Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2004(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0020/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0020/2020

Keskustelut :

PV 20/10/2020 - 14
CRE 20/10/2020 - 14

Äänestykset :

PV 20/10/2020 - 21
PV 21/10/2020 - 17

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0281

Hyväksytyt tekstit
PDF 147kWORD 55k
Keskiviikko 21. lokakuuta 2020 - Bryssel
Suositus komission varapuheenjohtajalle / korkealle edustajalle ja neuvostolle ydinsulkusopimuksen (NPT) kymmenennen tarkistusprosessin valmistelusta, ydinasevalvonnasta ja ydinaseriisuntamahdollisuuksista
P9_TA(2020)0281A9-0020/2020

Euroopan parlamentin suositus 21. lokakuuta 2020 neuvostolle sekä komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle ydinsulkusopimuksen (NPT) uudelleentarkastelua, ydinasevalvontaa ja ydinaseriisuntamahdollisuuksia koskevan kymmenennen prosessin valmistelemiseksi (2020/2004(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon 14. helmikuuta 2019 antamansa päätöslauselman INF-sopimuksen tulevaisuudesta ja vaikutuksesta Euroopan unioniin(1),

–  ottaa huomioon neuvoston 13. huhtikuuta 2000 vahvistaman yhteisen kannan ydinsulkusopimuksen (NPT) osapuolten vuoden 2000 tarkistuskonferenssista(2) ja 25. huhtikuuta 2005 vahvistaman yhteisen kannan ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2005 tarkistuskonferenssista(3),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin kannasta ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa 29. maaliskuuta 2010 annetun neuvoston päätöksen 2010/212/YUTP(4),

–  ottaa huomioon 20. huhtikuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät ydinsulkusopimuksen osapuolten yhdeksännestä tarkistuskonferenssista,

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2003 hyväksytyn joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen Euroopan unionin strategian,

–  ottaa huomioon 4. helmikuuta 2019 annetut neuvoston päätelmät Iranista,

–  ottaa huomioon unionin tuesta ydinsulkusopimuksen (NPT) osapuolten vuoden 2020 tarkistuskonferenssiin johtaville toimille 15. huhtikuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/615(5),

–  ottaa huomioon ydinaseista ja kaikista muista joukkotuhoaseista vapaan vyöhykkeen perustamiseen Lähi-idässä johtavien luottamusta lisäävien toimien tukemisesta 6. kesäkuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (YUTP) 2019/938(6),

–  ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2019 annetun vuosittaisen tilanneselvityksen joukkotuhoaseiden leviämisen vastaisen Euroopan unionin strategian täytäntöönpanosta (2018),

–  ottaa huomioon ydinsulkusopimuksen velvoitteet, joiden mukaan kaikki sopimusvaltiot jatkavat ydinaseriisuntaa vilpittömässä mielessä ja lopettavat ydinasevarustelun,

–  ottaa huomioon ydinaseet kieltävän sopimuksen, joka hyväksyttiin 7. heinäkuuta 2017 Yhdistyneiden kansakuntien konferenssissa ja joka avattiin allekirjoittamista varten 20. syyskuuta 2017,

–  ottaa huomioon Naton Varsovan huippukokouksessa vuonna 2016 annetun tiedonannon,

–  ottaa huomioon 20. syyskuuta 2017 annetun Pohjois-Atlantin neuvoston julkilausuman ydinaseiden kieltämistä koskevasta sopimuksesta,

–  ottaa huomioon Naton pääsihteerin 2. elokuuta 2019 antaman julkilausuman keskipitkän matkan ydinaseita säätelevästä INF-sopimuksesta,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation allekirjoittaman ja 5. helmikuuta 2011 voimaan tulleen uuden START-sopimuksen,

–  ottaa huomioon ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2000 tarkistuskonferenssissa hyväksytyn päätösasiakirjan,

–  ottaa huomioon ydinsulkusopimuksen osapuolten vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa hyväksytyn päätösasiakirjan,

–  ottaa huomioon vuonna 2018 julkaistun YK:n pääsihteerin epävirallisen asiakirjan ”Securing our Common Future: An Agenda for Disarmament”,

–  ottaa huomioon Ruotsin ydinsulkusopimuksen kymmenennen tarkistuskonferenssin valmistelukomitealle toimittaman työasiakirjan ”Unlocking disarmament diplomacy through a ”stepping stone” approach”,

–  ottaa huomioon Yhdysvaltojen ydinsulkusopimuksen kymmenennen tarkistuskonferenssin valmistelukomitealle toimittaman työasiakirjan ”Operationalising the Creating an Environment for Nuclear Disarmament (CEND) Initiative”,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin ydinsulkusopimuksen vuoden 2020 tarkistuskonferenssin valmistelukomitealle toimittaman työasiakirjan ”The Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons at 50: a brief assessment by the European Union”,

–  ottaa huomioon ydinsulku- ja aseriisunta-aloitteen jäsenten (Australia, Kanada, Chile, Saksa, Japani, Meksiko, Alankomaat, Nigeria, Filippiinit, Puola, Turkki ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat) ydinsulkusopimuksen kymmenennen tarkistuskonferenssin valmistelukomitealle toimittaman työasiakirjan ”Proposals by the Non-Proliferation and Disarmament Initiative to enhance transparency for strengthening the review process for the Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons”,

–  ottaa huomioon 26. elokuuta 2020 annetun Kansainvälisen atomienergiajärjestön (IAEA) pääjohtajan ja Iranin islamilaisen tasavallan varapresidentin ja Iranin atomienergiajärjestön (AEOI) johtajan yhteisen julkilausuman;

–  ottaa huomioon 20. elokuuta 2018, 19. elokuuta 2019 ja 3. syyskuuta 2020 julkaistut IAEA:n raportit ydinmateriaalivalvonnasta Korean demokraattisessa kansantasavallassa;

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2020 esitetyn Yhdysvaltojen ilmoituksen päätöksestä vetäytyä Avoin taivas ‑sopimuksesta;

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 118 artiklan,

–  ottaa huomioon ulkoasiainvaliokunnan mietinnön (A9-0020/2020),

A.  toteaa, että ydinsulkusopimus on kiistatta ollut tärkein kansainvälinen väline ydinjärjestelmän sääntelemiseksi viimeksi kuluneiden 50 vuoden aikana; toteaa, että sopimus on maailmanlaajuisen strategisen vakauden kulmakivi ja korvaamaton suoja ydinaseiden leviämistä vastaan; toteaa, että se on myötävaikuttanut merkittävästi ydinasevarastojen vähenemiseen ja ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön; toteaa, että sopimus on kypsä ja pragmaattinen ja että se on lähestulkoon yleismaailmallinen ja sitä noudatetaan hyvin laajasti; ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen sopimusvaltiot sopivat vuonna 1995 ydinsulkusopimuksen jatkamisesta määräämättömäksi ajaksi; katsoo, että koska vuonna 2015 ei päästy sopimukseen merkityksellisestä päätösasiakirjasta, on äärimmäisen tärkeää, että kymmenennestä tarkistuksesta tulee menestys;

B.  ottaa huomioon, että ydinsulkusopimus on vuodesta 1968 lähtien saanut useat Euroopan, Latinalaisen Amerikan, Afrikan, Aasian ja Tyynenmeren maat luopumaan ydinaseista; ottaa huomioon, että se on mahdollistanut ydinenergian rauhanomaisen kehittämisen; ottaa huomioon, että se on johtanut ydinaseiden varastojen vähenemiseen jyrkästi kylmän sodan jälkeen; ottaa huomioon, että vain muutamat valtiot ovat kartuttaneet ydinasevarastoja ydinsulkusopimuksen ulkopuolella;

C.  ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen kolme pilaria – asesulku, aseriisunta ja ydinenergian rauhanomainen käyttö – täydentävät toisiaan, vahvistavat toisiaan ja liittyvät erottamattomasti toisiinsa; katsoo, että aseriisuntaan ja ydinaseiden täydelliseen poistamiseen tähtäävä tuleva kehitys edellyttää näin ollen tällaisten aseiden leviämisen estämistä koskevien olemassa olevien normien säilyttämistä; ottaa huomioon, että ydinsulkusopimus on mahdollistanut kansainvälisen valvontajärjestelmän perustamisen;

D.  ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen säännöllisten tarkistuskonferenssien tavoitteena on arvioida ydinsulkusopimuksen täytäntöönpanoa ja laatia etenemissuunnitelma vaiheittaisen lähestymistavan pohjalta; toteaa, että tarkistusprosessi tarjoaa sopimusvaltioille mahdollisuuden ylläpitää ja vahvistaa ydinsulkujärjestelmää joka viides vuosi;

E.  ottaa huomioon, että vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa toistettiin maailmanlaajuisen asesulkujärjestelmän vahvistamista koskeva perimmäinen tavoite, kun ydinsulkusopimuksen valtiot sitoutuivat uudelleen ydinsulkusopimuksen perusmääräyksiin ja hyväksyivät 64-kohtaisen toimintasuunnitelman, johon sisältyy muun muassa ydinaseiden leviämisen estämistä, aseriisuntaa ja ydinenergian rauhanomaista käyttöä koskevia erityisiä toimintasuunnitelmia, joita tukevat konkreettiset ja mitattavissa olevat toimet, joita sopimusvaltioiden on toteutettava kolmen pilarin tukemiseksi;

F.  ottaa huomioon, että ydinaseriisuntaa koskevassa osiossa sopimusvaltiot, mukaan lukien tunnustetut ydinasevaltiot, sitoutuivat ensimmäistä kertaa vauhdittamaan aseriisunnan todellista edistymistä ja lopulta poistamaan kaikki ydinaseensa riippumatta siitä, ovatko ne sijoitettuja vai eivät; ottaa huomioon, että ydinaseiden leviämisen estämistä koskevan pilarin puitteissa sovittuihin toimiin sisältyy monenlaisia kysymyksiä, kuten valvonnan vahvistaminen, tuki Kansainväliselle atomienergiajärjestölle (IAEA), ydinmateriaalien turvajärjestelyt, lisäpöytäkirjojen tekeminen ja voimaantulo, ydinalaan liittyvän viennin valvonta, ydinteknologian siirrot ja ydinterrorismi;

G.  katsoo, että avoimuuden periaate on välttämätön osa ydinaseriisuntaa, koska se auttaa selkeyttämään tilannetta olemassa olevien aseiden suhteen ja tukee todentamisprosessia; katsoo, että avoimuus auttaa rakentamaan luottamusta ja luomaan yhteisen perustan vuoropuhelulle, joka on ennakkoedellytys ydinaseiden vähentämiselle ja lopulta niiden poistamiselle; toteaa, että IAEA:n hallintoneuvostolle toimitettavat raportit ovat tärkeä väline avoimuuden lisäämiseksi siitä, miten ydinaseettomat valtiot täyttävät ydinaseiden leviämisen estämistä koskevat velvoitteet;

H.  ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen määräyksillä turvataan valtioiden oikeus käyttää ydinenergiaa rauhanomaisiin tarkoituksiin ja osallistua ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön liittyvien laitteiden, materiaalien sekä tieteellisten ja teknologisten tietojen vaihtoon ja myönnetään samalla etusija ydinaseettomille valtioille ja otetaan asianmukaisesti huomioon kehitysmaiden tarpeet;

I.  ottaa huomioon, että testauksen vastainen normi tukee sekä asesulku- että aseriisuntapilaria ja auttaa siten myös estämään mahdollisia ydinaseistettuja valtioita pyrkimästä kehittämään ja hankkimaan ydinaseita; toteaa, että sopimusvaltiot ovat sitoutuneet pidättymään kaikenlaisesta ydinräjähdyksestä ja uusien ydinaseteknologioiden käytöstä, kunnes täydellistä ydinkoekieltoa koskeva sopimus (CTBT) tulee voimaan; ottaa huomioon, että kaikki ydinaseistetut valtiot sitoutuivat ratifioimaan täydellisen ydinkoekieltosopimuksen viipymättä; ottaa huomioon, että kaikki olivat yhtä mieltä myös siitä, että ydinaseissa käytettävien halkeamiskelpoisten aineiden tuotannon kieltävää sopimusta koskevat neuvottelut olisi aloitettava viipymättä;

J.  ottaa huomioon, että ydinsulkusopimus on luonut perustan ydinaseettomien vyöhykkeiden perustamiselle ympäri maailmaa; ottaa huomioon, että Lähi-idän ydinaseettoman vyöhykkeen perustaminen on yksi EU:n pitkäaikaisista tavoitteista; ottaa huomioon, että EU on äskettäin varannut määrärahoja toimiin, joilla edistetään asiantuntijoiden ja poliittisten päättäjien osallistavaa vuoropuhelua, jonka tarkoituksena on lisätä sitoutumista joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseen Lähi-itään;

K.  ottaa huomioon, että poliittisessa julkilausumassa, joka hyväksyttiin New Yorkissa marraskuussa 2019 pidetyssä ydinaseista ja kaikista muista joukkotuhoaseista vapaan vyöhykkeen perustamista Lähi-itään käsitelleen konferenssin ensimmäisessä istunnossa, muut osallistujat EU:n 28 jäsenvaltion äänestäessä tyhjää sitoutuivat jatkamaan Lähi-idän ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamista koskevan oikeudellisesti sitovan sopimuksen laatimista;

L.  ottaa huomioon, että sen jälkeen, kun ydinsulkusopimus tuli voimaan vuonna 1970, puolet tarkistuskonferensseista ei ole päässyt yksimielisyyteen merkittävästä loppujulistuksesta ja edellisen kerran loppujulistus hyväksyttiin vuoden 2010 tarkistuskonferenssissa;

M.  ottaa huomioon, että kymmenes tarkistuskonferenssi järjestetään erityisen haastavassa kansainvälisessä turvallisuustilanteessa, koska Korean niemimaan ydinaseriisunnassa ei ole edistytty, Yhdysvallat on vetäytynyt Iranin kanssa tehdystä yhteisestä kattavasta toimintasuunnitelmasta (JCPOA), Iranin väitetään rikkovan sopimusta ja Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Saksa ovat tehneet siitä virallisen valituksen, joka on käynnistänyt JCPOA:n riitojenratkaisumekanismin, INF-sopimus on lakkautettu ja Yhdysvaltojen ja Venäjän uuden START-sopimuksen jatkamista koskevat neuvottelut ovat ajautuneet umpikujaan; ottaa huomioon, että 191 ydinaseistetun ja ydinaseettoman sopimusvaltion välillä tällä hetkellä vallitseva epäsopu ja erimielisyys parhaasta lähestymistavasta ydinaseiden vähentämiseen ja poistamiseen lisäävät keskustelun haasteellisuutta entisestään;

N.  ottaa huomioon, että useat ydinaseistetut valtiot aikovat nykyaikaistaa tai nykyaikaistavat parhaillaan ydinaseitaan tai niiden kantolaitteita ja että jotkut niistä alentavat kynnystä niiden käytölle kansallisissa sotilasdoktriineissaan;

O.  ottaa huomioon, että Ukrainan, Venäjän, Yhdysvaltojen ja Yhdistyneen kuningaskunnan allekirjoittamassa vuoden 1994 Budapestin muistiossa annettiin turvatakuut Ukrainan alueelliseen koskemattomuuteen tai poliittiseen itsenäisyyteen kohdistuvilta uhkauksilta tai voimankäytöltä vastineeksi sen ydinaseista luopumisesta ja sen liittymisestä ydinsulkusopimukseen; katsoo, että se, että Venäjä jätti täysin noudattamatta Budapestin muistiossa Ukrainalle annettuja turvatakuita ja viittasi kintaalla kansainväliselle oikeudelle, on heikentänyt ydinaseriisuntaa ja asesulkua koskevien neuvottelujen ilmapiiriä;

P.  ottaa huomioon, että maailmanlaajuisen turvallisuusympäristön heikkenemistä pahentaa entisestään valtioiden ja kansakuntien välisen epäluottamuksen lisääntyminen ja että arsenaalien nykyaikaistamista on edistetty uusilla teknologioilla, jotka lisäävät maailmanlaajuisia turvallisuusriskejä, erityisesti ydinaseisiin ja niiden komento-, valvonta- ja varhaisvaroitusjärjestelmiin kohdistuvien mahdollisten kyberhyökkäysten yhteydessä, sekä ydinaseiden kasvava rooli kansallisissa politiikoissa, strategioissa ja doktriineissa, ja toteaa, että tässä on vaarana uusi globaali ydinasekilpailu; ottaa huomioon, että yhä useampi valtio kehittää ydinaseita, jotka on mahdollista ottaa taistelukenttäkäyttöön;

Q.  ottaa huomioon, että on suuri vaara, että suuret sotilasmahdit eivät tulevaisuudessa enää käytä asevalvontaa ja aseriisuntaa helpottaakseen kansainvälisiä jännitteitä ja parantaakseen maailmanlaajuista turvallisuusympäristöä, mikä viime kädessä jälleen kerran nostaa ydinaseet korkealle strategisissa taseissa ja näin johtaa ydinriskien lisääntymiseen maailmanlaajuisesti;

R.  ottaa huomioon, että maailman ydinarsenaalissa on lähes 14 000 ydinkärkeä ja että Yhdysvaltojen ja Venäjän osuus tästä arsenaalista on yli 90 prosenttia; ottaa huomioon, että ydinaseiden vähäiselläkin käytöllä olisi katastrofaalisia humanitaarisia seurauksia eikä millään valtiolla tai kansainvälisellä järjestöllä olisi valmiuksia puuttua tällaisen hyökkäyksen välittömiin seurauksiin ja antaa uhreille riittävästi apua;

S.  toteaa, että Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation uuden kahdenvälisen START-sopimuksen ensisijaisena tavoitteena on oltava edelleen vähentää todennettavalla tavalla kylmän sodan aikana käydyn kilpavarustelun seurauksena syntyneitä ydinasevarastoja, ja se rajoittaa molemmille puolille sijoitettujen strategisten ydinkärkien määrän 1 550 ydinkärkeen sen voimassaolon päättymiseen helmikuussa 2021 saakka, ja katsoo, että sopimuksen jatkaminen olisi keskeinen tekijä strategisen vakauden säilyttämisessä ja uuden kilpavarustelun hillitsemisessä;

T.  toteaa, että Yhdysvallat on ilmoittanut vetäytyvänsä Avoin taivas -sopimuksesta 22. marraskuuta 2020 lähtien; toteaa, että Avoin taivas -sopimus on merkittävä asevalvontaväline, joka on edistänyt luottamuksen rakentamista;

U.  ottaa huomioon, että Nato on ilmaissut voimakkaan tukensa ydinsulkusopimuksen täysimääräiselle täytäntöönpanolle ja sitoutunut luomaan edellytykset ydinaseettomalle maailmalle täysin ydinsulkusopimuksen määräysten mukaisesti ja vaiheittaisen lähestymistavan pohjalta;

V.  ottaa huomioon, että Yhdysvaltojen johtamalla aloitteella ”Creating an Environment for Nuclear Disarmament” (CEND), jossa määritellään tehtävät, jotka on toteutettava aseriisunnan edellytysten luomiseksi, pyritään siirtymään perinteisestä vaiheittaisesta lähestymistavasta siihen, että puututaan turvallisuusympäristön nykyiseen heikkenemiseen;

W.  ottaa huomioon, että Ruotsin esittämässä ”stepping stone” -lähestymistavassa otetaan käyttöön vaiheittaisia ja helpommin toteutettavissa olevia toimia neljällä keskeisellä alalla, joilla pyritään kehittämään yhteistyötottumuksia, heikentämään ydinaseiden valta-asemaa, lisäämään avoimuutta ja vähentämään ydinriskejä, mikä mahdollistaisi nykyisten aseriisuntatavoitteiden saavuttamisen;

X.  katsoo, että kyberhyökkäysten menetelmät, kuten tietojen manipulointi, digitaalinen häirintä ja harkittu kyberdatamanipulointi, voivat vaarantaa viestinnän eheyden ja lisätä epävarmuutta päätöksenteossa; toteaa, että tällaiset ydinasejärjestelmiin kohdistuvat kyberhyökkäykset voivat kriisiaikoina johtaa tilanteen kärjistymiseen, esimerkiksi ydinaseiden tahattomaan laukaisuun;

Y.  ottaa huomioon, että monenvälinen vuoropuhelu ja diplomatia ovat osoittautuneet tehokkaiksi välineiksi joukkotuhoaseiden leviämistä koskevan kriisin ja konfliktien kärjistymisen ehkäisemisessä, mikä käy ilmi yhteisestä kattavasta toimintasuunnitelmasta, jota pidetään historiallisena saavutuksena ja keskeisenä panoksena maailmanlaajuiseen asesulkujärjestelmään;

Z.  ottaa huomioon, että Korean demokraattinen kansantasavalta vetäytyi sopimuksesta vuonna 2003 ja hankki valmiudet valmistaa ydinaseita tiukoista kansainvälisistä pakotteista huolimatta, ja toteaa, että joukkotuhoaseiden osalta maan asema on edelleen sama; ottaa huomioon, että IAEA:n vuosien 2018 ja 2019 vuosikertomusten mukaan Pjongjang on jatkanut ydinalan toimintaansa; ottaa huomioon, että vuoden 2020 aikana raportoitiin jatkuvasti toiminnan merkeistä Korean demokraattisen kansantasavallan ydinlaitosalueilla; toteaa, että Korean demokraattisen kansantasavallan väitetään testanneen nestemäistä polttoainetta käyttävää rakettimoottoria 7. joulukuuta 2019; ottaa huomioon, että Korean demokraattinen kansantasavalta ilmoitti 1. tammikuuta 2020 aikeestaan lakata noudattamasta mannertenvälisten ballististen ohjusten laukaisemista ja ydinkokeita koskevaa moratoriota; ottaa huomioon, että lyhyen aikavälin näkymät konkreettisen edistyksen saavuttamiseksi alueen ydinaseriisunnassa ovat heikot; toteaa, että Pohjois-Korea on edelleen ydinuhka ja ballistinen uhka alueelle ja maailmalle;

AA.  ottaa huomioon, että napapiirin pohjoispuolella ydinkäyttöisten alusten määrä on kasvanut jyrkästi viime vuosikymmenen aikana; ottaa huomioon, että radioaktiivisen ja ydinaineen läsnäolo arktisella alueella aiheuttaa vakavien vaaratilanteiden tai onnettomuuksien riskin;

AB.  ottaa huomioon, että ydinsulkusopimuksen vuoden 2020 tarkistuskonferenssia, joka oli alun perin tarkoitus järjestää 27. huhtikuuta – 22. toukokuuta 2020, jouduttiin lykkäämään koronaviruspandemian vuoksi;

1.  suosittaa, että neuvosto ja komission varapuheenjohtaja / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja

   a) muistuttavat, että tehokas monenvälisyys ja sääntöihin perustuva kansainvälinen järjestys ovat ennakkoedellytyksiä ydinaseiden leviämisen estämiselle ja ydinaseriisunnan etenemiselle; vahvistavat jälleen, että ydinsulkusopimus on maailmanlaajuisen ydinaseriisunta- ja ydinsulkujärjestelmän yksi kulmakivi ja tärkeä suoja ydinaseiden leviämisen riskiä vastaan sekä korvaamaton kehys rauhan ja turvallisuuden ylläpitämiselle ja vahvistamiselle maailmanlaajuisesti;
   b) vahvistavat jälleen EU:n ja sen jäsenvaltioiden täyden tuen ydinsulkusopimukselle ja sen kolmelle toisiaan vahvistavalle pilarille, jotka ovat asesulku, aseriisunta ja ydinenergian rauhanomainen käyttö, ja vahvistavat, että aiempi vaiheittainen lähestymistapa, joka perustuu aiemmissa tarkistusprosesseissa erityisesti vuosina 1995, 2000 ja 2010 tehtyihin sitoumuksiin, on yhä voimassa; korostavat, että tasapainoinen lähestymistapa näiden kolmen pilarin välillä on olennaisen tärkeä myönteisen tuloksen saavuttamiseksi kymmenennessä tarkistuskonferenssissa ja sellaisten konkreettisten, tehokkaiden ja yhteisymmärrykseen perustuvien toimenpiteiden hyväksymiseksi, jotka mahdollistaisivat etenemisen aikaisempien sitoumusten pohjalta; korostavat, että EU:lla on tärkeä rooli rauhaan tähtäävien politiikkatoimien helpottamisessa ja kansainvälisen vakauden edistämisessä;
   c) varmistavat viipymättä, että hyväksytään neuvoston päätös, jolla virallistetaan ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssia koskeva EU:n yhteinen kanta;
   d) korostavat, että ydinsulkusopimus on ollut välttämätön maailman rauhan ja turvallisuuden kannalta viiden vuosikymmenen ajan;
   e) jatkavat ydinsulkusopimuksen kymmenenteen tarkistuskonferenssiin johtavien toimien tukemista myöntämällä 1,3 miljoonaa euroa tiedotustoimiin, joihin kuuluu kolme aihekohtaista seminaaria, jotka kattavat aseriisunnan, asesulun ja ydinenergian rauhanomaisen käytön pilarit, sekä neljä alueellista kokousta ja kaksi oheistapahtumaa; säilyttävät jatkossakin EU:n toimien päätavoitteet, erityisesti mitä tulee luottamuksen lisäämiseen, tiedottamiseen esteistä ja mahdollisista aloista, joilla voidaan saavuttaa lähentymistä, sekä sellaisen etenemissuunnitelman kehittämiseen, joka johtaa kymmenennen tarkistusprosessin onnistuneeseen lopputulokseen;
   f) korostavat edelleen, että valtioiden välisten erimielisyyksien syveneminen johtaisi siihen, että usko ydinsulkusopimukseen luotettavana maailmanlaajuisena oikeudellisena välineenä vähitellen murenisi ja maailmanlaajuinen aseriisuntajärjestelmä rapautuisi, mikä lisäisi maailmanlaajuisen ydinaseiden leviämisen riskiä; varoittavat sopimusvaltioita siitä, että koska sen enempää vuoden 2015 tarkistuskonferenssissa kuin valmistelukomiteoissakaan ei päästy yksimielisyyteen, ydinsulkusopimuksen tulevaisuutta ei voida enää pitää itsestäänselvyytenä, elleivät sopimusvaltiot sitoudu siihen selkeästi;
   g) muistuttavat sopimusvaltioita siitä, että ydinsulkusopimuksen 50-vuotisjuhla, joka osuu samaan aikaan kymmenennen tarkistuskonferenssin kanssa, voisi antaa sysäyksen vilpittömään ja tulossuuntautuneeseen vuoropuheluun ryhtymiselle keskinäisen luottamuksen palauttamiseksi siten, että tavoitteena on laajentaa yhteisen edun alueita ja löytää yhteinen perusta, jonka pohjalta keskustelut voivat edetä, kun perimmäisenä tavoitteena on hyväksyä sellainen asiakirja, jossa ydinaseriisunta ja ydinaseiden täydellinen poistaminen tunnustetaan yhteiseksi tavoitteeksi ydinsulkusopimuksen VI artiklan mukaisesti;
   h) kehottavat osoittamaan vahvaa poliittista johtajuutta ydinsulkusopimuksen tarkistuskonferenssin tukemiseksi; välittävät ydinsulkusopimuksen sopimusvaltioille viestin siitä, että valtioiden ja hallitusten päämiesten osallistuminen konferenssiin olisi osoitus siitä, että valtiot pitävät ydinsulkusopimusta ja sen tarkistusprosessia tärkeinä; kehottavat sopimusvaltioiden edustajia hyödyntämään 10. tarkistuskonferenssin tarjoamaa tilaisuutta vahvistaa jälleen, että ”ydinsotaa ei voida voittaa eikä sitä pidä koskaan käydä”;
   i) korostavat, että se, että jotkut ydinsulkusopimuksen sopimusvaltiot soveltavat sopimusta valikoivasti tai eivät noudata sen pöytäkirjoja, heikentää luottamusta koko ydinsulkusopimusjärjestelmään; kehottavat kaikkia ydinsulkusopimuksen allekirjoittajia varmistamaan allekirjoittamiensa sitoumusten noudattamisen;
   j) panevat tyytyväisinä merkille, että ydinaseita ei ole käytetty 72 vuoteen; varoittavat ydinsulkusopimuksen sopimusvaltioita siitä, että ydinaseiden käyttötilanteiden laajentaminen voisi vaarantaa vakavasti maailmanlaajuisen strategisen vakauden ja ydinaseiden käyttämättä jättämisen käytännön;
   k) kehottavat kaikkia valtioita ydinaseiden ja ydinaseiden toimitukseen liittyvien teknologioiden yhteydessä tunnustamaan ydinaseiden valvonta-, aseriisunta- ja asesulkujärjestelmät keskeisiksi välineiksi, joilla voidaan rakentaa luottamusta ja auttaa kääntämään kansainvälisen turvallisuusympäristön heikentymiseen johtava suuntaus ja siten estää valtioiden väliset suuret sodat sekä säilyttää rauha ja turvallisuus;
   l) korostavat, että tehokas ydinaseriisunnan todentaminen on olennaisen tärkeää ydinaseettoman maailman saavuttamiseksi; jatkavat ja tehostavat toimia, joilla voidaan vastata todentamiseen liittyviin haasteisiin turvallisuutta, turvatoimia ja asesulkua koskevien vaatimusten osalta, myös yhteistyössä kansainvälisten ja alueellisten järjestöjen sekä kansalaisyhteiskunnan kanssa; vahvistavat, että ainoastaan realistinen aseiden rajoittamista ja luottamuksen lisäämistä koskeva prosessi edistää strategista vakautta ja yhteistä turvallisuutta;
   m) kehottavat sopimusvaltioita tekemään kaikkensa edistyäkseen edelleen asevalvonta- ja ydinaseriisuntaprosesseissa, erityisesti vähentämällä maailmanlaajuisesti ydinasevarastoja, ja varmistamaan, että vuoden 1986 huippulukeman jälkeen alkanut ydinasevarastojen vähentymissuuntaus ei käänny toiseen suuntaan; välittävät viestin siitä, että ydinsulkusopimusta olisi käytettävä kaikkien asiaa koskevien diplomaattisten toimien foorumina;
   n) kehottavat Yhdysvaltoja ja Venäjää lisäämään keskinäistä luottamusta, jotta voidaan aloittaa uudelleen vuoropuhelu mahdollisista tavoista luoda uusi asevalvontasuhde; korostavat, että ennen ydinsulkusopimuksen kymmenettä tarkistuskonferenssia tapahtuva Venäjän ja Yhdysvaltojen selkeä sitoutuminen uuden START-sopimuksen voimassaolon jatkamiseen ennen helmikuuta 2021 olisi tärkeä panos tarkistuskonferenssiin; kannustavat voimakkaasti molempia osapuolia neuvottelemaan uudesta välineestä, joka kattaisi sijoitetut ja sijoittamattomat sekä strategiset ja muut aseet ja joka koskisi myös Kiinaa, koska maa kehittää massiivisesti ohjuksiaan; ilmaisevat huolensa siitä, että Venäjä on hiljattain ottanut käyttöön hypersoonisia Avangard-tarkkuusohjuksia Orenburgin alueella; muistuttavat Venäjää siitä, että kaikkiin käyttöön otettuihin hypersoonisiin Avangard-tarkkuusohjuksiin sovelletaan uuden START-sopimuksen mukaista 1 550 taistelukärjen enimmäismäärää ja siihen liittyviä tarkastusmääräyksiä;
   o) toistavat EU:n syvän pahoittelun INF-sopimuksen äskettäisen lakkauttamisen yhteydessä, koska Venäjä on ottanut käyttöön SSC-8-ohjusjärjestelmän, joka on ydinasekelpoinen, liikkuva ja vaikeasti havaittavissa ja alentaa kynnystä käyttää ydinaseita aseellisissa konflikteissa, ja korostavat samalla, että tällä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia Euroopan turvallisuuteen ja strategiseen ydinaseiden valvontarakenteeseen; kehottavat molempia INF-sopimuksen allekirjoittajia aloittamaan uudelleen vuoropuhelun mahdollisista tavoista ottaa käyttöön uusi oikeudellisesti sitova väline lyhyen ja keskipitkän kantaman ohjuksia varten; tukevat pyrkimyksiä kyseisen välineen muuttamiseksi monenväliseksi kaikille muille maille, joilla on tämäntyyppisiä aseita, Kiina mukaan lukien;
   p) ilmaisevat huolensa INF-sopimuksen purkautumisesta myös sen vuoksi, että erityisesti keskipitkän kantaman ohjukset ovat omiaan lisäämään ydinvoiman leviämisen riskiä Euroopan mantereella;
   q) kannustavat keskusteluja mahdollisuudesta tehdä Yhdysvaltojen ja Venäjän välistä INF-sopimusta pidemmälle menevä ballistisia ohjuksia koskeva monenvälinen sopimus, jotta muut osapuolet voitaisiin ottaa mukaan;
   r) kehottavat Yhdysvaltoja ja Venäjää antamaan kaikille muille ydinsulkusopimuksen osapuolille ja Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvostolle julkilausuman, jossa ne ilmoittavat INF-sopimuksesta vetäytymisensä jälkeen toteuttamansa toimet ydinsulkusopimuksen VI artiklan mukaisten velvoitteidensa noudattamisen varmistamiseksi; toteuttavat tätä varten tarvittavat viralliset yhteydenotot unionin puolesta;
   s) kehottavat Venäjää toimimaan Budapestin muistiossa vahvistetun sitoumuksensa mukaisesti ja noudattamaan Ukrainalle annettuja turvallisuustakuita;
   t) pitävät ydinaseiden valvontajärjestelmistä vetäytymistä tai niiden lakkauttamista ydinsulkusopimuksen kannalta vaarallisena ennakkotapauksena; pitävät mielessä, että ydinsulkusopimuksen osapuolet voisivat pitää tällaisia tapahtumia uhkana kansalliselle turvallisuudelleen ja että niiden seuraukset voisivat horjuttaa koko ydinsulkusopimusta;
   u) saattavat nämä huolet kuuluviin ydinsulkusopimuksen kymmenennessä tarkistuskonferenssissa; toteuttavat tarvittavat diplomaattiset ja poliittiset toimet poistaakseen keskipitkän kantaman ydinaseista aiheutuvan Euroopan unioniin ja sen jäsenvaltioihin kohdistuvan välittömän uhan;
   v) korostavat Nato-valtioiden panosta ydinsulkusopimuksen mukaisten sitoumustensa täyttämisessä, mitä tulee ydinaseiden määrän vähentämiseen 95 prosentilla kylmän sodan päättymisen jälkeen, niiden kohdentamisen purkamiseen, niiden valmiustilan vähentämiseen ja niiden roolin heikentämiseen puolustuksessa; kehottavat Natoa ja muita ydinsulkusopimuksen allekirjoittajavaltioita jatkamaan ponnistelujaan ydinaseiden vähentämiseksi edelleen noudattaen täysin ydinsulkusopimusta ja noudattaen vaiheittaista lähestymistapaa, jolla edistetään kansainvälistä vakautta ja turvallisuutta;
   w) toteavat sen, että 122 maata on hyväksynyt ydinaseet kieltävän sopimuksen, jonka on nyt allekirjoittanut 84 valtiota ja ratifioinut 47 valtiota, olevan osoitus halusta saavuttaa tavoite ydinaseettomasta maailmasta; korostavat, että ydinaseriisuntaa ei voida erottaa yhteisestä turvallisuudesta ja että se voidaan toteuttaa ainoastaan ottamalla huomioon strateginen konteksti ja että sen on oltava osa asteittaista prosessia, jolla taataan kaikkien heikentymätön turvallisuus ja estetään samalla mahdollinen uusi asevarustelukilpailu; muistuttavat, että sopimus ydinaseisiin soveltuvan halkeamiskelpoisen materiaalin tuotantokiellosta (FMCT-sopimus) on tärkeä ja korvaamaton askel kohti ydinaseetonta maailmaa, koska sen avulla voidaan estää ydinasevarastojen kasvaminen;
   x) vahvistavat, että ydinsulkusopimuksen osapuolilla on oikeus ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön pitkän aikavälin energiatarpeidensa täyttämiseksi ydinsulkusopimuksen määräysten mukaisesti; tekevät yhteistyötä niiden maiden kanssa, jotka haluavat kehittää tämän alan valmiuksia, jotta ydinenergiaa käytettäisiin vastuullisesti yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin edellyttäen, että kaikki turvallisuutta, turvatoimia ja ydinaseiden leviämisen estämistä koskevat ehdot täyttyvät; harkitsevat asianmukaisia toimenpiteitä tapauksissa, joissa kyseiset maat eivät tee yhteistyötä eivätkä noudata kaikkia turvallisuutta, turvatoimia ja leviämisen estämistä koskevia ehtoja; auttavat maita, jotka haluavat kehittää valmiuksia ydinenergian rauhanomaiseen käyttöön, kehittämään voimakasta ydinturvallisuuskulttuuria, ja tekevät tästä pakollista ja tunnustavat IAEA:n ja sen valvontajärjestelmän roolin ja arvon ydinsulkusopimuksen täytäntöönpanossa ja ydinturvakehyksen vahvistamisessa;
   y) rajoittavat ydinaseiden leviämisen kannalta merkityksellisen ydinteknologian siirron niihin ydinsulkusopimuksen sopimusvaltioihin, jotka ovat tehneet ja panneet täytäntöön ydinmateriaalivalvontasopimuksen, ja tukevat siten ydinsulkusopimuksen vuoden 1995 tarkistuskonferenssin päätöstä, jonka mukaan arkaluonteisen ydinteknologian siirtoa koskevien uusien toimitusjärjestelyjen edellytyksenä olisi oltava ydinmateriaalivalvontasopimuksen hyväksyminen ja kansainvälisesti oikeudellisesti sitova sitoumus pidättäytyä hankkimasta ydinaseita tai muita ydinräjähteitä;
   z) jatkavat ponnistelujaan ydinaseettoman ja joukkotuhoaseettoman vyöhykkeen perustamiseksi Lähi-itään vuoden 1995 päätöslauselman mukaisesti; vievät eteenpäin aloitteita, joiden tarkoituksena on lisätä luottamusta toimilla, joilla pyritään edistämään asiantuntijoiden ja poliittisten päättäjien välistä osallistavaa vuoropuhelua ja joita tuetaan hankkeiden täytäntöönpanoon tarkoitetuilla 2,86 miljoonan euron määrärahoilla;
   aa) tukevat alueellista lähestymistapaa yhtenä tärkeänä keinona edistää aseriisuntaa ja leviämisen estämistä; ottavat huomioon Lähi-idän ydinaseettoman vyöhykkeen perustamista käsitelleen konferenssin ensimmäisen istunnon tulokset; kannustavat kaikkia osallistuvia valtioita tekemään kaikkensa tämän pyrkimyksen edistämiseksi konferenssin toisessa istunnossa;
   ab) kannattavat Ruotsin esittämää ”stepping-stone -lähestymistapaa” koskevaa ehdotusta, jonka tavoitteena on saada poliittista tukea maailmanlaajuiseen aseistariisuntajärjestelmään liittyville käytännöllisille, lyhyen aikavälin ja saavutettavissa oleville sitoumuksille, joiden yleisenä tavoitteena on luottamuksen palauttaminen, tukea toimia, joilla pyritään heikentämään ydinaseiden valta-asemaa, kehittämään yhteistyötottumuksia valtioiden välillä, vähentämään ydinaseriskejä ja lisäämään avoimuutta, välivaiheina, joilla helpotetaan sopimusvaltioiden nykyisten velvoitteiden täyttämistä;
   ac) kehottavat sopimusvaltioita kehittämään ja ottamaan käyttöön toimenpiteitä, joilla pyritään vähentämään ydinaseiden käytön riskejä riippumatta siitä, tapahtuuko käyttö tarkoituksella vai vahingossa; toimenpiteisiin voisi kuulua viestintäkanavien ja yhteyskäytäntöjen sekä kyberturvallisuuden parantaminen, selvän eron tekeminen tavanomaisten ja ydinvoimavarojen välillä, hybridiuhkien ja kyberhyökkäysten sietokyvyn parantaminen sekä päätöksentekoajan pidentäminen kriisitilanteissa;
   ad) tukevat ydinasevaltioiden sitoutumista avoimuuden lisäämiseen ydinsulkusopimuksen vuoden 2000 tarkistuskonferenssissa hyväksyttyjen aseriisuntaa koskevien 13 vaiheen mukaisesti; muistuttavat, että raportointimekanismin parantaminen edelleen systematisoimalla ydinasevaltioiden raportointikehykset edistäisi saman avoimuuden tason saavuttamista kyseisten valtioiden välillä; kiinnittävät tässä yhteydessä erityistä huomiota asesulku- ja aseriisunta-aloitteen ehdotuksiin, jotka koskevat avoimuuden lisäämistä ydinsulkusopimuksen tarkistusprosessin vahvistamiseksi;
   ae) panevat merkille Yhdysvaltojen kymmenennen tarkistuskonferenssin valmistelukomitealle esittämän ehdotuksen ”Operationalising and creating an environment for nuclear disarmament” (CEND), jolla pyritään tunnistamaan ja käsittelemään kansainvälisen turvallisuusympäristön tekijöitä, jotka estävät aseriisunnan etenemisen, luomaan käytännöllisempi aseriisuntaa koskeva lähestymistapa ja myötävaikuttamaan kymmenennen tarkistuskonferenssin onnistuneeseen lopputulokseen; aloittavat lisäkeskustelut ehdotuksesta vuoden 2020 tarkistuskonferenssissa ja sen jälkeen;
   af) kehottavat kaikkia valtioita aloittamaan viipymättä keskustelut siitä, miten yksi jäljellä olevista ensisijaisista tavoitteista – ydinaseisiin soveltuvan halkeamiskelpoisten aineiden tuotannon kieltävä sopimus – voitaisiin käynnistää ja saattaa päätökseen, sillä tämä olisi ehdottoman välttämätön väline ydinasekilpailun jatkumista koskevan vaaran pois sulkemiseksi ja tärkeä askel kohti ydinaseiden poistamista;
   ag) varmistavat, että EU tukee edelleen voimakkaasti täydellistä ydinkoekieltosopimusta (CTBT) ja täydellisen ydinkoekieltosopimuksen järjestöä (CTBTO); muistuttavat myös, että CTBT:n voimaantulo on tärkeää ja kiireellistä, jotta voidaan estää uusien aseiden kehittäminen;
   ah) vahvistavat, että EU on edelleen sitoutunut yhteiseen kattavaan toimintasuunnitelmaan parhaana mahdollisena keinona saada takeet siitä, että Iran käyttää ydinenergiaa yksinomaan rauhanomaisesti, ja tärkeänä välineenä Lähi-idän vakauden ja turvallisuuden parantamiseksi; korostavat edelleen EU:n tärkeää roolia pyrittäessä löytämään tie eteenpäin ydinsopimuksen turvaamisessa; toteavat jälleen, että EU pitää valitettavana Yhdysvaltojen vetäytymistä yhteisestä kattavasta toimintasuunnitelmasta sekä pakotteiden uudelleen määräämistä; pitävät myönteisenä, että Ranska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittivat Yhdistyneiden kansakuntien kokouksessa vastustavansa Yhdysvaltojen aloitetta määrätä uudelleen pakotteita Iranille YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman 2231 mukaisesti, sillä Yhdysvallat ei enää ole osapuolena yhteisessä kattavassa toimintasuunnitelmassa; pitävät myönteisenä 26. elokuuta 2020 annettua AEOI:n ja IAEA:n yhteistä julkilausumaa, joka koskee ydinmateriaalivalvontaan liittyvien IAEA:n erittelemien ongelmien ratkaisemista vilpittömässä mielessä ja jonka mukaisesti Iran takaa IAEA:lle pääsyn kahteen järjestön määrittelemään paikkaan ja helpottaa IAEA:n varmentamistoimia; muistuttavat, että IAEA:n asema on keskeinen, sillä se on ainoa riippumaton kansainvälien järjestö, joka on vastuussa ydinsulkusitoumusten seurannasta ja varmentamisesta; kehottavat Irania varmistamaan, että se noudattaa täysimääräisesti ydinalaan liittyviä yhteisen kattavan toimintasuunnitelman ja ydinsulkusopimuksen mukaisia sitoumuksiaan;
   ai) pitävät valitettavina Iranin tukea väkivaltaisille valtiosta riippumattomille toimijoille sekä Lähi-idän vakautta horjuttavien ballistisia ohjuksia koskevien voimavarojen kehittämistä ja käyttöä;
   aj) vakuuttavat jälleen, että EU antaa täyden tukensa Korean demokraattisen kansantasavallan täydellisellä, todennettavalla ja peruuttamattomalla tavalla tapahtuvaa ydinaseriisuntaa koskevalle tavoitteelle kaikkien asiaa koskevien YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselmien mukaisesti; kehottavat Korean demokraattista kansantasavaltaa luopumaan ydinaseohjelmastaan ja palaamaan ydinsulkusopimuksen ja IAEA:n valvontaan; jatkavat käynnissä olevan vuoropuheluprosessin tukemista ja pyrkivät aktiivisempaan osallistumiseen neuvotteluihin hyödyntäen EU:n diplomaattista asiantuntemusta; muistuttavat, että Korean demokraattinen kansantasavalta on edelleen alueellinen ja kansainvälinen ydinuhka ja ballistinen uhka;
   ak) noudattavat edelleen ydinsulkusopimusta ja säilyttävät sen keskeisenä monenvälisenä välineenä kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden vahvistamisessa, edistävät sen yleismaailmallista soveltamista ja tehostavat sen täytäntöönpanoa sen kolmessa yhtä tärkeässä ja toisiaan vahvistavassa pilarissa; kannustavat kaikkia ydinsulkusopimuksen osapuolina olevia valtioita uudistamaan pyrkimyksensä toimia yhdessä toistensa kanssa ja jatkamaan sitkeästi etenemistä uudistaen sitoutumisensa ydinsulkusopimuksen kattavaan, täysimääräiseen ja tasapainoiseen täytäntöönpanoon;
   al) kehottavat kaikkia valtioita, jotka eivät vielä ole allekirjoittaneet ja ratifioineet ydinsulkusopimusta ydinaseettomina valtioina, liittymään siihen ja liittymiseen valmistautumiseksi noudattamaan sen ehtoja ja sitoutumaan sen ydinaseiden leviämisen estämistä ja aseriisuntaa koskeviin tavoitteisiin, myös toimittamalla näyttöä siitä, että ne eivät osallistu ydinteknologian siirtoihin, ja vahvistamalla yleissopimusta ydinaineiden turvajärjestelyjä koskevista toimista;
   am) muistuttavat, että ydinaseriisunta on toteutettava realistisesti ja asteittain ja sen yhteydessä on otettava asianmukaisesti huomioon kaikkien turvallisuusintressit ja että ydinaseisiin liittyvien strategisten riskien vähentäminen perustuu ydinasedoktriinien avoimuuteen, poliittisten ja sotilaallisten päättäjien väliseen vuoropuheluun, kriisiviestinnän välineisiin ja jälleenvakuutustoimenpiteisiin;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän suosituksen neuvostolle ja komission varapuheenjohtajalle / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkealle edustajalle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0130.
(2) EYVL L 97, 19.4.2000, s. 1.
(3) EUVL L 106, 27.4.2005, s. 32.
(4) EUVL L 90, 10.4.2010, s. 8.
(5) EUVL L 105, 16.4.2019, s. 25.
(6) EUVL L 149, 7.6.2019, s. 63.

Päivitetty viimeksi: 22. tammikuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö