Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2708(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjojen elinkaaret :

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

RC-B9-0246/2020

Keskustelut :

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0239

Hyväksytyt tekstit
PDF 139kWORD 50k
Torstai 17. syyskuuta 2020 - Bryssel
Euroopan kulttuurinen elpyminen
P9_TA(2020)0239RC-B9-0246/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. syyskuuta 2020 Euroopan kulttuurisesta elpymisestä (2020/2708(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen johdanto-osan sekä 2, 3 ja 4 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 6 ja 167 artiklan ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan,

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen ja erityisesti sen 19 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen 22 artiklan,

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Nuoriso-, koulutus- ja kulttuuripolitiikan rooli vahvemman Euroopan rakentamisessa” (COM(2018)0268),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi kulttuuriohjelma” (COM(2018)0267),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” (COM(2017)0673),

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta(1),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(2),

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman liikenteestä ja matkailusta vuonna 2020 ja sen jälkeen(3),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1295/2013 Luova Eurooppa -ohjelman (2014–2020) perustamisesta ja päätösten N:o 1718/2006/EY, N:o 1855/2006/EY ja N:o 1041/2009/EY kumoamisesta(4), jäljempänä ’asetus’,

–  ottaa huomioon 17., 18., 19., 20. ja 21. heinäkuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 15. marraskuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät kulttuurialan työsuunnitelmasta kaudelle 2019–2022 (2018/C 460/10),

–  ottaa huomioon komission yksiköiden Euroopan elvytystarpeita kartoittavan valmisteluasiakirjan ”Identifying Europe’s recovery needs”, joka liittyy 27. toukokuuta 2020 annettuun komission tiedonantoon ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456),

–  ottaa huomioon vuonna 2015 tehdyn tutkimuksen kulttuuriperinnön merkityksestä Euroopalle (”Cultural Heritage Counts for Europe”),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 132 artiklan 2 ja 4 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että kulttuuri on Euroopan unionille strateginen ala, joka on tärkeä osa paitsi talouttamme myös demokraattisia, kestäviä, vapaita ja osallistavia yhteiskuntia ja heijastaa Euroopan moninaisuutta, arvoja, historiaa, vapauksia ja eurooppalaista elämäntapaa;

B.  ottaa huomioon, että kulttuuri ja taiteen vapaus myötävaikuttavat merkittävästi yhteiskunnan elinvoimaisuuteen, antavat kaikille yhteiskuntaryhmille mahdollisuuden ilmaista identiteettiään ja edistävät sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja kulttuurien välistä vuoropuhelua tiivistäen entisestään EU:n keskinäisiä siteitä;

C.  toteaa, että kulttuuri on itsessään arvokasta ihmisyyden, demokratian ja kansalaistoiminnan ilmaisukeinona ja se voi olla avainasemassa kestävän kehityksen edistämisessä;

D.  toteaa, että kulttuuri vahvistaa yhteiskuntien sosiaalista pääomaa, helpottaa kansalaisten osallistumista demokratiaan, edistää luovuutta, hyvinvointia ja kriittistä ajattelua, integraatiota ja yhteenkuuluvuutta sekä moninaisuutta, tasa-arvoa ja moniarvoisuutta;

E.  toteaa, että kulttuurinen osallistuminen on tunnustettu yhdeksi tärkeimmistä yhteiskunnallisen muutoksen sekä osallistavien ja selviytymiskykyisten yhteiskuntien kehittämisen vauhdittajista;

F.  toteaa, että kulttuuri sekä kulttuuriala ja luovat alat ovat tärkeässä osassa kaikenlaisen syrjinnän, myös rasismin ja muukalaisvihan, torjunnassa ja että ne ovat sananvapauden foorumi;

G.  toteaa, että pandemia on paljastanut kulttuurialan ja luovien alojen todellisen yhteiskunnallisen arvon Euroopassa ja niiden taloudellisen painoarvon; toteaa, että kulttuuritalous on EU:lle ja sen taloudelle strateginen ala, joka tarjoaa mielekkään työpaikan miljoonille eurooppalaisille ja kestävän rahoituksen Euroopan moninaisuudelle ja heijastaa samalla eurooppalaisia arvoja, historiaa ja vapauksia;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen toimijat säilyttävät ja edistävät Euroopan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta ja lujittavat osaltaan eurooppalaista identiteettiä kaikilla tasoilla; pitää kyseisiä toimijoita korvaamattomana voimavarana EU:n ja sen jäsenvaltioiden sosiaalisen yhteenkuuluvuuden ja kestävän kehityksen ja talouskasvun kannalta sekä merkittävänä maailmanlaajuisen kilpailukyvyn lähteenä;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen osuus Euroopan bruttokansantuotteesta on noin 4 prosenttia, mikä on samaa tasoa kuin tieto- ja viestintätekniikan tai majoitus- ja ravitsemispalvelujen osuus; panee merkille, että vuonna 2019 kulttuuriala työllisti 7,4 miljoonaa ihmistä 27 jäsenvaltion EU:ssa, mikä on 3,7 prosenttia 27 jäsenvaltion EU:n kokonaistyöllisyydestä; toteaa, että vuonna 2019 itsenäisten ammatinharjoittajien osuus 27 jäsenvaltion EU:ssa oli kulttuurialalla yli kaksinkertainen koko talouden keskiarvoon verrattuna(5);

J.  panee merkille, että komission omien arvioiden mukaan kulttuuriala ja luovat alat, jotka tuottavat 509 miljardia euroa BKT:n arvonlisäyksestä, ovat covid-19-kriisin ja rajoittamistoimenpiteiden vuoksi todennäköisesti menettäneet 80 prosenttia liikevaihdostaan vuoden 2020 toisella neljänneksellä;

K.  toteaa, että kulttuuriperintöalalla työskentelee Euroopassa yli 300 000 ihmistä ja ala työllistää välillisesti 7,8 miljoonaa henkeä Euroopassa; ottaa huomioon, että Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen luovan työn tekijät ovat tällä hetkellä aliedustettuina tilastojärjestelmissä;

L.  toteaa, että kulttuuriala ja luovat alat ovat kiinteässä yhteydessä toisiinsa ja hyödyttävät todistetusti muitakin aloja, kuten matkailua ja liikennettä; toteaa, että Maailman matkailujärjestön mukaan neljä kymmenestä matkailijasta valitsee matkakohteensa sen kulttuuritarjonnan perusteella ja että kaksi kolmesta eurooppalaisesta uskoo kulttuuriperintötarjonnan vaikuttavan lomakohteensa valintaan; huomauttaa, että Eurooppa on edelleen maailman suosituin kulttuurimatkailukohde;

M.  ottaa huomioon, että Euroopan kulttuurin kirjo kärsii vakavasti covid-19-pandemiasta ja että monet kulttuurialan ja luovien alojen toimijat ovat perikadon partaalla ilman julkisia investointeja ja tukea; ottaa huomioon, että tämän sektorin toiminnan seisahtumisella on ollut heijastusvaikutuksia muihin aloihin, kuten liikenteeseen ja matkailuun;

N.  toteaa, että kulttuuriala ja luovat alat ovat epätyypillinen sektori omine talousmalleineen, erityistarpeineen ja vaihtelevan kokoisine yksiköineen, joskin se koostuu pääasiassa pienistä rakenteista (pk-yritykset, mikro-organisaatiot ja itsenäiset ammatinharjoittajat), joilla on vain vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia saada rahoitusta markkinoilta ja joiden usein epäsäännölliset ja sekalaiset tulot ovat peräisin eri lähteistä, kuten julkiset tuet, yksityiset sponsorit, yleisötulot tai tekijänoikeuskorvaukset;

O.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemiaan liittyvä kriisi on myös kärjistänyt kulttuurialan ja luovien alojen jo aiemmin olemassa olleita haavoittuvuustekijöitä, joita ovat esimerkiksi taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden toimeentulon epävarmuus sekä monien kulttuurilaitosten niukka budjetti;

P.  huomauttaa, että covid-19-pandemian täysimittaiset vaikutukset kulttuurialaan ja luoviin aloihin ovat vasta paljastumassa ja että keskipitkän ja pitkän aikavälin kokonaisvaikutuksia ei vielä tiedetä; katsoo, että tämä vaikuttaa taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten sosiaalisiin oikeuksiin ja heidän oikeuteensa saada oikeudenmukainen taloudellinen korvaus työstään sekä kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden turvaamiseen;

Q.  toteaa, että covid-19-kriisillä on jo nyt ja tulee myös jatkossa olemaan pysyvä kielteinen vaikutus kulttuurituotantoon ja luovaan työhön, levitykseen ja tuloihin, joten se köyhdyttää Euroopan kulttuurista moninaisuutta;

R.  ottaa huomioon, että teatterit, oopperat, elokuvateatterit, konserttisalit, museot, kulttuuriperintökohteet ja muut taiteen esityspaikat olivat ensimmäisiä ovensa rajoittamistoimenpiteiden vuoksi sulkeneita ja että ne ovat viimeisten joukossa aloittamassa uudelleen toimintaansa; toteaa, että monet kulttuuri- ja taidetapahtumat, kuten messut, festivaalit, konsertit ja esitykset, on peruutettu tai siirretty hamaan tulevaisuuteen; toteaa, että uusien taudinpurkausten estämiseksi määrätyt terveys- ja turvallisuustoimenpiteet eivät mahdollista täyden kapasiteetin toimintaa lähitulevaisuudessa;

S.  panee merkille, että pandemian aikana monien eurooppalaisten ollessa eristyksissä kotonaan kulttuurisisällön ja luovan sisällön jakaminen auttoi heitä jaksamaan; toteaa, että kulttuurisisällön saatavuus verkossa on moninkertaistunut ja siihen on näin helpompi tutustua, usein vieläpä maksutta, kirjailijoiden, taiteilijoiden, esiintyvien taiteilijoiden ja muiden luovan työn tekijöiden ansiosta; toteaa, että tämä vähentää entisestään luovan työn tekijöiden tuloja; panee merkille, että kulttuurisisällön saatavuus verkossa ei ole lisännyt oikeudenhaltijoiden ja esiintyvien taiteilijoiden tuloja;

T.  toteaa, että eriarvoisuus digitaalisen infrastruktuurin saatavuudessa on rajoittanut perusoikeutta kulttuurin saatavuuteen, kulttuuriin osallistumiseen ja taiteelliseen ilmaisuun;

U.  katsoo, että seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen sisältyvät Luova Eurooppa ‑ohjelmaa koskevat peräkkäiset talousarvioehdotukset eivät edes ennen covid-19-kriisiä selvästikään vastanneet alan toimijoiden eivätkä parlamentin odotuksia, ja toteaa, että parlamentti on vaatinut ohjelman rahoituksen kaksinkertaistamista siitä, mitä se oli vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä;

V.  ottaa huomioon, että komission tarkistetussa monivuotista rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa leikataan Euroopan solidaarisuusjoukkojen rahoitusta 20 prosentilla, Luova Eurooppa -ohjelman rahoitusta 13 prosentilla ja Erasmus+-ohjelman rahoitusta 7 prosentilla verrattuna komission vuonna 2018 tekemään monivuotista rahoituskehystä koskevaan ehdotukseen; huomauttaa, että Eurooppa-neuvoston 17. heinäkuuta 2020 vahvistama kanta vastaa ainoastaan komission vuoden 2018 ehdotusta; toteaa, että Luova Eurooppa on ainoa EU-ohjelma, josta tarjotaan suoraa tukea kulttuurialalle ja luoville aloille kaikkialla Euroopassa; huomauttaa, että sen enempää Luova Eurooppa ‑ohjelmasta katettaviksi suunnitellut aloitteet kuin sen määrärahatkaan eivät tarjoa riittävää tukea jo nykyisellään ylikuormitetulle ja alirahoitetulle ohjelmalle;

W.  toteaa, että pandemia tarjoaa tilaisuuden määritellä uudelleen kulttuurin tulevaisuus, ja katsoo kestävämmän kulttuuriekosysteemin luomisen edellyttävän, että pohditaan laajemmin planeetan tulevaisuutta ja ilmastokriisiin reagoimisen kiireellisyyttä;

X.  pitää kulttuurialaa ja luovia aloja elintärkeinä ympäristön kestävyyden saavuttamisen kannalta; katsoo, että niille on jatkossakin turvattava asianmukainen rahoitus ja ne on määriteltävä turvalliseksi investoinniksi, jotta oltaisiin valmiita siirtymään hiilineutraaliin talouteen Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;

1.  ilmaisee vilpittömän solidaarisuutensa esiintyville taiteilijoille, taiteilijoille, luovan työn tekijöille, kirjailijoille, kustantajille, heidän yrityksilleen ja kaikille muille kulttuurin luojille, myös harrastelijoille, ja kulttuurialan työntekijöille, joihin globaali covid-19-pandemia on vaikuttanut vakavasti, ja antaa tunnustusta heidän toiminnalleen ja solidaarisuudelleen näinä miljoonille eurooppalaisille vaikeina aikoina;

2.  korostaa, että pandemian jälkeinen elpyminen ja Euroopan kulttuuripolitiikan vireyttäminen liittyvät kiinteästi muihin EU:n ja maailman kohtaamiin haasteisiin, ilmastokriisi etunenässä; on vakuuttunut siitä, että tuleva kulttuuripolitiikka on nivottava tiiviisti sosiaalisiin haasteisiin sekä vihreään ja digitaaliseen siirtymään;

3.  pitää olennaisen tärkeänä kohdistaa merkittävä osa EU:n toimielinten suunnittelemista talouden elvytystoimista kulttuurialalle ja luoville aloille ja toteuttaa niiden rinnalla laaja-alaisia ja pikaisia toimia Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden hyväksi, jotta ne voivat jatkaa työtään tulevina kuukausina ja selviytyä kriisistä ja jotta sektorin resilienssiä voidaan parantaa; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota koordinoimaan kulttuurialan ja luovien alojen tukitoimiaan;

4.  pitää myönteisinä komission ja Eurooppa-neuvoston ponnisteluja Next Generation EU ‑elpymisvälineen laatimiseksi; on kuitenkin huolissaan siitä, että mitään täsmällistä summaa ei ole selvästi osoitettu suoraan kulttuurialalle ja luoville aloille; vaatii tähän liittyen, että kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden olisi oltava selkeästi jäsenvaltioiden kohdennettujen toimien keskiössä ja että niiden olisi hyödyttävä laajasti ja nopeasti kaikista elvytysvaroista;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kohdistamaan kulttuurialalle ja luoville aloille niiden erityistarpeiden mukaisesti vähintään 2 prosenttia elpymis- ja palautumistukivälineen elvytysvaroista; painottaa, että prosenttiosuuden olisi heijastettava kulttuurialan ja luovien alojen suurta merkitystä EU:n BKT:lle, sillä ne tarjoavat 7,8 miljoonaa työpaikkaa ja tuottavat 4 prosenttia BKT:stä; toistaa, että tarvitaan täsmällistä ohjelmasuunnittelua ja rahoitussuunnitelmia, joilla varmistetaan toiminnan jatkuvuus kulttuurialalla ja luovilla aloilla sekä tarjotaan ennustettavuutta alalla toimiville;

6.  suhtautuu myönteisesti REACT-EU-välineen perustamiseen suorana toimintasuunnitelmana, jonka tavoitteena on tarjota lisärahoitusta kriisiytyneille alueille ja talouden aloille; pitää myönteisenä, että kulttuuri on määritelty tärkeäksi ja kriisistä kärsiväksi alaksi; on kuitenkin huolissaan siitä, ettei ole toteutettu mitään toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että kulttuuriala ja luovat alat hyötyvät kyseisestä aloitteesta; kehottaa jäsenvaltioita pitämään kulttuurialaa ja luovia aloja strategisina aloina ja painopisteenä EU:n elpymissuunnitelmassa ja määrittämään selkeän talousarvion, johon kytketään näiden toimijoiden elpymistä edistäviä pikaisia ja konkreettisia toimia, joiden olisi hyödytettävä kaikkia sidosryhmiä, myös itsenäisiä taiteilijoita, ja joilla ei tavoitella ainoastaan taloudellista elpymistä vaan pyritään myös parantamaan kulttuurialan ja luovien alojen työntekijöiden työoloja;

7.  kritisoi sitä, että Luova Eurooppa -ohjelma ei saanut lisärahoitusta Next Generation EU -välineestä, ja kehottaa korottamaan ohjelman kokonaismäärärahat 2,8 miljardiin euroon;

8.  pyytää jäsenvaltioita varmistamaan, että kulttuurialan ja luovien alojen toimijoihin tavallisesti sovellettavia erityisiä kansallisia sosiaalisia, verotuksellisia ja taloudellisia sääntöjä voidaan jatkaa niin kauan kuin kriisi kestää ja myös sen jälkeen; pyytää jäsenvaltioita sisällyttämään kulttuurialalla ja luovilla aloilla toimivat pk-yritykset jo toteuttamiinsa erityisiin pk-yritysten elvytyssuunnitelmiin; pyytää jäsenvaltioita harkitsemaan taloudellisen tuen tarjoamista kulttuuripaikoille ja -tapahtumille, kun ne panevat täytäntöön uusia terveys- ja turvallisuustoimenpiteitä;

9.  kehottaa lisäämään koordinointia, jotta voidaan tunnistaa parhaat käytännöt ja konkreettiset ratkaisut, joilla voidaan tukea kulttuurialaa ja luovia aloja nykytilanteessa ja kun toimintaa mahdollisesti käynnistetään uudelleen; suhtautuu myönteisesti alan toteuttamiin kampanjoihin #saveEUculture ja #double4culture sekä komission pyrkimyksiin promotoida kulttuurialaa ja luovia aloja #CreativeEuropeAtHome-kampanjalla;

10.  panee huolestuneena merkille, että sosiaaliset turvaverkot ovat usein sellaisten luovaa työtä ammatikseen tekevien henkilöiden ulottumattomissa, joiden työmuoto on epätyypillinen; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan sosiaalietuuksien saatavuuden kaikille luovan työn ammattilaisille, toisin sanoen myös työmuodon ollessa epätyypillinen;

11.  kehottaa komissiota ottamaan EU:n tasolla käyttöön kulttuurialan ja luovien alojen työoloja koskevan eurooppalaisen kehyksen, jossa huomioitaisiin sektorin erityispiirteet ja vahvistettaisiin suuntaviivoja ja periaatteita työolojen parantamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota rajat ylittävään työskentelyyn;

12.  panee merkille, että matkustusrajoitukset haittaavat edelleen eurooppalaista kulttuuriyhteistyötä ja ovat vaikuttaneet vakavasti kansainväliseen liikkuvuuteen ja kiertueisiin, jotka ovat merkittävä tulonlähde kulttuurialan toimijoille; panee merkille, että kansainvälisten yhteistyöhankkeiden, kiertueiden ja yhteistuotantojen rahoitusta on monissa tapauksissa leikattu ja ohjattu pandemiaan liittyvään kriisirahoitukseen; on huolissaan näiden toimenpiteiden haitallisista vaikutuksista eurooppalaiseen kulttuuriyhteistyöhön; kehottaa jäsenvaltioita pidättymään tarpeettomista Schengen-rajoituksista ja kehottaa komissiota laatimaan jäsenvaltioiden käyttöön suuntaviivoja, jotka koskevat rajat ylittävien kiertueiden, kulttuurialan live-esitysten ja kulttuuritoiminnan turvallista toteuttamista;

13.  kehottaa komissiota tukemaan taiteilijoiden liikkuvuutta, jotta he voivat vaihtaa käytäntöjä ja tekniikoita, ja edistämään merkittävästi heidän integroitumistaan työmarkkinoille; tukee voimakkaasti tähän liittyvää taiteellisten taitojen vastavuoroista tunnustamista;

14.  suhtautuu myönteisesti eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) perustamiseen, koska sillä on tarkoitus tukea jäsenvaltioiden erityisesti pk-yrityksiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia varten käyttöön ottamia työajan lyhentämistoimenpiteitä; katsoo, että tämä väline, joka kattaa mahdollisimman monia kulttuurialan toimijoita, kuten freelancekirjailijat, esiintyvät taiteilijat, taiteilijat ja muut luovan työn tekijät, saattaa mahdollistaa kulttuurialan ja luovien alojen toimijoiden pysymisen omalla alallaan korvaamalla heidän tulonmenetyksensä ja varmistamalla, että asiantuntemusta ei menetetä; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita antamaan riittävät takeet siitä, että SURE on nopeasti toimintakykyinen ja kaikkien oikeushenkilöiden käytettävissä, mukaan lukien kulttuurialan ja luovien alojen epäviralliset yksiköt;

15.  katsoo, ettei meneillään olevaa pandemiaa ja sen vaikutuksia talouteen pitäisi käyttää perusteena vähentää entisestään jäsenvaltioiden tai EU:n julkista kulttuurirahoitusta; korostaa Luova Eurooppa -ohjelman, sen Media-alaohjelman, Kulttuurin alaohjelman ja monialaisen toimintalinjan ratkaisevaa merkitystä Euroopan tason yhteistyön ja riittävän vakauden varmistamisessa tällä alalla, sillä ne ovat tarjonneet hankkeille mahdollisuuden saada EU:n rahoitusta ja kehittää pitkäkestoisia kumppanuuksia; kehottaa komissiota ottamaan kulttuurialan ja luovat alat kauttaaltaan huomioon monivuotisessa rahoituskehyksessä; muistuttaa tässä yhteydessä, että parlamentti on pyytänyt kaksinkertaistamaan Luova Eurooppa -ohjelmalle seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitetut määrärahat, ja toistaa painokkaasti kantansa kulttuurialan ja luovien alojen sekä niiden työntekijöiden tukemisesta; pitää äärimmäisen tärkeänä, että ohjelmat viimeistellään ja hyväksytään mahdollisimman pian, jotta varmistetaan sujuva siirtymä edeltävistä ohjelmista uusiin; korostaa, että jos uuden rahoituskauden alkaminen viivästyy, komission on turvattava siirtymä nykyisen Luova Eurooppa ‑ohjelman ja uuden ohjelman välisen katkoksen paikkaamiseksi;

16.  kehottaa komissiota yksilöimään laajan valikoiman erilaisia rahoituslähteitä, joista voi olla hyötyä kulttuurialalle ja luoville aloille, sekä tiedottamaan niistä selkeästi; tähdentää, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin kulttuurialan ja luovien alojen tulevalla osaamis- ja innovointiyhteisöllä olisi oltava johtava rooli tässä asiassa; kehottaa komissiota ottamaan kulttuurikokeilujen, innovoinnin ja taidetutkimuksen alalla toimivat kulttuurialan ja luovien alojen toimijat Horisontti Eurooppa ‑puiteohjelman rahoituksen piiriin; toistaa, että Euroopan tasolla on lisättävä synergioita ja samalla edistettävä uusia innovatiivisia ja digitaalisia ratkaisuja, jotka voivat auttaa sektoria niin nyt kuin vastaisuudessakin;

17.  tunnustaa digitoinnin merkityksen kulttuurialan ja luovien alojen teosten luomisessa, tuotannossa, levityksessä ja saatavuudessa sekä kehottaa komissiota kartoittamaan tarkemmin eurooppalaisten kulttuuriteosten digitoinnin rahoitusta ja tekemään digitaalisten taitojen hankkimisen ja infrastruktuurin käytön helpommaksi pk-yrityksille ja organisaatioille;

18.  panee merkille, että suurin osa tähän mennessä suunnitelluista tukitoimista on ollut velkapohjaisia, mikä ei ole kestävä vaihtoehto kaikille kulttuuriekosysteemin sidosryhmille; vaatii antamaan mittavaa ja ensisijaisesti avustuksiin perustuvaa tukea kulttuurialalle ja luoville aloille, jotta voidaan varmistaa paikallisyhteisöjen toimeentulo;

19.  suhtautuu myönteisesti kulttuurialan ja luovien alojen lainantakausvälineen uusiin tukitoimenpiteisiin, joilla pyritään parantamaan kulttuurialan ja luovien alojen pk-yritysten mahdollisuuksia saada kohtuuhintaista velkarahoitusta; korostaa, että lainantakausväline on asetettava laajemmin saataville, jotta se kattaisi kaikki jäsenvaltiot ja alueet sekä kaikenkokoiset pk-yritykset; kehottaa ottamaan lainantakausvälineen tehostetusti käyttöön InvestEU-ohjelmassa joustavuuden lisäämiseksi kulttuurialan ja luovien alojen toimijoille;

20.  kehottaa komissiota varmistamaan, että kulttuurialan ja luovien alojen pk-yritykset saavat enemmän tukea velkarahoituksen muodossa vuosien 2021–2027 InvestEU-ohjelman tulevien takausvälineiden kautta;

21.  pitää valitettavana, että kansalaisjärjestöjen ja pienempien järjestöjen mahdollisuuksia saada rahoitusta ei ole kehitetty; pyytää siksi jäsenvaltioita ja komissiota tarkistamaan nykyisiä takuuperusteitaan ja -politiikkaansa erityisesti niiden pk-yritysten tapauksessa, joiden riskiprofiili on korkeampi, joilla on vain vähän tai ei lainkaan mahdollisuuksia saada rahoitusta markkinoilta ja jotka tuottavat aineettomia hyödykkeitä;

22.  kehottaa komissiota ryhtymään toimiin lieventääkseen kriisin yhä voimistuvaa vaikutusta kulttuurialaan ja luoviin aloihin aikana, jolloin festivaalien ja kulttuuritapahtumien jatkuvalla peruuttamisella on tuhoisia taloudellisia seurauksia erityisesti musiikkialan, esittävien taiteiden alan ja itsenäisten taiteilijoiden kannalta; katsoo, että olisi perustettava esittäville taiteille tarkoitettuja eurooppalaisia digitaalialustoja, jotta voidaan jakaa mahdollisimman paljon eurooppalaista kulttuurisisältöä ja luovia tuotteita; pyytää, että tällaiset alustat suunnitellaan pitäen mielessä taiteilijoiden, luovan työn tekijöiden ja yritysten oikeus oikeudenmukaiseen korvaukseen työstään; pyytää saada osallistua tiiviimmin yhdessä asiaankuuluvien toimijoiden kanssa sellaisten ratkaisujen määrittelyyn, joilla tuetaan toimintaa ja etenkin taiteilijoita ja luovan työn tekijöitä, joihin suurten festivaalien ja kulttuuritapahtumien peruuttaminen vaikuttaa;

23.  kehottaa komissiota selvittämään, antavatko kulttuurirahoituksen kansalliset jakamismenetelmät kaikille luovan työn tekijöille mahdollisuuden saada rahoitusta ja jaetaanko määrärahat riippumattomasti, maksutta ja oikeudenmukaisesti; kehottaa komissiota kehittämään parempia määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita, jotta kulttuurialasta ja luovista aloista olisi jatkuvasti saatavilla luotettavaa tietoa;

24.  muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että kulttuurialaa ja luovia aloja voidaan auttaa toipumaan kriisistä muilla toimenpiteillä, kuten alentamalla kaikkien kulttuurihyödykkeiden ja ‑palvelujen alv-kantoja, parantamalla aineettomien hyödykkeiden arvottamista ja myöntämällä kulttuurituotannolle verohyvityksiä;

25.  huomauttaa, että matkailun osuus EU:n BKT:stä on 10,3 prosenttia ja lisäksi 40 prosenttia siitä liittyy kulttuuritarjontaan; katsoo, että matkailun asteittainen vilkastuminen tarjoaa mahdollisuuden edistää aktiivisesti eurooppalaista kulttuuria ja kulttuuriperintöä ja laskea samalla perusta kestävälle eurooppalaiselle matkailulle; kehottaa tässä yhteydessä käynnistämään vuosittaisen ohjelman, joka koskee eurooppalaisten kulttuuristen ja kulttuuriperintöarvojen luomista ja heijastaa Euroopan kulttuurista moninaisuutta; pyytää sisällyttämään kulttuurin säilyttämisen ja taiteellisen luomisen mahdollisimman suuressa määrin rakennerahastoista tuettaviin hankkeisiin; korostaa historiallisen ja kulttuurimatkailun merkittävää lisäarvoa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan yhdennetyn politiikan, jolla tuetaan sektorin elpymistä;

26.  pitää tärkeänä tarttua tähän tilaisuuteen ja tehdä eurooppalaista kulttuurisisältöä tunnetuksi maailmanlaajuisesti kannustamalla eurooppalaista tuotantoa ja kehittämällä eurooppalaisia lähetysverkkoja; kehottaa komissiota tekemään yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta asiaa koskeva lainsäädäntö, kuten muutettu direktiivi audiovisuaalisista mediapalveluista(6), direktiivi tekijänoikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla(7) sekä satelliitti- ja kaapelidirektiivi(8), voidaan saattaa mahdollisimman sujuvasti osaksi kansallista lainsäädäntöä; korostaa elokuva- ja videoteollisuuden mahdollisuuksia ja kehottaa luomaan yleiseurooppalaisen kumppanuuden, jolla tuetaan eurooppalaisia elokuvataiteen ammattilaisia; korostaa, että mainittujen direktiivien ja tulevien lainsäädäntöehdotusten täytäntöönpanossa on säilytettävä ja edistettävä kollektiivisia mekanismeja, joilla varmistetaan yksittäisten luovan työn tekijöiden riittävä suojelu;

27.  tiedostaa mediaekosysteemin heikentyneen aseman sekä paikallisten ja alueellisten uutismedioiden ja pienemmillä markkinoilla toimivien tiedotusvälineiden vaikean tilanteen; katsoo, että koska vapaa, riippumaton ja riittävästi rahoitettu media myös ehkäisee disinformaation leviämistä ja heikentää sen tehoa, komission olisi esitettävä asiaan liittyviä keskipitkän ja pitkän aikavälin strategioita ja erityisiä aloitteita paikallisten ja alueellisten sekä pienillä markkinoilla toimivien tiedotusvälineiden tukemiseksi; pitää aiheellisena harkita uutismedioille tarkoitetun markkinaehtoisen rahaston perustamista; tukee komission tulevia ehdotuksia digitaalisia palveluja koskevaksi lainsäädäntöpaketiksi, etenkin verkkoalustoja ja verkkomainontaa koskevia uusia ja tarkistettuja sääntöjä; katsoo, että olisi kiinnitettävä huomiota tiedotusvälineiden omistuksen keskittymiseen, joka usein vähentää uutistarjonnan moniarvoisuutta ja moninaisuutta ja voi myös vaikuttaa kielteisesti tiedotusalan markkinoihin; tukee kaavailtua media- ja audiovisuaalialan toimintasuunnitelmaa ja sen tavoitteita, jotka koskevat kilpailukyvyn lisäämistä ja alan digitalisaatiokehityksen tukemista;

28.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään taiteellisen ilmaisun vapautta, joka on elintärkeää demokratian edistämiselle ja yhteiskuntien palautumiselle ennennäkemättömästä kriisistä; korostaa EU-rahoituksen suurta merkitystä kulttuurin ja median vapauden ja moninaisuuden edistämiselle ja säilyttämiselle; pitää kulttuurialaa ja luovia aloja talouden dynaamisimpina ja katsoo, että ne voivat edistää sukupuolten tasa-arvoa ja toimia kestävän kehityksen ja oikeudenmukaisen siirtymän vahvana katalysaattorina;

29.  korostaa kulttuurisen moninaisuuden suomia mahdollisuuksia Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen maailmanlaajuisessa toiminnassa ja kehottaa soveltamaan tasapainoista toimintamallia, johon osallistuu laaja joukko erikokoisia toimijoita eri alueilta; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan asianmukaisesti nykyisiä ohjelmia ja EU:n toimia, kuten Euroopan kulttuuriperintötunnusta, ja suorittamaan myös taloudellisen arvioinnin, jotta voidaan parantaa kulttuuriperintöä ja kulttuurireittejä koskevaa viestintää ja jotta kansalaiset ovat paremmin selvillä EU:n toimista; kehottaa lisäksi komissiota ehdottamaan Euroopan kulttuuria koskevaa kunnianhimoista ja osallistavaa viestintä- ja edistämispolitiikkaa, joka toisi eurooppalaisille kulttuurisisällöille, ‑tapahtumille ja -paikoille todellista Euroopan ja maailman laajuista näkyvyyttä;

30.  katsoo, että jäsenvaltioiden ja komission toimilla Euroopan kulttuurialan ja luovien alojen hyväksi olisi tuettava toimijoita ja aloitteita, jotka heijastavat Euroopan kulttuurista ja kielellistä moninaisuutta, vähemmistökielet ja pienet kielet mukaan lukien;

31.  kehottaa komissiota etsimään käytännön ratkaisuja yhteistyössä Euroopan kulttuuripääkaupunkien kanssa ja auttamaan niitä mahdollisuuksien mukaan lieventämään pandemiasta johtuvia häiriöitä sekä käymään perusteellista vuoropuhelua erityisesti vuosien 2020 ja 2021 kulttuuripääkaupunkien tapahtumanjärjestäjien kanssa; korostaa, että on tärkeää lisätä niiden käytettävissä olevia tukimekanismeja ja rahoitusratkaisuja; muistuttaa, että nykyolosuhteiden vuoksi Euroopan kulttuuripääkaupunkien aikataulua on muutettu, ja kehottaa päätöksentekijöitä arvioimaan mahdollisuutta pidentää seuraavaksi vuorossa olevien kaupunkien kulttuuripääkaupunkikautta;

32.  kehottaa tehostamaan toimia kulttuuriperinnön eurooppalaisen teemavuoden antaman nosteen hyödyntämiseksi, jotta se jättäisi pysyvän jäljen toimintapolitiikkaan; kehottaa painokkaasti komissiota omaksumaan kokonaisvaltaisemman lähestymistavan kulttuuriperintöön ja pitämään aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä, luonnonperintöä ja digitaalista kulttuuriperintöä saman asian toisiinsa liittyvinä ja erottamattomina puolina; korostaa tarvetta perustaa EU:n tasolla pysyvä foorumi, jonka ytimessä on järjestäytynyt kansalaisyhteiskunta, kulttuuriperintöä koskeviin toimiin liittyvää yhteistyötä ja niiden koordinointia varten; kehottaa myös laatimaan digitaalista kulttuuriperintöä varten kattavan kehyksen, jossa keskitytään erityisesti nykyisen kulttuuriperinnön digitointiin ja digitoidun kulttuuriaineiston laajaan saatavuuteen; huomauttaa tässä yhteydessä yhteentoimivuuden ja standardien tärkeydestä; kehottaa tarkistamaan perinpohjaisesti kulttuuriaineiston digitoinnista ja sähköisestä saatavuudesta sekä digitaalisesta säilyttämisestä 27. lokakuuta 2011 annettua komission suositusta(9);

33.  korostaa, että sulkutoimien aikana monet kulttuuriperintökohteet jäivät ilman valvontaa ja asianmukaista ylläpitoa, mistä aiheutui niille vahinkoa, ja huomauttaa, että nämä kohteet kärsivät jo ennestään ympäristön pilaantumisen, luonnonkatastrofien ja ilmastonmuutoksen seurauksista sekä laittomista kaivauksista ja laittomasta kaupasta; korostaa tarvetta suojella kulttuuriperintöalan työpaikkoja, tukea restauroinnin ammattilaisia ja kulttuuriperinnön asiantuntijoita ja antaa heille tarvittavat keinot suojella Euroopan kulttuuriperintökohteita;

34.  katsoo, että kulttuuriulottuvuuden on oltava osa kansalaisten kanssa käytävää vuoropuhelua erityisesti tulevassa Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa;

35.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 238, 6.7.2018, s. 28.
(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0169.
(4) EUVL L 347, 20.12.2013, s. 221.
(5) https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php/Culture_statistics_-_cultural_employment#Self-employment
(6) EUVL L 303, 28.11.2018, s. 69.
(7) EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92.
(8) EYVL L 248, 6.10.1993, s. 15.
(9) EUVL L 283, 29.10.2011, s. 39.

Päivitetty viimeksi: 12. tammikuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö