä köyhyydessä elävien 5,6 miljoonan lapsen määrä vähenisi 2,5 miljoonalla, jos sukupuolten palkkaero saataisiin poistettua;

G.  ottaa huomioon, että sukupuolten välinen ero bruttokuukausiansioissa 15–24-vuotiaiden työntekijöiden keskuudessa (7 prosenttia) oli yli viisi kertaa pienempi kuin vähintään 65-vuotiaiden työntekijöiden bruttokuukausiansioissa (sukupuolten välinen ero 38 prosenttia); ottaa huomioon, että myös naisten, joilla on huollettavia lapsia, ja naisten, joilla ei ole huollettavia lapsia, sekä äitien ja isien välillä on palkkaero; ottaa huomioon, että köyhyys keskittyy enimmäkseen perheisiin, joissa naiset ovat ainoita tulonsaajia ja että vuonna 2017 köyhyysriski kohdistui EU:ssa 35 prosenttiin yksinhuoltajaäideistä verrattuna 28 prosenttiin yksinhuoltajaisistä(12);

H.  ottaa huomioon, että hoitotyö on yksi yhteiskuntamme peruspilareista ja että siitä huolehtivat suurelta osin naiset; toteaa, että tämä epätasapaino näkyy sukupuolten palkka- ja eläke-erossa; ottaa huomioon, että äitiys ja lasten sekä ikääntyneiden, sairaiden tai vammaisten perheenjäsenten ja muiden huollettavien hoitaminen on lisätyötä tai joissakin tapauksissa kokopäivätyötä, josta huolehtivat lähes aina naiset; toteaa, että tämä ilmenee työmarkkinoiden eriytymisenä ja osa-aikatyötä tekevien naisten suurempana osuutena, matalampina tuntipalkkoina, työuran keskeytymisinä ja pienempänä työvuosien määränä; toteaa, että tällainen hoitotyö on usein palkatonta eikä sitä arvosteta riittävästi yhteiskunnassa, vaikka sillä on valtava yhteiskunnallinen merkitys ja se edistää sosiaalista hyvinvointia;

I.  ottaa huomioon, että yli puolet työikäisistä vammaisista naisista on työelämän ulkopuolella; ottaa huomioon, että vammaiset naiset kärsivät kaikissa jäsenvaltioissa enemmän vakavasta aineellisesta puutteesta kuin naiset, jotka eivät ole vammaisia;

J.  katsoo, että naisten oikeuksia on puolustettava niin lainsäädännössä kuin päivittäisessä elämässäkin ja että on ryhdyttävä toimiin kaikenlaisen hyväksikäytön, väkivallan, sorron sekä naisten ja miesten eriarvoisuuden torjumiseksi;

K.  ottaa huomioon, että sukupuolten palkkaeron seurauksiin kuuluu sukupuolten välinen 37 prosentin ero eläketuloissa – tilanne, joka jatkuu vielä vuosikymmeniä – sekä naisten ja miesten eriarvoinen taloudellinen riippumattomuus, sillä yksi viidestä naistyöntekijästä EU:ssa kuuluu alhaisimpaan palkkaryhmään, kun taas miesten vastaava luku on yksi kymmenestä; katsoo, että eläke-eron kaventamisessa on kyse myös sukupolvien välisestä solidaarisuudesta;

L.  ottaa huomioon, että eläke-ero johtuu naisten työuran aikana kumuloituneesta eriarvoisuudesta ja ajanjaksoista, jotka naiset joutuvat olemaan poissa työmarkkinoilta eriarvoisuuden ja syrjinnän moninaisten muotojen sekä matalampien palkkojen ja palkkasyrjinnän seurauksena; katsoo, että eläke-erojen poistamiseksi ja eläkkeiden yleisen turvaamisen ja nostamisen kannalta on välttämätöntä, että säilytetään julkiset sosiaaliturvajärjestelmät ja että niissä sovelletaan solidaarisuuden ja uudelleenjaon periaatteita ja että epävarman ja sääntelemättömän työn torjumiseksi ryhdytään mahdollisimman ankariin toimiin;

M.  katsoo, että sukupuolten palkkaerolla ja sen syillä on eksponentiaalisesti haitallisia seurauksia naisille koko heidän elämänsä ajan, mikä johtaa sukupuolten väliseen eläke-eroon, joka on nykyisin yli kaksinkertainen palkkaeroon verrattuna; ottaa huomioon, että köyhyysriski kasvaa jyrkästi koko elämän ajan, mikä paljastaa palkkaerojen vähitellen lisääntyvän vaikutuksen; ottaa huomioon, että vähintään 75-vuotiaiden köyhyys on jatkuvasti keskittynyt naisiin, mikä johtuu pääasiassa sukupuolisidonnaisten palkattomien hoivatehtävien vaikutuksesta, elinikäisistä palkka- ja työaikaeroista ja niistä johtuvista pienemmistä eläkkeistä, miesten ja naisten erilaisesta eläkeiästä joissakin jäsenvaltioissa sekä siitä, että yhä useammat ikääntyneet naiset elävät yksin;

N.  ottaa huomioon, että direktiivi 2006/54/EY on osaltaan parantanut naisten tilannetta työmarkkinoilla, mutta sillä ei ole saatu aikaan perusteellisia muutoksia sukupuolten palkkaerojen poistamista koskevaan lainsäädäntöön monissa jäsenvaltioissa;

O.  katsoo, että palkkauksen avoimuudella voi olla ratkaiseva merkitys sen varmistamisessa, että sukupuolten palkkaeron poistamisessa edistytään merkittävästi, koska se auttaa paljastamaan naisten työn aliarvostuksen ja tuomaan esiin sukupuoleen perustuvan työmarkkinoiden segmentoitumisen, muun muassa sellaisilla välineillä, jotka tarjoavat objektiivisia kriteereitä työn arvon sukupuolineutraalia arviointia ja vertailua varten eri työpaikoissa ja aloilla;

P.  pitää olennaisen tärkeinä sukupuolineutraaleja työn arviointimenetelmiä, joiden avulla voidaan vertailla eri tehtäviä niiden laajuuden ja monitahoisuuden perusteella, jotta voidaan määritellä jonkin työtehtävän asema toiseen verrattuna tietyllä alalla tai tietyssä organisaatiossa riippumatta siitä, suorittaako kyseisen työtehtävän mies vai nainen;

Q.  katsoo, että sukupuolten välisistä palkka- ja eläke-eroista johtuva köyhyysriski ja vähäisempi taloudellinen riippumattomuus altistavat naiset edelleen sukupuoleen perustuvalle väkivallalle, erityisesti perheväkivallalle, mikä vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan lähteä väkivaltaisesta suhteesta; ottaa huomioon, että YK:n mukaan lähes 35 prosenttia naisista maailmassa kokee työpaikkakiusaamista tai sukupuolista häirintää työpaikalla tai häirintää, jolla on vakavia seurauksia henkilökohtaisten ja ammatillisten toiveiden kannalta; katsoo, että nämä ilmiöt vahingoittavat naisten itsetuntoa ja heidän neuvotteluasemaansa oikeudenmukaisemman korvauksen saamiseksi;

R.  ottaa huomioon, että sukupuolten palkkaeron syyt ovat moninaiset ja niihin kuuluu sekä rakenteellisia että kulttuurisia tekijöitä, kuten yhtäältä sukupuolen perusteella eriytyneet työmarkkinat ja alat, työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevien vaihtoehtojen ja palvelujen puute, sillä naiset ovat sekä lasten että muiden huollettavien pääasiallisia hoitajia, sitkeät lasikatot, jotka estävät naisia pääsemästä uransa huipulle ja siten korkeimmille palkkatasoille, ja toisaalta naisten asemaa ja toiveita koskevat sukupuolistereotypiat, palkkarakenteiden sukupuolittuminen ja palkoista päättävien elinten sukupuolittuneet käytännöt ja naisten roolia äiteinä koskevat syvälle juurtuneet odotukset, joiden mukaan äitiys johtaa katkoksiin työurassa, työuran keskeytymiseen tai osa-aikatyöhön siirtymiseen, sekä palkkauksen avoimuuden puute;

S.  ottaa huomioon, että sukupuolten palkkaerot ja niihin liittyvät sukupuolten väliset tulo- ja eläke-erot ovat moninaisia, rakenteellisia ja usein sidoksissa toisiinsa; ottaa huomioon, että nämä syyt voidaan jakaa kahteen osatekijään, joista ensimmäinen voidaan näennäisesti ”selittää” naisten ja miesten välisiin eroihin työmarkkinoilla liittyvillä tekijöillä ja toinen, joka näennäisesti jää ”selittämättä” tällaisten ominaispiirteiden vuoksi ja joka on sukupuolten palkkaeron hallitseva osatekijä lähes kaikissa maissa maailmanlaajuisesti;

T.  ottaa huomioon, että näitä naisten ja miesten välisiin eroihin työmarkkinoilla liittyviä tekijöitä ovat ikä, kokemus ja koulutus sekä ammattiala tai työaika; ottaa huomioon, että ne näkyvät siinä, että naiset tekevät useammin osa-aikatyötä, joutuvat kohtaamaan yritysten lasikaton, työskentelevät naisvaltaisilla ja matalapalkkaisilla aloilla ja tehtävissä tai joutuvat usein ottamaan päävastuun perheidensä hoidosta sukupuolisidonnaisten sosiaalisten normien vuoksi, mikä johtaa työelämästä luopumiseen; ottaa huomioon, että laajemman ”selittämättömän” osatekijän voidaan katsoa johtuvan sukupuolistereotypioista, palkkasyrjinnästä ja naisvaltaisen työn yleisestä aliarvostamisesta, joka voi olla sekä suoraa että välillistä, ja katsoo, että se on edelleen piilossa oleva ilmiö, johon on puututtava tehokkaammin;

U.  ottaa huomioon, että vaikka EU:ssa lähes 60 prosenttia korkea-asteen tutkinnon suorittaneista on naisia, he ovat edelleen suhteettoman aliedustettuina luonnontieteissä, teknologiassa, insinööritieteissä ja matematiikassa (STEM-aineet) sekä digitaalisissa ammateissa; toteaa näin ollen, että ammatillinen eriarvoisuus on saamassa uusia muotoja ja että koulutukseen panostamisesta huolimatta nuoret naiset ovat yhä kaksi kertaa nuoria miehiä todennäköisemmin työelämän ulkopuolella;

1.  muistuttaa, että sama palkka samasta tai samanarvoisesta työstä on yksi EU:n perusperiaatteista ja että jäsenvaltioilla on velvollisuus poistaa sukupuoleen perustuva syrjintä kaikkien samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavaan korvaukseen liittyvien tekijöiden ja ehtojen osalta; pitää erittäin valitettavana, että sukupuolten palkkaeroa samanarvoisesta työstä esiintyy edelleen ja että EU:n keskiarvo kohentui vain vähän viime vuosikymmenen aikana;

2.  kehottaa komissiota esittämään uuden kunnianhimoisen sukupuolten tasa-arvoa koskevan EU:n strategian, joka perustuu aikaisempaan strategiaan ja strategista sitoutumista koskevaan asiakirjaan ja johon olisi sisällytettävä sukupuolten palkkaeroa ja palkkauksen avoimuutta koskevia sitovia toimia sekä selkeitä tavoitteita ja seurantaprosesseja sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja sen saavuttamisessa saavutetun edistyksen mittaamiseksi, erityisesti mitä tulee sukupuolten välisiin tulo- ja eläke-eroihin sekä naisten ja miesten aseman edistämiseen yhdenvertaisina tulonsaajina ja hoitajina;

3.  muistuttaa, että sukupuolten palkkaerolla ja sen syillä on eksponentiaalisesti haitallisia seurauksia naisille koko heidän elämänsä ajan, mikä johtaa sukupuolten väliseen eläke-eroon, joka on yli kaksinkertainen palkkaeroon verrattuna; muistuttaa, että naisten köyhyysriski vanhuudessa on suurempi kuin miesten, mikä johtuu elinikäisistä palkka- ja työaikaeroista, miesten ja naisten erilaisesta eläkeiästä joissakin jäsenvaltioissa ja siitä, että monet iäkkäät naiset elävät yksin; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan erityistoimia ikääntyneiden naisten köyhyysriskin torjumiseksi korottamalla eläkkeitä mutta myös tarjoamalla sosiaalista tukea; vahvistaa, että laajempiin työntekijöiden oikeuksiin, säänneltyyn työhön ja epävarmojen työsuhteiden kieltämiseen perustuvan työlainsäädännön edistämisen lisäksi olisi palautettava keskitetyt sopimusneuvottelut, puolustettava niitä ja edistettävä niitä ratkaisevana välineenä eriarvoisuuden poistamiseksi erityisesti palkkojen osalta mutta myös työelämäoikeuksien puolustamiseksi ja lujittamiseksi;

4.  kehottaa tarkistamaan välittömästi sukupuolten palkkaeroa koskevaa toimintasuunnitelmaa ja toteuttamaan sen kunnianhimoisen päivityksen vuoden 2020 loppuun mennessä ja asettamaan siinä jäsenvaltioille selkeät tavoitteet sukupuolten palkkaeron kaventamiseksi seuraavien viiden vuoden aikana ja varmistamaan, että nämä tavoitteet otetaan huomioon maakohtaisissa suosituksissa; korostaa erityisesti tarvetta sisällyttää uuteen toimintasuunnitelmaan moniperusteinen näkökulma; kehottaa komissiota kiinnittämään toimintasuunnitelmassa erityistä huomiota eläke-eroon johtaviin tekijöihin ja arvioimaan, tarvitaanko erityistoimia tämän eron kaventamiseksi EU:n ja kansallisella tasolla;

5.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimiaan sukupuolten palkkaeron poistamiseksi panemalla tiukasti täytäntöön samapalkkaisuuden periaatteen lainsäädännön ja palkkasyrjintää torjuvien toimenpiteiden avulla ja ottamalla taas käyttöön keskitetyt sopimusneuvottelut ja edistämällä ja puolustamalla niitä; kehottaa lisäksi toteuttamaan toimenpiteitä, joilla torjutaan vertikaalista ja horisontaalista eriytymistä työelämässä ja syrjiviä käytäntöjä työhönottoa ja ylennyksiä koskevissa päätöksissä; kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä, joilla parannetaan sosiaalista suojelua äitiyden, työttömyyden, sairauden, työtapaturmien ja ammattitautien alalla;

6.  pitää myönteisenä, että sekä komission puheenjohtaja että tasa-arvosta vastaava komission jäsen ovat sitoutuneet esittämään toimia, joilla otetaan käyttöön palkkauksen avoimuutta koskevia sitovia toimia komission toimikauden ensimmäisten 100 päivän aikana; katsoo, pitää myönteisenä, että sekä komission puheenjohtaja että tasa-arvosta vastaava komission jäsen ovat sitoutuneet esittämään toimia, joilla otetaan käyttöön palkkauksen avoimuutta koskevia sitovia toimia komission toimikauden ensimmäisten 100 päivän aikana; katsoo, että tulevan direktiivin olisi sisällettävä vahvoja täytäntöönpanotoimia niille, jotka eivät noudata sitä, ja sitä olisi sovellettava sekä yksityiseen että julkiseen sektoriin ottaen asianmukaisesti huomioon pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) erityispiirteet ja koko palkkapakettiin, sen mahdolliset osatekijät mukaan luettuina, ja sen soveltamisalan olisi oltava laaja; kehottaa komissiota harkitsemaan konkreettisia toimia, jotka perustuvat sen vuonna 2014 antamaan suositukseen, esimerkiksi a) työn arvon arviointikriteerien selkeä määrittely, b) sukupuolineutraalit työtehtävien arviointi- ja luokittelujärjestelmät, c) sukupuolten palkkausta koskevat tarkastukset ja raportit samapalkkaisuuden takaamiseksi, d) työntekijöiden oikeus pyytää kaikkia palkkatietoja ja oikeus muutoksenhakuun sekä e) selkeät tavoitteet yritysten toteuttamille tasa-arvotoimille; on vahvasti sitä mieltä, että tällaiset toimet ovat tarpeen palkkasyrjintätapausten tunnistamiseksi, jotta työntekijät voivat tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja ryhtyä tarvittaessa toimiin; kehottaa komissiota edistämään työmarkkinaosapuolten ja työehtosopimusneuvottelujen asemaa kaikilla tasoilla (kansallisella, alakohtaisella, paikallisella ja yritysten tasolla) tulevassa palkkauksen avoimuutta koskevassa lainsäädännössä;;

7.  kehottaa komissiota täydentämään palkkauksen avoimuutta koskevaa aloitetta esittämällä sukupuolineutraaleja työn arviointi- ja luokittelujärjestelmiä koskevat suuntaviivat, jotka kehitetään tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa, ja määrittelemällä selkeät kriteerit (kuten pätevyysvaatimukset, vastuutaso, fyysiset ja psykologiset rasitteet, työvuorot jne.) työn arvon arvioimista varten, jotta työn arvoa voidaan vertailla eri työtehtävissä ja aloilla ja pyrkiä oikeudenmukaisempaan palkkaukseen naisvaltaisilla aloilla, joita arvostetaan yleensä vähemmän ja joilla työ ei ole siksi yhtä hyvin palkattua kuin miesvaltaisilla aloilla;

8.  kehottaa komissiota ottamaan toimintansa perustaksi samapalkkaisuutta ja samapalkkaisuuden periaatetta koskevan EU:n lainsäädännön toiminnan ja täytäntöönpanon meneillään olevan uudelleentarkastelun ja esittämään hyvissä ajoin direktiivin 2006/54/EY tarkistamista, jotta voidaan päivittää ja parantaa voimassa olevaa samapalkkaisuuden periaatetta koskevaa lainsäädäntöä käytännössä, parantaa täytäntöönpanoa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisesti ja sisällyttää siihen kaikenlaisen seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolenvaihdokseen perustuvan syrjinnän kieltäminen; kehottaa parantamaan oikeussuojan saatavuutta ja ottamaan käyttöön vahvemmat prosessuaaliset oikeudet palkkasyrjinnän torjumiseksi;

9.  muistuttaa, että komission vuonna 2017 antamassa kertomuksessa miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen lujittamisesta avoimuuden avulla annetun komission suosituksen täytäntöönpanosta (COM(2017)0671) todettiin, että toimet eivät olleet tehokkaita ja että niiden täytäntöönpano oli riittämätöntä; pitää siksi myönteisenä, että komission puheenjohtaja sitoutui poliittisissa suuntaviivoissaan seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024 siihen, että samasta työstä maksettavan saman palkan periaate on uuden Euroopan sukupuolistrategian perusperiaate, ja pitää myönteisenä myös sen tunnustamista, että sukupuolten tasa-arvo on talouskasvun keskeinen osatekijä sekä perusoikeuksia ja oikeudenmukaisuutta koskeva kysymys;

10.  palauttaa mieliin kehotuksensa, jonka mukaan ylöspäin tapahtuvaa lähentymistä edistävä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari olisi pantava täytäntöön sekä EU:ssa että jäsenvaltioissa, jotta voidaan varmistaa naisten ja miesten yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet sekä säilyttää naisten ja miesten oikeus samaan palkkaan samasta tai samanarvoisesta työstä; korostaa, että sukupuolten välisen eron umpeen kuromisen olisi oltava Eurooppa 2020 -strategian seuraajaohjelman erityistavoite;

11.  kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään poistaa lopullisesti sukupuolten palkkaero noudattamalla tiukasti samapalkkaisuuden periaatetta, varmistamalla, että osa-aikaisten työntekijöiden palkat ovat yhdenmukaisia kokoaikatyöstä maksettavien palkkojen kanssa, antamalla lainsäädäntöä, jolla lisätään palkkauksen avoimuutta ja parannetaan oikeudellista selkeyttä palkkarakenteiden sukupuolittumisen ja niihin liittyvän sukupuoleen perustuvan syrjinnän havaitsemiseksi, ehkäisemällä vertikaalista ja horisontaalista ammatillista eriytymistä sekä torjumalla työnantajien ennakkoluuloja työhönotossa ja ylennyspäätöksissä;

12.  korostaa, että työhön pääsy ja sitä helpottavat olosuhteet ovat keskeisiä naisten emansipaation ja riippumattomuuden varmistamiseksi kaikilla elämänaloilla, esimerkiksi työelämässä ja yhteiskunnallisessa, taloudellisessa ja poliittisessa osallistumisessa; katsoo, että naisten ja miesten tasa-arvon ja naisten oikeuksien edistämisen tukeminen johtaa sosiaaliseen edistykseen koko yhteiskunnassa ja mahdollistaa naisten sosioekonomisen tilanteen parantamisen;

13.  kehottaa lisäksi jäsenvaltioita investoimaan asianmukaisesti varhaiskasvatuspalvelujen tarjoamiseen, saatavuuteen, kohtuuhintaisuuteen ja laatuun hyödyntämällä Euroopan rakenne- ja investointirahastoja Barcelonan tavoitteiden mukaisesti sekä investoimaan pitkäaikaishoitopalveluihin ja perheystävällisiin työjärjestelyihin, jotta varmistetaan naisten yhdenvertainen ja jatkuva osallistuminen työmarkkinoille tarjoamalla riittävästi joustavuutta naisten työllisyysasteen nostamiseksi; muistuttaa, että ikääntyneiden naisten köyhyysriskin torjumiseksi ja sukupuolten palkkaeron syihin puuttumiseksi jäsenvaltioiden olisi varmistettava asianmukaisten toimien toteuttaminen ikääntyneiden naisten huomioon ottamiseksi, mukaan lukien hoitojaksoja koskevat hyvitykset, riittävät vähimmäiseläkkeet, perhe-etuudet ja miesten perhevapaaoikeudet, jotta estetään köyhyyden naisistuminen; kehottaa neuvostoa ottamaan käyttöön ikääntyneiden ja muiden huollettavien hoitoa koskevia tavoitteita, jotka vastaavat lastenhoitoa koskevia Barcelonan tavoitteita;

14.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, jolla edistetään naisten työllisyyttä ja heidän taloudellista riippumattomuuttaan, mukaan lukien toimia, jolla edistetään marginalisoituneisiin ryhmiin kuuluvien naisten integroitumista työmarkkinoille; kehottaa jäsenvaltioita puuttumaan sukupuoleen perustuvaan työmarkkinoiden segmentoitumiseen investoimalla viralliseen ja epäviralliseen koulutukseen ja arkioppimiseen sekä naisten elinikäiseen oppimiseen ja ammatilliseen koulutukseen, jotta varmistetaan, että heillä on mahdollisuus laadukkaisiin työpaikkoihin ja että he voivat kouluttautua uudelleen ja parantaa osaamistaan työmarkkinoiden tulevia muutoksia varten; kehottaa erityisesti edistämään enemmän yrittäjyyttä, STEM-aineita, digitaalista koulutusta ja talouslukutaitoa tytöille jo varhaisesta iästä lähtien, jotta voidaan torjua nykyisiä koulutusstereotypioita ja varmistaa, että yhä useammat naiset siirtyvät kehittyville ja hyvin palkatuille aloille;

15.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan työ- ja yksityiselämän tasapainottamista koskevan direktiivin nopean hyväksymisen ja täytäntöönpanon ja komissiota seuraamaan tiiviisti jäsenvaltioiden edistymistä, jotta se voi laatia direktiivin täytäntöönpanoa koskevan kertomuksen ja siihen liittyviä tutkimuksia;

16.  panee merkille, että naisten aliedustus johtotehtävissä vaikuttaa sukupuolten palkkaeroon, ja korostaa, että naisten ja miesten välistä tasa-arvoa on kiireellisesti edistettävä kaikilla päätöksenteon tasoilla liike-elämässä ja johtamisessa; kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan neuvostossa käytäviä neuvotteluja ehdotetusta naisten johtokuntapaikkoja koskevasta direktiivistä, koska se voisi auttaa poistamaan lasikaton;

17.  kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltioita keräämään eriteltyjä tietoja, jotta voidaan paremmin arvioida ja seurata edistymistä sukupuolten palkkaeron poistamisessa, ja kiinnittämään erityistä huomiota moninkertaista ja moniperusteista syrjintää kokeviin ryhmiin, kuten vammaisiin naisiin, maahanmuuttajanaisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluviin naisiin, romaninaisiin, ikääntyneisiin naisiin, naisiin maaseutualueilla ja väestökadon koettelemilla alueilla, yksinhuoltajaäiteihin ja hlbtiq-henkilöihin;

18.  korostaa, että sukupuolen mukaan eriteltyjen tietojen keruuta on tehostettava esimerkiksi epävirallisen työn, yrittäjyyden ja rahoituksen saannin, terveydenhoitopalvelujen saatavuuden, naisiin kohdistuvan väkivallan ja palkattoman työn aloilla; korostaa, että tietoon ja näyttöön perustuva päätöksenteko edellyttää laadukkaiden tietojen ja näytön keräämistä ja hyödyntämistä; kehottaa sekä komissiota että jäsenvaltioita keräämään eriteltyjä tietoja, jotta voidaan paremmin arvioida ja seurata edistymistä sukupuolten palkkaeron poistamisessa, ja kiinnittämään erityistä huomiota moninkertaista ja moniperusteista syrjintää kokeviin ryhmiin, kuten vammaisiin naisiin, maahanmuuttajanaisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluviin naisiin, romaninaisiin, ikääntyneisiin naisiin, yksinhuoltajaäiteihin ja hlbtiq-henkilöihin;

19.  kehottaa komissiota ottamaan työmarkkinaosapuolet mukaan kehittämään uusia toimia sukupuolten palkkaeron poistamiseksi; kehottaa tässä yhteydessä työmarkkinaosapuolia osallistumaan keskusteluihin ja työskentelemään yhdessä palkkaeron poistamiseksi, myös positiivista syrjintää koskevien toimien avulla, sekä tekemään yhteistyötä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen kanssa, jotta yleinen mielipide saadaan vahvasti mukaan, sillä sukupuolten palkkaeron poistaminen on yleismaailmallinen prioriteetti;

20.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan työtään epävarman naisvaltaisen työn ja köyhyyden naisistumisen torjumiseksi; korostaa naisten tekemän pimeän työn suurta määrää, mikä vaikuttaa kielteisesti heidän tuloihinsa, sosiaaliturvaan ja sosiaaliseen suojeluun, ja kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan vuonna 2011 tehdyn kotitaloustyöntekijöitä koskevan ILOn yleissopimuksen;

21.  kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan äitiyden, isyyden ja vanhemmuuden suojelua työlainsäädännössä erityisesti lisäämällä loman määrää ja takaamalla, että lomasta maksetaan täysi palkka, vähentämällä imetyksen aikaisten työtuntien määrää ja toteuttamalla asianmukaisia toimenpiteitä tällaisen suojelun varmistamiseksi, mutta myös investoimalla varhaiskasvatus- ja pitkäaikaishoitopalvelujen maksuttoman julkisen verkoston tarjoamiseen; toteaa, että laadukkaiden lastenhoitopalvelujen saatavuuden puute, kohtuuttomat kustannukset ja riittävän infrastruktuurin puuttuminen ovat yhä merkittävä yksittäinen tekijä, joka estää etenkin naisten tasa-arvoisen osallistumisen kaikkien yhteiskunnan osa-alueiden toimintaan, kuten työelämään;

22.  toteaa, että sukupuolten palkkaero voi myös pahentaa sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa ja häirintää, koska uhrit joutuvat usein vihamielisen työympäristön vuoksi tekemään matalapalkkaisia töitä; kehottaa jäsenvaltioita allekirjoittamaan ja ratifioimaan vuonna 2019 tehdyn väkivallan ja häirinnän torjumista työelämässä koskevan ILOn yleissopimuksen, jotta voidaan ottaa käyttöön tehokkaita toimia työpaikkaväkivallan ja -häirinnän määrittelemiseksi, ehkäisemiseksi ja kieltämiseksi, mukaan lukien turvalliset ja tehokkaat valitus- ja riitojenratkaisumekanismit, tuki, palvelut ja oikeussuojakeinot;

23.  kehottaa komissiota näyttämään esimerkkiä ja esittämään kattavan analyysin sukupuolten palkkaerosta EU:n toimielimissä EU:n samapalkkaisuuden päivänä;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille.

(1) EUVL L 69, 8.3.2014, s. 112.
(2) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.
(3) EUVL L 188, 12.7.2019, s. 79.
(4) EUVL C 155, 25.5.2011, s. 10.
(5) EUVL C 264 E, 13.9.2013, s. 75.
(6) EUVL C 76, 28.2.2018, s. 93.
(7) EUVL C 242, 10.7.2018, s. 24.
(8) EUVL C 331, 18.9.2018, s. 60.
(9) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 6.
(10) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 89.
(11) Mascherini, M., Bisello, M. and Rioboo Leston, I.: The gender employment gap: Challenges and solutions, Eurofound, 2016.
(12) Luvut perustuvat Euroopan tasa-arvoinstituutin köyhyyttä koskevaan tiedotteeseen ”Poverty, gender and lone parents in the EU”, jossa lainataan Euroopan unionin tulo- ja elinolotilastoja (EU-SILC) vuodelta 2014.

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö