Hakemisto 
 Edellinen 
 Seuraava 
 Koko teksti 
Menettely : 2020/2076(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A9-0197/2020

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A9-0197/2020

Keskustelut :

PV 23/11/2020 - 20
CRE 23/11/2020 - 20

Äänestykset :

PV 25/11/2020 - 14

Hyväksytyt tekstit :

P9_TA(2020)0321

Hyväksytyt tekstit
PDF 186kWORD 70k
Keskiviikko 25. marraskuuta 2020 - Bryssel
Euroopan uusi teollisuusstrategia
P9_TA(2020)0321A9-0197/2020

Euroopan parlamentin päätöslauselma 25. marraskuuta 2020 Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta (2020/2076(INI))

Euroopan parlamentti, joka,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) ja erityisesti sen 9, 151, 152 artiklan ja 153 artiklan 1 ja 2 kohdan sekä 173 artiklan, joka koskee EU:n teollisuuspolitiikkaa ja jossa viitataan muun muassa unionin teollisuuden kilpailukykyyn,

–  ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 14, 27 ja 30 artiklan,

–  ottaa huomioon SEUT-sopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) ja erityisesti sen 5 artiklan 3 kohdan sekä toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan N:o 2,

–  ottaa huomioon SEU-sopimuksen 3 artiklan 3 kohdan sisämarkkinoista, kestävästä kehityksestä ja sosiaalisesta markkinataloudesta,

–  ottaa huomioon Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin,

–  ottaa huomioon 11. kesäkuuta 2020 julkaistun digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin 2020 tulokset,

–  ottaa huomioon 2. kesäkuuta 2020 annetun komission asiakirjan aiheesta ”Lääkestrategian etenemissuunnitelma – kohtuuhintaisten lääkkeiden oikea-aikainen saatavuus potilaille”,

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle” (COM(2020)0456),

–  ottaa huomioon 27. toukokuuta 2020 annetun komission tiedonannon mukautetusta komission työohjelmasta vuodeksi 2020 (COM(2020)0440),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan datastrategia” (COM(2020)0066),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission valkoisen kirjan tekoälystä – eurooppalainen lähestymistapa huippuosaamiseen ja luottamukseen (COM(2020)0065),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission kertomuksen tekoälyn, esineiden internetin ja robotiikan vaikutuksista turvallisuuteen ja vastuuvelvollisuuteen (COM(2020)0064),

–  ottaa huomioon 15. toukokuuta 2020 antamansa päätöslauselman uudesta monivuotisesta rahoituskehyksestä, omista varoista ja elvytyssuunnitelmasta(1),

–  ottaa huomioon komission antaman EU:n talousennusteen: kevät 2020,

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan 23. huhtikuuta 2020 Eurooppa-neuvoston jäsenten videokonferenssin jälkeen antamat päätelmät,

–  ottaa huomioon 17. huhtikuuta 2020 antamansa päätöslauselman EU:n yhteensovitetuista toimista covid-19-pandemian ja sen seurausten torjumiseksi(2),

–  ottaa huomioon 8. huhtikuuta 2020 annetun komission ja korkean edustajan yhteisen tiedonannon EU:n maailmanlaajuisista koronavirustoimista (JOIN(2020)0011),

–  ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät Eurooppa-neuvoston jäsenten covid-19-pandemiaa koskeneen videokonferenssin jälkeen 17. maaliskuuta 2020,

–  ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon koordinoiduista taloudellisista toimista covid-19-epidemian vaikutusten lieventämiseksi (COM(2020)0112),

–  ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Uusi kiertotalouden toimintasuunnitelma puhtaamman ja kilpailukykyisemmän Euroopan puolesta” (COM(2020)0098), neuvoston 3716. istunnossaan 4. lokakuuta 2019 hyväksymät päätelmät ”Lisää kiertotaloutta – Siirtyminen kestävään yhteiskuntaan” (12791/19) ja 2. joulukuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kierto kuntoon – Kiertotaloutta koskeva EU:n toimintasuunnitelma” (COM(2015)0614),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon Euroopan uudesta teollisuusstrategiasta (COM(2020)0102),

–  ottaa huomioon 10. maaliskuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Pk‑yritysstrategia kestävää ja digitaalista Eurooppaa varten” (COM(2020)0103),

–  ottaa huomioon komission 4. maaliskuuta 2020 annetun ehdotuksen asetukseksi puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi ja asetuksen (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (COM(2020) 0080),

–  ottaa huomioon 19. helmikuuta 2020 annetun komission tiedonannon ”Euroopan digitaalista tulevaisuutta rakentamassa” (COM(2020)0067),

–  ottaa huomioon komission työohjelman 2020 ”Kunnianhimoisempi unioni” (COM(2020)0037),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2020 antamansa päätöslauselman Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta(3),

–  ottaa huomioon 14. tammikuuta 2020 annetun komission tiedonannon Kestävä Eurooppa -investointiohjelmasta (COM(2020)0021),

–  ottaa huomioon komission 28. marraskuuta 2019 julkaiseman raportin ”Masterplan for a Competitive Transformation of EU Energy-intensive Industries Enabling a Climate-neutral Circular Economy by 2050” (energiaintensiivisiä teollisuudenaloja käsittelevän korkean tason työryhmän raportti),

–  ottaa huomioon 18. joulukuuta 2019 antamansa päätöslauselman globaalin digitaalitalouden oikeudenmukaisesta verotuksesta: BEPS 2.0(4),

–  ottaa huomioon 12. joulukuuta 2019 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät (EUCO 29/19),

–  ottaa huomioon 11. joulukuuta 2019 annetun komission tiedonannon Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta (COM(2019)0640),

–  ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2019 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät EU:n uudesta strategisesta ohjelmasta vuosiksi 2019–2024 (EUCO 9/19),

–  ottaa huomioon neuvoston 3655. istunnossaan 29. marraskuuta 2018 hyväksymät päätelmät EU:n tulevasta teollisuuspoliittisesta strategiasta (14832/2018),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2018 annetun komission tiedonannon ”Euroopan uusi kulttuuriohjelma” (COM(2018)0267),

–  ottaa huomioon 13. syyskuuta 2017 annetun komission tiedonannon ”Investoiminen älykkääseen, innovatiiviseen ja kestävään teollisuuteen – Uudistettu EU:n teollisuuspoliittinen strategia” (COM(2017)0479),

–  ottaa huomioon 5. heinäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisesti ensisijaisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa(5),

–  ottaa huomioon 1. kesäkuuta 2017 antamansa päätöslauselman Euroopan teollisuuden digitalisoinnista(6),

–  ottaa huomioon komissiolle esitetyn suullisesti vastattavan kysymyksen kunnianhimoisen EU:n teollisuusstrategian kehittämisestä strategisesti ensisijaisena painopistealana kasvulle, työllisyydelle ja innovoinnille Euroopassa (O-000047/2017),

–  ottaa huomioon 19. tammikuuta 2016 antamansa päätöslauselman digitaalisten sisämarkkinoiden toimenpidepaketista(7),

–  ottaa huomioon 19. huhtikuuta 2016 annetun komission tiedonannon ”Euroopan teollisuuden digitalisointi – täysi hyöty digitaalisista sisämarkkinoista” (COM(2016)0180),

–  ottaa huomioon Euroopan parlamentin 4. lokakuuta 2016 ratifioiman Pariisin sopimuksen,

–  ottaa huomioon 5. lokakuuta 2016 antamansa päätöslauselman viimeaikaisten Caterpillarin ja Alstomin tapausten myötä esiin tulleesta tarpeesta eurooppalaiseen uudelleenteollistamispolitiikkaan(8),

–  ottaa huomioon 15. joulukuuta 2016 ja 23. kesäkuuta 2017 annetut Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–  ottaa huomioon 13. joulukuuta 2016 antamansa päätöslauselman kulttuurialaa ja luovia toimialoja koskevasta EU:n johdonmukaisesta politiikasta(9),

–  ottaa huomioon neuvoston päätelmät teollisuuden kilpailukykytavoitteiden edistämisestä, Euroopan teollisuuden digitalisaatiokehityksestä ja digitaalisten sisämarkkinoiden teknologioiden ja julkisten palvelujen nykyaikaistamista koskevasta paketista,

–  ottaa huomioon 14. lokakuuta 2015 annetun komission tiedonannon ”Kaikkien kauppa – Vastuullisempaa kauppa- ja investointipolitiikkaa” (COM(2015)0497),

–  ottaa huomioon 15. tammikuuta 2014 antamansa päätöslauselman Euroopan uudelleenteollistamisesta kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämiseksi(10),

–  ottaa huomioon 22. tammikuuta 2014 annetun komission tiedonannon ”Kohti Euroopan teollista renessanssia” (COM(2014)0014),

–  ottaa huomioon 22. toukokuuta 2013 ja 22. maaliskuuta 2019 kokoontuneen Eurooppa‑neuvoston päätelmät (EUCO 1/19),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 54 artiklan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan, kansainvälisen kaupan valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan ja oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot,

–  ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan kirjeen,

–  ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön (A9-0197/2020),

A.  katsoo, että Euroopan unioni tarvitsee vuoteen 2050 mennessä ilmastoneutraaliutta koskevan tavoitteen mukaisen uuden teollisuusstrategian, jolla luodaan edellytykset innovatiiviselle, osallistavalle, selviytymiskykyiselle ja digitalisoituneelle yhteiskunnalle ja edistetään merkittävästi Euroopan teollisuuden maailmanlaajuista kilpailukykyä; katsoo, että tällä strategialla olisi säilytettävä korkea työllisyysaste ja korkealaatuiset työpaikat siten, ettei ketään jätetä jälkeen; katsoo, että tällaisella strategialla on varmistettava kaksitahoinen siirtyminen eurooppalaiseen teolliseen perustaan, joka on nykyaikainen, digitalisoitu, uusiutuvien energialähteiden koko potentiaalia hyödyntävä, erittäin energia- ja resurssitehokas ja ilmastoneutraali; katsoo, että strategian olisi myös vahvistettava Euroopan maailmanlaajuista johtoasemaa ja vähennettävä unionin riippuvuutta maailman muista osista strategisissa arvoketjuissa monipuolistamalla niitä ja tekemällä niistä kestävämpiä, välttämällä Euroopan teollisuuden siirtymistä muualle ja säilyttämällä samalla avoimet markkinat;

B.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia ja sen seuraukset ovat aiheuttaneet ennennäkemättömän taloudellisen taantuman Euroopassa, mikä uhkaa pahentaa eriarvoisuutta ja sosiaalisia jännitteitä unionissa, erityisesti kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien kansalaisten keskuudessa;

C.  katsoo, että teollisuuden kilpailukyky ja ilmastopolitiikka vahvistavat toinen toisiaan ja että innovatiivisen ja ilmastoneutraalin uudelleenteollistamisen avulla luodaan paikallisia työpaikkoja ja varmistetaan Euroopan talouden kilpailukyky; katsoo, että tällaista lähestymistapaa olisi sovellettava digitaaliseen ja ympäristösiirtymään liittyviin politiikkoihin;

D.  katsoo, että unionin on vapautettava tiettyjen yhteiskuntaryhmien hyödyntämätön yrittäjyyspotentiaali, jota on kehitettävä täysimittaisesti esimerkiksi nuorten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden ja naisten keskuudessa; katsoo, että unionin teollisuusstrategia voisi tarjota tilaisuuden edistää aliedustettujen tai heikommassa asemassa olevien ryhmien yrittäjyyskulttuuria ja antaa heille mahdollisuuden osallistua täysimääräisesti digitaaliseen ja vihreään siirtymään;

E.  ottaa huomioon, että covid-19-pandemia ja sen aiheuttama ennennäkemätön talouden laskusuhdanne ovat vaikuttaneet kaikkiin talouden aloihin ja erityisesti pk-yrityksiin ja että jotkut alat ovat jopa pysähtyneet kokonaan; katsoo, että tässä yhteydessä nopeaa ja oikeudenmukaista elpymistä ei saavuteta tavanomaisin toimin ja että tulevaisuuteen suuntautuneen teollisuusstrategian lähtökohtana olisi oltava aina teollisuuden elpyminen ja pitkän aikavälin maailmanlaajuinen kilpailukyky erityisesti kasvualoilla ja niillä aloilla, jotka ovat kärsineet eniten covid-19-sulkutoimista;

F.  ottaa huomioon, että uudet velat, jotka on otettu talouden laskusuhdanteesta selviytymiseksi, jättävät yrityksille todennäköisesti epävakaamman rahoitusrakenteen, mikä johtaa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä hitaaseen kasvuun ja digitaaliseen, ilmastoneutraaliin, resurssitehokkaaseen ja kiertoon perustuvaan talouteen siirtymiseksi tarvittavien investointivalmiuksien puuttumiseen;

G.  katsoo, että näissä olosuhteissa unioni tarvitsee teollisuusstrategian, jossa on kaksi erillistä vaihetta, joista toinen keskittyy elpymiseen ja toinen jälleenrakentamiseen ja selviytymiskykyyn; katsoo, että talouden elpymisen olisi perustuttava vahvaan sosiaaliseen ja ympäristön kannalta kestävään lähestymistapaan ja sillä olisi tuettava teollisuuden jälleenrakentamista kohti onnistunutta digitaalista ja vihreää muutosta niin, että ammattitaitoiset työntekijät ovat mukana näissä siirtymissä ja varmistetaan reilu ja oikeudenmukainen siirtymä;

H.  ottaa huomioon, että Euroopan teollisuussektorissa on paljon yhteenkietoutuneisuutta ja että jäsenvaltioiden välillä on vahvoja keskinäisiä suhteita ja erilaisia lähestymistapoja erikokoisiin yrityksiin; katsoo näin ollen, että koordinoitu unionin politiikka, jolla varmistetaan, että koko tuotantoketju suuryrityksistä pk-yrityksiin voi hyötyä, voi menestyksekkäämmin lisätä Euroopan maailmanlaajuista kilpailukykyä ja kestävyyttä;

I.  katsoo, että unionin olisi jatkettava kunnianhimoisten kauppasopimusten tavoittelemista sekä monenvälisesti että kahdenvälisesti; ottaa huomioon, että ennen covid-19-kriisiä Euroopan teollisuus, vaikka se oli yhä unionin talouden tukipilari ja työllisti noin 32 miljoonaa ihmistä, oli jo tienhaarassa ja sen osuus EU:n BKT:stä oli laskenut 23 prosentista 19 prosenttiin viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana; ottaa huomioon, että siihen kohdistuu tällä hetkellä kovaa kansainvälistä kilpailua ja että siihen vaikuttavat usein yhä protektionistisemmat kaupan toimenpiteet kolmansista maista, joissa ei noudateta korkeatasoisia ympäristö- ja sosiaalinormeja;

J.  katsoo, että Euroopan uudessa teollisuusstrategiassa on varmistettava kaksitahoinen siirtyminen kilpailukykyiseen ja kestävään eurooppalaiseen teolliseen perustaan; katsoo, että tämä muutos tarjoaa Euroopalle tilaisuuden nykyaikaistaa teollisuutensa perustaa, säilyttää ja palauttaa työpaikkoja ja keskeistä teollisuustuotantoa sekä kehittää taitoja ja valmiuksia, jotka ovat olennaisen tärkeitä maailmanlaajuisessa pyrkimyksessä saavuttaa ilmastolaissa vahvistetut tavoitteet ja kestävän kehityksen tavoitteet;

K.  katsoo, että strategian on tarjottava tarvittava sääntelykehys, jotta mahdollistetaan vihreä ja digitaalinen siirtymä, sekä tarvittavat infrastruktuurit ja taloudelliset resurssit, ja siinä on keskityttävä ”energiatehokkuus etusijalle” -periaatteeseen, energian ja resurssien säästämiseen, uusiutuviin energialähteisiin ja päästöttömiin ja vähähiilisiin energiateknologioihin, kiertotalouteen ja myrkyttömyyteen;

L.  ottaa huomioon, että covid-19-kriisin lisäksi ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat edelleen suurimpia haasteita ja edellyttävät kattavaa yhteistä lähestymistapaa; ottaa huomioon, että EU:n teollisuuden päästöt ovat mukana Euroopan kasvihuonekaasujen kokonaispäästöissä; ottaa huomioon, että energiaintensiivisen teollisuuden hiilestä irtautuminen on edelleen yksi suurimmista haasteista matkalla kohti ilmastoneutraaliutta viimeistään vuoteen 2050 mennessä; katsoo, että kaikkien alojen olisi osallistuttava unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen;

M.  katsoo, että covid-19-kriisi on osoittanut digitaalisten voimavarojen, kuten yhteyksien ja verkkojen, sekä digitaalisten taitojen ratkaisevan merkityksen välineenä, jonka avulla työntekijät ja yritykset voivat mukauttaa tehtäviensä ja toimintansa suorittamisen tavat hätätilanteeseen; katsoo, että digitaalisen infrastruktuurin häiriönsietokyky ja työvoiman digitaalisten taitojen parantaminen ovat ensisijaisia kysymyksiä eurooppalaisten yritysten, erityisesti pk-yritysten, kilpailukyvyn parantamisessa;

N.  katsoo, että unionin uudessa teollisuusstrategiassa olisi keskityttävä yhteyksien lisäämiseen, digitaalisten tasojen parantamiseen, esineiden teolliseen internetiin, tekoälyyn, digitaalisen tilikirjan teknologiaan, suurteholaskentaan ja kvanttilaskentaan; toteaa, että digitaaliala edistää myös Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa ja teollisuuden siirtymistä kohti ilmastoneutraaliutta sekä teknologisten ratkaisujen lähteenä että teollisuusprosessien optimoinnissa ja parantamalla energiatehokkuutta ja kiertotalouden tavoitteiden noudattamista itse digitaalialalla;

O.  katsoo, että unionin suvereniteetti ja strateginen riippumattomuus edellyttävät itsenäistä ja kilpailukykyistä teollista perustaa sekä mittavia investointeja tutkimukseen ja innovointiin, jotta voidaan saavuttaa johtoasema keskeisissä mahdollistavissa teknologioissa ja innovatiivisissa ratkaisuissa ja varmistaa maailmanlaajuinen kilpailukyky; katsoo, että unionin teollisuusstrategiaan olisi sisällyttävä toimintasuunnitelma, jolla Euroopan teollisuuden toimitusketjuja vahvistetaan, lyhennetään, tehdään kestävämmiksi ja monipuolisemmiksi, jotta voidaan vähentää liiallista riippuvuutta muutamista markkinoista ja parantaa niiden häiriönsietokykyä; katsoo, että olisi myös laadittava strategia älykästä uudelleensijoittamista varten, jotta voidaan kohdentaa uudelleen Euroopan teollisuutta ja lisätä tuotantoa ja investointeja sekä siirtää teollisuustuotantoa aloilla, joilla on strategista merkitystä unionille;

1.  katsoo, että kaikkien unionin strategioiden ytimessä olisi oltava siirtyminen sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristön kannalta kestävään yhteiskuntaan, strateginen johtoasema ja riippumattomuus sekä hyvin toimivat sisämarkkinat; katsoo näin ollen, että on saatava aikaan täysin toimiva ja tulevaisuuteen suuntautuva lainsäädäntö- ja toimintakehys, joka perustuu elpymissuunnitelman, ilmasto- ja digitaalitavoitteiden sekä tehokkaan teollisuusstrategian välisen dynamiikan ymmärtämiseen erilaisten lähestymistapojen, tavoitteiden ja päämäärien virtaviivaistamiseksi; kehottaa komissiota määrittelemään kattavan tarkistetun teollisuusstrategian, joka tarjoaa selkeän poliittisen kehyksen ja sääntelyvarmuuden, ja muun muassa

   a) luo edellytykset pitkän aikavälin kasvulle, parantaa unionin innovointiin perustuvaa vaurautta ja maailmanlaajuista kilpailukykyä ja saavuttaa ilmastoneutraaliuden
   b) ottaa käyttöön asianmukaiset taloudelliset resurssit, mukaan lukien elpymistoimenpiteet
   c) tukee ja hallinnoi kaksitahoista vihreää ja digitaalista siirtymää ja ylläpitää ja luo laadukkaita työpaikkoja
   d) toteuttaa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman
   e) turvaa strategiset arvoketjut, tekee niistä kestävämpiä, monipuolisempia ja digitaalisia, myös edistämällä ja tukemalla sääntöihin perustuvaa kansainvälistä kauppaa
   f) vahvistaa yrittäjähenkeä, luo liiketoiminnalle suotuisan ympäristön, tukee pk‑yrityksiä ja kannustaa perustamaan ja laajentamaan yrityksiä, myös startup‑yrityksiä
   g) parantaa unionin strategista sietokykyä ja autonomiaa, myös raaka-aineiden osalta, ja vahvistaa teknologista johtoasemaa
   h) luo edellytykset yhdenvertaiselle kehitykselle ja kannustaa siihen kaikilla unionin alueilla jättämättä ketään jälkeen;

2.  kehottaa laatimaan osallistavan teollisuusstrategian, jonka kehittämiseen ja täytäntöönpanoon sisällytetään kaikki teolliset ekosysteemit, pk-yritykset, alueet, yhteisöt ja työntekijät; katsoo, että vahva teollisuusstrategia voi auttaa mahdollisten murtumien parantamisessa ja mahdollistaa vihreän ja digitaalisen siirtymän tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisen; on vakuuttunut siitä, että unionin teollisuusstrategian on voitava tukeutua vahvaan sosiaaliseen pilariin ja puututtava oikea-aikaisesti rakennemuutoksen sosiaalisiin seurauksiin;

3.  katsoo, että on olennaisen tärkeää investoida aktiivisiin työmarkkinoihin ja tarjota koulutusohjelmia, joilla pyritään vastaamaan talouden tarpeisiin; kehottaa komissiota ottamaan käyttöön unionin politiikan, jossa sovitetaan yhteen perinteisillä teollisuudenaloilla mahdollisesti menetettävien työpaikkojen määrä ja digitaalisilla ja vihreillä muutosaloilla syntyvä työvoiman kysyntä; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita helpottamaan väestökadon ja köyhtymisen uhkaamien alueiden taloudellista ja sosiaalista elvyttämistä kiinnittäen erityistä huomiota sukupuolten välisiin eroihin, sillä näitä uusia työpaikkoja ei todennäköisesti luoda samoille alueille, jotka menettäisivät perinteistä teollisuutta, eikä niihin otettaisi samoja työntekijöitä;

4.  katsoo, että vihreä ja digitaalinen siirtymä tarjoaa fossiilisten polttoaineiden hallitsemille alueille mahdollisuuden siirtyä kohti innovoinnin etulinjaa ja ilmastoneutraaliuden tavoitteiden mukaista tuotantojärjestelmää; kehottaa siksi komissiota varmistamaan, että tämä siirtymä edistää reiluja ja sosiaalisesti oikeudenmukaisia olosuhteita työpaikkojen luomiselle ”ketään ei jätetä jälkeen” ‑periaatteen hengessä, että niihin liittyy Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin täysimääräinen täytäntöönpano, parannetut yhteiskunnalliset olot ja elinolot sekä hyvät työolot; korostaa tässä yhteydessä, että kaikkiin vihreää ja digitaalista siirtymää nopeuttaviin toimiin on liitettävä vastaavia politiikkoja ja konkreettisia toimia, joilla pyritään puuttumaan sekä alueisiin että heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin;

5.  korostaa, että tätä varten on keskityttävä alueelliseen ja sosiaaliseen yhteenkuuluvuuteen sekä paikallisten työmarkkinoiden erityispiirteisiin ja tarpeisiin räätälöityjen rakennemuutosten ennakointiin ja hallintaan, jotta voidaan elvyttää asianomaisten alueiden taloutta ja myös torjua työttömyyttä ja edistää julkisten investointien käyttöä myös keskeisillä aloilla, joihin pandemia on iskenyt erityisen pahasti, jotta voidaan tukea laadukkaita työpaikkoja kaikkialla unionissa; korostaa, että on tärkeää, että työntekijät osallistuvat yritysten johtamiseen ja hallintoon;

6.  vaatii kartoittamaan tulevia osaamiskokonaisuuksia ja lisäämään investointeja henkilöresursseihin, koulutukseen, kohdennettuun koulutukseen, taitojen parantamiseen ja elinikäiseen oppimiseen, jotta ihmisille ja alueille voidaan tarjota tulevaisuudennäkymiä ja tuloja ja järjestää teollisuudelle ammattitaitoisia työntekijöitä; toteaa, että kilpailukykyinen teollisuus on vahvasti riippuvainen sellaisen pätevän työvoiman palkkaamisesta ja työssä pitämisestä, jolla on yritysten kestävyyden ja digitaalisen muutoksen kannalta ratkaisevan tärkeitä taitoja, ja että tätä olisi tuettava asianmukaisella rahoituksella Digitaalinen Eurooppa -ohjelmasta ja sisämarkkinaohjelmasta;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan koulutuspolitiikkojen koordinointia mittavilla julkisilla investoinneilla niihin kaikkialla Euroopassa; kehottaa lisäksi komissiota perustamaan asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä on ennakoida tulevia teollisen osaamisen puutteita ja vajeita tekoälyn, digitaalisten resurssien ja erityisesti massadatan valmiuksien avulla;

8.  katsoo, että uudella Euroopan teollisen tulevaisuuden pitkän aikavälin strategialla olisi autettava torjumaan sukupuolten välisiä palkkaeroja ja sukupuolten välisiä eläke-eroja, jotka vaikuttavat edelleen Euroopan työmarkkinoihin ja eurooppalaiseen yhteiskuntaan; kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon sukupuoliulottuvuuden Euroopan teollisuusstrategian täytäntöönpanossa – sekä elpymisessä että jälleenrakennus- ja muutosvaiheissa – mukaan lukien sukupuolitietoisen budjetoinnin välineiden käyttö unionin teollista ja taloudellista kasvua tukevien rahoitusvälineiden määrittelyssä;

9.  korostaa, että Euroopan teollisuudella voi olla keskeinen rooli kunnianhimoisten ympäristötavoitteiden sekä sosiaalisten ja taloudellisten tavoitteiden edistämisessä myös ihmisoikeuksien alalla; katsoo, että tämän toteuttamiseksi unionin on luotava teollisuudelle kattava asianmukaisen huolellisuuden kehys, jonka avulla se voi tunnistaa, jäljittää, ehkäistä, lieventää ja ottaa huomioon ympäristöön liittyvät ja sosiaaliset riskit, vaikutukset, väärinkäytökset ja haitat kotimaisessa ja maailmanlaajuisessa toiminnassaan sekä toimitusketjuissa, jotta voidaan varmistaa vähimmäisnormit ja luoda tasapuoliset toimintaedellytykset;

10.  katsoo, että unioni tarvitsee teollisuusstrategian, joka edistää teollisuuden elpymistä nykyisestä talouskriisistä, houkuttelee investointeja, helpottaa pääoman saantia ja edistää tehokasta kilpailua; katsoo siksi, että päivitetyssä strategiassa olisi otettava huomioon kaksi pääasiallista ja toisiinsa liittyvää vaihetta: ensimmäisellä pyritään työpaikkojen lujittamiseen, tuotannon elvyttämiseen ja sen mukauttamiseen covid‑taudin jälkeiseen ”uuteen normaaliin” ja toisella jälleenrakennukseen ja muutokseen;

11.  kehottaa komissiota vahvistamaan tässä yhteydessä asiaa koskevaa nykyistä ja tulevaa lainsäädäntöä, jotta vihreä ja digitaalinen siirtymä voidaan asettaa etusijalle ja samalla vahvistaa pitkän aikavälin kilpailukykyä sekä yhteiskunnallista ja taloudellista selviytymiskykyä molemmissa vaiheissa; kehottaa lisäksi komissiota edistämään unionin sisäistä kysyntää ja pitkän aikavälin kasvua houkuttelemalla lisää julkisia ja yksityisiä investointeja tutkimukseen ja innovointiin, uusien kestävien ja digitaalisten teknologioiden kehittämiseen myös työvoimavaltaisilla aloilla, uusiin infrastruktuuriverkkoihin ja -hankkeisiin, jotka ovat yhteensopivia Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa, energia- ja resurssitehokkuuteen sekä kiertotalouteen;

12.  kehottaa komissiota laatimaan kattavan kertomuksen, jossa arvioidaan unionin talouden tilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa kaksitahoinen siirtymä ottaen huomioon teollisuuden, myös pk-yritysten, mahdollisuudet hyödyntää synergiaetuja ja minimoida riskit, joita ne voivat aiheuttaa toisilleen, sekä maksimoida hyödyt; pyytää komissiota mukauttamaan havaintojensa perusteella maaliskuussa 2020 julkaistua strategiaa nykytilanteeseen ja käsittelemään molempia vaiheita siten, että samalla keskitytään vihreään, digitaaliseen, reiluun ja oikeudenmukaiseen siirtymään, joka vahvistaa unionin suvereniteettia ja sen strategista riippumattomuutta;

13.  korostaa, että unionin teollisuusstrategialla on pyrittävä tarkoin määriteltyihin tavoitteisiin, ja kehottaa komissiota täyden avoimuuden nimissä laatimaan selkeät, yksiselitteiset ja konkreettiset määritelmät käsitteille ’strateginen’, ’riippumattomuus’, ’strateginen riippumattomuus’, ’selviytymiskyky’ ja ’strateginen selviytymiskyky’ sekä muille asiaan liittyville käsitteille, jotta varmistetaan, että näihin käsitteisiin liittyvät toimet ovat erityisluonteisia ja kohdistuvat EU:n painopisteisiin ja tavoitteisiin;

14.  katsoo, että perinteiset vakuutusvälineet eivät riitä kattamaan pandemian aiheuttamia liiketoiminnan keskeytyksiä ja että tarvitaan kunnianhimoista EU:n laajuista ratkaisua, jotta voidaan ennakoida ja hallita tulevien pandemia- tai järjestelmäkriisien kielteisiä vaikutuksia ihmisiin, yrityksiin ja talouteen; kehottaa komissiota pyrkimään luomaan kehyksen institutionaalisille sijoittajille, jäsenvaltioille ja EU:lle, jotta voidaan kattaa liiketoiminnan keskeytymisestä aiheutuvat tappiot mahdollisissa tulevissa pandemioissa;

15.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen uuden, 750 miljardin euron Next Generation EU -elpymisvälineen luomisesta; pitää valitettavina Eurooppa-neuvoston heinäkuussa 2020 ehdottamia leikkauksia tulevaisuuteen suuntautuviin ohjelmiin sekä vuosien 2021–2027 monivuotisessa rahoituskehyksessä että Next Generation EU ‑ohjelmassa ja kehottaa lisäämään EU:n talousarviosta ilmastonmuutokseen liittyviin toimiin osoitettavia määrärahoja vähintään 30 prosenttiin talousarviosta; katsoo, että nämä leikkaukset heikentävät unionin teollisuuden kestävän ja häiriönkestävän elpymisen perustaa ja niillä on kielteisiä heijastusvaikutuksia unionin vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamiseen sekä sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen ja maailmanlaajuiseen kilpailukykyyn; kehottaa siksi laatimaan kunnianhimoisen ja vahvemman EU:n pitkän aikavälin talousarvion vuosiksi 2021–2027, joka ei ole komission ehdotusta alhaisempi; korostaa tässä yhteydessä parlamentin kantaa EU:n omien varojen järjestelmän uudistamiseen, mukaan lukien sellaisten uusien varojen käyttöönotto, jotka ovat paremmin linjassa EU:n keskeisten poliittisten painopisteiden kanssa ja kannustavat edistystä niissä;

16.  suhtautuu myönteisesti toimenpiteisiin, joita unioni on toteuttanut covid-19-kriisin ratkaisemiseksi, EKP:n likviditeetin lisäämiseen, EIP:n pk-yrityksille tarkoitetun pääoman lisäämiseen ja SURE-aloitteeseen, jolla autetaan jäsenvaltioita rahoittamaan lyhytaikaisia työjärjestelyjä, ylläpitämään työllisyyttä ja suojelemaan työntekijöitä; suhtautuu myönteisesti myös valtiontukipuitteisiin liittyvään poikkeukselliseen taloudelliseen apuun muutoin vakavaraisten yritysten ja työntekijöiden tukemiseksi torjuttaessa pandemian taloudellisia seurauksia; kehottaa komissiota kuitenkin varmistamaan, että hätätilannevaiheen tuki on perusteltu pandemian seurauksilla eikä johda tehokkaan kilpailun puutteeseen sisämarkkinoilla ja että mitään strategista alaa ei laiminlyödä; odottaa lisäksi unionin valtiontukisääntöjen ja erityisesti ympäristönsuojelun ja energia-alan valtiontukea koskevien suuntaviivojen oikea‑aikaista tarkistamista, jotta jäsenvaltioille voidaan antaa riittävästi joustovaraa teollisuuden hiilestä irtautumista ja digitalisointia edistävää kohdennettua tukea varten; korostaa tässä yhteydessä, että valtiontukisääntöjen tarkistamisen olisi perustuttava Euroopan teollisuuden kilpailukykyä koskevaan vaikutustenarviointiin, siinä olisi otettava huomioon mahdolliset vääristymät globaalilla tasolla ja sen olisi oltava täysin yhdenmukainen EU:n ilmastolainsäädännössä sovittujen vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteen ja ympäristötavoitteiden kanssa;

17.  korostaa, että valtiontukea olisi myönnettävä vain yrityksille, jotka kärsivät covid-19:n välittömistä taloudellisista vaikutuksista ja että valtiontukisääntöjen lieventämisen tulisi olla määräaikaista; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ehdottamaan erityistä valtiontukijärjestelmää, jolla tuettaisiin aloja, jotka ovat kärsineet eniten covid-19‑hätätoimenpiteistä, kuten autoteollisuutta, matkailualaa, ilmailua sekä teräs- ja metalliteollisuutta; kehottaa komissiota asettamaan rahoitustukea saaville yrityksille yhteiset vähimmäisvaatimukset, jotta vältetään erilaiset kansalliset kriteerit, jotka johtavat uusiin eroavaisuuksiin; korostaa, että saadulla julkisella tuella olisi turvattava työpaikat ja sitä olisi käytettävä asianomaisten yritysten toiminnan saattamiseen unionin ilmastoneutraalius- ja ympäristötavoitteiden mukaiseksi;

18.  korostaa, että hätäavun yhteydessä on tärkeää tukea yrityksiä, jotka noudattavat sovellettavia työehtosopimuksia ja joita ei ole rekisteröity veroparatiiseihin;

19.  korostaa lisäksi, että teollisuuspolitiikkojen tai kaikkien muiden politiikkojen yhteydessä myönnetyissä valtiontuissa olisi noudatettava yhteistä ”tasapainoperiaatetta” tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi ja jotta vältetään kaikki verotuksellisen polkumyynnin muodot EU:ssa ja kilpailun vääristyminen;

20.  kehottaa komissiota laatimaan selkeän, johdonmukaisen ja helppokäyttöisen lähestymistavan markkinoiden määrittelyyn eri toimialojen kilpailuasioissa; korostaa lisäksi tarvetta varmistaa riittävä nopeus, avoimuus ja oikeasuhteisuus EU:n kilpailumenettelyjen, erityisesti EU:n sulautumien valvonnan, hallinnollisessa ja menettelyllisessä kehyksessä;

21.  rohkaisee komissiota perustamaan raportointijärjestelmän siitä, miten ulkomainen protektionismi vaikuttaa unionin teollisuuteen, ja arvioimaan säännöllisesti unionin teollisuuden eri toimialojen kilpailukykyä verrattuna tärkeimpiin maailmanlaajuisiin kilpailijoihin ja toimimaan nopeasti, jos unionin sääntöjä on mukautettava;

22.  kehottaa komissiota tarkistamaan perusteellisesti muuttuneen globaalin taloustilanteen vuoksi unionin kilpailusääntöjä ja pyrkimään tasapainottamaan globaaliin kilpailuun sopeutumisen tarvetta ja toimitusketjun ja kuluttajien suojelua keskittyneempien sisämarkkinoiden mahdollisilta kielteisiltä seurauksilta;

23.  katsoo, että yksittäisten jäsenvaltioiden käyttöön ottamat taloudelliset järjestelmät, joilla autetaan pk-yrityksiä, startup-yrityksiä ja yhtiöitä selviytymään lyhytaikaisesta käteispulasta, ovat hyödyllisiä, mutta ne saattavat joissain tapauksissa lisätä niiden velkaantuneisuutta; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tukemaan EU:n ja jäsenvaltioiden ohjelmia, joilla kannustetaan pääoman korottamista ja helpotetaan elpymistä;

24.  kehottaa komissiota elvyttämään ja uudistamaan eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act -aloitteen henkeä aloitteilla, joilla pyritään tukemaan erityisesti mikro- ja pienyrityksiä, koska yleispätevät toimenpiteet eivät usein sovi mikro- ja pk‑yrityksille; katsoo, että pk-yrityksille sopivat parhaiten tilapäiset tukitoimenpiteet, joissa vältetään byrokraattiset esteet ja varmistetaan, että tarvittava likviditeetti tavoittaa yritykset tehokkailla ja helposti saatavilla olevilla välineillä ja nopeilla, ketterillä ja pk‑yrityksille suotuisilla menettelyillä; korostaa, että monilla pk-yrityksillä ei ole likviditeettiä investoida kestävään digitaaliseen muutokseen;

25.  korostaa, että EU:n rahoitusohjelmilla on vaikutusta tuensaajayritysten pitkän aikavälin kasvun lisäämiseen, mutta korostaa myös, että yrityksillä, erityisesti pk-yrityksillä, on huomattavia vaikeuksia saada EU:n rahoitusta; pyytää siksi komissiota myös seuraamaan jo tuttua polkua, jolla yhteisrahoitetaan kansallisia väliaikaisia verohyvitysjärjestelmiä, joilla pyritään edistämään investointeja digitaalisiin teknologioihin ja ympäristöteknologioihin;

26.  toistaa, että on tärkeää toteuttaa pk-yrityksille osoitettuja tapauskohtaisia tukitoimenpiteitä seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen asianmukaisen rahoitustuen avulla; kannustaa komissiota harkitsemaan pk-yritysseteliohjelman perustamista tukemaan pk-yritysten pyrkimyksiä, mukaan lukien toimet vanhentuneiden laitteiden päivittämiseksi, tietämyksen siirron tehostamiseksi ja teknologian, kuten teollisen tekoälyn, tehokkaimpien käyttötapojen määrittämiseksi ja työvoiman taitojen parantamiseksi välittömästi tarvittavilla taidoilla, jotta mahdollistetaan etänä tapahtuva omaisuuden hallinta, tuotannon seuranta ja työntekijöiden yhteistyö sekä ympäristön kannalta kestävät liiketoimintamallit, kiertotalouden lähestymistavat, energia- ja resurssitehokkuus, jotka ovat aloja, joilla digitaalinen osaaminen on usein ratkaisevan tärkeää ja antaa pk-yrityksille mahdollisuuden pysyä kilpailukykyisinä;

27.  pitää valitettavana, että suurten yritysten ja pk-yritysten välillä on edelleen merkittävä kuilu digitaaliteknologian integroimisessa niiden liiketoimintaan ja myös edelläkävijöiden ja innovoinnissa viivyttelijöiden välillä on kuilu; korostaa tarvetta lisätä pk-yritysten mahdollisuuksia omaksua innovatiivisia teknologioita ja vähentää infrastruktuurin digitaalista epätasapainoa pienemmissä kaupungeissa, maaseudulla ja syrjäisillä alueilla; kehottaa tässä yhteydessä komissiota tukemaan edelleen eurooppalaisia digitaali-innovointikeskittymiä, jotka ovat paikallisten ekosysteemien tuntemuksen ansiosta mahdollisesti tehokas keino kaventaa digitaalista kuilua;

28.  uskoo, että yhteiskunnallisten yritysten olisi päästävä täysimääräisesti osallisiksi teollisuusstrategian tuloksista, koska ne luovat julkista arvoa ja kehittävät osaltaan paikallisyhteisöjä, joissa ne harjoittavat toimintaansa; kehottaa tähän liittyen komissiota ottamaan huomioon tällaisten yritysten erityispiirteet unionin investointiohjelmien rahoitusvälineiden suunnittelussa, jotta voidaan tukea näiden yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta;

29.  korostaa, että tietyt ominaisuudet tekevät taloudellisesti kestävästä siirtymisestä kasvihuonekaasujen osalta ilmastoneutraaliin ja täysin digitaaliseen talouteen erityisen sopivan sellaisille elvytystoimenpiteille, joilla pyritään lisäämään nopeasti kuluttajien kysyntää ja työllisyyttä; korostaa, että on saatu näyttöä siitä, että vihreät ja digitaaliset hankkeet luovat enemmän työpaikkoja, tuottavat suurempia lyhyen aikavälin voittoja sijoitettua euroa kohti ja johtavat suurempiin pitkän aikavälin kustannussäästöihin perinteiseen finanssipoliittiseen elvytykseen verrattuna, koska niitä voidaan nopeasti laajentaa teknologian helpon saatavuuden ansiosta (esimerkiksi uusiutuvat energialähteet), niillä on taipumus ottaa pk-yritykset mukaan ja edistää paikallisia talouksia vahvojen työllisyysvaikutusten kautta, jolloin ne lisäävät nopeasti kuluttajien käytettävissä olevia tuloja (esimerkiksi energiatehokkuus) ja ne ovat vähemmän alttiita ulkoisille häiriöille ja näin ollen edistävät kestokykyisempää sosiaalista ja taloudellista elpymistä;

30.  panee merkille, että jotta voidaan paremmin tunnistaa investoinnit, joilla on merkittäviä myönteisiä ympäristövaikutuksia ja sosiaalisia vaikutuksia, EU:n luokitusjärjestelmässä, jos sellainen on olemassa, vahvistetaan puitteet sen määrittämiseksi, missä määrin investointi on ympäristön kannalta kestävää, ja sen varmistamiseksi, ettei ympäristöön liittyville ja sosiaalisille tavoitteille aiheudu merkittävää haittaa;

31.  katsoo, että unioni tarvitsee innovatiivisen teollisuusstrategian, jolla nopeutetaan teollisuutemme ja pk-yritystemme, myös perinteisen teollisuuden, digitalisointia, parannetaan unionin teollista kapasiteettia kriittisissä digitaalisissa infrastruktuureissa ja valmiuksissa ja vahvistetaan digitaalisia ja data-alan sisämarkkinoita; katsoo, että unionin on tuettava yrityksiä niiden taitotiedon ja koulutuksen automatisoinnissa ja digitalisoinnissa sekä investoimisessa digitaalisiin laitteisiin (laitteistoihin ja ohjelmistoihin) ja kiinnitettävä erityistä huomiota naisten kannustamiseen osallistumaan digitalisaatioprosessiin sekä koulutus- ja osaamisjärjestelmien nykyaikaistamiseen ja parantamiseen; korostaa Digitaalinen Eurooppa -ohjelman ja mahdollistavan ja kehittyvän teknologian käyttöönoton nopeuttamisen merkitystä teollisuudessa; kannustaa perustamaan digitaalisia innovointikeskittymiä kaikkialla EU:ssa;

32.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita investoimaan muun muassa datatalouteen, ihmiskeskeiseen tekoälyyn, älykkääseen tuotantoon, esineiden internetiin, liikkuvuuteen, superlaskentaan, ohjelmointiin ja ohjelmistoteknologiaan, pilvipalveluihin, kvanttiteknologiaan, kestokykyisiin, kohtuuhintaisiin ja turvallisiin nopeisiin 5G- ja 6G-verkkoihin, hajautettuihin tiliteknologioihin, robotiikkaan, akkuihin ja satelliitti-internetiin; pyytää siksi jäsenvaltioita ja komissiota tässä yhteydessä varmistamaan 5G-kyberturvallisuusvälineistössä suositeltujen asiaankuuluvien keskeisten toimenpiteiden oikea-aikainen toteuttaminen sekä erityisesti soveltamaan tarvittaessa asiaankuuluvia rajoituksia unionin laajuisessa koordinoidussa riskinarvioinnissa kriittisiksi ja arkaluonteisiksi katsottujen keskeisten kohteiden suuririskisiksi katsottuihin toimittajiin;

33.  korostaa digitaalialan keskeistä roolia teollisuuden muutoksen edistämisessä sekä puhtaan teknologian ratkaisujen lähteenä että teollisuusprosessien optimoinnissa ja niiden ympäristövaikutusten minimoinnissa; ottaa huomioon tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvän suuren energian ja resurssien kulutuksen ja pyytää komissiota arvioimaan digitaalisten ratkaisujen massiivisen kehittämisen mahdollisia ympäristövaikutuksia ja varmistamaan samalla Euroopan johtoaseman erittäin energiatehokkaissa ja kiertotalouteen perustuvissa digitaaliteknologioissa ja datakeskuksissa; kehottaa komissiota ehdottamaan konkreettisia keinoja digitaalisiin ratkaisuihin, jotta voidaan edistää ekologista siirtymää, ja ottamaan käyttöön menetelmä digitaaliteknologioiden kasvavien ympäristövaikutusten seuraamiseksi ja määrittämiseksi;

34.  korostaa, että datalla on keskeinen rooli Euroopan teollisuuden muutoksessa, ja korostaa älykkään tuotannon kasvun ja digitalisoinnin merkitystä; kehottaa komissiota toteuttamaan yhtenäiset eurooppalaiset digitaaliset ja dataympäristöt ja varmistamaan ja edistämään yhteentoimivuutta sekä turvallisen datan ja ohjelmistojen tietojen saatavuutta ja liikkuvuutta unionissa ja eri alojen välillä, kaikenkokoisissa yrityksissä ja julkisten laitosten välillä; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan Euroopan johtoaseman tulevaisuuteen suuntautuvien standardien laatimisessa ja tulevaisuuteen suuntautuvien välineiden ja infrastruktuurien luomisessa tietojen tallentamiseksi ja käsittelemiseksi sekä eurooppalaisen datan kokoamiseksi keskeisillä aloilla unionin laajuisten yhteisten ja yhteentoimivien data-avaruuksien avulla; kehottaa tässä yhteydessä komissiota keskittymään erityisesti hankkeisiin, jotka koskevat tiedonhallintaa ja datan luokittelua, datamuotojen standardisointia sekä tietoturvaa, kehittämään ja käsittelemään Euroopan maaperää koskevia tietoja, erityisesti julkisilta elimiltä saatuja tietoja, luomaan paremman digitaalisen verotusjärjestelmän, jossa voittoja verotetaan ja jossa yrityksillä on merkittävä vuorovaikutus käyttäjien kanssa, ja kehittämään edelleen kyberturvallisuutta koskevia eurooppalaisia standardeja ja sertifiointia, millä varmistetaan parempi kilpailukyky, edistetään murroksellisia teknologioita erityisesti kriittisten infrastruktuurien osalta, muun muassa tarkistamalla verkko- ja tietoturvadirektiiviä ja perustamalla kyberturvallisuuden osaamiskeskusverkoston; kehottaa lisäksi komissiota myös varmistamaan, että yrityssuhteille luodaan oikeudenmukainen foorumi, jonka avulla EU:n yritykset, erityisesti pk-yritykset, voivat käyttää tehokkaasti alustoilla tuotettuja tietoja;

35.  tunnustaa, että on tärkeää luoda datataloutta koskeva eurooppalainen lähestymistapa, joka on avoin, luotettava, yhteentoimiva ja ihmiskeskeinen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vähentämään asteittain erilaisten kansallisten strategioiden hajanaisuutta ja puuttumaan markkinavoimasuhteiden epätasapainoon, jotta voidaan tukea unionin laajuista tiedonkulkua, yhteentoimivuutta, tiedonhallintaa, suojelua ja (uudelleen)käyttöä;

36.  korostaa, että tarvitaan tekoälyä, robotiikkaa ja niihin liittyviä teknologioita koskeva eurooppalainen oikeudellinen kehys, jossa käsitellään eettisiä periaatteita ja perusoikeuksia niiden kehittämisessä, käyttöönotossa ja käytössä sekä turvallisuus- ja vastuukysymyksiä; korostaa, että Euroopan teollisuuden innovointi ja kilpailukyky edellyttävät horisontaalista kehystä, joka vastaa unionin arvoja ja periaatteita, jotta kansalaisille ja yrityksille – myös Euroopan ulkopuolella – voidaan tarjota konkreettista ohjausta ja oikeusvarmuutta;

37.  katsoo, että lainsäädäntötoimia, jotka liittyvät nykyisin sovellettavien teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien puitteiden tarkistamiseen, on harkittava huolellisesti, koska tällä voi olla merkittävä vaikutus yhä hauraaseen ja kehittyvään EU:n datatalouteen; katsoo, että teollis- ja tekijänoikeuksiin perustuvia omistusoikeuksia ei pitäisi myöntää sellaisille tiedoille, jotka eivät ole henkilötietoja ja joita käytetään ja tuotetaan tekoälyn kaltaisilla tekniikoilla;

38.  kehottaa komissiota sisällyttämään elpymissuunnitelmaan konkreettisia toimenpiteitä, joilla houkutellaan teollisuutta Eurooppaan, lisätään, vahvistetaan ja edistetään Euroopan teollisuudenalojen palauttamista ja monipuolistamista niiden strategisen merkityksen perusteella sekä lyhennetään ja monipuolistetaan toimitusketjuja ilmastoneutraaliuden näkökulmasta; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää varmistaa, että unioni tuottaa riittävästi strategisia hyödykkeitä, kuten lääkinnällisiä ja terveydenhuollon laitteita tai uusiutuvaa energiaa, jotta se voi toimia omavaraisesti kriisiaikoina, ja rohkaisee käyttämään kannustimia tämän saavuttamiseksi, kuten vaatimusta ostaa enemmän paikallisia (EU/ETA) tuotteita tilapäistä tukea saavilta aloilta;

39.  on tietoinen riskistä, että covid-19-kriisi johtaa taloudellisen nationalismin ja protektionismin lisääntymiseen, mikä muodostaa merkittävän haasteen sääntöihin perustuvalle vapaalle kaupalle ja globaaleille arvoketjuille tuotannon uudelleenkansallistamisen ja näiden ketjujen hajoamisen vuoksi; kehottaa tässä tarkoituksessa sidosryhmiä monipuolistamaan ja lyhentämään toimitusketjujaan ja tekemään niistä kestävämpiä haavoittuvuuden vähentämiseksi;

40.  kehottaa komissiota tässä yhteydessä tukemaan avointa ja sääntöihin perustuvaa monenvälistä kauppajärjestelmää, joka on johdonmukainen ilmastonmuutoksen ja biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseen tähtäävien maailmanlaajuisten toimien sekä EU:n korkeatasoisten ympäristö- ja sosiaalinormien kanssa, parantaa EU:n yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille ja estää vahvoja kansainvälisiä toimijoita käyttämästä väärin markkinavoimaansa; katsoo, että tässä yhteydessä unionin olisi tarvittaessa sovellettava kolmansien maiden yrityksiin kilpailupolitiikkaa, sovellettava kaupan suojakeinoja entistä päättäväisemmin, jotta epäreiluihin polkumyynti- ja tukiaiskäytäntöihin voidaan puuttua järjestelmällisesti, ja vahvistettava nykyistä kaupan suojakeinoja koskevaa järjestelmää;

41.  kehottaa komissiota ehdottamaan välittömästi kolmansien maiden valtio-omisteisten yritysten ja hallitukseen sidoksissa olevien yhtiöiden eurooppalaisiin yrityksiin kohdistuvien ulkomaisten yritysostojen väliaikaista kieltoa strategisilla aloilla; kehottaa lisäksi komissiota pohtimaan vastavuoroisuutta markkinoille pääsyssä ja vahvistamaan ja seuraamaan järjestelmällisesti unionin suorien ulkomaisten investointien seurantakehystä, jotta voidaan suojella pääsyä strategisiin teollisuudenaloihin, infrastruktuuriin, keskeisiin mahdollistaviin teknologioihin ja muihin turvallisuuteen ja kyberturvallisuuteen liittyviin resursseihin, sekä estämään vihamieliset yritysostot, jotta voidaan turvata kilpailukyky ja vähentää markkinoiden vääristymiä sisämarkkinoilla; panee tässä yhteydessä tyytyväisenä merkille valkoisen kirjan toimintaedellytysten tasapuolistamisesta ulkomaisten tukien osalta; vaatii asetuksen (EU) N:o 654/2014 (täytäntöönpanoasetus) huomattavaa vahvistamista ja pikaista hyväksymistä; painottaa, että kyseessä on tärkeä väline, jolla suojataan unionin etuja, jos kolmannet maat ottavat käyttöön laittomia toimenpiteitä, jotka voivat vahingoittaa EU:n yrityksiä;

42.  kehottaa neuvostoa jatkamaan edelleen neuvotteluja kansainvälisten julkisten hankintojen välineestä (IPI), jossa säädetään vastavuoroisuudesta ja keskinäisistä normeista; kehottaa komissiota ehdottamaan asianmukaisia oikeudellisia välineitä, joilla puututaan sisämarkkinoilla, myös julkisissa hankintamenettelyissä, aiheutuviin vääristymiin; kehottaa tässä yhteydessä komissiota harkitsemaan sellaisten yritysten asettamista etusijalle, joiden päätoimipaikka, tuotanto ja työpaikat ovat unionissa ja jotka pitävät ne siellä; pyytää komissiota tarkastelemaan vahvan kansainvälisten julkisten hankintojen välineen ja julkisiin hankintoihin pääsyä koskevien tehokkaiden maailmanlaajuisten sääntöjen puuttuessa sellaisten toimenpiteiden käyttöönottoa, joilla tuetaan eurooppalaisia valmistajia ja erityisesti pk-yrityksiä, joihin kohdistuu yhä enemmän kilpailua nousevan talouden maista, jotka eivät noudata yhteisiä kansainvälisiä kauppasääntöjä ja sosiaalisia ja ympäristönormeja;

43.  katsoo, että kattavalla lähestymistavalla teollisuusstrategiaan, joka sisältää kaikki EU:n politiikat, voi olla tärkeä rooli taloudellisessa ja ”teollisessa” diplomatiassa; kannustaa komissiota hyödyntämään aktiivisesti EU:n kauppakamariverkostoa kolmansissa maissa uusien liiketoimintakumppanuuksien luomiseksi;

44.  suhtautuu myönteisesti pyrkimykseen luoda johtavat markkinat ympäristön kannalta kestävien ja digitaalisten teknologioiden ja innovatiivisten ratkaisujen alalla; katsoo, että tutkimuksen ja innovoinnin rahoitus on olennaisen tärkeää innovatiivisille teollisuushankkeille ja digitaalisille valmiuksille, ja katsoo, että tämän olisi kuljettava käsi kädessä Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden (IPCEI) suuntaviivojen meneillään olevan komission analyysin kanssa; katsoo, että selviytymiskykyä ja strategista riippumattomuutta olisi pidettävä määrittelyperusteina ja että Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden olisi oltava unionin ilmastoneutraaliuden ja digitaalisten tavoitteiden mukaisia; kehottaa komissiota lisäämään avoimuutta Euroopan yhteistä etua koskevien tärkeiden hankkeiden täytäntöönpanossa ja varmistamaan pk-yritysten osallistumisen; kehottaa lisäksi komissiota vauhdittamaan eurooppalaisia johtavia yrityksiä ja/tai ekosysteemejä strategisilla teollisuudenaloilla, jotka pystyvät kilpailemaan maailmanlaajuisesti ja jotka edistävät ilmastoneutraalia taloutta ja digitaalista johtoasemaa aiheuttamatta kilpailun vääristymistä unionissa tai heikentämättä luottamusta markkinoiden avoimuuteen ja markkinoille pääsyyn;

45.  kehottaa komissiota jatkamaan arvoketjuja koskevaa työtä varmistamalla, että Euroopan yhteistä etua koskevia tärkeitä hankkeita käsittelevässä strategisessa foorumissa yksilöidyille kuudelle strategiselle arvoketjulle ehdotetuille toimille toteutetaan asianmukaisia jatkotoimia, ja luomaan Euroopan yhteistä etua koskeville tärkeille hankkeille avoimet soveltamisedellytykset, jotka olisivat yhdenmukaiset kaikissa jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan, että ne hyödyttävät koko unionia; kehottaa komissiota nykyisessä kriisissä investoimaan selvää eurooppalaista lisäarvoa tuottaviin hankkeisiin ja yksinkertaistamaan hallinnollisia prosesseja, laajentamaan kustannusten tukikelpoisuuden perusteita ja lisäämään rahoitusta;

46.  katsoo, että Next Generation EU -aloite on EU:n teollisuuden covid-19-kriisistä elpymisen ensimmäisen vaiheen kivijalka; kehottaa komissiota varmistamaan, että rahasto toteutetaan nopeasti, ja vaatii, että parlamentti otetaan täysimääräisesti mukaan päätöksenteko- ja täytäntöönpanoprosessiin, jotta varmistetaan demokraattinen vastuuvelvollisuus ja maksimoidaan avoimuus ja parlamentaarinen valvonta; vaatii, että 750 miljardin euron tehokkaan etupainotteisen soveltamisen varmistamiseksi Next Generation EU -aloitteessa on

   a) asetettava tavoitteita sosiaalisille, kestäville ja digitaalisille investoinneille, jotta voidaan minimoida haitalliset vaikutukset ja maksimoida ilmastoa, ympäristöä ja sosiaalista ulottuvuutta koskevat hyödyt
   b) keskityttävä erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, jotka ovat kärsineet eniten covid-19-kriisistä, ja tuettava niiden rahoituksen saantia
   c) oltava mahdollisuuksien mukaan komission suoraan hallinnoima EU:n ohjelmien kautta tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa, jotta edetään koordinoidummin, vaikutetaan paremmin maailmanlaajuisiin markkinoihin ja maksimoidaan avoimuus ja parlamentaarinen valvonta ja vältetään sisämarkkinoiden sisäinen ja ulkoinen vääristyminen ja häiriöt
   d) otettava huomioon kriisistä monin eri tavoin kärsineiden jäsenvaltioiden erityispiirteet
   e) jaettava taloudellista tukea teollisuuden eri ekosysteemien kesken, mikro- ja pk‑yritykset mukaan lukien, kärsityn vahingon, sosiaalisten vaikutusten, kohdattujen haasteiden ja kansallisten tukijärjestelmien kautta jo saadun kansallisen taloudellisen tuen määrän mukaan ottaen huomioon eri arvoketjujen väliset rakenteelliset riippuvuudet; otettava huomioon vuosien 2008–2009 rahoitus- ja talouskriisiin ja sen kestokykyyn ja pitkän aikavälin taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen elpymiseen kohdistuneisiin vaikutuksiin vastaamiseksi annetuista julkisista tukitoimista saadut kokemukset; otettava huomioon, että rahaston ehtona on oltava sellaisten kriteerien täyttäminen, joilla varmistetaan, että rahoitusta ei käytetä vanhojen velkojen maksamiseen tai vanhentuneen teknologian ylläpitämiseen ja että tuetaan sellaisia yrityksiä, jotka edistävät pitkän aikavälin kasvua ja joilla on hyvät mahdollisuudet elvyttää taloutta; otettava huomioon, että elvytysmenoja olisi kanavoitava myös kerrannaisvaikutuksiltaan suurille ilmasto- ja innovaatioystävällisille aloille, jotka edistävät EU:n tulevaa taloudellista kestokykyä
   f) tuettava kansallisia verojärjestelmiä, jotka kannustavat yksityisen sektorin pääomasijoituksia ja antavat yrityksille mahdollisuuden muuntaa osan rahaston myöntämistä lainoista omaksi pääomaksi
   g) myönnettävä kohdennettua rahoitusta yrityksille, erityisesti pk-, mikro- ja startup‑yrityksille, joilla on liiketoimintasuunnitelmia ja -toimia, joihin sisältyy keskeisiä innovaatioita, teknologioita ja palveluja, mukaan lukien digitaalisen ja vihreän muutoksen edistäminen, tai joiden toiminta on välttämätöntä unionin strategisen riippumattomuuden kannalta kriittisillä aloilla, kiinnittäen erityistä huomiota kiertotalouden parantamiseen, resurssi- ja energiatehokkuuteen ja energiansäästöihin sekä uusiutuviin energialähteisiin siirtymiseen; autettava parantamaan toimitusketjujemme häiriönsietokykyä ja vähentämään niiden riippuvuutta palauttamalla, monipuolistamalla ja vahvistamalla niitä samalla kun vältetään sellaisten yritysten syrjintä, jotka ovat hätätilanteessa ja tarvitsevat tukea siirtymävaiheessa
   h) myönnettävä rahoitusta suurille yrityksille, joilla on uskottavia suunnitelmia siirtyä ilmastoneutraaliin liiketoimintamalliin
   i) vahvistettava EIP:n takausohjelmaa ja tehtävä siitä kansallisia ohjelmia täydentävä, jotta se voi toimia arvokkaana lisänä ja vahvistaa niiden vaikutusta kentällä
   j) asetettava etusijalle yritykset, jotka sitoutuvat avoimuuteen, varmistavat EU:n rahoituksen näkyvyyden, ottavat käyttöön järjestelmiä, joilla kannustetaan työntekijöitä osallistumaan yrityksen asioiden hoitamiseen, ja noudattavat muita kuin taloudellisia raportointivelvoitteitaan;

47.  korostaa tarvetta tukea kestävää ja oikeudenmukaista elpymistä ja varmistaa kansalaisten hyvinvointi covid-19-kriisin jälkeen; katsoo, että rahaston olisi edistettävä Euroopan teollisuuden kestävyyttä ja kilpailukykyä sekä taattava reilu ja oikeudenmukainen digitaalinen ja vihreä teollisuuden siirtymä;

48.  katsoo, että nykyisen kriisin aikana unionin olisi valmisteltava ja ennakoitava teollisuusstrategiansa toista vaihetta, jolla varmistetaan kilpailukyky, ympäristön kestävyys ja teollisuuden digitalisointi ja joka johtaa pitkän aikavälin kestävyyteen sosiaalisesti vastuulliselta pohjalta; muistuttaa, että jäsenvaltioiden rooli on ratkaisevan tärkeä onnistuneen elpymisen kannalta ja EU:n rajallisten resurssien hyödyntämiseksi ja että teollisuuspolitiikasta olisi tehtävä komission horisontaalinen tehtävä;

49.  katsoo, että unioni tarvitsee teollisuusstrategian, jossa otetaan huomioon ympäristöterveydenhuollon ja biologisen monimuotoisuuden suojelu, ja korostaa tarvetta nopeuttaa teollisuutemme ilmastoneutraalia muutosta; korostaa, että investointien on oltava yhteensopivia vuoden 2050 ilmastoneutraaliustavoitteiden kanssa, sillä muutoin vaarana on hukkainvestointien ja lukkiutumisvaikutusten syntyminen fossiilipohjaisiin ja ympäristön kannalta haitallisiin teknologioihin;

50.  korostaa, että todella tehokas Euroopan teollisuusstrategia ja siihen liittyvä politiikka on rakennettava kunnianhimoisille ilmastotoimille ja -tavoitteille ilmastolainsäädännön pohjalta, ja se tarjoaa etenemissuunnitelman tulevaisuuden teollisuuden muokkaamiseksi siten, että kaikki alat edistävät ilmastoneutraaliuden tavoitteen saavuttamista mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja viimeistään vuoteen 2050 mennessä;

51.  korostaa, että uusi teollisuusstrategia on yhdenmukaistettava ilmastoneutraalin talouden tavoitteen kanssa vuoteen 2050 mennessä, ja korostaa samalla, että EU:n ilmastopolitiikan on perustuttava näyttöön;

52.  korostaa, että kotimaisilla ja maailmanlaajuisilla markkinoilla on merkittävää potentiaalia vähäpäästöisille ja päästöttömille teknologioille, uusiutuville energialähteille ja kestäville tuotteille, prosesseille ja palveluille koko arvoketjussa aina raaka-aineista energiaintensiivisiin teollisuudenaloihin, valmistusteollisuuteen ja teollisuuspalveluihin asti; katsoo lisäksi, että ilmastolaki auttaa merkittävästi virtaviivaistamaan pyrkimyksiä saavuttaa ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä vahvistamalla unionin lainsäädännössä vuosia 2030 ja 2050 koskevat ilmastotavoitteet; katsoo, että tarvitaan myös kokonaisvaltaisempi ja järjestelmällisempi sitova tavoitekehys, jotta voidaan varmistaa politiikan johdonmukaisuus kaikissa unionin politiikoissa ja pitkän aikavälin varmuus ja sääntelyn ennustettavuus sekä yhtenäinen, ennakoitava ja osallistava hallintotapa kaikilla politiikan aloilla, mikä tasoittaa tietä kohti selkeää ja vakaata strategiaa Euroopan teollisuudelle;

53.  suhtautuu myönteisesti ehdotettuun teollisuusfoorumiin; kehottaa komissiota etenemään sen perustamisessa ja saamaan sen puitteissa aikaan vuoropuhelun, jossa ovat tasapuolisesti edustettuna kaikki asiaankuuluvat tieteelliset asiantuntijat, organisaatiot ja sidosryhmät, myös kansalaisyhteiskunta, kuluttajajärjestöt ja ammattiliitot, jossa seurataan jatkuvasti ja raportoidaan säännöllisesti yksittäisten teollisuudenalojen edistymisestä EU:n tasolla ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamisessa vuoteen 2050 mennessä, sekä antamaan komissiolle neuvoja investointien vaikutuksesta ja johdonmukaisuudesta EU:n ympäristö- ja ilmastotavoitteiden kanssa energiaunionin hallintoa koskevan asetuksen mukaisesti;

54.  katsoo, että kaikkien alojen olisi osallistuttava unionin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, ja korostaa tässä yhteydessä, että komission on tärkeää kehittää alakohtaisia strategioita, joissa määritellään näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet ja varmistetaan politiikkojen johdonmukaisuus; kehottaa lopettamaan nopeasti fossiilisten polttoaineiden käytön ja ottamaan käyttöön erittäin tehokkaan ja ilmastoneutraalin energiajärjestelmän maailmanlaajuisesti teollisuudelle kilpailukykyisillä hinnoilla; korostaa puhtaan, kestävän ja kohtuuhintaisen energian ja raaka-aineiden merkitystä siirryttäessä erittäin energiatehokkaisiin ja ilmastoneutraaleihin talouksiin; korostaa tarvetta varmistaa, että maakaasun kaltaisten energialähteiden käyttö on luonteeltaan vain väliaikaista, kun otetaan huomioon tavoite ilmastoneutraaliuden saavuttamisesta viimeistään vuonna 2050; korostaa, että EU:n energiamarkkinoiden yhdentymisen jatkaminen on tärkeää energian kohtuuhintaisuuden ja toimitusvarmuuden parantamiseksi; korostaa tässä yhteydessä tarvetta nopeuttaa uusiutuvien energialähteiden kehittämistä ja sisällyttämistä energialähteiden yhdistelmään ja helpottaa uusiutuviin energialähteisiin perustuvan vedyntuotannon käyttöönottoa mahdollisena läpimurtoteknologiana aloilla, joilla päästöjä on vaikea vähentää; pitää myönteisenä puhtaan vedyn alan allianssin ja vähähiilisen teollisuuden allianssin perustamista; korostaa tarvetta nopeuttaa tutkimusta, joka koskee laajamittaista vedyn ja vihreiden polttoaineiden tuotantoa, hiilestä irtautumista koskevia teknologioita, kuten hiilidioksidin talteenotto- ja varastointi-infrastruktuuria teollisuusprosesseissa, bioenergialaitoksia ja tuotantolaitoksia, energiasiirtymää varten, ja tutkia myös geotermisen energialähteen mahdollista käyttöä; toistaa, että tämä edellyttää kohtuuhintaisen ja puhtaan energian ja sitä tukevien infrastruktuurien laajamittaista saatavuutta energiaintensiivisten teollisuudenalojen hiilestä irtautumista koskevien tarpeiden mukaisesti;

55.  kehottaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita, alueita, teollisuutta ja kaikkia muita asiaankuuluvia toimijoita tekemään yhteistyötä Euroopan energiatehokkuuden parantamiseksi ja johtavien markkinoiden ja ilmaston kannalta merkittävien teknologioiden ja innovaatioiden luomiseksi sekä energiainfrastruktuuriin tehtävien investointien asettamiseksi etusijalle; kehottaa komissiota varmistamaan, että EIP:tä hyödynnetään paremmin unionin ”ilmastopankkina” lisäämään kestävää rahoitusta julkiselle ja yksityiselle sektorille ja auttamaan yrityksiä hiilestä irtautumisessa;

56.  korostaa, että kustannuskilpailukykyisen uusiutuvan energian kapasiteetin laaja-alainen käyttöönotto on tarpeen kaikilla talouden aloilla; toteaa, että unionilla on 40 prosenttia uusiutuvan energian patenteista maailmanlaajuisesti, ja korostaa, että sen olisi edelleen oltava johtava tekijä läpimurtoteknologioissa; korostaa tässä yhteydessä, että on kehitettävä vankka uusiutuvia energialähteitä koskeva teollisuuspolitiikka, joka kattaa sekä tarjonta- että kysyntäpuolen politiikat ja mahdollistaa ”uusiutuvien alojen integroinnin”, mikä on ratkaisevan tärkeää, jotta varmistetaan Euroopan pitkän aikavälin energiahuoltovarmuus, teknologia-alan johtoasema ja strateginen autonomia; kehottaa komissiota tunnustamaan uusiutuvan energian teknologiat keskeiseksi strategiseksi arvoketjuksi ja teolliseksi ekosysteemiksi, joka voi saada rahoitusta strategisesta investointivälineestä ja saada asianmukaisen edustuksen tulevassa teollisuusfoorumissa; korostaa tarvetta valmistella tukitoimenpiteitä uusiutuvan energian teknologioiden kehittämiseksi Euroopassa ja varmistaa tasapuoliset toimintaedellytykset unionin valmistajille ja unionin ulkopuolisille valmistajille;

57.  korostaa, että Euroopan teollisuuden kilpailukyky edellyttää tehokasta, kestävää ja täysin yhteenliitettyä liikenne-, digitaali- ja energiainfrastruktuurien verkostoa; kehottaa luomaan pitkän aikavälin investointipolitiikan infrastruktuurin varustamista ja kunnostamista varten ja vähentämään hallinnollisia esteitä, jotka haittaavat Euroopan laajuisten verkkojen nopeaa kehitystä; kehottaa lisäämään Verkkojen Eurooppa ‑välineen kolmelle alalle myönnettävää rahoitusta, jotta voidaan lisätä investointeja infrastruktuuriin, yhteenliitäntöihin, digitalisointiin ja älykkäisiin verkkoihin yhteensopivasti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa; korostaa lisäksi tarvetta nopeuttaa yhteistä etua koskevia hankkeita ja tarkistaa Euroopan laajuisia energiaverkkoja koskevaa asetusta mahdollisimman pian;

58.  korostaa kiertotalouden ja päästöttömän talouden potentiaalia unionin talouden nykyaikaistamisessa, energian ja resurssien kulutuksen vähentämisessä, jätteen syntymisen ehkäisemisen asettamisessa etusijalle, innovointikannustimien tarjoamisessa ja kokonaisten teollisuudenalojen ja niiden arvoketjujen, tuotteiden, tuotantoprosessien ja liiketoimintamallien muuttamisessa, millä edistetään unionin talouden muuttamista aineettomaksi ja myrkyttömäksi ja vähennetään Euroopan riippuvuutta primaariraaka‑aineista samalla kun kannustetaan innovointia, mukaan lukien markkinoiden luominen päästöttömille, vähähiilisille ja uusiutuville ratkaisuille, jotka korvaavat fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat tuotteet ja materiaalit, ja uusien ympäristöystävällisten teknologioiden ja ratkaisujen kehittäminen ympäristövaikutusten ehkäisemiseksi; korostaa ilmastotoimien ja kiertotalouden välisiä vahvoja synergioita, erityisesti energia- ja resurssivaltaisilla aloilla ja peruskorjausteollisuudessa, ja korostaa, että aloilla on erilaisia hiilestä irtautumisen polkuja ja lähtökohtia; korostaa kiertobiotalouden ja puunjalostusteollisuuden potentiaalia kilpailukykyisen ja kestävän teollisuuden edistämisessä;

59.  muistuttaa, että Euroopan ilmasto- ja energiapolitiikka vaativat suuria määriä metalleja ja mineraaleja strategisille teknologioilleen; ilmaisee huolensa siitä, että Eurooppa on erittäin riippuvainen muista maailman alueista monien näiden metallien ja mineraalien toimittamisen osalta ja menettää vähitellen maailmanlaajuista osuuttaan jopa niistä materiaaleista, joiden osalta sillä on teollista kapasiteettia; painottaa, että Euroopan riippumattomuutta strategisilla aloilla ei voida saavuttaa ilman kilpailukykyistä ja kestävää EU:n ekosysteemiä ensiö ja toisiolähteistä peräisin olevien perusmateriaalien sekä arvokkaiden ja kriittisten materiaalien osalta; korostaa tässä yhteydessä kiertotaloutta koskevan toimintasuunnitelman merkitystä ja painottaa kuitenkin, että Euroopan on lisättävä kapasiteettiaan raaka-aineiden arvoketjun kaikissa vaiheissa, joita ovat kaivostoiminta, kierrätys, sulatus, raffinointi ja muuntaminen; katsoo, että kriittisiä raaka-aineita koskevan toimintasuunnitelman ja liittouman alaa ei pitäisi rajoittaa kriittisiin raaka-aineisiin vaan että sen olisi pyrittävä kehittämään yhdennettyä ekosysteemiä kaikkien energiasiirtymään tarvittavien materiaalien, metallien ja mineraalien osalta;

60.  kehottaa komissiota kehittämään eurooppalaisen uusiutuviin energialähteisiin perustuvan resurssi- ja energiatehokkaan teknologian vienti- ja tuontistrategian;

61.  korostaa eri alojen yhteenliittämisen ja energiaa kuluttavien alojen, kuten rakennusten ja liikenteen, yhdistämisen mahdollisuuksia, ja pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission tiedonantoa energiajärjestelmien integroinnista;

62.  kehottaa ottamaan käyttöön huomattavan rahoitusvirran rakennusten energiakorjauksia varten suunnitellun ”peruskorjausaalto”-aloitteen edistämiseksi elpymissuunnitelmasta maksettavien tarvittavien varojen avulla; korostaa, että peruskorjausaallosta ja jäsenvaltioiden velvoitteesta laatia pitkän aikavälin strategioita erittäin energiatehokkaan ja vähähiilisen rakennuskannan saavuttamiseksi tehtävän ehdotuksen yhteydessä energiatehokkuus etusijalle -periaate olisi priorisoitava täysin, mikä nopeuttaisi pitkälle meneviä peruskorjauksia ja fossiilisiin polttoaineisiin perustuvien tehottomien lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien korvaamista; korostaa, että yhdennettyjä pitkälle meneviä peruskorjausohjelmia, jotka kattavat kokonaiset kunnat tai alueet, voidaan ottaa käyttöön alhaisemmin kustannuksin ja nopeammin, mikä hyödyttää kuluttajia ja alentaa energiakustannuksia;

63.  huomauttaa, että prosessilämmitys ja -jäähdytys ovat edelleen yksi merkittävimmistä energian käyttötarkoituksista teollisuudessa; korostaa siksi, että teollisuuden kasvihuonekaasupäästöjen vähentämispyrkimysten nopeuttamiseksi on hyödynnettävä täysimääräisesti teollisuuden lämmitykseen ja jäähdytykseen liittyviä energiatehokkuusmahdollisuuksia, koska uusiutuviin energialähteisiin perustuva sähköistys, lämpöpumput sekä teollisten klustereiden ja symbioosien parempi käyttö tarjoavat merkittäviä vähennysmahdollisuuksia monilla aloilla;

64.  korostaa vihreän liikkuvuuden mahdollisuuksia luoda uusia työpaikkoja, vauhdittaa Euroopan teollisuutta ja tukea investointeja, joilla pyritään laajentamaan kestävää liikenneinfrastruktuuria, mikä mahdollistaisi kerrannaisvaikutuksen luomalla tilauksia laajalle kirjolle toimijoita – toimeksisaajille, alihankkijoille, tavarantoimittajille ja niiden alihankkijoille – ja liikennealan päästöjen vähentämisen; korostaa tarvetta nopeuttaa EU:n akkualan yhteenliittymän täytäntöönpanoa, jotta voidaan hyödyntää sen strategisen arvoketjun mahdollisuuksia, lisätä mahdollisuuksia innovatiivisiin paikallisesti tuotettuihin akkuihin ja metallin kierrätykseen Euroopassa, luoda unionin lisäarvoa, edistää unionin autoteollisuuden kilpailukykyä ja helpottaa siirtymistä hiilestä irtautuneeseen sähköjärjestelmään; kehottaa lisäämään investointeja suurnopeusjuniin ja kaupunkien välisten rautatieverkkojen kunnostamiseen sekä päästöttömään ja vähäpäästöiseen julkiseen liikenteeseen; korostaa tarvetta edistää vihreää liikkuvuutta investoimalla parempaan infrastruktuuriin, kuten latausasemien lisäämiseen; katsoo, että latausasemien tiheyden kasvu mahdollistaa sähköajoneuvojen markkinoiden merkittävän ja nopeamman laajentumisen, mikä vaikuttaa myönteisesti ympäristö- ja hiilijalanjälkeemme; kehottaa siksi komissiota esittämään laajamittaisen strategian sähköautojen pikalatausinfrastruktuurin käyttöönotosta, jotta voidaan varmistaa, että kuluttajat voivat ottaa ajoneuvot käyttöön, antaa heille varmuutta teknologian mahdollisuuksista ja tiivis yhteensopivan latausinfrastruktuurin verkko ja tukea eurooppalaista autonvalmistusta;

65.  katsoo, että onnistunutta energiasiirtymää varten Eurooppa tarvitsee huomattavan määrän kohtuuhintaista, päästötöntä tai vähähiilistä ja uusiutuvaa energiaa, joka on peräisin myös kolmansista maista ja jossa käytetään tuki-infrastruktuureja; kehottaa asettamaan EU:n sisäiset strategiset aloitteet ja energiapolitiikan unionin ulko- ja naapuruuspolitiikan keskiöön, mukaan lukien taloudellinen tuki uusiutuviin energialähteisiin perustuville vetyä ja vihreää energiaa koskeville liittoumille; katsoo, että näiden liittoumien olisi myös oltava osa kauppasopimuksia; korostaa vahvojen liittoumien merkitystä resurssien ja raaka-aineiden niukkuuden ja kestävän hankinnan ratkaisemiseksi;

66.  palauttaa mieliin vuonna 2019 hyväksytyn energiaintensiivisen teollisuuden kilpailukykyistä muutosta koskevan EU:n yleissuunnitelman, jolla hallitaan siirtymää ja samalla ylläpidetään eurooppalaisten teollisuudenalojen kilpailukykyä, ja kehottaa komissiota panemaan täytäntöön suosituksensa, jolla autetaan korvaamaan kolmansista maista tulevaa tuontia, joka ei täytä riittäviä ympäristönormeja, ja asettamaan kannustimia EU:n maailmanlaajuisten kauppakumppaneiden kunnianhimoisemmille ilmastotavoitteille;

67.  kehottaa tarkistamaan EU:n päästökauppajärjestelmää ilmastotavoitteiden ja hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin mukaisesti, jotta voidaan edistää tuotannon palauttamista takaisin unionin alueelle älykkäällä tavalla ja arvoketjujen lyhentämistä; korostaa hiilidioksidipäästöjen tullimekanismin mahdollisesti tärkeää roolia hiilivuodon välttämisessä;

68.  huomauttaa, että yli puolet maailman BKT:stä liittyy vahvasti luontoon ja sen tarjoamiin palveluihin ja että useat alat ovat hyvin riippuvaisia luonnosta; toteaa, että yli 90 prosenttia biologisen monimuotoisuuden häviämisestä ja vesikuormituksesta on peräisin luonnonvarojen talteenotosta ja käsittelystä; korostaa, että Euroopan teollisuuspolitiikan olisi oltava vuoteen 2030 ulottuvan biodiversiteettistrategian tavoitteiden mukaista;

69.  korostaa, että yhteinen terveys -mallin perusteella luonnon ekosysteemien säilyttäminen on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa ihmiskunnan perustarpeet, kuten juomavesi, puhdas ilma ja hedelmällinen maaperä; kehottaa laatimaan pikaisesti luotettavia indikaattoreita, jotta voidaan arvioida biodiversiteettiin kohdistuvia vaikutuksia ja varmistaa saasteiden asteittainen väheneminen EU:n biodiversiteettistrategian mukaisesti;

70.  korostaa, että teollisuus pilaa edelleen merkittävästi ympäristöä ja päästää epäpuhtauksia ilmaan, veteen ja maaperään; korostaa teollisuuden päästöjä koskevan direktiivin roolia asetettaessa epäpuhtauksien päästöjen minimointia koskevia velvoitteita suurille laitoksille; odottaa tulevaa saasteettomuustoimintasuunnitelmaa ilman, veden ja maaperän suojelemiseksi ja teollisuuden päästöistä annetun direktiivin tarkistamista, joiden pitäisi johtaa teollisuuden aiheuttaman saastumisen merkittävään vähenemiseen;

71.  korostaa teollisuuspolitiikan alueellisen ulottuvuuden merkitystä, koska alueiden väliset taloudelliset erot ovat pysyväisluonteisia ja saattavat syventyä koronaviruskriisin vaikutusten myötä; korostaa, että alueiden taantumisen torjumiseksi ja lieventämiseksi alueellisten uudelleenkehittämissuunnitelmien on edistettävä kestäviä muutosstrategioita ja yhdistettävä talouden elpymisohjelmat aktiivisiin työmarkkinaohjelmiin; kehottaa komissiota tekemään tiivistä yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta voidaan laatia keskipitkän ja pitkän aikavälin ennusteita siitä, mitä taitoja työmarkkinoilla tarvitaan;

72.  korostaa tässä yhteydessä Euroopan rakenne- ja investointirahastojen (ERI-rahastot) merkitystä laadukkaiden ja palkkatasoltaan kunnollisten työpaikkojen luomisen, yritysten kilpailukyvyn, kestävän talouskehityksen sekä koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmien nykyaikaistamisen ja parantamisen tukemisessa;

73.  korostaa, että on tuettava reilua, osallistavaa ja oikeudenmukaista siirtymää sekä puututtava sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen muutenkin kuin uudelleenkouluttamalla ja luomalla uusia työpaikkoja uusilla talouden aloilla, jotta voidaan varmistaa, ettei ketään jätetä jälkeen ja ettei yhtäkään työntekijää jätetä työmarkkinoiden ulkopuolelle; uskoo, että hyvin suunniteltu oikeudenmukaisen siirtymän mekanismi, oikeudenmukaisen siirtymän rahasto mukaan lukien, on tärkeä väline helpotettaessa ekologista ja digitaalista siirtymää ja tavoiteltaessa kunnianhimoisia ilmastoneutraaliustavoitteita; korostaa, että osallistavamman siirtymän takaamiseksi ja sen sosiaalisiin vaikutuksiin puuttumiseksi kaikki paikalliset sidosryhmät, mukaan lukien kansalaisyhteiskunnan ja yhteisöjen edustajat, olisi otettava mukaan oikeudenmukaisen siirtymän alueellisten suunnitelmien valmisteluun ja täytäntöönpanoon; korostaa, että kestävän teknologian investoinneilla on tässä yhteydessä keskeinen asema aluetalouksien pitkän aikavälin talouskehityksen tukemisessa; korostaa, että oikeudenmukaisen siirtymän mekanismin vankka rahoitus, talousarvion merkittävät lisäresurssit mukaan lukien, olisi keskeinen tekijä Euroopan vihreän kehityksen ohjelman menestyksekkään täytäntöönpanon kannalta;

74.  katsoo, että kestävään ja digitaaliseen siirtymään pyrkivää alueiden välistä yhteistyötä esimerkiksi älykkään erikoistumisen strategioissa on vahvistettava alueellisten ekosysteemien edistämiseksi; pyytää siksi komissiota tukemaan sellaisten välineiden kehittämistä, jotka voivat tarjota selkeän etenemissuunnitelman alueille tarjoamalla räätälöidyn lähestymistavan teollisuuden johtoaseman turvaamiseksi;

75.  katsoo, että teollinen muutos edellyttää tutkimus- ja kehittämistoimien merkittävää edistämistä ja uuden tietämyksen ja innovoinnin integroimista olemassa oleviin markkinoihin sekä niiden käyttöä uusien markkinoiden luomisessa; korostaa, että innovointi on yksi johtavien teollisten ekosysteemien moottoreista ja että tämä olisi otettava huomioon vahvistamalla innovointi- ja yrittäjyysvalmiuksien tukemista innovointisyklin kaikissa vaiheissa; korostaa tarvetta lisätä rahoitusta tutkimukseen, etenkin laadukkaaseen julkiseen tutkimukseen, kehittämiseen ja innovointiin keskeisenä tekijänä, jolla voidaan saavuttaa vihreä ja digitaalinen siirtymä, parantaa strategista autonomiaa ja lisätä kilpailukykyä pitkällä aikavälillä; kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita pitämään kiinni sitoumuksestaan investoida 3 prosenttia BKT:stään tutkimukseen ja kehittämiseen, jotta voidaan säilyttää unionin johtava asema globaalien kilpailijoiden joukossa; pitää valitettavana pk-yritysten nykyisen innovointikapasiteetin puutetta, joka johtuu tarvittavan riskipääoman puutteesta, hallinnollisten menettelyjen kustannuksista ja monimutkaisuudesta sekä asianmukaisten taitojen ja tiedonsaannin puutteesta;

76.  korostaa, että unionin teollisuuden muutosta tukevien ohjelmien määrärahoja on lisättävä, ja muistuttaa siksi kannattavansa Horisontti Eurooppa -ohjelman määrärahojen lisäämistä 120 miljardiin euroon ja sen varmistamista, että ohjelma on unionin ilmastoneutraaliustavoitteiden mukainen, sekä InvestEU- ja Digitaalinen Eurooppa ‑ohjelmien tukemista asianmukaisilla rahoitusvälineillä läpimurtoteknologioiden ja -innovaatioiden markkinakehitystä varten sekä alueellisten, kansallisten, eurooppalaisten ja yksityisten rahoituslähteiden välisten synergioiden edistämistä; kehottaa tukemaan tehokkaasti Euroopan innovaationeuvostoa (EIC) ja Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT) ja vahvistamaan niiden tehtäviä; vaatii, että huomattava osa pk-yrityksille Horisontti Eurooppa -ohjelmasta käytettävissä olevista varoista olisi toteutettava Euroopan innovaationeuvoston ja ohjelman yhteistoimintaan perustuvien osien kautta, jotta voidaan luoda uusia ratkaisuja ja edistää sekä asteittaista että disruptiivista innovointia; kannattaa Horisontti Eurooppa -ohjelman mukaisten eurooppalaisten kumppanuuksien perustamista, jotta voidaan houkutella yksityisen sektorin investointeja edistämään tietämyksen, teknologian ja innovoinnin siirtoa tutkimuskeskuksista ja yliopistoista teolliseen prosessiin hyödyntäen teollisuuden ekosysteemijärjestelmää ja jotta voidaan tukea elpymistä sekä vihreää ja digitaalista siirtymää; kehottaa lisäksi komissiota varmistamaan, että nämä kumppanuudet ovat avoimia ja osallistavia koko niiden täytäntöönpanon ajan erityisesti strategisen tutkimusohjelman ja vuotuisten työohjelmien osalta; korostaa, että niiden olisi myös suljettava pois kaikki eturistiriidat ja taattava todellinen lisäarvo yhteiskunnalle;

77.  uskoo tähän liittyen myös siihen, että paremmin valmistautunut ja häiriöitä sietävä yhteiskunta selviytyy paremmin Euroopan tai koko maailman laajuisista häiriöistä ja kykenee ryhtymään kattaviin poliittisiin toimenpiteisiin niiden seurauksena ja että koordinoidut t&k-investoinnit ovat tältä osin keskeisessä asemassa; kehottaa siksi komissiota tukemaan erityisen välineen luomista pandemiaan varautumista ja yhteiskunnallista selviytymiskykyä varten, koska tällä toimenpiteellä luotaisiin edellytykset paremmalle koordinoinnille EU:n tasolla, määriteltäisiin ensisijaiset alat ja käynnistettäisiin toimia, jotka edellyttävät korkealaatuista lääketieteellistä tutkimusta ja koordinoituja tutkimus- ja innovointi-investointeja;

78.  muistuttaa tutkimukseen perustuvan lääketeollisuuden keskeisestä merkityksestä sen varmistamisessa, että kohtuuhintaisten lääkkeiden laadukas tuotanto ja tarjonta tavoittaa kaikki lääkkeitä tarvitsevat potilaat, unionin innovoinnin, häiriönsietokyvyn, saavutettavuuden ja reagointikyvyn vahvistamisessa ja tulevien haasteiden ratkaisemisen helpottamisessa; toistaa, että on otettava käyttöön lääkepulaa koskeva riskinhallintasuunnitelma, jotta voidaan hallita kriittisten lääkkeiden toimitusketjuun kohdistuvia haavoittuvuuksia ja riskejä, varmistaa tulevat innovaatiot täyttämättömien tarpeiden täyttämiseksi ja tukea terveydenhuoltojärjestelmien häiriönsietokykyä, reagointikykyä ja valmiutta vastata tuleviin haasteisiin, pandemiat mukaan luettuina;

79.  korostaa keskeisten mahdollistavien teknologioiden merkitystä teknologisten ja innovatiivisten valmiuksien kehittämisessä kaikkialla unionissa; kehottaa komissiota mukauttamaan Horisontti Eurooppa -puiteohjelmaa ja sen teollisuusstrategiaa läpimurtoteknologioiden ja -innovaatioiden kehittämiseen, laajentamiseen ja kaupallistamiseen unionissa, jotta voidaan kuroa umpeen innovoinnin ja markkinoille saattamisen välinen kuilu tarjoamalla riskirahoitusta varhaisvaiheen teknologia- ja demonstrointihankkeille ja kehittämällä varhaisia arvoketjuja, jotta voidaan ensisijaisesti tukea kaupallisen mittakaavan, markkinoille pyrkiviä, päästöttömiä ja vähäpäästöisiä, uusiutuvia energialähteitä käyttäviä, energia- ja resurssitehokkaita ja kiertotalouden mukaisia teknologioita ja tuotteita, prosesseja, palveluja ja liiketoimintamalleja sekä tukea tutkimusinfrastruktuurin kehittämistä, jotta voidaan myös kuroa umpeen jäsenvaltioiden välisiä kuiluja; kannustaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään keskitettyjä asiointipisteitä, joista saa yksinkertaistettua tietoa läpimurtoteknologioiden teollisten demonstrointihankkeiden rahoitusmahdollisuuksista;

80.  kehottaa komissiota tarkastelemaan toimenpiteitä, joilla torjutaan mahdollista tietämyksen ja innovaatioiden menettämistä nykyisen kriisin aikana, myös välineillä, joilla tuetaan yrityksiä, jotta ne voivat jakaa tilapäisesti tietotyöntekijöitä julkisten tutkimusorganisaatioiden ja yliopistojen kanssa julkisiin painopisteisiin liittyvän julkisen ja yksityisen tutkimuksen mahdollistamiseksi sekä työpaikkojen ja innovointivalmiuksien säilyttämiseksi kriisin aikana;

81.  kehottaa komissiota kehittämään yhdessä jäsenvaltioiden kanssa mahdollisia verokannustimia, joilla tehostetaan t&k-investointeja, jotka ovat vähentyneet merkittävästi covid-19-kriisin vuoksi;

82.  kehottaa komissiota tukemaan edelleen eurooppalaisten yritysten innovointikykyä kattavan teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmän pohjalta ja lisäämään lisensoinnin joustavuutta, jotta voidaan säilyttää niiden t&k-investointien tehokas suoja, varmistaa oikeudenmukaiset tuotot ja samalla jatkaa kilpailua ja valinnanvaraa tukevien avoimen teknologian standardien kehittämistä sekä EU:n teollisuuden osallistumista keskeisten teknologioiden kehittämiseen;

83.  panee merkille, että vahva ja tasapainoinen teollis- ja tekijänoikeuskehys on ratkaiseva Euroopan kilpailukykyä tukeva tekijä, jonka avulla torjutaan teollisuusvakoilua ja tuoteväärennöksiä, ja pyytää siksi komissiota säilyttämään tämän kehyksen ja vahvistamaan sitä; korostaa, että on varmistettava biotieteiden alan teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien kannustinten vastaavuus Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa, jotta Eurooppa voi säilyttää asemansa houkuttelevana kohteena tutkimus- ja kehitystyöhön tehtäville investoinneille ja teollisuuden kehittämiselle; kehottaa komissiota ylläpitämään ja kehittämään Euroopan korkealaatuista teollis- ja tekijänoikeusjärjestelmää edistämällä vahvaa teollis- ja tekijänoikeussuojaa, kannustimia ja palkitsemismekanismeja, jotta tutkimus ja kehittäminen houkuttelisi investointeja yhteiskuntaa hyödyttävien tulevien innovaatioiden kehittämistä varten; pitää myönteisenä ilmoitusta teollis- ja tekijänoikeuksia koskevasta toimintasuunnitelmasta, joka voisi helpottaa unionin osallistumista standardien kehittämiseen; tukee kestävää tuotantoa ja työpaikkoja sekä EU:n korkealaatuisen tuotannon houkuttelevuuden ja maineen parantamista maailmanlaajuisesti; kehottaa komissiota kannustamaan ratkaisevan tärkeiden ympäristö- ja ilmastoteknologioiden siirtoa kehitysmaihin myöntämällä avoimia lisenssejä tällaisille teknologioille;

84.  kehottaa komissiota panemaan Euroopan yhtenäispatentin mahdollisimman pian täytäntöön, kuten yhdenmukaistetusta patenttioikeudesta 19. helmikuuta 2013 tehdyssä sopimuksessa on sovittu;

85.  korostaa kattavan ja tehokkaan kokonaishallinnon merkitystä teolliselle muutokselle, jolla varmistetaan yhdenmukaisuus asiaankuuluvien EU:n säädösten ja strategioiden, erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa, mikä on ratkaisevan tärkeää sen onnistumisen kannalta; suhtautuu myönteisesti siihen, että komissio on määrittänyt 14 ekosysteemiä, ja myös osallistavaan lähestymistapaan, jossa kootaan yhteen kaikki arvoketjun toimijat, jotta voidaan edistää Euroopan johtoasemaa strategisilla aloilla ja sen kilpailukykyä maailmanlaajuisella tasolla; korostaa tarvetta varmistaa, että pk-yritykset menestyvät kussakin ekosysteemissä; huomauttaa, että on varmistettava määriteltyjen teollisten ekosysteemien avoimuus erityisesti kriteereissä, jotka on täytettävä, jotta niitä voidaan pitää osana ekosysteemiä, kunkin määritellyn ekosysteemin erittelyssä toimijatyyppeihin ja tuloksia ja käsiteltyjä aiheita koskevissa tiedoissa, ja muistuttaa teollisuusfoorumin ja liittoumien asemasta suhteessa näihin ekosysteemeihin; korostaa, että kansalaisyhteiskunnan, kuluttajajärjestöjen ja ammattiliittojen olisi voitava osallistua riittävästi sekä yleisten että alakohtaisten teollisuusstrategioiden ja -prioriteettien määrittelyyn; korostaa, että ekosysteemien olisi sisällettävä kaikki yhteydet arvoketjuihin, myös pk-yrityksiin, ja painottaa, että pk‑yrityksillä on keskeinen rooli teollisten allianssien ja niiden tuotantoketjujen luomisessa; korostaa, että alliansseja varten tarvitaan asianmukaisia rahoitusvälineitä;

86.  katsoo, että ekosysteemit ovat seuraavan teollisen vallankumouksen keskeisiä osia, sillä ne hyödyntävät kehittynyttä ja älykästä valmistusta ja tarjoavat kohtuuhintaista, puhdasta ja turvallista energiaa ja tarvittavan energiainfrastruktuurin sekä mullistavia valmistus- ja palveluntarjontamenetelmiä; kehottaa analysoimaan ekosysteemit, jotta voidaan arvioida kunkin alan siirtymätarpeet ja auttaa laatimaan siirtymäsuunnitelma; katsoo lisäksi, että teollisuuden, tutkijoiden, pk-yritysten, startup-yritysten ja nopeasti kasvavien yritysten, ammattiliittojen, kansalaisyhteiskunnan, loppukäyttäjäjärjestöjen ja kaikkien muiden sidosryhmien välisen yhteistyön tukeminen on avainasemassa markkinoiden toimintapuutteiden korjaamisessa ja kurottaessa umpeen idean ja sen toteuttamisen välistä kuilua samalla huolehtien työntekijöiden suojelusta myös aloilla, jotka eivät vielä kuulu teollisten etujen piiriin mutta jotka tarjoavat yhteiskunnalle paljon lisäarvoa; pyytää näille ekosysteemeille hallintoa, johon on integroitu kaikki asianomaiset sidosryhmät niiltä teollisuuden aloilta, jotka ovat keskeisessä asemassa vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttamisessa; katsoo, että ekosysteemeillä olisi oltava rooli määriteltäessä käyttöön otettavia ratkaisuja ja toimenpiteitä, joiden avulla voidaan panna täytäntöön Euroopan teollisuusstrategia ja tukea vahvoja eurooppalaisia arvoketjuja, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä kaksitahoisen vihreän ja digitaalisen siirtymän kannalta;

87.  korostaa, että keskeisiin arvoketjuihin tehtävillä investoinneilla on ratkaiseva rooli tulevan strategisen autonomiamme säilyttämisessä; katsoo, että on asetettava etusijalle investoinnit strategisen riippumattomuutemme kannalta elintärkeisiin teollisuudenaloihin, kuten turvallisuuteen, puolustukseen, ilmastoon liittyviin teknologioihin, elintarvikeomavaraisuuteen ja terveyteen; muistuttaa erityisesti lääketeollisuuden merkityksestä tulevien innovaatioiden varmistamisessa, jotta voidaan vastata täyttämättömiin tarpeisiin ja tukea terveydenhuoltojärjestelmien selviytymiskykyä, reagointikykyä ja valmiutta vastata tuleviin haasteisiin, pandemiat mukaan luettuina;

88.  korostaa uusiutuvan energian toimialan merkitystä strategisena alana, jotta voidaan vahvistaa EU:n kilpailuetua, saavuttaa pitkän aikavälin häiriönsietokyky ja varmistaa energiaturvallisuus ja tukea samalla teollisuuden vahvuuksia; korostaa lisäksi uusiutuvien energialähteiden toimialan osuutta uusien paikallisten työpaikkojen ja liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa erityisesti pk-yrityksille ja laitteiden valmistuksen edistämisessä sekä energiakustannusten vähentämisessä ja kustannuskilpailukyvyn parantamisessa;

89.  korostaa, että covid-19-kriisi on vaikuttanut merkittävästi autoteollisuuteen, mikä on pakottanut yhtiöt ja työntekijät mukautumaan nopeasti tarjonnan muutoksiin ja uusiin terveys- ja turvallisuusvaatimuksiin sen muutosprosessin lisäksi, jota toimiala kävi läpi jo ennen pandemiaa; katsoo, että siirtyminen älykkääseen ja puhtaampaan liikkuvuuteen on olennaisen tärkeää, kun siirrytään kohti ilmastoneutraalia, digitaalista ja paremmin häiriöitä sietävää taloutta, ja että tätä olisi myös pidettävä mahdollisuutena luoda vihreää kasvua ja puhtaita työpaikkoja, jotka perustuvat Euroopan teollisuuden maailmanlaajuiseen kilpailuetuun ajoneuvoteknologian alalla; kehottaa komissiota asettamaan painopisteitä, jotka koskevat tutkimusta ja innovointia, digitalisointia ja tukea startup-yrityksille, mikroyrityksille sekä pienille ja keskisuurille yrityksille, mukaan lukien autoteollisuudessa;

90.  korostaa, että covid-19-kriisi on vaikuttanut voimakkaasti myös matkailualaan, ja kehottaa komissiota asettamaan painopisteitä, jotka liittyvät alan elpymisen tukemiseen ja edistämiseen, kun otetaan huomioon sen vaikutus EU:n BKT:hen ja unionin kilpailukykyyn; kehottaa komissiota edistämään jäsenvaltioiden ja alueiden välistä yhteistyötä uusien investointi- ja innovaatiomahdollisuuksien luomiseksi, jotta saadaan aikaan kestävä, innovatiivinen ja selviytymiskykyinen Euroopan matkailuekosysteemi, joka suojelee työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksia;

91.  korostaa kulttuurialojen ja luovien alojen mahdollisuuksia edistää innovointia, toimia muiden alojen muutoksen katalysaattoreina ja edistää keksintöjä ja edistystä; toteaa, että innovatiiviset talouden alat ovat yhä enemmän riippuvaisia luovuudesta säilyttääkseen kilpailuetunsa; panee lisäksi merkille, että kun otetaan käyttöön asteittain monimutkaisempia, luovia ja toisiinsa liittyviä liiketoimintamalleja, kulttuurialoista ja luovista aloista tulee yhä enemmän ratkaiseva osa lähes kaikkia tuotteita ja palveluja; katsoo siksi, että Euroopan olisi hyödynnettävä luovia ja kulttuurisia voimavarojaan, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kiinnittämään riittävästi huomiota kulttuurialaan ja luoviin aloihin kattavan, johdonmukaisen ja pitkän aikavälin teollisuuspoliittisen kehyksen kehittämisessä, mukaan lukien rahoituksen saannissa ja rahoitusohjelmissa;

92.  korostaa unionin avaruuspolitiikan merkitystä erityisesti Euroopan teollisuuden avaruusvalmiuksien parantamisessa ja synergioiden tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä muiden keskeisten alojen ja politiikkojen kanssa, erityisesti huipputeknologian kehittämisessä ja teollisuuden muutoksessa;

93.  panee merkille, että kemianteollisuus edistää monia strategisen tärkeitä arvoketjuja ja hiilineutraalien, resurssitehokkaiden ja kiertotalouteen perustuvien teknologioiden ja ratkaisujen tuottamista; kehottaa luomaan kestävän kemikaalipolitiikan, joka on teollisuusstrategian mukainen;

94.  kehottaa Euroopan ympäristövirastoa laatimaan yhdessä Euroopan kemikaaliviraston kanssa kertomuksen kemikaaleista Euroopan ympäristössä; katsoo, että kertomuksessa olisi arvioitava vaarallisten kemikaalien systeemistä luonnetta Euroopan tuotanto- ja kulutusjärjestelmissä, niiden käyttöä tuotteissa, esiintymistä Euroopan ympäristössä sekä ihmisten terveydelle ja ekosysteemeille aiheutuvia haittoja;

95.  korostaa, että hyvin toimiva ja kilpailukykyinen lääkkeiden ja lääkinnällisten laitteiden ala on ratkaisevan tärkeä lääkkeiden kestävän saatavuuden varmistamiseksi potilaille ja korkeatasoisen terveydenhuollon takaamiseksi EU:n potilaille; katsoo, että komission olisi edistettävä vuoropuhelua jäsenvaltioiden ja kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa luomalla Euroopan lääkeviraston valvoma lääkefoorumi jotta voidaan käydä kokonaisvaltaista keskustelua kysymyksistä, jotka koskevat muun muassa lääkkeiden kestävyyttä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa terveydenhuoltojärjestelmissä; korostaa, että tässä foorumissa olisi otettava huomioon hinnoittelua ja korvauksia sekä terveydenhuollon investointeja ja organisointia koskevat erilaiset kansalliset lähestymistavat;

96.  katsoo, että julkiset hankinnat ovat ratkaisevan tärkeä teollisuuden muutosvoima; kehottaa komissiota tutkimaan, miten julkisten menojen ja investointien vipuvaikutusta voitaisiin hyödyntää täysimääräisesti poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi myös parantamalla kestävyyttä ja asettamalla julkiset hankinnat keskeiseen asemaan EU:n talouden elpymissuunnitelmassa painottamalla ja edistämällä ympäristön kannalta innovatiivisten, kustannustehokkaiden ja kestävien tuotteiden ja palvelujen kysyntää ja mahdollistamalla Eurooppaan palauttaminen keskeisillä strategisilla aloilla, kuten terveyteen liittyvissä tuotteissa ja maataloudessa, sekä edistämällä lyhyempiä ja kestävämpiä toimitusketjuja; kehottaa komissiota ja viranomaisia analysoimaan edellytyksiä, joilla julkisten hankintojen kestävyydestä tehdään pakollista ympäristöön liittyvien, sosiaalisten ja eettisten kriteerien perusteella, mukaan lukien hiilijalanjälki, kierrätysmateriaalisisältö ja työolot koko elinkaaren ajan, sekä lisäämään tietoisuutta ja hyödyntämään paremmin nykyisiä suunnitelmia vihreiden palvelujen edistämisestä; vaatii, että pk-yrityksillä olisi oltava oikeudenmukaiset mahdollisuudet osallistua julkisiin hankintoihin; kehottaa hankintaviranomaisia soveltamaan järjestelmällisesti tuotteiden ja palvelujen elinkaaren osalta parhaaseen hinta-laatusuhteeseen perustuvaa lähestymistapaa; kannustaa niitä käyttämään säännöstä (yleishyödyllisiä palveluja koskevan direktiivin 85 artikla), jonka mukaan ne voivat hylätä tarjoukset, jos kolmansista maista peräisin olevien tuotteiden osuus on yli 50 prosenttia tarjouksen muodostavien tuotteiden kokonaisarvosta;

97.  panee merkille standardoinnin merkityksen eurooppalaisille sisämarkkinoille ja taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöön liittyvän hyvinvoinnin sekä kuluttajien ja työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden lisäämisessä; korostaa, että on kehitettävä, arvioitava ja käytettävä yhdenmukaistettuja standardeja, joiden avulla teollisuudessa voidaan valmistaa tuotteita tehokkailla, turvallisilla, kierrättävillä, kestävillä ja toistettavilla tavoilla ja varmistaa korkea laatu;

98.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön vahvan keskeisiä tulosindikaattoreita koskevan järjestelmän unionin asetusten ja välineiden ennakkovaikutusten ja mahdollisesti tarvittavien investointien analysoimiseksi ja edistymisen ja tulosten seuraamiseksi ottamalla huomioon pk-yrityksiä koskevan ulottuvuuden; korostaa, että keskeisiä tulosindikaattoreita koskevan järjestelmän olisi perustuttava erityisiin, mitattavissa ja saavutettavissa oleviin, asiaankuuluviin ja aikasidonnaisiin tavoitteisiin;

99.  kehottaa komissiota vahvistamaan vaikutustenarviointikäytäntöään ja varmistamaan, että ennen uusien lainsäädäntöehdotusten esittämistä tai uusien toimenpiteiden hyväksymistä se tekee yksityiskohtaisen vaikutustenarvioinnin unionin kansalaisille, toimialoille, ja yrityksille, myös pk-yrityksille, mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista ja rasitteista; uskoo, että unionin lainsäädännön ja toimenpiteiden arvioinnissa olisi keskityttävä vahvemmin jäsenvaltioissa toteutettuun täytäntöönpanoon ja siinä olisi arvioitava, mitä tapahtuu, kun EU:n lainsäädäntö pannaan täytäntöön tai sitä tulkitaan siten, että se luo tarpeettomia ja odottamattomia sääntelyllisiä esteitä niin pk-yrityksille kuin suuremmillekin yrityksille; kehottaa komissiota tukemaan sääntelyn johdonmukaisuutta ja tunnustamaan pyrkimyksen järkevään sääntelyyn, jonka tarkoituksena on vähentää byrokraattista rasitetta heikentämättä lainsäädännön tehokkuutta tai laskematta sosiaalisia ja ympäristöön liittyviä standardeja erityisesti silloin, kun perinteisen teollisuuden on mukauduttava sääntelypäätöksiin; katsoo, että digitalisaatiota ja hiilestä irtautumista koskevat toimenpiteet olisi suunniteltava niin, että ne tarjoavat mahdollisuuksia yrityksille, myös pk-yrityksille, ja minimoivat kullekin alalle aiheutuvan rasitteen;

100.  odottaa, että teollisuusstrategiassa ei aiheuteta tarpeettomia sääntelyrasitteita yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, ja että siinä sovelletaan yksi yhdestä -sääntöä, jolla pyritään aina, kun uusiin säännöksiin liittyy niiden noudattamisesta aiheutuvia kustannuksia, yksilöimään nykyiset säännökset, jotka on kumottava tai joita on tarkistettava, jotta varmistetaan, että säännösten noudattamisesta aiheutuvat kustannukset eivät nouse tietyllä alalla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta lainsäädäntövallan käyttäjän oikeuksia; katsoo, että tällaisen ehdotuksen on perustuttava näyttöön, siitä on järjestettävä laajamittainen kuuleminen, sen on varmistettava lainsäädännön sekä sosiaali- ja ympäristönormien tehokkuus ja osoitettava unionin toimien selkeät hyödyt; katsoo, että EU:n on vahvistettava ”suurissa asioissa suuri ja pienissä asioissa pieni” -periaatetta, jotta varmistetaan paremmin suhteellisuusperiaatteen toteutuminen;

101.  korostaa, että julkishallinnolla olisi oltava keskeinen rooli yritysystävällisen talousympäristön varmistamisessa ja yritysten hallinnollisen rasituksen vähentämisessä samalla kun varmistetaan unionin eettisten, sosiaalisten, ympäristöön liittyvien ja avoimuutta koskevien normien ja työntekijöiden turvallisuutta koskevien sääntöjen täysimääräinen soveltaminen; katsoo, että sähköisen hallinnon välineitä, digitaalisia innovaatioita koskevia politiikkoja ja digitaalisten taitojen parantamista olisi edistettävä julkisella sektorilla ja sen työntekijöiden osalta; kehottaa komissiota varmistamaan alaan liittyvien kansallisten ja alueellisten parhaiden käytäntöjen vaihdon erityisesti talouden kilpailukyvyn julkisen hallinnan osalta;

102.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0124.
(2) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0054.
(3) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0005.
(4) Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0102.
(5) EUVL C 334, 19.9.2018, s. 124.
(6) EUVL C 307, 30.8.2018, s. 163.
(7) EUVL C 11, 12.1.2018, s. 55.
(8) EUVL C 215, 19.6.2018, s. 21.
(9) EUVL C 238, 6.7.2018, s. 28.
(10) EUVL C 482, 23.12.2016, s. 89.

Päivitetty viimeksi: 26. helmikuuta 2021Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö