Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2019/2805(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0243/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0243/2020

Keskustelut :

PV 17/09/2020 - 8
CRE 17/09/2020 - 8

Äänestykset :

PV 17/09/2020 - 12
PV 17/09/2020 - 16

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0241

Hyväksytyt tekstit
PDF 142kWORD 49k
Torstai 17. syyskuuta 2020 - Bryssel
Vihreämpien kaupunkien eurooppalainen teemavuosi 2022
P9_TA(2020)0241B9-0243/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma 17. syyskuuta 2020 vihreämpien kaupunkien eurooppalaisesta teemavuodesta 2022 (2019/2805(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30. marraskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY(1),

–  ottaa huomioon luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21. toukokuuta 1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY(2),

–  ottaa huomioon tulvariskien arvioinnista ja hallinnasta 23. lokakuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/60/EY(3),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2013 antamansa päätöslauselman vihreästä infrastruktuurista – Euroopan luonnonpääoman parantaminen(4),

–  ottaa huomioon seitsemännen ympäristöä koskevan toimintaohjelman,

–  ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle "Luonnonpääoma elämämme turvaajana: luonnon monimuotoisuutta koskeva EU:n strategia vuoteen 2020” (COM(2011)0244),

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia: Luonto takaisin osaksi elämäämme” (COM(2020)0380),

–  ottaa huomioon vihreää infrastruktuuria koskevan EU:n strategian(5),

–  ottaa huomioon 24. toukokuuta 2019 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle vihreää infrastruktuuria koskevan EU:n strategian täytäntöönpanon edistymisestä (COM(2019)0236),

–  ottaa huomioon 6. toukokuuta 2013 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen” (COM(2013)0249),

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2013 annetun alueiden komitean lausunnon komission tiedonannosta ”Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen”(6),

–  ottaa huomioon 16. lokakuuta 2013 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Vihreä infrastruktuuri (GI) – Euroopan luonnonpääoman parantaminen”(7),

–  ottaa huomioon komissiolle 19. syyskuuta 2013 esitetyn kysymyksen vihreää infrastruktuuria (GI) koskevan EU:n politiikan kehittämisestä (O-000094/2013 – B7‑0525/2013),

–  ottaa huomioon Århusin yleissopimuksen tiedon saannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa,

–  ottaa huomioon Euroopan vihreä pääkaupunki -palkinnon(8),

–  ottaa huomioon kaupunginjohtajien energia- ja ilmastosopimuksen(9),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen aiheesta ”Kaupunkien ja vihreän infrastruktuurin merkitys – Vihreämpien kaupunkien eurooppalainen teemavuosi 2022” (O-000039/2020 – B9-0014/2020),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

A.  ottaa huomioon, että vihreä infrastruktuuri ymmärretään strategisesti suunnitelluksi verkostoksi, jossa on luonnontilassa olevia alueita, osaksi luonnontilassa olevia alueita ja muita ympäristöön liittyviä tekijöitä, joka on suunniteltu tuottamaan useita erilaisia ekosysteemipalveluja, jota hoidetaan tässä tarkoituksessa ja johon kuuluu viherympäristö (tai sinisiä vesiekosysteemejä) sekä muita maa-alueiden (myös rannikoiden) ja merialueiden fyysisiä elementtejä sekä maaseudulla että kaupunkiympäristössä;

B.  ottaa huomioon, että EU:ssa 72 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa ja esikaupunkialueilla ja että kaupunkiväestön osuus kasvaa edelleen ja voi yltää 80 prosenttiin vuonna 2020(10); toteaa näiden lukujen osoittavan, että vihreät kaupungit ovat tärkeämpiä kuin koskaan planeettamme suurten haasteiden ratkaisemisessa ja että niiden potentiaali olennaisina keskuksina kasvaa niin globaalien toimintaohjelmien täytäntöönpanossa kuin kansalaisten osallistamisessa poliittiseen päätöksentekoon;

C.  ottaa huomioon, että kaupungeilla on edessään monenlaisia haasteita, kuten ilmastonmuutoksen vaikutus niiden asukkaiden terveyteen ja ympäristöongelmat, ja vihreä infrastruktuuri tarjoaa kosolti mahdollisuuksia löytää moniin näistä ongelmista luontopohjaisia ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia ratkaisuja, jotka ovat yleisesti edullisia ja kestäviä ja luovat työpaikkoja;

D.  katsoo, että on tärkeää lisätä tietoisuutta vihreästä infrastruktuurista ja sen monista myönteisistä vaikutuksista ekosysteemeihin ja niiden väestöille tarjoamiin palveluihin, jotta voidaan paremmin edistää luontopohjaisia ratkaisuja maa- ja aluesuunnittelussa sekä viheralueiden perustamista ja uudistamista, nopeuttaa siirtymistä harmaasta vihreään infrastruktuurinormiin kaupunkisuunnittelussa ja aluekehityksessä ja auttaa kaupunkeja sopeutumaan paremmin ilmastonmuutoksen haittavaikutuksiin;

E.  ottaa huomioon, että vihreä infrastruktuuri tarjoaa ekosysteemipalveluja, jotka ovat tähdellisiä hyvinvoinnillemme, kaupunkien elintarviketuotannolle sekä veden kiertokululle ja pidätykselle, lisäävät veden imeytymistä ja vähentävät ympäristön pilaantumista luonnollisten prosessien kautta, säätelevät ympäristön lämpötilaa, tukevat luonnon monimuotoisuutta (pölyttäjät mukaan lukien), parantavat ravintoainekiertoja, tekevät asuinalueista viihtyisämmän näköisiä, helpottavat asukkaiden liikuntamahdollisuuksia ja parantavat heidän hyvinvointiaan;

F.  toteaa, että vihreä infrastruktuuri edistää Natura 2000 -verkostojen kehittämistä kaupunkialueilla, jolloin voidaan parantaa ekologisten vihreiden ja sinisten käytävien välisiä yhteyksiä, tehostaa ekosysteemin kannalta olennaisten lajien ja luontotyyppien suojelua ja auttaa ylläpitämään ekosysteemipalvelujen tarjontaa kaupunkialueilla; ottaa huomioon, että Natura 2000 -verkoston tarjoamien ekosysteemipalvelujen vuotuisten hyötyjen on arvioitu olevan 300 miljardia euroa koko EU:ssa ja vihreän infrastruktuurin hyödyt ovat vielä paljon arvokkaammat;

G.  toteaa, että kaupunkien viherryttämisessä on kyse muustakin kuin vain kaupunkien vehreyttämistä koskevien aloitteiden toteuttamisesta, kun otetaan huomioon puhtaan ilman, veden ja maaperän sekä luonnon monimuotoisuutta edistävän kaupunkimaiseman merkitys vehreiden alueiden kestävyyden varmistamisen kannalta;

H.  toteaa, että vihreä infrastruktuuri on ratkaiseva osa luonnon monimuotoisuutta koskevaa vuoteen 2020 ulottuvaa strategiaa ja vuoteen 2030 ulottuvaa biodiversiteettistrategiaa;

I.  toteaa, että vihreä infrastruktuuri edistää ilmastonmuutoksen hillitsemistä, koska se vahvistaa ekosysteemien kykyä sietää ilmastonmuutosta ja auttaa vähentämään ilmakehän hiilidioksidimääriä suoran hiilensidonnan kautta, erityisesti turvesoilla, valtamerissä ja metsissä; toteaa, että se myös auttaa vähentämään veden ja jäteveden pumppausta ja käsittelyä sekä näihin liittyvää energiantarvetta ja pienentämään rakennusten energiankäyttöä ja rakennuksista aiheutuvia päästöjä viherelementtejä, kuten viherkattoja ja -seiniä, ja resurssitehokkuutta parantavia uusia materiaaleja sisältävien ”älykkäiden rakennusten” ansiosta; toteaa, että vihreä infrastruktuuri myös auttaa vähentämään liikenteen energiantarvetta ja liikenteeseen liittyvää ympäristön pilaantumista, sillä se helpottaa vaihtoehtoisten, puhtaiden liikennemuotojen, kuten pyöräilyn, kävelyn ja puhtaan joukkoliikenteen, myös vesiliikenteen, käyttöönottoa;

J.  toteaa, että vihreä infrastruktuuri edistää ilmastonmuutokseen sopeutumista, sillä sen avulla voidaan suojella luonnonpääomaa, säilyttää luontotyyppejä ja luonnonvaraisia lajeja sekä parantaa ekologista tilaa, vesistöjen hoitoa ja elintarviketurvallisuutta; toteaa, että sen kehittäminen on yksi tehokkaimmista toimenpiteistä, joita kaupungeissa voidaan toteuttaa ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi, koska se lieventää ilmastonmuutoksen ja yhä yleisemmiksi käyvien äärimmäisten sääilmiöiden, kuten helleaaltojen, metsäpalojen, rankkasateiden, tulvien ja kuivuuden, kielteisiä vaikutuksia, tasaa äärilämpötiloja ja parantaa kaupunkialueilla asuvien EU:n asukkaiden elämänlaatua;

K.  ottaa huomioon, että yli 22 prosenttia eurooppalaisista lajeista on nyt uhanalaisia Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisten lajien luettelon mukaan; toteaa, että kaupunkien viherryttäminen auttaa edistämään luonnon monimuotoisuutta ja sillä voi olla merkittävä rooli biodiversiteettikriisin lieventämisessä; toteaa, että kaupunkiluonnon monimuotoisuuden edistäminen voi tuoda sivuhyötyjä ekosysteemien sietokyvyn ja hiilidioksidin talteenottopotentiaalin lisääntymisen kautta;

L.  ottaa huomioon, että hyvä kaupunkisuunnittelu, istutukset ja vettä läpäisevät katupäällysteet lisäävät vedenpidätystä, säätelevät imeytymistä ja estävät kaupunkiympäristön hulevesien muodostumista asfalttia ja betonia paremmin; ottaa huomioon, että laadukas vihreä infrastruktuuri vähentää tulvariskiä;

M.  toteaa, että hyvin suunniteltu vihreä infrastruktuuri on yksi parhaista tavoista lisätä ekologisten vihreiden ja sinisten käytävien määrää ja siten suojella luonnon monimuotoisuutta;

N.  ottaa huomioon, että kasvit puhdistavat ilmaa suodattamalla pienhiukkasia ja tuottamalla happea; toteaa, että kaupunkiemme ilmanlaadusta on tullut yksi EU:n suurimmista tämänhetkisistä terveyshaasteista; toteaa, että puhtaampi ilma parantaisi miljoonien ihmisten, muun muassa astmaatikkojen ja hengitystiesairauksista kärsivien, elämänlaatua; ottaa huomioon, että EU:ssa kuolee joka vuosi ennenaikaisesti 430 000 ihmistä, koska he ovat joutuneet hengittämään saastunutta ilmaa; katsoo, että ilmanlaadun parantamisen on oltava EU:n, jäsenvaltioiden, alueiden ja kuntien ensisijainen tavoite, jotta ihmisiä ja ekosysteemejä voidaan suojella ilman pilaantumisen vaikutuksilta; toteaa, että ilmanlaadun paraneminen voisi vähentää ennenaikaisten kuolemantapausten määrää merkittävästi;

O.  toteaa, että puiden ja kasvillisuuden käyttö voi vähentää melusaastetta kaupunkialueilla; ottaa huomioon, että melu on ilmanlaadun jälkeen toiseksi suurin terveysongelmia aiheuttava ympäristötekijä; ottaa huomioon, että EU:n rahoittamassa HOSANNA-tutkimushankkeessa todettiin, että luonnonkasvien muodostamat meluesteet suojaavat asukkaita paremmin liikennemelulta kuin yleisesti käytetyt suoraseinäiset meluvallit; toteaa, että melusaaste vaikuttaa kielteisesti luonnon monimuotoisuuteen ja luontoon ja että kaupunkien viherryttämistoimiin olisi sisällyttävä aloitteita melusaasteen vähentämiseksi;

P.  katsoo, että vihreää infrastruktuuria olisi edistettävä myös rannikkokaupungeissa, jotka yleensä sijaitsevat kosteikkojen välittömässä läheisyydessä, jotta voidaan säilyttää meri- ja rannikkoluonnon monimuotoisuus sekä meri- ja rannikkoekosysteemit ja edistää rannikkoalueiden talouden, matkailun ja maiseman kestävää kehitystä; toteaa, että tämä positiivinen kehitys puolestaan parantaa kykyä sietää ilmastonmuutoksen vaikutuksia näillä haavoittuvilla alueilla, jotka kärsivät erityisesti merenpinnan noususta;

Q.  katsoo, että vihreää infrastruktuuria olisi edistettävä satama-alueilla, koska ne ovat tärkeä osa rannikkokaupunkeja ja kattavat yleensä laajoja maa-alueita, jotka ovat myös osa Natura 2000 -verkostoa; katsoo, että näin voidaan puuttua paremmin ympäristökysymyksiin, kuten ympäristön pilaantumiseen ja luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen, ja auttaa edistämään uusien infrastruktuurihankkeiden, kuten satamien sähköistämisen, kehittämistä;

R.  ottaa huomioon, että vihreä infrastruktuuri tarjoaa mahdollisuuden päästä luontoon niille, jotka eivät muuten voisi viettää paljon aikaa luonnossa, kuten lapsille, ikäihmisille ja vammaisille henkilöille, ja parantaa heidän tietämystään ja tietoisuuttaan luonnosta ja ekologisista haasteista;

S.  toteaa, että vihreämmät kaupungit voivat tarjota merkittäviä terveyshyötyjä, sillä ne parantavat ilmanlaatua, kannustavat asukkaita liikkumaan ja urheilemaan enemmän, auttavat ehkäisemään ja parantamaan masennusta, vahvistavat immuunijärjestelmää ja viime kädessä lisäävät onnellisuutta ja hyvinvointia(11);

T.  toteaa, että muun muassa kaupunkipuistojen ja -puutarhojen, vihreämpien katujen, rakennusten viherkattojen, kasvikatteisten bussipysäkkien ja vihreämpien leikkipaikkojen määrän kasvattaminen parantaa asuinalueiden ja kaupunkien vetovoimaa ja asuinmukavuutta; toteaa, että ne myös lisäävät asukkaiden välisiä sosiaalisia kontakteja, kannustavat myönteisiin käyttäytymismuutoksiin ja vahvistavat yhteisöllisyyttä; katsoo, että julkisessa omistuksessa olevat viheralueet voivat tuoda kaupunkien asukkaille mittaamattomia hyötyjä;

U.  ottaa huomioon, että vihreämpien asuinalueiden on todettu nostavan kiinteistöjen arvoa, sillä vihreys tekee alueista houkuttelevampia mahdollisten ostajien silmissä, minkä vuoksi on olennaisen tärkeää toteuttaa toimenpiteitä keskiluokkaistumisen hillitsemiseksi ja sen varmistamiseksi, että kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet asua vihreämmillä asuinalueilla;

V.  toteaa, että kaupunkien viherryttäminen voi edesauttaa kestävämpää pienimuotoista elintarviketuotantoa ja pienentää ruoan jalanjälkeä vahvistamalla lyhyitä toimitusketjuja, mikä mahdollistaisi uusien mikroyritysten syntymisen sekä rohkaisisi asukkaita aktiivisuuteen tässä asiassa ja saisi heidät ymmärtämään paremmin elintarvikeketjun toimintaa ja erityisesti luonnonmukaista ja ympäristön kannalta kestävää viljelyä;

W.  ottaa huomioon, että 80 prosenttia mereltä löytyvästä jätteestä on peräisin kaupungeista ja siihen sisältyy myös jokien valuma-alueiden yläjuoksulta tulevaa jätettä; katsoo, että on tärkeää parantaa kaupunkialueiden jätehuoltojärjestelmiä erityisesti hajakuormituksen, roskaantumisen ja makrojätteen osalta esimerkiksi tehostamalla suodatusta jätevedenpuhdistamoissa, jotta voidaan tehdä kaupungeista vihreämpiä ja torjua valtamerten pilaantumista;

X.  katsoo, että kansalaiset on otettava mukaan ja heidän täytyy kokea voivansa vaikuttaa omalla panoksellaan kaupunkisuunnitteluun ja vihreän infrastruktuurin suunnitteluun, jossa on otettava huomioon paikalliset ympäristöön liittyvät sekä sosiaaliset, taloudelliset ja teknologiset erityispiirteet;

Y.  ottaa huomioon, että vihreän infrastruktuurin kehittäminen liittyy vahvasti sen kestävään hallinnointiin, erityisesti kun on kyse vesivaroista; katsoo, että on tärkeää yhdistää vihreä ja sininen infrastruktuuri ympäristön kannalta vastuullisella tavalla muun muassa veden ja sadeveden uudelleenkäytön ja tehokkaan vesihuollon avulla;

Z.  ottaa huomioon, että puuston tarjoamat ekosysteemipalvelut ovat sitä merkittävämpiä mitä vanhempia puut ovat; katsoo, että kaupunkialueiden järkevä ja integroitu hoito ja suunnittelu on olennaisen tärkeää, jotta voidaan maksimoida niiden kehityspotentiaali ja antaa kansalaisille mahdollisuus hyödyntää täysimääräisesti vihreän infrastruktuurin tarjoamia mahdollisuuksia ja palveluja;

1.  toteaa, että vihreämmät kaupungit voivat edistää Pariisin sopimuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja vahvistaa EU:n kykyä sietää ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen; korostaa, että vihreämmillä kaupungeilla voi olla merkittävä rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa ja uuden kaupunkikehitysohjelman sitoumusten täyttämisessä, erityisesti kun on kyse vesivarojen käytön parantamisesta sekä luonnon monimuotoisuuden parantamisesta kaupunkiympäristössä;

2.  kehottaa komissiota laatimaan uuden vihreämpiä kaupunkeja ja vihreää infrastruktuuria koskevan EU:n strategian, jolla autetaan kaupunkeja tekemään osansa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa sekä autetaan parantamaan kaupunkien asukkaiden hyvinvointia;

3.  kehottaa komissiota ehdottamaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa toimenpiteitä, jotka koskevat nimenomaisesti kaupunkien roolia ja edistävät investointeja vihreään infrastruktuuriin;

4.  painottaa, että on tärkeää sisällyttää ilmasto- ja ympäristönäkökohdat tehokkaasti paikalliseen, alueelliseen, kansalliseen ja maailmanlaajuiseen kaupunkeja koskevaan päätöksentekoon;

5.  korostaa tarvetta hyväksyä ilmastonmuutoksen seurauksille alttiita kaupunkeja koskeva sopeutumisstrategia, joka perustuu riskinehkäisyä ja -hallintaa koskevaan uuteen innovatiiviseen ekosysteemilähtöiseen lähestymistapaan, erityisesti yksilöimällä veden vetäytymisalueet ja tulvien imeytymisalueet sekä alueet, joilla on luonnollinen tulvasuoja, ja, jos se on välttämätöntä, alueet, jotka tarvitsevat keinotekoista suojaa;

6.  kehottaa jäsenvaltioita sekä paikallis- ja alueviranomaisia laatimaan toimintasuunnitelmia ja osallistumaan yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien, myös kansalaisyhteiskunnan, kanssa aktiivisesti toimiin, joilla edistetään ja säilytetään kaupunkien viheralueita;

7.  tunnustaa julkisten viheralueiden suuren merkityksen kaupunkien asukkaiden fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille erityisesti covid-19-pandemian aikana; kehottaa paikallisia, alueellisia ja kansallisia viranomaisia suojelemaan ja edistämään kaupunkien viheralueita, parantamaan niiden laatua ja varmistamaan, että asukkaat pääsevät helposti oman alueensa julkisille viheralueille;

8.  korostaa, että kaupunkien mahdollisuuksia auttaa suojelemaan luonnon monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja aliarvioidaan; muistuttaa, että luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelujen ja vihreän infrastruktuurin lisääminen kaupungeissa ja kaupunkien lähialueilla parantaa ihmisten terveyttä; muistuttaa, että luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtäävien luontopohjaisten ratkaisujen kehittämisellä ja toteuttamisella sekä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemitoimintojen sisällyttämisellä ja laajemmalla integroinnilla kaupunkiarkkitehtuuriin, -politiikkaan ja -suunnitteluun voi olla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa kaupungeissa, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään näitä käytäntöjä;

9.  on tyytyväinen siihen, että vuoteen 2030 ulottuvassa biodiversiteettistrategiassa, joka on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, keskitytään voimakkaasti kaupunkialueiden ja niiden lähialueiden viherryttämiseen ja kaupunkialueiden biodiversiteetin lisäämiseen; suhtautuu erityisen myönteisesti uusiin kaupunkien viherryttämissuunnitelmiin ja kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan kaupungit ovat erittäin kunnianhimoisia näitä suunnitelmia laatiessaan ja että ne pannaan tehokkaasti täytäntöön; kehottaa jäsenvaltioita edistämään myös alle 20 000 asukkaan kaupunkialueiden viherryttämistä;

10.  ehdottaa, että vuosi 2022 nimetään vihreämpien kaupunkien eurooppalaiseksi teemavuodeksi;

11.  ehdottaa, että vihreämpien kaupunkien eurooppalaisen teemavuoden 2022 tavoitteet ovat seuraavat:

   a. lisätä tietoisuutta viheralueiden hyödyistä rakennetussa ympäristössä; ottaa käyttöön aloitteita, joilla lisätään viheralueiden tarjontaa muun muassa asuinalueiden läheisyydessä;
   b. lisätä tutkimuksen määrää ja parantaa sen laatia sekä lisätä uusien innovaatioiden kehittämistä eri asiantuntija-aloilla, joilla voidaan luoda vihreämpää lisäarvoa ja kohentaa elämänlaatua kaupungeissa; antaa kohdennettua tukea kestävälle digitalisoinnille EU:ssa ja sitä kautta startup-yrityksille ja digitaalisille innovaatioille; tehostaa vihreän infrastruktuurin alan hankkeiden laajentamista;
   c. kannustaa paikallisviranomaisia ja kansalaisia ryhtymään toimiin ja parantamaan omaa asuinaluettaan ja ympäristöään ja yhdistämään voimansa yhteisönä oman kaupunkinsa selviytymiskyvyn parantamiseksi ja sen tulevaisuuden muokkaamiseksi; lisätä kansalaisten osallistumista muihin toimiin ja päätöksiin, jotka koskevat ympäristöä ja yleensä kaupunkielämää;
   d. synnyttää viheralueita ja sinivihreää infrastruktuuria arvostavaa kulttuuria; kannustaa kaupunkirakentamiseen, jossa otetaan huomioon viheralueiden tarve tärkeänä osana kaupunkien elämänlaatua;
   e. edistää ilmastoystävällisten materiaalien ja palvelujen käyttöä julkisten hankintojen kautta;
   f. lisätä vihreän infrastruktuurin alan hankkeiden määrää; viedä eteenpäin vihreää infrastruktuuria koskevaa EU:n strategiaa ja lisätä sen resursseja;
   g. luoda yhteys olemassa olevien aloitteiden välille ja jakaa lukuisten aloitteiden ja strategioiden mukaisesti jäsenvaltioiden välillä parhaita käytäntöjä, jotka koskevat muun muassa kaupunkisuunnittelua, kestävää kaupunkikehitystä ja infrastruktuuria, luontopohjaisia ratkaisuja, vihreää arkkitehtuuria, puhtaampaa energiaa, jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikkuvuutta, vesivarojen tehokasta hoitoa sekä jätehierarkiaan perustuvaa kiertoperiaatteen mukaista kestävää jätehuoltoa, jonka tarkoituksena on saavuttaa jätteettömyystavoite tai minimoida jätteen määrä kierrättämällä mahdollisimman paljon;
   h. laatia EU:n kaupunkien viherryttämistä ja viheralueiden säilyttämistä koskeva vuoteen 2030 ulottuva etenemissuunnitelma, jossa tuodaan esille ekologisen kaupunkisuunnittelun periaatetta keinona kannustaa sopusointuisten yhteyksien luomiseen kaupunki- ja maaseutuympäristöjen välillä sekä tunnustaa näiden keskinäinen riippuvuus ja kaksisuuntaisen suhteen tarve;
   i. toteuttaa eri yleisöille tarkoitettuja valistustoimia, joiden sisältö on räätälöity kohderyhmän mukaan ottaen erityisesti huomioon lapset;
   j. kannustaa aloitteisiin kaupunkiliikenteen vähentämiseksi sekä edistää julkista liikennettä ja investoida siihen;
   k. lopettaa asteittain tuholaisten ja rikkakasvien torjunta-aineiden käyttö kaupunkialueilla asukkaiden ja kaupunkiluonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi;
   l. varmistaa laajin mahdollinen ympäristöalan kansalaisjärjestöjen osallistuminen ympäristönsuojelu- ja ympäristökasvatustoimiin;
   m. lisätä merkittävästi kaupunkien viherkattojen rakentamista ja julkisivujen viherryttämistä kaupunki-ilmaston, ilmanlaadun ja eristyksen parantamiseksi;
   n. tukea kaupunkipuutarhoja sekä siirtolapuutarha-alueiden ja kaupunkien koulujen puutarhanhoitomahdollisuuksien turvaamista ja kehittämistä kaikkialla EU:ssa, sillä ne ovat tärkeä osa lasten ympäristökasvatusta;

12.  kehottaa komissiota ryhtymään pikaisiin toimiin kaupunkien ilmanlaadun parantamiseksi erityisesti vähentämällä päästöjä uusilla kaupunkiliikenteen ratkaisuilla, jotka suosivat tehokkaampia ja ympäristön kannalta kestävämpiä julkisen liikenteen vaihtoehtoja;

13.  korostaa, että on tärkeää edistää kansalaisten osallistumista kaupunkialueiden viherryttämiseen ja viheralueiden kunnossapitoon ja mahdollistaa se siten, että he osallistuvat tarvittaessa kestäväpohjaisen maankäytön suunnittelu- ja täytäntöönpanovaiheisiin, jotta saadaan aikaan kestäviä kaupunkisuunnitteluratkaisuja, kansalaiset saadaan sitoutumaan viherryttämistoimiin ja kaupungeista saadaan sosiaalisesti osallistavia, sietokykyisiä, vähäpäästöisiä ja kansalaisten kannalta houkuttelevia; pitää tärkeänä varmistaa, että ihmiset ovat tietoisia siitä, miten he voivat omalta osaltaan edistää kaupunkien viherryttämistä, pitää viheralueita kunnossa ja muuntaa niitä terveellisemmiksi ympäristöiksi; kannustaa kuntia ja alueita tukemaan mahdollisimman laajasti kansalaisten esittämiä vihreitä aloitteita ja kehittämään yksityisen tuen hankkeita viheralueita varten; kehottaa kuntia ja alueita hyväksymään ja toteuttamaan vihreitä kaupunkeja koskevia kunnianhimoisia aloitteita;

14.  kehottaa komissiota jatkossakin tukemaan kunnianhimoisia toimenpiteitä energia- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi; kehottaa komissiota auttamaan turvaamaan asianmukaisen rahoituksen kestävää kaupunkikehitystä ja vihreää infrastruktuuria edistäville toimille, kuten EU:n kaupunkien innovaatiokumppanuuksille ja yhteishankinnoille; kehottaa komissiota auttamaan lisäämään kaupunkien kollektiivista voimaa, jotta tehokkaat ratkaisut voidaan ottaa nopeasti laajempaan käyttöön; kehottaa komissiota tukemaan yksityisen sektorin osallistumista julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kautta, Euroopan investointipankin kunnianhimoisempaa ohjelmaa ja pk-yrityksille suunnattuja kannustimia, joilla voi olla ratkaiseva rooli innovatiivisten ja kestävien ratkaisujen kehittämisessä;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

(1) EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7.
(2) EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7.
(3) EUVL L 288, 6.11.2007, s. 27.
(4) EUVL C 468, 15.12.2016, s. 190.
(5) Komissio esittelee vihreää infrastruktuuria koskevaa EU:n strategiaa osoitteessa http://ec.europa.eu/environment/nature/ecosystems/strategy/index_en.htm
(6) EUVL C 356, 5.12.2013, s. 43.
(7) EUVL C 67, 6.3.2014, s. 153.
(8) https://ec.europa.eu/environment/europeangreencapital/index_en.htm
(9) https://www.kaupunginjohtajienyleiskokous.eu/fi/
(10) Analysing and managing urban growth, Euroopan ympäristökeskus, Kööpenhamina, 2019, https://www.eea.europa.eu/articles/analysing-and-managing-urban-growth
(11) Urban Green Spaces Increase Happiness, Euroopan komissio, Bryssel, http://ec.europa.eu/environment/europeangreencapital/space-increase-happiness/

Päivitetty viimeksi: 12. tammikuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö