Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa SYHT0H2 (SYN-ØØØH2-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D068779/01),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 7 artiklan 3 kohdan ja 19 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 15. syyskuuta 2020 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon 28. marraskuuta 2019 annetun ja 20. tammikuuta 2020 julkaistun Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) lausunnon(3),

–  ottaa huomioon aiemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(4),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että Syngenta Crop Protection AG toimitti 8. elokuuta 2012 tytäryhtiönsä Syngenta Crop Protection NV/SA:n välityksellä Saksan kansalliselle toimivaltaiselle viranomaiselle asetuksen (EY) N:o 1829/2003 5 ja 17 artiklan mukaisesti hakemuksen; ottaa huomioon, että hakemus kattoi muuntogeenistä soijaa (Glycine max (L.) Merr.) SYHT0H2 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen elintarvikkeiden, elintarvikkeiden ainesosien ja rehun saattamisen markkinoille; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenistä soijaa SYHT0H2 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  ottaa huomioon, että EFSA antoi 28. marraskuuta 2019 hakemuksesta myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 20. tammikuuta 2020;

C.  ottaa huomioon, että muuntogeeninen soija SYHT0H2 on kehitetty kestämään glufosinaattiammoniumia ja rikkakasvien torjunta-aineiden tehoaineena käytettävää mesotrionia ja muita p-hydroksifenyylipyruvaattidioksigenaasia (HPPD) inhiboivia rikkakasvien torjunta-aineita(5);

Täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden jäämien puutteellinen arviointi

D.  toteaa, että rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien viljelyn on osoitettu johtavan torjunta-aineiden lisääntyvään käyttöön suurelta osin sen vuoksi, että ilmaantuu torjunta-aineille vastustuskykyisiä rikkakasveja(6); toteaa, että tästä syystä on odotettavissa, että muuntogeenisen soijan SYHT0H2 viljelyssä käytetään sekä suurempia että toistuvia annoksia täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita (glufosinaatti ja HPPD:tä inhiboivat rikkakasvien torjunta-aineet), mikä saattaa johtaa suurempaan jäämien määrään sadossa;

E.  ottaa huomioon, että glufosinaatti on luokiteltu lisääntymiselle vaarallisten aineiden kategoriaan 1B ja näin ollen se täyttää Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1107/2009 säädetyt poissulkemiskriteerit(7); ottaa huomioon, että glufosinaatin käyttöä unionissa koskevan hyväksynnän voimassaolo päättyi 31. heinäkuuta 2018(8);

F.  ottaa huomioon, että EFSAn mukaan HPPD:tä inhiboivalla rikkakasvien torjunta-aineella mesotrionilla ”voidaan katsoa olevan hormonitoimintaa häiritseviä ominaisuuksia”, kun taas mesotrionin hajoamistuotteen AMBA:n genotoksista potentiaalia ”ei voitu sulkea pois”(9);

G.  ottaa huomioon, että riskinarvioinnissa ainoastaan glufosinaattia ja mesotrionia tarkasteltiin täydentävinä rikkakasvien torjunta-aineina; toteaa kuitenkin, että HPPD:tä inhiboiviin rikkakasvien torjunta-aineisiin kuuluu useita rikkakasvien torjunta-aineita, kuten isoksaflutoli, joita voidaan näin ollen käyttää suurina määrinä tähän muuntogeeniseen soijaan; ottaa huomioon, että isoksaflutoli on unionin hyväksymän yhdenmukaistetun luokituksen ja merkintöjen mukaisesti erittäin myrkyllistä vesieliöille ja sen epäillään vaurioittavan sikiötä(10);

H.  ottaa kuitenkin huomioon, että muuntogeenisistä kasveista löydettyjen rikkakasvien torjunta-ainejäämien ja rikkakasvien torjunta-aineiden hajoamistuotteiden sekä mahdollisten yhteisvaikutusten (cocktail-vaikutusten) arvioinnin ei katsota kuuluvan muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan toimivaltaan eikä sitä sen vuoksi tehdä osana muuntogeenisiä organismeja koskevaa lupamenettelyä; toteaa, että tämä on ongelmallista, sillä tapa, jolla kyseinen muuntogeeninen kasvi hajottaa täydentäviä rikkakasvien torjunta-aineita, ja hajoamistuotteiden (metaboliittien) koostumus ja siten niiden toksisuus voivat johtua itse geneettisestä muuntamisesta;

I.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 396/2005(11) mukaisesti sellaisten rikkakasvien torjunta-aineiden jäämiä, joiden käyttö ei ole sallittua unionissa, olisi valvottava ja seurattava tarkasti elintarvikkeiksi ja rehuiksi tuoduissa viljelykasveissa;

J.  ottaa huomioon, että unionin yhteensovitetun monivuotisen valvontaohjelman vuosiksi 2020, 2021 ja 2022 nojalla jäsenvaltioilla ei kuitenkaan ole velvollisuutta mitata glufosinaattia tuontisoijasta(12); ottaa huomioon, että ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että muuntogeenisessä soijassa SYHT0H2 tai siitä saaduissa elintarvikkeissa tai rehuissa ylittyvät kuluttajansuojan korkean tason varmistamiseksi käyttöön otetut jäämien enimmäismäärät;

K.  toteaa, että siksi ei voida päätellä, että muuntogeenisen soijan SYHT0H2 käyttö on turvallista ihmisten ja eläinten terveydelle;

L.  ottaa huomioon, että tammikuussa 2020 esitellyn kansainvälisen tutkimushankkeen ”Risk Assessment of genetically engineered organisms in the EU and Switzerland” päätelmissä todettiin, että muuntogeenisiä organismeja koskevassa unionin riskinarvioinnissa ei käsitellä tyydyttävällä tavalla kansanterveydelle ja ympäristölle aiheutuvia riskejä, mukaan lukien terveysriskit, jotka liittyvät rikkakasvien torjunta-aineita sietävistä muuntogeenisistä kasveista saatujen tuotteiden kulutukseen(13);

Jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten huomautukset

M.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset esittivät EFSAlle huomautuksia kolmen kuukauden kuulemisjakson aikana(14); ottaa huomioon, että nämä kriittiset huomautukset koskivat muun muassa tuodussa muuntogeenisessä soijassa SYHT0H2 olevia rikkakasvien torjunta-ainejäämiä ja kuluttajille mahdollisesti aiheutuvia terveysriskejä koskevan analyysin puuttumista ja niissä esitettiin, että toksikologiset tiedot ovat riittämättömiä ja että sen vuoksi muuntogeenisestä soijasta SYHT0H2 valmistettujen elintarvikkeiden kulutukseen liittyvää mahdollista riskiä ei voida arvioida, että ympäristöterveysriskien arvioinnin tekemiseen tarvittavat tiedot eivät ole täydellisiä ja että ennen luvan myöntämistä olisi toimitettava yksityiskohtainen seurantasuunnitelma;

Epädemokraattinen päätöksenteko

N.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 15. syyskuuta 2020 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei tukenut luvan myöntämistä;

O.  ottaa huomioon, että komissio myöntää ongelmalliseksi, että se tekee muuntogeenisiä organismeja koskevia lupapäätöksiä edelleen ilman jäsenvaltioiden määräenemmistön tukea, mikä on selkeä poikkeus, kun otetaan huomioon kaikki eri tuotteita koskevat lupapäätökset mutta mistä on tullut sääntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille myönnettäviä lupia koskevassa päätöksenteossa(15);

P.  ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että parlamentti on antanut tähän mennessä yhdeksännellä vaalikaudella kahdeksan päätöslauselmaa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä; toteaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että siitä huolimatta, että komissio itse myöntää demokratian puutteen, jäsenvaltioiden tuen puutteen ja parlamentin vastustuksen, se jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille;

Q.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti komissio voi päättää olla hyväksymättä muuntogeenistä organismia, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla hyväksymistä(16); katsoo, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa tässä yhteydessä;

Unionin kansainvälisten velvoitteiden noudattaminen

R.  panee merkille, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetään, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan; katsoo, että tällaisiin perusteltuihin tekijöihin olisi sisällytettävä unionin velvoitteet, jotka johtuvat YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, Pariisin ilmastosopimuksesta ja biologista monimuotoisuutta koskevasta YK:n yleissopimuksesta;

S.  ottaa huomioon, että oikeutta ruokaan käsittelevän YK:n erityisraportoijan äskettäisessä raportissa todettiin, että vaarallisilla torjunta-aineilla on katastrofaalisia vaikutuksia terveyteen erityisesti kehitysmaissa(17); toteaa, että kestävän kehityksen tavoitteessa 3.9 pyrkimyksenä on vähentää vuoteen 2030 mennessä merkittävästi vaarallisista kemikaaleista ja ilman, veden ja maaperän saastumisesta sekä pilaantumisesta johtuvia kuolemia ja sairauksia(18);

T.  ottaa huomioon, että EFSA havaitsi, että käyttäjän arvioitu altistuminen lisääntymiselle vaaralliseksi aineeksi luokitellulle glufosinaatille, kun sitä käytetään muuntogeenisen maissin rikkakasvien torjuntaan, ylitti hyväksyttävän käyttäjän altistumistason silloinkin, kun käytettiin henkilönsuojaimia(19); katsoo, että käyttäjän lisääntyvän altistumisen riski on erityisen huolestuttava rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten viljelykasvien osalta, kun otetaan huomioon käytettyjen torjunta-aineiden suuremmat määrät;

U.  ottaa huomioon, että metsäkato on merkittävä syy biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen; toteaa, että maankäytöstä ja maankäytön muuttumisesta, joka johtuu pääasiassa metsäkadosta, aiheutuvat päästöt ovat toiseksi suurin ilmastonmuutoksen aiheuttaja fossiilisten polttoaineiden käytön jälkeen(20); toteaa, että Pariisin ilmastosopimuksella ja biologista monimuotoisuutta koskevalla strategisella suunnitelmalla vuosiksi 2011–2020, joka hyväksyttiin biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen sekä Aichin biodiversiteettitavoitteiden mukaisesti, edistetään kestävän metsätalouden, metsien suojelun ja metsien ennallistamisen hyväksi tehtävää työtä(21); toteaa, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen 15 sisältyy metsäkadon pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä(22); toteaa, että metsillä on moniulotteinen rooli, joka tukee useimpien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista(23);

V.  toteaa, että soijan tuotanto on keskeinen metsäkatoa aiheuttava tekijä Amazonin, Cerradon ja Gran Chacon metsissä Etelä-Amerikassa; toteaa, että 97 prosenttia Brasiliassa ja 100 prosenttia Argentiinassa viljellystä soijasta on muuntogeenistä soijaa(24);

W.  ottaa huomioon, että valtaosaa Brasiliassa ja Argentiinassa viljelyluvan saaneista muuntogeenisistä soijapavuista saa myös tuoda unioniin(25); ottaa huomioon, että muuntogeenisen soijan SYHT0H2 viljelylle on jo myönnetty lupa Argentiinassa(26);

X.  ottaa huomioon, että komission analyysissa todettiin, että soija on historiallisesti ollut unionin suurin maailman metsäkadon ja siihen liittyvien päästöjen aiheuttaja ja että sen osuus unionin koko tuonnin epäsuorasti aiheuttamasta metsäkadosta on lähes puolet(27);

Y.  ottaa huomioon, että eräässä äskettäisessä vertaisarvioidussa tieteellisessä tutkimuksessa todettiin, että unionin Brasiliasta peräisin olevan soijan tuontiin liittyvä hiilijalanjälki on maailman suurin ja että se on 13,8 prosenttia suurempi kuin maailman suurimman soijan tuojan Kiinan vastaava hiilijalanjälki, mikä johtuu epäsuorasti aiheutettuun metsäkatoon liittyvien päästöjen suuremmasta osuudesta(28); ottaa huomioon, että eräässä toisessa äskettäisessä tutkimuksessa todettiin, että noin viidesosa Brasilian Amazonin ja Cerradon alueilta unioniin pääasiassa eläinten rehuksi viedystä soijasta saattaa olla ”laittoman metsien hävittämisen leimaamaa”(29); ottaa huomioon, että metsien laajamittainen hävittäminen kiihdyttää Amazonin metsäpaloja; ottaa huomioon, että komissio ilmaisi vuonna 2019 antamassaan tiedonannossa tavoitteensa suojella ja ennallistaa maailman metsiä(30); ottaa huomioon, että biologisen monimuotoisuuden, myös metsien, maailmanlaajuinen suojelu on yksi komission äskettäin julkaiseman EU:n biodiversiteettistrategian keskeisistä tavoitteista(31);

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se ei ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tavoitteen kanssa, jolla pyritään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(32) säädettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti luomaan perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen korkean tason suojelun varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen, samalla kun varmistetaan sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  on tyytyväinen siihen, että komissio myönsi lopulta 11. syyskuuta 2020 päivätyssä kirjeessään parlamentin jäsenille, että muuntogeenisiä organismeja koskevissa lupapäätöksissä on otettava huomioon kestävyysnäkökohdat(33); on kuitenkin erittäin pettynyt siihen, että komissio myönsi 28. syyskuuta 2020 luvan jälleen yhden muuntogeenisen soijan tuonnille(34) huolimatta parlamentin ja jäsenvaltioiden enemmistön vastustuksesta;

5.  kehottaa komissiota edistämään kestävyyskriteerien kehittämistä erittäin kiireellisenä asiana ja niin, että parlamentti osallistuu siihen täysimääräisesti; kehottaa komissiota antamaan tietoja prosessin toteuttamistavasta ja aikataulusta;

6.  kehottaa jälleen komissiota ottamaan huomioon kansainvälisistä sopimuksista, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta, biologista monimuotoisuutta koskevasta YK:n yleissopimuksesta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, johtuvat unionin velvoitteet;

7.  toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen lopettaa lupien myöntäminen muuntogeenisille organismeille asetuksen (EU) N:o 182/2011 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti, oli kyse sitten viljelystä tai elintarvike- ja rehukäytöstä, jos jäsenvaltiot eivät ole antaneet lausuntoa muutoksenhakukomiteassa;

8.  toistaa komissiolle esittämänsä kehotukset pidättäytyä antamasta lupia rikkakasvien torjunta-aineita sietäville muuntogeenisille viljelykasveille, kunnes jäämiin liittyvät terveysriskit on tutkittu kattavasti ja tapauskohtaisesti, mikä edellyttää tällaisten muuntogeenisten viljelykasvien ruiskuttamisesta täydentävillä rikkakasvien torjunta-aineilla aiheutuvien jäämien, torjunta-aineiden hajoamistuotteiden ja mahdollisten yhteisvaikutusten kattavaa arviointia;

9.  toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen liittää täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden käyttöä ja niiden jäämiä koskeva riskinarviointi kaikilta osin rikkakasvien torjunta-aineita sietävien muuntogeenisten kasvien riskinarviointiin riippumatta siitä, onko kyseistä muuntogeenistä kasvia tarkoitus viljellä unionin alueella vai tuoda unioniin elintarvike- ja rehukäyttöön;

10.  toistaa komissiolle esittämänsä kehotuksen olla myöntämättä lupaa sellaisten muuntogeenisten kasvien tuonnille elintarvike- tai rehukäyttöön, joista on tehty vastustuskykyisiä sellaiselle rikkakasvien torjunta-aineiden tehoaineelle, jonka käyttöön ei ole myönnetty lupaa unionissa;

11.  suhtautuu myönteisesti siihen, että Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, joka on komission lippulaivahanke, on esitetty olennaisena osana komission strategiaa YK:n Agenda 2030 -toimintaohjelman ja kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamiseksi; palauttaa mieliin, että kestävän kehityksen tavoitteet voidaan saavuttaa vain, jos toimitusketjut muuttuvat kestäviksi ja luodaan synergiaa toimintapolitiikkojen välillä(35);

12.  on erittäin huolissaan siitä, että unionin suuri riippuvuus soijapavuista koostuvan eläinten rehun tuonnista aiheuttaa metsäkatoa kolmansissa maissa(36);

13.  suhtautuu myönteisesti komission ilmoitukseen lainsäädäntöehdotuksesta, joka koskee toimenpiteitä metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä edistävien tuotteiden EU:n markkinoille saattamisen estämiseksi tai minimoimiseksi ja joka on määrä esittää kesäkuuhun 2021 mennessä; kehottaa tällä välin komissiota keskeyttämään välittömästi Brasiliassa ja Argentiinassa viljeltyjen muuntogeenisten soijapapujen tuonnin käyttäen tarvittaessa asetuksen (EY) N:o 178/2002 53 artiklaa, kunnes on otettu käyttöön tehokkaat oikeudellisesti sitovat mekanismit, joilla estetään metsäkatoon ja siihen liittyviin ihmisoikeusloukkauksiin liittyvien tuotteiden saattaminen unionin markkinoille, kun otetaan huomioon kiireellinen tarve puuttua Amazonin, Cerradon ja Gran Chacon metsien metsäkatoon ja se, että muuntogeenisten soijapapujen kysyntä unionissa edistää metsäkatoa kyseisellä alueella;

14.  toistaa kehotuksensa panna täytäntöön unionin kasviproteiinin tuotanto- ja hankintastrategia(37), jonka avulla unioni voisi vähentää riippuvuuttaan muuntogeenisen soijan tuonnista ja luoda lyhyempiä elintarvikeketjuja ja alueellisia markkinoita;

15.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1. (2) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13. (3) Muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan tieteellinen lausunto muuntogeenisen soijan SYHT0H2 arvioinnista elintarvike- ja rehukäyttöön, tuontiin ja jalostukseen asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (hakemus EFSA-GMO-DE-2012-111), EFSA Journal 2020;18(1):5946, https://doi.org/10.2903/j.efsa.2020.5946 (4) –––––––– Parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille. Lisäksi parlamentti on antanut yhdeksännellä vaalikaudella seuraavat päätöslauselmat:Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0028)Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0029)Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278-9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0030)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa LLCotton25 (ACS-GHØØ1-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0054)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 89788 (MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0055)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja alayhdistelmiä MON 89034 × NK603 × DAS-40278-9, 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja NK603 × DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0056)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0057)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547‑127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0069). (5) EFSAn lausunto, s. 1. (6) Ks. esimerkiksi Bonny, S., ”Genetically Modified Herbicide-Tolerant Crops, Weeds, and Herbicides: Overview and Impact”, Environmental Management, tammikuu 2016, 57(1), s. 31–48, https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/26296738 ja Benbrook, C.M., ”Impacts of genetically engineered crops on pesticide use in the U.S. – the first sixteen years”, Environmental Sciences Europe 24, 24 (2012), https://enveurope.springeropen.com/articles/10.1186/2190-4715-24-24 ja Schütte, G., Eckerstorfer, M., Rastelli, V. et al., ”Herbicide resistance and biodiversity: agronomic and environmental aspects of genetically modified herbicide-resistant plants”, Environmental Sciences Europe 29, 5 (2017), https://link.springer.com/article/10.1186/s12302-016-0100-y. (7) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1107/2009, annettu 21. lokakuuta 2009, kasvinsuojeluaineiden markkinoille saattamisesta sekä neuvoston direktiivien 79/117/ETY ja 91/414/ETY kumoamisesta (EUVL L 309, 24.11.2009, s. 1). (8) https://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/eu-pesticides-database/public/?event=activesubstance.detail&language=EN&selectedID=1436 (9) EFSA Conclusion on the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance mesotrione. EFSA Journal 2016;14(3):4419, s. 3, https://doi.org/10.2903/j.efsa.2016.4419 (10) https://echa.europa.eu/substance-information/-/substanceinfo/100.114.433 (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 396/2005, annettu 23. helmikuuta 2005, torjunta-ainejäämien enimmäismääristä kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja rehuissa tai niiden pinnalla sekä neuvoston direktiivin 91/414/ETY muuttamisesta (EUVL L 70, 16.3.2005, s. 1). (12) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2019/533, annettu 28. maaliskuuta 2019, unionin yhteensovitetusta monivuotisesta valvontaohjelmasta vuosiksi 2020, 2021 ja 2022 kasvi- ja eläinperäisissä elintarvikkeissa ja niiden pinnalla olevien torjunta-ainejäämien enimmäismäärien noudattamisen varmistamiseksi ja kuluttajien kyseisille torjunta-ainejäämille altistumisen arvioimiseksi (EUVL L 88, 29.3.2019, s. 28). (13) https://www.testbiotech.org/en/content/research-project-rages (14) Jäsenvaltioiden muuntogeenistä soijaa SYHT0H2 koskevat huomautukset ovat saatavilla EFSAn kysymysrekisterissä: http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2012-00753 (15) Ks. esimerkiksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse jäsenvaltioiden mahdollisuudesta rajoittaa muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen käyttöä tai kieltää se alueellaan 22. huhtikuuta 2015 annetun komission lainsäädäntöehdotuksen perustelut samoin kuin asetuksen (EU) N:o 182/2011 muuttamisesta 14. helmikuuta 2017 annetun komission lainsäädäntöehdotuksen perustelut. (16) Asetuksen (EU) N:o 182/2011 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti komissio ”voi hyväksyä” luvan – ei ”hyväksyy” luvan – jos jäsenvaltiot eivät muutoksenhakukomiteassa anna määräenemmistöllä puoltavaa lausuntoa. (17) https://www.ohchr.org/EN/Issues/Environment/ToxicWastes/Pages/Pesticidesrighttofood.aspx (18) https://www.un.org/sustainabledevelopment/health/ (19) EFSA Conclusion regarding the peer review of the pesticide risk assessment of the active substance glufosinate, EFSA Scientific Report (2005) 27, 1–81, s. 3, https://efsa.onlinelibrary.wiley.com/doi/pdf/10.2903/j.efsa.2005.27r (20) Komission tiedonanto 23. heinäkuuta 2019 EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, COM(2019)0352, s. 1. (21) Sama kuin edellä, s. 2. (22) Ks. tavoite 15.2: https://www.un.org/sustainabledevelopment/biodiversity/ (23) Komission tiedonanto 23. heinäkuuta 2019 EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, COM(2019)0352, s. 2. (24) International Service for the Acquisition of Agri-biotech Applications, ”Global status of commercialized biotech/GM crops in 2017: Biotech Crop Adoption Surges as Economic Benefits Accumulate in 22 Years”, ISAAA Brief No. 53 (2017), s. 16 ja 21, http://www.isaaa.org/resources/publications/briefs/53/download/isaaa-brief-53-2017.pdf (25) Lokakuussa 2020 tehdyllä kahden tietokannan (yhteisön muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen rekisteri (https://webgate.ec.europa.eu/dyna/gm_register/index_en.cfm) ja hyväksyttyjä muuntogeenisiä kasveja koskeva ISAAA:n tietokanta (https://www.isaaa.org/gmapprovaldatabase/)) ristiintarkastuksella voidaan laskea, kuinka montaa muuntogeenistä soijapapua, joiden viljely on sallittu Brasiliassa ja Argentiinassa, saa tuoda unioniin. Brasilia: Viljelyluvan saaneista 17 muuntogeenisestä soijapavusta 12:ta saa tällä hetkellä tuoda unioniin ja kolmen muuntogeenisen soijapavun tuontiluvan käsittely on kesken. Argentiina: Viljelyluvan saaneista yhteensä 15 muuntogeenisestä soijapavusta 10:tä saa tällä hetkellä tuoda unioniin ja kolmen muuntogeenisen soijapavun tuontiluvan käsittely on kesken. (26) http://www.isaaa.org/gmapprovaldatabase/event/default.asp?EventID=358&Event=SYHT0H2 (27) Komission tekninen raportti - 2013 - 063, ”The impact of EU consumption on deforestation: Comprehensive analysis of the impact of EU consumption on deforestation”, komission ympäristöasioiden pääosaston rahoittama tutkimus, jonka toteutuksesta vastasivat VITO, IIASA, HIVA ja IUCN NL, http://ec.europa.eu/environment/forests/pdf/1.%20Report%20analysis%20of%20impact.pdf, s. 23–24. Vuosina 1990–2008 unioniin tuotiin kasvi- ja eläintuotteita, jotka aiheuttivat epäsuorasti metsäkatoa 90 000 neliökilometrin edestä. Kasvituotteiden osuus oli 74 000 neliökilometriä (82 prosenttia) tästä määrästä, josta öljykasvien osuus oli suurin (52 000 neliökilometriä). Soijapapujen ja soijakakkujen osuus tästä oli 82 prosenttia (42 600 neliökilometriä), mikä vastaa 47:ää prosenttia unionin koko tuonnin epäsuorasti aiheuttamasta metsäkadosta. (28) Escobar, N., Tizado, E. J., zu Ermgassen, E. K., Löfgren, P., Börner, J., Godar, J., ”Spatially-explicit footprints of agricultural commodities: Mapping carbon emissions embodied in Brazil’s soy exports”, Global Environmental Change, Volume 62, toukokuu 2020, 102067 https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0959378019308623 (29) Rajão, R., Soares-Filho, B., Nunes, F., Börner, J., Machado, L., Assis, D., Oliveira, A., Pinto, L., Ribeiro, V., Rausch, L., Gibbs, H., Figueira, D., ”The rotten apples of Brazil’s agribusiness”, Science 17. heinäkuuta 2020, Volume 369, Issue 6501, s. 246–248, https://science.sciencemag.org/content/369/6501/246. (30) Komission tiedonanto EU:n toimien tehostamisesta maailman metsien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52019DC0352&from=FI (31) Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle: Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme, https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/HTML/?uri=CELEX:52020DC0380&from=FI (32) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28. tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1). (33) https://tillymetz.lu/wp-content/uploads/2020/09/Co-signed-letter-MEP-Metz.pdf (34) https://webgate.ec.europa.eu/dyna/gm_register/gm_register_auth.cfm?pr_id=100 (35) Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. syyskuuta 2018 luonnonvarojen avoimesta ja vastuullisesta hallinnasta kehitysmaissa: esimerkkinä metsät (EUVL C 433, 23.12.2019, s. 50), 67 kohta. (36) Sama kuin edellä. (37) Euroopan parlamentin päätöslauselma 15. tammikuuta 2020 Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005) 64 kohta.