Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2072(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0170/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0170/2020

Keskustelut :

PV 05/10/2020 - 15
CRE 05/10/2020 - 15

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0251

Hyväksytyt tekstit
PDF 181kWORD 64k
Keskiviikko 7. lokakuuta 2020 - Bryssel
Demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustaminen
P9_TA(2020)0251A9-0170/2020
Päätöslauselma
 Liite

Euroopan parlamentin päätöslauselma 7. lokakuuta 2020 demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta (2020/2072(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 295 artiklan,

–  ottaa huomioon erityisesti Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklan, 3 artiklan 1 kohdan, 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan, 4 artiklan 3 kohdan sekä 5, 6, 7 ja 11 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklat, jotka liittyvät demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien kunnioittamiseen, suojelemiseen ja edistämiseen unionissa, mukaan lukien sopimuksen 70, 258, 259, 260, 263 ja 265 artikla,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyt, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyn pöytäkirjan N:o 1 ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön,

–  ottaa huomioon Kööpenhaminan kriteerit sekä EU:n säännöt, jotka ehdokasvaltion on täytettävä, mikäli se haluaa liittyä EU:hun (unionin säännöstö),

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen,

–  ottaa huomioon Yhdistyneiden kansakuntien välineet ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi ja YK:n määräaikaisarvioinnin yhteydessä esitetyt suositukset ja raportit sekä YK:n sopimuselinten oikeuskäytännön ja ihmisoikeusneuvoston erityismenettelyt,

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 1999 hyväksytyn YK:n julistuksen ihmisoikeuksien puolustajista,

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön demokraattisten instituutioiden ja ihmisoikeuksien toimiston, vähemmistövaltuutetun, mediavaltuutetun ja muiden elinten suositukset ja raportit,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen, Euroopan sosiaalisen peruskirjan, Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean päätökset sekä Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen, ministerikomitean, ihmisoikeusvaltuutetun, Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission, syrjimättömyyttä, monimuotoisuutta ja osallisuutta käsittelevän ohjauskomitean, Venetsian komission ja muiden elinten yleissopimukset, suositukset, päätöslauselmat ja raportit,

–  ottaa huomioon 23. toukokuuta 2007 tehdyn Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin välisen yhteisymmärryspöytäkirjan,

–  ottaa huomioon korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän perustamissopimuksen,

–  ottaa huomioon Venetsian komission 106. täysistunnossaan 18. maaliskuuta 2016 hyväksymän luettelon oikeusvaltion arviointiperusteista,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston 7. huhtikuuta 2020 jäsenvaltioille antaman välineistön koskien demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittamista covid-19-terveyskriisin aikana (”Respecting democracy, rule of law and human rights in the framework of the COVID-19 sanitary crisis”),

–  ottaa huomioon kumppaniorganisaatioiden Euroopan neuvoston journalismin suojelua ja toimittajien turvallisuutta edistävälle foorumille antaman vuosikertomuksen 2020,

–  ottaa huomioon 17. heinäkuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Oikeusvaltioperiaatteen lujittaminen unionissa – Toimintasuunnitelma” (COM(2019)0343),

–  ottaa huomioon 29. tammikuuta 2020 annetun komission tiedonannon (COM(2020)0037), joka sisältää komission työohjelman vuodeksi 2020, ja 27. toukokuuta 2020 annetun komission mukautetun työohjelman 2020 (COM(2020)0440),

–  ottaa huomioon EU:n oikeusalan tulostaulun 2020,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 19. kesäkuuta 2019 antaman lausunnon ”Oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen lujittaminen unionissa – Tilannekatsaus ja mahdolliset jatkotoimet”, jossa ehdotettiin perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän vuotuisen foorumin perustamista,

–  ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta käsittelevän ryhmän kesäkuussa 2020 julkaiseman raportin kansallisista kehityssuuntauksista kansalaisyhteiskunnan näkökulmasta (”National developments from a civil society perspective, 2018–2019”),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston 17. tammikuuta 2018 julkaiseman raportin ihmisoikeuksien parissa toimivien kansalaisjärjestöjen haasteista (”Challenges facing civil society organisations working on human rights in the EU”) ja sen muut raportit ja tiedot,

–  ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2020 julkaistun Euroopan tasa-arvoinstituutin vuoden 2019 raportin Pekingin toimintaohjelman täytäntöönpanosta EU:n jäsenvaltioissa (”Beijing +25: The fifth Review of the implementation of the Beijing Platform for Action in the EU Member States’”),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden 16. joulukuuta 2014 hyväksymät päätelmät oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamisen varmistamisesta,

–  ottaa huomioon 25. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta(1),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2018 antamansa päätöslauselman tarpeesta luoda eurooppalaisten arvojen väline perusarvoja Euroopan unionissa paikallisella ja kansallisella tasolla edistävien kansalaisyhteiskunnan järjestöjen tukemiseksi(2),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2019 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi perusoikeuksien ja arvojen ohjelman perustamisesta(3),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2018 antamansa päätöslauselman kattavan EU‑mekanismin tarpeesta demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien suojelemiseksi(4),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2019 antamansa päätöslauselman perusoikeuksien tilanteesta Euroopan unionissa vuonna 2017(5),

–  ottaa huomioon 13. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon heikentämispyrkimyksistä EU:ssa(6),

–  ottaa huomioon 28. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteen ja korruption torjunnan tilanteesta EU:ssa ja erityisesti Maltassa ja Slovakiassa(7),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2019 antamansa päätöslauselman hlbti-henkilöihin kohdistuvasta julkisesta syrjinnästä ja vihapuheesta, mukaan lukien hlbti-vapaat alueet(8),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman vuosikertomuksesta ihmisoikeuksista ja demokratiasta maailmassa 2018 ja Euroopan unionin toiminnasta tällä alalla(9),

–  ottaa huomioon 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman käynnissä olevista SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisista Puolaa ja Unkaria koskevista kuulemisista(10),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(11),

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2020 annetut kansalaisjärjestöjen yhteiset suositukset tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden suojelemisesta eurooppalaisen oikeusvaltiomekanismin avulla (”From blueprint to footprint: Safeguarding media freedom and pluralism through the European Rule of Law Mechanism”),

–  ottaa huomioon 11. toukokuuta 2020 julkaistun kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden eurooppalaisen verkoston raportin oikeusvaltioperiaatteesta Euroopan unionissa (”The Rule of Law in the European Union”),

–  ottaa huomioon EU:n sisäistä ihmisoikeuspolitiikkaa käsittelevän ihmisoikeus- ja demokratiaverkoston työryhmän 4. toukokuuta 2020 Euroopan komissiolle antaman esityksen oikeusvaltiota koskevan vuosikertomuksen sidosryhmäkuulemisen yhteydessä,

–  ottaa huomioon parlamentin Euroopan tason lisäarvoyksikön tekemän arvioinnin, joka liitettiin parlamentin lokakuussa 2016 hyväksymään valiokunta-aloitteiseen lainsäädäntömietintöön demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta,

–  ottaa huomioon parlamentin huhtikuussa 2020 tekemän alustavan arvioinnin demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän eurooppalaisesta lisäarvosta,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 46, 54 ja 148 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan ja perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0170/2020),

A.  ottaa huomioon, että unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina, kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklassa määrätään; ottaa huomioon, että nämä ovat jäsenvaltioiden yhteisiä arvoja, jotka kaikki jäsenvaltiot ovat vapaaehtoisesti hyväksyneet; ottaa huomioon, että demokratia, oikeusvaltio ja perusoikeudet ovat toisiaan vahvistavia arvoja;

B.  ottaa huomioon, että unioni on liittymisperusteissaan vahvistanut, että unionin jäsenyys edellyttää ehdokasmaalta vakaita valtioelimiä, joilla taataan demokratia, oikeusvaltio, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu; huomauttaa kuitenkin, että unionilla ei ole tehokkaita välineitä näiden perusteiden noudattamisen valvomiseksi sen jälkeen, kun maasta on tullut unionin jäsen;

C.  toteaa, että useissa jäsenvaltioissa on viime vuosikymmenen aikana hyökätty röyhkeästi unionin arvoja vastaan; ottaa huomioon, että parlamentti on käsitellyt tätä huolestuttavaa kehitystä toistuvasti päätöslauselmissaan vuodesta 2011 alkaen, mukaan lukien SEU‑sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn aktivoiminen vuonna 2018; ottaa huomioon, että parlamentti on vuodesta 2016 alkaen vaatinut laaja-alaista, ennaltaehkäisevää ja näyttöön perustuvaa seurantaa tällä alalla demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän kautta;

D.  ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa haavoittuvien ryhmien, kuten naiset, vammaiset henkilöt, romanit, hlbti-henkilöt ja ikääntyneet henkilöt, oikeuksia ei edelleenkään kunnioiteta kaikilta osin eikä heitä täysin suojella vihalta ja syrjinnältä, mikä on vastoin SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuja unionin arvoja ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa vahvistettua oikeutta syrjimättömyyteen; ottaa huomioon, että covid-19-pandemian johdosta toteutetut hätätoimenpiteet ovat lisänneet perusoikeuksiin ja demokraattiseen valvontaan kohdistuvaa painetta;

E.  ottaa huomioon, että noin kymmenen prosenttia unionin kansalaisista kuuluu johonkin kansalliseen vähemmistöön; ottaa huomioon, että vähemmistöjen oikeuksien kunnioittaminen kuuluu erottamattomasti SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistettuihin unionin arvoihin; ottaa huomioon, että vähemmistöt lisäävät unionin kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta; ottaa huomioon, että unionilla ei tällä hetkellä ole oikeudellista kehystä, jolla vähemmistöjen oikeudet taattaisiin ja niitä seurattaisiin;

F.  katsoo, että SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettujen arvojen rikkominen ilman, että unionin tasolla reagoidaan siihen asianmukaisesti ja että sillä on asianmukaisia seuraamuksia, heikentää Euroopan yhdentymishankkeen yhtenäisyyttä, kaikkien unionin kansalaisten oikeuksia ja jäsenvaltioiden keskinäistä luottamusta;

G.  toteaa, että korruptio on vakava uhka demokratialle, oikeusvaltiolle ja kaikkien kansalaisten oikeudenmukaiselle kohtelulle;

H.  toteaa, että riippumaton journalismi ja moniarvoisen tiedon saatavuus ovat demokratian peruspilareita; katsoo, että tiedotusvälineiden vapauden ja moniarvoisuuden huolestuttavaan tilaan unionissa ei ole puututtu riittävän tarmokkaasti; katsoo, että kansalaisyhteiskunta on olennaisen tärkeä demokratian kukoistukselle; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventuminen lisää osaltaan demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien loukkauksia; katsoo, että unionin toimielinten on jatkettava avointa ja säännöllistä vuoropuhelua etujärjestöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa kaikilla tasoilla;

I.  katsoo, että kansallisten oikeusjärjestelmien riippumattomuus, laatu ja tehokkuus ovat ratkaisevan tärkeitä oikeuden toteutumisen kannalta; ottaa huomioon, että oikeusavun saatavuudella ja oikeudenkäyntimaksujen määrällä voi olla merkittävä vaikutus oikeussuojan toteutumiseen; ottaa huomioon, että perusoikeuskirjalla on sama oikeudellinen arvo kuin perussopimuksilla; ottaa huomioon, että Euroopan unionin tuomioistuimen ohjauksen mukaisesti jäsenvaltioiden oikeusviranomaiset soveltavat perusoikeuskirjaa ainoastaan pannessaan täytäntöön unionin lainsäädäntöä, mutta yhteisen oikeus-, oikeudenkäyttö- ja oikeusvaltiokulttuurin edistämiseksi on tärkeää, että perusoikeuskirjassa vahvistetut oikeudet otetaan aina huomioon;

J.  ottaa huomioon, että komissio julkaisi 30. syyskuuta 2020 oikeusvaltiota koskevan vuosikertomuksen 2020 (COM(2020)0580) ja sen jälkeen perusoikeuskirjan uudistetun täytäntöönpanostrategian ja eurooppalaisen demokratian toimintasuunnitelman;

K.  katsoo, että asetus unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, olisi hyväksymisensä jälkeen korvaamaton väline oikeusvaltioperiaatteen turvaamisessa unionissa;

L.  katsoo, että mahdollisessa seurantajärjestelmässä on oltava tiiviisti mukana demokratian, oikeusvaltion ja perusoikeuksien suojelun ja edistämisen alalla toimivia sidosryhmiä, mukaan lukien kansalaisyhteiskunta, Euroopan neuvoston ja Yhdistyneiden kansakuntien elimet, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, Euroopan unionin perusoikeusvirasto, kansalliset ihmisoikeusinstituutiot, asiasta vastaavat viranomaiset ja oikeuslaitoksia oikeuden puolueettomassa jakamisessa tukevat ammattijärjestöt; katsoo, että kansalaisyhteiskunnalle on näin ollen myönnettävä riittävästi unionin rahoitusta erityisesti oikeusalan ohjelmasta ja kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmasta;

M.  toteaa, että olemassa olevia mekanismeja on vahvistettava ja yhdenmukaistettava ja on kehitettävä tehokas järjestelmä, jolla varmistetaan perussopimuksissa vahvistettujen periaatteiden ja arvojen toteutuminen kaikkialla unionissa;

N.  katsoo, että parlamentilla, komissiolla ja neuvostolla on yhteinen poliittinen vastuu unionin arvojen vaalimisesta niille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoissa; ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 295 artiklaan perustuvalla toimielinten välisellä sopimuksella varmistettaisiin tarvittavat menettelyt näiden kolmen toimielimen yhteistyön helpottamiseksi tältä osin; ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 295 artiklan mukaan mikä tahansa näistä kolmesta toimielimestä voi ehdottaa tällaista sopimusta;

1.  korostaa, että unionin on kiireellisesti kehitettävä vakaa, laaja-alainen ja myönteinen toimintaohjelma demokratian, oikeusvaltion ja kaikkien kansalaistensa perusoikeuksien suojelemiseksi tosiasiallisesti ja vahvistamiseksi; vaatii, että unionin on pysyttävä jatkossakin vapauden ja oikeuden esitaistelijana Euroopassa ja maailmassa;

2.  varoittaa, että unionilla on edessään ennennäkemätön ja alati kärjistyvä perusarvokriisi, joka pitkällä aikavälillä uhkaa sen selviytymistä demokraattisena rauhanhankkeena; on erittäin huolissaan uusista, jalansijaa saavista itsevaltaisista ja epäliberaaleista suuntauksista, joita pahentavat entisestään covid-19-pandemia ja taloudellinen taantuma sekä useissa jäsenvaltioissa myös korruptio, disinformaatio ja sääntelyvallankaappaukset; korostaa tämän suuntauksen vaaroja unionin oikeusjärjestyksen yhtenäisyydelle, kaikkien unionin kansalaisten perusoikeuksien suojelulle, sisämarkkinoiden toiminnalle, unionin yhteisten toimintapolitiikkojen vaikuttavuudelle ja unionin kansainväliselle uskottavuudelle;

3.  muistuttaa, että unionilla on edelleen rakenteellisesti heikot valmiudet puuttua demokratian, perusoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen rikkomuksiin ja niiden taantumiseen jäsenvaltioissa; pitää valitettavana neuvoston kyvyttömyyttä edistyä merkittävästi unionin arvojen toteutumisen valvonnassa meneillään olevissa SEU‑sopimuksen 7 artiklan mukaisissa menettelyissä; toteaa, että neuvoston epäonnistuminen SEU-sopimuksen 7 artiklan tehokkaassa soveltamisessa itse asiassa mahdollistaa jatkuvan poikkeamisen SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetuista arvoista; panee huolestuneena merkille unionin tämän alan välineistön hajanaisen luonteen ja kehottaa yhdenmukaistamaan sitä ja valvomaan sen asianmukaista soveltamista;

4.  pitää myönteisenä komission toimia oikeusvaltiota koskevan vuosikertomuksensa parissa; pitää myönteisenä, että vuotuinen arviointi kattaa korruption ja tiedotusvälineiden vapauden; panee kuitenkin merkille, että se ei kata demokratiaa ja perusoikeuksia; pitää erityisen valitettavana, että yhdistymisvapaus ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksien kaventuminen eivät ole osa vuotuista arviointia; tuo huolestuneena esiin, että joissakin jäsenvaltioissa haavoittuvien ryhmien, mukaan lukien naiset, vammaiset henkilöt, romanit, hlbti-henkilöt ja ikääntyneet henkilöt, oikeuksia ei edelleenkään kunnioiteta kaikilta osin eikä heitä täysin suojella vihalta ja syrjinnältä, mikä on vastoin SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja unionin arvoja; muistuttaa, että parlamentti on toistuvasti kehottanut luomaan seurantajärjestelmän, joka kattaisi SEU-sopimuksen 2 artiklan koko soveltamisalan; toteaa jälleen, että on perustettava objektiivinen ja näyttöön perustuva seurantajärjestelmä säädöksellä, joka sitoo parlamenttia, neuvostoa ja komissiota avoimeen ja laillistettuun prosessiin ja jossa vastuualueet on määritelty selkeästi, jotta unionin arvojen suojelusta ja edistämisestä tulee pysyvä ja näkyvä osa unionin asialistaa;

5.  ehdottaa demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamista, jäljempänä ’järjestelmä’, parlamentin vuonna 2016 tekemän ehdotuksen ja oikeusvaltiota koskevan komission vuosikertomuksen perusteella ja katsoo, että sitä olisi säänneltävä parlamentin, neuvoston ja komission välisellä toimielinten sopimuksella; katsoo, että järjestelmään olisi sisällyttävä unionin arvojen vuotuinen seurantajakso, joka kattaa kaikki SEU-sopimuksen 2 artiklan näkökohdat, ja sitä olisi sovellettava yhtäläisesti, objektiivisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkiin jäsenvaltioihin toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita kunnioittaen;

6.  korostaa, että vuotuiseen seurantajaksoon on sisällytettävä selkeitä maakohtaisia suosituksia ja täytäntöönpanoaikatauluja ja -tavoitteita, joista on laadittava vuosikertomuksia tai kiireellisiä kertomuksia; korostaa, että jos suositusten täytäntöönpanoa laiminlyödään, siitä on oltava seurauksena konkreettisia unionin toimia, mukaan lukien SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaiset menettelyt, rikkomusmenettelyt ja talousarvioon liittyvä ehdollisuus, kunhan se on tullut voimaan; huomauttaa, että suosituksilla ei pitäisi pyrkiä ainoastaan puuttumaan rikkomuksiin vaan niillä olisi myös edistettävä toimintapolitiikkoja, joiden avulla kansalaiset voivat hyödyntää unionin oikeuksia ja arvoja;

7.  toteaa, että järjestelmällä olisi lujitettava ja päällekkäisyyden välttämiseksi korvattava olemassa olevia välineitä, joihin kuuluvat etenkin komission oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus, komission oikeusvaltiotoimintakehys, perusoikeuskirjan soveltamista koskeva komission vuotuinen raportointi, neuvoston oikeusvaltiovuoropuhelu ja yhteistyö- ja seurantamekanismi, ja samalla olisi lisättävä täydentävyyttä ja johdonmukaisuutta muiden käytettävissä olevien välineiden kanssa, mukaan lukien SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaiset menettelyt, rikkomusmenettelyt ja talousarvioon liittyvä ehdollisuus, kunhan se on tullut voimaan; katsoo, että parlamentin, neuvoston ja komission olisi hyödynnettävä vuotuisen seurantajakson havaintoja arvioidessaan tarvetta turvautua SEU-sopimuksen 7 artiklaan sekä käyttöön otettavaan talousarviota koskevaan ehdollisuuteen; korostaa, että kunkin toimielimen tehtäviä ja oikeuksia on kunnioitettava;

8.  korostaa, että oikeuslaitoksen riippumattomuus on olennainen osa oikeudellista päätöksentekoa ja vaatimus, joka perustuu SEU-sopimuksen 19 artiklassa vahvistettuun tehokkaan oikeussuojan periaatteeseen; on huolissaan siitä, että viimeaikaiset hyökkäykset oikeusvaltiota vastaan ovat koostuneet pääasiassa yrityksistä vaarantaa oikeuslaitoksen riippumattomuus, ja korostaa, että jokainen kansallinen tuomioistuin on myös eurooppalainen tuomioistuin; kehottaa komissiota käyttämään kaikkia käytettävissään olevia välineitä vastustaakseen jäsenvaltioiden hallitusten mahdollisia pyrkimyksiä vaarantaa kansallisten tuomioistuimien riippumattomuus ja kehottaa sitä tiedottamaan parlamentille hyvissä ajoin tällaisista tilanteista;

9.  muistuttaa, että unionin liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn eurooppalaiseen yleissopimukseen on SEU-sopimuksen 6 artiklan 2 kohdassa määrätty oikeudellinen velvoite; korostaa, että liittymisprosessi on saatava nopeasti päätökseen, jotta voidaan varmistaa johdonmukainen kehys ihmisoikeuksien suojelulle kaikkialla Euroopassa ja vahvistaa entisestään perusoikeuksien ja -vapauksien suojelua unionissa; kehottaa siksi komissiota tehostamaan pyrkimyksiä perussopimusten panemiseksi kaikilta osin täytäntöön ja saattamaan liittymisprosessin päätökseen ilman aiheetonta viivytystä;

10.  muistuttaa, että kansalaisyhteiskunnalla, kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla, tasa-arvoelimillä ja muilla asiaankuuluvilla toimijoilla on määrä olla korvaamaton rooli vuotuisen seurantajakson kaikissa vaiheissa panoksen antamisesta täytäntöönpanon ja seurannan helpottamiseen; korostaa, että ihmisoikeuksien puolustajia ja raportoivia tahoja on suojeltava sekä kansallisella että unionin tasolla tarvittaessa myös oikeustoimien väärinkäytöltä ja niille on myönnettävä riittävästi rahoitusta kaikilla tasoilla; kehottaa tähän liittyen laatimaan säännöt eurooppalaisille rajatylittäville yhdistyksille ja voittoa tavoittelemattomille järjestöille perusteellisen vaikutustenarvioinnin jälkeen; korostaa väärinkäytösten paljastajien panosta oikeusvaltion suojelemisessa ja korruption torjunnassa; kehottaa komissiota seuraamaan tiiviisti unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta 23. lokakuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1937(12) saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja sen soveltamista; huomauttaa, että kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden hyväksyntä ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuudet voivat itsessään toimia arvioinnin indikaattoreina; kannustaa kansallisia parlamentteja käymään julkista keskustelua seurantajakson tuloksista ja ottamaan niihin kantaa; painottaa, että oikeusalan ammattilaisten koulutus on olennaisen tärkeää unionin oikeuden asianmukaisen täytäntöönpanon ja soveltamisen kannalta ja siten yhteisen oikeuskulttuurin vahvistamiseksi kaikkialla unionissa; katsoo, että tulevassa EU:n oikeusalan koulutusstrategiassa on kiinnitettävä enemmän huomiota oikeusvaltioperiaatteen ja oikeuslaitoksen riippumattomuuden edistämiseen ja siihen on sisällytettävä osaamista ja oikeusalan ulkopuolisia kysymyksiä koskevaa koulutusta, jotta tuomarit ovat paremmin valmistautuneita vastustamaan aiheetonta painostusta; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään ja helpottamaan edelleen tuomioistuinten ja oikeusalan toimijoiden välistä vuoropuhelua kannustamalla säännölliseen tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon, jotta voidaan vahvistaa ja edistää demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin perustuvaa unionin oikeusaluetta; korostaa, että tulevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on varmistettava riittävä rahoitus alakohtaisille oikeusalan ohjelmalle ja kansalaisten, tasa-arvon, perusoikeuksien ja arvojen ohjelmalle, sillä näillä pyritään suojelemaan ja edistämään unionin arvoja ja kehittämään oikeusvaltioperiaatteeseen perustuva unionin oikeusalue sekä tukemaan kansalaisyhteiskuntaa;

11.  huomauttaa, että jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmien välisen vertailun mahdollistavan EU:n oikeusalan tulostaulun ja järjestelmän olisi täydennettävä toisiaan; panee merkille, että vuoden 2020 EU:n oikeusalan tulostaulun mukaan jäsenvaltioiden välillä on edelleen merkittäviä eroja vireillä olevien asioiden määrässä ja ruuhkautuminen on lisääntynyt joissakin jäsenvaltioissa, että kaikki jäsenvaltiot eivät tarjoa tieto- ja viestintätekniikan koulutusta, jonka tavoitteena on mukautua digitalisaatioon ja helpottaa oikeussuojan saatavuutta, että oikeusavun saatavuus on heikentynyt joissakin jäsenvaltioissa vuosien mittaan ja että useimpien jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä ei ole vielä varmistettu sukupuolten tasa-arvoa;

12.  muistuttaa parlamentin roolista unionin arvojen noudattamisen valvonnassa SEU‑sopimuksen 7 artiklan mukaisesti; kehottaa jälleen antamaan parlamentille mahdollisuuden esitellä perustellun ehdotuksensa neuvostolle ja osallistua 7 artiklan mukaisiin kuulemistilaisuuksiin, silloin kun parlamentti on käynnistänyt menettelyn, parlamentin, neuvoston ja komission toimivaltuuksia kunnioittaen ja vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti; kehottaa neuvostoa tiedottamaan parlamentille säännöllisesti ja ottamaan sen tiiviisti mukaan sekä toimimaan avoimesti, katsoo, että järjestelmä, jonka perustana on toimielinten välinen sopimus, tarjoaa tarvittavat puitteet koordinoinnin parantamiselle;

13.  katsoo, että pitkällä aikavälillä on ehkä muutettava perussopimusta, jotta voidaan vahvistaa unionin valmiutta edistää ja puolustaa perustuslaillista ydintään; odottaa mielenkiinnolla Euroopan tulevaisuutta käsittelevän konferenssin keskusteluja ja päätelmiä tältä osin; korostaa, että SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaisen menettelyn tehokkuutta olisi parannettava tarkistamalla toimia varten vaadittavaa enemmistöä ja vahvistamalla seuraamusmekanismia; kehottaa Euroopan tulevaisuutta käsittelevää konferenssia pohtimaan Euroopan unionin tuomioistuimen roolin vahvistamista unionin perusarvojen suojelussa; kehottaa tarkistamaan perusteellisen vaikutustenarvioinnin jälkeen Euroopan unionin perusoikeusviraston perustamisesta 15. helmikuuta 2007 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 168/2007(13), jotta voidaan vahvistaa ja laajentaa viraston toimeksiantoa kattamaan kaikki SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitetut arvot;

14.  on vahvasti sitä mieltä, että unionin arvokriisiin puuttuminen muun muassa ehdotetun järjestelmän avulla on ennakkoedellytys jäsenvaltioiden keskinäisen luottamuksen palauttamiselle ja mahdollistaa näin sen, että unioni voi yhdessä jatkaa ja edistää kaikkia yhteisiä toimintapolitiikkoja;

15.  pitää valitettavana, että Eurooppa-neuvosto heikensi 21. heinäkuuta 2020 antamissaan päätelmissä komission ehdottamaa talousarvion ehdollisuusmekanismia; toistaa kehotuksensa varmistaa, että SEU-sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettujen arvojen järjestelmällinen rikkominen tehdään yhteensopimattomaksi unionin rahoituksen kanssa; korostaa, että unionin talousarvion suojelemiseksi on käytettävä käänteistä määräenemmistöäänestystä, jota ilman uuden talousarvion ehdollisuusmekanismin tehokkuus on vaarassa; vaatii, että talousarvioon liittyvän ehdollisuuden soveltamiseen yhdistetään toimenpiteitä, joilla pyritään lieventämään mahdollisia vaikutuksia unionin rahoituksen yksittäisiin edunsaajiin, muun muassa kansalaisyhteiskunnan järjestöihin; korostaa, että talousarvion ehdollisuusmekanismia ei voida korvata pelkästään ehdotetulla vuotuisella seurantajaksolla; vaatii Eurooppa-neuvostoa toimimaan 9. toukokuuta 2019 annetussa Sibiun julistuksessa tekemänsä lupauksen mukaisesti ja suojelemaan demokratiaa ja oikeusvaltiota;

16.  kehottaa komissiota ja neuvostoa aloittamaan parlamentin kanssa viipymättä neuvottelut toimielinten sopimuksesta SEUT-sopimuksen 295 artiklan mukaisesti; katsoo liitteenä olevan ehdotuksen olevan asianmukainen lähtökohta tällaisille neuvotteluille;

17.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevan ehdotuksen komissiolle ja neuvostolle.

(1) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 162.
(2) EUVL C 390, 18.11.2019, s. 117.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0407.
(4) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0456.
(5) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0032.
(6) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0111.
(7) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0328.
(8) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0101.
(9) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0007.
(10) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0014.
(11) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
(12) EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17.
(13) EUVL L 53, 22.2.2007, s. 1.


PÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE:

Ehdotus unionin arvojen lujittamista koskevaksi toimielinten sopimukseksi

EUROOPAN PARLAMENTTI, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA EUROOPAN KOMISSIO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 295 artiklan,

katsovat seuraavaa:

(1)  Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 2 artiklan mukaan unionin perustana olevat arvot ovat ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vähemmistöihin kuuluvien oikeudet mukaan luettuina, jäljempänä ’unionin arvot’.

(2)  SEU-sopimuksen 49 artiklan nojalla unionin arvojen kunnioittaminen ja niiden edistämiseen sitoutuminen on perusedellytys unionin jäsenyydelle. SEU-sopimuksen 7 artiklassa määrätään, että jos jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti ja jatkuvasti unionin arvoja, kyseisen jäsenvaltion hallituksen edustajan äänioikeus voidaan pidättää neuvostossa. Unionin arvojen kunnioittaminen on perusta jäsenvaltioiden väliselle vankalle keskinäiselle luottamukselle.

(3)  Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä ’toimielimet’, toteavat, että unionin arvojen kunnioittaminen on tärkeää. Unionin arvojen kunnioittaminen on välttämätöntä unionin moitteettoman toiminnan ja sen SEU-sopimuksen 3 artiklassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Toimielimet ovat sitoutuneet keskinäiseen vilpittömään yhteistyöhön unionin arvojen edistämiseksi ja kunnioittamiseksi.

(4)  Toimielimet tunnustavat tarpeen virtaviivaistaa ja tehostaa olemassa olevia välineitä, joiden tarkoituksena on edistää unionin arvojen noudattamista. Tätä varten olisi perustettava toissijaisuus- ja suhteellisperiaatteiden mukainen, laaja-alainen ja näyttöön perustuva toimielinten välinen järjestelmä, jolla parannetaan näiden kolmen toimielimen välistä koordinointia ja lujitetaan aiemmin tehtyjä aloitteita. Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 6 ja 7 päivänä kesäkuuta 2013 antamien päätelmien mukaisesti tällaisen järjestelmän olisi toimittava ”avoimesti objektiivisesti kootun, vertaillun ja analysoidun näytön ja kaikkien jäsenvaltioiden yhdenvertaisen kohtelun perusteella”.

(5)  Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että unionin arvoja koskeva vuotuinen seurantajakso on tarpeen unionin arvojen edistämisen ja kunnioittamisen lujittamiseksi. Vuotuisen seurantajakson olisi oltava kattava, objektiivinen ja puolueeton, sen olisi perustuttava näyttöön ja sitä olisi sovellettava tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkiin jäsenvaltioihin. Vuotuisen seurantajakson ensisijaisena tavoitteena olisi oltava unionin arvojen rikkomisen ja noudattamatta jättämisen estäminen sekä myönteisen kehityksen esille tuominen ja parhaiden käytäntöjen vaihtaminen, ja samalla olisi luotava yhteinen perusta toimielinten muille toimille. Lisäksi toimielimet sopivat hyödyntävänsä tätä toimielinten sopimusta yhdistääkseen siihen olemassa olevia unionin arvojen edistämistä ja kunnioittamista koskevia välineitä ja aloitteita, joita ovat erityisesti komission oikeusvaltiota koskeva vuosikertomus, neuvoston vuotuinen oikeusvaltiovuoropuhelu ja komission oikeusvaltiotoimintakehys. Näin vältetään päällekkäisyyksiä ja lisätään yleisesti tehokkuutta.

(6)  Vuotuiseen seurantajaksoon olisi kuuluttava valmisteluvaihe, unionin arvojen kunnioittamista koskevan vuotuisen seurantakertomuksen ja siihen liittyvien maakohtaisten suositusten julkaiseminen sekä seurantavaihe, johon kuuluu myös suositusten täytäntöönpano. Vuotuinen seurantajakso olisi toteutettava avoimuuden hengessä, ja siihen olisi otettava mukaan kansalaisia ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Sitä olisi suojeltava disinformaatiolta.

(7)  Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että vuotuisella seurantajaksolla olisi korvattava komission päätökset 2006/928/EY(1) ja 2006/929/EY(2) ja sen olisi täytettävä muun muassa kyseisten päätösten tavoitteet. Tämä toimielinten sopimus ei rajoita vuoden 2005 liittymisasiakirjan ja erityisesti sen 37 ja 38 artiklan soveltamista.

(8)  Vuotuisen seurantajakson olisi myös täydennettävä muita unionin arvojen edistämiseen ja lujittamiseen liittyviä välineitä ja oltava johdonmukainen niiden kanssa. Toimielimet sitoutuvat erityisesti hyödyntämään vuotuisten seurantakertomusten havaintoja arvioidessaan, onko olemassa selvä vaara siitä, että jokin jäsenvaltio rikkoo vakavasti SEU-sopimuksen 7 artiklan mukaisia unionin arvoja, tai rikkooko jokin jäsenvaltio niitä vakavasti ja jatkuvasti. Komissio on myös sitoutunut käyttämään vuotuisen seurantakertomuksen havaintoja arvioidessaan, olisiko käynnistettävä rikkomusmenettely tai onko jäsenvaltioiden oikeusvaltioperiaatteen noudattamisessa yleisiä puutteita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/xxxx(3) 5 artiklan mukaisesti. Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että vuotuisten seurantakertomusten olisi ohjattava yleisemminkin niiden unionin arvoihin liittyviä toimia.

(9)  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 295 artiklan mukaisesti tässä toimielinten sopimuksessa määrätään ainoastaan Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välistä yhteistyötä helpottavista menettelytavoista, ja SEU-sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan mukaisesti kyseisten toimielinten on toimittava niille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoissa ja niissä määrättyjen menettelyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti. Tämä toimielinten sopimus ei vaikuta unionin lainsäädännön autenttista tulkintaa koskeviin Euroopan unionin tuomioistuimen erioikeuksiin,

OVAT SOPINEET SEURAAVAA:

I.  TAVOITTEET

1.  Toimielimet sopivat edistävänsä ja lujittavansa unionin arvojen kunnioittamista SEU‑sopimuksen 2 artiklan mukaisesti koordinoinnilla ja yhteistyöllä.

II.  VUOTUINEN SEURANTAJAKSO

2.  Toimielimet sopivat järjestävänsä vilpittömässä ja keskinäisessä yhteistyössä unionin arvoja koskevan vuotuisen seurantajakson, joka kattaa unionin arvoja kaikilla aloilla koskevat kysymykset ja parhaat käytännöt. Vuotuiseen seurantajaksoon kuuluu valmisteluvaihe, unionin arvoja koskevan vuotuisen seurantakertomuksen, jäljempänä ’vuosikertomus’, ja siihen liittyvien suositusten julkaiseminen sekä seurantavaihe.

3.  Toimielimet sopivat unionin arvoja käsittelevän pysyvän toimielinten välisen työryhmän, jäljempänä ’työryhmä’, perustamisesta. Työryhmä auttaa toimielimiä vuotuiseen seurantajaksoon liittyvässä koordinoinnissa ja yhteistyössä. Työryhmä tiedottaa säännöllisin väliajoin työstään julkisesti.

4.  Riippumattomien asiantuntijoiden paneeli neuvoo työryhmää ja toimielimiä. Riippumattomien asiantuntijoiden paneeli selvittää yhteistyössä Euroopan unionin perusoikeusviraston kanssa puolueettomasti tärkeimmät myönteiset ja kielteiset kehityskulut kussakin jäsenvaltiossa ja osallistuu menetelmien kehittämiseen vuosikertomusta varten. Toimielimet voivat kuulla paneelia missä tahansa vuotuisen seurantajakson vaiheessa.

Valmisteluvaihe

5.  Komissio järjestää vuosittain kohdennetun sidosryhmäkuulemisen kerätäkseen tietoja vuosikertomusta varten. Sidosryhmäkuuleminen järjestetään kunkin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Kuulemisen on oltava avointa ja perustuttava työryhmän hyväksymään selkeään ja täsmälliseen menetelmään. Menetelmään on kaikissa tapauksissa sisällytettävä asianmukaisessa muodossa komission päätösten 2006/928/EY ja 2006/929/EY liitteissä lueteltujen kaltaiset arviointiperusteet.

6.  Sidosryhmäkuuleminen antaa kansalaisyhteiskunnan järjestöille, kansallisille ihmisoikeusinstituutioille ja tasa-arvoelimille, ammattialajärjestöille ja -verkostoille, Euroopan neuvoston elimille ja muille kansainvälisille organisaatioille, unionin toimielimille, elimille, laitoksille ja virastoille sekä jäsenvaltioille, mukaan lukien asiasta vastaavat kansalliset viranomaiset, mahdollisuuden antaa panoksensa vuosikertomukseen. Komissio sisällyttää sidosryhmien toimittamat tiedot vuosikertomukseen. Komissio julkaisee kuulemisen yhteydessä toimitetut tiedot verkkosivustollaan ennen vuosikertomuksen julkaisemista.

7.  Laatiessaan vuosikertomusta työryhmän hyväksymää menetelmää noudattaen komissio hyödyntää kaikkia käytettävissään olevia tietoja. Tässä suhteessa erityisen tärkeitä ovat raportit ja tiedot, joita saadaan Euroopan unionin perusoikeusvirastolta ja muilta unionin elimiltä, laitoksilta ja virastoilta, Euroopan neuvostolta, Venetsian komissio ja lahjonnan vastainen valtioiden ryhmä mukaan luettuina, sekä muilta asiaan liittyviä selvityksiä ja arvioita laativilta kansainvälisiltä organisaatioilta. Jos komission laatima vuosikertomus poikkeaa riippumattomien asiantuntijoiden paneelin havainnoista, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää komissiota perustelemaan tämän työryhmälle.

8.  Kaikilla toimielinten nimeämillä edustajilla on työryhmässä tapahtuvan koordinoinnin jälkeen mahdollisuus tehdä tiedonhankintamatkoja jäsenvaltioihin saadakseen lisätietoja ja selvityksiä unionin arvojen tilasta asianomaisissa jäsenvaltioissa. Komissio sisällyttää nämä havainnot vuosikertomukseen.

9.  Komissio ilmoittaa työryhmälle säännöllisesti valmisteluvaiheen edistymisestä.

Vuosikertomus ja suositukset

10.  Komissio laatii vuosikertomuksen valmisteluvaiheessa kerättyjen tietojen perusteella. Vuosikertomuksessa olisi käsiteltävä unionin arvoihin liittyvää sekä myönteistä että kielteistä kehitystä jäsenvaltioissa. Vuosikertomuksen on oltava puolueeton, sen on perustuttava objektiivisesti koottuun näyttöön ja kaikkia jäsenvaltioita on kohdeltava yhdenvertaisesti. Raportoinnin olisi oltava sitä perusteellisempaa, mitä vakavampi tilanne on kyseessä. Vuosikertomuksen on sisällettävä unionin arvoihin liittyviä rikkomusmenettelyjä koskeva jakso.

11.  Vuosikertomuksessa on oltava nimenomaisesti kullekin jäsenvaltiolle annettuja suosituksia unionin arvojen suojelun ja edistämisen lujittamiseksi. Suosituksissa on määriteltävä konkreettisia tavoitteita ja täytäntöönpanoaikatauluja, ja niissä on otettava asianmukaisesti huomioon SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytyissä perustelluissa ehdotuksissa esitetyt huolenaiheet. Suosituksissa on otettava huomioon jäsenvaltioiden poliittisten ja oikeusjärjestelmien monimuotoisuus. Suositusten täytäntöönpanoa arvioidaan tarvittaessa seuraavissa vuosikertomuksissa tai kiireellisissä kertomuksissa.

12.  Vuosikertomus suosituksineen julkaistaan kunkin vuoden syyskuussa. Julkaisupäivästä sovitaan työryhmässä kolmen toimielimen kesken. Ennen vuosikertomuksen julkaisemista komissio esittelee sen luonnoksen työryhmälle.

Seurantavaihe

13.  Euroopan parlamentti ja neuvosto keskustelevat vuosikertomuksen sisällöstä viimeistään kahden kuukauden kuluttua sen julkaisupäivästä. Keskustelut ovat julkisia. Parlamentti ja neuvosto vahvistavat vuosikertomusta koskevat kantansa päätöslauselmissa ja päätelmissä. Osana seurantavaihetta Euroopan parlamentti ja neuvosto arvioivat ja pohtivat, missä määrin jäsenvaltiot ovat panneet aiemmat suositukset täytäntöön, mukaan lukien Euroopan unionin tuomioistuimen asiaankuuluvien päätösten täytäntöönpano. Toimielimet käyttävät perussopimusten mukaista toimivaltaansa tehostaakseen seurantavaihetta. Toimielimet pyrkivät edistämään oikea-aikaisesti vuosikertomuksesta jäsenvaltioissa, erityisesti kansallisissa parlamenteissa, käytävää keskustelua.

14.  Vuosikertomuksen havaintojen perusteella komissio aloittaa joko omasta aloitteestaan taikka Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä vuoropuhelun yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa, asiasta vastaavat viranomaiset mukaan luettuina, edistääkseen suositusten täytäntöönpanoa. Komissio raportoi säännöllisesti vuoropuhelun edistymisestä Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Komissio voi milloin tahansa toteuttaa erilaisia toimia, myös asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä, antaakseen jäsenvaltioille teknistä apua. Euroopan parlamentti järjestää yhteistyössä kansallisten parlamenttien kanssa parlamenttien välisen keskustelun vuosikertomuksen havainnoista.

15.  Toimielinten olisi rahoituksen painopisteitä määrittäessään otettava huomioon vuosikertomuksessa esitetyt havainnot. Komissio olisi erityisesti otettava huomioon kohdennettu tuki unionin arvoja suojeleville ja edistäville kansallisille toimijoille, kuten kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden järjestöille, laatiessaan asiaankuuluvia vuotuisia työohjelmia unionin varojen maksamiseksi sekä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa että suoraan hallinnoiden.

16.  Rajoittamatta SEUT-sopimuksen 258 artiklan ja asetuksen (EU) 2020/xxxx 5 artiklan mukaista komission toimivaltaa ja yhden kolmasosan jäsenvaltioista, Euroopan parlamentin ja komission oikeutta tehdä neuvostolle perusteltu ehdotus SEU-sopimuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimielimet sopivat, että vuosikertomusten olisi ohjattava niiden unionin arvoja koskevia toimia.

17.  Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat pyytää komissiota laatimaan muita suuntaviivoja ja indikaattoreita vuotuisessa seurantajaksossa esiin nousevien asiaankuuluvien horisontaalisten kysymysten käsittelemiseksi.

Kiireellinen kertomus

18.  Jos tilanne yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa aiheuttaa välitöntä ja vakavaa vahinkoa unionin arvoille, komissio voi joko omasta aloitteestaan tai Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä laatia tilanteesta kiireellisen kertomuksen. Komissio laatii kertomuksen työryhmää kuullen. Komissio laatii kiireellisen kertomuksen viipymättä ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä. Kiireellisen kertomuksen havainnot on sisällytettävä seuraavaan vuosikertomukseen. Kiireellisessä kertomuksessa voidaan antaa suosituksia, joilla pyritään puuttumaan unionin arvoihin kohdistuvaan välittömään uhkaan.

III.  TÄYDENTÄVYYS SUHTEESSA MUIHIN VÄLINEISIIN

19.  Toimielimet ottavat huomioon vuotuisen seurantajakson ja muiden unionin arvojen suojelua ja edistämistä koskevien mekanismien, etenkin SEU-sopimuksen 7 artiklassa, rikkomusmenettelyissä ja asetuksessa (EU) 2020/xxxx säädetyn menettelyn, täydentävyyden. Toimielimet sitoutuvat ottamaan huomioon tämän toimielinten sopimuksen tavoitteet unionin toimintapolitiikoissa.

20.  Jos vuosikertomuksessa havaitaan systeemisiä puutteita yhden tai useamman unionin arvon osalta, toimielimet sitoutuvat toteuttamaan viipymättä asianmukaisia toimia niille perussopimuksissa annetun toimivallan mukaisesti. Toimielimet sopivat, että vuosikertomuksen havainnot ovat perustana päätettäessä, aktivoidaanko SEU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettu menettely tai käynnistetäänkö rikkomusmenettely unionin arvojen suojelua koskien. Toimielimet tarkastelevat muun muassa sitä, voidaanko vankkaa keskinäistä luottamusta edellyttäviä unionin toimintapolitiikkoja jatkaa, jos vuosikertomuksessa on esitetty havaintoja systeemisistä puutteista.

21.  Tällä sopimuksella vahvistettu vuotuinen seurantajakso korvaa komission päätöksellä 2006/928/EY perustetun mekanismin, joka koskee yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevaa järjestelmää tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla, sekä komission päätöksellä 2006/929/EY perustetun mekanismin, joka koskee yhteistyötä ja Bulgarian edistymisen seurantaa koskevaa järjestelmää tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alalla, ja täyttää muun muassa kyseisten päätösten tavoitteet. Komissio sitoutuu näin ollen kumoamaan kyseiset päätökset asianmukaisena ajankohtana.

SEU-sopimuksen 7 artiklaan liittyvät yhteiset järjestelyt

22.  Toimielimet sopivat hyödyntävänsä vuosikertomuksen havaintoja arvioidessaan, onko olemassa selvä vaara siitä, että jokin jäsenvaltio loukkaa vakavasti SEU-sopimuksen 7 artiklassa tarkoitettuja unionin arvoja, tai rikkooko jokin jäsenvaltio näitä arvoja vakavasti ja jatkuvasti.

23.  SEU-sopimuksen 7 artiklassa määrätyn menettelyn avoimuuden ja tehokkuuden vahvistamiseksi toimielimet sopivat varmistavansa, että toimielimellä, joka tekee 7 artiklan mukaisesti ehdotuksen, on mahdollisuus esitellä ehdotus neuvostossa, sille tiedotetaan kattavasti ja se on mukana menettelyn kaikissa vaiheissa. Toimielimet sopivat kuulevansa toisiaan säännöllisesti työryhmässä SEU-sopimuksen 7 artiklan nojalla jo käynnistetyistä nykyisistä ja mahdollisista tulevista menettelyistä.

24.  Toimielimet sopivat yksityiskohtaisista määräyksistä SEU-sopimuksen 7 artiklassa määrätyn menettelyn tehostamiseksi. Tällaiset uudet yksityiskohtaiset määräykset voivat koskea muun muassa kuulemisten ja tilannekatsausten säännöllistä aikataulua, suosituksia, joilla pyritään puuttumaan hyväksytyissä perustelluissa ehdotuksissa esitettyihin huolenaiheisiin, ja täytäntöönpanon määräaikoja.

Talousarvioon liittyvää ehdollisuutta koskevat yhteiset järjestelyt

25.  Toimielimet sopivat hyödyntävänsä vuosikertomuksen havaintoja arvioidessaan asetuksen (EU) N:2020/xxxx 5 artiklan mukaisesti, kohdistuuko oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa yleisiä puutteita, sekä laatiessaan muita mahdollisia arviointeja olemassa olevia ja tulevia budjettivälineitä varten. Jos vuosikertomuksessa havaitaan, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltiossa kohdistuva yleinen puute vaikuttaa haitallisesti moitteettoman varainhoidon periaatteen toteutumiseen tai unionin taloudellisten etujen suojaamiseen, komissio lähettää kyseiselle jäsenvaltiolle kirjallisen ilmoituksen asetuksen (EU) 2020/xxxx 5 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

IV.  LOPPUMÄÄRÄYKSET

26.  Toimielimet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niillä on käytössään tämän toimielinten sopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa varten tarvittavat välineet ja resurssit.

27.  Toimielimet seuraavat tämän toimielinten sopimuksen täytäntöönpanoa yhdessä ja jatkuvasti sekä poliittisella tasolla käytävin säännöllisin keskusteluin että teknisellä työryhmätasolla.

28.  Tämä sopimus tulee voimaan päivänä, jona se allekirjoitetaan.

(1) Komission päätös, tehty 13 päivänä joulukuuta 2006, yhteistyötä ja Romanian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen ja korruption torjunnan alalla (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 56).
(2) Komission päätös, tehty 13 päivänä joulukuuta 2006, yhteistyötä ja Bulgarian edistymisen seurantaa koskevan järjestelmän perustamisesta tiettyjen arviointiperusteiden täyttämiseksi oikeuslaitoksen uudistamisen sekä korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan alalla (EUVL L 354, 14.12.2006, s. 58).
(3) [lisätään tekstiin (myös kohdissa 16, 19 ja 25) xxxx:n sijasta menettelyn 2018/136(COD) numero ja alaviite ja alaviitteeseen oikea EUVL-viite] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) .../... unionin talousarvion suojaamisesta tilanteissa, joissa oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen jäsenvaltioissa kohdistuu yleisiä puutteita, EUVL ... ..., …, s. ….

Päivitetty viimeksi: 13. tammikuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö