Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 3 ja 5 artiklan sekä 6 artiklan 1 kohdan,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 4, 6, 9, 145, 148, 149, 151, 152, 153, 154, 155, 156, 158, 165, 166, 168, 174 ja 349 artiklan,

–  ottaa huomioon 13. huhtikuuta 2016 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä(1),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja erityisesti sen IV osaston (yhteisvastuu) sekä direktiivin 2000/43/EY (rotujen välistä tasa-arvoa koskeva direktiivi),

–  ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja erityisesti tavoitteet 1, 3, 4, 5, 8, 10 ja 13,

–  ottaa huomioon eurooppalaisen hätätilasta aiheutuvien työttömyysriskien lieventämisen tilapäisen tukivälineen (SURE) perustamisesta covid-19:n leviämisen seurauksena 19. toukokuuta 2020 annetun neuvoston asetuksen (EU) 2020/672(2),

–  ottaa huomioon asetuksen (EU) N:o 223/2014 muuttamisesta covid-19:n puhkeamisen johdosta toteutettavien erityistoimenpiteiden osalta 23. huhtikuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/559(3),

–  ottaa huomioon 2. huhtikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Koronavirus - EU:n toimet. Jokaisen saatavilla olevan euron käyttäminen kaikin mahdollisin tavoin ihmishenkien pelastamiseksi ja elinkeinojen suojelemiseksi” (COM(2020)0143),

–  ottaa huomioon asetusten (EU) N:o 1301/2013, (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 508/2014 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse erityistoimenpiteistä, jotta saataisiin liikkeelle investointeja jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muille talouden aloille covid-19:n puhkeamisen vastatoimena 30. maaliskuuta 2020 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/460 (Koronaviruksen vaikutusten lieventämistä koskeva investointialoite)(4),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon koordinoiduista taloudellisista toimista covid-19-epidemian vaikutusten lieventämiseksi (COM(2020)0112),

–  ottaa huomioon vuonna 2020 julkaistun yhteisen tutkimuskeskuksen teknisen raportin ”The COVID confinement measures and EU labour market” ja erityisesti siinä esitetyn analyysin uusimmasta saatavilla olevasta näytöstä etätyön malleista Euroopan unionissa,

–  ottaa huomioon 12. kesäkuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Euroopan talous- ja rahaliiton syventäminen: Tilannekatsaus neljän vuoden kuluttua viiden puheenjohtajan kertomuksesta Euroopan komission panos eurohuippukokoukseen 21. kesäkuuta 2019” (COM(2019)0279),

–  ottaa huomioon 22. kesäkuuta 2015 annetun Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan, komission puheenjohtajan, Euroopan parlamentin puhemiehen, euroryhmän puheenjohtajan ja EKP:n pääjohtajan kertomuksen ”Euroopan talous- ja rahaliiton viimeistely”,

–  ottaa huomioon 20. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Talouspolitiikan EU-ohjausjakso 2020: maakohtaiset suositukset” (COM(2020)0500),

–  ottaa huomioon komission tiedonannon vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimisesta (COM(2020)0123) ja neuvoston sen jälkeen 23. maaliskuuta 2020 siitä tekemän päätöksen,

–  ottaa huomioon 26. helmikuuta 2020 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2020)0070),

–  ottaa huomioon 22. marraskuuta 2017 annetun komission ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista (COM(2017)0677) ja sitä koskevan 19. huhtikuuta 2018 vahvistetun Euroopan parlamentin kannan(5),

–  ottaa huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista 8. heinäkuuta 2019 annetun neuvoston päätöksen (EU) 2019/1181(6),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon vuotuisesta kestävän kasvun strategiasta 2020 (COM(2019)0650),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2019 annetun ehdotuksen komission ja neuvoston yhteiseksi työllisyysraportiksi, joka on oheisasiakirja komission tiedonantoon vuotuisesta kestävän kasvun strategiasta 2020 (COM(2019)0653),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2019 annetun komission suosituksen neuvoston suositukseksi euroalueen talouspolitiikasta (COM(2019)0652),

–  ottaa huomioon 17. joulukuuta 2019 annetun komission asiakirjan ”Kertomus varoitusmekanismista – vuosi 2020” (COM(2019)0651),

–  ottaa huomioon 20. marraskuuta 2019 annetun komission tiedonannon ”Vuoden 2020 alustavien talousarviosuunnitelmien kokonaisarviointi” (COM(2019)0900),

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin esittämät poliittiset suuntaviivat Euroopan komissiolle (2019–2024) otsikolla ”Kunnianhimoisempi unioni: Ohjelma Euroopalle”,

–  ottaa huomioon komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin ilmoituksen, jonka hän teki esitellessään asiakirjaa ”Kunnianhimoisempi unioni: Ohjelma Euroopalle – poliittiset suuntaviivat seuraavalle Euroopan komissiolle 2019–2024”: ”Jokaisen hädänalaisen lapsen tukemiseksi aion luoda eurooppalaisen lapsitakuun Euroopan parlamentin ehdottaman idean pohjalta”,

–  ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta (COM(2017)0250) ja erityisesti periaatteen 11, jossa korostetaan lasten oikeuksien edistämisen tärkeyttä,

–  ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2020 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät ”Väestönkehityksen haasteet – tulevat toimet”(7),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta väestörakenteen muuttuessa (11841/11),

–  ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Työssäkäyvien vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisen tukemista koskeva aloite” (COM(2017)0252),

–  ottaa huomioon komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 480/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1303/2013 täydentämisestä(8),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2018 annetun ehdotuksen neuvoston suositukseksi sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (COM(2018)0132),

–  ottaa huomioon komission vuoden 2013 sosiaalialan investointipaketin, josta on kerrottu yksityiskohtaisesti tiedonannossa ”Kasvua ja yhteenkuuluvuutta tukevat sosiaaliset investoinnit, mukaan luettuna Euroopan sosiaalirahaston täytäntöönpano vuosina 2014–2020” (COM(2013)0083),

–  ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon ”EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille” (COM(2011)0173) ja sen jälkeen annetut täytäntöönpano- ja arviointikertomukset,

–  ottaa huomioon 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä(9),

–  ottaa huomioon vanhempien ja omaistaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainottamisesta ja neuvoston direktiivin 2010/18/EU kumoamisesta 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1158(10),

–  ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2017 annetun komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Tilannekatsaus vuonna 2013 annettuun suositukseen ”Investoidaan lapsiin – murretaan huono-osaisuuden kierre”” (SWD(2017)0258),

–  ottaa huomioon komission strategisen toimintaohjelman sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi (2016–2019) sekä Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020) ja siitä 7. maaliskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät(11), ja 5. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Tasa-arvon unioni: sukupuolten tasa-arvostrategia 2020–2025” (COM(2020)0152),

–  ottaa huomioon 29. toukokuuta 2013 annetun komission kertomuksen aiheesta ”Barcelonan tavoitteet: Pienten lasten hoitopalvelujen kehittäminen Euroopassa kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi” (COM(2013)0322),

–  ottaa huomioon vuoden 2002 lastenhoitoa koskevat Barcelonan tavoitteet, joiden mukaan vuoteen 2010 mennessä olisi tarjottava päivähoitopaikka vähintään 90 prosentille kolmivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmivuotiaista lapsista,

–  ottaa huomioon 4. lokakuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Nuorisotakuu ja nuorisotyöllisyysaloite kolmen vuoden jälkeen” (COM(2016)0646),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Lisätään Euroopan investointeja kasvuun ja työllisyyteen: Euroopan strategisten investointien rahaston toinen toimintakausi ja uusi Euroopan ulkoinen investointiohjelma” (COM(2016)0581),

–  ottaa huomioon 10. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Uusi osaamisohjelma Euroopalle: Vahvistetaan yhdessä inhimillistä pääomaa, työllistettävyyttä ja kilpailukykyä” (COM(2016)0381),

–  ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan osaamisohjelma kestävän kilpailukyvyn, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja selviytymis- ja palautumiskyvyn tueksi” (COM(2020)0274),

–  ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Yhteistyötaloutta koskeva eurooppalainen toimintasuunnitelma” (COM(2016)0356),

–  ottaa huomioon kiertotalouspaketin (direktiivit (EU) 2018/849(12), (EU) 2018/850(13), (EU) 2018/851(14) ja (EU) 2018/852)(15),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopassa investoidaan taas – Tilannekatsaus Euroopan investointiohjelmaan ja seuraavat toimet” (COM(2016)0359),

–  ottaa huomioon 16. helmikuuta 2012 annetun komission valkoisen kirjan ”Toimintasuunnitelma riittäviä, turvattuja ja kestäviä eläkkeitä varten” (COM(2012)0055),

–  ottaa huomioon 20. lokakuuta 2009 annetun komission tiedonannon "Solidaarinen terveydenhuolto: terveyserojen vähentäminen EU:ssa" (COM(2009)0567),

–  ottaa huomioon 7. joulukuuta 2015 annetut neuvoston päätelmät aiheesta ”Yhteisötalouden edistäminen Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen veturina” (15071/15),

–  ottaa huomioon 10. lokakuuta 2019 antamansa päätöslauselman euroalueen työllisyys- ja sosiaalipolitiikasta(16),

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2019 antamansa päätöslauselman ”Talouspolitiikan eurooppalainen ohjausjakso: vuotuisen kasvuselvityksen 2019 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdat(17),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2018 antamansa päätöslauselman ”Koulutus digitaalisella aikakaudella: EU:n politiikan laatimista koskevat haasteet, mahdollisuudet ja kokemukset”(18),

–  ottaa huomioon 11. syyskuuta 2018 antamansa päätöslauselman keinoista loukkaantumisesta tai sairaudesta toipuvien työntekijöiden integroimiseksi uudelleen laadukkaisiin työpaikkoihin(19),

–  ottaa huomioon 16. marraskuuta 2017 antamansa päätöslauselman eriarvoisuuden torjunnasta työpaikkojen luontia ja kasvua edistävänä tekijänä(20),

–  ottaa huomioon 24. lokakuuta 2017 antamansa päätöslauselman vähimmäistoimeentulosta köyhyyden torjunnassa(21),

–  ottaa huomioon 14. syyskuuta 2017 antamansa päätöslauselman uudesta osaamisohjelmasta Euroopalle(22),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarista(23),

–  ottaa huomioon 26. toukokuuta 2016 antamansa päätöslauselman aiheesta ”Köyhyys: sukupuolinäkökulma”(24),

–  ottaa huomioon 2. helmikuuta 2016 vahvistamansa kannan ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi pimeän työn ehkäisemiseksi ja torjumiseksi tehtävän yhteistyön edistämistä käsittelevän eurooppalaisen foorumin perustamisesta(25),

–  ottaa huomioon 25. marraskuuta 2015 antamansa päätöslauselman työterveyttä ja työturvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä kaudelle 2014–2020(26),

–  ottaa huomioon OECD:n ja komission ”Terveydentila EU:ssa” -hankkeen ja siihen liittyvän raportin ”Health at a glance: Europe 2018”,

–  ottaa huomioon 26. huhtikuuta 2018 julkaistun eläkkeiden riittävyyttä koskevan komission raportin ”Nykyinen ja tuleva vanhuusiän tulojen riittävyys EU:ssa”,

–  ottaa huomioon väestön ikääntymistä koskevan komission kertomuksen vuodelta 2018: EU:n jäsenvaltioiden taloutta ja julkista taloutta koskevat ennusteet (2016–2070), julkaistu 28. toukokuuta 2018,

–  ottaa huomioon uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan ja vuonna 2014 käynnistetyn Torinon prosessin, jolla pyritään vahvistamaan Euroopan sosiaalisen peruskirjan sopimusjärjestelmää Euroopan neuvostossa ja sen suhteessa Euroopan unionin oikeuteen,

–  ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman terveyserojen vähentämisestä EU:ssa(27),

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen(28),

–  ottaa huomioon syyskuussa 2015 annetut vammaisten henkilöiden oikeuksia käsittelevän YK:n komitean loppupäätelmät Euroopan unionin kesäkuussa 2014 komitealle antamasta ensimmäisestä kertomuksesta,

–  ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY(29) ja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (1992) 141 artiklan periaatteesta, jonka mukaan samasta tai samanarvoisesta työstä maksetaan sama palkka,

–  ottaa huomioon komission kertomuksen naisten ja miesten tasa-arvosta vuonna 2014,

–  ottaa huomioon neuvoston 26. marraskuuta 2018 antamaan päätöslauselmaan perustuvan EU:n nuorisostrategian 2019–2027 ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteen koulunkäynnin keskeyttävien osuuden supistamisesta alle 10 prosenttiin,

–  ottaa huomioon komission maaliskuussa 2020 julkaiseman lapsitakuuta koskevan toteutettavuustutkimuksen – loppuraportti,

–  ottaa huomioon huhtikuussa 2017 annetun tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2017 ”Nuorisotyöttömyys – ovatko EU:n toimintapolitiikat tuottaneet tulosta? Nuorisotakuun ja nuorisotyöllisyysaloitteen arviointi”,

–  ottaa huomioon 1. heinäkuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Nuorisotyöllisyyden tukeminen: silta työelämään seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0276),

–  ottaa huomioon tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista 17. huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882 (esteettömyyssäädös)(30),

–  ottaa huomioon komission kevään 2020 Euroopan talousennusteen,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalipolitiikkaverkoston tutkimuksen työssäkäyvien köyhyydestä Euroopassa ja asiaan liittyvistä kansallisista toimintapolitiikoista (In-work poverty in Europe: a study of national policies),

–  ottaa huomioon vuonna 2018 annetun neuvoston suosituksen sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta (14582/18),

–  ottaa huomioon avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa 20. kesäkuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/1152(31),

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman raja- ja kausityöntekijöiden eurooppalaisesta suojelusta covid-19-kriisin yhteydessä(32),

–  ottaa huomioon komission talousennusteen kesälle 2020,

–  ottaa huomioon komission yksiköiden valmisteluasiakirjan Euroopan elvytystarpeiden kartoituksesta (SWD(2020)0098),

–  ottaa huomioon 18. helmikuuta 2020 annetut neuvoston päätelmät veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevasta tarkistetusta EU:n luettelosta (6129/20),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A9-0183/2020),

A.  ottaa huomioon, että EU on joutunut historiansa syvimpään talouden taantumaan ja taloudellinen toiminta on vähentynyt Euroopassa epätavallisen nopeasti; ottaa huomioon, että kesän 2020 talousennusteen mukaan EU:n BKT:n ennustetaan supistuvan noin 8,3 prosenttia ja euroalueen BKT:n 8,7 prosenttia vuonna 2020;

B.  ottaa huomioon, että covid-19-kriisi aiheutti symmetrisen häiriön, joka vaikutti kaikkiin jäsenvaltioihin, vaikka kriisin vaikutus on epätasainen ja se vaikuttaa voimakkaammin niihin yli 109 miljoonaan ihmiseen, jotka olivat köyhyysvaarassa jo ennen pandemiaa; ottaa huomioon, että kriisi on aiheuttanut sosiaalisen suojelun järjestelmille vakavia paineita lieventää kriisin sosiaalisia vaikutuksia ja varmistaa ihmisarvoiset elinolot kaikille sekä keskeisten palvelujen, kuten terveydenhuollon, koulutuksen ja asunnon, saatavuus; ottaa huomioon, että covid-19-kriisi todennäköisesti lisää olemassa olevaa eriarvoisuutta ja edellyttää koordinoituja eurooppalaisia toimia, joilla varmistetaan sosiaalinen ja alueellinen yhteenkuuluvuus;

C.  ottaa huomioon, että nykyiseen kriisiin liittyy myös riski alueellisten erojen kasvamisesta jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä;

D.  katsoo, että unionin talous-, sosiaali- ja terveyspolitiikan tehokas koordinointi eurooppalaisen ohjausjakson ja sen ytimessä olevan Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin kanssa on ratkaisevan tärkeää kriisin vaikutusten lieventämiseksi ja taloudellisesti innovatiivisen, sosiaalisesti oikeudenmukaisen ja ympäristön kannalta vastuullisen elpymisen varmistamiseksi; ottaa huomioon, että parlamentin laajempi osallistuminen vahvistaa ohjausjakson demokraattista valvontaa;

E.  ottaa huomioon, että neuvoston 23. maaliskuuta 2020 tekemällä päätöksellä otettiin käyttöön vakaus- ja kasvusopimuksen yleinen poikkeuslauseke, joka mahdollistaa riittävän joustavuuden, jotta voidaan toteuttaa kaikki tarvittavat toimenpiteet talouksien ja terveydenhuoltojärjestelmien tukemiseksi; katsoo, että sosiaaliset investoinnit ovat välttämättömiä kestävän kehityksen, köyhyyden poistamisen ja osallistavien yhteiskuntien varmistamiseksi;

F.  ottaa huomioon, että tietyillä poliittisilla valinnoilla ja rajoittuneilla investoinneilla rahoitus- ja talouskriisin jälkeen oli valitettavia seurauksia joissakin tapauksissa alirahoitettujen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmien tarjoaman suojan tasoon, sillä ne eivät kyenneet riittävästi vähentämään köyhyyttä ja eriarvoisuutta, ja tämä on kärjistänyt pandemian vaikutuksia tietyissä jäsenvaltioissa;

G.  katsoo, että nopea elpyminen edellyttää määrätietoisia toimenpiteitä ja investointeja, joissa olisi keskityttävä lieventämään pandemian taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia, käynnistämään uudelleen taloudellinen toiminta, edistämään kestävää kehitystä, vihreää siirtymää, digitalisaatiota ja panemaan täytäntöön Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteet, vihreän sopimuksen ja Pariisin sopimuksen tavoitteet sekä Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet, jotta voidaan saada aikaan tehokkaammat ja vahvemmat hyvinvointivaltiot;

H.  katsoo, että voidakseen hyötyä ehdotetusta elpymis- ja palautumistukivälineestä jäsenvaltioiden olisi laadittava elpymis- ja palautumiskykyä koskevat suunnitelmat, jotka olisi liitettävä niiden kansallisiin uudistusohjelmiin, ottaen huomioon eurooppalaisen ohjausjakson tulokset sekä kansalliset energia- ja ilmastosuunnitelmat ja oikeudenmukaista siirtymää koskevat suunnitelmat, ja raportoitava edistymisestään suunnitelmien täytäntöönpanossa eurooppalaisen ohjausjakson yhteydessä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi laadittava erityisiä sosiaalista edistystä koskevia suunnitelmia, joissa esitetään selkeät tavoitteet siitä, mihin sosiaaliset investoinnit kohdennetaan ja miten Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin periaatteet pannaan täytäntöön sen jälkeen, kun komission puheenjohtajan ilmoittama Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täytäntöönpanoa koskeva toimintasuunnitelma on hyväksytty;

I.  ottaa huomioon, että sosiaalisesti kestävät uudistukset perustuvat solidaarisuuteen, integraatioon, sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, vaurauden oikeudenmukaiseen jakautumiseen, sukupuolten tasa-arvoon, laadukkaaseen julkiseen koulutusjärjestelmään kaikille, laadukkaisiin työpaikkoihin ja kestävään kasvuun – tämä on malli, jolla varmistetaan tasa-arvo ja sosiaalinen suojelu, lisätään haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien vaikutusmahdollisuuksia, lisätään osallistumista ja kansalaisuutta ja parannetaan kaikkien elintasoa; katsoo, että vahvistetut sosiaalisen suojelun järjestelmät ovat ratkaisevan tärkeitä köyhyyden ja eriarvoisuuden torjunnassa sekä osallistavan ja kestävän kasvun tukemisessa;

J.  ottaa huomioon, että liitteenä olevan komission yksiköiden valmisteluasiakirjan ”Euroopan elvytystarpeiden kartoituksesta” mukaan kiireellisin sosiaalinen tarve on puuttua työttömyyteen; ottaa huomioon, että komissio arvioi tässä asiakirjassa, että sosiaaliseen infrastruktuuriin tarvitaan 192 miljardin euron investoinnit;

K.  ottaa huomioon, että euroalueen työttömyysaste oli 7,5 prosenttia vuonna 2019 ja sen odotetaan nousevan noin 9,5 prosenttiin vuonna 2020 ja että jäsenvaltioiden välillä on huomattavia eroja; ottaa huomioon, että työttömyys kasvaa epätasaisesti eri alojen, sukupuolten, ikäryhmien ja sosioekonomisten ryhmien välillä; ottaa huomioon, että kansalliset lyhennetyn työajan järjestelmät, palkkatuet ja yritystuet, joita tuetaan unionin toimilla, mahdollistavat työpaikkojen säilymisen ja palkkojen ylläpitämisen yleisesti muuttumattomina; ottaa huomioon, että monet työpaikat ovat edelleen hyvin riskialttiita keskipitkällä aikavälillä ja että työttömyyden torjumiseksi tarvitaan merkittäviä toimia; ottaa huomioon, että tulevaisuudessa eurooppalainen työttömyysvakuutusjärjestelmä voisi rajoittaa tällaisia eroja auttamalla jäsenvaltioita kattamaan kustannukset, jotka liittyvät suoraan kansallisten lyhennetyn työajan järjestelmien perustamiseen tai laajentamiseen;

L.  ottaa huomioon, että vuoden 2020 alkupuoliskolla euroalueen työmarkkinat heikkenivät huomattavasti covid-19-pandemian ja sen hillitsemiseksi toteutettujen toimenpiteiden vuoksi; ottaa huomioon, että työllisyyden heikentyminen (noin 4 prosenttia vuonna 2020) kätkee työtuntien määrän merkittävämmän vähenemisen, koska lyhennetyn työajan järjestelmien työntekijät ovat tosiasiallisesti työttömiä mutta pysyvät tilastointia varten työllistettyinä; ottaa huomioon, että jotta henkilö voidaan laskea työttömäksi, hänen on oltava työmarkkinoiden käytettävissä, mikä ei ollut mahdollista kaikkialla tiukkojen sulkutoimien aikana, ja että monet henkilöt, joilla oli vain löyhä yhteys työmarkkinoille, eivät myöskään olleet enää halukkaita etsimään aktiivisesti työtä, minkä vuoksi heitä ei pidetty työttöminä;

M.  ottaa huomioon, että työmarkkinoiden heikkenemisestä aiheutuva taakka jakautuu epätasaisesti eri työmarkkinaluokkiin; ottaa huomioon, että työntekijät, joiden työsuhteet ja työsopimukset ovat epävarmoja, mukaan lukien sopimussuhteiset työntekijät ja työvoiman vuokrausyritysten palveluksessa olevat työntekijät, menettivät ensimmäisinä työpaikkansa; ottaa huomioon, että he eivät usein pysty käyttämään oikeuksiaan, heillä on vähäinen tai olematon työsuhdeturva ja sosiaaliturva ja heillä on suurempia terveys- ja turvallisuusriskejä; ottaa huomioon, että nuorisotyöttömyysaste on noussut enemmän kuin yleinen työttömyysaste ja että myös itsenäiset ammatinharjoittajat ovat kärsineet valtavasti sulkutoimista;

N.  toteaa, että ensisijainen vastuu nuorisotyöttömyyden poistamisesta on jäsenvaltioilla, joiden on kehitettävä työmarkkinoiden sääntelykehyksiä, koulutusjärjestelmiä ja aktiivista työmarkkinapolitiikkaa ja pantava niitä täytäntöön;

O.  ottaa huomioon, että kesän 2020 ennusteen mukaan useiden tekijöiden odotetaan hidastavan työmarkkinoiden paluuta pandemiaa edeltäneeseen tilanteeseen, esimerkiksi määräaikaiset lyhennetyn työajan tukijärjestelmät; toteaa, että järjestelmät eivät voi täysin estää työttömyyden mahdollista kasvua, jos taloudellinen toiminta on pitkään heikkoa ja yhä useampien yritysten odotetaan supistavan toimintaansa tai lopettavan toimintansa; ottaa huomioon, että odotettu työttömyysasteen nousu kaikkialla EU:ssa voi osoittautua erityisen vaikeaksi pysäyttää jäsenvaltioissa, joissa työttömyys oli suhteellisen korkea jo ennen pandemian alkua, joissa talouden elpymisen odotetaan olevan hidasta tai joissa työmarkkinat ja sosiaaliset turvaverkot eivät ole tehokkaita ja vaikuttavia;

P.  ottaa huomioon, että Eurostatin mukaan vuonna 2018 EU-28:ssä oli 8,3 miljoonaa alityöllistettyä osa-aikaista työntekijää, 7,6 miljoonaa henkilöä oli käytettävissä työhön, mutta ei hakenut työtä, ja lisäksi 2,2 miljoonaa henkilöä etsi työtä, vaikka ei pystyisi aloittamaan työntekoa lyhyessä ajassa; ottaa huomioon, että vuonna 2018 EU-28:ssä yhteensä 18,1 miljoonaa ihmistä oli tilanteessa, joka muistuttaa jonkin verran työttömyyttä;

Q.  ottaa huomioon, että vuosina 2002–2018 keskitulotason työpaikkojen osuus EU:ssa pieneni 13 prosenttiyksikköä;

R.  toteaa, että jäsenvaltioiden työmarkkinoita vaivaavat rakenteelliset ongelmat, kuten alhainen osallistumisaste sekä osaamiseen ja pätevyyteen liittyvät kohtaanto-ongelmat; toteaa, että tarvitaan enenevässä määrin konkreettisia toimenpiteitä työelämän ulkopuolella olevan työvoiman integroimiseksi tai uudelleenintegroimiseksi työelämään, jotta voidaan vastata työmarkkinoiden tarpeisiin;

S.  ottaa huomioon, että työmarkkinatilanteen heikkenemisen ennustetaan rajoittavan palkkojen nousua ja heikentävän työntekijöiden neuvotteluvoimaa; toteaa, että oikeus keskitettyyn sopimiseen on kaikkia eurooppalaisia työntekijöitä koskeva asia, jolla on ratkaisevan tärkeitä vaikutuksia demokratiaan ja oikeusvaltioon ja myös perustavien sosiaalisten oikeuksien kunnioittamiseen;

T.  katsoo, että oikeus työehtosopimusneuvotteluihin koskee kaikkia eurooppalaisia työntekijöitä ja että sillä on ratkaisevan tärkeitä vaikutuksia demokratiaan ja oikeusvaltioon, mukaan lukien sosiaalisten perusoikeuksien kunnioittaminen ja työehtosopimusneuvottelut; ottaa huomioon, että työehtosopimusneuvottelut ovat unionin perusoikeus ja että perusoikeuskirjan 28 artikla velvoittaa unionin toimielimet kunnioittamaan niitä; katsoo, että tässä yhteydessä toimintapolitiikat, joissa kunnioitetaan, edistetään ja vahvistetaan keskitettyä sopimista ja työntekijöiden asemaa palkanmuodostusjärjestelmissä, ovat ratkaisevassa asemassa korkeatasoisten työolojen ja -ehtojen aikaansaamisessa;

U.  ottaa huomioon, että työehtosopimusneuvottelujen kattavuus on heikentynyt vuoden 2000 jälkeen 22 jäsenvaltiossa 27:sta; ottaa huomioon, että ammattiliiton jäsenten osuus Euroopan unionissa on keskimäärin noin 23 prosenttia ja että jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja, jotka vaihtelevat 74 prosentista 8 prosenttiin;

V.  ottaa huomioon, että kohtuullisen elintason takaavat palkat, vahvat työehtosopimusneuvottelujärjestelmät, työpaikkademokratia, palkkojen avoimuus, ennakoitavat työajat, joustavat työjärjestelyt, riittävä sosiaaliturva ja investoinnit julkisiin palveluihin voivat vähentää työssäkäyvien köyhyyttä, vähentää terveyteen liittyvää ja sosiaalista eriarvoisuutta sekä synnyttää kysyntää ja parantaa terveyttä ja hyvinvointia;

W.  ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1948 antamassa ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa tunnustetaan, että työntekijöiden on saatava toimeentuloon riittävä palkka, samoin kuin vuonna 1919 hyväksytyssä Kansainvälisen työjärjestön perussäännössä; ottaa huomioon, että Eurofoundin määritelmän mukaan toimeentuloon riittävä palkka on se tulomäärä, joka tarvitaan työntekijän yhteiskunnallisesti hyväksyttävän peruselintason turvaamiseksi; ottaa huomioon, että useimmissa maissa vähimmäispalkat ovat edelleen köyhyysrajan alapuolella;

X.  ottaa huomioon, että kriisillä on merkittäviä vaikutuksia sosiaalisiin oloihin ja se vaikuttaa erityisesti naisiin, pienituloisiin kotitalouksiin ja perheisiin, ikääntyneisiin, vähemmistöihin ja muihin haavoittuviin ryhmiin, ja tämä lisää eriarvoisuutta, epävakautta, köyhyyttä, työttömyyttä ja sosiaalisia eroja sekä heikentää sosiaalisia ja työllisyysnormeja Euroopassa; ottaa huomioon, että muun muassa nuoret, epävarmoissa työsuhteissa olevat työntekijät, henkilöt, joiden työsopimukset ovat epätyypillisiä ja määräaikaisia, henkilöt, joilla on alhainen pätevyys, vastentahtoisesti osa-aikaiset työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat sekä alustatalouden työntekijät ja siirtotyöläiset ovat suurimmassa vaarassa menettää työpaikkansa ja ajautua köyhyyteen; ottaa huomioon, että monet covid-19-pandemian torjunnan kannalta keskeisissä ammateissa työskentelevät työntekijät kuuluvat näihin haavoittuviin ryhmiin;

Y.  ottaa huomioon, että kriisi on osoittanut, että jokainen työntekijä on olennaisen tärkeä ja että jos yhteiskuntamme pystyvät toimimaan eristysolosuhteissa, se ei ole pelkästään terveydenhuoltoalan työntekijöiden, tutkijoiden ja turvallisuusjoukkojen ansiota vaan suurelta osin myös siivoojien, kuljetustyöntekijöiden, markettien kassatyöntekijöiden, hoivatyöntekijöiden, jakelutyöntekijöiden, kotitaloustyöntekijöiden, alustatalouden työntekijöiden, puhelinpalvelukeskusten työntekijöiden, elintarvike- ja maataloustyöntekijöiden, kalastajien ja monien muiden ansiota, joiden panos on välttämätön; ottaa huomioon, että näillä työntekijöillä on liian usein huonot työolot ja alhaiset palkat ja että monilla aloilla suurin osa heistä on naisia;

Z.  ottaa huomioon, että miesten ja naisten välillä on edelleen palkka- ja eläke-eroja, jotka todennäköisesti kasvavat covid-19-kriisin myötä; ottaa huomioon, että kaikkialla EU:ssa naiset ansaitsevat edelleen keskimäärin 16 prosenttia vähemmän kuin miehet ja että sukupuolten välinen eläke-ero on EU:ssa noin 37,2 prosenttia;

AA.  ottaa huomioon, että ikään, sukupuoleen, sukupuoli-identiteettiin, vammaisuuteen, etniseen alkuperään tai rotuun, uskontoon tai vakaumukseen tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä työpaikalla on kielletty EU:ssa ja että jokaisella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun työhönotossa, työoloissa, uralla etenemisessä, palkkauksessa, koulutukseen pääsyssä ja työeläkkeissä;

AB.  ottaa huomioon, että seuraavan vuosikymmenen aikana työpaikkojen polarisoitumisen odotetaan lisääntyvän entisestään ja että korkeamman ja matalamman osaamiskirjon työpaikkojen odotetaan lisääntyvän; toteaa, että pandemia todennäköisesti vahvistaa tätä suuntausta entisestään; katsoo, että progressiivinen verotus on välttämätön edellytys yleisen eriarvoisuuden vähentämiselle ja hyvin toimivien hyvinvointivaltioiden rahoittamiselle;

AC.  ottaa huomioon, että työelämässä tapahtuu merkittäviä muutoksia, jotka johtuvat teknologisista innovaatioista, digitalisaatiosta, väestörakenteen muutoksista, ilmastonmuutoksesta ja globalisaatiosta; toteaa lisäksi, että nykyisellä kriisillä on ollut valtava vaikutus työtottumuksiimme; katsoo, että digitaaliteknologian käyttö ja sen edistäminen osallistavalla tavalla ovat pitkällä aikavälillä taloudellisesti ja sosiaalisesti hyödyllisiä, voivat parantaa kilpailukykyä ja luoda työmahdollisuuksia, mutta ne luovat myös haasteita, kuten sosiaalista eristyneisyyttä, digitaalista syrjäytymistä, lisääntyvää eriarvoisuutta, tietosuoja-ongelmia, työntekijöiden terveyden ja työolojen heikkenemistä sekä tarvetta heidän oikeuksiensa suojeluun; toteaa, että investoinnit aikuisten digitaalisiin taitoihin, tutkintoihin ja viralliseen koulutukseen vahvistavat työntekijöiden työllistettävyyttä, palkkakehitystä ja yritysten kilpailukykyä; katsoo, että edellä mainitut maailmanlaajuiset haasteet edellyttävät oikeudenmukaista siirtymää, jotta ketään ei jätetä jälkeen;

AD.  ottaa huomioon, että työntekijöiden vapaa liikkuvuus on Euroopan unionin perusperiaate ja välttämätöntä sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta;

AE.  ottaa huomioon, että vuonna 2013 annetun lapsiin investoimista koskevan EU:n suosituksen täytäntöönpano ei ole tuottanut luvattuja tuloksia; ottaa huomioon, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa ei ole riittävästi priorisoitu lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa ja että EU:n varoja ei ole käytetty niin laajasti tai strategisesti kuin olisi ollut mahdollista; katsoo, että EU:n lapsitakuun ja sen konkreettisten tavoitteiden käyttöönotto olisi tehokas tapa varmistaa, että jäsenvaltiot tekevät korkean tason poliittisen sitoumuksen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien lasten sosiaalisten oikeuksien takaamiseksi sekä lasten köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi;

AF.  ottaa huomioon, että terveyserot johtuvat sosiaalisesta eriarvoisuudesta ja liittyvät erityisesti sukupuoleen, koulutustasoon, työllisyyteen, tuloihin, asuinoloihin sekä epätasa-arvoisiin mahdollisuuksiin saada sairaanhoitoa, sairauksien ehkäisyä ja terveyden edistämistä koskevia palveluja;

AG.  toteaa, että kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyssä ja toteuttamisessa on varmistettava ihmisten terveyden korkeatasoinen suojelu;

AH.  ottaa huomioon, että useimmissa jäsenvaltioissa on käytössä erilaisia vähimmäistulojärjestelmiä turvaverkon luomiseksi köyhyysvaarassa olevia varten;

AI.  ottaa huomioon, että asunnottomuus on viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt tasaisesti suurimmassa osassa jäsenvaltioita; ottaa huomioon, että EU:ssa vähintään 700 000 ihmistä nukkuu taivasalla joka yö, mikä on 70 prosenttia enemmän kuin vuosikymmen sitten; ottaa huomioon, että covid-19 on osoittanut, että asunnottomuus on sekä sosiaalinen että kansanterveydellinen kriisi;

1.  kehottaa komissiota laatimaan Eurooppa 2020 -strategian korvaamiseksi poliittisen strategian, jolla pyritään poistamaan köyhyys yhdistämällä keskeiset välineet, kuten Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja eurooppalainen ohjausjakso, pidemmän aikavälin visioon hyvinvointitaloudesta ja ympäristön ja sosiaalisten mallien kestävyydestä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti;

2.  panee merkille komission vuoden 2019 maakohtaiset suositukset; ilmaisee huolensa siitä, että jäsenvaltiot ovat edistyneet vain vähän tai ei ollenkaan kuudessa niille vuonna 2019 annetuista kymmenestä maakohtaisesta suosituksesta ja että edistyminen on edelleen epätasaista eri jäsenvaltioissa ja eri politiikanaloilla ja että edistyminen veropohjan laajentamisessa sekä terveydenhuollossa ja pitkäaikaishoidossa on erityisen hidasta; korostaa, että maakohtaisten suositusten olisi oltava johdonmukaisia EU:n taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristötavoitteiden kanssa; korostaa, että maakohtaisten suositusten täytäntöönpano on ratkaisevan tärkeää sosiaalisen osallisuuden edistämiseksi ja sosiaalisten oikeuksien parantamiseksi sekä laadukkaisiin työpaikkoihin perustuvan täystyöllisyyden ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen siirtymän saavuttamiseksi; kehottaa siksi jäsenvaltioita riippumatta siitä, ovatko ne euroalueen jäseniä, panemaan paremmin täytäntöön erityisesti työllisyyttä ja sosiaaliasioita koskevat suositukset; korostaa, että maakohtaisilla suosituksilla olisi edistettävä työmarkkinoiden sääntelyä, vahvistettava talouspolitiikkamme häiriönsietokykyä ja tuettava julkisia palveluja ottamalla oppia edellisestä kriisistä ja vastaamalla covid-19-pandemian aiheuttamaan talous- ja sosiaalikriisiin;

3.  on huolissaan covid-19-kriisin tuhoisista sosiaalisista vaikutuksista, jotka kohdistuvat erityisesti naisiin, pienituloisiin kotitalouksiin ja perheisiin sekä haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin, kuten ikääntyneisiin, vammaisiin, vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin, pakolaisiin ja maahanmuuttajiin sekä kriisin aikana etulinjassa oleviin työntekijöihin, ja jotka lisäävät entisestään olemassa olevaa eriarvoisuutta ja luovat uudenlaista ja saattavat uhata sosiaali- ja työnormeja Euroopassa; korostaa, että ainoastaan päättäväinen ja koordinoitu eurooppalainen toiminta auttaa helpottamaan nykyisen kriisin sosiaalisia seurauksia ja osoittaa, että EU on välttämätön hanke, joka perustuu sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, solidaarisuuteen ja integraatioon; kehottaa jäsenvaltioita suojelemaan täysimääräisesti ihmisten sosiaalisia oikeuksia ja korostaa, että koheesiota ja Euroopan alueita tukevalla elpymisavulla (REACT-EU) on oltava keskeinen rooli heikoimmassa asemassa olevien auttamisessa varmistamalla, että vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastosta (FEAD) myönnetään riittävästi rahoitusta, tuetaan erityisesti nuorten työllisyyttä Euroopan sosiaalirahaston (ESR) kautta ja edistetään EU:n yhteenkuuluvuutta myös syrjäisimmillä alueilla;

4.  suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden päätökseen ottaa käyttöön yleinen poikkeuslauseke, jolla lisätään joustavuutta, jotta voidaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet Euroopan kansalaisten terveyden ja väestönsuojelujärjestelmien tukemiseksi, työpaikkojen säilyttämiseksi, vankan elpymisen tukemiseksi ja Euroopan sosiaalisen markkinatalouden vakauttamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti tätä julkisen talouden joustavuutta, jotta voidaan ehkäistä ja lieventää kriisin sosiaalisia seurauksia, vahvistaa sosiaaliturvajärjestelmiä, rahoittaa laadukkaita työpaikkoja, julkisia palveluja, torjua köyhyyttä ja edistää vihreää siirtymää; pitää myönteisenä komission ilmoitusta laajan julkisen kuulemisen käynnistämisestä kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa EU:n finanssipolitiikan sääntöjen mahdollisten kehityssuuntien tutkimiseksi; kehottaa jäsenvaltioita osallistumaan keskusteluun, jotta voidaan kannustaa kestävää kasvua edistäviä sosiaalisia investointeja samalla kun säilytetään julkisen talouden kestävyys;

5.  korostaa terveen ja vastuullisen talousarviomenettelyn merkitystä ja kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota lisäämään investointeja terveyskriisiin vastaamiseksi ja erityisesti investoimaan koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmiin; huomauttaa, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa ei edelleenkään ole ohjelmaa, jolla seurattaisiin eriarvoisuuden lisääntymistä Euroopassa ja puututtaisiin siihen; kehottaa siksi komissiota arvioimaan paremmin julkisen politiikan tulonjakovaikutuksia ja tulojen ja varallisuuden jakautumisen perusteella mitattavia epätasapainoisuuksia myös liittämällä niihin perusteellisista tarkasteluista tehdyt raportit, jos epätasapainoisuuksia havaitaan, keinona kytkeä talouden koordinointi työllisyyteen ja sosiaaliseen suorituskykyyn; kehottaa komissiota tutkimaan, mitkä olisivat tarkimmat taloudellisen eriarvoisuuden indikaattorit, ja seuraamaan eriarvoisuuden kehittymistä;

6.  suhtautuu myönteisesti Next Generation EU -välineeseen, EU:n elpymissuunnitelmaan; kehottaa noudattamaan tasapainoista lähestymistapaa yhtäältä vihreän ja digitaalisen siirtymän ja toisaalta koulutus-, sosiaali- ja terveydenhuoltoinfrastruktuurin välillä; vaatii, että elpymissuunnitelman on oltava täysin Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin mukainen ja sen on edistettävä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman saavuttamista; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään yleistä poikkeuslauseketta investoidakseen ihmisiin ja sosiaaliturvajärjestelmiin ja tukeakseen vaikeuksissa olevia elinkelpoisia yrityksiä työpaikkojen ja palkkojen turvaamiseksi; kehottaa laatimaan erityisiä sosiaalisen edistyksen suunnitelmia, joilla varmistetaan entistä tehokkaammat, tasapuolisemmat ja vahvemmat hyvinvointivaltiot; vaatii kunnianhimoista monivuotista rahoituskehystä, jota vahvistetaan uusilla omilla varoilla, ja torjuu ESR+:n kaltaisten koheesioon keskittyvien ohjelmien rahoituksen vähentämisen;

7.  korostaa, että on tärkeää panna täytäntöön Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilari ja saavuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, myös Euroopan elpymissuunnitelman yhteydessä, jotta voidaan varmistaa sosiaalinen oikeudenmukaisuus, sosiaalinen yhteenkuuluvuus ja vauraus kaikille; on huolissaan siitä, että nykyisessä kriisissä hyvinvointijärjestelmiin kohdistuu ennennäkemättömiä paineita ja että niihin liittyvät julkiset menot kasvavat eksponentiaalisesti; korostaa, että elpymisen vauhdittamiseksi elpymissuunnitelman ja monivuotisen rahoituskehyksen kautta toteutettavilla EU:n investointitoimilla olisi edistettävä talouskasvua, jolla on vahva sosiaalinen ulottuvuus, erityisesti vahvistamalla hyvinvointijärjestelmiä ja investoimalla vakaisiin sosiaaliturvajärjestelmiin, terveydenhuoltoon, koulutukseen, asumiseen, työllisyyteen, kulttuuriin, oikeudenmukaisuuteen sekä riittäviin ja saatavilla oleviin julkisiin sosiaalipalveluihin, jotta voidaan torjua kriisin sosiaalisia vaikutuksia ja poistaa köyhyys;

8.  suhtautuu myönteisesti komission SURE-ehdotukseen kiireellisenä toimenpiteenä, jolla tuetaan jäsenvaltioiden lyhennettyä työaikaa koskevia järjestelyjä covid-19-kriisin yhteydessä ja lisätään näin yritysten mahdollisuuksia saada tarvittavaa likviditeettiä taloudellisen toiminnan uudelleen aloittamiseksi ja työpaikkojen säilyttämiseksi; panee merkille välineen väliaikaisen luonteen; kehottaa siksi komissiota tutkimaan mahdollisuutta ottaa käyttöön – jäsenvaltioiden pyynnöstä – pysyvä erityisväline sellaisen odottamattoman kriisin sattuessa, joka johtaa lyhennetyn työajan järjestelyistä ja vastaavista toimenpiteistä aiheutuvien menojen tasaiseen kasvuun;

9.  korostaa, että komissio on sitoutunut ottamaan käyttöön Euroopan globalisaatiorahaston varoja vastauksena covid-19-kriisin työllisyysvaikutuksiin; kehottaa siksi jäsenvaltioita esittämään nopeasti komissiolle hakemuksia rahoituksesta, jolla tuetaan covid-19-kriisin vuoksi työpaikkansa menettäneitä eurooppalaisia työntekijöitä ja joka käytetään näiden ammattitaidon päivittämiseen ja uudelleenkoulutukseen ja työmarkkinoille uudelleen integroitumiseen;

10.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että rahoitustukea annetaan ainoastaan yrityksille, jotka eivät ole rekisteröityneet tarkistetusta EU:n luettelosta veroasioissa yhteistyöhaluttomista lainkäyttöalueista annettujen neuvoston päätelmien liitteessä 1 lueteltuihin maihin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että edunsaajat noudattavat perussopimuksissa vahvistettuja perusarvoja ja että julkista rahoitustukea saavat yritykset suojelevat työntekijöitä, takaavat ihmisarvoiset työolot, kunnioittavat ammattiliittoja ja sovellettavia työehtosopimuksia, maksavat osuutensa veroista ja pidättyvät osakkeiden takaisinostosta tai bonusten maksamisesta johdolle tai osakkeenomistajille;

11.  korostaa sosiaali-indikaattoreiden tulostaulun keskeistä roolia eurooppalaisessa ohjausjaksossa; kehottaa komissiota vahvistamaan tulostaulua, jossa otetaan huomioon kaikki Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta, ja kehittämään sosiaalisia tavoitteita, köyhyyden vähentäminen mukaan luettuna, sekä menetelmän, jolla otetaan huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvien tekijöiden sosiaaliset näkökohdat; korostaa kansallisten uudistusohjelmien ennakkoarviointien ja perusteellisten jälkiarviointien merkitystä;

12.  on huolissaan covid-19-kriisin kielteisistä vaikutuksista Euroopan työmarkkinoihin ja ennennäkemättömistä työpaikkojen menetyksistä erityisesti strategisilla aloilla sekä siitä, että köyhyys ja elintasoerot ovat tämän vuoksi lisääntyneet, mikä vaikuttaa erityisesti nuoriin, naisiin ja matalan osaamistason työntekijöihin sekä epävirallisessa taloudessa ja epävarmoissa työsuhteissa työskenteleviin henkilöihin; palauttaa mieliin komission puheenjohtajan ilmoituksen eurooppalaisen työttömyysvakuutusjärjestelmän esittämisestä; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä työpaikkojen säilyttämiseksi ja edistämään joustavia työjärjestelyjä työpaikkojen säilyttämiseksi; kehottaa jäsenvaltioita investoimaan asianmukaisesti tehokkaaseen aktiiviseen työmarkkinapolitiikkaan, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen ja hyödyntämään täysimääräisesti EU:n nykyisiä ja uusia rahoitusvälineitä pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi erityisesti alueilla, jotka kärsivät merkittävistä väestörakenteen haitoista, kuten maaseutualueilla; kehottaa jäsenvaltioita luomaan myös uusia työllistymismahdollisuuksia, myös julkisten investointien ja työllisyysohjelmien avulla, ja vahvistamaan julkisten työvoimapalvelujen roolia keskittyen erityisesti nuorten, vammaisten ja syrjinnän kohteeksi joutuneiden henkilöiden auttamiseen työmarkkinoille pääsyssä;

13.  panee erittäin huolestuneena merkille nuorisotyöttömyyden korkean tason useissa jäsenvaltioissa ja nuorten työntekijöiden työsopimusten haurauden erityisesti aloilla, joihin covid-19 vaikuttaa vakavasti; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään asianmukaisiin toimiin nuorisotyöttömyyden torjumiseksi ja hyödyntämään täysimääräisesti nykyisiä ja uusia rahoitusvälineitä, kuten nuorisotakuuta ja Erasmus+-ohjelmaa; kehottaa ottamaan käyttöön tehokkaamman ja osallistavamman nuorisotakuun keskittyen erityisesti laadukkaisiin työpaikkoihin, joissa maksetaan kohtuullista palkkaa, ja kohdistaen se erityisesti työmarkkinoilta kauimpana oleviin;

14.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että covid-19-pandemia ei heikennä niiden ryhmien asemaa, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista, kuten omaishoitajat, henkilöt, joilla on pitkäaikaisia sairauksia, vammoja, terveysongelmia tai monimutkaisia kroonisia sairauksia, maahanmuuttajat ja pakolaiset sekä etnisiin ja uskonnollisiin vähemmistöihin kuuluvat henkilöt;

15.  korostaa, että pk-yrityksillä on keskeinen asema kestävässä ja osallistavassa kehityksessä, talouskasvussa ja työpaikkojen luomisessa EU:ssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan tukeaan pk-yrityksille ja niiden työntekijöille taloudellisen toiminnan uudelleen käynnistämisessä ja siirtymisessä kohti digitaalisempaa ja vihreämpää taloutta;

16.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti kierto- ja sosiaalitalouden kehittämistä, tukemaan sosiaalista innovointia ja sosiaalisia yrityksiä, vahvistamaan niiden kestävyyttä ja edistämään sellaisia työn muotoja, joilla luodaan laadukkaita työpaikkoja;

17.  katsoo, että globaalin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja parantamiseksi jäsenvaltioiden työmarkkinoita koskevan sääntelykehyksen on oltava selkeä, yksinkertainen ja joustava, samalla kun sillä turvataan korkeat työelämän normit;

18.  korostaa, että EU:n elpymissuunnitelman menestyksekäs täytäntöönpano edellyttää asianmukaista sosiaalista vuoropuhelua kaikilla tasoilla ja työmarkkinaosapuolten tehokasta osallistumista, työntekijöiden ja ammattiliittojen oikeuksien vahvistamista sekä työehtosopimusneuvotteluja ja työntekijöiden osallistumista, jotka ovat demokratian ja osallisuuden perusvälineitä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan työmarkkinaosapuolten valmiuksien kehittämistä, myös ESR+:n kautta, jotta voidaan nostaa ammatillisen järjestäytymisen astetta, parantaa työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua, työehtosopimusneuvotteluja ja työntekijöiden osallistumista yrityksen asioiden hoitamiseen sekä noudattaa työehtosopimuksia julkisissa hankinnoissa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myös varmistamaan, että työmarkkinaosapuolet osallistuvat täysipainoisesti poliittiseen päätöksentekoon, eurooppalainen ohjausjakso mukaan luettuna;

19.  on tyytyväinen komission työmarkkinaosapuolten toisen vaiheen kuulemiseen vähimmäispalkkoja koskevasta EU:n kehyksestä; toteaa, että kohtuulliset palkat ovat tärkeitä oikeudenmukaisten työolojen ja kukoistavan sosiaalisen markkinatalouden kannalta; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan kaikille työntekijöille köyhyysrajan ylittävän, kohtuullisen ja toimeentuloon riittävän palkan työehtosopimusten tai kansallisen lainsäädännön avulla; katsoo, että tehostetut työehtosopimusneuvottelut ovat yksi parhaista tavoista edistää kohtuullisia palkkoja EU:ssa; kehottaa komissiota tunnistamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun esteet EU:ssa ja esittämään vähimmäispalkkoja koskevan eurooppalaisen kehyksen työssäkäyvien köyhyyden poistamiseksi kansallisten perinteiden mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon kansallisten työmarkkinaosapuolten itsenäisyyden ja hyvin toimivat työehtosopimusneuvottelumallit; korostaa, että aloitteet eivät saa haitata työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta tai palkanmuodostusmenettelyjä työehtosopimusjärjestelmissä; kehottaa noudattamaan unionissa koordinoitua lähestymistapaa, jotta vältetään epäterve työvoimakustannuskilpailu ja lisätään kaikkien sosiaalista lähentymistä ylöspäin; korostaa lisäksi, että palkkojen olisi mahdollistettava työntekijöiden ja heidän perheidensä tarpeiden tyydyttäminen ja että kaikkien unionin työntekijöiden olisi saatava toimeentuloon riittävä palkka; pyytää tässä yhteydessä komissiota tutkimaan, miten voitaisiin määrittää, mitä toimeentuloon riittävä palkka voisi kattaa ja miten se olisi mitattava, mikä voisi toimia vertailuvälineenä työmarkkinaosapuolille;

20.  kehottaa varmistamaan, että kaikilla työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on mahdollisuus saada julkista, solidaarisuuteen perustuvaa ja riittävää vanhuuseläkettä, joka ylittää köyhyysrajan; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan eläkejärjestelmien riittävyyden ja kestävyyden; katsoo, että eläkejärjestelmien uudistuksissa olisi keskityttävä todelliseen eläkeikään ja otettava huomioon muun muassa työmarkkinoiden kehitys, syntyvyys, terveys- ja varallisuustilanne, työolot ja taloudellinen huoltosuhde ja niihin olisi liitettävä aktiivisen ikääntymisen strategioita; katsoo, että näissä uudistuksissa on myös otettava huomioon miljoonien sellaisten eurooppalaisten työntekijöiden, erityisesti naisten, nuorten ja itsenäisten ammatinharjoittajien, tilanne, jotka joutuvat epävarmoihin ja epätyypillisiin työsuhteisiin, tahtomattaan työttömiksi tai tekemään lyhennettyä työaikaa; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi käytävä rakentavaa vuoropuhelua työmarkkinaosapuolten ja muiden asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa ja annettava riittävästi aikaa uudistusten toteuttamiselle;

21.  kehottaa komissiota tekemään kattavan arvioinnin etulinjan työntekijöiden ja keskeisten työntekijöiden, alustatalouden työntekijöiden, epätyypillisen työn tekijöiden ja epävarmoissa työsuhteissa olevien työntekijöiden työoloista ja työehdoista ja yksilöimään syyt epävarmoihin työsuhteisiin, esittämään eurooppalaisen sääntelykehyksen, joka sisältää selkeät ja yksinkertaiset suuntaviivat, joilla varmistetaan riittävä työaika, ihmisarvoiset työolot kaikille työntekijöille, oikeudet ja sosiaalisen suojelun yleinen saatavuus, vahvistetaan työehtosopimusneuvottelujen kattavuutta, torjutaan epävarmoja sopimuksia, näennäisesti itsenäistä ammatinharjoittamista, nollatuntisopimuksia ja epätyypillisten työsopimusten epäasianmukaista käyttöä; kehottaa komissiota asettamaan tiukat rajat alihankintakäytännöille ja parantamaan sosiaalisen suojelun normeja sekä laatimaan suuntaviivat riippumattomien urakoitsijoiden työsuhteen laadun testaamiseksi näennäisen itsenäisen ammatinharjoittamisen torjumiseksi; korostaa, että työntekijöillä, joihin sovelletaan väliaikaisia tai joustavia sopimusjärjestelyjä, olisi oltava sama suoja kuin kaikilla muillakin työntekijöillä;

22.  panee huolestuneena merkille, että pääsy sosiaalisen suojelun järjestelmiin on riittämätöntä ja epätyypillisessä työssä olevilta henkilöiltä ja itsenäisiltä ammatinharjoittajilta se puuttuu kokonaan; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin näiden ongelmien ratkaisemiseksi erityisesti ottaen huomioon 8. marraskuuta 2019 annetun neuvoston suosituksen sosiaalisen suojelun saatavuudesta työntekijöiden ja itsenäisten ammatinharjoittajien kannalta; korostaa, että sosiaalisen suojelun on oltava kaikkien ulottuvilla erityisesti nykyisessä vaikeassa tilanteessa;

23.  korostaa, että viimeaikainen pandemia on osoittanut, että digitaaliset ratkaisut, erityisesti etätyö, ovat tärkeitä ja että tässä asiassa tarvitaan Euroopan tason ohjeita ja sääntelyä; katsoo, että asianmukaisesti säännellyillä joustavilla työjärjestelyillä, etätyöllä ja paikasta riippumattomalla työllä voi olla tärkeä rooli työpaikkojen säilyttämisessä, työn ja yksityiselämän tasapainon parantamisessa, päivittäiseen työmatkaan liittyvien hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä, vammaisten työllistymismahdollisuuksien parantamisessa ja ne voivat auttaa maaseudun väestökadon torjumisessa; kehottaa komissiota tämän vuoksi ehdottamaan etätyötä koskevaa EU:n toimintaohjelmaa, johon sisältyy lainsäädäntökehys, jolla varmistetaan ihmisarvoiset työolot, mukaan lukien työajan, lomien, työn ja yksityiselämän tasapainon ja oikeuden olla tavoittamattomissa noudattaminen; korostaa, että erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten vanhempien, yksinhuoltajien ja jatkuvasti huollettavia omaisiaan hoitavien läheishoitajien tilanteeseen, koska covid-19-pandemia on osoittanut, että näillä ryhmillä on ollut suurimmat vaikeudet sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämä etätyössä; korostaa siksi asianmukaisten lastenhoitoratkaisujen merkitystä;

24.  on huolissaan kausityöntekijöiden ja muiden rajatyöntekijöiden työ- ja elinoloista erityisesti matalapalkka-alalla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan oikeuksien siirrettävyyttä ja varmistamaan oikeudenmukaiset ja kohtuulliset työolot liikkuville, rajat ylittäville ja kausityöntekijöille EU:ssa; kehottaa jäsenvaltioita sitoutumaan täysin julkisten palvelujen digitalisointiin työvoiman oikeudenmukaisen liikkuvuuden helpottamiseksi erityisesti sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisen osalta; pyytää siksi komissiota esittämään asianmukaisen vaikutustenarvioinnin jälkeen ehdotuksen EU:n digitaalisesta sosiaaliturvatunnuksesta, jonka avulla voidaan myös perustaa valvontamekanismi sekä yksilöitä että asianomaisia viranomaisia varten sen varmistamiseksi, että sosiaaliturvaetuudet maksetaan velvoitteiden mukaisesti; katsoo lisäksi, että jokaisella työntekijällä on oltava mahdollisuus saada kattava yleiskuva työnantajistaan ja omista palkkasaatavistaan ja työoikeuksistaan joko työehtosopimusten tai tarvittaessa kansallisen lainsäädännön mukaisesti; vaatii lisäksi EU:n laajuista alihankkijoiden vastuuta tietyillä aloilla, kuten maataloudessa ja lihateollisuudessa, erityisesti kun on kyse työsopimuksista paikan päällä, sekä selkeitä sääntöjä alihankintakäytännöistä yleensä;

25.  toteaa, että covid-19-pandemia on lisännyt miljoonien työntekijöiden terveys- ja turvallisuusriskejä; suhtautuu myönteisesti komission sitoumukseen tarkistaa biologisia tekijöitä koskevaa direktiiviä (2000/54/EY), jotta se voidaan mukauttaa maailmanlaajuisiin pandemioihin ja muihin poikkeuksellisiin olosuhteisiin, ja varmistaa työntekijöiden täysimääräinen suojelu altistumisriskeiltä; kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman nopeasti uuden työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan EU:n strategiakehyksen, työperäistä stressiä ja tuki- ja liikuntaelinsairauksia koskevan direktiivin, työpaikkahyvinvointia koskevan direktiivin ja EU:n mielenterveysstrategian, jotta kaikkia työntekijöitä voidaan suojella työpaikalla; kehottaa vahvistamaan EU-OSHAn roolia terveellisten ja turvallisten työpaikkojen edistämiseksi kaikkialla unionissa; korostaa, että investoinnit työterveyteen ja -turvallisuuteen parantavat työpaikkojen laatua ja työntekijöiden hyvinvointia sekä edistävät Euroopan talouden tuottavuutta ja kilpailukykyä;

26.  on huolissaan rajallisesta sukupolvien välisestä sosiaalisesta liikkuvuudesta ja kasvavista tuloeroista; katsoo, että suuri eriarvoisuus vähentää talouden tuottoa ja mahdollisuuksia kestävään kehitykseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia eriarvoisuuteen puuttumiseksi ja syrjinnän torjumiseksi; korostaa, että jäsenvaltioiden olisi suunniteltava kansalliset verotus- ja etuusjärjestelmänsä siten, että niillä vähennetään eriarvoisuutta, edistetään oikeudenmukaisuutta, suojellaan kotitalouksia ja perheitä ja tarjotaan kannustimia koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumiseen varmistaen samalla, että ne ovat täysin Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa määriteltyjen ilmasto- ja ympäristötavoitteiden mukaisia; korostaa, että investoinnit koulutukseen ja osaamiseen sekä paremmin suunnitellut verotus- ja etuusjärjestelmät ovat keskeisiä politiikan välineitä eriarvoisuuden vähentämiseksi ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi;

27.  kehottaa komissiota täyttämään lasten oikeuksia koskevat kansainväliset oikeudelliset velvoitteet, joita jäsenvaltiot (ja koko EU joidenkin oikeuksien osalta) ovat sitoutuneet ylläpitämään; kehottaa komissiota esittämään EU:n lapsitakuun vuonna 2020; kehottaa hyödyntämään kaikki vuosien 2021–2027 monivuotisen rahoituskehyksen tarjoamat mahdollisuudet lapsiin investoimiseksi ja käyttämään sen varoja EU:n lapsitakuun mahdollisen lisäarvon kehittämiseen torjuttaessa köyhyyttä ja haitallisia Euroopan väestörakenteen muutokseen liittyviä kielteisiä suuntauksia; vaatii jäsenvaltioita laatimaan eurooppalaisia ja kansallisia toimintasuunnitelmia, joilla varmistetaan, että lapset voivat nauttia viidestä keskeisestä sosiaalisesta oikeudesta – maksuttomasta terveydenhuollosta, ilmaisesta koulutuksesta, maksuttomasta lastenhoidosta, ihmisarvoisesta asunnosta ja riittävästä ravinnosta;

28.  kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian EU:n lapsitakuun, joka perustuu lapsiin investoimisesta vuonna 2013 annetussa neuvoston suosituksessa esitettyyn kolmen pilarin lähestymistapaan, sekä oikeuksiin perustuvan, kattavan ja yhdennetyn köyhyyden vastaisen strategian, johon sisältyy köyhyyden vähentämistä koskeva tavoite, ja EU:n kehyksen asunnottomuutta koskeville kansallisille strategioille hyväksymällä asuminen ensin -periaatteen sekä romaneja koskevan EU:n strategisen kehyksen vuoden 2020 jälkeiselle ajalle, johon sisältyy konkreettisia tavoitteita ja kansallista rahoitusta; kehottaa komissiota myös tekemään vertailevan tutkimuksen jäsenvaltioiden erilaisista vähimmäistulojärjestelmistä, jotka tarjoavat sosiaalisen suojelun vähimmäistason ja turvaverkon sitä tarvitseville, ja korostamaan parhaita käytäntöjä asiaa koskevan kehyksen esittämiseksi;

29.  korostaa sosiaaliturvajärjestelmien automaattisen vakautuksen merkitystä taantuman kaltaisten ulkoisten tekijöiden aiheuttamien voimakkaiden yhteiskunnallisten vaikutusten vaimentamisessa; kehottaa siksi jäsenvaltioita ottamaan käyttöön toimintapolitiikkoja, joilla voidaan palauttaa työllisyysturva tarjoamalla kaiken tyyppisille työntekijöille sosiaaliturvaa, myös irtisanomistapauksissa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita ottamaan huomioon ILO:n suosituksen nro 202, jossa määritellään sosiaalisen suojelun vähimmäistasot, ja varmistamaan investoinnit sosiaaliturvajärjestelmiin ja lisäämään niitä, jotta voidaan taata niiden suorituskyky köyhyyden ja eriarvoisuuden ehkäisemisessä ja poistamisessa ja varmistaa niiden kestävyys;

30.  suhtautuu myönteisesti siihen, että covid-19-pandemian aikana monet jäsenvaltiot ovat toteuttaneet poikkeuksellisia toimenpiteitä asunnottomuuden ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi lopettamalla häädöt ja tarjoamalla hätämajoitusta; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan asuntojen saannin ja tarjoamaan kestäviä, ennakoivia ja reaktiivisia ratkaisuja asunnottomuuden poistamiseksi vuoteen 2030 mennessä; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään parempia ja yhdenmukaisempia tietoja asunnottomuudesta ja sisällyttämään asunnottomuuskysymykset kaikkiin asiaankuuluviin politiikkoihin;

31.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita esittämään konkreettisia ehdotuksia, joilla varmistetaan oikeudenmukainen siirtymä asuntojen energiatehokkuuden parantamiseksi ja puututaan asianmukaisesti energiaköyhyyden ongelmaan ottaen huomioon vihreän sopimuksen tavoitteet ja periaatteet;

32.  korostaa, että palkkauksen avoimuus on ratkaisevan tärkeää epäoikeudenmukaisten palkkaerojen ja syrjinnän torjumiseksi; pitää siksi myönteisenä komission aikomusta ottaa käyttöön sitovia palkkauksen avoimuutta koskevia toimenpiteitä, joihin olisi sisällyttävä miesten ja naisten välistä palkkatasa-arvoa koskeva indeksi ja joissa olisi kunnioitettava täysin kansallisten työmarkkinaosapuolten riippumattomuutta; kehottaa hyväksymään nopeasti nämä toimenpiteet, jotta voidaan puuttua sukupuolten välisiin palkka- ja eläke-eroihin ja välttää sukupuoleen perustuvan eriarvoisuuden ja syrjinnän lisääntyminen työmarkkinoilla; toistaa, että sukupuolten tasa-arvo on valtavirtaistettava kaikilla talousarvion ja politiikan aloilla; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään naisten yrittäjyyttä ja helpottamaan naisten mahdollisuuksia saada rahoitusta; kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään uudelleen naisten johtokuntapaikkoja koskevasta direktiivistä neuvostossa käytävät neuvottelut; kehottaa sisällyttämään äitiys- ja vanhempainlomajaksot paremmin eläkeoikeuksiin;

33.  on huolissaan syrjinnän ja rasismin lisääntymisestä Euroopassa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan syrjinnän vastaisen lainsäädännön, toimintapolitiikan ja käytäntöjen täytäntöönpanoa ja lopettamaan vähemmistöjen rakenteellisen syrjinnän työnsaannissa ja työpaikoilla; kehottaa komissiota esittämään tiedonannon jäsenvaltioita ja työnantajia koskevan syrjimättömän rekrytointipolitiikan suuntaviivoista, joilla estetään vähemmistöjen, myös etnisten vähemmistöjen, työmarkkinoiden eriytyminen, ja standardeista, mukaan lukien suositukset tasa-arvosuunnitelmien hyväksymisestä yritysten tasolla ja alakohtaisissa työehtosopimuksissa sekä monimuotoisuutta käsittelevien työryhmien perustamisesta työpaikalla, joiden olisi torjuttava stereotypioita, ennakkoluuloja ja kielteisiä asenteita ja estettävä syrjintä rekrytoinnissa, ylennyksissä, palkkauksessa ja koulutukseen pääsyssä; korostaa, että näitä tasa-arvoa koskevia toimintasuunnitelmia olisi käytettävä myös etnisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistämiseen työpaikalla, sisäisten sääntöjen laatimiseen rasismin ja siihen liittyvän syrjinnän ja häirinnän torjumiseksi työpaikalla sekä työntekijöiden rekrytoinnin, uralla etenemisen ja työssä pysymisen seuraamiseen ja arvioimiseen tasa-arvolohkoittain, jotta voidaan tunnistaa suorat tai välilliset syrjivät käytännöt ja hyväksyä korjaavia toimenpiteitä eriarvoisuuden vähentämiseksi kaikilla näillä aloilla; kehottaa sisällyttämään näihin tasa-arvoa koskeviin toimintasuunnitelmiin tasa-arvotietojen keruun yksityisyyden suojaa ja perusoikeusnormeja noudattaen;

34.  huomauttaa, että työmarkkinoilla on torjuttava ikäsyrjintää esimerkiksi lisäämällä tietoisuutta neuvoston direktiivistä 2000/78/EY, jossa säädetään yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista, ja varmistamalla elinikäisten oppimismahdollisuuksien saatavuus räätälöidyn koulutuksen avulla;

35.  kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan helposti saatavilla olevia, kohtuuhintaisia ja laadukkaita lastenhoito- ja varhaiskasvatuspalveluja sekä lyhyt- ja pitkäaikaisia hoitopalveluja ja sosiaalipalveluja niitä tarvitseville, myös vanhuksille ja vammaisille henkilöille, jotta voidaan helpottaa itsenäistä asumista ja naisten osallistumista työmarkkinoille; kehottaa tässä mielessä jäsenvaltioita panemaan ripeästi ja täysimääräisesti täytäntöön direktiivin vanhempien ja omaisiaan hoitavien työ- ja yksityiselämän tasapainosta; kehottaa kehittämään hoitopalveluja koskevan EU:n kehyksen, jossa vahvistetaan vähimmäisvaatimukset ja laatua koskevat suuntaviivat;

36.  tunnustaa eurooppalaisten omaishoitajien keskeisen roolin pandemian aikana; kehottaa laatimaan eurooppalaisen omaishoitostrategian, jolla varmistetaan oikeudenmukainen työvoiman liikkuvuus tällä alalla ja parannetaan omaishoitajien työoloja;

37.  huomauttaa, että covid-19-pandemian aiheuttama kriisi on heikentänyt vammaisten henkilöiden elämänlaatua; kehottaa komissiota esittämään kattavan vuoden 2020 jälkeisen EU:n pitkän aikavälin vammaisstrategian, joka perustuu vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien perheenjäsenten tai järjestöjen kuulemiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisia toimia kriisin lieventämiseksi, jotta voidaan varmistaa vammaisten henkilöiden oikeuksien suojelu, heidän täysimääräinen ja tehokas osallistumisensa ja osallisuutensa yhteiskuntaan sekä heidän yhtäläiset mahdollisuutensa ja syrjimätön oikeutensa tavaroiden ja palvelujen saamiseen ja vapaa-ajan toimintaan osallistumiseen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myös tehostamaan toimia, joilla varmistetaan vammaisten pääsy työmarkkinoille poistamalla esteitä, hyödyntämällä digitaalisen työn tarjoamia mahdollisuuksia ja luomalla kannustimia heidän työllistymiselleen;

38.  on huolissaan siitä, että koulupudokkaiden osuus ei ole laskenut, varsinkaan syrjäytyneissä ryhmissä, ja heikosti menestyvien oppilaiden osuus on kasvanut; korostaa, että puutteet perustaidoissa, lasku- ja lukutaidossa ja digitaalisissa taidoissa ovat vakavia esteitä merkitykselliselle osallistumiselle yhteiskuntaan ja työmarkkinoille; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan, että laadukas, helposti saatavilla oleva ja osallistava koulutus ja elinikäinen oppiminen ovat kaikkien oikeus; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan pyrkimyksiään investoida laadukkaaseen yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen räätälöidyllä tuella, vahvistamaan toimia ammattitaidon päivittämiseksi ja uudelleenkoulutustoimia, erityisesti digitaalisten taitojen hankkimista, ja edistämään elinikäistä oppimista, jotta työvoima voi mukautua työmarkkinoiden muuttuviin vaatimuksiin; korostaa, että oppimistuloksiin vaikuttavat kielteisesti sosiaalinen syrjäytyminen, syrjintä, stereotyyppiset oletukset, köyhyys ja eriytyminen, joihin on niin ikään puututtava; kehottaa komissiota tekemään kattavan analyysin koulunkäynnin keskeyttämisen taustalla olevista tekijöistä, myös sosiaalisista näkökohdista, ja esittämään sen perusteella ehdotuksen ongelman ratkaisemiseksi;

39.  korostaa, että tutkintojen sovittaminen yhteen taitojen ja työmahdollisuuksien kanssa sekä ammattipätevyyden nopea tunnustaminen ja parempi sertifiointi EU:ssa voivat edistää toimivien ja osallistavien eurooppalaisten työmarkkinoiden luomista ja että koulutusjärjestelmien ja yritysten tiiviimpi yhteistyö voisi edistää tämän tavoitteen saavuttamista; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään mahdollisimman tehokkaasti digitaalisia ratkaisuja koulutuksen alalla ottaen huomioon teknologian nopean kehityksen ja työmarkkinoiden tulevat tarpeet;

40.  korostaa, että tutkinnot ja todistettu osaaminen tuovat lisäarvoa työntekijöille ja parantavat heidän asemaansa työmarkkinoilla ja että niitä voidaan käyttää työmarkkinasiirtymiin; kehottaa suuntaamaan julkisen osaamispolitiikan tutkintojen ja pätevyyksien sertifiointiin ja validointiin; korostaa, että yrityksissä, jotka saavat julkisia varoja työntekijöiden taitojen parantamiseen, olisi otettava käyttöön taitoihin perustuvia korvausjärjestelmiä yhteisymmärryksessä työntekijöiden edustajien kanssa, koska tällä järjestelmällä varmistettaisiin, että julkisille investoinneille saadaan tuottoa;

41.  suhtautuu myönteisesti päivitettyyn eurooppalaiseen osaamisohjelmaan, jolla pyritään vastaamaan EU:n työmarkkinoiden, yhteiskunnan sekä ekologisen ja digitaalisen siirtymän osaamisvaatimuksiin ja tuleviin haasteisiin; korostaa, että riittävien taitojen tukeminen digitaalisia taitoja painottaen parantaa tuottavuutta ja helpottaa ekologista ja digitaalista siirtymistä vihreämpään ja älykkäämpään talouteen; kehottaa jäsenvaltioita käsittelemään digitalisaatiota, automaatiota, osaamisvajetta ja kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta sekä digitaalista syrjäytymistä; korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä nuoriin, pitkäaikaistyöttömiin, sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreihin, vammaisiin, romaneihin ja muihin syrjintävaarassa oleviin ryhmiin; korostaa, että on kiireellisesti otettava käyttöön nuorisotakuun periaatteiden mukainen taitotakuu, jotta kaikille eurooppalaisille voidaan tarjota laadukkaita täydennys- ja uudelleenkoulutusmahdollisuuksia;

42.  korostaa, että terveyteen vaikuttavat sosiaaliset, taloudelliset ja ympäristöön liittyvät tekijät on otettava huomioon; kehottaa perustamaan Euroopan terveysunionin, EU:n terveydenhuoltojärjestelmien stressitestauksen, laadukkaan terveydenhuollon vähimmäisvaatimukset, eurooppalaisen lääkintäapumekanismin sekä vahvistamaan EU:n terveysvirastoja ja pelastuspalveluvalmiuksia siten, että ne kaikki perustuvat solidaarisuuden, syrjimättömyyden, strategisen autonomian ja yhteistyön periaatteisiin, ja asettamaan kansanterveysnäkökohdat kaikkien unionin politiikkojen ja toimintojen määrittelyn ja täytäntöönpanon ytimeen, kuten perussopimuksessa on vahvistettu, sekä arvioimaan järjestelmällisesti kaikkien asiaankuuluvien politiikkojen terveysvaikutuksia ja kiinnittämään erityistä huomiota vanhusten terveydenhuoltoon ja hoitoon; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että saatavilla on korkealaatuista ihmiskeskeistä ja kaikkien saatavilla olevaa terveydenhuoltoa, mukaan lukien tehokas ja hyvin resursoitu yleinen ennaltaehkäisevä hoito ja terveyden edistäminen kaikille; pitää myönteisenä, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa on siirrytty kustannussäästöistä tulossuuntautuneisuuteen ja terveydenhuollon terveystuloksiin; kehottaa komissiota tehostamaan toimiaan terveyden eriarvoisuuden poistamiseksi EU:n jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä sekä kehittämään yhteisiä indikaattoreita ja menetelmiä terveyden ja terveydenhuoltojärjestelmien suorituskyvyn seuraamiseksi, jotta voidaan vähentää eriarvoisuutta ja tunnistaa ja priorisoida alueita, joilla tarvitaan parannuksia ja lisärahoitusta; katsoo, että komission olisi arvioitava sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä riskitekijöitä koskevan politiikan yhteydessä terveyserojen vähentämiseksi toteutettujen toimenpiteiden tehokkuutta;

43.  muistuttaa oikeusvaltioperiaatteen – joka sisältää riippumattomat ja tehokkaat oikeusjärjestelmät, laadukkaan julkishallinnon, korkealaatuiset julkiset hankinnat ja vankat korruptiontorjuntajärjestelmät – merkityksestä vakaan liiketoimintaympäristön, toimivien työmarkkinoiden ja unionin varojen asianmukaisen käytön perustana; korostaa, että oikeusvaltioperiaatteen ja oikeusjärjestelmän tehokkuuden arvioinnin olisi siksi edelleen sisällyttävä talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon; kehottaa jäsenvaltioita ratifioimaan uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan;

44.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1. (2) EUVL L 159, 20.5.2020, s. 1. (3) EUVL L 130, 24.4.2020, s. 7. (4) EUVL L 99, 31.3.2020, s. 5. (5) EUVL C 390, 18.11.2019, s. 196. (6) EUVL L 185, 11.7.2019, s. 44. (7) EUVL C 205, 19.6.2020, s. 3. (8) EUVL L 138, 13.5.2014, s. 5. (9) EUVL L 307, 18.11.2008, s. 11. (10) EUVL L 188, 12.7.2019, s. 79. (11) EUVL C 155, 25.5.2011, s. 10. (12) EUVL L 150, 14.6.2018, s. 93. (13) EUVL L 150, 14.6.2018, s. 100. (14) EUVL L 150, 14.6.2018, s. 109. (15) EUVL L 150, 14.6.2018, s. 141. (16) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0033. (17) Hyväksytyt tekstit, P8_TA(2019)0202. (18) EUVL C 134, 24.4.2020, s. 16. (19) EUVL C 433, 23.12.2019, s. 9. (20) EUVL C 356, 4.10.2018, s. 89. (21) EUVL C 346, 27.9.2018, s. 156. (22) EUVL C 337, 20.9.2018, s. 135. (23) EUVL C 242, 10.7.2018, s. 24. (24) EUVL C 76, 28.2.2018, s. 93. (25) EUVL C 35, 31.1.2018, s. 157. (26) EUVL C 366, 27.10.2017, s. 117. (27) EUVL C 199 E, 7.7.2012, s. 25. (28) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0205. (29) EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23. (30) EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70. (31) EUVL L 186, 11.7.2019, s. 105. (32) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0176.