Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640), 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia” (COM(2020)0380) sekä 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta(1) ja 16. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman biodiversiteettisopimuksen sopimuspuolten konferenssin 15. kokouksesta (COP15)(2),

–  ottaa huomioon New Yorkin julkilausuman metsistä, jonka Euroopan unioni ratifioi 23. kesäkuuta 2014,

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2018 annetun komission kertomuksen Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Edistyminen EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa – Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta” (COM(2018)0811),

–  ottaa huomioon 28. huhtikuuta 2015 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta”(3),

–  ottaa huomioon 23. heinäkuuta 2019 päivätyn komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi (COM(2019)0352),

–  ottaa huomioon 15. huhtikuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät EU:n metsästrategian täytäntöönpanon edistymisestä ja uudesta metsiä koskevasta strategisesta kehyksestä (08609/2019),

–  ottaa huomioon 22. lokakuuta 2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1143/2014 haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta sekä sen jälkeen annetut täytäntöönpanoasetukset, joilla vieraslajien, myös puulajien, luetteloa on saatettu ajan tasalle(4),

–  ottaa huomioon 30. lokakuuta 2019 annetun Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon 7. joulukuuta 2018 annetusta komission kertomuksesta Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: ”Edistyminen EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa – Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta”,

–  ottaa huomioon 31. toukokuuta 2019 julkaistun biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IBPES) maailmanlaajuisen arvion biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista,

–  ottaa huomioon 4. joulukuuta 2019 annetun Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä vuonna 2020 kartoittavan Euroopan ympäristökeskuksen raportin ”The European environment – state and outlook 2020: knowledge for transition to a sustainable Europe”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin metsästrategian toteuttamisesta 11. huhtikuuta 2019 laaditun alueiden komitean lausunnon,

–  ottaa huomioon biodiversiteettistrategian vuoden 2020 väliarvioinnin,

–  ottaa huomioon EU:n päivitetyn biotalousstrategian,

–  ottaa huomioon vuoteen 2050 ulottuvan ilmastostrategian,

–  ottaa huomioon neuvoston 29. marraskuuta 2019 hyväksymät päätelmät EU:n päivitetystä biotalousstrategiasta(5),

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Puhdas maapallo kaikille – Eurooppalainen visio kukoistavasta, nykyaikaisesta, kilpailukykyisestä ja ilmastoneutraalista taloudesta” (COM(2018)0773),

–  ottaa huomioon 16. toukokuuta 2018 annetun alueiden komitean lausunnon EU:n metsästrategian väliarvioinnista(6),

–  ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategian, mukaan lukien innovaatiounioni- ja resurssitehokas Eurooppa -aloitteet,

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnan mietinnön (A9‑0154/2020),

–  ottaa huomioon biologista monimuotoisuutta koskevasta yleissopimuksesta, ilmastonmuutosta koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimuksesta (UNFCCC) sekä Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksesta aavikoitumisen estämiseksi johtuvat EU:n jäsenvaltioiden velvollisuudet,

A.  katsoo, että EU:n sisäisiä ja kansainvälisiä sitoumuksia, jotka koskevat esimerkiksi Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, Kioton pöytäkirjaa, Pariisin sopimusta ja päästöttömän yhteiskunnan luomista, ei voida saavuttaa ilman metsien ja metsäalan tarjoamia ilmastohyötyjä ja muita ekosysteemipalveluja;

B.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ei viitata EU:n yhteiseen metsäpolitiikkaan ja että vastuu metsistä on jäsenvaltioilla; ottaa kuitenkin huomioon, että EU on perinteisesti edistänyt politiikkojensa ja suuntaviivojensa, myös Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 4 artiklan avulla energian, ympäristön ja maatalouden osalta kestävää metsänhoitoa ja jäsenvaltioiden metsiä koskevia päätöksiä;

C.  ottaa huomioon, että metsät ja koko metsäpohjainen arvoketju ovat olennaisen tärkeitä kiertobiotalouden jatkokehitykselle, koska ne tarjoavat työpaikkoja, varmistavat taloudellisen hyvinvoinnin maaseutu- ja kaupunkialueilla, tarjoavat ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyviä palveluja, tarjoavat terveyteen liittyviä etuja, suojelevat luonnon monimuotoisuutta sekä vuoristoalueiden ja saari- ja maaseutualueiden tulevaisuudennäkymiä ja torjuvat aavikoitumista;

D.  toteaa, että asianmukaisesti rahoitettu laadukas tutkimus, innovointi, tiedonkeruu, tietokantojen ylläpito ja kehittäminen, parhaat käytännöt ja tietämyksen jakaminen ovat erittäin tärkeitä EU:n monikäyttöisten metsien tulevaisuuden ja koko metsäpohjaisen arvoketjun kannalta, kun otetaan huomioon niihin kohdistuvat kasvavat vaatimukset ja tarve kohdata yhteiskunnalle avautuvat monenlaiset mahdollisuudet ja haasteet;

E.  ottaa huomioon, että metsät ovat osa luonnonperintöämme, jota meidän on suojeltava ja pidettävä yllä, ja katsoo, että sen hyvä hoitaminen on olennaisen tärkeää, jotta tämä perintö voi kukoistaa ja olla biologisen monimuotoisuuden lähde sekä toimia taloudellisena, matkailuun liittyvänä ja sosiaalisena resurssina;

F.  ottaa huomioon, että maaseudun kehittämisrahasto on YMP:n puitteissa tarjonnut välineitä ja resursseja metsäalan tukemiseen, ja katsoo, että sen olisi jatkettava samalla tavalla myös vuoden 2020 jälkeisessä YMP:ssä keskittymällä voimakkaasti kestävään metsänhoitoon;

G.  ottaa huomioon, että EU:ssa on 16 miljoonaa yksityistä metsänomistajaa, joiden omistuksessa on noin 60 prosenttia EU:n metsistä; ottaa huomioon, että yksityisomistuksessa olevien metsien keskimääräinen koko on 13 hehtaaria ja että noin kaksi kolmasosaa yksityisistä metsänomistajista omistaa alle kolme hehtaaria metsää;

H.  ottaa huomioon, että kestävällä tavalla hoidetut metsät ovat erittäin tärkeitä maaseutualueiden työpaikkojen takaamisessa, ne parantavat ihmisten terveyttä ja samalla niillä on merkittävä rooli ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden suojelemisessa;

I.  ottaa huomioon, että metsissä toteutettavat ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista koskevat toimenpiteet ovat yhteydessä toisiinsa, ja katsoo, että niihin liittyvät näkökohdat on pidettävä tasapainossa ja niiden välisiä synergioita on edistettävä erityisesti jäsenvaltioiden sopeutumisstrategioissa ja -suunnitelmissa;

J.  ottaa huomioon, että Euroopan metsät ovat erilaisia ja niiden tilanteet vaihtelevat, minkä vuoksi niitä on käsiteltävä eri tavoin mutta aina siten, että tavoitteena on parantaa metsien taloudellisia, yhteiskunnallisia ja ympäristöön liittyviä toimintoja;

K.  ottaa huomioon, että syrjäisimmillä alueilla on erittäin rikkaita biologisen monimuotoisuuden varantoja ja että on olennaisen tärkeää suojella niitä;

L.  ottaa huomioon, että biologisen monimuotoisuuden häviämisellä metsissä on merkittäviä ympäristöön liittyviä, taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia;

M.  ottaa huomioon, että maaperän laadulla on ratkaiseva merkitys ekosysteemipalvelujen tarjonnassa, kuten veden suodatuksessa ja varastoinnissa ja siten myös tulvasuojelussa ja kuivuuden torjunnassa, hiilidioksidin sitomisessa, biologisessa monimuotoisuudessa ja biomassan kasvussa; ottaa huomioon, että maaperän laadun parantaminen esimerkiksi muuttamalla joillakin alueilla havupuumetsät pysyviksi lehtipuumetsiksi on taloudellisesti haastava ja vuosikymmeniä kestävä prosessi;

N.  katsoo, että kestävän metsänhoidon keskeistä roolia olisi edistettävä eurooppalaisissa yhteiskunnissa, jotka ovat yhä kauempana metsistä ja metsätaloudesta, ja että olisi korostettava niitä moninkertaisia hyötyjä, joita metsät tarjoavat talouden, yhteiskunnan, ympäristön sekä kulttuurin ja historian näkökulmasta;

O.  ottaa huomioon, että hiilen sitomisen lisäksi metsät vaikuttavat myönteisesti ilmastoon, ilmakehään, biologisen monimuotoisuuden suojelemiseen sekä jokien ja vesiväylien hoitoon, ne suojelevat maaperää veden ja tuulen aiheuttamalta eroosiolta ja niillä on muita hyödyllisiä luonnollisia ominaisuuksia;

P.  ottaa huomioon, että lähes 23 prosenttia Euroopan metsistä sijaitsee Natura 2000 ‑alueilla ja että joissakin jäsenvaltioissa tämä osuus on yli 50 prosenttia, ja toteaa, että lähes puolet Natura 2000 -alueiden luontotyypeistä on metsiä;

Q.  ottaa huomioon, että metsät voivat olla sekä primaarituotteiden, kuten puun, lähteitä ja tuottaa myös arvokkaita sivutuotteita, kuten sieniä, tryffeleitä, yrttejä, hunajaa ja marjoja, jotka ovat erittäin tärkeitä joillakin unionin alueilla harjoitetun taloudellisen toiminnan kannalta;

R.  ottaa huomioon, että Euroopan metsillä on tärkeä rooli ympäristön tilan parantamisessa, talouden kehittämisessä, jäsenvaltioiden puutuotetarpeiden täyttämisessä ja väestön hyvinvoinnin lisäämisessä;

S.  toteaa, että peltometsäviljely, joka tarkoittaa määritelmän mukaan maankäyttöjärjestelmiä, joissa puita kasvaa samanaikaisesti myös maatalouskäytössä olevalla maayksiköllä, koostuu joukosta maa-alueiden hallintajärjestelmiä, jotka parantavat kokonaistuottavuutta, tuottavat enemmän biomassaa, pitävät kunnossa ja parantavat maaperää ja tarjoavat useita arvokkaita ekosysteemipalveluja;

T.  ottaa huomioon, että metsät ovat monikäyttöisiä, että niiden kasvamiseen täyteen mittaansa kuluu pitkä aika ja että niiden lajien monimuotoisuuden varmistaminen on tärkeää; katsoo siksi, että metsäresurssien kestävä käyttö, suojeleminen ja lisääminen on merkittävä Euroopan tason tehtävä;

U.  ottaa huomioon, että sosiaalisesti ja ympäristön kannalta vastuullisella metsästyksellä on myös tärkeä rooli metsien ja osittain metsäisten alueiden kannalta, koska sillä säädellään riistan määrää ja torjutaan riistassa esiintyvien tautien, kuten afrikkalaisen sikaruton, leviämistä;

V.  ottaa huomioon, että metsät ovat ratkaisevassa asemassa maaperän eroosion torjunnassa sekä maa-alueiden aavikoitumisen estämisessä; toteaa tutkimusten osoittavan, että puistoissa ja kaupunkiympäristössä kasvavilla puilla on myönteinen vaikutus lämpötilojen pitämiseen matalina verrattuna puuttomiin alueisiin;

W.  ottaa huomioon, että nykyisellä ohjelmakaudella (2014–2020) YMP:hen sisältyy toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on auttaa talouden toimijoita kehittämään metsänhoitoon liittyviä valmiuksia;

X.  ottaa huomioon, että joillakin metsäalueilla on valtavia uusia tuholaisten ja hyönteisten, kuten tupajumien ja erilaisten sienten, esiintymiä; ottaa huomioon, että Cryphonectria parasitica -sienitauti on vallannut laajalti kastanjametsien luonnonpopulaatioita ja uhkaa vakavasti niiden eloonjäämistä, ja toteaa, että tauti muodostaa pitkällä aikavälillä uhan myös ihmisten toiminnalle, kuten kastanjoiden tuotannolle ja keruulle;

Y.  ottaa huomioon, että EU:n metsistä saatavilla olevat tiedot ovat epätäydellisiä ja laadultaan vaihtelevia, mikä haittaa mahdollisuuksia koordinoida metsänhoitoa EU:n tasolla;

Z.  toteaa, että myös EU:ssa metsää hakataan laittomasti;

Menneisyys – täytäntöönpanon viimeaikaisten saavutusten ja haasteiden tarkastelu

1.  pitää myönteisenä komission julkaisemaa kertomusta ”Edistyminen EU:n metsästrategian täytäntöönpanossa – Uusi EU:n metsästrategia: metsien ja metsäalan puolesta” (COM(2018)0811);

2.  pitää myönteisenä jäsenvaltioiden ja komission toimia EU:n metsästrategian tavoitteiden saavuttamiseksi sekä pysyvän metsäkomitean, metsätaloutta ja korkintuotantoa käsittelevän kansalaiskeskusteluryhmän, metsäpalojen asiantuntijaryhmän, metsäteollisuutta ja siihen liittyviä kysymyksiä käsittelevän EU:n asiantuntijaryhmän sekä asiaan liittyvien sidosryhmien osallistumista metsäalan monivuotisen täytäntöönpanosuunnitelman toteuttamiseen;

3.  toteaa, että komission vuoden 2018 kertomuksessa EU:n nykyisen metsästrategian täytäntöönpanon edistymisestä todetaan, että metsästrategia on ollut hyödyllinen koordinointiväline ja että yleisesti ottaen strategian ”kahdeksan plus yksi” painopistealuetta on pantu täytäntöön suhteellisen vähäisin ongelmin lukuun ottamatta biodiversiteettipolitiikan avulla ratkaistavia merkittäviä haasteita sekä nykyisiä haasteita, jotka liittyvät alueeseen: ”Millaisia metsiä meillä on ja miten ne muuttuvat?”, joka koskee erityisesti kansalaisten mielikuvaa ja tietämystä metsäalasta, ja alueeseen ”Koordinoinnin ja viestinnän edistäminen”, joka koskee erityisesti metsään liittyviä toimintapolitiikkoja;

4.  korostaa, että kestävän metsänhoidon määritelmästä sovittiin kansainvälisellä tasolla osana yleiseurooppalaista Forest Europe -prosessia; toteaa, että määritelmä on sisällytetty kansalliseen lainsäädäntöön ja jäsenvaltioissa käytössä oleviin vapaaehtoisiin järjestelmiin, esimerkiksi metsien sertifiointiin;

5.  korostaa, että kestävän metsänhoidon edistäminen EU:ssa osana EU:n metsästrategiaa ja yhteisen maatalouspolitiikan (YMP) puitteissa toteutettuja maaseudun kehittämistoimenpiteitä on yleisesti vaikuttanut myönteisesti metsiin ja niiden olosuhteisiin sekä maaseutuelinkeinoihin ja EU:n metsien biologiseen monimuotoisuuteen ja lisännyt metsäalasta saatavia ilmastohyötyjä; toteaa kuitenkin, että kestävää metsänhoitoa on edelleen vahvistettava tasapainoisella tavalla, jotta voidaan varmistaa, että metsien ekologinen tilanne paranee, parantaa ekosysteemien terveyttä ja sietokykyä, varmistaa, että metsät pystyvät paremmin sopeutumaan muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin, ja vähentää luonnontuhojen riskejä ja vaikutuksia ja jotta voidaan turvata nykyisten ja tulevien sukupolvien mahdollisuudet hoitaa metsiä esimerkiksi niin, että metsänomistajien ja pk-yritysten tavoitteet toteutuvat ja voidaan parantaa olemassa olevien metsien ja puustoisten alueiden laatua; katsoo, että EU:n metsästrategiaan olisi sisällyttävä asianmukaiset välineet tätä varten; panee merkille, että jäsenvaltioilla on velvollisuus soveltaa kestävää metsänhoitoa esimerkillisesti; muistuttaa, että metsänhoitomalleihin olisi sisällytettävä ekologinen, yhteiskunnallinen ja taloudellinen kestävyys, mikä tarkoittaa, että metsiä ja metsämaita on hoidettava ja käytettävä siten, että niiden biologinen monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky ja elinvoimaisuus säilyvät ja että voidaan pitää yllä nyt ja tulevaisuudessa niiden merkittäviä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja paikallisella, kansallisella ja maailmanlaajuisella tasolla, eikä aiheuteta vahinkoa muille ekosysteemeille; korostaa, että omistusoikeuksien tunnustaminen ja turvaaminen on keskeistä, jotta voidaan saavuttaa pitkän aikavälin sitoutuminen kestävään metsänhoitoon; toteaa, että metsien suojelu ja kestävä hoito ovat keskeinen osa yleistä hyvinvointiamme, sillä metsät tarjoavat puitteet vapaa-ajan, terveydestä huolehtimisen sekä oppimisen kannalta yleishyödylliselle toiminnalle, ja toteaa, että kestävä metsänhoito edistää Euroopan metsien biologisen monimuotoisuuden suojelua; kehottaa suojelemaan rakenteeltaan säilyneitä, lajistoiltaan runsaita ja riittävän suuria aarniometsiä, siellä missä tällaisia metsiä on vielä olemassa; panee merkille, että EU:ssa ei ole määritelmää vanhoille metsille, ja kehottaa komissiota lisäämään pysyvässä metsäkomiteassa valmisteltavan määritelmän EU:n tulevan metsästrategian laatimisprosessiin; korostaa, että erityyppisten metsien hiilidioksidin sitomiskyvystä voi olla eriäviä näkemyksiä, ja katsoo siksi, että EU:n uudella metsästrategialla olisi edistettävä kestävää metsänhoitoa; pitää valitettavana, että joissakin jäsenvaltioissa käytetään kestävän kehityksen vastaisia tuotantotapoja ja tehdään laittomia hakkuita EU:n puutavara-asetuksesta huolimatta, ja kehottaa lisäksi jäsenvaltioita tekemään enemmän niiden lopettamiseksi sekä tarvittaessa parantamaan tai vahvistamaan kansallista lainsäädäntöään; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään kiireellisiin toimiin näissä kysymyksissä tiivistämällä valvontaa ja varmistamalla, että voimassa olevia EU:n säädöksiä noudatetaan, ja kehottaa komissiota käynnistämään pikaisesti rikkomusmenettelyn, kun sääntöjä rikotaan, sekä viemään laittomia hakkuita koskevat tapaukset kaikkien toimivaltaisten elinten käsiteltäviksi; kehottaa komissiota saattamaan viipymättä päätökseen laittoman puunkorjuun vastaisten EU:n sääntöjen toimivuustarkastuksen;

6.  toteaa, että jäsenvaltioiden väliset erot sekä erot jäsenvaltion eri alueiden välillä ovat olleet tärkeä tekijä harkittaessa toimenpiteitä EU:n tasolla;

7.  ilmaisee syvän huolensa laittomista hakkuista ja kestämättömästä metsänhoidosta, jotka johtuvat siitä, että osissa unionia ei ole pantu täytäntöön voimassa olevaa EU:n lainsäädäntöä, ja mahdollisesti korruptiosta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita torjumaan korruptiota ja panemaan täysimääräisesti täytäntöön voimassa olevan lainsäädännön;

Nykyhetki – EU:n metsien tilanne

8.  korostaa, että EU:n metsät yhdessä sen merentakaisten ja syrjäisimpien alueiden metsien kanssa ovat monikäyttöisiä ja niille on ominaista suuri monimuotoisuus omistusmuodoissa, koossa, rakenteessa, biologisessa monimuotoisuudessa, sopeutumiskyvyssä ja haasteissa; huomauttaa, että metsät, erityisesti sekametsät, tarjoavat yhteiskunnalle monenlaisia ekosysteemipalveluja, kuten lajien elinympäristöjä, hiilensidontaa, raaka-aineita, uusiutuvaa energiaa, parempaa ilmanlaatua, puhdasta vettä, pohjaveden täydentämistä, eroosion hallintaa ja suojaa kuivuudelta, tulvilta ja lumivyöryiltä, ja että metsistä saadaan lääkkeiden valmistamiseen tarvittavia ainesosia ja että ne ovat tärkeitä kulttuuri- ja virkistyskäyttökohteita; toteaa, että tilanne ei enää vaikuta täysin turvatulta, koska metsänomistajat eivät voi enää uudelleeninvestoida metsiin ilmastonmuutoksen ja muiden tekijöiden aiheuttaman vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi; toteaa, että uusimpien arvioiden mukaan vain 26 prosenttia metsälajeista ja 15 prosenttia metsäluontotyypeistä oli suojelutasoltaan suotuisia; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan ekosysteemien suojelun ja tarvittaessa kehittämään ja parantamaan muita kuin puusta tuotettuja metsätuotteita koskevia suuntaviivoja;

9.  panee merkille ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen kartoitusta koskevan aloitteen (MAES) puitteissa saavutetun edistyksen ekosysteemipalvelujen arvioinnissa; korostaa kuitenkin, että tätä nykyä ekosysteemipalvelujen tuottamista, kuten hiilidioksidin sitomista, luonnon monimuotoisuuden edistämistä tai maaperän parantamista, ei korvata riittävästi ja että metsänhoitajat, jotka keskittyvät muuntamaan metsiään näihin tarkoituksiin, saattavat kärsiä rahallisia tappioita merkittävien ekosysteemipalvelujen tuottamisesta huolimatta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan mahdollisuuksia järjestää asianmukaisia kannustimia ja korvauksia ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen liittyvistä sekä muista ekosysteemipalveluista, jotta mahdollistetaan metsien muuntaminen näihin tarkoituksiin taloudellisesti kannattavalla tavalla;

10.  panee merkille, että EU:n metsävarat ovat viime vuosikymmeninä kasvaneet metsäpeitteen ja -volyymin osalta ja että tällä hetkellä metsät ja muut puustoiset maat kattavat noin 43 prosenttia EU:n pinta-alasta, mikä vastaa vähintään 182 miljoonaa hehtaaria, ja niiden osuus maailman kaikista metsistä on 5 prosenttia metsityksen ja luonnollisen uusiutumisen ansiosta; panee merkille, että puolet Natura 2000 -verkostosta koostuu metsäalueista (eli 37,5 miljoonaa hehtaaria) ja että 23 prosenttia kaikista Euroopan metsistä sijaitsee Natura 2000 -alueilla, että joissakin jäsenvaltioissa yli puolet pinta-alasta on metsien peitossa ja että ne ovat riippuvaisia metsätaloudesta; huomauttaa, että on tärkeää parantaa tietämystä Natura 2000 -verkostosta ja sen vaikutuksista biologiseen monimuotoisuuteen, metsänhoitoon ja muuhun maankäyttöön kaikkialla EU:ssa; panee merkille, että 60 prosenttia EU:n metsistä on yksityisessä omistuksessa, suuri osa on pieniä metsätiloja (alle 3 hehtaaria) ja 40 prosenttia on julkisessa omistuksessa; panee merkille, että 60 prosenttia EU:n ja 20 prosenttia maailman tuotantometsistä on sertifioitu kestävän metsänhoidon vapaaehtoisten normien mukaisesti; panee lisäksi merkille, että puuteollisuudessa jalostetusta raakapuusta yli 20 prosenttia on peräisin sertifioiduista metsistä ja että EU:ssa tämä osuus on lähes 50 prosenttia; tähdentää, että metsäala työllistää EU:ssa suoraan ainakin 500 000(7) ja välillisesti 2,6 miljoonaa(8) ihmistä ja että tämän työllisyystason ja alan pitkän aikavälin kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää jatkuvia toimia osaavan ja koulutetun työvoiman houkuttelemiseksi alalle ja sen varmistamista, että työntekijöillä on asianmukaiset mahdollisuudet saada sosiaaliturvaa ja sairaanhoitoa; toteaa, että nämä työpaikat ovat pitkällä aikavälillä riippuvaisia selviytymiskykyisistä ja hyvin hoidetuista metsäekosysteemeistä; korostaa metsänomistajien keskeistä roolia kestävän metsänhoidon täytäntöönpanossa ja metsien tärkeää roolia vihreiden työpaikkojen luomisessa ja maaseutualueiden kasvussa; lisäksi korostaa, että EU:n metsänomistajilla ja -hoitajilla on pitkät perinteet ja kokemusta monikäyttöisten metsien hoidosta; kehottaa komissiota ottamaan huomioon uudessa EU:n metsästrategiassa tarpeen tukea metsänomistajia, myös taloudellisesti; toteaa, että tällaisen tuen ehdoksi olisi asetettava kestävän metsänhoidon soveltaminen, jotta voidaan varmistaa jatkuvat investoinnit nykyaikaiseen teknologiaan ja metsien monitoiminnallista roolia vahvistaviin ympäristö- ja ilmastotoimiin erityisellä Natura 2000 -verkoston alueiden hoitamiseen tarkoitetulla rahoitusvälineellä, sekä ihmisarvoisten työolojen järjestäminen; katsoo, että tämän rahoitustuen olisi oltava tulosta rahoitusvälineiden, kansallisen rahoituksen ja yksityisen sektorin rahoituksen vahvasta yhdistelmästä; korostaa, että on tärkeää välttää maaltapako, ja pitää keskeisen tärkeänä investoida ekosysteemeihin; suhtautuu myönteisesti metsänistutukseen ja uudelleenmetsittämiseen ja pitää niitä sopivina välineinä metsäpeitteen lisäämiseksi erityisesti elintarvikkeiden tuotantoon soveltumattomilla viljelemättömillä mailla, lähellä kaupunkeja ja niiden lähialueita sekä tarvittaessa vuoristoalueilla; kannustaa taloudellisesti tuettuja toimia, jotta korjattua puuta käytetään suhteessa kestäviin metsävaroihin ja tarvittaessa lisätään metsäpeitettä ja muiden puustoisten maiden määrää erityisesti niissä jäsenvaltioissa, joissa metsäpeitettä on vähän, samalla kun kannustetaan muissa jäsenvaltioissa metsäpeitteen säilyttämistä alueilla, joilla on korostetusti ekologisia toimintoja; panee merkille, että merkittävä osa Euroopan biologisesta monimuotoisuudesta sijaitsee metsissä;

11.  huomauttaa, että metsäpinta-ala unionissa on kasvamassa muun muassa metsänistutusten seurauksena ja että hoidettu talousmetsä paitsi sitoo hiiltä hoitamatonta metsää paremmin myös vähentää metsien tilan heikkenemisestä aiheutuvia päästöjä ja ongelmia; toteaa, että kestävä talousmetsän hoito on mitä parhain ilmastoteko, josta tulisi palkita metsiään hyvin hoitavia maita;

12.  toteaa, että kestävään metsänhoitoon tehtävillä pitkän aikavälin julkisilla ja yksityisillä investoinneilla, jotka keskittyvät yhtäläisesti metsien tarjoamiin sosiaalisiin, ekologisiin ja taloudellisiin hyötyihin, sekä riittävällä rahoituksella ja tasoitusmekanismeilla voidaan auttaa varmistamaan metsien selviytymis- ja mukautumiskyky ja auttaa metsäalaa pysymään taloudellisesti elinkelpoisena ja ympäristön kannalta hyväksyttävänä ja samalla voidaan edistää myös EU:n monien tavoitteiden saavuttamista, mukaan lukien Euroopan vihreän kehityksen ohjelman onnistunut täytäntöönpano, siirtyminen kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen; korostaa, että tarvitaan myös muita helposti saatavilla olevia, hyvin koordinoituja ja merkittäviä EU:n rahoitusmekanismeja, kuten rahoitusvälineitä tai Euroopan investointipankin tukea metsähankkeiden investointien edistämisessä etenkin kestävän metsänhoidon sekä metsäpalojen ehkäisemisen ja hillitsemisen alalla, sekä rakennerahastoja ja Euroopan horisontti -, Erasmus+- ja LIFE + -ohjelmista peräisin olevia rahastoja, jotka voisivat tarjota tärkeää tukea hiilen varastointia ja sitomista koskeviin investointeihin ja palveluihin osana kestävää metsänhoitoa varmistaen samalla yhteensopivuuden vihreän kehityksen ohjelman kanssa;

13.  tunnustaa metsien ja metsäalan ratkaisevan tärkeät ilmastohyödyt; tuo jälleen esiin tarpeen edistää metsien ja metsänhoidon ympäristö-, talous- ja sosiaalinäkökohtia tasapuolisella tavalla samalla kun vahvistetaan metsistä ja metsiin perustuvasta arvoketjusta saatavia yleisiä ilmastohyötyjä, joita ovat hiilidioksidin sitomisen edistäminen, hiilidioksidin varastointi puutuotteisiin sekä materiaalien korvaaminen; painottaa, että on pidettävä yllä, edistettävä edelleen ja mahdollisuuksien mukaan lisättävä hiilidioksidin sitomista metsiin tasolle, joka mahdollistaa kaikkien metsätoimintojen kestävän hallinnan, lisättävä hiilen varastointia paikan päällä, myös peltometsiin, kuolleeseen puuhun ja metsän maaperään sekä puupohjaisiin tuotteisiin aktiivisen kestävän metsänhoidon avulla; huomauttaa, että metsät sitovat yli kymmenen prosenttia EU:n kasvihuonekaasupäästöistä; korostaa, että olisi edistettävä puun käyttöä kestävänä rakennusmateriaalina, sillä se auttaa meitä suuntautumaan kohti kestävää taloutta; kannustaa komissiota tutkimaan erilaisia markkinapohjaisia mekanismeja, jotta voidaan kannustaa fossiilisten polttoaineiden korvaamista uusiutuvilla raaka-aineilla, jotka tarjoavat ilmastohyötyjä; kiinnittää erityistä huomiota puupohjaisten materiaalien ratkaisevaan rooliin fossiilipohjaisten vaihtoehtojen ja sellaisten vaihtoehtojen, joilla on suurempi ympäristöjalanjälki, korvaamisessa esimerkiksi rakennus-, tekstiili-, kemian- ja pakkausteollisuudessa, ja tarpeeseen ottaa ilmasto- ja ympäristöhyödyt kaikilta osin huomioon materiaalien korvaamisessa; korostaa lisäksi toistaiseksi liian vähän hyödynnettyjä etuja, joita saadaan korvaamalla kertakäyttö- ja etenkin muovituotteita kestävillä puupohjaisilla tuotteilla; korostaa, että on myös lisättävä puupohjaisten tuotteiden kiertokäyttöä, jotta voidaan parantaa kestävien resurssiemme käyttöä, edistää resurssitehokkuutta, vähentää jätettä ja pidentää hiilen elinkaarta kestävän ja paikallisen biotalouden käyttöönottoa varten;

14.  on tyytyväinen fossiilipohjaisten raaka-aineiden ja energian korvaamiseksi tehtävään jatkuvaan työhön, jolla edistetään puun mahdollisimman tehokasta käyttöä ns. kaskadiperiaatteen mukaisesti; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan biomassaa koskevien kestävyyskriteerien täytäntöönpanoa uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin uudelleenlaadinnan mukaisesti ja hyödyntämään parhaalla mahdollisella tavalla substituutiovaikutusta korvaamalla hiilidioksidi-intensiivisiä fossiilipohjaisia materiaaleja ja energiaa; panee kuitenkin merkille, että on tärkeää välttää puupohjaisten raaka-aineiden markkinoiden tarpeettomia vääristymiä bioenergian tukijärjestelmien osalta; kiinnittää huomiota siihen, että puun ja biomassan kysynnän ennakoituun kasvuun on liitettävä kestävä metsänhoito; korostaa, että tässä yhteydessä olisi lisättävä rahoitusta fossiilisten polttoaineiden ja fossiilipohjaisten materiaalien korvaamista koskevaan tutkimukseen; panee merkille, että puun arvoketjun lopussa ylijäänyt puumateriaali voidaan hyvin käyttää biomassana, jolla voidaan korvata fossiilipohjaista lämmöntuotantoa, mutta puutavara olisi mahdollisuuksien mukaan varattava pidemmän elinkaaren käyttötarkoituksiin, jotta voidaan lisätä yleistä hiilidioksidin varastointia;

15.  korostaa suojametsävyöhykkeiden myönteisiä vaikutuksia sekä viljelysmaiden suojelussa että maataloustuotannon lisäämisessä; kannattaa voimakkaasti menetelmiä, joilla viljelijöitä kannustetaan kehittämään suojametsävyöhykkeitä;

16.  korostaa, että luonnonekosysteemien kukkivilla puilla ja pensailla on keskeinen rooli mehiläishoitoalalla ja luonnon pölytysprosessin tukemisessa sekä huonontuneen ja/tai karkean maan lujittamisessa ja suojelussa; kehottaa sisällyttämään tällaiset puut ja pensaat EU:n tukiohjelmiin ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet;

17.  pitää valitettavana, että vaikka EU:n metsiä hoidetaan yhteisesti sovitun kestävän metsänhoidon periaatteen mukaisesti ja vaikka EU:n metsäpeite on kasvanut viime vuosikymmeninä, äskettäin on hyväksytty 18. kesäkuuta 2020 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852 kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta(9), jonka yhteydessä kestävään metsänhoitoon on kehitetty erilainen lähestymistapa;

18.  korostaa kestävien ja terveiden metsäekosysteemien, myös eläimistön ja kasviston, merkitystä, jotta voidaan ylläpitää ja tehostaa monia metsien tuottamia ekosysteemipalveluja, kuten biologista monimuotoisuutta, puhdasta ilmaa, vettä, tervettä maaperää sekä puuta ja muita raaka-aineita; korostaa, että käytössä olevat vapaaehtoiset välineet ja lainsäädäntö, kuten EU:n lintu- ja luontotyyppidirektiivit, vaikuttavat maankäyttöä koskeviin päätöksiin ja niitä on noudatettava ja ne on pantava täytäntöön asianmukaisesti;

19.  panee merkille, että viljelijät ja metsänomistajat ovat maaseutualueiden keskeisiä toimijoita; pitää myönteisenä metsätalouden, peltometsäviljelyn ja metsäteollisuuden aseman tunnustamista vuosien 2014–2020 YMP:n maaseudun kehittämisohjelmassa sekä koontiasetuksella käyttöön otettuja parannuksia; kehottaa turvaamaan tämän tunnustamisen yhteisessä maatalouspolitiikassa 2021–2027 ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanossa;

20.  korostaa, että kaksivaiheinen lähestymistapa metsäbiomassan kestävyyden todentamiseksi on sopiva ja toteuttamiskelpoinen uusiutuvia energialähteitä koskevan direktiivin uudelleenlaadinnan mukaisesti; toteaa, että tähän olisi päästävä jatkamalla pysyvän metsäkomitean ja komission muuta kuin loppukäyttöä koskevien erityisten kestävyyskriteerien kehittämistä, joka on pysähdyksissä;

21.  panee merkille metsien roolin virkistysarvojen ja metsiin liittyvän toiminnan tarjoamisessa, kuten muiden kuin puuhun liittyvien metsätuotteiden, esimerkiksi sienten ja marjojen, keräämisessä; panee merkille mahdollisuudet edistää biomassan poistamista metsäpalojen ehkäisemiseksi laiduntamisen avulla, mutta toteaa myös, että luonnonvaraisten eläinten laiduntamisella on kielteinen vaikutus taimiin, ja korostaa, että laiduneläimiä on hoidettava kestävällä tavalla;

Tulevaisuus – vuoden 2020 jälkeisen EU:n metsästrategian ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeinen rooli Pariisin sopimuksen ja YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -toimintaohjelman tavoitteiden saavuttamisessa

22.  suhtautuu myönteisesti komission äskettäin julkaisemaan Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaan ja odottaa tulevaa vuoden 2020 jälkeistä EU:n metsästrategiaa, joka olisi mukautettava Euroopan vihreän kehitykseen ohjelmaan ja biologista monimuotoisuutta koskevaan EU:n strategiaan; katsoo lisäksi, että kiertobiotalouden tehostaminen on olennainen lähestymistapa vähähiilisen yhteiskunnan saavuttamiseksi vihreän kehityksen ohjelman täytäntöönpanossa; painottaa, että on tärkeää parantaa edelleen metsien tarjoamia mahdollisuuksia Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja kehittää kiertobiotaloutta samalla kun taataan muut ekosysteemipalvelut, kuten biologinen monimuotoisuus;

23.  suhtautuu myönteisesti komission vuoden 2020 työohjelmaan ja erityisesti siihen, että EU:n uuden metsästrategian panos ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen 26. osapuolikonferenssiin (COP26) on tunnustettu; korostaa tässä yhteydessä, että tulevaisuudessa metsiä ei olisi pidettävä ainoana hiilinielutyyppinä, sillä se vähentäisi muiden alojen kannustimia minimoida päästöjään; korostaa lisäksi, että ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevissa strategioissa ja suunnitelmissa tarvitaan konkreettisia ja tehokkaita toimia, joihin sisällytetään ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen välinen synergia, mikä on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan vähentää ilmastonmuutoksen vahingollisia vaikutuksia metsäpalojen kaltaisiin luonnontuhoihin ja niistä aiheutuviin haitallisiin seurauksiin maaseudun taloudelle, biologiselle monimuotoisuudelle ja ekosysteemipalvelujen tarjoamiselle; korostaa, että tarvitaan lisää resursseja ja että on kehitettävä tieteeseen perustuvaa kulotuksen hallintaa, jotta voidaan torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia metsissä; panee merkille, että kuten maankäyttöä, maankäytön muutosta ja metsätaloutta (LULUCF) koskevassa asetuksessa todetaan, metsässä oleva kuollut puu muodostaa mikroluontotyyppejä, joista monet lajit ovat riippuvaisia, ja se on tarpeen metsien biologisen monimuotoisuuden ja toiminnallisuuden säilyttämiseksi sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi;

24.  korostaa, että metsät ja metsäala edistävät merkittävästi paikallisten biopohjaisten kiertotalouksien kehittämistä EU:ssa; korostaa metsien, metsäalan ja biotalouden ratkaisevaa roolia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskevien tavoitteiden saavuttamisessa; painottaa, että vuonna 2015 biotalous muodosti markkinat, joiden arvoksi arvioitiin yli 2,3 biljoonaa euroa ja jotka työllistivät 20 miljoonaa ihmistä eli 8,2 prosenttia EU:n työvoimasta; toteaa, että jokainen biotalouden tutkimukseen ja innovointiin Horisontti 2020 -ohjelman puitteissa investoitu euro tuottaa lisäarvoa noin kymmenen euron edestä; huomauttaa, että EU:n ympäristö-, ilmasto- ja biodiversiteettitavoitteita ei voida koskaan saavuttaa ilman monitoimisia, terveitä ja kestävästi hoidettuja metsiä, joissa sovelletaan pitkän aikavälin perspektiiviä, ja elinkelpoista metsäteollisuutta; korostaa, että joissakin olosuhteissa on mahdollista tehdä kompromisseja ilmastonsuojelun ja biologisen monimuotoisuuden suojelun välillä biotalouden alalla ja erityisesti metsätaloudessa, jolla on keskeinen rooli siirryttäessä ilmastoneutraaliin talouteen; ilmaisee huolensa siitä, että näihin kompromisseihin ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota viimeaikaisissa toimintapoliittisissa keskusteluissa; korostaa, että on kehitettävä johdonmukainen lähestymistapa biologisen monimuotoisuuden suojelun ja ilmastonsuojelun yhdistämiseksi kukoistavalla metsäalalla ja biotaloudessa; korostaa, että on tärkeää kehittää markkinapohjaista biotaloutta ja turvata se EU:ssa esimerkiksi kannustamalla sellaisten uusien biopohjaisten tuotteiden innovointia ja kehittämistä, joiden toimitusketjussa käytetään tehokkaasti biomassamateriaaleja; katsoo, että EU:n olisi kannustettava puun, puunkorjuutuotteiden tai metsäbiomassan käyttöä, jotta voidaan edistää kestävää tuotantoa ja työpaikkoja; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan eloperäisen materiaalin, kuten puujätteen palauttamista arvoketjuun kannustamalla ekosuunnittelua, tehostamalla kierrätystä entisestään ja edistämällä puuta sisältävien uusioraaka-aineiden käyttöä tuotteissa ennen niiden mahdollista polttamista elinkaaren loppuvaiheessa;

25.  korostaa, että metsäalalle on annettava täysi ja todellinen poliittinen tuki, ja korostaa tässä yhteydessä, että vuoden 2020 jälkeiselle ajalle tarvitaan kunnianhimoista, riippumatonta ja itsenäistä EU:n metsästrategiaa rinnakkain muiden merkityksellisten alakohtaisten strategioiden kanssa; toteaa, että koska peltometsäviljelyllä voi olla sekä maa- että metsätalouden ominaispiirteitä, EU:n metsästrategiaa on koordinoitava maatilalta pöytään -strategian kanssa; kehottaa laatimaan uuden EU:n metsästrategian, joka perustuu kestävää metsänhoitoa koskevaan kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan ja jossa otetaan huomioon kaikki metsiin perustuvan arvoketjun taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöä koskevat näkökohdat ja varmistetaan metsien monikäyttöisen ja moniulotteisen aseman jatkuvuus; korostaa, että on kehitettävä EU:n metsästrategia, joka on koordinoitu, tasapainoinen, johdonmukainen ja paremmin integroitu EU:n metsiin ja metsäalaan, mukaan lukien ihmiset, jotka suoraan tai epäsuorasti työskentelevät metsässä ja metsäalalla tai elävät niistä, ja niiden tarjoamiin moniin palveluihin liittyvään merkittävään lainsäädäntöön, sillä yhä useammat kansalliset ja EU:n politiikat vaikuttavat suoraan tai välillisesti metsiin ja niiden hoitoon EU:ssa;

26.  kehottaa komissiota tekemään kaikkensa varmistaakseen aluekehitysrahaston täytäntöönpanon yhteydessä, että edistetään erityisesti aloitteita, joilla pyritään pysäyttämään biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen metsissä, edistämään sekaviljelmien ja kotoperäisten lajien istuttamista ja parantamaan metsänhoitoa, ja että hankkeet pannaan täytäntöön ja rahoitus on kohdennettua;

27.  katsoo, että EU:n metsästrategian olisi toimittava siltana kansallisten metsä- ja peltometsäpolitiikkojen sekä metsiin ja peltometsiin liittyvien EU:n tavoitteiden välillä, ja toteaa, että on kunnioitettava kansallista toimivaltaa ja edistettävä laajempia EU:n tavoitteita samalla kun otetaan johdonmukaisesti huomioon sekä yksityisten että julkisessa omistuksessa olevien metsien erityispiirteet; kehottaa toteuttamaan toimia, joilla varmistetaan metsäalan ja koko biotalouden pitkän aikavälin vakaus ja ennustettavuus;

28.  korostaa näyttöön perustuvan päätöksenteon merkitystä metsiin ja metsäalaan ja sen arvoketjuihin liittyvässä EU:n toiminnassa; vaatii, että kaikki Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ja biologista monimuotoisuutta koskevan EU:n strategian metsiin liittyvät tavoitteet ovat johdonmukaisia vuoden 2020 jälkeisen EU:n metsästrategian kanssa erityisesti sen varmistamiseksi, että kestävä metsänhoito vaikuttaa myönteisesti yhteiskuntaan, myös metsäekosysteemien monimutkaisuuden, yhteenliitettävyyden ja edustavuuden osalta, ja turvaa pitkään kestävät ja vakaat hyödyt ilmastolle ja ympäristölle sekä samalla edistää kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista; korostaa, että kaikki mahdolliset kestävään metsänhoitoon liittyvät EU:n suuntaviivat olisi laadittava vuoden 2020 jälkeisen EU:n metsästrategian puitteissa;

29.  korostaa, että on otettava huomioon metsäalan ja muiden toimialojen, kuten maatalouden, väliset yhteydet ja niiden koordinointi kiertotaloudessa, sekä digitalisoinnin sekä koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen tehtävien investointien merkitys, koska ne voivat vaikuttaa myönteisesti muihinkin ratkaisuihin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa sekä työpaikkojen luomisessa; toteaa, että metsät ovat olennainen osa kestävää kehitystä;

30.  korostaa, että peltometsäviljelyjärjestelmät ovat tärkeitä maaseutuyhteisöille, vaikka ne ovat erittäin pienitehoisia eivätkä erityisen kannattavia taloudellisesti, ottaen huomioon, että vuosituloja täydennetään muilla toiminnoilla, kuten karjankasvatuksella, matkailutoiminnalla ja metsästyksellä, ja että niiden on saatava riittävästi rahoitusta aavikoitumisen ja ylihyödyntämisen ehkäisemiseksi;

31.  korostaa, että ilmastonmuutoksen ja ihmisten toiminnan vaikutusten vuoksi jo nyt esiintyy luonnontuhoja, kuten maastopaloja, kuivuutta, tulvia, myrskyjä, tuholaisvahinkoja ja eroosiota, ja niitä esiintyy tulevaisuudessa useammin ja voimakkaammin, mikä vahingoittaa EU:n metsiä ja edellyttää tulevaisuudessa eri skenaarioiden mukaan räätälöityä riskin- ja kriisinhallintaa; korostaa tässä yhteydessä tarvetta kehittää vuoden 2020 jälkeinen vahva EU:n metsästrategia sekä riskinhallintatoimenpiteitä, kuten Euroopan katastrofivalmiuden ja -palautuvuuden ja varhaisvaroitusvälineiden vahvistaminen, jotta voidaan paremmin valmistautua ja ehkäistä tällaisia tapahtumia, parantaa metsien selviytymiskykyä ja tehdä niistä ilmastonmuutoksen paremmin kestäviä esimerkiksi tehostamalla kestävän ja aktiivisen metsänhoidon täytäntöönpanoa ja tutkimuksen ja innovoinnin avulla, mikä mahdollistaa metsien sopeutumiskyvyn optimoinnin; muistuttaa, että Euroopan ympäristökeskuksen mukaan EU:n metsiin kohdistuvan paineen pääasiallisiin aiheuttajiin kuuluvat lisääntynyt maankäyttö, kaupunkialueiden laajentuminen ja ilmastonmuutos; korostaa myös, että metsänomistajille on tarjottava parempia tukimekanismeja sekä taloudellisia resursseja ja välineitä, jotta he voivat toteuttaa ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ja ennallistaa kärsineitä alueita, esimerkiksi metsittämällä uudelleen huonossa kunnossa olevaa maata, joka ei sovellu maatalouteen, käyttämällä myös poikkeuksellisiin toimiin erityisiä katastrofirahastoja, kuten Euroopan unionin solidaarisuusrahastoa; kehottaa varmistamaan EU:n metsästrategian ja Euroopan pelastuspalvelumekanismin välisen johdonmukaisuuden; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan hätämekanismin, ja katsoo, että on ratkaisevan tärkeää sisällyttää metsälaiduntuki peltometsäviljelytoimenpiteisiin ja kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan se seuraavassa maaseudun kehittämisohjelmassa; korostaa, että tarvitaan lisää resursseja ja on kehitettävä tiedepohjaista kulotuksen hallintaa ja riskitietoista päätöksentekoa ottaen huomioon metsäpalojen sosioekonomiset sekä ilmastoon ja ympäristöön liittyvät syyt; kehottaa ottamaan käyttöön toimia ilmastonmuutokseen liittyviin yhteisiin haasteisiin vastaamiseksi;

32.  kehottaa jäsenvaltioita suunnittelemaan aloitteita suuren suojeluarvon omaavien metsien (HCV) suojelemiseksi ja tarpeen vaatiessa perustamiseksi tarvittavin mekanismein ja välinein, joilla kannustetaan metsänomistajia ja tarpeen mukaan maksetaan heille korvausta, jotta voidaan edistää näitä metsiä koskevaa tietämystä ja tiedettä sekä suojella luontotyyppejä;

33.  tunnustaa biologisen monimuotoisuuden merkityksen sen varmistamisessa, että metsäekosysteemit säilyvät terveinä ja sopeutumiskykyisinä; korostaa Natura 2000 ‑alueiden merkitystä, koska ne tarjoavat yhteiskunnalle monia ekosysteemipalveluja, muun muassa raaka-aineita; toteaa silti, että näiden alueiden hoitoon tarvitaan teknistä tukea ja riittävästi uusia taloudellisia resursseja; korostaa, että suojelutoimenpiteiden aiheuttamat taloudelliset menetykset olisi korvattava oikeudenmukaisesti; korostaa, että on tärkeää integroida luonnonsuojelu käytännöllisesti kestävään metsänhoitoon laajentamatta välttämättä suojelualueita ja välttäen hallinnollisia ja taloudellisia lisärasitteita; kannattaa jäsenvaltiolähtöisiin aloitteisiin perustuvien verkostojen perustamista tätä tarkoitusta varten; kehottaa valtio- tai aluetason toimijoita neuvottelemaan jokirantojen uudelleenmetsittämisestä tarpeen mukaan erikoistuneiden sidosryhmien kanssa, siten että tavoitteena on monimuotoisten elinympäristöjen luominen, jonka jälkeen kehittyvät ekologiset palvelut, kuten pohjaveden kautta kiertävien haitallisten aineiden imeytyminen; korostaa YMP:n vaikutuksia koskevan arviointitutkimuksen tuloksia, joista käy ilmi, missä tapauksissa YMP:n välineillä ja toimenpiteillä voidaan edistää merkittävämmin luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamista, ja kannustaa tutkimaan keinoja nykyisten välineiden parantamiseksi; kannustaa myös tekemään lisätutkimusta luonnon monimuotoisuuden ja selviytymiskyvyn välisestä yhteydestä;

34.  huomauttaa, että lähes 25 prosenttia EU:n kokonaismetsäalasta kuuluu Natura 2000 ‑verkostoon;

35.  panee merkille, että YK:n Euroopan talouskomission käymät ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön tukemat neuvottelut kysymyksestä oikeudellisesti sitovan metsiä koskevan yleiseurooppalaisen sopimuksen aikaansaamisesta ovat epäonnistuneet, sillä Venäjän federaatio vetäytyi neuvotteluprosessista; kannattaa kuitenkin edelleen vahvoja välineitä kestävän metsätalouden edistämiseksi yleiseurooppalaisella ja maailmanlaajuisella tasolla;

36.  korostaa, että yhä useammissa EU:n politiikkatoimissa käsitellään metsiä eri näkökulmista; kannustaa saattamaan päätökseen nykyisessä EU:n metsästrategiassa vahvistetun prosessin, jonka tavoitteena on kehittää tiiviissä yhteistyössä pysyvän metsäkomitean ja jäsenvaltioiden kanssa kestävän kehityksen lähestymistapa, joka ei ole loppukäyttäjävetoinen ja joka perustuu uusiutuvaa energiaa koskevan uudelleenlaaditun direktiivin kaksivaiheiseen lähestymistapaan; katsoo, että kaksivaiheista lähestymistapaa voitaisiin käyttää muissa politiikkatoimissa, joilla pyritään varmistamaan metsäbiomassan kestävyyskriteerit ja EU:n politiikan monialainen johdonmukaisuus sekä palkitsemaan ekosysteemipalveluista, erityisesti metsän yhteiskunnallisesti merkittävästä ilmastopanoksesta; toteaa, että EU:n metsätalous toimii jo nyt tiukimpien kestävyysvaatimusten mukaisesti; toteaa, että metsäbiomassan kestävyyteen perustuvassa lähestymistavassa on otettava huomioon se, että puun on oltava kilpailukykyinen muihin raaka-aineisiin verrattuna; korostaa markkinoilla kehitettyjen välineiden käytön merkitystä ja kannustaa käyttämään muun muassa olemassa olevia metsien sertifiointijärjestelmiä soveltuvana keinona todentaa metsäresurssien kestävyys;

37.  korostaa, että YMP:n mukaiset metsätalous- ja peltometsäviljelytoimenpiteet ja muut metsätaloustoimenpiteet sekä hyvien ja kilpailukykyisten markkinaedellytysten varmistaminen EU:ssa kestävän kiertobiotalouden menestyksekkäälle kehittämiselle ovat ratkaisevan tärkeitä, kun EU:n metsästrategia pannaan täytäntöön; muistuttaa, että tarvitaan jatkuvuutta ja yksiselitteisiä ja parempia metsätalous- ja peltometsäviljelytoimenpiteitä YMP:n puitteissa vuosina 2021–2027; huomauttaa, että YMP:n määrärahojen lisäleikkauksilla olisi kielteinen vaikutus kestävään metsänhoitoon tehtäviin investointeihin ja EU:n metsäalan tavoitteiden saavuttamiseen; katsoo, että kestävällä metsänhoidolla olisi oltava näkyvä asema YMP:n uusissa strategiasuunnitelmissa; korostaa, että hallinnollista taakkaa on vähennettävä EU:n metsätaloustoimenpiteissä ja yleensäkin valtiontuessa, jotta voidaan esimerkiksi vahvistaa maisemapiirteisiin liittyvän puukasvuston edistämistä ja suojelua ja ensimmäisen ja toisen pilarin tukiin liittyviä toimia sekä sallia ryhmäpoikkeuksia, jotta voidaan reagoida nopeasti metsiin kohdistuviin haasteisiin; on samalla huolissaan siitä, että maaseudun kehittämisohjelman monialaisiin toimenpiteisiin, kuten nuorten viljelijöiden tukeen, ei sisälly metsätalous ainakaan kaikissa jäsenvaltioissa;

38.  korostaa laiduntamisen ja metsänhoidon yhdistämisen hyötyjä etenkin paloriskin vähentämisessä ja metsänhoidon kulujen leikkaamisessa; katsoo, että tähän liittyvä tutkimus ja tietämyksen siirto alan toimijoille on ratkaisevan tärkeää; korostaa perinteisten laajaperäisten peltometsäviljelyjärjestelmien ja niiden tuottamien ekosysteemipalvelujen arvoa; kehottaa komissiota koordinoimaan EU:n metsästrategiaa ja maatilalta pöytään -strategiaa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ja edistämään EU:n laajuisia erikoistuneita koulutusohjelmia, jotta viljelijät saataisiin tietoisiksi puukasvuston maatalouteen integroimisen eduista ja käytännöistä; panee merkille, että maaseudun kehittämistä koskevassa asetuksessa 2014–2020 olleita useita tukitoimenpiteitä puukasvuston tarkoitukselliseksi integroimiseksi maanviljelyn kanssa ei ole käytetty paljoakaan; tunnustaa peltometsäviljelyn kyvyn lisätä biomassan kokonaistuottavuutta tietyillä alueilla ja korostaa, että sekaekosysteemit tuottavat enemmän biomassaa ja imevät enemmän hiilidioksidia ilmasta;

39.  tähdentää, että unionin on osoitettava riittävästi varoja metsäalaa koskevien toimien rahoittamiseen alan uusia odotuksia vastaavasti, mukaan lukien investoinnit metsäalueiden kehittämiseen ja metsien elinkelpoisuuden parantamiseen, metsätieverkoston ylläpitoon, metsätalouden tekniikoihin, innovaatioihin, metsätuotteiden jalostukseen ja käyttöönottoon;

40.  kehottaa jäsenvaltioita sovittamaan erilaiset metsänhoidon strategiansa ja suunnitelmansa yhteen, jotta niiden tavoitteita voidaan seurata ja korjata hyvissä ajoin, sen sijaan että luodaan pirstaleinen hallinnollinen mosaiikki, joka uhkaa näissä strategisissa asiakirjoissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista;

41.  pitää valitettavana, että ohjelmakauden 2021–2027 YMP-ehdotuksessa ei käsitellä peltometsäviljelyä; pitää olennaisena, että seuraavassa YMP-asetuksessa olisi tunnustettava peltometsäviljelyn hyödyt ja jatkettava peltometsäviljelyjärjestelmien laatimisen, uudistamisen, ennallistamisen ja ylläpitämisen edistämistä ja tukemista; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita ottamaan käyttöön peltometsäviljelyn tukitoimenpiteitä strategisissa suunnitelmissaan;

42.  panee tyytyväisenä merkille komission ilmoittaman ”Farm Carbon Forest” -aloitteen, jolla pyritään palkitsemaan viljelijöitä, jotka sitoutuvat hiilidioksidipäästöjen vähentämishankkeisiin tai lisäämään hiilidioksidin varastointia tukeakseen vuoden 2050 hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista uuden vihreän kehityksen ohjelman yhteydessä;

43.  korostaa korkeatasoisen tutkimuksen ja innovoinnin keskeistä roolia edistettäessä metsien, peltometsäviljelyn ja metsäalan panosta aikamme haasteiden ratkaisemisessa; korostaa EU:n vuoden 2020 jälkeisten tutkimus- ja innovointiohjelmien merkitystä, tunnustaa maataloustutkimuksen pysyvän komitean roolin ja toteaa, että tutkimus ja teknologia ovat edenneet pitkälle sen jälkeen, kun EU:n metsästrategia otettiin käyttöön vuonna 2013; korostaa, että on tärkeää kannustaa lisätutkimukseen, joka koskee muun muassa metsäekosysteemejä, biologista monimuotoisuutta, fossiilisten raaka-aineiden ja energian kestävää korvaamista, hiilen varastointia, puupohjaisia tuotteita ja kestäviä metsänhoitokäytäntöjä; kehottaa rahoittamaan jatkossakin maaperään liittyvää tutkimusta sekä sen tutkimista, miten maaperä vaikuttaa metsien kykyyn sietää ilmastonmuutosta ja sopeutua siihen, biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja lisäämiseen sekä muiden ekosysteemipalvelujen ja substituutiovaikutusten tuottamiseen, sekä keräämään tietoa metsien suojelemiseen ja niiden sietokyvyn parantamiseen tähtäävistä innovatiivisista menetelmistä; panee huolestuneena merkille, että aarniometsiä koskevat tiedot ovat edelleen puutteellisia; korostaa, että tutkimuksen ja rahoituksen lisääminen edistäisivät myönteisellä tavalla ilmastonmuutoksen hillintää, metsäekosysteemien suojelua ja biologisen monimuotoisuuden tukemista sekä kestävää työllisyyttä ja talouskasvua varsinkin maaseutualueilla; ottaa huomioon komission suosituksen siitä, että innovoinnin vahva hyödyntäminen koko arvoketjussa tukisi osaltaan metsäalan kilpailukykyä; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille EIP:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, joiden mukaisesti se rahoittaa hankkeita, jotka voivat tarjota lisää mahdollisuuksia metsäalalle, jolla on merkittävä rooli fossiilisten materiaalien ja energian korvaamisessa; antaa tunnustusta metsiin liittyvälle tutkimukselle ja innovoinnille, jota on jo tehty erityisesti Horisontti 2020 ‑puiteohjelman ja Life+-ohjelman puitteissa; panee tyytyväisenä merkille tapaukset, joissa saaduilla tuloksilla edistetään kestävän biotalouden kehittämistä ja pyritään löytämään tasapaino kestävän metsänhoidon eri näkökohtien välillä ja jotka korostavat metsien monikäyttöä; kehottaa komissiota investoimaan ja tarvittaessa tehostamaan tutkimusta, jossa pyritään löytämään ratkaisu tuholaisten ja tautien leviämiseen metsissä;

44.  kehottaa komissiota tekemään yhteistyössä metsäkoneiden valmistajien kanssa aloitteita näiden koneiden ympäristösuunnittelun parantamiseksi, jotta työntekijöiden korkeatasoinen suojelu voidaan yhdistää metsien maaperään ja vesistöön kohdistuvan vaikutuksen minimoimiseen;

45.  pitää huolestuttavana sitä, että maailman kokonaismetsäala on pienentynyt huomattavasti 1990-luvun jälkeen; korostaa, että maailmanlaajuinen metsäkato ja metsien tilan heikkeneminen ovat vakavia ongelmia; korostaa, että EU:n metsästrategialla olisi oltava vaikutusta globaalissa politiikassa ja siihen olisi sisällytettävä EU:n ulkoiset tavoitteet ja toimet kestävän metsänhoidon edistämiseksi maailmanlaajuisesti sekä kahdenvälisesti että monenvälisten metsään liittyvien prosessien kautta ja että painopisteeksi olisi asetettava toimenpiteet, joilla lopetetaan metsäkato maailmanlaajuisesti, mukaan lukien sellaisten laillisten, kestävien ja metsäkatoa aiheuttamattomien tuotanto- ja toimitusketjujen tukeminen, jotka eivät johda ihmisoikeusloukkauksiin ja joilla varmistetaan metsävarojen kestävä hoito; huomauttaa, että olisi kehitettävä poliittisia aloitteita, joilla puututaan EU:n ulkopuolisiin ongelmiin ja joissa keskitytään trooppiseen alueeseen – ottaen samalla huomioon eri trooppisten maiden eritasoinen kunnianhimo ympäristöpolitiikassa – ja kestävän kehityksen vastaista toimintaa metsissä edistäviin alan ulkopuolisiin tekijöihin; korostaa, että on tarpeen ottaa käyttöön tuontia koskevia jäljitettävyystoimenpiteitä, ja kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään yhteistyötä kolmansien maiden kanssa korkeampien kestävyysnormien vahvistamiseksi; korostaa, että on edistettävä EU:n puutavara-asetuksen ja metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevan FLEGT-toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa, jotta voidaan paremmin estää laittomasti korjatun puun tai laittomista lähteistä tulevan puun tuonti, koska kyse on unionin metsäalan ja EU:n markkinoiden kannalta epäreilusta kilpailusta; toistaa, että tarvitaan sertifiointijärjestelmiä ja että kauppasopimuksiin on sisällytettävä kestävää metsänhoitoa koskevia erityismääräyksiä; kehottaa tulkitsemaan johdonmukaisesti ja järjestelmällisesti EU:n puutavara-asetuksen due diligence ‑järjestelmää;

46.  korostaa koulutuksen sekä pätevän ja hyvin koulutetun työvoiman merkitystä kestävän metsänhoidon käytännön toteutumisessa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita jatkamaan toimenpiteiden toteuttamista ja nykyisten unionin välineiden, kuten Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahasto), Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR), Euroopan sosiaalirahaston (ESR) sekä eurooppalaisten koulutusohjelmien (ET2020), käyttöä, jotta voidaan tukea sukupolvenvaihdosta ja kompensoida alan ammattitaitoisen työvoiman puutetta;

47.  kehottaa sisällyttämään laittomasti hankitun puun tuonnin myös kauppasopimuksiin ja määräämään rikkomistapauksissa seuraamuksia;

48.  kehottaa jäsenvaltioita ja puunjalostusteollisuutta osoittamaan merkittävästi varoja sen varmistamiseksi, että kaikkien metsäkatoalueiden vastineeksi istutetaan vastaava määrä metsää;

49.  katsoo, että on ehdottomasti kehitettävä edelleen EU:n laajuista Euroopan metsien tietojärjestelmää (FISE) ottamalla huomioon olemassa olevat järjestelmät siten, että kaikki asianomaiset komission pääosastot, jotka käsittelevät FISEn kattamia erilaisia aloja, vastaavat tästä yhdessä; katsoo, että tämän välineen koordinointi olisi toteutettava EU:n metsästrategian puitteissa; korostaa eurooppalaisia metsävaroja koskevan reaaliaikaisen, vertailukelpoisen, tieteeseen perustuvan ja tasapuolisen tiedon merkitystä, ja että samalla on tarvittaessa seurattava, ovatko metsät ja luonnonsuojelualueet hyvin hoidettuja ja suojeltuja sekä pyrittävä ennustamaan ilmastonmuutoksen aiheuttamien luonnontuhojen vaikutuksia ja seurauksia ympäristöön liittyvillä ja sosioekonomisilla indikaattoreilla kaiken metsiin liittyvän EU:n politiikan kehittämiseksi; panee merkille, että kansalliset metsäarvioinnit ovat kattava seurantaväline metsävarojen arvioinnissa ja että niissä otetaan alueelliset näkökohdat huomioon; kehottaa EU:ta perustamaan Copernicus-maanseurantaohjelmien yhteyteen Euroopan metsien seurantaverkoston, joka kerää tietoa paikallistasolla;

50.  panee tyytyväisenä merkille alan digitalisointisuuntauksen ja kehottaa komissiota harkitsemaan sellaisen EU:n laajuisen puun digitaalisen jäljitettävyysmekanismin käyttöönottoa, jossa kerätään tietoja, varmistetaan jatkuva avoimuus ja tasavertaiset toimintaedellytykset, vähennetään kilpailunvastaista ja tahallista laitonta toimintaa puukaupassa sekä EU:ssa että sen ulkopuolella todentamisjärjestelmän avulla; katsoo lisäksi, että tällainen todentamisjärjestelmä parantaisi sääntöjen noudattamista rajoittamalla ja torjumalla rahoituspetoksia ja estämällä samalla kartellikäytäntöjä sekä purkamalla laittomiin hakkuisiin liittyviä logistisia operaatioita ja kuljetuksia; kannustaa lisäksi vaihtamaan hyviä käytäntöjä niiden jäsenvaltioiden kanssa, jotka ovat jo toteuttaneet tällaisia uudistuksia kansallisella tasolla;

51.  korostaa, että jäsenvaltioilla on toimivaltuudet ja keskeinen rooli vuoden 2020 jälkeisen EU:n metsästrategian valmistelussa ja täytäntöönpanossa; kehottaa komission pysyvää metsäkomiteaa (SFC) tukemaan jäsenvaltioita tässä tehtävässä; korostaa, että on tärkeää vaihtaa tietoja ja ottaa asianomaiset sidosryhmät, kuten metsänomistajat ja metsänhoitajat, samanaikaisesti mukaan metsätaloutta ja korkintuotantoa käsittelevään kansalaiskeskusteluryhmään ja jatkaa sen säännöllisiä kokouksia sekä lisätä koordinointia ja synergiaa pysyvän metsäkomitean kanssa; kehottaa komissiota ottamaan parlamentin mukaan EU:n metsästrategian täytäntöönpanoon vähintäänkin vuosittain; kehottaa vahvistamaan pysyvän metsäkomitean roolia, jotta varmistetaan asiaankuuluvien sidosryhmien ja politiikkojen koordinointi EU:n tasolla; korostaa lisäksi, että paikallis- ja alueviranomaisilla on keskeinen rooli metsien kestävän käytön ja erityisesti maaseudun talouden vahvistamisessa; korostaa, että on tärkeää vahvistaa jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä, jotta voidaan lisätä uudesta EU:n metsästrategiasta saatavia hyötyjä; kehottaa lisäksi komissiota ja sen metsiin liittyviä toimivaltuuksia käyttäviä pääosastoja toimimaan strategisesti, jotta varmistetaan kaikkien metsiin liittyvien toimien johdonmukaisuus ja tehostetaan metsien kestävää hoitoa;

52.  kehottaa jäsenvaltioita asettamaan etusijalle korkean tason ammattikoulutuksen jatkamisen ekorakentamisessa ja puualan ammateissa ja osoittamaan siihen tarvittavat julkiset varat ja investoinnit, jotta voidaan ennakoida EU:n puuteollisuuden tulevia tarpeita;

53.  muistuttaa komission lupauksesta soveltaa nollatoleranssia laiminlyönteihin; korostaa, että osassa avoinna olevista jäsenvaltioita vastaan käynnistetyistä rikkomismenettelyistä käsitellään Euroopan metsäekosysteemien korvaamattomia arvoja, ja vaatii komissiota toimimaan nopeasti näissä tapauksissa;

54.  vaatii komissiota varmistamaan yhteistyössä jäsenvaltioiden työsuojelutarkastuselinten kanssa, että markkinoille saatetut ja metsäteollisuuden käyttämät koneet ovat koneita koskevan direktiivin 2006/42/EY mukaisia ja että niissä on sahanpurun erottelu- ja keräysjärjestelmä;

55.  on vakuuttunut siitä, että EU:n metsästrategialla olisi edistettävä ja tuettava parhaiden käytäntöjen jakamista kestävän metsänhoidon täytäntöönpanosta, metsätyöntekijöiden ja metsänhoitajien ammatillisesta koulutuksesta, metsäalan tuloksista ja jäsenvaltioiden välisen yhteistyön parantamisesta rajat ylittävissä toimissa ja tietojen jakamisessa, jotta voidaan varmistaa terveiden eurooppalaisten metsien kasvu; korostaa lisäksi tarvetta parantaa tiedottamista metsäalueiden kestävän hoidon merkityksestä sekä mahdollisuutta laajentaa, toteuttaa ja koordinoida informaatiokampanjoita metsien monikäyttöisyydestä ja metsänhoidolla saavutettavista monista taloudellista, sosiaalisista ja ympäristöön liittyvistä hyödyistä kaikilla asiaankuuluvilla tasoilla EU:ssa, jotta kaikki kansalaiset saadaan tietoisiksi tämän perinnön rikkaudesta ja tarpeesta hoitaa, ylläpitää ja hyödyntää kestävällä tavalla luonnonvarojamme mahdollisten konfliktien välttämiseksi yhteiskunnassa;

56.  kannustaa jäsenvaltioita vaatimaan metsäalan sidosryhmiään tavoittamaan suurempi osuus väestöstä sekä opiskelijoille että muille ikäryhmille suunnatuilla koulutusvälineillä ja -ohjelmilla, ja korostaa metsien merkitystä sekä ihmisjohtoisen toiminnan että biologisen monimuotoisuuden ja erilaisten ekosysteemien säilyttämisen kannalta;

57.  toteaa, että digitalisointi ja kestävät teknologiat tarjoavat merkittävää lisäarvoa metsäalan jatkokehittämisessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kannustamaan tietämyksen ja teknologian siirtoa ja parhaiden käytäntöjen jakamista esimerkiksi kestävän ja aktiivisen metsänhoidon alalla;

o
o   o

58.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005. (2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0015. (3) EUVL C 346, 21.9.2016, s. 17. (4) EUVL L 317, 4.11.2014, s. 35. (5) https://ec.europa.eu/knowledge4policy/publication/council-conclusions-updated-eu-bioeconomy-strategy-29-november-2019_en (6) EUVL C 361, 5.10.2018, s. 5. (7) Eurostatin metsätietokanta, saatavilla osoitteessa https://ec.europa.eu/eurostat/web/forestry/data/database (8) Euroopan parlamentin toukokuussa 2019 julkaisema tiedote Euroopan unionista ja metsistä. (9) EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13.