Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 194 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat julistuksen Göteborgissa Ruotsissa 17. marraskuuta 2017 pidetyssä oikeudenmukaisia työpaikkoja ja kasvua käsitelleessä sosiaalialan huippukokouksessa,

–  ottaa huomioon ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen 21. osapuolikonferenssissa (COP 21) Pariisissa 12. joulukuuta 2015 hyväksytyn Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta (COM(2020)0102),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma – Puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098),

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”Etenemissuunnitelma kohti resurssitehokasta Eurooppaa” (COM(2011)0571) ja siinä ilmoitetun ”tuotteen ympäristöjalanjäljen”,

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2020 annetun Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen 11/2020: ”Rakennusten energiatehokkuus: aiempaa suurempi painoarvo kustannustehokkuudelle”,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2019 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät energiajärjestelmien tulevaisuudesta energiaunionissa, jotta varmistetaan energiasiirtymä sekä vuoteen 2030 ja sitä pidemmälle ulottuvien energia- ja ilmastotavoitteiden saavuttaminen,

–  ottaa huomioon kaupunkiasioista vastaavien EU:n ministerien epävirallisessa kokouksessa 30. toukokuuta 2016 hyväksytyn Amsterdamin julkilausuman EU:n kaupunkiagendasta,

–  ottaa huomioon 24. ja 25. toukokuuta 2007 pidetyssä kaupunkikehityksestä vastaavien EU:n ministerien epävirallisessa kokouksessa hyväksytyn EU:n kestävää kaupunkikehitystä koskevan Leipzigin peruskirjan,

–  ottaa huomioon energiatehokkuudesta 25. lokakuuta 2012 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2012/27/EU, sellaisena kuin se on muutettuna energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 11. joulukuuta 2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/2002(1),

–  ottaa huomioon rakennusten energiatehokkuudesta 19. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/31/EU, sellaisena kuin se on muutettuna rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 30. toukokuuta 2018 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/844(2),

–  ottaa huomioon uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001(3),

–  ottaa huomioon energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta 11. joulukuuta 2018 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999(4),

–  ottaa huomioon sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944(5),

–  ottaa huomioon sähkön sisämarkkinoista 5. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/943(6),

–  ottaa huomioon rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta 9. maaliskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 305/2011(7),

–  ottaa huomioon energiatuotteiden ja sähkön verotusta koskevan yhteisön kehyksen uudistamisesta 27. lokakuuta 2003 annetun neuvoston direktiivin 2003/96/EY(8),

–  ottaa huomioon yhteisön vesipolitiikan puitteista 23. lokakuuta 2000 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY(9),

–  ottaa huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY(10),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta(11),

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmasto- ja ympäristöhätätilasta(12),

–  ottaa huomioon 14. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ilmastonmuutoksesta: eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta Pariisin sopimuksen mukaisesti(13),

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman vaihtoehtoisten polttoaineiden infrastruktuurin käyttöönotosta Euroopan unionissa: aika toimia!(14),

–  ottaa huomioon 6. helmikuuta 2018 antamansa päätöslauselman puhtaan energian innovoinnin nopeuttamisesta(15),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Kohti energiamarkkinoiden uutta rakennetta”(16),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2016 antamansa päätöslauselman lämmitystä ja jäähdytystä koskevasta EU:n strategiasta(17),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0134/2020),

A.  ottaa huomioon, että rakennusten osuus EU:n energiankulutuksesta on noin 40 prosenttia ja hiilidioksidipäästöistä noin 36 prosenttia ja että siksi niiden pitkälle menevä, myös vaiheittainen, peruskorjaus on ratkaisevan tärkeää EU:n ilmastoneutraaliutta vuoteen 2050 mennessä koskevan tavoitteen saavuttamiseksi;

B.  ottaa huomioon, että rakennusala on EU:n suurin yksittäinen energiankuluttaja ja että 97 prosenttia EU:n rakennuskannasta ei ole energiatehokasta ja että vain 0,2 prosenttia EU:n asuinrakennuksista on vuosittain pitkälle menevien peruskorjausten, myös vaiheittaisten, kohteena; ottaa huomioon, että yli 94 prosenttia tämän päivän rakennuksista on edelleen paikoillaan vuonna 2050 ja että suurin osa silloin käytössämme olevista kodeista, kouluista ja toimistorakennuksista on jo rakennettu;

C.  ottaa huomioon, että sisätilojen ja veden lämmityksen osuus kotitalouksien energiankulutuksesta on noin 80 prosenttia, sillä puolessa EU:n rakennuksista on ennen vuotta 1992 asennettu yksittäinen lämpökattila, jonka hyötysuhde on 60 prosenttia tai vähemmän, ja ottaa huomioon, että yksittäisistä kaasulla toimivista kattiloista 22 prosenttia, suoran sähköjärjestelmän lämmityslaitteista 34 prosenttia, öljykattiloista 47 prosenttia ja hiilikattiloista 58 prosenttia on teknistä käyttöikäänsä vanhempia;

D.  ottaa huomioon, että kunnostusasteen nostaminen lähes 3 prosenttiin ja 210 miljoonan olemassa olevan rakennuksen kunnostaminen voisivat luoda jopa 2 miljoonaa työpaikkaa(18) rakennusalalle, jonka osuus unionin BKT:stä on noin 9 prosenttia ja joka on tärkeä osa elvytysstrategiaa covid-19-kriisin jälkeen, ja se voisi edistää puhdasta taloutta osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa;

E.  toteaa, että EU:n rakennuskannan seurantakeskuksella (BSO) on keskeinen rooli rakennusten yleisen energiatehokkuuden seurannassa ja parantamisessa EU:ssa luotettavien, yhdenmukaisten ja helposti vertailtavien tietojen avulla;

F.  katsoo, että kaikkien kansalaisten elämänlaatua voidaan parantaa toteuttamalla toimenpiteitä EU:n rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi, ja siksi suurimpana haasteena on keventää energiaköyhyydestä kärsivien arviolta 50 miljoonan kotitalouden taakkaa Euroopan unionissa, pienentää energialaskuja ja tarjota kaikille mukavia, kohtuuhintaisia ja energiatehokkaita asuntoja;

G.  ottaa huomioon, että Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että ihmiset viettävät noin 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa asuinrakennuksissa ja muissa rakennuksissa, että yli puoli miljoonaa eurooppalaista kuolee joka vuosi ennenaikaisesti sisäilman huonon laadun vuoksi(19) ja että asianmukainen ilmanvaihto ikkunoita avaamalla parantaa ilmanlaatua ihmisten kodeissa ja päästää sisään luonnollista päivänvaloa parantaen siten heidän terveyttään, mistä on tullut keskeinen seikka erityisesti nykyisessä covid-19-kriisissä;

H.  ottaa huomioon, että se kehotti tarkistamaan energiatehokkuusdirektiiviä ja rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä EU:n kiristettyjen ilmastotavoitteiden mukaisesti ja tehostamaan niiden täytäntöönpanoa asettamalla sitovia kansallisia tavoitteita(20);

I.  katsoo, että energiatehokkaan rakennuskannan ja unionin vuoden 2030 energiatehokkuustavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan yli 282 miljardia euroa investointeja Euroopan rakennuskannan kunnostamiseen ja että on yhdistettävä älykkäästi nykyisten politiikkojen tinkimätön täytäntöönpano, uudet poliittiset aloitteet vähiten energiatehokkaiden rakennusten poistamiseksi asteittain, täydentävät ja asianmukaiset rahoitusmekanismit sekä investoinnit innovatiivisiin ratkaisuihin;

J.  ottaa huomioon, että yhdennetyissä peruskorjausohjelmissa pyritään kokonaisvaltaisuuteen, asetetaan etusijalle energiatehokkuus ja keskitytään laajempiin asuinalueiden ekosysteemeihin, joissa yksittäisille rakennuksille asennetaan tiukat energiansäästötavoitteet, ja että ne perustuvat parhaisiin käytäntöihin ja muodostuvat kolmesta pääpilarista:

K.  katsoo, että tämän kolmen pilarin lähestymistavan täytäntöönpanolla varmistetaan, että yhdennetyt peruskorjausohjelmat laaditaan ja pannaan täytäntöön tavalla, jossa keskitytään energiatehokkuutta koskevilla peruskorjauksilla kansalaisille ja yhteisöille tarjottaviin laajempiin hyötyihin, kuten energiatehokkuuteen, ilmastokestävyyteen, teollisuuden kilpailukykyyn, kestävyyteen, sosiaaliseen osallisuuteen ja esteettömyyteen;

Asuinalueet ja yhteisöt

1.  korostaa asuinalueiden ja yhteisöjen sekä muiden toimijoiden, kuten paikallis- ja alueviranomaisten ja pk-yritysten, roolia yhdennetyissä peruskorjausohjelmissa kokonaisvaltaisena lähestymistapana kunnostamiseen, jotta saadaan aikaan erittäin energiatehokas ja ilmastoneutraali rakennuskanta vuoteen 2050 mennessä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin mukaisesti;

2.  vaatii, että rakennus- ja kunnostuspolitiikkojen on oltava kokonaisvaltaisia ja osallistavia ja niillä on edistettävä EU:n ilmastotavoitteiden saavuttamista, niihin on sisällytettävä yhdennetyt peruskorjausohjelmat, joissa yhdistyvät paikalliset arvoketjut, sosiaalipalvelut ja kohtuuhintaisuus, älyratkaisuvalmius, asianmukainen terveellinen sisäilmasto ja ympäristön laatu, liikkuvuus sekä rakennusten tekniset, teolliset ja energiatehokkuustoiminnot, niiden on mahdollistettava paikan päällä ja lähellä tapahtuva uusiutuvan energian tuotanto ja vaihto ja kysyntäpuolen joustavuus ja niissä on hyödynnettävä lähellä sijaitsevien teollisuuslaitosten, paikallisten liikennejärjestelmien tai vesiväylien hukkalämpöä ja -jäähdytystä, jos se on kestävää;

3.  korostaa, että kansalaisilla on tärkeä rooli asuinrakennuskannan peruskorjauksessa ja että on tärkeää luoda tehokkaita välineitä ja parhaita käytäntöjä ja asettaa kaikki mahdollinen tieto ja osaaminen saataville paikallisella tasolla, mukaan luettuina teknologioihin (esimerkiksi älymittareihin) liittyvät mahdollisuudet; panee lisäksi merkille energiayhteisöjen antaman sysäyksen kansalaisten saattamisessa yhteen, heille tiedottamisessa ja heidän sitouttamisessaan aloittamaan omat peruskorjauksensa ja/tai uusiutuvan energian tuotannon ja kehottaa laatimaan kattavan toimenpidepaketin näiden lähestymistapojen laajentamiseksi;

4.  kehottaa komissiota arvioimaan vaikutusta, joka aiheutuu asuinalueiden keskiluokkaistumisesta ja vuokralaisten häätämisestä peruskorjauksiin vedoten (”renoviction”), sekä sukupuolten välisiä eroja ja haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten tilannetta; katsoo, että sääntelytason suojatoimien lisäksi yhteisöllinen lähestymistapa voisi suojella olemassa olevia yhteisöjä ja luoda kannustimia, jotka ovat välttämättömiä energiatehokkuuden maksimoimiseksi ja tarvittavien yksityisten ja julkisten investointien houkuttelemiseksi; korostaa, että heikoimmassa asemassa olevia kansalaisia on tuettava mahdollistamalla heille ihmisarvoiset elinolot, viihtyvyys ja terveys, ja korostaa sosiaalisen asuntotuotannon merkitystä;

5.  korostaa, että rakennusten omistus, vuokralainsäädäntö, asunnonomistajien ja vuokralaisten määrä sekä investointimahdollisuudet ja asumisen tukijärjestelmät, sääolosuhteet ja energiajärjestelmät vaihtelevat eri jäsenvaltioissa; katsoo, että rakennusten kunnostamiseen kannustavassa strategiassa on otettava huomioon kullekin jäsenvaltiolle merkitykselliset erilaiset olosuhteet myös yhdennettyjen kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien mukaisesti; korostaa erityisesti, että peruskorjaukset eivät saisi johtaa siihen, että vuokralaisten vuokrataakasta tulee sietämätön;

6.  korostaa, että unionissa vallitsee laajamittainen energiaköyhyys, jonka arvioidaan koskettavan 50:tä miljoonaa kotitaloutta(21); katsoo, että rakennusten kunnostusaloitteen ja siihen liittyvien tulevien aloitteiden yhtenä keskeisenä tavoitteena olisi oltava energiaköyhyyden poistaminen ja terveellisten ja turvallisten elinolojen varmistaminen kaikille; pitää myönteisenä komission aikomusta kiinnittää erityistä huomiota energiaköyhien kotitalouksien asuntojen kunnostamiseen ja korostaa, että on tärkeää toteuttaa energiansäästötoimia, edistää energiatehokkaita kulutustottumuksia ja muuttaa käyttäytymismalleja; korostaa, että julkisen sektorin on oltava johtava toimija tällä alalla;

7.  korostaa, että rakennusten energiakunnostusta varten kehitetyt keskitetyt palvelupisteet ovat olleet välitön menestys asiakkaille, sillä ne ovat avoimia ja helposti saavutettavissa olevia neuvontapisteitä ja niiden avulla edistetään hankkeiden ja toistettavien mallien yhdistämistä, tiedotetaan kolmansien osapuolten rahoituksesta, koordinoidaan ja seurataan peruskorjauksia sekä kehitetään kuntien valmiuksia ja paikallisten toimijoiden, kuten energiayhteisöjen, kuluttajajärjestöjen, paikallisten elinkeinoyhdistysten, myös rakennusalan yhdistysten, ja asunto-osuuskuntien ottamista aktiivisesti mukaan toimiin koko prosessin ajan;

8.  muistuttaa, että nykyisen rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseksi tarvitaan sekä julkisia että yksityisiä toimia konkreettisten tulosten saavuttamiseksi; korostaa tarvetta luoda ja myös ylläpitää keskitettyjä neuvontapalvelupisteitä, jotta markkinoille voidaan tuoda jatkuvasti hankkeita, myös pienimuotoisia hankkeita; katsoo, että keskitetyn palvelupisteen perustaminen alueellisella tai paikallisella tasolla parantaa rahoitusmekanismien saatavuutta;

9.  panee tyytyväisenä merkille Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan sisältyvän ehdotuksen avoimista foorumeista; korostaa, että niiden on oltava läpinäkyviä, monitasoisia ja osallistavia, niissä on oltava mukana laaja joukko sidosryhmiä ja niiden on mahdollistettava rakennusalan hajanaisuuden korjaaminen; muistuttaa, että foorumien avulla on pyrittävä saavuttamaan erittäin energiatehokas ja vähähiilinen rakennuskanta vuoteen 2050 mennessä, ja katsoo, että niiden olisi oltava väline peruskorjauksen esteiden poistamiseksi ja kansalaisten osallistamiseksi, jotta päästäisiin yhteisymmärrykseen yhteisön tarpeiden pohjalta;

10.  korostaa, että alueellisten foorumien olisi asetettava mitattavissa olevia tavoitteita, pyrittävä kehittämään etenemissuunnitelmia ja käytävä säännöllistä vuoropuhelua yhtenäistä toimintaa energiatehokkuusdirektiivin, rakennusten energiatehokkuusdirektiivin ja uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin(22) puitteissa harjoittavien nykyisten foorumien sekä jäsenvaltioiden nykyisten virastojen ja elinten kanssa vaikutusten maksimoimiseksi; on vakuuttunut siitä, että foorumit ovat tärkeä väline yhdennettyjen peruskorjausohjelmien täytäntöönpanemiseksi ja jäsenvaltioiden tukemiseksi pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden täytäntöönpanossa;

11.  panee merkille Saksan puheenjohtajakaudella hyväksyttävän uuden Leipzigin peruskirjan ja on samaa mieltä siitä, että kaupungeilla on keskeinen rooli kasvihuonekaasupäästöjen merkittävässä vähentämisessä ja energiatehokkuuden parantamisessa; katsoo, että rakennusten kunnostaminen edistää huomattavasti kyseisten tavoitteiden saavuttamista ja samalla oikeudenmukaisia, vihreitä ja tuottavia kaupunkeja kestävien asuinalueiden kautta; kehottaa Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltiota Saksaa, komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaupungeissa on tarvittavat ja suoraan saatavilla olevat rahoitusresurssit kunnostustoimenpiteitä varten ottaen erityisesti huomioon tarvittavan talouden elpymisen;

12.  kehottaa komissiota hyväksymään politiikan, jolla helpotetaan yhteisö- ja aluetasolla jäsenvaltioissa toteutettavia yhdennettyjä peruskorjausohjelmia, joihin sisältyy pitkälle meneviä, myös vaiheittaisia, peruskorjauksia, ja joissa otetaan huomioon rakennusten tarpeet osallistavasti ja interaktiivisesti; korostaa mahdollisuutta varmistaa enemmän paikan päällä ja lähellä toteutettavia uusiutuvia energiaratkaisuja tai kysyntäjoustomekanismeja yhdennettyjen peruskorjausohjelmien avulla; kehottaa komissiota tehostamaan kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimukseen ja EU:n kaupunkivälineeseen (City Facility) liittyvää työtä; korostaa lisäksi tässä yhteydessä myös kaupunkiagendan ja kaupunkikumppanuuden suurta merkitystä;

13.  kehottaa jäsenvaltioita antamaan paikallishallinnoilleen valmiudet toteuttaa yhdennettyjä peruskorjausohjelmia asuinalue- ja yhteisötasolla asettaen kansalaiset keskiöön ja sovittaen asianmukaisesti yhteen peruskorjaukset ja Euroopan aineellisen historiallisen perinnön (muistomerkkien ja rakennusten) säilyttämisen ja vaatimaan paikallisviranomaisia antamaan palautetta saavutetuista tuloksista ja parhaista käytännöistä tulevan politiikan suunnittelemiseksi kansallisella tasolla;

14.  kehottaa jäsenvaltioita luomaan puitteet, joiden avulla päästäisiin eroon jakautuneista kannustimista, esimerkiksi tarjoamalla tarkkoja tietoja ja asianmukaisia kannustimia ja varmistamalla tehokkaan toteutuksen(23), ja ottamaan sääntelykehyksessä asianmukaisesti huomioon energiaköyhyydessä elävät perheet ja yhteisöt, jotta vältetään vuokralaisten häätäminen peruskorjauksiin vedoten esimerkiksi vaatimalla, että heille varataan asianmukainen osuus pitkälti peruskorjatusta rakennuspinta-alasta tai asettamalla yhdennettyjä peruskorjausohjelmia suunniteltaessa etusijalle rakennukset, joiden energiankulutus tai energiajäte on suurempi, ja rajoittamalla vuokrankorotuksia edellyttäen, että tämä ei rajoita valmiuksia toteuttaa energiatehokkuuskunnostuksia;

15.  kehottaa komissiota perustamaan tukipalvelun kansalaislähtöisiä peruskorjaushankkeita varten ja antamaan jäsenvaltioille täytäntöönpano-ohjeet, jotka koskevat suotuisia edellytyksiä ja yhdenvertaisia mahdollisuuksia sähkömarkkinadirektiivillä(24) ja uusiutuvia energialähteitä koskevalla direktiivillä perustettuja energiayhteisöjä varten onnistuneen täytäntöönpanon varmistamiseksi ja kansalaislähtöisten energiahankkeiden hyötyjen täysimääräiseksi tunnustamiseksi;

16.  kehottaa komissiota käynnistämään välittömästi foorumeita, jotka mainitaan tiedonannossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, ja sisällyttämään kyseiset foorumit yhdennettyihin peruskorjausohjelmiin keskeisinä painopisteinä; korostaa, että yhdennettyjä peruskorjausohjelmia olisi täydennettävä EU:n aloitteilla, joilla levitetään parhaita käytäntöjä ohjelmien toistettavuudesta, valmiuksien laajemmasta hyödyntämisestä, alakohtaisesta integraatiosta ja energiaköyhyydessä elävien yhteisöjen suojatoimista rakennusten energiatehokkuusdirektiivin sitoumusten mukaisesti;

Rahoitus

17.  korostaa, että alkuinvestointikustannukset, monimutkaiset rahoitusjärjestelmät, jakautuneet kannustimet (omistaja–vuokralainen-ongelma), keskipitkän ja pitkän aikavälin takaisinmaksuajat, lainsäädännölliset ja hallinnolliset esteet muun muassa silloin, kun rakennuksilla on useita omistajia, olemassa olevan tuen suunnittelu ja pitkäaikaisen toimintapoliittisen kehyksen puute ovat merkittäviä investointien esteitä;

18.  korostaa, että covid-19:n jälkeisen elpymisen ja sen julkiseen ja yksityiseen talouteen kohdistuvien vaikutusten yhteydessä rahoitusjärjestelmissä olisi kannustettava pitkälle meneviä peruskorjauksia, myös vaiheittaisia, ja asetettava etusijalle tällaiset peruskorjaukset, joilla pyritään saavuttamaan vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteet asianmukaisten kannustinten avulla sekä erittäin energiatehokasta ja vähähiilistä rakennuskantaa koskevat tavoitteet; katsoo, että tämä on edellytys sille, että rakennusten kunnostuksia harkitaan pitkän aikavälin investointeina; korostaa tässä yhteydessä kustannustehokkuusindikaattoreiden merkitystä, sivuhyödyt mukaan luettuina;

19.  korostaa, että jäsenvaltioiden olisi annettava selkeitä suuntaviivoja ja hahmoteltava mitattavissa olevia ja kohdennettuja toimia sekä edistettävä yhtäläisiä mahdollisuuksia saada rahoitusta, myös kansallisen rakennuskannan heikoimmin suoriutuville osille, energiaköyhille kuluttajille, sosiaaliselle asuntotuotannolle ja kotitalouksille, joihin kohdistuu jakautuneita kannustimia koskevia ongelmia, ottaen samalla huomioon kohtuuhintaisuus;

20.  tähdentää, että erityisesti vähätuloisia asunnonomistajia ja energiaköyhien asuntojen omistajia, taloyhtiöitä, osuuskuntia, julkisten asuntojen tarjoajia ja paikallisviranomaisia olisi tuettava rakennuskannan ja rakennetun ympäristön ilmastokestävyyden varmistamisessa esimerkiksi avustuksilla tai monivuotisen rahoituskehyksen rahoituksen täydentävyyteen perustuvilla rahoitusvälineillä, kansallisista talousarvioista ja yksityisistä rahoituslähteistä;

21.  katsoo, että energiatehokkuutta parantavien peruskorjausten rahoitus on asetettava etusijalle kussakin asiaankuuluvassa unionin rahastossa ja että tarvitaan vahvaa koordinointia synergioiden löytämiseksi, rahoituslähteiden yhdistämisen helpottamiseksi, hankkeiden yhdistämiseksi ja hankejatkumoiden luomiseksi, jotta varmistetaan varojen oikea-aikainen hyödyntäminen; kehottaa rahoituslaitoksia osoittamaan huomattavia resursseja valmiuksien kehittämiseen ja tekniseen apuun; korostaa, että tarvitaan vähintään 75 miljardin euron EU:n kannustimet vuodessa jatkuvan ja vakaan unionin, kansallisen ja alueellisen rahoituksen ja yksityisten investointien lisäksi, jotta voidaan varmistaa pitkälle menevät peruskorjaukset energiatehokkaan ja vähähiilisen rakennuskannan saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä; kehottaa lainsäädäntövallan käyttäjiä varmistamaan tarvittavan rahoituksen EU:n talouden elvytyssuunnitelmalle, jotta voidaan auttaa yhteiskunnassa erityisesti niitä, jotka eniten hyötyisivät peruskorjauksista;

22.  pitää myönteisinä havaintoja, jotka osoittavat, että erittäin energiatehokkaiden rakennusten hinta(25) on muita korkeampi, millä varmistetaan, että rakennusten omistajat saavat tuottoa sijoitukselleen, mutta toteaa, että asumisen, rakentamisen ja kunnostamisen kustannuksia on alennettava yleisesti;

23.  korostaa tarvetta varmistaa riittävä ja yksinkertainen luoton ja rahoituksen saanti, jotta pk-yrityksiä, yhteisöjä ja perheitä autetaan toteuttamaan tarvittavat peruskorjaukset nykyiseen rakennuskantaan;

24.  pitää myönteisinä rakennusten kunnostamiseen saatavilla olevia rahoitusmahdollisuuksia, kuten vihreitä tukia sekä vero- ja lainakannustimia; tunnustaa Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastojen) merkityksen energiatehokkuushankkeiden rahoituksessa ja energiatehokkuuden määrittämisessä aluekehityksen erityistavoitteeksi kaudella 2021–2027; korostaa Euroopan investointipankkiryhmän merkitystä lainojen, takuiden ja rahoitusvälineiden, kuten energiatehokkuuden yksityisen rahoitusvälineen (PF4EE), Älykästä rahoitusta älykkäille rakennuksille -takausjärjestelyn ja InvestEU-rahaston, puitteissa, jotta voidaan rahoittaa myös sosiaalisen asuntotuotannon kunnostushankkeet;

25.  kiinnittää huomiota jäsenvaltioiden hyviin käytäntöihin, kuten EU:n päästökauppajärjestelmän tulojen käyttämiseen, rahoituslähteiden yhdistämiseen, pienituloisten kotitalouksien tarpeiden tunnistamisen varmistamiseen ja EU:n aluerahastojen käyttämiseen takuina ja vararahastoina; korostaa, että oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta on mahdollista rahoittaa koulutusta, joka liittyy uusiutuvaan energiaan sekä energia- ja resurssitehokkuuteen;

26.  korostaa tarvetta lisätä varojen käyttöastetta poistamalla esteitä erityisesti teknisen avun avulla, yksinkertaistamalla kriteerejä ja yksinkertaistamalla rahoituslähteiden yhdistämistä; pitää valitettavana, että ELENA-hankkeiden (European Local Energy Assistance) koko on edelleen suuri ja että pienemmät hankkeet ja yhteisöihin liittyvät hankkeet edellyttävät lisätukea ja yhdistämistä; katsoo, että EU:n kaupunkiväline voi olla kaupungeille erittäin tehokas tukimekanismi, jonka avulla kehitetään yhdennettyjä peruskorjausohjelmia, joita olisi jatkettava ja joilla olisi tuettava myös pieniä hankkeita;

27.  panee merkille tutkimukseen ja innovointiin myönnettävien avustusten merkityksen; pitää välttämättömänä tarjota jatkuvaa ja vakaata rahoitusta yhdennetyille peruskorjausohjelmille unionin ja kansallisista lähteistä ilman eri budjettisuunnittelutoimenpiteiden aiheuttamia keskeytyksiä;

28.  katsoo, että jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikissa yhdennetyissä peruskorjausohjelmissa osoitetaan varoja haavoittuvassa asemassa olevia ja pienituloisia kotitalouksia varten energiaköyhyyden torjuntaan, esteettömyyteen sekä tekniikkaan ja infrastruktuurin liittyvien esteiden poistamiseen, jotta ne voivat nauttia asianmukaisesta, terveellisestä ja energiatehokkaasta asumisesta ja osallistua asuinalueensa peruskorjausohjelmiin; pyytää kehittämään ja jakamaan parhaita käytäntöjä innovatiivisilla rahoitusvälineillä, kuten lisärahoituksella ja -järjestelmillä, mukaan luettuina energiatehokkuuteen kannustavat asuntolainat, EuroPACE-lainat ja RenOnBill-lainat;

29.  panee merkille sekä alueviranomaisten että Euroopan investointipankin roolin rahoitustuen antamisessa julkisen sektorin lainojen kautta, mikä kannustaa liikepankkeja, eläkerahastoja ja yksityistä sektoria, erityisesti pk-yrityksiä, investoimaan enemmän rakennusten kunnostamiseen esimerkiksi julkisten luottotakuiden ja innovatiivisten rahoitusmenetelmien avulla;

30.  tunnustaa roolin, joka uusilla liiketoimintamalleilla, kuten energiatehokkuussopimuksilla, kansalaislähtöisillä peruskorjauksilla, energiayhteisöillä ja energiapalveluyrityksillä, voi olla peruskorjauksissa ja erityisesti taseen ulkopuolisella rahoituksella voi olla sosiaaliselle asuntotuotannolle, asunto-osakeyhtiöille ja yrityspuistoille; korostaa, että rahoituksen intensiteetti on yhdistettävä energiatehokkuusdirektiivin edellyttämään energiatehokkuustasoon ja ehdottaa plusenergiataloille bonusta; kehottaa komissiota antamaan täytäntöönpano-ohjeet Puhdasta energiaa kaikille eurooppalaisille -säädöspaketin asiaankuuluvista säännöksistä, erityisesti suotuisien edellytysten luomiseksi edellyttämällä säännöllisiä kuulemisia markkinoiden tarpeiden ymmärtämiseksi, ja kannustamaan yksityisten ja julkisten varojen yhdistämistä, selkeiden sopimusmallien käyttöä ja erityisiä hankintamenettelyjä sekä lisäselvityksiä rakennusten tehokkuuteen liittyvien julkisten investointien asianmukaisesta huomioon ottamisesta;

31.  kehottaa komissiota tarkistamaan energiatehokkuustavoitteita ylöspäin, kuten energiatehokkuusdirektiivissä edellytetään, korottaen aluksi vuoden 2030 yleistavoitetta asianmukaisen vaikutustenarvioinnin pohjalta ja ennakoitavasti, ja ehdottamaan rakennusten peruskorjausastetta koskevia vuosittaisia vähimmäisvaatimuksia ja politiikkatoimenpiteitä, joilla varmistetaan pitkälle menevät, myös vaiheittaiset, peruskorjaukset, jotka luovat taloudellisia kannustimia ja investointivakautta;

32.  kehottaa unionin toimielimiä varmistamaan, että uuden monivuotisen rahoituskehyksen rahastoissa asetetaan etusijalle energiatehokkuutta ja rakennusten peruskorjausta varten varatut määrärahat ja että näille asetetaan selvät ehdot ja aikataulut, mukaan luettuna tekninen apu, riittävän käyttöasteen varmistamiseksi; korostaa EU:n takuiden merkitystä investoinneissa, rahoituslähteiden yhdistämisessä ja avustusosuuksien myöntämisessä asuntojen energiatehokkuuskunnostusten käynnistämiseksi; tunnustaa Euroopan strategisten investointien rahaston (joka korvataan InvestEU-ohjelmalla) merkityksen ja onnistuneen esimerkin; kehottaa asettamaan InvestEU:n kestävän infrastruktuurin ikkunassa etusijalle rakennusten energiatehokkuutta koskevan rahoituksen ja varaamaan energiatehokkuuteen osoitetut määrät aluekehityksen erityistavoitteeksi, joka on otettava huomioon komission kunkin jäsenvaltion kanssa allekirjoittamissa kumppanuussopimuksissa;

33.  kehottaa komissiota poistamaan rahoitukseen liittyvät ja muut esteet, jotta rakennusten yhdennettyjä peruskorjauksia varten varattujen alueellisten rahastojen käyttöastetta parannettaisiin vuoteen 2021 mennessä;

34.  kehottaa vahvistamaan ELENA-välineen ja Euroopan investointipankin valmiuksia antaa räätälöityä ja suoraa rahoitus- ja teknistä tukea paikallisviranomaisille sekä erityisneuvontaa jäsenvaltioille covid-19-elvytyssuunnitelmien yhteydessä;

35.  kehottaa komissiota tutkimaan, onko mahdollista kanavoida EU:n päästökauppajärjestelmän tulot energiatehokkuustoimiin, kuten rakennusten peruskorjauksiin, mukaan luettuna mekanismien suojaaminen suhdannevaihteluilta, ja voidaanko osa EU:ssa saatavista huutokauppatuloista korvamerkitä; kehottaa Euroopan investointipankkia ja kansallisia rahoituslaitoksia tukemaan hankkeiden kehittäjiä koko hankesyklin ajan ja asettamaan kiinteän avustusosuuden, jotta peruskorjaukset tulisivat houkutteleviksi ja kohtuuhintaisiksi kansalaisille;

36.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita luomaan joustavia malleja eri rahoitusohjelmien ja -välineiden synergioille rakennusten energiatehokkuuden rahoittamiseksi; pyytää lisäksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kertomuksen(26) mukaisesti soveltamaan kustannustehokkuutta koskevaa lähestymistapaa rakennusten energiatehokkuusparannuksiin; kannustaa seuraamaan perusteellisesti toimenpideohjelmien kustannustehokkuutta laskemalla kustannukset säästettyä hiilidioksidiyksikköä kohti; katsoo lisäksi, että komission olisi varmistettava, että kansalliset viranomaiset noudattavat kustannustehokkuuden ja energiansäästöä koskevan tehokkuuden periaatteita myöntäessään EU:n varoja peruskorjaushankkeille;

37.  kehottaa komissiota helpottamaan edelleen julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien, kuten älykkääseen ja kestävään rahoitukseen liittyvän PF4EE-välineen (PF4EE), käyttöä ja määrittelemään mahdollisia paikallisia investointikonsepteja;

38.  kehottaa komissiota tarkistamaan EU:n valtiontukisääntöjä, myös pienten ja keskisuurten yritysten investointeja koskevia sääntöjä, jotta luotaisiin suotuisat edellytykset energiatehokkuustoimenpiteille ja edistettäisiin yhdennettyjä peruskorjausohjelmia, mukaan luettuina kaukolämpöjärjestelmien asentaminen tai kunnostaminen yksinkertaistettujen menettelyjen ja asianmukaisten kynnysarvojen avulla, ja kehitettäisiin romutusohjelmia fossiilisia polttoaineita käyttäville ja tehottomille lämmityslaitteille, kun ne vaihdetaan uusiutuviin energialähteisiin tai hukkalämpöön perustuviin yksittäisiin tai yhteisiin lämmityslaitteisiin; korostaa kuitenkin, että EU:n valtiontukisääntöjen tarkistamisella on ensisijaisesti edistettävä yhdenvertaista kohtelua ja lisättävä kilpailua;

Rakennustekniikat ja -materiaalit

39.  korostaa tarvetta vähentää kustannuksia, nopeuttaa kestoa sekä parantaa tehokkuutta, luotettavuutta ja integrointia yhdennettyjen peruskorjausohjelmien lisäämiseksi luomalla avoimet ja kilpaillut peruskorjausmarkkinat ja tuottamalla teollisesti valmistettuja, kestäviä valmisrakenne-elementtejä sekä tunnustamalla nykyisten teknologioiden mahdollisuudet integroitaessa uusiutuvien energialähteiden käyttöä rakennusmateriaaleihin, joita voidaan käyttää monikäyttöisinä verhouselementteinä nykyisen rakennuskannan kunnostamisessa, sekä osallistua sarjassa toteutettaviin ja kokonaisten alueiden peruskorjauksiin; korostaa paikan ulkopuolella tapahtuvan komponenttien esivalmistuksen vaikutusta nopeuteen, laajuuteen ja kustannustehokkuuteen; panee merkille, että jäsenvaltioissa on käytössä parhaita käytäntöjä, jotka koskevat rakennusten peruskorjauksia eri rakennussegmenteissä ja joita on nyt levitettävä ja laajennettava tulosten aikaansaamiseksi; korostaa, että on hyödyllistä lisätä tutkimustyötä tällä alalla;

40.  korostaa joustavuuden merkitystä kunnostamisessa ja rakentamisessa käytettävän teknologian valinnassa; korostaa, että kaikkia käytettävissä olevia tekniikoita olisi sovellettava tavoitelähtöisesti rakennuskannan hiilestä irtautumisen nopeuttamiseksi; korostaa, että uusiutuvan energian käytöllä on tällaisen hiilestä irtautumisen kannalta ratkaiseva merkitys; korostaa vähähiilisen kaukolämmön ja -jäähdytyksen, johon on integroitu varastointi, merkitystä verkotetumpien ja integroidumpien yhteisöjen kannalta; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti uusiutuvien energialähteiden täysimääräistä integrointia rakennusalalla ja kannustamaan siihen;

41.  kehottaa komissiota tukemaan tehokkaiden rakennusmateriaalien tutkimus- ja kehitysohjelmia ja vaatii sosiaalinen tilanne huomioon ottaen, että maaseudulla ja syrjäisillä alueilla otetaan käyttöön edullinen uusiutuvaan energiaan perustuva lämmitysjärjestelmä; viittaa tanskalaiseen parhaaseen käytäntöön, joka koskee lämmityksen hiilestä irtautumista yhteisöomistuksessa olevien, aurinkolämpöä, lämpöpumppuja ja biomassaa hyödyntävien kaukolämpöverkkojen kautta;

42.  korostaa erityisesti korvaamiseen liittyvien päätösten yhteydessä tarvetta tiedottaa kuluttajille ja kannustaa heitä korvaamaan vanhat, tehottomat lämmitys- ja jäähdytysteknologiat nykyaikaisilla, erittäin tehokkailla ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvilla ratkaisuilla, ja toteaa samalla, että fossiilisilla polttoaineilla, erityisesti maakaasulla, on tällä hetkellä merkitystä rakennusten lämmitysjärjestelmissä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan käyttöön romutusjärjestelmiä kiertotalouden mukaisesti ja käyttämään tehokkuusmerkintöjä ja tarjoamaan neuvoja rutiinitarkastuksissa korvaamisen nopeuttamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan etenemissuunnitelman, jotta ne voivat asteittain luopua fossiilisiin polttoaineisiin perustuvasta lämmitys- ja jäähdytysteknologiasta osana kansallisia energia- ja ilmastosuunnitelmiaan;

43.  korostaa Euroopan johtavaa asemaa integroidun aurinkosähkön kehittämisessä; ehdottaa, että uusiutuvan energian teknologiat tunnustetaan yleisesti keskeiseksi strategiseksi arvoketjuksi, ja ehdottaa lisäksi energiakatto-ohjelmaa tulevaa rakennusten kunnostamiseen kannustavaa aloitetta varten;

44.  korostaa, että energiatehokkuus etusijalle -periaate on otettava huomioon kaikissa politiikoissa ja toimenpiteissä, myös pyrittäessä vähentämään lämmitykseen, jäähdytykseen ja kuumaan veteen liittyvää energiantarvetta sekä energiankäyttöä valaistuksessa ja ilmanvaihdossa ja sähköistämään jäännöskysyntä uusiutuvan energian ja lämpöpumppujen tai tehokkaiden kaukolämpöjärjestelmien avulla sekä huolehtimaan kuormituksen hallinnasta ja joustavuudesta;

45.  korostaa tarvetta poistaa esteitä, parantaa verkkoon pääsyä, myös muun muassa tarvetta yhdenmukaistaa ja yksinkertaistaa pk-yritysten lupia, ja korostaa tarvetta suunnitella yhdennettyjä peruskorjausohjelmia synergiaetujen saavuttamiseksi, esimerkiksi rakennusten esteettömyyden, seismisen turvallisuuden ja paloturvallisuuden ja sähköisen liikkuvuuden osalta (mukaan luettuina esikaapelointi ja sähköajoneuvojen lataus), ja rakennuksen ilmastokestävyyden parantamiseksi muun muassa rakentamalla viheralueita, -kattoja ja -seiniä, jotka parantavat vesihuoltoa ja auttavat lisäämään kaupunkien biologista monimuotoisuutta;

46.  muistuttaa, että paloturvallisuuteen liittyvät näkökohdat olisi otettava huomioon rakennusten suunnittelun, materiaalien valinnan, rakentamisen, kunnostamisen ja käytön aikana ennaltaehkäisyn, havaitsemisen, alkusammutuksen, evakuoinnin, osastoinnin, rakenteiden keston ja palonsammutuksen sekä suunnitteluun, rakentamiseen ja peruskorjaukseen osallistuvien ammattilaisten riittävän pätevyyden osalta;

47.  katsoo, että energiatehokkaiden rakennusten olisi oltava terveellisiä, kohtuuhintaisia, turvallisia ja kestäviä; korostaa tuotteeseen koko sen elinkaaren aikana käytetyn energian, rakennusten kestävyyden, resurssitehokkuuden, lämpöviihtyvyyden, ilmanlaadun paranemisen, terveellisen sisäilmaston ja kiertotalouden mukaisen elinkaariajattelun merkitystä ja sitä, että kestävää rakennettua ympäristöä koskevassa strategiassa olisi noudatettava kokonaisvaltaista ja yhdennettyä lähestymistapa; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää sisällyttää rakennusten suunnitteluun passiivisia ja luonnollisia elementtejä ja että rakennusten pintojen hyödyntäminen tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia, kun rakennetusta ympäristöstä tehdään hajautettu uusiutuvan energian tuottaja säästäen maata ja maisema-alueita;

48.  korostaa tarvetta rakennus- ja purkujätteen asianmukaiseen hallintaan ja vähentämiseen; toteaa, että olisi luotava keräys- ja takaisinottojärjestelmiä ja lajittelulaitoksia, jotta voidaan varmistaa kaiken rakennusjätteen asianmukainen ja turvallinen käsittely ja rakennusmateriaalien kierrätys tai uudelleenkäyttö sekä vaarallisten aineiden turvallinen käsittely, poistaminen ja korvaaminen jätevirroissa asukkaiden ja työntekijöiden terveyden sekä ympäristön suojelemiseksi; katsoo, että olisi kehitettävä sellaisiin ympäristönormeihin ja -kriteereihin perustuva kiertotalouden merkintäjärjestelmä, jotka liittyvät mahdollisuuksiin ottaa materiaalit helpolla ja vähäenergiaisella tavalla uudelleen osaksi arvoketjua, ottaen erityisesti huomioon kierrätettyjen raaka-aineiden merkitys; toteaa, että nykyisen ympäristötuoteselosteen käyttöä on laajennettava ja että sitä olisi käytettävä apuna rakennusten arvioinnissa Level(s)-menetelmän tavoin; kehottaa komissiota ehdottamaan näitä asioita koskevia konkreettisia toimenpiteitä osana kiertotalouden toimintasuunnitelmaa ja kestävää rakennettua ympäristöä koskevaa strategiaa;

49.  korostaa, että kesän lämpötilat nousevat kaupungeissa yhä korkeammiksi ilmastonmuutoksen vuoksi; korostaa lisäksi sellaisten vihreiden infrastruktuuriratkaisujen monia etuja, jotka voivat parantaa ilmanlaatua, lisätä viihtyvyyttä ja kykyä sietää ilmastonmuutosta, vähentää merkittävästi energiantarvetta, auttaa palauttamaan veden kiertoa ja lisätä kaupunkien biologista monimuotoisuutta samalla, kun edistetään kiertotalouden periaatteita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään luonnollisten ja vähähiilisten rakennusmateriaalien käyttöä, viherkattojen ja -seinien, pintajäähdytyksen ja muiden passiivisten tekniikoiden käyttöönottoa rakennusten merkittävien peruskorjausten ja uusien rakennusten rakentamisen yhteydessä; kehottaa komissiota ottamaan nämä seikat huomioon ja edistämään vihreitä infrastruktuuriratkaisuja ja biologisen monimuotoisuuden ominaisuuksia rakennusten kunnostamiseen kannustavassa aloitteessa;

50.  muistuttaa, että kestävät rakennusmateriaalit, kuten sertifioitu puu, ovat välttämättömiä vähähiilisen ja pitkäkestoisen rakennuskannan saavuttamiseksi ja että rakentaminen tarjoaa mahdollisuuden varastoida hiiltä biopohjaisiin rakennustuotteisiin kestävän saatavuuden rajoissa;

51.  korostaa, että on tärkeää tarkistaa nykyisiä yhdenmukaistettuja standardeja kattamaan rakennustuotteiden kestävyys, jonka olisi oltava johdonmukainen rakennusten elinkaarilaskentaa koskevan yhteisen eurooppalaisen lähestymistavan ja nykyisten eurooppalaisten standardien kanssa eli rakennusten osalta standardin EN 15978 ja rakennustuotteiden osalta standardin EN 15804 mukainen; korostaa, että peruskorjauksia suunniteltaessa olisi optimoitava rakennuksen koko elinkaaren energia- ja ilmastovaikutukset kiertotalouden tavoitteiden mukaisesti ottaen huomioon valmistuksen, käytön ja suunnittelun vaikutukset kierrätettävyyteen, rakennustuotteiden ja jätteiden kierrätykseen sekä korjaukseen tarvittaviin laitteisiin; kehottaa komissiota tarkastelemaan näitä seikkoja kiertotalousstrategiassa ja tarkistamaan vuoteen 2021 mennessä rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta annettua asetusta (EU) N.o 305/2011(27) kyseisten tuotteiden sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan mahdollistamiseksi sekä palkitsemaan teknologista tutkimusta ja innovointia erittäin energiatehokkaiden rakennusten peruskorjauksen ja rakentamisen tukemiseksi;

52.  kehottaa komissiota määrittämään edelleen yhdennettyjä peruskorjausohjelmia koskevia parhaita käytäntöjä, jotka kattavat myös historialliset ja kulttuuriperintöön kuuluvat rakennukset; tunnustaa kulttuuriperintörakennusten erityisaseman ja haavoittuvuuden ja katsoo, että suurimmassa osassa tapauksia rakennusten suojelu on sovitettavissa yhteen energiatehokkuuden lisäämisen kanssa, mutta korostaa, että kulttuuriperintörakennusten kunnostamisessa olisi aina kunnioitettava kansallisia suojelusääntöjä, vuoden 1964 Venetsian julistusta muistomerkkien ja alueiden suojelusta ja restauroinnista sekä alkuperäistä arkkitehtuuria;

53.  korostaa, että sertifioitujen asiantuntijoiden on todennettava todelliset energiansäästöt ja seurattava energiatehokkuutta peruskorjauksen jälkeen, sillä näin varmistetaan peruskorjausten korkea laatu, paremmat investointimahdollisuudet ja parempi kustannustehokkuus(28);

54.  kehottaa jäsenvaltioita maksimoimaan materiaalien uudelleenkäytön, kierrätyksen ja talteenoton ja edistämään niitä, myös hankintastrategioissaan sekä julkisesti rahoitetuissa peruskorjaus- ja rakennushankkeissa, esimerkiksi tarkistamalla ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja(29) koskevia tavoitteita ja yksinkertaistamalla rakennusten peruskorjausten sosiaalisia sekä energiatehokkuus- ja ympäristökriteerejä ja varmistamalla samalla yhtäläiset mahdollisuudet julkisissa tarjouskilpailuissa; muistuttaa paikallisesti hankittujen rakennusmateriaalien merkityksestä rakennusperinteiden säilyttämisessä, kunkin alueen ilmasto-olosuhteisiin parhaiten soveltuvia materiaalien varmistamisessa sekä päästöjen ja kuljetuskustannusten vähentämisessä;

Standardit, osaaminen ja terveelliset rakennukset

55.  korostaa, että peruskorjausvaatimusten yhteydessä on tärkeää saada sivuhyötyjä kynnyspisteissä, koska tällaiset vaatimukset johtavat energiansäästöihin mutta nostavat myös kiinteistöjen arvoa ja tukevat esteiden, kuten jakautuneiden kannustimien, poistamista; katsoo, että energiatehokkuudeltaan heikoimpien rakennusten pitkälle menevä, myös vaiheittainen, peruskorjaus olisi asetettava etusijalle, erityisesti kehittämällä energiatehokkuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia, jotka ovat olennaisia peruskorjauksiin tehtävien investointien kannalta ja joita olisi sovellettava horisontaalisesti nykyisten kansallisten energiamerkkien pohjalta; katsoo, että tällaiset toimenpiteet hyödyttävät asukkaita ja voisivat auttaa kansalaisia pääsemään pois energiaköyhyydestä(30); panee merkille, että pitkälle menevien peruskorjausten odotetaan jäävän alhaiselle 0,2 prosentin tasolle; ehdottaa peruskorjausten vähimmäismäärien tarkastelua ja käyttöönottoa, jotta voidaan saavuttaa vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteet;

56.  korostaa, että asteittain tiukentuvat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset auttavat toteuttamaan pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita silloin, kun ne suunnitellaan oikein ja otetaan käyttöön vaiheittain, ja ne luovat markkinoilla investointivarmuutta erityisesti, jos niihin liittyy valmiuksien kehittämistä, räätälöityä neuvontaa, teknistä apua ja taloudellista tukea;

57.  vaatii entistä vahvempaa näyttöön perustuvaa lähestymistapaa, joka mahdollistaa luotettavien ja vahvistettujen tietojen avulla rakennusten energiatehokkuuden ja kustannustehokkaiden toimenpiteiden täsmällisen arvioinnin ja edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia toteuttaa kustannustehokkaita ratkaisuja koskevia parhaita käytäntöjä EU:ssa;

58.  on vakuuttunut siitä, että rakennusten omistajat, toiminnanharjoittajat ja vuokralaiset hyötyisivät siitä, että otettaisiin käyttöön rakennusten peruskorjauspassi, jonka avulla edistettäisiin, koordinoitaisiin ja seurattaisiin parannusten jatkuvuutta sekä peruskorjausten perusteellisuutta ja energiatehokkuutta; korostaa, että peruskorjauspassin olisi oltava yhteinen EU:n väline, joka on mukautettu kansallisiin ja alueellisiin erityispiirteisiin rakennuskannan heterogeenisyyden aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi sekä rakennusten nykyiseen energiatehokkuustodistukseen;

59.  korostaa, että on tärkeää yhdistää rakennustiedot yhteen ainoaan digitaaliseen välineeseen; katsoo, että tässä olisi huomioitava materiaalien kiertotalouspotentiaali, sisäilman laatutekijöiden arviointi, myös terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta, ja vankat indikaattorit, jotka perustuvat olemassa oleviin ympäristövälineisiin ja ‑standardeihin;

60.  korostaa oikeudenmukaisen siirtymän rahaston merkitystä ja mahdollisuuksia elvytyssuunnitelman yhteydessä covid-19-kriisin jälkeen rakennus- ja peruskorjausalan työntekijöiden kouluttamiseksi ja pätevöittämiseksi sekä työntekijöiden kouluttamiseksi ja uudelleenkouluttamiseksi alueilla, joihin kriisi vaikuttaa, hiilineutraaliin talouteen siirtyvien yritysten digitalisointi mukaan luettuna;

61.  korostaa, että rakennusten peruskorjaushankkeiden olisi aina johdettava terveellisiin ja homeettomiin rakennuksiin ja niissä olisi otettava huomioon sisäilman laatu; korostaa, että ilmanlaatua, lämpöolosuhteita ja muita sisätiloihin liittyviä terveys- ja viihtyvyysnäkökohtia, riittävä päivänvalo ja mekaaninen ilmanvaihto mukaan luettuina, koskevien standardien tarkistaminen edistää osaltaan rakennuksen käyttäjien terveyttä ja tuottavuutta ja edistää heidän työ- tai oppimistuloksiaan ja varmistaa merkittävät hyvinvointisäästöt ja siten vähentää jäsenvaltioiden julkisia menoja ja hyödyttää EU:n taloutta ja sen kansalaisia kaiken kaikkiaan;

62.  korostaa tarvetta varmistaa, että ammattilaisilla ja rakennuksen asukkailla on riittävä osaaminen rakennuksen kunnossapitoa ja käyttöä varten ja että he muuttavat myös käytöstään, jotta voidaan hyödyntää täysimääräisesti energiatehokkuuden parantumiseen liittyvät edut;

63.  kehottaa komissiota käynnistämään peruskorjaus- ja rakennusalaa koskevan, tasa-arvonäkökulman sisältävän EU:n osaamis- ja tietoaloitteen, jotta sidosryhmien kanssa voidaan tehdä yhteistyötä uudelleenkoulutuksen sekä osaamisen ja valmiuksien kehittämisen alalla keskittyen työllisyyteen, erityisesti nuorten houkuttelemiseksi töihin peruskorjausalalle; korostaa, että laadun, vaatimusten noudattamisen ja turvallisuuden varmistaminen edellyttää, että suunnittelu-, rakennus- ja peruskorjausvaiheessa mukana olevilla ammattilaisilla on riittävä pätevyys ja taidot ja että tähän sisältyvät myös välittäjät, kuten asentajat, arkkitehdit tai urakoitsijat; kehottaa jäsenvaltioita laatimaan rakennusalan osaamisen parantamista koskevan kansallisen strategian, jossa keskitytään energiatehokkuuteen, materiaalien kestävyyteen ja kiertoon, passiivisiin tekniikoihin, uusiutuvien energialähteiden integrointiin, mukaan luettuina itse tuotetun energian kulutus ja digitaaliset ratkaisut, ja tarjoamaan erityistä tukea mikro- sekä pienten ja keskisuurten yritysten työntekijöille;

64.  kehottaa komissiota tukemaan yhdennettyihin peruskorjausohjelmiin liittyviä taitoja ja innovointia oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta, kohdennetuilla Marie Skłodowska-Curie -toimilla ja Erasmus+-ohjelmalla ja perustamaan yhteisöjen ja asuinalueiden peruskorjausta koskevan Horisontti Eurooppa -operaation sekä EACEA-viraston edistämään ja panemaan täytäntöön rakennusalan strategisen osaamisallianssin, jonka tavoitteena on suunnitella ja tarjota yhteistä koulutussisältöä nykyisten osaamisvajeiden korjaamiseksi; kehottaa myös yksilöitä, yrityksiä ja organisaatioita hyödyntämään osaamis- ja koulutustakuuta koskevaa pilottihanketta ja vastaavia järjestelmiä, jotka tarjoavat koulutusta ja taitojen kehittämistä peruskorjausalalla;

65.  kehottaa komissiota julkaisemaan vuoteen 2022 mennessä perusteelliset vaikutustenarvioinnit rakennus-, asukas- ja maanomistustypologioista ja kehittämään lainsäädäntökehyksen nykyisten rakennusten energiatehokkuutta koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöönotolle, joita tiukennetaan ajan mittaan asteittain vuotta 2050 koskevan tavoitteen mukaisesti; korostaa, että tällaiset vaatimukset auttaisivat saavuttamaan erittäin energiatehokkaaseen ja ilmastoneutraaliin rakennuskantaan tähtäävän tavoitteen viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja voisivat tarjota markkinoille näkyvyyttä ja turvallisuutta nykyisen rakennuskannan muuttamisessa; korostaa, että kansallisiin energiatehokkuutta koskeviin vähimmäisvaatimuksiin olisi yhdistettävä kattava toimenpidepaketti, joka sisältää ainakin tietoa ja räätälöityjä neuvoja kansalaisille sekä asianmukaista rahoitustukea;

66.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan vuoteen 2025 mennessä käyttöön nopeutetut digitaaliset rakennusten peruskorjauspassit, joihin sisältyy osio, jossa annetaan tietoa sisäilman laadun paranemisesta ja rakennusten terveellisyydestä;

67.  kehottaa komissiota kehittämään osana kunnostamiseen kannustavaa aloitettaan ”EU:n ilmastolaskurin”, jolla varmistetaan tarkat ja helposti ymmärrettävät merkinnät rakennusmateriaaleille, tuotteille ja palveluille, jotka liittyvät EU:n rakennuskannan kunnostamiseen vuoteen 2050 mennessä; korostaa, että EU:n ilmastolaskurilla olisi varmistettava tasapuoliset toimintaedellytykset keskeisille toimijoille, jotka ovat osa EU:n rakennuskannan yhdennettyjen peruskorjausohjelmien kasvihuonekaasujalanjälkeä tai liittyvät siihen, ja että tällainen kokonaisvaltainen lähestymistapa tarjoaisi mahdollisuuden vaikuttaa myönteisesti EU:n kansalaisten, teollisuuden ja pk-yritysten käyttäytymiseen; korostaa, että käsitteen on perustuttava kierto- ja elinkaaritalouden periaatteisiin ilmastoystävällisten Euroopassa valmistettujen tuotteiden kysynnän lisäämiseksi EU:n rakennusalan kilpailukyvyn vahvistamiseksi; ehdottaa, että komissio käyttää kasvihuonekaasupäästöjen arvioinnissa jo tunnettuja tieteellisiä menetelmiä, esimerkiksi tuotteen ympäristöjalanjäljen mallin mukaan;

68.  kehottaa sisällyttämään energiatehokkuusdirektiivin tulevan tarkistuksen yhteydessä 3, 5 ja 18 artiklaan entistä kunnianhimoisempia tavoitteita ja kehittämään uuden lähestymistavan EU:n energia- ja ilmastotavoitteiden mukaisten rakennusstandardien määrittelemiseen tarkistettaessa rakennusten energiatehokkuusdirektiiviä;

69.  kehottaa komissiota tarkastelemaan energiatehokkuustodistusten vaikutuksia jäsenvaltioissa ja vahvistamaan voimassa olevia säännöksiä; toteaa, että energiatehokkuustodistusten luotettavuutta, johdonmukaisuutta ja vertailukelpoisuutta olisi parannettava kaikkialla EU:ssa, niin että energiatehokkuustodistuksista tulee luotettava markkinaväline rakennusten energiatehokkuuden ja laadun arvioimiseksi, erityisesti rahoitusalalla;

Digitalisaatio ja luotettavat tiedot

70.  katsoo, että digitalisaatio mahdollistaa kansalaisten aktiivisen osallistumisen energiajärjestelmään hajautetun tuotannon, varastoinnin, joustavuuden ja alojen integroitumisen ja yhteenliittämisen avulla; korostaa digitalisaation ja datan roolia peruskorjaussuunnitelmien tulosten suunnittelun, toteutuksen, valvonnan ja seurannan nopeuttamisessa, ja korostaa energian entistä tehokkaampaa suunnittelua ja hallintaa;

71.  kehottaa komissiota tutkimaan rakentamiseen liittyvän datan luotettavuutta ja puuttumista ja ottamaan huomioon, miten digitalisaation käyttäminen edelleen voi vaikuttaa myönteisesti, jotta varmistetaan vahva näyttöön perustuva lähestymistapa hyväksyttäessä energiatehokkuuteen ja peruskorjaukseen liittyviä politiikkoja; katsoo, että kansalliset energiatehokkuustodistusten tietokannat, rakennusdata ja muut rakennustiedot on digitalisoitava, jotta ne ovat saatavilla haettaessa digitaalista rakennuspassia ja käytettäessä muita älykkäitä rakennussovelluksia;

72.  katsoo, että ”esineiden internet” on keino mitata peruskorjausten todellista vaikutusta rakennusten energiatehokkuuteen ja mahdollistaa laajamittaiset, kustannustehokkaat peruskorjausstrategiat; korostaa mahdollista roolia, joka integroidulla tekoälyllä voi olla rakennusten energiankulutuksen analysoinnissa sekä seurannassa, hallinnassa ja mukauttamisessa;

73.  katsoo, että rakennusten ja rakennustekniikoiden digitalisointi on keskeinen tekijä energiatehokkuuden parantamisessa; kehottaa kaikkia paikallisia, alueellisia, kansallisia ja eurooppalaisia toimijoita osallistumaan proaktiivisesti täyden digitalisaation edistämiseen;

74.  korostaa erittäin suuren kapasiteetin verkkojen merkitystä viestintäinfrastruktuurille sellaisten älytalojen edistämiseksi, jotka on integroitu laajempaan digitaaliseen energiaekosysteemiin ja joiden avulla rakennukset voivat hyötyä älykkäistä toiminnoista ja tarjota niitä sekä mahdollistaa energian integroinnin ja säästöt talouden eri aloilla, muun muassa kysyntäjouston ja energiankäytön optimoinnin rakennuksen sisällä hyödyntämällä mm. älylaitteita, kodin automaatiolaitteita, sähkölämpöpumppuja, akkuvarastoja, sähköajoneuvojen latauspisteitä ja älymittareita sekä muita digitaaliteknologioita; suhtautuu myönteisesti tarkistetun rakennusten energiatehokkuusdirektiivin tavoitteeseen edistää edelleen älytaloteknologiaa älyratkaisuvalmiutta koskevalla indikaattorilla (SRI), joka tukee rakennusten älyratkaisuvalmiuden arviointia ja auttaa rakennusten omistajia ja asukkaita ymmärtämään rakennusautomaatio- ja ohjausjärjestelmien arvon rakennusten, joiden 14 ja 15 artiklan mukaisia sovelluksia olisi laajennettava, yleisen tehokkuuden kannalta;

75.  korostaa älyverkkojen merkitystä mahdollistajina uusiutuvien energialähteiden tehokkaalle integroinnille sähköverkkoihin ja kannustaa etsimään uusia mahdollisuuksia rajapintoihin siirtoverkonhaltijoiden ja jakeluverkonhaltijoiden kanssa energiatehokkuuden ja sähköpalvelujen parantamiseksi; korostaa, että nano- tai mikroverkkoihin liitetyillä älytaloilla voidaan varmistaa sähköntoimituksen vakaus ja lämmitys-/jäähdytysjärjestelmien saatavuus;

76.  korostaa, että asumiseen ja kuluttajiin liittyvät oikeudet edellyttävät yleisen tietosuoja-asetuksen säännösten mukaisia sosiaalisia suojatoimia, tietosuojaa, yksityisyyden kunnioittamista ja suostumusta; korostaa, että peruskorjausten aikana tarjottavien digitaalisten ratkaisujen olisi oltava intuitiivisia, yksinkertaisia ja yhteentoimivia ja että niiden asentamisen yhteydessä asukkaille on annettava tarvittava koulutus, tieto ja tuki; korostaa tässä yhteydessä ei-intrusiivisten digitaaliteknologioiden tarjoamia mahdollisuuksia;

77.  kehottaa komissiota arvioimaan tarvetta tarkistaa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin latausinfrastruktuuria koskevia vaatimuksia; korostaa, että älykäs latausinfrastruktuuri on ennakkoedellytys puhtaan sähköisen liikenteen lisäämiselle;

Panostaminen rakennusten kunnostamiseen

78.  katsoo, että rakennusten kunnostamiseen panostamista koskeva aloite tarjoaa tilaisuuden saattaa rakennuskanta energiatehokkaaksi ja ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä yhdennettyjä peruskorjausohjelmia koskevalla toimintasuunnitelmalla, jossa keskitytään yhteisöihin ja etenkin energiaköyhiin yhteisöihin, sekä tarjota terveellisiä, ihmisarvoisia, kohtuuhintaisia ja energiatehokkaita rakennuksia, joissa ihmiset voivat hyödyntää koko potentiaaliaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja vuodelle 2050 asetetun nollanettopäästötavoitteen saavuttamiseksi, joka voidaan toteuttaa täysin synergiassa myös Euroopan uuden teollisuusstrategian, pk-yritysstrategian kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten, kiertotalousstrategian, oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin ja elvytysvälineiden sekä Euroopan digitaalista valmiutta koskevien strategioiden kanssa;

79.  on vakuuttunut, että kunnostamiseen kannustavalla aloitteella voidaan lieventää koronaviruskriisin vaikutuksia elvyttämällä kansallisia ja paikallisia talouksia esimerkiksi siten, että edistetään laadukkaiden ja välttämättömien työpaikkojen syntymistä rakennusalalle ja uusiutuvan energian alan teollisuuteen sekä tuetaan mikroyritysten, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) työntekijöitä, jotka muodostavat 97 prosenttia alasta, ja viime kädessä luodaan monialaisia mahdollisuuksia ja voidaan Euroopan rakennuskannan energiatehokkuutta parantamalla saavuttaa erilaisia hyötyjä, mukaan lukien sosiaaliset ja ympäristöä koskevat sivuhyödyt; korostaa, että kunnostamiseen panostamista koskevalla aloitteella voi olla merkittävä rooli kestävässä elpymisessä ja että se voi olla covid-kriisin jälkeisten elvytyssuunnitelmien keskeinen osa; korostaa siksi, että komission olisi annettava ehdotus viipymättä ja tarjottava katsaus kaikkiin käytettävissä oleviin rahoitusvaihtoehtoihin;

80.  vaatii panemaan puhtaan energian säädöspaketin täytäntöön kunnianhimoisella tavalla; korostaa kansallisten energia- ja ilmastosuunnitelmien merkitystä rakennusalan mahdollisuuksien maksimoinnissa; vahvistaa olevansa sitoutunut seuraamaan tiiviisti tämän ja muiden säännösten täytäntöönpanoa ja kehottaa komissiota varmistamaan tarkistettuun rakennusten energiatehokkuusdirektiiviin sisältyvien toimenpiteiden täytäntöönpanon;

81.  kehottaa komissiota asettamaan energiatehokkuus etusijalle -periaatteen keskiöön EU:n rakennuskannan peruskorjausprosessissa energiaunionin hallintoa koskevan asetuksen mukaisesti;

82.  pitää myönteisinä jäsenvaltioiden pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita, joissa asetetaan vuosia 2030 ja 2040 koskevia välitavoitteita ilmastoneutraaliuden tavoitteen saavuttamiseksi; on huolissaan monien jäsenvaltioiden huomattavista viivästyksistä pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden toimittamisessa; kehottaa kyseisiä jäsenvaltioita tarttumaan tilaisuuteen noudattaa rakennusten energiadirektiivissä säädettyjä oikeudellisia velvoitteitaan ja toimittamaan myöhässä olevat pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat; kannustaa hallituksia panemaan täytäntöön innovatiivista politiikkaa, jotta kansalaiset otetaan aktiivisesti mukaan energiatehokkuusohjelmiin; katsoo, että pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat olisi tunnustettava keskeiseksi välineeksi energiatehokkuustavoitteiden suunnittelussa, edistymisen mittaamisessa ja saavuttamisessa;

83.  korostaa, että erittäin energiatehokas ja vähähiilinen rakennuskanta olisi saavutettava vähentämällä merkittävästi energiankulutusta panemalla täytäntöön vahvaa ja mahdollistavaa energiatehokkuuspolitiikkaa ja kattamalla samalla mahdollinen jäljellä oleva tarve uusiutuvalla energialla; korostaa, että rakennusten peruskorjaus olisi yhdistettävä laajempiin toimiin energiajärjestelmän hiilestä irtautumiseksi ja sijoituksiin esimerkiksi tehokkaisiin kaukoenergiaverkkoihin ja lämpöpumppuihin soveltaen järjestelmä-/aluelähestymistapaa, johon yhdistetään kaikki mahdolliset tehokkuustoimenpiteet, kuten hukkalämmön talteenotto; korostaa tarvetta määritellä konkreettisia toimia tehokkaaseen yhteistuotantoon ja kaukolämmitykseen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseksi; korostaa, että tätä systeemistä lähestymistapaa tarvitaan, jotta varmistetaan siirtyminen erittäin energiatehokkaaseen, täysin uusiutuviin energialähteisiin perustuvaan talouteen ja pyrkimys tavoitteeseen rajoittaa ilmaston lämpeneminen alle 1,5 celsiusasteeseen;

84.  panee tyytyväisenä merkille komission ilmoituksen edistää koulujen, sairaaloiden ja sosiaalisten vuokra-asuntojen, erityisesti julkisen, yleensä huonoimmassa kunnossa olevan rakennuskannan, peruskorjauksia; korostaa kuitenkin, että suuren, noin 75:tä prosenttia EU:n rakennetusta lattiapinta-alasta vastaavan asuinrakennuskannan käsittely on haasteellista;

85.  yhtyy analyysiin, jonka mukaan rakennusten energiatehokkuuskunnostukset tuottavat monia hyötyjä, kuten parempi oppiminen, nopeampi parantuminen ja ihmisten pääsy pois energiaköyhyydestä; korostaa sisä- ja ulkoilman laadun paranemista, päästöjen vähenemistä, energiatehokkuuden paranemista, lämpöviihtyvyyden paranemista sekä tuontiriippuvuuden vähenemistä; kehottaa sisällyttämään nämä hyödyt järjestelmällisesti yhdennettyihin peruskorjausohjelmiin;

86.  kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään monialaisia, maakohtaisia ja räätälöityjä viestintäkampanjoita monista mahdollisuuksista ja eri hyödyistä, joita saadaan parantamalla rakennuskannan energiatehokkuutta, sekä tarjoamaan tietoa keskitetyistä palvelupisteistä ja saatavilla olevista rahoitusmahdollisuuksista, myös EU:n tasolla;

87.  kehottaa komissiota sisällyttämään rakennusten kunnostamisaloitetta koskevat toimenpiteet uuteen ja tarkistettuun EU:n lainsäädäntöön ja tarkistamaan vuoteen 2030 ulottuvia ilmasto- ja energiatavoitteita ottaen täysimääräisesti huomioon toissijaisuusperiaatteen ja kohtuuhintaisuuden, jotta mahdollistetaan synergiat eri ilmasto- ja energialainsäädännön osien välillä, ja suuntaamaan ne ilmastoneutraaliuden kehityspolulle sekä varmistamaan samalla, että energiatehokkuustoimet, kuten rakennusten kunnostamispolitiikka, on yksi keskeisistä politiikoista, joilla korjataan vuoteen 2030 ulottuvien tavoitteiden puutteita; korostaa rahoitustuen tarvetta, jotta varmistetaan asuntojen kohtuuhintaisuus omistajille ja vuokralaisille;

88.  kehottaa komissiota arvioimaan pitkän aikavälin peruskorjausstrategioita ja antamaan jäsenvaltioille suosituksia, joissa korostetaan sekä olemassa olevia puutteita että parhaita käytäntöjä; kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan pitkän aikavälin peruskorjausstrategioiden täytäntöönpanoa ja tarkistamaan niitä viiden vuoden välein ilmastonmuutosta koskevassa Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksessa tarkoitetun arviointisyklin ja sen korotusmekanismin mukaisesti, jotta varmistetaan, että tavoite erittäin energiatehokkaan ja ilmastoneutraalin rakennuskannan aikaansaamisesta saavutetaan; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan pitkän aikavälin peruskorjausstrategiat käyttöön välineenä, jolla avataan tie talouden elpymiselle ja joka edellyttää niiltä kunnianhimoista, yksityiskohtaista ja kiireellistä viimeistelyä; kehottaa jäsenvaltioita toimittamaan pitkän aikavälin peruskorjausstrategiansa kiireellisesti, jos ne eivät ole vielä niin tehneet;

89.  kehottaa sisällyttämään rakennus- ja peruskorjausalan, erityisesti mikro-, pienet ja keskisuuret yritykset, elvytyspaketteihin; kehottaa asettamaan talouden elvytyssuunnitelmassa etusijalle investoinnit rakennusten peruskorjauksiin, joilla pyritään kohti erittäin energiatehokasta ja uusiutuviin energialähteisiin perustuvaa rakennuskantaa;

o
o   o

90.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman kaikille EU:n toimielimille ja jäsenvaltioille.

(1) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 210. (2) EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75. (3) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82. (4) EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1. (5) EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125. (6) EUVL L 158, 14.6.2019, s. 54. (7) EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5. (8) EUVL L 283, 31.10.2003, s. 51. (9) EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1. (10) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7. (11) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005. (12) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0078. (13) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0217. (14) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0438. (15) EUVL C 463, 21.12.2018, s. 10. (16) EUVL C 204, 13.6.2018, s. 23. (17) EUVL C 204, 13.6.2018, s. 35. (18) Ürge-Vorsatz, Diana, Tirado-Herrero, Sergio, Fegyverneky, Sándor, Arena, Daniele, Butcher, Andrew ja Telegdy, Almos, Employment Impacts of a Large-Scale Deep Building Energy Retrofit Programme in Hungary, 2010; Janssen, Rod ja Staniaszek, Dan, How Many Jobs? A Survey of the Employment Effects of Investment in Energy Efficiency of Buildings, The Energy Efficiency Industrial Forum, 2012. (19) Maailman terveysjärjestö: Over half a million premature deaths annually in the European Region attributable to household and ambient air pollution, 2018. (20) Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15. tammikuuta 2020, Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta, hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005. (21) Komission tiedonanto 11. joulukuuta 2019 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640). (22) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2002, annettu 11. joulukuuta 2018, energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 210); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/844, annettu 30. toukokuuta 2018, rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU ja energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 75); Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2018/2001, annettu 11. joulukuuta 2018, uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 82). (23) Castellazzi, L., Bertoldi, P., Economidou, M., Overcoming the split incentive barrier in the building sectors: unlocking the energy efficiency potential in the rental & multifamily sectors, Luxemburg, EU:n julkaisutoimisto, 2017, https://publications.jrc.ec.europa.eu/repository/bitstream/JRC101251/ldna28058enn.pdf (24) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5. kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125). (25) Hyland, Marie, Lyons, Ronan, Lyons, Sean, The value of domestic building energy efficiency - evidence from Ireland, Energy Economics, osa 40, 2012; Mangold, Mikael, Österbring, Magnus, Wallbaum, Holger, Thuvander, Liane, Femenias, Paula, Socio-economic impact of renovation and retrofitting of the Gothenburg building stock, Energy and Buildings, osa 123, 2016. (26) Euroopan tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomus 11/2020, 28. huhtikuuta 2020: ”Rakennusten energiatehokkuus: aiempaa suurempi painoarvo kustannustehokkuudelle”, https://www.eca.europa.eu/fi/Pages/DocItem.aspx?did=53483 (27) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 305/2011, annettu 9. maaliskuuta 2011, rakennustuotteiden kaupan pitämistä koskevien ehtojen yhdenmukaistamisesta ja neuvoston direktiivin 89/106/ETY kumoamisesta (EUVL L 88, 4.4.2011, s. 5). (28) Euroopan tilintarkastustuomioistuin, ks. edellä. (29) Komission tiedonanto, annettu 16. heinäkuuta 2008, ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista (COM(2008)0400). (30) Komission yksiköiden valmisteluasiakirja vaikutustenarvioinnista liitteenä ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin 2010/31/EU muuttamisesta (SWD(2016)0414).