Euroopan parlamentti, joka

–  ottaa huomioon ehdotuksen komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MIR604 (SYN-IR6Ø4-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (D069147/02),

–  ottaa huomioon muuntogeenisistä elintarvikkeista ja rehuista 22. syyskuuta 2003 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003(1) ja erityisesti sen 11 artiklan 3 kohdan ja 23 artiklan 3 kohdan,

–  ottaa huomioon asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 26. lokakuuta 2020 toimitetun äänestyksen, jossa päätettiin olla antamatta lausuntoa,

–  ottaa huomioon yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16. helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011(2) 11 ja 13 artiklan,

–  ottaa huomioon Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen (EFSA) 2. heinäkuuta 2009 antaman lausunnon(3), joka julkaistiin 21. heinäkuuta 2009,

–  ottaa huomioon EFSAn 25. syyskuuta 2019 antaman lausunnon(4), joka julkaistiin 7. marraskuuta 2019,

–  ottaa huomioon aikaisemmat päätöslauselmansa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille(5),

–  ottaa huomioon työjärjestyksen 112 artiklan 2 ja 3 kohdan,

–  ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan päätöslauselmaesityksen,

A.  ottaa huomioon, että komission päätöksellä 2009/866/EY(6) sallittiin muuntogeenistä maissia MIR604 sisältävien, siitä koostuvien tai valmistettujen elintarvikkeiden ja rehujen markkinoille saattaminen; ottaa huomioon, että hakemus kattoi myös muuntogeenistä maissia MIR604 sisältävien tai siitä koostuvien tuotteiden saattamisen markkinoille muuhun kuin elintarvike- ja rehukäyttöön, viljelyä lukuun ottamatta;

B.  ottaa huomioon, että luvanhaltija Syngenta Crop Protection NV/SA toimitti 26. heinäkuuta 2018 komissiolle yrityksen Syngenta Crop Protection AG puolesta asetuksen (EY) N:o 1829/2003 11 ja 23 artiklan mukaisesti hakemuksen kyseisen luvan uusimiseksi;

C.  ottaa huomioon, että EFSA antoi 2. heinäkuuta 2009 ensimmäisestä hakemuksesta myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 21. heinäkuuta 2009;

D.  ottaa huomioon, että EFSA antoi 25. syyskuuta 2019 luvan uusimista koskevasta hakemuksesta myönteisen lausunnon, joka julkaistiin 7. marraskuuta 2019;

E.  ottaa huomioon, että muuntogeenisen maissin MIR604 mahdollisiin käyttötarkoituksiin kuuluu elintarvike- ja rehutuotteiden, kuten tärkkelyksen, siirappien ja öljyjen, valmistus(7);

F.  ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi MIR604 on käsitelty tuottamaan hyönteisiä torjuvaa synteettistä proteiinia mCry3A (tunnetaan myös Bt-toksiinina), jonka toksisuutta on vahvistettu verrattuna luonnollisiin bakteereihin, joista se on johdettu, suojaamaan maissin juurikuoriaiselta ja muilta kovakuoriaisiin kuuluvilta maissin tuholaisilta, kuten Diabrotica longicornis -juurikuoriaiselta; ottaa huomioon, että muuntogeeninen maissi MIR604 on lisäksi käsitelty Escherichia coli -bakteerin (E. coli) fosfomannoosi-isomeraasi-geenillä (PMI), joka koodaa PMI-entsyymiä geenitunnistimena;

G.  toteaa, että kahden geenirakenteen yhdistelmä johdettiin geenien pinoamisesta mutta yksittäisiä emokasveja ei arvioitu, mikä rikkoo komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) No 503/2013(8) säännöksiä;

H.  ottaa huomioon, että asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetään, että muuntogeeniset elintarvikkeet tai rehut eivät saa vaikuttaa haitallisesti ihmisten terveyteen, eläinten terveyteen tai ympäristöön, ja että siinä edellytetään komission ottavan päätöstään laatiessaan huomioon kaikki unionin lainsäädännön asiaankuuluvat säännökset sekä muut perustellut tekijät, jotka liittyvät tarkasteltavaan asiaan;

Jäsenvaltioiden huolet EFSAn lausunnoista

I.  ottaa huomioon, että alkuperäistä lupahakemusta koskevan kuulemisen aikana jäsenvaltiot esittivät useita kriittisiä huomautuksia EFSAn lausuntoluonnokseen(9); ottaa huomioon, että näissä kriittisissä huomautuksissa esitettiin huolet siitä, että muuntogeenisestä maissista MIR604 valmistettujen elintarvikkeiden ja rehun sisältämän mCry3A-proteiinin aiheuttaman allergisoivan vaikutuksen lisääntymistä ei voida sulkea pois, ettei kenttäkokeista saatuja tietoja voida pitää riittävinä markkinoille saattamisen sallimiseksi, ettei OECD:n testausohjeita noudatettu toksikologisissa tutkimuksissa EFSAn suositusten mukaisesti ja että tutkimuksessa, jossa rotille ja siipikarjalle syötettiin kaikkia muuntogeenisen maissin MIR604 osia ja jonka oli tarkoitus osoittaa toksikologinen turvallisuus, ei käytetty toksikologisia tutkittavia ominaisuuksia;

J.  ottaa huomioon, että luvan uusimiseen liittyvää hakemusta koskevan kuulemisen aikana jäsenvaltiot esittivät jälleen useita kriittisiä huomautuksia EFSAn lausuntoluonnokseen(10); ottaa huomioon, että näissä kriittisissä huomautuksissa esitettiin huolet siitä, että hakijan soveltama seurantatapa ei noudata täysimääräisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/18/EY(11) liitteen VII vaatimuksia eikä EFSAn suosituksia, ettei väitettä, jonka mukaan geenimuunneltu maissi MIR604 on yhtä turvallista kuin tavanomainen maissi, ole tuettu näytöllä ja ettei ennakoitavien haitallisten vaikutusten ehdotettua yleistä valvontaa ole esitetty riittävän yksityiskohtaisesti, sekä sen, että niissä huomautettiin, että unioni on ratifioinut biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen, jossa ilmaistaan selkeästi, että sekä viejä- että tuojamailla on biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä kansainvälisiä velvollisuuksia;

Epäpätevät toksisuustutkimukset

K.  ottaa huomioon, että tutkimuksissa, joissa arvioitiin akuuttia toksisuutta ja hajoamista ruuansulatusnesteissä, käytettiin rekombinantissa E. coli -kannassa tuotettuja mCry3A- ja PMI-proteiineja; ottaa huomioon, että E. coli -bakteereissa tuotetut mCry3A- ja PMI-proteiinit eroavat muuntogeenisissä kasveissa tuotetuista proteiineista(12), mikä asettaa näiden toksisuustutkimusten pätevyyden kyseenalaiseksi; ottaa huomioon, että useat jäsenvaltiot pitivät tätä huolestuttavana(13);

L.  ottaa huomioon, että eristetyillä proteiineilla tehdyillä toksisuuden testeillä voidaan katsoa olevan yleisesti ottaen vain vähän merkitystä, koska niissä ei tarkastella proteiinin ja itse kasvin vaikutuksia yhdessä;

M.  ottaa huomioon, että esimerkiksi eräät kasvit, kuten maissi, tuottavat luonnostaan proteinaasin estäjiä (PI), joiden on osoitettu hidastavan Bt-toksiinien hajoamista; ottaa huomioon, että tämä johtaa Bt-toksiinin paljon suurempaan toksisuuteen, jos sitä nautitaan yhdessä kasvikudoksen kanssa, verrattuna erikseen nautittuun toksiinin; ottaa huomioon, että Monsanton tutkijoiden vuonna 1990 tekemä tutkimus osoitti, että jopa erittäin alhaiset PI-pitoisuudet vahvistivat Bt-toksiinien hyönteisiä tuhoavia ominaisuuksia jopa 20-kertaisesti(14); ottaa huomioon, että EFSA ei ole koskaan arvioinut tai maininnut tätä vuorovaikutusta muuntogeenisiä Bt-kasveja koskevissa riskinarvioinneissaan;

N.  ottaa huomioon, että on osoitettu, että Bt-proteiinien toksisuutta lisäävät tekijät voivat myös vaikuttaa niiden valikoivuuteen(15): jos Bt-toksiinin teho kohdeorganismeissa lisääntyy, myös sen valikoivuus voi vähentyä ja useammat muut kuin kohdeorganismit voivat olla alttiita sille; toteaa, että vaikka järjestelmällistä tutkimusta ei ole tähän mennessä tehty, useat tutkimukset osoittavat, että PI ja Bt-toksiinit yhdessä vaikuttavat muihin kuin torjunnan kohteena oleviin hyönteisiin(16);

O.  ottaa huomioon, että ei ole olemassa tietoa PI:n ja Bt-toksiinien vuorovaikutuksesta muuntogeenisissä kasveissa aiheutuvasta suuremmasta myrkyllisyydestä ihmisille ja nisäkkäille;

Bt-adjuvanttisuuteen liittyvät kysymykset

P.  toteaa, että useissa tutkimuksissa on havaittu Bt-proteiineille altistumisen seurauksena sivuvaikutuksia, jotka saattavat vaikuttaa immuunijärjestelmään, ja että joillakin Bt-proteiineilla voi olla adjuvanttiominaisuuksia(17), mikä tarkoittaa, että ne voivat lisätä muiden proteiinien allergeenisuutta joutuessaan kosketuksiin niiden kanssa;

Q.  ottaa huomioon, että vaikka EFSA myöntää, että Cry1Ac:n(18) on osoitettu toimivan adjuvanttina, se päättelee, että koska maissi ei ole yleinen allergeeninen elintarvike, Cry-proteiinien adjuvanttivaikutus, jota on havaittu vatsan tai nenän kautta tapahtuvan suuren annostuksen jälkeen, ei todennäköisesti aiheuta huolta allergeenisuudesta(19); ottaa kuitenkin huomioon, että EFSA ei ota huomioon sitä, että maissi tuottaa PI:tä(20), ja että on oletettava, että Bt-toksiinit hajoavat paljon hitaammin, jos niitä nautitaan kasviaineksen mukana, verrattuna sen erilliseen muotoon; toteaa, että tämä ero voi myös lisätä sen adjuvanttisuutta ja aiheuttaa sen, etteivät tutkimukset, joissa käytetään eristettyjä proteiineja, ole päteviä; ottaa huomioon, että muuntogeenisen kasvin tuottaman Bt-toksiinin todellista immunogeenisyyttä ei tutkittu empiirisillä tutkimuksilla; ottaa huomioon, että hajoamista ruuansulatusnesteissä testattiin käyttämällä Bt-proteiinia eristyksissä;

Bt-kasvit: vaikutus muihin kuin kohdeorganismeihin ja lisääntynyt resistenssi

R.  ottaa huomioon, että toisin kuin hyönteismyrkkyjen käyttö, jossa altistuminen tapahtuu ruiskutuksen yhteydessä ja rajoitetun ajan sen jälkeen, Bt-viljelykasvien käyttö johtaa kohdeorganismien ja muiden kuin kohdeorganismien jatkuvaan altistumiseen Bt-toksiineille; ottaa huomioon, että siitepölyä lukuun ottamatta mCry3A-proteiineja esiintyy muuntogeenisen maissin MIR604 kaikissa osissa(21);

S.  ottaa huomioon, että muuntogeenisen maissin MIR604 ilmentämää mCry3A-geeniä on muunnettu, jotta sen toksisuus kohdelajina olevia hyönteisiä kohtaan on saatu lisääntymään(22), mutta riskinarvioinnissa ei arvioitu vaikutuksia muihin kuin kohteena oleviin organismeihin; toteaa, että eräs jäsenvaltio huomauttaa, että natiivi Cry3A-toksiini vaikuttaa Chrysomelidae-kuoriaisiin(23), minkä vuoksi vähimmäisedellytyksenä olisi oltava, että riskinarvioinnissa arvioidaan muihin kuin kohteena oleviin Chrysomelidae-kuoriaisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia, ja kyseinen jäsenvaltio toteaa lisäksi, että koska MIR604-maissin tuonti, kuljetus ja jalostus voi johtaa MIR604-maissin tahattomaan esiintymiseen luonnossa tai tahattomaan leviämiseen luontoon, on käsiteltävä muuntogeenisen maissin mahdollisia kielteisiä vaikutuksia muihin kuin kohteena oleviin organismeihin(24);

T.  ottaa huomioon, että oletusta, jonka mukaan Bt-toksiineilla on yksi kohdekohtainen vaikutustapa, ei voida enää pitää oikeana eikä vaikutuksia muihin kuin kohdeorganismeihin voida sulkea pois(25); ottaa huomioon, että vaikutusten on raportoitu kohdistuvan monin tavoin yhä useampiin muihin kuin kohteena oleviin organismeihin; ottaa huomioon, että tuoreessa katsauksessa mainitaan 39 vertaisarvioitua julkaisua, joissa kerrotaan Bt-toksiinien merkittävistä haitallisista vaikutuksista muille kuin kohteena oleville lajeille(26);

U.  ottaa huomioon, että yhdistelmävaikutukset, kuten yhteisvaikutus PI:n kanssa, voivat merkittävästi lisätä Bt-toksiinien myrkyllisyyttä; ottaa huomioon, että valikoivuus on erityisen tärkeää synteettisten Bt-toksiinien, kuten mCry3A:n, kohdalla, sillä niiden valikoivuus voi olla alhaisempi yhdistettynä suurempaan toksisuuteen; ottaa huomioon, että EFSA katsoo edelleen, että Bt-toksiinit vaikuttavat vain muutamaan muuhun kuin torjunnan kohteena olevaan organismiin eikä ota huomioon mahdollisia yhdistelmävaikutuksia; ottaa huomioon, että laajempi joukko muita kuin torjunnan kohteena olevia organismeja saattaa altistua Bt-toksiineille valumisen, jätteen ja lannan kautta;

V.  ottaa huomioon, että riskinarvioinnissa ei otettu huomioon sitä, että kohdetuholaisille kehittyy vastustuskyky mCry3A-proteiinille, mikä saattaa johtaa siihen, että viljelymaassa käytetään ympäristön kannalta vähemmän turvallisia torjunta-aineita tai lisätään annostuksen ja käyttökertojen määrää muuntogeenisten kasvien tapauksessa; ottaa huomioon, että Yhdysvaltain ympäristönsuojeluvirasto ehdottaa, että monen nykyisen Bt-maissihybridin sekä joidenkin Bt-puuvillalajikkeiden käytöstä luovuttaisiin vaiheittain seuraavien 3–5 vuoden aikana, koska hyönteisten vastustuskyky tällaisia viljelykasveja kohtaan kasvaa(27);

W.  ottaa huomioon, että vaikka on väitetty, että Bt-kasvien käyttö johtaa hyönteismyrkkyjen käytön vähenemiseen, Yhdysvalloissa äskettäin julkaistussa tutkimuksessa(28) todetaan, että useissa analyyseissä, jotka ovat koskeneet Bt-kasvien vaikutusta torjunta-aineiden käyttömalleihin, ei ilmeisesti ole otettu huomioon siementen käsittelyä, minkä vuoksi on mahdollisesti yliarvioitu hyönteismyrkkyjen käytön (erityisesti ”käsiteltyjen alojen”) vähenemistä Bt-kasvien yhteydessä; ottaa huomioon, että samassa tutkimuksessa todetaan, että neonikotinoideilla tehtävää siementen käsittelyä käytetään usein yhdessä Bt-maissin ja -soijan kanssa, että tällaisella käytöllä voi olla tahattomia seurauksia, kuten vastustuskyky kohdetuholaisissa, muiden kuin kohdetuholaisten esiintyminen sekä pilaantuminen, jolla on haitallisia vaikutuksia luonnonvaraisiin eläimiin ja kasveihin, ja että joitakin näistä vaikutuksista on jo ilmennyt; toteaa, että unioni on kieltänyt kolmen neonikotinoidin ulkokäytön muun muassa siementen peittausaineena sen mehiläisiin ja muihin pölyttäjiin kohdistuvan vaikutuksen vuoksi(29);

Epädemokraattinen päätöksenteko

X.  ottaa huomioon, että asetuksen (EY) N:o 1829/2003 35 artiklassa tarkoitetussa elintarvikeketjua ja eläinten terveyttä käsittelevässä pysyvässä komiteassa 26. lokakuuta 2020 toimitetussa äänestyksessä päätettiin olla antamatta lausuntoa, mikä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei tukenut luvan myöntämistä;

Y.  ottaa huomioon, että komissio myöntää olevan ongelmallista, että se tekee muuntogeenisiä organismeja koskevia lupapäätöksiä edelleen ilman jäsenvaltioiden määräenemmistön tukea, mikä on selkeä poikkeus, kun otetaan huomioon kaikki eri tuotteita koskevat lupapäätökset, mutta mistä on tullut sääntö muuntogeenisille elintarvikkeille ja rehuille myönnettäviä lupia koskevassa päätöksenteossa;

Z.  ottaa huomioon, että parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella kaikkiaan 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin elintarvike- ja rehukäyttöön tarkoitettujen muuntogeenisten organismien markkinoille saattamista (33 päätöslauselmaa) ja muuntogeenisten organismien viljelyä unionissa (kolme päätöslauselmaa); ottaa huomioon, että parlamentti on antanut tähän mennessä yhdeksännellä vaalikaudella yksitoista päätöslauselmaa, joissa vastustetaan luvan myöntämistä; toteaa, että jäsenvaltioiden määräenemmistö ei puoltanut luvan myöntämistä millekään näistä muuntogeenisistä organismeista; toteaa, että siitä huolimatta, että komissio itse myöntää demokratian puutteen, jäsenvaltioiden tuen puutteen ja parlamentin vastustuksen, se jatkaa lupien myöntämistä muuntogeenisille organismeille;

AA.  ottaa huomioon, että asetuksen (EU) N:o 182/2011 mukaisesti komissio voi päättää olla hyväksymättä muuntogeenistä organismia, jos jäsenvaltioiden määräenemmistö ei muutoksenhakukomiteassa puolla hyväksymistä(30); katsoo, että lainsäädäntöä ei tarvitse muuttaa tässä yhteydessä;

1.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ylittää asetuksessa (EY) N:o 1829/2003 säädetyn täytäntöönpanovallan;

2.  katsoo, että ehdotus komission täytäntöönpanopäätökseksi ei ole unionin oikeuden mukainen, sillä se ei ole sopusoinnussa asetuksen (EY) N:o 1829/2003 tavoitteen kanssa; toteaa, että kyseisenä tavoitteena on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 178/2002(31) säädettyjen yleisten periaatteiden mukaisesti luoda perusta ihmisten elämän ja terveyden, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin sekä ympäristön ja kuluttajien etujen suojelun korkean tason varmistamiselle muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen suhteen sekä varmistaa samalla sisämarkkinoiden tehokas toiminta;

3.  pyytää komissiota peruuttamaan ehdotuksen täytäntöönpanopäätökseksi;

4.  pitää myönteisenä, että komissio myönsi lopulta 11. syyskuuta 2020 päivätyssä kirjeessään parlamentin jäsenille, että muuntogeenisiä organismeja koskevissa lupapäätöksissä on otettava huomioon kestävyysnäkökohdat(32); on kuitenkin erittäin pettynyt siihen, että komissio hyväksyi 28. syyskuuta 2020 luvan jälleen yhden muuntogeenisen soijan tuonnille(33) huolimatta parlamentin vastustuksesta ja siitä, että jäsenvaltioiden enemmistö äänesti päätöstä vastaan;

5.  kehottaa komissiota edistämään kestävyyskriteerien kehittämistä erittäin kiireellisenä asiana ja niin, että parlamentti osallistuu siihen täysimääräisesti; kehottaa komissiota antamaan tietoja prosessin toteuttamistavasta ja aikataulusta;

6.  kehottaa jälleen komissiota ottamaan lupien myöntämisessä huomioon kansainvälisistä sopimuksista, kuten Pariisin ilmastosopimuksesta, biologista monimuotoisuutta koskevasta YK:n yleissopimuksesta ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteista, johtuvat unionin velvoitteet;

7.  kehottaa jälleen komissiota lopettamaan lupien myöntäminen muuntogeenisille organismeille, oli kyse sitten viljelystä tai elintarvike- ja rehukäytöstä, jos jäsenvaltiot eivät ole antaneet lausuntoa muutoksenhakukomiteassa asetuksen (EU) N:o 182/2011 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti;

8.  kehottaa EFSAa viimeinkin hyväksymään huomattavat erot kasvien omien Bt-proteiinien ja muuntogeenisissä viljelykasveissa synteettisinä transgeeneinä ilmenevien toksiinien välillä ja laajentamaan riskinarviointiaan, jotta voidaan ottaa täysimääräisesti huomioon kaikki vuorovaikutukset ja yhdistelmävaikutukset, joita ilmenee Bt-toksiinien, muuntogeenisten kasvien ja niiden osien, täydentävien rikkakasvien torjunta-aineiden ruiskutuksessa syntyvien jäämien, ympäristön sekä terveyteen ja elintarvikkeiden turvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten välillä;

9.  kehottaa EFSAa olemaan enää hyväksymättä toksisuustutkimuksia, jotka perustuvat eristettyihin proteiineihin, joiden rakenne ja biologiset vaikutukset todennäköisesti eroavat kasvin itsensä tuottamien proteiinien rakenteesta ja biologisesta vaikutuksesta, ja vaatimaan, että kaikki testit suoritetaan muuntogeenisen kasvin kudoksella;

10.  kehottaa EFSAa varmistamaan, että kenttäkokeista tai kasvihuoneista saadut tiedot kattavat riittävän laajan valikoiman agronomisia olosuhteita ja ympäristöolosuhteita, jotta voidaan arvioida kaikkien niiden geenien ilmentymiseen ja kasvien koostumukseen kohdistuvien stressitekijöiden vaikutusta, joita on syytä odottaa esiintyvän viljelyn aikana;

11.  kehottaa EFSAa varmistamaan, että kenttäkokeista tai kasvihuoneista saadut tiedot kattavat riittävän laajan valikoiman eri lajikkeita, jotta voidaan arvioida erilaisten geneettisten taustojen vaikutusta geenien ilmentymiseen ja kasvien koostumukseen;

12.  kehottaa EFSAa vaatimaan tietoja siitä, miten muuntogeenisistä kasveista saadut elintarvikkeet ja rehut vaikuttavat suoliston mikrobiomiin;

13.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1) EUVL L 268, 18.10.2003, s. 1. (2) EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13. (3) Muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn tiedelautakunnan tieteellinen lausunto hakemuksesta (hakemuksen viite: EFSA‐GMO‐UK‐2005‐11), joka koski tuhohyönteisiä sietävän muuntogeenisen maissin (muunnostapahtuma MIR604) saattamista markkinoille elintarvike- ja rehukäyttöön, tuontiin ja jalostukseen asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti ja jonka esitti Syngenta Seeds S.A.S yrityksen Syngenta Crop Protection AG puolesta, EFSA Journal 2009; 7(7): 1193, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/1193, (4) Muuntogeenisiä organismeja käsittelevän EFSAn lautakunnan tieteellinen lausunto muuntogeenisen maissin MIR604 arvioinnista lupien uusimiseksi asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (hakemuksen viite: EFSA-GMO-RX-013), EFSA Journal 2019; 17(11): 5846, https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/5846 (5) ––––––––––– Parlamentti antoi kahdeksannella vaalikaudella 36 päätöslauselmaa, joissa vastustettiin luvan myöntämistä muuntogeenisille organismeille. Lisäksi parlamentti on antanut yhdeksännellä vaalikaudella seuraavat päätöslauselmat:Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MZHG0JG (SYN-ØØØJG-2) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0028)Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa A2704-12 (ACS-GMØØ5-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0029)Euroopan parlamentin päätöslauselma 10. lokakuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × MON 88017 × 59122 × DAS-40278-9 ja muunnostapahtumista MON 89034, 1507, MON 88017, 59122 ja DAS 40278-9 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0030)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä puuvillaa LLCotton25 (ACS-GHØØ1-3) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0054)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 89788 (MON-89788-1) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamista koskevan luvan uusimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0055)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 89034 × 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja alayhdistelmiä MON 89034 × NK603 × DAS-40278-9, 1507 × NK603 × DAS-40278-9 ja NK603 × DAS-40278-9 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0056)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. marraskuuta 2019 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia Bt11 × MIR162 × MIR604 × 1507 × 5307 × GA21 ja muunnostapahtumista Bt11, MIR162, MIR604, 1507, 5307 ja GA21 kahta, kolmea, neljää tai viittä yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2019)0057)Euroopan parlamentin päätöslauselma 14. toukokuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa MON 87708 × MON 89788 × A5547‑127 sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0069)Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 89034, MIR162 ja NK 603 kahta tai kolmea yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta ja komission täytäntöönpanopäätöksen (EU) 2018/1111 kumoamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0291)Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä soijaa SYHT0H2 (SYN-ØØØH2-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0292)Euroopan parlamentin päätöslauselma 11. marraskuuta 2020 ehdotuksesta komission täytäntöönpanopäätökseksi muuntogeenistä maissia MON 87427 × MON 87460 × MON 89034 × MIR162 × NK603 ja muunnostapahtumista MON 87427, MON 87460, MON 89034, MIR162 ja NK603 kahta, kolmea tai neljää yhdistelemällä aikaansaatua muuntogeenistä maissia sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (Hyväksytyt tekstit, P9_TA(2020)0293). (6) Komission päätös 2009/866/EY, tehty 30. marraskuuta 2009, muuntogeenistä maissia MIR604 (SYN-IR6Ø4-5) sisältävien, siitä koostuvien tai siitä valmistettujen tuotteiden markkinoille saattamisen sallimisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisesti (EUVL L 314, 1.12.2009, s. 102). (7) EFSAn lausunto vuodelta 2009, s. 11. (8) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) N:o 503/2013, annettu 3. huhtikuuta 2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1829/2003 mukaisista muuntogeenisten elintarvikkeiden ja rehujen lupahakemuksista sekä asetusten (EY) N:o 641/2004 ja (EY) N:o 1981/2006 muuttamisesta (EUVL L 157, 8.6.2013, s. 1). (9) Jäsenvaltioiden huomautukset: http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2005-046 (10) Jäsenvaltioiden huomautukset: http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2018-00644 (11) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/18/EY, annettu 12. maaliskuuta 2001, geneettisesti muunnettujen organismien tarkoituksellisesta levittämisestä ympäristöön ja neuvoston direktiivin 90/220/ETY kumoamisesta (EYVL L 106, 17.4.2001, s. 1). (12) EFSAn lausunto vuodelta 2009, s. 12. (13) Jäsenvaltion huomautukset, s. 8 ja 14. http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2005-046 (14) MacIntosh, S.C., Kishore, G.M., Perlak, F.J., Marrone, P.G., Stone, T.B., Sims, S.R., Fuchs, R.L., ”Potentiation of Bacillus thuringiensis insecticidal activity by serine protease inhibitors”, Journal of Agricultural and Food Chemistry 1990, 38, s. 1145–1152. (15) Katso esim. Then, C., ”Risk assessment of toxins derived from Bacillus thuringiensis: synergism, efficacy, and selectivity”, Environmental Science Pollution Research 2010, 17, s. 791–797, https://doi.org/10.1007/s11356-009-0208-3. (16) Katso esim. Han, P., Niu, C.Y., Lei, C.L., Cui, J.J., Desneux, N., ”Quantification of toxins in a Cry1Ac + CpTI cotton cultivar and its potential effects on the honey bee Apis mellifera L.”, Ecotoxicology 2010, 19, s. 1452–1459, https://doi.org/10.1007/s10646-010-0530-z, Babendreier, D., Kalberer, N.M., Romeis, J., Fluri, P., Mulligan, E. ja Bigler, F., ”Influence of Bt-transgenic pollen, Bt-toxin and protease inhibitor (SBTI) ingestion on development of the hypopharyngeal glands in honeybees” , Apidologie 2005, 36(4), s. 585–594, https://doi.org/10.1051/apido:2005049 ja Liu, X.D., Zhai, B.P., Zhang, X.X., Zong, J.M., ”Impact of transgenic cotton plants on a non-target pest, Aphis gossypii Glover”, Ecological Entomology, 30(3), s. 307–315, https://doi.org/10.1111/j.0307-6946.2005.00690.x. (17) Katsaus aiheesta, ks. Rubio-Infante, N., Moreno-Fierros, L., ”An overview of the safety and biological effects of Bacillus thuringiensis Cry toxins in mammals”, Journal of Applied Toxicology, 2016, 36(5), s. 630–648, http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/jat.3252/full. (18) Cry1Ac on yksi niistä muutamista Bt-toksiineista, joita EFSA on tutkinut yksityiskohtaisesti. (19) EFSAn lausunto vuodelta 2009, s. 16. (20) Katso johdanto-osan M kappale. (21) EFSAn lausunto vuodelta 2009, s. 8. (22) EFSAn lausunto vuodelta 2009, s. 7. (23) Kovakuoriaisten heimo, tunnetaan yleisesti lehtikuoriaisina. (24) Katso jäsenvaltion huomautukset, s. 24: http://registerofquestions.efsa.europa.eu/roqFrontend/questionLoader?question=EFSA-Q-2005-046 (25) Katso esim. Hilbeck, A., Otto, M. ”Specificity and combinatorial effects of Bacillus thuringiensis Cry toxins in the context of GMO environmental risk assessment”, Frontiers in Environmental Science 2015, 3:71, https://doi.org/10.3389/fenvs.2015.00071, (26) Hilbeck, A., Defarge, N., Lebrecht, T., Bøhn, T., ”Insecticidal Bt crops – EFSA’s risk assessment approach for GM Bt plants fails by design”, RAGES 2020, s. 4, https://www.testbiotech.org/sites/default/files/RAGES_report-Insecticidal%20Bt%20plants.pdf. (27) https://www.dtnpf.com/agriculture/web/ag/crops/article/2020/09/29/epa-proposes-phasing-dozens-bt-corn (28) Douglas, M.R., Tooker, J.F., ”Large-Scale Deployment of Seed Treatments Has Driven Rapid Increase in Use of Neonicotinoid Insecticides and Preemptive Pest Management in U.S. Field Crops”, Environmental Science and Technology 2015, 49, 8, s. 5088–5097, https://pubs.acs.org/doi/10.1021/es506141g. (29) Neonikotinoidit, https://ec.europa.eu/food/plant/pesticides/approval_active_substances/approval_renewal/neonicotinoids_en. (30) Asetuksen (EU) N:o 182/2011 6 artiklan 3 kohdassa säädetään, että jos jäsenvaltiot eivät anna määräenemmistöllä puoltavaa lausuntoa, komissio ”voi hyväksyä” luvan – ei ”hyväksyy” luvan. (31) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 178/2002, annettu 28. tammikuuta 2002, elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen perustamisesta sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä (EYVL L 31, 1.2.2002, s. 1). (32) https://tillymetz.lu/wp-content/uploads/2020/09/Co-signed-letter-MEP-Metz.pdf (33) MON 87708 × MON 89788 × A5547-127, https://webgate.ec.europa.eu/dyna/gm_register/gm_register_auth.cfm?pr_id=100.