Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2790(RSP)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : B9-0343/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

B9-0343/2020

Keskustelut :

PV 12/11/2020 - 4
CRE 12/11/2020 - 4

Äänestykset :

PV 13/11/2020 - 7
PV 13/11/2020 - 11

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0307

Hyväksytyt tekstit
PDF 171kWORD 60k
Perjantai 13. marraskuuta 2020 - Bryssel
Covid-19-toimenpiteiden vaikutus demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin
P9_TA(2020)0307B9-0343/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. marraskuuta 2020 covid-19-toimenpiteiden vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin (2020/2790(RSP))

Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja muut YK:n ihmisoikeussopimukset ja -välineet, erityisesti kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen,

–  ottaa huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen (Euroopan ihmisoikeussopimus) ja sen pöytäkirjat,

–  ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU), Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan,

–  ottaa huomioon potilaiden oikeuksien eurooppalaisen peruskirjan,

–  ottaa huomioon YK:n pääsihteerin, YK:n ihmisoikeusvaltuutetun, YK:n erityisraportoijien, YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) ja muiden YK:n elinten julkilausumat covid-19-toimien vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin,

–  ottaa huomioon YK:n kestävän kehityksen tavoitteet,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston edustajien ja elinten, erityisesti sen pääsihteerin, parlamentaarisen yleiskokouksen (PACE) puhemiehen ja esittelijöiden, ihmisoikeusvaltuutetun, oikeuslaitoksen toimivuutta tarkasteleva Euroopan neuvoston pysyvä komitean (CEPEJ), kidutuksen ja epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen estämistä käsittelevän eurooppalaisen komitean (CPT), paikallis- ja aluehallintoasiain kongressin ja lahjonnan vastaisen valtioiden ryhmän (GRECO), antamat julkilausumat ja laatimat asiakirjat, jotka koskevat covid-19-toimien vaikutusta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin,

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston 7. huhtikuuta 2020 päivätyn julkaisun, jonka otsikkona on ”Euroopan neuvoston välineistö jäsenvaltioille - Demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen covid-19-terveyskriisin aikana” (”Respecting democracy, rule of law and human rights in the framework of the COVID-19 sanitary crisis”),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston Venetsian komission asiaan liittyvät asiakirjat, mukaan lukien 16. huhtikuuta 2020 julkaistut Venetsian komission lausunnot ja raportit hätätilasta(1), 26. toukokuuta 2020 annettu raportti ”Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen hätätilanteissa – Pohdintoja”(2), the Observatory of situations of emergency in Venice Commission member states -järjestön(3) laatima raportti oikeusvaltioperiaatteesta(4) ja sen vuonna 2016 laatima oikeusvaltiota koskeva tarkistuslista(5),

–  ottaa huomioon puhemiehensä 1. heinäkuuta 2020 esittämän pyynnön Venetsian komissiolle kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) ehdotuksesta ja 8. lokakuuta 2020 päivätyn väliaikaisen mietinnön EU:n jäsenvaltioissa covid-19-kriisin seurauksena toteutetuista toimenpiteistä ja niiden vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin(6),

–  ottaa huomioon Euroopan neuvoston parlamentaarisen yleiskokouksen 13. lokakuuta 2020 antamat päätöslauselmat demokratioista covid-19-pandemian edessä(7) ja covid-19-pandemian vaikutuksista ihmisoikeuksiin ja oikeusvaltioon(8),

–  ottaa huomioon Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (Etyj) 27. huhtikuuta 2020 antaman lausunnon vuonna 2020 järjestettyjen Puolan tasavallan presidentinvaalien erityissääntöjä koskevasta lakiesityksestä (senaatin asiakirja nro 99) sekä Etyjin mediavaltuutetun julkilausumat,

–  ottaa huomioon YK:n ihmisoikeusvaltuutetun tiedottajan Rupert Colvillen 27. maaliskuuta 2020 antaman lausunnon Unkarista,

–  ottaa huomioon rasismin nykyaikaisia muotoja ja vähemmistökysymyksiä käsittelevien YK:n erityisraportoijien 13. toukokuuta 2020 antaman yhteisen julkilausuman Bulgariasta,

–  ottaa huomioon Kansainvälisen demokratia- ja vaaliapuinstituutin (kansainvälinen IDEA) 11. toukokuuta 2020 päivätyn julkaisun ”Parliaments in Crisis: Challenges and Innovations”(9) ja 26. maaliskuuta 2020 päivätyn julkaisun ”Elections and COVID-19”(10),

–  ottaa huomioon laajan keskustelun covid-19-toimien vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin, johon ovat osallistuneet kansalaiset, tiedeyhteisö, kansalaisyhteiskunta ja koko yhteiskunta(11),

–  ottaa huomioon covid-19-pandemiaan liittyvät komission toimet kaikilla sen toimivaltaan kuuluvilla aloilla sekä komission pyrkimykset koordinoida pandemian vastaisia eurooppalaisia toimia eri aloilla Schengen-alueesta virusta koskevaan disinformaatioon sekä tietosuojasta ja sovelluksista turvapaikka-, palauttamis- ja uudelleensijoittamismenettelyihin,

–  ottaa huomioon luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta 27. huhtikuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/679 (yleinen tietosuoja-asetus)(12),

–  ottaa huomioon henkilötietojen käsittelystä ja yksityisyyden suojasta sähköisen viestinnän alalla 12. heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/58/EY(13),

–  ottaa huomioon Euroopan tietosuojaneuvoston suuntaviivat 04/2020 sijaintitietojen ja kontaktien jäljittämisvälineiden käytöstä covid-19-epidemian yhteydessä ja suuntaviivat 03/2020 terveystietojen käsittelystä tieteellistä tutkimusta varten covid-19-epidemian yhteydessä,

–  ottaa huomioon 16. huhtikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Covid-19-pandemian torjuntaa tukevien sovellusten tietosuojaa koskevat ohjeet” (C(2020)2523),

–  ottaa huomioon 30. syyskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Oikeusvaltioraportti 2020 – Oikeusvaltiotilanne Euroopan unionissa” (COM(2020)0580) ja siihen liittyvät 27 maakohtaista lukua oikeusvaltiosta jäsenvaltioissa (SWD(2020)0300–0326), joissa käsitellään jäsenvaltioiden toteuttamien covid-19-toimien vaikutusta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin,

–  ottaa huomioon 19 jäsenvaltion 1. huhtikuuta 2020 antaman julkilausuman, jossa ne ilmaisivat syvän huolensa oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien loukkaamisen riskistä tiettyjen kiireellisten toimenpiteiden hyväksymisen vuoksi(14),

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(15),

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman Schengen-alueen tilanteesta covid-19-pandemian puhkeamisen jälkeen(16),

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman raja- ja kausityöntekijöiden eurooppalaisesta suojelusta covid-19-kriisin yhteydessä(17),

–  ottaa huomioon 10. heinäkuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen(18),

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman ”Covid-19: terveysarviointien ja riskiluokituksen koordinointi EU:ssa sekä vaikutukset Schengenin alueeseen ja sisämarkkinoihin”(19),

–  ottaa huomioon 17. syyskuuta 2020 antamansa päätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi sen toteamisesta, että on olemassa selvä vaara, että Puolan tasavalta loukkaa vakavasti oikeusvaltioperiaatetta(20),

–  ottaa huomioon 7. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta(21),

–  ottaa huomioon 8. lokakuuta 2020 antamansa päätöslauselman oikeusvaltioperiaatteesta ja perusoikeuksista Bulgariassa(22),

–  ottaa huomioon kansalaisoikeuksien sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden politiikkayksikön 23. huhtikuuta 2020 julkaiseman katsauksen ”The Impact of COVID-19 Measures on Democracy, the Rule of Law and Fundamental Rights in the EU”(23), jossa esitetään tiivistetysti jäsenvaltioiden toteuttamien covid-19-toimenpiteiden viikoittaisten katsausten avulla käynnistetyn seurannan tärkeimmät tulokset,

–  ottaa huomioon Euroopan parlamenttien tutkimus- ja dokumentaatiokeskuksen tiedotteet parlamenttien toiminnasta covid-19-epidemian aikana(24),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin tutkimuspalvelun (EPRS) tiedotteet, jotka liittyvät useiden jäsenvaltioiden koronaviruskriisin johdosta vallinneeseen hätätilaan, sekä muut asiaa koskevat tiedotteet(25),

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston viisi tiedotetta koronaviruspandemian vaikutuksista perusoikeuksiin EU:ssa(26),

–  ottaa huomioon komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Josep Borrellin 18. kesäkuuta 2020 antaman julkilausuman covid-19-disinfomaation torjunnasta ja vaikutuksesta sananvapauteen,

–  ottaa huomioon Europolin 5. lokakuuta 2020 julkaiseman internetissä harjoitettavaa järjestäytynyttä rikollisuutta koskevan uhkakuva-arvion (Internet Organised Crime Threat Assessment (IOCTA),

–  ottaa huomioon 19. kesäkuuta 2020 annetun Europolin raportin ”Exploiting Isolation: Offenders and victims of online child sexual abuse during the COVID-19 pandemic”,

–  ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2020 annetun Europolin raportin ”Beyond the pandemic – How COVID-19 will shape the serious and organised crime landscape in the EU”,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan (LIBE) demokratia-, oikeusvaltio- ja perusoikeuksien seurantaryhmän (DRFMG) tätä päätöslauselmaa varten tekemän valmistelutyön ja sen LIBE-valiokunnalle 10. heinäkuuta 2020 antaman mietinnön(27),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn kysymyksen covid-19-toimien vaikutuksesta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin (O-000065/2020 – B9–0023/2020),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 136 artiklan 5 kohdan ja 132 artiklan 2 kohdan,

–  ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia on aiheuttanut ahdinkoa kaikkialla EU:ssa ja vaikuttanut voimakkaasti väestöön; ottaa huomioon, että monilla maailman alueilla, myös EU:ssa, on meneillään covid-19-tapausten toinen aalto ja että hallitukset ovat ottamassa käyttöön uusia rajoittavia toimenpiteitä, joilla puututaan näihin tapauksiin, mukaan lukien sulkutoimien ja terveystoimenpiteiden palauttaminen, hengityssuojainten käyttö ja kovemmat sakot vaatimusten noudattamatta jättämisestä;

B.  katsoo, että pandemian torjumiseksi tarvitaan hallituksen johtamia kiireellisiä toimenpiteitä, joissa kunnioitetaan oikeusvaltioperiaatetta, perusoikeuksia ja demokraattista vastuuvelvollisuutta ja joiden olisi oltava kaikkien covid-19:n leviämisen hillitsemiseksi toteutettavien toimien kulmakivi; ottaa huomioon, että kiireelliset valtuudet edellyttävät lisävalvontaa sen varmistamiseksi, että niitä ei käytetä tekosyynä toimivaltuuksien tasapainon pysyvämmälle muuttamiselle; katsoo, että hallitusten toteuttamien toimenpiteiden olisi oltava tarpeellisia, oikeasuhteisia ja väliaikaisia; ottaa huomioon, että hätätilavaltuuksiin liittyy riski siitä, että toimeenpaneva elin käyttää valtaa väärin ja pysyy kansallisessa oikeudellisessa kehyksessä hätätilan päätyttyä, ja että tämän riskin rajoittamiseksi on varmistettava asianmukainen parlamentaarinen ja oikeudellinen valvonta, sekä sisäinen että ulkoinen, ja vastapainotus;

C.  ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on ennennäkemätön; katsoo, että tulevaisuudessa meidän on tarkasteltava uudelleen kriisinhallintamenetelmiämme sekä jäsenvaltioiden että EU:n tasolla;

D.  ottaa huomioon, että useat EU:n jäsenvaltiot ovat julistaneet poikkeustilan(28) perustuslakiensa perusteella(29), jotka ovat joissakin tapauksissa aiheuttaneet oikeudellista huolta, kun taas toiset ovat turvautuneet yleisen lainsäädännön(30) mukaisiin hätävaltuuksiin tai tavanomaiseen lainsäädäntöön(31) ottaakseen kiireellisesti käyttöön rajoittavia toimenpiteitä covid-19-epidemian torjumiseksi; ottaa huomioon, että nämä toimenpiteet vaikuttavat demokratiaan, oikeusvaltioperiaatteeseen ja perusoikeuksiin, koska ne vaikuttavat yksilön oikeuksien ja vapauksien, kuten liikkumisvapauden, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden, sananvapauden ja tiedonvälityksen vapauden, uskonnonvapauden, oikeuden perhe-elämään, oikeuden turvapaikkaan, tasa-arvon ja syrjimättömyyden periaatteen, oikeuden yksityisyyteen ja tietosuojaan sekä oikeuden koulutukseen ja työntekoon toteutumiseen; ottaa huomioon, että toimenpiteet vaikuttavat myös jäsenvaltioiden talouksiin;

E.  ottaa huomioon, että demokratioiden toimintaan ja niihin sovellettavaan keskinäiseen valvontaan kohdistuu vaikutuksia, kun terveyteen liittyvä hätätilanne aiheuttaa muutoksia toimivallan jaossa, kuten se, että toimeenpanovallan käyttäjä voi hankkia uusia valtuuksia rajoittaa yksilön oikeuksia ja käyttää yleensä lainsäätäjälle ja paikallisviranomaisille varattua toimivaltaa, samalla kun se asettaa rajoituksia parlamenttien, oikeuslaitoksen, kansalaisyhteiskunnan ja tiedotusvälineiden roolille sekä kansalaisten toiminnalle ja osallistumiselle; ottaa huomioon, että useimmissa jäsenvaltioissa ei ole erityisiä oikeuslaitosta koskevia rajoituksia, mutta sulkutoimenpiteet ovat estäneet tuomioistuimia toimimasta normaalisti;

F.  katsoo, että sisäinen oikeudellinen valvonta, jota täydennetään ulkoisella valvonnalla, on edelleen olennaisen tärkeää, koska oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin ja tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin sovelletaan edelleen poikkeustilan aikana, jotta henkilöt, joihin hätätoimenpiteet vaikuttavat, voivat tehokkaasti hakea muutosta, jos valtion viranomaiset puuttuvat heidän perusoikeuksiinsa, ja jotta voidaan taata, että toimeenpanovallan käyttäjä ei ylitä toimivaltaansa;

G.  ottaa huomioon, että Venetsian komissio tukee perustuslakiin perustuvaa oikeudellista poikkeustilaa tavalliseen lainsäädäntöön perustuvan tosiasiallisen poikkeustilan sijaan, koska perustuslakiin perustuvien oikeudellisten poikkeusvaltuuksien järjestelmä voi tarjota paremmat takeet perusoikeuksista, demokratiasta ja oikeusvaltioperiaatteesta ja palvella paremmin niistä johtuvaa oikeusvarmuuden periaatetta(32);

H.  ottaa huomioon, että covid-19-kriisi on koetinkivi demokratioille ja oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevien kansallisten takeiden kestävyydelle;

I.  katsoo, että luottamus hallitusten ja valtioiden toimiin on ensiarvoisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa hyväksyttyjen hätätoimenpiteiden tukeminen ja täytäntöönpano; katsoo, että tämän saavuttamiseksi demokratiassa on olennaisen tärkeää tehdä avoimia, tieteeseen perustuvia ja demokraattisia päätöksiä sekä käydä vuoropuhelua opposition, kansalaisyhteiskunnan ja sidosryhmien kanssa ja ottaa ne mukaan;

J.  ottaa huomioon, että komissio on seurannut jäsenvaltioiden hallitusten toteuttamia hätätoimenpiteitä koko kriisin ajan; ottaa huomioon, että komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi 31. maaliskuuta 2020, että ”hätätoimenpiteet on rajoitettava siihen, mikä on välttämätöntä ja ehdottoman oikeasuhteista; ne eivät saa olla voimassa loputtomiin; lisäksi hallitusten on varmistettava, että tällaisia toimenpiteitä valvotaan säännöllisesti; komissio seuraa tiiviisti yhteistyön hengessä hätätoimenpiteiden soveltamista kaikissa jäsenvaltioissa”(33), ja ottaa huomioon, että komission jäsen Didier Reynders antoi vastaavan lausunnon 26. maaliskuuta 2020;

K.  toteaa, että lähes kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön tilapäisiä (eli aikarajoituksia sisältäviä) kiireellisiä toimenpiteitä covid-19-kriisin ratkaisemiseksi(34) [...] pääasiassa tavallisen lainsäädännön avulla; ottaa huomioon, että ensimmäiset hätätoimenpiteet otettiin käyttöön yleensä 15 päivän tai noin kuukauden ajaksi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja että ne uusittiin sen jälkeen vähintään kerran; ottaa huomioon, että Venetsian komission mukaan vain muutamat EU:n jäsenvaltiot eivät asettaneet määräaikaa hätätoimenpiteiden soveltamiselle(35);

L.  ottaa huomioon, että Venetsian komissio suosittelee, että julistuksia tai toimenpiteitä, joilla ei ole erityistä määräaikaa, mukaan lukien ne, joiden soveltamisen keskeyttäminen edellyttää poikkeuksellisen tilanteen korjaamista, ei pitäisi pitää laillisina, jos tilannetta ei tarkisteta säännöllisesti(36);

M.  katsoo, että hätätoimenpiteiden on oltava syrjimättömiä ja että hallitukset eivät saa käyttää hyväkseen hätälainsäädäntöä edistääkseen perusoikeuksien rajoittamista; katsoo, että hallitusten on myös toteutettava erilaisia lisätoimia vähentääkseen tällaisten toimenpiteiden mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ihmisten elämään;

N.  ottaa huomioon, että poikkeustilaa on jatkettu ainakin kerran lähes kaikissa jäsenvaltioissa, joissa se on julistettu; ottaa huomioon, että Venetsian komissio korosti, että julistuksen tarkistaminen ja poikkeustilan jatkaminen sekä hätätilavaltuuksien aktivointi ja soveltaminen ovat ratkaisevan tärkeitä ja että parlamentaarisen ja oikeudellisen valvonnan olisi oltava mahdollista(37);

O.  ottaa huomioon, että parlamentaarinen valvonta on rajoittunut useimmissa jäsenvaltioissa poikkeuksellisen täytäntöönpanovallan käytön vuoksi, kun taas joidenkin jäsenvaltioiden parlamentit on siirretty toissijaiseen asemaan, mikä antaa hallituksille mahdollisuuden ottaa nopeasti käyttöön kiireellisiä toimenpiteitä ilman riittävää valvontaa;

P.  ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti ja erityisesti kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta ja sen demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia käsittelevä seurantaryhmä ovat jatkuvasti seuranneet tilannetta EU:ssa maaliskuusta 2020 lähtien ja keskustelleet säännöllisesti sidosryhmien kanssa, kuten käy ilmi demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia käsittelevän työryhmän valmisteluasiakirjasta covid-19:n vaikutuksista demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin(38);

Q.  ottaa huomioon, että oikeusasiamiesinstituutioilla ja kansallisilla ihmisoikeusinstituutioilla on tärkeä rooli perusoikeusongelmien havaitsemisessa ja arvioinnin, valvonnan ja oikeussuojakeinojen tarjoamisessa ja siten kansalaisten suojelemisessa hätätoimenpiteiden yhteydessä;

R.  ottaa huomioon, että vapaata liikkuvuutta on rajoitettu kaikissa jäsenvaltioissa pakollisilla tai suositelluilla omaehtoisella karanteenilla ja kielloilla, jotka koskevat muuta kuin olennaista liikkumista; ottaa huomioon, että vastauksena covid-19-pandemiaan useimmat Schengen alueen valtiot ovat palauttaneet sisärajatarkastukset tai sulkeneet sisärajat joko osittain tai kokonaan tai tietyntyyppisiltä matkustajilta, myös EU:n kansalaisilta ja heidän perheenjäseniltään sekä kyseisen jäsenvaltion tai toisen jäsenvaltion alueella asuvilta kolmansien maiden kansalaisilta; ottaa huomioon, että toiminnan koordinointi jäsenvaltioiden välillä ja unionin toimielinten kanssa oli selvästi puutteellista, kun nämä toimenpiteet otettiin käyttöön(39); ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön laittomia ja syrjiviä rajoituksia, koska ne eivät salli muiden EU:n kansalaisten pääsyä alueelleen;

S.  ottaa huomioon, että kokoontumis- ja yhdistymisvapaus ovat tärkeitä demokratian kulmakiviä; toteaa, että mahdollisuuksia käyttää näitä oikeuksia on rajoitettu useimmissa jäsenvaltioissa tarvittavien lähikontaktien välttämistä koskevien sääntöjen ja kansanterveyttä koskevien varotoimien vuoksi; ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot ovat päättäneet sallia kokoontumiset lähikontaktien välttämistä koskevien sääntöjen mukaisesti, kun taas toiset ovat kieltäneet ne kokonaan; ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa on tutkittu kiistanalaisia lakeja ja toimenpiteitä, jotka eivät liity poikkeustilaan, ilman että kansalaiset voisivat vapaasti osoittaa mieltään;

T.  ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa sananvapautta on rajoitettu käyttäen verukkeena disinformaation torjuntaa; ottaa huomioon, että sosiaalisessa mediassa julkaistut kriittiset ajatukset ovat johtaneet pidätyksiin ”pelonlietsonnan” ja ”yleisön vaarantamisen” takia; ottaa huomioon, että koronaviruspandemiaan on liittynyt väärien ja harhaanjohtavien tietojen aalto, huijauksia, kuluttajiin kohdistuvia petoksia, tietoverkkorikollisuutta ja salaliittoteorioita sekä ulkomaisten toimijoiden tai jopa jäsenvaltioiden viranomaisten kohdennettuja disinformaatiokampanjoita, jotka voivat uhata EU:n kansalaisia, heidän terveyttään ja heidän luottamustaan julkisiin instituutioihin;

U.  ottaa huomioon, että lainvalvontaviranomaiset ovat viime kuukausina havainneet verkossa levitetyn lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvän materiaalin määrän lisääntyneen maailmanlaajuisesti;

V.  ottaa huomioon, että vakava ja järjestäytynyt rikollisuus hyötyy pandemian johdosta muuttuneista olosuhteista; katsoo, että on tunnustettava Europolin tärkeä rooli sen seuraamisessa, miten covid-19-pandemia on vaikuttanut vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen ja terrorismiin EU:ssa pandemian alusta alkaen;

W.  ottaa huomioon, että tiedotusvälineillä on keskeinen rooli valvonnassa ja seurannassa ja että ne ovat myös kansalaisten tärkeimpiä tiedonlähteitä; ottaa huomioon, että tiedotusvälineiden vapauteen on kohdistunut paineita sen seurauksena, että suoria lehdistötilaisuuksia on peruutettu tarjoamatta muita vaihtoehtoja, ja koska jotkut jäsenvaltiot ovat rajoittaneet julkisen kansanterveystiedon saatavuutta ja kansanterveyspolitiikkaa koskevien tietojen julkaisuvapautta; ottaa huomioon, että tietoon on tullut useita tapauksia, joissa tiedotusvälineiden hallituksille esittämät kysymykset on torjuttu tai jätetty huomiotta; katsoo, että toimittajia ja tiedotusvälineiden työntekijöitä on suojeltava, kun he raportoivat mielenosoituksista ja protesteista; toteaa, että jotkin jäsenvaltiot ovat rajoittaneet tiedonsaantia joko pidentämällä määräaikoja, joiden kuluessa viranomaisten on vastattava tiedonvälityksen vapautta liittyviin pyyntöihin, tai keskeyttämällä määräaikojen soveltamisen;

X.  katsoo, että jäsenvaltioiden olisi varmistettava väärinkäytösten paljastajien suojelu covid-19-kriisin aikana ja sen jälkeen, sillä se on osoittautunut tehokkaaksi välineeksi yleistä etua vahingoittavien toimien torjunnassa ja ehkäisemisessä(40);

Y.  ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat turvautuneet suhteettomiin pakkotoimenpiteisiin rajoitusten täytäntöön panemiseksi, kuten sulku- ja karanteenisääntöjen rikkomisen kriminalisointiin, mikä on johtanut suurten sakkojen määräämiseen ja pysyvien merkintöjen kirjaamiseen rikosrekistereihin(41);

Z.  ottaa huomioon, että yleiset rajoitukset ovat vaikuttaneet oikeusjärjestelmiin, koska monet tuomioistuimet on suljettu tilapäisesti tai niiden toimintaa on rajoitettu, mikä on toisinaan johtanut tapausten ruuhkautumiseen ja käsittelyaikojen pidentymiseen; toteaa, että epäiltyjen prosessuaalisiin oikeuksiin ja oikeuteen oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin kohdistuu paineita, sillä asianajajien saatavuus on heikentynyt yleisten rajoitusten vuoksi ja tuomioistuimet turvautuvat yhä useammin mahdollisuuteen käsitellä asioita etäyhteyden välityksellä;

AA.  katsoo, että pandemian torjuntatoimien, joilla rajoitetaan oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaa, olisi aina oltava luonteeltaan välttämättömiä, oikeasuhteisia ja väliaikaisia ja niillä olisi oltava vankka oikeusperusta; ottaa huomioon, että uusilla teknologioilla on ollut merkittävä rooli pandemian torjumisessa, mutta samalla ne ovat aiheuttaneet merkittäviä uusia haasteita ja huolenaiheita; ottaa huomioon, että joidenkin jäsenvaltioiden hallitukset ovat turvautuneet kansalaistensa poikkeukselliseen valvontaan käyttämällä miehittämättömiä ilma-aluksia, kameroilla varustettuja poliisin valvonta-autoja, televiestintäpalvelujen tarjoajilta, poliisilta ja sotilaspartioilta saatuja paikannustietoja ja valvomalla pakollisia karanteeneja poliisin koteihin tekemien tarkastuskäyntien avulla tai velvoittamalla raportoimaan sovelluksen kautta; ottaa huomioon, että eräät jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön kontaktien jäljityssovelluksia, vaikka niiden toimivuudesta ei ole yksimielisyyttä ja vaikka niissä ei aina ole käytetty yksityisyyttä parhaiten suojaavaa hajautettua järjestelmää; ottaa huomioon, että joissakin jäsenvaltioissa julkisten tilojen uudelleen avaamisen yhteydessä on kerätty tietoja pakollisten lämpötilamittausten ja kyselylomakkeiden avulla sekä velvoittamalla ilmoittamaan yhteystiedot, toisinaan ottamatta asianmukaisesti huomioon yleisestä tietosuoja-asetuksesta johtuvia velvoitteita;

AB.  ottaa huomioon, että sulkutoimenpiteillä ja rajojen sulkemisella on ollut merkittävä vaikutus mahdollisuuksiin päästä turvapaikkamenettelyjen piiriin; ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot ovat väliaikaisesti rajoittaneet turvapaikkahakemusten käsittelyä tai jopa keskeyttäneet käsittelemisen ja että useimmat jäsenvaltiot ovat keskeyttäneet Dublin-siirtojen, palautusten ja uudelleensijoittamisten täytäntöönpanot; ottaa huomioon, että jotkut jäsenvaltiot ovat julistaneet satamansa turvattomiksi tai eivät ole sallineet etsintä- ja pelastusoperaatioissa pelastettuja muuttajia nousemasta maihin ja jättäneet heidät siten määräämättömäksi ajaksi epäselvään tilanteeseen merelle ja vaarantaneet heidän henkensä; toteaa, että useimmat jäsenvaltiot ovat nyt aloittaneet nämä toimet uudelleen; ottaa huomioon, että useissa turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksissa on raportoitu covid-19-tartuntatapauksia, mikä on asettanut haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät suoraan vaaralle alttiiksi, ja toteaa, että EU:n ulkorajoilla olevat ylikansoitetut leirit muodostavat edelleen erityisen suuren riskin taudin laajamittaisesta puhkeamisesta ottaen huomioon, että turvavälejä ei voida pitää ja suojaa sekä elintarvikkeita, vettä, saniteettitiloja ja henkistä ja fyysistä terveydenhoitoa on saatavilla hyvin niukasti, myös niille, jotka ovat sairastuneet covid-19-tautiin;

AC.  ottaa huomioon, että vankiloissa on erityisen suuri covid-19-tartuntojen riski, koska lähikontakteja on usein mahdotonta välttää ja hygieniasääntöjä ei voida panna täytäntöön, ja koska terveydensuojelutoimenpiteet ovat johtaneet ulkotiloissa vietetyn ajan lyhentämiseen sekä vierailijakieltojen asettamiseen, mikä vaikuttaa vankien oikeuteen olla yhteydessä perheisiinsä; ottaa huomioon, että erityisesti vanginvartijoiden terveys on ollut uhattuna tämän pandemian aikana; toteaa, että joissakin jäsenvaltioissa on vapautettu tiettyihin kategorioihin kuuluvia vankeja terveysriskien pienentämiseksi pandemian aikana;

AD.  katsoo, että covid-19-rajoitusten täytäntöönpanon olisi oltava oikeasuhteista ja syrjimätöntä, jotta ne eivät kohdennu etnisiin vähemmistöihin ja syrjäytyneisiin ryhmiin kuuluviin henkilöihin; katsoo, että pandemia vaikuttaa romaniväestöön suhteettomasti ja että naiset ja lapset kuuluvat usein haavoittuvimpiin ryhmiin, erityisesti naiset ja lapset, jotka elävät sosiaalisesti eristäytyneinä ja syrjäytyneinä ympäristöissä, joissa ei ole saatavilla juomavettä tai saniteettipalveluja ja joissa on lähes mahdotonta välttää lähikontakteja tai noudattaa tiukkoja hygieniavaatimuksia; toteaa, että useista jäsenvaltioista on saatu tietoja rasismista ja muukalaisvihasta tapauksissa, joissa on syrjitty tietyn taustan tai kansalaisuuden omaavia henkilöitä; toteaa, että aasialaista syntyperää olevat henkilöt ja romanit ovat joutuneet vihapuheen ja hyökkäysten kohteiksi; ottaa huomioon, että eräät poliitikot ovat joissakin jäsenvaltioissa hyödyntäneet tiedotusvälineissä olleita tietoja romanisiirtotyöläisten joukkopalautuksista maista, joissa covid-19:n ilmaantuvuus on suuri, lisätäkseen pelkoa viruksen leviämisestä ja vahvistaneet siten kielteisiä asenteita ja stereotypioita;

AE.  ottaa huomioon, että lapset ovat suhteellisesti muita suuremmassa vaarassa syrjäytyä sosiaalisesti ja taloudellisesti sulkutoimenpiteiden johdosta ja että heihin kohdistuva riski siitä, että heidän perusoikeuksiaan rikotaan häirinnän, väkivallan, hyväksikäytön ja köyhyyden seurauksena, on kasvanut; ottaa huomioon, että monissa jäsenvaltioissa perheväkivalta on lisääntynyt sulkutoimenpiteiden seurauksena; toteaa, että naiset ja tytöt(42), lapset ja hlbti-henkilöt ovat muita suuremmassa vaarassa sulkujen aikana, sillä he voivat joutua pitkäksi ajaksi alttiiksi hyväksikäyttäjille ja sosiaalisen ja institutionaalisen tuen ulottumattomiin; ottaa huomioon, että yhteisön tukea näille heikossa asemassa oleville ryhmille on rajoitettu huomattavasti pandemian torjumiseksi toteutettujen toimenpiteiden johdosta;

AF.  ottaa huomioon, että terveydenhuollon yhtäläinen saatavuus, joka on perusoikeuskirjan 35 artiklassa vahvistettu oikeus, on mahdollisesti vaarassa covid-19-pandemian leviämisen pysäyttämiseksi toteutettujen toimenpiteiden seurauksena ja että tämä koskee erityisesti haavoittuvassa asemassa olevia väestöryhmiä, kuten ikääntyneitä tai kroonisesti sairaita henkilöitä, vammaisia henkilöitä, hlbti- henkilöitä, lapsia, vanhempia, raskaana olevia naisia, kodittomia, kaikkia muuttajia, myös paperittomia muuttajia, turvapaikanhakijoita, pakolaisia ja etnisiä ja muita vähemmistöjä; ottaa huomioon, että seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja -oikeuksiin liittyvät palvelut ovat kärsineet terveyskriisin aikana; toteaa, että eräissä jäsenvaltioissa lisääntymisterveyspalvelujen ja -oikeuksien, aborttioikeus mukaan luettuna, saatavuutta on rajoitettu merkittävästi, mikä on johtanut abortin tosiasialliseen kieltämiseen, mikä puolestaan on pakottanut mielenosoittajia lähtemään kaduille keskellä pandemiaa; toteaa, että lääkepula, resurssien ohjaaminen muista terveysongelmista ja tiettyjen hoitojen äkillinen peruuttaminen, koeputkihedelmöitys- ja transitiohoidot mukaan luettuina, voivat aiheuttaa riskejä muista sairauksista kärsiville potilaille(43); ottaa huomioon, että kuolemantapaukset, eristäytyminen, vanhempien ja etulinjan työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapainottamiseen kohdistuvat lisäpaineet, tulonmenetykset ja pelko laukaisevat mielenterveysongelmia tai pahentavat jo olemassa olevia ongelmia, mikä lisää mielenterveyspalvelujen kysyntää ja johtaa tarpeeseen lisätä kiireellisesti näiden palvelujen rahoitusta;

AG.  ottaa huomioon, että monet jäsenvaltiot lykkäsivät vaaleja(44) – yksi(45) niistä jopa kansanäänestyksen – terveyskriisin ensimmäisessä vaiheessa määrättyjen sulkujen seurauksena; toteaa, että vaaleja on ryhdytty jälleen järjestämään pandemian toisen vaiheen käynnistyttyä; toteaa, että vaalien järjestäminen tai lykkääminen on herkkää tasapainottelua edellyttävä ratkaisu, jota Venetsian komissio on pohtinut ja jonka tueksi se on laatinut suuntaviivoja(46); toteaa, että yleisten, vapaiden, salaisten ja välittömien vaalien järjestäminen on mahdollista vain, jos voidaan taata avoin ja rehellinen vaalikampanja, sananvapaus, tiedotusvälineiden vapaus sekä kokoontumis- ja yhdistymisvapaus poliittisia tarkoituksia varten;

AH.  ottaa huomioon, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevat perussopimusten määräykset eivät saa vaikuttaa niiden jäsenvaltioiden velvollisuuksien hoitamiseen, jotka liittyvät yleisen järjestyksen ylläpitämiseen ja sisäisen turvallisuuden suojaamiseen ottaen huomioon SEU-sopimuksen 2 artiklassa vahvistetut demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevat unionin arvojen rajat;

AI.  toteaa, että perussopimusten mukaan unionin toimivallan rajat määräytyvät annetun toimivallan periaatteen mukaisesti ja unionin toimivallan käyttö perustuu toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteisiin;

1.  muistuttaa, että myös yleisessä hätätilassa on pidettävä kiinni oikeusvaltion, demokratian ja perusoikeuksien kunnioittamisen perusperiaatteista ja että kaikkien hätätoimenpiteiden, poikkeusten ja rajoitusten on täytettävä seuraavat kolmea yleistä ehtoa: tarpeellisuus, oikeasuhteisuus suppeassa merkityksessä ja tilapäisyys; muistuttaa myös, että näitä ehtoja on säännöllisesti sovellettu ja tulkittu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen, Euroopan unionin tuomioistuimen ja eri jäsenvaltioiden perustuslakituomioistuinten (ja muiden tuomioistuinten) oikeuskäytännöissä(47);

2.  katsoo, että reaktiot kriisiin ovat yleisesti ottaen osoittaneet kansallisten demokraattisten järjestelmien vahvuuden ja sietokyvyn; korostaa, että poikkeuksellisten toimenpiteiden rinnalla hallitusten ja parlamenttien olisi tiivistettävä keskinäistä viestintäänsä; kehottaa tehostamaan vuoropuhelua sidosryhmien, kuten kansalaisten, kansalaisyhteiskunnan ja poliittisen opposition, kanssa, jotta voidaan koota laaja tuki poikkeustoimien taakse ja varmistaa, että ne toteutetaan mahdollisimman tehokkaasti, sekä välttää pakkotoimenpiteiden käyttöönotto ja varmistaa toimittajien esteetön tiedonsaanti;

3.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että kun ne hyväksyvät, arvioivat tai tarkastelevat uudelleen toimenpiteitä, joilla saatettaisiin rajoittaa demokraattisten instituutioiden toimintaa, oikeusvaltioperiaatteen soveltamista tai perusoikeuksien noudattamista, ne ottavat huomioon kansainvälisten elinten, kuten YK:n ja Euroopan neuvoston, myös Venetsian komission, antamat suositukset ja komission kertomuksen oikeusvaltion tilanteesta EU:ssa; toistaa jäsenvaltioille esittämänsä kehotuksen olla käyttämättä väärin hätätilavaltuuksiaan parlamentaarisen valvonnan sivuuttamiseksi antaakseen lainsäädäntöä, joka ei liity covid-19-terveysuhkaa koskeviin tavoitteisiin;

4.  kehottaa jäsenvaltioita

   harkitsemaan hätätilan purkamista tai sen vaikutusten demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin rajoittamista muulla tavoin;
   arvioimaan kansallisissa oikeusjärjestyksissään voimassa olevia perustuslaillisia ja institutionaalisia sääntöjä Venetsian komission suositusten valossa esimerkiksi siirtymällä tavalliseen lainsäädäntöön perustuvasta tosiasiallisesta (de facto) hätätilasta oikeudelliseen (de jure) perustuslain mukaiseen hätätilaan, jolloin demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet voidaan suojata tehokkaammin hätätilanteessa(48); määrittämään yksiselitteisesti säädöksessä lainsäätäjältä toimeenpanovallan käyttäjälle siirretyn toimivallan tavoitteet, sisällön ja soveltamisalan sellaisia tapauksia varten, joissa tosiasiallinen hätätila pidetään voimassa;
   varmistamaan, että yhtäältä sekä hätätilan julistamiseen että sen mahdolliseen jatkamiseen että toisaalta hätätilavaltuuksien käyttöönottoon ja soveltamiseen kohdistetaan niin sisäistä kuin ulkoista vaikuttavaa parlamentaarista ja oikeudellista valvontaa, sekä varmistamaan, että parlamenteilla on oikeus kumota hätätila(49);
   varmistamaan, että jos lainsäädäntövaltaa siirretään toimeenpanovallan käyttäjälle, parlamentin on myöhemmässä vaiheessa hyväksyttävä kaikki toimeenpanovallan käyttäjän antamat säädökset ja että kyseiset säädökset lakkaavat vaikuttamasta, jos ne eivät saa parlamentin hyväksyntää tietyn ajan kuluessa(50); puuttumaan nopeutettujen ja kiireellisten menettelyjen liialliseen käyttöön, mihin myös komissio viittasi oikeusvaltioraportissaan 2020 (COM(2020)0580);
   tutkimaan, miten voitaisiin varmistaa aiempaa paremmin, että parlamentit ovat keskeisessä asemassa kriisi- ja hätätilanteissa ja erityisesti kansallisen tilanteen seurannassa ja valvonnassa;
   ottamaan huomioon Venetsian komission kannan, jonka mukaan parlamenttien on pidettävä täysistuntonsa ja että niiden ei pitäisi sallia jäsentensä tilapäistä korvaamista tai vähentää heidän läsnäoloaan (ei edes voimasuhteiden mukaisesti)(51);
   tarkastelemaan Venetsian komission vaalipohdintoja ja tutkimaan mahdollisuutta käyttää etä-äänestysmenetelmiä, kuten postiäänestystä, internetäänestystä, liikkuvia äänestyspisteitä ja valtakirjalla äänestämistä sekä ennakkoäänestystä, erityisesti pandemian yhteydessä;

5.  kehottaa jäsenvaltioita panemaan covid-19-pandemiaan liittyvät toimenpiteet täytäntöön ottaen asianmukaisesti huomioon tarpeen varmistaa täytäntöönpanotoimenpiteiden oikeasuhteisuus; vahvistaa, että covid-19-pandemiaan liittyvien toimenpiteiden täytäntöönpanossa on noudatettava EU:n perusoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta, ja katsoo, että henkilöiden yhdenvertainen kohtelu on tässä suhteessa ratkaisevan tärkeää;

6.  kehottaa jäsenvaltioita arvioimaan toteuttamiaan vapaata liikkuvuutta rajoittavia toimenpiteitä ja noudattamaan mahdollisimman suurta pidättyvyyttä sekä varmistamaan, että ne noudattavat täysimääräisesti EU:n lainsäädäntöä, erityisesti Schengenin rajasäännöstöä ja vapaata liikkuvuutta koskevaa direktiiviä, kun ne harkitsevat uusien vapaata liikkuvuutta koskevien rajoitusten asettamista; muistuttaa, että Schengenin rajasäännöstön mukaan unionin tasolla olisi seurattava sen arviointia, onko sisärajavalvonta ja sen jatkaminen tarpeellista, kun tämä valvonta on otettu käyttöön välittömänä toimena; kehottaa komissiota tässä yhteydessä valvomaan asianmukaisesti Schengenin säännöstön soveltamista ja erityisesti arvioimaan jäsenvaltioiden jo toteuttamia toimia sekä jäsenvaltioiden tekemien ilmoitusten oikea-aikaisuutta ja laatua, seuraamaan tiiviisti tilanteen kehittymistä ja tarvittaessa muistuttamaan jäsenvaltioita niiden oikeudellisista velvoitteista sekä antamaan lausuntoja; kannustaa komissiota käyttämään oikeuksiaan lisätietojen pyytämiseksi jäsenvaltioilta; kehottaa komissiota tehostamaan raportointiaan parlamentille siitä, miten se käyttää perussopimusten mukaisia oikeuksiaan; muistuttaa, että on tärkeää jatkaa Schengen-alueen yhdentymisprosessia komission arviointien ja suositusten mukaisesti;

7.  kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan erityisesti eri jäsenvaltioissa ja unionin ulkopuolella asuvien ja työskentelevien perheiden oikeutta perhe-elämään ja hyväksymään sitä koskevia rajoituksia vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä ja oikeasuhteista; kehottaa jäsenvaltioita sallimaan covid-19-pandemiaan liittyvien toimenpiteiden seurauksena erilleen joutuneiden pariskuntien ja perheiden yhdistämisen siviilisäädystä riippumatta ja pidättymään vaatimasta tarpeettoman tiukkoja suhteen aitoutta koskevia todisteita;

8.  kehottaa jäsenvaltioita rajoittamaan kokoontumisvapautta vain silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä ja perusteltua paikallisen epidemiologisen tilanteen vuoksi ja kun se on oikeasuhteista, ja olemaan turvautumatta mielenosoitusten kieltämiseen sellaisten kiistanalaisten toimenpiteiden, myös muiden kuin covid-19-pandemiaan liittyvien toimenpiteiden, hyväksymiseksi, joista olisi käytävä asianmukainen julkinen ja demokraattinen keskustelu;

9.  vaatii, että jäsenvaltiot pidättäytyvät ottamasta käyttöön toimenpiteitä, joilla olisi merkittävä vaikutus perusoikeuksiin, kuten naisten seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin, erityisesti tilanteessa, jossa kansanterveyteen liittyvien huolenaiheiden johdosta ei ole mahdollista käydä asianmukaista demokraattista keskustelua ja osoittaa mieltä turvallisesti, mikä pakottaa mielenosoittajat vaarantamaan terveytensä ja henkensä oikeuksiensa puolustamiseksi;

10.  kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimenpiteitä, joilla pyritään varmistamaan oikeuden koulutukseen toteutuminen tämän pandemian aikana; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan pandemian kiihtyminen huomioon ottaen resurssit ja turvalliset puitteet opetuksen jatkumisen takaamiselle ja varmistamaan, että kaikilla opiskelijoilla on tosiasiallinen mahdollisuus saada opetusta;

11.  kehottaa jäsenvaltioita kunnioittamaan oikeutta yksityisyyteen ja tietosuojaan ja varmistamaan, että kaikki uudet valvonta- ja jäljitystoimet, jotka on hyväksytty täydessä yhteisymmärryksessä tietosuojaviranomaisten kanssa, ovat ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhteisia ja että niillä on vankka oikeusperusta, niiden tarkoitus on rajattu ja ne ovat luonteeltaan väliaikaisia; kehottaa komissiota seuraamaan näitä toimenpiteitä ottaen erityisesti huomioon 8. huhtikuuta 2020 antamansa suosituksen (EU) 2020/518 unionin yhteisestä välineistöstä teknologian ja datan käyttöä varten covid-19-kriisin torjumiseksi ja siitä ulospääsemiseksi erityisesti mobiilisovellusten ja anonymisoidun liikkuvuusdatan käytön osalta(52);

12.  muistuttaa, että paras tapa torjua disinformaatiota on suojella tiedonsaantioikeutta ja sananvapautta ja varmistaa niiden toteutuminen sekä tukea tiedotusvälineiden moniarvoisuuden ja riippumattoman journalismin varmistamista; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita varmistamaan avoimuuden, kun ne hyväksyvät toimenpiteitä, ja antamaan kansalaisilleen kattavaa, ajantasaista, täsmällistä ja puolueetonta tietoa kansanterveystilanteesta ja sen hallitsemiseksi toteutetuista toimenpiteistä, ja torjumaan disinformaatiota, jolla pyritään horjuttamaan tai vääristämään tieteellistä tietoa terveysriskeistä ja joka koskee hallituksen perusteltuja toimia covid-19-taudin leviämisen hillitsemiseksi, tasapainoisella tavalla ja huolehtien tarkasti siitä, että samalla ei aiheuteta lamaannuttavaa vaikutusta sananvapauteen ja toimittajiin, terveydenhuollon työntekijöihin tai muihin henkilöihin turvautumalla kriminalisointiin tai kohtuuttomien seuraamusten asettamiseen; korostaa, että pandemia on lisännyt maahanmuuttajien leimaamista ja syrjintää, mitä virheelliset tiedot ja valeuutiset(53), kuten ne, jotka koskevat etnisiin vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin liittyviä rasistisia ja muukalaisvihamielisiä välikohtauksia sekä vammaisiin ja pakolaisiin kohdistuvaa vihapuhetta(54), ovat pahentaneet entisestään; korostaa, että disinformaatio muodostaa jatkuvasti muuttuvan haasteen, joka voi vaikuttaa kielteisesti demokraattisiin prosesseihin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun kaikilla politiikan aloilla, heikentää kansalaisten luottamusta demokratiaan ja heikentää unionin tason yhteistyötä ja solidaarisuutta; muistuttaa, että parlamentti on jo valmistelemassa mahdollisia toimenpiteitä ulkomaista sekaantumista kaikkiin Euroopan unionin demokraattisiin prosesseihin ja siihen sisältyvää disinformaatiota käsittelevässä erityisvaliokunnassaan (INGE);

13.  kehottaa lisäämään merkittävästi investointeja EU:n strategisen viestinnän valmiuksiin disinformaation torjuntaa koskeva toimintasuunnitelman mukaisesti, tehostamaan yhteistyötä ja koordinointia jäsenvaltioiden kanssa ja hyödyntämään täysimääräisesti olemassa olevia mekanismeja, jotta voidaan helpottaa jäsenvaltioiden ja kansainvälisten kumppanien kanssa tehtävää konkreettista yhteistyötä strategisen viestinnän alalla;

14.  katsoo, että toimittajien työ on vaikeutunut covid-19-pandemiaan liittyvien toimenpiteiden seurauksena, mikä johtuu esimerkiksi fyysistä läsnäoloa koskevista rajoituksista lehdistötilaisuuksissa, viranomaisille esitettyjen kysymysten jäämisestä kokonaan tai osittain vailla vastausta sekä tiedonvälityksen vapauteen liittyvien tai asiakirjoihin tutustumista koskevien pyyntöjen määräaikojen perumisesta tai lykkäämisestä; pitää valitettavana, että vaikka laadukasta journalismia tarvitaan enemmän kuin koskaan, erityisesti kun otetaan huomioon sen merkitys jatkuvasti yleistyvän disinformaation torjunnassa, kriisin taloudelliset seuraukset heikentävät myös tiedotusvälineiden ja erityisesti riippumattomien tiedotusvälineiden ja toimittajien taloudellista kannattavuutta, mikä vaarantaa entisestään tiedotusvälineiden moniarvoisuuden EU:ssa; on huolissaan mainosten sijoittamiseen ja tukien jakamiseen tiedotusvälineille liittyvän avoimuuden puutteesta joissakin jäsenvaltioissa sekä tiedotusvälineiden omistuksen lisääntyvästä keskittymisestä eräissä jäsenvaltioissa; korostaa, että tiedotusvälineiden alalla ei pitäisi toteuttaa merkittäviä muutoksia tosiasiallisen tai oikeudellisen hätätilan aikana;

15.  kehottaa jäsenvaltioita takaamaan vastaajien oikeudet, myös heidän mahdollisuutensa käyttää asianajajaa ilman esteitä, ja arvioimaan mahdollisuutta järjestää suullisia käsittelyjä etäyhteyksien kautta ratkaisuna ja vaihtoehtona tuomioistuinkäsittelyille tai epäiltyjen siirtämiselle muihin EU:n jäsenvaltioihin eurooppalaisen pidätysmääräyksen perusteella; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että noudatetaan kaikkia oikeuskäsittelyjä ohjaavia periaatteita, myös oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin; kehottaa jäsenvaltioita turvaamaan kaikkien vankiloissa pidettyjen henkilöiden oikeudet ja terveyden, erityisesti heidän oikeutensa lääkinnälliseen apuun, ottaa vastaan vierailijoita, viettää aikaa ulkoilmassa sekä osallistua koulutus-, ammatti- tai vapaa-ajan toimintaan;

16.  panee merkille, että useimmat jäsenvaltiot ovat aloittaneet turvapaikkamenettelynsä uudelleen ja että jotkin jäsenvaltiot ovat hyödyntäneet viimeaikaista jaksoa, jolloin uusia hakemuksia esitettiin vähemmän, purkaakseen vireillä olevien hakemusten kertymää; kehottaa jäsenvaltioita takaamaan täysimääräisesti pääsyn turvapaikkamenettelyyn ja pitämään voimassa perusoikeuskirjassa vahvistetun yksilöllisen turvapaikkaoikeuden sekä panemaan täytäntöön uudelleensijoittamista ja ihmisarvoista palauttamista koskevia menettelyjä kansainvälistä oikeutta täysimääräisesti noudattaen; vaatii lisäksi, että turvapaikkaa hakeville annetaan mahdollisuus turvautua kääntäjään tai että kyseinen mahdollisuus palautetaan mahdollisimman pian; kehottaa jäsenvaltioita tarjoamaan vastaanottokeskuksissa asianmukaisia terveys- ja mielenterveyspalveluja, kun otetaan huomioon pakolaisyhteisöjen kehnot hygieniaolot, riskialttiin ympäristön ja haavoittuvuus covid-19-pandemian aikana; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan tehokkaan suunnitelman, jossa keskitytään kansanterveyteen ja jonka avulla puututaan perusteellisesti niiden tilanteeseen myös ulkorajoilla takaamalla oikeus turvapaikkaan ja tarjoamalla pakolaisille ja turvapaikanhakijoille asianmukaiset vastaanotto-olosuhteet; muistuttaa, että covid-19-toimet eivät koskaan saisi johtaa pidättämiseen; vaatii kiireellistä perheenyhdistämistä, Kreikan saarten leirien välitöntä evakuointia ja turvapaikanhakijoiden siirtämistä muihin jäsenvaltioihin siten, että etusijalle asetetaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevat, ilman huoltajaa olevat alaikäiset ja perheet, joissa on lapsia; kehottaa jäsenvaltioita sallimaan maihinnousun ja varmistamaan, että maihinnousu tapahtuu asiaan liittyvän kansainvälisen oikeuden ja unionin lainsäädännön mukaisesti ainoastaan turvallisessa paikassa ja mahdollisimman nopeasti;

17.  katsoo, että syrjintä on lisääntynyt pandemian aikana ja että tietyt ryhmät ovat joutuneet vihapuheen ja syrjivien toimenpiteiden kohteiksi; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan tällaista vihapuhetta sekä lopettamaan tällaiset syrjivät toimenpiteet ja korjaamaan niistä aiheutuneet vahingot; kehottaa kansallisia ja erityisesti paikallisia viranomaisia tehostamaan toimiaan romanivastaisuuden torjumiseksi ja kielteisten stereotypioiden hälventämiseksi sekä romanitaustaisten ihmisten ottamiseksi mukaan pandemian torjuntatoimien määrittämiseen ja toteuttamiseen; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita jatkamaan toimiaan homofobian ja transfobian torjumiseksi, sillä pandemia on pahentanut hlbti-henkilöiden kokemaa syrjintää ja eriarvoisuutta;

18.  kehottaa jäsenvaltioita takaamaan tehokkaasti seksuaali- ja lisääntymisterveyspalvelujen saatavuuden kaikille naisille ja tytöille covid-19-pandemian aikana, erityisesti ehkäisyn, myös jälkiehkäisyn, saatavuuden sekä mahdollisuuden saada raskaudenkeskeytyshoitoa; korostaa, että on tärkeää jatkaa parhaita käytäntöjä ja etsiä innovatiivisia tapoja tarjota seksuaali- ja lisääntymisterveyteen ja niitä koskeviin oikeuksiin liittyviä palveluja, kuten telelääketiedettä, verkkovastaanottoja ja varhaisten lääketieteellisten aborttien saatavuutta kotoa käsin; kehottaa komissiota järjestämään foorumeja, joissa vaihdetaan parhaita käytäntöjä jäsenvaltioiden ja sidosryhmien välillä tässä asiassa, ja tukemaan toimia, joilla varmistetaan seksuaali ja lisääntymisterveyteen ja niitä koskeviin oikeuksiin liittyvien palvelujen saatavuus jäsenvaltioissa;

19.  kehottaa jäsenvaltioita ottamaan demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin perehtyneitä riippumattomia asiantuntijoita mukaan päätöksentekoon aina, kun se on tarpeen; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään laajalti asiantuntijoiden ja sidosryhmien, kuten kansallisten ihmisoikeusinstituutioiden, oikeusasiamiesten ja kansalaisyhteiskunnan, asiantuntemusta ja kuulemaan niitä ennakoivasti uusista toimenpiteistä päättäessään;

20.  kehottaa jäsenvaltioita pysyttämään voimassa oikeuden vapaisiin ja oikeudenmukaisiin vaaleihin; muistuttaa Venetsian komission suosituksesta, jonka mukaan vaalilainsäädännön uudistuksia olisi tänä aikana otettava käyttöön vasta perusteellisen keskustelun ja laajan konsensuksen pohjalta, jotta voidaan taata väärinkäytösten välttäminen ja luottamus vaaliprosessiin ja sen legitiimiyteen; korostaa, että äänestäjien tuesta kilpailevilla puolueilla on oltava yhtäläiset oikeudet kampanjointiin ja että hätätilan aikana järjestettyjen vaalien oikeudenmukaisuus saattaa joutua epäilyjen kohteeksi(55); kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon vaalien lykkäämispäätösten institutionaaliset seuraukset; korostaa, että Venetsian komission mukaan erityisiä vaalien lykkäämistä koskevia sääntöjä ei pitäisi hyväksyä toimeenpanovallan käyttäjän antamalla päätöksellä tai parlamentin yksinkertaisen enemmistön äänten turvin, vaan ne olisi vahvistettava perustuslaissa tai valtiosäännön liitännäislaissa, ja että mieluiten parlamentin olisi päätettävä vaalien lykkäämisestä kohtuullisessa ajassa ennen vaaleja, jos mahdollista ennen vaalikampanjan virallista alkua(56);

21.  kehottaa komissiota teettämään kiireellisesti riippumattoman ja kattavan arvioinnin covid-19-pandemian ”ensimmäisen aallon” aikana toteutetuista toimenpiteistä, jotta niistä saatuja kokemuksia voidaan hyödyntää ja jakaa parhaita käytäntöjä ja tehostaa yhteistyötä ja jotta varmistetaan, että pandemian seuraavien aaltojen aikana toteutetut toimenpiteet ovat vaikuttavia, kohdennettuja, asianmukaisesti perusteltuja kulloisenkin epidemiologisen tilanteen johdosta, ehdottoman välttämättömiä ja oikeasuhteisia, ja jotta niiden vaikutusta demokratiaan, oikeusvaltioon ja perusoikeuksiin voidaan rajoittaa; pitää myönteisenä, että komission ensimmäiseen vuosittaiseen oikeusvaltioraporttiin on sisällytetty ensimmäinen tällainen arvio jäsenvaltioiden covid-19-toimista; kehottaa komissiota ja neuvostoa käynnistämään neuvottelut oikeusvaltioperiaatteen, demokratian ja perusoikeuksien vaikuttavaa valvontamekanismia koskevasta toimielinten välisestä sopimuksesta, kuten parlamentti esitti demokratiaa, oikeusvaltiota ja perusoikeuksia koskevan EU:n järjestelmän perustamisesta 7. lokakuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa, ja katsoo, että kyseisellä mekanismilla on arvioitava huolellisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkien jäsenvaltioiden tilannetta sekä edistettävä oikeusvaltioperiaatteen ja unionin arvojen parempaa suojelua meneillään olevan pandemian kaltaisissa poikkeuksellisissa tilanteissa;

22.  kehottaa jälleen EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita tekemään oikeat johtopäätökset covid-19-kriisistä ja sitoutumaan huomattavasti tiiviimpään yhteistyöhön terveyden alalla, kun otetaan huomioon kansalaisten kokemat suuret hankaluudet heidän pyrkiessään hoitamaan terveyttään ja mielenterveyttään pandemian aikana, ja katsoo, että tällaisen tiiviimmän yhteistyön piiriin kuuluu esimerkiksi Euroopan terveysunionin perustaminen, mitä parlamentti ehdotti 10. heinäkuuta 2020 antamassaan päätöslauselmassa EU:n kansanterveysstrategiasta covid-19-pandemian jälkeen(57);

23.  kehottaa komissiota jatkamaan toteutettujen toimenpiteiden seurantaa, tehostamaan jäsenvaltioiden koordinointitoimiaan, ohjaamaan ennakoivasti viranomaisia niiden pyrkiessä torjumaan pandemiaa demokraattisen oikeusvaltion periaatteen ja perusoikeuksien mukaisesti, ryhtymään oikeustoimiin ja turvautumaan tarvittaessa muihin käytettävissä oleviin välineisiin ja harkitsemaan tarjolla olevia vaihtoehtoja sen turvaamiseksi, että unionin perusarvoja kunnioitetaan, sekä johtamaan pyrkimyksiä sen varmistamiseksi, että rajoittavat toimenpiteet kumotaan mahdollisimman pian; kehottaa perusoikeusvirastoa jatkamaan raportointiaan covid-19-toimien vaikutuksesta perusoikeuksiin;

24.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman komissiolle, neuvostolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille, Euroopan neuvostolle, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestölle ja Yhdistyneille kansakunnille.

(1) Compilation of Venice Commission opinions and reports on states of emergency, 16. huhtikuuta 2020, CDL-PI(2020)003.
(2) Respect for democracy, human rights and the rule of law during states of emergency – Reflections (CDL-PI(2020)005rev).
(3) Compilation of Venice Commission opinions and reports on states of emergency.
(4) Report on the rule of law (CDL-AD(2011)003rev).
(5) Rule of law checklist (CDL-AD(2016)007).
(6) Venetsian komissio, Interim report on the measures taken in the EU Member States as a result of the COVID-19 crisis and their impact on democracy, the rule of law and fundamental rights, 8. lokakuuta 2020 (CDL-AD(2020)018).
(7) PACE, päätöslauselma 2337 (2020).
(8) PACE, päätöslauselma 2338 (2020).
(9) International IDEA, Parliamentary Primer No. 1, 11. toukokuuta 2020. https://www.idea.int/publications/catalogue/parliaments-and-crisis-challenges-and-innovations.
(10) International IDEA, Technical Paper 1/2020, 26. maaliskuuta 2020. https://www.idea.int/publications/catalogue/elections-and-covid-19
(11) Ks. esimerkiksi Verfassungsblogin akateemiset artikkelit covid-19:sta ja hätätilasta, Michael Meyer-Resende, The Rule of Law Stress Test: EU Member States’ Responses to COVID-19, with Table and Map, Joelle Grogan, States of emergency; Fondation Robert Schuman, Le contrôle parlementaire dans la crise sanitaire Impacts of COVID-19 – The Global Access to Justice Survey: https://verfassungsblog.de/impacts-of-covid-19-the-global-access-to-justice-survey/; Oxford COVID-19 Government Response Tracker (OxCGRT) measuring the stringency of restrictive measures; ICNL COVID-19 Civic Freedom Tracker; Grogan, Joelle & Weinberg, Nyasha (August 2020) Principles to Uphold the Rule of Law and Good Governance in Public Health Emergencies. RECONNECT Policy Brief; International Appeal ’A Call to Defend Democracy’, an Open Letter.
(12) EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1.
(13) EUVL L 201, 31.7.2002, s. 37.
(14) Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali, Espanja, Ruotsi, Bulgaria, Kypros, Viro, Latvia, Liettua ja Romania: https://www.government.nl/documents/diplomatic-statements/2020/04/01/statement-by-belgium-denmark-finland-france-germany-greece-ireland-italy-luxembourg-the-netherlands-portugal-spain-sweden
(15) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
(16) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0175.
(17) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0176.
(18) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0205.
(19) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0240.
(20) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0225.
(21) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0251.
(22) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0264.
(23) https://www.europarl.europa.eu/RegData/etudes/BRIE/2020/651343/IPOL_BRI(2020)651343_EN.pdf
(24) Katsaus nro 27 – maaliskuu 2020, Adjustment of Parliamentary Activity to COVID-19 Outbreak and the prospect of remote sessions and voting; Katsaus nro 28 – maaliskuu 2020, Preventive and sanitary measures in Parliaments; Katsaus nro 29 – heinäkuu 2020, Emergency Laws and Legal measures against Covid-19.
(25) EPRS, States of emergency in response to the coronavirus crisis: Situation in certain Member States (Belgium, France, Germany, Hungary, Italy, Poland, Spain), 4. toukokuuta 2020; EPRS, States of emergency in response to the coronavirus crisis: Situation in certain Member States II (Bulgaria, Estonia, Latvia, Malta, Austria, Romania, and Slovenia), 13. toukokuuta 2020; EPRS, Tracking mobile devices to fight coronavirus, 2. huhtikuuta 2020; EPRS, Tackling the coronavirus outbreak: Impact on asylum-seekers in the EU, 22. huhtikuuta 2020; EPRS, The impact of coronavirus on Schengen borders, 27. huhtikuuta 2020; EPRS, The impact of coronavirus on media freedom, 8. toukokuuta 2020; EPRS, Coronavirus and elections in selected Member States, 17. kesäkuuta 2020; EPRS, States of emergency in response to the coronavirus crisis: Situation in certain Member States IV, 7. heinäkuuta 2020; EPRS, Coronavirus and prisons in the EU: Member-State measures to reduce spread of the virus, 22. kesäkuuta 2020; EPRS, States of emergency in response to the coronavirus crisis: Situation in certain Member States IV, 7. heinäkuuta 2020.
(26) FRA, Coronavirus pandemic in the EU – Fundamental Rights Implications – Bulletin 1 and Country research, 7. huhtikuuta 2020; FRA, Coronavirus pandemic in the EU – Fundamental Rights Implications – Bulletin 2: With a focus on contact-tracing apps, and Country research, 28. toukokuuta 2020; FRA, Coronavirus pandemic in the EU – Fundamental rights Implications – Bulletin 3: With a focus on older people and Country research, 30. kesäkuuta 2020; FRA, Coronavirus pandemic in the EU – Fundamental Rights Implications – Bulletin 4, 30. heinäkuuta 2020, focusing on racism, asylum and migration, disinformation, privacy and data protection; FRA, Coronavirus pandemic in the EU – Impact on Roma and Travellers – Bulletin 5, 29. syyskuuta 2020.
(27) LIBE-valiokunnnan mietintö 10. heinäkuuta 2020, LIBE/9/02808.
(28) Kokoelma Venetsian komission laatimia lausuntoja ja raportteja hätätiloista, CDL-PI(2020)003.
(29) Poikkeustila perustuslain perusteella, kevät 2020: Bulgaria, Tšekki, Suomi, Viro, Unkari, Latvia, Luxemburg, Romania, Portugali ja Espanja.
(30) Saksa, Latvia, Ranska, Italia ja Slovakia.
(31) Yleisen lainsäädännön mukainen tosiasiallinen hätätila: 13 jäsenvaltioita ei ole julistanut tosiasiallista hätätilaa covid-19-kriisin aikana, eli Itävalta, Belgia, Kroatia, Kypros, Tanska, Kreikka, Irlanti, Liettua, Malta, Alankomaat, Puola, Slovenia ja Ruotsi sekä Yhdistynyt kuningaskunta.
(32) Venetsian komissio, Interim report on the measures taken in the EU member States as a result of the Covid-19 crisis and their impact on democracy, the Rule of Law and Fundamental Rights, 8. lokakuuta 2020 (CDL-AD(2020)018), kohta 57.
(33) https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/statement_20_567
(34) Itävalta, Belgia, Bulgaria, Kypros, Tšekki, Tanska, Viro, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Italia, Irlanti, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Alankomaat, Puola, Portugali, Romania, Slovakia, Slovenia, Espanja ja Ruotsi; Venetsian komission lausunto, Interim report on the measures taken in the EU member States as a result of the Covid-19 crisis and their impact on democracy, the rule of law and fundamental rights, lausunto nro 995/2020 (CDL-AD(2020)018), kohta 46.
(35) Kroatia, Unkari; Venetsian komissio, Interim Report, kohta 47.
(36) Venetsian komissio, Interim Report, kohta 48.
(37) Venetsian komissio, Interim Report, kohta 49.
(38) LIBE/9/02808, 10. heinäkuuta 2020 päivätty mietintö.
(39) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0175.
(40) https://www.ecpmf.eu/coalition-to-make-whistleblowing-safe-during-covid-19/
(41) LIBE-valiokunnan mietintö 10. heinäkuuta 2020, LIBE/9/02808.
(42) https://www.ohchr.org/en/NewsEvents/Pages/DisplayNews.aspx?NewsID=26083&LangID=E
(43) https://fra.europa.eu/sites/default/files/fra_uploads/fra-2020-coronavirus-pandemic-eu-bulletin_en.pdf, tiedote nro 1, s. 26.
(44) Saksa, Ranska, Italia, Espanja, Itävalta, Tšekki, Puola ja Latvia (Riian kaupunginvaltuuston ylimääräiset vaalit).
(45) Italia.
(46) Kokoelma Venetsian komission laatimia lausuntoja ja raportteja hätätiloista, CDL-PI(2020)003.
(47) Venetsian komissio, Interim Report, 8. lokakuuta 2020 (CDL-AD(2020)018), kohdat 19 ja 21.
(48) Venetsian komissio, Interim Report, 8. lokakuuta 2020 (CDL-AD(2020)018), kohdat 29–31.
(49) Venetsian komissio, Interim Report, 8. lokakuuta 2020 (CDL-AD(2020)018), kohdat 59–62.
(50) Venetsian komissio, Interim Report, 8. lokakuuta 2020 (CDL-AD(2020)018), kohta 63.
(51) Venetsian komissio, Interim Report, 8. lokakuuta 2020 (CDL-AD(2020)018), kohta 75.
(52) EUVL L 114, 14.4.2020, s. 7.
(53) Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö, COVID-19 Analytical Snapshot #19: Misinformation on migration & migrants, 20. huhtikuuta 2020.
(54) Perusoikeusvirasto, Coronavirus pandemic in the EU – Fundamental rights Implications – Bulletin No 1, 8. huhtikuuta 2020.
(55) Venetsian komission raportti ”Demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltion kunnioittaminen hätätilanteissa – Pohdintoja”, 19. kesäkuuta 2020 (CDL-AD(2020)014), kohta 96.
(56) Venetsian komissio, Interim Report, 8. lokakuuta 2020 (CDL-AD(2020)018), kohdat 101, 114, 119, 122 ja 123.
(57) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0205.

Päivitetty viimeksi: 21. elokuuta 2023Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö