Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2760(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0338/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0338/2020

Keskustelut :

PV 19/10/2020 - 19
CRE 19/10/2020 - 19

Äänestykset :

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0282

Hyväksytyt tekstit
PDF 128kWORD 47k
Torstai 22. lokakuuta 2020 - Bryssel
Koulutuksen tulevaisuus Euroopassa covid-19-kriisin valossa
P9_TA(2020)0282B9-0338/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma 22. lokakuuta 2020 koulutuksen tulevaisuudesta Euroopassa covid-19-kriisin valossa (2020/2760(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 ja 166 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 5 artiklan 3 kohdan ja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14 artiklan,

–  ottaa huomioon toimielinten välisen julistuksen Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(1),

–  ottaa huomioon eurooppalaisen koulutusalueen täytäntöönpanosta vuoteen 2025 mennessä 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon (COM(2020)0625),

–  ottaa huomioon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta 2021–2027 ja yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen mukauttamisesta digitaaliseen aikaan 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon (COM(2020)0624),

–  ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020)0274),

–  ottaa huomioon 17. tammikuuta 2018 annetun komission tiedonannon digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmasta (COM(2018)0022),

–  ottaa huomioon 14. marraskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Eurooppalaisen identiteetin vahvistaminen koulutuksen ja kulttuurin avulla” (COM(2017)0673),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(2),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Koulutus digitaalisella aikakaudella: EU:n politiikan laatimista koskevat haasteet, mahdollisuudet ja kokemukset”(3),

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2018 antamansa päätöslauselman koulutuksen nykyaikaistamisesta EU:ssa(4),

–  ottaa huomioon neuvostolle ja komissiolle esitetyt eurooppalaista koulutusta covid-19:n yhteydessä koskevat kysymykset (O-000052/2020 – B9-0020/2020 ja O-000053/2020 – B9-0021/2020),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  katsoo, että Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukaisesti laadukkaan ja osallistavan koulutuksen ja elinikäisen oppimisen saatavuus on perusihmisoikeus ja olennainen edellytys taitojen hankkimiselle ja ylläpitämiselle, täysimääräiselle ja aktiiviselle osallistumiselle yhteiskuntaan ja tosiasialliselle pääsylle kehittyville työmarkkinoille;

B.  ottaa huomioon, että Unescon mukaan lähes 1,6 miljardia oppijaa yli 190 maassa – 94 prosenttia maailman oppijaväestöstä – joutui kärsimään koulutuslaitosten sulkemisesta covid-19-kriisin pahimmassa vaiheessa; ottaa huomioon, että tämän vaikutukset kohdistuvat edelleen yli 60 prosenttiin oppijoista eri puolilla maailmaa; ottaa huomioon, että alle 25 prosenttia alhaisen tulotason maista on tarjonnut jonkinlaista etäopiskelua; ottaa huomioon, että kehittyneimmissä maissa digitaalisen koulutuksen saatavuus oli noin 90 prosenttia, mikä tarkoittaa silti, että kymmenen prosenttia koululaisista jäi oman onnensa nojaan(5);

C.  ottaa huomioon, että EU:n tasolla on edelleen suuria eroja, sillä joissakin jäsenvaltioissa jopa 32 prosenttia oppilaista on jäänyt koulutuksen ulkopuolelle usean kuukauden ajan; ottaa huomioon, että monille oppijoille tämä koulutukseen pääsyn estyminen johtui digitaalisten laitteiden puutteesta, riittämättömistä digitaalisista taidoista tai jo aiemmin olemassa olleesta haitasta; ottaa huomioon, että nekin oppijat, joilla oli mahdollisuus osallistua digitaaliseen koulutukseen, joutuivat usein opiskelemaan ilman opettajan, vertaisryhmän tai kodin tukea ja joskus epävakaassa kotiympäristössä;

D.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on mahdollisesti aiheuttanut koko historian vakavimman maailman koulutusjärjestelmiin kohdistuneen häiriön, uhannut kokonaista opiskelijasukupolvea opiskelemalla saatavan tiedon menettämisellä ja saattanut mitätöidä vuosikymmenien aikana saavutetun edistymisen; ottaa huomioon, että tämä opiskelemalla saatavan tiedon menetys todennäköisesti alentaa kyseisen sukupolven tulevaa tulotasoa ja voi myös vaikuttaa kielteisesti työn tuottavuuden kasvuun ja koko unionin kilpailukykyyn; ottaa huomioon, että sama sukupolvi on tulossa työmarkkinoille, joihin covid-19:n kiihdyttämä talouskriisi on vaikuttanut voimakkaasti;

E.  ottaa huomioon, että oppilaitoksilla on myös paljon laajempi sosiaalinen ja henkisen tukemisen rooli ja että ne edistävät oppijoiden fyysistä ja psyykkistä terveyttä; ottaa huomioon, että opettajien ja opiskelijoiden suoran vuorovaikutuksen puutteen osoitettiin usein vaikuttavan oppijoiden hyvinvointiin ja mielenterveyteen; katsoo, että pandemia on nostanut korostetusti esiin opettajien ratkaisevan roolin koulutuksessa ja yhteiskunnassa; ottaa huomioon, että opettajia ja muuta opetushenkilöstöä on usein ylikuormitettu, mikä korostaa tarvetta lisätä heille osoitettavaa tukea ja antaa enemmän tunnustusta heidän työlleen;

F.  ottaa huomioon, että kriisi on nopeuttanut siirtymistä digitaaliseen oppimiseen ja edistänyt innovointia koulutuksessa, kuten verkko-opiskelumahdollisuuksien parantamista; ottaa huomioon, että investoinnit oppimisteknologiayrityksiin ovat viime vuosina parantaneet verkko-opetusta ja verkko-opiskelua koskevia ratkaisuja; ottaa huomioon, että yritysten ja oppilaitosten väliset kumppanuudet edistävät osaltaan innovointia koulutusalalla; katsoo, että oppilaitoksen olisi pysyttävä opetuksen sisältöä koskevien päätösten lopullisena tekijänä;

G.  katsoo, että samaan aikaan kriisin aiheuttama äkillinen siirtyminen laajamittaiseen verkko- ja etäopiskeluun on tuonut esiin valtavia puutteita digitaalisen koulutuspolitiikan suunnittelussa ja toteutuksessa Euroopan unionissa ja eri jäsenvaltioissa; ottaa huomioon, että kriisi on myös osoittanut tarpeen lisätä jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja koordinointia koulutuspolitiikan alalla;

H.  ottaa huomioon, että yhtäkkinen digitaalinen siirtymä tapahtui tilanteessa, jossa 43 prosentilla eurooppalaisista ei ole digitaalisia perustaitoja(6); ottaa huomioon, että on suora yhteys kahden tekijän välillä: yhtäältä se, missä jäsenvaltiossa ihmiset asuvat ja missä he asuvat kunkin jäsenvaltion sisällä, heidän sosioekonominen asemansa, ikänsä, tulonsa, koulutustasonsa ja työnsä sekä toisaalta heidän digitaalinen pätevyytensä; ottaa huomioon, että digitalisaatio ja uusien teknologioiden käyttö vaikuttavat työmarkkinoihin ja edellyttävät korkeampaa digitaalisen lukutaidon tasoa;

I.  ottaa huomioon, että pandemia tarjoaa tilaisuuden pohtia uudelleen koulutuksen tulevaisuutta;

J.  ottaa huomioon, että komissio aikoo perustaa eurooppalaisen koulutusalueen vuoteen 2025 mennessä;

K.  katsoo, että Eurooppa-neuvoston saavuttama poliittinen yhteisymmärrys monivuotisesta rahoituskehyksestä 2021–2027 merkitsisi suuria leikkauksia Erasmus+ ‑ohjelman kaltaisiin koulutusalan lippulaivaohjelmiin; ottaa huomioon, että parlamentti on toistuvasti vaatinut kunnianhimoisia määrärahoja koulutusohjelmille; katsoo, että nykyinen talouskriisi ei saisi johtaa julkisten koulutusmenojen leikkauksiin;

L.  ottaa huomioon, että toissijaisuusperiaatteen mukaisesti koulutuspolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan ja että unionin tehtävänä on tukea ja koordinoida;

1.  on tyytyväinen siihen, että oppilaitokset, erityisesti niiden opetushenkilöstö, sekä opiskelijat ja vanhemmat ovat osoittaneet luovuutta ja neuvokkuutta mukautuessaan verkko- ja etäopiskeluun, erityisesti kun otetaan huomioon nopeasti muuttuvat olosuhteet ja epävarmat ajat; panee samoin tyytyväisenä merkille myönteiset esimerkit, joita kansalaiset, kansalaisyhteiskunta ja epävirallisen koulutuksen tarjoajat ovat luoneet mukauttaessaan koulutuskäytäntöjään ja kehittäessään aloitteita, jotka ovat mahdollistaneet oppimisen jatkumisen; kehottaa lisäämään ponnisteluja tehokkaiden aloitteiden laajentamiseksi ja niiden näkyvyyden lisäämiseksi sekä parhaiden käytäntöjen edistämiseksi kaikilla koulutusaloilla; kehottaa komissiota tarjoamaan jäsenvaltioille foorumin hyvien käytäntöjen jakamista varten ja tässä yhteydessä tutkimaan mahdollisuuksia uusiin aloitteisiin, kuten eurooppalaisen verkkoyliopiston perustamiseen;

2.  korostaa kuitenkin, että äkillinen digitaalinen siirtymä koulutuksessa on myös paljastanut digitaalisen kuilun, joka ilmenee digitaalisen infrastruktuurin ja laitteiden saatavuudessa, verkko-opetuksen laadussa sekä opiskelijoiden, opettajien ja kouluttajien taidoissa;

3.  pitää valitettavana, että Euroopassa on edelleen oppilaita ja opiskelijoita, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua digitaaliseen koulutukseen; toistaa, että on tarpeen parantaa yhteyksiä Euroopan tasolla, erityisesti maaseudulla ja syrjäisillä alueilla, ja lisätä digitaalisten laitteiden saatavuutta; kiinnittää huomiota opetustietokoneita, -taulutietokoneita ja -ohjelmistoja koskevaan huipputason innovointiin Euroopassa;

4.  on huolissaan opettajien ja opiskelijoiden digitaalisten taitojen puutteista, jotka haittaavat tehokasta digitaalista koulutusta; muistuttaa siksi tarpeesta investoida opettajien ja kouluttajien taitojen parantamiseen ja heidän ammatilliseen täydennyskoulutukseensa kaikkialla Euroopassa, jotta varmistetaan, että heillä on digitaalisten taitojen lisäksi myös kyky opettaa niitä; korostaa opettajien liikkuvuuden ja tietämyksen jakamisen merkitystä keskeisenä välineenä tässä yhteydessä ja kehottaa komissiota tukemaan edelleen tällaista toimintaa;

5.  panee merkille, että kriisi on vaikuttanut eri koulutusaloihin erilaisessa laajuudessa ja että korkeakoulut ovat usein menestyneet paremmin olemassa olevan infrastruktuurin, resurssien ja digitaalisista välineitä koskevan kokemuksen ansiosta; korostaa, että varhaiskasvatuksen, kouluopetuksen, ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja epävirallisen koulutuksen keskeytyminen on ollut vakavampaa, ja kehottaa lisäämään toimia tehokkaan etäopiskelun toteuttamiseksi näillä aloilla; muistuttaa, että tältä osin tarvitaan riittävää taloudellista tukea;

6.  kehottaa komissiota keräämään, arvioimaan ja julkaisemaan kaikista jäsenvaltioista tietoja siitä, miten pandemia on vaikuttanut oppijoiden osallistumiseen etäopetukseen, ja kiinnittämään erityistä huomiota siihen, missä he eivät ole voineet osallistua digitaalisten keinojen puutteen vuoksi; kehottaa lisäksi komissiota keräämään kaikista jäsenvaltioista tietoja opettajien digitaalisista taidoista;

7.  panee huolestuneena merkille, että digitaalisen koulutuksen erot ovat pahentaneet sekä jäsenvaltioiden välistä että niiden sisäistä eriarvoisuutta ja että näillä eroilla on ollut suhteeton vaikutus niihin, jotka ovat jo ennestään kärsineet sosiaalisista, taloudellisista tai muista haitoista, niihin, joilla on oppimisvaikeuksia tai -häiriöitä, sekä niihin, jotka kuuluvat muihin heikommassa asemassa oleviin ryhmiin tai vähemmistöryhmiin; korostaa, että tämän digitaalisen kuilun kaventaminen täytyy asettaa etusijalle välittömästi;

8.  muistuttaa lisäksi koulujen ja muiden oppilaitosten elintärkeästä sosiaalisesta roolista esimerkiksi säännöllisten aterioiden ja henkisen tuen tarjoamisessa; korostaa sulkutoimenpiteiden kielteisiä vaikutuksia oppijoiden mielenterveyteen ja hyvinvointiin yhdistettynä arviointiin ja arvosanoin arvosteluun liittyvään stressiin sekä vertaisryhmästä eristäytymiseen;

9.  pitää siksi myönteisinä koulutusalan ammattilaisten ja jäsenvaltioiden pyrkimyksiä varmistaa, että lähiopetusta voidaan jatkaa covid-19:ltä suojatussa ympäristössä; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita tekemään kaiken tarvittavan voidakseen taata lähiopetuksen kaikille; tunnustaa oppilaitosten uudelleenavaamiseen liittyvän haasteen ja pitää valitettavana koordinoinnin ja parhaiden käytäntöjen vaihdon puutetta Euroopan tasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään tiivistä yhteistyötä henkilöstön ja oppijoiden terveysriskien minimoimiseksi ja lähiopetuksen jatkamismahdollisuuksien maksimoimiseksi; katsoo samalla, että uusien sulkutoimenpiteiden tapauksessa oppilaitoksilla on oltava valmiudet tarjota laadukasta digitaalista opetusta kaikille oppijoille ja käsitellä mielenterveyttä ja hyvinvointia yhteistyössä vanhempien ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa;

10.  korostaa, että sosiaalinen ja koulutuksellinen eriarvoisuus saa usein alkunsa varhaislapsuudessa ja kasvaa koko aikuisiän ajan, koska alhaisempi koulutustaso johtaa yleensä heikompiin työllisyysnäkymiin, mikä puolestaan heikentää mahdollisuuksia saada työssä annettavaa koulutusta ja kehittämismahdollisuuksia;

11.  on huolissaan kriisin esiintuomasta digitaalisen lukutaidottomuuden vaihtelevasta tasosta monien ihmisten kamppaillessa tietosuojaa verkossa koskeviin peruskysymyksiin sekä kyberturvallisuuteen ja informaatiolukutaitoon liittyvien kysymysten kanssa; korostaa tässä yhteydessä disinformaation ja valeuutisten erityistä haastetta; korostaa, että on tärkeää opettaa perusluonteista digitaalista lukutaitoa ja informaatiolukutaitoa todellista elinikäistä oppimista koskevan lähestymistavan avulla, ja korostaa tarvetta parantaa ikääntyneiden ja muita heikommassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksia hankkia digitaalisia taitoja; kehottaa ankkuroimaan digitaaliseen lukutaitoon liittyvät laajamittaiset eurooppalaiset aloitteet tarkistettuun digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan;

12.  katsoo, että kriisistä on ensisijaisesti opittava, että osallisuus ja yhtäläiset mahdollisuudet sekä saatavuuden että laadun osalta on asetettava unionin tulevan koulutuspolitiikan keskiöön;

13.  korostaa, että kriisi on osoittanut, että koulutuspolitiikassa tarvitaan monisidosryhmäistä ja yhteiskehittämiseen perustuvaa lähestymistapaa, jossa opettajat ja kouluttajat, oppijat, epävirallisen koulutuksen tarjoajat, vanhemmat, yritykset, kansalaisyhteiskunta, ammattiliitot ja paikallisviranomaiset otetaan mukaan sekä suunnitteluun että toteutukseen; muistuttaa, että oppimista tapahtuu virallisissa, epävirallisissa ja arkielämän ympäristöissä ja että poliittisessa päätöksenteossa on suuntauduttava moniympäristöiseen lähestymistapaan;

14.  on vakuuttunut siitä, että kriisi tarjoaa mahdollisuuden pohtia perusteellisesti koulutuspolitiikan tulevaa suuntausta ja sen asemaa pandemian jälkeisessä laajemmassa elpymisohjelmassa; korostaa koulutuksen keskeistä roolia vihreässä ja digitaalisessa siirtymässä; muistuttaa, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa tunnustetaan koulujen, oppilaitosten ja yliopistojen keskeinen rooli muutoksen edistämisessä;

15.  katsoo lisäksi, että nyt on aika pohtia uudelleen ja nykyaikaistaa opetussuunnitelmia ja oppimismenetelmiä sekä nopeuttaa muutosvauhtia; kannustaa jäsenvaltioita sisällyttämään koulutusjärjestelmiinsä digitalisaation ja innovoinnin ja rakentamaan niiden sisään uutta ja kehitteillä olevaa teknologiaa, kuten tekoälyä, lohkoketjuja, mukautuvia oppimisratkaisuja ja pelillistämistä, älykkäällä ja oppijakeskeisellä tavalla; korostaa tarvetta tutkia innovatiivisten teknologioiden vaikutusta koulutukseen ja edistää esimerkkejä parhaista käytännöistä Euroopan tasolla; muistuttaa teollis- ja tekijänoikeuksia tukevien oikeudellisten ja eettisten periaatteiden merkityksestä digitaalisen koulutussisällön yhteydessä; korostaa, että digitaaliteknologian käyttö olisi sisällytettävä koulutukseen jo varhaisesta iästä alkaen siten, että siihen liittyy aikuisten ja ammattilaisten taholta tuleva asianmukainen valvonta ja erittäin tiukkojen tietosuoja- ja tekijänoikeusstandardien noudattaminen;

16.  korostaa, että opettajien ja oppijoiden välistä suoraa vuorovaikutusta ei voida korvata millään ja että vain lähiopetuksella voidaan tehokkaasti varmistaa ihmissuhdetaitojen ja sosiaalisten taitojen hankkiminen; katsoo näin ollen, että vaikka pandemian myötä todennäköisesti siirrytään hybridimuotoisempaan koulutusmalliin, jossa yhdistetään luokkahuoneessa annettavaa lähiopetusta ja verkko-opiskeluratkaisuja, lähiopetuksen on pysyttävä koulutuksen ytimessä; muistuttaa humanististen tieteiden opiskelun merkityksestä ja katsoo, että ne ovat olennaisen tärkeitä STEAM-aineiden ja yrittäjyystaitojen täydentämiseksi;

17.  katsoo, että parempi yhteistyö ja koordinointi jäsenvaltioiden välillä sekä kunnianhimoisempi unionin koulutuspolitiikka olisivat parantaneet covid-19-kriisiin vastaamisen tehokkuutta, ja kehottaa unionia omaksumaan aktiivisemman koordinointiroolin tulevaisuudessa;

18.  kehottaa siksi komissiota ehdottamaan rohkeaa politiikkakehystä tulevalle eurooppalaiselle koulutuspolitiikalle ja muuttamaan eurooppalaisen koulutusalueen löyhästä, laajoihin periaatteisiin perustuvasta visiosta konkreettiseksi työohjelmaksi, jolla on mitattavissa olevat tavoitteet, mukaan lukien ulkomailla suoritettujen pätevöitymisten, tutkintojen ja opintojaksojen automaattisen vastavuoroisen tunnustamisen toteuttaminen unionissa viimeistään vuoteen 2025 mennessä; kehottaa komissiota omaksumaan yhtä rohkean lähestymistavan päivitettyyn digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelmaan siirtymällä erilaisten toimien kokoelmasta täysimittaiseen digitaalisten taitojen ja koulutuksen strategiaan; vaatii, että komissio ottaa parlamentin aktiivisesti mukaan päätöksenteon kaikkiin vaiheisiin;

19.  vaatii, että tulevan eurooppalaisen koulutuspolitiikan on perustuttava yhtenäiseen politiikkakehykseen, jolla varmistetaan, että asiaankuuluvat poliittiset aloitteet – kuten eurooppalainen osaamisohjelma, eurooppalainen koulutusalue, digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma, nuorisotakuu ja lapsitakuu – täydentävät toisiaan ja tukevat selkeitä yleisiä poliittisia tavoitteita; katsoo, että koulutusulottuvuuden on oltava osa kansalaisten kanssa käytävää vuoropuhelua esimerkiksi tulevassa Euroopan tulevaisuutta käsittelevässä konferenssissa;

20.  panee merkille, että edistyminen kohti eurooppalaista korkeakoulutusaluetta on huomattavasti pidemmällä kuin vastaavat prosessit muilla koulutusaloilla; kehottaa siksi komissiota tehostamaan toimiaan muilla koulutusaloilla, erityisesti varhaiskasvatuksessa, kouluopetuksessa, aikuiskoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa, elinikäisen oppimisen lähestymistavan avulla;

21.  muistuttaa, että Erasmus+-ohjelma on ensisijainen rahoitusväline, jolla tuetaan eurooppalaisen koulutusalueen rakentamista; korostaa Erasmus+-ohjelman tuella kehitettyjen välineiden arvoa opetusresurssien tuottamisessa ja jakamisessa esimerkiksi eTwinning-hankkeen avulla sekä opettajien koulutusmoduulien kehittämisessä esimerkiksi kouluopetuksen eurooppalaisen verkkofoorumin kautta; katsoo, että tällaisia välineitä olisi laajennettava, niiden rahoitusta olisi parannettava ja niitä olisi edistettävä aktiivisesti koulutusyhteisössä, jotta niillä olisi todellista vaikutusta verkko-opetukseen ja -opiskeluun; muistuttaa tukevansa Erasmus+-ohjelmaa liikkuvuuden täydentämiseksi mutta ei sen korvaamiseksi virtuaalisilla oppimis- ja yhteistyövälineillä; korostaa useiden parlamentin ehdottamien koulutukseen liittyvien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien arvokasta panosta ja kehottaa sisällyttämään menestyksekkäät pilottihankkeet ja valmistelutoimet politiikkaan ja ohjelmiin;

22.  korostaa lisäksi ammatillisen koulutuksen huippuyksiköiden, DiscoverEU-aloitteen ja Eurooppalaiset yliopistot -aloitteen mahdollista panosta eurooppalaiseen koulutusalueeseen; pitää kuitenkin valitettavana, että komission toukokuussa 2020 esittämä tarkistettu monivuotista rahoituskehystä koskeva ehdotus, jota Eurooppa-neuvosto supisti entisestään heinäkuussa 2020, vie Erasmus+-ohjelmalta tarvittavan rahoituksen näiden lippulaivahankkeiden toteuttamiseksi ilman, että se vaikuttaa ohjelman keskeisiin osiin, erityisesti oppimiseen liittyvien liikkuvuusmahdollisuuksien laajentamiseen ja ohjelman osallistavuuden lisäämiseen;

23.  huomauttaa, että koulutuspolitiikkaa voidaan tukea useilla unionin rahoitusohjelmilla; kehottaa komissiota asettamaan etusijalle kohdennetut investoinnit oppilaitosten ja oppijoiden digitaaliseen infrastruktuuriin ja laitteisiin etä- ja verkko-oppimisen mahdollistamiseksi kiinnittäen erityistä huomiota digitaalisiin laitteisiin ja internetyhteyksiin syrjäisillä ja maaseutualueilla; korostaa, että tähän tarkoitukseen olisi käytettävä Verkkojen Eurooppa -välinettä, elpymis- ja palautumistukivälinettä ja Euroopan aluekehitysrahastoa;

24.  korostaa, että korkealaatuiset koulutusjärjestelmät luovat perustan EU:n maailmanlaajuiselle kilpailukyvylle, ja muistuttaa, että hyvin toimivat koulutusjärjestelmät edellyttävät suuria julkisia investointeja; korostaa tässä yhteydessä, että kunnianhimoinen politiikka ilman vastaavaa rahoitusta ei ole uskottavaa; pitää erittäin valitettavana, että heinäkuun Eurooppa-neuvostossa saavutetun seuraavaa monivuotista rahoituskehystä koskevan poliittisen sopimuksen mukaiset määrärahaleikkaukset koskevat erityisesti ohjelmia, joilla tuetaan koulutuspolitiikkaa, erityisesti Erasmus+-ohjelmaa, Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa ja Euroopan sosiaalirahasto plussaa; kehottaa jälleen kolminkertaistamaan Erasmus+-ohjelman määrärahat vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen määrärahoihin verrattuna; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään elpymissuunnitelman kautta saatavilla olevia varoja kunnianhimoisesti koulutusinvestointien edistämiseksi; kannustaa jäsenvaltioita lisäämään merkittävästi julkisia koulutusmenoja;

25.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.
(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
(3) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2018)0485.
(4) EUVL C 28, 27.1.2020, s. 8.
(5) Brookings Institution, huhtikuu 2020.
(6) Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksi 2019.

Päivitetty viimeksi: 22. tammikuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö