Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2019(INL)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0177/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0177/2020

Keskustelut :

PV 19/10/2020 - 15
PV 19/10/2020 - 18
CRE 19/10/2020 - 15
CRE 19/10/2020 - 18

Äänestykset :

PV 20/10/2020 - 17
PV 20/10/2020 - 21

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0273

Hyväksytyt tekstit
PDF 201kWORD 68k
Tiistai 20. lokakuuta 2020 - Bryssel
Digitaalisia palveluja koskeva säädös: kauppa- ja siviilioikeudellisten sääntöjen mukauttaminen verkossa toimivia kaupallisia yhteisöjä varten
P9_TA(2020)0273A9-0177/2020
Päätöslauselma
 Liite

Euroopan parlamentin päätöslauselma 20. lokakuuta 2020 suosituksista komissiolle digitaalisia palveluja koskevasta säädöksestä: kauppa- ja siviilioikeudellisten sääntöjen mukauttaminen verkossa toimivia kaupallisia yhteisöjä varten (2020/2019(INL))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklan,

–  ottaa huomioon oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden edistämisestä verkossa toimivien välityspalvelujen yrityskäyttäjiä varten 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1150(1),

–  ottaa huomioon tekijänoikeuksista ja lähioikeuksista digitaalisilla sisämarkkinoilla sekä direktiivien 96/9/EY ja 2001/29/EY muuttamisesta 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/790(2),

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679(3) (yleinen tietosuoja-asetus),

–  ottaa huomioon audiovisuaalisten mediapalvelujen tarjoamista koskevien jäsenvaltioiden tiettyjen lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta 10. maaliskuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2010/13/EU(4) (audiovisuaalisia mediapalveluja koskeva direktiivi),

–  ottaa huomioon tietyistä sovittelun näkökohdista siviili- ja kauppaoikeuden alalla 21. toukokuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/52/EY(5),

–  ottaa huomioon 6. kesäkuuta 2018 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Digitaalinen Eurooppa -ohjelman perustamisesta vuosiksi 2021–2027 (COM(2018)0434),

–  ottaa huomioon toimenpiteistä laittoman verkkosisällön torjumiseksi 1. maaliskuuta 2018 annetun komission suosituksen (EU) 2018/334(6),

–  ottaa huomioon yleissopimuksen tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla(7) ja New Yorkissa 10. kesäkuuta 1958 allekirjoitetun yleissopimuksen ulkomaisten välitystuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta,

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2018 antamansa päätöslauselman hajautetun tilikirjan teknologiasta ja lohkoketjuista: luottamuksen lisääminen välikäsien poistamisen avulla(8),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Euroopan datastrategia” (COM(2020)0066),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” (COM(2020)0067),

–  ottaa huomioon 25. toukokuuta 2016 annetun komission tiedonannon Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Digitaalisten sisämarkkinoiden verkkoalustat – Euroopan mahdollisuudet ja haasteet” (COM(2016)0288),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin toteuttaman Euroopan tason lisäarvon arvioinnin digitaalisia palveluja koskevasta säädöksestä ”Digital Services Act: European Added Value Assessment”(9)

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 47 ja 54 artiklan,

–  ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan ja kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A9-0177/2020),

A.  katsoo, että digitaalisia palveluja, jotka ovat unionin talouden kulmakivi ja tarjoavat toimeentulon monille unionin kansalaisille, on säänneltävä siten, että taataan perusoikeudet ja kansalaisten muut oikeudet ja samalla tuetaan kehitystä ja taloudellista edistystä sekä digitaalista ympäristöä ja lisätään luottamusta verkossa ottaen huomioon käyttäjien ja kaikkien markkinatoimijoiden, myös pk-yritysten ja startup-yritysten, edut;

B.  ottaa huomioon, että tietyt verkkosisällönjakopalvelujen tarjoajia ja audiovisuaalisia mediapalveluja koskevat säännöt on äskettäin saatettu ajan tasalle, etenkin direktiivillä (EU) 2018/1808 ja direktiivillä (EU) 2019/790, mutta eräitä keskeisiä siviili- ja kauppaoikeudellisia näkökohtia ei ole käsitelty tyydyttävästi unionin tai kansallisessa lainsäädännössä; toteaa, että tämän kysymyksen merkitystä korostaa viime vuosikymmenten nopea ja kiihtyvä kehitys digitaalisten palvelujen alalla, erityisesti uusien liiketoimintamallien, teknologioiden ja sosiaalisten realiteettien syntyminen; toteaa tältä osin, että kaupallisia verkkotoimijoita koskevat keskeiset siviili- ja kauppaoikeudelliset säännökset on tarpeen saattaa kattavasti ajan tasalle;

C.  ottaa huomioon, että joillakin digitaalisia palveluja tarjoavilla yrityksillä on vahvojen datavetoisten verkkovaikutusten vuoksi huomattava markkinavoima, jonka ansiosta ne voivat sanella liiketoimintakäytännöt, joihin käyttäjät joutuvat mukautumaan, ja jonka vuoksi muiden toimijoiden, etenkin startup-yritysten ja pk-yritysten, on yhä vaikeampaa kilpailla ja uusien yritysten jopa päästä markkinoille;

D.  katsoo, että yksinomaan jälkikäteen tehtävällä kilpailulainsäädännön täytäntöönpanon valvonnalla ei pystytä tehokkaasti puuttumaan tiettyjen verkkoalustojen markkinavoiman vaikutuksiin, mukaan lukien vaikutus reiluun kilpailuun digitaalisilla sisämarkkinoilla;

E.  ottaa huomioon, että sisällön isännöintialustat ovat muuttuneet pelkästä sisällön näyttämisestä kehittyneiksi organismeiksi ja markkinatoimijoiksi, erityisesti verkkoyhteisöiksi, jotka keräävät ja hyödyntävät käyttötietoja; ottaa huomioon, että käyttäjillä on perustellut syyt odottaa pääsyn, avoimuuden, hinnoittelun ja riitojenratkaisun suhteen oikeudenmukaisia ehtoja tällaisten alustojen käytöltä ja siltä, miten alustat käyttävät käyttäjien tietoja; katsoo, että avoimuus voi osaltaan merkittävästi lisätä luottamusta digitaalisiin palveluihin;

F.  ottaa huomioon, että sisällön isännöintialustat voivat määrittää, mitä sisältöä niiden käyttäjille näytetään, ja siten vaikuttaa syvällisesti tapaan, jolla saamme ja välitämme tietoa, jopa siinä määrin, että sisällön isännöintialustat ovat tosiasiassa muuttuneet julkisiksi tiloiksi digitaalisessa ympäristössä; ottaa huomioon, että julkisia tiloja on hallinnoitava tavalla, jolla suojellaan yleistä etua ja kunnioitetaan perusoikeuksia ja käyttäjien siviilioikeudellisia oikeuksia, erityisesti oikeutta sananvapauteen ja tiedonvälityksen vapauteen;

G.  ottaa huomioon, että lain noudattaminen digitaalisessa maailmassa tarkoittaa paitsi perusoikeuksien tehokasta täytäntöönpanoa, erityisesti sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden, yksityisyyden, turvallisuuden, syrjimättömyyden, omistusoikeuden kunnioittamisen sekä teollis- ja tekijänoikeuksien osalta, myös oikeussuojan saatavuutta ja oikeudenmukaista menettelyä; katsoo, että sisällön laillisuutta koskevien päätösten tai lainvalvontavaltuuksien siirtäminen yksityisille yrityksille heikentää avoimuutta ja oikeudenmukaista menettelyä, mikä johtaa hajanaiseen lähestymistapaan; toteaa, että tarvitaan nopeutettua oikeudellista menettelyä, joka sisältää riittävät takeet, jotta voidaan varmistaa tehokkaiden muutoksenhakukeinojen olemassaolo;

H.  ottaa huomioon, että automaattisilla välineillä ei nykyisin pystytä luotettavasti erottamaan laitonta sisältöä sisällöstä, joka on laillista tietyssä yhteydessä, ja että sisällön automaattiseen havaitsemiseen ja poistoon tarkoitettuihin mekanismeihin voi liittyä perusteltuja oikeudellisia huolenaiheita, varsinkin kun on kyse mahdollisista Euroopan unionin perusoikeuskirjan 11 artiklalla suojeltujen sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden rajoituksista; toteaa, että automaattisten mekanismien käytön olisi sen vuoksi oltava oikeasuhteista ja koskettava vain perusteltuja tapauksia ja siinä olisi noudatettava läpinäkyviä menettelyjä;

I.  ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 11 artiklassa suojellaan myös tiedotusvälineiden vapautta ja moniarvoisuutta, ja huomauttaa, että tiedotusvälineet ovat yhä riippuvaisempia verkkoalustoista yleisönsä tavoittamiseksi;

J.  ottaa huomioon, että valtaosa eurooppalaisista käyttää digitaalisia palveluja päivittäin mutta niihin sovelletaan eri puolilla unionia yhä moninaisempia sääntöjä, mikä johtaa markkinoiden huomattavaan hajanaisuuteen ja aiheuttaa siten oikeudellista epävarmuutta eurooppalaisille käyttäjille ja yli rajojen toimiville palveluille; ottaa huomioon, että sisällön isännöintialustojen sisällön moderointia koskeviin käytäntöihin sovellettavat siviilioikeudelliset järjestelmät perustuvat tiettyihin alakohtaisiin unionin ja kansallisen tason säännöksiin ja että eri siviilioikeudellisissa järjestelmissä asetetuissa velvoitteissa ja niiden täytäntöönpanomekanismeissa on huomattavia eroja; toteaa, että tämä tilanne on johtanut digitaalisten sisämarkkinoiden sääntöjen hajanaisuuteen, mikä edellyttää unionin tason toimia;

K.  ottaa huomioon, että tiettyjen sisällön isännöintialustojen nykyisenä liiketoimintamallina on edistää sisältöä, joka todennäköisesti herättää käyttäjien huomion ja tuottaa siten enemmän profilointidataa, jotta voidaan tarjota tehokkaampaa kohdennettua mainontaa ja siten kasvattaa voittoa; ottaa huomioon, että tällainen profilointi yhdistettynä kohdennettuun mainontaan voi johtaa sellaisen sisällön amplifiointiin, jonka tarkoituksena on vedota tunteisiin, mikä ruokkii ja synnyttää usein sensaatiohakuisuutta verkkosyöte- ja suosittelujärjestelmissä ja saattaa johtaa käyttäjien manipulointiin;

L.  katsoo, että kontekstimainonnan tarjoaminen käyttäjille vaatii vähemmän käyttäjätietoja kuin kohdennettu käyttötottumuksia seuraava mainonta ja on siten vähemmän tunkeilevaa;

M.  ottaa huomioon, että suosittelujärjestelmien, vertailupalvelujen, sisällön kuratoinnin tai mainosten sijoittelun taustalla olevan algoritmilogiikan valinta on edelleen sisällön isännöintialustojen päätettävissä eikä julkiseen valvontaan ole juurikaan mahdollisuuksia, mikä herättää huolta vastuuvelvollisuudesta ja avoimuudesta;

N.  ottaa huomioon, että sisällön isännöintialustat, joilla on huomattava markkinavoima, mahdollistavat käyttäjilleen näiden profiilien käytön, kun he kirjautuvat muille verkkosivustoille, jolloin ne voivat seurata heidän toimintaansa myös oman alustaympäristönsä ulkopuolella, mikä merkitsee kilpailuetua sisällön kuratointiin käytettäviin algoritmeihin liittyvien tietojen saannissa;

O.  ottaa huomioon, että hajautetun tilikirjan teknologiaan, lohkoketjut mukaan lukien, perustuvia niin kutsuttuja älysopimuksia, jotka mahdollistavat hajautetun ja täysin jäljitettävissä olevan kirjanpidon ja itsetoteutuksen, on käytössä eräillä aloilla ilman asianmukaista oikeudellista kehystä; ottaa huomioon, että tällaisten sopimusten laillisuudesta ja niiden täytäntöönpanokelpoisuudesta rajatylittävissä tilanteissa vallitsee epävarmuus;

P.  ottaa huomioon, että alustojen ehdoissa, jotka eivät ole neuvoteltavissa, mainitaan usein sekä sovellettava lainsäädäntö että toimivaltaiset tuomioistuimet, jotka sijaitsevat unionin ulkopuolella, mikä voi estää oikeussuojan saatavuuden; toteaa, että toimivaltasäännöt vahvistetaan tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 12. joulukuuta 2012 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1215/2012(10); ottaa huomioon, että yleisessä tietosuoja-asetuksessa selvennetään rekisteröidyn oikeutta yksityisoikeudellisiin täytäntöönpanotoimiin suoraan rekisterinpitäjää tai henkilötietojen käsittelijää vastaan riippumatta siitä, tapahtuuko käsittely unionissa vai ei ja onko rekisterinpitäjä sijoittautunut unioniin vai ei; huomauttaa, että yleisen tietosuoja-asetuksen 79 artiklassa säädetään, että kanne on nostettava sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jossa rekisterinpitäjällä tai henkilötietojen käsittelijällä on toimipaikka, tai vaihtoehtoisesti sen jäsenvaltion tuomioistuimissa, jossa rekisteröidyn vakinainen asuinpaikka on;

Q.  katsoo, että muiden tietojen kuin henkilötietojen saatavuus ja louhinta on tärkeä tekijä digitaalitalouden kasvussa; katsoo, että tietojen yhteentoimivuutta koskevat asianmukaiset oikeusnormit ja tietosuojatakeet voivat poistaa lukkiutumisvaikutuksia ja siten olla tärkeässä asemassa tasapuolisten markkinaolosuhteiden varmistamisessa;

R.  katsoo, että on tärkeää arvioida mahdollisuutta antaa jollekin eurooppalaiselle taholle vastuu varmistaa yhdenmukainen lähestymistapa digitaalisia palveluja koskevan säädöksen täytäntöönpanoon koko unionissa, helpottaa koordinointia kansallisella tasolla sekä vastata jatkuvasta teknologisesta kehityksestä johtuviin uusiin, erityisesti rajatylittäviin mahdollisuuksiin ja haasteisiin;

Digitaalisia palveluja koskeva säädös

1.  pyytää komissiota tekemään ilman aiheetonta viivytystä lainsäädäntöehdotuksia, joista muodostuu digitaalisia palveluja koskeva säädös, jolla on asianmukainen aineellinen, henkilöllinen ja alueellinen soveltamisala, jossa määritellään keskeiset käsitteet ja joka sisältää tämän päätöslauselman liitteessä esitetyt suositukset; katsoo, että tulevien lainsäädäntöehdotusten yksityiskohtia rajoittamatta säädöksen oikeusperustana olisi oltava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artikla;

2.  ehdottaa, että digitaalisia palveluja koskevaan säädökseen sisältyy asetus, jossa vahvistetaan sisällönhallintaa koskevat sopimusperusteiset oikeudet, säädetään avoimista, oikeudenmukaisista, sitovista ja yhdenmukaisista vaatimuksista ja menettelyistä sisällön moderointia varten sekä taataan saatavilla olevat ja riippumattomat oikeudelliset muutoksenhakukeinot; korostaa, että lainsäädäntöehdotusten olisi perustuttava näyttöön ja niillä olisi pyrittävä poistamaan mahdolliset uudet perusteettomat esteet verkkoalustojen digitaalisten palvelujen suorittamisessa sekä tehostamaan kuluttajien ja kansalaisten suojelua; katsoo, että lainsäädäntöehdotusten tavoitteena olisi oltava saada aikaan kestävää ja älykästä kasvua, vastata teknologisiin haasteisiin ja varmistaa, että digitaaliset sisämarkkinat ovat oikeudenmukaiset ja turvalliset kaikille;

3.  ehdottaa myös, että sisällön moderointia varten ehdotettuja toimenpiteitä sovellettaisiin ainoastaan laittomaan sisältöön eikä sisältöön, joka on pelkästään haitallista; ehdottaa tätä varten, että asetus sisältäisi yleispäteviä kriteerejä alustojen markkinavoiman määrittämiseksi, jotta voitaisiin saada selkeä määritelmä sille, mikä katsotaan alustaksi, jolla on huomattava markkinavoima, ja näin selvittää, voidaanko tietyt sisällön isännöintialustat, joilla ei ole huomattavaa markkinavoimaa, vapauttaa tiettyjen säännösten soveltamisesta; korostaa, että digitaalisia palveluja koskevalla säädöksellä perustetun uuden kehyksen olisi oltava pienyritysten, pk-yritysten ja startup-yritysten hallittavissa ja että siihen olisi sen vuoksi sisällyttävä oikeasuhteisia velvoitteita kaikille aloille;

4.  ehdottaa, että digitaalisia palveluja koskevalla säädöksellä asetettaisiin unionin ulkopuolelle sijoittautuneille digitaalisten palvelujen tarjoajille velvoite nimetä unionissa olevien käyttäjien edun vuoksi oikeudellinen edustaja, jolle voitaisiin osoittaa pyyntöjä, jotta esimerkiksi kuluttajilla olisi muutoksenhakukeinoja virheellisen tai harhaanjohtavan mainonnan tapauksessa, ja asettaa kyseisen edustajan yhteystiedot näkyviin ja saataville digitaalisten palvelujen tarjoajan verkkosivustolla;

Sisällön moderointia koskevat oikeudet

5.  korostaa, että viranomaisilla on oltava vastuu lainsäädännön täytäntöönpanosta; katsoo, että riippumattoman tuomioistuimen, ei yksityisen kaupallisen yhteisön, on tehtävä lopullinen päätös käyttäjien tuottaman sisällön laillisuudesta;

6.  toteaa, että asetuksessa on kiellettävä sisällön moderointikäytännöt, jotka ovat syrjiviä tai joihin liittyy hyväksikäyttöä ja eristämistä, etenkin kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia kohtaan, ja siinä on aina kunnioitettava kansalaisten perusoikeuksia ja -vapauksia, erityisesti heidän sananvapauttaan;

7.  korostaa, että kuluttajia on suojeltava paremmin antamalla luotettavia ja avoimia tietoja väärinkäytöksiä koskevista esimerkeistä, kuten harhaanjohtavien väitteiden esittämisestä ja huijauksista;

8.  suosittaa, että asetuksen soveltamista seuraisi tiiviisti jokin eurooppalainen taho, jonka tehtäväksi on annettu varmistaa, että sisällön isännöintialustat noudattavat asetuksen säännöksiä, erityisesti seuraamalla sisällönhallintaa varten vahvistettujen vaatimusten noudattamista avoimuusraporttien perusteella ja seuraamalla sisällön isännöintialustojen sisällönhallinnassa käyttämiä algoritmeja; kehottaa komissiota arvioimaan vaihtoehtoina näiden tehtävien hoitamiseksi sitä, että se nimittää tähän tehtävään olemassa olevan tai uuden eurooppalaisen viraston tai eurooppalaisen elimen, tai sitä, että se koordinoi itse kansallisten viranomaisten verkostoa (jäljempänä ’eurooppalainen taho’);

9.  ehdottaa, että sisällön isännöintialustat toimittavat eurooppalaiselle taholle säännöllisesti avoimuusraportteja, jotka perustuvat johdonmukaiseen menetelmään ja jotka arvioidaan asiaankuuluvien tulosindikaattorien perusteella, mukaan lukien niiden sisällönhallintapolitiikat sekä se, ovatko niiden ehdot digitaalisia palveluja koskevan säädöksen säännösten mukaisia; ehdottaa lisäksi, että sisällön isännöintialustat julkaisevat ja asettavat helpolla ja vaivattomalla tavalla saataville kyseiset raportit sekä sisällönhallintapolitiikkansa julkisesti saatavilla olevassa tietokannassa;

10.  kehottaa sisällön isännöintialustoja, joilla on huomattava markkinavoima, arvioimaan, millaisen riskin niiden laillista sisältöä koskevat sisällönhallintapolitiikat aiheuttavat yhteiskunnalle, erityisesti kun on kyse niiden vaikutuksesta perusoikeuksiin, ja käymään kaksi kertaa vuodessa vuoropuhelua eurooppalaisen tahon ja asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa avoimuusraporttien esittämisen pohjalta;

11.  suosittaa, että jäsenvaltiot huolehtivat riippumattomista riitojenratkaisuelimistä, joiden tehtävänä on ratkaista sisällön moderointia koskevia riitoja; katsoo, että anonyymien julkaisujen ja yleisen edun suojaamiseksi paitsi riidan kohteena olevan sisällön ladanneen käyttäjän myös jonkin kolmannen osapuolen, jolla on oikeutettu intressi toimia asiassa, kuten oikeusasiamiehen, olisi voitava riitauttaa sisällön moderointia koskevat päätökset; katsoo, että käyttäjillä on oltava oikeus muihinkin oikeussuojakeinoihin;

12.  on vakaasti sitä mieltä, että digitaalisia palveluja koskevalla säädöksellä ei saa velvoittaa sisällön isännöintialustoja käyttämään minkäänlaista täysin automaattista sisällön ennakkotarkastusta, jollei voimassa olevassa unionin lainsäädännössä toisin säädetä, ja katsoo, että alustojen vapaaehtoisesti käyttämät mekanismit eivät saa johtaa sisällön ennakkotarkastukseen automaattisten välineiden perusteella tai alustalle lataamiseen sovellettavaan suodatukseen ja eurooppalaisen tahon on tarkastettava ne sen varmistamiseksi, että digitaalisia palveluja koskevaa säädöstä noudatetaan;

13.  korostaa, että sisällön isännöintialustojen on oltava avoimia algoritmien ja niiden opettamiseen käytetyn datan käsittelyssä;

Sisällön kuratointia, tietoja ja verkkomainontaa koskevat oikeudet

14.  katsoo, että käyttäjään kohdennettu sisällön amplifiointi kyseisessä sisällössä esitettyjen näkemysten tai kantojen perusteella on yksi haitallisimmista käytännöistä digitaaliyhteiskunnassa, erityisesti silloin, kun tällaisen sisällön näkyvyyden lisääminen perustuu käyttäjien aiempaan vuorovaikutukseen muun amplifioidun sisällön kanssa ja kun tarkoituksena on optimoida käyttäjäprofiilit kohdennettua mainontaa varten; on huolissaan siitä, että tällaiset käytännöt tukeutuvat kaikkialle ulottuvaan seurantaan ja tiedonlouhintaan; kehottaa komissiota analysoimaan tällaisten käytäntöjen vaikutusta ja toteuttamaan aiheelliset lainsäädäntötoimenpiteet;

15.  katsoo, että kohdennetun mainonnan käyttöä on säänneltävä tiukemmin siten, että suositaan vähemmän tunkeilevia mainonnan muotoja, jotka eivät edellytä minkäänlaista käyttäjien ja sisällön välisen vuorovaikutuksen seurantaa, ja että käyttäjille olisi näytettävä käyttötottumuksia seuraavaa mainontaa vain sillä ehdolla, että käyttäjät ovat vapaaehtoisesti antaneet siihen nimenomaisen, tietoisen ja yksiselitteisen suostumuksen;

16.  panee merkille kohdennettua mainontaa koskevat voimassa olevat säännökset yleisessä tietosuoja-asetuksessa sekä henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/58/EY(11) (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi);

17.  suosittaa siksi, että digitaalisia palveluja koskevassa säädöksessä asetetaan selkeät rajat ja otetaan käyttöön avoimuutta koskevia sääntöjä niille ehdoille, joita sovelletaan tietojen keräämiseen kohdennetun mainonnan tarjoamiseksi, sekä tällaisen kohdennetun mainonnan toiminnalle ja sitä koskevalle vastuuvelvollisuudelle, erityisesti silloin, kun tietoja seurataan kolmansien osapuolten verkkosivustoilla; katsoo, että tarvitaan uusia toimenpiteitä, joilla vahvistetaan alustojen ja kuluttajien välisten suhteiden kehys mainonnan, digitaalisen tuuppauksen ja etuuskohtelun avoimuutta koskevien säännösten osalta; kehottaa komissiota arvioimaan vaihtoehtoja kohdennetun mainonnan sääntelemiseksi, mukaan lukien asteittainen käytöstä luopuminen, joka johtaa kieltoon;

18.  korostaa, että tietojen minimoinnin periaatteen mukaisesti ja luvattoman luovuttamisen, identiteettivarkauden ja muunlaisen henkilötietojen väärinkäytön estämiseksi digitaalisia palveluja koskevassa säädöksessä olisi säädettävä oikeudesta käyttää digitaalisia palveluja anonyymisti aina kun se on teknisesti mahdollista; kehottaa komissiota velvoittamaan sisällön isännöintialustat varmentamaan niiden mainostajien henkilöllisyys, joiden kanssa niillä on kaupallinen suhde, jotta voidaan varmistaa mainostajien vastuuvelvollisuus tapauksissa, joissa promotoidun sisällön todetaan olevan laitonta; suosittaa siksi, että digitaalisia palveluja koskevaan säädökseen sisällytetään säännöksiä, joilla estetään alustoja hyödyntämästä kaupallisesti kolmansien osapuolten tietoja tilanteissa, joissa ne kilpailevat kyseisten kolmansien osapuolten kanssa;

19.  pitää valitettavana nykyistä tiedon epäsymmetrisyyttä sisällön isännöintialustojen ja viranomaisten välillä ja kehottaa virtaviivaistamaan tarvittavien tietojen vaihtoa; korostaa, että viestinnän metadataa koskevan oikeuskäytännön mukaisesti viranomaisille on annettava pääsy käyttäjän metadataan ainoastaan vakavista rikoksista epäiltyjen henkilöiden tutkimiseksi ja tuomioistuimen etukäteen antamalla luvalla;

20.  suosittaa, että kertakirjautumispalvelua tukevia palveluntarjoajia, joilla on huomattava markkinavoima, olisi vaadittava tukemaan myös vähintään yhtä avointa ja hajautettua tunnistautumisjärjestelmää, joka perustuu avoimeen kehykseen; pyytää komissiota ehdottamaan yhteisiä unionin vaatimuksia jäsenvaltioiden tarjoamille kansallisille järjestelmille, erityisesti tietosuojavaatimusten ja rajatylittävän yhteentoimivuuden osalta;

21.  kehottaa komissiota arvioimaan mahdollisuutta määritellä oikeudenmukaiset sopimusehdot tietojen jakamisen helpottamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi, jotta voidaan puuttua markkinavoiman epätasapainoon; ehdottaa siksi, että tutkitaan vaihtoehtoja, joilla helpotetaan tietojen yhteentoimivuutta, yhteenliitettävyyttä ja siirrettävyyttä; huomauttaa, että tietojen jakamiseen olisi yhdistettävä riittävät ja asianmukaiset suojatoimet, mukaan lukien henkilötietojen tehokas anonymisointi;

22.  suosittaa, että digitaalisia palveluja koskevassa säädöksessä velvoitetaan alustat, joilla on huomattava markkinavoima, tarjoamaan sovellusrajapinta, jonka kautta kolmansien osapuolten alustat ja niiden käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa sovellusrajapinnan tarjoavan alustan tärkeimpien toimintojen ja käyttäjien kanssa, mukaan lukien kolmansien osapuolten palvelut, jotka on suunniteltu parantamaan ja kustomoimaan käyttökokemusta, erityisesti sellaisten palvelujen avulla, jotka kustomoivat yksityisyysasetuksia ja sisällön kuratointivalintoja; ehdottaa, että alustat dokumentoivat julkisesti kaikki sovellusrajapinnat, jotka ne asettavat saataville mahdollistaakseen palvelujen yhteentoimivuuden ja yhteenliitettävyyden;

23.  on kuitenkin vahvasti sitä mieltä, että sovellusrajapinnan tarjoavat alustat, joilla on huomattava markkinavoima, eivät saa jakaa, säilyttää, muuntaa rahaksi tai käyttää mitään tietoja, joita ne saavat kolmansien osapuolten palveluista;

24.  korostaa, että yhteentoimivuus- ja yhteenliitettävyysvelvoitteet eivät saa rajoittaa, estää tai viivyttää sisällön isännöintialustojen kykyä korjata turvallisuusongelmia eikä tarve korjata turvallisuusongelmia saisi johtaa yhteentoimivuuden ja yhteenliitettävyyden tarjoavan sovellusrajapinnan toiminnan tarpeettomaan keskeyttämiseen;

25.  muistuttaa, että yhteentoimivuutta ja yhteenliitettävyyttä koskevissa säännöksissä on noudatettava kaikkia asiaankuuluvia tietosuojasäännöksiä; suosittaa tässä yhteydessä, että digitaalisia palveluja koskevassa säädöksessä velvoitetaan alustat varmistamaan yleisen tietosuoja-asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tietojen siirrettävyyttä koskevien säännösten tekninen toteutettavuus;

26.  kehottaa sisällön isännöintialustoja antamaan käyttäjille todellisen mahdollisuuden valita, antavatko nämä ennakkosuostumuksensa siihen, että heille näytetään kohdennettua mainontaa, joka perustuu käyttäjän aiempaan vuorovaikutukseen sisällön kanssa samalla sisällön isännöintialustalla tai kolmansien osapuolten verkkosivustoilla; korostaa, että tämä valintamahdollisuus on esitettävä selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla ja että siitä kieltäytyminen ei saa johtaa siihen, että pääsy alustan toimintoihin estetään; korostaa, että suostumusta kohdennetussa mainonnassa ei saa pitää vapaaehtoisesti annettuna ja pätevänä, jos palveluun pääsemisen ehtona on henkilötietojen käsittely; vahvistaa jälleen, että direktiivin 2002/58/EY mukaisesti kohdennettu mainonta edellyttää päätöstä sen sallimisesta ja että se on muuten kielletty; toteaa, että koska henkilöiden toiminnasta verkossa voidaan saada syvällistä tietoa heidän käyttäytymisestään, mikä antaa mahdollisuuden heidän manipuloimiseensa, digitaalisen palvelun kutakin käyttökertaa koskevien henkilötietojen yleisellä ja rajoittamattomalla keräämisellä puututtaisiin suhteettomasti yksityisyyttä koskevaan oikeuteen; vahvistaa, että käyttäjillä on digitaalisia palveluja käyttäessään oikeus olla joutumatta kaikkialle ulottuvan seurannan kohteiksi;

27.  pyytää komissiota samassa hengessä varmistamaan, että kuluttajat voivat edelleen käyttää verkkoon liitetyn laitteen kaikkia toimintoja, vaikka kuluttajat peruuttaisivat suostumuksensa muiden kuin operatiivisten tietojen jakamiseen laitevalmistajan tai kolmansien osapuolten kanssa tai eivät antaisi tällaista suostumusta; muistuttaa, että sopimusehdoissa on esitettävä avoimesti, jos on olemassa mahdollisuus, että tietoja jaetaan kolmansien osapuolten kanssa, ja missä määrin niitä jaetaan;

28.  vaatii lisäksi, että käyttäjille taataan asianmukainen avoimuus ja vaikutusvalta niiden kriteerien suhteen, joiden perusteella sisältöä kuratoidaan ja asetetaan heidän nähtävilleen; toteaa, että tähän olisi sisällyttävä myös mahdollisuus olla suostumatta muuhun kuin kronologisessa järjestyksessä tapahtuvaan sisällön kuratointiin; huomauttaa, että alustojen tarjoamien sovellusrajapintojen olisi mahdollistettava se, että käyttäjät saavat valitsemiensa ohjelmistojen tai palvelujen kuratoimaa sisältöä;

29.  korostaa, että on tärkeää, että digitaalisia palveluja koskevalla säädöksellä taataan oikeudellisesti vahva ja tehokas lasten suojelu verkkoympäristössä, samalla kun siinä pidättäydytään asettamasta yleisiä seuranta- tai suodatusvelvoitteita ja varmistetaan täysimääräinen koordinointi ja vältetään päällekkäisyydet yleisen tietosuoja-asetuksen ja audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin kanssa;

30.  muistuttaa, että maksetut mainokset tai sponsoroidun sisällön sijoittelu maksua vastaan olisi yksilöitävä selkeällä, ytimekkäällä ja ymmärrettävällä tavalla; ehdottaa, että alustojen olisi ilmoitettava maksetun mainonnan ja sponsoroidun sisällön alkuperä; ehdottaa tätä varten, että sisällön isännöintialustat julkaisevat kaiken sponsoroidun sisällön ja mainonnan ja asettavat ne selvästi käyttäjiensä nähtäville mainonta-arkistoon, joka on julkisesti saatavilla, sekä ilmoittavat, kuka on maksanut niistä ja soveltuvin osin kenen lukuun; korostaa, että tämä sisältää sekä suorat että välilliset maksut tai muut palveluntarjoajien saamat palkkiot;

31.  katsoo, että jos asiaankuuluvat tiedot osoittavat, että unioniin sijoittautuneiden ja kolmansiin maihin sijoittautuneiden alustojen välillä on merkittävä ero harhaanjohtavissa mainontakäytännöissä ja sääntöjen noudattamisen valvonnassa, on kohtuullista harkita muita vaihtoehtoja, jotta voidaan varmistaa unionissa voimassa olevan lainsäädännön noudattaminen; korostaa, että unionin ja kolmansien maiden mainostajilla on oltava tasapuoliset toimintaedellytykset;

Ehtoja, älysopimuksia ja lohkoketjuja sekä kansainvälistä yksityisoikeutta koskevat säännökset

32.  panee merkille, että ns. älysopimukset, kuten hajautetun tilikirjan teknologiaan perustuvat sopimukset, ovat lisääntyneet, mutta niiltä puuttuu selkeä oikeudellinen kehys;

33.  kehottaa komissiota arvioimaan hajautetun tilikirjan teknologian, lohkoketju mukaan lukien, ja erityisesti älysopimusten kehittämistä ja käyttöä, antamaan ohjeistusta oikeusvarmuuden takaamiseksi yrityksille ja kuluttajille, etenkin kysymyksissä, jotka koskevat älysopimusten laillisuutta ja niiden täytäntöönpanoa rajatylittävissä tilanteissa sekä soveltuvin osin julkisella notaarilla vahvistuttamista koskevia vaatimuksia, ja tekemään ehdotuksia asianmukaiseksi oikeudelliseksi kehykseksi;

34.  korostaa, että se, ovatko välittäjien palvelujen käyttäjille asettamat ehdot oikeudenmukaisia ja noudatetaanko niissä perusoikeuksia, on voitava selvittää laillisuusvalvonnassa; katsoo, että ehdot, joilla rajoitetaan tarpeettomasti käyttäjien perusoikeuksia, kuten oikeutta yksityisyyteen ja sananvapauteen, eivät saisi olla sitovia;

35.  pyytää komissiota tutkimaan keinoja varmistaa asianmukainen tasapaino ja yhdenvertaisuus älysopimusten osapuolten välillä ottamalla huomioon heikomman sopimuspuolen yksityiset huolenaiheet tai julkiset, esimerkiksi kartellisopimuksiin liittyvät huolenaiheet; korostaa tarvetta varmistaa, että velkojien oikeuksia kunnioitetaan maksukyvyttömyyttä ja uudelleenjärjestelyä koskevissa menettelyissä; suosittaa vahvasti, että älysopimuksiin sisällytetään mekanismeja, joilla voidaan pysäyttää ja peruuttaa niiden täytäntöönpano ja siihen liittyvät maksut;

36.  pyytää komissiota erityisesti päivittämään kuluttajan oikeuksista 25. lokakuuta 2011 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2011/83/EU(12) koskevan ohjeasiakirjan sen selventämiseksi, katsooko se älysopimusten kuuluvan mainitun direktiivin 3 artiklan 3 kohdan l alakohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltamisalaan ja, jos ne kuuluvat, missä olosuhteissa, ja peruuttamisoikeutta koskevan kysymyksen selventämiseksi;

37.  korostaa, että lohkoketjuteknologiaa ja erityisesti älysopimuksia on käytettävä kilpailusääntöjen ja -vaatimusten ja erityisesti kartellisopimukset tai yhdenmukaistetut menettelytavat kieltävien sääntöjen ja vaatimusten mukaisesti;

38.  katsoo, että vakioehdot eivät saisi estää tehokkaita oikeussuojakeinoja unionin tuomioistuimissa tai viedä oikeuksia unionin kansalaisilta tai yrityksiltä; kehottaa komissiota arvioimaan, onko tietojen käyttöoikeuksien suojelu kansainvälisessä yksityisoikeudessa epävarmaa ja aiheuttaako se haittaa unionin kansalaisille ja yrityksille;

39.  korostaa, että on tärkeää varmistaa, että digitaalisten palvelujen käyttöön unionissa sovelletaan täysimääräisesti unionin oikeutta ja unionin tuomioistuinten toimivaltaa;

40.  toteaa vielä, että näihin kysymyksiin olisi löydettävä lainsäädännöllisiä ratkaisuja unionin tasolla, jos kansainvälisen tason toimet eivät vaikuta toteuttamiskelpoisilta tai jos vaarana on, että tällaisten toimien toteutuminen kestää liian kauan;

41.  korostaa, että unioniin sijoittautuneita palveluntarjoajia ei saa velvoittaa poistamaan tietoja, jotka ovat laillisia niiden alkuperämaassa, tai estämään pääsyä tällaisiin tietoihin;

o
o   o

42.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman sekä liitteenä olevat yksityiskohtaiset suositukset komissiolle ja neuvostolle.

(1) EUVL L 186, 11.7.2019, s. 57.
(2) EUVL L 130, 17.5.2019, s. 92.
(3) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
(4) EUVL L 95, 15.4.2010, s. 1.
(5) EUVL L 136, 24.5.2008, s. 3.
(6) EUVL L 63, 6.3.2018, s. 50.
(7) EUVL L 339, 21.12.2007, s. 3.
(8) EUVL C 11, 13.1.2020, s. 7.
(9)https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/STUD/2020/654180/EPRS_STU(2020)654180_EN.pdf
(10) EUVL L 351, 20.12.2012, s. 1.
(11) EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37.
(12) EUVL L 304, 22.11.2011, s. 64.


PÄÄTÖSLAUSELMAN LIITE

PYYDETYN EHDOTUKSEN SISÄLTÖÄ KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SUOSITUKSET

A.  PYYDETYN EHDOTUKSEN PERIAATTEET JA TAVOITTEET

EHDOTUKSEN KESKEISET PERIAATTEET JA TAVOITTEET:

—  Ehdotus sisältää sekä säännökset, jotka olisi sisällytettävä digitaalisia palveluja koskevaan säädökseen, että digitaalisia palveluja koskevan säädöksen liitännäissäännökset.

—  Ehdotuksen tarkoituksena on vahvistaa verkossa toimiviin kaupallisiin yhteisöihin sovellettavia siviili- ja kauppaoikeudellisia sääntöjä digitaalisten palvelujen osalta.

—  Ehdotuksella pyritään lujittamaan ja selkiyttämään sisällön moderointia ja kuratointia koskevia käyttäjien sopimusperusteisia oikeuksia.

—  Ehdotuksella pyritään lisäksi puuttumaan digitaalisissa palveluissa käytettäviin kohtuuttomiin ehtoihin, joita ei voida hyväksyä.

—  Ehdotuksessa käsitellään kysymystä, joka koskee tiedonkeruun näkökohtia, jotka ovat ristiriidassa käyttäjien oikeudenmukaisten sopimusperusteisten oikeuksien sekä tietosuojaa ja verkkoviestinnän luottamuksellisuutta koskevien sääntöjen kanssa.

—  Ehdotuksessa käsitellään käyttäjien oikeuksien oikeudenmukaisen täytäntöönpanon merkitystä yhteentoimivuuden ja siirrettävyyden osalta.

—  Ehdotuksessa tuodaan esille, että on tärkeää laatia kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä, jotka tarjoavat oikeudellista selkeyttä verkkoalustojen käyttämien ei-neuvoteltavissa olevien ehtojen suhteen, sekä varmistaa oikeus päästä tietoihin ja taata oikeussuojakeinot.

—  Ehdotuksessa ei puututa verkossa toimivien markkinapaikkojen sääntelyyn liittyviin näkökohtiin, mutta ne olisi joka tapauksessa otettava huomioon komission ehdottamassa digitaalisia palveluja koskevassa säädöspaketissa.

—  Ehdotuksessa tuodaan esille tarve arvioida, onko tarpeellista antaa asianmukaista sääntelyä siviili- ja kauppaoikeudellisista näkökohdista hajautetun tilikirjan teknologian, mukaan lukien lohkoketjut, alalla, ja siinä käsitellään erityisesti älysopimusten siviili- ja kauppaoikeudellisten näkökohtien asianmukaisen sääntelyn tarvetta.

I.  DIGITAALISIA PALVELUJA KOSKEVAAN SÄÄDÖKSEEN SISÄLLYTETTÄVÄT EHDOTUKSET

Digitaalisia palveluja koskevaan säädökseen sisällytettävissä ehdotuksissa olisi oltava seuraavat keskeiset seikat:

Sisällönhallintaa koskevien sopimusperusteisten oikeuksien sääntelyyn olisi sisällytettävä seuraavat seikat:

—  Sitä olisi sovellettava unionissa saatavilla olevan sisällön sisällönhallintaan, myös sisällön moderointiin ja kuratointiin.

—  Siinä olisi vahvistettavat sisällön moderointia koskevat oikeasuhteiset periaatteet.

—  Siinä olisi vahvistettava ilmoitus- ja toimintamekanismille muoto- ja menettelyvaatimukset, jotka ovat oikeassa suhteessa alustaan ja haitan luonteeseen ja vaikutukseen sekä tehokkaita ja tulevaisuuden kannalta kestäviä.

—  Siinä olisi säädettävä riippumattomasta riitojenratkaisumekanismista jäsenvaltioissa oikeudellisia muutoksenhakukeinoja rajoittamatta.

—  Siinä olisi esitettävä selkeitä indikaattoreita, joiden avulla määritellään sisällön isännöintialustojen markkinavoima, jotta voidaan määrittää, voidaanko tietyt sisällön isännöintialustat, joilla ei ole huomattavaa markkinavoimaa, vapauttaa tiettyjen säännösten soveltamisesta. Tällaisia indikaattoreita voisivat olla sen verkoston koko (käyttäjien määrä), sen taloudellinen vahvuus, tietojen saatavuus, vertikaalisen integraation aste tai lukkiutumisvaikutuksen olemassaolo.

—  Siinä olisi annettava säännöt, jotka koskevat sisällön isännöintialustojen vastuuta niillä myytävistä tai mainostettavista tavaroista, ottaen huomioon pk-yritysten tukitoiminnot, jotta voidaan minimoida niiden rasite tähän vastuuseen sopeuduttaessa.

—  Siinä olisi tehtävä selvä ero laittoman ja haitallisen sisällön välillä asianmukaisten toimintavaihtoehtojen soveltamisessa. Tältä osin digitaalisia palveluja koskevan säädöksen toimenpiteiden pitäisi koskea vain laitonta sisältöä, sellaisena kuin se määritellään unionin ja kansallisessa lainsäädännössä.

—  Sen olisi perustuttava vakiintuneisiin periaatteisiin, jotka koskevat sovellettavan lain määrittämistä hallinto-oikeuden mukaisesti, ja siinä olisi – käyttäjien oikeuksien lähentyessä yhä enemmän – todettava selvästi, että näitä periaatteita sovelletaan kaikkiin sen soveltamisalaan kuuluviin näkökohtiin.

—  Siinä olisi noudatettava kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjaa ja unionin sääntöjä, joilla suojellaan käyttäjiä ja heidän turvallisuuttaan, yksityisyyttään ja henkilötietojaan sekä muita perusoikeuksia.

—   Siinä olisi säädettävä vuoropuhelusta sisällön isännöintialustojen, joilla on huomattava markkinavoima, ja eurooppalaisen tahon välillä laillisen sisällön sisällönhallintaa koskevasta riskinhallinnasta.

Komission olisi harkittava yhtenä vaihtoehtona eurooppalaista tahoa, jolle annetaan tehtäväksi varmistaa ehdotukseen sisältyvien säännösten noudattaminen seuraavin toimenpitein:

—  sisällön isännöintialustojen sisällönhallintaan käyttämien algoritmien säännöllinen seuranta

—  säännöllinen tarkastelu, joka koskee sitä, noudattavatko sisällön isännöintialustat asetuksen säännöksiä, sisällön isännöintialustojen toimittamien avoimuusraporttien ja digitaalisia palveluja koskevalla säädöksellä perustettavan, sisällön poistamista koskevat päätökset sisältävän julkisen tietokannan perusteella

—  sisällön isännöintialustojen kanssa tehtävä yhteistyö, joka koskee parhaita käytäntöjä ehtojen avoimuus- ja vastuuvelvollisuusvaatimusten täyttämiseksi sekä parhaita käytäntöjä sisällön moderoinnin ja ilmoitus- ja toimintamenettelyjen täytäntöönpanon alalla

—  yhteistyö ja koordinointi jäsenvaltioiden kansallisten viranomaisten kanssa digitaalisia palveluja koskevan säädöksen täytäntöönpanossa

—  sellaisen erillisen rahaston hallinnointi, josta jäsenvaltioita avustetaan asetuksessa kuvattujen riippumattomien riitojenratkaisuelinten toimintakustannusten rahoittamisessa ja joka rahoitetaan sakoilla, joita sisällön isännöintialustoilta peritään, jos ne eivät noudata digitaalisia palveluja koskevan säädöksen säännöksiä, sekä sellaisten sisällön isännöintialustojen rahoitusosuudella, joilla on huomattava markkinavoima

—  sakkojen määrääminen digitaalisia palveluja koskevan säädöksen noudattamatta jättämisestä. Sakoilla olisi kartutettava erityistä rahastoa, joka on tarkoitettu avustamaan jäsenvaltioita asetuksessa kuvattujen riitojenratkaisuelinten toimintakustannusten rahoittamisessa. Seuraavia tilanteita olisi pidettävä noudattamatta jättämisenä:

–  laiminlyönti asetuksen säännösten täytäntöönpanossa

–  laiminlyönti avointen, saatavilla olevien, oikeudenmukaisten ja syrjimättömien ehtojen tarjoamisessa

–  laiminlyönti pääsyn tarjoamisessa eurooppalaiselle taholle sisällönhallinta-algoritmeihin niiden tarkastelua varten

–  laiminlyönti avoimuusraporttien toimittamisessa eurooppalaiselle taholle

—  kaikkea toimintaa koskevien kertomusten julkaiseminen puolivuosittain ja raportointi unionin toimielimille.

Sisällönhallintaa koskevat avoimuusraportit olisi laadittava seuraavasti:

Digitaalisia palveluja koskevaan säädökseen olisi sisällyttävä säännöksiä, joilla velvoitetaan sisällön isännöintialustat julkaisemaan ja toimittamaan säännöllisesti avoimuusraportteja eurooppalaiselle taholle. Tällaisten raporttien olisi oltava kattavia, niissä olisi noudatettava johdonmukaista menetelmää, ja niiden olisi sisällettävä erityisesti seuraavat tiedot:

—  tiedot sisällön isännöintialustan käsittelemistä ilmoituksista, mukaan lukien seuraavat:

–  vastaanotettujen ilmoitusten kokonaismäärä, sisältötyypit ja toteutetut toimet

–  vastaanotettujen ilmoitusten lukumäärä lähettäneen tahon, kuten yksityishenkilöt, viranomaiset tai yksityiset yritykset, mukaan eriteltynä

–  toteutettujen sisällön poistamista koskevien pyyntöjen kokonaismäärä ja toimivaltaisille viranomaisille siirrettyjen sisältöä koskevien asioiden kokonaismäärä

–  vastaanotettujen vastustusilmoitusten tai muutoksenhakupyyntöjen kokonaismäärä sekä tiedot siitä, miten ne ratkaistiin

–  julkaisun, ilmoituksen, vastustusilmoituksen ja toiminnan välillä keskimäärin kulunut aika

—  tiedot sisällön moderointiin palkatun henkilöstön määrästä, sijainnista, koulutuksesta ja kielitaidosta sekä päätöksenteossa mahdollisesti käytetyistä algoritmeista

—  tiedot viranomaisten, kuten lainvalvonnasta vastaavien viranomaisten, esittämistä tietopyynnöistä, mukaan lukien niiden pyyntöjen lukumäärä, jotka toteutettiin kokonaan, ja niiden pyyntöjen lukumäärä, joita ei toteutettu tai jotka toteutettiin vain osittain

—  tiedot ehtojen täytäntöönpanon valvonnasta ja tiedot tuomioistuinten päätöksistä, joilla määrätään jäsenvaltion laittomaksi katsomien ehtojen kumoamisesta ja/tai muuttamisesta.

Sisällön isännöintialustojen olisi lisäksi julkaistava sisällön poistamista koskevat päätöksensä julkisesti saatavilla olevassa tietokannassa avoimuuden lisäämiseksi käyttäjiä varten.

Asetuksen nojalla perustettavien riippumattomien riitojenratkaisuelinten olisi toimitettava raportit niiden käsiteltäväksi saatettujen asioiden lukumäärästä, käsiteltyjen asioiden lukumäärä mukaan lukien.

II.  DIGITAALISIA PALVELUJA KOSKEVAN SÄÄDÖKSEN LIITÄNNÄISEHDOTUKSET

Toimenpiteisiin, jotka koskevat käyttäjien oikeudenmukaisten sopimusperusteisten oikeuksien vastaista sisällön kuratointia, tietoja ja verkkomainontaa, olisi sisällyttävä seuraavaa:

—  Toimenpiteet, joilla minimoidaan tiedot, joita sisällön isännöintialustat keräävät sen perusteella, miten käyttäjät ovat vuorovaikutuksessa sisällön isännöintialustoilla isännöitävän sisällön kanssa, kohdennetun mainonnan profiilien täydentämiseksi, erityisesti asettamalla tiukkoja ehtoja henkilökohtaisesti kohdennetun mainonnan käytölle ja edellyttämällä käyttäjän vapaaehtoisesti antamaa nimenomaista, tietoista ja yksiselitteistä ennakkosuostumusta. Suostumusta ei kohdennetussa mainonnassa pidetä vapaaehtoisesti annettuna ja pätevänä, jos palveluun pääsemisen ehtona on tietojen käsittely.

—  Sisällön isännöintialustojen käyttäjille on ilmoitettava, jos he ovat kohdennetun mainonnan kohteena, heille on annettava pääsy sisällön isännöintialustojen rakentamaan profiiliinsa ja mahdollisuus muuttaa sitä, ja heidän on voitava valita, haluavatko he vastaanottaa kohdennettua mainontaa vai eivät, ja peruuttaa tätä koskeva suostumuksensa.

—  Sisällön isännöintialustojen olisi asetettava saataville arkisto niiden käyttäjille näytetystä sponsoroidusta sisällöstä ja mainonnasta, mukaan lukien seuraavat tiedot:

–  tieto siitä, onko sponsoroitu sisältö tai sponsorointi tällä hetkellä aktiivinen vai ei

–  ajanjakso, jona sponsoroitu sisältö tai mainonta on ollut aktiivinen

–  sponsorin tai mainostajan nimi ja yhteystiedot ja, jos nämä ovat eri tahoja, tieto siitä, kenen lukuun sponsoroitu sisältö tai mainonta on sijoitettu

–  saavutettujen käyttäjien kokonaismäärä

–  tiedot kohteena olevien käyttäjien ryhmästä.

Siirtymisen käyttäjien oikeuksien oikeudenmukaiseen täytäntöönpanoon yhteentoimivuuden, yhteenliitettävyyden ja siirrettävyyden osalta olisi sisällettävä seuraavaa:

—  arvio mahdollisuudesta määritellä oikeudenmukaiset sopimusehdot tietojen jakamisen helpottamiseksi, jotta voidaan puuttua markkinavoiman epätasapainoon erityisesti tietojen yhteentoimivuuden, yhteenliitettävyyden ja siirrettävyyden osalta

—  vaatimus, että alustat, joilla on huomattava markkinavoima, tarjoavat sovellusrajapinnan, jonka kautta kolmansien osapuolten alustat ja niiden käyttäjät voivat olla vuorovaikutuksessa sovellusrajapinnan tarjoavan alustan tärkeimpien toimintojen ja käyttäjien kanssa, mukaan lukien kolmansien osapuolten palvelut, jotka on suunniteltu parantamaan ja kustomoimaan käyttökokemusta, erityisesti sellaisten palvelujen avulla, jotka kustomoivat yksityisyysasetuksia ja sisällön kuratointivalintoja

—  säännökset, joilla varmistetaan, että sovellusrajapinnan tarjoavat alustat, joilla on huomattava markkinavoima, eivät saa jakaa, säilyttää, muuntaa rahaksi tai käyttää mitään tietoja, joita ne saavat kolmansien osapuolten palveluista

—  säännökset, joilla varmistetaan, että yhteentoimivuus- ja yhteenliitettävyysvelvoitteet eivät saa rajoittaa, estää tai viivyttää sisällön isännöintialustojen kykyä korjata turvallisuusongelmia ja että tarve korjata turvallisuusongelmia ei saa johtaa yhteentoimivuuden ja yhteenliitettävyyden tarjoavan sovellusrajapinnan toiminnan tarpeettomaan keskeyttämiseen

—  säännökset, joilla varmistetaan, että digitaalisia palveluja koskevassa säädöksessä velvoitetaan alustat varmistamaan yleisen tietosuoja-asetuksen 20 artiklan 2 kohdassa säädettyjen tietojen siirrettävyyttä koskevien säännösten tekninen toteutettavuus

—  säännökset, joilla varmistetaan, että alustat, joilla on huomattava markkinavoima, dokumentoivat julkisesti kaikki sovellusrajapinnat, jotka ne asettavat saataville mahdollistaakseen palvelujen yhteentoimivuuden ja yhteenliitettävyyden.

Siirtymisen hajautetun tilikirjan teknologian, mukaan lukien lohkoketjut ja erityisesti älysopimukset, siviili- ja kauppaoikeudellisten näkökohtien asianmukaiseen sääntelyyn olisi sisällettävä seuraavaa:

—  toimenpiteet, joilla varmistetaan, että käytössä on asianmukainen lainsäädäntökehys digitaalisten palvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa varten, mukaan lukien hajautetun tilikirjan teknologia, kuten lohkoketjut ja älysopimukset

—  toimenpiteet, joilla varmistetaan, että älysopimuksiin sisällytetään mekanismeja, joilla voidaan pysäyttää ja peruuttaa niiden täytäntöönpano, erityisesti kun otetaan huomioon heikomman sopimuspuolen yksityiset huolenaiheet tai julkiset, esimerkiksi kartellisopimuksiin liittyvät huolenaiheet, ja että velkojien oikeuksia kunnioitetaan maksukyvyttömyyttä ja uudelleenjärjestelyä koskevissa menettelyissä

—  toimenpiteet, joilla varmistetaan asianmukainen tasapaino ja yhdenvertaisuus älysopimusten osapuolten välillä, ottaen erityisesti huomioon pienyritysten ja pk-yritysten edut, joiden osalta komission olisi tarkasteltava mahdollisia yksityiskohtaisia sääntöjä

—  direktiiviä 2011/83/EU koskevan ohjeasiakirjan päivittäminen sen selventämiseksi, kuuluvatko älysopimukset mainitun direktiivin 3 artiklan 3 kohdan i alakohdassa tarkoitetun poikkeuksen soveltamisalaan, sekä rajatylittäviä liiketoimia, julkisella notaarilla vahvistuttamista koskevia vaatimuksia ja peruuttamisoikeutta koskevan kysymyksen selventämiseksi.

Siirtymisen reiluihin kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöihin, jotka eivät estä käyttäjiä saamasta oikeussuojaa, olisi sisällettävä seuraavaa:

—  sillä olisi varmistettava, että vakioehdot eivät sisällä määräyksiä, joilla säännellään kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia asioita oikeussuojan saatavuuden kustannuksella, erityisesti tällä alalla voimassa olevien toimenpiteiden tehokkaan valvonnan kautta

—  siihen olisi sisällyttävä toimenpiteitä, joilla selkiytetään alustojen toimintaa koskevia kansainvälisen yksityisoikeuden sääntöjä tietojen osalta niin, etteivät ne ole haitallisia unionin oikeussubjekteille

—  sen olisi perustuttava monenvälisyyteen, ja siitä olisi mahdollisuuksien mukaan sovittava asiaankuuluvilla kansainvälisillä foorumeilla.

Ainoastaan silloin, kun osoittautuu mahdottomaksi saavuttaa monenvälisyyteen perustuvaa ratkaisua kohtuullisessa ajassa, olisi ehdotettava unionissa sovellettavia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että digitaalisten palvelujen käyttöön unionissa sovelletaan täysimääräisesti unionin oikeutta ja unionin tuomioistuinten toimivaltaa.

B.  PYYDETYN LAINSÄÄDÄNTÖEHDOTUKSEN TEKSTI

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

sisällönhallintaa koskevista sopimusperusteisista oikeuksista

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 114 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1)  Ehdot, joita digitaalisten palvelujen tarjoajat soveltavat suhteissaan käyttäjiin, eivät useinkaan ole neuvoteltavissa, ja nämä palveluntarjoajat voivat muuttaa niitä yksipuolisesti. Tarvitaan lainsäädäntötason toimia tällaisia ehtoja koskevien vähimmäisvaatimusten käyttöön ottamiseksi, erityisesti kun on kyse sisällönhallintaa koskevista menettelyvaatimuksista.

(2)  Yksityisoikeudelliset järjestelmät, jotka sääntelevät sisällön isännöintialustojen käytäntöjä sisällön moderoinnin suhteen, perustuvat tiettyihin unionin tason alakohtaisiin säännöksiin sekä jäsenvaltioiden kansallisella tasolla hyväksymiin lakeihin, ja näissä siviilioikeudellisissa järjestelmissä sisällön isännöintialustoille asetettavissa velvoitteissa ja niiden täytäntöönpanomekanismeissa on huomattavia eroja.

(3)  Sisällön isännöintialustojen suorittamaa sisällön moderointia sääntelevien siviilioikeudellisten järjestelmien hajanaisuus luo oikeudellista epävarmuutta, joka saattaa johtaa siihen, että tällaiset alustat omaksuvat tiukempia käytäntöjä kuin on tarpeen palvelunsa käytöstä aiheutuvien riskien minimoimiseksi, ja johtaa myös digitaalisten sisämarkkinoiden hajanaisuuteen, mikä jarruttaa kasvua ja innovointia ja eurooppalaisten yritysten kehitystä digitaalisilla sisämarkkinoilla.

(4)  Kun otetaan huomioon digitaalisten sisämarkkinoiden hajanaisuuden ja siitä yrityksille ja kuluttajille aiheutuvan oikeudellisen epävarmuuden haitalliset vaikutukset, sisällön isännöinnin kansainvälinen luonne, moderointia edellyttävän sisällön valtava määrä ja muutamien unionin ulkopuolella sijaitsevien sisällön isännöintialustojen huomattava markkinavoima, sisällön isännöintiin liittyviä erilaisia kysymyksiä on säänneltävä tavalla, johon sisältyy täydellinen yhdenmukaistaminen, ja näin ollen asetuksella.

(5)  Käyttäjäsuhteiden osalta tässä asetuksessa olisi vahvistettava sisällön isännöintialustojen ehtojen oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta ja niihin liittyvää vastuuvelvollisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Ehtojen olisi oltava selkeät, saatavilla olevat, ymmärrettävät ja yksiselitteiset, ja niihin olisi sisällyttävä oikeudenmukaiset, avoimet, sitovat ja yhdenmukaiset sisällön moderointia koskevat vaatimukset ja menettelyt, joilla olisi taattava saatavilla olevat ja riippumattomat oikeudelliset muutoksenhakukeinot ja joissa olisi noudatettava perusoikeuksia.

(6)  Käyttäjään kohdennettu sisällön amplifiointi kyseisessä sisällössä esitettyjen näkemysten tai kantojen perusteella on yksi haitallisimmista käytännöistä digitaaliyhteiskunnassa, erityisesti silloin, kun tällaisen sisällön näkyvyyden lisääminen perustuu käyttäjien aiempaan vuorovaikutukseen muun amplifioidun sisällön kanssa ja sen tarkoituksena on optimoida käyttäjäprofiilit kohdennettua mainontaa varten.

(7)  Algoritmit, jotka päättävät hakutulosten järjestyksestä, vaikuttavat yksilölliseen ja sosiaaliseen viestintään ja vuorovaikutukseen ja voivat muokata mielipiteitä erityisesti mediasisällön osalta.

(8)  Jotta voidaan varmistaa muun muassa, että käyttäjät voivat puolustaa oikeuksiaan, olisi huolehdittava asianmukaisesta avoimuudesta ja annettava heille asianmukaisessa määrin vaikutusvaltaa heidän nähtävilleen asetetun sisällön kuratointiin, mukaan lukien mahdollisuus olla suostumatta muuhun kuin kronologisessa järjestyksessä tapahtuvaan sisällön kuratointiin. Käyttäjiin ei pitäisi etenkään soveltaa kuratointia ilman vapaaehtoisesti annettua, nimenomaista, tietoista ja yksiselitteistä ennakkosuostumusta. Suostumusta ei kohdennetussa mainonnassa saisi pitää vapaaehtoisesti annettuna ja pätevänä, jos palveluun pääsemisen ehtona on tietojen käsittely.

(9)  Sisällön isännöintialustojen ehtoihin tai muuhun sisällön isännöintialustojen suorittamaa sisällönhallintaa koskevien sääntöjen yleiseen kuvaukseen liittyvää käyttäjän yleisesti antamaa suostumusta ei saisi pitää riittävänä suostumuksena automaattisesti kuratoidun sisällön asettamiseen käyttäjän nähtäville.

(10)  Tällä asetuksella ei velvoiteta sisällön isännöintialustoja käyttämään minkäänlaista automaattista sisällön ennakkotarkastusta, jollei voimassa olevassa unionin lainsäädännössä toisin säädetä, ja siinä säädetään, että alustojen vapaaehtoisesti käyttämät sisällön moderointimenettelyt eivät johda ennakkotarkastukseen automaattisten välineiden perusteella tai alustalle lataamiseen sovellettavaan suodatukseen.

(11)  Tähän asetukseen olisi myös sisällytettävä säännöksiä, joilla kielletään syrjivät sisällön moderointikäytännöt sekä hyväksikäyttö tai eristäminen sisällön moderoinnissa, erityisesti, kun on kyse käyttäjän luoman sisällön poistamisesta ulkonäön, etnisen alkuperän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän, raskauden tai lasten kasvatuksen, kielen tai yhteiskuntaluokan perusteella.

(12)  Kenellä tahansa luonnollisella tai oikeushenkilöllä, julkiset elimet mukaan lukien, jolle tarjotaan sisältöä verkkosivuston tai sovelluksen kautta, olisi oltava oikeus tehdä tämän asetuksen mukainen ilmoitus.

(13)  Sen jälkeen, kun ilmoitus on tehty, sisällön isännöintialustan olisi ilmoitettava sisällön lataajalle siitä ja erityisesti ilmoituksen ja toteutettavien toimien syystä, ja tälle olisi annettava tietoa menettelystä, myös muutoksenhausta ja asian saattamisesta riippumattomien riitojenratkaisuelinten käsiteltäväksi, sekä muutoksenhakukeinoista, jotka ovat käytettävissä, jos ilmoitus on väärä. Näitä tietoja ei kuitenkaan olisi annettava, jos sisällön isännöintialustalle on viranomaisten puolelta ilmoitettu meneillään olevista lainvalvontaan liittyvistä tutkimuksista. Tällöin olisi oltava asianomaisten viranomaisten tehtävänä ilmoittaa tehdystä ilmoituksesta sisällön lataajalle sovellettavien sääntöjen mukaisesti.

(14)  Kaikille asianomaisille osapuolille olisi ilmoitettava ilmoitusta koskevasta päätöksestä. Asianomaisille osapuolille toimitettaviin tietoihin olisi sisällyttävä päätöksen lopputuloksen lisäksi ainakin päätöksen perustelu ja se, onko päätös yksinomaan ihmisen tekemä, sekä asiaankuuluvat tiedot uudelleentarkastelusta tai muutoksenhausta.

(15)  Sisältöä olisi pidettävä selvästi laittomana, jos se kiistatta ja perinpohjaista tarkastelua edellyttämättä rikkoo internetissä olevan sisällön laillisuutta säänteleviä säännöksiä.

(16)  Koska sisällön isännöinti on luonteeltaan välitöntä ja sisältöä ladataan alustalle usein hetkelliseen tarkoitukseen, on tarpeen säätää riippumattomista riitojenratkaisuelimistä tuomioistuinten ulkopuolisten nopeiden ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen tarjoamiseksi. Tällaisilla elimillä olisi oltava toimivalta ratkaista käyttäjien alustalle lataaman sisällön laillisuutta ja ehtojen asianmukaista soveltamista koskevia riitoja. Tämä prosessi ei kuitenkaan saisi estää käyttäjää saamasta oikeussuojaa ja käyttämästä muita oikeudellisia muutoksenhakukeinoja.

(17)  Riippumattomien riitojenratkaisuelinten perustaminen voisi helpottaa tuomioistuimiin kohdistuvaa rasitetta tarjoamalla nopean keinon ratkaista sisällönhallintaa koskevista päätöksistä syntyneitä riitoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeutta hakea muutosta tuomioistuimessa. Koska sisällön isännöintialustat, joilla on huomattava markkinavoima, voivat erityisesti hyötyä riippumattomien riitojenratkaisuelinten perustamisesta, on asianmukaista, että ne osallistuvat tällaisten elinten rahoitukseen. Eurooppalaisen tahon olisi hallinnoitava rahastoa riippumattomasti tarkoituksenaan avustaa jäsenvaltioita riippumattomien riitojenratkaisuelinten toimintakustannusten rahoittamisessa. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että tällaisille elimille annetaan riittävät resurssit niiden pätevyyden ja riippumattomuuden varmistamiseksi.

(18)  Käyttäjillä olisi oltava oikeus kääntyä vaihtoehtoisena riitojenratkaisumekanismina toimivan oikeudenmukaisen ja riippumattoman riitojenratkaisuelimen puoleen riitauttaakseen päätöksen, jonka sisällön isännöintialusta on tehnyt käyttäjien alustalle lataamaa sisältöä koskevan ilmoituksen jälkeen. Ilmoituksen tekijöillä olisi oltava tämä oikeus, jos heillä olisi asiavaltuus siviilioikeudellisessa menettelyssä kyseisen sisällön osalta.

(19)  Toimivaltaisen riippumattoman riitojenratkaisuelimen olisi sijaittava sen jäsenvaltion lainkäyttöalueella, jossa riidan kohteena oleva sisältö on ladattu alustalle. Luonnollisten henkilöiden olisi aina voitava tehdä valituksia asuinjäsenvaltionsa riippumattomalle riitojenratkaisuelimelle.

(20)  Väärinkäytösten paljastaminen auttaa ehkäisemään lainrikkomuksia ja havaitsemaan yleiseen etuun kohdistuvia uhkia tai haittoja, jotka muuten jäisivät huomaamatta. Väärinkäytösten paljastajien suojelu on tärkeää sananvapauden, tiedotusvälineiden vapauden ja yleisön tiedonsaantioikeuden suojelun kannalta. Asiaa koskeviin tämän asetuksen rikkomisiin olisi näin ollen sovellettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (EU) 2019/1937(1). Kyseistä direktiiviä olisi siksi muutettava.

(21)  Tässä asetuksessa olisi säädettävä velvollisuudesta raportoida asetuksen täytäntöönpanosta ja tarkastella asetusta uudelleen kohtuullisen ajan kuluessa. Tätä varten jäsenvaltioiden tämän asetuksen nojalla perustamien riippumattomien riitojenratkaisuelinten olisi toimitettava raportit niiden käsiteltäväksi saatettujen asioiden määrästä, tehdyistä päätöksistä – tarvittaessa henkilötiedot anonymisoituina – mukaan lukien käsiteltyjen asioiden määrä, järjestelmäongelmia koskevat tiedot, suuntaukset ja niiden alustojen tunnistaminen, jotka eivät noudata riippumattomien riitojenratkaisuelinten päätöksiä.

(22)  Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli vahvistaa sisällönhallintaa unionissa koskevien sopimusperusteisten oikeuksien sääntelykehystä, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(23)  Tässä asetuksessa säädettyjen unionin tason toimien toteuttaminen tehostuisi huomattavasti, jos annettaisiin jonkin eurooppalaisen tahon tehtäväksi valvoa ja varmistaa asianmukaisesti, että sisällön isännöintialustat noudattavat tämän asetuksen säännöksiä. Tätä varten komission olisi harkittava sellaisia vaihtoehtoja kuin olemassa olevan tai uuden eurooppalaisen viraston tai eurooppalaisen elimen nimittäminen tai kansallisten viranomaisten verkoston koordinointi, jotta voidaan tarkastella sisällönhallinnalle asetettujen vaatimusten noudattamista avoimuusraporttien ja sisällön isännöintialustojen sisällönhallintaa varten käyttämien algoritmien seurannan perusteella (jäljempänä ’eurooppalainen taho’).

(24)  Sisällön amplifiointiin liittyvien riskien arvioinnin varmistamiseksi olisi perustettava sisällön isännöintialustojen, joilla on huomattava markkinavoima, ja eurooppalaisen tahon sekä asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten välillä kaksi kertaa vuodessa käytävä vuoropuhelu laillista sisältöä koskevien sisällönhallintapolitiikkojen vaikutuksesta perusoikeuksiin.

(25)  Tässä asetuksessa kunnioitetaan kaikkia perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut vapaudet ja periaatteet sellaisina kuin ne ovat vahvistettuina perussopimuksissa, erityisesti sananvapaus ja tiedonvälityksen vapaus sekä oikeus tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Kohde

Tämän asetuksen tarkoituksena on edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa vahvistamalla säännöt, joilla varmistetaan, että sisällönhallintaa varten on olemassa oikeudenmukaiset sopimusperusteiset oikeudet, ja säätää riippumattomista riitojenratkaisumekanismeista sisällönhallintaa koskevia riitoja varten.

2 artikla

Soveltamisala

1.  Tätä asetusta sovelletaan sisällön isännöintialustoihin, jotka isännöivät ja hallinnoivat sisältöä, joka on julkisesti saatavilla verkkosivustoilla tai sovellusten kautta unionissa, riippumatta sisällön isännöintialustan sijoittautumis- tai rekisteröintipaikasta tai sen pääasiallisesta toimipaikasta.

2.  Tätä asetusta ei sovelleta sisällön isännöintialustoihin,

a)  jotka eivät ole luonteeltaan kaupallisia tai

b)  joiden käyttäjien määrä on alle [100 000](2).

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)  ’sisällön isännöintialustalla’ Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2015/1535(3) 1 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua tietoyhteiskunnan palvelua, jonka pääasiallisena tarkoituksena tai yhtenä pääasiallisista tarkoituksista on antaa kirjautuneille tai kirjautumattomille käyttäjille mahdollisuus ladata sisältöä nähtäville julkisesti saatavilla olevalle verkkosivustolle tai julkisesti saatavilla olevaan sovellukseen;

2)  ’sisällön isännöintialustalla, jolla on huomattava markkinavoima’ sisällön isännöintialustaa, jolla on vähintään kaksi seuraavista ominaisuuksista:

a)  sillä on valmius kehittää käyttäjäpohjaansa tai säilyttää se siksi, että sen verkostolla on lukkiutumisvaikutuksia merkittävään osaan sen käyttäjistä, tai siksi, että se sijoittuu toimitusketjun loppupään markkinoille, mikä mahdollistaa taloudellisen riippuvuuden luomisen;

b)  se on markkinoilla huomattavan kokoinen joko aktiivisten käyttäjien määrän tai alustan vuotuisen kokonaisliikevaihdon perusteella mitattuna;

c)  se on integroitunut liiketoiminta- tai verkkoympäristöön, joka on sen konsernin tai emoyrityksen hallinnassa, mikä mahdollistaa markkinavoiman hyödyntämisen markkinoilta viereisille markkinoille;

d)  sillä on portinvartijan rooli kokonaisen sisältö- tai tietokategorian osalta;

e)  sillä on pääsy suureen määrään korkealaatuisia henkilötietoja, jotka joko käyttäjät ovat antaneet tai jotka on päätelty käyttäjien verkkokäyttäytymisen seurannan perusteella, ja nämä tiedot ovat välttämättömiä samankaltaisen palvelun tarjoamiseksi ja parantamiseksi sekä mahdollisten kilpailijoiden vaikeasti saavutettavissa tai toistettavissa;

3)  ’sisällöllä’ missä tahansa muodossa, kuten tekstin, kuvan, äänen tai videon muodossa, esitettyä mitä tahansa käsitettä, ajatusta, ilmaisumuotoa tai tietoa;

4)  ’laittomalla sisällöllä’ mitä tahansa sisältöä, joka ei ole unionin lainsäädännön tai sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaista, jossa sisältöä isännöidään;

5)  ’sisällönhallinnalla’ sisällön isännöintialustoilla olevan sisällön moderointia ja kuratointia;

6)  ’sisällön moderoinnilla’ käytäntöä, jossa seurataan käyttäjien tuottamaa, julkaisemaa tai jakamaa sisältöä ja sovelletaan siihen ennalta määriteltyjä sääntöjä ja ohjeita sen varmistamiseksi, että sisältö on oikeudellisten ja sääntelyvaatimusten, yhteisöohjeiden sekä ehtojen mukaista, sekä alustan mahdollisesti tämän seurauksena toteuttamia toimenpiteitä, kuten sisällön poistamista tai käyttäjän tilin poistamista pysyvästi tai väliaikaisesti joko automaattisesti tai niin, että sen tekee ihminen;

7)  ’sisällön kuratoinnilla’ käytäntöä, jossa sisältöä valitaan, optimoidaan, priorisoidaan ja suositellaan yksittäisten käyttäjäprofiilien perusteella verkkosivustolla tai sovelluksessa näyttämistä varten;

8)  ’ehdoilla’ kaikkia sellaisia ehtoja tai eritelmiä niiden nimestä tai muodosta riippumatta, jotka sääntelevät sopimussuhdetta sisällön isännöintialustan ja sen käyttäjien välillä ja jotka sisällön isännöintialusta määrittää yksipuolisesti;

9)  ’käyttäjällä’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka käyttää sisällön isännöintialustan tarjoamia palveluja tai on vuorovaikutuksessa tällaisella alustalla isännöidyn sisällön kanssa;

10)  ’sisällön lataajalla’ luonnollista tai oikeushenkilöä, joka lisää sisältöä sisällön isännöintialustalle riippumatta sen näkyvyydestä muille käyttäjille;

11)  ’ilmoituksella’ muodollista ilmoitusta, jonka mukaan sisältö on oikeudellisten ja sääntelyvaatimusten, yhteisöohjeiden sekä ehtojen vastaista.

4 artikla

Sisällönhallinnan periaatteet

1.  Sisällönhallinta on toteutettava oikeudenmukaisesti, laillisesti ja avoimesti. Sisällönhallintakäytäntöjen on oltava asianmukaisia, oikeassa suhteessa sisällön tyyppiin ja laajuuteen sekä olennaisia ja rajoituttava siihen, mikä on välttämätöntä suhteessa niihin tarkoituksiin, joita varten sisältöä hallitaan. Sisällön isännöintialustojen on oltava vastuuvelvollisia sen varmistamisesta, että niiden sisällönhallintakäytännöt ovat oikeudenmukaisia, avoimia ja oikeasuhteisia.

2.  Sisällön isännöintialustat eivät saa sisällön moderoinnissa soveltaa käyttäjiin syrjiviä käytäntöjä eivätkä kohdistaa heihin hyväksikäyttöä tai eristämistä, kuten poistaa käyttäjän luomaa sisältöä ulkonäön, etnisen alkuperän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen, uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän, raskauden tai lasten kasvatuksen, kielen tai yhteiskuntaluokan perusteella.

3.  Sisällön isännöintialustojen on annettava käyttäjille riittävästi tietoa käyttämistään sisällön kuratointiprofiileista ja yksittäisistä perusteista, joiden mukaisesti sisällön isännöintialustat kuratoivat sisältöä heille, mukaan lukien tieto siitä, käytetäänkö algoritmeja ja mitkä ovat niiden tavoitteet.

4.  Sisällön isännöintialustojen on annettava käyttäjille riittävästi vaikutusvaltaa heidän nähtävilleen asetetun sisällön kuratointiin, mukaan lukien mahdollisuus jättäytyä kokonaan sisällön kuratoinnin ulkopuolelle. Käyttäjiin ei saa etenkään soveltaa sisällön kuratointia ilman heidän vapaaehtoisesti antamaansa nimenomaista, tietoista ja yksiselitteistä ennakkosuostumusta.

5 artikla

Sisällönhallintaa koskeva jäsennelty riskivuoropuhelu

Eurooppalaisen tahon ja asiaankuuluvien kansallisten viranomaisten kanssa käytävän jäsennellyn riskivuoropuhelun osana sisällön isännöintialustojen, joilla on huomattava markkinavoima, on esitettävä eurooppalaiselle taholle kaksi kertaa vuodessa raportti niiden sisällönhallintapolitiikkojen vaikutuksesta perusoikeuksiin ja niiden sisällönhallintapolitiikkojen riskinhallinnasta ja siitä, miten ne lieventävät näitä riskejä.

6 artikla

Avoimuusvelvoite

1.  Digitaalisten palvelujen tarjoajien on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotka mahdollistavat minkä tahansa sellaisen eturyhmän rahoituksen julkistamisen, johon palveluntarjoajien digitaalisten palvelujen käyttäjät yhdistetään, sekä näiden eturyhmien ja käyttäjien välisen suhteen luonnetta koskevien tietojen julkistamisen. Tällaisen julkistamisen on mahdollistettava oikeudellisessa vastuussa olevan henkilön tunnistaminen.

2.  Unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden kaupallisten digitaalisten palvelujen tarjoajien on nimettävä laillinen edustaja käyttäjien etujen varmistamiseksi unionissa ja asetettava tämän edustajan yhteystiedot näkyville ja saataville verkkosivustoillaan.

7 artikla

Oikeus tehdä ilmoituksia

1.  Kenellä tahansa luonnollisella tai oikeushenkilöllä taikka julkisella elimellä, jolle tarjotaan sisältöä verkkosivuston, sovelluksen tai muunlaisen ohjelmiston kautta, on oikeus tehdä tämän asetuksen mukainen ilmoitus.

2.  Jäsenvaltioiden on säädettävä seuraamuksista, jos elinkeino- tai ammattitoimintaansa liittyvässä tarkoituksessa toimiva henkilö tekee järjestelmällisesti ja toistuvasti vääriä ilmoituksia. Tällaisten seuraamusten on oltava tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia.

8 artikla

Ilmoitusmenettelyt

Sisällön isännöintialustojen on sisällytettävä ehtoihinsa selkeitä, saatavilla olevia, ymmärrettäviä ja yksiselitteisiä tietoja ilmoitusmenettelyistä ja erityisesti seuraavat tiedot:

a)  enimmäisaika, jonka kuluessa kyseisen sisällön lataajalle on annettava tieto ilmoitusmenettelystä;

b)  määräaika, jonka kuluessa sisällön lataaja voi hakea muutosta;

c)  määräaika, johon mennessä sisällön isännöintialustan on käsiteltävä ilmoitus ja tehtävä päätös;

d)  määräaika, johon mennessä sisällön isännöintialustan on ilmoitettava molemmille osapuolille päätöksen lopputuloksesta, mukaan lukien toteutetun toimen perustelut.

9 artikla

Ilmoitusten sisältö

1.  Sisältöä koskevaan ilmoitukseen on sisällytettävä vähintään seuraavat tiedot:

a)  linkki kyseiseen sisältöön ja tarvittaessa, esimerkiksi kun on kyse videosisällöstä, aikaleima;

b)  ilmoituksen syy;

c)  ilmoituksessa esitettyä väitettä tukeva näyttö;

d)  ilmoituksen tekijän vakuutus siitä, että ilmoitus on tehty vilpittömässä mielessä; ja

e)  ilmoituksen tekijän henkilöllisyys siinä tapauksessa, että on kyse henkilöoikeuksien tai teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksesta.

2.  Jos kyseessä on 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettu loukkaus, ilmoituksen tekijän on oltava henkilö, jota henkilöoikeuksien loukkaus koskee, tai niiden teollis- ja tekijänoikeuksien haltija, joita on loukattu, tai tämän henkilön lukuun toimiva henkilö.

10 artikla

Sisällön lataajalle annettavat tiedot

1.  Sen jälkeen, kun ilmoitus on tehty, ja ennen kuin sisällöstä on tehty mitään päätöstä, kyseisen sisällön lataajan on saatava seuraavat tiedot:

a)  ilmoituksen ja niiden toimien syy, joita sisällön isännöintialusta saattaa toteuttaa;

b)  riittävät tiedot noudatettavasta menettelystä;

c)  tieto 3 kohdassa säädetystä vastineoikeudesta; ja

d)  tiedot käytettävissä olevista vääriin ilmoituksiin liittyvistä muutoksenhakukeinoista.

2.  Edellä 1 kohdassa edellytettyjä tietoja ei anneta, jos sisällön isännöintialustalle on viranomaisten puolelta ilmoitettu meneillään olevista lainvalvontaan liittyvistä tutkimuksista.

3.  Sisällön lataajalla on oltava oikeus esittää sisällön isännöintialustalle vastine vastustusilmoituksen muodossa. Sisällön isännöintialustan on otettava lataajan vastine huomioon tehdessään päätöstä toteutettavasta toimesta.

11 artikla

Ilmoituksia koskevat päätökset

1.  Sisällön isännöintialustojen on varmistettava, että ilmoituksia koskevien päätösten tekemisestä vastaa pätevä henkilöstö ja että ne tehdään ilman aiheetonta viivytystä tarvittavien tutkimusten jälkeen.

2.  Kun sisällöstä on tehty ilmoitus, sisällön isännöintialustojen on tehtävä viipymättä päätös ilmoituksen kohteena olleen sisällön poistamisesta tai siihen pääsyn estämisestä, jos sisältö ei ole oikeudellisten vaatimusten mukaista. Se, että sisällön isännöintialusta on katsonut, että tietty sisältö ei ole vaatimusten mukaista, ei missään tapauksessa automaattisesti johda toisen käyttäjän sisällön poistamiseen tai siihen pääsyn estämiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 artiklan 2 kohdan soveltamista.

12 artikla

Päätöksistä ilmoittaminen

Kun sisällön isännöintialusta on tehnyt päätöksen, sen on ilmoitettava kaikille ilmoitusmenettelyn osapuolille päätöksen lopputuloksesta ja annettava seuraavat tiedot selkeällä ja yksinkertaisella tavalla:

a)  päätöksen perustelut;

b)  tieto siitä, tekikö päätöksen yksinomaan ihminen vai tehtiinkö se algoritmin tukemana;

c)  tieto kumman tahansa osapuolen mahdollisuudesta oikeudelliseen muutoksenhakuun ja 13 artiklassa tarkoitettuun uudelleentarkasteluun.

13 artikla

Päätösten uudelleentarkastelu

1.  Sisällön isännöintialustat voivat tarjota mekanismin, jonka avulla käyttäjät voivat pyytää tarkastelemaan uudelleen niiden tekemiä päätöksiä.

2.  Sisällön isännöintialustojen, joilla on huomattava markkinavoima, on tarjottava 1 kohdassa tarkoitettu uudelleentarkastelumekanismi.

3.  Kaikissa tapauksissa ihmisen on tehtävä uudelleentarkastelun lopullinen päätös.

14 artikla

Sisällön poistaminen

1.  Ilmoituksen kohteena oleva sisältö on pidettävä näkyvillä niin kauan kuin sen laillisuutta vielä arvioidaan, sanotun kuitenkaan rajoittamatta verkkosisältöä koskevien oikeudellisten tai hallinnollisten määräysten soveltamista.

2.  Sisällön isännöintialustojen on toimittava nopeasti sellaiseen sisältöön pääsyn estämiseksi tai sellaisen sisällön poistamiseksi, joka on selvästi laitonta.

15 artikla

Riippumaton riitojenratkaisu

1.  Jäsenvaltioiden on perustettava riippumattomia riitojenratkaisuelimiä tuomioistuinten ulkopuolisten nopeiden ja tehokkaiden oikeussuojakeinojen tarjoamiseksi, kun sisällön moderointia koskeviin päätöksiin haetaan muutosta.

2.  Riippumattomien riitojenratkaisuelinten on koostuttava riippumattomista oikeudellisista asiantuntijoista, joiden tehtävänä on ratkaista sisällön isännöintialustojen ja käyttäjien välisiä riitoja siitä, onko kyseinen sisältö oikeudellisten ja sääntelyvaatimusten, yhteisöohjeiden sekä ehtojen mukaista.

3.  Sisällön moderointia koskevan riidan saattaminen riippumattoman riitojenratkaisuelimen käsiteltäväksi ei estä käyttäjää viemästä asiaa edelleen oikeuteen, jollei riitaa ole saatu ratkaistua yhteisellä sopimuksella.

4.  Sisällön isännöintialustojen, joilla on huomattava markkinavoima, on osallistuttava riippumattomien riitojenratkaisuelinten toimintakustannusten rahoittamiseen eurooppalaisen tahon hallinnoiman erityisen rahaston kautta jäsenvaltioiden avustamiseksi kyseisten elinten rahoittamisessa. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että riippumattomille riitojenratkaisuelimille annetaan riittävät resurssit niiden pätevyyden ja riippumattomuuden varmistamiseksi.

16 artikla

Riippumatonta riitojenratkaisua koskevat menettelysäännöt

1.  Sisällön lataajalla sekä kolmannella osapuolella, kuten asiamiehellä, jolla on oikeutettu etu toimia, on oikeus saattaa sisällön moderointia koskeva asia toimivaltaisen riippumattoman riitojenratkaisuelimen käsiteltäväksi, jos sisällön isännöintialusta on päättänyt poistaa sisältöä tai estää pääsyn siihen taikka toimia muutoin tavalla, joka on vastoin sisällön lataajan parhaana pitämää ja tämän sellaiseksi ilmoittamaa toimintaa tai loukkaa perusoikeuksia.

2.  Jos sisällön isännöintialusta on päättänyt olla poistamatta ilmoituksen kohteena olevaa sisältöä, ilmoituksen tekijällä on oikeus saattaa asia toimivaltaisen riippumattoman riitojenratkaisuelimen käsiteltäväksi edellyttäen, että ilmoituksen tekijällä olisi asiavaltuus kyseistä sisältöä koskevassa siviilioikeudellisessa menettelyssä.

3.  Toimivaltaisen riippumattoman riitojenratkaisuelimen on sijaittava sen jäsenvaltion lainkäyttöalueella, jossa riidan kohteena oleva sisältö on ladattu alustalle. Luonnollisten henkilöiden on aina voitava tehdä valituksia asuinjäsenvaltionsa riippumattomalle riitojenratkaisuelimelle.

4.  Jos ilmoituksen tekijällä on oikeus saattaa sisällön moderointia koskeva asia riippumattoman riitojenratkaisuelimen käsiteltäväksi 2 kohdan mukaisesti, ilmoituksen tekijä voi saattaa asian siinä jäsenvaltiossa sijaitsevan riippumattoman riitojenratkaisuelimen käsiteltäväksi, jossa ilmoittajan vakinainen asuinpaikka on tai jossa lataajan vakinainen asuinpaikka on, jos viimeksi mainittu käyttää palvelua muuhun kuin kaupalliseen tarkoitukseen.

5.  Jos samaan kysymykseen liittyvä sisällön moderointia koskeva asia on pyydetty siirtämään toisen riippumattoman riitojenratkaisuelimen käsiteltäväksi, riippumaton riitojenratkaisuelin voi keskeyttää menettelyn siltä osin kuin on kyse siirtämisestä. Jos riippumaton riitojenratkaisuelin on antanut suosituksia sisällön moderointia koskevasta kysymyksestä, riippumaton riitojenratkaisuelin voi kieltäytyä käsittelemästä siirrettyä asiaa.

6.  Jäsenvaltioiden on vahvistettava kaikki muut tarvittavat säännöt ja menettelyt lainkäyttövaltaansa kuuluvia riippumattomia riitojenratkaisuelimiä varten.

17 artikla

Henkilötiedot

Tämän asetuksen nojalla suoritettavassa henkilötietojen käsittelyssä on noudatettava Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) 2016/679(4) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2002/58/EY(5).

18 artikla

Rikkomisista ilmoittaminen ja niistä ilmoittavien henkilöiden suojelu

Tämän asetuksen rikkomisesta ilmoittamiseen ja rikkomisesta ilmoittaviin henkilöihin sovelletaan direktiiviä (EU) 2019/1937.

19 artikla

Muutokset direktiiviin (EU) 2019/1937

Muutetaan direktiivi (EU) 2019/1937 seuraavasti:

1)  Lisätään 2 artiklan 1 kohdan a alakohtaan alakohta seuraavasti:

”xi) verkkosisällön hallinta;”;

2)  Lisätään liitteessä olevaan I osaan kohta seuraavasti:

”K. 2 artiklan 1 kohdan a alakohdan xi alakohta – Verkkosisällön hallinta:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus [XXX] sisällönhallintaa koskevista sopimusperusteisista oikeuksista.”.

20 artikla

Raportointi, arviointi ja uudelleentarkastelu

1.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle kaikki asiaankuuluvat tiedot tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta. Komissio antaa toimitettujen tietojen ja julkisen kuulemisen perusteella Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään ... [kolmen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta] kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta sekä tarkastelee tarvetta toteuttaa lisätoimenpiteitä, kuten tarvittaessa muutoksia tähän asetukseen.

2.  Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle vuosittain seuraavat tilastot, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muissa unionin säädöksissä säädettyjen raportointivelvoitteiden soveltamista:

a)  riippumattomien riitojenratkaisuelinten käsiteltäväksi saatettujen riitojen lukumäärä ja riitojen kohteena olevan sisällön tyypit;

b)  riippumattomien riitojenratkaisuelinten ratkaisemien asioiden lukumäärä lopputuloksen mukaan jaoteltuna.

21 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan ... päivästä ...kuuta ....

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty …ssa/ssä … päivänä …kuuta …

Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta

Puhemies Puheenjohtaja

(1) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).
(2) Käyttäjien määrää määrittäessään komission ottaa huomioon pk- ja startup-yritysten tilanteen.
(3) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2015/1535, annettu 9 päivänä syyskuuta 2015, teknisiä määräyksiä ja tietoyhteiskunnan palveluja koskevia määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä (EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1).
(4) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/58/EY, annettu 12 päivänä heinäkuuta 2002, henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla (sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi) (EYVL L 201, 31.7.2002, s. 37).

Päivitetty viimeksi: 22. tammikuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö