Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon vuonna 1948 annetun ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon terrorismin vastaiset kansainväliset yleissopimukset ja pöytäkirjat,

–  ottaa huomioon vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteet,

–  ottaa huomioon 10. syyskuuta 2020 päivätyn YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimiston (OCHA) raportin Mosambikin tilanteesta(1),

–  ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2020 päivätyn OCHA:n raportin Mosambikin tilanteesta,

–  ottaa huomioon mielivaltaista vangitsemista käsittelevän YK:n työryhmän (UNWGAD) 87. istunnossa 1. toukokuuta 2020 hyväksytyn lausunnon Mosambikista,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun toimiston raportit Mosambikista,

–  ottaa huomioon 12. huhtikuuta 2016 päivätyn yleismaailmallista määräaikaistarkistusta käsittelevän YK:n työryhmän raportin,

–  ottaa huomioon kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen YK:n yleissopimuksen, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 10. joulukuuta 1984, ja sen valinnaisen pöytäkirjan, jonka YK:n yleiskokous hyväksyi 18. joulukuuta 2002,

–  ottaa huomioon 22. huhtikuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät Mosambikista,

–  ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tavoitteena kokonaisvaltainen EU–Afrikka-strategia” (JOIN(2020)0004),

–  ottaa huomioon EU:n vuosikertomuksen ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2019: Mosambik,

–  ottaa huomioon EU:n Mosambikia koskevan maaohjelman ja yhdennentoista Euroopan kehitysrahaston (2014–2020),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskunnan loppuraportin Mosambikissa 15. lokakuuta 2019 järjestetyistä parlamentti- ja maakuntavaaleista,

–  ottaa huomioon Cotonoun sopimuksen,

–  ottaa huomioon 5. kesäkuuta 2020 käydyn EU:n ja Mosambikin välisen 28. poliittisen vuoropuhelun,

–  ottaa huomioon eteläisen Afrikan kehitysyhteisön (SADC) ja EU:n välisen talouskumppanuussopimuksen,

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa Mosambikista ja SADC-alueesta,

–  ottaa huomioon AKT:n ja EU:n yhteisen parlamentaarisen edustajakokouksen yhteispuheenjohtajan 29. kesäkuuta 2020 antaman lausunnon,

–  ottaa huomioon Afrikan peruskirjan ihmisoikeuksista ja kansojen oikeuksista,

–  ottaa huomioon Afrikan peruskirjan demokratiasta, vaaleista ja hyvästä hallinnosta,

–  ottaa huomioon Afrikan yhtenäisyysjärjestön yleissopimuksen terrorismin torjunnasta ja ehkäisystä,

–  ottaa huomioon SADC:n perusperiaatteet,

–  ottaa huomioon 17. elokuuta 2020 annetut SADC:n päätelmät Mosambikista,

–  ottaa huomioon vuonna 2019 tehdyn sopimuksen rauhasta ja kansallisesta sovinnosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 144 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 4 kohdan,

A.  toteaa, että lokakuusta 2017 lähtien niin kutsuttu al-Shabaab-terroristiryhmä, joka on ilmoittanut olevansa osa aseellista ryhmää nimeltä ISCAP (Isis-terroristijärjestön Keski-Afrikan osasto), on tehnyt maan pohjoisosassa sijaitsevassa Cabo Delgadon maakunnassa yli 500 väkivaltaista iskua terrorisoiden paikallisväestöä, ja toteaa, että iskuissa on kuollut yli 1 500 ihmistä ja niiden seurauksena yli 250 000 ihmistä on joutunut siirtymään asuinsijoiltaan ja yli 700 000 ihmistä on avun tarpeessa;

B.  toteaa, että terrori-iskuista on tullut yhä väkivaltaisempia ja että niitä on tehty lukuisiin kyliin, joissa on poltettu tai tuhottu yli 1 000 kotia; toteaa, että taistelijoiden kerrotaan alkaneen siepata naisia ja tyttöjä;

C.  toteaa, että jihadistijoukot valtasivat elokuussa Mocimboa da Praian strategisen satamakaupungin, jossa sijaitsee raakaöljyn ja nesteytetyn maakaasun hyödyntämisen kannalta keskeinen satama; katsoo sen, että al-Shabaab on saanut pysyvän jalansijan kaupungissa, kertovan terroristiryhmän vahvistumisesta ja kehittymisestä taistelussa;

D.  panee merkille, että islamistikapinalliset turvautuvat yhä useammin laittomaan huumekauppaan rahoituslähteenä;

E.  toteaa, että Mosambikissa ei ole perinteisesti ollut radikaalia islamismia; toteaa, että Mosambikin 31 miljoonasta asukkaasta noin 30 prosenttia on roomalaiskatolisia ja 18 prosenttia muslimeja ja että muslimit ovat enemmistönä vain kahdessa maakunnassa, jotka ovat Cabo Delgado ja Niassa;

F.  panee merkille, että Mosambikin viranomaiset eivät ole kyenneet estämään iskuja sotilaallisilla toimillaan ja eivätkä puuttumaan hälyttävää vauhtia pahenevaan humanitaariseen hätätilaan;

G.  panee merkille, että Mosambikin hallituksen turvallisuusjoukot ovat vastanneet tilanteeseen suhteettomalla väkivallalla ja toisinaan kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten vastaisesti; panee merkille, että Mosambikin presidentti Filipe Nyusi on myöntänyt viranomaisten syyllistyneen Cabo Delgadossa ”tahattomiin” ihmisoikeusloukkauksiin; panee merkille ilmoitetut tiedot ilmaisunvapauden tukahduttamistoimista ja toimittajien häirinnästä;

H.  toteaa, että Mosambikin armeijalla ei ole riittäviä valmiuksia selviytyä terrorismin äkillisestä lisääntymisestä alueella; toteaa, että on edelleen perusteltua pelätä, että taistelut leviävät naapurimaihin ja horjuttavat alueen vakautta;

I.  huomauttaa, että yli puolet Cabo Delgadon väkivaltaisuuksista kärsineistä ihmisistä on lapsia; panee merkille syytökset lasten värväämisestä aseellisiin ryhmiin, sieppauksista sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvasta seksuaalisesta ja sukupuoleen perustuvasta väkivallasta; toteaa, että väestö joutuu usein panttivangiksi aseellisten ryhmien ja valtion asevoimien välisissä taisteluissa;

J.  huomauttaa, että Mosambikilla on velvollisuus noudattaa perustavia ihmisoikeusnormeja ratifioimiensa kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, erityisesti pidätyskeskuksissaan; toteaa, että vaikka al-Shabaab-ryhmän syyksi luetaan barbaarisia tekoja, Mosambikin turvallisuusjoukkojen ei pitäisi vastata niihin uusilla ihmisoikeusloukkauksilla;

K.  panee merkille, että maaliskuussa 2020 perustettiin Mosambikin pohjoisalueen integroidun kehittämisen virasto ADIN (Agencia de desenvolvimento integrado do norte), jonka erityisenä tavoitteena on puuttua pohjoisen sosioekonomisiin ongelmiin;

L.  ottaa huomioon, että elokuussa 2019 allekirjoitettiin rauhan ja kansallisen sovinnon sopimus, jonka tarkoituksena on tuoda maahan rauha, tehdä loppu väkivallasta, mahdollistaa demokratiaan osallistuminen ja parantaa ihmisoikeus- ja kansalaisoikeustilannetta;

M.  toteaa, että Mosambikin tilanne on edelleen erittäin hauras ja että sillä on paljon taloudellisia, sosiaalisia ja turvallisuushaasteita; toteaa, että Mosambik kuuluu köyhimpiin ja vähiten kehittyneisiin maihin, että se sijoittuu 189 maata kattavassa inhimillisen kehityksen indeksissä sijalle 180 ja että mosambikilaisen keskimääräinen elinajanodote syntymähetkellä on vain 58 vuotta; toteaa, että yli 10 miljoonaa mosambikilaista elää äärimmäisessä köyhyydessä ja kärsii puutteellisesta ruokaturvasta; toteaa asiaintilan koskevan erityisesti naisia ja haavoittuvia ryhmiä, joiden tilanne on kaikkein vaikein;

N.  toteaa, että covid-19-kriisi on tuonut entistä selvemmin esiin alueen talouden haurauden, sillä riittävän sosiaalisen suojelun puutteessa miljoonat harmaassa taloudessa työskentelevät ja muut työttömiksi jääneet ihmiset kärsivät nälkää ja puutetta ja joutuvat haavoittuvaan asemaan ja toisinaan jopa perusihmisoikeuksien loukkausten uhriksi; toteaa, että 9. syyskuuta 2020 Mosambikissa oli yli 4 500 vahvistettua covid-19-tautitapausta, joita on maan kaikissa 11 maakunnassa, ja koronavirukseen oli kuollut 27 ihmistä;

O.  toteaa, että Mosambikia on viime vuosina kohdannut useita tuhoisia ilmastoon liittyviä luonnonkatastrofeja, muun muassa kaksi suuren luokan hirmumyrskyä vuonna 2019, jotka ovat pahentaneet jo ennestään korkeaa köyhyysastetta ja turvattomuutta; toteaa, että nämä katastrofit ovat johtaneet laajoilla alueilla puutteelliseen ruokaturvaan ja paikoin krooniseen aliravitsemukseen, minkä johdosta yli 43 prosentilla alle 5-vuotiaista lapsista on kasvuhäiriöitä; toteaa, että 7,9 miljoonan ihmisen arvioidaan tarvitsevan kiireellistä humanitaarista apua vuonna 2020;

P.  toteaa, että erityisesti Cabo Delgadon asukkaiden hätä on kasvattanut Mosambikin sisäistä solidaarisuutta ja saanut etenkin nuoret käynnistämään kansallisen solidaarisuuskampanjan #CaboDelgadoTambénÉMocambique (Cabo Delgado on myös Mosambikia) maakunnan tukemiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi alueen traagisesta tilanteesta,

Q.  ottaa huomioon, että Mosambikista löydettiin valtavia kaasuvarantoja vuosina 2010 ja 2013: toteaa, että tämä noin 5 000 miljardin kuutiometrin maakaasuesiintymä on maailman yhdeksänneksi suurin; toteaa, että esiintymä saattaa tehdä Mosambikista yhden maailman neljästä suurimmasta nesteytetyn maakaasun tuottajamaasta; toteaa, että lähivuosina odotetaan vähintään 60 miljardin dollarin investointeja näiden varantojen hyödyntämiseen, mikä on kautta aikojen suurin Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan investoitu summa;

R.  katsoo, että kaikissa eurooppalaisissa ja muissa ulkomaisissa teollisissa ja taloudellisissa investoinneissa Mosambikiin olisi alusta alkaen noudatettava YK:n ohjaavia periaatteita yritysten ihmisoikeusvastuusta; toteaa, että komissio harkitsee parhaillaan pakollisia due diligence -velvoitteita, joilla varmistettaisiin, että EU:n investoijat ja kaivannaisteollisuuden toimijat toimivat vastuullisesti ja edistävät paikallista kehitystä Mosambikin kaltaisissa maissa;

S.  toteaa, että vaikka lukutaidottomuus, eriarvoisuus ja lasten aliravitsemus on Mosambikissa pahinta Cabo Delgadon alueella, erityisesti kyseisessä maakunnassa ja koko maassa on runsaasti luonnonvaroja ja raaka-aineita, mikä on houkutellut investointeja lukuisilta kansainvälisiltä ja EU:n yrityksiltä, jotka kilpailevat luonnonvaramarkkinoille pääsystä; panee merkille, että joidenkin tietojen mukaan luonnonvaroista saadut tulot ovat jakautuneet epätasaisesti Mosambikissa;

T.  ottaa huomioon, että Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) hyväksyi 13. huhtikuuta 2020 välittömiä velkahelpotuksia 25 jäsenmaalleen, muun muassa Mosambikille noin 309 miljoonan Yhdysvaltain dollarin avustuksen CCRT-katastrofirahastostaan, auttaakseen lieventämään covid-19-pandemian vaikutuksia;

U.  ottaa huomioon, että Mosambikista vastaava YK:n humanitaarinen koordinaattori Myrta Kaulard kehotti 4. kesäkuuta 2020 kansainvälistä yhteisöä lisäämään tukeaan Mosambikille;

V.  panee merkille, että EU lupasi Mosambikille 200 miljoonaa euroa elvytystukea vuoden 2019 hirmumyrskyjen jälkeen ja sen lisäksi 110 miljoonaa euroa EU:n covid-19-tukea;

W.  ottaa huomioon, että SADC:n vuoden 2015 alueellisessa terrorisminvastaisessa strategiassa, joka kehitettiin YK:n maailmanlaajuisen terrorisminvastaisen strategian mukaisesti, tarjotaan apua nuorten radikalisoitumisen ehkäisemiseen, rajaturvallisuuteen, humanitaariseen apuun ja terrorismin perimmäisiin syihin puuttumiseen;

X.  toteaa, että Mosambik hoitaa tällä hetkellä SADC:n kiertävää puheenjohtajuutta; panee merkille, että 17. elokuuta 2020 pidetyssä 40. huippukokouksessaan SADC kiitti maata sen jatkuvista pyrkimyksistä torjua terrorismia ja väkivaltaisia iskuja ja ilmaisi solidaarisuutensa ja sitoutumisensa Mosambikin tukemiseen terrorismin ja väkivaltaisten iskujen torjunnassa sekä tuomitsi kaikki terroriteot ja aseelliset hyökkäykset;

Y.  panee merkille, että sekä EU:n Mosambikin-edustusto että EU:n neuvosto ilmaisivat huhtikuussa 2020 vakavan huolensa Cabo Delgadossa tehdyistä iskuista ja siviileihin kohdistuvan väkivallan lisääntymisestä;

Z.  toteaa, että väkivaltaisuudestaan ja järkyttävästä ihmishenkien menetyksestä huolimatta Cabo Delgadon tilanne ei ole saanut kansainvälistä huomiota, minkä vuoksi on hukattu kallisarvoista aikaa puuttua asiaan tehokkaasti ja aiemmin;

1.  ilmaisee vakavan huolensa turvallisuustilanteen heikkenemisestä Pohjois-Mosambikissa, erityisesti Cabo Delgadon maakunnassa, ja ilmaisee osanottonsa väkivallan uhreille, joita on yli 1 500; ilmaisee solidaarisuutensa ja tukensa Mosambikin kansalle ja erityisesti niille yli 250 000 ihmiselle, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodeistaan;

2.  korostaa, että nykyiset turvallisuusongelmat pahentavat jo ennestään erittäin haurasta humanitaarista tilannetta, joka johtuu vakavasta alikehittyneisyydestä, merkittävistä ilmastohäiriöistä ja konflikteista;

3.  kehottaa Mosambikin viranomaisia ryhtymään tehokkaisiin ja päättäväisiin toimiin islamistikapinallisten torjumiseksi ja kaikkien Cabo Delgadon asukkaiden suojelemiseksi; ilmaisee vakavan huolensa siitä, että kapinalliset saavat yhä enemmän tukea alueellisilta ja kansainvälisiltä terroristijärjestöiltä; korostaa tässä yhteydessä valitettavia yhtäläisyyksiä muiden alueiden, kuten Sahelin ja Afrikan sarven, kanssa;

4.  korostaa, että ellei kapinaa pysäytetä, se saattaa kasvaa ja levitä naapurimaihin ja uhata alueellista vakautta; tähdentää, että tämän vuoksi tarvitaan sekä maan hallituksen että alueellisten ja kansainvälisten toimijoiden tehokasta ja kestävää politiikkaa;

5.  muistuttaa Mosambikin hallitusta sen vastuusta saattaa kaikki terrorismista epäillyt oikeuden eteen oikeudenmukaisissa oikeudenkäynneissä; kehottaa Mosambikin hallitusta käynnistämään riippumattoman ja puolueettoman tutkimuksen kidutustapauksista ja muista vakavista loukkauksista, joihin sen turvallisuusjoukkojen väitetään syyllistyneen Cabo Delgadossa; muistuttaa, että Mosambik on sopimuspuolena kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa kansainvälisessä yleissopimuksessa, ihmisoikeuksia ja kansojen oikeuksia koskevassa Afrikan peruskirjassa ja kidutuksen vastaisessa YK:n yleissopimuksessa, joissa kielletään kidutus ja muu kaltoinkohtelu sekä mielivaltainen ihmishengen riistäminen;

6.  korostaa, että on tärkeää suojella toimittajien, ihmisoikeuksien puolustajien, aktivistien ja kaikkien niiden oikeuksia, jotka pelkästään harjoittavat ihmisoikeuksiaan ja ilmaisevat näkemyksensä yleistä huolta aiheuttavista kysymyksistä; kehottaa Mosambikin viranomaisia tutkimaan puolueettomasti kaikki epäilyt tiedotusvälineisiin kohdistetuista vahingonteoista ja sananvapauden tukahduttamisesta samoin kuin syytökset toimittajien häirinnästä ja pelottelusta;

7.  kehottaa Mosambikin viranomaisia varmistamaan demokratian, ihmisoikeuksien, tehokkaan paikallishallinnon ja oikeusvaltion tosiasiallisen palauttamisen Pohjois-Mosambikissa; muistuttaa, että kansainvälisen humanitaarisen oikeuden noudattaminen ja demokraattisten vapauksien kunnioittaminen ovat myös ratkaisevan tärkeitä Mosambikin vapautusrintaman (Frelimo) ja Mosambikin kansallisen vastarintaliikkeen (Renamo) välillä vuonna 2019 allekirjoitetun lopullisen rauhansopimuksen onnistumisen kannalta;

8.  pitää erittäin tärkeänä jatkaa tarvittavia uudistuksia, jotta voidaan vastata asianmukaisesti Mosambikin kansan tarpeisiin ja jotta heistä ei tulisi alttiita radikalisoitumiselle; korostaa erityisesti kiireellistä tarvetta luoda työpaikkoja ja mahdollisuuksia Cabo Delgadon asukkaille ja erityisesti nuorille; korostaa lisäksi tarvetta pyrkiä poistamaan joitakin terrorismin perimmäisiä syitä, joita ovat turvattomuus, köyhyys, ihmisoikeusloukkaukset, eriarvoisuus, syrjäytyminen, työttömyys, ympäristön pilaantuminen, korruptio ja julkisten varojen väärinkäyttö sekä rankaisemattomuus, sillä näin voidaan merkittävästi edistää terroristijärjestöjen hävittämistä;

9.  korostaa tarvetta varmistaa, että kaikissa alueella toteutettavissa sotilaallisissa toimissa suojellaan, kunnioitetaan ja edistetään ihmisoikeuksia, ja kannustaa Mosambikin viranomaisia tukemaan ja tekemään yhteistyötä alueellisten ja kansainvälisten järjestöjen sekä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja yhteisöperustaisten ryhmien kanssa sellaisten foorumien luomiseksi, jotka mahdollistavat rauhanrakennusaloitteet ja joilla kannustetaan rauhanomaiseen osallistumiseen, vuoropuheluun, sovinnontekoon ja kaikkien sidosryhmien rinnakkaiseloon; pitää valitettavana yksityisten turvallisuusjoukkojen käyttöä tässä konfliktissa, sillä ne lisäävät entisestään maalle aiheutuvia rahallisia kustannuksia ja toimivat ilman minkäänlaista kansainvälistä valvontaa;

10.  panee huolestuneena merkille maan sisäisten pakolaisten tilanteen heikkenemisen Mosambikissa; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä SADC:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa alueen pahenevan humanitaarisen kriisin ratkaisemiseksi ja tehokkaan toimintasuunnitelman laatimiseksi;

11.  kehottaa Mosambikin hallitusta tekemään avointa yhteistyötä kansainvälisten instituutioiden, kuten YK:n erityisraportoijien, kanssa ja sallimaan riippumattomien ihmisoikeustutkijoiden ja -tarkkailijoiden pääsyn maahan sekä arvioimaan asianmukaisesti Cabo Delgadon väestön humanitaarisia tarpeet, jotta he saavat tarvitsemaansa apua; katsoo lisäksi, että väkivallan uhreja on suojeltava avustussuunnitelman avulla, jotta he kykenevät jatkamaan elämäänsä;

12.  katsoo, että tarvitaan koordinoidumpia alueellisia ja kansainvälisiä toimia, jotta voidaan vastata Cabo Delgadon välittömiin humanitaarisiin ja turvallisuuskriiseihin, ja pitää välttämättömänä puuttua rajat ylittäviin uhkiin, kuten terroristihyökkäyksiin, ruokaturvaan, maan sisäisiin pakolaisiin ja salakuljetukseen; kehottaa siksi Euroopan ulkosuhdehallintoa antamaan lisätukea SADC:lle ja Afrikan unionille, jotta saadaan aikaan pitkäaikainen ja rauhanomainen ratkaisu;

13.  huomauttaa, että SADC:n poliittisesta sekä puolustus- ja turvallisuusyhteistyöstä vastaavan elimen (Organ for Politics, Defence and Security, OPDS), etenkin sen monikansallisen taisteluyksikön, jonka tehtävänä on puuttua vakaviin kapinatilanteisiin, olisi oltava tärkeä aktiivinen toimija tämän konfliktin hallinnassa ja ensi alkuun tuomittava se samalla kun se kannustaa ja tukee Mosambikin viranomaisia pitkällä aikavälillä sellaisten lisäuudistusten täytäntöönpanossa, joilla pyritään edistämään demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota, jotka ovat vakauden, rauhan ja kehityksen edellytys;

14.  toistaa, että EU on valmis aloittamaan vuoropuhelun Mosambikin kanssa tehokkaiden vaihtoehtojen määrittämiseksi EU:n avun täytäntöönpanolle ottaen huomioon tilanteen monimutkaisen ja alueellisen luonteen, ja kehottaa Mosambikin hallitusta suhtautumaan avoimemmin vuoropuheluun ja yhteistyöhön EU:n ja SADC:n kanssa; kannustaa tässä yhteydessä Mosambikin viranomaisia ja kansalaisyhteiskunnan kaikkia tasoja tekemään yhteistyötä, jotta voidaan löytää osallistava ratkaisu ja vastata kiireesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tarpeisiin;

15.  kehottaa komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa Josep Borrellia ja EU:n jäsenvaltioita seuraamaan edelleen tiiviisti tilannetta ja lisäämään tukeaan kansallisille ja alueellisille viranomaisille; pitää tässä yhteydessä myönteisinä 22. kesäkuuta 2020 annettuja neuvoston päätelmiä, mutta vaatii, että erityisesti niiden jäsenvaltioiden, joilla on historialliset ja ystävälliset yhteydet Mosambikiin, olisi toteutettava lisää diplomaattisia toimia, jotta voidaan korostaa kiireellisten toimien tarvetta tässä asiassa, joka vaikuttaa koko alueen turvallisuuteen ja humanitaariseen tilanteeseen, sekä kiinnittää hallituksen huomio geopoliittisiin seurauksiin, joita aiheutuu, jos ei toteuteta koordinoituja alueellisia ja kansainvälisiä toimia;

16.  toivoo, että kun EU:n uusi Afrikka-strategia on otettu tehokkaasti käyttöön, se auttaa tiivistämään EU:n ja Afrikan yhteistyötä, joka perustuu tasavertaiseen kumppanuuteen koko mantereella, ja että ne pyrkivät yhdessä parantamaan taloudellista, sosiaalista sekä turvallisuus- ja ihmisoikeustilannetta Mosambikin kaltaisissa maissa;

17.  arvelee, että Mosambikin tämänhetkisiä tapahtumia ja niiden sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia käsitellään asianmukaisesti EU:n Afrikan-politiikassa seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 2021; korostaa, että koska Mosambikin väestö kärsii usein tulvista ja muista luonnonkatastrofeista, sen olisi saatava kaikki mahdollinen tuki ja humanitaarinen apu;

18.  katsoo, että tuleva EU:n ja Afrikan huippukokous on erinomainen tilaisuus puuttua paremmin tähän humanitaariseen tragediaan ja samalla EU:lle tilaisuus lisätä tukeaan alueellisille ja maanosan laajuisille järjestöille;

19.  muistuttaa Beirassa 30. toukokuuta ja 1. kesäkuuta 2019 pidetyssä avunantajien kansainvälisessä avunantajien konferenssissa tehdyistä kansainvälisistä avustussitoumuksista, joissa EU lupasi 200 miljoonaa euroa elvytystukea; vaatii EU:ta ja sen jäsenvaltioita täyttämään nämä sitoumukset täysimääräisesti; huomauttaa, että pitkän aikavälin elpyminen edellyttää kestävää ja osallistavaa talouskehitystä; kehottaa siksi tukemaan EU:ta varoilla Mosambikin pyrkimyksiä vakauttaa talouttaan, luoda työpaikkoja ja edistää maaseudun kilpailukykyä samalla kun varmistetaan osallisuus ja ympäristönsuojelu;

20.  pitää IMF:n CCRT-katastrofirahoitusta myönteisenä askeleena oikeaan suuntaan Mosambikin auttamiseksi torjumaan covid-19:n taloudellisia seurauksia; kehottaa EU:ta ja sen jäsenvaltioita antamaan lisärahoitusta IMF:lle ja IMF:ää tutkimaan uusia vaihtoehtoja CCRT:n käytettävissä olevien varojen lisäämiseksi esimerkiksi käyttämällä omia varantojaan; muistuttaa, että rahastoon suoritettavat rahoitusosuudet eivät saa missään tapauksessa korvata julkista kehitysapua;

21.  pitää äärimmäisen tärkeänä, että paikallisväestö etenkin maan köyhimmissä maakunnissa hyötyy luonnonvarojen hyödyntämisestä; kehottaa hallitusta kohdentamaan hyödyntämishankkeista saatavat tulot oikeudenmukaisesti paikallisiin kehityshankkeisiin, joissa noudatetaan tiukkoja ympäristö- ja sosiaalinormeja;

22.  muistuttaa, että Mosambikin kansan, sekä kristittyjen että muslimien, rauhanomainen rinnakkaiselo on jatkunut jo pitkään, ja on vakuuttunut siitä, että tämä suvaitsevaisuuden ja solidaarisuuden malli tulee selviämään islamistiterroristien hyökkäyksistä;

23.  korostaa tarvetta asettaa koulutus etusijalle ja edistää maaseudun kehittämistä radikalisoitumisen torjumiseksi erityisesti maaseutualueiden nuorten keskuudessa;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle, Mosambikin hallitukselle ja parlamentille sekä eteläisen Afrikan kehitysyhteisön SADC:n ja Afrikan unionin jäsenille ja johtajille.

(1) https://reliefweb.int/report/mozambique/mozambique-situation-report-10-september-2020